| metsakeskus.1751 |
609 |
Kivini Laiskaränni |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
218277.96200000 |
6835848.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1751 |
Sijaintipaikka on Kokemäenjoen suistoalueella Kivinin rannassa.
Ruoppaustöissä esiin tulleita vanhan laivan- tai proomun jäänteitä, osa hylystä jäi ilmeisesti vielä pohjalle ruoppauksen jälkeen, ruoppauksessa löytyneiden osien perusteella kyseessä on vankkarakenteisen aluksen jäänteet, lankut kiinnitetty kaariin puutapeilla, joissakin kappaleissa myös takomalla tehtyjä rautanauloja
Paikallisten asukkaiden kertoman mukaan hylkyjä on todettu olevan virran suunnassa kolme peräkkäin ja nyt esiin tullut oli näistä keskimmäinen. Arvelujen mukaan hylyt saattaisivat olla A. Ahlström Oy:n Pihlavan sahan käytöstä poistettuja kuljetusproomuja, jotka on käytön jälkeen jätetty jokivarteen tarpeettomina. |
| metsakeskus.1752 |
609 |
Yyteri Karhuluoto |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27008 |
207667.19900000 |
6839620.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1752 |
Sijaintipaikka on Porin keskustasta noin 18 km luoteeseen Karhuluodon ja Herrainpäivien välisellä rannalla, rantahiekassa noin 300 metrin päässä rantaviivasta. Paikkatieto on epätarkka.
Dyynihiekasta esiin tulleet todennäköiset proomunjäännökset. Hylky tuli esille hiekanajossa syksyllä 1970. Insinööri E. A. Hiltulan mukaan kyseessä lienee v. 1899 rantaan ajautuneen proomun jäännös, tuolloin kun oli rataa Mäntyluotoon rakennettaessa ratapenkereen tekoon ostettu porilaisilta konepajoilta joukko proomuja, jotka oli tarkoitus upottaa rautatien pohjaksi. Työn ollessa kesken nousi myrsky, joka vei mennessään ainakin kaksi proomua. Näistä toinen ajautui Karhuluodon ja Herrainpäivien väliselle rantakaistaleelle. Se jätettiin paikalleen, koska takaisin kuljettaminen osoittautui liian työlääksi.
Museoviraston Christoffer Ericsson kävi katsomassa hylkyä 1971 ja arvioi sen "melko nuoreksi". |
| metsakeskus.1754 |
609 |
Karjaranta |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
222104.45800000 |
6828423.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1754 |
Löytöpaikka on Kokemäenjoen lähellä Karjarannan kohdalla kuivalla maalla.
Kyseessä on tuhoutunut hylky. Viemärityömaan kaivuutöiden yhteydessä löydettiin 1976 laivan osia, ainakin kaaria ja lankkuja. |
| metsakeskus.1757 |
484 |
Kanakari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
205800.82900000 |
6866251.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1757 |
Sijaintipaikka on Pooskeri -niemen luoteispuolella olevaan saariryhmään kuuluvan Kanakari -luodon pohjois- ja luoteispuolella 2 - 6 metrin syvyydessä. Paikkatieto on epätarkka.
Alueella on puurunkoisen aluksen osia. Isoin osa on kyljenkappale, jonka pituus on noin 15 metriä (Kanakarin luoteispuolella). Kyljenkappale on tasasaumainen ja siinä on parikaaret. Kanakarin pohjoispuolella 50 - 100 metrin päässä karista on yksittäisiä lautoja ja kaaria, parimetrinen kyljenkappale sekä melko ehjä purjelaivan peräsin. Kaikki osat ovat vankkatekoisia. Lastiin viittaavia löytöjä ei ole havaittu.
Porilaisen Seppo Salosen mukaan hylynosat saattavat liittyä ruotsalaiseen kuunari Emerentiaan, joka tuhoutui syyskuussa 1879. Alus oli matkalla Tukholmasta painolastissa kohti Skellefteåa, kun se voimakkaan myrskyn takia ajautui Suomen puolelle Merikarvian edustalle. Miehistö pelastui ja onnettomuudesta tehtiin meriselitys. Hylystä saatiin pelastettua takila ja irtaimistoa. Aluksen kotipaikka oli Tukholma ja kapteenin nimi oli A.Tröberg. |
| metsakeskus.1758 |
484 |
Ahti |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
199851.16700000 |
6877729.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1758 |
Sijaintipaikka on avomerellä Maiskeri -saaresta lounaaseen. Epätarkka paikkatieto.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka oletetaan olevan ahvenanmaalainen kaljaasi Ahti. Ahti haaksirikkoutui 1935 puutavaralastissa. Pohjanlahden merivartiosto ilmoitti hylyn Museovirastolle 1972. |
| metsakeskus.1759 |
484 |
Skandinavia |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
201646.45600000 |
6876897.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1759 |
Sijaintipaikka on avomerellä Malskerista lounaaseen Skandinavien karikossa 11 - 13 metrin syvyydessä. Epätarkka paikkatieto.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky. Kaaret nousevat esiin pohjasedimentistä. Pohjanlahden merivartiosto ilmoitti hylyn Museovirastolle 1973. Ilmoituksessa hylkyä kutsutaan kaljaasiksi. |
| metsakeskus.1760 |
484 |
Isopoda |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
200251.00100000 |
6878961.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1760 |
Kohteen sijaintipaikka on Merikarvian majakasta ja Isopodasta eli Kasapodasta kaakkoon. Paikkatieto on epätarkka.
Paikalla kerrotaan olevan kaljaasin hylky. Pohjanlahden merivartiosto ilmoitti kohteen Museovirastolle 1970-luvun alkupuolella. |
| metsakeskus.1763 |
287 |
Torngrund |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
205280.85100000 |
6909085.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1763 |
Sijaintipaikka on pohjoiskoilliseen Torngrund -saaren (entinen Härkmeri) pohjoiskärjestä. Vuodelta 1973 peräisin olevassa hylkyilmoituksessa hylyn sanotaan olevan "nära Härkmeri sjömärke".
Purjealuksen hylky, jonka sanotaan olevan kaljaasi Höken. Haaksirikko tapahtui 1800-luvulla. |
| metsakeskus.1764 |
287 |
Sandskäret |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
202714.91500000 |
6902148.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1764 |
Sijaintipaikka on Sandskäretin ja Gräsgrundin välissä olevassa lahdessa. Sijaintitieto on epätarkka. Merivartijoiden 1973 tekemässä hylkyilmoituksessa hylyn sanotaan olevan "i närheten av gamla lotsstugan".
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka tammisista kaarista osa on näkyvissä pohjassa. Suullisen perinteen mukaan hylky on peräisin 1800-luvulta. |
| metsakeskus.1765 |
287 |
Rågårdsfjärden Kilgrund |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
202908.86400000 |
6896352.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1765 |
Hylyn sijaintipaikka on Rågårdsfjärdenillä Kilgrundin itäpuolella 1 - 4 metrin syvyydessä. Sijaintitieto on epätarkka. Erään tiedon mukaan hylyn sijaintipaikka on Norrhamn -lahdessa eli merivartijoiden 1973 tekemää ilmoitusta etelämpänä.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky. Ainakin kaaria on näkyvissä pohjalla. Hylyn ilmoittaneet merivartijat kuvaavat hylkyä termillä "mycket gammalt vrak". |
| metsakeskus.1766 |
287 |
Fladafjärden Furuskäret |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
203717.57900000 |
6886286.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1766 |
Sijaintipaikka on Siipyynniemestä itään Fladafjärdenillä, Furuskäretin itäpuolella rantavedessä noin 40-50 cm:n syvyydessä.
Paikalla on puisen hylyn rakenneosia. Osat havaittiin 1970-luvulla, jolloin kölipuu siirrettiin pois löytöpaikalta. |
| metsakeskus.1767 |
287 |
Murgrund Knappelgrynnan |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
203420.59000000 |
6912231.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1767 |
Sijaintipaikka on Kristiinankaupungista lounaaseen Murgrundin länsipuolella olevan pienemmän Knappelgrynnan -saaren etelärannassa.
Paikalla on puisen aluksen hylky, jonka toista kylkeä on näkyvissä. Hylkyilmoituksen 1973 tehneet merivartijat kertovat hylyn olevan "mycket gammalt vrak av tegelskuta". Suullisen perinteen mukaan alus on ollut soudettava. |
| metsakeskus.1768 |
287 |
Storbådan |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
200637.72200000 |
6908148.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1768 |
Sijaintipaikka on Kristiinankaupungista etelälounaaseen Storbådan -matalikolla. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Puurunkoisen laivan hylky, jossa on metallikaaret. Potkuri, potkuriakseli, metallikaaria ja perävannas ovat havaittavissa.
Hylyn oletetaan olevan norjalainen Arendalista kotoisin ollut parkkilaiva Skjöld tai Skjold (380 rt), kapt. H.Hartwigsen. Alus haaksirikkoutui 25.8.1890 Storbådanille ollessaan painolastissa matkalla Lontoosta Kristiinankaupunkiin. Miehistö pelastui.
Hylyn metalliosia on nostettu, muun muassa ruori ja ankkuri. Kettinkiä on Kristiinankaupungin merimuseossa. |
| metsakeskus.1770 |
287 |
Kaupunginlahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
208467.54200000 |
6916773.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1770 |
Sijaintipaikka on Kristiinankaupungin kaupunginlahden länsirannalla lähellä kaupungin keskustaa. Sijaintitieto on epätarkka.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, joka on hautautunut pohjamutaan ja vahingoittunut laiturityömaan vuoksi tehdyssä ruoppauksessa 1990-luvun puolivälissä. Joitakin ruoppauksessa esiin tulleita hylkyosia (kaari, kylki- tai kansilankku) on Kristiinankaupungin merimuseon hallussa. Alus on ollut limisaumainen.
Kristiinankaupungin merimuseo on olettanut, että hylyn jäänne liittyisi isonvihan aikaan ja venäläiseen kaleerilaivastoon, joka talvehti paluumatkallaan Kristiinankaupungissa. Hylyn ajoituksesta ja laadusta ei kuitenkaan ole tietoa, koska löytöpaikkaa ei ole tutkittu. Ei ole tietoa mitä hylystä on vedenpohjassa jäljellä. |
| metsakeskus.1771 |
545 |
Hebe |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
198404.51200000 |
6934257.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1771 |
Sijaintipaikka on Närpiön edustan saaristossa Truthällanin luoteispuolella ja Storskatanin lounaispuolella matalikolla, merikarttaan merkityn kiven pohjoispuolella. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Höyrylaiva Heben hylky, joka on hajonnut palasiksi matalikolle. Heben hylky mainitaan mm. Carola Ålander-Sjöstrandin hylky- ja haaksirikkolistauksessa vuodelta 2000.
Huom. myös Kemissä sijaitsee s/s Hebe nimisen aluksen hylky (id 1872). |
| metsakeskus.1772 |
231 |
Bockholmshällan |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
200537.70300000 |
6923068.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1772 |
Sijaintipaikka on Sälgrundista kaakkoon, Bockholmshällanista etelään.
Puisen purjealuksen hylky, jonka pituus on noin 30 metriä. Alus on ollut rakenteeltaan tasasaumainen ja kolmimastoinen. Hylky on haljennut kölin suuntaisesti. Jäljellä on kaaria ja kylkilaudoitusta. Hylyn ympärillä on havaittavissa valkoista kalkkikiveä (painolastia?).
Hylystä tehtiin ilmoitus Museovirastolle 1970. Paikallisen suullisen perinteen mukaan kyseessä on Albertina -niminen alus, joka upposi ollessaan matkalla hakemaan puutavaralastia Närpiöstä. Albertinan kotipaikka oli Kristiinankaupunki. |
| metsakeskus.1774 |
545 |
Hamnskäret 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
202962.72900000 |
6921710.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1774 |
Sijaintipaikka on Närpiön vesialueella Kristiinankaupungin keskustasta luoteeseen Gävskäretin eteläosan lahdessa ja Hamnskäretin itäpuolella. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Puuhylky, jonka keskellä on laivan uunista peräisin olevia tiiliä. |
| metsakeskus.1775 |
545 |
Hamnskäret 2 |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
202430.94800000 |
6921384.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1775 |
Sijaintipaikka on Närpiön vesialueella noin 7 kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta luoteeseen Grisselstenarna -saaren ja Hamnskäretin välisessä salmessa. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Puualuksen hylky, jonka oletetaan olevan Olga -niminen "ketch". Olga upposi puutavaralastissa 1892 ja se oli 104,6 brt:n vetoinen. Hylky mainitaan 1987 tehdyssä hylky- ja haaksirikkolistauksessa Eric Eikrem, En förteckning över skeppsvrak i Vasa län, jossa hylky mainitaan löytyneenä kohteena, ei pelkästään hylkyvihjeenä. Pohjanlahden merivartiosto on aikoinaan paikantanut hylyn ja ilmoittanut sen Museovirastolle. Hylystä ei ole kuitenkaan dokumentoitua tietoa. |
| metsakeskus.1777 |
545 |
Svärdsgrund |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27008 |
198312.55500000 |
6932340.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1777 |
Oletettu sijaintipaikka on Vaasan eteläpuolella, Kaskisten länsipuolella Svärdsgrundin vesillä.
Paikalla oletetaan olevan 1800-luvun hylky. |
| metsakeskus.1778 |
545 |
Svarthällan |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
197192.99600000 |
6933926.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1778 |
Sijaintipaikka on Gloppet -selällä Kaldonskäristä kaakkoon Svarthällan -luodon itä-, koillis- ja pohjoispuolella.
Kyseessä on haaksirikkopaikka, jossa ei jäljellä varsinaista hylkyä, vaan haaksirikosta kertovat lukuisat pienesinelöydöt usean sadan neliömetrin laajuisella alueella. Pietarsaaren museon ja Bothnia Navalis ry:n tutkimusten mukaan löydöt liittyvät venäläisten 1714 tekemään Pohjanlahdelle ja Ruotsiin ulottuneeseen ryöstöretkeen.
Harrastajasukeltajat löysivät 1978 Svarthällanin itäpuolelta ankkurin, pronssitykin ja rautatykin. Pronssitykki nostettiin. Sukeltajat olivat lukeneet Närpiön Historia -teoksesta venäläisten aiheuttamista levottomuuksista 1714 Pohjanlahden rannikolle ja Ruotsin puolelle ulottuneen ryöstöretken aikana ja tämän tiedon pohjalta etsintäsukelluksia alettiin tehdä Svarthällnin ympäristössä.
Pietarsaaren museo ja Bothnia Navalis ry tekivät tutkimusta löytöpaikalla 1983, 1984 ja useina vuosina 1990-luvulla. Merenpohjaa kartoitettiin sukeltamalla ja esineitä nostettiin. Esinelöytöihin kuuluu muun muassa ammuksia, käsiaseiden heloja, lasia, keramiikkaa, nappeja, nahkajalkineiden osia, solkia ja rahoja. Esineet on konservoitu ja sijoitettu Pietarsaaren museoon. 1978 nostettu pronssitykki on konservoitu ja sijoitettu Närpiön kaupungintalolle. |
| metsakeskus.1779 |
545 |
Finnviken |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
199762.95700000 |
6935026.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1779 |
Sijaintipaikka on Storskatan -niemen eteläosan itärannalla, Storskatsundet -salmen länsiosassa Finnviken -lahdessa rantakaislikossa.
Paikalla on puurunkoisen limisaumaisen aluksen hylky, jonka jäljellä olevan osan pituus on noin 13 metriä ja leveys noin 5 metriä. Paikallisessa suullisessa perinteessä on puhuttu venäläisen aluksen hylystä, kaleerista. Hylky on ollut tunnettu paikallisten keskuudessa hyvin pitkään.
Pietarsaaren museo ja Bothnia Navalis ry ovat tutkineet löytöaluetta 1991, 1992, 1994 ja 1995. Hylystä tehtiin 1991 luonnospiirros, jota täydennettiin 1994. Tutkimuksissa todettiin, että kyseessä ei ole kaleeri, koska hylky on liian raskasrakenteinen ollakseen kaleeri. Hylystä on löytynyt tykinkuulia ja tiiliskiviä. Hylyn rakenteista otettiin 10 näytettä vuosilustoajoitusta varten syksyllä 1991. Pentti Zetterbergin (Joensuun yliopisto) tekemän analyysin mukaan puu on hyvin todennäköisesti kuusta ja aluksen aikaisin mahdollinen rakennusajankohta on syksy 1709. Hylkyä kuvattiin 3D-mallintamista varten 2021 (Suomen meriarkeologinen seura ry, Topi Sellman).
Hylyn on oletettu liittyvän venäläisten Pohjanlahdelle 1714 tekemään ryöstöretkeen. |
| metsakeskus.1780 |
545 |
Trutbådan |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
195682.59600000 |
6936339.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1780 |
Trutbådanin koillispuolella
Puuhylyn pohjaosa, pituus n. 12m ja leveys n. 4m, hylyn kaaret tammea, hylystä irronnut polvia, kaaria, laudoituslankkuja, rakenteeltaan tasasaumainen |
| metsakeskus.1781 |
545 |
Kaldonskär |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
196316.34300000 |
6935294.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1781 |
Sijaintipaikka on Kaldonskärin saariryhmässä, Stor Kaldon -saaren eteläosan länsirannalla matalassa vedessä.
Paikalla on tasasaumaisen puualuksen hylky. Matalanveden aikaan osa hylynosista on vedenpinnan yläpuolella. Hylkykokonaisuus koostuu kahdesta isommasta rakenneosasta sekä useista irrallisista kappaleista.
Löydön ilmoittaja arvioi hylyn olevan peräisin 1700-luvun lopusta tai 1800-luvun alusta. Rungon materiaali on mahdollisesti tammi, mukana rakenteissa on havupuuta. Hylky on ilmoitettu Museovirastolla 1980-luvun alussa. |
| metsakeskus.1783 |
545 |
Grytskärin hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
195266.69700000 |
6951256.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1783 |
Grytskärin länsipuolella
Puisen hylyn rakenneosia. |
| metsakeskus.1786 |
545 |
Abborrströmshällornan hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
201646.12700000 |
6954645.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1786 |
Västra Hällornan ja Abborrströmshällornan välissä
Puisen purjealuksen hylky. |
| metsakeskus.1787 |
545 |
Truthällan |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
199170.20400000 |
6932973.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1787 |
Sijaintipaikka on Gloppet -selän itäreunalla olevan Truthällan -saaren länsirannalla sekä saaren pohjoispään itäpuolella. Löytöalue on satojen neliömetrian laajuinen siten, että haaksirikon jäänteitä on Truthällanin saaren eri puolilla.
Sijaintipaikalla on ollut jäljellä vain yksittäisiä rakenneosia aluksesta. Haaksirikosta kertovat pääasiassa lukuisat esinelöydöt laajalla alueella meren pohjassa. Pietarsaaren museon ja Bothnia Navalis ry:n tutkimusten mukaan löydöt liittyvät venäläisten 1714 Pohjanlahden rannikolle ja Ruotsin puolelle tekemään ryöstöretkeen. Närpes Historia -teoksen mukaan useita venäläisiä aluksia haaksirikkoutui myrskyssä Truthällanin ympäristöön venäläisten ollessa palaamassa Ruotsin puolelta. Suurin osa venäläisistä menehtyi, mutta osa pelastautui Storskatanille.
Pietarsaaren museo ja Bothnia Navalis ry ovat tehneet kenttätöitä löytöpaikalla 1983, 1984 ja useina vuosina 1990-luvulla. Merenpohjaa on kartoitettu sukeltamalla ja esinelöytöjä on nostettu. Esinelöytöihin kuuluu muun muassa tykinkuulia ja muita ammuksia, solkia, nappeja, nahkajalkineen osia ja metalliastioiden osia. Esineet on sijoitettu Pietarsaaren museoon ja joitakin esineitä on deponoitu Närpiön kotiseutuyhdistykselle. |
| metsakeskus.1790 |
280 |
Harvungön |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
197629.66500000 |
6971198.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1790 |
Sijaintipaikka on Södra Björkö-saaren eli Harvungön pohjoispuolella, noin sadan metrin päässä rannasta.
Puisen aluksen osia hajallaan pohjassa.
Hylky ilmoitettiin Museovirastolle 1976. Hylkyä ei ole tutkittu. Hylyn ilmoittaja olettaa hylyn olevan peräisin 1860-1880 -luvulta. |
| metsakeskus.1791 |
280 |
Svettgrund |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27008 |
199050.04300000 |
6985951.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1791 |
Hylyn sijaintipaikka on Svettgrundetista luoteeseen, Svettgrundin ja Molpen eteläkärjen välillä.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen huonosti säilynyt hylky. Vaasan merimuseon arvion mukaan alus oli norjalainen parkki Petrea, joka haaksirikkoutui elokuussa 1881. |
| metsakeskus.1794 |
475 |
Sillgrund |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
212453.61400000 |
6998437.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1794 |
Sijaintipaikka on Bergöstä itään ja Skinnarslandetista länteen, Sillgrundin luoteispuolella. Sijaintipaikkatieto on epävarma.
Hylky, jonka Pohjanlahden merivartiosto ilmoitti Museovirastolle 1973. Hylyn laadusta ja taustasta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1797 |
280 |
Jullkall |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
192160.77500000 |
6992593.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1797 |
Sijaintipaikka on Korsnäsin vesialueen pohjoisosassa Bergö gaddarnasta kaakkoon ja Rågskäretistä lounaaseen, Jullkall -matalikon eteläpuolella 8 - 12 metrin syvyydessä hiekka- tai sorapohjalla. Sijaintitieto on epätarkka.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, josta on jäljellä noin 6 metriä leveä ja 18 metriä pitkä pohjaosa. Hylyn päällä on tiiliä. Hylyn ympäristössä on irrallisia rakenneosia.
On oletettu, että kyseessä olisi vuonna 1919 uponnut kaljaasi Sulo. Luvialta kotoisin ollut Sulo (78 rt), kapt. Aaltonen, ajoi sumussa karille hiililastissa matkalla Tvärminnestä Pietarsaareen 4.10.1919 Rågskärin luona, Bergön edustalla ja upposi kolmen sylen syvyyteen. Miehistö pelastui. Sulo oli rakennettu 1912 Koivistolla. |
| metsakeskus.1799 |
475 |
Kalvskäret |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
201772.91200000 |
6993923.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1799 |
Sijaintipaikka on Bergön eteläosan länsipuolella. Sijaintitieto on epätarkka.
Pahasti hajonnut puurunkoisen aluksen hylky. Löytökokonaisuuteen kuuluu suuria kyljenkappaleita matalassa 6 m:n vedessä. Kappaleissa on havaittavissa rustirautoja, joissa on kiinni pahasti syöpyneitä plokeja.
Sukellusseura Delfin on sukeltanut löytöpaikalla 1966. Perimätiedon mukaan voi olla kyse 1910-1915 tapahtuneesta purjelaivan haaksirikosta. |
| metsakeskus.1801 |
499 |
Wilpas |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
181095.09800000 |
7024036.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1801 |
Sijaintipaikka on Raippaluodosta länteen, Norrskäristä kaakkoon, Östra Norrskäristä etelään.
Pahoin hajonnut hylky, jonka osat ovat levinneet pieninä palasina laajalle alueelle. Höyrypannu on näkyvin hylyn osa.
Wilpas oli helsinkiläisen Wihuri-varustamon höyrylaiva, joka ajoi karille ja haaksirikkoutui 25.12.1939 paetessaan sukellusvenettä. Laivan jäätyä karille miehistö pelastautui laivaveneillä. Höyrylaiva Wilpas oli rakennettu 1909 Port Glasgowssa teräksestä, entinen nimi oli Orkney Coast. Pituus oli noin 66 metriä ja leveys noin 10 metriä. Upotessaan alus oli matkalla Malmöstä Vaasaan lastinaan vehnää. Päällikkönä oli turkulainen Ossi Barck. Vaasalainen sukellusseura Delfin ry löysi hylyn 1969. Hylky on harrastajasukeltajien yleisesti tuntema. Aivan ss Wilpaksen hylyn vieressä alle sadan metrin päässä on toinen hylky, Buitron-niminen alus, joka on peräisin 1800-luvulta. Näiden kahden hylyn jäänteet ovat osittain sekoittuneet toisiinsa, ei erotettavissa toisistaan. |
| metsakeskus.1803 |
499 |
Skötgrund |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
194980.54900000 |
7018497.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1803 |
Oletettu sijaintipaikka on Raippaluodon eteläosasta länteen, Skötgrundista pohjoisluoteeseen.
Kyseessä mahdollisesti vanha rautainen postilaiva, jonka hylky hajonnut pahasti, kyljellään pohjassa, alus ollut n. 25 m pitkä. Eka Metsävuori on saanut hylkyvihjeen aikoinaan suullisena tietona. Tiedonantajan mukaan haaksirikko olisi tapahtunut 1930-luvulla.
Hylkyä on yritetty paikantaa viistokaikuluotaimella, mutta hylkyä ei ole löytynyt. |
| metsakeskus.1805 |
475 |
Johannes |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
187572.56800000 |
7004828.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1805 |
Sijaintipaikka on Rönnskärenin eteläpuolella, Johannesgrynnornan luona, Synnerskäretistä lounaaseen. Sijaintipaikalla pohja on kiveä ja karkeaa soraa, syvyys 2 - 10 metriä.
Puisen aluksen pahoin hajonnut hylky, josta on jäljellä vain muutamia vahvoja kaaria ja lankkuja. Hylyn on oletettu olevan kuunari Johannes. Vaasan merimuseon Unto Lintalan mukaan alus oli upotessaan kappaletavaralastissa, ja karikon rantavedestä kerrotaan löydetyn fajanssiastian paloja sekä nukenpäitä.
Oulusta kotoisin ollut kuunari Johannes (133 nrt), kapt. K.J. Ålander, haaksirikkoutui kappaletavaralastissa kotimatkalla Lybeckistä 26.10.1894 Stenskäretin ja Gåsgrundetin välillä olevalle kivelle, noin kolme mailia Snipanin majakkalaivalta. Rönnskärin luotsit pelastivat miehistön. Merivakuutusyhdistys maksoi vakuutuskorvauksena 18.000 markkaa. Koko rahti Lyypekistä Ouluun oli vakuutettu 4.500 markasta. Johannes oli Tanskan Fanössä 1874 tammesta rakennettu, 98 jalkaa pitkä ja 22 leveä kuunari. Johannes upposi edellisen kerran lokakuussa 1878 Mickelsörarnan luona Merenkurkussa, mutta Neptun-yhtiö sai pelastettua laivan seuraavana vuonna ja uudelleen rakensi sen 1880.
Lähteitä:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/116149/xtavu_189400_1895_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y
(Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/552075?page=3
(16.11.1894 Åbo Underrättelser no 312)
(III Sjöassuransföreningen i Finland Bolagstämmoprotokoll 1882-1898)
(02.11.1894 Oulun Ilmoituslehti no 128)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/582064?page=3
(Lloyds Register of Casualty Returns) |
| metsakeskus.1806 |
475 |
Magdalena |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
186903.85000000 |
7002141.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1806 |
Sijaintipaikka on Maalahden ulkosaaristossa Bergö gaddarnan pohjoisosan luona, Brus(bådan)in länsipuolella, 3-4 metrin syvyydessä kallioisella ja kivisellä pohjalla. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen pahoin hajonnut hylky. Rakenteista on jäljellä ainakin toinen kylki.
Umeåsta kotoisin ollut parkkilaiva Magdalena (459,51 t), kapt. B. Johansson, haaksirikkoutui myrskyssä ollessaan kotimatkalla Lontoosta 5.9.1879. Alus oli painolastissa. Alus törmäsi vedenalaiseen kariin Gåsgrundissa, ¾ mailia Rönskäristä lounaaseen, Vaasan edustalla. Kapteeni ja neljä miehistön jäsentä pelastui. Seitsemän hukkui onnettomuudessa. Alus jäi hylyksi. Laiva oli rakennettu Ruotsissa 1862. |
| metsakeskus.1807 |
475 |
Ulrika |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
188196.30300000 |
7008415.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1807 |
Sijaintipaikka on Rönnskären -saarten pohjoisosassa Dersiskäret -saaren pohjoispuolella, n. 50 m rannasta.
Pienehkön purjealuksen hylky, jonka keulaosa on pahoin hajonnut. Peräosa, joka on syvemmällä, on paremmin säilynyt.
Todennäköisesti on kyseessä vuonna 1861 uponnut vaasalainen purjealus Ulrika. Alus haaksirikkoutui ollessaan matkalla Tukholmasta Vaasaan. Vaasan Palosaaren satamaan asti ei päästy, sillä marraskuun lopulla satama oli jo jäässä. Alus jäi suojasatamaan Rönnskärin luo. Myrskyssä ankkurit eivät pitäneet ja alus ajautui karille, jossa sen runko katkesi ja upposi. Vaasalainen sukellusseura Delfin ry löysi hylyn heinäkuussa 1980. |
| metsakeskus.1808 |
280 |
Adrana |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
188753.16300000 |
6988494.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1808 |
Sijaintipaikka on Pohjanlahdella Nilskallanista noin 5 km etelään olevalla matalikolla. Sijaintipaikkatieto on hyvin epätarkka.
Alueella tiedetään vanhojen sanomalehtien perusteella olevan Adrana-nimisen laivan hylky. Hylky mainitaan paikalliselta kalastajalta saadussa vihjeluettelossa ja ilmoituksessa, joka toimitettiin Muinaistieteelliselle toimikunnalle (Museoviraston edeltäjä) 1964. Hylyn säilyneisyydestä ja kunnosta ei ole tietoa.
Saksalainen Bremenistä kotoisin ollut höyrylaiva Adrana (684 nrt, kapt. Lookenwitz) ajoi sumussa karille 1450 tonnin ruisjauholastissa matkalla Pietarista Vaasan höyrymyllylle 2.10.1923 ja upposi välittömästi 17 metrin syvyyteen Storkallegrundin ja Sextantin matalien välillä, Vaasan tullipiirissä. 17-henkinen miehistö pelastui Korsnäsiin. Haaksirikko mainittiin useissa lehdissä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1396688?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1512967?page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1712662?page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1420522?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1400299?page=2
(22.06.1924 Lalli no 141)
(Lloyds Register of Casualty Returns)
(Vrak och haverier, Carola Ålander-Sjöstrandin vuonna 2000 tekemä hylkylistaus)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1424224?page=3
https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?195864 |
| metsakeskus.1809 |
475 |
Torssten |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
190859.29900000 |
6992014.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1809 |
Nilskällanista n. 2km kaakkoon
Torstenin eteläpuolella on pyydyksiä tarttunut pohjaan ja ruostetta noussut köysien mukana |
| metsakeskus.1810 |
499 |
Lappörarna Märaskatviken 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
210720.14200000 |
7041493.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1810 |
Sijaintipaikka on Lappöranin luoteisrannalla, Märaskatviken-lahdessa, lähellä rantaa.
Puurunkoisen laivan hylky, jonka puumateriaali vaikuttaa silmämääräisen tarkastelun perusteella olevan tammea. Laivasta on jäljellä pohjaosa. Hylky vaikuttaa siinä mielessä ehjältä, että rakenneosat ovat siististi paikoillaan, eikä pohjan päälle ole kertynyt lainkaan muita rakenneosia tai muuta tavaraa. Köli on jäljellä kokonaisuudessaan, keula- ja peräranka ovat kaatuneet. Alus on ollut limisaumainen.
Hylky on ollut tunnettu jo 1960-luvulla, jolloin hylky oli hyvän näkyväisyyden aikana pinnaltakin nähtävissä. Delfin ry dokumentoi kohdetta sukellusleirillään 1966 ja teki hylystä luonnospiirroksen. 1960-luvulla hylyn arvioitiin olevan pienehkö kauppa-alus 1700-luvun loppupuolelta. Hylyn luota on ilmeisesti nostettu mm. keramiikan ja lasinpalasia (vaikka enemmän esinelöytöjä on tehty noin 20 metriä lännempänä olevalta hylyltä, kohde 1811). Hylystä tehtiin uudestaan löytöilmoitus Museovirastolle 1982. Ilmoituksessa kerrotaan hylyn olevan suojaisassa lahdessa, eikä siinä ole havaittavissa lastia, esineitä eikä mastoja. Pohjoisenpuoleisessa osassa on tiilikeskittymä. Museovirasto (Pekka Paanasalo, Johanna Mäkinen ja Maija Matikka) teki hylylle tarkastuskäynnin syyskuussa 2009. |
| metsakeskus.1811 |
499 |
Lappörarna Märaskatviken 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
210710.14600000 |
7041476.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1811 |
Sijaintipaikka on noin 20 km luoteeseen Raippaluodon kirkolta Lappörarna -saaren luoteisrannalla, Märaskatviken-lahdessa.
Puurunkoisen melko jykevän limisaumaisen laivan hylky. Kölin pituus noin 22 metriä, palteen leveys 6,5 metriä. Hylyn rakenteiden päällä on runsaasti kiviä, sekä jonkin verran tiiliskiviä todennäköisesti tulisijasta.
Hylky on ollut tunnettu jo 1960-luvulla ja tuon ajan sukellusten yhteydessä hylystä nostettiin mm. Rörstrandin fajanssiesineiden palasia ja kolikoita. Kolikot ovat ruotsalaisia ja ne ovat peräisin 1700-luvun loppupuolelta. On oletettu, että alus on voinut kuulua Ruotsista palaavalle kauppiaalle, jonka lastiin on kuulunut mm. keramiikkaa. Hylystä löydettyjä esineitä on sijoitettu Pohjanmaan museoon ja kolikoita on tutkittu Museoviraston Rahakammiossa. Museovirasto (Pekka Paanasalo, Johanna Mäkinen ja Maija Matikka) teki hylylle tarkastuskäynnin syyskuussa 2009. Sukelluksen yhteydessä hylkyä mitattiin. Hylyn rakenteiden joukossa nähtiin pieni lasitettu saviastian pala. |
| metsakeskus.1813 |
499 |
Lappörarna Äggrundsgrynnan |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
210793.11000000 |
7042061.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1813 |
Mahdollinen hylky sijaitsee Lappörarnan luoteisrannan tuntumassa lähellä Äggrundsgrynnania
Kyseessä on pahoin tuhoutunut puisen purjelaivan hylky, joka havaittiin sukellusseura Delfin ry:n kesäleirin aikana 1967. Alus on ollut tukevarakenteinen. Rakenneosat ovat levinneet laajalle alueelle matalan sijainnin ja jäiden vaikutuksesta. Alueella saattaa olla useammankin puisen aluksen jäänteitä. |
| metsakeskus.1814 |
499 |
Valassaaret Storskär koillispuoli |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
206330.87100000 |
7050215.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1814 |
Sijaintipaikka on Merenkurkussa Valassaarten Storskäristä pohjoiskoilliseen. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Purjealuksen ankkuripeli ja kylki, jossa on rustirautoja kolmea mastoa varten. Hylyn alkuperää ei tunneta. On kuitenkin oletettu, että aluksen nimi olisi Vega. |
| metsakeskus.1815 |
499 |
Storstensören |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
229659.57000000 |
7033714.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1815 |
Sijaintipaikka on Köklotin länsiluoteispuolella, Punakarien luotoryhmässä, Storstensörenin itäpuolella.
Kivilastissa oleva suurehko puurunkoinen hylky. |
| metsakeskus.1816 |
499 |
Gustavasbådan |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
204288.77800000 |
7026602.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1816 |
Sijaintipaikka on Raippaluodon länsiosassa, Stora Råggrundista luoteeseen, Gustavasbådanin (ent. Bergbådan) itäkoillispuolella.
Tasasaumaisen puualuksen osia hajallaan pohjassa.
Hylystä tehtiin ilmoitus Museovirastolle 1982. Ilmoittajan arvion mukaan alus olisi ajautunut Gustavasbådanin pohjoiskärjen yli lännestä itään. Saaren itäpuolelta on löytynyt posliininpalasia. Saaren pohjoiskärjen itäpuolella on havaittu hylynosia, mm. kaaria. Ilmoittaja arvelee hylyn loppuosan sijaitsevan "luotojen välissä". Laivan on oletettu olevan nimeltään Gustafva tai Gustava. Muun muassa Wasabladetissa kerrotaan Gustafva-nimisen aluksen haaksirikon tapahtuneen 1868. Alus oli vaasalainen ja se haaksirikkoutui tullessaan Lyypekistä. Miehistö pelastettiin. Lastina oli mm. kahvia, sokeria ja lääkkeitä. |
| metsakeskus.1818 |
499 |
Köklot |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
231034.03000000 |
7030330.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1818 |
Köklotin saaren länsirannalla oleva Pitesfladan-lahti, hylyn jäänteet lahden rantavedessä.
Pahoin hajonnut puualuksen hylky. |
| metsakeskus.1819 |
893 |
Glasmästaren |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
268164.01500000 |
7060143.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1819 |
Sijaintipaikka on Uudenkaarlepyyn edustalla keskustasta noin 12,5 km luoteeseen ja Torsön -saaresta lounaaseen, Fiskar-Lamalotin pohjoispuolella olevan pienen Glasmästaren-luodon itäkoillispuolella. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on arviolta 40-45 metriä ja leveys 8-12 metriä. Hylyssä ei ole jäljellä kansirakenteita. Rakennusmateriaali on tammea. Toinen laita sekä köli ovat ehjät. Hylyssä on nähty aluksen nimikilpi, kun hylyssä sukellettiin 1970-luvun lopussa. Hylyn oletetaan olevan norjalainen parkkilaiva George Washington.
George Washington haaksirikkoutui 1873 Holmön luona Ruotsissa ja hylättiin. Laiva oli matkalla Oulusta tervalastissa Lontooseen. Hylky ajelehti Suomen puolelle ja hakkautui kappaleiksi Glasmästarenin luona Uudenkaarlepyyn saaristossa. Lasti ja varusteet pelastettiin. Julkisella huutokaupalla Bönasvikenin vaakahuoneella myytiin 12.12.1873 aluksen riki, varusteita ja kalusteita.
(Hufvudstadsbladet 11.12.1873 no 288A)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/457550?page=4 |
| metsakeskus.1821 |
946 |
Ryssberget |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
250013.38300000 |
7038380.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1821 |
Sijaintipaikka on Vöyrin saaristossa noin 19 km Maxmon/Maksamaan kirkosta pohjoiseen Östra gloppetin alueella Västerön pohjoisosan länsirannalla, Ryssberget -niemen lähellä olevan Skepparhamn-lahden eteläosassa.
Kyseessä on haaksirikkopaikka, johon ei liity kiinteitä hylyn rakenneosia, vaan haaksirikosta kertovat lähinnä laajalla alueella olevat esinelöydöt.
Ryssbergetin löytöalue on ollut pitkään tunnettu ja paikallisten asukkaiden tiedetään löytäneen esineitä rantakivikosta pitkien aikojen kuluessa. Pohjanmaan museo Vaasasta tutki Ryssbergetin aluetta harrastajasukeltajien kanssa 1960-luvulla yhdistäen löytöpaikan venäläisten kaleerien toimintaan Pohjanlahdella 1714. Arkistolähteistä tiedetään, että Ryssbergetin edustalle haaksirikkoutui neljä kaleeria vuonna 1714. Pohjanmaan museossa oli näyttely löytöpaikan esineistä jo 1962. Pietarsaaren kaupunginmuseo ja Bothnia Navalis ry ovat tutkineet löytöaluetta vuosina 1985, 1991, 1994 ja 1995. Merenpohjaa ja rantakivikkoa on kartoitettu ja esineitä on otettu talteen. Löytöihin kuuluu runsaasti 1700-luvulle ajoittuvaa esineistöä mm. ammuksia, rahoja, riipuksia, nappeja, tinaisia pulloja, solkia ja astianosia. Esineet on deponoitu Museovirastosta Pietarsaaren kaupunginmuseoon 1990. |
| metsakeskus.1822 |
946 |
Ribergsträsket |
10002 |
12017 |
13193 |
11010 |
27004 |
254471.61900000 |
7031053.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1822 |
Sijaintipaikka on Vöyrissä entisen Maksamaan/Maxmon kunnan alueella Teugmosta luoteeseen Ribergsträsket -lammen soistuneessa rannassa 50 - 60 cm:n syvyydessä.
Paikalla on puuveneen jäänne, jonka osat ovat suoturvekerroksen alla mutapohjalla. Veneen osat on liitetty toisiinsa puutapein. Veneessä on ollut tavanomaisen kölin sijasta päätyihin kapeneva, leveä ja kourumainen emäpuu. Laitalautakertoja on ollut kaksi ja veneen pituus on ollut noin neljä metriä tai ehkä enemmänkin. Kaaret ovat veistokaaria. Vene on rakennettu havupuusta. Laitalautojen leveys on ollut noin 30 cm.
Vene löytyi 1971 ojaa kaivettaessa. Museoviraston Harry Alopaeus kävi veneen löytöpaikalla elokuussa 1981 kuvaten, mitaten ja piirtäen veneen osia. Dokumentoinnin jälkeen osia laitettiin takaisin lammen rantaveteen, mutta osia on myös löytäjän hallussa ja Pohjanmaan museolla (kolme kpl numerolla 78-1108a,b, c). Alopaeus toi Helsinkiin Museoviraston Suomen merimuseoon Hylkysaareen yhden miltei ehjän kaaren, kaksi kaaren osaa ja rangan osan. Pohjanmaan museo on yrittänyt saada vuosilustoajoitusta hallussaan olevista osista, mutta Itä-Suomen yliopiston ajoituslaboratorion mukaan osia ei voi ajoittaa vuosilustomenetelmällä. Pohjanmaan museo teetti 2020 radiohiiliajoituksen veneen kaaresta ja tulos viittaa 1400-lukuun. |
| metsakeskus.1823 |
946 |
Brudhamn pohjoispuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
267541.37800000 |
7028654.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1823 |
Sijaintipaikka on Vöyrin sisäsaaristossa Oravaisten Brudhamnissa, noin 500 metriä Brudhamn-satamasta pohjoiseen, 50 metriä rannasta ulospäin. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Limisaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 30 metriä ja leveys 3-4 metriä. Ulkopinta on tervattu. Kaikki kansirakenteet puuttuvat ja kyljet ovat kaatuneet ulospäin. Hylyn keula on rantaa kohti.
Hylystä on tehty ilmoitus Museovirastolle 1981. Ilmoittajan mukaan hylyn alkuperäinen löytäjä oli Oravaisten paloaseman palveluksessa. Ilmoitukseen liittyy luonnospiirros hylystä. Hylkyä ja sen taustaa ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.1828 |
893 |
Stora Alören |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
272743.17600000 |
7058869.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1828 |
Sijaintipaikka on Uudenkaarlepyyn sisäsaaristossa Stora Alörenin pohjoisosan lähellä. Paikkatieto on epätarkka.
Purjealuksen jäänteitä hajonneena laajalle alueelle. Hylky on ilmoitettu Museovirastolle 1970-luvulla. Ilmoittajan mukaan on kyseessä purjealuksen jäänteet, jotka ovat levinneet noin 100 metrin matkalle, ja joista paikalliset kalastajat ovat tietämättömiä. Hylky on esitetty myös Pietarsaaren kaupunginmuseon 1987 tekemässä hylkylistauksessa ja siihen kuuluvassa hylkykartassa. Sen mukaan aluksen nimeä ei tiedetä. Aluksen kerrotaan olevan hautautuneena hiekkaan rannassa. |
| metsakeskus.1829 |
893 |
Furuskärssundet |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
270067.24000000 |
7062065.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1829 |
Furuskärssundetissa Furuskärshällornan ja Torsön välissä, ei tietoa missä kohdassa salmea hylky on.
Furuskärssundetista ylös nostettuja pahoin hajonneen limisaumaisen hylyn laitalautoja ja kaaria. |
| metsakeskus.1830 |
893 |
Aspskäret eteläranta |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
270779.96600000 |
7059091.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1830 |
Sijaintipaikka on Aspskäretin eteläranna lähellä.
Kyseessä on noin 7 metriä pitkä puisen hylyn osa, joka koostuu laitalaudoista ja kaarista.
Bothnia Navalis ry dokumentoi löytöaluetta Museoviraston luvalla heinäkuussa 1987 yhteistyössä Pietarsaaren museon kanssa. Museon tiedossa oli vuosien 1757-58 kartta, jossa on merkintä mahdollisesta hylystä Granskärssundetissa. Granskärssundetista oli myös tuotu museolle vuosien varrella esinekatkelmia. Oletetulta löytöpaikalta ei kuitenkaan löytynyt hylkyä. 1987 dokumentointityön aikana Aspskäretin pohjoisrannalla olevasta lahdesta löytyi lasi- ja keramiikkaesineiden palasia. Hylyn osa löytyi Aspskäretin etelärannalta. Oletettiin, että hylynosa on ajautunut löytöpaikalle mahdollisesti kauempaa. Hylynosan ajoituksesta ja mahdollisesta liittymisestä esinelöytöihin ei ole tietoa. |
| metsakeskus.1831 |
893 |
Suomi |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
273517.84700000 |
7065747.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1831 |
Haaksirikkopaikka on Uudenkaarlepyyn vesialueen pohjoisosassa Tuvanin itäpuolella. Sijaintipaikkatieto on epävarma.
Paikalla on mahdollisesti kuunari Suomen hylky. Suomi-niminen 50 lästin kuunari oli rakennettu Haminassa 1842, ostettu Ouluun kauppias O.M. Rinmanille 1847 ja se haaksirikkoutui Uudenkaarlepyyn edustalla 17.11.1847. Kapteenin nimi oli Sundström. Alus jäi hylyksi Häll Båk -nimisen majakan lähellä. Hylky, varusteet ja lasti myytiin 20.3.1848 huutokaupuassa Kokkolan meritullikamarilla. Pietarsaaren museo on merkinnyt hylyn summittaiseen sijaintikarttaan 1986. Kartasta ei käy ilmi, onko hylky löytynyt vai onko kyseessä hylkyvihje. |
| metsakeskus.1832 |
893 |
Markusgräven |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
273740.80200000 |
7052330.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1832 |
Sijaintipaikka on Uudenkaarlepyyn sisäsaaristossa Långörenin eteläosan itäpuolella ja pienen Markusholmenin lounaispuolella. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Pienikokoisen aluksen hylky, joka on painunut syvälle mutapohjaan. Hylky on merkitty Pietarsaaren kaupunginmuseossa 1987 tehtyyn hylkylistaukseen ja karttaan En förteckning över skeppsvrak i Vasa län. Aluksen nimeä ei tiedetä. Kyseessä on noin 25 metriä pitkä alus. |
| metsakeskus.1833 |
499 |
Malmbådan |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
236001.02800000 |
7032249.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1833 |
Värlax-saaren pohjoispuolella, Björkörenin itäpuolella, Malmbådanin pohjoisrannalla
Puualuksen hylky, jonka pituus on noin 20 metriä ja leveys noin 5 - 6 metriä. Aluksesta on jäljellä hyvin tasainen pohja sekä osa laidoista, jotka nousevat lähes pystysuoraan. Kaarien halkaisija on noin 20 x 30 cm. |
| metsakeskus.1834 |
893 |
Stora Sandören |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
271519.70100000 |
7049993.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1834 |
Munsala, Storsand rantavedessä
Matalassa vedessä oleva hiekkapohjaan painunut hylky, näkyvissä osa kaaripuista. |
| metsakeskus.1835 |
440 |
Cetonia |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
282216.00000000 |
7076098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1835 |
Sijaintipaikka on Pietarsaaren Mässkäristä pohjoiseen Hälsingönin ja Botsörenin eteläpuolella, Bredhällanin ja Stora Rummelgrundin välillä.
Puurunkoisen purjealuksen hylky, joka on hajonneena alle kymmenen metrin syvyydessä.
Paikalliset luotsit ja merivartijat ovat tunteneet hylyn pitkään. Pohjanlahden merivartiosto teki hylystä ilmoituksen Museovirastolle 1972. Pietarsaaren museon mukaan kyseessä on ruotsalainen purjealus Cetonia. Alus oli rakennettu Englannissa 1887. Haaksirikon jälkeen meriselitys annettiin Pietarsaaren raastuvanoikeudessa.
Cetonia oli Göteborgista kotoisin ollut kaljaasi (60 nrt). Se haaksirikkoutui matkalla Hudiksvallista Pietarsaareen 25.10.1921 Rummelgrundille Pietarsaaren edustalle. Nelihenkinen miehistö pelastui. Cetonialla oli 16 tonnia rautamalmia painolastina. Aluksen pohja hakkautui rikki. Hylky ja siitä pelastetut varusteet myytiin 26.11.1921 huutokaupalla Pietarsaaressa luotolaiselle Anders Wikströmille 14 700 markalla. Aluksen haaksirikkoa ja hylyn huutokauppaa uutisoitiin sanomalehdissä Pedersöre (29.10.1921 no 85, 23.11.1921 no 92 ja 30.11.1921 no 94) ja Österbottningen (8.11.1921 no 89). Ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi
Hylky on tunnettu sukelluskohde. Museovirasto viistokaikuluotasi kohteen kesällä 2011. Pietarsaaren museolla on kokoelmissaan ilmeisesti hylystä peräisin olevia esineitä. |
| metsakeskus.1836 |
440 |
John Grafton |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
286217.66700000 |
7086140.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1836 |
Hylky on Luodon saaristossa Orrskäretin koillispuolella, noin 3-5 metrin syvydellä. Rautarakenteisen laivan runko on hajonnut kahteen osaan lastiruuman kohdalta. Ehjempänä säilynyt keula osoittaa luoteeseen kohti avomerta. Takaosan rakenteet ovat vielä selkeästi hahmotettavissa, mutta varsinainen perä on luhistunut tai purettu epämääräiseksi metallirakenteeksi.
Päähylyn ympäristössä on runsaasti sekalaista puu- sekä metallitavaraa ja aseiden patruunoita.
John Grafton oli kuljettamassa aselastia Venäjän tsaarinvaltaa vastustavalle liikkeelle, kun se ajoi karille syyskuussa 1905. Laiva räjäytettiin, ettei lasti joutuisi viranomaisten käsiin. Hylky myytiin huutokaupalla marraskuussa 1905 ja hylystä irrotettiin romumetallia.
John Grafton oli alun perin Luna -niminen 1883 rakennettu alus. |
| metsakeskus.1837 |
598 |
Argo |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
281591.57400000 |
7072992.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1837 |
Hylky sijaitsee Pietarsaaren edustalla Aligrundetin (Alggrundet) pohjoisosan itäpuolella.
Kyseessä on kolmeen osaan hajonnut puurunkoisen aluksen hylky. Suurimman osan pituus on noin 20-25 metriä ja leveys 5-6 metriä. Toisen osan päämitat ovat 11 x 4,5 metriä.
Hylyn osat ovat merenkäynnin ja jäiden johdosta kulkeutuneet erilleen. Rakenteeltaan hylky on tasasaumainen ja se on männystä ja tammesta rakennettu. Aluksen lastina ollutta tervaa ja pikeä on havaittavissa merenpohjassa.
Pietarsaaren museo teki tarkistuskäynnin kohteelle paikallisten sukeltajien kanssa 1989. Tuolloin hylyn kolmesta osasta piirrettiin luonnospiirros.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö viistokaikuluotasi löytöpaikkaa 8.10.2010. Vain yksi hylyn osista paikannettiin.
Hylyn oletetaan olevan norjalainen priki Argo Lillesandista. Arjo ajoi karille Gammalgrundetissa 19.10.1869 ja upposi kymmenessä minuutissa Högpaskarnin lähettyville. Hylky on sen jälkeen kulkeutunut itäkaakkoon ja hajonnut osiin. Uppoamishetkellä aluksessa oli lastina Oulusta noudettua tervaa ja pikeä. Haaksirikon meriselitys on Pietarsaaren kaupunginarkistossa. Aluksen kapteenina oli meriselityksen mukaan Anders Kristensen. |
| metsakeskus.1839 |
440 |
Sultan |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
281562.57400000 |
7075767.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1839 |
Sijaintipaikka on Luodon kirkolta noin 11 km länteen ja Mässkärin majakkasaarelta noin 1,2 km pohjoiseen Lilla Rummelgrundetin pohjoisosan länsipuolella. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Isolle alueelle hajonneen puualuksen jäännöksiä. Aluksen oletetaan olevan kuunari Sultan.
Pietarsaarelainen kuunari Sultan ajoi yöllä karille 22.10.1863 Pietarsaaren edustalla ja hakkautui kappaleiksi seuraavan päivän myrskyssä. Kuunari oli kotimatkalla Lybeckistä kappaletavaralastissa. Hylystä pelastettua lastia myytiin huutokaupalla 28.12.1863 Pietarsaaren Pakkahuoneella. Aluksen kapteenin nimi oli J.W.Marklund. Miehistö pelastui haaksirikosta, samoin osa lastista ja varusteistosta saatiin pelastetuksi.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/437085?page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/363822?page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/455179?page=1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/400046?page=1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/400124?page=1 |
| metsakeskus.1840 |
440 |
Norrörarna |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
281447.60800000 |
7079507.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1840 |
Sijaintipaikka on Luodon saaristossa Pietarsaaresta pohjoiseen Örarna -saaren pohjoisosan (Norrörarna) itärannalla Bärörsvikenissä. Sijaintitieto on epätarkka.
Puisen aluksen pahoin hajonnut hylky. Paikalla saattaa olla myös pienemmän veneen jäänteitä. Havaittavissa puualuksen pohjan rakenteita noin 50 metrin säteellä. Monet osista ovat painuneet pohjahiekkaan. |
| metsakeskus.1841 |
893 |
Monässundet |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
266431.00000000 |
7049048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1841 |
Sijaintipaikka on noin 11 kilometriä länsilounaaseen Uudenkaupungin keskustasta Monässundetin pohjoispuolella Kittnäshällan -niemen edustalla.
Puurunkoisen aluksen hylky. Ilmoitus kohteesta on tehty Museovirastolle 1970-luvulla. Ilmoittajan mukaan kyseessä on mudan täyttämä suolalaivan runko, joka on uponnut joskus 1800-1900-lukujen vaihteen tienoilla. Ilmoittajan mukaan aluksen nimi on Hemifrån.
Alkuperäisen ilmoituksen sijaintitieto oli kovin epätarkka. Geologian tutkimuskeskuksen mittaustiedon perusteella kohteen sijaintia muutettiin tammikuussa 2023. Sijaintipaikka siirtyi yli kilometrin pohjoisemmaksi. Hylky on luotauskuvassa noin 20 metriä pitkä. |
| metsakeskus.1843 |
440 |
Köbergsgrunden |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
290201.00000000 |
7092442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1843 |
Sijaintipaikka on Luodon kunnan saariston pohjoisosassa Köbergsgrundenin pääsaaren pohjoisrannassa.
Vesirajassa oleva haaksirikkopaikka, josta on löytynyt runsaasti esineistöä, mutta ei hylkyä. Haaksirikkopaikka löytyi syksyllä 1978, kun kolme poikaa löysi rannan kivilouhikosta rahoja. Pietarsaaren museon Pekka Toivanen organisoi tutkimuksia paikalla 1979, jolloin myös Museoviraston Risto Halme oli mukana. Haaksirikkopaikalla pidettiin tutkimusleiri Pietarsaaren kaupunginmuseon johdolla yhdessä Bothnia Navalis ry:n kanssa myös heinäkuussa 1986. Alueelta on vesirajan tuntumasta kivien seasta löydetty mm. kolikoita, astioiden ja liitupiippujen palasia, vyönsolkia, nappeja, sormustimia, tiiliskiviä ja ikkunalasia. Löytyneet kolikot, jotka ovat kaikki ruotsalaisia, ajoittuvat vuosille 1681-1719. Löytöpaikalta ei ole löytynyt hylyn osia. Oletettavasti jäät ja myrskyt ovat jauhaneet aluksen rikki kivilohkareita vasten ja osat ovat ajelehtineet pois. Tutkimuksissa löytyneitä esineitä on Pietarsaaren kaupunginmuseon kokoelmissa.
FM Jouni Mustonen ja FM Jusa Peltoniemi ovat tutkineet kohteen tutkimushistoriaa, esinelöytöjä ja arkistolähteitä. Köbergsgrundenin luo haaksirikkoutui Kokkolaan muuttomatkalla olleen kauppias Henrik Kuhlbergin kuutto 1722. Kuhlbergin aluksen lastina oli Kokkolan tuomiokirjojen liitteiden mukaan pääasiassa kauppatavaraa ja joitakin muuttokuormaan kuuluneita huonekaluja. Kohteen tutkimusta on vaikeuttanut se, että Köbergsgrundenin ja Koppargrundetin (nro 1000017754) esinelöytöjä on sekoitettu toisiinsa ja on luultu, että on kyse vain yhdestä haaksirikosta eikä kahdesta samana vuonna tapahtuneesta haaksirikosta (Jouni Mustosen pro gradu tutkielma Merellinen perintömme. Tieto ja sen tallentuminen muuttuvassa kulttuuriympäristössä. Jyväskylän yliopisto, 2019. Jusa Peltoniemen pro gradu tutkielma Köbergsgrundenin epäluuloinen kilpikonna. Luodon vuoden 1722 haaksirikkojen esinelöydöt 2000-luvun tutkimuksen valossa. Turun yliopisto, 2023). |
| metsakeskus.1845 |
272 |
Sannanranta |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
308533.70400000 |
7087208.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1845 |
Sijaintipaikka on Kokkolan Vanhasatama-lahden länsiosassa, Sannanrannan edustalla lähellä rantaa.
Puurunkoisen aluksen pahoin hajonnut hylky. Aluksen pituus on ollut yli 20 metriä ja leveys 6-8 metriä. Hylyssä on paarlasti paikallaan ja paarlastikivien alla voi olla hylyn pohjaosa säilyneenä. Hylyn toinen pää, todennäköisesti keula, puuttuu. Laivan osia on levinnyt laajalle alueelle. Kivien seasta on löytynyt lasitetun keramiikan palasia, liitupiipun varren kappale, palaneita tiilenpalasia ja luita. Hylystä irtoaa vuosittain jäiden ja myrskyjen mukana osia, jotka ajautuvat rantaan.
Kokkolan K.H.Renlundin museo ilmoitti hylyn Museovirastolle 1993. Pietarsaaren museon entinen johtaja Pekka Toivanen on arvioinut, että alus voi olla rakennettu 1600-luvulla. Perimätiedon mukaan alus olisi poltettu isonvihan aikana venäläisten toimesta. |
| metsakeskus.1846 |
272 |
Morsiussaaren kaakkoisranta |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
309590.27800000 |
7088245.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1846 |
Sijaintipaikka on Kokkolan Vanha satama -lahden itäosassa Morsiussaaren kaakkoisrannalla salmessa.
Puurunkoisen aluksen jäänteitä. Aluksen osia on sekä rannalla että rantavedessä. Ruoppaus on hajottanut hylkyä 1993, jolloin hylyn ilmoitti Museovirastolle K.H.Renlundin museo. Hylkyä ruopattiin uudestaan 1997, jolloin hylyn osia löytyi mudasta 20 - 130 cm:n syvyydestä. Jäljellä oli pohjalautoja, kölin osia ja pohjatukkeja. Aluksen on arvioitu olleen 20 - 30 metriä pitkä ja 6 - 7 metriä leveä.
Hylky sijaitsee lähes vastapäätä Davidsbergin laivanrakennuspaikkaa, jota ei kuitenkaan löydy 1700-luvun kartoista, eikä perustamisajankohta ole tiedossa. Hylyn osien sijaintipaikka on jäänyt kuivalle maalle maankohoamisen vuoksi 1900-luvulla. Huvila-asukkaat ovat ottaneet hylystä osia. Pietarsaaren museon johtaja Pakka Toivanen on rakenneosien perusteella arvioinut hylyn olevan peräisin 1700-luvulta. |
| metsakeskus.1847 |
272 |
Wellamo |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
281138.00000000 |
7106823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1847 |
Hylky sijaitsee Kokkolan edustalla avomerellä Tankarin majakkasaaresta noin 18 kilometriä luoteeseen.
Höyrylaiva Wellamon hylky. Hylky on melko hyvin säilynyt. Kesällä 2004 hylky kuitenkin vaurioitui, kun sen yli vedettiin troolia. Muun muassa molemmat mastot katkesivat.
Finska Ångfartygs Aktiebolagetin (myöh. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö) matkustajahöyry Wellamo upposi 29.8.1916 saksalaisen sukellusveneen upottamana. Hylky paikannettiin 1918 ja hylystä pelastettiin tavaroita 1920-luvun alussa. Sitten hylyn sijainti unohtui, kunnes hylky löydettiin uudestaan 1970-luvulla. Hylyn paikansi 1977 Kokkolan Merisaukot ry.
Wellamo oli rakennettu 1898 Dundeessa Skotlannissa FÅA:n tilaamana. Alus oli tarkoitettu Hangon kautta tapahtuvaan Ruotsin-liikenteeseen. Myöhemmin Wellamo teki matkoja myös Stettiniin. Syksyllä 1914 alus teki useita matkoja Pietariin ja asetettiin sen jälkeen Pohjanlahden yli kulkevaan liikenteeseen. Aluksen pituus oli 60,33 metriä ja leveys 9,54 metriä. Koneteho oli 1260 hv.
Upottamisen aikaan alus oli tulossa kappaletavaralastissa Ruotsin Sundsvallista Kokkolan Ykspihlajaan. Kapteenina oli Victor Norring. Miehistöön kuului 28 henkilöä ja lisäksi mukana oli kapteenin vaimo. Ennen aluksen upottamista aluksella olijat saivat poistua alukselta pelastusveneillä.
2004 troolauksessa irronnut katkennut masto jätettiin Himangalle Rahjan satamaan, josta se on siirretty paikallismuseoon. Kokkolan K.H.Renlundin museolla on hylystä peräisin olevaa esineistöä, joka on nostettu hylystä 1970-luvulla varustamon luvalla. Tuolloin hylky ei vielä ollut muinaismuistolain rauhoittama muinaisjäännös, koska uppoamisesta oli kulunut alle sata vuotta. |
| metsakeskus.1849 |
440 |
Björn |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27008 |
284206.45700000 |
7092878.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1849 |
Hylky on Luodon edustalla avomerellä Stora Kallbergetistä n. 3 km luoteeseen.
Höyrylaiva Björnin hylky. Ahtojäät ovat jauhaneet hylyn huonokuntoiseksi. Vain peräosa näyttää ehjemmältä. Kone ja höyrykattila ovat jäljellä.
Björn upposi 19.5.1891. Alus oli matkalla Lyypekistä Vaasan kautta Kokkolaan kappaletavaralastissa joutuessaan ahtojäihin Tankarin kaakkoispuolella. Kohdattuaan kiintojäätä päällikkö päätti kääntää kurssin ja pyrkiä Pietarsaareen, mutta alus oli saanut vuodon. Björn saavutti avoveden, mutta täyttyi lopulta vedellä ja upposi n. 8 mailia Tankarista etelälounaaseen. Miehistö pelastui.
Kokkolalainen sukellusseura paikansi hylyn 1983. Hylky identifioitiin laivakellon perusteella.
Björn kuului Wasa-Nordsjö Ångbåtsaktiebolagetille. Se oli rakennettu South Shieldsissä Newcastle-upon-Tynessä 1874. Aiemmilta nimiltään alus oli Colonist ja Orleans ennen kuin se ostettiin Suomeen 1880-luvun lopulla. |
| metsakeskus.1850 |
272 |
Marienborg |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
295134.04900000 |
7098543.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1850 |
Sijaintipaikka on Kokkolan edustalla Tankarin luoteispuolella, Kallskäretistä pohjoiseen.
Moottorikuunari Marienborg, jonka jäännökset ovat osittain merenpohjassa ja osittain Kallskäretin rantaan huuhtoutuneina.
Kokkolaan Ykspihlajan satamaan matkalla ollut viisimastoinen moottorikuunari Marienborg ajoi syksyllä 1924 Västerbådan pohjoiskärjen luona karille. Luotsien avulla pelastettiin aluksen miehistö tavaroineen. Kaksi pelastusalusta yritti saada laivan irti karilta, mutta se ei onnistunut ja laiva jäi hylyksi. Vakuutusyhtiö myi hylyn ja sitä purettiin usean vuoden ajan. Hylky oli karilla useita vuosia, kunnes sen jäänne myrskyssä hajosi.
Marienborg oli rakennettu 1920-luvulla Kanadassa norjalaiselle tilaajalle. Alus myytiin pian Tanskaan. Alus oli 75 metriä pitkä ja vetoisuudeltaan 900 nettorekisteritonnia. Hylky on harrastajasukeltajien hyvin tuntema. |
| metsakeskus.1855 |
208 |
Vihaslahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
347069.07700000 |
7129714.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1855 |
Hylyn jäänteiden sijaintipaikka on Vihasniemen eteläpuolella Vihaslahden pohjukassa, joka on jo kuivilleen jäänyttä maata, noin 50 metriä (v. 1981) vesirajasta.
Kuivuneessa merenlahdessa sijaitsevan puuhylyn jäännökset (kaaria ja lautoja), jotka ovat osittain nk. Luulajankiven alla. Museoviraston Harry Alopaeus teki paikalle tarkistusmatkan vuonna 1981. Alus on ollut limisaumainen ja se on rakennettu havupuusta.
Hylky on ollut paikkakuntalaisten tiedossa kauan; perimätiedon mukaan se on ollut matkustajalaiva Luulaja 1800-luvun lopulta (Harry Alopaeus on olettanut löydön vanhemmaksi). |
| metsakeskus.1856 |
208 |
Vääräkari |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
334714.06400000 |
7122449.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1856 |
Sijaintipaikka on Rahjan saaristossa, Vääräkarin länsirannalla olevassa Haminanperä-nimisessä lahdessa. 1970-luvulla ilmoitetut koordinaatit ovat 64,11.3 N 23,36.3 I.
Hylyn ilmoittaja kertoo hylyn osia olevan savipohjalla 1-7 metrin syvyydessä. Hylky on jäiden tuhoama. Hylkyyn viittaa läheisellä kalliolla oleva kalliokirjoitus, jonka voidaan olettaa viittaavan Pijna -nimisen aluksen haaksirikkoon vuonna 1677.
Katso myös rekisterilinkin raportti: Himanka-Kalajoki. Rahjan saariston ja Siiponjoen Natura-alueen muinaisjäännösinventointi 2008, sivut 40 - 43, joissa mm. kuvia hylkyyn viittaavista kalliohakkauksista. |
| metsakeskus.1860 |
748 |
Simppusäikkä |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
390415.00000000 |
7195137.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1860 |
Sijaintipaikka on Siikajoen suussa noin 4 kilometriä Siikajoen kirkolta luoteeseen Simppusäikän länsipuolella 1 - 2 metrin syvyydessä.
Paikalla on puurunkoisen hylyn osa. Alus on ollut tasasaumainen. Rakennusmateriaali on ilmeisesti tammea ja mäntyä. Osat on kiinnitetty toisiinsa puu-, rauta- ja pronssipultein. Aluksesta on jäljellä vain pohjaosa, joka on varsin ehyt ja yhtenäinen levymäinen rakenne. Hylyn pituus on 42,5 metriä ja leveys 11,5 metriä.
Pohjois-Pohjanmaan museon Aimo Kehusmaa havainnoi ja mittasi hylyn osaa 1983. Kesällä 2018 veden ollessa matalalla hylkyosa oli kokonaan näkyvillä. Osan sijainti oli pohjoisempana kuin 1980-luvun havainnon aikana. On mahdollista, että merenkäynti ja jäät ajan mittaan siirtävät matalassa vedessä olevan litteän levymäisen hylyn osan sijaintia. Saman aluksen jäännöksiä voi myös olla eri paikoissa.
Oululaisen Jouni Tervosen oletuksen mukaan hylky on Meri-Tuuli -nimisen aluksen osa. Myös Raimo Lehtimäki on selvittänyt Meri-Tuulen vaiheita. Meri-Tuuli oli rakennettu alun perin purjealukseksi 1905 Amerikassa, mutta purjeet oli myöhemmin poistettu ja alukseen oli asennettu höyrykone. Alus oli ostettu Suomeen Norjasta sotien jälkeen ja katsastettu Kotkassa keväällä 1947. Merituuli lähti Oulusta haapatukkilastissa kohti Etelä-Ruotsia syyskuussa 1947. Alus joutui myrskyyn Kokkolan korkeudella ja alkoi vuotaa. Kapteeni yritti ohjata laivaa Hailuodon suojaan ja alusta yritettiin keventää katkaisemalla kansilastin tuet. Ankkuri laskettiin laivan ollessa noin 3 mpk luoteeseen Tauvon majakasta. Aluksella oli 14 hengen miehistö ja yksi matkustaja. Viisi miehistön jäsentä pääsi pelastusveneellä Tauvoon ja kaksi pelastui, koska laivan keula pysyi aluksi pinnalla. Kuusi miehistön jäsentä hukkui onnettomuudessa. Aluksen tukkilasti levisi pitkin rannikkoa ja hylyn jäännöksiä ajelehti Siikajoen rannikolle. Onnettomuudesta uutisoitiin Kaleva-lehdessä ja Raahen Seutu -lehdessä. |
| metsakeskus.1862 |
72 |
Deux Celina |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
407449.52900000 |
7217374.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1862 |
Sijaintipaikka on Hailuodon vesialueella, Santonen-niemen pohjoispuolella ja Ouluun johtavan laivaväylän eteläpuolella.
Kyseessä on puurunkoisen tasasaumaisen purjealuksen hylky, jonka pituus on 22,5 metriä ja leveys 6,1 metriä. Hylyn runko on säilynyt lähes kokonaisena. Takila ja suuri osa kansilankutuksesta puuttuu.
Hylky ilmoitettiin Museovirastolle 1971. Paikallisten kalastajien perimätiedon mukaan hylky oli peräisin 1800-luvun puolivälistä. Kalastajat ja luotsit kutsuivat hylkyä fransmanniksi viitaten ilmeisesti aluksen kansallisuuteen.
Pohjois-Pohjanmaan museo tutki hylkyä Aimo Kehusmaan johdolla sukellusseura Oulun vesimiehet ry:n kanssa 1976 ja 1978. Hylkyä mitattiin ja siitä tehtiin luonnospiirroksia (kopioita Museoviraston arkistossa). Hylystä nostettiin esineitä, muun muassa saviruukkuja ja lasipulloja, jotka ovat Pohjois-Pohjanmaan museon hallussa (PPM 7563:1-13). Hylky on identifioitu ranskalaiseksi kuunari Deux Celinaksi, joka haaksirikkoutui 13.9.1865. Joulukuussa 2001 hylyn 7,5 metriä pitkä kokkapuu tarttui kalastajan trooliin. Aimo Kehusmaa mittasi ja piirsi esineen tammikuussa 2002 ja esine jätettiin kalastajan haltuun. |
| metsakeskus.1863 |
564 |
Laitakari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
413132.24900000 |
7215980.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1863 |
Sijaintipaikka on Hailuodon Santosesta itään, Laitakarin länsipuolella.
Mäntyrakenteisen limisaumaisen puualuksen hylky, jonka pituus on noin 25 metriä ja leveys 7,1 metriä. Hylky on hajonnut mahdollisesti troolikalastuksen seurauksena. Kansirakenteet ja takila ovat hävinneet. Kannesta on jäljellä joitakin irtolankkuja ja poikkipalkkeja. Peräosa on hajalla ja vajonnut pohjamutaan. Keulan kylkilaudoitus on rikkoontunut ja keularanka on kaatunut keulan etuoikealle puolelle. Kylkilaudat ovat leveimmillään 36 cm:n levyisiä. Ankkuripeli on vääntynyt paikaltaan.
Hylyn löysi elokuussa 1980 sukellusseura Oulun Vesimiehet ry. Vihje hylystä saatiin, kun kalastajan verkko tarttui hylkyyn kiinni. Pohjois-Pohjanmaan museo tutki hylkyä harrastajasukeltajien avulla 1986, 1987, 1989, 1990 ja 1991. Hylystä muun muassa tehtiin luonnospiirros sekä nostettiin esineistöä, joka on Pohjois-Pohjanmaan museon hallussa. Esineistön perusteella aluksen oletetaan olevan peräisin 1800-luvun puolivälin tienoilta. Aluksen lastina havaittiin olleen rautamalmia, joka on analyysien perusteella peräisin Keski-Ruotsista. Pohjois-Pohjanmaan museon Aimo Kehusmaan mukaan Pohjois-Suomessa ei 1800-luvulla ollut vuorimalmia käyttänyttä rautateollisuutta, mutta sen sijaan Ruotsin puolella toimi Jällivaaran malmia jalostavia rautasulattoja, joihin kuljetettiin meritse sekoitemalmia mm. Roslagenin kaivoksista. Hylky voi olla ruotsalainen malminkuljetusalus, joka on jostain syystä harhautunut tai myrskyssä joutunut Suomen rannikolle ja haaksirikkoutunut täällä. |
| metsakeskus.1865 |
564 |
Sofia Maria |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
404057.86300000 |
7225753.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1865 |
Hylky on Hailuodon koillispuolella noin 1 mpk Kattilankallasta länteen.
Kyseessä on tasasaumaisen kaksimastoisen puualuksen hylky, joka on 27,5 m pitkä ja 6,2 m leveä. Rungon korkeus pohjasta on 5-6 m. Keulamasto on kaatunut styyrpuurin puolelle ja perämasto on katkennut 3 m:n korkeudelta. Alus on pahasti rikkoutunut perämastosta perään päin. Ankkuripeli on ehjä ja paikoillaan.
Hylky löytyi 1960-70 -lukujen vaihteessa, kun kalastajan trooli jäi hylkyyn kiinni. Sukeltajat paikansivat hylyn alkukesällä 1973. Museoviraston merihistorian yksikkö (Christoffer H. Ericsson, Risto Halme) vieraili hylyllä loppukesällä 1973. Pohjois-Pohjanmaan museo (Aimo Kehusmaa) tutki hylkyä harrastajasukeltajien kanssa pitkään. Vuosina 1974-76 hylylle tehtiin lähinnä tutustumissukelluksia, joihin liittyi joitakin esinenostoja. Tutkimusleirejä järjestettiin kesäisin vuosina 1977-1985. Kenttätutkimusten ja arkistolähteiden (Oulun raastuvanoikeudessä käsitelty meriselitys) perusteella hylky identifioitiin. Kyseessä on hollantilainen koffi Sophia Maria, joka oli rakennettu Jouressa Frieslannissa 1840 ja joka haaksirikkoutui 19.7.1859. Alus oli upotessaan tulossa painolastissa Hullista Ouluun hakemaan lastia Bergbomin kauppahuoneelta. Alus yritti saada Hailuodon vesillä luotsia laivaan, mutta tämä ei onnistunut ja alus lähti hankemaan suojaa Hailuodon vesiltä, missä jäi kiinni Pallosenkarille saaden vuodon ja upposi täydessä lastissa. Kuusihenkinen miehistö selvisi haaksirikosta.
Kenttätutkimusten aikana hylkyä kuvattiin, siitä tehtiin piirroksia ja nostettiin esineitä. Kenttätutkimuksissa nostetut esineet ja otetut valokuvat ovat Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmissa. Syksyllä 2009 hylyn rungon ulkopuolelta perän takana olevien rakenteiden joukosta nostettiin toisiinsa kiinni korrodoituneita kolikoita. Kolikoita on kolme kappaletta. Noston teki Oulun Vesimiehet ry -sukellusseura Pohjois-Pohjanmaan museon arkeologian ohjauksessa. Kolikot on numeroitu Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin numerolle PPM 13051. Kyseessä on venäläisiä kuparikopeekoita 1830-1840 -luvuilta. Yhdessä kolikossa näkyy vuosiluku 1831.
Lähteitä: Huurre ja Vahtola 1991: Oulujokilaakson historia. Kivikaudelta vuoteen 1865 (s. 441-442).
Museovirasto tarkasti kohteen vuonna 2020. Hylyn kunto oli 1970- ja -80 -luvun tutkimuksiin verraten merkittävästi huonontunut. Erityisesti peräosa oli rikkoutunut, kansirakenne oli lähes kauttaaltaan romahtanut ja laivaliesi valahtanut kannelta alas ruumaan. |
| metsakeskus.1866 |
564 |
Kiikeli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27006 |
427330.55400000 |
7210912.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1866 |
Sijaintipaikka on Oulun kaupungin alueella Kiikelin saaren länsirannalla.
Tuhoutunut puualuksen hylky, joka on hajonnut kappaleiksi uimarannan ruoppauksen ja aallonmurtajan rakentamisen yhteydessä. Ruoppauksessa rannalle nostettiin 5 kpl kylkikaaren puolikkaita, osa sikokölistä ja kaksi pohjatukkia. Alus on ollut limisaumainen ja männystä rakennettu.
Hylky löytyi puistonrakennustöiden yhteydessä tehdyssä ruoppauksessa vuonna 2000. Pentti Zetterberg Joensuun Yliopistosta on tehnyt dendrokronologisen ajoituksen 2001; ajoitettavia näytteitä otettiin viisi, joissa kaikissa lustosarja päättyi 1600-luvulle. Puun kaatoajankohta on talvikausi 1678-1679, joten alus lienee rakennettu 1680-luvun alussa. Hylky on täysin tuhoutunut. Valokuvia Kiikelin hylkytutkimuksista on Pohjois-Pohjanmaan museossa (valok. Aimo Kehusmaa v. 2000). |
| metsakeskus.1868 |
139 |
Hietakalla |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
418027.17600000 |
7250522.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1868 |
Iijokisuun pohjoispuoli, Hietakalla-saaren pohjoispuolella n. 70 metriä saaren rannasta.
Puisen aluksen kaaria on saatu useana kesänä ylös kalaverkkojen mukana paikasta, jossa syvyys on noin kolme metriä. Osat ovat ilmoittajan mukaan mahdollisesti peräisin "n. 4-5 m leveästä puualuksesta ja ovat hyvin vanhoja". Hylkyä ei ole paikannettu. |
| metsakeskus.1870 |
240 |
Selkäsarvi |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
371391.00000000 |
7278680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1870 |
Sijaintipaikka on Selkä-Sarven kaakkoiskärjen itärannalla olevassa lahdessa noin 1,5 metrin syvyydessä.
Paikalla on puualuksen hylyn jäänteitä. Havaittavissa on tiiliä ja joitakin lautoja.
Hylyn jäänteet paikannettiin Metsähallituksen (biologi E.Keskinen) ja paikallisten sukeltajien (Tornionlaakson sukellusseura ry) yhteistyönä kesällä 2010. Sijaintitietoja tarkennettiin vuonna 2018 Metsähallituksen ja Kemin Urheilusukeltajien Dive Perämeri-tapahtumassa.
Kyseessä saattaa olla kuunari Julian, jonka havaittiin ajelehtivan Kemin edustalla heinäkuussä 1890. Alus kuljetettiin Sarveen, jossa se upposi. Alus oli Wätöstä kotoisin ja sen kantavuus oli 106 rekisteritonnia. Kapteeni C.P.Mattsson ilmoitti myöhemmin, että haaksirikon syynä oli ollut sumu (Hedman, Ossi: Kemin sataman varhaisvuosia. Scripta historica 2).
(Saman arkistotiedon on oletettu liittyvän myös Selkä-Sarven eteläpuolella olevaan hylkyvihjeeseen (ks. id 1000017255).) |
| metsakeskus.1871 |
851 |
Utterinkrunni |
10001 |
12017 |
13194 |
11000 |
27000 |
376444.00000000 |
7291777.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1871 |
Sijaintipaikka on Vähä-Huiturista koilliseen, Utterinkrunnin alueella 1,5 metrin syvyydessä.
Rautarunkoisen aluksen hylky, joka on pahoin hajonnut ja ruostunut. Hylyn ilmoittaja Pohjanlahden merivartiosto olettaa hylyn olevan peräisin 1900-luvun alkupuolelta.
Tornionlaakson Sukellusseura ry kävi Utterinkrunnilla 2010 ja havaitsi rannalta käsin rautaosia ja rautalevyjä Utterinkrunnin eteläpuolella sekä vedessä että rannassa. |
| metsakeskus.1872 |
240 |
Hebe |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
384359.62700000 |
7280987.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1872 |
Sijaintipaikka on Hebenmatalan lähellä, Ajoksen sisääntuloväylän länsipuolella.
Höyrylaiva Heben hylky. Hylkyä on purettu pelastusyhtiön toimesta haaksirikkoutumisen jälkeen. Aluksesta on jäljellä hajanaisia irrallisia osia merenpohjalle levinneenä.
Vaasalainen ss Hebe ajoi karille ja upposi 8.10.1901 ns. länsifräkillä Kemin edustalla. Miehistö pelastui. Alus oli tulossa Lyypekistä Tornion kautta Kemiin lastinaan kappaletavaraa, perunoita, jauhoja, ryynejä ym. Pelastusyhtiö Neptun purki hylkyä haaksirikon jälkeen. Haaksirikon takia matalikkoa alettiin kutsua Hebenmatalaksi.
Sukeltajat ovat nostaneet hylystä esineistöä ennen muinaismuistolain rauhoituksen voimaantuloa (mm. posliinilautasia ja -kuppeja, lasiset kynttilänjalat, tiiliä ja huuliharppu). Kemin Urheilusukeltajat ry dokumentoi kuvaamalla löytöpaikkaa kesällä 2002, ja sen jälkeen aiheesta pidettiin näyttely Kemin kulttuurikeskuksessa.
Hebe oli valmistunut 1885 Saksassa. Teräsrunkoisen laivan pituus oli 51 metriä ja leveys 8 metriä. Omistaja oli Waasan Höyrylaiva Oy. |
| metsakeskus.1873 |
240 |
Inakari |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
386318.83000000 |
7283375.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1873 |
Hylky on Inakarin ja Välikallion välillä, lähempänä Inakarin rantaa alle kahden metrin syvyydessä. Hylyn tarkasta sijainnista ei ole tietoa.
Kyseessä on pahoin hajonnut puurunkoisen aluksen hylky. |
| metsakeskus.1875 |
240 |
Heinrich |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
380417.00000000 |
7288758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1875 |
Hylyn jäänteet sijaitsevat Kemin Ajoksesta luoteeseen, Kemin Kiikkarasta länteen, Pieni-Kiikkara -luotojen välissä ja niiden eteläpuolella.
Paikalla on hajonneen hylyn osia levinneenä pohjalle, jäljellä on mm. höyrypannu. Kemin Urheilusukeltajat ry nosti aluksen potkurin 1990-luvun alkupuolella. Potkuri on Kemin historiallisen museon hallussa. Hylystä on tuotu museoon myös yksi lautanen.
Merivartiosto ilmoitti hylyn Museovirastolle 1970-luvulla Pirtumatala -nimellä.
Kohde on saksalainen höyrylaiva Heinrich, joka purjehti salanimellä s/s Klara. Aluksen kotipaikka oli Hampuri. Alus oli ollut koko kesän 1924 Suomen aluevesien ulkopuolella ja alukselta salakuljetettiin pirtua Suomen rannikolle. Alus haaksirikkoutui syyskuussa 1924 Valkeakarin ulkopuolelle kun sen ankkuriköysi katkesi myrskyssä ja se joutui tuuliajolle koneiden mentyä epäkuntoon. Aluksen lastina oli pirtua, joka ehdittiin purkaa mereen ennen haaksirikkoa. Miehistö pelastui paikalle tulleeseen toiseen alukseen. Seuraavana talven ahtojäissä alus hajosi pahoin karille. Hylky myytiin pietarsaarelaiselle yritykselle.
Vuoden 2021 inventoinnissa: Paikalla on ainakin höyrypannu, joka pilkottaa vedestä. |
| metsakeskus.1876 |
240 |
Thiestle |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
377817.25500000 |
7281658.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1876 |
Haaksirikkopaikka on Keilakrunnin karikon alueella, mutta sijaintipaikka ei ole löydetty.
Norjalainen höyrylaiva Thiestle. Alus ajoi karille ja haaksirikkoutui vuonna 1900 ollessaan matkalla Pernausta Tornioon hakemaan puutavaraa. Vähän ennen karille ajoa laiva oli ohittanut Pohjantähden matalan. Miehistö pääsi pelastautumaan pelastusveneellä lähimpään saareen. Pelastusalus Merkur kävi haaksirikkopaikalla ja totesi laivan jäävän hylyksi. Hylky ja siitä pelastettua tavaraa myytiin huutokaupalla 13.9.1900. Hylky myytiin romukauppiaalle, jonka työn jäljiltä pohjaan jäi ilmeisesti vain hyvin vähän laivan osia.
Thiestle oli rakennettu Englannissa 1879. Laiva oli 50,6 metriä pitkä ja 9,5 metriä leveä. Kantavuutta oli 307 brt. |
| metsakeskus.1877 |
240 |
Albano |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27008 |
369431.62600000 |
7279772.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1877 |
Haaksirikkopaikka on Sarvi -saaren lähellä, mutta sijaintipaikkaa ei tunneta.
Englantilaisen höyrylaiva Albanon hylky, jonka sijainnista ei ole varmaa tietoa. Alus haaksirikkoutui syyskuussa 1897 Kemin Sarven lähellä. Tuolloin alus oli painolastissa matkalla Ruotsin Trelleborgista Alakalixiin. Se ajoi sumussa ja myrskyssä karille. Pelastusyhtiö Neptunin pelastusalus Gol pelasti miehistön Kemiin. Hylky makasi vuosia karilla, kunnes 1905 sen romutti romukauppias Juntunen. Aluksesta pelastettua tavaraa huutokaupattiin 13.11.1897. Romukauppias todennäköisesti purki hylyn huolellisesti. Hylyn jäännöksiä ja tarkkaa haaksirikkopaikkaa ei ole tiedossa.
Albano oli rakennettu 1861. Laiva oli 75 metriä pitkä ja 9 metriä leveä. |
| metsakeskus.1879 |
499 |
Valassaarten Storskärin länsipuoli |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
202131.56600000 |
7047498.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1879 |
Valassaarten Storskäristä länteen.
Puisen hylyn jäänteitä, kaaria ja lankkutavaraa. |
| metsakeskus.1883 |
740 |
Pesolansalmi |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
603130.15200000 |
6843734.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1883 |
Pesolansaaren läheisyydessä olevan pienen saaren rannassa.
Limisaumaisen puualuksen hajonnut ja ilmeisesti palanut hylky, jonka pituus on noin 20 metriä ja leveys noin 6 metriä. Rakennusmateriaali on mäntyä. Karkeasti veistettyjen kaarien paksuus on 24-27 cm. Hylystä on löytynyt plokeja, yksinkertainen puusta veistetty käymäkela ja halkokärryn pyörä. Hylyn välittömästä läheisyydestä löytyi venäläinen Kutzenoffin posliinitehtaan tuottaman lautasen pohja, mikä ei kuitenkaan varmuudella todista hylyn ikää.
Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vuonna 2022. |
| metsakeskus.1885 |
740 |
Laitaatsilta Jukolansalo |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
596904.20354676 |
6862068.20014298 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1885 |
Savonlinnan Laitaatsillan pohjoispuolella
Suuri kuormavene, jonka pituus on 16 metriä ja leveys neljä metriä. Rautarenkaalla varustettu keulavannas on lähes pari metriä korkea, perävannas on kadonnut tai se on mudan peitossa. Vene on ollut takiloitu; keskituhdossa on keskellä maston tukirengas ja kölissä 7x10 cm suuruinen kolo maston tyvelle. Vasemmalla laidalla erottuu vanttirauta, vasemman laidan kaksi ylintä lautakertaa ja kaikki oikean laidan laudat ovat irronneet keulavantaasta.
Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vuonna 2022. |
| metsakeskus.1886 |
740 |
Kyrönsalmi Kyrönniemi |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
600206.25400000 |
6860752.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1886 |
Sijaintipaikka on Savonlinnan keskustan itäpuolella Kyrönsalmessa, Kyrönniemen luoteisrannalla noin kolmen metrin syvyydessä.
Kyseessä on tasasaumaisen mäntyrakenteisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 16 metriä ja leveys 4 metriä. Hylky on mahdollisesti salmen vanha soutulossi.
Vuoden 2022 Museoviraston meriarkeologien tarkastuksella hylkyä ei havaittu viistokaikuluotaimella. |
| metsakeskus.1887 |
740 |
Uuraansaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
599418.58000000 |
6859701.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1887 |
Sijaintipaikka on Savonlinnan kaupungin keskustasta etelään, Uuraansaaren itärannan lähellä sorapohjalla noin 2 - 4 metrin syvyydessä. Hylystä muutama kymmenen metriä etelään on vanhoja laiturin paaluja.
Kyseessä on tasasaumaisen mäntyrakenteisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 30 metriä ja leveys noin 6 metriä. Hylyn kaaret ovat kevytrakenteisia ja keulan muoto on terävämpi kuin yleensä lotjissa.
Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vuonna 2022. |
| metsakeskus.1888 |
740 |
Koululahti Vääräsaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
599360.60100000 |
6861144.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1888 |
Sijaintipaikka on Savonlinnan Koululahden pohjoisrannalla, Kasinosaaren venevalkaman edustalla.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka arvioitu pituus on 10-13 metriä. Hylystä on näkyvissä vain styyrpuurin puoleista laitaa noin neljän metrin pituudelta, suurin osa hylystä on mudan peitossa. Osa hylystä on Kasinonsaaren rantapenkan alla.
Hylky löydettiin vuonna 1991 suoritetussa valtatie 14:n linjauksen vedenalaisessa pohjainventoinnissa (J. Grönhagen).
Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vuonna 2022. |
| metsakeskus.1891 |
740 |
Rapaluoto 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
600000.34200000 |
6860235.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1891 |
Sijaintipaikka on Olavinlinnan eteläpuolella Rapaluodon ja Mallatsaaren välillä kallio- ja kivipohjalla vilkkaasti liikennöidyllä väylällä.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky. Hylyn nykyinen pituus on noin 12,7 metriä (keula tuhoutunut noin puolen metrin matkalta) ja pohjan leveys noin 3,4 metriä. Hylky makaa ylösalaisin ja sen pohjassa on reikiä, paikoin suuriakin. Laidat ovat osin kuluneet/tuhoutuneet etenkin hylyn keskiosasta. Laudoitus on naulattu kaariin rautanauloilla. Kaaria on havaittu 44 kappaletta. Kaarien vahvuus on noin 9 x 14 cm (vahvuus vaihtelee). Kaarista löytyy myös halkaisijaltaan noin tuuman olevia puutappeja. Lautojen ja kaarien kappaleita makaa pohjassa molemmin puolin hylkyä. Myös keulapuu on irronneena pohjassa. Kölin ja perärangan kiinnittämiseen on käytetty rautaosia.
Vuoden 2018 inventoinnissa (ARK-sukellus, Rami Kokko) hylkyä ei havaittu luotausaineistossa.
Vuoden 2022 Museoviraston meriarkeologien tarkastuksella hylkyä ei havaittu viistokaikuluotaimella. |
| metsakeskus.1892 |
740 |
Naistenlahti Aittolahti |
10001 |
12004 |
13000 |
11000 |
27000 |
589638.53000000 |
6857286.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1892 |
Naistenlahden Aittolahden molemmilla sivuilla noin 5-20 metrin päässä rannasta.
Naistenlahden Aittolahdessa kymmeniä ohuista, poikkileikkaukseltaan 5-10 cm puukappaleista tehtyjen paalujen jäänteitä. Osassa on käytetty keppien sijasta lautaa. Paalut sijaitsevat lahden molemmilla sivuilla noin 5-10 metrin päässä vesirajasta.
Liistekatiska? |
| metsakeskus.1895 |
740 |
Saukonsaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
603618.00000000 |
6839085.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1895 |
Saukonsaaren länsirannalla, noin 50 metrin päässä rannasta.
Tasasaumaisen lotjan hylky, jonka pituus on noin 21 metriä ja leveys noin 3.5 metriä.
Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vuonna 2022. |
| metsakeskus.1898 |
740 |
Rapaluoto 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
600031.32800000 |
6860124.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1898 |
Sijaintipaikka on Olavinlinnasta etelään Rapaluodon ja Venäjänniemen välissä noin 22 metrin syvyydessä.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky. Hylyn rakenteista ovat näkyvissä kaarien päät, jotka nousevat esiin pohjamudasta. Vuoden 2018 inventoinnissa (ARK-sukellus, Rami Kokko) hylky vaikutti hautautuneen lähes kokonaan pohjaan.
Vuoden 2022 Museoviraston meriarkeologien tarkastuksella hylkyä ei havaittu viistokaikuluotaimella. On mahdollista, että hylky on hautautunut täysin pohjan sedimenttiin. |
| metsakeskus.1899 |
768 |
Siikaniemi Raninvuoren hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
565707.21300000 |
6846891.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1899 |
Siikaniemen itärannalla Raninvuoren edustalla
Purjealus, jossa huonot kansirakenteet ja mastontynkä paikallaan. Hylkyä ei toistaiseksi ole dokumentoitu tarkemmin. |
| metsakeskus.1900 |
768 |
Siikaniemen hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
565901.14600000 |
6844657.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1900 |
Siikaniemen itärannalla Korkeasaaresta länteen
Puuhylky, jonka pituus on noin 20.3 metriä ja leveys 5.7 metriä. Hylyn keulaosassa ruumaluukun karmin etupuolella on kansilaudoituksessa maston läpivienti ja osa mastoa. Tasasaumaisen aluksen peräosasta löytyi prammiesseli ja halkokärry, kansipalkit on tuettu pitkittäisillä polvilla, sikoköli koostuu kahdesta päällekkäisestä parrusta. Rakenteissa on käytetty puutapitusta ja takorautapultteja. |
| metsakeskus.1901 |
768 |
Linnavuori |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
569880.52800000 |
6847191.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1901 |
Sulkavan linnavuoren itäpuolella, Uittoniemen edustalla n. 10m rannasta
puuhylky, jonka keula on lähes rantakivillä. Aluksen pohjaosa näkyy kirkkaalla ilmalla. Leveä peräsin viittaa proomuun, samoin mitat, jotka ovat 30 x 4.7 m. Peräosan pohjatukeissa on näkyvissä maston tukikolo, varsinaista mastonkenkää ei ole. Sikoköli koostuu kahdesta palkkijonosta, joista toinen on pultattu köliin pohjatukin läpi. 60 cm:n pituiset pultit on lyöty vuorotellen oikeaan ja vasempaan sikopalkkijonoon. |
| metsakeskus.1903 |
97 |
Luhtionsaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
494043.06900000 |
6845994.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1903 |
Hylky sijaitsee Luhtionsaaren kaakkoisrannassa.
Kohde on lähes ehjä puuhylky, joka on rakenteeltaan tasasaumainen, tasapohjainen ja tasaperäinen. Alus on rakennettu männystä. Hylyn pituus on noin 14-15 metriä ja leveys noin 2-3 metriä.
Vuoden 1998 ilmoituksen mukaan hylyn arvellaan olevan proomu, joka on uponnut vuonna 1912 matkalla Suonsalmelle. |
| metsakeskus.1904 |
491 |
Korpijärvi |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
503531.25500000 |
6844454.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1904 |
Korpijärven länsirannalla Tahvonsaaren kohdalla
Kirkkoveneen osia. Osat ovat löytyneet laajalta alueelta, pohjalla paksu mutakerros. |
| metsakeskus.1906 |
491 |
Saukonsalon Matalalahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
544026.00700000 |
6830963.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1906 |
Sijaintipaikka on Anttolan Saukonsalon Matalalahdessa.
Kaksimastoisen purjealuksen hylky, jonka pituus on noin 15.70 metriä ja leveys noin 6 metriä. Hylyn peräranka on kaatunut kölinsuuntaisesti taaksepäin, hylyn peräosassa on tiilistä rakennettu tulisija. Alus on ollut limisaumainen ja mahdollisesti männystä rakennettu.
Alus on tyypillinen 1800-luvun Saimaan purjealus. Saukonsalossa 1908 syntynyt Toivo Pesonen on kertonut, että alus on hylätty 1800-luvun lopussa ja se oli vielä 1900-luvun alussa pinnalla nähtävissä. Aluksella vietiin tavaraa Viipuriin ja Pietariin ja lopulta sitä käytettiin lossina Saukonsalon ja mantereen välillä. Se oli rakennettu ehkä 1800-luvun puolivälissä. |
| metsakeskus.1909 |
491 |
Majaatlahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
531869.88400000 |
6836321.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1909 |
Anttolan Kooksenlahden pohjukassa, Majaatlahdessa.
Tasasaumaisen männystä rakennetun aluksen hylky, jonka pituus on noin 30.5 metriä ja leveys noin 6 metriä. Vanha puukaarinen lotja. |
| metsakeskus.1927 |
623 |
Hirviniemi |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
574659.67400000 |
6831331.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1927 |
Partalansaaren Hirviniemen etelärannalla, niemen länsiosassa olevassa lahdessa.
Puisen aluksen pohjaosa, jonka pituus on noin 21,4 metriä ja leveys 6,6 metriä. Hylyn ylemmät rakenteet ovat tuhoutuneet jäiden vaikutuksesta. Hylky on mudan peitossa. |
| metsakeskus.1929 |
623 |
Kortelahden hylky 2 |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
575125.48800000 |
6830487.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1929 |
Kortelahden Hepolahdessa
Tyypillisen pienen proomun hylky
Esko Mikkosen mukaan huonokuntoinen proomu, josta pohja jäljellä |
| metsakeskus.1932 |
623 |
Pieni Huhtilahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
537549.71300000 |
6809957.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1932 |
Pienessä Huhtilahdessa mökin edustalla noin 15 metriä rannasta.
Lotjan hylky, jonka pituus on noin 15 metriä ja leveys 3.9 metriä. Hylky makaa kölillään keula rantaan päin noin 3-4 metrin syvyydessä hiekkapohjalla. Keulapuu on poikki ja kylkilaudoitus irronnut. Perällä on puolikansi, jossa on tiiliä tulisijasta. Peräosa on säilynyt melko ehjänä.
Hylyn ovat tarkistaneet Juhani Grönhagen, Kalevi Raatikainen ja Eero Laitinen 29.7.1990. Grönhagen arvioi aluksen tehdyn 1800-l lopulla. |
| metsakeskus.1933 |
623 |
Tammoluodon hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
538563.31600000 |
6807281.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1933 |
Tammoveden Tammoluodon edustalla, rannasta noin 34 metrin päässä.
Limisaumaisen veneen arvioitu pituus on noin 13 metriä ja leveys 3.5 metriä. Kölissä ei ole havaittu mastonkenkää tai -koloa, sikokölin paikalla on kaarien lovetuksesta päätellen ollut lankku. Kaaret ovat rinnan pareittain ja niiden paksuus on 6 cm ja kaarienväli noin 12 cm. Laitakertoja veneessä on ollut ainakin kymmenen, peräpeilinä on kapea pystylauta, jossa on näkyvissä peräsinsaranoiden rustijäljet. Savolaismallisessa keulavantaassa on jäljellä kiinnitysrengas, osittain mutaan peittyneessä hylyssä on useita pitkiä pyöröpuita, joiden käyttötarkoitus on toistaiseksi selvittämättä. |
| metsakeskus.1934 |
623 |
Kynäsaaren ja Vekarsalon väyläeste |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27008 |
536926.96800000 |
6808006.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1934 |
Vekarsalon ja Kynäsaaren välissä hirsistä ja kivistä rakennettu väyläeste. |
| metsakeskus.1936 |
623 |
Sahanlahden hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
560769.28000000 |
6827155.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1936 |
Sijaintipaikka on Puumalan Sahanlahdessa.
Pienen puualuksen hylky, joka on mudan päällä olevilta osiltaan huonosti säilynyt. Mudan sisällä puuaines on hyvässä kunnossa. Hylyn pituus on noin 13,5 m ja leveys noin 3 m, runko on tasasaumainen. Hylkyalueen läheisyydessä on 1700-luvulla käytössä ollut telakka ja on arvioitu, että hylky olisi Ruotsi-Suomen laivastoon kuulunut tykkijolla 1700-luvun lopulta.
Hylky löytyi vuonna 1990 pohjainventoinnin yhteydessä. Hylky on kaivettu esiin ja siitä on otettu dendrokronologiset ajoitusnäytteet. |
| metsakeskus.1937 |
623 |
Sahanlahti 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
560850.24800000 |
6827239.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1937 |
Sijaintipaikka on Puumalan Sahanlahdessa.
Puurunkoinen hylky, joka on muodoltaan laatikkomaisen suorakulmainen ja kooltaan 15,5 x 3,5 metriä. Pertti Koistisen (1993) tulkinnan mukaan hylky on jonkinlainen työ- tai puutavaran siirtolautta. Joskus hylkyä oli arveltu myös höyrykonetta käyttäväksi siipirataslaivaksi.
Paikalla on suoritettu pohjainventointeja vuonna 1990. Aluetta on ruopattu myöhemmin. Dendrokronologisen ajoituksen mukaan (Markus Lindholm 1993) hylyn rakennuspuiden kaatoajankohdan arvio on v. 1864-1884. Kaikista näytteistä oli puun alkuperäinen kuorenalainen pinta oli joko lahonnut tai muun syyn takia kadonnut, joten arvioinnissa on otettu huomioon, että näytteistä olisi kulunut pois vähintään viisi, mutta enintään 25 vuosilustoa. |
| metsakeskus.1941 |
623 |
Korvenlahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
564745.75900000 |
6809689.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1941 |
Puumalan Luukkolansaaren Korvenlahdessa limisaumaisen mäntyrakenteisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 13.5 metriä ja leveys noin 6-7 metriä (piirroksen mukaan). Alus on ollut tyypiltään mahdollisesti purjelotja, aluksen mastonjalka on todennäköisemmin keulassa kuin perässä. |
| metsakeskus.1946 |
623 |
Puumalansalmen laivan hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
562447.63200000 |
6821550.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1946 |
Hylky on Puumalan keskustan lähellä, noin 40 metriä kirkonkylän rannasta, Puumalansalmen itärannalla noin 4 metrin syvyydessä.
Limisaumaisen puualuksen pahoin hajonnut hylky, jonka pituus noin 15 m ja leveys noin 4 m. Hylky on hiekkapohjalla ylösalaisin, ympärillä on hylystä irronneita rakenneosia. |
| metsakeskus.1947 |
623 |
Puumalansalmen veneen hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
562380.65900000 |
6821556.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1947 |
Puumalansalmessa
Limisaumaisen puuveneen hylky, pituus noin 8 m, kaarien väli noin 34 cm, hylyn päällä ilmeisesti ruoppauksesta johtuen karkeaa maa-ainesta. |
| metsakeskus.1948 |
623 |
Kapasaaren laituriarkut |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27007 |
561109.16900000 |
6823038.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1948 |
Sijaintipaikka on Puumalan keskustasta luoteeseen Koskenselällä Kapasaaren länsirannan lähellä parin metrin syvyydessä.
Paikalla on on lähes viisi metriä pitkä puuarkku. |
| metsakeskus.1950 |
491 |
Juurisalmi 1 |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
514898.76600000 |
6823291.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1950 |
Juurisalmessa
upotettu lotjan hylky |
| metsakeskus.1951 |
491 |
Juurisalmi 2 |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
514907.76700000 |
6823287.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1951 |
Juurisalmessa
upotettu lotjan hylky |
| metsakeskus.1952 |
491 |
Juurisalmi 3 |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
514807.80100000 |
6823900.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1952 |
Juurisalmessa uimarannan eteläpuolella
upotettu lotjan hylky |
| metsakeskus.1953 |
491 |
Juurisalmi 4 |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
514797.80600000 |
6823877.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1953 |
Juurisalmessa uimarannan eteläpuolella
upotettu lotjan hylky |
| metsakeskus.1954 |
491 |
Juurisalmi 5 |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
514796.80400000 |
6823859.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1954 |
Juurisalmessa uimarannan eteläpuolella
upotettu lotjan hylky |
| metsakeskus.1958 |
739 |
Rannuusinsalmen väyläeste 2 |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27007 |
542122.90200000 |
6802415.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1958 |
Sijaintipaikka on Saimaalla noin 23 kilometriä Savitaipaleen keskustasta koilliseen Hämeensaaren pohjoispuolella ulottuen sen rannasta suoraan ulospäin noin 60 metriä.
Rannuusinsalmessa on kaksi purjehdusestettä, joista pidempi sijaitsee Savitaipaleen puolella Hämeensaaren pohjois/luoteiskulmassa ja lyhyempi Mikkelin puolella. Suorakaiteen muotoiset, kivillä täytetyt hirsiarkut ovat peräkkäin, jolloin ne muodostavat patomaisen rakennelman salmen pohjaan. Esteet ulottuvat lähelle pintaa, reilun metrin syvyyteen, jolloin salmi on ollut kulkukelvoton suurille aluksille. Esteet on todennäköisesti rakennettu vuonna 1789. Metrin päässä toisistaan olevat hirsiarkut ovat kooltaan noin 7 - 7,5 metriä x 3 - 3,5 metriä. Tässä pidemmässä purjehdusesteessä on säilynyt peräkkäin kahdeksan arkkua. Väyläeste sulkee mahdollisen väylän läpi alueen vedenalaisen harjun, joka muodostaa matalikon.
Arkkujen nurkat on salvottu hirren molemmille puolille veistetyin lovin. Liitos on varmistettu poraamalla salvoksen kohdalle reikä, johon on lyöty puutappi. Arkuissa käytetty puu on osittain uusiokäytössä. Rakennustyössä on tarvittu noin 150 hirttä ja noin 170 kuutiota täytekiviä.
Dendrokronologisen analyysin perusteella tiedetään, että puut on kaadettu vuosien 1750-1790 välillä. Puulaji on mänty. |
| metsakeskus.1959 |
491 |
Rannuusinsalmen väyläeste 1 |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27007 |
541703.00000000 |
6802373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1959 |
Sijaintipaikka on Saimaalla noin 23 kilometriä Savitaipaleen keskustasta koilliseen, Laamalansaaresta itään, Olkisalon ja Hämeensaaren välillä. Este sijaitsee Kurpusensaaren sekä Hämeensaaren välisellä matalikolla sulkien ainoan syvemmän kohdan matalikosta.
Rannuusinsalmessa on kaksi purjehdusestettä, joista lyhyempi (väyläeste 1) sijaitsee Mikkelin (entisen Suomenniemen) puolella. Väyläeste 2 sijaitsee Savitaipaleen puolella.
Väyläeste 1 sijaitsee nykyisen laivaväylän suuntaisesti. Esteen etelänpuolinen pää alkaa
jyrkähköön rinteeseen rakennetulla ohuin pystypaaluin karsinoidulla kiviladelmalla, joka on
pituudeltaan kolmisen metriä. Tämän rakennelman jatkeena on osittain hajonnut arkku, ja
siitä edelleen noin 1,5 metrin välein kaksi ehjää arkkua, kooltaan 3 x 7 metriä. Arkkujonon
kokonaispituus on siten noin 30 metriä.
Suorakaiteen muotoiset, kivillä täytetyt hirsiarkut muodostavat peräkkäin patomaisen rakennelman salmen pohjaan. Esteet ulottuvat lähelle pintaa, reilun metrin syvyyteen, jolloin salmi on ollut kulkukelvoton suurille aluksille. Esteet on todennäköisesti rakennettu vuonna 1789. Metrin päässä toisistaan olevat hirsiarkut ovat kooltaan noin 7 - 7,5 metriä x 3 - 3,5 metriä. Tässä lyhyemmässä purjehdusesteessä on säilynyt peräkkäin kolme arkkua, yhteispituudeltaan noin 30 metriä. Väyläeste sulkee ainoan syvemmän kohdan järven pohjalla kulkevasta harjusta, joka muodostaa alueelle matalikon.
Arkkujen nurkat on salvottu hirren molemmille puolille veistetyin lovin. Liitos on varmistettu poraamalla salvoksen kohdalle reikä, johon on lyöty puutappi. Arkuissa käytetty puu on osittain uusiokäytössä. Koko purjehdusesteen rakennustyössä on tarvittu noin 150 hirttä ja noin 170 kuutiota täytekiviä.
Dendrokronologisen ajoituksen perusteella tiedetään, että puut on kaadettu vuosien 1750-1790 välillä. Puulaji on mänty. |
| metsakeskus.1962 |
831 |
Riutansaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
554209.14000000 |
6779386.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1962 |
Sijaintipaikka on Riutanselällä Riutansaaren etelärannalla.
Limisaumaisen mäntypuisen aluksen hylky, jonka kölipituus on 16,3 metriä ja arvioitu kokonaispituus 19 metriä. Hylyn laudoitus ja kaaritus on hentoa verrattuna jykevärakenteiseen köliin.
Hylky on löydetty 30.7.1976. Dendrokronologisen analyysin perusteella voidaan olettaa, että aluksen rakentamisessa käytetyt puut on kaadettu noin 1850 - 1860 (ajoitus: Pentti Zetterberg, Joensuun yliopisto). |
| metsakeskus.1971 |
831 |
Suurjänkäsalon Jysmänniemen hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
564650.88100000 |
6790639.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1971 |
Hylky sijaitsee Suuri Jänkäsalon saaren Jysminniemen pohjoispuolella, noin 50 metrin päässä niemestä. Alus on ilmeisesti ajautunut rantaan ja rikkoutunut rantakarikossa.
Hylynosia varsin laajalla alueella pohjaan levinneenä, löytynyt puolikas kaari on kuusenrangasta taivutettu. Runko on kylkilankkujen kohdalta lovettu, lankut ovat olleet kiinni rautaniitein. Puolikkaan kaaren pituus on noin kaksi metriä. |
| metsakeskus.1972 |
831 |
Rastinniemen länsipuolen hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
559746.83900000 |
6794588.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1972 |
Rastinniemen länsirannalla
Tasasaumaisen mäntyrakenteisen aluksen hylky. Hylyn pituus on noin 28 metriä ja leveys noin 6.4 m, aluksen rakentamisessa on käytetty nauloja. |
| metsakeskus.1974 |
831 |
Suuri Sarviniemen hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
557207.86400000 |
6794448.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1974 |
Sarviniemen niemenkärjestä n. 12- 15m itään
Tasasaumaisen puualuksen hylky, josta on jäljellä pohjaosa. Alus on ollut rakennettu noin 35-40 mm paksuisista lankuista, pääosin puutappiliitoksin. Aluksen sisäpuolella on ollut joitain nyttemmin hävinneitä rakenneosia rautatapein kiinni (kaarissa). Sisälaudoitusta tai sikoköliä ei ole havaittavissa. Ilmeisesti samaan hylkyyn liittyvä pohjaosan kappale, kooltaan noin 650 cm x 285 cm, sijaitsee runsaat 100 metriä lounaaseen ensinmainitusta pohjakappaleesta. |
| metsakeskus.1975 |
831 |
Suuri Sarviniemi |
10002 |
12015 |
13146 |
11006 |
27008 |
557161.88200000 |
6794342.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1975 |
Sijaintipaikka on Sarviniemen kaakkoispuolella.
Kivitäytteisiä hirsiarkkuja 2 kpl sekä lisäksi irtonaisia hirsiä, noin 40 metrin pituisella ja noin 6-10 metrin levyisellä alueella Sarviniemen kaakkoisrannalla. On mahdollista, että alueella on sekaisin vanhan ja osittain puretun laiturin jäännös uppotukkien seassa ja osittain jopa jonkin vielä vanhemman rakenteen kanssa.
Harrastajaryhmä on dokumentoinut kohdetta 1997 ja 1998. Hirsistä on otettu dendrokronologisia näytteitä. Näytteiden perusteella (Markus Lindholm 1997) yhden ajoitettavissa olevan mäntypuisen näytteen nuorin vuosilusto on kasvanut vuonna 1823. Dokumentointia tehneen ryhmän mukaan voi olla kyseessä rakenne, jota on käytetty tukkilauttojen ankkuroimiseen. |
| metsakeskus.1976 |
831 |
Taipaleenlahden hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
561988.93400000 |
6795265.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1976 |
Taipalsaaren Rastiniemi, kallioiden välisessä lahdessa noin 50 metriä lahden pohjukasta ja noin 200 metriä eteläisemmästä kallioniemestä pohjoiseen.
Limisaumaisen, taotuilla nauloilla rakennetun aluksen hylky, jonka pituus on noin 14 metriä ja leveys noin 3 metriä. Alus on osittain hajonnut, ja se makaa mutapohjaisessa rinteessä osittain pohjaan hautautuneena. |
| metsakeskus.1977 |
831 |
Rastinniemen itäpuolen hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
559931.76200000 |
6794712.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1977 |
Rastiniemen itäpuoli
Aluksesta (mahdollisesti lotja) on jäljellä yhtenäinen pohjarakennelma, joka on suhteellisen hyväkuntoinen ja ehjä. Kyljet puuttuvat, hylynjäännöksen pituus on noin 25-30 m ja leveys noin 8 m. Rakenteeltaan alus on ollut tasasaumainen ja männystä rakennettu. Hylystä irronneita osia on jonkin verran hylyn ympärillä ja rinteessä, jossa hylky makaa. Osa on ajautunut kauemmaksi rinteen alapuolelle, ympäristöstä löytyi polvia, kyljen kappaleita ja rappusia, jotka ovat todennäköisesti peräisin hylystä. Hieman kauempana hylystä rinteen alta löytyi osittain rikkoutunut Venäjän Kuznetsovin Riikan tehtailla valmistettu lautanen, jonka valmistusaika sijoittuu ajanjaksolle 1880-1917. |
| metsakeskus.1978 |
257 |
M 451 |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
351278.00000000 |
6642988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1978 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa.
Sijaintipaikka on Porkkalanniemestä lounaaseen Mäkiluodon linnakkeen eteläpuolella, Sankbådanin itäpuolella.
Miinanraivaaja M 451:n hylky, josta on raivattu tykinammus-, syvyyspommi- ja torpedolastia Upinniemen laivastotukikohdan sukeltajien voimin. Hollannissa v. 1942 rakennettu saksalainen miinanraivaaja M 451 upposi 30.1.1944 palatessaan partiomatkalta. Alus ei saanut ajoissa luotsia ja ajautui väylältä matalikolle, potkuri rikkoutui kiviin ja alus upposi Mäkiluodon linnakkeen edustalle. Hylky löydettiin vuonna 1978. |
| metsakeskus.1979 |
405 |
Mertaniemi 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
563326.50200000 |
6772058.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1979 |
Mertaniemen lounaispuolella
Pahoin hajonnyt hylky, jonka pituus on n. 16,30 m ja leveys n. 4,50-5 m. Hylyssä on sekä limisauma- että tasasaumarakennetta. Lankut ovat kiinni kaarissa puutapituksella. Kölipuussa on havaittavissa mastonkenkä. Alus on ollut vankkarakenteinen. |
| metsakeskus.1980 |
831 |
Pieniniemen hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
561670.04900000 |
6798487.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1980 |
Harsapaanluodot Pieniniemen länsipuolella
Tasasaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 21 metriä. Hylyssä on havaittu yli 40 kaarta. |
| metsakeskus.1981 |
405 |
Kukkosaaret |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
564546.01000000 |
6771407.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1981 |
Kukkosaaren ranta
Tasasaumainen männystä rakennetun aluksen hylky, jonka pituus on 13,2 m ja leveys 4,8 m. |
| metsakeskus.1983 |
700 |
Käyhkään kanava |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
581430.03400000 |
6811191.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1983 |
Käyhkään kanavan yläpuolella
Hylky sijaitsee kenraali Suvorovin (1791-92) rakennuttaman Käyhkään kanavan yläpuolella ja sillä on todennäköisesti kuljettu sauvomalla kanavaliikenteessä. Kooltaan noin 15,5 x 6,2 m kokoisen hylyn alaosa on säilynyt pohjassa. Alus on ollut limisaumainen ja matalalaitainen, jossa on ollut kapea peräpeili. Hylyn pohjalta löytyi olkimatoista ja savesta muodostunut kerros, joka on mahdollisesti toiminut kivikuljetuksissa pohjan suojana. Hylyssä oli lähes 40 louhittua noin 20 kg painoista kiveä. Samanlaisia kiviä on kanavan seinämissä. Arkeologisissa tutkimuskaivauksissa löytynyt esineistö on venäläisperäistä. Löytyneeseen esineistöön kuuluvat mm. liitupiipun koppa, musketinkuulat, miekan tupen vyökoukku ja asetakin nappeja. |
| metsakeskus.1984 |
700 |
Käyhkään Vipuniemen hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
578415.24400000 |
6811313.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1984 |
Vipuniemen kärjen tuntumassa
Aluksen pituus on noin 30 metriä, leveys kahdeksan metriä, ja perän leveys viisi metriä. Kaaripuita on 58 kpl, rakennusmateriaali on mänty. Alus on rikkoutunut; keulasta on poissa niin paljon lautoja, että on vaikea sanoa, millainen keula on ollut. Myös peräpeili on rikkonainen. Hylky on kivien päällä toiselta reunalta koholla, toinen kylki on hiekka-savipohjassa. Aluksessa ei ole ollut kansirakennelmia, vaan se on ollut ruuhimallia.
Grönhagenin mukaan kyseessä on suurikokoinen lotja. |
| metsakeskus.1986 |
405 |
Kilpiänsaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
575209.65100000 |
6785407.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1986 |
Kilpiänsaaren eteläkärki
Mäntypuisen tasasaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 23 metriä ja leveys noin 6.5 metriä. |
| metsakeskus.1987 |
75 |
Aholankulma |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
521831.39300000 |
6731114.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1987 |
Pyhältö, suossa.
Löydetty suon kuivatusojasta, kaksi kokonaista hirttä sekä kolme katkennutta, hyvin säilyneet puut olivat 15 cm paksuja ja n. 4m pitkiä, löytö sijaitsi 40cm:n rahkasammalkerroksen ja sen alapuolella olevan maatuneen turpeen rajapinnassa, puista kaksi sijaitsi vierekkäin, ja kolmas oli n. 20cm päässä edellisistä, puuaines oli mäntyä, on mahdollista että osa kokonaisuuteen kuulumeista puista on kaivettu ylös ojituksen ensimmäisessä vaiheessa. Löytöön kuuluvien puiden käyttötarkoitusta on vaikea määrittää, mutta koska löytöpaikalla on vielä 1930-luvun peruskartassa soistuva lämpare, lienee kysymyksessä kopukka eli lautta, joka on koottu ilman metalliosia siten, että kantavat rungot on sidottu yhteen laitoina olleiden tukinpuolikkaiden läpi asennetuilla sidepuilla. |
| metsakeskus.1989 |
740 |
Myhkyräsaari |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
632382.22800000 |
6876488.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1989 |
Sijaintipaikka on noin 16 km Kerimäeltä koilliseen Pihlajaniemenselän itäosassa Myhkyräsaaren itäpuolella noin 15 metrin etäisyydellä rantaviivasta.
Tasasaumaisen puisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 30 metriä ja leveys noin 7,5 metriä. Hylyn rannanpuoleinen noin metrin syvyisessä vedessä oleva peräosa on hajonnut. Keula on noin kahdeksan metrin syvyydessä. Keulassa on ankkuripeli.
Hylkyä on pidetty tervahöyryn hylkynä, mutta hylyllä 2017 kesällä sukeltanut meriarkeologi Harry Alopaeus arvioi hylyn purjealuksen hylyksi. Hän havaitsi hylyssä maston reijän sekä rustiraudat. Perimätiedon mukaan laiva on uponnut 1901. Tutkimuksen puuttuessa hylyn alkuperästä ei ole varmuutta, mutta aluksen pituus viittaa siihen, että alus on rakennettu Saimaan kanavan avaamisen 1865 jälkeen. Saimaan kanavan sulkualtaan pituus oli noin 35 metriä ja leveys 7,4 metriä.
Kesän 2017 sukellusten (H2O ry) aikana hylyn läheltä löytyi toinen puurunkoinen hylky (ks. kohde 1000031209). |
| metsakeskus.1995 |
140 |
Luuniemi |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
509243.15500000 |
7046045.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1995 |
Iisalmen Luuniemen lounaispuolella noin kilometrin etäisyydellä Luuniemen rannasta.
Hajonneen puuhylyn osia: kaksi kaarenkappaletta, jotka on toimitettu Kuopion kulttuurihistorialliseen museoon. Kaarien perusteella alus on ollut noin 4 metriä leveä, limisaumainen ja erilevyisillä laudoilla laudotettu. Lautojen kiinnittämisessä on käytetty takonauloja. |
| metsakeskus.1996 |
140 |
Venakkolahti |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
511106.40900000 |
7045388.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1996 |
Iisalmen Venakkolahdessa
Tuntemattomasta lähteestä saatu maininta Iisalmessa Venakonniemen itäpuolella olevassa lahdessa (=Vanakkolahti) sijaitsevasta hylystä, josta ei ole tarkempia tietoja. Paikalla on sukellettu, mutta toistaiseksi hylkyä ei ole löytynyt. |
| metsakeskus.1997 |
140 |
Koljonvirta |
10002 |
12005 |
13069 |
11006 |
27008 |
508122.59000000 |
7051796.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1997 |
Iisalmen Koljonvirta, nykyisen sillan eteläpuolella
Koljonvirrasta löytyy veden alta mm. kaksi kiviröykkiötä, joiden arvellaan olevan paikalla olleen sillan silta-arkun paino-kiviä. Jäännökset eivät kuitenkaan välttämättä liity Koljonvirran taistelun (1808) siltaan. |
| metsakeskus.1997 |
140 |
Koljonvirta |
10002 |
12014 |
13149 |
11006 |
27008 |
508122.59000000 |
7051796.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1997 |
Iisalmen Koljonvirta, nykyisen sillan eteläpuolella
Koljonvirrasta löytyy veden alta mm. kaksi kiviröykkiötä, joiden arvellaan olevan paikalla olleen sillan silta-arkun paino-kiviä. Jäännökset eivät kuitenkaan välttämättä liity Koljonvirran taistelun (1808) siltaan. |
| metsakeskus.1998 |
297 |
Kinnulanlahti 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
517975.81300000 |
6999750.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1998 |
Maaninkajärven kaakkoispää, Kinnulanlahti, ojansuu
Kaksimastoisen purjealuksen hylky, jonka pituus on 22.8 metriä ja leveys 4.47 metriä. Hylky on pohjassa kölillään, ja mahdollisesti limisaumainen vesirajan alapuolelta ja tasasaumainen yläpuolelta. Hylyn keula ja perä ovat revenneet, ankkuripelin päädyt on veistetty juurakoista. Ankkuripeli on pudonnut keulakannen romahtaessa ruumaan, rustien paikat erottuvat kyljessä. |
| metsakeskus.1999 |
297 |
Kinnulanlahti 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
517998.80900000 |
6999799.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1999 |
Maaningan Kinnulanlahti n. 50m koilliseen hylystä no 1998
Puurakenteisen aluksen pahoin hajonnut hylky matalassa vedessä. Pohjassa on havaittavissa lautoja sekä parruja hajallaan. Rakenteiden joukossa on kiviä, mahdollista painolastia. Muutamia kylkikaaria on pystyssä pohjassa. Osista ei voi päätellä, onko kyseessä limi- vai tasasaumainen alus. |
| metsakeskus.2000 |
297 |
Tomi |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
517977.81800000 |
6999484.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2000 |
Sijaintipaikka on Maaninkajärven Kinnulanlahdessa. Paikkatieto on epätarkka.
Pystykattilainen höyryhinaaja Tomi, jonka oletetaan uponneen 1920-luvulla. |
| metsakeskus.2001 |
297 |
Ruokovirta Kanavalahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
516779.30500000 |
6997307.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2001 |
Ruokovirran vanhimman kanavan suu
Hylky on suurimmaksi osaksi peittynyt sulkukanavasta ruopatun maa-aineksen alle. Hylyn läheisyydestä löytyi myös luita, mm. selkänikamia, jotka mahdollisesti ovat ihmisen. Hylyn puuaines on edelleen kovaa, ehkä lehtikuusta tai tammea. Hylyn pituus on noin 20 m ja leveys 3-4 m. Hylystä on näkyvissä/jäljellä irrallisia puukappaleita vain muutama. |
| metsakeskus.2003 |
297 |
Tiilisaari |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
536176.59300000 |
6972802.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2003 |
Tiilisaaren kaakkoisrannalla
Hylyn pituus on 22-25 metriä. Hylky on rinteessä vinottain siten, että keularangan pää on juuri vedenpinnan alapuolella ja perä noin viiden metrin syvyydessä. |
| metsakeskus.2007 |
297 |
Karhonsalmi 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
539050.41800000 |
6978042.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2007 |
Sijaintipaikka on Kuopion keskustasta koilliseen Karhonsaaren ja Vaajasalon pohjoisosan välisessä Karhonsalmessa, noin kahden metrin päässä salmen etelärannasta. Salmessa on havaittu useita veneen hylkyjä.
Kyseessä on puurunkoisen veneen hylky, jonka jäljellä olevan osan pituus on 5 metriä ja leveys 1,8 metriä. Hylyn pohjalauta on 45 cm leveä ja 5 cm paksu, kylkilaudat ovat 35-43 cm leveitä ja keskimäärin 20 mm paksuja. Hylyssä on havaittu hentorakenteinen mastonkenkä. Hylyn ympäristöstä on kaaria, keula/perärankaa, sekä peräsimen kappale. Hylyn päällä on kiviä. Rakenteeltaan hylky on lotjamainen ja siinä on lähes pystysuoraan nousevat kyljet.
Jo vuonna 1885 hylyistä on tehty ensimmäiset osien nostot. Salmesta nostettiin vuonna 1934 kaksi veneen hylkyä, ja joitakin esineitä. Hylyt tuhoutuivat varaston palossa 1970-luvulla. Joitakin osia ja pienesineitä on säilynyt Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmissa.
Karhonsalmen hylyt paikannettiin uudestaan vuonna 1987. Karhonsalmi I -hylkyä dokumentoitiin Savonlinnan museon ja useiden muiden tahojen yhteistyönä 1991, jolloin pumppauksen yhteydessä löytyi liitupiipun varren pätkä.
Karhonsalmen veneen hylkyjen oletetaan liittyvän 1808 sotatapahtumiin. |
| metsakeskus.2008 |
297 |
Karhonsalmi 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
539039.42100000 |
6978057.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2008 |
Sijaintipaikka on Kuopion keskustasta koilliseen Karhonsaaren ja Vaajasalon pohjoisosan välisessä Karhonsalmessa, keskellä salmea. Samassa salmessa on useita veneen hylkyjä, ilmeisesti viisi tai kuusi kappaletta. Veden syvyys salmessa on vajaat kaksi metriä.
Kyseessä on puurunkoinen hylky, jonka pituus on noin 10 metriä. Hylky on vajonnut pohjahiekkaan ja sen rakenteiden päällä on kiviä.
Karhonsalmen veneen hylkyjen on oletettu liittyvän kesän 1808 tapahtumiin, kun perimätiedon mukaan Sandels määräsi salmiin upotettavaksi kuorma- ja kirkkoveneitä väyläesteiksi. |
| metsakeskus.2009 |
297 |
Karhonsalmi 3 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
539008.43500000 |
6978054.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2009 |
Karhonsalmessa, noin kolmen metrin päässä rannasta.
Pohjahiekkaan vajonneet hylyn jäännökset. Runkokaarien päät ovat noin 15 cm koholla pohjasta. |
| metsakeskus.2010 |
297 |
Karhonsalmi 4 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
539027.42200000 |
6978039.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2010 |
Karhonsalmessa
Pohjahiekkaan vajonneet hylyn jäännökset, runkokaarien päät koholla pohjasta noin 15 cm. Irrallisia lautoja koko hylyn ympärillä. |
| metsakeskus.2011 |
297 |
Karhonsalmi 5 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
539011.43300000 |
6978014.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2011 |
Karhonsalmessa, salmen suulla
Pohjahiekkaan vajonnut puuhylky. |
| metsakeskus.2015 |
297 |
Matkusjärvi 1 |
10002 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
530809.78200000 |
6965450.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2015 |
melko keskellä Kuopion Matkusjärveä
Kevytrakenteisen veneen hylky, jonka pituus on noin kolme metriä ja leveys noin metrin. Hylky on kivillä lastattu (tahallisesti upotettu?), puuaines on erittäin haurasta, mahdollisesti haapaa. Hylyn peräosa on painuneena mutaan. Ruuhi on kölitöntä tyyppiä, jossa pohjalaudat liittyvät toisiinsa. Keula ja perä ovat tasaiset. |
| metsakeskus.2017 |
297 |
Matkusjärvi 2 |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
530483.91300000 |
6965749.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2017 |
Kuopion Matkusjärvi
Suuren veneen kaaren pohjaosa, jonka pituus on 154 cm. Löydetyssä kaarenosassa on ollut kiinni alimmaiset pohjalaudat, leveydeltään 24 cm. Kaaren paksuus on keskikohdalta 7 x 7 cm. |
| metsakeskus.2019 |
831 |
Ilkonsaarten hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
568948.16300000 |
6787836.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2019 |
Ilkonsaaren pohjoiskärjessä
Tasasaumaisen puualuksen hylky, jonka pituus on n. 20 m ja leveys n. 5 m. Rakennusaineena on mänty. Hylyssä on jäljellä etu- ja takakannen rakenteita. Etukannella on järeärakenteinen ankkuripeli, jota on käytetty ilmeisesti varppaamisessa. Hylyn perän lähellä on tiiliä kasana. |
| metsakeskus.2021 |
491 |
Nyrhinsaaren tykkivenelaituri |
10001 |
12005 |
13068 |
11006 |
27007 |
539702.87000000 |
6804077.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2021 |
Nyrhinsaaren pohjoispuolella on sijainnut jollalaituri, jonka ilmoittajat ovat tarkastaneet vuonna 1991. Vedenalainen rakenne muodostuu isosta tukista, jolla on pienemmät "sahapukkijalat". Rakenteen ylin puuosa on alle metrin syvyydellä.
Kohdetta ei ole tarkastettu sukeltamalla. Sitä ei myöskään ollut mahdollista etsiä vuoden 2020 tarkastuskäynnillä ajanpuutteen vuoksi. |
| metsakeskus.2025 |
90 |
Ruokovirta |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
589985.15200000 |
6914912.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2025 |
Ruokovirran eteläosa, noin 25 metrin etäisyydellä Virranniemen rannasta.
Puuhylky, joka on rakenteeltaan limisaumainen ja jonka pituus on noin 10 metriä ja leveys noin 3 metriä. Veneen rakentamisessa on käytetty rautapultteja tai -niittejä. |
| metsakeskus.2026 |
90 |
Kerma Mäntylahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
591466.54000000 |
6919501.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2026 |
Heinäveden Kerman kylä, Kerman kanavasta koilliseen, Nimetön-järven Mäntylahdessa.
Noin 17 metriä pitkä veneenhylky, joka on noin puolen metrin syvyydessä. |
| metsakeskus.2027 |
260 |
Venno |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
630862.00000000 |
6893564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2027 |
Sijaintipaikka on Kiteen Paasiveden itäosassa Koivuluodon pohjoispuolella.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 30 metriä ja leveys 7 metriä. Hylyssä on havaittavissa höyrykone.
Höyrylaiva Vennon hylky. Venno oli rakennettu 1920 Säämingissä ja sen omistaja oli Enso-Gutzeit Oy. Venno upposi 1933. Vuoden 1933 julkaistun Suomen kauppalaivasto -rekisterin mukaan Vennon pituus oli 30,40 m, leveys 7,03 m ja syväys 2,75 m. Rekisteröimis- ja kotipaikka oli Savonlinna. Vennon potkuri on nostettu 1985 ja sijoitettu Kiteen museoon. |
| metsakeskus.2066 |
16 |
Kirnusaari 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
422451.00000000 |
6783782.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2066 |
Sijaintipaikka on Päijänteessä Asikkalanselän eteläosassa Vääksyn kanavasta itään Kirnusaaren kaakkoispuolella. Kohteen vieressä ovat hylyt 2067 ja 2068. Kohde 2066 on hylyistä pohjoisin ja heikoimmin säilynyt.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, joka on tasaperäinen ja kooltaan noin 15 x 4 metriä. Puuaines on kulunutta. Kyseessä on suhteellisen hyväkuntoinen hylky, jonka kaaret ovat paikoillaan ja kansilaudoitusta on havaittavissa. Hylky on toisesta päästään katkennut.
Lahden historiallinen museo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo teki tarkistuskäynnin hylylle 1997. Hylyn arvioitiin olevan yli sadan vuoden ikäinen. |
| metsakeskus.2067 |
16 |
Kirnusaari 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
422444.00000000 |
6783772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2067 |
Sijaintipaikka on Päijänteessä Asikkalanselän eteläosassa Vääksyn kanavan pohjoispäästä itään Kirnusaaren kaakkoispuolella. Kohteen vieressä ovat hylkykohteet 2066 ja 2068.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, joka on kooltaan noin 20 x 4 m. Alus on ollut tukevarakenteinen sekä suippoperäinen ja -keulainen. Emäpuun paksuus on noin 35 cm, kaarien paksuus noin 10-15 cm (mitattiin veneestä nivelmitalla). Kiinnitysvälineinä olevat ruuvit ovat 6-kulmaisia ja halkaisijaltaan noin 5,5 cm. |
| metsakeskus.2068 |
16 |
Kirnusaari 3 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
422442.00000000 |
6783761.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2068 |
Sijaintipaikka on Päijänteessä Asikkalanselän eteläosassa Vääksyn kanavasta itään Kirnusaaren kaakkoispuolella. Kohteen vieressä ovat hylyt 2066 ja 2067.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka koko on noin 18 x 4 metriä. Alus on ollut tukevarakenteinen. Takilanosia, sikoköliä, mastonkenkää tai mastoja ei ole nähtävissä. Lahden historiallinen museo/Päijät-Hämeen maakuntamuseo teki tarkistuskäynnin kohteelle 1997. Hylky arvioitiin sadan vuoden ikäiseksi. |
| metsakeskus.2070 |
16 |
Lautasaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
423180.85700000 |
6783313.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2070 |
Sijaintipaikka on Päijänteen eteläosassa Vääksyn kanavasta itään Lautasaaren eteläkärjessä noin 30 metrin päässä rannasta. Hylky on kaislikossa.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 15 metriä. Hylyssä ei ole havaittavissa rautaisia "kiinnitysvälineitä". Hylky on paikoitellen sedimentin peitossa ja lepää pohjassa pohjois-etelä -suunnassa. Lahden museo teki tarkastuskäynnin hylylle 1997.
Lautasaari on liittynyt Päijänteen uittohistoriaan, kuten myös Kirnusaari, ainakin jo vuodesta 1834 lähtien. Lautasaaressa varastoitiin lankkuja taapeleihin saaren lounaisosaan. |
| metsakeskus.2071 |
98 |
Lammassaaren hylky |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
419879.21000000 |
6777592.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2071 |
Sijaintipaikka on Kasulahdessa, Lammassaaren etelärannassa. Sijaintitieto on epätarkka.
Puuhylky, jonka pituus on noin 23 ja leveys noin 5,5 m. Hylyn vasen kylki on näkyvissä, mutta oikea kylki on painuneena hiekkaan ja kaislikkoon. Alus on rakenteeltaan tasasaumainen. |
| metsakeskus.2074 |
16 |
Kajaanselkä Kuivaharju |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
417084.33100000 |
6778102.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2074 |
Sijaintipaikka on Vesijärven Kajaanselällä Vääksyn kanavasta lounaaseen, Kuivaharjun itäpuolella, saaren keskikohdalla n. 10 metriä rannasta, Kuivaharjun ja Littin välissä.
Kyseessä on puisen limisaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on 20,5 metriä ja leveys 6,3 metriä. Aluksen on oletettu olleen höyryalus. Kylkilautojen leveys on 20 cm ja paksuus 6 cm. Melko tiheässä olevien kaarien halkaisija on 15 x 15 cm. Rakenneosia on kiinnitetty rautapultein. Kölin paksuus on 20 cm. Kölipuussa on noin 5 m pohjoispäästä mastonkenkä 12 x 20 cm. 1960-luvulla hylystä todetaan: Hylky makaa suunnilleen pohjois-eteläsuunnassa, kunto kohtalainen, masto sekä mahdollinen kansi poissa, samoin peräsin sekä koneisto, keula ja perä hajonneet, kyljet melko hyväkuntoiset, hylky makaa liejupohjassa lännenpuoleinen kylki liejun peitossa. Hylystä ei ole nelihaaraista varppausankkuria lukuun ottamatta tehty esinelöytöjä.
Hylky on tunnettu jo 1960-luvulla. Alunperin hylyn paikansi kalastaja. Löytöpaikan tarkistivat Museoviraston Juhani Peltonen ja Olli Koskinen kesällä 1966 sekä Juhani Grönhagen ja Tero Mäkelä keväällä 1983. Hylystä on nostettu nelihaarainen varppausankkuri.
Perimätiedon mukaan hylky on entinen Lahden ja Vääksyn välillä kulkenut siipirataslaiva, joka upposi 1800-luvun puolivälin tienoilla. Aluksen kerrotaan olleen kiinnittyneenä Vaaniansalmeen, jossa sen ankkuri petti myrskyssä ja alus ajautui Kuivaharjun rantakalliota vasten upoten lähelle saaren rantaa. |
| metsakeskus.2075 |
398 |
Niemen hylky 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
426774.49700000 |
6763752.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2075 |
Sijaintipaikka on Vesijärven eteläosan itärannalla Ruoriniementien eteläpuolella viemäriputken kohdalla. Alueella on aikoinaan sijainnut telakka. Sijaintitieto on epätarkka.
Vanha puualuksen ranka, joka suurimmaksi osaksi mudan peitossa, kaaret nousevat pohjan tasosta 30-50 cm. Havainto hylystä on tehty sukeltamalla 1996. |
| metsakeskus.2078 |
398 |
Vesijärvi Teivaala |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
426199.73500000 |
6762476.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2078 |
Sijaintipaikka on Vesijärven eteläosassa Lahden Teivaalan edustalla ns. Tehin laiturin lähellä mutapohjalla.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, joka on jäänyt osittain aallonmurtajan alle. Alus on ollut tasasaumainen. Rakennusmateriaali on todennäköisesti mänty. Hylyn leveys on noin neljä metriä.
Vuonna 1983 hylky oli vielä kokonaan esillä ja tuolloin sen pituudeksi mitattiin 16,20 metriä. Hylkyä dokumentoi sukeltajaryhmä, joka oli saanut tiedon hylystä Lahden palolaitokselta. Aluksen vasen kylki oli painunut mutaan ja oikea kylki nousi esiin pohjasta noin 1,5 metriä. Kylkilautojen leveys havaittiin noin 15 cm:ksi. Osien kiinnittämisessä oli käytetty sekä puutappeja että rautapultteja. Keulassa havaittiin ankkuripelin osia ja ankkurikettinkiä. Hylyn sanottiin olevan noin 30 metrin päässä ns. Tehin laiturista.
Vuonna 1996 lahtelaiset harrastajasukeltajat totesivat, että hylky on jäänyt aallonmurtajan alle ja ainoastaan hylyn keulaosa on näkyvissä. Hylyn identifioinnista ei ole tietoa. Paikalla käyneet sukeltajat ovat esittäneet arvion, että alus olisi peräisin 1900-luvun alusta. |
| metsakeskus.2079 |
91 |
Pikku-Mustasaari 3 |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
387764.64700000 |
6669708.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2079 |
Hylky on Suomenlinnan Pikku Mustasaaren länsirannalla.
Kyseessä on lähes kokonaan pohjan yläpuolella näkyvissä oleva puuveneen hylky. Keula- ja peräranka paikoillaan, ylimmät lautakerrat puuttuvat. Keskellä on savolaisveneelle tyypillinen keskipuu paikoillaan. Osa kapeista kaarista on irti. Puu vaikuttaa hyvin hauraalta. Veneen hylkyä on videokuvattu Museoviraston meriarkeologian yksikön inventoinnissa 11.3.2007 (kuvaaja Pekka Paanasalo). |
| metsakeskus.2081 |
91 |
Pikku Mustasaaren silta-arkku |
10007 |
12005 |
13070 |
11002 |
27000 |
387750.65200000 |
6669766.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2081 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnan Pikku-Mustasaaren länsirannalla.
Kohde on havaittu ranta-alueen viistokaikuinventoinnissa vuonna 2001. Tarkastussukellus tehtiin talvella 2007, mutta mitään rakenteita ei kyetty havaitsemaan. Alue vaikutti vedenalaiselta kaatopaikalta. Monikeilainluotauksessa erottuu selkeä pitkittäinen kivivalli, joten kyseessä saattavat olla saarten välisen sillan jäännökset.
Suomenlinnan vedenalaisinventoinnissa tarkastussukelluksen yhteydessä aluetta videokuvattiin MA200909:49. |
| metsakeskus.2083 |
91 |
Pikku Mustasaaren laituriarkut |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27007 |
387898.59500000 |
6669693.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2083 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Pikku-Musta -saaren itärannassa Merisotakoulun esikunnan edessä.
Kolme erillistä kivirakennelmaa, joista kahdessa rannan puoleisessa on vielä havaittavissa hirsiarkun jäänteitä. Rakenteet ovat sortuneet. Lähinnä rantaa oleva hirsiarkku on kooltaan 3 x 3 metriä ja korkeudeltaan 1.5 metriä. Keskimmäisessä kivirakennelmassa hirsiarkku on jo melko pahoin hajonnut, mutta oli vielä todettavissa. Veden syvyys tällä kohdalla on 6 metriä ja rakenteen korkeus 3 metriä. Uloin kivirakenne on vailla hirsikehikkoa, veden syvyys kohdalla on 6 metriä ja rakenteen korkeus 2,8 metriä. Kyseessä on mahdollisesti laiturin jäännökset.
Alueella on sittemmin tehty räjäytystä liittyen merenkulun turvallisuuteen, joten on mahdollista, että kohde on tuhoutunut. Viistokaikuhavainnot vuodelta 2000 (Kalle Virtanen) saattavat olla samasta rakenteesta. Raportissa todetaan, että kohde nro 6 on isompi kasa puutavaraa, joka saattaisi olla esim. vanhan laiturin jäänteitä. Viistokaikuhavainnot olivat aiemmin rekisterissä id 2082 Suomenlinna Pikku Mustasaaren laituri, mutta tiedot on yhdistetty tähän aiemmin havaittuun kohteeseen, sillä ne sijaitsivat hyvin lähellä toisiaan.
Jäännöksiä ei tarkastettu Suomenlinnan vedenalaisinventoinnin yhteydessä 2007-2010. |
| metsakeskus.2086 |
91 |
Tykistölahden laituriarkku 5 |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
388322.42600000 |
6669075.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2086 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Tykistölahden länsirannalla.
Veden alle jäänyt laiturirakennelma, jonka leveys on noin 5-6 metriä. Kivillä täytetty laituriarkku, yläosistaan osittain hajonnut, osa hirsistä pohjassa arkun edessä.
Laiturissa on ainakin osa hirsien liitoksista tehty puutapein. Laiturin reunarakenteet ovat hajonneet syvemmältä kuin yhdessäkään toisessa Tykistölahden laiturissa ollen veden alla jäljellä hirsikerroksia 240cm matkalla, kuitenkin on jäljellä (syvemmällä) oleva laiturin osa varsin hyväkuntoinen.
Hirsiarkkuja ei tarkastettu Suomenlinnan vedenalaisinventoinnin yhteydessä 2007-2010. Havaintoja kohteesta ovat tehneet meriarkeologi Harry Alopaeus ja Teredo Navalis ry. |
| metsakeskus.2087 |
91 |
Tykistölahden itärannan hirsiarkku |
10002 |
12004 |
13000 |
11000 |
27000 |
388306.42700000 |
6669183.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2087 |
Tykistölahden itärannalla, Hessensteinin länsinurkan edustalla
Hiekkatäytteinen hirsiarkku joka kohoaa pohjasta noin 1,5 metriä, paitsi nurkkatolpat, jotka ulottuvat 1,5 metriä salvotun rakenteen yli. Tolppien päät jäävät noin kolme metriä pinnan alle. Hirsiarkku on noin 5-6 metriä leveä. Kohde on löydetty Teredo Navalis -yhdistyksen inventoinnissa vuonna 1987.
Hirsiarkku tarkastettiin Suomenlinnan vedenalaisinventoinnin yhteydessä 2007-2010. |
| metsakeskus.2088 |
91 |
Tykistölahden hirsiarkkupato |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27009 |
388424.38600000 |
6668994.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2088 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Iso Mustasaaren eteläpuolella Tykistölahden eteläsuulla.
Tykistölahden suulla on suurikokoinen vedenalainen hirsirakenne. Se on tehty pyöreistä hirsistä. Arkkumainen rakenne nousee korkeimmillaan noin kahdeksan metriä merenpohjasta ja on kolmesta eri osasta muodostuva koko Tykistölahden levyinen kokonaisuus. Korkein kohta on kokonaisuuden keskellä. Arkut on täytetty karkealla soralla ja ne on silmiinpistävän huolellisesti rakennettu ilman minkäänlaisia rakoja tai välejä. Osat ovat pituudeltaan 25.3, 36.8 ja 37.6 metriä. Osien muoto ei ole aivan suorakaide ja leveydet vaihtelevat 4.4 metristä aina 12.2 metriin, keskimäärin rakenteiden leveys on 10-12 metriä. Ylhäältä päin katsottuna padossa on leveyssuunnassa viisi lokeroa, joista yhden lokeron sivun pituus on noin 1,20 metriä.
Pato on rakennettu vuonna 1917 suurtelakka -hankkeen osana, jolloin Venäjän Itämerenlaivastolle oltiin rakentamassa korjaustelakkaa Tykistölahteen. Korjaustelakka ei koskaan valmistunut ja työmaapadot jäivät unohduksiin veden alle.
Hirsiarkkupatoa kuvattiin Suomenlinnan vedenalaisinventoinnin yhteydessä. Kuvia on luetteloitu MA201015:1-3, MA201016:6-23. Rakenne monikeilainluodattiin 2022 kaapelihankkeeseen liittyneen vedenalaisinventoinnin osana. |
| metsakeskus.2090 |
91 |
Iso Mustasaari 2 |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
388380.39500000 |
6669758.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2090 |
Ison Mustasaaren pohjoispuolella, mattolaiturin kohdalla pohjoiseen viettävässä rinteessä sijaitsee rautarakenteisen proomun hylky. Sen pituus on noin 48 metriä ja leveys noin 11,5 metriä. Maksimikorkeus pohjan tasosta on noin 1,8 metriä. Proomun kannessa on kolme lastausluukkua, ja keulassa on isokokoinen vinssi. Hylyn perä on kohden rantaa ja siinä on ulkopuolinen peräsin.
Venäläisiltä Suomeen jääneet kaksi proomua (P27 ja P28) toimivat hiilivarastoina Suomenlinnassa, kunnes Puolustusvoimat myivät ne vuonna 1953. Suomenlinnalainen muistitieto kertoo kuinka proomu irtosi kiinnityksestä myrskyisenä yönä, karkasi ja upposi rannan tuntumaan. Viimeisimpien tietojen mukaan proomu on alun perin rakennettu monitoriksi (suullinen tiedonanto Juha Joutsi 2016).
Monitorialus on panssarilaivan varhaistyyppi, jonka elinkaari ulottui Yhdysvaltain sisällissodasta toiseen maailmansotaan. Alusluokka on nimetty USS Monitorin mukaan (Wikipedia). |
| metsakeskus.2092 |
91 |
Iso Mustasaaren laituriarkku |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
388143.49400000 |
6669754.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2092 |
Helsingin edustalla Suomenlinnassa Ison Mustasaaren päälaiturin edustalla on harvarakenteinen pitkä yhtenäinen hirsiarkku, joka on mahdollisesti ruotsalaisaikainen t-laituri. Arkussa on jälkiä siitä, että sitä on madallettu, jäljellä oli 10-13 hirsikertaa ennen viimeisintä Puolustusvoimien räjäytystyötä. Arkun korkeus vaihtelee ja siinä on väliseinä noin 3 metrin välein. Arkusta ei ole löydetty rautaisia pultteja. Arkun pituus on 120 metriä ja sen molemmat päät ovat selvästi nähtävissä. Arkku on täytetty louhoksella. Arkku on murtunut ja kallistunut sisäänpäin, sen rannanpuoleinen reuna ei ole näkyvissä. Suomenlinnan nykyinen päälaituri on rakennettu osittain tämän ruotsalaisarkun päälle.
Alueella tehtiin tarkastussukellus Suomenlinnan vedenalaisen inventoinnin aikana syksyllä 2008 (Pekka Paanasalo ja Johanna Mäkinen), mutta näkyvyysolosuhteet olivat todella huonot. Inventoinnin jälkeen talvella 2012 tehtiin seuraava tarkastussukellus paremmissa olosuhteissa (Eveliina Salo, Maija Huttunen, Ville Peltokorpi ja Tero Tankka). Samalla kohdetta myös videokuvattiin. |
| metsakeskus.2097 |
91 |
Iso Mustasaaren hirsiarkku |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
388212.46400000 |
6669752.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2097 |
Ison Mustasaaren pohjoisrannalla, päälaiturin altaankulmasta n. 5-6 metriä pohjoiseen
Hirsiarkku, joka on tiheästi rakennettu ja ulkosivuiltaan veistetty. Arkku on täytetty louhoksella. Arkku on noin 9.55 metriä leveä, 3.6 metriä korkea ja 6.4 metriä pitkä. Arkussa on väliseiniä sekä pituus- että leveyssuuntaan metrin välein.
Arkkurakenne tarkastettiin Suomenlinnan vedenalaisinventoinnissa 2010 ja siitä on luetteloitu valokuvia MA201016:1-4. |
| metsakeskus.2098 |
91 |
Iso Mustasaari 8 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
388148.48700000 |
6669762.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2098 |
Hylky on Ison Mustasaaren pohjoisrannassa, päälaiturin altaan kulmalta noin 50 metriä pohjoiseen.
Puuhylky, joka on rakenteeltaan tasasaumainen ja pituudeltaan n. 10 metriä. Hylyssä on tammikaaret ja sen lankutus on pehmeää puuta, mahdollisesti mäntyä. Hylky on kölin suuntaisesti puoliksi haarautunut rantahiekkaan. Alueella on lisäksi muutamia suuremman puuhylyn osia.
Alueella tehtiin tarkastussukellus Suomenlinnan vedenalaisen inventoinnin jälkeen talvella 2012 (Eveliina Salo, Maija Huttunen, Ville Peltokorpi ja Tero Tankka). Samalla kohdetta myös videokuvattiin.
Hylky kuvattiin ROV:illa talvella 2024 Veteen vajonneet (2021-2026) tutkimusprojektin yhteydessä. Ehjää kokonaisuutta ei erottunut, vaan hylyn osat olivat sekaisin hirsiarkkuun liittyvien puiden kanssa. Kasan päällimmäisenä oli alimmaisia kaaria, jotka olivat limilaitaisesta aluksesta. |
| metsakeskus.2099 |
91 |
Länsi-Mustasaaren hirsiarkku |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
387685.67600000 |
6669355.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2099 |
Länsi-Mustasaaren ja Susisaaren välisessä salmessa, Länsi-Mustasaaren puolella on noin 5 metrin syvyydessä hirsiarkun jäännökset, jotka havaittiin vuoden 1989 inventoinnissa. Tuolloin arkun korkeus oli 3 metriä, leveys 6 metriä ja pituus 3 metriä, hirren halkaisija oli noin 35 cm. Arkku oli osittain purettu ja sen jäännöksiä löytyi runsaasti ympäristöstä.
Suomenlinnan vedenalaisinventoinnissa 2007-2010 alueella ei sukellettu. Kohde ei erotu kaukokartoitusaineistossa, mutta alueella on runsaasti irrallisia hirsiä. Muistitiedon mukaan arkku oli pinnalla vielä 1970-luvulla. Se oli kiinnitetty paksulla kettingillä kiinni rantakallioon. Myrskyssä arkku valui veden alle. |
| metsakeskus.2104 |
91 |
Länsi-Mustasaari 1 |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
387541.73200000 |
6669750.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2104 |
Sijaintipaikka on Helsingissä Suomenlinnassa Länsi-Mustan pohjoisrannalla.
Noin 15 metriä pitkä tasasaumainen ja avokantinen hylky, joka on havaittu 1980-luvun inventoinnissa.
Suomenlinnan vedenalaisen inventoinnin yhteydessä 2007-2010 tehtiin tarkastussukelluksia sekä tarkastuksia robottikameran avulla. Alueella on useita moderneja veneen jäännöksiä, jotka on tarkoituksella upotettu 1980-luvulla. Aluetta on videokuvattu ja video on luetteloitu numerolla MA200909:49. |
| metsakeskus.2106 |
91 |
Varvilahden hirsiarkku 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
388102.50700000 |
6669393.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2106 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Susisaaren ja Iso Mustasaaren välisessä salmessa Iso Mustasaaren rannan lähellä.
Tykistölahteen johtavan salmen suulla havaittiin 1990-luvulla osittain pinnalla noin 20 metriä pitkä hirsiarkku, joka muodostui kahdesta erillisestä arkusta. Rannan puolella arkun korkeus oli 50-60 cm ja lahden puolella noin 220 cm. Arkussa oli yhdeksän välilaipiota noin metrin välein. Hirsiarkku on vahingoittunut alueen myöhemmässä ruoppauksessa.
Suomenlinnan vedenalaisinventoinnissa 2007-2010 (Museovirasto, Minna Leino) alueella ei tehty tarkastussukellusta, mutta monikeilainmateriaalista voi erottaa ainoastaan irrallisia hirsiä eikä lainkaan ehjää rakennetta. 2022 kaapelihankkeen takia tehdyssä monikeilainluotauksessa alueella näyttää kuitenkin erottuvan osittain säilyneitä rakenteita, mahdollisesti kaksi samansuuntaista rinnakkaista laipiota. |
| metsakeskus.2107 |
91 |
Varvilahden hirsiarkku 2 |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
388083.51900000 |
6669434.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2107 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Iso Mustasaaren rannassa ja Varvilahden pohjoisrannassa.
Osittain täyttömaan alla olevia hirsiarkun jäännöksiä havaittiin 1980-luvun inventoinnissa. On mahdollista, että luoteispuolella sijaitsevat nykyiset laiturit olisi rakennettu vanhojen arkkujen päälle. Suomenlinnan vedenalaisinventoinnissa 2007-2010 (Minna Leino) alueella ei tehty tarkastussukellusta, mutta monikeilainmateriaalista voi erottaa ainoastaan irrallisia hirsiä eikä lainkaan ehjää rakennetta. |
| metsakeskus.2108 |
91 |
Varvilahden hirsiarkku 4 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
388049.52700000 |
6669445.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2108 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Varvilahdessa Iso Mustasaaren rannassa Varvilahden telakan slipien edessä (keskellä). Kohde havaittiin 1980-luvun inventoinnissa.
Hirsiarkku, jonka koko on noin 2 x 3 metriä. 1980-luvulla jäljellä oli kolme hirsikertaa.
Suomenlinnan vedenalaisinventoinnissa 2007-2010 alueella ei tehty tarkastussukellusta. Monikeilainmateriaalissa ei voida erottaa enää ehjää hirsiarkkurakennetta. On mahdollista, että rakenne on tuhoutunut alueen ruoppausten yhteydessä. |
| metsakeskus.2109 |
91 |
Varvilahden hirsiarkkulaiturit 6 |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
387951.56700000 |
6669490.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2109 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Varvilahden pohjoisrannassa merivartioston käyttämällä alueella.
Rannassa on veden alla kaksi rannansuuntaista hirsiarkkulaituria vierekkäin.
Arkkujen edessä on kolme savolaismallisen puuveneen runkoa sekä yksi jolla (nrot:2100-2103), slipien edustalla (itäpuolella) on lisäksi hylyn osia, jotka on siirretty turvaan Ison Mustasaaren itäpuolelta aallonmurtajatyömaan alta (ks. Kohteet 1362-1367 ja 2126); siirto tapahtui talvella 1983 Suomen merimuseon ja Teredo Navalis ry:n meriarkeologiakurssin yhteydessä. |
| metsakeskus.2126 |
91 |
Iso Mustasaari 16 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
388548.00000000 |
6669407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2126 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Ison Mustasaaren itäpuolella huoltolaiturin edustan kolmen tihtaalin eteläpuolella. Hylky on keskimmäisen tihtaalin kohdalla kovalla pohjalla noin viiden metrin syvyydessä.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylyn pohjaosa, josta on pituussuunnassa säilynyt noin puolet alkuperäisestä pituudesta. Hylyn säilynyt eteläpää on jäänyt osittain louheen ja maa-aineksen alle. Ei tiedetä onko säilynyt osa hylyn keula vai perä. Hylystä on jäljellä laivan alaosa eli alimmaisia kaaria ja pohjatukkeja noin puolen metrin korkeuteen pohjasta.
Osa hylystä on ruopattu pois silloin, kun huoltolautan laituria on rakennettu. Harry Alopaeuksen mukaan Helsingin kaupungin ruoppaaja Annelilla oli (1981) ko. hylystä peräisin oleva kylkilauta, joka oli tammea. Myös myöhemmät rakennustyöt ovat vahingoittaneet hylkyä.
Hylky ilmoitettiin uudestaan kesällä 2013 tihtaalinkorjaustyön aikana. Tuolloin Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut tarkasti hylyn sukeltamalla. Imeisesti juuri tästä hylystä peräisin olevia osia tuli huoltorannan ruoppauksessa esiin myös loppukesällä 2020. Osista otettiin näytteitä vuosilustoajoitusta varten. Puulaji on tammi. Puut on kaadettu aikaisintaan 1742. Koska pinnasta kuitenkin puuttuu lustoja, ei tarkkaa kaatoajankohtaa pystytä antamaan.
Laivastolla on ollut perinteenä huutokaupata vanhoja aluksiaan. Ne, jotka eivät ole kelvanneet myytäviksi, on upotettu väyläesteiden, aallonmurtajien, siltojen ja laitureiden perustoiksi. Kun Saaristolaivaston Viaporin tukikohdan toimintavalmiuksia haluttiin parantaa, rakennettiin sotasatama Ison Mustasaaren itärannalle. Sataman aallonmurtajan pohjana käytettiin Pommerin sodasta (1756–1763) saaliiksi saatuja kaljuutteja. Säilynyt hylyn pohjaosa saattaa kuulua kaljuutille nimeltään Ancklam, Prinz Wilhelm, Prinz von Preussen tai Alte Treu.
Hylkyä kuvattiin osana Veteen vajonneet (2021-2026) hanketta talvella 2022. Sen rakenteista on mennyt laiturin korjaustyön aikana korjauslautan anturi läpi. Kokonaisuudesta irrallaan olevat rakenteet ovat taidokkaasti veistettyjä. |
| metsakeskus.2129 |
249 |
Kiuassaaren liistekatiskat |
10001 |
12016 |
13152 |
11000 |
27000 |
378063.52900000 |
6890358.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2129 |
Keurusselän länsirannalla Kolhossa, Kiuassaaren ja Halkoniemen välisessä kapeassa salmessa
Liistekatiskoita, joiden halkaisija on n. 3m. |
| metsakeskus.2130 |
702 |
Jalo |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
336907.19900000 |
6860601.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2130 |
Sijaintipaikka on Ruoveden keskustasta noin 18 km lounaaseen Vankavedessä, Muroleen kanavasta etelälounaasen, Uniniemen kaakkoispuolella laivaväylän vieressä.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 22 metriä ja leveys 4-5 metriä. Alus on rakenteeltaan tasasaumainen. Hylky sijaitsee jyrkänteessä niin, että keula on lähellä pintaa. Hylyn ympäristössä siitä irronneita erillisiä lautoja.
Hylyn oletetaan olevan kaksimastoinen kaljaasi Jalo, joka oli varustettu apukoneella. Kone on poistettu hylystä. Tamperelainen laivahistorioitsija Juhani Valanto tuntee Jalon historian. Laivan on rakennuttanut C.O.Willgren Tampereelta. Takiloinniltaan Jalo oli kaksimastoinen kaljaasi ja se oli varustettu 7 hv:n höyrykoneella (jonka oli valmistanut Crichton & Co Turussa). Jalo oli tiettävästi ensimmäinen apuhöyrykoneella varustettu purjealus Suomessa. Koepurjehduksensa se teki 29.5.1864 (ÅU 2.6.1864). Jalo kuljetti halkoja Tampereelle usein hinaten toista saman kokoista mutta koneetonta kaljaasia. Kun Willgren muutti Valkeakoskelle (hän oli yksi Valkeakosken paperitehtaan perustajista), hän myi Jalon kauppias A. Solinille, joka jatkoi halkojen kuljetusta Jalolla ja muilla laivoillaan. Laivan haaksirikko lienee tapahtunut loka-marraskuussa 1874, koska sen jälkeen tiedot laivasta loppuvat. (Alus ei ole sama kuin 1890-luvulla käytössä ollut "Jalo"-niminen proomu.)
Hylky löytyi 1984 (Nokian Urheilusukeltajat). Tampereen Urheilusukeltajat ry paikansi hylyn 1990-luvulla. |
| metsakeskus.2131 |
980 |
Allo |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
324173.41300000 |
6838658.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2131 |
Sijaintipaikka on Näsijärven Kaiharinlahdella noin 20 kilometriä Tampereen keskustasta pohjoiseen, Äijänsaaren länsipuolella.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on vajaat 20 metriä ja 0-kaaren kohdalta leveys on noin 5 metriä. Hylyn korkeus on noin 3 metriä. Mastot puuttuvat. Hylyn styyrpuurin puoleinen laita on lähes ehjä, paapuurin puoleinen laita on romahtanut osittain. Keula on romahtanut. Hylyn perä on osittain hajonnut, mutta peräsinpinna on säilynyt. Hylyn kylkilaudoitus oli kiinnitetty nauloilla, joita on edelleen jäljellä ja kylkikaarien kohdalla selvästi näkyvissä. Osa rungon sisälaudoituksesta on jäljellä. Myös kansirakennelmia on säilynyt ja keulassa styyrpuurin puolella on hyväkuntoinen kaide. Hylyn sisältä keulasta paapuurin puolelta on löydetty halkokärryn pyörä.
Hylyn on oletettu olevan joko Allo- tai Alku -niminen laiva. Molemmat laivat oli mahdollisesti rakennettu Tampereella Kortelahden perukassa. Tamperelaisen laivahistorioitsija Juhani Valannon kanta on, että kyseessä on Allo. Allo oli rakennettu 1875. Se oli yksimastoinen ja kantavuudeltaan 10 lästiä. Rungon pituus oli alle 20 metriä.
Purjelaiva Alku upposi 1891, jolloin sen omisti leskirouva Lindeman. Laivan sanotaan
tuolloin olleen laho. Aluksen huonon kunnon vuoksi se hajosi kovassa myrskyssä. Alku oli rakennettu 1874 ja se oli yksimastoinen 15 lästin laiva, jonka pituus oli yli 20 metriä.
Tampereen Urheilusukeltajat ry paikansi hylyn 1994. Hylkyä on dokumentoinut Tavastia Navalis ry vuonna 1996. |
| metsakeskus.2132 |
562 |
Ruutana 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
375402.75000000 |
6854101.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2132 |
Sijaintipaikka on Oriveden pohjoisosassa entisen Längelmäen kunnan alueella Ruutana -nimisen pienen järven länsirannalla.
Kyseessä on kopukan eli lautan hylky, joka koostuu 8 toisiinsa liitetystä tukista, joiden arvioitu pituus on noin 5 metriä. (Järven itärannalta on löydetty toisen lautan jäänne ks. id 2162).
Lauttaa on dokumentoitu 1998. Siitä tehtiin luonnospiirros ja otettiin valokuvia (Tampereen Urheilusukeltajat ry, H2O ry). |
| metsakeskus.2133 |
837 |
Särkänniemi 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
326847.00000000 |
6823690.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2133 |
Sijaintipaikka on Näsijärven eteläosassa Tampereen keskustan pohjoispuolella Särkänniemen edustalla noin 19 metrin syvyydessä.
Paikalla on 16 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky. Hylky makaa kölillään noin pohjois-etelä -suunnassa. Runko on hyvin säilynyt ja kyljet ovat pystyssä. Alus on tasaperäinen ja keula muodoltaan terävähkö. Alus on rakennettu järeästä puutavarasta. Kaarien vahvuus on noin 22 x 22 cm. Kaaret ovat pääosin parikaaret, mutta paikoin kaaria on useita kiinni toisissaan. Toiseen kylkeen nojaa pyöröpuu, mahdollisesti masto. Alus vaikuttaa pääosin kannettomalta, mutta keulassa on mahdollisesti ollut kansirakennetta.
Vaikuttaa siltä, että alus on riisuttu ja upotettu. Kyseessä voi olla käytöstä poistettu lotja tai proomu. Uppoamisajankohta ei ole tiedossa. Hylystä noin 25 metriä itään on toinen samankaltainen hylky, mm-rekisterin kohde 1000023175.
Tampereen Urheilusukeltajat ry löysi hylyn 1990-luvulla. Sen on oletettu olevan 1800-luvun proomu. Hylkyä ei ole dokumentoitu eikä siitä ole käytettävissä tutkimustietoa. |
| metsakeskus.2134 |
837 |
Särkänniemi 2 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
326784.43000000 |
6824362.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2134 |
Sijaintipaikka on Näsijärven eteläosassa Särkänniemestä pohjoiseen. Paikkatieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylky, josta jäljellä vain osa. Rakennusmateriaali on järeää puuta. Aluksen runko on katkennut.
Hylyn löysi Tampereen urheilusukeltajat ry 1995. |
| metsakeskus.2135 |
837 |
Mustalahti 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
326929.00000000 |
6823399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2135 |
Sijaintipaikka on Tampereen keskustan lähellä Näsijärven eteläosassa Kortelahden ja Mustalahden alueella Särkänniemen itäosan eteläpuolella. Hylky on noin 30 metriä koilliseen hylystä Mustalahti 3, nro 2454.
Puurunkoisen purjealuksen hylky, jonka pituus on noin 16,5 metriä ja leveys noin 5 metriä. Hylyn ympärillä on siitä irronneita osia. Runko on tasasaumainen ja materiaaliltaan mäntyä. Hylky makaa pohjassa suunnilleen itä-länsi-suunnassa siten, että keula on kohti itää. Keula on jäänyt osittain modernin laiturirakenteen alle ja hajonnut. Hylky makaa kölillään. Laivasta on jäljellä pohjaosa, joka on suureksi osaksi sedimentin sisällä. Sedimentin yläpuolella näkyy kolmesta puusta koottu peräranka ja paremmin säilynyt styyrpuurin kylki. Paapuurin kyljestä näkyy ainoastaan kaaren päitä. Osa styyrpuurin kylkeä on ratkennut irti ja kaatunut pohjaan. Hylyssä on sisä- ja ulkolaudoitus. Rungon osat on kiinnitetty toisiinsa rautanauloilla, jotka ovat krustittuneet voimakkaasti. Hylyn lähellä on pystyssä oleva kimpitynnyri, jossa on ilmeisesti ollut rautavanteet. Kimpilaudat ovat alkaneet irrota toisistaan.
Hylky havaittiin 2017 kaavoittamisen yhteydessä tehdyssä arkeologisessa vedenalaisinventoinnissa. Inventoinnin yhteydessä hylystä otettiin näytteitä ajoitusanalyysiä varten, jonka tulokset valmistuvat myöhemmin. Mustalahdessa olevista hylyistä on sukeltajilla ollut tietoa pitkään, mutta Museovirastolla olevat sijaintitiedot ovat olleet epäselviä. Inventointiraportin tietoja muinaisjäännösrekisteriin vietäessä päätettiin yhdistää inventointiraportin kohteen 2, purjealuksen hylky, tiedot rekisterissä pitkään Mustalahti 1 -nimellä olleeseen hylkyyn. On mahdollista, että Mustalahdessa on ollut hylkyjä, joita on sataman rakennustöissä ruopattu aiemmin pois.
Mustalahtea on käytetty satamana 1830-luvulta lähtien. Mustalahden satama on ollut Tampereen tärkein puunkuljetussatama 1840-luvulta lähtien. Mustalahteen laivattiin mm. halkoja, tiiliä ja tukkeja sekä muuta kauppatavaraa. Mustalahdesta kehittyi myös matkustajaliikenteen keskus ja satamassa käytiin myös torikauppaa. Suojainen lahti oli ahdas, joten purjealuksia ja halkojaaloja jouduttiin ankkuroimaan myös lahden suulle. |
| metsakeskus.2137 |
837 |
Näsijärvi |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
325047.00000000 |
6824231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2137 |
Sijaintipaikka on Tampereen keskustasta länsiluoteeseen Näsijärven eteläosassa. Alkuperäinen sijainti oli P 6823913 I 324576 (ETRS-TM35FIN), uusi sijainti 2019 on P 6824231 I 325047 (ETRS-TM35FIN).
Puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 25 metriä. Hylystä on jäljellä pohja ja kylkien alaosat. Hylky on muodoltaan palkomainen; sekä keula että perä ovat muodoltaan suipot. Köli on näkyvissä lähes koko matkaltaan. Peräranka on ehjempi kuin keula. Hylyn perässä on jäljellä akseliputki, mutta ei potkuria tai muita siihen liittyviä osia. Perässä pystytään hyvin havaitsemaan aluksen massiiviset kölitukit ja alimmat kaaret. Hylyn keskiosassa on erittäin tiheä kaaritus. Keulassa ja perässä on parikaaria, jotka eivät ole yhtä tiheässä kuin kaaret aluksen keskiosassa. Aluksessa on mahdollisesti ollut ainakin osittainen sisälaudoitus. Aluksen rakenneosat on kiinnitetty toisiinsa rautatapeilla ja -nauloilla. Kaaria on osittain kiinnitetty toisiinsa myös muutaman senttimetrin levyisillä rautavanteilla.
Hylystä ja sen ympäristöstä välittyy mielikuva, että mahdollisesti myös aluksen yläosa olisi purettu samalla kun koneisto on poistettu.
Tamperelaisella laivahistorioitsija Juhani Valannolla on arvio hylyn taustasta. Kyseessä on ilmeisesti hinaaja, joka rakennettiin Tampereen konepajan telakalla Tammerkosken rannalla 1874 porilaisen Rosenlew -yhtiön tilaamana. Rungon suunnitteli porilainen laivanrakentaja L.P.Kjäldström. Hinaajaa kutsuttiin nimellä Näsijärwi, koska se oli ensimmäinen Rosenlewin hinaaja Näsijärvellä. Aluksessa oli 30 hv:n höyrykone. Laivaa käytettiin tukkien hinaamiseen Ruovedeltä ja Vilppulasta Näsijärveä pitkin Tampereelle Pispalanharjun ylittäneen tukkitien alkupäähän. Tukkitie vei tukit Pyhäjärven puolelle, josta ne varpattiin Nokianvirran suulle. Virta vei tukit Kokemäenjokea alas Poriin Rosenlewin sahoille.
Hinaaja oli käytössä 1874-1883. Kun Rosenlew tilasi 1884 uuden rautarunkoisen hinaajan, vanha hylättiin hylyksi. Siitä otettiin höyrykone ja kattila, jotka laitettiin uuteen hinaajaan. Myös uutta hinaajaa, joka oli käytössä 1884-1930, kutsuttiin nimellä Näsijärvi (se on edelleen harrastuskäytössä nimellä Kotvio II). Vanha hinaaja upotettiin Pölkkylän rantaan, jossa se makasi kyljellään kaaret veden pinnan yläpuolella. Uiton takia sitä madallettiin sahaamalla kaaret poikki.
Hylky tutkittiin muinaismuistolain mukaisesti 2019 (NMG Oy) ja siirrettiin pohjoisemmaksi pois rakennustöiden alta sukelluskohteeksi. |
| metsakeskus.2151 |
702 |
Kotvio 2 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
348502.00000000 |
6875149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2151 |
Sijaintipaikka on Ruoveden keskustasta itään Kotvionniemen eteläosan itärannalla.
Paikalla on proomun hylky, joka on rungoltaan hyvin säilynyt. Proomun kannella ollut hytti on hajonnut. Hylyn pituus on 32,28 metriä, leveys 7,35 metriä ja korkeus pohjasta 1,6 metriä. Hylyn ympärillä on puutavaraa.
Laivahistorijoitsija Juhani Valannon mukaan proomu on nimeltään Kotvio 2. Se rakennettiin 1948 Kotvion Sahan käyttöön. Sillä kuljetettiin Naistenlahden satamaan sahatavaraa, mistä sahatavara lastattiin junaan. Kun proomujen käyttö 1960-luvulla lopetettiin, ne kuljetettiin niemen toiselle laidalle ja hakattiin palasiksi. Juhani Valanto ehdotti kuitenkin sahan toimitusjohtajalle, että yksi proomu säästettäisiin jälkipolville muistoksi. Näin tehtiin ja Kotvio 2 -proomua ei tuhottu. Se upposi 1960-luvun puolivälin tienoilla. |
| metsakeskus.2153 |
837 |
Otava |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
333661.51100000 |
6858303.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2153 |
Sijaintipaikka on Tampereen keskustasta noin 36 km pohjoiskoilliseen Näsijärven pohjoisosassa Kapeenlahdessa Kiukaanniemen eteläpuolella.
Tervahöyryn hylky upotettuna mökin rannassa. |
| metsakeskus.2157 |
710 |
Iso Simijärvi 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27006 |
309834.00000000 |
6675197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2157 |
Sijaintipaikka on Karjaan keskustasta noin 12 kilometriä länsiluoteeseen ja Fiskarsista pohjoiseen Iso-Simijärven koillisrannalla noin 15 metrin päässä rannasta jyrkän rinteen juurella.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 18,80 metriä ja leveys noin 5 metriä. Alus on rakenteeltaan limisaumainen. Sekä keula että perä ovat suipot. Rakennusmateriaali on mäntyä (puulajimääritys 1994). Puuaines on kulunut hauraaksi. Peräranka on lähes suorassa kulmassa köliin nähden, keularanka on loivempi. Kaaria on jäljellä lähes koko hylyn mitalta.
Hylky löytyi 1990. Museovirasto ja Teredo Navalis ry tekivät tarkastuskäynnin hylylle 1991. Calypso ry on dokumentoinut hylkyä 1993 ja 1994. Hylystä on tehty luonnospiirros. Hylky ajoitettiin vuosilustomenetelmällä 2002. Alus on rakennettu vuoden 1640 jälkeen, todennäköisesti viimeistään 1600-luvun loppupuoliskon aikana. Analyysin teki Joensuun yliopisto. Aluksen uppoamisajankohtaa ei tiedetä. Hylyn oletetaan liittyvän alueen ruukkitoimintaan. Suomen meriarkeologisen seuran Topi Sellman kuvasi ja 3D-mallinsi hylyn 2019. |
| metsakeskus.2158 |
710 |
Iso Simijärvi 2 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
309755.98200000 |
6675242.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2158 |
Sijaintipaikka Iso-Simijärven koillisrannalla.
Puisen soutuveneen hylky, jonka pituus on 5,20 metriä ja leveys 1,05 metriä. Vene on limisaumainen ja männystä rakennettu. |
| metsakeskus.2161 |
288 |
Hästölandet Verkträsket |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
299852.23800000 |
7074562.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2161 |
Löytöpaikka on Kruunupyyn kirkolta noin neljä kilometriä luoteeseen Hästölandetin alueella Verkträsket -nimisen suojärven itälaidassa.
Puuveneen osia, mm. kaarenkappaleita tuli esille kaivuutöissä uuden metsätien kohdalta suoturpeesta 1990-luvun alussa. Hylyn osat ovat jääneet ainakin osittain uuden metsätien alle. Kohteesta otettiin 1990-luvun alkupuoliskolla kaksi vuosilustonäytettä, joiden perusteella ei saatu varmaa ajoitusta. Todettiin, että venettä ei ole voitu rakentaa ennen vuotta 1735. Rakennusmateriaali on mäntyä. Samalla alueella voi olla jäänteitä useista veneistä. Veneen osia on sijoitettuna Pietarsaaren museon kokoelmiin. |
| metsakeskus.2162 |
562 |
Ruutana 2 |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
375708.62900000 |
6854052.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2162 |
Sijaintipaikka on Oriveden pohjoisosassa entisen Längelmäveden kunnan alueella pienen Ruutana -nimisen järven itärannalla.
Kyseessä on kopukka eli lautta, joka koostuu kahdesta tukista (useita tukkeja on ilmeisesti irronnut rakenteesta). Tukkien arvioitu pituus on yli 5 metriä (vrt. Ruutana 1, id 2132) |
| metsakeskus.2170 |
257 |
Kallbådan itäpuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
349766.08000000 |
6639790.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2170 |
Sijaintipaikka on Kirkkonummen vesialueen länsiosassa Porkkalanniemestä lounaaseen Kallbådan -luodosta itään olevalla matalikolla.
Havupuisen laajalle levinneen puurunkoisen aluksen jäännökset. Hylky on hajonnut pieniin osiin ja siitä on vain yksi isompi kappale jäljellä. Hylyssä ei ole näkyvillä irtoesineitä.
On oletettu, että kyseessä olisi 1913 uponnut tanskalainen kuunari Primus. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska Primus jäi karille Porvoon edustan Kalbådagrundin lähellä ja hinattiin lopulta Porvoon ulkosatamaan Barlastholmenin luo, mihin alus todennäköisesti lopulta jätettiin (ks. Porvoo, Lilla Barlastholmen nro 1000028754 https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000028754). |
| metsakeskus.2172 |
91 |
Hamnsundet |
10002 |
12011 |
13100 |
11006 |
27007 |
390440.00000000 |
6668430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2172 |
Helsingin edustalla, Kruunuvuorenselän eteläosassa sijaitsee Kuninkaansaaren ja Santahaminan välisen Hamnsundetin eli Haminansalmen sulkenut väyläestekokonaisuus. Kokonaisuuteen kuuluu alun perin yhtenäinen hirsiarkkupato (Haminansalmi 1), sen eteläpuoleinen seitsemän vierekkäisen hirsiarkun rivi (Haminansalmi 2), eteläisimpänä kaksi väyläesteeksi upotettua alusta (Hamnsundet 1 ja 2) sekä salmen sulkenutta kettinkiä (ks. alakohteet).
Rakennelman tehtävä on ollut sulkea Santahaminan ja Kuninkaansaaren välinen väyläosa. Väylä on todennäköisesti suljettu ainakin kolmessa eri vaiheessa: ensimmäisen kerran noin vuonna 1720, jolloin venäläiset isovihaan liittyen sulkivat salmen Englannin laivaston aiheuttaman uhan vuoksi, toisen kerran Krimin sodan aikana ja kolmannen kerran Krimin sodan ja vuoden 1904 välillä.
Tarkemmat sijaintitiedot otettu Wellamon plotterilla (WGS84) 26.10.2020.
Väyläestehylkyjen keskipisteet:
Länsihylky WGS84 P 60°08.280′ E 25°01.609′ syvyys 6 m, 40 m pituus
Itähylky 60°08.298′ E 25°01.662′ syvyys 3 m, 35 m pituus
Väyläestearkut
itäisin P 60°08.308′ E 25°01.665′
60°08.304′ 25°01.647′
60°08.300′ 25°01.633′
60°08.296′ 25°01.612′
60°08.292′ 25°01.601′
läntisin 60°08.287′ 25°01.585′
Pitkä hirsiarkku
Itäinen pääty 60°08.321′ 25°01.669′
60°08.298′ 25°01.591′
Hirsiarkkua on raivattu pois väylältä, irto-osia levinneenä pohjaan 50 m säteellä, keskipisteenä:
60°08.287′ 25°01.569′ |
| metsakeskus.2172 |
91 |
Hamnsundet |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
390440.00000000 |
6668430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2172 |
Helsingin edustalla, Kruunuvuorenselän eteläosassa sijaitsee Kuninkaansaaren ja Santahaminan välisen Hamnsundetin eli Haminansalmen sulkenut väyläestekokonaisuus. Kokonaisuuteen kuuluu alun perin yhtenäinen hirsiarkkupato (Haminansalmi 1), sen eteläpuoleinen seitsemän vierekkäisen hirsiarkun rivi (Haminansalmi 2), eteläisimpänä kaksi väyläesteeksi upotettua alusta (Hamnsundet 1 ja 2) sekä salmen sulkenutta kettinkiä (ks. alakohteet).
Rakennelman tehtävä on ollut sulkea Santahaminan ja Kuninkaansaaren välinen väyläosa. Väylä on todennäköisesti suljettu ainakin kolmessa eri vaiheessa: ensimmäisen kerran noin vuonna 1720, jolloin venäläiset isovihaan liittyen sulkivat salmen Englannin laivaston aiheuttaman uhan vuoksi, toisen kerran Krimin sodan aikana ja kolmannen kerran Krimin sodan ja vuoden 1904 välillä.
Tarkemmat sijaintitiedot otettu Wellamon plotterilla (WGS84) 26.10.2020.
Väyläestehylkyjen keskipisteet:
Länsihylky WGS84 P 60°08.280′ E 25°01.609′ syvyys 6 m, 40 m pituus
Itähylky 60°08.298′ E 25°01.662′ syvyys 3 m, 35 m pituus
Väyläestearkut
itäisin P 60°08.308′ E 25°01.665′
60°08.304′ 25°01.647′
60°08.300′ 25°01.633′
60°08.296′ 25°01.612′
60°08.292′ 25°01.601′
läntisin 60°08.287′ 25°01.585′
Pitkä hirsiarkku
Itäinen pääty 60°08.321′ 25°01.669′
60°08.298′ 25°01.591′
Hirsiarkkua on raivattu pois väylältä, irto-osia levinneenä pohjaan 50 m säteellä, keskipisteenä:
60°08.287′ 25°01.569′ |
| metsakeskus.2190 |
91 |
Villinki Viipurinkaita |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
394978.74100000 |
6669718.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2190 |
Löytöpaikka on Itä-Helsingin saaristossa Villingin eteläpuolella ns. Viipurinkivestä lounaaseen (Kuusisaareen päin), laivaväylällä noin 10 metrin syvyydessä.
Paikalta on löytynyt noin 23 cm korkea keramiikkaruukku, joka on Kansallismuseon esinekokoelmassa (KM 64059). Ruukun löytyessä pohjassa havaittiin myös muutamia puisia parruja tai lautoja. |
| metsakeskus.2221 |
280 |
Norrströmmen |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
198298.40800000 |
6969598.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2221 |
Sijaintipaikka on Harvungön -saaren itäpuolella Norrströmmenin alueella.
Limisaumaisen puualuksen hylky, jonka pituus on n. 20 m ja leveys 3-4 m. Kaarien väli on 10-20 cm ja kaarien paksuus on noin 4 x 4 tuumaa. Laitalaudat ovat melko ohuet ja ne on kiinnitetty puunauloin. Hylky on nähtävissä pinnalta käsin kirkkaan veden aikaan. |
| metsakeskus.2222 |
91 |
Susisaaren ja Iso Mustasaaren silta-arkut |
10007 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
388239.45300000 |
6669258.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2222 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Susisaaren ja Ison-Mustan välisen sillan alla.
Kolme silta-arkkua, jotka toimivat nykyisenkin sillan rakenteina. Susisaarenpuoleisessa ensimmäisessä arkussa (=arkku 1) on vesirajassa ja siitä noin 1 metri alaspäin rakennusaineena pinnassa suorakaiteenmuotoisia suurehkoja kiviä, kivetys lepää ilmeisesti sitä vanhemman hirsirakenteisen arkun päällä. Ikäeroon viittaa hirsiarkun ja kiveyksen väliin asetettu osittain veistetty hirsi, joka esim. arkkujen 1 ja 2 välisellä sivulla "roikkuu" noin 10 cm alemman hirsiarkun reunan yli sekä alemmassa hirsiarkussa oleva poikittaishirren kolo, josta kuitenkin puuttuu hirsi.
Arkkujen 1 ja 2 välissä, sillan alla on kaksi suorakaiteen muotoista pystyparrua (halkaisijaltaan 10 x 10 cm ja 12 x 25 cm), jotka nousevat pohjasta noin 20-25 cm ylöspäin. Samassa välissä, mutta noin 1 metrin päässä arkku no 1:stä sen itäkulman tasalla on kaksi nousevan rannan kerrostumien sisään katoavaa vaakatukkia.
Keskimmäinen silta-arkku (= no 2) on samanlainen rakenteeltaan kuin no 1 eli kivillä täytetty hirsiarkku, mutta se on huomattavasti heikkokuntoisempi, ja kallistunut kohti kolmatta, Ison Mustasaaren puoleista silta-arkkua. Sen ylimmistä hirsistä on 2-3 kpl irronnut ja kokonaan poispudonnut ja ko. aukosta on valunnut ulos muutamia täytekiviä. Ko. arkku on ilmeisesti ollut nykyistä siltaa paikalle rakennettaessa jäännöstä aikaisemmasta silta-arkusta ja se on ilmeisesti ollut jo silloin vino, koska nykyisen sillan vedenpäällinen pilari ei ole taipunut. Vaikuttaa siltä, että nykyistä siltaa rakennettaessa olisi ainakin jonkin verran betonia valettu vanhemman arkun sisällä oleville kiville sen kallistumisen pysäyttämiseksi.
Ison Mustasaaren puoleinen arkku (=no 3) poikkeaa täysin rakenteeltaan muista. Se on vedenalaisilta osiltaan betonivalua veden alla sijainneeseen muottiin. Mahdollisesti tähän on jätetty vanhan hirsiarkun jäänteitä sisään, vaikkei mitään näkyviä merkkejä tästä havaittu.
Museoviraston Suomen merimuseon meriarkeologi Harry Alopeus teki havaintoja silta-arkuista 1980. |
| metsakeskus.2223 |
285 |
Kuusisen sotilassataman hylky |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
498119.07800000 |
6702730.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2223 |
Sijaintipaikka on Kotkan Kuusisen itärannalla, sotilassataman rannassa.
Matalasta rantavedestä noussut esiin hylkypuuta, mm. noin kolme metriä pitkä ilmeisesti männystä veistetty sikokölin osa, jossa pohjatukkien koloukset erottuvat selkeästi ja kiinnityspulttien ruosteiset jäänteet ovat nähtävissä. Nähtävillä oli myös kaaripelkkoja sekä laudankatkelma, jossa naulojen tai tappien reikiä ja joka ilmeisesti oli tammea. Alus on mitä ilmeisemmin tuhoutunut maansiirtotöissä. Hylyn pituus on ollut ainakin 15 metriä. |
| metsakeskus.2228 |
445 |
Gråharuna |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27006 |
185039.23900000 |
6644666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2228 |
Sijaintipaikka on Saaristomerellä Utöstä pohjoiseen Gråharuna -saaren pohjoispuolella.
Hylylle on muinaismuistolain perusteella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä määrätty suoja-alue vuodesta 2004 lähtien. Suoja-alueella sukeltaminen ja ankkurointi on kielletty ilman Museoviraston lupaa.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 17 metriä ja leveys noin 5 metriä. Alus on ollut limisaumainen ja kaksimastoinen. Rakennusmateriaali on tammea, mutta laivassa on ollut myös mäntypuisia osia. Alus on uponnut ehjänä. Mastot ovat kaatuneet pohjalle rungon oikealle puolelle kuten myös oikea kylki. Vasen kylki on romahtanut osittain hylyn sisään. Peräsin on kääntynyt perärangan viereen vasemmalle. Alus on ollut tasaperäinen. Hylyn puumateriaali on vahvasti syöpynyttä.
Hylky löytyi 1998 Puolustusvoimien sukeltajien kuntosukellusleirillä. Sukellusseura Kupla ry teki hylyllä kajoamatonta dokumentointia Museoviraston luvalla 2000-luvun alussa.
Museovirasto otti hylystä näytteitä 2005 dendrokronologista ajoitusta varten. Näytteet analysoitiin Lundin yliopistossa. Osa näytteistä on tammea, osa mäntyä. Vain kolme kymmenestä näytteestä voitiin ajoittaa (kaksi tamminäytettä ja yksi mäntynäyte). Laivan rakentamisessa käytetyt puut on kaadettu 1500-luvun jälkipuoliskolla. Käytetty tammipuu on ilmeisesti peräisin Jyllannista tai Schleswig-Holsteinista.
Aluksessa on ollut lastina erilaisia saviastioita, jotka on ajoitettu 1500-1600 -lukujen vaihteeseen, sekä upokkaita. Hylystä on löytynyt myös raha, joka on lyöty Englannissa Towerin rahapajassa vuosien 1505 ja 1509 välillä. Joitakin esineitä on nostettu ja ne kuuluvat Museoviraston Suomen merimuseon kokoelmiin (SMM1398:1-4 ja SMM32002:1). Museovirasto, Nordic Maritime Group ja Helsingin yliopisto tekivät hylyllä kenttätöitä 2023 kuvaten hylkyä seurantaa varten sekä nostaen upokkaat tutkimusta varten. |
| metsakeskus.2233 |
609 |
Halkokari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
210919.00000000 |
6823097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2233 |
Sijaintipaikka on Porin eteläosan sisäsaaristossa Viasvedenlahdella Halkokarin itäpuolella noin kahden metrin syvyydessä. Koordinaatit: 61 26,007 N 21 34,606 E (GPS, WGS 84).
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 18 metriä ja leveys noin 7 metriä. Hylky on hiesupohjaan uponneena, näkyvissä on kylkilaudoitusta, kaaria ja pohjalaudoitusta. Keula- ja perärankaa ei ole havaittavissa. Hylyn pohjoispäässä pohjalaudoituksen päällä on punatiiliä. Hylyn ulkopuolella on pohjatukin kappale.
Hylky on ilmeisesti ollut harrastajasukeltajien tuntema jo 1980-luvulla. Löydön ilmoittaja on kuullut paikalliselta asukkaalta aluksen jääneen hylyksi tämän isoisän aikana eli 1800-luvun lopulla. Kerrotaan, että 1980-luvulla hylystä on nostettu pääkalloplokeja. |
| metsakeskus.2237 |
405 |
Keskuskari |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
564495.02800000 |
6771055.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2237 |
Hylky on Lappeenrannan sataman edustalla. Lähin matalikko on Keskuskari joka on merkitty ristiviitalla. Hylky on n. 20 metrin päässä viitasta.
Kyseessä on huonokuntoinen noin 17 m pitkä tasasaumaisen puualuksen hylky. Perärangan alaosa on pystyssä ja sikoköli on näkyvissä. Aluksessa on mahdollisesti ollut kaksi mastoa, joista toinen sijaitsi hyvin lähellä keularankaa. Ei ole havaittavissa kansirakenteita.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sukeltajat löysivät hylyn sattumalta 22.5.2004. Löytäjät nostivat hylystä puisen plokin, joka toimitettiin Suomen merimuseon konservointilaboratorioon 28.5.2004. Tutkija Minna Leino teki tarkastussukelluksen hylylle 19.6.2004, jolloin kohteesta otettiin kaksi ajoitusnäytettä dendrokronologista ajoitusta varten. Näytteet ajoitettiin Joensuun yliopistossa ja ajoitusraportti valmistui 8.9.2005. Kahden näytteen perusteella hylkyä ei voida varmuudella ajoittaa, mutta on mahdollista, että aluksen rakentamiseen käytetyt puut on kaadettu 1859 (tai vähän sen jälkeen). Toinen näytteistä viittasi rakennuspuun olevan peräisin Lounais-Suomesta, toinen näyte viittasi Sisä-Suomeen. Tarkempien tietojen saaminen hylystä vaatisi lisänäytteiden ottamista. |
| metsakeskus.2239 |
638 |
Munin |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
418251.47800000 |
6650060.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2239 |
Hylky sijaitsee avomerellä Porvoon vesialueella Kallbådagrundista länteen noin 47 metrin syvyydessä.
Rahtilaivan hylky on 73 metriä pitkä ja 10 metriä leveä. Se makaa melko tasaisella merenpohjalla pystyssä oikein päin. Siinä on kaksi keularuumaa ja yksi peräruuma, sekä keula- ja perämastot. Avonainen komentosilta on keskilaivassa. Aluksen keulapakan päällä on kaksi kookasta ankkuria ja ankkuripelit.
Etummainen ruuma on peitetty ruumanluukuilla. Toinen keularuuma on avonainen, ja sisältää lastina ollutta lautatavaraa. Kannella keulamaston molemmin puolin on vinssit. Avonaisella komentosillalla on ehjä paikallaan oleva ruori, sekä kiinnityksistään irronnut telegrammi. Komentosillan takana on korsteenin aukko ja tämän takapuolella konehuoneen skailetti, jonka molemmilla puolilla on pelastusveneiden taavetteja. Pelastusveneet puuttuvat.
Konehuoneen takana perämaston peräpuolella on peräruuma, jossa on sekaisin lautatavaraa kannen tasolle saakka. Peräruuman takapuolella kannella on varapotkuri. Peräpakan päältä johtaa portaat pakan alapuolisiin tiloihin. Peräpakan päällä on skailetti. Kannella aivan aluksen perässä on vararuori. Kannella on myös mm. pienempi ankkuri. Aluksen potkuri ja peräsin ovat paikallaan.
Merenkulkulaitos paikansi hylyn 2002. Jussi Kaasisen sukeltajaryhmä videoi hylkyä 2007 ja tunnisti hylyn 1907 uponneeksi Munin -nimiseksi alukseksi (ex Engadine), joka katosi myrskyssä matkalla Kotkasta Hollantiin. Haaksirikossa menehtyi 16 henkilöä. Munin oli rakennettu Englannissa 1879 (Palmer Shipbuilding Co). Aluksen kotipaikka oli Haugesund, Norja.
Syksyllä 2012 sukeltajat havaitsivat, että hylystä on anastettu luvattomasti kaksi laivakelloa. Museovirasto teki tutkintapyynnön, mutta tekijää ei saatu selvitetyksi. |
| metsakeskus.2241 |
257 |
Komsomolets |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
355023.99700000 |
6633349.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2241 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa.
Sijaintipaikka on Porkkalan majakasta 4,7 mpk kaakkoon avomerellä.
Sukellusveneen hylky makaa keula kohti etelää tasaisella pohjalla. Keula nousee 40 asteen kulmassa kohti pintaa. Runko on tuhoutunut tornin perän puolelta täysin ja on osin painunut mutaan. Perä on ilmeisesti räjähtänyt haaksirikon yhteydessä. Kohteen pituus on noin 32 metriä ja leveys 4 metriä. Hylyssä on nähtävissä vaurioita, jotka voivat olla peräisin ison ankkurin tai ankkurikettingin pyyhkäisystä. Esimerkiksi tykkiplatformin kaiteet, jotka on aiemmin nähty paikoillaan, ovat lähes kokonaan hävinneet. Vahinko on tapahtunut ilmeisesti 2010-luvun alkupuolella.
Merenkulkulaitos paikansi hylyn monikeilainluotauksissaan 2002. Suomenlahden merivartiosto kuvasi hylkyä 2004 ja tunnisti sen hylyssä olleen nimen perusteella. Sukeltajat ovat kuvanneet hylkyä.
Sukellusvene Komsomolets oli rakennettu Pietarissa 1931. Se upposi syksyllä 1942 ajettuaan miinakenttään Porkkalan edustalla ollessaan matkalla Ahvenanmerelle. |
| metsakeskus.2246 |
445 |
Airisto 2 |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
228481.51200000 |
6699361.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2246 |
Kohde sijaitsee Airistolla Erikvallanniemen rannasta noin kahden kilometrin päässä 13 metrin väylän itäpuolella. KKJ N 60 20.3626 E 22 4.9131.
Paikalla on rungoltaan melko ehjä rautainen höyrylaiva. Keskilaivassa on kansirakennus, jonka päältä ohjaushytti, savutorvi ja ilmanvaihtotorvet ovat huuhtoutuneet pois. Kansirakennuksen etupuolella on ruumanluukku, jonka edessä on kappi ja masto. Masto on todennäköisesti uppoamisen jälkeen katkaistu sahalla. Kansirakennuksen edessä on myös matala kansi, jonka etuosassa vasemmalla on luukku ja portaat alas. Aluksessa on korkeat reelingit, joissa on kulkuportit. Peräkansi vaikuttaa romahtaneen. Perän muoto on höyrylaivalle tyypillinen.
Hylky paikannettiin Merenkulkulaitoksen tekemissä pohjankartoituksissa 2002 ja uudestaan 2016 Meritaidon tekemässä luotauksessa.
On mahdollista, että kyseessä on 1906 rakennettu höyrylaiva Maurits Holmberg, joka sai myöhemmin nimen Wellamo. Alus kulki mm. linjalla Turku - Kemiö, Kiila ja Turku - Vehmaa, Rautila ja Turku - Ahvenanmaa, Brändö. 1960-luvulla aluksen liikennöinti loppui ja siitä tehtiin kahvilalaiva Turkuun Aurajoen rannalle. 1969 alus upposi Aurajokeen, nostettiin pinnalle ja hinattiin Kaarinaan. Kun sitä vaadittiin laituripaikaltaan Kaarinasta poistettavaksi, sitä lähdettiin hinaamaan ja tällä matkalla se 1970-luvulla upposi Airistolle. |
| metsakeskus.2250 |
445 |
Airisto 3 |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
229387.15200000 |
6698948.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2250 |
Sijaintipaikka on Airistolla Turusta ja Erikvallanniemestä lounaaseen, Långholmen -saaresta länsiluoteeseen noin 27 metrin syvyydessä.
Paikalla on rautarunkoisen aluksen hylky mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelta. Rungon pituus on noin 22 metriä. Hylky on uponnut syvälle mutaan. Aluksessa ei ole kansirakenteita. Keskellä on yksi iso ruumanluukku, jonka päällä makaa lastauspuomi. Aluksen keulaosassa on masto pystyssä, ja maston juurella on polttomoottorivinssi. Keulassa on ankkuripeli, josta lähtee kettinki keulan ulkopuolelle. Pohjalla kettingin päässä on ankkuri. Peräosan puukansi on osittain hajonnut. Alus on sisältä täyttynyt melkein kantta myöten mudalla. Aluksen omaa konetta ei ole havaittavissa. Irtoesineitä ei ole havaittavissa.
Kohde löydettiin Merenkulkulaitoksen tekemissä pohjankartoituksissa 2001. |
| metsakeskus.2251 |
753 |
Mjölkviken |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
416168.16700000 |
6680259.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2251 |
Sijaintipaikka on Sipoon sisäsaariston itäosassa Kitö -saaren itäpuolisen Mölkviken -lahden itäosassa lähellä rantaa.
Noin kahden metrin syvyydessä kaislan seassa on pahoin hajonneen puualuksen jäänteet osittain mutaan hautautuneena. Hylky on löytynyt 1960-luvulla. Tuolloin hylystä on naarattu osia rantaan. Näistä oli 1.5.2001 tehdyn tarkastuskäynnin aikaan jäljellä enää yksi kaaren osa (pituus 217 cm ja poikkileikkaus n. 14 x 14 cm). Kaarenkappale on ilmeisesti havupuuta ja alus on ollut tasasaumainen ja karneerattu. Kaarenkappale on todennäköisesti keskilaivasta, köliltä. Alus on luultavasti ollut alle 20 metriä pitkä. |
| metsakeskus.2253 |
445 |
Hessund 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
242708.80800000 |
6696676.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2253 |
Sijaintipaikka on Paraisten sisäsaaristossa Kirjalansaaren eteläpuolella olevassa Hessund - salmessa Hessundin 1938 rakennetun sillan länsipuolella Varvsvikenissä. KKJ N 60 19.477 E 22 20.530.
Tasasaumaisen parikaarilla rakennetun puurunkoisen aluksen hajonnut runko, joka on noin 16 metriä pitkä ja 4 metriä leveä. Rakenteet nousevat noin yhden metrin korkeudelle pohjasta. Peräranka nousee yli 2 metriä pohjasta ja siinä on näkyvissä peräsimen saranarautojen krustit, alaosassa jäljellä vielä ulkolankutusta. Vasen kylki on ehjempi, keula on hajonnut kokonaan. Keulassa (painolasti?) kiviä ja perässä vasemmalla puolella tiiliä (tulisijan jäänteet?). Sikoköli on osaksi näkyvissä ja keskellä alusta on mastonkenkä. Peräosassa hylyn sisällä on noin 1,5 metriä pitkä peräsinpinna. Irtoesineinä on haviattu puinen ploki ja lasitettu valkoinen fajanssikannu (kannu ei oletettavasti kuulu hylkyyn).
Kohde löytyi Merenkulkulaitoksen luotauskartoituksessa. Museovirasto järjesti kohteelle tarkistussukelluksen 3.2.2003 (tarkastussukeltaja T. Liakka, työmestari P. Paanasalo, M. Mattila). Tarkistussukelluksen perusteella on arvioitu aluksen ajoittuvan 1800-luvun lopulle. Paikallisten kertoman mukaan alueella on ollut 1900-luvulla veneveistämö. Hylky paikannettiin myös 2019 Civil Tech Oy Ab:n tekemässä monikeilainluotauksessa. Barlius-ryhmä viistokaikuluotasi hylyn 2024. |
| metsakeskus.2255 |
895 |
Jönköping |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
166172.10800000 |
6785197.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2255 |
Sijaintipaikka on Uudenkaupungin edustalla avomerellä. N 61ast 03.56 E 20ast 48.60.
Puurunkoisen Jönköping -nimisen aluksen hylky, joka nostettiin ylös meren pohjasta hylyssä olleen lastin vuoksi ja pudotettiin takaisin mereen vuonna 1998. Nostettaessa kaaret olivat vielä pystyssä ja sivulaudoituksesta suurin osa oli jäljellä. Myös kansirakenteita ja kansilaudoitusta oli jäljellä. Mastot olivat katkenneet. Alus vaurioitui noston yhteydessä ja muun muassa kansirakenteet purettiin lastiin käsiksi pääsemiseksi. Hylyn noston ja lastin tyhjentämisen organisoi ruotsalainen toimija, jonka tavoitteena oli taloudellinen hyöty laivan lastia myymällä. Työhön osallistui henkilöitä myös Suomesta. Lastin tyhjentämisen aikaan alus ei ollut vielä ollut uponneena vähintään sadan vuoden ajan, joten se ei ollut muinaismuistolain rauhoittama muinaisjäännös. Lastitavaroiden myymistä ulkomaille ei voitu estää kulttuuriesineiden maastavientiä rajoittavan lain nojalla, koska esineet olivat olleet Suomen alueella alle 100 vuotta. Hylky lastitavaroineen oli ollut Suomen aluevesirajan sisäpuolella vasta 1995 lähtien, jolloin aluevesiraja siirrettiin 12 meripeninkulmaan.
Jönköping oli ruotsalainen kaljaasi, jonka saksalainen sukellusvene U-22 upotti 3.11.1916 aluksen ollessa matkalla Gävlestä Raumalle. Laiva upotettiin kiinnittämällä siihen räjäytyspanoksia. Lastina oli muun muassa samppanjapulloja. Jönköping oli rakennettu Ruotsissa 1896. Sen pituus oli 20,5 metriä ja leveys 6,67 metriä. Aluksessa oli apukone. |
| metsakeskus.2256 |
710 |
Rödstensudden |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
295018.00000000 |
6648848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2256 |
Sijaintipaikka on Raaseporin sisäsaaristossa noin 600 metrin päässä Skogbyn sahan rannasta.
Hylky, joka lepää pohjassa kohtisuoraan rantaa kohti. Pohjaosa on kokonainen ja siinä on parikaaret ja sisäkarneeraus. Karneeraus on irronnut pohjaosasta melkein kokonaan. Pohjaosan pituus on 25 metriä. Köliin ei liity sikoköliä. Puuaines on pääosin lujaa, mutta yksittäisissä kohdissa on syöpymiä. Pohjaosan matalammassa päässä on sisällä tiiliskivikasa, yksittäisiä tiiliä on muuallakin. Pohjaosan vieressä sen pohjoispuolella on kylkiosa, jonka kaaret ovat myös suorat. Myös kylkiosassa on sisäkarneeraus ja osa lankuista on paksumpia. Kohteen poikkileikkaus on laatikkomainen, antaen vaikutelman proomusta. Hylyn sijainti tarkistettiin 2021 vedenalaisinventoinnin yhteydessä.
Kohde löytynyt elokuussa 2002, kun veneen ankkuri oli jäänyt siihen kiinni ja sukeltaja oli käynyt irrottamassa ankkurin. Tarkastussukellus tehtiin 23.12.2002 (Museovirasto, Pekka Paanasalo). Paikalliset eivät ole olleet tietoisia hylystä, mutta viittaavat Jussarön malmikuljetuksiin 1900-luvun alkupuolella. Suomen meriarkeologinen seura ry on kuvannut ja 3D-mallintanut hylyn 2022. |
| metsakeskus.2264 |
638 |
Avomeri |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
423084.00000000 |
6647619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2264 |
Sijaintipaikka on Porvoon edustalla avomerellä aluevesirajan sisäpuolella Kallbådagrundin majakasta noin 1,9 mailia eteläkaakkoon.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, joka on noin 26 metriä pitkä ja 7 metriä leveä. Runko on hyvin säilynyt. Alus on kolmimastoinen purjelaiva, joka on haaksirikkoutuessaan ilmeisesti ollut hamppulastissa. Kannessa on kolme ruumanluukkua. Kansilaudoitus on osittain romahtanut. Keulan molemmin puolin on isot ankkurit. Keulakannella on ankkuripeli ja teline mahdollisesti laivakelloa varten. Keulapuomi puuttuu. Kannella keulaosassa on metallinen korrodoitunut laivaliesi tai kaksiosainen keittoastia. Kannella on myös puinen käymäkela kaatuneena. Isomasto on kaatunut. Fokkamasto on aivan keulan etuosassa. Peräsin ja peräsinpinna ovat paikoillaan, peräpeili on romahtanut. Hylystä on nostettu sinetti, jossa on vuosiluku 1777. Sinetti on Museoviraston kokoelmissa numerolla SMM242015:1.
Hylky havaittiin Merenkulkulaitoksen tekemässä merenpohjan kartoituksessa 2004. Useat sukeltajat ovat havainnoineet hylkyä. Sukellusseura H2O:n ryhmä kuvasi hylkyä elokuussa 2012. Hylystä anastettiin luvatta esineitä 2011. Asiaa käsiteltiin Porvoon käräjäoikeudessa 2015 ja Helsingin hovioikeudessa 2016. Tekijä sai hovioikeudessa rangaistuksen. |
| metsakeskus.2267 |
445 |
Vrakgrundet 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
184815.35100000 |
6640905.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2267 |
Sijaintipaikka on Saaristomerellä Utössa pääsaaren koillispuolella ja Ormskärin kaakkoispuolella, Vrakgrundet-nimisen luodon etelärannalla.
Puurunkoisen aluksen hylky, josta on jäljellä kaaret, pohjaosa ja vähän sivulaudoitusta.
H2O ry on sukeltanut hylyllä 2003. Suomen meriarkeologinen seura ry sukelsi hylyllä 2023, mutta hylky oli vahvasti levän peitossa eikä kuvaaminen mallintamista varten onnistunut. Hylky vaikutti seuran mielestä havupuusta tehdyltä. Hylystä otettiin pieni puunäyte radiohiiliajoittamista varten. Tulos viittasi 1800-luvun alkupuolelle. Luotettava ajoittaminen vaatii lisäselvittämistä.
Perimätiedon mukaan hylky olisi Krimin sodan aikainen. Englantilaisten kerrotaan polttaneen Krimin sodan aikana Utön satamassa kolme suomalaista laivaa. |
| metsakeskus.2270 |
710 |
Jussarö 4 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
308294.76400000 |
6637740.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2270 |
Sijaintipaikka on Raaseporin saaristossa Jussarön ja Lilla Jussarön välisen salmen itäisen suun keskiosassa 14 metrin syvyydessä (noin 200 metrin päässä Jussarö I:stä, id 1441).
Puurunkoisen proomun hylky.
Hylky näkyi selkeästi Museoviraston viistokaikuluotauskuvassa 2008. |
| metsakeskus.2271 |
445 |
Rödjeträsket |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27005 |
237308.98100000 |
6697075.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2271 |
Sijaintipaikka on Paraisten kirkosta noin 4,5 kilometriä luoteeseen Loskarnäsin Östergårdin tilan alueella, joka oli 1960-luvulla suota (Rödjeträsket). Aiemmin (vielä 1700-luvulla) alueella oli pieni järvi ja sitä ennen alue on ollut meren lahti.
Osia veneestä noussut salaojitustyön yhteydessä 1964 maasta noin 0,5 metrin turvekerroksen alta ja säilytetty sen jälkeen kuivassa konservoimatta. Ei ole tiedossa mitä veneestä on jäljellä maassa. Nostetut osat löytyivät 8,2 metrin matkalta, mutta veneen pituutta ei tunneta. Vene on ollut limisaumalaudoitettu ja osat on liitetty toisiinsa puutapeilla. Löytyneisiin osiin kuuluu mm. kaaren katkelmia, joiden leveys on noin 60 mm ja paksuus noin 40 mm, katkelmia limilaudoituksesta, keularangan osa sekä rivetystä, josta osa on eläimen karvaa ja osa villakangasta. H. Koistisen suorittaman puuainesanalyysin perusteella veneen materiaali on mäntyä.
Kaivuri nosti 1964 noin puolet (pitkittäissuunnassa) saveen hautautuneesta veneestä ylös. Löydöstä ilmoitettiin Turun maakuntamuseoon ja C.J.Gardberg kävi katsomassa venettä sekä otti mukaansa joitakin osia (esinenumero 16316:1-3, kölipuun osa, tukikaaren osa, hankainpuu - viimemainittu voi liittyä myös takilointiin, P. Paanasalon arvio). Tilan asukkaat lähettivät veneen osia radiohiiliajoitettavaksi Kon-Tiki museoon Norjaan keväällä 2003. Vene ajoitettiin vuosille 1490-1645 (kalibroitu). J. Kostet ilmoitti veneestä puhelimitse Museovirastoon Suomen merimuseolle kesällä 2003. |
| metsakeskus.2277 |
285 |
Kilpisaari 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
516033.97900000 |
6679000.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2277 |
Sijaintipaikka on Kotkan ulkosaaristossa Haapasaaresta kaakkoon, 2,35 km Eteläkarista kaakkoon ja Kilpisaaren länsipäästä 3,6 km etelään noin 57 metrin syvyydessä. Pohja on mutaa.
Paikalla on puurunkoisen kaksimastoisen aluksen hylky (mahdollisesti priki), jonka pituus on noin 30 metriä, leveys noin 9 metriä ja korkeus pohjasta 3 - 4 metriä. Molemmat mastot kaatuneena vasemmalle ja keulamasto katkenneena pohjassa keulan edessä. Kansilaudoitus ja muut kansirakenteet ovat suurelta osin ehjiä.
Hylky paikannettiin Merenkulkulaitoksen tekemissä kartoituksissa 2001. |
| metsakeskus.2280 |
78 |
Tulliniemi 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
270971.00000000 |
6637095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2280 |
Sijaintipaikka on Hankoniemen kärjessä Tulliniemen etelärannan luona noin 50 metrin etäisyydellä rantakalliosta ja noin 50 metriä ns. kaksoishylystä (id. 1396) länteen.
Kyseessä on limisaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 10 ja leveys noin 3,5 metriä. Hylyn oletettu keula on 12,6 metrin syvyydessä ylösviettävällä kalliolla ja perä 16,2 metrin syvyydessä hiekkapohjalla. Aluksesta on jäljellä pohjatukkeja, kaarien alaosia ja pohjalankkuja; hylky on ruotomainen. Peräosa on suurelta osin hautautunut hiekkaan. Pohjalankkujen leveys on 20 cm. Kaarien paksuus on 12 cm ja myös kaarivälit ovat 12 cm. Mastoa tai kansirakenteita ei ole havaittavissa. Alus on todennäköisesti ollut avokantinen. Hylyn keskellä on isohko kulmikas kivenlohkare. Hylystä koilliseen on hylyn kylkikappale, joka saattaa olla peräisin Tulliniemi 1 -hylystä (tai ns. kaksoishylyistä, nrot 1395 ja 1396).
Hylylle tehtiin tarkastussukellus vedenalaisinventoinnin yhteydessä 30.5.2015 (ks. ARK-sukelluksen Rami Kokon inventointiraportti 2015). |
| metsakeskus.2281 |
304 |
Katanpää |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
182072.00000000 |
6734083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2281 |
Sijaintipaikka on Katanpään linnakkeen edustalla n. 30 metriä rannasta n. 14 m syvyydessä Katanpään satamaan johtavan väylän varrella.
Hylky lepää pohjassa pohjois-eteläsuunnassa. Hylyn pohjoisen puoleisessa päässä on ehjää rakennetta. Hylyssä on n. 19 kaarta, ja sen pohjalankut ovat n. 8 cm leveitä ja 8 cm paksuja. Hylyn ympärillä pohjassa on irtonaista tavaraa, mm. noin 8 x 15 cm:n kokoisia kuutioita, joissa jokaisessa painatus P6. Kuutiot ovat puristettua kivihiiltä tms., materiaalia ei ole tunnistettu varmasti.
Hylky saattaa olla hiekankuljetusproomu, jota on käytetty Katanpään linnaketta rakennettaessa vuosina 1915-1916.
Barlius -ryhmä viistokaikuluotasi hylyn ja tarkisti sijainnin 2023. |
| metsakeskus.2281 |
304 |
Katanpää |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
182072.00000000 |
6734083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2281 |
Sijaintipaikka on Katanpään linnakkeen edustalla n. 30 metriä rannasta n. 14 m syvyydessä Katanpään satamaan johtavan väylän varrella.
Hylky lepää pohjassa pohjois-eteläsuunnassa. Hylyn pohjoisen puoleisessa päässä on ehjää rakennetta. Hylyssä on n. 19 kaarta, ja sen pohjalankut ovat n. 8 cm leveitä ja 8 cm paksuja. Hylyn ympärillä pohjassa on irtonaista tavaraa, mm. noin 8 x 15 cm:n kokoisia kuutioita, joissa jokaisessa painatus P6. Kuutiot ovat puristettua kivihiiltä tms., materiaalia ei ole tunnistettu varmasti.
Hylky saattaa olla hiekankuljetusproomu, jota on käytetty Katanpään linnaketta rakennettaessa vuosina 1915-1916.
Barlius -ryhmä viistokaikuluotasi hylyn ja tarkisti sijainnin 2023. |
| metsakeskus.2282 |
49 |
Jut´n Feldtman |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
379603.03400000 |
6648011.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2282 |
Hylky sijaitsee Espoon ulkomerialueella Helsingin matalasta n. 3 km länteen, Äransgrundista 3,5 km etelään.
Hylky on noin 40 metriä pitkä rautalaiva, joka makaa pohjassa luode-kaakko -suunnassa (keula luoteeseen). Perässä on kansirakenteet. Ohjaushytin oikeanpuoleinen sivuovi on irti oviaukon etupuolella. Hytissä on jäljellä irtaimistoa. Oikeanpuoleinen kulkuvalo on paikallaan. Peräruumassa ja pohjalla on pyöreätä puutavaraa (lastia). Potkuri on paikallaan ja hyvin näkyvissä, samoin keulassa oikeanpuoleinen ankkuri on paikallaan ankkuriklyyssissä. Reelingissä on syöpyneitä reikiä.
Höyrylaiva Jutn Feldtmann oli lokakuussa 1952 matkalla Haminasta kotimaahansa Saksaan, kun se joutui karille kovassa tuulessa ja alkoi täyttyä vedellä. Kuusihenkinen miehistö pelastautui pelastusveneeseen. |
| metsakeskus.2284 |
445 |
Vidskär 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11010 |
27000 |
190544.97100000 |
6654833.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2284 |
Sijaintipaikka on Saaristomerellä Vidskärs fjärdenin alueella Vidskärin pohjoispuolella, rannasta laskeutuvan kallion lähellä. Löytöalue ulottuu noin noin 11 metristä 25 metriin. Kohde sijaitsee rinteessä, joka päättyy noin 90 metrin syvyyteen. Alue kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon.
Painolastikivien alla oleva puurunkoisen aluksen hylky 11-12 metrin syvyydessä. Pituus on arviolta noin 15 metriä. Joitakin osia on myös 25 metrin syvyydessä. Painolastikivikasa on lähes itä-länsisuuntainen. Kivien alta pilkistää muutamia kaaren päitä ja lankkuja ja kasan toisen pään ulkopuolella näkyy osaksi pohjahiekkaan hautautunutta puuta, oletettavasti aluksen köliä. Ilmeisesti aluksen kannesta peräisin olevaa puutavaraa (kansipalkkeja) on pitkin pohjaa. Alarinteessä on havaittu 2024 pohjatukki ja yli 60 cm leveä lankun kappale. Tunnistettavia osia 2024 ovat myös ankkuripeli, pumpun putken puolikas tai vesikouru ja keularangan pala. Puuaines on kulunutta. Painolastikivien joukossa on 2007 havaittu tiiliä ja kalkkikiveä. Hylystä on 2003 nostettu kaksi kupariseoksesta valmistettua pataa, jotka ovat Suomen merimuseon kokoelmassa päänumerolla SMM62003. Vuonna 2007 hylystä nostettiin kupariseoskannu, jonka numero on SMM82007:1. Meriarkeologi Riikka Tevali on perehtynyt näihin astioihin ja arvioi, että esineiden muodon perusteella ajoitus on lähempänä 1500-lukua kuin keskiaikaa (tieto sähköpostitse 27.9.2024).
Gustav af Klintin kartalla vuodelta 1813 Vidskärin pohjoispuolelle on merkitty ankkuripaikka.
Nautic Club ry löysi hylyn 2003. Museovirasto teki tarkistuskäynnin hylylle 2003 sekä toisen tarkistuskäynnin rajavartiolaitoksen kanssa 2007. Suomen meriarkeologinen seura ry (Topi Sellman ja Markku Luoto) sukelsivat ja viistokaikuluotasivat hylkyalueen heinäkuussa 2024. Hylky kuvattiin ja 3D-mallinnettiin. Hylystä otettiin ajoitusnäyte, joka analysoitiin Vilnan AMS-laboratoriossa. Radiohiiliajoitus viittaa 1300-lukuun. MAS ry:n raportti Vidskärin hylystä on osoitteessa https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/vidskar-1-parainen-mvid2284 |
| metsakeskus.2286 |
91 |
Kaskisaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
381167.28000000 |
6672695.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2286 |
Sijaintipaikka on Lauttasaaresta pohjoiseen Lehtisaaren ja Kaskisaaren välisessä salmessa noin 30 metriä Kaskisaaren sillan eteläpuolella.
Kyseessä on ruoppauksessa hajonnut puualuksen hylky. Ruoppausalueella on irtonaisia puulaivan osia sekalaisina kasoina melko suurella alueella. Pohjatukkeja ja ilmeisesti pohjalankutusta on osittain saveen hautautuneena. Rakenneosissa on havaittu ruosteisia kohtia, mutta metalliosia ei ole löytynyt.
Hylyn ilmoittajan mukaan Kaskisaaren uuden kevyen liikenteen sillan rakentamisen yhteydessä tuli esiin hylyn osia ja tykinkuulia, jotka kuljetettiin kaatopaikalle. Silta otettiin käyttöön 1987.
Silta ja tieyhteys Munkkiniemestä Lauttasaareen rakennettiin Kuusisaaren, Lehtisaaren, Kaskisaaren ja Laukkasaaren kautta Krimin sodan (1853-55) aikana. Sillat olivat puurakenteisia. Vielä 1980-luvun alussa siltapenkereitä oli jäljellä.
Hylkypaikalle tehtiin tarkastussukellus 2002 (P.Paanasalo ja K.Virtanen, Museovirasto). |
| metsakeskus.2287 |
444 |
Pitkäjärvi Kettukallio |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
327735.63700000 |
6699448.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2287 |
Sijaintipaikka on Nummen Pitkäjärven eteläosan länsirannassa Lohjan keskustasta noin 19 km luoteeseen Kettukallion juurella osittain pinnalla heinikossa.
Puurunkoisen veneen hylky, jonka pituus on 860 cm ja leveys 205 cm. Hylkyä on kutsuttu meijeriveneeksi. |
| metsakeskus.2288 |
75 |
Kaapsaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
517278.34200000 |
6706781.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2288 |
Kohde sijaitsee Haminan (aiemmin Vehkalahtea) Kaapsaaren ja Metsäluodon välissä matalan karikon kupeessa n.2-3 m syvyydessä.
Pohjaan levinneet tammisen aluksen jäänteet n. 20x10 m alueella. Jäljellä osa kaaria ja pohjalankutusta, joiden alla on ilmeisesti katkennut osa köliä. Pohjalankutuksen leveys 50 cm, paksuus n. 4-5 cm. Kaarten korkeus n. 25 cm, leveys n. 15 cm, väli 20 cm. Kohteella on melko tukevia veistettyjä parruja sekä ohutta, leveää (n. 3 cm paksua ja 40 cm leveää) tammilautaa, jossa tappien kohdat ovat voimakkaasti syöpyneet. Alueella on myös irtonaisia polvia ja muita muotokappaleita. Matalassa, alle 2 m syvyydessä on aluksen peräranka, jonka alapään leveys on yli 50 cm. Aluksen köli on lähes varmasti ollut pyökkiä. Vaikuttaa siltä että alusta on uppoamisen jälkeen purettu pinnalta käsin. |
| metsakeskus.2291 |
710 |
Torsö 1 |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
308040.81400000 |
6647236.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2291 |
Löytöpaikka on Raaseporin sisäsaaristossa noin 10 km Tammisaaren keskustasta kaakkoon Torsö -saaren etelärannan tuntumassa Näseudden -niemen länsipuolella. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Puurunkoisen hylyn osia on tarttunut verkkoihin noin 3,5 metrin syvyydestä Hästholmenin ja Torsön väliltä 30-40 metrin päässä Torsön rannasta. Löytöpaikkaa ei ole tarkistettu. |
| metsakeskus.2297 |
710 |
Södernäs 1 |
10002 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
283477.63700000 |
6656803.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2297 |
Hylkylöytö noin metrin syvyisestä vedestä.
Hylky n. 1m syvyisessä vedessä. |
| metsakeskus.2298 |
322 |
Stora Rödskär 1 |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
244882.28200000 |
6630016.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2298 |
Hylky sijaitsee Rosalalandetista noin 14 km etelään, Stora Rödskäristä n. 1 km lounaaseen, Bengtskäristä n. 2,2 km länsiluoteeseen, n. 50 m pienen luodon ja matalikon lounaispuolella. Pääosa aluksesta noin 35-42 metrin syvyydessä.
Hajonneen puisen aluksen jäänteitä ja lastina ollutta kivihiiltä alueella joka ulottuu matalikolta 3-5 m syvyydestä syvemmälle, aluksi vääntyneitä lyijylevyjä, puuosia noin 15- 42 m syvyydessä. Hylyn taustasta ei ole tutkimustietoa, mutta hylyn ilmoittajan mukaan saattaa olla kyseessä priki Pauline, joka rantautui Hiittisten ulkosaaristossa 9.11.1896 matkalla Apenradesta Bjernoon. |
| metsakeskus.2302 |
257 |
Juktenskobben |
10002 |
12017 |
13193 |
11019 |
27000 |
367407.92200000 |
6652266.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2302 |
Sijaintipaikka on Kirkkonummen saaristossa Porkkalanniemen itäpuolella Mickelskären -saariryhmästä itään Juktenskobben -saaren pohjoispuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka on noin 22 metriä pitkä ja 6,3 metriä leveä. Alus on ollut ilmeisesti tylppäkeulainen ja tasaperäinen. Hylyn peräosa on hajonnut. Hylyn pohjaosa on näkyvissä keskilaivaan asti. Kansi on suurimmaksi osaksi poissa, mutta keskilaivan keulapuolella on edelleen jäljellä kannen osia. Samalla alueella näkyy lastina olleita nahkavuotakääröjä ja puutynnyreitä. Oikea kylki on keskilaivan keulapuolelta revennyt irti ja siirtynyt hylyn viereen alarinteeseen. Kyljenkappaleesta lähtee kaksiosainen masto kohtisuoraan ulos alarinteeseen. Hylkyalueella on kolme ankkuria. Kaikki ankkurit sijaitsevat hylyn keulan alueella. Ankkureista yksi on hajonneena hylyn sisälle ja kaksi muuta on keulan molemmin puolin pohjassa. Aluksen rakentamisajankohtaa voi päätellä mastonkengästä löytyneen rahan perusteella; raha on lyöty vuonna 1767. Raha on Suomen merimuseon esinekokoelmassa numerolla SMM072003.
Vuonna 2018 hylystä nostettiin Helsingin yliopiston, Museoviraston ja SubZone Oy:n yhteistyönä kaksi nahkavuotaa tutkittavaksi. Ns. juhtinahka oli 1700-luvulla merkittävä venäläinen kauppatavara, johon liittyvään tutkimushankkeeseen FT Mikko Huhtamies järjesti rahoituksen. Tutkija Krista Vajanto analysoi kahta nahkanäytettä 2018. Nahka oli peräisin naudasta tai vasikasta. Nahan valmistuksessa/käsittelyssä tiedetään käytetyn koivutervaa. Analyysissa ei kuitenkaan löytynyt varmaa todistetta koivutervasta.
FT Mikko Huhtamiehen mukaan Juktenskobbenin saari on saanut nimensä juhtinahkaa lastinaan kuljettaneen laivan haaksirikosta. Hän pitää mahdollisena, että laiva on nimeltään Oraniebaum. Oraniebaum haaksirikkoutui Porkkalassa ollessaan matkalla Kronstadtista Hampuriin 1767. Sen kapteeni oli Johan Hindrich Siemsen Hampurista. Laivassa oli lastina muun muassa nahkaa. Haaksirikon meriselitys on säilynyt. Helsingin maistraatin huutokauppapöytäkirjat kertovat, että Helsingissä oli 1767 iso juhtinahkahuutokauppa. Huhtamies tulkitsee, että hylyn mastonjalasta löytynyt vuoden 1767 kolikko kertoo siitä, että laiva oli rakennettu tai rikattu haaksirikkovuonna. Oraniebaum on paras tarjokas Juktenskobbenin hylyn identifikaatioksi. |
| metsakeskus.2302 |
257 |
Juktenskobben |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
367407.92200000 |
6652266.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2302 |
Sijaintipaikka on Kirkkonummen saaristossa Porkkalanniemen itäpuolella Mickelskären -saariryhmästä itään Juktenskobben -saaren pohjoispuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka on noin 22 metriä pitkä ja 6,3 metriä leveä. Alus on ollut ilmeisesti tylppäkeulainen ja tasaperäinen. Hylyn peräosa on hajonnut. Hylyn pohjaosa on näkyvissä keskilaivaan asti. Kansi on suurimmaksi osaksi poissa, mutta keskilaivan keulapuolella on edelleen jäljellä kannen osia. Samalla alueella näkyy lastina olleita nahkavuotakääröjä ja puutynnyreitä. Oikea kylki on keskilaivan keulapuolelta revennyt irti ja siirtynyt hylyn viereen alarinteeseen. Kyljenkappaleesta lähtee kaksiosainen masto kohtisuoraan ulos alarinteeseen. Hylkyalueella on kolme ankkuria. Kaikki ankkurit sijaitsevat hylyn keulan alueella. Ankkureista yksi on hajonneena hylyn sisälle ja kaksi muuta on keulan molemmin puolin pohjassa. Aluksen rakentamisajankohtaa voi päätellä mastonkengästä löytyneen rahan perusteella; raha on lyöty vuonna 1767. Raha on Suomen merimuseon esinekokoelmassa numerolla SMM072003.
Vuonna 2018 hylystä nostettiin Helsingin yliopiston, Museoviraston ja SubZone Oy:n yhteistyönä kaksi nahkavuotaa tutkittavaksi. Ns. juhtinahka oli 1700-luvulla merkittävä venäläinen kauppatavara, johon liittyvään tutkimushankkeeseen FT Mikko Huhtamies järjesti rahoituksen. Tutkija Krista Vajanto analysoi kahta nahkanäytettä 2018. Nahka oli peräisin naudasta tai vasikasta. Nahan valmistuksessa/käsittelyssä tiedetään käytetyn koivutervaa. Analyysissa ei kuitenkaan löytynyt varmaa todistetta koivutervasta.
FT Mikko Huhtamiehen mukaan Juktenskobbenin saari on saanut nimensä juhtinahkaa lastinaan kuljettaneen laivan haaksirikosta. Hän pitää mahdollisena, että laiva on nimeltään Oraniebaum. Oraniebaum haaksirikkoutui Porkkalassa ollessaan matkalla Kronstadtista Hampuriin 1767. Sen kapteeni oli Johan Hindrich Siemsen Hampurista. Laivassa oli lastina muun muassa nahkaa. Haaksirikon meriselitys on säilynyt. Helsingin maistraatin huutokauppapöytäkirjat kertovat, että Helsingissä oli 1767 iso juhtinahkahuutokauppa. Huhtamies tulkitsee, että hylyn mastonjalasta löytynyt vuoden 1767 kolikko kertoo siitä, että laiva oli rakennettu tai rikattu haaksirikkovuonna. Oraniebaum on paras tarjokas Juktenskobbenin hylyn identifikaatioksi. |
| metsakeskus.2303 |
91 |
Kulosaari Hylje |
10002 |
12017 |
13193 |
11028 |
27000 |
389555.90600000 |
6673140.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2303 |
Helsinki, Kulosaaren eteläosa, Brandö Seglaren satama, Hylje-luodon pohjoispuoli.
Tuhoutunut puualuksen hylky. Alkujaan n. 30 m pitkä alus, josta on löydetty kaaria, pohjatukki ja lautoja. Alus on ollut tasasaumainen, liitoksissa on teräspultteja. Laiva on arveltu rakennetuksi 1700-luvun loppupuolella/1800-luvun alussa. Hylyn toinen pää on jäänyt 1952 rakennetun aallonmurtajan alle. |
| metsakeskus.2303 |
91 |
Kulosaari Hylje |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
389555.90600000 |
6673140.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2303 |
Helsinki, Kulosaaren eteläosa, Brandö Seglaren satama, Hylje-luodon pohjoispuoli.
Tuhoutunut puualuksen hylky. Alkujaan n. 30 m pitkä alus, josta on löydetty kaaria, pohjatukki ja lautoja. Alus on ollut tasasaumainen, liitoksissa on teräspultteja. Laiva on arveltu rakennetuksi 1700-luvun loppupuolella/1800-luvun alussa. Hylyn toinen pää on jäänyt 1952 rakennetun aallonmurtajan alle. |
| metsakeskus.2304 |
78 |
Högskär itäpuoli |
10001 |
12017 |
13193 |
11028 |
27000 |
270847.81600000 |
6636214.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2304 |
Sijaintipaikka on Hangon Tulliniemestä etelään Högskärin ja Långgrundetin välillä. Sijaintitieto on epätarkka.
Urheilusukeltajain Liiton 1976 leirillä paikalla havaittiin noin 16 metriä pitkä puurunkoisen aluksen huonokuntoinen hylky, joka oli hautautunut osittain pohjaan. Kaaria havaittiin 12 kpl ja niiden vahvuudeksi mitattiin 20 x 20 cm. Kannen havaittiin romahtaneen hylyn sisään.
Hylkyä ei onnistuttu paikantamaan keväällä 2012 tehdyssä tarkistuksessa, vaikka aluetta tutkittiin kahtena päivänä Humminbirdin ja ROV:n avulla. Joko sijaintitieto on väärä tai hylky on hautautunut kokonaan pohjasedimenttiin. |
| metsakeskus.2304 |
78 |
Högskär itäpuoli |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
270847.81600000 |
6636214.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2304 |
Sijaintipaikka on Hangon Tulliniemestä etelään Högskärin ja Långgrundetin välillä. Sijaintitieto on epätarkka.
Urheilusukeltajain Liiton 1976 leirillä paikalla havaittiin noin 16 metriä pitkä puurunkoisen aluksen huonokuntoinen hylky, joka oli hautautunut osittain pohjaan. Kaaria havaittiin 12 kpl ja niiden vahvuudeksi mitattiin 20 x 20 cm. Kannen havaittiin romahtaneen hylyn sisään.
Hylkyä ei onnistuttu paikantamaan keväällä 2012 tehdyssä tarkistuksessa, vaikka aluetta tutkittiin kahtena päivänä Humminbirdin ja ROV:n avulla. Joko sijaintitieto on väärä tai hylky on hautautunut kokonaan pohjasedimenttiin. |
| metsakeskus.2306 |
257 |
M-97 |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
356759.27500000 |
6637593.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2306 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa.
Hylky on Kirkkonummen vesialueella avomerellä Porkkalanniemestä etelään ja noin 8 km Kallbådanista itäkaakkoon.
Kyseessä on venäläinen Malutka-luokan sukellusvene. Hylky on katkennut tornin etupuolelta.
Alus upposi 1942 ajettuaan miinaan. Merenkulkulaitos paikansi hylyn monikeilainluotauksessaan 2004, mutta hylky on ilmeisesti tunnettu jo 1990-luvulla. Hylystä kuvattua aineistoa oli esillä Sotamuseon Hautana meri -näyttelyssä 1999. |
| metsakeskus.2309 |
257 |
Klaus Oldendorf |
10007 |
12017 |
13194 |
11002 |
27000 |
351284.49200000 |
6635213.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2309 |
Sijaintipaikka on Kirkkonummen vesialueella avomerellä Porkkalan Kallbådanin eteläpuolella, Mäkiluodosta n. 9,5 km etelään, aluevalvontalain mukaisella suoja-alueella, jossa sukeltamiseen anotaan lupaa Merivoimien esikunnalta.
Höyrylaiva Klaus Oldendorfin hylky, joka on 71 m pitkä ja 10 m leveä. Hylky makaa pohjassa kölillään. Keula on katkennut komentosillan edestä ja kallistunut oikealle.
Saksalainen rahtihöyry Klaus Oldendorf upposi 1942 mahdollisesti neuvostoliittolaisen sukellusveneen upottamana. Koko miehistö katosi uppoamisen yhteydessä. Hylky löytyi 1990-luvun alussa merivoimien merenpohjaluotauksissa. Alus oli rakennettu 1893. |
| metsakeskus.2309 |
257 |
Klaus Oldendorf |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
351284.49200000 |
6635213.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2309 |
Sijaintipaikka on Kirkkonummen vesialueella avomerellä Porkkalan Kallbådanin eteläpuolella, Mäkiluodosta n. 9,5 km etelään, aluevalvontalain mukaisella suoja-alueella, jossa sukeltamiseen anotaan lupaa Merivoimien esikunnalta.
Höyrylaiva Klaus Oldendorfin hylky, joka on 71 m pitkä ja 10 m leveä. Hylky makaa pohjassa kölillään. Keula on katkennut komentosillan edestä ja kallistunut oikealle.
Saksalainen rahtihöyry Klaus Oldendorf upposi 1942 mahdollisesti neuvostoliittolaisen sukellusveneen upottamana. Koko miehistö katosi uppoamisen yhteydessä. Hylky löytyi 1990-luvun alussa merivoimien merenpohjaluotauksissa. Alus oli rakennettu 1893. |
| metsakeskus.2310 |
734 |
Karhusaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
272575.84800000 |
6690650.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2310 |
Hylky sijaitsee Angelniemen Karhusaaren luona, rannasta noin 5 metrin etäisyydellä.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky. Hylystä tiedetään nostetun mm. ruori ja kulkuvalot. |
| metsakeskus.2310 |
734 |
Karhusaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
272575.84800000 |
6690650.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2310 |
Hylky sijaitsee Angelniemen Karhusaaren luona, rannasta noin 5 metrin etäisyydellä.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky. Hylystä tiedetään nostetun mm. ruori ja kulkuvalot. |
| metsakeskus.2311 |
734 |
Helinokka |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
275885.52600000 |
6688222.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2311 |
Hylky sijaitsee Jungfrusundissa Tuomarinmäen edustalla lähellä Helinokkaa noin viisi metriä rannasta kohdassa, jossa kallioon on pultattu rautatappeja vanhaa laituria varten.
Kyseessä on puisen laivan tai veneen hylky, jonka runko on muodossaan. Hylyn laadusta ei ole tarkempaa tietoa. |
| metsakeskus.2311 |
734 |
Helinokka |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
275885.52600000 |
6688222.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2311 |
Hylky sijaitsee Jungfrusundissa Tuomarinmäen edustalla lähellä Helinokkaa noin viisi metriä rannasta kohdassa, jossa kallioon on pultattu rautatappeja vanhaa laituria varten.
Kyseessä on puisen laivan tai veneen hylky, jonka runko on muodossaan. Hylyn laadusta ei ole tarkempaa tietoa. |
| metsakeskus.2320 |
78 |
Själsten kaakkoispuoli |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
268520.74700000 |
6638045.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2320 |
Själsten-nimisen luodon kaakkoispuolella.
Puisen hylyn hajonnut ranka. |
| metsakeskus.2320 |
78 |
Själsten kaakkoispuoli |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
268520.74700000 |
6638045.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2320 |
Själsten-nimisen luodon kaakkoispuolella.
Puisen hylyn hajonnut ranka. |
| metsakeskus.2322 |
78 |
Märagrundet 2 |
10007 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
279837.00000000 |
6638154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2322 |
Sijaintipaikka on Hankoniemen eteläpuolella, Täktomista ja Ryssholmenista etelään, Märagrundet -saaren itäkärjen eteläpuolella hiekkapohjalla.
Hajonneen lentokoneen hylky. Pohjassa on jäljellä hajanaisia metalliosia, jotka ovat osittain hiekkaan hautautuneina. Korkeimmillaan lentokoneen rakenteet nousivat 10-15 cm pohjasta.
Useiden sukellusseurojen ja Suomen Ilmailumuseon 1990-luvulla tekemä yhteistyö on selvittänyt, että kone on saksalainen JU-88 A-5, joka tuhoutui heinäkuussa 1941. Koneen hylystä nostettuja osia on Suomen Ilmailumuseon kokoelmissa. Hylylle tehtiin sukellus 2021 sijainnin tarkistamiseksi. |
| metsakeskus.2322 |
78 |
Märagrundet 2 |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
279837.00000000 |
6638154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2322 |
Sijaintipaikka on Hankoniemen eteläpuolella, Täktomista ja Ryssholmenista etelään, Märagrundet -saaren itäkärjen eteläpuolella hiekkapohjalla.
Hajonneen lentokoneen hylky. Pohjassa on jäljellä hajanaisia metalliosia, jotka ovat osittain hiekkaan hautautuneina. Korkeimmillaan lentokoneen rakenteet nousivat 10-15 cm pohjasta.
Useiden sukellusseurojen ja Suomen Ilmailumuseon 1990-luvulla tekemä yhteistyö on selvittänyt, että kone on saksalainen JU-88 A-5, joka tuhoutui heinäkuussa 1941. Koneen hylystä nostettuja osia on Suomen Ilmailumuseon kokoelmissa. Hylylle tehtiin sukellus 2021 sijainnin tarkistamiseksi. |
| metsakeskus.2325 |
78 |
Louhi |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27000 |
281410.64300000 |
6622543.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2325 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Sotamuseon lupa.
Sijaintipaikka on Hangon edustalla avomerellä 7,5 merimailia Russarösta suuntaan 140, hieman Hangosta lähtevän väylän länsipuolella. Hylky on aluevalvontalain mukaisella suoja-alueella, jossa sukeltamiseen tarvitaan puolustusvoimien lupa.
Miinalaiva Louhen hylky makaa pystyssä tasaisella hiekka- ja sorapohjalla. Peräkansi on painunut kasaan. Aluksen pituus oli 50 m ja leveys 8 m. Miinalaiva Louhi oli rakennettu Venäjällä 1916 ja se jäi Suomeen 1918. Alus liitettiin Suomen laivastoon. Tammikuussa 1945 Louhi oli laskemassa miinalaiva Ruotsinsalmen kanssa miinoitetta Hangon edustalle. Aamulla 12.1.1945 alus upposi räjähdyksen jälkeen nopeasti vieden mukanaan 11 miestä. Syynä räjähdykseen saattoi olla saksalaisen sukellusveneen torpedohyökkäys. Louhen hylky paikannettiin kesällä 2004 viistokaikuluotaimen avulla. Hylkyä hallinnoi Puolustusvoimat. |
| metsakeskus.2325 |
78 |
Louhi |
10007 |
12017 |
13194 |
11042 |
27028 |
281410.64300000 |
6622543.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2325 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Sotamuseon lupa.
Sijaintipaikka on Hangon edustalla avomerellä 7,5 merimailia Russarösta suuntaan 140, hieman Hangosta lähtevän väylän länsipuolella. Hylky on aluevalvontalain mukaisella suoja-alueella, jossa sukeltamiseen tarvitaan puolustusvoimien lupa.
Miinalaiva Louhen hylky makaa pystyssä tasaisella hiekka- ja sorapohjalla. Peräkansi on painunut kasaan. Aluksen pituus oli 50 m ja leveys 8 m. Miinalaiva Louhi oli rakennettu Venäjällä 1916 ja se jäi Suomeen 1918. Alus liitettiin Suomen laivastoon. Tammikuussa 1945 Louhi oli laskemassa miinalaiva Ruotsinsalmen kanssa miinoitetta Hangon edustalle. Aamulla 12.1.1945 alus upposi räjähdyksen jälkeen nopeasti vieden mukanaan 11 miestä. Syynä räjähdykseen saattoi olla saksalaisen sukellusveneen torpedohyökkäys. Louhen hylky paikannettiin kesällä 2004 viistokaikuluotaimen avulla. Hylkyä hallinnoi Puolustusvoimat. |
| metsakeskus.2329 |
78 |
Låglandet lounaispuoli |
10001 |
12017 |
13193 |
11028 |
27000 |
271468.56800000 |
6635797.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2329 |
Sijaintipaikka on Hangon Tulliniemestä eteläkaakkoon Låglandetin ja sen länsipuolisen saaren välisessä kapeikossa 3-15 metrin syvyydessä.
Paikalla on noin 20 metriä pitkä puurunkoisen aluksen hylky. Hylyn runko on pahoin hajonnut. |
| metsakeskus.2329 |
78 |
Låglandet lounaispuoli |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
271468.56800000 |
6635797.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2329 |
Sijaintipaikka on Hangon Tulliniemestä eteläkaakkoon Låglandetin ja sen länsipuolisen saaren välisessä kapeikossa 3-15 metrin syvyydessä.
Paikalla on noin 20 metriä pitkä puurunkoisen aluksen hylky. Hylyn runko on pahoin hajonnut. |
| metsakeskus.2333 |
322 |
Mjösund 2 |
10001 |
12017 |
13193 |
11010 |
27000 |
248486.55700000 |
6683001.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2333 |
Sijaintipaikka on Kemiönsaaren luoteisosassa Mjösundin länsirannassa noin 10 metrin päässä tiilitehtaan laiturista. Sijaintieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 10 metriä. Aluksesta on jäljellä "ranka". |
| metsakeskus.2333 |
322 |
Mjösund 2 |
10001 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
248486.55700000 |
6683001.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2333 |
Sijaintipaikka on Kemiönsaaren luoteisosassa Mjösundin länsirannassa noin 10 metrin päässä tiilitehtaan laiturista. Sijaintieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 10 metriä. Aluksesta on jäljellä "ranka". |
| metsakeskus.2333 |
322 |
Mjösund 2 |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
248486.55700000 |
6683001.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2333 |
Sijaintipaikka on Kemiönsaaren luoteisosassa Mjösundin länsirannassa noin 10 metrin päässä tiilitehtaan laiturista. Sijaintieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 10 metriä. Aluksesta on jäljellä "ranka". |
| metsakeskus.2334 |
445 |
Severonia |
10007 |
12017 |
13194 |
11010 |
27000 |
216556.65800000 |
6631047.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2334 |
Sijaintipaikka on Saaristomerellä Borstöstä etelään, Mastbådan luodon eteläpuolella olevan matalan juurella.
Hajonnut laivan hylky. Jäljellä on laivan boileri matalan tuntumassa, hylyn peräosa sijaitsee rinnettä alas.
Hylyn oletetaan olevan virolainen hiililastissa ollut Severonia -niminen alus, joka haaksirikkoutui 10.1.1936. |
| metsakeskus.2334 |
445 |
Severonia |
10007 |
12017 |
13194 |
11033 |
27000 |
216556.65800000 |
6631047.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2334 |
Sijaintipaikka on Saaristomerellä Borstöstä etelään, Mastbådan luodon eteläpuolella olevan matalan juurella.
Hajonnut laivan hylky. Jäljellä on laivan boileri matalan tuntumassa, hylyn peräosa sijaitsee rinnettä alas.
Hylyn oletetaan olevan virolainen hiililastissa ollut Severonia -niminen alus, joka haaksirikkoutui 10.1.1936. |
| metsakeskus.2334 |
445 |
Severonia |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
216556.65800000 |
6631047.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2334 |
Sijaintipaikka on Saaristomerellä Borstöstä etelään, Mastbådan luodon eteläpuolella olevan matalan juurella.
Hajonnut laivan hylky. Jäljellä on laivan boileri matalan tuntumassa, hylyn peräosa sijaitsee rinnettä alas.
Hylyn oletetaan olevan virolainen hiililastissa ollut Severonia -niminen alus, joka haaksirikkoutui 10.1.1936. |
| metsakeskus.2345 |
78 |
Snappoppslandet |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
266386.60700000 |
6636944.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2345 |
Sijaintipaikka on Hangon Tulliniemestä länteen ja Dödörenistä etelään Snappoppslandetin saariryhmässä, itäisimmän saaren eteläpuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 22 metriä. |
| metsakeskus.2345 |
78 |
Snappoppslandet |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
266386.60700000 |
6636944.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2345 |
Sijaintipaikka on Hangon Tulliniemestä länteen ja Dödörenistä etelään Snappoppslandetin saariryhmässä, itäisimmän saaren eteläpuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 22 metriä. |
| metsakeskus.2347 |
322 |
Lövö |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
247351.14700000 |
6657278.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2347 |
Oletettu sijaintipaikka on Dragsfjärdin sisäsaaristossa Falköfjärdenin länsiosassa, Lövön ja Falkönin itäpuolella, Bockklobbin pohjoispuolella olevassa matalassa. Sijaintieto on epätarkka.
1980-luvun sukeltajat ovat kertoneet, että paikalla on havaittu mudasta esiin nousevia kaarenpäitä. Paikalla on arveltu olevan puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 20-30 metriä. Hylky on peittynyt mutapohjaan siten, että vain kaarten päät ovat näkyvissä.
Falkö Fjärdenillä käytiin Suomen sodan aikana elokuussa 1808 ns. Lövön kahakka. On oletettu, että kahakan seurauksena Falkö Fjärdenille olisi jäänyt hylyksi alus Styrbjörn. Styrbjörnin kohtalo on kuitenkin epäselvä kirjallisissa lähteissä. Paikallinen asukas on olettanut, että hylky voisi sijaita pohjoisempana Långören -saaren eteläpuolella. Barlius -ryhmä viistokaikuluotasi alueella 2022 eikä selkeää hylkyä tai hylyn osaa havaittu. |
| metsakeskus.2347 |
322 |
Lövö |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
247351.14700000 |
6657278.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2347 |
Oletettu sijaintipaikka on Dragsfjärdin sisäsaaristossa Falköfjärdenin länsiosassa, Lövön ja Falkönin itäpuolella, Bockklobbin pohjoispuolella olevassa matalassa. Sijaintieto on epätarkka.
1980-luvun sukeltajat ovat kertoneet, että paikalla on havaittu mudasta esiin nousevia kaarenpäitä. Paikalla on arveltu olevan puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 20-30 metriä. Hylky on peittynyt mutapohjaan siten, että vain kaarten päät ovat näkyvissä.
Falkö Fjärdenillä käytiin Suomen sodan aikana elokuussa 1808 ns. Lövön kahakka. On oletettu, että kahakan seurauksena Falkö Fjärdenille olisi jäänyt hylyksi alus Styrbjörn. Styrbjörnin kohtalo on kuitenkin epäselvä kirjallisissa lähteissä. Paikallinen asukas on olettanut, että hylky voisi sijaita pohjoisempana Långören -saaren eteläpuolella. Barlius -ryhmä viistokaikuluotasi alueella 2022 eikä selkeää hylkyä tai hylyn osaa havaittu. |
| metsakeskus.2348 |
322 |
Furuskär |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
241207.53600000 |
6672130.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2348 |
Sijaintipaikka on Gullkrona fjärdin pohjoisosassa noin 10 km Dragsfjärdin kirkosta luoteeseen Furuskärin itäpuolella olevan Jeppan -pikkusaaren itäpuolella melko lähellä rantaa.
Paikalla on noin 10 metriä pitkä puurunkoisen aluksen hylky. Barlius-ryhmä viistokaikuluotasi hylyn 2024. Luotauskuvassa näkyy, että hylky on hajonnut, runko ei ole säilynyt muodossaan. Luotauskuvassa erottuu köli ja pohjakaaria. Kiinteämmän osan ympärillä on hylystä irronneita rakenneosia. |
| metsakeskus.2348 |
322 |
Furuskär |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
241207.53600000 |
6672130.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2348 |
Sijaintipaikka on Gullkrona fjärdin pohjoisosassa noin 10 km Dragsfjärdin kirkosta luoteeseen Furuskärin itäpuolella olevan Jeppan -pikkusaaren itäpuolella melko lähellä rantaa.
Paikalla on noin 10 metriä pitkä puurunkoisen aluksen hylky. Barlius-ryhmä viistokaikuluotasi hylyn 2024. Luotauskuvassa näkyy, että hylky on hajonnut, runko ei ole säilynyt muodossaan. Luotauskuvassa erottuu köli ja pohjakaaria. Kiinteämmän osan ympärillä on hylystä irronneita rakenneosia. |
| metsakeskus.2349 |
322 |
Högland 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
239624.17400000 |
6672767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2349 |
Sijaintipaikka on noin 10 km Dragsfjärdin keskustasta länsiluoteeseen Höglandin pohjoispuolella lähellä rantaa.
Noin 10 metriä pitkän puisen aluksen hylky rinteessä. |
| metsakeskus.2349 |
322 |
Högland 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
239624.17400000 |
6672767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2349 |
Sijaintipaikka on noin 10 km Dragsfjärdin keskustasta länsiluoteeseen Höglandin pohjoispuolella lähellä rantaa.
Noin 10 metriä pitkän puisen aluksen hylky rinteessä. |
| metsakeskus.2350 |
322 |
Högland 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
239276.31700000 |
6671954.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2350 |
Höglandin eteläpään länsipuolella melko lähellä rantaa.
Hajonnut puinen hylky kallion päällä. |
| metsakeskus.2350 |
322 |
Högland 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
239276.31700000 |
6671954.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2350 |
Höglandin eteläpään länsipuolella melko lähellä rantaa.
Hajonnut puinen hylky kallion päällä. |
| metsakeskus.2355 |
445 |
Ahvensaari 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
198429.59100000 |
6697575.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2355 |
Ahvensaaren väylän eteläpuolella
Tuntemattoman puualuksen hylky |
| metsakeskus.2355 |
445 |
Ahvensaari 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
198429.59100000 |
6697575.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2355 |
Ahvensaaren väylän eteläpuolella
Tuntemattoman puualuksen hylky |
| metsakeskus.2356 |
529 |
Karjaluoto pohjoispuoli |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
211745.20500000 |
6705148.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2356 |
Sijaintipaikka on Rymättylän länsipuolella Rymättylän kirkosta vajaat 10 km länteen Karjaluodon pohjoisrannassa 6-7 metrin syvyydessä.
Puurunkoisen aluksen 12-14 metrin pituinen hylky. Ilmoittajan mukaan kyseessä on halkojen kuljetukseen käytetty kaljaasi. Hylky on täyttynyt mudalla.
Barlius-ryhmä on viistokaikuluodannut hylyn 2021 ja 2024. |
| metsakeskus.2356 |
529 |
Karjaluoto pohjoispuoli |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
211745.20500000 |
6705148.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2356 |
Sijaintipaikka on Rymättylän länsipuolella Rymättylän kirkosta vajaat 10 km länteen Karjaluodon pohjoisrannassa 6-7 metrin syvyydessä.
Puurunkoisen aluksen 12-14 metrin pituinen hylky. Ilmoittajan mukaan kyseessä on halkojen kuljetukseen käytetty kaljaasi. Hylky on täyttynyt mudalla.
Barlius-ryhmä on viistokaikuluodannut hylyn 2021 ja 2024. |
| metsakeskus.2365 |
710 |
Tallholmen länsipuoli |
10001 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
266799.38700000 |
6646885.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2365 |
Sijaintipaikka on Tallholmenin länsipuolella olevan karikon luona, kivien länsipuolella.
Hajonnut puuhylky. |
| metsakeskus.2365 |
710 |
Tallholmen länsipuoli |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
266799.38700000 |
6646885.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2365 |
Sijaintipaikka on Tallholmenin länsipuolella olevan karikon luona, kivien länsipuolella.
Hajonnut puuhylky. |
| metsakeskus.2366 |
710 |
Tallholmen länsipuoli |
10007 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
266956.32900000 |
6646964.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2366 |
Sijaintipaikka on Raaseporin vesialueen länsiosassa Hankoniemen eteläkärjestä pohjoisluoteeseen Bolaxfjärdenillä Tallholmenin länsipuolisen karikon itäpuolella. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka on 8 - 14 metrin syvyydessä. Aluksesta on säilynyt pohjaosa. Hylyn oletetaan olevan proomu, jota on käytetty höyrylaiva Bengtskärin purkamisessa. Bengtskär -aluksen jäännöksiä, mm. potkuri ja peräsin, on noin 20 metrin päässä proomun hylystä lounaaseen 4 - 10 metrin syvyydessä.
Bengtskär ajoi sumussa karille ja upposi 2.11.1908. Kolme ihmistä hukkui onnettomuudessa. Alus on myöhemmin purettu. |
| metsakeskus.2366 |
710 |
Tallholmen länsipuoli |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
266956.32900000 |
6646964.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2366 |
Sijaintipaikka on Raaseporin vesialueen länsiosassa Hankoniemen eteläkärjestä pohjoisluoteeseen Bolaxfjärdenillä Tallholmenin länsipuolisen karikon itäpuolella. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka on 8 - 14 metrin syvyydessä. Aluksesta on säilynyt pohjaosa. Hylyn oletetaan olevan proomu, jota on käytetty höyrylaiva Bengtskärin purkamisessa. Bengtskär -aluksen jäännöksiä, mm. potkuri ja peräsin, on noin 20 metrin päässä proomun hylystä lounaaseen 4 - 10 metrin syvyydessä.
Bengtskär ajoi sumussa karille ja upposi 2.11.1908. Kolme ihmistä hukkui onnettomuudessa. Alus on myöhemmin purettu. |
| metsakeskus.2367 |
49 |
Nuuksio Orajärvi 2 |
10007 |
12017 |
13000 |
11033 |
27000 |
366915.93900000 |
6688046.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2367 |
Sijaintipaikka on Nuuksion alueella Orajärven pohjassa itärannalla, 2 - 4 metrin etäisyydellä rannasta noin yhden metrin syvyydessä.
Lauttamainen rakennelma, joka muodostuu 9 pyöreästä rinnakkain olevasta mäntyhirrestä. Hirret ovat toisistaan irrallaan rantaviivan suuntaisesti. Hirsien pituus on 260-360 cm ja paksuus 13-20 cm. Nauloja tai naulanreikiä ei ollut havaittavissa.
Harrastajameriarkeologi Heikki Koistinen teki tarkistuskäynnin kohteelle 2003 kuultuaan löydöstä toiselta harrastajalta.
Orajärven länsirannalta kerrotaan löydetyn puinen noin kolme metriä pitkä vanha reenjalas matalasta rantavedestä. Löydön sijaintipaikasta ei ole tarkempaa tietoa. |
| metsakeskus.2367 |
49 |
Nuuksio Orajärvi 2 |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
366915.93900000 |
6688046.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2367 |
Sijaintipaikka on Nuuksion alueella Orajärven pohjassa itärannalla, 2 - 4 metrin etäisyydellä rannasta noin yhden metrin syvyydessä.
Lauttamainen rakennelma, joka muodostuu 9 pyöreästä rinnakkain olevasta mäntyhirrestä. Hirret ovat toisistaan irrallaan rantaviivan suuntaisesti. Hirsien pituus on 260-360 cm ja paksuus 13-20 cm. Nauloja tai naulanreikiä ei ollut havaittavissa.
Harrastajameriarkeologi Heikki Koistinen teki tarkistuskäynnin kohteelle 2003 kuultuaan löydöstä toiselta harrastajalta.
Orajärven länsirannalta kerrotaan löydetyn puinen noin kolme metriä pitkä vanha reenjalas matalasta rantavedestä. Löydön sijaintipaikasta ei ole tarkempaa tietoa. |
| metsakeskus.2372 |
49 |
Kattilajärvi |
10007 |
12016 |
13152 |
11033 |
27000 |
368181.43000000 |
6687616.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2372 |
Kattilajärvessä pohjoisrannan tuntumassa Vääräjärveen laskevan puron suusta 52 m länteen ja 20 m suuntaan 180 asteta, 1,35 m syvyydessä. Toinen katistka 23 m em. katiskasta länteen 20 m etäisyydellä rannasta lähes täysin peittyneenä mutaan.
Kaksi mäntyliisteistä rakennettua liistekatiskaa. Ensimmäisen katiskan tukitolpat ja pari liistettä ovat paikallaan, muut liisteet ovat katkenneet pohjan tasalta. Jäljellä olevien osien korkeus pohjasta mitattuna 60-75 cm. Jäännökset käsittävät kymmeniä liisteiden pätkiä. Alkuperäinen halkaisija n. 2 m. Toisen katiskan koko n. 1,5 m halkaisijaltaan, tämä katiska lähes täysin hautautunut mutaan. |
| metsakeskus.2372 |
49 |
Kattilajärvi |
10007 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
368181.43000000 |
6687616.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2372 |
Kattilajärvessä pohjoisrannan tuntumassa Vääräjärveen laskevan puron suusta 52 m länteen ja 20 m suuntaan 180 asteta, 1,35 m syvyydessä. Toinen katistka 23 m em. katiskasta länteen 20 m etäisyydellä rannasta lähes täysin peittyneenä mutaan.
Kaksi mäntyliisteistä rakennettua liistekatiskaa. Ensimmäisen katiskan tukitolpat ja pari liistettä ovat paikallaan, muut liisteet ovat katkenneet pohjan tasalta. Jäljellä olevien osien korkeus pohjasta mitattuna 60-75 cm. Jäännökset käsittävät kymmeniä liisteiden pätkiä. Alkuperäinen halkaisija n. 2 m. Toisen katiskan koko n. 1,5 m halkaisijaltaan, tämä katiska lähes täysin hautautunut mutaan. |
| metsakeskus.2377 |
272 |
Svanen |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
303785.00000000 |
7086774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2377 |
Sijaintipaikka on Kokkolan Ykspihlajassa kantasatamaa suojaavan aallonmurtajan pohjoisreunassa kivenlohkareilla täytetyn rakenteen vieressä (osittain kiinni rakenteessa).
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka oletetaan olevan kolmimastoinen moottorikuunari Svanen. Köli ja siinä kiinni olevat kaaret sijaitsevat samansuuntaisesti aallonmurtajan ulkoreunan kanssa. Hylyn itäosassa on kuitenkin kölin päällä poikittain suurehko rakenne, joka on mahdollisesti aluksen kannen osa. Joissakin kohdissa on nähtävissä rautarakenteita, kuten levyä. Vaikuttaa siltä, että hylkyä on jossain vaiheessa purettu. Hylyn päälle on joutunut ilmeisesti aallonmurtajaa rakennettaessa joitakin suuria kivenlohkareita ja hylkyalue saattaa jatkua murtajan kivimassojen alle.
Svanen törmäsi 3.10.1948 pimeässä aallonmurtajaan ja joutui hylyksi.
K.H.Renlundin museo järjesti hylyn tarkistuksen 2017 Kokkolan Merisaukot ry:n kanssa. |
| metsakeskus.2377 |
272 |
Svanen |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
303785.00000000 |
7086774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2377 |
Sijaintipaikka on Kokkolan Ykspihlajassa kantasatamaa suojaavan aallonmurtajan pohjoisreunassa kivenlohkareilla täytetyn rakenteen vieressä (osittain kiinni rakenteessa).
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka oletetaan olevan kolmimastoinen moottorikuunari Svanen. Köli ja siinä kiinni olevat kaaret sijaitsevat samansuuntaisesti aallonmurtajan ulkoreunan kanssa. Hylyn itäosassa on kuitenkin kölin päällä poikittain suurehko rakenne, joka on mahdollisesti aluksen kannen osa. Joissakin kohdissa on nähtävissä rautarakenteita, kuten levyä. Vaikuttaa siltä, että hylkyä on jossain vaiheessa purettu. Hylyn päälle on joutunut ilmeisesti aallonmurtajaa rakennettaessa joitakin suuria kivenlohkareita ja hylkyalue saattaa jatkua murtajan kivimassojen alle.
Svanen törmäsi 3.10.1948 pimeässä aallonmurtajaan ja joutui hylyksi.
K.H.Renlundin museo järjesti hylyn tarkistuksen 2017 Kokkolan Merisaukot ry:n kanssa. |
| metsakeskus.2379 |
445 |
Kirjalansalmi 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11040 |
27000 |
246917.09700000 |
6701931.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2379 |
Sijaintipaikka on sisäsaaristossa Kaarinan kirkolta noin 4,3 km kaakkoon Kuusiston ja Kirjalansaaren välisen Kirjalansalmen itäosassa.
Noin 5 metriä pitkän ja 1,5 m leveän puurunkoisen veneen hylky. Hylky havaittiin 2003, kun tehtiin merenpohjan kartoitusta vesijohtohankkeen valmistelun yhteydessä. |
| metsakeskus.2379 |
445 |
Kirjalansalmi 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
246917.09700000 |
6701931.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2379 |
Sijaintipaikka on sisäsaaristossa Kaarinan kirkolta noin 4,3 km kaakkoon Kuusiston ja Kirjalansaaren välisen Kirjalansalmen itäosassa.
Noin 5 metriä pitkän ja 1,5 m leveän puurunkoisen veneen hylky. Hylky havaittiin 2003, kun tehtiin merenpohjan kartoitusta vesijohtohankkeen valmistelun yhteydessä. |
| metsakeskus.2380 |
638 |
T-54 Kljuz |
10007 |
12017 |
13194 |
11042 |
27028 |
416023.36300000 |
6652117.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2380 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa.
Kohde sijaitsee avomerellä noin 5,6 km Kallbådagrundin majakasta länsiluoteeseen noin 50 metrin syvyydessä.
Kyseessä on kahteen osaan hajonnut hylky, jonka pidemmän osan pituus on noin 26 metriä, leveys 7 metriä ja korkeus pohjasta 2-3 metriä. Alus on katkennut korsteenin etupuolelta. Pidempi osa on aluksen peräosa, joka on pystyssä pohjalla. Aluksen keulaosa on noin 30 metrin päässä peräosasta ja se on pohjalla ylösalaisin. Sen mitat ovat noin 4 x 5 x 3 metriä. Alus on ollut varustettu kahdella koneella ja konehuoneiden skailetit ovat paikoillaan keskilaivassa. Kannella ja vieressä pohjalla on miinanraivauskalustoa. Perän vasemmalla puolella on pelastusvene aluksen alle ruhjoutuneena.
Merenkulkulaitoksen Merenmittaustoimisto paikansi hylyn monikeilainluotauksessaan 2002. Sukeltajaryhmä Badewanne dokumentoi hylkyä kuvaamalla 2006 Sotamuseon luvalla. Sukeltaja Mikhail Ivanovin tutkimusten mukaan kyseessä on venäläinen apuraivaaja T-54 Kljuz, joka tuhoutui miinaan Hankoa evakuoitaessa 24.11.1941. Alus oli otettu palvelukseen 1917. |
| metsakeskus.2381 |
638 |
Huis te Warmelo |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
419661.90700000 |
6650816.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2381 |
Hylky sijaitsee avomerellä Porvoon vesialueella noin 2 km Kallbådagrundin majakasta länteen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määräsi Museoviraston esityksestä hylylle 6.6.2018 muinaismuistolain mukaisen suoja-alueen. Suoja-alueen halkaisija on 800 metriä siten, että hylky on alueen keskipisteessä. Alueella sukeltaminen ja ankkurointi on kielletty ilman Museoviraston lupaa.
Kyseessä on puurunkoisen purjelaivan hylky. Sen kokonaispituus on 36 - 37 metriä ja ylimmän kannen sisäleveys leveimmältä kohdalta on 8,3 metriä (mittaukset Badewanne-sukellusryhmä 2014). Aluksessa on ollut kaksi tykkikantta. Tykkien kokonaismäärä on ollut noin 40. Osa paapuurin eli vasemman kyljen tykeistä on lähes alkuperäisillä paikoillaan laveteillaan tykkiporteissaan. Tykkien pituus on 230 - 240 cm. Perässä on saattanut olla tykkejä kolmessa kerroksessa siten, että ylimmän kannen tykkejä on ollut vain muutama ja ne ovat olleet muita pienempiä.
Hylyn vasen eli paapuurin kylki on ehjempi kuin styyrpuurin kylki. Paapuurin kyljellä on perässä korkeita kaaria, jotka nousevat kansitason yläpuolelle. Tämä viittaa peräkanteen, joka on ulottunut lähes isomaston kohdalle saakka. Peräkanteen viittaa myös se, että isomastosta perään päin on paljon sekaisia rakenteita, jotka lienevät romahtaneen peräkannen jäänteitä. Styyrpuurin puolen kylkilaudoitusta on pudonnut pois siten, että vain kyljen alaosassa on laudoitusta jäljellä. Kannen vasemman puolen kansilankut ovat paikoillaan, oikea puoli on hajonneempi. Mastot ovat katkenneet. Aluksen peräpeili on säilynyt lähes ehjänä peräsinpinnan tasolle saakka. Tällä tasolla peräpeilin leveys on 7,5 metriä (mitta: Badewanne 2014). Mittausten perusteella hylyn pääkannen pituus lienee ollut noin 35 metriä ja pääkannen leveys reilut 9 metriä.
Hylky löytyi Merenkulkulaitoksen monikeilainluotauksissa 2002. Jussi Kaasisen sukeltajaryhmä (myöhemmin Badewanne) sukelsi hylylle huonossa näkyväisyydessä ensimmäisen kerran 2006 ja havaitsi kohteen olevan raskaasti aseistettu vanha purjelaiva. Ryhmä on kuvannut hylkyä ainakin 2006, 2011, 2013, 2014 ja 2016. Vuonna 2014 ryhmä teki myös mittauksia. SubZone Oy on tehnyt kenttätöitä hylyllä Museoviraston tutkimusluvalla 2016-2019 3D-kuvan tuottamiseksi.
Hollantilaisen historian tutkija Peter Swartin ja suomalaisten sukeltajien tekemän työn perusteella hylky on tunnistettu hollantilaiseksi 1715 uponneeksi Huis te Warmelo -nimiseksi sotalaivaksi. Huis te Warmelo oli rakennettu Pohjois-Hollannissa Medemblikissä Zuiderzeen rannalla 1708-1709. Se haaksirikkoutui Kalbådagrundin matalikolle 25.8.1715 ollessaan osana saattuetta, joka turvasi 200 kauppalaivan matkaa Pietariin. Haaksirikon sattuessa saattue oli palaamassa Pietarista.
Syksyllä 2011 Museovirasto sai harrastajasukeltajilta tietoja löytökokonaisuuden vahingoittamisesta ja esineiden anastamisesta. Museovirasto teki asiasta tutkintapyynnön. Tekijästä ei saatu tietoa. |
| metsakeskus.2382 |
257 |
Järvö |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
360848.57300000 |
6648346.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2382 |
Hylky sijaitsee Porkkalanniemen kärjestä itäkaakkoon ja n. 1,5 km Järvön saaresta kaakkoon.
Kyseessä on puurunkoisen, 2-mastoisen tasaperäisen purjelaivan hylky, jonka pituus on noin 27 metriä ja leveys 6 metriä. Aluksen pohjassa on kuparipellitystä. Runko on melko hyvin säilynyt. Mastot ovat kaatuneet suurimmalta osin oikealle puolelle pohjaan. Takilan osia löytyy myös aluksen sisältä. Ankkuripeli on paikallaan ja siitä juoksee kettinki ulos vasemmasta klyyssistä.
Oikealla keulan sisäpuolella on iso rauta-ankkuri. Myös ranapalkki on paikoillaan. Keulamastosta on jäljellä katkennut osa, jonka ympärillä on kansivinssien jäänteitä. Naakeleita on naakelipenkeissä ja vinssissä paikoillaan. Keulapuu on poikki ja peräpeili pudonnut perän taakse pohjalle. Kansi on suurimmaksi osaksi hajonnut. Ruumassa on ilmeisesti viljalasti.
Hylky löytyi Merenkulkulaitoksen monikeilainluotauksessa vuonna 2001. Museovirasto teki hylylle tarkistussukelluksen 29.4. ja 2.5.2004. Hylyn ulkomuodon perusteella arvioitiin, että kyseessä voi olla 1800-luvun jälkipuolella rakennettu alus. Arkistotieto kertoo suomalaisen kaljaasi Edmundin haaksirikkoutuneen myrskyssä Järvön lähellä 10.12.1907. Edmundin kotipaikka oli Kirkkonummi ja haaksirikko tapahtui aluksen ollessa matkalla Helsingistä Kirkkonummelle. Onnettomuudessa kuoli kolme ihmistä. Tämä identifiointi on varmistamaton.
Syksyllä 2011 Museovirasto sai harrastajasukeltajilta tietoja hylyn vahingoittamisesta. Museovirasto teki tarkastuskäynnin hylylle 12.10.2011. Todettiin, että perähytin kattopalkit ovat romahtaneet, perän kansilautoja on siirretty sivuun ja esineitä on viety peräkannen alta. Ruori on siirtynyt alkuperäiseltä paikaltaan ja vahingoittunut. Laivan vierellä olevien takilanosien joukosta on viety plokeja. Museovirasto teki vahingonteosta tutkintapyynnön Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle, mutta tekijöistä ei saatu tietoa. |
| metsakeskus.2384 |
738 |
Päisterpää |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
253532.53100000 |
6683422.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2384 |
Kohde sijaitsee Kemiön saaren länsiosan pohjoispuolella salmessa, Päisterpään niemen etelärannalla loivassa rinteessä 7-9 m syvyydessä.
Kyseessä on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen huonokuntoinen hylky, jonka pituus on noin 28 metriä ja leveys 7,5 metriä. Hylyn korkeus pohjan tasosta on 2-3 metriä. Keularanka puuttuu ja keula on auennut. Ankkuripeli rautaosineen on jäljellä. Ankkuripelistä perään päin on pumpunputki. Kansilankutus on irronnut ja kansipalkkeja ja polvia on näkyvissä. Keskilaivassa on katkenneen maston alaosa. Peräpeili puuttuu. Peräosassa on havaittavissa tiiliskiviä. Aluksessa on ollut parikaaret. Hylkyyn on tarttunut kalaverkkoja.
Hylky havaittiin Merenkulkulaitoksen tekemässä monikeilainluotauksessa 2002. Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki kohteelle tarkastussukelluksen 2011.
Alueella on käyty Päisterpään taistelu Suomen sodan aikana. Hylystä länteen on sijainnut tiilitehdas, joka lopetti toimintansa 1950-luvulla. Tiilitehtaan rannassa lastattiin laivoja. |
| metsakeskus.2386 |
91 |
Kaivopuisto 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
386680.07900000 |
6670235.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2386 |
Hylky on Kaivopuiston rannassa noin 6 metrin syvyydessä.
Kyseessä on puisen limisaumaisen aluksen huonokuntoinen hylky, jonka pituus on noin 10 metriä. Aluksesta on jäljellä pohjaosa ja toista kylkeä. Tämän kokonaisuuden ympärillä on irrallisia rakenneosia. |
| metsakeskus.2410 |
445 |
Sampo |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
179882.00000000 |
6678385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2410 |
Sijaintipaikka on Saaristomerellä Houtskarin Storlandetista noin 4,7 km lounaaseen ja Berghamnista lounaaseen Tistronkläppenin ja Rönnbuskkläppenin välissä olevan pienen Järvis sten -luodon lounaispuolella.
Puurunkoisen aluksen hylyn osa, jonka pituus on noin 8 metriä. Osan päällä on malmikiviä. Hylyn keula ja perä puuttuvat.
J. Sulkun mukaan kyseessä on kaljaasi Sampo. Hylyt.netissä kerrotaan (29.8.2024) Samposta näin: Sampo oli suuri apumoottorilla varustettu kaljaasi. Myöhään syksyllä 1922 se oli raskaassa lastissa matkalla kohti Kemiön Taalintehdasta tarkoituksenaan kuljettaa ruukin raaka-aineeksi malmia. Matkantekoa oli alusta lähtien haitannut myrskyinen syyssää. Kihdille päästyä saatiin pohjakosketus Blåskärin merimerkin kohdalla. Molemmat ankkurit laskettiin nopeasti, mutta ne eivät saaneet riittävästi pitoa. Sampo ajautui lopulta Svarta Hundin (nyk. Järvis Sten) rantaan. Siellä alus sai vuodon ja alkoi täyttyä vedellä. Lopulta sen oli antauduttava luonnonvoimille ja se upposi 15 sylen syvyyteen. Paikalliset luotsit havaitsivat miehistön ampumat häräraketit ja päällikkö ja neljä muuta aluksen miehistöön kuuluvaa pelastettiin haveripaikalta.
Barlius-ryhmä viistokaikuluotasi hylyn kesällä 2024. Kuvia on esillä osoitteessa hylyt.net/hylkykortti/2473. |
| metsakeskus.2411 |
297 |
Petynsaari |
10002 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
520710.76500000 |
6985062.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2411 |
|
| metsakeskus.2413 |
297 |
Säyneensalo |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
538379.70900000 |
6972136.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2413 |
Sijaintipaikka on Kuopion edustalla n. 670 m Säyneensalon saaren länsirannasta länteen Honkasaaren ja Säyneensalon välissä.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 20 metriä ja leveys noin 5 metriä. Hylky lepää pohjassa kölillään. Hylky on vaurioitunut, mutta rungon muoto on kuitenkin säilynyt. Kyljet ovat osittain romahtaneet, mutta koko pituudeltaan näkyvissä nousten pohjan tasosta noin metrin korkeudelle. Keula ja perä kohoavat noin 1,5 metrin korkeudelle pohjasta. Hylyn sisäpohja on peittynyt mutaan. Kuopion Urheilusukeltajat ry. on sukeltanut hylyssä ja todennut sen hinattavaksi lotjaksi.
Jo 1990-luvulla alueella on tunnettu hylkyvihje; puhuttiin "tiililotjasta". 2003 hylky havaittiin Merenkulkulaitoksen luotauksissa (MEA Kaiku), joissa sen havaittiin olevan noin 21 metriä pitkä ja 5 metriä leveä. 2008 harrastajasukeltaja havaitsi hylyn 16-18 metrin syvyyskäyrällä todeten, että paikalla on "paljon lautaa, puutavaraa ja runkokaaria" ja arveli hylyn pituudeksi useita kymmeniä metrejä. Hylky on rinteessä. |
| metsakeskus.2421 |
149 |
Kopparnäs Klobbacka |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
347862.74000000 |
6659621.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2421 |
Sijaintipaikka on Inkoon sisäsaaristossa Kopparnäsin kärjessä olevan Klobbackan pohjoiseen päin aukeavassa lahdessa.
Puurunkoisen purjealuksen hylky, jonka pituus on noin 50 metriä, leveys noin 15 metriä ja korkeus pohjasta noin metrin. Kaarten välit ovat noin 10 cm. Alus on tasasaumainen. Laitalaudat on jatkettu puskuliitoksin. Ulkolaudat ovat noin 30 cm leveitä ja 5-6 cm paksuja. Sisälaudoituksen laudat ovat noin 42 cm leveitä ja 5-8 cm paksuja. Lautojen kiinnitykseen on käytetty halkaisijaltaan noin 3 cm puutappeja. |
| metsakeskus.2423 |
257 |
Vega |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
352728.82500000 |
6651521.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2423 |
Sijaintipaikka on Porkkalanniemestä länteen ja Stor Träsköstä pohjoiseen 5,5 metrin väylän tuntumassa.
Puurunkoisen aluksen 20 - 30 metriä pitkä hylky. Runko on melko hyväkuntoinen, mutta peräosa on hajonnut. Runko on uponnut syvälle mutapohjaan. Hylky on tunnistettavissa purjelaivaksi. Masto ja takilan osia on kaatunut pohjalle hylyn viereen.
Hylky on löytynyt Merenkulkulaitoksen tekemissä merenpohjan kartoituksissa 1991. Hylky on ilmoitettu Museovirastolle myös 2004. Hylyn oletetaan olevan Vega -niminen alus, joka haaksirikkoutui 1947. |
| metsakeskus.2425 |
272 |
Vanhasatama Tyllperaviken |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27007 |
308499.72100000 |
7087048.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2425 |
Sijaintipaikka on Kokkolassa Vanhasatama -lahden eteläosan länsirannalla Tyllperaviken -lahden alueella, Sannanrannan edustalla.
Yhdeksän hirsiarkun kiviperustaa, jotka kuuluvat 1733 rakennettuun laivojen korjauslaituriin eli proopenkkiin, jossa alus voitiin kääntää kallelleen (toinen kylki vedenpinnan yläpuolelle) korjausta varten. Matalan veden aikana jäänteet ovat näkyvissä veden pinnalla kivikasoina rombinmuotoisessa asetelmassa. Kaksi arkuista on jäänyt kuivalle maalle maankohoamisen myötä. Muut ovat 30-200 cm syvyisessä vedessä. Perustojen etäisyys toisistaan on keskimäärin 55-60 m. Koko muodostelman pituus on 200 m ja leveys 120 m.
Perusta 1: Pyöreä kiviröykkiö, josta erottuu ristisalvos, mitat n. 11 x 11 m. Röykkiössä on isompia luultavasti lohkottuja kiviä ja pienempiä kiviä keskellä.
Perusta 2: Kuten 1, mutta mitat 9 x 9,5 m. Ei puurakenteita lukuunottamatta yhtä noin 3 m pitkää hirttä, joka työntyy esiin kivikosta.
Perusta 3: Kuten 2, mitat noin 9,5 x 9 m. Kehikon ympärillä irtonaisia hirsiä.
Perusta 4: Mitat n. 7 x 8 m
Perusta 5: Alkuperäistä röykkiötä on korotettu ja levennetty, koska sen päällä on ollut 1900-luvulla Sandbackan sauna (joka purettiin 1954). Perustan mitat n. 30 x 30 m. Pohjoispäässä erottuu kivien keskeltä salvottuja puurakenteita.
Perusta 6: "Lokkisaari": Mitat n. 9,5 x 9,5 m, länsipuolella erottuu salvos.
Perusta 7: Huvilan nro 9 edustalla 9 x 9 m kiviröykkiö, josta ei kuitenkaan ole tavattu puurakenteita eikä isompia kiviä - voi olla myös 1900-luvun laituriarkku?
Perusta 8: Mitat n. 10,5 x 10 m, röykkiöstä erottuu kaksi 4-5 m pitkää hirttä jotka liittyvät toisiinsa T-muotoisin salvoksin.
Perusta 9: Parhaiten säilynyt perusta, enemmän neliön kuin ympyrän muotoinen. Isommat lohkotut kivet muodostavat seinämät, joiden sisäosa on täytetty pienemmillä kivillä. Perustan luona kolme irtonaista hirttä. Mitat 11 x 9,2 m.
Kokkolaan rakennettiin laivojen korjauslaituri eli proopenkki vuonna 1733. Aluksi laituri vuokrattiin vuosittain jollekulle kauppiaalle, mutta myöhemmin se oli kaupungin hallinnassa. Kokonaisuuteen kuului muutamia lauttoja eli pikiproomuja, suuri pata pien lämmittämiseen ja muutamia taljoja laivan kallistamista varten. Sannanrannan proopenkki lienee kokenut laskusuhdanteen 1760-luvun jälkeen, koska tapulioikeuksien (1765) jälkeen kokkolalaisten laivojen mitat kasvoivat huomattavasti ja varustamotoiminnan painopiste siirtyi modernimmille veistämöille. Siirtymiseen vaikutti myös Sannanrannan maan nouseminen. Vanha kallistuslaituri oli historiallisten tietojen mukaan käytössä kuitenkin vielä 1700-1800 -lukujen taitteessa. Vanhansatamanlahden korjauslaituri on merkitty Jonas Cajanuksen karttaan vuodelta 1763, johon vertaamalla voidaan perustellusti olettaa hirsiarkkujen muodostaneen korjauslaiturin perustan.
Lisäksi Mustakarilta n. suuntaan 192 astetta erottuu pohjasta päämitoiltaan noin 100 x 150 metriä oleva keko, joka on mahdollisesti syntynyt laivojen pudottamista paarlastikivistä. |
| metsakeskus.2427 |
272 |
Frimodigsgrundet |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
304143.47200000 |
7084832.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2427 |
Sijaintipaikka on Kokkolan Ykspihlajan edustalla Frimodigsgrundetin länsipuolella, noin 150 metriä luodosta etelälounaaseen.
Kohtuullisen ehjänä säilyneen puurunkoisen hylyn osia noin 50 m pitkällä alueella. Hylyn muodossaan pysynyt keulaosa sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä Frimodigsgrundetin länsirannasta, josta hylyn runko jatkuu lounaaseen kohti Palman sulkua. Havaittavissa on mm. köli, kaaria, laudoitusta, paarlastia, mastonkenkä sekä useita plokeja kiinni kyljissä. Sikokölin pituus on n. 40 metriä ja paksuus 25 x 25 cm. Hylyn leveys isomaston mastonkengän kohdalta on 9 metriä. Kylkilautojen leveys on 16-20 cm ja paksuus 10 cm. Kaarien etäisyys toisistaan on 30-40 cm. Oikea kylki on lähes kokonaisuudessaan alkuperäisessä muodossaan, mutta vasen kylki on painunut osittain kasaan. Hylyn peräosa on pahoin hajonnut.
Hylyn tiedetään olevan parkki St.Matheus, joka kuului Gustaf Eriksonin kauppalaivastoon ja oli rakennettu Lemlannissa 1872. Laivan pituus oli 39,16 m ja leveys 9,01 m. Alus haaksirikkoutui 1909. Alus oli lähtenyt Oulusta puutavaralastissa kohti Lyypekkiä 29.9.1909. Se joutui 2.10.1909 ankaraan myrskyyn, jolloin kansilasti irtosi ja laiva alkoi täyttyä vedellä. Mastot hakattiin poikki aluksen pelastamiseksi, mutta peräsimen hajoamisen jälkeen laiva ajelehti myrskyn armoilla. Englantilainen höyrylaiva onnistui pelastamaan 10 hengen miehistön, joka vietiin Ahvenanmaalle. Laiva löytyi myöhemmin Ruotsin puoleisesta Merenkurkusta. Valtion kalastusalus Nautilus hinasi laivan Kokkolan Ykspihlajaan. Haaksirikosta kerrottiin useissa lehdissä (Aamulehti, Helsingin Sanomat, Raahen sanomat, Västra Finland).
Paikalliset sukeltajat tekivät kohteelle tarkistussukelluksen 2004 K.H.Renlundin museon aloitteesta. K.H.Renlundin museo on dokumentoinut hylkyä sijaintipaikalla viistokaikuluotaamalla sekä kuvaamalla vuosina 2016-2020. |
| metsakeskus.2430 |
272 |
Törsören 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
304441.35600000 |
7083760.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2430 |
Sijaintipaikka on Kokkolan keskustasta lounaaseen Yxpilagloppetin eteläosassa, Torsörenin pohjoisosan länsirannassa. Hylky makaa pohjassa pohjois-etelä -suunnassa.
Kyseessä on tasasaumaisen purjealuksen hylky, jonka kyljet ovat auenneet, mutta laudoitus on ehjähkö. Puuaines on pehmennyttä, mutta rungon rakenteet hahmottuvat hyvin. Takilasta ei näy merkkejä. Sikokölin pituus on n. 45 metriä. Hylyn leveys on keskikohdassa n. 13,5 metriä. Kaarien lukumäärä on noin 145 ja kaarien halkaisija on noin 20 x 15 cm. Laitalautojen leveys on 18 cm ja paksuus 10 cm. Hylyn toinen kylki on rantapenkalla. Hylyn rakenteet nousevat pohjasta noin 1,5 metriä.
Hylyllä tiedetään sukelletun 1970-luvulla, jolloin hylystä tuotiin esine/esineitä K.H.Renlundin museoon. Museo organisoi hylylle tarkistussukelluksen 2004.
Perimätiedon mukaan hylky on aikoinaan irronnut laiturista tai ankkuripaikalta Yxpilassa ja ajelehtinut Törsörenin rantaan. Hylystä on puhuttu proomuna ja sen on arveltu olevan peräisin 1700-luvulta. On mahdollista, että kyseessä on 1800-luvulla lastiproomuksi muutettu ns. suolapurjehtija.
Museovirasto ja K.H.Renlundin museo tekivät tarkastuskäynnin hylylle kesällä 2016. |
| metsakeskus.2431 |
272 |
Yxpilagloppet |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
303183.85400000 |
7086935.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2431 |
Sijaintipaikka on Kokkolan sataman edustalla Ykspihlajan aallonmurtajasta ulospäin olevan itäviitan länsipuolella n. 280 metrin päässä.
Puurunkoisen aluksen hylky. Kivien alta on erotettavissa joitakin kaaria ja muita puuosia. Ei merkkejä takilasta. Hylyn toisesta päädystä on löytynyt rautaosia, jotka ovat mahdollisesti osa peräsintä (kiinnitysvanne ja osa ohjausakselia). Näiden perusteella alus on oletettu 1900-luvun alkupuolella rakennetuksi. Hylyn pituus on 21 m, leveys 6 m. Kaarien etäisyys toisistaan on 20 cm ja vahvuus 20 x 20 cm.
Hylkyä on havainnoitu sukeltamalla vuosina 2004 ja 2021.
Hylky on Paraisilta kotoisin oleva kaljaasi Rauha, joka haaksirikkoutui matalikolle vuonna 1923. Aluksen omisti K. Söderholm. Rauha oli matkalla Kemiin täydessä 162,5 tonnin kalkkikivilastissa kunnes se joutui kovan tuulen vuoksi hakemaan suojaa Ykspihlajasta. Ankkurointiyritys epäonnistui ja alus ajelehti matalikolle. Kova merenkäynti aiheutti suuren vuodon täyttäen laivan vedellä. Lopulta Rauha jäi matalikolle täysin kaatuneena suuri reikä pohjassaan. |
| metsakeskus.2432 |
272 |
Åköströmmen |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
299188.00000000 |
7081485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2432 |
Sijaintipaikka on Kokkolan keskustasta lounaaseen Öjan alueella, Långön ja Knivsundin välisessä Åköströmmen -salmessa läntisen rannan puolella, Luotoon johtavan tien ja sillan eteläpuolella.
Puurunkoisen aluksen jäiden ja virtausten vahingoittama hylky matalikon ja veneväylän välillä. Hylky näkyy selkeänä viistokaikuluotauskuvissa. Yhtenäinen rakenne on päämitoiltaan noin 25 x 7 metriä ja se on asettunut pohjois -etelä suuntaisesti matalikon reunamille. Paarlastikivien alla on säilynyt köli, osa laudoitusta ja pohjan kaaria 150-250 cm syvyydessä.
Hylyllä ovat kesällä 1997 sukeltaneet Kokkolan K.H.Renlundin museon tutkija M.Passoja ja hänen sukeltajaryhmänsä. Perimätiedon mukaan kyseessä on mastoja vaille valmis laiva 1700-luvun alusta, joka täytettiin kivillä, poltettiin ja upotettiin etteivät venäläiset saisi sitä. Pietarsaaren museon entinen johtaja Pekka Toivanen tuntee hylyn ja on puhunut siitä mahdollisena kreijarin hylkynä. Toivasen mukaan kreijari oli yleisin pohjalainen kauppa-alustyyppi 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Siinä oli kolme paalumastoa, joten purjeita voitiin käsitellä suoraan kannelta ja siten pienikin miehistö oli riittävä. Kruunupyyn Jouksholman kruununveistämöllä rakennettiin 1673-1704 useita kreijareita. Alukset olivat rakennusajankohdasta riippuen limi- tai tasasaumaisia.
Hylkyä yritettiin havainnoida K.H.Renlundin museon ja Museoviraston kenttätyössä kesällä 2016, mutta huonon näkyväisyyden takia hylky voitiin todeta vain tunnustelemalla eikä kuva-aineistoa saatu. K.H.Renlundin museo viistokaikuluotasi hylyn 2022. |
| metsakeskus.2433 |
768 |
Telataipaleen hylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
584955.50300000 |
6836853.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2433 |
Hylky sijaitsee Telataipaleen kanavan pohjoissuun länsipuolella olevassa matalassa lahdessa 1 -2,5 metrin syvyydessä. Pohja on hiekkaa, jonka päällä on pöllyävää liejua.
Kyseessä on huonokuntoinen puisen, mahdollisesti purjealuksen tai proomun, hylky, josta on jäljellä rungon alaosa. Ylimmät osat rungosta ovat hävinneet ja alemmat rauenneet liitoksistaan. Kölin keulapää osoittaa kohti rantaa. Hylyn rakenneosia peittää ohut liejukerros. Näkyvät rakenteet ovat noin 22 m x 12 m laajalla alueella. Alus lienee hylätty matalaan lahteen ja sen ylimmät osat on purettu tai tuhoutuneet. Takilan osia ei ole nähtävissä. Rakenteensa perusteella alus ajoittunee 1800-luvun loppupuolelle tai myöhempään aikaan.
Aluksessa on jykevä sikoköli, joka koostuu kahdesta päällekkäisestä osasta ja on leveydeltään 18-25 cm. Yksi mastonkenkä sijaitsee aluksen takaosassa noin 6,1 metriä perästä. Mastonkengän kolon pituus on 24 cm ja leveys 9,7 cm. Toisen maston paikkaa ei ole havaittu. Sikokölin läpi menee useassa kohtaa rautapultteja. Perärangan polvi on pystyssä. Polven takareunassa on kiinni mahdollisia krustittuneita peräsimen helan tms. jäänteitä. Keularanka ei ole enää paikoillaan, mutta osa sitä saattaa olla pohjalla keulan oikealla puolella.
Kölilinjan pituus perärangan polven takareunasta sikokölin keulapäähän on 19,1 metriä. Kaaret ovat parikaaria, kaariparin leveys on 30 cm, yhden kaaren leveys 16 cm. Kaaret ovat rauenneet liitoksistaan ja kyljet makaavat pohjalla. Hylyn leveys mitattuna kaarien päistä on keskilaivassa 10,7 metriä. Kaarien sisäpuolella kulkee SB-puolella ainakin kaksi pitkittäisjäykistäjää. Pohja ja kylkilankutus ovat tasasaumaan rakennettuja. Laudoituksen leveys perässä on 23 cm ja paksuus 5 cm. Materiaali on vaaleaa havupuuta. Pohjalaudat on kiinnitetty kaariin isoilla rautaisilla kiinnityspulteilla ja nauloilla. Laitalankutusta on jäljellä kaarien sisäpuolella.
Keulassa sikokölin SB-puolella on kerros nyrkin kokoisia kiviä ja kasa krustittuneita metallinpalasia ja nauloja tai pultteja. Perässä sikokölin ja SB-laidan välissä on muutamia tiiliskiviä. Muuta löytöesineistöä ei hylyssä havaittu.
Hylyn ympäristössä pohjassa on muutamia rakenneosia. Vinosti styyrpuuriin perän takana on mahdollisesti peräsinpalkin yläosa, joka nousee viistosti mudasta.
Niemekkeen pohjoisrannasta kulkee pohjasta kallellaan nousevien pystypaalujen jono lähelle hylkyä. Kyseessä saattaa olla laiturirakenteen jäänne. |
| metsakeskus.2438 |
445 |
Korsnäs Hästen |
10007 |
12016 |
13000 |
11000 |
27000 |
215158.95600000 |
6681157.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2438 |
Sijaintipaikka on Paraisten sisäsaaristossa Nauvon kirkosta vajaat neljä kilometriä lounaaseen ja Korsnäs -niemestä koilliseen.
Druckis-nimisen kylän edustalla Korsnäsin itäpäässä on Kalvholmen niminen saari, jonka koillispuolella on kaksi pientä saarta (Hästen). Tervauspaikka on näistä saarista itäisen pohjoisrannassa. Painolastikiviä on löytynyt vajaan kilometrin päässä olevan Mjölnarsin tilan pellolta. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut alusten pohjien tervauspaikka, jossa aluksia on kallistettu pohjan tervaamista varten. Paikalla näkyy rautalenkkejä kalliossa. Läheisen Mjölnarsin tilan pellolta löytyy "ei suomalaisia" kiviä, jotka ovat mahdollisesti olleet painolastia. |
| metsakeskus.2439 |
710 |
Ängesholmenin hylky |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
319513.18800000 |
6650652.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2439 |
Långön ja Ängesholmenin välisellä alueella "Korsfjärdenin jatkeella".
Puualuksen hylky. |
| metsakeskus.2442 |
285 |
Lehmäsaaren länsiranta 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
498986.00000000 |
6698148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2442 |
Sijaintipaikka on Kotkan edustalla lähellä Lehmäsaaren länsirantaa hiekkarinteessä 4-10 metrin syvyydessä.
Puisen noin 20 metriä pitkän aluksen hylky lepää oikealla kyljellään osittain hiekkaan hautautuneena rinteessä keula kohti Lehmäsaaren rantaa. Hylky on suurin piirtein linjassa saaressa olevan linjataulun ja rannassa olevan ison kiven kanssa. Runko on koillis-lounaissuunnassa. Vasen kylki ja kaaret sekä osa kölipuuta ovat näkyvillä. Aluksen päällä on jonkin verran irrallisia rakenteita, perässä enemmän. Varsinaisia takilan osia ei havaittu, mutta kyseessä on mahdollisesti purjealus. J. Pukki arvioi aluksen olevan 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta.
Suomen meriarkeologinen seura ry kuvasi ja 3D-mallinsi hylyn 2023. Seura olettaa, että kohteet 1121 ja 2442 ovat saman aluksen osia. |
| metsakeskus.2445 |
445 |
Klobbskärsfjärden |
10001 |
12014 |
13197 |
11002 |
27000 |
233578.59000000 |
6674549.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2445 |
Sijaintipaikka on Paraisten itäisessä saaristossa Klobbskärs fjärdenillä Trollön ja Trollholmenin välillä.
Alueelta on troolin mukana noussut ylös tammilankku sekä pyöröpuu, jotka voivat olla peräisin aluksen hylystä. Kalastaja on saanut samasta paikasta kaksi kertaa osia ylös. Hylkyä ei toistaiseksi alueelta tunneta. |
| metsakeskus.2445 |
445 |
Klobbskärsfjärden |
10001 |
12014 |
13197 |
11000 |
27000 |
233578.59000000 |
6674549.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2445 |
Sijaintipaikka on Paraisten itäisessä saaristossa Klobbskärs fjärdenillä Trollön ja Trollholmenin välillä.
Alueelta on troolin mukana noussut ylös tammilankku sekä pyöröpuu, jotka voivat olla peräisin aluksen hylystä. Kalastaja on saanut samasta paikasta kaksi kertaa osia ylös. Hylkyä ei toistaiseksi alueelta tunneta. |
| metsakeskus.2448 |
740 |
Haukivesi Hietasaari |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
589463.52900000 |
6874689.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2448 |
Sijaintipaikka on Varparannasta länteen Haukiveden Hietasaaren länsikärjestä noin 20 metriä pohjoiseen.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, josta on näkyvissä kaaria ja pohjalaudoitusta. Löydön ilmoittajan mukaan kyseessä ei ole soutuvene. |
| metsakeskus.2449 |
834 |
Pernunjärvi 1 |
10007 |
12016 |
13152 |
11000 |
27000 |
338160.24900000 |
6739440.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2449 |
Kohde on Pernunjärven länsirannalla, noin 20 metrin päässä rannasta.
Kyseessä on kaksi puista liistekatiskaa sekä mahdollisesti niihin liittyviä rakenteita alle puolen metrin syvyisessä vedessä. Rakenteita nousee noin 10 cm vedenpinnan yläpuolelle. |
| metsakeskus.2452 |
322 |
UJ 117 |
10007 |
12017 |
13194 |
11000 |
27000 |
238627.81300000 |
6626615.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2452 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa.
Sijaintipaikka on avomerellä Öröstä etelään ja Bengtskäristä länteen, lähellä Örön suoja-alueen etelärajaa. Sijaintipaikkatieto ei ole tarkka.
Paikalla on saksalaisen sukellusvenehävittäjän UJ 117 hylky, joka on pohjalla pystyssä kölillään, keula hieman koholla. Keulakannessa on laaja reikä, keula on irronnut aluksesta ja on pohjassa hylyn luoteispuolella.
Alus oli rakennettu 1941. Aluksia rakennettiin saman mallin mukaan parikymmentä. Alus oli otettu sotalaivaston käyttöön 1.8.1941. Uppouma oli 835 t., pituus 52 m, leveys 8,4 m, syväys 4 m, nopeus 10 solmua.
UJ 117 ajoi miinaan ja upposi 30.9.1941. UJ 117 kuului saksalaiseen laivueeseen, joka oli matkalla suojaamaan Tallinnan-Helsingin väylää venäläisiltä sukellusveneiltä. Uppoava alus vei mukaan 30 miestä.
Hylky löydettiin koskemattomana v. 1996. Löytäjäryhmä dokumentoi hylkyä Sotamuseon luvalla kahdeksana vuonna, ja hylky oli keskeisessä asemassa Sotamuseon v. 1999 pidetyssä "Hautana meri" -näyttelyssä. Hylystä ryöstettiin esineistöä 2004, mm. puheputkia, kello, kallistuksenosoitin, ohjailukompassi jalkoineen ja kupuineen sekä telegrammi. Hylyn tärvelemisestä tehtiin tutkintapyyntö, mutta tekijöitä ei saatu kiinni. |
| metsakeskus.2452 |
322 |
UJ 117 |
10007 |
12017 |
13194 |
11042 |
27028 |
238627.81300000 |
6626615.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2452 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa.
Sijaintipaikka on avomerellä Öröstä etelään ja Bengtskäristä länteen, lähellä Örön suoja-alueen etelärajaa. Sijaintipaikkatieto ei ole tarkka.
Paikalla on saksalaisen sukellusvenehävittäjän UJ 117 hylky, joka on pohjalla pystyssä kölillään, keula hieman koholla. Keulakannessa on laaja reikä, keula on irronnut aluksesta ja on pohjassa hylyn luoteispuolella.
Alus oli rakennettu 1941. Aluksia rakennettiin saman mallin mukaan parikymmentä. Alus oli otettu sotalaivaston käyttöön 1.8.1941. Uppouma oli 835 t., pituus 52 m, leveys 8,4 m, syväys 4 m, nopeus 10 solmua.
UJ 117 ajoi miinaan ja upposi 30.9.1941. UJ 117 kuului saksalaiseen laivueeseen, joka oli matkalla suojaamaan Tallinnan-Helsingin väylää venäläisiltä sukellusveneiltä. Uppoava alus vei mukaan 30 miestä.
Hylky löydettiin koskemattomana v. 1996. Löytäjäryhmä dokumentoi hylkyä Sotamuseon luvalla kahdeksana vuonna, ja hylky oli keskeisessä asemassa Sotamuseon v. 1999 pidetyssä "Hautana meri" -näyttelyssä. Hylystä ryöstettiin esineistöä 2004, mm. puheputkia, kello, kallistuksenosoitin, ohjailukompassi jalkoineen ja kupuineen sekä telegrammi. Hylyn tärvelemisestä tehtiin tutkintapyyntö, mutta tekijöitä ei saatu kiinni. |
| metsakeskus.2454 |
837 |
Mustalahti 3 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
326927.37500000 |
6823357.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2454 |
Sijaintipaikka on Tampereen keskustan lähellä Näsijärven eteläosassa Kortelahti-Mustalahti -alueella Kortelahden laiturin päässä, tankkauslaiturin vieressä.
Puurunkoisen aluksen hylky, joka on pohjassa keula laituria kohti. Hylyn alinta pohjaosaa on jäljellä noin 15 metrin pituudelta. Köli on oletettavasti sedimentin sisällä, mutta sen toinen pää on erotettavissa. Toisen kyljen kaaritusta ja ulkolaudoitusta on jonkin verran näkyvissä. Ulkolaudoitus on melko ohutta. Rannan puoleisesta päästä näkyvissä vain pohjan tasolla olevaa laudoitusta. Hylyn jäänteiden vieressä on ruopattua aluetta. Kohteessa on jäljellä paljon hyvin säilyneitä rautaosia (lattarautaa, laivanauloja, pultteja).
Hylyn osia nousi ruoppauksessa Tampereen Mustalahdesta (Kortelahdesta) kevättalvella 2004 Kortelahden venetankkauspisteen rakennustöiden yhteydessä. Maakuntamuseo selvitti hylyn taustaa ja Museoviraston Pekka Paanasalo teki tarkastussukelluksen 25.8.2004. Hylystä nostetuista osista otettiin näytteitä dendrokronologista ajoitusta varten. Laivapuut on kaadettu 1800-luvun jälkipuolella. Hylystä nostettuja osia on palautettu veteen hylyn luo.
Tampereen alueen vesiliikenteen historian tuntijan Juhani Valannon mukaan kyseessä voi olla siipiratasalus Ahdin hylky. Maakuntamuseo teetti 2005 selvityksen Ahdin vaiheista. Laiva on ilmeisesti poistettu käytöstä vuoden 1871 aikana, jolloin kone poistettiin. Runkoa ei myyty, joten on mahdollista, että runko hylättiin ja jätettiin hylyksi.
Hylky havaittiin 2017 vedenalaisinventoinnin yhteydessä. Hylyn todettiin säilyneen muuttumattomana 2004 tilanteesta; jopa muoviköydellä toisiinsa sidotut 2004 hylyn viereen palautetut näytteenotossa nostetut ja hylyn luo palautetut rakenneosat ovat paikoillaan hylyn läheisyydessä. |
| metsakeskus.2460 |
231 |
Hilkka |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
198905.34100000 |
6926446.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2460 |
Sijaintipaikka on Kaskisten Sälgrundin länsipuolella, pienen Lillsvarten-nimisen saaren itäpuolella.
Paikalla on koneella varustetun puurunkoisen purjealuksen hylky, joka on pahoin hajonnut. Löytöpaikalla on irrallisia rakenneosia, kuten pienempiä kyljenosia ja lautoja.
Vaasan merimuseon tiedon mukaan kyseessä on 1937 haaksirikkoutunut suomalainen kuunari Hilkka (suullinen tieto Unto Lintalalta). Carola Ålander-Sjöstrandin v. 2000 kokoaman haaksirikkoluettelon mukaan Hilkka oli matkalla Degerbystä Kaskisiin, kun se vahingossa purjehti liikaa pohjoiseen, joutui karille ja ankkurit laskettiin. Sälgrundin luotsit pelastivat aluksen miehistön. Pian myrskyksi yltynyt tuuli vaikeutti tilannetta ja ankkurikettingit pettivät. Alus alkoi ajelehtia Lillsvartenia kohti, juuttui karille, hajosi ja upposi. Haaksirikko tapahtui 20.11.1937.
Hylky on harrastajasukeltajien hyvin tuntema. |
| metsakeskus.2460 |
231 |
Hilkka |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
198905.34100000 |
6926446.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2460 |
Sijaintipaikka on Kaskisten Sälgrundin länsipuolella, pienen Lillsvarten-nimisen saaren itäpuolella.
Paikalla on koneella varustetun puurunkoisen purjealuksen hylky, joka on pahoin hajonnut. Löytöpaikalla on irrallisia rakenneosia, kuten pienempiä kyljenosia ja lautoja.
Vaasan merimuseon tiedon mukaan kyseessä on 1937 haaksirikkoutunut suomalainen kuunari Hilkka (suullinen tieto Unto Lintalalta). Carola Ålander-Sjöstrandin v. 2000 kokoaman haaksirikkoluettelon mukaan Hilkka oli matkalla Degerbystä Kaskisiin, kun se vahingossa purjehti liikaa pohjoiseen, joutui karille ja ankkurit laskettiin. Sälgrundin luotsit pelastivat aluksen miehistön. Pian myrskyksi yltynyt tuuli vaikeutti tilannetta ja ankkurikettingit pettivät. Alus alkoi ajelehtia Lillsvartenia kohti, juuttui karille, hajosi ja upposi. Haaksirikko tapahtui 20.11.1937.
Hylky on harrastajasukeltajien hyvin tuntema. |
| metsakeskus.2461 |
231 |
Gertrud |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
200351.77900000 |
6922829.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2461 |
Sijaintipaikka on noin 5,5 km Bockholmshällanista lounaaseen olevan matalikon vieressä.
Paikalla on puurunkoisen purjealuksen jäänteitä. Aluksesta on jäljellä pohjaosa. Peräsimen messinkiset kiinnityslenkit ovat paikallaan. Matalikolta on 1960-luvulla nostettu runsaasti messinkitappeja.
Hylyn oletetaan olevan 1872 haaksirikkoutunut norjalainen 384 lästin Gertrud, joka oli upotessaan ilman lastia. Kapteeni oli S.W.Flood. Hylky ja siihen liittyneitä tarvikkeita myytiin huutokaupassa Kaskisten tullihuoneella 17.6.1872. Toisen tiedon mukaan hylky ei ole Gertrud, koska Gertrud pelastettiin ja huutokaupattiin, eikä jäänyt hylyksi. |
| metsakeskus.2461 |
231 |
Gertrud |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
200351.77900000 |
6922829.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2461 |
Sijaintipaikka on noin 5,5 km Bockholmshällanista lounaaseen olevan matalikon vieressä.
Paikalla on puurunkoisen purjealuksen jäänteitä. Aluksesta on jäljellä pohjaosa. Peräsimen messinkiset kiinnityslenkit ovat paikallaan. Matalikolta on 1960-luvulla nostettu runsaasti messinkitappeja.
Hylyn oletetaan olevan 1872 haaksirikkoutunut norjalainen 384 lästin Gertrud, joka oli upotessaan ilman lastia. Kapteeni oli S.W.Flood. Hylky ja siihen liittyneitä tarvikkeita myytiin huutokaupassa Kaskisten tullihuoneella 17.6.1872. Toisen tiedon mukaan hylky ei ole Gertrud, koska Gertrud pelastettiin ja huutokaupattiin, eikä jäänyt hylyksi. |
| metsakeskus.2462 |
231 |
Tamarind |
10002 |
12017 |
13194 |
11033 |
27000 |
196374.35700000 |
6925616.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2462 |
Sijaintipaikka on Strömningsbrottenin matalikolla lähellä Närpiön ja Kaskisten kunnanrajaa (kattilat ovat Närpiön puolella).
Rautarunkoisen höyrylaiva Tamarindin hylky. Alus on likimain pystyssä pohjassa. Tiettävästi Alfons Håkans on 1950-luvulla räjäyttänyt konehuonetta. Peräsin puuttuu, ja potkurista tai koneesta ei ole mitään näkyvissä. Myöskään akselin paikkaa ei ole näkyvissä. Kaikki kansirakenteet ovat irronneet, mutta runko on koossa. Lastina ollut puutavara on tallella, samoin ruoriratas. Kaksi höyrykattilaa löytyy noin 400 metriä hylystä länteen.
Norjalainen höyryalus Tamarind oli matkalla Vaasasta Kristiinankaupungin kautta Alicanteen puutavaralastissa, kun se joutui Strömmingsbrottenin matalikolle ja haaksirikkoutui 6. marraskuuta 1899. Hylystä onnistuttiin pelastamaan lastia, joka myytiin joulukuussa 1899 Kaskisten tullihuoneella.
Tamarind oli rakennettu Newcastlessa 1890. Haaksirikon jälkeen hylyllä oli useampia omistajia. Vuonna 1907 hylyn osti kauppias Erik Töttermanilta Kaskisilla toiminut liikenainen Sofia Lannér. |
| metsakeskus.2462 |
231 |
Tamarind |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27008 |
196374.35700000 |
6925616.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2462 |
Sijaintipaikka on Strömningsbrottenin matalikolla lähellä Närpiön ja Kaskisten kunnanrajaa (kattilat ovat Närpiön puolella).
Rautarunkoisen höyrylaiva Tamarindin hylky. Alus on likimain pystyssä pohjassa. Tiettävästi Alfons Håkans on 1950-luvulla räjäyttänyt konehuonetta. Peräsin puuttuu, ja potkurista tai koneesta ei ole mitään näkyvissä. Myöskään akselin paikkaa ei ole näkyvissä. Kaikki kansirakenteet ovat irronneet, mutta runko on koossa. Lastina ollut puutavara on tallella, samoin ruoriratas. Kaksi höyrykattilaa löytyy noin 400 metriä hylystä länteen.
Norjalainen höyryalus Tamarind oli matkalla Vaasasta Kristiinankaupungin kautta Alicanteen puutavaralastissa, kun se joutui Strömmingsbrottenin matalikolle ja haaksirikkoutui 6. marraskuuta 1899. Hylystä onnistuttiin pelastamaan lastia, joka myytiin joulukuussa 1899 Kaskisten tullihuoneella.
Tamarind oli rakennettu Newcastlessa 1890. Haaksirikon jälkeen hylyllä oli useampia omistajia. Vuonna 1907 hylyn osti kauppias Erik Töttermanilta Kaskisilla toiminut liikenainen Sofia Lannér. |
| metsakeskus.2466 |
322 |
Slätskäret |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
249027.54300000 |
6643526.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2466 |
Sijaintipaikka on Rosalalandetista kaakkoon olevan Slätskärin eteläpuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky. |
| metsakeskus.2466 |
322 |
Slätskäret |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
249027.54300000 |
6643526.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2466 |
Sijaintipaikka on Rosalalandetista kaakkoon olevan Slätskärin eteläpuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky. |
| metsakeskus.2468 |
91 |
Mustikkamaa 3 |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
387987.53600000 |
6673096.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2468 |
Sijaintipaikka on Mustikkamaan eteläisen länsikärjen etelä-lounaispuolella noin 6 metrin syvyydessä mutapohjalla.
Paikalla on noin 20 metriä pitkä puualuksen hylky. Hylky on huonokuntoinen ja sen osia on levinnyt laajalle alueelle. Kyseessä on ollut tasasaumainen ja ilmeisesti parikaarille rakennettu alus. Hylyn yhteydessä ei havaittu irtoesineitä.
Hylky löytyi 2005 Museoviraston meriarkeologian yksikön tekemässä viistokaikuluotauksessa. Hylky havaittiin myös 2012 tehdyn vedenalaisinventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.2468 |
91 |
Mustikkamaa 3 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
387987.53600000 |
6673096.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2468 |
Sijaintipaikka on Mustikkamaan eteläisen länsikärjen etelä-lounaispuolella noin 6 metrin syvyydessä mutapohjalla.
Paikalla on noin 20 metriä pitkä puualuksen hylky. Hylky on huonokuntoinen ja sen osia on levinnyt laajalle alueelle. Kyseessä on ollut tasasaumainen ja ilmeisesti parikaarille rakennettu alus. Hylyn yhteydessä ei havaittu irtoesineitä.
Hylky löytyi 2005 Museoviraston meriarkeologian yksikön tekemässä viistokaikuluotauksessa. Hylky havaittiin myös 2012 tehdyn vedenalaisinventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.2469 |
91 |
Mustikkamaa 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
388372.38100000 |
6673547.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2469 |
Sijaintipaikka on Mustikkamaan pohjoisosan lähellä, Mustikkamaan ja Sörnäisten välillä, 6,3 metrin väylän itäpuolella mutapohjalla noin 7 metrin syvyydessä.
Paikalla on pohjamutaan hautautunut puinen hylky. Kaaren päitä on näkyvissä 25-30 metrin matkalta. Kaarien väli noin 1 m, kaarien korkeus pohjasta 10-60 cm.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö viistokaikukartoitti Mustikkamaan ympäristöä 2004, koska yksityishenkilö oli Mustikkamaalta kalastaessaan löytänyt vanhan pullon, jonka hän toi Hylkysaaren konservointilaboratorioon. Viistokaikukartoituksessa tuli esille useita mahdollisia muinaisjäännöksiä. Kohteita kuvattiin työmestari Pekka Paanasalon johdolla ROV-kameralla huhtikuun alussa 2005. Kuvissa Mustikkamaa 1 havaittiin pohjasedimenttiin painuneeksi hylyksi, josta oli näkyvissä kaarien päitä. Yksikkö teki kohteelle tarkastussukelluksen maaliskuussa 2006 ja hylky arvioitiin yli sata vuotta sitten uponneeksi. Yksikkö viistokaikuluotasi löytöaluetta myös keväällä 2010. |
| metsakeskus.2469 |
91 |
Mustikkamaa 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
388372.38100000 |
6673547.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2469 |
Sijaintipaikka on Mustikkamaan pohjoisosan lähellä, Mustikkamaan ja Sörnäisten välillä, 6,3 metrin väylän itäpuolella mutapohjalla noin 7 metrin syvyydessä.
Paikalla on pohjamutaan hautautunut puinen hylky. Kaaren päitä on näkyvissä 25-30 metrin matkalta. Kaarien väli noin 1 m, kaarien korkeus pohjasta 10-60 cm.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö viistokaikukartoitti Mustikkamaan ympäristöä 2004, koska yksityishenkilö oli Mustikkamaalta kalastaessaan löytänyt vanhan pullon, jonka hän toi Hylkysaaren konservointilaboratorioon. Viistokaikukartoituksessa tuli esille useita mahdollisia muinaisjäännöksiä. Kohteita kuvattiin työmestari Pekka Paanasalon johdolla ROV-kameralla huhtikuun alussa 2005. Kuvissa Mustikkamaa 1 havaittiin pohjasedimenttiin painuneeksi hylyksi, josta oli näkyvissä kaarien päitä. Yksikkö teki kohteelle tarkastussukelluksen maaliskuussa 2006 ja hylky arvioitiin yli sata vuotta sitten uponneeksi. Yksikkö viistokaikuluotasi löytöaluetta myös keväällä 2010. |
| metsakeskus.2470 |
78 |
Skallotholmen |
10002 |
12017 |
13193 |
11019 |
27000 |
290006.10700000 |
6638672.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2470 |
Sijaintipaikka on Hangon sisäsaariston itäosassa Tvärminnen luonnonsuojelualueella noin 50 metriä Skallotholmenin länsikärjen pohjoispuolella tasaisella mudan sekaisella hietapohjalla noin 7 metrin syvyydessä. Hankoon menevä 5 metrin väylä kulkee noin 300 metriä paikan pohjoispuolella.
Puisen limisaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on 13,50 metriä ja suurin leveys 4,60 metriä. Hylky makaa kölillään tasaisella pohjalla eteläkaakko-pohjoisluode -suunnassa siten, että perä on lähempänä Skallotholmenin rantaa. Perä- ja keularanka ovat pystyssä ja melko hyväkuntoiset. Perärangassa on havaittavissa korrodoituneet peräsinhelat. Kaaret ovat sedimentin yläpuolisilta osiltaan hauraita ja virtauksien kuluttamia ja ne ovat siirtyilleet paikoiltaan. Styyrpuurin puolen kaaret nousevat pohjasta noin 45 cm ja paapuurin puolen noin 80-140 cm. Kaarivälit ovat noin 40-60 cm. Hylyn keskiosa on peittynyt hienojakoiseen sedimenttiin.
Alus on ollut tiililastissa. Tiiliä on eniten keskilaivassa paapuurin puolella, alkaen noin 5 metrin päässä perärangasta. Korkeimmillaan tiilikasa nousee noin 50 cm sedimentin yläpuolelle. Tiiliä on alueella, jonka laajuus on noin 2 x 3 metriä. Hylyssä on havaittu 2-3 kimpiastiaa.
Sijaintipaikalle on merkitty ankkurointipaikka vanhempiin merikarttoihin.
Hylky löytyi kesäkuussa 2004 Hangon kesäyliopiston järjestämässä viistokaikuharjoituksessa. Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki kohteelle tarkistussukelluksen 13.10.2006, jolloin kohdetta havainnoitiin silmämääräisesti ja kuvattiin. Videokuvan perusteella tehtiin luonnospiirros. Hylylle on tehty tarkastussukellus myös marraskuussa 2016. Hangon kesäyliopiston meriarkeologian kurssi sukelsi hylyllä toukokuussa 2018 ja poisti hylkyyn takertuneita kalaverkkoja. |
| metsakeskus.2470 |
78 |
Skallotholmen |
10002 |
12017 |
13193 |
11028 |
27000 |
290006.10700000 |
6638672.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2470 |
Sijaintipaikka on Hangon sisäsaariston itäosassa Tvärminnen luonnonsuojelualueella noin 50 metriä Skallotholmenin länsikärjen pohjoispuolella tasaisella mudan sekaisella hietapohjalla noin 7 metrin syvyydessä. Hankoon menevä 5 metrin väylä kulkee noin 300 metriä paikan pohjoispuolella.
Puisen limisaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on 13,50 metriä ja suurin leveys 4,60 metriä. Hylky makaa kölillään tasaisella pohjalla eteläkaakko-pohjoisluode -suunnassa siten, että perä on lähempänä Skallotholmenin rantaa. Perä- ja keularanka ovat pystyssä ja melko hyväkuntoiset. Perärangassa on havaittavissa korrodoituneet peräsinhelat. Kaaret ovat sedimentin yläpuolisilta osiltaan hauraita ja virtauksien kuluttamia ja ne ovat siirtyilleet paikoiltaan. Styyrpuurin puolen kaaret nousevat pohjasta noin 45 cm ja paapuurin puolen noin 80-140 cm. Kaarivälit ovat noin 40-60 cm. Hylyn keskiosa on peittynyt hienojakoiseen sedimenttiin.
Alus on ollut tiililastissa. Tiiliä on eniten keskilaivassa paapuurin puolella, alkaen noin 5 metrin päässä perärangasta. Korkeimmillaan tiilikasa nousee noin 50 cm sedimentin yläpuolelle. Tiiliä on alueella, jonka laajuus on noin 2 x 3 metriä. Hylyssä on havaittu 2-3 kimpiastiaa.
Sijaintipaikalle on merkitty ankkurointipaikka vanhempiin merikarttoihin.
Hylky löytyi kesäkuussa 2004 Hangon kesäyliopiston järjestämässä viistokaikuharjoituksessa. Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki kohteelle tarkistussukelluksen 13.10.2006, jolloin kohdetta havainnoitiin silmämääräisesti ja kuvattiin. Videokuvan perusteella tehtiin luonnospiirros. Hylylle on tehty tarkastussukellus myös marraskuussa 2016. Hangon kesäyliopiston meriarkeologian kurssi sukelsi hylyllä toukokuussa 2018 ja poisti hylkyyn takertuneita kalaverkkoja. |
| metsakeskus.2470 |
78 |
Skallotholmen |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
290006.10700000 |
6638672.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2470 |
Sijaintipaikka on Hangon sisäsaariston itäosassa Tvärminnen luonnonsuojelualueella noin 50 metriä Skallotholmenin länsikärjen pohjoispuolella tasaisella mudan sekaisella hietapohjalla noin 7 metrin syvyydessä. Hankoon menevä 5 metrin väylä kulkee noin 300 metriä paikan pohjoispuolella.
Puisen limisaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on 13,50 metriä ja suurin leveys 4,60 metriä. Hylky makaa kölillään tasaisella pohjalla eteläkaakko-pohjoisluode -suunnassa siten, että perä on lähempänä Skallotholmenin rantaa. Perä- ja keularanka ovat pystyssä ja melko hyväkuntoiset. Perärangassa on havaittavissa korrodoituneet peräsinhelat. Kaaret ovat sedimentin yläpuolisilta osiltaan hauraita ja virtauksien kuluttamia ja ne ovat siirtyilleet paikoiltaan. Styyrpuurin puolen kaaret nousevat pohjasta noin 45 cm ja paapuurin puolen noin 80-140 cm. Kaarivälit ovat noin 40-60 cm. Hylyn keskiosa on peittynyt hienojakoiseen sedimenttiin.
Alus on ollut tiililastissa. Tiiliä on eniten keskilaivassa paapuurin puolella, alkaen noin 5 metrin päässä perärangasta. Korkeimmillaan tiilikasa nousee noin 50 cm sedimentin yläpuolelle. Tiiliä on alueella, jonka laajuus on noin 2 x 3 metriä. Hylyssä on havaittu 2-3 kimpiastiaa.
Sijaintipaikalle on merkitty ankkurointipaikka vanhempiin merikarttoihin.
Hylky löytyi kesäkuussa 2004 Hangon kesäyliopiston järjestämässä viistokaikuharjoituksessa. Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki kohteelle tarkistussukelluksen 13.10.2006, jolloin kohdetta havainnoitiin silmämääräisesti ja kuvattiin. Videokuvan perusteella tehtiin luonnospiirros. Hylylle on tehty tarkastussukellus myös marraskuussa 2016. Hangon kesäyliopiston meriarkeologian kurssi sukelsi hylyllä toukokuussa 2018 ja poisti hylkyyn takertuneita kalaverkkoja. |
| metsakeskus.2472 |
286 |
Vekaranjärvi Muukonlahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
500840.64600000 |
6774745.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2472 |
Veneen hylky sijaitsee Vekaranjärven eteläosassa Muukonlahden itäreunalla noin "polvensyvyisessä" vedessä.
Polvensyvyisestä rantavedestä löytynyt veneen pohjaosa, jossa on nähtävissä puutappeja. Vene on hajonnut irrallisiksi laudoiksi, ja sen osia (kaaria) on tuotu rantaan. |
| metsakeskus.2472 |
286 |
Vekaranjärvi Muukonlahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
500840.64600000 |
6774745.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2472 |
Veneen hylky sijaitsee Vekaranjärven eteläosassa Muukonlahden itäreunalla noin "polvensyvyisessä" vedessä.
Polvensyvyisestä rantavedestä löytynyt veneen pohjaosa, jossa on nähtävissä puutappeja. Vene on hajonnut irrallisiksi laudoiksi, ja sen osia (kaaria) on tuotu rantaan. |
| metsakeskus.2473 |
78 |
Russarön luoteispuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
271482.57200000 |
6634017.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2473 |
Sijaintipaikka on Hankoniemen eteläkärjestä noin kolme kilometriä etelään ja Russaröstä luoteeseen Måsskärin suuntaan väylän eteläpuolella. Hylky on aluevalvontalain mukaisella suoja-alueella, jossa sukeltamiseen tarvitaan lupa Puolustusvoimilta/Suomenlahden Meripuolustusalueelta.
Puurunkoisen tasasaumaisen kaksimastoisen kauppa-aluksen noin 22 metriä pitkä hylky, joka on hyvin säilynyt. Hylky lepää pohjassa kölillään siten, että keula osoittaa luoteeseen. Kansi on paikoitellen hajonnut ja hylyn sisällä on runsaasti irrallisia puuosia. Keulapuu on katkennut ja etumasto on kaatunut hylyn styyrpuurin puolelle etuviistoon siten, että masto makaa kannen päällä. Perämasto on pystyssä, mutta kallistunut. Rikkoutuneen peräpeilin laudoitusta on pudonnut perän lähelle pohjaan. Keulan molemmilla puolilla pohjassa on suurikokoiset ankkurit. Myös styyrpuurin puolen partaalla on ankkuri. Kaikkiaan hylkyyn kuuluu viisi ankkuria. Parraslaita on pääsääntöisesti ehjä. Hylyn ympärillä on irrallisia rakenneosia ja takilan osia laajalla alueella. Aseistusta ei ole havaittu.
Merivoimat ilmoitti hylyn Museovirastolle kesäkuussa 2005. Kohde on ollut tunnettu jo aiemmin ja siitä on ilmeisesti kirjoitettu Turun Sanomissa 1970-luvulla käyttäen hylystä lempinimeä Lentävä hollantilainen.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö (Kokko, Paanasalo) teki tarkistussukelluksen hylylle 7.7.2005. Suomenlahden Hylkysukeltajat ry kävi kohteella kesällä 2006 valokuvaten ja videoiden hylkyä. Merenkulkulaitoksen Merikartoitusyksikkö havaitsi hylyn 2007 tehdyssä monikeilainluotauksessa ja toimitti havainnosta tiedon Museovirastolle. Myös Suomenlahden merivartiosto teki hylystä ilmoituksen Museovirastolle 2007.
Sukellusseura H2O ry teki hylyllä kajoamatonta dokumentointia Museoviraston luvalla 2008, 2009 ja 2010. Vuoden 2010 kenttätöihin osallistui laivanrakennuksen asiantuntijana Museoviraston H.Matikka. Leirin aikana meriarkeologian yksikkö kävi nostamassa H2O:n avulla hylystä kolme astiaa kohteen ajoituksen tarkentamiseksi. Tuolloin astioiden ajoituksesta ei kuitenkaan saatu selkeää tietoa. 2023 hollantilainen tutkija, arkeologi Michiel Bartels ajoitti astioita Museoviraston pyynnöstä kuvien perusteella. Sinivalkoinen posliininen teekuppi on ajalta 1725-1775. Englantilaisvalmisteinen muki on ajalta 1750-1800. Kiinalainen teekannu on ajalta 1725-1775. Bartelsin oletus on, että laiva upposi 1760 ja 1775 välillä. Aluksen lastista ei ole toistaiseksi tietoa. |
| metsakeskus.2473 |
78 |
Russarön luoteispuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
271482.57200000 |
6634017.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2473 |
Sijaintipaikka on Hankoniemen eteläkärjestä noin kolme kilometriä etelään ja Russaröstä luoteeseen Måsskärin suuntaan väylän eteläpuolella. Hylky on aluevalvontalain mukaisella suoja-alueella, jossa sukeltamiseen tarvitaan lupa Puolustusvoimilta/Suomenlahden Meripuolustusalueelta.
Puurunkoisen tasasaumaisen kaksimastoisen kauppa-aluksen noin 22 metriä pitkä hylky, joka on hyvin säilynyt. Hylky lepää pohjassa kölillään siten, että keula osoittaa luoteeseen. Kansi on paikoitellen hajonnut ja hylyn sisällä on runsaasti irrallisia puuosia. Keulapuu on katkennut ja etumasto on kaatunut hylyn styyrpuurin puolelle etuviistoon siten, että masto makaa kannen päällä. Perämasto on pystyssä, mutta kallistunut. Rikkoutuneen peräpeilin laudoitusta on pudonnut perän lähelle pohjaan. Keulan molemmilla puolilla pohjassa on suurikokoiset ankkurit. Myös styyrpuurin puolen partaalla on ankkuri. Kaikkiaan hylkyyn kuuluu viisi ankkuria. Parraslaita on pääsääntöisesti ehjä. Hylyn ympärillä on irrallisia rakenneosia ja takilan osia laajalla alueella. Aseistusta ei ole havaittu.
Merivoimat ilmoitti hylyn Museovirastolle kesäkuussa 2005. Kohde on ollut tunnettu jo aiemmin ja siitä on ilmeisesti kirjoitettu Turun Sanomissa 1970-luvulla käyttäen hylystä lempinimeä Lentävä hollantilainen.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö (Kokko, Paanasalo) teki tarkistussukelluksen hylylle 7.7.2005. Suomenlahden Hylkysukeltajat ry kävi kohteella kesällä 2006 valokuvaten ja videoiden hylkyä. Merenkulkulaitoksen Merikartoitusyksikkö havaitsi hylyn 2007 tehdyssä monikeilainluotauksessa ja toimitti havainnosta tiedon Museovirastolle. Myös Suomenlahden merivartiosto teki hylystä ilmoituksen Museovirastolle 2007.
Sukellusseura H2O ry teki hylyllä kajoamatonta dokumentointia Museoviraston luvalla 2008, 2009 ja 2010. Vuoden 2010 kenttätöihin osallistui laivanrakennuksen asiantuntijana Museoviraston H.Matikka. Leirin aikana meriarkeologian yksikkö kävi nostamassa H2O:n avulla hylystä kolme astiaa kohteen ajoituksen tarkentamiseksi. Tuolloin astioiden ajoituksesta ei kuitenkaan saatu selkeää tietoa. 2023 hollantilainen tutkija, arkeologi Michiel Bartels ajoitti astioita Museoviraston pyynnöstä kuvien perusteella. Sinivalkoinen posliininen teekuppi on ajalta 1725-1775. Englantilaisvalmisteinen muki on ajalta 1750-1800. Kiinalainen teekannu on ajalta 1725-1775. Bartelsin oletus on, että laiva upposi 1760 ja 1775 välillä. Aluksen lastista ei ole toistaiseksi tietoa. |
| metsakeskus.2473 |
78 |
Russarön luoteispuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
271482.57200000 |
6634017.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2473 |
Sijaintipaikka on Hankoniemen eteläkärjestä noin kolme kilometriä etelään ja Russaröstä luoteeseen Måsskärin suuntaan väylän eteläpuolella. Hylky on aluevalvontalain mukaisella suoja-alueella, jossa sukeltamiseen tarvitaan lupa Puolustusvoimilta/Suomenlahden Meripuolustusalueelta.
Puurunkoisen tasasaumaisen kaksimastoisen kauppa-aluksen noin 22 metriä pitkä hylky, joka on hyvin säilynyt. Hylky lepää pohjassa kölillään siten, että keula osoittaa luoteeseen. Kansi on paikoitellen hajonnut ja hylyn sisällä on runsaasti irrallisia puuosia. Keulapuu on katkennut ja etumasto on kaatunut hylyn styyrpuurin puolelle etuviistoon siten, että masto makaa kannen päällä. Perämasto on pystyssä, mutta kallistunut. Rikkoutuneen peräpeilin laudoitusta on pudonnut perän lähelle pohjaan. Keulan molemmilla puolilla pohjassa on suurikokoiset ankkurit. Myös styyrpuurin puolen partaalla on ankkuri. Kaikkiaan hylkyyn kuuluu viisi ankkuria. Parraslaita on pääsääntöisesti ehjä. Hylyn ympärillä on irrallisia rakenneosia ja takilan osia laajalla alueella. Aseistusta ei ole havaittu.
Merivoimat ilmoitti hylyn Museovirastolle kesäkuussa 2005. Kohde on ollut tunnettu jo aiemmin ja siitä on ilmeisesti kirjoitettu Turun Sanomissa 1970-luvulla käyttäen hylystä lempinimeä Lentävä hollantilainen.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö (Kokko, Paanasalo) teki tarkistussukelluksen hylylle 7.7.2005. Suomenlahden Hylkysukeltajat ry kävi kohteella kesällä 2006 valokuvaten ja videoiden hylkyä. Merenkulkulaitoksen Merikartoitusyksikkö havaitsi hylyn 2007 tehdyssä monikeilainluotauksessa ja toimitti havainnosta tiedon Museovirastolle. Myös Suomenlahden merivartiosto teki hylystä ilmoituksen Museovirastolle 2007.
Sukellusseura H2O ry teki hylyllä kajoamatonta dokumentointia Museoviraston luvalla 2008, 2009 ja 2010. Vuoden 2010 kenttätöihin osallistui laivanrakennuksen asiantuntijana Museoviraston H.Matikka. Leirin aikana meriarkeologian yksikkö kävi nostamassa H2O:n avulla hylystä kolme astiaa kohteen ajoituksen tarkentamiseksi. Tuolloin astioiden ajoituksesta ei kuitenkaan saatu selkeää tietoa. 2023 hollantilainen tutkija, arkeologi Michiel Bartels ajoitti astioita Museoviraston pyynnöstä kuvien perusteella. Sinivalkoinen posliininen teekuppi on ajalta 1725-1775. Englantilaisvalmisteinen muki on ajalta 1750-1800. Kiinalainen teekannu on ajalta 1725-1775. Bartelsin oletus on, että laiva upposi 1760 ja 1775 välillä. Aluksen lastista ei ole toistaiseksi tietoa. |
| metsakeskus.2477 |
710 |
Engelsmansbrotten 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
313171.00000000 |
6636380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2477 |
Sijaintipaikka on Jussaröstä noin 5 km itään, nk. Engelsmansbrottenin Länsikarin pohjoispuolella 27 metrin syvyydessä.
Paikalla on puurunkoisen purjelaivan hylyn keulaosa, jossa on ankkuripeli paikoillaan. 5,5 m pitkästä ankkuripelistä lähtee kaksi ankkurikettinkiä, jotka ovat yli sadan metrin mittaiset ja kulkevat meren pohjassa keulaosasta etelään päin. Kettinkien päättymiskohdassa on hylkytavaraa, mm. takilan osia sekä mastonkappaleita esseleineen. Keulaosasta itäkaakkoon olevalta karikolta löytyi myös hylkytavaraa, mm. mahdollinen ankkurin tukki.
Engelsmansbrottenin aluetta on kartoitettu useana vuonna 2000- ja 2010-luvuilla muun muassa sukellusseurojen H2O ja Kupla toimesta. Myös muut tahot ovat tehneet viistokaikuluotauksia alueella, ja ainakin kuusi erillistä hylyn osaa on havaittu (ks. muinaisjäännösrekisterin kohteet 100022184 ja 1000027949). Kerrotaan, että Engelsmansbrottenin alueelle on haaksirikkoutunut englantilainen kauppalaiva. Alueeseen on yhdistetty myös venäläisen sotalaivan, priki Fenixin haaksirikko 1831. Metallinen kyltti, jossa on nimi Fenix on löytynyt Jussarön itäpuolelta (ks. muinaisjäännösrekisterin kohde 1489), mutta kyltin löytöpaikka tuntuu olevan melko kaukana Engelsmansbrottenin alueella olevista hylyn osista. |
| metsakeskus.2477 |
710 |
Engelsmansbrotten 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
313171.00000000 |
6636380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2477 |
Sijaintipaikka on Jussaröstä noin 5 km itään, nk. Engelsmansbrottenin Länsikarin pohjoispuolella 27 metrin syvyydessä.
Paikalla on puurunkoisen purjelaivan hylyn keulaosa, jossa on ankkuripeli paikoillaan. 5,5 m pitkästä ankkuripelistä lähtee kaksi ankkurikettinkiä, jotka ovat yli sadan metrin mittaiset ja kulkevat meren pohjassa keulaosasta etelään päin. Kettinkien päättymiskohdassa on hylkytavaraa, mm. takilan osia sekä mastonkappaleita esseleineen. Keulaosasta itäkaakkoon olevalta karikolta löytyi myös hylkytavaraa, mm. mahdollinen ankkurin tukki.
Engelsmansbrottenin aluetta on kartoitettu useana vuonna 2000- ja 2010-luvuilla muun muassa sukellusseurojen H2O ja Kupla toimesta. Myös muut tahot ovat tehneet viistokaikuluotauksia alueella, ja ainakin kuusi erillistä hylyn osaa on havaittu (ks. muinaisjäännösrekisterin kohteet 100022184 ja 1000027949). Kerrotaan, että Engelsmansbrottenin alueelle on haaksirikkoutunut englantilainen kauppalaiva. Alueeseen on yhdistetty myös venäläisen sotalaivan, priki Fenixin haaksirikko 1831. Metallinen kyltti, jossa on nimi Fenix on löytynyt Jussarön itäpuolelta (ks. muinaisjäännösrekisterin kohde 1489), mutta kyltin löytöpaikka tuntuu olevan melko kaukana Engelsmansbrottenin alueella olevista hylyn osista. |
| metsakeskus.2478 |
905 |
Svartön länsipuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
227602.51000000 |
7003113.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2478 |
Sijaintipaikka on Vaasan Eteläisellä kaupunginlahdella, Svartön -niemen länsipuolella.
Paikalla on noin 20 metriä pitkä ja 5 metriä leveä puisen aluksen pohjaosa. Museoviraston Vaasan toimipiste lähetti meriarkeologian yksikköön kopion Vasabladetin artikkelista, joka julkaistiin 29.7.2006. Artikkelissa harrastajasukeltajat kertovat hylystä, josta he olivat saaneet vihjeen. Samassa lehdessä kerrotaan 1.8.2006, että paikalliset asukkaat arvelevat hylyn olleen paikallaan ainakin yli 75 vuotta. Asukkaat ovat puhuneet vanhasta proomusta, joka on ehkä ollut lastattu tiilillä. Sundomissa on ollut 1800-1900 -lukujen vaihteessa tiilitehdas. Hylyn alkuperästä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki tarkastussukelluksen kohteelle syksyllä 2006. Tarkastuksessa hylyn havaittiin olevan tasapohjaisen matalakulkuisen proomun pohjaosa. Hylyn rakenteiden välistä löytyi ruskean lasipullon palasia, jotka saattavat liittyä hylkyyn ja jotka voidaan karkeasti ajoittaa 1800-luvun puoliväliin. Vaasan merimuseon tiedon mukaan läheisestä satamasta, jota ennen kutsuttiin vuorolaivasatamaksi, kuljetettiin matalakulkuisilla aluksilla sekä matkustajia että tarvikkeita, mm. polttopuita, Vaasan kalarantaan. Hylky saattaa myös liittyä proomuliikenteeseen Kaupunginselältä Vanhaan Vaasaan ennen kaupungin paloa 1852, minkä jälkeen kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalle. Laivoista tyhjennettiin lasti matalakulkuisiin proomuihin, joilla lasti vietiin perille mataloituneella vesialueella. |
| metsakeskus.2478 |
905 |
Svartön länsipuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
227602.51000000 |
7003113.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2478 |
Sijaintipaikka on Vaasan Eteläisellä kaupunginlahdella, Svartön -niemen länsipuolella.
Paikalla on noin 20 metriä pitkä ja 5 metriä leveä puisen aluksen pohjaosa. Museoviraston Vaasan toimipiste lähetti meriarkeologian yksikköön kopion Vasabladetin artikkelista, joka julkaistiin 29.7.2006. Artikkelissa harrastajasukeltajat kertovat hylystä, josta he olivat saaneet vihjeen. Samassa lehdessä kerrotaan 1.8.2006, että paikalliset asukkaat arvelevat hylyn olleen paikallaan ainakin yli 75 vuotta. Asukkaat ovat puhuneet vanhasta proomusta, joka on ehkä ollut lastattu tiilillä. Sundomissa on ollut 1800-1900 -lukujen vaihteessa tiilitehdas. Hylyn alkuperästä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki tarkastussukelluksen kohteelle syksyllä 2006. Tarkastuksessa hylyn havaittiin olevan tasapohjaisen matalakulkuisen proomun pohjaosa. Hylyn rakenteiden välistä löytyi ruskean lasipullon palasia, jotka saattavat liittyä hylkyyn ja jotka voidaan karkeasti ajoittaa 1800-luvun puoliväliin. Vaasan merimuseon tiedon mukaan läheisestä satamasta, jota ennen kutsuttiin vuorolaivasatamaksi, kuljetettiin matalakulkuisilla aluksilla sekä matkustajia että tarvikkeita, mm. polttopuita, Vaasan kalarantaan. Hylky saattaa myös liittyä proomuliikenteeseen Kaupunginselältä Vanhaan Vaasaan ennen kaupungin paloa 1852, minkä jälkeen kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalle. Laivoista tyhjennettiin lasti matalakulkuisiin proomuihin, joilla lasti vietiin perille mataloituneella vesialueella. |
| metsakeskus.2480 |
576 |
Kelvenne |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
417705.97600000 |
6801240.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2480 |
Hylky on Päijänteessä Padasjoen kirkolta noin kymmenen kilometriä itäkaakkoon Kelvenne -saaren eteläosan itäreunalla olevassa lahdessa, kaislikon reunassa noin 10 metrin päässä rantaviivasta.
Kyseessä on limisaumaisen puualuksen hylky, joka on 19,7 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä. Hylystä on jäljellä pohja sekä molempien kylkien alaosat. Oletettu keula on kaislikkoon päin. Ylimmät laitalaudat puuttuvat molemmilta puolilta, laitojen suurin korkeus pohjasta mitattuna on noin 25-30 cm. Kylkilaudat ovat 19 cm leveitä ja 2 cm paksuja. Hylyssä on nähtävissä sekä puutappien että rautanaulojen jäänteitä. Puutappien halkaisijaksi on mitattu 3 cm, rautanaulojen 1 cm. Kaaret ovat 9-10 cm paksuja ja keskimäärin 30 cm:n etäisyydellä toisistaan. Oletetun perärangan paksuus on noin 35 cm. Alus vaikuttaa olleen avonainen kuljetusalus. Hylyssä tai sen lähiympäristössä ei tarkastussukelluksella havaittu irtoesineitä.
Löytäjä havaitsi hylyn veden pinnalta käsin ollessaan heinäkuussa 2006 liikkeellä höyryaluksellaan. Museovirasto teki tarkistuskäynnin hylylle 2009. |
| metsakeskus.2480 |
576 |
Kelvenne |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
417705.97600000 |
6801240.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2480 |
Hylky on Päijänteessä Padasjoen kirkolta noin kymmenen kilometriä itäkaakkoon Kelvenne -saaren eteläosan itäreunalla olevassa lahdessa, kaislikon reunassa noin 10 metrin päässä rantaviivasta.
Kyseessä on limisaumaisen puualuksen hylky, joka on 19,7 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä. Hylystä on jäljellä pohja sekä molempien kylkien alaosat. Oletettu keula on kaislikkoon päin. Ylimmät laitalaudat puuttuvat molemmilta puolilta, laitojen suurin korkeus pohjasta mitattuna on noin 25-30 cm. Kylkilaudat ovat 19 cm leveitä ja 2 cm paksuja. Hylyssä on nähtävissä sekä puutappien että rautanaulojen jäänteitä. Puutappien halkaisijaksi on mitattu 3 cm, rautanaulojen 1 cm. Kaaret ovat 9-10 cm paksuja ja keskimäärin 30 cm:n etäisyydellä toisistaan. Oletetun perärangan paksuus on noin 35 cm. Alus vaikuttaa olleen avonainen kuljetusalus. Hylyssä tai sen lähiympäristössä ei tarkastussukelluksella havaittu irtoesineitä.
Löytäjä havaitsi hylyn veden pinnalta käsin ollessaan heinäkuussa 2006 liikkeellä höyryaluksellaan. Museovirasto teki tarkistuskäynnin hylylle 2009. |
| metsakeskus.2490 |
257 |
Kasuunihylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
376602.27300000 |
6642709.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2490 |
Hylky sijaitsee Kirkkonummen vesialueen itäosassa ulkomerellä aluevesirajan tuntumassa.
Kyseessä on puurunkoisen tasasaumaisen kolmimastoisen purjelaivan hylky, jonka pituus on noin 30,2 metriä ja suurin leveys 8 metriä sekä tykkipartaan luona 6,85 metriä. Hylky on rungoltaan hyvin säilynyt ja se lepää pohjassa kölillään. Kyljet ovat pystyssä ja kansi on ehjä. Etu-, iso- ja perämaston alinta osaa on jäljellä. Keulapuomi oli paikoillaan, kun hylky löytyi, mutta se on irronnut paikoiltaan vuonna 2011. Hylyssä on havaittu kuusi tykkiä ja 12 tykkiporttia, jotka sijaitsevat samalla kannella. Hylky on todennäköisesti 1700-luvun pienehkö sotalaiva.
Hylky löytyi Merenkulkulaitoksen (merenmittausalus Suunta) tekemässä monikeilainluotauksessa 2002 ja myös Suomenlahden merivartiosto on tehnyt hylystä löytöilmoituksen Museovirastolle 2004. Badewanne -ryhmä on valokuvannut ja videoinut hylkyä muun muassa vuosina 2003, 2005, 2006, 2008, 2011, 2018-2020 tuottaen myös 3D-mallinnuksia (ks. Badewannen raportti 2021 liitteissä).
Hylky tarkastettiin 17.6.2011 Badewannen ja Museoviraston yhteistyössä. Hylyn kannelta nostettiin aseen osia: puinen tukki, liipasinkaari ja kolme metallin katkelmaa. Esinenostojen tarkoituksena oli edesauttaa hylyn identifiointia, mutta laivan taustaa ja nimeä ei ole vielä selvitetty. Alustavan asiantuntija-arvion (Jyri Paulaharju) mukaan ase on englantilaista mallia ajoittuen 1700-luvun lopusta 1800-luvun alkuun. Tarkastuksessa havaittiin laitonta kajoamista muinaisjäännökseen. Samanlaisia havaintoja tehtiin syyskuussa 2011. Laivakellon havaittiin pudonneen aluksen ruumaan ja hylyn rakenteita oli romahtanut. Museovirasto teki asiasta tutkintapyynnön poliisille, mutta tekijästä ei saatu tietoa. Laivakello pelastusnostettiin syyskuussa 2011. Noston suoritti Suomenlahden merivartiosto Museoviraston pyynnöstä ja ohjeistuksella. |
| metsakeskus.2490 |
257 |
Kasuunihylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
376602.27300000 |
6642709.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2490 |
Hylky sijaitsee Kirkkonummen vesialueen itäosassa ulkomerellä aluevesirajan tuntumassa.
Kyseessä on puurunkoisen tasasaumaisen kolmimastoisen purjelaivan hylky, jonka pituus on noin 30,2 metriä ja suurin leveys 8 metriä sekä tykkipartaan luona 6,85 metriä. Hylky on rungoltaan hyvin säilynyt ja se lepää pohjassa kölillään. Kyljet ovat pystyssä ja kansi on ehjä. Etu-, iso- ja perämaston alinta osaa on jäljellä. Keulapuomi oli paikoillaan, kun hylky löytyi, mutta se on irronnut paikoiltaan vuonna 2011. Hylyssä on havaittu kuusi tykkiä ja 12 tykkiporttia, jotka sijaitsevat samalla kannella. Hylky on todennäköisesti 1700-luvun pienehkö sotalaiva.
Hylky löytyi Merenkulkulaitoksen (merenmittausalus Suunta) tekemässä monikeilainluotauksessa 2002 ja myös Suomenlahden merivartiosto on tehnyt hylystä löytöilmoituksen Museovirastolle 2004. Badewanne -ryhmä on valokuvannut ja videoinut hylkyä muun muassa vuosina 2003, 2005, 2006, 2008, 2011, 2018-2020 tuottaen myös 3D-mallinnuksia (ks. Badewannen raportti 2021 liitteissä).
Hylky tarkastettiin 17.6.2011 Badewannen ja Museoviraston yhteistyössä. Hylyn kannelta nostettiin aseen osia: puinen tukki, liipasinkaari ja kolme metallin katkelmaa. Esinenostojen tarkoituksena oli edesauttaa hylyn identifiointia, mutta laivan taustaa ja nimeä ei ole vielä selvitetty. Alustavan asiantuntija-arvion (Jyri Paulaharju) mukaan ase on englantilaista mallia ajoittuen 1700-luvun lopusta 1800-luvun alkuun. Tarkastuksessa havaittiin laitonta kajoamista muinaisjäännökseen. Samanlaisia havaintoja tehtiin syyskuussa 2011. Laivakellon havaittiin pudonneen aluksen ruumaan ja hylyn rakenteita oli romahtanut. Museovirasto teki asiasta tutkintapyynnön poliisille, mutta tekijästä ei saatu tietoa. Laivakello pelastusnostettiin syyskuussa 2011. Noston suoritti Suomenlahden merivartiosto Museoviraston pyynnöstä ja ohjeistuksella. |
| metsakeskus.2492 |
484 |
Haminaholma 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
212274.27000000 |
6857862.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2492 |
Sijaintipaikka on Merikarvian vesialueen etelärajalla, Haminaholma-saaren itärannalla loivassa rinteessä pehmeällä mutapohjalla 2-5 metrin syvyydessä.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 21 metriä ja leveys noin 6 metriä. Hylky makaa pohjassa siten, että keula on rantaan päin. Alus on ollut rakennettu tasasaumaiseksi ja kannelliseksi, ja siinä on ollut peräpeili. Peräsin ei ole havaittavissa. Keula on osittain haljennut auki ja keularanka on kaatunut ulospäin. Keula- ja peräkansi nousevat pääkannesta noin 50 cm ja niiden laudoitusta on irronnut. Pääkannessa on iso avonainen ruumanluukku, jossa on matalat kehykset. Partaan korkeus on arviolta 20 - 30 cm. Partaassa on runsaasti valuma-aukkoja. Ilmoittaja Seppo Salosen mukaan alus on mahdollisesti ollut yhdellä mastolla ja raakapurjeella varustettu proomu.
Haminaholma on toiminut puutavaran lastauspaikkana 1800-luvulta 1900-luvun alkupuolelle saakka. Saaren itäpuolella on ollut rannan suuntainen satoja metrejä pitkä puinen laituri, johon alukset ovat kiinnittyneet. Laituripaalutus on edelleen näkyvissä. Talvisin puutavaraa tuotiin jäätä pitkin ja avoveden aikana ilmeisesti proomuilla. Proomujen jäännöksiä on havaittu myös saaren pohjoisrannalla. |
| metsakeskus.2497 |
285 |
Kantasatama Kotkanlahti |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
498120.07500000 |
6703896.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2497 |
Sijaintipaikka on Kotkansaaren pohjoisosan itäpuolella Kantasatamassa, Tiutisen saaren ja 10 metrin väylän länsipuolella.
Paikalla on näkynyt viistokaikuluotauskuvassa puurakenteisen hylyn jäänteiden keskittymä noin 10 x 7 metrin alueella. Havainto tehtiin 2006, kun Loxus Technologies Oy kartoitti meren pohjaa Kotkan Sataman tilauksesta. |
| metsakeskus.2497 |
285 |
Kantasatama Kotkanlahti |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
498120.07500000 |
6703896.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2497 |
Sijaintipaikka on Kotkansaaren pohjoisosan itäpuolella Kantasatamassa, Tiutisen saaren ja 10 metrin väylän länsipuolella.
Paikalla on näkynyt viistokaikuluotauskuvassa puurakenteisen hylyn jäänteiden keskittymä noin 10 x 7 metrin alueella. Havainto tehtiin 2006, kun Loxus Technologies Oy kartoitti meren pohjaa Kotkan Sataman tilauksesta. |
| metsakeskus.2501 |
-1 |
Ulf Jarl |
10007 |
12017 |
13000 |
11028 |
27000 |
442850.58900000 |
6648686.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2501 |
Hylky sijaitsee avomerellä Porvoon edustalla hieman aluevesirajan ulkopuolella perä noin 40 metrin syvyydessä, keula noin 60 metrin syvyydessä jyrkässä länteen viettävässä kalliorinteessä.
Kyseessä on rahtilaivan hylky, jonka pituus on noin 67 metriä ja leveys noin 9 metriä. Hylyn korkeus pohjan tasosta on 7-10 metriä. Lastiruumassa on laatikkolautoja ja vaneria. Komentosillan oikealla puolella on telineillään laivavene. Aluksen potkuri ja peräsin ovat paikoillaan.
Hylky löytyi Merenkulkulaitoksen tekemässä monikeilainluotauksessa 2005. Jussi Kaasisen sukeltajaryhmä videokuvasi ja valokuvasi hylkyä 2007. Ryhmä identifioi hylyn norjalaiseksi höyrylaiva Ulf Jarliksi, joka upposi 21.9.1924 ajettuaan miinaan. |
| metsakeskus.2501 |
-1 |
Ulf Jarl |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
442850.58900000 |
6648686.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2501 |
Hylky sijaitsee avomerellä Porvoon edustalla hieman aluevesirajan ulkopuolella perä noin 40 metrin syvyydessä, keula noin 60 metrin syvyydessä jyrkässä länteen viettävässä kalliorinteessä.
Kyseessä on rahtilaivan hylky, jonka pituus on noin 67 metriä ja leveys noin 9 metriä. Hylyn korkeus pohjan tasosta on 7-10 metriä. Lastiruumassa on laatikkolautoja ja vaneria. Komentosillan oikealla puolella on telineillään laivavene. Aluksen potkuri ja peräsin ovat paikoillaan.
Hylky löytyi Merenkulkulaitoksen tekemässä monikeilainluotauksessa 2005. Jussi Kaasisen sukeltajaryhmä videokuvasi ja valokuvasi hylkyä 2007. Ryhmä identifioi hylyn norjalaiseksi höyrylaiva Ulf Jarliksi, joka upposi 21.9.1924 ajettuaan miinaan. |
| metsakeskus.2503 |
851 |
Kataja |
10001 |
12017 |
13000 |
11028 |
27000 |
370185.29200000 |
7290487.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2503 |
Löytöpaikka sijaitsee Röyttästä etelään Kataja-saaren itäpuolella, alle 30 metriä väyläalueen ulkoreunasta.
Kyseessä on viistokaikuluotauksessa 2005 havaittu noin 8 x 35 metrin kokoinen rakenne, joka on mahdollisesti aluksen kansi- tai pohjaosa. Rakenne kohoaa pohjasta noin 0,5 metriä. Viistokaikukartoitusta tehtiin Merenkulkulaitoksen tilaamana työnä liittyen väylätöihin.
Kohdetta yritettiin paikantaa 2007 osana Metsähallituksen, Oulun yliopiston ja Museoviraston järjestämää kurssia Perämeri biologisena ja kulttuurisena tutkimuskohteena. Kohdetta ei onnistuttu paikantamaan. |
| metsakeskus.2503 |
851 |
Kataja |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
370185.29200000 |
7290487.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2503 |
Löytöpaikka sijaitsee Röyttästä etelään Kataja-saaren itäpuolella, alle 30 metriä väyläalueen ulkoreunasta.
Kyseessä on viistokaikuluotauksessa 2005 havaittu noin 8 x 35 metrin kokoinen rakenne, joka on mahdollisesti aluksen kansi- tai pohjaosa. Rakenne kohoaa pohjasta noin 0,5 metriä. Viistokaikukartoitusta tehtiin Merenkulkulaitoksen tilaamana työnä liittyen väylätöihin.
Kohdetta yritettiin paikantaa 2007 osana Metsähallituksen, Oulun yliopiston ja Museoviraston järjestämää kurssia Perämeri biologisena ja kulttuurisena tutkimuskohteena. Kohdetta ei onnistuttu paikantamaan. |
| metsakeskus.2507 |
285 |
Kilpisaari 2 |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
516284.85600000 |
6682564.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2507 |
Sijaintipaikka on Kotkan Haapasaaresta itään olevan Kilpisaaren länsirannalla noin 10 metrin syvyydessä. Paikkatieto on epäselvä.
Mahdollinen hylky. Suomen merimuseon vanhassa hylkyluettelossa (tekoaika ei tiedossa) mainitaan hylky Kotkan Kilpisaaren luona koordinaatteineen, jotka kkj-systeemissä sijoittavat kohteen Kilpisaaren länsirannan luo. Tekstissä hylyn oletetaan olevan hinaaja Puhos, joka upposi 1969. Hylyt.netissä Puhos sijoitetaan kuitenkin tästä itäänpäin olevan Koivuluodon luo, johon on myös merikartassa merkitty hylky.
Suomen meriarkeologinen seura ry yritti paikantaa hylkyä 2023. Hylkyä ei havaittu. |
| metsakeskus.2507 |
285 |
Kilpisaari 2 |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
516284.85600000 |
6682564.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2507 |
Sijaintipaikka on Kotkan Haapasaaresta itään olevan Kilpisaaren länsirannalla noin 10 metrin syvyydessä. Paikkatieto on epäselvä.
Mahdollinen hylky. Suomen merimuseon vanhassa hylkyluettelossa (tekoaika ei tiedossa) mainitaan hylky Kotkan Kilpisaaren luona koordinaatteineen, jotka kkj-systeemissä sijoittavat kohteen Kilpisaaren länsirannan luo. Tekstissä hylyn oletetaan olevan hinaaja Puhos, joka upposi 1969. Hylyt.netissä Puhos sijoitetaan kuitenkin tästä itäänpäin olevan Koivuluodon luo, johon on myös merikartassa merkitty hylky.
Suomen meriarkeologinen seura ry yritti paikantaa hylkyä 2023. Hylkyä ei havaittu. |
| metsakeskus.2508 |
272 |
Mathilda |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
328401.64400000 |
7109105.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2508 |
Sijaintipaikka on Lohtajanselällä Vattajanniemen itäpuolella Välimatalasta eteläkaakkoon.
Paikalla kerrotaan olevan pohjahiekkaan painunut puisen laivan pohja.
Hylyn oletetaan olevan turkulainen kuunari Mathilda. Alus haaksirikkoutui lokakuussa 1867. Lastina oli veistettyjä parruja. Laivuri J. Bergroth ja miehistö pelastuivat haaksirikosta. Kokkolalainen Markku Kääntä on löytänyt haaksirikkotiedon arkistolähteistä.
Kohdetta etsittiin Museoviraston vuoden 2021 kenttätöissä viistokaikuluotaamalla laajoja alueita Välimatalan ympäristössä, mutta itse hylkyä ei havaittu. |
| metsakeskus.2508 |
272 |
Mathilda |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
328401.64400000 |
7109105.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2508 |
Sijaintipaikka on Lohtajanselällä Vattajanniemen itäpuolella Välimatalasta eteläkaakkoon.
Paikalla kerrotaan olevan pohjahiekkaan painunut puisen laivan pohja.
Hylyn oletetaan olevan turkulainen kuunari Mathilda. Alus haaksirikkoutui lokakuussa 1867. Lastina oli veistettyjä parruja. Laivuri J. Bergroth ja miehistö pelastuivat haaksirikosta. Kokkolalainen Markku Kääntä on löytänyt haaksirikkotiedon arkistolähteistä.
Kohdetta etsittiin Museoviraston vuoden 2021 kenttätöissä viistokaikuluotaamalla laajoja alueita Välimatalan ympäristössä, mutta itse hylkyä ei havaittu. |
| metsakeskus.2509 |
545 |
Klobbskatan |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
208267.57800000 |
6927418.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2509 |
Kohde sijaitsee Pjelaxfjärdenin itärannalla Klobbskatanin edustalla matalassa rantavedessä.
Paikalla on noin 20 metriä pitkä limisaumaisen aluksen hylky, joka on paljolti pohjamudan peitossa. Aluksesta on jäljellä pohjaosan kaaria ja laudoitusta. Kaaret ovat melko harvassa ja kaarien leveys on noin 20 cm. Pohjalautojen leveys on noin 30 cm. Hylystä irronneita osia on ajautunut maihin. Hylyn lähellä on ruopattu, mutta ruoppauksessa kohde on huomioitu eikä sitä ole rikottu.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki tarkistuskäynnin kohteelle syksyllä 2006. Hylky arvioitiin rauhoitetuksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.2509 |
545 |
Klobbskatan |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
208267.57800000 |
6927418.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2509 |
Kohde sijaitsee Pjelaxfjärdenin itärannalla Klobbskatanin edustalla matalassa rantavedessä.
Paikalla on noin 20 metriä pitkä limisaumaisen aluksen hylky, joka on paljolti pohjamudan peitossa. Aluksesta on jäljellä pohjaosan kaaria ja laudoitusta. Kaaret ovat melko harvassa ja kaarien leveys on noin 20 cm. Pohjalautojen leveys on noin 30 cm. Hylystä irronneita osia on ajautunut maihin. Hylyn lähellä on ruopattu, mutta ruoppauksessa kohde on huomioitu eikä sitä ole rikottu.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki tarkistuskäynnin kohteelle syksyllä 2006. Hylky arvioitiin rauhoitetuksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.2511 |
545 |
Rörgrundsvikenin maahylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
206788.17100000 |
6928238.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2511 |
Kohde sijaitsee Pjelaxfjärdenin pohjoisosan länsirannalla Rörgrundsvikenin länsipuolella, kaislikossa noin 200 metriä Rörgrundsvikenin nykyisestä (2006) rantaviivasta.
Kaislikkoon kuivalle maalle jäänyt puuhylky tai puuhylyn osia. |
| metsakeskus.2511 |
545 |
Rörgrundsvikenin maahylky |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
206788.17100000 |
6928238.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2511 |
Kohde sijaitsee Pjelaxfjärdenin pohjoisosan länsirannalla Rörgrundsvikenin länsipuolella, kaislikossa noin 200 metriä Rörgrundsvikenin nykyisestä (2006) rantaviivasta.
Kaislikkoon kuivalle maalle jäänyt puuhylky tai puuhylyn osia. |
| metsakeskus.2512 |
286 |
Pessankoski |
10007 |
12017 |
13000 |
11033 |
27000 |
482401.16000000 |
6753842.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2512 |
Sijaintipaikka on Kymijoessa Kouvolan keskustasta pohjoiseen, Kuusaanlammen pohjoispuolella olevan Lappakosken alapuolella olevassa syvänteessä, joen keskiviivan itäpuolella. Paikkatieto on epävarma.
Arkistolähteistä (Kymin Lauttausyhdistyksen johtokunnan pöytäkirja) tiedetään, että höyrykäyttöinen uitossa käytetty ponttoonivarppaaja Pessankoski, joka oli rakennettu Heinolan konepajalla 1910, oli uponneena 1916 marraskuussa. Uittomiehet ovat kertoneet, että alus varpattiin ylös Lappakoskesta perä edellä. Kerran varppisinkki katkesi ja alus upposi syvänteen paksuun liejuun. Hylyn nostamista suunniteltiin, mutta ilmeisesti suunnitelma ei toteutunut. Timo Lehmunen on haastatellut useita henkilöitä, joiden tiedot ja käsitykset Pessakosken kohtalosta ja Lappakosken alapuolella mahdollisesti olevasta hylystä ovat vaihtelevia. |
| metsakeskus.2512 |
286 |
Pessankoski |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
482401.16000000 |
6753842.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2512 |
Sijaintipaikka on Kymijoessa Kouvolan keskustasta pohjoiseen, Kuusaanlammen pohjoispuolella olevan Lappakosken alapuolella olevassa syvänteessä, joen keskiviivan itäpuolella. Paikkatieto on epävarma.
Arkistolähteistä (Kymin Lauttausyhdistyksen johtokunnan pöytäkirja) tiedetään, että höyrykäyttöinen uitossa käytetty ponttoonivarppaaja Pessankoski, joka oli rakennettu Heinolan konepajalla 1910, oli uponneena 1916 marraskuussa. Uittomiehet ovat kertoneet, että alus varpattiin ylös Lappakoskesta perä edellä. Kerran varppisinkki katkesi ja alus upposi syvänteen paksuun liejuun. Hylyn nostamista suunniteltiin, mutta ilmeisesti suunnitelma ei toteutunut. Timo Lehmunen on haastatellut useita henkilöitä, joiden tiedot ja käsitykset Pessakosken kohtalosta ja Lappakosken alapuolella mahdollisesti olevasta hylystä ovat vaihtelevia. |
| metsakeskus.2513 |
322 |
Marskäret |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
253251.81700000 |
6649412.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2513 |
Sijaintipaikka on Kemiönsaaren saaristossa Hiittisistä itäkoilliseen, Marskäretin saaren rantavedessä mutapohjalla 0,5 - 1,5 metrin syvyydessä, Marskäretin ja Bärsskäretin välisessä salmessa.
Huonokuntoinen puualuksen hylky, jonka pituus on 8 - 10 metriä ja leveys noin 3 metriä. Kohde on ruotomainen hylky; kölilinjan molemmin puolin on havaittavissa noin 6 - 7 kaarta. Ympärillä on irrallisia rakenneosia. Kaarten päällä on isohkoja luonnonkiviä. Hylyssä on myös neliönmuotoisia tiiliä.
Hylky havaittiin sattumalta kesällä 2004, kun kohteen ilmoittaja oli kiinnittymässä veneellä Marskäretin ja Bärsskäretin väliseen salmeen. Kirkkaan veden aikana hylky on havaittavissa rantavedessä pinnalta käsin. Suomen meriarkeologinen seura ry kuvasi ja 3D-mallinsi hylyn 2024. |
| metsakeskus.2513 |
322 |
Marskäret |
10002 |
12017 |
13193 |
11010 |
27000 |
253251.81700000 |
6649412.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2513 |
Sijaintipaikka on Kemiönsaaren saaristossa Hiittisistä itäkoilliseen, Marskäretin saaren rantavedessä mutapohjalla 0,5 - 1,5 metrin syvyydessä, Marskäretin ja Bärsskäretin välisessä salmessa.
Huonokuntoinen puualuksen hylky, jonka pituus on 8 - 10 metriä ja leveys noin 3 metriä. Kohde on ruotomainen hylky; kölilinjan molemmin puolin on havaittavissa noin 6 - 7 kaarta. Ympärillä on irrallisia rakenneosia. Kaarten päällä on isohkoja luonnonkiviä. Hylyssä on myös neliönmuotoisia tiiliä.
Hylky havaittiin sattumalta kesällä 2004, kun kohteen ilmoittaja oli kiinnittymässä veneellä Marskäretin ja Bärsskäretin väliseen salmeen. Kirkkaan veden aikana hylky on havaittavissa rantavedessä pinnalta käsin. Suomen meriarkeologinen seura ry kuvasi ja 3D-mallinsi hylyn 2024. |
| metsakeskus.2513 |
322 |
Marskäret |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
253251.81700000 |
6649412.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2513 |
Sijaintipaikka on Kemiönsaaren saaristossa Hiittisistä itäkoilliseen, Marskäretin saaren rantavedessä mutapohjalla 0,5 - 1,5 metrin syvyydessä, Marskäretin ja Bärsskäretin välisessä salmessa.
Huonokuntoinen puualuksen hylky, jonka pituus on 8 - 10 metriä ja leveys noin 3 metriä. Kohde on ruotomainen hylky; kölilinjan molemmin puolin on havaittavissa noin 6 - 7 kaarta. Ympärillä on irrallisia rakenneosia. Kaarten päällä on isohkoja luonnonkiviä. Hylyssä on myös neliönmuotoisia tiiliä.
Hylky havaittiin sattumalta kesällä 2004, kun kohteen ilmoittaja oli kiinnittymässä veneellä Marskäretin ja Bärsskäretin väliseen salmeen. Kirkkaan veden aikana hylky on havaittavissa rantavedessä pinnalta käsin. Suomen meriarkeologinen seura ry kuvasi ja 3D-mallinsi hylyn 2024. |
| metsakeskus.2514 |
78 |
Tulliniemi itäranta |
10001 |
12017 |
13193 |
11019 |
27000 |
270968.76200000 |
6637963.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2514 |
Sijaintipaikka Hankoniemen kärjen lähellä, Tulliniemen itärannalla rantahiekassa, Tulliniemen kärjen sulkevan verkkoaidan kohdalla.
Rantahiekan sisään hautautuneita puurakenteita. Rantahiekasta pistää rantaviivan kohdalla rantaviivan suuntaisesti esiin kuusi puuta, jotka muistuttavat aluksen kaaren päitä. Etäisyys reunimmaisten puuosien välillä on noin 7 metriä. Kölipuulta vaikuttava osa on hiekan sisällä ylempänä rannalla. Sitä ylempänä rannalla on kaksi puuosaa, jotka muistuttavat myös aluksen kaaren päitä. Vesirajassa olevien puuosien ja ylempänä rannalla olevien puuosien välinen etäisyys on noin 5 metriä.
Hiekasta esiin pistävät puut saattavat liittyä myös Hankoniemen rantojen puolustukseen 1940 ja 1941. Tuolloin rantaviivalla oli piikkilankaesteitä, kivimiinoja, ns. "espanjalaisia ratsuja", konekivääripesäkkeitä ja miinakenttiä (ks. esim. teos Silvast, Pekka: Hankoniemi 1940-1941).
Keväällä 2012 kohde oli lähes täysin peittynyt hiekkaan, vain kaksi aluksen kaaren päältä näyttävää puuosaa oli näkyvissä. Kohteen tarkemman luonteen voisi mahdollisesti selvittää maatutkauksella ja/tai magnetometrillä. |
| metsakeskus.2514 |
78 |
Tulliniemi itäranta |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
270968.76200000 |
6637963.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2514 |
Sijaintipaikka Hankoniemen kärjen lähellä, Tulliniemen itärannalla rantahiekassa, Tulliniemen kärjen sulkevan verkkoaidan kohdalla.
Rantahiekan sisään hautautuneita puurakenteita. Rantahiekasta pistää rantaviivan kohdalla rantaviivan suuntaisesti esiin kuusi puuta, jotka muistuttavat aluksen kaaren päitä. Etäisyys reunimmaisten puuosien välillä on noin 7 metriä. Kölipuulta vaikuttava osa on hiekan sisällä ylempänä rannalla. Sitä ylempänä rannalla on kaksi puuosaa, jotka muistuttavat myös aluksen kaaren päitä. Vesirajassa olevien puuosien ja ylempänä rannalla olevien puuosien välinen etäisyys on noin 5 metriä.
Hiekasta esiin pistävät puut saattavat liittyä myös Hankoniemen rantojen puolustukseen 1940 ja 1941. Tuolloin rantaviivalla oli piikkilankaesteitä, kivimiinoja, ns. "espanjalaisia ratsuja", konekivääripesäkkeitä ja miinakenttiä (ks. esim. teos Silvast, Pekka: Hankoniemi 1940-1941).
Keväällä 2012 kohde oli lähes täysin peittynyt hiekkaan, vain kaksi aluksen kaaren päältä näyttävää puuosaa oli näkyvissä. Kohteen tarkemman luonteen voisi mahdollisesti selvittää maatutkauksella ja/tai magnetometrillä. |
| metsakeskus.2514 |
78 |
Tulliniemi itäranta |
10001 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
270968.76200000 |
6637963.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2514 |
Sijaintipaikka Hankoniemen kärjen lähellä, Tulliniemen itärannalla rantahiekassa, Tulliniemen kärjen sulkevan verkkoaidan kohdalla.
Rantahiekan sisään hautautuneita puurakenteita. Rantahiekasta pistää rantaviivan kohdalla rantaviivan suuntaisesti esiin kuusi puuta, jotka muistuttavat aluksen kaaren päitä. Etäisyys reunimmaisten puuosien välillä on noin 7 metriä. Kölipuulta vaikuttava osa on hiekan sisällä ylempänä rannalla. Sitä ylempänä rannalla on kaksi puuosaa, jotka muistuttavat myös aluksen kaaren päitä. Vesirajassa olevien puuosien ja ylempänä rannalla olevien puuosien välinen etäisyys on noin 5 metriä.
Hiekasta esiin pistävät puut saattavat liittyä myös Hankoniemen rantojen puolustukseen 1940 ja 1941. Tuolloin rantaviivalla oli piikkilankaesteitä, kivimiinoja, ns. "espanjalaisia ratsuja", konekivääripesäkkeitä ja miinakenttiä (ks. esim. teos Silvast, Pekka: Hankoniemi 1940-1941).
Keväällä 2012 kohde oli lähes täysin peittynyt hiekkaan, vain kaksi aluksen kaaren päältä näyttävää puuosaa oli näkyvissä. Kohteen tarkemman luonteen voisi mahdollisesti selvittää maatutkauksella ja/tai magnetometrillä. |
| metsakeskus.2516 |
434 |
Loviisanlahti itäranta |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
458510.00000000 |
6702134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2516 |
Sijaintipaikka on Loviisanlahden pohjoisosassa sen itärannalla vastapäätä Laivasillan aluetta, Saaristotie 91 -mökin edustalla matalassa vedessä 65 metriä mökin laiturin rannasta.
Paikalla on huonokuntoinen pienehkön limisaumaisen puurunkoisen aluksen hylky, jonka kylkilankkujen leveys noin 20 cm.
Kohde ilmoitettiin Museovirastolle syksyllä 2006. Yksikkö teki tarkastuskäynnin kohteelle keväällä 2007. Matalassa vedessä, jossa ei ollut tarkastusajankohtana juurikaan näkyväisyyttä, ei voitu sukeltaa, mutta hylkypaikkaa sondattiin ja joitakin irrallisia osia nostettiin vedestä kuvattavaksi veneessä ja laitettiin takaisin pohjaan. Löytäjien aiemmin ylös nostamaa kaaren katkelmaa kuvattiin rannalla. Kohde oletetaan yli sata vuotta sitten uponneeksi, mutta tarkemmasta ajoituksesta tai alkuperästä ei ole tietoa.
Huhtikuussa 2020 hylky paikannettiin viistokaikuluotauksessa. Tämän perusteella kohteen sijaintia tarkennettiin 34 m länsiluoteeseen. Sukellusolosuhteet eivät ole muuttuneet vuoden 2007 jälkeen, joten hylky on edelleen vaikeaselkoinen. Hylky näkyy kaikuluotauksessa huonosti, kaislikon ympäröimänä ja osittain pohjaan hautautuneena. Pohja on muodoltaan litteä ja kyljet ovat levinneet sen ympärille. Kooltaan hylky vaikuttaa olevan noin 14 x 4 m, ja irtonaisia osia löydettiin 20 x 10 m alueen sisältä. Hylyn aluerajaus määritettiin tämän mukaisesti. Hylyn ajoitusta ei kyetty tarkentamaan. |
| metsakeskus.2516 |
434 |
Loviisanlahti itäranta |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
458510.00000000 |
6702134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2516 |
Sijaintipaikka on Loviisanlahden pohjoisosassa sen itärannalla vastapäätä Laivasillan aluetta, Saaristotie 91 -mökin edustalla matalassa vedessä 65 metriä mökin laiturin rannasta.
Paikalla on huonokuntoinen pienehkön limisaumaisen puurunkoisen aluksen hylky, jonka kylkilankkujen leveys noin 20 cm.
Kohde ilmoitettiin Museovirastolle syksyllä 2006. Yksikkö teki tarkastuskäynnin kohteelle keväällä 2007. Matalassa vedessä, jossa ei ollut tarkastusajankohtana juurikaan näkyväisyyttä, ei voitu sukeltaa, mutta hylkypaikkaa sondattiin ja joitakin irrallisia osia nostettiin vedestä kuvattavaksi veneessä ja laitettiin takaisin pohjaan. Löytäjien aiemmin ylös nostamaa kaaren katkelmaa kuvattiin rannalla. Kohde oletetaan yli sata vuotta sitten uponneeksi, mutta tarkemmasta ajoituksesta tai alkuperästä ei ole tietoa.
Huhtikuussa 2020 hylky paikannettiin viistokaikuluotauksessa. Tämän perusteella kohteen sijaintia tarkennettiin 34 m länsiluoteeseen. Sukellusolosuhteet eivät ole muuttuneet vuoden 2007 jälkeen, joten hylky on edelleen vaikeaselkoinen. Hylky näkyy kaikuluotauksessa huonosti, kaislikon ympäröimänä ja osittain pohjaan hautautuneena. Pohja on muodoltaan litteä ja kyljet ovat levinneet sen ympärille. Kooltaan hylky vaikuttaa olevan noin 14 x 4 m, ja irtonaisia osia löydettiin 20 x 10 m alueen sisältä. Hylyn aluerajaus määritettiin tämän mukaisesti. Hylyn ajoitusta ei kyetty tarkentamaan. |
| metsakeskus.2517 |
905 |
Onkilahti |
10001 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
228384.17000000 |
7009328.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2517 |
Sijaintipaikka on Vaasan Palosaaren itäpuolella olevan Onkilahden (Metviken) itäosassa. Sijaintitieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 15 - 18 metriä. Vaasan merimuseon mukaan hylky oli vielä 1940-luvulla näkyvissä Onkilahdessa siten, että hylky oli vajonnut kantta myöten pohjaliejuun. Aluksen on merimuseon arvion mukaan täytynyt purjehtia Onkilahteen ennen vuotta 1859, koska tuolloin rakennettiin Palosaaren siltä, joka sulki lahden laivaliikenteeltä. |
| metsakeskus.2517 |
905 |
Onkilahti |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
228384.17000000 |
7009328.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2517 |
Sijaintipaikka on Vaasan Palosaaren itäpuolella olevan Onkilahden (Metviken) itäosassa. Sijaintitieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 15 - 18 metriä. Vaasan merimuseon mukaan hylky oli vielä 1940-luvulla näkyvissä Onkilahdessa siten, että hylky oli vajonnut kantta myöten pohjaliejuun. Aluksen on merimuseon arvion mukaan täytynyt purjehtia Onkilahteen ennen vuotta 1859, koska tuolloin rakennettiin Palosaaren siltä, joka sulki lahden laivaliikenteeltä. |
| metsakeskus.2524 |
905 |
Fjärdskäret |
10001 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
224685.66100000 |
7008858.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2524 |
Sijaintipaikka on Vaasan edustalla Varisselällä Vaskiluodosta luoteeseen Fjärdskäretin pohjoisosan itäpuolella.
Puualuksen hylky, joka on upotettu aallonmurtajaksi. Suullisen perinteen mukaan kyseessä voi olla norjalainen parkkilaiva, joka ajautui karille Merenkurkussa kovassa myrskyssä 1800-luvun lopulla. Alus saatiin hinattua Vaasaan, jossa sen puutavaralasti purettiin ja alus todettiin korjauskelvottomaksi. Alus myytiin vaasalaiselle kauppiaalle, joka upotti sen huvilansa edustalle aallonmurtajaksi 1920-luvulla. Aluksesta revittiin kaikki vedenpäälliset osat polttopuiksi. Hylky on merkitty merikarttaan 48. |
| metsakeskus.2524 |
905 |
Fjärdskäret |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
224685.66100000 |
7008858.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2524 |
Sijaintipaikka on Vaasan edustalla Varisselällä Vaskiluodosta luoteeseen Fjärdskäretin pohjoisosan itäpuolella.
Puualuksen hylky, joka on upotettu aallonmurtajaksi. Suullisen perinteen mukaan kyseessä voi olla norjalainen parkkilaiva, joka ajautui karille Merenkurkussa kovassa myrskyssä 1800-luvun lopulla. Alus saatiin hinattua Vaasaan, jossa sen puutavaralasti purettiin ja alus todettiin korjauskelvottomaksi. Alus myytiin vaasalaiselle kauppiaalle, joka upotti sen huvilansa edustalle aallonmurtajaksi 1920-luvulla. Aluksesta revittiin kaikki vedenpäälliset osat polttopuiksi. Hylky on merkitty merikarttaan 48. |
| metsakeskus.2526 |
564 |
Santapankki |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
403072.22800000 |
7236587.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2526 |
Sijaintipaikka on Martinniemen edustalla Nimettömänmatalasta luoteeseen, pitkänomaisen Santapankin eteläisemmän kärjen itäkaakkoispuolella.
Kerrotaan, että noin 10 metrin etäisyydellä hiekkatöyräästä noin kahden metrin syvyydessä on
puualuksen hylky. Kuulopuheiden mukaan hylystä olisi löydetty plootu. Löytötietoa ei ole varmistettu. |
| metsakeskus.2526 |
564 |
Santapankki |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
403072.22800000 |
7236587.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2526 |
Sijaintipaikka on Martinniemen edustalla Nimettömänmatalasta luoteeseen, pitkänomaisen Santapankin eteläisemmän kärjen itäkaakkoispuolella.
Kerrotaan, että noin 10 metrin etäisyydellä hiekkatöyräästä noin kahden metrin syvyydessä on
puualuksen hylky. Kuulopuheiden mukaan hylystä olisi löydetty plootu. Löytötietoa ei ole varmistettu. |
| metsakeskus.2528 |
609 |
Mäntykallo |
10007 |
12005 |
13063 |
11033 |
27000 |
206519.65300000 |
6840838.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2528 |
Sijaintipaikka on Mäntyluodon alueella Mäntykallo-saaren eteläosan itärannalla.
Kolme hirsistä rakennettua arkkua, jotka sijaitsevat jonossa saaren rannasta ulospäin. Yksi arkuista on säilynyt ehjänä. Sen korkeus on 3 metriä ja se koostuu 11 hirsikerrasta.
Kohde on löydetty jo 1990-luvulla ja siellä on sukellettu aika ajoin. Sukeltajien mukaan arkkuja saattaa olla enemmänkin kuin kolme kappaletta. Hirsiarkut liittyvät todennäköisesti entisen öljysataman laituriin. Öljysatama perustettiin Mäntykalloon todennäköisesti 1920-30-luvulla ja sen toiminta lopetettiin vuonna 1959, kun Tahkoluodon uusi öljysatama valmistui.
Sataman kulkuväylän syvyys (lastaussyvyys) on ollut 3,6 metriä. Laituriarkkujen päällä olleen puulaiturin pituus on ollut 50 metriä. |
| metsakeskus.2528 |
609 |
Mäntykallo |
10007 |
12005 |
13063 |
11006 |
27009 |
206519.65300000 |
6840838.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2528 |
Sijaintipaikka on Mäntyluodon alueella Mäntykallo-saaren eteläosan itärannalla.
Kolme hirsistä rakennettua arkkua, jotka sijaitsevat jonossa saaren rannasta ulospäin. Yksi arkuista on säilynyt ehjänä. Sen korkeus on 3 metriä ja se koostuu 11 hirsikerrasta.
Kohde on löydetty jo 1990-luvulla ja siellä on sukellettu aika ajoin. Sukeltajien mukaan arkkuja saattaa olla enemmänkin kuin kolme kappaletta. Hirsiarkut liittyvät todennäköisesti entisen öljysataman laituriin. Öljysatama perustettiin Mäntykalloon todennäköisesti 1920-30-luvulla ja sen toiminta lopetettiin vuonna 1959, kun Tahkoluodon uusi öljysatama valmistui.
Sataman kulkuväylän syvyys (lastaussyvyys) on ollut 3,6 metriä. Laituriarkkujen päällä olleen puulaiturin pituus on ollut 50 metriä. |
| metsakeskus.2529 |
609 |
Eteläselkä |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
206514.64500000 |
6844033.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2529 |
Sijaintipaikka on Porin edustalla Eteläselällä Mäntyluodosta pohjoiseen ja Reposaaren kirkosta pohjoiskoilliseen, Iso-Katavan eteläpuolella.
Tasasaumaisen puualuksen pohjaosa, jonka pituus on noin 30 metriä. Hylyssä on tiheä parikaaritus ja osa sisälaudoituksesta on säilynyt paikallaan. Rungossa on runsaasti vaakapolvia paikallaan.
Porin merihistorian tutkija Seppo Salonen on pohtinut hylyn taustaa seuraavasti: Reposaaren satama on ollut aikoinaan Porin kaupungin ulkosatama 1700-luvun loppupuolelta saakka aina 1900-luvun alkupuolelle, jolloin Mäntyluodon satama aloitti toimintansa. Sataman pääartikkeli on suurimmaksi osaksi ollut puutavaran vientituotteet, jonka lastaamista saattoi redillä odottaa yhtä aikaa jopa 50 laivaa. Satama-alue ja varsinkin redi oli varsin suojaamaton alue, jossa eteläiset ja luoteiset tuulet pääsivät usein tekemään tuhojaan laivoille. Kovilla myrskyillä ankkurit antoivat periksi ja laivat kolhivat toisiaan ja ajautuivat melko usein juuri Iso-Katavan ja Vähä-Katavan edustan kivikoille. Todennäköisesti kyseessä oleva hylky on juuri tämäntyyppisen tapauksen jäännökset. Paikallisesta sanomalehdestä löytyy useita mainintoja vuosilta 1870-1900, joissa jokin alus ajautunut karille. Osa saatiin pelastettua lastin purkamisen jälkeen, mutta osan kohtaloksi koitui hylyksi jääminen. Lastin purkamisen jälkeen runko purettiin osittain ja pohjaosa jätettiin karikolle. |
| metsakeskus.2529 |
609 |
Eteläselkä |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
206514.64500000 |
6844033.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2529 |
Sijaintipaikka on Porin edustalla Eteläselällä Mäntyluodosta pohjoiseen ja Reposaaren kirkosta pohjoiskoilliseen, Iso-Katavan eteläpuolella.
Tasasaumaisen puualuksen pohjaosa, jonka pituus on noin 30 metriä. Hylyssä on tiheä parikaaritus ja osa sisälaudoituksesta on säilynyt paikallaan. Rungossa on runsaasti vaakapolvia paikallaan.
Porin merihistorian tutkija Seppo Salonen on pohtinut hylyn taustaa seuraavasti: Reposaaren satama on ollut aikoinaan Porin kaupungin ulkosatama 1700-luvun loppupuolelta saakka aina 1900-luvun alkupuolelle, jolloin Mäntyluodon satama aloitti toimintansa. Sataman pääartikkeli on suurimmaksi osaksi ollut puutavaran vientituotteet, jonka lastaamista saattoi redillä odottaa yhtä aikaa jopa 50 laivaa. Satama-alue ja varsinkin redi oli varsin suojaamaton alue, jossa eteläiset ja luoteiset tuulet pääsivät usein tekemään tuhojaan laivoille. Kovilla myrskyillä ankkurit antoivat periksi ja laivat kolhivat toisiaan ja ajautuivat melko usein juuri Iso-Katavan ja Vähä-Katavan edustan kivikoille. Todennäköisesti kyseessä oleva hylky on juuri tämäntyyppisen tapauksen jäännökset. Paikallisesta sanomalehdestä löytyy useita mainintoja vuosilta 1870-1900, joissa jokin alus ajautunut karille. Osa saatiin pelastettua lastin purkamisen jälkeen, mutta osan kohtaloksi koitui hylyksi jääminen. Lastin purkamisen jälkeen runko purettiin osittain ja pohjaosa jätettiin karikolle. |
| metsakeskus.2530 |
78 |
Russarön kaakkoispuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
278995.58300000 |
6629265.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2530 |
Hylky sijaitsee avomerellä Hangon itäisellä selällä Russaröstä kaakkoon mutapohjalla noin 45 metrin syvyydessä.
Kyseessä on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 20 metriä. Hylky makaa pohjassa kölillään. Aluksessa on ollut kaksi mastoa. Molempien mastojen alaosat ovat pystyssä. Runko on melko hyväkuntoinen. Keula on pyöreämuotoinen. Peräpeili on hajonnut. Kannessa on kaksi lastiluukkua, joista keulanpuoleinen on kooltaan isompi. Hylkyalueella on havaittu kolme ankkuria. Yksi ankkureista on ankkuripelin vieressä keulakannella, yksi on keulassa ranapalkkien lähellä laivan partaalla. Osa kansilankuista puuttuu. Rungon ulkopuolella pohjassa on rakenneosia. Hylyssä on havaittu yksi pumpunputki sekä tiiliä.
Hylyn paikansi Merivoimat (Kampela 3) kesällä 2007. Museoviraston meriarkeologian yksikkö kävi hylyllä 2008 merivartioston kanssa ja hylkyä kuvattiin ROV:lla. SubZone Oy kuvasi hylkyä 2013 ja vuonna 2021 3D-mallinnusta varten. Barlius -ryhmä kuvasi hylkyä 2024 3D-mallintamista varten. On mahdollista, että hylky on peräisin 1700-luvulta. |
| metsakeskus.2530 |
78 |
Russarön kaakkoispuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
278995.58300000 |
6629265.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2530 |
Hylky sijaitsee avomerellä Hangon itäisellä selällä Russaröstä kaakkoon mutapohjalla noin 45 metrin syvyydessä.
Kyseessä on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 20 metriä. Hylky makaa pohjassa kölillään. Aluksessa on ollut kaksi mastoa. Molempien mastojen alaosat ovat pystyssä. Runko on melko hyväkuntoinen. Keula on pyöreämuotoinen. Peräpeili on hajonnut. Kannessa on kaksi lastiluukkua, joista keulanpuoleinen on kooltaan isompi. Hylkyalueella on havaittu kolme ankkuria. Yksi ankkureista on ankkuripelin vieressä keulakannella, yksi on keulassa ranapalkkien lähellä laivan partaalla. Osa kansilankuista puuttuu. Rungon ulkopuolella pohjassa on rakenneosia. Hylyssä on havaittu yksi pumpunputki sekä tiiliä.
Hylyn paikansi Merivoimat (Kampela 3) kesällä 2007. Museoviraston meriarkeologian yksikkö kävi hylyllä 2008 merivartioston kanssa ja hylkyä kuvattiin ROV:lla. SubZone Oy kuvasi hylkyä 2013 ja vuonna 2021 3D-mallinnusta varten. Barlius -ryhmä kuvasi hylkyä 2024 3D-mallintamista varten. On mahdollista, että hylky on peräisin 1700-luvulta. |
| metsakeskus.2532 |
78 |
Högskär eteläpuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
270588.92200000 |
6636029.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2532 |
Sijaintipaikka on Hangon Tullholmenin eteläpuolella olevasta Högskäristä etelään, Svanglarna -saarten pohjoispuolella olevan luodon itärannalla. Pohja on helposti pöllyävää mutaa ja kiviä.
Paikalla on puurunkoisen purjealuksen hylky, jonka pituus on noin 17,5 ja leveys noin 8,5 metriä. Kannessa on havaittavissa lastiluukut. Hylyn keskivaiheilla on metallinen mahdollinen vinssauslaite. Hylyn lähistöllä on suuri ankkuri. Keula on pahoin hajonnut, mutta kansilaudoitus on yllättävän hyvin säilynyt 2012 tehtyjen havaintojen mukaan. Hylystä irronneita osia on levinnyt hylyn ympäristöön.
Suomen meriarkeologisen seuran Hannu Rokka kuvasi ja mallinsi hylyn kesällä 2024. Malli on esillä osoitteessa https://sketchfab.com/mas-fi/models, ks. Shipwreck Högskär South (Hanko). |
| metsakeskus.2532 |
78 |
Högskär eteläpuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
270588.92200000 |
6636029.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2532 |
Sijaintipaikka on Hangon Tullholmenin eteläpuolella olevasta Högskäristä etelään, Svanglarna -saarten pohjoispuolella olevan luodon itärannalla. Pohja on helposti pöllyävää mutaa ja kiviä.
Paikalla on puurunkoisen purjealuksen hylky, jonka pituus on noin 17,5 ja leveys noin 8,5 metriä. Kannessa on havaittavissa lastiluukut. Hylyn keskivaiheilla on metallinen mahdollinen vinssauslaite. Hylyn lähistöllä on suuri ankkuri. Keula on pahoin hajonnut, mutta kansilaudoitus on yllättävän hyvin säilynyt 2012 tehtyjen havaintojen mukaan. Hylystä irronneita osia on levinnyt hylyn ympäristöön.
Suomen meriarkeologisen seuran Hannu Rokka kuvasi ja mallinsi hylyn kesällä 2024. Malli on esillä osoitteessa https://sketchfab.com/mas-fi/models, ks. Shipwreck Högskär South (Hanko). |
| metsakeskus.2533 |
91 |
Susisaari vanha telakan portti |
10002 |
12004 |
13000 |
11000 |
27000 |
388223.46300000 |
6669271.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2533 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Susisaaren itärannalla Iso Mustasaaren ja Susisaaren välisen sillan pohjoispuolella.
Kohde havaittiin Suomenlinnan vedenalaisinventoinnin yhteydessä ja sitä dokumentoitiin Arkeologian päivillä 31.8.2007 Museoviraston esitellessä vedenalaisen inventoinnin menetelmiä Suomenlinna-museossa ja ulkoalueilla. Vanhan telakan portin suuaukko oli tuolloin kunnostuksen kohteena ja alueelta oli poistettu maata ja tuotu tilalle pikkukiviä. Toimenpide oli muuttanut rantaviivaan kohdistunutta eroosiota ja sen vuoksi vanhat puurakenteet olivat tulleet näkyviin. Tämä molemmin puolin portin suuaukkoa paljastunut lautarakenne jatkuu rantakivimuurin alle. Myöhemmin Kalle Salonen dokumentoi kohteen piirtämällä, jonka jälkeen siitä sahattiin ajoitusnäytteet. Rakenne oli tehty männystä ja se on ilmeisesti osa Daniel Thunbergin patorakennetta tai telakan portin rakenteita. Viimeisin analysoitu puun vuosilusto oli 1726 eli rakenne ajoittuu sen jälkeiseen aikaan (Zetterberg 2010). Ajoitusraportti on Suomenlinnan inventointiraportin liitteenä. |
| metsakeskus.2533 |
91 |
Susisaari vanha telakan portti |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
388223.46300000 |
6669271.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2533 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Susisaaren itärannalla Iso Mustasaaren ja Susisaaren välisen sillan pohjoispuolella.
Kohde havaittiin Suomenlinnan vedenalaisinventoinnin yhteydessä ja sitä dokumentoitiin Arkeologian päivillä 31.8.2007 Museoviraston esitellessä vedenalaisen inventoinnin menetelmiä Suomenlinna-museossa ja ulkoalueilla. Vanhan telakan portin suuaukko oli tuolloin kunnostuksen kohteena ja alueelta oli poistettu maata ja tuotu tilalle pikkukiviä. Toimenpide oli muuttanut rantaviivaan kohdistunutta eroosiota ja sen vuoksi vanhat puurakenteet olivat tulleet näkyviin. Tämä molemmin puolin portin suuaukkoa paljastunut lautarakenne jatkuu rantakivimuurin alle. Myöhemmin Kalle Salonen dokumentoi kohteen piirtämällä, jonka jälkeen siitä sahattiin ajoitusnäytteet. Rakenne oli tehty männystä ja se on ilmeisesti osa Daniel Thunbergin patorakennetta tai telakan portin rakenteita. Viimeisin analysoitu puun vuosilusto oli 1726 eli rakenne ajoittuu sen jälkeiseen aikaan (Zetterberg 2010). Ajoitusraportti on Suomenlinnan inventointiraportin liitteenä. |
| metsakeskus.2538 |
484 |
Oura Norsteeni |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
200849.79700000 |
6871994.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2538 |
Sijaintipaikka on Ouran saariston luoteispuolella Norsteeni -saaren pohjoisosan itärannalla.
Paikalla on 5 - 8 metriä pitkä puisen tasasaumaisen aluksen kyljenkappale, joka on osittain hautautunut saaren rantaan. Kappale on peräisin aluksen partaasta. Kappaleessa on kiinni rautapolvi. Aluksessa on ollut parikaaret ja sisäkarneeraus. Kyljenkappaleen ympärillä on muutamia irtolautoja ja pyöröpuun osia.
Hylky on ollut tunnettu 1980-luvulta lähtien.
Hylky viistokaiutettiin inventoinnissa vuonna 2019 ja se vaikuttaa olevan samassa kunnossa kuin ilmoitettaessa. |
| metsakeskus.2538 |
484 |
Oura Norsteeni |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
200849.79700000 |
6871994.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2538 |
Sijaintipaikka on Ouran saariston luoteispuolella Norsteeni -saaren pohjoisosan itärannalla.
Paikalla on 5 - 8 metriä pitkä puisen tasasaumaisen aluksen kyljenkappale, joka on osittain hautautunut saaren rantaan. Kappale on peräisin aluksen partaasta. Kappaleessa on kiinni rautapolvi. Aluksessa on ollut parikaaret ja sisäkarneeraus. Kyljenkappaleen ympärillä on muutamia irtolautoja ja pyöröpuun osia.
Hylky on ollut tunnettu 1980-luvulta lähtien.
Hylky viistokaiutettiin inventoinnissa vuonna 2019 ja se vaikuttaa olevan samassa kunnossa kuin ilmoitettaessa. |
| metsakeskus.2539 |
484 |
Oura Olgankari |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
201470.56600000 |
6867818.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2539 |
Sijaintipaikka on Ouran saariston eteläosassa Olgankarin eteläkärjestä kaakkoon ja Pookikarista lounaaseen.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, joka on osittain hiekkapohjaan hautautuneena. Keulaosan kylkilaudoitusta on noin 10-15 metrin matkalta näkyvissä.
Hylky makaa noin 6-7 metrin syvyydessä ja sen toinen kylki, sekä mahdollinen keula ovat hävinneet kokonaan. Hylyssä on parikaaritus, joka on tiheää. Rakennusmateriaali on havupuuta. Oletetussa perässä on kaksi todella jykevää pohjatukkia, joissa on vielä rautaisten tappien aluslevyjen jäljet nähtävissä. Hylky on noin 15 metriä pitkä ja 7 metriä leveä.
PorilainenSatakunnan merihistorian tutkija Seppo Salonen löysi arkistolähteistä maininnan uusikaupunkilaisesta purjelaivasta, joka upposi syksyllä 1879. Salosen antaman tiedon mukaan Oura Divers ry löysi hylyn 1988. Hylylle tehtiin tarkastussukellus ja se viistokaikuluodattiin vuonna 2019 inventoinnin (BalticRIM-hanke) yhteydessä. |
| metsakeskus.2539 |
484 |
Oura Olgankari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
201470.56600000 |
6867818.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2539 |
Sijaintipaikka on Ouran saariston eteläosassa Olgankarin eteläkärjestä kaakkoon ja Pookikarista lounaaseen.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, joka on osittain hiekkapohjaan hautautuneena. Keulaosan kylkilaudoitusta on noin 10-15 metrin matkalta näkyvissä.
Hylky makaa noin 6-7 metrin syvyydessä ja sen toinen kylki, sekä mahdollinen keula ovat hävinneet kokonaan. Hylyssä on parikaaritus, joka on tiheää. Rakennusmateriaali on havupuuta. Oletetussa perässä on kaksi todella jykevää pohjatukkia, joissa on vielä rautaisten tappien aluslevyjen jäljet nähtävissä. Hylky on noin 15 metriä pitkä ja 7 metriä leveä.
PorilainenSatakunnan merihistorian tutkija Seppo Salonen löysi arkistolähteistä maininnan uusikaupunkilaisesta purjelaivasta, joka upposi syksyllä 1879. Salosen antaman tiedon mukaan Oura Divers ry löysi hylyn 1988. Hylylle tehtiin tarkastussukellus ja se viistokaikuluodattiin vuonna 2019 inventoinnin (BalticRIM-hanke) yhteydessä. |
| metsakeskus.2540 |
322 |
Notön |
10001 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
249705.10100000 |
6676866.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2540 |
Sijaintipaikka on sisäsaaristossa Kemiön kirkolta noin 14 km länteen Tolvsnäsfjärdenillä olevan Notön -saaren eteläreunan lahden pohjukassa.
Puisen aluksen hylky, joka on rantavedessä. Ainakin yksi kaari on vedetty vedestä maalle. Kaaren halkaisija on noin 4 x 4 cm. Rantahylky havaittiin 1995 kesällä. |
| metsakeskus.2540 |
322 |
Notön |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
249705.10100000 |
6676866.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2540 |
Sijaintipaikka on sisäsaaristossa Kemiön kirkolta noin 14 km länteen Tolvsnäsfjärdenillä olevan Notön -saaren eteläreunan lahden pohjukassa.
Puisen aluksen hylky, joka on rantavedessä. Ainakin yksi kaari on vedetty vedestä maalle. Kaaren halkaisija on noin 4 x 4 cm. Rantahylky havaittiin 1995 kesällä. |
| metsakeskus.2544 |
499 |
Wivi |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
198945.84300000 |
7047525.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2544 |
Sijaintipaikka on Valassaarten länsipuolella Raippaluodosta lounaaseen, Hälkallanin länsipuolella. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Puualuksen hylky. Ruotsalainen kuunari Wivi oli kotoisin Blidöstä Tukholman saaristosta, vetoisuus oli 95 nettorekisteritonnia. Rungon sanotaan olleen tammea. Alus oli matkalla Luleåsta Sävenäsiin hakeakseen puutavaralastin, kun se lokakuussa 1921 joutui myrskyyn ja ajautui Suomen rannikolle haaksirikkoutuen Hällkallanin vesillä. Aluksessa oli haaksirikkohetkellä viiden hengen miehistö, josta neljä pelastui. Aluksen hylky on yleisesti tunnettu sukelluskohde.
Wivi hade 95 nettoregistertons dräktighet, hemmahörande i Blidö, Stockholms skärgård. Var på resa från Luleå till Sävenäs för att där ta ombord en last av trävaror. Hon hade 5 mans besättning. Jungmannen Knut Leonard Ask som sattes ut i en livbåt omkom. Valsörarnas fyrbetjäning och björköborna Herman Back och Viktor Ek räddade resten av besättningen. (Se avsnitt om Haverier och grundstötningar i boken I förbund med havet - Björkö en värld i Kvarken sid 82-83). |
| metsakeskus.2544 |
499 |
Wivi |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
198945.84300000 |
7047525.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2544 |
Sijaintipaikka on Valassaarten länsipuolella Raippaluodosta lounaaseen, Hälkallanin länsipuolella. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Puualuksen hylky. Ruotsalainen kuunari Wivi oli kotoisin Blidöstä Tukholman saaristosta, vetoisuus oli 95 nettorekisteritonnia. Rungon sanotaan olleen tammea. Alus oli matkalla Luleåsta Sävenäsiin hakeakseen puutavaralastin, kun se lokakuussa 1921 joutui myrskyyn ja ajautui Suomen rannikolle haaksirikkoutuen Hällkallanin vesillä. Aluksessa oli haaksirikkohetkellä viiden hengen miehistö, josta neljä pelastui. Aluksen hylky on yleisesti tunnettu sukelluskohde.
Wivi hade 95 nettoregistertons dräktighet, hemmahörande i Blidö, Stockholms skärgård. Var på resa från Luleå till Sävenäs för att där ta ombord en last av trävaror. Hon hade 5 mans besättning. Jungmannen Knut Leonard Ask som sattes ut i en livbåt omkom. Valsörarnas fyrbetjäning och björköborna Herman Back och Viktor Ek räddade resten av besättningen. (Se avsnitt om Haverier och grundstötningar i boken I förbund med havet - Björkö en värld i Kvarken sid 82-83). |
| metsakeskus.2545 |
499 |
Buitron |
10002 |
12017 |
13194 |
11033 |
27000 |
181115.08700000 |
7024035.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2545 |
Sijaintipaikka Raippaluodosta länteen, Norrskärin kaakkoispuolella, Östra Norrskäristä etelään.
Erittäin pahoin hajonneen rautarunkoisen höyrylaivan hylky levinneenä pieninä palasina laajalle alueelle (sekoittuneena lähellä olevan 1939 uponneen höyrylaiva Wilpaksen osiin).
Englantilainen höyrylaiva Buitron ajoi karille kesällä 1884. Miehistö pelastautui Norrskärille. Meriselitys annettiin Vaasassa 28.6.1884. Hylky on paikallisten sukeltajien yleinen sukelluskohde. Hylky on hyvin lähellä höyrylaiva Wilpaksen hylkyä ja kahden pieniin osiin hajonneen hylyn osia on vaikea erottaa toisistaan. |
| metsakeskus.2545 |
499 |
Buitron |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27008 |
181115.08700000 |
7024035.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2545 |
Sijaintipaikka Raippaluodosta länteen, Norrskärin kaakkoispuolella, Östra Norrskäristä etelään.
Erittäin pahoin hajonneen rautarunkoisen höyrylaivan hylky levinneenä pieninä palasina laajalle alueelle (sekoittuneena lähellä olevan 1939 uponneen höyrylaiva Wilpaksen osiin).
Englantilainen höyrylaiva Buitron ajoi karille kesällä 1884. Miehistö pelastautui Norrskärille. Meriselitys annettiin Vaasassa 28.6.1884. Hylky on paikallisten sukeltajien yleinen sukelluskohde. Hylky on hyvin lähellä höyrylaiva Wilpaksen hylkyä ja kahden pieniin osiin hajonneen hylyn osia on vaikea erottaa toisistaan. |
| metsakeskus.2546 |
91 |
Iso Mustasaaren paalurakennelma |
10002 |
12005 |
13063 |
11033 |
27000 |
388214.00000000 |
6669336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2546 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Iso Mustasaaren ja Susisaaren välisessä salmessa Iso Mustasaaren puoleisella rannalla Susisaaren sillasta vajaat 100 metriä pohjoiseen.
Puisten paalujen rivi vesirajassa. Kokonaisuuteen liittyy sekä pysty- että vaakarakenteita. Puurakenteita kuluttaa jatkuva liikenteen aiheuttama rantaeroosio. Kuntoa heikentää myös puumateriaalin vaihtelevat olosuhteet sen sijaitessa, meriveden korkeudesta riippuen, välillä veden alla ja välillä kuivalla maalla.
Kohteella tehtiin koekaivaus 2012 (Museovirasto, Minna Leino), jossa selvitettiin kohteen rakennetta, säilyneisyyttä ja ajoitusta. Koekaivauksen ala oli noin 15 neliötä ja koeoja kaivettiin poikittain rakenteeseen nähden. Dendrokronologisen ajoitusanalyysin mukaan rakenteen puut on kaadettu 1700-1800 -luvun vaihteessa.
Alun perin alueella on ollut lahdenpoukama, joka on ulottunut lähelle rakennuksen C40 (Paarlastihuone) päätyä. Vesialuetta on täytetty 1700-luvun lopussa (ensimmäinen piirustus vuodelta 1797), jonka yhteydessä rakennelma on ilmeisesti tehty saaristolaivaston huoltolaituriksi. |
| metsakeskus.2546 |
91 |
Iso Mustasaaren paalurakennelma |
10002 |
12005 |
13063 |
11006 |
27008 |
388214.00000000 |
6669336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2546 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Iso Mustasaaren ja Susisaaren välisessä salmessa Iso Mustasaaren puoleisella rannalla Susisaaren sillasta vajaat 100 metriä pohjoiseen.
Puisten paalujen rivi vesirajassa. Kokonaisuuteen liittyy sekä pysty- että vaakarakenteita. Puurakenteita kuluttaa jatkuva liikenteen aiheuttama rantaeroosio. Kuntoa heikentää myös puumateriaalin vaihtelevat olosuhteet sen sijaitessa, meriveden korkeudesta riippuen, välillä veden alla ja välillä kuivalla maalla.
Kohteella tehtiin koekaivaus 2012 (Museovirasto, Minna Leino), jossa selvitettiin kohteen rakennetta, säilyneisyyttä ja ajoitusta. Koekaivauksen ala oli noin 15 neliötä ja koeoja kaivettiin poikittain rakenteeseen nähden. Dendrokronologisen ajoitusanalyysin mukaan rakenteen puut on kaadettu 1700-1800 -luvun vaihteessa.
Alun perin alueella on ollut lahdenpoukama, joka on ulottunut lähelle rakennuksen C40 (Paarlastihuone) päätyä. Vesialuetta on täytetty 1700-luvun lopussa (ensimmäinen piirustus vuodelta 1797), jonka yhteydessä rakennelma on ilmeisesti tehty saaristolaivaston huoltolaituriksi. |
| metsakeskus.2547 |
475 |
Vestkusten |
10002 |
12017 |
13194 |
11033 |
27000 |
196141.11300000 |
7010440.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2547 |
Sijaintipaikka on Merenkurkussa Södra Gloppetin alueella Raippaluodosta lounaaseen, Holmbergsgrundin matalikolla. Hylyn sijainti on merkitty mm. vuonna 1990 ja 2001 painettuun merikarttaan 48.
Paikalla on erittäin pahoin hajonnut höyrylaivan hylky. Ainoa selvästi tunnistettava osa on höyrykattila, joka on pohjassa pystyasennossa. Rungon osia on laajalla alueella. Havaittavissa on myös lastiluukkuja, ankkuriketjua, potkuri ja akselin katkelma.
Kyseessä on Suomeen rekisteröidyn teräsrunkoisen höyrylaiva Vestkustenin hylky. Vestkusten oli rakennettu Ruotsissa 1859. Aluksen aiemmat nimet olivat Eskilstuna ja Falken. Alus kuljetti sekä lastia että matkustajia. Suomeen alus ostettiin 1909. Alus haaksirikkoutui myrskyssä 22.10.1913 ollessaan matkalla Vaasasta Härnösandiin. Onnettomuudessa menehtyi 34 ihmistä, heidän joukossaan aluksen miehistö ja kapteeni, kaksi venäläistä luotsia ja matkustajia. Vain yksi matkustaja pelastui. Haaksirikon meriselitys on Vaasassa maakunta-arkistossa.
1930-luvulla hylystä nostettiin metallia myytäväksi. Myös höyrykone nostettiin. Sitten hylky unohtui. Sen löysi uudestaan 1976 Urheilusukelluskerho Delfin ry. Hylystä nostettuja esineitä on Vaasan merimuseossa, muun muassa skailetti ja astioita. |
| metsakeskus.2547 |
475 |
Vestkusten |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
196141.11300000 |
7010440.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2547 |
Sijaintipaikka on Merenkurkussa Södra Gloppetin alueella Raippaluodosta lounaaseen, Holmbergsgrundin matalikolla. Hylyn sijainti on merkitty mm. vuonna 1990 ja 2001 painettuun merikarttaan 48.
Paikalla on erittäin pahoin hajonnut höyrylaivan hylky. Ainoa selvästi tunnistettava osa on höyrykattila, joka on pohjassa pystyasennossa. Rungon osia on laajalla alueella. Havaittavissa on myös lastiluukkuja, ankkuriketjua, potkuri ja akselin katkelma.
Kyseessä on Suomeen rekisteröidyn teräsrunkoisen höyrylaiva Vestkustenin hylky. Vestkusten oli rakennettu Ruotsissa 1859. Aluksen aiemmat nimet olivat Eskilstuna ja Falken. Alus kuljetti sekä lastia että matkustajia. Suomeen alus ostettiin 1909. Alus haaksirikkoutui myrskyssä 22.10.1913 ollessaan matkalla Vaasasta Härnösandiin. Onnettomuudessa menehtyi 34 ihmistä, heidän joukossaan aluksen miehistö ja kapteeni, kaksi venäläistä luotsia ja matkustajia. Vain yksi matkustaja pelastui. Haaksirikon meriselitys on Vaasassa maakunta-arkistossa.
1930-luvulla hylystä nostettiin metallia myytäväksi. Myös höyrykone nostettiin. Sitten hylky unohtui. Sen löysi uudestaan 1976 Urheilusukelluskerho Delfin ry. Hylystä nostettuja esineitä on Vaasan merimuseossa, muun muassa skailetti ja astioita. |
| metsakeskus.2548 |
475 |
Christiansborg |
10002 |
12017 |
13194 |
11033 |
27000 |
183493.20000000 |
7006612.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2548 |
Sijaintipaikka on Maalahden ulkosaaristossa Rönnskären -saariryhmästä länteen ja Kallremmaren -matalikosta etelälounaaseen. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Huonokuntoinen höyrylaivan hylky, josta on aikoinaan poistettu höyrykattilat ja koneet. Hylky on katkennut ja aluksen perä on valunut syvemmälle kuin muu hylky.
Tanskalainen Kööpenhaminaan rekisteröity höyrylaiva Christiansborg (818 nrt) upposi 27.7.1899 Rönnskärin ulkopuolella. Alus oli matkalla Englannista Newcastlesta Vaasaan kivihiililastissa. Myrskyssä kapteeni J.Petersen yritti ohjata laivaa suojaan Norrskärille, mutta laiva joutui pois reitiltä ja törmäsi vedenalaiseen kariin. Laiva upposi 15 minuutissa 10 sylen syvyyteen Kaldremmarensgrundilla noin kolme mailia WtS Rönnskäristä. Kapteeni ja yksi matkustaja hukkuivat. Muut pääsivät pelastusveneellä Rönnskärille. Onnettomuudesta tehtiin meriselitys Vaasassa. Hylky myytiin ja siitä nostettiin hiililasti, höyrykattilat ja koneet.
Laivan kohtalosta kerrottiin sanomalehdissä (Österbottningen no 58 1.8.1899, Päivälehti no 217 29.8.1899).
Vaasalainen sukellusseura Delfin ry löysi hylyn 1977. Vaasan merimuseoon on nostettu hylystä mm. vararuori sekä pronssiset kirjaimet, jotka muodostavat laivan nimen sekä kotipaikan nimen KIÖBENHAVN. |
| metsakeskus.2548 |
475 |
Christiansborg |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27008 |
183493.20000000 |
7006612.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2548 |
Sijaintipaikka on Maalahden ulkosaaristossa Rönnskären -saariryhmästä länteen ja Kallremmaren -matalikosta etelälounaaseen. Sijaintipaikkatieto on epätarkka.
Huonokuntoinen höyrylaivan hylky, josta on aikoinaan poistettu höyrykattilat ja koneet. Hylky on katkennut ja aluksen perä on valunut syvemmälle kuin muu hylky.
Tanskalainen Kööpenhaminaan rekisteröity höyrylaiva Christiansborg (818 nrt) upposi 27.7.1899 Rönnskärin ulkopuolella. Alus oli matkalla Englannista Newcastlesta Vaasaan kivihiililastissa. Myrskyssä kapteeni J.Petersen yritti ohjata laivaa suojaan Norrskärille, mutta laiva joutui pois reitiltä ja törmäsi vedenalaiseen kariin. Laiva upposi 15 minuutissa 10 sylen syvyyteen Kaldremmarensgrundilla noin kolme mailia WtS Rönnskäristä. Kapteeni ja yksi matkustaja hukkuivat. Muut pääsivät pelastusveneellä Rönnskärille. Onnettomuudesta tehtiin meriselitys Vaasassa. Hylky myytiin ja siitä nostettiin hiililasti, höyrykattilat ja koneet.
Laivan kohtalosta kerrottiin sanomalehdissä (Österbottningen no 58 1.8.1899, Päivälehti no 217 29.8.1899).
Vaasalainen sukellusseura Delfin ry löysi hylyn 1977. Vaasan merimuseoon on nostettu hylystä mm. vararuori sekä pronssiset kirjaimet, jotka muodostavat laivan nimen sekä kotipaikan nimen KIÖBENHAVN. |
| metsakeskus.2550 |
202 |
Rauvolanlahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
240284.73600000 |
6705968.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2550 |
Kohde sijaitsee Turun eteläpuolella Rauvolanlahdessa vedenpuhdistamon kaislikon edustalla.
Paikalla on puualuksen hylky, josta on jäljellä kylkikaaret ja osa laudoituksesta.
Hylky löytyi ruoppaushankkeen yhteydessä 2007. |
| metsakeskus.2550 |
202 |
Rauvolanlahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
240284.73600000 |
6705968.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2550 |
Kohde sijaitsee Turun eteläpuolella Rauvolanlahdessa vedenpuhdistamon kaislikon edustalla.
Paikalla on puualuksen hylky, josta on jäljellä kylkikaaret ja osa laudoituksesta.
Hylky löytyi ruoppaushankkeen yhteydessä 2007. |
| metsakeskus.2551 |
405 |
Vahvasalo |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
580182.63000000 |
6790714.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2551 |
Hylky sijaitsee Joutsenon keskustasta pohjoiseen, Mietinsaaren pohjoisosan länsipuolella olevan Vahvasalo-saaren viereisen pienen kalliosaaren eteläpuolella.
Noin 20 metriä pitkä puurunkoisen tasasaumaisen aluksen huonokuntoinen hylky. Sikokölin pituus on 18,37 metriä. Mastonkenkä on havaittavissa. Styyrpuurin puoleinen kylki on kaatunut ulospäin. Keula- ja perärangat ovat yhä paikoillaan ja pystyssä. Aluksessa on ollut sisälaudoitus. Hylyn keulan luona pohjassa osittain hylyn alla on ankkuri. Pohjalla on myös ankkurikettinkiä, joka kiertyy ankkuripeliin. Ankkuripelin tukki on 2,85 metriä pitkä. Hylyn keskivaiheilla on uunin jäänteet. Uunin ympärillä on lukuisia tiiliä, joissa on erilaisia venäjänkielisiä leimoja. |
| metsakeskus.2551 |
405 |
Vahvasalo |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
580182.63000000 |
6790714.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2551 |
Hylky sijaitsee Joutsenon keskustasta pohjoiseen, Mietinsaaren pohjoisosan länsipuolella olevan Vahvasalo-saaren viereisen pienen kalliosaaren eteläpuolella.
Noin 20 metriä pitkä puurunkoisen tasasaumaisen aluksen huonokuntoinen hylky. Sikokölin pituus on 18,37 metriä. Mastonkenkä on havaittavissa. Styyrpuurin puoleinen kylki on kaatunut ulospäin. Keula- ja perärangat ovat yhä paikoillaan ja pystyssä. Aluksessa on ollut sisälaudoitus. Hylyn keulan luona pohjassa osittain hylyn alla on ankkuri. Pohjalla on myös ankkurikettinkiä, joka kiertyy ankkuripeliin. Ankkuripelin tukki on 2,85 metriä pitkä. Hylyn keskivaiheilla on uunin jäänteet. Uunin ympärillä on lukuisia tiiliä, joissa on erilaisia venäjänkielisiä leimoja. |
| metsakeskus.2553 |
529 |
Kramppi Vapakari |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
222551.91600000 |
6694375.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2553 |
Sijaintipaikka on Turusta lounaaseen Airiston eteläosassa Aaslaluodon ja Krampin välisessä salmessa Vapakari-nimisen saaren eteläpuolella.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, joka vaikuttaa tavanomaista kalastusvenettä kookkaammalta. Hylyn pituudeksi on arvioitu noin 10 metriä. Alus on ollut limisaumainen. Kaaripuut vaikuttavat vahvoilta ja pohjalaudat leveiltä. Muutamat alimmista kylkilaudoista ovat paikoillaan.
Hylkyä on arveltu nuottaveneeksi.
Krampin lähistöltä tunnetaan useita maassa olevia muinaisjäännöksiä. Krampin lähellä käytiin meritaistelu Suomen sodan aikana 1808. |
| metsakeskus.2553 |
529 |
Kramppi Vapakari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
222551.91600000 |
6694375.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2553 |
Sijaintipaikka on Turusta lounaaseen Airiston eteläosassa Aaslaluodon ja Krampin välisessä salmessa Vapakari-nimisen saaren eteläpuolella.
Kyseessä on puurunkoisen aluksen hylky, joka vaikuttaa tavanomaista kalastusvenettä kookkaammalta. Hylyn pituudeksi on arvioitu noin 10 metriä. Alus on ollut limisaumainen. Kaaripuut vaikuttavat vahvoilta ja pohjalaudat leveiltä. Muutamat alimmista kylkilaudoista ovat paikoillaan.
Hylkyä on arveltu nuottaveneeksi.
Krampin lähistöltä tunnetaan useita maassa olevia muinaisjäännöksiä. Krampin lähellä käytiin meritaistelu Suomen sodan aikana 1808. |
| metsakeskus.2554 |
638 |
Pellinki Sarasviken |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
436824.87700000 |
6675059.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2554 |
Sijaintipaikka on Suur-Pellingin itärannalla, Suur-Pellingin ja Ölandetin välisessä salmessa, salmen eteläosassa olevan Sarasviken -lahden pohjoisosassa.
Paikalla on hylky. Hylyn sijainti on piirretty käsin tehtyyn hylkykarttaan, johon on merkitty kaksi hylkyä, jotka paikallinen asukas "E. Andersson tiesi". |
| metsakeskus.2554 |
638 |
Pellinki Sarasviken |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
436824.87700000 |
6675059.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2554 |
Sijaintipaikka on Suur-Pellingin itärannalla, Suur-Pellingin ja Ölandetin välisessä salmessa, salmen eteläosassa olevan Sarasviken -lahden pohjoisosassa.
Paikalla on hylky. Hylyn sijainti on piirretty käsin tehtyyn hylkykarttaan, johon on merkitty kaksi hylkyä, jotka paikallinen asukas "E. Andersson tiesi". |
| metsakeskus.2557 |
499 |
Skatasund |
10001 |
12017 |
13000 |
11033 |
27000 |
229268.77700000 |
7019656.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2557 |
Skatasundissa pohjois-eteläsuuntaisen pitkänomaisen niemen länsipuolella suuren kiven läheisyydessä.
Puisen veneen hylky, joka on havaittavissa pinnalta käsin. Kohde ilmoitettiin Museovirastolle puhelimitse 2006. Veneen hylyn kerrottiin liittyvän aikaan, jolloin järvestä oli vielä suora yhteys mereen ennen kuin maankohoaminen on muuttanut Skatasundin makeanveden alueeksi. Veneen kerrotaan törmänneen aikoinaan kiveen ja uponneen. Paikalliset iäkkäämmät asukkaat muistavat lapsina uidessaan ja sukeltaessaan tunteneensa hylyn osia jalkojensa alla. Vaasalainen sukellusseura yritti paikantaa veneen hylkyä sukeltamalla elokuussa 2006, mutta hylkyä ei löytynyt. Järven pohjassa todettiin olevan hyvin paksu mutakerros. Hylkyetsinnästä kirjoitettiin Vasabladetissa 30.8.2006. |
| metsakeskus.2557 |
499 |
Skatasund |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
229268.77700000 |
7019656.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2557 |
Skatasundissa pohjois-eteläsuuntaisen pitkänomaisen niemen länsipuolella suuren kiven läheisyydessä.
Puisen veneen hylky, joka on havaittavissa pinnalta käsin. Kohde ilmoitettiin Museovirastolle puhelimitse 2006. Veneen hylyn kerrottiin liittyvän aikaan, jolloin järvestä oli vielä suora yhteys mereen ennen kuin maankohoaminen on muuttanut Skatasundin makeanveden alueeksi. Veneen kerrotaan törmänneen aikoinaan kiveen ja uponneen. Paikalliset iäkkäämmät asukkaat muistavat lapsina uidessaan ja sukeltaessaan tunteneensa hylyn osia jalkojensa alla. Vaasalainen sukellusseura yritti paikantaa veneen hylkyä sukeltamalla elokuussa 2006, mutta hylkyä ei löytynyt. Järven pohjassa todettiin olevan hyvin paksu mutakerros. Hylkyetsinnästä kirjoitettiin Vasabladetissa 30.8.2006. |
| metsakeskus.2559 |
139 |
Röyttä itäranta |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27000 |
416775.70800000 |
7241148.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2559 |
Sijaintipaikka on Praavanlahdesta ja Pitkäkari -niemestä länteen Satakarin pohjoispuolella olevan Röyttä -saaren itäpuolella noin 400 metrin etäisyydellä rantaviivasta matalassa vedessä. Sijaintipaikka on viety rekisteriin yhden valitun arkun sijaintitiedolla, muiden arkkujen sijainnit:
x 3416 852 y 7244 418
x 3417 008 y 7243 955
x 3417 103 y 7243 689
Neljä kivi- ja hirsirakenteista arkun jäännöstä, jotka sijaitsevat rannan suuntaisessa suorassa rivissä siten, että niiden välinen etäisyys toisistaan on arviolta 200-300 metriä.
Hirsiarkut löytyivät Metsähallituksen ja Oulun yliopiston organisoimassa Röytän alueen kulttuuriperintöinventoinnissa kesäkuussa 2007. Neljä löydettyä hirsiarkkua liittyvät alueella 1800-luvun lopulta 1960-luvulle saakka olleen puun vientisataman toimintaan. Satamasta laivattavia tukkilauttoja säilytettiin meressä Röytän itärannalla aallonmurtajien välissä, ja lautat kiinnitettiin paikoilleen maalla sijaitsevien metallirenkaiden ja mereen rakennettujen kivi-hirsiarkkujen väliin asennetun puomituksen avulla. Alunperin arkkuja on ollut 11 kappaletta, mutta niitä on purettu pois veneilyn tieltä. Arkut näkyvät useissa eri aikoina otetuissa ilmakuvissa pinnan alla. |
| metsakeskus.2559 |
139 |
Röyttä itäranta |
10007 |
12015 |
13146 |
11006 |
27009 |
416775.70800000 |
7241148.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2559 |
Sijaintipaikka on Praavanlahdesta ja Pitkäkari -niemestä länteen Satakarin pohjoispuolella olevan Röyttä -saaren itäpuolella noin 400 metrin etäisyydellä rantaviivasta matalassa vedessä. Sijaintipaikka on viety rekisteriin yhden valitun arkun sijaintitiedolla, muiden arkkujen sijainnit:
x 3416 852 y 7244 418
x 3417 008 y 7243 955
x 3417 103 y 7243 689
Neljä kivi- ja hirsirakenteista arkun jäännöstä, jotka sijaitsevat rannan suuntaisessa suorassa rivissä siten, että niiden välinen etäisyys toisistaan on arviolta 200-300 metriä.
Hirsiarkut löytyivät Metsähallituksen ja Oulun yliopiston organisoimassa Röytän alueen kulttuuriperintöinventoinnissa kesäkuussa 2007. Neljä löydettyä hirsiarkkua liittyvät alueella 1800-luvun lopulta 1960-luvulle saakka olleen puun vientisataman toimintaan. Satamasta laivattavia tukkilauttoja säilytettiin meressä Röytän itärannalla aallonmurtajien välissä, ja lautat kiinnitettiin paikoilleen maalla sijaitsevien metallirenkaiden ja mereen rakennettujen kivi-hirsiarkkujen väliin asennetun puomituksen avulla. Alunperin arkkuja on ollut 11 kappaletta, mutta niitä on purettu pois veneilyn tieltä. Arkut näkyvät useissa eri aikoina otetuissa ilmakuvissa pinnan alla. |
| metsakeskus.2561 |
499 |
Skutskär |
10001 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
224402.71900000 |
7022212.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2561 |
Sijaintipaikka on Merenkurkussa Raippaluodon ja Iskmon välillä Skutskärin salmen pohjoisosassa pienessä lahdelmassa.
Pahoin tuhoutunut puisen aluksen hylky hiekkaan hautautuneena.
Vaasan merimuseon antaman tiedon mukaan hylyn kaaret pistivät näkyvästi esiin lahden rantahiekasta vielä 1940-luvun loppupuolella. 1960-luvulla lahden rannalle rakennettiin huvila, jolloin huvilan rakentaja katkoi kaaria pois uimarantaa pilaamasta. 1970-luvulla sukeltajat löysivät lahden ulkopuolelta pronssipadan ja fajanssimaljan, jotka annettiin Pohjanmaan museon haltuun. Esineiden löytöpaikan lähellä oli myös tiiliä, joiden oletettiin kuuluneen laivan tulisijaan. |
| metsakeskus.2561 |
499 |
Skutskär |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
224402.71900000 |
7022212.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2561 |
Sijaintipaikka on Merenkurkussa Raippaluodon ja Iskmon välillä Skutskärin salmen pohjoisosassa pienessä lahdelmassa.
Pahoin tuhoutunut puisen aluksen hylky hiekkaan hautautuneena.
Vaasan merimuseon antaman tiedon mukaan hylyn kaaret pistivät näkyvästi esiin lahden rantahiekasta vielä 1940-luvun loppupuolella. 1960-luvulla lahden rannalle rakennettiin huvila, jolloin huvilan rakentaja katkoi kaaria pois uimarantaa pilaamasta. 1970-luvulla sukeltajat löysivät lahden ulkopuolelta pronssipadan ja fajanssimaljan, jotka annettiin Pohjanmaan museon haltuun. Esineiden löytöpaikan lähellä oli myös tiiliä, joiden oletettiin kuuluneen laivan tulisijaan. |
| metsakeskus.2562 |
499 |
Iskmo Lillön länsipuoli |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
225868.12300000 |
7025427.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2562 |
Iskmo Önin pohjoisosan Iskmo Lillönin eteläosan länsipuolella, osittaisen pintakarin lähellä.
Puuhylyn jäänteet, joiden joukossa tulisijan tiiliä ja painolastikiviä. |
| metsakeskus.2562 |
499 |
Iskmo Lillön länsipuoli |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
225868.12300000 |
7025427.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2562 |
Iskmo Önin pohjoisosan Iskmo Lillönin eteläosan länsipuolella, osittaisen pintakarin lähellä.
Puuhylyn jäänteet, joiden joukossa tulisijan tiiliä ja painolastikiviä. |
| metsakeskus.2563 |
499 |
Norra Kvarnskäret |
10001 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
222176.55800000 |
7037629.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2563 |
Sijaintipaikka on Raippaluodon pohjoispuolella olevan Björkönin pohjoisosan itäpuolella, Norra Kvarnskäretin länsipuolella.
Limisaumaisen puuhylyn jäänteet. |
| metsakeskus.2563 |
499 |
Norra Kvarnskäret |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
222176.55800000 |
7037629.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2563 |
Sijaintipaikka on Raippaluodon pohjoispuolella olevan Björkönin pohjoisosan itäpuolella, Norra Kvarnskäretin länsipuolella.
Limisaumaisen puuhylyn jäänteet. |
| metsakeskus.2564 |
499 |
Grillskäret |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
225999.05800000 |
7027677.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2564 |
Iskmo Önin pohjoiskärjen Iskmo Lillönin pohjoisosan länsipuolella, Grillskäretin koillispuolella olevien kahden pienemmän saaren välillä kivikkoisella alueella.
Puuhylyn jäänteitä on tullut ylös kalaverkkojen mukana. Kyseessä on huonokuntoinen, pienehkön puualuksen hylky, jäljellä muutamia kaaria sekä jonkin verran pohjalaudoitusta. |
| metsakeskus.2564 |
499 |
Grillskäret |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
225999.05800000 |
7027677.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2564 |
Iskmo Önin pohjoiskärjen Iskmo Lillönin pohjoisosan länsipuolella, Grillskäretin koillispuolella olevien kahden pienemmän saaren välillä kivikkoisella alueella.
Puuhylyn jäänteitä on tullut ylös kalaverkkojen mukana. Kyseessä on huonokuntoinen, pienehkön puualuksen hylky, jäljellä muutamia kaaria sekä jonkin verran pohjalaudoitusta. |
| metsakeskus.2566 |
499 |
Truthällan |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
226142.00100000 |
7029232.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2566 |
Iskmo Önin pohjoiskärjen Iskmo Lillönin luoteispuolella olevan Truthällanin itäsivulla matalassa vedessä.
Pienen puurakenteisen laivan tai veneen jäänne osittain pohjaliejuun uponneena. |
| metsakeskus.2566 |
499 |
Truthällan |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
226142.00100000 |
7029232.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2566 |
Iskmo Önin pohjoiskärjen Iskmo Lillönin luoteispuolella olevan Truthällanin itäsivulla matalassa vedessä.
Pienen puurakenteisen laivan tai veneen jäänne osittain pohjaliejuun uponneena. |
| metsakeskus.2567 |
499 |
Iskmo Lillönin Malmbådan |
10001 |
12017 |
13000 |
11019 |
27000 |
226297.94100000 |
7027366.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2567 |
Iskmo Önin pohjoiskärjen Iskmo Lillönin pohjoisosan itäpuolella, Malmbådan -saaren itäkärjen lähellä.
Puualuksen hylky. |
| metsakeskus.2567 |
499 |
Iskmo Lillönin Malmbådan |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
226297.94100000 |
7027366.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2567 |
Iskmo Önin pohjoiskärjen Iskmo Lillönin pohjoisosan itäpuolella, Malmbådan -saaren itäkärjen lähellä.
Puualuksen hylky. |
| metsakeskus.2568 |
499 |
Hattören |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
233789.90700000 |
7034828.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2568 |
Köklotista pohjoiseen, Hattören -saaren lounaispuolella ja Högören -saaren länsipuolella, lähellä pohjoiseen johtavan laivaväylän oikeaa sivua, noin 100 metriä väylän keskilinjasta. Pintakiven ja pinnan alla olevan kiven eteläpuolella.
Lastipaikka sijaitsee hylystä etelä-lounaan suuntaan, pisteestä 63d20.549N 21d40.580E pohjoiseen.
Pahasti hajonnut puualuksen hylyn pohjaosa, jonka rakenteiden joukossa on tiiliskiviä. Silmämääräisesti arvioituna puumateriaali vaikuttaa havupuulta. Kaaren paksuus on 13 cm x 10 cm, lankun leveys 21 cm. Lyhyehkön etäisyyden päässä hylystä on paikka, jossa sijaitsee aluksen lastina olleita rautaharkkoja. |
| metsakeskus.2568 |
499 |
Hattören |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
233789.90700000 |
7034828.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2568 |
Köklotista pohjoiseen, Hattören -saaren lounaispuolella ja Högören -saaren länsipuolella, lähellä pohjoiseen johtavan laivaväylän oikeaa sivua, noin 100 metriä väylän keskilinjasta. Pintakiven ja pinnan alla olevan kiven eteläpuolella.
Lastipaikka sijaitsee hylystä etelä-lounaan suuntaan, pisteestä 63d20.549N 21d40.580E pohjoiseen.
Pahasti hajonnut puualuksen hylyn pohjaosa, jonka rakenteiden joukossa on tiiliskiviä. Silmämääräisesti arvioituna puumateriaali vaikuttaa havupuulta. Kaaren paksuus on 13 cm x 10 cm, lankun leveys 21 cm. Lyhyehkön etäisyyden päässä hylystä on paikka, jossa sijaitsee aluksen lastina olleita rautaharkkoja. |
| metsakeskus.2569 |
285 |
Hevossalmen kalastuslaite |
10001 |
12016 |
13152 |
11033 |
27000 |
492912.17500000 |
6702070.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2569 |
Kalastuslaite sijaitsee Mussalon pohjoisosassa Hevossalmen itärannalla.
Matalassa salmessa oleva pohjaan juntatuista pystyseipäistä ja liisteista muodostuva kalastuslaite, jonka kokonaishalkaisija on useita kymmeniä metrejä, mahdollisesti jopa sata metriä. Osa rakenteista näkyy pinnan päälle, osa on pinnan alla. Lukuisat liisteet ovat ajan mittaan irronneet pohjasta jäiden vaikutuksesta ja ajautuneet pois. Pisimmät liisteet ovat noin 50 cm:n pituisia. Liisteiden leveys vaihtelee kahdesta kuuteen cm:iin, ja liisteiden alaosa on viistottu teräväksi. |
| metsakeskus.2569 |
285 |
Hevossalmen kalastuslaite |
10001 |
12016 |
13152 |
11000 |
27000 |
492912.17500000 |
6702070.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2569 |
Kalastuslaite sijaitsee Mussalon pohjoisosassa Hevossalmen itärannalla.
Matalassa salmessa oleva pohjaan juntatuista pystyseipäistä ja liisteista muodostuva kalastuslaite, jonka kokonaishalkaisija on useita kymmeniä metrejä, mahdollisesti jopa sata metriä. Osa rakenteista näkyy pinnan päälle, osa on pinnan alla. Lukuisat liisteet ovat ajan mittaan irronneet pohjasta jäiden vaikutuksesta ja ajautuneet pois. Pisimmät liisteet ovat noin 50 cm:n pituisia. Liisteiden leveys vaihtelee kahdesta kuuteen cm:iin, ja liisteiden alaosa on viistottu teräväksi. |
| metsakeskus.2572 |
167 |
Pitkälampi itäranta |
10001 |
12016 |
13152 |
11033 |
27000 |
685768.44100000 |
6946103.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2572 |
Joensuu, Kovero, Sonkajanrannanjärven lounaispuolella olevan Pitkälammen pohjoisosan itärannalla.
Lammessa oleva kalastuslaite, mahdollisesti merta, jonka osat on nivottu yhteen tuohella. Kokonaisuudesta on nostettu kaksi vannemaista osaa. |
| metsakeskus.2572 |
167 |
Pitkälampi itäranta |
10001 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
685768.44100000 |
6946103.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2572 |
Joensuu, Kovero, Sonkajanrannanjärven lounaispuolella olevan Pitkälammen pohjoisosan itärannalla.
Lammessa oleva kalastuslaite, mahdollisesti merta, jonka osat on nivottu yhteen tuohella. Kokonaisuudesta on nostettu kaksi vannemaista osaa. |
| metsakeskus.2576 |
97 |
Eskolanselkä |
10007 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
488687.00000000 |
6847977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2576 |
Sijaintipaikka on Puulavedessä Eskolanselällä Hirvensalmen kirkolta noin 14 kilometriä pohjoiseen Väisälänsaaren länsipuolella ja Saisaaresta eteläkaakkoon.
Paikalla on puurunkoisen teräväkeulaisen tasaperäisin höyryveneen hylky. Hylyn runko on säilynyt muodossaan. Hylyssä on lyhyt keulakansi ja keskellä höyrykattila.
Arkistolähteiden perusteella on pitkään tiedetty, että 1946 alueelle upposi höyryvene. Veneen haaksirikolla on ollut silminnäkijöitä, jotka ovat kertoneet haaksirikosta. Alus oli Eemil Ruhasen omistama puurunkoinen avonainen vene, johon oli asennettu 1-sylinterinen höyrykone. Vene oli "Helperin" rakentama tasasaumainen noin 6 metriä pitkä höyryvene, jossa oli noin puolen kuution höyrykattila, johon mahtui 40 sentin halot. Vene upposi kesällä 1946, kun seurue oli palaamassa häistä. Matkustajat pelastuivat.
Hylky paikannettiin syksyllä 2017 viistokaikuluotaimen avulla.
Hylyn runko vaikuttaa melko hyvin säilyneeltä. Metalliosat ovat paksun kerroksen peitossa.
Alus upposi kesällä 1946, kun Väisälänsaaren Vehmasmäessä oli vietetty häitä ja vieraita lähdettiin kuljettamaan pois. Jo rannasta lähdettäessä veneeseen tuli vettä, mutta matkaan lähdettiin.
Lisätietoja: Porrassalmi. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja V 2012: Raimo Laitinen, Tuokiokuvia Puulan vesiliikenteestä (sivu 62). |
| metsakeskus.2576 |
97 |
Eskolanselkä |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
488687.00000000 |
6847977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2576 |
Sijaintipaikka on Puulavedessä Eskolanselällä Hirvensalmen kirkolta noin 14 kilometriä pohjoiseen Väisälänsaaren länsipuolella ja Saisaaresta eteläkaakkoon.
Paikalla on puurunkoisen teräväkeulaisen tasaperäisin höyryveneen hylky. Hylyn runko on säilynyt muodossaan. Hylyssä on lyhyt keulakansi ja keskellä höyrykattila.
Arkistolähteiden perusteella on pitkään tiedetty, että 1946 alueelle upposi höyryvene. Veneen haaksirikolla on ollut silminnäkijöitä, jotka ovat kertoneet haaksirikosta. Alus oli Eemil Ruhasen omistama puurunkoinen avonainen vene, johon oli asennettu 1-sylinterinen höyrykone. Vene oli "Helperin" rakentama tasasaumainen noin 6 metriä pitkä höyryvene, jossa oli noin puolen kuution höyrykattila, johon mahtui 40 sentin halot. Vene upposi kesällä 1946, kun seurue oli palaamassa häistä. Matkustajat pelastuivat.
Hylky paikannettiin syksyllä 2017 viistokaikuluotaimen avulla.
Hylyn runko vaikuttaa melko hyvin säilyneeltä. Metalliosat ovat paksun kerroksen peitossa.
Alus upposi kesällä 1946, kun Väisälänsaaren Vehmasmäessä oli vietetty häitä ja vieraita lähdettiin kuljettamaan pois. Jo rannasta lähdettäessä veneeseen tuli vettä, mutta matkaan lähdettiin.
Lisätietoja: Porrassalmi. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja V 2012: Raimo Laitinen, Tuokiokuvia Puulan vesiliikenteestä (sivu 62). |
| metsakeskus.2577 |
51 |
Präälä |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
198008.13100000 |
6828654.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2577 |
Sijaintipaikka on Säpin lounaispuolella olevan Präälä -nimisen saaren eteläpuolella noin 8-9 metrin syvyydessä kivikko- ja hiekkapohjalla.
Tasasaumaisen puualuksen hylky, johon kuuluu kaksi toisistaan noin 40 metrin päässä olevaa osaa. Läntisemmän osan suurin pituus on noin 20 metriä ja leveys 3,30 metriä. Itäisemmän osan pituus on noin 8 metriä. Hylyssä on parikaaret, joiden väleissä on joitakin yksittäisiä yksittäiskaaria. Sisälaudoitusta ei ole havaittavissa.
Hylky löytyi 13.9.2008, kun harrastajasukeltaja kävi tarkistamassa viistokaikuluotaushavainnon. |
| metsakeskus.2577 |
51 |
Präälä |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
198008.13100000 |
6828654.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2577 |
Sijaintipaikka on Säpin lounaispuolella olevan Präälä -nimisen saaren eteläpuolella noin 8-9 metrin syvyydessä kivikko- ja hiekkapohjalla.
Tasasaumaisen puualuksen hylky, johon kuuluu kaksi toisistaan noin 40 metrin päässä olevaa osaa. Läntisemmän osan suurin pituus on noin 20 metriä ja leveys 3,30 metriä. Itäisemmän osan pituus on noin 8 metriä. Hylyssä on parikaaret, joiden väleissä on joitakin yksittäisiä yksittäiskaaria. Sisälaudoitusta ei ole havaittavissa.
Hylky löytyi 13.9.2008, kun harrastajasukeltaja kävi tarkistamassa viistokaikuluotaushavainnon. |
| metsakeskus.2580 |
405 |
Karhusaari eteläpuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
563939.25300000 |
6771751.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2580 |
Sijaintipaikka on Lappeenrannan keskustan lähellä Mertaniemen itäpuolella olevan Karhusaaren eteläpuolella.
Paikalla on noin 21 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä puisen limisaumaisen aluksen hylky. Hylky kohoaa pohjasta noin 1,7 metriä. Oikea kylki on kaatunut hylyn rungon sisään. Vasen kylki on yhä pystyssä. Hylyssä on havaittavissa sisä- ja ulkolaudoitusta ja kansipalkkeja. Perä on rikkoutunut ja perärankaa ei ole havaittavissa. Keula on repeytynyt auki ja keularanka makaa pohjassa hylyn edessä.
Hylky löytyi 2008, kun merihistorian harrastajat tekivät Lappeenrannan edustalla viistokaikukartoitusta hylkyjen paikantamiseksi. Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki tarkistussukelluksen kohteelle marraskuussa 2008, jolloin hylkyä videokuvattiin. Kokonsa ja rakenteensa puolesta hylky voi olla proomu tai purjelotja, jotka olivat Saimaalla tavallisia tavarankuljetusaluksia.
Hylystä otettiin dendrokronologisia näytteitä toukokuussa 2009 ja maaliskuussa 2010. Aluksen rakentamisessa käytetyt puut on kaadettu 1900-luvun alussa. On oletettavaa, että puumateriaali on peräisin Länsi-Suomesta.
Paikalliset merihistorian harrastajat dokumentoivat hylkyä Museoviraston luvalla ei-kajoavasti 2009 tehden hylystä luonnospiirroksen ja mosaiikkikuvan. Etelä-Saimaa -lehdessä olleet artikkelit hylystä saivat paikallisen asukkaan ottamaan yhteyttä lehteen ja kertomaan, että hylky saattaa liittyä kauppias Nikolai Tasihiniin, joka toimi Lappeenrannassa 1800-1900 -lukujen vaihteessa. Kauppias omisti useita lotjia, joilla kuljetettiin puutavaraa. Kauppias kuoli 1908. Lotjat jäivät käyttämättömiksi ympäri Saimaata. Yksi lotjista jäi Karhusaaren lähelle ja upposi lopulta. On mahdollista, että Karhusaaren hylky on yksi Nikolai Tasihinin omistamista aluksista. |
| metsakeskus.2580 |
405 |
Karhusaari eteläpuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
563939.25300000 |
6771751.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2580 |
Sijaintipaikka on Lappeenrannan keskustan lähellä Mertaniemen itäpuolella olevan Karhusaaren eteläpuolella.
Paikalla on noin 21 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä puisen limisaumaisen aluksen hylky. Hylky kohoaa pohjasta noin 1,7 metriä. Oikea kylki on kaatunut hylyn rungon sisään. Vasen kylki on yhä pystyssä. Hylyssä on havaittavissa sisä- ja ulkolaudoitusta ja kansipalkkeja. Perä on rikkoutunut ja perärankaa ei ole havaittavissa. Keula on repeytynyt auki ja keularanka makaa pohjassa hylyn edessä.
Hylky löytyi 2008, kun merihistorian harrastajat tekivät Lappeenrannan edustalla viistokaikukartoitusta hylkyjen paikantamiseksi. Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki tarkistussukelluksen kohteelle marraskuussa 2008, jolloin hylkyä videokuvattiin. Kokonsa ja rakenteensa puolesta hylky voi olla proomu tai purjelotja, jotka olivat Saimaalla tavallisia tavarankuljetusaluksia.
Hylystä otettiin dendrokronologisia näytteitä toukokuussa 2009 ja maaliskuussa 2010. Aluksen rakentamisessa käytetyt puut on kaadettu 1900-luvun alussa. On oletettavaa, että puumateriaali on peräisin Länsi-Suomesta.
Paikalliset merihistorian harrastajat dokumentoivat hylkyä Museoviraston luvalla ei-kajoavasti 2009 tehden hylystä luonnospiirroksen ja mosaiikkikuvan. Etelä-Saimaa -lehdessä olleet artikkelit hylystä saivat paikallisen asukkaan ottamaan yhteyttä lehteen ja kertomaan, että hylky saattaa liittyä kauppias Nikolai Tasihiniin, joka toimi Lappeenrannassa 1800-1900 -lukujen vaihteessa. Kauppias omisti useita lotjia, joilla kuljetettiin puutavaraa. Kauppias kuoli 1908. Lotjat jäivät käyttämättömiksi ympäri Saimaata. Yksi lotjista jäi Karhusaaren lähelle ja upposi lopulta. On mahdollista, että Karhusaaren hylky on yksi Nikolai Tasihinin omistamista aluksista. |
| metsakeskus.2581 |
16 |
Majakkasaari Käkisalmi |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
422484.06400000 |
6799104.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2581 |
Sijaintipaikka on Päijänteessä Pulkkilanharjun ympäristössä Käkisalmen lähellä Majakkasaari -niemen itäpuolella. Alkuperäinen sijaintipaikka ennen vuotta 2008 oli Majakkasaari -niemen länsipuolella.
Limisaumaisen puuveneen hylky. Veneen pituus on 663 cm ja leveys 135 cm. Hylyssä on säilynyt perä- ja keularanka sekä 15 kaarta (alunperin 17 kpl) ja styyrpuurin puoleinen alin laitalauta. Keularangan korkeus on 95 cm, perärangan 90 cm. Veneessä on käytetty tiivisteenä kölipuun ja alimpien laitalautojen välissä kankaita, joista on otettu kaksi kangasnäytettä. Kankaat ovat peräisin eri tekstiileistä. Toisessa loimi on puuvillaa ja kude villaa, toisessa lomi on hamppua ja kude villaa. Veneen säilyneen laitalaudan puuaines on mäntyä puulajianalyysin mukaan.
Syksyllä 2008 kalastajat siirsivät veneen sen alkuperäiseltä sijaintipaikalta Majakkasaaren länsipuolelta rantaan, koska heidän verkkonsa olivat tarttuneet siihen kiinni. Museovirastolle ilmoitettiin veneestä ja meriarkeologian yksikkö kävi venettä katsomassa. Venettä kuvattiin ja mitattiin, ja se päätettiin sijoittaa takaisin veteen sellaiseen paikkaan, ettei se tartu uudestaan kalaverkkoihin. Venettä ei ajoitettu, mutta sen arvioitiin olevan peräisin 1800-luvulta. |
| metsakeskus.2581 |
16 |
Majakkasaari Käkisalmi |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
422484.06400000 |
6799104.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2581 |
Sijaintipaikka on Päijänteessä Pulkkilanharjun ympäristössä Käkisalmen lähellä Majakkasaari -niemen itäpuolella. Alkuperäinen sijaintipaikka ennen vuotta 2008 oli Majakkasaari -niemen länsipuolella.
Limisaumaisen puuveneen hylky. Veneen pituus on 663 cm ja leveys 135 cm. Hylyssä on säilynyt perä- ja keularanka sekä 15 kaarta (alunperin 17 kpl) ja styyrpuurin puoleinen alin laitalauta. Keularangan korkeus on 95 cm, perärangan 90 cm. Veneessä on käytetty tiivisteenä kölipuun ja alimpien laitalautojen välissä kankaita, joista on otettu kaksi kangasnäytettä. Kankaat ovat peräisin eri tekstiileistä. Toisessa loimi on puuvillaa ja kude villaa, toisessa lomi on hamppua ja kude villaa. Veneen säilyneen laitalaudan puuaines on mäntyä puulajianalyysin mukaan.
Syksyllä 2008 kalastajat siirsivät veneen sen alkuperäiseltä sijaintipaikalta Majakkasaaren länsipuolelta rantaan, koska heidän verkkonsa olivat tarttuneet siihen kiinni. Museovirastolle ilmoitettiin veneestä ja meriarkeologian yksikkö kävi venettä katsomassa. Venettä kuvattiin ja mitattiin, ja se päätettiin sijoittaa takaisin veteen sellaiseen paikkaan, ettei se tartu uudestaan kalaverkkoihin. Venettä ei ajoitettu, mutta sen arvioitiin olevan peräisin 1800-luvulta. |
| metsakeskus.2583 |
445 |
Skeppsbådarna itäpuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
210675.99500000 |
6635152.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2583 |
Sijaintipaikka on Saaristomerellä Jurmosta koilliseen, Skeppsbådarna luodoista itään muta- ja sorapohjalla (Storharunista koilliseen, Lillharunista luoteeseen). Hylky sijaitsee Saaristomeren kansallispuiston rajoitusalueella, jossa maihinnousu sekä liikkuminen ja laitesukeltaminen ympäröivillä vesialueilla on kielletty ympäri vuoden ilman Metsähallituksen lupaa.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 28 metriä ja suurin leveys 7 - 7,5 metriä. Perässä leveys on 5,7 metriä. Suurin osa kansilaudoista ja kansirakenteista puuttuu, samoin suurin osa peräpeiliä. Peräsin on paikoillaan. Keulassa etumaston etupuolella on puinen ankkuripelin tukki, jonka pituus on noin 4,4 metriä. Sen lähellä on laivakellonkehikko pois paikoiltaan siirtyneenä. Keulan tuntumassa styyrpuurin puoleisella partaalla on ankkuri.
Hylky löytyi Baltic Eye:n ja Pro Vrouw Maria ry:n viistokaikuluotauskartoituksessa 1998, jolloin tavoitteena oli löytää 1700-luvun kuuluisa Vrouw Maria -hylky. Museovirasto teki hylylle tarkastussukelluksen 16.5.2008 (Stefan Wessman). Erään arvion mukaan alus ei ole hollantilaistyyppinen, vaan vaikuttaa pikemminkin ruotsalaiselta tai saksalaiselta Itämeren alukselta. On mahdollista, että tämän tyyppisillä laivoilla on voitu huoltaa armeijaa Ruotsista käsin Kustaa III:n sodan aikana. |
| metsakeskus.2583 |
445 |
Skeppsbådarna itäpuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
210675.99500000 |
6635152.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2583 |
Sijaintipaikka on Saaristomerellä Jurmosta koilliseen, Skeppsbådarna luodoista itään muta- ja sorapohjalla (Storharunista koilliseen, Lillharunista luoteeseen). Hylky sijaitsee Saaristomeren kansallispuiston rajoitusalueella, jossa maihinnousu sekä liikkuminen ja laitesukeltaminen ympäröivillä vesialueilla on kielletty ympäri vuoden ilman Metsähallituksen lupaa.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 28 metriä ja suurin leveys 7 - 7,5 metriä. Perässä leveys on 5,7 metriä. Suurin osa kansilaudoista ja kansirakenteista puuttuu, samoin suurin osa peräpeiliä. Peräsin on paikoillaan. Keulassa etumaston etupuolella on puinen ankkuripelin tukki, jonka pituus on noin 4,4 metriä. Sen lähellä on laivakellonkehikko pois paikoiltaan siirtyneenä. Keulan tuntumassa styyrpuurin puoleisella partaalla on ankkuri.
Hylky löytyi Baltic Eye:n ja Pro Vrouw Maria ry:n viistokaikuluotauskartoituksessa 1998, jolloin tavoitteena oli löytää 1700-luvun kuuluisa Vrouw Maria -hylky. Museovirasto teki hylylle tarkastussukelluksen 16.5.2008 (Stefan Wessman). Erään arvion mukaan alus ei ole hollantilaistyyppinen, vaan vaikuttaa pikemminkin ruotsalaiselta tai saksalaiselta Itämeren alukselta. On mahdollista, että tämän tyyppisillä laivoilla on voitu huoltaa armeijaa Ruotsista käsin Kustaa III:n sodan aikana. |
| metsakeskus.2584 |
149 |
Bastö länsipuoli 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
329431.00000000 |
6649491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2584 |
Sijaintipaikka on Bastö - ja Gloholm -saarten välisessä salmessa, saarten välissä olevan nimettömän pienemmän saaren (nykyisin niemi) koilliskärjen tuntumassa alle 2 metriä syvässä vedessä, noin 2-3 metrin päässä kalliorannasta.
Paikalla on puisen hylyn osa, jonka pituus on noin 16 metriä ja leveys 8 - 9 metriä. Ei havaittavissa köliä eikä perärankaa. Osa keularangasta on jäljellä. Alus vaikuttaa olleen tukevarakenteinen ja siinä on mahdollisesti ollut peräpeili. Harry Alopaeus sukelsi hylyllä 1983 tehden havaintoja.
Hylky paikannettiin 2012 Inkoon sisäsaariston vedenalaisinventoinnin yhteydessä (ARK-sukellus). Tuolloin hylyn todettiin hautautuneen mutakerroksen alle. |
| metsakeskus.2584 |
149 |
Bastö länsipuoli 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
329431.00000000 |
6649491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2584 |
Sijaintipaikka on Bastö - ja Gloholm -saarten välisessä salmessa, saarten välissä olevan nimettömän pienemmän saaren (nykyisin niemi) koilliskärjen tuntumassa alle 2 metriä syvässä vedessä, noin 2-3 metrin päässä kalliorannasta.
Paikalla on puisen hylyn osa, jonka pituus on noin 16 metriä ja leveys 8 - 9 metriä. Ei havaittavissa köliä eikä perärankaa. Osa keularangasta on jäljellä. Alus vaikuttaa olleen tukevarakenteinen ja siinä on mahdollisesti ollut peräpeili. Harry Alopaeus sukelsi hylyllä 1983 tehden havaintoja.
Hylky paikannettiin 2012 Inkoon sisäsaariston vedenalaisinventoinnin yhteydessä (ARK-sukellus). Tuolloin hylyn todettiin hautautuneen mutakerroksen alle. |
| metsakeskus.2586 |
78 |
Kobben itäpuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
270660.88900000 |
6636849.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2586 |
Sijaintipaikka on Hangon Hauensuolen alueella Tullholmen -saaren viereisen Kobben -saaren pohjoisosan itäpuolella noin kymmenen metrin syvyydessä. Pohja on helposti pöllyävää mutaa ja hiekkaa.
Paikalla on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky. Jäljellä olevan osan pituus noin noin kymmenen metriä. Alus on ilmeisesti ollut yksimastoinen. Keula ja perä ovat hajonneet. Toista kylkeä on jäljellä lähes partaaseen saakka (havaittu yhdeksän laitalautakertaa). Aluksen kantta on jäljellä osittain. Kannessa on havaittavissa pienikokoinen luukku.
Hylky on ollut tunnettu jo 1960-luvulla, jolloin Ora Patoharju mainitsee sen muistiinpanoissaan kaljaasina tai jaalana. Hylky on merkitty Urheilusukeltajain Liiton karttapiirrokseen 1976, joka liittyi liiton tuonaikaisiin meriarkeologisiin kenttätöihin. Hylky havaittiin myös 2007-2008 vedenalaisinventoinnissa, jonka Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki Hauensuolen alueella. |
| metsakeskus.2586 |
78 |
Kobben itäpuoli |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
270660.88900000 |
6636849.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2586 |
Sijaintipaikka on Hangon Hauensuolen alueella Tullholmen -saaren viereisen Kobben -saaren pohjoisosan itäpuolella noin kymmenen metrin syvyydessä. Pohja on helposti pöllyävää mutaa ja hiekkaa.
Paikalla on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky. Jäljellä olevan osan pituus noin noin kymmenen metriä. Alus on ilmeisesti ollut yksimastoinen. Keula ja perä ovat hajonneet. Toista kylkeä on jäljellä lähes partaaseen saakka (havaittu yhdeksän laitalautakertaa). Aluksen kantta on jäljellä osittain. Kannessa on havaittavissa pienikokoinen luukku.
Hylky on ollut tunnettu jo 1960-luvulla, jolloin Ora Patoharju mainitsee sen muistiinpanoissaan kaljaasina tai jaalana. Hylky on merkitty Urheilusukeltajain Liiton karttapiirrokseen 1976, joka liittyi liiton tuonaikaisiin meriarkeologisiin kenttätöihin. Hylky havaittiin myös 2007-2008 vedenalaisinventoinnissa, jonka Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki Hauensuolen alueella. |
| metsakeskus.2589 |
405 |
Mertaniemi 2 |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
563258.38600000 |
6772100.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2589 |
Mertaniemen Voisalmessa aivan rantaviivan tuntumassa. Löydetty matalan veden aikaan jolloin kölipuu on ollut kokonaan kuivalla maalla.
Puisen aluksen kölipuu. |
| metsakeskus.2589 |
405 |
Mertaniemi 2 |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
563258.38600000 |
6772100.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2589 |
Mertaniemen Voisalmessa aivan rantaviivan tuntumassa. Löydetty matalan veden aikaan jolloin kölipuu on ollut kokonaan kuivalla maalla.
Puisen aluksen kölipuu. |
| metsakeskus.2590 |
297 |
Varvisaari |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
537514.05200000 |
6972865.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2590 |
Kuopion kaupungin edustalla Varvisaaren ja Säyneensalon välillä.
Tarkastamaton noin 22 metriä pitkä ja 6 metriä leveä kohde. Merenkulkulaitoksen pohjanmuotokartoissa näkyy hyvin selkeästi hylkynä. |
| metsakeskus.2590 |
297 |
Varvisaari |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
537514.05200000 |
6972865.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2590 |
Kuopion kaupungin edustalla Varvisaaren ja Säyneensalon välillä.
Tarkastamaton noin 22 metriä pitkä ja 6 metriä leveä kohde. Merenkulkulaitoksen pohjanmuotokartoissa näkyy hyvin selkeästi hylkynä. |
| metsakeskus.2591 |
297 |
Munasaaret |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
529239.36800000 |
6976628.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2591 |
Kallavedellä, pienten Munasaarten (vanhoissa kartoissa Pienet Mulukkusaaret) Neulaniemen pohjoisrannassa. Proomu upposi ilmeisesti pohja edellä ja olisi pystyssä pohjalla keula Neulaniemen kärkeä tai Neulaniemeä kohti. Syvyydestä ei ole tietoa eikä tarkasta sijainnista. Ilmoitus perustuu suulliseen perimätietoon ja alueen kylän kirjaan.
Puurunkoisen proomun hylky, jonka tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Löytötieto perustuu suulliseen perinteeseen ja paikallisen kylähistoriikin tietoihin. |
| metsakeskus.2591 |
297 |
Munasaaret |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
529239.36800000 |
6976628.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2591 |
Kallavedellä, pienten Munasaarten (vanhoissa kartoissa Pienet Mulukkusaaret) Neulaniemen pohjoisrannassa. Proomu upposi ilmeisesti pohja edellä ja olisi pystyssä pohjalla keula Neulaniemen kärkeä tai Neulaniemeä kohti. Syvyydestä ei ole tietoa eikä tarkasta sijainnista. Ilmoitus perustuu suulliseen perimätietoon ja alueen kylän kirjaan.
Puurunkoisen proomun hylky, jonka tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Löytötieto perustuu suulliseen perinteeseen ja paikallisen kylähistoriikin tietoihin. |
| metsakeskus.2592 |
609 |
Uusikari |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
202380.27600000 |
6850265.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2592 |
Hylky sijaitsee Anttoorasta länteen ja Iso-Enskeristä etelään, Uusikarin länsipuolella 3 - 6 metrin syvyydessä.
Tasasaumaisen aluksen hylky, joka on hajonnut kahteen osaan. Aluksesta on jäljellä kaksi kyljenkappaletta. Osien päämitat ovat 14 x 3,2 metriä ja 13,6 x 3,45 metriä. Aluksessa on ollut parikaaret ja sisälaudoitus. |
| metsakeskus.2592 |
609 |
Uusikari |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
202380.27600000 |
6850265.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2592 |
Hylky sijaitsee Anttoorasta länteen ja Iso-Enskeristä etelään, Uusikarin länsipuolella 3 - 6 metrin syvyydessä.
Tasasaumaisen aluksen hylky, joka on hajonnut kahteen osaan. Aluksesta on jäljellä kaksi kyljenkappaletta. Osien päämitat ovat 14 x 3,2 metriä ja 13,6 x 3,45 metriä. Aluksessa on ollut parikaaret ja sisälaudoitus. |
| metsakeskus.2593 |
484 |
Hiidensilta |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
197857.98500000 |
6874048.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2593 |
Sijaintipaikka on Hiidensillan matalikolla avomerellä Ouran saaristosta luoteeseen 4 - 10 metrin syvyydessä.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, joka on hajonnut palasiksi kivikkopohjalle.
Hylyn ilmoittaja Seppo Salonen on olettanut, että kyseessä olisi ruotsalainen kuunarilaiva Margareta, joka haaksirikkoutui kesällä 1911. Margaretan haaksirikon meriselitys, joka annettiin Porin maistraatille, on Turun maakunta-arkistossa ja meriselityksen sijainti sopii hylyn osien sijaintipaikkaan. Margareta oli rakennettu Ruotsissa Oskarshamnissa 1879. Alus haaksirikkoutui ajettuaan reimarin väärältä puolelta Hiidensillalla. Laivan pituus oli 40 metriä ja leveys 8,6 metriä. |
| metsakeskus.2593 |
484 |
Hiidensilta |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
197857.98500000 |
6874048.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2593 |
Sijaintipaikka on Hiidensillan matalikolla avomerellä Ouran saaristosta luoteeseen 4 - 10 metrin syvyydessä.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, joka on hajonnut palasiksi kivikkopohjalle.
Hylyn ilmoittaja Seppo Salonen on olettanut, että kyseessä olisi ruotsalainen kuunarilaiva Margareta, joka haaksirikkoutui kesällä 1911. Margaretan haaksirikon meriselitys, joka annettiin Porin maistraatille, on Turun maakunta-arkistossa ja meriselityksen sijainti sopii hylyn osien sijaintipaikkaan. Margareta oli rakennettu Ruotsissa Oskarshamnissa 1879. Alus haaksirikkoutui ajettuaan reimarin väärältä puolelta Hiidensillalla. Laivan pituus oli 40 metriä ja leveys 8,6 metriä. |
| metsakeskus.2594 |
609 |
Everilda |
10002 |
12017 |
13194 |
11033 |
27000 |
195455.00000000 |
6836383.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2594 |
Hylky on avomerellä Porin vesialueella Säpin ja Kaijakarin välillä.
Kyseessä on rautarunkoisen höyrylaivan hylky, jonka keulaosa on melko hyvässä kunnossa. Keskilaivan navigointihytin rakenteet ovat sortuneet. Kansilankut ovat osittain hävinneet. Aluksen pituus on noin 70 metriä. Hylky on painunut kantta myöten pohjamutaan.
Aluksen oletetaan olevan höyrylaiva Everilda, joka oli rakennettu 1882 Englannissa. Aluksen pituus oli 72,9 metriä, leveys 10,4 metriä ja syväys 5,5 metriä. Kotipaikka uppoamishetkellä oli Hälsingborg, Ruotsi. Alus ajoi saksalaisaluksen laskemaan miinaan matkalla Ruotsista Mäntyluotoon 6.12.1914. Vain yksi miehistön jäsen pelastui. Samalla alueella ajoi miinaan kaksi muutakin alusta, ss Luna ja ss Norra Sverige. Näistä Luna oli tullut paikalle pelastamaan uppoavan Everildan miehistöä.
1915 Everildan hylky paikannettiin ja hylystä pelastettiin tavaroita, muun muassa kolme rautasorvia, sähkölamppuja, puuvillapaaleja, 50 tonnia sinkkiä, laatikoittain teetä, akseleita ja tammisia huonekaluja. |
| metsakeskus.2594 |
609 |
Everilda |
10002 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
195455.00000000 |
6836383.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2594 |
Hylky on avomerellä Porin vesialueella Säpin ja Kaijakarin välillä.
Kyseessä on rautarunkoisen höyrylaivan hylky, jonka keulaosa on melko hyvässä kunnossa. Keskilaivan navigointihytin rakenteet ovat sortuneet. Kansilankut ovat osittain hävinneet. Aluksen pituus on noin 70 metriä. Hylky on painunut kantta myöten pohjamutaan.
Aluksen oletetaan olevan höyrylaiva Everilda, joka oli rakennettu 1882 Englannissa. Aluksen pituus oli 72,9 metriä, leveys 10,4 metriä ja syväys 5,5 metriä. Kotipaikka uppoamishetkellä oli Hälsingborg, Ruotsi. Alus ajoi saksalaisaluksen laskemaan miinaan matkalla Ruotsista Mäntyluotoon 6.12.1914. Vain yksi miehistön jäsen pelastui. Samalla alueella ajoi miinaan kaksi muutakin alusta, ss Luna ja ss Norra Sverige. Näistä Luna oli tullut paikalle pelastamaan uppoavan Everildan miehistöä.
1915 Everildan hylky paikannettiin ja hylystä pelastettiin tavaroita, muun muassa kolme rautasorvia, sähkölamppuja, puuvillapaaleja, 50 tonnia sinkkiä, laatikoittain teetä, akseleita ja tammisia huonekaluja. |
| metsakeskus.2595 |
51 |
Bolheim |
10007 |
12017 |
13194 |
11033 |
27000 |
185174.28600000 |
6827342.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2595 |
Sijaintipaikka on Selkämeren alueella avomerellä Eurajoen (Luvian) edustalla Säpistä länteen.
Teräsrunkoisen rahtihöyrylaiva Bolheimin hyväkuntoinen hylky, joka makaa kölillään. Rungon pituus on noin 100 metriä. Keulapakka, komentosilta ja kaksi ruumaa ovat ehjät. Savupiippu on hävinnyt. Potkuri ja ankkurit ovat jäljellä.
Rahtihöyry Bolheim oli rakennettu 1913 Hollannissa. Sen kotipaikka oli Saksa. Se oli tyypillinen three island -tyyppinen rahtilaiva. Aluksen ollessa matkalla Mäntyluodosta Ruotsin Sundsvalliin venäläinen sukellusvene S-1 pysäytti aluksen ja tulitti sen upoksiin 10.12.1939. Aluksen kapteeni ja radisti kuolivat tulituksen seurauksena. |
| metsakeskus.2595 |
51 |
Bolheim |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
185174.28600000 |
6827342.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2595 |
Sijaintipaikka on Selkämeren alueella avomerellä Eurajoen (Luvian) edustalla Säpistä länteen.
Teräsrunkoisen rahtihöyrylaiva Bolheimin hyväkuntoinen hylky, joka makaa kölillään. Rungon pituus on noin 100 metriä. Keulapakka, komentosilta ja kaksi ruumaa ovat ehjät. Savupiippu on hävinnyt. Potkuri ja ankkurit ovat jäljellä.
Rahtihöyry Bolheim oli rakennettu 1913 Hollannissa. Sen kotipaikka oli Saksa. Se oli tyypillinen three island -tyyppinen rahtilaiva. Aluksen ollessa matkalla Mäntyluodosta Ruotsin Sundsvalliin venäläinen sukellusvene S-1 pysäytti aluksen ja tulitti sen upoksiin 10.12.1939. Aluksen kapteeni ja radisti kuolivat tulituksen seurauksena. |
| metsakeskus.2596 |
51 |
Achill |
10007 |
12017 |
13194 |
11033 |
27000 |
178072.00000000 |
6829422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2596 |
Sijaintipaikka on avomerellä Eurajoen vesialueella Säpistä noin 20 km länteen noin 55 metrin syvyydessä.
Rungoltaan ehjä rahtihöyryn hylky. Kansi ja keulapakka ovat ehjät. Ruorihytti on sortunut. Savupiippu on hävinnyt. Pelastusvenetaavetit ovat jäljellä, pelastusveneet ovat poissa. Rungon pituus on noin 42 metriä.
Rahtihöyry Achill oli rakennettu 1890 Englannissa. Sen kotipaikka oli Belfast. Alus oli 42,6 metriä pitkä ja 7,71 metriä leveä. Runko oli tehty teräksestä. Ollessaan matkalla Saksasta Suomeen alus sai myrskyssä vuodon ja upposi 6.8.1933. Miehistö pelastettiin ohikulkevaan alukseen ja vietiin Vaasaan. Hylyt.netissä on perusteellinen tieto Achillin uppoamisesta porilaisen Seppo Salosen kirjoittamana, ks. hylyt.net, ss Achill. |
| metsakeskus.2596 |
51 |
Achill |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
178072.00000000 |
6829422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2596 |
Sijaintipaikka on avomerellä Eurajoen vesialueella Säpistä noin 20 km länteen noin 55 metrin syvyydessä.
Rungoltaan ehjä rahtihöyryn hylky. Kansi ja keulapakka ovat ehjät. Ruorihytti on sortunut. Savupiippu on hävinnyt. Pelastusvenetaavetit ovat jäljellä, pelastusveneet ovat poissa. Rungon pituus on noin 42 metriä.
Rahtihöyry Achill oli rakennettu 1890 Englannissa. Sen kotipaikka oli Belfast. Alus oli 42,6 metriä pitkä ja 7,71 metriä leveä. Runko oli tehty teräksestä. Ollessaan matkalla Saksasta Suomeen alus sai myrskyssä vuodon ja upposi 6.8.1933. Miehistö pelastettiin ohikulkevaan alukseen ja vietiin Vaasaan. Hylyt.netissä on perusteellinen tieto Achillin uppoamisesta porilaisen Seppo Salosen kirjoittamana, ks. hylyt.net, ss Achill. |
| metsakeskus.2597 |
257 |
Stensvikfjärden |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
367331.85400000 |
6671209.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2597 |
Hylky sijaitsee Espoon ja Kirkkonummen rajalla, Saunalahdensalmen rannassa Kirkkonummen puolella hyvin lähellä Vanhaa Jorvaksentietä siinä kohdassa, jossa tie ylittää Saunalahdensalmen. Heti salmen ylityksen jälkeen käännytään vasemmalle rantaan.
Puisen aluksen hylky, joka on hajonnut ruoppauksen yhteydessä. Hylyn osia on rannalla ruoppausläjässä sekä vedessä rannan tuntumassa ponttoonilaiturin alla.
Hylky löytyi keväällä 2009 sattumalta, kun sukeltajat olivat vetämässä kaapelia Saunalahdensalmen poikki. Löytö ilmoitettiin puhelimitse 2.5.2009 Museovirastolle, joka teki paikalle tarkastuskäynnin 7.5.2009. Ruoppauksen järjestäneen yksityishenkilön mukaan ruoppaus tehtiin laiturin uudistamisen takia keväällä 2008. Tarkastuksessa havaittiin, että hylyn osia on ruoppausläjässä rannalla ja vedessä rannan tuntumassa uuden ponttoonilaiturin alla. Todettiin, että paikalle on tehtävä tarkastussukellus näkyväisyyden ollessa parempi. Puulajin tunnistusta varten ruoppausläjästä otettiin mukaan kaaren katkelma ja rantavedestä laitalaudan katkelma. Puulajin määritys teetettiin Luonnontieteellisessä keskusmuseossa 2010. Molemmat näytteet ovat tammea. Kyseessä on ns. valkotammiryhmään kuuluva laji, todennäköisesti metsätammi, Quercus robur. Suomessa tavallisin puualusten rakennusmateriaali on ollut mänty. |
| metsakeskus.2597 |
257 |
Stensvikfjärden |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
367331.85400000 |
6671209.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2597 |
Hylky sijaitsee Espoon ja Kirkkonummen rajalla, Saunalahdensalmen rannassa Kirkkonummen puolella hyvin lähellä Vanhaa Jorvaksentietä siinä kohdassa, jossa tie ylittää Saunalahdensalmen. Heti salmen ylityksen jälkeen käännytään vasemmalle rantaan.
Puisen aluksen hylky, joka on hajonnut ruoppauksen yhteydessä. Hylyn osia on rannalla ruoppausläjässä sekä vedessä rannan tuntumassa ponttoonilaiturin alla.
Hylky löytyi keväällä 2009 sattumalta, kun sukeltajat olivat vetämässä kaapelia Saunalahdensalmen poikki. Löytö ilmoitettiin puhelimitse 2.5.2009 Museovirastolle, joka teki paikalle tarkastuskäynnin 7.5.2009. Ruoppauksen järjestäneen yksityishenkilön mukaan ruoppaus tehtiin laiturin uudistamisen takia keväällä 2008. Tarkastuksessa havaittiin, että hylyn osia on ruoppausläjässä rannalla ja vedessä rannan tuntumassa uuden ponttoonilaiturin alla. Todettiin, että paikalle on tehtävä tarkastussukellus näkyväisyyden ollessa parempi. Puulajin tunnistusta varten ruoppausläjästä otettiin mukaan kaaren katkelma ja rantavedestä laitalaudan katkelma. Puulajin määritys teetettiin Luonnontieteellisessä keskusmuseossa 2010. Molemmat näytteet ovat tammea. Kyseessä on ns. valkotammiryhmään kuuluva laji, todennäköisesti metsätammi, Quercus robur. Suomessa tavallisin puualusten rakennusmateriaali on ollut mänty. |
| metsakeskus.2598 |
445 |
Djupdalen |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
237058.15300000 |
6682595.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2598 |
Sijaintipaikka on Paraisten keskustasta noin 12 km etelälounaaseen Stortervolandetin etelärannan lähellä Djupdalen -salmessa, salmen pohjoisrannan tuntumassa noin 30 metrin etäisyydellä rannasta.
Noin 10 metrin pituinen osittain hajonnut hylky. Keularangan ja perärangan alaosat vielä paikoillaan. Alus on ollut tasaperäinen ja siinä on ollut ainakin yksi masto. Keulan säilynyt alaosa on suhteellisen terävä.
Hylyn löysi Pargas Tumlare rf 2008. Hylystä oli kuultu huhuja ja se paikannettiin luotaamalla. |
| metsakeskus.2598 |
445 |
Djupdalen |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
237058.15300000 |
6682595.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2598 |
Sijaintipaikka on Paraisten keskustasta noin 12 km etelälounaaseen Stortervolandetin etelärannan lähellä Djupdalen -salmessa, salmen pohjoisrannan tuntumassa noin 30 metrin etäisyydellä rannasta.
Noin 10 metrin pituinen osittain hajonnut hylky. Keularangan ja perärangan alaosat vielä paikoillaan. Alus on ollut tasaperäinen ja siinä on ollut ainakin yksi masto. Keulan säilynyt alaosa on suhteellisen terävä.
Hylyn löysi Pargas Tumlare rf 2008. Hylystä oli kuultu huhuja ja se paikannettiin luotaamalla. |
| metsakeskus.2599 |
91 |
Susisaari Varvilahden patorakenne |
10002 |
12004 |
13000 |
11033 |
27000 |
388090.00000000 |
6669354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2599 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Susisaaren pohjoisosassa, Varvilahden etelärannassa vesirajassa, pääosin kuivalla maalla, isomman telakka-altaan pohjoispuolella.
Paikalla on rannan suuntainen hirsirakenne, jonka sisällä on ollut hiekkaa ja kiviä. Rakenteen laajuus on noin 19,5 x 8,5 metriä, ja se muodostuu neljästä rinnakkaisesta hirsiarkkurivistä. Rakenne on tehty salvoamalla pyöreistä hirsistä, jotka on kiinnitetty toisiinsa metallinauloilla. Rakennetta dokumentoitiin 2009, koska sen päälle rakennettiin laituri Suomenlinnan hoitokunnan työnä hyödyntäen vanhoja rakenteita osittain. Vanhoja rakenteita jäi uuden rakenteen alle. Dokumentoinnissa havaittiin, että rakenteen ylimmät osat salmen puoleisesta lyhyestä sivusta olivat tuhoutuneet aiemmassa ruoppauksessa.
Hirsipato on rakennettu Suomenlinnan venäläisaikana 1917. Pato oli osa suurtelakkahanketta, jonka tarkoituksena oli eristää Tykistölahti merestä. Poliittisten levottomuuksien vuoksi rakennustyö keskeytettiin. Hanketta pidettiin vireillä vielä Suomen itsenäistymisen jälkeen, kunnes se hylättiin vanhentuneena vuonna 1919. Padosta on olemassa 1918 otettu valokuva (Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, nro 2465). |
| metsakeskus.2599 |
91 |
Susisaari Varvilahden patorakenne |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27009 |
388090.00000000 |
6669354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2599 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Susisaaren pohjoisosassa, Varvilahden etelärannassa vesirajassa, pääosin kuivalla maalla, isomman telakka-altaan pohjoispuolella.
Paikalla on rannan suuntainen hirsirakenne, jonka sisällä on ollut hiekkaa ja kiviä. Rakenteen laajuus on noin 19,5 x 8,5 metriä, ja se muodostuu neljästä rinnakkaisesta hirsiarkkurivistä. Rakenne on tehty salvoamalla pyöreistä hirsistä, jotka on kiinnitetty toisiinsa metallinauloilla. Rakennetta dokumentoitiin 2009, koska sen päälle rakennettiin laituri Suomenlinnan hoitokunnan työnä hyödyntäen vanhoja rakenteita osittain. Vanhoja rakenteita jäi uuden rakenteen alle. Dokumentoinnissa havaittiin, että rakenteen ylimmät osat salmen puoleisesta lyhyestä sivusta olivat tuhoutuneet aiemmassa ruoppauksessa.
Hirsipato on rakennettu Suomenlinnan venäläisaikana 1917. Pato oli osa suurtelakkahanketta, jonka tarkoituksena oli eristää Tykistölahti merestä. Poliittisten levottomuuksien vuoksi rakennustyö keskeytettiin. Hanketta pidettiin vireillä vielä Suomen itsenäistymisen jälkeen, kunnes se hylättiin vanhentuneena vuonna 1919. Padosta on olemassa 1918 otettu valokuva (Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, nro 2465). |
| metsakeskus.2600 |
109 |
Porraskoski |
10007 |
12015 |
13000 |
11000 |
27000 |
389400.00000000 |
6792347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2600 |
Sijaintipaikka on Porraskosken pohjoissuulla, Porraskosken voimalaitoksen ja padon vieressä, padon yläjuoksun puolella alle metrin syvyisessä vedessä. Paikalla on voimakas virtaus padon luukkujen ollessa auki, muulloin virtaus on lievää.
Paikalla on pitkänomainen puurakenne, jonka pituus on noin 25 metriä. Rakenne on ollut suorakaiteinen ja se on täytetty maa-aineksella. Leveys on ollut arviolta noin viisi metriä. Rakenteen toinen pitkä sivu ja päädyt ovat tuhoutuneet. Rakenteen käyttötarkoituksesta ei ole selvyyttä. Sen voidaan olettaa olleen paikalla ennen 1920-luvulla rakennettua patoa. On mahdollista, että rakenne on peräisin jo 1700-luvulta, jolloin paikalla alkoi toimia saha (sai oikeudet 1780). Paikalla on ollut myös mylly. Saha ja mylly paloivat vuonna 1921.
Alue on merkitty myllyn ja sahan paikaksi 1800-luvun karttoihin (mm. Hauhon pitäjäkartta vuodelta 1860).
Museovirasto teki tarkastussukelluksen kohteelle kesällä 2012. |
| metsakeskus.2600 |
109 |
Porraskoski |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
389400.00000000 |
6792347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2600 |
Sijaintipaikka on Porraskosken pohjoissuulla, Porraskosken voimalaitoksen ja padon vieressä, padon yläjuoksun puolella alle metrin syvyisessä vedessä. Paikalla on voimakas virtaus padon luukkujen ollessa auki, muulloin virtaus on lievää.
Paikalla on pitkänomainen puurakenne, jonka pituus on noin 25 metriä. Rakenne on ollut suorakaiteinen ja se on täytetty maa-aineksella. Leveys on ollut arviolta noin viisi metriä. Rakenteen toinen pitkä sivu ja päädyt ovat tuhoutuneet. Rakenteen käyttötarkoituksesta ei ole selvyyttä. Sen voidaan olettaa olleen paikalla ennen 1920-luvulla rakennettua patoa. On mahdollista, että rakenne on peräisin jo 1700-luvulta, jolloin paikalla alkoi toimia saha (sai oikeudet 1780). Paikalla on ollut myös mylly. Saha ja mylly paloivat vuonna 1921.
Alue on merkitty myllyn ja sahan paikaksi 1800-luvun karttoihin (mm. Hauhon pitäjäkartta vuodelta 1860).
Museovirasto teki tarkastussukelluksen kohteelle kesällä 2012. |
| metsakeskus.2602 |
285 |
Eteläinen Kuosankari |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
506216.85200000 |
6695504.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2602 |
Sijaintipaikka on Kotkan Kirkonmaanselällä Eteläinen Kuosankari -nimisen karikon länsireunassa. Karikko sijaitsee kauempana merellä.
Paikalla on pahoin hajonnut puurunkoisen aluksen hylky noin 7-10 metrin syvyydessä. Hylystä on jäljellä pohjaosan rakenteita. Hylky on tasasaumainen ja pohjatukit ovat hyvin tiheässä. Rakenteiden päällä on noin 10 metriä pitkä kappale sikoköliä, jossa on havaittavissa yksi mastonkenkä. Hylyn osia saatta olla syvemmällä lisää.
Mastonkengästä on 2008 nostettu raha, joka on niin pahoin kulunut, ettei siinä ole havaittavissa vuosilukua tai muita merkintöjä. Raha on Suomen merimuseon kokoelmissa numerolla SM212009:1. |
| metsakeskus.2602 |
285 |
Eteläinen Kuosankari |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
506216.85200000 |
6695504.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2602 |
Sijaintipaikka on Kotkan Kirkonmaanselällä Eteläinen Kuosankari -nimisen karikon länsireunassa. Karikko sijaitsee kauempana merellä.
Paikalla on pahoin hajonnut puurunkoisen aluksen hylky noin 7-10 metrin syvyydessä. Hylystä on jäljellä pohjaosan rakenteita. Hylky on tasasaumainen ja pohjatukit ovat hyvin tiheässä. Rakenteiden päällä on noin 10 metriä pitkä kappale sikoköliä, jossa on havaittavissa yksi mastonkenkä. Hylyn osia saatta olla syvemmällä lisää.
Mastonkengästä on 2008 nostettu raha, joka on niin pahoin kulunut, ettei siinä ole havaittavissa vuosilukua tai muita merkintöjä. Raha on Suomen merimuseon kokoelmissa numerolla SM212009:1. |
| metsakeskus.2608 |
405 |
Pieni Kaijansaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
564414.05700000 |
6772745.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2608 |
Lappeenrannan kaupungin edustalla, Mikonsaaren eteläpuolella, Pienen Kaijansaaren itäpuolella lähellä väylää.
Limisaumaisen kannettoman veneen hylky, jonka pituus on noin 12,5 metriä ja leveys noin 3 metriä. |
| metsakeskus.2608 |
405 |
Pieni Kaijansaari |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
564414.05700000 |
6772745.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2608 |
Lappeenrannan kaupungin edustalla, Mikonsaaren eteläpuolella, Pienen Kaijansaaren itäpuolella lähellä väylää.
Limisaumaisen kannettoman veneen hylky, jonka pituus on noin 12,5 metriä ja leveys noin 3 metriä. |
| metsakeskus.2613 |
422 |
Hirvilahti |
10001 |
12017 |
13000 |
11033 |
27000 |
648084.34900000 |
7019934.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2613 |
Kohde sijaitsee noin 16 metrin syvyydessä Pielisen koillisosassa Lieksan kaupungin lounaispuolella Hirviluodosta noin 370 metriä luoteeseen.
Kyseessä on noin 20 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä mahdollinen hylky, jonka maksimikorkeus pohjan tasosta on noin kaksi metriä. Kohde on ylhäältäpäin katsottuna lähes suorakaiteenmuotoinen, pitkät sivut (kyljet?) kapenevat hiukan päitä kohti.
Kohde havaittiin Merenkulkulaitoksen tekemässä monikeilainluotauksessa 2007. |
| metsakeskus.2613 |
422 |
Hirvilahti |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
648084.34900000 |
7019934.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2613 |
Kohde sijaitsee noin 16 metrin syvyydessä Pielisen koillisosassa Lieksan kaupungin lounaispuolella Hirviluodosta noin 370 metriä luoteeseen.
Kyseessä on noin 20 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä mahdollinen hylky, jonka maksimikorkeus pohjan tasosta on noin kaksi metriä. Kohde on ylhäältäpäin katsottuna lähes suorakaiteenmuotoinen, pitkät sivut (kyljet?) kapenevat hiukan päitä kohti.
Kohde havaittiin Merenkulkulaitoksen tekemässä monikeilainluotauksessa 2007. |
| metsakeskus.2616 |
434 |
V-308 Oskar Neynaber |
10007 |
12017 |
13194 |
11000 |
27000 |
463799.06200000 |
6667680.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2616 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa.
Hylky sijaitsee avomerellä Tiiskerin saarista noin 5,3 kilometriä kaakkoon.
Kyseessä on saksalaisen etuvartiolaiva V 308 Oscar Neynaberin hylky. Sen upottivat neuvostoliittolaiset moottoritorpedoveneet 23.9.1941.
Hylky havaittiin Merenkulkulaitoksen tekemässä merenpohjan kartoituksessa 2002. Jouni Polkon sukeltajaryhmä tunnisti hylyn 2011 vertaamalla hylyn yleisrakennetta ja yksityiskohtia arkistoaineistoon. |
| metsakeskus.2616 |
434 |
V-308 Oskar Neynaber |
10007 |
12017 |
13194 |
11042 |
27028 |
463799.06200000 |
6667680.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2616 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa.
Hylky sijaitsee avomerellä Tiiskerin saarista noin 5,3 kilometriä kaakkoon.
Kyseessä on saksalaisen etuvartiolaiva V 308 Oscar Neynaberin hylky. Sen upottivat neuvostoliittolaiset moottoritorpedoveneet 23.9.1941.
Hylky havaittiin Merenkulkulaitoksen tekemässä merenpohjan kartoituksessa 2002. Jouni Polkon sukeltajaryhmä tunnisti hylyn 2011 vertaamalla hylyn yleisrakennetta ja yksityiskohtia arkistoaineistoon. |
| metsakeskus.2617 |
740 |
Pitkä Pihlajavesi |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
599185.69700000 |
6854273.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2617 |
Kohde sijaitsee Savonlinnasta etelään Pitkä Pihlajavedellä noin 960 metriä Lamposaaresta kaakkoon ja noin 950 metriä Orisaaresta lounaaseen.
Kohde on noin 32 metriä pitkä ja noin 8 metriä leveä tasaperäinen puurakenteinen hylky, jonka suunta on etelälounas-pohjoiskoillinen. Maksimikorkeus pohjan tasosta on noin kolme metriä. Hylyn paikansi Merenkulkulaitos. Museovirasto teki hylylle tarkastussukelluksen 2009 yhdessä paikallisten sukeltajien kanssa. |
| metsakeskus.2617 |
740 |
Pitkä Pihlajavesi |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
599185.69700000 |
6854273.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2617 |
Kohde sijaitsee Savonlinnasta etelään Pitkä Pihlajavedellä noin 960 metriä Lamposaaresta kaakkoon ja noin 950 metriä Orisaaresta lounaaseen.
Kohde on noin 32 metriä pitkä ja noin 8 metriä leveä tasaperäinen puurakenteinen hylky, jonka suunta on etelälounas-pohjoiskoillinen. Maksimikorkeus pohjan tasosta on noin kolme metriä. Hylyn paikansi Merenkulkulaitos. Museovirasto teki hylylle tarkastussukelluksen 2009 yhdessä paikallisten sukeltajien kanssa. |
| metsakeskus.2619 |
434 |
Riilahti |
10007 |
12017 |
13194 |
11000 |
27000 |
463662.13400000 |
6664314.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2619 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa. Hylky on Puolustusvoimien omaisuutta.
Kohde sijaitsee Tiiskerin saarista noin 7 kilometriä kaakkoon.
Kyseessä on miinalaiva Riilahden hylky. Alus oli rakennettu Crichton-Vulcanin telakalla Turussa 1940. Se haaksirikkoutui elokuussa 1943 venäläisen moottoritorpedovene TK94:n upottamana. Hylky on katkennut kahteen osaan.
Hylky paikannettiin Merenkulkulaitoksen tekemässä merenpohjan kartoituksessa 2002. Jouni Polkon sukeltajaryhmä tunnisti hylyn 2011 vertaamalla hylyn yleisrakennetta ja yksityiskohtia arkistoaineistoon. |
| metsakeskus.2619 |
434 |
Riilahti |
10007 |
12017 |
13194 |
11000 |
27000 |
463662.13400000 |
6664314.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2619 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa. Hylky on Puolustusvoimien omaisuutta.
Kohde sijaitsee Tiiskerin saarista noin 7 kilometriä kaakkoon.
Kyseessä on miinalaiva Riilahden hylky. Alus oli rakennettu Crichton-Vulcanin telakalla Turussa 1940. Se haaksirikkoutui elokuussa 1943 venäläisen moottoritorpedovene TK94:n upottamana. Hylky on katkennut kahteen osaan.
Hylky paikannettiin Merenkulkulaitoksen tekemässä merenpohjan kartoituksessa 2002. Jouni Polkon sukeltajaryhmä tunnisti hylyn 2011 vertaamalla hylyn yleisrakennetta ja yksityiskohtia arkistoaineistoon. |
| metsakeskus.2621 |
609 |
Iso-Enskeri |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
202560.19500000 |
6852126.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2621 |
Sijaintipaikka on Anttoorasta luoteeseen Iso-Enskerin pohjoisosan itäpuolella. Pohjan laatu kivikkoa ja hiekkaa. Hylky on luonnonsuojelualueella.
Paikalla on puurunkoisen aluksen pohjaosa (5,5-7 m x 27 m). Alus on ollut limisaumainen ja havupuusta rakennettu. Pohjatukit on kiinnitetty kylkilaudoitukseen puutapeilla. Kaaritus on yksinkertainen ja kaarten väli on noin 20 cm, kaaren leveys keskimäärin 18 cm. Kylkilaudan leveys 22-25 cm ja paksuus 3 cm. Jäljellä on merkkejä karneerauksesta. Keulassa on jäljellä kyljelleen kaatuneena keularanka (hiekan päälle näkyvän osan pituus 3,5 m), jossa on havaittavissa jäljet kylkilautojen kiinnitystä varten. Keulan lähettyvillä on hiekkaan hautautuneena myös pieni osa kylkeä.
Peräosassa pohjatukkien välissä on muutamia tiiliskiviä (mahdollisesti jäännökset tulisijasta).
Porilainen Seppo Salonen on pohtinut hylyn taustaa. Kyseessä saattaa olla porilainen kaljaasi Ändring, joka haaksirikkoutui Springarin -karille lankkulastissa 6.5.1863 tullessaan Merikarvialta. |
| metsakeskus.2621 |
609 |
Iso-Enskeri |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
202560.19500000 |
6852126.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2621 |
Sijaintipaikka on Anttoorasta luoteeseen Iso-Enskerin pohjoisosan itäpuolella. Pohjan laatu kivikkoa ja hiekkaa. Hylky on luonnonsuojelualueella.
Paikalla on puurunkoisen aluksen pohjaosa (5,5-7 m x 27 m). Alus on ollut limisaumainen ja havupuusta rakennettu. Pohjatukit on kiinnitetty kylkilaudoitukseen puutapeilla. Kaaritus on yksinkertainen ja kaarten väli on noin 20 cm, kaaren leveys keskimäärin 18 cm. Kylkilaudan leveys 22-25 cm ja paksuus 3 cm. Jäljellä on merkkejä karneerauksesta. Keulassa on jäljellä kyljelleen kaatuneena keularanka (hiekan päälle näkyvän osan pituus 3,5 m), jossa on havaittavissa jäljet kylkilautojen kiinnitystä varten. Keulan lähettyvillä on hiekkaan hautautuneena myös pieni osa kylkeä.
Peräosassa pohjatukkien välissä on muutamia tiiliskiviä (mahdollisesti jäännökset tulisijasta).
Porilainen Seppo Salonen on pohtinut hylyn taustaa. Kyseessä saattaa olla porilainen kaljaasi Ändring, joka haaksirikkoutui Springarin -karille lankkulastissa 6.5.1863 tullessaan Merikarvialta. |
| metsakeskus.2623 |
740 |
Punkasalmi 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
625511.00000000 |
6849993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2623 |
Kohde sijaitsee Punkaharjun keskustaajaman pohjoisosan länsipuolella Punkasalmen ja Nobelinniemen kärjen välisellä vesialueella noin 5,5 - 7 metrin syvyydessä. Paikalla on viettävä kalliopohja.
Paikalla on rungoltaan melko ehjä puurakenteisen aluksen hylky, jonka pituus on lähes 20 metriä ja leveys 7 metriä. Alus on rakennettu havupuusta ja se on tasasaumainen. Se on muodoltaan suorakaiteinen ja tasapohjainen, kuitenkin siten, että muoto kapenee hieman keulaan ja perään, ja keulassa ja perässä pohja nousee lievästi ylöspäin noin neljän metrin matkalla. Laidat ovat matalat ja suorat. Puuosat on kiinnitetty toisiinsa rautatapein ja -nauloin. Joitakin laitalautoja on irronnut. Hylyn sisällä on irrallisia rakenneosia, samoin pohjalla hylyn vieressä. Hylyssä ei ole havaittu veto- tai työntövälineiden jäänteitä eikä airojen hankaimia, ei myöskään merkkejä koneesta tai moottorista. Hylyn on oletettu olevan lossi.
Rakentamistavan mukaan voidaan olettaa, että alus on rakennettu ennen ensimmäistä maailmansotaa. Uppoamisajankohta ei ole selvillä.
Lossiliikenne loppui Punkasalmessa vuonna 1939, kun rautatiesilta muutettiin myös autoliikenteelle sopivaksi.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki kohteelle tarkistuskäynnin 2009. Harry Alopaeus teki hylystä piirroksen kesällä 2011 yhdessä Kai Kaartisen sukeltajaryhmän kanssa. |
| metsakeskus.2623 |
740 |
Punkasalmi 1 |
10001 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
625511.00000000 |
6849993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2623 |
Kohde sijaitsee Punkaharjun keskustaajaman pohjoisosan länsipuolella Punkasalmen ja Nobelinniemen kärjen välisellä vesialueella noin 5,5 - 7 metrin syvyydessä. Paikalla on viettävä kalliopohja.
Paikalla on rungoltaan melko ehjä puurakenteisen aluksen hylky, jonka pituus on lähes 20 metriä ja leveys 7 metriä. Alus on rakennettu havupuusta ja se on tasasaumainen. Se on muodoltaan suorakaiteinen ja tasapohjainen, kuitenkin siten, että muoto kapenee hieman keulaan ja perään, ja keulassa ja perässä pohja nousee lievästi ylöspäin noin neljän metrin matkalla. Laidat ovat matalat ja suorat. Puuosat on kiinnitetty toisiinsa rautatapein ja -nauloin. Joitakin laitalautoja on irronnut. Hylyn sisällä on irrallisia rakenneosia, samoin pohjalla hylyn vieressä. Hylyssä ei ole havaittu veto- tai työntövälineiden jäänteitä eikä airojen hankaimia, ei myöskään merkkejä koneesta tai moottorista. Hylyn on oletettu olevan lossi.
Rakentamistavan mukaan voidaan olettaa, että alus on rakennettu ennen ensimmäistä maailmansotaa. Uppoamisajankohta ei ole selvillä.
Lossiliikenne loppui Punkasalmessa vuonna 1939, kun rautatiesilta muutettiin myös autoliikenteelle sopivaksi.
Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki kohteelle tarkistuskäynnin 2009. Harry Alopaeus teki hylystä piirroksen kesällä 2011 yhdessä Kai Kaartisen sukeltajaryhmän kanssa. |
| metsakeskus.2624 |
304 |
Friisilä |
10001 |
12018 |
13000 |
11000 |
27000 |
193493.00000000 |
6720614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2624 |
Sijaintipaikka Kustavin Friisilän kylän venevalkaman edustalla.
Paikalta löytyi 2009 Isoluodon meritaistelupaikan inventoinnin (ns. Isoluoto-projekti) yhteydessä hirsiä tai hirsirakenne, jonka sijainti kuvailtiin seuraavasti: noin 20 metriä rantaviivasta länteen ja 15-20 metriä etelään rannasta mereen työntyvästä aallonmurtajarakennelmasta. Kohteen laajuudeksi arvioitiin noin 20 x 6 metriä. Kohteen havaittiin koostuvan useista noin 30 cm leveistä hirsistä, joista ainakin osaan on veistetty salvoksia parin metrin välein. Yhden hirren päässä hirren läpi on porattu reikä. Hirret lepäävät pohjassa pohjois-etelä suunnassa ja osittain toistensa päällä. Suurempia hirsiä on arviolta 3-4 kappaletta ja niiden lomaan on tarttunut joitakin pienempiä puita, jotka ovat mahdollisesti ajopuuta. Hirret ovat enimmäkseen ehyitä, mutta niiden päissä näkyy murtumakohtia. Hirsien välittömässä läheisyydessä ei näkynyt pohjasta työntyviä hirren päitä. Pohjassa ei myöskään näkynyt laituriarkkujen jäänteitä.
Ranta-asemakaavan valmistelun yhteydessä alueella teetettiin 2016 kartoitustyötä ammattisukellusyrityksen tekemänä. Alueella käytettiin Humminbird -laitetta ja sukellettiin. Alueella ei havaittu suurempaa yhtenäistä puutavarakokonaisuutta, vaan kaikki havaitut puut olivat pohjalla yksittäin. Puut olivat profiililtaan pyöreitä ja useissa oli veistetty salvos. Puita havaittiin rannan edustalla laajalla alueella erityisesti aallonmurtajarakennelmasta länteen. Alueella havaittiin myös metallinen ankkuri, jonka varren pituus oli noin 1,2 metriä. Puiden tarkoitusta ja ajoitusta ei tunneta. |
| metsakeskus.2624 |
304 |
Friisilä |
10001 |
12018 |
13000 |
11000 |
27000 |
193493.00000000 |
6720614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2624 |
Sijaintipaikka Kustavin Friisilän kylän venevalkaman edustalla.
Paikalta löytyi 2009 Isoluodon meritaistelupaikan inventoinnin (ns. Isoluoto-projekti) yhteydessä hirsiä tai hirsirakenne, jonka sijainti kuvailtiin seuraavasti: noin 20 metriä rantaviivasta länteen ja 15-20 metriä etelään rannasta mereen työntyvästä aallonmurtajarakennelmasta. Kohteen laajuudeksi arvioitiin noin 20 x 6 metriä. Kohteen havaittiin koostuvan useista noin 30 cm leveistä hirsistä, joista ainakin osaan on veistetty salvoksia parin metrin välein. Yhden hirren päässä hirren läpi on porattu reikä. Hirret lepäävät pohjassa pohjois-etelä suunnassa ja osittain toistensa päällä. Suurempia hirsiä on arviolta 3-4 kappaletta ja niiden lomaan on tarttunut joitakin pienempiä puita, jotka ovat mahdollisesti ajopuuta. Hirret ovat enimmäkseen ehyitä, mutta niiden päissä näkyy murtumakohtia. Hirsien välittömässä läheisyydessä ei näkynyt pohjasta työntyviä hirren päitä. Pohjassa ei myöskään näkynyt laituriarkkujen jäänteitä.
Ranta-asemakaavan valmistelun yhteydessä alueella teetettiin 2016 kartoitustyötä ammattisukellusyrityksen tekemänä. Alueella käytettiin Humminbird -laitetta ja sukellettiin. Alueella ei havaittu suurempaa yhtenäistä puutavarakokonaisuutta, vaan kaikki havaitut puut olivat pohjalla yksittäin. Puut olivat profiililtaan pyöreitä ja useissa oli veistetty salvos. Puita havaittiin rannan edustalla laajalla alueella erityisesti aallonmurtajarakennelmasta länteen. Alueella havaittiin myös metallinen ankkuri, jonka varren pituus oli noin 1,2 metriä. Puiden tarkoitusta ja ajoitusta ei tunneta. |
| metsakeskus.2625 |
499 |
Grönviken |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
226449.91500000 |
7018534.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2625 |
Sijaintipaikka on Grönvikinlahden koillisrannalla vanhan lasitehtaan tontin rantavedessä.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 26 metriä ja leveys 7 - 10 metriä. Aluksesta on jäljellä sen pohjaosaa. Hylky on matalassa vedessä siten, että keulaosa on rantaan päin ja perä ulapalle päin 1,6 metrin syvyydessä. Hylyn peräosan lähellä on peräsin, jonka näkyvän osan pituus on 3,12 metriä, yläosan leveys on 20 cm ja alaosan leveys 55 cm. Peräsimen paksuus on 20 cm ja siinä on kaksi rautaista metallipantaa. Hylyn styyrpuurin laita on ruoppauksen vahingoittama. Paapuurin laita on ehjempi ja siinä on havaittavissa 44 kaaren alaosaa/pohjatukkia suurin piirtein alkuperäisillä paikoillaan. Näiden leveys on 25 cm ja paksuus 5 cm. Kaaret ovat pareittain. Hylyn paapuurin puoleisessa osassa on säilynyt pohjalaudoitusta ja sisäkyljen laudoitusta. Lautojen leveys on 29 cm ja paksuus 5 cm. Köli on halkaisijaltaan neliönmuotoinen ja vahvuudeltaan 30 x 30 cm.
Talvella 2013 hylyn osien läheisyydessä tehtiin venerannan ruoppausta ja hylyn osia, mm. kaaria, ruopattiin ylös. Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikkö kävi tarkistamassa ja mittaamassa hylkykohteen ruoppauksen jälkeen kesällä 2013. Pohjanmaan museo teetti dendrokronologisen ajoituksen kahdesta hylkypuunäytteestä. Tuloksen mukaan puut, joista laiva on rakennettu, on kaadettu 1700-luvun lopussa/1800-luvun alussa. Materiaali on tammea ja vaikuttaa olleen peräisin Itämeren eteläpuolelta.
On mahdollista, että hylky liittyy Grönvikin lasitehtaan toimintaan. Grönvikin lasitehdas oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin ikkunalasin valmistaja. Sen oli perustanut laivanvarustaja Johan Grönberg 1812 Mustasaaren Iskmon kylään satamapaikan viereen. Toiminta loppui 1907. Lasitehtaan yhteydessä toimi myös paperitehdas 1828-1876, fajanssitehdas 1841-1907 sekä laivaveistämö. |
| metsakeskus.2625 |
499 |
Grönviken |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
226449.91500000 |
7018534.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2625 |
Sijaintipaikka on Grönvikinlahden koillisrannalla vanhan lasitehtaan tontin rantavedessä.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 26 metriä ja leveys 7 - 10 metriä. Aluksesta on jäljellä sen pohjaosaa. Hylky on matalassa vedessä siten, että keulaosa on rantaan päin ja perä ulapalle päin 1,6 metrin syvyydessä. Hylyn peräosan lähellä on peräsin, jonka näkyvän osan pituus on 3,12 metriä, yläosan leveys on 20 cm ja alaosan leveys 55 cm. Peräsimen paksuus on 20 cm ja siinä on kaksi rautaista metallipantaa. Hylyn styyrpuurin laita on ruoppauksen vahingoittama. Paapuurin laita on ehjempi ja siinä on havaittavissa 44 kaaren alaosaa/pohjatukkia suurin piirtein alkuperäisillä paikoillaan. Näiden leveys on 25 cm ja paksuus 5 cm. Kaaret ovat pareittain. Hylyn paapuurin puoleisessa osassa on säilynyt pohjalaudoitusta ja sisäkyljen laudoitusta. Lautojen leveys on 29 cm ja paksuus 5 cm. Köli on halkaisijaltaan neliönmuotoinen ja vahvuudeltaan 30 x 30 cm.
Talvella 2013 hylyn osien läheisyydessä tehtiin venerannan ruoppausta ja hylyn osia, mm. kaaria, ruopattiin ylös. Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikkö kävi tarkistamassa ja mittaamassa hylkykohteen ruoppauksen jälkeen kesällä 2013. Pohjanmaan museo teetti dendrokronologisen ajoituksen kahdesta hylkypuunäytteestä. Tuloksen mukaan puut, joista laiva on rakennettu, on kaadettu 1700-luvun lopussa/1800-luvun alussa. Materiaali on tammea ja vaikuttaa olleen peräisin Itämeren eteläpuolelta.
On mahdollista, että hylky liittyy Grönvikin lasitehtaan toimintaan. Grönvikin lasitehdas oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin ikkunalasin valmistaja. Sen oli perustanut laivanvarustaja Johan Grönberg 1812 Mustasaaren Iskmon kylään satamapaikan viereen. Toiminta loppui 1907. Lasitehtaan yhteydessä toimi myös paperitehdas 1828-1876, fajanssitehdas 1841-1907 sekä laivaveistämö. |
| metsakeskus.2627 |
710 |
Länsivallin hylkyalue |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
300656.00000000 |
6653691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2627 |
Sijaintipaikka on Tammisaaren keskustan lähellä Barckens udden länsipuolella Länsivalli -nimisen rantatien edustalla. Alueen rajaus on suuntaa antava. Hylkyalueen kulmapisteet ovat seuraavat:
1. TM35 6653747 N, 300610 E
2. TM35 6653650 N, 300605 E
3. TM35 6653653 N, 300696 E
4. TM35 6653745 N, 300692 E
Alue, jossa sijaitsee neljä lähellä toisiaan olevaa puurunkoisen aluksen tai veneen hylkyä. Hylkyjen ympärillä on hylyistä irronneita puisia rakenneosia. On mahdollista, että alueella on muitakin hylkyjä tai hylyn osia, jotka ovat hautautuneita sedimenttiin ja vaikeasti havaittavissa. Hylkyalue on lähellä Södra viken -lahtea, jossa oli Tammisaaren kauppasatama 1500-luvulta 1840-luvulle asti. Södra vikenin alueelta on löytynyt hylyn osia ruoppausten yhteydessä 1960- ja 1970-luvuilla. Södra viken -lahden nimi on vanhemmissa kartoissa Södra Stads Viken.
Tammisaari oli tunnettu satama- ja kauppapaikka jo pitkään ennen kuin Erik Fleming vuonna 1528 teki alueesta laillistetun kauppapaikan. Tammisaari sai kaupunkioikeudet 1546. Vuonna 1760 Tammisaari sai purjehdusoikeuden Itämerellä, mikä oli merkittävää kaupungin kaupalle ja laivanvarustukselle.
Hylkyalueelta on aikaisemmin tunnettu yksi hylky, ns. Länsivalli 1. Museoviraston tilaamassa vedenalaisinventoinnissa 2017 alueelta paikannettiin kolme muuta hylkyä, ja hylkyjen muodostama alue rajattiin muinaisjäännösrekisteriin hylkyalueeksi. Aluetta on mahdollisesti käytetty alusten purkupaikkana, johon on sataman keskeisimmästä alueesta sivuun jätetty käytöstä jääneitä aluksia. Hylkyalue on suurelta osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön "Tammisaaren vanha kaupunki ja satama" aluerajauksen sisällä. |
| metsakeskus.2627 |
710 |
Länsivallin hylkyalue |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
300656.00000000 |
6653691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2627 |
Sijaintipaikka on Tammisaaren keskustan lähellä Barckens udden länsipuolella Länsivalli -nimisen rantatien edustalla. Alueen rajaus on suuntaa antava. Hylkyalueen kulmapisteet ovat seuraavat:
1. TM35 6653747 N, 300610 E
2. TM35 6653650 N, 300605 E
3. TM35 6653653 N, 300696 E
4. TM35 6653745 N, 300692 E
Alue, jossa sijaitsee neljä lähellä toisiaan olevaa puurunkoisen aluksen tai veneen hylkyä. Hylkyjen ympärillä on hylyistä irronneita puisia rakenneosia. On mahdollista, että alueella on muitakin hylkyjä tai hylyn osia, jotka ovat hautautuneita sedimenttiin ja vaikeasti havaittavissa. Hylkyalue on lähellä Södra viken -lahtea, jossa oli Tammisaaren kauppasatama 1500-luvulta 1840-luvulle asti. Södra vikenin alueelta on löytynyt hylyn osia ruoppausten yhteydessä 1960- ja 1970-luvuilla. Södra viken -lahden nimi on vanhemmissa kartoissa Södra Stads Viken.
Tammisaari oli tunnettu satama- ja kauppapaikka jo pitkään ennen kuin Erik Fleming vuonna 1528 teki alueesta laillistetun kauppapaikan. Tammisaari sai kaupunkioikeudet 1546. Vuonna 1760 Tammisaari sai purjehdusoikeuden Itämerellä, mikä oli merkittävää kaupungin kaupalle ja laivanvarustukselle.
Hylkyalueelta on aikaisemmin tunnettu yksi hylky, ns. Länsivalli 1. Museoviraston tilaamassa vedenalaisinventoinnissa 2017 alueelta paikannettiin kolme muuta hylkyä, ja hylkyjen muodostama alue rajattiin muinaisjäännösrekisteriin hylkyalueeksi. Aluetta on mahdollisesti käytetty alusten purkupaikkana, johon on sataman keskeisimmästä alueesta sivuun jätetty käytöstä jääneitä aluksia. Hylkyalue on suurelta osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön "Tammisaaren vanha kaupunki ja satama" aluerajauksen sisällä. |
| metsakeskus.2628 |
441 |
Jurvalanselkä 1 |
10007 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
540848.61500000 |
6757810.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2628 |
Jurvala, Jurvalanselkä loma-asutusmökin rannassa.
Hylyn löysi uimari 1950-luvulla.
Museoviraston vuoden 2014 tarkastuksessa hylky todettiin limisaumaisen puurakenteisen aluksen hylyksi, jonka sisärakenteet eivät ole säilyneet, mutta jonka perä- ja keularangat sekä alimmat kylkilankut ovat vielä tallella. Hylyn päämitat ovat: 12,50 m (pituus) x 4,70 m (leveys).
Hylyssä ei ole mitään takilointiin viittaavia mastojen tukirakenteita tai reikiä. On mahdollista, että takilointiin liittyvät rakenteet ovat hylyn pohjalla paksun karikekerroksen alla. Myöskään soutamiseen liittyviä rakenteita ei ole havaittu.
Jurvalanselän hylky on kiinnostava kohde, todennäköisesti paikallista tekoa oleva vene, jonka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Sen uppoamisen ajankohtaa on vaikea määrittää. Todennäköisesti kohde ei kuitenkaan ole ollut uponneena yli 100 vuotta eikä ole muinaisjäännös.
Hylyn rakenneosista sahattiin dendrokronologiset näytteet, mutta loppujen lopuksi päätettiin, ettei näytteitä lähetetä analysoitavaksi puumateriaalin huonokuntoisuuden sekä vähäisten vuosilustojen vuoksi. Raportista löytyy hylyn luonnospiirros.
Hylkyyn on liitetty aikaisemmin mahdollinen tieto, että se on liittynyt Suvorovin laivastoon. Vuoden 2014 tutkimukset eivät tukeneet tätä käsitystä.
Tarkastuksessa kohteen läheltä, noin kymmenen metrin päästä löydettiin
pienemmän puuveneen hylky (ks. Jurvalanselkä 2).
Kotiseutuneuvos Pekka Siiropäältä (huhtikuu 2015) saadun tiedon mukaan hylyn sijaintipaikalla on ollut Kopran puutavaraliikkeen satama ja varastoalue laivalaitureineen. Satamasta vietiin pääasiassa halkoja hevoskuljetuksella kilometrin päähän Luumäen asemalle lastattavaksi pääasiassa Pietariin. Puutavaraliikkeen omisti kolme veljestä: Paavo Kopra, joka osti puuta Luumäeltä ja Lemiltä, Matti Kopra, joka osti Taavetista ja Pekka Kopra, joka asui Pietarissa myymässä puutavaraa. Siiropään olettamuksen mukaan hylky on ollut Paavo Kopran käytössä. Hylky on ollut pitkään monen paikkakuntalaisen tiedossa. Kuka sen on ensin löytänyt, ei ole tiedossa. Myöskään sen uppoamisesta ei ole tietoa.
1900-luvun alku oli puutavaraliikkeiden kulta-aikaa Luumäellä. Kopran veljesten toiminta loppui kokonaan Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkeutumiseen vuonna 1917. |
| metsakeskus.2628 |
441 |
Jurvalanselkä 1 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
540848.61500000 |
6757810.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2628 |
Jurvala, Jurvalanselkä loma-asutusmökin rannassa.
Hylyn löysi uimari 1950-luvulla.
Museoviraston vuoden 2014 tarkastuksessa hylky todettiin limisaumaisen puurakenteisen aluksen hylyksi, jonka sisärakenteet eivät ole säilyneet, mutta jonka perä- ja keularangat sekä alimmat kylkilankut ovat vielä tallella. Hylyn päämitat ovat: 12,50 m (pituus) x 4,70 m (leveys).
Hylyssä ei ole mitään takilointiin viittaavia mastojen tukirakenteita tai reikiä. On mahdollista, että takilointiin liittyvät rakenteet ovat hylyn pohjalla paksun karikekerroksen alla. Myöskään soutamiseen liittyviä rakenteita ei ole havaittu.
Jurvalanselän hylky on kiinnostava kohde, todennäköisesti paikallista tekoa oleva vene, jonka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Sen uppoamisen ajankohtaa on vaikea määrittää. Todennäköisesti kohde ei kuitenkaan ole ollut uponneena yli 100 vuotta eikä ole muinaisjäännös.
Hylyn rakenneosista sahattiin dendrokronologiset näytteet, mutta loppujen lopuksi päätettiin, ettei näytteitä lähetetä analysoitavaksi puumateriaalin huonokuntoisuuden sekä vähäisten vuosilustojen vuoksi. Raportista löytyy hylyn luonnospiirros.
Hylkyyn on liitetty aikaisemmin mahdollinen tieto, että se on liittynyt Suvorovin laivastoon. Vuoden 2014 tutkimukset eivät tukeneet tätä käsitystä.
Tarkastuksessa kohteen läheltä, noin kymmenen metrin päästä löydettiin
pienemmän puuveneen hylky (ks. Jurvalanselkä 2).
Kotiseutuneuvos Pekka Siiropäältä (huhtikuu 2015) saadun tiedon mukaan hylyn sijaintipaikalla on ollut Kopran puutavaraliikkeen satama ja varastoalue laivalaitureineen. Satamasta vietiin pääasiassa halkoja hevoskuljetuksella kilometrin päähän Luumäen asemalle lastattavaksi pääasiassa Pietariin. Puutavaraliikkeen omisti kolme veljestä: Paavo Kopra, joka osti puuta Luumäeltä ja Lemiltä, Matti Kopra, joka osti Taavetista ja Pekka Kopra, joka asui Pietarissa myymässä puutavaraa. Siiropään olettamuksen mukaan hylky on ollut Paavo Kopran käytössä. Hylky on ollut pitkään monen paikkakuntalaisen tiedossa. Kuka sen on ensin löytänyt, ei ole tiedossa. Myöskään sen uppoamisesta ei ole tietoa.
1900-luvun alku oli puutavaraliikkeiden kulta-aikaa Luumäellä. Kopran veljesten toiminta loppui kokonaan Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkeutumiseen vuonna 1917. |
| metsakeskus.2628 |
441 |
Jurvalanselkä 1 |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
540848.61500000 |
6757810.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2628 |
Jurvala, Jurvalanselkä loma-asutusmökin rannassa.
Hylyn löysi uimari 1950-luvulla.
Museoviraston vuoden 2014 tarkastuksessa hylky todettiin limisaumaisen puurakenteisen aluksen hylyksi, jonka sisärakenteet eivät ole säilyneet, mutta jonka perä- ja keularangat sekä alimmat kylkilankut ovat vielä tallella. Hylyn päämitat ovat: 12,50 m (pituus) x 4,70 m (leveys).
Hylyssä ei ole mitään takilointiin viittaavia mastojen tukirakenteita tai reikiä. On mahdollista, että takilointiin liittyvät rakenteet ovat hylyn pohjalla paksun karikekerroksen alla. Myöskään soutamiseen liittyviä rakenteita ei ole havaittu.
Jurvalanselän hylky on kiinnostava kohde, todennäköisesti paikallista tekoa oleva vene, jonka ajoittuu todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelle. Sen uppoamisen ajankohtaa on vaikea määrittää. Todennäköisesti kohde ei kuitenkaan ole ollut uponneena yli 100 vuotta eikä ole muinaisjäännös.
Hylyn rakenneosista sahattiin dendrokronologiset näytteet, mutta loppujen lopuksi päätettiin, ettei näytteitä lähetetä analysoitavaksi puumateriaalin huonokuntoisuuden sekä vähäisten vuosilustojen vuoksi. Raportista löytyy hylyn luonnospiirros.
Hylkyyn on liitetty aikaisemmin mahdollinen tieto, että se on liittynyt Suvorovin laivastoon. Vuoden 2014 tutkimukset eivät tukeneet tätä käsitystä.
Tarkastuksessa kohteen läheltä, noin kymmenen metrin päästä löydettiin
pienemmän puuveneen hylky (ks. Jurvalanselkä 2).
Kotiseutuneuvos Pekka Siiropäältä (huhtikuu 2015) saadun tiedon mukaan hylyn sijaintipaikalla on ollut Kopran puutavaraliikkeen satama ja varastoalue laivalaitureineen. Satamasta vietiin pääasiassa halkoja hevoskuljetuksella kilometrin päähän Luumäen asemalle lastattavaksi pääasiassa Pietariin. Puutavaraliikkeen omisti kolme veljestä: Paavo Kopra, joka osti puuta Luumäeltä ja Lemiltä, Matti Kopra, joka osti Taavetista ja Pekka Kopra, joka asui Pietarissa myymässä puutavaraa. Siiropään olettamuksen mukaan hylky on ollut Paavo Kopran käytössä. Hylky on ollut pitkään monen paikkakuntalaisen tiedossa. Kuka sen on ensin löytänyt, ei ole tiedossa. Myöskään sen uppoamisesta ei ole tietoa.
1900-luvun alku oli puutavaraliikkeiden kulta-aikaa Luumäellä. Kopran veljesten toiminta loppui kokonaan Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkeutumiseen vuonna 1917. |
| metsakeskus.2630 |
75 |
Majakartti lounaispuoli |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
529718.44100000 |
6684691.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2630 |
Sijaintipaikka on Haapasaaresta itään Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueella. Lähin saari on Majakartti 2,5 km päässä hylystä koilliseen.
Pohjakartoituksien yhteydessä löytynyt noin 60 metriä pitkä ja noin neljän metrin korkeuteen pohjasta nouseva hylky. Hylyn rakennetta ja ajoitusta ei tunneta. |
| metsakeskus.2630 |
75 |
Majakartti lounaispuoli |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
529718.44100000 |
6684691.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2630 |
Sijaintipaikka on Haapasaaresta itään Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueella. Lähin saari on Majakartti 2,5 km päässä hylystä koilliseen.
Pohjakartoituksien yhteydessä löytynyt noin 60 metriä pitkä ja noin neljän metrin korkeuteen pohjasta nouseva hylky. Hylyn rakennetta ja ajoitusta ei tunneta. |
| metsakeskus.2631 |
475 |
Gondola |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
186597.98700000 |
6998559.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2631 |
Sijaintipaikka on Merenkurkussa Maalahden vesialueella Bergögaddarna -saarten länsipuolella Gåsbergetin ympäristössä. Sijaintitieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylyn osia. Hylyn oletetaan olevan parkki Gondola.
Englantilainen Scarboroughista kotoisin ollut parkki Gondola (323 t), kapt. Thomas Tait, haaksirikkoutui kivihiililastissa matkalla Vaasaan 28.9.1873 Gåsgrundin matalikolle, Wargön edustalla. Miehistö pelastui. Kauppias B.Mannelin osti rantautuneen hylyn 860 markalla ja lastin 520 markalla.
Vaasan merimuseon pitkäaikaisella ylläpitäjällä Unto Lintalalla on tieto haaksirikosta. Gondola mainitaan myös 1987 tehdyssä julkaisemattomassa haaksirikko- ja hylkylistauksessa (Eric Eikrem, En förteckning över skeppsvrak i Vasa län). Siinä sanotaan: Vraket slets i stycken. |
| metsakeskus.2631 |
475 |
Gondola |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
186597.98700000 |
6998559.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2631 |
Sijaintipaikka on Merenkurkussa Maalahden vesialueella Bergögaddarna -saarten länsipuolella Gåsbergetin ympäristössä. Sijaintitieto on epätarkka.
Puurunkoisen aluksen hylyn osia. Hylyn oletetaan olevan parkki Gondola.
Englantilainen Scarboroughista kotoisin ollut parkki Gondola (323 t), kapt. Thomas Tait, haaksirikkoutui kivihiililastissa matkalla Vaasaan 28.9.1873 Gåsgrundin matalikolle, Wargön edustalla. Miehistö pelastui. Kauppias B.Mannelin osti rantautuneen hylyn 860 markalla ja lastin 520 markalla.
Vaasan merimuseon pitkäaikaisella ylläpitäjällä Unto Lintalalla on tieto haaksirikosta. Gondola mainitaan myös 1987 tehdyssä julkaisemattomassa haaksirikko- ja hylkylistauksessa (Eric Eikrem, En förteckning över skeppsvrak i Vasa län). Siinä sanotaan: Vraket slets i stycken. |
| metsakeskus.2632 |
946 |
B.H.Santesson |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
237589.33100000 |
7048518.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2632 |
Hylky sijaitsee Mikkelinsaaret -saariryhmän pohjoisosassa, Boskäretin länsi/luoteispuolella olevassa 16 metrin syvänteessä.
Kyseessä on jäiden hajottama puurunkoisen purjelaivan hylky. Alus on hajonnut palasiksi, joten jäljellä ei ole yhtenäistä runkoa tai sen osaa. Hylystä peräisin olevia lautoja on ollut ajautuneena Boskäretin rantaan. Puuaines vaikuttaa tammelta.
Vaasan merimuseo on löytänyt maakunta-arkistosta B.H.Santessonin 1863 tapahtuneen haaksirikon meriselityksen. Alus oli matkalla Pietarsaareen. Alus ei uponnut välittömästi karille ajon jälkeen, vaan miehistö ja ruisjauholasti ehdittiin pelastaa. Myös takilan osia ja muita käyttökelpoisia osia ehdittiin pelastaa. Alus oli apukoneella varustettu kaksimastoinen kuunari, "ångskonare". Alus oli rekisteröity Ruotsiin. Kapteeni oli F.Svahn. |
| metsakeskus.2632 |
946 |
B.H.Santesson |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
237589.33100000 |
7048518.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2632 |
Hylky sijaitsee Mikkelinsaaret -saariryhmän pohjoisosassa, Boskäretin länsi/luoteispuolella olevassa 16 metrin syvänteessä.
Kyseessä on jäiden hajottama puurunkoisen purjelaivan hylky. Alus on hajonnut palasiksi, joten jäljellä ei ole yhtenäistä runkoa tai sen osaa. Hylystä peräisin olevia lautoja on ollut ajautuneena Boskäretin rantaan. Puuaines vaikuttaa tammelta.
Vaasan merimuseo on löytänyt maakunta-arkistosta B.H.Santessonin 1863 tapahtuneen haaksirikon meriselityksen. Alus oli matkalla Pietarsaareen. Alus ei uponnut välittömästi karille ajon jälkeen, vaan miehistö ja ruisjauholasti ehdittiin pelastaa. Myös takilan osia ja muita käyttökelpoisia osia ehdittiin pelastaa. Alus oli apukoneella varustettu kaksimastoinen kuunari, "ångskonare". Alus oli rekisteröity Ruotsiin. Kapteeni oli F.Svahn. |
| metsakeskus.2635 |
740 |
Kaupinsaari 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
599793.42800000 |
6859968.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2635 |
Sijaintipaikka on Savonlinnan keskustasta etelään ja Olavinlinnasta noin 600 metriä etelälounaaseen, Venäjänniemen länsirannasta noin 450 metriä länteen, ja Kaupinsaaren pohjoisrannasta noin 400 metriä pohjoiseen 17 - 19 metrin syvyydessä.
Paikalla on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on 10,7 metriä ja leveys 3,7 metriä. Kaaria on havaittavissa 28 kappaletta. Hylyn laidat ovat matalat ja oikea laita on kaatunut. Laidat nousevat pohjasta 0,85 metriä. Sikoköli on nähtävissä. Aluksessa on mahdollisesti ollut kansi, jota kannattavat kansipalkit ovat säilyneet. Ne ovat olleet kiinni laidoissa rautaisilla tuilla, jotka ulottuvat laitojen yli aluksen kylkiin. Lautojen kiinnityksessä on käytetty rautaa (niittejä), joissa on soikeat aluslevyt.
Hylky löytyi sukeltamalla 2009.
Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vuonna 2022. |
| metsakeskus.2635 |
740 |
Kaupinsaari 1 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
599793.42800000 |
6859968.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2635 |
Sijaintipaikka on Savonlinnan keskustasta etelään ja Olavinlinnasta noin 600 metriä etelälounaaseen, Venäjänniemen länsirannasta noin 450 metriä länteen, ja Kaupinsaaren pohjoisrannasta noin 400 metriä pohjoiseen 17 - 19 metrin syvyydessä.
Paikalla on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky, jonka pituus on 10,7 metriä ja leveys 3,7 metriä. Kaaria on havaittavissa 28 kappaletta. Hylyn laidat ovat matalat ja oikea laita on kaatunut. Laidat nousevat pohjasta 0,85 metriä. Sikoköli on nähtävissä. Aluksessa on mahdollisesti ollut kansi, jota kannattavat kansipalkit ovat säilyneet. Ne ovat olleet kiinni laidoissa rautaisilla tuilla, jotka ulottuvat laitojen yli aluksen kylkiin. Lautojen kiinnityksessä on käytetty rautaa (niittejä), joissa on soikeat aluslevyt.
Hylky löytyi sukeltamalla 2009.
Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vuonna 2022. |
| metsakeskus.2636 |
249 |
Ketvelniemen liistekatiska |
10007 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
379863.73800000 |
6906054.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2636 |
Järvenlahden rantavedessä lähellä Keuruun keskustaa, Ketvelniemen itärannan eteläosassa.
Matalassa rantavedessä oleva säle- eli liistekatiskan jäänne. Veden ollessa matalalla veden pinnalla on näkyvissä katiskan puisten säleiden yläosat.
Liistekatiska on 1900-luvulta. Ennen Keurusselän vedenpinnan laskua (3m) 1800-luvun lopulla katiskalla kalastaminen tuolla paikalla olisi ollut mahdotonta. |
| metsakeskus.2636 |
249 |
Ketvelniemen liistekatiska |
10007 |
12016 |
13152 |
11006 |
27009 |
379863.73800000 |
6906054.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2636 |
Järvenlahden rantavedessä lähellä Keuruun keskustaa, Ketvelniemen itärannan eteläosassa.
Matalassa rantavedessä oleva säle- eli liistekatiskan jäänne. Veden ollessa matalalla veden pinnalla on näkyvissä katiskan puisten säleiden yläosat.
Liistekatiska on 1900-luvulta. Ennen Keurusselän vedenpinnan laskua (3m) 1800-luvun lopulla katiskalla kalastaminen tuolla paikalla olisi ollut mahdotonta. |
| metsakeskus.2637 |
304 |
Kaurissalo Pleikilänviikki |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
186463.21200000 |
6733960.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2637 |
Sijaintipaikka on Kustavin Kaurissalossa, Pleikilänviikin itärannan tuntumassa.
Rantaan hautautunut puisen hylyn pohjaosa, josta on näkyvissä kaaria.
Hylky löytyi kesällä 2008, kun merenlahden vesi oli poikkeuksellisen matalalla. |
| metsakeskus.2637 |
304 |
Kaurissalo Pleikilänviikki |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
186463.21200000 |
6733960.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2637 |
Sijaintipaikka on Kustavin Kaurissalossa, Pleikilänviikin itärannan tuntumassa.
Rantaan hautautunut puisen hylyn pohjaosa, josta on näkyvissä kaaria.
Hylky löytyi kesällä 2008, kun merenlahden vesi oli poikkeuksellisen matalalla. |
| metsakeskus.2641 |
499 |
Fändrik Stål |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
181820.79000000 |
7027746.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2641 |
Hylky sijaitsee Norrskärin saariryhmän vesialueella, Fänriksbergetin pohjoispuolella, Fänriksbergetin ja Östra Norrskärin välillä.
Hajonnut puurunkoisen aluksen hylky. Jäljellä on osa laivan kyljestä.
Vaasan merimuseon Unto Lintala tuntee hylyn. Fändrik (Fänrik) Stål oli vaasalainen kuunari, joka ajoi karille 1851 kappaletavaralastissa. Alus oli matkalla Lyypekistä Vaasaan, kun se törmäsi 4.10.1851 vedenalaiseen kariin. Kariin törmäämisen jälkeen alusta kevennettiin heittämällä lastia mereen. Alus kuitenkin ajautui lähelle Fänriksbergetiä ja jäi hylyksi.
Alus mainitaan Carl Gustav Wolffin julkaisemassa laivakalenterissa Finlands Skepps-kalender för år 1851. Varustajana mainitaan J.Aug.Grönberg ja kapteenina R.Widgren. Laivatyyppi on skonert ja rakennusvuosi on 1850. (Laivakalenterissa, jonka originaali on Suomen merimuseon kokoelmissa Kotkassa, joku on vetänyt viivan aluksen nimen yli ilmeisesti merkiksi laivan haaksirikkoutumisesta.) Aluksesta peräisin olevaa lastia ja varusteita myytiin huutokaupassa 30.12.1851 Brändössä. Haaksirikosta kerrottiin lehdessä Finlands Allmänna Tidning 15.10.1851 (nro 239). Tapahtumista kerrotaan myös lehdissä Morgonbladet 20.10.1851 (nro 80), Finlands Allmänna Tidning 1.12.1851 (nro 279) sekä Ilmarinen 27.12.1851 (nro 103). |
| metsakeskus.2641 |
499 |
Fändrik Stål |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27008 |
181820.79000000 |
7027746.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2641 |
Hylky sijaitsee Norrskärin saariryhmän vesialueella, Fänriksbergetin pohjoispuolella, Fänriksbergetin ja Östra Norrskärin välillä.
Hajonnut puurunkoisen aluksen hylky. Jäljellä on osa laivan kyljestä.
Vaasan merimuseon Unto Lintala tuntee hylyn. Fändrik (Fänrik) Stål oli vaasalainen kuunari, joka ajoi karille 1851 kappaletavaralastissa. Alus oli matkalla Lyypekistä Vaasaan, kun se törmäsi 4.10.1851 vedenalaiseen kariin. Kariin törmäämisen jälkeen alusta kevennettiin heittämällä lastia mereen. Alus kuitenkin ajautui lähelle Fänriksbergetiä ja jäi hylyksi.
Alus mainitaan Carl Gustav Wolffin julkaisemassa laivakalenterissa Finlands Skepps-kalender för år 1851. Varustajana mainitaan J.Aug.Grönberg ja kapteenina R.Widgren. Laivatyyppi on skonert ja rakennusvuosi on 1850. (Laivakalenterissa, jonka originaali on Suomen merimuseon kokoelmissa Kotkassa, joku on vetänyt viivan aluksen nimen yli ilmeisesti merkiksi laivan haaksirikkoutumisesta.) Aluksesta peräisin olevaa lastia ja varusteita myytiin huutokaupassa 30.12.1851 Brändössä. Haaksirikosta kerrottiin lehdessä Finlands Allmänna Tidning 15.10.1851 (nro 239). Tapahtumista kerrotaan myös lehdissä Morgonbladet 20.10.1851 (nro 80), Finlands Allmänna Tidning 1.12.1851 (nro 279) sekä Ilmarinen 27.12.1851 (nro 103). |
| metsakeskus.2642 |
149 |
Stora Ångestö |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
339045.00000000 |
6655371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2642 |
Sijaintipaikka on Inkoon saaristossa Stora Ångestön ja Lilla Ångestön välisen salmen pohjoisrannassa 2 - 3 metrin syvyydessä ja noin 10 metrin päässä Stora Ångestön rantaviivasta.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 19 metriä ja leveys noin 7 metriä. Aluksesta on jäljellä köli ja kaaria, joiden vahvuus on noin 20 x 20 cm. Kaarien väli on 40 cm. Hylkyrakenteiden joukossa on havaittavissa yksi polvi, kylkilaudoitusta sekä mahdollinen peräranka, joka on pystyssä 60 - 70 cm:n korkuisena. Osa peräsintä on rangassa kiinni. Läheisen venepoijun kettinki on hylkyrakenteiden päällä.
Sukeltajaryhmä Timo Palin, Olavi Mäkinen ja Raimo Turunen teki tarkistussukelluksen hylylle kesällä 2012. |
| metsakeskus.2642 |
149 |
Stora Ångestö |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
339045.00000000 |
6655371.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2642 |
Sijaintipaikka on Inkoon saaristossa Stora Ångestön ja Lilla Ångestön välisen salmen pohjoisrannassa 2 - 3 metrin syvyydessä ja noin 10 metrin päässä Stora Ångestön rantaviivasta.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 19 metriä ja leveys noin 7 metriä. Aluksesta on jäljellä köli ja kaaria, joiden vahvuus on noin 20 x 20 cm. Kaarien väli on 40 cm. Hylkyrakenteiden joukossa on havaittavissa yksi polvi, kylkilaudoitusta sekä mahdollinen peräranka, joka on pystyssä 60 - 70 cm:n korkuisena. Osa peräsintä on rangassa kiinni. Läheisen venepoijun kettinki on hylkyrakenteiden päällä.
Sukeltajaryhmä Timo Palin, Olavi Mäkinen ja Raimo Turunen teki tarkistussukelluksen hylylle kesällä 2012. |
| metsakeskus.2644 |
285 |
Langinkoski eteläpuoli |
10001 |
12004 |
13000 |
11033 |
27000 |
493901.76200000 |
6705367.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2644 |
Sijaintipaikka on Langinkosken eteläpuolella ja Kortetsaaren itäpuolella Kotkan meriradioaseman edustalla muutaman kymmenen metrin päässä rannasta parin metrin syvyydessä.
Paikalla on noin 1 x 1 x 1,5 metrin kokoinen arkkumainen rakenne. Rakennetta on ilmeisesti yritetty nostaa ja se on nostoyrityksen seurauksena hieman irronnut pohjasta. Rakenteen käyttötarkoitus ei ole tiedossa.
Lähiympäristössä ollut erilaista ihmistoimintaa. Mm. keisarillisen kalamajan laituri sijaitsee noin 250 metriä pohjoiseen. Langinkoski on ollut vilkas lohenkalastuspaikka. Meriradion tontilta on löytynyt 1940-50-luvuilla mm. ihmisen luita, tykinkuulia ja piikkipäinen kirves. |
| metsakeskus.2644 |
285 |
Langinkoski eteläpuoli |
10001 |
12004 |
13000 |
11010 |
27000 |
493901.76200000 |
6705367.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2644 |
Sijaintipaikka on Langinkosken eteläpuolella ja Kortetsaaren itäpuolella Kotkan meriradioaseman edustalla muutaman kymmenen metrin päässä rannasta parin metrin syvyydessä.
Paikalla on noin 1 x 1 x 1,5 metrin kokoinen arkkumainen rakenne. Rakennetta on ilmeisesti yritetty nostaa ja se on nostoyrityksen seurauksena hieman irronnut pohjasta. Rakenteen käyttötarkoitus ei ole tiedossa.
Lähiympäristössä ollut erilaista ihmistoimintaa. Mm. keisarillisen kalamajan laituri sijaitsee noin 250 metriä pohjoiseen. Langinkoski on ollut vilkas lohenkalastuspaikka. Meriradion tontilta on löytynyt 1940-50-luvuilla mm. ihmisen luita, tykinkuulia ja piikkipäinen kirves. |
| metsakeskus.2644 |
285 |
Langinkoski eteläpuoli |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
493901.76200000 |
6705367.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2644 |
Sijaintipaikka on Langinkosken eteläpuolella ja Kortetsaaren itäpuolella Kotkan meriradioaseman edustalla muutaman kymmenen metrin päässä rannasta parin metrin syvyydessä.
Paikalla on noin 1 x 1 x 1,5 metrin kokoinen arkkumainen rakenne. Rakennetta on ilmeisesti yritetty nostaa ja se on nostoyrityksen seurauksena hieman irronnut pohjasta. Rakenteen käyttötarkoitus ei ole tiedossa.
Lähiympäristössä ollut erilaista ihmistoimintaa. Mm. keisarillisen kalamajan laituri sijaitsee noin 250 metriä pohjoiseen. Langinkoski on ollut vilkas lohenkalastuspaikka. Meriradion tontilta on löytynyt 1940-50-luvuilla mm. ihmisen luita, tykinkuulia ja piikkipäinen kirves. |
| metsakeskus.2646 |
710 |
Landsbro Svartån |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
315513.72000000 |
6664711.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2646 |
Sijaintipaikka on Svartån - eli Mustionjoessa lähellä joen itärantaa Landsbron kohdalla noin neljän metrin syvyydessä.
Paikalla on 4 - 5 metriä pitkä puurunkoisen veneen hylky. Hylky on vajonnut osittain pohjasedimenttiin. Rakenneosat vaikuttavat haurailta ja kuluneilta, esimerkiksi jäljellä olevat kaaret ja laitalaudat ovat hyvin hentoja ja ohuita. Perärangan osa ja peräpeili ovat jäljellä.
Hylky löytyi helmikuussa 2009 Pelastuslaitoksen sukellusharjoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.2646 |
710 |
Landsbro Svartån |
10001 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
315513.72000000 |
6664711.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2646 |
Sijaintipaikka on Svartån - eli Mustionjoessa lähellä joen itärantaa Landsbron kohdalla noin neljän metrin syvyydessä.
Paikalla on 4 - 5 metriä pitkä puurunkoisen veneen hylky. Hylky on vajonnut osittain pohjasedimenttiin. Rakenneosat vaikuttavat haurailta ja kuluneilta, esimerkiksi jäljellä olevat kaaret ja laitalaudat ovat hyvin hentoja ja ohuita. Perärangan osa ja peräpeili ovat jäljellä.
Hylky löytyi helmikuussa 2009 Pelastuslaitoksen sukellusharjoituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.2648 |
49 |
Soukanniemi |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
370684.52900000 |
6666577.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2648 |
Sijaintipaikka on Espoon Soukassa Soukanniemen eteläosan länsipuolella, Lilla Pentalasta koilliseen ja Svartholmenista itään.
Noin 20 metriä pitkä melko ehjä kaksimastoisen tasasaumaisen purjealuksen hylky. Puuaines vaikuttaa kuluneelta. Kansilaudat ovat suurimmalta osalta paikoillaan. Ruumassa on runsaasti tiiliskiviä. Keulassa on ankkuripeli, josta lähtee etuvasemmalle ankkurikettinki. Kettingin päässä on pienikokoinen tukkiankkuri. Perän luona on rautainen ruori. Laivan peräosassa on ilmeisesti ollut kansitalo, joka on purettu. Laiva voi olla peräisin 1900-luvulta.
Suomen meriarkeologinen seura ry (Topi Sellman) kuvasi ja mallinsi hylyn 2017.
Löydön ilmoittajan mukaan hylky saattaa liittyä Kivenlahden/Saunalahden tiilitehtaisiin. On myös oletettu, että kyseessä voisi olla syyskuussa 1890 haaksirikkoutunut alus, joka mainitaan haveri.hylyt.netissä: Turun lehdessä oli 4.9.1890 uutinen "Helsingin läntisessä saaristossa" tapahtuneesta onnettomuudesta. Helsinkiläinen laivuri Söderström oli tiililastissa olleella aluksellaan matkalla Stensvikistä (Kivenlahdesta) Helsinkiin, kun laiva myrskyssä hajosi ja upposi. Miehistö pelastui. Uutisessa ei mainita laivan nimeä. |
| metsakeskus.2649 |
49 |
Amiraalisatama |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
371161.33800000 |
6666462.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2649 |
Sijaintipaikka on Espoon sisäsaaristossa Soukanniemen eteläpuolella, lähellä Amiraalisatamaa.
Noin 10 metriä pitkä veneen hylky. Museovirasto kuvasi hylyn ROVilla 25.3.2010. Kohde todettiin modernin veneen hylyksi. |
| metsakeskus.2651 |
609 |
Tukkiviiki 9 |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
205279.13700000 |
6844618.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2651 |
Sijaintipaikka on Tukkiviikin lahdella Ripakari -saaren eteläosan länsipuolella 1- 2 metrin syvyydessä.
Paikalla on puurakenne, joka on mahdollisesti hylky tai laiturirakenne. Kohde voi myös olla Ripakariin johtaneen rautatien tukirakenteita. |
| metsakeskus.2651 |
609 |
Tukkiviiki 9 |
10007 |
12005 |
13000 |
11000 |
27000 |
205279.13700000 |
6844618.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2651 |
Sijaintipaikka on Tukkiviikin lahdella Ripakari -saaren eteläosan länsipuolella 1- 2 metrin syvyydessä.
Paikalla on puurakenne, joka on mahdollisesti hylky tai laiturirakenne. Kohde voi myös olla Ripakariin johtaneen rautatien tukirakenteita. |
| metsakeskus.2652 |
609 |
Tukkiviiki 10 |
10001 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
205417.08200000 |
6844698.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2652 |
Tukkiviiki -lahti Reposaaren pohjoispuolella, Ripakarin itäpuolella 1 - 2 metrin syvyydessä.
Puisia rakenteita noin 5 x 15 metrin alueella. Kyseessä voi olla hylky, mutta mahdollisesti myös muu rakenne. Kahden pisimmän kokonaisuudesta erottuvan puuosan pituudet ovat 7,5 metriä ja 5 metriä. |
| metsakeskus.2652 |
609 |
Tukkiviiki 10 |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
205417.08200000 |
6844698.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2652 |
Tukkiviiki -lahti Reposaaren pohjoispuolella, Ripakarin itäpuolella 1 - 2 metrin syvyydessä.
Puisia rakenteita noin 5 x 15 metrin alueella. Kyseessä voi olla hylky, mutta mahdollisesti myös muu rakenne. Kahden pisimmän kokonaisuudesta erottuvan puuosan pituudet ovat 7,5 metriä ja 5 metriä. |
| metsakeskus.2653 |
91 |
Mustikkamaa Isoisänniemi |
10001 |
12005 |
13063 |
11033 |
27000 |
388012.00000000 |
6673255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2653 |
Löytöpaikka on Mustikkamaan länsirannalla eli Sompasaaren puoleisella rannalla, Isoisänniemen pohjoispuolella.
Rantaviivan tuntumassa oleva puisen rakenteen jäänne. Kokonaisuuteen kuuluu pitkiä rannansuuntaisia lautoja, joiden päällä on poikittain lyhyempiä lautoja. Lautojen päällä on kiviä. Matalan veden aikana rakenne on näkyvissä kuivalla maalla. Kyseessä voi olla laiturin jäänne.
Kohde havaittiin, kun Museoviraston meriarkeologian yksikkö kartoitti 2009 Hylkysaaren toimipisteensä lähivesiä kalustoa kokeillessaan. Rantaviivan tuntumassa olevan rakenteen edustalla havaittiin vedenalainen arinarakenne 2012 tehdyssä vedenalaisinventoinnissa. Ulompana vedessä on rakenteesta irronneita puuosia. |
| metsakeskus.2653 |
91 |
Mustikkamaa Isoisänniemi |
10001 |
12005 |
13063 |
11010 |
27000 |
388012.00000000 |
6673255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2653 |
Löytöpaikka on Mustikkamaan länsirannalla eli Sompasaaren puoleisella rannalla, Isoisänniemen pohjoispuolella.
Rantaviivan tuntumassa oleva puisen rakenteen jäänne. Kokonaisuuteen kuuluu pitkiä rannansuuntaisia lautoja, joiden päällä on poikittain lyhyempiä lautoja. Lautojen päällä on kiviä. Matalan veden aikana rakenne on näkyvissä kuivalla maalla. Kyseessä voi olla laiturin jäänne.
Kohde havaittiin, kun Museoviraston meriarkeologian yksikkö kartoitti 2009 Hylkysaaren toimipisteensä lähivesiä kalustoa kokeillessaan. Rantaviivan tuntumassa olevan rakenteen edustalla havaittiin vedenalainen arinarakenne 2012 tehdyssä vedenalaisinventoinnissa. Ulompana vedessä on rakenteesta irronneita puuosia. |
| metsakeskus.2653 |
91 |
Mustikkamaa Isoisänniemi |
10001 |
12005 |
13063 |
11002 |
27000 |
388012.00000000 |
6673255.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2653 |
Löytöpaikka on Mustikkamaan länsirannalla eli Sompasaaren puoleisella rannalla, Isoisänniemen pohjoispuolella.
Rantaviivan tuntumassa oleva puisen rakenteen jäänne. Kokonaisuuteen kuuluu pitkiä rannansuuntaisia lautoja, joiden päällä on poikittain lyhyempiä lautoja. Lautojen päällä on kiviä. Matalan veden aikana rakenne on näkyvissä kuivalla maalla. Kyseessä voi olla laiturin jäänne.
Kohde havaittiin, kun Museoviraston meriarkeologian yksikkö kartoitti 2009 Hylkysaaren toimipisteensä lähivesiä kalustoa kokeillessaan. Rantaviivan tuntumassa olevan rakenteen edustalla havaittiin vedenalainen arinarakenne 2012 tehdyssä vedenalaisinventoinnissa. Ulompana vedessä on rakenteesta irronneita puuosia. |
| metsakeskus.2655 |
297 |
Peräniemi |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
535710.77900000 |
6972526.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2655 |
Lähellä Kuopion keskustaa, sen eteläpuolella, Peräniemen ja Rönö -saaren välillä, Peräniemen uimarannan edustalla. Puisen hylyn ruotomainen jäänne. Kyseessä on soutuvenettä huomattavasti isomman aluksen jäänne.
Vuoden 2014 tarkastuksessa hylky oli noin puolentoista metrin syvyydessä mutapohjassa. Kyseessä on ilmeisesti purjealus, jossa on paikat mahdollisesti kolmelle mastolle. Keula on hajonnut ja 2014 rantaan ajautuneet irtokappaleet saattavat olla siitä peräisin. |
| metsakeskus.2655 |
297 |
Peräniemi |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
535710.77900000 |
6972526.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2655 |
Lähellä Kuopion keskustaa, sen eteläpuolella, Peräniemen ja Rönö -saaren välillä, Peräniemen uimarannan edustalla. Puisen hylyn ruotomainen jäänne. Kyseessä on soutuvenettä huomattavasti isomman aluksen jäänne.
Vuoden 2014 tarkastuksessa hylky oli noin puolentoista metrin syvyydessä mutapohjassa. Kyseessä on ilmeisesti purjealus, jossa on paikat mahdollisesti kolmelle mastolle. Keula on hajonnut ja 2014 rantaan ajautuneet irtokappaleet saattavat olla siitä peräisin. |
| metsakeskus.2656 |
240 |
Salem |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
385865.01100000 |
7283874.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2656 |
Sijaintipaikka on Kemin Ajoksen sataman eteläpuolella, Inakarin ja syväsataman välillä alle 10 metrin syvyydessä tasaisella hiekkapohjalla.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 44 metriä ja leveys 10 - 11 metriä. Aluksesta on jäljellä pohjaosa ja kylkien alaosat. Kansirakenteita ei ole jäljellä. Keula ja perä ovat niin pahoin vaurioituneet, että on vaikea päätellä kumpi pää on keula ja kumpi perä. Hylyssä ei ole havaittavissa jälkiä moottorista. Kölipuussa on havaittu kolmen mastonkengän paikat. Hylystä noin 250 metriä öljysatamaan päin on noin 5 x 4 metrin kokoinen puuhylyn kappale, joka on mahdollisesti peräisin samasta kokonaisuudesta. Kappale muodostuu kaarista sekä sisä- ja ulkolaudoituksesta.
Hylky havaittiin 2009, kun Ajoksen vesialueella tehtiin monikeilainluotausta Ajoksen sataman laajennushankkeen takia. Kartoituksen teki Meritaito Oy. Kemin Urheilusukeltajat ry kuvasi ja havainnoi hylkyä kesän 2010 aikana. Museovirasto (Minna Leino ja Pekka Paanasalo) teki tarkistussukelluksen kohteelle 2011.
Laiva on Ruotsissa Luulajassa 1876 rakennettu parkki, jonka ensimmäinen nimi oli Hilma. Laivanrakennusmestari oli nimeltään Mårtensson. Alus oli 54 metriä pitkä ja 10,85 metriä leveä. Alus myytiin Norjaan Kristianiaan 1889 ja se sai nimen Mimi. Vuonna 1897 alus sai nimen Salem, kun kotipaikaksi tuli Tvedestrand. Alus myytiin uudestaan Ruotsiin 1902 ja kotipaikaksi tuli Simrishamn. Alus ostettiin Uuteenkaupunkiin keväällä 1902 (tietolähde: Statens Maritima Museer, Tukholma). Se haaksirikkoutui myrskyssä Inakarin lähellä 30.6.1906 kun alusta oltiin lastaamassa Inakarin edustalla. Lastina oli tynnyrin kimpiä. Vaikka aluksen neljä ankkuria oli laskettu, alus ajautui perä edellä karille ja sai vuodon. Alus täyttyi vedellä, kallistui ja jäi karille. Alus myytiin hylkynä ruotsalaiselle taholle, ja siitä ilmeisesti purettiin kaikki ylärakenteet.
Hylystä on nostettu neljä mastonkenkäkolikkoa, jotka löytyivät keskimmäisestä mastonkengästä. Hylyssä on painolastikiviä. |
| metsakeskus.2656 |
240 |
Salem |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
385865.01100000 |
7283874.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2656 |
Sijaintipaikka on Kemin Ajoksen sataman eteläpuolella, Inakarin ja syväsataman välillä alle 10 metrin syvyydessä tasaisella hiekkapohjalla.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 44 metriä ja leveys 10 - 11 metriä. Aluksesta on jäljellä pohjaosa ja kylkien alaosat. Kansirakenteita ei ole jäljellä. Keula ja perä ovat niin pahoin vaurioituneet, että on vaikea päätellä kumpi pää on keula ja kumpi perä. Hylyssä ei ole havaittavissa jälkiä moottorista. Kölipuussa on havaittu kolmen mastonkengän paikat. Hylystä noin 250 metriä öljysatamaan päin on noin 5 x 4 metrin kokoinen puuhylyn kappale, joka on mahdollisesti peräisin samasta kokonaisuudesta. Kappale muodostuu kaarista sekä sisä- ja ulkolaudoituksesta.
Hylky havaittiin 2009, kun Ajoksen vesialueella tehtiin monikeilainluotausta Ajoksen sataman laajennushankkeen takia. Kartoituksen teki Meritaito Oy. Kemin Urheilusukeltajat ry kuvasi ja havainnoi hylkyä kesän 2010 aikana. Museovirasto (Minna Leino ja Pekka Paanasalo) teki tarkistussukelluksen kohteelle 2011.
Laiva on Ruotsissa Luulajassa 1876 rakennettu parkki, jonka ensimmäinen nimi oli Hilma. Laivanrakennusmestari oli nimeltään Mårtensson. Alus oli 54 metriä pitkä ja 10,85 metriä leveä. Alus myytiin Norjaan Kristianiaan 1889 ja se sai nimen Mimi. Vuonna 1897 alus sai nimen Salem, kun kotipaikaksi tuli Tvedestrand. Alus myytiin uudestaan Ruotsiin 1902 ja kotipaikaksi tuli Simrishamn. Alus ostettiin Uuteenkaupunkiin keväällä 1902 (tietolähde: Statens Maritima Museer, Tukholma). Se haaksirikkoutui myrskyssä Inakarin lähellä 30.6.1906 kun alusta oltiin lastaamassa Inakarin edustalla. Lastina oli tynnyrin kimpiä. Vaikka aluksen neljä ankkuria oli laskettu, alus ajautui perä edellä karille ja sai vuodon. Alus täyttyi vedellä, kallistui ja jäi karille. Alus myytiin hylkynä ruotsalaiselle taholle, ja siitä ilmeisesti purettiin kaikki ylärakenteet.
Hylystä on nostettu neljä mastonkenkäkolikkoa, jotka löytyivät keskimmäisestä mastonkengästä. Hylyssä on painolastikiviä. |
| metsakeskus.2657 |
91 |
Harakka itäranta |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
386693.07300000 |
6670080.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2657 |
Hylky on Harakan itäpuolella päälaiturin edustalla.
Kohde on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky. Pohjasta nousee kaaria noin metrin korkeuteen. Havaittavissa puinen pumpun putki ja eri kokoisia polvia. Puuaines näyttää kuluneelta. Hylkyyn on tarttunut kalaverkkoja.
Hylystä on ollut tietoa sukeltajapiireissä ainakin 1980-luvulta asti. Paikannettu viistokaikuluotaimella 2008 Museoviraston kenttätöissä. Tarkistettu sukeltamalla 2010. |
| metsakeskus.2657 |
91 |
Harakka itäranta |
10001 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
386693.07300000 |
6670080.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2657 |
Hylky on Harakan itäpuolella päälaiturin edustalla.
Kohde on puurunkoisen tasasaumaisen aluksen hylky. Pohjasta nousee kaaria noin metrin korkeuteen. Havaittavissa puinen pumpun putki ja eri kokoisia polvia. Puuaines näyttää kuluneelta. Hylkyyn on tarttunut kalaverkkoja.
Hylystä on ollut tietoa sukeltajapiireissä ainakin 1980-luvulta asti. Paikannettu viistokaikuluotaimella 2008 Museoviraston kenttätöissä. Tarkistettu sukeltamalla 2010. |
| metsakeskus.2660 |
686 |
Kaksoset |
10007 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
481138.58300000 |
6944598.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2660 |
Eteläiseen Konneveteen Rautalammilla on tuhoutunut sotien aikana kaksi ilmavoimien pommituslentokonetta.
Lentokoneen hylky 1:
2.7.1941 lähti LLv 46:n sotasaalispommikone (Iljushin DB-3M-tyyppinen, runkotunnukseltaan VP-14) Luonetjärveltä koelennolle tehtävänään suorittaa mm. korkeusnousukoe. 7500 m:ssä kone lähti oikean moottorin sammuttua oikeamattomaan syöksykierteeseen ja törmäsi Konneveden pintaan Honkasaaren ja Lokkisaaren välissä (lähellä mainittuja Kaksosia). Kolmihenkisestä miehistöstä pelastui tähystäjä. Ohjaaja pääsi ulos, mutta hukkui sotkeennuttuaan lentovarusteisiin. Mukana ollut mekaanikko upposi koneen mukana.
Kalastajien verkkoihin on tarttunut laajalta alueelta lentokonealumiinin palasia. Viranomaisten kerrotaan pyytäneen paikallisia olemaan hiljaa onnettomuudesta, sillä kyse oli sotasalaisuudesta ja vasta 1980-luvulla asiasta alettiin puhua julkisesti.
Kohteen tarkka paikka ei ole tiedossa ja hylyn osia on löydetty läheltä Suurta Mäkisaloa ja Kaksoset -nimistä luotoa. Osia kerrotaan löydetyn myös Lokkisaarten länsipuolelta.
Lentokoneen hylky 2:
1.12.1939 törmäsi pommituslennolta Tsalkista palaamassa ollut LLv 46:n Bristol Blenheim Mk.1 (runkotunnuksella BL-110) Hämeenniemen rantakallioon eksyttyään iltahämärässä ja lumipyryssä. Kone yritti tehdä pakkolaskun Konneveden jäälle. Kone pirstoutui täysin ja kolmihenkisen miehistön kaikki jäsenet saivat surmansa. Koneen jäälle jääneet osat kerättiin metallipulan vuoksi talteen, mutta osia on päätynyt myös järven pohjaan. 1980-luvun lopussa koneen osia oli nostettuna tapahtumapaikalla rannalle.
Lisätietoa tapauksista löytyy Matti Hämäläisen PLLv 46-historiateoksesta, Jaakko Hyvösen Kohtalokkaat lennot-kirjasta(jossa kuitenkin VP-14-koneen runkotunnus on virheellisesti mainittu olleen DB-14) sekä Sisä-Savon lehden artikkeleista ja yleisönosastokirjoituksista 80-90-luvulta |
| metsakeskus.2660 |
686 |
Kaksoset |
10007 |
12017 |
13000 |
11006 |
27009 |
481138.58300000 |
6944598.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2660 |
Eteläiseen Konneveteen Rautalammilla on tuhoutunut sotien aikana kaksi ilmavoimien pommituslentokonetta.
Lentokoneen hylky 1:
2.7.1941 lähti LLv 46:n sotasaalispommikone (Iljushin DB-3M-tyyppinen, runkotunnukseltaan VP-14) Luonetjärveltä koelennolle tehtävänään suorittaa mm. korkeusnousukoe. 7500 m:ssä kone lähti oikean moottorin sammuttua oikeamattomaan syöksykierteeseen ja törmäsi Konneveden pintaan Honkasaaren ja Lokkisaaren välissä (lähellä mainittuja Kaksosia). Kolmihenkisestä miehistöstä pelastui tähystäjä. Ohjaaja pääsi ulos, mutta hukkui sotkeennuttuaan lentovarusteisiin. Mukana ollut mekaanikko upposi koneen mukana.
Kalastajien verkkoihin on tarttunut laajalta alueelta lentokonealumiinin palasia. Viranomaisten kerrotaan pyytäneen paikallisia olemaan hiljaa onnettomuudesta, sillä kyse oli sotasalaisuudesta ja vasta 1980-luvulla asiasta alettiin puhua julkisesti.
Kohteen tarkka paikka ei ole tiedossa ja hylyn osia on löydetty läheltä Suurta Mäkisaloa ja Kaksoset -nimistä luotoa. Osia kerrotaan löydetyn myös Lokkisaarten länsipuolelta.
Lentokoneen hylky 2:
1.12.1939 törmäsi pommituslennolta Tsalkista palaamassa ollut LLv 46:n Bristol Blenheim Mk.1 (runkotunnuksella BL-110) Hämeenniemen rantakallioon eksyttyään iltahämärässä ja lumipyryssä. Kone yritti tehdä pakkolaskun Konneveden jäälle. Kone pirstoutui täysin ja kolmihenkisen miehistön kaikki jäsenet saivat surmansa. Koneen jäälle jääneet osat kerättiin metallipulan vuoksi talteen, mutta osia on päätynyt myös järven pohjaan. 1980-luvun lopussa koneen osia oli nostettuna tapahtumapaikalla rannalle.
Lisätietoa tapauksista löytyy Matti Hämäläisen PLLv 46-historiateoksesta, Jaakko Hyvösen Kohtalokkaat lennot-kirjasta(jossa kuitenkin VP-14-koneen runkotunnus on virheellisesti mainittu olleen DB-14) sekä Sisä-Savon lehden artikkeleista ja yleisönosastokirjoituksista 80-90-luvulta |
| metsakeskus.2664 |
678 |
Tamara XI 1 |
10007 |
12017 |
13194 |
11040 |
27000 |
373681.00000000 |
7183048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2664 |
Sijaintipaikka on avomerellä Raahen edustalla Etelänklupu -nimisellä matalikolla.
Kolmimastoparkki Tamara XI:n keulaosa. Hylyn peräosa (muinaisjäännösrekisterin kohde 1000023419) on lounaaseen keulaosasta. Peräosa jäi matalikolle. Keulaosa ajelehti pohjapuoli ylöspäin puutavaralastin kannattelemana kohti pohjoista 1922 haaksirikon jälkeen. Hylyssä on verkkoja ja se mainitaan hyvänä kalapaikkana. Hylky on merkitty merikartoille.
Alus oli saksalainen kolmimastoinen 65,5 metriä pitkä rautarunkoinen parkkilaiva, joka haaksirikkoutui Raahen edustalle 11.9.1922. Alus oli rakennettu 1876 Glasgowssa Englannissa. Sen alkuperäinen nimi oli Pleione. Aluksella kuljettiin siirtolaisia Australiaan, kunnes se myytiin Norjaan 1899. Alus oli alun perin täystakiloitu, mutta se muutettiin parkiksi 1904. Alus ostettiin Suomeen 1913. Saksalaiset takavarikoivat aluksen 1914 ja sen nimeksi tuli Esow. Aluksen nimi oli Tamara XI vuodesta 1919 lähtien.
Hylystä on nostettu ankkuri sijoitettavaksi Raahen museon pihalle. Yksi hylystä peräisin olevista ankkureista on sijoitettu Espooseen Nesteen pääkonttorin pihaan. Yksi ankkuri on Raahessa sukellusseura Mursut ry:n kerhotalon pihalla. |
| metsakeskus.2664 |
678 |
Tamara XI 1 |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
373681.00000000 |
7183048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2664 |
Sijaintipaikka on avomerellä Raahen edustalla Etelänklupu -nimisellä matalikolla.
Kolmimastoparkki Tamara XI:n keulaosa. Hylyn peräosa (muinaisjäännösrekisterin kohde 1000023419) on lounaaseen keulaosasta. Peräosa jäi matalikolle. Keulaosa ajelehti pohjapuoli ylöspäin puutavaralastin kannattelemana kohti pohjoista 1922 haaksirikon jälkeen. Hylyssä on verkkoja ja se mainitaan hyvänä kalapaikkana. Hylky on merkitty merikartoille.
Alus oli saksalainen kolmimastoinen 65,5 metriä pitkä rautarunkoinen parkkilaiva, joka haaksirikkoutui Raahen edustalle 11.9.1922. Alus oli rakennettu 1876 Glasgowssa Englannissa. Sen alkuperäinen nimi oli Pleione. Aluksella kuljettiin siirtolaisia Australiaan, kunnes se myytiin Norjaan 1899. Alus oli alun perin täystakiloitu, mutta se muutettiin parkiksi 1904. Alus ostettiin Suomeen 1913. Saksalaiset takavarikoivat aluksen 1914 ja sen nimeksi tuli Esow. Aluksen nimi oli Tamara XI vuodesta 1919 lähtien.
Hylystä on nostettu ankkuri sijoitettavaksi Raahen museon pihalle. Yksi hylystä peräisin olevista ankkureista on sijoitettu Espooseen Nesteen pääkonttorin pihaan. Yksi ankkuri on Raahessa sukellusseura Mursut ry:n kerhotalon pihalla. |
| metsakeskus.2665 |
91 |
Mustikkamaa 2 |
10001 |
12017 |
13000 |
11033 |
27000 |
388313.40400000 |
6673548.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2665 |
Mustikkamaan luoteispuolella.
Puinen kohde, joka on mahdollisesti aluksen osa. |
| metsakeskus.2665 |
91 |
Mustikkamaa 2 |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
388313.40400000 |
6673548.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2665 |
Mustikkamaan luoteispuolella.
Puinen kohde, joka on mahdollisesti aluksen osa. |
| metsakeskus.2667 |
710 |
Jussarö 6 |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
307624.57800000 |
6637703.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2667 |
Sijaintipaikka on Raaseporin edustan saaristossa Jussarön salmen länsiosassa aivan Jussarö 2 -hylyn (nro 1440) läheisyydessä sen eteläpuolella.
Jussarö 2 -hylyn (nro 1440) perän vieressä on inventoinnin yhteydessä 2008 havaittu puurunkoinen hylky. Sen rakenteista on näkyvissä hauraita kaarien päitä sekä lähempänä Jussarö 2 -hylyn perän ja paapuurin puoleista kylkeä pienehkön ankkuripelin tukki. Vuonna 2009 aluetta sondattiin pitkällä metallitikulla. Vaikutti siltä, että pohjaan olisi mahdollisesti hautautuneena vähintään noin 10 metriä pitkä hylyn kappale. Viimeiset osumat sondilla saatiin noin metrin syvyydestä. Havainnointia vaikeuttavat Jussarö 2 -hylystä puretut rakenneosat, mutta näkyvissä olevat mahdollisen hylyn osat näyttävät huomattavasti hennommilta ja huonokuntoisemmilta kuin Jussarö 2 -hylkyyn kuuluva jykevä puutavara.
Suomen meriarkeologisen seuran Topi Sellman kuvailee hylkyä 2023 näin: "on näkyvissä ilmeinen keularanka, erittäin kulunut ankkuripelin tukki ja oikean puolen kylkikaarien päät. Ilmeisesti paikalla on ehjähkö vanha hylky. Koko 10-15 metriä." Suomen meriarkeologinen seura on kuvannut ja mallintanut hylyn näkyvissä olevat osat 2017 ja 2024. MAS ry on ottanut hylystä ajoitusnäytteen radiohiiliajoitusta varten. Puuaines on havupuuta ja ajoitus viittaa 1400-lukuun. |
| metsakeskus.2667 |
710 |
Jussarö 6 |
10002 |
12017 |
13193 |
11010 |
27000 |
307624.57800000 |
6637703.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2667 |
Sijaintipaikka on Raaseporin edustan saaristossa Jussarön salmen länsiosassa aivan Jussarö 2 -hylyn (nro 1440) läheisyydessä sen eteläpuolella.
Jussarö 2 -hylyn (nro 1440) perän vieressä on inventoinnin yhteydessä 2008 havaittu puurunkoinen hylky. Sen rakenteista on näkyvissä hauraita kaarien päitä sekä lähempänä Jussarö 2 -hylyn perän ja paapuurin puoleista kylkeä pienehkön ankkuripelin tukki. Vuonna 2009 aluetta sondattiin pitkällä metallitikulla. Vaikutti siltä, että pohjaan olisi mahdollisesti hautautuneena vähintään noin 10 metriä pitkä hylyn kappale. Viimeiset osumat sondilla saatiin noin metrin syvyydestä. Havainnointia vaikeuttavat Jussarö 2 -hylystä puretut rakenneosat, mutta näkyvissä olevat mahdollisen hylyn osat näyttävät huomattavasti hennommilta ja huonokuntoisemmilta kuin Jussarö 2 -hylkyyn kuuluva jykevä puutavara.
Suomen meriarkeologisen seuran Topi Sellman kuvailee hylkyä 2023 näin: "on näkyvissä ilmeinen keularanka, erittäin kulunut ankkuripelin tukki ja oikean puolen kylkikaarien päät. Ilmeisesti paikalla on ehjähkö vanha hylky. Koko 10-15 metriä." Suomen meriarkeologinen seura on kuvannut ja mallintanut hylyn näkyvissä olevat osat 2017 ja 2024. MAS ry on ottanut hylystä ajoitusnäytteen radiohiiliajoitusta varten. Puuaines on havupuuta ja ajoitus viittaa 1400-lukuun. |
| metsakeskus.2669 |
285 |
Haapasaari Uustinpuoli eteläranta |
10002 |
12017 |
13193 |
11033 |
27000 |
510939.00000000 |
6683298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2669 |
Sijaintipaikka on Haapasaaren pääsaaren itäpuolen eli Uustinpuolen etelärannalla hiekka- ja kivikkopohjalla. Kohde on kallioisesta rannasta noin 15 metrin etäisyydellä ja hylyn itäpuolella on suuri pintakivi. Veden syvyys sijaintipaikalla on noin 2 - 6 metriä.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, josta on ajautunut rakenneosia maihin. Aikojen kuluessa asukkaat ovat koonneet osia talteen ja niitä on käytetty myös polttopuuna.
Haapasaaressa kesämökin omistava asukas ilmoitti hylyn Museovirastolle 2010. Hylylle tehtiin tarkastuskäynti 2011. Paikalla on pohjaan hautautunut aluksen pohjaosa ja hylyn osia noin 50 x 100 metrin alueella. Hylyn osat ovat tammea. Alueelta on löytynyt myös punasavinen astia. |
| metsakeskus.2669 |
285 |
Haapasaari Uustinpuoli eteläranta |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
510939.00000000 |
6683298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2669 |
Sijaintipaikka on Haapasaaren pääsaaren itäpuolen eli Uustinpuolen etelärannalla hiekka- ja kivikkopohjalla. Kohde on kallioisesta rannasta noin 15 metrin etäisyydellä ja hylyn itäpuolella on suuri pintakivi. Veden syvyys sijaintipaikalla on noin 2 - 6 metriä.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, josta on ajautunut rakenneosia maihin. Aikojen kuluessa asukkaat ovat koonneet osia talteen ja niitä on käytetty myös polttopuuna.
Haapasaaressa kesämökin omistava asukas ilmoitti hylyn Museovirastolle 2010. Hylylle tehtiin tarkastuskäynti 2011. Paikalla on pohjaan hautautunut aluksen pohjaosa ja hylyn osia noin 50 x 100 metrin alueella. Hylyn osat ovat tammea. Alueelta on löytynyt myös punasavinen astia. |
| metsakeskus.2670 |
564 |
Oulujoki Turkansaari |
10002 |
12016 |
13152 |
11000 |
27000 |
439298.77000000 |
7202717.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2670 |
Sijaintipaikka on Oulujoessa Turkansaaresta ylävirtaan. Sijaintitieto on epätarkka.
Joen pohjassa on vierekkäin lukuisia noin 20 - 30 cm:n korkeudelle pohjasta nousevia puisia rankoja.
Vanhin kirjallinen merkintä Turkan lohipadosta on vuoden 1558 tilikirjoissa. Pato sijaitsi tuolloin kahden merimitan päässä merestä eli noin 560 metriä nykyisestä Turkansaaresta ylävirtaan. Seuraava kirjallinen merkintä padosta on vuodelta 1592 Juhana III:n kirjeessä, jossa käsitellään Oulujoen lohenkalastusoikeuksia. Turkan pato oli alunperin ns. karsinapato, josta kalat pyydettiin povettomalla kullenuotalla. Yhteensä oli käytössä 12 nuottaa. Myöhemmin pato muutettiin ns. pöhnäpadoksi. Vuonna 1783 Oulun porvarit perustivat Oulujoen lohenpyyntiarenttiyhtiön. Yhtiö oli olemassa 1920-luvulle saakka. Turkan lohipato siirrettiin muutaman kilometrin päähän ylävirtaan vuonna 1858. (Tiedot: Pohjois-Pohjanmaan museo). |
| metsakeskus.2670 |
564 |
Oulujoki Turkansaari |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
439298.77000000 |
7202717.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2670 |
Sijaintipaikka on Oulujoessa Turkansaaresta ylävirtaan. Sijaintitieto on epätarkka.
Joen pohjassa on vierekkäin lukuisia noin 20 - 30 cm:n korkeudelle pohjasta nousevia puisia rankoja.
Vanhin kirjallinen merkintä Turkan lohipadosta on vuoden 1558 tilikirjoissa. Pato sijaitsi tuolloin kahden merimitan päässä merestä eli noin 560 metriä nykyisestä Turkansaaresta ylävirtaan. Seuraava kirjallinen merkintä padosta on vuodelta 1592 Juhana III:n kirjeessä, jossa käsitellään Oulujoen lohenkalastusoikeuksia. Turkan pato oli alunperin ns. karsinapato, josta kalat pyydettiin povettomalla kullenuotalla. Yhteensä oli käytössä 12 nuottaa. Myöhemmin pato muutettiin ns. pöhnäpadoksi. Vuonna 1783 Oulun porvarit perustivat Oulujoen lohenpyyntiarenttiyhtiön. Yhtiö oli olemassa 1920-luvulle saakka. Turkan lohipato siirrettiin muutaman kilometrin päähän ylävirtaan vuonna 1858. (Tiedot: Pohjois-Pohjanmaan museo). |
| metsakeskus.2672 |
78 |
Stora Tärnan pohjoispuoli |
10002 |
12017 |
13000 |
11033 |
27000 |
273619.72800000 |
6631500.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2672 |
Sijaintipaikka on Russarön kaakkoispuolella, Stora Tärnanin luode- ja pohjoispuolella.
Puurunkoisen hylyn osia levinneenä arviolta sadan metrin alueelle. Aluksen ankkurin on kerrottu olevan "kallion päällä". Matalikon (3,5 m) itäpuolella on havaittu ilmeisesti noin viisi metriä pitkä peräsin ja kölin osia, joista suurin on noin 7 metriä pitkä.
Hylky oletetaan Josefina -laivaksi. Turkulainen parkkilaiva Josefina, kapt. N.Schröder, ajoi karille suolalastissa matkalla Ibizalta Hankoon 23.12.1880 Stora Tärnskärin pohjoispuolelle, Hangossa. Alus hakkautui aallokossa kappaleiksi, kaatui ja upposi 26.12.1880. Miehistö ja osa varusteista pelastui. |
| metsakeskus.2672 |
78 |
Stora Tärnan pohjoispuoli |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27000 |
273619.72800000 |
6631500.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2672 |
Sijaintipaikka on Russarön kaakkoispuolella, Stora Tärnanin luode- ja pohjoispuolella.
Puurunkoisen hylyn osia levinneenä arviolta sadan metrin alueelle. Aluksen ankkurin on kerrottu olevan "kallion päällä". Matalikon (3,5 m) itäpuolella on havaittu ilmeisesti noin viisi metriä pitkä peräsin ja kölin osia, joista suurin on noin 7 metriä pitkä.
Hylky oletetaan Josefina -laivaksi. Turkulainen parkkilaiva Josefina, kapt. N.Schröder, ajoi karille suolalastissa matkalla Ibizalta Hankoon 23.12.1880 Stora Tärnskärin pohjoispuolelle, Hangossa. Alus hakkautui aallokossa kappaleiksi, kaatui ja upposi 26.12.1880. Miehistö ja osa varusteista pelastui. |
| metsakeskus.2673 |
78 |
A 37 |
10007 |
12017 |
13194 |
11000 |
27000 |
272454.18300000 |
6634148.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2673 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa. Sijaintipaikka on Hangon Russarön pohjoispuolella.
Metallirunkoisen aluksen hylky, jonka runko on melko ehjä. Vasemmassa kyljessä on suuri repeämä ja hyttirakenne on hajonnut. Perässä on paravaanien laskuramppi. Hylky on 15,25 metriä pitkä ja 3,50 metriä leveä.
Hylyn oletetaan olevan A -luokan raivaaja A 37. A-veneet olivat olivat Venäjän laivastolle ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettuja raivausmoottoriveneitä. Niitä rakennettiin useita kokoja ja malleja muun muassa Turussa André & Rosenqvistin telakalla. Sodan jälkeen Suomen itsenäistyttyä veneet jäivät Suomeen ja ne nimettiin A -veneiksi. Leijonalippu merellä -kirjan mukaan A-veneitä käytettiin vielä toisen maailmansodan aikana ja jälkeen raivaustehtävissä, mutta vähäisessä määrin. Osa veneistä luovutettiin Neuvostoliitolle 1940 talvisodan rauhanehtojen mukaisesti. On toistaiseksi epäselvää, missä oloissa ja miksi A 37 olisi uponnut. |
| metsakeskus.2673 |
78 |
A 37 |
10007 |
12017 |
13194 |
11006 |
27009 |
272454.18300000 |
6634148.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2673 |
Hylyllä sukeltamiseen tarvitaan Puolustusvoimien (Sotamuseo) lupa. Sijaintipaikka on Hangon Russarön pohjoispuolella.
Metallirunkoisen aluksen hylky, jonka runko on melko ehjä. Vasemmassa kyljessä on suuri repeämä ja hyttirakenne on hajonnut. Perässä on paravaanien laskuramppi. Hylky on 15,25 metriä pitkä ja 3,50 metriä leveä.
Hylyn oletetaan olevan A -luokan raivaaja A 37. A-veneet olivat olivat Venäjän laivastolle ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettuja raivausmoottoriveneitä. Niitä rakennettiin useita kokoja ja malleja muun muassa Turussa André & Rosenqvistin telakalla. Sodan jälkeen Suomen itsenäistyttyä veneet jäivät Suomeen ja ne nimettiin A -veneiksi. Leijonalippu merellä -kirjan mukaan A-veneitä käytettiin vielä toisen maailmansodan aikana ja jälkeen raivaustehtävissä, mutta vähäisessä määrin. Osa veneistä luovutettiin Neuvostoliitolle 1940 talvisodan rauhanehtojen mukaisesti. On toistaiseksi epäselvää, missä oloissa ja miksi A 37 olisi uponnut. |
| metsakeskus.2674 |
710 |
Lerharun |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
310183.15600000 |
6636947.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2674 |
Sijaintipaikka on Raaseporin ulkosaaristossa Jussaröstä itään Lerharunin luoteispuolella noin 17 - 19 metrin syvyydessä kohdassa, jossa ranta on melko jyrkkää kalliota ja syvenee nopeasti.
Hylkyalue on noin 20 metriä pitkä ja suunnilleen pohjois-koillis - etelä-lounais -suuntainen. Hylkyalue muodostuu pääasiassa hajallaan olevista yksittäisistä kaaren osista ja kylkilankuista hiekkapohjalla. Joukossa on mahdollisesti polvia. Hylkyalueen eteläpäässä on isompi rakenneosa, mahdollinen keularanka. Siitä koilliseen noin 6-7 metrin päässä hiekkarinteessä on heikosti näkyvissä kolmen kaaren verran kylkeä, joka vaikuttaa jatkuvan hiekkarinteen sisään. Kaarien väli on noin 20-25 cm ja kaarien vahvuus on noin 15-20 cm. Hylkyalueella ei ole havaittavissa metalliosia eikä irtoesineitä.
Hylky havaittiin 2010. Suomen meriarkeologinen seura ry teki paikalle tarkistussukelluksen hylkyaluetta kuvaten 2024. Seuran sivuilla on hylkyraportti https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/lerharun-raasepori-mvid2674.
Hylyn osat saattavat liittyä Maria -nimiseen alukseen. Merihistorian tutkija Mikko Huhtamies on löytänyt arkistotiedon Jussarön itäpuolella 1746 haaksirikkoutuneesta hollantilaisesta jahti Mariasta. Maria-laivan kapteenina oli Jakob Staugard. Alus oli matkalla Pietarista Lyypekkiin. Hylystä saatiin pelastetuksi 50 rullaa nahkavuotia, hamppua ja vahaa. Haaksirikkoutunut alus pystyttiin tunnistamaan, koska "rantaan ajautui pöytä, jossa oli styyrmannin journaali". Huhtamiehen mukaan tapaus on hyvin dokumentoitu ja hylky on merkitty Jonas Hahnin Jussarön karttaan Special charta över inloppen från siön till....1751.
Mikko Huhtamies on kertonut haaksirikosta esitelmissään ja julkaissut tiedon facebook-päivityksessään 3.7.2024. Asiakirjalähde on Amsterdam Chamber of Assurance (SA, Archive 5061, inv. nrs. 2925-3050; Go 2009). |
| metsakeskus.2674 |
710 |
Lerharun |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
310183.15600000 |
6636947.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2674 |
Sijaintipaikka on Raaseporin ulkosaaristossa Jussaröstä itään Lerharunin luoteispuolella noin 17 - 19 metrin syvyydessä kohdassa, jossa ranta on melko jyrkkää kalliota ja syvenee nopeasti.
Hylkyalue on noin 20 metriä pitkä ja suunnilleen pohjois-koillis - etelä-lounais -suuntainen. Hylkyalue muodostuu pääasiassa hajallaan olevista yksittäisistä kaaren osista ja kylkilankuista hiekkapohjalla. Joukossa on mahdollisesti polvia. Hylkyalueen eteläpäässä on isompi rakenneosa, mahdollinen keularanka. Siitä koilliseen noin 6-7 metrin päässä hiekkarinteessä on heikosti näkyvissä kolmen kaaren verran kylkeä, joka vaikuttaa jatkuvan hiekkarinteen sisään. Kaarien väli on noin 20-25 cm ja kaarien vahvuus on noin 15-20 cm. Hylkyalueella ei ole havaittavissa metalliosia eikä irtoesineitä.
Hylky havaittiin 2010. Suomen meriarkeologinen seura ry teki paikalle tarkistussukelluksen hylkyaluetta kuvaten 2024. Seuran sivuilla on hylkyraportti https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/lerharun-raasepori-mvid2674.
Hylyn osat saattavat liittyä Maria -nimiseen alukseen. Merihistorian tutkija Mikko Huhtamies on löytänyt arkistotiedon Jussarön itäpuolella 1746 haaksirikkoutuneesta hollantilaisesta jahti Mariasta. Maria-laivan kapteenina oli Jakob Staugard. Alus oli matkalla Pietarista Lyypekkiin. Hylystä saatiin pelastetuksi 50 rullaa nahkavuotia, hamppua ja vahaa. Haaksirikkoutunut alus pystyttiin tunnistamaan, koska "rantaan ajautui pöytä, jossa oli styyrmannin journaali". Huhtamiehen mukaan tapaus on hyvin dokumentoitu ja hylky on merkitty Jonas Hahnin Jussarön karttaan Special charta över inloppen från siön till....1751.
Mikko Huhtamies on kertonut haaksirikosta esitelmissään ja julkaissut tiedon facebook-päivityksessään 3.7.2024. Asiakirjalähde on Amsterdam Chamber of Assurance (SA, Archive 5061, inv. nrs. 2925-3050; Go 2009). |
| metsakeskus.2682 |
91 |
Särkkä lounaispuoli |
10002 |
12011 |
13000 |
11033 |
27000 |
387046.93200000 |
6669793.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2682 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnan vesialueella Särkän saaren lounaispuolen rantaan rakennetun aallonmurtajan pohjoispuolella.
Hirsiarkkurakennelma, joka on jäänyt osittain aallonmurtajan keskiosan alle. Rakenne on tehty pyöröhirsistä. Rakenteen eteläpää on jäänyt Särkän lounaisrantaan rakennetun aallonmurtajan alle. Rakenteen pohjoispää muodostuu mahdollisesti upotetusta aluksesta. Näkyvissä olevan rakenteen pituus on noin 36 metriä. |
| metsakeskus.2682 |
91 |
Särkkä lounaispuoli |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
387046.93200000 |
6669793.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2682 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnan vesialueella Särkän saaren lounaispuolen rantaan rakennetun aallonmurtajan pohjoispuolella.
Hirsiarkkurakennelma, joka on jäänyt osittain aallonmurtajan keskiosan alle. Rakenne on tehty pyöröhirsistä. Rakenteen eteläpää on jäänyt Särkän lounaisrantaan rakennetun aallonmurtajan alle. Rakenteen pohjoispää muodostuu mahdollisesti upotetusta aluksesta. Näkyvissä olevan rakenteen pituus on noin 36 metriä. |
| metsakeskus.2689 |
678 |
Ämmänlahti |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
377380.74300000 |
7176217.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2689 |
Sijaintipaikka on Raahen keskustan edustalla olevan Ämmä-nimisen saaren länteen avautuvassa lahdessa. Sijaintipaikan pohja on karkeaa hiekkaa/kivipohjaa.
Matalassa lahdessa oleva puurunkoisen aluksen huonokuntoinen pohjaosa. Aluksesta on noin 40 metriä köliä jäljellä sekä ulko- ja sisälaudoitusta.
Raahen museon antaman tiedon mukaan kyseessä on Luvia -nimisen aluksen hylky. Luvia oli rakennettu 1800-luvun lopulla. Alusta käytettiin asuntoproomuna 1910-1920 -luvuilla, kun Lapaluodon satamaa rakennettiin. Tuolloin alus oli lähempänä Raahen rantaa, jonne alus jätettiin hylyksi. Sen katsottiin olevan vaarallinen asukkaille, mm. siellä kiipeileville lapsille, joten hylky hinattiin 1920-luvun jälkeen nykyiselle paikalleen Ämmänlahteen, jossa hylky on jäiden seurauksena hajonnut entisestään. |
| metsakeskus.2689 |
678 |
Ämmänlahti |
10007 |
12017 |
13193 |
11006 |
27009 |
377380.74300000 |
7176217.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2689 |
Sijaintipaikka on Raahen keskustan edustalla olevan Ämmä-nimisen saaren länteen avautuvassa lahdessa. Sijaintipaikan pohja on karkeaa hiekkaa/kivipohjaa.
Matalassa lahdessa oleva puurunkoisen aluksen huonokuntoinen pohjaosa. Aluksesta on noin 40 metriä köliä jäljellä sekä ulko- ja sisälaudoitusta.
Raahen museon antaman tiedon mukaan kyseessä on Luvia -nimisen aluksen hylky. Luvia oli rakennettu 1800-luvun lopulla. Alusta käytettiin asuntoproomuna 1910-1920 -luvuilla, kun Lapaluodon satamaa rakennettiin. Tuolloin alus oli lähempänä Raahen rantaa, jonne alus jätettiin hylyksi. Sen katsottiin olevan vaarallinen asukkaille, mm. siellä kiipeileville lapsille, joten hylky hinattiin 1920-luvun jälkeen nykyiselle paikalleen Ämmänlahteen, jossa hylky on jäiden seurauksena hajonnut entisestään. |
| metsakeskus.2690 |
609 |
Kolmikulman hylynosat |
10001 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
205641.00600000 |
6841604.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2690 |
Porin Mäntyluodon Räpsöönsuntin länsipuolella, Kolmikulman matalikon itäosassa. Nostetut hylynosat on viety Porin väyläaseman laiturille ja hävitetty dokumentoinnin jälkeen.
Porin Mäntyluodon väylän ruoppaustöissä monitoimialus MV Madsenin ylösnostamia puisia hylynosia. Osat ovat tammilankkuja sekä puunpaloja. Puunkappaleita on noin 10 kpl sekä yksi rautamöhkäle (mahdollinen rautapollari). Suurimman puukappaleen koko on n. 2,70 m pitkä, 30-20 cm leveä ja yli 10 cm paksu.
Puussa on myös jonkinlaisia rautatappeja pystyssä. Rautapollari, joka on lieriön mallinen, on n. 40-50 cm pitkä ja n. 20 cm halkaisiltaan.
Mitään muuta näkyvää tai hylkyyn viittaavaa ei paikalta löytynyt. Meritaidon sukeltaja Harri Kivelä on varmistanut löytöpaikan. |
| metsakeskus.2690 |
609 |
Kolmikulman hylynosat |
10001 |
12017 |
13000 |
11000 |
27000 |
205641.00600000 |
6841604.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2690 |
Porin Mäntyluodon Räpsöönsuntin länsipuolella, Kolmikulman matalikon itäosassa. Nostetut hylynosat on viety Porin väyläaseman laiturille ja hävitetty dokumentoinnin jälkeen.
Porin Mäntyluodon väylän ruoppaustöissä monitoimialus MV Madsenin ylösnostamia puisia hylynosia. Osat ovat tammilankkuja sekä puunpaloja. Puunkappaleita on noin 10 kpl sekä yksi rautamöhkäle (mahdollinen rautapollari). Suurimman puukappaleen koko on n. 2,70 m pitkä, 30-20 cm leveä ja yli 10 cm paksu.
Puussa on myös jonkinlaisia rautatappeja pystyssä. Rautapollari, joka on lieriön mallinen, on n. 40-50 cm pitkä ja n. 20 cm halkaisiltaan.
Mitään muuta näkyvää tai hylkyyn viittaavaa ei paikalta löytynyt. Meritaidon sukeltaja Harri Kivelä on varmistanut löytöpaikan. |
| metsakeskus.2691 |
678 |
Koninpää |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
376752.00100000 |
7174567.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2691 |
Sijaintipaikka on Raahen keskustasta lounaaseen sijaitsevan Koninpää -nimisen saaren itärannalla, Lapaluodon edustalla. Kohteelle pääsee kävelemällä Koninpään rannasta.
Puurunkoisen aluksen huonokuntoinen hylky. Rantaveden mudan seassa on aluksen kölipuuta, jossa on kiinni kaaria sekä ulkolaidan lankutusta. Alueella on mudan seassa myös uppopuuta. Hylystä tehtiin havaintoja 1980-luvulla, kun Museoviraston Juhani Grönhagen oli Raahessa pitämässä meriarkeologista kurssia.
Raahen museossa olevan tiedon mukaan kyseessä on raahelaisen aluksen hylky. Alus oli tulossa Tukholmasta Raaheen upotessaan. Haaksirikko tapahtui 1700-luvulla, mahdollisesti vuonna 1741. Alusta ei ole identifioitu.
Raahen museon kokoelmissa on neljä tykkiä, jotka ovat peräisin tästä hylystä. Kun alus aikoinaan haaksirikon jälkeen tyhjennettiin lastista, jätettiin neljä tykkiä Raahen kaupungin turvaksi kruunun lahjoituksena. Perimätiedon mukaan 1800-luvulla laveteilla olevilla tykeillä ammuttiin kunnialaukauksia mm. merkkihenkilöiden syntymäpäivinä. Eräänä kertana Mats August Soveliuksen talon ikkunat menivät rikki. |
| metsakeskus.2691 |
678 |
Koninpää |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
376752.00100000 |
7174567.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2691 |
Sijaintipaikka on Raahen keskustasta lounaaseen sijaitsevan Koninpää -nimisen saaren itärannalla, Lapaluodon edustalla. Kohteelle pääsee kävelemällä Koninpään rannasta.
Puurunkoisen aluksen huonokuntoinen hylky. Rantaveden mudan seassa on aluksen kölipuuta, jossa on kiinni kaaria sekä ulkolaidan lankutusta. Alueella on mudan seassa myös uppopuuta. Hylystä tehtiin havaintoja 1980-luvulla, kun Museoviraston Juhani Grönhagen oli Raahessa pitämässä meriarkeologista kurssia.
Raahen museossa olevan tiedon mukaan kyseessä on raahelaisen aluksen hylky. Alus oli tulossa Tukholmasta Raaheen upotessaan. Haaksirikko tapahtui 1700-luvulla, mahdollisesti vuonna 1741. Alusta ei ole identifioitu.
Raahen museon kokoelmissa on neljä tykkiä, jotka ovat peräisin tästä hylystä. Kun alus aikoinaan haaksirikon jälkeen tyhjennettiin lastista, jätettiin neljä tykkiä Raahen kaupungin turvaksi kruunun lahjoituksena. Perimätiedon mukaan 1800-luvulla laveteilla olevilla tykeillä ammuttiin kunnialaukauksia mm. merkkihenkilöiden syntymäpäivinä. Eräänä kertana Mats August Soveliuksen talon ikkunat menivät rikki. |
| metsakeskus.2692 |
75 |
Eistinkuohuva |
10002 |
12017 |
13000 |
11002 |
27000 |
506564.65700000 |
6706823.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2692 |
Hylky sijaitsee Summanlahdesta etelään, Kuuttinki -saaresta itään, Eistinkuohuva -matalikon länsilounaispuolella.
Kyseessä on 40 metriä pitkä ja 10 metriä leveä puurunkoisen siipirataslaivan hylky, joka nousee pohjasta noin 3 metriä. Hylkyä on ilmeisesti purettu ennen tai jälkeen uppoamisen. Siipirattaissa on vain akselit jäljellä. Keskilaivan hyttirakenteet ovat osaksi poissa ja kantta puuttuu. Savupiipusta on jäljellä osa. Hylyn keula on ehjä ja keulapuu ja peräsin ovat paikoillaan.
Kohde havaittiin Geologian tutkimuskeskuksen tekemässä viistokaikuluotauksessa 2010. Luotaus tehtiin kaapelihankkeen yhteydessä. Museovirasto teki kohteelle tarkistussukelluksen syksyllä 2010 ja videokuvasi hylkyä.
Hylky saattaa olla siipirataslaiva Örnsköld,joka upposi 17.7.1860 Kotkan lähistöllä Ruotsinsalmessa. Alus oli rakennettu Ruotsissa Karlskronassa 1839. Alus oli aloittanut liikennöinnin Helsinki - Pietari -linjalla keväällä 1860. |
| metsakeskus.2692 |
75 |
Eistinkuohuva |
10002 |
12017 |
13000 |
11006 |
27008 |
506564.65700000 |
6706823.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2692 |
Hylky sijaitsee Summanlahdesta etelään, Kuuttinki -saaresta itään, Eistinkuohuva -matalikon länsilounaispuolella.
Kyseessä on 40 metriä pitkä ja 10 metriä leveä puurunkoisen siipirataslaivan hylky, joka nousee pohjasta noin 3 metriä. Hylkyä on ilmeisesti purettu ennen tai jälkeen uppoamisen. Siipirattaissa on vain akselit jäljellä. Keskilaivan hyttirakenteet ovat osaksi poissa ja kantta puuttuu. Savupiipusta on jäljellä osa. Hylyn keula on ehjä ja keulapuu ja peräsin ovat paikoillaan.
Kohde havaittiin Geologian tutkimuskeskuksen tekemässä viistokaikuluotauksessa 2010. Luotaus tehtiin kaapelihankkeen yhteydessä. Museovirasto teki kohteelle tarkistussukelluksen syksyllä 2010 ja videokuvasi hylkyä.
Hylky saattaa olla siipirataslaiva Örnsköld,joka upposi 17.7.1860 Kotkan lähistöllä Ruotsinsalmessa. Alus oli rakennettu Ruotsissa Karlskronassa 1839. Alus oli aloittanut liikennöinnin Helsinki - Pietari -linjalla keväällä 1860. |
| metsakeskus.2693 |
678 |
Pikkulahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11002 |
27000 |
379085.00000000 |
7176049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2693 |
Sijaintipaikka on Raahen keskustan edustalla Pikkulahdessa, Maa-Fantti -nimisen niemen pohjoisrannalla.
Puurunkoisen limisaumaisen aluksen hylyn osa. Pituus maksimissaan noin 10 metriä. Havaittavissa puisia rakenneosia matalassa rantavedessä ja maankohoamisen myötä rantapenkereeseen jääneinä.
Raahen museon 5.4.2014 antaman tiedon mukaan Pikkulahdessa tehtiin isoja ruoppauksia 1990-luvun lopussa, mikä on todennäköisesti tuhonnut vedenalaista kulttuuriperintöä.
Vuoden 2018 inventoinnin aikana vesi oli matalalla ja hylyn osia voitiin havaita noin 50 m:n matkalla matalassa rantavedessä ja myös rantatörmän alla. Raahen museon Jouko Turusen antaman tiedon mukaan kyseessä voisi olla Priki Aurora. Alus rakennettiin Raahessa vuonna 1819 Johan Soveliuksen yhtiölle. Toisen lähteen mukaan Auroran hylky olisi Ruonaojan suussa. Lähempänä Maa-Fanttia Pikkulahdessa kaupungin ”rantapuolesta” mainitaan hylyt Hedmanssonin vanha Minerva ja Reinin pikkuinen Ainet. |
| metsakeskus.2693 |
678 |
Pikkulahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11000 |
27000 |
379085.00000000 |
7176049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2693 |
Sijaintipaikka on Raahen keskustan edustalla Pikkulahdessa, Maa-Fantti -nimisen niemen pohjoisrannalla.
Puurunkoisen limisaumaisen aluksen hylyn osa. Pituus maksimissaan noin 10 metriä. Havaittavissa puisia rakenneosia matalassa rantavedessä ja maankohoamisen myötä rantapenkereeseen jääneinä.
Raahen museon 5.4.2014 antaman tiedon mukaan Pikkulahdessa tehtiin isoja ruoppauksia 1990-luvun lopussa, mikä on todennäköisesti tuhonnut vedenalaista kulttuuriperintöä.
Vuoden 2018 inventoinnin aikana vesi oli matalalla ja hylyn osia voitiin havaita noin 50 m:n matkalla matalassa rantavedessä ja myös rantatörmän alla. Raahen museon Jouko Turusen antaman tiedon mukaan kyseessä voisi olla Priki Aurora. Alus rakennettiin Raahessa vuonna 1819 Johan Soveliuksen yhtiölle. Toisen lähteen mukaan Auroran hylky olisi Ruonaojan suussa. Lähempänä Maa-Fanttia Pikkulahdessa kaupungin ”rantapuolesta” mainitaan hylyt Hedmanssonin vanha Minerva ja Reinin pikkuinen Ainet. |
| metsakeskus.2694 |
91 |
Länsi-Mustasaari 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
387746.00000000 |
6669474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2694 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Länsi-Mustasaaren itäpuolella, karimerkin ja rannan välissä.
Paikalla on suurikokoisen puulaivan hylky, jonka pituus on noin 33 metriä ja leveys 8 metriä. Laivasta on jäljellä pohjaosa, jonka päällä on irtonaisia rakenneosia. Hylkyä on kuvannut Maija Huttunen (video) ja Petri Puromies (valokuva). Merivartioston sukeltajat olivat aiemmin kertoneet havainneensa alueella hylyn. Sijainti varmistettiin Museoviraston tekemässä Suomenlinnan vesialueiden yleisinventoinnissa talvella 2009. Hylystä on otettu 2011 myös näytteitä vuosilustoajoitusta varten. Tulosten mukaan hylky ajoittunee 1700-luvun jälkipuolelle; viimeisin havaittu vuosilusto on vuodelta 1780. Minna Koivikon väitöskirjan mukaan hylky saattaa olla proomu Victoria, joka oli ilmoitettu huutokaupattavaksi 1795, tai Ruotsin laivaston alus, joita jäi venäläisten haltuun Satamalahteen vuonna 1808.
Hylystä otettuja kuvia löytyy Museoviraston Musketti-kokoelmatietokannasta numerolla MA201016:24-31.
2019 tehdyssä viistokaikuluotauksessa hylyn eteläpuolelta havaittiin puutavaraa 13 x 18 metrin laajuiselta alueelta. Puutavara liittynee hylkyyn. Sijaintipaikan koordinaatit ovat ETRS89/WGS84 Lat: 60ast8,790 Lon: 24ast 58,707.
Veteen vajonneet (2021-2026) tutkimushanke järjesti koekaivaukset hylkyalueella elokuussa 2024. Hylyn keskivaiheille kaivettiin leveyssuuntaan nähden poikittainen koeoja. Rakenteista sahattiin dendrokronologisia näytteitä, joiden avulla vaikuttaa siltä että hylky on rakennettu 1720-luvun jälkeen. On mahdollista että alusta on korjattu myöhemmin, joka selittäisi aiemmat dendrokronologiset ajoitustulokset. Hylyn identiteetti ei ole toistaiseksi selvinnyt. |
| metsakeskus.2694 |
91 |
Länsi-Mustasaari 2 |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27007 |
387746.00000000 |
6669474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2694 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Länsi-Mustasaaren itäpuolella, karimerkin ja rannan välissä.
Paikalla on suurikokoisen puulaivan hylky, jonka pituus on noin 33 metriä ja leveys 8 metriä. Laivasta on jäljellä pohjaosa, jonka päällä on irtonaisia rakenneosia. Hylkyä on kuvannut Maija Huttunen (video) ja Petri Puromies (valokuva). Merivartioston sukeltajat olivat aiemmin kertoneet havainneensa alueella hylyn. Sijainti varmistettiin Museoviraston tekemässä Suomenlinnan vesialueiden yleisinventoinnissa talvella 2009. Hylystä on otettu 2011 myös näytteitä vuosilustoajoitusta varten. Tulosten mukaan hylky ajoittunee 1700-luvun jälkipuolelle; viimeisin havaittu vuosilusto on vuodelta 1780. Minna Koivikon väitöskirjan mukaan hylky saattaa olla proomu Victoria, joka oli ilmoitettu huutokaupattavaksi 1795, tai Ruotsin laivaston alus, joita jäi venäläisten haltuun Satamalahteen vuonna 1808.
Hylystä otettuja kuvia löytyy Museoviraston Musketti-kokoelmatietokannasta numerolla MA201016:24-31.
2019 tehdyssä viistokaikuluotauksessa hylyn eteläpuolelta havaittiin puutavaraa 13 x 18 metrin laajuiselta alueelta. Puutavara liittynee hylkyyn. Sijaintipaikan koordinaatit ovat ETRS89/WGS84 Lat: 60ast8,790 Lon: 24ast 58,707.
Veteen vajonneet (2021-2026) tutkimushanke järjesti koekaivaukset hylkyalueella elokuussa 2024. Hylyn keskivaiheille kaivettiin leveyssuuntaan nähden poikittainen koeoja. Rakenteista sahattiin dendrokronologisia näytteitä, joiden avulla vaikuttaa siltä että hylky on rakennettu 1720-luvun jälkeen. On mahdollista että alusta on korjattu myöhemmin, joka selittäisi aiemmat dendrokronologiset ajoitustulokset. Hylyn identiteetti ei ole toistaiseksi selvinnyt. |
| metsakeskus.2696 |
91 |
Iso Mustasaaren rantamuuri |
10007 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
388201.00000000 |
6669732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2696 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Iso Mustasaaren pohjoisrannassa Suomenlinnan yhteysaluksen laiturin itäpuolella.
Osa Suomenlinnan Iso Mustasaaren pohjoisrannan rantamuurista sortui veteen 19.7.2010. Sortumisen syytä ei tiedetä. Konekaivussa lokakuun alussa täyttömaan alta paljastui sortuneeseen rantamuuriin liittyvä hirsirakenne. Hirsirakenteen arkeologinen dokumentointi tehtiin perustiedon saamiseksi rakenteesta, sen kunnosta Suomenlinnan hoitokunnan toteuttaman korjaustyön suunnittelun tueksi.
Rakenne ajoittuu todennäköisesti rantamuurin rakentamiseen 1860- ja 1870-lukujen taitteessa. Tätä tukee hirsirakenteen linjaus, joka on yhdensuuntainen muurin kanssa. Paikalla on kuitenkin sijainnut jo vuosisadan alussa satama- ja rantarakenteita, eikä saatujen tietojen valossa ole poissuljettavissa, etteikö kohde voisi liittyä jo tähän rakennusvaiheeseen. Vanhempaa rakennetta on myös voitu käyttää uudelleen vuosisadan lopulla. |
| metsakeskus.2696 |
91 |
Iso Mustasaaren rantamuuri |
10007 |
12005 |
13068 |
11006 |
27008 |
388201.00000000 |
6669732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2696 |
Sijaintipaikka on Suomenlinnassa Iso Mustasaaren pohjoisrannassa Suomenlinnan yhteysaluksen laiturin itäpuolella.
Osa Suomenlinnan Iso Mustasaaren pohjoisrannan rantamuurista sortui veteen 19.7.2010. Sortumisen syytä ei tiedetä. Konekaivussa lokakuun alussa täyttömaan alta paljastui sortuneeseen rantamuuriin liittyvä hirsirakenne. Hirsirakenteen arkeologinen dokumentointi tehtiin perustiedon saamiseksi rakenteesta, sen kunnosta Suomenlinnan hoitokunnan toteuttaman korjaustyön suunnittelun tueksi.
Rakenne ajoittuu todennäköisesti rantamuurin rakentamiseen 1860- ja 1870-lukujen taitteessa. Tätä tukee hirsirakenteen linjaus, joka on yhdensuuntainen muurin kanssa. Paikalla on kuitenkin sijainnut jo vuosisadan alussa satama- ja rantarakenteita, eikä saatujen tietojen valossa ole poissuljettavissa, etteikö kohde voisi liittyä jo tähän rakennusvaiheeseen. Vanhempaa rakennetta on myös voitu käyttää uudelleen vuosisadan lopulla. |
| metsakeskus.2697 |
678 |
Katinhäntä |
10001 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
377691.62300000 |
7174653.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.2697 |
Rakennelma on Raahen keskustasta lounaaseen, Pirttiniemenlahden länsipuolella olevan Katinhäntä -niemen kärjessä.
Kyseessä on rantavedessä oleva pitkänomainen luonnonkivistä koostuva kivirakennelman jäänne, jonka laidoilla on mataliksi kuluneita pystypuita. Syyskuussa 2013 havaittiin, että kohde on jäänyt kokonaan maatäytön alle. Täytön ajankohtaa ei tiedetä.
Pirttiniemen alueella on sijainnut Juseliuksen (v. 1925 - 1934) ja myöhemmin Santaholman saha (1934- 1964). Santaholman sahan rakennuksia on edelleen jäljellä ja ne ovat nykyään hevostallikäytössä. 1900-luvulla otetuissa ilmakuvissa koko Pirttiniemi on puutavaran varastoaluetta ja rannoilla on lastauslaitureita. |
| metsakeskus.4010001 |
233 |
Haarakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
297867.20700000 |
7027214.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010001 |
Röykkiö sijaitsee Alahärmän koillisosassa lähellä Kortesjärven rajaa, Perkiönmäen asutuksen itäpuolella, Haarakankaalla. Maasto on matalaa laakeaa louhikkoharjanetta männikössä, jossa on metsätien itäpuolella röykkiö. Röykkiön pituus on 9,5 m, leveys 8,5 m, korkeus 1 m. Röykkiö on isoista lohkareista ladottu. Länsireunassa on iso pitkulainen lohkare nostettu pystyyn "bautakiveksi". Keskustan kuopassa on näkyvissä isoista lohkareista tehtyä nelisivuista latomusta, joka on kooltaan noin 1,5 x 1,5 m. |
| metsakeskus.4010002 |
233 |
Suorsanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
293225.07900000 |
7025540.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010002 |
Röykkiön halkaisija: 5m, korkeus: 0,5 m. Röykkiö sijaitsee Lapuanjokilaakson itäpuolella, Voltti-Kortesjärvi-tieltä 400 m pohjoiseen, Tervanevan ja Rintakorven välisellä kannaksella, laakean kalliomaaston pohjoisreunalla, loivalla rinteellä harvassa sekametsässä. Pienellä kumpareella on röykkiön jäännös, jonka läpimitta on 2 m. Röykkiö on matala ja hajotettu. Sitä ei ole tutkittu. Röykkiöstä 10 kaakkoon on koottu kiviä epämääräiseksi, hajanaiseksi muodostelmaksi. |
| metsakeskus.4010003 |
233 |
Korkeamäki |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27000 |
298621.93200000 |
7019751.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Haarusjärven eteläpuolella, Kortesjärven puolella olevien kalliopaljastumien länsipuolella, louhikkoisella moreenimäellä nimeltä Korkeamäki. Mäen laella sekametsässä on röykkiöitä ja kehämäisiä latomuksia. Röykkiöitä on 4-7 kpl. Niiden läpimitta on 5-8 m ja kaikkia on kaiveltu keskeltä. Lisäksi mäellä on kaksi kehämäistä latomusta. Toisen läpimitta on 16 m ja toinen on kooltaan 16 x 10 m.
Mäellä on lohkarekasautumia, joiden joukossa voi olla muinaishautoja. Vain varmat on lueteltu inventointikertomuksessa. Metsäautotie on tehty myöhemmin mäen juurelle.
Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta löydettiin neljä röykkiötä, jotka osittain kyettiin yhdistämään Siiriäisen ja Bergströmin kuvaamiin rakenteisiin.
Röykkiö 1: Siiriäisen inventoinnissa röykkiö c. Pituus 5,5 m. leveys 5 m, korkeus 1 m. Sammalen peittämän röykkiön keskellä on kuoppa, jossa on 70 cm halkaisijaltaan oleva kivi. Röykkiöstä lähtee 5 m pitkä ja 2 m leveä valli röykkiöön 3.
Röykkiö 2: Siiriäisen inventoinnissa röykkiö d. Pituus 6 m, leveys 4,3 m, korkeus 1 m. Röykkiön keskellä on 2 x 1m -kokoinen kuoppa, jonka seinät vaikuttavat kylmämuuratuilta. Röykkiön keskellä kasvaa kuusi, joka on nähtävissä myös Bergströmin ottamissa valokuvissa. Röykkiö on sammaloitunut ja sen kivet ovat 30-80 cm halkaisijaltaan.
Röykkiö 3: Siiriäisen inventoinnissa röykkiö b. Pituus 5,3 m, leveys 3 m, korkeus 0,5 m. Röykkiön eteläreunan keskellä on pystylohkare, joka on 1m x 1m. Lohkareesta lähtee röykkiön keskustaan suorakaiteen muotoinen vallimainen kiveys. Sammaloituneen röykkiön kivet ovat pääosin noin 50 cm halkaisijaltaan. 5 x 2 m -kokoinen kivivalli yhdistää röykkiön röykkiöön 1.
Röykkiö 4: Mahdollisesti Siiriäisen inventoinnissa mainittu röykkiö a. Pituus 5 m, leveys 4m, korkeus 0,5 m. Röykkiön eteläreunassa on kaksi metriä halkaisijaltaan oleva lohkare, josta lähtee vallimainen, pyöreä reunakiveys. Vallin kivet ovat halkaisijaltaan 50 cm. Sammaloituneen röykkiön eteläreuna on parhaiten näkyvissä. Ilmeisesti Siiriäisen inventoinnissa on ilmoitettu väärin, vastakkainen ilmansuunta.
Lokakuussa 2010 tehdyssä tarkastuksessa kohde luokiteltiin jätinkirkoksi, jossa soikeahkoa kivistä raivattua aluetta reunustavat osin luontaiset kivivallit, joita ihminen on todennäköisesti parannellut. Valleissa on havaittavissa kolme ns. kraatteriröykkiötä, ilmeisiä säilytyskuoppia. Lisäksi tämän selvimmän rakenteen ulkopuolella, sen eteläpäässä saattaa olla pienempiä kivin reunustettuja raivattuja alueita. Jätinkirkosta noin 75 pohjoisluoteeseen ja 40 metriä pohjoiseen on vielä erilliset röykkiöt, joista pohjoisin on ns. kraatteriröykkiö. |
| metsakeskus.4010004 |
233 |
Riitakorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
295765.08100000 |
7019390.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Riitakorven peltolaakson länsireunalla. Maasto on loiva itään viettävä hiekkapelto, sen matala abraasiotörmä, jossa on hiekkamaata. Peltotien pohjoispuolelta on aikaisemmin löytynyt tasataltta. Inventoinnissa vuonna 1967 eteläpuolelta tietä löytyi keramiikkaa ja kvartsia törmän yläpuolelta. Löytöalue on 60 x 140 m. Vuoden 2008 inventoinnissa peltoa tarkastettiin törmän kohdalta. Peltomullassa havaittiin muutama kvartsi, jotka jätettiin paikalleen. |
| metsakeskus.4010005 |
233 |
Roponen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297481.40700000 |
7016327.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Alahärmän itärajalla, Pääjärvestä noin 2,5 km pohjoiskoilliseen Ropoisenluoman pohjoisreunalla. Maasto on ollut viljelysmaata, loivaa etelärinnettä. Paikalla on ollut Pääjärven asuintalo, jonka eteläpuolelta piha-, puutarha- ja metsämaalta on saatu talteen asuinpaikkalöytöjä pitkältä alueelta. Löytöalue sijoittuu 60 m korkeuskäyrälle, hiekkamaalle muinaisen rannan suuntaisesti. Värjääntynyttä kulttuurimaata ei ole ollut näkyvissä, löydöt ovat olleet puhtaanvärisessä maassa. Pääosa löydöistä on talon ympäristöstä, kaukaisimmat talosta 500 metriä luoteeseen pienen mäen etelärinteeltä. Löytöjä on kaikkiaan 700 x 150 m suuruiselta alueelta. Tarkempaa laajuutta ei tunneta. Vuoden 2008 inventoinnissa etsittiin pihapiirin ympäristöstä kohtia, jossa maa olisi rikkoontunut. Asuintalo on hylätty ja pellot sekä ojat ovat siinämäärin umpeen kasvaneita, että mitään asuinpaikkaan tai löytöihin viittaavaa havaintoa ei kyetty tekemään. |
| metsakeskus.4010006 |
233 |
Järvikallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
296964.61400000 |
7015328.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010006 |
Röykkiöt sijaitsevat kalliojakson pohjoispäässä Pääjärven koillispuolella, noin 1,5 km järvestä pohjoiskoilliseen. Kallioalueen pohjoisella laakealla Järvikalliolla on kaksi röykkiötä:
a) huipun koillispuolella, läpimitaltaan 8 m, keskeltä pohjaan asti kaiveltu ja kiviä heitelty laajalle alalle.
b) edellisestä noin 150 m länsilounaaseen, samalla tasanteella, läpimitaltaan 6 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Röykkiö on hyväkuntoinen, keskellä on hiukan penkomisjälkiä. |
| metsakeskus.4010007 |
233 |
Lähdesmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
296800.68300000 |
7014668.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010007 |
Röykkiön mitat: pit. 7 m, lev. 6,5 m, kork. 0,5 m. Röykkiö sijaitsee Pääjärven pohjoispuolella metsäisellä, laakealla kalliolla noin 800 metriä järven rannasta. Kiveyksen keskellä pohjalla on iso, haljennut laakakivi vaakasuorassa. Röykkiö on koottu 30 - 50 cm halkaisijaltaan olevista kivistä ja kiviä on hieman levitelty jälkikäteen. Röykkiöstä 10 m etelään on metrin halkaisijaltaan oleva epämääräinen kiveys. |
| metsakeskus.4010008 |
233 |
Haasionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297013.60100000 |
7013869.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Pääjärven itäpuolella kohoavan moreenimäen länsirinteen päällä, Rajamäen asuintalon itäpuolella. Paikalla on ollut mansikkamaa, josta on löytynyt reikäkivi ja inventoinnissa kerättyä kvartsia. Asuinpaikan tarkka laajuus ei ole tiedossa. Vuoden 2008 inventoinnissa tarkastettiin vanhan päärakennuksen takana, itäpuolella sijaitseva mansikkamaa sekä taloa ympäröiviä peltoja. Mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. |
| metsakeskus.4010008 |
233 |
Haasionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
297013.60100000 |
7013869.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Pääjärven itäpuolella kohoavan moreenimäen länsirinteen päällä, Rajamäen asuintalon itäpuolella. Paikalla on ollut mansikkamaa, josta on löytynyt reikäkivi ja inventoinnissa kerättyä kvartsia. Asuinpaikan tarkka laajuus ei ole tiedossa. Vuoden 2008 inventoinnissa tarkastettiin vanhan päärakennuksen takana, itäpuolella sijaitseva mansikkamaa sekä taloa ympäröiviä peltoja. Mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. |
| metsakeskus.4010009 |
233 |
Marjasaarenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
293823.87700000 |
7015020.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Lapuanjokilaakson itäreunalla, Vuosnevan itäpuolella, Oulu-Seinäjoki junaradasta 600 m lounaaseen. Maasto on korkea metsäinen louhikkomäki, Marjasaarenmäki, jonka etelärinteessä on kaksi röykkiötä lähekkäin:
a) mitat: pituus 6 m, leveys 2 m ja korkeus 0,5 m.
b) 10 m a:sta, isojen lohkareiden väliin koottu, mitat: pituus 7 m, leveys 4 m ja korkeus 1 m.
Molemmat ovat syvälle kaiveltuja. Röykkiöitä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.4010010 |
233 |
Porre/Perämäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291595.77300000 |
7014629.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010010 |
Röykkiöt sijaitsevat Lapuanjokilaaksossa, joen itäpuolella Vuosnevan ja joen välillä Perämäellä. Korkeahkolla ja louhikkoisen mäen länsirinteellä on korkeimman kohdan alapuolisella tasanteella kolme röykkiötä.
A: Halkaisija 6 m, korkeus 0,5 m. Matala ja tasainen röykkiö, joka on keskeltä hieman matalampi kaivelun vuoksi. Eteläreunassa on muutama metrin halkaisijaltaan oleva kivi. Reunakiveys on hyvin säilynyt. Röykkiö sijaitsee aivan matalan kalliotörmän reunalla ja röykkiön reunalla kasvaa katajia. Itse röykkiö on sammaloitunut.
B: Halkaisija 7 m, korkeus 0,5 m. Alunperin pyöreä reunakivellinen röykkiö, jossa 1 m halkaisijaltaan oleva kivi on ollut silmäkivenä. Kivet, jotka ovat halkaisijaltaan puoli metriä on levitelty ja uudelleen järjestelty. Siiriäisen mainitsema piikkilanka-aita on puuosiltaan lahonnut, mutta edelleen havaittavissa. Röykkiön kiviä on käytetty aidan tukemiseen. Röykkiön keskellä kasvaa kuusi.
C: Pituus 10 m, leveys 8 m, korkeus 1,5 m. Pyöreähkön röykkiön pohjoisreunassa on metrin hakaisijaltaan olevia kiviä. Muuten kivet ovat 20-50 cm halkaisijaltaan. Röykkiössä on keskellä kuoppa, jonka pohjalle on vielä kaivettu kuoppa. Röykkiö on osin paksun sammalen ja kuusten peittämä. Röykkiöstä noin 25 m lounaaseen on kalliolla pellon reunassa 9 kivestä laadittu pohjois - etelä -suuntainen kaksinkertainen kivirivi. Kivirivi vaikuttaa resentiltä ja kivet on mahdollisesti otettu röykkiöstä. |
| metsakeskus.4010011 |
233 |
Hirsimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291589.77800000 |
7013988.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Hirsimäellä, joka on pieni matala metsäinen kalliopaljastuma Lapuajokilaakson itäreunalla, Vuosnevan ja joen välillä. Kaksi röykkiötä ovat 8 metrin etäisyydellä toisistaan, Hirsimäen lakiosan jyrkällä länsirinteellä.
Röykkiö a: Pituus 8,5 m, leveys 4 m. korkeus 0,5 m. Kalliopohjalla oleva pitkulainen röykkiö, jonka eteläpäässä ja pohjoispäädyn itäreunassa on noin metrin halkaisijaltaan olevat päätykivet. Muuten röykkiön kivet ovat noin 20-30 cm halkaisijaltaan. Röykkiön eteläpään päätykiven ympärille on tehty sekundäärinen yksittäisistä kivistä muodostuva puoliympyrän muotoinen kehä.
Röykkiö b: Pituus 8,5 m, leveys 4 m. korkeus 0,5 m. Kalliopohjalla oleva pitkulainen röykkiö, jonka eteläpäässä ja pohjoispäädyn itäreunassa on noin metrin halkaisijaltaan olevat päätykivet. Muuten röykkiön kivet ovat noin 20-30 cm halkaisijaltaan. Röykkiön eteläpään päätykiven ympärille on tehty sekundäärinen yksittäisistä kivistä muodostuva puoliympyrän muotoinen kehä. |
| metsakeskus.4010012 |
233 |
Toivonniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
282033.00000000 |
7029665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010012 |
Metsäisellä kalliolla Hautanevan takana, Lapuanjoesta 4,5 km lounaaseen, louhikkoisessa maastossa:
a) läpimitta noin 10 metriä, korkeus noin 1 m, keskeltä kaiveltu
b) samalla tönkällä kuin a, kooltaan noin 10 x 4 metriä, matala, eteläpäässä pieni kuoppa, muuten ehjä.
c) erillisen louhikkomäen eteläreunalla, kooltaan noin 9 x 2 metriä, matala, molemmissa päissä iso lohkare (alkujaan pystyssä olleet päätylaatat), hiukan kaiveltu.
Liittyvät suureen röykkiöalueeseen, joka jatkuu Jepuan puolelle. |
| metsakeskus.4010013 |
233 |
Rintavainio |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
284684.48700000 |
7030929.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010013 |
Kivirakenteet sijaitsevat Lapuanjoen länsipuolella, kapealla Alahärmään kuuluvalla ulkopalstalla, metsäisellä kalliolla Järvinevan kaakkoispuolella. Kalliolla on jäljellä kaksi kivirakennetta (b on tuhoutunut):
Rakenne a) Vuoden 1967 inventoinnissa löydettiin kalliolta röykkiön pohjasta kvartsia KM 17457. Siiriäisen inventoinnissa mainitsema röykkiö a; pituus 24 m, leveys 4 m, korkeus 0,5 m. Pitkulainen, matala röykkiö, jonka länsipäässä on kaksi kylmämuurattua kuoppaa. Röykkiön itäpäädyn pohjoispuolella on 4 m. halkaisijaltaan oleva kivikehä, jonka länsireunassa on 0,5 m. aukko. Kivikehän kohdalta röykkiö on lähes katkennut ja paljas kallio on tullut esiin. Röykkiön ympärillä on neljä "kiviruusua". Röykkiön kivet ovat 20-60 cm. halkaisijaltaan.
Rakenne b) läpimitta 5 m, matala. Sijaitsi a:sta 60 metriä pohjoiseen. Vuoden 2008 inventoinnissa todettiin täysin tuhoutuneeksi. Alueella on kuorittu kaikki maa-aines kallion päältä ja kallio aiotaan ilmeisesti murskata.
Rakenne c) on pääosin turpeen peittämä n.15x3 m pitkänomainen kivikertymä, jonka keskellä kulkee ura tai kyseessä on luontaisesta kivivallista kasatut röykkiöt. Kivirakenne (c) sijaitsee noin 130 m a:stä koilliseen.
Kivirakenteet liittyvät laajaan ryhmään, johon kuuluu röykkiöitä näistä pohjoiseen Uusikaarlepyystä, katso 166010007 Jepua-Martinmäki. |
| metsakeskus.4010014 |
233 |
Karkaus |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
286603.70800000 |
7032474.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Alahärmän pohjoisrajalla, Lapuanjoen etelärannalla joen mutkan kohdalla. Maasto on viljelysmaata, hiekkaista Lapuanjoen nummimaisen tasaista törmää. Löytöjä on asuinrakennuksen itäpuolelta noin 200 m matkalta. Pellosta on löydetty jo ennen viime sotia keramiikkaa. Kvartsia on näkyvissä pellolla runsaasti, samoin palanutta savea. Vuoden 1967 inventoinnissa löytyi koekuopasta asbestinsekaista keramiikkaa, ladosta noin 20 m itään. Vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä maanomistaja näytti koekuopan paikan ja sille otettiin gps paikannus: p: 7035404, i: 3286745. Löytöalue on pellon ja metsän reunassa. Asuinpaikka sijaitsee noin 100 m joen jyrkästä törmästä, hiekka-alueella, jonka alapuolella on savimaata. Vuoden 2008 inventoinnissa pellossa havaittiin yksi kvartsi-iskos ja pellon ja metsän reunan välisen ojan penkereellä punertavaa likamaata. |
| metsakeskus.4010014 |
233 |
Karkaus |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
286603.70800000 |
7032474.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Alahärmän pohjoisrajalla, Lapuanjoen etelärannalla joen mutkan kohdalla. Maasto on viljelysmaata, hiekkaista Lapuanjoen nummimaisen tasaista törmää. Löytöjä on asuinrakennuksen itäpuolelta noin 200 m matkalta. Pellosta on löydetty jo ennen viime sotia keramiikkaa. Kvartsia on näkyvissä pellolla runsaasti, samoin palanutta savea. Vuoden 1967 inventoinnissa löytyi koekuopasta asbestinsekaista keramiikkaa, ladosta noin 20 m itään. Vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä maanomistaja näytti koekuopan paikan ja sille otettiin gps paikannus: p: 7035404, i: 3286745. Löytöalue on pellon ja metsän reunassa. Asuinpaikka sijaitsee noin 100 m joen jyrkästä törmästä, hiekka-alueella, jonka alapuolella on savimaata. Vuoden 2008 inventoinnissa pellossa havaittiin yksi kvartsi-iskos ja pellon ja metsän reunan välisen ojan penkereellä punertavaa likamaata. |
| metsakeskus.4010015 |
233 |
Tieranneva |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
286968.57200000 |
7030267.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010015 |
Röykkiön pituus on 9,5 m, leveys 7,5 m, korkeus 0,5 m (1960-luvun tarkastuksen mitat hieman suuremmat, 14 x 12 m). Röykkiö sijaitsee Alahärmän pohjoisrajalla, Tierannevan kaakkoisreunalla, metsäisen moreeniharjanteen laen pohjoisosassa, nuoressa männikössä. Se on matala ja hiukan kaiveltu. Vuoden 2008 inventoinnin aikaan röykkiö oli kokonaan ruohomättäiden peitossa, vain pohjoisreunassa oli joitakin kiviä näkyvissä suuren kivilohkareen vieressä. Kohteen vieressä on turkistarha, jonka ravinteet ovat rehevöittäneet metsän aluskasvillisuuden nurmeksi. |
| metsakeskus.4010016 |
233 |
Katiska |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
285635.12000000 |
7027173.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010016 |
Röykkiö sijaitsee Ekoluoman länsipuolisella, Katiska-nimisen metsäalueen pohjoisosassa, laakeiden Vilkkilönkallioiden itäpuolella. Matalan, louhikkoisen kalliomäen laella metsässä on röykkiö. Sen mitat ovat 13 x 3,5 m. Röykkiö on matala ja sen eteläpäässä on iso siirtolohkare. Röykkiön keskellä on kolme kuoppaa. jotka on ilmeisesti myöhemmin kaivettuja. Kivet ovat pääosin 50 cm halkaisijaltaan. Röykkiön päällä kasvaa kaksi kuusta ja mänty. |
| metsakeskus.4010017 |
233 |
Norrbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
287589.34000000 |
7025858.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Ekoluoman ja osittain viljelykselle raivatun Kennetinnevan itäpuolella, metsäisellä ja pohjoispäästään asutulla moreenimäellä. Mäen laella, hieman pohjoiseen viettävällä maastokohdalla on kaksi röykkiötä.
A: Pituus 10 m, leveys 4 m, korkeus 0,5 m. Epämääräinen lähes kokonaan aluskasvillisuuden peittämä vallimainen röykkiö. Koillispäässä on 2 m. halkaisijaltaan oleva kuoppa. Röykkiön kaakkoispää on korkein kohta ja röykkiö kapenee ja madaltuu luoteeseen.
B: Pituus 7,2 m, leveys 2 m, korkeus 0,5 m. Erottuu paremmin kuin a röykkiö. Röykkiö on sammalen peittämä vallimainen rakennelma. Kaakkoispäässä erottuu selväst kolme isompaa kiveä. Röykkiö on tehty puolen metrin halkaisijaltaan olevista kivistä ja rakennelma kapenee luodetta kohti. |
| metsakeskus.4010018 |
233 |
Kifinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
281262.00000000 |
7023486.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Vakkurin kylästä 1,8 km luoteeseen ja Punijärvenojan peltoaukean länsireunalla Kifinmäellä. Mäki on loiva matala drumliini, jonka laella on tiheässä ryteikössä kaksi pientä röykkiötä.
a: sijaitsee loivalla itärinteellä, halkaisija 5 metriä, matala ja ehjä. Vuoden 2008 inventoinnissa ei löytynyt. !5 m röykkiön b itäpuolella on kotitarvehiekkakuoppa, jonka kaivuun yhteydessä Siiriäisen mainitsema röykkiö a on ilmeisesti tuhoutunut kokonaan.
b: Halkaisija 4 m. korkeus 1 m. Sijaitsee drumliinin laella. Röykkiö on kehämäinen ja siinä on laaja jyrkkäreunainen kuoppa, jonka ulkoseinät ovat suorat. Itäreunassa on 2 m halkaisijaltaan oleva kivilohkare kehän perustana. Röykkiö on kylmämuurattu 20-50 cm:n kokoisista kivistä.
Tarkastus 2022:
Röykkiötä a ei löytynyt, röykkiö b ennallaan. Röykkiöstä b noin 30 m länteen löytyi pieni (n. 2 x 2 m) ja pyöreä röykkiö (ks. alakohteet, röykkiö c). Sen kohdalla on peruskartalla läntisin mäen kolmesta muinaisjäännös-symbolista. |
| metsakeskus.4010019 |
233 |
Ekosimsiö |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
282748.31600000 |
7017499.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010019 |
Röykkiöt sijaitsevat louhikkoisen Ekosimsiö nimisen mäen luoteisrinteellä ryhmässä. Pienen erillisen kohouman pohjoisrinteellä on kaikkiaan kuusi röykkiötä.
a: Pituus 5 m, leveys 4 m, korkeus 0,5 m. Kahden lohkareen välissä pyöreä, osittain sammaloitunut röykkiö. Kivet 30-60 cm. Röykkiön pohjoisreuna on hajonnut. Maasto on epätasainen rinne, jossa on suuria kivenlohkareita.
b: Halkaisija 5,7 m, korkeus 0,5 m. Pyöreä röykkiö, jonka itä- ja länsireunalla on suuret kivilohkareet. Röykkiö on koottu 50-80 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Röykkiön pohjoisreunassa kasvaa kuusi.
c: Pituus 6,5 m, leveys 5 m, korkeus 0,5 m. Risujen ja sammalen peitossa oleva pyöreä röykkiö, jonka keskellä on kuoppa. Röykkiö on ladottu kahden lohkareen väliin, joista lounaisen lohkareen vieressä on resentti kuoppa. Röykkiön kivet ovat 30 - 50 cm halkaisijaltaan.
d: Halkaisija 4,5 m, korkeus 0,5 m. Epämääräinen röykkiö, jonka itäreunassa on metrin halkaisijaltaan oleva kivi. Röykkiön kivet ovat 50-80 cm halkaisijaltaan, keskellä on myös pienempiä kiviä.
e: Pit. 7 m, lev. 6,8 m, kork. 1,5 m. Kahden lohkareen väliin koottu röykkiö, jossa on vallimaiset reunat ja laakea kuoppa keskellä. Röykkiön kaakkoisreuna on ilmeisesti uudelleen järjestetty. Kuopan itäreunassa on kaksi suurta lohkaretta ja muuten kivet ovat 20-60 cm halkaisijaltaan.
f: Pit. 6,6 m, lev. 5 m, kork. 0,5 m. Epämääräinen röykkiö, joka on koottu lohkareiden lomaan, rinnemaastoon. Röykkiön luoteisreunassa on suurempi kivi asetettu pienempien varaan siten, että sen alle muodostuu ryssänuunimainen kolo. Röykkiön kivet ovat 20-50 cm halkaisijaltaan. Kiviä on levitetty röykkiön ympäristöön.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde ennallaan. Maasto on hyvin louhikkoista, ja röykkiöt erottuvat ympäristöstä melko huonosti. Lienee mahdollista, että röykkiöt ovat ainakin osittain luonnonmuovaamia. |
| metsakeskus.4010020 |
233 |
Ekojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
282982.23100000 |
7015844.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010020 |
Kohde sijaitsee Alahärmän puolella Ylihärmän pohjoisimman kulman tuntumassa. Paikka on loivasti eteläkaakkoon, kohti kuivunutta Ekojärveä, viettävä pellonreuna ja pihamaa. Pelto on hiekkaista multamaata. Alueen koko on noin 40 x 450 m. Vuoden 1967 inventoinnissa on löydetty kvartsi-iskoksia talon läheltä.
Vuoden 2008 inventoinnissa pellon ja metsän rajalta kohdasta p: 7018662, i: 3283023 löytyi hioinkiven katkelma (KM 37588:1), iskuydin (KM 37588:3) ja kvartsi-iskos (KM 37588:2). Löydöt olivat kiviläjässä, joka oli kerätty pellolta. |
| metsakeskus.4010021 |
233 |
Hanhineva |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
285114.37400000 |
7015211.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010021 |
Röykkiö sijaitsee Ekokankaan pohjoispuolella olevan suon takana, etelään työntyvän louhikkoniemekkeen eteläkärjessä. Röykkiön pituus 4,6 m, leveys 3,6 m, korkeus 1m. Röykkiö on paksun sammalen ja varvikon peitossa ja sen keskellä on pitkulainen kuoppa. Pohjoisreunassa kasvaa muutama puu. Kivet ovat 50-80 cm halkaisijaltaan. Veikko Puronvarren kirjassaan Muinaisasutus Alahärmässä mainitsemaa kahta muuta röykkiötä ei havaittu vuoden 2008 inventoinnissa. Kaksi muuta röykkiötä sijaitsevat Puronvarren mukaan tästä röykkiöstä itään olevalla seuraavalla harjanteella. |
| metsakeskus.4010022 |
233 |
Karhukallio |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
287989.20600000 |
7018680.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010022 |
Röykkiö sijaitsee Hanhiluoman itäpuolella, Kurjennevan pohjoispäässä olevalla Karhukalliolla. Kallioalueen eteläpäässä on röykkiö, jonka mitat ovat: pituus 9 m, leveys 4 m, korkeus 0,5 m. Röykkiö on suippokärkisen soikion muotoinen, jonka molemmista kärjistä kivet ovat hieman levinneet röykkiön suuntaisesti maastoon. röykkiön keskellä on 3 x 1 m:n kokoinen kuoppa, joka on 50 cm syvä. Kuopan länsipäässä on poikittainen kuoppa, jonka länsipuolella on pieni kuoppa. Röykkiö on kalliopohjalla itä - länsi -suuntaisesti. Siiriäisen raportissaan mainitsemat kohteet a ja b ovat luonnonmuodostelmia, kuten hän itsekin toteaa. |
| metsakeskus.4010023 |
233 |
Vuoskoski/Katiska 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
285867.03300000 |
7025547.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010023 |
Katiska 2 on vuonna 1968 tarkastettu laaja röykkiöalue, jossa oli silloin rekisteröity 11 röykkiötä suosaarekkeilla. Röykkiöt sijaitsevat erillisillä mäenkumpareilla noin 1,2 x 1 km laajuisella alueella Ekoluoman länsipuolella, Katiska-nimisellä kallioalueella, Santanevan kaakkoispuolella. Peruskartalle on merkitty 11 röykkiötä muinaisjäännösmerkein, erilliskohteet 1-8. Kohteessa 6 on kolme alakohdetta. Tarkastuksessa 2002 todettiin, että kohde 1 on asumuksenpohja (kivivalli), 2 ja 3 ovat rakkakuoppia, 4-6 ovat tuhoutuneet metsäaurauksessa, 7 on luonnonkivikko. Erilliskohde 7 todettiin myös 2008 inventoinnissa luonnon kivikoksi ja erilliskohde poistettiin. 2002 määritelty rakenne 8 todettiin kahdeksi erilliseksi röykkiöksi, joten erilliskohde rakenne 8 poistettiin ja sen eteläpääty on erilliskohteena röykkiö 1 ja pohjoispääty erilliskohteena röykkiö 2. |
| metsakeskus.4010023 |
233 |
Vuoskoski/Katiska 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11028 |
27000 |
285867.03300000 |
7025547.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010023 |
Katiska 2 on vuonna 1968 tarkastettu laaja röykkiöalue, jossa oli silloin rekisteröity 11 röykkiötä suosaarekkeilla. Röykkiöt sijaitsevat erillisillä mäenkumpareilla noin 1,2 x 1 km laajuisella alueella Ekoluoman länsipuolella, Katiska-nimisellä kallioalueella, Santanevan kaakkoispuolella. Peruskartalle on merkitty 11 röykkiötä muinaisjäännösmerkein, erilliskohteet 1-8. Kohteessa 6 on kolme alakohdetta. Tarkastuksessa 2002 todettiin, että kohde 1 on asumuksenpohja (kivivalli), 2 ja 3 ovat rakkakuoppia, 4-6 ovat tuhoutuneet metsäaurauksessa, 7 on luonnonkivikko. Erilliskohde 7 todettiin myös 2008 inventoinnissa luonnon kivikoksi ja erilliskohde poistettiin. 2002 määritelty rakenne 8 todettiin kahdeksi erilliseksi röykkiöksi, joten erilliskohde rakenne 8 poistettiin ja sen eteläpääty on erilliskohteena röykkiö 1 ja pohjoispääty erilliskohteena röykkiö 2. |
| metsakeskus.4010023 |
233 |
Vuoskoski/Katiska 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
285867.03300000 |
7025547.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010023 |
Katiska 2 on vuonna 1968 tarkastettu laaja röykkiöalue, jossa oli silloin rekisteröity 11 röykkiötä suosaarekkeilla. Röykkiöt sijaitsevat erillisillä mäenkumpareilla noin 1,2 x 1 km laajuisella alueella Ekoluoman länsipuolella, Katiska-nimisellä kallioalueella, Santanevan kaakkoispuolella. Peruskartalle on merkitty 11 röykkiötä muinaisjäännösmerkein, erilliskohteet 1-8. Kohteessa 6 on kolme alakohdetta. Tarkastuksessa 2002 todettiin, että kohde 1 on asumuksenpohja (kivivalli), 2 ja 3 ovat rakkakuoppia, 4-6 ovat tuhoutuneet metsäaurauksessa, 7 on luonnonkivikko. Erilliskohde 7 todettiin myös 2008 inventoinnissa luonnon kivikoksi ja erilliskohde poistettiin. 2002 määritelty rakenne 8 todettiin kahdeksi erilliseksi röykkiöksi, joten erilliskohde rakenne 8 poistettiin ja sen eteläpääty on erilliskohteena röykkiö 1 ja pohjoispääty erilliskohteena röykkiö 2. |
| metsakeskus.4010024 |
233 |
Korvenneva 1 |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
290532.14000000 |
7030582.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010024 |
Röykkiöt sijaitsevat Alahärmän pohjoisrajalla Korvennevan itäpuolisella mäellä, sen pohjoispäässä. Röykkiö 1 on merkitty peruskartalle, mahdollisesti vuoden 1968 tarkastuksen jälkeen. Tarkastuksesta ei ole kertomusta. Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta löydettiin kolme röykkiötä.
Röykkiö 1: Pituus 12 m, leveys 6 m, korkeus 1 m. Suunta: kaakko-luode. Soikea röykkiö on ladottu kolmen noin 2 m haklkaisijaltaan olevan kiven väliin. Röykkiön keskellä on kaksi erillistä syvää kuoppaa, joita erottaa reunavallit yhdistävä kiveys. Luoteiskuopassa kasvaa pieniä koivuja. Koillisen päädyn kuoppa on suurempi ja sen lounaispäähän on sortunut kaksi noin noin metrin halkaisijaltaan olevaa kiveä.
Röykkiö 2: Pituus 4,5 m, leveys 3,5 m, korkeus 1m. Röykkiö sijaitsee heti röykkiön 1 kaakkoispuolella. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja sen keskellä on kuoppa. Röykkiö on sammalen ja risujen peitossa.
Röykkiö 3: Pituus 5,3 m, leveys 3,5 m. korkeus 0,5 m. Laakean 2 metrin pituisen kiven koillispuolelle koottu röykkiö, jonka kivet ovat 20-50 cm halkaisijaltaan. Itäpäädyssä on metrin halkaisijaltaan oleva kivi. |
| metsakeskus.4010025 |
233 |
Korvenneva 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
290593.11600000 |
7030384.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010025 |
Röykkiöt sijaitsevat Alahärmän pohjoisrajalla Korvennevan itäpuolisella mäellä, sen eteläpäässä. Röykkiö on merkitty peruskartalle, mahdollisesti vuoden 1968 tarkastuksen jälkeen. Vuoden 2008 inventoinnissa paikalta havaittiin kolme suurta röykkiötä. Veikko Puronvarsi on piirtänyt röykkiöistä luonnoksen kirjaan Muinaisasutusta Alahärmässä. Kolmen röykkiön kokonaisuus on osin sammalien ja kuusien peitossa. Röykkiöt sijaitsevat kallioisen harjanteen laella ja kasvillisuuden takia kokonaisuutta ei voi nähdä mistään suunnasta yhtenäisenä. Rakennelmista tulee myös mieleen, että kyseessä voi olla myös jonkinlaisen rakennuksen pohja.
Röykkiö 1: Pituus 13 m, leveys 3 m, korkeus 1 m. Vallimainen, leikkaukseltaan kupera röykkiö, joka on itä-länsisuuntainen. Röykkiön molemmissa päädyissä on suuret kivet. Itäpään pohjoispuolella valli on kahden metrin osuudella metrin leveämpi kuin muu osa röykkiötä. Samalla kohtaa röykkiötä on eteläreunalla suurien kivien keskittymä.
Röykkiö 2: Pituus 17 m, leveys 3m, korkeus 1 m. Röykkiö on vallimainen ja leikkaukseltaan kupera. Röykkiö on pohjois-eteläsuuntainen ja kapenee etelää kohden. Pohjoispäässä on suorakaiteen muotoinen 1,2 m x 0,8 m -kokoinen kuoppa ja sitä pienempi kuopanne. Kuoppien seinät näyttävät kylmämuuratuilta ja kuuluvat ilmeisesti alkuperäiseen rakennelmaan.
Röykkiö 3: Pituus 5,5 m, leveys 4 m, korkeus 1 m. Röykkiö on pohjois-eteläsuuntainen, suorakaiteen muotoinen, jonka keskellä on suorakaiteen muotoinen kylmämuurattu kuoppa. Koillisnurkassa on metrin mittainen kivi. Kivet röykkiössä ovat 20-70 cm halkaisijaltaan. |
| metsakeskus.4010026 |
233 |
Kalliojärvi |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
284249.69300000 |
7022671.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010026 |
Röykkiö sijaitsee Vakkurin kylästä noin kilometrin itään, pienen Kalliojärven länsipuolisella mäellä, mäen koillisreunalla. Röykkiö on merkitty peruskartalle, mahdollisesti vuoden 1968 tarkastuksen jälkeen. Tarkastuksesta ei ole kertomusta.
Röykkiön pituus on 20 m, leveys 5 m, korkeus 0,5 m. Osin sammaloitunut pitkä röykkiö kallionnyppylän laella. Kivet ovat halkaisijaltaan 30-60 cm. Röykkiötä on pengottu ja kiviä levitelty rakennelman ympärille. Röykkiön lounaispäässä on kolme metrin kokoista kiveä. Koillispäässä on resentti, kivistä koottu keko ja röykkiössä on kolme epämääräistä kuoppaa. |
| metsakeskus.4010027 |
233 |
Vilkkilänkytö |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
284185.72100000 |
7022099.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010027 |
Röykkiö sijaitsee Vakkurin kylästä kilometrin itäkaakkoon Vilkkilänkydön itäpuolella olevalla kallioalueella. Röykkiö sijaitsee kallion länteen viettävällä reunalla. Röykkiö on merkitty peruskartalle, mahdollisesti vuoden 1968 tarkastuksen jälkeen. Tarkastuksesta ei ole kertomusta. Röykkiön mitat: pituus 7 m, leveys 4 m, korkeus 0,5 m. Röykkiö on pohjois-eteläsuuntainen. Soikean muotoinen matala röykkiö, jonka reunakiveys on keskustaa korkeampi. Laakean kuopan pohjoispäässä kasvaa mänty. Kiviä on levitetty röykkiön ympärille. Röykkiön kivet ovat 20-60 cm kokoisia ja sijaitsevat kalliopohjalla. |
| metsakeskus.4010028 |
233 |
Rajakallio |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
285777.08700000 |
7020597.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010028 |
Röykkiö sijaitsee Hanhimäen kylästä 2 km länteen pienen pellon eteläreunalla, Rajakallion talosta 180 metriä lounaaseen. Röykkiö on merkitty peruskartalle, mahdollisesti vuoden 1968 tarkastuksen jälkeen. Tarkastuksesta ei ole kertomusta.
Vuoden 2008 inventoinnin aikaan röykkiö ja kivivalli sijaitsivat hakkuuaukean ja pellon reunan välisessä mäntymetsäkaistaleessa.
Röykkiön pituus on 9,5 m, leveys 7 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiön kivet ovat kooltaan 30-60 cm. Pyöreä röykkiö, jonka keskellä on kuoppa. Röykkiön eteläpäässä on noin metrin levyinen ja pituinen uloke.
Röykkiön pohjoispuolella on itä-länsisuuntainen 18 metriä pitkä valli, joka on itäpäästään metrin levyinen ja länsipäästään 3 metriä. |
| metsakeskus.4010029 |
233 |
Huhdankalliot/Koulunkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291418.86100000 |
7010263.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010029 |
Röykkiö sijaitsee Alahärmän eteläosassa, Hakolan koulun eteläpuolella olevan korkean Koulunkallion eli Huhdanpäänmäen laella, harvassa mäntymetsässä. Mäellä on pahoin hajoitettu röykkiön jäännös, joka vuonna 1967 muodosti ison, noin 18 m läpimittaisen kehän, mutta sen jälkeen kiviä on edelleen levitelty kalliolla. Enää ei ole varmasti pääteltävissä millainen röykkiö on ollut vai onko paikalla ollut 2-3 pienempää röykkiötä lähekkäin.
Vuoden 2008 inventoinnin aikaan röykkiön vieressä oli näköalatorni makkarakatoksineen ja Museoviraston informaatiotaulu. Näköalatornista katsottuna näyttää röykkiössä olevan laaja 18 metriä halkaisijaltaan olevakehävalli, jonka sisällä on kolme tai neljä pienempää kehää. |
| metsakeskus.4010030 |
233 |
Huhtala |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
293847.88500000 |
7010233.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010030 |
Röykkiö sijaitsee Alahärmän eteläosassa, pienellä matalalla kalliolla Huhtalan pitkän metsäsaran pohjoisrajalla. Röykkiön pituus: 2 m, leveys 1,2 m, korkeus 0,5 m. Röykkiö on suorakaiteen muotoinen kylmämuurattu tasalakinen ja suoraseinäinen ladelma. Vieressä on U:n muotoinen matala, selväpiirteinen kiviladelma, joka seinät on kylmämuurattu. Rakenteen pituus 2 m, leveys 1,2 m, korkeus 0,5 m. Sisäpuolen tyhjä tila on leveydeltään 70 cm. Rakennelmien kaakkoispuolella on metrin halkaisijaltaan oleva pieni irtokivien ryhmä, jotka saattavat olla peräisin rakenteista.
Huomio 2023: Kyseessä on mahdollisesti Kauhavan ja Härmän kappelien karttaan vuodelta 1755 merkitty Kauhavan ja Härmän kappelikuntien rajapiste nro 10 "Wesinevan Callio" tai jokin sitä vanhempi rajamerkki. Röykkiöiden kuvaus sopii paremmin historiallisiin rajamerkkeihin kuin esihistoriallisiin hautalatomuksiin. |
| metsakeskus.4010031 |
233 |
Haaruskangas B |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
297824.24800000 |
7020718.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010031 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkakankaalla Haarusjärven lounaispuolella. Alue on kangasmaastoa, joka laskee idän puolelta melko jyrkästi muuttuen suomaiseksi. Alueen läpi kulkee metsätie ja muutenkin alue on suurimmalta osalta tuhoutunut hiekanotossa. Alue on aikanaan ollut noin pari sataa metriä levä ja kilometrin pituinen niemi, joka työntyy suoraan etelään. Niemeke on jaettu kahteen muinaisjäännösalueeseen, josta Alahärmä-Koski -tien eteläpuolelle jää alue B ja pohjoispuolelle alue A.
Löytöjä on saatu paikalla olleiden hiekkakuoppien reunoista ja alhaalta idästä nevan rannasta. Aluetta on koekuopitettu laajasti vuonna 1984. Löydöt olivat vähäisiä. Mahdollisia asumuspainanteita havaittiin pumppuaseman ja maantien välillä. Muuten asuinpaikan alue on arveltu tuhoutuneeksi.
Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta dokumentoitiin neljä asuinpainannetta.
Painanne 1: Pituus 12 m, leveys 12 m, syvyys 1m. p: 7023661, i: 3297914 (gps mittaus painanteen keskeltä). Hiekkatie leikkaa pyöreän painanteen länsireunaa. Eteläreunassa tien vieressä vallissa on mahdollisesti oviaukko. Painanteen itäpuolella on siirtolohkare.
Pinanne 2: Pituus 10 m, leveys 6 m, syvyys 0,5 m. p: 7023684, i: 3297892 (gps mittaus painanteen keskeltä). Painanne on koillis-lounaissuuntainen. Soikea painanne sijaitsee risteyksen lounaispuolella. Matalan painanteen koillispäässä on 80 cm halkaisijaltaan oleva kivi.
Painanne 3: Pituus 14 m, leveys 14 m, syvyys 1 m. p: 7023689, i: 3297873 (gps mittaus painanteen keskeltä). Pyöreän painanteen keskellä on myöhemmin kaivettu noin metrin halkaisijaltaan oleva kuoppa. Painanteen reunalla erottuu selvimmin lounainen valli.
Painanne 4: Pituus 13 m, leveys 13 m, syvyys 1,5 m. p: 7023623, i: 3297876 (gps mittaus painanteen keskeltä). Pyöreän painanteen eteläreunaa sivuaa traktoritie, jonka etelpuolella on pieni hiekkakuoppa.
Vuoden 2017 koetutkimuksen yhteydessä kohdetta tutkittiin silmämääräisesti tarkastaen ja maanäytekairalla. Rikkoutuneessa maanpinnassa havaittiin kvartsi-iskoksia. Kohteessa on yhteensä viisi oletettua asumuspainannetta. |
| metsakeskus.4010032 |
233 |
Haaruskangas A |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
297826.24700000 |
7020778.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010032 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkakankaalla Haarusjärven lounaispuolella. Alue on kangasmaastoa, joka laskee idän puolelta melko jyrkästi muuttuen suomaiseksi. Alueen läpi kulkee metsätie ja muutenkin alue on suurimmalta osalta tuhoutunut hiekanotossa. Alue on aikanaan ollut noin pari sataa metriä leveä ja kilometrin pituinen niemi, joka työntyy suoraan etelään. Niemeke on jaettu kahteen muinaisjäännösalueeseen, josta Alahärmä-Koski -tien eteläpuolelle jää alue B ja pohjoispuolelle alue A.
Löytöjä on saatu paikalla olleiden hiekkakuoppien reunoista ja alhaalta idästä nevan rannasta. Aluetta on koekuopitettu laajasti vuonna 1984. Kulttuurimaata ei kuoppien reunoissa tai koekuopissa havaittu. Suojeltavaksi on ehdotettu metsäautotien itäpuolista aluetta suohon saakka. Vuoden 2008 inventointitulosten vuoksi suojelu on arvioitava uudestaan, koska asumuspainanteita löytyi myös asuinpaikan länsiosista.
Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta kartoitettiin viisi asuinpainannetta.
Painanne 1: Pituus 10 m, leveys 10 m, syvyys 1 m, p: 7023721, i: 3297916 (gps mittaus painanteen keskeltä). Pyöreä, hieman epämääräinen painanne sijaitsee tien (17843) pohjoispuolella Haaruskangas B:hen kääntyvän risteyksen kohdalla. Eteläreunaa sivuaa polku. Välittömästi painanteen pohjois- ja koillispuolella on hiekkakuoppa.
Painanne 2: Pituus 6 m, leveys 5 m, syvyys 0,5 m, p: 7023746, i: 3297899 (gps mittaus painanteen keskeltä). Epämääräinen pyöreä painanne aivan Perkiönmaalle johtavan tien länsipuolella.
Painanne 3: Pituus 12 m, leveys 12 m, syvyys 1 m. p: 7023872, i: 3297907 (gps mittaus painanteen keskeltä). Pyöreä painanne Perkiönmaantieltä länteen johtavalla puista raivatulla uralla. Painanteen yli on ajettu itä-länsisuunnassa sekä eteläreunan yli metsätyökoneella. Selvimmin painanteen reunasta erottuu etelävalli.
Painanne 4: Pituus 13 m, leveys 12 m, syvyys 1 m, p: 7023899, i: 3297969. (gps mittaus painanteen keskeltä). Pyöreä painanne sijaitsee aivan Perkiönmaantien itäpuolella. Itäreunassa on hiekanoton murtama aukko. Selvimmin painanteesta erotuu eteläinen valli.
Painanne 5: Pituus 12 m, leveys 9 m, syvyys 1 m. p: 7024108, i: 3297941 (gps mittaus painanteen keskeltä). Itä-länsisuuntainen metsätie kulkee pyöreän painanteen eteläosan yli. Selvimmin painanteesta erottuu itäinen valli.
Vuonna 2011 kohdetta on tutkittu sähkötolppien pystyttämisen vuoksi, vuonna 2017 vesihuoltolinjan johdosta. Kohteen aluerajausta on tarkennettu vuoden 2017 koetutkimuksen yhteydessä, jolloin muinaisjäännösalueella havaittiin lisää painanteita ja Haaruskankaantien itäpuolelle kaivetuista koekuopista löytyi kivikautista löytöaineistoa (kvartsi-iskoksia, saviastianpaloja, kiviesineen katkelma, palanutta luuta). |
| metsakeskus.4010033 |
233 |
Mustaisneva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
298153.09900000 |
7025288.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustaisnevan ja Moskuankorven välisellä hiekkakankaalla, hiekanottoalueella. Teiden haaran länsipuolisen hiekkakuopan länsireunasta ja pohjois-eteläsuuntaisen tien itäpuolisesta penkereestä on kerätty löytöjä noin 300 metrin matkalta. Koekuopituksella vuonna 1984 todettiin, että löytöalueet ovat pieniä ja ilmeisesti erillisiä. Tie ja hiekanotto ovat tuhonneet asuinpaikkaa pahoin. Maaperä on soraa. Vuoden 2008 inventoinnissa alue laajeni koilliseen ja kaakkoon, uusien asuinpaikkalöytöjen ja havaintojen seurauksena. Alue laajeni myös koilliseen, koska sieltä löydettiin viisi asuinpaikkaan liittyvää asuinpainannetta. Alkuperäinen kivikautinen asuinpaikka on ilmeisesti ollut meren ranta ja asuinpaikan asumukset ovat sijainneet ylempänä hiekkarinteessä.
Vuoden 2022 tarkastuksessa havaittiin asuinpaikkalöytöjä hiekkakuopan eteläreunassa ja yksi uusi asumuspainanne vuonna 2008 havaitun painanneryhmän itäpuolelta. |
| metsakeskus.4010035 |
233 |
Ropoisenluoma |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
297047.57600000 |
7016730.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010035 |
Röykkiö sijaitsee Pääjärvestä 2,9 km pohjoiskoilliseen, Roposen kivikautisen asuinpaikan luoteispuolella, vain noin 80 metriä länteen pohjoisemmasta löytöalueesta, metsätien pohjoislaidalla. Maasto on kangasmetsää, länteen viettävä kalliopaljastuma. Röykkiö on heikosti sammaloitunut ja vaikuttaa koskemattomalta. Röykkiön pituus 7 m, leveys 6 m, korkeus 0,5 m. Pyöreä röykkiö, jonka reunakivet ovat 60 - 80 cm halkaisijaltaan ja keskustan kivet 20-30 cm halkaisijaltaan. Reunakivien koon ansiosta röykkiö on keskustaltaan reunoja matalampi. |
| metsakeskus.4010036 |
233 |
Ekokangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
286916.65800000 |
7013277.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Alahärmän etelärajalla hiekanottoalueella Tikkurämäkön koillispuolella. Koekuopituksessa 1984 sorakuoppien reunoilla todettiin kvartsilöytöjä sorakuoppa-alueen pohjoispuolella noin 40 x 10 m:n alueella. Bergströmin mukaan yksi kvartsi löytyi myös koekuopasta sorakuoppien eteläpuolelta. Kuoppa on kartan mukaan ollut Ylihärmän puolella.
Kohde tarkastettiin Ylihärmän inventoinnin yhteydessä 2003. Hiekkakuopan rinteessä näkyi kahdessä kohdassa kvartseja ja palanutta luusilppua (p: 7016226, i: 3286954, KKJ2 x: 7009794, y: 2437904). Lähellä löytöpaikkaa on vesijohdosta kertova kyltti. Hiekkakuoppa näyttää olevan poissa käytöstä. Vuoden 2008 inventoinnissa hiekkakuopan reunassa havaittiin muutama palanut kivi. Asuinpaikalle mitattiin gps paikannus hiekkakuopan pohjoispuolella olevan tasanteen pohjoisreunaan, p: 7016207, i: 3286989. |
| metsakeskus.4010037 |
233 |
Ekokangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
286095.98400000 |
7014109.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Alahärmän etelärajalla hiekanottoalueella Tikkurämäkön koillispuolella. Koekuopituksessa vuonna 1984 löydettiin kvartsikeskittymä hiekkakuopan koillisreunalla noin 15 x 7 m:n alueella, mutta kulttuurikerrosta ei ollut havaittavissa. Kohta on tilan 1:263 ja 2:70 alueella. Vuoden 2008 inventoinnissa löytöjä poimittiin hiekkakuopan itäreunasta noin 30 metrin matkalta. Löydöt olivat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Samalta alueelta havaittiin kaksi liettä: Liesi 1, p: 7017049, i: 3286181. Liesi 2, p: 7017044, i: 3286188. Liesien sijainti mitattu gps paikantimella liesien keskipisteestä. |
| metsakeskus.4010038 |
233 |
Vuoskoski Haarus |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
297309.45000000 |
7022000.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010038 |
Röykkiö sijaitsee Haarusjärven luoteispuolella Haaruskankaalla alavalla metsämaalla. Röykkiö sijaitsee hiekkatieltä, keinotekoisen lammen kohdalta etelään. Röykkiön pohjoispuolella kulkee itä-länsisuuntainen metsätie. Haaruskankaan kivikautinen asuinpaikka on röykkiöstä noin kilometrin kaakkoon. Tasaisella kangasmaalla on matala kiviröykkiö, jonka läpimitta on 2 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiössä on vain yksi noin puolen metrin halkaisijaltaan olevien kivien kerros. |
| metsakeskus.4010038 |
233 |
Vuoskoski Haarus |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
297309.45000000 |
7022000.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010038 |
Röykkiö sijaitsee Haarusjärven luoteispuolella Haaruskankaalla alavalla metsämaalla. Röykkiö sijaitsee hiekkatieltä, keinotekoisen lammen kohdalta etelään. Röykkiön pohjoispuolella kulkee itä-länsisuuntainen metsätie. Haaruskankaan kivikautinen asuinpaikka on röykkiöstä noin kilometrin kaakkoon. Tasaisella kangasmaalla on matala kiviröykkiö, jonka läpimitta on 2 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiössä on vain yksi noin puolen metrin halkaisijaltaan olevien kivien kerros. |
| metsakeskus.4010039 |
233 |
Ylinen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
295702.09000000 |
7023597.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010039 |
Röykkiöt sijaitsevat Plakkarinnevan kaakkoispuolella suon ympäröimällä kivikkoisella mäennyppylällä. Mäki on noin 100 metriä kahden voimalinjan risteyksestä itään. Mäellä on ainakin kolme kivirauniota, joista läntisin muistuttaa selvimmin pronssikautista hautarauniota keskellä olevine vajoamineen. Kivirauniot ovat varsin matalia mutta kuitenkin selvästi ympäristöstään erottuvia.
Röykkiö 1: Pituus 8 m, leveys 7,5 m, korkeus 1 m. Pyöreä röykkiö on koottu 2 x 4 m:n kokoisen kiven itäpuolelle. Röykkiön keskellä olevan kuopan halkaisija on 2 m. Kehävallissa on kaksi pientä kuoppaa, joista toinen on kaivettu hiljattain. Röykkiön kivet ovat 20-50 cm halkaisijaltaan. Röykkiö sijaitsee itä-länsisuuntaisen sähkölinjan alla.
Röykkiö 2: Halkaisija 5 m, korkeus 1 m. Pyöreä 50 cm halkaisijaltaan olevista kivistä koottu röykkiö. Röykkiötä on kaiveltu eteläreunasta. Röykkiö sijaitsee sähkölinjan eteläpuolella.
Röykkiö 3: Pituus 6,5 m, leveys 5 m, korkeus 1 m. Pyöreän röykkiön keskeltä erottuu selvästi muita kiviä suurempi silmäkivi. Röykkiön eteläpuolella on 2 x 10 -kokoinen kivivalli, jonka toinen pää näyttää liittyvän röykkiöön. Rakenteen kivet ovat halkaisijaltaan 50 cm. |
| metsakeskus.4010039 |
233 |
Ylinen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
295702.09000000 |
7023597.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.4010039 |
Röykkiöt sijaitsevat Plakkarinnevan kaakkoispuolella suon ympäröimällä kivikkoisella mäennyppylällä. Mäki on noin 100 metriä kahden voimalinjan risteyksestä itään. Mäellä on ainakin kolme kivirauniota, joista läntisin muistuttaa selvimmin pronssikautista hautarauniota keskellä olevine vajoamineen. Kivirauniot ovat varsin matalia mutta kuitenkin selvästi ympäristöstään erottuvia.
Röykkiö 1: Pituus 8 m, leveys 7,5 m, korkeus 1 m. Pyöreä röykkiö on koottu 2 x 4 m:n kokoisen kiven itäpuolelle. Röykkiön keskellä olevan kuopan halkaisija on 2 m. Kehävallissa on kaksi pientä kuoppaa, joista toinen on kaivettu hiljattain. Röykkiön kivet ovat 20-50 cm halkaisijaltaan. Röykkiö sijaitsee itä-länsisuuntaisen sähkölinjan alla.
Röykkiö 2: Halkaisija 5 m, korkeus 1 m. Pyöreä 50 cm halkaisijaltaan olevista kivistä koottu röykkiö. Röykkiötä on kaiveltu eteläreunasta. Röykkiö sijaitsee sähkölinjan eteläpuolella.
Röykkiö 3: Pituus 6,5 m, leveys 5 m, korkeus 1 m. Pyöreän röykkiön keskeltä erottuu selvästi muita kiviä suurempi silmäkivi. Röykkiön eteläpuolella on 2 x 10 -kokoinen kivivalli, jonka toinen pää näyttää liittyvän röykkiöön. Rakenteen kivet ovat halkaisijaltaan 50 cm. |
| metsakeskus.5010001 |
5 |
Joensuu/Vieruaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
331206.93600000 |
6995738.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010001 |
Paikka sijaitsee Kurejoen suulla, Lappajärven lahden kaakkoisrannalla. Joensuun ja Vieruahon tilojen mailta on kerätty runsaasti eri aikoina kivikautista asuinpaikka-aineistoa viljelysmaalta ja matalasta rantavedestä (paikka ilmeisesti osaksi veden alla ajoittain?). Löytöjen joukossa on mm. kampakeramiikkaa, liuskerenkaiden katkelmia ym. Löydöt ovat noin 200 x 300 m alalta; asuinpaikan tarkka laajuus on tuntematon. Asuinpaikkaa ei ole kaivauksin tutkittu.
Järven rantavedestä on löydetty keskikuurnallinen jalas. Joensuun/Vieruahon talon pellosta, noin 50 m päästä talosta, on löytynyt myös myöhäisrautakautinen solki (KM 18466) |
| metsakeskus.5010002 |
5 |
Heikinkangas ja Rasinmäki/Rasi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333693.96200000 |
6989186.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010002 |
Paikka sijaitsee Kurejokilaakson länsireunalla, itärinteen yläosassa, viljelysmaalla, Viertola-Kunnalliskoti-Lampimäki välillä, noin 900 m pitkällä ja keskimäärin 150 m leveällä alueella. Hiekkamultamaata. Vain vähäisiltä osin tutkittu. Vuosien 1947-48 kaivauksissa löytyi yli 20 tulisijaa, kodaksi tulkitun rakenteen jäännös sekä palanutta luuta ja runsaasti kvartsiesineitä, kuten nuolenkärkiä ja kaapimia. |
| metsakeskus.5010003 |
5 |
Perkkiö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334487.65200000 |
6987327.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010003 |
Viljelysmaalla Kurejoen länsipuolella, itärinteellä. |
| metsakeskus.5010004 |
5 |
Kelttikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
334406.67600000 |
6989453.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010004 |
Viljelysmaalla, maatalousoppilaitoksen luoteis-, länsi- ja eteläpuolella. Asuinpaikan rajoja ei ole tarkasti määritelty. Kuuluu samaan muinaisen merenlahden rannalla (n. 80 m korkeuskäyrä) sijainneeseen mesoliittiseen asuinpaikkavyöhykkeeseen Kurejoen toisella puolella olevan Heikinkankaan/Rasinmäen muinaisjäännösalueen kanssa.
Tähän kohteeseen liittynevät Kurejoentien eteläpuolella olevan Ketolan talon pellosta löytyneet kiviesineet KM 10230:2 (kirves), 11244:1 (kirves) ja 11861:1 (eteläsuomalainen tasataltta) ja tien pohjoispuolelta, Rinteen talon maalta löytyneet kivikautiset löydöt KM 11893:1-5. |
| metsakeskus.5010005 |
5 |
Turpela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334867.49200000 |
6987729.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010005 |
Koskenvarren koskien kohdalla, jokilaakson itäpuolella, länsirinteellä on kolme löytöaluetta a-c. Löydöt ovat 500 metrin matkalla, viljelysmaalla.
Ala-Turpelan talon eteläpuolelta, kiinteistöltä 9:44 on löytynyt ojankaivussa käsihioin (KM 10689:5) ja peltotöissä kivikirves (KM 10901:1).
Näiltä main (Turpelan talon pelloista) ovat myös kivikautiset löydöt KM 11892:1-3. |
| metsakeskus.5010006 |
5 |
Pienimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334994.44500000 |
6987023.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010006 |
Paikka sijaitsee Kurejoen eteläpuolella, voimalaitokselta 150-200 m pohjoisluoteeseen, viljelysmaalla, lounaaseen viettävällä peltorinteellä.
Näiltä main (noin puolen kilometrin päästä Koskenvarren Koskelan talosta etelään) on löytynyt myös kivikautinen kivikirves (KM 4737:3). |
| metsakeskus.5010007 |
5 |
Orasenjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335195.36700000 |
6987034.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010007 |
Paikka sijaitsee länsirinteellä, Orasenjoen itäpuolella, voimalaitoksen pohjoispuolella osaksi viljelysmaalla, osaksi metsässä. Kaksi löytöaluetta.
Näiltä main, Pienimäen talosta noin 300 metriä etelään, on löytynyt peltosaran päästä ja 20 cm syvyydestä kivikautinen kourutaltta (KM 9978:1; ks. karttaluonnos pääluettelossa). |
| metsakeskus.5010008 |
5 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334231.74300000 |
6988280.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010008 |
Paikka sijaitsee Kurejoen itäpuolella kohoavalla hiekkaharjanteella ja peltokumpareella, viljelysmaalla, pitkänomaisella noin 300 x 100 m suuruisella alueella.
Paikalle on vuonna 1999 tehty tarkastus soranoton vuoksi. Paikalla olevan sorakuopan leikkauksissa ei tällöin ollut havaittavissa löytöjä eikä säilynyttä kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.5010010 |
5 |
Kangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
343704.93700000 |
6989199.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010010 |
Paikka sijaitsee moreenikumpareen kaakkoispäässä, rinnepeltojen yläosassa. Tyypillinen saariasuinpaikka; runsaasti kvartsia. |
| metsakeskus.5010013 |
5 |
Rinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
343307.06800000 |
6995694.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010013 |
Paikka sijaitsee viljelysmaalla, Paalijärven länsirannalla, talon itäpuoleisella pellolla. |
| metsakeskus.5010014 |
5 |
Mäkipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
343474.01000000 |
6994555.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010014 |
Paikka sijaitsee peltorinteessä, hiekkakuopan ympärillä, Paalijärven eteläpuolella, järvestä noin 680 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.5010015 |
5 |
Pennikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348511.01400000 |
6987093.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010015 |
Paikka sijaitsee viljelysmaalla, pohjoisrinteellä, Kuninkaanjokilaaksossa.
Tarkastuksessa 1979 paikalta poimittiin tieleikkauksesta muutamia kvartseja. Paikka on sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi. Kivikaudella Penninkangas on luultavasti ollut saarena kapeassa pitkässä lahdessa.
Näiltä main, noin 125 m Mannilan talosta itään, on löytynyt pellosta liuskekeihäänkärjen katkelma (KM 6251:3). |
| metsakeskus.5010016 |
5 |
Kyrönlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
342876.25900000 |
6991620.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010016 |
Paikka sijaitsee Alajärven itärannalla, Kyrönlahden pohjukassa, etelään viettävän peltorinteen yläosassa.
Tarkastuksessa 1979 viljelysmaan yläreunasta löytyi kynnöspellosta jonkin verran kvartsia.
Vuoden 2018 kaavainventoinnissa kohteelta ei kertynyt uusia havaintoja, koska paikka oli karjalaitumena.
Kyrönlahden talon pellosta (tarkka löytöpaikka ei tiedossa) on löytynyt 1800-luvulla "reiällinen kivikuokka" (KM 2425:1). Kyrönlahden niitystä on löytynyt kivikirves (KM 2793:1), jonka tarkka löytöpaikka ei myöskään ole tiedossa. |
| metsakeskus.5010017 |
5 |
Panula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
345495.00000000 |
6987528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010017 |
Paikka sijaitsee Levijoella, Levijoen ja Kuninkaanjoen välillä, koillis-lounaissuuntaisen mäkisaarekkeen eteläpäässä. Paikalla on tieleikkaus ja vanha sorakuoppa, jonka reunasta yksittäinen kvartsilöytö on. Mahdollinen asuinpaikka.
Panulan mailta on löytynyt kourutaltta (KM 3791:9) ja kaksoistaltta (Töysän kirkonkylän koulun kokoelmat). Esineet lienevät Pekka-Panulan ja Ala-Panulan eteläpuolisilta rinnepelloilta.
Tikkasen kansakoulun ja Panulan talon välistä, noin 40 m tiestä, pellon puolelta, on löytynyt alkeellinen kivikirves (KM 11698:1).
Kohdetta tarkastettiin pikaisesti vuonna 2017, jolloin tienleikkauksesta löytyi yksi kvartsi-iskos.
Tarkastus 2025:
Kohteen laajuutta selvitettiin Tikkasentien pohjoispuolella koekuoppia kaivamalla ja tien eteläpuolella pellolla pintapoiminnalla. Tien pohjoispuolella maaston todettiin olevan hyvin kivistä moreenia, eikä vuonna 2017 arvioidulle muinaisjäännösalueelle kaivetuista koekuopista löytynyt mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Myöskään tien pohjoisreunassa olevasta leikkauksesta ei löytynyt jälkiä muinaisjäännöksestä. Tien eteläpuolella on hiekkaisessa pellossa tasanne, jonka kohdalla havaittiin runsaasti kvartsimateriaalia (iskoksia, savukvartsisäle, ydin). Löytöalue rajautuu suunnilleen tien ja 112.5 m korkeuskäyrän väliin. Löytöalueen pinta-ala on n. 55 x 15 m. Tarkastuksen lopputuloksena tien pohjoispuolella oleva aluerajaus poistettiin ja tien eteläpuolelle muodostettiin uusi aluerajaus pellon pinnassa havaittujen löytöjen levinnän perusteella. Asuinpaikan pohjoisreuna on ilmeisesti tuhoutunut tien teossa. |
| metsakeskus.5010018 |
5 |
Tallpakanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
341161.95000000 |
6991760.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010018 |
Paikka sijaitsee Alajärven pohjoisrannalla, Tallpakanniemen kärjessä. Paikalla on viljelysmaalla kaksi löytökohtaa, joista toinen on Niemelän talon oraspelto, talon eteläpuolella (kvartsit) ja toinen naapuritilan mailla, niemen lounaisosassa. Viimeksi mainitulta paikalta ovat löydöt KM 17205:1-3. Löytöalue 2:n YKJ-koordinaatit: p=6994572, i=3341120.
Lisäksi Tallpakanniemellä on kärkeen vievän tilustien vierellä erittäin komea kiviaita.
Inventointi 2018: ei uusia havaintoja. |
| metsakeskus.5010020 |
5 |
Rintala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340523.21500000 |
6989248.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010020 |
Paikka sijaitsee Alajärven Pynttärinniemen itärannalla, hiekkaisella rantapellolla.
Kohde sijaitsee Uimarannan (5 01 0021) ja Niemi-Pynttärin (5 01 0022) asuinpaikkojen välimaastossa.
Vuoden 2018 inventoinnissa kohteelta ei kertynyt lisähavaintoja. |
| metsakeskus.5010022 |
5 |
Niemi-Pynttäri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340343.00000000 |
6989531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010022 |
Paikka sijaitsee Alajärven lounaisrannalla, Pynttärinniemen pohjoiskärjessä, loivan mäenkumpareen pohjoisosan ylärinteessä. Alue on hiekkaista viljelys-, puutarha- ja pihamaata.
Pynttärin mailta on löytynyt myös hukkaan joutuneita esineitä ja KM 17203.
Inventointi 2018: Alueen pellot olivat inventoinnin aikana osin muokattuna ja osin nurmena, asuinpaikaksi rajattu peltoalue oli pääosin kesantona. Aiemmin asuinpaikaksi rajatun alueen ulkopuolelta havaittiin useista kohdissa kvartsi-iskoksia ja -esineitä, havaintojen määrä ei kuitenkaan ollut erityisen runsas. Pellot olivat inventoinnin aikana märkiä ja siten palaneiden luunsirujen tai liesikivien erottaminen oli hankalaa, vain joitakin palaneita kiviä voitiin havaita. Pynttärinniemen tien itäpuolella aiemmin asuinpaikaksi rajattu tien reuna oli rehevän kasvillisuuden peitossa ja maan pinta muokattua sekä epätasaista, muutamassa lapionpistossa maakerrokset olivat kokonaan sekoittuneilta – mahdollisesti tien reunassa ei ole jäljellä kiinteää muinaisjäännöstä. Peltoalueelle tehdyistä lapionpistoista ja pellon pinnasta havaittu likamaa oli homogeenistä ja se voitiin liittää koostumuksen perusteella peltoviljelyyn tai johonkin muuhun myöhempään toimintaan. Omakotitalotontin piha-alue on tasoitettu ja nurmena, talotontille sijoittuu myös pieni viljelypalsta. Tasoitetulla piha-alueella on tuskin jäljellä ehjää muinaisjäännöstä. Kulttuurikerrosta ei havaittu.
Tarkastus 2020: Kohteen pohjoisreunan kynnettyä peltoa tarkasteltiin löytöpaikan Pynttärinniemi 2 (mjr 1000037993) tarkastamisen yhteydessä. Noin 107.5 metrin (N2000) korkeuskäyrällä havaittiin pellon pinnassa harvakseltaan kvartsi-iskoksia, rautakuonan kappale, sulanutta lasimassaa ja pala piiposliinia. Pintalöytöjen kohdalle kaivettiin lapiolla pari koepistoa, joissa paljastui hiekkamultainen kyntökerros ja sen alla koskematon hiekka. |
| metsakeskus.5010023 |
5 |
Timmerpakanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334249.74200000 |
6986938.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010023 |
Paikka sijaitsee Kurejokilaaksossa, Kurejokilaakson länsipuolella, viljelysmaalla. Löytöjä, kvartsiydin?, kvartsi-iskoksia, kivikirves, kvartsikaavin ja kivilaji-iskoksia on kynnöspellosta kahdesta kohdasta noin 200 m toisistaan. Löytökohta a on pellon yläosassa mäen itärinteellä (KM 20896:1-2) ja löytökohta b mäen koillisrinteellä, pellolla (KM 20896:3-4).
Asuinpaikan luoteispuolta tutkittiin koekaivauksin vuonna 2014. Kaivauslöytöinä vain muutama kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.5010024 |
5 |
Multamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334790.52100000 |
6988234.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010024 |
Paikka sijaitsee Kurejokilaakson itäpuolella, Koskenvarren taloryhmästä (Turpeela, Mäkelä ym.) noin 500-800 m luoteeseen. Löytöjä on kaikkiaan kolmesta eri kohdasta viljelysmaalta.
Mahdollisesti kuuluu osana laajempaan lähes 2 km pitkään asuinpaikkavyöhykkeeseen, joka alkaa Kelttikankaalta ja jatkuu Koskenvarteen. |
| metsakeskus.5010025 |
5 |
Kiviharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
333602.99100000 |
6991092.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010025 |
Paikka sijaitsee etelä-pohjoissuuntaisessa Hietakankaan ja Höyringinharjun välisessä Kiviharjussa, hiekkakuopan eteläosan länsireunassa ja eteläpuolella. Inventoinnissa 1989 paikalta löytyi kvartseja hiekkakuopan reunan päältä ja sen eteläpuolella olevasta paljaaksi hakatusta alueesta. Löytöpaikan länsi- ja lounaispuolella on terassimaista peltoaluetta, jolle asuinpaikan jatkuminen on todennäköistä.
Päivitys 2022: karttatarkastelun perusteella muinaisjäännös on tuhoutunut hiekanotossa. Pellon puolella saattaa olla rippeitä mesoliittisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.5010026 |
5 |
Porstapakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333600.98100000 |
6992763.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010026 |
Paikka sijaitsee etelä-pohjoissuuntaisen Hietakankaan suuren hiekka- ja sorakuoppa-alueen länsireunassa. Inventoinnissa 1989 poimittiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä länteen kulkevalta metsätieltä, ajouralta. Maasto viettää paikalla loivasti kohti länttä.
Löytöpaikasta noin 50 m lounaaseen, saman hiekkakuopan länsireunassa havaittiin huuhtoutumiskerroksen alla 10-20 m pitkä voimakkaan punainen yhtenäinen värjäymä (luontainen?). |
| metsakeskus.5010027 |
5 |
Ilomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331694.75200000 |
6992672.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010027 |
Paikka sijaitsee Kurejoen uomasta noin 800 m koilliseen, Ilomäen talon luoteisessa pellossa. Inventoinnissa 1989 poimittiin Ilomäen talolle kohoavasta hiekkaperäisestä rinnepellosta, talon luoteispuolelta kvartseja. Talo sijaitsee peltojen ympäröimänä ympäristöstään kohoavalla mäenkumpareella, jota kohti pellot kohoavat.
Muuta muinaisjäännökseen viittaavaa ei paikalla havaittu. |
| metsakeskus.5010028 |
5 |
Santala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331312.89000000 |
6995002.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010028 |
Paikka sijaitsee viljelysmaalla, Kurejoen suusta noin 600 m kaakkoon, Santalan talosta 80 m lounaaseen. Maasto viettää länteen. Vuoden 1989 muinaisjäännösinventoinnissa Santalan talon päärakennuksesta n. 80 m lounaaseen, länteen viettävästä kynnöspellosta, löytyi kvartsi-iskoksia. Muuta asuinpaikkaan viittaavaa löytöpaikalla ei havaittu. |
| metsakeskus.5010029 |
5 |
Lahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331855.00000000 |
6997979.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010029 |
Paikka sijaitsee Lappajärven etelärannalla, Isoniemellä. Inventoinnissa 1989 Lahden talon eteläpuolella olevalta, lounasta kohti viettävän pellon pohjoisosasta poimittiin kvartsi-iskos ja palaneita luunpaloja. Löytöpaikka on lahden pohjukkaa, viljelysmaata, noin 60-80 m rannasta. |
| metsakeskus.5010030 |
5 |
Isoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331872.00000000 |
6998792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010030 |
Inventointi 1989:
Paikka sijaitsee Isoniemen talon lounais- ja luoteispuolella, Lappajärveen pistävässä Isoniemessä, Juurikaslahden rannalla. Löydöt (kvartsi-iskokset) ovat Isoniemen talon kahdesta pellosta; noin 40-60 m talosta lounaaseen, etelään viettävästä hiekkaperäisestä kynnöspellosta ja noin 40-60 m talosta luoteeseen sijaitsevan pellon yläosasta. Alemmat löydöt ovat vain muutama kymmenen metriä Lappajärven rannasta.
Koekaivaus 2023:
Kiinteistöllä 5-402-25-128 tehtiin koekaivaus, jolla selvitettiin muinaisjäännöksen laajuutta ja säilyneisyyttä. Pellolle kaivettiin 17 neljännesneliön kokoista koekuoppaa, joista kuusi oli löydöllisiä (kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta). Löydölliset koekuopat sijoittuivat 74-75 metrin korkeuskäyrille. Löytöjä saatiin myös vuoden 1989 löytöalueen koillispuolelta, joten kivikautisen asuinpaikan alue on tuolloin arvioitua laajempi. Kyntökerroksen alaista kulttuurikerrosta ei koekaivauksessa kuitenkaan löytynyt. |
| metsakeskus.5010031 |
5 |
Autionniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332671.32900000 |
6999234.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010031 |
Paikka sijaitsee Lappajärveen pistävän Autionniemen pellossa, noin 30-40 m rannasta, Aution talon päärakennuksesta noin 260-300 m länsiluoteeseen. Inventoinnissa 1989 poimittiin loivasti kohti järveä ja luodetta viettävästä kynnöspellosta kvartseja. Muita merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ei havaittu.
Lisäksi Aution tilan ympäristöstä on vuonna 1900 löytynyt kaksoistaltta (KM 2917:4). |
| metsakeskus.5010039 |
5 |
Hietakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333763.91400000 |
6994108.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5010039 |
Paikka sijaitsee Höykkylässä, Lappajärvi-Kurejoki maantien länsipuolella, Hietakankaan suuren sora-alueen pohjoista tienhaaraa vastapäätä. Paikalta on löytynyt kvartseja äestys- ja traktorinurista sekä metsätieltä. Maasto on hiekkaista loivaa lounaisrinnettä. |
| metsakeskus.5500006 |
5 |
Alajärvi Panula Hautasaarenmäki |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
345283.00000000 |
6987498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5500006 |
Panulan talon pellon laidassa, metsänyppylällä lähellä Levijoen kansakoulua on mahdollinen kesähautapaikka. Mahdolliset haudat näkyvät kumpareen pohjoisrinteessä syvennyksinä. 4.6.2018 tehdyn maastotarkastuksen perusteella, ei voida varmuudella sanoa, ovatko painaumat hautoja, mutta painaumien muoto muoto ja itä-länsisuunta voivat viitata hautafunktioon. Alueella todettiin 27 painaumaa. |
| metsakeskus.5500022 |
5 |
Hoisko Tallpakanniemi |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
341148.95800000 |
6991678.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5500022 |
Tallpakanniemen kärkeen vievän tilustien varrella on komea kiviaita, joka on ehkä yhteydessä kansanperinteen mainitsemaan, Niemelän talon eteläpuolisella pellolla olevaan ns. "Vanhaan paikkaan".
Inventointi 2018: Kohdetta ei tarkemmin inventoitu. Kiviaitaa on myös pohjoisempana lähes 300 metrin matkalla Tallbackantien varrella, missä sitä on rakennettu ja kunnostettu myös viime aikoina. Aidan vanhinta ikää ei voitu esim. vanhojen karttojen perusteella selvittää. |
| metsakeskus.5500026 |
5 |
Pynttärinniemi |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
340329.29000000 |
6989481.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.5500026 |
Pynttärinniemelle kerrotaan soinilaisten ja lehtimäkeläisten talvella kuljettaneen ruumiita. Niitä säilytettiin kivikuopassa kevääseen, jolloin ne kuljetettiin vettä pitkin Lappajärvelle.
Perimätiedon mukaista kesähautaa ei pystytty paikantamaan vuoden 2018 inventoinnissa. |
| metsakeskus.6000002 |
430 |
Römpänmäki |
10001 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
273729.99900000 |
6768149.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6000002 |
Ailio mainitsee Römpänmäeltä muutamia (5 kpl.) etelä-pohjoissuuntaisia pitkänomaisia kuopanteita Hanhijoen itärannalla olevassa metsäisessä mäessä. ne ovat olleet hänen mukaansa samantapaisia, kuin Kalamäellä, joista tuolloin löytyi mm. nuorakeremiikkaa. Inventoinnissa 1999 ei Ailion tarkoittamia painanteita löytynyt, vaikka mäen korkeimmalla kohdalla oli 2-3 pitkänomaista painannetta, jotka eivät kuitenkaan muistuttaneet Ailion kuvaamia. Inventoinnissa havaituista yksi oli n. 2 x 4 m ja mahdollisesti maanotossa syntynyt. Tiheä puusto haittasi kuitenkin mäellä havaintojen tekoa. |
| metsakeskus.6010001 |
430 |
Rajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
271849.74800000 |
6769497.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010001 |
Körrin pellon itärinne sekä pellon länsipuolella oleva metsäalue. Maaperä on hienoa hiekkaa. Asuinpaikka on laaja sen runsaslöytöisenkin alueen ollessa Ailion mukaan 1-1,5 ha ja ulottuu Vampulan puolelle. Ydinalue lienee Alastaron puolella |
| metsakeskus.6010002 |
430 |
Rantasalo |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
274078.86200000 |
6768333.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010002 |
Matala kallio, jonka koloissa ja ympärillä maaperä on savensekaista multaa. Sijaitsee Rantasalon talon puutarhassa, päärakennuksesta parikymmentä m etelään. 1920luvulla löydetyt esineet ovat joutuneet hukkaan (suuri puukonterä, pronssihela ?, keramiikkaa, palaneita ohran ? jyviä, ukonkiveä. Salmon tarkastaessa paikan v. 1928 ei löytökohdassa ollut enää merkkejä muinaisjäännöksestä, mutta nokikerros oli havaittavissa 4 m etäisyydellä siitä. Salmon mukaan kyse olisi merovingiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. Inventoinnissa v.1999 voitiin kolmen koepiston perusteella sekä pintahavainnoinnissa todeta puutarhassa olevan runsaasti myöhempiä löytöjä ja asumisen jälkiä, muttei havaintokohdissa esihistorialliseen viittaavia löytöjä. Mahdollisesti kyseessä on ollut pieni polttokenttäkalmisto tai matala maansekainen röykkiö, joka ainakin suureksi osaksi on tuhoutunut. Kalmiston luonne ja säilyvyysaste on selvitettävissä vain kaivauksellla. |
| metsakeskus.6010003 |
430 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
273588.00000000 |
6768313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010003 |
Metsää kasvava itärinne Hanhijoen länsipuolella. Alueella on Ailion mukaan vuonna 1903 ollut ainakin seitsemän painannetta, jotka vastasivat hänen tutkimiaan Alastaron Kalamäen painanteita, joista löytyi mm. nuorakeramiikkaa. Näiden vastineiden perusteella paikkaa on pidetty kivikautisena asuinpaikkana. Vuoden 1999 inventoinnissa löytyi 4 pitkänomaista 3-metristä ja ½ m leveää L:n muotoisella alueella, joista vain koillisimman koillisreunassa oli vallia. Painanteet ovat korkeuskäyriin nähden poikittaisia. Kohteen sijainti on sopiva kivikautiselle asuinpaikalle. Vuonna 1999 kvartseja havaittiinkin pellolla, runsas 100 m painanteista lounaaseen (inv.-kohde 14), joka on tässä luettu samaan kohteeseen kuuluvaksi. Kvartseja oli loivassa itäkaakkoon laskevassa hiesuperäisessä peltorinteessä noin 20x30 m alalla.
Tarkastuksessa syyskuussa 2015 havaittiin rehevän kasvillisuuden alta ainakin viisi pitkänomaista painannetta. Ne muistuttavat sekä ulkonäöltään että sijainniltaan Vakka-Suomen ns. ryssänhautoja. |
| metsakeskus.6010004 |
430 |
Kalamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
273696.00000000 |
6767287.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010004 |
Metsää kasvava kaakkoisrinne, maaperä hiekkaa. Ailio tutki kolme kartoittamistaan 18:sta painanteesta, "hauturasta", jotka olivat kooltaan 2-3 x yli 0,5 m, ja noin 0,3 m syviä. Löytöinä tuli mm. nuorakeramiikkaa ja kvartsia, ja paikkaa on pidetty nuorakeraamisena asuinpaikkana. Maarit Lönnbergin inventoinnissa 1973 löytyi 13 pitkänomaista painannetta koordinaattien mukaan n. 150-200 m itään Ailion kartan mukaisesta paikasta. Vuonna 1999 tehdyssä inventoinnissa Kukkojan talonväen, mm. vanhanisännän, jonka isä oli ollut Ailion kaivajana, osoittaman paikan ei todettu vastaavan Ailion painanteista laatimia karttoja. Alueella oli tosin epämääräisiä kuoppia, mahdollisesti hiekanottokuoppia, jotka ovat tuhonneet mainittuja hauturoita. Etelään viettävässä rinteessä oli yksi Ailion hauturoita muistuttava pitkänomainen kuopanne, pituudeltaan n. 2 m etelä-pohjoissuunnassa, leveydeltään metrin ja syvyydeltään n. ½-metrinen. Tehdyssä koepistossa ei ollut löytöjä tai kulttuurikerrosta. Myös ympäristön mäyrien kaivamat kuopat ja maakasat olivat löydöttömät. Ailion kartan mukaiset koordinaatit olisivat n. x=6763 56, y=2435 88 ja z=n. 85. Inventoijan Ville Laakson mukaan onkin syytä epäillä, että Ailion tarkoittamat painanteet ovat olleet muualla, kuin talonväen osoittamassa paikassa. Muuallakaan, myöskään Lönnbergin mainitsemalla paikalla ei havaittu enää säännönmukaisia painanteita, joskin nuorehkon sekametsän tiheyden ja hakkujätteiden vuoksi eivät havaintomahdollisuudet olleet hyvät. Inventoinnissa v. 2000 ei kuitenkaan ensin mainittua kohtaa lukuun ottamatta tullut sellaista maankäyttöä, joka olisi tuhonnut painanteet.
Tarkastuksessa syyskuussa 2015 Ailion kartoittamat painanteet löytyivät. Painanteet sijaitsevat aivan nykyisen Kukkojantien vieressä, metsän puolella. Painanteet olivat Ailion kartan perusteella edelleen hyvin identifioitavissa; niistä kolme eteläisintä (kartassa suunnilleen länsi-itäsuuntaiset painanteet) oli jäänyt tieleikkauksen alle ja tuhoutunut. Kaksi pohjoisinta painannetta oli vaikeasti hahmotettavissa ja niiden sijainti jäi hieman epävarmaksi. Painanteet sijaitsevat Ailion kartan mukaisesti lounais-koillissuuntaisessa rivistössä. Maaperä on hiekkaa. Tieleikkauksesta löytyi kolme saviastian palaa. |
| metsakeskus.6010005 |
430 |
Hohkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273982.90100000 |
6767548.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010005 |
Maasto heinää kasvava hakkuualue mäen kaakkoisrinteellä. Maaperä on hiekkaa. Paikan määrittäminen kivikautiseksi asuinpaikaksi ei selviä v:n 1973 inventointiraportista, eikä löytöjäkään paikalta tunneta. V:n 1999 inventoinnissa löytyi metsästä ainakin 7 n. 2,5 m pituista, metrin levyistä ja ½ m syvää ja melko jyrkkäreunaista painannetta sekä ainakin kaksi pyöreähköä kuoppaa, halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään n. metrin. Mitään kivikautiseen asuinpaikkaan ei nyt havaittu pellossa parinkymmenen metrin päässä kuopanteista. |
| metsakeskus.6010006 |
430 |
Perämaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
272268.59700000 |
6766615.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010006 |
Paikalta on 1930-luvun lopulla valtaojaa kaivettaessa löytynyt oikokirves sekä lähes kokonainen saviastia. Löytöpaikka on laajasta peltoalueesta, ns. Lammin suurpellosta, hieman kohoava töyräs, sen pohjoisreunassa. Löydöt olivat toisistaan n. 5,5 m päässä, saviastia löytäjän ilmoituksen mukaan 90 cm syvyydessä. Löytäjän mukaan paikalla oli paksulti palanutta maata, tuhkakerros ja nyrkinkokoisia kiviä siellä täällä. Tammikuussa 1938 tehdyssä tarkastuksessa ei Leppäaho havainnut selviä asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, mutta kuitenkin kivikautista punaista kulttuurimaata muistuttavan kerroksen. Mahdollisesti löytökohta on ollut aivan muinaisjärvessä olleen pienen saaren pohjoisrantaa. Paikalta tai lähialueelta on myös löydetty reikäkirves. Inventoinnissa v. 1999 ei löytöpaikkaa n. 10 m tarkkuutta paremmin voitu enää määrittää. Löytöpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen oli rakenteilla suurehko tuotantorakennus. Pellossa tai rakennuksen alta nostetuissa maakasoissa ei kuitenkaan näkynyt muinaisjäännöksen merkkejä. Mahdollisesti löytöpaikka on ainakin välillä ollut korkeanveden alla, mikä selittäisi suuren löytösyvyden, asuinpaikkamerkkien näkymättömyyden maanpinnalle ja mahdollisesti myös jäännösten hyvän säilyvyyden. |
| metsakeskus.6010007 |
430 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272863.34500000 |
6769323.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010007 |
Hiekkainen tai hiekansekaista savea oleva peltorinne Alastaro-Vampula tien eteläpuolella, kallion ja tien välissä. Kvartsilöydöt ovat vuoden 1973 inventoinnista. V. 1999 inventoinnissa, jolloin pelto oli oraalla, ei löytöjä havaittu. Asuinpaikka jatkunee pellon länsipuoleiseen metsään |
| metsakeskus.6010008 |
430 |
Leikkilinna |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
278937.92200000 |
6765988.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010008 |
Löytöalue on metsässä olevalla kalliokukkulalla, jonka korkein huippu on n. 118 mpy. Loimijoki on alueesta n. 2,5-3 km:n päässä länteen ja etelään. Löytökohde sijaitsee kalliokukkulan lounaisrinteen terassilla, joka viettää länsi-luoteeseen. Terassin lounaan ja eteläpuoleinen rinne jyrkempi ja louhikkoinen.
Kalliokukkulan lounaisrinteellä olevalla kallioterassilla on kalliopinnassa kuppeja, mahd. jopa yli 20 kpl. Niistä 13 on mahdollista tulkita kupeiksi, mutta vain muutama vaikutti jokseenkin varmalta. Kuppien syvyys on 1-2 cm ja halkaisija keskimäärin 5 cm . Alempana kalliossa on erikoinen vesilintua muistuttava luonnon muodostama syvennys kalliossa. Leikkilinnan kallioon liittyy runsaasti kansanperinnettä, mm. jättiläistaruja.
Maastoltaan paikka on vaikuttava. Kuppien SW-puolella, noin 1 m:n päässä on suurehko siirtolohkare, jonka ali johtaa tunneli. Kuppialueen N-puolella, noin 20 m:n päässä on louhikkoinen ja jyrkkä kallioseinämä. Kulku kallion laelta terassille on mahdollista vain "lohkareportaiden" kautta.
Vuoden 2021 inventoinnin havainnot: paikalle on tehty opastettu luontopolku ja kuppikallion viereen on tuotu rautakautinen uhripaikka -kyltti. Tarkastushetkellä kuppialue oli peittynyt täysin sadevesilammikon ja sateen tuomien maatuneiden lehtien alle. Sadeveden alta paljastuneelta kallion pinnalta voitiin havaita, että kupit olivat noin 1 x 1,5 metrin laajuisella alueella ja niitä oli jopa 45 kappaletta, joskin osa hyvin pieniä ja epäselviä. Kuppialue voi mahdollisesti jatkua kalliolle kertyneen sammaleisen mudan alle, alueen pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.6010009 |
430 |
Isovarenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
273229.20900000 |
6766831.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010009 |
Melko kookas kiviröykkiö Mälläisten ja Männistön rajalla korkealla kalliolla, joka vuosien 1780-86 isojakokartoissa mainitaan kylien rajapisteenä nimellä Isovarenmäki, nykyisillä peruskartoilla Vaaramäki. Pohjois-eteläsuunnassa se on n. 7 m ja idästä länteen n. 5 m ja korkeus n. ½ m. Röykkiö on koottu pelkästään kivistä, nyrkinkokoisista n. puolimetrisiin saakka, jotka pääasiassa ovat teräväsärmäisiä. Röykkiön keskellä on neljä n. metrin pituista ja halkaisijaltaan n. 40 cm kokoista teräväsärmäistä kivipaatta, joista yksi on pystyssä, muut lappeellaan. Se on kalliopohjalla ja sen keskustaa on syvennyksestä päätellen pengottu. Länsireunastaan röykkiö on aivan äkkijyrkän kallion päällä, n. 30 m lännenpuoleisten peltojen yläpuolella. peltoalue on pitkälle historialliselle ajalla saakka ollut Hanhijokilaakson järvenä. Paikalta on komea näköala jokilaakson kulttuurimaisemaan. Sijaintia voi pitää pronssikautisille röykkiöille tyypillisenä. Röykkiötä on vuosisatoja käytetty rajamerkkinä, ja paadet voivat olla viisarikiviä. Toisaalta kylien välinen rajalinja on suora. Röykkiö ei myöskään sijaitse kallion korkeimmalla paikalla, vaan hieman alempana jyrkänteen reunalla, ilmeisesti näköalan vuoksi. Hiljattain on röykkiöstä otettu kiviä läheiseen majarakennelmaan. Ympäristössä ei ole havaittu muita röykkiöitä, mutta n. 150 m etelään on kaksi pientä, matalaa ja epämääräistä, mahdollisesti ihmisen tekemää kiveystä.
V. 2004 tutkittiin röykkiöstä itäpuolisko, kaikkiaan 37 m2 ala, jolloin löytyi yksi varma ja mahdollinen toinen polttohautaus sekä reunakehä. Varma hautaus oli röykkiön pohjalla pystykivellä merkityllä alueella sisältäen poltettuja luita sekä kaksi pientä pronssiesineen katkelmaa, tasapaksun pronssipelin kappale sekä pala kaarevateräistä skandinaavistyyppistä veistä. Mahdollinen toinen hautaus n. 3 m edellisen pohjoispuolella lienee sekundaarinen. Siitä oli merkkinä vain yksi palanut luunpala sekä mahdollista palomaata. Luut on analyysissä 10 % määritettiin ihmisluiksi. Varma hautaus kuuluu täyskasvuiselle yksilölle. Luuanalyyysi puolestaan vahvistaa myös sekundaarihautauksen mahdollisuutta, koska tämän luunpala kuuluu lapselle. Primaarihaudan luista saatu radiohiiliajoituksen ikä on 2835 +- 45 BP. |
| metsakeskus.6010010 |
430 |
Peräpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276808.76800000 |
6768028.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010010 |
Alastaron inventoinnissa 1999 löytynyt asuinpaikka sijaitsee Loimijoen itäpuolisella pellolla, lounaaseen jokea kohti viettävässä rinteessä ja sen päällä. Kvartsit, joukossa kaksi kaavinta, löytyivät n. 50x70 m alalta. Maaperä on savea, rinteen alapuolella huomattavan tummaa ja multaisempaa, mahdollisesti entistä järvenpohjaa. Muokkauskerroksen alla ja pellon pohjoispuoleisesa metsässä saattaa olla säilynyttä kulttuurikerrosta jäljellä. |
| metsakeskus.6010011 |
430 |
Körri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274171.81900000 |
6768610.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Loimijoen sivujoen Hanhijoen etelärannalla, n. 500 m jokien yhtymäkohdasta. Se on pohjoiseen viettävässä peltorinteessä, jossa maasto on asuinpaikan kohdalla hieman ympärstöään korkeampaa. Maaperä on hiekansekaista savea. Inventoinnissa v. 1999 havaittiin runsaasti kvartseja, mm. kolme kaavinta ja esine ja myös kivilaji-iskoksia, havaittiin n. 60 x 50 m alalla, joista vain osa kerättiin talteen. Kesällä 1998 pellon halki vedetty Alastaro-Vampula -tien oikaisu on tuhonnut osan asuinpaikkaa. Iskoksia oli pellolla aina Hanhijoen rantaan saakka harveten tähän suuntaan, eniten juuri tienoikaisun vaiheilla. Alun perin asuinpaikka lienee jatkunut myös tien eteläpuolella, mutta sieltä maanpintaa oli poistttu, eikä löytöjä enää havaittu. Asuinpaikan kulttuurikerrosta saattaa olla jäljellä muokkauskerroksen alla. |
| metsakeskus.6010012 |
430 |
Ahola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273181.22500000 |
6767954.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010012 |
Inventoinnissa 1999 löytynyt kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Hanhijoen luoteisrannalla kaakkoon laskevassa peltorinteessä ja sen päällä. Maaperä on lähinnä hiesua. Kynnöspellossa havaittiin n. 30x80 m alalla runsaasti kvartseja, runsaimmin alarinteessä. Osa talletettiin. Peltopoiminnassa löytyi vielä tasatalttakvartsialueen itäreunasta, n. 3 m tumman mullan ja hiesun rajasta ylöspäin. Rinteen alla maaperä on tummaa turvepitoista multaa, jonne muinaisjärven ranta on ulottunut. |
| metsakeskus.6010013 |
430 |
Kalamäen pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273189.22800000 |
6767273.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010013 |
Asuinpaikka sijaitsee loivallapeltokumpareella Hanhijoen itäpuolella, n. 200 m joesta, kahden metsäalueen välillä. Inventoinnissa v. 1999 löytyi n. 50 x 100 m alalta kvartseja. Kumpareen alapuolella maaperä on humus-turvesekaista entistä järvenpohjaa. Paikka lienee ollut järven saarena. Mahdollisesti paikalta on aiemmin löytynyt oikokirves (KM 4273:1). |
| metsakeskus.6010014 |
430 |
Brusila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276640.84600000 |
6766114.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010014 |
Kivikautinen asuinpaikka hiekansekaisella Loimijokea kohti viettävällä peltorinteellä, n. 300 m joesta itäänInventoinnissa 1999 löytynyt paikka, josta n. 40 x 60 m alalta löytyi harvakseltaan kvartseja. Asuinpaikka jatkuneen pohjoispuolella olevan kylätien alle ja ehkä edelleen sen pohjoispuoleiseen metsään, Brusilan talon maalta pellosta löytyneen viikinkiaikaisen pronssirasian puolikkaan (KM 1089) takia tarkastetussa paikassa ei kuitenkaan havaittu merkkejä rautakautisesta muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.6010014 |
430 |
Brusila |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
276640.84600000 |
6766114.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010014 |
Kivikautinen asuinpaikka hiekansekaisella Loimijokea kohti viettävällä peltorinteellä, n. 300 m joesta itäänInventoinnissa 1999 löytynyt paikka, josta n. 40 x 60 m alalta löytyi harvakseltaan kvartseja. Asuinpaikka jatkuneen pohjoispuolella olevan kylätien alle ja ehkä edelleen sen pohjoispuoleiseen metsään, Brusilan talon maalta pellosta löytyneen viikinkiaikaisen pronssirasian puolikkaan (KM 1089) takia tarkastetussa paikassa ei kuitenkaan havaittu merkkejä rautakautisesta muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.6010014 |
430 |
Brusila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
276640.84600000 |
6766114.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010014 |
Kivikautinen asuinpaikka hiekansekaisella Loimijokea kohti viettävällä peltorinteellä, n. 300 m joesta itäänInventoinnissa 1999 löytynyt paikka, josta n. 40 x 60 m alalta löytyi harvakseltaan kvartseja. Asuinpaikka jatkuneen pohjoispuolella olevan kylätien alle ja ehkä edelleen sen pohjoispuoleiseen metsään, Brusilan talon maalta pellosta löytyneen viikinkiaikaisen pronssirasian puolikkaan (KM 1089) takia tarkastetussa paikassa ei kuitenkaan havaittu merkkejä rautakautisesta muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.6010014 |
430 |
Brusila |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27018 |
276640.84600000 |
6766114.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010014 |
Kivikautinen asuinpaikka hiekansekaisella Loimijokea kohti viettävällä peltorinteellä, n. 300 m joesta itäänInventoinnissa 1999 löytynyt paikka, josta n. 40 x 60 m alalta löytyi harvakseltaan kvartseja. Asuinpaikka jatkuneen pohjoispuolella olevan kylätien alle ja ehkä edelleen sen pohjoispuoleiseen metsään, Brusilan talon maalta pellosta löytyneen viikinkiaikaisen pronssirasian puolikkaan (KM 1089) takia tarkastetussa paikassa ei kuitenkaan havaittu merkkejä rautakautisesta muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.6010015 |
430 |
Pyöreämetsä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272961.32000000 |
6767104.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.6010015 |
Kivikautinen asuinpaikka Hanhijoen itäpuolella, pellon keskellä olevan pyöreähkön metsäsaarekkeen lounaispuolella. Pelto laskee loivasti kohti lännen ja lounaan puolella olevaa jokea. Asuinpaikka jatkunee koilliseen metsäsaarekkeeseen, koska löydöt olivat lukuisimmat sen reunassa. Ainakin alaosa asuinpaikasta, n. 40 x 50 m alasta, josta löydettiin harvakseltaan kvartseja, on ollut vedenpinnan alla. Maaperä on mullansekaista savea. Metsän puolelle tehdyt kaksi koepistoa olivat löydöttömät. Mahdollisesti oikokirves (KM 4273:1) on tältä paikalta tai Kalamäen pellon asuinpaikalta metsäsaarekkeen koillispuolelta. |
| metsakeskus.9000035 |
9 |
Rautaruukki |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
370127.85300000 |
7117772.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9000035 |
Kohde sijaitsee Kalajoen ja Putaanojan väliin jäävällä Putaansaarella pienessä metsikössä. Peruskartassa on paikannimi rautaruukki. Paikalla on metsää, jossa on epämääräisiä mahdollisesti luontaisia kuopanteita ja kivikkoa. Mitään maanpäällisiä rakenteita ei ole näkyvissä. Metsikön halkaisevan tien länsipuolelle on rakennettu omakotitaloja.
Inventoinnissa 2002 kävi ilmi, että paikalla on joskus ollut raudanvalmistusta ja paja, jossa on tehty mm. alasimia. Rauta on kuitenkin ollut heikkolaatuista. Joissain Alavieskan taloissa on vieläkin paikalla valmistettuja rautaesineitä.
Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin, että alueen maasto on epätasaista ja kivikkoista. Puusto on alle 50 vuotta vanhaa kuusimetsää, aluskasvillisuutena esiintyy mm. viinimarjapensaita ja metsäruusua sekä runsaasti vattua. Vattukasvillisuus oli tarkastushetkellä korkeaa ja tiheää ja vaikeutti havaintojen tekoa. Alue kuitenkin pyrittiin käymään tarkasti läpi, mutta merkkejä pajasta ei havaittu. |
| metsakeskus.9010002 |
9 |
Nisula |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
373828.34100000 |
7124723.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010002 |
Kohteesta käytetään myös nimiä, Kasperin hopeakaivos, hopearoopi ja hopiakrooppi.
Paikalla on parin metrin levyinen pyöreä lammikko, entinen kaivos, jonka ympäri on rakennettu hirsistä salvottu matala aita. Kuopalla on ollut syvyyttä noin seitsemän metriä ja sen seinämissä on säilynyt poraus- ja räjäytysjälkiä.
Suomen maa -kirjassa käsitellään "hopeakaivos" lyhyesti. Se on tekstin mukaan mainittu jo 1700-luvun kirjallisuudessa, kirjassa kaivosta pidetään luultavimmin rikkikiisukaivoksena. Gottlund (Antiqvariska Anteckningar IV. Vasa och Uleåborgs Län. s. 331-334) kirjoittaa Kunnarin maalla olevan lasketun (kuivatun?) järven lähellä kiviaitojen näköisiä kiviraunioita. Raunioista on kerätty kiviä kiukaisiin. Lisäksi hän mainitsee, että Kunnarinkalliosta löytyy hopeaa. SMYA:n (SMYA XII s. 188) teksti on Gottlundin kertomus röykkiöistä suomeksi käännettynä. Europaeus (Pikkutietoja Alavieskan pitäjästä) puolestaan kertoo noin 7 metriä syvästä kaivoksesta, jota kansa nimittää hopeakaivokseksi. Hänen mukaansa teknillisen korkeakoulun oppilas J. Pihlajaniemi oli tutkinut paikkaa ja todennut kivien sisältävän kuparia ja vähäisessä määrässä hopeaa.
Mainituista alueella olevista röykkiöistä ei ole Gottlundin lisäksi mitään mainintaa, eikä niitä ole löytynyt myöhemmissä tutkimuksissa. Röykkiöt lienee käytetty kokonaan uudempaan rakentamiseen jo 1900-luvun alkuun mennessä.
Kohteelle on viitat maantieltä asti ja paikan päällä on informaatiotaulu. |
| metsakeskus.9010003 |
9 |
Rajaniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
371461.33400000 |
7112935.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010003 |
Röykkiö sijaitsee aivan Ylivieskasta Kalajoelle vievän tien vieressä Rajamäentien risteyksen kaakkoispuolella. Se on noin 48 metriä pitkä, 13 metriä leveä ja noin 0,5 metriä korkea ihmisen pään kokoisista ja pienemmistä kivistä tehty soikea latomus. Metsän puolella röykkiön raja on selvä ja kivet on ladottu paikoin pystyksi seinämäksi. Tien puolella röykkiön reuna on epämääräinen.
Röykkiön päällä kasvaa paikoin sammalta. Sen päällä kasvaa myös samankokoisia suuria puita kuin muualla metsässä, lisäksi tien vierusta on pensaikkoinen. Röykkiö vaikuttaa ehjältä vaikka tietyö onkin aikanaan kulkenut sen ohi aivan vierestä.
Röykkiöstä noin 300 metriä kaakkoon on joukko kasattuja suurehkoja kiviä. Osa kivistä muodostaa pätkän pengertä jonka päällä on ajouran tapainen. |
| metsakeskus.9010004 |
9 |
Takkunen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370507.69200000 |
7118458.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010004 |
Paikalta on useita irtolöytöjä. Vuoden 1984 inventoinnissa on paikannettu yksi löytöpaikka, johon oli rakennettu talousrakennus. Kuvauksen perusteella löytöpaikan sijainti jää kuitenkin epäselväksi. Kyseessä saattaa olla jokin Takkuperän lounaiskulman rakennuksista, joihin raportin koordinaatit tuntuvat viittaavan.
Löytöjen runsauden ja paikan sijainnin vuoksi alueella on todennäköisesti ollut asuinpaikka. Jos se on ollut samalla kohdalla kuin nykyinen asutus, asuinpaikka lienee pääosin tuhoutunut. Osa 50 m mpy korkeuskäyrän yläpuolisesta alueesta Takkuperän luoteiskulmalla on vielä rakentamatta. Myös itäpuolella on peltoa samalla korkeudella. Näillä alueilla voisi olla jäljellä asuinpaikkaa. Rannasta löytynyt esine voi viitata myös lähempänä rantaa olevaan asutukseen. Kirkonkylän Huhtalan ja Jutilan löytöjen perusteella kivikauden asuinpaikkaa voi olla sijoittuneena myös noin 47,5 m mpy tuntumaan. |
| metsakeskus.9010021 |
9 |
Kytökangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
365389.72200000 |
7127272.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010021 |
Kohde sijaitsee Kytölän ja Vääränevan välisen kallion etelään viettävällä syrjänteellä. Paikalla on kaksi matalaa kiveystä, ks. alakohteet. Niistä suurempi, röykkiö 1, on kooltaan noin 2,5 x 4 m ja 30 cm korkea. Alkuaan se on ollut pyöreä, mutta osittainen kaivelu on muuttanut sen muotoa.
Pienempi latomus, röykkiö 2, sijaitsee edellisestä noin 20 m länsiluoteeseen. Se on halkaisijaltaan hieman alle 2 m ja se koostuu yhdestä kivikerrasta.
Kartoittajien havainto, merkitty peruskartalle 1979.
Kytölän tuulivoimapuiston inventoinnissa tarkastettu vuonna 2013 alue oli ennallaan. |
| metsakeskus.9010022 |
9 |
Pikkuräme NE |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
366571.23900000 |
7131062.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010022 |
Kohde sijaitsee Kalajoen Jylkästä n. 1,8 km itään ja Alavieskan ja Kalajoen rajasta n. 40 m etelään Marjanevan turvetuotantoalueen lounaispuolella laajan rikkonaisen kallioalueen pohjoislaidalla.
Paikalla on noin 2 x 4 m:n laajuinen ja 0,5 m korkea kiviröykkiö. Päissä on muita hiukan suuremmat kivet. Keskiosaa on kaiveltu kahdesta kohdasta.
Vuoden 2015 inventointihavainnot: Röykkiö on paikoillaan mutta sen itäpäässä ei ole suurempaa kiveä. Kohde on merkitty peruskartalle nimikkeellä "kiviröykkiö".
Vuoden 2021 inventoinnin yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.9010023 |
9 |
Pikkuräme S |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
366445.28500000 |
7130107.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010023 |
Röykkiö sijaitsee Korteojan itäpuolella, lähellä Kalajoen rajaa, rikkonaisen kalliokon eteläreunalla. Se on alavan peltoaukean vierellä olevan kallion itäreunalla, sen korkeimmalla kohdalla. Pyöreän röykkiön halkaisija on noin 4,5 m ja korkeus noin 30 cm. Röykkiö on sammalen ja jäkälän peittämä, lisäksi sen päällä kasvaa kolme kuusennärettä. Kohdetta on jonkin verran pengottu.
Saman kallion luoteisreunalla on kivistä kasattu rajamerkki. Toinen maantasainen kehänmuotoinen rajamerkki on Kalajoen rajan kulmassa noin 100 metriä röykkiöstä pohjoiseen. Pikkuräme S:n ja NE:n puolivälissä on röykkiötä muistuttava soikea paikalleen lohkeillut kivikko.
Vuoden 2015 inventointihavainnot: Röykkiö on ennallaan, rakenne melko epämääräinen. Röykkiön kivet ovat voineet liikkua kun päältä on ajettu metsäkoneella/traktorilla, liikuttelun jäljet eivät vaikuta kaivamiselta. Kohde on merkitty peruskarttaan nimikkeellä "Kiviröykkiö". Kallion luoteisreunan rajamerkki on ennallaan.
Vuoden 2021 inventointihavainnot: röykkiö oli ennallaan. Päällä kasvaa suuria kuusia, jotka peittävät osin kohdetta. Kallion luoteisreunalla olevaa kivistä rajamerkkiä ei paikannettu. Röykkiöstä 100 metriä pohjoiseen oleva rajamerkki paikannettiin ja siitä tehtiin kohde Tammela (1000043215). |
| metsakeskus.9010024 |
9 |
Ojaperä |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
369434.11600000 |
7120477.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010024 |
Paikka on kuivatun Alavieskanjärven vanhaa rantaa. Entisen rantapenkereen päällä olevaa sekametsää, jonka pohja on kivikkoista ja paikoin kallioista. Röykkiöihin liittyy kaksi alueen laajinta paljasta kalliota. Kallioiden länsipuolella on peltoa ja eteläpuolella metsittyviä niittyjä. Paikka sijaitsee noin 200 metriä järviojasta itään.
Alueella on 9 röykkiötä, joista osaa on pidetty pronssi-/rautakautisina hautaröykkiöinä.
Vuoden 2011 inventoinnissa kaikki röykkiöt tulkittiin peltoröykkiöiksi. Tähän viittaa niiden hajanainen sijoittuminen alueella, epämääräinen muoto ja se, että ne eivät pääosin ole kompakteja, vaan kivet ovat löysästi paikoillaan. Myös röykkiöiden 5 ja 9 pitkulainen muoto on tyypillinen peltoröykkiöille. Kalliolakien välisen maaston raivaukseen viittaa puolestaan alueen suhteellinen tasaisuus ja lisäksi eteläisemmän kallioalueen pohjoispuolella kulkee mäen laella pelto-oja. Pellot on ilmeisesti raivattumäelle ja sen kupeeseen, koska korkeammalla sijaitseva alue järven rannalla ei ole ollut hallalle niin arka kuin ympäristön alava maasto. |
| metsakeskus.9010027 |
9 |
Lammasniemi 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
370995.46600000 |
7127460.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010027 |
Röykkiöt sijaitsevat melko tasaisella mäntykankaalla, jossa on siellä täällä kallionpaljastumia.
Paikalla on neljä röykkiötä, ks. myös alakohteet.
Röykkiö 1 on epämääräisen pyöreähkö halkaisijaltaan noin 2 metriä, noin 50 x 30 cm kivistä kasattu ja noin 0,5 metriä korkea.
Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä noin 4 metriä lounaaseen. Röykkiö on pitkulainen noin 1,5 x 3 metriä, korkeus noin 0,4 metriä.
Röykkiö 3 sijaitsee edellisestä noin 5 metriä lounaaseen. Röykkiö on epämääräisen soikea ja sen halkaisija on noin 3 metriä, korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiön keskellä on kuoppa.
Röykkiö 4 sijaitsee noin 6 metriä edellisestä lounaaseen. Röykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 3 metriä, keskellä on matalampi kohta, mutta ei varsinaisia kaivelun jälkiä.
2024: Kohde on ennallaan ja sen paikkatiedot ovat oikein. Kohde on merkitty
maastoon punaisilla kuitunauhoilla metsähakkuiden yhteydessä. Alueella kasvaa nuorta
harvennettua mäntymetsää. |
| metsakeskus.9010028 |
9 |
Salosaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
372085.04500000 |
7123835.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010028 |
Soiselle aukealle työntyvä kaakko-luodesuuntainen niemeke, jolla kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Niemekkeen kärjessä on muuta maastoa korkeammalle kohoava kallio. Melkein perille saakka pääsee traktorilla kuljettavaa tieuraa pitkin, joka alkaa Alavieskan kirkolta Saarenperään vievältä tieltä.
Kallion päällä on noin 3 x 3 metriä kokoinen ihmisen pään kokoisesta kivistä ladottu nelikulmainen röykkiö. Röykkiö on hyvässä kunnossa ja ilmeisesti koskematon. Röykkiöltä aukeaa hyvä näköala Korkiankurunrahkalle, suolle, joka sijoittuu 47,5 m korkeuskäyrän vaiheille. |
| metsakeskus.9010029 |
9 |
Miehenneva |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27000 |
370491.66500000 |
7129306.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010029 |
Kuusimetsää kasvava kaakko–luodesuuntainen mäki, jonka korkein kohta on jäkälän peittämää kalliota. Vallien kohdalla ja niiden välittömässä ympäristössä maa on ilmeisesti kivistä soraa, jonka alla on kallio. Mäen itäpuolella on soiden rikkomaa kallioista metsämaata. Länsipuolella on suota ja pelloksi raivattu Miehenneva.
Mäen laella kallioisen alueen kaakkoispuolella on kivivallia. Jäljellä on luode-kaakko suuntainen kyljellään olevan J-kirjaimen muotoinen pätkä ladottuja ihmisen pään kokoisia ja pienempiä kiviä (ks. inventointiraportin 2002 peruskartan suurennos). Ulomman vallin keskellä on vielä pieni vallin tapainen. Vallin korkeus on noin 0,5 metriä ja sen leveys vaihtelee 1–2 metriin. Vallin pitkällä sivulla on pituutta noin 34 metriä ja lyhyt sivu on noin 22 metriä. Keskellä oleva valli on hieman epämääräinen. Se alkaa luoteessa selvänä, mutta muuttuu muutaman metrin päässä hajanaiseksi eikä lopulta erotu sammalen joukosta. Kivet eivät kuitenkaan ole pelkkä luonnonmuodostuma vaan ne on selvästi ladottu paikalleen. Vallit ovat niin selkeitä, ettei niitä voine pitää hajotetun röykkiön jäänteinä. Taluskylällä kohde tunnetaan jätinkirkkona, aivan varmasti sitä ei kuitenkaan voi sellaisena pitää.
Inventointi 2014: Kohteen rakennetta on vaikea hahmottaa maastossa kasvillisuuden peitteisyyden vuoksi. Suorakulmainen rakenne näkyy kuitenkin Lidar-kuvissa. Valli ja sisätilaa tarkastettiin tiheällä kairauspisteverkolla, isoja kiviä ei havaittu sisäpuolelta, joten se vaikuttaa raivatulta. Tätä tukee ulkopuolen karkea kivikko. Vallin mitat ovat 34-30 m x 26-28 m, leveys 2-4 metriä ja korkeus 0,5-06 m. Koillispuolella on kaksoisvalli. Aukkoja ei vallissa havaittu. Rakenne on selvästi ihmisen tekemä, koillisreunalla hyödynnetty luontaista rantavallia. Rakenteen muoto ja koko sekä topografinen sijainti viittaavat yksiselitteisesti siihen, että kyseessä on jätinkirkko. Ympäristöstä ei löytynyt muita kohteita.
2024: Kohteen ympäristössä on ollut hakkuut edellisen tarkastuksen jälkeen ja myös muinaisjäännösalueelta on hakattu metsää. Reilu puolet jätinkirkon alasta on avohakattu ja kivivallin päältä on paikoin ajettu metsäkoneella. Kohteen kaakkoisosa on merkitty kuitunauhalla maastoon ja merkityltä alueelta metsää ei ole kaadettu.
Jätinkirkon kivivallia erottuu yhä säästetyssä osassa kaakkoiskulmassa sekä hakatulla aukealla kohteen koillis- ja luoteisosissa. Itä-kaakkoisreunassa valli on enimmäkseen hävinnyt. Säästetyssä osassa sekä jätinkirkon koillisreunassa erottuu paikoitellen ilmeisesti kaksoisvallia. Kohteen aluerajaus on oikein, mutta kivirakennetta on hankala erottaa maastossa ja luultavasti tämän vuoksi iso osa jätinkirkosta on jäänyt merkitsemättä nauhalla. Hakkuut ovat ilmeisesti osaksi vaurioittaneet kivivallia, mutta hakkuiden jälkeen jätinkirkon koko rakenne on helpommin hahmoteltavissa. |
| metsakeskus.9010030 |
9 |
Mäenmaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
367710.79600000 |
7125943.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010030 |
Ympäröivästä metsästä kohoavan kallion laella. Röykkiön vierestä kulkee luontopolku.
Paikalla on soikea itä–länsisuuntainen röykkiö, kooltaan noin 5 x 2 metriä, korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä ja idänpuoleiseen päähän kivien väliin on pystytetty luontopolun kyltti, joka kertoo röykkiöistä. Periaatteessa on mahdollista että paikalla on myös vierekkäin kaksi pienempää röykkiötä joiden väliin on levinnyt kiviä. |
| metsakeskus.9010036 |
9 |
Miehenneva 2 |
10002 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
370303.74600000 |
7128924.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010036 |
Kohde on kuusimetsässä sijaitseva piilopirtin pohja, jonka kiveyksestä (tulisija) osa on puhdistettu sammalesta. Paikalla olevassa kyltissä kerrotaan, että piilopirtti on kuulunut Takalon suvulle. Vuonna 1714 venäläiset kasakat olivat havainneet pirtin savun ja tappaneet sen asukkaat. Vain yksi tytär oli päässyt piiloutumaan ja pelastunut.
2024: Kohde vastaa rekisterin tietoja. Sammaleesta paljastettua kiveystä on edelleen näkyvillä, ja kiveyksen vieressä on pieni painanne, joka luultavasti liittyy piilopirttiin. Kiveys vaikuttaa kiukaan jäännökseltä. Kiveyksen keskelle tuotu kyltti oli inventoinnin aikana lukukelvottomassa kunnossa. |
| metsakeskus.9010037 |
9 |
Rautiontie |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
368911.35300000 |
7114896.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9010037 |
Kohde sijaitsee Alavieskasta Rautioon vievän tien vieressä, länsipuolella pellon reunassa.
Pellon reunassa pihlajan alla on hakkauksin varustettu kivi ruotusotamiehen torpan paikalla. Kiveen on hakattu 7157, jonkinlainen kruunu ja luku 1841. Muita maanpäälle näkyviä merkkejä rakennuksesta ei paikalla ole näkyvissä. Raili Alahautalan kirjan "Kähtävä sukupolvien taival" mukaan torpassa on luultavasti asunut Anders (Antti) Constantin Matinpoika Törri. |
| metsakeskus.9500001 |
9 |
1. puukirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
368953.32500000 |
7118118.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.9500001 |
Kohde sijaitsee Alavieskan kirkonkylässä vanhan hautausmaan luoteiskulmassa lähellä joen rantaa. Hautausmaan kulmassa on Alavieskan ensimmäisen ja toisen kirkon muistokivi. 1. on rakennettu 1651 ja 2. 1733-38 (purettu 1794). Suur-Kalajoen historia II:ssa mainitaan, että vuonna 1651 rakennettu saarnahuone todettiin vuonna 1787 niin huonokuntoiseksi, ettei sitä kannattanut korjata. Uusi kirkkorakennus päätettiin rakentaa 225 kyynärän päähän Huhtamäelle. Kirkko paloi vuonna 1916. Vuonna 1798 rakennettu kellotapuli on nykyään siirrettynä Alavieskan nykyisen kirkon viereen. Vanhalla kirkonpaikalla ei ole mitään maan päälle näkyviä merkkejä rakennuksista. |
| metsakeskus.10010001 |
10 |
Taipaleenkylä/Huttula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312533.64400000 |
6943703.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010001 |
Paikka sijaitsee Sydänmaan Taipaleenkylästä Kontiaisiin vievän tien ja Isosta Allasjärvestä lähtevän Allasjoen välisessä maastossa pian mainitusta tiestä Sikosaareen erkanevan tienristeyksen eteläpuolella, risteyksestä noin 80 metriä.
Maastoltaan alue on tienvarsimetsikköä jokirannalla, länteen viettävää rinnettä. Asuinpaikka sijaitsee tien ja joen välissä olevalla vanhalla umpeenkasvaneella hiekkakuopalla ja ilmeisesti myös sen eteläpuolisella pellolla. Asuinpaikka lienee suureksi osaksi tuhoutunut, mutta inventoinnin 2007 perusteella sitä saattaa olla jäljellä myös pellon pohjoislaidalla. Inventoinnissa pellosta löytyi pyöreäksi muotoiltu golfpallon kokoinen kvartsiydin tai iskukivi. |
| metsakeskus.10010002 |
10 |
Sepposenmäki/Vasikkahaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
325305.47900000 |
6951441.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010002 |
Paikka sijaitsee Lapuanjoen korkealla itätörmällä, kangasmetsässä, hiekkamaalla, Sepposen rakennuksista noin 700 m luoteeseen. Vanha Kuortaneelle vievä tie kulkee törmän päällä. Aarne Äyräpää suoritti paikalla kaivauksen vuonna 1935; kaivausalue näkyi vuoden 1976 inventoinnissa vielä selvästi. Kaivauksissa paikalta tuli esiin mm. hajonnut tulisija; mahdollisesti paikalla on ollut jonkinlainen kotarakennus, kuten puolikota. Ville Luho suoritti paikalla kaivauksia vuonna 1950. Kaivauslöytöjen ja -havaintojen perusteella kyse on mesoliittisen kivikauden sesonkiluontoisesta asuinpaikasta. Kaivauksissa löytynyt luuaineisto on peräisin riistaeläimistä. Luho on havainnut maaperässä myös punamultaa.
Tarkastus 2021:
Tarkastuksessa havaittiin, että asuinpaikka-alueen poikki kulkevan metsätien koillisreunassa kulkevaa ojaa on paranneltu äskettäin. Ojanleikkauksessa erottui useassa kohdassa palanutta, punertavaa hiekkaa. Ojanleikkauksesta löytyi kvartsi-iskoksia, tasoydin ja palaneiden luiden fragmentteja.
Koekaivaus 2022:
Paikalle kaivettiin 44 koekuoppaa sekä yksi koeoja. Kaikkiaan 12 koekuopasta löytyi kivikauteen ajoittuvia kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Lisäksi yhdestä kuopasta saatiin talteen kampakeramiikan paloja. Tutkimusten perusteella paikalla näyttää olevan kaksi erillistä kivikautista löytökeskittymää. Pohjoisempi löytökeskittymä ajoittunee mesoliittiseksi. Koekuoppien perusteella löytöalue on noin 50 x 20 metrin laajuinen, joskin tienparantamistoimenpiteet ovat tuhonneet mesoliittisen asuinpaikan suurelta osin. Eteläisempi löytökeskittymä on kooltaan ainakin 30 x 30 m, mutta koska kyseessä on kampakeraaminen asuinpaikka, voi muinaisjäännösalue olla huomattavasti tätä arviota laajempi. Asuinpaikka jatkunee kohti länttä ja ulottunee viereiselle peltoalueelle, ollen samaa kokonaisuutta Rantalanvainiona tunnetun kivikautisen asuinpaikan kanssa.. |
| metsakeskus.10010002 |
10 |
Sepposenmäki/Vasikkahaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
325305.47900000 |
6951441.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010002 |
Paikka sijaitsee Lapuanjoen korkealla itätörmällä, kangasmetsässä, hiekkamaalla, Sepposen rakennuksista noin 700 m luoteeseen. Vanha Kuortaneelle vievä tie kulkee törmän päällä. Aarne Äyräpää suoritti paikalla kaivauksen vuonna 1935; kaivausalue näkyi vuoden 1976 inventoinnissa vielä selvästi. Kaivauksissa paikalta tuli esiin mm. hajonnut tulisija; mahdollisesti paikalla on ollut jonkinlainen kotarakennus, kuten puolikota. Ville Luho suoritti paikalla kaivauksia vuonna 1950. Kaivauslöytöjen ja -havaintojen perusteella kyse on mesoliittisen kivikauden sesonkiluontoisesta asuinpaikasta. Kaivauksissa löytynyt luuaineisto on peräisin riistaeläimistä. Luho on havainnut maaperässä myös punamultaa.
Tarkastus 2021:
Tarkastuksessa havaittiin, että asuinpaikka-alueen poikki kulkevan metsätien koillisreunassa kulkevaa ojaa on paranneltu äskettäin. Ojanleikkauksessa erottui useassa kohdassa palanutta, punertavaa hiekkaa. Ojanleikkauksesta löytyi kvartsi-iskoksia, tasoydin ja palaneiden luiden fragmentteja.
Koekaivaus 2022:
Paikalle kaivettiin 44 koekuoppaa sekä yksi koeoja. Kaikkiaan 12 koekuopasta löytyi kivikauteen ajoittuvia kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Lisäksi yhdestä kuopasta saatiin talteen kampakeramiikan paloja. Tutkimusten perusteella paikalla näyttää olevan kaksi erillistä kivikautista löytökeskittymää. Pohjoisempi löytökeskittymä ajoittunee mesoliittiseksi. Koekuoppien perusteella löytöalue on noin 50 x 20 metrin laajuinen, joskin tienparantamistoimenpiteet ovat tuhonneet mesoliittisen asuinpaikan suurelta osin. Eteläisempi löytökeskittymä on kooltaan ainakin 30 x 30 m, mutta koska kyseessä on kampakeraaminen asuinpaikka, voi muinaisjäännösalue olla huomattavasti tätä arviota laajempi. Asuinpaikka jatkunee kohti länttä ja ulottunee viereiselle peltoalueelle, ollen samaa kokonaisuutta Rantalanvainiona tunnetun kivikautisen asuinpaikan kanssa.. |
| metsakeskus.10010003 |
10 |
Ojalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326086.17400000 |
6948398.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010003 |
Paikka sijaitsee Ojalan talosta noin 0,5 km lounaaseen ja vajaa kilometri Alavuden asemalta pohjoiseen. Alue on kangasmaata, joka viettää luoteeseen ja pohjoiseen. Löytöalue on hiekanottoalueen reunaa, metsäistä länsirinnettä sorakuopan koillis- ja itäreunalla. Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 1916 ja 1948. Kaivauksissa paikalta on tullut esiin mm. selvää likamaata ja palomaakuoppia.
Inventoinnissa 1976 paikalla havaittiin kvartseja ja palanutta luuta noin 50 m matkalla kuopan reunalla sekä paikoin vahvaa tummanruskeaa kulttuurikerrosta. Asuinpaikan laajuudeksi inventoinnissa arvioitiin noin 50 x 20 metrin laajuinen alue kuopan itälaidalla. Aluerajausta ei ole tarkennettu koekaivauksella. |
| metsakeskus.10010004 |
10 |
Vuori/Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326862.86200000 |
6949153.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010004 |
Paikka sijaitsee Lapuanjoen koillispuolella lounaaseen viettävällä hiekkapohjaisella viljelysmaalla. Inventoinnissa 1976 paikalla oli havaittavissa kvartsia ja palomaalaikkuja. Pellosta on 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella löytynyt 7 kiviesinettä (talttoja, reikäkivi ja liuskekärki). Asuinpaikan laajuudeksi on arvioitu noin 20 x 20 m. |
| metsakeskus.10010006 |
10 |
Pyylamminmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324146.03100000 |
6931210.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010006 |
Paikka sijaitsee Pyylammen pohjoispäässä, Nurmen tilan rakennuksista noin 100 m luoteeseen. Alue on lounaaseen viettävää viljelys-/laidunmaata. Paikalta on kvartsi-iskosten lisäksi tehty useita esinelöytöjä rakennusten etelä-, länsi- ja luoteispuolisilta pelloilta kaaressa noin 300 metrin matkalla. Löytöalue noudattelee suunnilleen 115 metrin korkeuskäyrää. Nurmen talon pellosta löytynyt kivitaltta KM 959 on mahdollisesti myös tältä kohteelta. Nurmen talon torppari Haanpää on löytänyt tasataltan KM 2610:454 pellosta, oletettavasti myös näiltä main. |
| metsakeskus.10010008 |
10 |
Selkämaa I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326394.04900000 |
6950265.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010008 |
Paikka sijaitsee Selkämaan talousrakennuksesta 40 m lounaaseen. Paikka on viljelys- ja laidunmaata. Maaperä on hiekka-savimultamaata. Rinne viettää etelälounaaseen. Tilan alueelta on runsaasti esinelöytöjä sekä inventoinnissa koordinaattien osoittamasta paikasta saatuja kvartsi-iskoksia.
Asuinpaikka-alue lienee laajahko ja siinä on useita löytökeskittymiä. |
| metsakeskus.10010009 |
10 |
Selkämaa II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326428.03400000 |
6949924.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010009 |
Paikka sijaitsee Selkämaan päärakennuksesta 360 m etelään, Lapuanjoen ja Rantatöysänjärven välillä. Paikka on viljelysmaata, lounaaseen viettävää rinnettä. Maaperä on multamaata. Maanomistajan kertoman mukaan paikalta on raivaustöissä löydetty liesikiveyksiä ja hioinkiviä. |
| metsakeskus.10010010 |
10 |
Kalmonniemi/Hauta-ahonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325058.57800000 |
6950828.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010010 |
Paikka sijaitsee Lapuanjoen länsipuolella, joessa olevasta Sepposenlahdesta 300 m luoteeseen. Paikka on hiekkakuopan reuna- ja tiealuetta mäntykankaalla. Sorakuopan reunassa oli inventoinnissa 1976 koordinaattien osoittamassa paikassa näkyvissä punertavaa maata ja muutamia kvartseja. Nykyään paikalla on motocross -radan pysäköintialue.
Kohteen laajuus ja säilyneisyys ei ole tiedossa. Asuinpaikka on ainakin osin tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.10010013 |
10 |
Lamminmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325968.23300000 |
6946281.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010013 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen ja Alavus-Kuortane -tien länsipuolella sekä Lamminmäen päärakennuksen itäpuolella. Paikka on hiekka- ja sorapohjaisen mäen koillisrinnettä, puutarha-, viljelys- ja tiemaata. Paikalta on saatu eri aikoina useita esinelöytöjä. Inventoinnissa 1976 ei merkkejä asuinpaikasta. |
| metsakeskus.10010014 |
10 |
Pikkutuvanvainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327505.59200000 |
6952646.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010014 |
Kohde sijaitsee Rantatöysänjärven länsipuolella, rannasta noin 50 metriä, viljelysmaalla. Maaperä on "kovaa ja laihaa karikkoa". Inventoinnissa 1976 ei todettu merkkejä asuinpaikasta. Ala-Mursulan pihasta vesijohtokaivannosta on löydetty "nuotion sijoja melko syvästä".
Rantatöysänjärven ympäristöstä on saatu lukuisia esinelöytöjä. |
| metsakeskus.10010015 |
10 |
Rantalanvainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325560.37400000 |
6951285.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010015 |
Paikka sijaitsee Lapuanjoen koillispuolella, jyrkän rantatörmän päällä. Paikka on etelä-lounaisrinnettä, hiekkaista viljelysmaata. Paikalta on saatu runsaasti kiviesineitä 1800-luvulta lähtien. Tutkimuksista huolimatta asuinpaikan tarkka laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.10010016 |
10 |
Pikku Rantalanvainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325517.39800000 |
6951227.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010016 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen itärannalla, Sepposen päärakennuksesta noin 420 m luoteeseen. Paikka on hiekkapohjaista jokirinnepeltoa, viljelysmaalla. Luhon mukaan (Alavuden esihistoriallisia vaiheita s. 35-36) paikan löydöt voivat olla peräisin viereiseltä, noin kolme metriä ylempänä olevalta Rantalanvainiolta. |
| metsakeskus.10010018 |
10 |
Sydänmaa Akanniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
309512.80900000 |
6955376.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10010018 |
Alavuden Sydänmaalla, Alavus-Peräseinäjoki -tieltä noin 12 km pohjoiseen, Kuorasjärveen etelästä pistävällä Akanniemellä on kaksi kiviröykkiöjonoa niemen poikki. Isompia röykkiöitä (3-4 m x 2,5 m) on 4 kpl ja pienempiä (1 m x 1-2 m) jonossa 5 metrin päässä edellisistä 8 kpl. Parissa röykkiössä on kuoppa keskellä. Etäisyyttä Akanniemen kärkeen on noin 150 metriä. Röykkiöitä ei ole tutkittu. Mahdollisesti viljelysröykkiöitä? |
| metsakeskus.10500001 |
10 |
Kätkänjoki Ylinen |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
329166.90600000 |
6956284.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500001 |
Ylisen talon pihamaalla on kivi, jossa on hakkauksia: risti, kirjaimia tai numeroita(?).
Epävarma lähdetieto (ks. lisätiedot). |
| metsakeskus.10500003 |
10 |
Kuotesjärvi Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
315334.00000000 |
6948882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500003 |
Saarelle kerrotaan haudatun tilapäisesti kesällä, ja talvella vainajat on viety Ilmajoelle tai Kyröön. Hautasaari toimi myös (viime?) sotien aikoina.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraavat Alavuden Kuotesjärven Ruumissaarta koskevat perimätiedot:
Saari Kuotesjärvessä; muistitiedon mukaan saarta on käytetty "kesähautuumaana". (Nimiarkisto: Rumissaari (Kotus, 1959). Koivusalo, Esko. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5067889. Viitattu 17.7.2020.)
Kuotesjärvessä sijaitseva iso saari. Nimiarveluja on monenlaisia: 1. Saarta on käytetty väliaikaisena hautausmaana. "On varmaan (!) haudattu kesällä ja talvikelillä viety Ilmajoelle" (Alavuden kirja). 2. Saaressa on pohjoispuolelta katsottuna arkunmuotoinen kivi, ns. Ruumiinarkkukivi. 3. 1700-1800-luvun vaihteessa. on Kuotesahon tytär hukkunut heikkoihin jäihin Ruumissaaren eteläpäässä. Ruumis joutui olemaan siellä pari päivää ennenkö jäät vahvenivat niin paljon, että se voitiin noutaa pois. Huom! Kartassa virheellisesti Rumissaari. keskikylässä Jääskänjärvellä on Rumissaari, mutta Kuotesjärvessä on Ruumissaari. (Nimiarkisto: Ruumissaari (Kotus, 1987). Erkkilä, Minna. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5068003. Viitattu 21.7.2020.)
Tarkastus 2023:
N-S -suunnassa noin 500 metriä pitkä, kolmesta saarentönkästä ja niiden välisistä suoalueista muodostuva Ruumissaaren alue käveltiin läpi maastoa silmämääräisesti ja maanäytekairan avulla tarkastelemalla. Tarkastuksessa ei havaittu pysyviin ruumishautoihin viittaavia hautapainaumia. Saari on suurelta osin pintamaaperältään kivistä moreenia, minkä lisäksi saaressa on avokalliota. Saaren matalimmat kohdat ovat joko turvetta tai suopursun peittämää jättömaata. Saarentönkkiä kiertää vanha rantavalli. Eteläisimmän ja suurimman saarentönkän keskiosassa, saaren itäpuolella, havaittiin rantavallin sisäpuolella oleva kuiva hiekkatasanne. Rantavallissa on juuri tällä kohtaa muutaman metrin levyinen, ihmistekoinen aukko, selvä veneenvetoaukko. Tasanteella todettiin maanäytekairan avulla yhdessä kohdassa maanalainen hiilikerros, jonka kohdalle kaivettiin lapionpisto. Lapionpisto paljasti hiilensekaisessa hiekassa palan pienehkön eläimen kylkiluuta ja palaneita kiviä. Kangasturpeen peittämä tulipaikka ja vaivannäköä vaatinut veneenvetoaukon tekeminen viittaavat satunnaisen retkeilijöiden leiripaikan sijaan toistuvasti käytettyyn eräleiripaikkaan, joka voi olla satojen vuosien ikäinen. Hiilensekaisesta hiekasta noin 30 m länsiluoteeseen, saaren länsipuolella, on ihmistekoiselta vaikuttava, kangasturpeen peittämä kuoppajäännös, kooltaan noin 2 x 1,5 m. Kuoppa on noin 0,5-1 m syvä. Kuopan reunalla on matala maavalli, josta kasvaa kaksi satavuotiasta petäjää. Kuopan funktio on tuntematon. |
| metsakeskus.10500003 |
10 |
Kuotesjärvi Ruumissaari |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
315334.00000000 |
6948882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500003 |
Saarelle kerrotaan haudatun tilapäisesti kesällä, ja talvella vainajat on viety Ilmajoelle tai Kyröön. Hautasaari toimi myös (viime?) sotien aikoina.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraavat Alavuden Kuotesjärven Ruumissaarta koskevat perimätiedot:
Saari Kuotesjärvessä; muistitiedon mukaan saarta on käytetty "kesähautuumaana". (Nimiarkisto: Rumissaari (Kotus, 1959). Koivusalo, Esko. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5067889. Viitattu 17.7.2020.)
Kuotesjärvessä sijaitseva iso saari. Nimiarveluja on monenlaisia: 1. Saarta on käytetty väliaikaisena hautausmaana. "On varmaan (!) haudattu kesällä ja talvikelillä viety Ilmajoelle" (Alavuden kirja). 2. Saaressa on pohjoispuolelta katsottuna arkunmuotoinen kivi, ns. Ruumiinarkkukivi. 3. 1700-1800-luvun vaihteessa. on Kuotesahon tytär hukkunut heikkoihin jäihin Ruumissaaren eteläpäässä. Ruumis joutui olemaan siellä pari päivää ennenkö jäät vahvenivat niin paljon, että se voitiin noutaa pois. Huom! Kartassa virheellisesti Rumissaari. keskikylässä Jääskänjärvellä on Rumissaari, mutta Kuotesjärvessä on Ruumissaari. (Nimiarkisto: Ruumissaari (Kotus, 1987). Erkkilä, Minna. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5068003. Viitattu 21.7.2020.)
Tarkastus 2023:
N-S -suunnassa noin 500 metriä pitkä, kolmesta saarentönkästä ja niiden välisistä suoalueista muodostuva Ruumissaaren alue käveltiin läpi maastoa silmämääräisesti ja maanäytekairan avulla tarkastelemalla. Tarkastuksessa ei havaittu pysyviin ruumishautoihin viittaavia hautapainaumia. Saari on suurelta osin pintamaaperältään kivistä moreenia, minkä lisäksi saaressa on avokalliota. Saaren matalimmat kohdat ovat joko turvetta tai suopursun peittämää jättömaata. Saarentönkkiä kiertää vanha rantavalli. Eteläisimmän ja suurimman saarentönkän keskiosassa, saaren itäpuolella, havaittiin rantavallin sisäpuolella oleva kuiva hiekkatasanne. Rantavallissa on juuri tällä kohtaa muutaman metrin levyinen, ihmistekoinen aukko, selvä veneenvetoaukko. Tasanteella todettiin maanäytekairan avulla yhdessä kohdassa maanalainen hiilikerros, jonka kohdalle kaivettiin lapionpisto. Lapionpisto paljasti hiilensekaisessa hiekassa palan pienehkön eläimen kylkiluuta ja palaneita kiviä. Kangasturpeen peittämä tulipaikka ja vaivannäköä vaatinut veneenvetoaukon tekeminen viittaavat satunnaisen retkeilijöiden leiripaikan sijaan toistuvasti käytettyyn eräleiripaikkaan, joka voi olla satojen vuosien ikäinen. Hiilensekaisesta hiekasta noin 30 m länsiluoteeseen, saaren länsipuolella, on ihmistekoiselta vaikuttava, kangasturpeen peittämä kuoppajäännös, kooltaan noin 2 x 1,5 m. Kuoppa on noin 0,5-1 m syvä. Kuopan reunalla on matala maavalli, josta kasvaa kaksi satavuotiasta petäjää. Kuopan funktio on tuntematon. |
| metsakeskus.10500003 |
10 |
Kuotesjärvi Ruumissaari |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
315334.00000000 |
6948882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500003 |
Saarelle kerrotaan haudatun tilapäisesti kesällä, ja talvella vainajat on viety Ilmajoelle tai Kyröön. Hautasaari toimi myös (viime?) sotien aikoina.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraavat Alavuden Kuotesjärven Ruumissaarta koskevat perimätiedot:
Saari Kuotesjärvessä; muistitiedon mukaan saarta on käytetty "kesähautuumaana". (Nimiarkisto: Rumissaari (Kotus, 1959). Koivusalo, Esko. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5067889. Viitattu 17.7.2020.)
Kuotesjärvessä sijaitseva iso saari. Nimiarveluja on monenlaisia: 1. Saarta on käytetty väliaikaisena hautausmaana. "On varmaan (!) haudattu kesällä ja talvikelillä viety Ilmajoelle" (Alavuden kirja). 2. Saaressa on pohjoispuolelta katsottuna arkunmuotoinen kivi, ns. Ruumiinarkkukivi. 3. 1700-1800-luvun vaihteessa. on Kuotesahon tytär hukkunut heikkoihin jäihin Ruumissaaren eteläpäässä. Ruumis joutui olemaan siellä pari päivää ennenkö jäät vahvenivat niin paljon, että se voitiin noutaa pois. Huom! Kartassa virheellisesti Rumissaari. keskikylässä Jääskänjärvellä on Rumissaari, mutta Kuotesjärvessä on Ruumissaari. (Nimiarkisto: Ruumissaari (Kotus, 1987). Erkkilä, Minna. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5068003. Viitattu 21.7.2020.)
Tarkastus 2023:
N-S -suunnassa noin 500 metriä pitkä, kolmesta saarentönkästä ja niiden välisistä suoalueista muodostuva Ruumissaaren alue käveltiin läpi maastoa silmämääräisesti ja maanäytekairan avulla tarkastelemalla. Tarkastuksessa ei havaittu pysyviin ruumishautoihin viittaavia hautapainaumia. Saari on suurelta osin pintamaaperältään kivistä moreenia, minkä lisäksi saaressa on avokalliota. Saaren matalimmat kohdat ovat joko turvetta tai suopursun peittämää jättömaata. Saarentönkkiä kiertää vanha rantavalli. Eteläisimmän ja suurimman saarentönkän keskiosassa, saaren itäpuolella, havaittiin rantavallin sisäpuolella oleva kuiva hiekkatasanne. Rantavallissa on juuri tällä kohtaa muutaman metrin levyinen, ihmistekoinen aukko, selvä veneenvetoaukko. Tasanteella todettiin maanäytekairan avulla yhdessä kohdassa maanalainen hiilikerros, jonka kohdalle kaivettiin lapionpisto. Lapionpisto paljasti hiilensekaisessa hiekassa palan pienehkön eläimen kylkiluuta ja palaneita kiviä. Kangasturpeen peittämä tulipaikka ja vaivannäköä vaatinut veneenvetoaukon tekeminen viittaavat satunnaisen retkeilijöiden leiripaikan sijaan toistuvasti käytettyyn eräleiripaikkaan, joka voi olla satojen vuosien ikäinen. Hiilensekaisesta hiekasta noin 30 m länsiluoteeseen, saaren länsipuolella, on ihmistekoiselta vaikuttava, kangasturpeen peittämä kuoppajäännös, kooltaan noin 2 x 1,5 m. Kuoppa on noin 0,5-1 m syvä. Kuopan reunalla on matala maavalli, josta kasvaa kaksi satavuotiasta petäjää. Kuopan funktio on tuntematon. |
| metsakeskus.10500004 |
10 |
Jääskänjärvi Rumissaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27007 |
307782.00000000 |
6950106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500004 |
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Alavuden Jääskänjärven Rumissaarta koskeva perimätieto: "Siin on ennen aikoohin ollu kesähautuumaa. Noon haurattu väliaikaasesti ja viäty rekikelillä kirkkomaahan." Nimiarkisto: Rumissaari (Kotus, 1959).
Vuoden 2016 inventointi: Rumisaaren eteläpuolelta löydettiin inventoinnissa 8 mahdollista hautapainannetta. Saarelle kerrotaan haudatun tilapäisesti kesällä. Hautaussaari toimi myös (viime?) sotien aikoina. Jääskänjärven alkuperäinen nimi on Ahvenjärvi, joka mainitaan ensi kerran asiakirjoissa v.1575. Ahvenjärvessä sijaitseva Rumissaari mainitaan puolestaan ensi kerran 1700-luvun alun kartassa (Alavuden kappelin kartta) nimellä Rumis Sari. Vuoden 1948 perimätiedon mukaan "ruumiit vietiin tänne järven saareen hautaan ja talvella sitten Kyrön kivikirkon juureen". |
| metsakeskus.10500004 |
10 |
Jääskänjärvi Rumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27007 |
307782.00000000 |
6950106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500004 |
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Alavuden Jääskänjärven Rumissaarta koskeva perimätieto: "Siin on ennen aikoohin ollu kesähautuumaa. Noon haurattu väliaikaasesti ja viäty rekikelillä kirkkomaahan." Nimiarkisto: Rumissaari (Kotus, 1959).
Vuoden 2016 inventointi: Rumisaaren eteläpuolelta löydettiin inventoinnissa 8 mahdollista hautapainannetta. Saarelle kerrotaan haudatun tilapäisesti kesällä. Hautaussaari toimi myös (viime?) sotien aikoina. Jääskänjärven alkuperäinen nimi on Ahvenjärvi, joka mainitaan ensi kerran asiakirjoissa v.1575. Ahvenjärvessä sijaitseva Rumissaari mainitaan puolestaan ensi kerran 1700-luvun alun kartassa (Alavuden kappelin kartta) nimellä Rumis Sari. Vuoden 1948 perimätiedon mukaan "ruumiit vietiin tänne järven saareen hautaan ja talvella sitten Kyrön kivikirkon juureen". |
| metsakeskus.10500004 |
10 |
Jääskänjärvi Rumissaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27005 |
307782.00000000 |
6950106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500004 |
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Alavuden Jääskänjärven Rumissaarta koskeva perimätieto: "Siin on ennen aikoohin ollu kesähautuumaa. Noon haurattu väliaikaasesti ja viäty rekikelillä kirkkomaahan." Nimiarkisto: Rumissaari (Kotus, 1959).
Vuoden 2016 inventointi: Rumisaaren eteläpuolelta löydettiin inventoinnissa 8 mahdollista hautapainannetta. Saarelle kerrotaan haudatun tilapäisesti kesällä. Hautaussaari toimi myös (viime?) sotien aikoina. Jääskänjärven alkuperäinen nimi on Ahvenjärvi, joka mainitaan ensi kerran asiakirjoissa v.1575. Ahvenjärvessä sijaitseva Rumissaari mainitaan puolestaan ensi kerran 1700-luvun alun kartassa (Alavuden kappelin kartta) nimellä Rumis Sari. Vuoden 1948 perimätiedon mukaan "ruumiit vietiin tänne järven saareen hautaan ja talvella sitten Kyrön kivikirkon juureen". |
| metsakeskus.10500004 |
10 |
Jääskänjärvi Rumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27005 |
307782.00000000 |
6950106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500004 |
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Alavuden Jääskänjärven Rumissaarta koskeva perimätieto: "Siin on ennen aikoohin ollu kesähautuumaa. Noon haurattu väliaikaasesti ja viäty rekikelillä kirkkomaahan." Nimiarkisto: Rumissaari (Kotus, 1959).
Vuoden 2016 inventointi: Rumisaaren eteläpuolelta löydettiin inventoinnissa 8 mahdollista hautapainannetta. Saarelle kerrotaan haudatun tilapäisesti kesällä. Hautaussaari toimi myös (viime?) sotien aikoina. Jääskänjärven alkuperäinen nimi on Ahvenjärvi, joka mainitaan ensi kerran asiakirjoissa v.1575. Ahvenjärvessä sijaitseva Rumissaari mainitaan puolestaan ensi kerran 1700-luvun alun kartassa (Alavuden kappelin kartta) nimellä Rumis Sari. Vuoden 1948 perimätiedon mukaan "ruumiit vietiin tänne järven saareen hautaan ja talvella sitten Kyrön kivikirkon juureen". |
| metsakeskus.10500004 |
10 |
Jääskänjärvi Rumissaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27006 |
307782.00000000 |
6950106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500004 |
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Alavuden Jääskänjärven Rumissaarta koskeva perimätieto: "Siin on ennen aikoohin ollu kesähautuumaa. Noon haurattu väliaikaasesti ja viäty rekikelillä kirkkomaahan." Nimiarkisto: Rumissaari (Kotus, 1959).
Vuoden 2016 inventointi: Rumisaaren eteläpuolelta löydettiin inventoinnissa 8 mahdollista hautapainannetta. Saarelle kerrotaan haudatun tilapäisesti kesällä. Hautaussaari toimi myös (viime?) sotien aikoina. Jääskänjärven alkuperäinen nimi on Ahvenjärvi, joka mainitaan ensi kerran asiakirjoissa v.1575. Ahvenjärvessä sijaitseva Rumissaari mainitaan puolestaan ensi kerran 1700-luvun alun kartassa (Alavuden kappelin kartta) nimellä Rumis Sari. Vuoden 1948 perimätiedon mukaan "ruumiit vietiin tänne järven saareen hautaan ja talvella sitten Kyrön kivikirkon juureen". |
| metsakeskus.10500004 |
10 |
Jääskänjärvi Rumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27006 |
307782.00000000 |
6950106.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500004 |
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimiarkistoon on talletettu seuraava Alavuden Jääskänjärven Rumissaarta koskeva perimätieto: "Siin on ennen aikoohin ollu kesähautuumaa. Noon haurattu väliaikaasesti ja viäty rekikelillä kirkkomaahan." Nimiarkisto: Rumissaari (Kotus, 1959).
Vuoden 2016 inventointi: Rumisaaren eteläpuolelta löydettiin inventoinnissa 8 mahdollista hautapainannetta. Saarelle kerrotaan haudatun tilapäisesti kesällä. Hautaussaari toimi myös (viime?) sotien aikoina. Jääskänjärven alkuperäinen nimi on Ahvenjärvi, joka mainitaan ensi kerran asiakirjoissa v.1575. Ahvenjärvessä sijaitseva Rumissaari mainitaan puolestaan ensi kerran 1700-luvun alun kartassa (Alavuden kappelin kartta) nimellä Rumis Sari. Vuoden 1948 perimätiedon mukaan "ruumiit vietiin tänne järven saareen hautaan ja talvella sitten Kyrön kivikirkon juureen". |
| metsakeskus.10500005 |
10 |
Ranta-Töysän järvi Kalmoniemi |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
328198.31100000 |
6952242.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500005 |
Saarella on perimätiedon mukaan vanha hautausmaa. Paikalta on löydetty ihmisen luita ja pääkalloja (sanomalehti Ilkka v. 1916). Kalmoniemi on saaren eteläisin kärki; saaren pohjoisosa on nimeltään Hautavainio. |
| metsakeskus.10500006 |
10 |
Kirkkojärvi Tusansaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
326632.00000000 |
6942250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500006 |
Vuosina 1871 ja 1892 on kerrottu perimätietona, että Tusansaarella olisi ollut hautausmaa ennen kuin Alavudella oli kirkko. Saarelta olisi myös löydetty luita ja ”ruumiinpaalun osia”. Tusan talosta kerrotaan käydyn Kyrön kirkossa. Vuosien 1689 ja 1729 kartoissa saarella ei ole vielä niittyä, mutta vuosina 1756-1757 laaditussa kartassa saaren itä- ja eteläosa ovat merkitty niityiksi. Saaren pohjois- ja länsipuoli on ollut tuolloin metsämaata, mikä viittaisi kalmiston sijainneen jossakin tällä alueella.
Myöhemmin saari on ollut viljeltynä lähes kokonaan lukuun ottamatta sen aivan pohjoisinta kärkeä ja rantakaistaletta, jolla kasvaa muita puustoa vanhempia mäntyjä, ja se on kokonaisuudessaan metsitetty vasta 1980-luvulla. Vanhat sarka-ojat erottuvat vielä heikosti maastossa. Tusansaaren pohjoispäässä on kolme mahdollista hautapainannetta. Painanteista kaksi ovat soikeita ja kolmas hieman epämääräisemmän muotoinen.
Tusansaaresta on löytynyt ilmeisesti myös kivinen hioin (KM 949). |
| metsakeskus.10500006 |
10 |
Kirkkojärvi Tusansaari |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
326632.00000000 |
6942250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500006 |
Vuosina 1871 ja 1892 on kerrottu perimätietona, että Tusansaarella olisi ollut hautausmaa ennen kuin Alavudella oli kirkko. Saarelta olisi myös löydetty luita ja ”ruumiinpaalun osia”. Tusan talosta kerrotaan käydyn Kyrön kirkossa. Vuosien 1689 ja 1729 kartoissa saarella ei ole vielä niittyä, mutta vuosina 1756-1757 laaditussa kartassa saaren itä- ja eteläosa ovat merkitty niityiksi. Saaren pohjois- ja länsipuoli on ollut tuolloin metsämaata, mikä viittaisi kalmiston sijainneen jossakin tällä alueella.
Myöhemmin saari on ollut viljeltynä lähes kokonaan lukuun ottamatta sen aivan pohjoisinta kärkeä ja rantakaistaletta, jolla kasvaa muita puustoa vanhempia mäntyjä, ja se on kokonaisuudessaan metsitetty vasta 1980-luvulla. Vanhat sarka-ojat erottuvat vielä heikosti maastossa. Tusansaaren pohjoispäässä on kolme mahdollista hautapainannetta. Painanteista kaksi ovat soikeita ja kolmas hieman epämääräisemmän muotoinen.
Tusansaaresta on löytynyt ilmeisesti myös kivinen hioin (KM 949). |
| metsakeskus.10500007 |
10 |
Alavuden taistelupaikka |
10007 |
12014 |
13149 |
11006 |
27000 |
326520.00000000 |
6944011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500007 |
Alavudenjärven länsirannalla, Alavuden "tappelutantereella" käytiin 17.8. 1808 Adlercreutzin johtamien suomalaisten ja venäläisten välinen taistelu, josta muistuttavat kiviobeliski ja katkaistu tykinputki sekä muistojen kappeli vuodelta 1955. Kiviobeliski pystytettiin Suomen sodan Alavuden (1808) taistelun muistoksi vuonna 1923. Paikalta on löydetty 2 lyijyistä kiväärinluotia.
-tietojen tarkastus käynnissä - |
| metsakeskus.10500008 |
10 |
Ollila Riihimäki |
10001 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
313153.38000000 |
6946717.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500008 |
Kohteella kerrotaan olevan hautoja Suomen sodan (1808-09) ajoilta. |
| metsakeskus.10500012 |
10 |
Rantatöysä Penttilänkangas |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
326633.96000000 |
6947250.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500012 |
Penttilän talon länsipuolella, Lapuanjoen länsirannalla lähellä Alavuden rautatieasemaa, n. 0,5 km Tampereelle päin rautatien eteläpuolella on:
1. Tervahauta: laajan hiekkakuopan SE-laidalle A. Europaeus on v. 1916 piirtänyt karttaan osaksi hiekkakuopan tuhoaman tervahaudan.
2. "Patteri": hiekkakuopan luoteispäähän hän on piirtänyt kuopanteen, jota kutsuu "patteriksi".
3. "Savihautoja": samoin hiekkakuopan luoteispäässä.
Alue on nykyisin tiheästi rakennettu, joten jäännökset ovat todennäköisesti tuhoutuneet. |
| metsakeskus.10500018 |
10 |
Carleniuksen tehdas |
10007 |
12015 |
13000 |
11042 |
27000 |
326391.05800000 |
6948741.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500018 |
Lapuanjoen länsipuolella ison sorakuopan itäreunalla on Carlenius & Co:n omistama sementti- ja tiilitehtaan (?) jäännös. 1916 Europaeuksen kaivaessa kivikautista asuinpaikkaa alueella tehdas oli pystyssä, 1935 se oli purettu. Tehtaalle johti junarata.
Tehdas sijaitsi kivikautisen asp:n pohjoispuolella. Asuinpaikan (Ojalankangas) koordinaatit ovat pkoo:6951312 / ikoo:3326187. |
| metsakeskus.10500019 |
10 |
Rantatöysä Kalmoniemi |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27006 |
325349.45900000 |
6951149.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500019 |
Kalmoniemi sijaitsee Lapuanjoen länsirannalla Hauta-ahonkankaan itäpuolella. Niemi on verraten matalarantainen ja maastoltaan tasainen. Markku Torvinen mainitsee inventointikertomuksessaan 1976, että paikka on saanut nimensä siitä, että sitä on käytetty kesähautapaikkana. Samoin Europaeus 1916 mainitsee Kalmoniemen vanhana hautapaikkana. Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkistoon on tallennettu perimätietoa kesähautapaikasta/kalmistosta Alavudella Lapuanjoen Kalmoniemessä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa Kalmoniemessä havaittiin kaksi matalaa painannetta, joiden merkitys ja ikä ei kuitenkaan selvinnyt. Niemessä oli tehty harvennushakkuita, ja metsäkone oli painanut rantatörmälle voimakkaan uran. Rannassa on vanha, maatunut veneenvetopaikka, joka on kaivettu rantatörmään rantautumisen helpottamiseksi. Se lienee vähintään sata vuotta vanha, ja saattaa liittyä vainajien kuljettamiseen paikalle/paikalta. Toisaalta Lapuanjokea ennen vesitse kulkeneille Kalmoniemi on saattanut olla hyvä leiripaikka, sillä joen rannat ovat näillä seuduin muuten korkeita ja jyrkkiä. Alavuden ensimmäinen saarnahuone on rakennettu vuonna 1674, kappeliseurakunta perustettiin 1701, jolloin viimeistään lienee seudun vainajat haudatun Alavuden kirkkomaahan. Mikäli Kalmoniemi on todellakin ollut kesähautapaikka tai erämaakalmisto, on se luultavasti ollut käytössä ennen Alavuden kappelikirkon perustamista, siis 1600-luvulla ja aiemmin. |
| metsakeskus.10500019 |
10 |
Rantatöysä Kalmoniemi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27006 |
325349.45900000 |
6951149.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500019 |
Kalmoniemi sijaitsee Lapuanjoen länsirannalla Hauta-ahonkankaan itäpuolella. Niemi on verraten matalarantainen ja maastoltaan tasainen. Markku Torvinen mainitsee inventointikertomuksessaan 1976, että paikka on saanut nimensä siitä, että sitä on käytetty kesähautapaikkana. Samoin Europaeus 1916 mainitsee Kalmoniemen vanhana hautapaikkana. Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkistoon on tallennettu perimätietoa kesähautapaikasta/kalmistosta Alavudella Lapuanjoen Kalmoniemessä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa Kalmoniemessä havaittiin kaksi matalaa painannetta, joiden merkitys ja ikä ei kuitenkaan selvinnyt. Niemessä oli tehty harvennushakkuita, ja metsäkone oli painanut rantatörmälle voimakkaan uran. Rannassa on vanha, maatunut veneenvetopaikka, joka on kaivettu rantatörmään rantautumisen helpottamiseksi. Se lienee vähintään sata vuotta vanha, ja saattaa liittyä vainajien kuljettamiseen paikalle/paikalta. Toisaalta Lapuanjokea ennen vesitse kulkeneille Kalmoniemi on saattanut olla hyvä leiripaikka, sillä joen rannat ovat näillä seuduin muuten korkeita ja jyrkkiä. Alavuden ensimmäinen saarnahuone on rakennettu vuonna 1674, kappeliseurakunta perustettiin 1701, jolloin viimeistään lienee seudun vainajat haudatun Alavuden kirkkomaahan. Mikäli Kalmoniemi on todellakin ollut kesähautapaikka tai erämaakalmisto, on se luultavasti ollut käytössä ennen Alavuden kappelikirkon perustamista, siis 1600-luvulla ja aiemmin. |
| metsakeskus.10500020 |
10 |
Kellokorvenmäki |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
328832.09100000 |
6944932.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500020 |
Kellokorvenmäessä on 3-4 tiilellä vuorattua kuoppaa, joiden halkaisija on sylen verran. Kuopissa on poltettu ankaraa tulta, niin että tiilet ovat osin sulaneet. Kerrotaan parisataa vuotta sitten Lagus-nimisen papin Alavudelta valmistaneen rautaa ja syyttäneen käräjillä erästä talollista, joka oli ottanut rautamultaa (?) hänen kuopastaan.
Vuonna 2016 tehdyssä inventoinnissa ei havaittu jälkiä raudanvalmistusuuneista. |
| metsakeskus.10500029 |
10 |
Sydänmaa Jääskä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
308757.12800000 |
6950642.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500029 |
Ilmajoen kappelikunnan kymmenysluetteloon 1575 on merkitty Ahvenjärvelle uudisasukkaat Pekka Jääskeläinen ja Pekka (= Pieti) Lapveteläinen. Pekka Lapveteläisen poika maksoi kymmenysveron vielä 1603, mutta jo vuoden 1604 kymmenysluettelossa talo on jo autio. Tämän autiotalon nimenä on sitten Pietoisen autio. Pekka Jääskeläisen talo pysyi viljelyksessä ja siitä tuli Jääskä. Talo oli ennen isojakoa Alavuden kylän numero 3 ja isossajaossa siitä tuli Sydänmaan kylän numero 17.
Maanmittari Jonas Giäddan 1689 laatimassa kartassa Jääskän talon tontin luoteispuolella on
peltokappaleita, joiden keskellä on selvästi nähtävillä autiotalon tontti. Maanmittari Pehr Kiellmanin 1756–1757 laatimassa kartassa entisen tontin paikka on hyvin nähtävillä, mutta kartassa ovat esitettyinä vain (viljelyksessä olleet) tontin eteläpuoliset pellot. Peltojen (tiluskuvio 5) nimenä on Autio. Vertaamalla vuosien 1689 ja 1756–1757 karttoja nykykarttoihin autiotalon tontti osuu pellon kohdalle jo vuoden 1961 peruskartassa.
Vuonna 1911 on tallennettu perimätieto, jonka mukaan Jääskän talon ”ensimmäiset sukkaat owat palaneet talonsa kanssa”. Lisäksi peltoa tehtäessä kerrotaan löydetyn ”ihmisen luita ja palaneen huoneen raunioita ja hiiliä.”
Vuoden 2016 inventoinnissa Jääskän nykyisestä talosta noin 400 m luoteeseen havaittiin heinittyneet talon perustukset. Rakennusta on kutsuttu Jääskän autioksi. Sen perustukset on tehty kivistä L:n muotoon ja ne ovat kooltaan 12,50 × 7,5 metriä. Rakennuksenpohjasta erottuu kaksi huonetta, joista isommassa sijaitsee koillisnurkassa kiuas.
Kohteen läheisyydessä on myös moderneja rakennusten pohjia. |
| metsakeskus.10500031 |
10 |
Ollila Ollinojan penkka |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
325724.41200000 |
6927380.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.10500031 |
Paikalla kerrotaan olevan hautoja Suomen sodan (1808-09) ajoilta (Ollinen 1896:77). Alavudella on nykyisin kaksi Ollila-nimistä taloa. |
| metsakeskus.14010001 |
491 |
Luonteri Lehessaari |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
539262.00000000 |
6833521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010001 |
Lehessaari on Luonterissa oleva, asumaton ja kooltaan noin 1,6 x 0,8 km oleva saari. Mantereesta sen erottaa hyvin kapea Lehessalmi. Perimätiedon mukaan saaren pohjoisrannalla Kulhasenniemessä on 1700-ja 1800-luvuilla ollut käytössä väliaikainen hautausmaa.
Saaren pohjoisrannan keskiosassa, noin 10 m rannasta on sortunut hiekkatörmä, jonka kohdalta on tullut esille luun palasia, mutta selviä hautoja tai maastossa näkyviä painanteita ei ole havaittu. Sortuneesta hiekkatörmästä kerrotaan aikoinaan löytyneen pääkalloja ja luita. |
| metsakeskus.14010002 |
491 |
Tikaskaarteenvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
541273.09300000 |
6836642.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010002 |
Tikaskaarteenvuoren kalliomaalaus sijaitsee Luonterin Pihlajasalon lounaisosassa. Ison vuoren seinämässä on noin 10 metrin korkeudella nykyisestä vedenpinnasta vene- ja ihmiskuvioita. Maalauskuviot on tehty kalliossa olevaan vaaleaan kohtaan, jonka edustalla on pieni terassi. Paikalle on pystytetty opastaulu vuonna 1995. Kalliomaalauksesta noin 400 metriä itäkaakkoon sijaitsee Ontonlahden kivikautinen asuinpaikka (kohde 14010016).
Vuonna 2018 dokumentointiin kalliomaalausjälkiä parikymmentä metriä pohjoiseen Tikaskaarteenvuoren vanhastaan (vuodesta 1989) tunnetusta kalliomaalauksesta. Nämä sijaitsevat noin 5 metriä alemmalla tasolla kuin aiemmin tunnetut kuvat. Havaitut punavärijäljet ovat pääasiassa viivamaisia, leveydeltään noin 2 cm, pituudeltaan 5–25 cm, etupäässä pystysuoria. Ne erottuvat siten selvästi kalliomuodostuman luontaisesta (ylävasen – alaoikea) suuntautumisesta. Selvin ja laajin punaväriläikkä (koko noin 25 x 30 cm - ilmeisesti oikean kämmen painama ja muita värijäänteitä) on vaaleammalla pinnalla jyrkästi sisäänpäin kaartuvan kalliopinnan taitteessa, noin 3 metriä edustan tasanteen yläpuolella. |
| metsakeskus.14010003 |
491 |
Takuuniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537264.70800000 |
6837072.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Neitvuorentien pohjoislaidassa Takuuniemen talosta noin 1 km pohjoiseen, Pitkälahden Myllyjoenselkään laskevan Myllyjoen suun länsipuolella. Asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia, KM 24872) on tullut esille tarkastuksen yhteydessä tien luoteispuoleisesta ojasta ja kankaalta sekä alueelle suunnitellun metsäautotien kohdalta kaivauksissa. |
| metsakeskus.14010008 |
491 |
Rieskaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530267.52000000 |
6837092.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Korsijärven ja Täyskänlammen välisellä Rieskaniemellä, Täyskänlammen itärannalla. Asuinpaikka-alue sijaitsee tasaisella kankaalla, matalan törmän päällä, Täyskänlammen ja Rieskaniemen itälaitaa kulkevan polun välisellä alueella. Alueella on matalana painaumana maastossa selvästi näkyvä noin 4 metriä halkaisijaltaan oleva asuinpainanne. Asuinpaikkalöydöt (KM 28468) ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.14010009 |
491 |
Kaivannonoja A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530517.42800000 |
6835512.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Korsijärven eteläpäässä Kaivannonojan niskan länsipuolella, koilliseen viettävällä hiekkakankaalla. Asuinpaikkalöydöt (KM 28469:1-6) ovat tulleet esille hiekkakuopan reunamilta. Alue on hiekanoton pahasti rikkomaa. |
| metsakeskus.14010010 |
491 |
Kaivannonoja B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530527.42300000 |
6835372.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohossimenlammen ja Korsijärven välisen kankaan eteläosassa, pienen mäen etelään laskevalla hiekkarinteellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tieleikkauksesta, törmän reunalta. |
| metsakeskus.14010011 |
491 |
Korvenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534635.77100000 |
6835303.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Korvensalmen pohjoisrannalla olevalla Korvenniemellä, eteläkaakkoon pistävän niemen kärjessä. Korvenniemi on eteläkaakkoon pistävä hiekka- tai soraharjun kärki. Niemen kärkiosassa on kesämökki. Asuinpaikkalöydöt on poimittu kesämökin pihamaalta ja saunan ympäriltä. |
| metsakeskus.14010012 |
491 |
Myllyjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537514.60000000 |
6837212.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Luonterin Myllyjoenselän pohjoisrannalla, Myllyjoen itäpuolella, lounaaseen laskevalla hiekkakankaalla. Asuinpaikkalöydöt (KM 28472:1-4) ovat tulleet esille tien pinnalta ja leikkauksista. Löytöihin kuuluvat kvartsikaavin, kvartsi- ja kvartsiitti-iskokset. |
| metsakeskus.14010013 |
491 |
Harappala A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537214.74800000 |
6831894.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Harvionselän pohjoisrannalla, Harappalan talosta 0,5 km länsilounaaseen, loivasti kaakkoon laskevalla hiekkakankaalla. Asuinpaikkalöydöt (kvartsi-iskoksia, KM 28473:1-2) ovat tulleet esille tien pinnalta ja koekuopasta. |
| metsakeskus.14010014 |
491 |
Harappala B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537534.62100000 |
6831874.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Harvionselän pohjoisrannalla, Harappalan talosta 300 m etelälounaaseen, etelään viettävällä hiekkakankaalla. Asuinpaikkalöydöt (KM 28474:1-3) ovat tulleet esille eri korkeuksilta teiden pinnoilta ja kesämökin pihalta. Löytöihin kuuluu kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.14010015 |
491 |
Lakeistenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
534295.93200000 |
6829955.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Lakeistenrannan leirintäalueen maalla, loivasti viettävällä hietikkorinteellä jyrkemmän kivisen törmän alla. Asuinpaikkalöydöt (KM 28475:1-5) on poimittu lomakylän mökkien pihoilta ja teiltä. |
| metsakeskus.14010016 |
491 |
Ontonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
541592.96700000 |
6836382.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajasalon eteläosassa, Ontonlahdelle ja Tikaskaarteenvuorelle johtavan tien pohjoispuolella, sorakumpareen länsipäässä olevalla pienellä terassilla. Asuinpaikkalöydöt (saviastianpaloja, KM 28476) ovat tulleet esille hiekanottoa varten kuoritulta maalta. Paikka ajoittuu kampakeraamiseen aikaan saviastianpalojen (Ka II) perusteella. Lähistöllä on muitakin esihistoriallisia kohteita: asuinpaikasta 400 m länsiluoteeseen on Tikaskaarteenvuoren kalliomaalaus (kohde 14010002) ja 200 m länsilounaaseen on Ontonlahti B -niminen kvartsi-iskosten löytöpaikka. |
| metsakeskus.14010017 |
491 |
Lohjanniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528458.29700000 |
6826376.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Lohjan talosta 120 m etelään, muinaisen rantatörmän päällä. Asuinpaikkalöydöt (kvartsi-iskoksia, KM 28477) on poimittu viljelyspellolta ja tieltä. |
| metsakeskus.14010020 |
491 |
Uimala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534185.97900000 |
6828625.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Taipaleenlahden etelärannalla, lähellä muinaista rantatörmää. Asuinpaikkalöytöjä on havaittu hiekkakuopan leikkauksessa (ei ole otettu museokokoelmiin). Hiekkakuopan ympäristössä on edelleen jäljellä ehjää asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.14010021 |
491 |
Tiilisaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
534116.00400000 |
6829385.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010021 |
Kiviröykkiö sijaitsee Tiilisaaren luoteisosassa, rantakalliolla, hieman kallion korkeimmasta kohdasta lounaaseen. Röykkiön koko on 1,5 x 2,5 m. Se on matala ja sammaloitunut. Sijaintinsa ja rakenteensa puolesta röykkiö voi olla ns. lapinraunio. |
| metsakeskus.14010023 |
491 |
Myllyoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530077.64900000 |
6826486.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.14010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Myllyojan itäpuolella, etelään viettävän törmän kohdalla. Asuinpaikkalöydöt (kvartsi-iskoksia, KM 28117) on poimittu tien leikkauksesta, noin 85 m korkeuskäyrän kohdalta. |
| metsakeskus.15010001 |
560 |
Linnanmäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
449220.61100000 |
6733653.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010001 |
Linnanmäki sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla, niemen kärjessä. Kohde on ilmeisesti ollut saarena ennen 1600-luvulla tapahtunutta ensimmäistä järvenlaskua ja tunnetaan vanhoissa kartoissa myös Linnanniemen nimellä. Mäki on lehtimetsäinen.
Mäen laella on noin 40 x 40 m laaja, kivivallilla ympäröity tasoitettu kenttä, kivetty kuoppa ja käräjäkivien jäännökset. "Käräjäkivet" on tulkittu myös hajotetuiksi muurin osiksi. Mäen länsirinteellä on havaittu etuvarustuksen jäänteitä ja useampia porttivarustuksia eri osissa ympärysvallia. Pengeralueen tutkimuksen yhteydessä on löytynyt yhtenäinen noin 7 m x 20 m laaja tiilialue. Tiilten yhteydessä ei ollut jälkiä muurauksesta.
Kohdetta on tuhottu 1800-luvulla, jolloin linnan vallista tiedetään otetun rakennusainetta. Myös kansanjuhlien yhteydessä kiviä on vieritetty huvin vuoksi Pyhäjärveen. Talvella 2010/2011 tehty koneellinen metsänkaato, jolla lähes koko puusto on poistettu.
Vuoden 2012 tarkastuksessa todettiin, ettei metsänhoidollisten toimenpiteiden synnyttämiä hakkuujätteitä oltu edelleenkään siivottu kauttaaltaan pois. |
| metsakeskus.15010001 |
560 |
Linnanmäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
449220.61100000 |
6733653.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010001 |
Linnanmäki sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla, niemen kärjessä. Kohde on ilmeisesti ollut saarena ennen 1600-luvulla tapahtunutta ensimmäistä järvenlaskua ja tunnetaan vanhoissa kartoissa myös Linnanniemen nimellä. Mäki on lehtimetsäinen.
Mäen laella on noin 40 x 40 m laaja, kivivallilla ympäröity tasoitettu kenttä, kivetty kuoppa ja käräjäkivien jäännökset. "Käräjäkivet" on tulkittu myös hajotetuiksi muurin osiksi. Mäen länsirinteellä on havaittu etuvarustuksen jäänteitä ja useampia porttivarustuksia eri osissa ympärysvallia. Pengeralueen tutkimuksen yhteydessä on löytynyt yhtenäinen noin 7 m x 20 m laaja tiilialue. Tiilten yhteydessä ei ollut jälkiä muurauksesta.
Kohdetta on tuhottu 1800-luvulla, jolloin linnan vallista tiedetään otetun rakennusainetta. Myös kansanjuhlien yhteydessä kiviä on vieritetty huvin vuoksi Pyhäjärveen. Talvella 2010/2011 tehty koneellinen metsänkaato, jolla lähes koko puusto on poistettu.
Vuoden 2012 tarkastuksessa todettiin, ettei metsänhoidollisten toimenpiteiden synnyttämiä hakkuujätteitä oltu edelleenkään siivottu kauttaaltaan pois. |
| metsakeskus.15010002 |
560 |
Nuppilinna 1 |
10001 |
12011 |
13106 |
11002 |
27000 |
449050.67200000 |
6734493.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010002 |
Metsäinen mäki, jonka laki on mahdollisesti tasoitettu, sijaitsee Kinttulan kartanoa vastapäätä sijaitsevalla niemellä, Pyhäjärveä ja Säyhteenjärveä yhdistävän vesitien suussa. Ei ole havaittu kivivallia, mutta perimätiedon mukaan paikkaa olisi käytetty linnoituksena. |
| metsakeskus.15010003 |
560 |
Päivölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449130.63700000 |
6736362.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuorenmäellä, Säyhteenjärven ja Villikkalanjärven välissä olevalla kannaksella. Asuinpaikkalöytöjä on saatu talteen koulun lounaispuoliselta alueelta, urheilukentän eteläpuolelta, tontin korkeimmalta kohdalta, lounaaseen viettävältä rinteeltä.
Vuoden 2003 tarkastusraportin ja vuoden 2024 maastotarkastuksen perusteella asuinpaikka on suurimmilta osin jäänyt rakennusten alle ja todennäköisesti ainakin osittain tuhoutunut maankäytössä. |
| metsakeskus.15010005 |
560 |
Töyry |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450650.02500000 |
6735023.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010005 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven ja Säyhteenjärven välisellä kannaksella, viljelysmaalla, loivasti itään viettävällä rinteellä. |
| metsakeskus.15010006 |
560 |
Hovi |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
451609.64500000 |
6734623.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010006 |
Kohde sijaitsee Elimäelle vievän maantien eteläpuolella. Hovin päärakennuksen eteläpuolella Sikomäellä on n. 70 m pitkä kiviaitamainen rakenne. Paikalla ollut kaksi kivirauniota? |
| metsakeskus.15010007 |
560 |
Nuppilinna 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
448970.70700000 |
6734213.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010007 |
Kohde sijaitsee niemen kärjessä, Nuppilinnan mäen päältä n. 300 m etelälounaaseen. Nurmettuneella laitumella on mahdollinen historiallisen ajan talonpohja (kivetty kuoppa, halk. 4 m, syv. 1,2 m) ja ilmeisesti siihen liittyvä toinen, pienempi kuoppa (halk. 1,5 m, syv. 0,5 m). |
| metsakeskus.15010008 |
560 |
Huilinmäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
455588.01300000 |
6741550.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010008 |
Huilinmäki sijaitsee Artjärven kunnan koillisreunalla, aivan Iitin rajalla. Avokalliolla on jääkauden aikaisia rantavalleja, joissa on kaksi ladottua kivikehää ("rakkakuoppia" tai "kehäröykkiöitä"). |
| metsakeskus.15010009 |
560 |
Lamminranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452909.11200000 |
6735782.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010009 |
Kohde sijaitsee kuivuneen Lamminjärven koillisrannalla, laajojen kalliomäkien länsipuolella, järven ja kalliomäkien välisellä pellolla. Savisen pellon ylärinteellä sijaitsevalta hiekkalinssiltä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsia) ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.15010010 |
560 |
Pekola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
449350.55400000 |
6734653.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010010 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla, kirkon ja maantien välisellä pellolla. Saviastianpalat, kvartsi-iskokset ja palanut luu saatiin talteen pellon alarinteeltä hiekkalinssiseltä savipellolta ison kiven ympäriltä.
Kohde tarkastettiin pintapuoleisesti ohikulkumatkalla vuonna 2024. Kohteelle on määritelty aluerajaus topografian ja Koiviston (1999) inventointiraportin perusteella. Kohde on säilynyt ennallaan. |
| metsakeskus.15010011 |
560 |
Tortola 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
452969.06300000 |
6741210.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010011 |
Kuppikivi ja seitsemän kiviröykkiötä sijaitsevat Artjärven kunnan koillisosassa Hietanan kylässä, Torttolan tilan hevoshaassa. Kuppikivi sijaitsee mäen päällä olevasta ladosta 15 m itäkoilliseen. Kuppikivestä itään ja kaakkoon sijaitsi seitsemän matalaa kiviröykkiötä, joiden halkaisija on 3 - 6 m maanpinnalle erottuvan korkeuden ollessa 40 - 60 cm. Kahdesta kohteeseen kaivetusta koekuopasta ei tullut löytöjä. Paikalla oli myös historialliselta ajalta kiviaitoja ja talonpohjia. |
| metsakeskus.15010011 |
560 |
Tortola 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
452969.06300000 |
6741210.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010011 |
Kuppikivi ja seitsemän kiviröykkiötä sijaitsevat Artjärven kunnan koillisosassa Hietanan kylässä, Torttolan tilan hevoshaassa. Kuppikivi sijaitsee mäen päällä olevasta ladosta 15 m itäkoilliseen. Kuppikivestä itään ja kaakkoon sijaitsi seitsemän matalaa kiviröykkiötä, joiden halkaisija on 3 - 6 m maanpinnalle erottuvan korkeuden ollessa 40 - 60 cm. Kahdesta kohteeseen kaivetusta koekuopasta ei tullut löytöjä. Paikalla oli myös historialliselta ajalta kiviaitoja ja talonpohjia. |
| metsakeskus.15010012 |
560 |
Tortola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452969.06400000 |
6741090.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010012 |
Kohde sijaitsee Artjärven kunnan koillisosassa Hietanan kylässä, Tortolanmäen etelälaidalla. Piisäle ja kvartsi-iskokset ovat löytyneet koilliseen viettävältä sorarinteeltä n. 150 m etelään Kohteesta 11, Tortolanmäki 1. |
| metsakeskus.15010013 |
560 |
Rapastenmäki |
10002 |
12011 |
13102 |
11002 |
27000 |
452459.27700000 |
6740550.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010013 |
Kohde sijaitsee Artjärven kunnan koillisosassa Hietanan kylässä Kausalaan johtavan tien länsipuolella. Rapaistenmäen etelärinteellä on 141 m pitkä länsi-itä -suuntainen kivivalli joka alkaa pystysuoran jyrkänteen seinämästä. Valli on koottu kalliopohjalle noin 0,5 - 1 m kokoisista järkäleistä. |
| metsakeskus.15010014 |
560 |
Kilosela |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27000 |
446031.89400000 |
6733743.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010014 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla, Myrskyläntien eteläpuolella pellon ja järven välisellä rantaniityllä. Kohteessa on kolme kiviröykkiötä ja mahdollisia historiallisen ajan talonpohjia. Osittain maansekaisen röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeus 70 cm. Toisen röykkiön halkaisija on 3 m ja korkeus 50 cm, kolmannen halkaisija on 1,5 m ja korkeus 40 cm. Kaikki röykkiöt ovat huolellisesti ladottuja, muodoltaan pyöreitä ja osittain maansekaisia.
Röykkiöiltä itäkoilliseen ja pohjoisluoteeseen sijaitsee osittain kivettyjä kuoppia, ilmeisesti historiallisen ajan talonpohjia. |
| metsakeskus.15010014 |
560 |
Kilosela |
10002 |
12016 |
13182 |
11010 |
27000 |
446031.89400000 |
6733743.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010014 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla, Myrskyläntien eteläpuolella pellon ja järven välisellä rantaniityllä. Kohteessa on kolme kiviröykkiötä ja mahdollisia historiallisen ajan talonpohjia. Osittain maansekaisen röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeus 70 cm. Toisen röykkiön halkaisija on 3 m ja korkeus 50 cm, kolmannen halkaisija on 1,5 m ja korkeus 40 cm. Kaikki röykkiöt ovat huolellisesti ladottuja, muodoltaan pyöreitä ja osittain maansekaisia.
Röykkiöiltä itäkoilliseen ja pohjoisluoteeseen sijaitsee osittain kivettyjä kuoppia, ilmeisesti historiallisen ajan talonpohjia. |
| metsakeskus.15010015 |
560 |
Rasinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
445871.93100000 |
6738391.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010015 |
Kohde sijaitsee Villikkalanjärven luoteisrannalla, Sammalkoskelta etelään sijaitsevan Rasinmäen huipulla. Röykkiön halkaisija on n. 3-4 m ja korkeus 70 cm. Röykkiön keskellä on halkaisijaltaan n. 70 cm oleva silmäkivi. Röykkiö erottuu selkeästi kohoavana kiveyksenä ympäröivästä maastosta. |
| metsakeskus.15010016 |
560 |
Hiidenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
446991.51300000 |
6731734.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010016 |
Hiidenkallion laella kulkee tie rannapuoleiselle mökkiasutukselle. Paikalla on suuria siirtolohkareita. Hiidenk.allion uloimmalta niemeltä, jyrkänteiden yläpuolella sijaitsee röykkiö, jonka halkaisija on 10 m ja korkeus 1 - 1,3 m. Erityisesti röykkiön länsipuolella on havaittavissa selkeä, suuremmista kivistä ladottu reunakehä. Rakennuskivien halkaisija on keskimäärin 40 cm. Röykkiö on muodoltaan säännöllisen puöreä ja kauniin kuperalakinen. Se on koottu jäkäläiselle kalliopohjalle.
Loivasti luoteeseen laskeutuvan kalliorinteen reunalta, jyrkänteen päältä on huikea näköala yli Pyhäjärven kohti Hiitelän kylää. Röykkiö on todennäköisesti pronssikautinen. Sen sijainti kalliopohjalla, komealla paikalla Pyhäjärven rannalla viittaavat tähän ajanjaksoon |
| metsakeskus.15010017 |
560 |
Lusinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
449570.47900000 |
6731314.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010017 |
Röykkiö sijaitsee Artjärven eteläosassa Lapinjärven kunnan rajalla Porlammille johtavan tien itäpuolella metsäisessä notkelmassa. Röykkiön halkaisija on 15 m, korkeus 2 m. Röykkiö on pyöreä, sen pinta on sammaloitunut ja sen keskusta on hieman sisäänpäin painunut.
Kohteelle on lisätty rajaus vuoden 2024 maastotarkastuksen perusteella. |
| metsakeskus.15010018 |
560 |
Lapinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
443552.90200000 |
6732054.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010018 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla, Hiittelän kylässä Lapinniemi -nimisellä mäellä metsäisellä loivasti koilliseen viettävällä rinteellä. Pyyntikuoppien halkaisijat ovat keskimäärin 3 - 4 m ja syvyydeltään ne ovat 60 cm, loivareunaisia kuoppia. |
| metsakeskus.15010019 |
560 |
Myllykoski |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
453408.89700000 |
6739611.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15010019 |
Kohde sijaitsee Artjärven koillisosassa sijaitsevan Pitkäkylän alueella, Lanskinjokeen laskevan Korpistonojan varrella. Sileän jokirantakallion pinnassa on kymmenkunta 4-5 cm:n kokoista ja 1,5-3 cm:n syvyistä pyöreää kuoppaa. Yksi kuopista on nelikulmainen, 4 x 5 cm:n kokoinen ja yli 10 cm syvä. |
| metsakeskus.15500001 |
560 |
3. kirkon paikka |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
449800.37400000 |
6734928.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15500001 |
Kohde sijaitsee Artjärven vanhan hautausmaan vieressä, nykyisestä kirkosta noin 200 m koilliseen. Paikallisten kotiseutuharrastajien, erityisesti edesmenneen rovasti Raatsin oletuksena on ollut, että vuonna 1739 rakennettu Artjärven 3. kirkko olisi sijainnut tällä paikalla. Oletus perustuu mm. kirkonkokouksen pöytäkirjoihin vuodelta 1840, joissa todetaan, että uusi kirkko on rakennettu 160 kyynärän (n. 100 m) päähän vanhasta kirkosta. Kuninkaan kartaston ja muiden mittausten perusteella 1800-luvun alkupuolella purettu kirkko on sijainnut nykyisen hautausmaan parkkipaikan kohdalla. Nykyään paikalla sijaitsee tasoitettu, sepelillä peitetty kenttä. Parkkipaikan länsipuolella, tien toisella puolella on näkyvissä suorakulmainen, massiivinen talonperustus, jonka alla on harmaakivinen holvattu kellari, ja sen vieressä pienempi nelikulmainen perustus. Tien vieressä on kaksi kivistä portinpylvästä, joita on arveltu kirkon portin jäännöksiksi. Perustuksissa ja portinpylväissä on näkyvissä kiviporan jälkiä, joten ne tuskin ovat kovin vanhoja, vaan kyseessä lienee tavallisen pihapiirin tai esim. pappilan jäännökset. Paikalle on merkitty rakennuksia Senaatin karttaan 1800-luvun lopulta. |
| metsakeskus.15500004 |
560 |
Vuoristo |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
454308.57700000 |
6729755.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.15500004 |
Hakkauksia kivessä Artjärven ja Lapinjärven rajalla, rajapyykin vieressä.
1787 GSI PAB ja CL muistuttava merkki, jossa alasakara osoittaa rajan suuntaa itään. |
| metsakeskus.16010001 |
16 |
Kuoppamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
409078.53700000 |
6781651.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010001 |
Kivi sijaitsee Maunulan talosta luoteeseen olevan Kuoppamäen laella. Kivi on kooltaan 3 x 2 x 1 m. Sen yläpinnassa on kolme kuppia, joiden halkaisijat ovat 10, 12 ja 20 cm. Kiveä on kutsuttu Noitakiveksi. |
| metsakeskus.16010002 |
16 |
Linnomäki |
10001 |
12011 |
13106 |
11033 |
27000 |
414057.53300000 |
6780774.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010002 |
Linnomäki on pohjois-eteläsuuntainen soramäki, jolla on tasainen laki ja jyrkät rinteet. Kyseessää saattaa olla muinaisjäännös. |
| metsakeskus.16010002 |
16 |
Linnomäki |
10001 |
12011 |
13106 |
11010 |
27000 |
414057.53300000 |
6780774.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010002 |
Linnomäki on pohjois-eteläsuuntainen soramäki, jolla on tasainen laki ja jyrkät rinteet. Kyseessää saattaa olla muinaisjäännös. |
| metsakeskus.16010003 |
16 |
Linnovuori |
10001 |
12011 |
13106 |
11002 |
27000 |
418934.55200000 |
6785509.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010003 |
Linnovuori on pohjoiseteläsuuntainen metsäinen soramäki, jossa on jyrkät rinteet ja tasainen laki. Vuorella ei ole valleja tai muita rakenteita näkyvissä, topografiansa puolesta se olisi sopiva linnavuoreksi, mutta inventoinneissa ja tarkastuksessa ei ole havaittu mitään sellaiseen viittaavaa. Muinaisjäännöksen varmistuminen vaatii koekaivauksia. |
| metsakeskus.16010004 |
16 |
Kuoreniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
416739.15500000 |
6792304.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010004 |
Kohde sijaitsee Vähä-Äiniön kylässä Vähä-Äiniön lahteen pistävässä Kuoreniemessä. Kolme pientä röykkiötä sijaitsevat niemen venepaikoille johtavan tien haarassa, lähes harjanteen korkeammalla kohdalla. Paikka on metsäinen, mäntyä kasvava harjuniemi.
Röykkiöt ovat pieniä ja sammaleen peitossa. Röykkiöitten läpimitta on keskimäärin 2 m. Röykkiöitten muoto on pyöreähkö ja kekomainen. Mahdollisia hautoja. |
| metsakeskus.16010005 |
16 |
Ojaintien pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417017.29400000 |
6792763.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010005 |
Kohde sijaitsee Päijänteeseen työntyvän Vähä-Äiniön niemen länsipuolella olevan Yttälän talon mailla, Kuoreniemeen johtavan tien ja Lehtorannan talon ohi kulkevan tien välissä pelolla. Kohde sijaitsee pellon korkeimmalla kohdalla, esihistoriallisen lahden pohjukassa.
Vuoden 1971 inventoinnissa Ojaintien pellosta löytyi viisi kvartsi-iskosta (KM 19276) ja kohteen toteamisen jälkeen sokerijuurikaspeltoa hoidettaessa kivitaltta (KM 22450). |
| metsakeskus.16010006 |
16 |
Äpätti |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
416927.32200000 |
6793225.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010006 |
Kohde sijaitsee Yttälän tilan eteläpuolella, noin 300 m Päijänteen Vähän-Äiniönlahdesta koilliseen olevalla harjulla. Kalmisto on harjun yli kulkevan traktoritien ja laitumelle johtavan polun välissä, harjun länteenpäin viettävällä rinteellä. Paikalla kasvaa heinikkoa ja muutamia matalia pensaita. Huurteen vuoden 1971 inventointiraportissa mainittua kohteen reunalla oleva hiekkakuoppa ei enää erotu. Kohde sijaitsee osittain hiekkaharjun päällä ja osittain sen länsirinteellä. Maanpinnalla ei ole näkyvissä rakenteita.
Vuoden 1971 inventoinnissa paikalta on löydetty keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea. |
| metsakeskus.16010008 |
16 |
Kartanonlahti |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
425355.97700000 |
6784605.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010008 |
Kohde sijaitsee Salonsaaren lounaisosassa, kallioisella ja kivikkoisella rinteellä, noin 100 m Ala-Pietilän talosta kaakkoon. Rinteeseen on istutettu mäntyjä. Alueella on maanalainen polttokenttäkalmisto, jonka laajuutta ei tunneta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa tehdyt havainnot saattavat viitata siihen, että kalmiston alue jatkuu idässä löydettyjen pronssinkappaleiden ja rapautuneiden kivien levinnän mukaisesti. Havaintojen tarkempi selvittäminen sekä tarkempi aluerajaus edellyttävät perusteellisempia arkeologisia tutkimuksia kuin mitä tarkastuksessa on mahdollista suorittaa. On syytä huomata, ettei kalmistoa ole koskaan tarkemmin tutkittu tai rajattu.
Jos alueelle tulevaisuudessa suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa, voimakkaampaa maankäyttöä, on kohteen rajaus syytä määritellä nykyistä huomattavasti perusteellisemmin. |
| metsakeskus.16010009 |
16 |
Ala-Pietilä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
424906.15500000 |
6784888.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010009 |
Kohde sijaitsee Salon saaressa, Kylänpohja-nimisen niemen pohjoispuolella. Matkaa rantaan on noin 200 metriä. Kohde on kallioinen mäenkumpare peltojen keskellä. Mäen yli kulkee tie. Vuoden 1971 inventoinnissa paikalla todettiin olevan maanalainen polttokalmisto. Mäelle on 1990-luvulla rakennettu suuri omakotitalo, jolloin mäen itä-kaakkoissivulla tehtiin laaja maaleikkaus. Talon saostuskaivoa kaivettaessa löytyi miekka ja keihäänkärki (KM 30870).
Mäen etelälaidalla on lisäksi useita röykkiöitä. Osa niistä on kasattu silmäkiven ympärille, yhdessä on selvä kehä. Osa röykkiöistä on myös maansekaisia.
Tarkastuksessa 2020 havaittiin kalmiston jatkuvan tien eteläpuolelle sijaitsevaan metsäsaarekkeeseen. Koekuopista paljastui tiivistä kiveystä, nokista maa-ainesta, rautakautista keramiikkaa, kuonaa ja sulanutta pronssia. Metsikössä on myös uudempia pellolta kerätyiskivistä tehtyjä kiviröykkiöitä, Koko metsikkö on potentiaalista muinaisjäännösaluetta. |
| metsakeskus.16010010 |
16 |
Valkeistenkärki |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
422274.00000000 |
6786655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010010 |
Päijänteen Asikkalanselän Salon saaressa, sen läntisimmässä kärjessä rantakalliolla on kolme röykkiötä, joista kaksi löydetty vuonna 1971 ja kolmas 2000.
a) Lapinraunion tyyppinen röykkiö sijaitsee kalliolla niemen kärjessä, muutama metri veden pinnan yläpuolella. Röykkiön koko on vuoden 1971 raportin mukaan noin 10 x 8 m. Röykkiön keskellä on pienehkö pystykivi. Röykkiön itäpuolella sijaitsee huvila ja pohjoispuolella merimerkki, joiden rakentamisessa on hyödynnetty röykkiötä ottamalla siitä kiviä.
b) Edellisestä noin 140 m koilliseen, niemen luoteisrannalla olevan kallion laella (p = 678962, i = 342249, z = 90) on pyöreähkö, läpimitaltaan noin 8 m kokoinen röykkiö, jota on pengottu. Ympäristö on luonnontilaista. Lounaispuolella on huvilatontti, jonka raja on muutaman metrin päässä röykkiön reunasta lounaassa. Tontilla on suuri huvilarakennus, jonka lähin kulma on noin 25 m röykkiöstä kaakkoon, ja pienempi vanha rakennus noin 50 m päässä lounaassa kallion alla.
c) Kolmas röykkiö sijaitsee niemen etelärannalla, niemen kärjessä olevasta röykkiöstä noin 120 m kaakkoon, pienellä kalliokumpareella. Röykkiön läpimitta on 4 - 5 m ja korkeus noin 0,3 m. Osaksi se on sammalen peittämä. Röykkiön keskellä kasvaa mänty. Paikka on piha-aluetta. Aivan röykkiön vieressä luoteispuolella on suuri 2000-luvulla rakennettu huvilarakennus ja noin 10 m päässä koillisessa pienempi vanha kesämökki. |
| metsakeskus.16010011 |
16 |
Kotaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
428980.48200000 |
6791336.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010011 |
Kohde sijaitsee Kotaniemen kylässä, Pyhäjärven pohjoisrannalla, Niittuniemi-nimisen niemen pohjoisosassa, maantien molemmin puolin, hiekkaisella mäellä. Alueelta on löydetty 1971 keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia (KM 19277). Kohteen länsipuolella sijaitsevasta pellosta löytyi kvartsiydin (KM 34542). |
| metsakeskus.16010012 |
16 |
Ali-Marttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426330.00000000 |
6793590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010012 |
Kohde sijaitsee Asikkalan Särkijärven kylässä, noin 140 metriä Särkijärven etelärannasta itään. Kohteen läpi kulkee Kalkkisista Lauttaniemeen johtava maantie. Itse kohde sijaitsee harjun lounaispäässä. Vuonna 1971 tehdyssä inventoinnissa paikalta löydettiin 7 kpl kvartsi-iskoksia itäreunaa sivuavan tien kaakkoispuolella olevan harjun päästä. Vuonna 2004 Löytyi pintapoiminnassa kohteen luoteispuolisen pellon reunasta kvartsi-iskos, joten kohde voi ulottua myös tien luoteispuolelle. Laajuutta ei ole tarkemmin selvitetty. |
| metsakeskus.16010013 |
16 |
Hurtta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426759.36900000 |
6794303.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010013 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella, länteen viettävällä peltorinteellä. Kohteesta on löytynyt 1800-luvun lopulla tasataltta ja taltan teräkatkelma (KM 3213:1 ja 2) ojankaivuun yhteydessä. Vuoden 1971 inventoinnissa löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Kohteen koillispuolella on Lavaharju-niminen harju, jossa on useita hiekanottoalueita. |
| metsakeskus.16010014 |
16 |
Kailanniitynkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
426939.28500000 |
6795448.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010014 |
Röykkiö on lähes täysin tuhoutunut metsänhakkuun ja laikutuksen seurauksena. |
| metsakeskus.16010014 |
16 |
Kailanniitynkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
426939.28500000 |
6795448.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010014 |
Röykkiö on lähes täysin tuhoutunut metsänhakkuun ja laikutuksen seurauksena. |
| metsakeskus.16010015 |
16 |
Kotasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
425490.00000000 |
6795655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010015 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella pellolla ja hiekkakuoppa-alueella Kalkkistenkosken alla olevassa Peltosaaressa. Kohde löytyi hiekanotossa vuonna 1962. Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 1962 ja 1963. Löydöt ovat saviastian paloja, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, kvartsiesineitä, palanutta luuta, kuonaa ja piitä. |
| metsakeskus.16010015 |
16 |
Kotasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
425490.00000000 |
6795655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010015 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella pellolla ja hiekkakuoppa-alueella Kalkkistenkosken alla olevassa Peltosaaressa. Kohde löytyi hiekanotossa vuonna 1962. Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 1962 ja 1963. Löydöt ovat saviastian paloja, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, kvartsiesineitä, palanutta luuta, kuonaa ja piitä. |
| metsakeskus.16010015 |
16 |
Kotasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
425490.00000000 |
6795655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010015 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella pellolla ja hiekkakuoppa-alueella Kalkkistenkosken alla olevassa Peltosaaressa. Kohde löytyi hiekanotossa vuonna 1962. Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 1962 ja 1963. Löydöt ovat saviastian paloja, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, kvartsiesineitä, palanutta luuta, kuonaa ja piitä. |
| metsakeskus.16010016 |
16 |
Murto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424796.14000000 |
6797144.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010016 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla, noin 240 metrin päässä Murronlahdesta. Asuinpaikka sijaitsee pellon korkeimmalla kohdalla, josta on vuonna 1971 löydetty kuusi kvartsi-iskosta.
Vuoden 2012 inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja. Peltoalue oli muokattun ja havainto-olosuhteet hyvät. Peltomaassa oli paljon luontaista kvartsia, ei iskoksia. Rajausta ei voitu tehdä havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.16010017 |
16 |
Torniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436627.43300000 |
6786939.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010017 |
Kohde sijaitsee lähellä Päijänteeseen työntyvän Torniemen kärkeä, umpeen kasvavalla pellolla.
Vuoden 2012 inventoinnissa ei uusia havaintoja. Alue vanhaa peltoa jossa kasvaa metsää. Paikan rajaus tehty topografian mukaan. |
| metsakeskus.16010018 |
16 |
Ylä-Hokkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435615.81200000 |
6792281.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010018 |
Kohde sijaitsee hiekkarinteessä molemmin puolin Kymijoenrantaan vievää tietä. Alueella on ollut 1970-luvulla pelto, josta on löydetty litteä liuskekiviesine ja yksi kvartsi-iskos. Noin 30 cm kyntökerroksen alla havaittiin hiiltä ja värjäytynyttä maata.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikan todettiin olevan ennallaan metsittynenä peltona. Uusia havaintoja ei tehty. Kohde rajattiin vanhojen tietojen perusteella. |
| metsakeskus.16010019 |
16 |
Syttänne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
421916.00000000 |
6797577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010019 |
Kohde sijaitsee Pulkkilanharjun leveimmän kohdan pohjoisosassa, kahden puolen Asikkala-Sysmä maantietä. Vuonna 1971 tienleikkauksesta on löydetty kuonaa, piitä, kvartsi-iskoksia ja -esineitä, palanutta luuta, mahdollisesti valinmuottien kappaleita ja palanutta savea.
Vuoden 2006 koekaivauksissa havaittiin muinaisjäännöksen ulottuvan aivan ojan läheisyyteen, jolloin asuinpaikan säilynyt länsireuna osuu tulevan kevyenliikenteenväylän suoja-alueen sisäpuolelle, mutta ei itse väylälle. Idässä se jatkuu tien ulkopuolelle jäävälle terassitasanteelle. Kaivausalueilta paljastui selkeät likamaa-alueet ja niistä saatiin talteen asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja -ytimiä sekä hieman palanutta luuta. |
| metsakeskus.16010019 |
16 |
Syttänne |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
421916.00000000 |
6797577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010019 |
Kohde sijaitsee Pulkkilanharjun leveimmän kohdan pohjoisosassa, kahden puolen Asikkala-Sysmä maantietä. Vuonna 1971 tienleikkauksesta on löydetty kuonaa, piitä, kvartsi-iskoksia ja -esineitä, palanutta luuta, mahdollisesti valinmuottien kappaleita ja palanutta savea.
Vuoden 2006 koekaivauksissa havaittiin muinaisjäännöksen ulottuvan aivan ojan läheisyyteen, jolloin asuinpaikan säilynyt länsireuna osuu tulevan kevyenliikenteenväylän suoja-alueen sisäpuolelle, mutta ei itse väylälle. Idässä se jatkuu tien ulkopuolelle jäävälle terassitasanteelle. Kaivausalueilta paljastui selkeät likamaa-alueet ja niistä saatiin talteen asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja -ytimiä sekä hieman palanutta luuta. |
| metsakeskus.16010020 |
16 |
Sillanpää |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
427878.89300000 |
6798337.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010020 |
Riihilahden pohjukasta 450 m luoteeseen, kalliopohjalla sijaitsee maan ja kiviensekainen kumpu (B), jonka halkaisija on noin 8 metriä ja korkeus 1,5 metriä. Röykkiön laidassa on iso vanha kuoppa. Vasta vuoden 2014 tarkastuksessa ilmeni, että kohteessa on kaksi röykkiötä (A ja B).
Röykkiö B sijaitsee noin reilun kymmenen metrin päässä (näkyvistä reunoista) röykkiöstä A (alakohde) itään. Röykkiö B on hajonnut koillislaidaltaan, ilmeisesti metsätöiden yhteydessä. Röykkiön B näkyvät mitat ovat noin 4,5 m x 3 m, korkeuden ollessa alle metri. Osa röykkiön B yläosan kivistä vaikutti irtonaisilta.
Vuonna 1971 röykkiö B ajoitettiin rautakautiseksi, mikä voi hyvinkin pitää paikkansa. On mahdollista, että Riihilahden rannoilla on ollut rautakaudella asutusta. Lähialueen rautakauden aktiviteeteista kertoo löytöpaikasta noin kaksi kilometriä kaakkoon sijaitseva moniperioidinen asuinpaikka, Iisakkila. Peltoröykkiöiksi maasto on kovin louhikkoista ja kalloista ja kaskiraunioksi, varsinkin röykkiö A, on varsin suuri. Röykkiöiden tarkemman ajoituksen ja laajuuden selvittäminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.16010021 |
16 |
Iisakkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
429210.00000000 |
6796247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijoen itärannalla, länteen viettävällä rinteellä, Kalkkisten lossilta kylän keskustaan vievän tien länsi-lounaispuolisella pellolla. Iisakkilan pellosta löytynyt 1920-luvulla poikkiteräinen kivikirves, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Asuinpaikkalöydöt on kerätty pellon pinnalta tielinjan tarkastuksessa 1998.
Oikaistavan tielinjan alle jäävä osa on tutkittu 1999 koekaivauksissa, joissa peltoalueelta löytyi myös rautakautisia asuinpaikkalöytöjä. Kymijokeen paikalta on parisataa metriä. Paikalla on ollut myös historiallisen ajan kylätontti, josta on varhaisin maininta vuodelta 1445 ja vanhin maakirjamerkintä vuodelta 1539. Kylätontti on sijainnut Kuninkaan kartaston perusteella tien molemmin puolin ja osa siitä on saattanut säilyä nykyisillä peltoalueilla. Kylän tilaluku 1560-luvulla on ollut mahdollisesti 1.
Vuoden 2012 inventoinnissa alueen todettiin olevan ennallaan. Vuonna 2014 löytyi metallinilmaisimella esineitä noin 130 metriä koilliseen aiemmin tunnetusta rajauksesta.
Vuonna 2015 muinaisjäännösalueen rajalla tehtiin sähkömaakaapeliojaa kaivettaessa arkeologista valvontaa. Ojan kokonaismatka muinaisjäännösalueella oli noin 220 metriä, ja ojassa havaittiin neljä likamaa-aluetta. Niitä ei kyetty ajoittamaan eikä niiden merkitystä tarkemmin määrittelemään. Ojasta ei tullut löytöjä. |
| metsakeskus.16010021 |
16 |
Iisakkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
429210.00000000 |
6796247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijoen itärannalla, länteen viettävällä rinteellä, Kalkkisten lossilta kylän keskustaan vievän tien länsi-lounaispuolisella pellolla. Iisakkilan pellosta löytynyt 1920-luvulla poikkiteräinen kivikirves, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Asuinpaikkalöydöt on kerätty pellon pinnalta tielinjan tarkastuksessa 1998.
Oikaistavan tielinjan alle jäävä osa on tutkittu 1999 koekaivauksissa, joissa peltoalueelta löytyi myös rautakautisia asuinpaikkalöytöjä. Kymijokeen paikalta on parisataa metriä. Paikalla on ollut myös historiallisen ajan kylätontti, josta on varhaisin maininta vuodelta 1445 ja vanhin maakirjamerkintä vuodelta 1539. Kylätontti on sijainnut Kuninkaan kartaston perusteella tien molemmin puolin ja osa siitä on saattanut säilyä nykyisillä peltoalueilla. Kylän tilaluku 1560-luvulla on ollut mahdollisesti 1.
Vuoden 2012 inventoinnissa alueen todettiin olevan ennallaan. Vuonna 2014 löytyi metallinilmaisimella esineitä noin 130 metriä koilliseen aiemmin tunnetusta rajauksesta.
Vuonna 2015 muinaisjäännösalueen rajalla tehtiin sähkömaakaapeliojaa kaivettaessa arkeologista valvontaa. Ojan kokonaismatka muinaisjäännösalueella oli noin 220 metriä, ja ojassa havaittiin neljä likamaa-aluetta. Niitä ei kyetty ajoittamaan eikä niiden merkitystä tarkemmin määrittelemään. Ojasta ei tullut löytöjä. |
| metsakeskus.16010023 |
16 |
Lempaanpohja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
425593.84200000 |
6792937.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010023 |
Kohde sijaitsee Päijänteen Asikkalanselän koillisrannalla, Lauttaniemen Lempaanharjun länsipuolella, Lempaanpohjanlahden pohjoisrannalla. Paikka on loivasti lounaaseen kohti rantaa laskevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta; rantaan on n. 150 m ja Revetniemeen vievästä tiestä 25 m etelään. Maastosto on alueella ehjää. Kohteessa on yksi selvästi erottuva ja toinen epäselvempi asumuspainanne. Selvä painanne on pyöreähkö, mutta pohja näyttää suorakulmaiselta. Sen läpimitta on noin 10 m reunavallilta toiselle, syvyys n. 0,5 m. Valli on n. 2 m leveä ja 0,2-0,3 m korkea. Vallille tehdystä koekuopasta löytyi kampakeramiikkaa ja palanutta luuta sekä värjääntynyt kulttuurikerros pintaturpeen alta. Tästä painanteesta n. 30 m eteläkaakkoon ja alemmalla rinteellä on matalampi ja epäselvempi painanna, jonka halkaisija on n. 7 m, syvyys n. 0,2-0,3 m. Tähän painanteeseen ei ole tehty koekuoppia.
Painanteen 1 ja Lempaanpohjan rantaan vievän tien välissä on kaksi noin 2 m läpimittaista suppilomaista kuoppaa; ne voivat liittyä asuinpaikkaan tai olla pyyntikuoppia. Tien toisella puolella on ilmeisesti historialliseen aikaan ajoittuvia kuopanteita. |
| metsakeskus.16010024 |
16 |
Kaivannonpohja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
423460.66600000 |
6800246.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kaivannonpohjanlahden luoteisrannalla, Pulkkilanharjun pohjoispäässä, sen itärinteellä. Asuinpaikan kohdalla metsää on hakattu. Maantie kulkee asuinpaikan läpi korkeuskäyrien suuntaisena. Rantaan on matkaa noin 30 m.
Paikalla on pyöreä asumuspainanne tiepenkereen itäpuolelle työntyvässä niemekkeessä. Siitä on noin kolmas- tai neljäsosa jäänyt tiepenkereen alle. Painanteen halkaisija on noin 9 m ja syvyys 0,7-0,8 m, ja sen pohjalla on irrallisia, ilmeisesti tiepenkereestä vierineitä kiviä. Painanteen ulkopuolelle ja pohjalle tehdyistä koekuopista löytyi likamaata ja kvartsia. Osittain painanteen eteläreunan päälle on pystytetty opastinkyltti.
Painanteesta noin 15 m etelään ajouralta löytyi kvartsikaavin ja iskoksia noin 20 m matkalta. Asumuspainanteesta noin 100 m länsilounaaseen tien yläpuolella on rinteessä muutama epämääräinen painanne, joista osa lienee suppakuoppia tai rantamuodostumia, osa voi olla asumuspainanteita. Muutama paikalle tehty koekuoppa ei sisältänyt löytöjä.
Vuoden 2006 inventoinnissa asuinpaikan ei todettu jatkuvan maantien länsipuolelle, jonne uutta kevyenliikenteenväylää ollaan rakentamasta. Sen sijaan hieman tielinjan yläpuolella sijaitsevan mäen päältä löydettiin useita kvartsi-iskoksia ja -ytimiä.
|
| metsakeskus.16010025 |
16 |
Lepokallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
424360.35300000 |
6788421.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16010025 |
Päijänteen Asikkalanselän keskellä olevan Salonsaaren pohjoiskärjessä, avokalliolla noin 70 m nykyrannasta ja yli 10 m Päijänteen pintaa korkeammalla on röykkiö kalliopohjalla. Sen läpimitta on noin 4 m. Röykkiö on pyöreä ja kekomainen, ja se vaikuttaa verrattain ehjältä. Lähin kallioalueen useasta mökistä on n. 25 m päässä, mökille vievä tie on noin 10 m päässä röykkiöstä.
Alueella ei ole rantakaavaa. |
| metsakeskus.16500001 |
16 |
Viitaila De la Gardien kartano |
10001 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
412251.00000000 |
6779466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16500001 |
De la Gardien kartanon kellarin jäännökset sijaitsevat Viitailan Keijumäessä. Alueelta on löydetty vuonna 1955 historiallisen ajan löytöjä (mm. kultasormus), jotka kuitenkin ovat joutuneet hukkaan.
Vuoden 2004 inventoinnissa kellaria tai muitakaan merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä ei löydetty, koska haviantomahdollisuudet olivat kehnot eikä epämääräisten vuoden 1955 tietojen perusteella etsimiseen uhrattu "enempää aikaa".
Kellarin jäännösten sijaintia tarkastettiin syksyllä 2016 saadun palautteen perusteella, ja löydettiin ilmoittajan tarkoittama maakuoppa ja epävarma kivijalka. Mahdolliset rakenteet sijaitsevat tiheässä lehtipuuryteikössä, jossa havainnointi on todennäköisesti lähes mahdotonta kasvukauden aikana. Maaperä on kivistä harjuhiekkaa ja -soraa. Alue rajautuu lännessä ja etelässä peltoon, pohjoisessa ja idässä osittain keinotekoiseen jyrkänteeseen.
Kohteen muinaisjäännösaseman varmistaminen vaatisi lisäksi kaivaustutkimuksen. |
| metsakeskus.16500002 |
16 |
Anianpelto |
10002 |
12016 |
13163 |
11006 |
27000 |
422953.94600000 |
6782566.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16500002 |
Anianpellon markkinapaikka sijaitsee Vääksyn keskustan tuntumassa, Anianpellontien ja Männiköntien risteyksessä. Paikka on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja sillä kasvaa noin satavuotinen männikkö. Maasto viettää loivasti kohti etelää ja Päijänteen Asikkalanselkää. Anianpellon laidassa on kyltti, jossa teksti "Anianpelto, ikivanha markkinapaikka". Alue on mahdollisesti ollut ainakin osittain kivetty, sillä nykyisen pintaturpeen alla on tiheää kiveystä. Alueella on myös paikoitellen suuria maakiviä.
Maantie 313 pohjoisreunalla, melkein tiessä kiinni sijaitsee myös Tynnyrikivi eli Tynnyrkivi, joka toimi aikoinaan markkinapaikan portinmerkkinä. Kivessä on muistolaatta.
Paikalla on ollut myös kylänpaikka, josta on varhaisin maininta vuodelta 1365. Varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1539. |
| metsakeskus.16500002 |
16 |
Anianpelto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
422953.94600000 |
6782566.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.16500002 |
Anianpellon markkinapaikka sijaitsee Vääksyn keskustan tuntumassa, Anianpellontien ja Männiköntien risteyksessä. Paikka on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja sillä kasvaa noin satavuotinen männikkö. Maasto viettää loivasti kohti etelää ja Päijänteen Asikkalanselkää. Anianpellon laidassa on kyltti, jossa teksti "Anianpelto, ikivanha markkinapaikka". Alue on mahdollisesti ollut ainakin osittain kivetty, sillä nykyisen pintaturpeen alla on tiheää kiveystä. Alueella on myös paikoitellen suuria maakiviä.
Maantie 313 pohjoisreunalla, melkein tiessä kiinni sijaitsee myös Tynnyrikivi eli Tynnyrkivi, joka toimi aikoinaan markkinapaikan portinmerkkinä. Kivessä on muistolaatta.
Paikalla on ollut myös kylänpaikka, josta on varhaisin maininta vuodelta 1365. Varhaisin maakirjamerkintä on vuodelta 1539. |
| metsakeskus.17010001 |
481 |
Nunnamäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
217928.62500000 |
6724017.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.17010001 |
Kohde sijaitsee pienehköllä peltojen ympäröimällä koivikkomäellä asfalttitien läheisyydessä Satomäen talosta n. 200 m luoteeseen. Osin kivikkoisen mäen maaperä on hietapitoista multaa. Mäen pohjoisreunalla on yhteensä 40-45 kuoppaa. Hyvin vaihtelevan kokoiset, kasvillisuuden ja osittain romun peittämät kuopat ovat kooltaan 1,5-5 m ja syvyydeltään 0,3-1,5 m. Vuoden 1887 kihlakunnankertomuksessa on mainittu Mannan Kallesen Aviopellon mäessä olevan pakanuuden aikaisen kalmiston. Paikalta ei kuitenkaan tiedetä löytyneen mitään esihistorialliseen ruumiskalmistoon viittaavaa. On melko todennäköistä, että kohde ajoittuu historialliseen aikaan. Myös kohteen tarkemman luonteen selvittäminen vaatisi koekaivauksia. |
| metsakeskus.17010001 |
481 |
Nunnamäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
217928.62500000 |
6724017.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.17010001 |
Kohde sijaitsee pienehköllä peltojen ympäröimällä koivikkomäellä asfalttitien läheisyydessä Satomäen talosta n. 200 m luoteeseen. Osin kivikkoisen mäen maaperä on hietapitoista multaa. Mäen pohjoisreunalla on yhteensä 40-45 kuoppaa. Hyvin vaihtelevan kokoiset, kasvillisuuden ja osittain romun peittämät kuopat ovat kooltaan 1,5-5 m ja syvyydeltään 0,3-1,5 m. Vuoden 1887 kihlakunnankertomuksessa on mainittu Mannan Kallesen Aviopellon mäessä olevan pakanuuden aikaisen kalmiston. Paikalta ei kuitenkaan tiedetä löytyneen mitään esihistorialliseen ruumiskalmistoon viittaavaa. On melko todennäköistä, että kohde ajoittuu historialliseen aikaan. Myös kohteen tarkemman luonteen selvittäminen vaatisi koekaivauksia. |
| metsakeskus.17500001 |
481 |
Kirkon rahakätkö |
10001 |
12008 |
13091 |
11006 |
27000 |
219085.15500000 |
6726431.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.17500001 |
Askaisten kirkon aateliston aitiosta on löydetty englantilaisia ja ruotsalaisia rahoja vuosilta 1740-1805, yht. 23,7 kg. Myös kirkkomaalta on tehty rahalöytö 1894. |
| metsakeskus.18010001 |
18 |
Pöökäri Kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417316.56400000 |
6709756.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010001 |
Kohde sijaitsee Pöökärin päärakennuksesta noin 200 m itään kaakkoon viettävällä peltorinteellä. Löydöt liuskekeihäänkärki ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.18010002 |
18 |
Ruokomaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423281.17600000 |
6706104.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010002 |
Asuinpaikka sijaitsee alavalla, Porvoonjokeen viettävällä pellolla 200 m Ojalan talosta pohjoiseen Vakkolaan vievän tien itäpuolella. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010003 |
18 |
Myllyniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
427629.42600000 |
6707144.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010003 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 500 m lounaaseen Hannulan talosta, kaakkoon viettävällä savisella peltorinteellä. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia ja pieni reikäkirves. |
| metsakeskus.18010004 |
18 |
Tallikäärö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422861.33900000 |
6707963.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010004 |
Kohde sijaitsee 200 m Mattilan talosta kaakkoon ja 450 m Porvoonjoesta itään, lounaaseen viettävällä peltorinteellä, Kolokorvesta laskevan pienen ojan itäpuolella. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia ja kivilajiesineitä ja -iskoksia. Asuinpaikalla on tehty kaivaus vuonna 1951. |
| metsakeskus.18010006 |
18 |
Aropelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422381.52600000 |
6709503.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Vakkolassa, Keski-Tyyskän talosta 150 m kaakkoon ja noin 300 m itään Porvoonjoesta länsilounaaseen viettävällä peltorinteellä. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010007 |
18 |
Peltomäki Kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417563.45800000 |
6710042.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010007 |
Kohde sijaitsee Varjolan päärakennuksesta 50 m etelään, kaakkoon viettävällä peltorinteellä. Löydöt kourutaltta, oikokirves ja kvartseja. |
| metsakeskus.18010008 |
18 |
Siltala Riihipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418083.24900000 |
6710382.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Siltalan talosta 100 m luoteeseen Porvoosta Mäntsälään vievien uuden ja vanhan maantien välissä eteläkaakkoon viettävällä peltorinteellä. Löydöt hioinkiven kappale (KM 11618:47), kirveen katkelma, kivilaji-iskoksia, kvartsikaapimia ja muita kvartsi esineitä. |
| metsakeskus.18010009 |
18 |
Siltala Kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418223.19200000 |
6710422.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010009 |
Kohde sijaitsee Porvoosta Mäntsälään vievän maantien itäpuolella alkaen heti Siltalan talon tontin pohjoispuolelta kaakkoon viettävällä hiekkaisella peltorinteellä. Löytöinä kourutaltta, kvartsiesineitä ja -iskoksia, kivikirveitä ja niiden katkelmia, pii-iskoksia, hioimen kappaleita, liuskekeihäänkärkiä ja niiden katkelmia, verkonpainoja ja reikäkivi. Siltalan-Kotopellon asuinpaikka liittyy siitä länteen oleviin Metsä-Hennan Kotopellon ja Hassan Syrjäpellon asuinpaikkoihin. |
| metsakeskus.18010010 |
18 |
Metsä-Henna Kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418403.12100000 |
6710662.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010010 |
Kohde sijaitsee Metsä-Hennan päärakennuksesta 100–200 m länteen ja on samaa kaakkoon viettävää peltorinnettä kuin Siltalan Kotopellon ja Hassan Syrjäpellon asuinpaikat. Löydöt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.18010011 |
18 |
Syrjänpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
418782.96100000 |
6710822.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Hassan talosta n. 1300 m pohjoiseen samalla hiekkaperäisellä kaakkoon viettävällä peltorinteellä kuin Siltalan Kotopellon (nro 9) ja Metsä-Hennan Kotopellon (nro 10) asuinpaikat. Löydöt hioimen katkelma, kivikirveet ja niiden katkelmat, kvartsi esineet ja -iskokset ja saviastianpalat. |
| metsakeskus.18010011 |
18 |
Syrjänpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
418782.96100000 |
6710822.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Hassan talosta n. 1300 m pohjoiseen samalla hiekkaperäisellä kaakkoon viettävällä peltorinteellä kuin Siltalan Kotopellon (nro 9) ja Metsä-Hennan Kotopellon (nro 10) asuinpaikat. Löydöt hioimen katkelma, kivikirveet ja niiden katkelmat, kvartsi esineet ja -iskokset ja saviastianpalat. |
| metsakeskus.18010012 |
18 |
Koivistonpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
419310.00000000 |
6709860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Vahijärven luoteisrannalta n. 100 m pohjoiseen ja Klaavun talosta n. 40 m etelään Vahijärveen viettävällä pellolla. Löytöinä saviastianpaloja, nelisivuinen käsihioin, pii-iskos, kivilaji-iskos, kvartsikaapimia- ja iskoksia. |
| metsakeskus.18010013 |
18 |
Niemenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422681.39700000 |
6710522.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010013 |
Asuinpaikan koillispää on 400 m:n päässä Askolan kirkosta ja lounaispää 1400 m kirkosta kaakkoon viettävällä Porvoonjoen rantapellolla. Löydöt kourutaltta, reikäkivi, hioimen kappaleita, kivilaji-iskoksia, pii-iskoksia, kvartsiesineitä ja -iskoksia ja Askolan kotiseutumuseossa säilytetty tasataltta. |
| metsakeskus.18010014 |
18 |
Jokipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422641.42000000 |
6710102.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itärannan pellolla, Mäittälän talosta 300 m pohjoiseen. Löydöt ovat kvartsiesineitä- ja iskoksia ja hiiltä kivikautisesta tulisijasta. |
| metsakeskus.18010015 |
18 |
Suoranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423341.13200000 |
6710392.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010015 |
Asuinpaikka sijaitsee n. 100 m urheilukentästä etelään jyrkästi etelään viettävällä hienohiekkaisella peltorinteellä. Löydöt liuskekeihäänkärki ja muita kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.18010016 |
18 |
Silta-aro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424720.58100000 |
6710042.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Latoniitty-nimisen peltoaukean koillispäässä Popolanojan koillispuolella lounaiseen viettävällä pellolla. Löydöt kivikirveen teelmä, nuolenkärki, kvartsiesineitä ja -iskoksia ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.18010017 |
18 |
Jusla Suursuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423581.03800000 |
6710602.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Suursuon pohjoislaidalla sorakuopan reunassa. Kulttuurikerros on lähes hävinnyt. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia ja kourutaltta. |
| metsakeskus.18010018 |
18 |
Kurjala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424080.83300000 |
6710552.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010018 |
Kohde sijaitsee etelään viettävällä peltorinteellä, nykyisin kaatopaikan itäpuolella. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia, hioimen kappaleita, kivikirveen katkelma ja kiviesine. |
| metsakeskus.18010019 |
18 |
Vanha-Klemetti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423819.83900000 |
6710614.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Suursuon pohjoispuolella, Kurjalaan johtavan tien ja Askolan kaatopaikan pohjoispuolella, mäellä ja sen rinteessä. Vanhan Klemetin hiekkakuopan yläreunassa tehtiin arkeologisia kaivauksia 1960-luvun alussa. Vuoden 1999 inventoinnin perusteella asuinpaikka-alue jatkuu hiekkakuopalta ainakin noin 100 m kaakkoon päin. Löydöt taltan- ja kirveen katkelma, hioimen kappale, palanutta luuta, kvartsiesineitä ja -iskoksia, kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.18010020 |
18 |
Urheilukenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423271.16000000 |
6710482.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010020 |
Asuinpaikka sijaitsee urheilukentän lounaislaidalla, Luhon kaivaus on sijainnut nykyisen kentän lounaiskulman alla. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia. Osaa löydöistä säilytetään Askolan kotiseutumuseossa. |
| metsakeskus.18010021 |
18 |
Ahlstedtinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423461.08400000 |
6710652.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010021 |
Asuinpaikka sijaitsee kunnalliskodista n. 200 m etelään aivan TVH:n hiekkakuopan eteläpuolella kaakkoon viettävällä metsittyneellä peltorinteellä. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010022 |
18 |
Toppinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423101.23300000 |
6710552.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010022 |
Asuinpaikka sijaitsee luoteiseen laskeutuvalla soraisella peltorinteellä Kerkkoontien itäpuolella koululta 200 m koilliseen. Löytöinä on rombimainen reikänuija, liuskekeihäänkärkiä ja niiden katkelmia, poikkikirves, piitä, hioimen kappale, ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010023 |
18 |
Siltapelto Siltapellonhaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
422895.00000000 |
6710421.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjokeen laskeutuvalla kaakonpuoleisella rantapellolla. Asuinpaikka alkaa Päivölän talon pohjoispuolelta jatkuen Pappilan eteläpuolella virtaavaan ojaan pohjoisessa. Löytöinä liuskekeihäänkärki, hiomalaaka, tasatalttoja, kvartsiesineitä ja -iskoksia, kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta.
Vuoden 2012 kaivausten kiviesineistö ajoittaa kohteen pääasiallisesti mesoliittiseen aikaan lähinnä mesoliitisen ajan keskivaiheille (kaksi lehdenmuotoista liuskekeihäänkärkeä, kaksi alkeellisen kirveen katkelmaa, alkeellinen taltta ja kolme viistoteräistä kvartsinuolenkärkeä). Palaneista luun paloista tehdyt radiohiiliajoitukset ajoittavat tutkitun alueen n. 6600-6300 eKr. |
| metsakeskus.18010024 |
18 |
Perunamaa Saunapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423031.25200000 |
6710782.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itärannalla lounaaseen viettävällä peltorinteellä n. 90 m Pappilasta lounaiseen. Pohjoisessa alue rajoittuu metsäiseen Saunamäkeen, lännessä Porvoonjokeen ja kaakkoisosassa se rajautuu Porvoonjokeen laskeutuvaan ojaan. Löydöt tasataltta, pii-iskoksia, painokivi, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010025 |
18 |
Grindinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423084.94600000 |
6711018.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjokeen viettävällä savisella peltorinteellä rajoittuen lännessä Porvoonjokeen, idässä pappilaan ja pohjoisessa omakotiasutukseen. Löydöt pii-iskos, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010026 |
18 |
Hallinpelto Muuntajanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423243.45300000 |
6711157.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010026 |
Asuinpaikka sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella peltoharjanteella noin 100 m postilta pohjoiseen. Hallinpellon ja Muuntajanmäen asuinpaikat ovat samaa peltoharjannetta. Asuinpaikan eteläosan läpi kulkee Vahijärvelle menevä tie. Paikalla on tehty kaivaus tien vuoksi vuonna 1973. Tien eteläpuolella oleva osa asuinpaikasta on tuhoutunut rivitalon ja liikerakennuksen vuoksi. Löydöt tasataltta, pii-iskoksia, kvartsiitti-iskos, palanutta luuta, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010027 |
18 |
Reväsmäki Linnanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422940.59900000 |
6711262.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010027 |
Kivikautinen asuinpaikka-alue, joka sijaitsee lounaaseen viettävällä Porvoonjoen rantapellolla. Alue rajoittuu pohjoisessa Etujärvestä Porvoonjokeen laskevaan ojaan, lännessä Henttalaan menevään tiehen ja kaakossa tilustiehen, jonka toisella puolella on Grindinpelto. Asuinpaikan löytökohdat ovat nimeltään Vanhapelto, Reväsmäki, Kanttorila, Linnanranta ja Marttinen ja ne ovat kaikki topografisesti samaa asuinpaikka-aluetta. Asuinpaikasta saattaa olla osia jäljellä seurakuntatalon eteläpuolisilla pelloilla. Löydöt ovat liuskekeihäänkärjen katkelma, hioimet ja niiden katkelmat, tuluskivet, poikkikirveet, pienoistaltta, tasataltat, palanut luu, kivilajiesineitten katkelmat, kvartsiesineet- ja iskokset. Joitain esineitä säilytetään Askolan kotiseutumuseossa. |
| metsakeskus.18010028 |
18 |
Etu-Linna Kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422381.51800000 |
6711182.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonkoen itärannalla lounaaseen viettävällä peltorinteellä Etu- ja Taka-Linnan taloista n. 250 m lounaaseen. Löydöt hiomalaaka, hioimen kappale, kivilajiesineen katkelmia, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010029 |
18 |
Rantapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422141.60900000 |
6711682.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010029 |
Asuinpaikka sijaitsee lounaiseen viettävällä Porvoonjoen peltorinteellä n. 600 m luoteeseen Rokin talosta ja 400 m länteen Haitin talosta. Löydöt kiviesineitä ja niiden katkelmia ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010030 |
18 |
Kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422441.49300000 |
6711672.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Haitin päärakennuksesta n. 100 m itään lounaaseen laskevalla peltorinteellä. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010031 |
18 |
Mäkelänpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421796.32000000 |
6712026.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Käpykylän kartanosta 700 m pohjoiseen kaakkoon viettävällä savisella joenrantapellolla Henttalaan vievän tien länsipuolella. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia, piikaavin, kivilaji-iskoksia ja kvartsiittiesine. |
| metsakeskus.18010033 |
18 |
Suonpää Suontaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
418762.95900000 |
6713381.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Sudenpesänmäen länsilaidalla, Piurunjoesta 400 m etelään, lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Löytöjä on tehty Sirolan, Aaltosen ja Siltalan pelloilta. Löydöt tasatalttoja, keihääkärjen katkelma, kivilaji saha, poikkikirveitä, hioimen katkelma, kourutaltta, primitiivinen kirves, kirveen teelmiä ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010034 |
18 |
Ryykinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
419742.56500000 |
6713901.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanha-Ollilan talosta 500 m kaakkoon Piurunojan ja Riitaniitunojan yhtymäkohdasta n. 400 m etelään jyrkähkösti kohteen länsipuolella virtaavaan Piurunjokeen pellolla. Löydöt kivikirves, pii-iskoksia, pallonuija, tasataltta ja kvartsi-iskokset. |
| metsakeskus.18010035 |
18 |
Kurkelanmäki Kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420292.34400000 |
6713271.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Kurkelanmäen talosta noin 60 m pohjoiseen ja pellolla olevasta lähteestä noin 20 m etelälounaaseen. Löytöinä poikkikirves, kvartsi-iskoksia, tasa- ja kourutaltta. |
| metsakeskus.18010036 |
18 |
Pitkähuhta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420422.28800000 |
6714061.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylöstuvan päärakennuksesta n. 500 m länteen Piurunjoen ja Riitaniitulle menevän maantien pohjoispuolella jyrkästi kaakkoon laskeutuvalla pellolla. Löytöinä kvartsiesineitä ja -iskoksia. Osaa kvartseista säilytetään Askolan kotiseutumuseossa. |
| metsakeskus.18010037 |
18 |
Ylöstupa |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
420912.09700000 |
6714081.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010037 |
Kallioon hakattu uhrikuoppa sijaitsee Ylöstuvan pihapiirissä, päärakennuksesta 20 m länteen. Kuopan halkaisija on 8 cm ja syvyys 4 cm. |
| metsakeskus.18010038 |
18 |
Lahkaankulma |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
421002.05600000 |
6714441.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010038 |
Kuppikivi sijaitsee laajan peltoaukean länsilaidalla metsässä n. 500 m pohjoiseen koulun kohdalta. Kivi on 3 x 2,5 x 1,5 m:n kokoinen ja siinä on 22 syvennystä. |
| metsakeskus.18010039 |
18 |
Koskipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421201.97900000 |
6713581.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010039 |
Asuinpaika sijaitsee Piurulanjoen ja Porvoonjoen pohjoispuolella etelään viettävällä joenrantapellolla. Löytöinä kvartsi-iskoksia, pii-iskos ja liuskekeihäänkärjen katkelma. |
| metsakeskus.18010040 |
18 |
Heikkilä |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
421311.93700000 |
6713681.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010040 |
Kuppikivi sijaitsee Heikkilän talon pihapiirissä n. 60 m päärakennuksesta länteen. Kivessä on 7 kuoppaa. |
| metsakeskus.18010041 |
18 |
Paavola |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
421921.68900000 |
6713981.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010041 |
Kuppikivi sijaitsee Paavolan talosta 70 m koilliseen peltotöyräällä Porvoonjoen itäpuolella. Kivi on 4 x 3 x 1 m:n kokoinen ja siinä on 9 kuoppaa. |
| metsakeskus.18010042 |
18 |
Paavola Riihipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421941.67800000 |
6714121.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Paavolan talon päärakennuksesta 150 m pohjoiskoilliseen, Porvoonjokea kohti kaakkoon laskeutuvalla peltorinteellä. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010043 |
18 |
Puharonkimaa Valkamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422061.63000000 |
6714381.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Pukkilaan vievän tien ja Porvoonjoen välissä Valkamankosken kohdalla jokeen viettävällä pellolla. Suurin osa löydöistä on tehty 40 m:n korkeuskäyrän kohdilta. Löytöinä hiotun kiviesineen kappale, kivilaji-iskos, kiviesine ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010044 |
18 |
Järvensuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
422161.58200000 |
6715180.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010044 |
Asuinpaikka-alue on n. 1 km:n pituinen lähes pohjois-eteläsuuntainen, kapea, suurinpiirtein 40 m:n korkeuskäyrää noudattava alue. Se sijaitsee Pukkilaan menevän maantien itäpuolella, Porvoonjokeen viettävällä peltorinteellä. Asuinpaikka alkaa kohdasta, joka on Taka-Anttilan päärakennuksesta n. 200 m kaakkoon ja loppuu kohdassa, joka on n. 70 m Niittymäen tilasta pohjoiskoilliseen. Löytöinä piisirppi, pii-iskoksia, tasataltta, hioimia ja niiden katkelmia, tuuran teräkatkelma, kirveen teräkatkelma, kvartsiittiesineitä ja -iskoksia, kivilajiesineitten katkelmia, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010044 |
18 |
Järvensuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
422161.58200000 |
6715180.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010044 |
Asuinpaikka-alue on n. 1 km:n pituinen lähes pohjois-eteläsuuntainen, kapea, suurinpiirtein 40 m:n korkeuskäyrää noudattava alue. Se sijaitsee Pukkilaan menevän maantien itäpuolella, Porvoonjokeen viettävällä peltorinteellä. Asuinpaikka alkaa kohdasta, joka on Taka-Anttilan päärakennuksesta n. 200 m kaakkoon ja loppuu kohdassa, joka on n. 70 m Niittymäen tilasta pohjoiskoilliseen. Löytöinä piisirppi, pii-iskoksia, tasataltta, hioimia ja niiden katkelmia, tuuran teräkatkelma, kirveen teräkatkelma, kvartsiittiesineitä ja -iskoksia, kivilajiesineitten katkelmia, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010045 |
18 |
Yrjölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
422591.41300000 |
6715300.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Yrjölän talosta 250 m lounaaseen jyrkästi länteen, kuivattuun Kyynärjärveen laskeutuvalla peltorinteellä. Löytöinä mm. alkeellinen kirves, alkeellinen taltta, saviastianpala, kivilaji-iskoksia ja kvartseja. |
| metsakeskus.18010046 |
18 |
Piiskulanpelto Ilmarissa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422921.27700000 |
6715980.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsipuolella Ilmarinkoskesta n. 220 m pohjoiseen, jokeen viettävällä pellolla. Löytöinä kaksi kiviesineen kappaletta ja kvartseja. |
| metsakeskus.18010047 |
18 |
Hopeapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422881.30800000 |
6712212.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Etujärven länsirannalla 100 m:n päässä järvestä ja n. 200 m Takalan talosta pohjoiseen tasaisella, loivasti järveen viettävällä entisellä pellolla. Paikalla on tehty pieni kaivaus vuonna 1952, mutta asuinpaikkaa lienee vielä jäljellä vanhan pellon alueella ja lähiympäristössä. Löytöinä pii-iskoksia, iskukiviä, kivilaji-iskoksia, palanutta luuta, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010048 |
18 |
Myllypelto Rantanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421611.81300000 |
6713481.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010048 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella Onkimaankosken kohdalla vastapäätä sitä kohtaa, missä Piurunjoki laskee Porvoonjokeen. Alue on laajahko peltoalue, joka laskeutuu molemmissa päissä joenrantapelloksi. Löydöt talttoja ja niiden katkelmia, hioimia ja niiden katkelmia, prmitiivisiä kirveitä, kaitataltta, liuskekeihäänkärkiä ja niiden katkelmia, piiesineitä, hiottuja kivilajiesineen katkelmia, kivilaji-iskoksia ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010049 |
18 |
Koivuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422311.53900000 |
6712841.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Koivuniemen päärakennuksen länsi- ja lounaispuolella olevassa metsässä. Kaivauksia on tehty päärakennuksesta 60 metriä länteen ja 60 metriä lounaaseen. Lounaassa on myös historiallisen ajan liuskekivilouhos. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010050 |
18 |
Keturinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422781.34700000 |
6713221.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010050 |
Asuinpaikka sijaitsee kirkolta Nalkkilaan vievän maantien itäpuolella n. 200 m luoteeseen Nalkkilan Takajärvestä, vanhat kaivaukset Kalliorinteen päärakennuksesta pohjoiseen hiekkakuopan reunalla ja lisäksi Kalliorinteen eteläpuolella olevalla hiekkapellolla. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia, kivilajiesineitä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.18010051 |
18 |
Kopinkallio |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27011 |
422531.44600000 |
6713291.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010051 |
Kopinkallion kvartsilouhos sijaitsee havupuuvaltaisessa sekametsässä pienellä kallioalueella. Louhos on ollut käytössä mesoliittisella ajalla n. 8600-5000 eaa. Kallion länsilaidalla on metrin levyinen kvartsisuoni ja sen päällä on useita kvartsisuonia, joista kvartsia on louhittu.
Paikalta on löydetty noin 8000 kvartsin kappaletta, josta suurin osa on todettu esineiksi kuten kirveiksi, uurtimiksi, kaapimiksi ja taltoiksi. Kvartsimateriaalin joukossa on myös runsaasti iskoksia eli esineiden työstämisessä syntyneitä jätemateriaalia, joita on myös voitu käyttää tilapäisesineinä. |
| metsakeskus.18010052 |
18 |
Filpotti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422841.32300000 |
6713501.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010052 |
Asuinpaikka sijaitsee kirkolta Nalkkilaan vievän tien kummallakin puolella Takajärvestä n. 400 m luoteeseen. Nykyisin tien länsipuoli on hiekkakuoppana. Löytöinä kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010053 |
18 |
Kalliopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423031.23800000 |
6713661.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010053 |
Asuinpaikka sijaitsee 300 m Takajärvestä pohjoiseen olevalla jyrkästi länteen viettävällä peltorinteellä, jonka keskikohdalla olevalta töyräältä kaikki löydöt on tehty. Löytöinä kiviesineen teelmä, kiviesineen katkelmat, kvartsiesineet ja -iskokset. |
| metsakeskus.18010054 |
18 |
Rahkaissuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
422951.27100000 |
6713861.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010054 |
Asuinpaikka sijaitsee kirkolta Nalkkilaan menevän tien itäpuolella, aivan tien vieressä 700 m Etujärvestä pohjoiseen. Löydöt liuskekeihäänkärki, siimanpaino, kivikirveitä ja niiden katkelmia, tasatalttoja, hiottuja kivilajiesineen katkelmia, kvartsiesineitä ja -iskoksia, kivilajikaavin ja -iskoksia ja palanutta luuta |
| metsakeskus.18010055 |
18 |
Valkamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422441.48000000 |
6714371.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010055 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Porvoonjoen itärannalla Valkamaankosken kohdalla länteen laskevilla pelloilla. Asuinpaikka-alue koostuu Rokin Valkamaan ja Piskulan Valkamaan asuinpaikoista. Löydöt poikkikirveitä ja niiden teelmiä ja katkelmia, hioimen kappaleita, talttoja, liuskekärjen katkelma, iskukiviä, verkonpainoja, kivilaji-iskoksia ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010056 |
18 |
Puurata |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
422811.32400000 |
6714830.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010056 |
Asuinpaikka on topografisesti Valkamaan (no 55) asuinpaikka-alueen jatkoa Porvoonjoen itärannalla. Asuinpaikka sijaitsee Takaniemi nimisen peltojen reunustaman metsäniemen pohjoisella ja itäisellä kärkiosalla mistä löytöjä on myös tullut runsaimmin. Löydöt saviastianpaloja, kvartsiesineitä ja -iskoksia, liuskekeihäänkärki ja sellaisen katkelma, alkeellinen kirves, talttoja ja niiden teelmiä ja katkelmia, hioimia ja niiden katkelmia ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.18010057 |
18 |
Etu-Linna Ruoksmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
423081.21400000 |
6715060.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itärannalla melko jyrkästi Porvoonjokeen viettävässä rinteessä, sekä pellolla että metsässä. Löydöt kourutaltta, liuskekeihäänkärjen katkelma, hioin, hioimen kappaleita, talttoja, poikkikirveitä, alkeellisten kirveitten teelmiä, Suomusjärven tyypin kirves, kiviesineitä ja niitten katkelmia, pii-iskoksia, palanutta luuta, iskukiviä ja palanutta savea. |
| metsakeskus.18010058 |
18 |
Taka-Piskulan Ruoksmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
422981.25700000 |
6715240.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itärannalla 240 m Ojalan talosta länteen tasaisella savisella pellolla pienen metsäsaarekkeen (Kalmistomäki no 59) länsipuolella. Löytöinä rautainen poranterä, pronssinauhaa, meripihkakoru, luuesineitä ja niiden katkelmia, purupihka, hioimia, hioimen kappaleita, saviastianpaloja, palanutta savea, talttoja, talttojen teelmiä ja katkelmia, kirveitä, kiviesineitä, liuske-iskoksia, pii-iskoksia, kirveitä ja niiden katkelmia, kvartsiesineitä ja -iskoksia ja kvartsiittiesineitä. |
| metsakeskus.18010058 |
18 |
Taka-Piskulan Ruoksmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
422981.25700000 |
6715240.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itärannalla 240 m Ojalan talosta länteen tasaisella savisella pellolla pienen metsäsaarekkeen (Kalmistomäki no 59) länsipuolella. Löytöinä rautainen poranterä, pronssinauhaa, meripihkakoru, luuesineitä ja niiden katkelmia, purupihka, hioimia, hioimen kappaleita, saviastianpaloja, palanutta savea, talttoja, talttojen teelmiä ja katkelmia, kirveitä, kiviesineitä, liuske-iskoksia, pii-iskoksia, kirveitä ja niiden katkelmia, kvartsiesineitä ja -iskoksia ja kvartsiittiesineitä. |
| metsakeskus.18010058 |
18 |
Taka-Piskulan Ruoksmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
422981.25700000 |
6715240.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itärannalla 240 m Ojalan talosta länteen tasaisella savisella pellolla pienen metsäsaarekkeen (Kalmistomäki no 59) länsipuolella. Löytöinä rautainen poranterä, pronssinauhaa, meripihkakoru, luuesineitä ja niiden katkelmia, purupihka, hioimia, hioimen kappaleita, saviastianpaloja, palanutta savea, talttoja, talttojen teelmiä ja katkelmia, kirveitä, kiviesineitä, liuske-iskoksia, pii-iskoksia, kirveitä ja niiden katkelmia, kvartsiesineitä ja -iskoksia ja kvartsiittiesineitä. |
| metsakeskus.18010058 |
18 |
Taka-Piskulan Ruoksmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
422981.25700000 |
6715240.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itärannalla 240 m Ojalan talosta länteen tasaisella savisella pellolla pienen metsäsaarekkeen (Kalmistomäki no 59) länsipuolella. Löytöinä rautainen poranterä, pronssinauhaa, meripihkakoru, luuesineitä ja niiden katkelmia, purupihka, hioimia, hioimen kappaleita, saviastianpaloja, palanutta savea, talttoja, talttojen teelmiä ja katkelmia, kirveitä, kiviesineitä, liuske-iskoksia, pii-iskoksia, kirveitä ja niiden katkelmia, kvartsiesineitä ja -iskoksia ja kvartsiittiesineitä. |
| metsakeskus.18010059 |
18 |
Kalmistomäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
423021.23600000 |
6715220.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010059 |
Kalmisto sijaitsee savisen pellon ympäröimällä 1000 m2:n laajuisella lepikkomäellä Porvoonjoen itärannalla, noin 100 m joesta. Kalmistomäellä vuonna 1951 kaivaneen Ville Luhon mukaan paikalla on yli 100 hautaa. Tutkitut hautasijat olivat 0,55–0,6 m syvyydessä, 2 m pitkiä ja 0,9 m leveitä. Hiekassa erottui vainajan lepoasento tummana varjona, pää pohjoista kohden. Osassa haudoissa oli sivuilla syrjittäin ladottuja laakakiviä. Yhdessä haudassa havaittiin kiviarkku. Löytöaineistoon (KM 12599:1–9) kuului mm. saviastian paloja, nuolenkärki ja luita.
Peltoviljely on aikojen saatossa syönyt osan mäestä. Lisäksi mäen päällä on ollut lato. Mäen laella erottuu kuitenkin edelleen useita erityyppisiä painanteita, joista osa on merkitty kivellä. Eteläpään painanteet näkyvät hyvin ilmeisesti sen vuoksi, että ne ovat Ville Luhon vuonna 1951 avaamat haudat.
Kalmistonmäen laella on pohjakaavaltaan pyöreä, matalan maavallin ja kapean ojan ympäröimä noin 4 m halkaisijaltaan oleva kehä. Maavallin leveys on noin 0,4 metriä ja korkeus noin 0,2 metriä. Vallin maat ovat peräisin ojasta. Kalmistonmäen Porvoonjoen puoleisella rinteellä on pohjakaavaltaan nelikulmaisia kivikehiä tai -tarhoja. Tarhojen laajuus on noin 2 x 2 m.
Askolan Kalmistonmäkeä on pidetty joko rautakautisena tai varhaiskeskiaikaisena. Kohteen läheltä ei kuitenkaan toistaiseksi tunneta rautakautista tai keskiaikaista asutusta. |
| metsakeskus.18010059 |
18 |
Kalmistomäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
423021.23600000 |
6715220.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010059 |
Kalmisto sijaitsee savisen pellon ympäröimällä 1000 m2:n laajuisella lepikkomäellä Porvoonjoen itärannalla, noin 100 m joesta. Kalmistomäellä vuonna 1951 kaivaneen Ville Luhon mukaan paikalla on yli 100 hautaa. Tutkitut hautasijat olivat 0,55–0,6 m syvyydessä, 2 m pitkiä ja 0,9 m leveitä. Hiekassa erottui vainajan lepoasento tummana varjona, pää pohjoista kohden. Osassa haudoissa oli sivuilla syrjittäin ladottuja laakakiviä. Yhdessä haudassa havaittiin kiviarkku. Löytöaineistoon (KM 12599:1–9) kuului mm. saviastian paloja, nuolenkärki ja luita.
Peltoviljely on aikojen saatossa syönyt osan mäestä. Lisäksi mäen päällä on ollut lato. Mäen laella erottuu kuitenkin edelleen useita erityyppisiä painanteita, joista osa on merkitty kivellä. Eteläpään painanteet näkyvät hyvin ilmeisesti sen vuoksi, että ne ovat Ville Luhon vuonna 1951 avaamat haudat.
Kalmistonmäen laella on pohjakaavaltaan pyöreä, matalan maavallin ja kapean ojan ympäröimä noin 4 m halkaisijaltaan oleva kehä. Maavallin leveys on noin 0,4 metriä ja korkeus noin 0,2 metriä. Vallin maat ovat peräisin ojasta. Kalmistonmäen Porvoonjoen puoleisella rinteellä on pohjakaavaltaan nelikulmaisia kivikehiä tai -tarhoja. Tarhojen laajuus on noin 2 x 2 m.
Askolan Kalmistonmäkeä on pidetty joko rautakautisena tai varhaiskeskiaikaisena. Kohteen läheltä ei kuitenkaan toistaiseksi tunneta rautakautista tai keskiaikaista asutusta. |
| metsakeskus.18010060 |
18 |
Ellilä Ilmari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423001.24500000 |
6715640.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itärannalla tasaisella savisella pellolla Ilmarinkosken luona hiekkakuopan itäpuolella. Löydöt tasataltta, poikkikirves, hioimen kappaleita, palanutta luuta ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010061 |
18 |
Jokiniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423241.14900000 |
6716250.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010061 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itärannalla tasaisella joenrantapellolla n. 600 m pohjoiskoilliseen Ilmarinkoskesta. Topografisesti asuinpaikka on samaa kuin Ellilän Ilmarin (no 60) asuinpaikan pohjoisosat. Löydöt taltta, poikkikirves, kivilajiesineen teelmä ja -katkelma, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010062 |
18 |
Heissuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
424110.80600000 |
6714581.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010062 |
Röykkiö sijaitsee 700 m luoteeseen Simppujärvestä ja 800 m lounaaseen Haukankalliosta suon etelälaidalla suohon pistävällä kallioniemekkeellä. |
| metsakeskus.18010063 |
18 |
Latoniitty Jungfern |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425810.14600000 |
6708623.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010063 |
Asuinpaikka sijaitsee Latoniityn eteläosassa kirkolle vievän maantien ja Popolanojan välissä luode-kaakkosuuntaisella kapeahkolla pellolla. Pohjakallio arvelee asuinpaikan jatkuvan metsän puolelle. Muinaisjäännösalueen kaakkoisosan kohdalla metsään tehdyistä koekuopista ei ole havaintoja. Löydöt poikkikirves, oikokirves, tasataltta, kiviesineen katkelmat ja kvartsiesineet ja -iskokset. |
| metsakeskus.18010064 |
18 |
Vanhakartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422871.28400000 |
6718179.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Pukkilan maantien ja Porvoonjoen välissä Vanhakartanon päärakennuksesta noin 100 m kaakkoon itään ja kaakkoon jyrkästi viettävällä peltorinteellä. Löytönä pii-iskos. |
| metsakeskus.18010065 |
18 |
Lepistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423161.16500000 |
6718129.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanhakartanon päärakennuksesta 350 m kaakkoon etelään viettävällä peltoniemekkeellä. Löydöt tasataltta, piikaavin, kvartsikaapimia ja -iskoksia, hioimen katkelma, piikaavin ja kvartsiittikaavin. |
| metsakeskus.18010066 |
18 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423401.07400000 |
6717659.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010066 |
Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tehty runsaasti Mäntylän talon ympäriltä pellosta, enimmät Porvoonjoen rantapellolta talosta lounaaseen ja luoteeseen. Löydöt liuskekeihäänkärjen katkelma, hioin, hioimen katkelmia, reikäkivi, kiviesineitä ja niiden katkelmia, poikkiteräinen kirves, pii-iskos, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010067 |
18 |
Hoikkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423640.97600000 |
6718599.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella verrattain alavalla pellolla Hoikkalan päärakennuksesta 200 m pohjoiseen. Löydöt poikkikirves, tasataltta, liuske-esineitä, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010068 |
18 |
Lihtamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
429978.46400000 |
6710032.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010068 |
Asuinpaikka sijaitsee Tiiläänjärvestä Kylänpäänjärveen virtaavan joen itäpuolella, loivasti länteen viettävällä peltorinteellä, 200 m länsilounaaseen Permusa-nimisestä soistuvasta järvestä, joen ja tilustien välissä. Tien länsipuolelle on rakennettu omakotitaloja. Löydöt kourutaltan katkelma, pikkutaltta, kivilaji-iskoksia, kirveen teräkatkelma, palanutta savea, saviastianpala, kvartsiesineitä ja -iskoksia ja piiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010069 |
18 |
Lehtelä Riihipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432037.63500000 |
6710162.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010069 |
Asuinpaikka sijaitsee Lehtelän talon päärakennuksesta 370 m koilliseen loivasti Ilolanjokeen viettävällä pellolla maantien itäpuolella. Löydöt hioimia, kvartsiesineitä ja -iskoksia ja oikokirveen puolikas. Osa esineistä on Askolan kotiseutumuseossa. |
| metsakeskus.18010070 |
18 |
Lähteenaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432017.64500000 |
6710352.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010070 |
Asuinpaikka sijaitsee Lähteenahon talosta 50 m koilliseen loivasti Ilolanjokeen viettävällä pellolla tien länsipuolella. Löytöinä tasataltta jota säilytetään Askolan kotiseutumuseossa, kirves ja sädekiviliuske-esineen katkelma. |
| metsakeskus.18010071 |
18 |
Honkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
432297.52900000 |
6710682.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010071 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkaniemen päärakennuksesta 100 m koilliseen maantien ja Ilolanjoen välissä rantapellolla rajoittuen jokeen. Löytöinä liuskekeihäänkärki, keramiikka, kivikirveet, taltat, reikäkivet, piiesineet ja -iskokset, hioimet ja niiden kappaleet, kaksiteräinen kirves, piiveitset, iskukivet, liuskerenkaan kappale ja kivilaji-iskokset. |
| metsakeskus.18010072 |
18 |
Tonttimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430858.09800000 |
6712182.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010072 |
Löydöt on tehty Männistön talon navetan kohdalta. Asuinpaikka sijaitsee männikkömäellä ja pellolla päärakennuksesta 50 m luoteeseen. Löytöinä kourutaltta ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010073 |
18 |
Männistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430798.12000000 |
6712461.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010073 |
Asuinpaikka sijaitsee Männistön talosta 270 m pohjoiseen jyrkästi etelään viettävällä pellolla. Löydöt kvartseja. |
| metsakeskus.18010074 |
18 |
Impivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430878.09200000 |
6712961.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010074 |
Asuinpaikka sijaitsee Männistän talosta 780 m pohjoiseen savimaalla, loivasti kaakkoon viettävällä peltorinteellä. Löytöinä kourutaltta, kiviesine ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010075 |
18 |
Tuomala Kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431957.65400000 |
6713181.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010075 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuomalan talosta 150 m koilliseen lounaiseen viettävällä rinteellä Myrskylään vievän maantien itäpuolella. Löytöinä kaksi kivikirvestä ja kiviesineen katkelmia. Askolan kotiseutumuseossa säilytetään osaa löydöistä. |
| metsakeskus.18010076 |
18 |
Pekkala Koskipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432297.50000000 |
6716730.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Juornaankylässä, Pekkalan rakennuksista 40-60 m etelään, Ilolanjokeen viettävällä savisella peltorinteellä. Pellolla on erotettavissa pienehkö töyräs, jonka päältä on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.18010077 |
18 |
Mäittälän Kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422641.42100000 |
6709912.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010077 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjokeen laskevalla pellolla, Vakkolantien itäpuolella. Löydöt kvartsia, kivilajiesineen katkelma, kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.18010078 |
18 |
Töyrylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422831.33600000 |
6710102.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.18010078 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella peltotörmällä, Vakkolantien itäpuolella ja Sorvasuontien eteläpuolella. Löytöinä alkeellisen kirveen katkelma ja kvartsia. |
| metsakeskus.19000003 |
19 |
Sillankorvantie |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
258597.25600000 |
6731515.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19000003 |
Vuonna 1990 viemäritöissä n. 1 m syvyydestä laudan alta löytynyt ruumishauta suhteellisen hyväkuntoisine luu- ja tekstiilijäänteineen. Perimätiedon mukaan alueelle on 1800-luvulla haudattu koleraan kuolleita. Kaivutöissä ei kuitenkaan havaittu muita hautauksia, joten alueelle haudattujen lukumäärä ei ole tiedossa.
Vuoden 1845 pitäjänkartan perusteella kohde on Viitalan kylän laajan viljelysaukion länsiosassa. Asutusta ei kyseisen kartan perustella tuolloin ole ollut muutaman sadan metrin säteellä. V. 2021 inventoinnin aikaan kohde merkitty tien alle ja sen lähiympäristö pääasiassa rakennettua. Paikan länsipuolella on kevytrakenteinen puinen varastorakennus pihamaineen. Mikäli hautauksia on laajemmalla alueella kuin v. 1990 todetulla kohdalla, voi ehjiä hautoja olla em. ulkorakennuksen alla ja ympäristössä Sillankorvatien länsipuolella, mutta tämän todentamiseksi tarvitaan arkeologisia koetutkimuksia. |
| metsakeskus.19010001 |
19 |
Ylhäinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
252784.62800000 |
6723992.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010001 |
Asuinpaikka on aivan Liedon ja Auran kuntien rajalla Vanhan Tampereentien pohjoispuolella. Pelto on melko tasaista hiekkamultamaata, länsipuolella on pieni oja. Pohjoisempana maasto kohoaa jyrkemmmäksi mäeksi, jolla Ylhäisen tilan rakennukset sijaitsevat.
Runsaslöytöinen kivikautinen asuinpaikka-alue. Vuoden 1999 inventoinnissa löytöinä (TYA 689:1-11) saatiin n. 20 x 50 m kokoiselta alueelta mm. keramiikkaa, kvartsikaavin, piitä, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä liitupiipun katkelmia. Keramiikka ajoittunee lähinnä varhaiskampakeraamiselle ajalle. Aiemmin Lauri Nautela ja Matti Huurre poimineet paikalta kivikauden asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.19010002 |
19 |
Vähätalo-Lamila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
253015.53600000 |
6724139.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010002 |
Loivasti Aurajokeen päin laskevaa suhteellisen tasaista peltorinnettä Vanhan Tampereentien pohjoispuolella. Maaperä löytöalueilla hienoa hiekkaa.
Kohteelta löytynyt hiottuja kiviesineitä sekä kvartsiaineistoa, mm. vuoden 1999 inventoinnissa TYA 691: 1-4 ja TYA 700: 1-2. Löytöjä tehty aluksi kahdesta kohdasta 100 m:n päässä toisistaan, mutta vuoden 2021 inventoinnissa myös näiden alueiden välimaastosta. Kohde koostuu kolmesta erillisestä löytöalueesta, vaikka vuosien 1962 ja 1999 inventoinneissa löytöalueet esitetty kahtena erillisenä muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.19010003 |
19 |
Ylistalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
254610.89500000 |
6724929.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010003 |
Kohde sijaitsee Ylistalon kuivurirakennuksen kohdalla, pellolla, aivan Vanhan Tampereentien varrella. Paikka on Aurajokeen laskevan pellon ylärinnettä, pelto viettää maantiestä lähtien kaakkoon, Aurajokeen, sekä koilliseen.
Vuonna 1962 löytöjä tuli maantien varresta lähtien pitkin peltorinnettä, ei kuitenkaan koillissuunnassa kovin pitkälle. Sen sijaan kuivurista taloon päin asuinpaikka ilmeisesti jatkuu. Alempana jokeen päin maasto loivenee hiukan ja täältä, Ylistalon kaakkoispuolelta, löytyi kivi-iskos KM 15618:12, joka on voinut kulkeutua paikalle ylempää rinteestä. |
| metsakeskus.19010004 |
19 |
Suni-Keskitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
255306.99000000 |
6725624.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010004 |
Noin 30 x 60 m kokoinen peltokaistale keskiaikaisen tielinjan, nykyisen seututie 222, varressa. Pelto viettää melko jyrkästi kaakkoon, maantiehen ja Aurajokeen päin. Luoteessa maasto nousee kallioiseksi mäeksi.
Vuoden 1962 inventoinnissa pellosta löytyi kvartsiesineistöä. Vuoden 1999 inventoinnin aikaan kohde oli perunapeltona ja siltä otettiin talteen epämääräinen kvartsi-iskos (TYA 703:1). On mahdollista, että asuinpaikka on lähes kokonaan tuhoutunut tai se on sijainnut ylempänä rinteessä, nykyisen asuintalon piha-alueella. Vuonna 2021 inventointiajankohtana kyseinen pelto oli kesannolla, eikä uusia havaintoja ei saatu. Myöskään talon piha-aluetta ei tutkittu. |
| metsakeskus.19010005 |
19 |
Hakapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
255848.39800000 |
6724486.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010005 |
Aurajokea ylittävän kylätien etelä- ja lounaispuolella, 500 - 600 m Vanhatalon rakennuksista kaakkoon ja n. 200 Peltolasta on Vanhatalon Hakapelto. Se on loivasti etelään päin viettävä peltorinne, tien pohjoispuolella on mäntykangasta ja kalliota. Maa on soransekaista peltomultaa. Pellon länsipuolella tien varressa on metsikössä vanha sorakuoppa. Löytöalue on n. 150 m pitkä kaistale tien eteläpuolella. Maantietä on nykyään levennetty ja sen leikkauksesta löytyi v:n 1999 inventoinnissa kvartsi-iskoksia. Tienrakennus lienee tuhonnut suuren osan asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.19010006 |
19 |
Vanhatalon nummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256132.28400000 |
6724259.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010006 |
N. 1 km Vanhastatalosta kaakkoon on metsässä suuri sorakuoppa tien pohjoispuolella. Maasto kohaa täällä soraharjuksi, jonka eteläkupeessa kuoppa on. Tien eteläpuolella on vanhoja matalia, aivan metsittyneitä kuoppia, joista aikoinaan rautatietä rakennettaessa on viety soraa. Tuoreesta sorakuopassa löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta kuopan itäpään eteläreunasta lähellä metsätien haaraa. Täällä oli hienompaa hiekkaa kuin ylempänä. V. 1999 inventoinnissa hiekkakuopan itäreunan yläosasta löytyi palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja kiviesineen katkelma. Kuopan länsireunasta löytöjä ei havaittu. |
| metsakeskus.19010007 |
19 |
Vähätalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256189.25700000 |
6725507.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010007 |
Järykseläntien ja Aurajoen välillä Järykselän ja Laukkaniityn kylien rajalla oleva pelto, joka viettää länsilounaaseen, jokeen päin, tien itäpuolella maasto kohoaa jyrkemmin. Savista peltoa, jossa on siellä täällä hiekkaisempia alueita.
Paikalta on löytynyt kivikautista asuinpaikkamateriaalia, mm. tasataltta ja käsiteltyä kvartsia. Vuoden 1991 Inventoinnissa pellolta löytyi kvartsi-iskoksia (TYA 694: 1-2). Löydöt tulivat aivan tien varrelta, pellon yläosasta, hiekkamaasta. Kohteelta n. 300-350 m lounaaseen löytynyt pari kvartsi-iskosta.
Vuoden 2021 inventoinnin aikaan mineraalimaan pinta näkyi melko hyvin. Kohteen rajauksen alueella todettiin melko runsaasti kvartsi-iskoksia sekä yksi hiotun kiviesineen katkelma. Asuinpaikka rajautuu melko tarkasti pellolla olevan hiekkaisen alueen mukaan -
ympäröivät peltoalueet, joilta löytöjä ei todettu, ovat savea ja hiesua. |
| metsakeskus.19010008 |
19 |
Tähkäpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256309.20500000 |
6725766.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010008 |
Tähkäpään talon länsipuolella on etelään ja lounaaseen viettävä peltorinne. Lännessä, pellon alapuolella maasto on verraten tasaista Aurajoen törmälle asti. Kohteen lounaispuolella pelloksi raivattu ojanne, joka näkyy maastossa matalana joen rantaan ulottuvana vajoamana. Vuoden 1962 inventoinnissa paikalta otettu talteen muutamia kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä, v. 1999 löytyi pellolta joitakin kvartsi-iskoksia (TYA 695:1). Vuoden 2021 inventointiajankohtana pelto oli kyntämättä, eikä uusia havainto-
ja ei saatu. |
| metsakeskus.19010009 |
19 |
Alitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256670.00000000 |
6726170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010009 |
Kohde sijaitsee n. 200 m Järykselän Alitalon talosta koilliseen olevalla pellolla. Maasto on lounaaseen viettävää peltoharjannetta. Kauempana maasto viettää itään. Ylempänä pellon pohjoispuolella on maasto kallioista kangasta. Tästä pellosta on löydetty pohjalaiset tasataltat ja paikalla käydessään 1931 sai Tallgren sieltä myös kvartseja. Maa on paikalla karkeaa hiekkaa, johon on ajettu savea. Vuoden 1962 inventoinnissa löytyi lisää kvartsiaineistoa, mm. yksi esine. Löydöt keskittyneet pellon keskellä olevan suurehkon maakiven ympärille, kohtaan, jossa pellonreuna tekee n. 90 asteen kulman. |
| metsakeskus.19010010 |
19 |
Isosimola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256082.29100000 |
6726454.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010010 |
Isosimolan talo on melko korkealla mäellä, sen pohjoispuolella laskee Järvijoki Aurajokeen. Kohde on talon itäpuolella, Aurajokeen eli itään päin viettävän pellon yläosassa. Pelto on ylhäältä melko jyrkkä, mutta loivenee jokeen päin.
Isosimolan pellon yläosasta löytyi v. 1962 kolme kivikautista kvartsiesinettä, -iskoksia sekä liuskeesta valmistetun esineen sirpale. Isosimolan eteläpuolella, Järykselän kylätien pohjoislaidassa olevassa maaleikkauksessa näkyi vahvalti palomaata ja savitiivisteen paloja. Ko. paikalla on ollut melko myöhäisiä rakennuksia.
Vuoden 1999 inventoinnissa löytyi paikalta mm. kvartsikaavin, pii- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta piitä (TYA 697:1-4) keskittyen pellon yläosaan, kutakuinkin Isosimolan talon kohdalle.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohdetta tarkasteltiin vain kauempaa tienvarrelta katsoen. Tämän vuoksi uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.19010011 |
19 |
Rahkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263212.41300000 |
6730194.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010011 |
Rahkalan talo on Auran asemalta Tarvasjoelle vievän maantien pohjoispuolella, lähellä Tarvasjoen rajaa. Maasto on etelään ja lounaaseen viettävää peltorinnettä. Kiviesinelöydöt ovat Rahkalan talon puutarhasta ja pellosta. Inventoinnissa v. 1962 löytyi kvartseja pellon yläosasta talosta parisataa metriä länteen. Asuinpaikka sijaitsee Kuusirahkan, osittainnpelloksi raivatun ja osittain vielä suota olevan muinaisaltaan koillsrannalla. Suosta kerrotaan turvetta otettaessa ? löydetyn ruuhi ja hirsilautta. Inventoinnissa v. 1999 huonot tarkastusolosuhteet eivät mahdollistaneet havaintojen tekoa. |
| metsakeskus.19010012 |
19 |
Hietala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
254083.10400000 |
6724773.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010012 |
Kivikautinen asuinpaikka melko tasaisella, heikosti lounaaseen viettävällä pellolla. Maaperä on hiekansekaista savea. Asuinpaikkalöytöjä löydettiin inventoinnissa v. 1999 n. 60x80 m alalta 45 m korkeuskäyrän vaiheilla suoritetussa pintapoiminnassa. Löytöalue rajoittuu kaakossa asuinrakennuksiin.
Vuoden 2021 inventointiajankohtana pelto oli kyntämättä, mutta maaperää näkyi hieman olkien alta. Löytöjä ei todettu. Vuoden 1999 inventoinnin löytöalue noudattelee maaperähavaintojen perusteella varsin tarkkaan hiekan ja soran sekaista aluetta – tämän ulkopuolella maaperä on lähinnä savea. |
| metsakeskus.19010013 |
19 |
Vanhatalo Kaivopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
255705.45500000 |
6724957.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010013 |
Kivikautinen asuinpaikka pienehkön peltokaistaleen ylärinteessä kahden kaivon ympärillä, josta on runsaasti kivikautisia löytöjä mm. TYA 699:1-21 vuoden 1999 inventoinnista. Osa Nautelan kokoelmien Vanhatalon Hakapellon löydöistä lienee tästä kohteesta (KM 25910:1-12). Koska löytöjä on runsaasti suppeahkolta alueelta, on mahdollista että asuinpaikka jatkuu pellon ulkopuolelle metsään.
Vuoden 2021 inventoinnissa havaittiin, että kohteen kaakkoisosa on arviolta viimeisten 10 vuoden aikana muokattu pihanurmikoksi ja siihen on istutettu puita, mutta muinaisjäännöstä ei tutkittu tarkemmin. |
| metsakeskus.19010014 |
19 |
Ylitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256258.22500000 |
6725968.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.19010014 |
Kivikautista asuinpaikkaa Järykselän Ylitalon länsipuolella rinnepellon yläosassa 45 m korkeuskäyrän vaiheilla, n. 200 m matkalla. Kuuluu Aurajoen itärannan kivikautiseen asuinpaikkavyöhykkeeseen. Maaperä on hiekansekaista savea ja inventoinnissa v. 1999 löytyi pellon yläosasta piitä ja kvartseja (TYA 712:1-3). Löytöalue n. 20-30 m:n säteellä pellon reunasta. |
| metsakeskus.33010001 |
499 |
Björkö-Rävstugan |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
217980.24000000 |
7037747.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.33010001 |
Kohde sijaitsee Björkön keskustasta itäkoilliseen, metsäautotien länsipuolella, hakkuuaukealla. Laajassa luontaisessa kivikossa on useita kuopanteita ja muita ihmisten kaivelujen jälkiä, mm. röykkiöitä muistuttavia rakennelmia. Paikalliset asukkaat kutsuvat Rävstuganiksi suurta, selvärajaista, säännöllisen pyöreää, matalaa kivikehää tai -vallia, jonka läpimitta on noin 14-15 m. Kehällä on pari matalampaa kohtaa; kehävallin korkeus on 0,6-1 metriä. Kehän sisäpuoli on kivikkoa, mutta on alempana ympäröivän kivikon pintaa. Kehän keskellä on pienempi kehävalli, läpimitaltaan noin 2,5 metriä. Se on alempaa kehävallia matalampi. Paikallisten oppaiden mukaan sisäkehän keskellä on luultavasti pidetty tulta; rapautuneita kiviä oli jonkin verran näkyvissä. |
| metsakeskus.33010002 |
499 |
Björkö-Storhamnskatan/Vikarskatan |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
219134.77400000 |
7038851.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.33010002 |
Storhamnsskatan/Vikarskatan sijaitsee Björkön pääsaaren koillisrannalla. Kohde sijaitsee uudesta kalasatamasta noin 300 metriä itään ja rannasta noin 40 metriä.
Rantamäellä ja -metsikössä on kunnostetu kalamaja, useita rakennusten perustuksia, verkonkuivaustelineiden tukikivikasoja riveissä/gistvall, korkeaseinäinen kivirakennelma("fästning", mahdollinen väijymissuoja, säilytyskellari?), veneiden maihinvetopaikkoja (landstäd) ym. historiallisen ajan kalastus- ja pyyntielinkeinoihin liittyviä rakenteita. Alueen laajuus on noin 100 x 200 metriä. |
| metsakeskus.33010003 |
499 |
Björkö-Iskmoörfladan/Hamnäng |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
219885.47200000 |
7038773.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.33010003 |
Björkön Östersössä, noin 500 m rannasta sisämaahan kahdella alueella, kivisillä, matalilla mäillä, matalassa metsässä on aukeampia kivikkoisia kohtia, joilla parhaiten näkyvät rakenteet ovat. Molemmilla alueilla on useita kivistä koottuja kiuasuunien jäänteitä, joista 1-2 on selvästi uuniksi hahmotettavaa kummallakin alueella. Kivikolla, uunien lähellä, osaksi kalliopohjallakin on lukuisia pieniä kivikasoja, jotka ovat verkkopihan/verkonkuivaustelineiden tukikivikasoja (gistvallar).
a) x= 7028 94, y= 1519 60, z= 2.5-3 m ymp.
b) x= 7029 52, y= 1519 90, z= 2.5-5 m ymp. Kaksi hyväkuntoista uunia. |
| metsakeskus.33010003 |
499 |
Björkö-Iskmoörfladan/Hamnäng |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
219885.47200000 |
7038773.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.33010003 |
Björkön Östersössä, noin 500 m rannasta sisämaahan kahdella alueella, kivisillä, matalilla mäillä, matalassa metsässä on aukeampia kivikkoisia kohtia, joilla parhaiten näkyvät rakenteet ovat. Molemmilla alueilla on useita kivistä koottuja kiuasuunien jäänteitä, joista 1-2 on selvästi uuniksi hahmotettavaa kummallakin alueella. Kivikolla, uunien lähellä, osaksi kalliopohjallakin on lukuisia pieniä kivikasoja, jotka ovat verkkopihan/verkonkuivaustelineiden tukikivikasoja (gistvallar).
a) x= 7028 94, y= 1519 60, z= 2.5-3 m ymp.
b) x= 7029 52, y= 1519 90, z= 2.5-5 m ymp. Kaksi hyväkuntoista uunia. |
| metsakeskus.33010004 |
499 |
Björkö-Gustav Vasas fiskeläge |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
210535.21900000 |
7039592.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.33010004 |
Lappörarna-nimisellä saarella, Björkön pääsaaren luoteispuolella, saaren lounaisrannalta noin 400 m. Matalan rantametsän sisällä kivikossa, hyvin säilynyt. Alueella Gistvall/verkonkuivausseipäiden tukikivikasoja selkeissä riveissä, lisäksi tilapäisasumustenpohjia/tomtningar, uunien/ryssugnar jäännöksiä. Paikallisten mukaan identifioitavissa kruunun kalastusasemaksi/Gustav Vasas fiskeläge. |
| metsakeskus.33010005 |
499 |
Björkö-Tribbonskäret |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
209734.54200000 |
7040914.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.33010005 |
Björkön pääsaaresta luoteeseen, Lappörarna-nimisen saariryhmän länsipuolella olevan Tribbonskäretin aukealla lakitasanteen kivikolla on näkyvissä jatulintarha, kompassiruusu ja röykkiö, joka lienee kummelin pohja. Jatulintarhan kivikehistä näkyvissä noin neljännes, muutoin kehä on katajien peitossa. Kivien pinnoissa olevista jäkälistä päätellen rakennelmat eivät ole aivan nuoria. Kaikki rakenteet ovat hyväkuntoisia ja selkeitä. |
| metsakeskus.33010005 |
499 |
Björkö-Tribbonskäret |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
209734.54200000 |
7040914.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.33010005 |
Björkön pääsaaresta luoteeseen, Lappörarna-nimisen saariryhmän länsipuolella olevan Tribbonskäretin aukealla lakitasanteen kivikolla on näkyvissä jatulintarha, kompassiruusu ja röykkiö, joka lienee kummelin pohja. Jatulintarhan kivikehistä näkyvissä noin neljännes, muutoin kehä on katajien peitossa. Kivien pinnoissa olevista jäkälistä päätellen rakennelmat eivät ole aivan nuoria. Kaikki rakenteet ovat hyväkuntoisia ja selkeitä. |
| metsakeskus.33010005 |
499 |
Björkö-Tribbonskäret |
10002 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
209734.54200000 |
7040914.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.33010005 |
Björkön pääsaaresta luoteeseen, Lappörarna-nimisen saariryhmän länsipuolella olevan Tribbonskäretin aukealla lakitasanteen kivikolla on näkyvissä jatulintarha, kompassiruusu ja röykkiö, joka lienee kummelin pohja. Jatulintarhan kivikehistä näkyvissä noin neljännes, muutoin kehä on katajien peitossa. Kivien pinnoissa olevista jäkälistä päätellen rakennelmat eivät ole aivan nuoria. Kaikki rakenteet ovat hyväkuntoisia ja selkeitä. |
| metsakeskus.33010006 |
499 |
Björkö-Prostbådan |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
204422.64400000 |
7048348.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.33010006 |
Valassaarten Storskäretin pohjoispuolella oleva pienempi saari, Prostbådan, joka käsittää kaksi matalan kannaksen yhdistämää saarta. Ulkomeren äärellä olevalla puuttomalla saarella on kivikolla entistetty kalamaja verkkopihoineen (gistvall). Ympäristössä on jatulintarha, kompassiruusu ja vanhempien kalamajojen eri-ikäisiä perustuksia. |
| metsakeskus.33010007 |
499 |
Björkö-Malskär |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
207225.00000000 |
7045117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.33010007 |
Valassaarten Storskäretin kaakkoispuolella oleva pitkänomainen ulkosaari, Malskäret, jonka aukealla lakikivikolla, osaksi kasvillisuuden peitossa on huonosti erottuva jatulintarha sekä kompassiruusu. Lakikivikot ovat pitkiä, vallimaisia muodostumia ja niissä on näkyvissä myös pieniä röykkiön tapaisia, mahdollisesti verkonkuivausseipäiden tukikivikasoja?
Valasssaarten linnustonsuojelualuetta.
Vuoden 2012 inventoinnin mukaan kahdeksanhaarainen kompassikiveys sijaitsee saaren kivikkoisella harjanteella, korkeimmalla kohdalla näköalapaikalla. Ainoastaan etelä- ja länsihaarat ovat hyvin säilyneitä, pohjoisen ja
idän puoli epämääräisemmät. Etelä- tai länsipiirun perusteella katsottuna ei marssikompassilla todettavaa poikkeamaa nykyiseen magneettipohjoiseen nähden. Mitat 3,5 m x 2,8 m. Kivet enimmäkseen pyöristyneitä. Jäkäläpintojen perusteella kiviä ei ole juuri käännelty viime vuosikymmeninä.
Harjanteelle ladottu labyrintti, jonka pohjoisosa kasvillisuuden peitossa ja osittain hajonnut. Etenkin keskiosa sekä etelä- ja lounaisreunat ovat sekoittuneet. Keskiosassa erottuu U:n muotoinen mutka, joka voi viitata sekä klassiseen että
Itämeren tyypin labyrinttiin. Kulkuaukko on ollut eteläreunassa. Mitat 8 m
x 7,8 m. Käytävän leveys on labyrintin keskiosassa 10-30 cm, lähellä ulkoreunoja
jopa 50 cm. Keskiosan huonokuntoisuudesta takia on laskettavissa vain viisi
sisäkkäistä käytävää, mutta ilmeisesti niitä on kuitenkin ollut jonkin verran enemmän.
Jäkäläpintojen perusteella kiviä ei ole juuri käännelty viime vuosikymmeninä.
Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella. |
| metsakeskus.33010007 |
499 |
Björkö-Malskär |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
207225.00000000 |
7045117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.33010007 |
Valassaarten Storskäretin kaakkoispuolella oleva pitkänomainen ulkosaari, Malskäret, jonka aukealla lakikivikolla, osaksi kasvillisuuden peitossa on huonosti erottuva jatulintarha sekä kompassiruusu. Lakikivikot ovat pitkiä, vallimaisia muodostumia ja niissä on näkyvissä myös pieniä röykkiön tapaisia, mahdollisesti verkonkuivausseipäiden tukikivikasoja?
Valasssaarten linnustonsuojelualuetta.
Vuoden 2012 inventoinnin mukaan kahdeksanhaarainen kompassikiveys sijaitsee saaren kivikkoisella harjanteella, korkeimmalla kohdalla näköalapaikalla. Ainoastaan etelä- ja länsihaarat ovat hyvin säilyneitä, pohjoisen ja
idän puoli epämääräisemmät. Etelä- tai länsipiirun perusteella katsottuna ei marssikompassilla todettavaa poikkeamaa nykyiseen magneettipohjoiseen nähden. Mitat 3,5 m x 2,8 m. Kivet enimmäkseen pyöristyneitä. Jäkäläpintojen perusteella kiviä ei ole juuri käännelty viime vuosikymmeninä.
Harjanteelle ladottu labyrintti, jonka pohjoisosa kasvillisuuden peitossa ja osittain hajonnut. Etenkin keskiosa sekä etelä- ja lounaisreunat ovat sekoittuneet. Keskiosassa erottuu U:n muotoinen mutka, joka voi viitata sekä klassiseen että
Itämeren tyypin labyrinttiin. Kulkuaukko on ollut eteläreunassa. Mitat 8 m
x 7,8 m. Käytävän leveys on labyrintin keskiosassa 10-30 cm, lähellä ulkoreunoja
jopa 50 cm. Keskiosan huonokuntoisuudesta takia on laskettavissa vain viisi
sisäkkäistä käytävää, mutta ilmeisesti niitä on kuitenkin ollut jonkin verran enemmän.
Jäkäläpintojen perusteella kiviä ei ole juuri käännelty viime vuosikymmeninä.
Sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueella. |
| metsakeskus.40000001 |
322 |
Korsskär 1 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
250521.93600000 |
6644961.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000001 |
Kohteen tiedot epämääräiset. Mahdollisesti mainittu Seutukaavaliiton vuoden 1977 suojeluluettelossa. Vaatii maastotarkastuksen.
Korskäretin saaren lounaisosasta tunnetaan kolme röykkiötä 1000011333 Korsskär 3, jotka sijaintinsa puolesta merimerkkejä. |
| metsakeskus.40000002 |
322 |
Korsskär 2 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
250549.00000000 |
6644933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000002 |
Kohteen tiedot epämääräiset. Mahdollisesti mainittu Seutukaavaliiton vuoden 1977 suojeluluettelossa. Vaatii maastotarkastuksen.
Korskäretin saaren lounaisosasta tunnetaan kolme röykkiötä 1000011333 Korsskär 3, jotka sijaintinsa puolesta merimerkkejä. |
| metsakeskus.40000003 |
322 |
Böhle |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
247697.07000000 |
6646160.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000003 |
Eventuellt röse på rullstensområdet söder om kyrkbyn.
Kivirakennelmia lohkarepellossa ja sen lähettyvillä. Kohde sijaitsee Rosalalandetin ja Hitislandetin välisen Kyrksundetin salmen etelärannalla metsässä. |
| metsakeskus.40000004 |
322 |
Hammarsboda 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244038.43700000 |
6666230.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000004 |
Iskoksia Näsuddenin niemelle vievän tien lounaispuolelta, metsäalueelta. Iskoksia on havaittu tien reunaleikkauksesta, kaatuneen puun juurakosta sekä paikalle kaivetuista kahdesta koekuopasta. Löytöihin kuuluu yksi kivilaji-iskos sekä runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.40000005 |
322 |
Nästorp |
10001 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
245667.75300000 |
6671104.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000005 |
På södra delen av Stornäset finns en låg och otydlig stenkonstruktion som eventuellt kunde vara en fornlämning. Den i fråga varande formationen är en långsträckt, övervuxen stensättning, som möjligen kunde bestå av två fast i farandra byggda gravrösen. Största delen av konstruktionen har en diameter av ca 3,5 m och dess kantstenar blidar en tämligen klar cirkel. Den till sin form mera diffusa norra delen har en diameter av ca 3 m.
Stensättningen ligger drygt 200 m N om vägen från Dragsfjärds kyrka till Ölmosviken, på ett ställe där åkrarna på södra sidan av vägen skiljs åt av en smal skogsremsa. |
| metsakeskus.40000006 |
322 |
Ansvedjaträsk 1 |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
250042.02400000 |
6665499.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000006 |
Högst uppe på en kulle SW om vägen framkom vid grävandet av provgropar kvartsavslag. jorden i provgroparna var likväl blandad. Det förefaller som om på stället skulle ha funnits en senare bosättning. Tveksamt huruvida där funnits ett kulturlager eller om avslagen kommit med jord som flyttats till platsen. |
| metsakeskus.40000007 |
322 |
Kvarnbäcken |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244084.40300000 |
6667844.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000007 |
Boplatsen är belägen i en sluttning, på norra sidan av en forntida vik som öppnat sig mot öster. Möjligen är denna fyndlokal identisk med den Nils Cleve 1943 beskrev som belägen "på skogsvägen mellan Hammarsboda och Ytter-Ölmoss byar".
Kvartsi-iskosten löytöpaikka sijaitsee noin 200 metriä luoteeseen kohdasta, missä Hammarsbodasta melko suoraan kohti Ölmosvikeniä menevä tie ylittää Kvarnbäcken-nimisen puron. Tunnettu iskosten löytöpaikka on Kvarnbäckeniltä pohjoista kohti nousevassa rinteessä noin 150 metrin päässä tästä purosta. Löytöpaikan lähellä pohjoisen puolella on kartan mukaan laajan kallioalueen eteläreuna. Kvartsi-iskoksia on löytynyt hiekkamaasta ajotien kahdelta puolen.
On arveltu, että samalta kohtaa olisi tallennettu kolme kvartsi-iskosta jo vuonna 1943. Turun Kaupungin Historiallisen Museon kokoelmiin on liitetty numerolla 13695 kolme kvartsi-iskosta, joista on merkitty, että ne on löydetty Hammarsbodan ja Ytter-Ölmosin kylien välisestä metsästä tien leikkauksesta. |
| metsakeskus.40000008 |
322 |
Rosala Halsbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
243539.75200000 |
6643846.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000008 |
Lokalen är belägen intill brandkårshuset, SW om grundskolan gårdsplan. Strax intill vägen ett område, som till delar undersökts i och för vägförbättringsarbeten provgrävts, varvid framkom kulturjord. Vid Turun yliopistos skärgårdsinventering har man iakttagit mörkfärgad jord.
Rosalan kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa 1540. Kylän alueelta ei ole varmoja rautakautisia löytöjä, mutta Hiittisissä sijaitsee Kyrksundetin kauppapaikka ja kappelialue sekä Hiittisten kylän edustalla keskiaikainen Högholmen.
Paikalta on nuorempia historiallisen ajan havaintoja (kulttuurimaata, mahd. kiveys?) ja löytöjä, mutta tietoja mahdollisista, jopa keskiajalle menevistä, vanhemmista löydöistä. Alueella on myös uunin perusta. Vuonna 2023 tehdyssä tarkastuksessa nykyisellä joutomaalla havaittiin tehdyn metallinetsintää ja kuopissa oli nähtävissä noin 20-30 cm:n kulttuurikerros. |
| metsakeskus.40000009 |
322 |
Rävberget |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243487.72600000 |
6653112.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000009 |
Röset är beläget NE om Rävberget 30 m W om en åker. Det jordblandade röset har en diameter om 3.4 m och är 0.8 m högt. Det förefaller som om röset är byggt till större delen av jord. På röset växer 2 granar.
Rävberget-nimisen mäen kaakkoisrinteellä, kahden ajotien välimaastossa on kivistä ja maasta koostuva pieni kumpu tasaisella metsämaalla. |
| metsakeskus.40000010 |
322 |
Byholmen |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243484.72700000 |
6651867.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000010 |
Mellan två åkerarealer strax under högspänningsledningen ca 200 m W om Kasnäsvägen finns ett röse som mäter 5.3 x 2.9 m. Det förefaller som om det hade rösats i två olika omgångar. Det nyare stenskiktet kan vara rätt nyligen radade stenar från åkern, medan den inre kärnan kan med vissa reservationer anses vara en fornläming.
Lähellä Kasnäsin pysäköintialueeseen liittyvää laajaa tasannetta on matala kivilatomus lähellä kohtaa, jossa peruskartalle on merkitty sähkölinjan kolmeen suuntaan menevien haarojen liittymäkohta. Kivilatomuksesta noin 30 metriä pohjoiseen on tehtaan myymälän sisäänkäynti. Kaksi suurinta maakiveä lienevät samat, jotka on erikseen mainittu vuoden 1992 inventointikertomuksessa.
Vaikuttaa, että latomus pääosin myötäilee maaperän tai kallion pinnanmuotoa ilman, että paljonkaan kohoaa sen yläpuolelle. Latomuksen kaakkoislaita on pienessä notkelmassa. Turpeesta pistää esiin muutamien metrien läpimittaisella alueella pieniä hieman pyöristyneitä kiviä, ja niiden keskellä on muutamia noin 25 cm:n läpimittaisia kiviä, ei kuitenkaan kovin monia, ja samassa rykelmässä kaikkien näiden kanssa on noin metrin välein kaksi suurin piirtein metrin läpimittaista maakiveä. |
| metsakeskus.40000011 |
322 |
Helgskär |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243581.71500000 |
6647519.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000011 |
Helgskär är beläget strax söder om Stora Ängeskär Röset är beläget på W-sluttningen om holmens mitt på 100-150 meters avstånd från en sommarstuga. Röset på berggrund mäter 3.2 x 2 m och är 0.5 m högt. Det är glest byggt och berggrunden skymtar ställvis mellan stenarna, som är kantiga. De är i genomskärning ca 40 cm.
Helgön saaren keskivaiheilla loivasti länteen laskeutuvalla kalliorinteellä pieni hajanainen kiviröykkiö kalliolla. |
| metsakeskus.40000012 |
322 |
Skogsgärdorna |
10001 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
244890.20600000 |
6644447.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000012 |
Skogsgärdorna ligger i mitten av Rosalalandet. På området finns två gamla åkrar. SW om den nordligare höjer sig en bergsklack på vilken finns ett stenfält. Stenfältet stäcker sig i E-W-riktning och mäter 26 x 10 m. I dess W ända finns en grop, som till formen är oregelbundet rund. Gropens djup är ca 80 cm, W-och S-väggarna är lodräta medan de två övriga inte är så branta. Bottnen täcks av tjockt mosslager. |
| metsakeskus.40000013 |
322 |
Rosala Kalvholmen 2 |
10001 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
243206.87500000 |
6646046.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000013 |
På W sidan av Kalvholmens norra del finns en långsträckt stenkonstruktion. Den är byggd uppe på berget ovanför stranden och består av två parallella stenrader. Konstruktionen är delad i en västlig och en östlig del. Hela konstruktionen mäter 24.4 m och är 0.8-1.1 m bred. |
| metsakeskus.40000014 |
322 |
Hitis Norrsundet |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
247464.15600000 |
6647126.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000014 |
Terrängen SE om Kalvolmsfladan är granskogsmo. Röset befinner sig på ett litet backkrön på ca 30 meters avstånd från Kalvholmsfladan. Det är byggt på bergsluttningen så att dess södra sida är i sluttningen och därmed byggt högre än norra sidan som är på krönet. Röset mäter i S-N åtminstone 6.7 n och i E-W 7.6 m. Röset höjd är 1 m. |
| metsakeskus.40000015 |
322 |
Skepparhamn |
10001 |
12005 |
13063 |
11002 |
27000 |
248762.00000000 |
6654115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000015 |
De två bryggfundamenten på Skepparhamnvikens östra strand ligger alldeles i vattenbrynet. Det ena fundamentet består av stora stenar, 0.5 m i diameter. Dess längd är 3.1 m, bredd 1.5 m och höjd 0.4 m. Det andra fundamentet är beläget 80 m söder om föregående. Denna fornläning består av en konstruktion på stranden samt en under vatten. Konstruktionens längd är 4.1, bredd 2.5 m och höjd 0.3 m. |
| metsakeskus.40000016 |
322 |
Bötskäret 3 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
250232.05500000 |
6644984.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000016 |
En semisfärsik stenhög är rösad mot en lodrät bergvägg som löper i SE-NW riktning. Högen mäter 4.2 x 3 m. Ytan är vakert väld och höjden är 0.5 m. I högens södra ändan ett stenområde som mäter 3 x 2 m. Detta är troligen rester av en stenåker.
Högens situering är ytterst ovanlig för ett gravröse, men efters om den besitter vissa likheter med 040 01 0092 kan man inte helt utesluta detta. |
| metsakeskus.40000017 |
322 |
Tjukan 2 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
261434.55200000 |
6646037.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000017 |
På en flat berghäll på ett område med en diameter om ca 12 m finns fullt med stenar, var genomsnittliga diameter är 10-20 cm. Stenarna bildar ställvis rader, men konstruktionen är så illa förstörd att man inte kan rekonstruera den. Möjligen kan det röra sig om en kompassros, där huvudväderstrecken markerats med flera stenrader och mellanväderstrecken med enkla stenrader. |
| metsakeskus.40000018 |
322 |
Tjukan 4 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
261357.58300000 |
6646101.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000018 |
Röset är beläget på samma bergsklack som jaktskyddet 040 010 0094, några meter i från det. Röset är strukturlöst. Det har en diameter om 2.5. m och är 0.9 m högt. Möjligen är det ett gammalt kummel. |
| metsakeskus.40000019 |
322 |
Tjukan 6 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
261397.56200000 |
6646119.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000019 |
På Tjukans NE strand, mellan vattenbrynet och berget finns en rektangulär stenkonstruktion. Dess längd är 2.5 m, bredden är 2 m, höjden 0.3 - 0.4 m. Rummet innanför stenläggningen är stenfri. Konstruktionen kan ha tjänat som stenfot för någon lätt konstruktion.
Suorakaiteen muotoinen vallimainen kivirakenne rannan ja kallioalueen välisellä tasanteella. |
| metsakeskus.40000020 |
322 |
Tallflaka |
10001 |
12001 |
13013 |
11000 |
27000 |
248394.74900000 |
6653831.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000020 |
Mellan Stora Ängesös västra strand och ett ödehemman finns åtminstone 10 stenformationer av olika form och storlek. Dess finns i en terräng som ställvis är täckt av mycket tät vegetation. På området har tiigare funnits en åker och konstruktionerna förefaller vara belägna runt om denna. Största delen av dem har karaktären av mur, men andra är söformade. I områdets västra del kan ännu skönjas husgrunder. |
| metsakeskus.40000020 |
322 |
Tallflaka |
10001 |
12004 |
13046 |
11000 |
27000 |
248394.74900000 |
6653831.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000020 |
Mellan Stora Ängesös västra strand och ett ödehemman finns åtminstone 10 stenformationer av olika form och storlek. Dess finns i en terräng som ställvis är täckt av mycket tät vegetation. På området har tiigare funnits en åker och konstruktionerna förefaller vara belägna runt om denna. Största delen av dem har karaktären av mur, men andra är söformade. I områdets västra del kan ännu skönjas husgrunder. |
| metsakeskus.40000021 |
322 |
Ängeshamn 4 |
10001 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
249190.42600000 |
6654253.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000021 |
Från Ängeshamn hemman ca 200 m i NW riktning på uddens högsta punkt finns ett gammalt sjömärke. Sjömärket har i något skede rasat eller rivits. Dess nuvarande form är runtovalt med en diamter om 1.5 m. Märket är byggt av runda stenar. |
| metsakeskus.40000022 |
322 |
Ängeshamn 7 |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
249179.43200000 |
6653783.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000022 |
Ca 30 m till NNE från bergets högsta punkt finns ett röse till formen närmast runt och högt. 2 x 1 m, höjd 0.7 m. Till formen påminner det närmast om ett stolpröse, av vilka det finns många både på Stora och Lilla Ängesö. |
| metsakeskus.40000023 |
322 |
Nybondas |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
249205.42400000 |
6653912.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000023 |
På en liten låg bergsklack, som höjer sig över den omgivande terrängenpå ca 40 ms avstånd från stranden finns en fyrsidig stensättning. Stensättningen är täckt av ett tjockt mosslager, ur vilket tre hörnstenar tydligt avtecknar sig. För den händelse konstruktionen haft en fjärde hörnsten har den blivit rubbad. Stenarna mellan hörnstenarna är lägre än dessa. Formationen mäter 2.1 x 1.8 m. Hörnstenarnas höjd är ca 0.5 m, den övriga stensättningens stenar 0.3 - 0.4 m. |
| metsakeskus.40000024 |
322 |
Segerbacka 1 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
248790.59300000 |
6653149.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000024 |
Stället är beläget i mitten av det tidigare sund som skiljt Stora Ängesö från Lilla Ängesö, ca 200 m NE från runstenens fyndplats. På området kunde iakttas grunden av en byggnad och flera rösen. Dessa är troligen odlingsrösen. Några befinner sig i linje i förhållande till varandra, varför de också kan vara råmärken eller stolpstensättningar. En del av rösena är så lågt belägna att de inte kan vara förhistoriska. |
| metsakeskus.40000025 |
322 |
Segerbacka 2 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
248791.59400000 |
6653179.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000025 |
Två rösen finns på en 1 - 1.5 m hög bergsterras. Under deann finns gammal ängs- och åkermark. Rösena befinner sig på ca 9 m:s avstånd från varandra. På andra sidan om ängen finns en stenmur, taggtråd och odlingsrösen.
Kaksi peltoraunioksi pääteltyä kiviröykkiötä noin 9 metrin päässä toisistaan kallioterassilla vanhan pelto- ja niittymaan yläpuolella. |
| metsakeskus.40000026 |
322 |
Segerbacka 3 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
248712.62200000 |
6653213.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000026 |
Ca 90 m från förra Segerbacka bostadshus grund på en bergig udde finns ett odlingsröse. Udden skjuter ut i en gammal strandäng. Röset mäter 7.8 x 4.2 m. |
| metsakeskus.40000027 |
322 |
Lövö kobbar 1 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
249508.30000000 |
6653297.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000027 |
Stensättningen finns mitt på en liten bergsrygg som löper i N-S riktning på Stora Ängesös östra sida. Fornlämningen består av tre stenformationer i rad, av vilka två är små rösen och den tredje en stnsättning. Denna är belägen i längst i SE och förfaller snarast vara en fyrsidig stenfot. N-och S- sidorna är dock förströda. Inne i sättnigen finns inte stenar, endast ett tunnt jordlager på berget. Den mäter 2.5 x 2.35 m. Hela radens längd är 7.5 m. Det mellersta röset mäter 1.8 x 1 m. Det nordligaste mäter 1.9 x 1.4 m. |
| metsakeskus.40000028 |
322 |
Lövö kobbar 3 |
10001 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
249585.27000000 |
6653013.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000028 |
På Stora Ängesös östra sida, mittemot Stenverkklobben finns på kalberget ett röse. Röset är ovalt till formen, men dess stenar i S förefaller ha rasat ner. Röset är byggt av kantiga stenar. Dess mått är 2 x 1 m. Detta är troligen ett gammalt sjömärke.
Stora Ängesönin itäpäässä Stenverkklobben-nimistä saarta vastapäätä kiviröykkiö avokalliolla. |
| metsakeskus.40000029 |
322 |
Lövö kobbar 4 |
10001 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
249493.00000000 |
6652992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000029 |
På Stora Ängesös östra sida mitteomit Stenverkklobben finns på ett sydligt berg en möjlig stenformation. Berget S om konstruktionen sluttar sakta mot skogbevuxen kärr mark. Stensättningen finns nedanom en 0.5 m hög bergsterass och består av kantiga stenar. Konstruktionen är oval och mäteri N-S riktning 1.7 m, i E-W 1.4 m och är 0.4 m hög. Stenernas diameter är 0.3 - 0.7 m. Konstruktionen påminner om ryssugnarna 040 01 0096, men denna kan eventuellt vara en naturformation. |
| metsakeskus.40000030 |
322 |
Stenverkklobben 1 |
10001 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
249813.17800000 |
6652964.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000030 |
På Stenverkklobbens nordspets, på dess högsta punkt finns ett röse. Röset är runt och det är spetsigt. Diametern är 1.4 m, höjden 0.5 m. Stenarnas diameter är 0.2 - 1 m. På basen av form och läge kan man utgå från att det är ett sjömärke. |
| metsakeskus.40000031 |
322 |
Stenverkklobben 2 |
10001 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
249749.00000000 |
6652910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000031 |
Röset är beläget mitt på Stenverkklobben, på dess högsta punkt. Röset är rundovalt. Det mäter i N-S riktning 2.3 m, i E-W 2.1 m. Höjden är 0.5 m. På basen av form och läge kan man anta att det är ett gammalt sjömärke. |
| metsakeskus.40000032 |
322 |
Tokholmen 1 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
249346.37000000 |
6652173.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000032 |
På låg mark mellan två berg finns några stenmurar. Fiskare Leif Johansson på Stora Ängesö har berättat att på Tokholmen har bott en man som var lite "tokig" och byggde murar lite här och där på ön.
Tokholmenin niemen keskivaiheilla 5-10 kivimuuria kahden kallion välisellä alavalla maalla. Näistä alle 100 metriä pohjoiseen on kaksi kummelia, jotka Harto Roth ja Levi Fagerström ovat huomioineet inventoinnissaan vuonna 1991. |
| metsakeskus.40000033 |
322 |
Tokholmen 2 |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
249223.42000000 |
6651878.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000033 |
Två stenmurar är byggda nedaom en bergås, vid dess östra fot. Den ena går ir fyrkantig och bergsväggen bildar murens östra kant. I murens norra hörn finns en öppning. Den andra muren är belägen finns på andra sidan av en vik som går öster om dessa. Den är byggd på kanten av en bergsterass. Jfr. Tokholmen 1. |
| metsakeskus.40000034 |
322 |
Takvedholmen |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
248776.60600000 |
6651748.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000034 |
På näset mellan Lilla Ängesön och Takvedholmen finns husgrunder och olika stenrösen samt en brygga. Ett flertal av rösena är odlingsrösen. En del av dessa är rätt stora. Från bostadshusets grund ca 80 m i NW riktning finns en bryggkista. Den har byggts vid bergets fot och följer längs med berget. I bryggans båda ändar finns halvcirkelformiga utskott. Pga av landhöjningen är bryggan nu belägen ca 30 - 40 m från stranden. |
| metsakeskus.40000034 |
322 |
Takvedholmen |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
248776.60600000 |
6651748.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40000034 |
På näset mellan Lilla Ängesön och Takvedholmen finns husgrunder och olika stenrösen samt en brygga. Ett flertal av rösena är odlingsrösen. En del av dessa är rätt stora. Från bostadshusets grund ca 80 m i NW riktning finns en bryggkista. Den har byggts vid bergets fot och följer längs med berget. I bryggans båda ändar finns halvcirkelformiga utskott. Pga av landhöjningen är bryggan nu belägen ca 30 - 40 m från stranden. |
| metsakeskus.40010001 |
322 |
Hammarsboda 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
244470.25500000 |
6666452.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010001 |
Fyra gravkummel på en i åkrarna utskjutande ca 120 m lång och 60 m bred landtunga. Ursprungligen skall rösenas antal ha varit fem. I ett kummel påträffade pastor Ludvig Wennerström år 1878 en bronscelt (NM 1910). detta röse mäter 17.4 x 16.7 m och är 2.2 m högt och har en krater i mitten. Ett annat undersöktes år 1886 av Högman. Detta kummel hade varit omgivet av en stenkrets och i mitten fanss en kistliknande stensättning. I dag har det en grop i mitten. Dessa två ligger sydligast. De två andra ligger NW och NE om de. Det nordvästligare har skadats av en vägskärning. Det har enligt Högman mätt 8 x 7 m och varit 0.7 m högt. Det nordostligare har en krater med branta väggar som går ner nästan i botten. Det mäter 14.7 x 13.9 m och är 1.9 m högt.
Kohde sijaitsee Purunpäähän vievän tien eteläpuolella heti Hammarsbodan kylän taloryhmän länsipuolella, vainioiden väliin jäävällä kapealla mäenharjanteella, jonka viertä kulkee ajotie. Paikalla tiedetään olleen viisi röykkiötä, joista kolme on jäljellä. Nämä sijaitsevat harjun eteläisellä puoliskolla noin 70 metrin matkalla harjun pituussuunnassa. Kahden hävinneen raunion sijaintipaikka on ollut lähellä saman harjun länsikärkeä. |
| metsakeskus.40010002 |
322 |
Västersjälsmalmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
244214.34400000 |
6669158.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010002 |
Två rösen i en gles tallskog strax intill ettsandtag. Rösena har byggts på krönet av en rullstensås, som vetter mot Helvetesträsket i E.
Det södra röset hör till en ovanligare gravtyp. Det liknar till sin form närmast en rund stenvall, som inte har någon stenfyllning alls i mitten. Rösets diameter är ca 8 m.
Ca 50 m N från föregående finns en anna gravformation, som har storelekn av ca 6 x 4.5 - 5 m. Den består av endast några få stenvarv.
Vuoden 1985 inventointikertomuksen mukaan paikalla on kaksi kivirauniota noin 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Toinen raunio on noin 8 metrin läpimittainen rengasmainen kivivalli, jonka sisältä kivitäyte puuttuu. Toinen raunio, pohjoisempi kahdesta, on muutamasta kivikerroksesta koostuva, ja alaltaan 6 X 4,5–5 metriä. Paikalla ei käyty vuoden 2012 inventoinnissa. |
| metsakeskus.40010003 |
322 |
Västerbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
244153.36900000 |
6670138.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010003 |
Ett röse som enligt Tyarktika mäter 6.6 x 5 m och är 0,7 m högt. Enligt Högman skulle det ha funnits på "Västersjälsmalmen två till grunden opplockade kummmel. Eftersom Tyarktika noterat endast ett torde man kunna utgå från att det ena raserats totalt.
Kaksi tai yksi luonnollisessa mukulakivikossa havaittua rakennetuiksi katsottua kivikumpua. |
| metsakeskus.40010004 |
322 |
Storön 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
243862.47100000 |
6673127.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010004 |
Röset mäter enligt Tyarktika 11.1 x 10.9 m och är 1.1 m högt Det är beläget på Storöns högsta punkt, från vilken en ståtlig utsikt.
Hautaraunio saaren korkeimmalla kohdalla. Röykkiön läpimitat ovat 10,9 ja 11,1 metriä. |
| metsakeskus.40010005 |
322 |
Storön 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
243827.48000000 |
6674286.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010005 |
Röset är beläget på Storöns norra udde, Bredus, och mäter 6 m i diameter.
Hautaraunio on saaren rannalla olevan niemen korkeimmalla kohdalla, kalliopohjalla. Röykkiö on läpimitaltaan noin 6 metriä. |
| metsakeskus.40010006 |
322 |
Falkön 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
244037.39100000 |
6674940.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010006 |
Röykkiö sijaitsee kalliomäen harjanteella pienessä Falkön saaressa. Röykkiön mitat ovat 8.2 X 5.3 metriä, ja korkeus 0,6 metriä. |
| metsakeskus.40010007 |
322 |
Falkön 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
243790.48700000 |
6674872.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010007 |
Hautaraunio Falkön saaressa lähellä sen lounaiskärkeä, avokalliolla. Kooltaan 11,8 ja 10,9 metriä. Särmikkäitä ja pyöristyneitä noin 1-200 kg:n kiviä (keskimäärin noin 20-40 kg).
Vuoden 1984 tietojen mukaan röykkiön S-reunassa suuri kyljellään oleva paasi. S- ja SW-reunat valuneet. SE-reunassa muutamia päällekkäin olevia lohkareita. jotka ehkä ovat muodostaneet kylmämuurin; muutoin ei näkyviä rakenteita. W-reunassa jyrkkä noin metrin korkuinen kallioporras. Keskellä leveä kraateri, joka ulottuu melkein pohjaan asti. Kallio näkyy paikoin.
Vuoden 2024 inventointi: Röykkiön keskellä on kivistä avoin, noin 2,5 x 2,5 metrin alue. Meren puolella muutamaa kiveä on liikuteltu, sillä niissä on jäkälättömiä kohtia. Heti röykkiön itäpuolella on pyöreä nuotiokiveys. |
| metsakeskus.40010008 |
322 |
Kammarbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
244874.06500000 |
6671991.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010008 |
Röset ligger på ett bergsområde i västra delen av Stornäset. Graven har byggts på en långsträckt bergsrygg nära havet något SW om högsta kullen på Kammarbergen. Omkring röset växer gles tallskog och i Sw vetter berget brant mot en lägre ner växande skogsdunge. Till formen är röset en något oregelbunden rundel. Den består närmast av runda stenar, bland vilka detäven finns några stenhällar. I mitten finns en låg krater. Röset mäter 5.7 x 4.4 m och är 0.5 m högt.
Vid östra kanten av Kammarbergen finns en stenåker, där skattsökare har efterlämnat flera gropar. W om stenåkern finns en resent stenhög, som något liknar en fornlämning.
Kallioselänteellä sijaitseva, kooltaan noin 4–5,5 metrin suuruinen, muodoltaan epäsäännöllisen pyöreä röykkiö. Keskellä rauniota on matala kuoppa. |
| metsakeskus.40010009 |
322 |
Nöjis |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
245379.88900000 |
6667063.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010009 |
Boplatsen är belägen norr om vägen mellan kyrkan och Hammarsboda. Dragsfjärd arbetarinstitut gjorde utgrävningar på området under åren 1984-89. Utifrån radiokoldateringar av eldstäder och på basis av s.k. Jäkärlä-keramik som påträffats vid utgrävningarna har platsen varit bebodd ca 4700-3000 f.Kr. Boplatsen var under stenåldern belägen närä stranden vid skyddad havsvik. |
| metsakeskus.40010010 |
322 |
Gammalsvidsbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
246989.00000000 |
6661113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010010 |
Kaksi pitkänomaista, lähes kiinni toisissaan olevaa röykkiötä mäen laella avokalliolla. Röykkiöt sijaitsevat Lövöseen menevän asfalttitien itäpuolella ja Rövikenin rannasta kohoavan mäen harjalla. Röykkiöissä ollut vielä 1800-luvulla reunakiveys.
Röykkiö A:
Pohjoisemman röykkiön pituus on 7,8 metriä, leveys 4,1 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. Röykkiön päällä kasvaa mänty. Kivet ovat yleensä pyöristyneitä, vain harvat ovat latuskaisia. Ei uusia purkamisjälkiä.
Röykkiö B:
Eteläisen röykkiön pituus on 12,3 metriä, korkeus noin 0,3 m ja leveys keskeltä 4,5 metriä. Tämä röykkiö on loivasti kuperalla kalliopinnalla.Tässä röykkiössä on yksi kuiva mänty ja kaksi kasvavaa mäntyä. Ei varmoja purkamisjälkiä. |
| metsakeskus.40010011 |
322 |
Kosackkullen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
245926.68400000 |
6664020.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010011 |
På ett högt berg laldeles intill Söderlångvik gård finns två stora gravkonstruktioner. Till formen är båda avlångt rektangulära och tämligen låga och består av bara några stenskikt. På vissa ställen, speciellt nära ändarna, finns det några stora kantstenar och iden större stensättningen har det möjligen funnits av på kant ställda stenar gjorda tvärväggar. Det ena röset mäter 24.6 x 3.5 m och är 0.6 m högt. Det andra, beläget 30 m SSW om föregående, är något mindre.
Gravarnas läge på ett högt, brant berg, som under bronsåldern utgjorde ett utskjutande näs vid vattenpasset mellan Långviken-Söderbyviken och den nuvarande Norrviken är typiskt för stora praktgravar och stensättningarna bildar en mycket välbevarad helhet. |
| metsakeskus.40010012 |
322 |
Långnäsudden 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
247809.91200000 |
6666721.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010012 |
Två kummel belägna på ett högt berg. Det ena mäter 13.7 x 12.7 m och är 1.5 m högt. Det andra mäter 13.5 x 8.6 moch är 1.2 m högt. Det förstnämnda undersöktes av Högman 1886. Kumlet omgavs av en stenkrets. Innanför denna yttre ring fans en spetsoval eller nästan skeppsöiknande stensättning. I ett större block observerades 24 små runda gropar nästan i rader av 2 cm och mindre diameter och samma djup. 0.5 m S om den inre stenkretsen påträffades en dolk. Dessutom observerades igraven kol och sot. |
| metsakeskus.40010013 |
322 |
Långnäsudden 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
247827.90700000 |
6666478.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010013 |
Röykkiö sijaitsee Dragsfjärdin järveen pistävän Långnäsin niemen kärjestä 430 m etelään, metsässä kalliosaarekkeen pohjoispäässä. Kooltaan 8.7 x 8.3 m ja korkeudeltaan n. 0.8 m. Keskellä painauma; röykkiöstä mahdollisesti poistettu kiviä jossain vaiheessa. |
| metsakeskus.40010014 |
322 |
Knipnäsbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
246860.29600000 |
6666777.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010014 |
Boplatsen är belägen på båda sidorna av vägen.
Asuinpaikka sijaitsee Dragsfjärdin kirkonkylästä Dragsfjärdin järven länsipuolta Taalintehtaalle menevän tien varrella, molemmin puolin tietä. |
| metsakeskus.40010015 |
322 |
Jordbro |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
246936.25900000 |
6667393.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010015 |
På vardera sidor om vägen en boplats från bronsåldern. I omedelbar närhet torde ha funnits sammanlagt fem rösen, av vilka endast ett återstår i dag. Ett är undersökt av Högman, ett av Ella Kivikoski. |
| metsakeskus.40010015 |
322 |
Jordbro |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
246936.25900000 |
6667393.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010015 |
På vardera sidor om vägen en boplats från bronsåldern. I omedelbar närhet torde ha funnits sammanlagt fem rösen, av vilka endast ett återstår i dag. Ett är undersökt av Högman, ett av Ella Kivikoski. |
| metsakeskus.40010016 |
322 |
Ansvedja 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249883.08400000 |
6665756.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010016 |
Boplats i åkern vid gårdstunet, vid inventeringen 1943 påträffades rikligt med avslag i potatisåkern. Senare inspektioner har inte exakt lyckats identifiera Cleves fyndlokal. Till samma boplatskomplex torde höra fynden TYA 360:1-5, som härstammar från ovan angivna koordianter. Ca 180 m SE härifrån har påträffats avslag och keramik (TYA 476:7), möjligen sträcker sig boplatsen så långt söderut. |
| metsakeskus.40010017 |
322 |
Ytterkulla |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
249142.37900000 |
6667574.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010017 |
Röse utgrävt av Högman 1886, troligen förstört eftersom det inte upptages i Tyarktika.
Epäselvä kohde, ks. inventointikertomus vuodelta 2012.
Paikalla käytiin vuonna 2014, mutta röykkiötä ei löydetty. |
| metsakeskus.40010018 |
322 |
Bötisberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
249229.33700000 |
6668640.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010018 |
Röset är beläget uppe på ett berg vid en triangelpunkt och mäter 12.4 x 12.3 m och är 1.5 m högt. Det undersöktes av Högman 1886.
Korkea kiviröykkiö korkean mäen huipulla. Röykkiön läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on noin 9,1 metriä. Röykkiön keskellä on suuri syvennys. |
| metsakeskus.40010019 |
322 |
Jätukastberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
249571.00000000 |
6667712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010019 |
Eventuellt förstört röse, som torde ha mätt 12.0 x 10.5 m och ha varit 1.7 m högt.
Röykkiö sijaitsee metsässä pienen harjanteen pohjoispäässä sen korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on kaivettu vuonna 1886, ja sen päälle on kasattu kaksi perättäistä lyhyttä kivivallia. |
| metsakeskus.40010020 |
322 |
Genböle |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
249582.18700000 |
6669533.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010020 |
Röset mäter 14.2 x 13.1 m och är 2.2 m högt.
Suuri kiviröykkiö korkean kallioisen mäen laella. |
| metsakeskus.40010021 |
322 |
Tallkullen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
249938.05100000 |
6668938.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010021 |
Röset mäter 9..4 x 5.1 m och är 0.6 m högt.
Turun yliopiston arkeologian julkaisun ”Karhunhammas 14” mukaan kohde olisi epävarma röykkiöhauta. |
| metsakeskus.40010022 |
322 |
Björkboda |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
249976.03000000 |
6669778.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010022 |
Bergig teräng som faller brant mot norr. Röset mäter 11.7 x 10.4 m.
Epäselvä kohde, ks. inventointikertomus vuodelta 2012. |
| metsakeskus.40010023 |
322 |
Mölnkärret |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
255346.00000000 |
6673206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010023 |
Två rösen på var sin bergsklack i skogen. Det nordligare mäter 4.7 x 3.6 m och är 0.6 m högt. Det sydligare belägna mäter 11.5 x 9.2 m och är 0.9 m högt.
Kahden vierekkäisen kallion rinteessä kummassakin yksi röykkiö. Röykkiö A sijaitsee rinteessä noin 20 luoteeseen Brokärrbäcken purouomasta. Se on pensaikon ja aluskasvillisuuden peitossa ja heikosti näkyvissä. Röykkiö B on paljaan silokallioharjanteen laella ja näkyy hyvin kallion juurelle. |
| metsakeskus.40010024 |
322 |
Rosendalbäcken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
255012.00000000 |
6672830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010024 |
Kaksi varhaismetallikautisia röykkiöitä, peltoalueen koillislaidalla olevan noin hehtaarin kokoisen kalliokumpareen itä- ja kaakkoislaidalla. Maaperä kallion lakialueella on pääasiassa paljaaksi huuhtoutunutta kalliota.
Paikalta on aiemmin tunnettu vain yksi röykkiö, jonka koko on 10.4 x 7.8 x 0.7 metriä. Tunnettu röykkiö on selvästi näkyvillä ja sen keskikohta on selvästi pengottu/ryöstetty, mutta kivien jäkälöitymisestä päätellen penkomista ei ole tapahtunut ainakaan kymmeniin vuosiin.
Inventoinnissa 2012 havaittiin edellisestä röykkiöstä kymmenisen metriä lounaaseen pienen kallioharjanteen päällä noin 4 x 5 m:n laajuinen, muutaman kymmenen senttimetrin (n. 30 cm) korkuinen kiviröykkiö. Tämä röykkiö on selvärajainen ja sijaitsee etelään jyrkästi putoavan kalliokumpareen etelälaidalla. Röykkiön päällä kasvaa melko tiheää heinikkoa ja pensaikkoa, mikä hankaloittaa röykkiön havaitsemista. Topografian ja rakenteen perusteella tämäkin röykkiö on luonnehdittavissa varhaismetallikautiseksi hautaröykkiöksi. |
| metsakeskus.40010025 |
322 |
Östra Nygård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
254403.24300000 |
6671569.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010025 |
Röset mäter 9.0 x 8.2 m och är 0.8 m högt.
Turun yliopiston arkeologian julkaisussa ”Karhunhammas 14” (1992) tämä on katsottu epävarmaksi röykkiöksi. |
| metsakeskus.40010026 |
322 |
Bergholmsfjärden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
247758.00000000 |
6672544.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010026 |
Röykkiö sijaitsee jyrkän merenrantatörmän yläpuolella, harvahkoa havumetsää kasvavalla merenrannalla, jossa on vierekkäin useita loma-ajan asumuksia. Röykkiön pohjoislaita on vain noin viisi metriä etelään loma-asumuksen ulkoportaitten alapäästä.
Röykkiö on rakennettu ainakin osaksi kallion päälle. Röykkiön pohja-ala on soikio; sen läpimitta
länsi–itä-suunnassa on 7,50 metriä ja pohjois–etelä-suunnassa 6,60 metriä. Suurin korkeus on arviolta noin 0,6 metriä. Röykkiön ulkoreuna erottuu ainakin paikoin selkeästi ja on suhteellisen korkea. Röykkiön yksittäisten kivien suurin läpimitta on noin 0,2–0,5 metriä, ja muodoltaan ne ovat hieman pyöristyneitä. Kiviä on ladottu rinnakkain melko tiiviisti, ja päällekkäin niitä on enimmillään ainakin kolme kivikerrosta. Röykkiön keskellä on laajahko tasapohjainen syvennys, jossa kasvaa mänty. Kivien pinnoissa näkyi paikoin suuriakin jäkälärenkaita, ja varsinkin röykkiön ulkoreunoilla kivien välissä on sammalta. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27018 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12002 |
13021 |
11033 |
27018 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27019 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12002 |
13021 |
11033 |
27019 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27002 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27002 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12002 |
13021 |
11010 |
27002 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27005 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010027 |
322 |
Kyrksundet |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27005 |
247425.17400000 |
6646477.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010027 |
Kyrksundet mellan Rosala och Hitislandet som sträcker sig i sydvästlig-nordostlig riktning är i dag ca 800 m långt och som smalast mäter det endast 20 m. Den nordvästra standen är låg och vassbevuxen lerjord. Den övergår i skogbevuxen moränmark. Blandskogen övervägs av gran, men tall och björk förekommer också.
En rektangulär kapellgrund, i vars anslutning skelettgravar utgrävts i olika repriser är markerad med en sentida minnessten. Största delen av fornlämningsområdet saknar ovan jord synliga konstruktioner. Något egentligt kulturlager kan på de flesta ställen inte heller iakttagas. Undantag utgör några ytor, av vilka en synes ha varit platsen för smidesverrksamhet. Det fyndförande lagret ligger för det mesta strax under humusen. I områdets nordöstra del finns en stensamling, av vilka största delen är flyttblock En del av stenarna är dock flyttade. Mellan stenarna har påträffats föremål.
Hitislandetin ja Rosalalandetin saarten välisen salmen pohjoisrannalla metsämaalla sijaitsee hävinneeseen kappeliin liittyvä kiviaidalla ympäröity kirkkomaa, jonka lähellä on rautakautista muinaisjäännösaluetta. Inventoinnissa 2012 todettiin, että kappelin paikalta ja sen ympäriltä on hakattu metsää vähän aikaa sitten. |
| metsakeskus.40010028 |
322 |
Västernäset 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
240376.98500000 |
6650161.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010028 |
Röset mäter 12.4 x 7 m.
Epäselvä kohde, ks. inventointikertomus vuodelta 2012. |
| metsakeskus.40010029 |
322 |
Böteskär |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
250170.08300000 |
6644947.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010029 |
Röset är beläget på den norra sluttningen av ett högt ber och mäter 8.4 x 3.5 m. |
| metsakeskus.40010030 |
322 |
Högholmen |
10002 |
12011 |
13105 |
11010 |
27000 |
250038.11600000 |
6647777.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010030 |
Högholmen är beläget utanför Hitis kyrkby. Sundet mellan Hitislandet och Högholmen är 140-150 m brett. Högholmen mäter ca 105 x 100 m. Kännetecknande för ön är de branta stränderna i öst och väst. Öns högsta punkt ligger 10.7 m över havsytan. Mot norr smalnar holmen och blir lägre. Högst uppe på holmen är vegetationen knapp bestående av endast gräs. I dälden i norr växer tall och ställvis enbuskage.
Högst uppe bildar marken en terass, där utgrävningar företagits. Där antages ha funnits en försvarsanläggning från medeltiden. Stockkonstruktioner under vatten förekommer vid stranden mot Hitislandet. Dessa går ut från stranden ända upp till 20-30 m och ligger i linje med stranden längs en sträcka om ca 70-80 m. Mellan stranden och bryggkonstruktionen har troligen funnits andra träkonstruktioner. Av den ursprungliga bryggan återstår endast grunden, som ställvis är täckt av bottensediment och delvis förstörd. konstruktionerna ligger på mellan 0 och 5 meters djup.
Högholmens stränder.
Utanför Högholmens nordvästra strand finns under vatten lämningar av en konstruktion som tolkats som en kaj. Längs västra/sydvästra stranden, söder om Lilla Vedaholm finns rester av fem stycken stenkistor. Utöver dessa finns även utanför södra stranden och sydöstra stranden en stenkista var. Stenkistorna är gjorda av grovt, obilat timmer med en fyllning av sten. Helt klarlagd är konstruktionen inte, men det står dock utom tvivel att lämningarna är rester efter en hamnanläggning. Lämningen längs den nordvästra stranden är ca 70m lång. Stenkistorna söder om Lilla Vedaholm har möjligen även de fungerat som underlag för bryggor.
En C-14 datering av anläggningen har gett resultatet 1260-1420 AD. En dendrokronologisk datering av fyra prover har gett resultatet 1380-1410, med en tyngpunkt i slutet av 1300-talet. |
| metsakeskus.40010030 |
322 |
Högholmen |
10002 |
12005 |
13068 |
11010 |
27000 |
250038.11600000 |
6647777.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010030 |
Högholmen är beläget utanför Hitis kyrkby. Sundet mellan Hitislandet och Högholmen är 140-150 m brett. Högholmen mäter ca 105 x 100 m. Kännetecknande för ön är de branta stränderna i öst och väst. Öns högsta punkt ligger 10.7 m över havsytan. Mot norr smalnar holmen och blir lägre. Högst uppe på holmen är vegetationen knapp bestående av endast gräs. I dälden i norr växer tall och ställvis enbuskage.
Högst uppe bildar marken en terass, där utgrävningar företagits. Där antages ha funnits en försvarsanläggning från medeltiden. Stockkonstruktioner under vatten förekommer vid stranden mot Hitislandet. Dessa går ut från stranden ända upp till 20-30 m och ligger i linje med stranden längs en sträcka om ca 70-80 m. Mellan stranden och bryggkonstruktionen har troligen funnits andra träkonstruktioner. Av den ursprungliga bryggan återstår endast grunden, som ställvis är täckt av bottensediment och delvis förstörd. konstruktionerna ligger på mellan 0 och 5 meters djup.
Högholmens stränder.
Utanför Högholmens nordvästra strand finns under vatten lämningar av en konstruktion som tolkats som en kaj. Längs västra/sydvästra stranden, söder om Lilla Vedaholm finns rester av fem stycken stenkistor. Utöver dessa finns även utanför södra stranden och sydöstra stranden en stenkista var. Stenkistorna är gjorda av grovt, obilat timmer med en fyllning av sten. Helt klarlagd är konstruktionen inte, men det står dock utom tvivel att lämningarna är rester efter en hamnanläggning. Lämningen längs den nordvästra stranden är ca 70m lång. Stenkistorna söder om Lilla Vedaholm har möjligen även de fungerat som underlag för bryggor.
En C-14 datering av anläggningen har gett resultatet 1260-1420 AD. En dendrokronologisk datering av fyra prover har gett resultatet 1380-1410, med en tyngpunkt i slutet av 1300-talet. |
| metsakeskus.40010031 |
322 |
Långfuruholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
238873.55200000 |
6657931.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010031 |
Röset mäter 8.7 x 7.4 m och är 0.8 m högt.
Långfuruholmin hautaröykkiö on pyöreä ja läpimitaltaan lähes yhdeksänmetrinen. Vuonna 1929 siinä on ollut näkyvissä laakakivien muodostama arkkumainen rakenne, jonka sivuilla oli ollut kaksi tai kolme pystyyn nostettua laattaa ja vaakasuoria laattoja niiden välissä. Myöhemmin laattoja on siirrelty. Hildur Planting mainitsee röykkiön jäännöksestä löytyneen kaksi pääkallon yläosan palaa, reisiluun, joitakin selkänikamia sekä palaneen puun jäännöksiä. Långfuruholmenin röykkiöstä näytteeksi vuonna 1933 otetut luut on määritetty palamattomiksi aikuisen ihmisen luiksi. Se, että vainajan jäännökset Långfuruholmenin haudassa ovat palamattominakin säilyneet 1930-luvulle, viittaa siihen, että haudan ikä ei olisi kovin korkea. Tapani Tuovinen on teoksessaan ”Ulkosaariston arkeologiaa” esittänyt Långfuruholmenin haudalle ajoitusmahdollisuuksiksi nuoremman rautakauden tai keskiajan. |
| metsakeskus.40010032 |
322 |
Nämanön |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
240553.87800000 |
6657628.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010032 |
Två rösen på Nämanöns högsta berg. Det sydligare (p: 6660400, i: 3240620, z: 28) mäter 7.4 x 7.0 och är 0.8 m högt. Det nordligare (p: 6660430, i: 3240640, z: 25) mäter 20.7 x 5.5 m och är 1 m högt. Det mindre utgrävt av Högman 1886. |
| metsakeskus.40010033 |
322 |
Degernäs |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
241844.34900000 |
6659542.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010033 |
Kohde sijaitsee Norstön pohjoisosassa, kallioisessa maastossa lähellä saaren itärantaa.
Kohteessa on yhteensä 24 kiviuunia. Uunit on rakennettu pyöristyneistä ja särmikkäistä kivenlohkareista. Joissakin uuneista on seinärakenteena käytetty hyväksi joko kallion tai siirtolohkareen seinämää. Uunien pituudet vaihtelevat 1,8-3,8 metrin, leveydet 1,3-3,2 metrin ja korkedet 0,5-0,9 metrin välillä. Joissakin uuneista on havaittavissa lämpölaajenemisvaurioita ja osa uuneista on romahtanut.
Uunit sijaitsevat seuraavien koordinaattein rajaamalla alueella:
p: 6653900-6654490, i: 1576450-1576850. |
| metsakeskus.40010034 |
322 |
Bolax Näset |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
260934.00000000 |
6653256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010034 |
Bolaxin saaren pohjoispäässä sijaitseva pienistä kivistä ladottu jatulintarha osaksi avokalliolla, osaksi maapohjalla.
Jatulintarhan läpimitta koillis–lounas-suunnassa on 8,8 metriä. Sisäkkäisiä kehiä siinä on 7–8. Ne on pääosin ladottu pyöristyneistä kivistä, joitten suurin läpimitta on 10–15 cm:n luokkaa. Pohjakuvion perusteella tämä jatulintarha ei näytä kuuluvan ristikeskustaiseen jatulintarhatyyppiin. Jatulintarhan suuaukon paikka on saaren keskiosaan päin eli etelän suunnalla. Kivet ovat jonkin verran vajonneet pintamaan ja pintaturpeen sisään. |
| metsakeskus.40010035 |
322 |
Hammarsboda 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243813.52600000 |
6666412.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010035 |
Boplatsen är belägen i svagt sluttande skogsterräng mot S och SE vid en grusgrop. Jordmånen grus och stenar. Fynden gjordes vid grusgropens N kant. Boplatsen är delvis förstörd genom grustäkten.
Asuinpaikkalöytöjä vanhan sorakuopan reunalta Hammarsbodasta Purunpäähän menevän tien
pohjoispuolelta. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11040 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010036 |
322 |
Hammarsboda 4 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
244215.36300000 |
6665963.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010036 |
Fornlämningsområdet innefattar en boplats från stenåldern, ett gravröse från tidig metallålder, tre möjliga fångstgropar och en kolmila. Terrängen är jämn grus- och sandmo. Boplatsens omfång är inte utrett. Röset är byggt kring ett fast flyttblock av runda stenar i enhetlig storlek. Fångstgroparna mäter ca 2 m i diamterer, djupet är 1 m. Kolmilan är en jorden grävd grop och invid den en till vall formad jordhög. |
| metsakeskus.40010037 |
322 |
Hammarsboda 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
244603.00000000 |
6666040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010037 |
Området är åker och skog som skärs av landsvägen. Boplatsen sluttar i SW riktning mot Majorsviken. Fynd från denna har påträffats på vardera sidan om vägen. Röset ligger på en liten åssträckning.
Mäntyvaltaisessa metsässä lähellä pihamaata on maapohjalle koottu kiviröykkiö, jonka pohjan muoto on loivaa C-kirjainta tai sulkumerkkiä muistuttava. Ladotut kivet ovat pyöreitä ja suurimmilta läpimitoiltaan noin 0,3 metriä, mutta jotkut kivet ovat sitä mittaa suurempia.
Pohjois–etelä-suunnassa röykkiön pohjan läpimitta on 6,5–8,0 metrin välillä riippuen siitä, luetaanko pohjoislaidalla oleva puolentoista metrin laajuinen harvan kiveyksen osuus mukaan röykkiöön kuuluvaksi. Leveyttä röykkiöllä on noin 5 metriä. Röykkiön yläpinta on muodoltaan tasaisen tai loivan kuperan väliltä, ja se on paikoin hieman epätasainen. Röykkiön korkeus on noin 0,4 metrin luokkaa. Paikoin tämän röykkiön ulkoreuna on säännönmukaisen kaareva, mutta pohjoislaita ja länsireuna ovat epämääräisemmät. Länsireuna näyttäisi olevan hieman sisään päin kaareva. Röykkiön eteläpuoliskossa on syvennys, mikä voi olla purkamisen tulosta.
Keskellä röykkiötä kasvaa yksi suurehko koivu, ja röykkiön sisällä on myös lehtipuiden vesoja. Sammal ja heinikko peittävät paljolti tämän röykkiön kiviä. |
| metsakeskus.40010037 |
322 |
Hammarsboda 5 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
244603.00000000 |
6666040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010037 |
Området är åker och skog som skärs av landsvägen. Boplatsen sluttar i SW riktning mot Majorsviken. Fynd från denna har påträffats på vardera sidan om vägen. Röset ligger på en liten åssträckning.
Mäntyvaltaisessa metsässä lähellä pihamaata on maapohjalle koottu kiviröykkiö, jonka pohjan muoto on loivaa C-kirjainta tai sulkumerkkiä muistuttava. Ladotut kivet ovat pyöreitä ja suurimmilta läpimitoiltaan noin 0,3 metriä, mutta jotkut kivet ovat sitä mittaa suurempia.
Pohjois–etelä-suunnassa röykkiön pohjan läpimitta on 6,5–8,0 metrin välillä riippuen siitä, luetaanko pohjoislaidalla oleva puolentoista metrin laajuinen harvan kiveyksen osuus mukaan röykkiöön kuuluvaksi. Leveyttä röykkiöllä on noin 5 metriä. Röykkiön yläpinta on muodoltaan tasaisen tai loivan kuperan väliltä, ja se on paikoin hieman epätasainen. Röykkiön korkeus on noin 0,4 metrin luokkaa. Paikoin tämän röykkiön ulkoreuna on säännönmukaisen kaareva, mutta pohjoislaita ja länsireuna ovat epämääräisemmät. Länsireuna näyttäisi olevan hieman sisään päin kaareva. Röykkiön eteläpuoliskossa on syvennys, mikä voi olla purkamisen tulosta.
Keskellä röykkiötä kasvaa yksi suurehko koivu, ja röykkiön sisällä on myös lehtipuiden vesoja. Sammal ja heinikko peittävät paljolti tämän röykkiön kiviä. |
| metsakeskus.40010037 |
322 |
Hammarsboda 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
244603.00000000 |
6666040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010037 |
Området är åker och skog som skärs av landsvägen. Boplatsen sluttar i SW riktning mot Majorsviken. Fynd från denna har påträffats på vardera sidan om vägen. Röset ligger på en liten åssträckning.
Mäntyvaltaisessa metsässä lähellä pihamaata on maapohjalle koottu kiviröykkiö, jonka pohjan muoto on loivaa C-kirjainta tai sulkumerkkiä muistuttava. Ladotut kivet ovat pyöreitä ja suurimmilta läpimitoiltaan noin 0,3 metriä, mutta jotkut kivet ovat sitä mittaa suurempia.
Pohjois–etelä-suunnassa röykkiön pohjan läpimitta on 6,5–8,0 metrin välillä riippuen siitä, luetaanko pohjoislaidalla oleva puolentoista metrin laajuinen harvan kiveyksen osuus mukaan röykkiöön kuuluvaksi. Leveyttä röykkiöllä on noin 5 metriä. Röykkiön yläpinta on muodoltaan tasaisen tai loivan kuperan väliltä, ja se on paikoin hieman epätasainen. Röykkiön korkeus on noin 0,4 metrin luokkaa. Paikoin tämän röykkiön ulkoreuna on säännönmukaisen kaareva, mutta pohjoislaita ja länsireuna ovat epämääräisemmät. Länsireuna näyttäisi olevan hieman sisään päin kaareva. Röykkiön eteläpuoliskossa on syvennys, mikä voi olla purkamisen tulosta.
Keskellä röykkiötä kasvaa yksi suurehko koivu, ja röykkiön sisällä on myös lehtipuiden vesoja. Sammal ja heinikko peittävät paljolti tämän röykkiön kiviä. |
| metsakeskus.40010037 |
322 |
Hammarsboda 5 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
244603.00000000 |
6666040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010037 |
Området är åker och skog som skärs av landsvägen. Boplatsen sluttar i SW riktning mot Majorsviken. Fynd från denna har påträffats på vardera sidan om vägen. Röset ligger på en liten åssträckning.
Mäntyvaltaisessa metsässä lähellä pihamaata on maapohjalle koottu kiviröykkiö, jonka pohjan muoto on loivaa C-kirjainta tai sulkumerkkiä muistuttava. Ladotut kivet ovat pyöreitä ja suurimmilta läpimitoiltaan noin 0,3 metriä, mutta jotkut kivet ovat sitä mittaa suurempia.
Pohjois–etelä-suunnassa röykkiön pohjan läpimitta on 6,5–8,0 metrin välillä riippuen siitä, luetaanko pohjoislaidalla oleva puolentoista metrin laajuinen harvan kiveyksen osuus mukaan röykkiöön kuuluvaksi. Leveyttä röykkiöllä on noin 5 metriä. Röykkiön yläpinta on muodoltaan tasaisen tai loivan kuperan väliltä, ja se on paikoin hieman epätasainen. Röykkiön korkeus on noin 0,4 metrin luokkaa. Paikoin tämän röykkiön ulkoreuna on säännönmukaisen kaareva, mutta pohjoislaita ja länsireuna ovat epämääräisemmät. Länsireuna näyttäisi olevan hieman sisään päin kaareva. Röykkiön eteläpuoliskossa on syvennys, mikä voi olla purkamisen tulosta.
Keskellä röykkiötä kasvaa yksi suurehko koivu, ja röykkiön sisällä on myös lehtipuiden vesoja. Sammal ja heinikko peittävät paljolti tämän röykkiön kiviä. |
| metsakeskus.40010038 |
322 |
Oxmossen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251705.31800000 |
6673243.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010038 |
Boplatsen är belägen ca 1 km N om Storfinhova by vid vägen till Lemnästräsket.
Inventoinnissa 2012 alueella oli lukuisia tuulen kaatamien puiden juurakoita. Melkein jokaisessa näistä havaittiin kvartsi-iskoksia ja/tai kivilaji-iskoksia. Alue on melko loivasti etelään viettävää rinnettä. Puusto on pääasiassa mäntyä ja kuusta. Maaperä on alueen pohjoisosassa kallioon rajautuvalla vyöhykkeellä kivikkoista hiekkamoreenia (asuinpaikkalöytöjä myös tällä alueella), keskiosan länsi-itä-suuntaisella vyöhykkeellä lajittunutta hiekkaa (jolta suurin osa asuinpaikka-havainnoista) ja eteläosassa hyvin loivasti etelään viettävää kosteapohjaista hietaa (asuinpaikkalöytöjä myös tällä alueella). Alue rajautuu pohjoisessa itäkaakkoon pistävään kallioharjanteeseen ja etelässä ojaan. Idässä alue rajautuu tiehen, jonka itäpuolinen alue on loivapiirteistä ja kosteapohjaista, jonne asuinpaikka-alue tuskin juurikaan ulottuu. Asuinpaikka-alueen länsiosan rajaus on epäselvempi kuin muiden suuntien. Läntisimmät asuinpaikkahavainnot (3 kvartsi-iskosta ja kivilaji-iskos) tehtiin pienen, edelleen käytössä olevan hiekkakuopan länsilaidan leikkauksesta. |
| metsakeskus.40010039 |
322 |
Kolaskär |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
239918.08200000 |
6667309.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010039 |
Ryssugn beläget på ett litet skär på Gullkronafjärden, på S stranden av en vik som öppnar sig österut.
Ugnen är välvd av rundade och kantiga stenar. dens längd är 2.6 m och bredd 2.6 m, höjd 1.2 m. Ugnens öppning vätter mot NNW. Öppningen mäter 0.35 m och är 0.4 m hög. Det kallmurade valvet svänger inåt. Talket har rasat. bottnen är plant och stenfritt. Konstruktionen är sällsynt välbevarad. |
| metsakeskus.40010040 |
322 |
Kvarnedet |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
244276.34800000 |
6664652.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010040 |
Röse uppe på ett berg. Utmärkt på grundkartan. |
| metsakeskus.40010042 |
322 |
Stormossen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251199.51400000 |
6674228.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010042 |
Boplatsen är belägen i skogsterräng S om Lemnästräsket. Fynd påträffade på två olika ställen. |
| metsakeskus.40010043 |
322 |
Älgmossen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251337.00000000 |
6673765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010043 |
Liten sandtäkt invid vägen. Den samma boplatsen sträcker sig i E riktning där även fynd gjorts.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu ajotien varteen tehdyn pienen matalan hiekkakuopan reunoilta ja läheltä tien reunasta. Kuopan vierestä kulkevan tien ojan reunoista on löytynyt kvartseja kohdasta p=6673705, i=251555. |
| metsakeskus.40010044 |
322 |
Lillfinnhofva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251831.26400000 |
6673578.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010044 |
Boplatsen avgränsas i N av ett berg och i S och NE av en i terrängen klart urskiljbar liten brant sluttning, som troligtvis är en gammal strand. Terrängen mellan berget och sluttningen är jämn och består av fin sand.
Boplatsen hör troligen till Jäkärlägruppen. På stället kan dock iakttas även verksamhet från historisk tid. Åtminstone två kolmilor kunde iakttas. Därutöver finns på området två gropar, ca 3 m diam.
Alue on lounaasta koilliseen johtavan tien kaakkoispuolella sijaitseva melko tasainen metsäalue, jonka puusto on pääasiassa mäntyä ja kuusta ja maaperä hiekkaa. Alue rajautuu etelässä ja eteläkaakossa selvään terassiin, joka alempana putoaa puroon/ ojaan. Lounaisosassa maasto viettää loivemmin lounaaseen. Koillispuolella potentiaalinen kivikautinen asuinpaikka-alue rajautuu kallioalueeseen. On todennäköistä, että asuinpaikka-alue ulottuu myös em. tien luoteispuolelle. Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä alueelle ei tehty koekuoppia
Aluetta on tuhonnut sen poikki kulkeva tie. Alueella on lisäksi ainakin kolme hiilimiilua sekä lisäksi ainakin neljä määrittelemätöntä kuopannetta. Kuopanteista jotkin saattavat olla esim. hiilimiiluja, mutta pintahavaintojen perusteella ei liene mahdotonta, että joissakin kuopanteissa olisivat kyseessä kivikautiset asumuspainanteet. |
| metsakeskus.40010046 |
322 |
Kvarnmossen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251040.58000000 |
6673374.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010046 |
Fyndplatsen ligger på E-sidan om vägen till Bötesbergets sandtäkt. Området är kalhygge som kultiverats. Ett flertal avslag har iakttagit.
Paikka on loivasti etelä-kaakkoon laskevaa rinnettä, jossa inventoinnissa 2012 kasvoi tiheä vesakko ja nuori mäntypuusto. Alue on aikoinaan aurattu. Muinaisjäännös on merkitty metsätien itäpuolelle. Tien varrella ei mitään merkkejä esihistoriasta. Tien länsipuolella on kuusimetsää ja maaperä on hienompaa ja myös hivenen alemmalla, laskien kohti ojaa. Tien länsipuolen ja ojan välille tehdyissä muutamassa koekuopassa ei havaittu merkkejä esihistoriasta. |
| metsakeskus.40010047 |
322 |
Söderlångvik |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
245561.00000000 |
6664301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010047 |
2 m lägre ner mot NW från krönet på en bergsklack med obehindrad utsikt å alla håll ligger en stensättning. Den synliga delen mäter 2.1 x 2.0 m och är 0.2 m hög. I N ändan kan finns ytterligare stensättning under ytvegetationen. Stenarna är kantiga vägande 1-30 kg. Nästan alla på ytan är hematitisk granit. Stensättningen är gjor av människoha men förefaller inte vara en grav.
Ca 40 m från föregående i N riktning på en bergsklack finns en stenkrets av runda och kantiga stenar. Kretsen mitt är stenfri, tom och täckt av renlav. Stenkretsen har stenar i 1-3 varv. S- och SWkanten är högre. Konstruktionen mäter 1.8 x 1.7 m.
Kaksi latomusta Söderlångvikin kartanon luoteispuolella olevalla jyrkkärinteisellä mäellä. Latomuksista pohjoisempi on osittain sammalen alla, mutta se näyttää olevan ulkoreunan muodoltaan nelikulmainen. Latomuksen sisusta on vähäkivinen tai kivetön. Sen läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on 1,8 metriä ja itä–länsi-suunnassa 1,7 metriä. Eteläisempi latomus on lähellä mäen laen keskikohtaa. Kiviä on siinä matalana vain runsaan metrin läpimittaisena ja kasana. |
| metsakeskus.40010048 |
322 |
Kvarnmossen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250419.82800000 |
6673592.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010048 |
Boplatsen är belägen intill en mosse på en svag sluttning mellan två berg.
Paikka oli inventoinnissa 2012 erittäin tiheää vesakkoa ja nuorta puustoa. Mitään täydentäviä havaintoja ei voitu saada. Paikka on asuinpaikalle oiva ja sovelias terassi kaakkoon laskevassa rinteessä kallioiden välillä. |
| metsakeskus.40010049 |
322 |
Borgarslätten |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250383.85200000 |
6673013.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010049 |
Belägen intill ett litet kärr.
Inventoinnissa 2012 paikka oli tiheää ja nuorta vesakkoa aikoinaan auratussa metsämaassa. Paikalla on pieni ja matala, suohon ja itään kurottuva niemeke kallioisen mäen itäreunalla ja metsätien koillispuolella. Paikalla ei havaittu mitään maan päällisiä merkkejä asuinpaikasta, mutta maaston puolesta paikka on pienialaiselle asuinpaikalle sopiva. Tien länsi-lounaispuolella maasto on kallioista ja kivikkoista sekä nousee, joten sinne asuinpaikka ei ole voinut ulottua. Koekuopista ja ojien leikkauksista ei merkkejä muinaisjäännöksestä. Kyseessä on ilmeisesti pienialainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.40010050 |
322 |
Masugnsträsket |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
250195.97400000 |
6662929.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010050 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä pohjoiseen Lilla Masugnsträsket -nimisen järven pohjoisrannan kapean lahdelman perukasta ja runsaat 100 metriä länteen Taalintehtaan ja Galtarbyn välisestä asfalttitiestä. Metsä ympärillä on sekametsää.
Kohteen on löytänyt arkeologian harrastaja Hans Myhrman syksyllä 1986, jolloin hän havaitsi kvartsi-iskoksia metsässä olevalta tieltä. Löytöihin ei ole kuulunut tiettävästi saviastian paloja. Inventoinnissa 2011 ilmoitetulla löytöpaikalla oli kulku-ura, joka on ehkä ollut vuosia sitten traktorilla ajettavassa kunnossa. Tämä tieura kulkee pitkin pohjois–etelä-suuntaista maaston painannetta, jonka maapohja tarkastusajankohtana oli syyssateitten pehmentämä ja kostea. Maanpinta oli paksun humuksen, saniaisten ja sammalikon peitossa. Pintalöytöjä ei ollut mahdollista havainnoida.
Maastonkorkeuden perusteella kohde ajoittunee kivikauden lopulle, mahdollisesti Kiukaisten kulttuurin aikaan. |
| metsakeskus.40010051 |
322 |
Senatsberget 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251315.52300000 |
6663559.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010051 |
Boplatsen är belägen på en smal ås SE om Senatsberget, på ca 50 ms avstånd dess ytterst klippiga SE-brant. Åsen som går i SE-NW-riktning har rätt branta sluttningar och dess SE ända slutar i ett brant berg som höjer sig över omgivningen. |
| metsakeskus.40010053 |
322 |
Söljeholmen |
10002 |
12002 |
13024 |
11028 |
27000 |
246208.59700000 |
6659504.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010053 |
Stensättningen är belägen på Söljeholmens NW sida, på västra sidan av landsvägen. Den är byggd på en flat SSW-NNE bergsrygg NE om bergets högsta punkt. Från graven har man endast haft utsikt mot N, medan man från bergetshögsta krön beläget ca 40 m ö h har kunnat se långt över skärgården.
Stensättningen är till formen klart raktangulär, i N ändan ca 4 m bred och ca 20 m lång och består av några få stenskikt. I synnerhet i N ändan, men också på andra ställen har stensättningen tydliga, stora kantstenar. Gravens E kant är nästan rak, W kanten är södrigare och till formen mera diffus. I övrigt är gravsättningen ytterst väl bevarad. |
| metsakeskus.40010054 |
322 |
Östergård 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
242986.87300000 |
6662399.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010054 |
I mitten av Purunpäänäset, på ett berg som sträcker sig i N-S-riktning, på W sidan om Östergårds åkrar finns två rösen. S graven har blivit byggd på bergskrönet, som tydligen har utnyttjats för att ge mera volym åt röset. Det är lågt, runt och illa skadat, vid dess E kant och i dess mitt sakans stenra nästan helt. På W sidan är den ursprungliga kantkedjan däremot fortfarande urskiljbar och liknande stenringar har möjligen funnits i rösets mitt. Diametern är ca 8 m.
N graven är belägen på en platå vid bergets N ända och betydligt lägre än föregående. Den utgörs av en låg konstruktion, som antingen består av två skilda gravar eller en låg stensättning i E-W-riktning. W delen ligger på en något högre platå än E-delen. Graven E del påminner om en rektangel och har flera stora kantstenar. Vid N kanten finns en stor kantställd häll. Konstruktionens totala längd är ca 13.5 m och dess bredd är ca 5 m. |
| metsakeskus.40010055 |
322 |
Hamnholmssundet |
10002 |
12002 |
13026 |
11028 |
27000 |
242599.00000000 |
6662439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010055 |
Två skeppsättningar är belägna på ett högt berg på Purunpää udden mittemot Judasholmen vid Hamnholmssundet. På E sidan av bergskrönet finns två små försumpningar och på E sidan av dem en N-S-gående bergsrygg, på vilken gravarna byggts.
N graven är närmast en skeppsformig stensättning, som är ca 11 m lång och vid mitten ca 4,7 m bred. Vid byggandet av graven har man tydligen använt sig av en förhöjning i berget för att få mera volym åt graven och minska behovet av lösa stenar. Skeppssättningens W kan harfallit sönder, E kanten förefaller att vara bättre bevarad. I den mera intakta N delen finns flera flata stenhällar som kantstenar och N spetsen av skeppssättningen bildas av en spetsig triangelformad flat sten. Även i gravens S del finns flata stenar, men närmast ovanpå de övriga stenarna på gravens yta.
På S sidan av föregående, nästan helt övervuxen och täckt av några torra träd en närmast linsformad sättning, men mera ihopfallen än föregående. Dess längd är 4 m och bredd ca 3 m.
Avokalliolla on kiviä siten, että niitä näyttää olevan kahtena pohjanmuodoltaan suunnilleen soikiomaisena latomuksena, jotka sivuavat toisiaan, ja niiden molempien kivilatomusten pituusakseli on suunnilleen yhdellä ja samalla suoralla linjalla. Pohjoisemman kivilatomuksen pohjoinen pää on selvästi kärkevä (näkyy yksityiskohtakuvassa DT2013:39:109). Kun samassa latomuksessa on hieman kärkevä kohta myös vastakkaisella laidalla, niin ääriviivoissa on jonkin verran laivamaista muotoa. Eteläisempi latomus on pohjoislaidaltaan suippeneva, ja juuri tämä pohjoislaita liittyy toisen latomuksen reunaan. Kokonaisuus muistuttaa kahdeksikon numeroa. Pohjoisemman latomuksen leveys sen leveimmältä kohdalta on 4,5 metriä, ja pituutta latomuksella on 11,0 metriä. Eteläisemmän latomuksen levein kohta on 2,7 metrin levyinen, ja eteläisemmän latomuksen pituus on noin 7 metriä. Latomusten korkeutta on vaikea määrittää. Niiden päällyspinnat ovat muodoltaan epätasaiset. Kiviä on kummassakin 1–3 kerroksessa. Pohjoisemman latomuksen sisältä näkyy paikoin kallio; ehkä sen kivikkoa on pengottu joskus. Kiviä on ehkä siirrelty pohjoisemman rakenteen sisällä ja viskottu sen ulkopuolellekin. Selviä purkamisjälkiä ei eteläisemmässä latomuksessa erotu. Eteläisemmän latomuksen lähettyvillä ei erotu ainakaan kovin monia sellaisia kiviä, joiden voisi arvella olevan latomuksesta purettuja.
Kivet pohjoisemman latomuksen sisällä ovat enimmäkseen pyöristyneitä ja noin 0,1–0,4 metrin läpimittaisia. Joitakin laattakiviä on myös saman latomuksen kiviaineksen joukossa, ja niistä suurimmat ovat noin 0,6 metrin läpimittaisia. Eteläisemmässä latomuksessa on samantapaista kiviainesta kuin toisessakin, mutta laattakiviä ei ole eteläisemmässä niin paljon kuin toisessa. Kalliopinnassa saattaa olla syvennys niillä paikkeilla, missä eteläisemmän latomuksen pohjoislaita on, ja saattaa olla, että saman latomuksen länsilaidankin alla on kallion syvennys. |
| metsakeskus.40010056 |
322 |
Östergård 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
242905.90700000 |
6661954.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010056 |
Ca 800 m SW från Östergårds mangårdsbyggnad, på W sidan av den sydligast belägna åkern på Östergårds mark, i en skogsbcke, som vetter mot åkern finns åtminståne 7 rösen. De är i åtminstone 2 rader, fyra i den övre och två i den undre och därtill minst ett mellan dessa. Rösena har relativt klara konturen, men är helt övervuxna och är sålunda mycket svåra att urskilja. De mäter ca 1,5 m i diameter. |
| metsakeskus.40010057 |
322 |
Jungfruholmen 1 |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27000 |
242477.00000000 |
6661222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010057 |
Enligt Svante Dahlström (Gullkrona, Åbo 1945) fanns högt uppe på krönet av norra udden en nästan kvadratisk valla av jord och sten, beväxt med tallar, antingen grundvalen till en byggnad eller bröstvärn för ett batteri. E om nämnda vall ligger en fyrkant av kullerstenar. En rad djupa gropar invid sundet, omgivna av uppradade stenar kunde Dahlström också iaktta. Ytterst har den norra, mot Gullkrona vettande udden har varit befäst med vallar av kullersten.
En del av fornlämningarna varr fortfarande synliga i terrängen vid inventeringen 1985. På norra udden är de minst övervuxna. Uppe mellan två mindre berg kunde en kvadratisk, med rullstenar omgiven fördjupning iakttas. Denna hade en öppning i ena sidan. En stor del av fornlämningarna är dold under vegetationen, som på vissa ställen är mycket tät.
2019:
Rintavarustuksen jäännökset saaren N-rannalla.
Kalliossa olevat 35 mm:n läpimittaiset pulttausten jäljet ja säilyneet rautapultin kannat kalliossa osoittavat vallin W-osan rakenteen: pultatut tukirakenteet, jotka ovat tukeneet kahta merelle kohti NW suunnattua vallisarvea. Kalliolla oleva aines on suurimmaksi osaksi huuhtoutunut ja tai purettu pois. Jäljellä on pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista (noin 0-300 kg) rakennettua rikkonaista vallia, jossa on pikkukiviä ja soraa täytteenä. Valli alkaa SW-kulmasta ja jatkuu 30 m kallionkielekkeeseen asti. Sen kohdalla muuri jatkuu 10 m kauempana rannasta louhikkoisessa maastossa itään.
Kielekkeen jälkeen muuri jatkuu runsaan 2 m:n levyisenä 11 m, kunnes päättyy. Noin 15 m eteenpäin muuri jatkuu taas NE noin metrin korkuisena ja noin 3 m leveänä, pääosin pyöristynyttä kiveä, Lähellä NE-rantaa muuri taittuu etelään ja sitten länteen siten, että muodostuu itään kohti Jungfrusundia suljettu rakenne. |
| metsakeskus.40010058 |
322 |
Lindholmen 1 |
10002 |
12011 |
13102 |
11006 |
27007 |
242815.00000000 |
6659965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010058 |
Lindholmen är belägen vid Jungfrusundet SE om Jungfruholmen och ca 400 m SW om Krögarudden. Mellan Lindholmen och Skansholmen finns ett ca 100 m brett sund och vid dess stränder befästningar på båda öarna.
Standvallen på Lindholmen är byggd på norra sidan av en lång bergsudde, som skjuter ut i Stora Jungfrusundet. Vallen sträcker sig över en sänka mellan två bergsklackar alldeles intill stranden. Som byggnadsmaterial har använts likadan stenblock som på Jungfruholmen. Högst uppe på holmen finns en större förskansning, en stor kvadratisk vall, som mäter ca 18 x 17 m. De numera ca 4 m breda vallarna har byggts av stenar av varierande storlek. Anordningen har tydligen haft en öppning mot holmens mitt i norr.
2019:
Kivikkoinen SE-rinne laskee loivaan rantaan.
Nelisivuinen rintavarustus pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista. Ulkomitat: pituus 14 m (W-E), leveys 13 m. Korkeus noin 0.5-0.9 m. |
| metsakeskus.40010059 |
322 |
Krogarudden |
10002 |
12016 |
13157 |
11006 |
27006 |
243163.81500000 |
6660484.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010059 |
Krögarudden är belägen på S udden av Purunpää längst i SW på Dragsfjärds fastland, alldeles intill segelleden vid Jungfrusund. Denna segelled har sedan förhistorisk tid varit en av de viktigaste genomfartsvägarna i de åboländska skären och Krögaruddens välskyddade hamn har sålunda kommit att ha en viktig strategisk betydelse i synnerhet för krigsflottan. Krogverksamheten var säkert av betydelse. Åtminstone från 1600-talet finns det rilliga arkeologiska lämningar på udden.
Rester av ett flertal byggnader kan iakttas som stensättningar eller upphöjningar i terrängen.
På både östra och västra sidan av krogområdet finns små flata berg, Namnberget 1 och 2, i vilka resenärerna har ristat sina namn och bomärken under vistelsen vid krogen. Alla hittils daterade namn ser ut att härstamma från 1600-talet.
N om själva Krögarudden har dokumenterats 10 ryssugnar. Koordinaterna för den sydligast belägna är x = 6655 28, y = 1577 78, för den nordligast belägna x = 6655 66, y = 1577 91. |
| metsakeskus.40010059 |
322 |
Krogarudden |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27006 |
243163.81500000 |
6660484.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010059 |
Krögarudden är belägen på S udden av Purunpää längst i SW på Dragsfjärds fastland, alldeles intill segelleden vid Jungfrusund. Denna segelled har sedan förhistorisk tid varit en av de viktigaste genomfartsvägarna i de åboländska skären och Krögaruddens välskyddade hamn har sålunda kommit att ha en viktig strategisk betydelse i synnerhet för krigsflottan. Krogverksamheten var säkert av betydelse. Åtminstone från 1600-talet finns det rilliga arkeologiska lämningar på udden.
Rester av ett flertal byggnader kan iakttas som stensättningar eller upphöjningar i terrängen.
På både östra och västra sidan av krogområdet finns små flata berg, Namnberget 1 och 2, i vilka resenärerna har ristat sina namn och bomärken under vistelsen vid krogen. Alla hittils daterade namn ser ut att härstamma från 1600-talet.
N om själva Krögarudden har dokumenterats 10 ryssugnar. Koordinaterna för den sydligast belägna är x = 6655 28, y = 1577 78, för den nordligast belägna x = 6655 66, y = 1577 91. |
| metsakeskus.40010059 |
322 |
Krogarudden |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27006 |
243163.81500000 |
6660484.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010059 |
Krögarudden är belägen på S udden av Purunpää längst i SW på Dragsfjärds fastland, alldeles intill segelleden vid Jungfrusund. Denna segelled har sedan förhistorisk tid varit en av de viktigaste genomfartsvägarna i de åboländska skären och Krögaruddens välskyddade hamn har sålunda kommit att ha en viktig strategisk betydelse i synnerhet för krigsflottan. Krogverksamheten var säkert av betydelse. Åtminstone från 1600-talet finns det rilliga arkeologiska lämningar på udden.
Rester av ett flertal byggnader kan iakttas som stensättningar eller upphöjningar i terrängen.
På både östra och västra sidan av krogområdet finns små flata berg, Namnberget 1 och 2, i vilka resenärerna har ristat sina namn och bomärken under vistelsen vid krogen. Alla hittils daterade namn ser ut att härstamma från 1600-talet.
N om själva Krögarudden har dokumenterats 10 ryssugnar. Koordinaterna för den sydligast belägna är x = 6655 28, y = 1577 78, för den nordligast belägna x = 6655 66, y = 1577 91. |
| metsakeskus.40010059 |
322 |
Krogarudden |
10002 |
12016 |
13157 |
11006 |
27007 |
243163.81500000 |
6660484.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010059 |
Krögarudden är belägen på S udden av Purunpää längst i SW på Dragsfjärds fastland, alldeles intill segelleden vid Jungfrusund. Denna segelled har sedan förhistorisk tid varit en av de viktigaste genomfartsvägarna i de åboländska skären och Krögaruddens välskyddade hamn har sålunda kommit att ha en viktig strategisk betydelse i synnerhet för krigsflottan. Krogverksamheten var säkert av betydelse. Åtminstone från 1600-talet finns det rilliga arkeologiska lämningar på udden.
Rester av ett flertal byggnader kan iakttas som stensättningar eller upphöjningar i terrängen.
På både östra och västra sidan av krogområdet finns små flata berg, Namnberget 1 och 2, i vilka resenärerna har ristat sina namn och bomärken under vistelsen vid krogen. Alla hittils daterade namn ser ut att härstamma från 1600-talet.
N om själva Krögarudden har dokumenterats 10 ryssugnar. Koordinaterna för den sydligast belägna är x = 6655 28, y = 1577 78, för den nordligast belägna x = 6655 66, y = 1577 91. |
| metsakeskus.40010059 |
322 |
Krogarudden |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27007 |
243163.81500000 |
6660484.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010059 |
Krögarudden är belägen på S udden av Purunpää längst i SW på Dragsfjärds fastland, alldeles intill segelleden vid Jungfrusund. Denna segelled har sedan förhistorisk tid varit en av de viktigaste genomfartsvägarna i de åboländska skären och Krögaruddens välskyddade hamn har sålunda kommit att ha en viktig strategisk betydelse i synnerhet för krigsflottan. Krogverksamheten var säkert av betydelse. Åtminstone från 1600-talet finns det rilliga arkeologiska lämningar på udden.
Rester av ett flertal byggnader kan iakttas som stensättningar eller upphöjningar i terrängen.
På både östra och västra sidan av krogområdet finns små flata berg, Namnberget 1 och 2, i vilka resenärerna har ristat sina namn och bomärken under vistelsen vid krogen. Alla hittils daterade namn ser ut att härstamma från 1600-talet.
N om själva Krögarudden har dokumenterats 10 ryssugnar. Koordinaterna för den sydligast belägna är x = 6655 28, y = 1577 78, för den nordligast belägna x = 6655 66, y = 1577 91. |
| metsakeskus.40010059 |
322 |
Krogarudden |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
243163.81500000 |
6660484.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010059 |
Krögarudden är belägen på S udden av Purunpää längst i SW på Dragsfjärds fastland, alldeles intill segelleden vid Jungfrusund. Denna segelled har sedan förhistorisk tid varit en av de viktigaste genomfartsvägarna i de åboländska skären och Krögaruddens välskyddade hamn har sålunda kommit att ha en viktig strategisk betydelse i synnerhet för krigsflottan. Krogverksamheten var säkert av betydelse. Åtminstone från 1600-talet finns det rilliga arkeologiska lämningar på udden.
Rester av ett flertal byggnader kan iakttas som stensättningar eller upphöjningar i terrängen.
På både östra och västra sidan av krogområdet finns små flata berg, Namnberget 1 och 2, i vilka resenärerna har ristat sina namn och bomärken under vistelsen vid krogen. Alla hittils daterade namn ser ut att härstamma från 1600-talet.
N om själva Krögarudden har dokumenterats 10 ryssugnar. Koordinaterna för den sydligast belägna är x = 6655 28, y = 1577 78, för den nordligast belägna x = 6655 66, y = 1577 91. |
| metsakeskus.40010060 |
322 |
Skansholmen |
10002 |
12011 |
13102 |
11006 |
27007 |
242688.00200000 |
6660227.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010060 |
De på Skansholmen fortfarande synliga vallarna koncentrerar sig till stranden mittemot Lindholmen i södra delen av ön. Det är tydligen fråga om åtminstonen två vallar, mellan vilka det finns ett ca 1.5 m brett utrymme, möjligen någotslags skyttegrav. Den södra delen av vallarna slutar vid strandklippan och den norra ändan ser ut att svänga sig mot berget mitt på holmen. Mellan berget och vallarna finns en 2-3 m bred jämn "väg", vars övre kan även kunde vara artificiell. Södra ändan av skyttegraven stängs av fortfarande synliga stora stenar. I övrigt är vallarna totalt övervuxna och bara på några få ställen går det att urskilja en större kantsten.
2019:
Kivikkoinen SE-rinne laskee loivaan rantaan. Kohde on puolustusvarustus Suuren Pohjan sodan ajalta.
SW-NE-suuntaiset yhdensuuntaiset sammaloituneet kivivallit, joiden pituus on 48 metriä, korkeus noin 0.5 metriä ja keskinäinen etäisyys vallin päältä mitaten noin 3 metriä. |
| metsakeskus.40010061 |
322 |
Ansvedja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249789.12200000 |
6666101.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010061 |
Intill vägen norrut från Ansvedja Södergård ca 400 m NNW påträffades kvartsavslag och vid grävandet av provgropar framkom yttermera keramik.
Asuinpaikka-aluetta länteen päin laskeutuvassa rinteessä viljelemättömällä maalla. |
| metsakeskus.40010062 |
322 |
Ansvedjaträsk 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250148.98600000 |
6665435.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010062 |
Boplats från stenåldern N om vägen från ansvedja till Dalsbruk, strax SE om den höjd på vilken fyndplatsen 040 00 0006 är belägen. Den ligger där sluttningen är svag och avgränsas i NE av stenig terräng, i SW skär vägen genom boplatsen. |
| metsakeskus.40010063 |
322 |
Ansvedjaträsk 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250592.80500000 |
6665064.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010063 |
Boplats från stenåldern belägen NE om vägen från ansvedja till Dalsbruk där skogsvägen till Västanfjärd börjar.
Asuinpaikka laajalla loivasti viettävällä hiekkaisella tasanteella. Löytöinä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä mahdollisesti tulessa haurastuneita kiviä. |
| metsakeskus.40010064 |
322 |
Sandbrinkarna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
245388.88600000 |
6667826.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010064 |
Boplatsen är belägen i skogen strax väster om Frianvägen, delvis norr om en fuktig sänka och öster om höjd, delvis väster och sydväst om sänkan. Jordmånen är fin sand. |
| metsakeskus.40010065 |
322 |
Östra holmen |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
237567.04200000 |
6663997.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010065 |
På den låga Hälsingholmens öns E sida, den sk. Östra holmen finns fyra ryssugnar på ett smalt åskrön, dock icke på kränets högsta punkt, utan något lägre på N-sluttningen.
Ryssugn 1 (x = 6658 15, y = 1572 05), längdaxeln i W-E-riktning, l. 1.9 m, br. 1.4 m. Öppningen i E har rasat. Byggd mest av runda stenar. Mossbelupen.
Ryssugn 2 (x = 665815, y = 157205), längdaxeln i N-S-riktning, l. 2.9 m, br. 1.8 m. Rasat så att den saknar struktur. Byggd av runda stenar.
Ryssugn 3 (x = 665813, y = 157196), längdaxeln i W-E- riktning, l. 3.2 m, br. 1.8 m. Rasat så att den ytligt sett saknar struktur. Byggd av runda stenar.
Ryssugn 4 (x = 665813, y = 157196), längdaxeln i W-E- riktning, l. 2.3 m, br. 2.1 m. Rasat. Valvets väggar synliga, öppningen mjöligen i S. Byggd av runda stenar, några förvittrade av värme.
Ryssugn 5 (x = 665815m y = 157204), l. 2,6 m, br. 2,1 m. Byggd mest av runda stenar. Rasat.
Ryssugn 6 (x = 665813, y = 157204), l. och br. 2,1 m. Byggd mest av runda stenar. Rasat. |
| metsakeskus.40010066 |
322 |
Oxholmen 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
243530.00000000 |
6660267.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010066 |
På holmens sydsida ( x = 6655 02, y = 1578 23) finns en ryssugn. Den är murad av kantiga block på ojämn åt öster sluttande bergyta. Längdaxeln W-E. Den bäst bevarade delen mäter 2.1 m och är 1.6 m m bred. Nederst stora kantiga block på vilka radats mindre. Konstruktionen öppen i mitten. Öppningen troligen i E. |
| metsakeskus.40010067 |
322 |
Kummelhuvudet |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
230689.86400000 |
6653331.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010067 |
På Kummelhuvudet, den nordligaste udden på Tunnhamn finns en stenvall, som är närmast rund till formen. Vallen är 0.6 m hög och 0.5 m bred. Den inre diametern är 4 m. I S finns en öppning, ca 1.5 m bred. Byggmaterialet är rund natursten. Konstrutionen, som kan vara en byggnadsrund, är något skadad. |
| metsakeskus.40010068 |
322 |
Snåldö hamn |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
238457.78100000 |
6645072.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010068 |
Ca 60 m S om Snåldö hamn vikbotten på berget finns ett röse, till formen runt och 5 m i diameter. Dess h. är 0.5 m. Stundom finns på berget endast et stenlager. Röset är strukturlöst, byggmaterialet homogent. Stenarnas storlek varierar mellan 0.2 och 0.7 m. De är i huvudsak runda. |
| metsakeskus.40010069 |
322 |
Hamnholmen 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
241122.62600000 |
6662448.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010069 |
Vuoden 2024 inventoinnin mukaan kiviuunin jäännös, jonka näkyvin osa on noin 1,2 x 1,2 m laajuinen ja korkeus 30 cm. Kiviuuni on koillis-lounassuuntaisen, noin 20 cm korkean kalliokielekkeen alla. Uunin suuaukko näyttää olleen kaakonpuoleisella laidalla. |
| metsakeskus.40010070 |
322 |
Hamnholmen 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
241048.64900000 |
6663620.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010070 |
Vuoden 1992 inventoinnissa havaittu kolmen kiviuunin ryhmä.
Uuni 1. Särmikkäitä lohkareita. Pituus 1.7 m ja leveys I.0 m. Rakennettu kahden siirtolohkareen varaan, jotka muodostavat uunin länsi- ja pohjoisseinät. Lohkareissa lämpölaajenemisvaurioita. Suuaukko on osittain säilynyt, se on kaakkoon.
Uuni 2. Noin 10 m itäkaakkoon edellisestä. Pääosin särmikkäitä lohkareita. Pituus 1.6 m ja leveys 1.5 m. Lohkareissa lämpölaajenemisvaurioita. Romahtanut kivikasaksi.
Uuni 3. 60 m eteläkaakkoon uunista 1. Pituus 2.2 m ja keveys 1.4 m. Rakennettu siirtolohkareen kupeeseen siten, että lohkare muodostaa uunin luoteisseinämän.
Kate on romahtanut. Lohkareissa lämpölaajenemisvaurioita. |
| metsakeskus.40010072 |
322 |
Lillers |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
241229.61500000 |
6655447.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010072 |
Ca 8 m norr om Lillers vedlider på bara berget finns två inhuggningar som är daterade till 1792. Den nedre ristningen ämäter 0.32 x 0.5 m. Nederst finns årtalen 1792 (siffrorna är 9 cm höga). Ovanom årtalet finns bokstäverna GBB. Bokstäverna är 13 cm höga. Bokstäverna kröns av en krona, som är 18 cm hög och 21 cm bred.
Ristningen högre upp på berget mäter 0.3 x 0.5 m. Nederst finns årtalet 1792 (siffrorna är 11 cm höga). Ovanom årtalet bokstäverna EHOG. bokstäverna är 12 cm höga. |
| metsakeskus.40010073 |
322 |
Västerfladan |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
240384.98400000 |
6650140.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010073 |
Ca 100 m SW från Västerfladans strand på en bergig backe på ca 10 m:s höjd finns en stenkonstruktion som kan tolkas som varande en jungfrudans. Den är belägen på krönet som är rätt jämt. Konstruktionen omfattar två labyrinter byggda fast i varandra. Den större labyrinten mäter 7.3 m i N-S-rktning och 8 m i E-W-rktning. Den NE om denna bygda labyrinten mäter i NW-SE-ritning 4.5 m och i SW-NE-riktning 8 m. Inalles mäter konstruktionen 12.7 m. Den större labyrinten är rätt intakt, endast i NE är den något raserad. Den mindre labyrinten är däremot mera förstör och däremd otydligare. Labyrinterna är byggda av både kantiga och runda stenar. |
| metsakeskus.40010074 |
322 |
Västernäset 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
240386.97800000 |
6650380.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010074 |
På NW standen av Holmas syddel finns på en bergsklack en liten stenkrets. Den befinner sig på det något kuperade krönet. Stenkretsen är rund, dens yttre diameter är 1.5 m och inre 0.9 m. Stenkretsen är byggd av 13 kantiga stenar med en ungefärlig genomskärning på 0.3 m. I mitten finns en liten sten fungerande som centralsten. |
| metsakeskus.40010075 |
322 |
Holma Hamnholmen 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
241435.58000000 |
6647332.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010075 |
På den ca 600 m långa bergiga Hamnholmens norra strand finns en stensättning som är skadad och utbredd över ett 7 x 7 m stort område på det bara bergskrönet. En stenanhopning mäter 1.5 m i diameter och intill den finns ett par mindre. Ytterligare är ett antal stenar lagda i D-form, som mäter 2.5 m. Konstruktionerna är radade endast i ett lager. Eventuellt rör det sig om ett raserat sjömärke eller en kompassros. |
| metsakeskus.40010076 |
322 |
Holma Hamnholmen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
241642.49800000 |
6647173.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010076 |
Hautaröykkiö likimain vaakasuoralla kallioalustalla. Matkaa rantaan röykkiöltä on n. 40 m. Röykkiö on pitkänomainen suunnassa NNE-SSW, ja soikeahko. Röykkiön pituus, suunnassa NNE-SSW, on 620 cm ja leveys, suunnassa NNW-SSE, 430 cm. Korkeutta röykkiöllä on n. 80 cm. Röykkiö on kasattu pyöristyneistä kivistä, ja kivien halkaisija vaihtelee 50-30 cm välillä. Röykkiön päissä näyttää olevan enemmän kiviä kuin sivulaidoilla. Keskelle röykkiötä on (luultavasti myöhemmin) kaivettu pohjakallioon saakka ulottuva kraaterimainen kuopanne. Kuopanteen halkaisijat ovat N-S suunnassa 100 cm ja E-W suunnassa 80 cm . Tämä kuopanne tekee röykkiöstä selvästi kehämäisen. Mitään rakenteita, ellei sellaiseksi voi laskea länsilaidan paria suurta mahdollista reunakiveä, ei röykkiössä ole havaittavissa. Sen sijaan röykkiön pohjoispäästä lähtee yksinkertainen kivistä ladattu muuri. Kiveys on muodoltaan lähes suorakulmainen ja sen pituus suunnassa N-S on 250 cm ja suunnassa E-W 190 cm. Rakenteen koilliskulma on hajalla. Tämä kivirakenne, kuten myös röykkiön keskellä sijaitseva kuopanne, ovat erittäin todennäköisesti myöhemmän toiminnan tulosta, sillä röykkiössä on havaittavissa hajoittamisen merkkejä, esim. röykkiön kaakkois- , etelä- ja itäpuolella on yhteensä
toistakymmentä mahdollisesti röykkiöstä poistettua kiveä. |
| metsakeskus.40010077 |
322 |
Rosala Hamnholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
241734.45600000 |
6646863.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010077 |
Ett röse på berggrund befinner sig på öns södra del. Röset mäter 5.8 x 3.2 m. Röset är delvis skadat. Det har en krater i mitten med en diameter om ca 1.5 m. |
| metsakeskus.40010078 |
322 |
Norrglo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
241798.44400000 |
6644688.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010078 |
Röset är beläget vid stranden av en vik som från NW tränger in i holmen. Vikens stränder är branta röset befinner sig på en sommerstugetomt, ca 15 m ENE från dess strandbastu. röset mäter 5.5 x 4.2 m. Det består av runda och kantiga stenar, vilkas genomskärning varierar mellan 10 och 50 cm. I mitten finns en tydlig grop, som är rsultatet av att stenar flyttats.
enligt traditionen är röset en vikingagrav. Redan den förra ägaren Uno Westerholm berättade det. Enligt en annan tradition skulle röset vara ett falskt kummel för att vilseföra sjöfarare. |
| metsakeskus.40010079 |
322 |
Näset |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
243542.70300000 |
6652726.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010079 |
Röset ligger strax S om vägskälet till Bredvik, ca 150-200 m W om Kasnäsvägen och drygt 1.2 km NNW från Kasnäs brygga. Röset är ovalt, mäter i N-S ritning 8.3 m och i E-W riktning 3.8 m. Höjden är 1.2 meter. Det är byygt av såväl runda som kantiga stenar, vilkas storlek varierar. De mindre stenerarna, av vilka det finns mest i S-ändan är ca 10 cm i genomskärning. De största stenarna mäter tom 0.8 m i genomskärning. De stora stenerana finns längs rösets kanter. I rösets närhet finns röjningsrösen.
Esa Laukkanen inventointikertomuksessa 2012: Olisiko tämä kiviröykkiö kasattu konetyönä tienteossa tai peltoa kivettäessä. Mahdollisuutta, että se olisi muinaisjäännös, ei voida kuitenkaan pelkästään ulkoisen tarkastelun perusteella sulkea pois. |
| metsakeskus.40010080 |
322 |
Lattopete |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
243362.82200000 |
6643340.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010080 |
I SW på Rosalalandet finns en udde benämnd Lattopete med branta stränder. På uddens östsida består bergrunden av en mörkbrun bergart som spjälker i släta block. På dessa block har inhuggningar gjorts. Inskriptioner finns på fem olika ytor. Två av dessa är påtagligt recenta.
Fält 1. Inhuggningarna finns i bergväggen ca 2 m från vattenlinjen. Den huggna ytan är 120 x 140 cm. Årtalen 1760 och 1765 är inristade. En del av inristningarna är spegelvända.
Fält 2. Huggningen är på en lodrät vägg ca 3 m från föregående. De är belägna 2 m ovanom havsytan ca 5 m från vattenlinjen. Årtalet 1760 är inhugget. Den andra inskriptionen är spegelvänd.
Fält 3. Isnskription bestående av tre bokstäver, de två sista spegelvända. Inhuggningen är belägen på en vertikal bergyta ca 1.5 m snett nedanom fält 2. Fältet är beläget på 2 ms höjd över havet ca 4 m från vattenslinjen. Ristningen mäter 18 x 12 cm.
Fälten 4 och 5. I närheten av de föregående kan på två ställen iakttas ljusa ristningar. Dessa är otydligt urskiljbara bokstäver och förefaller vara nyligen gjorda. |
| metsakeskus.40010081 |
322 |
Rosala Kalvholmen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243101.91100000 |
6645774.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010081 |
Nästan i mitten av ön, på ett av de högsta krönen som mäter 50 m i diameter, ligger ett skadat röse. Den runda bottenkonstruktionen är dock tydligt iakttagbar, även om den är skadad i SW. Rösformationen i två stenlager mäter ca 35 cm i höjd, dess diameter är ca 1.5 m. Denna stenkrets utgör rösets kärnkonstruktion. Stenar som hört till röset är utbredda runtomkring i omgivningen. Vid inventeringen 1992 kunde iakttas spär efter eld i rösents botten under förnan. Eventuellt är röset ett gammalt sjömärke. |
| metsakeskus.40010082 |
322 |
Storholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243471.78400000 |
6642326.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010082 |
Röset är beläget N om en vik som skjuter in i holmen från SE. Det ligger på en åsformad bar bergsklack. Strax SW om berget breder en granbevuxen dalgång ut sig mot havet.
Röset är anspråkslöst, oregelbundet till formen. Det är snarast långsmalt, längden i E-W-riktning är 3.1 m, breddden är 1.7 m. Det är lågt, som högst 0.4 m och omfattar endast ett stenlager. Stenarna är i huvudsak runda stenar men några kantiga förekommer också. Ett par meter N om röset finns fyra stora stenar i en hög. Dessa härstammar möjligen från röset. |
| metsakeskus.40010083 |
322 |
Västra Granholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
246025.75200000 |
6643460.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010083 |
Västra Granholmen ligger utanför Böle by på Rosalandet. Ön är granbevuxen och röset ligger på en en svagt sitgande strandterass. Röset ligger på berggrund. Ca 20 m W om röset löper högspänningsledningen. Röset är till delar skadat, det är runt och mäter 2.4 m i diamter. Dess höjd är 0.5 m. Stenarna är i huvudsak runda med en genomsnittlig genomskärning på ca 35 cm. Fast i röset nedanom det på dess NE sida finns en stenhög med den diameter om 3 m. Stenmaterialet motsvarar det i röset. Det kan vara frågan om ett separat röse, men högens belägenhet nedanom röset tyder på att stenmaterialet skulle härstamma från det förstnämnda.
W om röset finns ytterligare en konstruktion, en oregelbunden stensättning med den diameter om 4.6 m. Denna stensättning är mycket låg. Stenarna är mindre än i själva röset. |
| metsakeskus.40010084 |
322 |
Hitis Kalvholmen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
247335.00000000 |
6647374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010084 |
På näset som förenar Kalvholmen med Hitislandet finns en åker och på dess västra sida en bergssluttning, som sluttar mot söder åt Kalvholmsfladan. Uppe på kalberget växer glest med tall. De två rösena är belägna på bergets östra sida.
Det ena röset är beläget på bergets krön. Det är runt, mäter 6.6 m i diameter, är 0.9 m högt och har en krater med en diameter om 0.9 m och djup om 0.7 m. Röset är byggt mest av runda stenar. På dess östsida finns en triangulär utbuktning.
Det andra röset är mindre och är beläget från föregående ca 20 m norrut. Det är runt, och har en diameter om 3.6 m. Dess profil är obestämd och dess höjd är 0.6 m. Röset är byggt av både runda och kantiga stenar. |
| metsakeskus.40010085 |
322 |
Mossarna 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
248041.91600000 |
6648178.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010085 |
På Hitislandets N sida finns inalles fyra ryssugnar. Två av dessa finns på en bergsklack ca 70-80 m från stranden. Båda ugnarna är raserade. Den ena är en rektangulär stensättning, vars SE vägg saknas. Mynningen har synbarligen varit belägen på denna sida. Ugnen mäter 2.2 x 1.7 och är 0.4 m hög. De inre måtten är 1.3 x 0.9 m.
Den andra ugnen är belägen 10 m från föregående. Den befinner sig i en sänka mellan två små bergsklackar. Ugnen är byggd mellan två jordfasta stenar. Taket har rasat. Den ena jordfastastenen utgör östvägg. Ugnen är 2 m lång och 1.9 m bred och 0.6 m hög. De inre måtten är 1.7 x 1 m.
Kohteen Mossarna 1 ja Mossarna 2 (40010085) ryssänuunit on luetteloitu tämän kohteen alakohteissa (ks. inventointikertomus 2012). |
| metsakeskus.40010086 |
322 |
Mossarna 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
248184.86400000 |
6648190.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010086 |
Den västligare belägna ryssugnen är belägen i en liten däld mellan två bergsryggar. Ugnen är rätt intakt. Även taket är delivs bevarat. Den mäter 1. x 1.4 och är 0.6 m hög. De inre måtten är 1.1 x 0.9. Den östligare ugnen är byggd på en en bergsklack. Av ugnen återstår endast en rektangulär konstruktion. Taket saknas helt. Ugnen mäter 1.7 x 1.1 m och är 0.6 m hög. De inre måtten är 1.1 x 0.6 m. |
| metsakeskus.40010087 |
322 |
Skepparhamn 2 |
10002 |
12016 |
13171 |
11002 |
27000 |
248772.59300000 |
6654302.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010087 |
Väster om Skepparhamn uppe på en bergsklack finns en murkonstruktion, som tolkats som ett jaktskydd. Terrängen höjer sig på detta ställe brant från sjön. Konstruktionen är byggd fast i en lodrät bergsvägg som går i vinkel. Den byggda muren mäter 4.6 m i längd, 0.8 m i bredd och 0.4-0.5 i höjd. Rummet mellan muren och bergväggen är 1.7 m brett. |
| metsakeskus.40010088 |
322 |
Ängeshamn 1 |
10002 |
12016 |
13167 |
11006 |
27000 |
248951.52100000 |
6654274.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010088 |
I en barrskogssluttning intill Ängeshamn brygga finns stenfoten till en smedja. Den mäter ca 4 x 6.2 m. |
| metsakeskus.40010089 |
322 |
Ängeshamn 2 |
10002 |
12012 |
13123 |
11006 |
27000 |
249034.48500000 |
6654330.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010089 |
På Ängeshamn östra udde mittemot bryggan finns strax intill vattenbrynet en formlöst schakt i berget, som troligen är den i litteraturen nämnda Ängeshamn järngruva, som var i drift i början av 1800-tlaet. Schaktet mäter ca 10 x 5 m. Dess djup är okänt. |
| metsakeskus.40010090 |
322 |
Ängeshamn 3 |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
248811.57800000 |
6654280.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010090 |
På Ängeshamn östra udde, nära vikbottnen, finns i sluttningen ett öppet dagbrott, som mäter 10 x 5 m och är 4 m djupt. I brottets södra ända finns en gångväg till brottet. I litteraturen finns omnämnt att på ön skulle ha funnits ett kalkbrott. |
| metsakeskus.40010091 |
322 |
Bötskäret 1 |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
250225.05900000 |
6644824.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010091 |
Jaktskyddet är beläget ca 30 m från stranden. Det är byggt mot en lodrät bergsvägg som går i vinkel. De två murade väggarna mäter 2.5 m och 1.8 m. Den längre murväggen är 0.9 m bred och kortare 0.6 m. Muren är genomgående ca 0.3-0.35 m hög och synnerligen väl lagd. |
| metsakeskus.40010092 |
322 |
Bötskäret 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
250272.04200000 |
6644972.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010092 |
Röset är beläget på Bötskärets nordostsida där terrängen är bergig och tallbevuxen. Röset är byggt på kalberget intill en stor jordfast sten så att rösets ena kant tangerar stenen. I sluttningen nedanom röset finns en stenåker som mäter ca 10 x 6 m.
Röset är runt till formen och har en diameter om 6.5 m. Det är jämt kupigt och är 0.9 m högt. Det är uppenbart att stenmaterialet är från den nedanom belägna stenåkern. Stenarnas storlek varierar mellan 5 och 20 cm. I södra ändan finns stenar som mäter 30-40 cm. Möjligen kan dessa härröra från kantkeden.
Ca 25 m N om röset finns ett mindre stenröse, diam. 2.2 m och höjd 0.5 m. Formen och funktionen oklara. |
| metsakeskus.40010093 |
322 |
Tjukan 1 |
10002 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
261415.55600000 |
6646058.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010093 |
På tjukans östra udde, på kalberget finns ett kummel som är runt och har en diameter om ca 3 m. Till profilen är kumlet kupigt och har en höjd om 6 m. Kumlet är byggt av såväl kantiga som runda stenar. |
| metsakeskus.40010094 |
322 |
Tjukan 3 |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
261356.58100000 |
6646081.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010094 |
Jaktskyddet är byggt i en V-formad bergsskreva, som öppnar sig åt NW. Skyddet är till bottenplanen trekantigt. Bergväggarna är 1.3 - 1.5 m höga och mäter och är 1.8 respektive 1.3 m långa. Stenmuren mot NW är 2.8 m lång och 0.9 m hög på sidorna, i mitten är den blott 0.4 m hög. |
| metsakeskus.40010095 |
322 |
Ängeshamn 6 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
249191.43000000 |
6653824.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010095 |
Röset är beläget ca 360 m SE från Ängeshamn huvudbyggnad. N och E om röset faller berget mot vattensjuk mark täckt av undervegetation. Röset och berget är täckt av ett tjockt mosslager. På basen av form och konstruktion förefaller röset vara ett gravröse. |
| metsakeskus.40010096 |
322 |
Lövö kobbar 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
249638.24900000 |
6653071.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010096 |
Ugnarna befinner sig på Stora Ängesös östra strand vid sundet mot Stenverkklobben. Ugnen närmast stranden, a, är belägen på en bergsterass. Ugnarna b, och c är belägna högre upp i sluttningen i en svacka. Den usäkra ugnen d ligger ca 30 m i NE vid bergets fot.
Ugn a är oval. Öppningen är mot havet. Den mäter i N-S 1.6 m, i E-W 1.8 m, höjden är 0.4. Stenarnas diameter är 0.3 - 0.5 m.
Ugn b är oval. Öppningen är mot havet. Den mäter i N-S ritning 1.7, i E-W 2.3 m. Höjden är 0.4. Stenarnas diameter är 0.2 - 0.5 m.
Ugn c är belägen mellan två tallar 10 m söderut från föregående. Påminner tillformen om a och b. Öppningen vätter mot N. Ugnen mäter i N-S riktning 1.6 m, i E-W 1.6, höjden är 0.5, stenarnas diamter 0.3-0.7 m.
Ugn d är osäker. Dess mått är i N-S 2.2 m, E-W, 2 m, höjd 0.4 m. Stenerans diameter är 0.1 - 0.4 m. |
| metsakeskus.40010097 |
322 |
Kaldoholmen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
242584.10500000 |
6649026.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010097 |
Kohde sijaitsee Kaldoholmenin saaren itäosassa, loivasti itään laskevalla rantakalliolla. Pyöreähkön hautaraunion pituus on 6,6 metriä, leveys 5,3 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Raunio on koottu lähes yksinomaan pyöristyneistä kivistä ja lohkareista. Suurimmat kivenlohkareet ovat mahdollisesti alun perin sijainneet röykkiön reunoilla. Röykkiön keskellä on kallioon asti ulottuva kuoppa. Kiveystä on ilmeisesti myllätty hiljattain vuoden 1985 jälkeen.
Kohteen keskivesiajoitus on 320 +/-150 ja rantavyöhykeajoitus 600 +/-130. |
| metsakeskus.40010098 |
322 |
Kaldoholmen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
242414.17900000 |
6648810.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010098 |
Kohde sijaitsee Kaldoholmenin saaren kaakkoisosassa, pienellä kuperapintaisella kalliolla, joka laskee loivasti rantaan.
Röykkiö on pyöreä ja kuperapintainen, ja sen pituus on 5,8 metriä, leveys 4,3 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Hautaraunio on koottu pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä ja lohkareista. Röykkiön lounaisreunassa on yksi muita kookkaampi lohkare.
Kohteen korkeus (11,5 m mpy) vastaa hieman vanhempaa rantapintaa kuin Litorina VII, AD 200. |
| metsakeskus.40010099 |
322 |
Stora Ängeskär 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
243667.67300000 |
6648244.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010099 |
Kohde sijaitsee Stora Ängeskärin korkeimman kallion laen kaakkoisreunalla, josta kalliorinne lakeutuu jyrkemmin etelään ja itään.
Hautarunio on nelisivuinen kivilatomus, jonka pituus on 5,6 metriä, leveys 4,5 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Raunio koostuu pääasiassa särmikkäistä, vaihtelevan kokoisista lohkareista. Joukossa on useita suuria särmikkäitä lohkareita, jotka ovat mahdollisesti olleet suorakulmaisen rakenteen reunakiviä. Varmoja röykkiön sisäisiä rakenteita ei kuitenkaan ole näkyvissä. Lohkareita on levinnyt röykkiön etelä- ja länsipuolelle. |
| metsakeskus.40010099 |
322 |
Stora Ängeskär 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
243667.67300000 |
6648244.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010099 |
Kohde sijaitsee Stora Ängeskärin korkeimman kallion laen kaakkoisreunalla, josta kalliorinne lakeutuu jyrkemmin etelään ja itään.
Hautarunio on nelisivuinen kivilatomus, jonka pituus on 5,6 metriä, leveys 4,5 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Raunio koostuu pääasiassa särmikkäistä, vaihtelevan kokoisista lohkareista. Joukossa on useita suuria särmikkäitä lohkareita, jotka ovat mahdollisesti olleet suorakulmaisen rakenteen reunakiviä. Varmoja röykkiön sisäisiä rakenteita ei kuitenkaan ole näkyvissä. Lohkareita on levinnyt röykkiön etelä- ja länsipuolelle. |
| metsakeskus.40010099 |
322 |
Stora Ängeskär 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
243667.67300000 |
6648244.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010099 |
Kohde sijaitsee Stora Ängeskärin korkeimman kallion laen kaakkoisreunalla, josta kalliorinne lakeutuu jyrkemmin etelään ja itään.
Hautarunio on nelisivuinen kivilatomus, jonka pituus on 5,6 metriä, leveys 4,5 metriä ja korkeus 0,6 metriä. Raunio koostuu pääasiassa särmikkäistä, vaihtelevan kokoisista lohkareista. Joukossa on useita suuria särmikkäitä lohkareita, jotka ovat mahdollisesti olleet suorakulmaisen rakenteen reunakiviä. Varmoja röykkiön sisäisiä rakenteita ei kuitenkaan ole näkyvissä. Lohkareita on levinnyt röykkiön etelä- ja länsipuolelle. |
| metsakeskus.40010100 |
322 |
Stora Ängeskär 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
243679.67200000 |
6648152.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010100 |
Kohde sijaitsee Stora Ängeskärin etelärannalla, etelään ja kaakkoon antavan rantakallion päällä. Kohteen pohjoipuolella kohoaa korkeampi kallio, jonka alarinteessä hauta sijaitsee.
Hautaraunio on epäsäännöllisen pyöreä, matala kivilatomus. Sillä on pituutta 4,4 metriä, leveysttä 3,7 metriä ja korkeutta 0,4 metriä. Raunio on koottu lähes pelkästään pyöristyneistä, melko tasakokoisista kivistä ja lohkareista. Raunion länsi- ja eteläreunoilta näyttää valuneen kiviä alas.
Raunion keskivesiajoitus on 180 +/-160 ja rantavyöhykeajoitus 460 +/-140. |
| metsakeskus.40010101 |
322 |
Stora Ängeskär 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
242955.96000000 |
6648148.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010101 |
Kohde sijaitsee Stora Ängeskärin etelärannalla, etelään kallistuvalla rantakalliolla. Hautaraunio on pyöreä, ja sen keskellä on kraateri. Raunion pituus on 3,5 metriä, leveys 3,2 metriä ja korkeus 0,8 metriä. Raunio on kasattu pyöristyneistä, melko tasakokoisista kivistä ja lohkareista. Rakenne on poikkeuksellisen korkea. Kiveyksessä on pystyseinämät etelä-, länsi- ja pohjoisreunoilla. Kraateri ulottuu sammaleen peittämään kallioon saakka.
Svante Dahlströmin (1945:52-57) vuonna 1937 tekemien havaintojen mukaan haudassa oli onkalo, jonka reunat kallistuivat sisäänpäin. Onkalon pituus oli 1,7 metriä ja leveys 1,2 metriä. Onkalon pohjalta maakerroksesta olivat holmalaiset kevätlinnustajat löytäneet vuonna 1924 viikinkiaikaisen kivisen riipushioimen (Turun makauntamueo, TMM 12960).
Hautaraunion korkeus merenpinnasta vastaa hiukan nuorempaa rantapintaa kuin Glückertin (1976) ajoittama rantapinta LVII (AD 200). Löydetty riipushioin osoittaa haudan viikinkiaikaiseksi (AD 800-1050). Maanpinta oli tuolloin keskiveteen nähden 5,1 +/-0,5...4,1 +/-0,4 metriä nykyistä alempana. Hauta rakennettiin siis aikanaan 3-4 metriä merenpinnan yläpuolelle.
|
| metsakeskus.40010102 |
322 |
Styrsvik |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
239973.12700000 |
6653783.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010102 |
Kohde sijaitsee Högsåran saaren eteläpäässä, pienellä, ympäristöstään hiukan kohollaan olevalla kalliolla.
Raunio on reunoiltaan epämääräinen ja sen keskellä on kraateri. Hautaraunio on kasattu pyöristyneistä lohkareista, joskin raunion itäreunalla on yksittäinen suurempi, särmikäs laakakivi. Röykkiön pohjoisosa on matala ja eteläosa korkeareunainen. Röykkiön pohjoiseteläsuuntainen pituus on 8,9 metriä, leveys 5,2 metriä ja korkeus 0,6 metriä. |
| metsakeskus.40010102 |
322 |
Styrsvik |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
239973.12700000 |
6653783.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010102 |
Kohde sijaitsee Högsåran saaren eteläpäässä, pienellä, ympäristöstään hiukan kohollaan olevalla kalliolla.
Raunio on reunoiltaan epämääräinen ja sen keskellä on kraateri. Hautaraunio on kasattu pyöristyneistä lohkareista, joskin raunion itäreunalla on yksittäinen suurempi, särmikäs laakakivi. Röykkiön pohjoisosa on matala ja eteläosa korkeareunainen. Röykkiön pohjoiseteläsuuntainen pituus on 8,9 metriä, leveys 5,2 metriä ja korkeus 0,6 metriä. |
| metsakeskus.40010103 |
322 |
Bastuslätt |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
243165.80900000 |
6660835.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010103 |
Det ena röset mäter 3 x 2.2 m och är 0.3 m högt, det andra mäter 2 x 1.7 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.40010103 |
322 |
Bastuslätt |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
243165.80900000 |
6660835.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010103 |
Det ena röset mäter 3 x 2.2 m och är 0.3 m högt, det andra mäter 2 x 1.7 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.40010104 |
322 |
Tynglax |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
252879.89200000 |
6663828.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010104 |
Det på kalberget belägna röset mäter 7.2 x 5.1 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.40010104 |
322 |
Tynglax |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
252879.89200000 |
6663828.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010104 |
Det på kalberget belägna röset mäter 7.2 x 5.1 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.40010105 |
322 |
Grophagen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
251513.45200000 |
6662619.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010105 |
Det på kalberget belägna röset mäter 4.9 x 3.0 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.40010105 |
322 |
Grophagen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
251513.45200000 |
6662619.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010105 |
Det på kalberget belägna röset mäter 4.9 x 3.0 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.40010106 |
322 |
Grophagen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
251647.38900000 |
6662933.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010106 |
Två rösen på ca 90 m:s avstånd från varandra belägna på kalberget. Det ena mäter 9.9 x 3.7 m och är 0.3 m högt. Det andra mäter 6.4 x 3.6 m och är 0.2 m högt. |
| metsakeskus.40010106 |
322 |
Grophagen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
251647.38900000 |
6662933.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010106 |
Två rösen på ca 90 m:s avstånd från varandra belägna på kalberget. Det ena mäter 9.9 x 3.7 m och är 0.3 m högt. Det andra mäter 6.4 x 3.6 m och är 0.2 m högt. |
| metsakeskus.40010107 |
322 |
Svartholmsskatan |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
252302.13200000 |
6662784.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010107 |
Det på kalberget belägna röset mäter 32.3 x 5.8 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.40010107 |
322 |
Svartholmsskatan |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
252302.13200000 |
6662784.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010107 |
Det på kalberget belägna röset mäter 32.3 x 5.8 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.40010108 |
322 |
Strandängen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
251582.41800000 |
6663266.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010108 |
Det på kalberget belägna röset mäter 7.2 x 3.3 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.40010108 |
322 |
Strandängen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
251582.41800000 |
6663266.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010108 |
Det på kalberget belägna röset mäter 7.2 x 3.3 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.40010109 |
322 |
Hertsböleviken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
251749.34500000 |
6663639.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010109 |
Det på kalberget belägna röset mäter 5.3 x 5.0 m och är 0.5 m högt. |
| metsakeskus.40010109 |
322 |
Hertsböleviken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
251749.34500000 |
6663639.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010109 |
Det på kalberget belägna röset mäter 5.3 x 5.0 m och är 0.5 m högt. |
| metsakeskus.40010110 |
322 |
Hertsböleviken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
252197.17200000 |
6663338.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010110 |
Rösena ligger på kalberget. Det ena mäter 9.7 x 4.7 m och är 0.5 m högt. Det andra mäter 8.9 x 3.1 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.40010110 |
322 |
Hertsböleviken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
252197.17200000 |
6663338.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010110 |
Rösena ligger på kalberget. Det ena mäter 9.7 x 4.7 m och är 0.5 m högt. Det andra mäter 8.9 x 3.1 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.40010111 |
322 |
Kvarnkärret 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
252705.96700000 |
6663535.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010111 |
Det på kalberget belägna röset mäter 17.4 x 4.8 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.40010111 |
322 |
Kvarnkärret 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
252705.96700000 |
6663535.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010111 |
Det på kalberget belägna röset mäter 17.4 x 4.8 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.40010112 |
322 |
Grophagen 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
251532.43800000 |
6662828.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010112 |
Det på kalberget belägna röset mäter 10.9 x 4.6 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.40010112 |
322 |
Grophagen 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
251532.43800000 |
6662828.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010112 |
Det på kalberget belägna röset mäter 10.9 x 4.6 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.40010113 |
322 |
Kvarnkärret 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
252634.99200000 |
6663949.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010113 |
Det på kalberget belägna röset mäter 6.5 x 2.7 m och äre 0.4 m högt. |
| metsakeskus.40010113 |
322 |
Kvarnkärret 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
252634.99200000 |
6663949.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010113 |
Det på kalberget belägna röset mäter 6.5 x 2.7 m och äre 0.4 m högt. |
| metsakeskus.40010114 |
322 |
Gröndalen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
251221.53200000 |
6669431.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010114 |
Det på kalberget belägna rösets diameter är 14 m.
Inventointi 2012: Matala epämääräisen näköinen kivikko metsän laidalla pohjoiseen peltovainiolle laskeutuvassa rinteessä. Röykkiö on matala, ulkoreunaltaan hieman epämääräinen ja näytti koostuvan vain yhdestä kivikerroksesta. Röykkiön läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on 7,5 metriä. Vieressä vähän alempana rinteessä länteen röykkiöstä saattaa olla toinen röykkiö. Molempia voisi myös otaksua luonnollisiksi kivikoiksi. |
| metsakeskus.40010114 |
322 |
Gröndalen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
251221.53200000 |
6669431.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40010114 |
Det på kalberget belägna rösets diameter är 14 m.
Inventointi 2012: Matala epämääräisen näköinen kivikko metsän laidalla pohjoiseen peltovainiolle laskeutuvassa rinteessä. Röykkiö on matala, ulkoreunaltaan hieman epämääräinen ja näytti koostuvan vain yhdestä kivikerroksesta. Röykkiön läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on 7,5 metriä. Vieressä vähän alempana rinteessä länteen röykkiöstä saattaa olla toinen röykkiö. Molempia voisi myös otaksua luonnollisiksi kivikoiksi. |
| metsakeskus.40500002 |
322 |
Skinnarvik Lemnäsin kaivos |
10001 |
12012 |
13123 |
11042 |
27000 |
247931.82500000 |
6675495.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500002 |
Skinnarvikin lasitehtaan tarpeisiin maasälpää tuottanut kaivos.
Kauko Puustisen julkaisussa (ks. lisätiedot) mainitaan kaivos nimeltä ”Lemnäs-maasälpä”, ja sille annetut koordinaatit (6675793, 250569) viittaavat Lemnästräsketin pohjoispuoliselle kallioalueelle. Myös paikallisen arkeologian harrastajan mukaan tällä alueella tiedetään olevan selviä pieniä louhoksia (koordinaatit 6675796, 250478). |
| metsakeskus.40500004 |
322 |
Björkholmen |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
248331.73900000 |
6660791.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500004 |
Saarella on 1800-luvun lopussa ollut aidan ympäröimä venäläinen sotilashauta. |
| metsakeskus.40500005 |
322 |
Kalholmen |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
245246.97700000 |
6660502.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500005 |
Saaren eteläkärjessä kallioalueen laella on kuningas Adolf Fredrikin käyntiin liittyvä muistokirjoitus.
Kallioon on hakattu koristeellinen kirjoitus: ”Konung Adolf Friedrich D:17:Junii:1752”. |
| metsakeskus.40500006 |
322 |
Taalintehtaan ruukki |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27006 |
249649.97200000 |
6662425.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500006 |
Taalintehtaan rautaruukki Kemiön saaren etelärannalla on perustettu vuonna 1686.
Alueella on jäljellä kivimuureja, pato, masuunin raunio sekä käytössä olevia vanhoja rakennuksia.
Vanha ruukinpaikka on Pienestä Masuunilammesta mereen laskevan puron varrella. Vanhan, kivestä rakennetun, mutta osittain uusitun ja vahvistetun kivipadon alapuolella on masuunin raunio. Etelään masuunista on rappeutunut slagitiilestä ja punatiilestä tehty valimorakennus.
Itsenäiseksi yhtiöksi Taalintehdas muodostettiin 1856 ja sinne perustettiin ajanmukaiset putlausuunit ja valssilaitos. Sveitsiläisen Jakob Stünzin kautena Taalintehtaalle rakennettiin 1870-luvulla Suomen ensimmäinen martin-laitos teräksen valua varten. -Vuonna 1850 rakennetusta masuunista on säilynyt harmaakivinen alaosa ja tiilinen, kaariaukkoinen keskiosa. Lähellä sijaitsevat 1800-luvun jälkipuolella rakennetut tiiliset valimo- ja konepajarakennukset. Ensin mainittu on entistetty museokäyttöön 1986, jälkimmäisessä toimii paloasema ja pesula. Taalintehtaan teollisuusrakennukset muodostavat kaksi erillistä ryhmää.
Norrbackenilla on neljä 1700-luvulla rakennettua puista työväenasuntoa, joista yksi on entistetty museokäyttöön 1983. Taalintehtaalla on säilynyt edustava valikoima työväenasuntoja 1700-luvulta 1900-luvulle. Kaksikerroksinen rapattu työväenkasarmi on 1830-luvulta ja kaksi osittain kolmikerroksista kuonatiilistä muurattua kasarmia ovat vuosilta 1873 ja 1880. Oman erikoisen rakennustyyppinsä muodostavat Taalintehtaan luhtikäytävätalot. -Rannassa sijaitsevat 12 kuonatiilistä hiiliuunirakennusta muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Ne, samoin kuin vanha takkirautavalimo ja neljä työväenasuntoa ovat olleet vuodesta 1982 Taalintehtaan Museosäätiön hallinnassa.
Vanhassa laivarannassa on myös edustava empiretyylinen tallin, viljamakasiinin ja varastorakennuksen muodostama kokonaisuus. -Taalintehtaan kirkko on rakennettu metodistikirkoksi 1922 (K.Andström). Rakennusaineena on käytetty kuona- ja sementtitiiliä. Erillinen, pukkirakenteinen kellotapuli on vuodelta 1959 (D.Englund).
Taalintehtaan masuunin privilegio on myönnetty vuonna 1686. Vaatimattomasta alusta kehittyi Suomen suurin rauta- ja terästehdas. Kun tukholmalainen tukkukauppias Mikael Hising osti Taalintehtaan vuonna 1724 Taalintehdas tuli osaksi ruukkiketjua, johon kuuluivat Billnäsin, Fagervikin ja Skogbyn ruukit. Vuonna 1834 Taalintehtaan omistajaksi tuli Carl August Ramsay ja hänen jälkeensä Wolter Ramsay, joka 1860 sai luvan putlaus- ja valssilaitoksen perustamiseen. Uusi tehdas rakennettiin Skeppsholmenin saarelle, josta kehittyi vähitellen Taalintehtaan varsinainen teollisuuskeskus.
Masuuni uusittiin 1890-luvulla. Taalintehtaan ruukin masuunia on restauroitu Museoviraston johdolla.
Alurajaus tehty kuvauksen ja 1800-luvun kartan perusteella. |
| metsakeskus.40500006 |
322 |
Taalintehtaan ruukki |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27007 |
249649.97200000 |
6662425.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500006 |
Taalintehtaan rautaruukki Kemiön saaren etelärannalla on perustettu vuonna 1686.
Alueella on jäljellä kivimuureja, pato, masuunin raunio sekä käytössä olevia vanhoja rakennuksia.
Vanha ruukinpaikka on Pienestä Masuunilammesta mereen laskevan puron varrella. Vanhan, kivestä rakennetun, mutta osittain uusitun ja vahvistetun kivipadon alapuolella on masuunin raunio. Etelään masuunista on rappeutunut slagitiilestä ja punatiilestä tehty valimorakennus.
Itsenäiseksi yhtiöksi Taalintehdas muodostettiin 1856 ja sinne perustettiin ajanmukaiset putlausuunit ja valssilaitos. Sveitsiläisen Jakob Stünzin kautena Taalintehtaalle rakennettiin 1870-luvulla Suomen ensimmäinen martin-laitos teräksen valua varten. -Vuonna 1850 rakennetusta masuunista on säilynyt harmaakivinen alaosa ja tiilinen, kaariaukkoinen keskiosa. Lähellä sijaitsevat 1800-luvun jälkipuolella rakennetut tiiliset valimo- ja konepajarakennukset. Ensin mainittu on entistetty museokäyttöön 1986, jälkimmäisessä toimii paloasema ja pesula. Taalintehtaan teollisuusrakennukset muodostavat kaksi erillistä ryhmää.
Norrbackenilla on neljä 1700-luvulla rakennettua puista työväenasuntoa, joista yksi on entistetty museokäyttöön 1983. Taalintehtaalla on säilynyt edustava valikoima työväenasuntoja 1700-luvulta 1900-luvulle. Kaksikerroksinen rapattu työväenkasarmi on 1830-luvulta ja kaksi osittain kolmikerroksista kuonatiilistä muurattua kasarmia ovat vuosilta 1873 ja 1880. Oman erikoisen rakennustyyppinsä muodostavat Taalintehtaan luhtikäytävätalot. -Rannassa sijaitsevat 12 kuonatiilistä hiiliuunirakennusta muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Ne, samoin kuin vanha takkirautavalimo ja neljä työväenasuntoa ovat olleet vuodesta 1982 Taalintehtaan Museosäätiön hallinnassa.
Vanhassa laivarannassa on myös edustava empiretyylinen tallin, viljamakasiinin ja varastorakennuksen muodostama kokonaisuus. -Taalintehtaan kirkko on rakennettu metodistikirkoksi 1922 (K.Andström). Rakennusaineena on käytetty kuona- ja sementtitiiliä. Erillinen, pukkirakenteinen kellotapuli on vuodelta 1959 (D.Englund).
Taalintehtaan masuunin privilegio on myönnetty vuonna 1686. Vaatimattomasta alusta kehittyi Suomen suurin rauta- ja terästehdas. Kun tukholmalainen tukkukauppias Mikael Hising osti Taalintehtaan vuonna 1724 Taalintehdas tuli osaksi ruukkiketjua, johon kuuluivat Billnäsin, Fagervikin ja Skogbyn ruukit. Vuonna 1834 Taalintehtaan omistajaksi tuli Carl August Ramsay ja hänen jälkeensä Wolter Ramsay, joka 1860 sai luvan putlaus- ja valssilaitoksen perustamiseen. Uusi tehdas rakennettiin Skeppsholmenin saarelle, josta kehittyi vähitellen Taalintehtaan varsinainen teollisuuskeskus.
Masuuni uusittiin 1890-luvulla. Taalintehtaan ruukin masuunia on restauroitu Museoviraston johdolla.
Alurajaus tehty kuvauksen ja 1800-luvun kartan perusteella. |
| metsakeskus.40500006 |
322 |
Taalintehtaan ruukki |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27008 |
249649.97200000 |
6662425.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500006 |
Taalintehtaan rautaruukki Kemiön saaren etelärannalla on perustettu vuonna 1686.
Alueella on jäljellä kivimuureja, pato, masuunin raunio sekä käytössä olevia vanhoja rakennuksia.
Vanha ruukinpaikka on Pienestä Masuunilammesta mereen laskevan puron varrella. Vanhan, kivestä rakennetun, mutta osittain uusitun ja vahvistetun kivipadon alapuolella on masuunin raunio. Etelään masuunista on rappeutunut slagitiilestä ja punatiilestä tehty valimorakennus.
Itsenäiseksi yhtiöksi Taalintehdas muodostettiin 1856 ja sinne perustettiin ajanmukaiset putlausuunit ja valssilaitos. Sveitsiläisen Jakob Stünzin kautena Taalintehtaalle rakennettiin 1870-luvulla Suomen ensimmäinen martin-laitos teräksen valua varten. -Vuonna 1850 rakennetusta masuunista on säilynyt harmaakivinen alaosa ja tiilinen, kaariaukkoinen keskiosa. Lähellä sijaitsevat 1800-luvun jälkipuolella rakennetut tiiliset valimo- ja konepajarakennukset. Ensin mainittu on entistetty museokäyttöön 1986, jälkimmäisessä toimii paloasema ja pesula. Taalintehtaan teollisuusrakennukset muodostavat kaksi erillistä ryhmää.
Norrbackenilla on neljä 1700-luvulla rakennettua puista työväenasuntoa, joista yksi on entistetty museokäyttöön 1983. Taalintehtaalla on säilynyt edustava valikoima työväenasuntoja 1700-luvulta 1900-luvulle. Kaksikerroksinen rapattu työväenkasarmi on 1830-luvulta ja kaksi osittain kolmikerroksista kuonatiilistä muurattua kasarmia ovat vuosilta 1873 ja 1880. Oman erikoisen rakennustyyppinsä muodostavat Taalintehtaan luhtikäytävätalot. -Rannassa sijaitsevat 12 kuonatiilistä hiiliuunirakennusta muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Ne, samoin kuin vanha takkirautavalimo ja neljä työväenasuntoa ovat olleet vuodesta 1982 Taalintehtaan Museosäätiön hallinnassa.
Vanhassa laivarannassa on myös edustava empiretyylinen tallin, viljamakasiinin ja varastorakennuksen muodostama kokonaisuus. -Taalintehtaan kirkko on rakennettu metodistikirkoksi 1922 (K.Andström). Rakennusaineena on käytetty kuona- ja sementtitiiliä. Erillinen, pukkirakenteinen kellotapuli on vuodelta 1959 (D.Englund).
Taalintehtaan masuunin privilegio on myönnetty vuonna 1686. Vaatimattomasta alusta kehittyi Suomen suurin rauta- ja terästehdas. Kun tukholmalainen tukkukauppias Mikael Hising osti Taalintehtaan vuonna 1724 Taalintehdas tuli osaksi ruukkiketjua, johon kuuluivat Billnäsin, Fagervikin ja Skogbyn ruukit. Vuonna 1834 Taalintehtaan omistajaksi tuli Carl August Ramsay ja hänen jälkeensä Wolter Ramsay, joka 1860 sai luvan putlaus- ja valssilaitoksen perustamiseen. Uusi tehdas rakennettiin Skeppsholmenin saarelle, josta kehittyi vähitellen Taalintehtaan varsinainen teollisuuskeskus.
Masuuni uusittiin 1890-luvulla. Taalintehtaan ruukin masuunia on restauroitu Museoviraston johdolla.
Alurajaus tehty kuvauksen ja 1800-luvun kartan perusteella. |
| metsakeskus.40500007 |
322 |
Vänön kappeli ja hautausmaa |
10002 |
12003 |
13000 |
11006 |
27000 |
231950.00000000 |
6647040.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500007 |
Kohde sijaitsee Vänön kyläsaaren itäosassa, tasaisessa hiekkamaastossa. Täällä on suorakaiteen muotoinen muuri, joka rajaa kirkkomaan ja sen luoteiskulmassa olevan kappelin jäännökset. Muurin sivut ovat pääilmansuuntien mukaiset.
Kirkkomuurista on jäljellä katkonainen lohkarerivi, joka on parhaiten säilynyt lounaisosassa. Etelänpuoleista muuria on näkyvissä 11,9 metrin pituudelta. Länsimuuria on näkyvissä noin 11,7 metrin pituudelta, mutta se on hajanainen. Pohjois- ja itämuurit eivät ole sanottavasti nähtävillä, mutta maanpinnan alla saattaa kuitenkin olla niihin kuuluneita lohkareita. Etelämuurin keskiosassa on 0,7 metriä korkea särmikäs pystylohkare, joka on mahdollisesti reunustanut porttia.
Kappelirakennus on kirkkomaan koillisnurkassa. Siitä erottuu pohjoisseinää 4,4 metrin pituudelta. Likimain pohjoismuurin keskellä, muurin sisäpuolella, on noin neliömetrin suuruinen maantasainen kiveys. Kirkkomaan pinta on varpujen, nurmen ja katajien peitossa, melko kivetön ja selvästi kuoppainen. Paikka on ympäröity rautaketjulla ja kirkkomaan keskellä on rautaristi.
Kirkkomaan ilmoitetaan lähteissä olevan 13,5 metrin pituinen ja leveydeltään 13 metriä, siten että pitkät sivut ovat länsi-itäsuuntaiset. Vastaavasti kappelin mitoiksi ilmoitetaan 5,5 x 5,0 metriä. (Gardberg 1929; Nikula 1975, 200; Selin 1980, 5-7.) Vuonna 1975 Kemiön seudun Rotary-yhdistys rakensi kappelinjäännösten eteläpuolelle uuden kappelin. Tuolloin vanhan kappelin paikkaa raivattiin kasvilllisuudesta.
Kirkkomaan alimman kohdan mukainen keskivesiajoitus on 1120 +/-80 ja rantavyöhykeajoitus 1400 +/-50. |
| metsakeskus.40500009 |
322 |
Jungfrusund Jungfruholmen |
10001 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
242511.07400000 |
6660976.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500009 |
Jungfruholmen on pitkänomainen saari kapean Jungfrusund-nimisen salmen länsilaidalla. Saarella on havaittu vallituksia 1871. |
| metsakeskus.40500012 |
322 |
Skinnarvikin lasitehdas |
10001 |
12015 |
13135 |
11042 |
27000 |
248107.00000000 |
6675491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500012 |
Alueella on toiminut Skinnarvikin lasitehdas 1875–1934. Skinnarvikissä tuotettiin aluksi sekä pulloja että ikkunalasia, 1870-luvulta alkaen pelkästään ikkunalasia. 1920-luvulla alettiin valmistaa ultraviolettisäteilyä läpäisevää U-lasia ja opaalilasilevyjä. Skinnarvik oli viimeinen puhaltamalla ikkunalasia valmistanut tehdas.
Skinnarvikin vanhan kartanon pihamaa ja sen lähellä toimineen lasitehtaan paikka ovat nyt sotilasalueella. Kartanon päärakennusta ei enää ole. Lasitehtaan paikka on venäläisen topografikartan mukaan ollut Bruksvikenin ja Skogsvikenin merenlahtien välisellä niemellä eli Mölnholmenilla ja siihen välittömästi liittyvällä alueella. |
| metsakeskus.40500013 |
322 |
Vanhan kirkon paikka |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
248280.71700000 |
6668140.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500013 |
Vanha kirkko (v. 1735) on paikkakuntalaisten selvityksen mukaan sijainnut n. 65 m hautausmaan itäisestä muurista. Paikalla on n. 13.5 m x 11.4 m laaja alue, jossa on rakennusjäännöksiä (?) ja lasinpaloja.
Varsinais-Suomen maakuntamuseolla laadituissa maisemahistoriakartoissa on merkittynä vanhan kartta-aineiston perusteella nykyiselle karttapohjalle kaksi rinnakkaista kirkon paikkaa sekä niitä koskevat nimitykset Dragsfjärds Kyrka ja Gamla Kyrkan. Niitten merkintöjen perusteella vanha kirkko onsijainnut noin 45 metriä nykyisen Dragsfjärdin kirkkomaan itälaidasta. Maisemahistoriakartoille merkitty Dragsfjärdin kirkkomaa näyttäisi ulottuvan sekä idässä että lännessä yli nykyisen kirkkomaan laajuuden. Maisemahistoriakarttatyöt ovat pohjautuneet vanhoihin suurimittakaavaisiin karttoihin vuosilta 1786 (Kulla och Labbnäs) ja 1787 (Kärra).
Myös Volter Högmanin käsikirjoituksessa vuodelta 1886 on mainintoja (sivuilla 173-174) entisestä pyhätön paikasta Dragsfjärdin uudemman kirkon vieressä. Högman on ilmoittanut kappeleitten paikoista kirjoittaessaan, että yksi kappeli olisi sijainnut lähellä Norr- ja Dragsfjärdenin välisellä kannaksella olevaa kirkkoa. Högman kirjoitti vanhoista kappeleista: ”I Kimito åter ha de haft sina lägen en i Dragsfjärd nära till där den nuvarande kyrkan står på landttungan mellan norr- och Dragsfjärden, den andra i Sunnanå (hör till Dfjärd kapell) således vid västra kusten och vid en dalsänkning som går genom hela landet, vid hvilken också den nuvarande Kimito kyrkan är belägen, och som tydligen öfverflutits af vatten; vid samma stråt i Mattkärr på malmen, där jetukasten äro, ha de gamla sagt att en gammal begrafningsplats finnes, äfven kors hade synts där.” |
| metsakeskus.40500014 |
322 |
Purunpää Jungfrusund |
10007 |
12005 |
13068 |
11006 |
27006 |
243305.00000000 |
6660478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500014 |
Jungfrusund on keskiaikaisista lähteistä tunnettu tärkeä satama- ja ankkuripaikka Purunpään eteläpuolella.
Satamapaikan ankkurointi-alue eli redi käsittää laajan alueen Jungfruholmenin, Krogaruddenin, Oxholmenin ja Lindholmenin ympäristössä.
Krogaruddenilla on sijainnut krouvi 1600-luvulla ja paikalla on käyty meritaisteluita 1700-luvulla. Alueen useat linnoitteet, kiviuunit, hakkaukset ja löydöt kertovat sataman tärkeydestä. Vesialueelta on löytynyt keramiikka-astioita ja niiden katkelmia, jotka ajoittuvat 1600-luvulle ja ovat peräisin Werran ja Weserin alueen tuotantokeskuksista nykyisen Saksan alueelta.
Satama on Turkuun ja Turusta Hankoon ja Suomenlahdelle johtavan väylän varrella. |
| metsakeskus.40500014 |
322 |
Purunpää Jungfrusund |
10007 |
12005 |
13068 |
11006 |
27007 |
243305.00000000 |
6660478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500014 |
Jungfrusund on keskiaikaisista lähteistä tunnettu tärkeä satama- ja ankkuripaikka Purunpään eteläpuolella.
Satamapaikan ankkurointi-alue eli redi käsittää laajan alueen Jungfruholmenin, Krogaruddenin, Oxholmenin ja Lindholmenin ympäristössä.
Krogaruddenilla on sijainnut krouvi 1600-luvulla ja paikalla on käyty meritaisteluita 1700-luvulla. Alueen useat linnoitteet, kiviuunit, hakkaukset ja löydöt kertovat sataman tärkeydestä. Vesialueelta on löytynyt keramiikka-astioita ja niiden katkelmia, jotka ajoittuvat 1600-luvulle ja ovat peräisin Werran ja Weserin alueen tuotantokeskuksista nykyisen Saksan alueelta.
Satama on Turkuun ja Turusta Hankoon ja Suomenlahdelle johtavan väylän varrella. |
| metsakeskus.40500017 |
322 |
Högland |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
239539.20800000 |
6672429.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500017 |
Högland on pieni saari Turun saaristossa, jossa kerrotaan olevan rautarengas kalliossa ja rakennuksen perustus. Saarella on myös näkötorni ja majakka. |
| metsakeskus.40500017 |
322 |
Högland |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
239539.20800000 |
6672429.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.40500017 |
Högland on pieni saari Turun saaristossa, jossa kerrotaan olevan rautarengas kalliossa ja rakennuksen perustus. Saarella on myös näkötorni ja majakka. |
| metsakeskus.44010001 |
286 |
Laurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
466203.81900000 |
6725296.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010001 |
Elimäen eteläosassa, Ruotjokeen laskevan pienen ojan pohjoisrannan hiekkaisella peltorinteellä, Laurilan talon kaakkoispuolella on mahdollisesti mesoliittiselle ajalle ajoittuva asuinpaikka. Muinaisjäännösalue on osittain rakennusten ja teiden tuhoama. Paikalta on talletettu irtolöytöinä viisi kiviesinettä sekä inventointilöytöinä kvartsia. Kohteesta noin 1,8 kilometriä koilliseen sijaitsee Ruotjoen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.44010002 |
286 |
Ruotjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467553.00000000 |
6726458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010002 |
Elimäen eteläosassa, Ruotjoesta noin 580 metriä itään, hiekkaisella pellolla on kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännösalueen laajuus on epäselvä. Kohteesta noin 1,8 kilometriä lounaaseen sijaitsee Laurilan kivikautinen asuinpaikka. Kohteelta on inventointilöytöinä talletettu kvartsia. |
| metsakeskus.44010003 |
286 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
462025.00000000 |
6733104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010003 |
Elimäen länsiosassa, Taasianjoesta noin 300 metriä itään, peltojen ympäröimällä sorakumpareella on mesoliittiselle kivikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Muinaisjäännösalue on suurelta osin soranoton tuhoama, mutta sorakuopan länsipuolella maasto on vielä ehjää. Irto- ja inventointilöytöinä paikalta on talletettu keihäänkärki ja kvartsia.
Vuoden 2024 inventoinnin aikaan kumpareen ympärillä olevilta pelloilta löydettiin 7 kvartsin kappaletta ja palanut luun pala, mutta ei niitä otettu talteen. Muutama kvartsi-iskos oli myös näkyvissä hiekkakuopan reunassa. |
| metsakeskus.44010004 |
286 |
Kuparsuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
473590.87700000 |
6718329.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010004 |
Elimäen eteläosassa, Teutjärven ja Tammijärven välisellä kannaksella olevan soraharjun eteläosassa on tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka. Harjua pitkin kulkevan maantien leikkauksesta on talletettu löytöjä noin 100 metrin matkalta. Paikalla on havaittu myös useita asumuspainanteita. Kohteesta noin 380 metriä koilliseen sijaitsee Vanha Riitapalon vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.44010005 |
286 |
Vanha Riitapalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
473960.72300000 |
6718439.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010005 |
Elimäen eteläosassa, Teutjärven ja Tammijärven välisellä kannaksella olevan harjun eteläosassa on vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka. Muinaisjäännösalue sijaitsee hiekkaisen peltorinteen yläosassa, maantien länsipuolella. Asuinpaikalla on havaittu kaksi löytökeskittymää (a ja b) noin 150 metrin päässä toisistaan. Koko muinaisjäännösalueen laajuus on noin 20 metriä x 150 metriä. Tietä lukuun ottamatta maasto on ehjää.
Kohteesta noin 320 metriä luoteeseen sijaitsee Huistaharjun vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka ja noin 380 metriä lounaaseen Kuparsuon kampakeraaminen asuinpaikka. |
| metsakeskus.44010006 |
286 |
Huistaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
473740.81200000 |
6718679.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010006 |
Elimäen eteläosassa, Teutjärven ja Tammijärven välisellä kannaksella olevan soraharjun eteläosassa on vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka. Muinaisjäännösalue on osin soranoton tuhoama, vuoden 1968 inventointilöydöt keskittyivät ison kuopan etelä- ja itäpuolelle. Kohteesta noin 320 metriä kaakkoon sijaitsee Vanha Riitapalon vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka ja noin 380 metriä lounaaseen Kuparsuon kampakeraaminen asunpaikka. Samalla harjumuodostumalla, sen keskiosassa, noin 1 kilometri pohjoiseen sijaitsee myös Linnaharjun nuorakeraaminen asuinpaikka.
Vuoden 2008 inventoinnissa tehdyn tarkastuksen yhteydessä havaittiin soraa otetun paikalta hiljattain ison kuopan eteläpuolella olevasta pienemmästä kuopasta. Mikäli soranotto jatkuu edelleen, kohde tulee tuhoutumaan. Samassa yhteydessä entuudestaan tunnetun muinaisjäännösalueen itäpuolella, hiekkateiden rajaamalla alueella, harjun itäreunalla olevalla terassilla havaittiin ainakin kaksi soikeahkoa painannetta. Toisen painanteen profiilissa, tien leikkauksessa näkyi kaksoismaannos, jonka alla oli noin 5 cm paksu nokinen kerros. Painanteisiin tehdyistä koepistoista ei saatu löytöjä. |
| metsakeskus.44010007 |
286 |
Linnaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
473460.92200000 |
6719699.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010007 |
Elimäen eteläosassa, Teutjärven ja Tammijärven välissä kulkevan soraharjun keskiosassa on vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee harjun ylärinteessä, maantie leikkaa muinaisjäännösalueen länsiosaa. Kohteesta noin 1 kilometri etelään, harjun eteläpäässä on Huistaharjun nuorakeraaminen asuinpaikka. |
| metsakeskus.44010008 |
286 |
Harju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
473460.91900000 |
6720349.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010008 |
Elimäen eteläosassa, Teutjärven ja Tammijärven välissä kulkevan soraharjun pohjoisosassa on kampakeraamisen ajan asuinpaikka. Muinaisjäännös sijaitsee harjun länsirinteessä, inventointilöydöt on talletettu harjun poikki kulkevalta tieltä. On mahdollista, että löydöt ovat kulkeutuneet paikalle muualta. Kohteesta noin 650 metriä etelään, harjun keskiosassa on Linnaharjun nuorakeraaminen asuinpaikka ja noin 440 metriä koilliseen Hämeenkylän kampakeraamisen ajan asuinpaikka.
7.5.2017 Jouni Jäppinen löysi kolme painannetta rannan suuntaisessa rivissä tien länsipuolella. Painanteet sijaitsevat lähes etelä-pohjoinen -suuntaisessa rivissä noin puolivälissä tietä ja peltoa. Painanteiden väliin tehdyistä lapionpistoista löytyi keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia (KM 41920). |
| metsakeskus.44010009 |
286 |
Hämeenkylä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
473640.84700000 |
6720748.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010009 |
Elimäen eteläosassa Korkiaharju–nimisen soraharjun eteläpäässä on kampakeraamisen ajan asuinpaikka. Alueella on laajoja soranottokuoppia, ja harjua halkoo maantie. Muinaisjäännösalueen laajuus on ollut noin 200 metriä x 200 metriä, mutta soranotto on tuhonnut siitä suuren osan. Löytöjä on havaittavissa joka puolella tien varressa olevien kuoppien reunoilla. Sorakuoppien länsipuolella on jäljellä jonkin verran ehjää maastoa.
Paikallistien eteläpuolisen hiekkakuopan lounaisreunalla, lähellä selvää rantaterassia, on mahdollinen asumuspainanne, joka on halkaisijaltaan noin 7,5 metriä ja syvyydeltään noin metrin. Painanteen vieressä hiekkakuopan leikkauksessa on näkyvissä kampakeramiikkaa.
Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin vuonna 1954, jolloin kaivauspinta-ala oli noin 280 m2. Löytöaineistossa on nuorempaa varhaiskampakeramiikkaa (Ka I:2), tyypillistä kampakeramiikkaa (Ka II), varhaista asbestikeramiikkaa ja hiukan nuorakeramiikkaa. Osteologisessa analyysissa kaikki tunnistetut palaneet luut olivat hylkeestä (Phocidae). Ks. Tuija Rankama 1979: Elimäen Hämeenkylän kivikautinen asuinpaikka. Pro gradu. Helsingin yliopisto.
Kohteesta noin 440 metriä lounaaseen sijaitsee Harjun kampakeraamisen ajan asuinpaikka. Alueella on voimassa maa-aineksen ottolupa (Elimäen kunta KH 441/99). |
| metsakeskus.44010011 |
286 |
Rauniomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
476262.68700000 |
6741890.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010011 |
Elimäen pohjoisosassa, 2,23 kilometriä Valtatie 6:sta itään, Rauniomäki-nimisen kohouman korkeimmalla kohdalla on kiviröykkiö. Rakenteen halkaisija on noin 4 metriä, ja sen keskellä on ns. silmäkivi, jonka ympärille pienemmät kivet on kasattu. Kyseessä on pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. Kohteesta noin 890 metriä koilliseen sijaitsee Töyrylän röykkiö ja 560 metriä kaakkoon Paavolan röykkiö. |
| metsakeskus.44010011 |
286 |
Rauniomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
476262.68700000 |
6741890.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010011 |
Elimäen pohjoisosassa, 2,23 kilometriä Valtatie 6:sta itään, Rauniomäki-nimisen kohouman korkeimmalla kohdalla on kiviröykkiö. Rakenteen halkaisija on noin 4 metriä, ja sen keskellä on ns. silmäkivi, jonka ympärille pienemmät kivet on kasattu. Kyseessä on pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. Kohteesta noin 890 metriä koilliseen sijaitsee Töyrylän röykkiö ja 560 metriä kaakkoon Paavolan röykkiö. |
| metsakeskus.44010012 |
286 |
Niilola |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
475103.00000000 |
6746032.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010012 |
Kohde sijaitsee entisen Elimäen kunnan pohjoisosassa. Röykkiö on noin 80 metriä valtatien 6 länsipuolella, loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä. Vuoden 2012 inventoinnin aikana alue kasvoi tiheähköä mäntytaimikkoa. Kohteessa on tehty avohakkuu ja maapohjan käsittely ilmeisesti vuonna 2004 (ks. Mikkolan tarkastus).
Röykkiö on halkaisijaltaan noin kuusi metriä ja se on kasattu kalliopohjalle. Röykkiö on sammaloitunut ja osin kasvillisuuden peitossa. Kairauksen perusteella se lähistöllä on ohut, 5–10 cm:n kerros maa-ainesta ja sen alla kallio. Röykkiötä ei voi ajoittaa sen sijaintikorkeuden perusteella. Kyseessä voi kuitenkin olla esihistoriallinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.44010013 |
286 |
Riihimäenkallio |
10002 |
12004 |
13055 |
11033 |
27000 |
473428.89000000 |
6729025.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010013 |
Elimäen keskiosassa, Anjalankoskelle kulkevasta maantiestä noin 430 metriä etelään, suon ympäröimällä Munkinuuninmäki –nimisellä kalliokohoumalla on sortunut kiviuuni sekä kolme matalaa röykkiötä ("munkinuuni" eli ns. ryssänuuni ). Kiviuuni ajoittunee historialliselle ajalle, mutta röykkiöt saattavat olla esihistoriallisia hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.44010013 |
286 |
Riihimäenkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
473428.89000000 |
6729025.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010013 |
Elimäen keskiosassa, Anjalankoskelle kulkevasta maantiestä noin 430 metriä etelään, suon ympäröimällä Munkinuuninmäki –nimisellä kalliokohoumalla on sortunut kiviuuni sekä kolme matalaa röykkiötä ("munkinuuni" eli ns. ryssänuuni ). Kiviuuni ajoittunee historialliselle ajalle, mutta röykkiöt saattavat olla esihistoriallisia hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.44010013 |
286 |
Riihimäenkallio |
10002 |
12004 |
13055 |
11010 |
27000 |
473428.89000000 |
6729025.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010013 |
Elimäen keskiosassa, Anjalankoskelle kulkevasta maantiestä noin 430 metriä etelään, suon ympäröimällä Munkinuuninmäki –nimisellä kalliokohoumalla on sortunut kiviuuni sekä kolme matalaa röykkiötä ("munkinuuni" eli ns. ryssänuuni ). Kiviuuni ajoittunee historialliselle ajalle, mutta röykkiöt saattavat olla esihistoriallisia hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.44010013 |
286 |
Riihimäenkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
473428.89000000 |
6729025.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010013 |
Elimäen keskiosassa, Anjalankoskelle kulkevasta maantiestä noin 430 metriä etelään, suon ympäröimällä Munkinuuninmäki –nimisellä kalliokohoumalla on sortunut kiviuuni sekä kolme matalaa röykkiötä ("munkinuuni" eli ns. ryssänuuni ). Kiviuuni ajoittunee historialliselle ajalle, mutta röykkiöt saattavat olla esihistoriallisia hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.44010014 |
286 |
Soininkallio |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
477079.39100000 |
6734713.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010014 |
Elimäen itäosassa Saunamäellä, Soininkallio –nimisen kalliopaljastuman länsiosassa on kaksi sortunutta kiviuunia eli ns. ryssänuunia noin 8 metrin päässä toisistaan. Peruskartassa on kohdetta osoittava muinaisjäännösmerkki noin 290 metriä muinaisjäännösrekisterin koordinaateista etelään. |
| metsakeskus.44010015 |
286 |
Kymenpahta |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
477631.00000000 |
6747488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010015 |
Kiviröykkiö sijaitsee Elimäen pohjoisosassa Korialla, Kymijoen ja Napan asuntoalueen välisessä metsämaastossa, Kymijoesta noin 330 metriä länteen. Etelässä metsäalue rajautuu Valtion viljavarastoon ja pohjoisessa Suvianojaan. Alueella on runsaasti avokalliopaljastumia, ja sitä halkoo viljavarastolta pohjoiseen kulkeva hiekkatie, entinen pistoraide.
Röykkiö sijaitsee alueen keskellä, Sokeritieltä itään vievän polun eteläpuolella näkyvällä matalalla, pienialaisella ja pitkulaisella kalliopaljastumalla, kallion laen koillispuolella, alemmalla tasanteella. Maasto viettää röykkiön edustalla loivasti itään kohti Kymijokea. Tiheä puusto peittää näkymän joelle.
Röykkiö on perustettu kalliopohjalle ja vaikuttaa melko ehjältä, sen halkaisija on noin 8 metriä. Röykkiö on lähes maantasainen ja siinä on erotettavissa reunakehää. Kyseessä saattaa olla pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.44010015 |
286 |
Kymenpahta |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
477631.00000000 |
6747488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010015 |
Kiviröykkiö sijaitsee Elimäen pohjoisosassa Korialla, Kymijoen ja Napan asuntoalueen välisessä metsämaastossa, Kymijoesta noin 330 metriä länteen. Etelässä metsäalue rajautuu Valtion viljavarastoon ja pohjoisessa Suvianojaan. Alueella on runsaasti avokalliopaljastumia, ja sitä halkoo viljavarastolta pohjoiseen kulkeva hiekkatie, entinen pistoraide.
Röykkiö sijaitsee alueen keskellä, Sokeritieltä itään vievän polun eteläpuolella näkyvällä matalalla, pienialaisella ja pitkulaisella kalliopaljastumalla, kallion laen koillispuolella, alemmalla tasanteella. Maasto viettää röykkiön edustalla loivasti itään kohti Kymijokea. Tiheä puusto peittää näkymän joelle.
Röykkiö on perustettu kalliopohjalle ja vaikuttaa melko ehjältä, sen halkaisija on noin 8 metriä. Röykkiö on lähes maantasainen ja siinä on erotettavissa reunakehää. Kyseessä saattaa olla pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.44010016 |
286 |
Töyrylä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
476899.43300000 |
6742481.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010016 |
Elimäen pohjoisosassa, Valtatie 6:sta noin 2,5 kilometriä itään, Töyrylän talon eteläpuolella kohoavan mäen pohjoisrinteessä on kiviröykkiö. Kalliopohjalla oleva säännöllisen pyöreä röykkiö on halkaisijaltaan runsaat 3 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Kyseessä on mahdollisesti pronssikautinen hautaröykkiö. Kohteesta noin 890 metriä lounaaseen sijaitsee Rauniomäen röykkiö. |
| metsakeskus.44010016 |
286 |
Töyrylä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
476899.43300000 |
6742481.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010016 |
Elimäen pohjoisosassa, Valtatie 6:sta noin 2,5 kilometriä itään, Töyrylän talon eteläpuolella kohoavan mäen pohjoisrinteessä on kiviröykkiö. Kalliopohjalla oleva säännöllisen pyöreä röykkiö on halkaisijaltaan runsaat 3 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Kyseessä on mahdollisesti pronssikautinen hautaröykkiö. Kohteesta noin 890 metriä lounaaseen sijaitsee Rauniomäen röykkiö. |
| metsakeskus.44010017 |
286 |
Paavola |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
476589.55900000 |
6741460.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010017 |
Elimäen pohjoisosassa, noin 2,75 kilometriä Valtatie 6:sta itään, Lassilan talosta noin 300 metriä etelään sijaitsevan kalliokohouman laen eteläosassa on kiviröykkiö. Röykkiö on matala ja halkaisijaltaan noin 6 metriä. Valliksi kasattu luoteinen reuna lienee myöhäistä perua. Kyseessä saattaa olla pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. Kohteesta noin 560 metriä luoteeseen sijaitsee Rauniomäen röykkiö. |
| metsakeskus.44010017 |
286 |
Paavola |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
476589.55900000 |
6741460.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010017 |
Elimäen pohjoisosassa, noin 2,75 kilometriä Valtatie 6:sta itään, Lassilan talosta noin 300 metriä etelään sijaitsevan kalliokohouman laen eteläosassa on kiviröykkiö. Röykkiö on matala ja halkaisijaltaan noin 6 metriä. Valliksi kasattu luoteinen reuna lienee myöhäistä perua. Kyseessä saattaa olla pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. Kohteesta noin 560 metriä luoteeseen sijaitsee Rauniomäen röykkiö. |
| metsakeskus.44010018 |
286 |
Koivisto |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
475829.86900000 |
6741371.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010018 |
Elimäen pohjoisosassa, Valtatie 6:sta itään noin 2,06 kilometriä, Leviämäki –nimisen kalliokohouman itäosassa on kiviröykkiö. Röykkiö on ladottu kalliopohjalle, ja sen koko on 3 metriä x 4 metriä. Rakenteen keskusta on osin reunoja matalammalla. Kyseessä saattaa olla pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. Kohteesta noin 700 metriä koilliseen ja itään sijaitsevat Rauniomäen ja Paavolan röykkiöt. |
| metsakeskus.44010018 |
286 |
Koivisto |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
475829.86900000 |
6741371.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010018 |
Elimäen pohjoisosassa, Valtatie 6:sta itään noin 2,06 kilometriä, Leviämäki –nimisen kalliokohouman itäosassa on kiviröykkiö. Röykkiö on ladottu kalliopohjalle, ja sen koko on 3 metriä x 4 metriä. Rakenteen keskusta on osin reunoja matalammalla. Kyseessä saattaa olla pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. Kohteesta noin 700 metriä koilliseen ja itään sijaitsevat Rauniomäen ja Paavolan röykkiöt. |
| metsakeskus.44010019 |
286 |
Jokikallio |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
479128.58200000 |
6731454.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010019 |
Elimäen itäosassa, Villikkalassa Lakiasuon ympäröimällä Jokikallio –nimisellä kohoumalla on mahdollinen esihistoriallinen kvartsilouhos. Jokikallion lännenpuoleisen jyrkänteen luoteispäässä, kallion alareunassa on noin 1,5 metriä x 2 metriä laajuinen ja vajaan metrin syvyinen kuoppa. Kuopan alareunassa on kvartsijuoni, jonka pinta on lohkeillut/lohkottu. Turpeen alla on runsaasti kvartsisiruja (iskoksia, muutamia retusoituja? esineitä). |
| metsakeskus.44010020 |
286 |
Ruskiasuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
473960.70700000 |
6721608.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010020 |
Elimäen eteläosassa kulkevan Korkiaharjun pohjoispäässä, Kumisevanmäen ja Venähmäen välisellä metsäniemekkeellä on kampakeraamisen ajan asuinpaikka. Peltoalueen ja suon välisellä kannaksella on pieni hiekkakuoppa, jonka leikkauksista on inventointilöytöinä talletettu varhaista kampakeramiikkaa ym. asuinpaikkalöytöjä. Metsäniemekkeen itäpuolella on jatkettu soranottoa; sorakuopan reunassa on mahdollinen asumuspainanne sekä runsaasti kampakeramiikkaa noin puolen metrin syvyydellä pinnasta. Keramiikan löytökohdalle on kasattu kantoja, joten soranottoa ei liene siinä kohdin tarkoitus jatkaa. Alueella on myös useita muita matalia painanteita. Muinaisjäännösalue kattaa koko Ruskiasuon länsipuolella olevan niemekkeen.
Paikalliset esihistoriasta kiinnostuneet asukkaat ovat poimineet vuosia hiekkakuopan reunasta keramiikkaa ja kvartsia. Niemekkeen eteläpuolella kohoavalla mäellä on puolestaan kolme osin metsänäestyksen vaurioittamaa asumus(?)painannetta sekä kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Toinen pyyntikuopista on lähes kokonaan tuhottu asiattomalla kaivamisella. Harjanteen ylittävällä metsätiellä on havaittavissa runsaasti kvartseja.
Vuoden 2008 inventoinnissa kohteesta noin 210 metriä kaakkoon löytyi Kumisevanmäen (1000013011) kivikautinen asuinpaikka.
Vuosien 2019-20 kaivausten ja maastohavaintojen perusteella asuinpaikka on pienialainen. Kaivauksissa saatiin talteen runsaasti hyvin säilyneitä varhaiskampakeramiikan varhaisvaiheeseen (n. 5000 - 4500 e.Kr.) ajoittuvia saviastianpaloja. Nuorakeraamisen asutusvaiheen (n. 2900-2200 e.Kr.) saviastianpaloja löytyi vain vähän, kaikki ilmeisesti samasta astiasta. |
| metsakeskus.44010021 |
286 |
Tyynelä-Vesitorninmäki |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
469782.34800000 |
6732014.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010021 |
Elimäen kuntakeskuksessa, kuivatun Elimäenjärven etelärannalla olevan kalliokouhouman kaakkoisseinämässä on kalliomaalaus. Maalauksen löysi 8.7.1999 paikallinen opettaja Veikko Turkki. Maalauskohta sijaitsee alhaalta sisäänpäin loivasti kallistuvassa pystysuorassa rapakivikalliossa (kallion korkeus on noin 6 m). Seinämän edustalla on pensaistoa, joka peittää näkyvyyden maalauskohtaan Tyynelän tontilla olevan punaisen talon pihasta. Kallion laella on vesitorni.
Maalauksessa on eläinhahmo ja ihmiskuvio. Vasemmalla oleva kokonaan punaiseksi värjätty eläin (pituus 36 cm, säkäkorkeus 18 cm) on matkalla hiukan yläviistoon, pää etelään päin. Eläimellä on korva ja kaksi jalkaa. Eläimen takaruumiin päällä on hiukan valkeaa jäkälää. Eläinlajia on vaikea tunnistaa, mutta se ei erityisemmin muistuta hirveä. Eläinhahmon takana on muutaman cm:n päässä suuri ihmiskuvio (pituus 87 cm), jonka kädet ovat ylös kohotetut (tyyppiä ”adorantti”, käsien väli 45 cm). Ihmisen jalat ovat alhaalta osaksi epäselvät; varsinkin hahmon vasen jalka on vaikeasti hahmotettavissa.
Maalauksen yläpuolella kallion laella, vesitornin juurella on kalliopaljastuman pinnassa useita punaiseksi värjäytyneitä/värjättyjä alueita. |
| metsakeskus.44010022 |
286 |
Uutelanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
474180.55700000 |
6736052.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44010022 |
Elimäen keskiosassa, noin 6 kilometriä Elimäen kuntakeskuksesta koilliseen Uutelanmäki –nimisen kalliokohouman laella sijaitsee kaksi kiviröykkiötä, joista ainakin toinen (röykkiö 1) saattaa olla esihistoriallinen hautaröykkiö. Röykkiöt on kasattu rapakivistä. Röykkiö 1 on pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 metriä ja korkeudeltaan 0,5-0,6 metriä. Sen päällimmäisiä kiviä on käännelty paikoiltaan. Röykkiö 2 on pitkänomainen ja sijaitsee edellisestä muutaman metrin etelään. Latomus on muodoltaan epämääräisempi kuin röykkiö 1 ja kooltaan noin 0,8 metriä x 2 metriä. Alueella on joskus havaittu pari muutakin röykkiötä sekä yksittäinen erikoisen (ihmiskasvojen?) muotoiseksi rapautunut kivi. |
| metsakeskus.44500004 |
286 |
Värälän rauhankivi |
10002 |
12013 |
13000 |
11006 |
27008 |
482494.17700000 |
6743096.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44500004 |
Elimäen pohjoisosassa sijaitseva Värälän rauhankivi on Kustaan sodan 1788–90 ja sen päätteeksi solmitun rauhan muistomerkki. Rauhanneuvottelijoina toimivat paronit Mauritz Armfelt Ruotsista ja Osip Andrejevitsch Igelström Venäjältä. 14.8.1790 allekirjoitetun 8 artiklaisen rauhansopimuksen mukaan raja valtakuntien välillä pysyi ennallaan. Sopimuskirjat vaihdettiin temppelissä, joka oli pystytetty tarkoitusta varten. Rauhankivi sijaitsee noin 1 kilometrin päässä temppelin paikasta, lähellä Kustaa III:n päämajan paikkaa – noin 10 metrin päässä nykyisestä maantie 359:sta.
Kiven pystytysajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen on oletettu olevan 1800-luvun alkupuoli. Kiven koko on 0,6 x 0,6 x 1 m, ja se on ilmeisesti graniittia. Kiven kerrotaan olevan peräisin navetan kivijalasta, ja se koostuu kahdesta lohkareesta, jotka on muurattu yhteen. Kiveen on hakattu teksti: "HÄR AFSLUTADE GUSTAF III FREDEN MED CATHARINA II DEN 19 AUGUSTI 1790". |
| metsakeskus.44500008 |
434 |
Teutjärven höyrysaha |
10002 |
12015 |
13000 |
11006 |
27008 |
471561.68700000 |
6719367.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.44500008 |
1870-luvulla toimineen Teutjärven höyrysahan rauniot sijaitsevat, Teutjärven pohjoisrannalla, aivan Elimäen ja Ruotsinpyhtään rajalla, nykyisen Ruotsinpyhtään puolella. Elimäen ensimmäiset höyrysahat perustettiin kartanoiden maille. Emil af Forselles pyysi vuonna 1872 maaherralta lupaa perustaa Peippolaan 1-raamisen ja appensa omistamaan Hämeenkylään 2-raamisen hörysahan. Sanomalehti Hämäläinen kirjoittaa 19.9.1872/N:o 38: "---maanviljelijä Emil af Forselles pyytänyt lupaa saada Hämeenkylän tilalle Elimän pitäjästä rakentaa höyrysahan---".
Teutjärven hörysahan tiedetään tuottaneen jo seuraavana vuonna 15 000 tolttia (=lautojen kappalemitta, 12 kpl) lankkuja ja lautoja. Tuoton yhteisarvo oli 200 000 tuolloista markkaa. Tämän jälkeen sahan toiminta taantui, ja lamavuonna 1878 se oli muiden seudun sahojen tavoin lähes pysähdyksissä. Tämän jälkeen saha jäi kotitarvekäyttöön, samoin kuin sen yhteydessä jauhanut myllykin. (Oksanen 1985:384.)
Kohde tarkastettiin vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä ja sen sijainti määritettiin GPS –paikantimella. Tällöin havaittiin, että muinaisjäännös sijaitsee nykyisen Ruotsinpyhtään eikä Elimäen alueella, vaikka saha onkin sijainnut toimiessaan Elimäen Hämeenkylän kartanon mailla. Sahan paikka ja rauniot ovat edelleen havaittavissa rantavyöhykkeellä, sekametsän keskellä; paikalla on romahtaneita kiviperustuksia. |
| metsakeskus.45010001 |
167 |
Koukkuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
665728.39400000 |
6977081.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Uimaharjun sillasta noin 3 km kaakkoon, Rahkeenveden itärannalla sijaitsevalla niemellä, Koukkujoen suulla. Koukkuniemi on maastoltaan kivistä sekametsää, jossa siellä täällä myös kallio pistää esiin turpeen lomasta. Niemen eteläosa on soistunut. Löytöalue sijaitsee länsiluoteeseen avautuvassa hiekkaisessa lahdessa sekä hiekkarannasta noin 20 m etelään sijaitsevassa kivikkoisessa rannassa.
Koukkuniemen lähiasuinpaikkoja ovat Koukkulahti a (Eno 9) ja Koukkulahti b (Eno 6) kohteesta noin 200 m Rahkeenveden itärannalla. Kohteesta noin 2 km pohjoiseen sijaitsevat Jakainsaaret (Eno 8) ja noin 3 km pohjoiseen Laivaranta (Eno 4). |
| metsakeskus.45010002 |
167 |
Eno Hirviniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
653337.35500000 |
6987222.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010002 |
Kohde sijaitsee Pielisen länsirannalla Kankaalan talosta Pielisen rantaan johtavan polun varrella, noin 2 metriä polusta oikealle Kankaalasta päin tultaessa, noin 500-600 metrin päässä Kankaalasta. Maasto raunion ympärillä on kangasmaata. Raunion koko on noin 2 x 1 metriä ja korkeus noin 25-30 cm. Raunio on sammaloitunut; tosin paikallinen Otto Pölönen on kertonut aikoinaan kaivaneensa vähän raunion keskustaa. Ainoat löydökset olivat joukko palaneita hiiliä. Otto Pölösen kertoman mukaan lähipaikkeilla on samanlaisia raunioita noin 3-4 kappaletta, joita ei ole kuitenkaan tarkastusten yhteydessä paikannettu. Röykkiön funktio tai ajoitus ei ole selvillä.
Ylempänä harjanteella, röykkiöstä 120 metriä pohjoiskoilliseen on tervahauta, halkaisijaltaan noin 8 metriä. Haudan vallissa on nähtävissä myös juoksutusrännin painauma. Tervahaudan sijainti on: p= 6990265, i= 3653596. |
| metsakeskus.45010003 |
167 |
Eno Riuttavaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
656046.33000000 |
6967891.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010003 |
Neljä kiviviröykkiötä sijaitsee Riuttavaaran jyrkällä etelärinteellä talosta noin 35-40 m länteen. Röykkiöt ovat kooltaan 1-1,5 x 2-2,5 m. Ne ovat mahdollisesti vanhoja viljelysröykkiöitä. Röykkiöistä on maininta myös SMYA VII:ssä (s. 46), jossa niiden arvellaan olevan uunin pohjakiveystä. |
| metsakeskus.45010004 |
167 |
Laivaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664587.85100000 |
6979640.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Laiskanvirran yli johtavan sillan ja Tuuliharjun asuntoalueen välisessä satamassa Eno-Uimaharju -tien ja rautatien eteläpuolella Rahkeenveden rannassa. Löydöt on poimittu rantavedestä, asuinpaikka luultavasti huuhtoutunut kokonaan veteen. Vuoden 2012 kenttätutkimusten perusteella asuinpaikan kulttuurikerros on suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Multakerroksen alapuolisessa tiiviimmän kivikon maaperässä on kulttuurikerroksen pohjaosaa säilynyt paikoin. |
| metsakeskus.45010005 |
167 |
Kousanniemi Ollukkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
655419.52700000 |
6983476.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010005 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä historiallisen ajan ortodoksikalmisto sijaitsevat Pielisen Kousanlahden ja Kousanlammen välisessä niemessä, niemen koilliskärjessä, loivasti itään viettävällä rinteellä olevalla peltoalueella. Kivikautinen löytöaineisto on poimittu pellon pinnasta, mutta kohteen laajuus ja tarkat ominaisuudet ovat selvittämättä.
Ortodoksikalmiston osalta kohteen voidaan katsoa tuhoutuneen laajalti. Alueelta on raivattu koneellisesti kiviä ja maata on muutoinkin muokattu runsaasti. Vuoden 1969 inventoinnissa alueella on tavattu myös tsasounan paikaksi arvioitu, kooltaan noin 9x20 metrinen rakennuksen perustus, mutta todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin vanhan asuin- tai talousrakennuksen perustus. Nykyisin rakennuksen paikalla on havaittavissa T-muotoinen kuvio, jonka ulkomitat ovat noin 10x10 metriä. Kiveys on hajonnut ja näkyy heinälaikkuina. Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla ei havaittu mitään kalmistoon liittyvää.
"Kousan niemessä" sijaitseva kalmisto mainitaan jo 1885 SMYA VII:ssä (Tirronen 1885:46). Sen mukaan kohde sijaitsee Kousanlahden ja Kousanlammen välisellä niemellä olevalla pellolla, mutta myös kalmistoa vastapäätä olevan niemen rantapenkereessä saattaa olla hautoja. Aittovaaran kylä on muodostunut 1500-luvulla, ja 1600-luvun alussa sinne ilmestyi ensimmäinen luterilainen talo. 1700-luvun alussa kylässä oli kolme taloa, joista kaksi autioiksi merkittyä. Tämän jälkeen kylä sai uusia luterilaisia asukkaita. Enonkylä puolestaan on entisen Suur-Ilomantsin pitäjän pohjoisosan keskus, vuonna 1500 siellä oli kahdeksan taloa. Vuonna 1590 se kuului Lieksan kappeliin ja siellä oli kaksikymmentä taloa. Kolmen kylän taloista tiedetään sijainneen Kousanniemessä vielä 1600-luvun alussa. 1600-luvun alussa myös ensimmäiset luterilaiset muuttivat Enonkylään, ja vuosisadan puolivälissä kylässä oli jo selvä luterilaisenemmistö. 1700-luvun alkuun mennessä viimeisetkin ortodoksit olivat jättäneet kylän (Björn 1991:111–112; Saloheimo 1971:53.)
HUOM! Kohde on yhdistetty kohteen Joensuu, Kousanniemi, Ollukkalan kalmisto (45500004) kanssa 20.1.2024. |
| metsakeskus.45010005 |
167 |
Kousanniemi Ollukkala |
10002 |
12002 |
13028 |
11019 |
27000 |
655419.52700000 |
6983476.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010005 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä historiallisen ajan ortodoksikalmisto sijaitsevat Pielisen Kousanlahden ja Kousanlammen välisessä niemessä, niemen koilliskärjessä, loivasti itään viettävällä rinteellä olevalla peltoalueella. Kivikautinen löytöaineisto on poimittu pellon pinnasta, mutta kohteen laajuus ja tarkat ominaisuudet ovat selvittämättä.
Ortodoksikalmiston osalta kohteen voidaan katsoa tuhoutuneen laajalti. Alueelta on raivattu koneellisesti kiviä ja maata on muutoinkin muokattu runsaasti. Vuoden 1969 inventoinnissa alueella on tavattu myös tsasounan paikaksi arvioitu, kooltaan noin 9x20 metrinen rakennuksen perustus, mutta todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin vanhan asuin- tai talousrakennuksen perustus. Nykyisin rakennuksen paikalla on havaittavissa T-muotoinen kuvio, jonka ulkomitat ovat noin 10x10 metriä. Kiveys on hajonnut ja näkyy heinälaikkuina. Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla ei havaittu mitään kalmistoon liittyvää.
"Kousan niemessä" sijaitseva kalmisto mainitaan jo 1885 SMYA VII:ssä (Tirronen 1885:46). Sen mukaan kohde sijaitsee Kousanlahden ja Kousanlammen välisellä niemellä olevalla pellolla, mutta myös kalmistoa vastapäätä olevan niemen rantapenkereessä saattaa olla hautoja. Aittovaaran kylä on muodostunut 1500-luvulla, ja 1600-luvun alussa sinne ilmestyi ensimmäinen luterilainen talo. 1700-luvun alussa kylässä oli kolme taloa, joista kaksi autioiksi merkittyä. Tämän jälkeen kylä sai uusia luterilaisia asukkaita. Enonkylä puolestaan on entisen Suur-Ilomantsin pitäjän pohjoisosan keskus, vuonna 1500 siellä oli kahdeksan taloa. Vuonna 1590 se kuului Lieksan kappeliin ja siellä oli kaksikymmentä taloa. Kolmen kylän taloista tiedetään sijainneen Kousanniemessä vielä 1600-luvun alussa. 1600-luvun alussa myös ensimmäiset luterilaiset muuttivat Enonkylään, ja vuosisadan puolivälissä kylässä oli jo selvä luterilaisenemmistö. 1700-luvun alkuun mennessä viimeisetkin ortodoksit olivat jättäneet kylän (Björn 1991:111–112; Saloheimo 1971:53.)
HUOM! Kohde on yhdistetty kohteen Joensuu, Kousanniemi, Ollukkalan kalmisto (45500004) kanssa 20.1.2024. |
| metsakeskus.45010005 |
167 |
Kousanniemi Ollukkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
655419.52700000 |
6983476.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010005 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä historiallisen ajan ortodoksikalmisto sijaitsevat Pielisen Kousanlahden ja Kousanlammen välisessä niemessä, niemen koilliskärjessä, loivasti itään viettävällä rinteellä olevalla peltoalueella. Kivikautinen löytöaineisto on poimittu pellon pinnasta, mutta kohteen laajuus ja tarkat ominaisuudet ovat selvittämättä.
Ortodoksikalmiston osalta kohteen voidaan katsoa tuhoutuneen laajalti. Alueelta on raivattu koneellisesti kiviä ja maata on muutoinkin muokattu runsaasti. Vuoden 1969 inventoinnissa alueella on tavattu myös tsasounan paikaksi arvioitu, kooltaan noin 9x20 metrinen rakennuksen perustus, mutta todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin vanhan asuin- tai talousrakennuksen perustus. Nykyisin rakennuksen paikalla on havaittavissa T-muotoinen kuvio, jonka ulkomitat ovat noin 10x10 metriä. Kiveys on hajonnut ja näkyy heinälaikkuina. Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla ei havaittu mitään kalmistoon liittyvää.
"Kousan niemessä" sijaitseva kalmisto mainitaan jo 1885 SMYA VII:ssä (Tirronen 1885:46). Sen mukaan kohde sijaitsee Kousanlahden ja Kousanlammen välisellä niemellä olevalla pellolla, mutta myös kalmistoa vastapäätä olevan niemen rantapenkereessä saattaa olla hautoja. Aittovaaran kylä on muodostunut 1500-luvulla, ja 1600-luvun alussa sinne ilmestyi ensimmäinen luterilainen talo. 1700-luvun alussa kylässä oli kolme taloa, joista kaksi autioiksi merkittyä. Tämän jälkeen kylä sai uusia luterilaisia asukkaita. Enonkylä puolestaan on entisen Suur-Ilomantsin pitäjän pohjoisosan keskus, vuonna 1500 siellä oli kahdeksan taloa. Vuonna 1590 se kuului Lieksan kappeliin ja siellä oli kaksikymmentä taloa. Kolmen kylän taloista tiedetään sijainneen Kousanniemessä vielä 1600-luvun alussa. 1600-luvun alussa myös ensimmäiset luterilaiset muuttivat Enonkylään, ja vuosisadan puolivälissä kylässä oli jo selvä luterilaisenemmistö. 1700-luvun alkuun mennessä viimeisetkin ortodoksit olivat jättäneet kylän (Björn 1991:111–112; Saloheimo 1971:53.)
HUOM! Kohde on yhdistetty kohteen Joensuu, Kousanniemi, Ollukkalan kalmisto (45500004) kanssa 20.1.2024. |
| metsakeskus.45010005 |
167 |
Kousanniemi Ollukkala |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
655419.52700000 |
6983476.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010005 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä historiallisen ajan ortodoksikalmisto sijaitsevat Pielisen Kousanlahden ja Kousanlammen välisessä niemessä, niemen koilliskärjessä, loivasti itään viettävällä rinteellä olevalla peltoalueella. Kivikautinen löytöaineisto on poimittu pellon pinnasta, mutta kohteen laajuus ja tarkat ominaisuudet ovat selvittämättä.
Ortodoksikalmiston osalta kohteen voidaan katsoa tuhoutuneen laajalti. Alueelta on raivattu koneellisesti kiviä ja maata on muutoinkin muokattu runsaasti. Vuoden 1969 inventoinnissa alueella on tavattu myös tsasounan paikaksi arvioitu, kooltaan noin 9x20 metrinen rakennuksen perustus, mutta todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin vanhan asuin- tai talousrakennuksen perustus. Nykyisin rakennuksen paikalla on havaittavissa T-muotoinen kuvio, jonka ulkomitat ovat noin 10x10 metriä. Kiveys on hajonnut ja näkyy heinälaikkuina. Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla ei havaittu mitään kalmistoon liittyvää.
"Kousan niemessä" sijaitseva kalmisto mainitaan jo 1885 SMYA VII:ssä (Tirronen 1885:46). Sen mukaan kohde sijaitsee Kousanlahden ja Kousanlammen välisellä niemellä olevalla pellolla, mutta myös kalmistoa vastapäätä olevan niemen rantapenkereessä saattaa olla hautoja. Aittovaaran kylä on muodostunut 1500-luvulla, ja 1600-luvun alussa sinne ilmestyi ensimmäinen luterilainen talo. 1700-luvun alussa kylässä oli kolme taloa, joista kaksi autioiksi merkittyä. Tämän jälkeen kylä sai uusia luterilaisia asukkaita. Enonkylä puolestaan on entisen Suur-Ilomantsin pitäjän pohjoisosan keskus, vuonna 1500 siellä oli kahdeksan taloa. Vuonna 1590 se kuului Lieksan kappeliin ja siellä oli kaksikymmentä taloa. Kolmen kylän taloista tiedetään sijainneen Kousanniemessä vielä 1600-luvun alussa. 1600-luvun alussa myös ensimmäiset luterilaiset muuttivat Enonkylään, ja vuosisadan puolivälissä kylässä oli jo selvä luterilaisenemmistö. 1700-luvun alkuun mennessä viimeisetkin ortodoksit olivat jättäneet kylän (Björn 1991:111–112; Saloheimo 1971:53.)
HUOM! Kohde on yhdistetty kohteen Joensuu, Kousanniemi, Ollukkalan kalmisto (45500004) kanssa 20.1.2024. |
| metsakeskus.45010006 |
167 |
Koukkulahti b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
665550.46600000 |
6977683.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Rahkeenveden itärannalla. Rahkeenveden itäranta on tällä kohdin vaikeakulkuista suomaastoa ja kohteeseen pääsee parhaiten Uimaharjusta vesiteitse. Löydöt on poimittu rantavedestä. |
| metsakeskus.45010007 |
167 |
Pajarinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
663395.36000000 |
6972157.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Enon ja Uimaharjun välissä Pielisjoen länsirannalla, jokeen työntyvällä matalalla Pajarinniemellä. Löydöt on poimittu rantavedestä ja törmän päältä metsälaikutetulta kankaalta. Kankaalla on myös mahdollinen asumuspainanne. |
| metsakeskus.45010008 |
167 |
Jakainsaaret |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
664548.86900000 |
6978757.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Rahkeenvedessä, Uimaharjusta noin 1,5 km etelään. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee läntisemmän saaren länsiosan etelä- ja pohjoispäissä. Saari on suurimmaksi osaksi kivikkoista sekametsää. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja, rautaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.45010009 |
167 |
Koukkulahti a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
665836.35600000 |
6977336.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Uimaharjusta noin 2 km etelään Rahkeenveden itärannalla. Löydöt on kerätty rantavedestä. |
| metsakeskus.45010010 |
167 |
Nesterinsaari Kalmistoniemi |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
660274.64600000 |
6963401.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010010 |
Kohde sijaitsee Pielisjoen Nesterinsaaren lounaisreunalla, paikallisten Kalmistoniemeksi kutsumalla alueella. Kaukas Oy:n vierasmajaa rakennettaessa 1950-luvulla paikalta oli löytynyt ihmisen pääkalloja ja luita. Vierasmajan ja padon välisellä Pielisjokeen viettävällä metsärinteellä on sammalta kasvavia hautapainanteita. Kalmistoalue on laaja ja miltei ehjänä säilynyt.
Nesterinsaaressa oli asutusta jo 1400-luvulla; ensimmäiset luterilaiset tulivat 1600-luvun alkupuolella. Ruptuurisodan (1656 - 1661) jälkeen kylään jäi vain yksi ortodoksitalo. Vanhat asuinpaikat sijaitsevat Nesterinsaaren eteläpäässä (Björn 1991:112-113). Nesterinsaarella oleva kalmisto mainitaan 1885 SMYA VII:ssa, Ilomantsin kihlakunnan muinaisjäännöksiä esittelevässä artikkelissa (Tirronen 1885:46). Tirrosta myöhemmin siteeranneet ovat tulkinneet kalmistoon liittyväksi myös tsasounan (Piiroinen 1963:90) tai sitten pitäneet sen olemassaoloa epävarmana (Björn 1991:381).
|
| metsakeskus.45010012 |
167 |
Sarvinki Halla |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
667474.77800000 |
6955711.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010012 |
Kohde sijaitsee Kaltimosta Koveroon vievän maantien nro 512 varressa, Hallan talosta n. 200 m lounaaseen. Kaltimo-Kovero -maantien parantaminen vuosina 1949-50 toi maanpinnalle luita, mutta niistä ei ilmoitettu minnekään. Hallan tilan päärakennuksen ja tien väliseltä pellolta löytyneitä vanhoja rahoja ja luita ei ole myöskään talletettu. Monet Sarvingista kotoisin olevat ihmiset kuitenkin muistavat tapahtumat tietöiden yhteydessä.
Tien rakentaminen ja pellonraivaus ovat tuhonneet kalmistoa, mutta lähellä tietä on kuitenkin havaittavissa muutamia painanteita, jotka ovat alle kaksi metriä pitkiä ja melko tarkkaan itä-länsi -suuntaisia. Hallan tilan alueella oleviin kivikasoihin liittyy tarinoita tsasounan perustuksesta. Pellon (jonka alueelta on tullut myös luita) keskellä on ladottu kiviperusta. Kalmistoalue on ainakin osittain tuhoutunut, ja maisema on järvenlaskun vuoksi muuttunut. Historialliset lähteet eivät kerro vanhasta ortodoksiasutuksesta Sarvingissa, mutta perimätieto Sarvingin kalmistosta on merkitty muistiin jo viime vuosisadalla (Tirronen 1885:46). Hallan tila on rakennussuojelukohde.
Sarvingin kylä on perustettu Ruptuurisodan (1656 - 1661) jälkeen Alimmaisen ja Keskimmäisen Sarvinkijärven kannakselle. Ensimmäiset tunnetut asukkaat olivat luterilaisia vuonna 1667 (Björn 1991: 113). Ala-Sarvingin lasku vuonna 1743 oli dramaattinen tapahtuma, joka on muuttanut maisemaa voimakkaasti. Järvenlaskusta jäi jäljelle jyrkkärinteinen rotko ja kahdeksan kilometriä pitkä, paikoin kilometrin levyinen matalikko, jonka keskellä lirisi puro entisestä Tuomilahdesta, järven kaakkoispään syvänteestä kohti Pielisjokea (Saloheimo 1980:126-128). |
| metsakeskus.45010013 |
167 |
Saarilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
654148.04700000 |
6982416.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45010013 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Ahvenisesta Romppalaan johtavan paikallistien (nro 5053) pohjoispuolella, Saarilampeen kaakosta työntyvän kapean niemen eteläosan rinteellä. Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan noin 2,2 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Pyyntikuoppa näkyy maastossa selvästi. |
| metsakeskus.45500005 |
167 |
Revonkylä Venälä |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
680441.56900000 |
6950002.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.45500005 |
"Revon kylässä" oleva kalmisto mainitaan SMYA VII:ssa, Ilomantsin kihlakunnan muinaisjäännöksistä kertovassa artikkelissa (Tirronen 1885:46). Mahdollinen tsasouna on perimätiedon mukaan sijainnut Venälän talon pohjoispuolisen vaaran laella ja kalmisto sen alapuolisessa rinteessä. Alempana rinteessä olevan kuusen lähettyvillä on kuitenkin ollut näkyvissä grobujen jäännöksiä vielä ennen sotia. Esihistorialliseksi kuppikiveksi tulkittu iso kivi talon lounaispuolella on siten nuorimpien hautojen vieressä. Kiven "kuppi" ja heikko "ristikuvio" ovat kuitenkin mitä todennäköisimmin luontaisia rakenteita. Vaikkei kivi olisikaan varsinainen kuppikivi, ei se sulje pois mahdollista uhrikivifunktiota.
Vuonna 1500 Revonkylässä on ollut viisi taloa. 1500-luvun lopulla kylä autioitui ensi kerran, mutta asutettiin 1640-luvulla. Kylän autioiduttua toistamiseen se asutettiin jälleen 1750-luvulla. (Björn 1991:113; Saloheimo 1976:60.)
Vuoden 2024 inventoinnissa kalmiston todennäköiseksi sijainniksi on todettu Venäjän tilan eteläpuolella olevan pellon reuna, jossa myös ym. kuusi sijaitsee. |
| metsakeskus.46010002 |
46 |
Haukkalahdenvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
599838.00000000 |
6897953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.46010002 |
Kalliomaalausalue sijaitsee Havukkalahden eteläpuolella idästä Käköveteeen pistävän niemen kärjessä, korkean kallion jyrkissä seinämissä. Kalliomaalauksia on kahdessa eri kohdassa noin 250 m:n etäisyydellä toisistaan.
Kalliomaalausalue I on lähellä niemenkärkeä, jylhässä lounaaseen katsovassa seinämässä, noin 9,5 m:n korkeudella Käköveden pinnasta. Maalausryhmän keskeisin kuvaryhmä paikantuu seinämästä ulostyöntyvän ja ympäristöstään vaaleampana erottuvan lohkareen yläpinnalle. Siinä on havaittavissa kolme ihmistä ja kahdesta neljään pienikokoista, lähinnä leveänä, viivamaisena hahmona muotoiltua hirvimäistä värjäytymää, jotka ovat kooltaan 15-26 cm. Kahdessa alavasemmalla olevassa eläimessä on selvät hirven tuntomerkit. Lisäksi maalausalue I:ssä on kaksi oikean käden kuviota.
Maalausalue II sijaitsee edellisestä kohteesta noin 250 m itäkaakkoon, kohdassa, jossa maisemallisesti jylhä vuori erkanee rantaviivasta ja kääntyy itään. Maalauskohteen edessä on nykyisin pieni lahdelma. Sen takana jatkuu vuoren suutainen vierinkivilohkareiden muodostelma. Maalaukset ovat jyrkänteen alaosan rikoutuneessa ja vaaleanpunertavassa seinämässä leveän rantakivikon takana. Maalausten etäisyys vedenpinnasta on noin 7 m. Seinämässä on kuvia kahdessa lähekkäin olevassa ryhmässä. Vasemmanpuoleisessa ryhmässä on kolme pientä, lähinnä hirveä muistuttavaa maalausjälkeä sekä pystymäinen viivakuvio. Kaksi ylintä eläintä sijoittuvat seinämässä viistosti olevan halkeaman yläpuolelle. Ylimmän eläimen selkäviiva on hyvin vaakasuorassa. Eläin on noin 13 cm pitkä ja 6 cm korkea. Kuvio on hyvin haalea ja siksi ei ole pääteltävissä, kumpaan suuntaan eläimen pää on ollut. Todennäköisesti se on ollut suunnattu oikealle. Alemman eläimen pää on maalattu hiukan oikealle yläviistoon. Eläin on pituudeltaan noin 12 cm. Pään kohdalta kuvion korkeus on vajaa 10 cm. Vasemmalle hiukan viisto, yläosastaan kaksiosainen pystyviiva on noin 20 cm pitkä. Oikealle suunnattu alin, kokonaan punavärillä maalattu hirvikuvio on noin 14 pitkä ja 10 cm korkea.
Seinämän oikeanpuoleisessa ryhmässä on vasemmalla 15 cm korkea, mutkitteleva viiva ja oikealla puolella noin 10 cm korkea, jalat haara-asennossa oleva ihmishahmon. Hahmon kädet ovat myös levällään, erillään vartalosta. Kuviot erottuvat heikosti seinämästä.
Kohde tarkastettiin 2006 inventoinnin yhteydessä. Maalausalueen I kalliomaalaus sijaitsee todella hienolla paikalla vaikeakulkuisen louhikon yläosassa. Louhikko vaikuttaa niin hauraalta, että aivastus tai kivenmurikan putoaminen voisi aiheuttaa kivivyöryn ja maalauksen päällä olevan kivilipan sortumisen. Paikalla on ollut korpin pesä. |
| metsakeskus.46010002 |
46 |
Haukkalahdenvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
599838.00000000 |
6897953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.46010002 |
Kalliomaalausalue sijaitsee Havukkalahden eteläpuolella idästä Käköveteeen pistävän niemen kärjessä, korkean kallion jyrkissä seinämissä. Kalliomaalauksia on kahdessa eri kohdassa noin 250 m:n etäisyydellä toisistaan.
Kalliomaalausalue I on lähellä niemenkärkeä, jylhässä lounaaseen katsovassa seinämässä, noin 9,5 m:n korkeudella Käköveden pinnasta. Maalausryhmän keskeisin kuvaryhmä paikantuu seinämästä ulostyöntyvän ja ympäristöstään vaaleampana erottuvan lohkareen yläpinnalle. Siinä on havaittavissa kolme ihmistä ja kahdesta neljään pienikokoista, lähinnä leveänä, viivamaisena hahmona muotoiltua hirvimäistä värjäytymää, jotka ovat kooltaan 15-26 cm. Kahdessa alavasemmalla olevassa eläimessä on selvät hirven tuntomerkit. Lisäksi maalausalue I:ssä on kaksi oikean käden kuviota.
Maalausalue II sijaitsee edellisestä kohteesta noin 250 m itäkaakkoon, kohdassa, jossa maisemallisesti jylhä vuori erkanee rantaviivasta ja kääntyy itään. Maalauskohteen edessä on nykyisin pieni lahdelma. Sen takana jatkuu vuoren suutainen vierinkivilohkareiden muodostelma. Maalaukset ovat jyrkänteen alaosan rikoutuneessa ja vaaleanpunertavassa seinämässä leveän rantakivikon takana. Maalausten etäisyys vedenpinnasta on noin 7 m. Seinämässä on kuvia kahdessa lähekkäin olevassa ryhmässä. Vasemmanpuoleisessa ryhmässä on kolme pientä, lähinnä hirveä muistuttavaa maalausjälkeä sekä pystymäinen viivakuvio. Kaksi ylintä eläintä sijoittuvat seinämässä viistosti olevan halkeaman yläpuolelle. Ylimmän eläimen selkäviiva on hyvin vaakasuorassa. Eläin on noin 13 cm pitkä ja 6 cm korkea. Kuvio on hyvin haalea ja siksi ei ole pääteltävissä, kumpaan suuntaan eläimen pää on ollut. Todennäköisesti se on ollut suunnattu oikealle. Alemman eläimen pää on maalattu hiukan oikealle yläviistoon. Eläin on pituudeltaan noin 12 cm. Pään kohdalta kuvion korkeus on vajaa 10 cm. Vasemmalle hiukan viisto, yläosastaan kaksiosainen pystyviiva on noin 20 cm pitkä. Oikealle suunnattu alin, kokonaan punavärillä maalattu hirvikuvio on noin 14 pitkä ja 10 cm korkea.
Seinämän oikeanpuoleisessa ryhmässä on vasemmalla 15 cm korkea, mutkitteleva viiva ja oikealla puolella noin 10 cm korkea, jalat haara-asennossa oleva ihmishahmon. Hahmon kädet ovat myös levällään, erillään vartalosta. Kuviot erottuvat heikosti seinämästä.
Kohde tarkastettiin 2006 inventoinnin yhteydessä. Maalausalueen I kalliomaalaus sijaitsee todella hienolla paikalla vaikeakulkuisen louhikon yläosassa. Louhikko vaikuttaa niin hauraalta, että aivastus tai kivenmurikan putoaminen voisi aiheuttaa kivivyöryn ja maalauksen päällä olevan kivilipan sortumisen. Paikalla on ollut korpin pesä. |
| metsakeskus.46010003 |
46 |
Kurtinvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
600537.99800000 |
6891666.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.46010003 |
Kalliomaalaus sijaitsee Hanhivirran lossista noin 2,4 km länsilounaaseen, Enonveden pohjoisrannalla olevan Kurtinvuoren etelääseinämässä, pienellä kallioterassilla Kurtinvuoren itäpäässä. Maalaus on noin 7,2 m Enonveden pinnasta.
Kurtinvuoren itäpään louhikkoisessa rinteessä on mahtava siirtolohkare, joka on rojahtanut suurten kivenlohkareiden päälle siten, että sen alle muodostuu luolamainen onkalo. Tämä "luola" sijaitsee kalliotasanteen reunalla niin, että sen eteen jää vain hyvin kapea liikkumatila, mistä kallio laskeutuu jyrkkänä seinämänä runsaat pari metriä alapuolella olevaan kivikkoon. Maalaukset sijoittuvat tämän syvennyksen suulle sekä sen kattona olevan siirtolohkareen etureunaan järvenpuoleiselle sivulle. Katon keskiviivan oikealla puolella on jäyhän ilmeikkäästi maalattu pieniruumiinen, riippuvavatsainen hirvi, jonka leukaparralla koristettu pää on suhteettoman suuri. Onkalon suuaukon edessä kattokiven alla on erillinen suuri kivi, jonka järvelle osoittava osittain rapautunut sivu on hehkuvan punainen ja siinä on mahdollisesti noin 60 cm pitkä, heikosti hahmotettavissa oleva hirvikuvio.
Maalauspaikasta länteen, ylemmällä tasolla, on viistosti kaltevien kallioseinien suojaama laaja tasanne, joka on ollut maalausaikana suojainen oleskelupaikka. Suoraan maalauksen yläpuolisen kallion päällä on suuri kivenlohkare. |
| metsakeskus.46010028 |
46 |
Ukonvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
597039.36000000 |
6902650.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.46010028 |
Kalliomaalaus sijaitsee Enonkosken kirkosta noin 21 km pohjoisluoteeseen, Koloveden kansallispuiston alueella, Vaajasalon Ukonniemen pohjoispäässä olevan Ukonvuoren jyrkänteessä. Ukonvuoren lounaissivulla, pienen lahdekkeen ja siitä jyrkästi nousevan louhikkoisen rinteen keskivaiheilla näkyy järvelle harvinaisen kookkaan puoliluolan suuaukko. Koukkupolvista ja kätensä ylös kohottanutta ihmistä kuvaava maalaus on luolan perällä olevan lohkareen kärjessä. Se katsoo järvelle kohdassa, johon luolassa auringon säteet yltävät. Maalaus on 130 cm:n korkeudella onkalon jyrkästi nousevasta maapohjasta. Ihmishahmon pituus on 50 cm. Ihmisen vartalo on pitkä ja raajat lyhyet. Sen oikealla puolella oleva käsivarsi on taivutettu suorakulmaisesti ylös, toinen käsi sitävastoin on kadonnut. Jalat on maalattu perinteisesti koukistettuina. Niiden esittämisessä on korostettu pohkeen linjaa. Ukonvuoren seinämässä on lisäksi epämääräisiä punaisia läiskiä, joista selvimmin erottuu noin 12 cm halkaisijaltaan oleva rengasmainen kuvio.
Kalliomaalaus on ajoitettu kivikaudelle, kampakeramiikan aikaan. Ajoitus perustuu vertailuun Heinäveden Vierunvuoren kalliomaalauksen ajoitukseen.
Vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä kalliomaalauksen löytäjä kertoi löytäneensä 1960-luvulla saviastianpaloja Ukonvuoren eteläpuolella sijaitsevan Sihvonniemen Aholahden puoleiselta rannalta. Saviastian palaset olivat olleet kuulemma vesijätöllä, kuiville jääneellä rannalla ja ne olivat löytäjän mukaan olleet selkeästi kampakeramiikkaa. Palaset olivat kuitenkin myöhemmin joutuneet hukkaan. |
| metsakeskus.46500001 |
46 |
Kangassaaren lasitehdas |
10002 |
12015 |
13135 |
11006 |
27008 |
597408.94500000 |
6887815.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.46500001 |
Viipurilaisen kauppahuoneen edustaja Mihail Tichanoff perusti vuonna 1858 lasitehtaan Enonkosken Kangassaareen. Kangassaaren lasitehdas toimi Enonkoskella vuoteen 1903. Tehtaan tuotantoa vietiin pääasiassa Viipurin markkinoille. Muun muassa Pietarin hoviin valmistetuissa lasipulloissa on kohokuvioin merkattu kaksipäisen kotkan symboli. Lisäksi kyseisien pullojen pohjassa on iso T-kirjain osoittamassa valmistustehdas Tichanoffia, sekä venäjänkielisellä aakkosella merkattu F-kirjain osoittamaan valmistusmaata. Vuodesta 1895 alkaen tehdas valmisti myös ikkunalasia puhaltamalla.
Tehtaan ensimmäiset lasinpuhaltajat olivat saksalaisia, jotka saapuivat Pietarista. He saivat kuitenkin palata takaisin Pietariin heti, kun saatavilla oli suomalaisia ja ruotsalaisia lasinpuhaltajia, koska pulloon puhaltamisen lisäksi saksalaiset olivat kunnostautuneet kiitettävästi myös pullojen tyhjentämisessä. Tehtaan perustaja Tichanoff oli syvästi uskonnollinen mies, eikä hän suvainnut alkoholin käyttöä.
Lasitehtaan omistajat vaihtuivat vuosien myötä. Viimeinen tehtaan omistaja oli savonlinnalainen merikapteeni Anders Nyman. Nymanin pojan hoidossa tehtaan tuotanto romahti. Myöhemmässä vaiheessa tehtaassa valmistettiin myös ikkunalaseja. Suomen akkunalasitehdas maksoi korvaukset siitä, ettei Kangassaaressa enää puhallettu lasia. Vuosien mittaan tehdas ränsistyi huonoon kuntoon, jolloin Suomen akkunalasitehdas lopetti korvausten maksamisen. Tehtaan tilat olivat vielä ensimmäisen maailmansodan alla venäläisen sotaväen käytössä. Ränsistyneet rakennukset purettiin pian heidän lähdettyään.
Toimiessaan tehdas paloi ainakin kaksi kertaa. Palon jäljiltä kaikki jäljelle jäänyt puu- ja lasiaines työnnettiin suoraan järveen. Tästä johtuen varsinkin entisen tehtaan sijaintipaikalla rannan tuntumassa on paljon puutavaraa ja isohkoja lasikasoja. Alueella pn havaittavissa myös vanhojen rakennusten matalia kiviperustoja.
Urheilusukeltajat ovat löytäneet järven pohjasta ehjiäkin pulloja. Joitakin lasipulloja on näytteillä Enonkosken kotiseutumuseon näyttelyssä vanhassa viljamakasiinissa. |
| metsakeskus.47010001 |
47 |
Näkkälä |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
360548.46000000 |
7613011.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010001 |
Seitakivi on Näkkäläjärven luoteisrannalla, Vittikkoniemen tyvessä, muutama metri vesirajasta koivikkoa kasvavalla sorakumpareella. Se on eräs tunnetuimmista Enontekiön ja Länsi-Lapin seitakivistä. Se oli kalastajien sekä poro- ja peuramiesten palvoma, erään tiedon mukaan "vähän kaikkeen hyvä". Kohde on helposti saavutettavissa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Vuonna 2008 Oulun yliopisto teki kaivauksen alueella, jolloin seitakiven läheisyydessä tutkittiin kolme pientä kaivausaluetta sekä kaikkiaan 10 koekuoppaa tavoitteena luunäytteiden saanti ja niiden analyysi. Löydetty luuaineisto koostui karhusta, porosta ja perurasta ja sen ikä vaihteli 1100-luvulta nykyaíkaan. Myös luunappi löydettin.
Vuosittain seitakivelle tuodaan uusia rahoja tai muita metalliesineitä ja vuonna 2017 kiveä oli myös rasvattu. |
| metsakeskus.47010001 |
47 |
Näkkälä |
10002 |
12006 |
13083 |
11033 |
27019 |
360548.46000000 |
7613011.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010001 |
Seitakivi on Näkkäläjärven luoteisrannalla, Vittikkoniemen tyvessä, muutama metri vesirajasta koivikkoa kasvavalla sorakumpareella. Se on eräs tunnetuimmista Enontekiön ja Länsi-Lapin seitakivistä. Se oli kalastajien sekä poro- ja peuramiesten palvoma, erään tiedon mukaan "vähän kaikkeen hyvä". Kohde on helposti saavutettavissa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Vuonna 2008 Oulun yliopisto teki kaivauksen alueella, jolloin seitakiven läheisyydessä tutkittiin kolme pientä kaivausaluetta sekä kaikkiaan 10 koekuoppaa tavoitteena luunäytteiden saanti ja niiden analyysi. Löydetty luuaineisto koostui karhusta, porosta ja perurasta ja sen ikä vaihteli 1100-luvulta nykyaíkaan. Myös luunappi löydettin.
Vuosittain seitakivelle tuodaan uusia rahoja tai muita metalliesineitä ja vuonna 2017 kiveä oli myös rasvattu. |
| metsakeskus.47010001 |
47 |
Näkkälä |
10002 |
12006 |
13083 |
11010 |
27000 |
360548.46000000 |
7613011.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010001 |
Seitakivi on Näkkäläjärven luoteisrannalla, Vittikkoniemen tyvessä, muutama metri vesirajasta koivikkoa kasvavalla sorakumpareella. Se on eräs tunnetuimmista Enontekiön ja Länsi-Lapin seitakivistä. Se oli kalastajien sekä poro- ja peuramiesten palvoma, erään tiedon mukaan "vähän kaikkeen hyvä". Kohde on helposti saavutettavissa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Vuonna 2008 Oulun yliopisto teki kaivauksen alueella, jolloin seitakiven läheisyydessä tutkittiin kolme pientä kaivausaluetta sekä kaikkiaan 10 koekuoppaa tavoitteena luunäytteiden saanti ja niiden analyysi. Löydetty luuaineisto koostui karhusta, porosta ja perurasta ja sen ikä vaihteli 1100-luvulta nykyaíkaan. Myös luunappi löydettin.
Vuosittain seitakivelle tuodaan uusia rahoja tai muita metalliesineitä ja vuonna 2017 kiveä oli myös rasvattu. |
| metsakeskus.47010006 |
47 |
Sieddesaiva |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
283502.00000000 |
7694344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010006 |
Seitakivi tunnetaan myös Somasjärven seitana. Se sijaitsee Somasjärven lounaispuolella, järven eteläpäässä. Somasjoen Luusuassa on ruohikkoinen lapinkenttä, jonka laidassa on valtava pahta.
Kohde sijaitsee Sieiddesáivan luoteispuolella, noin 50 m järven rannasta, järven rantaan jyrkästi laskevan törmän partaalla, noin kymmenen metriä järven pintaa korkeammalla. Alue on moreenpohjaista, avointa tunturipaljakkaa, jonka kasvillisuutta hallitsevat vaivaiskoivut, variksenmarja, harvakseltaan kasvavat heinäkasvit sekä jäkälät ja sammalet. Kohteen luota avautuu laaja näkymä Somášjávrin laaksoon.
Kohteen kuvaus
Kohde on valtava, keskeltä kahtia haljennut siirtolohkare, jonka pituus itä-länsisuuntaisesti on noin kahdeksan metriä, leveys pohjois-eteläsuuntaisesti noin kolme metriä ja korkeus noin neljä metriä. Lohkareen ympäristö on kohtalaisen vähäkivistä moreenimaastoa, ja se on erittäin huomiotaherättävä näky jo pitkänkin matkan päästä. Sen itä- ja länsipäiden profiileissa on nähtävissä antropomorfisia piirteitä; erityisesti etelän suunnasta katsottuna kiven päissä ovat hahmotettavissa etelään ja pohjoiseen katsovien ihmiskasvojen muodot. Kasvillisuus kiven kaakkoispuolella on halkaisijaltaan noin kolmemetrisellä alueella huomattavasti ympäristöään rehevämpää, heinäkasvivaltaista. Poikkeavuus kasvillisuudessa johtuu mahdollisesti siitä, että paikalla on ilmeisesti sijainnut kaivausalue kiven luona suoritetun koekaivauksen aikana.
Sieiddesáivan seitakiven luona havaittiin runsaasti jälkiä kohtalaisen moderneista uhrauksista. Lohkareen itäpään lähellä oli lukuisia porohirvaiden kookkaiden sarvien kappaleita, joihin todettiin kaiverretun seitakivellä vierailleiden retkeilijöiden nimikirjaimia 1970- ja 1980-luvuilla. Yksittäiset, kaiverruksettomat, melko nuorilta vaikuttavat poronsarvet havaittiin myös seitakiven länsipään luona sekä kivenkolossa miltei seidan päällä. Ensisijainen nykyajan uhrauskohta seitakiven luona vaikuttaa kuitenkin olevan sen lounaisreunalla sijaitseva kuppimainen ”uhrikolo”, jonka suuaukon halkaisija on noin kymmenen senttimetriä; kolon todettiin olevan jokseenkin täynnä kolikoita. Kolon syvyyttä ei tutkittu, mutta näkösälläkin oli kymmeniä rahoja, joiden joukossa oli ainakin eurokolikoita, Suomen markkoja sekä Ruotsin ja Norjan kruunuja, jotka oli lyöty 1970-luvun ja 2010-luvun välisenä aikana. Yksittäisiä kolikoita havaittiin muissakin kiven koloissa, samoin maassa lohkareen vierellä. Seita vaikuttaa olevan erityisesti kalastajien suosima uhrauspaikka; kiven koloihin oli työnnetty kaksi rautupilkkiä ja yksi lippatyyppinen viehe, lisäksi yksi lippa riippui koukuistaan seitakiven seinämällä. Rahojen, poronsarvien ja vieheiden ohella seitakiven koloissa havaittiin ainakin tupakansytyttimiä, poron hampaita ja luita sekä kaksi ruuvia ja pieni taskumattityyppinen konjakkipullo. Kaikki seidan luona havaitut uhrilahjat vaikuttivat olevan hyvin todennäköisesti peräisin muutamien viimeksi kuluneiden vuosikymmenten ajalta. |
| metsakeskus.47010007 |
47 |
Jyppyrä etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
362582.67800000 |
7590968.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010007 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoispuolella, Jyppyrän lounais- ja länsirinteellä. Säilyneet pyyntikuopat (1991 kartoituksen perusteella 107) muodostavat luode - kaakko -suuntaisen 1,5 km pitkän maastoa noudattelevan ketjun Jyppyrän lounaisrinteelle. Osa kuopista on vaurioitunut rakentamisen takia. Ketjun kaakkoisimmat kuopat sijaitsevat Metsähallituksen Ylä-Lapin opastuskeskuksen pihassa. Kuoppien viereen on rakennettu rekonstruktioita, jotka on vuorattu sisusrakentein. Jyppyrän alueella on Metsähallituksen opastettu "peurapolku". Paikka on helppo saavuttaa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
|
| metsakeskus.47010007 |
47 |
Jyppyrä etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
362582.67800000 |
7590968.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010007 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoispuolella, Jyppyrän lounais- ja länsirinteellä. Säilyneet pyyntikuopat (1991 kartoituksen perusteella 107) muodostavat luode - kaakko -suuntaisen 1,5 km pitkän maastoa noudattelevan ketjun Jyppyrän lounaisrinteelle. Osa kuopista on vaurioitunut rakentamisen takia. Ketjun kaakkoisimmat kuopat sijaitsevat Metsähallituksen Ylä-Lapin opastuskeskuksen pihassa. Kuoppien viereen on rakennettu rekonstruktioita, jotka on vuorattu sisusrakentein. Jyppyrän alueella on Metsähallituksen opastettu "peurapolku". Paikka on helppo saavuttaa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
|
| metsakeskus.47010007 |
47 |
Jyppyrä etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11010 |
27000 |
362582.67800000 |
7590968.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010007 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoispuolella, Jyppyrän lounais- ja länsirinteellä. Säilyneet pyyntikuopat (1991 kartoituksen perusteella 107) muodostavat luode - kaakko -suuntaisen 1,5 km pitkän maastoa noudattelevan ketjun Jyppyrän lounaisrinteelle. Osa kuopista on vaurioitunut rakentamisen takia. Ketjun kaakkoisimmat kuopat sijaitsevat Metsähallituksen Ylä-Lapin opastuskeskuksen pihassa. Kuoppien viereen on rakennettu rekonstruktioita, jotka on vuorattu sisusrakentein. Jyppyrän alueella on Metsähallituksen opastettu "peurapolku". Paikka on helppo saavuttaa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
|
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12016 |
13163 |
11019 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12003 |
13037 |
11019 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12006 |
13186 |
11019 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12002 |
13021 |
11019 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12001 |
13209 |
11019 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12006 |
13186 |
11019 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12016 |
13163 |
11006 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12006 |
13186 |
11006 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12001 |
13209 |
11006 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010010 |
47 |
Markkina |
10002 |
12006 |
13186 |
11006 |
27000 |
307676.71500000 |
7604613.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010010 |
Kohde sijaitsee Lätäs- ja Könkämäenon yhtymäkohdan itäpuolella, Markkinan kummun alueella ja sitä ympäröivillä harjanteilla. Paikalta tunnetaan runsaasti erilaisia jäännöksiä, jotka ajoittuvat esihistorialliselta ajalta toiseen maailmansotaan. Historiallinen kirkonpaikka, uhrimänty ja hautausmaa sijaitsevat kummun laella. Paikalla on myös tupien pohjia ja kotasijoja, joista jälkimmäiset sijaitsevat maantien pohjoispuolella, nykyisen lomamökkikylän lähiympäristössä.
Neljästä kohdasta on todettu kivikautisia asuinpaikkajäännöksiä ja kolmelta alueelta tarkemmin ajoittamattomia pyyntikuopparyhmiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös toisen maailmansodan aikaisen suomalaisten puolustusaseman kaivannot ja telttapaikat. Kaivantoja on kirkkomaalla ja laajalla alueella kummulla ja sen ympäristössä.
Markkina oli historiallisena aikana (1600-luvun alusta vuoteen 1826) Länsi-Lapin keskeisin hallinnollinen ja kirkollinen keskus sekä kauppapaikka eli "markkina" heti Tornion kaupungin jälkeen. Kauppapaikka on sijainnut alempana rannassa.
Enontekiön Markkina, "Markkinan kumpu" on helppo saavuttaa. Kohteessa on jo tehtyjen kaivaustutkimusten ja historiallisten lähteiden nojalla laadittu opastaulu. Lisätutkimukset kohottaisivat Markkinan matkailullista ja nähtävyysarvoa. Yhdessä osittain entisöidyn Lapin sodan aikaisen Sturmbock -linnoituksen kanssa Markkina on ehkä kiintoisin kulttuurimatkailun kohde Enontekiöllä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kesällä 2014 Kummun pohjoispuolella, Palojensuu-Kilpisjärvi -maantien pohjois- ja Lätäsenon majat -nimisen lomakylän itäpuolella oli suoritettu voimakasta maanmuokkausta. Tuhoalueen rajat sijaitsevat YKJ- koordinaattien 3307805/3607869-3307827/7607878-3307885/7607839-3307879/7607828 välissä. |
| metsakeskus.47010022 |
47 |
Sonkamuotka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346014.37900000 |
7564969.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010022 |
Kohde sijaitsee Enontekiön ja Muonion-rajalla, maantien ja Muonionjoen välissä. Alue on hiekkaperäistä kosteikkoa joka pohjoisessa ja etelässä kohoaa kangasmaaksi. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt mm. liuskekeihäänkärki (KM 14004:1-3) sekä kivilatomuksia. Latomuksista ainakin kolme on tuhoutunut ja mahdollisesti kaksi on jäljellä. |
| metsakeskus.47010022 |
47 |
Sonkamuotka |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
346014.37900000 |
7564969.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010022 |
Kohde sijaitsee Enontekiön ja Muonion-rajalla, maantien ja Muonionjoen välissä. Alue on hiekkaperäistä kosteikkoa joka pohjoisessa ja etelässä kohoaa kangasmaaksi. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt mm. liuskekeihäänkärki (KM 14004:1-3) sekä kivilatomuksia. Latomuksista ainakin kolme on tuhoutunut ja mahdollisesti kaksi on jäljellä. |
| metsakeskus.47010039 |
47 |
Seitavuopio |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
307718.69200000 |
7608226.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010039 |
Seitakivi sijaitsee Seitavuopion soisella koillisrannalla, Vuopion rannalla, Seitaniemen itäpuolella. Veden äärellä on useampia suuria kiviä. |
| metsakeskus.47010047 |
47 |
Pyhäkero ja Pyhäjärvi |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
366849.98000000 |
7583144.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010047 |
Pyhäkero on yksi Ounastunturin lakikohdan huipuista. Laella on kolmen huipun väliin jäävä Pyhäjärvi. Paulaharjun mukaan paikalla on saamelaisten palvospaikka. Pyhäkerolta minkäänlaista seitakiveä ei ole paikallistettu. Todennäköisin paikka Pyhäjärven rannan lisäksi on järven pohjoispuolisen harjanteen takana kohoava kallionkieleke, jossa nykyään sijaitsee vain pieni, 40 cm korkea pystykivi, jota ympäröi pienten mukulakivien kasa. Tarkempaa palvospaikkaa ei paikalta ole mahdollista paikallistaa ilman tarkempaa perimätietoa tai muita tutkimuksia.
Pyhäjärven länsipuolella, 130 m päässä järvestä, Hetta-Pallas retkeilyreitin vieressä on vanhan Pyhäkeron matkailumajan jäännökset. Matkailumaja rakennettiin vuosina 1937-1938 ja se tuhoutui 1944, kun perääntyvät saksalaissotilaat polttivat sen. Nykyisin rakennuksesta on näkyvissä seinien kivijalat ja uunin/takan paikka. |
| metsakeskus.47010056 |
47 |
Pappilanhamina 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
370548.41300000 |
7629220.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010056 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven pohjoisosan koillisrannalla. Asuinpaikka on hiekkaisessa puuttomassa maastossa. Paikalta on löytynyt liuskekärki, asbestikeramiikkaa ja kvartsia (KM 20468:1-6). |
| metsakeskus.47010056 |
47 |
Pappilanhamina 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
370548.41300000 |
7629220.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010056 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven pohjoisosan koillisrannalla. Asuinpaikka on hiekkaisessa puuttomassa maastossa. Paikalta on löytynyt liuskekärki, asbestikeramiikkaa ja kvartsia (KM 20468:1-6). |
| metsakeskus.47010057 |
47 |
Mustalompolo koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370919.26900000 |
7630052.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustalompolon koillisrannalla, tuulen kuluttaman tievan laella. Vuonna 2009 tarkastuksessa paljastuneilla hiekka-alueilla havaittiin kvartsi- ja kivilaji-iskoksia muutaman kymmenen metrin levyisellä alueella. Lisäksi luoteisosassa eroosio oli paljastanut liesikiveystä ympärillään tummaa nokimasta. Löytöjä ei talletettu. |
| metsakeskus.47010058 |
47 |
Naapasuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371008.23700000 |
7624293.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven eteläpäässä, Naapajoen suun itäpuolella. Esinelöytöjä (mm. liuske-esineen katkelmia, serttiä ja kvartsia) on tullut rantahietikosta ja vesirajasta. |
| metsakeskus.47010059 |
47 |
Naapamella |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371023.23300000 |
7624172.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella, hiekkatievan laella ja lounaisrinteessä, Naapajärven ja Kenttälompolon välissä. |
| metsakeskus.47010064 |
47 |
Kenttälompolot 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372172.76900000 |
7624146.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella, alemman Kenttälompolon koillisrannalla, rantahietikolla ja osittain rantavedessä. Merkkejä asuinpaikasta havaittiin noin 200 m matkalta rannan suuntaisesti. |
| metsakeskus.47010065 |
47 |
Kenttälompolot 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372493.64500000 |
7623550.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella, ylemmän Kenttälompolon itärannalla. Löytöjä on pienehköllä alueella rannassa ja rantavedessä. |
| metsakeskus.47010066 |
47 |
Vuolukkatieva |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
372493.64400000 |
7624170.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010066 |
Kivetty kuoppa sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella, alemman Kenttälompolon ja Rostonjärven välisellä kannaksella, noin 150 m pitkän ja 40 m leveän harjun koillispäässä. Kuoppa on noin 3 x 1,5 m ja siinä näkyy kiviä. |
| metsakeskus.47010068 |
47 |
Pappilanhamina 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371026.22200000 |
7629768.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010068 |
Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispäässä, koilliseen pistävän kapean ja noin 400 m pitkän lahden koillispäässä, tuulen kuluttamalla rinteellä. Kvartsilöydöt (KM 21107:1-2) ovat pienehköltä alueelta peräisin. |
| metsakeskus.47010069 |
47 |
Mustalompolonsuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370416.46900000 |
7629587.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010069 |
Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispäässä, Mustalompoloon johtavan salmen suun länsirannalla. Kvartsilöytöjä (KM 21108:1-3) on suppealla alueella pienen niemen kärjessä, rantahietikolla ja rantavedessä. Annetut koordinaatit osoittavat järveen peruskartalle merkittyä seitäkiveä, joka vuoden 2009 tarkastuksen perusteella ei vastaa Paulaharjun kuvausta alueen seidoista. Paikalla on yksi suurempi kivi ja sen ympärillä useampia pieniä, mutta tarkastuksessa paikkaa ei pidetty seitana. Asuinpaikkaa ei tarkastettu tässä yhteydessä.
Seitalommolon kaakkoisrannalle on peruskartalle merkitty valkoinen seitakivi, joka vastaa paikan kuvausta (Torvinen ja Halinen 1999) Paulaharjun kuvaamasta toisesta seidasta (Palosaivo, myös Hiljaisensaivo). Myöskään tätä ei vuoden 2009 tarkastuksessa pidetty varmana (Paulaharjun tarkoittamana) seitana kivisellä Seitallommolon kaakkoisrannalla. |
| metsakeskus.47010070 |
47 |
Mustalompolo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370476.44600000 |
7629795.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010070 |
Asuinpaikka sijaitsee Pöyrisjärven pohjoispäässä, Mustalompolon luoteisrannalla. Kvartsilöytöjä (KM 21109) on poimittu tuulen kuluttamalta hiekkatievan laelta sekä etelä- ja lounaisrinteeltä. |
| metsakeskus.47010072 |
47 |
Perilänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
369204.02100000 |
7590998.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010072 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka, sijaitsee Perilänjärven koillispään pohjoisrannalla, Ounasjoen Luusuasta noin 300 m länsilounaaseen rantahietikolla ja rantavedessä. Toinen löytöalue on rannasta noin 25-30 m pohjoiseen. Alue on varsin tasaista hiekkamaastoa, jossa korkeuseroja on vain rannan tuntumassa. Siellä on havaittavissa muinaisrantamuodostuma ja aivan rannassa rantavalli. Maasto ei missään kohdassa nouse muutamaa metriä ylemmäs järven pintaa. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Asuinpaikka on ollut tunnettu jo vuodesta 1980 lähtien. Tuolloin Markku Torvinen poimi järven pinnan ollessa alhaalla vedestä runsaasti löytöjä ja havaitsi siellä myös tulisijojen jäännöksiä. Löytöjä on runsaasti aivan rannassa, johon on rakennettu puinen kota. Ylempänä, muinaisrantavallin päällä on kaksi kivettyä tulisijaa näkyvissä kuluneessa paikassa ja sieltä löytyi myös kvartsia. Rannasta n. 90 m sisämaahan päin on soikea painanne, jonka mitat ovat 5,3 x 3,5 x 0,1 m. Se saattaa olla kodan jäännös. Muinaisjäännökseen viittaavia löytöjä tehtiin myös koekuopista 2 ja 3, jotka sijaitsevat keskeisestä löytöpaikasta 40 m ja 80 m länteen. Samalla alueella on myös kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.47010072 |
47 |
Perilänkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
369204.02100000 |
7590998.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010072 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka, sijaitsee Perilänjärven koillispään pohjoisrannalla, Ounasjoen Luusuasta noin 300 m länsilounaaseen rantahietikolla ja rantavedessä. Toinen löytöalue on rannasta noin 25-30 m pohjoiseen. Alue on varsin tasaista hiekkamaastoa, jossa korkeuseroja on vain rannan tuntumassa. Siellä on havaittavissa muinaisrantamuodostuma ja aivan rannassa rantavalli. Maasto ei missään kohdassa nouse muutamaa metriä ylemmäs järven pintaa. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Asuinpaikka on ollut tunnettu jo vuodesta 1980 lähtien. Tuolloin Markku Torvinen poimi järven pinnan ollessa alhaalla vedestä runsaasti löytöjä ja havaitsi siellä myös tulisijojen jäännöksiä. Löytöjä on runsaasti aivan rannassa, johon on rakennettu puinen kota. Ylempänä, muinaisrantavallin päällä on kaksi kivettyä tulisijaa näkyvissä kuluneessa paikassa ja sieltä löytyi myös kvartsia. Rannasta n. 90 m sisämaahan päin on soikea painanne, jonka mitat ovat 5,3 x 3,5 x 0,1 m. Se saattaa olla kodan jäännös. Muinaisjäännökseen viittaavia löytöjä tehtiin myös koekuopista 2 ja 3, jotka sijaitsevat keskeisestä löytöpaikasta 40 m ja 80 m länteen. Samalla alueella on myös kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.47010073 |
47 |
Tervaniemi, saamenmuseo |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
364603.86800000 |
7590671.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010073 |
Kohde sijaitsee Pohjoisesta Ounasjärveen pistävän Tervaniemen tyven länsirannalla. Loivalta, osittain eroosion kuluttamalta rinteellä on pienialainen asuinpaikka. Lisäksi alueella on kaksi pyyntikuoppaa. Varhaismetallikautista asuinpaikkaa on tutkittu varsin laajalti, mutta hieman on vielä jäljellä. Toista pyyntikuoppaa on tutkittu, mutta toinen on koskematon. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 2600 +/- 70 BP (Ua-4991). |
| metsakeskus.47010073 |
47 |
Tervaniemi, saamenmuseo |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
364603.86800000 |
7590671.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010073 |
Kohde sijaitsee Pohjoisesta Ounasjärveen pistävän Tervaniemen tyven länsirannalla. Loivalta, osittain eroosion kuluttamalta rinteellä on pienialainen asuinpaikka. Lisäksi alueella on kaksi pyyntikuoppaa. Varhaismetallikautista asuinpaikkaa on tutkittu varsin laajalti, mutta hieman on vielä jäljellä. Toista pyyntikuoppaa on tutkittu, mutta toinen on koskematon. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 2600 +/- 70 BP (Ua-4991). |
| metsakeskus.47010074 |
47 |
Hietaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
350172.67800000 |
7584588.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010074 |
Asuinpaikka sijaitsee Muotkajärven luoteisrannalla, noin 1-1,5 m korkean männikkötörmän päällä. Alue muodostuu tasaisesta hiekkaisesta rantatörmästä, jonka päälle on rakennettu Hetta-Palojoensuu -tien levähdyspaikka, joka on osittain tuhonnut asuinpaikkaa. Levähdyspaikan ja rannan väliin jää noin 10 metrin levyinen koskematon kaistale. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja sammalta.
Asuinpaikkaan viittaavat havainnot tehtiin alueen eteläpäästä, jossa oli nähtävissä liesikiveys, tulen rapauttamia kiviä sekä kvartsia ja kvartsiittia. Levähdyspaikan keskivaiheilta löytyi vielä tulen rapauttamia kiviä rannan tuntumasta. |
| metsakeskus.47010074 |
47 |
Hietaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
350172.67800000 |
7584588.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010074 |
Asuinpaikka sijaitsee Muotkajärven luoteisrannalla, noin 1-1,5 m korkean männikkötörmän päällä. Alue muodostuu tasaisesta hiekkaisesta rantatörmästä, jonka päälle on rakennettu Hetta-Palojoensuu -tien levähdyspaikka, joka on osittain tuhonnut asuinpaikkaa. Levähdyspaikan ja rannan väliin jää noin 10 metrin levyinen koskematon kaistale. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja sammalta.
Asuinpaikkaan viittaavat havainnot tehtiin alueen eteläpäästä, jossa oli nähtävissä liesikiveys, tulen rapauttamia kiviä sekä kvartsia ja kvartsiittia. Levähdyspaikan keskivaiheilta löytyi vielä tulen rapauttamia kiviä rannan tuntumasta. |
| metsakeskus.47010076 |
47 |
Proksinkenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363018.50600000 |
7590189.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010076 |
Kohde on pienellä mäntyjä kasvavalla hiekkatasanteella, Ounasjärven pohjoisrannalla, hotelli Hetan vieressä. Kohteessa on havaittavissa 3-4 eri asutusvaihetta. Alueelle on jälkeenpäin tehty järveen johtava moottorikelkkaura / hiihtoura, joka on tuhonnut aivan vähän rannassa ollutta asuinpaikkaripettä. Asuinpaikkaa on ehjänä vielä alueen itäosassa, jossa ei kaivettu v. 1985 ja 1986 kaikkia alueita. |
| metsakeskus.47010076 |
47 |
Proksinkenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
363018.50600000 |
7590189.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010076 |
Kohde on pienellä mäntyjä kasvavalla hiekkatasanteella, Ounasjärven pohjoisrannalla, hotelli Hetan vieressä. Kohteessa on havaittavissa 3-4 eri asutusvaihetta. Alueelle on jälkeenpäin tehty järveen johtava moottorikelkkaura / hiihtoura, joka on tuhonnut aivan vähän rannassa ollutta asuinpaikkaripettä. Asuinpaikkaa on ehjänä vielä alueen itäosassa, jossa ei kaivettu v. 1985 ja 1986 kaikkia alueita. |
| metsakeskus.47010077 |
47 |
Närpistönniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360699.43900000 |
7589220.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010077 |
Närpistönjoen suun itäpuolella olevan niemen kärjessä. Maasto on piha- ja peltoaluetta, joka laskee loivasti järveen. Löydöt on tehty perunamaalta. Asuinpaikkaa saattaa olla ehjänä vielä pelto- tai niittykerrosten alla. |
| metsakeskus.47010078 |
47 |
Lauttamukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
366847.96300000 |
7590702.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010078 |
Asuinpaikka sijaitsee Perilänjärven länsipäässä olevan, pohjoiseen pistävän lahden poukamassa, jossa on venevalkama. Maasto on männikkökangasta, joka viettää loivasti järveen. Vuoden 1984 tarkastuksessa asuinpaikan merkkeinä havaittiin valkamassa, rannan suunnassa noin 25 m matkalla kvartseja sekä tulen rapauttamia kiveyksiä ja punaiseksi palanutta hiekkaa, mutta myös tuoreita nuotioiden sijoja. Alue muodostuu lahden pohjukasta, jonka itäpuolella on suota ja eteläpuolella kivikkoista maata. Maaperä on soraista, puusto on mäntyä ja tunturikoivua. Aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Vuoden 2001 inventoinnissa rantaan tulevalta polulta/metsätieltä löytyi lähekkäin kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä. Näiden lisäksi löytyi noin 20 metrin päästä idempää tulen rapauttamia kiviä kuluneelta polulta. Muita muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä ei havaittu.
Rannasta noin 30 m pohjoiseen on polun länsipuolella tervahauta, jossa juoksutusränni on ollut länteen päin. Tervahaudassa on selkeät vallit ja sen keskellä on painanne. Kooltaan tervahauta on n. 11x12 m.
Asuinpaikan löytöhavainnot rajoittuvat rantavyöhykkeeseen sekä rantaan vievän polun/metsätien kohtaan ja idempänä olevan toisen polun löytökohtaan. Asuinpaikan laajuuden määrittely edellyttää koekaivausta. |
| metsakeskus.47010080 |
47 |
Inginjärvenojan suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353297.41700000 |
7586511.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010080 |
Asuinpaikka sijaitsee Muotkajärven pohjoisosaan pohjoisesta pistävällä niemellä, jonka puolitse laskee oja isosta Ingijärvestä Muotkajärveen. Palojoensuu-Hetta -tien yhteyteen rakennettu levähdyspaikka on osin tuhonnut kohdetta. |
| metsakeskus.47010081 |
47 |
Kihlanginkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352217.85400000 |
7585679.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010081 |
Asuinpaikka sijaitsee Muotkajärven koillisosassa, johon Kihlakangas pistää niemenä luoteesta. Löydöt ovat hiekkatievojen ympäröimistä notkoista sekä niemekkeen päältä ja etelärannalta.
Alueella on kaksi erillistä kokonaisuutta, joista pohjoisempi on pienialainen kivikautinen leiripaikka ja eteläisempi on rautakauden lopulta tai keskiajalta peräisin oleva suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Alue muodostuu kumpareisesta maastosta, jossa kivikautinen asuinpaikka sijaitsee harjumaisen muodostuman päällä, matalassa kohdassa, aivan rannan tuntumassa. Tämän alueen takana on laakso, jonka keskellä on kosteikkoa. Kivilatomus sen sijaan sijaitsee lähellä niemen kärkeä olevalla tasanteella. Latomuksen koko on 1,35x0,8x0,05 m, sen suunta on 188gon. Maaperä on soraista, puusto mäntyä ja tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Alueella ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 1991 jälkeen. Ainoastaan leiriytymisen aiheuttama kuluminen oli lisääntynyt. |
| metsakeskus.47010081 |
47 |
Kihlanginkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
352217.85400000 |
7585679.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010081 |
Asuinpaikka sijaitsee Muotkajärven koillisosassa, johon Kihlakangas pistää niemenä luoteesta. Löydöt ovat hiekkatievojen ympäröimistä notkoista sekä niemekkeen päältä ja etelärannalta.
Alueella on kaksi erillistä kokonaisuutta, joista pohjoisempi on pienialainen kivikautinen leiripaikka ja eteläisempi on rautakauden lopulta tai keskiajalta peräisin oleva suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Alue muodostuu kumpareisesta maastosta, jossa kivikautinen asuinpaikka sijaitsee harjumaisen muodostuman päällä, matalassa kohdassa, aivan rannan tuntumassa. Tämän alueen takana on laakso, jonka keskellä on kosteikkoa. Kivilatomus sen sijaan sijaitsee lähellä niemen kärkeä olevalla tasanteella. Latomuksen koko on 1,35x0,8x0,05 m, sen suunta on 188gon. Maaperä on soraista, puusto mäntyä ja tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Alueella ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 1991 jälkeen. Ainoastaan leiriytymisen aiheuttama kuluminen oli lisääntynyt. |
| metsakeskus.47010082 |
47 |
Ketomella, lossiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376896.95300000 |
7577330.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010082 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjoen itärannalla, Pyhäkeron tunturista noin 10 km kaakkoon, Ketomellan lossin tien eteläreunalta. Paikalla on matala joen suuntainen jyrkkäreunainen hiekkaharjanne. Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on löytynyt tieleikkauksesta. |
| metsakeskus.47010084 |
47 |
Ullalompolo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370542.48100000 |
7590273.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010084 |
Alue muodostuu kahden järven, Ison ja Pienen Ullalompolon, väliin jäävästä kannaksesta. Järvien välissä virtaa joki, jota ympäröivät suot. Suon pohjoispuolella maasto on kuivaa ja melko tasaista. Järvien pohjoispuolella maasto nousee aluksi loivasti ja pohjoisempana jyrkästi. Maaperä alueella on hiekkaa ja puusto mäntyä. Aluskasvillisuutena kasvaa variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Muinaisjäännöksiä on kolmea tyyppiä: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Asuinpaikka sijaitsee järven rannassa, niemekkeessä kohdassa, josta suo alkaa. Kyseessä on varsin pienialainen leiripaikka hiekkaisella tasanteella.
Pyyntikuopat sijaitsevat lompoloiden välisen kannaksen kapeimmassa ja alavimmassa kohdassa. Kaksi kuopista on peräkkäin kannaksen suunnassa ja kolmas on hieman lähempänä Pienen Ullalompolon rantaa. Ne ovat muodoltaan soikeita ja niiden suunta on kannaksen kanssa samansuuntainen. Suorakaiteen muotoinen latomus sijaitsee aivan kuopan 1 vieressä, sen pohjoispuolella. Latomuksen suunta on poikittain kannakseen nähden. |
| metsakeskus.47010084 |
47 |
Ullalompolo |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
370542.48100000 |
7590273.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010084 |
Alue muodostuu kahden järven, Ison ja Pienen Ullalompolon, väliin jäävästä kannaksesta. Järvien välissä virtaa joki, jota ympäröivät suot. Suon pohjoispuolella maasto on kuivaa ja melko tasaista. Järvien pohjoispuolella maasto nousee aluksi loivasti ja pohjoisempana jyrkästi. Maaperä alueella on hiekkaa ja puusto mäntyä. Aluskasvillisuutena kasvaa variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Muinaisjäännöksiä on kolmea tyyppiä: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Asuinpaikka sijaitsee järven rannassa, niemekkeessä kohdassa, josta suo alkaa. Kyseessä on varsin pienialainen leiripaikka hiekkaisella tasanteella.
Pyyntikuopat sijaitsevat lompoloiden välisen kannaksen kapeimmassa ja alavimmassa kohdassa. Kaksi kuopista on peräkkäin kannaksen suunnassa ja kolmas on hieman lähempänä Pienen Ullalompolon rantaa. Ne ovat muodoltaan soikeita ja niiden suunta on kannaksen kanssa samansuuntainen. Suorakaiteen muotoinen latomus sijaitsee aivan kuopan 1 vieressä, sen pohjoispuolella. Latomuksen suunta on poikittain kannakseen nähden. |
| metsakeskus.47010084 |
47 |
Ullalompolo |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
370542.48100000 |
7590273.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010084 |
Alue muodostuu kahden järven, Ison ja Pienen Ullalompolon, väliin jäävästä kannaksesta. Järvien välissä virtaa joki, jota ympäröivät suot. Suon pohjoispuolella maasto on kuivaa ja melko tasaista. Järvien pohjoispuolella maasto nousee aluksi loivasti ja pohjoisempana jyrkästi. Maaperä alueella on hiekkaa ja puusto mäntyä. Aluskasvillisuutena kasvaa variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Muinaisjäännöksiä on kolmea tyyppiä: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Asuinpaikka sijaitsee järven rannassa, niemekkeessä kohdassa, josta suo alkaa. Kyseessä on varsin pienialainen leiripaikka hiekkaisella tasanteella.
Pyyntikuopat sijaitsevat lompoloiden välisen kannaksen kapeimmassa ja alavimmassa kohdassa. Kaksi kuopista on peräkkäin kannaksen suunnassa ja kolmas on hieman lähempänä Pienen Ullalompolon rantaa. Ne ovat muodoltaan soikeita ja niiden suunta on kannaksen kanssa samansuuntainen. Suorakaiteen muotoinen latomus sijaitsee aivan kuopan 1 vieressä, sen pohjoispuolella. Latomuksen suunta on poikittain kannakseen nähden. |
| metsakeskus.47010084 |
47 |
Ullalompolo |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
370542.48100000 |
7590273.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010084 |
Alue muodostuu kahden järven, Ison ja Pienen Ullalompolon, väliin jäävästä kannaksesta. Järvien välissä virtaa joki, jota ympäröivät suot. Suon pohjoispuolella maasto on kuivaa ja melko tasaista. Järvien pohjoispuolella maasto nousee aluksi loivasti ja pohjoisempana jyrkästi. Maaperä alueella on hiekkaa ja puusto mäntyä. Aluskasvillisuutena kasvaa variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Muinaisjäännöksiä on kolmea tyyppiä: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Asuinpaikka sijaitsee järven rannassa, niemekkeessä kohdassa, josta suo alkaa. Kyseessä on varsin pienialainen leiripaikka hiekkaisella tasanteella.
Pyyntikuopat sijaitsevat lompoloiden välisen kannaksen kapeimmassa ja alavimmassa kohdassa. Kaksi kuopista on peräkkäin kannaksen suunnassa ja kolmas on hieman lähempänä Pienen Ullalompolon rantaa. Ne ovat muodoltaan soikeita ja niiden suunta on kannaksen kanssa samansuuntainen. Suorakaiteen muotoinen latomus sijaitsee aivan kuopan 1 vieressä, sen pohjoispuolella. Latomuksen suunta on poikittain kannakseen nähden. |
| metsakeskus.47010084 |
47 |
Ullalompolo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
370542.48100000 |
7590273.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010084 |
Alue muodostuu kahden järven, Ison ja Pienen Ullalompolon, väliin jäävästä kannaksesta. Järvien välissä virtaa joki, jota ympäröivät suot. Suon pohjoispuolella maasto on kuivaa ja melko tasaista. Järvien pohjoispuolella maasto nousee aluksi loivasti ja pohjoisempana jyrkästi. Maaperä alueella on hiekkaa ja puusto mäntyä. Aluskasvillisuutena kasvaa variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Muinaisjäännöksiä on kolmea tyyppiä: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Asuinpaikka sijaitsee järven rannassa, niemekkeessä kohdassa, josta suo alkaa. Kyseessä on varsin pienialainen leiripaikka hiekkaisella tasanteella.
Pyyntikuopat sijaitsevat lompoloiden välisen kannaksen kapeimmassa ja alavimmassa kohdassa. Kaksi kuopista on peräkkäin kannaksen suunnassa ja kolmas on hieman lähempänä Pienen Ullalompolon rantaa. Ne ovat muodoltaan soikeita ja niiden suunta on kannaksen kanssa samansuuntainen. Suorakaiteen muotoinen latomus sijaitsee aivan kuopan 1 vieressä, sen pohjoispuolella. Latomuksen suunta on poikittain kannakseen nähden. |
| metsakeskus.47010084 |
47 |
Ullalompolo |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
370542.48100000 |
7590273.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010084 |
Alue muodostuu kahden järven, Ison ja Pienen Ullalompolon, väliin jäävästä kannaksesta. Järvien välissä virtaa joki, jota ympäröivät suot. Suon pohjoispuolella maasto on kuivaa ja melko tasaista. Järvien pohjoispuolella maasto nousee aluksi loivasti ja pohjoisempana jyrkästi. Maaperä alueella on hiekkaa ja puusto mäntyä. Aluskasvillisuutena kasvaa variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Muinaisjäännöksiä on kolmea tyyppiä: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Asuinpaikka sijaitsee järven rannassa, niemekkeessä kohdassa, josta suo alkaa. Kyseessä on varsin pienialainen leiripaikka hiekkaisella tasanteella.
Pyyntikuopat sijaitsevat lompoloiden välisen kannaksen kapeimmassa ja alavimmassa kohdassa. Kaksi kuopista on peräkkäin kannaksen suunnassa ja kolmas on hieman lähempänä Pienen Ullalompolon rantaa. Ne ovat muodoltaan soikeita ja niiden suunta on kannaksen kanssa samansuuntainen. Suorakaiteen muotoinen latomus sijaitsee aivan kuopan 1 vieressä, sen pohjoispuolella. Latomuksen suunta on poikittain kannakseen nähden. |
| metsakeskus.47010085 |
47 |
Tuulirova |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
382031.87500000 |
7584527.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010085 |
Kuopat sijaitsevat Peltovuoman kylästä lounaaseen, Tuulirovanvaaran eteläreunassa, Keski-Tuulijärven pohjoispuolella. Kuopat sijaitsevat jyrkän rinteen alaosan tasanteella. Alue on kuivaa kangasta, jossa kasvaa tiheähköä mäntymetsää.
Kuopat sijaitsevat vierekkäin, niillä on yhteinen valli. Pohjoisempi kuoppa on suuri, muodoltaan soikea. Se on kooltaan 5,6 m x 4,7 m ja 80 cm syvä, vallillinen. Kuopan pohja on tasainen, koska siihen on kerätty roskia. Kuopan pohjalla ei kairauksessa havaittu huuhtoutumiskerrosta, mutta vallissa oli ohut huuhtoutuma noin 35 cm syvyydellä.
Toinen kuoppa sijaitsee välittömästi edellisen eteläpuolella. Se on kooltaan 4,5 m x 3,8 m ja 70 cm syvä. Kuopan pohjalla havaittiin kairauksessa muutaman sentin huuhtoutuma. Vallissa oli myös huuhtoutuma noin 25 syvyydessä. |
| metsakeskus.47010087 |
47 |
Vaikkojoki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
369169.03600000 |
7591099.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010087 |
Kohde sijaitsee Perilänjärven pohjoispuolella, Vaikkojoen länsirannalla ja joen suusta noin 300 m ylävirtaan olevan Perilänkankaan itäpäässä. Alue muodostuu tasaisesta mäntykankaasta, jossa ei voi havaita maastollisia muutoksia. Maaperä alueella on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Tervahauta on pyöreähkö ja sen juoksutusränni suuntautuu itään päin joelle. Haudassa on korkeat vallit ja kaivettuja ojia ympärillä. Sen mitat ovat 9 m x 8 m. Haudan on aiemmin arveltu olevan kodanpohja. |
| metsakeskus.47010088 |
47 |
Karjalansaari I-IV |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363581.28400000 |
7590030.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010088 |
Ounasjärvessä sijaitsevan Karjalansaaren rannoilla on neljässä eri kohdassa kivikauteen viittaavia kvartsilöytöjä (KM 24165:1-6) sekä palaneita kiviä. Kohteet ovat osin eroosian tuhoamia. Paikalla kasvaa männikköä, aluskasvillisuus on pääasiassa jäkälää ja kanervaa. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.47010089 |
47 |
Museotontti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
364379.95900000 |
7590602.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010089 |
Asuinpaikka sijaitsee laajahkolla hiekkatörmällä Ounasjärven pohjoisrannalla. Asuinpaikka noudattelee rantatörmän reunaa ja on n. 200 m pitkä ja 10-20 m leveä. Lisäksi on erillisiä löytökeskittymiä etäämpänä rannasta. Alueelle on rakennettu tutkimusten jälkeen Kotiseutumuseo, joka ei kuitenkaan ole tuhonnut asuinpaikka-alueita. Asuinpaikkaa on ehjänä vielä laajalla alueella museorakennuksista itään aina suon reunalle asti. Myös toinen pyyntikuoppa on ehjä. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus 1820 +/- 75 BP (Ua-4992). |
| metsakeskus.47010089 |
47 |
Museotontti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
364379.95900000 |
7590602.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010089 |
Asuinpaikka sijaitsee laajahkolla hiekkatörmällä Ounasjärven pohjoisrannalla. Asuinpaikka noudattelee rantatörmän reunaa ja on n. 200 m pitkä ja 10-20 m leveä. Lisäksi on erillisiä löytökeskittymiä etäämpänä rannasta. Alueelle on rakennettu tutkimusten jälkeen Kotiseutumuseo, joka ei kuitenkaan ole tuhonnut asuinpaikka-alueita. Asuinpaikkaa on ehjänä vielä laajalla alueella museorakennuksista itään aina suon reunalle asti. Myös toinen pyyntikuoppa on ehjä. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus 1820 +/- 75 BP (Ua-4992). |
| metsakeskus.47010089 |
47 |
Museotontti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
364379.95900000 |
7590602.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010089 |
Asuinpaikka sijaitsee laajahkolla hiekkatörmällä Ounasjärven pohjoisrannalla. Asuinpaikka noudattelee rantatörmän reunaa ja on n. 200 m pitkä ja 10-20 m leveä. Lisäksi on erillisiä löytökeskittymiä etäämpänä rannasta. Alueelle on rakennettu tutkimusten jälkeen Kotiseutumuseo, joka ei kuitenkaan ole tuhonnut asuinpaikka-alueita. Asuinpaikkaa on ehjänä vielä laajalla alueella museorakennuksista itään aina suon reunalle asti. Myös toinen pyyntikuoppa on ehjä. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus 1820 +/- 75 BP (Ua-4992). |
| metsakeskus.47010089 |
47 |
Museotontti |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
364379.95900000 |
7590602.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010089 |
Asuinpaikka sijaitsee laajahkolla hiekkatörmällä Ounasjärven pohjoisrannalla. Asuinpaikka noudattelee rantatörmän reunaa ja on n. 200 m pitkä ja 10-20 m leveä. Lisäksi on erillisiä löytökeskittymiä etäämpänä rannasta. Alueelle on rakennettu tutkimusten jälkeen Kotiseutumuseo, joka ei kuitenkaan ole tuhonnut asuinpaikka-alueita. Asuinpaikkaa on ehjänä vielä laajalla alueella museorakennuksista itään aina suon reunalle asti. Myös toinen pyyntikuoppa on ehjä. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus 1820 +/- 75 BP (Ua-4992). |
| metsakeskus.47010089 |
47 |
Museotontti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
364379.95900000 |
7590602.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010089 |
Asuinpaikka sijaitsee laajahkolla hiekkatörmällä Ounasjärven pohjoisrannalla. Asuinpaikka noudattelee rantatörmän reunaa ja on n. 200 m pitkä ja 10-20 m leveä. Lisäksi on erillisiä löytökeskittymiä etäämpänä rannasta. Alueelle on rakennettu tutkimusten jälkeen Kotiseutumuseo, joka ei kuitenkaan ole tuhonnut asuinpaikka-alueita. Asuinpaikkaa on ehjänä vielä laajalla alueella museorakennuksista itään aina suon reunalle asti. Myös toinen pyyntikuoppa on ehjä. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus 1820 +/- 75 BP (Ua-4992). |
| metsakeskus.47010089 |
47 |
Museotontti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
364379.95900000 |
7590602.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010089 |
Asuinpaikka sijaitsee laajahkolla hiekkatörmällä Ounasjärven pohjoisrannalla. Asuinpaikka noudattelee rantatörmän reunaa ja on n. 200 m pitkä ja 10-20 m leveä. Lisäksi on erillisiä löytökeskittymiä etäämpänä rannasta. Alueelle on rakennettu tutkimusten jälkeen Kotiseutumuseo, joka ei kuitenkaan ole tuhonnut asuinpaikka-alueita. Asuinpaikkaa on ehjänä vielä laajalla alueella museorakennuksista itään aina suon reunalle asti. Myös toinen pyyntikuoppa on ehjä. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus 1820 +/- 75 BP (Ua-4992). |
| metsakeskus.47010090 |
47 |
Kiehvuopio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294554.96500000 |
7614342.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010090 |
Asuinpaikka sijaitsee Kelottijärven pohjoispuolella olevan Könkämäenon laajentuman Kiehvuopion pohjoisrannalla. Löydöt ovat tasaiselta sora- ja hiekkakankaalta 10-20 m rannasta, jossa maaperä on paikoin kulunutta. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 1833 02+03+1831 12 |
| metsakeskus.47010092 |
47 |
Pöyrisjärven polkutie |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
364129.00900000 |
7619314.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010092 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärveltä Pöyrisjärvelle johtavan retkeilyreitin (entinen polkutie) varressa, Termisvaaran ja Jierstivaaran välin lounaispuolella. Pyyntikuoppajärjestelmä on noin 1 km mittainen ja se kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti Korkeamaan pohjoislaidalta Hohkanajoen yli aina Putkijoen soistuma-alueen etelälaidalle. Maasto on hietikkoa ja lampareiden, soiden, puron, kumpareiden ja suppakuoppien kattama.
Kohde käsittää noin 1 km:n mittaisen ja 102 kuopan pyyntijärjestelmän. Se on likipitäen kokonaan ehyt ja erittäin hyvin säilynyt ja sellaisena nähtävyyskohteena merkittävä. Polkutietä myöten kohde on kohtalaisen hyvin saavutettavissa. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3875 +/- 85 BP (Ua-4704). |
| metsakeskus.47010106 |
47 |
Lampi |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27012 |
377583.64600000 |
7594714.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010106 |
Uurrenuijan (KM 23281) löytöpaikka sijaitsee Vuontisjärven kylässä. Koululta on paikalle matkaa noin 300 m eteläkaakkoon. Pyyntikuoppa sijaitsee noin 100 m luoteeseen uurrenuijan löytöpaikasta ja se on täytetty jätteellä. Kohde on pihapiirissä. |
| metsakeskus.47010106 |
47 |
Lampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
377583.64600000 |
7594714.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010106 |
Uurrenuijan (KM 23281) löytöpaikka sijaitsee Vuontisjärven kylässä. Koululta on paikalle matkaa noin 300 m eteläkaakkoon. Pyyntikuoppa sijaitsee noin 100 m luoteeseen uurrenuijan löytöpaikasta ja se on täytetty jätteellä. Kohde on pihapiirissä. |
| metsakeskus.47010112 |
47 |
Parshe-äijän kenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
390823.27800000 |
7624607.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010112 |
Kenttä sijaitsee Rajavartioston rakentaman autiotuvan luona. Lähellä Tsuukisautsin Lompoloon liittyvän Luhtaniityn laitaa on kiuasmainen pieni kiviraunio ja liedenpohja. |
| metsakeskus.47010114 |
47 |
Tunturipolku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362990.51900000 |
7589199.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010114 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjärven etelärannassa, kohdassa jossa Hetta-Pallas -retkeilypolku saapuu järvelle. Alue on loivasti rantaan viettävää maastoa, jonka alaosassa on terassin reuna. Vuoden 1993 kaivausten jälkeen alueelle on rakennettu puinen kota ja WC. Vuoden 2001 nventoinnin yhteydessä havaittiin kvartsia ja palanutta luuta noin 68 metrin päästä vuoden 1993 kaivausalueesta länsilounaaseen sortuvasta rantatörmästä. Muutoin asuinpaikka-alue on ehjä. Inventoinnin yhteydessä tehtiin koekuoppia vain alueen itäosiin, josta ei tavattu merkkejä muinaisjäännöksistä. |
| metsakeskus.47010115 |
47 |
Hannukuru |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
375683.45200000 |
7570903.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010115 |
Kohde sijaitsee Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa sijaitsevan Hannukurun itäosassa, loivasti itään viettävällä rinteellä. Paikalla on kaksi pyöreää pyyntikuoppaa, halkaisijataan noin 5 m ja syvyydeltään 0,75-1 m. Maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta. Huom! Lisäksi peruskartta 2742 03 Ketomella.
Vuoden 2011 inventoinnissa pyyntikuoppia ei löydetty. On mahdollista, että koordinaatit ovat virheelliset. Paikkatiedot korjattu oikeiksi 15.9.2022 Petri Halisen vuoden 1988 tarkastuskertomuksen ja lidaraineiston perusteella. |
| metsakeskus.47010116 |
47 |
Paalojärvi luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
362032.86000000 |
7616368.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010116 |
Kohde sijaitsee Näkkälän kylästä noin 2,8 km koilliseen, Paalojärven luoteispuolella, hiekkaisella tunturikoivikkoalueella. Pyyntikuoppajono, joka on noin 0,9 km pitkä, kulkee Paalojärveltä Tuorkottajajärven rannalla olevan suon reunaan kaakkois-luode -suunnassa. Kuoppien koko on 2-4 x 1-4 m ja syvyys 0,3-1 m. Paikalta on keskineoliittinen radiohiiliajoitus: 4955 +/- 115 BP (Ua-10436). |
| metsakeskus.47010118 |
47 |
Paalojärvi lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
362062.84600000 |
7615288.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010118 |
Kohde sijaitsee Näkkälänjärvestä noin 1,6 kilometriä koilliseen, Paalojärvestä lounaaseen. Paikalla on 27 pyyntikuoppaa, kivilatomuksia sekä kivikautinen asuinpaikka. Pyyntikuoppajono kulkee itä-länsi-suunnassa Paalojärvestä etelän kautta länteen laskevan puron pohjoisrantaa pitkin. Kuoppien koko on 2-3 x 1,5-2,5 metriä ja syvyys 0,3-0,8 metriä. Latomukset ovat myös rivissä joen rannassa, missä on niin ikään asuinpaikka. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3730 +/- 75 BP (Ua-4716). |
| metsakeskus.47010118 |
47 |
Paalojärvi lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
362062.84600000 |
7615288.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010118 |
Kohde sijaitsee Näkkälänjärvestä noin 1,6 kilometriä koilliseen, Paalojärvestä lounaaseen. Paikalla on 27 pyyntikuoppaa, kivilatomuksia sekä kivikautinen asuinpaikka. Pyyntikuoppajono kulkee itä-länsi-suunnassa Paalojärvestä etelän kautta länteen laskevan puron pohjoisrantaa pitkin. Kuoppien koko on 2-3 x 1,5-2,5 metriä ja syvyys 0,3-0,8 metriä. Latomukset ovat myös rivissä joen rannassa, missä on niin ikään asuinpaikka. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3730 +/- 75 BP (Ua-4716). |
| metsakeskus.47010118 |
47 |
Paalojärvi lounas |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27012 |
362062.84600000 |
7615288.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010118 |
Kohde sijaitsee Näkkälänjärvestä noin 1,6 kilometriä koilliseen, Paalojärvestä lounaaseen. Paikalla on 27 pyyntikuoppaa, kivilatomuksia sekä kivikautinen asuinpaikka. Pyyntikuoppajono kulkee itä-länsi-suunnassa Paalojärvestä etelän kautta länteen laskevan puron pohjoisrantaa pitkin. Kuoppien koko on 2-3 x 1,5-2,5 metriä ja syvyys 0,3-0,8 metriä. Latomukset ovat myös rivissä joen rannassa, missä on niin ikään asuinpaikka. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3730 +/- 75 BP (Ua-4716). |
| metsakeskus.47010119 |
47 |
Vaaranväli 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
365412.49900000 |
7620171.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010119 |
Kohde sijaitsee Näkkälän kylästä noin 7 km pohjoiskoilliseen, Pöyrisjärvelle johtavan polun varressa, Jierstivaaran pohjoisosan hiekkaharjannealueella.
Lounas-koillissuuntaisessa ketjussa on 31 pyyntikuoppaa. Kohde on osa laajempaa pyyntikuoppajärjestelmää, sillä sen koillispäässä pyyntikuopat käytännössä jatkuvat kohteina Vaaranväli 4 (33 pyyntikuoppaa) ja Vaaranväli 2 (15 pyyntikuoppaa). Kaikkiaan ketjussa on siis 79 pyyntikuoppaa. VARK-hankkeen yhteydessä v. 2021 kartoitettiin kohteen pyyntikuoppia aluerajauksen varmistamiseksi (ks. alakohteet).
Vaaranväli 1 pyyntikuoppajonon itäpäästä on löytynyt kvartsia (KM 24562:1-2). Paikalta on radiohiiliajoitus: 3825 +/- 65 BP (Ua-4709). |
| metsakeskus.47010120 |
47 |
Vaaranväli 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
366422.09100000 |
7620563.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010120 |
Kohde sijaitsee Jierstivaaran pohjoispuolella, retkeilyreitin eteläpuolella, Jierstirovanjärven rannasta länteen. Alue on tasaista hiekkaista ja puutonta ylänköä, joka laskee lännessä jyrkästi ja idässä loivasti.
Itä-länsi-suuntaisessa pyyntikuoppaketjussa on 15 pyyntikuoppaa kahdessa eri ryhmässä. Kuoppien koko on keskimäärin 3 x 3 m ja syvyys 0,9 m. Kohde on osa laajempaa pyyntikuoppajärjestelmää, sillä sen länsipäässä pyyntikuopat käytännössä jatkuvat kohteina Vaaranväli 4 (33 pyyntikuoppaa) ja Vaaranväli 1 (31 pyyntikuoppaa). Kaikkiaan ketjussa on siis 79 pyyntikuoppaa.
Paikalta on radiohiiliajoitus: 3005 +/- 55 BP (Ua-4706). |
| metsakeskus.47010121 |
47 |
Tuorkottajajärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
361923.89800000 |
7619662.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010121 |
Kohde sijaitsee Tuorkottajajärven ja Raaskaltiajärven välisellä kannaksella. Kannaksen poikki kulkee kolme erillistä pyyntikuoppajonoa ja Tuorkottajajärven pohjoisrannalla on heinikkoinen kenttä, jossa ainakin kaksi rakennuksen pohjaa. Pyyntikuoppia on yhteensä 34 kpl. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3200±75 BP (Ua-4705). |
| metsakeskus.47010121 |
47 |
Tuorkottajajärvi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13013 |
11019 |
27000 |
361923.89800000 |
7619662.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010121 |
Kohde sijaitsee Tuorkottajajärven ja Raaskaltiajärven välisellä kannaksella. Kannaksen poikki kulkee kolme erillistä pyyntikuoppajonoa ja Tuorkottajajärven pohjoisrannalla on heinikkoinen kenttä, jossa ainakin kaksi rakennuksen pohjaa. Pyyntikuoppia on yhteensä 34 kpl. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3200±75 BP (Ua-4705). |
| metsakeskus.47010121 |
47 |
Tuorkottajajärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
361923.89800000 |
7619662.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010121 |
Kohde sijaitsee Tuorkottajajärven ja Raaskaltiajärven välisellä kannaksella. Kannaksen poikki kulkee kolme erillistä pyyntikuoppajonoa ja Tuorkottajajärven pohjoisrannalla on heinikkoinen kenttä, jossa ainakin kaksi rakennuksen pohjaa. Pyyntikuoppia on yhteensä 34 kpl. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3200±75 BP (Ua-4705). |
| metsakeskus.47010121 |
47 |
Tuorkottajajärvi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
361923.89800000 |
7619662.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010121 |
Kohde sijaitsee Tuorkottajajärven ja Raaskaltiajärven välisellä kannaksella. Kannaksen poikki kulkee kolme erillistä pyyntikuoppajonoa ja Tuorkottajajärven pohjoisrannalla on heinikkoinen kenttä, jossa ainakin kaksi rakennuksen pohjaa. Pyyntikuoppia on yhteensä 34 kpl. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3200±75 BP (Ua-4705). |
| metsakeskus.47010121 |
47 |
Tuorkottajajärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
361923.89800000 |
7619662.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010121 |
Kohde sijaitsee Tuorkottajajärven ja Raaskaltiajärven välisellä kannaksella. Kannaksen poikki kulkee kolme erillistä pyyntikuoppajonoa ja Tuorkottajajärven pohjoisrannalla on heinikkoinen kenttä, jossa ainakin kaksi rakennuksen pohjaa. Pyyntikuoppia on yhteensä 34 kpl. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3200±75 BP (Ua-4705). |
| metsakeskus.47010121 |
47 |
Tuorkottajajärvi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13013 |
11040 |
27000 |
361923.89800000 |
7619662.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010121 |
Kohde sijaitsee Tuorkottajajärven ja Raaskaltiajärven välisellä kannaksella. Kannaksen poikki kulkee kolme erillistä pyyntikuoppajonoa ja Tuorkottajajärven pohjoisrannalla on heinikkoinen kenttä, jossa ainakin kaksi rakennuksen pohjaa. Pyyntikuoppia on yhteensä 34 kpl. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3200±75 BP (Ua-4705). |
| metsakeskus.47010122 |
47 |
Näkkäläjärvi länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
360256.57500000 |
7613449.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010122 |
Pyyntikuopat (39 kappaletta) sijaitsevat Näkkäläjärven länsirannalla, viidessä eri kohdassa, lampien ja Näkkäläjärven välisillä kannaksilla. Ne ovat hiekkapohjaisessa kumpuilevassa maastossa. Näkkäläjärven rannasta on lisäksi löytynyt kvartseja (KM 24563). Paikalta on keskineoliittinen radiohiiliajoitus: 4675 +/- 80 BP (Ua-4845). |
| metsakeskus.47010123 |
47 |
Näkkäläjärvi itä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
361317.15200000 |
7613384.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010123 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven koillisrannalla olevan niemekkeen juuressa sekä järven ja supan välisellä kannaksella. Paikalla on yhteensä 15 pyyntikuoppaa. Kuoppia on pohjoisemmassa ryhmässä 3-4 kpl ja eteläisemmässä 6 kpl, ja lisäksi niemekkeellä on vielä 5 muuta, mahdollista pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.47010124 |
47 |
Näkkäläjärvi itä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
361785.96000000 |
7613562.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010124 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven koillispuolella Sammaljärven ja Näkkäläjärven välissä olevan lounais-koillissuuntaisen hiekkaharjanteen kaakkoispuolella. Paikalla on 39 pyyntikuoppaa, jotka muodostavat kolme tai neljä erillistä ryhmää. Kivikautinen asuinpaikka on puron ja Näkkäläjärveen ulottuvan suon välissä. Paikalta on löytynyt kvartsikaavin ja -iskoksia (KM 24564:1-2). Paikalta on myöhäisneoliittinen radiohiiliajoitus: 3995 +/- 75 BP (Ua-4714). |
| metsakeskus.47010124 |
47 |
Näkkäläjärvi itä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
361785.96000000 |
7613562.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010124 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven koillispuolella Sammaljärven ja Näkkäläjärven välissä olevan lounais-koillissuuntaisen hiekkaharjanteen kaakkoispuolella. Paikalla on 39 pyyntikuoppaa, jotka muodostavat kolme tai neljä erillistä ryhmää. Kivikautinen asuinpaikka on puron ja Näkkäläjärveen ulottuvan suon välissä. Paikalta on löytynyt kvartsikaavin ja -iskoksia (KM 24564:1-2). Paikalta on myöhäisneoliittinen radiohiiliajoitus: 3995 +/- 75 BP (Ua-4714). |
| metsakeskus.47010125 |
47 |
Ullatieva itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370878.34300000 |
7590850.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010125 |
Alue muodostuu korkeasta ja jyrkästä Ullatievan päästä, jonka itäpuolella alkaa tasainen ja kivikkoinen maasto. Sen pohjoispuolella on suon ympäröimä Ounasjoki ja eteläpuolella myös suon ympäröimä Ullajoki. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Alueella on kolme muinaisjäännösryhmää: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja tervahauta. Asuinpaikka sijaitsee kuoppien 13 ja 14 vieressä olevalla loivalla rinteellä suon äärellä. Asuinpaikka on pienialainen, mutta siinä on ilmeisestikin käyty useita kertoja, koska paikalta löytyi kvartsin lisäksi myös runsaasti tulen rapauttamia kiviä. Alueen läpi kulkee erittäin kulunut polku. Pyyntikuopat muodostavat kaksi erillistä jonoa, joista itäisemmässä on 15 kuoppaa ja läntisemmässä 6 kuoppaa. Molemmissa jonoissa on pieniä ryhmiä, jotka sijaitsevat hieman etäämmällä muista: 1-11, 12, 13-15, 16-19, 20-21. Kuoppien muoto on soikea ja yleensä ne ovat poikittain jonon kulkusuuntaan nähden.
Tervahauta on varsin iso ja siinä on selkeä, mutta varsin lyhyt kivistä muodostettu etelään osoittava juoksutusränni. Siinä on korkeat vallit ja selkeä painanne keskellä. Se sijaitsee pyyntikuoppa 11:n vieressä. Sen mitat vallien ulkopuolelta mitattuna ovat 10x10 m.
Koordinaatit:
X: 7590741 Y: 2494252 Z: n. 289 m mpy (kuoppa 1)
X: 7590533 Y: 2494351 Z: n. 292 m mpy (kuoppa 15)
X: 7590738 Y: 2494182 Z: n. 300 m mpy (kuoppa 16)
X: 7590572 Y: 2494177 Z: n. 295 m mpy (kuoppa 21)
X: 7590578 Y: 2494361 Z: n. 289 m mpy (asuinpaikka)
X: 7590658 Y: 2494297 Z: n. 289 m mpy (tervahauta) |
| metsakeskus.47010125 |
47 |
Ullatieva itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
370878.34300000 |
7590850.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010125 |
Alue muodostuu korkeasta ja jyrkästä Ullatievan päästä, jonka itäpuolella alkaa tasainen ja kivikkoinen maasto. Sen pohjoispuolella on suon ympäröimä Ounasjoki ja eteläpuolella myös suon ympäröimä Ullajoki. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Alueella on kolme muinaisjäännösryhmää: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja tervahauta. Asuinpaikka sijaitsee kuoppien 13 ja 14 vieressä olevalla loivalla rinteellä suon äärellä. Asuinpaikka on pienialainen, mutta siinä on ilmeisestikin käyty useita kertoja, koska paikalta löytyi kvartsin lisäksi myös runsaasti tulen rapauttamia kiviä. Alueen läpi kulkee erittäin kulunut polku. Pyyntikuopat muodostavat kaksi erillistä jonoa, joista itäisemmässä on 15 kuoppaa ja läntisemmässä 6 kuoppaa. Molemmissa jonoissa on pieniä ryhmiä, jotka sijaitsevat hieman etäämmällä muista: 1-11, 12, 13-15, 16-19, 20-21. Kuoppien muoto on soikea ja yleensä ne ovat poikittain jonon kulkusuuntaan nähden.
Tervahauta on varsin iso ja siinä on selkeä, mutta varsin lyhyt kivistä muodostettu etelään osoittava juoksutusränni. Siinä on korkeat vallit ja selkeä painanne keskellä. Se sijaitsee pyyntikuoppa 11:n vieressä. Sen mitat vallien ulkopuolelta mitattuna ovat 10x10 m.
Koordinaatit:
X: 7590741 Y: 2494252 Z: n. 289 m mpy (kuoppa 1)
X: 7590533 Y: 2494351 Z: n. 292 m mpy (kuoppa 15)
X: 7590738 Y: 2494182 Z: n. 300 m mpy (kuoppa 16)
X: 7590572 Y: 2494177 Z: n. 295 m mpy (kuoppa 21)
X: 7590578 Y: 2494361 Z: n. 289 m mpy (asuinpaikka)
X: 7590658 Y: 2494297 Z: n. 289 m mpy (tervahauta) |
| metsakeskus.47010125 |
47 |
Ullatieva itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
370878.34300000 |
7590850.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010125 |
Alue muodostuu korkeasta ja jyrkästä Ullatievan päästä, jonka itäpuolella alkaa tasainen ja kivikkoinen maasto. Sen pohjoispuolella on suon ympäröimä Ounasjoki ja eteläpuolella myös suon ympäröimä Ullajoki. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Alueella on kolme muinaisjäännösryhmää: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja tervahauta. Asuinpaikka sijaitsee kuoppien 13 ja 14 vieressä olevalla loivalla rinteellä suon äärellä. Asuinpaikka on pienialainen, mutta siinä on ilmeisestikin käyty useita kertoja, koska paikalta löytyi kvartsin lisäksi myös runsaasti tulen rapauttamia kiviä. Alueen läpi kulkee erittäin kulunut polku. Pyyntikuopat muodostavat kaksi erillistä jonoa, joista itäisemmässä on 15 kuoppaa ja läntisemmässä 6 kuoppaa. Molemmissa jonoissa on pieniä ryhmiä, jotka sijaitsevat hieman etäämmällä muista: 1-11, 12, 13-15, 16-19, 20-21. Kuoppien muoto on soikea ja yleensä ne ovat poikittain jonon kulkusuuntaan nähden.
Tervahauta on varsin iso ja siinä on selkeä, mutta varsin lyhyt kivistä muodostettu etelään osoittava juoksutusränni. Siinä on korkeat vallit ja selkeä painanne keskellä. Se sijaitsee pyyntikuoppa 11:n vieressä. Sen mitat vallien ulkopuolelta mitattuna ovat 10x10 m.
Koordinaatit:
X: 7590741 Y: 2494252 Z: n. 289 m mpy (kuoppa 1)
X: 7590533 Y: 2494351 Z: n. 292 m mpy (kuoppa 15)
X: 7590738 Y: 2494182 Z: n. 300 m mpy (kuoppa 16)
X: 7590572 Y: 2494177 Z: n. 295 m mpy (kuoppa 21)
X: 7590578 Y: 2494361 Z: n. 289 m mpy (asuinpaikka)
X: 7590658 Y: 2494297 Z: n. 289 m mpy (tervahauta) |
| metsakeskus.47010125 |
47 |
Ullatieva itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
370878.34300000 |
7590850.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010125 |
Alue muodostuu korkeasta ja jyrkästä Ullatievan päästä, jonka itäpuolella alkaa tasainen ja kivikkoinen maasto. Sen pohjoispuolella on suon ympäröimä Ounasjoki ja eteläpuolella myös suon ympäröimä Ullajoki. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Alueella on kolme muinaisjäännösryhmää: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja tervahauta. Asuinpaikka sijaitsee kuoppien 13 ja 14 vieressä olevalla loivalla rinteellä suon äärellä. Asuinpaikka on pienialainen, mutta siinä on ilmeisestikin käyty useita kertoja, koska paikalta löytyi kvartsin lisäksi myös runsaasti tulen rapauttamia kiviä. Alueen läpi kulkee erittäin kulunut polku. Pyyntikuopat muodostavat kaksi erillistä jonoa, joista itäisemmässä on 15 kuoppaa ja läntisemmässä 6 kuoppaa. Molemmissa jonoissa on pieniä ryhmiä, jotka sijaitsevat hieman etäämmällä muista: 1-11, 12, 13-15, 16-19, 20-21. Kuoppien muoto on soikea ja yleensä ne ovat poikittain jonon kulkusuuntaan nähden.
Tervahauta on varsin iso ja siinä on selkeä, mutta varsin lyhyt kivistä muodostettu etelään osoittava juoksutusränni. Siinä on korkeat vallit ja selkeä painanne keskellä. Se sijaitsee pyyntikuoppa 11:n vieressä. Sen mitat vallien ulkopuolelta mitattuna ovat 10x10 m.
Koordinaatit:
X: 7590741 Y: 2494252 Z: n. 289 m mpy (kuoppa 1)
X: 7590533 Y: 2494351 Z: n. 292 m mpy (kuoppa 15)
X: 7590738 Y: 2494182 Z: n. 300 m mpy (kuoppa 16)
X: 7590572 Y: 2494177 Z: n. 295 m mpy (kuoppa 21)
X: 7590578 Y: 2494361 Z: n. 289 m mpy (asuinpaikka)
X: 7590658 Y: 2494297 Z: n. 289 m mpy (tervahauta) |
| metsakeskus.47010125 |
47 |
Ullatieva itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
370878.34300000 |
7590850.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010125 |
Alue muodostuu korkeasta ja jyrkästä Ullatievan päästä, jonka itäpuolella alkaa tasainen ja kivikkoinen maasto. Sen pohjoispuolella on suon ympäröimä Ounasjoki ja eteläpuolella myös suon ympäröimä Ullajoki. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Alueella on kolme muinaisjäännösryhmää: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja tervahauta. Asuinpaikka sijaitsee kuoppien 13 ja 14 vieressä olevalla loivalla rinteellä suon äärellä. Asuinpaikka on pienialainen, mutta siinä on ilmeisestikin käyty useita kertoja, koska paikalta löytyi kvartsin lisäksi myös runsaasti tulen rapauttamia kiviä. Alueen läpi kulkee erittäin kulunut polku. Pyyntikuopat muodostavat kaksi erillistä jonoa, joista itäisemmässä on 15 kuoppaa ja läntisemmässä 6 kuoppaa. Molemmissa jonoissa on pieniä ryhmiä, jotka sijaitsevat hieman etäämmällä muista: 1-11, 12, 13-15, 16-19, 20-21. Kuoppien muoto on soikea ja yleensä ne ovat poikittain jonon kulkusuuntaan nähden.
Tervahauta on varsin iso ja siinä on selkeä, mutta varsin lyhyt kivistä muodostettu etelään osoittava juoksutusränni. Siinä on korkeat vallit ja selkeä painanne keskellä. Se sijaitsee pyyntikuoppa 11:n vieressä. Sen mitat vallien ulkopuolelta mitattuna ovat 10x10 m.
Koordinaatit:
X: 7590741 Y: 2494252 Z: n. 289 m mpy (kuoppa 1)
X: 7590533 Y: 2494351 Z: n. 292 m mpy (kuoppa 15)
X: 7590738 Y: 2494182 Z: n. 300 m mpy (kuoppa 16)
X: 7590572 Y: 2494177 Z: n. 295 m mpy (kuoppa 21)
X: 7590578 Y: 2494361 Z: n. 289 m mpy (asuinpaikka)
X: 7590658 Y: 2494297 Z: n. 289 m mpy (tervahauta) |
| metsakeskus.47010125 |
47 |
Ullatieva itä |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
370878.34300000 |
7590850.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010125 |
Alue muodostuu korkeasta ja jyrkästä Ullatievan päästä, jonka itäpuolella alkaa tasainen ja kivikkoinen maasto. Sen pohjoispuolella on suon ympäröimä Ounasjoki ja eteläpuolella myös suon ympäröimä Ullajoki. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Alueella on kolme muinaisjäännösryhmää: kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja tervahauta. Asuinpaikka sijaitsee kuoppien 13 ja 14 vieressä olevalla loivalla rinteellä suon äärellä. Asuinpaikka on pienialainen, mutta siinä on ilmeisestikin käyty useita kertoja, koska paikalta löytyi kvartsin lisäksi myös runsaasti tulen rapauttamia kiviä. Alueen läpi kulkee erittäin kulunut polku. Pyyntikuopat muodostavat kaksi erillistä jonoa, joista itäisemmässä on 15 kuoppaa ja läntisemmässä 6 kuoppaa. Molemmissa jonoissa on pieniä ryhmiä, jotka sijaitsevat hieman etäämmällä muista: 1-11, 12, 13-15, 16-19, 20-21. Kuoppien muoto on soikea ja yleensä ne ovat poikittain jonon kulkusuuntaan nähden.
Tervahauta on varsin iso ja siinä on selkeä, mutta varsin lyhyt kivistä muodostettu etelään osoittava juoksutusränni. Siinä on korkeat vallit ja selkeä painanne keskellä. Se sijaitsee pyyntikuoppa 11:n vieressä. Sen mitat vallien ulkopuolelta mitattuna ovat 10x10 m.
Koordinaatit:
X: 7590741 Y: 2494252 Z: n. 289 m mpy (kuoppa 1)
X: 7590533 Y: 2494351 Z: n. 292 m mpy (kuoppa 15)
X: 7590738 Y: 2494182 Z: n. 300 m mpy (kuoppa 16)
X: 7590572 Y: 2494177 Z: n. 295 m mpy (kuoppa 21)
X: 7590578 Y: 2494361 Z: n. 289 m mpy (asuinpaikka)
X: 7590658 Y: 2494297 Z: n. 289 m mpy (tervahauta) |
| metsakeskus.47010126 |
47 |
Palovaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
367325.76900000 |
7592983.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010126 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Palovaaran ja Neitokatin välissä virtaavan Neitojoen länsirannalla. Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee joen rannalla olevassa lounas-koillinen suuntaisessa niemekkeessä. Maasto laskee jyrkästi luoteessa sekä jokea kohti kaakossa. Niemekkeen päällä kasvaa mäntyjä ja jonkin verran koivua, rinteissä kasvaa lähinnä koivua.
Pyyntikuoppa 1 on halkaisjaltaan 4 m ja noin metrin syvä, siinä ei ole selvää vallia. Maaperä on karkeaa hiekkaa. Kairauksessa havaittiin huuhtoutumiskerros sekä hiiltä.
Pyyntikuoppa 2 sijaitseen edellisestä noin 10 m luoteeseen. Se on soikea lounas-koillinen suuntaisesti ja kooltaan 3,5 m x 3 m ja noin 80 cm syvä. Maaperä on karkeaa hiekkaa ja kairauksessa havaittiin muutaman senttimetrin huuhtoutumiskerros. Kuopan päälle on kaatunut suurehko kelo. |
| metsakeskus.47010127 |
47 |
Palovaara 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
367248.80000000 |
7593395.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010127 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Perilänjärven ja Näkkäläjoen pohjoispuolella, Neitokatin ja Palovaaran välistä etelään laskevan puron länsipuolella, pienen lampareen läheisyydessä. |
| metsakeskus.47010129 |
47 |
Vaikkojoki länsi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
368350.35400000 |
7595443.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010129 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Perilänjärven pohjoispuolella ja Vaikkojoen länsipuolella olevalla suosaarekkeella. Alue on hiekkaista tunturikoivikkoa. |
| metsakeskus.47010130 |
47 |
Vaikkojoki länsi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
368397.33800000 |
7595591.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010130 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Perilänjärven pohjoispuolella ja Vaikkojoen länsipuolella olevalla suosaarekkeella. Alue on hiekkaista tunturikoivikkoa. |
| metsakeskus.47010131 |
47 |
Neitojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
367170.82400000 |
7596923.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010131 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Perilänjärven pohjoispuolella ja Vaikkojoesta noin 1,8 km länteen olevan lampareen eteläpuolella. Maasto on luode-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, joka kulkee lampareen sivuitse. |
| metsakeskus.47010132 |
47 |
Vaikkojoen mutka itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
369222.00500000 |
7596903.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010132 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Perilänjärven pohjoispuolella, Vaikkojoen mutkan pohjoispuolella, kuivalla hiekkakankaalla, joka jää suon ja joen väliin. Maasto on loivaa ja alueella kasvaa tunturikoivua. |
| metsakeskus.47010133 |
47 |
Naapajärvi länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
370340.51100000 |
7623935.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010133 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella olevan Naapajärven länsirannalla. Kivikautinen asuinpaikka on järven hiekkaisella rannalla, josta osa sortuu veteen. Paikalta on löytynyt kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta (KM 24565:1-4). Pyyntikuopat ovat edellisestä hiukan pohjoiseen olevan itä-länsisuuntaisen harjanteen päässä. Kuoppien koko on noin 2,5 x 1,5 m ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.47010133 |
47 |
Naapajärvi länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
370340.51100000 |
7623935.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010133 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven eteläpuolella olevan Naapajärven länsirannalla. Kivikautinen asuinpaikka on järven hiekkaisella rannalla, josta osa sortuu veteen. Paikalta on löytynyt kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta (KM 24565:1-4). Pyyntikuopat ovat edellisestä hiukan pohjoiseen olevan itä-länsisuuntaisen harjanteen päässä. Kuoppien koko on noin 2,5 x 1,5 m ja syvyys 0,5 m. |
| metsakeskus.47010135 |
47 |
Tuorkottajajärvi itä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361906.90900000 |
7617670.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010135 |
Kohde sijaitsee Tuorkottajärven itärannalla. Asuinpaikka on järveen laskevassa, itä-länsi -suuntaisessa laaksossa, hiekkamaalla. Pyyntikuopat (3 kpl) ovat asuinpaikan pohjois- ja eteläpuolella olevien mäkien päällä sekä näistä itäkaakkoon kumpareen pohjoispäässä. |
| metsakeskus.47010135 |
47 |
Tuorkottajajärvi itä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
361906.90900000 |
7617670.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010135 |
Kohde sijaitsee Tuorkottajärven itärannalla. Asuinpaikka on järveen laskevassa, itä-länsi -suuntaisessa laaksossa, hiekkamaalla. Pyyntikuopat (3 kpl) ovat asuinpaikan pohjois- ja eteläpuolella olevien mäkien päällä sekä näistä itäkaakkoon kumpareen pohjoispäässä. |
| metsakeskus.47010136 |
47 |
Tuorkottajajärvi itä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
362113.82500000 |
7618230.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010136 |
Pyyntikuopat (2 kpl) sijaitsevat Tuorkottajärven itäpuolella olevan lammen lounaisrannalla suosaarekkeessa, lähellä lammen rantaa. Kuopat ovat melko suuria, 5 x 3 m, ja 0,6 m syviä. Kuopat ovat 20 m päässä toisistaan. Alue on tasaista hiekkamastoa, jossa kasvaa mm. tunturikoivua, katajaa ja vaivaiskoivua. |
| metsakeskus.47010137 |
47 |
Tuorkottajajärvi itä 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
361995.86600000 |
7619097.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010137 |
Pyyntikuopat (2 kpl) sijaitsevat Tuorkottajärven pohjoisosan itäpuolella järven itä-koillisosaan laskevan puron länsirannalla ja kumpareen itärinteessä. Kuoppien koko on 2,5 x 2,0 m ja syvyys 0,3 m. Alue on hiekkamaastoa, jossa kasvaa vaivaiskoivua, jäkälää ja variksenmarjaa. |
| metsakeskus.47010138 |
47 |
Tuorkottajajärvi koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362435.69200000 |
7619496.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010138 |
Kohde sijaitsee Tuorkottajärven pohjoisosan itäpuolella, puron varressa. Alue on tasaista eroosion kuluttamaa lentohiekkamaastoa. Kvartsien ja palaneen luun (KM 24568:1-2) löytökohta on puron törmän päällä siinä kohdassa, jossa puro tekee mutkan etelää kohti. Paikalla on tavattu myös palaneita kiviä. |
| metsakeskus.47010139 |
47 |
Vaaranväli 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
365386.50500000 |
7620874.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010139 |
Kohde sijaitsee Termisvaaran eteläosassa Putkijärven ja Niemijärven välisellä kannaksella. Pyyntikuoppia on yhteensä 36 kpl ja ne sijaitsevat hiekkaharjanteella noin 4-10 m etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.47010139 |
47 |
Vaaranväli 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
365386.50500000 |
7620874.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010139 |
Kohde sijaitsee Termisvaaran eteläosassa Putkijärven ja Niemijärven välisellä kannaksella. Pyyntikuoppia on yhteensä 36 kpl ja ne sijaitsevat hiekkaharjanteella noin 4-10 m etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.47010139 |
47 |
Vaaranväli 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
365386.50500000 |
7620874.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010139 |
Kohde sijaitsee Termisvaaran eteläosassa Putkijärven ja Niemijärven välisellä kannaksella. Pyyntikuoppia on yhteensä 36 kpl ja ne sijaitsevat hiekkaharjanteella noin 4-10 m etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.47010140 |
47 |
Näkkäläjärvi koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
361364.13400000 |
7614764.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010140 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Näkkälän pohjoispuolella, Pöyrisjärvelle johtavan polun länsipuolella, suossa olevalla matalalla hiekkaisella niemekkeellä. Kooltaan 3 x 2 m ja syvyydeltään 0,5 m oleva pyyntikuooppa sijaitsee niemekkeen päässä. |
| metsakeskus.47010141 |
47 |
Seitakivenmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
363206.38200000 |
7617909.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010141 |
Pyyntikuoppajono sijaitsee Näkkälän pohjoispuolella, Tuorkottajärven ja Jierstivaaran välisellä hiekkaisella ja tunturikoivikkoa kasvavalla alueella. Jono kulkee länsi-itäsuuntaisesti kallioisen Seitakivenmaan itäpuolelta, retkeilyreitin varrelta, kulkien loivassa laaksosssa, ylittäen Uudenjänkänojan ja päättyen sen uomaan. Kuoppajonosta pohjoiseen on kivikautinen asuinpaikka. Paikalta on radiohiiliajoitus: 4000 +/- 80 BP (Ua-4847). |
| metsakeskus.47010142 |
47 |
Paavontalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
363597.27300000 |
7590560.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010142 |
Pyyntikuopparivistö sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla, Jyppyrän kaakkoispuolella, lounais-koillis -suuntaisessa hiekkaharjanteessa, jonka läpi kulkee Hetan-Peltovuoman välinen tie. Kuopat ovat Jyppyrää kohti nousevan harjanteen päällä. Pyyntikuoppien koko on 2,5-3,0 x 2 m ja syvyys 0,5-0,75 m. Hetan-Peltovuoman välisen tien pohjoispuolella on lisäksi muista erillään oleva pyyntikuoppa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty keskiselle ja myöhäiselle rautakaudelle sijoittuva radiohiiliajoitus: 1250 +/- 70 BP (Ua-4993). |
| metsakeskus.47010143 |
47 |
Hetan-kota luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
365317.58400000 |
7591147.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010143 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoispuolella, Hetan-kota -nimisestä leirikeskuksesta luoteeseen. Pyyntikuopat (8 kpl) ovat mäen ja suon välissä olevalla lähes tasaisella mäntykankaalla, suon rannan suuntaisessa jonossa. Kuoppien koko on 3-4 x 2-4 m ja syvyys 0,5-1,0 m. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 3015 +/- 75 BP (Ua-4990). |
| metsakeskus.47010144 |
47 |
Ollisenvaara etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332137.92100000 |
7585696.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010144 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen pohjoisrannalla ja Ollisenvaaran eteläpuolella. Asuinpaikan länsipuolelle pohjoisesta virtaava joki on kääntynyt kohti itää. Alue on hiekkaista mäntymetsää. Maasto viettää loivasti jokeen. Paikalta on löytynyt kvartsiesineitä ja -iskoksia (KM 24569:1-4). Lisäksi maan pinnalla on havaittu palaneita kiviä. Asuinpaikka on suppea-alainen. |
| metsakeskus.47010145 |
47 |
Pöyrisjärvi lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
370193.57000000 |
7625023.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010145 |
Kohde on Pöyrisjärven lounaisrannan tuntumassa, soiden välisellä tasaisella ja hiekkaisella kannaksella. Paikalta on löytynyt kvartsiittikaapimia ja -iskoksia noin 1,5 metrin säteeltä. Asuinpaikka on suppea-alainen. |
| metsakeskus.47010147 |
47 |
Nunnanen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
397383.69900000 |
7589477.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010147 |
Pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on 88 kuoppaa, sijaitsee Nunnasen koulun kohdalla. Se kulkee kahdesta kohdasta tien poikki ollen siis ristin muotoinen. Toinen jonoista on etelä-pohjois -suuntainen, toinen länsi-itä -suuntainen. Hiekkakuoppa on osin tuhonnut kuoppajärjestelmän. Alueella kasvaa mäntyä, tunturikoivua ja vaivaiskoivua. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.47010148 |
47 |
Saivojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
396971.86300000 |
7588143.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010148 |
Kohde sijaitsee Nunnasesta etelään, Saivojärven itäpuolella olevan suosaarekkeen länsirannalla. Kooltaan 3 x 2,5 m ja syvyydeltään 0,5 m oleva pyyntikuoppa on melko loivassa hiekkarinteessä. |
| metsakeskus.47010149 |
47 |
Saivojärvenpolku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397124.80600000 |
7588616.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010149 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Nunnasesta etelään Saivojärven koillispuolella olevan pitkänomaisen hiekkaisen suosaarekken päällä. Kohteessa on kaksi löytökeskittymää, saarekkeen pohjois- ja eteläpäässä. Eteläpäässä löytyi merkkejä asuinpaikasta (palaneita kiviä) suppealta alueelta. Paikalta on löytynyt kvartseja (KM 24572:1-2). |
| metsakeskus.47010151 |
47 |
Tsahkaljohka |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
255770.00000000 |
7668480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010151 |
Kohde sijaitsee Kilpisjärven koillispuolella, Kilpisjärven tiestä noin 285 m joen pohjoista rantaa pitkin kulkevaa polkua ylöspäin. Kohteesta on joelle noin 20 m. Maasto nousee loivasti jokea ylöspäin mentäessä. Asuinpaikan kohdalla pohjoiseen muodostuu pieni niemeke ja sen pohjoispuolelle kivikkoinen tasanne, jossa keväisin ja kosteina kesinä on vettä. Asuinpaikka sijaitsee loivasti viettävällä rinteellä. Maaperä on kivistä maastoa, jonka seassa on hieman hienompia maalajeja. Puusto on tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Asuinpaikka muodostuu löytökeskittymästä, jonka halkaisija on 5 m, mutta tästä 15 m alaspäin oli löytöjä. Löytökeskittymästä itään, polkua ylöspäin, n. 10 m on kivien ympäröimä kvartsiittiydin (n. 30 x 30 x 30 cm), jossa on havaittavissa iskun jälkiä. Kaikki tähän mennessä talteen poimitut löydöt, mm. tasakantainen kvartsiittinuolenkärki, ovat löytökeskittymästä. Löytökeskittymän kohdalla maa on punertavaa.
Vuoden 2010 kulttuuriperintöinventoinnissa muinaisjäännöksen sijainti tarkentui enemmän länteen ja kohteen arvioitiin olevan aiempaa laajempi. Se rajoittuu etelässä puroon, pohjoislaidalla moreeniharjanteen pohjoispuoleisen, kivikkoisen ja kostean tasanteen eteläreunaan. Itä-länsisuunnassa asuinpaikan aktiviteettialueen katsottiin ulottuvan ainakin 20 m mainitusta löytökeskittymästä, jolloin laajuus puronvarren suunnassa on 70 m luokkaa. Alueen kivisyydestä johtuen paikka ei vaikuta kovin sopivalta varsinaiseksi asuinpaikaksi, vaan ennemminkin kyse on useasti käytössä olleesta leiri- ja työskentelypaikasta. Paikka ajoittunee varhaismetallikauteen. Kohteen tarkemman rajaamisen edellytys on varsinainen koekaivaus. |
| metsakeskus.47010153 |
47 |
Tsahkaljärvi itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
258174.49400000 |
7668854.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010153 |
Vuonna 1989 todettiin tarkastuksessa kaksi pyynti- tai säilytyskuoppaa noin 2,5 km koilliseen valtatieltä 21 ja 3 km itäkoilliseen Kilpisjärven matkailuhotellista, Tsahkaljärven itäpäässä, järveen kaakosta laskevan joen N-puolisella rantatörmällä. Maasto alueella on tasaista hiekkaista joen pohjoispuolen rantatörmää.
Inventoinnissa vuonna 2008 todettiin kuopista läntisemmän olevan noin 130 m joen suusta itään ja joesta noin 70 m pohjoiseen, pyöreä, noin 1,2 m halkaisijaltaan ja 60-70 cm syvä. Sitä on käytetty jätekuoppana. Toinen kuoppa on tästä noin 110 m kaakkoon ja niin ikään pyöreä. Se on halkaisijaltaan 1,5 m ja ½ m syvä ja myös jätekuoppana käytetty. Molemmat kuopat ovat jyrkkäreunaisia, eivätkä aivan tyypillisen pyyntikuopan näköisiä. Joen pohjoisrannan alemmalla terassilla on merkkejä asuinpaikasta, joka ajoittunee kivikaudelle. Se on jokisuusta 100 m ylävirtaan. Joesta 10 m päässä on pyöreähkö, halkaisijaltaan 40 cm noki-/hiililäikkä, jossa on runsaasti palaneita luita. Tämä tulisijan jäännös on tuhoutunut maastomönkijöiden yliajamana. Kiviä ei siinä ollut havaittavissa. Toinen merkki asuinpaikasta ovat kaksi kvartsikaavinta joen pohjoispuolella, noin 160 m jokisuusta ylävirtaan. Muita merkkejä asuinpaikasta ei tässä havaittu. Aluetta on kauttaaltaan vaurioitettu mönkijöillä ajaen.
Vuoden 2010 inventoinnissa alueelta todettiin kaksi aiemmin todettujen kuoppien kaltaista mahdollista pyyntikuoppaa (kuopat C ja D) sekä kuusi likimain suorakaiteen muotoista liesilatomusta (latomukset 1-6) ja kvartsiitti-iskosten keskittymä. Aiemmin todetun tulisijan havaittiin sisältävän myös sulanutta muovia on mahdollista, että se on myöhäinen rakennelma siitä löytyneistä palaneista luista huolimatta. Jokisuusta noin 15 m itään havaittiin aiemmin havaitsematon löytökeskittymä kvartsiitti-iskoksia. Kokonaisuudessaan muinaisjäännös muodostaa laajan kokonaisuuden joen pohjoispuolelle |
| metsakeskus.47010153 |
47 |
Tsahkaljärvi itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
258174.49400000 |
7668854.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010153 |
Vuonna 1989 todettiin tarkastuksessa kaksi pyynti- tai säilytyskuoppaa noin 2,5 km koilliseen valtatieltä 21 ja 3 km itäkoilliseen Kilpisjärven matkailuhotellista, Tsahkaljärven itäpäässä, järveen kaakosta laskevan joen N-puolisella rantatörmällä. Maasto alueella on tasaista hiekkaista joen pohjoispuolen rantatörmää.
Inventoinnissa vuonna 2008 todettiin kuopista läntisemmän olevan noin 130 m joen suusta itään ja joesta noin 70 m pohjoiseen, pyöreä, noin 1,2 m halkaisijaltaan ja 60-70 cm syvä. Sitä on käytetty jätekuoppana. Toinen kuoppa on tästä noin 110 m kaakkoon ja niin ikään pyöreä. Se on halkaisijaltaan 1,5 m ja ½ m syvä ja myös jätekuoppana käytetty. Molemmat kuopat ovat jyrkkäreunaisia, eivätkä aivan tyypillisen pyyntikuopan näköisiä. Joen pohjoisrannan alemmalla terassilla on merkkejä asuinpaikasta, joka ajoittunee kivikaudelle. Se on jokisuusta 100 m ylävirtaan. Joesta 10 m päässä on pyöreähkö, halkaisijaltaan 40 cm noki-/hiililäikkä, jossa on runsaasti palaneita luita. Tämä tulisijan jäännös on tuhoutunut maastomönkijöiden yliajamana. Kiviä ei siinä ollut havaittavissa. Toinen merkki asuinpaikasta ovat kaksi kvartsikaavinta joen pohjoispuolella, noin 160 m jokisuusta ylävirtaan. Muita merkkejä asuinpaikasta ei tässä havaittu. Aluetta on kauttaaltaan vaurioitettu mönkijöillä ajaen.
Vuoden 2010 inventoinnissa alueelta todettiin kaksi aiemmin todettujen kuoppien kaltaista mahdollista pyyntikuoppaa (kuopat C ja D) sekä kuusi likimain suorakaiteen muotoista liesilatomusta (latomukset 1-6) ja kvartsiitti-iskosten keskittymä. Aiemmin todetun tulisijan havaittiin sisältävän myös sulanutta muovia on mahdollista, että se on myöhäinen rakennelma siitä löytyneistä palaneista luista huolimatta. Jokisuusta noin 15 m itään havaittiin aiemmin havaitsematon löytökeskittymä kvartsiitti-iskoksia. Kokonaisuudessaan muinaisjäännös muodostaa laajan kokonaisuuden joen pohjoispuolelle |
| metsakeskus.47010153 |
47 |
Tsahkaljärvi itä |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
258174.49400000 |
7668854.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010153 |
Vuonna 1989 todettiin tarkastuksessa kaksi pyynti- tai säilytyskuoppaa noin 2,5 km koilliseen valtatieltä 21 ja 3 km itäkoilliseen Kilpisjärven matkailuhotellista, Tsahkaljärven itäpäässä, järveen kaakosta laskevan joen N-puolisella rantatörmällä. Maasto alueella on tasaista hiekkaista joen pohjoispuolen rantatörmää.
Inventoinnissa vuonna 2008 todettiin kuopista läntisemmän olevan noin 130 m joen suusta itään ja joesta noin 70 m pohjoiseen, pyöreä, noin 1,2 m halkaisijaltaan ja 60-70 cm syvä. Sitä on käytetty jätekuoppana. Toinen kuoppa on tästä noin 110 m kaakkoon ja niin ikään pyöreä. Se on halkaisijaltaan 1,5 m ja ½ m syvä ja myös jätekuoppana käytetty. Molemmat kuopat ovat jyrkkäreunaisia, eivätkä aivan tyypillisen pyyntikuopan näköisiä. Joen pohjoisrannan alemmalla terassilla on merkkejä asuinpaikasta, joka ajoittunee kivikaudelle. Se on jokisuusta 100 m ylävirtaan. Joesta 10 m päässä on pyöreähkö, halkaisijaltaan 40 cm noki-/hiililäikkä, jossa on runsaasti palaneita luita. Tämä tulisijan jäännös on tuhoutunut maastomönkijöiden yliajamana. Kiviä ei siinä ollut havaittavissa. Toinen merkki asuinpaikasta ovat kaksi kvartsikaavinta joen pohjoispuolella, noin 160 m jokisuusta ylävirtaan. Muita merkkejä asuinpaikasta ei tässä havaittu. Aluetta on kauttaaltaan vaurioitettu mönkijöillä ajaen.
Vuoden 2010 inventoinnissa alueelta todettiin kaksi aiemmin todettujen kuoppien kaltaista mahdollista pyyntikuoppaa (kuopat C ja D) sekä kuusi likimain suorakaiteen muotoista liesilatomusta (latomukset 1-6) ja kvartsiitti-iskosten keskittymä. Aiemmin todetun tulisijan havaittiin sisältävän myös sulanutta muovia on mahdollista, että se on myöhäinen rakennelma siitä löytyneistä palaneista luista huolimatta. Jokisuusta noin 15 m itään havaittiin aiemmin havaitsematon löytökeskittymä kvartsiitti-iskoksia. Kokonaisuudessaan muinaisjäännös muodostaa laajan kokonaisuuden joen pohjoispuolelle |
| metsakeskus.47010154 |
47 |
Kovavuopionrova 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
404822.70100000 |
7591705.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010154 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Nunnasen koulusta noin 7,8 km koilliseen. Kohteesta 50 m itään on traktoritie. Nunnanen-Kalmankatio -polkutie on kohteen lounaispuolella noin 300 m päässä. Kohde on jyrkkäreunaisella niemekkeellä Kotavuopiorovan lounaisossa. Jäkälän peitossa oleva pyyntikuoppa on halkaisijaltaan noin 5 m ja syvyydeltään 1 m, jyrkkäseinäinen ja kraaterimainen sekä loivan kehävallin ympäröimä. |
| metsakeskus.47010155 |
47 |
Kovavuopionrova 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
405053.60700000 |
7591586.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010155 |
Pyyntikuopat (4 kpl) sijaitsevat Nunnasen koulusta noin 7,9 km koilliseen. Traktoritie on kohteesta noin 150 m länteen ja noin 450 m luoteeseen on Nunnanen-Kalmankatio -polkutie. Kohde on hiekkatasanteella Kotavuopiorovan lounaisosan kaakkoisrinteen juuressa. Kuopat ovat kooltaan 2-3 m x 4 m, syvyydeltään noin 1 m. |
| metsakeskus.47010156 |
47 |
Kovavuopionrova 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
405069.60500000 |
7591843.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010156 |
Pyyntikuopat (2 kpl) sijaitsevat Kotavuopiorovan lounaisosan kaakkoisrinteessä. Nunnanen-Kalmankatio -polkutie on kohteesta noin 250 m päässä luoteessa. Maasto on kumpuilevaa hiekkatievaa. Pyyntikuopat ovat kooltaan 3 x 4 m ja syvyydeltään yli 1 m, kraaterimaisia ja jäkälän peittämiä. |
| metsakeskus.47010157 |
47 |
Kouhtajärven kaakkoisranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
408645.17700000 |
7587784.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010157 |
Pyyntikuopat (5 kpl) sijaitsevat Armonpuoltsa-harjun kapean ja jyrkkärinteisen kaakkoisosan laella, harjun lounaispuolella, Kouhtajärven ja harjun välisellä hietikkotasanteella. Laakeat ja halkaisijaltaan 3-4 m kokoiset kuopat ovat luode-kaakko -suuntaisessa jonossa. Ne ovat aluskasvillisuuden peittämiä. |
| metsakeskus.47010158 |
47 |
Pitkäjärvi koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
408998.03200000 |
7587638.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010158 |
Pyyntikuoppa, kooltaan 3 x 4 m ja syvyydeltään yli 1 m, sijaitsee Armonpuoltsa-harjun kapean ja jyrkkärinteisen kaakkoisosan laella, polun varressa Pitkäjärven luoteispäästä noin 200 m itään. Paikka on jyrkkärinteisen harjun loivasti kaakkoon viettävää karkeahkoa harjusorarinnettä. |
| metsakeskus.47010159 |
47 |
Solottomanjärvi länsi |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
409388.87600000 |
7588880.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010159 |
Kohde sijaitsee Solottomanjärven Luusuasta noin 170 m etelään, järven luoteispäässä ja siitä lähtevään jokeen viettävän jängän eteläreunassa. Maasto on paikoin kivikkoista kangasta, joka viettää loivasti pohjoiseen. Kotasijan kohdalla on suorakaiteen muotoinen, kooltaan noin 1 x 0,8 m oleva liesikiveys sekä pitkälle lahonneina kodan oven ja lieden väliin asetetut samansuuntaiset 2 m pitkät permantopalkit. Lisäksi paikalla on muita lattiarakenteeseen kuuluneita puuosia. |
| metsakeskus.47010161 |
47 |
Käkkälöjoen pohjoisranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
374848.75800000 |
7588500.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010161 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Käkkälöjoen pohjoispuolella, suosaarekkeessa kulkevassa hiekkaharjumuodostelmassa. Ne ovat harjun laella, muodostuman keskivaiheilla. Alueella kasvaa mäntyä. |
| metsakeskus.47010162 |
47 |
Vanhajoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
374314.00000000 |
7591936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010162 |
Pyyntikuoppaketju, jossa on yhteensä 38 kuoppaa kahdessa eri ryhmässä, sijaitsee Vuontisjärvestä laskevan Vuottesjohkan ja Boaresjohkan välisen Kurkkiorovan länsi- ja etelärinteellä, Vuontisjärvi-Hetta -välisen maantien 356 eteläpuolella. Kuopparivi kiertää rovan länsipuolitse sen eteläpuolelle. Maasto on hiekkaista mäntykangasta. Nämä 38 kuoppaa on lueteltu alakohteina.
Inventointi 2015: Kohde sijaitsee Vuontisjoen ja Vanhajoen välissä olevan Kurkkiorovan luoteis- ja etelärinteellä. Kurkkiorovan luoteisrinteellä on hiekkakuoppa, joka katkaisee pyyntikuoppaketjun. Hiekkakuopan luoteispuolelle jatkuva pyyntikuoppaketjun osa puuttuu tästä inventoinnista, koska se sijaitsee kokonaan yksityismaalla. Gps-mittaus 40:stä pyyntikuopasta. Ensimmäiset kahdeksan kuoppaa eivät ole muinaisjäännösrekisterissä näkyvän muinaisjäännösalueen sisällä. Kuopat 24-26 sijoittuvat muinaisjäännösrekisterissä olevien kahden eteläisemmän alueen väliin eli nekään eivät kuuluu nykyiseen muinaisjäännösrajaukseen. Kohteen rajaus on laajempi kuin muinaisjäännösrekisteristä löytyvä, mutta tästä rajauksesta puuttuvat hiekkakuopan luoteispuolella olevat pyyntikuopat. |
| metsakeskus.47010163 |
47 |
Naapamella itä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371637.98800000 |
7624272.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010163 |
Kohde sijaitsee matalan etelä-pohjois -suuntaisen harjun laella, Pöyrisjärven etelärannalla. Naapamella-nimisen hiekkaharjun ja alimpien kenttälompoloiden välissä on osittain eroosion sortama tilapäinen leiripaikka. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskos (KM 25733). |
| metsakeskus.47010164 |
47 |
Naapamella itä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
371435.07100000 |
7624212.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010164 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Pöyrisjärven etelärannalla, Naapamella-nimisen hiekkaharjun itärinteessä, lähellä mellan itäpuolelselle jängälle viettävän jyrkän törmän reunaa. Kuoppa on reunavallillinen ja hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.47010165 |
47 |
Kenttälompolot 3 |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
371892.88300000 |
7624360.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010165 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven etelärannalla, Alimman Kenttälompolon Sengajoen suun länsipuolelle jäävässä niemessä. Pyyntikuopat (3 kpl) muodostavat niemen poikki vinottain kulkevan ketjun. Kuoppien väli on noin 60 m. Kenttä erottuu ympäröivästä maastosta ruohikkoisena alueena. |
| metsakeskus.47010165 |
47 |
Kenttälompolot 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
371892.88300000 |
7624360.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010165 |
Kohde sijaitsee Pöyrisjärven etelärannalla, Alimman Kenttälompolon Sengajoen suun länsipuolelle jäävässä niemessä. Pyyntikuopat (3 kpl) muodostavat niemen poikki vinottain kulkevan ketjun. Kuoppien väli on noin 60 m. Kenttä erottuu ympäröivästä maastosta ruohikkoisena alueena. |
| metsakeskus.47010166 |
47 |
Tarvantojoki 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
329364.02500000 |
7593089.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010166 |
Pyyntikuopparivi alkaa jyrkän harjanteen päältä, Kuttasesta ja Kultimaan johtavan tien vierestä, ja laskee loivasti harjanteen luoteisreunaa pitkin suon reunaan, harjanteen luonaisreunalle, Kuttasesta Kilpisjärvelle johtavan tien lounaispuolelle. Maasto on hiekkaharjua, jossa kasvaa mäntyä. |
| metsakeskus.47010167 |
47 |
Tarvantojoki 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
330186.69000000 |
7593540.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010167 |
Kohde sijaitsee Kuttasesta Kultimaan johtavan tien varrella. Pyyntikuopparivi alkaa Ahvenjärven lounaispäästä. Aluksi kuopparivi nousee harjanteen päälle ja jatkuu lähelle harjanteen jyrkkää luoteisreunaa. Rivin suunta on länsilounas-itäkoillinen. Maasto on hiekkakangasta. |
| metsakeskus.47010168 |
47 |
Ahvenjärvi luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
330571.53200000 |
7594232.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010168 |
Kohde sijaitsee Kuttasen ja Kultiman välisellä hiekkaharjanteella. Pyyntikuoppajono kulkee Ahvenjärven luoteispäästä alkaen harjanteen poikki Tarvantojoelle. Alue on mäntymetsää. |
| metsakeskus.47010169 |
47 |
Kultimarova koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
333610.30500000 |
7599079.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010169 |
Kohde sijaitsee Kuttasen ja Kultiman välisellä hiekkaharjanteella, Kultimasta noin 600 m lounaaseen. Pyyntikuoppajono alkaa idästä lammen rannasta harjanteen reunasta ja jatkuu harjanteen poikki sen luoteisreunalle, jyrkän rinteen päälle. Alue on mäntymetsää.
Vuoden 2019 tarkastuksessa Hannunlanton koillispuolelta löydettiin kolme aiemmin dokumentoimatonta pyyntikuoppaa. Lisäksi aiemmin tunnettujen pyyntikuoppien sijaintia tarkennettiin gps-mittausten ja Lidar-korkeusmallin avulla. Kuoppia ei ehditty dokumentoimaan tarkemmin, vaan niistä otettiin talteen vain sijaintitiedot. |
| metsakeskus.47010173 |
47 |
Turmajärvi länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
392017.85200000 |
7588637.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010173 |
Pyyntikuoppajono sijaitsee Nunnasesta länteen, Peltovuomaan vievän tien eteläpuolella, Turmajärven länsipuolella. Maasto on hiekkaharjanteen eteläreuna-aluetta, jota ympäröivät laajat suot.
58 pyyntikuoppaa käsittävä ja noin 1,2 kilometriä pitkä kuoppajono alkaa Turmajärven länsipuolisen mökin luota, koukkaa lounaassa olevien lampien välitse ja jatkuu katkelmallisena länteen Pasmarovan etelälaidalle, suolahdelman pohjoisrannalle. Kohteen puolimaissa olevan suosalmen länsirannan hiekkakuopan reunalta on tavattu vähäisiä asuinpaikkajälkiä (kvartsi-iskos ja palanutta luuta). Alueella kasvaa mäntyä ja tunturikoivua, maaperä on hiekkaa.
Pyyntikuoppalueen äärikooordinaatit ovat:
kuoppien itäpää mökin luona p: 7591830, i: 3392500, z: 320
kuoppien länsipää p: 7592030, i: 3391560, z: 310
Asuinpaikkaviitteiden koordinaatit ovat p: 7591819, i: 3392146, z: 310 |
| metsakeskus.47010179 |
47 |
Sammaljärven eteläpää |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
362472.69000000 |
7614089.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010179 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven koillispuolella ja Sammaljärven etelärannalla. Paikalla on pyyntikuoppia ja latomuksia. Latomuksista kaksi on tuhottu. Latomukset muodostavat itä-länsi-suuntaisen rivin noin 100 m järven rannasta. Pyyntikuopat (19 kpl) muodostavat luode-kaakko-suuntaisen jonon. Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteesta paikannettiin kymmenen latomusta, joista kahta oli kaiveltu (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.47010179 |
47 |
Sammaljärven eteläpää |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
362472.69000000 |
7614089.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010179 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven koillispuolella ja Sammaljärven etelärannalla. Paikalla on pyyntikuoppia ja latomuksia. Latomuksista kaksi on tuhottu. Latomukset muodostavat itä-länsi-suuntaisen rivin noin 100 m järven rannasta. Pyyntikuopat (19 kpl) muodostavat luode-kaakko-suuntaisen jonon. Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteesta paikannettiin kymmenen latomusta, joista kahta oli kaiveltu (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.47010193 |
47 |
Jietajoensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312425.81000000 |
7601797.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010193 |
Kohde sijaitsee Muonionjokeen laskevan Jietajoen suun eteläpuolella, Jietajoenharjun lounaaseen pistävässä korkeassa niemessä. Niemen lounaisimmassa päässä olevassa supassa on todettu 1990 varhaismetallikautinen asuinpaikka. Suppa on murtunut joelle päin muodostaen avoimen laakson. Supan reunamilla on kolme pyyntikuoppaa luode-kaakkosuuntaisessa rivissä. Neljäs ja suurin kuoppa sijaitsee niistä 100 m koilliseen korkeimman harjanteen laella.
Tarkastuksessa 2008 niemen korkeimmalta kohdalta, alueelle johtavan ajouran kohdalta, alemmasta asuinpaikasta 140 m koilliseen, on todettu kivi- tai varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan kuuluvia löytöjä. Suurimman pyyntikuopan lounaispuolisesta rinteestä on todettu myös ajoitukseltaan tuntematon liesikiveys. Vuonna 2009 löytyi rannan korkeimman kohdan eroosiopinnalta suorajalkainen pronssisolki.
Niemen kaakkois- ja luoteisrinteissä on syviä toisen maailmansodan aikaisia kaivantoja. |
| metsakeskus.47010193 |
47 |
Jietajoensuu |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
312425.81000000 |
7601797.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010193 |
Kohde sijaitsee Muonionjokeen laskevan Jietajoen suun eteläpuolella, Jietajoenharjun lounaaseen pistävässä korkeassa niemessä. Niemen lounaisimmassa päässä olevassa supassa on todettu 1990 varhaismetallikautinen asuinpaikka. Suppa on murtunut joelle päin muodostaen avoimen laakson. Supan reunamilla on kolme pyyntikuoppaa luode-kaakkosuuntaisessa rivissä. Neljäs ja suurin kuoppa sijaitsee niistä 100 m koilliseen korkeimman harjanteen laella.
Tarkastuksessa 2008 niemen korkeimmalta kohdalta, alueelle johtavan ajouran kohdalta, alemmasta asuinpaikasta 140 m koilliseen, on todettu kivi- tai varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan kuuluvia löytöjä. Suurimman pyyntikuopan lounaispuolisesta rinteestä on todettu myös ajoitukseltaan tuntematon liesikiveys. Vuonna 2009 löytyi rannan korkeimman kohdan eroosiopinnalta suorajalkainen pronssisolki.
Niemen kaakkois- ja luoteisrinteissä on syviä toisen maailmansodan aikaisia kaivantoja. |
| metsakeskus.47010193 |
47 |
Jietajoensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
312425.81000000 |
7601797.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010193 |
Kohde sijaitsee Muonionjokeen laskevan Jietajoen suun eteläpuolella, Jietajoenharjun lounaaseen pistävässä korkeassa niemessä. Niemen lounaisimmassa päässä olevassa supassa on todettu 1990 varhaismetallikautinen asuinpaikka. Suppa on murtunut joelle päin muodostaen avoimen laakson. Supan reunamilla on kolme pyyntikuoppaa luode-kaakkosuuntaisessa rivissä. Neljäs ja suurin kuoppa sijaitsee niistä 100 m koilliseen korkeimman harjanteen laella.
Tarkastuksessa 2008 niemen korkeimmalta kohdalta, alueelle johtavan ajouran kohdalta, alemmasta asuinpaikasta 140 m koilliseen, on todettu kivi- tai varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan kuuluvia löytöjä. Suurimman pyyntikuopan lounaispuolisesta rinteestä on todettu myös ajoitukseltaan tuntematon liesikiveys. Vuonna 2009 löytyi rannan korkeimman kohdan eroosiopinnalta suorajalkainen pronssisolki.
Niemen kaakkois- ja luoteisrinteissä on syviä toisen maailmansodan aikaisia kaivantoja. |
| metsakeskus.47010193 |
47 |
Jietajoensuu |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
312425.81000000 |
7601797.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010193 |
Kohde sijaitsee Muonionjokeen laskevan Jietajoen suun eteläpuolella, Jietajoenharjun lounaaseen pistävässä korkeassa niemessä. Niemen lounaisimmassa päässä olevassa supassa on todettu 1990 varhaismetallikautinen asuinpaikka. Suppa on murtunut joelle päin muodostaen avoimen laakson. Supan reunamilla on kolme pyyntikuoppaa luode-kaakkosuuntaisessa rivissä. Neljäs ja suurin kuoppa sijaitsee niistä 100 m koilliseen korkeimman harjanteen laella.
Tarkastuksessa 2008 niemen korkeimmalta kohdalta, alueelle johtavan ajouran kohdalta, alemmasta asuinpaikasta 140 m koilliseen, on todettu kivi- tai varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan kuuluvia löytöjä. Suurimman pyyntikuopan lounaispuolisesta rinteestä on todettu myös ajoitukseltaan tuntematon liesikiveys. Vuonna 2009 löytyi rannan korkeimman kohdan eroosiopinnalta suorajalkainen pronssisolki.
Niemen kaakkois- ja luoteisrinteissä on syviä toisen maailmansodan aikaisia kaivantoja. |
| metsakeskus.47010194 |
47 |
Tullila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
345867.43900000 |
7565027.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010194 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen koillisrannalla ja Muonion rajalta noin 220 m luoteeseen. Alue on lähes tasaista hiekkaista joentörmää. Terassin päältä löydettiin kvartsia, kvartsiittia ja jaspista (KM 26775). |
| metsakeskus.47010195 |
47 |
Aittamaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
316567.13800000 |
7605218.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010195 |
Kohde sijaitsee Karesuvannosta noin 5,5 km pohjoiseeen, Pahtajoen länsipuolella olevassa hiekkaisessa ja kumpuilevassa maastossa. Latomukset ovat tasaisen laakson pohjalla rivissä. Pyyntikuoppajono on noin 1,3 km pitkä. |
| metsakeskus.47010195 |
47 |
Aittamaa |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
316567.13800000 |
7605218.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010195 |
Kohde sijaitsee Karesuvannosta noin 5,5 km pohjoiseeen, Pahtajoen länsipuolella olevassa hiekkaisessa ja kumpuilevassa maastossa. Latomukset ovat tasaisen laakson pohjalla rivissä. Pyyntikuoppajono on noin 1,3 km pitkä. |
| metsakeskus.47010196 |
47 |
Kortejärvi länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
356132.23900000 |
7610856.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010196 |
Kohde sijaitsee Näkkälään johtavan tien varressa Kortejärven itäpuolella. Asuinpaikka sijaitsee suosaarekkeessa, pyyntikuoppien kaakkoispuolella. Pyyntikuopat muodostavat noin 0,9 kilometriä pitkän, 62 kuoppaa käsittävän järjestelmän, jossa on muutamia haaroja. Huom! Kohde ulottuu myös peruskarttalehdelle 2814 04 Palojärvi. |
| metsakeskus.47010196 |
47 |
Kortejärvi länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
356132.23900000 |
7610856.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010196 |
Kohde sijaitsee Näkkälään johtavan tien varressa Kortejärven itäpuolella. Asuinpaikka sijaitsee suosaarekkeessa, pyyntikuoppien kaakkoispuolella. Pyyntikuopat muodostavat noin 0,9 kilometriä pitkän, 62 kuoppaa käsittävän järjestelmän, jossa on muutamia haaroja. Huom! Kohde ulottuu myös peruskarttalehdelle 2814 04 Palojärvi. |
| metsakeskus.47010197 |
47 |
Näkkälävaara länsi |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
356782.97100000 |
7612417.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010197 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven kylästä noin 3,5 kilometriä ja Näkkälävaaran huipusta noin 1,2 kilometriä länteen. Maasto on hiekkaista, harjanteista, järvistä ja soista. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset sijaitsevat harjanteen päällä. Latomusten läheltä on löytynyt pronssipellin kappale (KM 29093). Latomukset ajoittuvat rautakauden lopulle tai keskiaikaan.
Pyyntikuopat muodostavat kaksi länsi-itä-suuntaista jonoa. Yhteensä kuoppia on 95 kappaletta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3850 +/- 80 BP (Ua-4842). Huom! Kohde ulottuu myös peruskarttalehdelle 2814 07 Näkkälä. |
| metsakeskus.47010197 |
47 |
Näkkälävaara länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
356782.97100000 |
7612417.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010197 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven kylästä noin 3,5 kilometriä ja Näkkälävaaran huipusta noin 1,2 kilometriä länteen. Maasto on hiekkaista, harjanteista, järvistä ja soista. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset sijaitsevat harjanteen päällä. Latomusten läheltä on löytynyt pronssipellin kappale (KM 29093). Latomukset ajoittuvat rautakauden lopulle tai keskiaikaan.
Pyyntikuopat muodostavat kaksi länsi-itä-suuntaista jonoa. Yhteensä kuoppia on 95 kappaletta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3850 +/- 80 BP (Ua-4842). Huom! Kohde ulottuu myös peruskarttalehdelle 2814 07 Näkkälä. |
| metsakeskus.47010197 |
47 |
Näkkälävaara länsi |
10002 |
12001 |
13199 |
11019 |
27012 |
356782.97100000 |
7612417.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010197 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven kylästä noin 3,5 kilometriä ja Näkkälävaaran huipusta noin 1,2 kilometriä länteen. Maasto on hiekkaista, harjanteista, järvistä ja soista. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset sijaitsevat harjanteen päällä. Latomusten läheltä on löytynyt pronssipellin kappale (KM 29093). Latomukset ajoittuvat rautakauden lopulle tai keskiaikaan.
Pyyntikuopat muodostavat kaksi länsi-itä-suuntaista jonoa. Yhteensä kuoppia on 95 kappaletta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3850 +/- 80 BP (Ua-4842). Huom! Kohde ulottuu myös peruskarttalehdelle 2814 07 Näkkälä. |
| metsakeskus.47010197 |
47 |
Näkkälävaara länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
356782.97100000 |
7612417.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010197 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven kylästä noin 3,5 kilometriä ja Näkkälävaaran huipusta noin 1,2 kilometriä länteen. Maasto on hiekkaista, harjanteista, järvistä ja soista. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset sijaitsevat harjanteen päällä. Latomusten läheltä on löytynyt pronssipellin kappale (KM 29093). Latomukset ajoittuvat rautakauden lopulle tai keskiaikaan.
Pyyntikuopat muodostavat kaksi länsi-itä-suuntaista jonoa. Yhteensä kuoppia on 95 kappaletta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3850 +/- 80 BP (Ua-4842). Huom! Kohde ulottuu myös peruskarttalehdelle 2814 07 Näkkälä. |
| metsakeskus.47010197 |
47 |
Näkkälävaara länsi |
10002 |
12001 |
13199 |
11010 |
27000 |
356782.97100000 |
7612417.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010197 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven kylästä noin 3,5 kilometriä ja Näkkälävaaran huipusta noin 1,2 kilometriä länteen. Maasto on hiekkaista, harjanteista, järvistä ja soista. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset sijaitsevat harjanteen päällä. Latomusten läheltä on löytynyt pronssipellin kappale (KM 29093). Latomukset ajoittuvat rautakauden lopulle tai keskiaikaan.
Pyyntikuopat muodostavat kaksi länsi-itä-suuntaista jonoa. Yhteensä kuoppia on 95 kappaletta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3850 +/- 80 BP (Ua-4842). Huom! Kohde ulottuu myös peruskarttalehdelle 2814 07 Näkkälä. |
| metsakeskus.47010197 |
47 |
Näkkälävaara länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11010 |
27000 |
356782.97100000 |
7612417.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010197 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven kylästä noin 3,5 kilometriä ja Näkkälävaaran huipusta noin 1,2 kilometriä länteen. Maasto on hiekkaista, harjanteista, järvistä ja soista. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset sijaitsevat harjanteen päällä. Latomusten läheltä on löytynyt pronssipellin kappale (KM 29093). Latomukset ajoittuvat rautakauden lopulle tai keskiaikaan.
Pyyntikuopat muodostavat kaksi länsi-itä-suuntaista jonoa. Yhteensä kuoppia on 95 kappaletta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3850 +/- 80 BP (Ua-4842). Huom! Kohde ulottuu myös peruskarttalehdelle 2814 07 Näkkälä. |
| metsakeskus.47010198 |
47 |
Suonttajoki länsi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
357440.75000000 |
7588498.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010198 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa ja Suottajoen suusta noin 300 m länteen. Muinaisjäännösalue on loivasti etelään viettävää rinnettä, jonka lähes tasaisella terassilla on kahdessa kohdassa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Likamaakuopasta on hiiliajoitus 6940±120 BP (Hel-3589). Kivikautisten asuinpaikkojen ympärillä, rannan suuntaisessa rivissä, on iältään tuntemattomia, kuitenkin nuorempia liesiä. Asuinpaikalla on myös 2 pyyntikuoppaa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 4420 +/- 100 BP (Ua-4997). |
| metsakeskus.47010198 |
47 |
Suonttajoki länsi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
357440.75000000 |
7588498.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010198 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa ja Suottajoen suusta noin 300 m länteen. Muinaisjäännösalue on loivasti etelään viettävää rinnettä, jonka lähes tasaisella terassilla on kahdessa kohdassa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Likamaakuopasta on hiiliajoitus 6940±120 BP (Hel-3589). Kivikautisten asuinpaikkojen ympärillä, rannan suuntaisessa rivissä, on iältään tuntemattomia, kuitenkin nuorempia liesiä. Asuinpaikalla on myös 2 pyyntikuoppaa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 4420 +/- 100 BP (Ua-4997). |
| metsakeskus.47010198 |
47 |
Suonttajoki länsi 1 |
10002 |
12016 |
13178 |
11019 |
27011 |
357440.75000000 |
7588498.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010198 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa ja Suottajoen suusta noin 300 m länteen. Muinaisjäännösalue on loivasti etelään viettävää rinnettä, jonka lähes tasaisella terassilla on kahdessa kohdassa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Likamaakuopasta on hiiliajoitus 6940±120 BP (Hel-3589). Kivikautisten asuinpaikkojen ympärillä, rannan suuntaisessa rivissä, on iältään tuntemattomia, kuitenkin nuorempia liesiä. Asuinpaikalla on myös 2 pyyntikuoppaa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 4420 +/- 100 BP (Ua-4997). |
| metsakeskus.47010198 |
47 |
Suonttajoki länsi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
357440.75000000 |
7588498.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010198 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa ja Suottajoen suusta noin 300 m länteen. Muinaisjäännösalue on loivasti etelään viettävää rinnettä, jonka lähes tasaisella terassilla on kahdessa kohdassa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Likamaakuopasta on hiiliajoitus 6940±120 BP (Hel-3589). Kivikautisten asuinpaikkojen ympärillä, rannan suuntaisessa rivissä, on iältään tuntemattomia, kuitenkin nuorempia liesiä. Asuinpaikalla on myös 2 pyyntikuoppaa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 4420 +/- 100 BP (Ua-4997). |
| metsakeskus.47010198 |
47 |
Suonttajoki länsi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
357440.75000000 |
7588498.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010198 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa ja Suottajoen suusta noin 300 m länteen. Muinaisjäännösalue on loivasti etelään viettävää rinnettä, jonka lähes tasaisella terassilla on kahdessa kohdassa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Likamaakuopasta on hiiliajoitus 6940±120 BP (Hel-3589). Kivikautisten asuinpaikkojen ympärillä, rannan suuntaisessa rivissä, on iältään tuntemattomia, kuitenkin nuorempia liesiä. Asuinpaikalla on myös 2 pyyntikuoppaa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 4420 +/- 100 BP (Ua-4997). |
| metsakeskus.47010198 |
47 |
Suonttajoki länsi 1 |
10002 |
12016 |
13178 |
11004 |
27000 |
357440.75000000 |
7588498.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010198 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa ja Suottajoen suusta noin 300 m länteen. Muinaisjäännösalue on loivasti etelään viettävää rinnettä, jonka lähes tasaisella terassilla on kahdessa kohdassa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Likamaakuopasta on hiiliajoitus 6940±120 BP (Hel-3589). Kivikautisten asuinpaikkojen ympärillä, rannan suuntaisessa rivissä, on iältään tuntemattomia, kuitenkin nuorempia liesiä. Asuinpaikalla on myös 2 pyyntikuoppaa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 4420 +/- 100 BP (Ua-4997). |
| metsakeskus.47010198 |
47 |
Suonttajoki länsi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
357440.75000000 |
7588498.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010198 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa ja Suottajoen suusta noin 300 m länteen. Muinaisjäännösalue on loivasti etelään viettävää rinnettä, jonka lähes tasaisella terassilla on kahdessa kohdassa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Likamaakuopasta on hiiliajoitus 6940±120 BP (Hel-3589). Kivikautisten asuinpaikkojen ympärillä, rannan suuntaisessa rivissä, on iältään tuntemattomia, kuitenkin nuorempia liesiä. Asuinpaikalla on myös 2 pyyntikuoppaa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 4420 +/- 100 BP (Ua-4997). |
| metsakeskus.47010198 |
47 |
Suonttajoki länsi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
357440.75000000 |
7588498.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010198 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa ja Suottajoen suusta noin 300 m länteen. Muinaisjäännösalue on loivasti etelään viettävää rinnettä, jonka lähes tasaisella terassilla on kahdessa kohdassa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Likamaakuopasta on hiiliajoitus 6940±120 BP (Hel-3589). Kivikautisten asuinpaikkojen ympärillä, rannan suuntaisessa rivissä, on iältään tuntemattomia, kuitenkin nuorempia liesiä. Asuinpaikalla on myös 2 pyyntikuoppaa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 4420 +/- 100 BP (Ua-4997). |
| metsakeskus.47010198 |
47 |
Suonttajoki länsi 1 |
10002 |
12016 |
13178 |
11019 |
27012 |
357440.75000000 |
7588498.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010198 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa ja Suottajoen suusta noin 300 m länteen. Muinaisjäännösalue on loivasti etelään viettävää rinnettä, jonka lähes tasaisella terassilla on kahdessa kohdassa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Likamaakuopasta on hiiliajoitus 6940±120 BP (Hel-3589). Kivikautisten asuinpaikkojen ympärillä, rannan suuntaisessa rivissä, on iältään tuntemattomia, kuitenkin nuorempia liesiä. Asuinpaikalla on myös 2 pyyntikuoppaa. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 4420 +/- 100 BP (Ua-4997). |
| metsakeskus.47010199 |
47 |
Suonttajoki länsi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
357090.89300000 |
7588104.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010199 |
Kivikautinen asunpaikka sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla Suonttajoen suusta n. 800 m länteen. Alue on tasaista hiekkaista mäntymetsää. Inventoinnissa sekä koekaivauksessa havaitut asuinpaikkalöydöt ovat rantatörmästä ja sen vaiheilta. Asuinpaikka on pesäkkeellinen ja jakautuu koekuopituksen perusteella kolmeen osaan. Itäisin (a) sekä läntisin (c) asuinpaikka-alue vaikutti suurimmalta osaltaan huuhtoutuneen järveen. Keskimmäisellä kolmannellakin alueella (b) asuinpaikka on pääosin sortunut. Tällä alueella kuitenkin tavattiin koekuopissa mm. kivetty liesi sekä värjäytynyttä kulttuurimaata palaneen luun keskittyminen sekä runsaammin löytöjä. Ainakin keskimmäinen alue ajoittuu varhaisempaan mesoliittiseen kivikauteen. |
| metsakeskus.47010200 |
47 |
Suonttajoki länsi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356565.10600000 |
7588157.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010200 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa olevan länsiluode-itäkaakko -suuntaisen harjanteen päällä. Ounasjärven rantaan on matkaa n. 200 m. Pyyntikuoppajono kulkee eroosion syömän harjanteen sivussa ja päällä harjun suuntaisesti. Kivikautinen asuinpaikka on sijainnut harjanteen päällä, erään eroosiopaljastuman kupeessa, mutta se on kokonnaan tuhoutunut tutkimuksissa. Huom! Ulottuu myös peruskarttalehdelle 2813 04 Muotkajärvi. |
| metsakeskus.47010200 |
47 |
Suonttajoki länsi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
356565.10600000 |
7588157.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010200 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa olevan länsiluode-itäkaakko -suuntaisen harjanteen päällä. Ounasjärven rantaan on matkaa n. 200 m. Pyyntikuoppajono kulkee eroosion syömän harjanteen sivussa ja päällä harjun suuntaisesti. Kivikautinen asuinpaikka on sijainnut harjanteen päällä, erään eroosiopaljastuman kupeessa, mutta se on kokonnaan tuhoutunut tutkimuksissa. Huom! Ulottuu myös peruskarttalehdelle 2813 04 Muotkajärvi. |
| metsakeskus.47010200 |
47 |
Suonttajoki länsi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
356565.10600000 |
7588157.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010200 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa olevan länsiluode-itäkaakko -suuntaisen harjanteen päällä. Ounasjärven rantaan on matkaa n. 200 m. Pyyntikuoppajono kulkee eroosion syömän harjanteen sivussa ja päällä harjun suuntaisesti. Kivikautinen asuinpaikka on sijainnut harjanteen päällä, erään eroosiopaljastuman kupeessa, mutta se on kokonnaan tuhoutunut tutkimuksissa. Huom! Ulottuu myös peruskarttalehdelle 2813 04 Muotkajärvi. |
| metsakeskus.47010200 |
47 |
Suonttajoki länsi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
356565.10600000 |
7588157.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010200 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tuntumassa olevan länsiluode-itäkaakko -suuntaisen harjanteen päällä. Ounasjärven rantaan on matkaa n. 200 m. Pyyntikuoppajono kulkee eroosion syömän harjanteen sivussa ja päällä harjun suuntaisesti. Kivikautinen asuinpaikka on sijainnut harjanteen päällä, erään eroosiopaljastuman kupeessa, mutta se on kokonnaan tuhoutunut tutkimuksissa. Huom! Ulottuu myös peruskarttalehdelle 2813 04 Muotkajärvi. |
| metsakeskus.47010201 |
47 |
Majava |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359887.76200000 |
7589200.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010201 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannan tasaisella, melko korkealla rantatörmällä. Alue on tasaista, entistä peltoa ja mäntymetsää. Asuinpaikka on suppea-alainen leiripaikka.
Vuoden 2001 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikan viereen on rakennettu talo, joka ei oletettavastikaan ole tuhonnut muinaisjäännöksiä. Kaivausten yhteydessä vuonna 1991 tutkittiin todennäköisesti suurin osa asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.47010202 |
47 |
Majava lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359790.80400000 |
7589064.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010202 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla lähes tasaisella rantatörmällä. Alueen eteläosassa on havaittavissa joitakin vanhoja rantavalleja. Maasto on vanhaa rantaniittyä. Asuinpaikat ovat pienialaisia ja pesäkkeisiä. |
| metsakeskus.47010202 |
47 |
Majava lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
359790.80400000 |
7589064.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010202 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla lähes tasaisella rantatörmällä. Alueen eteläosassa on havaittavissa joitakin vanhoja rantavalleja. Maasto on vanhaa rantaniittyä. Asuinpaikat ovat pienialaisia ja pesäkkeisiä. |
| metsakeskus.47010203 |
47 |
Ounistieva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359577.89200000 |
7589004.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010203 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla lähes tasaisella rantatörmällä. Terassi on vain hieman yli metrin korkeudella järven pinnasta. Asuinpaikat ovat pienialaisia ja pesäkkeisiä. |
| metsakeskus.47010204 |
47 |
Sahaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
359181.05100000 |
7588663.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010204 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla tasaisella rantatörmällä. Terassin korkeus veden pinnasta vaihtelee 1-2,5 m. Asuinpaikka on pienialainen ja pesäkkeinen. Vuoden 2001 inventoinnisa todettiin, että alueelle on rakennettu lisää rakennuksia, mutta ne eivät ole vaikuttaneet muinaisjäännöksiin. Paikalta on saatu radiohiiliajoitus: 6200 +/- 110 BP (Hel-3211). |
| metsakeskus.47010204 |
47 |
Sahaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
359181.05100000 |
7588663.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010204 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla tasaisella rantatörmällä. Terassin korkeus veden pinnasta vaihtelee 1-2,5 m. Asuinpaikka on pienialainen ja pesäkkeinen. Vuoden 2001 inventoinnisa todettiin, että alueelle on rakennettu lisää rakennuksia, mutta ne eivät ole vaikuttaneet muinaisjäännöksiin. Paikalta on saatu radiohiiliajoitus: 6200 +/- 110 BP (Hel-3211). |
| metsakeskus.47010206 |
47 |
Aittalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
358461.33900000 |
7588488.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010206 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Suonttajoen suusta on matkaa kohteelle noin 700 m. Kivikautisella asuinpaikka-alueella on 7 erillistä löytökeskittymää. Pyyntikuopat ovat asuinpaikka-alueen itäosassa, tasaisella terassilla. Paikalta on radiohiiliajoituksia: 3870 +/- 120 BP (Hel-3592) ja 7060 +/- 130 (Hel-3212). |
| metsakeskus.47010206 |
47 |
Aittalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
358461.33900000 |
7588488.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010206 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Suonttajoen suusta on matkaa kohteelle noin 700 m. Kivikautisella asuinpaikka-alueella on 7 erillistä löytökeskittymää. Pyyntikuopat ovat asuinpaikka-alueen itäosassa, tasaisella terassilla. Paikalta on radiohiiliajoituksia: 3870 +/- 120 BP (Hel-3592) ja 7060 +/- 130 (Hel-3212). |
| metsakeskus.47010206 |
47 |
Aittalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
358461.33900000 |
7588488.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010206 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Suonttajoen suusta on matkaa kohteelle noin 700 m. Kivikautisella asuinpaikka-alueella on 7 erillistä löytökeskittymää. Pyyntikuopat ovat asuinpaikka-alueen itäosassa, tasaisella terassilla. Paikalta on radiohiiliajoituksia: 3870 +/- 120 BP (Hel-3592) ja 7060 +/- 130 (Hel-3212). |
| metsakeskus.47010206 |
47 |
Aittalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
358461.33900000 |
7588488.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010206 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Suonttajoen suusta on matkaa kohteelle noin 700 m. Kivikautisella asuinpaikka-alueella on 7 erillistä löytökeskittymää. Pyyntikuopat ovat asuinpaikka-alueen itäosassa, tasaisella terassilla. Paikalta on radiohiiliajoituksia: 3870 +/- 120 BP (Hel-3592) ja 7060 +/- 130 (Hel-3212). |
| metsakeskus.47010206 |
47 |
Aittalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
358461.33900000 |
7588488.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010206 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Suonttajoen suusta on matkaa kohteelle noin 700 m. Kivikautisella asuinpaikka-alueella on 7 erillistä löytökeskittymää. Pyyntikuopat ovat asuinpaikka-alueen itäosassa, tasaisella terassilla. Paikalta on radiohiiliajoituksia: 3870 +/- 120 BP (Hel-3592) ja 7060 +/- 130 (Hel-3212). |
| metsakeskus.47010206 |
47 |
Aittalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
358461.33900000 |
7588488.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010206 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Suonttajoen suusta on matkaa kohteelle noin 700 m. Kivikautisella asuinpaikka-alueella on 7 erillistä löytökeskittymää. Pyyntikuopat ovat asuinpaikka-alueen itäosassa, tasaisella terassilla. Paikalta on radiohiiliajoituksia: 3870 +/- 120 BP (Hel-3592) ja 7060 +/- 130 (Hel-3212). |
| metsakeskus.47010207 |
47 |
Salmenkorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358749.22400000 |
7588477.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010207 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Suonttajoen suusta on matkaa alueelle 1 km. Alue on soraista rantatörmää. Asuinpaikka on laajudeltaan noin 50 metriä rannan suunnassa ja noin 15 metriä sisämaahan päin. Alueella on useita asuinpaikkakeskittymiä. |
| metsakeskus.47010208 |
47 |
Valkeajärvi itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360131.66800000 |
7589478.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010208 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Kivikautinen asuinpaikka jakaantuu kahteen kokonaisuuteen, jossa löytöalat ovat pesäkkeisiä ja pienialaisia. Pyyntikuopat ovat asuinpaikan länsipuolella ja jonon suunta on rannasta poispäin. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 2410 +/- 75 BP (Ua-4995).
Vuoden 2001 inventonnissa todettiin, että alueelle on rakennettu kaksi taloa, joista läntisemmän rakentamisen yhteydessä on tuhoutunut kaksi pyyntikuoppaa. Vuoden 1994 kaivausten jälkeen jäljellä ollut ja tutkittu kuoppa on hävinnyt. Pyyntikuoppia ei enää ole. Asuinpaikat sen sijaan ovat edelleen samassa tilassa kuin vuonna 1991. |
| metsakeskus.47010208 |
47 |
Valkeajärvi itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
360131.66800000 |
7589478.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010208 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Kivikautinen asuinpaikka jakaantuu kahteen kokonaisuuteen, jossa löytöalat ovat pesäkkeisiä ja pienialaisia. Pyyntikuopat ovat asuinpaikan länsipuolella ja jonon suunta on rannasta poispäin. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 2410 +/- 75 BP (Ua-4995).
Vuoden 2001 inventonnissa todettiin, että alueelle on rakennettu kaksi taloa, joista läntisemmän rakentamisen yhteydessä on tuhoutunut kaksi pyyntikuoppaa. Vuoden 1994 kaivausten jälkeen jäljellä ollut ja tutkittu kuoppa on hävinnyt. Pyyntikuoppia ei enää ole. Asuinpaikat sen sijaan ovat edelleen samassa tilassa kuin vuonna 1991. |
| metsakeskus.47010209 |
47 |
Myllymaa 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
355755.42600000 |
7587199.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010209 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannasta 50-100 m pohjoiseeen, pitkänomaisen suon reunassa ja siihen liittyvän lammen rannalla. Ounasjärven länsipäästä on matkaa alueelle noin 1,4 km. Latomusrivin suunta on miltei itä-länsi. Kivilatomuksia on 7 kpl. Ne ovat suorakaiteen muotoisia pituuden vaihdellessa 1,4 - 2,0 m, leveyden 0,7 - 1,7 m ja korkeuden 0,1 - 0,25 m. Latomus 3 poikkaa muista ollen melko suuri ja röykkiömäinen. Paikalla on lisäksi yksi pyyntikuoppa, joka sijaitsee latomuksesta 3 noin 70 m länteen. |
| metsakeskus.47010209 |
47 |
Myllymaa 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
355755.42600000 |
7587199.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010209 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannasta 50-100 m pohjoiseeen, pitkänomaisen suon reunassa ja siihen liittyvän lammen rannalla. Ounasjärven länsipäästä on matkaa alueelle noin 1,4 km. Latomusrivin suunta on miltei itä-länsi. Kivilatomuksia on 7 kpl. Ne ovat suorakaiteen muotoisia pituuden vaihdellessa 1,4 - 2,0 m, leveyden 0,7 - 1,7 m ja korkeuden 0,1 - 0,25 m. Latomus 3 poikkaa muista ollen melko suuri ja röykkiömäinen. Paikalla on lisäksi yksi pyyntikuoppa, joka sijaitsee latomuksesta 3 noin 70 m länteen. |
| metsakeskus.47010210 |
47 |
Myllymaa 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
355711.44700000 |
7587101.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010210 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Ounasjärven länsipäästä on alueelle matkaa noin 1,2 km. Asuinpaikkalöydöt sijoittuvat noin 350 m matkalle kuuteen eri pesäkkeeseen. Alueella on lisäksi yksi soikea ja kaksi suorakaiteen muotoista asuinpainannetta. Paikalta on radiohiiliajoituksia: 5790 +/- 120 BP (Hel-3578) ja 6530 +/- 140 BP (Hel-3594). |
| metsakeskus.47010210 |
47 |
Myllymaa 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
355711.44700000 |
7587101.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010210 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Ounasjärven länsipäästä on alueelle matkaa noin 1,2 km. Asuinpaikkalöydöt sijoittuvat noin 350 m matkalle kuuteen eri pesäkkeeseen. Alueella on lisäksi yksi soikea ja kaksi suorakaiteen muotoista asuinpainannetta. Paikalta on radiohiiliajoituksia: 5790 +/- 120 BP (Hel-3578) ja 6530 +/- 140 BP (Hel-3594). |
| metsakeskus.47010210 |
47 |
Myllymaa 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
355711.44700000 |
7587101.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010210 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Ounasjärven länsipäästä on alueelle matkaa noin 1,2 km. Asuinpaikkalöydöt sijoittuvat noin 350 m matkalle kuuteen eri pesäkkeeseen. Alueella on lisäksi yksi soikea ja kaksi suorakaiteen muotoista asuinpainannetta. Paikalta on radiohiiliajoituksia: 5790 +/- 120 BP (Hel-3578) ja 6530 +/- 140 BP (Hel-3594). |
| metsakeskus.47010210 |
47 |
Myllymaa 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
355711.44700000 |
7587101.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010210 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla. Ounasjärven länsipäästä on alueelle matkaa noin 1,2 km. Asuinpaikkalöydöt sijoittuvat noin 350 m matkalle kuuteen eri pesäkkeeseen. Alueella on lisäksi yksi soikea ja kaksi suorakaiteen muotoista asuinpainannetta. Paikalta on radiohiiliajoituksia: 5790 +/- 120 BP (Hel-3578) ja 6530 +/- 140 BP (Hel-3594). |
| metsakeskus.47010211 |
47 |
Suonttajoensuu itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
357848.58800000 |
7588438.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010211 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla Suonttajoen suun itäpuolella. Alue on suon ja järven välistä kapeaa kannasta. Kohteeseen liittyy suossa oleva saareke. Asuinpaikka järven rannassa on osittain eroosion tuhoama, mutta pyyntikuoppa suosaarekkeessa on ehjä. Asuinpaikan löydöt - kvartsi, kvartsiitti, liuske, palanut luu - ovat pesäkkeisiä ja pienialaisia. Inventoinnin (2001) yhteydessä havaittiin lisää löytöjä rantavallin itäpäästä kohdasta, jossa suo alkaa. Siellä on myös runsaasti tulen rapauttamia kiviä. Pyyntikuoppa tutkittiin v. 1994. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 3900 +/- 90 BP (Ua-4996). |
| metsakeskus.47010211 |
47 |
Suonttajoensuu itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
357848.58800000 |
7588438.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010211 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla Suonttajoen suun itäpuolella. Alue on suon ja järven välistä kapeaa kannasta. Kohteeseen liittyy suossa oleva saareke. Asuinpaikka järven rannassa on osittain eroosion tuhoama, mutta pyyntikuoppa suosaarekkeessa on ehjä. Asuinpaikan löydöt - kvartsi, kvartsiitti, liuske, palanut luu - ovat pesäkkeisiä ja pienialaisia. Inventoinnin (2001) yhteydessä havaittiin lisää löytöjä rantavallin itäpäästä kohdasta, jossa suo alkaa. Siellä on myös runsaasti tulen rapauttamia kiviä. Pyyntikuoppa tutkittiin v. 1994. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 3900 +/- 90 BP (Ua-4996). |
| metsakeskus.47010211 |
47 |
Suonttajoensuu itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
357848.58800000 |
7588438.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010211 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla Suonttajoen suun itäpuolella. Alue on suon ja järven välistä kapeaa kannasta. Kohteeseen liittyy suossa oleva saareke. Asuinpaikka järven rannassa on osittain eroosion tuhoama, mutta pyyntikuoppa suosaarekkeessa on ehjä. Asuinpaikan löydöt - kvartsi, kvartsiitti, liuske, palanut luu - ovat pesäkkeisiä ja pienialaisia. Inventoinnin (2001) yhteydessä havaittiin lisää löytöjä rantavallin itäpäästä kohdasta, jossa suo alkaa. Siellä on myös runsaasti tulen rapauttamia kiviä. Pyyntikuoppa tutkittiin v. 1994. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 3900 +/- 90 BP (Ua-4996). |
| metsakeskus.47010211 |
47 |
Suonttajoensuu itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
357848.58800000 |
7588438.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010211 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla Suonttajoen suun itäpuolella. Alue on suon ja järven välistä kapeaa kannasta. Kohteeseen liittyy suossa oleva saareke. Asuinpaikka järven rannassa on osittain eroosion tuhoama, mutta pyyntikuoppa suosaarekkeessa on ehjä. Asuinpaikan löydöt - kvartsi, kvartsiitti, liuske, palanut luu - ovat pesäkkeisiä ja pienialaisia. Inventoinnin (2001) yhteydessä havaittiin lisää löytöjä rantavallin itäpäästä kohdasta, jossa suo alkaa. Siellä on myös runsaasti tulen rapauttamia kiviä. Pyyntikuoppa tutkittiin v. 1994. Paikalta on kasvijäänteistä tehty radiohiiliajoitus: 3900 +/- 90 BP (Ua-4996). |
| metsakeskus.47010212 |
47 |
Närpistöjoensuu länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360547.49700000 |
7589398.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010212 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannalla, Närpistöjoen suun länsipuolella. Maasto on lähes tasaista rantaa, josta alkaa jyrkkä noin 5 metriä korkea rantatörmä. Asuinpaikka on suppea-alainen ja sijaitsee aivan hiekkaisen törmän reunalla. Inventoinnin (2001) yhteydessä löydettiin vapaa-ajan rakennuksen pihaan johtavalta tieltä kvartsia ja palanutta luuta sekä havaittiin punaiseksi värjäytynyttä maata. |
| metsakeskus.47010213 |
47 |
Ungelo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362507.71500000 |
7589763.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010213 |
Asuinpaikka on Ounasjärven pohjoisrannalla niemessä, jossa sijaitsee Ungelon torppa. Maasto on lähes tasaista rantatörmää. Asuinpaikka on suppea-alainen, osittain järveen sortunut. |
| metsakeskus.47010213 |
47 |
Ungelo |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
362507.71500000 |
7589763.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010213 |
Asuinpaikka on Ounasjärven pohjoisrannalla niemessä, jossa sijaitsee Ungelon torppa. Maasto on lähes tasaista rantatörmää. Asuinpaikka on suppea-alainen, osittain järveen sortunut. |
| metsakeskus.47010214 |
47 |
Matkailuhotelli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363141.45700000 |
7590442.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010214 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjärven pohjoisrannasta noin 60 metriä luoteeseen ja Matkailuhotellista noin 200 metriä pohjoiseen. Maasto on loivasti rantaan viettävää lähes tasaista rinnettä. Asuinpaikkalöydöt ovat peräisin luonnonpohjaiselta rantaan johtavalta tieltä, suppealta alueelta. Löydöt ovat kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.47010215 |
47 |
Kotatieva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363873.16200000 |
7590475.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010215 |
Asuinpaikka on Ounasjärven pohjoisrannalla, Kotatievan leirintäalueella. Maasto on tasaista hiekkatörmää, jossa on jyrkkä ja korkea rantatörmä. Asuinpaikan löydöt ovat kolmena pienialaisena pesäkkeenä. Alueella on vuoden 1993 inventoinnissa havaittu rantatörmän reunan vaiheilla kolmessa kohdassa kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Vuoden 2009 tarkastuksessa 15 m rannan itäisimmän mökin itäpuolella havaittiin kulttuuurimaata. Lisäksi itäisimmästä mökistä 50-60 m itään rantatörmän ja itäpuolen alanteen yläpuolella havaittiin pienehköjä painanteita. |
| metsakeskus.47010216 |
47 |
Kuttasen partiomaja |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
331202.29600000 |
7587463.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010216 |
Kohde sijaitsee Kuttasen kylän eteläpuolella, Muonionjoessa olevan Ollisonmukan rannalla, Ollisonvaaran länsipuolella. Paikalla on joen suuntainen harjanne, jonka eteläpäästä havaittiin vuonna 1991 liesi ja yksi kvartsien löytökeskittymä. Sen pohjoisosasta, osittain rannan sorruttamalta tasaiselta törmältä havaittiin partiomajan edustalta toinenkin suppea-alainen Kvartsilöytökeskittymä.
Vuoden 2014 tarkastuksessa paikalla havaittiin kolme reunoilta kivettyä, suorakaiteenmuotoista liesilatomusta, joista yksi lienee havaittu jo vuonna 1991. Latomusten koko on noin 1,3 x 0,8 m ja kiveysten korkeus noin 5-10 cm ympäröivästä maastosta. Kvartsikeskittymiä ei alueella enää havaittu. |
| metsakeskus.47010216 |
47 |
Kuttasen partiomaja |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
331202.29600000 |
7587463.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010216 |
Kohde sijaitsee Kuttasen kylän eteläpuolella, Muonionjoessa olevan Ollisonmukan rannalla, Ollisonvaaran länsipuolella. Paikalla on joen suuntainen harjanne, jonka eteläpäästä havaittiin vuonna 1991 liesi ja yksi kvartsien löytökeskittymä. Sen pohjoisosasta, osittain rannan sorruttamalta tasaiselta törmältä havaittiin partiomajan edustalta toinenkin suppea-alainen Kvartsilöytökeskittymä.
Vuoden 2014 tarkastuksessa paikalla havaittiin kolme reunoilta kivettyä, suorakaiteenmuotoista liesilatomusta, joista yksi lienee havaittu jo vuonna 1991. Latomusten koko on noin 1,3 x 0,8 m ja kiveysten korkeus noin 5-10 cm ympäröivästä maastosta. Kvartsikeskittymiä ei alueella enää havaittu. |
| metsakeskus.47010217 |
47 |
Palojoensuu pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338123.52600000 |
7581571.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010217 |
Asuinpaikka sijaitsee Muonionjoen itärannalla, Palojoen suusta noin 2,5 km pohjoiseeen, Muonionjoessa olevan pullistuman rannalla. Maasto on lähes tasaista rantatörmää, jossa on selkeästi havaittavissa terassin reuna. Kohde on suppea-alainen. Paikalta on löytynyt iskukivi, kvartsia ja palanutta luuta (KM 26772:1-7). |
| metsakeskus.47010218 |
47 |
Hietajoenharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
313885.22200000 |
7603016.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010218 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen ja Hietajoen risteyksen koillispuolella, Hietajoenharjun päällä ja osittain sivussa. Kuoppajono alkaa suon laidasta harjun luoteispuolelta ja nousee harjun päälle haarautuen lyhyempänä jonona etelään ja pidempänä koilliseen. Lyhyempi haara päättyy etelässä olevien lampien väliin ja pidempi jatkaa matkaa harjun päälle, loppuen laajemmalle hiekka-alueelle. Näiden lisäksi harjun poikki kulkee lyhyt kuoppajono. |
| metsakeskus.47010219 |
47 |
Sammaljärvi länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
362199.79300000 |
7614243.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010219 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven koillispuolella ja Sammaljärven länsi- ja lounaispuolella. Maasto on hiekkaharjannealuetta, jossa on välissä syviä laaksoja, suppia, soita, jokia ja järviä. Pyyntikuopat (36 kpl) alkavat pohjoisessa harjanteen länsipuolella olevan pienen lammen rannalta, nousten harjanteen päälle ja laskeutuen alas soisen joen rannalle. |
| metsakeskus.47010220 |
47 |
Näkkälävaara länsi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
357933.51600000 |
7612979.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010220 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Näkkälästä 3,4 km etelälounaaseen, Näkkälävaaran länsipuolella. Jono sijaitsee suon itäreunalla. Jonon toinen osa on edellisestä koilliseen, kahden puolen suota ja lampea. Paikalla on yhteensä 20 pyyntikuoppaa. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3650 +/- 75 BP (Ua-4715). |
| metsakeskus.47010220 |
47 |
Näkkälävaara länsi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
357933.51600000 |
7612979.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010220 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Näkkälästä 3,4 km etelälounaaseen, Näkkälävaaran länsipuolella. Jono sijaitsee suon itäreunalla. Jonon toinen osa on edellisestä koilliseen, kahden puolen suota ja lampea. Paikalla on yhteensä 20 pyyntikuoppaa. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3650 +/- 75 BP (Ua-4715). |
| metsakeskus.47010221 |
47 |
Lavivaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
317895.60600000 |
7607807.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010221 |
Kuoppajono sijaitsee Karesuvannosta noin 8 km länsiluoteeseen, Pahtajoen ja Lavivaaran välisellä alueella. Maasto muodostuu soiden keskellä olevista hiekkasaarekkeista. Pituutta kuoppajonolla on noin 2,7 km. |
| metsakeskus.47010222 |
47 |
Ketomellan lossi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
377045.88900000 |
7577103.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010222 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjoen länsirannalla, Ketomellan lossirannasta noin 300 m etelään. Alue on vanhaa niittyä ja hiekkaharjanteista mäntymetsää. Löydöt (kvartsia, palanutta luuta ja rautakautinen solki) ovat peräisin rannan tuntumasta sortuvasta törmästä. |
| metsakeskus.47010223 |
47 |
Näkkälävaara pohjoinen 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
359268.97600000 |
7613675.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010223 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Näkkälän kylästä noin 1,6 km länteen, Näkkälävaaran pohjoispuolella. Paikalla on 29 pyyntikuoppaa, jotka muodostavat kaksi jonoa itä-länsi -suuntaisen hiekkaharjanteen poikki, lampien välillä. Paikalta on kaksi radiohiiliajoitusta: 3620 +/- 75 BP (Ua-4712) ja 3590 +/- 55 BP (Ua-4707). Ajoitukset menevät kalibroituina neoliittisen kauden ja varhaismetallikauden taitteeseen. |
| metsakeskus.47010223 |
47 |
Näkkälävaara pohjoinen 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
359268.97600000 |
7613675.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010223 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Näkkälän kylästä noin 1,6 km länteen, Näkkälävaaran pohjoispuolella. Paikalla on 29 pyyntikuoppaa, jotka muodostavat kaksi jonoa itä-länsi -suuntaisen hiekkaharjanteen poikki, lampien välillä. Paikalta on kaksi radiohiiliajoitusta: 3620 +/- 75 BP (Ua-4712) ja 3590 +/- 55 BP (Ua-4707). Ajoitukset menevät kalibroituina neoliittisen kauden ja varhaismetallikauden taitteeseen. |
| metsakeskus.47010224 |
47 |
Vaaranväli 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
366100.21400000 |
7620528.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010224 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Näkkälästä noin 8,5 kilometriä pohjoiskoilliseen, Jieristivaaran pohjoisosan hiekkaisella suppien, lampien ja harjanteiden rikkomalla alueella.
Lounas-koillissuuntaisessa ketjussa on 33 pyyntikuoppaa. Kohde on osa laajempaa pyyntikuoppajärjestelmää, sillä sen lounaispäässä pyyntikuopat käytännössä jatkuvat kohteena Vaaranväli 1 (31 pyyntikuoppaa) ja koillispäässä kohteena Vaaranväli 2 (15 pyyntikuoppaa). Kaikkiaan ketjussa on siis 79 pyyntikuoppaa.
Paikalta on radiohiiliajoitus: 3525 +/- 70 BP (Ua-4844). |
| metsakeskus.47010225 |
47 |
Ylempi Raaskaltiajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
362282.75200000 |
7622116.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010225 |
Kohde sijaitsee Näkkälästä pohjoiseen, ylemmän Raaskaltiajärven pohjoispuolella ja Kaamusjärven eteläpuolella. Kuoppajono on noin kilometrin pituinen ja se kulkee suon keskellä olevalla hiekkaharjanteella. Paikalla on 57 pyyntikuoppaa, jotka ovat melko pieniä. |
| metsakeskus.47010226 |
47 |
Naltijärven kesäpaikka |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
406604.95100000 |
7612779.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010226 |
Kohde sijaitsee Nältijärven pohjoispuolella, Käkkälöjoen molemmin puolin, Fielmassaivon ja Fielmasjärven lounaispuolella. Paikalla on 14 kuoppaa. Kuopat ovat pieniä, matalia ja soikeita. Ne ovat laajuudeltaan noin 3 x 2,5 metriä ja 0,6 metriä syviä. Osa kuopista on pyyntikuoppia, mutta osa saattaa olla jonkinlaisia säilytys- tai jätekuoppia.
Maasto on loivasti jokeen päin viettävää, ja alueella kasvaa tunturikoivua. Maaperä on hiekkaa. Kohteesta noin 0,3 kilometriä itäkoilliseen on kaksi kivikautista asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.47010227 |
47 |
Naltijärvi koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
407007.78900000 |
7611896.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010227 |
Pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on 24 kuoppaa, sijaitsee Käkkälöjoen itäpuolella ja Naltijärven koillispuolella. Ketjun pituus on noin 600 m. Kuopat ovat pääasiassa melko suuria (4,5 x 4 m), mutta osa on pienenmpiä (2 x 1,5 m). Kuoppien syvyys vaihtelee 0,8 metristä 1,2 metriin. |
| metsakeskus.47010228 |
47 |
Suukisjoen latva |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
390780.29400000 |
7623938.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010228 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suukisjoen latvoilla, tunturikoivua kasvavalla hiekkaisella rinteellä, jossa kulkee Suukisjoen latvapuroja pohjois-etelä -suunnassa. Pituutta kuoppajonolla on noin 800 metriä. |
| metsakeskus.47010229 |
47 |
Valkamajoen latva |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
388955.02400000 |
7624550.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010229 |
Kuopat sijaitsevat Valkamajoen latvassa, Valkamapään kaakkoispuolella. Maasto on aluetta, jossa vaaran kaakkoisrinteen jyrkkä osa vaihtuu loivemmaksi. Vaivaiskoivua kasvavan hiekkaisen alueen halki virtaa itäkoillisesta puro länsilounaaseen. Jono alkaa pienen lammen luoteisrannalta ja jatkuu ensin puron etelärantaa länsilounaaseen ja päätyy pohjoisrannalla suon reunaan. |
| metsakeskus.47010230 |
47 |
Suttitieva |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
401739.94400000 |
7590546.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010230 |
Pyyntikuoppakohde, jossa on yhteensä 197 kuoppaa, sijaitsee Nunnasesta itäkoilliseen, Kalmankaltioon johtavan tien varressa, Suttitievan kaakkoisrinteessä. Maasto on hiekkaharjannetta, jono kulkee harjanteen NE-reunaa suon reunassa, josta erkanee kolme sivuhaaraa. Jono on noin 2,7 km pitkä. Alueella kasvaa mäntyä ja tunturikoivua. Suttitieva on osa laajempaa ja pidempää pyyntikuoppajärjestelmää, jossa 1950-luvun kartoitusten mukaan kahdeksassa erillisessä ketjussa tai ryhmässä on kaikkiaan 604 pyyntikuoppaa. Kokonaisuutena se lienee maamme suurin pyyntikuoppajärjestelmä. |
| metsakeskus.47010231 |
47 |
Vuorasvuopionmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
403890.00000000 |
7591285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010231 |
Kohde sijaitsee Nunnasesta itäkoilliseen, Kalmankaltioon johtavan tien varressa, Vuorasvuopionmaan kohdalla. Maasto on lounais-itä -suuntaista hiekkaharjannetta, jota ympäröi suot luoteessa ja kaakossa. Pyyntikuoppajono, jossa on 12 kuoppaa, alkaa pohjoisessa pienen puron rannasta ja päättyy Y:n muotoiseen haaraan suon reunaan. Alueella on myös purnu. Alueella kasvaa tunturikoivua ja muutamia mäntyjä. |
| metsakeskus.47010232 |
47 |
Keädgevarri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
405206.54700000 |
7593637.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010232 |
Pyyntikuoppajärjestelmä on Nunnasen koillispuolella, Kalmankaltioon johtavan tien luoteispuolella, Hietatievojen luonaispuolella ja Keädgevarrin itäpuolella. 98 kuoppaa käsittävä jono alkaa pohjoisessa Kuoppajärven kaakkoisrannalta ja ylittää hiekkaisen alueen, Keädgevarrin, itäpuolelta päättyen lähelle suon reunaa. Alueen pohjoisosassa kasvaa pelkästään tunturikoivua ja eteläosassa mäntyä ja tunturikoivua. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.47010233 |
47 |
Hietajärvi itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
405516.41300000 |
7596094.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010233 |
Pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee Nunnasesta koilliseen, Kalmankaltioon johtavan tien länsipuolella, Hietatievon pohjoisosassa, Hietajärven ja Stuoran välisellä alueella. 88 kuoppaa käsittävä jono alkaa lännessä Hietajärven itärannalta ja kulkee hietatievojen pohjoisosien ylitse Stuorajapurolle. Alueella kasvaa tunturikoivua, maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.47010234 |
47 |
Vieltojärvi koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
399551.82700000 |
7590003.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010234 |
Pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee Nunnasen Vieltojärven itä - koillispuolella, Kalmankaltioon johtavan tien varressa. Maasto on pohjoisessa ja etelässä olevien soiden ympäröimää, tunturikoivua kasvavaa hiekkaharjannetta, jonka poikki kulkee pohjoisen soilta etelään laskevia puroja. 96 pyyntikuoppaa käsittävä jono alkaa idästä puron varresta ja kulkee harjanteen päällä. Länsiosassaaan kuoppia on tien pohjois- ja eteläpuolella. Noin 400 m länsipäässä olevasta Kuohuvaojan uomasta itään haarautuu eteläkaakkoon polkutie, jonka kohdalta itään kuoppia on vain tien eteläpuolella. Kaikkiaan järjestelmä sijoittuu itä-länsi -suuntaisesti noin 1100 m matkalle. Tarkastuksessa vuonna 2009 paikannettiin 74 kuoppaa, joista otettiin gps-koordinaatit. Muinaisjäännöslaue rajattiin uudelleen näiden havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.47010235 |
47 |
Pelsiojansuu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
406325.08700000 |
7599338.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010235 |
Pyyntikuoppajärjestelmä, jossa on 25 kuoppaa, sijaitsee Nunnasesta koilliseen, Kalmankaltion rajavartioaseman sekä Pelsiojan ja Käkkälöjoen risteyksen kaakkoispuolella. Jono kulkee lähes Pelsiojan suuntaisesti. Alueella kasvaa tunturikoivua, maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.47010236 |
47 |
Pelsivaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
406955.83200000 |
7599548.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010236 |
Pyyntikuoppajono, jossa on 16 kuoppaa, sijaitsee Nunnasesta koilliseen, Kalmankaltion rajavartioaseman sekä Pelsiojan Käkkälöjoen risteyksen itäpuolella. Maasto on tunturikoivikkoa kasvavaa kumparealuetta, jossa on myös suppia. Sitä halkovat Pelsioja idästä ja Käkkälöoja pohjoiskollisesta. Jono alkaa kaakossa jokeen laskevan harjanteen yläpuolelta ja kulkee melko tasaisen alueen halki päättyen supan reunalle. Alueella kasvaa tunturikoivua, maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.47010237 |
47 |
Kalmakaltionojansuu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
406980.82100000 |
7600667.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010237 |
Pyyntikuoppajono, jossa on 9 kuoppaa, sijaitsee Nunnasesta koilliseen, Kalmankaltionojan ja Käkkälöjoen risteyksessä olevan Kalmankaltion autiotuvan vieressä. Maasto on jokien, soiden ja lampien halkomaa hiekkapohjaista tunturikoivualuetta. Jono kulkee hiekkaniemekkeen poikki. Se alkaa lännessä lammen rantatörmän päältä ja päättyy kaksihaaraisena rinteen yläosaan. |
| metsakeskus.47010239 |
47 |
Kainijavri itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
391693.98500000 |
7589922.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010239 |
Pyyntikuoppajärjestelmä, sijaitsee Nunnasesta länteen, Pasmarovan pohjoisrinteessä ja ulottuu Nunnasentien molemmille puolille. Paikalla on vuoden 1959 kartoituksessa havaittu 21 kuoppaa. Vuoden 2024 tarkastuksessa näistä kuopista löydettiin 16 kappaletta. Lisäksi luoteessa, pienen suoalueen erottamana havaittiin kolme aiemmin tuntematonta kuoppaa. Kuoppajono on noin 500 m pitkä, lähinnä pohjoiskoillinen-etelälounas suuntainen. Kolme kuopista on Nunnasentien eteläpuolella, muut sen pohjoispuolella. Kuopat ovat varsin pieniä ja matalia, kokojen keskiarvo on 2,9 m x 2,4 m ja syvyys 50 cm. Suurimmat ja syvimmät kuopat ovat jonon pohjoisosassa. Osa eteläpään kuopista on hyvin matalia sekä muodoltaan epämääräisiä, ne ovat kuitenkin samassa linjassa muiden kuoppien kanssa. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa mikä on voinut saada kuopat täyttymään varsin nopeasti. Alueella kasvaa mäntyä ja pieniä koivuja. |
| metsakeskus.47010240 |
47 |
Pasmarova länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
390490.46900000 |
7589470.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010240 |
Pyyntikuopat (9 kpl) sijaitsevat Nunnasesta länteen, Pasmarovan länsirinteessä ja Peltovuomaan johtavan tien pohjoispuolella. Kuopat ulottuvat Kainijärvien eteläisemmän järven lounaisosasta lounas-koillinen suuntaisena jonona pienen suoalueen reunalle. Suoalueen länsipäässä on pieni nimetön lampi. Kuopat ovat keskimäärin kooltaan 2,7 m x 2,5 m ja pääosin lähes pyöreitä, syvyydeltään 0,5 m. Alueen maastossa on suuria, useiden metrien korkeuseroja, joten maasto on varsin hankalakulkuista. Alueella kasvaa sekametsää, mäntyä ja koivupuskia, aluskasvillisuus on pääosin ohutta, varpuja, jäkäliä ja sammalia. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.47010241 |
47 |
Näkkälävaara pohjoinen 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
359686.80800000 |
7613824.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010241 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Näkkälän kylästä 1,2 km länteen, Näkkälävaaran pohjoispuolella, Näkkälään johtavan tien eteläpuolella, Latvajärven ja Lauttajärven välisellä kannaksella. Kuopat kulkevat harjanteen poikki lähes pohjois-etelä -suuntaisessa rivissä. Paikalla on viisi pyyntikuoppaa. Paikalta on radohiiliajoitus: 3855 +/- 70 BP (Ua-4843). |
| metsakeskus.47010242 |
47 |
Porokodanjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380438.55300000 |
7562083.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010242 |
Kohde sijaitsee Pallastunturin Vuontisjärven eteläpuolella olevan pienen lammen koillisrannalla. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkaharjannetta, joka kulkee kaakosta luoteeseen. Paikalla olevat muinaisjäännökset, kivikautinen löytö- tai asuinpaikka, liesikiveykset ja pyyntikuoppa, ovat tämän harjanteen luona. Paikalta on löytynyt kvartsiittikaavin ja kvartsi-iskos (KM 27662:1-2). |
| metsakeskus.47010242 |
47 |
Porokodanjärvi |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
380438.55300000 |
7562083.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010242 |
Kohde sijaitsee Pallastunturin Vuontisjärven eteläpuolella olevan pienen lammen koillisrannalla. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkaharjannetta, joka kulkee kaakosta luoteeseen. Paikalla olevat muinaisjäännökset, kivikautinen löytö- tai asuinpaikka, liesikiveykset ja pyyntikuoppa, ovat tämän harjanteen luona. Paikalta on löytynyt kvartsiittikaavin ja kvartsi-iskos (KM 27662:1-2). |
| metsakeskus.47010242 |
47 |
Porokodanjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
380438.55300000 |
7562083.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010242 |
Kohde sijaitsee Pallastunturin Vuontisjärven eteläpuolella olevan pienen lammen koillisrannalla. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkaharjannetta, joka kulkee kaakosta luoteeseen. Paikalla olevat muinaisjäännökset, kivikautinen löytö- tai asuinpaikka, liesikiveykset ja pyyntikuoppa, ovat tämän harjanteen luona. Paikalta on löytynyt kvartsiittikaavin ja kvartsi-iskos (KM 27662:1-2). |
| metsakeskus.47010243 |
47 |
Niittyjärvi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346291.25600000 |
7571683.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010243 |
Kohde sijaitsee Palojoensuu-Muonio -tien itäpuolella ja Niittyjärven pohjoispuolella. Maasto on harvakseltaan mäntyä kasvavaa, itä-länsi -suuntaista ja matalaa hiekkaharjannetta, josta asuinpaikkalöydöt, kvartsit ja kvartsiitit (KM 27361:1-3), on poimittu. Pyyntikuopat ovat itään päin kohoavan ja levenevän hiekkaharjanteen päällä. Harjannetta ympäröivät suot.
Inventointi 2015: Kohde sijaitsee Äijäjoelta noin 3,5 kilometriä itäkoilliseen ja noin 130 metriä Yhteismetsäntieltä pohjoiseen. Kohde on itä-länsisuuntaisella soiden keskellä olevalla harjanteella. Harjanne alkaa lännestä hiekkakuopalta, josta myös lähtee polku, joka kulkee harjanteen päällä aivan sen itäpäähän asti. Harjanne on paikoin eroosion kuluttamaa. Etenkin päältä, jossa ei paikoin kasva mitään. Reunoilla kasvaa aluskasvillisuutena sammalta ja puustona mäntyä. Tarkastuksessa havaittiin kvartsia muinaisjäännösalueella kahdessa paikassa. Kaksi kvartsiesineen kappaletta havaittiin alueen länsipäässä aivan harjanteen päällä. Kvartsia havaittiin myös lähellä kohteen itäpäätä ennen pyyntikuoppia olevalla matalalla hiekkatasanteella. Tasanteella oli myös palaneita kiviä. Tasanteelta havainnoitiin myös vanha rajamerkki. Pyyntikuopat sijaitsevat matalan tasanteen itäpuolella olevalla lyhyellä hiekkaharjanteella, ks. alakohteet. Kvartsia: x 3346223,15 y 7574815,47 YKJ Kaksi kvartsin palaa alueen länsipäässä. Kvartsia ja palaneita kiviä: x 3346724,67 y 7574846,36 YKJ; x 3346673,67 y 7574833,59 YKJ Kvartsit ja palaneet kivet sijoittuvat näiden kahden koordinaattipisteen väliselle alueelle. |
| metsakeskus.47010243 |
47 |
Niittyjärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
346291.25600000 |
7571683.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010243 |
Kohde sijaitsee Palojoensuu-Muonio -tien itäpuolella ja Niittyjärven pohjoispuolella. Maasto on harvakseltaan mäntyä kasvavaa, itä-länsi -suuntaista ja matalaa hiekkaharjannetta, josta asuinpaikkalöydöt, kvartsit ja kvartsiitit (KM 27361:1-3), on poimittu. Pyyntikuopat ovat itään päin kohoavan ja levenevän hiekkaharjanteen päällä. Harjannetta ympäröivät suot.
Inventointi 2015: Kohde sijaitsee Äijäjoelta noin 3,5 kilometriä itäkoilliseen ja noin 130 metriä Yhteismetsäntieltä pohjoiseen. Kohde on itä-länsisuuntaisella soiden keskellä olevalla harjanteella. Harjanne alkaa lännestä hiekkakuopalta, josta myös lähtee polku, joka kulkee harjanteen päällä aivan sen itäpäähän asti. Harjanne on paikoin eroosion kuluttamaa. Etenkin päältä, jossa ei paikoin kasva mitään. Reunoilla kasvaa aluskasvillisuutena sammalta ja puustona mäntyä. Tarkastuksessa havaittiin kvartsia muinaisjäännösalueella kahdessa paikassa. Kaksi kvartsiesineen kappaletta havaittiin alueen länsipäässä aivan harjanteen päällä. Kvartsia havaittiin myös lähellä kohteen itäpäätä ennen pyyntikuoppia olevalla matalalla hiekkatasanteella. Tasanteella oli myös palaneita kiviä. Tasanteelta havainnoitiin myös vanha rajamerkki. Pyyntikuopat sijaitsevat matalan tasanteen itäpuolella olevalla lyhyellä hiekkaharjanteella, ks. alakohteet. Kvartsia: x 3346223,15 y 7574815,47 YKJ Kaksi kvartsin palaa alueen länsipäässä. Kvartsia ja palaneita kiviä: x 3346724,67 y 7574846,36 YKJ; x 3346673,67 y 7574833,59 YKJ Kvartsit ja palaneet kivet sijoittuvat näiden kahden koordinaattipisteen väliselle alueelle. |
| metsakeskus.47010244 |
47 |
Vuontisjoki itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
375589.44500000 |
7593229.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010244 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Vuontisjärven lounaispuolella ja Vuontisjoen itärannalla kahdessa ryhmässä: yksi vanhan Vuontisjärven rantatörmän päällä ja toinen Peltovuomaan vievän tien eteläpuolella, hiekkaisen ja mäntyjä kasvavan harjun luonaispäässä. |
| metsakeskus.47010262 |
47 |
Sammaljärvi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362593.63500000 |
7615397.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010262 |
Kohde sijaitsee Näkkälän kylästä noin 2,4 km koilliseen, Sammaljärven pohjoispuolella. Kohteessa on 27 pyyntikuoppaa. Jonon länsipään läheisyydestä on löytynyt kvartsi-iskos ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.47010262 |
47 |
Sammaljärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
362593.63500000 |
7615397.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010262 |
Kohde sijaitsee Näkkälän kylästä noin 2,4 km koilliseen, Sammaljärven pohjoispuolella. Kohteessa on 27 pyyntikuoppaa. Jonon länsipään läheisyydestä on löytynyt kvartsi-iskos ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.47010262 |
47 |
Sammaljärvi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
362593.63500000 |
7615397.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010262 |
Kohde sijaitsee Näkkälän kylästä noin 2,4 km koilliseen, Sammaljärven pohjoispuolella. Kohteessa on 27 pyyntikuoppaa. Jonon länsipään läheisyydestä on löytynyt kvartsi-iskos ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.47010262 |
47 |
Sammaljärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
362593.63500000 |
7615397.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010262 |
Kohde sijaitsee Näkkälän kylästä noin 2,4 km koilliseen, Sammaljärven pohjoispuolella. Kohteessa on 27 pyyntikuoppaa. Jonon länsipään läheisyydestä on löytynyt kvartsi-iskos ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.47010263 |
47 |
Näkkäläjärvi länsi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
360510.47600000 |
7613684.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010263 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven länsirannalla sijaitsevalla niemellä. Niemessä on viisi pyyntikuoppaa, kivilatomus sekä epineoliittinen asuinpaikka. Yhdestä pyyntikuopasta on radiohiiliajoitus: 3815 +/- 90 BP (Ua-4846). |
| metsakeskus.47010263 |
47 |
Näkkäläjärvi länsi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
360510.47600000 |
7613684.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010263 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven länsirannalla sijaitsevalla niemellä. Niemessä on viisi pyyntikuoppaa, kivilatomus sekä epineoliittinen asuinpaikka. Yhdestä pyyntikuopasta on radiohiiliajoitus: 3815 +/- 90 BP (Ua-4846). |
| metsakeskus.47010263 |
47 |
Näkkäläjärvi länsi 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27012 |
360510.47600000 |
7613684.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010263 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven länsirannalla sijaitsevalla niemellä. Niemessä on viisi pyyntikuoppaa, kivilatomus sekä epineoliittinen asuinpaikka. Yhdestä pyyntikuopasta on radiohiiliajoitus: 3815 +/- 90 BP (Ua-4846). |
| metsakeskus.47010263 |
47 |
Näkkäläjärvi länsi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
360510.47600000 |
7613684.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010263 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven länsirannalla sijaitsevalla niemellä. Niemessä on viisi pyyntikuoppaa, kivilatomus sekä epineoliittinen asuinpaikka. Yhdestä pyyntikuopasta on radiohiiliajoitus: 3815 +/- 90 BP (Ua-4846). |
| metsakeskus.47010263 |
47 |
Näkkäläjärvi länsi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
360510.47600000 |
7613684.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010263 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven länsirannalla sijaitsevalla niemellä. Niemessä on viisi pyyntikuoppaa, kivilatomus sekä epineoliittinen asuinpaikka. Yhdestä pyyntikuopasta on radiohiiliajoitus: 3815 +/- 90 BP (Ua-4846). |
| metsakeskus.47010263 |
47 |
Näkkäläjärvi länsi 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11040 |
27000 |
360510.47600000 |
7613684.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010263 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven länsirannalla sijaitsevalla niemellä. Niemessä on viisi pyyntikuoppaa, kivilatomus sekä epineoliittinen asuinpaikka. Yhdestä pyyntikuopasta on radiohiiliajoitus: 3815 +/- 90 BP (Ua-4846). |
| metsakeskus.47010267 |
47 |
Näkkäläjärvi lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
360111.64200000 |
7611662.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010267 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven lounaisrannalla ja Näkkälävaaran kaakkoispuolella. Kohteessa on yhteensä 14 pyyntikuoppaa, jotka alkavat Näkkäläjärven lahden pohjoispuolelta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3455 +/- 70 BP (Ua-4713). |
| metsakeskus.47010267 |
47 |
Näkkäläjärvi lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
360111.64200000 |
7611662.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010267 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven lounaisrannalla ja Näkkälävaaran kaakkoispuolella. Kohteessa on yhteensä 14 pyyntikuoppaa, jotka alkavat Näkkäläjärven lahden pohjoispuolelta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3455 +/- 70 BP (Ua-4713). |
| metsakeskus.47010267 |
47 |
Näkkäläjärvi lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
360111.64200000 |
7611662.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010267 |
Kohde sijaitsee Näkkäläjärven lounaisrannalla ja Näkkälävaaran kaakkoispuolella. Kohteessa on yhteensä 14 pyyntikuoppaa, jotka alkavat Näkkäläjärven lahden pohjoispuolelta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 3455 +/- 70 BP (Ua-4713). |
| metsakeskus.47010279 |
47 |
Hietaranta 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
350269.63600000 |
7584723.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010279 |
Kohde sijaitsee Muotkajärven pohjoisrannan tuntumassa, järvestä 60-70 metrin päässä. Muinaisjäännökseen kuuluva yksi pyyntikuoppa sijaitsee matalan ja loivan mäen päällä maantiestä noin 30 m luoteeseen. Kuoppa sijaitsee järven ja suon välisellä kannaksella, jonka maaperä on hiekkaa. Tien ja kuopan välisellä alueella on useita tienteossa syntyneitä hiekkakuoppia. Soikean pyyntikuopan koko on 4,2x2,7x0,4 m. Pyyntikuopan viereen, vallin päälle, oli kaivettu kuoppa, jonka profiilissa oli nähtävissä kaksoispodsoli. Alueella kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. |
| metsakeskus.47010280 |
47 |
Palovuopionjärvi etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
350763.43500000 |
7584999.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010280 |
Pyyntikuopat sijaitsevat jonossa Muotkajärven ja Palovuopionjärven välisellä kannaksella. Kuopat ovat muodoltaan soikeita ja niiden pituussuunta on poikittain jonon kulkusuuntaan nähden. Kuoppa 1 sijaitsee aivan Palovuopionjärven rannassa, 10 m järveä ympäröivän suon reunasta. Kuoppa 9 puolestaan sijaitsee noin 5 m etäisyydellä Muotkajärveä reunustavan suon laidasta. Kuopat on kaivettu hiekkamaahan, jossa kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Kuopan 8 vallissa oli kaksoispodsoli. |
| metsakeskus.47010281 |
47 |
Tirrohonkaniemi 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
350976.35500000 |
7584839.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010281 |
Kohde sijaitsee Muotkajärven rannassa Tirrohonkaniemen tyvessä. Muotkajärven ranta on tasaista ja hiekkaista mäntykangasta, joka nousee alueella hieman länsilounaaseen päin mentäessä. Niemen kärki on kuivaa maata, mutta tyviosa on suota. Latomusrivi sijaitsee rannasta 20-30 m:n päässä. Länsilounaasta alkavassa rivissä on kymmenen suorakaiteen muotoista latomusta yhtenäisessä rivissä, joista ensin on kuusi latomusta, sitten yksinäinen ja sen jälkeen kolme. Viimeinen latomus sijaitsee rivistä erillään aivan rannan tuntumassa, vain parin metrin päässä rantatörmästä. Puusto alueella on mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Alueella sijaitsee myös pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.47010281 |
47 |
Tirrohonkaniemi 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
350976.35500000 |
7584839.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010281 |
Kohde sijaitsee Muotkajärven rannassa Tirrohonkaniemen tyvessä. Muotkajärven ranta on tasaista ja hiekkaista mäntykangasta, joka nousee alueella hieman länsilounaaseen päin mentäessä. Niemen kärki on kuivaa maata, mutta tyviosa on suota. Latomusrivi sijaitsee rannasta 20-30 m:n päässä. Länsilounaasta alkavassa rivissä on kymmenen suorakaiteen muotoista latomusta yhtenäisessä rivissä, joista ensin on kuusi latomusta, sitten yksinäinen ja sen jälkeen kolme. Viimeinen latomus sijaitsee rivistä erillään aivan rannan tuntumassa, vain parin metrin päässä rantatörmästä. Puusto alueella on mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Alueella sijaitsee myös pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.47010282 |
47 |
Tirrohonkaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
351104.29900000 |
7585002.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010282 |
Kohde sijaitsee Muotkajärven rannalla. Alueella havaittiin vuonna 2001 kaksi asumuspainannetta. Toinen on rantaan johtavan polun vieressä. Tähän painanteeseen tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta sen muoto ja koko viittasivat joko kivikauden lopun tai varhaismetallikauden asumuksen jäännökseen. Toisen asumuksen jäännökset sijaitsevat edellisestä itään. Siihen tehdystä koekuopasta löytyi punertavaa jaspista. Painanteiden suunnat poikkeavat toisistaan: painanteen 1 pitkä sivu on rantaan päin, kun painanteen 2 lyhyt sivu on rantaan päin. Rannan alueelta löytyi myös useita kvartsi-iskoksia, kvartsikaavin ja palaneita kiviä.
Vuoden 2011 tarkastuksessa metsätieltä havaitiin kuntan peittämä liesikiveys sekä alueen itäosasta palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.47010282 |
47 |
Tirrohonkaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
351104.29900000 |
7585002.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010282 |
Kohde sijaitsee Muotkajärven rannalla. Alueella havaittiin vuonna 2001 kaksi asumuspainannetta. Toinen on rantaan johtavan polun vieressä. Tähän painanteeseen tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta sen muoto ja koko viittasivat joko kivikauden lopun tai varhaismetallikauden asumuksen jäännökseen. Toisen asumuksen jäännökset sijaitsevat edellisestä itään. Siihen tehdystä koekuopasta löytyi punertavaa jaspista. Painanteiden suunnat poikkeavat toisistaan: painanteen 1 pitkä sivu on rantaan päin, kun painanteen 2 lyhyt sivu on rantaan päin. Rannan alueelta löytyi myös useita kvartsi-iskoksia, kvartsikaavin ja palaneita kiviä.
Vuoden 2011 tarkastuksessa metsätieltä havaitiin kuntan peittämä liesikiveys sekä alueen itäosasta palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.47010283 |
47 |
Tirrohonkaniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351338.21100000 |
7585081.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010283 |
Muotkajärven tasaisella ja melko korkealla (noin 4 m) rannalla havaittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä alueen itäosaan tehdyssä koekuopassa. Löytöinä oli palaneita kiviä, punaiseksi palanutta hiekkaa ja kvartsia. Palaneita kiviä löytyi myös alueen länsiosaan tehdystä koekuopasta. Alueen itäosassa oli pyyntikuoppa ja tulisija (ikä ei tiedossa). Muinaisjäännösalue ulottuu näin ollen kahden niemekkeen välissä olevalle tasaiselle rannalle. Törmän alta rannasta löytyi myös kvartsi-iskos. Alue rajoittuu sisämaassa suohon. Alueen puusto on mäntyä ja vaivaiskoivua, aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.47010283 |
47 |
Tirrohonkaniemi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
351338.21100000 |
7585081.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010283 |
Muotkajärven tasaisella ja melko korkealla (noin 4 m) rannalla havaittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä alueen itäosaan tehdyssä koekuopassa. Löytöinä oli palaneita kiviä, punaiseksi palanutta hiekkaa ja kvartsia. Palaneita kiviä löytyi myös alueen länsiosaan tehdystä koekuopasta. Alueen itäosassa oli pyyntikuoppa ja tulisija (ikä ei tiedossa). Muinaisjäännösalue ulottuu näin ollen kahden niemekkeen välissä olevalle tasaiselle rannalle. Törmän alta rannasta löytyi myös kvartsi-iskos. Alue rajoittuu sisämaassa suohon. Alueen puusto on mäntyä ja vaivaiskoivua, aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.47010284 |
47 |
Kihlankiniemi 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
351938.96300000 |
7585492.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010284 |
Muotkajärven rannassa Kihlankiniemen kärjessä on kaksi noin 50x50 cm:n kokoista kvartsilohkaretta maassa kiinni. Kivistä on lohkottu paloja niin, että iskukohta on näkyvissä. Kivien viereen tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti kvartsinpalasia. Kivien ja järven välissä on alue, joka on mahdollisesti ollut veden alla kiveä louhittaessa. Kivet sijaitsevat noin 2 metrin etäisyydellä veden pinnasta. Alueella kasvaa mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Maaperä on soraa ja kalliota. |
| metsakeskus.47010285 |
47 |
Kihlankiniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352097.90100000 |
7585665.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010285 |
Muotkajärven rannassa Kihlankiniemen tyvessä on pieni niemeke, jonka tyvessä asuinpaikka sijaitsee. Asuinpaikka sijaitsee muinaisella rantavallilla, jonka etualalla on nykyään alavaa maata ja kalliota. Kalliot ovat todennäköisesti olleet veden pinnalla asuinpaikan käyttöaikaan. Rikkoutuneesta maasta löytyi kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Lähialueelle tehdystä koekuopasta löytyi myös kvartsia. Sisämaahan päin tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään, ei myöskään rannan suunnassa laajemmalle tehdyistä koekuopista. Asuinpaikka on siis ollut varsin pienialainen. Alueella kasvaa mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Maaperä on hiekkaa, mutta takana ja edessä kalliota. Paikka on noin 2 metriä veden pinnan yläpuolella. |
| metsakeskus.47010286 |
47 |
Kihlanginkangas 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
352438.76500000 |
7585678.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010286 |
Kohde sijaitsee Muotkajärven rannalla. Alue muodostuu melko jyrkän ja korkean rannan päällä olevasta soraisesta tasanteesta. Suorakaiteen muotoiset neljä latomusta sijaitsevat rannan suuntaisessa rivissä, 30-40 m rannasta ja 10-15 m törmän reunasta. Latomusten lyhyt sivu osoittaa järvelle päin. Latomuksissa 1, 2 ja 4 oli näkyvissä tulen rapauttamia kiviä. Lähiympäristössä on kaiveltu, minkä vuoksi kiviä oli tullut näkyviin tavallista runsaammin ja näin ollen vaikeutti havaintojen tekemistä. |
| metsakeskus.47010286 |
47 |
Kihlanginkangas 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
352438.76500000 |
7585678.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010286 |
Kohde sijaitsee Muotkajärven rannalla. Alue muodostuu melko jyrkän ja korkean rannan päällä olevasta soraisesta tasanteesta. Suorakaiteen muotoiset neljä latomusta sijaitsevat rannan suuntaisessa rivissä, 30-40 m rannasta ja 10-15 m törmän reunasta. Latomusten lyhyt sivu osoittaa järvelle päin. Latomuksissa 1, 2 ja 4 oli näkyvissä tulen rapauttamia kiviä. Lähiympäristössä on kaiveltu, minkä vuoksi kiviä oli tullut näkyviin tavallista runsaammin ja näin ollen vaikeutti havaintojen tekemistä. |
| metsakeskus.47010287 |
47 |
Kihlanginkangas 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352750.63900000 |
7585923.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010287 |
Muotkajärven rannalla olevalla jyrkkä- ja korkearantaisella hiekkatasanteella on kivikautinen asuinpaikka, josta ei näy merkkejä maan pinnalle. Osittain alue on lahden pohjukkaa. Alueella kasvaa mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuutena variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Asuinpaikka havaittiin tekemällä koekuoppia, joissa oli punaiseksi palanutta hiekkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Koekuopissa 1 ja 2 kvartsit löytyivät punertavasta huuhtoutumiskerroksesta ja koekuopasta 2 löytyi palanutta luuta punertavan ruskeasta rikastumiskerroksesta. |
| metsakeskus.47010288 |
47 |
Kihlanginkangas 4 |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
352942.55900000 |
7586164.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010288 |
Alue on tasaista Muotkajärven rannalla, jyrkän ja noin 6 metriä korkean rantatörmän päällä olevaa hiekkaista maastoa. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset (8 kpl) ovat rannan suuntaisessa rivissä niin, että niiden lyhyt pääty suuntautuu järvelle päin. Latomus 6 poikkesi muista siinä, että se oli lähes neliön muotoinen tai siinä oli kaksi latomusta aivan rinnakkain. Latomus 5 oli osittain rikottu. Siellä täällä latomusten ympärillä oli kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia näkyvillä polkujen kuluttaman maan pinnalla. Kohteesta koilliseen, aivan tien lähistöllä olevassa kulmauksessa löytyi koekuopista palaneita kiviä, palanutta hiekkaa ja likamaata, mutta ei löytöjä. Kyseessä on ajoittamaton, todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.47010288 |
47 |
Kihlanginkangas 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
352942.55900000 |
7586164.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010288 |
Alue on tasaista Muotkajärven rannalla, jyrkän ja noin 6 metriä korkean rantatörmän päällä olevaa hiekkaista maastoa. Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset (8 kpl) ovat rannan suuntaisessa rivissä niin, että niiden lyhyt pääty suuntautuu järvelle päin. Latomus 6 poikkesi muista siinä, että se oli lähes neliön muotoinen tai siinä oli kaksi latomusta aivan rinnakkain. Latomus 5 oli osittain rikottu. Siellä täällä latomusten ympärillä oli kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia näkyvillä polkujen kuluttaman maan pinnalla. Kohteesta koilliseen, aivan tien lähistöllä olevassa kulmauksessa löytyi koekuopista palaneita kiviä, palanutta hiekkaa ja likamaata, mutta ei löytöjä. Kyseessä on ajoittamaton, todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.47010289 |
47 |
Inginjoensuu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
353434.36200000 |
7586601.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010289 |
Alue sijaitsee Muotkajärven ja Hetta-Palojoensuu -tien välissä Inginjoen koillispuolella ja pienen lampareen pohjoispuolella olevalla tasanteella. Tasanteen länsipäässä on kaivantoja, mahdollisesti juoksuhautoja. Niistä hieman koilliseen on laaksomainen alue, jonka rannassa noin 10 m leveänä vyöhykkeenä oli kivikautinen asuinpaikka. Mitään rakenteita tai merkkiä asuinpaikasta ei ollut näkyvissä maan pinnalla, vaan löydöt tehtiin koekuopasta. Huuhtoutumiskerros oli punertava ja löydöt tulivat myös tästä kerroksesta. Maasto kohoaa hieman mentäessä koillista kohti ja se muodostaa suohon pistävän niemen. Niemen kohdalla on rinteessä tasainen kohta, jossa havaittiin suorakaiteen muotoinen kivilatomus, kapea sivu suolle ja lampareelle päin. Latomuksesta noin 20 m koilliseen havaittiin koekuopassa punaiseksi värjäytynyt huuhtoutumiskerros, mutta ei löytöjä. Tästä edelleen noin 15 m pohjoiseen löytyi soikea pyyntikuoppa (1), alueen muutkin pyyntikuopat ovat soikeita. Tasanne päättyy koillisessa suon ympäröimään niemekkeeseen ja puroon. Niemekkeen tyvessä kulkee kaksi (2, 3) pyyntikuoppaa niemen poikki ja yksi (4) näiden vieressä hieman niemen kärkeä kohti. Aivan niemen kärjessä on vielä yksi pyyntikuoppa (5). |
| metsakeskus.47010289 |
47 |
Inginjoensuu 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
353434.36200000 |
7586601.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010289 |
Alue sijaitsee Muotkajärven ja Hetta-Palojoensuu -tien välissä Inginjoen koillispuolella ja pienen lampareen pohjoispuolella olevalla tasanteella. Tasanteen länsipäässä on kaivantoja, mahdollisesti juoksuhautoja. Niistä hieman koilliseen on laaksomainen alue, jonka rannassa noin 10 m leveänä vyöhykkeenä oli kivikautinen asuinpaikka. Mitään rakenteita tai merkkiä asuinpaikasta ei ollut näkyvissä maan pinnalla, vaan löydöt tehtiin koekuopasta. Huuhtoutumiskerros oli punertava ja löydöt tulivat myös tästä kerroksesta. Maasto kohoaa hieman mentäessä koillista kohti ja se muodostaa suohon pistävän niemen. Niemen kohdalla on rinteessä tasainen kohta, jossa havaittiin suorakaiteen muotoinen kivilatomus, kapea sivu suolle ja lampareelle päin. Latomuksesta noin 20 m koilliseen havaittiin koekuopassa punaiseksi värjäytynyt huuhtoutumiskerros, mutta ei löytöjä. Tästä edelleen noin 15 m pohjoiseen löytyi soikea pyyntikuoppa (1), alueen muutkin pyyntikuopat ovat soikeita. Tasanne päättyy koillisessa suon ympäröimään niemekkeeseen ja puroon. Niemekkeen tyvessä kulkee kaksi (2, 3) pyyntikuoppaa niemen poikki ja yksi (4) näiden vieressä hieman niemen kärkeä kohti. Aivan niemen kärjessä on vielä yksi pyyntikuoppa (5). |
| metsakeskus.47010289 |
47 |
Inginjoensuu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353434.36200000 |
7586601.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010289 |
Alue sijaitsee Muotkajärven ja Hetta-Palojoensuu -tien välissä Inginjoen koillispuolella ja pienen lampareen pohjoispuolella olevalla tasanteella. Tasanteen länsipäässä on kaivantoja, mahdollisesti juoksuhautoja. Niistä hieman koilliseen on laaksomainen alue, jonka rannassa noin 10 m leveänä vyöhykkeenä oli kivikautinen asuinpaikka. Mitään rakenteita tai merkkiä asuinpaikasta ei ollut näkyvissä maan pinnalla, vaan löydöt tehtiin koekuopasta. Huuhtoutumiskerros oli punertava ja löydöt tulivat myös tästä kerroksesta. Maasto kohoaa hieman mentäessä koillista kohti ja se muodostaa suohon pistävän niemen. Niemen kohdalla on rinteessä tasainen kohta, jossa havaittiin suorakaiteen muotoinen kivilatomus, kapea sivu suolle ja lampareelle päin. Latomuksesta noin 20 m koilliseen havaittiin koekuopassa punaiseksi värjäytynyt huuhtoutumiskerros, mutta ei löytöjä. Tästä edelleen noin 15 m pohjoiseen löytyi soikea pyyntikuoppa (1), alueen muutkin pyyntikuopat ovat soikeita. Tasanne päättyy koillisessa suon ympäröimään niemekkeeseen ja puroon. Niemekkeen tyvessä kulkee kaksi (2, 3) pyyntikuoppaa niemen poikki ja yksi (4) näiden vieressä hieman niemen kärkeä kohti. Aivan niemen kärjessä on vielä yksi pyyntikuoppa (5). |
| metsakeskus.47010289 |
47 |
Inginjoensuu 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
353434.36200000 |
7586601.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010289 |
Alue sijaitsee Muotkajärven ja Hetta-Palojoensuu -tien välissä Inginjoen koillispuolella ja pienen lampareen pohjoispuolella olevalla tasanteella. Tasanteen länsipäässä on kaivantoja, mahdollisesti juoksuhautoja. Niistä hieman koilliseen on laaksomainen alue, jonka rannassa noin 10 m leveänä vyöhykkeenä oli kivikautinen asuinpaikka. Mitään rakenteita tai merkkiä asuinpaikasta ei ollut näkyvissä maan pinnalla, vaan löydöt tehtiin koekuopasta. Huuhtoutumiskerros oli punertava ja löydöt tulivat myös tästä kerroksesta. Maasto kohoaa hieman mentäessä koillista kohti ja se muodostaa suohon pistävän niemen. Niemen kohdalla on rinteessä tasainen kohta, jossa havaittiin suorakaiteen muotoinen kivilatomus, kapea sivu suolle ja lampareelle päin. Latomuksesta noin 20 m koilliseen havaittiin koekuopassa punaiseksi värjäytynyt huuhtoutumiskerros, mutta ei löytöjä. Tästä edelleen noin 15 m pohjoiseen löytyi soikea pyyntikuoppa (1), alueen muutkin pyyntikuopat ovat soikeita. Tasanne päättyy koillisessa suon ympäröimään niemekkeeseen ja puroon. Niemekkeen tyvessä kulkee kaksi (2, 3) pyyntikuoppaa niemen poikki ja yksi (4) näiden vieressä hieman niemen kärkeä kohti. Aivan niemen kärjessä on vielä yksi pyyntikuoppa (5). |
| metsakeskus.47010290 |
47 |
Pahkurinvuomanpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
353371.38800000 |
7586744.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010290 |
Alue on miltei tasaista mäntyä ja tunturikoivua kasvavaa hiekkaista maastoa Muotkajärven rannassa sijaitsevan suon reunalla. Suon keskellä virtaa Pahkurinvuomasta Muotkajärveen laskeva puro. Aluskasvillisuutena kasvaa variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Hiekka on savista. Asuinpaikka on pienialainen. Löydöt olivat pelkästään palanutta luuta, jotka tulivat punertavan ruskeasta rikastumiskerroksesta noin 10 cm:n paksuudelta. Kaikki löydöt tulivat koekuopasta 1. Löytöalueen länsipuolella on laaja sodan aikainen puolustusvarustus, joka ulottuu Hetantieltä maa-aineksenottoalueelle. Löytöalueen lounaispuolella on pitkä jouksuhauta ja sen länsipuolella poteroita ja korsuja. |
| metsakeskus.47010292 |
47 |
Leveälahti pohjoiskoillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352315.81600000 |
7585013.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010292 |
Alue sijaitsee Muotkajärven kaakkoisrannalla, ollen inventoinnin ainoa muinaisjäännös tällä puolella järveä. Maasto muodostuu muinaisrannan yläpuolella olevasta kapeasta ja lyhyestä rannan suuntaisesta terassista (noin 10x80 m). Maaperä on terassilla hiekkaa, kun se ympärillä ja yleisestikin järven tällä puolella on kivikkoa. Terassin takana maasto kohoaa jyrkästi parinkymmenen metrin korkeuteen. Asuinpaikkahavainnot tehtiin kolmesta koekuopasta hieman yli 10 metrin matkalta rannan suunnassa. Koekuopista 1 ja 2 löytyi palanutta luuta ja kvartsiittia, mutta kuopasta 3 vain punaiseksi värjäytynyttä hiekkaa. Huuhtoutumiskerros oli värjäytynyt punertavaksi ja rikastumiskerros oli likaisen ruskeaa. Kaikki löydöt tulivat rikastumiskerroksesta. |
| metsakeskus.47010293 |
47 |
Muotkantakainenjärvi koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
355313.60500000 |
7586329.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010293 |
Pyyntikuoppia on vain kolme ja ne sijaitsevat pienemmän Muotkantakainenjärven rannalla olevan suon ja noin 7 m alempana olevan suuremman Ounasjärven välisellä tasaisella kannaksella. Kaksi kuopista on lähellä Ounasjärveä ja yksi lähellä suota. Kuoppien välinen etäisyys on varsin suuri, sillä kuopien 1 ja 2 etäisyys on noin 100 m ja kuoppien 2 ja 3 noin 40 m. Kuoppa 3 sijaitsee vasta rakennetun vapaa-ajan rakennuksen piha-alueella, eikä ole selkeästi havaittavissa. Puusto alueella on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. |
| metsakeskus.47010294 |
47 |
Pulliniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
355921.36200000 |
7586690.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010294 |
Asuinpaikka sijaitsee aivan Ounasjärven rannalla olevalla tasaisella hiekkaisella rantatörmällä. Alueen takana on suota ja vielä sen takana mahdollinen muinaisrantamuodostuma. Rannassa on myös muinaisrantamuodostuma, ja nykyinen ranta on senkin alapuolella. Rannan suunnassa asuinpaikkamerkkejä oli havaittavissa noin 50 metrin matkalla: läntisimmästä osasta tuli koekuopasta löytönä kvartsi-iskos ja punaiseksi värjäytynyttä maata (huuhtoutumiskerros punertava ja rikastumiskerros punaisen ruskea). Löytö tuli rikastumiskerroksesta. Itäisestä osasta koekuopissa oli vain punertavaksi värjäytynyttä maata. Ylemmälle terassille tehdyistä koekuopista ei tavattu vastaavanlaista värjäymää, minkä vuoksi metsäpalon mahdollisuus suljettiin pois. Alueella kasvaa mäntyä sekä suon reunassa tunturikoivua ja vaivaiskoivua, aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. |
| metsakeskus.47010294 |
47 |
Pulliniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
355921.36200000 |
7586690.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010294 |
Asuinpaikka sijaitsee aivan Ounasjärven rannalla olevalla tasaisella hiekkaisella rantatörmällä. Alueen takana on suota ja vielä sen takana mahdollinen muinaisrantamuodostuma. Rannassa on myös muinaisrantamuodostuma, ja nykyinen ranta on senkin alapuolella. Rannan suunnassa asuinpaikkamerkkejä oli havaittavissa noin 50 metrin matkalla: läntisimmästä osasta tuli koekuopasta löytönä kvartsi-iskos ja punaiseksi värjäytynyttä maata (huuhtoutumiskerros punertava ja rikastumiskerros punaisen ruskea). Löytö tuli rikastumiskerroksesta. Itäisestä osasta koekuopissa oli vain punertavaksi värjäytynyttä maata. Ylemmälle terassille tehdyistä koekuopista ei tavattu vastaavanlaista värjäymää, minkä vuoksi metsäpalon mahdollisuus suljettiin pois. Alueella kasvaa mäntyä sekä suon reunassa tunturikoivua ja vaivaiskoivua, aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. |
| metsakeskus.47010295 |
47 |
Pulliniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356095.29700000 |
7586772.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010295 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjärven rannan tuntumassa, Pulliniemen tyvessä. Järveen on asuinpaikalta matkaa noin 40 metriä. Asuinpaikka sijaitsee mahdollisen hiekkaisen muinaisrantatörmän päällä. Asuinpaikan etualalla on noin 1 m syvä pudotus tasanteelle, joka jatkuu aina järveen asti. Asuinpaikkaan viittaavat merkit havaittiin koekuopissa, joista vain yhdestä löytyi punertavaksi palanutta hiekkaa, tulen rapauttamia kiviä ja kvartsi-iskos. Ympärille tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään. Asuinpaikka on näin ollen erittäin pienialainen. Puusto alueella on mäntyä ja alempana maastossa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus on puolukkaa, variksenmarjaa, poronjäkälää ja sammalta. |
| metsakeskus.47010296 |
47 |
Ounasjärven eteläranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
357024.92300000 |
7587147.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010296 |
Alue on kallioisen niemen tyvessä olevaa tasaista Ounasjärven hiekkarantaa. Maasto nousee asuinpaikan takana jyrkästi hieman yli 10 metrin päässä. Kvartsi löytyi rantahiekasta, missä oli myös palaneita kiviä ja kuonaa. Ehjälle rannalle tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti tulen rapauttamia kiviä liesimäisenä keskittymänä, mutta ei muita löytöjä. Asuinpaikka on ollut pienialainen leiripaikka. Löytöalueella on piharakennus ja lähistöllä on myös sauna. Puusto on mäntyä ja tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Maaperä on varsin löysää hiekkaa. |
| metsakeskus.47010296 |
47 |
Ounasjärven eteläranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
357024.92300000 |
7587147.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010296 |
Alue on kallioisen niemen tyvessä olevaa tasaista Ounasjärven hiekkarantaa. Maasto nousee asuinpaikan takana jyrkästi hieman yli 10 metrin päässä. Kvartsi löytyi rantahiekasta, missä oli myös palaneita kiviä ja kuonaa. Ehjälle rannalle tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti tulen rapauttamia kiviä liesimäisenä keskittymänä, mutta ei muita löytöjä. Asuinpaikka on ollut pienialainen leiripaikka. Löytöalueella on piharakennus ja lähistöllä on myös sauna. Puusto on mäntyä ja tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Maaperä on varsin löysää hiekkaa. |
| metsakeskus.47010298 |
47 |
Sammallommol länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
358809.20200000 |
7587810.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010298 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Ounasjärven ja pienen Sammallommol (järven) välisellä kannaksella. Maasto kohoaa korkealle kuoppajonon eteläpuolella, muutoin maasto on lähes tasaista. Alueen länsiosassa on siellä täällä suppakuoppia. Alueen maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Kuoppajonon länsipäähän on rakennettu vapaa-ajan rakennus.
Pyyntikuopat ovat soikeita ja vallillisia. Ne sijaitsevat jonossa, jossa kuopan pituussuunta on poikittain jonon suuntaan nähden. Jonossa on kaksi-kolme kuoppaa, jotka poikkeavat yleisestä jonon kulkusuunnasta. Alueella on kaksi maan pinnalle näkyvää tulisijaa, joista toinen on kuopan 8 vieressä ja toinen kuopasta 22 pohjoiseen. |
| metsakeskus.47010298 |
47 |
Sammallommol länsi |
10002 |
12016 |
13178 |
11004 |
27000 |
358809.20200000 |
7587810.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010298 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Ounasjärven ja pienen Sammallommol (järven) välisellä kannaksella. Maasto kohoaa korkealle kuoppajonon eteläpuolella, muutoin maasto on lähes tasaista. Alueen länsiosassa on siellä täällä suppakuoppia. Alueen maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta. Kuoppajonon länsipäähän on rakennettu vapaa-ajan rakennus.
Pyyntikuopat ovat soikeita ja vallillisia. Ne sijaitsevat jonossa, jossa kuopan pituussuunta on poikittain jonon suuntaan nähden. Jonossa on kaksi-kolme kuoppaa, jotka poikkeavat yleisestä jonon kulkusuunnasta. Alueella on kaksi maan pinnalle näkyvää tulisijaa, joista toinen on kuopan 8 vieressä ja toinen kuopasta 22 pohjoiseen. |
| metsakeskus.47010299 |
47 |
Sammallommol länsi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358602.00000000 |
7587982.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010299 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjärven rannassa melko korkean (3-4 m) ja tasaisen hiekkaisen rantatörmän päällä. Alueen koillisnurkassa maasto laskee hieman ja muuttuu alavammaksi (veteen vain 1 m). Siellä on nähtävissä myös kaksi muinaisrantamuodostumaa, joiden päällä on asuinpaikkamerkkejä. Puusto on mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä havaittiin koekuopissa vapaa-ajan asunnon ja rannan välisellä alueella ja tästä koilliseen suuntautuvan rantatörmän päältä. Löytöjä tuli aina niemen kärkeen asti. Koekuopista löytyi kvartsia, tulen rapauttamia kiviä ja punertavaksi palanutta hiekkaa. Asuinpaikka-alue on laajuudeltaan noin 400 m, mutta paikoin siellä on alueita, jossa löydöt ja asuinpaikkamerkit ovat vähäisempiä. |
| metsakeskus.47010300 |
47 |
Sammallommol pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
359172.05100000 |
7588073.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010300 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Ounasjärven ja pienemmän Sammallommolin välisellä tasaisella kannaksella. Maasto nousee Ounasjärvestä melko jyrkästi ja korkealle (lähes 10 m), jossa se tasaantuu. Sammallommolin rannat ovat myös jyrkkiä ja korkeita. Maaperä on soraista hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Kuopat ovat melko yhtenäisessä jonossa melko tasaisin välimatkoin (9-13 m). Vain ensimmäisen ja toisen kuopan välinen matka on pidempi (26 m). Kuoppien koko ja muoto on myös lähellä toisiaan: ne ovat pieniä ja soikeita. Ne sijaitsevat jonossa, jossa kuopan pituussuunta on poikittain jonon suuntaan nähden. |
| metsakeskus.47010301 |
47 |
Vito-Jussan kämppä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359496.92500000 |
7588367.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010301 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjärven etelärannalla olevan rantatörmän päällä. Maasto on niittyä aivan rantaa lukuun ottamatta, missä maaperä on hiekkaa ja siellä kasvaa muutama mänty. Kaikki löydöt, yhtä lukuun ottamatta, ovat aivan rannasta, noin 10 metrin matkalta. Poikkeava löytö havaittiin talolle johtavalta polulta noin 20 m rannasta. |
| metsakeskus.47010301 |
47 |
Vito-Jussan kämppä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
359496.92500000 |
7588367.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010301 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjärven etelärannalla olevan rantatörmän päällä. Maasto on niittyä aivan rantaa lukuun ottamatta, missä maaperä on hiekkaa ja siellä kasvaa muutama mänty. Kaikki löydöt, yhtä lukuun ottamatta, ovat aivan rannasta, noin 10 metrin matkalta. Poikkeava löytö havaittiin talolle johtavalta polulta noin 20 m rannasta. |
| metsakeskus.47010302 |
47 |
Vito-Jussan kämppä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359619.87600000 |
7588221.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010302 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjärven etelärannalla, Sammaljoen suussa olevan suon rannassa. Sammaljoelle on matkaa noin 100 m. Alue on matalaa, tasaista hiekkakangasta, jonka korkeusero suohon on vain 0,5 m. Suon reunaan on löytöpaikalta matkaa noin 10 m. Alueella kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Löydöt tulivat sekä polulta (retusoitu iskos) että polun vieressä olevasta noin 1x1 metrin laajuisesta eroosiopaljastumasta (palanutta luuta ja kvartsikaavin). Tehtäessä paljastumaan koekuoppa havaittiin siinä noin 5 cm paksu punaisenruskea kulttuurikerros. |
| metsakeskus.47010303 |
47 |
Sammallommol itä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
359506.92100000 |
7587956.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010303 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Ounasjärven eteläpuolella pienen lampareen luusuan itäpuolella olevalla suosaarekkeella. Lampareeseen laskee Sammaljoki Sammallommolista ja jatkaa edelleen Ounasjärveen. Pyyntikuoppa sijaitsee suosaarekkeen päällä, aivan sen korkeimmassa kohdassa. Kuopan koko on 3,0x1,7x0,3 m. |
| metsakeskus.47010304 |
47 |
Sammallommol kaakko 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
359645.86200000 |
7587729.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010304 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Ounasjärven eteläpuolella ja Sammallommolin itäpuolella sijaitsevan pienen lampareen kaakkoispuolella, lampareen ja suon välisellä hiekkaisella kannaksella. Kuoppajono kulkee kannaksen poikki. Ne sijaitsevat jonossa, jossa kuopan pituussuunta on poikittain jonon suuntaan nähden. Kuoppien välimatka vaihtelee 5-23 m. Kuopat ovat kooltaan pieniä ja muodoltaan soikeita. |
| metsakeskus.47010305 |
47 |
Sammallommol kaakko 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
359814.79500000 |
7587701.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010305 |
Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset sijaitsevat Ounasjärven eteläpuolella sijaitsevan Sammallommolin kaakkoispuolella rivissä hiekkaisessa maaperässä. Niiden ympärillä on kivisiä kumpareita. Alueella kasvaa mäntyä, aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää, heinää ja sammalta. Niiden pitkä sivu on poikittain rivin suuntaan nähden. Latomuksissa ei ole suuria kiviä reunoilla. Latomuksesta 1 oli kaiveltu keskeltä ja siinä näkyi tulen rapauttamia kiviä. |
| metsakeskus.47010305 |
47 |
Sammallommol kaakko 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
359814.79500000 |
7587701.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010305 |
Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset sijaitsevat Ounasjärven eteläpuolella sijaitsevan Sammallommolin kaakkoispuolella rivissä hiekkaisessa maaperässä. Niiden ympärillä on kivisiä kumpareita. Alueella kasvaa mäntyä, aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää, heinää ja sammalta. Niiden pitkä sivu on poikittain rivin suuntaan nähden. Latomuksissa ei ole suuria kiviä reunoilla. Latomuksesta 1 oli kaiveltu keskeltä ja siinä näkyi tulen rapauttamia kiviä. |
| metsakeskus.47010306 |
47 |
Sammaljoensuu itä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359882.77000000 |
7588279.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010306 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven etelärannalla, Sammaljoen suun itäpuolella. Alue muodostuu etelästä pohjoiseen Ounasjärveen laskevan Sammaljoen suualueesta. Maasto nousee jyrkästi 5-7 m suoraan järvestä. Mentäessä joen suusta hieman kauemmas, läheiselle pienelle niemelle asti, alkaa maasto laskea ja laskee lähelle järven pintaa. Alueen maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Muinaisjäännöksiin viittaavia merkkejä tavattiin alueella kolmessa kohdassa (alueet 1-3). Alue 1 sijaitsee lähimpänä joen suuta, melko jyrkässä rinteessä, jossa oli eroosiopaljastuma. Alueelta löytyi palaneita luita ja koekuopasta punertavaksi palanutta hiekkaa - sekä huuhtoutumiskerros että rikastumiskerros. Alue 2 sijaitsee noin 100 m pohjoisempana eli joen suusta poispäin korkean rantatörmän päällä, hieman ennen pientä niemekettä. Polulta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Alueelle tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään, mutta maaperä oli värjäytynyt punertavaksi. Alue 3 sijaitsee pienen niemekkeen jälkeen noin 70 m edellisestä alueesta. Kaikki löydöt tehtiin aivan rannan tuntumasta, noin 1,5 metrin korkeudella veden pinnasta. Alue on kapea tasainen kaistale mahdollisen muinaisrannan alapuolella. Löydöt tehtiin koekuopasta 1, jossa oli myös punertavaksi palanutta maata sekä likamaata. |
| metsakeskus.47010306 |
47 |
Sammaljoensuu itä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
359882.77000000 |
7588279.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010306 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven etelärannalla, Sammaljoen suun itäpuolella. Alue muodostuu etelästä pohjoiseen Ounasjärveen laskevan Sammaljoen suualueesta. Maasto nousee jyrkästi 5-7 m suoraan järvestä. Mentäessä joen suusta hieman kauemmas, läheiselle pienelle niemelle asti, alkaa maasto laskea ja laskee lähelle järven pintaa. Alueen maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Muinaisjäännöksiin viittaavia merkkejä tavattiin alueella kolmessa kohdassa (alueet 1-3). Alue 1 sijaitsee lähimpänä joen suuta, melko jyrkässä rinteessä, jossa oli eroosiopaljastuma. Alueelta löytyi palaneita luita ja koekuopasta punertavaksi palanutta hiekkaa - sekä huuhtoutumiskerros että rikastumiskerros. Alue 2 sijaitsee noin 100 m pohjoisempana eli joen suusta poispäin korkean rantatörmän päällä, hieman ennen pientä niemekettä. Polulta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Alueelle tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään, mutta maaperä oli värjäytynyt punertavaksi. Alue 3 sijaitsee pienen niemekkeen jälkeen noin 70 m edellisestä alueesta. Kaikki löydöt tehtiin aivan rannan tuntumasta, noin 1,5 metrin korkeudella veden pinnasta. Alue on kapea tasainen kaistale mahdollisen muinaisrannan alapuolella. Löydöt tehtiin koekuopasta 1, jossa oli myös punertavaksi palanutta maata sekä likamaata. |
| metsakeskus.47010307 |
47 |
Sammaljoensuu itä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360260.61500000 |
7588641.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010307 |
Asuinpaikka sijaitsee aivan Ounasjärven etelärannassa. Alue muodostuu suon ja järven väliin jäävästä alavasta, tasaisesta kannaksesta, jota ympäröi takana ja idässä korkea kivinen mäki sekä lännessä hieman matalampi kumpare. Asuinpaikka rajoittuu siis maastollisesti selkeästi toisaalta korkeampiin ja toisaalta kosteampiin alueisiin. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja tehtiin sekä maan pinnalla näkyvistä löydöistä (kvartsi- ja kvartsiitti-iskos) ja tulen rapauttamista kivistä että koekuopista tehdyistä löydöistä. Pintalöydöt havaittiin aivan alueen länsireunassa ja tulen rapauttamat kivet havaittiin alueen itäreunassa. Koekuoppalöydöt tehtiin näiden väliseltä alueelta ja itäosasta. Koekuopasta 1 löydettiin useita kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä. Itäosan koekuopista löydettiin tulen rapauttamia kiviä. |
| metsakeskus.47010307 |
47 |
Sammaljoensuu itä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
360260.61500000 |
7588641.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010307 |
Asuinpaikka sijaitsee aivan Ounasjärven etelärannassa. Alue muodostuu suon ja järven väliin jäävästä alavasta, tasaisesta kannaksesta, jota ympäröi takana ja idässä korkea kivinen mäki sekä lännessä hieman matalampi kumpare. Asuinpaikka rajoittuu siis maastollisesti selkeästi toisaalta korkeampiin ja toisaalta kosteampiin alueisiin. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja tehtiin sekä maan pinnalla näkyvistä löydöistä (kvartsi- ja kvartsiitti-iskos) ja tulen rapauttamista kivistä että koekuopista tehdyistä löydöistä. Pintalöydöt havaittiin aivan alueen länsireunassa ja tulen rapauttamat kivet havaittiin alueen itäreunassa. Koekuoppalöydöt tehtiin näiden väliseltä alueelta ja itäosasta. Koekuopasta 1 löydettiin useita kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä. Itäosan koekuopista löydettiin tulen rapauttamia kiviä. |
| metsakeskus.47010308 |
47 |
Sammallommol itä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359930.74900000 |
7588026.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010308 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjärven eteläpuolella ja Ahvenvaaran luoteispuolella, tasaisella hiekkaisella mäntykankaalla. Puusto on mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää. Aivan lähituntumassa ei ole mitään sellaista ympäristöllistä tekijää, joka selkeästi olisi vaikuttanut asuinpaikan sijaintiin. Lounaassa maasto alkaa laskea vasta noin 40 metrin päässä, mutta sielläkin lähimmän suon laitaan on noin 200 m ja veteen vieläkin enemmän. Ounasjärven rantaan on paikalta matkaa noin 250 m. Kaakossa maasto nousee hieman ja on kivikkoista. Kivikkoinen alue muodostaa lähes etelä-pohjois -suuntaisen vyöhykkeen, joka erottuu hiekkaisesta alueesta, vaikkei pohjoisessa kohoakaan korkeammalle.
Asuinpaikkaan viittaavat merkit ovat erittäin vähäiset. Polulta löytyi kvartsikaavin ja aivan sen viereen tehdyssä koekuopassa oli pienellä alueella punertavan ruskeaa rikastumiskerroksen hiekkaa. Muita löytöjä tai havaintoja ei ollut. |
| metsakeskus.47010309 |
47 |
Harjujoensuu länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361477.12500000 |
7588652.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010309 |
Alue muodostuu Harjujoen suussa sijaitsevan kosteikon länsipuolella olevasta Ounasjärven rantaan rajautuvasta tasanteesta. Tasanteen takana on nähtävissä vanha rantatörmä, jonka takana puolestaan nousee mäki jyrkästi. Maaperä alueella on hiekkaa, puusto tunturikoivua, mäntyä ja katajaa. Mäen takana (alueella 2), sisämaassa, maasto on kivikkoista.
Asuinpaikka alueella 1 on varsin pienialainen. Kaikki siihen viittaavat havainnot tehtiin aivan tasanteen itäpäästä, läheltä kosteikkoon ja järveen laskevaa kulmausta. Koekuopasta 1 löytyi kvartsi-iskoksia, punaiseksi palanutta hiekkaa ja tulen rapauttamia kiviä. Alueelta 2 löydöt tehtiin kivikkoiselta polulta. |
| metsakeskus.47010310 |
47 |
Harjujoki itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
361825.00000000 |
7588490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010310 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven eteläpuolella ja Hajujoen itäpuolella. Alue muodostuu Harjujoen ja Pekkalanvaaran väliin jäävästä melko tasaisesta maastosta, joka laskee Ounasjärveen jyrkästi ja melko korkeana. Pyyntikuoppien ja järven välinen alue on mäkistä seutua, jonka koillispuolella on rantaa kohti laskevia laaksoja. Maaperä alueella on hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Pyyntikuopat ovat soikeita, niissä on silmin havaittava valli ja muodostavat hajanaisen jonon poikki järven ja joen välisen alueen. Kuoppa 1 sijaitsee pienen suon reunalla ja kuopat 2 ja 3 kivisen mäen juurella. Välimatkaa kuopilla 1 ja 2 on noin 100 m, mutta kuopilla 2 ja 3 vain 5 m. Kuuluvatko ne samaan järjestelmään, on epäselvää. |
| metsakeskus.47010311 |
47 |
Harjujoensuu itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
361859.97200000 |
7588803.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010311 |
Alue muodostuu Ounasjärveen rajautuvassa rinteessä olevasta laaksosta, joka laskee loivasti järveen. Laakson molempien puolten mäen rinne Ounasjärveen päin on jyrkkä. Laakso on varsin kapea. Alueen maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Löydöt tulivat koekuopista 10-15 m päässä rannasta, joka laskee loivasti järveä kohti (poikkeuksellisesti ranta ei ole tasainen). Kahdesta koekuopasta tulleet löydöt ovat pelkästään palanutta luuta, minkä vuoksi ei voi sanoa mitään niiden iästä. Luut vaikuttavat kuitenkin "vanhoilta", tuskin historialliselta ajalta. Löydöt olivat noin 5 cm:n paksuisessa punaisen ruskeassa kulttuurikerroksessa. Myös huuhtoutumiskerros oli väriltään punertava. |
| metsakeskus.47010312 |
47 |
Pekkalanvaara koillinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363221.00000000 |
7589325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010312 |
Alue sijaitsee Ounasjärven etelärannalla, maastossa, joka on melko alavaa ja jonka takana (rannasta irtautuu alueen taakse kääntyvä rinne) ja itäpuolella se nousee hieman. Näiden väliin jäävä alavampi laakso jatkuu etelässä aina suohon asti. Rannassa on niemen kohdalla valli, joka kuitenkin häviää itään päin mentäessä. Maaperä on soraista hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, suopursua, mustikkaa ja poronjäkälää.
Asuinpaikkalöydöt tehtiin pieneltä alueelta - vain yhdestä koekuopasta, jossa oli kvartsia, tulen rapauttamia kiviä ja likamaata. 10-15 m päähän tehdystä koekuopista ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.47010312 |
47 |
Pekkalanvaara koillinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
363221.00000000 |
7589325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010312 |
Alue sijaitsee Ounasjärven etelärannalla, maastossa, joka on melko alavaa ja jonka takana (rannasta irtautuu alueen taakse kääntyvä rinne) ja itäpuolella se nousee hieman. Näiden väliin jäävä alavampi laakso jatkuu etelässä aina suohon asti. Rannassa on niemen kohdalla valli, joka kuitenkin häviää itään päin mentäessä. Maaperä on soraista hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, suopursua, mustikkaa ja poronjäkälää.
Asuinpaikkalöydöt tehtiin pieneltä alueelta - vain yhdestä koekuopasta, jossa oli kvartsia, tulen rapauttamia kiviä ja likamaata. 10-15 m päähän tehdystä koekuopista ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.47010314 |
47 |
Korkeajärvi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364219.02600000 |
7589750.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010314 |
Alue sijaitsee Ounasjärven rannalla, 60-70 m Porokotajärvestä laskevan kapean joen (Eevanoja) suun länsipuolella. Tässä kohdassa maasto on hieman ylempänä kuin joen tuntumassa. Myös lännessä päin on pienialainen laakso. Alueen takana maasto nousee vasta runsaan 100 metrin päässä. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Löydöt tehtiin koekuopasta vapaa-ajan rakennuksen ja järven väliseltä alueelta. Maasto muodostaa tässä kohdassa hieman korkeamman "niemekkeen", johon asuinpaikka rajautuu. Se on pienialainen leiripaikka, jossa löydöt olivat palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Ne tulivat 5-10 cm paksuisesta punertavan ruskeasta rikastumiskerrokseen liittyvästä kulttuurikerroksesta. |
| metsakeskus.47010315 |
47 |
Korkeajärvi pohjoinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364446.93400000 |
7589919.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010315 |
Alue muodostuu pienialaisesta hiekkaisesta kumpareesta Ounasjärven etelärannalla. Kumpareen takana maasto on alavaa ja sivuilta se on soiden ympäröimä. Itään päin mentäessä suo muuttuu kapeaksi kosteaksi niemekkeeksi. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Asuinpaikka on varsin pienialainen, johtuen osittain maaston rajoituksista. Koekuopasta löytyi kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä. Ympärille tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.47010315 |
47 |
Korkeajärvi pohjoinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
364446.93400000 |
7589919.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010315 |
Alue muodostuu pienialaisesta hiekkaisesta kumpareesta Ounasjärven etelärannalla. Kumpareen takana maasto on alavaa ja sivuilta se on soiden ympäröimä. Itään päin mentäessä suo muuttuu kapeaksi kosteaksi niemekkeeksi. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Asuinpaikka on varsin pienialainen, johtuen osittain maaston rajoituksista. Koekuopasta löytyi kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä. Ympärille tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.47010316 |
47 |
Matilaisensaivo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364807.78800000 |
7590130.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010316 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven etelärannalla, Matilaisensaivon ja Ounasjärven välisellä kannaksella. Maasto muodostuu kahdesta pitkänomaisesta harjanteesta, joiden välissä on kosteaa aluetta, Matilaisensaivo. Saivosta laskee harjanteiden välistä puro. Suurempi ja pidempi harjanne on kiinni mantereessa, kun taas pienempi on soiden keskellä oleva saari. Maaperä on suuremmalla harjanteella soraista, mutta pienemmällä hiekkaa. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Pienemmällä harjanteella sijaitsee yksi viidestä pyyntikuopasta, aivan harjanteen pohjoispäässä. Muut kuopat sijaitsevat suuremman harjanteen päällä. Kaksi kuopista (4 ja 5) on poikkeuksellisen suurikokoisia ja yksi (2) on kokonaan peitetty. Asuinpaikka sijaitsee suuremman harjanteen päässä, kohdassa, jossa suo alkaa. Harjanne on tässä kohdassa matala. Löydöt tehtiin kaikki rantavallin päältä. Siinä havaittiin kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä. Suuremman harjanteen itäpäässä on lähes suorakaiteen muotoinen (soikea) tulisija (mitat 1,1x0,7x0,05 m). |
| metsakeskus.47010316 |
47 |
Matilaisensaivo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
364807.78800000 |
7590130.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010316 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven etelärannalla, Matilaisensaivon ja Ounasjärven välisellä kannaksella. Maasto muodostuu kahdesta pitkänomaisesta harjanteesta, joiden välissä on kosteaa aluetta, Matilaisensaivo. Saivosta laskee harjanteiden välistä puro. Suurempi ja pidempi harjanne on kiinni mantereessa, kun taas pienempi on soiden keskellä oleva saari. Maaperä on suuremmalla harjanteella soraista, mutta pienemmällä hiekkaa. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Pienemmällä harjanteella sijaitsee yksi viidestä pyyntikuopasta, aivan harjanteen pohjoispäässä. Muut kuopat sijaitsevat suuremman harjanteen päällä. Kaksi kuopista (4 ja 5) on poikkeuksellisen suurikokoisia ja yksi (2) on kokonaan peitetty. Asuinpaikka sijaitsee suuremman harjanteen päässä, kohdassa, jossa suo alkaa. Harjanne on tässä kohdassa matala. Löydöt tehtiin kaikki rantavallin päältä. Siinä havaittiin kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä. Suuremman harjanteen itäpäässä on lähes suorakaiteen muotoinen (soikea) tulisija (mitat 1,1x0,7x0,05 m). |
| metsakeskus.47010317 |
47 |
Matilaisensaivo 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
365090.67100000 |
7590187.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010317 |
Alue muodostuu Ounasjärven etelärannassa olevan suon itäpuolella olevasta poikittaisesta, matalasta kivikkoisesta harjanteesta. Harjanteen kaakkoispuolella on notkelma, lounaispuolella kivinen harjanne ja länsipuolella Maatilaisesaivoon rajautuva suo. Puusto on mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset sijaitsevat harjanteen päällä, harjanteen suuntaisessa rivissä. Niiden pitkä sivu on poikittain rivin suuntaan nähden. Pohjoisimmalta latomukselta on matkaa suon reunaan vain noin 15 m. Kahta latomusta oli kaiveltu (latomukset 4 ja 5). |
| metsakeskus.47010317 |
47 |
Matilaisensaivo 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
365090.67100000 |
7590187.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010317 |
Alue muodostuu Ounasjärven etelärannassa olevan suon itäpuolella olevasta poikittaisesta, matalasta kivikkoisesta harjanteesta. Harjanteen kaakkoispuolella on notkelma, lounaispuolella kivinen harjanne ja länsipuolella Maatilaisesaivoon rajautuva suo. Puusto on mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Suorakaiteen muotoiset kivilatomukset sijaitsevat harjanteen päällä, harjanteen suuntaisessa rivissä. Niiden pitkä sivu on poikittain rivin suuntaan nähden. Pohjoisimmalta latomukselta on matkaa suon reunaan vain noin 15 m. Kahta latomusta oli kaiveltu (latomukset 4 ja 5). |
| metsakeskus.47010318 |
47 |
Ullatieva länsi 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
365301.58700000 |
7590407.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010318 |
Alue muodostuu kivikkoisesta niemestä, kumpareesta Ounasjärven rannassa, jonka takana maasto laskee. Sen molemmilla puolilla on lahti, joista länsipuoleisen perällä on suota. Kumpareella on vielä korkeampi kohta. Taustalla maasto nousee muutaman kymmenen metrin päässä loivasti. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Suorakaiteen muotoisen latomuksen suunta on lähes niemen kärkeä kohti. Sen keskellä on punaiseksi palanutta hiekkaa. Latomuksen pohjoispäädyssä on kaksi suurempaa kiveä. Kumpareen korkeimmassa kohdassa on tulisija. |
| metsakeskus.47010318 |
47 |
Ullatieva länsi 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
365301.58700000 |
7590407.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010318 |
Alue muodostuu kivikkoisesta niemestä, kumpareesta Ounasjärven rannassa, jonka takana maasto laskee. Sen molemmilla puolilla on lahti, joista länsipuoleisen perällä on suota. Kumpareella on vielä korkeampi kohta. Taustalla maasto nousee muutaman kymmenen metrin päässä loivasti. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Suorakaiteen muotoisen latomuksen suunta on lähes niemen kärkeä kohti. Sen keskellä on punaiseksi palanutta hiekkaa. Latomuksen pohjoispäädyssä on kaksi suurempaa kiveä. Kumpareen korkeimmassa kohdassa on tulisija. |
| metsakeskus.47010319 |
47 |
Ullatieva länsi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365690.42900000 |
7590378.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010319 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven etelärannalla, miltei Ounasjoen luusuassa. Alue muodostuu kahden suon väliin jäävästä niemekkeestä, jonka takana nousee korkea ja jyrkkäreunainen Ullatieva. Itse niemi on melko tasainen ja leveydeltään noin 50 m. Alueen lähiseudulla, idässä Ounasjärvi loppuu ja laskujoki alkaa. Maaperä on soraista hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavat löydöt havaittiin ensin vapaa-ajan rakennuksen ja järven välisellä pinnastaan kuluneella polulla. Maan pinnalla oli näkyvissä kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä. Pihassa olevan tulipaikan lounaispuolella oli vanha liesikiveys, jonka ikää ei kuitenkaan pystytty tarkemmin määrittämään. Muutaman kymmenen metrin päässä rannan suunnassa koilliseen tehdyistä koekuopista (2) löytyi punertavaksi värjäytynyttä hiekkaa, likamaata ja tulen rapauttamia kiviä sekä kvartsia. Aivan kahden tontin rajalle tehdystä koekuopasta (3) löytyi myös samanlaisia asuinpaikkamerkkejä. Mentäessä edelleen kohti pohjoista, suon rannassa olevalle rantatörmälle (alue 4), havaittiin siinä kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä. Asuinpaikka on siis kaksijakoinen, joista toinen löytöalue sijaitsee ylempänä ja toinen alempana suon rannassa. |
| metsakeskus.47010320 |
47 |
Ullatieva länsi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
366555.08600000 |
7590308.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010320 |
Kohde sijaitsee Ounasjärven ja Perilänjärven välisen joen ja Ullatievan välissä. Alue muodostuu hiekkaisen ja soraisen Ullatievan eli korkea- ja jyrkkäreunaisen harjun pohjoispuolella olevasta hiekkaisesta tasanteesta, sen ja joen välissä. Tievan pohjoispuolella on monta suolamparetta, jotka aiheuttavat maastoon vaihtelua. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Pyyntikuopat ovat neljässä-viidessä ryhmässä. Niiden muoto on soikea ja yleensä ne ovat poikittain jonon kulkusuuntaan nähden. Läntisin ryhmä koostuu 20 kuopasta (kuopat 1-20), jotka alkavat suon reunasta ja suuntaavat kohti tievaa. Jonon alkupäässä on sekä uudempia että peittyneempiä vanhempia kuoppia. Vanhat kuopat ovat todennäköisesti peittyneet uusia kaivettaessa, ikäeroa niillä ei välttämättä ole kovinkaan paljoa. Toinen ryhmä (kuopat 21-31) alkaa suon ja tievan välisestä kapeikosta ja jatkuu tievan suuntaisena seuraavan suon reunaan asti. Kaksi viimeistä kuoppaa (30 ja 31) ovat hieman erillään muista kuopista ja ne ovat myös pienempiä kuin muut kuopat. Toisaalta tässäkin ryhmässä on muutama pienempi, vanhempi kuoppa, jotka ovat vain hieman pienempiä kuin kuopat 30 ja 31. Kolmas ryhmä (kuopat 32-61) alkaa edellä mainitun viimeisen suon toiselta reunalta ja jatkuu tievan alapuolella tievan ja kumpareen väliin asti. Kuopat 45-48 muodostavat rinnakkaisen rivin "pääriville", mahdollisesti eri aikaisen. Neljäs ryhmä sijaitsee miltei Periläjärven rannassa. Suon, kumpareen ja järven väliin jäävän alueen halki on kaivettu kolmen kuopan jono (kuopat 62-64), joiden rinnalla on kaksi pienempää kuoppaa (kuopat 65-66), koosta päätellen ilmeisestikin eri ikäisiä. |
| metsakeskus.47010321 |
47 |
Metsäntutkimuslaitos |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364196.03000000 |
7590521.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010321 |
Alue muodostuu tasaisesta soraisesta Ounasjärven rantatörmästä, joka on sortunut osittain järveen. Idässä alueen erottaa matala järven lahti, jonka suuhun muodostuu niemeke. Lännessä on puolestaan matalampi alue, joka erottaa sen viereisestä kohteesta Kotatievasta (47010215). Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Asuinpaikkaan viittaavat merkit ovat vähäisiä. Rajapyykin kohdalla on halkaisijaltaan yli 2 metrin laajuinen kuoppaliesi, jonka tulen rapauttamat kivet olivat sortuneessa rantatörmässä näkyvissä. Siitä noin 25 m itään on runsaasti tulen rapauttamia kiviä, ilmeisen lieden jäännökset. Tulisijojen välistä, keskivaiheilta löytyi kvartsi-iskos. Ympärille tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.47010322 |
47 |
Ullatieva pohjoinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
367151.84700000 |
7590367.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010322 |
Kohde sijaitsee Periläjärven etelärannalla. Maasto muodostuu niemestä, jonka länsipuolella on suo. Suosta lähtee laakso, minkä johdosta niemen tyveen jää kapea kannas. Niemi pistää ulos korkeasta ja jyrkkäreunaisesta Ullatievasta, ja on itse varsin tasainen. Niemen kärki laskee loivemmin kuin sen muut rinteet. Niemen maaperä on soraista ja kivistä, puusto on mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Asuinpaikkaan viittaavat merkit havaittiin vapaa-ajan rakennuksen ja piharakennuksen väliseltä kuluneelta polulta, jossa oli nähtävissä palaneita kiviä ja kvartsia. Tässä kohdassa niemen tyvi on kapeimmillaan. Palaneita kiviä ja kvartsia löytyi myös vapaa-ajan rakennuksen lähettyviltä. Kivet muodostivat mahdollisen tulisijan jäännökset. Koekuoppia ei tehty alueelle lainkaan |
| metsakeskus.47010323 |
47 |
Ullajärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
367574.67400000 |
7590016.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010323 |
Kohde sijaitsee Periläjärven ja Ullajärven välissä, Ullatievan molemmin puolin. Alue muodostuu itä-länsi -suuntaisesta korkeasta ja jyrkkärinteisestä harjusta, Ullatievasta, jonka pohjoispuolella sijaitsee saman suuntainen, pitkänomainen Periläjärvi ja eteläpuolella pyöreähkö Ullajärvi. Ullatievan eteläpuolella maasto on melko tasaista, laskien loivasti etelää kohti. Pohjoispuolella sen sijaan tieva laskee miltei suoraan järveen, muodostaen vain paikoin tasaisempia alueita. Tievan keskellä on laajoja suppakuoppia, joista jotkin ovat erittäin syviä ja jyrkkärinteisiä. Maaperä on hiekkaa, mutta tievan päällä myös soraa, puusto on mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Pyyntikuopat muodostavat 2-3 ryhmää. Niiden muoto on soikea ja yleensä ne ovat poikittain jonon kulkusuuntaan nähden. Eteläisin ryhmä (kuopat 1-9) lähtee Ullajärven luoteisrannasta kohti pohjoista Ullatievan jyrkälle rinteelle asti. Kuoppa 9 on hieman muista erillään. Kuopat 10-13 muodostavat oman jonon noin 110 metrin päässä edellisestä. Ne kuuluvat mahdollisesti eri järjestelmään eli ovat eri aikaisia. Kuoppien 9 ja 10 välistä ei löytynyt kuoppia, vaikka niitä etsittiinkin. Ovatko ne niin pieniä, etteivät tarttuneet silmään? Kuoppien 13 ja 14 välissä on korkea ja jyrkkärinteinen Ullatieva. Niiden välinen etäisyys on noin 56 m. Loput kuopat (14-22) kulkevat vähitellen Periläjärveen laskevassa laaksossa. Kuopan 22 vieressä on mahdollinen peittynyt pyyntikuoppa, mutta sitä ei ole laskettu mukaan. Kuopan 18 vierestä, noin 10 metrin päästä, polulta löytyi kvartsi-iskoksia, mutta ei muuta muinaisjäännökseen viittaavaa. Paikalle ei tehty koekuoppia. |
| metsakeskus.47010324 |
47 |
Ullatieva |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
367789.59000000 |
7590115.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010324 |
Kohde sijaitsee Periläjärven eteläpuolella sijaitsevan Ullatievan päällä. Maasto muodostuu jyrkkäreunaisen Ullatievasta, jonka keskellä on alaspäin laskeva laakso, kumpareita ja suppia. Tievan etelärinne on erittäin jyrkkä ja korkea, kun taas pohjoisrinne laskee loivasti Periläjärveen. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, kanervaa ja poronjäkälää.
Pyyntikuoppajono kulkee tievan poikki. Kuoppien muoto on soikea ja yleensä ne ovat poikittain jonon kulkusuuntaan nähden. Eteläisin kuoppa on hieman erillään muista, jotka muodostavat neljän kuopan ryhmän. Kuopasta 1 on matkaa Ullajärvi N:n kuoppaan 7 vain 123 m. |
| metsakeskus.47010325 |
47 |
Ullatieva pohjoinen 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
367309.78400000 |
7590329.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010325 |
Kohde sijaitsee Periläjärven etelärannalla. Alue muodostuu korkean ja jyrkän Ullatievan rinteen ja Periläjärven väliin jäävästä kapeasta harjanteesta ja suosta. Harjanne on yhtenäisesti kiinni mantereessa ja Ullatievan ja sen väliin jää suo kapeana ja pitkänä kosteikkona. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Pyyntikuopat sijaitsevat kumpareen päissä. Niiden muoto on soikea ja ne ovat poikittain jonon kulkusuuntaan nähden. |
| metsakeskus.47010326 |
47 |
Ullatieva pohjoinen 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
368732.20800000 |
7590350.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010326 |
Kohde sijaitsee Periläjärven etelärannan tuntumassa, Ullatievan juuressa. Alue muodostuu Ullatievan ja Periläjärven väliin jäävästä tasaisesta hiekkaisesta alueesta, jota ympäröi kahdelta suunnalta suo. Ullatieva nousee etelässä melko jyrkästi ja korkealle. Järven rannassa on kaksi kivistä kumparetta, joista toisessa on vapaa-ajan rakennus. Puusto on mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa, mustikkaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Pyyntikuoppa sijaitsee aivan Ullatievan juurella, kohdassa, jossa tasanne alkaa. Aivan länsipuolella on suo. Kuoppa on muodoltaan soikea ja se on osittain peittynyt. |
| metsakeskus.47010327 |
47 |
Periläjärvi pohjoinen 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
367987.51300000 |
7590666.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010327 |
Kohde sijaitsee Periläjärven pohjoisrannan ja Periläkankaalla olevan järven välisellä kannaksella, jolla on vielä alavampi kohta. Tässä kohdassa kannas on sekä kapeimmillaan että matalimmillaan. Muutoin kannas on tasaista soraista hiekkaa. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, poronjäkälää ja sammalta.
Pyyntikuopat muodostavat kolmen kuopan jonon. Niiden muoto on soikea ja ne ovat hieman viistosti jonon kulkusuuntaan nähden. Kuopan 2 valli on vahingoittunut tien rakentamisen yhteydessä ja kuoppa 3 oli osittain peitetty. |
| metsakeskus.47010328 |
47 |
Periläjärvi pohjoinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368776.19400000 |
7590838.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010328 |
Kohde sijaitsee Periläjärven pohjoisrannalla, lähellä sen itäpäätä (noin 0,7 km). Alue on varsin tasaista hiekkamaastoa, jossa korkeuseroja on vain rannan tuntumassa. Siellä on havaittavissa muinaisrantamuodostuma. Maasto nousee muutaman metrin järven pintaa ylemmäs vapaa-ajan rakennuksen kohdalla. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus puolukkaa, variksenmarjaa, sammalta ja poronjäkälää.
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavat löydöt havaittiin sortuneessa rantatörmässä (kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä, löytö 1) ja vapaa-ajan rakennuksen koillispuolella olevalla kuluneella tiellä (kvartsia, löytö 2). Rannan tuntumaan tehtiin koekuoppia, mutta niissä ei havaittu mitään merkkiä muinaisjäännöksestä. Noin 60 metriä länteen aivan rannan tuntumaan tehdyssä koekuopassa oli punaiseksi värjäytynyttä hiekkaa. |
| metsakeskus.47010329 |
47 |
Periläjärvi pohjoinen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368968.11400000 |
7590879.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010329 |
Kohde sijaitsee Periläjärven rannassa, lähellä sen itäpäätä (n. 400 m). Alue sijaitsee kahden niemenkärjen välisellä alueella, jossa rantavalli on selkeästi näkyvissä. Takana oleva maasto on varsin tasaista ja nousee vain pari metriä järven pinnan yläpuolelle. Alueen länsiosassa on nähtävissä muinaisrantamuodostuma. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja sammalta.
Asuinpaikkaan viittaavat merkit havaittiin rantavallin päällä. Siitä löydettiin jaspisiskoksia, punaiseksi värjäytynyttä hiekkaa ja tulen rapauttamia kiviä. Löytöpaikasta noin 10 m ja noin 60 m länteen tehdyissä koekuopissa havaittiin punaiseksi värjäytynyttä hiekkaa. Alueen länsipäässä, aivan muinaisrantamuodostuman päällä on kuoppa, joka saattaa olla pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.47010329 |
47 |
Periläjärvi pohjoinen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
368968.11400000 |
7590879.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010329 |
Kohde sijaitsee Periläjärven rannassa, lähellä sen itäpäätä (n. 400 m). Alue sijaitsee kahden niemenkärjen välisellä alueella, jossa rantavalli on selkeästi näkyvissä. Takana oleva maasto on varsin tasaista ja nousee vain pari metriä järven pinnan yläpuolelle. Alueen länsiosassa on nähtävissä muinaisrantamuodostuma. Maaperä on hiekkaa, puusto mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja sammalta.
Asuinpaikkaan viittaavat merkit havaittiin rantavallin päällä. Siitä löydettiin jaspisiskoksia, punaiseksi värjäytynyttä hiekkaa ja tulen rapauttamia kiviä. Löytöpaikasta noin 10 m ja noin 60 m länteen tehdyissä koekuopissa havaittiin punaiseksi värjäytynyttä hiekkaa. Alueen länsipäässä, aivan muinaisrantamuodostuman päällä on kuoppa, joka saattaa olla pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.47010330 |
47 |
Ullajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368538.29300000 |
7589449.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010330 |
Kohde sijaitsee Ullajärven itärannalla, Ullatievan eteläpuolella olevan Ullajärven itärannalla. Ullajärveen laskee idästä joki, jonka pohjoispuolelta laskee niemeke joelle. Joen ympärillä on suota. Niemeke pistää Ullatievasta etelään päin. Maaperä on soraista, puusto mäntyä, aluskasvillisuus variksenmarjaa ja poronjäkälää. Asuinpaikkamerkit on havaittu niemekkeen korkeimmalla kohdalla, jossa polku ja muu ihmistoiminta (lipunnostajaiset) on kuluttanut maan pinnan rikki. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä. Löytöjä oli lähinnä korkeimman kohdan eteläosassa, mutta palaneita kiviä oli myös ylempänä. Koekuoppia ei alueelle ole tehty. |
| metsakeskus.47010331 |
47 |
Ullatieva etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
369733.81000000 |
7590161.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010331 |
Kohde sijaitsee Ullatievan eteläpuolella ja Ullajärven itäpuolella, n. 1,5 km järvestä. Alue muodostuu Ullatievan ja Ullajärveen laskevan joen välisestä hiekkaisesta tasanteesta. Jokea ympäröi suo, jonka reunalla tasanteessa on matala harjanne. Tasanteen pohjoisreunalla maasto nousee korkeaksi ja jyrkkäreunaiseksi. Tasanteella on vanha oranssin värinen Enontekiön kunnan vesilaitoksen autonrämä.
Pyyntikuoppia on kaksi eroosion paljastamalla alueella. Ne ovat soikeita ja toinen on poikittain harjanteeseen nähden ja toinen on harjanteen suuntainen. Kuopat ovat matalan ja kapean harjanteen päällä. |
| metsakeskus.47010332 |
47 |
Ullatieva itä 2 (1-3) |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
371117.24800000 |
7590814.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010332 |
Kohde sijaitsee Ullatievan itäpuolella ja Ounasjoen eteläpuolella. Alue muodostuu Ullatievan itäpuolella olevasta tasaisesta ja kivikkoisesta alueesta, joka sijaitsee Ounasjoen ja Ullajoen välisellä kannaksella. Molempien jokien ympärillä on suota. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, kanervaa ja poronjäkälää.
Kivilatomuksia on kolmella alueella 4-5 latomuksen ryhmissä (alueet 1-3). Ryhmät poikkeavat toisistaan hieman latomusten muodon ja määrän suhteen. Alueen 1 latomukset sijaitsevat lähimpänä Ounasjokea, jokea ympäröivän suon reunaan on matkaa noin 30 m. Latomus 1 (itäisin) on muodoltaan poikkeuksellisesti pyöreä, mutta kuitenkin lähes saman kokoinen kuin suorakaiteen muotoisetkin. Latomus 5 (läntisin) on puolestaan miltei neliön muotoinen. Alueen 2 latomuksista latomus 4 oli osittain rikottu. Ne sijaitsevat hieman kauempana Ounasjoesta, matkaa sitä ympäröivän suon reunaan on 50-60 m. Alueen 3 latomukset poikkeavat edellisistä siinä, että kaksi niistä on soikeaa (1, 2), yksi pyöreä (4) ja yksi suorakaiteen muotoinen (3). Ne sijaitsevat lähellä etelässä olevaa suon reunaa. Maasto laskee hieman suota kohti. Suorakaiteen muotoisen latomuksen suunta poikkeaa normaalista: sen pitkä sivu on rivin suuntainen, kun tavallisesti se on poikittain. |
| metsakeskus.47010332 |
47 |
Ullatieva itä 2 (1-3) |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
371117.24800000 |
7590814.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010332 |
Kohde sijaitsee Ullatievan itäpuolella ja Ounasjoen eteläpuolella. Alue muodostuu Ullatievan itäpuolella olevasta tasaisesta ja kivikkoisesta alueesta, joka sijaitsee Ounasjoen ja Ullajoen välisellä kannaksella. Molempien jokien ympärillä on suota. Puusto on mäntyä ja tunturikoivua, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa, kanervaa ja poronjäkälää.
Kivilatomuksia on kolmella alueella 4-5 latomuksen ryhmissä (alueet 1-3). Ryhmät poikkeavat toisistaan hieman latomusten muodon ja määrän suhteen. Alueen 1 latomukset sijaitsevat lähimpänä Ounasjokea, jokea ympäröivän suon reunaan on matkaa noin 30 m. Latomus 1 (itäisin) on muodoltaan poikkeuksellisesti pyöreä, mutta kuitenkin lähes saman kokoinen kuin suorakaiteen muotoisetkin. Latomus 5 (läntisin) on puolestaan miltei neliön muotoinen. Alueen 2 latomuksista latomus 4 oli osittain rikottu. Ne sijaitsevat hieman kauempana Ounasjoesta, matkaa sitä ympäröivän suon reunaan on 50-60 m. Alueen 3 latomukset poikkeavat edellisistä siinä, että kaksi niistä on soikeaa (1, 2), yksi pyöreä (4) ja yksi suorakaiteen muotoinen (3). Ne sijaitsevat lähellä etelässä olevaa suon reunaa. Maasto laskee hieman suota kohti. Suorakaiteen muotoisen latomuksen suunta poikkeaa normaalista: sen pitkä sivu on rivin suuntainen, kun tavallisesti se on poikittain. |
| metsakeskus.47010333 |
47 |
Čáhkáljohka etelä 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256200.28700000 |
7668097.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010333 |
Kohde sijaitsee Kilpisjärven koillispuolella. Alue muodostuu Čáhkáljohkan eteläpuolella olevan pienemmän puron eteläisemmän haaran rantamaisemasta. Siihen kuuluu loivasti länttä kohti laskeva kivikkoinen rinne, mäki, kalliota ja puroa ympäröivää kosteikkoa. Kosteikon ja kivikon keskellä on matala hiekkainen noin 50 m pitkä ja 20 m leveä kumpare. Puusto on harvahkoa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Muinaisjäännös muodostuu pesäkkeisistä löytökohdista, joista runsaslöytöisin on matalan kumpareen itäpäässä. Siellä löydöt ovat kvartsiittia, mutta länsipäässä myös kvartsia. Löytöjen joukossa on myös esineitä. Länsipäässä havaittiin myös tulen rapauttamia kiviä ja punertavaa hiekkaa. Itäpäässäkin oli punertavaksi värjäytynyttä maata.
Nils-Henrik ja Samuel Valkeapää olivat löytäneet 26.8.1998 paikalta kvartsiitti-iskoksia ja -esineen teelmän. Löytöpaikka sijaitsi kuitenkin inventoinnissa oppaana olleen Nils-Henrik Valkeapään mukaan kumpareen pohjoispuolella kivikkoisemmassa ja kosteammassa maastossa. Hän ei kuitenkaan enää tunnistanut paikkaa, koska siellä oli käännelty kiviä ja tasoitettu maata moottorikelkkareitin perustusta varten. Valkeapään mukaan inventoinnissa löytyneet kohteet olivat eri paikassa. Aiemmin löytynyt esine (KM 30908:1) oli poimittu vieressä olevan korkean mäen länsipuolelta. Paikalla ei kuitenkaan havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Vuoden 2008 inventoinnissa noin 50 m itäkaakkoon aiemmin annetuista koordinaateista todettiin aiempaa kuvausta vastaava paikka, jossa havaittiin kolme erillistä kvartsiitti-iskosten löytöaluetta. Näistä keskimmäinen on annetun pääkoordinaatin paikalla, toinen siitä 5 m koilliseen ja kolmas noin 10 m etelään. Polku-uralla havaittiin myös punaiseksi värjäytynyttä maata noin 70 x 30 cm alueella. Paikka on matalien kumpareiden aluetta matalassa laaksossa ja polku-uran sekä maastomönkijöiden vuoksi kulutukselle alttiina.
Vuoden 2010 inventoinnissa maaston kuluneen lisää polun kohdalla kohteen koillispäässä, jossa löydettiin kvartsiittinen keihäänkärki.
Kohde Čáhkáljohka etelä 2 on suorakaiteen muotoinen liesilatomus, joka on kohteesta 1 vajaat 100 m länteen, puron itäisen ja läntisen haaran välillä, noin 40 m läntisemmästä haarasta itään, tasaisella ja kivisellä alueella. Se lienee yksittäisen kotasijan paikka (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.47010333 |
47 |
Čáhkáljohka etelä 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
256200.28700000 |
7668097.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47010333 |
Kohde sijaitsee Kilpisjärven koillispuolella. Alue muodostuu Čáhkáljohkan eteläpuolella olevan pienemmän puron eteläisemmän haaran rantamaisemasta. Siihen kuuluu loivasti länttä kohti laskeva kivikkoinen rinne, mäki, kalliota ja puroa ympäröivää kosteikkoa. Kosteikon ja kivikon keskellä on matala hiekkainen noin 50 m pitkä ja 20 m leveä kumpare. Puusto on harvahkoa tunturikoivikkoa, aluskasvillisuus variksenmarjaa, puolukkaa ja poronjäkälää.
Muinaisjäännös muodostuu pesäkkeisistä löytökohdista, joista runsaslöytöisin on matalan kumpareen itäpäässä. Siellä löydöt ovat kvartsiittia, mutta länsipäässä myös kvartsia. Löytöjen joukossa on myös esineitä. Länsipäässä havaittiin myös tulen rapauttamia kiviä ja punertavaa hiekkaa. Itäpäässäkin oli punertavaksi värjäytynyttä maata.
Nils-Henrik ja Samuel Valkeapää olivat löytäneet 26.8.1998 paikalta kvartsiitti-iskoksia ja -esineen teelmän. Löytöpaikka sijaitsi kuitenkin inventoinnissa oppaana olleen Nils-Henrik Valkeapään mukaan kumpareen pohjoispuolella kivikkoisemmassa ja kosteammassa maastossa. Hän ei kuitenkaan enää tunnistanut paikkaa, koska siellä oli käännelty kiviä ja tasoitettu maata moottorikelkkareitin perustusta varten. Valkeapään mukaan inventoinnissa löytyneet kohteet olivat eri paikassa. Aiemmin löytynyt esine (KM 30908:1) oli poimittu vieressä olevan korkean mäen länsipuolelta. Paikalla ei kuitenkaan havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Vuoden 2008 inventoinnissa noin 50 m itäkaakkoon aiemmin annetuista koordinaateista todettiin aiempaa kuvausta vastaava paikka, jossa havaittiin kolme erillistä kvartsiitti-iskosten löytöaluetta. Näistä keskimmäinen on annetun pääkoordinaatin paikalla, toinen siitä 5 m koilliseen ja kolmas noin 10 m etelään. Polku-uralla havaittiin myös punaiseksi värjäytynyttä maata noin 70 x 30 cm alueella. Paikka on matalien kumpareiden aluetta matalassa laaksossa ja polku-uran sekä maastomönkijöiden vuoksi kulutukselle alttiina.
Vuoden 2010 inventoinnissa maaston kuluneen lisää polun kohdalla kohteen koillispäässä, jossa löydettiin kvartsiittinen keihäänkärki.
Kohde Čáhkáljohka etelä 2 on suorakaiteen muotoinen liesilatomus, joka on kohteesta 1 vajaat 100 m länteen, puron itäisen ja läntisen haaran välillä, noin 40 m läntisemmästä haarasta itään, tasaisella ja kivisellä alueella. Se lienee yksittäisen kotasijan paikka (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.47500003 |
47 |
Kalkujärven kesäkylä |
10001 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
382859.47500000 |
7625808.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47500003 |
Kalkujärven kaakkoispuolella oleva alue on nimeltään Vanha Lapinkylä, ja sitä pidetään vanhana saamelaisten kesäpaikkana. |
| metsakeskus.47500006 |
47 |
Palojoensuu 4. kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27008 |
337833.63900000 |
7580186.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.47500006 |
Kohde sijaitsee Palojoen suun pohjoispuolella. Palojoen suusta 1 km pohjoiseen ja maanteiden risteyksestä 650 m luoteeseen on Enontekiön neljäs (1826-1870) kirkon paikka. Paikalle siirrettiin Markkinan vanha kirkko. Aidatulla alueella on kirkon peruskiveys, hautausmaa ja ristejä sekä kirkon muistomerkki. |
| metsakeskus.49010001 |
49 |
Grankulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365220.68300000 |
6675096.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010001 |
Jyrkästi etelään ja eteläkaakkoon viettävä pelto- ja puutarharinne Grankullan talon ja Mankintien välissä. Löytöinä keramiikkaa, hiottu liuskeenpala ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010002 |
49 |
Finns |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365543.55300000 |
6675127.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010002 |
Metsäinen, eteläinen mäenrinne, jossa on hiekkakuoppia. Asuinpaikka sijaitsee Kehä III länsipuolella ja Kauklahdenväylän pohjoispuolella em. teiden liittymäkohdalla. Vuoden 2004 inventoinnissa havaittiin useita kivikautisia löytöalueita sekä yksi ajaltaan epämääräinen röykkiö. Asuinpaikka osittain tutkittu. Löytöinä keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, palanutta luuta, piikaapimia, pii-iskoksia, tasatalttoja, kiviesineiden katkelmia, jauhinkiviä, hiomalaakoja.
Tutkimushistoriallisesti merkittävä kohde.
Finnsin eläinpääase ei ole täältä, vaan on löytynyt Ny-Finnsin pellolta. Löytökohta esitetään valokuvassa Europaeus-Äyräpään kaivausraportissa Finnsin kivikautiselta asuinpaikalta 1923-24. |
| metsakeskus.49010004 |
49 |
Backisåker 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365767.46100000 |
6675210.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010004 |
Peltoa ja metsikköä Finnsin mäen itäpuolella Kehä III:n länsipuolella, 200 m pohjoiseen Kehä III ja Kauklahdenväylän risteyksestä. Löydöt keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, piikaavin, savenpala. Kiukaisten kulttuurin asuinpaikka. |
| metsakeskus.49010005 |
49 |
Finns läntinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365490.00000000 |
6675340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010005 |
Kivikautinen asuinpaikka metsäisellä ja kallioisella mäenlaella. Löytöinä keramiikkaa (KM 10557:16) ja kvartsi-iskoksia. Ollut ilmeisesti hyvin pienialainen asuinpaikka.
Muinaiskalukirjan kuvaus: "Syksyllä tai kesällä 1936 Espoon Mankbyn Finnsin kansanopiston päärakennuksesta länteen melko läheltä opistoa männikkömäeltä erään polun luota." (läh. SMYA XXXII:1 n:o 176, siitä NW).
Äyräpään mukaan keramiikka oli tyypillistä kampakeramiikkaa ja Uskelan keramiikkaa (TG 2023). Ks. Äyräpään kaivausraportti "Vuosien 1923-24 kaivaukset Finnsin kivikautisella asuinpaikalla Espoon pitäjän Mankbyn kylässä." |
| metsakeskus.49010005 |
49 |
Finns läntinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365490.00000000 |
6675340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010005 |
Kivikautinen asuinpaikka metsäisellä ja kallioisella mäenlaella. Löytöinä keramiikkaa (KM 10557:16) ja kvartsi-iskoksia. Ollut ilmeisesti hyvin pienialainen asuinpaikka.
Muinaiskalukirjan kuvaus: "Syksyllä tai kesällä 1936 Espoon Mankbyn Finnsin kansanopiston päärakennuksesta länteen melko läheltä opistoa männikkömäeltä erään polun luota." (läh. SMYA XXXII:1 n:o 176, siitä NW).
Äyräpään mukaan keramiikka oli tyypillistä kampakeramiikkaa ja Uskelan keramiikkaa (TG 2023). Ks. Äyräpään kaivausraportti "Vuosien 1923-24 kaivaukset Finnsin kivikautisella asuinpaikalla Espoon pitäjän Mankbyn kylässä." |
| metsakeskus.49010008 |
49 |
Kosthålle |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365865.41900000 |
6675623.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010008 |
Pienialainen asuinpaikka peltorinteellä Mankinjoen länsipuolella, Espoon kartanon päärakennuksesta noin 400 m etelälounaaseen, kartanon navetan itäpuolella. Löydöt kvartsikaavin ja iskoksia. |
| metsakeskus.49010009 |
49 |
Hingsthagen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365901.40500000 |
6676041.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010009 |
Kivikautinen asuinpaikka hakamaalla, Espoon kartanon päärakennuksesta noin 100 m länsiluoteeseen Espoonkartanon kosken yläpuolella, Mankinjoen haarapaikassa. Löydöt: kiukaisten tyypin tasataltta ja poikkikirves. Kohde sijaitsee melko matalalla, joten löydöt voivat myös olla veteen joutuneita irtolöytöjä. Kohteen luoteen selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.49010011 |
49 |
Björkbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
366107.31600000 |
6676849.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010011 |
Asuinpaikka sijaitsee metsäsaarekkeella ja lounaaseen ja etelään viettävällä peltorinteellä Peringintien länsipuolella. Vuoden 2004 inventoinnissa kävi ilmi, että asuinpaikkaa on parhaiten säilynyt Björkbackan torpan päärakennuksen pihamaalla. Kohde on alun perin sijainnut nykyisin purona olevan vesistön länsirannalla. Löytöinä tasatalttoja, kvartsiesine, kvartsi-iskoksia sekä naarmupintaista keramiikkaa. Keramiikan perusteella varhaismetallikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.49010012 |
49 |
Bergdal |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
366739.06100000 |
6677169.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010012 |
Kohde sijaitsee Mynttiläntien varressa, kilometrin Kehä III:n pohjoispuolella, ehjässä metsämaastossa. Asuinpaikka ajoittuu löytöjen perusteella pääosin varhaismetallikautiseksi. Paikalta on saatu talteen mm. Morby-keramiikkaa, mutta myös joitakin mesoliittisen ajan löytöjä. Kohde on Espoon oloissa poikkeuksellisen hyvin säilynyt kokonaisuus.
|
| metsakeskus.49010012 |
49 |
Bergdal |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
366739.06100000 |
6677169.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010012 |
Kohde sijaitsee Mynttiläntien varressa, kilometrin Kehä III:n pohjoispuolella, ehjässä metsämaastossa. Asuinpaikka ajoittuu löytöjen perusteella pääosin varhaismetallikautiseksi. Paikalta on saatu talteen mm. Morby-keramiikkaa, mutta myös joitakin mesoliittisen ajan löytöjä. Kohde on Espoon oloissa poikkeuksellisen hyvin säilynyt kokonaisuus.
|
| metsakeskus.49010013 |
49 |
Kläppkärr |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
366112.31600000 |
6677053.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010013 |
Koilliseen viettävä peltorinne Peringintieltä erkanevan Läpisuontien pohjoispuolella, tien päästä noin 200 m pohjoiseen. Metsän puolella oleva asuinpaikan osa on hyvin säilynyt. Löytöinä keramiikkaa, kvartsiesineitä ja -iskoksia, tasatalttoja, kourutalttoja, poikkikirves ja hioimia. Ajoitus nuorempi varhaiskampakeramiikka–nuorakeramiikka.
Vuonna 2019 tehdyissä koekaivauksissa voitiin varmentaa asuinpaikan rajausta ja säilyneisyyttä. Suurin osa löydöistä oli nuorakeraamisia.
Vuoden 2020 kaivauksissa koko kaivausalueella havaittiin kulttuurikerrosta, joka oli keskimäärin 5-30 cm paksu. Rakenteita ei havaittu. Suurin löytöryhmä olivat saviastianpalat. Palat olivat nuorakeramiikkaa ja varhaista kampakeramiikkaa. Lisäksi löydettiin kiviesineitä ja niiden fragmentteja, iskoksia ja palanutta luuta.
Vuoden 2021 löytöaineisto ts. saviastianpalat ja muu esineistö voitiin ajoittaa nuoremmalle varhaiselle kampakeraamiselle ja nuorakeraamiselle ajalle. Alueella on ollut toimintaa myös 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa. Tähän viittaa myös löydetystä tulisijasta saatu 1800-luvun radiohiiliajoitus. Vuoden 2022 kaivauksissa löydettiin kampa- ja nuorakeramiikan lisäksi myös keramiikkaa, joka ajoittuu rautakauden alkuun. |
| metsakeskus.49010014 |
49 |
Kronberg |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
365776.45400000 |
6676960.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Peringintien mutkassa, 1,1 km Kehä III:sta pohjoiseen, pellolla ja puutarhassa. Löytöinä tasatalttoja, poikkikirves, suippohamaraisen reikäkirveen kanta, oikokirveen puolikas, riipuskovasin, hioin, jauhinkiven puolikas ja kvartsikaavin. |
| metsakeskus.49010014 |
49 |
Kronberg |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365776.45400000 |
6676960.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Peringintien mutkassa, 1,1 km Kehä III:sta pohjoiseen, pellolla ja puutarhassa. Löytöinä tasatalttoja, poikkikirves, suippohamaraisen reikäkirveen kanta, oikokirveen puolikas, riipuskovasin, hioin, jauhinkiven puolikas ja kvartsikaavin. |
| metsakeskus.49010015 |
49 |
Hemkärr pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
365563.53300000 |
6676996.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010015 |
Peltoaluetta Peringintien eteläpuolella Forsbackantien ja Peringintien liittymän kohdalla. Löytöinä keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, yksinkertainen reikäkirves, kourutaltta, tasataltan katkelma, kirveen teelmä (KM 10814:4) ja hiomalaaka. |
| metsakeskus.49010015 |
49 |
Hemkärr pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365563.53300000 |
6676996.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010015 |
Peltoaluetta Peringintien eteläpuolella Forsbackantien ja Peringintien liittymän kohdalla. Löytöinä keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, yksinkertainen reikäkirves, kourutaltta, tasataltan katkelma, kirveen teelmä (KM 10814:4) ja hiomalaaka. |
| metsakeskus.49010016 |
49 |
Sperrings |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365453.58200000 |
6677132.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010016 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla, pihamaalla, tiellä ja hiekkakuopissa Peringintien pohjoispuolella ja Forsbackantien länsipuolella teiden liittymäkohdassa. Osittain tutkittu. Löytöinä keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, palanutta luuta, tasatalttoja, kivikirveitä ja niiden teelmiä, hioinkiviä, piinuolenkärki, savi-idolien katkelmia. Tutkimushistoriallisesti merkittävä kohde. |
| metsakeskus.49010017 |
49 |
Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365274.65300000 |
6677422.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010017 |
Kohde sijaitsee Espoon keskuksesta 4,8 km länteen, Peringissä (Sperrings), Peringintien 14 kohdalla, tien pohjoispuolisella peltoaukealla (alueet A-C) ja tien eteläpuolisen harjanteen etelärinteessä (alue D). Löytöinä keramiikkaa, kiviesineitä, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia ja kvartsiesineitä. Alueet B ja D asuinpaikkoja, alueet A ja C todennäköisesti irtolöytöpaikkoja. |
| metsakeskus.49010018 |
49 |
Stenkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365125.70900000 |
6677341.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010018 |
Kohde sijaitsee Peringintien vieressä, sen ja Mankinjokeen laskevan ojan välissä, puutarhassa ja pellolla. Löytöinä keramiikkaa, vasarakirveen katkelma, hioin, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, esineiden katkelmia. |
| metsakeskus.49010019 |
49 |
Vadspång Mellankärr |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365476.56700000 |
6677631.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010019 |
Kohde sijaitsee entisellä pellolla ja metsän reunassa, 600 m Sperringsin asuinpaikasta pohjoiseen. Löydöt kiviaseen katkelma ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010020 |
49 |
Mossåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365744.46300000 |
6677579.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010020 |
Peltoaluetta Forsbackantien länsipuolella, Sperringsin notkon koillisin kulma. Löydöt poikkikirves ja kiviliuska. |
| metsakeskus.49010023 |
49 |
Järtbacka lounainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
364494.96700000 |
6676955.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010023 |
Kohde sijaitsee Tunfallintien ja Halujärventien risteyksen luoteispuolisessa peltokolmiossa ja jatkuu Tunfallintien eteläpuolelle. Löydöt tasataltta, kiviaseen katkelma, reikäkirveen teelmän puolikas, hioimia, kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.49010023 |
49 |
Järtbacka lounainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
364494.96700000 |
6676955.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010023 |
Kohde sijaitsee Tunfallintien ja Halujärventien risteyksen luoteispuolisessa peltokolmiossa ja jatkuu Tunfallintien eteläpuolelle. Löydöt tasataltta, kiviaseen katkelma, reikäkirveen teelmän puolikas, hioimia, kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.49010024 |
49 |
Koivulehto (Järtbacka pohjoinen) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
364554.94200000 |
6677172.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010024 |
Kohde sijaitsee länteen viettävällä peltorinteellä ja talojen puutarhassa, Halujärventien itäpuolella n. 250 m pohjoiseen Tunfallintien ja Halujärventien risteyksestä. Löydöt keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kvartsiesineitä, kivikirveitä, kourutalttoja, tasataltta, hioinkiviä, piin pala, palanutta savea. |
| metsakeskus.49010024 |
49 |
Koivulehto (Järtbacka pohjoinen) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
364554.94200000 |
6677172.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010024 |
Kohde sijaitsee länteen viettävällä peltorinteellä ja talojen puutarhassa, Halujärventien itäpuolella n. 250 m pohjoiseen Tunfallintien ja Halujärventien risteyksestä. Löydöt keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kvartsiesineitä, kivikirveitä, kourutalttoja, tasataltta, hioinkiviä, piin pala, palanutta savea. |
| metsakeskus.49010025 |
49 |
Erkulla 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363983.17300000 |
6676918.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010025 |
Asuinpaikka sijaitsee loivasti kaakkoon viettävässä savipellossa Tunfallintien ja Erkullan talon eteläpuolella. Löydöt kivikirveitä ja niiden katkelmia, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. |
| metsakeskus.49010026 |
49 |
Björkdal |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364329.02900000 |
6677380.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010026 |
Kohde sijaitsee omakotitalon tontilla Halujärventien ja Loojärventien risteyksen kaakkoispuolella. Paikka on loivasti lounaaseen viettävää rinnettä. Löydöt kappale hiomalaakaa ja hioimen katkelma, kivensirpaleita. |
| metsakeskus.49010027 |
49 |
Spörsmål |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364210.07700000 |
6677499.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010027 |
Kohde sijaitsee pellon kulmauksessa ja metsikköisessä mäessä Halujärventien ja Loojärventien risteyksen luoteispuolella. Löydöt alkeellisen kirveen teelmä, kourutaltta, pala hiomalaakaa ja hioimen katkelma, kiviaseen teelmä. |
| metsakeskus.49010028 |
49 |
Bredstensbäck |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363481.37200000 |
6677536.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010028 |
Asuinpaikka sijaitsee peltokumpareella Loojärventien pohjoispuolella, n. 150 m tiestä, puron länsipuolella. Löytönä kvartsiesine. |
| metsakeskus.49010029 |
49 |
Fagerängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363165.49300000 |
6678537.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010029 |
Kohde sijaitsee peltoalueella n. 1 km luoteeseen Halujärvestä ja Urbergan talosta runsas kilometri koilliseen. Alue on kapeahko peltolaakso, jonka pohjalla virtaa lounaaseen, Lockkärriin, puro. Löytöinä poikkikirveitä, hiomalaaka, hioimen kappale, kirveen katkelma. |
| metsakeskus.49010030 |
49 |
Lockkärrshage |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
362886.60500000 |
6677899.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010030 |
Kohde sijaitsee kahdella löytöalueella pellolla ja metsikössä, 200 ja 500 m Urbergan talosta pohjoiskoilliseen. Löydöt nuorakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja kvartsiesineitä, poikkikirveitä, kiviaseen katkelmia, tasatalttoja, kourutaltta, reikäkivi, hiomalaakoja, hioinkiviä, riipushioin. |
| metsakeskus.49010030 |
49 |
Lockkärrshage |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
362886.60500000 |
6677899.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010030 |
Kohde sijaitsee kahdella löytöalueella pellolla ja metsikössä, 200 ja 500 m Urbergan talosta pohjoiskoilliseen. Löydöt nuorakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja kvartsiesineitä, poikkikirveitä, kiviaseen katkelmia, tasatalttoja, kourutaltta, reikäkivi, hiomalaakoja, hioinkiviä, riipushioin. |
| metsakeskus.49010031 |
49 |
Riåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362698.68500000 |
6677659.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010031 |
Kohde sijaitsee Loojärven koillisrannalla, Urbergan kartanosta 170 m pohjoiseen, Loojärventien pohjoispuolisen peltoaukean itäreunassa. Löytöinä kivikirveitä ja niiden teelmiä, hiomalaaka sekä kivilaji-iskos. |
| metsakeskus.49010032 |
49 |
Niemis Storängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362391.80200000 |
6678022.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010032 |
Kohde sijaitsee Loojärven koillisrannalla Niemisin ja Urbergan talojen välisella peltoaukealla, kolmella löytöalueella. Löydöt ovat poikki- ja oikokirveitä, pohjalainen kirves, kiviesineitä, talttoja, hioimia, hiomalaaka, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia ja huhmarkivi (KM 10557:19). |
| metsakeskus.49010033 |
49 |
Jorreåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362247.86900000 |
6677928.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010033 |
Kohde sijaitsee Loojärvestä 200 m pohjoiseen Östergårdin mäen lounaislaidalla peltokumpareella, Niemisin talosta 170 m itään. Löytöinä poikki-kirves (KM 10810:1), oikokirveitä ja niiden katkelmia, tasataltta, liuske-esine, iskoksia. |
| metsakeskus.49010034 |
49 |
Nyåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362003.96100000 |
6678290.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010034 |
Kohde sijaitsee Loojärven koillisrannalla, aivan Kirkkonummen rajalla, loivasti koilliseen viettävässä pellossa. Asuinpaikka sijaitsee 350 m pohjoiseen Niemen talosta, tilan ulkorakennuksen luoteispuolella. Löytöinä kivikirveiden ja kiviesineiden teelmiä ja katkelmia, tasataltta, hioimen paloja ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.49010035 |
49 |
Launisåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
362312.83600000 |
6678476.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010035 |
Kohde sijaitsee Loojärven koillisrannalla, Loojärventien varressa, luoteeseen ja länteen viettävässä peltokumpareella ja talon pihamaalla, Niemisin talosta 600 m koilliseen. Löytöinä keramiikkaa, ja kvartsi-iskoksia, oikokirves, vasarakirveen katkelma, tasatalttoja, hiomalaakoja, hioinkiviä, liuskekeihäänkärki ja luuesine. |
| metsakeskus.49010035 |
49 |
Launisåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
362312.83600000 |
6678476.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010035 |
Kohde sijaitsee Loojärven koillisrannalla, Loojärventien varressa, luoteeseen ja länteen viettävässä peltokumpareella ja talon pihamaalla, Niemisin talosta 600 m koilliseen. Löytöinä keramiikkaa, ja kvartsi-iskoksia, oikokirves, vasarakirveen katkelma, tasatalttoja, hiomalaakoja, hioinkiviä, liuskekeihäänkärki ja luuesine. |
| metsakeskus.49010036 |
49 |
Syväoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
362473.76800000 |
6678939.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010036 |
Kohde sijaitsee Råbackarajan tien lounaispäässä, kallioiden välisellä kannaksella. Kirkkonummen raja on 200 m asuinpaikasta luoteeseen. Paikalla on ollut rakennuksia ja peltoa, mutta alue on metsittymässä. Löytöinä on keramiikkaa, tasataltan katkelma, hioimen pala ja iskos. |
| metsakeskus.49010037 |
49 |
Putkars |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
362873.60400000 |
6679573.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010037 |
Kohde sijaitsee Kirkkonummen rajalla, Bockkärrin torpan luoteispuolella, Bockträskistä 200 m koilliseen, Ämmässuon kaatopaikan eteläpuolella. Paikka on entistä peltoa ja laidunta, joka on nykyisin täysin metsittynyttä. Löytöjä: nuorakeramiikka, kiviaseen katkelma, liuske-esine. |
| metsakeskus.49010037 |
49 |
Putkars |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
362873.60400000 |
6679573.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010037 |
Kohde sijaitsee Kirkkonummen rajalla, Bockkärrin torpan luoteispuolella, Bockträskistä 200 m koilliseen, Ämmässuon kaatopaikan eteläpuolella. Paikka on entistä peltoa ja laidunta, joka on nykyisin täysin metsittynyttä. Löytöjä: nuorakeramiikka, kiviaseen katkelma, liuske-esine. |
| metsakeskus.49010038 |
49 |
Brinkensbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
366331.23800000 |
6675731.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010038 |
Kohde sijaitsee Kauklahden asemasta n. 1,1 km luoteeseen, Kuninkaankartanontien koillisreunassa, vanhan hiekkakuopan reunassa metsäisen kalliomäen eteläpäässä. Löydöt keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.49010040 |
49 |
Mynt |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
366562.13900000 |
6676633.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010040 |
Kohde sijaitsee kalliomäen kaakkoisrinteessä Gumbölenjoen pohjoispuolella, vanhan hiekkakuopan reunassa. Asuinpaikka on ilmeisesti suureksi osaksi tutkittu ja tuhoutunut. Löydöt ovat keramiikkaa, kvartsi- ja pii-iskoksia, kivilaji-iskoksia, kvartsikaavin, palanutta luuta, talttoja, hioimia, kiviaseita ja niiden katkelmia, siimanpaino ja riipushioin. Löydöt ajoittuvat pääasiassa kampakeraamisen ajan alkupuolelle, mutta joukossa on myös Morbyn keramiikkaa. |
| metsakeskus.49010040 |
49 |
Mynt |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
366562.13900000 |
6676633.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010040 |
Kohde sijaitsee kalliomäen kaakkoisrinteessä Gumbölenjoen pohjoispuolella, vanhan hiekkakuopan reunassa. Asuinpaikka on ilmeisesti suureksi osaksi tutkittu ja tuhoutunut. Löydöt ovat keramiikkaa, kvartsi- ja pii-iskoksia, kivilaji-iskoksia, kvartsikaavin, palanutta luuta, talttoja, hioimia, kiviaseita ja niiden katkelmia, siimanpaino ja riipushioin. Löydöt ajoittuvat pääasiassa kampakeraamisen ajan alkupuolelle, mutta joukossa on myös Morbyn keramiikkaa. |
| metsakeskus.49010041 |
49 |
Gumböle eteläinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
368048.53100000 |
6678275.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010041 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla ja puistossa Gumbölen kartanon päärakennuksen ja Gumbölenjoen välissä itään viettävällä rinteellä. Löydöt: nelisivuinen oikokirves, kvartsiesine ja -iskos. |
| metsakeskus.49010042 |
49 |
Gumböle itäinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
368161.48600000 |
6678560.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010042 |
Asuinpaikka sijaitsee metsässä ja pellolla Gumbölen kartanosta 300 m koilliseen rajoittuen pohjoisessa Turunväylään, idässä Gumbölentiehen ja lounaassa Gumbölenjokeen. Löytöjä paikalta ovat keramiikka, oikokirveen katkelma, kvartsiesineet ja -iskokset ja palanut luu. |
| metsakeskus.49010044 |
49 |
Niittylän kansakoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
368108.50300000 |
6679173.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Karhusuon koulun ja sen vieressä olevan suuren hiekkakuopan välissä, kallioisessa metsässä. Löydöt keramiikkaa, kvartsiesineitä ja -iskoksia, pikkutaltta, palanutta luuta ja savi-idolien katkelmia.
Asuinpaikalla on löytöjen perusteella ainakin kaksi käyttövaihetta, varhaiskampakeraaminen ja nuorakeraaminen. Näistä pohjoisempi nuorakeraaminen löytöalue on paremmin säilynyt.
Kohteen kaakkoisin kulmaus kuuluu 2021 rajattuun inventointialueeseen. Kohteen kaakkoisreuna tarkastettiin ja rajauksen reunamille tehtiin kairauksia sekä koepistoja. Alueella on jäljellä varsin kapea hiekkavyöhyke, ennen maaston muuttumista saviseksi metsänpohjaksi. Mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu rajatun inventointialueen sisäpuolella. |
| metsakeskus.49010046 |
49 |
Forsbacka Kvarnträsk |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
366036.34500000 |
6678046.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Kvarnträskin pohjoisrannalla kaakkoon laskevalla järvenrantapellolla. Matkaa on Kvarnträskistä 200 m pohjoiseen ja Forsbackantieltä 100 m itään. Löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010047 |
49 |
Forsbacka W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365754.45300000 |
6678460.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Forsbackan talosta 300 m länteen Svartbäckträskistä Kvarnträskiin laskevan joen länsirannalla loivasti itään laskevalla pellolla. Löytöinä kvartsi-iskoksia ja kvartsinen iskukivi. |
| metsakeskus.49010048 |
49 |
Svartbäck |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
366077.31900000 |
6679385.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010048 |
Kohde sijaitsee Turun moottoritien lounaispuolella Svartbäckträsketin ja Nupurinjärven välisen uoman länsipuolella, loivasti itään, kohti uomaa, viettävällä rinteellä. Alue on entistä peltoa, joka on nykyisin osin kesantona osin metsitettynä ja kasvaa paikoin tiheää istutuskuusikkoa. Maaperä on hiekkaa/hiesua. Asuinpaikka todettiin vuoden 1962 inventoinnissa.
Vuoden 2017 inventoinnissa ei tehty lisähavaintoja, koska pellot olivat kasvaneet umpeen ja osin metsitetyt. Aiempien inventointien perusteella kyseessä on ilmeisesti laaja-alainen asuinpaikka, joka muodostaa lähes katkeamattoman asuinpaikkavyöhykkeen uoman länsilaidalla. Svartbäckistä etelään on Svartbäckträsket NW ja pohjoispuolella Svarbäck Ryte nimiset kivikautiset asuinpaikat. Näistä kaikista kohteista on aiemmissa inventoinneissa poimittu kivikautisia löytöjä tuolloin vielä käytössä olleilta pelloilta. Timo Jussila toteaa inventointiraportissaan vuodelta 1990 ”Poimin pellon tasanteelta runsaasti hienoja kvartseja. Selvä asuinpaikka. Pohjoisessa asuinpaikka liittyy suoraan kohteeseen 48.” Jussilan mainitsema kohde 48 on Svartbäck Ryte. Jussilan mukaan asuinpaikka asettuu 30 ja 35 metrin korkeuskäyrien väliin. Muinaisjäännösrekisterin aluerajauksissa Svartbäckin ja Svartbäck Ryten välissä oli tyhjä alue, Jussilan inventoinnin mukaan alueet kuitenkin muodostavat yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen ja vuoden 2017 inventoinnissa aluerajaus muutettiin Jussilan havaintoja vastaavaksi. Asuinpaikkojen laajuus ja säilyneisyys selviää vain koekaivauksella. |
| metsakeskus.49010049 |
49 |
Svartbäck Ryte |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
366071.32200000 |
6679759.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010049 |
Kohde sijaitsee Turun moottoritien lounaispuolella Svartbäckträsketin ja Nupurinjärven välisen uoman länsipuolella, loivasti itään, kohti uomaa, viettävällä rinteellä. Alue on Ryte nimistä entistä peltoa, joka on nykyisin pääosin metsittynyt. Maaperä on hiekkaa/hiesua. Asuinpaikka todettiin vuoden 1962 inventoinnissa.
Vuoden 2017 inventoinnissa ei tehty lisähavaintoja, koska pellot olivat metsittyneet. Aiempien inventointien perusteella kyseessä on ilmeisesti laaja-alainen asuinpaikka, joka muodostaa lähes katkeamattoman asuinpaikkavyöhykkeen uoman länsilaidalla. Svartbäck Rytestä etelään on Svartbäck ja Svartbäckträsket NW nimiset kivikautiset asuinpaikat. Näistä kaikista kohteista on aiemmissa inventoinneissa poimittu kivikautisia löytöjä tuolloin vielä käytössä olleilta pelloilta. Asuinpaikka asettuu noin 28 ja 35 metrin korkeuskäyrien väliin. Muinaisjäännösrekisterin aluerajauksissa Svartbäckin ja Svartbäck Ryten välissä oli tyhjä alue, mutta Timo Jussilan vuoden 1990 inventoinnin mukaan alueet kuitenkin muodostavat yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen ja vuoden 2017 inventoinnissa aluerajaus muutettiin Jussilan havaintoja vastaavaksi. Asuinpaikkojen laajuus ja säilyneisyys selviää vain koekaivauksella.
Asuinpaikan rajaus perustuu aiempiin inventointitietoihin ja topografiaan. Vuonna 2017 tehty aluerajaus on hieman laajempi kuin aiemmin muinaisjäännösrekisterissä ollut. Asuinpaikan tarkempi laajuus ja säilyneisyys voidaan selvittää koekaivauksella. |
| metsakeskus.49010050 |
49 |
Nupuri eteläinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
366553.12300000 |
6679724.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010050 |
Asuinpaikka sijaitsee entisellä pellolla noin 200 m etelään Nupurinjärven eteläpäästä, 150 m Turunväylästä koilliseen. Löytöinä kvartsiesine ja -iskoksia. Topografisesti paikka soveltuu hyvin esihistorialliseksi asuinpaikaksi. Alueella on selvästi rajautuva luoteeseen päin loivasti viettävä jyrkkäreunainen terassi, joka on kooltaan 40x10m. |
| metsakeskus.49010052 |
49 |
Linnunkivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
364714.82600000 |
6686843.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Pitkäjärven ja Nuuksiontien välissä järvenrantapellolla 420 m Solvallan urheiluopistosta luoteeseen. Löytöinä käyräselkäinen kourutaltta ja kvartsiesine. |
| metsakeskus.49010053 |
49 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363958.12600000 |
6688259.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010053 |
Asuinpaikka pellolla Nuuksion Pitkäjärven luoteispäässä. Löydöt oikokirveitä, hioimia, piiesine ja kivilaji-iskos. |
| metsakeskus.49010054 |
49 |
Stenbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
366757.07300000 |
6673547.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010054 |
Kohde sijaitsee Kurtinniityntien varressa, Mustlaxbergenin kalliomäen itäreunassa, vanhalla hiekanottoalueella. Löytöinä muutama pala kampakeramiikkaa. Hiekanotto on todennäköisesti tuhonnut pääosan asuinpaikasta.
|
| metsakeskus.49010055 |
49 |
Bensuls |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368085.52400000 |
6675896.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010055 |
Kohde sijaitsee metsittyneellä peltolohkolla Espoonjokilaakson luoteisrinteellä, Bensulsintien ja Hansatien liittymäkohdassa Hansatien luoteispuolella, vajaat 100 m rantaradasta luoteeseen. Löytöinä piinpala ja kvartsi-iskoksia sekä mahdollisesti suippohamarainen reikäkiven katkelma.
2018: Entisen pellon paikalla kasvaa nyt tiheähkö istutuskuusikko. Osa kuusista on kaatunut, mutta niiden juurakoista ei löydetty merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.49010056 |
49 |
Mickels (Mikkelä) |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
369117.10600000 |
6676696.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010056 |
Kohde sijaitsee Espoonjoen ja Ison maantien välissä kaakkoon viettävällä loivalla peltorinteellä lukuunottamatta kohdetta 56 b joka sijaitsee Ison maantien pohjoispuolella n. 200 m Espoonväylän ja Ison maantien risteyksestä lounaaseen. Löydöt keramiikkaa, kvartsi- ja pii-iskoksia, savitiivistettä, palanutta luuta, piiesineitä, kvartsiytimiä, iskukivi, kuonaa. Peltorinne on nykyisin lähes täyteen rakennettu. |
| metsakeskus.49010058 |
49 |
Erikelund |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370213.67500000 |
6675725.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010058 |
Pihamaata n. 1 km suoraan Espoon asemalta etelään. Löydöt oikokokirves, kvartsi-iskos, palanutta luuta. |
| metsakeskus.49010061 |
49 |
Solkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
370407.58400000 |
6678668.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010061 |
Asuinpaikka sijaitsee etelään päin viettävällä puistoalueella, Glomsinjoen länsipuolella, Nupurintieltä pohjoiseen 200 m. Löydöt nuppivasarakirveen katkelma (KM 11697:1), rombinmuotoinen reikäkivi (KM 11697:2), kvartsi-iskoksia.
Vuonna 2019 tarkkuusinventoitiin kiinteistön 49-72-75-1 alue koekuopituksin. Tarkkuusinventoinnin tuloksena todettiin, että kiinteistön pohjoisreunamalla voi vielä olla kiinteää muinaisjäännöstä säilyneenä. |
| metsakeskus.49010062 |
49 |
Oittaa Kakola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
370042.72000000 |
6680767.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010062 |
Metsärinnettä n. 400 m Oittaan kartanosta länteen, Glomsin joen länsirannalla. Paikalle on pystytetty saha, jonka jättämät purut peittävät osan kampakeraamisesta asuinpaikasta. Löydöt nuorakeramiikkaa, varhaista kampakeramiikkaa, Jäkärlän tyypin kirves, kaksoiskourutaltta, kivikirves, kourutaltta, kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010063 |
49 |
Bodom 1 Svartbäck |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371425.14100000 |
6683866.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010063 |
Peltokumpare lähellä Bodomjärven pohjoisrantaa. Löydöt kvartsikaavin ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010064 |
49 |
Bodom 2 Smedsviken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371741.01500000 |
6683762.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010064 |
Muutoin tasaisen pellon peltokumpareen rinnettä. Löytönä kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.49010065 |
49 |
Bodom 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371968.92300000 |
6683932.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010065 |
Loiva etelään viettävä hietikkoinen pelto. Löydöt tasatalttoja, kourutaltta, kiviliuska ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010069 |
49 |
Lill-Ingåla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
375102.69200000 |
6678565.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010069 |
Asuinpaikka sijaitsee 100 m Turuntieltä etelään, Köysitien länsipuolella olevassa Köysikallion puistossa. Paikka on vanhaa hiekkakuoppaa, joka on nykyisin suurimmaksi osaksi rakennettu. Vuonna 2006 koekaivausten perusteella mesoliittista asuinpaikkaa on jäljellä puiston alueella, hiekkakuopan pohjoisreunassa. Löydöt kvartsi-kaavin, -uurrin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.49010070 |
49 |
Bolarskog 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
371925.99500000 |
6674025.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010070 |
Kohde sijaitsee Malminmäentien 16–20 pohjoispuolella tien ja täytetyn hiekkakuopan välisessä metsikössä. Löydöt keramiikkaa, pikkutaltta, liuskerenkaan katkelma, kiviesineen katkelma, kvartsi-iskoksia, pii- ja kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikka ajoittuu löytöjen perusteella pääosin kivikauden lopulle, Pyheensillan vaiheeseen. Muinaisjäännös on osin poikkeuksellisen hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.49010073 |
49 |
Lillhemt Torsbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
374261.05000000 |
6674670.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010073 |
Kohde sijaitsee Henttaan peltoaukean länsireunalla Tuurinmäentien päässä, tien länsipuolella olevan hiekkakuopan reunoilla. Asuinpaikkaa on jäljellä hiekkakuopan lounaispuolisella pihamaalla ja mahdollisesti myös kuopan länsireunoilla. Löytöinä epineoliittista keramiikkaa, savitiivistettä, jauhinkivi, kvartsi-iskos, raudankappale.
Vuonna 2006 tehtiin koekaivauksia hiekkakuopan reunassa. Löydöt koostuivat lähes kokonaan palaneen saven palasista. Lisäksi löydettiin joitakin palaneen luun ja keramiikan paloja. |
| metsakeskus.49010077 |
49 |
Viirukallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
366420.20800000 |
6673459.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010077 |
Kohde sijaitsee Espoonlahden pohjukan itärannan peltoaukean jälkeen nousevalla Mustlaxbergenin kalliolla. Kallion länsireunassa on pahasti tuhoutunut kiviröykkiön jäännös, kooltaan noin 6 x 6 m. Tietojen mukaan paikalla olisi ollut aiemmin suuri röykkiö. |
| metsakeskus.49010079 |
49 |
Backisåker 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
365765.46600000 |
6675230.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010079 |
Espoon kartanon päärakennuksesta 800 m etelään pellon pohjoisosassa sijaitseva röykkiö, todennäköisesti viljelysröykkiö. Röykkiön halkaisija on 6 m ja korkeus noin 0,5 m. |
| metsakeskus.49010080 |
49 |
Bastvik Kasberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
367781.66800000 |
6672167.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010080 |
Kohde sijaitsee Saunalahdessa Kummelberget-nimisellä korkealla, metsäisellä kalliomäellä. Laen lounaisreunassa on suuri kivistä tehty röykkiö (13 x 11 x 1 m), jossa on keskellä kolme kuoppaa. Mäen lounaisreuna on aikaisemmin ollut metsämaastoa, mutta sille on 2000-luvulla rakennettu suuri Saunalahden asuntoalue. |
| metsakeskus.49010081 |
49 |
Korsnäs |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
369192.11600000 |
6669324.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010081 |
Kohde sijaitsee Laurinlahden asuntoalueella, Ristiniementie 18:n koillispuolella, talojen välisessä viheralueella. Kalliokohouman laella on kaksi kivistä koottua röykkiötä. Suurempi (12 x 10 x 1 m) on korkeammalla ja siinä keskellä kuoppa. Toinen, pienempi röykkiö (6 x 4 m) sijaitsee edellisestä 5 m etelälounaaseen. Vuoden 2005 inventoinnissa havaittiin, että pienempi röykkiö oli pahasti hajotettu pitkin kalliota. Röykkiöiltä on säilytetty avoin näkymä Espoonlahdelle. |
| metsakeskus.49010081 |
49 |
Korsnäs |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
369192.11600000 |
6669324.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010081 |
Kohde sijaitsee Laurinlahden asuntoalueella, Ristiniementie 18:n koillispuolella, talojen välisessä viheralueella. Kalliokohouman laella on kaksi kivistä koottua röykkiötä. Suurempi (12 x 10 x 1 m) on korkeammalla ja siinä keskellä kuoppa. Toinen, pienempi röykkiö (6 x 4 m) sijaitsee edellisestä 5 m etelälounaaseen. Vuoden 2005 inventoinnissa havaittiin, että pienempi röykkiö oli pahasti hajotettu pitkin kalliota. Röykkiöiltä on säilytetty avoin näkymä Espoonlahdelle. |
| metsakeskus.49010082 |
49 |
Skrattberget, etelä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
369342.05300000 |
6669346.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010082 |
Kohde sijaitsee Laurinlahden asuinalueella, Ristiniementie 22 ja 24 kohdalla, talojen välissä olevalla metsäkaistaleella. Pienen, jyrkästi etelään viettävän kalliokohouman päällä on kivistä koottu kumpumainen röykkiö (12 x 12 x 1 m). Muinaisjäännöksellä on opastetaulu. Paikalta on lähes avoin näkymä Espoonlahdelle. |
| metsakeskus.49010082 |
49 |
Skrattberget, etelä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
369342.05300000 |
6669346.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010082 |
Kohde sijaitsee Laurinlahden asuinalueella, Ristiniementie 22 ja 24 kohdalla, talojen välissä olevalla metsäkaistaleella. Pienen, jyrkästi etelään viettävän kalliokohouman päällä on kivistä koottu kumpumainen röykkiö (12 x 12 x 1 m). Muinaisjäännöksellä on opastetaulu. Paikalta on lähes avoin näkymä Espoonlahdelle. |
| metsakeskus.49010083 |
49 |
Skrattberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
369249.09400000 |
6669481.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010083 |
Kohde sijaitsee Laurinlahden asuntoalueella, Ristiniementieltä 150 m itään kohoavalla Skrattbergetin laella. Talojen pihamaan reunassa on kivistä kasattu röykkiö (12 x 8 x 1,5 m), jossa on kolme kuoppaa. Inventoinnissa 2005 todettiin, että luoteispuolelle on rakennettu rivitalon pihamaa ulottuu kiinni muinaisjäännökseen. Paikalta on avoin ja laaja näkymä kolmeen suuntaan Espoonlahdelle. |
| metsakeskus.49010084 |
49 |
Sökö |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
369658.92700000 |
6669538.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010084 |
Kohde sijaitsee Laurinlahden asuntoalueella, Ristiniementiletä nousevan Mereneidonpolun itäreunassa, Laurinrivin rivitalon pihamaalla. Matalalla kalliokohoumalla on kivistä kasattu röykkiö (6 x 6 x 1 m), jonka keskellä on kuoppa. Inventoinnissa 2005 todettiin, että röykkiötä oli jonkin verran pengottu kiviä kääntelemällä. Jäännöksellä on opastetaulu. Paikalta on avoin näkymä Soukanlahdelle. |
| metsakeskus.49010084 |
49 |
Sökö |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
369658.92700000 |
6669538.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010084 |
Kohde sijaitsee Laurinlahden asuntoalueella, Ristiniementiletä nousevan Mereneidonpolun itäreunassa, Laurinrivin rivitalon pihamaalla. Matalalla kalliokohoumalla on kivistä kasattu röykkiö (6 x 6 x 1 m), jonka keskellä on kuoppa. Inventoinnissa 2005 todettiin, että röykkiötä oli jonkin verran pengottu kiviä kääntelemällä. Jäännöksellä on opastetaulu. Paikalta on avoin näkymä Soukanlahdelle. |
| metsakeskus.49010085 |
49 |
Svartholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
370332.67100000 |
6666733.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010085 |
Kohde sijaitsee Soukanniemen länsipuolella olevan Svartholmen korkeimmalla kohdalla. Laella on kivistä kasattu röykkiö (5 x 5 m), joka on pahasti hajotettu. |
| metsakeskus.49010086 |
49 |
Sunds Kasaberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
371407.23300000 |
6668505.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010086 |
Kohde sijaitsee Hanikan laella, kallioisessa metsämaastossa. Kallion luoteisreunan laella, kuntoradan luoteispuolella, on kaksi kivistä kasattua röykkiötä. Läntisessä röykkiössä (8 x 6 x 1 m) on kuoppa, mutta muuten se on melko hyvin säilynyt. Röykkiöstä 25 m itään, metrin korkuisella kohoumalla sijaitseva röykkiö (6 x 6 x 1 m) on pahasti pengottu. Kohde ympäristöineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Paikalla on opastetaulu. |
| metsakeskus.49010087 |
49 |
Kaitans Själörberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
372851.64300000 |
6669837.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010087 |
Kohde sijaitsee Hyljelahdentien ja Rullaniementien risteyksestä 120 m kaakkoon Sälörsbergetin kallion laella. Kallion läntiseltä ja koilliselta laelta tunnetaan ainakin kaksi röykkiötä. Läntisellä laella on laaja kiveys ( 10 x 6 x 0,5 m) kolmena keskittymänä. Kohdalla on ehkä alun perin ollut yksi suuri röykkiö, joka on pengottu. Läntiseltä laelta runsaat 30 m koilliseen on pienempi, pyöreähkö röykkiö (4 x 4 x 0,5 m). Paikalta on melko avoin näkymä Nuottalahdelle. |
| metsakeskus.49010087 |
49 |
Kaitans Själörberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
372851.64300000 |
6669837.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010087 |
Kohde sijaitsee Hyljelahdentien ja Rullaniementien risteyksestä 120 m kaakkoon Sälörsbergetin kallion laella. Kallion läntiseltä ja koilliselta laelta tunnetaan ainakin kaksi röykkiötä. Läntisellä laella on laaja kiveys ( 10 x 6 x 0,5 m) kolmena keskittymänä. Kohdalla on ehkä alun perin ollut yksi suuri röykkiö, joka on pengottu. Läntiseltä laelta runsaat 30 m koilliseen on pienempi, pyöreähkö röykkiö (4 x 4 x 0,5 m). Paikalta on melko avoin näkymä Nuottalahdelle. |
| metsakeskus.49010088 |
49 |
Ladusvedängen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
370317.64000000 |
6673598.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010088 |
Kohde sijaitsee Lehtikaskentien pohjoispuolella olevassa metsässä tieltä n. 15 m, vastapäätä Lehtikasken leikkipuistoa. Suuremman röykkiön koko on 10 x 11 m ja siinä on keskellä kuoppa. Toinen röykkiö on sijainnut edellisen lounaispuolella ja mahdollisesti tuhoutunut tienteossa. Paikalla on myös viljelyyn liittyviä raivausjäännöksiä. |
| metsakeskus.49010088 |
49 |
Ladusvedängen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
370317.64000000 |
6673598.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010088 |
Kohde sijaitsee Lehtikaskentien pohjoispuolella olevassa metsässä tieltä n. 15 m, vastapäätä Lehtikasken leikkipuistoa. Suuremman röykkiön koko on 10 x 11 m ja siinä on keskellä kuoppa. Toinen röykkiö on sijainnut edellisen lounaispuolella ja mahdollisesti tuhoutunut tienteossa. Paikalla on myös viljelyyn liittyviä raivausjäännöksiä. |
| metsakeskus.49010089 |
49 |
Bolarskog Marängen |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
372545.74700000 |
6673271.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010089 |
Kohde sijaitsee Puolarmetsän sairaalan länsipuolisessa metsässä, pienellä kalliolla, sairaalasta 25 m länsiluoteeseen. Röykkiö on pyöreä (7 x 7 x 1 m) ja siinä on keskellä kuoppa. Paikalla on opastetaulu. |
| metsakeskus.49010090 |
49 |
Bolarskog |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
372061.94100000 |
6673549.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010090 |
Kohde sijaitsee Malminmäen eteläosassa Hiidenkiukaantien päässä olevan tienmutkan kohdalla, tien länsipuolella olevalla kalliopaljastumalla. Röykkiön (8 x 7 x 1 m) keskellä on kuoppa. Jäännöksen ympäristö on hyvin säilynyt. Paikalla on opastetaulu. |
| metsakeskus.49010090 |
49 |
Bolarskog |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
372061.94100000 |
6673549.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010090 |
Kohde sijaitsee Malminmäen eteläosassa Hiidenkiukaantien päässä olevan tienmutkan kohdalla, tien länsipuolella olevalla kalliopaljastumalla. Röykkiön (8 x 7 x 1 m) keskellä on kuoppa. Jäännöksen ympäristö on hyvin säilynyt. Paikalla on opastetaulu. |
| metsakeskus.49010091 |
49 |
Bolarskog Videbo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
372034.95300000 |
6673912.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010091 |
Kohde sijaitsee Malminmäessä Hirvimäentie 6:n pihamaalla, 30 m tien pohjoispuolella. Röykkiö (8 x 6 x 1 m) on jyrkästi lounaaseen viettävän rinteen yläreunassa kalliopaljastumalla. Jäännös on ruohottunut ja vaikuttaa melko hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.49010091 |
49 |
Bolarskog Videbo |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
372034.95300000 |
6673912.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010091 |
Kohde sijaitsee Malminmäessä Hirvimäentie 6:n pihamaalla, 30 m tien pohjoispuolella. Röykkiö (8 x 6 x 1 m) on jyrkästi lounaaseen viettävän rinteen yläreunassa kalliopaljastumalla. Jäännös on ruohottunut ja vaikuttaa melko hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.49010092 |
49 |
Storhemt |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
373085.52100000 |
6674953.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010092 |
Kohde sijaitsee Kuurinniityn eteläosassa, Kromitien lounaispuoleisessa metsässä, kallioisessa moreenimaastossa, kapean ja soisen laakson pohjoisreunassa. Mäen laelta ja etelään ja kaakkoon viettävistä rinteistä on todettu ainakin 14 pelkistä kivistä kasattua röykkiötä. Röykkiöiden koko vaihtelee 1,5 x 1,5 metristä 2,5 x 4 metriin. Jäännösten ajoitus ja tarkoitus on epäselvä, mutta ainakin rinteiden kiveykset liittyvät 2005 tarkastuksen perusteella viljelymaiden raivaukseen. Kallion laelle tehdyt röykkiöt ja latomukset voivat rakenteen ja sijoittelun perusteella olla hautoja tai rakennusjäännöksiä. |
| metsakeskus.49010093 |
49 |
Gäddvik Kasaberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
376040.35300000 |
6671410.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010093 |
Kohde sijaitsee Haukilahden vesitornin kaakkoispuolella. Tornista 100 m kaakkoon, kallion korkeimmalla kohdalla on sijainnut röykkiö (7 x 6 x 1 m). Jäännös on tutkittu 1913 ja entistetty 1972. Entistettykin röykkiön on nykyisin tuhouttu kasaamalla kivet laen reunaan. Röykkiöstä on löytynyt keramiikkaa ja luuta sekä todennäköisesti myöhemmin kiveykseen joutuneita piinpaloja, linnunluita ja rautanauloja. Muinaisjäännös on ajoitettu pronssikaudelle. Röykkiön paikasta 30 m pohjoisluoteeseen sijaitsee röykkiöksi tulkittu luontainen kivikko (halk. 10 m), jota on kaiveltu. Alkuperäisen Hackmanin raportin nimi on virheellisesti Gräfsa gård. Käsinkirjoitettu otsikko on luettu väärin: tekstissä lukee selkeästi Gräsa gård. |
| metsakeskus.49010095 |
49 |
Kaskrödselbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
374959.76100000 |
6676597.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010095 |
Kohde sijaitsee Nihtsillassa, Turunväylän ja Kehä II:n liittymän luoteispuolella, Keskuspaloasemalta 200 m kaakkoon. Metsäisestä moreenirinteestä tunnetaan röykkiöalue, jonka itäosa on tuhoutunut tienrakentamisessa. Jäännöstä on pidetty kokonaan tuhoutuneena, mutta 2005 inventoinnin ja 2010 kartoituksen mukaan länsiosassa on jäljellä kuusi röykkiötä (ks. alakohteet) ja pengerrystä. Lisäksi alueella on useita resenttejä kuoppia. Yksi alueen röykkiöistä on tutkittu, mutta mitään löytöjä ei tavattu. Jäännösten alkuperä on epäselvä, mutta maaston ja paikannimen perusteella useimmat on todennäköisesti raivattu kaskiviljelyn yhteydessä. Isojakokartassa (Espoo Smedsby 1700-l, signum ei tiedossa) alue on merkitty tekstillä: Kaskrödslon ja lähistöllä on vainiot kaskrödslon åker ja ny rödja åker. Alue on siis ollut kaskeamiskäytössä 1700-luvulla ehkä myös aiemminkin. Alueella olevat kivirauniot liittynevät 1700-luvun ja mahdollisesti varhaisempaankin kaskeamiseen.
Kvartsilöydöt ja mahdollinen kulttuurikerroshavainto röykkiön 2 lounaispuolella viittaavat siihen, että paikalla, mäen laen lounaistasanteella olisi kivikautinen asuinpaikka. Kvartsia on historiallisena aikana käytetty tulen iskentään, joten on pieni mahdollisuus että ne liittyisivät siihen. Iskokset ovat kuitenkin tyypillistä kivikautista kvartsimateriaalia ja paikkakin on sopiva asuinpaikalle. Korkeustason perusteella mahdollinen kivikautinen asuinpaikka ajoittuisi mesoliittiselle kivikaudelle. Löytö KM 38609 kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.49010096 |
49 |
Ormberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
377038.92100000 |
6676820.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010096 |
Kohde sijaitsee Nuijalan ja Laajalahden välisellä viheralueella, Kilon asemalta noin 1 km etelään, rantaradalta 300 m pohjoiseen ja Siuntiontieltä 200 m lounaaseen. Ormbergetin laella on sijainnut viisi tai kuusi röykkiötä, joista neljä on jäljellä. Mäen länsirinteessä on mahdollisesti kaksi röykkiötä. Rinteessä on myös runsaasti laelta hajotettujen röykkiöiden kiveystä. Röykkiöitten koko vaihtelee 2 x 2 m - 5 x 6 m. Röykkiöt ovat vaarassa tuhoutua, esimerkiksi länsireunassa olevaa suurinta röykkiötä on jatkuvasti pidetty tulisijana. |
| metsakeskus.49010096 |
49 |
Ormberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
377038.92100000 |
6676820.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010096 |
Kohde sijaitsee Nuijalan ja Laajalahden välisellä viheralueella, Kilon asemalta noin 1 km etelään, rantaradalta 300 m pohjoiseen ja Siuntiontieltä 200 m lounaaseen. Ormbergetin laella on sijainnut viisi tai kuusi röykkiötä, joista neljä on jäljellä. Mäen länsirinteessä on mahdollisesti kaksi röykkiötä. Rinteessä on myös runsaasti laelta hajotettujen röykkiöiden kiveystä. Röykkiöitten koko vaihtelee 2 x 2 m - 5 x 6 m. Röykkiöt ovat vaarassa tuhoutua, esimerkiksi länsireunassa olevaa suurinta röykkiötä on jatkuvasti pidetty tulisijana. |
| metsakeskus.49010097 |
49 |
Otaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
379980.75600000 |
6674257.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010097 |
Kohde sijaitsee Teekkarikylässä Jämeräntaipaleen eteläpuolella 60 m itäkaakkoon Otakaaren ja Jämeräntaipaleen risteyksestä. Nurmikon ympäröimällä kalliopaljastumalla on kivistä kasattu kehämäinen röykkiö (halk. 5 m). Jäännös on tutkittu 1952, jolloin siitä ei tavattu mitään löytöjä. Röykkiötä on pidetty pronssikautisena, mutta rakenteen ja sijainnin perusteella se voi olla rautakaudeltakin. |
| metsakeskus.49010097 |
49 |
Otaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
379980.75600000 |
6674257.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010097 |
Kohde sijaitsee Teekkarikylässä Jämeräntaipaleen eteläpuolella 60 m itäkaakkoon Otakaaren ja Jämeräntaipaleen risteyksestä. Nurmikon ympäröimällä kalliopaljastumalla on kivistä kasattu kehämäinen röykkiö (halk. 5 m). Jäännös on tutkittu 1952, jolloin siitä ei tavattu mitään löytöjä. Röykkiötä on pidetty pronssikautisena, mutta rakenteen ja sijainnin perusteella se voi olla rautakaudeltakin. |
| metsakeskus.49010099 |
49 |
Smedsby |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
374920.77200000 |
6677375.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010099 |
Kohde sijaitsee aivan Espoon ja Kauniaisten rajalla Helsingintieltä itään 200 m, Turunradan ja sen pohjoispuolella olevan mäen kalliohuipun välisessä rinteessä kuusimetsässä. Kartoituksessa 2004 rinteessä todettiin olevan ainakin 16 röykkiötä. Maansekaisten tai pelkistä kivistä kasattujen rakennelmien koko on noin 2,5 x 2,5 m – 4,5 x 5 m. Joissakin röykkiöissä on tarkastuksessa todettu olevan hiiltä ja nokea. Röykkiöistä yksi on kaivettu, mutta kaivauksesta ei ole varsinaista raporttia eikä siinä löydettyä keramiikkaa ole luetteloitu. Jäännösten ajoitus ja tarkoitus on epäselvä, mutta sijainnin perusteella ainakin osa liittyy mahdollisesti viljelyyn ja raivaukseen.
Ks. myös kohde Kauniainen Smedsby, sekä Espoo Stensskog. |
| metsakeskus.49010100 |
49 |
Dåvits |
10002 |
12002 |
13024 |
11028 |
27000 |
375390.59600000 |
6674673.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010100 |
Kohde sijaitsee Taavinkylässä Uudenkylänmäen omakotitalotontilla osoitteessa Uudenkylänmäki 12. Paikalta tunnetaan asuinpaikka ja kalmisto, jota on tutkittu 1967–1968, 1974 ja 1977. Löydöt kaularenkaita, keramiikkaa, palanutta luuta ja rautaesineiden kappaleita. Muinaisjäännös saattaa ulottua lähes koko tontin alueelle. |
| metsakeskus.49010100 |
49 |
Dåvits |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27000 |
375390.59600000 |
6674673.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010100 |
Kohde sijaitsee Taavinkylässä Uudenkylänmäen omakotitalotontilla osoitteessa Uudenkylänmäki 12. Paikalta tunnetaan asuinpaikka ja kalmisto, jota on tutkittu 1967–1968, 1974 ja 1977. Löydöt kaularenkaita, keramiikkaa, palanutta luuta ja rautaesineiden kappaleita. Muinaisjäännös saattaa ulottua lähes koko tontin alueelle. |
| metsakeskus.49010101 |
49 |
Teerimäki Hongikko |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
369589.93900000 |
6673387.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010101 |
Kohde sijaitsee kalliolla asutuksen vieressä. Röykkiö on suureksi osaksi hävitetty, isot pohjakivet ovat jäljellä. |
| metsakeskus.49010102 |
49 |
Jäniskallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
366574.09800000 |
6683046.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010102 |
Hirven kuva maalattuna punavärillä pystysuoraan kallionseinään Nuuksion Pitkäjärven länsirannalla. Kesäisin nähtävissä vain veneestä. |
| metsakeskus.49010103 |
49 |
Västerängen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
377674.65700000 |
6678875.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010103 |
Kohde sijaitsee Leppävaaran urheilupuiston ulkoilureitin varrella, Monikkopurosta 120 m länteen olevan metsän kaakkoisnurkassa. Kuntopolkujen risteyksestä tunnetaan kolme kivistä kasattua röykkiötä (halk. 7–10 m). Jäännöksiä ei ole tutkittu, mutta ne saattavat rakenteen ja topografisen sijainnin perusteella olla pronssikauden lopulta tai rautakauden alusta. Historiallinenkin ajoitus on mahdollinen, sillä paikka on Kilon kylään kuuluneen Monikon talon tonttimaata.
|
| metsakeskus.49010103 |
49 |
Västerängen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
377674.65700000 |
6678875.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010103 |
Kohde sijaitsee Leppävaaran urheilupuiston ulkoilureitin varrella, Monikkopurosta 120 m länteen olevan metsän kaakkoisnurkassa. Kuntopolkujen risteyksestä tunnetaan kolme kivistä kasattua röykkiötä (halk. 7–10 m). Jäännöksiä ei ole tutkittu, mutta ne saattavat rakenteen ja topografisen sijainnin perusteella olla pronssikauden lopulta tai rautakauden alusta. Historiallinenkin ajoitus on mahdollinen, sillä paikka on Kilon kylään kuuluneen Monikon talon tonttimaata.
|
| metsakeskus.49010105 |
49 |
Tillinmäki-Tillintie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368290.46200000 |
6672583.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010105 |
Kohde sijaitsee Tillintien kaakkoispuolella olevan urheilukentän koilliskulman ja kallion välisellä 10-20 m leveällä, vielä koskemattomalla metsäkaistalla, suhteellisen tasaisella alueella. Muu osa asuinpaikkaa lienee tuhoutunut urheilukentän teossa. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010106 |
49 |
Karvasbacka (Glims SE) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371604.09800000 |
6678123.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010106 |
Kohde sijaitsee Glimsin talomuseon kaakkoispuoleisella, 200 m leveällä ja n. puoli kilometriä pitkällä harjanteella. Löytöjä ovat tasataltan katkelma, hiottujen liuske-esineitten katkelmat, kvartsiesineet ja -iskokset, kvartsiydin, pii-iskos ja palanut luu. |
| metsakeskus.49010107 |
49 |
Kuninkaantie 12 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371433.16600000 |
6678762.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010107 |
Kohde sijaitsee kaakkoon kallistuvalla kapeahkolla peltopalstalla Kuninkaantien ja Kehä III välissä, 400 m Bembölen kahvituvasta koilliseen. Kallion laella on pieni kalliopaljastuma. Löytöinä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010109 |
49 |
Fjälldal |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374325.97000000 |
6686467.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010109 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla, sen etelärinteellä, Santaharjuntie 14-16 alueella, tien eteläpuolella. Löydöt kvartsi- ja pii-iskoksia. |
| metsakeskus.49010110 |
49 |
Neppers E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372710.61800000 |
6685940.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010110 |
Asuinpaikka sijaitsee peltoniemekkeen laella, Neppersin rakennuksen pohjoispuolella, Röyläntien länsipuolella tiestä n. 70 m. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010111 |
49 |
Röyläntie 28 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373477.31200000 |
6684753.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010111 |
Asuinpaikka sijaitsee pellon länsirinteellä, Röyläntien ja Kehä III risteyksestä 3,1 km pohjoiseen, aivan Röyläntien länsipuolella. Löydöt kvartsiesineitä- ja iskoksia. |
| metsakeskus.49010112 |
49 |
Ängesbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371896.94700000 |
6685656.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010112 |
Asuinpaikka sijaitsee Ängesbackenin etelärinteellä. Ängesbacken on peltojen keskellä oleva kallioniemi. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010113 |
49 |
Snettans 1-5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371970.91500000 |
6686237.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010113 |
Asuinpaikka sijaisee pellon kaakkoisrinteellä Snettansin päärakennuksesta 200 m koilliseen. Löydöt ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia ja savitiivistettä. |
| metsakeskus.49010114 |
49 |
Hovgård |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372878.54700000 |
6686342.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010114 |
Asuinpaikka sijaitsee pellon loivalla kaakkoisrinteellä Röylän koululta 570 m kaakkoon ja Röyläntien itäpuolella tiestä 10-50 m. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010115 |
49 |
Hiidenkiukaantie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372055.94600000 |
6673583.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010115 |
Kohde sijaitsee metsässä Puolarmetsän sairaalasta 600 m luoteeseen, Hiidenkiukaantien mutkassa tien molemmilla puolilla mäen rinteessä ja -harjalla. Löydöt kvartsinuolenkärki, kvartsiesine, kvartsiydin ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010116 |
49 |
Hemkärr 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
365418.59800000 |
6676905.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010116 |
Kohde sijaitsee peltokumpareella Sperringsin talon eteläpuolella Mankinjokilaakson pohjoisreunalla. Välittömästi kohteen koillispuolella on ESPOO 15 Hemkärr pohjoinen, kivikautinen asuinpaikka. Löydöt keramiikkaa, piikaavin, pii-, kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja kvartsiesine. |
| metsakeskus.49010117 |
49 |
Sperringsin hiekkakuoppa NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364842.82800000 |
6676987.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010117 |
Kohde sijaitsee Halujärventien ja Hiekkaradan risteyksestä 200 m koilliseen, Sperringsin suuren hiekkakuopan pohjoisreunalla lähes mäen laella kahden kalliopaljastuman välisessä n. 70 m leveässä laaksossa. Löydöt kvartsiytimiä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.49010118 |
49 |
Järtbacka S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364659.90100000 |
6676837.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010118 |
Kohde sijaitsee Hiekkaradan ja Halujärventien risteyksen luoteispuolisella pellolla. Löydöt kvartsiytimiä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.49010119 |
49 |
Maarinniitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
372343.83100000 |
6673529.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010119 |
Kohde sijaitsee Puolarmaarin asuntoalueen luoteispuolisessa metsikössä, Puolarmetsän sairaalan luoteiskulmasta 300 m luoteeseen. Paikalla on todettu maansekainen sammalpeitteinen röykkiö (7,5 x 6,5 x 0,5 m), jonka ajoitus ja tarkoitus on epäselvä. Jäännöksen ja sen ympäristön koekuopituksessa ei ole havaittu mitään selvää merkkiä muinaisjäännöksestä. Lähiympäristössä on vanhoja viljelymaita, ja jäännös saattaa liittyä myös esihistoriaa nuorempaan asutus- ja elinkeinohistoriaan. |
| metsakeskus.49010120 |
49 |
Granudd |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
364817.84000000 |
6676341.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010120 |
Kohde sijaitsee Järvikylän kyläasutuksen kaakkoispuolisessa pellossa, Järvikyläntien ja Halujärventien risteyksestä 300 m koilliseen, Mankinjokilaakson luoteisreunassa. Löydöt kivikirves, keramiikkaa, kvartsikaavin, kvartsiytimiä ja -iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.49010121 |
49 |
Erkulla 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363802.24200000 |
6676692.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010121 |
Paikka sijaitsee Mankinjoesta 200 m pohjoiseen ja Tunfallin talosta 250 m kaakkoon metsäsaarekkeen länsipuolisella peltokumpareella. Löydöt tasataltta, kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja kvartsiytimiä. |
| metsakeskus.49010122 |
49 |
Leppäsillanpuisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
377463.74100000 |
6678888.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010122 |
Kohde sijaitsee Espoon keskuksesta 7,7 km koilliseen ja 500 metriä Turuntieltä pohjoiseen, Leppävaaran urheilupuiston luoteisnurkassa sijaitsevan Leppäsillan päiväkodin koillispuolella, etelä-pohjoissuuntaisen voimalinjan kohdalla. Löydöt piisirppi ja kvartsi-iskoksia. Inventoinnissa 2005 todettiin, että asuinpaikan päälle on rakennettu rullaluistelurata (Kuntokihara). Muinaisjäännös on mahdollisesti osittain tuhoutunut rakentamisen takia. |
| metsakeskus.49010123 |
49 |
Urheilupuisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
378105.00000000 |
6678732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010123 |
Kohde sijaitsee Leppävaaran urheilupuistossa, uimahallista 250 m pohjoisluoteeseen, Leppävaaran areenan pohjoispuolisessa metsärinteessä, mäelle nousevan pururadan molemmin puolin. Löydöt taltta, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta, saviastianpaloja.
Vuoden 2016 koekuopituksen perusteella asuinpaikka on rajattu uudestaan pienemmälle alueelle kuntopolun pohjoisreunaan. Eteläpuolta ei ole löytöjä. Löydöt ovat peräisin kuntopolun luiskan reunasta. Alueen arviotu laajuus on noin 30 x 7 metriä.
Vuoden 2018 kaivausten yhteydessä todettiin, että kohde on kivikautinen asuinpaikka, ajoittuu löytöjen ja radiohiiliajoitusten perusteella ainakin nuorakeraamisen kulttuurin alkuun, noin 2900 – 2600 eaa. Kivistä raivatulta alueelta tutkittiin osa mahdollisesta nuorakeraamisesta asumuksesta (kaksi paalunsijaa ja lattian likamaa-alue), asumuksen viereisessä kivikossa valmistettu kiviesineistöä iskemällä ja nyrhimällä. Löytöinä hioimien kappakappaleita, kaksi ns. Kiukaisten kirvestä, palanutta luuta, saviastioiden paloja (ainakin 1 nuorakeraaminen pikari) ja kiviesineiden valmistuksessa syntynyttä iskentäjätettä. Asuinpaikka on sijainnut meren lahden perukassa lähellä rannan läheisyydessä. |
| metsakeskus.49010124 |
49 |
Svartbäckträsket NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365863.40600000 |
6679095.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010124 |
Kohde sijaitsee Turun moottoritien lounaispuolella Svartbäckträsketin ja Nupurinjärven välisen uoman länsipuolella, loivasti itään, kohti uomaa, viettävällä rinteellä. Alue on entistä peltoa, joka on nykyisin osin kesantona osin metsitettynä ja kasvaa paikoin tiheää istutuskuusikkoa. Rinteen yläosassa kulkee tieura, ja sen tuntumassa on autioituneen Svartbäckin tilan rakennuksia, paikalla on ollut alun perin torppa 1800-luvulla. Maaperä on hiekkaa/hiesua. Asuinpaikka todettiin vuoden 1990 inventoinnissa.
Vuoden 2017 inventoinnissa ei tehty lisähavaintoja, koska pellot olivat kasvaneet umpeen ja osin metsitetyt. Aiempien inventointien perusteella kyseessä on ilmeisesti laaja-alainen asuinpaikka, joka muodostaa lähes katkeamattoman asuinpaikkavyöhykkeen uoman länsilaidalla. Svartbäck NW:n pohjoispuolella on Svartbäck ja Svartbäck Ryte nimiset kivikautiset asuinpaikat. Näistä kaikista kohteista on aiemmissa inventoinneissa poimittu kivikautisia löytöjä tuolloin vielä käytössä olleilta pelloilta. Timo Jussila toteaa inventointiraportissaan vuodelta 1990 ” Poimin runsaasti kvartseja avoimelta pellolta. Selvä ja laaja asuinpaikka. Asuinpaikan pohjoispuolella on 200 m päässä pellolla kohde 322 . Näiden asuinpaikkojen välillä oli selvä löydötön peltoalue.” Jussilan mainitsema kohde 322 on Svartbäckin kivikautinen asuinpaikka.
Asuinpaikan rajaus perustuu aiempiin inventointitietoihin ja topografiaan. Vuonna 2017 tehty aluerajaus on laajempi kuin aiemmin muinaisjäännösrekisterissä ollut. Asuinpaikan tarkempi laajuus ja säilyneisyys voidaan selvittää koekaivauksella.
. |
| metsakeskus.49010125 |
49 |
Mössenkärr W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371757.05800000 |
6674873.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010125 |
Kohde sijaitsee Riimuniityn itäpuolella Suvelasta tulevan ja Puolarmetsään menevän ulkoilutien koillispuolella kohdassa, jossa ulkoilutie ylittää Mossenkärristä länteen laskevan ojan. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.49010126 |
49 |
Nuottaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
374229.08600000 |
6669818.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010126 |
Kohde sijaitsee Nuottaniemen kärjen korkeimman kallionyppylän laella, Nuottakallio 6 kohdalta 30 m lounaaseen. Paikka on kallioista niemeä, jonka länsipäässä on kivistä kasattu matala röykkiö. Se on halkaisijaltaan 4,5 m. Kivikerroksia on 1–2. Jäännöstä on jonkin verran levitelty. |
| metsakeskus.49010126 |
49 |
Nuottaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
374229.08600000 |
6669818.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010126 |
Kohde sijaitsee Nuottaniemen kärjen korkeimman kallionyppylän laella, Nuottakallio 6 kohdalta 30 m lounaaseen. Paikka on kallioista niemeä, jonka länsipäässä on kivistä kasattu matala röykkiö. Se on halkaisijaltaan 4,5 m. Kivikerroksia on 1–2. Jäännöstä on jonkin verran levitelty. |
| metsakeskus.49010127 |
49 |
Tähtimötie 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
377004.92500000 |
6679317.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010127 |
Kohde sijaitsee Rastaspuiston eteläpuolisella asuntoalueella Tähtimötien luoteispuolella olevan Tähtimöpolun molemmin puolin. Paikalta on todettu kaksi röykkiötä. Röykkiö 1 on ollut matala ja soikea ja siinä on ollut kolme kivikehää. Röykkiö on tutkittu ennen Tähtimöpolun korttelin 3 rakentamista. Löytöinä on saatu talteen saviastianpala ja kvartsia. Paikka on kokonaan tuhoutunut rakentamisen takia. Röykkiö 2 sijaitsee noin 20 m kaakkoon röykkiöstä 1 Tähtimöpolun eteläpuolella, parkkipaikan lounaisreunassa, pihamaiden väliin jäävällä puistoalueella. Sen koko on 4 x 3 m, korkeus 20-50 cm ja se on muodoltaan epämääräisen soikea. Inventoinnin 2005 mukaan röykkiö on pahasti hajotettu lasten leikeissä. |
| metsakeskus.49010127 |
49 |
Tähtimötie 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
377004.92500000 |
6679317.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010127 |
Kohde sijaitsee Rastaspuiston eteläpuolisella asuntoalueella Tähtimötien luoteispuolella olevan Tähtimöpolun molemmin puolin. Paikalta on todettu kaksi röykkiötä. Röykkiö 1 on ollut matala ja soikea ja siinä on ollut kolme kivikehää. Röykkiö on tutkittu ennen Tähtimöpolun korttelin 3 rakentamista. Löytöinä on saatu talteen saviastianpala ja kvartsia. Paikka on kokonaan tuhoutunut rakentamisen takia. Röykkiö 2 sijaitsee noin 20 m kaakkoon röykkiöstä 1 Tähtimöpolun eteläpuolella, parkkipaikan lounaisreunassa, pihamaiden väliin jäävällä puistoalueella. Sen koko on 4 x 3 m, korkeus 20-50 cm ja se on muodoltaan epämääräisen soikea. Inventoinnin 2005 mukaan röykkiö on pahasti hajotettu lasten leikeissä. |
| metsakeskus.49010129 |
49 |
Painiitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
380124.67100000 |
6679718.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010129 |
Kohde sijaitsee Uusimäessä, 50 m Helsingin rajalta länteen Painiityn koillislaidalla koivikossa olevalla matalalla kalliopaljastumalla. Röykkiön koko on 8 x 12 x 1 m. |
| metsakeskus.49010130 |
49 |
Painiitty 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
379973.73200000 |
6679699.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010130 |
Kohde sijaitsee Uusimäessä, Painiityn pohjoislaidalla. Paikka on pellon kulmassa metsäniemekkeessä, 50 m puronuomasta länteen ja Pajuniityn halki kulkevasta tiestä 40 m luoteeseen. Röykkiöt ovat suuria, yhtä niistä on pengottu. Sijaintinsa perusteella jäännökset liittyvät todennäköisesti viljelymaiden raivaukseen. Ne voivat kuitenkin olla satoja vuosia vanhoja, sillä ympäristössä on runsaasti pitkäaikaisen raivauksen ja maankäytön merkkejä. |
| metsakeskus.49010132 |
49 |
Vanha Myntintie 9 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
367426.78100000 |
6677813.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010132 |
Kohde sijaitsee Gumbölen kartanosta 660 m lounaaseen Vanhan Myntintien pohjoispuolella, Vanha Myntintie 9 itäpuolella kalliopaljastumalla noin 10 m tiestä. Paikka on tilan ulkorakennusten pihapiiriä.
Aivan tien vieressä on kaksi muodotonta peltorauniota, joiden kivet ovat kooltaan 0,38–0,8 m. Hieman ylempänä rinteessä, pienen kallioharjanteen päällä on noin metrin korkuinen pienialainen röykkiö. Se on kooltaan 2 x 2 m. Vaikuttaa siltä, että röykkiön päälle olisi kasattu myöhemmin kiviä. Kyseessä saattaa olla rautakautinen röykkiö.
|
| metsakeskus.49010134 |
49 |
Maula |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
366296.20900000 |
6682668.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49010134 |
Kiven ja maansekainen röykkiö sijaitsee Nuuksion Pitkäjärven eteläosan länsipuolella kaakkoon viettävän rinteen yläosassa. Matkaa paikalle on Brobackantien ja Hankalahdentien risteyksestä 150 m pohjoiseen, Hankalahdentien itäisen haaran itäpuolelta n. 20 m. Röykkiön ajoitus on epävarma. |
| metsakeskus.49500001 |
49 |
Terveyslähde |
10002 |
12016 |
13176 |
11006 |
27000 |
370402.59100000 |
6677055.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.49500001 |
Terveyslähde sijaitsee Espoon keskuksessa Kirkkokadun itäpuolelle ja Kaivomestarinkadun pohjoispuolelle jäävällä pienellä viheralueella. Kohteella on toiminut viimeistään 1700-luvun puolivälistä 1800-luvulle asti terveyskylpylä. Lähde on hyväksytty viralliseksi ja laillistetuksi lähteeksi v. 1751. 1700-luvun lopulla alueella oli mm. kaivohuone ja pyöreä vesisäiliö, parakki, kaksi käymälää ja lato. Lähteelle johti kaksi puukujaa ja niiden risteyskohdassa oli pyöreä kääntöpaikka. Kylpylässä vierailevat majoitettiin Lövkullan kylän taloihin. Vanhoissa kartoissa kohde esiintyy nimillä Hälsobrunn/1774, Hälsöbrun/1780 ja Helsobrunn/1794.
Nykyisin alue muodostaa metsäisen saarekkeen, jossa kaivohuoneen ja vesisäiliön pohjat ovat olleet erotettavissa vielä 1900-luvulla. Maastokäynneillä paikalla on havaittu joitakin maa-ja kivirakenteita. Lähde toimii edelleen. |
| metsakeskus.50010003 |
50 |
Ahlströmin metsäpalsta I |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
234076.86600000 |
6781443.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010003 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Euran ja Lapin rajaa. Se on Lavajärvestä 400 m itään kallioisella mäellä.
Kiviröykkiö on muodoltaan pyöreä ja profiililtaan kupera. Sen koko on 3,2x3,4x0,45 m. Kivet ovat moreenikiviä, osittain kallion pinnasta lohkeillutta graniittia. Niitä on kolmessa tai neljässä kerroksessa. Röykkiö on lähes ehjä. Keskellä on noin puolen metrin läpimittainen kuoppa, joka ei ulotu kallioon asti. |
| metsakeskus.50010004 |
50 |
Vuorenmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
228546.07800000 |
6784149.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Euran ja Lapin rajalla, Neittamolta Salajärvelle tulevan tien läheisyydessä Vuorenmaan talosta 50-150 m luoteeseen. Lounaassa asuinpaikkaa rajaa metsäinen Korkiavuori ja kaakossa laaja mäkialue. Pohjoisessa pelto jatkuu kauemmas, mutta maasto muuttuu tasapohjaiseksi notkelmaksi heti asuinpaikan pohjoispuolella.
Anna-Liisa Hirviluoto löysi asuinpaikan vuoden 1959 inventoinnissa. Tällöin hän keräsi pellolta kvartsi-iskoksia KM 14811 ja toimitti museoon pellolta aiemmin löytyneitä kiviesineitä. Inventoinnissa vuonna 2000 pellolta löytyi runsaasti kivilaji- ja kvartsi-iskoksia KM 32393. Löytöjen esiintyminen oli läikikästä. Pellon länsilaidalla oli kvartsi-iskoksia ja toinen löytökeskittymä oli idempänä, pellon poikki menevän tilustien varrella. Lisäksi tästä alueesta kaakkoon oli löytöjä harvakseltaan.
Asuinpaikkaan liittyvät löydökset, kiviesineet, kivilaji- ja kvartsi-iskokset ovat pohjoiskoilliseen viettävältä heikkapohjaiselta pellolta noin puolen hehtaarin alueelta kylätien lounaispuolelta. Pellon länsireunalla olevan hiekkakuopan seinämästä on havaittu nokimaata 20-50 cm:n syvyydessä. Rajaus ja koordinaatit ovat vuoden 2000 inventointihavaintojen mukaan, ne poikkeavat aikaisemmista. |
| metsakeskus.50010005 |
50 |
Makasiinimäki-Pajamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
234083.80600000 |
6793646.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010005 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Kiukaisten rajaa, Vaaniin kartanon päärakennuksesta 200 m luoteeseen, Kiukaisiin, Vaaniin Neittamolle ja Kahalankulmalle johtavien teiden risteysalueella. Kiven- ja maansekaiset röykkiöt ovat soraharjun laella viljelemättömässä, ruohoa kasvavassa metsikössä.
Röykkiö 1 on soikea ja turpeen peittämä. Sen koko on 4,4 x 3 m. Röykkiö 2 on edellisestä 10 m kaakkoon ja kooltaan 5,3 x 2,5 m. Röykkiöiden välissä on kuopanne. Kummut/röykkiöt ovat muodostuneet todennäköisesti kuopasta kaivetusta maasta.
Kartanon pihamaalta on löydetty rautakautinen keihäänkärki. |
| metsakeskus.50010007 |
50 |
Kotamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227944.29300000 |
6788840.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010007 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Turajärven kylän länsilaidalla olevan koulun kohdalla, Haajanojan pohjoispuolella, siitä noin 200 m Eurajoelle menevän maantien eteläpuolella.
Paikka on luoteesta pistävällä, peltojen ympäröimällä mäen kielekkeellä, jonka rinteet viettävät kohti Haajanojaa. Maaperä on hiekkaa. Koulun rakennustöissä 1920-luvulla on paikalta todettu liedenpohjia ja löydetty kiviesineitä, joiden sijoituspaikka ei ole kuitenkaan selvillä. Turajärven koululla säilytetään yhtä koulumäestä löytynyttä esinettä. |
| metsakeskus.50010008 |
50 |
Vainio-Mikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
228718.97900000 |
6789260.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Turajärven pohjoireunalla, sahan pohjoispuolella olevalla peltoalueella ja sen länsipäässä olevassa hiekkakuopassa.
Paikka on tasaista hiekkapohjaista peltoa, pohjois-koillisreunalla on korkeaa mäkimaastoa. Asuinpaikkaan liityviä löytöjä on hiekkakuopasta, joka on nykyisin kuitenkin ajettu tyhjäksi. Pelto-ojan reunasta on myös havaittu kulttuurikerrosta, josta on löydetty kvartseja. Vuoden 2000 inventoinnin mukaan asuinpaikkaa olisi pellon länsiosassa, josta löydettiin kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.50010009 |
50 |
Alho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
229525.64700000 |
6790730.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Turajärven kylän pohjoislaidalla, sahasta 1,7 km koilliseen Matinalhonjärven ja Hanhistonjärven välillä.
Asuinpaikka on kahtena pesäkkeenä, toinen Alhon tilan rakennuksista eteläkaakkoon ja toinen pohjoiskoilliseen. Molemmat kohdat ovat jyrkkäseinäisen kallion juurella luoteeseen ja länteen viettävällä peltorinteellä. Löydökset ovat kiviesineitä ja kvartseja. |
| metsakeskus.50010010 |
50 |
Riihimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228881.89900000 |
6793019.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010010 |
Hiidenkiuas sijaitsee Euran ja Kiukaisten rajalla, Paneliasta Eurajoelle johtavan maantien itäpuolella, noin 100 m tiestä ja Kahalan talosta 400 m koilliseen.
Muodoltaan pyöreä röykkiö on hiekkapohjaisella, peltoaukean ympäröimällä mäellä. Sen koko on 14x14 m ja korkeus on 2 m. Röykkiön reunoilla on näkyvissä isohkoja kiviä, keskellä on syvä vajoama. |
| metsakeskus.50010011 |
50 |
Juholan metsäpalsta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229890.48400000 |
6794253.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010011 |
Röykkiö sijaitsee Paneliasta Eurajoelle johtavan tien itäpuolella, noin 100 m tiestä, mäenharjanteen pohjoiskärjessä, lähimmästä talosta noin 40 m luoteeseen. Mäen pohjois- ja länsipuolella on alavaa peltoa.
Röykkiö on sammaloitunut, epämääräismuotoinen, osittain isohkoista kivistä tehty. Röykkiön koko on 8,5x6,5 m. Etelämpänä on pienempi kiveys, joka vaikuttaa uudelta. Näiden kahden kiveyksen välissä on luontaista kivikkoa. |
| metsakeskus.50010013 |
50 |
Salola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227222.58200000 |
6789395.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Turajärven kylän länsilaidalla, Turajärveltä Eurajoelle menevän tien koillispuolella ja Haajanojan pohjoispuolella. Maasto on osittain sorapohjaista mäkeä Haajanojan rantatörmällä, osittain kalliopohjaista mäkeä.
Asuinpaikkaan liittyviä esineitä, talttoja ja kvartsi- ja kivilaji-iskoksia on löydetty talosta 20 m kaakkoon, perunamaasta. Yksi esine on löydetty rakennuksen pohjasta.
Talosta 300 m pohjoiseen on löydetty reikäkivi. |
| metsakeskus.50010014 |
50 |
Vaheennummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
238724.97700000 |
6786231.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Eurajoesta noin 200 m itäkoilliseen, urheilukentästä noin 250 m pohjoiseen asuintalon pohjoispuolella. Maasto on luoteis-kaakkosuuntaisen hiekkaharjanteen loivaa lounaisrinnettä lähellä lakea. Harju on lähes kokonaan rakennettua aluetta ja hiekkakuoppia.
Kaivaustutkimukset paikalla on tehty entisen hiekkakuopan alueella, joka nyt on täysin nurmettunut. Ehjää maastoa on vuoden 2000 inventoinnin mukaan kapeana kaistaleena harjun lakea pitkin luoteeseen menevän tien lounaispuoella. Eniten ehjää aluetta on luoteessa. Edellisestä paikasta noin 200 luoteeseen on myös kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löydöksiä (kvartsia, kivilaji-iskoksia ja keramiikkaa). Tällä ns. Rukoushuoneenmäellä/Myllymäellä on asuinpaikkaa jäljellä vanhan suulin länsi- ja eteläpuollella lähellä pellon laitaa. Suulin eteläpään perustuksia on vielä maastossa jäljellä.
Vuoden 2000 inventoinnissa pellolta mäen eteläpuolelta löytyi kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.50010015 |
50 |
Vähä-Vahe |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
238495.07500000 |
6785906.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010015 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee kirkolta Kauttualle johtavan maantien ja Vaheennummelle haarautuvan tien kulmauksessa, Eurajoeta noin 50 m länteen.
Talon pihalla on noin 15x15 m laajalla alueella soikeita vajoamia, lähinnä itä-länsisuuntaisia. Nämä saattavat olla ruumishautoja.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. |
| metsakeskus.50010016 |
50 |
Vanha kansakoulu (Kaunismäki) |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
238449.09400000 |
6785508.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010016 |
Kohde sijaitsee Eurajokeen viettävän peltoaukean reunassa, Eura-Kiukainen tien länsireunassa ja Kännön koulun pihamaalla. Muinaisjäännösryhmä käsittää ruumishautoja sekä röykkiöitä.
Paikalla vuonna 1968 tutkittu matala röykkiömäinen kiveys ja mahdolliset kuoppaliedet viittasivat tutkijan mukaan asumuksen jäännökseen pikemmin kuin hautaukseen.
Vuonna 1987 paikalta todettiin 24 nuoremman rautakauden ruumishautaa. Löytöjä saatiin kahdeksasta haudasta, mutta suurin osa löydöistä oli kahdessa haudassa. Aineisto koostui keihäänkärjistä, pronssispiraaleista tekstiilijäännöksineen, sormuksista, saviastianpaloista sekä ihmisen ja eläimen luista, joukossa yksi kallo. Vuosien 1991-92 kaivauksissa paikalta todettiin vielä seitsemän ruumíshautaa. Niiden suunta oli länsilounaasta itäkoilliseen. Joukossa oli yksi kaksoishautaus. Löytöinä saatiin mm. rahoja, keihäänkärkiä, solkia.
Haudat ajoittuvat viikinkiajan lopulle ja ristiretkiaikaan.
Luistarintien varresta, 300 m koulusta kaakkoon löydettiin kevytväylän rakentamiseen liittyvien tutkimusten yhteydessä 18 tummaa kuviota, jotka on tulkittu mahdollisiksi ruumishaudoiksi. Löydöiltään ne olivat niukkoja eikä tarkkaa ajoitusta saatu. Kuviot olivat pieniä, keskimäärin vain 150 cm pitkiä ja syvyys oli alle 50 cm. Alueella oli myöhemmän toiminnan merkkeinä ojia, joista suuri osa oli samansuuntaisia kuin hautakuvioiksi tulkitut läikät.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Koulun länsipuolella lähes rakennuksessa kiinni havaittiin olevan kiven ja maansekaisen röykkiön, joka sijaitsee muinaisjäännösalueen rajauksen ulkopuolella. Röykkiön koordinaatit alakohteena. |
| metsakeskus.50010016 |
50 |
Vanha kansakoulu (Kaunismäki) |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
238449.09400000 |
6785508.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010016 |
Kohde sijaitsee Eurajokeen viettävän peltoaukean reunassa, Eura-Kiukainen tien länsireunassa ja Kännön koulun pihamaalla. Muinaisjäännösryhmä käsittää ruumishautoja sekä röykkiöitä.
Paikalla vuonna 1968 tutkittu matala röykkiömäinen kiveys ja mahdolliset kuoppaliedet viittasivat tutkijan mukaan asumuksen jäännökseen pikemmin kuin hautaukseen.
Vuonna 1987 paikalta todettiin 24 nuoremman rautakauden ruumishautaa. Löytöjä saatiin kahdeksasta haudasta, mutta suurin osa löydöistä oli kahdessa haudassa. Aineisto koostui keihäänkärjistä, pronssispiraaleista tekstiilijäännöksineen, sormuksista, saviastianpaloista sekä ihmisen ja eläimen luista, joukossa yksi kallo. Vuosien 1991-92 kaivauksissa paikalta todettiin vielä seitsemän ruumíshautaa. Niiden suunta oli länsilounaasta itäkoilliseen. Joukossa oli yksi kaksoishautaus. Löytöinä saatiin mm. rahoja, keihäänkärkiä, solkia.
Haudat ajoittuvat viikinkiajan lopulle ja ristiretkiaikaan.
Luistarintien varresta, 300 m koulusta kaakkoon löydettiin kevytväylän rakentamiseen liittyvien tutkimusten yhteydessä 18 tummaa kuviota, jotka on tulkittu mahdollisiksi ruumishaudoiksi. Löydöiltään ne olivat niukkoja eikä tarkkaa ajoitusta saatu. Kuviot olivat pieniä, keskimäärin vain 150 cm pitkiä ja syvyys oli alle 50 cm. Alueella oli myöhemmän toiminnan merkkeinä ojia, joista suuri osa oli samansuuntaisia kuin hautakuvioiksi tulkitut läikät.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Koulun länsipuolella lähes rakennuksessa kiinni havaittiin olevan kiven ja maansekaisen röykkiön, joka sijaitsee muinaisjäännösalueen rajauksen ulkopuolella. Röykkiön koordinaatit alakohteena. |
| metsakeskus.50010016 |
50 |
Vanha kansakoulu (Kaunismäki) |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
238449.09400000 |
6785508.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010016 |
Kohde sijaitsee Eurajokeen viettävän peltoaukean reunassa, Eura-Kiukainen tien länsireunassa ja Kännön koulun pihamaalla. Muinaisjäännösryhmä käsittää ruumishautoja sekä röykkiöitä.
Paikalla vuonna 1968 tutkittu matala röykkiömäinen kiveys ja mahdolliset kuoppaliedet viittasivat tutkijan mukaan asumuksen jäännökseen pikemmin kuin hautaukseen.
Vuonna 1987 paikalta todettiin 24 nuoremman rautakauden ruumishautaa. Löytöjä saatiin kahdeksasta haudasta, mutta suurin osa löydöistä oli kahdessa haudassa. Aineisto koostui keihäänkärjistä, pronssispiraaleista tekstiilijäännöksineen, sormuksista, saviastianpaloista sekä ihmisen ja eläimen luista, joukossa yksi kallo. Vuosien 1991-92 kaivauksissa paikalta todettiin vielä seitsemän ruumíshautaa. Niiden suunta oli länsilounaasta itäkoilliseen. Joukossa oli yksi kaksoishautaus. Löytöinä saatiin mm. rahoja, keihäänkärkiä, solkia.
Haudat ajoittuvat viikinkiajan lopulle ja ristiretkiaikaan.
Luistarintien varresta, 300 m koulusta kaakkoon löydettiin kevytväylän rakentamiseen liittyvien tutkimusten yhteydessä 18 tummaa kuviota, jotka on tulkittu mahdollisiksi ruumishaudoiksi. Löydöiltään ne olivat niukkoja eikä tarkkaa ajoitusta saatu. Kuviot olivat pieniä, keskimäärin vain 150 cm pitkiä ja syvyys oli alle 50 cm. Alueella oli myöhemmän toiminnan merkkeinä ojia, joista suuri osa oli samansuuntaisia kuin hautakuvioiksi tulkitut läikät.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Koulun länsipuolella lähes rakennuksessa kiinni havaittiin olevan kiven ja maansekaisen röykkiön, joka sijaitsee muinaisjäännösalueen rajauksen ulkopuolella. Röykkiön koordinaatit alakohteena. |
| metsakeskus.50010016 |
50 |
Vanha kansakoulu (Kaunismäki) |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27019 |
238449.09400000 |
6785508.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010016 |
Kohde sijaitsee Eurajokeen viettävän peltoaukean reunassa, Eura-Kiukainen tien länsireunassa ja Kännön koulun pihamaalla. Muinaisjäännösryhmä käsittää ruumishautoja sekä röykkiöitä.
Paikalla vuonna 1968 tutkittu matala röykkiömäinen kiveys ja mahdolliset kuoppaliedet viittasivat tutkijan mukaan asumuksen jäännökseen pikemmin kuin hautaukseen.
Vuonna 1987 paikalta todettiin 24 nuoremman rautakauden ruumishautaa. Löytöjä saatiin kahdeksasta haudasta, mutta suurin osa löydöistä oli kahdessa haudassa. Aineisto koostui keihäänkärjistä, pronssispiraaleista tekstiilijäännöksineen, sormuksista, saviastianpaloista sekä ihmisen ja eläimen luista, joukossa yksi kallo. Vuosien 1991-92 kaivauksissa paikalta todettiin vielä seitsemän ruumíshautaa. Niiden suunta oli länsilounaasta itäkoilliseen. Joukossa oli yksi kaksoishautaus. Löytöinä saatiin mm. rahoja, keihäänkärkiä, solkia.
Haudat ajoittuvat viikinkiajan lopulle ja ristiretkiaikaan.
Luistarintien varresta, 300 m koulusta kaakkoon löydettiin kevytväylän rakentamiseen liittyvien tutkimusten yhteydessä 18 tummaa kuviota, jotka on tulkittu mahdollisiksi ruumishaudoiksi. Löydöiltään ne olivat niukkoja eikä tarkkaa ajoitusta saatu. Kuviot olivat pieniä, keskimäärin vain 150 cm pitkiä ja syvyys oli alle 50 cm. Alueella oli myöhemmän toiminnan merkkeinä ojia, joista suuri osa oli samansuuntaisia kuin hautakuvioiksi tulkitut läikät.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Koulun länsipuolella lähes rakennuksessa kiinni havaittiin olevan kiven ja maansekaisen röykkiön, joka sijaitsee muinaisjäännösalueen rajauksen ulkopuolella. Röykkiön koordinaatit alakohteena. |
| metsakeskus.50010017 |
50 |
Vohlostenpellon pää |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
239630.62700000 |
6783612.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhäjärven rannasta 200-300 m länteen, Kauttualta Harolaan vievän tien molemmilla puolilla, paikalla, mistä haarautuu tie Pyhäjärven rantaan. Maasto paikalla on metsää kasvavaa hiekkapohjaista mäkeä.
Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreähköjä. Halkaisijat vaihtelevat 2-5,5 m ja korkeudet 0,25- 0,50 m. Röykkiöiden kiveys on irtonaista, maata kivien välissä on melko vähän. Muutamissa tapauksissa kiveys on tehty suuren maakiven varaan tai reunoille on ladottu isompia kiviä. Tien rakentamisen yhteydessä puoliksi tuhoutuneesta röykkiöstä saatiin löytöinä rautakauden keramiikkaa. Muutamien saviastianpalojen päällä oli punainen hiekkakivilaaka.
Kohde on kokonaan luonnonsuojelualuetta.
Vuoden 2000 inventoinnissa röykkiöitä löydettiin lisää verrattuna aikaisempiin tarkastuksiin.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde sijaitsee kokonaan luonnonsuojelualueella. |
| metsakeskus.50010018 |
50 |
Ahlströmin metsäpalsta II |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
239474.68800000 |
6783204.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhäjärven länsipuolella noin 300 m rannasta Kattualta Harolaan tulevan tien molemmin puolin. Maasto on hiekkapohjaista mäkeä, joka kasvaa pääasiassa havupuuta.
Röykkiöitä on kaikkiaan 15. Ne ovat muodoltansa pyöreähköjä ja kiven- ja maasekaisia. Joissakin röykkiöissä on keskuskivi. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat noin 2 m:stä vähän yli 4 m:iin. Korkeudet ovat 30 cm:stä 80 cm:iin. Kaksi röykkiöistä on osittain hävitetty tienrakentamisen yhteydessä. Kahdesta röykkiöstä on saatu löytöinä rautakautista keramiikkaa ja rautakuonaa sekä luuta.
Osa kohteesta kuuluu luonnonsuojelualueeseen.
Röykkiöt ovat samanlaisia kuin noin 200 m pohjoiseen sijaitsevan kohteen nro 17 röykkiöt. Harolan röykkiöt sijaitsevat noin 800 m eteläkaakkoon.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Osa kohteesta kuuluu luonnonsuojelualueeseen. |
| metsakeskus.50010019 |
50 |
Harola |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
239675.61500000 |
6782031.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010019 |
Harolan muinaisjäännösalue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisosan länsirannalla, Kolakoskenlahden ja Harolanlahden välissä. Osa kohteesta kuuluu luonnonsuojelu-alueeseen (Harolan lehdot -niminen tila). Kohde on ollut Museoviraston hoitokohde ja Metsähallitus on jatkanut alueen hoitoa laiduntamalla.
Muinaisjäännösalue on noin 50 ha laaja ja käsittää yli 690 röykkiötä ja kolme kiviriviä.
Röykkiöistä suurin osa on koskemattomia. Osassa on havaittavissa rakenteita: silmäkivi tai reunuskiveystä, osa on kumpumaisia, tasakokoisista kivistä kasattuja. Osa on taas vaikeasti havaittavia kiveyksiä. Harolan läntisimmässä osassa on suuria, pelkistä kivistä kasattuja röykkiöitä, joiden keskellä on kuoppa.
Harolassa on tehty kaivaustutkimuksia 1950-60 -luvuilla, mutta kaikkien röykkiöiden alkuperäinen käyttötarkoitus ei edelleenkään ole selvillä. Osa niistä saattaa olla hautaröykkiöitä, osa liittyä raudanvalmistukseen tai viljelymaan raivaamiseen. Röykkiöistä on tutkimuksissa saatu talteen rautakautisia saviastianpaloja ja runsaasti rautakuonaa. Muinaisjäännösalueen luoteispuoleiselta pellolta on löydetty saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia.
Harolan röykkiöalueen kiinteän muinaisjäännöksen rajat on vahvistettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä vuonna 1999.
Vuoden 2013 inventoinnissa Harolan muinaisjäännösalue laajeni merkittävästi lounaaseen. Inventoinnissa löytyi kaikkiaan 35 uutta röykkiötä Kolakoskentien pohjoispuolelta, tien eteläpuolelta röykkiöitä ei löytynyt. Alueella on hiljattain tehty metsänuudistusta. Osa röykkiöistä on kumpumaisia ja tasakokoisista kivistä kasattuja, osa raivausröykkiöitä muistuttavia, matalia tai kiuasmaisia.
Syksyllä 2024 metallinetsinnässä röykkiöalueen ja Pyhäjärven väliseltä alueelta nostettiin useita rautaesineitä, mm. rautainen putkikirves matalasta röykkiöstä (kts. ILM31882 ja 31887). Löydöt tehtiin aivan muinaisjäännösalueen rajan tuntumasta. Rajaus todettiin koillisosassa liian niukaksi ja korjattiin tältä osalta. |
| metsakeskus.50010021 |
50 |
Nurmi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
236161.04500000 |
6778344.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010021 |
Röykkiöt sijaitsevat Eura-Laitila tien länsipuolella, noin 200 m tiestä. Maasto alueella on havupuumetsää. Röykkiöt ovat kahtena ryhmänä siten, että pohjoisessa ryhmässä on yksi röykkiö ja siitä noin 120 m etelään ovat loput kuusi.
Röykkiöt ovat pyöreitä. Niiden halkaisijat vaihtelevat 3 m:stä 5,3 m:iin. Korkeudet ovat 0,4 m:stä 0,9 m:iin. Röykkiöt ovat irtonaisista kivistä ladottuja. Pohjoisin röykkiö on pahoin hajotettu. |
| metsakeskus.50010023 |
50 |
Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27017 |
239051.85700000 |
6784208.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010023 |
Linnavuori sijaitsee Pyhäjärven pohjoispäästä ja Eurajoen niskasta noin 700 m länteen ja Luistarin kalmistosta noin 800 m eteläkaakkoon.
Kauttuan linnamäki on Ala-Satakunnan ainoa linnavuori. Se on alavasta peltotasangosta kohoava metsäinen mäki. Linnan koillis-pohjoissivu on äkkijyrkkä kallionseinämä, muut ovat huomattavasti loivempia ja niiden reunoilla on näkyvissä vallin kivisiä perustuksia. Perustusten runkona on isoja maakiviä. Kiveyksen leveys vaihtelee 1,3-4,5 m:iin ja korkeus on keskimäärin 1-2 m. Sen pituus on noin 56 m. Sen rajaama alue on noin 40 x 30 m ja lounaisreunalla on mahdollinen porttiaukko sekä merkkejä mahdollisesta ulommasta varustuksen pohjasta.
Paikalla on tehty arkeologisia kaivaustutkimuksia kolmesti ja niiden perusteella linnamäki olisi ollut käytössä ainakin 700-800 -luvuilla jKr.
Kohteessa on informaatiotaulu.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Linnavuoren kiinteän muinaisjäännöksen ja suoja-alueen rajat on vahvistettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä vuonna 1999. |
| metsakeskus.50010023 |
50 |
Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27018 |
239051.85700000 |
6784208.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010023 |
Linnavuori sijaitsee Pyhäjärven pohjoispäästä ja Eurajoen niskasta noin 700 m länteen ja Luistarin kalmistosta noin 800 m eteläkaakkoon.
Kauttuan linnamäki on Ala-Satakunnan ainoa linnavuori. Se on alavasta peltotasangosta kohoava metsäinen mäki. Linnan koillis-pohjoissivu on äkkijyrkkä kallionseinämä, muut ovat huomattavasti loivempia ja niiden reunoilla on näkyvissä vallin kivisiä perustuksia. Perustusten runkona on isoja maakiviä. Kiveyksen leveys vaihtelee 1,3-4,5 m:iin ja korkeus on keskimäärin 1-2 m. Sen pituus on noin 56 m. Sen rajaama alue on noin 40 x 30 m ja lounaisreunalla on mahdollinen porttiaukko sekä merkkejä mahdollisesta ulommasta varustuksen pohjasta.
Paikalla on tehty arkeologisia kaivaustutkimuksia kolmesti ja niiden perusteella linnamäki olisi ollut käytössä ainakin 700-800 -luvuilla jKr.
Kohteessa on informaatiotaulu.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Linnavuoren kiinteän muinaisjäännöksen ja suoja-alueen rajat on vahvistettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä vuonna 1999. |
| metsakeskus.50010024 |
50 |
Kukonmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
237834.33300000 |
6786801.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010024 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Eurajokeen laskevan Ahmaspuron eteläpuolella, Laitila-Harjavalta tiestä 120 m itään. Maasto on mäenkumpare piha-alueella.
Paikalta on todettu kolme kumpumaista, suurista kivistä kasattuja röykkiötä, joissa kaikissa on suoritettu tutkimuksia. Vuonna 1879 tutkittua röykkiötä on pidetty hautana siitä saatujen poltettujen luiden ja keihäänkärkien perusteella. Se ajoittuu 500-luvulle jKr.
Vuonna 1927 tutkitut kaksi röykkiötä olivat epämääräisempiä luonteeltaan. Löydöt olivat pääasiassa saviastianpaloja, kuonaa, hieman palanutta ja palamatonta luuta. Lisäksi mäeltä on todettu soikeita syvennyksiä, joista on saatu kuonaa. Mahdollista on, että mäellä on ollut myös raudanvalmistuspaikka.
Paikalla tehtiin pieni koekaivaus myös vuonna 1999. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. |
| metsakeskus.50010025 |
50 |
Yli-Nuoranne |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
238120.21700000 |
6786302.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010025 |
Ruumiskalmisto sijaitsee Eura-Laitila maantiestä 200 m itään, Yli-Nuoranteen talon puutarhassa sekä mahdollisesti ns. Rantapuiston alueella. Alue on hiekkapohjaista laakean mäen eteläreunaa, joka viettää kohti Eurajokea.
Alueelta on todettu yli 20 ruumishautaa. Osa haudoista on ollut itä-länsi -suuntaisessa rivissä, vainajat puuarkuissa. Osa haudoista on ollut esineettömiä. Osassa on ollut rikas varustus aseita, koruja, viikatteita, keritsimiä, pronssispiraaleita ja saviastioita. Kalmisto näyttäisi jatkuvan Nuoranteen ympäristöön, kohde 26.
Vuonna 1988 suoritettiin koekaivauksia ns. Rantapuiston alueella, josta löydettiin viitteitä kivikautisesta asuinpaikasta ja kaivausalueen luoteisprofiilista kaksi tummaa läikkää, jotka saattavat olla hautakuvioita.
Yli-Nuoranteen kalmisto kuuluu Euran-Köyliön alueen suuriin kalmistoihin, joihin ryhdyttiin hautaamaan polttamatta 500-luvun lopulla ja hautaustapa jatkui aina pakanuuden ajan päättymiseen asti. Yli-Nuoranteen kalmistosta on lisäksi merkkejä 800-luvun polttohaudasta.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Tilan eteläpuolella tarkasteltiin maanpintaa pellolla kävellen, mutta mitään ei löytynyt. |
| metsakeskus.50010025 |
50 |
Yli-Nuoranne |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
238120.21700000 |
6786302.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010025 |
Ruumiskalmisto sijaitsee Eura-Laitila maantiestä 200 m itään, Yli-Nuoranteen talon puutarhassa sekä mahdollisesti ns. Rantapuiston alueella. Alue on hiekkapohjaista laakean mäen eteläreunaa, joka viettää kohti Eurajokea.
Alueelta on todettu yli 20 ruumishautaa. Osa haudoista on ollut itä-länsi -suuntaisessa rivissä, vainajat puuarkuissa. Osa haudoista on ollut esineettömiä. Osassa on ollut rikas varustus aseita, koruja, viikatteita, keritsimiä, pronssispiraaleita ja saviastioita. Kalmisto näyttäisi jatkuvan Nuoranteen ympäristöön, kohde 26.
Vuonna 1988 suoritettiin koekaivauksia ns. Rantapuiston alueella, josta löydettiin viitteitä kivikautisesta asuinpaikasta ja kaivausalueen luoteisprofiilista kaksi tummaa läikkää, jotka saattavat olla hautakuvioita.
Yli-Nuoranteen kalmisto kuuluu Euran-Köyliön alueen suuriin kalmistoihin, joihin ryhdyttiin hautaamaan polttamatta 500-luvun lopulla ja hautaustapa jatkui aina pakanuuden ajan päättymiseen asti. Yli-Nuoranteen kalmistosta on lisäksi merkkejä 800-luvun polttohaudasta.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Tilan eteläpuolella tarkasteltiin maanpintaa pellolla kävellen, mutta mitään ei löytynyt. |
| metsakeskus.50010025 |
50 |
Yli-Nuoranne |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
238120.21700000 |
6786302.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010025 |
Ruumiskalmisto sijaitsee Eura-Laitila maantiestä 200 m itään, Yli-Nuoranteen talon puutarhassa sekä mahdollisesti ns. Rantapuiston alueella. Alue on hiekkapohjaista laakean mäen eteläreunaa, joka viettää kohti Eurajokea.
Alueelta on todettu yli 20 ruumishautaa. Osa haudoista on ollut itä-länsi -suuntaisessa rivissä, vainajat puuarkuissa. Osa haudoista on ollut esineettömiä. Osassa on ollut rikas varustus aseita, koruja, viikatteita, keritsimiä, pronssispiraaleita ja saviastioita. Kalmisto näyttäisi jatkuvan Nuoranteen ympäristöön, kohde 26.
Vuonna 1988 suoritettiin koekaivauksia ns. Rantapuiston alueella, josta löydettiin viitteitä kivikautisesta asuinpaikasta ja kaivausalueen luoteisprofiilista kaksi tummaa läikkää, jotka saattavat olla hautakuvioita.
Yli-Nuoranteen kalmisto kuuluu Euran-Köyliön alueen suuriin kalmistoihin, joihin ryhdyttiin hautaamaan polttamatta 500-luvun lopulla ja hautaustapa jatkui aina pakanuuden ajan päättymiseen asti. Yli-Nuoranteen kalmistosta on lisäksi merkkejä 800-luvun polttohaudasta.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Tilan eteläpuolella tarkasteltiin maanpintaa pellolla kävellen, mutta mitään ei löytynyt. |
| metsakeskus.50010026 |
50 |
Eläinlääkärin tontti |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
237970.00000000 |
6786570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010026 |
Keskustasta Kauttualle vievän tien länsi- ja vähän itäpuolellakin, Käräjämäkeä vastapäätä Eurajoen länsipuolella, Yli-Nuoranteen kalmiston pohjoispuolella on laaja-alainen ruumiskalmisto useiden tonttien pihamailla. Paikkaan luetaan ns. eläinlääkärin tontin lisäksi kohteet Yhteiskoulu, Kumlander, Tuumi, Kyllönen, Grönroos ja Hannula. Ensimmäiset löydöt alueelta ovat kelloseppä Hannulan tontin viemäriojan kaivauksissa tulleet esineet vuonna 1932. Sen jälkeen on alueelta tullut erilaisten rakennushankkeiden yhteydessä ruumiskalmistoon viittaavia löytöjä. Alueella on myös suoritettu useita arkeologisia kaivaustutkimuksia erilaisten rakennushankkeiden vuoksi. Tonttien alueella ja teiden varsissa on kuitenkin vielä jäljellä koskematontakin maaperää ja näin ollen on mahdollista, että paikalla on myös kalmistoa jäljellä. Maasto alueella on alun perin ollut hiekkapohjaista loivaa mäkeä. Onkin esitetty, että Eurajoen länsirannalla on ollut alun perin yhtenäinen 300 m pitkä ruumiskalmisto matalalla mäellä alkaen Yli-Nuoranteelta ja jatkuen pohjoiseen aina ns. eläinlääkärin tontille. Löydöt ajoittavat kalmiston nuoremmalle rautakaudelle. Alueelta on myös myöhäisrautakautisiksi tulkittuja, löydöttömiä ruumishautoja vailla mitään merkkejä vainajista.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia alueen maankäytössä. Kohde on edelleen pihamaata. |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27016 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12006 |
13078 |
11033 |
27016 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27000 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11019 |
27000 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12006 |
13078 |
11019 |
27000 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12006 |
13078 |
11033 |
27017 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010027 |
50 |
Käräjämäki-Osmanmäki |
10002 |
12006 |
13078 |
11033 |
27018 |
238330.13700000 |
6786836.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010027 |
Käräjämäki-Osmanmäki sijaitsee Eurajoen itärannalla, noin 200 m joesta. Maasto on luoteis-kaakkoissuuntaista hiekkaharjannetta, Vaheennummen jatkoa. Paikkaa ympäröivät länsi- ja eteläpuolelta pellot, muuten paikka on rakentamisen ympäröimää.
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää ruumiskalmiston, polttokalmiston ja ns. käräjäkivet sijaitsee hiekkaharjanteella, jonka pohjoispään läpi kulkee tie jakaen alueen kahteen osaan. Käräjämäen vanhimmat haudat ovat olleet kuoppiin tehtyjä polttohautoja. Kuuluisan ns. tuomarinympyrän sisältä on palokuoppahauta. Lisäksi mäellä on kaksi kumpuhautaa, jossa toisessa oli selvä polttohauta.
Mäen eteläkärjestä on myös joitakin kiviesineitä, jotka antavat aiheen olettaa, että paikalla olisi ollut myös kivikautista asutusta, joka on tuhoutunut rautakautisten hautausten seurauksena.
Meronvingiajalta lähtien paikalla on ruumishautoja, joiden joukossa on ns. Käräjämäen soturinhauta. Se sijoittuu alueen läpi kulkevan tien pohjoispuolelle. Hautausta peitti vahva kiveys, jonka alla oli puukammio. Löytöinä saatiin mm. miekka, väkipuukko ja ango sekä kilven rautaosat. Merkittävin löytö oli kuitenkin haudasta löydetty kellertävä hioin, jota on pidetty symbolisena esineenä, mahdollisesti päällikön merkkinä. Käräjämäen pohjoispuolista aluetta on kutsuttu Osmanmäeksi. Käräjämäki ja Osmanmäki ovat alunperin olleet yhtä mäkeä. Osmanmäen vanhan hiekkakuopan ja peltoalueen välisellä rajalla suoritettiin vuonna 1985 tutkimuksia uuden liikekeskuksen rakentamisen vuoksi. Paikalta löydettiin kahdeksan ruumishautaa. Tämä alue on vapautettu rakentamiselle.
Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Käräjämäen-Osmanmäen ja sen suoja-alueen rajat vuonna 1978. Paikalla on informaatiotaulu. Vuoden 2013 inventoinnissa alueella ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.50010028 |
50 |
Vainionmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
237652.40700000 |
6787009.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010028 |
Mahdollinen ruumiskalmisto sijaitsee hiekkapohjaisella mäellä ja osittain puutarhassa Uusikaupunki-Harjavaltatien ja Liiketien risteyksessä grillirakennuksen takana. Puutarhasta, Vainionmäen päärakennuksen pohjoispäädystä on löydetty keihäänkärki ja toinen taloon tulevan ajotien kohdalta. Alueelta on suoritettu viime vuosisadalla tutkimuksia. Kalmistoa on arveltu olevan jäljellä mäen pohjoisrinteessä ja laella, Vainionmäen tilan kaakkoispuolella. Maanpinnalle on näkyvissä epämääräistä kiveystä ja vajoamia. Mäen eteläiseltä puoliskolta, Osman talon pellosta on myös löydetty keihäänkärki. Grillirakennuksen kohdalla on suoritettu koekaivauksia 1980-luvulla kahteen kertaan. Tältä alueelta ei ole löydetty muinaisjäännökseen viittaavaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. |
| metsakeskus.50010029 |
50 |
Pappilanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
237550.44300000 |
6787751.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010029 |
Ruumiskalmiston hautoja on Euran pappilarakennuksen länsi-eteläpuolelta, puutarhasta hiekkapohjaiselta mäeltä.
Osa kalmistosta on tutkittu kaivauksilla, osa on hävitetty rakennustoiminnassa.
Kirkkoherra Laihiander mainitsee kirjoituksessaan vuodelta 1753, että Pappilanmäessä on hautausmaa ja sieltä on löydetty ihmisen luita ja messinkiketjua. Pappila rakennettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1843. Perustuksia kaivettaessa löydettiin upea, hopeakoristeinen ristiretkiajan miekka. Vuonna 1927 löytyi vesijohtotöissä pappilan rakennuksen koillispuolelta rautakautisia esineitä. Vuonna 1939 päärakennuksen alle tehtiin pannuhuone. Sieltä löytyi kaksiteräinen, kullalla ja hopealla päällystetty sekä eläinornamentiikalla koristettu loistomiekka 600-luvun lopulta. Miekan tuppi oli myös säilynyt ja sitä koristaa härkäpäinen kala. Samasta haudasta on vielä ns. permalainen vyö. Autotallin perustuksia kaivettaessa on havaittu haudan profiileita 1/2 - 1 m:n syvyydessä. Pappilan puutarhasta on keihäänkärki, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei kuitenkaan tiedetä.
Tutkimatonta kalmistoa on mahdollisesti jäljellä päärakennuksen luoteis-pohjois- ja koillisreunalla. Pappilanmäen historiallisen ajan kerrostuma käsittää mahdollisesti mäellä osin säilyneet pitäjän pappilan rakennusryhmän jäännökset, jotka sijaitsevat mäellä sijaitsevaa ruumiskalmistoa huomattavasti laajemmalla alueella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Pappila on edelleen asumiskäytössä. |
| metsakeskus.50010029 |
50 |
Pappilanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
237550.44300000 |
6787751.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010029 |
Ruumiskalmiston hautoja on Euran pappilarakennuksen länsi-eteläpuolelta, puutarhasta hiekkapohjaiselta mäeltä.
Osa kalmistosta on tutkittu kaivauksilla, osa on hävitetty rakennustoiminnassa.
Kirkkoherra Laihiander mainitsee kirjoituksessaan vuodelta 1753, että Pappilanmäessä on hautausmaa ja sieltä on löydetty ihmisen luita ja messinkiketjua. Pappila rakennettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1843. Perustuksia kaivettaessa löydettiin upea, hopeakoristeinen ristiretkiajan miekka. Vuonna 1927 löytyi vesijohtotöissä pappilan rakennuksen koillispuolelta rautakautisia esineitä. Vuonna 1939 päärakennuksen alle tehtiin pannuhuone. Sieltä löytyi kaksiteräinen, kullalla ja hopealla päällystetty sekä eläinornamentiikalla koristettu loistomiekka 600-luvun lopulta. Miekan tuppi oli myös säilynyt ja sitä koristaa härkäpäinen kala. Samasta haudasta on vielä ns. permalainen vyö. Autotallin perustuksia kaivettaessa on havaittu haudan profiileita 1/2 - 1 m:n syvyydessä. Pappilan puutarhasta on keihäänkärki, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei kuitenkaan tiedetä.
Tutkimatonta kalmistoa on mahdollisesti jäljellä päärakennuksen luoteis-pohjois- ja koillisreunalla. Pappilanmäen historiallisen ajan kerrostuma käsittää mahdollisesti mäellä osin säilyneet pitäjän pappilan rakennusryhmän jäännökset, jotka sijaitsevat mäellä sijaitsevaa ruumiskalmistoa huomattavasti laajemmalla alueella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Pappila on edelleen asumiskäytössä. |
| metsakeskus.50010029 |
50 |
Pappilanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
237550.44300000 |
6787751.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010029 |
Ruumiskalmiston hautoja on Euran pappilarakennuksen länsi-eteläpuolelta, puutarhasta hiekkapohjaiselta mäeltä.
Osa kalmistosta on tutkittu kaivauksilla, osa on hävitetty rakennustoiminnassa.
Kirkkoherra Laihiander mainitsee kirjoituksessaan vuodelta 1753, että Pappilanmäessä on hautausmaa ja sieltä on löydetty ihmisen luita ja messinkiketjua. Pappila rakennettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1843. Perustuksia kaivettaessa löydettiin upea, hopeakoristeinen ristiretkiajan miekka. Vuonna 1927 löytyi vesijohtotöissä pappilan rakennuksen koillispuolelta rautakautisia esineitä. Vuonna 1939 päärakennuksen alle tehtiin pannuhuone. Sieltä löytyi kaksiteräinen, kullalla ja hopealla päällystetty sekä eläinornamentiikalla koristettu loistomiekka 600-luvun lopulta. Miekan tuppi oli myös säilynyt ja sitä koristaa härkäpäinen kala. Samasta haudasta on vielä ns. permalainen vyö. Autotallin perustuksia kaivettaessa on havaittu haudan profiileita 1/2 - 1 m:n syvyydessä. Pappilan puutarhasta on keihäänkärki, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei kuitenkaan tiedetä.
Tutkimatonta kalmistoa on mahdollisesti jäljellä päärakennuksen luoteis-pohjois- ja koillisreunalla. Pappilanmäen historiallisen ajan kerrostuma käsittää mahdollisesti mäellä osin säilyneet pitäjän pappilan rakennusryhmän jäännökset, jotka sijaitsevat mäellä sijaitsevaa ruumiskalmistoa huomattavasti laajemmalla alueella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Pappila on edelleen asumiskäytössä. |
| metsakeskus.50010031 |
50 |
Vähässuonmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
237464.46500000 |
6789556.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010031 |
Mahdollinen ruumiskalmisto sijaitsee Sorkkisten kylän keskustassa hiekkapohjaisella harjanteella. Hirviluoto 1959: Paikalla on harjanteen itäreunassa hiekkakuopan seinämässä näkyvissä tumma hautaprofiilia? muistuttavasta juova. Siitä on löytynyt palamaton luu noin 50 cm:n syvyydestä. Tumma alue on tutkittu, mutta siitä ei löytynyt muuta hautaan viittaavaa. Paikkaa ei ole tarkastettu vuoden 1959 jälkeen eikä sen sijainti ole tarkkaan tiedossa, inventointikertomuksen kartta on hyvin epätarkka. Paikka on asutuksen keskellä. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12002 |
13032 |
11028 |
27000 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27016 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27019 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010032 |
50 |
Luistari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
238596.03700000 |
6785033.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010032 |
Kohde sijaitsee Eura - Laitila tien ja vanhan Laitilan tien risteyksessä, Eurajoesta 180 m länteen. Alue on entistä peltoa ja viljelemätöntä mäkeä.
Muinaisjäännösalue käsittää rautakautisen ruumis- ja röykkiökalmiston, pronssikautisen röykkiön ja asuinpaikan. Kohteesta on tutkittu yli 1300 hautaa. Paikalla on ollut ajanlaskumme alkua edeltävillä vuosisadoilla asuinpaikka, josta todisteena ovat lukuisat tulisijat ja saviastianpalat. Tutkituista röykkiöistä osa voidaan yhdistää tähän aikaan.
500-luvun lopulla paikkaa ryhdyttiin käyttämään ruumiskalmistona. Aluksi hautaukset olivat köyhiä, mutta vuoden 800 paikkeilla hautoja ryhdyttiin varustamaan rikkaasti. Aikuisten hautojen väliin alkaa ilmestyä lastenhautoja. Rautakauden loppu, 900-ja 1000-luvut, olivat Eurassa vaurasta aikaa, mutta 1100-luvulta on Luistarissa vain muutamia esineitä. Kalmistossa on kuitenkin lukuisia esineettömiä hautoja.
Muinaisjäännös on lähes kokonaan tutkittu. Hautaröykkiöt on entistetty. Paikalla on informaatiotaulu. Paikkaa hoidetaan merkittävänä nähtävyytenä.
Vuonna 2006 kalmistoalueen keskellä olevan vanha sähköpylväs poistettiin ja uusi pystytettiin lähemmäksi Harjavalta-Uusikaupunki tietä.
Vuonna 2011 Eura-Luistaritien ja joen väliseltä pellolta löytyi metallinilmaisimella kalmistolöytöjä. Muinaisjäännöksen rajausta laajennettiin löytöjen perusteella.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä.
Luistarintiellä, kalmistoalueen puolella tehdyissä tutkimuksissa kesällä löydettiin suurikokoinen liesi ja sen lisäksi arviolta noin 25 ruumishautaa, jotka olivat löydöttömiä. Alueelta todettiin myös vanhempi peltokerros, joka oli ainakin joitakin hautoja vanhempi.
Luistarin kalmiston kiinteän muinaisjäännöksen rajat on sovittu Euran kunnan ja Museoviraston välisellä sopimuksella vuonna 1994. |
| metsakeskus.50010033 |
50 |
Kolmhaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
232821.43700000 |
6767570.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010033 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Hinnerjoen ja Vaaljoen yhtymäkohdassa, Pitkäjärvestä 800 m etelälounaaseen ja lounaaseen. Muinaisjäännökset sijaitsevat pellolla, nummella ja hiekkakuoppien reunoilla.
Muinaisjäännös käsittää asuinpaikka-aluetta ja kalmistoa sekä kuppikiven.
Kolmhaaran asuinpaikka ja kalmisto sijaitsevat pääasiassa hiekkakuoppa-alueella. Kuoppien rinteet ovat sammaloituneet ja vesakoituneet.
Kolmhaarasta 200 m kaakkoon on Munasaari, jonka koko on 70x100 m. Tämä asuinpaikka sijaitsee pienellä männikköisellä mäellä, keskellä peltoa ja viljelykseen raivattua suoniittyä. Muinaisjäännös sijaitsee kukkulan etelärinteellä. Kukkulan pohjoisosa on ajettu soraksi. Mäen lounaisrinteellä on kivi, joka on kooltaan noin 1x1 m ja metrin korkeudeltaan. Kiven yläpinta on jäkälöitynyt, mutta siinä on erotettavissa 4-5 kuppimaista syvennystä.
Kolmhaarassa on tehty kaivauksia 1940-luvulta lähtien. Alueelta tunnetaan 26 hautaa, muutamia asunnonpohjia ja lukuisia liesiä. Kolmhaarassa on kolme löytöaluetta. Aivan jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella on "Eteläkukkula", joka meren ollessa 42,5 m korkeudella oli pienenä saarena. Siitä vähän luoteeseen oleva Pohjoiskukkula oli silloin niemen kärjessä. Munasaari, jonka kumpare on aikoinaan ollut myös saari, sijaitsee Hinnerjoen toisella puolella. Kaikilta alueilta on Jäkärlän keramiikkaa. Kolmhaaran punamultahaudoista 11 on paasiarkkuhautaa ja kahdeksan hautaa joiden toisessa tai molemmissa päissä oli pystykivi. Arkkuhaudoissa oli runsaasti punamultaa, mutta ei esinelöytöjä.
Haudoista tehdyt ajoitukset jakaantuvat siten, että kaksi niistä kuuluu kivikauteen, viisi ajoitusta epineoliittiseen vaiheeseen ja yksi hauta on niinkin myöhäinen kuin kansainvaellus- ja merovingiajan taite. |
| metsakeskus.50010033 |
50 |
Kolmhaara |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
232821.43700000 |
6767570.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010033 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Hinnerjoen ja Vaaljoen yhtymäkohdassa, Pitkäjärvestä 800 m etelälounaaseen ja lounaaseen. Muinaisjäännökset sijaitsevat pellolla, nummella ja hiekkakuoppien reunoilla.
Muinaisjäännös käsittää asuinpaikka-aluetta ja kalmistoa sekä kuppikiven.
Kolmhaaran asuinpaikka ja kalmisto sijaitsevat pääasiassa hiekkakuoppa-alueella. Kuoppien rinteet ovat sammaloituneet ja vesakoituneet.
Kolmhaarasta 200 m kaakkoon on Munasaari, jonka koko on 70x100 m. Tämä asuinpaikka sijaitsee pienellä männikköisellä mäellä, keskellä peltoa ja viljelykseen raivattua suoniittyä. Muinaisjäännös sijaitsee kukkulan etelärinteellä. Kukkulan pohjoisosa on ajettu soraksi. Mäen lounaisrinteellä on kivi, joka on kooltaan noin 1x1 m ja metrin korkeudeltaan. Kiven yläpinta on jäkälöitynyt, mutta siinä on erotettavissa 4-5 kuppimaista syvennystä.
Kolmhaarassa on tehty kaivauksia 1940-luvulta lähtien. Alueelta tunnetaan 26 hautaa, muutamia asunnonpohjia ja lukuisia liesiä. Kolmhaarassa on kolme löytöaluetta. Aivan jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella on "Eteläkukkula", joka meren ollessa 42,5 m korkeudella oli pienenä saarena. Siitä vähän luoteeseen oleva Pohjoiskukkula oli silloin niemen kärjessä. Munasaari, jonka kumpare on aikoinaan ollut myös saari, sijaitsee Hinnerjoen toisella puolella. Kaikilta alueilta on Jäkärlän keramiikkaa. Kolmhaaran punamultahaudoista 11 on paasiarkkuhautaa ja kahdeksan hautaa joiden toisessa tai molemmissa päissä oli pystykivi. Arkkuhaudoissa oli runsaasti punamultaa, mutta ei esinelöytöjä.
Haudoista tehdyt ajoitukset jakaantuvat siten, että kaksi niistä kuuluu kivikauteen, viisi ajoitusta epineoliittiseen vaiheeseen ja yksi hauta on niinkin myöhäinen kuin kansainvaellus- ja merovingiajan taite. |
| metsakeskus.50010033 |
50 |
Kolmhaara |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27012 |
232821.43700000 |
6767570.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010033 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Hinnerjoen ja Vaaljoen yhtymäkohdassa, Pitkäjärvestä 800 m etelälounaaseen ja lounaaseen. Muinaisjäännökset sijaitsevat pellolla, nummella ja hiekkakuoppien reunoilla.
Muinaisjäännös käsittää asuinpaikka-aluetta ja kalmistoa sekä kuppikiven.
Kolmhaaran asuinpaikka ja kalmisto sijaitsevat pääasiassa hiekkakuoppa-alueella. Kuoppien rinteet ovat sammaloituneet ja vesakoituneet.
Kolmhaarasta 200 m kaakkoon on Munasaari, jonka koko on 70x100 m. Tämä asuinpaikka sijaitsee pienellä männikköisellä mäellä, keskellä peltoa ja viljelykseen raivattua suoniittyä. Muinaisjäännös sijaitsee kukkulan etelärinteellä. Kukkulan pohjoisosa on ajettu soraksi. Mäen lounaisrinteellä on kivi, joka on kooltaan noin 1x1 m ja metrin korkeudeltaan. Kiven yläpinta on jäkälöitynyt, mutta siinä on erotettavissa 4-5 kuppimaista syvennystä.
Kolmhaarassa on tehty kaivauksia 1940-luvulta lähtien. Alueelta tunnetaan 26 hautaa, muutamia asunnonpohjia ja lukuisia liesiä. Kolmhaarassa on kolme löytöaluetta. Aivan jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella on "Eteläkukkula", joka meren ollessa 42,5 m korkeudella oli pienenä saarena. Siitä vähän luoteeseen oleva Pohjoiskukkula oli silloin niemen kärjessä. Munasaari, jonka kumpare on aikoinaan ollut myös saari, sijaitsee Hinnerjoen toisella puolella. Kaikilta alueilta on Jäkärlän keramiikkaa. Kolmhaaran punamultahaudoista 11 on paasiarkkuhautaa ja kahdeksan hautaa joiden toisessa tai molemmissa päissä oli pystykivi. Arkkuhaudoissa oli runsaasti punamultaa, mutta ei esinelöytöjä.
Haudoista tehdyt ajoitukset jakaantuvat siten, että kaksi niistä kuuluu kivikauteen, viisi ajoitusta epineoliittiseen vaiheeseen ja yksi hauta on niinkin myöhäinen kuin kansainvaellus- ja merovingiajan taite. |
| metsakeskus.50010033 |
50 |
Kolmhaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
232821.43700000 |
6767570.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010033 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Hinnerjoen ja Vaaljoen yhtymäkohdassa, Pitkäjärvestä 800 m etelälounaaseen ja lounaaseen. Muinaisjäännökset sijaitsevat pellolla, nummella ja hiekkakuoppien reunoilla.
Muinaisjäännös käsittää asuinpaikka-aluetta ja kalmistoa sekä kuppikiven.
Kolmhaaran asuinpaikka ja kalmisto sijaitsevat pääasiassa hiekkakuoppa-alueella. Kuoppien rinteet ovat sammaloituneet ja vesakoituneet.
Kolmhaarasta 200 m kaakkoon on Munasaari, jonka koko on 70x100 m. Tämä asuinpaikka sijaitsee pienellä männikköisellä mäellä, keskellä peltoa ja viljelykseen raivattua suoniittyä. Muinaisjäännös sijaitsee kukkulan etelärinteellä. Kukkulan pohjoisosa on ajettu soraksi. Mäen lounaisrinteellä on kivi, joka on kooltaan noin 1x1 m ja metrin korkeudeltaan. Kiven yläpinta on jäkälöitynyt, mutta siinä on erotettavissa 4-5 kuppimaista syvennystä.
Kolmhaarassa on tehty kaivauksia 1940-luvulta lähtien. Alueelta tunnetaan 26 hautaa, muutamia asunnonpohjia ja lukuisia liesiä. Kolmhaarassa on kolme löytöaluetta. Aivan jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella on "Eteläkukkula", joka meren ollessa 42,5 m korkeudella oli pienenä saarena. Siitä vähän luoteeseen oleva Pohjoiskukkula oli silloin niemen kärjessä. Munasaari, jonka kumpare on aikoinaan ollut myös saari, sijaitsee Hinnerjoen toisella puolella. Kaikilta alueilta on Jäkärlän keramiikkaa. Kolmhaaran punamultahaudoista 11 on paasiarkkuhautaa ja kahdeksan hautaa joiden toisessa tai molemmissa päissä oli pystykivi. Arkkuhaudoissa oli runsaasti punamultaa, mutta ei esinelöytöjä.
Haudoista tehdyt ajoitukset jakaantuvat siten, että kaksi niistä kuuluu kivikauteen, viisi ajoitusta epineoliittiseen vaiheeseen ja yksi hauta on niinkin myöhäinen kuin kansainvaellus- ja merovingiajan taite. |
| metsakeskus.50010033 |
50 |
Kolmhaara |
10002 |
12002 |
13216 |
11040 |
27000 |
232821.43700000 |
6767570.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010033 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Hinnerjoen ja Vaaljoen yhtymäkohdassa, Pitkäjärvestä 800 m etelälounaaseen ja lounaaseen. Muinaisjäännökset sijaitsevat pellolla, nummella ja hiekkakuoppien reunoilla.
Muinaisjäännös käsittää asuinpaikka-aluetta ja kalmistoa sekä kuppikiven.
Kolmhaaran asuinpaikka ja kalmisto sijaitsevat pääasiassa hiekkakuoppa-alueella. Kuoppien rinteet ovat sammaloituneet ja vesakoituneet.
Kolmhaarasta 200 m kaakkoon on Munasaari, jonka koko on 70x100 m. Tämä asuinpaikka sijaitsee pienellä männikköisellä mäellä, keskellä peltoa ja viljelykseen raivattua suoniittyä. Muinaisjäännös sijaitsee kukkulan etelärinteellä. Kukkulan pohjoisosa on ajettu soraksi. Mäen lounaisrinteellä on kivi, joka on kooltaan noin 1x1 m ja metrin korkeudeltaan. Kiven yläpinta on jäkälöitynyt, mutta siinä on erotettavissa 4-5 kuppimaista syvennystä.
Kolmhaarassa on tehty kaivauksia 1940-luvulta lähtien. Alueelta tunnetaan 26 hautaa, muutamia asunnonpohjia ja lukuisia liesiä. Kolmhaarassa on kolme löytöaluetta. Aivan jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella on "Eteläkukkula", joka meren ollessa 42,5 m korkeudella oli pienenä saarena. Siitä vähän luoteeseen oleva Pohjoiskukkula oli silloin niemen kärjessä. Munasaari, jonka kumpare on aikoinaan ollut myös saari, sijaitsee Hinnerjoen toisella puolella. Kaikilta alueilta on Jäkärlän keramiikkaa. Kolmhaaran punamultahaudoista 11 on paasiarkkuhautaa ja kahdeksan hautaa joiden toisessa tai molemmissa päissä oli pystykivi. Arkkuhaudoissa oli runsaasti punamultaa, mutta ei esinelöytöjä.
Haudoista tehdyt ajoitukset jakaantuvat siten, että kaksi niistä kuuluu kivikauteen, viisi ajoitusta epineoliittiseen vaiheeseen ja yksi hauta on niinkin myöhäinen kuin kansainvaellus- ja merovingiajan taite. |
| metsakeskus.50010033 |
50 |
Kolmhaara |
10002 |
12006 |
13077 |
11040 |
27000 |
232821.43700000 |
6767570.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010033 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Hinnerjoen ja Vaaljoen yhtymäkohdassa, Pitkäjärvestä 800 m etelälounaaseen ja lounaaseen. Muinaisjäännökset sijaitsevat pellolla, nummella ja hiekkakuoppien reunoilla.
Muinaisjäännös käsittää asuinpaikka-aluetta ja kalmistoa sekä kuppikiven.
Kolmhaaran asuinpaikka ja kalmisto sijaitsevat pääasiassa hiekkakuoppa-alueella. Kuoppien rinteet ovat sammaloituneet ja vesakoituneet.
Kolmhaarasta 200 m kaakkoon on Munasaari, jonka koko on 70x100 m. Tämä asuinpaikka sijaitsee pienellä männikköisellä mäellä, keskellä peltoa ja viljelykseen raivattua suoniittyä. Muinaisjäännös sijaitsee kukkulan etelärinteellä. Kukkulan pohjoisosa on ajettu soraksi. Mäen lounaisrinteellä on kivi, joka on kooltaan noin 1x1 m ja metrin korkeudeltaan. Kiven yläpinta on jäkälöitynyt, mutta siinä on erotettavissa 4-5 kuppimaista syvennystä.
Kolmhaarassa on tehty kaivauksia 1940-luvulta lähtien. Alueelta tunnetaan 26 hautaa, muutamia asunnonpohjia ja lukuisia liesiä. Kolmhaarassa on kolme löytöaluetta. Aivan jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella on "Eteläkukkula", joka meren ollessa 42,5 m korkeudella oli pienenä saarena. Siitä vähän luoteeseen oleva Pohjoiskukkula oli silloin niemen kärjessä. Munasaari, jonka kumpare on aikoinaan ollut myös saari, sijaitsee Hinnerjoen toisella puolella. Kaikilta alueilta on Jäkärlän keramiikkaa. Kolmhaaran punamultahaudoista 11 on paasiarkkuhautaa ja kahdeksan hautaa joiden toisessa tai molemmissa päissä oli pystykivi. Arkkuhaudoissa oli runsaasti punamultaa, mutta ei esinelöytöjä.
Haudoista tehdyt ajoitukset jakaantuvat siten, että kaksi niistä kuuluu kivikauteen, viisi ajoitusta epineoliittiseen vaiheeseen ja yksi hauta on niinkin myöhäinen kuin kansainvaellus- ja merovingiajan taite. |
| metsakeskus.50010033 |
50 |
Kolmhaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
232821.43700000 |
6767570.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010033 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Hinnerjoen ja Vaaljoen yhtymäkohdassa, Pitkäjärvestä 800 m etelälounaaseen ja lounaaseen. Muinaisjäännökset sijaitsevat pellolla, nummella ja hiekkakuoppien reunoilla.
Muinaisjäännös käsittää asuinpaikka-aluetta ja kalmistoa sekä kuppikiven.
Kolmhaaran asuinpaikka ja kalmisto sijaitsevat pääasiassa hiekkakuoppa-alueella. Kuoppien rinteet ovat sammaloituneet ja vesakoituneet.
Kolmhaarasta 200 m kaakkoon on Munasaari, jonka koko on 70x100 m. Tämä asuinpaikka sijaitsee pienellä männikköisellä mäellä, keskellä peltoa ja viljelykseen raivattua suoniittyä. Muinaisjäännös sijaitsee kukkulan etelärinteellä. Kukkulan pohjoisosa on ajettu soraksi. Mäen lounaisrinteellä on kivi, joka on kooltaan noin 1x1 m ja metrin korkeudeltaan. Kiven yläpinta on jäkälöitynyt, mutta siinä on erotettavissa 4-5 kuppimaista syvennystä.
Kolmhaarassa on tehty kaivauksia 1940-luvulta lähtien. Alueelta tunnetaan 26 hautaa, muutamia asunnonpohjia ja lukuisia liesiä. Kolmhaarassa on kolme löytöaluetta. Aivan jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella on "Eteläkukkula", joka meren ollessa 42,5 m korkeudella oli pienenä saarena. Siitä vähän luoteeseen oleva Pohjoiskukkula oli silloin niemen kärjessä. Munasaari, jonka kumpare on aikoinaan ollut myös saari, sijaitsee Hinnerjoen toisella puolella. Kaikilta alueilta on Jäkärlän keramiikkaa. Kolmhaaran punamultahaudoista 11 on paasiarkkuhautaa ja kahdeksan hautaa joiden toisessa tai molemmissa päissä oli pystykivi. Arkkuhaudoissa oli runsaasti punamultaa, mutta ei esinelöytöjä.
Haudoista tehdyt ajoitukset jakaantuvat siten, että kaksi niistä kuuluu kivikauteen, viisi ajoitusta epineoliittiseen vaiheeseen ja yksi hauta on niinkin myöhäinen kuin kansainvaellus- ja merovingiajan taite. |
| metsakeskus.50010033 |
50 |
Kolmhaara |
10002 |
12002 |
13216 |
11033 |
27000 |
232821.43700000 |
6767570.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010033 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Hinnerjoen ja Vaaljoen yhtymäkohdassa, Pitkäjärvestä 800 m etelälounaaseen ja lounaaseen. Muinaisjäännökset sijaitsevat pellolla, nummella ja hiekkakuoppien reunoilla.
Muinaisjäännös käsittää asuinpaikka-aluetta ja kalmistoa sekä kuppikiven.
Kolmhaaran asuinpaikka ja kalmisto sijaitsevat pääasiassa hiekkakuoppa-alueella. Kuoppien rinteet ovat sammaloituneet ja vesakoituneet.
Kolmhaarasta 200 m kaakkoon on Munasaari, jonka koko on 70x100 m. Tämä asuinpaikka sijaitsee pienellä männikköisellä mäellä, keskellä peltoa ja viljelykseen raivattua suoniittyä. Muinaisjäännös sijaitsee kukkulan etelärinteellä. Kukkulan pohjoisosa on ajettu soraksi. Mäen lounaisrinteellä on kivi, joka on kooltaan noin 1x1 m ja metrin korkeudeltaan. Kiven yläpinta on jäkälöitynyt, mutta siinä on erotettavissa 4-5 kuppimaista syvennystä.
Kolmhaarassa on tehty kaivauksia 1940-luvulta lähtien. Alueelta tunnetaan 26 hautaa, muutamia asunnonpohjia ja lukuisia liesiä. Kolmhaarassa on kolme löytöaluetta. Aivan jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella on "Eteläkukkula", joka meren ollessa 42,5 m korkeudella oli pienenä saarena. Siitä vähän luoteeseen oleva Pohjoiskukkula oli silloin niemen kärjessä. Munasaari, jonka kumpare on aikoinaan ollut myös saari, sijaitsee Hinnerjoen toisella puolella. Kaikilta alueilta on Jäkärlän keramiikkaa. Kolmhaaran punamultahaudoista 11 on paasiarkkuhautaa ja kahdeksan hautaa joiden toisessa tai molemmissa päissä oli pystykivi. Arkkuhaudoissa oli runsaasti punamultaa, mutta ei esinelöytöjä.
Haudoista tehdyt ajoitukset jakaantuvat siten, että kaksi niistä kuuluu kivikauteen, viisi ajoitusta epineoliittiseen vaiheeseen ja yksi hauta on niinkin myöhäinen kuin kansainvaellus- ja merovingiajan taite. |
| metsakeskus.50010033 |
50 |
Kolmhaara |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
232821.43700000 |
6767570.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010033 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Hinnerjoen ja Vaaljoen yhtymäkohdassa, Pitkäjärvestä 800 m etelälounaaseen ja lounaaseen. Muinaisjäännökset sijaitsevat pellolla, nummella ja hiekkakuoppien reunoilla.
Muinaisjäännös käsittää asuinpaikka-aluetta ja kalmistoa sekä kuppikiven.
Kolmhaaran asuinpaikka ja kalmisto sijaitsevat pääasiassa hiekkakuoppa-alueella. Kuoppien rinteet ovat sammaloituneet ja vesakoituneet.
Kolmhaarasta 200 m kaakkoon on Munasaari, jonka koko on 70x100 m. Tämä asuinpaikka sijaitsee pienellä männikköisellä mäellä, keskellä peltoa ja viljelykseen raivattua suoniittyä. Muinaisjäännös sijaitsee kukkulan etelärinteellä. Kukkulan pohjoisosa on ajettu soraksi. Mäen lounaisrinteellä on kivi, joka on kooltaan noin 1x1 m ja metrin korkeudeltaan. Kiven yläpinta on jäkälöitynyt, mutta siinä on erotettavissa 4-5 kuppimaista syvennystä.
Kolmhaarassa on tehty kaivauksia 1940-luvulta lähtien. Alueelta tunnetaan 26 hautaa, muutamia asunnonpohjia ja lukuisia liesiä. Kolmhaarassa on kolme löytöaluetta. Aivan jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella on "Eteläkukkula", joka meren ollessa 42,5 m korkeudella oli pienenä saarena. Siitä vähän luoteeseen oleva Pohjoiskukkula oli silloin niemen kärjessä. Munasaari, jonka kumpare on aikoinaan ollut myös saari, sijaitsee Hinnerjoen toisella puolella. Kaikilta alueilta on Jäkärlän keramiikkaa. Kolmhaaran punamultahaudoista 11 on paasiarkkuhautaa ja kahdeksan hautaa joiden toisessa tai molemmissa päissä oli pystykivi. Arkkuhaudoissa oli runsaasti punamultaa, mutta ei esinelöytöjä.
Haudoista tehdyt ajoitukset jakaantuvat siten, että kaksi niistä kuuluu kivikauteen, viisi ajoitusta epineoliittiseen vaiheeseen ja yksi hauta on niinkin myöhäinen kuin kansainvaellus- ja merovingiajan taite. |
| metsakeskus.50010034 |
50 |
Kulmala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
235281.44800000 |
6768299.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010034 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Koskeljärven luoteisosasta 400 m länteen laakealla, loivasti etelään viettävällä pellolla Marttilan tilan pää- ja ulkorakennusten länsipuolella noin 100 m päärakennuksesta. Paikalta on saatu niukasti löydöksiä ja siellä suoritettu koekaivaus jäi tuloksettomaksi. Kiviesineiden lisäksi sieltä on keramiikkaa, josta osa kuuluu Jäkärlän ryhmään ja osa on tyypillistä kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.50010037 |
50 |
Lammila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
231897.80600000 |
6767605.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010037 |
Asuinpaikka sijaitsee loivasti etelälounaaseen, kohti Hinnerjoen uomaa viettävällä hiekkaisella rinnepellolla. Pellolle, päärakennuksen eteläpuolelle on rakennettu kaksi kevytrakenteista kasvihuonetta asuinpaikan kohdalle. Pellon pinnalla havaittiin vuoden 1996 inventoinnissa runsaasti pii-, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, keramiikkaa, palanutta luuta ja savea. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt alkavat noin 40 m:n päästä rannasta ja ulottuvat rinteen yläosaan, lähelle päärakennusta. Asuinpaikan keskus on kasvihuoneiden kohdalla.
Lammilan asuinpaikka on 800 m Kolmhaaran asuinpaikoista itään. Lammilan merkittävimmän löytöaineiston muodostaa Jäkärlän keramiikka, jota on ainakin seitsemästä eri astiasta. Kiviesineitä on myös melkoisesti. |
| metsakeskus.50010038 |
50 |
Mannila |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
240316.39500000 |
6773473.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010038 |
Röykkiö sijaitsee Pyhäjärven rantaa seurailevan maantien länsipuolella, noin 150 m itäkaakkoon Kulmalan talosta. Röykkiö on tien vieressä tasaisella, metsän saartamalla kalliolla. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, halkaisija on 4 m ja korkeus noin 60 cm. Röykkiö on loivan kupera. Kiviä ei ole näkyvissä, vaan ne ovat sammaleen ja turpeen peitossa. Röykkiö vaikuttaa pelkästään kivistä kasatulta. |
| metsakeskus.50010039 |
50 |
Hongistonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
238272.13600000 |
6791010.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010039 |
Hongistonmäki sijaitsee Eurasta-Kiukaisiin johtavan radan länsipuolella 300 m pitkän moreeniniemekkeen korkeimmalla kohdalla viljelysten keskellä. Kiven- ja maansekaiset röykkiöt ovat matalia, laaoista ja lohkareita rakennettuja latomuksia. Tutkimuksissa niistä ei saatu löytöjä, eikä niiden luonnetta ja lukumäärää (ainakin 18 ) pystytty tarkasti selvittämään. |
| metsakeskus.50010040 |
50 |
Vähä-Vaheen metsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
237071.64500000 |
6784952.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010040 |
Röykkiö sijaitsee Vähävaheen kylän länsipuolella sijaitsevalla metsäalueella, kalliopohjaisella mäellä. Peruskartassa mäkeä kutsutaan nimellä Korkiatkalliot. Röykkiö/kiveys on mäen laella, matalassa notkelassa. Se on muutamia eteläosan suuria kiviä lukuun ottamatta yhtenäinen kivikenttä. Sen suurin pituus on 35 m ja leveys on päiden muutamasta metristä noin 15 - 20 metriin. Kiveys on osittain luontainen, mutta lounais- ja itäkaakkoisosa muistuttaa hautaröykkiötä. Pohjoisosassa röykkiömäinen kiveys on selvärajainen noin 10 metriä pitkä ja leveä kalliokielekkeen kärkeen kapeneva. |
| metsakeskus.50010041 |
50 |
Turajärven metsälohko |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
228391.13900000 |
6784184.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010041 |
Mahdollinen röykkiö sijaitsee Lappi kunnan koillisrajasta noin 25 m koilliseen, Korkiavuoren kaakkoispäässä kalliolla. Laajalle levinneen kiveyksen koko on 10 x 10 m. Kiveystä on parissa kerroksessa. Kivet ovat pyöreitä, ihmisen pään kokoisia. Kysymyksessä saattaa olla myös luontainen kivikko. |
| metsakeskus.50010043 |
50 |
Keittiömäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27000 |
239019.86600000 |
6784893.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010043 |
Kohde sijaitsee Eurajoen eteläpuolella, noin 50 m joesta, talon pihalla kumpareella. Viemärin kaivuutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Mahdollista siis on on, että paikalla on meronvingiajan kalmisto ja varsinainen kalmistoalue ulottuu ladon takana kohoavalle loivalle ja kivien peittämälle kummulle.
Alueelta on myös mm. kivilaji-iskos, joka on liitetty paikalla olevaan mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Pellolta kumpareen länsipuolelta on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Iskosten perusteella kivikautinen asuinpaikka näyttäisi jatkuvan jokitörmälle asti (p = 6787 740, i = 3239 020).
Muinaisjäännösryhmään on liitetty kuuluvaksi myös kaksi kiviröykkiötä, joista toinen sijaitsee edellisestä noin 350 m eteläkaakkoon. Se on Ahlströmin tilaan kuuluvan rakennuksen pihalla tien vieressä. Röykkiön koko on noin 2,5 m x 0,5 m. Röykkiön päällä kasvaa koivu ja suuri osa röykkiöstä on juurien peitossa (p= 6787 35, i = 3239 12). Toisesta ei ole kuvausta. Nämä röykkiöt saattavat liittyä Kauttuan tehtaankin toimintaan.
Vuoden 2013 inventoinnin aikaan tontin rakennukset eivät enää oleet asuinkäytössä. Muuten paikalla ei havaitu muutoksi maankäytössä. |
| metsakeskus.50010043 |
50 |
Keittiömäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
239019.86600000 |
6784893.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010043 |
Kohde sijaitsee Eurajoen eteläpuolella, noin 50 m joesta, talon pihalla kumpareella. Viemärin kaivuutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Mahdollista siis on on, että paikalla on meronvingiajan kalmisto ja varsinainen kalmistoalue ulottuu ladon takana kohoavalle loivalle ja kivien peittämälle kummulle.
Alueelta on myös mm. kivilaji-iskos, joka on liitetty paikalla olevaan mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Pellolta kumpareen länsipuolelta on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Iskosten perusteella kivikautinen asuinpaikka näyttäisi jatkuvan jokitörmälle asti (p = 6787 740, i = 3239 020).
Muinaisjäännösryhmään on liitetty kuuluvaksi myös kaksi kiviröykkiötä, joista toinen sijaitsee edellisestä noin 350 m eteläkaakkoon. Se on Ahlströmin tilaan kuuluvan rakennuksen pihalla tien vieressä. Röykkiön koko on noin 2,5 m x 0,5 m. Röykkiön päällä kasvaa koivu ja suuri osa röykkiöstä on juurien peitossa (p= 6787 35, i = 3239 12). Toisesta ei ole kuvausta. Nämä röykkiöt saattavat liittyä Kauttuan tehtaankin toimintaan.
Vuoden 2013 inventoinnin aikaan tontin rakennukset eivät enää oleet asuinkäytössä. Muuten paikalla ei havaitu muutoksi maankäytössä. |
| metsakeskus.50010043 |
50 |
Keittiömäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
239019.86600000 |
6784893.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010043 |
Kohde sijaitsee Eurajoen eteläpuolella, noin 50 m joesta, talon pihalla kumpareella. Viemärin kaivuutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Mahdollista siis on on, että paikalla on meronvingiajan kalmisto ja varsinainen kalmistoalue ulottuu ladon takana kohoavalle loivalle ja kivien peittämälle kummulle.
Alueelta on myös mm. kivilaji-iskos, joka on liitetty paikalla olevaan mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Pellolta kumpareen länsipuolelta on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Iskosten perusteella kivikautinen asuinpaikka näyttäisi jatkuvan jokitörmälle asti (p = 6787 740, i = 3239 020).
Muinaisjäännösryhmään on liitetty kuuluvaksi myös kaksi kiviröykkiötä, joista toinen sijaitsee edellisestä noin 350 m eteläkaakkoon. Se on Ahlströmin tilaan kuuluvan rakennuksen pihalla tien vieressä. Röykkiön koko on noin 2,5 m x 0,5 m. Röykkiön päällä kasvaa koivu ja suuri osa röykkiöstä on juurien peitossa (p= 6787 35, i = 3239 12). Toisesta ei ole kuvausta. Nämä röykkiöt saattavat liittyä Kauttuan tehtaankin toimintaan.
Vuoden 2013 inventoinnin aikaan tontin rakennukset eivät enää oleet asuinkäytössä. Muuten paikalla ei havaitu muutoksi maankäytössä. |
| metsakeskus.50010043 |
50 |
Keittiömäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
239019.86600000 |
6784893.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010043 |
Kohde sijaitsee Eurajoen eteläpuolella, noin 50 m joesta, talon pihalla kumpareella. Viemärin kaivuutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Mahdollista siis on on, että paikalla on meronvingiajan kalmisto ja varsinainen kalmistoalue ulottuu ladon takana kohoavalle loivalle ja kivien peittämälle kummulle.
Alueelta on myös mm. kivilaji-iskos, joka on liitetty paikalla olevaan mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Pellolta kumpareen länsipuolelta on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Iskosten perusteella kivikautinen asuinpaikka näyttäisi jatkuvan jokitörmälle asti (p = 6787 740, i = 3239 020).
Muinaisjäännösryhmään on liitetty kuuluvaksi myös kaksi kiviröykkiötä, joista toinen sijaitsee edellisestä noin 350 m eteläkaakkoon. Se on Ahlströmin tilaan kuuluvan rakennuksen pihalla tien vieressä. Röykkiön koko on noin 2,5 m x 0,5 m. Röykkiön päällä kasvaa koivu ja suuri osa röykkiöstä on juurien peitossa (p= 6787 35, i = 3239 12). Toisesta ei ole kuvausta. Nämä röykkiöt saattavat liittyä Kauttuan tehtaankin toimintaan.
Vuoden 2013 inventoinnin aikaan tontin rakennukset eivät enää oleet asuinkäytössä. Muuten paikalla ei havaitu muutoksi maankäytössä. |
| metsakeskus.50010043 |
50 |
Keittiömäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
239019.86600000 |
6784893.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010043 |
Kohde sijaitsee Eurajoen eteläpuolella, noin 50 m joesta, talon pihalla kumpareella. Viemärin kaivuutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Mahdollista siis on on, että paikalla on meronvingiajan kalmisto ja varsinainen kalmistoalue ulottuu ladon takana kohoavalle loivalle ja kivien peittämälle kummulle.
Alueelta on myös mm. kivilaji-iskos, joka on liitetty paikalla olevaan mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Pellolta kumpareen länsipuolelta on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Iskosten perusteella kivikautinen asuinpaikka näyttäisi jatkuvan jokitörmälle asti (p = 6787 740, i = 3239 020).
Muinaisjäännösryhmään on liitetty kuuluvaksi myös kaksi kiviröykkiötä, joista toinen sijaitsee edellisestä noin 350 m eteläkaakkoon. Se on Ahlströmin tilaan kuuluvan rakennuksen pihalla tien vieressä. Röykkiön koko on noin 2,5 m x 0,5 m. Röykkiön päällä kasvaa koivu ja suuri osa röykkiöstä on juurien peitossa (p= 6787 35, i = 3239 12). Toisesta ei ole kuvausta. Nämä röykkiöt saattavat liittyä Kauttuan tehtaankin toimintaan.
Vuoden 2013 inventoinnin aikaan tontin rakennukset eivät enää oleet asuinkäytössä. Muuten paikalla ei havaitu muutoksi maankäytössä. |
| metsakeskus.50010043 |
50 |
Keittiömäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
239019.86600000 |
6784893.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010043 |
Kohde sijaitsee Eurajoen eteläpuolella, noin 50 m joesta, talon pihalla kumpareella. Viemärin kaivuutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Mahdollista siis on on, että paikalla on meronvingiajan kalmisto ja varsinainen kalmistoalue ulottuu ladon takana kohoavalle loivalle ja kivien peittämälle kummulle.
Alueelta on myös mm. kivilaji-iskos, joka on liitetty paikalla olevaan mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Pellolta kumpareen länsipuolelta on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Iskosten perusteella kivikautinen asuinpaikka näyttäisi jatkuvan jokitörmälle asti (p = 6787 740, i = 3239 020).
Muinaisjäännösryhmään on liitetty kuuluvaksi myös kaksi kiviröykkiötä, joista toinen sijaitsee edellisestä noin 350 m eteläkaakkoon. Se on Ahlströmin tilaan kuuluvan rakennuksen pihalla tien vieressä. Röykkiön koko on noin 2,5 m x 0,5 m. Röykkiön päällä kasvaa koivu ja suuri osa röykkiöstä on juurien peitossa (p= 6787 35, i = 3239 12). Toisesta ei ole kuvausta. Nämä röykkiöt saattavat liittyä Kauttuan tehtaankin toimintaan.
Vuoden 2013 inventoinnin aikaan tontin rakennukset eivät enää oleet asuinkäytössä. Muuten paikalla ei havaitu muutoksi maankäytössä. |
| metsakeskus.50010043 |
50 |
Keittiömäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11002 |
27000 |
239019.86600000 |
6784893.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010043 |
Kohde sijaitsee Eurajoen eteläpuolella, noin 50 m joesta, talon pihalla kumpareella. Viemärin kaivuutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Mahdollista siis on on, että paikalla on meronvingiajan kalmisto ja varsinainen kalmistoalue ulottuu ladon takana kohoavalle loivalle ja kivien peittämälle kummulle.
Alueelta on myös mm. kivilaji-iskos, joka on liitetty paikalla olevaan mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Pellolta kumpareen länsipuolelta on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Iskosten perusteella kivikautinen asuinpaikka näyttäisi jatkuvan jokitörmälle asti (p = 6787 740, i = 3239 020).
Muinaisjäännösryhmään on liitetty kuuluvaksi myös kaksi kiviröykkiötä, joista toinen sijaitsee edellisestä noin 350 m eteläkaakkoon. Se on Ahlströmin tilaan kuuluvan rakennuksen pihalla tien vieressä. Röykkiön koko on noin 2,5 m x 0,5 m. Röykkiön päällä kasvaa koivu ja suuri osa röykkiöstä on juurien peitossa (p= 6787 35, i = 3239 12). Toisesta ei ole kuvausta. Nämä röykkiöt saattavat liittyä Kauttuan tehtaankin toimintaan.
Vuoden 2013 inventoinnin aikaan tontin rakennukset eivät enää oleet asuinkäytössä. Muuten paikalla ei havaitu muutoksi maankäytössä. |
| metsakeskus.50010043 |
50 |
Keittiömäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
239019.86600000 |
6784893.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010043 |
Kohde sijaitsee Eurajoen eteläpuolella, noin 50 m joesta, talon pihalla kumpareella. Viemärin kaivuutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Mahdollista siis on on, että paikalla on meronvingiajan kalmisto ja varsinainen kalmistoalue ulottuu ladon takana kohoavalle loivalle ja kivien peittämälle kummulle.
Alueelta on myös mm. kivilaji-iskos, joka on liitetty paikalla olevaan mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Pellolta kumpareen länsipuolelta on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Iskosten perusteella kivikautinen asuinpaikka näyttäisi jatkuvan jokitörmälle asti (p = 6787 740, i = 3239 020).
Muinaisjäännösryhmään on liitetty kuuluvaksi myös kaksi kiviröykkiötä, joista toinen sijaitsee edellisestä noin 350 m eteläkaakkoon. Se on Ahlströmin tilaan kuuluvan rakennuksen pihalla tien vieressä. Röykkiön koko on noin 2,5 m x 0,5 m. Röykkiön päällä kasvaa koivu ja suuri osa röykkiöstä on juurien peitossa (p= 6787 35, i = 3239 12). Toisesta ei ole kuvausta. Nämä röykkiöt saattavat liittyä Kauttuan tehtaankin toimintaan.
Vuoden 2013 inventoinnin aikaan tontin rakennukset eivät enää oleet asuinkäytössä. Muuten paikalla ei havaitu muutoksi maankäytössä. |
| metsakeskus.50010043 |
50 |
Keittiömäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
239019.86600000 |
6784893.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010043 |
Kohde sijaitsee Eurajoen eteläpuolella, noin 50 m joesta, talon pihalla kumpareella. Viemärin kaivuutyössä tuli vuonna 1976 esiin keihäänkärki, joka on löytöolosuhteittensa perusteella tulkittu kalmistolöydöksi. Löytökohdassa oli likamaata ja ojakaivannosta löytyi tältä kohtaa irtomaasta veitsi ja saviastianpala. Mahdollista siis on on, että paikalla on meronvingiajan kalmisto ja varsinainen kalmistoalue ulottuu ladon takana kohoavalle loivalle ja kivien peittämälle kummulle.
Alueelta on myös mm. kivilaji-iskos, joka on liitetty paikalla olevaan mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan. Pellolta kumpareen länsipuolelta on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Iskosten perusteella kivikautinen asuinpaikka näyttäisi jatkuvan jokitörmälle asti (p = 6787 740, i = 3239 020).
Muinaisjäännösryhmään on liitetty kuuluvaksi myös kaksi kiviröykkiötä, joista toinen sijaitsee edellisestä noin 350 m eteläkaakkoon. Se on Ahlströmin tilaan kuuluvan rakennuksen pihalla tien vieressä. Röykkiön koko on noin 2,5 m x 0,5 m. Röykkiön päällä kasvaa koivu ja suuri osa röykkiöstä on juurien peitossa (p= 6787 35, i = 3239 12). Toisesta ei ole kuvausta. Nämä röykkiöt saattavat liittyä Kauttuan tehtaankin toimintaan.
Vuoden 2013 inventoinnin aikaan tontin rakennukset eivät enää oleet asuinkäytössä. Muuten paikalla ei havaitu muutoksi maankäytössä. |
| metsakeskus.50010044 |
50 |
Mikkolanmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
239024.86600000 |
6785224.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010044 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee louhikkoisen Mikkolanmäen ( tunnetaan myös nimillä Riihimäki ja Kirkkomäki) rinteessä. Paikka on Eurajoesta noin 200 m itään teiden rajoittamalla alueella, kirkkorakennuksesta noin 70 m pohjoiseen. Vuonna 1965 löydettin keihäänkärki mäen luoteisrinteestä kappalaisen virkatalon viemäriojaa kaivettaessa, ns. Sähkötalojen väliseltä alueelta. Aikaisemmin oli mäen tästä päästä tullut mm. rautakautista keramiikkaa, kun Sähkötalojen ohi vievää tietä levennettin. Vuonna 1966 saman mäen rinteestä, tienleikkauksesta löytyi saviastianpaloja ja rautakuonaa. Paikalla on rautakauteen liittyviä muinaisjäännöksiä, mutta niiden luonnetta ei ole pystytty selvittämään. Paikalla on luontainen kivikko, mutta mitään selviä maanpäällisiä rakenteita ei ole havaittavissa.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. |
| metsakeskus.50010045 |
50 |
Vahe-Peltomaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
239018.85800000 |
6786029.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010045 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee hiekkakuoppa-alueella Kauttuan "uudesta koulusta" noin 400 m luoteeseen Paasnummelle vievän tien lounaispuolella. Vuonna 1966 hiekkakuopan reunasta, noin neliön suuruiselta alueelta tavattiin palaneita luita, hiekkakivilaakoja, hieman tummaa noen sekaista maata sekä 20 cm halkaisijaltaan oleva punamultaläikkä ja iskoksia. Kohde on suurimmaksi osaksi tuhoutunut maa-aineksen oton yhteydessä. Asuinpaikkaa saatta olla jäljellä tonttialueella, talojen välissä. Paikasta vain noin 200 m kaakkoon on Nummen mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.50010046 |
50 |
Lohiluoma |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
240505.27700000 |
6783953.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010046 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhäjärven koillisrannalla Kauttuan tehtaista noin 1 km kaakkoon mäntykankaan korkeimmalla kohdalla kaakko-luodesuuntaisessa rivissä, rivitaloalueen keskellä. Röykkiöitä on kaikkiaan kolme. Kahdessa röykkiössä on matala kivikehä ja niissä on kuoppa keskellä. Kolmannessa ei ole kuoppaa ja se tuskin erottuu maanpinnasta. Röykkiöiden halkaisijat ovat 4-5 m ja korkeus n. 20 cm. Kivet ovat lähes kokonaan turpeen ja varpukasvillisuuden peitossa.
Kohteen paikkatietoja on korjattu v. 2000 inventoinnin tietojen perusteella. |
| metsakeskus.50010047 |
50 |
Kauttuan vanhan kylän paikka |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
238654.00000000 |
6785295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010047 |
Kauttuan kylä on vuodelta 1696 olevan kartan mukaan sijainnut ennen isoa jakoa noin 2 km Euran kirkosta eteläkaakkoon. Kauttualle johtava tie kulkee nykyisin Eurajoen yli noin 35 m entisestä sillan paikasta pohjoiseen, mutta vanhan sillan kiviä on vielä joen rannoilla näkyvissä. Länsirannalla on matonpesupaikka. Mattolaiturista länteen, kahden puolen vanhaa tietä ovat sijainneet Kauttuan kylän talot, joista vain Luistari on jäljellä. Taloja on mainittu kylässä olleen parhaimmillaan 18 kappaletta. Isojaon asiakirjoissa 1770-luvulla kylästä mainitaan enää kaksi taloa, Luistari ja Heikkilä. Entinen kylänalue on peltona tai joutomaana. Muinaisjäänösalueella on suoritettu koekaivauksia (Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander 1975 ja 1979, Kari Uotila 2012 ja 2013) ja tutkimuksissa paikalta on löydetty rakennusten jäänteitä sekä muinaispelto sekä vähäinen määrä rautakautisen tyyppistä keramiikkaa. Luunäytteiden on C14-ajoitettu 1300/1400 lukujen vaihteeseen. Pellon pinnalta on myös lukuisia pyöreäksi muotoiltuja latteita kiviä.
Kauttuan vanhan kylän paikan eteläpuoleiselta peltoalueelta tehtiin vuonna 2011 metallinilmaisimella löytöjä, jotka katsottiin kuuluvan kylätonttiin.
Vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä kyläalue rajattiin asemoidun isojakokartan mukaisen kylätontin mukaiseksi.
Vuonna 2020 vesijohtotyön yhteydessä tehdyn valvonnan perusteella Luistarin talon koillisen puolisella niittyalueella on ollut voimakasta maanmuokkausta, joka on todennäköisesti tuhonnut suurimman osan vanhemmasta asutuksesta. Luistarin talon itäpuolella voimakkaasti laskevassa maastossa havaittiin kaivannosta vain pitkälti koskemattomia niittykerroksia ja luontainen, todennäköisesti vanhaan joenpohjaan liittyvä maakerros. |
| metsakeskus.50010048 |
50 |
Koskenkylä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
237336.00000000 |
6768612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010048 |
Vuoden 2020 inventoinnissa Koskeljärven pohjoisrannalta n. 300 m Uhratun saaresta pohjoiseen havaittiin halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen sammalpeitteinen matala (max. 50 cm) röykkiö (röykkiö 1). Röykkiön kivistä ei sammaleen vuoksi saanut selkoa, mutta ne liikkuivat röykkiön yli kävellessä. Pyöreähkön röykkiön w-puolella oli muutamia siitä irrallaan olevia kiviä (Ø noin 80 cm), jotka eivät vaikuttaneet kuuluvan rakenteeseen. V. 1960 peruskartassa röykkiö sijaitsee aivan pellon ja metsän rajalla ja se saattaakin olla raivausröykkiö.
Paikalta aikaisemmin ilmoitettua röykkiötä (röykkiö 2) ei v. 2020 inventoinnissa löytynyt, mutta sen on mainittu olleen vaikeasti havaittava ja se on saattanut jäädä huomaamatta. V. 1996 inventoinnin mukaan röykkiö sijaitsee noin 100 m lounaaseen Viillon talosta. Rinne laskee loivasti kohti etelän puolella olevaa järvenrantaa. Röykkiö on turpeen peittämä, kiviaineista ei ole näkyvissä. Röykkiö on laakea. Röykkiön halkaisija on 8 m ja korkeus noin 0.8 m. Se vaikuttaa ehjältä. |
| metsakeskus.50010049 |
50 |
Isoluoto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
235474.38200000 |
6765894.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010049 |
Röykkiö on Isoluoto -nimisellä saarella, joka sijaitsee Koskeljärven itärannan tuntumassa. Kiviröykkiö sijaitsee saaren pohjoispäässä lähellä rantaa. Rantaan asti ulottuva kallio, joka noin 15 m:n päässä rannasta kohoaa yli metrin korkuiseksi kalliotöyrääksi. Röykkiö on tämän törmän päällä. Röykkiö on pyöreänsoikea, kooltaan 7,5 x 9 m. Sen korkeus on noin 1 m ja sen keskellä on pohjakallioon ulottuva 1 x 2 m suuruinen kuoppa. Muurimainen kivirakenne röykkiön alapuolella ei vaikuta ihmisen tekemältä, vaan jäiden muodostamalta rantavallilta. Vallin pituus on 7 - 8 m ja siinä olevat kivet ovat yli metrin halkaisijaltaan. |
| metsakeskus.50010050 |
50 |
Yhteislaidun |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
240378.00000000 |
6774384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010050 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhäjärven rannalla Akonnokassa Mansikin leirikeskuksen alueella. Röykkiö 1 on noin 60 m leirikeskuksen pihasta pohjoiseen, niemennokkaan johtavasta tiestä 2 m länteen. Röykkiö on 30 m rannasta matalalla, tasaisella kalliopohjalla. Röykkiö on pyöreähkö, halkasijaltaan noin 3, 6 m ja 50 cm korkea. Keskellä on 20 cm syvä kuopanne. Röykkiö on todennäköisesti ilman maatäytettä. Röykkiö on sammaleen ja turpeen peitossa.
Toinen röykkiön jäännös on tien itälaidalla, parikymmentä metriä leirikeskuksen rakennuksista pohjoiseen. Se on noin 20 rannasta ja maapohjalle kasattu. Puolipyöreän jäännöksen halkaisija on noin 1,5 m. Tätä jäännöstä ei tarkastuksessa v. 2020 havaittu. Lienee osa rikkoutunutta vanhaa rantavallia. |
| metsakeskus.50010051 |
50 |
Hämeenlinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11002 |
27000 |
240456.33500000 |
6774143.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010051 |
Hämeenlinna on Pyhäjärven rannalla oleva, idästä, etelästä ja lounaasta jyrkkäseinäinen kallio vailla vallinjäännöksiä. Paikkaan liittyy vanhoja tarinoita ja uskomuksia. Hämeenlinna on kooltaan noin 20 x 30 m. Pohjoispuoli on suhteellisen loiva.
Kohde ei sijaitse peruskartan nimeämällä Hämeenlinnankalliolla, vaan siitä useita satoja metrejä etelään. |
| metsakeskus.50010052 |
50 |
Konnalamminkalliot |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
240352.00000000 |
6772491.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010052 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven rannasta noin 900 m länteen, umpeenkasvaneen Konnalammen länsirannalla n. 20 m lammesta. Toinen kivirakennelma on paljaalla, tasaisella kalliolla. Se on tehty nostamalla pystyyn 200 x 200 cm suuruinen kivilaaka irti kalliosta ja tukemalla sen toinen pää koholle lohkareista rakennetulla sivuseinällä. Rakennelma avautuu pohjoiseen päin. Sisäkorkeus "ovensuussa" on 50 cm. Toinen suorakaiteenmuotoinen kivirakennelma, edellisestä 30 m länteen on kooltaan n. 2 x 3 m. Suorakulmaisten lohkareiden rykelmä on saattanut syntyä kalliota joskus aikaisemmin louhittaessa. |
| metsakeskus.50010053 |
50 |
Pitkäjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
233323.23500000 |
6767797.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010053 |
Röykkiö sijaitsee Honkilahdelta Lamminkulmalle johtavan Kolmhaarantien länsipuolella lounaaseen laskevassa, melko kivikkoissa mäenrinteen yläosassa noin 10 m päässä tiestä.
Röykkiö on rakennettu pienelle nyppylälle, hieman mäen korkeimman kohdan alapouolelle. Kiviröykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan 4 - 5 m ja noin metrin korkea. Kekomainen röykkiö on sammaleen peittämä. Osa kivistä on irtonaisia. |
| metsakeskus.50010054 |
50 |
Nummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
239081.83300000 |
6785943.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010054 |
Mahdollinnen asuinpaikkaa sijaitsee Kauttualta Paasnummelle johtavan tien luoteispuolella, Kauttuan "uudesta koulusta" noin 200 m luoteeseen. Ympäristö on rakennettua omakotitaloaluetta, mutta etelässä ja kaakossa on mäntymetsää. Se on osittain entistä hiekkakuoppaa. Asuinpaikkaan viittaava kiviesine on löydetty tontin eteläosasta, perunapellon reunassa. Alue on hiekkapohjaista harjujaksoa, joka kohoaa kohti etelää.
Vuoden 2000 inventoinnin perusteella taltan löytöpaikkaa on pidetty erittäin epätodennäköisenä asuinpaikkana mm. topografian perusteella. Todennäköisempi paikka voisi olla löytöpaikan etelä- ja kaakkoispuolella oleva metsikkö. |
| metsakeskus.50010059 |
50 |
Ahlströmin metsälohko |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
234749.61500000 |
6777069.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010059 |
Röykkiö sijaitsee Laitilaan johtavan tien kaakkoispuolella, tiestä noin 150 m ja Niinikorven talosta 450 m koilliseen. Kooltaan 3,8 x 2,7 m oleva röykkiö on suoalueen ympäröimällä, matalalla kalliopohjaisella saarekkeella. Se on matala ja pienistä kivistä kasattu. Ympärillä on paikoittain isoja kiviä. Röykkiön keskellä on vajoama. Muistuttaa "lapinrauniota". |
| metsakeskus.50010060 |
50 |
Mustametsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
229678.69200000 |
6769226.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010060 |
Röykkiö sijaitsee noin 20 m Hinnerjoki-Sahankylä -maantienlänsipuolella. Röykkiö on jäkälän peittämällä tasaisella kalliolla. Rinne laskee kallioisena kohti länttä. Röykkiö on pyöreänsoikea. Halkaisija on noin 5 m ja korkeus 70 cm. Sen keskusosa muodostuu neljästä suuresta lohkareesta (halkaisijaltaan. 50 - 70 cm), joista ainakin kaksi on maakiviä. Kaksi muuta lohkaretta on aseteltu paikalleen siten, että näiden neljän kiven väliin muodostuu kooltaan 1,5 x 1 m suuruinen onkalo, kuin kyseessä olisi "arkku". Isojen kivien ympärille on koottu pienempiä lohkareita (halkaisijaltaan 20 - 40 cm). Onkalon keskusta on kaivettu kuopalle. Röykkiö on sammaleen peittämä. Röykkiön keskellä on näkyvissä kiviainesta. |
| metsakeskus.50010062 |
50 |
Käärlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
231937.79500000 |
6767159.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010062 |
Asuinpaikka sijaitsee mäenrinteessä Hinnerjoen itäpuolella tasaisen rantapellon ja metsän rajalla. Maaperä on hiekkaa. Paikalla on joskus ollut pientilan pihapiiri. Siihen kuuluvat maakellari ja kaivo sekä saunan perustukset sijaitsevat asuinpaikan kohdalla. Paikalle kaivettujen koekuoppien perusteella voidaan kohteen laajuus määritellä siten, että rajana lännessä on peltotie, etelässä kallio ja rakennukset sekä idässä kallioinen rinne. Asuinpaikan laajuus on noin 20 x 40 m. |
| metsakeskus.50010063 |
50 |
Lammela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234915.58900000 |
6769036.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010063 |
Asuinpaikka sijaitsee loivasti pohjoiseen kohti Patajärveä viettävällä entisellä pellolla ( metsitetty), joka on kahden metsäisen harjanteen välissä. Lammelan talo sijaitsee paikasta noin 300 m kaakkoon. Maaperä paikalla on hiekkaa. Löydöt ovat pääasiassa kiviesineitä ja niiden teelmiä. |
| metsakeskus.50010064 |
50 |
Kahala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228376.10400000 |
6792433.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010064 |
Röykkiö sijaitsee Panelia - Eurajoki -tien no 2174 eteläpuolella, lähellä Euran ja Eurajoen kuntien rajaa noin 400 m Kahalan talosta lounaaseen. Röykkiö on kallion korkeimmalla kohdalla. Se on kivistä rakennettu, pyöreä ja sammaloitunut. Röykkiön koko on 6,2 x 5 x 0,7 m. |
| metsakeskus.50010065 |
50 |
Heinranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234386.79600000 |
6770709.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Hättijärven luoteiskolkasta noin 300 m luoteeseen ja noin 150 m Heinrannan talosta länteen metsätien varrella, hiekkakuopan reunalla. Maasto nousee vähitellen Hättijärven rannasta kohti asuinpaikkaa. Alue on tasaista männikkö- ja kuusikkokangasta. Kuopan reunalla on näkyvissä tulisijan jäännökset noin 40 cm:n syvyydessä maan pinnasta. Kuopan reunasta on löydetty myös kivilaji-iskoksia. Kuopan ympäristöön tehtyjen koekuoppien perusteella asuinpaikkaa olisi vielä jäljellä hiekkakuopan ympäristössä alueella, joka ulottuu 15 m etelään kuopan reunasta ja noin 25 m länteen kuopan länsisivustasta. |
| metsakeskus.50010066 |
50 |
Sorronpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
226369.99800000 |
6773779.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Hinnerjoki-Lappi Tl -tien länsipuolella, noin 250 m tiestä olevalla peltoalueella ja Nummen talosta 300 m luoteeseen. Pelto viettää loivasti koilliseen, kohti peltojen keskellä noin 500 m:n päässä virtaavaa Luhdanojaa. Asuinpaikkaan liittyvät löydökset saatiin pellon koillislaidasta, alueelta, joka rajoittui koillissivultaan metsäiseen mäenkumpareeseen. Suurin osa pellosta on savipitoista, mutta asuinpaikan kohdalla maaperä vaihtuu hiekkamaaksi. |
| metsakeskus.50010067 |
50 |
Rivanmaa |
10002 |
12016 |
13000 |
11019 |
27000 |
227611.50100000 |
6773304.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010067 |
Rivanmaa ( peruskartassa nimi Rivamaa) on jylhämaastoinen metsäalue Hinnerjoen kirkonkylän ja Korven kylän välissä. Rivanmaan diabaasilouhos sijaitsee Pitkäperko -nimisen koillinen-lounas -suuntaisen pellon louteisreunalla olevassa kalliossa, noin 10 m päässä pellosta. Louhos on pienen kallionyppylän pohjoissivustalla.
Louhintamerkkejä on näkyvissä noin viiden metrin matkalla. Rosoinen ja jyrkkä louhittu seinämä on kolmisen metriä korkea korkeimmillaan. Diabaasikivi on mustaa ja lohkeavaa ja maassa näkyy paljon iskoksia. Viime vuosikymmeniin asti lähitienoon asukkaat ovat noutaneet paikalta kiuaskiviä. Varmasti ei voida sanoa, onko kyseessä myös kivikautinen kohde. |
| metsakeskus.50010068 |
50 |
Kolkankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
236997.00000000 |
6767465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010068 |
Hiidenkiukaat sijaitsevat Koskeljärven itärannalla, kalliopohjalla jyrkänteen päällä aivan rannan tuntumassa.
Röykkiöistä pohjoisempi on kookkaampi: halkaisijaltaan noin 7 m ja korkeutta on 60 - 80 cm. Se on koottu tasakokoisista, isohkoista kivistä ja keskellä on kaivelun jäljiltä kuopanne. Muodoltaan röykkiö on pyöreähkö. Pienempi röykkiö on isomman eteläpuolella, aivan sen vieressä. Röykkiön halkaisija on 3 - 4 m ja korkeutta sillä on 40 - 50 cm. Muodoltaan se on pyöreähkö ja siinäkin on keskellä kaivelun jälkiä. Röykkiöt ovat kallion korkeimmalla kohdalla. Paikalta on avoin näköala Koskeljärvelle. Röykkiöt ovat turpeen, sammaleen ja jäkälän peitossa ja niiden päällä kasvaa jokunen mänty. |
| metsakeskus.50010069 |
50 |
Mikkolanmäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
238950.89500000 |
6785071.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010069 |
Asuinpaikka sijaitsee kohti Eurajokea laskevalla hiekkaisella peltorinteellä, Kattuan seurakuntakeskuksen lähellä.
Pellolta kerättiin vuoden 2000 inventoinnissa noin 100 metrin pituiselta ja muutaman kymmenen metrin levyiseltä alueelta kvartsiesineitä, -iskoksia sekä kivilaji-iskoksia.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. |
| metsakeskus.50010070 |
50 |
Kuivaranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
234675.60200000 |
6785886.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010070 |
Asuinpaikka sijaitsee Isosuon itäpuolella Kuivarannan talosta 400 m luoteeseen hiekkakuopan reunalla.
Vuoden 2000 inventoinnissa hiekkakuopan pohjoispäästä länsireunaun kautta eteläpäähän löytyi saviastianpaloja (nuorakeramiikkaa), kivilaji- ja kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kuopan itäpuoli on metsittynyt, eikä sillä voitu tehdä havaintoja. Kohde on todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. Asuinpaikaksi sopivaa hiekkamaata on kuopan pohjois- ja kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.50010071 |
50 |
Kinkassuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
236379.92600000 |
6783891.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010071 |
Asuinpaikka sijaitsee Euran keskustasta Neittamolle menevältä tieltä erkanevan metsätien ja Ahmasojan pohjoispuolella hiekkakuopan reunalla. Paikka on lounaaseen laskevaa metsäistä rinnettä. Eniten löytöjä, kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta löytyi kuopan länsikulmalta. Muuta aluetta hienohiekkaisemmassa kohdassa oli runsaasti pieniä iskoksia ja palanutta luuta punaisessa likamaassa. On todennäköistä, että asuinpaikka jatkuu kuopan länsi-, pohjois- ja itäreunoilla kuopan ulkopuolelle. |
| metsakeskus.50010072 |
50 |
Vohlostenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
239849.53500000 |
6783481.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla pienellä kumapreella 800 m Eurajoen lähtökohdasta etelään.
Kumpareella maaperä on hiekkaa. Vuoden 2000 inventoinnissa paikalle kaivettiin koekuoppa, josta löydettiin keramiikkaa. Se on varhaismetallikautistyyppistä. Paikalle ei kaivettu muita koekuoppia. Topografian perusteella kohde rajoittuu noin 30 m läpimittaiselle kumpareen lakialueelle. |
| metsakeskus.50010072 |
50 |
Vohlostenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
239849.53500000 |
6783481.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla pienellä kumapreella 800 m Eurajoen lähtökohdasta etelään.
Kumpareella maaperä on hiekkaa. Vuoden 2000 inventoinnissa paikalle kaivettiin koekuoppa, josta löydettiin keramiikkaa. Se on varhaismetallikautistyyppistä. Paikalle ei kaivettu muita koekuoppia. Topografian perusteella kohde rajoittuu noin 30 m läpimittaiselle kumpareen lakialueelle. |
| metsakeskus.50010073 |
50 |
Lahnasaarentie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
238449.00000000 |
6779327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010073 |
Asuinpaikka löytyi inventoinnissa 25.5.2000. Se sijaitsee loivasti kaakkoon laskevalla rinteellä 60 m päässä Pyhäjärven rannasta. Vanha, noin 1 ,5 m korkea rantatörmä on noin 20 m päässä löytökohdasta. Rantaviiva on ollut sen alla ennen kuin ihminen on alkanut säännöstellä Pyhäjärven pintaa. Rantatörmän päällä, sen suuntaisena, kulkee tie, jolta kaakkoon eroaa kesämökkitonteille meneviä teitä. Asuinpaikan kohdalla oleva tontti ulottuu rantatörmän reunan päälle, mutta rakennukset ovat törmän alla. Tie tontille lähtee juuri löytöpaikan kohdalta. Paikalta lounaaseen ja koilliseen on muita kesämökkejä. Törmän
päällä olevan tien luoteispuolella on kuusimetsää.
Inventoinnissa törmän päällä kulkevan tien luoteisreunalla olevan ojan seinämästä löytyi saviastianpaloja. kvartsi-iskos ja palanutta luuta (KM 32403: 1-4). Suurin osa löytyi alle kymmenen metrin matkalta mutta kvartsi-iskos parin kymmenen metrin päästä lounaasta. Löytökohdilla ojan seinämiissä oli paljasta hiekkamaata Muualla havaintomahdollisuudet olivat sammaleen ja kasvillisuuden vuoksi huonommat, joten asuinpaikan laajuutta tien suunnassa on inventointihavaintojen perusteella vaikea arvioida. Kuitenkin maa näytti löytökohdalla hiekkaisemmalta kuin muualla, mikä voi viitata siihen, että asuinpaikka rajoittuu löytöalueen kohdalle. Luoteessa se varmaankin jatkuu ainakin jonkin matkaa ehjään metsämaastoon, mutta asian tarkempi selvittäminen vaatisi koekuopitusta. Tien alle
ja sen kaakkoispuolella aivan rantatörmän reunalle asuinpaikka ulottuu hyvin todennäköisesti. Tontille menevä tie leikkaa jonkin verran törmän reunaa, mutta tässä leikkauksessa asuinpaikkalöytöjä ei näkynyt. |
| metsakeskus.50010074 |
50 |
Salasuonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
233713.99400000 |
6784486.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010074 |
Röykkiöt sijaitsevat Isosuon lounaispuolella kallioisen mäen päällä, avokallion etelälaidalla olevalla matalalla harjanteella.
Paikalla on kolme röykkiötä. Lisäksi yhteen liittyy kaksi epämääräisempää kiveystä. Mäen huipulla on ilmeisesti moderni pöytämäinen kivirakennelma. Röykkiöt ovat pieniä, pyöreitä ja matalia. Niiden halkaisijat ovat 3,8 - 6 m. Kaksi on hajotettu. |
| metsakeskus.50010075 |
50 |
Hapensuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
232806.44300000 |
6767080.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.50010075 |
Asuinpaikka sijaitsee kilometrin Pitkäjärvestä lounaaseen ja Vaaljoesta 170 m itään kahden kallio- ja siirtolohkareen välissä olevalla pienellä, hieman ympäröivästä kosteikosta kohoavalla saarekkeella.
Paikalta on kuorittu pintamaata noin 25 x 15 m alalta. Muinaislöytöjen, kampakeramiikan löytöpaikka on lähellä pohjoisen kalliokukkulan eteläreunaa, noin 5-6 m kallion juuresta. |
| metsakeskus.51010001 |
51 |
Santala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211146.02000000 |
6793326.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010001 |
Santala on Raumalta Eurajoelle tulevan tien eteläpuolella lähellä Rauman rajaa. Röykkiö on noin 200 m Santalan talosta itäkaakkoon, lähellä pellon reunaa, pienen kallion päällä. Röykkiö on matala. Sen läpimitta on 3 m. Vuonna 1984 suoritetussa tutkimuksessa ei todettu mitään erityisiä rakenteita. Röykkiön pohjalta kallion kolosta saatiin palanutta luuta. Kysymyksessä voi siis olla hauta. Mitään esinelöytöjä ei tehty. Tutkimisen jälkeen röykkiö ennallistettiin.
Röykkiöstä noin 100 m lounaaseen peltotien ja pellon välillä matalalla kalliolla on toinen kiveys, mahdollisesti peltoraunio. Sitä ei löydetty vuoden 2009 inventoinnissa.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2022 ja todettiin aikaisemman kuvauksen mukaiseksi. Toista kiveystä ei edelleenkään varsin perusteellisesta etsinnästä huolimatta löydetty. |
| metsakeskus.51010002 |
51 |
Pullankallio (Pullanvuori) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211404.91400000 |
6793513.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010002 |
Mahdollinen hautaröykkiö sijaitsee Pori-Rauma -tien eteläpuolella, korkean kallion itäreunalla, lähes korkeimmalla kohdalla. Röykkiö oli ennen tutkimuksia pahasti hajotettu. Sen koko oli 13 x 8 m. Reunakiveystä oli jäljellä luoteis- ja pohjoisreunalla. Tutkimusten jälkeen röykkiö rekonstruoitiin oletettuun alkuperäiseen muotoon. suurin osa röykkiön ulkopuolelle heitellyistä kivistä kannettiin reunakehän rajaamalle alueelle. Röykkiön halkaisijaksi tuli 6 m. Se on lähes pyöreä pohja-alaltaan ja päältä tasaisesti kaartuva. Tutkimuksissa röykkiöstä saatiin palanutta luuta. Röykkiössä oli myös mahdollisesti sisärakenteita.
Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa ja sen kunto todettiin ylläolevan mukaiseksi. Lisäksi löydettiin noin 100 metriä em. röykkiöstä itään toinen röykkiö.
Kohteet tarkastettiin inventoinnissa 2022 ja ne todettiin edellä olevan kuvauksen mukaisiksi. |
| metsakeskus.51010003 |
51 |
Hiittenvareen kallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212047.64200000 |
6796891.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010003 |
Röykkiö sijaitsee Mikolan talosta 700 m itään mäntymetsässä, matalan kallion luoteispäässä, sen korkeimmalla kohdalla. Röykkiön halkaisija on 12 m ja korkeus 1 m. Keskellä on kuoppa. Röykkiön lounaispuolelle on pystytetty kallioon rauhoituskilpi. Röykkiöstä n. 15 m luoteeseen matalalla kalliolla on hajanainen kivikasa, jonka lienee röykkiön jäännös. |
| metsakeskus.51010004 |
51 |
Hyypänvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216751.77300000 |
6792548.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010004 |
Hiidenkiuas sijaitsee peltojen ja alavan soisen metsän ympäröimän korkean kallion länsilaidalla, sen korkeimmalla kohdalla. Röykkiön koko on 9 x 6 m. |
| metsakeskus.51010005 |
51 |
Vuojoen asema |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
216699.78600000 |
6794603.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010005 |
Rauman-Kokemäen rautatien eteläpuolella, Vuojoen asemalta noin 500 m länsilounaaseen ja rautatiestä noin 200 m etelään on pienen suon itäpuolella metsässä, matalan kallioniemekkeen luoteispäässä epävarma röykkiö. Se on matala ja epämuotoinen. Sen koko on 5 x 2 m. Siitä 8 m kaakkoon, pienen notkon erottamana, kulkee kallion lounaisreunaa matala kivivalli, jonka koko on 14 x 2 m. |
| metsakeskus.51010006 |
51 |
Liinmaan linna |
10002 |
12011 |
13105 |
11010 |
27003 |
210644.19500000 |
6799010.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010006 |
Linnanraunio sijaitsee Väkkärälahden pohjukassa, Lapin- ja Eurajoen lasku-uomien välissä hiekkapohjaisella mäellä, noin 300 metriä nykyisestä merestä. Vielä 1300-luvun lopulla paikka oli saari. Linnan länsipuolella on ollut 100 metrin pituinen kiviperustus – aallonmurtaja – sataman suojana. Vuonna 1395 mainittu linna Vreghdenborg lienee ollut Satakunnassa, jolloin se yhdistetään parhaiten Liinmaan linnaan. Pohjakaava vastaa Kumo/Aborgin linnaa.
Pohjakaavaltaan linna on suorakaiteen muotoinen varustus, jossa on kaksi sisäkkäistä vallia ja niiden välissä vallihauta. Sisempi valli on tehty kivestä ja sen päällä on ollut puinen rintavarustus. Piha-alueelta on löydetty kahden rakennuksen jäännökset, joista ainakin toinen on rakennettu kivestä. Linna voidaan ajoittaa esinelöytöjen (mm. rahat, punnukset, lukon osat, rautakärjet, lasiastian palaset, saviastianpalaset ym.) perusteella 1300-luvun lopulta 1400-luvun alkuun. Linnatasanteen maakerroksissa voidaan havaita kaksi asutusvaihetta, joista myöhemmän vaiheen rakennukset ovat olleet vaatimattomia.
Paikalla on informaatiotaulu. Kohde on Museoviraston hoitoyksikön kohde. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kiinteän muinaisjäännöksen, linnanraunion rajat on Lounais-Suomen ympäristökeskus vahvistanut 3.9.1998. Uusi esitys suoja-alueen rajoiksi on tehty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle vuonna 2008, mutta suoja-aluetta ei ole vahvistettu. |
| metsakeskus.51010006 |
51 |
Liinmaan linna |
10002 |
12011 |
13105 |
11010 |
27004 |
210644.19500000 |
6799010.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010006 |
Linnanraunio sijaitsee Väkkärälahden pohjukassa, Lapin- ja Eurajoen lasku-uomien välissä hiekkapohjaisella mäellä, noin 300 metriä nykyisestä merestä. Vielä 1300-luvun lopulla paikka oli saari. Linnan länsipuolella on ollut 100 metrin pituinen kiviperustus – aallonmurtaja – sataman suojana. Vuonna 1395 mainittu linna Vreghdenborg lienee ollut Satakunnassa, jolloin se yhdistetään parhaiten Liinmaan linnaan. Pohjakaava vastaa Kumo/Aborgin linnaa.
Pohjakaavaltaan linna on suorakaiteen muotoinen varustus, jossa on kaksi sisäkkäistä vallia ja niiden välissä vallihauta. Sisempi valli on tehty kivestä ja sen päällä on ollut puinen rintavarustus. Piha-alueelta on löydetty kahden rakennuksen jäännökset, joista ainakin toinen on rakennettu kivestä. Linna voidaan ajoittaa esinelöytöjen (mm. rahat, punnukset, lukon osat, rautakärjet, lasiastian palaset, saviastianpalaset ym.) perusteella 1300-luvun lopulta 1400-luvun alkuun. Linnatasanteen maakerroksissa voidaan havaita kaksi asutusvaihetta, joista myöhemmän vaiheen rakennukset ovat olleet vaatimattomia.
Paikalla on informaatiotaulu. Kohde on Museoviraston hoitoyksikön kohde. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Kiinteän muinaisjäännöksen, linnanraunion rajat on Lounais-Suomen ympäristökeskus vahvistanut 3.9.1998. Uusi esitys suoja-alueen rajoiksi on tehty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle vuonna 2008, mutta suoja-aluetta ei ole vahvistettu. |
| metsakeskus.51010007 |
51 |
Riutanahde |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214830.00000000 |
6799266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010007 |
Riutanahde -niminen kallio sijaitsee Vuojoen kartanosta noin 900 m koilliseen. Se on laajahko kallio, jonka nimi johtuu ilmeisesti etelä- ja kaakkoisreunoilla olevista laajoista louhikoista.Röykkiöt sijaitsevat etelä- ja kaakkoisreunoiltaan louhikkoisen kallion kaakkoislaidalla. Pohjoisin röykkiö on pyöreä ja läpimitaltaan se on n. 9 m. Röykkiö on kauniin ja säännöllisen muotoinen, korkeudeltaan n. 1 m ja keskellä on vähäisiä kaivelun merkkejä. Siitä 17 m etelälounaaseen on toinen pienempi ja hajanaisempi röykkiö 2, jonka läpimitta on 4 m. Lisäksi röykkiöstä 2 noin 5 m luoteeseen on hajanainen kivikko; kenties sekin kiukaan pohja. |
| metsakeskus.51010008 |
51 |
Ilveskallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217109.59800000 |
6799268.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010008 |
Ilveskallio on Eurajoelta Poriin vievän tien itäpuolella.
Kallion koillisosassa, sen korkeimmalla kohdalla on ollut kolmiomittausmerkki. Noin 10 m siitä etelään laella on matala, epämääräinen kivikko. Se voi olla hajotettu röykkiö tai pienialainen pirunpelto. Kiveyksen koko on 15 x 15 m. |
| metsakeskus.51010009 |
51 |
Etukämppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
216169.95600000 |
6803796.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Rauma-Pori -tien ja Irjanne-Kuivalahti -tien risteyksessä, Irjanteen harjun länsipäässä hiekkanummella. Asuinpaikka-alue, jonka hiekanotto on suureksi osaksi tuhonnut, alkaa tien varresta jatkuen aina 200 m pohjoiseen Kämpästä. Maasto on suhteellisen loivaa; meren ollessa 30 m tasolla se on ollut kahden lahdekkeen välisellä runsaan kilometrin levyisellä kannaksella. Löytöalueen pituus on puolisen kilometriä ja alimmat löydöt ovat tulleet noin 32 metrin korkeudelta. Paikalta tutkimuksissa talteen saatu aineisto on puhtaasti Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa, mutta ei kovin runsasta. |
| metsakeskus.51010010 |
51 |
Rinne S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
217661.35400000 |
6802975.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Irjanteen maantien eteläpuolella, Irjanteenharjun hiekkakuoppa-alueella, noin 1700 m Porin-Rauman tien Kämpän tienhaarasta itäkaakkoon. Näkyvin maamerkki ovat suuret voimajohdot. Kohde on Hakanpään tilalle johtavan hiekkatien molemmin puolin, etelään viettävällä hiekkanummella. Asuinpaikka on maastossa selvästi erottuvan lounais-koillis -suuntaisen rantaterassin reunan tuntumassa. Noin 260 m luoteeseen on Rinne N -niminen asuinpaikka. Kohdetta tutkittiin kesällä 1997 uuden voimajohtolinjan rakentamisen vuoksi. Ainoina löytöinä saatiin iskoksia, eikä mitään rakenteita tavattu. Asuinpaikka on todennäköisesti nyt loppuuntutkittu ja se on ollut jo aikaisemmin hiekanoton suurimmaksi osaksi tuhoama.
V. 2011 inventoinnin yhteydessä koekuopitettiin muinaisjäännösalueen ja nykyisen voimalinja kaakkoispuolisia, suunnitellun uuden voimalinjan alle jääviä alueita sekä asuinpaikan lounaispuolella olevan hiekkakuopan reunoja. Mitään merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu. |
| metsakeskus.51010011 |
51 |
Rinne N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
217643.36700000 |
6803239.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010011 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Irjanteen tiestä, Perälohkon tien itäpuolella oleva hiekkakuopan pohjoisosassa. Maasto on melko tasaista, vain hieman itään viettävää hiekkanummea. Idässä on suo, kuivatun Kyläjärven aluetta. Maaperä on etupäsäsä hienoa hiekkaa. Varsinkin kuopan pohjoislaidassa se on aika punaista. Tältä alueelta on vuoden 1965 inventoinnissa todettu runsaasti löytöjä, mm. keramiikkaa. Kohde on hiekkakuopan suurimmaksi osaksi tuhoama.
Toukokuussa 2019 paikalle tehtiin tietoimituksen vuoksi tarkastus, jossa pyrittiin selvittämään muinaisjäännöksen kuntoa ja rajausta. Hiekkakuopan itäreunalta löydettiin keramiikan pala ja kvartsi-iskos. Asuinpaikan rajaus säilytettiin ennallaan. Hiekkakuopan pohjoisreunaa kulkevalle metsätielle annettiin tieoikeus maa- ja metsätalouskäyttöön. |
| metsakeskus.51010012 |
51 |
Lutanjärvi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218049.00000000 |
6790881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010012 |
Röykkiö sijaitsee Eurajoelta Lappiin johtavan tien länsipuolella Lutanjärven itärannalla pienellä kalliolla metsässä, noin 70 m järven rannasta. Röykkiön koko on 7 x 12 m. Sitä on pengottu, keskellä on kuoppa, jonka reunoille kiviä on kasattu valliksi. Ilmeisesti kiviä on viety myös vareesta noin 10 m itään kulkevan puhelinlinjan lähimmän tolpan juurelle. Noin 2 m röykkiön pohjoispäästä itään on matala puoliympyrän muotoinen kivikehä, halkaisijaltaan 2 m. Kysymyksessä lienee röykkiön kivistä tehty sekundäärinen rakennelma.
Röykkiön länsipuolelle kallion alle järven rantaan on 1980-luvulla rakennettu Eurajoen VPK:n kesähuvila ja sinne on tehty tie, joka kiertää röykkiön itä- ja pohjoispuolelta. Tässä yhteydessä erillinen kiveys lienee hävinnyt. Muuten röykkiö on (tarkastus 2016) kuvatun kaltainen. Keskellä röykkiötä kasvaa koivu. Syksyllä 2016 VPK:n vanha huvila puretaan ja uusi rakennetaan kallion päälle, röykkiön luoteispuolelle. |
| metsakeskus.51010013 |
51 |
Merikanto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218094.23800000 |
6791089.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010013 |
Röykkiö sijaitsee Eurajoelta Lappiin johtavan tien länsipuolella matalalla kalliolla Lutanjärven itärannalla. Röykkiö on noin 50 m kesämökistä itään. Röykkiö on pahasti pengottu. Sen alkuperäinen koko on ehkä ollut 7 x 12 m. Keskiosasta on ajettu pois kiviä, joista on tehty mm. huvilatontin kaakkoispyykki röykkiön eteläpäässä. |
| metsakeskus.51010014 |
51 |
Kotovainionmäki (Hulola) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217444.49400000 |
6791882.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010014 |
Hiidenkiuas sijaitsee 250 m länteen Hulolan talosta peltojen välissä pienellä kalliolla. Röykkiö on kallion laella. Se on pyöreä. Sen läpimitta on 8 m ja korkeus 1 m. Keskellä on syvä kuoppa. Pellon reunalla kallion juurella on myös kivikkoa, mutta se on pellosta raivattua. |
| metsakeskus.51010015 |
51 |
Lähteenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217916.30500000 |
6792642.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010015 |
Röykkiö sijaitsee Eurajoelta Lappiin johtavan tien itäpuolella pienellä kalliolla metsässä noin 150 kaakkoon Lähteenmäen talosta. Röykkiö on havumetsässä pienellä kallionnyppylällä. Sen koko on 6 x 7 m. Siinä on keskellä pieni kuoppa. |
| metsakeskus.51010016 |
51 |
Luontlähteenkallio (Hiittenvareenkallio) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218107.22300000 |
6792755.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010016 |
Röykkiö sijaitsee Eurajoelta Lappiin johtavan tien itäpuolella, Lähteenmäen talosta 270 m itäkoilliseen, laajahkon kallioalueen pohjoisosassa, kallion laella. Röykkiön halkaisija on 18 m ja korkeus 1,5-2 m. Röykkiötä on kaiveltu, keskellä on varsin syvä kuoppa, lisäksi on muita vähäisempiä. Röykkiöstä noin 100 m etelään laakean avoimen kallion päällä on hajanaista kivikkoa, ehkä siinä on ollut toinen röykkiö. |
| metsakeskus.51010017 |
51 |
Salmi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
218001.27100000 |
6793026.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010017 |
Eurajoelta Lappiin johtavan tien itäpuolella ja Paskajärven lounaispuolella, pienen peltojen välissä olevan kallion itäosassa on laajahko kivikko, ehkä röykkiö. Sen koko on 16 x 6-8 m. Päällimmäisenä kivikossa on siihen ajettuja kiviä ja kaikenlaista romua, mutta niiden alla on vanhempaa kivikkoa. Varsinkin länsipää on maatunut. Paikalla on myös rakennusten pohjia. |
| metsakeskus.51010018 |
51 |
Paskajärvi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218195.18700000 |
6793059.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010018 |
Röykkiö sijaitsee Eurajoelta Lappiin johtavan tien itäpuolella ja Pienen Paskajärven itärannalla, kallioalueen pohjoispäässä. Sen koko on 5 x 6 m ja korkeus on 1/2 m. Röykkiön keskelle on kaivettu pitkänomainen kuoppa, joka ei kuitenkaan ulotu syvälle. |
| metsakeskus.51010019 |
51 |
Hamppujärvi S ja E |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217900.30400000 |
6793237.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Eurajoelta Lappiin johtavan tien itäpuolella Hamppujärven etelä ja itäpuolella. Röykkiö S on järven päästä n. 50 m eteläkaakkoon pienellä kalliolla metsässä. Sen keskellä on pitkänomainen kuoppa, joka on ehkä ollut arkku. Röykkiön koko on 5 x 6 m. Röykkiö E on n. 40 m rannasta pienellä kalliolla. Sen läpimitta lienee ollut noin 5 m. Sen itäosa ja keskusta ovat pahoin pengotut. Röykkiö on nyt lähinnä puolikuun muotoinen. |
| metsakeskus.51010020 |
51 |
Kiinkallio S ja N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217813.33800000 |
6793707.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Eurajoelta Lappiin johtavan tien itäpuolella. S-röykkiö on noin 100 m Kiinkallion talosta luoteeseen pienellä kalliolla metsässä. Se on hajanainen punaisesta hiekkakivestä tehty röykkiö, jonka koko on 5 x 6, 5 m, siinä on paikoin reunakehää jäljellä. Röykkiö N sijaitsee talosta 250 m pohjoisluoteeseen pienen kallion päällä. Sen koko on 6,3 x 5,5 m ja siinäkin on paikoin reunakehää jäljellä. |
| metsakeskus.51010021 |
51 |
Luittilanjärvi S ja E |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218210.17900000 |
6793982.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010021 |
S-röykkiöt ( 2 kpl ) sijaitsevat kuivatun Luittilanjärven kaakkoisreunalla kallion laella. Suuremman röykkiön halkaisija on 11 m ja korkeus 2 m. Keskellä on iso syvä kuoppa. Reunoilla on vielä neljä pienempää kuoppaa. Siitä 10 m lounaaseen on hajotettu pikku röykkiö, jonka halkaisija on 4 m. Edellisistä noin 200 m koilliseen kuivatun järven itärannalla on kolmen röykkiön ryhmä E kallion laidalla. Lounaisin röykkiöistä on halkaisijaltaan 10 ja korkeudeltaan 1,5 m. Sen keskellä on iso kuoppa Edellisestä noin 12 m koilliseen on halkaisijaltaan 10 ja korkeudeltaan 2 m oleva röykkiö. Senkin keskellä on iso kuoppa itä-koillis reunassa. Edellisestä 5 m länteen on pieni ja matala röykkiö, jonka halkaisija on 3m.
Kohteet tarkastettu kesällä 2021. Ovat edellä kuvaillun mukaisia. |
| metsakeskus.51010022 |
51 |
Luittilanjärvi NE |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
218054.23500000 |
6794579.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010022 |
Hiidenkiuas sijaitsee kuivatun Luittilanjärven koillispuolella kallion länsireunalla, noin 200 m etelään rautatiestä. Röykkiö on osittain hajotettu ja sen läpimitta on 6 m. Kiviä on vieritetty pohjoiseen ja etelään. Noin 10 m röykkiöstä koilliseen on kallionkoloon ladottu kivikehä. Se on ilmeisesti sekundäärinen, tehty röykkiöstä otetuista kivistä.
Kohde tarkastettiin kesällä 2021. Ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.51010023 |
51 |
Riku |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224642.60600000 |
6791280.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010023 |
Röykkiö sijaitsee matalalla kalliolla metsässä 1,3 km lounaaseen Teerisuon talosta, lähellä Sydänmaan ja Kaukomäen kylien rajaa ja 250 m voimalinjasta etelään. Röykkiö on matala. Sen läpimitta on 3 m ja se on pahasti hajoitettu.
V. 2011 inventoinnissa röykkiön todettiin suunnilleen vastaavan aikaisempia tietoja. Röykkiön suurin korkeus on 40 cm, Sen keskellä on 1-1,5 läpimittainen kuoppa, joka mahdollisesti ulottuu kallioon asti. Röykkiön ympärillä on ilmeisesti siitä peräisin olevia irtokiviä. Tuoreita merkkejä röykkiöön kajoamisesta ei havaittu.
Tarkastus 2021. Kohde on edellä kuvatussa kunnossa. |
| metsakeskus.51010024 |
51 |
Hiidenmäki (Hiirenmäki) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224413.68800000 |
6794686.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010024 |
Hiidenkiuas sijaitsee Eurajoen asemalta noin 800 m itäkaakkoon, Paneliaan vievän tien lounaispuolella Mäki-Uolan talon maalla pienellä soramäellä, jota on sanottu Hiidenmäeksi ("Hiirenmäeksi"). Nykyisin röykkiöstä ei ole näkyvissä muuta kuin ehkä hiukan pohjakiviä. Röykkiö on purettu ja kiviä on käytetty mm. tien varressa olevan kiviaidan rakentamiseen. Röykkiön paikalle on rakennettu navetta ja suuli, joitten alla röykkiön pohjaa on voinut säilyä. Kooltaan röykkiö on ollut varsin suuri, läpimitaltaan jopa noin 30 m. |
| metsakeskus.51010025 |
51 |
Kahmo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224495.64800000 |
6795131.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010025 |
Hiidenkiuas sijaitsee luode-kaakko-suuntaisella soraharjulla, loivalla lounaaseen viettävällä metsärinteellä Kahmon talosta 600 m itäkaakkoon ja rautatiestä noin 200 etelään. Röykkiön koillispuolella kulkee sähkölinja. Röykkiön koko on 23 x 20 m. Muodoltaan röykkiö on melko pyöreä. Röykkiössä vuosina 1985-86 suoritetuissa tutkimuksissa todettiin punaisista hiekkakivilaaoista tehty, päällekkäin vaakatasoon kasattu reunakehä ja hiekkakivistä ladottu, 3 x 1,2 m suuruinen arkku. Palanutta luuta ei löydetty. Löytöinä saatiin pronssi (kupari?)-rengas. Se voi olla esihistoriallinen, mutta se on voinut joutua röykkiöön myöhemminkin. Röykkiön pohjalta löytyi melko paljon nykyaikaista metalli-, lasi- ja porsliiniesineiden paloja. Tutkimusten jälkeen röykkiö ennallistettiin paikalleen. |
| metsakeskus.51010026 |
51 |
Isovuori eli Siirinkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226052.02600000 |
6795671.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010026 |
Hiidenkiuas sijaitsee Kahalansuon lounaispuolella korkean kallion laella rautatiestä 450 m etelään. Sen koko on 17 x 14 m. Keskellä on laajahko kuoppa ja muutenkin röykkiötä on kaiveltu. |
| metsakeskus.51010027 |
51 |
Sarimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223555.00900000 |
6798324.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010027 |
Röykkiö sijaitsee Sarimäen talosta noin 50 m länteen, Haapasen taloon vievän tien eteläpuolella, matalalla kalliolla. Röykkiön läpimitta on 11 m, sen keskellä on matala syvennys. Muutenkin kiveys näyttää pengotuilta. |
| metsakeskus.51010028 |
51 |
Metsä-Tokila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222404.45600000 |
6801554.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010028 |
Röykkiö sijaitsee Metsä-Tokilan talosta 300 m koilliseen ja Eurajoesta 500 m länteen pienellä peltojen keskellä olevalla metsikkökumpareella. Röykkiön halkaisija on 8 m. Sen keskellä on suuri kuoppa. |
| metsakeskus.51010029 |
51 |
Irjanteen hautausmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
218861.87900000 |
6801719.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010029 |
Asuinpaikka sijaitse metsäisellä hiekkanummella, joka viettää loivasti lounaaseen ja Irjanteelta Rauman-Porin tielle vievän maantien varressa sen lounaispuolella. Hautausmaan lounaispuolella on vanha hiekkakuoppa, jonka poikki kulkee tie. Tien länsipuolelta, kuopan länsireunasta on löytynyt keramiikka ja iskoksia. Muinaisjäännös on ainakin osaksi hiekkakuoppien tuhoama. |
| metsakeskus.51010030 |
51 |
Kankaanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
218797.90000000 |
6802448.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Irjanteen harjun koillisrinteellä, hautausmaasta 700 m pohjoiskoilliseen maantien koillispuolella olevassa hiekkakuopassa metsäisellä hiekkanummella. Paikka on suhteellisen tasaista ja koillisessa on suota, joka kuuluu kuivatun Kyläjärven aukeaan. Kuopan koillisseinämän keskivaiheilta löytyi iskoksia vuoden 1965 inventoinnisssa. Samasta kuopasta on reikäkivi ja suiponsoikean reikäkiven puolikas. Kohde on ainakin osaksi hiekanoton tuhoama. |
| metsakeskus.51010031 |
51 |
Kahala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228068.00000000 |
6793182.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010031 |
Röykkiöt sijaitsevat Eurajoelta Paneliaan johtavan tien pohjoispuolella, lähellä Euran rajaa kalliolla metsässä. Röykkiö a on 250 m Euran rajasta länteen. Luoteenpuoleinen röykkiö on tasaisella kalliolla, jossa on äkkijyrkät reunat. Röykkiö koostuu kulmikkaista kivistä, joista ainakin osa vaikuttaa kylmämuuratulta ja osa hajanaiselta etenkin tuulenkaadon puolella. Röykkiö on kooltaan noin 6 x 5 metriä ja korkeudeltaan 0,5 metriä. Muodoltaan röykkiö on ehjemmältä puolelta kulmikas ja hajonneemmalta puolelta pyöreä, sen keskellä on myöskin kuoppa. Luoteen röykkiöstä 190 metriä kaakkoon sijaitsee toinen röykkiö. Röykkiö on hajanainen ja hyvin matala. Kooltaan se on 9x4 metriä. Se on suurilta osin sammaleen peitossa ja sen päällä kasvaa pieniä puita.
Röykkiöiden väliin merkattua epämääräistä kivikkoa ei havaittu tarkastuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.51010032 |
51 |
Jokinen ja Junnila S |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228262.00000000 |
6793293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010032 |
Röykkiöt sijaitsevat Eurajoelta Paneliaan johtavan tien pohjoispuolella, lähellä Euran rajaa. Röykkiöistä toinen ( Jokinen ) sijaitsee noin 40 m rajasta laakealla kalliolla peltojen laidassa. Röykkiön koko on 13,5 x 13,5 m ja korkeus on 0,6 m. Kivikkoa on jonkin verran kaiveltu, sen lähellä tien varressa on kiviaitaa. Kivet saattavat olla pellosta raivattuja, mutta röykkiö tekee hiidenkiukaan vaikutuksen.
Toinen röykkiö ( Junnila S ) on pienen kallionpäällä hiekkatien eteläpuolella. Röykkiö on pyöreä ja sen keskellä on kuoppa. Kooltaan se on 6 x 7 metriä ja noin metrin korkuinen. Kivet ovat kulmikkaita ja noin 50 cm halkaisijaltaan. Lisäksi röykkiön päällä kasvaa pieniä puita ja sen yhdessä kulmassa on tuulenkaato. |
| metsakeskus.51010033 |
51 |
Junnila W |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
227994.00000000 |
6793547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010033 |
Luoteen röykkiö on laajan kallion päällä mäntyjen ympäröimänä. Se on pyöreä ja sen keskellä on kuoppa. Kooltaan röykkiö on 7,5 x 7 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Röykkiö on sammaleen peitossa ja sen yhdessä kulmassa on kuollut mänty, johon nojaa toinen kaatunut mänty. Röykkiö koostuu pääasiassa kulmikkaista kivistä.
Luoteen röykkiö sijaitsee 140 metriä kaakkoon luoteen röykkiöltä. Kohde muodostuu suurehkoista kivistä ja sen päällä kasvaa paljon pieniä puita ja pari isompaa puuta. Kooltaan röykkiö on 11.5 x 11.5 metriä mutta kiviä on röykkiössä aika harvakseltaan. |
| metsakeskus.51010034 |
51 |
Mäyränkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222931.28400000 |
6793427.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010034 |
Röykkiö sijaitsee Sydänmaalta Lappiin johtavan tien länsipuolella kalliolla, kolmiomittaustornin itäpuolella. Röykkiön koko on 12 x 11 m ja korkeus 0,7 m. Röykkiötä on pengottu.
Kohtelle tehtiin tarkastus 2021. Röykkiö on kuvauksen mukainen, kolmiomittaustorni on purettu. Koordinaatteihin tehtiin tarkennus. |
| metsakeskus.51010035 |
51 |
Heikkilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222927.26800000 |
6797084.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010035 |
Hiidenkiuas sijaitsee Irjanteelta Sydänmaalle johtavan tien länsipuolella, noin 140 m tiestä pikkuteiden risteyksessä. Sen läpimitta on noin 11 m. Se on matala ja pyöreä ja reunoilla on havaittavissa isompien kivien muodostamaa kehää. Röykkiössä on joitakin vanhoja penkomisjälkiä, muuten röykkiö on hyvin säilynyt. Röykkiö on ainakin osittain kalliopohjalla. Röykkiön länsi-lounaisreunassa on pienempien kivien muodostama alue. Se on kokonaan sammaleen peitossa, joten siitä ei voi sanoa onko kysymyksessä oma pieni röykkiö vai ovatko kivet purettu isommasta röykkiöstä. |
| metsakeskus.51010036 |
51 |
Haapastentie |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
218964.86900000 |
6795599.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.51010036 |
Röykkiöt sijaitsevat pienialaisen, luode-kaakko-suuntaisen, matalan avokallion luoteispäässä, kallion korkeinta kohtaa hieman alempana. Röykkiöiden sijaintipaikasta kallio laskee jyrkästi länteen. Röykkiöt ovat pelkästään kivistä koottuja. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 20 - 40 cm:n kokoisia, särmikkäitä ja niiden joukossa on myös joitakin laattamaisia kiviä. Röykkiöt ovat aivan vierekkäin. Kalliolla, röykkiöistä itään on kiveystä, jonka kivet ehkä ovat peräisin röykkiöistä. Kiveystä on käytetty nuotion pohjana. |
| metsakeskus.52010001 |
52 |
Torpanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325968.00000000 |
7033974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven itärannalla, järveen pistävän Torpanniemen, Nissinkankaan etelärannalla. Maasto on hiekkaista peltorinnettä, joka laskee etelään ja eteläkaakkoon. Vuoden 1971 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka käsittää nähtävästi koko viljelysmaan ja jatkuu mahdollisesti länteen pitkin rantaa, jonne on rakennettu huviloita. Löytöjä on kynnöspellon pinnalta noin 150 x 80 metrin alueella.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Pelto oli viljelyksessä ja oraalla tarkastusajankohtana. Pellon laitoja kierrettiin, mutta mitään asuinpaikkaan liittyvää ei löydetty. Pellon pohjois- ja luoteisosa rajautuu melko lailla Nissintiehen ja pellon länsiosan pohjoispuolella on kaivettu kuoppia, luultavasti siitä on otettu hiekkaa. Pellon koillispuoleiseen metsään tehtiin muutamia koepistoja, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei löydetty. Inventoinnin perusteella asuinpaikan rajaus näyttää melko suurelta, ja rajaus tehtiin uudelleen niin, että pellon tasainen eteläosa rajattiin pois. Tätä puoltavat myös alkuperäiset havainnot vuodelta 1968, jolloin löytöjä oli pellon pohjoisreunassa. Pelloilla löydöt ”valuvat” yleensä alarinteeseen, kauaskin alkuperäisiltä paikoiltaan, muokkauksen seurauksena.
Torpan rauniot sijaitsevat peltoaukean eteläreunassa. Alueen koilliskulmassa on melko vahvatekoista kiviaitaa osaksi tien vartta pitkin. |
| metsakeskus.52010001 |
52 |
Torpanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
325968.00000000 |
7033974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven itärannalla, järveen pistävän Torpanniemen, Nissinkankaan etelärannalla. Maasto on hiekkaista peltorinnettä, joka laskee etelään ja eteläkaakkoon. Vuoden 1971 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka käsittää nähtävästi koko viljelysmaan ja jatkuu mahdollisesti länteen pitkin rantaa, jonne on rakennettu huviloita. Löytöjä on kynnöspellon pinnalta noin 150 x 80 metrin alueella.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Pelto oli viljelyksessä ja oraalla tarkastusajankohtana. Pellon laitoja kierrettiin, mutta mitään asuinpaikkaan liittyvää ei löydetty. Pellon pohjois- ja luoteisosa rajautuu melko lailla Nissintiehen ja pellon länsiosan pohjoispuolella on kaivettu kuoppia, luultavasti siitä on otettu hiekkaa. Pellon koillispuoleiseen metsään tehtiin muutamia koepistoja, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei löydetty. Inventoinnin perusteella asuinpaikan rajaus näyttää melko suurelta, ja rajaus tehtiin uudelleen niin, että pellon tasainen eteläosa rajattiin pois. Tätä puoltavat myös alkuperäiset havainnot vuodelta 1968, jolloin löytöjä oli pellon pohjoisreunassa. Pelloilla löydöt ”valuvat” yleensä alarinteeseen, kauaskin alkuperäisiltä paikoiltaan, muokkauksen seurauksena.
Torpan rauniot sijaitsevat peltoaukean eteläreunassa. Alueen koilliskulmassa on melko vahvatekoista kiviaitaa osaksi tien vartta pitkin. |
| metsakeskus.52010002 |
52 |
Oosinkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
327524.29300000 |
7026373.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Oosinkankaalla Ähtävänjoen länsipuolella noin 1 km päässä Hanhikosken voimalasta. Itäniemen talosta noin 600 metriä lounaaseen on pieni soranottopaikka, jonka seinämistä löytyi kvartseja vuonna 1968. Kuopalle vievältä tieltä on löytynyt kourutaltta. Vuoden 1974 tarkastuksessa todettiin kuopan olevan umpeenkasvanut, eikä tien eteläpuolelle tehdyistä koekuopista löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa.
Toukokuussa 2008 paikalle tehdyssä tarkastuksessa havaittiin, että paikalla on suoritettu avohakkuu ja koko hakkuualue on muokattu. Edellä mainittu sorakuoppa on ilmeisesti sijainnut nykyisen metsäautotien kohdalla, ja nykyisin se on joko kokonaan umpeenkasvanut tai jäänyt ainakin osittain tien alle.
Muokattu alue käsittää koko kivikautisen asuinpaikka-alueen. Äestysurista pisti esiin erittäin runsaasti kvartsi-iskoksia. Kvartsit olivat säleitä, siis selvästi ihmisen aikaansaamia ja varsinkin pienet kvartsin sirut kertovat ihmisen toiminnasta. Lisäksi paikalta löytyi selvä palanneen luun keskittymä ja metsäautotien kaakkoispuolelta muutama koristeltu saviastian pala. Paikalliset harrastajat olivat jo aiemmin löytäneet aivan tien reunasta suurehkon keramiikan palan, joka sekä koristelunsa että koostumuksensa perusteella vaikuttaisi olevan varhaista kampakeramiikkaa (KA I:1) ja ajoittuvan siten aikaan noin 5000-4500 eKr. Kaiken kaikkiaan löydöt näyttäisivät keskittyvän varsin pienelle alueelle tien varteen. Ylempänä rinteessä maaperä muuttui selvästi kivisemmäksi, ja onkin todennäköistä, että asuinpaikka on sijainnut suhteellisen kapealla rantakaistaleella hienojakoisemman hiekan alueella. |
| metsakeskus.52010003 |
52 |
Itäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327915.13700000 |
7026824.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, Hanhikosken voimalaitosaltaan rannalla, viljelysmaalla, 0,5 km voimalasta lounaaseen. Aivan asuinrakennuksen itäsivulta on löytynyt useita kivikautisia esineitä. Itäniemen pellot ovat kivenseksista hiekkamultaa. Paikkaa ei ole tarkasti rajattu ja se on voinut jäädä osittain altaan alle. Vuoden 1968 tarkastuskertomuksessa se on rajattu aivan joen rantaan asti. |
| metsakeskus.52010004 |
52 |
Koskimäki-Hautapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327990.10900000 |
7027222.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokelan kylän Koskimäen tilan Hautapellolla, noin 80 metriä Koskimäen vanhasta asuinrakennuksesta kaakkoon, Ähtävänjoen länsirannalla Hanhikosken voimalaitoksen kohdalla. Paikalla on jokeen, itään ja kaakkoon viettävä pitkä peltorinne, jonka halki kulkee tie. Varsinkin tien eteläpuolelta, mutta myös pohjoispuolelta on löydetty kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Vuoden 1948 kaivaus oli tien eteläpuolella.
Hautapellon löytöalueen pohjoispuolelle on rajattu toinen asuinpaikka (Keto 52010058). Nämä saattavat olla samaa laajaa asuinpaikkaa. Vuonna 1973 tehty Koskimäen uusi asuinrakennus on 1974 inventointihavaintojen mukaan ylempänä kuin kivikautinen löytöalue.
Vuonna 2021 kohteella on tehty maakaapeloinnin vuoksi arkeologinen koekuopitus, jossa ei kertynyt havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä yksittäisiä kvartsi-iskoksia lukuun ottamatta. |
| metsakeskus.52010005 |
52 |
Niemi-Bergbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328262.99800000 |
7027179.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Hanhikosken voimalan kohdalla viljelysmaalla. Molemmin puolin maantietä on löytynyt lukuisia kivikautisia esineitä. Länteen kohti Ähtävänjokea viettävät pellot ovat hiekkamaata ja niissä on runsaasti kvartsia. Asuinpaikka-alue jatkuu yhtenäisenä etelään Koskitalon maalle.
Kohteen vanhoja nimiä ovat Bergbacka, Aleksi Sulkakoski ja Vihtori Hanhikoski. |
| metsakeskus.52010006 |
52 |
Ojala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328893.75300000 |
7024397.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, Lappajärven rajan tuntumassa, Koskelan sillan kohdalla. Ojalan talo on pienen peltoaukean pohjoislaidassa. Idässä pelto rajottuu Ähtävänjoen vartta kulkevaan tiehen. Pellon pohjoispäästä läheltä rakennusta on löytynyt useita esineitä. Kivisessä hiekkamaassa on runsaasti kvartsia. |
| metsakeskus.52010007 |
52 |
Niittyniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
314067.00000000 |
7038309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Kerttuanjärven luoteispuolella Norijoen suun itäpuolella, niemekkeessä Latukanlahden ja Pirttilahden välissä. Paikalla on neljä löytökeskittymää. Alueen pohjoispuoli rajoittuu maantiehen. Löydöt ovat pääosin peräisin pienistä pelloista niemen rannoilta. |
| metsakeskus.52010008 |
52 |
Anttikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318819.74700000 |
7039294.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla Hevosahossa joen ylittävän sillan kohdalla. Maasto on itäkoilliseen kohti koskea viettävää peltoa. Paikalla on kaksi löytöaluetta, toinen maantien etelä- ja toinen pohjoispuolella, käytännössä kyseessä on varmaankin yksi asuinpaikka.
Löytöalue 1 maantien eteläpuolella on peltoa Anttikosken törmän yläpuolella, jolla paikalla on C. F. Meinander tutkinut asuinpaikkaa. Pellon alareunaan rakennettu talo on voinut tuhota asuinpaikan rannanpuoleista osaa.
Löytöalue 2 sijaitsee maantien pohjoispuolella. Noin 30-40 metriä joesta on törmä, jonka yläpuolella olevalta pellolta on poimittu kvartseja. Alarajaa ei ole selvitetty. Löytöalue jatkuu todennäköisesti luoteeseen aivan vanhalle pajalle asti.
Vuonna 2021 kohteella on tehty maakaapeloinnin vuoksi arkeologinen koekuopitus, jossa havaittiin kyntökerroksen alainen kulttuurikerros kahdessa koekuopassa molemmin puolin tietä. Koekuopituksen jälkeen tehdyssä maakaapelikaivantojen arkeologisessa valvonnassa ei kuitenkaan tehty mitään havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta tien kummallakaan puolella. |
| metsakeskus.52010009 |
52 |
Timonen 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
317800.14300000 |
7041464.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla Timonkosken kohdalla olevalla korkealla hiekkatörmällä, joka pistää jokeen ja jatkuu törmältä alkavalle pellolle. Maa on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Vuosina 1971 ja 1972 paikalla suoritettiin kaivauksia, jolloin aluetta tutkittiin 640 m² laajuudelta. Maaperä on hienoa hiekkaa, kulttuurikerros paksu ja paikoin vahvan värinen, hyvin rikas asuinpaikka. Vuosina 1975 ja 1977 oli koekaivauksia Kattilakosken voimalaitosrakentamiseen liittyen. Vuonna 1996 aluetta rajattiin koekuopittamalla pohjoiseen päin. Asuinpaikan alueella on mökki ja sauna.
Kohde tarkastettiin vuonna 2016, jolloin todettiin kaksi todennäköistä asumuspainannetta metsässä ja avoimella maalla talon kaakkoispuolella. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu tänne päin jokitörmälle saakka. |
| metsakeskus.52010009 |
52 |
Timonen 1 |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
317800.14300000 |
7041464.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla Timonkosken kohdalla olevalla korkealla hiekkatörmällä, joka pistää jokeen ja jatkuu törmältä alkavalle pellolle. Maa on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Vuosina 1971 ja 1972 paikalla suoritettiin kaivauksia, jolloin aluetta tutkittiin 640 m² laajuudelta. Maaperä on hienoa hiekkaa, kulttuurikerros paksu ja paikoin vahvan värinen, hyvin rikas asuinpaikka. Vuosina 1975 ja 1977 oli koekaivauksia Kattilakosken voimalaitosrakentamiseen liittyen. Vuonna 1996 aluetta rajattiin koekuopittamalla pohjoiseen päin. Asuinpaikan alueella on mökki ja sauna.
Kohde tarkastettiin vuonna 2016, jolloin todettiin kaksi todennäköistä asumuspainannetta metsässä ja avoimella maalla talon kaakkoispuolella. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu tänne päin jokitörmälle saakka. |
| metsakeskus.52010011 |
52 |
Timonen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317750.16900000 |
7041667.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, etelään viettävällä peltorinteellä Timosen talon pohjoispuolella. Kysymyksessä ovat välittömästi talon luoteispuolella olevat jokeen laskevat pellot, joita on metsänreunassa olleen tervahaudan mukaan kutsuttu Hautapelloksi. Vanhan tervahaudan läheltä mainitaan ensimmäisten löytöjen tulleen esiin. Vuoden 1971 inventoinnissa poimittiin kvartseja lähinnä taloa olevasta perunapellosta. On ilmeistä, että löytöjä on laajemmallakin. Kasvillisuus esti enempien havaintojen teon.
Alueella on lähekkäin useita pieniä löytöalueita, asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.52010012 |
52 |
Myllyaho 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317700.18800000 |
7041449.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla Timosenkosken kohdalla. Paikalla on metsän ja rantatörmän välillä pieni pelto, jossa maa on hiekansekaista eteläisintä nurkkaa lukuunottamatta. Törmän päältä hiekkaisesta maasta on poimittu talteen löytöjä. Asuinpaikka on hieman alempana kuin vastapäinen Timonen 1 asuinpaikka. Vuoden 1975 koekuopitus oli löydötön. |
| metsakeskus.52010013 |
52 |
Puronvarsi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317897.11000000 |
7041380.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itäpuolella jokitörmällä, Timosenkosken eteläpuolella. Peltomaan pinnasta on löytynyt kvartsi-iskoksia, kvartsiesineen katkelma, kivilaji-iskos ja piinpala. Maaperä on hiekkamultaa. Jokitörmä on paikalla varsin korkea, suunnilleen yhtä korkea kuin asuinpaikan Timonen 1 kohdalla, joka on 120 metriä alempana jokivarressa. Paikkojen välillä on rehevä puronotko. |
| metsakeskus.52010014 |
52 |
Puronvarsi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318057.04200000 |
7041392.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Timosenkosken eteläpuolella, Puronvarren talosta 140-200 metriä itään, pellon itäreunalla. Pellosta 200 metrin matkalla 50-60 m levyiseltä alueelta on kerätty talteen löytöjä. Löytöalue on suunnilleen kartan 65 m korkeuskäyrän yläpuolella. Reikäkivi KM 12668 on löytynyt noin 10 m ladosta peltoalueen luoteiskulmassa. Metsässä ladon ja löytöalueen itäpuolella on joitain epämääräisiä painanteita sekä vanhoja hiekanottopaikkoja. Kysymys voi olla naurishaudoista tai mahdollisesti myös asumuspainanteista, kuten noin 1 km kaakkoon olevalla Kotikankaalla (52010052) on.
Vuoden 2002 tarkastuksessa koekuopitettiin pellon itäpuolista metsää soranottohankkeen takia. Paikalta ei löydetty merkkejä asuinpaikasta. Painanteiden todettiin olevan myöhempää perua ja estettä soranotolle ei ole. |
| metsakeskus.52010015 |
52 |
Töysänpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317947.09400000 |
7040756.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010015 |
Löytöpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Töysänkosken kohdalla. Paikalla on pelto, joka laskee loivasti jokeen. Maa on hiukan hiekansekaista. Maanomistaja on kerännyt pellosta runsaasti löytöjä, muun muassa kampakeramikkaa ja piitä. Asuinpaikka tunnetaan kohteena Töysänpelto a.
Pellon pohjoispuoliselta mäeltä on löytynyt koekuopasta pari kvartsia ja kalliossa näkyy kvartsisuonia noin 80 metriä pellosta pohjoiseen pellolle kulkevan tien joenpuoleisessa länsilaidassa.
Pellon koillisnurkan luona metsässä, noin 10-15 metrin päässä on matala kiviröykkiö, mahdollisesti pellosta heiteltyjä kiviä. Röykkiö tunnetaan kohteena Töysänpelto b. |
| metsakeskus.52010016 |
52 |
Moskua |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318392.91000000 |
7040014.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla Anttikoskesta noin 800 metriä luoteeseen. Paikalla on matala hiekkainen mäenkumpare, jonka lounaispuolella on ollut peltoa. Vuoden 1971 inventointilöydöt ovat hiekkaiselta rinteeltä viljelysmaalta sekä hajonneiden ja purettujen rakennusten eteläpuolelta vanhalta kasvimaalta. Myöhemmissä tarkastuksissa ja koekuopituksissa on löytynyt kvartsia asuinpaikan parhaiten säilyneeltä osalta mäen rakentamattomalta eteläosalta, jossa on myös mahdollinen asumuspainanne. Mäellä vanhojen rakennusten paikalle on tehty uusi mökki. Kyseessä on suhteellisen pienialainen, ehkä muinaisella saarella sijainnut paikka. |
| metsakeskus.52010017 |
52 |
Risukangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323590.85400000 |
7033004.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010017 |
Asuinpaikka sijaitsee viljelysmaalla ns. vanhan maantien vierellä, tien ja rannan välisellä peltorinteellä, Kniivilänlahden itärannalla. Löytöjä on poimittu pellolta 100 metriä rinnettä alas ja 120 metrin leveydeltä. Paikalla erottuu törmä, jonka päältä löydöt ovat. Maaperä on hiesumultaa. |
| metsakeskus.52010018 |
52 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323636.83900000 |
7032367.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010018 |
Vuoden 1974 inventoinnissa poimittiin kvartseja uuden pappilan ja kanttorilan länsipuolisilta pelloilta. Löytöalueen koko on noin 100 x 60 metriä. Paikka sijaitsee Kniivilänlahden itärannalla, länteen viettävällä rinteellä. Kyseessä on epävarma tai pahasti tuhoutunut asuinpaikka. Paikalla on ollut pitkään asutusta ja viljelyä. |
| metsakeskus.52010019 |
52 |
Myllyaho 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317645.21200000 |
7041572.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, Timosenkosken kohdalla, Myllyahon rakennusten luoteispuolella. Inventointilöydöt ovat peräisin niemellä olevasta törmäpellosta. Löytöalue on pellon itäreunalla noin 120 m pitkällä ja 40 m leveällä alalla. Maaperä on hiekkamaa, paikoin väriltään punertava. Vuoden 1975 koekuopat törmällä olivat löydöttömiä. |
| metsakeskus.52010020 |
52 |
Timonen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317573.23600000 |
7041735.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, etelään viettävän peltorinteen yläosassa, Timosen rakennuksista noin 200 metriä luoteeseen. Löytöalue on pitkänomainen, kooltaan noin 140 x 40 m. Löytöinä on kvartsia oraspellosta. Maaperä on hiekkamultapeltoa. Jokitörmä ei ole yhtä selvä kuin etelämpänä Timonen 1 kohdalla. Alueella on lähekkäin useita löytöalueita, asuinpaikkoja. Aluetta on tutkittu kaivauksin 1970-luvulla (Miettinen ja Anttila) mutta ilmeisesti tutkimukset eivät ole ulottuneet Timonen 3:n alueelle.
Kohteesta on käyttetty myös nimeä Timonen Kotikangas.
Kohde on tarkastettu uudestaan vuonna 2016 ja tällöin LiDAR-karttojen perusteella käytiin toteamassa ainakin 18 asumuspainannetta pellon pohjoispuolella kulkevan tien varressa harjanteella. Asumuspainanteet ovat suuria, halkaisijaltaan noin 10 metriä ja varsin selviä ehjässä kangasmaastossa.
Pellon pohjoispuoliset painanteet ovat varmentamattomia asumuspainanteita, ja niiden tarkempi määrittely edellyttää koetutkimusta. |
| metsakeskus.52010021 |
52 |
Broms-Rompsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317419.29900000 |
7041652.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, jokeen pistävällä pienellä niemellä, Timosenkoskesta 400 metriä luoteeseen. Rompsin talon länsipuolelta, kumpareen länteen laskevalta rinteltä perunamaasta on löytynyt muutamia kvartseja. Maaperä on hiekansekaista multaa. Löytöalue on pieni, 20 x 15 m. Koekaivaus suoritettu vuonna 1975, koekuopat olivat löydöttömiä.
Kohde tunnetaan myös nimellä Bertantupa ja Bromsi. |
| metsakeskus.52010022 |
52 |
Kattilakoski-Kallionpää 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
315972.87100000 |
7043472.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Kattilakosken alemman kosken, Kallionpään kohdalla. Maasto on jyrkkätörmäinen pieni niemi itärannalla, jota rajoittavat viljelymaat. Inventoinnissa poimittiin löytöjä pellon pohjoisimmasta reunasta joen rannasta 15 m leveältä ja 25 m pitkältä kynnetyltä alueelta. Alue on aivan jokitörmän reunalla. Löytöinä keramiikkaa, kiviesineen paloja, palanutta luuta ja kvartsia.
Koekuopituksessa vuosina 1975 ja 1976 ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.52010023 |
52 |
Kattilakoski-Kallionpää 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316008.85900000 |
7043390.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Kattilakosken alemman kosken, Kallionpään kohdalla. Maasto on jyrkkätörmäinen pieni niemi, jokeen päättyvä peltoalue niemen eteläpuolella. Löytöjä on poimittu pellon pohjoisreunasta, joesta latoon ja pellon keskellä olevaan metsäsaarekkeeseen asti noin 20 x 5 metrin laajuiselta alueelta. Muu alue pellosta oli liian peitteinen.
Kohdetta on koekaivettu vuosina 1975 ja 1976. Asuinpaikka näytti rajoittuvan pintalöytöjen mukaiselle alueelle. |
| metsakeskus.52010024 |
52 |
Kattilakoski 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315720.97500000 |
7043223.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, peltorinteellä, Kattilakosken sillalle vievän tien molemmilla puolilla. Maaperä on hiekkamultaa. Maasto on itään joelle viettävä rinnepelto. Löydöt ovat peräisin tien molemmilta puolilta, mutta erikoisesti tien eteläpuoliselta pellolta saatiin talteen runsaasti kvartseja. Pääosa löydöistä oli pellon ala- ja keskivaiheilta. |
| metsakeskus.52010025 |
52 |
Kattilakoski 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315828.92900000 |
7043398.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, Kattilakosken alapuolella, jokeen pistävällä niemellä. Sen rannat ovat melko korkeat ja laskevat etelään kohti suippoa kärkeä. Löydöt ovat peräisin viljelysmaalta törmän päältä. Löytöalue on niemenkärjestä n 60 m pituudelta länteen ja 40 m matkalla pohjoiseen muutamien metrien leveydeltä.
Vuoden 1975 tutkimuksissa löydöt sijoittuivat samalle alueelle peltoalueen korkeimmalle kohdalle. |
| metsakeskus.52010026 |
52 |
Kattilakoski 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315753.96200000 |
7043943.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsipuolella, Åbroforsin sillan alapuolella noin 500 metriä Kattilakoskesta alavirtaan. Sillan länsipäässä on Grankullan asuintalo, jonka pohjoispuolella olevasta perunapellosta on poimittu kvartsia. Pelto rajoittuu vanhaan maantiehen ja jokeen. Löytöjä oli näkyvissä vain pellon yläosassa, muuten pelto oli heinällä. Rinne laskee loivasti jokeen.
Vuoden 1975 koekaivauksessa löytyi kvartsia koekuopista aivan penkereen alaosasta. |
| metsakeskus.52010027 |
52 |
Kattilakoski 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315765.95200000 |
7044118.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, noin 800 metriä alavirtaan Kattilakoskelta, loivalla rinnepellolla vanhan tien ja joen välillä. Kunnanrajalta (Evijärvi-Pedersöre) paikalle noin 100 metriä etelään. Maaperä on hiekkamultamaata. Löytöjä oli lähes koko pellon alueelta. Asuinpaikka-alue saattaa jatkua yhtenäisenä etelään Kattilakoski 5:teen asti. |
| metsakeskus.52010028 |
52 |
Peltokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327940.00000000 |
7037500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven itäpuolella, Inan maantien varressa, Peltokankaan talosta 50 metriä itäkaakkoon. Pelto viettää itään, Kotapakan nevasta raivattuihin suosarkoihin. Maaperä on hienoa hiekkaa. Pellossa oli kvartseja (löytökohta a). Talosta länteen vievältä viljelystieltä ja sen jatkona alkavan sorapohjaisen Viikinlahden rantaan viettävän pellon yläpäästä löytyi muutama epämääräinen kvartsi (löytökohta b), talosta 100 metriä länteen.
Paikalla kaivettiin koekuoppia vuonna 1999 kantatie 63:n uuden linjauksen takia. Asuinpaikan itäosien todettiin pääosin tuhoutuneen peltomaassa ja parhaiten säilyneet osat ovat todennäköisesti tien länsipuolella Peltokankaan talon pihamaan alla.
Kohde tarkastettiin vuonna 2013. Pellot olivat viljelyssä. Rislan koekaivauksen mukaan pellolla oleva osa on tuhoutunut ja asuinpaikkaa voi olla Peltokankaan tilan pihamaan alla. Se ei todennäköisesti ole kovinkaan hyvin säilynyt rakentamisesta johtuen. Aluerajaus pellolta poistettiin ja uusi rajaus tehtiin rakennusten eteläpuoleiselle alueelle, jossa voisi olla hieman asuinpaikkaa jäljellä. Peltokankaan länsipuolella oleva rajaus poistettiin epävarmojen aiempien havaintojen vuoksi ja koska vuonna 2013 paikalla ei todettu mitään merkkejä asuinpaikasta. |
| metsakeskus.52010029 |
52 |
Suomela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327749.15800000 |
7038435.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven itärannalla, Hyöpakanselkään kaakosta pistävän niemen kärjessä,viljelysmaalla. Paikka on rantapelto Suomelan talosta itään, josta löytyi kvartsia navetan takaa ja rantaan vievän polun varrelta pellosta. Navetan pohjaa kaivettaessa on löytynyt reikäkiven puolikas. Vuonna 1956 on löytynyt Niemelän talon luota kvartseja. Väinö Tuomaalan mukaan löytöpaikka on Suomela.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Suomelan talon pellot ovat nykyisin kesannolla. Asuinpaikan laajuutta koskevia havaintoja ei tehty. Se ei ainakaan vaikuta jatkuvan kaakkoon metsän puolelle. Aluerajaus pidettiin samana kuin aiemman inventoinnin perusteella oli tehty. |
| metsakeskus.52010030 |
52 |
Vanha Pappila-Vanhainkoti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322845.14500000 |
7034180.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven lounaisrannalla, Kniivilänlahden suun länsirannalla, vanhainkodista rantaan vievän tien pohjoispuolella. Löytöalue on 60 x 30 metriä laaja itään viettävä rinnepelto, alimmat löydöt ovat 15-20 m rannasta. Kvartsia löytyi koko pellosta, osa on ehkä luontaista. |
| metsakeskus.52010031 |
52 |
Joensuu E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324000.69100000 |
7032343.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven kirkon itäpuolella, Joensuun talosta noin 200 m kaakkoon. Maasto on loivasti itään viettävä pelto, joka on ollut muinainen niemen kärki. Viljelysmaalta, tien mutkan läheltä on löytynyt muutamia kvartseja. Pellossa on myös luontaisesti pyöreitä kvartseja. Paikan itäpuolinen Valmosanneva on ollut järvenä. Sieltä tunnetaan fosiilisia vesipähkinälöytöjä. |
| metsakeskus.52010032 |
52 |
Kettusaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324645.42300000 |
7034156.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven Kettusaaren lounaisrannalla, jossa on kaksi löytökeskittymää.
a) Hiekkaisessa poukamassa pienen niemen itäpuolella on vähäinen hiekkaranta, josta poimittiin löytöjä vesirajasta noin 15 m ylöspäin hiekalta aina metsän reunaan.
b) Edellisestä paikasta noin 100 m luoteseen, matalan törmän päältä löytyi lisää kvartseja ja isketty kiekkokivi. Myös välialueelta polulta löytyi joitain kvartseja. Rinteeltä löytöpaikka b:n yläpuolelta on joskus otettu hiekkaa (hevoskuormia talvisaikaan).
Hiekkaista törmää jatkuu pohjoiseen Lassinlahteen saakka. Hiekkarannan yläpuolella maa kohoaa pohjoiseen loivasti mäntykankaana. Asuinpaikan laajuuden selvittäminen vaatisi koekuopitusta. |
| metsakeskus.52010033 |
52 |
Nissi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326502.67800000 |
7034909.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010033 |
Kohde sijaitsee Evijärven itärannalla, Nissinkankaan niemen pohjoisosassa, viljelysmaalla, Nissin talojen länsi- ja itäpuolella. Vuoden 1971 muinaisjäännösinventoinnissa paikalla on havaittu kaksi kvartsikeskittymää:
a) itäinen löytöalue Mäkelän talon itä- ja pohjoispuolella. Maa viettää loivasti koilliseen järvelle, jonka rantaan on noin 30 metriä löytöpaikalta.
b) läntinen löytöalue Tähtisen talon länsipuolella, suunnilleen viljelysmaan keskivaiheilla. Ylä- ja alapuoliset maat olivat heinällä, eikä niitä voitu tarkastaa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Pellot olivat viljelyksessä ja inventointiajankohtana niillä ei voitu havaintoja tehdä. Aiemman inventoinnin perusteella tehty aluerajaus säilytettiin ennallaan. Vuoden 1971 inventoinnissa havaittua, Mäkelän talon itäpuolella saunan takana rannassa olevaa tuulimyllyn perustaa ei löytynyt vuoden 2013 inventoinnissa.
Vuonna 1971 havaitun itäisen löytöalueen kohdalla tehtiin syksyllä 2021 koekaivaus, jossa selvitettiin muinaisjäännöksen säilyneisyyttä. Paikalle kaivettiin koneavusteisesti 17 kappaletta 2 x 2 metrin koekuoppia. Koekaivauksessa ei tehty mitään kivikautiseen/esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. Maaperässä, joka oli peltomullan alla hiekkaista moreenia, havaittiin runsaasti lohkeilleita kvartsinkappaleita, jotka eivät ole kivikautisessa kiveniskennässä syntyneitä. Pintamoreeni sisältää tällä kohtaa luontaisesti kvartsia, jota mekaaninen pellonmuokkaus on kuluttanut. |
| metsakeskus.52010035 |
52 |
Ahonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324118.62100000 |
7037443.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven pohjoisrannalla, Ahonniemen länsi ja eteläkärjen rinnepelloilla. Paikalla on kaksi löytökeskittymää. Löytöinä kvartsia ja palanutta luuta. Maaperä on hiekkainen.
a) sijaitsee lähellä niemen kärkeä, löytöjä 30 x 30 metrin alueelta.
b) löytöjä lounaaseen viettävältä pellolta lähes koko pellon alueelta niemen tyvestä kohti kärkeä, pellon yläreunaa lukuun ottamatta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Pellot kasvoivat rehuheinää. Havaintoja asuinpaikan laajuudesta ei voinut tehdä. Asuinpaikka ei näyttäisi jatkuvan pohjoispuolelle metsään. Aluerajaus säilytettiin vuoden 1971 inventointihavaintojen mukaisena. |
| metsakeskus.52010036 |
52 |
Järviranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324699.38900000 |
7038297.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven pohjoisrannalla, Joutsenen niemen rantapellossa. Paikalla on havaittu kaksi löytökeskittymää. Löytöjä on yhteensä noin 180 metrin matkalta. Löytöinä kvartsia. Löytöalue a) Järvirannan maalla, sorapohjaista eteläkaakkoon viettävää rantapeltoa. Pääosa löydöistä on 10–30 m rannasta ja rantaan vievän tien itäpuolelta. Löytöalue b) Joutsenen maalla, jatkoa edellisestä itään samalla pellolla. Löytöjä oli ainakin 100 m päässä tilojen rajalta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Rantapellot ovat viljelyksessä eikä havaintoja voitu tehdä. Aluerajaus, joka on tehty aiemman inventoinnin mukaan, jätettiin ennalleen. |
| metsakeskus.52010037 |
52 |
Kaski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325770.00000000 |
7038270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven pohjoisrannalla, Tikkaniemen itärannalla, rantapellolla. Maasto on sora- ja hiekkapeltoa, itään viettävää rinnettä. Löydöt poimittiin pellolta Kasken talosta itään, rantaan vievän tien molemmin puolin noin 80 m matkalla, eniten löytöjä oli läheltä rantaa. Pellossa oli myös luontaisesti kvartsia.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Pelto, jolta vuoden 1971 löydöt olivat peräisin, oli kesannolla ja havaintoja ei voitu tehdä. Asuinpaikka on ilmeisesti pienialainen, jos siitä on jotain viljelystä säilynyt. Aiempi aluerajaus jätettiin ennalleen. |
| metsakeskus.52010038 |
52 |
Hautaketo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325468.07700000 |
7039528.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven pohjoisrannalla, Rusiskaansalmen suulla, rinnepellolla maantien yläpuolella. Paikalta on löytynyt 1950 taltta KM 12866 navetasta noin 10 metriä etelään. Inventoinnissa löytyi löytöpaikan alapuolelta kasvimaasta ja perunamaasta kvartseja, samoin pellosta talon länsipuolelta. Isäntä kertoi myös maantien eteläpuolella olevassa pienessä pellossa olevan kvartsia. Pelto oli inventoinnin aikana heinällä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Rinnepelto oli kesannolla. Aluerajaus jätettiin entiselleen. |
| metsakeskus.52010039 |
52 |
Tuomela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325817.93300000 |
7039736.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven pohjoisrannalla, vastapäätä Inansaarta, Rusiskaansalmen länsirannalla rantapellolla. Paikalta on löydetty vuonna 1938 taltta KM 10919, löytöpaikka on navetan päädyn alapuolella oleva maa. Löytöpaikan pellolta navetan ja rannan väliltä, pellon alaosasta on löytynyt muutamia kvartseja hiekkaisesta maaperästä.
Inventoinnin yhteydessä vuonna 1971 kerrottiin, että noin 6 vuotta aikaisemmin (1965) oli vesijohtoa kaivettaessa löytynyt taltta, jonka löytäjä (ks. inventointiraportti) oli vienyt mukanaan. Löytäjää tai talttaa ei tavoitettu.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Aiemmalla löytöpaikalla oli nyt istutuskoivikko. Vuoden 1971 havaintojen perusteella tehty aluerajaus pidettiin ennallaan. |
| metsakeskus.52010040 |
52 |
Inansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326424.69000000 |
7039639.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven pohjoisosassa, Inansaaren pohjoispäässä. Paikka on sorarinteessä, maantien eteläpuolella oleva jyrkkä pelto, jossa on luontaisesti kvartsia. Joukossa myös työstettyjä paloja. Eniten niitä on tien lähellä rinteessä noin 100 x 30 m alueella.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Vuoden 1971 löytöalue on nyt kesannolla olevaa peltoa, jolla havaintojen teko oli mahdotonta. Aiempi aluerajaus jätettiin ennalleen. |
| metsakeskus.52010041 |
52 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326607.62100000 |
7038629.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven Inansaaren lounaispäässä, etelärannalla, loivan sorapohjaisen pellon alaosassa, jossa on kaksi löytöaluetta.
Löytöalue a) talon ja rannan välillä 15-30 m rannasta ja 20 m leveältä alalta löytyi kvartseja.
Löytöalue b) talon pohjoispuolella oleva viljelysmaa, josta löytyi muutama kvartsi-iskos.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Kohde on nurmettuneella piha-alueella ja kesannolla olevalla pellolla, joten aiempia inventointihavaintoja ei voitu tarkentaa. Kohteen aluerajaus on säilytetty ennallaan. |
| metsakeskus.52010042 |
52 |
Lahtiniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326821.53200000 |
7039560.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven pohjoisosassa, Inansaaren koillisrinteellä. Maasto on jyrkähkö koillisrinne, viljelysmaata. Löytöalueen pituus on runsaat 100 m. Löytöjen pääosa on pellon alaosasta. Löytöalue ulottuu kahden tilan maalle. Kohde Inansaari (52010040) sijaitsee runsaat 400 m länsiluoteeseen paikalta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Vuoden 1971 löytöalue on kesantopeltoa, kuten muukin peltoalue ympärillä. Havaintoja ei voitu tehdä. Aiempi vuoden 1971 löytöihin perustuva rajaus säilytettiin. |
| metsakeskus.52010043 |
52 |
Pakkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326923.48800000 |
7040455.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven pohjoispäässä, Inanlahden itärannalla, Inan kylässä. Peltorinne viettää kylän alapuolella länteen. Pakkalan talon pohjoispuolella oli kaivettu ojaa rantaan ja ojaleikkauksesta löytyi runsaasti kvartsia. Alimmat löydöt olivat rinteellä 50-60 metrin päässä rannasta. Löytöalue pelolla on ainakin 400 metriä pitkä ja 40-80 metriä leveä. Asuinpaikan sijainti on tyypillinen ja komea, ikivanhaa viljelysmaata.
Samalla rannalla 300 metriä etelään on kohde 52010045 Norrena ja 50 metriä pohjoiseen kohde 52010046 Alanko.
Vanhan tien varressa näkyy monia historiallisen ajan jäänteitä Inan vanhasta kylästä, kuten kivipaadella suljettu kaivo, kiviaitoja, rakennusten kiviperustuksia. Katso kohde 52500012 Ina Pakkala.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Koko laaja peltoalue kasvoi heinää tai oli viljelyksessä. Havaintoja ei voitu tehdä. Aluerajaus jätettiin entiselleen. Pakkalan ja siitä heti pohjoiseen olevan Alangon asuinpaikkojen laajuuden ja säilyneisyyden tutkiminen vaatii systemaattisen koekaivauksen. |
| metsakeskus.52010045 |
52 |
Norrena |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326926.48700000 |
7040095.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven pohjoispäässä, Inanlahden itärannalla, rinnepellolla maantiesillan koillispuolella. Hiekan ja soransekaisella rinnepellolla maantien pohjoispuolella rinteen keskivaiheilla noin 30 metriä rannasta löytyi kvartsia. Isännän kertoman mukaan pellosta on joskus löytynyt reikäkivi, joka on joutunut hukkaan.
Asuinpaikka sijaitsee saman rinteen eteläpäässä, jolla pohjoisempana ovat kohteet 52010043 ja 52010046.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Löytöalue oli täysin umpeenkasvanut. Vuoden 1971 havaintojen perusteella tehty aluerajaus säilytettiin. |
| metsakeskus.52010046 |
52 |
Alanko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326780.53800000 |
7040823.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven pohjoisosassa, Inanlahden Kedonselän itärannalla, Inan kylässä. Maasto on länteen laskevaa peltoa, josta löytyi kvartseja noin 180 m matkalta kahden tilan maalta. Paikka on samaa asuinpaikka-aluetta kuin 52010043 Pakkala vain 50 metriä samalla rinteellä etelämpänä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Koko laaja peltoalue kasvoi heinää tai oli viljelyksessä. Havaintoja ei voitu tehdä. Aluerajaus jätettiin entiselleen. Alangon ja siitä heti etelään olevan Pakkalan asuinpaikkojen laajuuden ja säilyneisyyden tutkiminen vaatii systemaattisen koekaivauksen. |
| metsakeskus.52010048 |
52 |
Joensuu 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320941.89600000 |
7038854.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven luoteispäässä, Joensuun lasku-uoman suulla, sen pohjoisrannalla. Maasto on lounaaseen laskeva peltorinne Joensuun talon eteläpuolella, maantien ja rannan välissä. Löytöalueen koko on 300 x 50 metriä, pääasiassa rinteen ala- ja keskiosassa. Kyseessä on todennäköisesti sama asuinpaikka-alue kohteiden 52010049 ja 52010050 kanssa, välissä on kapeita peitteisiä peltokaistaleita, joista löytöjä ei ole voinut havaita.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikat Joensuu 1–3 muodostavat yhtenäisen ketjun ja ne kaikki sijaitsevat pelloilla, jotka ovat viljelyksessä tai kesannolla. Niiden sijainti Moskuanvirran suussa on arkeologisesti mielenkiintoinen. Kohteiden laajuuden ja säilyneisyyden tutkiminen vaatii kuitenkin systemaattisen koekaivauksen.
Syksyllä 2014 paikalla tehtiin tarkkuusinventointia maakaapelin linjauksella. |
| metsakeskus.52010049 |
52 |
Joensuu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320686.99200000 |
7038966.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven lasku-uoman pohjoisrannalla, Kaarenhaarassa, rinnepellolla Kivirannan rakennusten länsipuolella. Löytöjä poimittiin erityisesti pellon alaosasta läheltä rantaa, löytöalueen koko on 200 x 60 metriä. Asuinpaikka on luultavasti jatkoa kohteelle Joensuu 1 (52010048). Meinanderin vuonna 1950 poimimat löydöt Joensuun rantapellosta ovat löytötietojen mukaan osaksi talon kaakkoispuolelta, mahdollisesti osaksi tältä löytöalueelta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikat Joensuu 1–3 muodostavat yhtenäisen ketjun ja ne kaikki sijaitsevat pelloilla, jotka ovat viljelyksessä tai kesannolla. Niiden sijainti Moskuanvirran suussa on arkeologisesti mielenkiintoinen. Kohteiden laajuuden ja säilyneisyyden tutkiminen vaatii kuitenkin systemaattisen koekaivauksen. |
| metsakeskus.52010050 |
52 |
Joensuu 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320528.06200000 |
7038994.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärven laskuojan suulla, viljelysmaalla Kaarteen talosta länteen, maantien ja rannan välillä. Loivasti kohti jokea viettävän hiekkapellon löytöalue on 60 x 20 metriä. Kohde saattaa olla samaa asuinpaikka-aluetta sen itäpuolisen Joensuu 2:n kanssa.
Kohteesta on käytetty nimeä Joensuu 3/Kaarre.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Asuinpaikat Joensuu 1–3 muodostavat yhtenäisen ketjun ja ne kaikki sijaitsevat pelloilla, jotka ovat viljelyksessä tai kesannolla. Niiden sijainti Moskuanvirran suussa on arkeologisesti mielenkiintoinen. Kohteiden laajuuden ja säilyneisyyden tutkiminen vaatii kuitenkin systemaattisen koekaivauksen.
Syksyllä 2014 paikalle tehtiin tarkkuusinventointia maakaapeloinnin vuoksi. |
| metsakeskus.52010051 |
52 |
Hevosaho-Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317482.28300000 |
7038956.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Hevosahon mäkialueen itä-kaakkoispäässä, maantien eteläpuolella, Niemen talon maalla. Pellosta on löytynyt kaksi kiviesinettä, jotka ovat Evijärven museossa. Kvartsia kerrottiin löytyneen talon ja maantien väliseltä pellolta, myös vuoden 1971 inventoinnissa löytyi muutama kvartsi, mutta paikallistus ja rajaus on epävarma. |
| metsakeskus.52010052 |
52 |
Kotikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
318577.84000000 |
7040526.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itäpuolella, joen ja Töysännevan takana, hiekkakankaalla, jota myöten kulkee Timosen paikallistie. Kankaalla erottuu ainakin toistakymmentä laakeaa asumuspainannetta. Tie on tehty kankaalle ilman että tutkimuksia varten rauhoitettua aluetta ja painanteita saatiin tutkittua.
Kaivaus vuonna 1973 tehtiin vasta rakentamisen jälkeen. Siinä löytyi selvä kulttuurikerros, tyypillistä kampakeramiikkaa ja muita asuinpaikkalöytöjä, sekä yksi tuhoutunut punamultahauta. Paikallisten kertoman mukaan ojaleikkauksista olisi löytynyt kvartsin ja keramiikanpalojen lisäksi myös meripihkaa.
Vuonna 2000 paikkaa koekaivettiin hiekanottosuunnitelmien takia. Koska paikalta saatiin yhä talteen löytöjä, hiekanottoa ohjattiin alueen eteläpuolelle. Koekuopitettu kohta sijaitsee 300 metriä etelään aiemmin tutkitusta kohdasta. Aluetta ei ole ilmeisesti kokonaan rajattu koekuopittamalla.
Kohde tarkastettiin osittain vuonna 2016, jolloin käytiin katsomassa Töysännevan laidalla LiDAR-kuvissa erottuvat ilmiöt, jotka osoittautuivat mahdollisiksi asumuspainanteiksi (4 kpl). Asuinpaikan rajausta on jatkettu tähän suuntaan näiden havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.52010052 |
52 |
Kotikangas |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
318577.84000000 |
7040526.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itäpuolella, joen ja Töysännevan takana, hiekkakankaalla, jota myöten kulkee Timosen paikallistie. Kankaalla erottuu ainakin toistakymmentä laakeaa asumuspainannetta. Tie on tehty kankaalle ilman että tutkimuksia varten rauhoitettua aluetta ja painanteita saatiin tutkittua.
Kaivaus vuonna 1973 tehtiin vasta rakentamisen jälkeen. Siinä löytyi selvä kulttuurikerros, tyypillistä kampakeramiikkaa ja muita asuinpaikkalöytöjä, sekä yksi tuhoutunut punamultahauta. Paikallisten kertoman mukaan ojaleikkauksista olisi löytynyt kvartsin ja keramiikanpalojen lisäksi myös meripihkaa.
Vuonna 2000 paikkaa koekaivettiin hiekanottosuunnitelmien takia. Koska paikalta saatiin yhä talteen löytöjä, hiekanottoa ohjattiin alueen eteläpuolelle. Koekuopitettu kohta sijaitsee 300 metriä etelään aiemmin tutkitusta kohdasta. Aluetta ei ole ilmeisesti kokonaan rajattu koekuopittamalla.
Kohde tarkastettiin osittain vuonna 2016, jolloin käytiin katsomassa Töysännevan laidalla LiDAR-kuvissa erottuvat ilmiöt, jotka osoittautuivat mahdollisiksi asumuspainanteiksi (4 kpl). Asuinpaikan rajausta on jatkettu tähän suuntaan näiden havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.52010053 |
52 |
Timonen 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317929.09700000 |
7041638.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010053 |
Kohde sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Timosen viljelysaukean koillisreunalla, hiekkapellolla Timosen talon itäpuolella. Paikalla on melko tasainen, hiekkapohjainen pelto, jonka itä- ja eteläpuolitse laskee puro jokeen. Pellolta on poimittu kvartseja.
Pellon pohjoispuolella olevalla metsäkannaksella pellon ja suon välillä on ollut neljä pyyntikuoppaa, jotka on tutkittu vuosina 1985 ja 1987. Paikalla on nykyisin hiekkakuoppa. Pyyntikuoppien sijainti oli 7044684/3318009. Kahdesta pyyntikuopasta kerätyistä puuhiilinäytteistä on teetetty radiohiiliajoitukset, jotka osoittavat laajaa ajoitushaaruukkaa. Yksi ajoitus osuu nuorempaan pronssikauteen ja esiroomalaiseen aikaan, toinen keskirautakauteen. Kuoppia vaikuttaa käytetyn moneen otteeseen pitkän ajan kuluessa, kaivaushavaintojen perusteella mahdollisesti myös tervahautoina. |
| metsakeskus.52010054 |
52 |
Myllypelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326144.84400000 |
7028980.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010054 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, Kirsilänkosken kohdalla, korkealla törmäpellolla asuinrakennuksesta 100 metriä luoteeseen. Maasto on hiekkamultainen pelto, sen pohjois-luoteisrinne. Pääosa kvartseista on löytynyt lähinnä jokea olevalta reunalta. Tasataltta KM 3728:1 on löytynyt mahdollisesti tältä paikalta.
Vuonna 2021 kohteella, pellon itäreunassa, on tehty arkeologinen koekuopitus ja pintapoiminta maakaapeloinnin vuoksi. Tutkimuksessa löytyi iskoksia pellon pinnassa, mutta ei kyntökerroksen alaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.52010055 |
52 |
Siltapellot |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326298.78100000 |
7028833.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010055 |
Kohde sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, Kirsilänkosken yli vievän sillan kohdalla, tien molemmin puolin noin 100 m matkalla. Maasto on hiekkamultapeltoa Kirsilän asuinrakennuksen kaakkoispuolella. Pellosta on löytynyt kvartsia.
Vuonna 2021 kohteella on tehty maakaapeloinnin vuoksi arkeologinen koekuopitus ja pintapoiminta. Tutkimuksen perusteella Kirsiläntien itäpuolella ei ole kivikautista asuinpaikkaa. Maaperässä havaittiin runsaasti luontaisesti lohkeilleita kvartsinkappaleita, mutta ei ihmistekoisia iskoksia. Risteyksen itäpuolella, Pukkilantien pohjoisreunassa, havaittiin kyntökerroksen alla säilynyt historiallisen ajan kivirakenne, rakennuksen jäännös (ks. kohde Evijärvi Kirsilä 1000042331). |
| metsakeskus.52010055 |
52 |
Siltapellot |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
326298.78100000 |
7028833.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010055 |
Kohde sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, Kirsilänkosken yli vievän sillan kohdalla, tien molemmin puolin noin 100 m matkalla. Maasto on hiekkamultapeltoa Kirsilän asuinrakennuksen kaakkoispuolella. Pellosta on löytynyt kvartsia.
Vuonna 2021 kohteella on tehty maakaapeloinnin vuoksi arkeologinen koekuopitus ja pintapoiminta. Tutkimuksen perusteella Kirsiläntien itäpuolella ei ole kivikautista asuinpaikkaa. Maaperässä havaittiin runsaasti luontaisesti lohkeilleita kvartsinkappaleita, mutta ei ihmistekoisia iskoksia. Risteyksen itäpuolella, Pukkilantien pohjoisreunassa, havaittiin kyntökerroksen alla säilynyt historiallisen ajan kivirakenne, rakennuksen jäännös (ks. kohde Evijärvi Kirsilä 1000042331). |
| metsakeskus.52010056 |
52 |
Kedon pellot |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326369.75400000 |
7029070.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Kirsilän kohdalla. Maasto on loiva jokirantapelto, joka on uoman oikaisussa rikkoutunut. Sillalta niemen länsirannalle ulottuvalta alueelta noin 200 metrin matkalta on löytynyt kvartseja.
Vuonna 2021 kohteen kaakkoisreunassa on tehty maakaapeloinnin vuoksi arkeologinen koekuopitus, jossa ei kertynyt havaintoja kyntökerroksen alaisesta kulttuurikerroksesta. |
| metsakeskus.52010057 |
52 |
Sirppikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328510.90100000 |
7025626.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, entisen Sirppikosken alapuolella. Maasto on länteen viettävää rantapeltoa, jonka alaosan Hanhikosken padotusallas on peittänyt alleen. Pellosta on vuonna 1943 tai 44 löytynyt kourutaltta (KM 11898), jonka löytöpaikka on asuinrakennuksesta 80-100 m joelle. Tältä pellolta kerättiin inventoinnissa kvartseja ja hioin. Havaintomahdollisuudet rajoittuivat verrattain suppealle alalle. Asuinpaikka saattaa olla topografiasta päätellen paljon laajempi. |
| metsakeskus.52010058 |
52 |
Keto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327968.11500000 |
7027401.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsipuolella, Hanhikosken alapuolella, Kedon talon koillispuoella. Kedon talon väki on poiminut kvartseja kyntötöissä jokeen laskevasta pellosta. Alue saattaa olla yhtenäistä asuinpaikkaa tien eteläpuolella olevan Koskimäki-Hautapellon asuinpaikan kanssa.
Vuonna 2021 kohteella on tehty arkeologinen koekuopitus, jossa löytyi kyntökerroksesta kvartsi-iskos tai -ydin, mutta ei kyntökerroksen alaista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.52010060 |
52 |
Alangonpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326971.50800000 |
7029102.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Autionkankaalla, maantien ja joen välillä viljelysmaalla Vainion tilan asuinrakennuksesta 140 m jokirantaan. Paikalla on vanhaa, raivatuista kivistä tehtyä kiviaitaa. Löytöalue ulottui aidasta noin 80 m taloon päin loivan peltorinteen puolivälissä. |
| metsakeskus.52010063 |
52 |
Kattilakoski 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315861.91900000 |
7043257.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010063 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Kattilakosken sillan pohjoispuolella, peltoniemekkeellä. Maasto laskee loivasti pohjoiseen, maaperä on hiekka-hiesumulta. Koekaivausten perusteella on todettu, että löytöalue rajoittuu pellon korkeimmalle kohdalle ja etelä- ja lounaisosiin. |
| metsakeskus.52010065 |
52 |
Åbrofors 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315871.91200000 |
7043897.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itäpuolella Åbroforsin sillan luona, pellossa tien pohjoispuolella. Paikkaa on tutkittu koekuopituksella vuonna 1975. Löytöinä on 8 kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.52010066 |
52 |
Åbrofors 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315767.95700000 |
7043802.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, sillalle vievän tien eteläpuolella pellolla. Maasto on loiva peltorinne vanhan tien ja joen välillä, maaperä on hiekkamultaa. Asuinpaikkaa tutkittiin koekuopin vuonna 1975. Löytöinä oli viisi kvartsi-iskosta. Asuinpaikka jatkuu mahdollisesti vanhan maantien länsipuolelle. |
| metsakeskus.52010067 |
52 |
Åbrofors 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315866.91100000 |
7043777.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen itäpuolella, viljelysmaalla, Åbroforsin sillalta noin 120 metriä etelään, jokeen pistävällä niemekkeellä. Paikkaa on tutkittu koekuopituksella 1975. Löydöt keskittyvät pellon korkeimmalle kohdalle alueen eteläosaan ja jatkuvat mahdollisesti pohjoiseen viettävälle metsärinteelle. |
| metsakeskus.52010068 |
52 |
Peltosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317228.37200000 |
7041651.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010068 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoessa Timosenkosken alapuolella olevassa matalassa ja laakeassa saaressa, joka on vanhaa viljelysmaataja laidunta. Joen uomaa on saaren kohdalla muutettu. Paikkaa on tutkittu koekaivauksella vuonna 1975. Löytöalue keskittyy saaren itäosaan. |
| metsakeskus.52010072 |
52 |
Heinäkoski |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
316171.79400000 |
7044304.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Evijärvi-Ähtävä tien ja Ähtävänjoen itäpuolella, Heinäkosken (Höjfors) kohdalla, jyrkällä rantatörmällä, puutavaran lanssipaikalla, jota on tasoiteltu. Maaperä on hiekkaa. Turpeen alla on 30 cm vahva kulttuurikerros, joka on todettu inventoinnissa koekuopin.
Alueelta on löytynyt myös kivikirves mahdollisen asumuspainanteen läheltä (Finnäs). Löytö tuli esiin maanpinnan tasoituksessa.
Kohde on tarkastettu uudelleen vuonna 2016. Tällöin käytiin katsomassa LiDAR-kartoilla näkyvät neljä mahdollista asumuspainannetta vanhasta löytöpaikasta lounaaseen olevalla alueella. Lisäksi löytöpaikasta kaakkoon olevan korkean mäen laella havaittiin kvartsi-iskoksia pienessä pintakuopaisussa hiekkamaassa. |
| metsakeskus.52010073 |
52 |
Mäntymaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318010.07000000 |
7040373.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010073 |
Asuinpaikka sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla, Anttikoskesta alas runsaan kilometrin. Maasto on jokirannan hiekkainen törmä, metsäinen mäenkumpare, jolla on todettu kolme pyöreää painannetta. Painanteiden läpimitta on 5 m. Niistä kahteen tehdyistä koekuopista löytyi kvartsia. Kohdetta tarkastettiin uudestaan vuonna 2016, jolloin mitattiin GPS:llä myös kolme painannetta, kaksi pohjoisella kumpareella ja yksi eteläisellä kumpareella. Kohteen rajausta on tarkastettu uusien havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.52010074 |
52 |
Rompsi 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
317643.20800000 |
7041532.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010074 |
Kiviröykkiö sijaitsee Ähtävänjoen länsirannalla Timonkosken ylittävästä sillasta 70 metriä länteen, tien varrella, noin 10 metriä tiestä pohjoiseen. Röykkiö sijaitsee metsässä kalliopaljastuman päällä. Röykkiö on soikeahko mitoiltaan 3,5 x 2,5 m, koottu päänkokoisista ja sitä pienemmistä kivistä, hiukan hajonnut. Röykkiö on tarkastajien mukaan mahdollisesti esihistoriallinen "lapinraunio.
Röykkiöstä noin 20 metriä koilliseen sijaitsee kohde 52500033, riihen kiuas. |
| metsakeskus.52010075 |
52 |
Storbacken |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
316136.80900000 |
7043975.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52010075 |
Kivirakenteet sijaitsevat Evijärven luoteisosassa Kattilakoskella, Åbroforsin sillan itäpuolella 600 m joesta. Maasto on korkeahko moreenimäki tai drumliini, jonka laella on kolme vallien ympäröimää pitkänomaista, vierekkäistä raivannetta ("bostadsvallar").
A ja B ovat kooltaan (ulkomitat) noin 15-20 x 35-40 m, muodostuma C on kooltaan 15 x 25 m. Koekuopasta A:sta löytyi kvartsi-iskoksia, löytökerros oli ohut. Tarkastajan mukaan kyseessä on sesonkiasuinpaikka mahdollisesti kivikauden lopulta.
Kohde on tarkastettu uudelleen vuonna 2016. Pitkänomaisista asuinpaikkavalleista tai rivitalopainanteista kaksi on mäen pohjoissivulla ja kolmas laen länsilaidalla. LiDAR-vinovalovarjosteen perusteella pohjoislaidan rakenteet ovat kooltaan 13 x 34 m (4 huonetta) ja 13 x 30 m (3 huonetta). Molemmissa on selviä kivivalleja seinän kohdalla. Kolmas pitkä rakenne mäen länsilaidalla on mitoiltaan 14 x 12 m ja sitä voi luonnehtia paritalopainanteeksi. Lisäksi mäen länsilaidalla on vielä toinen paritalo (noin 14 x 6 m) ja kaksi yksittäistä asumuspainannetta. |
| metsakeskus.52090056 |
52 |
Piiskausmänty |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
326353.75500000 |
7029171.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52090056 |
Kohde sijaitsee Ähtävänjoen itärannalla, Kirsilän kohdalla. Maasto on loiva jokirantapelto, joka on uoman oikaisussa rikkoutunut. Niemessä on paikallisten kertoman mukaan suuri, vanha mänty - ns piiskausmänty, jossa rikollisia on rangaistu piiskaamalla. |
| metsakeskus.52500006 |
52 |
Lahti Hankkilanpää |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
321785.55400000 |
7038494.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500006 |
Hankkilanpäässä on kerrottu olevan vanhoja talojen jäännöksiä. |
| metsakeskus.52500008 |
52 |
Lahti Kotikangas |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
322721.18700000 |
7037614.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500008 |
Kotikankaalla on kerrottu olevan vanhoja talojen jäännöksiä.
|
| metsakeskus.52500014 |
52 |
Ina Latoniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
325513.06400000 |
7037680.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500014 |
Evijärveen pohjoisesta pistävässä Latoniemessä, V. Joutsenon maalla rantapellon yläreunassa on ollut kivikasoja, joita kaivettaessa (Fellman 1800-l ?) on löydetty luita. Niemen länsilaidalla on kivikautinen asuinpaikka (Kaski 52 010 037).
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Röykkiöitä ei alueelta löydetty, mutta sijaintitiedot ovat epämääräiset ja ne voivat olla muuallakin laajassa niemessä. Koordinaattipiste on edelleen vuoden 1971 inventointikertomuksen mukainen. |
| metsakeskus.52500025 |
52 |
Kerttua Pakokangas |
10001 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
313532.89400000 |
7032936.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500025 |
Kerttuan kylästä Kankkosen (?) talosta on paettu isonvihan aikaan piilopirttiin Pakokankaalle.
Kotuksen Nimiarkistoon talletetun perimätiedon (ks. Lisätiedot -välilehti) mukaan alueella on ollut pakosaunoja. Mahdollisesti perimätieto koskee tervasaunoja, alueella on näet useita tervahautoja. |
| metsakeskus.52500030 |
52 |
Evijärvi Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27005 |
324660.42100000 |
7033820.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500030 |
Hannulan talon mailla, n. 1 km Hannulan rannasta Evijärvessä on Ruumissaari, josta on löydetty ihmisluita hiekanotossa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Luita on haudattu takaisin, mutta A. O. Heikel korjasi talteen pääkallon v. 1901.
Saari lienee ollut vakinaisena hautausmaana viimeistään Lappajärven kappeliseurakunnan perustamiseen (v. 1637) asti. Ruumissaari mainitaan nimeltä jo Pietarsaaren pitäjän historiaa koskevassa Hans Henric Aspegrenin väitöskirjassa vuodelta 1766 (s. 78), jossa siihen kerrotaan haudatun vainajia ennen Lappajärven kappelin rakentamista. 1830-luvulla saari osoitettiin Evijärven kolerahautausmaaksi. Saari on tasoitettu ja siistitty, ja siellä on muistokivi.
Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin, että saaren koillispää muistomerkin ja kevytrakenteisen rukouskatoksen kohdalla on tasainen/tasoitettu, mutta vanhat, jopa kaksi metriä syvät hiekkakuopat ja niiden väliset kapeat törmät kattavat suurimman osan saaresta. Saari on muistomerkin aukeaa lukuun ottamatta satavuotisen puuston verhoama. Muistomerkin lähellä on puinen venelaituri ja melontareitin infotaulu. Muistokivessä lukee teksti: Pietarsaaren ylimaan hautapaikka ennen v. 1637. |
| metsakeskus.52500030 |
52 |
Evijärvi Ruumissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27005 |
324660.42100000 |
7033820.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500030 |
Hannulan talon mailla, n. 1 km Hannulan rannasta Evijärvessä on Ruumissaari, josta on löydetty ihmisluita hiekanotossa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Luita on haudattu takaisin, mutta A. O. Heikel korjasi talteen pääkallon v. 1901.
Saari lienee ollut vakinaisena hautausmaana viimeistään Lappajärven kappeliseurakunnan perustamiseen (v. 1637) asti. Ruumissaari mainitaan nimeltä jo Pietarsaaren pitäjän historiaa koskevassa Hans Henric Aspegrenin väitöskirjassa vuodelta 1766 (s. 78), jossa siihen kerrotaan haudatun vainajia ennen Lappajärven kappelin rakentamista. 1830-luvulla saari osoitettiin Evijärven kolerahautausmaaksi. Saari on tasoitettu ja siistitty, ja siellä on muistokivi.
Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin, että saaren koillispää muistomerkin ja kevytrakenteisen rukouskatoksen kohdalla on tasainen/tasoitettu, mutta vanhat, jopa kaksi metriä syvät hiekkakuopat ja niiden väliset kapeat törmät kattavat suurimman osan saaresta. Saari on muistomerkin aukeaa lukuun ottamatta satavuotisen puuston verhoama. Muistomerkin lähellä on puinen venelaituri ja melontareitin infotaulu. Muistokivessä lukee teksti: Pietarsaaren ylimaan hautapaikka ennen v. 1637. |
| metsakeskus.52500030 |
52 |
Evijärvi Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11010 |
27000 |
324660.42100000 |
7033820.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500030 |
Hannulan talon mailla, n. 1 km Hannulan rannasta Evijärvessä on Ruumissaari, josta on löydetty ihmisluita hiekanotossa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Luita on haudattu takaisin, mutta A. O. Heikel korjasi talteen pääkallon v. 1901.
Saari lienee ollut vakinaisena hautausmaana viimeistään Lappajärven kappeliseurakunnan perustamiseen (v. 1637) asti. Ruumissaari mainitaan nimeltä jo Pietarsaaren pitäjän historiaa koskevassa Hans Henric Aspegrenin väitöskirjassa vuodelta 1766 (s. 78), jossa siihen kerrotaan haudatun vainajia ennen Lappajärven kappelin rakentamista. 1830-luvulla saari osoitettiin Evijärven kolerahautausmaaksi. Saari on tasoitettu ja siistitty, ja siellä on muistokivi.
Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin, että saaren koillispää muistomerkin ja kevytrakenteisen rukouskatoksen kohdalla on tasainen/tasoitettu, mutta vanhat, jopa kaksi metriä syvät hiekkakuopat ja niiden väliset kapeat törmät kattavat suurimman osan saaresta. Saari on muistomerkin aukeaa lukuun ottamatta satavuotisen puuston verhoama. Muistomerkin lähellä on puinen venelaituri ja melontareitin infotaulu. Muistokivessä lukee teksti: Pietarsaaren ylimaan hautapaikka ennen v. 1637. |
| metsakeskus.52500030 |
52 |
Evijärvi Ruumissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
324660.42100000 |
7033820.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500030 |
Hannulan talon mailla, n. 1 km Hannulan rannasta Evijärvessä on Ruumissaari, josta on löydetty ihmisluita hiekanotossa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Luita on haudattu takaisin, mutta A. O. Heikel korjasi talteen pääkallon v. 1901.
Saari lienee ollut vakinaisena hautausmaana viimeistään Lappajärven kappeliseurakunnan perustamiseen (v. 1637) asti. Ruumissaari mainitaan nimeltä jo Pietarsaaren pitäjän historiaa koskevassa Hans Henric Aspegrenin väitöskirjassa vuodelta 1766 (s. 78), jossa siihen kerrotaan haudatun vainajia ennen Lappajärven kappelin rakentamista. 1830-luvulla saari osoitettiin Evijärven kolerahautausmaaksi. Saari on tasoitettu ja siistitty, ja siellä on muistokivi.
Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin, että saaren koillispää muistomerkin ja kevytrakenteisen rukouskatoksen kohdalla on tasainen/tasoitettu, mutta vanhat, jopa kaksi metriä syvät hiekkakuopat ja niiden väliset kapeat törmät kattavat suurimman osan saaresta. Saari on muistomerkin aukeaa lukuun ottamatta satavuotisen puuston verhoama. Muistomerkin lähellä on puinen venelaituri ja melontareitin infotaulu. Muistokivessä lukee teksti: Pietarsaaren ylimaan hautapaikka ennen v. 1637. |
| metsakeskus.52500030 |
52 |
Evijärvi Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27006 |
324660.42100000 |
7033820.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500030 |
Hannulan talon mailla, n. 1 km Hannulan rannasta Evijärvessä on Ruumissaari, josta on löydetty ihmisluita hiekanotossa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Luita on haudattu takaisin, mutta A. O. Heikel korjasi talteen pääkallon v. 1901.
Saari lienee ollut vakinaisena hautausmaana viimeistään Lappajärven kappeliseurakunnan perustamiseen (v. 1637) asti. Ruumissaari mainitaan nimeltä jo Pietarsaaren pitäjän historiaa koskevassa Hans Henric Aspegrenin väitöskirjassa vuodelta 1766 (s. 78), jossa siihen kerrotaan haudatun vainajia ennen Lappajärven kappelin rakentamista. 1830-luvulla saari osoitettiin Evijärven kolerahautausmaaksi. Saari on tasoitettu ja siistitty, ja siellä on muistokivi.
Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin, että saaren koillispää muistomerkin ja kevytrakenteisen rukouskatoksen kohdalla on tasainen/tasoitettu, mutta vanhat, jopa kaksi metriä syvät hiekkakuopat ja niiden väliset kapeat törmät kattavat suurimman osan saaresta. Saari on muistomerkin aukeaa lukuun ottamatta satavuotisen puuston verhoama. Muistomerkin lähellä on puinen venelaituri ja melontareitin infotaulu. Muistokivessä lukee teksti: Pietarsaaren ylimaan hautapaikka ennen v. 1637. |
| metsakeskus.52500030 |
52 |
Evijärvi Ruumissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
324660.42100000 |
7033820.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500030 |
Hannulan talon mailla, n. 1 km Hannulan rannasta Evijärvessä on Ruumissaari, josta on löydetty ihmisluita hiekanotossa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Luita on haudattu takaisin, mutta A. O. Heikel korjasi talteen pääkallon v. 1901.
Saari lienee ollut vakinaisena hautausmaana viimeistään Lappajärven kappeliseurakunnan perustamiseen (v. 1637) asti. Ruumissaari mainitaan nimeltä jo Pietarsaaren pitäjän historiaa koskevassa Hans Henric Aspegrenin väitöskirjassa vuodelta 1766 (s. 78), jossa siihen kerrotaan haudatun vainajia ennen Lappajärven kappelin rakentamista. 1830-luvulla saari osoitettiin Evijärven kolerahautausmaaksi. Saari on tasoitettu ja siistitty, ja siellä on muistokivi.
Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin, että saaren koillispää muistomerkin ja kevytrakenteisen rukouskatoksen kohdalla on tasainen/tasoitettu, mutta vanhat, jopa kaksi metriä syvät hiekkakuopat ja niiden väliset kapeat törmät kattavat suurimman osan saaresta. Saari on muistomerkin aukeaa lukuun ottamatta satavuotisen puuston verhoama. Muistomerkin lähellä on puinen venelaituri ja melontareitin infotaulu. Muistokivessä lukee teksti: Pietarsaaren ylimaan hautapaikka ennen v. 1637. |
| metsakeskus.52500030 |
52 |
Evijärvi Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27012 |
324660.42100000 |
7033820.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500030 |
Hannulan talon mailla, n. 1 km Hannulan rannasta Evijärvessä on Ruumissaari, josta on löydetty ihmisluita hiekanotossa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Luita on haudattu takaisin, mutta A. O. Heikel korjasi talteen pääkallon v. 1901.
Saari lienee ollut vakinaisena hautausmaana viimeistään Lappajärven kappeliseurakunnan perustamiseen (v. 1637) asti. Ruumissaari mainitaan nimeltä jo Pietarsaaren pitäjän historiaa koskevassa Hans Henric Aspegrenin väitöskirjassa vuodelta 1766 (s. 78), jossa siihen kerrotaan haudatun vainajia ennen Lappajärven kappelin rakentamista. 1830-luvulla saari osoitettiin Evijärven kolerahautausmaaksi. Saari on tasoitettu ja siistitty, ja siellä on muistokivi.
Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin, että saaren koillispää muistomerkin ja kevytrakenteisen rukouskatoksen kohdalla on tasainen/tasoitettu, mutta vanhat, jopa kaksi metriä syvät hiekkakuopat ja niiden väliset kapeat törmät kattavat suurimman osan saaresta. Saari on muistomerkin aukeaa lukuun ottamatta satavuotisen puuston verhoama. Muistomerkin lähellä on puinen venelaituri ja melontareitin infotaulu. Muistokivessä lukee teksti: Pietarsaaren ylimaan hautapaikka ennen v. 1637. |
| metsakeskus.52500030 |
52 |
Evijärvi Ruumissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
324660.42100000 |
7033820.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500030 |
Hannulan talon mailla, n. 1 km Hannulan rannasta Evijärvessä on Ruumissaari, josta on löydetty ihmisluita hiekanotossa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Luita on haudattu takaisin, mutta A. O. Heikel korjasi talteen pääkallon v. 1901.
Saari lienee ollut vakinaisena hautausmaana viimeistään Lappajärven kappeliseurakunnan perustamiseen (v. 1637) asti. Ruumissaari mainitaan nimeltä jo Pietarsaaren pitäjän historiaa koskevassa Hans Henric Aspegrenin väitöskirjassa vuodelta 1766 (s. 78), jossa siihen kerrotaan haudatun vainajia ennen Lappajärven kappelin rakentamista. 1830-luvulla saari osoitettiin Evijärven kolerahautausmaaksi. Saari on tasoitettu ja siistitty, ja siellä on muistokivi.
Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin, että saaren koillispää muistomerkin ja kevytrakenteisen rukouskatoksen kohdalla on tasainen/tasoitettu, mutta vanhat, jopa kaksi metriä syvät hiekkakuopat ja niiden väliset kapeat törmät kattavat suurimman osan saaresta. Saari on muistomerkin aukeaa lukuun ottamatta satavuotisen puuston verhoama. Muistomerkin lähellä on puinen venelaituri ja melontareitin infotaulu. Muistokivessä lukee teksti: Pietarsaaren ylimaan hautapaikka ennen v. 1637. |
| metsakeskus.52500033 |
52 |
Lahti Römpsi |
10001 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
317648.21000000 |
7041509.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500033 |
Ähtävänjoen länsirannalla Timonkosken yli johtavasta sillasta n. 70 m länteen, n. 10 m tiestä pohjoiseen on kalliopaljastuma, jonka pohjoispuolella on pelto ja eteläpuolella suo. Pellon reunassa on luode-kaakko -suuntainen, soikeahko, pienehköistä kivistä kasattu röykkiö. Röykkiön koko on noin 3 x 2 x 1 m, ja sen ympärillä on epämääräisenä muodostelmana suurempia kiviä. Kalliopaljastumalla n. 20 m röykkiöstä lounaaseen on lapinraunio 52010074. |
| metsakeskus.52500039 |
52 |
Evijärvi Kettusaari |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
324827.34400000 |
7035311.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500039 |
Kettusaaressa on "lapinhauta", jonka koko on 2 x 1 x 0,5 m ja sivut haudan tapaisesti kivistä ladotut nurmikkotantereelle. Samassa saaressa kerrotaan olevan useampiakin saman tyyppisiä hautoja (Koski 1894:37). |
| metsakeskus.52500041 |
52 |
Jokela Lassilankangas |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
326582.66000000 |
7030688.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.52500041 |
Paikalla on 5 "lappalaisten kuoppaa" eli lapinkirkko, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 0,7 m. Kaivaja kertoi löytäneensä hiiltä ja mustaa maata n. parin lapionpiston syvyydestä (1894). |
| metsakeskus.69000001 |
69 |
Jätinlinna |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
420248.90600000 |
7059298.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69000001 |
Mahdollinen muinaislinna tai jätinkirkko. Kohde on paikannettu vain karkeasti.
Vanhoissa Museoviraston tiedoissa on maininta, että ”Haapajärvellä on ’Jätinlinna’, korkea nelisnurkkainen kallio, joka näyttää kuin olisi oikein muurattu tiilenmuotoisista paasiloista.” Kohde on sijoitettu Vuortenvuorten alueelle, jossa on korkeita avokallioita ja jyrkkiä kallioseinämiä. Alueella on vaikea tehdä havaintoja, koska sinne on sijoitettu asevarikko. Vuoden 1992 inventoinnissa ei muinaisjäännöstä onnistuttu paikantamaan. |
| metsakeskus.69010005 |
69 |
Kotajärvi |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
418565.60900000 |
7052432.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010005 |
Sammaloitunut kiviraunio, sijaitsee Iso-Kotajärven itäpuolella lähellä Pyhäjärven rajaa metsäautotien kääntöpaikasta 100 m pohjoiseen tiheässä metsikössä. Kiviraunion halkaisija on noin 2 m ja korkeutta sillä on noin 30-40 cm. Rakenne poikkeaa esihistoriallisesta röykkiöstä, joten kysymyksessä saattaa olla historiallisen ajan jäänne.
Vuoden 2010 tarkastuksessa kohdetta ei löytynyt. Mikäli sen sijainti on määritelty aiemmissa tutkimuksissa oikein, kohde on todennäköisesti tuhoutunut metsäkoneen yliajon seurauksena. Latomus on voinut myös peittyä täysin aluskasvillisuuden alle. |
| metsakeskus.69010020 |
69 |
Karhunpiilo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
417105.19300000 |
7052440.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven eteläisimmässä kolkassa Iso Olloven eli Karhunpiilonjärven pohjoisrannalla, Haapajärven ja Pihtiputaan rajalla sijaitsevalla kankaalla, jota ympäröivät laajat suoalueet ja järvet.
Karhunpiilon metsänvartijan talosta on jäljellä vain rauniot, piha ja lähipellot ovat metsittyneet tai metsitettyjä. Karhunpiilon löydöt (kiviesineitä KM 3354:62-64) lienevät peräisin tilan vanhoilta pohjois- tai eteläpuolisilta peltoalueilta. Asuinpaikan tarkkaa sijaintia ei ole pystytty määrittämään, ja asian selvittämiseksi tarvittaisiin koekaivausta.
Kyseessä on ilmeisesti muinaisen Päijänteen lasku-uoman varrella sijainnut esikeraaminen asuinpaikka. Muinais-Päijänteen ranta-linja kulkee kohteen läheisyydessä suunnilleen 122,5 metrin korkeuskäyrällä. Karhunpiilon läheisyydessä Pihtiputaan puolella on lukuisia kivikautisia asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.69010024 |
69 |
Kaakila-Järvelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414699.00000000 |
7075003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010024 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kalajoen rannalla, Haapajärvien ja Nivalan välisen tien lounaispuolella. Alue on tasaista viljelysmaata, jonka keskellä erottuu kumpare.
Paikalta on löytynyt tasataltta (KM 3549:14) sekä kourutaltta ja poikkikirves (KM 14125:1–2). Vuoden 1992 inventoinnissa kohteen sijainti määriteltiin Kortesjärven rannassa sijaitsevan kesämökin tietämille; paikannus perustuu sekä löytötiedoissa mainittuihin ja talon asukkaiden antamiin tietoihin, sillä pintahavainnointi nurmella olleilla pelloilla oli vaikeaa. KM 14125:2:n löytötiedoissa löytöpaikalla mainitaan olevan maastonkohouma, savikkoinen rantatörmä, jonka pinnalla olisi ollut vähän tuhkaa. Asuinpaikan sijainti on siis epävarma, eikä sen laajuutta tunneta.
2023: Inventoinnin aikana pelto oli ruoholla, joten muinaisjäännösalueen havainnointi oli vaikeaa. Alueella tehtiin hieman pintapoimintaa, mutta löytöjä ei tehty. Kohteen luoteispuolelle suunnitellun maakaapelin alueelle tehtiin muutamia maakairauksia, joissa havaittiin 25–30 senttimetrin kerros peltosavea. Kulttuurikerrosta ei havaittu.
Kohteeseen on yhdistetty kohde Haapajärvi 66. |
| metsakeskus.69010033 |
69 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416714.00000000 |
7070112.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010033 |
Kivikautinen asuinpaikka Haapajärven keskustassa, Ronkaalan pappilassa. Paikalta, joka on rantaa kohti viettävää hiekkamaata, on löytynyt kaksi talttaa (KM 2477:24, KM 3549:26) sekä kvartsi-iskoksia ja piitä (KM 17385:1–2). Kasvimaalta löytyneiden kvartsilöytöjen perusteella asuinpaikan sijainti on määritelty 25–30 m pappilan päärakennuksesta kaakkoon ja 40–60 m Haapajärven rannasta koilliseen. Ronkaalan seutu on nykyään täysin rakennettu. Vuoden 1992 inventoinnin perusteella asuinpaikka lienee tuhoutunut rakennustöiden seurauksena, joskin osa siitä saattaa ulottua hautausmaalle. |
| metsakeskus.69010038 |
69 |
Tervakoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
426978.12000000 |
7082463.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010038 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kuusaanjärvestä Settijärveen laskevan Settijoen etelärannalla. Paikalta on kiviesineitä, mm. liuskerengas. Alue on nykyisin rakennettua maatalon pihapiiriä ja viljelysmaana. Vuoden 1992 inventoinnissa varmuutta asuinpaikasta ei saatu, mutta löytöjen lisäksi rakennustöissä on havaintoja, jotka viittaavat asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.69010051 |
69 |
Järvikuona |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431116.50500000 |
7067939.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010051 |
Todennäköinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Haapajärven ja Pyhäjärven rajalla olevan Kuonanjärven länsirannalla. Järvi-Kuonan talon viljelysmailta on löydetty useita kiviesineitä, kaksi talttaa ja keihäänkärki (KM 5414:20-22). Maaperä on hienoa hiekkaa. Kuonanjärvi on matala järvi, joka on kuivatettu 1880-luvulla, mutta sen pinta on myöhemmin palautettu suunnilleen alkuperäistä vastaavalle tasolle.
Vuoden 1992 inventoinnin aikana ei asuinpaikkaa pystytty paikantamaan koska pellot olivat puituna. Talosta pohjoiseen sijaitsevien, rautatien tuntumassa hiekanottopaikkojen tarkastus ei tuolloin myöskään tuottanut tulosta. Kohde on määritelty kiinteäksi muinaisjäännökseksi lukuisten löytöjen ja otollisen topografiansa vuoksi.
Löydön KM 5414:22 sanotaan olleen peräisin Niemelän torpan pellosta, 10–15 askelta torpasta lounaaseen. Niemelä-niminen tila sijaitsee Järvikuonasta noin reilun kilometrin verran etelään, sekin sijaitsee järven rannassa. |
| metsakeskus.69010052 |
69 |
Ylipään Kangas Varis |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420455.80500000 |
7064131.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010052 |
Kohde sijaitsee Hautaperän altaan itäpuolisen Varisjärven pohjoisrannalla. Paikalta on useita kiviesineitä sekä kvartsia. Inventoinnissa havaittiin ojaleikkauksessa palaneiden kivien keskittymä sekä likamaata. Maaperä on hiekkaa. Asuinpaikan laajuutta ei ole voitu määrittää; yksi kiviesine on löydetty järven itärannalta. Alueella on nykyisin Variksen talo ja Kumisevan koulu. |
| metsakeskus.69010064 |
69 |
Liejumäki-Lahdenperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416031.00000000 |
7069046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalajoessa olevan lahdeksi kuroutuneen ja umpeutuneen joenhaaran rannalla Pukkilahden eteläpäässä. Alueelta, pääasiassa Liejumäen talon itäpuoliselta rinteeltä, on löytynyt useita kiviesineitä, mm. neljä poikkikirvestä, tuuran kärki ja hioinlaaka, kvartsia ja palanutta luuta. Inventoinnissa havaittiin tien ojanleikkauksessa lieden jäänteet. Alue on pääosin viljelysmaata. Paikalla on kaksi maatilaa rakennuksineen. Ks. myös lisätiedot. |
| metsakeskus.69010074 |
69 |
Saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417796.85900000 |
7068459.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010074 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven etelärannalla sijaitsevalla niemellä. Paikka on nimensä mukaisesti Haapajärven eteläpäässä ollut saari, joka on myöhemmin maatunut kiinni jokitörmään. Niemen eteläkautta kulkee Saarentie. Saaren rakennusten pohjoispuoleiselta kynnetyltä peltoaukeamalta on löydetty talttoja, tasakantainen kvartsinuolenkärki, kvartsi-iskoksia ja piitä. Pellossa on myös palaneita kiviä, mahdollisia liesien kiveyksiä. Kohde käsittää koko Saaren tilan pohjoispuoleisen peltoalueen. |
| metsakeskus.69010074 |
69 |
Saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
417796.85900000 |
7068459.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010074 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven etelärannalla sijaitsevalla niemellä. Paikka on nimensä mukaisesti Haapajärven eteläpäässä ollut saari, joka on myöhemmin maatunut kiinni jokitörmään. Niemen eteläkautta kulkee Saarentie. Saaren rakennusten pohjoispuoleiselta kynnetyltä peltoaukeamalta on löydetty talttoja, tasakantainen kvartsinuolenkärki, kvartsi-iskoksia ja piitä. Pellossa on myös palaneita kiviä, mahdollisia liesien kiveyksiä. Kohde käsittää koko Saaren tilan pohjoispuoleisen peltoalueen. |
| metsakeskus.69010080 |
69 |
Laajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413021.79000000 |
7064801.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010080 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Heinisuonkankaan länsireunalla olevien voimalinjojen itäpuolella, runsaat 1,5 km Kalajanjoesta ja 3,6 km Hautaperän tekojärvestä itään. Ennen vuoden 1992 inventointia paikalta oli löydetty reikäkivi ja tasataltta (löytäjän hallussa). Inventoinnissa kohde paikannettiin Laajalan tilan eteläpuoleiselle peltoalueelle esineiden löytäjän tietojen sekä kvartsien, palaneiden kivien ja koekuopissa havaitun kulttuurikerroksen perusteella. Kohteen pinta-ala on noin 110 x 110 m. |
| metsakeskus.69010085 |
69 |
Yliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413263.67700000 |
7069093.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010085 |
Yliniemen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Haaganperällä, Haaganlammen rannasta runsas kilometri länsiluoteeseen, Yliniemen tilanmäellä. Esinelöydöt on paikannettu Yliniemeen johtavan tien itäpuoleisen peltoalueen rinteeseen, joka viettää kohti etelää, Vahvanojaa.
Paikka on tarkastettu inventoinnissa 1992, jolloin kerrottiin kahden kiviesineen löytyneen tilan navetan takaisesta pellosta. Talon perunamaasta löytyi kvartsia ja pellolla oli havaittavissa palaneita kiviä. Pellossa kerrottiin havaitun kvartsia myös aiemmin.
Vuoden 2010 inventointiajankohtana autiona olleen Yliniemen pellot olivat kynnettynä. Tilustien itäpuolella olleella pellolla oli havaittavissa palanutta kiveä ja mahdollista kvartsiraaka-ainetta, mutta ei selviä iskoksia. Navetan länsipuoleiselta pellolta (p =7069148, i = 413230) löytyi kuitenkin kvartsi-iskos, jota ei otettu talteen. Asuinpaikka ulottunee siis Yliniemen eteläpuolelta (navetan takaa) talon länsipuolelle, pellon pohjoisreunaan saakka. |
| metsakeskus.69010094 |
69 |
Hautaperän Allas Tervamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
418937.41800000 |
7063962.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010094 |
Asuinpaikka sijaitsee Hautaperän tekojärvessä olevassa saaressa. Saarelta tunnetaan laaja asuinpaikka, josta veden alle jäänyt osa on tutkittu kaivauksin. Löytöinä saatiin mm. liuske-esineitä ja niiden katkelmia, kivilaji-iskoksia sekä kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Osa asuinpaikasta on säilynyt veden yläpuolelle jääneillä alueilla.
Todennäköisesti Suomusjärvenkulttuurin aikainen kohde. |
| metsakeskus.69010096 |
69 |
Nokare |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
416967.00000000 |
7067738.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010096 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kalajoen ja siihen lännestä laskevan Kalajanjoen välissä. Kalajokeen matkaa on noin 700 m ja Kalajanjokeen 300–400 m. Nokareen talon länsi- ja lounaispuolisilta pelloilta on löydetty kiviesineitä (tasa- ja pienoistaltta, siimanpaino), kvartsia ja palanutta luuta. Nykyään talo on tyhjillään, mutta pellot ovat viljelyksessä. Kohteen pinta-ala on noin 85 x 50 m.
Kohteen paikkatuiedot ovat hieman epäselvät. Kohde on ollut sijoitettuna entisen Nokaren tilan 7:5 (sittemmin 7:113) pienehkölle suljetulle peltoalueelle, joka on melko tasainen tai loivasti pohjoiseen viettävä. Vuoden 1971 tarkastuskertomuksen kuvien perusteella löytöalue on kuitenkin selkeästi länteen viettävää rinnettä ja sen lakea, edellisestä noin 50- runsaat 100 metriä lounaaseen, kapean metsäkaistaleen länsipuolella. |
| metsakeskus.69010097 |
69 |
Katajakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
418477.00000000 |
7061246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010097 |
Asuinpaikka sijaitsee hautaperän tekojärven eteläpuolella, Elämäjärventien ja Katajaperäntien risteyksen itäpuolella, maastosta lievästi kohoavalla mäellä, jossa on vanha hiekkakuoppa; maaperä on hienoa hiekkaa. Ympäristö on mäntyvaltaista kangasta. Kohde ulottuu Katajaperäntien molemmin puolin. Kohteen kaakkoispuolella virtaa Hinkuanjoki.
Paikalla olevan hiekkakuopan reunoilta ja Katajaperäntien eteläpuoleiseen metsään tehdyistä koekuopista on löydetty kvartsia. Kohde sijaitsee muinaisen Päijänteen lasku-uoman varrella ja ajoittunee esikeraamiseksi. |
| metsakeskus.69010102 |
69 |
Kuusaa Someronmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
420040.92500000 |
7076800.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010102 |
Kohteeseen kuuluu kivetty talonpohja ja kiviröykkiöitä (mahdollisia viljelysraunioita) ja se sijaitsee Someromäen länsireunalla. Maasto on kuusivaltaista metsää.
Kohde koostuu ojitetusta alueesta ja useista sammaloituneista kiviröykkiöistä. Noin puolen metrin syvyisten ojien muodostama alue on pitkulainen, pohjoiskoillis-etelälounassuuntainen ja yhteensä 240 x 85 m laajuinen. Ojat ovat paksun aluskasvillisuuden peittämiä. Alueen pohjois- ja eteläosia reunustavat kivistä ja maasta kootut vallit, jotka jäävät ojitetun alueen ulkopuolelle. Kaikki röykkiöt (ainakin 40) sijoittuvat ojitetun alueen sisälle tai ulkopuolelle aivan ojan tuntumaan. Röykkiöt ovat keskimäärin noin kaksi metriä leveitä ja metrin korkuisia, ja pintapuolisten havaintojen ja tunnustelun perusteella ne on koottu kivilohkareista. Kaikkia rakenteita peittää sammalkerros. Joidenkin röykkiöiden päällä on havaittavissa syvennys tai kuoppa. Kivetty talonpohja on kooltaan 7 x 9 m ja sen pohjoisnurkassa on noin 2 m korkea ja noin 4 x 4 m leveä uunin jäännös.
Röykkiöiden on ajateltu olevan viljelysraunioita, mutta sellaisiksi röykkiöt ovat varsin kookkaita. Kyseessä voi olla myös sotilasleiri tai työ- ja valmistuspaikka. |
| metsakeskus.69010105 |
69 |
Katajakangas Pihlajakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418194.00000000 |
7061839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010105 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla, noin 300 m Elämäjärventien (seututie 658) ja Tauskankaantien risteyksestä luoteeseen ja noin 550 m Hautaperän tekojärven rannasta lounaaseen. Kohteelta on löytynyt kivikiekko (KM 22624) ja vuoden 1992 inventoinnissa asuinpaikkalöytöjä (KM 27715:19), mm. piitä, kvartsia ja palanutta luuta. Paikalla havaittiin myös palanutta kiveä. Pelto on maaperältään savisilttiä. Kohteen pohjoispuolella on hiekkainen ja paikoin varsin kivikkoinen mäntykangas. |
| metsakeskus.69010108 |
69 |
Tynnyrikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422880.84000000 |
7062056.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010108 |
Kohde sijaitsee Lohijoen rannalla Pitkäkankaan tien varrella. Kohde sijaitsee Lohijoen putousta muistuttavan Tynnyrikosken molemmilla rannoilla. Pääosa paikalla havaitusta kvartsista löytyi joen itärannalta, minne asuinpaikka näyttää keskittyvän. Alueella oli myös palanutta kiveä.
|
| metsakeskus.69010109 |
69 |
Myllyranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416416.42100000 |
7067604.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010109 |
Kohde sijaitsee Kalajanjoen pohjoisrannalla. Myllyrannan talosta n. 50 m länteen oli peltotöissä löytynyt tasa- ja kaitataltta (KM 27717:1–2), minkä lisäksi tarkastuksessa talon perunamaalta löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Lisäksi peltotöissä oli aiemmin havaittu pyöreä, halkaisijaltaan noin metrin laajuinen palaneista kivistä koostunut rakennelma. Asuinpaikan alaksi on arvioitu noin 65 x 55 m. |
| metsakeskus.69010110 |
69 |
Autionranta Sippola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411060.53400000 |
7077363.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.69010110 |
Kohde sijaitsee Kalajoen pohjoisrannalla Oksavan voimalaitoksesta noin 400 m pohjoiseen. Alue on hiekkapohjaista peltoa, joka sijaitsee terassimaisella tasanteella. Alueen pohjois- ja länsipuolelta on otettu hiekkaa. Paikalta on löydetty koristeltu hakku, kiviesineen katkelma ja kvartsia. |
| metsakeskus.71010001 |
71 |
Perttulankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
415993.38700000 |
7125366.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010001 |
Kohde sijaitsee Mieluskosken kylässä, Haapaveden ja Niskalanperän välisen tien molemmin puolin, Pirnesjärven lounaisrannalta noin 300 metriä lounaaseen. Peruskartalle lapinhautoina merkityt kohteet ovat peräisin historialliselta ajalta. Ne ovat viljelysraunioiden ja talojen jäänteitä: erilaisia kiviraunioita, -aitoja ja kuoppia, jotka ovat 50–60 m x 100–140 metrin laajuisella länsilounais–itäkaakkosuuntaisella alueella. Perttulankankaan arvioidaan autioituneen jo 1700-luvulla.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
2024: Aluerajausta on muutettu Maanmittauslaitoksen 5p laserkeilausaineiston ja vuoden 1986 kartoituksen perusteella. Aluetta on pienennetty luoteesta/pohjoisesta ja laajennettu hieman etelästä. |
| metsakeskus.71010001 |
71 |
Perttulankangas |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
415993.38700000 |
7125366.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010001 |
Kohde sijaitsee Mieluskosken kylässä, Haapaveden ja Niskalanperän välisen tien molemmin puolin, Pirnesjärven lounaisrannalta noin 300 metriä lounaaseen. Peruskartalle lapinhautoina merkityt kohteet ovat peräisin historialliselta ajalta. Ne ovat viljelysraunioiden ja talojen jäänteitä: erilaisia kiviraunioita, -aitoja ja kuoppia, jotka ovat 50–60 m x 100–140 metrin laajuisella länsilounais–itäkaakkosuuntaisella alueella. Perttulankankaan arvioidaan autioituneen jo 1700-luvulla.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
2024: Aluerajausta on muutettu Maanmittauslaitoksen 5p laserkeilausaineiston ja vuoden 1986 kartoituksen perusteella. Aluetta on pienennetty luoteesta/pohjoisesta ja laajennettu hieman etelästä. |
| metsakeskus.71010007 |
71 |
Käräjäsaari |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
428537.42900000 |
7099766.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010007 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoessa, siihen lännestä laskevan Käräjäojan kohdalla olevassa saaressa. Saaren kaakkoispäässä on turpeen peittämä kiviraunio, johon saaressa tuomitut ja hirtetyt perimätiedon mukaan olisi haudattu. Kohde on ilmeisesti historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.71010014 |
71 |
Sonnila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423602.33600000 |
7122885.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010014 |
Kohde sijaitsee Ainalin järven itäpäässä olevan Kallolahden pohjoisrannalla. Rantaan viettävältä terassimaiselta peltorinteeltä on löydetty kiviesineiden katkelmia ja teelmiä sekä kvartsia. Myös palaneita kiviä havaittiin inventoinnin yhteydessä. Alueelta on löydetty lisäksi kaksi rautakautista kirvestä (putki- ja silmäkirves), mutta niiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.71010014 |
71 |
Sonnila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
423602.33600000 |
7122885.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010014 |
Kohde sijaitsee Ainalin järven itäpäässä olevan Kallolahden pohjoisrannalla. Rantaan viettävältä terassimaiselta peltorinteeltä on löydetty kiviesineiden katkelmia ja teelmiä sekä kvartsia. Myös palaneita kiviä havaittiin inventoinnin yhteydessä. Alueelta on löydetty lisäksi kaksi rautakautista kirvestä (putki- ja silmäkirves), mutta niiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.71010018 |
71 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422457.83000000 |
7112192.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010018 |
Kohde sijaitsee Haapajärven itärannalla, turvevoimalasta 700 metriä pohjoisluoteeseen. Inventoinnin yhteydessä vuonna 1990 paikalta löydettiin aivan vesirajasta kvartsi-iskoksia. Rannalle tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Todennäköisesti suurin osa asuinpaikasta on sortunut veteen. Aiemmin alueelta on löytynyt kourutaltta. Alueelle on rakennettu teitä ja vapaa-ajan asuntoja puutarhoineen, jolloin osa asuinpaikasta on ilmeisesti tuhoutunut. Maasto on loivasti länsilounaaseen laskevaa rinnettä, josta noin 50 metriä ylöspäin on havaittavissa rantaterassin reuna. Löytöpaikan maaperä on kivistä hiekkaa. |
| metsakeskus.71010021 |
71 |
Männikkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423848.23300000 |
7124495.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010021 |
Kohde sijaitsee Osmankijärven lounaisrannalla, Sonninojan pohjoispuolella Vaitiniemessä. Alue on hiekkapohjaista järveen viettävää viljelysmaata. Kohteesta on löydetty tasataltta ja kvartsia (KM 3518:6 ja KM 26196). Lisäksi läheisestä Niemelästä noin 140 m pohjoiseen on löydetty kaksi talttaa, ks. kohde Niemelä. |
| metsakeskus.71010022 |
71 |
Kivelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
423191.50200000 |
7122455.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010022 |
Kohde sijaitsee Ainalinjärven itäpäässä olevan Kallolahden länsirannalla. Alue on järven vanhan rantatörmän yläpuolella oleva melko tasaista viljelysmaata. Kohde koostuu kolmesta löytöpesäkkeestä, joista inventoinnin yhteydessä löydettiin kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä kiviesineen katkelma. Aiemmin paikalta on löydetty useita kiviesineitä mm. 6 tasatalttaa, pienoistaltta, kourutaltta, pallonuija ja piikärki.
Yhdistetty kohteet Haapavesi 22 Kivelä ja Haapavesi 48 Erkkilä
|
| metsakeskus.71010025 |
71 |
Haapakoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417395.86000000 |
7113778.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010025 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen etelärannalla, Haapakosken patosillan luona. Alue on pohjoiseen kohti jokea viettävää rinnettä, jossa olevan jyrkähkön törmän yläpuolella olevassa pellossa tavattiin inventoinnin yhteydessä kvartsia ja palanutta kiveä. Kohteesta on aiemmin löydetty tasataltta ja kaksoiskirves.
|
| metsakeskus.71010031 |
71 |
Aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411533.21500000 |
7116300.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010031 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen lounaisrannalla kohti jokea loivasti viettävällä rinteellä, noin 180 m rannasta ja Mieluskosken yli menevältä sillalta 1,6 km kaakkoon. Alue on hiekkapohjaista viljelysmaata maantien 786 ja joen välissä, tien pohjoispuolella. Löytöaluetta jakaa Väliahon talo pihoineen. Aikaisempien tutkimusten, koekuopituksen ja pintahavaintojen mukaan asuinpaikan runsain osa on Väliahon talon länsipuolisessa pellossa. Tien rakennustyöt ovat tuhonneet asuinpaikkaa, mutta asuinpaikkaa on ilmeisesti säilynyt pintaosiltaan sekoittuneena peltomaassa. Koko laajuutta ei ole määritelty. Laajuus on noin 280x60 m pintalöytöjen mukaan. Kohde tunnetaan myös nimillä Haapavesi Koski ja Haapavesi Jokimäki |
| metsakeskus.71010035 |
71 |
Leukala I-III |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414987.78500000 |
7128216.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010035 |
Haapaveden kirkolta noin 16 km pohjoisluoteeseen, Pirnesjärven luoteisrannalla. Alue on lähes tasaista viljelysmaata. Kohde koostuu kolmesta löytöpesäkkeestä, joista inventoinnin aikana tavattiin kiviesineen katkelma sekä kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Löytökohdissa oli myös palanutta kiveä. Alueelta on aiemmin löydetty useita kiviesineitä, mm. 2 tasatalttaa, kirves ja tuura.
|
| metsakeskus.71010054 |
71 |
Moisanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425535.57000000 |
7119733.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010054 |
Kohde sijaitsee Korkattijärven luoteisrannalla, Korkattiojan niskasta noin 300 m lounaaseen. Alue on hiekkapohjaista viljelysmaata. Aivan järven rannassa on ympäröivää aluetta korkeampi pieni harjanne. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä, mm. 2 kourutalttaa, keihäänkärjen katkelma ja 2 kivestä tehtyä riipusta.
|
| metsakeskus.71010057 |
71 |
Kivelänmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422917.64000000 |
7113891.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Tialan tilan päärakennuksesta 100 metriä etelälounaaseen, Haapajärven Mustikkalahdesta 0,5 km pohjoiseen. Paikan lounaispuolitse kulkee Haapavesi-Kärsämäki tie. Maasto on Lounaaseen laskeva peltorinne. Löydöt ovat peräisin rantaterassin yläpuolelta, noin 30 metriä terassin reunasta voimajohdon lähettyviltä. Maaperä on hiekkaa. Kohde löytyi vuoden 1990 inventoinnissa. Pellossa havaittiin vain muutamia kvartseja, ei muuta muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.71010058 |
71 |
Koivuaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422169.94700000 |
7114157.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Tötterönperällä, Mustikkaojan ja Yliojan risteyksen lounaispuolella, noin 1 km Haapajärven rannasta pohjoiseen. Noin 250 metriä paikan eteläpuolella kulkee Haapavesi-Kärsämäki tie. Maasto on niemekemäisesti itäkoilliseen laskevaa peltorinnettä. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kohde löytyi vuoden 1990 inventoinnissa. Pellon pinnalla havaittiin kvatsiydin ja pii-iskos sekä palaneita kiviä suppealla alueella. Maaperä on muuten kivetön. |
| metsakeskus.71010059 |
71 |
Mustikkalahti NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422561.66700000 |
7113244.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven Mustikkalahden luoteisrannalla. Maasto on melko alavaa ja tasaista peltoa, itään pistävää niemeä. Rannassa on lato ja pieni metsäpalsta, jossa on mökki. Löytöjä on kahdesta erillisestä kohdasta metsäpalstan molemmin puolin. Rantatörmä on jyrkkä, noin kaksi metriä korkea. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.71010060 |
71 |
Lepistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423641.00000000 |
7111411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010060 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen pohjoispuolella, joen rannasta noin 300 m pohjoiseen, Vattukylän-Lehonsaaren välisen tien tuntumassa, aivan sen kaakkoispuolella. Alue on etelään loivasti laskevaa viljelysmaata, jonka maaperä on kivikkoista hiekkaa. Ivon voimalaitos on paikasta noin 900 metriä länteen. Kohde löytyi vuoden 1990 inventoinnissa. Löydöt sijoittuvat tien viereisen peltokumpareen alaosaan, sen kaakkoisrinteelle. Kumpareen poikki rakennettu tie on todennäköisesti vaurioittanut paikalla mahdollisesti olevaa kiinteää muinaisjäännöstä. Tie on rakennettu ennen muinaisjäännöksen toteamista. |
| metsakeskus.71010061 |
71 |
Ivo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
422894.66100000 |
7111539.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010061 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen pohjoispuolella, Haapajärvestä itään osittain IVO:n turvevoimalan alueella. Alue on Haapajärven ja Pyhäjoen rajaaman niemekkeen eteläosassa oleva joen suuntainen hiekkapohjainen muinaisrantaterassi. Rinne laskee etelään kohti Pyhäjoen laaksoa. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia ja -esineitä, alueella on myös palanutta kiveä. Maasto on lähinnä peltoa ja kuusimetsää, jota rikkovat rakennukset ja tiet. Kohde löytyi vuoden 1990 inventoinnissa. Pääosa löydöistä löytyi voimalan itäpuolisesta metsästä muinaisrantaterassin (95 m mpy) päältä ja yksittäisiä iskoksia vielä 350 metrin päästä rinnettä itään. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut voimalaitosta ja teitä rakennettaessa. Oulun yliopisto suoritti yhdessä Haapaveden kansalaisopiston kanssa koekaivauksen asuinpaikalla 2002. Asuinpaikan runsaslöytöisintä länsiosaa tutkittiin koekuopittamalla noin 100 metrin matkalla. Kalibroidun radiohiiliajoituksen mukaan asuinpaikan ajoitus on cal BP 7666.
Muinaisjäännökselle on laadittu aluerajaus (2008, tarkistus 2010). Oulun yliopiston koekaivauksen perusteella sen itäpuolelle ulottuneissa fosfaattinäytteissä havaittiin kuitenkin anomalioita, jotka viittaavat kivikautisen asuinpaikan tai historiallisen ajan toiminnan ulottumiseen rajausta idemmäs. Vuoden 1990 inventoinnissa kivikautista asuinpaikkaa osoittavia löytöjä oli tätäkin idempää, pohjoiseen kohti terminaalialuetta vievän tien itäpuolelta. Näiden tietojen perusteella rajausta on laajennettu aiemmin tehdystä idän suuntaan 2016/2017. Todellisen laajuuden selvittäminen edellyttää kohteen tarkempia tutkimuksia.
Vuoden 2016 vaiheilla osin kohdealueelle ulottuen oli suunnitteilla viereisen jalastamon laajennushanke, jonka seurauksena muinaisjäännökseen haettiin kajoamislupaa, jonka Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi Museovirastoa kuultuaan (POPELY/1698/2016). YVA-menettelyn yhteydessä ilmeni, että rakentaminen on mahdollista ilman muinaisjäännökseen kajoamista. |
| metsakeskus.71010062 |
71 |
Heikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420998.93500000 |
7111491.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010062 |
Kohde sijaitsee Haapajärven etelärannalla, Myllyojan suusta 300–400 m kaakkoon ja Ylitalon talosta noin 75 metriä länteen (eteläinen löytöalue). Alue on loivasti luoteeseen laskevaa hiekkapohjaista viljelysmaata, jolla erottuu kaksi loivaa peräkkäistä muinaisrantaterassia. Kohde löytyi vuoden 1990 inventoinnissa. Peltorinteestä löytyi kvartsiytimet kahdesta erillisestä kohdasta erillisiltä terasseilta.
Vuoden 2016 inventoinnissa alueelta ei tehty uusia löytöjä. Löytöalueiden itäpuolelta tarkastettiin mäen lakea, joka oli kauttaaltaan muokattua ja vaikeakulkuista kivikkoista maaperää. |
| metsakeskus.71010063 |
71 |
Niskapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418222.54500000 |
7110250.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010063 |
Kohde sijaitsee Pienen Vatjusjärven luoteisrannalla, Myllyojan niskasta noin 250 m länteen. Alue on loivasti länteen viettävää hiekkapohjaista viljelysmaata. Vuoden 1990 inventoinnissa Nivalantien itäpuolella nurmella olleesta peltomaasta löydettiin koepistossa kvartsia.
Vuoden 2013 Vatjusjärven osayleiskaava inventoinnin aikaan alue oli kesantopeltona, eikä mahdollisuutta pintahavaintojen tekoon ollut. Kohteen rajausarvio perustuu siten vuoden 1990 löytökohdan sijaintiin sekä alueen topgrafiaan. Paikalla oli 2013 kaivettu maata sähkö- tai puhelinkaapelin asentamisen johdosta Nivalantien itäpuolella ja pellon keskellä seisovalle tolpalle. Kaivannon kohdalla oli paljastunut hienoa hiekkamaata. Paljastuneet osat hiekkamaasta tarkastettiin, mutta löytöhavaintoja ei tehty. Vaikka havainnot löydöistä ovat vähäiset, alueen sijainti ja maaperä ovat hyvin sopivat kivikautiselle ehkä pienialaiselle asuinpaikalle. Muinaisjäännöksen laajuus tulee tarvittaessa varmistaa maastoon kajoavalla tutkimuksella. |
| metsakeskus.71010064 |
71 |
Muuttola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417675.77800000 |
7106713.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010064 |
Kohde sijaitsee Ison Vatjusjärven länsipuolella olevan Takkulammen pohjoisrannalla. Alue on loivasti Takkulampea, muinaista Vatjusjärven luoteeseen pistävää pientä lahtea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelysmaata. Vuoden 1990 inventoinnissa paikalta löydettiin kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä. Maastyo on loivasti lounaaseen viettävää peltorinnettä, jossa on havaittavissa luode-koillinen suuntainen terassin reuna.
Vuoden 2013 Vatjujärven osayleiskaavan inventoinnissa alueen todettiin säilyneen entisellään. Nivalantien itäpuolista kesannolla ollutta peltoaluetta tarkastaessa ei uusia havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta tehty. Kasvipeitteen takia havaintomahdollisuudet olivat huonot, eikä muinaisjäännöksen rajausta voitu pintahavaintojen puutteessa varmistaa. Arvio kohteen rajauksesta perustuu vuoden 1990 inventoinnin pintalöytöihin ja maaston topografiaan. Maaston pinnanmuodot vaikuttivat osin muokatuilta.
Kohteen luonne ja todellinen laajuus ovat selvitettävissä vain koekaivauksella. |
| metsakeskus.71010066 |
71 |
Uusi-Rytky |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414254.13500000 |
7111398.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010066 |
Kohde sijaitsee Ison Rytkynjärven pohjoisrannalla, Pieneen Rytkynjärveen laskevan ojan niskasta noin 250 m länteen tasaisella, hieman länteen viettävällä hiekkapohjaisella viljelysmaalla. Paikka on hieman ympäristöstään kohoava harjanne. Löytöinä saatiin talteen kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta. Paikalla erottuu runsaasti tulen rapauttamia kiviä. Paikalta on aikaisempana löytönä tasataltta (Castren 1886).
|
| metsakeskus.71010067 |
71 |
Kangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414050.20900000 |
7113439.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010067 |
Kohde sijaitsee Rytkynojan luoteispuolella ja Välilän talosta itään loivasti etelään viettävällä hiekkapohjaisella viljelysmaalla. Inventoinnissa paikalta löydettiin kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä. Asuinpaikka-aluetta rikkovat tilan rakennukset ja taloon johtava tie. Kohteen säilymisaste ei ole pintahavainnoin määritettävissä.
|
| metsakeskus.71010068 |
71 |
Kärsivä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420325.00000000 |
7117990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010068 |
Kohde sijaitsee Haapolammen pohjoispuolella heti Ollalasta Apajakankaalle johtavan tien eteläpuolella. Alue on alavaa hiekkapohjaista viljelysmaata, joka laskee aaltoillen kohti Haapolampea.
Paikalla on kolme löytöpesäkettä, joista inventoinnin yhteydessä löydettiin kivitaltta, kvartsiesineitä ja pii-iskoksia. Löytökohdissa oli myös palanutta kiveä. Aiemmin alueelta on löydetty kivitaltta. Pohjoisin löytöpesäke on lähellä maantietä, toiset kaksi etelässsä vierekkäin. |
| metsakeskus.71010070 |
71 |
Sakarila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418818.29300000 |
7113754.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010070 |
Kohde sijaitsee Haapajärven länsipäässä Pyhäjoen niskan pohjoisrannalla, noin 500 metriä Haapakosken Lammassaaresta itään, loivasti itään viettävässä rinteessä, osin mäntyvaltaisessa sekametsässä, osin entisellä viljelysmaalla. Maasto on ympäristöstään kohoava metsäkumpare ja löytöpaikan etäisyys joesta on noin 100 metriä. Löytöpaikka on kumpareen poikki rantaan kulkevan ajouran itäpuolella. Maaperä on kivistä hiekkaa. Kohde löytyi vuoden 1990 inventoinnissa. Mäenkumpareen itärinteen kahdelta pieneltä peltopalstalta löytyi koekuopituksessa kvartsia ja palaneita kiviä. Löytökohdilla on välimatkaa noin 60 metriä. |
| metsakeskus.71010071 |
71 |
Lehtikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419035.20300000 |
7113948.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010071 |
Kohde sijaitsee Haapajärven pohjoispuolella Pyhäjoen niskasta noin 0,5 km pohjoiskoilliseen korkean törmän alaosassa lounaaseen viettävällä hiekkapohjaisella peltoniemekkeellä, joka päättyy matalaan usein tulvan vaivaamaan viljelysmaahan. Löytöalue sijaitsee pellossa 50 metriä Lehtikankaan talosta ja 70 metriä maantiestä etelään. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kohde löytyi vuoden 1990 inventoinnissa. Pellosta löytyi pintapoimintana pieneltä alalta kvartsi-iskos ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.71010073 |
71 |
Viirikorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416227.33600000 |
7114187.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010073 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen etelärannalla joen Marinnivan ja Kuusikosken puolivälissä hiekkapohjoisella, paikoin kivikkoisella viljelysmaalla. Eteläpuolella on pieni männikkömäki, jonka pohjoisrinteellä asuinpaikka sijaitsee. Inventoinnissa asuinpaikalta löydettiin kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä. |
| metsakeskus.71010074 |
71 |
Kuusikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416409.26000000 |
7114649.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010074 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen pohjoispuolella, rannasta noin 300 m:n päässä joen Kuusikosken kohdalla. Alue on loivasti etelään viettävää hiekkapohjaista viljelysmaata terassimaisen harjanteen reunassa matalalla niemekkeellä. Paikalta on inventoinnissa löydetty kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä.
|
| metsakeskus.71010075 |
71 |
Salo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414319.10100000 |
7114898.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010075 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen pohjoispuolella, rannasta noin 300 m. Paikalla on peltoaukean ympäröimässä metsikössä umpeenkasvanut hiekkakuoppa. Sen eteläpuolella ja osin kuopan leikkaamana on muinainen rantaterassi ja etelämpänä toinen alempi terassi. Hiekkakuopan eteläreunalta, noin 15-18 m länsipuoleisen pellon reunasta, havaittiin suppealta alueelta kvartsiesineitä ja -iskoksia, palanutta luuta ja tulen rapauttamia kiviä. Palaneita kiviä löytyi myös länsipuolisen pellon reunasta samalta korkeudelta, n. 50 m pellon reunasta idempää, hiekkakuopan ja sieltä tulevan polun risteyksestä. Myös alemmalla terassilla olevan hiekkakuopan reunassa havaittiin palaneita kivi, mutta koekuopista täällä ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. Asuinpaikka on osittain hiekanoton ja peltoviljelyn tuhoama. Ehjää asuinpaikkaa on kuitenkin ylemmällä terassilla, mahdollisesti alemmallakin. |
| metsakeskus.71010076 |
71 |
Ahokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414657.96200000 |
7114872.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010076 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen pohjoispuolella, Rytkynojan suusta noin 1 km luoteeseen. Alue on loivasti etelään viettävää hiekkapohjaista viljelysmaata. Paikalla erottuu loiva törmä. Asuinpaikka on Ahokkaan talon ja sähkölinjan välisellä viljelysmaalla. Paikalta on inventoinnissa löydetty kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä.
|
| metsakeskus.71010077 |
71 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414037.21100000 |
7115071.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010077 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen rannasta noin 300 m pohjoiseen, Mäntylän ja Nurmelan talojen ja joen välissä. Alue on lähes tasaista, jokea kohti laskevaa hiekkapohjaista viljelysmaata. Tilojen päärakennusten eteläpuolella on matala terassi, jolta on löydetty kivikirveen katkelma, pii- ja kivilaji-iskoksia, kvartsia sekä palanutta luuta ja kiveä. |
| metsakeskus.71010078 |
71 |
Mäntylä E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414182.15600000 |
7114974.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010078 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen rannasta noin 300 m koilliseen, Mäntylän tilan itälaidalla. Alue on lähes tasaista jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelysmaata, jonka halki kulkevan loivan törmän alapuolella on matala niemimäinen terassi. Paikalta löydettiin inventoinnin yhteydessä kvartsia ja palanutta luuta ja kiveä.
|
| metsakeskus.71010079 |
71 |
Nurmela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413953.24500000 |
7115194.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010079 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen rannasta noin 300 m pohjoiseen, Mäntylän ja Nurmelan talojen ja joen välissä. Alue on lähes tasaista, jokea kohti laskevaa hiekkapohjaista viljelysmaata. Tilojen päärakennusten eteläpuolella on matala terassi, jolta on löydetty kivikirveen katkelma, pii- ja kivilaji-iskoksia, kvartsia sekä palanutta luuta ja kiveä.
|
| metsakeskus.71010080 |
71 |
Kotimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413815.29800000 |
7115251.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010080 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen länsirannalla jokeen laskevan Lylyojan suusta noin 650 m itään. Alue on viljelysmaata, hiekka, ja laskee terassimaisesti kohti jokirantaa. Alemmalta terassilta on löydetty kvartsia ja palaneita kiviä.
|
| metsakeskus.71010081 |
71 |
Hietala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413613.38200000 |
7115431.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010081 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen pohjoisrannalla jokeen laskevan Lylyojan suusta 575 m itäkoilliseen. Alue on hiekkaista terassimaisesti jokeen laskevaa viljelysmaata ja metsitettyä peltoa. Hietalan talon joen puolelta löydettiin inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja -esineitä ja havaittiin palaneita kiviä.
|
| metsakeskus.71010082 |
71 |
Mieluskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410673.55700000 |
7117391.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010082 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen pohjoisrannalla Mieluskosken kohdalla, Mieluskosken koulusta 200 metriä kaakkoon, Lemetin talon molemmin puolin. Alue on liki tasaista hiekkapeltoa, joka viettää kohti jokea. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Kohde löytyi vuoden 1990 inventoinnissa. Pellosta löytyi pintapoimintana kahdelta erilliseltä alueelta kivikautisia löytöjä. Läntisempi löytöalue, jonka koko on 70x20 metriä, sijaitsee 120 metriä Lemetin tilalta länteen, jyrkän rantatörmän yläpuolisessa pellossa. Itäinen löytöalue sijaitsee Lemetin tilan itäpuolella, löytökohdilla on välimatkaa 200 metriä. Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin kvartsia myös näiden kahden löytöalueen välissä, Lemetin talon läsipuolisessa perunamaassa. Yhteensä näiden löytöalueiden laajuus on noin 280x30 m. Läntisen löytöalueen kohdalle joen rantaan on rakennettu talo. |
| metsakeskus.71010084 |
71 |
Ketola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410941.44600000 |
7116698.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010084 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen etelärannalla, Mieluskoskesta noin kilometri eteläkaakkoon. Alue on hiekkapohjaista viljelysmaata, joka laskee loivasti koilliseen kohti jokea. Rantaan on matkaa n. 300 m. Kuuselan talon ja maantien (786) välisiltä pelloilta on löydetty kivitaltta ja kvartsi-iskoksia sekä –esineitä, pääasiassa talolle vievän ajotien molemmin puolin. Alueella on löydetty myös palanutta kiveä. Kivitaltta ja osa kvartsi-iskoksista on löydetty pellon kaakkoispuolelta.
2025: Aluerajauksen keskellä sijaitseva tiealue rajattiin pois muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.71010087 |
71 |
Junno |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426241.28800000 |
7119859.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010087 |
Kohde sijaitsee Korkattijärven koillisrannalla, Korkattiojan niskasta noin 400 m itään. Alue on lähes tasaista hiekkapohjaista viljelysmaata. Junnon talosta noin 200 m lounaaseen voimalinjan muuntajan luota on löydetty kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta ja kiveä.
|
| metsakeskus.71010089 |
71 |
Pyöriä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405204.76100000 |
7116008.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010089 |
Kohde sijaitsee Pyhäjokeen laskevan Mäyräojan länsipuolella. Alue on loivasti kaakkoon laskevaa hiekkaperäistä viljelysmaata. Pyöriän talon itäpuolisilta pelloilta on löytynyt useita kiviesineitä (3 talttaa ja kirves). Inventoinnin yhteydessä nurmella olleesta pellosta ei voitu tehdä asuinpaikkaan viittaavia varmoja havaintoja. |
| metsakeskus.71010091 |
71 |
Leukala luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
414708.89100000 |
7128669.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010091 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Pirnesjärven rannasta noin 600 m luoteeseen. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkaharjannetta, jota ympäröivät alavat suot ja pellot. Kohde sijoittuu luode–kaakko -suuntaisen harjanteen päälle ja lounaissyrjälle. Se koostuu ainakin kymmenestä lähes pyöreästä perättäisestä kuopanteesta. Kuopanteiden halkaisija vaihtelee 1 ja 1,5 m välillä.
Vuoden 2011 tarkastuksen perusteella kuoppia todettiin alueella, jonka pituus eteläkaakosta pohjoisluoteeseen on noin 570 m. Kuopista kaakkoisin sijoittuu Haapavedeltä Alpualle vievän maantien ja Leukalan (Perukan) talolle vievän tien risteyksen eteläpuolelle. Tästä luoteeseen, maantien länsipuolella, on noin 50-metrinen hiekkakuoppa. Se lienee tuhonnut pyyntikuoppia. Hiekkakuopasta luoteeseen havaittiin 130 m matkalla 7 pyyntikuoppaa hiekkaharjanteella. Näistä edelleen 90 m pohjoiseen on kaarevalla harjanteella 7 kuopan ketju. Näiden kuoppien pohjoispuolella oli tarkastusaikaan muutamia pieniä hiekanoton koekuoppia sekä yksi suurempi, noin 5-metrinen ottoalue.
Soistuneiden kohtien erottamana on edellisistä kuopista 100-200 m luoteeseen kahdella enimmillään 1-2 m suosta kohoavalla hiekkakaarrolla on molemmilla kaksi pyyntikuoppa, itäisemmällä lähekkäin, läntisemmällä noin 70 m päässä toisistaan. Nämä molemmat sijoittuvat kuitenkin Oulaisten kunnan puolelle, johon Myllyrämeen välialue kuuluu.
Kaikki edellä todetut kuopat on syytä lukea Leukalan kohteeseen, mutta myös leveämmän suoalueen (Myllyräme) länsipuolella on lähes 40 pyyntikuopan järjestelmä (kohde Myllykaarto). |
| metsakeskus.71010092 |
71 |
Kallolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423796.26100000 |
7122756.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.71010092 |
Kohde sijaitsee Ainalinjärven itäpäässä olevan Kallolahden pohjukassa. Alue on järveen päin viettävää piha- ja viljelysaluetta. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin Kallolahden talon lounaispuoliselta pellolta kvartsi-iskoksia. Aiemmin paikalta on löydetty kaksi kivitalttaa, joista toinen talon nykyisen päärakennuksen paikalta uuninperustaa kaivettaessa.
|
| metsakeskus.72010005 |
72 |
Hailuodon vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
392367.61000000 |
7211453.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.72010005 |
Hailuodon vanha kirkko valmistui noin vuonna 1620 ja paloi vuonna 1968. Rauniot raivattiin palon jäljiltä, mutta kivijalka jätettiin kirkkomaalle kirkon paikkaa osoittamaan.
Hailuodon kappeli oli olemassa viimeistään 1400-luvulla, mahdollisesti jo 1300-luvulla. Kirkonpaikka on yksi Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia.
Kivijalan sisäpuolella on tehty kaivaustutkimuksia vuosina 1985-1987. Koko aluetta ei tutkittu. Tulosten perusteella paikalla on sijainnut keskiaikainen kirkollinen rakennus. Kaivauksissa löytyi mm. lähes 30 kpl 1400-luvun hopearahoja. Hautauksia paljastettiin noin 85. Hautaukset oli alun perin tehty kirkon lattian alle. Ainakin kaksi niistä ajoittui keskiajalle. Useimmat hautaukset ajoittuivat 1600-1700-luvuille. Osa hautauksista oli multahautoja ja osa hirsikammioihin tehtyjä hautauksia. Osa hautauksista oli mahdollisesti arkuttomia. Tutkimuksien jälkeen luut haudattiin löytöpaikoilleen tai luovutettiin seurakuntaan uudelleen haudattaviksi.
Myös vanhan kirkon länsipuolella sijainnut vuonna 1760 rakennettu tapuli paloi 1968. Kirkkoa ympäröivä alue on rajattu karttojen perusteella. |
| metsakeskus.72010005 |
72 |
Hailuodon vanha kirkko |
10002 |
12002 |
13025 |
11010 |
27000 |
392367.61000000 |
7211453.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.72010005 |
Hailuodon vanha kirkko valmistui noin vuonna 1620 ja paloi vuonna 1968. Rauniot raivattiin palon jäljiltä, mutta kivijalka jätettiin kirkkomaalle kirkon paikkaa osoittamaan.
Hailuodon kappeli oli olemassa viimeistään 1400-luvulla, mahdollisesti jo 1300-luvulla. Kirkonpaikka on yksi Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia.
Kivijalan sisäpuolella on tehty kaivaustutkimuksia vuosina 1985-1987. Koko aluetta ei tutkittu. Tulosten perusteella paikalla on sijainnut keskiaikainen kirkollinen rakennus. Kaivauksissa löytyi mm. lähes 30 kpl 1400-luvun hopearahoja. Hautauksia paljastettiin noin 85. Hautaukset oli alun perin tehty kirkon lattian alle. Ainakin kaksi niistä ajoittui keskiajalle. Useimmat hautaukset ajoittuivat 1600-1700-luvuille. Osa hautauksista oli multahautoja ja osa hirsikammioihin tehtyjä hautauksia. Osa hautauksista oli mahdollisesti arkuttomia. Tutkimuksien jälkeen luut haudattiin löytöpaikoilleen tai luovutettiin seurakuntaan uudelleen haudattaviksi.
Myös vanhan kirkon länsipuolella sijainnut vuonna 1760 rakennettu tapuli paloi 1968. Kirkkoa ympäröivä alue on rajattu karttojen perusteella. |
| metsakeskus.72010005 |
72 |
Hailuodon vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
392367.61000000 |
7211453.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.72010005 |
Hailuodon vanha kirkko valmistui noin vuonna 1620 ja paloi vuonna 1968. Rauniot raivattiin palon jäljiltä, mutta kivijalka jätettiin kirkkomaalle kirkon paikkaa osoittamaan.
Hailuodon kappeli oli olemassa viimeistään 1400-luvulla, mahdollisesti jo 1300-luvulla. Kirkonpaikka on yksi Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia.
Kivijalan sisäpuolella on tehty kaivaustutkimuksia vuosina 1985-1987. Koko aluetta ei tutkittu. Tulosten perusteella paikalla on sijainnut keskiaikainen kirkollinen rakennus. Kaivauksissa löytyi mm. lähes 30 kpl 1400-luvun hopearahoja. Hautauksia paljastettiin noin 85. Hautaukset oli alun perin tehty kirkon lattian alle. Ainakin kaksi niistä ajoittui keskiajalle. Useimmat hautaukset ajoittuivat 1600-1700-luvuille. Osa hautauksista oli multahautoja ja osa hirsikammioihin tehtyjä hautauksia. Osa hautauksista oli mahdollisesti arkuttomia. Tutkimuksien jälkeen luut haudattiin löytöpaikoilleen tai luovutettiin seurakuntaan uudelleen haudattaviksi.
Myös vanhan kirkon länsipuolella sijainnut vuonna 1760 rakennettu tapuli paloi 1968. Kirkkoa ympäröivä alue on rajattu karttojen perusteella. |
| metsakeskus.72010005 |
72 |
Hailuodon vanha kirkko |
10002 |
12002 |
13025 |
11006 |
27000 |
392367.61000000 |
7211453.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.72010005 |
Hailuodon vanha kirkko valmistui noin vuonna 1620 ja paloi vuonna 1968. Rauniot raivattiin palon jäljiltä, mutta kivijalka jätettiin kirkkomaalle kirkon paikkaa osoittamaan.
Hailuodon kappeli oli olemassa viimeistään 1400-luvulla, mahdollisesti jo 1300-luvulla. Kirkonpaikka on yksi Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia.
Kivijalan sisäpuolella on tehty kaivaustutkimuksia vuosina 1985-1987. Koko aluetta ei tutkittu. Tulosten perusteella paikalla on sijainnut keskiaikainen kirkollinen rakennus. Kaivauksissa löytyi mm. lähes 30 kpl 1400-luvun hopearahoja. Hautauksia paljastettiin noin 85. Hautaukset oli alun perin tehty kirkon lattian alle. Ainakin kaksi niistä ajoittui keskiajalle. Useimmat hautaukset ajoittuivat 1600-1700-luvuille. Osa hautauksista oli multahautoja ja osa hirsikammioihin tehtyjä hautauksia. Osa hautauksista oli mahdollisesti arkuttomia. Tutkimuksien jälkeen luut haudattiin löytöpaikoilleen tai luovutettiin seurakuntaan uudelleen haudattaviksi.
Myös vanhan kirkon länsipuolella sijainnut vuonna 1760 rakennettu tapuli paloi 1968. Kirkkoa ympäröivä alue on rajattu karttojen perusteella. |
| metsakeskus.73000001 |
734 |
Torkkelin pelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
282361.86100000 |
6701135.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73000001 |
Kohde sijaitsee Rikalan Linnamäen länsipuolisessa pellossa, josta on löytynyt savitiivistettä ja rautakauden tyypin keramiikkaa. Kohde sijaitsee läntisen ohikulkutien linjalla. Koekaivauksessa kohteesta ei löydetty merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Inventointilöydöt saattavat olla peräisin muualta ajetusta maasta. |
| metsakeskus.73000003 |
734 |
Katunpää |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
281025.38500000 |
6703678.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73000003 |
Saviselta Halikonjokeen viettävältä peltoalueelta löytynyt 1960-luvulla kyntötöissä myöhäisrautakautinen miekka ja keihäänkärki. Vuosina 2004, 2017, 2020 ja 2021 samalta peltoalueelta tehty useita rautakautisia esinelöytöjä metallinetsimellä kyntökerroksesta.
Kohteen länsipuolella, kallioalueella, kuppikivikohde Ahteentupa 1000040962. |
| metsakeskus.73000005 |
734 |
Sikaoja |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
283368.42800000 |
6706792.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73000005 |
Kaikkiaan 21 painannetta Märynummen alueella, pääosin Sikaojan pellolle vievän tien länsipuolella. Yksi painanteista sijaitsee tien itäpuolella. Ne ovat hiekkaisen rinteen päällä jyrkkärinteisen ja lähes kuivuneen Sikaojan rinteen päällä sekametsässä. painanteet ovat niemekemäisen tasanteen päällä useammassa rivissä. Osa on pyöreähköjä, osa suppilomaisia maavallin ympäröimiä kuoppia, osa enemmän suorakaiteen muotoisia. kooltaan ne ovat 2-4 m ja noin 20-50 cm syviä. Lähes kaikissa painanteiden valleihin tehdyissä koekairauksissa oli nokimaata ja likamaata, osassa myös kaksoismaannos. Myös painanteiden keskellä oli huuhtoutumiskerrosta ja likamaata. Painanteiden funktio on epäselvä. Pyöreitä painanteita on arveltu esihistoriallisiksi pyyntikuopiksi. Mahdollisesti suorakaiteen muotoiset kuopat voivat liittyä venäläisten vanhaan sotilasleiriin. |
| metsakeskus.73000006 |
734 |
Tapani |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274121.10500000 |
6714371.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73000006 |
Tapanin tila sijaitsee Paimion kirkolta Vaskiolle vievän mt 2343:n varrella. Tilan päärakennus sijaitsee matalalla mäennyppylällä, joka on ilmeisesti kalliomaata ja hiekkaa. Tilan puutarhasta on löytynyt taltta sekä navetan takana olevasta peltotilkusta reikäkiven osa KM 20972. Kohteessa saattaa hyvinkin olla kivikautinen asuinpaikka, jota ei kuitenkaan voitu todeta runsaan ja rehevän kasvillisuuden takia. Tilan pihapiirissä tehty runsaasti maansiirtotöitä, joten asuinpaikka on voinut tuhoutua. |
| metsakeskus.73000007 |
734 |
Pyykankare |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276570.12500000 |
6713763.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73000007 |
Pyykankareen tila sijaitsee pienellä mäennyppylällä Paimion kirkolta Vaskiolle vievän mt 2343:n varrella. Tilan läheisyydestä on löydetty hioinkivi KM 3684:2, keihäänkärjen katkelma KM 3684:3 ja kiviaseen teelmä KM 13749. Tallgren on pitänyt kohdetta asuinpaikkana hioinlöydön takia. Tilan isäntä on vuonna 1955 kertonut Anna-Kerttu Koskimiehelle tilan puutarhasta löytyneen kaksi reikäkiveä, jotka tutkijat ovat vieneet muassaan (Halikon inventointikertomus s. 24-25). |
| metsakeskus.73000007 |
734 |
Pyykankare |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
276570.12500000 |
6713763.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73000007 |
Pyykankareen tila sijaitsee pienellä mäennyppylällä Paimion kirkolta Vaskiolle vievän mt 2343:n varrella. Tilan läheisyydestä on löydetty hioinkivi KM 3684:2, keihäänkärjen katkelma KM 3684:3 ja kiviaseen teelmä KM 13749. Tallgren on pitänyt kohdetta asuinpaikkana hioinlöydön takia. Tilan isäntä on vuonna 1955 kertonut Anna-Kerttu Koskimiehelle tilan puutarhasta löytyneen kaksi reikäkiveä, jotka tutkijat ovat vieneet muassaan (Halikon inventointikertomus s. 24-25). |
| metsakeskus.73000008 |
734 |
Mustametsän lähde |
10001 |
12007 |
13000 |
11006 |
27000 |
281371.27500000 |
6697205.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73000008 |
Lähde sijaitsee Mustamäen eteläpuolella, Halkion lahdesta n. 300 m itään, kallion juurella loivassa rinteessä metsässä, n. 5 m pohjoiseen Lehtiniemeen menevästä hiekkatiestä.
Lähteen halkaisija on n. 2 m, ja sen ympärillä on kivistä ja laakakivistä rakennettu matala reunakehä. Pohjoisreunalla ollut suurempi kivi on romahtanut reunuksen sisäpuolelle. Syvemmällä on vielä vettä, vaikka lähde vaikuttaa kuivuneelta. |
| metsakeskus.73010001 |
734 |
Linnanmäki Pöylä |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
271543.21400000 |
6699926.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010001 |
Pöylän muinaislinna sijaitsee Ketunniitynojan itäpuolella kohoavan Haukkamäen pohjoispuolella. Muinaislinna muodostuu selkeästi muusta maastosta erottuvasta jyrkkärinteisestä ja kallioisesta mäestä, jonka lakea kiertää katkonainen noin 90 metriä pitkä kivivalli. Pisin yhtenäinen pätkä vallia sijaitsee mäen laen länsi- ja etelä reunalla. Lyhyemmät kivivallit sijaitsevat mäen laen itä ja pohjoisreunoilla. Muinaislinnan laki on pienialainen, epätasainen ja louhikkoinen. Mäen laella on mahdollisesti lähde. Mäen laella, vallin sisäpuolella on matalia kivilatomuksia, jotka ovat todennäköisimmin luonnonrakkoja. |
| metsakeskus.73010001 |
734 |
Linnanmäki Pöylä |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
271543.21400000 |
6699926.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010001 |
Pöylän muinaislinna sijaitsee Ketunniitynojan itäpuolella kohoavan Haukkamäen pohjoispuolella. Muinaislinna muodostuu selkeästi muusta maastosta erottuvasta jyrkkärinteisestä ja kallioisesta mäestä, jonka lakea kiertää katkonainen noin 90 metriä pitkä kivivalli. Pisin yhtenäinen pätkä vallia sijaitsee mäen laen länsi- ja etelä reunalla. Lyhyemmät kivivallit sijaitsevat mäen laen itä ja pohjoisreunoilla. Muinaislinnan laki on pienialainen, epätasainen ja louhikkoinen. Mäen laella on mahdollisesti lähde. Mäen laella, vallin sisäpuolella on matalia kivilatomuksia, jotka ovat todennäköisimmin luonnonrakkoja. |
| metsakeskus.73010002 |
734 |
Pyhäloukas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
272869.67400000 |
6701567.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010002 |
Kohde sijaitsee aivan Turku-Helsinki valtatien varressa Pöylän tien länsipuolisella mäellä. Mäessä isohko tekolampi, jota kutsutaan Katariinanlammeksi. Röykkiöt sijaitsevat kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla. Röykkiöt ovat vierekkäin ja niiden välissä on myös kiveystä. Röykkiöt on rakennettu noin 30-50 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Molemmissa röykkiöissä kuopanne, eteläisemmässä röykkiössä kaksi kuopannetta. Eteläisemmän röykkiön mitat 7,5 x 7,5 m ja pohjoisemman 7 x 7,5 m. Paikalla on muinaisjäännöskyltti. |
| metsakeskus.73010003 |
734 |
Alatalon pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274035.21500000 |
6700113.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010003 |
Asuinpaikka löytyi vuoden 1998 inventoinnissa maalaji- ja korkeuskäyrävertailun avulla. Hevonpään Alatalon eli Alimmaisen talon mailta on löytynyt aikaisemmin kaksi kivikirvestä (KM 6013:1 ja 2), jotka on vuonna 1912 toimitettu Kansallismuseon kokoelmiin. Nyt löytynyt asuinpaikka sijaitsee Alatalosta noin 400 metriä suoraan länteen olevalta pieneltä peltoaukealta. Pelto viettää pohjoiseen ja se on raivattu kuivalle mäntykankaalle. Pellon yläosa, jossa asuinpaikka sijaitsee, muodostaa tasaisen terassin, jonka eteläosaa on peltoviljelyn nopeuttama eroosio ja mahdollinen soranotto tuhonnut huomattavasti. Paikka on helposti havaittavissa VT 1:ltä.
Maaperä on karkeaa hietaa, joka Halikon seudulla on kivikautisen asutuksen kannalta suotuisin maalaji. Pelto oli melko syvällä kynnöksellä ja kynnöksessä oli havaittavissa merkkejä kulttuurikerroksesta ja palaneita kiviä. Löytöinä saatiin talteen kvartseja ja palanutta luuta. Asuinpaikka lienee pahoin peltotöissä tuhoutunut.
Löydöt luetteloitu päänumeron KM 31397 alle |
| metsakeskus.73010004 |
734 |
Aro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
273019.59800000 |
6704204.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010004 |
Aron pelto sijaitsee Ilolan mäen kaakkois- ja eteläreunalla. Paikalta avautuu etelään laaja peltoaukea, pohjoisen puolella kulkevat vanha Turku-Helsinki -maantie 2351 ja Turku-Helsinki rautatie. Alueelta on löytynyt aikaisemmin runsaasti kivikautista esineistöä. Pelto on alaosaltaan savea mutta yläosalta ja itäosista hiekkaisempaa, ilmeisesti karkeaa hietaa tai hiekkaa.
Löytdöt
KM 16748:1-14, kivikirveitä, keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja piitä
KM 23323:1-23, saviastian paloja, kiviesineen katkelma, piiesineitä, iskoksia ja palanutta luuta.
KM 26423:1-2, kaksi kivikirvestä
Tarkastukset M. Huurre 1965
A. Arponen 1986 |
| metsakeskus.73010005 |
734 |
Ilola Yläpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272552.00000000 |
6704586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010005 |
Paikka on kahden kallioisen kumpareen väliin jäävä muuta ympäristöään korkeammalla oleva satulamainen peltoalue, josta on poimittu löytöjä talteen jo 1940-luvulla. Maaperä savea, johon sekoittunut hiekkaa. Löydöt ovat pääasiallisesti hiekka-alueelta mutta löytöjä on myös savisemmalta alueelta. Spurilanjoki kiertää kalliosaareketta pohjoispuolelta. Turku-Helsinki rautatie kulkee paikan pohjoispuolella.
Löydöt:
KM 13264:1-8, poikkikirveitä, talttoja ym.
KM 23321:1-4, kivikirveen ja -kiviesineen katkelma, iskoksia |
| metsakeskus.73010007 |
734 |
Portaanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272761.70200000 |
6704917.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010007 |
Muinaisjäännös sijaitsee Kukkulanmäen länsireunalla laajan, Spurilanjokeen viettävän peltoaukean itäreunassa, Etu-Pyölin talolle vievän tien itäpuolisella alueella. Jyrkkärinteinen Kukkulanmäki muodostaa asuinpaikalle selkeän luontaisen itärajan. Pyölin tien länsipuolelta ei löytöjä ole löytynyt. Asuinpaikka jatkunee kohti kaakkoa mutta Paimioon vievä maantie on tuhonnut osan asuinpaikasta. Maaperä on savea. Löytöinä paikalta on saatu talteen hioimen katkelma, piiesine, kivilaji-, kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia.
Löydöt KM 23325:1-5 ja KM 31398:1- |
| metsakeskus.73010010 |
734 |
Kunnalliskoti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273697.32500000 |
6704784.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Hajalan Kunnalliskodista 100 metriä länteen lännenpuoleisella peltorinteellä aivan mt 2351:n eteläpuolella. Asuinpaikan itäpuolella sijaitsevat Hajalan kunnalliskodin rakennukset korkeahkolla mäennyppylällä. Asuinpaikka on löytynyt vuona 1986 Aki Arposen Konkolan ja Pappilan kaivausten yhteydessä. Maaperä on savea, jonka joukossa on hiekkaa. Löytöinä talteen saadut kvartsit ja palaneet luut ovat peräisin juuri tältä hiekkaisemmalta alueelta.
Löydöt KM 23326:1-2 |
| metsakeskus.73010011 |
734 |
Hakoniitty |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
275106.84400000 |
6687369.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010011 |
Röykkiö sijaitsee Hakoniityn tilan pihamaalla, saunan koilliskulmalla. Röykkiöstä on viety runsaasti kiviä., jäljellä mahdollinen pohjakiveys, jossa suuria kiviä. Keskellä on kuopanne. Pihalta on kaunis näkymä Halikonlahden Teijonselälle. Rinne viettää etelään heti röykkiön juurelta. Paikalla on ollut kaksi röykkiön pohjaa, mutta inventoinnissa löydettiin vain, yhden pronssikautiselta vaikuttavan röykkiön pohja. Röykkiön jäänteet olivat kasvillisuuden peitossa ja aivan muinaisjäännöksen viereen oli ajettu sepelisoraa. Muutenkin muinaisjäännös vaikutti olevan huonossa kunnossa ja vaativan hoitotoimenpiteitä.
Anna-Kerrtu Koskimies mainitsee inventointikertomuksessaan s. 11 Julius Ailion ilmoittaneen vuonna 1900 Hakoniityn torpan lähellä Sapalahden tilan mailla sijaitsevan 3 hiidenkiuasta. Kun Koskimies kävi paikalla 1955 oli röykkiöistä jäljellä vain yksi melko ehjä röykkiö sekä pyöreä kivirengas saunan ja makasiinin välissä. Kolmas röykkiöistä oli jo vuoteen 1955 mennessä hävitetty kokonaan. |
| metsakeskus.73010012 |
734 |
Tallbacken/Tammenpää |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
275564.63200000 |
6693685.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010012 |
Tammenpään kalmistoalue sijaitsee Halikonlahden pohjoisrannalla Kokkilan taajamassa sijatsevan Tammenpään kartanon mailla, korkean mäen etelärinteessä.
Tammenpään röykkiökalmistossa on alunperin ollut ainakin 13 röykkiötä, joista suurinta on pidetty pronssikautisena (A.-L. Hirviluoto Halikon historia I:ssä s. 44 ja 68-69). Hjalmar Appelgren tutki kolme röykkiötä kesällä 1886.
Isoimman röykkiön halkaisija on 9 metriä, muut röykkiöt ovat olleet huomattavasti pienempiä ja matalammalla rinteessä. Appelgrenin tutkimasta röykkiöstä paljastui kolme sisäkkäistä kivikehää. Reunakehä oli tehty suurista, miehennostamattomista kivistä. Löytöinä talteen saatiin palanutta luuta. Pienempien röykkiöiden koko oli n. 4x4. Toisesta röykkiöistä (nro 2) löytyi kolmireikäinen hihnanjakaja KM 2435:4, joka ajoittuu 1000-luvulle sekä luukampa ja sen osia KM 2435:5, 6 ja 8, kapea suoraselkäinen veitsi KM 2435:7 sekä palaneita luita sieltä täältä röykkiöstä KM 2435:8. Röykkiöstä nro 3 Appelgren löysi vain palanutta luuta ja metalliesineen, joka lienee resentti (KM 2435:10).
Tammenpään kalmistossa on nykyisellään havaittavissa vain kaksi röykkiötä, ilmeisesti juuri Appelgrenin tutkimat röykkiöt. Muista on kivet kuljetettu Tallbackenin pohjoispuolella olevaan massiiviseen kivisiltaan. Röykkiöiden eteläpuolitse kulkevaa tietä on levennetty huomattavasti hautamuistomerkin kohdalta. Lisäksi rantaan on rakennettu kesäasunto. |
| metsakeskus.73010012 |
734 |
Tallbacken/Tammenpää |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
275564.63200000 |
6693685.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010012 |
Tammenpään kalmistoalue sijaitsee Halikonlahden pohjoisrannalla Kokkilan taajamassa sijatsevan Tammenpään kartanon mailla, korkean mäen etelärinteessä.
Tammenpään röykkiökalmistossa on alunperin ollut ainakin 13 röykkiötä, joista suurinta on pidetty pronssikautisena (A.-L. Hirviluoto Halikon historia I:ssä s. 44 ja 68-69). Hjalmar Appelgren tutki kolme röykkiötä kesällä 1886.
Isoimman röykkiön halkaisija on 9 metriä, muut röykkiöt ovat olleet huomattavasti pienempiä ja matalammalla rinteessä. Appelgrenin tutkimasta röykkiöstä paljastui kolme sisäkkäistä kivikehää. Reunakehä oli tehty suurista, miehennostamattomista kivistä. Löytöinä talteen saatiin palanutta luuta. Pienempien röykkiöiden koko oli n. 4x4. Toisesta röykkiöistä (nro 2) löytyi kolmireikäinen hihnanjakaja KM 2435:4, joka ajoittuu 1000-luvulle sekä luukampa ja sen osia KM 2435:5, 6 ja 8, kapea suoraselkäinen veitsi KM 2435:7 sekä palaneita luita sieltä täältä röykkiöstä KM 2435:8. Röykkiöstä nro 3 Appelgren löysi vain palanutta luuta ja metalliesineen, joka lienee resentti (KM 2435:10).
Tammenpään kalmistossa on nykyisellään havaittavissa vain kaksi röykkiötä, ilmeisesti juuri Appelgrenin tutkimat röykkiöt. Muista on kivet kuljetettu Tallbackenin pohjoispuolella olevaan massiiviseen kivisiltaan. Röykkiöiden eteläpuolitse kulkevaa tietä on levennetty huomattavasti hautamuistomerkin kohdalta. Lisäksi rantaan on rakennettu kesäasunto. |
| metsakeskus.73010013 |
734 |
Prookeli (Protkeli) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
274642.95500000 |
6702027.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010013 |
Röykkiö sijaitsee peltoaukea ympäröimällä metsäisellä mäellä, sen korkeimmalla kohdalla, mäen laen itäreunalla. Röykkiö on matalahko, noin 1,3 m korkea ja muodoltaan soikea. Etelä-pohjoishalkaisija on 13 m ja itä-länsihalkaisija noin 10 metriä. Röykkiön keskellä on pienempiä kiviä kuin reunoilla. Keskiosassa on kuopanne. Röykkiö on kalliopohjalla. |
| metsakeskus.73010014 |
734 |
Hiisimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
279257.12200000 |
6698272.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010014 |
Hiisimäki sijaitsee Lempilän/Purilanjokilaaksossa, joen länsipuolella n. 2 km Halikonlahdenlta luoteeseen. Kallioisella mäellä kasvaa pääasiassa havupuita, mutta sen laella ja etelärinteellä on ketomaista avomaata, jolla on mm. nurmilaukkaesiintymä.
Vuonna 1875 Hiisimäellä sijainneet kaksi röykkiötä raivattiin Gustaf Bergvikin asuinrakennuksen tieltä. Tällöin löydettiin 2 keihäänkärkeä ja väkäsellinen nuolenkärki (KM 1842:1-3). Lisäksi paikalta sanotaan löytyneen miekan kärkikatkelman, joka on kuitenkin joutunut hukkaan. Paavolan kansakoululla säilytetty keihäänkärki KM 10549:2 on ilmeisesti myös peräisin Hiisimäestä. Löydöt ajoittuvat kansainvaellusaikaan.
1980-luvulla A-L. Hirviluoto suoritti paikalla koekaivauksia, joissa paljastui runsaslöytöinen polttokalmisto. Löytöinä kaivauksilta on mm. palaneita ihmisien ja eläimen luita, puvun osia, kilvenosia, puukonkatkelmia, ratassolki ja suorajalkainen kaarisolki.
Vuonna 1993 Hiisimäen itärinteestä löytyi merovingiaikainen keihäänkärki KM 27991. Esine läytyi Kokkilaan vievän tien vieressä olevasta muuntajasta 30 metriä pohjoiseen polun varresta kissanraadolle hautakuoppaa kaivettaessa resentin tavaran seasta. Maa oli paikalla ruskehtavaa ja palanutta.
Vuonna 2017 tehdyssä tarkastuksessa mäen koillisosassa, tuulenkaadossa, havaittiin juurten nostaman hiekan seassa palaneiden luiden siruja, joista yksi tunnistettiin paikan päällä ihmisen kallon palaksi. Tuulenkaadon profiilissa erottui noin 15 cm paksu hieman nokisen hiekan kerros, jonka alla puhdas, ruskea hiekka.
Vuoden 2022 tarkastuksessa rekisteröitiin mäen pohjoisosassa suunnilleen W-E -suunnassa n. 60 m matkan kulkeva matala kivivalli, joka kääntyy mäen koillisosassa N-S -suuntaiseksi myötäillen likimain 30 m korkeuskäyrää niinikään n. 60 m matkan, jonka jälkeen vallirakenne vähitellen häviää maastoon. Myös Bergvikin talon ja kellarin perustat paikannettiin, samoin vuoden 1984 kaivauspaikka mäen laen kaakkoisosassa. Kaivausalueen viereisessä tuulenkaadossa näkyvä maa hyvin tummaa.
Vuoden 2022 koekaivauksissa kohteen aluerajausta täsmennettiin sen luoteisosassa, jossa kerättiin ainoastaan 1900-luvun taitteeseen ajoittuvia löytöjä eikä havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.73010014 |
734 |
Hiisimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
279257.12200000 |
6698272.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010014 |
Hiisimäki sijaitsee Lempilän/Purilanjokilaaksossa, joen länsipuolella n. 2 km Halikonlahdenlta luoteeseen. Kallioisella mäellä kasvaa pääasiassa havupuita, mutta sen laella ja etelärinteellä on ketomaista avomaata, jolla on mm. nurmilaukkaesiintymä.
Vuonna 1875 Hiisimäellä sijainneet kaksi röykkiötä raivattiin Gustaf Bergvikin asuinrakennuksen tieltä. Tällöin löydettiin 2 keihäänkärkeä ja väkäsellinen nuolenkärki (KM 1842:1-3). Lisäksi paikalta sanotaan löytyneen miekan kärkikatkelman, joka on kuitenkin joutunut hukkaan. Paavolan kansakoululla säilytetty keihäänkärki KM 10549:2 on ilmeisesti myös peräisin Hiisimäestä. Löydöt ajoittuvat kansainvaellusaikaan.
1980-luvulla A-L. Hirviluoto suoritti paikalla koekaivauksia, joissa paljastui runsaslöytöinen polttokalmisto. Löytöinä kaivauksilta on mm. palaneita ihmisien ja eläimen luita, puvun osia, kilvenosia, puukonkatkelmia, ratassolki ja suorajalkainen kaarisolki.
Vuonna 1993 Hiisimäen itärinteestä löytyi merovingiaikainen keihäänkärki KM 27991. Esine läytyi Kokkilaan vievän tien vieressä olevasta muuntajasta 30 metriä pohjoiseen polun varresta kissanraadolle hautakuoppaa kaivettaessa resentin tavaran seasta. Maa oli paikalla ruskehtavaa ja palanutta.
Vuonna 2017 tehdyssä tarkastuksessa mäen koillisosassa, tuulenkaadossa, havaittiin juurten nostaman hiekan seassa palaneiden luiden siruja, joista yksi tunnistettiin paikan päällä ihmisen kallon palaksi. Tuulenkaadon profiilissa erottui noin 15 cm paksu hieman nokisen hiekan kerros, jonka alla puhdas, ruskea hiekka.
Vuoden 2022 tarkastuksessa rekisteröitiin mäen pohjoisosassa suunnilleen W-E -suunnassa n. 60 m matkan kulkeva matala kivivalli, joka kääntyy mäen koillisosassa N-S -suuntaiseksi myötäillen likimain 30 m korkeuskäyrää niinikään n. 60 m matkan, jonka jälkeen vallirakenne vähitellen häviää maastoon. Myös Bergvikin talon ja kellarin perustat paikannettiin, samoin vuoden 1984 kaivauspaikka mäen laen kaakkoisosassa. Kaivausalueen viereisessä tuulenkaadossa näkyvä maa hyvin tummaa.
Vuoden 2022 koekaivauksissa kohteen aluerajausta täsmennettiin sen luoteisosassa, jossa kerättiin ainoastaan 1900-luvun taitteeseen ajoittuvia löytöjä eikä havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.73010014 |
734 |
Hiisimäki |
10002 |
12011 |
13107 |
11033 |
27016 |
279257.12200000 |
6698272.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010014 |
Hiisimäki sijaitsee Lempilän/Purilanjokilaaksossa, joen länsipuolella n. 2 km Halikonlahdenlta luoteeseen. Kallioisella mäellä kasvaa pääasiassa havupuita, mutta sen laella ja etelärinteellä on ketomaista avomaata, jolla on mm. nurmilaukkaesiintymä.
Vuonna 1875 Hiisimäellä sijainneet kaksi röykkiötä raivattiin Gustaf Bergvikin asuinrakennuksen tieltä. Tällöin löydettiin 2 keihäänkärkeä ja väkäsellinen nuolenkärki (KM 1842:1-3). Lisäksi paikalta sanotaan löytyneen miekan kärkikatkelman, joka on kuitenkin joutunut hukkaan. Paavolan kansakoululla säilytetty keihäänkärki KM 10549:2 on ilmeisesti myös peräisin Hiisimäestä. Löydöt ajoittuvat kansainvaellusaikaan.
1980-luvulla A-L. Hirviluoto suoritti paikalla koekaivauksia, joissa paljastui runsaslöytöinen polttokalmisto. Löytöinä kaivauksilta on mm. palaneita ihmisien ja eläimen luita, puvun osia, kilvenosia, puukonkatkelmia, ratassolki ja suorajalkainen kaarisolki.
Vuonna 1993 Hiisimäen itärinteestä löytyi merovingiaikainen keihäänkärki KM 27991. Esine läytyi Kokkilaan vievän tien vieressä olevasta muuntajasta 30 metriä pohjoiseen polun varresta kissanraadolle hautakuoppaa kaivettaessa resentin tavaran seasta. Maa oli paikalla ruskehtavaa ja palanutta.
Vuonna 2017 tehdyssä tarkastuksessa mäen koillisosassa, tuulenkaadossa, havaittiin juurten nostaman hiekan seassa palaneiden luiden siruja, joista yksi tunnistettiin paikan päällä ihmisen kallon palaksi. Tuulenkaadon profiilissa erottui noin 15 cm paksu hieman nokisen hiekan kerros, jonka alla puhdas, ruskea hiekka.
Vuoden 2022 tarkastuksessa rekisteröitiin mäen pohjoisosassa suunnilleen W-E -suunnassa n. 60 m matkan kulkeva matala kivivalli, joka kääntyy mäen koillisosassa N-S -suuntaiseksi myötäillen likimain 30 m korkeuskäyrää niinikään n. 60 m matkan, jonka jälkeen vallirakenne vähitellen häviää maastoon. Myös Bergvikin talon ja kellarin perustat paikannettiin, samoin vuoden 1984 kaivauspaikka mäen laen kaakkoisosassa. Kaivausalueen viereisessä tuulenkaadossa näkyvä maa hyvin tummaa.
Vuoden 2022 koekaivauksissa kohteen aluerajausta täsmennettiin sen luoteisosassa, jossa kerättiin ainoastaan 1900-luvun taitteeseen ajoittuvia löytöjä eikä havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.73010014 |
734 |
Hiisimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
279257.12200000 |
6698272.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010014 |
Hiisimäki sijaitsee Lempilän/Purilanjokilaaksossa, joen länsipuolella n. 2 km Halikonlahdenlta luoteeseen. Kallioisella mäellä kasvaa pääasiassa havupuita, mutta sen laella ja etelärinteellä on ketomaista avomaata, jolla on mm. nurmilaukkaesiintymä.
Vuonna 1875 Hiisimäellä sijainneet kaksi röykkiötä raivattiin Gustaf Bergvikin asuinrakennuksen tieltä. Tällöin löydettiin 2 keihäänkärkeä ja väkäsellinen nuolenkärki (KM 1842:1-3). Lisäksi paikalta sanotaan löytyneen miekan kärkikatkelman, joka on kuitenkin joutunut hukkaan. Paavolan kansakoululla säilytetty keihäänkärki KM 10549:2 on ilmeisesti myös peräisin Hiisimäestä. Löydöt ajoittuvat kansainvaellusaikaan.
1980-luvulla A-L. Hirviluoto suoritti paikalla koekaivauksia, joissa paljastui runsaslöytöinen polttokalmisto. Löytöinä kaivauksilta on mm. palaneita ihmisien ja eläimen luita, puvun osia, kilvenosia, puukonkatkelmia, ratassolki ja suorajalkainen kaarisolki.
Vuonna 1993 Hiisimäen itärinteestä löytyi merovingiaikainen keihäänkärki KM 27991. Esine läytyi Kokkilaan vievän tien vieressä olevasta muuntajasta 30 metriä pohjoiseen polun varresta kissanraadolle hautakuoppaa kaivettaessa resentin tavaran seasta. Maa oli paikalla ruskehtavaa ja palanutta.
Vuonna 2017 tehdyssä tarkastuksessa mäen koillisosassa, tuulenkaadossa, havaittiin juurten nostaman hiekan seassa palaneiden luiden siruja, joista yksi tunnistettiin paikan päällä ihmisen kallon palaksi. Tuulenkaadon profiilissa erottui noin 15 cm paksu hieman nokisen hiekan kerros, jonka alla puhdas, ruskea hiekka.
Vuoden 2022 tarkastuksessa rekisteröitiin mäen pohjoisosassa suunnilleen W-E -suunnassa n. 60 m matkan kulkeva matala kivivalli, joka kääntyy mäen koillisosassa N-S -suuntaiseksi myötäillen likimain 30 m korkeuskäyrää niinikään n. 60 m matkan, jonka jälkeen vallirakenne vähitellen häviää maastoon. Myös Bergvikin talon ja kellarin perustat paikannettiin, samoin vuoden 1984 kaivauspaikka mäen laen kaakkoisosassa. Kaivausalueen viereisessä tuulenkaadossa näkyvä maa hyvin tummaa.
Vuoden 2022 koekaivauksissa kohteen aluerajausta täsmennettiin sen luoteisosassa, jossa kerättiin ainoastaan 1900-luvun taitteeseen ajoittuvia löytöjä eikä havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.73010014 |
734 |
Hiisimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
279257.12200000 |
6698272.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010014 |
Hiisimäki sijaitsee Lempilän/Purilanjokilaaksossa, joen länsipuolella n. 2 km Halikonlahdenlta luoteeseen. Kallioisella mäellä kasvaa pääasiassa havupuita, mutta sen laella ja etelärinteellä on ketomaista avomaata, jolla on mm. nurmilaukkaesiintymä.
Vuonna 1875 Hiisimäellä sijainneet kaksi röykkiötä raivattiin Gustaf Bergvikin asuinrakennuksen tieltä. Tällöin löydettiin 2 keihäänkärkeä ja väkäsellinen nuolenkärki (KM 1842:1-3). Lisäksi paikalta sanotaan löytyneen miekan kärkikatkelman, joka on kuitenkin joutunut hukkaan. Paavolan kansakoululla säilytetty keihäänkärki KM 10549:2 on ilmeisesti myös peräisin Hiisimäestä. Löydöt ajoittuvat kansainvaellusaikaan.
1980-luvulla A-L. Hirviluoto suoritti paikalla koekaivauksia, joissa paljastui runsaslöytöinen polttokalmisto. Löytöinä kaivauksilta on mm. palaneita ihmisien ja eläimen luita, puvun osia, kilvenosia, puukonkatkelmia, ratassolki ja suorajalkainen kaarisolki.
Vuonna 1993 Hiisimäen itärinteestä löytyi merovingiaikainen keihäänkärki KM 27991. Esine läytyi Kokkilaan vievän tien vieressä olevasta muuntajasta 30 metriä pohjoiseen polun varresta kissanraadolle hautakuoppaa kaivettaessa resentin tavaran seasta. Maa oli paikalla ruskehtavaa ja palanutta.
Vuonna 2017 tehdyssä tarkastuksessa mäen koillisosassa, tuulenkaadossa, havaittiin juurten nostaman hiekan seassa palaneiden luiden siruja, joista yksi tunnistettiin paikan päällä ihmisen kallon palaksi. Tuulenkaadon profiilissa erottui noin 15 cm paksu hieman nokisen hiekan kerros, jonka alla puhdas, ruskea hiekka.
Vuoden 2022 tarkastuksessa rekisteröitiin mäen pohjoisosassa suunnilleen W-E -suunnassa n. 60 m matkan kulkeva matala kivivalli, joka kääntyy mäen koillisosassa N-S -suuntaiseksi myötäillen likimain 30 m korkeuskäyrää niinikään n. 60 m matkan, jonka jälkeen vallirakenne vähitellen häviää maastoon. Myös Bergvikin talon ja kellarin perustat paikannettiin, samoin vuoden 1984 kaivauspaikka mäen laen kaakkoisosassa. Kaivausalueen viereisessä tuulenkaadossa näkyvä maa hyvin tummaa.
Vuoden 2022 koekaivauksissa kohteen aluerajausta täsmennettiin sen luoteisosassa, jossa kerättiin ainoastaan 1900-luvun taitteeseen ajoittuvia löytöjä eikä havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.73010014 |
734 |
Hiisimäki |
10002 |
12011 |
13107 |
11033 |
27017 |
279257.12200000 |
6698272.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010014 |
Hiisimäki sijaitsee Lempilän/Purilanjokilaaksossa, joen länsipuolella n. 2 km Halikonlahdenlta luoteeseen. Kallioisella mäellä kasvaa pääasiassa havupuita, mutta sen laella ja etelärinteellä on ketomaista avomaata, jolla on mm. nurmilaukkaesiintymä.
Vuonna 1875 Hiisimäellä sijainneet kaksi röykkiötä raivattiin Gustaf Bergvikin asuinrakennuksen tieltä. Tällöin löydettiin 2 keihäänkärkeä ja väkäsellinen nuolenkärki (KM 1842:1-3). Lisäksi paikalta sanotaan löytyneen miekan kärkikatkelman, joka on kuitenkin joutunut hukkaan. Paavolan kansakoululla säilytetty keihäänkärki KM 10549:2 on ilmeisesti myös peräisin Hiisimäestä. Löydöt ajoittuvat kansainvaellusaikaan.
1980-luvulla A-L. Hirviluoto suoritti paikalla koekaivauksia, joissa paljastui runsaslöytöinen polttokalmisto. Löytöinä kaivauksilta on mm. palaneita ihmisien ja eläimen luita, puvun osia, kilvenosia, puukonkatkelmia, ratassolki ja suorajalkainen kaarisolki.
Vuonna 1993 Hiisimäen itärinteestä löytyi merovingiaikainen keihäänkärki KM 27991. Esine läytyi Kokkilaan vievän tien vieressä olevasta muuntajasta 30 metriä pohjoiseen polun varresta kissanraadolle hautakuoppaa kaivettaessa resentin tavaran seasta. Maa oli paikalla ruskehtavaa ja palanutta.
Vuonna 2017 tehdyssä tarkastuksessa mäen koillisosassa, tuulenkaadossa, havaittiin juurten nostaman hiekan seassa palaneiden luiden siruja, joista yksi tunnistettiin paikan päällä ihmisen kallon palaksi. Tuulenkaadon profiilissa erottui noin 15 cm paksu hieman nokisen hiekan kerros, jonka alla puhdas, ruskea hiekka.
Vuoden 2022 tarkastuksessa rekisteröitiin mäen pohjoisosassa suunnilleen W-E -suunnassa n. 60 m matkan kulkeva matala kivivalli, joka kääntyy mäen koillisosassa N-S -suuntaiseksi myötäillen likimain 30 m korkeuskäyrää niinikään n. 60 m matkan, jonka jälkeen vallirakenne vähitellen häviää maastoon. Myös Bergvikin talon ja kellarin perustat paikannettiin, samoin vuoden 1984 kaivauspaikka mäen laen kaakkoisosassa. Kaivausalueen viereisessä tuulenkaadossa näkyvä maa hyvin tummaa.
Vuoden 2022 koekaivauksissa kohteen aluerajausta täsmennettiin sen luoteisosassa, jossa kerättiin ainoastaan 1900-luvun taitteeseen ajoittuvia löytöjä eikä havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.73010015 |
734 |
Haukkamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
280232.73800000 |
6696827.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010015 |
Meisalan Purilan Haukkamäki sijaitsee Purilanjoen länsipuolella. Haukkamäki on jyrkkäseinäinen ja korkea, mäntyä kasvava, kallioinen mäki, jonka korkeimmalla kohdalla, tasaisella laella sijaitsee kaksi suurta pronssikautista röykkiötä.
Röykkiöt sijaitsevat mäen laen länsireunalla. Mäeltä on laajat näkymät Purilanjokilaaksoon. Suurempi röykkiöistä on kooltaan n. 25 x 17 m. Siinä on 8 kuopannetta. Röykkiö on kasattu 30-50 cm halkaisijaltaan olevista kivistä kalliopohjalle. Röykkiön korkeus on noin puolitoista metriä.
Pohjoisenpuoleinen röykkiö on halkaisijaltaan 18 x 17 metriä ja siinä on 9 epämääräistä kuopannetta. Röykkiö on kasattu saman kokoisista kivistä kuin etelänpuoleinen. Isomman röykkiön koilliskulmassa on noin 6 metriä halkaisijaltaan oleva mahdollisesti kolmas matala röykkiö mutta se on niin lähellä isompaa röykkiötä, ettei sitä voi pitää erillisenä röykkiönä.
Toisesta röykkiöistä on löytynyt pronssinen rannerengas KM 10756:2, joka ajoittuu rautakaudelle. |
| metsakeskus.73010016 |
734 |
Meisala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
280699.55200000 |
6696735.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010016 |
Meisalan tien eteläpuolisen peltoaukean eteläreunalla, Korkiamäen pohjoispuolella, aivan pellon reunassa sijatsevassa kivessä on metsän puoleisessa sivussa 8 selkeää, noin 2-3 cm halkaisijaltaan olevaa syvää kuoppaa, jotka muodostavat epämääräisen ristikuvion. Kivessä muinaisjäännöskyltti. |
| metsakeskus.73010017 |
734 |
Soikvuori S |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
280704.54200000 |
6697286.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010017 |
Meisalan talon pohjoispuolella, noin 300 metsin päässä Soikvuoren eteläreunalla on katajaa ja marjapensaita kasvava peltosaareke, jonka reunoilla on kauniisti ladottuja, melko pienistä kivistä koostuvia peltoraunioita. Peltosaarekkeen länsipuolelta löytyi pala historiallisen ajan lasitettua keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.73010018 |
734 |
Vankkurimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
282160.95500000 |
6698041.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010018 |
Vankkurimäen tai Vankkur´mäen pronssikautinen röykkiö sijaitsee Vankkurimäen ja Mustametsä -nimisen mäen yhdistävällä kallioharjanteella, josta on erittäin avarat näkymät varsinkin lännen suuntaan. Alue kuuluu Vaisakon luonnonsuojelualueeseen. Röykkiö sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla, kalliopaljastumalla. Se on noin 10 metriä leveä ja 4 metriä pitkä. Röykkiön korkeus on noin 1,5 metriä ja sen keskellä on kuopanne. Röykkiö on kasattu noin 30-50 cm halkaisijaltaan olevista kivistä ja se on osittain levinnyt ympäristöönsä. |
| metsakeskus.73010019 |
734 |
Lempilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
279693.93900000 |
6699064.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010019 |
Lempilän röykkiö sijaitsee VT1:ltä Angelniemen lossille vievän mt 1835:n rsteyksestä noin kilometrin päässä, tien länsipuolella, Lempilän mäen etelärinteessä, aivan Lempilän tilan pohjoispuolella metsässä. Röykkiö on matala ja kasattu isoista kivistä. Se on muodoltaan lähinnä vinoneliö. Röykkiö on rakennettu melko jyrkän rinteen tasaiselle terassille. Röykkiössä on selvä kehäkiveys näkyvissä, vaikkakin nykyisellään röykkiö on vadelmien ja muiden risujen peittämä. Röykkiön koko on noin 11 x 9,5 m. Röykkiön ajoitus on epävarma, mutta sitä on yleisesti pidetty rautakautisena juuri sijaintikorkeutensa vuoksi. |
| metsakeskus.73010020 |
734 |
Kaunelan palsta |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
283287.00000000 |
6700107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010020 |
Viurilan Kaunelan palstaksi kutsuttu rautakautinen polttokenttäkalmistokohde sijaitsee pienellä kallioisella mäntyvaltaisella mäellä aivan Viurilanlahden pohjoisrannan tuntumassa, Iilikenmäen eteläpuolella.
Mäen päältä isohkojen kivien ja nokimaan seasta on löytynyt vuonna 1947 merovingi- ja viikinkiaikaista esineistöä puutarhan viljelypalstan raivaustöissä. Esineet olivat noin 10 metrin päästä toisistaan noin 25 cm syvyydessä.
Kohteen itäosassa on kuppikallio. Tasaisella silottuneella kalliopinnalla on neljä vierekkäistä tasakokoista kuppia, niistä n. 20 cm etelään kaksi kuppia vierekkäin sekä yksittäinen kuppi hieman neljän kupin ryhmästä länteen. On mahdollista, että sammaleen alla on enemmänkin kuppeja. |
| metsakeskus.73010020 |
734 |
Kaunelan palsta |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
283287.00000000 |
6700107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010020 |
Viurilan Kaunelan palstaksi kutsuttu rautakautinen polttokenttäkalmistokohde sijaitsee pienellä kallioisella mäntyvaltaisella mäellä aivan Viurilanlahden pohjoisrannan tuntumassa, Iilikenmäen eteläpuolella.
Mäen päältä isohkojen kivien ja nokimaan seasta on löytynyt vuonna 1947 merovingi- ja viikinkiaikaista esineistöä puutarhan viljelypalstan raivaustöissä. Esineet olivat noin 10 metrin päästä toisistaan noin 25 cm syvyydessä.
Kohteen itäosassa on kuppikallio. Tasaisella silottuneella kalliopinnalla on neljä vierekkäistä tasakokoista kuppia, niistä n. 20 cm etelään kaksi kuppia vierekkäin sekä yksittäinen kuppi hieman neljän kupin ryhmästä länteen. On mahdollista, että sammaleen alla on enemmänkin kuppeja. |
| metsakeskus.73010020 |
734 |
Kaunelan palsta |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
283287.00000000 |
6700107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010020 |
Viurilan Kaunelan palstaksi kutsuttu rautakautinen polttokenttäkalmistokohde sijaitsee pienellä kallioisella mäntyvaltaisella mäellä aivan Viurilanlahden pohjoisrannan tuntumassa, Iilikenmäen eteläpuolella.
Mäen päältä isohkojen kivien ja nokimaan seasta on löytynyt vuonna 1947 merovingi- ja viikinkiaikaista esineistöä puutarhan viljelypalstan raivaustöissä. Esineet olivat noin 10 metrin päästä toisistaan noin 25 cm syvyydessä.
Kohteen itäosassa on kuppikallio. Tasaisella silottuneella kalliopinnalla on neljä vierekkäistä tasakokoista kuppia, niistä n. 20 cm etelään kaksi kuppia vierekkäin sekä yksittäinen kuppi hieman neljän kupin ryhmästä länteen. On mahdollista, että sammaleen alla on enemmänkin kuppeja. |
| metsakeskus.73010020 |
734 |
Kaunelan palsta |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
283287.00000000 |
6700107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010020 |
Viurilan Kaunelan palstaksi kutsuttu rautakautinen polttokenttäkalmistokohde sijaitsee pienellä kallioisella mäntyvaltaisella mäellä aivan Viurilanlahden pohjoisrannan tuntumassa, Iilikenmäen eteläpuolella.
Mäen päältä isohkojen kivien ja nokimaan seasta on löytynyt vuonna 1947 merovingi- ja viikinkiaikaista esineistöä puutarhan viljelypalstan raivaustöissä. Esineet olivat noin 10 metrin päästä toisistaan noin 25 cm syvyydessä.
Kohteen itäosassa on kuppikallio. Tasaisella silottuneella kalliopinnalla on neljä vierekkäistä tasakokoista kuppia, niistä n. 20 cm etelään kaksi kuppia vierekkäin sekä yksittäinen kuppi hieman neljän kupin ryhmästä länteen. On mahdollista, että sammaleen alla on enemmänkin kuppeja. |
| metsakeskus.73010021 |
734 |
Rikala Linnamäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27017 |
282565.78000000 |
6701225.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010021 |
Rikalan Linnavuori sijaitsee keskeisellä paikalla Halikonjoen länsipuolella. Se kohoaa jylhänä melko tasaiselta peltoaukealta, jota täplittää metsäisten mäenharjanteiden verkosto. Rikalan Linnamäen koillispuolella kohoaa Rikalan kylämäki. Linnamäen laella on 180 metriä pitkä kivivalli, ilmeisesti paaluvarustuksen perustus.
Linnamäellä tehtiin vuonna 2001 fostaattikartoitus ja vuonna 2002 pieni koekaivaus, jolla selvitettiin kerrostumia ja löytöjä mäen laella. Tuloksena voidaan keramiikan perusteella todeta, että paikalla on ollut toimintaa jo varhaismetallikaudella. Lisäksi radiohiiliajoitusten mukaan paikalla on oltu myös merovingiajalla. Lisäksi kivivallista on löydetty rautakaudentyypin keramiikkaa KM 16750 ja TYA 157.
Mäen päältä löytyi toukokuussa 2021 muutamia karkeasekoitteisia keramiikan paloja (KM 46728). |
| metsakeskus.73010021 |
734 |
Rikala Linnamäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11040 |
27000 |
282565.78000000 |
6701225.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010021 |
Rikalan Linnavuori sijaitsee keskeisellä paikalla Halikonjoen länsipuolella. Se kohoaa jylhänä melko tasaiselta peltoaukealta, jota täplittää metsäisten mäenharjanteiden verkosto. Rikalan Linnamäen koillispuolella kohoaa Rikalan kylämäki. Linnamäen laella on 180 metriä pitkä kivivalli, ilmeisesti paaluvarustuksen perustus.
Linnamäellä tehtiin vuonna 2001 fostaattikartoitus ja vuonna 2002 pieni koekaivaus, jolla selvitettiin kerrostumia ja löytöjä mäen laella. Tuloksena voidaan keramiikan perusteella todeta, että paikalla on ollut toimintaa jo varhaismetallikaudella. Lisäksi radiohiiliajoitusten mukaan paikalla on oltu myös merovingiajalla. Lisäksi kivivallista on löydetty rautakaudentyypin keramiikkaa KM 16750 ja TYA 157.
Mäen päältä löytyi toukokuussa 2021 muutamia karkeasekoitteisia keramiikan paloja (KM 46728). |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11028 |
27000 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11028 |
27000 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11028 |
27000 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27013 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27013 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27013 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27014 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27014 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27014 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27014 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27015 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27015 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27016 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27016 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010022 |
734 |
Rikalanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27019 |
283168.53400000 |
6701699.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010022 |
Rikalanmäen muodostaa peltoaukean keskellä kohoava, melko jyrkkäreunainen, pitkänomainen lounais-koillinen- suuntainen kallioinen harjanne. Rikalanmäki sijaitsee aivan Halikonjoen länsirannalla. Luoteessa kohoaa Kihistenmäki ja koillisessa Kirkkomäki, jotka kumpikin ovat merkittäviä rautakautisia löytöpaikkoja. Rikalan Linnamäki sijaitsee Rikalanmäen lounaispuolella, parin sadan metrin päässä, peltoaukean toisella puolella.
Rikalanmäellä on useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka ovat osin tutkittuja tai rakennustöissä tuhoutuneita. Vanhimmat merkit asutuksesta Rikalanmäellä ovat pronssikaudelta ja nuorimmat rautakauden loppuvaiheesta. Mäellä on asuttu ilmeisesti myös keskiajalla. Uudella ajalla mäellä ovat sijainneet Viurilan kartanon hevostallit, joiden rakennustöissä on tullut esiin merkittäviä löytöjä. 1940-luvun pika-asutuksen tuoman maankäyttöpaineen seurauksena löydettiin Rikalanmäen runsaslöytöinen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota Jorma Leppäaho tutki vuosina 1950, 1951 ja 1953. Turun yliopiston tutkimuksisssa 1970-luvulla mäeltä löytyi viitteitä useista asuinpaikoista ja merovingi- ja viikinkiaikaisesta polttokenttäkalmistosta. 1980-luvulla Rikalanmäen ja Linnamäen väliseltä peltoaukealta löytyi rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia. Vuoden 1998 inventoinnissa Rikalanmäeltä löytyi kuppikivi ja Kaijankallion alueelta kaksi kuppikalliota. Rikalanmäki muodostaa Linnamäen kanssa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisemakohteen. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2008 polttokenttäkalmiston luuanalyysissä ja tehdyissä radiohiiliajoituksissa voitiin todeta, että Rikalan lounaispäässä on ollut toimintoja aina esiroomalaiselta rautakaudelta merovingiaikaan.
Löydöt: KM 2058:3; KM 5512:46-47; KM 12033; KM 12549:1-73; KM 12690:1-483; KM 12841:1-90; KM 13298:1-154; KM 24857:1-4; KM 27788:1-19 (Kotimäki) sekä TYA 89:1-83: TYA 105:1-378 ja TYA 106
Rikalan kiinteän muinaisjäännöksen rajat (kalmistomäki + linnamäki) on Turun ja Porin lääninhallitus vahvistanut 23.12.1993.
Kohde dokumentoitiin vain kuvaamalla vuoden 2019 inventoinnissa. Rikalanmäellä on tehty lukuisia tutkimuksia vuosikymmenten aikana. Mäen pohjoisosa, joka ulottuu lähes junarataan asti on vähemmän tutkittua. |
| metsakeskus.73010027 |
734 |
Puotila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283020.58800000 |
6702407.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010027 |
Puotilan tila sijaitsee Kihistenmäen pohjoisosassa, Halikonjoen länsipuolella 800 metrin päässä Halikon kirkosta länteen. Puotilan kaakkoispuolisesta pellosta nk. Sydänpellosta löytyi metallinetsimellä keväällä 1998 rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa metallisesineistöä (KM 30874). Halikon kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnin yhteydessä tarkastetusta paikasta löytyi ilmeisen laaja rautakautinen asuinpaikka (löytöjä yli 200 säteellä myös nk. Jokipellosta) ja ainakin 4 kuppikalliota. |
| metsakeskus.73010027 |
734 |
Puotila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
283020.58800000 |
6702407.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010027 |
Puotilan tila sijaitsee Kihistenmäen pohjoisosassa, Halikonjoen länsipuolella 800 metrin päässä Halikon kirkosta länteen. Puotilan kaakkoispuolisesta pellosta nk. Sydänpellosta löytyi metallinetsimellä keväällä 1998 rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa metallisesineistöä (KM 30874). Halikon kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnin yhteydessä tarkastetusta paikasta löytyi ilmeisen laaja rautakautinen asuinpaikka (löytöjä yli 200 säteellä myös nk. Jokipellosta) ja ainakin 4 kuppikalliota. |
| metsakeskus.73010028 |
734 |
Mörlingin pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
282593.76300000 |
6702286.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010028 |
Kohde sijaitsee Kihistenmäen länsipuolisella peltoaukealla, mt 2351:n ja Turku-Helsinki -rautatien väliin jäävällä alueella, loivasti etelään viettävällä savipellolla. Pintapoiminnassa paikalta on löytynyt rautakauden tyypin keramiikkaa ja palanutta savea, sekä metallinetsimen antamien kaikujen perusteella kohteeseen sen toteamisen jälkeen kajotessa mm. punnus, pronssipeltiä, ruodollisia veitsiä sekä historiallisen ajan rautatavaraa. Löydöt on luetteloitu päänumeron KM 31031 alle.
Kohde sijaitsee Halikon läntisen ohitustielinjauksen alueella.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Arkistotietoja tarkastettaessa havaittiin, että muinaisjäännösrekisterin kuvauksessa ei ole huomioitu kohteessa vuonna 1999 tehdyn koekaivauksen tuloksia. Koekaivauksissa ei havaittu merkkejä säilyneestä muinaisjäännöksestä, löydöt tulivat peltomullasta. Vuoden 2019 inventoinnissa alueelta löydettiin pintamullasta yksi kvartsi-iskos. Muinaisjäännösalueen rajaus poistettiin perustuen koekaivausten tuloksiin. Muinaisjäännösrekisteriin jäi edelleen pistekoordinaatti ja kohteelle kiinteän muinaisjäännöksen status, mutta kohteen voisi poistaa suojeltavien kohteiden joukosta. |
| metsakeskus.73010029 |
734 |
Kannikon makasiini |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
282451.81200000 |
6703114.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010029 |
Puotilan tilan luoteispuolella, Kannikon tilan lähellä olevan ladon eteläpuolella sijaitsee palaneen saven/savitiivisteen löytöpaikka. Kohde on loivasti Halikonjoen laaksoon viettävää savipeltoa. Kannikon makasiinin vierestä on metallinetsimellä löydetty viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma. Löydöt luetteloitu päänumerolle KM 31032. |
| metsakeskus.73010030 |
734 |
Kirkkomäki Halikko |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
283619.34500000 |
6702379.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010030 |
Kirkkomäki sijaitsee Halikonjoen itäpuolella. Mäki kuuluu maisemallisesti samaan kokonaisuuteen Rikalanmäen ja Kihistenmäen kanssa. Kirkkomäki on nykyisin hautausmaana, mikä tarkoittanee sitä, että polttokenttäkalmisto ja mahdollinen asuinpaikka ovat suurelta osin tuhoutuneet. Ensimmäiset löydöt Kirkkomäestä löytyivät vuonna 1881 hautausmaata laajennettaessa. (KM 2058:4-6 hevosenkenkäsolki ja 2 rannerengasta) Vuonna 1895 paikailta löytyi 2 miekankatkelmaa ja kilvenkupura KM 3187:45-46. Viimeisimmät löydöt ovat vuodelta 1910, rengassolki ja 2 rannerengasta KM 5512:24-26. Suurin osa esineistä löytynyt silloisesen hautausmaan aidan eteläpuolisesta perunapellosta. Löydöt KM 5512:24-26 ovat löytyneet kellotapulin luota, mäen korkeimmalta kohdalta. Hjalmar Appelgren tutki mäen etelärinnettä v. 1896.
Hautausmaan laajennukseen liittyvien rakennussuunnitelmien vuoksi kirkkomäen lounaispuolista mäkeä, vanhasta vesisäiliöstä lounaaseen, koekaivettiin kesällä 2003. Heti vesisäiliön vierestä alkaen tavattiin polttokenttäkalmistokiveystä sekä myöhäisrautakautisia löytöjä, mm. pronssi- ja rautaesineitä ja niiden katkelmia, lasihelmiä, keramiikkaa ja palanutta luuta. Muinaisjäännösalue jatkuu avokalliolle mäen lounaisnokkaan. Tutkimustulosten takia vähälöytöisemmälle ja kiveyksettömälle välialueelle siirretyllä huoltotielinjauksella tehtiin lisätutkimuksia vielä syksyllä 2003. Tutkimusalueella kasvaa arkeofyyteistä ainakin sikoangervo ja ahdekaura. Kirkon ja Halikonjoen väliin suunnitellulla varsinaisella hautausmaan laajennuksella muinaisjäännöstä ei todettu.
Vuoden 2008 tutkimuksissa havaittiin huoltotien leikkauksessa kolme liettä sekä mahdollinen palokuoppahauta. Uusien Kirkkotallien rakentamisalueelta tavattiin myös rautakautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.73010030 |
734 |
Kirkkomäki Halikko |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
283619.34500000 |
6702379.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010030 |
Kirkkomäki sijaitsee Halikonjoen itäpuolella. Mäki kuuluu maisemallisesti samaan kokonaisuuteen Rikalanmäen ja Kihistenmäen kanssa. Kirkkomäki on nykyisin hautausmaana, mikä tarkoittanee sitä, että polttokenttäkalmisto ja mahdollinen asuinpaikka ovat suurelta osin tuhoutuneet. Ensimmäiset löydöt Kirkkomäestä löytyivät vuonna 1881 hautausmaata laajennettaessa. (KM 2058:4-6 hevosenkenkäsolki ja 2 rannerengasta) Vuonna 1895 paikailta löytyi 2 miekankatkelmaa ja kilvenkupura KM 3187:45-46. Viimeisimmät löydöt ovat vuodelta 1910, rengassolki ja 2 rannerengasta KM 5512:24-26. Suurin osa esineistä löytynyt silloisesen hautausmaan aidan eteläpuolisesta perunapellosta. Löydöt KM 5512:24-26 ovat löytyneet kellotapulin luota, mäen korkeimmalta kohdalta. Hjalmar Appelgren tutki mäen etelärinnettä v. 1896.
Hautausmaan laajennukseen liittyvien rakennussuunnitelmien vuoksi kirkkomäen lounaispuolista mäkeä, vanhasta vesisäiliöstä lounaaseen, koekaivettiin kesällä 2003. Heti vesisäiliön vierestä alkaen tavattiin polttokenttäkalmistokiveystä sekä myöhäisrautakautisia löytöjä, mm. pronssi- ja rautaesineitä ja niiden katkelmia, lasihelmiä, keramiikkaa ja palanutta luuta. Muinaisjäännösalue jatkuu avokalliolle mäen lounaisnokkaan. Tutkimustulosten takia vähälöytöisemmälle ja kiveyksettömälle välialueelle siirretyllä huoltotielinjauksella tehtiin lisätutkimuksia vielä syksyllä 2003. Tutkimusalueella kasvaa arkeofyyteistä ainakin sikoangervo ja ahdekaura. Kirkon ja Halikonjoen väliin suunnitellulla varsinaisella hautausmaan laajennuksella muinaisjäännöstä ei todettu.
Vuoden 2008 tutkimuksissa havaittiin huoltotien leikkauksessa kolme liettä sekä mahdollinen palokuoppahauta. Uusien Kirkkotallien rakentamisalueelta tavattiin myös rautakautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.73010031 |
734 |
Virtalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
281785.08100000 |
6702763.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010031 |
Puotilan tilan Härkähaka-nimisen mäen länsireunalla olevasta hiekkamaasta on 1950-luvulla löydetty kvartsiitti-iskos ja reikäkiven teelmä KM 13335 (luetteloitu kvartsina ja painokivenä). Löydöt on tehty talon kaivon ympäriltä. Topografisesti paikka on asuinpaikaksi ideaalinen mutta tarkastuksessa 1998 paikalta ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Paikalta myös rautakauden löydöiksi luetteloitua, ilmeisesti historiallisen ajan tavaraa KM 14365:1-2 (luetteloitu tulusrautana ja keihäänkärjen puolikkaana). |
| metsakeskus.73010032 |
734 |
Pailinna Linnamäki |
10002 |
12011 |
13106 |
11004 |
27000 |
279382.04800000 |
6702532.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010032 |
Pailinnan Linnamäki sijaitsee saman nimisen tilan koillispuolella. Mäki muodostuu pienialaisesta tasaisesta kalliolaesta, jonka pituus on 50 m ja leveys noin 10 metriä. Länsireunalla on n. 15 metriä korkea äkkijyrkkä kallioseinä. Mäen itäpäässä rinne on loiva, ja siellä on vielä 1800-luvulla ollut nähtävissä mahdollisen vallin jäänteitä. Kyse voi olla myös muinaisrannasta. Peruskartassa Linnamäki-nimi on annettu Pailinnan tilan pohjoispuoliselle isommalle mäelle. |
| metsakeskus.73010033 |
734 |
Isoriihenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
277620.74900000 |
6703653.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010033 |
Kealanjoen (Immalanjoen) länsirannalla, 200 metriä Muntolan päärakennuksesta itään sijaitsee Isoriihenmäen kalmisto. Kalmisto sijaitsee tasalakisella, jyrkästi jokilaaksoon laskevalla mäentöyräällä. Nykyisin mäki on kasvillisuuden peittämä ja sitä ympäröivät viljellyt pellot. Ensimmäiset löydöt paikalta löytyivät 1930-luvulla peltotöissä Isoriihenmäen pohjoispuoliselta peltosaralta. Keihäänkärki, kilvenkupura (KM 13790) ja hevosenkenkäsoljen katkelma (TM 8095) löytyivät noin 10 metrin päästä toisistaan. Keihäänkärkeä ja kilvenkupuraa on säilytetty Saarimäen kansakoulun kokoelmissa ja ne on saaatu vuonna 1955 Kansallismuseon kokoelmiin. Anja Sarvas suoritti paikalla koekaivauksen vuonna 1968 ja varsinaisen kaivauksen vuonna 1969. Löytöinä saatiin talteen runsaasti tyypillistä viikinkiaikaista polttokenttäkalmistomateriaalia. Löydöt KM 17705:1-575 ja KM 17910:1-582. Lisäksi Muntolan talon puutarhasta on löytynyt rannerengas KM 17796 ja puutarhan alapuolelta pellosta kuutiokivi KM 17909. Rautakautinen asuinpaikka lienee juuri kyseisen puutarhan alueella.
Noin 80 metriä kalmistosta etelään, pienen peltopalstan toisella puolella kohoavassa silokalliossa on kuppeja. |
| metsakeskus.73010033 |
734 |
Isoriihenmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
277620.74900000 |
6703653.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010033 |
Kealanjoen (Immalanjoen) länsirannalla, 200 metriä Muntolan päärakennuksesta itään sijaitsee Isoriihenmäen kalmisto. Kalmisto sijaitsee tasalakisella, jyrkästi jokilaaksoon laskevalla mäentöyräällä. Nykyisin mäki on kasvillisuuden peittämä ja sitä ympäröivät viljellyt pellot. Ensimmäiset löydöt paikalta löytyivät 1930-luvulla peltotöissä Isoriihenmäen pohjoispuoliselta peltosaralta. Keihäänkärki, kilvenkupura (KM 13790) ja hevosenkenkäsoljen katkelma (TM 8095) löytyivät noin 10 metrin päästä toisistaan. Keihäänkärkeä ja kilvenkupuraa on säilytetty Saarimäen kansakoulun kokoelmissa ja ne on saaatu vuonna 1955 Kansallismuseon kokoelmiin. Anja Sarvas suoritti paikalla koekaivauksen vuonna 1968 ja varsinaisen kaivauksen vuonna 1969. Löytöinä saatiin talteen runsaasti tyypillistä viikinkiaikaista polttokenttäkalmistomateriaalia. Löydöt KM 17705:1-575 ja KM 17910:1-582. Lisäksi Muntolan talon puutarhasta on löytynyt rannerengas KM 17796 ja puutarhan alapuolelta pellosta kuutiokivi KM 17909. Rautakautinen asuinpaikka lienee juuri kyseisen puutarhan alueella.
Noin 80 metriä kalmistosta etelään, pienen peltopalstan toisella puolella kohoavassa silokalliossa on kuppeja. |
| metsakeskus.73010033 |
734 |
Isoriihenmäki |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27018 |
277620.74900000 |
6703653.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010033 |
Kealanjoen (Immalanjoen) länsirannalla, 200 metriä Muntolan päärakennuksesta itään sijaitsee Isoriihenmäen kalmisto. Kalmisto sijaitsee tasalakisella, jyrkästi jokilaaksoon laskevalla mäentöyräällä. Nykyisin mäki on kasvillisuuden peittämä ja sitä ympäröivät viljellyt pellot. Ensimmäiset löydöt paikalta löytyivät 1930-luvulla peltotöissä Isoriihenmäen pohjoispuoliselta peltosaralta. Keihäänkärki, kilvenkupura (KM 13790) ja hevosenkenkäsoljen katkelma (TM 8095) löytyivät noin 10 metrin päästä toisistaan. Keihäänkärkeä ja kilvenkupuraa on säilytetty Saarimäen kansakoulun kokoelmissa ja ne on saaatu vuonna 1955 Kansallismuseon kokoelmiin. Anja Sarvas suoritti paikalla koekaivauksen vuonna 1968 ja varsinaisen kaivauksen vuonna 1969. Löytöinä saatiin talteen runsaasti tyypillistä viikinkiaikaista polttokenttäkalmistomateriaalia. Löydöt KM 17705:1-575 ja KM 17910:1-582. Lisäksi Muntolan talon puutarhasta on löytynyt rannerengas KM 17796 ja puutarhan alapuolelta pellosta kuutiokivi KM 17909. Rautakautinen asuinpaikka lienee juuri kyseisen puutarhan alueella.
Noin 80 metriä kalmistosta etelään, pienen peltopalstan toisella puolella kohoavassa silokalliossa on kuppeja. |
| metsakeskus.73010034 |
734 |
Linnamäki |
10002 |
12011 |
13106 |
11004 |
27000 |
276706.10900000 |
6705548.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010034 |
Piintilän kartanosta noin puoli kilometriä länteen sijaitsee metsäinen Linnamäki, jonka pohjois- ja itärinteet ovat loivat mutta etelässä ja lännessä on jyrkkä pudotus alhaalla avautuville pelloille. Appelgren on käynyt paikalla v. 1885. Ei merkkejä vallin jätteistä. On hieman epävarmaa, onko kyseinen kohde todellakin esihistoriallinen muinasjäännös.
Linnamäen ja Immalan- eli Kealanjoen väliseltä pellolta löydetty kivikirves, vasarakirves 6190:2 ja kourutaltta 2025:4.
2019: Topografisesti paikka on sopiva vartio- tai linnavuoreksi. Aivan lakialue on paljasta kalliota, mutta sen pohjoispuolella on maapohjainen noin 15 x 15 m kokoinen tasanne ja eteläpuolella toinen, pienempi tasanne, jonka kaakkoisreunalle näyttäisi asetetun yksi puolimetrinen kivilohkare aivan jyrkänteen reunalle. Tasanteella oli kaksi pientä maan ja kiven sekaista kumparetta, jotka vaikuttavat kuitenkin uudehkoilta. |
| metsakeskus.73010035 |
734 |
Lampola Pajapelto |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
281970.00500000 |
6704417.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010035 |
Kohde sijaitsee Lampolan tilan luoteispuolella, lyhyen n. 150 m. metsätaipaleen jälkeen avautuvalla ja jo osittain umpeen kasvaneella peltoaukealla. Paikalla on sijainnut vuosisadan vaihteessa paja, josta pelto on saanut nimensä. Lampolan tila sijaitsee Halikonjoen itärannalla, jyrkkäseinäisen kallion laella Halikojoen mutkan kohdalla. Jyrkkä kallioseinämä jatkuu Pajapellon kohdalla. Maisemallisesti kohde on mitä upein. 1860-luvulla pajapellossa sijainnutta kumpua kaivellessa löytyi valinmuotti, joka on joutunut hukkaan. Kummun eteläpuolelta, pajan hiilivaraston lähistöltä löytyi 1100-luvulle ajoittuva pronssisormus KM 3316:14. Kummun länsipuolelta ojankaivuutöissä lapionpiston syvyydeltä löytyi ristiretkiaikaisen kiekkopontisen miekan yläosa. Mahdollisesti Pajapellosta on löytynyt vuonna 1892 myös kaksi hevosenkenkäsolkea KM 2811:1-2, mutta näiden löytötiedot ovat puutteelliset. Koskimiehellä on maininta esineiden löytymisestä 100 metriä Lampolan tilasta länteen pellosta mutta tämäkään tieto ei ole varma. Pajapellosta on metallinilmaisimella vuonna 1996 löydetty mm. osin sulanut viikinkiaikaisen rannerenkaan kappale, pronssiheloja ja pronssipellin paloja (KM 29606). Kyseessä voi olla polttokenttäkalmisto tai yksinkertaisesti pajan raaka-ainetta!
Pajapellossa sijaitseva kumpu on on ollut mitoiltaan 15 x 9 m ja noin metrin korkuinen. Appelgren arvelee kummun olevan vanhan keskiaikaisen rakennuksen raunio. |
| metsakeskus.73010035 |
734 |
Lampola Pajapelto |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
281970.00500000 |
6704417.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010035 |
Kohde sijaitsee Lampolan tilan luoteispuolella, lyhyen n. 150 m. metsätaipaleen jälkeen avautuvalla ja jo osittain umpeen kasvaneella peltoaukealla. Paikalla on sijainnut vuosisadan vaihteessa paja, josta pelto on saanut nimensä. Lampolan tila sijaitsee Halikonjoen itärannalla, jyrkkäseinäisen kallion laella Halikojoen mutkan kohdalla. Jyrkkä kallioseinämä jatkuu Pajapellon kohdalla. Maisemallisesti kohde on mitä upein. 1860-luvulla pajapellossa sijainnutta kumpua kaivellessa löytyi valinmuotti, joka on joutunut hukkaan. Kummun eteläpuolelta, pajan hiilivaraston lähistöltä löytyi 1100-luvulle ajoittuva pronssisormus KM 3316:14. Kummun länsipuolelta ojankaivuutöissä lapionpiston syvyydeltä löytyi ristiretkiaikaisen kiekkopontisen miekan yläosa. Mahdollisesti Pajapellosta on löytynyt vuonna 1892 myös kaksi hevosenkenkäsolkea KM 2811:1-2, mutta näiden löytötiedot ovat puutteelliset. Koskimiehellä on maininta esineiden löytymisestä 100 metriä Lampolan tilasta länteen pellosta mutta tämäkään tieto ei ole varma. Pajapellosta on metallinilmaisimella vuonna 1996 löydetty mm. osin sulanut viikinkiaikaisen rannerenkaan kappale, pronssiheloja ja pronssipellin paloja (KM 29606). Kyseessä voi olla polttokenttäkalmisto tai yksinkertaisesti pajan raaka-ainetta!
Pajapellossa sijaitseva kumpu on on ollut mitoiltaan 15 x 9 m ja noin metrin korkuinen. Appelgren arvelee kummun olevan vanhan keskiaikaisen rakennuksen raunio. |
| metsakeskus.73010035 |
734 |
Lampola Pajapelto |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
281970.00500000 |
6704417.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010035 |
Kohde sijaitsee Lampolan tilan luoteispuolella, lyhyen n. 150 m. metsätaipaleen jälkeen avautuvalla ja jo osittain umpeen kasvaneella peltoaukealla. Paikalla on sijainnut vuosisadan vaihteessa paja, josta pelto on saanut nimensä. Lampolan tila sijaitsee Halikonjoen itärannalla, jyrkkäseinäisen kallion laella Halikojoen mutkan kohdalla. Jyrkkä kallioseinämä jatkuu Pajapellon kohdalla. Maisemallisesti kohde on mitä upein. 1860-luvulla pajapellossa sijainnutta kumpua kaivellessa löytyi valinmuotti, joka on joutunut hukkaan. Kummun eteläpuolelta, pajan hiilivaraston lähistöltä löytyi 1100-luvulle ajoittuva pronssisormus KM 3316:14. Kummun länsipuolelta ojankaivuutöissä lapionpiston syvyydeltä löytyi ristiretkiaikaisen kiekkopontisen miekan yläosa. Mahdollisesti Pajapellosta on löytynyt vuonna 1892 myös kaksi hevosenkenkäsolkea KM 2811:1-2, mutta näiden löytötiedot ovat puutteelliset. Koskimiehellä on maininta esineiden löytymisestä 100 metriä Lampolan tilasta länteen pellosta mutta tämäkään tieto ei ole varma. Pajapellosta on metallinilmaisimella vuonna 1996 löydetty mm. osin sulanut viikinkiaikaisen rannerenkaan kappale, pronssiheloja ja pronssipellin paloja (KM 29606). Kyseessä voi olla polttokenttäkalmisto tai yksinkertaisesti pajan raaka-ainetta!
Pajapellossa sijaitseva kumpu on on ollut mitoiltaan 15 x 9 m ja noin metrin korkuinen. Appelgren arvelee kummun olevan vanhan keskiaikaisen rakennuksen raunio. |
| metsakeskus.73010036 |
734 |
Lampola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
282134.93900000 |
6704299.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010036 |
Lampolan tilan pihaan vievän tien eteläpuolella olevan ulkorakennuksen kaakkoispuolelta löytyi syksyn 1998 inventoinnissa runsaasti rautakauden tyypin keramiikkaa, savitiivistettä ja palanutta savea. Suurin osa löydöistä tuli pellolle vievältä traktoritieltä. Kohteen pohjoispuolella, Lampolan tilan pihapiirissä, kohoaa korkea kallioinen mäki, jossa epämääräisiä kuppeja niin kallion korkeimmalla kohdalla lipputangon takana kuin lipputangon kohdalla kallion rinteessä.
Lampolan tilan puutarhasta löytynyt vuonna 1896 jauhinlaaka KM 3316:17
Kuppikallio vuoden 1989 inventoinnissa kohde 8 Lampola 1. |
| metsakeskus.73010036 |
734 |
Lampola 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
282134.93900000 |
6704299.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010036 |
Lampolan tilan pihaan vievän tien eteläpuolella olevan ulkorakennuksen kaakkoispuolelta löytyi syksyn 1998 inventoinnissa runsaasti rautakauden tyypin keramiikkaa, savitiivistettä ja palanutta savea. Suurin osa löydöistä tuli pellolle vievältä traktoritieltä. Kohteen pohjoispuolella, Lampolan tilan pihapiirissä, kohoaa korkea kallioinen mäki, jossa epämääräisiä kuppeja niin kallion korkeimmalla kohdalla lipputangon takana kuin lipputangon kohdalla kallion rinteessä.
Lampolan tilan puutarhasta löytynyt vuonna 1896 jauhinlaaka KM 3316:17
Kuppikallio vuoden 1989 inventoinnissa kohde 8 Lampola 1. |
| metsakeskus.73010037 |
734 |
Lampola 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
282266.88300000 |
6704323.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010037 |
Marttilan tieltä 350 metriä Lampolan tilalle vievää tietä mentäessä tulee vastaan kohta, jossa tien pohjoispuolella kohoaa pieni, kallioinen mäki, ja josta etelän suuntaan Markulaan kääntyy peltotie. Tämän kallioisen mäen, jolla sijaitsee pari latoa ja muuntaja, kaakkoisrinteestä löytyi vuoden 1989 inventoinnissa runsaasti savitiivistettä (KM 25383:1-2) kiven- ja maansekaisesta kumpareesta, joita mäen kaakkoiskulmassa on ainakin kolme. Tien levennys on puolittanut yhden kumpareista, joka näyttäisi olevan jonkintyyppinen kiuaskiveys palaneiden kivien perusteella. Aivan mäen laelta, rikkoutuneessa maanpinnassa oli runsaasti palanutta savea.
Lampolaan vievän tien eteläpuolella on pieni tasainen kalliopaljastuma. Tässä kalliopaljastumassa on yksi erittäin kaunis ja selkeä kuppi. Kuppikalliopaljastuman vierestä pellon reunasta löytyi saviesineen katkelma.
Vuoden 1989 inventoinnissa kohde 9 Lampola 3. |
| metsakeskus.73010037 |
734 |
Lampola 3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
282266.88300000 |
6704323.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010037 |
Marttilan tieltä 350 metriä Lampolan tilalle vievää tietä mentäessä tulee vastaan kohta, jossa tien pohjoispuolella kohoaa pieni, kallioinen mäki, ja josta etelän suuntaan Markulaan kääntyy peltotie. Tämän kallioisen mäen, jolla sijaitsee pari latoa ja muuntaja, kaakkoisrinteestä löytyi vuoden 1989 inventoinnissa runsaasti savitiivistettä (KM 25383:1-2) kiven- ja maansekaisesta kumpareesta, joita mäen kaakkoiskulmassa on ainakin kolme. Tien levennys on puolittanut yhden kumpareista, joka näyttäisi olevan jonkintyyppinen kiuaskiveys palaneiden kivien perusteella. Aivan mäen laelta, rikkoutuneessa maanpinnassa oli runsaasti palanutta savea.
Lampolaan vievän tien eteläpuolella on pieni tasainen kalliopaljastuma. Tässä kalliopaljastumassa on yksi erittäin kaunis ja selkeä kuppi. Kuppikalliopaljastuman vierestä pellon reunasta löytyi saviesineen katkelma.
Vuoden 1989 inventoinnissa kohde 9 Lampola 3. |
| metsakeskus.73010037 |
734 |
Lampola 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
282266.88300000 |
6704323.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010037 |
Marttilan tieltä 350 metriä Lampolan tilalle vievää tietä mentäessä tulee vastaan kohta, jossa tien pohjoispuolella kohoaa pieni, kallioinen mäki, ja josta etelän suuntaan Markulaan kääntyy peltotie. Tämän kallioisen mäen, jolla sijaitsee pari latoa ja muuntaja, kaakkoisrinteestä löytyi vuoden 1989 inventoinnissa runsaasti savitiivistettä (KM 25383:1-2) kiven- ja maansekaisesta kumpareesta, joita mäen kaakkoiskulmassa on ainakin kolme. Tien levennys on puolittanut yhden kumpareista, joka näyttäisi olevan jonkintyyppinen kiuaskiveys palaneiden kivien perusteella. Aivan mäen laelta, rikkoutuneessa maanpinnassa oli runsaasti palanutta savea.
Lampolaan vievän tien eteläpuolella on pieni tasainen kalliopaljastuma. Tässä kalliopaljastumassa on yksi erittäin kaunis ja selkeä kuppi. Kuppikalliopaljastuman vierestä pellon reunasta löytyi saviesineen katkelma.
Vuoden 1989 inventoinnissa kohde 9 Lampola 3. |
| metsakeskus.73010037 |
734 |
Lampola 3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
282266.88300000 |
6704323.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010037 |
Marttilan tieltä 350 metriä Lampolan tilalle vievää tietä mentäessä tulee vastaan kohta, jossa tien pohjoispuolella kohoaa pieni, kallioinen mäki, ja josta etelän suuntaan Markulaan kääntyy peltotie. Tämän kallioisen mäen, jolla sijaitsee pari latoa ja muuntaja, kaakkoisrinteestä löytyi vuoden 1989 inventoinnissa runsaasti savitiivistettä (KM 25383:1-2) kiven- ja maansekaisesta kumpareesta, joita mäen kaakkoiskulmassa on ainakin kolme. Tien levennys on puolittanut yhden kumpareista, joka näyttäisi olevan jonkintyyppinen kiuaskiveys palaneiden kivien perusteella. Aivan mäen laelta, rikkoutuneessa maanpinnassa oli runsaasti palanutta savea.
Lampolaan vievän tien eteläpuolella on pieni tasainen kalliopaljastuma. Tässä kalliopaljastumassa on yksi erittäin kaunis ja selkeä kuppi. Kuppikalliopaljastuman vierestä pellon reunasta löytyi saviesineen katkelma.
Vuoden 1989 inventoinnissa kohde 9 Lampola 3. |
| metsakeskus.73010038 |
734 |
Lampola 4 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
282314.86200000 |
6704060.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010038 |
Markulan tilan suuren tallirakennuksen länsipuolella, Halikonjokeen viettävällä nurmettuneella töyräällä, joka osittain kuuluu Lampolan tilaan, sijaitsee kalliopaljastuma, jossa on 14 pientä mutta melko syvää kuppia. Kupit ovat samaa tyyppiä kuin Meisalan kuppikivessä. |
| metsakeskus.73010039 |
734 |
Haavisto-Heikki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
282652.72700000 |
6704445.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010039 |
Kohde sijaitsee Halikon keskustasta Marttilaan vievän maantien nro 224 itäpuolella, noin 50 metrin päässä tiestä olevalla puuttomalla mäellä, jossa on kalliopaljastumia. Paikalla on selkeä kivijalka, jonka sisällä nurkassa on uuninpohja. Kyseessä voi olla Haaviston kylän riihen jäännös. Kohde ajoittunee 1600-1700 -luvulle.
|
| metsakeskus.73010040 |
734 |
Riihikankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
281494.18300000 |
6705819.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010040 |
Riihikankare sijaitsee Märyn kylän eteläpuolisen laajan peltoaukealla Pihkon ja Satulin tiloista noin 200 metriä etelään. Riihikankare on kallioinen, puuton mäenharjanne, jolla on useita maatalousrakennuksia mm. kolme suurta latoa ja viljankuivaamo. Riihikankareen länsipuolen pellosta on 1940-luvulla löytynyt viikinkiaikainen rannerengas KM 12540. Etelän puoleisesta pellosta on vuoden 1989 inventoinnissa löytynyt runsaasti rautakauden asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia mm. savitiivistettä, keramiikkaa ja kangaspuun painon kappaleita KM 25379:1-3.
Turku-Helsinki -moottoritie tulee kulkemaan Riihikankareen eteläpuolelta ja Riihikankareella on kaivettu vuosina 1994 ja 1995 moottoritiehankkeen aiheuttamien paikallistiejärjestelyiden aiheuttaman tuhoutumisvaaran vuoksi. Riihikankareen kaivauksilta on erittäin runsaasti rautakautista asuinpaikkamateriaalia, kiinteitä rakenteita sekä irtolöytöinä mm. kokonainen savinen kangaspuunpaino. Asuinpaikka on melko laaja, löytöjä ja kiinteitä rakenteita on pitkälle eteläpuolen pellolla. Paikallistien kummallekin reunalle tehdyistä koeojista löytyi kiinteitä rakenteita kuten paalunsijoja, liesiä ja muita vaikeammin tulkittavia rakenteita. Maaperä asuinpaikalla on hiesunsekaista savea ja kalliota. Suurin osa asuinpaikasta sijainnee Satulin ja Lehtisen latojen alla.
Riihikankareella saattaa olla ollut myös viikinkiaikainen kalmisto, josta merkkinä perunakellarin kaivamisen yhteydessä pellolle joutunut rannerengas. |
| metsakeskus.73010040 |
734 |
Riihikankare |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
281494.18300000 |
6705819.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010040 |
Riihikankare sijaitsee Märyn kylän eteläpuolisen laajan peltoaukealla Pihkon ja Satulin tiloista noin 200 metriä etelään. Riihikankare on kallioinen, puuton mäenharjanne, jolla on useita maatalousrakennuksia mm. kolme suurta latoa ja viljankuivaamo. Riihikankareen länsipuolen pellosta on 1940-luvulla löytynyt viikinkiaikainen rannerengas KM 12540. Etelän puoleisesta pellosta on vuoden 1989 inventoinnissa löytynyt runsaasti rautakauden asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia mm. savitiivistettä, keramiikkaa ja kangaspuun painon kappaleita KM 25379:1-3.
Turku-Helsinki -moottoritie tulee kulkemaan Riihikankareen eteläpuolelta ja Riihikankareella on kaivettu vuosina 1994 ja 1995 moottoritiehankkeen aiheuttamien paikallistiejärjestelyiden aiheuttaman tuhoutumisvaaran vuoksi. Riihikankareen kaivauksilta on erittäin runsaasti rautakautista asuinpaikkamateriaalia, kiinteitä rakenteita sekä irtolöytöinä mm. kokonainen savinen kangaspuunpaino. Asuinpaikka on melko laaja, löytöjä ja kiinteitä rakenteita on pitkälle eteläpuolen pellolla. Paikallistien kummallekin reunalle tehdyistä koeojista löytyi kiinteitä rakenteita kuten paalunsijoja, liesiä ja muita vaikeammin tulkittavia rakenteita. Maaperä asuinpaikalla on hiesunsekaista savea ja kalliota. Suurin osa asuinpaikasta sijainnee Satulin ja Lehtisen latojen alla.
Riihikankareella saattaa olla ollut myös viikinkiaikainen kalmisto, josta merkkinä perunakellarin kaivamisen yhteydessä pellolle joutunut rannerengas. |
| metsakeskus.73010041 |
734 |
Krapuoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
281406.22000000 |
6705434.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010041 |
Krapuojan asuinpaikka sijaitsee Riihikankareen asuinpaikasta neljänsadan metrin päässä suoraan etelään Märystä Vässilään vievän tein molemmin puolin. Koekuopituksessa 1994 paikalta löydettiin savitiivisteen täyttämä paalunsija. Asuinpaikka on Krapuojaan viettävässä rinteessä silkassa savessa. |
| metsakeskus.73010042 |
734 |
Myllyoja |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
281818.05800000 |
6705465.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010042 |
Kuppikallio on keskellä laajaa peltoaukeaa Myllyojan etelärannalla vanhan joenuoman törmän itäreunalla. Kupit ovat tasaisella silokalliopaljastumalla noin 20 m Myllyojan rannasta. Kahden selkeän kupin halkaisija on 5 - 6 cm ja syvyys 1 cm, tämän lisäksi kaksi epäselvempää mahdollista kuppia. |
| metsakeskus.73010043 |
734 |
Munismäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
281201.30800000 |
6705343.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010043 |
Munismäki sijaitsee Märystä Vässilään vievän paikallistien mutkassa 600 metriä Riihikankareesta eteläkaakkoon. Mäellä kasvaa pääasiassa mäntyjä. Kallioisen mäen etelälaidan kalliopaljastumassa on muutamia, halkaisijaltaan n. 5 cm matalaa kuppia. Lisäksi useita epäselviä, mahdollisesti luontaisia painaumia kallion pinnassa.
Asuinpaikkaan viittaavaa löytömateriaalia on saatu talteen mäen pohjoisosasta vuosina 1994 ja 1995. Mäeltä on löydetty myös arabialaisen hopearahan kappale. Fragmentti on peräisin abbasidikalifi Harun ar-Rashidin hallituskaudelta 786-809 lyödystä dirhemistä. |
| metsakeskus.73010043 |
734 |
Munismäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
281201.30800000 |
6705343.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010043 |
Munismäki sijaitsee Märystä Vässilään vievän paikallistien mutkassa 600 metriä Riihikankareesta eteläkaakkoon. Mäellä kasvaa pääasiassa mäntyjä. Kallioisen mäen etelälaidan kalliopaljastumassa on muutamia, halkaisijaltaan n. 5 cm matalaa kuppia. Lisäksi useita epäselviä, mahdollisesti luontaisia painaumia kallion pinnassa.
Asuinpaikkaan viittaavaa löytömateriaalia on saatu talteen mäen pohjoisosasta vuosina 1994 ja 1995. Mäeltä on löydetty myös arabialaisen hopearahan kappale. Fragmentti on peräisin abbasidikalifi Harun ar-Rashidin hallituskaudelta 786-809 lyödystä dirhemistä. |
| metsakeskus.73010044 |
734 |
Asumettä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
280969.40000000 |
6705303.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010044 |
Asumettän löytöpaikka sijaitsee Munismäen länsipuolella, laajalla peltoaukealla, jonka keskellä on pienialainen kalliopaljastuman muodostama mäki. Tällä mäellä on heinälato. Ladon länsi, etelä ja itäpuolelta on löydetty keramiikkaa, savitiivistettä ja savikiekon kappale KM 25382:1-3. Paikalla on ilmeisimmin rautakautinen asuinpaikka, joka on peltotöissä ja ladon rankentamisen yhteydessä osittain tuhoutunut. Paikalla ei ole tehty tarkempia tutkimuksia. Topografiltaan paikka on rautakautiseksi asuinpaikaksi tyypillinen.
Poutiaisen inventointikertomuksessa 1989 kohde 6
Sekä Mikkolan että Poutiaisen kertomuksessa väärät koordinaatit. |
| metsakeskus.73010045 |
734 |
Ali-Satuli |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
280947.40800000 |
6705024.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010045 |
Kohde sijaitsee Vässilän ja Märyn kylien rajalla, metsäisellä mäen harjanteella noin 400 metriä Munismäestä lounaaseen. Aivan mäen pohjoisosasta ovat vuonna 1996 Ilkka Penttinen ja Harto Roth kaivaneet esiin ilmeisesti röykkiöhaudasta palaneiden luiden keskeltä pienen putkellisen keihäänkärjen ja ruodollisen rautaveitsen KM 29604:1-2. Metallinilmaisimella löydetty hauta on mahdollisesti kansainvaellusaikainen lapsen hauta. Alueella on runsaasti positiivisia ja negatiivisia kaikuja, joten kyseessä voi olla laaja kalmisto. Mäellä on jääkauden jättämiä siirtolohkareita, joita on voitu käyttää silmäkivinä. Mikäli kyseessä on röykkiökalmisto, ovat röykkiöt hyvin matalia ja aluskasvillisuuden täydellisesti peittämiä. V. 2004 toimitettiin Museovirastoon viikinkiaikainen pronssisormus, hevosenkenkäsoljen päätenuppi sekä historillisen ajan löytöjä (KM 34484) pellolta n. 1 km päässä hautaröykkiöstä SSW saman mäkialueen eteläpuolelta, Ahtialan ja Kultolan kylän puolelta. Todennäköisesti ne viittaavat paikalla tai sen lähellä sijaitsevaan myöhäisrautakautiseen muinaisjäännökseen, josta aiempana merkkinä alueelta ovat ristiretkiajan miekka ja keihäänkärki (kohde 73 00 0003). |
| metsakeskus.73010045 |
734 |
Ali-Satuli |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
280947.40800000 |
6705024.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010045 |
Kohde sijaitsee Vässilän ja Märyn kylien rajalla, metsäisellä mäen harjanteella noin 400 metriä Munismäestä lounaaseen. Aivan mäen pohjoisosasta ovat vuonna 1996 Ilkka Penttinen ja Harto Roth kaivaneet esiin ilmeisesti röykkiöhaudasta palaneiden luiden keskeltä pienen putkellisen keihäänkärjen ja ruodollisen rautaveitsen KM 29604:1-2. Metallinilmaisimella löydetty hauta on mahdollisesti kansainvaellusaikainen lapsen hauta. Alueella on runsaasti positiivisia ja negatiivisia kaikuja, joten kyseessä voi olla laaja kalmisto. Mäellä on jääkauden jättämiä siirtolohkareita, joita on voitu käyttää silmäkivinä. Mikäli kyseessä on röykkiökalmisto, ovat röykkiöt hyvin matalia ja aluskasvillisuuden täydellisesti peittämiä. V. 2004 toimitettiin Museovirastoon viikinkiaikainen pronssisormus, hevosenkenkäsoljen päätenuppi sekä historillisen ajan löytöjä (KM 34484) pellolta n. 1 km päässä hautaröykkiöstä SSW saman mäkialueen eteläpuolelta, Ahtialan ja Kultolan kylän puolelta. Todennäköisesti ne viittaavat paikalla tai sen lähellä sijaitsevaan myöhäisrautakautiseen muinaisjäännökseen, josta aiempana merkkinä alueelta ovat ristiretkiajan miekka ja keihäänkärki (kohde 73 00 0003). |
| metsakeskus.73010046 |
734 |
Pihko |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
281088.34900000 |
6705928.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010046 |
Pihkon tilasta noin 400 metrin päässä länsilounaaseen, Kaakanmäen eteläpuolisella peltoaukealla on pienialainen peltojen ympäröimä kalliopaljastuma. Kalliopaljastuman koko on noin 8 neliömetriä ja noin metrin korkuinen. Kupit ovat sen korkeimmalla kohdalla. Selkeitä kuppeja on ainakin 21 kpl. Niiden halkaisija on neljästä sentistä aina 10 senttiin. Syvyys vaihtelee sentistä neljään senttimetriin.
Kuppikivi 1:stä noin parikymmentä metriä itään sijaitsevan kalliopaljastuman tasaisella eteläreunalla on kaksi matalaa mutta selkeää kuppia.
Kuppikallioiden lähiympäristöstä on tehty rautakautisia asuinpaikkalöytöjä, kuten saviastian paloja, kangaspuiden painojen katkelmia sekä palanutta savea. |
| metsakeskus.73010046 |
734 |
Pihko |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
281088.34900000 |
6705928.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010046 |
Pihkon tilasta noin 400 metrin päässä länsilounaaseen, Kaakanmäen eteläpuolisella peltoaukealla on pienialainen peltojen ympäröimä kalliopaljastuma. Kalliopaljastuman koko on noin 8 neliömetriä ja noin metrin korkuinen. Kupit ovat sen korkeimmalla kohdalla. Selkeitä kuppeja on ainakin 21 kpl. Niiden halkaisija on neljästä sentistä aina 10 senttiin. Syvyys vaihtelee sentistä neljään senttimetriin.
Kuppikivi 1:stä noin parikymmentä metriä itään sijaitsevan kalliopaljastuman tasaisella eteläreunalla on kaksi matalaa mutta selkeää kuppia.
Kuppikallioiden lähiympäristöstä on tehty rautakautisia asuinpaikkalöytöjä, kuten saviastian paloja, kangaspuiden painojen katkelmia sekä palanutta savea. |
| metsakeskus.73010047 |
734 |
Kaakanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
281184.31200000 |
6706054.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010047 |
Kohde sijaitsee Pihkon tilasta n. 300 metriä länteen korkean ja kallioisen Kaakanmäen eteläreunalla, kohdassa, jossa peltotie haarautuu kahtia. Toinen tienhaara johtaa Klinkanmäkeen ja toinen Vässilään. Tienristeyksessä on lato, jonka pohjoispuolelta on löytynyt niittinaula ja rautakautista keramiikkaa KM 25378:1-2 tummasta, hiilen- ja noensekaisesta kiveyksestä. Paikalla voi olla rautakautinen polttokenttäkalmisto. Kohteessa on myös historiallisen ajan asutuksen jäänteitä.
Anna-Liisa Hirviluoto mainitsee Halikon historia I:ssä s. 144 Kaakanmäellä olevan kuppikiven vanhan riihen tai ladon sokkelikivessä. Kupit ovat epäselviä ja kiveä on työstetty. Kupit voivat olla myös luontaisesti muodostuneet. |
| metsakeskus.73010047 |
734 |
Kaakanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
281184.31200000 |
6706054.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010047 |
Kohde sijaitsee Pihkon tilasta n. 300 metriä länteen korkean ja kallioisen Kaakanmäen eteläreunalla, kohdassa, jossa peltotie haarautuu kahtia. Toinen tienhaara johtaa Klinkanmäkeen ja toinen Vässilään. Tienristeyksessä on lato, jonka pohjoispuolelta on löytynyt niittinaula ja rautakautista keramiikkaa KM 25378:1-2 tummasta, hiilen- ja noensekaisesta kiveyksestä. Paikalla voi olla rautakautinen polttokenttäkalmisto. Kohteessa on myös historiallisen ajan asutuksen jäänteitä.
Anna-Liisa Hirviluoto mainitsee Halikon historia I:ssä s. 144 Kaakanmäellä olevan kuppikiven vanhan riihen tai ladon sokkelikivessä. Kupit ovat epäselviä ja kiveä on työstetty. Kupit voivat olla myös luontaisesti muodostuneet. |
| metsakeskus.73010048 |
734 |
Sairaala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
281947.00000000 |
6706310.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010048 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Märyn laajan peltoaukea pohjoispuolella, Märyn sairaalan eteläpuolisella pienellä peltoaukealla etelään viettävässä rinteessä, jonka maaperä on karkeaa hietaa. Löydöt 20975:1-2. |
| metsakeskus.73010049 |
734 |
Linnamäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
280795.45500000 |
6707414.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010049 |
Linnavuori sijaitsee Märystä puolitoista kilometriä pohjoiseen, Halikonjoen itärannalla Sikamäen pohjoisosassa. Kallioisen mäen itä- ja koillisrinteet ovat erittäin jyrkät. Loivemmalla reunalla oli 1800-luvulla havaittavissa 12 metrinen vallin jäännös (Appelgern-Kivalo 1891, sivu 65). Mahdollisen vallin jäänteet ovat hyvin epämääräiset ja kyseessä voi olla jääkauden aikainen rantakiveys. |
| metsakeskus.73010050 |
734 |
Sikamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
280640.52500000 |
6707301.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Sikamäen etelälounaisrinteessä Halikonjoen itärannalla, Ala-Häävälän Linnamäen eteläpuolella. Paikka muodostuu kahden mäennyppylän väliin jäävästä hiekka-alueesta, jossa kasvaa kuusta ja mäntyä sekä runsaasti pensaskasvillisuutta. Löydöt KM 25317 ovat kvartsi-iskoksia, jotka on poimittu traktoripolun länsipuolisesta ojanpenkasta ja tieltä. Ojanprofiilissa näkyy myös heikko kulttuurikerros. |
| metsakeskus.73010051 |
734 |
Kettuojan pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283307.45000000 |
6706631.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010051 |
Asuinpaikka sijaitsee laajalla hiekka-alueella Tornimäen eteläpuolella, etelään viettävässä rinteessä. Löydöjen (kvartsi-iskoksia) perusteella asuinpaikka rajoittuu pienelle alalle Kettuojan pohjoispuolisen peltoaukean kaakkoiskulmaan. Pelto on hiekkamaata, joka oli kesannolla. Runsaan rikkaruohokasvuston vuoksi pellon pinnassa olevien löytöjen havainnointi oli hankalaa. Paikalla on merkkejä historiallisen ajan asutuksesta kuten palanutta savea, rautakuonaa sekä tiiltä melko runsaasti. Vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä tehdyssä koekuopituksessa asuinpaikan ei todettu ulottuvan pellolta metsän puolelle. Muutamissa koepistoissa ei pellon muokkauskerroksen alaisessa hiekassa havaittu selvää kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.73010052 |
734 |
Urheilutie 15 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
282797.66100000 |
6706566.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Urheilutie 15:ssa sijaitsevan omakotitalon puutarhassa (Halikko Märy). Anna-Liisa Hirviluoto on suorittanut paikalla kaivauksen vuonna 1983, jolloin nuorakeraamista asuinpaikkaa tutkittiin 26 neliön kokoinen alue. Kulttuurikerros oli noin 20 vahvuinen. Asuinpaikka on huomattavasti tutkittua aluetta laajempi. |
| metsakeskus.73010054 |
734 |
Martinoja Kivilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
275629.50800000 |
6712676.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010054 |
Kivilän tila sijaitsee Kumionojan pohjoispuolella, Palomäen eteläpinteessä. Asuinpaikka sijaitseen Kivilän tilan päärakennuksen itäpuolen puutarhassa, jonkä läpi kulkee kapea karkean hiedan muodostama terassi. Kyseessä lienee mesoliittinen asuinpaikka. Paikalta aikaisemmin löydetty kourutaltta ja kivikirves (Kumion kk.). Nyt paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja -esineitä KM 31406:1- |
| metsakeskus.73010055 |
734 |
Kupparinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
277195.88100000 |
6712995.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010055 |
Kupparinmäki muodostuu korkeasta kallioisesta mäenharjanteesta, joka sijaitsee Kumionojan pohjoispuolella peltojen ympäröimäna. Asuinpaikka sijaitsee Kupparinmäen etelärinteellä peltoaukean pohjoisosassa, alueella, jossa maaperä on karkeaa hietaa. Paikalla on lato, jonka itäpuolelta iskokset löytyivät. Paikka oli viljalla vielä myöhään syyskuussa, joten peltoa ei pystytty tehokkaasti tarkastelemaan. Löytöinä muutama kvartsi KM 31407 |
| metsakeskus.73010056 |
734 |
Melkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
279595.92300000 |
6710312.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010056 |
Melkolan mesoliittiselle ajalle ajoittuvalta asuinpaikalta on runsaasti esinelöytöjä. Asuinpaikka sijaitsee Melkolan tilalta 300 metriä pohjoiskoilliseen, tilalle tuovan tien vieressä peltoaukean pohjoisreunassa Alustaojaan laskevan puron varrella. Kohde sijaitsee karkealla hiedalla, jota ympäröivät laajat savikot. Tarkastettaessa kohdetta havittiin rehevästä kasvillisuudesta huolimatta pellon pinnassa runsaasti löytöjä kuten kvartsi-iskoksia ja -esineitä, kivilaji-iskoksia ja kokonainen pieni tasataltta. Kohteessa ei ole suoritettu arkeologisia tutkimuksia.
Paikalta on tehty löydöt
KM 12734:1 ja 2 primitiivinen kirves ja kiviesineen katkelma
KM 13748 osittain hiottu kivi
KM 14274 kourutaltta
KM 17798 iskoksia
KM 18137:1-3 kolme tasatalttaa
ja mahdollisesti KM 26422 koristeltu reikäkivi
sekä KM 31408:1- |
| metsakeskus.73010057 |
734 |
Vuohikallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
284909.82400000 |
6704323.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010057 |
Vuohikallion tila sijaitsee Hurtinmäen itärinteellä, josta avautuu laaja peltoaukea itään ja koilliseen. Peltoaukeaa halkoo vajaan puolen kilometrin päässä Salitunojan -niminen puro. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vuohikallion talon ja Salitunojan puolivälissä, kokonaan pellolla. Asuinpaikka rajoittuu karkean hiedan muodostaman deltamaisen alueen kärkeen. Paikalla on kaivettu vuosina 1996 ja 1997 moottoritielinjalla, joka kulkee sivuten asuinpaikan reuna-aluetta. Asuinpaikasta on huomattavan suuri osa vielä tutkimatta. Varsinkin ylemmiltä osiltaan asuinpaikka on yllättävän hyvin säilynyt. Asuinpaikka ajoittunee vanhimmilta osiltaan mesoliittiseksi ja nuorimmilta osiltaan nuorakeraamiseksi. Paikalta on löydetty 1936 veneenmuotoinen vasarakirves.
Asuinpaikka löytyi vertailemalla karkean hiedan levintää sopiviin rantakorkeuksiin vuonna 1995 Turku-Helsinki -moottoritien osainventoinnissa.
Löydöt:
KM 10673 vasarakirves
KM 28978:1-29 iskoksia, kaapimia ja liuske-esineen kappale
KM 29607:1-6
KM 29734:1-420 iskoksia, kaapimia, hiottujen kiviesineiden katkelmia, esineiden teelmiä ja keramiikkaa
KM 30639:1-594 iskoksia, kaapimia, keramiikkaa, palanutta luuta, tasataltta, taltan teelmä ja useita hioinlaakojen kappaleita |
| metsakeskus.73010057 |
734 |
Vuohikallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
284909.82400000 |
6704323.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010057 |
Vuohikallion tila sijaitsee Hurtinmäen itärinteellä, josta avautuu laaja peltoaukea itään ja koilliseen. Peltoaukeaa halkoo vajaan puolen kilometrin päässä Salitunojan -niminen puro. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vuohikallion talon ja Salitunojan puolivälissä, kokonaan pellolla. Asuinpaikka rajoittuu karkean hiedan muodostaman deltamaisen alueen kärkeen. Paikalla on kaivettu vuosina 1996 ja 1997 moottoritielinjalla, joka kulkee sivuten asuinpaikan reuna-aluetta. Asuinpaikasta on huomattavan suuri osa vielä tutkimatta. Varsinkin ylemmiltä osiltaan asuinpaikka on yllättävän hyvin säilynyt. Asuinpaikka ajoittunee vanhimmilta osiltaan mesoliittiseksi ja nuorimmilta osiltaan nuorakeraamiseksi. Paikalta on löydetty 1936 veneenmuotoinen vasarakirves.
Asuinpaikka löytyi vertailemalla karkean hiedan levintää sopiviin rantakorkeuksiin vuonna 1995 Turku-Helsinki -moottoritien osainventoinnissa.
Löydöt:
KM 10673 vasarakirves
KM 28978:1-29 iskoksia, kaapimia ja liuske-esineen kappale
KM 29607:1-6
KM 29734:1-420 iskoksia, kaapimia, hiottujen kiviesineiden katkelmia, esineiden teelmiä ja keramiikkaa
KM 30639:1-594 iskoksia, kaapimia, keramiikkaa, palanutta luuta, tasataltta, taltan teelmä ja useita hioinlaakojen kappaleita |
| metsakeskus.73010058 |
734 |
Somerojan lähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11004 |
27000 |
285198.67300000 |
6710217.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010058 |
Somerojan lähde Halikossa on erittäin runsas- ja kirkasvetinen ja siitä virtaa vettä pohjoiseen. Aivan lähteen vieressä on siirtolohkare. Lähde on ollut kuuluisa vetensä parantavasta voimasta, siellä käytiin usein uhraamassa ja siihen liittyy runsaasti tarinoita (SKS, Kuusjoki, Halikko 1937).
Kertoja Vikström sanoi hänen lapsena ollessaan siellä vielä jonkun käyneen apua hakemassa ja uhraamassa. Uhritoimituksiin käytettiin etupäässä kultaa ja hopeaesineitä sekä rahoja. Toiset vuoleskelivat sormuksistaan tai rahoistaan lastuja, kun eivät raaskineet koko esineestä luopua. Ihmisten sanottiin jälkeenpäin lähteestä etsineen mainittuja uhrilahjoja ja löytäneensäkin, niin kertojakin sanoi sieltä löytäneensä.
E. Helenius kertoi, että hänet lapsena oli kastettu tähän lähteeseen silmävian takia. Toimituksen jälkeen oli paiskattu raha lähteeseen, eikä kotiin mennessä saanut katsoa taakseen. |
| metsakeskus.73010059 |
734 |
Ahtola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
274265.18500000 |
6686926.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010059 |
Meren rantaan viettävällä metsäisellä etelärinteellä olevalla pienehköllä kalliokumpareella on varsin vaatimaton, matala, kivistä ladottu hautaröykkiö. Se on soikeahko ja laajuudeltaan n. 9,5 x 7 m itä-länsisuuntaisesti. Röykkiö on kasattu isommista nostettavista kivistä, joiden välissä on pienempiä kiviä. Pinta on osin sammalen peitossa. Maastossa on paikoin kalliopaljastumia. Ahtolan ohi vievän mökkitien länsipuolella. |
| metsakeskus.73010059 |
734 |
Ahtola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
274265.18500000 |
6686926.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010059 |
Meren rantaan viettävällä metsäisellä etelärinteellä olevalla pienehköllä kalliokumpareella on varsin vaatimaton, matala, kivistä ladottu hautaröykkiö. Se on soikeahko ja laajuudeltaan n. 9,5 x 7 m itä-länsisuuntaisesti. Röykkiö on kasattu isommista nostettavista kivistä, joiden välissä on pienempiä kiviä. Pinta on osin sammalen peitossa. Maastossa on paikoin kalliopaljastumia. Ahtolan ohi vievän mökkitien länsipuolella. |
| metsakeskus.73010060 |
734 |
Sudentarhanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
280941.44300000 |
6698977.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73010060 |
Hyvin säilynyt pronssikautinen röykkiö laajan Sudentarhanmäen - Rivometsän metsä- ja ylänköalueen lounaispäässä Hirvikallion yksinäistilan ja samannimisen tilan alueella. Röykkiö on aivan lounais-koillissuuntaisen kalliopohjaisen harjanteen lounaisreunassa, paikassa, josta rinne alkaa jyrkästi viettää alapuoliselle peltoalueelle, joka on n. 10-25 m korkeudessa. Röykkiö vaikuttaa lähes täysin koskemattomalta, mahdollisesti koska se on sammalotunut ja metsä lienee aiemmin ollut tiheää. Koska röykkiö muodostaa ikään kuin "luonnollisen jatkon" kallioharjanteelle, se on kokoaan vaikuttavampi, vaikka kohoaakin myös ylärinteen puolelta n. ½ m. Alarinteen puolelta sen korkeus on suurimmillaan n, 1,2 m. Sen halkaisija lienee n. 14 m ja se on likimain pyöreä. Siinä on vain pieni keskusvajoama, jossa muutamaa kiveä on hiljattain liikuteltu. Gps-koordinaatit ovat 6701 779/3281 099 (5 m tarkkuudella). Ylemmällä korkeustasolla koillisen suunnalla on muutamia kumpumaisia kohoumia, jotka kuitenkin lienevät kaikki pelkkää kalliota. Ympäristössä saattaa kuitenkin olla epämääräisiä pienempiä röykkiöitä luoteen suunnalla, kuten yksi tuulenkaadon kohdalla sijainnut asetetulta kiveykseltä vaikuttanut muutaman m kokoinen alue, niin ikään kalliopohjalla ja aivan jyrkemmän rinteen yläreunassa, arviolta vajaa 100 m luoteeseen edellisestä. |
| metsakeskus.73500001 |
734 |
Seppälä Pyhäloukas |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
273447.44000000 |
6701444.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.73500001 |
Paikkakunnalla oli kulkutauti, johon kuolleita haudattiin perimätiedon mukaan Turku-Salo tiestä Hajalaan menevän tien varrella sijaitsevan Seppälän talon maalle. Vielä v. 1850 paikalla näkyi lahonneita puuristejä. Kertoman mukaan pappi siunasi vainajat sillä paikalla, eikä ruumiita kuljetettu pois. |
| metsakeskus.74010001 |
74 |
Hietakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
355742.90000000 |
7040906.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.74010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Halsuanjärven Hietalahden pohjoispuolella, Halsua-Veteli -maantieltä noin 330 m pohjoiseen sekä Hietalahden koululta noin 300 m luoteeseen. Paikka on hiekkakuoppa-aluetta Hietakankaan koillisreunassa. Valtaosa löydöistä on tullut esiin hiekkakuopan koillis- ja pohjoisreunan alueelta. Jonkin verran löytöjä on myös kuopan etelä- ja luoteisosasta sekä kaakkoispuolella olevasta kynnöspellosta. Suuri osa asuinpaikkaa on todennäköisesti tuhoutunut hiekanotossa; ehjää asuinpaikkakerrosta lienee vielä kuopan lounais-, länsi- ja luoteispuolella. |
| metsakeskus.74010002 |
74 |
Mäntykorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356555.57100000 |
7043290.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.74010002 |
Asuinpaikka sijaitsee luode-kaakko -suuntaisen, Halsuan kirkonkylän kautta kulkevan harjun hiekkakuopassa, Taipaleen kylänosassa, Mäntykorven maalla. Löydöt ovat maantieltä noin 35-50 m etäisyydeltä hiekkakuopan maantienpuoleisesta koillisreunasta ja reunan koillispuolelta auratulta metsämaalta. Kvartsit ovat muutaman neliömetrin alalta, kvartsiitit näistä noin 40-50 m luoteeseen, kuopan reunalta. Saman kuopan eteläreunan kohdalta on kuopan pohjalta löytynyt liuskekeihäänkärjen teelmä (KM 20249). Tuhoutumatonta asuinpaikkakerrosta lienee löytöalueelta koilliseen maantielle päin, maaston laskusuuntaan, sekä kuopan etelä- ja kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.74010003 |
74 |
Mustamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
355667.94500000 |
7038447.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.74010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Halsuan kirkonkylää vastapäätä, Halsuanjärven lounaisrannalla, Halsuanjoen suusta noin 1 km kaakkoon. Löydöt ovat Mustamaan talon viereisestä, luoteispuoleisesta perunapellosta. Kvartsit ovat noin 60 x 40 metrin kokoisen hiekkaperäisen perunapellon pinnasta. Pelto on loivasti koillista ja Halsuanjärveä kohti viettävä, noin 2-3 m järven pintaa ylempänä. Nykyisin vesirajaan on matkaa noin 40 m. Paikka on ympäristöään korkeampi ja vaikuttaa siten sopivalta kivikautiseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.74010004 |
74 |
Pääjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
357324.27200000 |
7040682.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.74010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Halsuanjärvelle loivasti viettävällä viljelysmaalla, Pääjärven talosta noin 220-250 m etelään ja järven nykyisestä pohjoisrannasta noin 230-300 m. Paikalla on kaksi löytökohtaa, joiden etäisyys toisistaan on noin 100 m.
Löytökohta a) sijaitsee pellon hiekkaperäisessä kohoumassa, Halsua-Veteli -maantien katkaiseman tilustien vieressä. Löydöt ovat noin 30 x 30 metrin alalta. Paikalla on ollut lato ja viljelemätöntä maata vielä 1960-luvulla.
Löytökohta b) edellisestä noin 100 m länsilounaaseen ojan ja metsikön väliltä. Alueelta on aikaisemmin löytynyt reikäkivi KM 16646 ja kourutaltta KM 18046.
|
| metsakeskus.74010005 |
74 |
Sirkkasenkangas |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361002.81600000 |
7033753.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.74010005 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Penninkijoen pohjoispuolella olevan Sirkkasenkankaan suurimman hiekkakuopan pohjoisreunassa. Inventoinnissa 1989 paikalta löytyi kvartsiesine KM 24983. Muita asuinpaikkamerkkejä ei inventoinnissa havaittu.Löytöpaikasta noin 500 m luoteeseen on Karvosen talon maalta aikaisemmin löytynyt nuijakivi KM 3681: |
| metsakeskus.74500001 |
74 |
Halsuanjärvi Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
356774.49000000 |
7040062.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.74500001 |
Halsuanjärven pohjoispäässä olevalle Ruumissaarelle kerrotaan nälkävuosina haudatun kesällä vainajia, jotka on sitten talvella kuljetettu Veteliin. Saarella on näkyvissä painanteita.
2004 alueelle on tehty tarkastuskäynti ja tuolloin ei paikalla voitu havaita hautakuopanteita. |
| metsakeskus.74500003 |
74 |
Halsua Kalliokoski |
10001 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
360880.83800000 |
7041827.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.74500003 |
1946 A. Laasasenaho on löytänyt Kalliokosken kylästä jokea räjäyttämällä perattaessa kivikautisen reikäkiven kiven kolosta. Perimätiedon mukaan samalla paikalla on ollut myös mylly. Tarkka löytöpaikka on epäselvä, mutta se sijaitsee ilmeisesti jossakin Kalliokosken maantiesillan läheisyydessä. |
| metsakeskus.77010001 |
77 |
Kotisalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
463444.10400000 |
6911102.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010001 |
Kohde sijaitsee Kuuhankavedessä, pohjoiseen pistävässä pitkässä, hiekkaisessa Salonniemessä. Kohde tunnetaan myös nimellä Salo. Löytöjä on poimittu runsaasti jo 1800-luvulta lähtien Kotisalon talon pohjoispuolelta olevasta hiekkakuopasta ja paikalla on suoritettu kaivauksia 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Paikalta on löytynyt mm. tyypillistä kampakeramiikkaa. Alue on ehjää kangasmaata etenkin kuopalta pohjoisluoteeseen, jonne asuinpaikka maaston puolesta voisi jatkua. Vuoden 1988 inventoinnissa kuopan reunoilta ei tullut löytöjä eikä paikalla tehty havaintoja kulttuurimaasta. Hiekkakuopan koillispuoliselta pellolta on löytynyt muutama kvartsi-iskos noin 50 x 50 m alalta. Asuinpaikasta on ilmeisesti tuhoutunut osa hiekanotossa. |
| metsakeskus.77010003 |
77 |
Luojinniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
459905.44800000 |
6931274.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010003 |
Kohde sijaitsee Hankasalmen ja Konneveden rajan lähettyvillä, Kynsiveden pitkänomaisen Saksalansaaren eteläpäässä, koilliseen pistävän Luojinnimen pohjoiskärjessä, kalliolla. Paikalta avautuu näköala Kynsiveden Outamon selälle. Paikalla on kivistä kasattu röykkiö, ns. lapinraunio, joka oli sammalen peitossa ennen kaivaustutkimuksia. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 10 m ja koreudeltaan 0,4 - 0,5 m. Kaivauksissa löytyi pronssi- tai kuparilevyn kappale (KM 21963). Kaivaustulosten perusteella kyseessä on röykkiöön tehty ruumishautaus. Lapinraunio on entisetty kaivausten jälkeen. |
| metsakeskus.77010004 |
77 |
Hiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487084.57700000 |
6914880.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010004 |
Kohde sijaitsee Hankasalmen ja Pieksänmaan kuntien rajan tuntumassa, pitkän Vanajajärven keskivaiheilla, järven länsirannalla, Hiekan talon pellossa. Hiekan talo on Myllylahden luoteisrannalla. Löydöt (kvartsia ja palanutta luuta) on poimittu talosta 20 - 40 m itään, loivasti itäkaakkoon viettävästä hiekkapellosta. Asuinpaikan laajuus on tuntematon.
Ensimmäiset löydöt (kvartsia) paikalta tehnyt pieksämäkeläinen Pekka Tarkiainen vuonna 1986, löytökohdan koordinaatit: p=6917800, i=3487250, z=125. |
| metsakeskus.77010005 |
77 |
Sahinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
487934.23900000 |
6914171.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010005 |
Kohde sijaitsee Hankasalmen ja Pieksänmaan kuntien rajan tuntumassa, pitkän Vanaja-järven keskivaiheilla, sen länsirannalla. Paikalla on noin 1 km pitkä, kapea harjumuodostuma, jonka etelä- ja keskiosassa kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat. Paikalla on ainakin kolme löytökohtaa: a) kesämökin pihalla, b) harjun keskiosassa ja c) edellisten välissä, vanhan hiekkakuopan luoteisreunalla. Mahdollisesti koko noin 1 km pituinen hiekkainen ja harjumainen niemi on asuinpaikka-aluetta. Maasto pääosin ehjää. Löytökohdan b) koordinaatit: p= 6917320, i= 3487920. Lisäksi alueella on pyyntikuoppia.
Asuinpaikasta 0,5 - 0,8 km luoteeseen, samalla harjulla, sijaitsee Myllylahden kivikautinen asuinpaikka ja tästä edelleen 240 m luoteeseen Hiekan kivikautinen asuinpaikka.
Vuonna 2005 hiekkakuopan reunojen ja ympäristön tarkastuksen yhteydessä hiekkakuopan luoteisreunalta löytyi liesikiveys ja siitä kaksi hyvänlaatuista kvartsi-iskosta(kohta c), jotka kuitenkin jätettiin paikoilleen, sekä hiiltä ja likaista nokimaata. Liesikiveys peitettiin. Lieden c) koordinaatit: p=6917090, i=3488034. Hiekkakuopan reunoille tehtiin useita koekuoppia ja lapionpistoja. Hiekka liesikiveyksen ympärillä oli hienohkoa, muualla karkeahkoa, jopa soramaista.
Hiekkakuopasta kaakkoon, niemen kärjessä Sahinniemen ja Suoharjun tiloilla, kesämökkien välissä, on niemen harjanteen päällä, polun vieressä tai sen lähellä Vanajanjärvelle päin neljä melko matalaa kuopannetta. Kuopanteiden halkaisijat vaihtelevat 1-1,5 m:stä 2-3:miin. Viides kuoppa, jossa on selvät vallit ympärillä, ja joka on halkaisijaltaan 2 - 3 m ja syvyydeltään yli puolimetriä, sijaitsee hiekkakuopalta yli 100 m luoteeseen, suunnilleen niemen puolessa välissä. Kuopat lienevät pyyntikuoppia, siihen viittaa myös niemen nimi - Sahinniemi.
Tarkastus 2020: Sahinniemi B kohtaan tehtiin useita koekuoppia. Yhdestäkään kuopasta ei löytynyt ihmistoimintaan viittaavaa. Aiempia viittauksia asuinpaikkatoiminnasta voidaan pitää irtolöytöinä. |
| metsakeskus.77010005 |
77 |
Sahinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487934.23900000 |
6914171.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010005 |
Kohde sijaitsee Hankasalmen ja Pieksänmaan kuntien rajan tuntumassa, pitkän Vanaja-järven keskivaiheilla, sen länsirannalla. Paikalla on noin 1 km pitkä, kapea harjumuodostuma, jonka etelä- ja keskiosassa kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat. Paikalla on ainakin kolme löytökohtaa: a) kesämökin pihalla, b) harjun keskiosassa ja c) edellisten välissä, vanhan hiekkakuopan luoteisreunalla. Mahdollisesti koko noin 1 km pituinen hiekkainen ja harjumainen niemi on asuinpaikka-aluetta. Maasto pääosin ehjää. Löytökohdan b) koordinaatit: p= 6917320, i= 3487920. Lisäksi alueella on pyyntikuoppia.
Asuinpaikasta 0,5 - 0,8 km luoteeseen, samalla harjulla, sijaitsee Myllylahden kivikautinen asuinpaikka ja tästä edelleen 240 m luoteeseen Hiekan kivikautinen asuinpaikka.
Vuonna 2005 hiekkakuopan reunojen ja ympäristön tarkastuksen yhteydessä hiekkakuopan luoteisreunalta löytyi liesikiveys ja siitä kaksi hyvänlaatuista kvartsi-iskosta(kohta c), jotka kuitenkin jätettiin paikoilleen, sekä hiiltä ja likaista nokimaata. Liesikiveys peitettiin. Lieden c) koordinaatit: p=6917090, i=3488034. Hiekkakuopan reunoille tehtiin useita koekuoppia ja lapionpistoja. Hiekka liesikiveyksen ympärillä oli hienohkoa, muualla karkeahkoa, jopa soramaista.
Hiekkakuopasta kaakkoon, niemen kärjessä Sahinniemen ja Suoharjun tiloilla, kesämökkien välissä, on niemen harjanteen päällä, polun vieressä tai sen lähellä Vanajanjärvelle päin neljä melko matalaa kuopannetta. Kuopanteiden halkaisijat vaihtelevat 1-1,5 m:stä 2-3:miin. Viides kuoppa, jossa on selvät vallit ympärillä, ja joka on halkaisijaltaan 2 - 3 m ja syvyydeltään yli puolimetriä, sijaitsee hiekkakuopalta yli 100 m luoteeseen, suunnilleen niemen puolessa välissä. Kuopat lienevät pyyntikuoppia, siihen viittaa myös niemen nimi - Sahinniemi.
Tarkastus 2020: Sahinniemi B kohtaan tehtiin useita koekuoppia. Yhdestäkään kuopasta ei löytynyt ihmistoimintaan viittaavaa. Aiempia viittauksia asuinpaikkatoiminnasta voidaan pitää irtolöytöinä. |
| metsakeskus.77010006 |
77 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
464283.75900000 |
6913501.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010006 |
Kohde sijaitsee Kynsiveden kaakkoisosassa, Paanalan Piilunmäen länsirannalla, Paanalansalmen itärannalla, Niemelän talon edustalla. Paikalla on kaksi löytökeskittymää. Talon länsipuolelta pellosta on löytynyt yksi kvartsi-iskos ja palaneen luun siru (KM 23449). Pelto on jyrkähkösti länsiluoteeseen viettävää hiekkamaata. Talosta 60-100 m pohjoisluoteeseen, pellosta, on löytynyt kvartsiesine ja -iskoksia (KM 24329:1-2). Paikalla on havittavissa muutama matala terassimuodostuma. |
| metsakeskus.77010007 |
77 |
Janhola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466322.97000000 |
6904544.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010007 |
Kohde sijaitsee Niemisjärven ja Pieni-Kaihlanen -nimisen järven välisellä kannaksella, Janholan talosta 0,1-0,2 km etelään, hiekkaisella pellolla, joka viettää länsilounaaseen kohti Pieni-Kaihlasta. Paikalta on löytnyt kvartsia. Asuinpaikka ulottuu pellon kaakkoislaidalta ainakin 0,1 km pohjoisluoteeseen, asuinpaikan laajuus metsän suuntaan, eteläkaakkoon päin, on tuntematon.
Vuonna 2014 Janholan talon pohjois- ja eteläpuolisilta peltoalueilta on löydetty metallinetsinnän yhteydessä useita historiallisen ajan löytöjä (KM 40478: 1-14). Ne ovat neljältä erilliseltä löytöalueelta, alakohteet Janhola A-D. |
| metsakeskus.77010007 |
77 |
Janhola |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
466322.97000000 |
6904544.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010007 |
Kohde sijaitsee Niemisjärven ja Pieni-Kaihlanen -nimisen järven välisellä kannaksella, Janholan talosta 0,1-0,2 km etelään, hiekkaisella pellolla, joka viettää länsilounaaseen kohti Pieni-Kaihlasta. Paikalta on löytnyt kvartsia. Asuinpaikka ulottuu pellon kaakkoislaidalta ainakin 0,1 km pohjoisluoteeseen, asuinpaikan laajuus metsän suuntaan, eteläkaakkoon päin, on tuntematon.
Vuonna 2014 Janholan talon pohjois- ja eteläpuolisilta peltoalueilta on löydetty metallinetsinnän yhteydessä useita historiallisen ajan löytöjä (KM 40478: 1-14). Ne ovat neljältä erilliseltä löytöalueelta, alakohteet Janhola A-D. |
| metsakeskus.77010008 |
77 |
Myllyranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467422.48300000 |
6916210.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010008 |
Kohde sijaitsee Kuuhankaveden Venekoskella, Venekosken ylittävän maantiesillan lounaispuolisella hiekkaperäisellä pellolla, joka viettää loivasti pohjoiseen, kohti Venejokea. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.77010009 |
77 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467132.60100000 |
6916779.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010009 |
Kohde sijaitsee Venekoskella, Venejoen pohjoispuolella, loivasti länsiluoteeseen viettävällä hiekkapellolla. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.77010010 |
77 |
Koivulehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
473190.18300000 |
6911622.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010010 |
Kohde sijaitsee Iso-Herttu -nimisen järven eteläpäässä, matalalla hiekkaperäisellä harjanteella. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Löytökohdan pohjoispuolella ovat Sikalan talon pellot, joita ei ole voitu tarkastaa, koska pelto oli inventointihetkellä v. 1988 kyntämättä. Asuinpaikka saattaa jatkua pohjoiseen. |
| metsakeskus.77010011 |
77 |
Luodeniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
472950.26800000 |
6913531.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010011 |
Kohde sijaitsee Iso-Herttu -nimisen järven Hertunlahden luoteis-/länsirannalla, hiekkaperäisellä itään viettävällä pellolla. Löytöjä (kvartsi-iskoksia, palanutta luuta) on vain pellon koilliskulmasta, pellon pohjoiskärjestä noin 40 m etelään, 20 x 20 m alalta. Ehjää asuinpaikkaa saattaa olla välittömästi pellon pohjoispuolella. |
| metsakeskus.77010012 |
77 |
Uusitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
473220.15800000 |
6913681.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010012 |
Kohde sijaitsee Iso-Herttu -järven Hertunlahden koillisrannalla, Uusitalon pellon lounaislaidalla, 102-105 m korkeuskäyrien tuntumassa noin 200 m matkalla. Laajuus pellon ulkopuolella on tuntematon. |
| metsakeskus.77010013 |
77 |
Tervaala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
461724.72600000 |
6928035.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Kynsiveden Havulahden ja järvestä kuroutuneen Ohenlammen välissä, niemekkeellä. Paikalla on kaksi löytökohtaa. Toinen a) on Tervaalan talosta 120-140 m itään, hiekka-/silttipellolla, joka viettää itään, kohti Ohenlampea. Toinen löytökohta b) on Tervaalan talosta noin 130 m etelään, silttipellossa. Lisäksi talosta etelään, peltoa ojitettaessa on löytynyt rautakuonaa. |
| metsakeskus.77010014 |
77 |
Uusikartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460895.03800000 |
6934452.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010014 |
Kohde sijaitsee Korholankoskien ja Liesveden Lieslahden välisellä kannaksella, länsilounaaseen viettävällä hiekkapellolla. Kolme kvartsi-iskosta on löytynyt noin 100 m matkalta, 90-92 m korkeuskäyrien tuntumasta. |
| metsakeskus.77010015 |
77 |
Jaakkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
459345.66400000 |
6932393.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010015 |
Kohde sijaitsee Hankasalmen ja Konneveden kuntien rajalla, pitkän Saksalansaaren kapealla kannaksella, hiekka-/silttipellolla. Pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia sekä palanutta savea ja kuonaa, jotka voivat liittyä myöhemmän asutuksen (rautakausi/historiallinen aika) jäänteisiin. |
| metsakeskus.77010016 |
77 |
Venekoski Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27006 |
469261.75100000 |
6914880.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010016 |
Kohde sijaitsee Kuuhankaveden koillisosassa, Venekoskella, Haapaniemen eteläpuolella, Ruumissaari-nimisessä saaressa. Saaren korkeamman, hiekkapohjaisen keski- ja pohjoisosan laella on useita maastossa erottuvia pitkänomaisia hautamaisia painanteita.
Paikallinen perimätieto kertoi nimen ohella hautapainanteista, mutta todisteet haudoista saatiin vasta vuonna 1992 tehdyissä koekaivauksissa.
Ruumissaaresta on kartoitettu kolmisenkymmentä hautamaista painannetta sekä on havaittu lisäksi monia epävarmoja painanteita. Paikalta tehtyjen
luulöytöjen sekä 2008 laaditun kartoituksen perusteella Ruumissaaren koko nykyinen pohjoisosa on todennäköistä hautausmaa-aluetta; tutkimusten yhteydessä ja aikaisemmin tehtyjen havaintojen perusteella alueelta löytyy runsaasti pysyviä hautauksia. Haudat ajoittunevat 1600- ja 1700-luvuille.
Saaren pohjoispäässä kasvaa vanhaa, harvahkoa havu- ja sekametsää. Alempana olevassa, järvenpinnan laskun jälkeen kuiville 1900-luvun alussa jääneessä eteläpäässä kasvaa puolestaan enimmäkseen koivua.
Kuuhankavedessä, Venekosken Ruumissaaresta 4-5 km eteläkaakkoon, on toinenkin Ruumissaari, jossa on myös hautoja ja jonne on pystytetty muistomerkki. Aikaisemmat tiedot tarkoittavat yleensä tätä saarta. |
| metsakeskus.77010016 |
77 |
Venekoski Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27007 |
469261.75100000 |
6914880.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010016 |
Kohde sijaitsee Kuuhankaveden koillisosassa, Venekoskella, Haapaniemen eteläpuolella, Ruumissaari-nimisessä saaressa. Saaren korkeamman, hiekkapohjaisen keski- ja pohjoisosan laella on useita maastossa erottuvia pitkänomaisia hautamaisia painanteita.
Paikallinen perimätieto kertoi nimen ohella hautapainanteista, mutta todisteet haudoista saatiin vasta vuonna 1992 tehdyissä koekaivauksissa.
Ruumissaaresta on kartoitettu kolmisenkymmentä hautamaista painannetta sekä on havaittu lisäksi monia epävarmoja painanteita. Paikalta tehtyjen
luulöytöjen sekä 2008 laaditun kartoituksen perusteella Ruumissaaren koko nykyinen pohjoisosa on todennäköistä hautausmaa-aluetta; tutkimusten yhteydessä ja aikaisemmin tehtyjen havaintojen perusteella alueelta löytyy runsaasti pysyviä hautauksia. Haudat ajoittunevat 1600- ja 1700-luvuille.
Saaren pohjoispäässä kasvaa vanhaa, harvahkoa havu- ja sekametsää. Alempana olevassa, järvenpinnan laskun jälkeen kuiville 1900-luvun alussa jääneessä eteläpäässä kasvaa puolestaan enimmäkseen koivua.
Kuuhankavedessä, Venekosken Ruumissaaresta 4-5 km eteläkaakkoon, on toinenkin Ruumissaari, jossa on myös hautoja ja jonne on pystytetty muistomerkki. Aikaisemmat tiedot tarkoittavat yleensä tätä saarta. |
| metsakeskus.77010017 |
77 |
Kovalanmäki Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
470661.20400000 |
6910792.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010017 |
Kohde sijaitsee Kuuhankaveden eteläosassa, matalahkossa noin 170 x 100 m kokoisessa saaressa, jonka rannat ovat vesijättömaata. Saaressa on hautapainanteita ja sinne on pystytetty muistomerkki. Alue on seurakunnan hoitama. Paikalla pidetään kesäisin hartaustilaisuus/kirkonmenot ja paikka on myös yleinen retkikohde. Rannalle on rakennettu tulenpitopaikka penkkeineen. Saareen on haudattu ainakin 1600-luvun lopun nälkävuosien ja isonvihan aikana. Saarta käytettiin myös välihautausmaana.
Saarelta kartoitettiin 2008 tarkastuksen yhteydessä kaikkiaan 36 painannetta, joista suurin osa vaikutti selkeästi hautapainanteilta. Näiden lisäksi saarella on runsaasti muita painumia, joista ainakin osa lienee maatuneita haudansijoja, osa taas maaston luontaisia painaumia ja jäänteitä tuulenkaadoista tms.
Havaitut hautamaiset painanteet sijaitsevat saaren pohjoisosassa, osa myös keskiosassa saaren pohjoisosaan vievän polun läheisyydessä.
Kuuhankavedessä, Kovalanmäen Ruumissaaresta 4–5 km pohjoisluoteeseen on toinenkin Ruumissaari, jossa on myös hautoja. |
| metsakeskus.77010018 |
77 |
Myllylahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487284.49700000 |
6914660.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010018 |
Kohde sijaitsee Vanaja-järven kaakkoisosassa, järven itärannalla, Vanajan ja Koukosen (lampi) välisellä, kapean harjun muodostamalla kannaksella. Harjun poikki, sen matalimmalle kohdalle, on kaivettu leveä ja syvä oja, jonka länsipuolella on kesämökki. Asuinpaikka on välittömästi ojan itäpuolella, loivasti itään kohoavalla tasanteella. Maaperä paikalla on hiekkaa, puusto on pääasiassa nuorehkoa mäntyä. Inventoinnissa 1998 paikalle tehdyistä koekeuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja yksi keramiikan muru. Koekuopissa on havaittu selvä kulttuurimaakerros. Asuinpaikan laajuus on arviolta 40 x 30 m. Se rajautuu lännessä ojaan ja idässä jyrkemmin kohoavaan rinteeseen. Asuinpaikka kuuluu Sahinniemen muinaisjäännösalueeseen, rinteessä ja sen päällisellä harjulla on pyyntikuoppia aina seuraaville asuinpaikkahavainnoille saakka lännessä. Vuoden 2006 tarkastuksessa koko niemi on rajattu muinaisjäännösalueeksi.
Asuinpaikasta 0,5 - 0,8 km kaakkoon on Sahinniemen kivikautinen asuinpaikka ja noin 220 m luoteeseen Hiekan asuinpaikka. |
| metsakeskus.77010019 |
77 |
Niemenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477648.35100000 |
6920528.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010019 |
Kohde sijaitsee Armisveden lounaisosassa, Niemenkankaan luoteisosassa. Kesämökkitonttien itärajalla on pieni, käytöstä pois jäänyt hiekkakuoppa, jonka sammaloituvasta länsiseinämästä on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta. Tästä noin 25 m päähän, halkaisijaltaan 5 m olevan laakean ja pyöreän painanteen reunalle, tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskos, jota ei ole otettu talteen. Painanne muistuttaa asumuspainannetta, mutta luultavasti kyseessä on hiilimiilu. |
| metsakeskus.77010020 |
77 |
Hiidenjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477788.29200000 |
6921198.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010020 |
Kohde sijaitsee Armisveden lounaisosassa, pitkänomaisen Hiidenjärven luoteispäässä, järvien välisellä muinaisella niemekkeellä, moreenimaalla. Kvartsi- ja kivilajilöydöt on poimittu harjanteen laelta, äestysvaoista, noin 80 x 50 m alalta. Löydöt rajoittuvat korkeuskäyrän 107,5 m yläpuolelle. |
| metsakeskus.77010021 |
77 |
Myssyrä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477538.38000000 |
6923797.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010021 |
Kohde sijaitsee Armisveden keskiosassa, Savonselän itäosassa, noin 150 x 80 m kokoisella saarella. Asuinpaikkalöydöt ovat saaren laelle ja saaren eteläosan tasanteelle tehdyistä koekuopista. Paikalta on löytynyt keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja savea. Koekuopissa on havaittu lisäksi vahva kulttuurikerros. Saarta on käytetty myös historiallisella ajalla hautasaarena, ks. kohde 100000492. |
| metsakeskus.77010022 |
77 |
Saunasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477318.46900000 |
6924117.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010022 |
Kohde sijaitsee Armisveden keskiosassa, Savonselän koillisosassa olevassa Saunasaaressa. Kyseessä on 220 x 60 m kokoinen saari (drumliini), joka on ollut ennen Armisveden laskua (n. 1,5 m) 1930-luvulla pienempi, noin 150 x 50 m. Maaperältään saari on hiekkaista ja kivikkoista moreenia, puusto on pääasiassa mäntyä. Saarta kiertää selvästi erottuva 1930-lukua edeltävä rantatörmä, jonka alapuolella on vesijättömaata. Saaren korkeimpaan kohtaan tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Saarta on käytetty historiallisella ajalla hautasaarena, ks kohde 1000004922. |
| metsakeskus.77010023 |
77 |
Honkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478368.05200000 |
6923337.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010023 |
Kohde sijaitsee Armisveden keskiosassa, Kinonselän lounaisosassa olevan Honkasaaren lounaisosassa. Honkasaari on noin 980 x 240 m kokoinen, melko tasalakinen saari. Ennen Armisveden laskua 1930-luvun alussa saari on ollut pienempi, noin 650 x 160 m. Laskua edeltävä rantatörmä on selvästi nähtävissä ja saarta kiertää leveä vesijättömaavyöhyke. Saareen tehdyistä koekuopista vain lounaisosassa, suurehkon lohkareen vieressä, oli merkkejä (palanutta luuta, värjäytynyttä maata) kivikautisesta asutuksesta, mutta on mahdollista, että koko saari on kivikautista asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.77010024 |
77 |
Veitsiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
474589.56300000 |
6925496.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010024 |
Kohde sijaitsee Armisveden luotseisosassa, Säkinlahden itärannalla, Veitsiniemen talosta noin 0,2 km luoteeseen. Kyseessä on länteen pistävä hiekkainen niemi. Rannan puolella on selvästi erottuva, Armisveden laskua 1930-luvun alussa edeltänyt rantatörmä noin 1,5 m vedenpinnan yläpuolella. Alueella on vanhoja pieniä hiekkakuoppia. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsi-iskoksia. Koekuopissa oli havaittavissa myös nokimaata. |
| metsakeskus.77010025 |
77 |
Talvilahti A |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
460175.33200000 |
6932963.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010025 |
Kohde sijaitsee Kynsiveden pohjoisosan itärannalla, melko lähellä Hankasalmen ja Konneveden välistä rajaa, Saksalansaareen vievän tien ja Talvilahden itärannan reunassa kulkevan tien risteyksen molemmin puolin ja siitä etelään, Talvilahden ja Ahvenlammen välisellä kannaksella. Harjumuodostuman eteläosassa, noin 94 m korkeudella, on muinaisrantaterassin laki, jonka päällä ja yläpuolella on kymmenkunta soikeahkoa asumuspainannetta (matalahkojen painanteiden koot 4-6 m x 3-5 m). Painanteita on noin 100 x 200 m suuruisella alalla, törmien reunoilla. Paikalle tehdystä lapionpistosta on löytynyt keramiikkaa ja voimakkaasti värjäytynyttä maata, jota on havaittu myös alempana tienleikkauksessa, Järvelän risteyksestä noin 30 m etelään. Paikalta on löytynyt myös runsaasti palanutta luusilppua.
Kohteesta noin 200 m etelään on kivikautinen asuinpaikka, Talvilahti B. |
| metsakeskus.77010026 |
77 |
Talvilahti B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460025.39600000 |
6932713.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.77010026 |
Kohde sijaitsee Kynsiveden pohjoisosan itärannalla melko lähellä Hankasalmen ja Konneveden välistä rajaa, Saksalansaareen vievältä tieltä etelään. Löydöt (palanutta luuta ja kvartsia) ovat Talvilahden reunaa myötäilevän tien itäpuolen leikkauksesta. Törmän laki on leikkauksen yläpuolella, noin 93 m mpy korkeudella. Alue on hiekkaista mäntymetsää.
Paikalta noin 200 m pohjoiseen sijaitsee asuinpaikka Talvilahti A. |
| metsakeskus.78010001 |
78 |
Hauensuoli (Gäddtarmen) |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
270449.97700000 |
6636848.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010001 |
Ca. 650 st. hällristningar på en areal av cirka 3 hektar har förtecknats på de två bredvidliggande mindre öar, Tullholmen och Kobben, som ligger 300–500 m S om Tulludden och Uddskatan, de yttersta delarna av Hangöudden och fastlandet.
Sundet mellan oarna, som under senmedeltid samt ny tid har fungerat som skyddshamn, ankarplats och etappställe för sjöfarande, bär namnet Gäddtarmen. Numera är sundet som smalast 5–10 m. Hangö företrädande för Gäddtarmen som etapplats benämns som Hangethe redan på 1200-talet i det ofta citerade danska itinerariet.
Ristnigarna kring Gäddtarmen har mest hackats under väntetid på bättre vindar. De flesta är från 1500–1600-talet. De äldsta kan dateras till 1500-talets början men enstaka må härstamma ifrån förra seklet. Ristningarna består av både adliga och borgerliga vapen, namn och monogram, bilder skildrande olika yrkesdrift osv.
Enstaka ristningar i närheten har även observerats bl.a. på Tulludden och på den närbelägna holmen Lilla Ankargrundet.
Hauensuoli sijaitsee Hankoniemen eteläpuolelle Tullisaaren ja Kobbenin saarilla. Saarten välissä on kapea mutkitteleva salmi, josta nimi Hauensuoli (ruotsiksi Gäddtarmen) on mahdollisesti tullut. Hauensuoli on muodostanut suojaisen luonnonsataman, johon alukset ovat ankkuroituneet.
Saarten kallioihin on hakattu merkkejä 1400-luvulta alkaen. Kallioissa on monien aatelissukujen vaakunoita, porvarisvaakunoita, puumerkkejä, nimiä, nimikirjaimia, tekstejä ja erilaisia kuvaesityksiä. Suurin osa niistä sijoittuu 1500-1600-luvuille ja sitä nuoremmiksi.
Ajan kuluessa Hauensuolen kuvista on hävinnyt useita. Pahimmat vauriot kuvakentille ovat aiheuttaneet luonnollinen rapautuminen, kallion räjäytykset ja tuli kalliopinnoilla. |
| metsakeskus.78010001 |
78 |
Hauensuoli (Gäddtarmen) |
10002 |
12013 |
13126 |
11010 |
27000 |
270449.97700000 |
6636848.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010001 |
Ca. 650 st. hällristningar på en areal av cirka 3 hektar har förtecknats på de två bredvidliggande mindre öar, Tullholmen och Kobben, som ligger 300–500 m S om Tulludden och Uddskatan, de yttersta delarna av Hangöudden och fastlandet.
Sundet mellan oarna, som under senmedeltid samt ny tid har fungerat som skyddshamn, ankarplats och etappställe för sjöfarande, bär namnet Gäddtarmen. Numera är sundet som smalast 5–10 m. Hangö företrädande för Gäddtarmen som etapplats benämns som Hangethe redan på 1200-talet i det ofta citerade danska itinerariet.
Ristnigarna kring Gäddtarmen har mest hackats under väntetid på bättre vindar. De flesta är från 1500–1600-talet. De äldsta kan dateras till 1500-talets början men enstaka må härstamma ifrån förra seklet. Ristningarna består av både adliga och borgerliga vapen, namn och monogram, bilder skildrande olika yrkesdrift osv.
Enstaka ristningar i närheten har även observerats bl.a. på Tulludden och på den närbelägna holmen Lilla Ankargrundet.
Hauensuoli sijaitsee Hankoniemen eteläpuolelle Tullisaaren ja Kobbenin saarilla. Saarten välissä on kapea mutkitteleva salmi, josta nimi Hauensuoli (ruotsiksi Gäddtarmen) on mahdollisesti tullut. Hauensuoli on muodostanut suojaisen luonnonsataman, johon alukset ovat ankkuroituneet.
Saarten kallioihin on hakattu merkkejä 1400-luvulta alkaen. Kallioissa on monien aatelissukujen vaakunoita, porvarisvaakunoita, puumerkkejä, nimiä, nimikirjaimia, tekstejä ja erilaisia kuvaesityksiä. Suurin osa niistä sijoittuu 1500-1600-luvuille ja sitä nuoremmiksi.
Ajan kuluessa Hauensuolen kuvista on hävinnyt useita. Pahimmat vauriot kuvakentille ovat aiheuttaneet luonnollinen rapautuminen, kallion räjäytykset ja tuli kalliopinnoilla. |
| metsakeskus.78010002 |
78 |
Lotsstationen |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
270852.81300000 |
6637120.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010002 |
Åtminstone fyra vapen och initialer. Enligt uppgift skall det finnas många ristningar vid sjöbevakningens brygga. |
| metsakeskus.78010003 |
78 |
Lillmärsbergen |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
273384.77400000 |
6640912.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010003 |
Enligt inventeringen 2005 sammanlagt minst 13 rösen och två möjliga ryssugnar spridda över Lillmärsbergens vidsträckta bergsområde, strax väster om Lillmärsanviken. Rösena högst uppe på bergskrönet påminnar om förhistoriska gravrösen, medan majoriteten av stensättnigar med ugnar kan förmodligen förknippas med leger från senare historiska tider (jfr. även Glonäsberget och Juviksberget). Som helhet är fornlämningarna rätt väl bevarade. Det är möjligt, att ännu flere konstruktioner finns bevarade på området. Fyra av fornlämningarna har utgrävts år 1967-1968 (rösena A, D, G aoch Å).
Röse A är runt, diam. 5 m, kantked, utgrävd år 1968, fynden ifrån 1900-talet.
B är rektangulärt, 6 x 4 m, kantked, längdaxeln i E-W-riktning.
C runt, diam. 4 m, kantked
D runt, diam. 6 m. Utgrävt av Lauri Pohjakallio 1967 med fynd av bränd lera samt ett trästycke. Ett fredningsskylt på berget mot norr. Bemärkt på grundkartan.
E är runt, diam. 5 m.
F är ovalt, 7 x 4 m, av stora stenar, ängdaxeln i E-W.
G är en ca 9 m lång stenrad i bågform, utgrävd 1968 utan fynd
H är runt, diam. 4 m, kantked, norra delet ligger under en motionsslinga, fredningsskyltet på berget norr om motionsslingan. Ett provgrop grävts 1966 utan fynd.
I är runt, diam. 4 m
J är runt, diam. 2 m, av stora stenar, men kunde inte säkerligen lokaliseras år 2005 och
kan mestadels ligga under en motionsslinga
K är runt, diam. 5 m, av stora stenar och stenflak
L är runt, diam. 3 m.
M är runt, diam. 3 m.
N påminner närmast om en ryssugn utan tak, öpnningen mot nord-nordost. Längd 2 m, br. 1,5 m.
Å öster om motionsslingan ligger separat och tydligt lägre (3-4 m.ö.h.) än de andra. Utgrävt år 1968 och tolkat som ugn med bränd lera.
Ca 30 m mot öst-sydöst och nordväst om Glonäs byggnad på samma nivå som röset Å uptäctes under inventeringen 2005 ett röse till, som är rundt med diameter i 2,5 m och höjd i 0,3 m. |
| metsakeskus.78010003 |
78 |
Lillmärsbergen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
273384.77400000 |
6640912.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010003 |
Enligt inventeringen 2005 sammanlagt minst 13 rösen och två möjliga ryssugnar spridda över Lillmärsbergens vidsträckta bergsområde, strax väster om Lillmärsanviken. Rösena högst uppe på bergskrönet påminnar om förhistoriska gravrösen, medan majoriteten av stensättnigar med ugnar kan förmodligen förknippas med leger från senare historiska tider (jfr. även Glonäsberget och Juviksberget). Som helhet är fornlämningarna rätt väl bevarade. Det är möjligt, att ännu flere konstruktioner finns bevarade på området. Fyra av fornlämningarna har utgrävts år 1967-1968 (rösena A, D, G aoch Å).
Röse A är runt, diam. 5 m, kantked, utgrävd år 1968, fynden ifrån 1900-talet.
B är rektangulärt, 6 x 4 m, kantked, längdaxeln i E-W-riktning.
C runt, diam. 4 m, kantked
D runt, diam. 6 m. Utgrävt av Lauri Pohjakallio 1967 med fynd av bränd lera samt ett trästycke. Ett fredningsskylt på berget mot norr. Bemärkt på grundkartan.
E är runt, diam. 5 m.
F är ovalt, 7 x 4 m, av stora stenar, ängdaxeln i E-W.
G är en ca 9 m lång stenrad i bågform, utgrävd 1968 utan fynd
H är runt, diam. 4 m, kantked, norra delet ligger under en motionsslinga, fredningsskyltet på berget norr om motionsslingan. Ett provgrop grävts 1966 utan fynd.
I är runt, diam. 4 m
J är runt, diam. 2 m, av stora stenar, men kunde inte säkerligen lokaliseras år 2005 och
kan mestadels ligga under en motionsslinga
K är runt, diam. 5 m, av stora stenar och stenflak
L är runt, diam. 3 m.
M är runt, diam. 3 m.
N påminner närmast om en ryssugn utan tak, öpnningen mot nord-nordost. Längd 2 m, br. 1,5 m.
Å öster om motionsslingan ligger separat och tydligt lägre (3-4 m.ö.h.) än de andra. Utgrävt år 1968 och tolkat som ugn med bränd lera.
Ca 30 m mot öst-sydöst och nordväst om Glonäs byggnad på samma nivå som röset Å uptäctes under inventeringen 2005 ett röse till, som är rundt med diameter i 2,5 m och höjd i 0,3 m. |
| metsakeskus.78010004 |
78 |
Glonäsberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
273284.81900000 |
6640676.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010004 |
Glonäsberget är beläget strax öster om Hangöby hamn och ca 400 m Sw om Lillmärsbergen. Bergets krön höjer sig 15 m över havet. Fornlämningarna ligger lägre ner.
Av de tio kända konstruktioner minst fem är rester av ugnar. Två har undersökts på 1960-talet och det är sannolikt, att åtminstone de flesta av lämningarna hör till legerplatsen under historiska tider. Två rösen upptäcktes först under inventeringen år 2005.
Röse O är beläget 120 m NW om Glonäsbergets krön. Det är runt, diam. 4-5 m, har en kantked, som är av större stenar än de i mitten.
Röse P runt, diam. 2 till 3 m, höjd 0,3 m.
Q är runt, diam. 2 m. Utgrävdes år 1968 och konstaterades som ugn. Ett ryskt mynt ifrån
ugnet dateras till 1707.
R är runt, diam. 4 m. Endast de stora kantkedsstenarna återstår.
S är runt, diam. 4 m, av stora stenar.
T är runt, diam. 4 m, av stora stenar, betraktas som rester av en ugn.
U är runt, diam. 4 m, består av stora stenar.
Rösena S, T och U är belägna ca 100 SW om Glonäsbergets krön.
Röset Ä är beläget 10 m öster om motionsstigen, rundtoch utgrävt år 1968. Fynd betsår av bränd lera.
Norr om den största bergsryggen och ca 20 m sydväst om kurvan av motionsstigen upptäcktes ett eventuellt fyrsidigt stenröse år 2005, 2,5 m i diameter och 0,3-0,5 m i höjd. Sydöst om det sistnämnda finns en liten stensättning 2 m i diameter.
Under inventeringens gång 2005 konstaterades även flera otydliga stensättningar, som inte dokumenterades närmare. |
| metsakeskus.78010004 |
78 |
Glonäsberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27007 |
273284.81900000 |
6640676.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010004 |
Glonäsberget är beläget strax öster om Hangöby hamn och ca 400 m Sw om Lillmärsbergen. Bergets krön höjer sig 15 m över havet. Fornlämningarna ligger lägre ner.
Av de tio kända konstruktioner minst fem är rester av ugnar. Två har undersökts på 1960-talet och det är sannolikt, att åtminstone de flesta av lämningarna hör till legerplatsen under historiska tider. Två rösen upptäcktes först under inventeringen år 2005.
Röse O är beläget 120 m NW om Glonäsbergets krön. Det är runt, diam. 4-5 m, har en kantked, som är av större stenar än de i mitten.
Röse P runt, diam. 2 till 3 m, höjd 0,3 m.
Q är runt, diam. 2 m. Utgrävdes år 1968 och konstaterades som ugn. Ett ryskt mynt ifrån
ugnet dateras till 1707.
R är runt, diam. 4 m. Endast de stora kantkedsstenarna återstår.
S är runt, diam. 4 m, av stora stenar.
T är runt, diam. 4 m, av stora stenar, betraktas som rester av en ugn.
U är runt, diam. 4 m, består av stora stenar.
Rösena S, T och U är belägna ca 100 SW om Glonäsbergets krön.
Röset Ä är beläget 10 m öster om motionsstigen, rundtoch utgrävt år 1968. Fynd betsår av bränd lera.
Norr om den största bergsryggen och ca 20 m sydväst om kurvan av motionsstigen upptäcktes ett eventuellt fyrsidigt stenröse år 2005, 2,5 m i diameter och 0,3-0,5 m i höjd. Sydöst om det sistnämnda finns en liten stensättning 2 m i diameter.
Under inventeringens gång 2005 konstaterades även flera otydliga stensättningar, som inte dokumenterades närmare. |
| metsakeskus.78010005 |
78 |
Juviksberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
273052.91200000 |
6640596.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010005 |
Juviksberget är beläget söder om Hangobyns hamn, SW om Juviken och Glonäsberget. Fornlämningsområdets nordvästligaste del har bemärkts på grundkartan, men de flesta av lämningarna ligger mera i sydöst, ca 50 m från Tegelbruksvägen vid vägen som leder till hamnen. Minst ett av konstruktionerna, av vilka inte en enda har undersökts, är en ugn på grund av sin struktur. Stensättningarna kan tolkas som legerrester och dateras till historisk tid.
År 2005 konstaterades en tidigare okänd stensättning, men röset X av de förut kända konstruktionerna, som redan år 1966 nämndes som spritt, kunde inte mera lokaliseras.
Röse V har varit det västligast belägna, strax E om Hangöbyvägen. Det har varit runt, diam. 1 m. Enligt kartabilagan av Lillmärsbergets utgrävningsberättelse från år 1968 har röset varit belägt på bergskrönet, men inget kunde konstateras där i 2005. På norra udden av berget, där fornlämningsmärket finns på grundkartan, upptäcktes en fyrsidig stensättning av kantiga stenar (3x1,5x0,5 m).
X diam. 2 m, förstört reden 1966 och lokaliserades inte 2005.
Y runt, diam. 2 m, h 0,5-0,7 m, koniskt.
Konstruktion Z påminner om en ryssugn utan tak, öppningen är mot havet i nordöst.
Under inventeringen år 2005 upptäcktes på bergsryggens sydöstra spets en låg stensättning på en klippavsats (2,5x1,5x0,3 m). Stigen till bergskrönet går över stensättningen. Bergets sydliga eller västliga delar granskades inte.
|
| metsakeskus.78010006 |
78 |
Östergårdsholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
273087.89500000 |
6641154.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010006 |
Fem till sju rösen belägna på Östergårdsholmens nordöstra bergshöjd, en ö norr om Hangöbyhamnet. Enligt 1960-talets utgrävningsresultat har två av dem konstaterats som ugnar (konstruktioner 3 och 4). I inventeringen år 2005 upphittades de undersökta och närbelägna lämningarna, men de andra kunde inte säkerligen lokaliseras.
Konstruktion 1 på bergsyta, en ugn (4x4x0,5 m)
Konstr. 2, 10 m väster om den förra
Konstr. 3, på flack mot nordväst sluttande bergsyta, 5-8 m väst-nordvät om den förra, ett stukturlöst röse 4 m i diameter. Undersökt i 1968, starka spår av eld, fynd: ett tegel samt bränd lera.
Konstr. 4, på flack mot nordväst sluttande bergsyta (3x4x1 m), ca 5 m nord-nordväst om den förra, mstarka spår av eld, resenta fynd, som är yngre än själva konstruktionen.
Konstr. 5 lokaliserades inte år 2005.
Ett tjugotal meter söder om konstruktionerna 1-4 högre upp vid bergsväggets fot upptäcktes år 2005 en stenkrets, 2,5x1,5x0,4 m. Troligen är det gråga om en ugn.
Ännu 10 m söder om den förra upptäcktes en igenväxt stensättning, sannolikt en ugn (2x2x0,5 m). |
| metsakeskus.78010007 |
78 |
Kapalbackan |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27005 |
271834.00000000 |
6639965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010007 |
Hankoniemen länsiosassa on nimellä Kapellhamn - Kappelisatama tunnettu lahti, joka on saanut nimensä Hangon kappelin mukaan. Kappelin rauniot ovat kadonneet maisemasta viimeistään 1800-luvulla, mutta kappelia kiertäneen hautausmaan 27 x 29 m suuruinen kiviperustus oli näkyvissä aina 1900-luvun alkuun asti, minkä jälkeen kappelinpaikasta on liikkunut alueen asukkaiden keskuudessa perimätietoa. Kappelisataman eteläpuoleisen omakotialueen eräältä tontilta löytyi 1960-luvun alussa ihmisluita. Länsitie 6:n kohdalla tehtiin vuonna 1981 rakennushankkeen yhteydessä koekaivauksia, mutta jälkiä kappelista tai hautausmaasta ei kuitenkaan löytynyt.
Kappelin ja sen hautausmaan paikantamiseksi avattiin viereiselle tontille (Länsitie 4) vuonna 2006 neljä koeojaa omakotitalon pihalle tontin alaosaan. Alueelta löytyi sekä arkuttomia että arkullisia vainajia, joiden joukossa on sekä miehiä, naisia että lapsia. Haudat olivat käytännöllisesti katsoen löydöttömiä. Hautausmaa ja kappeli ovat oletettavasti olleet käytössä viimeistään myöhäiskeskiajalta 1600-luvulle.
Koekaivauksen aikana saatiin rajattua hautauksia sisältävän alueen laajuutta sen etelä- ja itäreunan osalta, mutta hautausmaan pohjois- ja länsireunaa ei tavoitettu luotettavasti. Tontin länsireunalla sijaitsee 1940-1950 -luvuilla rakennettu omakotitalo, joten ainakin sen alueelta mahdolliset hautaukset ja kappeliin liittyvät rakenteet ovat tuhoutuneet. |
| metsakeskus.78010007 |
78 |
Kapalbackan |
10002 |
12002 |
13021 |
11010 |
27000 |
271834.00000000 |
6639965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010007 |
Hankoniemen länsiosassa on nimellä Kapellhamn - Kappelisatama tunnettu lahti, joka on saanut nimensä Hangon kappelin mukaan. Kappelin rauniot ovat kadonneet maisemasta viimeistään 1800-luvulla, mutta kappelia kiertäneen hautausmaan 27 x 29 m suuruinen kiviperustus oli näkyvissä aina 1900-luvun alkuun asti, minkä jälkeen kappelinpaikasta on liikkunut alueen asukkaiden keskuudessa perimätietoa. Kappelisataman eteläpuoleisen omakotialueen eräältä tontilta löytyi 1960-luvun alussa ihmisluita. Länsitie 6:n kohdalla tehtiin vuonna 1981 rakennushankkeen yhteydessä koekaivauksia, mutta jälkiä kappelista tai hautausmaasta ei kuitenkaan löytynyt.
Kappelin ja sen hautausmaan paikantamiseksi avattiin viereiselle tontille (Länsitie 4) vuonna 2006 neljä koeojaa omakotitalon pihalle tontin alaosaan. Alueelta löytyi sekä arkuttomia että arkullisia vainajia, joiden joukossa on sekä miehiä, naisia että lapsia. Haudat olivat käytännöllisesti katsoen löydöttömiä. Hautausmaa ja kappeli ovat oletettavasti olleet käytössä viimeistään myöhäiskeskiajalta 1600-luvulle.
Koekaivauksen aikana saatiin rajattua hautauksia sisältävän alueen laajuutta sen etelä- ja itäreunan osalta, mutta hautausmaan pohjois- ja länsireunaa ei tavoitettu luotettavasti. Tontin länsireunalla sijaitsee 1940-1950 -luvuilla rakennettu omakotitalo, joten ainakin sen alueelta mahdolliset hautaukset ja kappeliin liittyvät rakenteet ovat tuhoutuneet. |
| metsakeskus.78010007 |
78 |
Kapalbackan |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27006 |
271834.00000000 |
6639965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010007 |
Hankoniemen länsiosassa on nimellä Kapellhamn - Kappelisatama tunnettu lahti, joka on saanut nimensä Hangon kappelin mukaan. Kappelin rauniot ovat kadonneet maisemasta viimeistään 1800-luvulla, mutta kappelia kiertäneen hautausmaan 27 x 29 m suuruinen kiviperustus oli näkyvissä aina 1900-luvun alkuun asti, minkä jälkeen kappelinpaikasta on liikkunut alueen asukkaiden keskuudessa perimätietoa. Kappelisataman eteläpuoleisen omakotialueen eräältä tontilta löytyi 1960-luvun alussa ihmisluita. Länsitie 6:n kohdalla tehtiin vuonna 1981 rakennushankkeen yhteydessä koekaivauksia, mutta jälkiä kappelista tai hautausmaasta ei kuitenkaan löytynyt.
Kappelin ja sen hautausmaan paikantamiseksi avattiin viereiselle tontille (Länsitie 4) vuonna 2006 neljä koeojaa omakotitalon pihalle tontin alaosaan. Alueelta löytyi sekä arkuttomia että arkullisia vainajia, joiden joukossa on sekä miehiä, naisia että lapsia. Haudat olivat käytännöllisesti katsoen löydöttömiä. Hautausmaa ja kappeli ovat oletettavasti olleet käytössä viimeistään myöhäiskeskiajalta 1600-luvulle.
Koekaivauksen aikana saatiin rajattua hautauksia sisältävän alueen laajuutta sen etelä- ja itäreunan osalta, mutta hautausmaan pohjois- ja länsireunaa ei tavoitettu luotettavasti. Tontin länsireunalla sijaitsee 1940-1950 -luvuilla rakennettu omakotitalo, joten ainakin sen alueelta mahdolliset hautaukset ja kappeliin liittyvät rakenteet ovat tuhoutuneet. |
| metsakeskus.78010008 |
78 |
Gunnarsängen |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
272445.15600000 |
6640242.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010008 |
En till ytan triangulär åkerareal, i träda sedan flera år belägen på södra sidan av Fiskaregatan, angränsande i söder till en rad egnahemshus belägna vid Notgränd.
Åkern sluttar något i sydlig riktning, men i SE verkar det som om marken stiger. Notgrändens hus låg dock betydligt lägre än Gunnarsäng. Områdets östra del trädbevuxen. där finns en röskonstruktion som kan vara förhistorisk.
Kalastajankadun pohjoispuolella sijaitsevan kallion alareunassa on 1200-1300-luvuille ajoittuva, varhaiskeskiaikainen kylätontti, jossa on tehty kaivauksia vuosina 2003-2006. |
| metsakeskus.78010008 |
78 |
Gunnarsängen |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
272445.15600000 |
6640242.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010008 |
En till ytan triangulär åkerareal, i träda sedan flera år belägen på södra sidan av Fiskaregatan, angränsande i söder till en rad egnahemshus belägna vid Notgränd.
Åkern sluttar något i sydlig riktning, men i SE verkar det som om marken stiger. Notgrändens hus låg dock betydligt lägre än Gunnarsäng. Områdets östra del trädbevuxen. där finns en röskonstruktion som kan vara förhistorisk.
Kalastajankadun pohjoispuolella sijaitsevan kallion alareunassa on 1200-1300-luvuille ajoittuva, varhaiskeskiaikainen kylätontti, jossa on tehty kaivauksia vuosina 2003-2006. |
| metsakeskus.78010009 |
78 |
Parkberget |
10001 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
274833.20400000 |
6638369.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78010009 |
Parkberget är en udde belägen mellan Östra viken och Kolaviken. Brända ben har påträffats år 1970 på bergets kala, plana krön i bergskrevor under mossan. Enligt upphittaren Urpo Sairios uppgift skulle på stället ännu år 1930 ha funnits rikligt med sten, som ryssarna sedermera använde vid befästningsarbeten. Redan 1932 hade Heikki Himberg (sedermera Kotivuori) påträffat brända ben på ett ställe strax ovanom (eller nedanom) en jättegryta. Benen hade legat under en sten som mätte 50 x 60 cm och var 10 - 15 cm hög. Enligt inventeringen år 2005 kan benfynd härstamma från en och samma plats, möjligen ett stenröse eller brandgravfält från järnåldern. Med goda skäl kunde platsen lokaliseras igen till ca 200m nordöst om jättegrytan. Några m sydöst om fyndplatsen finns en bultad höjdfixpunkt. Rester av fornlämningen påträffades dock inte. Att kunna bestämma fyndets betydelse och ålder vore möjligt genom analysering och datering av brända ben. |
| metsakeskus.78090001 |
78 |
Prästön |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
282110.22200000 |
6650055.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78090001 |
Prästön sijaitsee Bromarvin saariston eteläosassa, Gloppet ja Basafjärden -nimisten selänteiden välissä. Saaren kasvillisuus on luonteeltaan mannermaista, mutta suuri osa saaren pohjoisosaa on avokallioaluetta. Alueella onkin useita laajoja luonnonmuodostumia tai nk. pirunpeltoja. Kohde sijaitsee saaren luoteisosassa laajan avokallioalueen itäpuolella. Alue on osittain avokalliota ja osittain soista ryteikköä. Itse röykkiö sijaitsee keskellä topografialtaan laakeaa aluetta, osittain kalliolla ja osittain pirunpellolla. Se erottuu muodoltaan alueella olevista luonnonmuodostumista ja tulkittiin inventoinnin aikana selväksi kiviröykkiöksi. Röykkiö on rakennettu luonnon muovaamista ja samankokoisista, pyöreistä kivistä. Muodoltaan se on soikea pituusakselilla, joka kulkee NW-SE suunnassa. Sen mitat ovat:
NW-SE = 4,60 m
NE-SW = 3,10 m
Korkeus = 0,60 m
Kivien halkaisija = 0,10-0,20 m
Röykkiön luonne tai funktio jäivät inventoinnin aikana epäselviksi. Hautaröykkiöksi sen sijainti on epätavallinen eikä se ole juurikaan minkään kasvillisuuden peittämä. Kyseessä voi olla kivirakenne, joka tehtiin toisen maailmansodan aikaan nk. Hangon rintamalla. |
| metsakeskus.78500001 |
78 |
Tulliniemi |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
270865.80400000 |
6637229.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.78500001 |
Tulliniemellä talon perustaa v. 1925 kaivettaessa löytyi 2 luurankoa ja rahoja (1720, 1724 ja 1725).
|
| metsakeskus.79010001 |
79 |
Kaunismäki A ja B |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
233148.12400000 |
6806723.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010001 |
Kohde sijaitsee lähellä Nakkilan rajaa, Nakkilasta Hiirijärvelle johtavan tien molemmin puolin.
Muinaisjäännösryhmä, joka käsittää 12 hiidenkiuasta ja asuinpaikka-alueen, sijaitsee pohjoisluode-eteläkaakko-suuntaisen harjanteen lounaisrinteellä, osittain metsässä ja osittain pellolla. Röykkiöitä on noin 400 metrin matkalla. Useita on hävitetty. Röykkiöiden halkaisijat ovat 5–13 metriä. Lisäksi kohteessa on monumentaaliröykkiö, jonka läpimitta on 22 metriä ja korkeus 3,5 – 4 metriä. Röykkiöstä on useita tutkittu. Niissä on todettu kehärakenteita, paasiarkku, latomuksia. Löytöinä on saatu palanutta luuta, pinsettien katkelma, partaveitsi, piitikari ja keramiikkaa.
Asuinpaikkakerrosta on hiidenkiukaiden alueella ja niiden alapuolella noin 200 metrin matkalla. Asuinpaikkaan kuuluu mm. suorakaiteenmuotoinen, länsi-itäsuuntainen ja vähintään 7 x 4 metriä laaja talonjäännös, suuri liesi, joka oli kooltaan 3,6 x 2,5 metriä, tätä reunustavat paalunjäljet sekä kuoppa, jossa oli pronssikauden keramiikkaa. Hautaröykkiöistä viisi sijaitsi talonjäännöksen vieressä. Paikalta on todettu Kiukaisten kulttuurin asuinpaikka. Kaunismäen asutus alkaa Kiukaisten kulttuurin aikaan. Paikalta löydetty paimionkeramiikka, joka ajoittuu pronssikauteen sekä myöhäispronssikautiset maljojen ja kaksoiskartioastioiden palaset sekä esineet osoittavat, että asutus on jatkunut pronssikauden loppuun. |
| metsakeskus.79010001 |
79 |
Kaunismäki A ja B |
10002 |
12001 |
13013 |
11019 |
27012 |
233148.12400000 |
6806723.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010001 |
Kohde sijaitsee lähellä Nakkilan rajaa, Nakkilasta Hiirijärvelle johtavan tien molemmin puolin.
Muinaisjäännösryhmä, joka käsittää 12 hiidenkiuasta ja asuinpaikka-alueen, sijaitsee pohjoisluode-eteläkaakko-suuntaisen harjanteen lounaisrinteellä, osittain metsässä ja osittain pellolla. Röykkiöitä on noin 400 metrin matkalla. Useita on hävitetty. Röykkiöiden halkaisijat ovat 5–13 metriä. Lisäksi kohteessa on monumentaaliröykkiö, jonka läpimitta on 22 metriä ja korkeus 3,5 – 4 metriä. Röykkiöstä on useita tutkittu. Niissä on todettu kehärakenteita, paasiarkku, latomuksia. Löytöinä on saatu palanutta luuta, pinsettien katkelma, partaveitsi, piitikari ja keramiikkaa.
Asuinpaikkakerrosta on hiidenkiukaiden alueella ja niiden alapuolella noin 200 metrin matkalla. Asuinpaikkaan kuuluu mm. suorakaiteenmuotoinen, länsi-itäsuuntainen ja vähintään 7 x 4 metriä laaja talonjäännös, suuri liesi, joka oli kooltaan 3,6 x 2,5 metriä, tätä reunustavat paalunjäljet sekä kuoppa, jossa oli pronssikauden keramiikkaa. Hautaröykkiöistä viisi sijaitsi talonjäännöksen vieressä. Paikalta on todettu Kiukaisten kulttuurin asuinpaikka. Kaunismäen asutus alkaa Kiukaisten kulttuurin aikaan. Paikalta löydetty paimionkeramiikka, joka ajoittuu pronssikauteen sekä myöhäispronssikautiset maljojen ja kaksoiskartioastioiden palaset sekä esineet osoittavat, että asutus on jatkunut pronssikauden loppuun. |
| metsakeskus.79010001 |
79 |
Kaunismäki A ja B |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
233148.12400000 |
6806723.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010001 |
Kohde sijaitsee lähellä Nakkilan rajaa, Nakkilasta Hiirijärvelle johtavan tien molemmin puolin.
Muinaisjäännösryhmä, joka käsittää 12 hiidenkiuasta ja asuinpaikka-alueen, sijaitsee pohjoisluode-eteläkaakko-suuntaisen harjanteen lounaisrinteellä, osittain metsässä ja osittain pellolla. Röykkiöitä on noin 400 metrin matkalla. Useita on hävitetty. Röykkiöiden halkaisijat ovat 5–13 metriä. Lisäksi kohteessa on monumentaaliröykkiö, jonka läpimitta on 22 metriä ja korkeus 3,5 – 4 metriä. Röykkiöstä on useita tutkittu. Niissä on todettu kehärakenteita, paasiarkku, latomuksia. Löytöinä on saatu palanutta luuta, pinsettien katkelma, partaveitsi, piitikari ja keramiikkaa.
Asuinpaikkakerrosta on hiidenkiukaiden alueella ja niiden alapuolella noin 200 metrin matkalla. Asuinpaikkaan kuuluu mm. suorakaiteenmuotoinen, länsi-itäsuuntainen ja vähintään 7 x 4 metriä laaja talonjäännös, suuri liesi, joka oli kooltaan 3,6 x 2,5 metriä, tätä reunustavat paalunjäljet sekä kuoppa, jossa oli pronssikauden keramiikkaa. Hautaröykkiöistä viisi sijaitsi talonjäännöksen vieressä. Paikalta on todettu Kiukaisten kulttuurin asuinpaikka. Kaunismäen asutus alkaa Kiukaisten kulttuurin aikaan. Paikalta löydetty paimionkeramiikka, joka ajoittuu pronssikauteen sekä myöhäispronssikautiset maljojen ja kaksoiskartioastioiden palaset sekä esineet osoittavat, että asutus on jatkunut pronssikauden loppuun. |
| metsakeskus.79010001 |
79 |
Kaunismäki A ja B |
10002 |
12001 |
13013 |
11028 |
27000 |
233148.12400000 |
6806723.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010001 |
Kohde sijaitsee lähellä Nakkilan rajaa, Nakkilasta Hiirijärvelle johtavan tien molemmin puolin.
Muinaisjäännösryhmä, joka käsittää 12 hiidenkiuasta ja asuinpaikka-alueen, sijaitsee pohjoisluode-eteläkaakko-suuntaisen harjanteen lounaisrinteellä, osittain metsässä ja osittain pellolla. Röykkiöitä on noin 400 metrin matkalla. Useita on hävitetty. Röykkiöiden halkaisijat ovat 5–13 metriä. Lisäksi kohteessa on monumentaaliröykkiö, jonka läpimitta on 22 metriä ja korkeus 3,5 – 4 metriä. Röykkiöstä on useita tutkittu. Niissä on todettu kehärakenteita, paasiarkku, latomuksia. Löytöinä on saatu palanutta luuta, pinsettien katkelma, partaveitsi, piitikari ja keramiikkaa.
Asuinpaikkakerrosta on hiidenkiukaiden alueella ja niiden alapuolella noin 200 metrin matkalla. Asuinpaikkaan kuuluu mm. suorakaiteenmuotoinen, länsi-itäsuuntainen ja vähintään 7 x 4 metriä laaja talonjäännös, suuri liesi, joka oli kooltaan 3,6 x 2,5 metriä, tätä reunustavat paalunjäljet sekä kuoppa, jossa oli pronssikauden keramiikkaa. Hautaröykkiöistä viisi sijaitsi talonjäännöksen vieressä. Paikalta on todettu Kiukaisten kulttuurin asuinpaikka. Kaunismäen asutus alkaa Kiukaisten kulttuurin aikaan. Paikalta löydetty paimionkeramiikka, joka ajoittuu pronssikauteen sekä myöhäispronssikautiset maljojen ja kaksoiskartioastioiden palaset sekä esineet osoittavat, että asutus on jatkunut pronssikauden loppuun. |
| metsakeskus.79010002 |
79 |
Kuumoonmäki A ja B |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
233811.85900000 |
6806732.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Hiirijärveltä Helsingin-Porin tielle johtavan tien länsipuolella. Röykkiöt ovat loivan metsäisen mäen etelä-luoteisrinteessä kahtena ryhmänä. Eteläinen ryhmä A, joka käsittää 20 hiidenkiuasta ja röykkiötä on noin 250 m:n pituisella alueella. A ryhmän röykkiöiden halkaisijat ovat 3,5 - 10 m:iin. Yksi röykkiöistä on monumentaaliröykkiö, jonka halkaisija on 22 m ja korkeus 3,5 - 4 m. Keskellä on suuri kuoppa. 1800- luvulla on tästä tai tien toisella puolella olevasta suuresta kiukaasta, josta nyt on vain pohjakivet? jäljellä löydetty kertoman mukaan kultainen sormus, joka on joutunut hukkaan. Toisesta röykkiöstä olisi löytynyt myös paasiarkku. Useissa röykkiöissä on silmäkivi. Luoteinen ryhmä B, joka on Vennon talon lounaispuolella käsittää 12 röykkiötä noin 200 m pitkällä kaakkois-luoteis-suuntaisella alueella. Röykkiöiden halkaisijat ovat 3,5 - 6 m:iin. Monet ovat pahoin pengottuja.
Kohde on merkitty opastaululla. |
| metsakeskus.79010003 |
79 |
Juti W ja Nokelainen I |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
233845.84400000 |
6806337.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Hiirijärveltä Helsingin-Porin tielle johtavan tien länsipuolella, noin 300 m Jutin talosta länsilounaaseen loivassa itärinteessä mäntytaimikossa noin 180 m pituisena ryhmittymänä. Kolme röykkiöstä on kekomaista. Röykkiöiden halkaisijat ovat 6 -12 m:iin. Lähellä pellon reunaa sijaitsevat Jutin röykkiöt voivat olla osittain myös pellosta kerättyjä.
Vuoden 2006 inventoinnin mukaan osa röykkiöistä on pellon keskellä metsäsaarekkeissa. Peltoa on ilmeisesti laajennettu. |
| metsakeskus.79010004 |
79 |
Juti E |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
234144.72600000 |
6806410.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010004 |
Röykkiö sijaitsee Jutin talosta noin 20 m pohjoiseen loivalla mäellä. Sen halkaisija on 18 - 20 m ja korkeus 3 m. Laki on tasainen. Kiukaan päällä on ollut erilaisia rakenteita mm. keinu ja huvimaja. |
| metsakeskus.79010005 |
79 |
Jutintie N |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
234319.91900000 |
6806129.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Hiirijärveltä Helsingin-Porin tielle johtavan tien itäpuolella ja Jutin talosta 100-300 m kaakkoon louhikkoisessa metsässä ja mäellä. Lähimpänä Jutin taloa ja noin 10 m päässä tiestä olevan röykkiön halkaisija on 10 m. Pinnaltaan kiuas on epätasainen. Samassa metsikössä noin 150 m edellisestä ja 30-40 m päässä tiestä, mäen korkeimmalla kohdalla on halkaisijaltaan 15 metrinen kiuas. Sen korkeus on 4 m. Keskellä kiuasta on pohjaan asti yltävä, 4 m halkaisijaltaan oleva kuoppa. Kuopasta nostellut kivet ovat lisänneet kiukaan korkeutta metrin verran. Edellisestä 20 m kaakkoon, mäen rinteessä länsi-itä suunnassa on pitkänomainen röykkiö. Sen pituus on 8 m ja leveys 4 m ja korkeutta sillä on puoli metriä. Röykkiö on molemmista päistään terävä, laivanmuotoinen? |
| metsakeskus.79010006 |
79 |
Saamanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
234987.38400000 |
6805653.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010006 |
Isomäen torpan röykkiöt sijaitsevat Hiirijärveltä Helsingin-Porin tielle johtavan Niitynrinnantien itäpuolella loivalla harjanteella.
Saamanmäen muinaisjäännösalue käsittää ns. Isomäen torpan ja Saaman torpan alueet. Isomäen torpan aitan (myöhemmin nimellä Vennola) takana on halkaisijaltaan 15 m kiuas, jonka korkeus on 2 m. Röykkiössä on viisi kaivantoa. Toinen röykkiö sijaitsee 30 m edellisestä etelään, lähellä pellon reunaa. Röykkiön halkaisija on 3 m ja korkeus puoli metriä. Kiuas on pahoin hajotettu. Osa kivistä voi olla pellosta kerättyjä. Paikalla on ollut kolmaskin röykkiö, joka on hävitetty.
Niitynrinnantien länsipuolella on pellon reunassa pieni viljelemätön saareke, jossa sijaitsee matala röykkiö. Saarekkeella on ollut ns. Saaman torppa, jonka kellarikuoppa on vielä näkyvissä. Röykkiö on kellarin vieressä. Sen halkaisija on 7 - 8 m. Röykkiöstä on tietä levitettäessä leikattu osa pois. Paikalla on ollut toinenkin röykkiö, joka on tietä tehtäessä hävitetty. Saaman torpan röykkiöt on tutkittu vuonna 1906. Toisesta löytyi palaneita luita. Saaman-Isomäen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vennolan talon ja Saaman torpan alueella hiidenkiukaiden ympäristössä, lounaisrinteessä. Asuinpaikka ajoittunee Kiukaisten kulttuuriin. Asuinpaikan keskipistekoordinaatti on p=6808560, i = 3234896 ja z = 30-35 |
| metsakeskus.79010006 |
79 |
Saamanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
234987.38400000 |
6805653.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010006 |
Isomäen torpan röykkiöt sijaitsevat Hiirijärveltä Helsingin-Porin tielle johtavan Niitynrinnantien itäpuolella loivalla harjanteella.
Saamanmäen muinaisjäännösalue käsittää ns. Isomäen torpan ja Saaman torpan alueet. Isomäen torpan aitan (myöhemmin nimellä Vennola) takana on halkaisijaltaan 15 m kiuas, jonka korkeus on 2 m. Röykkiössä on viisi kaivantoa. Toinen röykkiö sijaitsee 30 m edellisestä etelään, lähellä pellon reunaa. Röykkiön halkaisija on 3 m ja korkeus puoli metriä. Kiuas on pahoin hajotettu. Osa kivistä voi olla pellosta kerättyjä. Paikalla on ollut kolmaskin röykkiö, joka on hävitetty.
Niitynrinnantien länsipuolella on pellon reunassa pieni viljelemätön saareke, jossa sijaitsee matala röykkiö. Saarekkeella on ollut ns. Saaman torppa, jonka kellarikuoppa on vielä näkyvissä. Röykkiö on kellarin vieressä. Sen halkaisija on 7 - 8 m. Röykkiöstä on tietä levitettäessä leikattu osa pois. Paikalla on ollut toinenkin röykkiö, joka on tietä tehtäessä hävitetty. Saaman torpan röykkiöt on tutkittu vuonna 1906. Toisesta löytyi palaneita luita. Saaman-Isomäen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vennolan talon ja Saaman torpan alueella hiidenkiukaiden ympäristössä, lounaisrinteessä. Asuinpaikka ajoittunee Kiukaisten kulttuuriin. Asuinpaikan keskipistekoordinaatti on p=6808560, i = 3234896 ja z = 30-35 |
| metsakeskus.79010006 |
79 |
Saamanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234987.38400000 |
6805653.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010006 |
Isomäen torpan röykkiöt sijaitsevat Hiirijärveltä Helsingin-Porin tielle johtavan Niitynrinnantien itäpuolella loivalla harjanteella.
Saamanmäen muinaisjäännösalue käsittää ns. Isomäen torpan ja Saaman torpan alueet. Isomäen torpan aitan (myöhemmin nimellä Vennola) takana on halkaisijaltaan 15 m kiuas, jonka korkeus on 2 m. Röykkiössä on viisi kaivantoa. Toinen röykkiö sijaitsee 30 m edellisestä etelään, lähellä pellon reunaa. Röykkiön halkaisija on 3 m ja korkeus puoli metriä. Kiuas on pahoin hajotettu. Osa kivistä voi olla pellosta kerättyjä. Paikalla on ollut kolmaskin röykkiö, joka on hävitetty.
Niitynrinnantien länsipuolella on pellon reunassa pieni viljelemätön saareke, jossa sijaitsee matala röykkiö. Saarekkeella on ollut ns. Saaman torppa, jonka kellarikuoppa on vielä näkyvissä. Röykkiö on kellarin vieressä. Sen halkaisija on 7 - 8 m. Röykkiöstä on tietä levitettäessä leikattu osa pois. Paikalla on ollut toinenkin röykkiö, joka on tietä tehtäessä hävitetty. Saaman torpan röykkiöt on tutkittu vuonna 1906. Toisesta löytyi palaneita luita. Saaman-Isomäen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vennolan talon ja Saaman torpan alueella hiidenkiukaiden ympäristössä, lounaisrinteessä. Asuinpaikka ajoittunee Kiukaisten kulttuuriin. Asuinpaikan keskipistekoordinaatti on p=6808560, i = 3234896 ja z = 30-35 |
| metsakeskus.79010006 |
79 |
Saamanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
234987.38400000 |
6805653.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010006 |
Isomäen torpan röykkiöt sijaitsevat Hiirijärveltä Helsingin-Porin tielle johtavan Niitynrinnantien itäpuolella loivalla harjanteella.
Saamanmäen muinaisjäännösalue käsittää ns. Isomäen torpan ja Saaman torpan alueet. Isomäen torpan aitan (myöhemmin nimellä Vennola) takana on halkaisijaltaan 15 m kiuas, jonka korkeus on 2 m. Röykkiössä on viisi kaivantoa. Toinen röykkiö sijaitsee 30 m edellisestä etelään, lähellä pellon reunaa. Röykkiön halkaisija on 3 m ja korkeus puoli metriä. Kiuas on pahoin hajotettu. Osa kivistä voi olla pellosta kerättyjä. Paikalla on ollut kolmaskin röykkiö, joka on hävitetty.
Niitynrinnantien länsipuolella on pellon reunassa pieni viljelemätön saareke, jossa sijaitsee matala röykkiö. Saarekkeella on ollut ns. Saaman torppa, jonka kellarikuoppa on vielä näkyvissä. Röykkiö on kellarin vieressä. Sen halkaisija on 7 - 8 m. Röykkiöstä on tietä levitettäessä leikattu osa pois. Paikalla on ollut toinenkin röykkiö, joka on tietä tehtäessä hävitetty. Saaman torpan röykkiöt on tutkittu vuonna 1906. Toisesta löytyi palaneita luita. Saaman-Isomäen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vennolan talon ja Saaman torpan alueella hiidenkiukaiden ympäristössä, lounaisrinteessä. Asuinpaikka ajoittunee Kiukaisten kulttuuriin. Asuinpaikan keskipistekoordinaatti on p=6808560, i = 3234896 ja z = 30-35 |
| metsakeskus.79010007 |
79 |
Huhrantie W |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
234615.53100000 |
6806184.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010007 |
Röykkiöt sijaitsevat Jutintien ja Sievarintin välisellä alueella mäen laella ja luoteisrinteessä. Eteläisimmän röykkiön halkaisija on 5 m ja korkeus metrin. Röykkiö on pyöreä, linssimäinen. Keskellä on kuoppa, joka ei yllä pohjaan asti. Edellisestä noin 100 m pohjoiseen olevan röykkiön halkaisija on 9 m ja korkeus noin metrin. Keskellä on noin metrin halkaisijaltaan oleva kuoppa. Tästä röykkiöstä noin 20 m luoteeseen on halkaisijaltaan noin 9 m oleva röykkiö. Korkeutta sillä on 1,5 m ja keskellä on syvä kuoppa. Kuopan sivussa on näkyvissä kylmämuurausta. |
| metsakeskus.79010008 |
79 |
Huhrantie E |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
234913.04700000 |
6806291.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010008 |
Röykkiöt sijaitsevat Sievarintiestä noin 200 m länteen metsätien varrella, suhteellisen tasaisessa maastossa noin 50 m pitkässä lounais-kaakkois-suuntaisessa rivissä. Metsätien eteläpuolella olevassa röykkiössä on suuri silmäkivi, jonka ympärille kiuas on kasattu. Röykkiön halkaisija on 6 m. Metsätien pohjoispuolella, tien laidassa olevan röykkiön halkaisija on 7 m ja korkeus metrin. Pintaa on myllätty. Edellisestä noin 4 m pohjoiseen oleva röykkiön halkaisija on 10 m. Korkeus on 1,5 m ja keskellä on kolme kuoppaa. |
| metsakeskus.79010009 |
79 |
Kuusisto E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
235208.29200000 |
6806292.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Sievarintien molemmin puolin Kuusiston talosta kaakkoon ja lounaaseen. Paikka on loivaa luoteisrinnettä, osittain hiekanottoaluetta. Paikalta on kiviesineitä ja hiukan keramiikkaa. |
| metsakeskus.79010010 |
79 |
Heinilä W (Taalperi) |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
235456.56000000 |
6806619.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010010 |
Röykkiöt sijaitsevat Sieravintien länsipuolella tien vieressä olevassa metsikössä loivassa luoteisrinteessä, noin 20 x 20m alalla ja Inkisen talosta 100 m koilliseen. Röykkiöiden halkaisijat ovat 7 - 10 m:iin. Useimpia röykkiöitä on pengottu. Yhdessä on näkyvissä paasiarkun jäännöksiä ja ainakin yksi röykkiöistä on silmäkivellinen. Kaksi röykkiöistä tutkittu vuonna 1906. Toisesta saatiin löytöinä hiiltä. |
| metsakeskus.79010011 |
79 |
Heinilä E |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
235731.81600000 |
6806716.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010011 |
Röykkiö sijaitsee Sievarintien eteläpuolella loivassa luoteisrinteessä. Sen läpimitta on 10 m ja korkeus metrin. Se on hajotettu. Ainoastaan keskustassa on enemmän kiviä. |
| metsakeskus.79010012 |
79 |
Peltoniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
235356.23900000 |
6805273.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Jutintien varrella, sen pohjoispuolella Töyrylän talon pihapiirissä loivan mäen laella, pohjoisrinteen yläpuolella. Toisen röykkiön halkaisija on 12 m jamkorkeus metrin. Reunaltaan se on eoäsäännöllinen, sivuilla on joitakin matalia painanteita. Pinta on keskustassa tasainen ja ehjän näköinen. Edellisen vieressä on toinen röykkiö, josta on jäljellä vain joitakin maantasalla olevia kiviä. |
| metsakeskus.79010013 |
79 |
Kotamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
235614.14800000 |
6803612.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010013 |
Röykkiö sijaitsee Hiirijärveltä Paneliaan johtavan tien länsipuolella, mäellä. Sen halkaisija on 3 m ja korkeus noin 0,4 m. Röykkiö on maatunut, pienistä kivistä koottu kumpu, jossa on pari pientä kuoppaa.
Kotamäki on saanut nimensä kansantarinoista, joissa Lallin pakenee Kotamäelle Köyliönjärven surmatyön jälkeen. Mäellä sijaitsee Lallin itkukiveksi kutsuttu siirtolohkare, joka tarinoiden mukaan on aina kostea Lallin kyyneleistä. Kiveen on kiinnitetty metallinen muistolaatta. |
| metsakeskus.79010013 |
79 |
Kotamäki |
10002 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
235614.14800000 |
6803612.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010013 |
Röykkiö sijaitsee Hiirijärveltä Paneliaan johtavan tien länsipuolella, mäellä. Sen halkaisija on 3 m ja korkeus noin 0,4 m. Röykkiö on maatunut, pienistä kivistä koottu kumpu, jossa on pari pientä kuoppaa.
Kotamäki on saanut nimensä kansantarinoista, joissa Lallin pakenee Kotamäelle Köyliönjärven surmatyön jälkeen. Mäellä sijaitsee Lallin itkukiveksi kutsuttu siirtolohkare, joka tarinoiden mukaan on aina kostea Lallin kyyneleistä. Kiveen on kiinnitetty metallinen muistolaatta. |
| metsakeskus.79010014 |
79 |
Kuusisto W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
233465.99700000 |
6805920.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010014 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee lähellä Kiukaisten rajaa, Nakkilaan johtavan Matomäentien lounaispuolella ja Kuusiston talon länsipuolella mäen rinteessä ja mahdollisesti pellolla. Vuosisadan alkupuolella tehdyt löydökset ovat pääasiassa hioimia. Kaunismäen asuinpaikka sijaitsee noin 600 m pohjoiseen ja on mahdollista, että tämäkin paikka kuuluu samaan asuinpaikkavyöhykkeeseen. |
| metsakeskus.79010015 |
79 |
Hiittenharju (Laurilan hiekkakuoppa) |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
239514.57000000 |
6805863.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010015 |
Kohteeseen kuuluu asuinpaikka, punamultahauta sekä useita asumuspainanteita. Alue sijaitsee Hiittenharjun länsirinteellä. Kohde on soranajon pahasti tuhoama, mutta koska asuinpaikka on noin kilometrin pituinen on sitä vielä paikoin jäljelläkin. Vuonna 1982 tehtiin alueella kartoitus, jossa selvitettiin ne hiekkakuopat, joissa vielä oli havaittavissa asuinpaikkalöytöjä. Niitä todettiin viiden erillisen kuopan reunoilta. Välisiä alueita ei ehditty tutkia riittävästi.
Kohteen kaivaustutkimusten perusteella paikka kuuluu Pyheensillan vaiheeseen. Asuinpaikalta on keramiikkaa 5,5 kg. Palasista on todettu ainakin 33 astiaa. Keramiikan joukossa on myös kampaleimoin koristettua asbestikeramiikkaa. Kiviesineistö on runsasta, erityisesti mainittakoon pienikokoiset työkalut. Paikalta on myös yksi meripihkakoru. Piitä on vain muutama iskos. Palaneiden luiden joukossa on useita esineiden kappaleita.
Alueen eteläosassa maastossa on havaittu matalia, soikeita noin 8 x 15 m:n laajuisia painanteita, jotka voisivat olla asumustenpohjia. Myös alueen pohjoispäästä, läheltä Porin-tietä ( koordinaatit p = 6809060, i= 3239680) on löydetty 8 x 7 m:n laajuinen koillis-lounais-suuntainen kuopanne, jonka koillispäässä on mahdollinen liesikiveys.
Alueen pohjoispäästä tutkittiin vuonna 1983 punamultahauta. Se oli osittain tuhoutunut soranajossa. Hauta oli tehty asuinpaikkakerrokseen. Punamultaa siinä oli 30 cm vahvuisena länsiluode - itäkaakko -suuntaisena läikkänä.
Vuoden 2006 inventoinnissa hiekkakuoppien läheisyydestä löydettiin 13 asuinpainannetta.
Kesällä 2008 tutkittiin yhtä (F2) aivan hiekkakuopan reunalla sijaitsevaa asumuspainannetta, koska se on tuhoutumisvaarassa. Löydöissä oli mm. Pyheensillan keramiikka, nuolenkärki, kvartsiesineitä ja palanutta luuta.
Vuonna 2019 kohteelle tehtiin tarkastus (VARK), jonka yhteydessä todettiin, että asuinpaikka on monin paikoin myllääntynyt alueen virkistyskäytön sekä hiekkakuoppien seinämien romahtelun johdosta. Kohteella on useita vaurioituneita alueita.
Vuonna 2022 tehtyjen tutkimusten yhteydessä, kaivausalueelta löydetystä pähkinänkuoresta tehty radiohiiliajoitus ajoitti kohteen noin 2800 eaa. ja palaneesta luusta teetetty ajoitus 3200 eaa, joten kohteen asutus ajoittuu neoliittisen kivikauden keskivaiheille. Löytöaineisto voitiin liittää suurelta osin Pyheensillan ryhmän vaiheeseen, mikä sopii hyvin yhteen radiohiiliajoitusten kanssa. |
| metsakeskus.79010015 |
79 |
Hiittenharju (Laurilan hiekkakuoppa) |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
239514.57000000 |
6805863.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010015 |
Kohteeseen kuuluu asuinpaikka, punamultahauta sekä useita asumuspainanteita. Alue sijaitsee Hiittenharjun länsirinteellä. Kohde on soranajon pahasti tuhoama, mutta koska asuinpaikka on noin kilometrin pituinen on sitä vielä paikoin jäljelläkin. Vuonna 1982 tehtiin alueella kartoitus, jossa selvitettiin ne hiekkakuopat, joissa vielä oli havaittavissa asuinpaikkalöytöjä. Niitä todettiin viiden erillisen kuopan reunoilta. Välisiä alueita ei ehditty tutkia riittävästi.
Kohteen kaivaustutkimusten perusteella paikka kuuluu Pyheensillan vaiheeseen. Asuinpaikalta on keramiikkaa 5,5 kg. Palasista on todettu ainakin 33 astiaa. Keramiikan joukossa on myös kampaleimoin koristettua asbestikeramiikkaa. Kiviesineistö on runsasta, erityisesti mainittakoon pienikokoiset työkalut. Paikalta on myös yksi meripihkakoru. Piitä on vain muutama iskos. Palaneiden luiden joukossa on useita esineiden kappaleita.
Alueen eteläosassa maastossa on havaittu matalia, soikeita noin 8 x 15 m:n laajuisia painanteita, jotka voisivat olla asumustenpohjia. Myös alueen pohjoispäästä, läheltä Porin-tietä ( koordinaatit p = 6809060, i= 3239680) on löydetty 8 x 7 m:n laajuinen koillis-lounais-suuntainen kuopanne, jonka koillispäässä on mahdollinen liesikiveys.
Alueen pohjoispäästä tutkittiin vuonna 1983 punamultahauta. Se oli osittain tuhoutunut soranajossa. Hauta oli tehty asuinpaikkakerrokseen. Punamultaa siinä oli 30 cm vahvuisena länsiluode - itäkaakko -suuntaisena läikkänä.
Vuoden 2006 inventoinnissa hiekkakuoppien läheisyydestä löydettiin 13 asuinpainannetta.
Kesällä 2008 tutkittiin yhtä (F2) aivan hiekkakuopan reunalla sijaitsevaa asumuspainannetta, koska se on tuhoutumisvaarassa. Löydöissä oli mm. Pyheensillan keramiikka, nuolenkärki, kvartsiesineitä ja palanutta luuta.
Vuonna 2019 kohteelle tehtiin tarkastus (VARK), jonka yhteydessä todettiin, että asuinpaikka on monin paikoin myllääntynyt alueen virkistyskäytön sekä hiekkakuoppien seinämien romahtelun johdosta. Kohteella on useita vaurioituneita alueita.
Vuonna 2022 tehtyjen tutkimusten yhteydessä, kaivausalueelta löydetystä pähkinänkuoresta tehty radiohiiliajoitus ajoitti kohteen noin 2800 eaa. ja palaneesta luusta teetetty ajoitus 3200 eaa, joten kohteen asutus ajoittuu neoliittisen kivikauden keskivaiheille. Löytöaineisto voitiin liittää suurelta osin Pyheensillan ryhmän vaiheeseen, mikä sopii hyvin yhteen radiohiiliajoitusten kanssa. |
| metsakeskus.79010016 |
79 |
Matinharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
241490.00000000 |
6804070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010016 |
Röykkiöt sijaitsevat korkealla hiekkaharjulla Porin valtatiestä 600 m länteen.
Röykkiöt ovat luoteis-kaakkois -suuntaisessa jonossa. Kolmen suurimman röykkiön halkaisijat ovat 15 m, 16 m ja 18 m. Lisäksi pohjoisimman röykkiön kaakkoissivussa kiinni on kivikehä. Sen halkaisija on 5 - 6 m. Kysymyksessä saattaa olla röykkiön pohjakiveys.
Röykkiöiden alapuolella on näkyvissä kaksi allekkaista rantavallia. Matinharju on geologisten arvojensa perusteella rauhoitettu luonnonsuojelulailla. |
| metsakeskus.79010017 |
79 |
Koukonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
233292.06000000 |
6808083.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010017 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Nakkilan rajaa viljelemättömällä moreenisaarekkeella, kahdessa ryhmässä. Toiset röykkiöt ovat sijainneet loivassa lounaisrinteessä, metsässä. Vuoden 1960 inventoinnin mukaan röykkiöt olivat kaiveltuja ja niiden muotoa oli vaikea havaita. Niitä ei löydetty vuoden 1985 inventoinissa. Ilmeisesti ne ovat tuhoutuneet pellon raivauksen yhteydessä. Edellisistä röykkiöistä 150 - 200 m pohjoiseen samalla moreeniharjanteella, Nakkilan rajan tuntumassa sijaitsevat toiset kaksi röykkiötä. Niiden koot ovat 5 x 4 m ja 5,5 x 4 m.
Kohteen kuvauksessa röykkiöiden sanotaan sijainneen kahdessa ryhmässä: moreenisaarekkeella ja loivassa lounaisrinteessä. Lounaisrinne oli vuoden 2006 inventoinnin aikaan peltoaukea ja Kaasanmäen isäntä kertoi pellolla olleen kivikasan hänen isoisänsä kertoman mukaan alunpitäenkin koostuneen pellolta kerätyistä kivistä, eikä se niin ollen ollut aito röykkiö ensinkään.
Moreenisaarekkeelta, jossa kasvaa sankka kuusimetsä, löytyi yksi sammalen peittämä matala röykkiö, joka sijaitsee saarekkeen korkeimmalla kohdalla, kuten röykkiöillä on tällä seudulla tapana sijaita. Metsäsaareke ulottuu Nakkilan puolelle ja Nakkilan puolen metsä oli hiljattain kaadettu ja metsäaurattu. Tällä alueella on tunnettu Nakkilan kohde nimeltä Peltosaareke 1000001237, josta on tunnettu röykkiönpohja. Alueelta löytyi neljä uutta röykkiötä, joista kolme on metsäaurattu. |
| metsakeskus.79010018 |
79 |
Kaasanmäki N ja Kaasanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
233751.87600000 |
6808144.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010018 |
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää 12 hiidenkiuasta ja kivi- ja pronssikautisen asuinpaikan sijaitsee Nakkilan rajan tuntumassa Jaakolan talon läheisyydessä. Navetan pohjois-koillispuolella ja talon puutarhassa olevista neljästä röykkiöstä on kaksi tutkittu vuonna 1908. Toisesta röykkiöstä löytyi ohut kultalevy, palanutta luuta ja saviastian paloja. Toisesta röykkiöstä, jota ei vuoden 1960 inventoinnissa enää löytynyt, saviastian paloja ja palanutta luuta. Navetan eteläpuolella on myös röykkiö ja taloon tulevan tien risteyksen lähellä samoin. Röykkiöt sijaitsevat loivassa lounais-etelä-kaakkoisrinteessä. Loput röykkiöt ovat Nakkila-Harjavalta rajalinjalla. Röykkiöiden halkaisijat ovat 4 - 10 m. Osassa röykkiöitä on silmäkivi. Asuinpaikka sijaitsee etelärinteellä, hiidenkiukaiden sijaintialueella, ehkä myös lähipellolla. Paikalta on saatu kiviesineitä.
Tutkittujen röykkiöiden poltetuista vainajista on saatu pääasiassa pronssikauden lopulle sijoittuvat radiohiiliajoitukset Hela-4297: 2462+/-36 BP ja Hela-4298: 2401+/-36 BP. |
| metsakeskus.79010018 |
79 |
Kaasanmäki N ja Kaasanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
233751.87600000 |
6808144.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010018 |
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää 12 hiidenkiuasta ja kivi- ja pronssikautisen asuinpaikan sijaitsee Nakkilan rajan tuntumassa Jaakolan talon läheisyydessä. Navetan pohjois-koillispuolella ja talon puutarhassa olevista neljästä röykkiöstä on kaksi tutkittu vuonna 1908. Toisesta röykkiöstä löytyi ohut kultalevy, palanutta luuta ja saviastian paloja. Toisesta röykkiöstä, jota ei vuoden 1960 inventoinnissa enää löytynyt, saviastian paloja ja palanutta luuta. Navetan eteläpuolella on myös röykkiö ja taloon tulevan tien risteyksen lähellä samoin. Röykkiöt sijaitsevat loivassa lounais-etelä-kaakkoisrinteessä. Loput röykkiöt ovat Nakkila-Harjavalta rajalinjalla. Röykkiöiden halkaisijat ovat 4 - 10 m. Osassa röykkiöitä on silmäkivi. Asuinpaikka sijaitsee etelärinteellä, hiidenkiukaiden sijaintialueella, ehkä myös lähipellolla. Paikalta on saatu kiviesineitä.
Tutkittujen röykkiöiden poltetuista vainajista on saatu pääasiassa pronssikauden lopulle sijoittuvat radiohiiliajoitukset Hela-4297: 2462+/-36 BP ja Hela-4298: 2401+/-36 BP. |
| metsakeskus.79010018 |
79 |
Kaasanmäki N ja Kaasanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
233751.87600000 |
6808144.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010018 |
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää 12 hiidenkiuasta ja kivi- ja pronssikautisen asuinpaikan sijaitsee Nakkilan rajan tuntumassa Jaakolan talon läheisyydessä. Navetan pohjois-koillispuolella ja talon puutarhassa olevista neljästä röykkiöstä on kaksi tutkittu vuonna 1908. Toisesta röykkiöstä löytyi ohut kultalevy, palanutta luuta ja saviastian paloja. Toisesta röykkiöstä, jota ei vuoden 1960 inventoinnissa enää löytynyt, saviastian paloja ja palanutta luuta. Navetan eteläpuolella on myös röykkiö ja taloon tulevan tien risteyksen lähellä samoin. Röykkiöt sijaitsevat loivassa lounais-etelä-kaakkoisrinteessä. Loput röykkiöt ovat Nakkila-Harjavalta rajalinjalla. Röykkiöiden halkaisijat ovat 4 - 10 m. Osassa röykkiöitä on silmäkivi. Asuinpaikka sijaitsee etelärinteellä, hiidenkiukaiden sijaintialueella, ehkä myös lähipellolla. Paikalta on saatu kiviesineitä.
Tutkittujen röykkiöiden poltetuista vainajista on saatu pääasiassa pronssikauden lopulle sijoittuvat radiohiiliajoitukset Hela-4297: 2462+/-36 BP ja Hela-4298: 2401+/-36 BP. |
| metsakeskus.79010018 |
79 |
Kaasanmäki N ja Kaasanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
233751.87600000 |
6808144.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010018 |
Muinaisjäännöskompleksi, joka käsittää 12 hiidenkiuasta ja kivi- ja pronssikautisen asuinpaikan sijaitsee Nakkilan rajan tuntumassa Jaakolan talon läheisyydessä. Navetan pohjois-koillispuolella ja talon puutarhassa olevista neljästä röykkiöstä on kaksi tutkittu vuonna 1908. Toisesta röykkiöstä löytyi ohut kultalevy, palanutta luuta ja saviastian paloja. Toisesta röykkiöstä, jota ei vuoden 1960 inventoinnissa enää löytynyt, saviastian paloja ja palanutta luuta. Navetan eteläpuolella on myös röykkiö ja taloon tulevan tien risteyksen lähellä samoin. Röykkiöt sijaitsevat loivassa lounais-etelä-kaakkoisrinteessä. Loput röykkiöt ovat Nakkila-Harjavalta rajalinjalla. Röykkiöiden halkaisijat ovat 4 - 10 m. Osassa röykkiöitä on silmäkivi. Asuinpaikka sijaitsee etelärinteellä, hiidenkiukaiden sijaintialueella, ehkä myös lähipellolla. Paikalta on saatu kiviesineitä.
Tutkittujen röykkiöiden poltetuista vainajista on saatu pääasiassa pronssikauden lopulle sijoittuvat radiohiiliajoitukset Hela-4297: 2462+/-36 BP ja Hela-4298: 2401+/-36 BP. |
| metsakeskus.79010019 |
79 |
Kaasanmäki S |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
233952.79000000 |
6807924.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010019 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Nakkilan rajaa, Kaasanmäen röykkiöistä 200 - 300 m kaakkoon Jaakkolan tien vieressä, sen koillispuolella. Röykkiön halkaisija on 10 m ja korkeus noin metrin. Röykkiö on loivasivuinen ja kokonaan sammaleen peittämä. |
| metsakeskus.79010020 |
79 |
Vainionmäki (Tuurmannin mäki) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
234305.65600000 |
6807399.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010020 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Hiirijärvelle johtavan tien itäpuolella, Vainionmäen talosta 300 m pohjoiseen peltojen keskellä olevan mäen länsi-luoteisrinteellä. Paikalta on löytynyt keramiikkaa, joka on joutunut hukkaan. Vuoden 1960 inventoinnissa paikka tarkastettiin, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu. Kohde on todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut hiekanajossa? |
| metsakeskus.79010021 |
79 |
Koivumäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
236019.96200000 |
6807904.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010021 |
Röykkiö sijaitsee Helsinki-Pori -tiestä 2 km länteen, Hiittenkiukaantien pohjoispuolella, Koivumäen talon pohjoisnurkalla, osaksi rakennuksen alla?. Röykkiön kiviä on käytetty rakennustarpeiksi. Röykkiön halkaisija on 13 - 14 m. |
| metsakeskus.79010022 |
79 |
Kivitie |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
235735.07700000 |
6807317.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010022 |
Röykkiöt sijaitsevat Helsinki-Pori -tiestä noin 2 km länteen, Hiittenkiukaantien eteläpuolella tasaisessa metsämaastossa noin 250 m pitkänä ja 60 - 70 m leveänä ja kaakkois-luoteis suuntaisena vyöhykkeenä. Paikka on vanhan metsätien nk. Kivitien varressa. Röykkiöiden koot vaihtelevat suuresti. Niiden halkaisijat ovat 4 - 30 m:iin. Röykkiöiden korkeudet ovat maantasaisista metrin korkuisiin. Kaikissa on penkomisen jälkiä. Röykkiöistä suurin, monumentaaliröykkiö on osittain tuhottu kivenajossa. |
| metsakeskus.79010024 |
79 |
Rauhala |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
236154.90900000 |
6807802.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010024 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Helsinki tiestä 2 km länteen, Hiittenkiukaantien pohjoispuolella, aivan tien varressa, Rauhalan talosta 50 etelään, hyvin loivassa itärinteessä. Röykkiö on pohjaan asti purettu. Reunoilla on kiviä näkyvissä ja keskellä on iso maakivi. Röykkiön halkaisija on 12 - 14 m. |
| metsakeskus.79010025 |
79 |
Lyytikänharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
239388.61700000 |
6806740.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010025 |
Asuinpaikka on Helsinki-Pori-tien ja Harjavallan tien risteyksessä, Kokemäenjoen eteläpuolella kulkevan harjualueen luoteisosassa. Maasto on kangasmetsää. Alueella on suuri hiekkakuoppa, jonka ympärillä asuinpaikka on. Kohde on soranajon turmelema osittain, pääosiltaan kuitenkin tutkittu.
Paikalta on Pyheensillan keramiikkaa ainakin 16 astiasta. Lisäksi on Kiukaisten keramiikkaa, mikä osoittaa asutuksen jatkuneen myös myöhemmin. Lisäksi paikalta on runsaasti Pyheensillan liuskenuolenkärkiä, talttoja ja riipuksia. |
| metsakeskus.79010027 |
79 |
Sievarintie W |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
234679.00000000 |
6805889.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010027 |
Röykkiöt sijaitsevat Sievarintien ja Jutintien risteyksestä 70 m pohjois-koilliseen umpeen kasvaneen pellonosan pohjoispäässä, mäen harjalla. Toinnen röykkiö on loivasti kupera, halkaisijaltaan 8 m ja korkeudeltaan 0.70 m. Edellisestä 5 m koilliseen on toinen röykkiö, jonka halkaisija on 10 m ja korkeutta sillä on 1 m. Röykkiöt sijaitsevat aivan vierekkäin ja ovat hyväkuntoiset ja selvät, joskin paksun sammallkerroksen peittämät. |
| metsakeskus.79010028 |
79 |
Huovintie |
10002 |
12005 |
13071 |
11033 |
27000 |
240144.32000000 |
6804364.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010028 |
Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta.
Kokemäenjoelta lähdettäessä asumattomien kankaiden ketjun Harjavallanvuori-Järilänvuori-Koomankangas katkaisee vasta Köyliöjärven itärannan kylä- ja peltomaisema, jonka halki Huovintie kulkee. Tien varrelle jäävät vanhat kylät, Järvenpää-Lähteenkylä-Korvenkylä-Tuohiniemi-Yttilä-Karhia-Kankaanpää muodostavat Köyliöjärven valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen.
Tie kulkee Harjavallassa pitkin Hiittenharjua. Se on mahdollisesti ollut käytössä jo rautakaudella. Unto Salon mukaan Harjavallan ja Kokemäen väliselle kankaalle Huovintien varteen rakennetut pronssikautiset röykkiöt tukevat tien varhaista käyttöä. Tieura on noin kolme metriä leveä väylä hiekkaharjanteella.
Kuiva kangasmaasto on ollut hyvä tienpohja, mitään erillisiä tierakenteita ole ole havaittavissa. Hiittenharjun kohdalla on paikoitellen kuoppia, jotka ovat muodostuneet raskaasta tien kulutuksesta. |
| metsakeskus.79010028 |
79 |
Huovintie |
10002 |
12005 |
13071 |
11010 |
27000 |
240144.32000000 |
6804364.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010028 |
Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjoen suun kauppa- ja asutusalueen sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen jokiasutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta.
Kokemäenjoelta lähdettäessä asumattomien kankaiden ketjun Harjavallanvuori-Järilänvuori-Koomankangas katkaisee vasta Köyliöjärven itärannan kylä- ja peltomaisema, jonka halki Huovintie kulkee. Tien varrelle jäävät vanhat kylät, Järvenpää-Lähteenkylä-Korvenkylä-Tuohiniemi-Yttilä-Karhia-Kankaanpää muodostavat Köyliöjärven valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen.
Tie kulkee Harjavallassa pitkin Hiittenharjua. Se on mahdollisesti ollut käytössä jo rautakaudella. Unto Salon mukaan Harjavallan ja Kokemäen väliselle kankaalle Huovintien varteen rakennetut pronssikautiset röykkiöt tukevat tien varhaista käyttöä. Tieura on noin kolme metriä leveä väylä hiekkaharjanteella.
Kuiva kangasmaasto on ollut hyvä tienpohja, mitään erillisiä tierakenteita ole ole havaittavissa. Hiittenharjun kohdalla on paikoitellen kuoppia, jotka ovat muodostuneet raskaasta tien kulutuksesta. |
| metsakeskus.79010029 |
79 |
Nokelainen II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
233760.87600000 |
6806495.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010029 |
Röykkiö sijaitsee Jutintien länsipuolella, Jutin talosta 400 m länteen, moreenimäellä. Röykkiön koko on 9,5 x 8,5 m. Kohde Nokelainen I sijaitsee noin 200 m etelä-kaakkoon. |
| metsakeskus.79010030 |
79 |
Jutintie E |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
234494.58500000 |
6806066.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010030 |
Röykkiö sijaitsee Jutintien itäpuolella, noin 150 m tiestä, moreeniselänteellä. Sen halkaisija on 5,5 m. Lähistöllä on useita muita röykkiöitä. |
| metsakeskus.79010031 |
79 |
Katinhäntä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
242066.48000000 |
6819070.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010031 |
Röykkiö sijaitsee Leineperiin johtavan tien varrella, noin 50 m tiestä länteen, moreenikumpareella. Röykkiön eteläpuolella, noin 200 m päässä on Katinhäntä -järvi. Röykkiön halkaisija on noin 5 m. Sitä on pengottu.
Vuoden 2006 inventointihavainnot: Röykkiölle annettu koordinaattikohta tarkastettiin gps paikantimen avulla ja paikalla oli kivinen, raivattu metsä, eikä kohdassa ollut mitään merkkiä röykkiöstä. Myös maastonkuvaus moreenikumpareesta sopisi paremmin noin 300 metriä kyseisestä kohdasta luoteeseen, josta löysin röykkiötä muistuttavan rakenteen. Tämä röykkiö on mielestäni kuitenkin epävarma, koska lähistöllä on runsaasti peltoraunioita.
Röykkiöstä otettu koordinaatti antoi arvon: 6821932/3242133, joka vastaa KKJ peruskoordinaatistossa pistettä: 6812932/1562338. Myös maastokartassa 1143 08 Kullaa on muinaisjäännösmerkki ja teksti: ”kiviröykkiö” alkuperäisessä kohdassa, josta en löytänyt mitään. Luultavimmin alkuperäisessä inventoinnissa koordinaatti on merkitty väärään paikkaan. Katinhännän ”uusi” röykkiö on kooltaan 8 x 4 metriä ja noin puoli metriä korkea. Röykkiöstä otettiin diakuva 58518 ja valokuva 141238. |
| metsakeskus.79010032 |
79 |
Aronnokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
245943.96500000 |
6810395.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäen joesta 6 km pohjoiseen ja 200 m luoteeseen Aronnokan talosta, luode-kaakko -suuntaisella harjulla, rinteen yläosassa ja pellolla.
Paikalta on mm. löytöjä, jotka ajoittavat paikan mesoliittisesta ajasta vasarakirveskulttuuriin (eteläsuomalainen tasataltta, varasakirveen puolikas, oikokirves, hioinlaakoja ja -kiviä, kvartsia). Keramiikkaa ei ole löydetty. Vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä saatiin maanomistajalta useita löytöjä.
Kohde on ent. Kokemäki 41 |
| metsakeskus.79010032 |
79 |
Aronnokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
245943.96500000 |
6810395.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.79010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäen joesta 6 km pohjoiseen ja 200 m luoteeseen Aronnokan talosta, luode-kaakko -suuntaisella harjulla, rinteen yläosassa ja pellolla.
Paikalta on mm. löytöjä, jotka ajoittavat paikan mesoliittisesta ajasta vasarakirveskulttuuriin (eteläsuomalainen tasataltta, varasakirveen puolikas, oikokirves, hioinlaakoja ja -kiviä, kvartsia). Keramiikkaa ei ole löydetty. Vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä saatiin maanomistajalta useita löytöjä.
Kohde on ent. Kokemäki 41 |
| metsakeskus.81000001 |
81 |
Iso-Ruokojärvi 1 |
10001 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
455387.74900000 |
6817139.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81000001 |
Kohde sijaitsee Iso-Ruokojärven etelärannasta n 300 m kaakkoon, Iso-Luotikkaan itärannasta n 2 km itään, Murakkaan menevän tien länsipuolella. Alue on sekametsää, kohteen eteläpuolella on kesantopelto. Paikalla on kolme, läpimitaltaan n. 2 m, moreenimaalle kasattua röykkiötä, jotka ovat mitä ilmeisimmin kaskiraunioita. |
| metsakeskus.81000002 |
81 |
Iso Ruokojärvi 2 |
10001 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
455107.86200000 |
6817419.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81000002 |
Kohde sijaitsee Iso-Ruokojärven eteläpäässä, itärannalla n. 150 m rannasta. Metsäisellä moreenimaalla on viisi irtonaisista kivistä koostuvaa, sammaloitunutta röykkiötä, joiden läpimitta on 1,5-2,5 m. Kairalla on todettu maan röykkiöiden vieressä käsittävän n. 5 cm humusta ja nokea, joiden alla on puhdasta moreenia. Röykkiöt ovat mitä ilmeisimmin kaskiraunioita. |
| metsakeskus.81010001 |
81 |
Vuoteela |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27000 |
446851.14000000 |
6825976.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010001 |
Rautakautinen löytöpaikka sijaitsee alavalla pellolla Tainionvirran etelärannalla, maantiesillasta noin 300 m länteen, Kotirannan talosta n. 70 m pohjoiseen ja 50 m naapuritalosta Jokelasta länteen.
Pellosta löytyi vuonna 1919 perunannoston yhteydessä joukko rautakautisia esineitä: 12 keihäänkärjen katkelmaa, miekan katkelma, sirpin katkelma, jne. Ne tulivat esiin auran nostamina noin 30-40 cm syvyydestä 5 x 5 m kokoiselta alueelta vajaan kymmenen metrin päästä rannasta. Itä-Hämeen museossa on miekan katkelma, joka on löytynyt samasta paikasta. Paikalla ei ole havaittu hiiltä tai muuta kalmistoon viittaavaa ainesta.
Vuonna 1967 Hartolan inventointikertomuksessa kohteen nimenä on "Kotilahti, Niemenpelto". |
| metsakeskus.81010002 |
81 |
Kuukerinkallio |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
447390.91900000 |
6826536.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010002 |
Kuppikivi sijaitsee kallion pinnassa metsän reunassa, tasaisen peltoaukean länsilaidalla. Ympäristö on hakamaana ollutta lehtometsää. Kivessä noin 80 (toisten tietojen mukaan 94) kuppia. Ympäröivältä pellolta koekaivauksissa löytyi pieni rautakautinen hevosenkenkäsolki ja valjaiden metallisia osia, joiden ajoitus on epävarmaa. Merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä ei kaivauksissa havaittu. |
| metsakeskus.81010003 |
81 |
Eko |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
448920.30300000 |
6826676.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010003 |
Kivi sijaitsee Ekonkosken pohjoispuolella, rantaan vievän tien länsipuolella, ja Itä-Hämeen kansanopiston päärakennuksesta noin 130 m etelään.
Kuppikivi on noin 3 x 5 x 1,5 m:n kokoinen ja sen laella on 11 suurehkoa kuoppaa, joista kahdeksan on kiven etelä- ja kolme pohjoispäässä.
Lähimaastosta on löytynyt rautaveitsi ja mahdollisesti tulessa ollut kivikirves. |
| metsakeskus.81010004 |
81 |
Kermamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27017 |
449859.92300000 |
6826936.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010004 |
Kohde sijaitsee pienessä Jääsjärven saaressa Koukkuniemen kohdalla, Kermamäki-nimisen huvilan tontilla. Löytöpaikka on saaren lounaisrannalla, niemessä olevasta Kermalan asuinrakennuksesta noin 90 m itään, Kermamäen huvilarakennuksen lounaisnurkasta viitisen metriä lounaaseen.
Löytöpaikalla oli kiviröykkiö (halkaisija noin 5 m ja korkeus 0,5-1 m), joka oli ulottunut lähes rantaan saakka. Röykkiössä ei ollut juuri maatäytettä, mutta sen pohjalla oli vahva nokikerros, jossa oli seassa palanutta luuta. Löydöt on tehty kun röykkiön länsireuna purettiin huvilan rakennustöissä. Itäreuna on jäänyt terassin alle, mutta säilynyt ehjänä. Esineet ajoittuvat 700-luvulle jKr. tai viikinkiajan alkuun. |
| metsakeskus.81010004 |
81 |
Kermamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
449859.92300000 |
6826936.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010004 |
Kohde sijaitsee pienessä Jääsjärven saaressa Koukkuniemen kohdalla, Kermamäki-nimisen huvilan tontilla. Löytöpaikka on saaren lounaisrannalla, niemessä olevasta Kermalan asuinrakennuksesta noin 90 m itään, Kermamäen huvilarakennuksen lounaisnurkasta viitisen metriä lounaaseen.
Löytöpaikalla oli kiviröykkiö (halkaisija noin 5 m ja korkeus 0,5-1 m), joka oli ulottunut lähes rantaan saakka. Röykkiössä ei ollut juuri maatäytettä, mutta sen pohjalla oli vahva nokikerros, jossa oli seassa palanutta luuta. Löydöt on tehty kun röykkiön länsireuna purettiin huvilan rakennustöissä. Itäreuna on jäänyt terassin alle, mutta säilynyt ehjänä. Esineet ajoittuvat 700-luvulle jKr. tai viikinkiajan alkuun. |
| metsakeskus.81010005 |
81 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456487.28100000 |
6821758.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven Vehkalahden koillisrannalla, noin 600 m lahden perukkaan laskevan joen suusta luoteeseen. Lyhyen niemen muodostaa noin 250 m pituinen, suunnilleen rannan suuntainen hiekkaselänne, jonka yleissuunta on eteläkaakosta pohjoisluoteeseen. Noin 15 m päässä vesirajasta on törmä, jonka reuna on 2,5 m vesirajan yläpuolella. Sen takana rinne jatkuu loivasti kohoten ja muuttuu tasaiseksi mäntykankaaksi. Löydöt (keramiikkaa, kvartseja, rautakuonaa) on kerätty rannassa olevaan venevajaan johtavan tie leikkauksesta, jossa näkyi myös sortuneen lieden jäänteet. |
| metsakeskus.81010005 |
81 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
456487.28100000 |
6821758.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven Vehkalahden koillisrannalla, noin 600 m lahden perukkaan laskevan joen suusta luoteeseen. Lyhyen niemen muodostaa noin 250 m pituinen, suunnilleen rannan suuntainen hiekkaselänne, jonka yleissuunta on eteläkaakosta pohjoisluoteeseen. Noin 15 m päässä vesirajasta on törmä, jonka reuna on 2,5 m vesirajan yläpuolella. Sen takana rinne jatkuu loivasti kohoten ja muuttuu tasaiseksi mäntykankaaksi. Löydöt (keramiikkaa, kvartseja, rautakuonaa) on kerätty rannassa olevaan venevajaan johtavan tie leikkauksesta, jossa näkyi myös sortuneen lieden jäänteet. |
| metsakeskus.81010006 |
81 |
Uusi Ruskeala a |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
447550.84200000 |
6830634.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010006 |
Uhrikivi sijaitsee Rautaveden etelärannalla, Ruskealan kylässä. Hartola-Joutsa -maantiestä haarautuu Putkijärvelle menevä tie. Kivi sijaitsee tienhaarasta noin 130 metriä vanhaa tietä kirkolle päin, tien vierellä, sen itäpuolisella pellolla.
Kivi on muodoltaan epäsäännöllinen, pinnaltaan koilliseen kalteva ja luoteisreunastaan haljennut. Kiven koko on noin 2 x 3 metriä ja korkeus 1,3 metriä. Kiven pinnassa, sen korkeimmalla kohdalla, on ainakin 26 kuoppaa. Kiveen on kiinnitetty rauhoituskilpi. Maasto kohteen ympäristössä on tasaista peltoaukeaa ja maaperä hiekansekaista savipeltoa. |
| metsakeskus.81010007 |
81 |
Uusi Ruskeala b |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
447480.87000000 |
6830734.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010007 |
Kohde sijaitsee Rautaveden etelärannalla, Ruskealan kylässä. Kuppikivi on valtatie 4:ltä haarautuvan vanhan, Hartolan kirkolle vievän tien koillispuolella, aivan tien reunassa, noin 30 metrin päässä teiden risteyksestä. Hiekansekaisella savipellolla on yksittäinen maakivi, jossa on 23 kuppimaista, keskenään lähes samankokoista syvennystä eli kuppia.
Tasalakinen kivi on kooltaan 2 x 3,3 metriä ja korkeutta sillä on 1,2 metriä.
Itä - länsisuuntaisen, muodoltaan säännöllisen kiven päällä on sen itäpäässä 4, keskellä 10 ja länsipäässä 9 kuoppaa. Kiveen on kiinnitetty rauhoituskyltti. |
| metsakeskus.81010008 |
81 |
Rauhanmaja a |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
447689.00000000 |
6831876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010008 |
Kirkkolan kylän Rauhanmajan tila sijaitsee noin 1,2 kilometriä Putkijärven tienhaarasta pohjoiseen, aivan loivasti länteen Rautaveden rantaan viettävällä rinteellä. Talosta noin 200 metriä luoteeseen työntyy etelään viettävälle peltorinteelle koillisesta terävä metsäniemeke. Niemekkeen kärjestä noin 20 metriä etelään on pellolla uhrikivi.
Kiven koko on 1,8 x 3 metriä ja korkeus 1,5 metriä. Kivi on haljennut hieman pohjoissivultaan ja sitä on nähtävästi louhittu joskus itäreunalta. Kiven laella, joka viettää etelään, on seitsemän selvästi erottuvaa kuppia. Kivi on sammaloitunut. |
| metsakeskus.81010009 |
81 |
Rauhanmaja b |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
447651.00000000 |
6831693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010009 |
Kirkkolan kylän Rauhanmajan tila sijaitsee noin 1,2 kilometriä Putkijärven tienhaarasta pohjoiseen, aivan loivasti länteen Rautaveden rantaan viettävällä rinteellä. Uhrikivi sijaitsee Joutsan tien itäpuolisella pellolla, Rauhamajan talosta noin 100 metriä länteen.
Kivi on kooltaan 2 x 2 metriä ja sen korkeus on 0,7 metriä. Kiven loivasti länttä kohti viettävän laen keskellä on kaksi kuppia. Kivi on sammaloitunut.
Inventointi 2020: Kiven länsiosan päälle, kohtaan, jossa kupit aiempien tietojen mukaan ovat, oli kasattu pellolta raivattuja kiviä siten, ettei kuppeja ollut mahdollista saada näkyville. |
| metsakeskus.81010010 |
81 |
Tiukonsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
444651.97900000 |
6836612.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010010 |
Kohde sijaitsee Rautaveden itärannalla sijaitsevan Tiukonsaaren pohjoispäässä kalliolla. Tiukonsaari on n. 900 m pitkä pohjois-eteläsuunnassa ja 400 m leveä. Pohjoisosa on kallioinen ja korkea, mäntymetsää kasvava. Saaren pohjoiskärkeen työntyy korkea pohjois-eteläsuuntainen kallioselänne, jonka laen leveys on keskimäärin 10 m. Noin 60 m niemen pohjoisrannasta ja 20 m sen länsireunasta on kallion laella kiviröykkiö. Röykkiö on pyöreä ja matala, koko n. 0,4 x 5 x 5 m. Kivet ovat keskimäärin pään kokoisia ja suurimmaksi osaksi sammalen ja jäkälän peitossa.
|
| metsakeskus.81010010 |
81 |
Tiukonsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
444651.97900000 |
6836612.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010010 |
Kohde sijaitsee Rautaveden itärannalla sijaitsevan Tiukonsaaren pohjoispäässä kalliolla. Tiukonsaari on n. 900 m pitkä pohjois-eteläsuunnassa ja 400 m leveä. Pohjoisosa on kallioinen ja korkea, mäntymetsää kasvava. Saaren pohjoiskärkeen työntyy korkea pohjois-eteläsuuntainen kallioselänne, jonka laen leveys on keskimäärin 10 m. Noin 60 m niemen pohjoisrannasta ja 20 m sen länsireunasta on kallion laella kiviröykkiö. Röykkiö on pyöreä ja matala, koko n. 0,4 x 5 x 5 m. Kivet ovat keskimäärin pään kokoisia ja suurimmaksi osaksi sammalen ja jäkälän peitossa.
|
| metsakeskus.81010011 |
81 |
Kotisalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
451249.36200000 |
6827595.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010011 |
Jääsjärven Kotisalon saaressa on röykkiöalue ja uhrikiviä. Kotisalon tila sijaitsee saaren keskivaiheilla, länsiosassa, Kotisalonselän rannalla. Talo on rannasta noin 200 m etäisyydellä, loivasti etelään viettävän niityn, entisen pellon pohjoisreunassa. Tilan alueelta on 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla löydetty useita rautakautisia esineitä: 4 keihäänkärkeä, kirves ja kuolaimet. Esineiden tarkat löytöpaikat eivät ole tiedossa. Talon eteläpuolella on laaja kiviröykkiöalue. Pohjoisimmat röykkiöt ovat noin 150 m talosta etelään, läntisimmät noin 100 m Kotisalonselän rannasta. Röykkiöitä on tiedossa 116, ja ne jatkuvat etelään kohti Sairilan tilaa. Osa röykkiöistä on kartoitettu vuosina 1956 ja 1967, jolloin alue oli vielä avointa peltoa ja laidunta. Vuonna 2003 suurin osa entisistä pelloista kasvoi istutettua kuusi- tai koivumetsää.
Yksi röykkiöistä tutkittiin vuonna 2003. Kaivauksissa röykkiön reunoilta löytyi hiukan rautakautista aineistoa (lasihelmen puolikas, palanutta luuta, pari palaa keramiikkaa ja savitiivistettä), mutta röykkiö osoittautui kuitenkin riihen tai vastaavan rakennuksen kiukaaksi.
Röykkiöalueella sijaitsee ainakin kuusi kuppikiveä, joista 5 löytyi vuoden 1967 inventoinnissa ja yksi vuoden 2003 kaivausten yhteydessä. Kuppien määrä kivissä vaihtelee 2 - 39.
Muinaisjäännösalueen suuntaa antava rajaus perustuu vuoden 2003 kaivauskertomukseen. |
| metsakeskus.81010011 |
81 |
Kotisalo |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
451249.36200000 |
6827595.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010011 |
Jääsjärven Kotisalon saaressa on röykkiöalue ja uhrikiviä. Kotisalon tila sijaitsee saaren keskivaiheilla, länsiosassa, Kotisalonselän rannalla. Talo on rannasta noin 200 m etäisyydellä, loivasti etelään viettävän niityn, entisen pellon pohjoisreunassa. Tilan alueelta on 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla löydetty useita rautakautisia esineitä: 4 keihäänkärkeä, kirves ja kuolaimet. Esineiden tarkat löytöpaikat eivät ole tiedossa. Talon eteläpuolella on laaja kiviröykkiöalue. Pohjoisimmat röykkiöt ovat noin 150 m talosta etelään, läntisimmät noin 100 m Kotisalonselän rannasta. Röykkiöitä on tiedossa 116, ja ne jatkuvat etelään kohti Sairilan tilaa. Osa röykkiöistä on kartoitettu vuosina 1956 ja 1967, jolloin alue oli vielä avointa peltoa ja laidunta. Vuonna 2003 suurin osa entisistä pelloista kasvoi istutettua kuusi- tai koivumetsää.
Yksi röykkiöistä tutkittiin vuonna 2003. Kaivauksissa röykkiön reunoilta löytyi hiukan rautakautista aineistoa (lasihelmen puolikas, palanutta luuta, pari palaa keramiikkaa ja savitiivistettä), mutta röykkiö osoittautui kuitenkin riihen tai vastaavan rakennuksen kiukaaksi.
Röykkiöalueella sijaitsee ainakin kuusi kuppikiveä, joista 5 löytyi vuoden 1967 inventoinnissa ja yksi vuoden 2003 kaivausten yhteydessä. Kuppien määrä kivissä vaihtelee 2 - 39.
Muinaisjäännösalueen suuntaa antava rajaus perustuu vuoden 2003 kaivauskertomukseen. |
| metsakeskus.81010011 |
81 |
Kotisalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
451249.36200000 |
6827595.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010011 |
Jääsjärven Kotisalon saaressa on röykkiöalue ja uhrikiviä. Kotisalon tila sijaitsee saaren keskivaiheilla, länsiosassa, Kotisalonselän rannalla. Talo on rannasta noin 200 m etäisyydellä, loivasti etelään viettävän niityn, entisen pellon pohjoisreunassa. Tilan alueelta on 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla löydetty useita rautakautisia esineitä: 4 keihäänkärkeä, kirves ja kuolaimet. Esineiden tarkat löytöpaikat eivät ole tiedossa. Talon eteläpuolella on laaja kiviröykkiöalue. Pohjoisimmat röykkiöt ovat noin 150 m talosta etelään, läntisimmät noin 100 m Kotisalonselän rannasta. Röykkiöitä on tiedossa 116, ja ne jatkuvat etelään kohti Sairilan tilaa. Osa röykkiöistä on kartoitettu vuosina 1956 ja 1967, jolloin alue oli vielä avointa peltoa ja laidunta. Vuonna 2003 suurin osa entisistä pelloista kasvoi istutettua kuusi- tai koivumetsää.
Yksi röykkiöistä tutkittiin vuonna 2003. Kaivauksissa röykkiön reunoilta löytyi hiukan rautakautista aineistoa (lasihelmen puolikas, palanutta luuta, pari palaa keramiikkaa ja savitiivistettä), mutta röykkiö osoittautui kuitenkin riihen tai vastaavan rakennuksen kiukaaksi.
Röykkiöalueella sijaitsee ainakin kuusi kuppikiveä, joista 5 löytyi vuoden 1967 inventoinnissa ja yksi vuoden 2003 kaivausten yhteydessä. Kuppien määrä kivissä vaihtelee 2 - 39.
Muinaisjäännösalueen suuntaa antava rajaus perustuu vuoden 2003 kaivauskertomukseen. |
| metsakeskus.81010011 |
81 |
Kotisalo |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
451249.36200000 |
6827595.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010011 |
Jääsjärven Kotisalon saaressa on röykkiöalue ja uhrikiviä. Kotisalon tila sijaitsee saaren keskivaiheilla, länsiosassa, Kotisalonselän rannalla. Talo on rannasta noin 200 m etäisyydellä, loivasti etelään viettävän niityn, entisen pellon pohjoisreunassa. Tilan alueelta on 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla löydetty useita rautakautisia esineitä: 4 keihäänkärkeä, kirves ja kuolaimet. Esineiden tarkat löytöpaikat eivät ole tiedossa. Talon eteläpuolella on laaja kiviröykkiöalue. Pohjoisimmat röykkiöt ovat noin 150 m talosta etelään, läntisimmät noin 100 m Kotisalonselän rannasta. Röykkiöitä on tiedossa 116, ja ne jatkuvat etelään kohti Sairilan tilaa. Osa röykkiöistä on kartoitettu vuosina 1956 ja 1967, jolloin alue oli vielä avointa peltoa ja laidunta. Vuonna 2003 suurin osa entisistä pelloista kasvoi istutettua kuusi- tai koivumetsää.
Yksi röykkiöistä tutkittiin vuonna 2003. Kaivauksissa röykkiön reunoilta löytyi hiukan rautakautista aineistoa (lasihelmen puolikas, palanutta luuta, pari palaa keramiikkaa ja savitiivistettä), mutta röykkiö osoittautui kuitenkin riihen tai vastaavan rakennuksen kiukaaksi.
Röykkiöalueella sijaitsee ainakin kuusi kuppikiveä, joista 5 löytyi vuoden 1967 inventoinnissa ja yksi vuoden 2003 kaivausten yhteydessä. Kuppien määrä kivissä vaihtelee 2 - 39.
Muinaisjäännösalueen suuntaa antava rajaus perustuu vuoden 2003 kaivauskertomukseen. |
| metsakeskus.81010012 |
81 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
459566.00600000 |
6831134.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven itärannalla, Joutsan tien länsipuolella, n. 2 km Suojoensuunlahdesta kaakkoon, Suojoen itäisen haaran varrella, hiekkapellossa (Joentauspellonmäki). Pellon koillisnurkassa, n. 50 m joesta ja n. 40 m maantiestä, paikasta jossa maaperä on törmän reunassa melkein puhdasta hiekkaa, on kerätty kvartseja n. 30 m matkalta. Jokelan talon navetasta n. 30 m etelään löytyi lisäksi neljä kvartsi-iskosta.
|
| metsakeskus.81010013 |
81 |
Pellonpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
458006.62900000 |
6831354.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven itärannalla, pienen Pitkälahden pohjukasta n. 350 m kaakkoon, Pellonpään talosta 150-200 m etelään. Talon eteläpuolella on savensekaista hiekkapeltoa, joka putoaa loivahkona törmänä länttä kohti. Pellon länsireunassa riihen kohdalla ja siitä etelään on puhdasta hiekkaa, on löytynyt kampakeramiikkaa ja kvartseja. Asuinpaikalta on lisäksi saatu kourutaltta ja tuura, joista taltta on löytynyt perunamaasta, talosta n. 50 m luoteeseen vanhan rantapenkereen reunalta, ja tuura talosta 150 m lounaaseen, rantapenkereen alapuolelta uudispeltoa raivattaessa. |
| metsakeskus.81010014 |
81 |
Itä-Hämeen kansanopisto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
449060.24500000 |
6826856.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010014 |
Kuppikiven tai -kallion koko on n. 3 x 3 m, korkeus 1,5 m. Kiven laella on ainakin 20 kuppia joiden halkaisijat ovat 4-6 cm, syvyydet 2-3 cm. Sijainti n. 125 m Kansanopiston päärakennuksesta itäkoilliseen, tien vieressä, kuusiaidan alla. |
| metsakeskus.81010015 |
81 |
Itä-Hämeen museo |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
447780.76400000 |
6826526.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010015 |
Kuppikivi sijaitsee Itä-Hämeen museonhoitajan rakennuksen koilliskulmauksen kivijalassa, Koskipään kartanon pihapiirissä. Sijainti on ilmeisesti sekundaarinen. Uhrikivi on jäänyt 1600-luvulta peräisin olevan savutuvan kivijalan alle. Kiven koko on 1,5 x 2,0 m ja siinä on 12 kuppia. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12001 |
13007 |
11019 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12016 |
13182 |
11019 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12016 |
13182 |
11010 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010017 |
81 |
Nuuttilanmäki 1-4 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
443522.52100000 |
6816870.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010017 |
Kohde sijaitsee Kalhonjoen eteläpuolella, Nuuttilanmäen pohjoisrinteellä ja rinnepelloilla, Kalhon kartanosta 200-350 m etelään-itään. Paikalla on todettu röykkiöalue (kohde 1), asuinpaikka (kohde 2), kuppikivi (kohde 3) ja kuppikallio (kohde 4). Paikkakunnalla kerrotun tarinan mukaan paikalla olisi muinoin ollut kappeli ja hautausmaa.
Nuuttilanmäki 1 on kartanoa vastapäätä Kalhonjoen kaakkoispuolella lähes puuttomalla mäellä, joka v. 2003 oli hevoshakana. Alueella sijaitsee 30 - 40 maansekaista kiviröykkiötä, halkaisijaltaan 3 - 10 m ja korkeudeltaan 0,2 - 1 m. Joissakin oli keskellä iso silmäkivi. Alueen keskipistekoordinaatit p = 6819670, i = 3443 650, z = 90 - 100 m mpy. Vuoden 2019 metallinetsinhavaintojen mukaan kyse on kalmistosta.
Nuuttilanmäki 2 A sijaitsee hiekka/hietapellolla joen eteläpuolella, mäen läpi kulkevan tien koillispuolella. Pellossa näkyi runsaasti palaneita kiviä ja nokista maata. Löytöinä rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartseja, palanutta savea. Koordinaatit p = 6819770, i = 3443590, z = 87-90 m mpy. Löytöinä mm. rautakauden tyypin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta savea. Kyse lienee rautakautisesta asuinpaikasta.
Nuuttilanmäki 2 B, kivikautinen (?) asuinpaikka edellisen liepeillä. koordinaatit p = 6819780, i = 3443610
Nuuttilanmäki 3 sijaitsee mäen halki kulkevan tien pohjoispuolella, tiestä n. 80 m koilliseen, laidunalueen pohjoisreunalla. Kivi on kooltaan 2,5 x 2 m ja n. 1 m korkea. Rapautuneella laella on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819790, i = 3443790, z = 90 m mpy.
Nuuttilanmäki 4 on pieni, matala kalliopaljastuma tiestä n. 15 m koilliseen. Sen korkeimman kohdan tienoilla on yksi kuppi. Kiven koordinaatit p = 6819730, i = 3443 650, z= 90 m mpy. Vuoden 2019 inventoinnissa kohdetta ei havaittu. lienee jäänyt kasvillisuuden alle.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde täydentyi kahdella uudella alakohteella: nro 5: keskiaikainen /historiallinen kylätontti ja 6 , viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.81010018 |
81 |
Kuukerinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
447550.86000000 |
6826516.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010018 |
Kohde sijaitsee Tainionvirran pohjoispuolella, valtatie 4:n itäpuolella, Kuukerinkallion ja tien välisellä peltoalueella, noin 200 m länteen Itä-Hämeen museon rakennuksista, ja noin 150 m itäkaakkoon Kuukerinkallion uhrikivestä. Pellon pinnalta on löydetty rautakautistyyppistä keramiikkaa ja savitiivistettä. Lisäksi Itä-Hämeen museossa on rautainen rannerengas, joka on löytynyt Koskipään kartanon pellosta.
Kuukerinkallion ympärille tehtyjen omakotitalojen rakennustöissä on museonhoitaja Vesa Järvisen kertoman mukaan löytynyt 1990-luvun puolimaissa rautainen miekka, jota ei toistaiseksi ole saatu museoon.
Toukokuussa 2018 Kuukerinpellon pohjoisosasta löytyi metallinetsinnässä 10 - 20 cm syvyydestä viikinkiaikainen hopearaha ja tulusrauta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.81010019 |
81 |
Kolkkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442822.80800000 |
6816620.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Enojärven kaakkoisrannalla, noin 200 metriä rantaviivasta itäkaakkoon, 250 metriä Kalhonjoen suulta kaakkoon ja 250 metriä Kolkkalan talosta koilliseen, Tyrynmäen luoteisrinteen juurella olevalla kallioisella niemekkeellä, jota pellot ympäröivät.
Niemekkeellä on historiallisen ajan asutuksen jälkiä, muun muassa kuoppia noin 10 - 15 kappaletta, kellarikuoppa sekä mahdollisesti viljelyn jälkiä. Koekuopista todettiin niemekkeen keskiosassa tasaisella hiekkamaa-alueella esihistoriallinen, mahdollisesti kivikautinen asuinpaikka. Löytöjä on noin 40 metriä pitkältä alueelta niemekkeen pohjoisrinteeltä keskustan tasanteen lounaisreunalle asti. Paikalla havaittu kulttuurikerrosta, jossa kvartsia ja palanutta luuta. Myöhempi maankäyttö tuhonnut osaksi paikkaa. Tarkka laajuus selvittämättä.
Lähilöydöt: noin 700 metriä itäkoilliseen Hartola 17 Nuuttilanmäki: röykkiöryhmä, rautakautinen asuinpaikka, kuppikiviä ja historiallisen ajan asutusjäänteitä sekä noin 500 metriä koilliseen Pajapellonmäen rautakautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.81010020 |
81 |
Muikunlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
448590.39800000 |
6835312.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010020 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien numero 4 varrella, Rautaveden Muikunlahden levähdysalueen kohdalla, länteen laskevan harjun rinteessä, noin 20-30 metriä leveällä tasanteella, sekä tämän ylä- ja alapuolella olevilla tasanteilla ja niiden välisellä alueella.
V. 2000 inventoinnissa löytöjä löydettiin pintapoimintana 70 metrin matkalta harjun rinteen tasanteella olevalta laikutetulta hakkuualueelta (keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta). eniten kuitenkin alueen eteläosasta. Tasanteella on myös asumuspainanteita, joista kaksi hakkuualueella ja kolmas noin 100 metriä näitä etelämpänä. Myös alemmalta tasanteelta havaittiin muutamia mahdollisia asumuspainanteita. Asumuspainanteet ovat läpimitaltaan noin 5-6 metriä ja laikutuksen rikkomia. Kolmas asumuspainanteista on ehjässä metsämaastossa ja samanlainen kuin edelliset. Painanteissa on reunavallit. Harjun laella on myös painanteita, joista ainakin osa lienee pyyntikuoppia.
Vuoden 2004 koekaivauksessa kartoitettiin yhteensä 45 asumuspainannetta , lisäksi yhdestä koekuopasta saatiin merkkejä todennäköisestä punamultahaudasta.
Vuoden 2004 koetutkimuksen perusteella asuinpaikka-alue ulottuu kolmelle vanhalla rantaterassille. Paksuimmat likamaakerrokset sijoittuivat keskiterassin laikutetulla alueelle. laikutus ja maanpinnan kuorinta eivät ole tuhonneet kuin aivan maannoksen pintakerroksen.
V. 2008 inventoinnin perusteella näyttäisi siltä, että osa kuopanteista on iältään nuorehkoja hiilihautoja ja hiekanottokuoppia. Nämä kuopanteet sijaitsevat vanhan tien reunojen läheisyydessä. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikan länsiosan halki kulkee isojakokarttaan merkitty vanha tielinja. Tielinja kohoaa paikoin ympäröivästä maastosta noin 30 cm. Leveyttä tiellä on noin 7 metriä. Alueella on lisäksi erilaisia kuopanteita, joita ei ole ilmeisesti kartoitettu vuoden 2004 koekaivauksen aikana. V. 2021 tarkkuusinventoinnissa todettiin alueen länsiosan keskivaiheilla olevalta muinaiselta rantaterassilta ehjää kivikautista asuinpaikkaa ja kulttuurikerrosta noin 150 metrin matkalta alueen eteläpäässä missä kivikautiset kulttuurikerrokset ovat paksuimmat. (yli 40 cm syvyydestä)
V. 2021 kaivaustutkimustulosten perusteella alueella sijaitsee siis pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (mesoliittinen - kampakeramiikka) jonka löytörikkaimmat kohdat tutkimusalueella sijoittuivat noin 100 m korkeustasolla olevan vanhan rantaterassin reuna-alueelle. Saatujen ajoitustulosten mukaan samalla paikalla on asuttu yli 4000 vuoden ajan, mikä selittää eri-ikäisten löytöjen ja rakenteiden sijoittumisen ja sekoittumisen samoille korkeustasoille. Asuinpaikkaa on jäljellä uuden tiealueen ja nykyisen vt:n 4 välisellä alueella. 100 m korkeustasolla olevan terassin päällä, mutta myös sitä alemmilla korkeustasoilla. |
| metsakeskus.81010020 |
81 |
Muikunlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27012 |
448590.39800000 |
6835312.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010020 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien numero 4 varrella, Rautaveden Muikunlahden levähdysalueen kohdalla, länteen laskevan harjun rinteessä, noin 20-30 metriä leveällä tasanteella, sekä tämän ylä- ja alapuolella olevilla tasanteilla ja niiden välisellä alueella.
V. 2000 inventoinnissa löytöjä löydettiin pintapoimintana 70 metrin matkalta harjun rinteen tasanteella olevalta laikutetulta hakkuualueelta (keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta). eniten kuitenkin alueen eteläosasta. Tasanteella on myös asumuspainanteita, joista kaksi hakkuualueella ja kolmas noin 100 metriä näitä etelämpänä. Myös alemmalta tasanteelta havaittiin muutamia mahdollisia asumuspainanteita. Asumuspainanteet ovat läpimitaltaan noin 5-6 metriä ja laikutuksen rikkomia. Kolmas asumuspainanteista on ehjässä metsämaastossa ja samanlainen kuin edelliset. Painanteissa on reunavallit. Harjun laella on myös painanteita, joista ainakin osa lienee pyyntikuoppia.
Vuoden 2004 koekaivauksessa kartoitettiin yhteensä 45 asumuspainannetta , lisäksi yhdestä koekuopasta saatiin merkkejä todennäköisestä punamultahaudasta.
Vuoden 2004 koetutkimuksen perusteella asuinpaikka-alue ulottuu kolmelle vanhalla rantaterassille. Paksuimmat likamaakerrokset sijoittuivat keskiterassin laikutetulla alueelle. laikutus ja maanpinnan kuorinta eivät ole tuhonneet kuin aivan maannoksen pintakerroksen.
V. 2008 inventoinnin perusteella näyttäisi siltä, että osa kuopanteista on iältään nuorehkoja hiilihautoja ja hiekanottokuoppia. Nämä kuopanteet sijaitsevat vanhan tien reunojen läheisyydessä. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikan länsiosan halki kulkee isojakokarttaan merkitty vanha tielinja. Tielinja kohoaa paikoin ympäröivästä maastosta noin 30 cm. Leveyttä tiellä on noin 7 metriä. Alueella on lisäksi erilaisia kuopanteita, joita ei ole ilmeisesti kartoitettu vuoden 2004 koekaivauksen aikana. V. 2021 tarkkuusinventoinnissa todettiin alueen länsiosan keskivaiheilla olevalta muinaiselta rantaterassilta ehjää kivikautista asuinpaikkaa ja kulttuurikerrosta noin 150 metrin matkalta alueen eteläpäässä missä kivikautiset kulttuurikerrokset ovat paksuimmat. (yli 40 cm syvyydestä)
V. 2021 kaivaustutkimustulosten perusteella alueella sijaitsee siis pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (mesoliittinen - kampakeramiikka) jonka löytörikkaimmat kohdat tutkimusalueella sijoittuivat noin 100 m korkeustasolla olevan vanhan rantaterassin reuna-alueelle. Saatujen ajoitustulosten mukaan samalla paikalla on asuttu yli 4000 vuoden ajan, mikä selittää eri-ikäisten löytöjen ja rakenteiden sijoittumisen ja sekoittumisen samoille korkeustasoille. Asuinpaikkaa on jäljellä uuden tiealueen ja nykyisen vt:n 4 välisellä alueella. 100 m korkeustasolla olevan terassin päällä, mutta myös sitä alemmilla korkeustasoilla. |
| metsakeskus.81010020 |
81 |
Muikunlahti |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
448590.39800000 |
6835312.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010020 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien numero 4 varrella, Rautaveden Muikunlahden levähdysalueen kohdalla, länteen laskevan harjun rinteessä, noin 20-30 metriä leveällä tasanteella, sekä tämän ylä- ja alapuolella olevilla tasanteilla ja niiden välisellä alueella.
V. 2000 inventoinnissa löytöjä löydettiin pintapoimintana 70 metrin matkalta harjun rinteen tasanteella olevalta laikutetulta hakkuualueelta (keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta). eniten kuitenkin alueen eteläosasta. Tasanteella on myös asumuspainanteita, joista kaksi hakkuualueella ja kolmas noin 100 metriä näitä etelämpänä. Myös alemmalta tasanteelta havaittiin muutamia mahdollisia asumuspainanteita. Asumuspainanteet ovat läpimitaltaan noin 5-6 metriä ja laikutuksen rikkomia. Kolmas asumuspainanteista on ehjässä metsämaastossa ja samanlainen kuin edelliset. Painanteissa on reunavallit. Harjun laella on myös painanteita, joista ainakin osa lienee pyyntikuoppia.
Vuoden 2004 koekaivauksessa kartoitettiin yhteensä 45 asumuspainannetta , lisäksi yhdestä koekuopasta saatiin merkkejä todennäköisestä punamultahaudasta.
Vuoden 2004 koetutkimuksen perusteella asuinpaikka-alue ulottuu kolmelle vanhalla rantaterassille. Paksuimmat likamaakerrokset sijoittuivat keskiterassin laikutetulla alueelle. laikutus ja maanpinnan kuorinta eivät ole tuhonneet kuin aivan maannoksen pintakerroksen.
V. 2008 inventoinnin perusteella näyttäisi siltä, että osa kuopanteista on iältään nuorehkoja hiilihautoja ja hiekanottokuoppia. Nämä kuopanteet sijaitsevat vanhan tien reunojen läheisyydessä. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikan länsiosan halki kulkee isojakokarttaan merkitty vanha tielinja. Tielinja kohoaa paikoin ympäröivästä maastosta noin 30 cm. Leveyttä tiellä on noin 7 metriä. Alueella on lisäksi erilaisia kuopanteita, joita ei ole ilmeisesti kartoitettu vuoden 2004 koekaivauksen aikana. V. 2021 tarkkuusinventoinnissa todettiin alueen länsiosan keskivaiheilla olevalta muinaiselta rantaterassilta ehjää kivikautista asuinpaikkaa ja kulttuurikerrosta noin 150 metrin matkalta alueen eteläpäässä missä kivikautiset kulttuurikerrokset ovat paksuimmat. (yli 40 cm syvyydestä)
V. 2021 kaivaustutkimustulosten perusteella alueella sijaitsee siis pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (mesoliittinen - kampakeramiikka) jonka löytörikkaimmat kohdat tutkimusalueella sijoittuivat noin 100 m korkeustasolla olevan vanhan rantaterassin reuna-alueelle. Saatujen ajoitustulosten mukaan samalla paikalla on asuttu yli 4000 vuoden ajan, mikä selittää eri-ikäisten löytöjen ja rakenteiden sijoittumisen ja sekoittumisen samoille korkeustasoille. Asuinpaikkaa on jäljellä uuden tiealueen ja nykyisen vt:n 4 välisellä alueella. 100 m korkeustasolla olevan terassin päällä, mutta myös sitä alemmilla korkeustasoilla. |
| metsakeskus.81010020 |
81 |
Muikunlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
448590.39800000 |
6835312.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010020 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien numero 4 varrella, Rautaveden Muikunlahden levähdysalueen kohdalla, länteen laskevan harjun rinteessä, noin 20-30 metriä leveällä tasanteella, sekä tämän ylä- ja alapuolella olevilla tasanteilla ja niiden välisellä alueella.
V. 2000 inventoinnissa löytöjä löydettiin pintapoimintana 70 metrin matkalta harjun rinteen tasanteella olevalta laikutetulta hakkuualueelta (keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta). eniten kuitenkin alueen eteläosasta. Tasanteella on myös asumuspainanteita, joista kaksi hakkuualueella ja kolmas noin 100 metriä näitä etelämpänä. Myös alemmalta tasanteelta havaittiin muutamia mahdollisia asumuspainanteita. Asumuspainanteet ovat läpimitaltaan noin 5-6 metriä ja laikutuksen rikkomia. Kolmas asumuspainanteista on ehjässä metsämaastossa ja samanlainen kuin edelliset. Painanteissa on reunavallit. Harjun laella on myös painanteita, joista ainakin osa lienee pyyntikuoppia.
Vuoden 2004 koekaivauksessa kartoitettiin yhteensä 45 asumuspainannetta , lisäksi yhdestä koekuopasta saatiin merkkejä todennäköisestä punamultahaudasta.
Vuoden 2004 koetutkimuksen perusteella asuinpaikka-alue ulottuu kolmelle vanhalla rantaterassille. Paksuimmat likamaakerrokset sijoittuivat keskiterassin laikutetulla alueelle. laikutus ja maanpinnan kuorinta eivät ole tuhonneet kuin aivan maannoksen pintakerroksen.
V. 2008 inventoinnin perusteella näyttäisi siltä, että osa kuopanteista on iältään nuorehkoja hiilihautoja ja hiekanottokuoppia. Nämä kuopanteet sijaitsevat vanhan tien reunojen läheisyydessä. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikan länsiosan halki kulkee isojakokarttaan merkitty vanha tielinja. Tielinja kohoaa paikoin ympäröivästä maastosta noin 30 cm. Leveyttä tiellä on noin 7 metriä. Alueella on lisäksi erilaisia kuopanteita, joita ei ole ilmeisesti kartoitettu vuoden 2004 koekaivauksen aikana. V. 2021 tarkkuusinventoinnissa todettiin alueen länsiosan keskivaiheilla olevalta muinaiselta rantaterassilta ehjää kivikautista asuinpaikkaa ja kulttuurikerrosta noin 150 metrin matkalta alueen eteläpäässä missä kivikautiset kulttuurikerrokset ovat paksuimmat. (yli 40 cm syvyydestä)
V. 2021 kaivaustutkimustulosten perusteella alueella sijaitsee siis pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (mesoliittinen - kampakeramiikka) jonka löytörikkaimmat kohdat tutkimusalueella sijoittuivat noin 100 m korkeustasolla olevan vanhan rantaterassin reuna-alueelle. Saatujen ajoitustulosten mukaan samalla paikalla on asuttu yli 4000 vuoden ajan, mikä selittää eri-ikäisten löytöjen ja rakenteiden sijoittumisen ja sekoittumisen samoille korkeustasoille. Asuinpaikkaa on jäljellä uuden tiealueen ja nykyisen vt:n 4 välisellä alueella. 100 m korkeustasolla olevan terassin päällä, mutta myös sitä alemmilla korkeustasoilla. |
| metsakeskus.81010020 |
81 |
Muikunlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
448590.39800000 |
6835312.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010020 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien numero 4 varrella, Rautaveden Muikunlahden levähdysalueen kohdalla, länteen laskevan harjun rinteessä, noin 20-30 metriä leveällä tasanteella, sekä tämän ylä- ja alapuolella olevilla tasanteilla ja niiden välisellä alueella.
V. 2000 inventoinnissa löytöjä löydettiin pintapoimintana 70 metrin matkalta harjun rinteen tasanteella olevalta laikutetulta hakkuualueelta (keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta). eniten kuitenkin alueen eteläosasta. Tasanteella on myös asumuspainanteita, joista kaksi hakkuualueella ja kolmas noin 100 metriä näitä etelämpänä. Myös alemmalta tasanteelta havaittiin muutamia mahdollisia asumuspainanteita. Asumuspainanteet ovat läpimitaltaan noin 5-6 metriä ja laikutuksen rikkomia. Kolmas asumuspainanteista on ehjässä metsämaastossa ja samanlainen kuin edelliset. Painanteissa on reunavallit. Harjun laella on myös painanteita, joista ainakin osa lienee pyyntikuoppia.
Vuoden 2004 koekaivauksessa kartoitettiin yhteensä 45 asumuspainannetta , lisäksi yhdestä koekuopasta saatiin merkkejä todennäköisestä punamultahaudasta.
Vuoden 2004 koetutkimuksen perusteella asuinpaikka-alue ulottuu kolmelle vanhalla rantaterassille. Paksuimmat likamaakerrokset sijoittuivat keskiterassin laikutetulla alueelle. laikutus ja maanpinnan kuorinta eivät ole tuhonneet kuin aivan maannoksen pintakerroksen.
V. 2008 inventoinnin perusteella näyttäisi siltä, että osa kuopanteista on iältään nuorehkoja hiilihautoja ja hiekanottokuoppia. Nämä kuopanteet sijaitsevat vanhan tien reunojen läheisyydessä. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikan länsiosan halki kulkee isojakokarttaan merkitty vanha tielinja. Tielinja kohoaa paikoin ympäröivästä maastosta noin 30 cm. Leveyttä tiellä on noin 7 metriä. Alueella on lisäksi erilaisia kuopanteita, joita ei ole ilmeisesti kartoitettu vuoden 2004 koekaivauksen aikana. V. 2021 tarkkuusinventoinnissa todettiin alueen länsiosan keskivaiheilla olevalta muinaiselta rantaterassilta ehjää kivikautista asuinpaikkaa ja kulttuurikerrosta noin 150 metrin matkalta alueen eteläpäässä missä kivikautiset kulttuurikerrokset ovat paksuimmat. (yli 40 cm syvyydestä)
V. 2021 kaivaustutkimustulosten perusteella alueella sijaitsee siis pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (mesoliittinen - kampakeramiikka) jonka löytörikkaimmat kohdat tutkimusalueella sijoittuivat noin 100 m korkeustasolla olevan vanhan rantaterassin reuna-alueelle. Saatujen ajoitustulosten mukaan samalla paikalla on asuttu yli 4000 vuoden ajan, mikä selittää eri-ikäisten löytöjen ja rakenteiden sijoittumisen ja sekoittumisen samoille korkeustasoille. Asuinpaikkaa on jäljellä uuden tiealueen ja nykyisen vt:n 4 välisellä alueella. 100 m korkeustasolla olevan terassin päällä, mutta myös sitä alemmilla korkeustasoilla. |
| metsakeskus.81010020 |
81 |
Muikunlahti |
10002 |
12002 |
13216 |
11006 |
27000 |
448590.39800000 |
6835312.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010020 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien numero 4 varrella, Rautaveden Muikunlahden levähdysalueen kohdalla, länteen laskevan harjun rinteessä, noin 20-30 metriä leveällä tasanteella, sekä tämän ylä- ja alapuolella olevilla tasanteilla ja niiden välisellä alueella.
V. 2000 inventoinnissa löytöjä löydettiin pintapoimintana 70 metrin matkalta harjun rinteen tasanteella olevalta laikutetulta hakkuualueelta (keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta). eniten kuitenkin alueen eteläosasta. Tasanteella on myös asumuspainanteita, joista kaksi hakkuualueella ja kolmas noin 100 metriä näitä etelämpänä. Myös alemmalta tasanteelta havaittiin muutamia mahdollisia asumuspainanteita. Asumuspainanteet ovat läpimitaltaan noin 5-6 metriä ja laikutuksen rikkomia. Kolmas asumuspainanteista on ehjässä metsämaastossa ja samanlainen kuin edelliset. Painanteissa on reunavallit. Harjun laella on myös painanteita, joista ainakin osa lienee pyyntikuoppia.
Vuoden 2004 koekaivauksessa kartoitettiin yhteensä 45 asumuspainannetta , lisäksi yhdestä koekuopasta saatiin merkkejä todennäköisestä punamultahaudasta.
Vuoden 2004 koetutkimuksen perusteella asuinpaikka-alue ulottuu kolmelle vanhalla rantaterassille. Paksuimmat likamaakerrokset sijoittuivat keskiterassin laikutetulla alueelle. laikutus ja maanpinnan kuorinta eivät ole tuhonneet kuin aivan maannoksen pintakerroksen.
V. 2008 inventoinnin perusteella näyttäisi siltä, että osa kuopanteista on iältään nuorehkoja hiilihautoja ja hiekanottokuoppia. Nämä kuopanteet sijaitsevat vanhan tien reunojen läheisyydessä. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikan länsiosan halki kulkee isojakokarttaan merkitty vanha tielinja. Tielinja kohoaa paikoin ympäröivästä maastosta noin 30 cm. Leveyttä tiellä on noin 7 metriä. Alueella on lisäksi erilaisia kuopanteita, joita ei ole ilmeisesti kartoitettu vuoden 2004 koekaivauksen aikana. V. 2021 tarkkuusinventoinnissa todettiin alueen länsiosan keskivaiheilla olevalta muinaiselta rantaterassilta ehjää kivikautista asuinpaikkaa ja kulttuurikerrosta noin 150 metrin matkalta alueen eteläpäässä missä kivikautiset kulttuurikerrokset ovat paksuimmat. (yli 40 cm syvyydestä)
V. 2021 kaivaustutkimustulosten perusteella alueella sijaitsee siis pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (mesoliittinen - kampakeramiikka) jonka löytörikkaimmat kohdat tutkimusalueella sijoittuivat noin 100 m korkeustasolla olevan vanhan rantaterassin reuna-alueelle. Saatujen ajoitustulosten mukaan samalla paikalla on asuttu yli 4000 vuoden ajan, mikä selittää eri-ikäisten löytöjen ja rakenteiden sijoittumisen ja sekoittumisen samoille korkeustasoille. Asuinpaikkaa on jäljellä uuden tiealueen ja nykyisen vt:n 4 välisellä alueella. 100 m korkeustasolla olevan terassin päällä, mutta myös sitä alemmilla korkeustasoilla. |
| metsakeskus.81010020 |
81 |
Muikunlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
448590.39800000 |
6835312.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010020 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien numero 4 varrella, Rautaveden Muikunlahden levähdysalueen kohdalla, länteen laskevan harjun rinteessä, noin 20-30 metriä leveällä tasanteella, sekä tämän ylä- ja alapuolella olevilla tasanteilla ja niiden välisellä alueella.
V. 2000 inventoinnissa löytöjä löydettiin pintapoimintana 70 metrin matkalta harjun rinteen tasanteella olevalta laikutetulta hakkuualueelta (keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta). eniten kuitenkin alueen eteläosasta. Tasanteella on myös asumuspainanteita, joista kaksi hakkuualueella ja kolmas noin 100 metriä näitä etelämpänä. Myös alemmalta tasanteelta havaittiin muutamia mahdollisia asumuspainanteita. Asumuspainanteet ovat läpimitaltaan noin 5-6 metriä ja laikutuksen rikkomia. Kolmas asumuspainanteista on ehjässä metsämaastossa ja samanlainen kuin edelliset. Painanteissa on reunavallit. Harjun laella on myös painanteita, joista ainakin osa lienee pyyntikuoppia.
Vuoden 2004 koekaivauksessa kartoitettiin yhteensä 45 asumuspainannetta , lisäksi yhdestä koekuopasta saatiin merkkejä todennäköisestä punamultahaudasta.
Vuoden 2004 koetutkimuksen perusteella asuinpaikka-alue ulottuu kolmelle vanhalla rantaterassille. Paksuimmat likamaakerrokset sijoittuivat keskiterassin laikutetulla alueelle. laikutus ja maanpinnan kuorinta eivät ole tuhonneet kuin aivan maannoksen pintakerroksen.
V. 2008 inventoinnin perusteella näyttäisi siltä, että osa kuopanteista on iältään nuorehkoja hiilihautoja ja hiekanottokuoppia. Nämä kuopanteet sijaitsevat vanhan tien reunojen läheisyydessä. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikan länsiosan halki kulkee isojakokarttaan merkitty vanha tielinja. Tielinja kohoaa paikoin ympäröivästä maastosta noin 30 cm. Leveyttä tiellä on noin 7 metriä. Alueella on lisäksi erilaisia kuopanteita, joita ei ole ilmeisesti kartoitettu vuoden 2004 koekaivauksen aikana. V. 2021 tarkkuusinventoinnissa todettiin alueen länsiosan keskivaiheilla olevalta muinaiselta rantaterassilta ehjää kivikautista asuinpaikkaa ja kulttuurikerrosta noin 150 metrin matkalta alueen eteläpäässä missä kivikautiset kulttuurikerrokset ovat paksuimmat. (yli 40 cm syvyydestä)
V. 2021 kaivaustutkimustulosten perusteella alueella sijaitsee siis pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (mesoliittinen - kampakeramiikka) jonka löytörikkaimmat kohdat tutkimusalueella sijoittuivat noin 100 m korkeustasolla olevan vanhan rantaterassin reuna-alueelle. Saatujen ajoitustulosten mukaan samalla paikalla on asuttu yli 4000 vuoden ajan, mikä selittää eri-ikäisten löytöjen ja rakenteiden sijoittumisen ja sekoittumisen samoille korkeustasoille. Asuinpaikkaa on jäljellä uuden tiealueen ja nykyisen vt:n 4 välisellä alueella. 100 m korkeustasolla olevan terassin päällä, mutta myös sitä alemmilla korkeustasoilla. |
| metsakeskus.81010020 |
81 |
Muikunlahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27011 |
448590.39800000 |
6835312.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010020 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien numero 4 varrella, Rautaveden Muikunlahden levähdysalueen kohdalla, länteen laskevan harjun rinteessä, noin 20-30 metriä leveällä tasanteella, sekä tämän ylä- ja alapuolella olevilla tasanteilla ja niiden välisellä alueella.
V. 2000 inventoinnissa löytöjä löydettiin pintapoimintana 70 metrin matkalta harjun rinteen tasanteella olevalta laikutetulta hakkuualueelta (keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta). eniten kuitenkin alueen eteläosasta. Tasanteella on myös asumuspainanteita, joista kaksi hakkuualueella ja kolmas noin 100 metriä näitä etelämpänä. Myös alemmalta tasanteelta havaittiin muutamia mahdollisia asumuspainanteita. Asumuspainanteet ovat läpimitaltaan noin 5-6 metriä ja laikutuksen rikkomia. Kolmas asumuspainanteista on ehjässä metsämaastossa ja samanlainen kuin edelliset. Painanteissa on reunavallit. Harjun laella on myös painanteita, joista ainakin osa lienee pyyntikuoppia.
Vuoden 2004 koekaivauksessa kartoitettiin yhteensä 45 asumuspainannetta , lisäksi yhdestä koekuopasta saatiin merkkejä todennäköisestä punamultahaudasta.
Vuoden 2004 koetutkimuksen perusteella asuinpaikka-alue ulottuu kolmelle vanhalla rantaterassille. Paksuimmat likamaakerrokset sijoittuivat keskiterassin laikutetulla alueelle. laikutus ja maanpinnan kuorinta eivät ole tuhonneet kuin aivan maannoksen pintakerroksen.
V. 2008 inventoinnin perusteella näyttäisi siltä, että osa kuopanteista on iältään nuorehkoja hiilihautoja ja hiekanottokuoppia. Nämä kuopanteet sijaitsevat vanhan tien reunojen läheisyydessä. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikan länsiosan halki kulkee isojakokarttaan merkitty vanha tielinja. Tielinja kohoaa paikoin ympäröivästä maastosta noin 30 cm. Leveyttä tiellä on noin 7 metriä. Alueella on lisäksi erilaisia kuopanteita, joita ei ole ilmeisesti kartoitettu vuoden 2004 koekaivauksen aikana. V. 2021 tarkkuusinventoinnissa todettiin alueen länsiosan keskivaiheilla olevalta muinaiselta rantaterassilta ehjää kivikautista asuinpaikkaa ja kulttuurikerrosta noin 150 metrin matkalta alueen eteläpäässä missä kivikautiset kulttuurikerrokset ovat paksuimmat. (yli 40 cm syvyydestä)
V. 2021 kaivaustutkimustulosten perusteella alueella sijaitsee siis pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (mesoliittinen - kampakeramiikka) jonka löytörikkaimmat kohdat tutkimusalueella sijoittuivat noin 100 m korkeustasolla olevan vanhan rantaterassin reuna-alueelle. Saatujen ajoitustulosten mukaan samalla paikalla on asuttu yli 4000 vuoden ajan, mikä selittää eri-ikäisten löytöjen ja rakenteiden sijoittumisen ja sekoittumisen samoille korkeustasoille. Asuinpaikkaa on jäljellä uuden tiealueen ja nykyisen vt:n 4 välisellä alueella. 100 m korkeustasolla olevan terassin päällä, mutta myös sitä alemmilla korkeustasoilla. |
| metsakeskus.81010020 |
81 |
Muikunlahti |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27011 |
448590.39800000 |
6835312.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010020 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien numero 4 varrella, Rautaveden Muikunlahden levähdysalueen kohdalla, länteen laskevan harjun rinteessä, noin 20-30 metriä leveällä tasanteella, sekä tämän ylä- ja alapuolella olevilla tasanteilla ja niiden välisellä alueella.
V. 2000 inventoinnissa löytöjä löydettiin pintapoimintana 70 metrin matkalta harjun rinteen tasanteella olevalta laikutetulta hakkuualueelta (keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta). eniten kuitenkin alueen eteläosasta. Tasanteella on myös asumuspainanteita, joista kaksi hakkuualueella ja kolmas noin 100 metriä näitä etelämpänä. Myös alemmalta tasanteelta havaittiin muutamia mahdollisia asumuspainanteita. Asumuspainanteet ovat läpimitaltaan noin 5-6 metriä ja laikutuksen rikkomia. Kolmas asumuspainanteista on ehjässä metsämaastossa ja samanlainen kuin edelliset. Painanteissa on reunavallit. Harjun laella on myös painanteita, joista ainakin osa lienee pyyntikuoppia.
Vuoden 2004 koekaivauksessa kartoitettiin yhteensä 45 asumuspainannetta , lisäksi yhdestä koekuopasta saatiin merkkejä todennäköisestä punamultahaudasta.
Vuoden 2004 koetutkimuksen perusteella asuinpaikka-alue ulottuu kolmelle vanhalla rantaterassille. Paksuimmat likamaakerrokset sijoittuivat keskiterassin laikutetulla alueelle. laikutus ja maanpinnan kuorinta eivät ole tuhonneet kuin aivan maannoksen pintakerroksen.
V. 2008 inventoinnin perusteella näyttäisi siltä, että osa kuopanteista on iältään nuorehkoja hiilihautoja ja hiekanottokuoppia. Nämä kuopanteet sijaitsevat vanhan tien reunojen läheisyydessä. Vuoden 2020 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikan länsiosan halki kulkee isojakokarttaan merkitty vanha tielinja. Tielinja kohoaa paikoin ympäröivästä maastosta noin 30 cm. Leveyttä tiellä on noin 7 metriä. Alueella on lisäksi erilaisia kuopanteita, joita ei ole ilmeisesti kartoitettu vuoden 2004 koekaivauksen aikana. V. 2021 tarkkuusinventoinnissa todettiin alueen länsiosan keskivaiheilla olevalta muinaiselta rantaterassilta ehjää kivikautista asuinpaikkaa ja kulttuurikerrosta noin 150 metrin matkalta alueen eteläpäässä missä kivikautiset kulttuurikerrokset ovat paksuimmat. (yli 40 cm syvyydestä)
V. 2021 kaivaustutkimustulosten perusteella alueella sijaitsee siis pitkään käytössä ollut kivikautinen asuinpaikka (mesoliittinen - kampakeramiikka) jonka löytörikkaimmat kohdat tutkimusalueella sijoittuivat noin 100 m korkeustasolla olevan vanhan rantaterassin reuna-alueelle. Saatujen ajoitustulosten mukaan samalla paikalla on asuttu yli 4000 vuoden ajan, mikä selittää eri-ikäisten löytöjen ja rakenteiden sijoittumisen ja sekoittumisen samoille korkeustasoille. Asuinpaikkaa on jäljellä uuden tiealueen ja nykyisen vt:n 4 välisellä alueella. 100 m korkeustasolla olevan terassin päällä, mutta myös sitä alemmilla korkeustasoilla. |
| metsakeskus.81010021 |
81 |
Hulkko |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
451679.16600000 |
6833843.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven Vehkasalon saaren pohjoisosassa, koillinen-lounassuuntaisen harjun laella, sen lounaispäässä. Laella on 10-15 m leveä tasainen laki, jolla on myös Hulkon talo. Laella on hiekkakuoppa, jonka reunalla todettiin 3-4 pyöreää matalaa painannetta. Kahdesta koekuopasta löytyi asuinpaikkalöytöjä. Lisäksi harjulla on pienempiä suppilomaisia kuoppia.
Painanne 1 sijaitsee noin 15 m hiekkakuopan reunalta ja noin 30 m tieltä. Se on pyöreä, läpimitaltaan noin 5 m, syvyys noin 0,3 m, eteläreunalla on valli näkyvissä. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta löytyi likamaata, palanutta luuta ja palanutta savea tai keramiikkaa.
Painanne 2 sijaitsee lakitasanteen luoteisreunalla, noin 8 m painanteesta 1. Sen muoto on pyöreä-suorakulmainen, läpimitta noin 5 m. Vallia ei ole näkyvissä. Koekuopassa havaittiin hyvin likaista maata ja palanutta luuta.
Painanne 3 sijaitsee edellisistä noin 35 m koilliseen, lakitasanteen luoteisreunalla. Se on pyöreä, loivareunainen ja läpimitaltaan noin 5 m, syvyydeltään n 0,4 m. Muistuttaa painannetta 1.
Painanne 4 esijaitsee dellisten välillä, lakitasanteen luoteisreunalla. Se on soikea 7 x 5 m eikä yhtä selkeä kuin edelliset.
Pienemmät suppilomaiset kuopat ovat läpimitaltaan 1,5-2 m. |
| metsakeskus.81010021 |
81 |
Hulkko |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
451679.16600000 |
6833843.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven Vehkasalon saaren pohjoisosassa, koillinen-lounassuuntaisen harjun laella, sen lounaispäässä. Laella on 10-15 m leveä tasainen laki, jolla on myös Hulkon talo. Laella on hiekkakuoppa, jonka reunalla todettiin 3-4 pyöreää matalaa painannetta. Kahdesta koekuopasta löytyi asuinpaikkalöytöjä. Lisäksi harjulla on pienempiä suppilomaisia kuoppia.
Painanne 1 sijaitsee noin 15 m hiekkakuopan reunalta ja noin 30 m tieltä. Se on pyöreä, läpimitaltaan noin 5 m, syvyys noin 0,3 m, eteläreunalla on valli näkyvissä. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta löytyi likamaata, palanutta luuta ja palanutta savea tai keramiikkaa.
Painanne 2 sijaitsee lakitasanteen luoteisreunalla, noin 8 m painanteesta 1. Sen muoto on pyöreä-suorakulmainen, läpimitta noin 5 m. Vallia ei ole näkyvissä. Koekuopassa havaittiin hyvin likaista maata ja palanutta luuta.
Painanne 3 sijaitsee edellisistä noin 35 m koilliseen, lakitasanteen luoteisreunalla. Se on pyöreä, loivareunainen ja läpimitaltaan noin 5 m, syvyydeltään n 0,4 m. Muistuttaa painannetta 1.
Painanne 4 esijaitsee dellisten välillä, lakitasanteen luoteisreunalla. Se on soikea 7 x 5 m eikä yhtä selkeä kuin edelliset.
Pienemmät suppilomaiset kuopat ovat läpimitaltaan 1,5-2 m. |
| metsakeskus.81010021 |
81 |
Hulkko |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
451679.16600000 |
6833843.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven Vehkasalon saaren pohjoisosassa, koillinen-lounassuuntaisen harjun laella, sen lounaispäässä. Laella on 10-15 m leveä tasainen laki, jolla on myös Hulkon talo. Laella on hiekkakuoppa, jonka reunalla todettiin 3-4 pyöreää matalaa painannetta. Kahdesta koekuopasta löytyi asuinpaikkalöytöjä. Lisäksi harjulla on pienempiä suppilomaisia kuoppia.
Painanne 1 sijaitsee noin 15 m hiekkakuopan reunalta ja noin 30 m tieltä. Se on pyöreä, läpimitaltaan noin 5 m, syvyys noin 0,3 m, eteläreunalla on valli näkyvissä. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta löytyi likamaata, palanutta luuta ja palanutta savea tai keramiikkaa.
Painanne 2 sijaitsee lakitasanteen luoteisreunalla, noin 8 m painanteesta 1. Sen muoto on pyöreä-suorakulmainen, läpimitta noin 5 m. Vallia ei ole näkyvissä. Koekuopassa havaittiin hyvin likaista maata ja palanutta luuta.
Painanne 3 sijaitsee edellisistä noin 35 m koilliseen, lakitasanteen luoteisreunalla. Se on pyöreä, loivareunainen ja läpimitaltaan noin 5 m, syvyydeltään n 0,4 m. Muistuttaa painannetta 1.
Painanne 4 esijaitsee dellisten välillä, lakitasanteen luoteisreunalla. Se on soikea 7 x 5 m eikä yhtä selkeä kuin edelliset.
Pienemmät suppilomaiset kuopat ovat läpimitaltaan 1,5-2 m. |
| metsakeskus.81010021 |
81 |
Hulkko |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27011 |
451679.16600000 |
6833843.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärven Vehkasalon saaren pohjoisosassa, koillinen-lounassuuntaisen harjun laella, sen lounaispäässä. Laella on 10-15 m leveä tasainen laki, jolla on myös Hulkon talo. Laella on hiekkakuoppa, jonka reunalla todettiin 3-4 pyöreää matalaa painannetta. Kahdesta koekuopasta löytyi asuinpaikkalöytöjä. Lisäksi harjulla on pienempiä suppilomaisia kuoppia.
Painanne 1 sijaitsee noin 15 m hiekkakuopan reunalta ja noin 30 m tieltä. Se on pyöreä, läpimitaltaan noin 5 m, syvyys noin 0,3 m, eteläreunalla on valli näkyvissä. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta löytyi likamaata, palanutta luuta ja palanutta savea tai keramiikkaa.
Painanne 2 sijaitsee lakitasanteen luoteisreunalla, noin 8 m painanteesta 1. Sen muoto on pyöreä-suorakulmainen, läpimitta noin 5 m. Vallia ei ole näkyvissä. Koekuopassa havaittiin hyvin likaista maata ja palanutta luuta.
Painanne 3 sijaitsee edellisistä noin 35 m koilliseen, lakitasanteen luoteisreunalla. Se on pyöreä, loivareunainen ja läpimitaltaan noin 5 m, syvyydeltään n 0,4 m. Muistuttaa painannetta 1.
Painanne 4 esijaitsee dellisten välillä, lakitasanteen luoteisreunalla. Se on soikea 7 x 5 m eikä yhtä selkeä kuin edelliset.
Pienemmät suppilomaiset kuopat ovat läpimitaltaan 1,5-2 m. |
| metsakeskus.81010022 |
81 |
Pirtinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451429.26500000 |
6833633.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Jääsjärvessä olevan Vehkasalon saaren pohjoisosassa, Pirttiniemessä. Asuinpaikka on niemen sisäosassa, noin 100 m sen länsirannalta ja 150 m Vehkasaloon tulevasta tiestä, Pirttiniemen poikki kulkevan matalan hiekkaharjun loivalla länsirinteellä. Paikan ympäristössä on harvaa sekametsää; alue on metsälaitumena.
Löydöt, kvartsia, pii-iskos ja palanut luu kerättiin karjan rikkomalla maan pinnalla sekä koekuopista. Koepistoissa ohuen turpeen alla havaittiin likaista punertavaa hiekkaa ainakin 20 cm syvyydelle.
Asuinpaikka vaikuttaa pienialaiselta ja rajoittunee rantamuodostuman yläpuolelle. Tervahautaa lukuunottamatta maasto on ehjää.
Aikaisemmin on Hulkonlahden rannasta, n 200 m asuinpaikalta itään löytynyt reikäkivi KM 11432. |
| metsakeskus.81010023 |
81 |
Kirkkola Mäntykallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
447250.95300000 |
6831914.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010023 |
Rautaveden rannasta noin 500 metriä olevan matalan kallioisen mäen itä- ja etelälaidalla on viisi kuppikiveä ja mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee viljelysmaalla kuppikivien vierellä. Kohteen tarkka laajuus ei ole tiedossa.
Kuppikivi 1 Mäntykallion päärakennuksesta noin 22 metriä itään, rinteen juurella. Kivi on päältä tasainen, kooltaan noin 2 x 1,6 metriä: keskellä on yhdeksän selvää ja kaksi epävarmaa kuppimaista syvennystä. Selvät kupit ovat pyöreitä tai soikeita ja muodoltaan maljamaisia. Kuppien läpimitta on 5-8 senttimetriä ja syvyys 0,5-2 senttimetriä.
Kuppikivi 2 sijaitsee mäellä Mäntykallion päärakennuksen pihamaalla, noin 33 metriä rakennuksesta länteen. Kiven päällä kasvaa osaksi puita. Kivi on noin 3,5 x 1,5 x 1 metrin kokoinen. Kiven länsireuna kohoaa muuta kiveä korkeammalle. Reunan myötäisesti kulkee jonossa kuppeja, joita on ainakin yhdeksän.
Kuppikivi 3 sijaitsee 13 metriä talosta länsiluoteeseen, matalan kumpareen luoteisreunalla, pihaan tulevan tien kaakkoispuolella, noin metrin päässä tiestä. Kivi on kooltaan noin 1 x 1 x 0,5 metriä. Kiven päällä, sen keskellä on yksi selkeä kuppi ja toinen mahdollinen laakeampi kuppi.
Kuppikivi 4 sijaitsee talosta 29 metriä pohjoiskoilliseen, pari metriä pihatien reunasta kaakkoon. tasalakisen kiven ( 2 x 2 x 04/0,7 m) kaakkoisreunassa on 5 varmaa ja 4 epävarmaa kuppia. Selvien kuppien hal´kaisija on 5 - 8 cm ja syvyys 1,5 - 4 cm. Ne sijaitsevat noin 30 x 30 cm kokoisella alueella.
Kuppikivi 5 sijaitsee talosta noin 170 metriä luoteeseen. Kooltaan noin 5 x 3,5 x 1,7 m kivi on hajonnut muutamaan kappaleeseen. Kupit sijaitsevat epämääräisessä jonossa kiven korkeimmalla kohdalla, sen eteläreunalla. Kuppien halkaisija on 3 - 7 cm ja vain osassakupeissa pohja on tasainen.
Viereiseltä pellolta löytyi oraan joukosta rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta, rautakuonaa, tuluspiitä, sulanutta kupariseosta ja liitupiipun katkelma. Pellolta Mäntykallion päärakennuksesta etelään löytyi lisäksi lasihelmi ja kuonaa.
Läheisen Kirkkolan maalta on löytynyt kupurasolki (KM 32686:1; katso kohde 081010024).
V 2021 tarkkuusinventoinnissa ei tulevalta tiealueelta havaittu merkkejä rautakauteen ajoittuvasta muinaisjäännöksestä. Tutkimusalueen itäosasta todettiin pienialaisia
jälkiä historiallisen ajan (mahdollisesti 1700-1800-luvun) pelto- tai pihakerroksesta |
| metsakeskus.81010023 |
81 |
Kirkkola Mäntykallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
447250.95300000 |
6831914.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010023 |
Rautaveden rannasta noin 500 metriä olevan matalan kallioisen mäen itä- ja etelälaidalla on viisi kuppikiveä ja mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee viljelysmaalla kuppikivien vierellä. Kohteen tarkka laajuus ei ole tiedossa.
Kuppikivi 1 Mäntykallion päärakennuksesta noin 22 metriä itään, rinteen juurella. Kivi on päältä tasainen, kooltaan noin 2 x 1,6 metriä: keskellä on yhdeksän selvää ja kaksi epävarmaa kuppimaista syvennystä. Selvät kupit ovat pyöreitä tai soikeita ja muodoltaan maljamaisia. Kuppien läpimitta on 5-8 senttimetriä ja syvyys 0,5-2 senttimetriä.
Kuppikivi 2 sijaitsee mäellä Mäntykallion päärakennuksen pihamaalla, noin 33 metriä rakennuksesta länteen. Kiven päällä kasvaa osaksi puita. Kivi on noin 3,5 x 1,5 x 1 metrin kokoinen. Kiven länsireuna kohoaa muuta kiveä korkeammalle. Reunan myötäisesti kulkee jonossa kuppeja, joita on ainakin yhdeksän.
Kuppikivi 3 sijaitsee 13 metriä talosta länsiluoteeseen, matalan kumpareen luoteisreunalla, pihaan tulevan tien kaakkoispuolella, noin metrin päässä tiestä. Kivi on kooltaan noin 1 x 1 x 0,5 metriä. Kiven päällä, sen keskellä on yksi selkeä kuppi ja toinen mahdollinen laakeampi kuppi.
Kuppikivi 4 sijaitsee talosta 29 metriä pohjoiskoilliseen, pari metriä pihatien reunasta kaakkoon. tasalakisen kiven ( 2 x 2 x 04/0,7 m) kaakkoisreunassa on 5 varmaa ja 4 epävarmaa kuppia. Selvien kuppien hal´kaisija on 5 - 8 cm ja syvyys 1,5 - 4 cm. Ne sijaitsevat noin 30 x 30 cm kokoisella alueella.
Kuppikivi 5 sijaitsee talosta noin 170 metriä luoteeseen. Kooltaan noin 5 x 3,5 x 1,7 m kivi on hajonnut muutamaan kappaleeseen. Kupit sijaitsevat epämääräisessä jonossa kiven korkeimmalla kohdalla, sen eteläreunalla. Kuppien halkaisija on 3 - 7 cm ja vain osassakupeissa pohja on tasainen.
Viereiseltä pellolta löytyi oraan joukosta rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta, rautakuonaa, tuluspiitä, sulanutta kupariseosta ja liitupiipun katkelma. Pellolta Mäntykallion päärakennuksesta etelään löytyi lisäksi lasihelmi ja kuonaa.
Läheisen Kirkkolan maalta on löytynyt kupurasolki (KM 32686:1; katso kohde 081010024).
V 2021 tarkkuusinventoinnissa ei tulevalta tiealueelta havaittu merkkejä rautakauteen ajoittuvasta muinaisjäännöksestä. Tutkimusalueen itäosasta todettiin pienialaisia
jälkiä historiallisen ajan (mahdollisesti 1700-1800-luvun) pelto- tai pihakerroksesta |
| metsakeskus.81010023 |
81 |
Kirkkola Mäntykallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
447250.95300000 |
6831914.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010023 |
Rautaveden rannasta noin 500 metriä olevan matalan kallioisen mäen itä- ja etelälaidalla on viisi kuppikiveä ja mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee viljelysmaalla kuppikivien vierellä. Kohteen tarkka laajuus ei ole tiedossa.
Kuppikivi 1 Mäntykallion päärakennuksesta noin 22 metriä itään, rinteen juurella. Kivi on päältä tasainen, kooltaan noin 2 x 1,6 metriä: keskellä on yhdeksän selvää ja kaksi epävarmaa kuppimaista syvennystä. Selvät kupit ovat pyöreitä tai soikeita ja muodoltaan maljamaisia. Kuppien läpimitta on 5-8 senttimetriä ja syvyys 0,5-2 senttimetriä.
Kuppikivi 2 sijaitsee mäellä Mäntykallion päärakennuksen pihamaalla, noin 33 metriä rakennuksesta länteen. Kiven päällä kasvaa osaksi puita. Kivi on noin 3,5 x 1,5 x 1 metrin kokoinen. Kiven länsireuna kohoaa muuta kiveä korkeammalle. Reunan myötäisesti kulkee jonossa kuppeja, joita on ainakin yhdeksän.
Kuppikivi 3 sijaitsee 13 metriä talosta länsiluoteeseen, matalan kumpareen luoteisreunalla, pihaan tulevan tien kaakkoispuolella, noin metrin päässä tiestä. Kivi on kooltaan noin 1 x 1 x 0,5 metriä. Kiven päällä, sen keskellä on yksi selkeä kuppi ja toinen mahdollinen laakeampi kuppi.
Kuppikivi 4 sijaitsee talosta 29 metriä pohjoiskoilliseen, pari metriä pihatien reunasta kaakkoon. tasalakisen kiven ( 2 x 2 x 04/0,7 m) kaakkoisreunassa on 5 varmaa ja 4 epävarmaa kuppia. Selvien kuppien hal´kaisija on 5 - 8 cm ja syvyys 1,5 - 4 cm. Ne sijaitsevat noin 30 x 30 cm kokoisella alueella.
Kuppikivi 5 sijaitsee talosta noin 170 metriä luoteeseen. Kooltaan noin 5 x 3,5 x 1,7 m kivi on hajonnut muutamaan kappaleeseen. Kupit sijaitsevat epämääräisessä jonossa kiven korkeimmalla kohdalla, sen eteläreunalla. Kuppien halkaisija on 3 - 7 cm ja vain osassakupeissa pohja on tasainen.
Viereiseltä pellolta löytyi oraan joukosta rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta, rautakuonaa, tuluspiitä, sulanutta kupariseosta ja liitupiipun katkelma. Pellolta Mäntykallion päärakennuksesta etelään löytyi lisäksi lasihelmi ja kuonaa.
Läheisen Kirkkolan maalta on löytynyt kupurasolki (KM 32686:1; katso kohde 081010024).
V 2021 tarkkuusinventoinnissa ei tulevalta tiealueelta havaittu merkkejä rautakauteen ajoittuvasta muinaisjäännöksestä. Tutkimusalueen itäosasta todettiin pienialaisia
jälkiä historiallisen ajan (mahdollisesti 1700-1800-luvun) pelto- tai pihakerroksesta |
| metsakeskus.81010023 |
81 |
Kirkkola Mäntykallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
447250.95300000 |
6831914.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010023 |
Rautaveden rannasta noin 500 metriä olevan matalan kallioisen mäen itä- ja etelälaidalla on viisi kuppikiveä ja mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee viljelysmaalla kuppikivien vierellä. Kohteen tarkka laajuus ei ole tiedossa.
Kuppikivi 1 Mäntykallion päärakennuksesta noin 22 metriä itään, rinteen juurella. Kivi on päältä tasainen, kooltaan noin 2 x 1,6 metriä: keskellä on yhdeksän selvää ja kaksi epävarmaa kuppimaista syvennystä. Selvät kupit ovat pyöreitä tai soikeita ja muodoltaan maljamaisia. Kuppien läpimitta on 5-8 senttimetriä ja syvyys 0,5-2 senttimetriä.
Kuppikivi 2 sijaitsee mäellä Mäntykallion päärakennuksen pihamaalla, noin 33 metriä rakennuksesta länteen. Kiven päällä kasvaa osaksi puita. Kivi on noin 3,5 x 1,5 x 1 metrin kokoinen. Kiven länsireuna kohoaa muuta kiveä korkeammalle. Reunan myötäisesti kulkee jonossa kuppeja, joita on ainakin yhdeksän.
Kuppikivi 3 sijaitsee 13 metriä talosta länsiluoteeseen, matalan kumpareen luoteisreunalla, pihaan tulevan tien kaakkoispuolella, noin metrin päässä tiestä. Kivi on kooltaan noin 1 x 1 x 0,5 metriä. Kiven päällä, sen keskellä on yksi selkeä kuppi ja toinen mahdollinen laakeampi kuppi.
Kuppikivi 4 sijaitsee talosta 29 metriä pohjoiskoilliseen, pari metriä pihatien reunasta kaakkoon. tasalakisen kiven ( 2 x 2 x 04/0,7 m) kaakkoisreunassa on 5 varmaa ja 4 epävarmaa kuppia. Selvien kuppien hal´kaisija on 5 - 8 cm ja syvyys 1,5 - 4 cm. Ne sijaitsevat noin 30 x 30 cm kokoisella alueella.
Kuppikivi 5 sijaitsee talosta noin 170 metriä luoteeseen. Kooltaan noin 5 x 3,5 x 1,7 m kivi on hajonnut muutamaan kappaleeseen. Kupit sijaitsevat epämääräisessä jonossa kiven korkeimmalla kohdalla, sen eteläreunalla. Kuppien halkaisija on 3 - 7 cm ja vain osassakupeissa pohja on tasainen.
Viereiseltä pellolta löytyi oraan joukosta rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta, rautakuonaa, tuluspiitä, sulanutta kupariseosta ja liitupiipun katkelma. Pellolta Mäntykallion päärakennuksesta etelään löytyi lisäksi lasihelmi ja kuonaa.
Läheisen Kirkkolan maalta on löytynyt kupurasolki (KM 32686:1; katso kohde 081010024).
V 2021 tarkkuusinventoinnissa ei tulevalta tiealueelta havaittu merkkejä rautakauteen ajoittuvasta muinaisjäännöksestä. Tutkimusalueen itäosasta todettiin pienialaisia
jälkiä historiallisen ajan (mahdollisesti 1700-1800-luvun) pelto- tai pihakerroksesta |
| metsakeskus.81010024 |
81 |
Kirkkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
446971.07000000 |
6831394.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010024 |
Rautaveden kaakkoisrannalta, Kirkkolan päärakennuksesta etelälounaaseen, pellon pohjoispäästä on löytynyt kupurasolki (KM 32686:1) peltokielekkeen itäreunalta. Maa on kielekkeen ympärillä tummempaa kuin muualla. Kupurasoljen löytökohdasta on läheisen makasiini länsikulmaan 7,5 metriä.
Pellon pinnalta on löytynyt lisäksi rautakauden lopun tai historiallisen ajan keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea, liitupiipun katkelma ja fajanssia. Paikalla on ilmeisesti rautakautinen asuinpaikka ja/tai kalmisto sekä merkkejä historiallisen ajan asutuksesta. |
| metsakeskus.81010025 |
81 |
Koukunniemi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449689.99700000 |
6826586.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Koukunniemen kaakkoisosassa. Se on kahdesta rantavallista läntisemmän länsikupeella. Kohde on suppea, mutta ehjä ja siinä on vahva kulttuurimaakerros. Löytöinä keramiikan siru, palaneita luunkappaleita ja kvartsi-iskoksia.
Maastotarkastuksessa (2024) saatujen havaintojen ja Timo Sepänmaan (2002) inventointiraportin perusteella muinaisjäännöspisteen sijainti korjattiin ja kohteelle määriteltiin rajaus. Maankäytöstä huolimatta rantatörmän korkeimman kohdan länsipuolella olevalla kapealla terassilla on n.
20x12 m kokoinen ehjä metsäkaistale, jossa muinaisjäännöstä on todennäköisesti säilynyt. |
| metsakeskus.81010026 |
81 |
Lohentie 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
449330.14800000 |
6826086.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Tainionvirran suun eteläpuolella, Lohentien varrella, rakentamattomalla tontilla n:o 6. Paikka on erittäin kivikkoinen muinainen rantamuodostelma. Todetun asuinpaikan kohta on ehjä, muualla alueella on vanhoja maanottokuoppia. Vahva kulttuurikerros. Kaivauslöytöihin kuuluu mm. varhaista kampakeramiikkaa, varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa, Pyheensillan tyypin nuolenkärki, palaneita luunkappaleita sekä kvartsi- ja pii-iskoksia |
| metsakeskus.81010026 |
81 |
Lohentie 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
449330.14800000 |
6826086.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Tainionvirran suun eteläpuolella, Lohentien varrella, rakentamattomalla tontilla n:o 6. Paikka on erittäin kivikkoinen muinainen rantamuodostelma. Todetun asuinpaikan kohta on ehjä, muualla alueella on vanhoja maanottokuoppia. Vahva kulttuurikerros. Kaivauslöytöihin kuuluu mm. varhaista kampakeramiikkaa, varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa, Pyheensillan tyypin nuolenkärki, palaneita luunkappaleita sekä kvartsi- ja pii-iskoksia |
| metsakeskus.81010027 |
81 |
Ekonkoski A |
10002 |
12009 |
13096 |
11002 |
27000 |
448710.39000000 |
6826416.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010027 |
Kivivalli sijaitsee Tainionvirran pohjoisrannalla olevan niemen eteläkärjessä, Ekonkoskea ylittävästä sillasta n. 150 m länteen. Kivivallit reunustavat kivetöntä, pyöreää, n. 25 m:n alaa. Vallit ovat n. 1,5 m leveitä, korkeintaan 0,5 m korkeita. Ilmeisesti ne ovat ainakin osittain pohjaltaan luontaisia rantavalleja, joita ihminen on selvästi parannellut. Vallin lounaiskupeella kuppikivi Ekonkoski B. |
| metsakeskus.81010028 |
81 |
Ekonkoski B |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
448710.39000000 |
6826416.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.81010028 |
Kivivalli sijaitsee Tainionvirran pohjoisrannalla olevan niemen eteläkärjessä, Ekonkoskea ylittävästä sillasta n. 150 m länteen, alueella olevan kivivallituksen (Ekonkoski A) lounaiskupeella, muinaisella rantatörmällä. Kiven koko on 2 x 1,5 x 0,6 m ja siinä on yksi kuppi lakialueella. |
| metsakeskus.82010003 |
82 |
Kiehuvalähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
351830.61500000 |
6768733.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010003 |
Lähde sijaitsee Alisesta Savijärvestä noin 8 km koilliseen metsämaastossa.
Lähteen koko on 120 x 100 x 30 cm. Ilmaa nousee lähteen pojasta poreilemalla, mistä nimi "kiehuva lähde". Ulkonäöllisesti, kuten myös ympäristönsä puolesta lähde on edustava muinaisjäännös. |
| metsakeskus.82010004 |
82 |
Hakinharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352189.46600000 |
6770238.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Hakinharjun kaakkoispuolella, Lehijärven länsipäästä 600 - 700 m länteen. Asuinpaikka koostuu kahdesta löytöalueesta, jotka sijaitsevat noin 100 m päässä toisistaan. Läntisimmät löydöt ovat harjun juurelta hiekkaperäisestä maasta ja itäisimmät edellisistä 200 m Lehijärvelle päin, savensekaiseta maasta. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
Maakaasuputki kulkee löytöalueiden välistä. Paikalla on tehty koekaivauksia vuonna 1984. Vuoden 2007 inventoinnissa keskityttiin tulevalle rinnakkaismaakaasuputkilinjalle, joka on nykyisen linjan länsipuolella. Löydöt näyttäisivät keskittyvän nykyisen 87,5 m korkeuskäyrän yläpuolella, mutta myös muualta on tehty löytöjä. Täällä maaperä näytti myös hiekkaisemmalta. Asuinpaikalle tehtiin yhteensä 19 pientä koekuoppaa maakaasuputken linjan mukaisesti kahteen riviin. Suurimmassa osassa koekuopissa maaperä oli kyntökerroksen alapuolella savea. Paikalta löytyi iskoksia ja palanutta savea, ei kuitenkaan ajoittavia löytöjä. On mahdollista, että kohteessa on kivikautinen asuinpaikka sekä jonkin verran myöhempiä löytöjä, mm. osa piistä voi olla historiallisen ajalta.
Maankäyttöhankkeeseen liittyneessä vuoden 2014 koetutkimuksessa muinaisjäännösalueen lounaisreunalla, ei havaittu säilynyttä muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.82010005 |
82 |
Hakinharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
352238.44400000 |
6770647.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Hakinharjun itäpuolella, Lehijärven länsipäästä noin 750 m luoteeseen peltoalueella.
Paikalla tehdyissä maakaasuputken rakentamiseen liittyneissä tutkimuksissa talteen saatu aineisto oli pari palaa nuorakeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2007 inventoinnissa keskityttiin tulevalle maakaasuputkilinjalle, joka on nykyisen linjan länsipuolella. Se on asuinpaikan ydinalueesta länteen. Metsäiselle rinteelle tehtiin 9 koekuoppaa. Koekuopasta nro 7 tuli palaneen luun kappale. Se tuli rakennusten lähelle tehdystä koekuopasta, joka ei osu linjalle. Maaperä oli tässä kohtaan sekoittuneen oloinen, esim. huuhtoutumiskerrosta ei ollut. Toinen löytö tuli pellolta pintapoiminnassa ja myös tänne tehtiin koekuopitusta. Lisää löytöjä tai rakenteita ei tullut. |
| metsakeskus.82010006 |
82 |
Kukkumäki W |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
353293.01600000 |
6770729.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010006 |
Kalmisto sijaitsee Lehijärven länsirannalla, noin 170 m:n päässä rannasta viljelemättömässä peltosaarekkeessa. Kyseessä on noin 9 x 11 m laajuinen ja 1 - 1,5 m korkuinen luontainen moreenikumpare, jossa on pari kiinteää maakiveä. Kumpare on kauttaaltaan turpeen peitossa.
Kalmisto näyttäisi koekuoppien perusteella rajoittuvan kumpareen laelle. Koekuopissa noin 15 - 20 cm syvyydessä pinnasta oli tiuha, noin 35 - 40 cm vahvuinen kiveys. Kiveyksen, löytöjen ja kohteen topografian perusteella kysymyksessä on pieni polttokenttäkalmisto tai hautaröykkiö. Koekuopista löydettiin saviastian kylkipaloja ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.82010007 |
82 |
Kukkumäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
353382.97700000 |
6770715.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010007 |
Kalmisto sijaitsee Lehijärven länsirannalla, noin 150 m:n päässä rannasta peltojen ympäröimällä mäellä, joka eteläosastaan rajoittuu huvilatonttiin. Mäen laki on tasainen.
Mäen laen lounaisosasta löydettiin koekuopista maansekainen tiheä kiveys heti turpeen alta. Löytöinä saatiin saviastianpaloja, palanutta savea, kuonaa ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.82010008 |
82 |
Yli-Moijala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
353660.86400000 |
6771532.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010008 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Lehijärven länsirannalla olevan Yli-Moijalan tilan pohjoispuolella. Muinaisjäännökset ovat viljellyllä peltoalueella tai peltoalueen ympäröimillä paikoilla.
Muinaisjäännösalue käsittää kaksi kuppikiveä, yhdeksän röykkiötä, polttokenttäkalmiston ja asuinpaikan sekä seitsemän hävitettyä röykkiötä. Muinaisjäännösalueen laajuus on ainakin 300 x 200 m.
Vuonna 2013 Yli-Moijalassa tehtiin maakaapelointihankkeen johdosta koekaivauksia kaapelilinjalla ja poistettavan ilmasähköjohdon ympärillä, mutta koekaivauksissa ei tehty mitään havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä tutkitulla alueella. |
| metsakeskus.82010008 |
82 |
Yli-Moijala |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
353660.86400000 |
6771532.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010008 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Lehijärven länsirannalla olevan Yli-Moijalan tilan pohjoispuolella. Muinaisjäännökset ovat viljellyllä peltoalueella tai peltoalueen ympäröimillä paikoilla.
Muinaisjäännösalue käsittää kaksi kuppikiveä, yhdeksän röykkiötä, polttokenttäkalmiston ja asuinpaikan sekä seitsemän hävitettyä röykkiötä. Muinaisjäännösalueen laajuus on ainakin 300 x 200 m.
Vuonna 2013 Yli-Moijalassa tehtiin maakaapelointihankkeen johdosta koekaivauksia kaapelilinjalla ja poistettavan ilmasähköjohdon ympärillä, mutta koekaivauksissa ei tehty mitään havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä tutkitulla alueella. |
| metsakeskus.82010008 |
82 |
Yli-Moijala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
353660.86400000 |
6771532.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010008 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Lehijärven länsirannalla olevan Yli-Moijalan tilan pohjoispuolella. Muinaisjäännökset ovat viljellyllä peltoalueella tai peltoalueen ympäröimillä paikoilla.
Muinaisjäännösalue käsittää kaksi kuppikiveä, yhdeksän röykkiötä, polttokenttäkalmiston ja asuinpaikan sekä seitsemän hävitettyä röykkiötä. Muinaisjäännösalueen laajuus on ainakin 300 x 200 m.
Vuonna 2013 Yli-Moijalassa tehtiin maakaapelointihankkeen johdosta koekaivauksia kaapelilinjalla ja poistettavan ilmasähköjohdon ympärillä, mutta koekaivauksissa ei tehty mitään havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä tutkitulla alueella. |
| metsakeskus.82010008 |
82 |
Yli-Moijala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
353660.86400000 |
6771532.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010008 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Lehijärven länsirannalla olevan Yli-Moijalan tilan pohjoispuolella. Muinaisjäännökset ovat viljellyllä peltoalueella tai peltoalueen ympäröimillä paikoilla.
Muinaisjäännösalue käsittää kaksi kuppikiveä, yhdeksän röykkiötä, polttokenttäkalmiston ja asuinpaikan sekä seitsemän hävitettyä röykkiötä. Muinaisjäännösalueen laajuus on ainakin 300 x 200 m.
Vuonna 2013 Yli-Moijalassa tehtiin maakaapelointihankkeen johdosta koekaivauksia kaapelilinjalla ja poistettavan ilmasähköjohdon ympärillä, mutta koekaivauksissa ei tehty mitään havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä tutkitulla alueella. |
| metsakeskus.82010009 |
82 |
Raimaanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
354144.66500000 |
6772261.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010009 |
Kalmisto sijaitsee Lehijärven pohjoispuolella, Kevolan päärakennuksesta noin 70 m länsiluoteeseen. Peruskartan muinaisjäännösviiri on hieman paikan luoteispuolella. Mäki on ympäristöineen ruohoa kasvavaa laidunketoa.
Paikalle ei tehty koekuoppia vuoden 1985 inventoinnissa. Kohde on säilynyt ennallaan, paitsi että sinne on kasattu kivilohkareita. Paikalla on myös havaittavissa sen perunakuopan jäännös, jota kaivettaessa ensimmäiset löydöt tehtiin 1800-luvun lopulla.
Löydöt paikalta ovat mm. hopearisti, miekka, useita pronssisia rannerenkaita, pronssisormuksia ja helmiä sekä palanutta luuta.
Vuonna 2013 paikalla kaivettiin koekuoppia maakaapelointihankkeeseen liittyen poistettavien ilmasähköjohtojen pylväiden (2 kpl) ympärille juuri muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelle. Koekuopista ei havaittu rakenteita tai kulttuurimaata. |
| metsakeskus.82010011 |
82 |
Toukola 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
354380.57200000 |
6772380.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010011 |
Kuppikivi sijaitsee Lehijärven pohjoispuolella, Toukolan päärakennuksesta noin 70 m kaakkoon heinää kasvavan joutomaan länsiosassa.
Kuppikiven koko on 1,3 x 1,1 m, kuppeja siinä on 16, jotka kaikki näkyvät selvästi. Suurimpien kuppien koot ovat 7 x 8 ja 6 x 8 cm, pienempien 5 x 6 ja 4 x 4 cm. Kuoppien syvyydet ovat keskimäärin 2 - 3 cm.
Kuppikivi on matala, lähes maan tasainen ja sitä on vaikea havaita tiheän pintakasvillisuuden seasta. |
| metsakeskus.82010012 |
82 |
Kirkkomäki 1 |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
354396.56900000 |
6772520.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010012 |
Kalmisto sijaitsee Lehijärven pohjoispuolella, Toukolan talon koillispuolella Kirkkomäessä.
Kalmiston laajuutta ei tunneta, mutta osa on hävitetty hiekanotossa. Paikalla suoritetuissa kaivaustutkimuksissa on löytöinä saatu mm. ihmisen pääkallon osa, värttinänpyörä, pronssiketjua ja emalihelmi.
Vuonna 2015 koordinaattipisteestä 100 metriä kaakkoon on löytynyt metallinetsinnässä rautakautinen miekantupenkenkäin (KM 40974, ks. alakohde). Se löytyi peltomullasta noin 10 cm syvyydestä. |
| metsakeskus.82010012 |
82 |
Kirkkomäki 1 |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
354396.56900000 |
6772520.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010012 |
Kalmisto sijaitsee Lehijärven pohjoispuolella, Toukolan talon koillispuolella Kirkkomäessä.
Kalmiston laajuutta ei tunneta, mutta osa on hävitetty hiekanotossa. Paikalla suoritetuissa kaivaustutkimuksissa on löytöinä saatu mm. ihmisen pääkallon osa, värttinänpyörä, pronssiketjua ja emalihelmi.
Vuonna 2015 koordinaattipisteestä 100 metriä kaakkoon on löytynyt metallinetsinnässä rautakautinen miekantupenkenkäin (KM 40974, ks. alakohde). Se löytyi peltomullasta noin 10 cm syvyydestä. |
| metsakeskus.82010013 |
82 |
Kirkkomäki 2 |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
354396.56900000 |
6772520.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010013 |
Arkistolähteissä mainittu keskiaikaisen kirkon paikka on samalla Lehijärven pohjoispuolella olevalla Kirkkomäellä kuin ruumiskalmistokin, kohde Kirkkomäki 1. Kirkon tarkka paikka ei ole kuitenkaan tiedossa. |
| metsakeskus.82010014 |
82 |
Savola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
354497.52700000 |
6772545.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010014 |
Kuppikivi sijaitsee Lehijärven pohjoispuolella, Savolan päärakennuksesta noin 70 m lounaaseen tasaisella pellolla.
A.O. Heikelin mukaan kivi on ensimmäinen Suomessa tunnetuksi tullut kuppikivi. Kiven koko on 1,8 x 1,3 m. Kuppeja on kahdessa ryhmässä yhteensä 8, ja ne ovat matalia. Kiven pinta on osittain turmeltunut, kun sen ylitse on ajettu koneilla tai kun se on luontaisesti rapautunut. |
| metsakeskus.82010015 |
82 |
Torttolanmäki 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
355109.27700000 |
6772357.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010015 |
Kuppikivi sijaitsee Lehijärven pohjoispuolella olevan metsikköisen Torttolanmäen itäreunalla, noin 10 m pellon reunasta eteläkaakkoon viettävällä rinteellä.
Kuppikivi on iso, leveimmillään se on 2,6 m, sen korkeus on 1,5 m. Kiven päällys on tasainen, ja siinä on kolme kuppia (6 x 7, 5 x 7 ja 6 x 7 cm, syvyydet 2 cm). Kuopat olivat vuonna 1985 paksun sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.82010016 |
82 |
Torttolanmäki 2 ja 3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
355181.25000000 |
6772447.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010016 |
Torttolanmäen itäreunasta noin 20 m itään ja Torttolanmäki 1 kuppikivestä 100 m koilliseen on toinen kuppikivi maantien ja pellon välissä kivikkoisella kaistaleella.
Kiven koko on noin 2 x 1,3 x 1 m, ja sen laella on kaksi kuppia, joista isomman halkaisija on noin 6 cm ja syvyys on 2 cm, pienempi kuoppa on halkaisijaltaan 4 cm ja syvyydeltään 1,5 cm.
Kuppikiven lähellä, paikallistien molemmin sijaitsee asuinpaikka-aluetta, josta on sekä kivi- että rautakautisia löytöjä (mm. nuorakeramiikkaa ja rautakautisia saviastianpaloja, kuonaa, palanutta savea).
Auranjälkiin viittaavia havaintoja on tehty mäen itärinteen juurelta. |
| metsakeskus.82010016 |
82 |
Torttolanmäki 2 ja 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
355181.25000000 |
6772447.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010016 |
Torttolanmäen itäreunasta noin 20 m itään ja Torttolanmäki 1 kuppikivestä 100 m koilliseen on toinen kuppikivi maantien ja pellon välissä kivikkoisella kaistaleella.
Kiven koko on noin 2 x 1,3 x 1 m, ja sen laella on kaksi kuppia, joista isomman halkaisija on noin 6 cm ja syvyys on 2 cm, pienempi kuoppa on halkaisijaltaan 4 cm ja syvyydeltään 1,5 cm.
Kuppikiven lähellä, paikallistien molemmin sijaitsee asuinpaikka-aluetta, josta on sekä kivi- että rautakautisia löytöjä (mm. nuorakeramiikkaa ja rautakautisia saviastianpaloja, kuonaa, palanutta savea).
Auranjälkiin viittaavia havaintoja on tehty mäen itärinteen juurelta. |
| metsakeskus.82010016 |
82 |
Torttolanmäki 2 ja 3 |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27000 |
355181.25000000 |
6772447.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010016 |
Torttolanmäen itäreunasta noin 20 m itään ja Torttolanmäki 1 kuppikivestä 100 m koilliseen on toinen kuppikivi maantien ja pellon välissä kivikkoisella kaistaleella.
Kiven koko on noin 2 x 1,3 x 1 m, ja sen laella on kaksi kuppia, joista isomman halkaisija on noin 6 cm ja syvyys on 2 cm, pienempi kuoppa on halkaisijaltaan 4 cm ja syvyydeltään 1,5 cm.
Kuppikiven lähellä, paikallistien molemmin sijaitsee asuinpaikka-aluetta, josta on sekä kivi- että rautakautisia löytöjä (mm. nuorakeramiikkaa ja rautakautisia saviastianpaloja, kuonaa, palanutta savea).
Auranjälkiin viittaavia havaintoja on tehty mäen itärinteen juurelta. |
| metsakeskus.82010016 |
82 |
Torttolanmäki 2 ja 3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27012 |
355181.25000000 |
6772447.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010016 |
Torttolanmäen itäreunasta noin 20 m itään ja Torttolanmäki 1 kuppikivestä 100 m koilliseen on toinen kuppikivi maantien ja pellon välissä kivikkoisella kaistaleella.
Kiven koko on noin 2 x 1,3 x 1 m, ja sen laella on kaksi kuppia, joista isomman halkaisija on noin 6 cm ja syvyys on 2 cm, pienempi kuoppa on halkaisijaltaan 4 cm ja syvyydeltään 1,5 cm.
Kuppikiven lähellä, paikallistien molemmin sijaitsee asuinpaikka-aluetta, josta on sekä kivi- että rautakautisia löytöjä (mm. nuorakeramiikkaa ja rautakautisia saviastianpaloja, kuonaa, palanutta savea).
Auranjälkiin viittaavia havaintoja on tehty mäen itärinteen juurelta. |
| metsakeskus.82010016 |
82 |
Torttolanmäki 2 ja 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
355181.25000000 |
6772447.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010016 |
Torttolanmäen itäreunasta noin 20 m itään ja Torttolanmäki 1 kuppikivestä 100 m koilliseen on toinen kuppikivi maantien ja pellon välissä kivikkoisella kaistaleella.
Kiven koko on noin 2 x 1,3 x 1 m, ja sen laella on kaksi kuppia, joista isomman halkaisija on noin 6 cm ja syvyys on 2 cm, pienempi kuoppa on halkaisijaltaan 4 cm ja syvyydeltään 1,5 cm.
Kuppikiven lähellä, paikallistien molemmin sijaitsee asuinpaikka-aluetta, josta on sekä kivi- että rautakautisia löytöjä (mm. nuorakeramiikkaa ja rautakautisia saviastianpaloja, kuonaa, palanutta savea).
Auranjälkiin viittaavia havaintoja on tehty mäen itärinteen juurelta. |
| metsakeskus.82010016 |
82 |
Torttolanmäki 2 ja 3 |
10002 |
12016 |
13164 |
11019 |
27012 |
355181.25000000 |
6772447.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010016 |
Torttolanmäen itäreunasta noin 20 m itään ja Torttolanmäki 1 kuppikivestä 100 m koilliseen on toinen kuppikivi maantien ja pellon välissä kivikkoisella kaistaleella.
Kiven koko on noin 2 x 1,3 x 1 m, ja sen laella on kaksi kuppia, joista isomman halkaisija on noin 6 cm ja syvyys on 2 cm, pienempi kuoppa on halkaisijaltaan 4 cm ja syvyydeltään 1,5 cm.
Kuppikiven lähellä, paikallistien molemmin sijaitsee asuinpaikka-aluetta, josta on sekä kivi- että rautakautisia löytöjä (mm. nuorakeramiikkaa ja rautakautisia saviastianpaloja, kuonaa, palanutta savea).
Auranjälkiin viittaavia havaintoja on tehty mäen itärinteen juurelta. |
| metsakeskus.82010017 |
82 |
Sovintokivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27006 |
355929.94500000 |
6773264.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010017 |
Rajakivi sijaitsee Kerälänvuoren pohjoispuolella, Merventien ja Rannikontien välissä olevan teollisuusalueen etelälaidalla, eteläreunaltaan kiinni Rannikontiessä. Pohjoispuolella olevan teollisuustontin verkkoaita kulkee 3 - 5 m päässä kivestä. Näkymän kivelle erityisesti kaakosta tultaessa peittää osittain puusto ja muu kasvillisuus.
Kiven korkeus on 1,5 m, leveys 2,5 m ja pituus 1,5 m. Se on alunperin siirtolohkare. Sovintokivi on ollut rajapaikka ainakin jo vuonna 1618. Kiven viistolla ja tasaisella lounaisseinämällä on kaiverrus, joka muistuttaa lähinnä numeroa 9. Seinämä on sammalpeittoinen, ja havainnointi on vaikeaa. |
| metsakeskus.82010018 |
82 |
Kauraa |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
351247.81000000 |
6776893.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010018 |
Rajapaikka sijaitsee Vanajanselän lounaisosassa olevan Kauraa -nimisen saaren keskellä. Saaren koko on noin 200 x 400 m. Rajapaikka on Hattulan Tenholan ja Hämeenlinnan, ent. Kalvolan Heinun kylien raja. Se on ollut myös Sääksmäen ja Hauhon kihlakuntien rajapaikka.
Hämeenlinnassa (ent. Kalvola) kohde 210010015. |
| metsakeskus.82010019 |
82 |
Tenholan linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27017 |
353763.80200000 |
6776612.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010019 |
Linnamäki sijaitsee Tenholan kartanosta 1,3 km kaakkoon. Sen laajuus on noin 540 x 100-240 m. Lakialueen pituus on 110 m ja suurin leveys on 25 m. Noustaessa pohjoisesta jyrkkärinteiselle mäelle on nähtävissä kaksi soravallia. Mäen laella, länsipuolella on kivistä rakennettu portti. Etelä- ja pohjoispäissä on myös portit. Mäeltä on näkymä Vanajanselälle ja aina Rapolan linnavuorelle sekä kaakkoon Aulangon näkötornille, jossa myös on ollut aikoinaan muinaislinna, asti. Linnamäen laelle on rakennettu 1960-luvulla puusta osa vallia, joka on nykyisin huonokuntoinen.
Tutkimuksissa mäen laelta on löydetty merkkejä erilaisista kivirakenteista, jotka näyttäisivät liittyvän rakennuksiin. Löydöistä, jotka tulivat esiin heti turpeen alta, valtaosa on saviastianpaloja. Muista löydöistä manittakoon palaneet ja palamattomat luiden kappaleet, palanut savi, rautakuona, helmen ja kaularenkaan katkelmat ym. Lisäksi paikalta on 1400- ja/tai 1500-luvuille ajoitettu käsikanuunan, arkebuusin tai falkonin kuula. Paikan keskiaikaiseen käyttöön viittaavat myös osa radiohiiliajoituksista, vaikka osa ajoituksista onkin rautakautisia. Linnavuoren luoteisrinteeltä on irtolöytönä kaksipiikkinen viskari (ks. alakohde; KM 42132), |
| metsakeskus.82010019 |
82 |
Tenholan linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27018 |
353763.80200000 |
6776612.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010019 |
Linnamäki sijaitsee Tenholan kartanosta 1,3 km kaakkoon. Sen laajuus on noin 540 x 100-240 m. Lakialueen pituus on 110 m ja suurin leveys on 25 m. Noustaessa pohjoisesta jyrkkärinteiselle mäelle on nähtävissä kaksi soravallia. Mäen laella, länsipuolella on kivistä rakennettu portti. Etelä- ja pohjoispäissä on myös portit. Mäeltä on näkymä Vanajanselälle ja aina Rapolan linnavuorelle sekä kaakkoon Aulangon näkötornille, jossa myös on ollut aikoinaan muinaislinna, asti. Linnamäen laelle on rakennettu 1960-luvulla puusta osa vallia, joka on nykyisin huonokuntoinen.
Tutkimuksissa mäen laelta on löydetty merkkejä erilaisista kivirakenteista, jotka näyttäisivät liittyvän rakennuksiin. Löydöistä, jotka tulivat esiin heti turpeen alta, valtaosa on saviastianpaloja. Muista löydöistä manittakoon palaneet ja palamattomat luiden kappaleet, palanut savi, rautakuona, helmen ja kaularenkaan katkelmat ym. Lisäksi paikalta on 1400- ja/tai 1500-luvuille ajoitettu käsikanuunan, arkebuusin tai falkonin kuula. Paikan keskiaikaiseen käyttöön viittaavat myös osa radiohiiliajoituksista, vaikka osa ajoituksista onkin rautakautisia. Linnavuoren luoteisrinteeltä on irtolöytönä kaksipiikkinen viskari (ks. alakohde; KM 42132), |
| metsakeskus.82010019 |
82 |
Tenholan linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
353763.80200000 |
6776612.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010019 |
Linnamäki sijaitsee Tenholan kartanosta 1,3 km kaakkoon. Sen laajuus on noin 540 x 100-240 m. Lakialueen pituus on 110 m ja suurin leveys on 25 m. Noustaessa pohjoisesta jyrkkärinteiselle mäelle on nähtävissä kaksi soravallia. Mäen laella, länsipuolella on kivistä rakennettu portti. Etelä- ja pohjoispäissä on myös portit. Mäeltä on näkymä Vanajanselälle ja aina Rapolan linnavuorelle sekä kaakkoon Aulangon näkötornille, jossa myös on ollut aikoinaan muinaislinna, asti. Linnamäen laelle on rakennettu 1960-luvulla puusta osa vallia, joka on nykyisin huonokuntoinen.
Tutkimuksissa mäen laelta on löydetty merkkejä erilaisista kivirakenteista, jotka näyttäisivät liittyvän rakennuksiin. Löydöistä, jotka tulivat esiin heti turpeen alta, valtaosa on saviastianpaloja. Muista löydöistä manittakoon palaneet ja palamattomat luiden kappaleet, palanut savi, rautakuona, helmen ja kaularenkaan katkelmat ym. Lisäksi paikalta on 1400- ja/tai 1500-luvuille ajoitettu käsikanuunan, arkebuusin tai falkonin kuula. Paikan keskiaikaiseen käyttöön viittaavat myös osa radiohiiliajoituksista, vaikka osa ajoituksista onkin rautakautisia. Linnavuoren luoteisrinteeltä on irtolöytönä kaksipiikkinen viskari (ks. alakohde; KM 42132), |
| metsakeskus.82010020 |
82 |
Pirnes |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
352801.18400000 |
6776796.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010020 |
Röykkiöt ovat sijainneet Tenholan kartanosta 850 m etelälounaaseen olevan Lehtirannan tilan pihapiirissä. Lehtirannan tila on kivikkoisen harjanteen luoteispäässä.
Toinen röykkiö on sijainnut päärakennuksen paikalla. Sen perustuksia kaivettaessa löytyi viikinkiaikaista esineistöä. Toinen röykkiö on sijainnut päärakennuksesta 15 m koilliseen. Sekin on tuhoutunut myöhemmässä maankäytössä.
Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä tehtiin pihan luoteisnurkassa olevaan kumpareeseen koekuoppa, mutta mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei siitä todettu. Vuonna 2006 maanomistaja löysi pihaltaan keihäänkärjen ja veitsen kaadetun puun kantoa ja juurakkoa peratessa. Maaperässä, joka on moreenia, ei näkynyt värjäytymiä. Tarkastuksen yhteydessä asiaa ei voinut tarkastaa, koska kannon kuoppa oli täytetty, tasattu ja kylvetty nurmelle. Esineet voivat viitata yhä jäljellä olevaan muinaisjäännökseen, tosin esineet ovat voineet joutua löytöpaikalleen pihan muokkaus- ja tasaamistöissäkin. |
| metsakeskus.82010021 |
82 |
Ruskeenkärki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
353220.00800000 |
6779159.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010021 |
Hautaröykkiö on sijainnut Vanajanselän itärannalla Ruskeankärki-nimisen metsäisen ja louhikkoisen harjun länsirinteellä Kivirinne-nimisellä huvilapalstalla.
Röykkiö on ollut aivan huvilarakennuksen pohjoispäädyn vieressä. Paikalla on todennäköisesti ollut kaksi ruumishautaa. Maastossa tällä kohtaa on vielä jäljellä joitakin isoja kiviä, joista maanomistajan mukaan kolme on maakiviä ja alkuperäisillä paikoillaan. Yhden kiven pinnassa on pari laakeaa kuopannetta, kuppia.
Annikki Helkiö toi syksyllä 1996 Museovirastoon saman vuoden heinäkuussa löytämänsä E-tyypin keihäänkärjen (KM 29712). Kärki on löytynyt maata kaivettaessa huvilan seinustalta noin 30 cm syvyydestä hiekan ja moreenin sekaisesta maasta. Elokuussa 1997 Annikki Helkiö löysi E-tyypin miekan väistimen talon koillispuolella olevasta rinteestä, joka on leikattu viistoksi ja laatoitettu kivillä. Esine oli laattakiven välissä noin 20 cm syvyydessä. Vaikka pihapiiriä on muokattu, muinaisjäännöstä voi hyvinkin olla vielä jäljellä kivikossa. |
| metsakeskus.82010021 |
82 |
Ruskeenkärki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
353220.00800000 |
6779159.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010021 |
Hautaröykkiö on sijainnut Vanajanselän itärannalla Ruskeankärki-nimisen metsäisen ja louhikkoisen harjun länsirinteellä Kivirinne-nimisellä huvilapalstalla.
Röykkiö on ollut aivan huvilarakennuksen pohjoispäädyn vieressä. Paikalla on todennäköisesti ollut kaksi ruumishautaa. Maastossa tällä kohtaa on vielä jäljellä joitakin isoja kiviä, joista maanomistajan mukaan kolme on maakiviä ja alkuperäisillä paikoillaan. Yhden kiven pinnassa on pari laakeaa kuopannetta, kuppia.
Annikki Helkiö toi syksyllä 1996 Museovirastoon saman vuoden heinäkuussa löytämänsä E-tyypin keihäänkärjen (KM 29712). Kärki on löytynyt maata kaivettaessa huvilan seinustalta noin 30 cm syvyydestä hiekan ja moreenin sekaisesta maasta. Elokuussa 1997 Annikki Helkiö löysi E-tyypin miekan väistimen talon koillispuolella olevasta rinteestä, joka on leikattu viistoksi ja laatoitettu kivillä. Esine oli laattakiven välissä noin 20 cm syvyydessä. Vaikka pihapiiriä on muokattu, muinaisjäännöstä voi hyvinkin olla vielä jäljellä kivikossa. |
| metsakeskus.82010022 |
82 |
Käräjämäki |
10002 |
12006 |
13078 |
11002 |
27000 |
354933.32000000 |
6777890.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010022 |
Suontaan kartanosta noin 300 m luoteeseen on peruskartalla Käräjämäki-niminen paikka, jossa on kerrottu olleen 12 kivestä koostunut "käräjäympyrä". Mäki, kuten sen ympäristökin, on laidunmaastoa.
Ulkonäkönsä ja sijaintinsa perusteella paikka sopisi rautakautiseksi kohteeksi. Mäkeä on tutkittu koekuopin jonkin verran, mutta mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei ole havaittu. Kohde edellyttää lisätutkimuksia. Vaikka mäeltä ei vuosien 1985 ja 1999 inventoinneissa havaittu mitään esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavaa, maaston ja kuvauksen perusteella kyseessä saattaisi olla myös rautakautinen kalmisto. Maastossa
erottuu selvästi myöhemmän maankäytön merkkejä, muun muassa talousrakennuksen perustukset ja historiallisen ajan rakennusjätettä. Kohteen luonteen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.
Itä- ja länsipuolelta olevalta peltoalueelta, noin 50-100 metriä kohteelta itään sekä länteen, on tehty lokakuussa 2015 metallinilmaisinlöytöjä: rannerenkaan kappale, korvaputki ja miekan ponsi (KM 40844: 1-3), pyöreä kupurasolki, tasavartisen soljen katkelma ja ketjunkantaja (KM 40990: 1-3), tasavartinen solki ja kaksi rannerenkaan katkelmaa (KM 41014: 1-3) sekä hopearaha (Heinrich II, 1002-1024) ja hakanen (KM 41186:1-2). Löytötietojen mukaan osa esineistä löytyi itäisellä peltoalueella sijaitsen kivikasan läheisyydestä. Esineiden löytösyvyys olin noin 5-20cm. |
| metsakeskus.82010023 |
82 |
Vesitorninmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
355192.22300000 |
6777858.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010023 |
Suontaan kartanosta noin 200 m etelään ja kartanon vesitornista noin 17 m pohjoisluoteesen on rautakautisen ruumishaudan löytöpaikka.
Haudasta on mm. kaksi rautamiekkaa, tuppipuukko, kaksi soikeaa kupurasolkea, ihmisen reisiluuta ym. Haudan tutkija pitää mahdollisena, että hauta on osa laajempaan kalmistoa, mutta havaintoja muista haudoista ei kuitenkaan ole. Maanomistajan mukaan mahdollisesti samalta paikalta olisi 1930-luvulla löydetty hopeakoristeinen keihäänkärki, ja maaston perusteella kyseessä on todennäköinen
kalmisto.
Maastoa on selvästi muokattu ja mahdollinen muinaisjäännös on saattanut osaksi tuhoutua. Kohteen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Paikalla kasvaa tiheää kuusikkoa. |
| metsakeskus.82010024 |
82 |
Suontaan kartano 3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
355392.14200000 |
6778079.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010024 |
Suontaan kartanon päärakennuksesta noin 240 m itään on kaksi kuppikiveä ja yksi tai kolme mahdollisesti rautakautista röykkiötä. Muinaisjäännökset ovat viljellyllä peltoalueella noin 10 m etäisyydellä toisistaan.
Luoteisesta, pienemmästä saarekkeesta on 1964 todettu kaksi kuppikiveä ja todennäköinen hautaröykkiö. Saarekkeen reunassa olevasta paljastumasta löydettiin vuonna 1999 saviastianpaloja. Muinaisjäännöksiä saattaa olla myös saarekkeesta kaakkoon olevassa metsäisessä kalliopaljastumassa ja pellon luoteisreunassa kohoavassa kumpareessa.
Vuonna 2023 kohteen lounaispuoleiselle pellolle kaivetun maalämpöputkien kaivuutyön valvonnassa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä |
| metsakeskus.82010024 |
82 |
Suontaan kartano 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
355392.14200000 |
6778079.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010024 |
Suontaan kartanon päärakennuksesta noin 240 m itään on kaksi kuppikiveä ja yksi tai kolme mahdollisesti rautakautista röykkiötä. Muinaisjäännökset ovat viljellyllä peltoalueella noin 10 m etäisyydellä toisistaan.
Luoteisesta, pienemmästä saarekkeesta on 1964 todettu kaksi kuppikiveä ja todennäköinen hautaröykkiö. Saarekkeen reunassa olevasta paljastumasta löydettiin vuonna 1999 saviastianpaloja. Muinaisjäännöksiä saattaa olla myös saarekkeesta kaakkoon olevassa metsäisessä kalliopaljastumassa ja pellon luoteisreunassa kohoavassa kumpareessa.
Vuonna 2023 kohteen lounaispuoleiselle pellolle kaivetun maalämpöputkien kaivuutyön valvonnassa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä |
| metsakeskus.82010025 |
82 |
Hinnonmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
355620.04900000 |
6778249.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010025 |
Lepaanvirran eteläosan länsipuolella olevalta Hinnon- eli Surmanmäeltä on runsaasti rautakautiseen ruumiskalmistoon liittyviä löytöjä, miekkoja, pronssiketjua, pronssisia rannerenkaita, kupurasolkia, keihäänkärkiä ym. Löydöt ovat noin 250 x 200 m laajuiselta, mutta niiden tarkkoja löytöpaikkoja ei kuitenkaan tiedetä.
Vuoden 1999 inventoinnissa löydettiin pellolta keramiikka, palanutta luuta ja kvartsia. Pellon koillisosassa on viljelemätön alue, joka vaikuttaa koskemattomalta, ja siellä voikin olla vielä eheää muinaisjäännöstä jäljellä.
Pellosta on raivattu runsaasti kiviä eri aikoina ja todennäköinen kalmisto on
pahasti tuhoutunut, ja sen luonteen ja säilyneisyyden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Kalmiston luonteen ja säilyneisyyden selvittäminen edellyttää lisää tutkimuksia.
Syksyllä 2013 Hinnonmäellä ja sen lähistöllä tehtiin sähkölinjan maakaapelointihankkeeseen liittyen tarkkuusinventointi, jonka yhteydessä Hinnonmäen muinaisjäännösalueeseen kuuluvan pellon eteläosan pintapoiminnassa löydettiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia kvartsi-iskoksia.
Vuonna 2014 kalmiston luoteispuolisesta pellosta, noin 240 metriä rajauksesta luoteeseen löytyi metallinilmaisimella historiallisen ajan koriste-esine, luonnollisen kokoinen sisilisko, jonka vatsapuolella on kiinnitysruuvi (ei talletettu kokoelmiin). |
| metsakeskus.82010025 |
82 |
Hinnonmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
355620.04900000 |
6778249.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010025 |
Lepaanvirran eteläosan länsipuolella olevalta Hinnon- eli Surmanmäeltä on runsaasti rautakautiseen ruumiskalmistoon liittyviä löytöjä, miekkoja, pronssiketjua, pronssisia rannerenkaita, kupurasolkia, keihäänkärkiä ym. Löydöt ovat noin 250 x 200 m laajuiselta, mutta niiden tarkkoja löytöpaikkoja ei kuitenkaan tiedetä.
Vuoden 1999 inventoinnissa löydettiin pellolta keramiikka, palanutta luuta ja kvartsia. Pellon koillisosassa on viljelemätön alue, joka vaikuttaa koskemattomalta, ja siellä voikin olla vielä eheää muinaisjäännöstä jäljellä.
Pellosta on raivattu runsaasti kiviä eri aikoina ja todennäköinen kalmisto on
pahasti tuhoutunut, ja sen luonteen ja säilyneisyyden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Kalmiston luonteen ja säilyneisyyden selvittäminen edellyttää lisää tutkimuksia.
Syksyllä 2013 Hinnonmäellä ja sen lähistöllä tehtiin sähkölinjan maakaapelointihankkeeseen liittyen tarkkuusinventointi, jonka yhteydessä Hinnonmäen muinaisjäännösalueeseen kuuluvan pellon eteläosan pintapoiminnassa löydettiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia kvartsi-iskoksia.
Vuonna 2014 kalmiston luoteispuolisesta pellosta, noin 240 metriä rajauksesta luoteeseen löytyi metallinilmaisimella historiallisen ajan koriste-esine, luonnollisen kokoinen sisilisko, jonka vatsapuolella on kiinnitysruuvi (ei talletettu kokoelmiin). |
| metsakeskus.82010027 |
82 |
Pekkanen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
357036.48300000 |
6777043.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010027 |
Röykkiöt, joita on ollut 8 ja joista yksi on tutkittu, sijaitsevat Vanajanveden Vihdinvirran itäpuolella siten, että yksi on kesähuvilan pihapiirissä ja muut lähistöllä metsämaalla noin 100 m matkalla. Metsässä olevat röykkiöt ovat pelkästään kivistä kasattuja ja saattavat liittyä olla pellon tai kasken raivaukseen. Paikalle johtaa Pekkasentieltä kääntyvä Vilhontie.
Vuonna 1949 tutkittu röykkiö oli maansekainen. Se oli röykkiöistä eteläisin, sijaiten kesämökin pihan vieressä joutomaalla. Vuoden 1985 inventoinnissa tuosta röykkiöstä ei havaittu olevan enää mitään jäljellä. Röykkiöstä oli aikaisemmin maantasoituksessa löydetty keihäänkärki ja kaksi putkikirvestä. Vuoden 1999 inventoinnissa alueelta löydettiin kolme röykkiötä lisää. Tuolloin paikka vaikutti hyvin säilyneeltä.
Vuoden 2023 inventoinnissa piha-aluetta ei tarkastettu, muuten kohde oli ennallaan. Röykkiöiden tai kiveysten koordinaatteja ei mitattu tarkemmin. Kohteen luonteen ja todellisen laajuuden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.82010028 |
82 |
Sakastinmäki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
355674.00000000 |
6778810.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010028 |
Puutarhaopiston vanhasta taimipellosta on löydetty kuusi rautakautiseen asuinpaikkaan tai kalmistoon viittaavaa saviastianpalaa. Paikka sijaitsee Lepaan puutarhaopiston alueen luoteisosassa olevalla Sakastinmäellä, puutarhaopiston taimistossa, noin 100 m luoteeseen kivisakastista ja sen yhteydessä olevasta hautausmaasta, luoteeseen laskevalla peltorinteellä.
Vuoden 2023 inventoinnissa pelto oli heinällä. Pintapoimintaa tai koekuoppia ei tehty, joten uusia havaintoja ei saatu. Paikan luonteen ja laajuuden selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.82010029 |
82 |
Puutarhaopisto NNW |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
355688.01200000 |
6779144.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010029 |
Kaksi maansekaista röykkiötä sijaitsee Lepaan puutarhaopistolta vajaa puolikilometriä pohjoisluoteeseen, välittömästi Mäenpääntien etelä-, kaakkoispuolella olevalla viljelemättömällä rinteellä pellon reunassa. Toista röykkiötä on löytöjen perusteella (saviastianpaloja, palanutta savea ja palanutta luuta) pidetty mahdollisena hautana. Röykkiöiden luoteispuolella on pientaloja.
Kohde liittyy suurella todennäköisyydellä pohjoispuoliseen Mäenpään rustholliin, joka on tutkimushistoriallisista toistaiseksi erillisenä kohteena - Mäenpää (1000043873). Mäenpään historiallisella asutuksella voi olla suora asutushistoriallinen jatkumo rautakaudelta. Alueiden välisen tien pohjoislaidan kaapeliojan valvonnassa ei 2021 havaittu kulttuurikerrosta. Vuoden 2023 inventoinnissa röykkiöiden koordinaattipisteet mitattiin. Kummut olivat edelleen hyvässä kunnossa, nykyaikaisen maankäytön häiritsemättömiä. |
| metsakeskus.82010029 |
82 |
Puutarhaopisto NNW |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
355688.01200000 |
6779144.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010029 |
Kaksi maansekaista röykkiötä sijaitsee Lepaan puutarhaopistolta vajaa puolikilometriä pohjoisluoteeseen, välittömästi Mäenpääntien etelä-, kaakkoispuolella olevalla viljelemättömällä rinteellä pellon reunassa. Toista röykkiötä on löytöjen perusteella (saviastianpaloja, palanutta savea ja palanutta luuta) pidetty mahdollisena hautana. Röykkiöiden luoteispuolella on pientaloja.
Kohde liittyy suurella todennäköisyydellä pohjoispuoliseen Mäenpään rustholliin, joka on tutkimushistoriallisista toistaiseksi erillisenä kohteena - Mäenpää (1000043873). Mäenpään historiallisella asutuksella voi olla suora asutushistoriallinen jatkumo rautakaudelta. Alueiden välisen tien pohjoislaidan kaapeliojan valvonnassa ei 2021 havaittu kulttuurikerrosta. Vuoden 2023 inventoinnissa röykkiöiden koordinaattipisteet mitattiin. Kummut olivat edelleen hyvässä kunnossa, nykyaikaisen maankäytön häiritsemättömiä. |
| metsakeskus.82010030 |
82 |
Kirkkovalkama |
10002 |
12006 |
13080 |
11033 |
27000 |
355869.00000000 |
6779528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010030 |
Miekanhiontakivi sijaitsee Lahdentaan kartanosta 300 m lounaaseen, Vanajaveden itärannalla, Kirkkovalkaman lahden vanhassa rantaäyräässä, aivan maantien 3061 kaarteen tuntumassa.
Kivi on pöytämäinen ja noin 2,5 m pitkä, leveimmillään se on 1,7 m. Siinä on kaksi selvää kourumaista, puolen metrin pituista ja muutaman sentin syvyistä hiontauurretta sekä yksi pienempi uurre. Isompi ura on mitoiltaan n. 54 x 4 x 3 cm ja pienempi n. 51 x 3 x 0,3 cm. Lisäksi siinä erottuu laakeita hiontapintoja. Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen koordinaattipistettä ja aluerajausta tarkennettiin.
Kivi on merkitty rauhoituskyltillä, joka kuitenkin on luonnonsuojelulain mukainen, vaikka kyseessä on ihmisen muokkaama muinaisjäännös. |
| metsakeskus.82010031 |
82 |
Ristiinanhovi 2 |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
356120.00000000 |
6780041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010031 |
Miekanhiontakiveksi alun perin oletettu kivi sijaitsee Tokeensuunlahden eteläosasta 400 m etelään vanhan rantatörmän päällä. Kiven ja nykyisen rannan välinen alue on hyvin alavaa maastoa. Muu ympäristö on heinää kasvavaa, aukeaa ja kumpuilevaa joutomaata, joka viettää kohti rantaa.
Kiven koko on noin 2 x 1,1 x 0,6 m. Kiven pohjois- eli rantatörmän puolella on kaksi pystysuuntaista uurretta. Pitemmän uurteen pituus on noin 90 ja leveys suurimmillaan on 9 - 10 cm. Uurteen vieressä on loivaseinämäinen, halkaisijaltaan 30-40 cm painanne jonka syvyys n. 1-2 cm. Toisen uurteen pituus on noin 40 ja leveys 3 - 3,5 cm. Kivessä ei ole havaittavissa sileiksi hioutuneita pintoja.
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin, että kiven urat eivät vaikuta hiotuilta. Molemmissa urissa on ulokkeita, johon itse hiontaprosessi olisi pysähtynyt tai hionta olisi vähintään hankaloitunut merkittävästi. Lisäksi ulokkeet olisivat hioutuneet pois hionnan yhteydessä. Urat ovat karheita eikä hiomisen jälkiä ole. Urat tulkittiin luonnonmuodostumiksi ja kiveä esitettiin poistettavaksi kohteeksi.
Urien ominaisuudet tai kiven sijainti maastossa ei vastaa muita tunnettuja miekanhiontakiviä, joten kyseessä ei suurella varmuudella ole miekanhintakivi. Vuosien 1991 ja 1993 tarkastuskertomuksessa esitettyjen argumenttien valossa (merkit hionnasta lyhemmässä urassa) kiveä on kuitenkin tutkittava vielä tarkemmin ennen suojelustatuksen mahdollista muutosta. Kiven lyhemmässä urassa on havaittu merkkejä ihmisen tekemästä hionnasta. |
| metsakeskus.82010032 |
82 |
Anttila 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
357124.42200000 |
6782684.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010032 |
Röykkiöalue sijaitsee Suotaalanlahden rannassa Anttilan talon kaakkoispuolella olevalla ns. Katinkivenpellolla. Kohde on maisemallisesti edustava ja melko hyvin säilynyt nuoremman rautakauden röykkiökalmisto, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rautakauden kalmistojen kokonaisuutta alueella.
Röykkiöt ovat noin 150x60 m:n laajuisella alueella. Alun perin röykkiöitä on ollut kymmenkunta. Niistä kuusi on kokonaan jäljellä, yksi osittain ja loput on raivattu pois tutkimusten jälkeen. Tutkituista röykkiöistä on löydetty saviastianpaloja, luita ja kalanjätettä sekä mm. viikinki- ja ristiretkiaikaan ajoittuva miekan katkelma ja pronssikorujen katkelmia. |
| metsakeskus.82010032 |
82 |
Anttila 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27019 |
357124.42200000 |
6782684.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010032 |
Röykkiöalue sijaitsee Suotaalanlahden rannassa Anttilan talon kaakkoispuolella olevalla ns. Katinkivenpellolla. Kohde on maisemallisesti edustava ja melko hyvin säilynyt nuoremman rautakauden röykkiökalmisto, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rautakauden kalmistojen kokonaisuutta alueella.
Röykkiöt ovat noin 150x60 m:n laajuisella alueella. Alun perin röykkiöitä on ollut kymmenkunta. Niistä kuusi on kokonaan jäljellä, yksi osittain ja loput on raivattu pois tutkimusten jälkeen. Tutkituista röykkiöistä on löydetty saviastianpaloja, luita ja kalanjätettä sekä mm. viikinki- ja ristiretkiaikaan ajoittuva miekan katkelma ja pronssikorujen katkelmia. |
| metsakeskus.82010033 |
82 |
Anttila 2 |
10002 |
12006 |
13080 |
11033 |
27000 |
357084.00000000 |
6782795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010033 |
Miekanhiontakivi sijaitsee Lusinselän Suotaalanlahden rannassa, Anttilan päärakennuksesta 80 m koilliseen. Kivi on vanhan rantatörmän juurella, noin 10 m suuresta koivusta länteen. Sen pituus on noin 1,3, leveys 0,87 m ja korkeus suurimmillaan 25 cm. Kivi on matala, laakea ja pitkulainen. Kivessä on kaksi hiomauraa ja tasainen hiotulta tuntuva pinta. Kiven sivulla oleva uurre (pituus 50 cm, leveys ja syvyys noin 2,5-3 cm) kapenee ja mataloituu päitä kohti. Toinen runsaan puolen metrin mittainen uurre on kiven laella.
Kiven kupeella oli 2023 inventoinnin aikaan runsaan metrin korkuinen puukeppi pystyssä – ilmeisesti laitettu osoittamaan kiven sijaintia, koska se erottuu huonosti heinikon seasta. Kohteen koordinaattipistettä ja aluerajausta tarkennettiin. |
| metsakeskus.82010034 |
82 |
Antiala |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
357331.33600000 |
6783265.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010034 |
Antialanniemen länsiosassa noin 150 x 150 m:n laajuisella alueella viljellyn peltoalueen keskellä on seitsemän rautakautista röykkiötä ja ajoitukseltaan epämääräinen kiviriutta (kooltaan 50x3-4 m).
Samantapaista kiveystä on myös todettu edellisestä 50 m koilliseen. Kiveykset liittyvät todennäköisesti viljelyyn ja saattavat ajoittua jo rautakaudelle.
Röykkiöiden päälle on kasattu kiviä pellolta. Röykkiöistä on tutkimuksissa löydetty kansainvaellusajan esineistöä. |
| metsakeskus.82010034 |
82 |
Antiala |
10002 |
12004 |
13048 |
11033 |
27016 |
357331.33600000 |
6783265.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010034 |
Antialanniemen länsiosassa noin 150 x 150 m:n laajuisella alueella viljellyn peltoalueen keskellä on seitsemän rautakautista röykkiötä ja ajoitukseltaan epämääräinen kiviriutta (kooltaan 50x3-4 m).
Samantapaista kiveystä on myös todettu edellisestä 50 m koilliseen. Kiveykset liittyvät todennäköisesti viljelyyn ja saattavat ajoittua jo rautakaudelle.
Röykkiöiden päälle on kasattu kiviä pellolta. Röykkiöistä on tutkimuksissa löydetty kansainvaellusajan esineistöä. |
| metsakeskus.82010035 |
82 |
Äijälä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358245.00000000 |
6784472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010035 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vanajanselän itärannalla olevan Äijälän talon vieressä peltoalueella. Paikalta on kahdesta kohtaa kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kivikirveen teräkatkelma ja kvartsi-iskoksia. Maaperä löytöalueella on multaa ja paikoin hienoa hiekkaa. Äijälän tilaa kiertää 85 m:n korkeuskäyrä muodostaen pienen "saaren", jonka reunaosiin löytöalueet jäävät. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27017 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27017 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27018 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27018 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27019 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27019 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27019 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27019 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010036 |
82 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
356227.76500000 |
6785387.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010036 |
Retulansaaren itäosassa sijaitsevan Myllymäen muinaisjäännösalueen laajuus on noin 650 x 500 m ja se on osin avointa laidunaluetta, kaakossa on peltoa.
Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan ensi kerran vuonna 1429. Uuden ajan alussa saarella oli kolme taloa, kuten nykyisinkin. Myllymäelle ja Peltoituun on merkitty suuri joukko kivikumpuja vuoden 1691 tiluskarttaan. Saareen johtavan kivisillan rakentamiseen on käytetty 1890-luvulta lähtien röykkiöiden kiviä.
Myllymäellä on toistakymmentä kuppikiveä ja yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakausia hautaröykkiöitä ja rakennusten jäännöksiä ja osa eri-ikäisiä viljelysröykkiöitä, osa mahdollisesti polttokenttäkalmistoa. Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1967, jolloin tutkittiin yksi röykkiö, jota pidetään uhriröykkiönä. Lisäksi Myllymäkeä on tutkittu vuosina 1972 - 1973, 1975 -1976 ja 2005, jolloin tutkittu röykkiö tulkittiin esihistoriallisen rakennuksen jäännökseksi savitiivisteen perusteella. Löytöjä ovat esim. pronssinen rannerengas ja pääasiassa karkeasekoitteiset saviastianpalat sekä palaneet ja palamattomat luut. Tutkimuksia jatkettiin koekaivauksin ja kartoituksin vielä vuonna 2006.
Vuonna 2001 Myllymäen itärinteellä Ylikartanon maalla havaittiin mahdollinen kivirivi (stensträng). Se on noin 15 m pitkä ja kulkee rinteen korkeuskäyriin nähden kohtisuoraan. Se sijaitsee 60 metriä Myllymäen halkaisevan tien eteläpuolella Ylikatianon maalla. Hyvä maatnerkki on mäen töyräällä kumpu (nro 203), jonka alapuolella kivirivi on. Kyseessä voi olla fossiilinen peltoviljelyjälki.
Vuonna 2016 paikalla tehtiin tienparantamisen yhteydessä arkeologista valvontaa, jolloin kuudesta kohdasta havaittiin maansekaista matalaa kiveystä, jotka jatkuvat tielinjan ulkopuolelle. Kaksi kiveyksistä voi olla peräisin rautakaudelta. |
| metsakeskus.82010037 |
82 |
Kotiranta 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
356451.68700000 |
6784366.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010037 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Retulansaaren lounaisosassa olevan Korkeasaaren Kotiranta-nimisellä huvilapalstalla. Lähistöllä on mahdollisesti ollut kolmaskin röykkiö.
Röykkiöt ovat noin 10 m päässä toisistaan, loivahkosti länsilounaaseen viettävällä rinteellä, noin 40 m:n päässä rannasta ja noin 50 m länteen nykyisestä huvilarakennuksesta. Isompi röykkiö on osittain hajotettu. |
| metsakeskus.82010038 |
82 |
Laurila SE |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
355962.87700000 |
6785059.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010038 |
Röykkiöt sijaitsevat Retulansaaren Laurilan talon kaakkoispuolella olevalla laidunrinteellä 80 x 60 m laajalla alueella.
Röykkiöitä on 9, joista kaksi on todennäköisesti vanhoja riihenkiukaita ja muut mahdollisesti vanhoja viljelyröykkiöitä. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 3,5 ja 5 metrin välillä. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja turpeen peittämiä. |
| metsakeskus.82010038 |
82 |
Laurila SE |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
355962.87700000 |
6785059.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010038 |
Röykkiöt sijaitsevat Retulansaaren Laurilan talon kaakkoispuolella olevalla laidunrinteellä 80 x 60 m laajalla alueella.
Röykkiöitä on 9, joista kaksi on todennäköisesti vanhoja riihenkiukaita ja muut mahdollisesti vanhoja viljelyröykkiöitä. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 3,5 ja 5 metrin välillä. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja turpeen peittämiä. |
| metsakeskus.82010039 |
82 |
Kiettarankallio |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
355827.92800000 |
6784965.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010039 |
Lähde sijaitsee Vanajanselän Retulansaaren Kiettarankallion lounaispuolella kallion kyljen ja tilustien välissä. Kysymyksessä on noin neliömetrin laajuinen lähde, johon ei liity perimätietoa, ja siksi lähteen merkitys ja luonne muinaisjäännöksenä on hieman epävarma. Uhrilähteenä se mainitaan vain teoksessa "Tyrvännön vaiheita" (V. Vaulo 1968). |
| metsakeskus.82010040 |
82 |
Kiettara |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
355967.88000000 |
6784959.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010040 |
Muinaisjäännösryhmä, joka käsittää kaksi kuppikiveä ja kolme röykkiötä, sijaitsee Retulansaaren eteläosassa olevasta Kiettarankalliosta runsaat 100 m itäkaakkoon sijaitsevan harjanteen itäpäässä.
Röykkiöt ovat nurmettuneita kumpareita, halkaisijoiltaan 5 - 6 m ja korkeuksiltaan 0,7 - 1 m. Lounaisimmassa röykkiössä on seitsemän kuopan kuppikivi. Röykkiöiden koillispuolella on toinen yhden kuopan kuppikivi. |
| metsakeskus.82010040 |
82 |
Kiettara |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
355967.88000000 |
6784959.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010040 |
Muinaisjäännösryhmä, joka käsittää kaksi kuppikiveä ja kolme röykkiötä, sijaitsee Retulansaaren eteläosassa olevasta Kiettarankalliosta runsaat 100 m itäkaakkoon sijaitsevan harjanteen itäpäässä.
Röykkiöt ovat nurmettuneita kumpareita, halkaisijoiltaan 5 - 6 m ja korkeuksiltaan 0,7 - 1 m. Lounaisimmassa röykkiössä on seitsemän kuopan kuppikivi. Röykkiöiden koillispuolella on toinen yhden kuopan kuppikivi. |
| metsakeskus.82010041 |
82 |
Kiettara SW |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
355935.89200000 |
6784920.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010041 |
Röykkiö sijaitsee Retulansaaren eteläisessä osassa olevien Kiettaran (82010040)kuppikivien ja röykkiöiden lounaispuolella noin 25 m.
Röykkiö on turpeen peittämä jyrkkäseinämäinen nurmettunut kumpare, jonka koko on 4,5 x 2 m ja korkeus noin 50 cm ja josta pistää kiviä esiin. Vuoden 1999 inventoinnissa todettiin lähistöltä muitakin nurmettuneita kivikkoisia kumpareita, mutta niistä ei ole yksityiskohtaisia kuvauksia eikä niiden lukumäärä ole selvillä. Kohteet Kiettara SW ja Kiettara ovat mahdollisesti samaa kokonaisuutta. |
| metsakeskus.82010042 |
82 |
Kiettara-Peltoitu |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
355910.90100000 |
6784811.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajanselän Retulansaaren eteläosassa, kylästä etelään, entiellä laitumella ja pellon reunassa. Maasto viettää loivasti kaakkoon, ja siitä kohoaa kolme kallioselännettä.
Röykkiöitä havaittiin vuonna 1933 viisi, joista kaksi on tutkittu (1953), toinen osittain, toinen kokonaan. Osittain tutkittua röykkiötä on pidetty rautakautisena hautana (kansainvaellus - ja merovingiaika). Muut röykkiöt lienevät vanhoja viljelyröykkiöitä. Vuoden 1999 inventoinnissa paikalta todetiin edellisten neljän lisäksi muitakin röykkiöitä.
Keväällä 2016 paikalla tehtiin Ituun johtavan tien perusparannushankkeeseen konekaivun valvontaa. Tien rakennuspaikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.82010042 |
82 |
Kiettara-Peltoitu |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27016 |
355910.90100000 |
6784811.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajanselän Retulansaaren eteläosassa, kylästä etelään, entiellä laitumella ja pellon reunassa. Maasto viettää loivasti kaakkoon, ja siitä kohoaa kolme kallioselännettä.
Röykkiöitä havaittiin vuonna 1933 viisi, joista kaksi on tutkittu (1953), toinen osittain, toinen kokonaan. Osittain tutkittua röykkiötä on pidetty rautakautisena hautana (kansainvaellus - ja merovingiaika). Muut röykkiöt lienevät vanhoja viljelyröykkiöitä. Vuoden 1999 inventoinnissa paikalta todetiin edellisten neljän lisäksi muitakin röykkiöitä.
Keväällä 2016 paikalla tehtiin Ituun johtavan tien perusparannushankkeeseen konekaivun valvontaa. Tien rakennuspaikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.82010042 |
82 |
Kiettara-Peltoitu |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
355910.90100000 |
6784811.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajanselän Retulansaaren eteläosassa, kylästä etelään, entiellä laitumella ja pellon reunassa. Maasto viettää loivasti kaakkoon, ja siitä kohoaa kolme kallioselännettä.
Röykkiöitä havaittiin vuonna 1933 viisi, joista kaksi on tutkittu (1953), toinen osittain, toinen kokonaan. Osittain tutkittua röykkiötä on pidetty rautakautisena hautana (kansainvaellus - ja merovingiaika). Muut röykkiöt lienevät vanhoja viljelyröykkiöitä. Vuoden 1999 inventoinnissa paikalta todetiin edellisten neljän lisäksi muitakin röykkiöitä.
Keväällä 2016 paikalla tehtiin Ituun johtavan tien perusparannushankkeeseen konekaivun valvontaa. Tien rakennuspaikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.82010042 |
82 |
Kiettara-Peltoitu |
10002 |
12016 |
13182 |
11010 |
27000 |
355910.90100000 |
6784811.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajanselän Retulansaaren eteläosassa, kylästä etelään, entiellä laitumella ja pellon reunassa. Maasto viettää loivasti kaakkoon, ja siitä kohoaa kolme kallioselännettä.
Röykkiöitä havaittiin vuonna 1933 viisi, joista kaksi on tutkittu (1953), toinen osittain, toinen kokonaan. Osittain tutkittua röykkiötä on pidetty rautakautisena hautana (kansainvaellus - ja merovingiaika). Muut röykkiöt lienevät vanhoja viljelyröykkiöitä. Vuoden 1999 inventoinnissa paikalta todetiin edellisten neljän lisäksi muitakin röykkiöitä.
Keväällä 2016 paikalla tehtiin Ituun johtavan tien perusparannushankkeeseen konekaivun valvontaa. Tien rakennuspaikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.82010042 |
82 |
Kiettara-Peltoitu |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
355910.90100000 |
6784811.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajanselän Retulansaaren eteläosassa, kylästä etelään, entiellä laitumella ja pellon reunassa. Maasto viettää loivasti kaakkoon, ja siitä kohoaa kolme kallioselännettä.
Röykkiöitä havaittiin vuonna 1933 viisi, joista kaksi on tutkittu (1953), toinen osittain, toinen kokonaan. Osittain tutkittua röykkiötä on pidetty rautakautisena hautana (kansainvaellus - ja merovingiaika). Muut röykkiöt lienevät vanhoja viljelyröykkiöitä. Vuoden 1999 inventoinnissa paikalta todetiin edellisten neljän lisäksi muitakin röykkiöitä.
Keväällä 2016 paikalla tehtiin Ituun johtavan tien perusparannushankkeeseen konekaivun valvontaa. Tien rakennuspaikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.82010042 |
82 |
Kiettara-Peltoitu |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27017 |
355910.90100000 |
6784811.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajanselän Retulansaaren eteläosassa, kylästä etelään, entiellä laitumella ja pellon reunassa. Maasto viettää loivasti kaakkoon, ja siitä kohoaa kolme kallioselännettä.
Röykkiöitä havaittiin vuonna 1933 viisi, joista kaksi on tutkittu (1953), toinen osittain, toinen kokonaan. Osittain tutkittua röykkiötä on pidetty rautakautisena hautana (kansainvaellus - ja merovingiaika). Muut röykkiöt lienevät vanhoja viljelyröykkiöitä. Vuoden 1999 inventoinnissa paikalta todetiin edellisten neljän lisäksi muitakin röykkiöitä.
Keväällä 2016 paikalla tehtiin Ituun johtavan tien perusparannushankkeeseen konekaivun valvontaa. Tien rakennuspaikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.82010043 |
82 |
Peltoitu E |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
355855.91800000 |
6784694.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010043 |
Röykkiö sijaitsee Vanajanselän Retulansaaren lounaisosassa keskellä tasaista viljeltyä peltoaluetta.
Röykkiö on mahdollisesti vanha viljelysraunio. Se on noin 6 m pitkä, 2,5 m leveä ja korkeutta on noin 20 cm. Se on luode-kaaakko-suuntainen. Pohjoispäässä on painanne. |
| metsakeskus.82010044 |
82 |
Peltoitu |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
355724.97600000 |
6784670.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010044 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajanselän itäosassa, Retulansaaren lounaisosassa olevalla Peltoitu -nimisellä niemekkeellä, entisellä laitumella noin 120 x 60 m laajalla alueella.
Röykkiöitä kartoitettiin vuonna 2001 kymmenen, mutta kaikkia ei ehditty tuolloin kartoittaa. Röykkiöihin tehtiin 13 koepistoa, joista 11 sisälsi löytöjä (rautakautiselta vaikuttavia saviastian paloja sekä savitiivistettä, joissa oksa- ja hirsipainanteita). Röykkiöissä oli myös mustaa nokimaata ja tiivis kiveys. Osa röykkiöistä näyttä tyypillisiltä kiven ja maansekaisilta hautaröykkiöitä, osa on kuitenkin poikkeuksellisen pitkiä (30 - 50 m), ja ne sijaitsevat kahdessa luodekaakko -suuntaisessa rivissä. Löytöjen ja muiden havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että Peltoidussa on rautakautinen kalmisto ja/tai asuinpaikka.
Röykkiöiden muodostamat rivit ovat saattaneet muodostua historiallisen ajan pellonraivauksen yhteydessä kalmiston/asuinpaikan päälle ja yhteyteen. Peltoidun paikalla on jo vuoden 1691 kartalla pelto, joten se lienee Retulansaaren vanhimpia peltoja. Alueen kartoitetut röykkiöt muodostavat lisäksi identtisen kuvion vuoden 1802 kartan pellolle piirrettyjen röykkiöiden kanssa.
Keväällä 2016 paikalla tehtiin Ituun johtavan tien perusparannushankkeeseen konekaivun valvontaa. Tien rakennuspaikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.82010044 |
82 |
Peltoitu |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
355724.97600000 |
6784670.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010044 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajanselän itäosassa, Retulansaaren lounaisosassa olevalla Peltoitu -nimisellä niemekkeellä, entisellä laitumella noin 120 x 60 m laajalla alueella.
Röykkiöitä kartoitettiin vuonna 2001 kymmenen, mutta kaikkia ei ehditty tuolloin kartoittaa. Röykkiöihin tehtiin 13 koepistoa, joista 11 sisälsi löytöjä (rautakautiselta vaikuttavia saviastian paloja sekä savitiivistettä, joissa oksa- ja hirsipainanteita). Röykkiöissä oli myös mustaa nokimaata ja tiivis kiveys. Osa röykkiöistä näyttä tyypillisiltä kiven ja maansekaisilta hautaröykkiöitä, osa on kuitenkin poikkeuksellisen pitkiä (30 - 50 m), ja ne sijaitsevat kahdessa luodekaakko -suuntaisessa rivissä. Löytöjen ja muiden havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että Peltoidussa on rautakautinen kalmisto ja/tai asuinpaikka.
Röykkiöiden muodostamat rivit ovat saattaneet muodostua historiallisen ajan pellonraivauksen yhteydessä kalmiston/asuinpaikan päälle ja yhteyteen. Peltoidun paikalla on jo vuoden 1691 kartalla pelto, joten se lienee Retulansaaren vanhimpia peltoja. Alueen kartoitetut röykkiöt muodostavat lisäksi identtisen kuvion vuoden 1802 kartan pellolle piirrettyjen röykkiöiden kanssa.
Keväällä 2016 paikalla tehtiin Ituun johtavan tien perusparannushankkeeseen konekaivun valvontaa. Tien rakennuspaikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.82010045 |
82 |
Riidanmaa |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
355384.10800000 |
6785536.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010045 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajanselän itäosassa olevan Retulansaaren luoteisosassa olevalla Riidanmaa -nimisellä alueella. Riidanmaa on leppää, koivua ja kuusta kasvava mäki Retulan kylämäen pohjoispuolella. Vuoden 1691 kartan mukaan alueella ei ollut vielä peltoa, mutta vuoden 1802 kartassa se on peltoa ja sellaisena säilyikin pitkälle 1900-luvun puolelle.
Riidanmaasta on kartoitettu kaikkiaan 123 röykkiötä. Ne sijaitsevat samalla alueella kuin vuoden 1802 kartassa näkyvä peltoalue, jonne on myös merkitty lukuisa määrä röykkiöitä. Röykkiöiden koot vaihtelevat melko paljon (halkaisijat ovat 1 - 5 m, korkeudet 0,2 - 1 m). Suurin osa röykkiöistä on halkaisijaltaan noin 1,5 - 2,5 m. Silmin havaittava silmäkivi on noin puolella röykkiöistä. Röykkiöistä 17 on maansekaisia. Röykkiöiden välillä oleva maa oli varsin tasaista, mikä johtunee alueen voimakkaasta ja pitkäaikaisesta raivaamisesta pelloksi.
Tiluskartan kuvioita noudattavat röykkiöt muodostavat ehjäitä vaikuttavan vanhan viljelyhistoriallisen kokonaisuuden ja muinaisjäännös kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. |
| metsakeskus.82010046 |
82 |
Koivuniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
355635.00100000 |
6785995.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010046 |
Röykkiöalue sijaitsee Vanajanselän Retulansaaren pohjoisimman niemen, Koivuniemen tyvessä. Paikka on metsämaastoa.
Muinaisjäännösalueen eteläosassa, huvilatontin pihamaalla olevasta röykkiöstä on löydetty rautakautinen saviastianpala. Muut kiviröykkiöt ovat edellisestä noin 20 - 30 m päässä. Aikaisempien tietojen mukaan alueella, jota pidetään Retulansaaren vanhimpana kylänpaikkana, pitäisi olla myös rakennusten pohjia ja kellarikuoppia, mutta niiden tarkat paikat eivät kuitenkaan ole tiedossa.
Vuoden 2005 karkoituksessa Koivuniemen alueeseen on yhdistetty Mäntyniemen alue. Yhteensä alue on kooltaan 600 x 100 m, ja sieltä on kartoitettu 530 röykkiötä. Suurikokoiset röykkiöt muodostivat paikoitellen pieniä ryhmiä. Suurien röykkiöiden halkaisijat olivat 6 - 8 m ja korkeutta niillä oli noin metri. Suurin osa röykkiöistä on halkaisijaltaan noin 1,5 - 2,5 m ja korkeudeltaan 0,3 - 0,5 m. Noin puolessa röykkiöistä on silmäkivi ja 14 on kiven- ja maasekaisia. |
| metsakeskus.82010046 |
82 |
Koivuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
355635.00100000 |
6785995.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010046 |
Röykkiöalue sijaitsee Vanajanselän Retulansaaren pohjoisimman niemen, Koivuniemen tyvessä. Paikka on metsämaastoa.
Muinaisjäännösalueen eteläosassa, huvilatontin pihamaalla olevasta röykkiöstä on löydetty rautakautinen saviastianpala. Muut kiviröykkiöt ovat edellisestä noin 20 - 30 m päässä. Aikaisempien tietojen mukaan alueella, jota pidetään Retulansaaren vanhimpana kylänpaikkana, pitäisi olla myös rakennusten pohjia ja kellarikuoppia, mutta niiden tarkat paikat eivät kuitenkaan ole tiedossa.
Vuoden 2005 karkoituksessa Koivuniemen alueeseen on yhdistetty Mäntyniemen alue. Yhteensä alue on kooltaan 600 x 100 m, ja sieltä on kartoitettu 530 röykkiötä. Suurikokoiset röykkiöt muodostivat paikoitellen pieniä ryhmiä. Suurien röykkiöiden halkaisijat olivat 6 - 8 m ja korkeutta niillä oli noin metri. Suurin osa röykkiöistä on halkaisijaltaan noin 1,5 - 2,5 m ja korkeudeltaan 0,3 - 0,5 m. Noin puolessa röykkiöistä on silmäkivi ja 14 on kiven- ja maasekaisia. |
| metsakeskus.82010046 |
82 |
Koivuniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
355635.00100000 |
6785995.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010046 |
Röykkiöalue sijaitsee Vanajanselän Retulansaaren pohjoisimman niemen, Koivuniemen tyvessä. Paikka on metsämaastoa.
Muinaisjäännösalueen eteläosassa, huvilatontin pihamaalla olevasta röykkiöstä on löydetty rautakautinen saviastianpala. Muut kiviröykkiöt ovat edellisestä noin 20 - 30 m päässä. Aikaisempien tietojen mukaan alueella, jota pidetään Retulansaaren vanhimpana kylänpaikkana, pitäisi olla myös rakennusten pohjia ja kellarikuoppia, mutta niiden tarkat paikat eivät kuitenkaan ole tiedossa.
Vuoden 2005 karkoituksessa Koivuniemen alueeseen on yhdistetty Mäntyniemen alue. Yhteensä alue on kooltaan 600 x 100 m, ja sieltä on kartoitettu 530 röykkiötä. Suurikokoiset röykkiöt muodostivat paikoitellen pieniä ryhmiä. Suurien röykkiöiden halkaisijat olivat 6 - 8 m ja korkeutta niillä oli noin metri. Suurin osa röykkiöistä on halkaisijaltaan noin 1,5 - 2,5 m ja korkeudeltaan 0,3 - 0,5 m. Noin puolessa röykkiöistä on silmäkivi ja 14 on kiven- ja maasekaisia. |
| metsakeskus.82010046 |
82 |
Koivuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
355635.00100000 |
6785995.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010046 |
Röykkiöalue sijaitsee Vanajanselän Retulansaaren pohjoisimman niemen, Koivuniemen tyvessä. Paikka on metsämaastoa.
Muinaisjäännösalueen eteläosassa, huvilatontin pihamaalla olevasta röykkiöstä on löydetty rautakautinen saviastianpala. Muut kiviröykkiöt ovat edellisestä noin 20 - 30 m päässä. Aikaisempien tietojen mukaan alueella, jota pidetään Retulansaaren vanhimpana kylänpaikkana, pitäisi olla myös rakennusten pohjia ja kellarikuoppia, mutta niiden tarkat paikat eivät kuitenkaan ole tiedossa.
Vuoden 2005 karkoituksessa Koivuniemen alueeseen on yhdistetty Mäntyniemen alue. Yhteensä alue on kooltaan 600 x 100 m, ja sieltä on kartoitettu 530 röykkiötä. Suurikokoiset röykkiöt muodostivat paikoitellen pieniä ryhmiä. Suurien röykkiöiden halkaisijat olivat 6 - 8 m ja korkeutta niillä oli noin metri. Suurin osa röykkiöistä on halkaisijaltaan noin 1,5 - 2,5 m ja korkeudeltaan 0,3 - 0,5 m. Noin puolessa röykkiöistä on silmäkivi ja 14 on kiven- ja maasekaisia. |
| metsakeskus.82010048 |
82 |
Huhtanen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
355886.90700000 |
6785814.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010048 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajanselän Retulansaaren koillisosassa muutama kymmenen metriä Vanajaveden rannasta Huhtanen-nimisellä alueella, piha-alueilla.
Röykkiöitä on kymmenen. Katajarannan tontin lounaisrajan tuntumasta lähelle tontin keskustaa ulottuvaan kiven- ja maansekaiseen röykkiöön kaivetusta koekuopasta on löydetty rautakautista keramiikkaa. Kolme muuta samalla alueella olevaa kiveystä ovat kooltaan pienempiä ja lähes pelkästään kivistä koottuja. Ne ovat joko vanhoja viljelysröykkiöitä tai verraten myöhään pihamaan raivauksessa syntyneitä. Myös naapuritontilta on yhdestä röykkiöön kaivetusta koekuopasta löydetty rautakautisia saviastianpaloja.
Rakennushankkeiden vuoksi paikalla tehtiin koekaivauksia vuonna 2008. Koekuopista löytyi historiallisen ajan aineistoa, muutamasta kuopasta löytyi kvartsi-iskoksia. Suurimpaan röykkiöön tehtiin pieniä koekuoppia, joista löytyi rautakautisten saviastioiden paloja ja kuonaa. Muut tontin röykkiöt ovat todennäköisesti viljely- tai muita raivausröykkiöitä. |
| metsakeskus.82010049 |
82 |
Piilosaari |
10002 |
12016 |
13000 |
11019 |
27000 |
353894.71400000 |
6784714.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010049 |
Vanajanselän itäosassa, Retulansaaresta noin kilometri länteen, on pienikokoinen Piilosaari. Siellä on kaksi kiviesineiden valmistuspaikkaa, jotka käsittävät kalliossa olevan hiontakehän ja maakivessä olevan hiontakehän. Ne sijaitsevat saaren länsi- ja etelärannalla. Lisäksi saaren lounaiskärjessä on mahdollisesti historialliselta ajalta peräisin oleva kiven- ja maansekainen valli. Toinen valli on saaren itäosassa. |
| metsakeskus.82010049 |
82 |
Piilosaari |
10002 |
12004 |
13048 |
11019 |
27000 |
353894.71400000 |
6784714.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010049 |
Vanajanselän itäosassa, Retulansaaresta noin kilometri länteen, on pienikokoinen Piilosaari. Siellä on kaksi kiviesineiden valmistuspaikkaa, jotka käsittävät kalliossa olevan hiontakehän ja maakivessä olevan hiontakehän. Ne sijaitsevat saaren länsi- ja etelärannalla. Lisäksi saaren lounaiskärjessä on mahdollisesti historialliselta ajalta peräisin oleva kiven- ja maansekainen valli. Toinen valli on saaren itäosassa. |
| metsakeskus.82010049 |
82 |
Piilosaari |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
353894.71400000 |
6784714.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010049 |
Vanajanselän itäosassa, Retulansaaresta noin kilometri länteen, on pienikokoinen Piilosaari. Siellä on kaksi kiviesineiden valmistuspaikkaa, jotka käsittävät kalliossa olevan hiontakehän ja maakivessä olevan hiontakehän. Ne sijaitsevat saaren länsi- ja etelärannalla. Lisäksi saaren lounaiskärjessä on mahdollisesti historialliselta ajalta peräisin oleva kiven- ja maansekainen valli. Toinen valli on saaren itäosassa. |
| metsakeskus.82010049 |
82 |
Piilosaari |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
353894.71400000 |
6784714.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010049 |
Vanajanselän itäosassa, Retulansaaresta noin kilometri länteen, on pienikokoinen Piilosaari. Siellä on kaksi kiviesineiden valmistuspaikkaa, jotka käsittävät kalliossa olevan hiontakehän ja maakivessä olevan hiontakehän. Ne sijaitsevat saaren länsi- ja etelärannalla. Lisäksi saaren lounaiskärjessä on mahdollisesti historialliselta ajalta peräisin oleva kiven- ja maansekainen valli. Toinen valli on saaren itäosassa. |
| metsakeskus.82010050 |
82 |
Monaalan kartano 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27017 |
353687.77700000 |
6789137.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010050 |
Monaalan kartanosta 500 m kaakkoon on kaksi röykkiötä, jotka ovat noin 13 m etäisyydellä toisistaan laitumella.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 3,5 - 4,5 m ja korkeudet noin metrin. Niihin kaivetuista koekuopista on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kuonaa. Röykkiöiden läheisyydessä on kaksi kumparetta. Ne eivät ole röykkiöiden kaltaisia muinaisjäännöksiä, eikä niihin tehdyistä koekuopista löydetty mitään esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavaa.
Elokuussa 2013 kohteelta on metallinilmaisimella otettu talteen löytöjä: mm. miekansäilän katkelma, miekanponsi, väkipuukon katkelmia, angoja ja veitsen katkelmia (KM 39825: 1-9) sekä ns. suomalainen kilvenkupura, ango ja varsireiällinen kirves (KM 39826: 1-3). Ne löytyivät kivisestä ruokamultakerroksesta noin 10-25 cm syvyydestä. Yleisesti esineet viittaavat typologisen ajoituksen perusteella keskiselle rautakaudelle. Löytöpaikalta havaittiin myös palaneita kiviä ja hiiltynyttä nokimaata sekä tulikukkaa.
Heinäkuussa 2015 kohteen etelä- ja itäosasta tehtiin lisää metallinilmaisinlöytöjä. Eteläosassa olevalta metsäkumpareelta löytyi pyöreä kupurasolki ja kirves (KM 40834: 1-2), hevosenkenkäsoljen katkelma ja ango (KM 40835: 1, 5) sekä rannerengas (KM 40836: 1). Itäosan tasaiselta savimaalta löytyi mm. kaksi rannerenkaan katkelmaa (KM 40835: 2-3) sekä mieka säilän katkelma (KM 40836: 2). Molemmilta löytöpaikoilta löytyi myös palanutta luuta. |
| metsakeskus.82010050 |
82 |
Monaalan kartano 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
353687.77700000 |
6789137.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010050 |
Monaalan kartanosta 500 m kaakkoon on kaksi röykkiötä, jotka ovat noin 13 m etäisyydellä toisistaan laitumella.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 3,5 - 4,5 m ja korkeudet noin metrin. Niihin kaivetuista koekuopista on löydetty rautakautista keramiikkaa ja kuonaa. Röykkiöiden läheisyydessä on kaksi kumparetta. Ne eivät ole röykkiöiden kaltaisia muinaisjäännöksiä, eikä niihin tehdyistä koekuopista löydetty mitään esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavaa.
Elokuussa 2013 kohteelta on metallinilmaisimella otettu talteen löytöjä: mm. miekansäilän katkelma, miekanponsi, väkipuukon katkelmia, angoja ja veitsen katkelmia (KM 39825: 1-9) sekä ns. suomalainen kilvenkupura, ango ja varsireiällinen kirves (KM 39826: 1-3). Ne löytyivät kivisestä ruokamultakerroksesta noin 10-25 cm syvyydestä. Yleisesti esineet viittaavat typologisen ajoituksen perusteella keskiselle rautakaudelle. Löytöpaikalta havaittiin myös palaneita kiviä ja hiiltynyttä nokimaata sekä tulikukkaa.
Heinäkuussa 2015 kohteen etelä- ja itäosasta tehtiin lisää metallinilmaisinlöytöjä. Eteläosassa olevalta metsäkumpareelta löytyi pyöreä kupurasolki ja kirves (KM 40834: 1-2), hevosenkenkäsoljen katkelma ja ango (KM 40835: 1, 5) sekä rannerengas (KM 40836: 1). Itäosan tasaiselta savimaalta löytyi mm. kaksi rannerenkaan katkelmaa (KM 40835: 2-3) sekä mieka säilän katkelma (KM 40836: 2). Molemmilta löytöpaikoilta löytyi myös palanutta luuta. |
| metsakeskus.82010051 |
82 |
Äijälä 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
358499.86200000 |
6784522.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010051 |
Äijälän päärakennuksesta 300 m itäkoilliseen rantatien varrella noin 120 x 50 m laajuisella alueella on kiviröykkiöitä, jotka ovat todennäköisesti vanhoja viljelyraunioita, mahdollisesti kaskiraunioita. Alue on metsämaastoa.
Röykkiöt eivät muistuta seudun rautakautisia röykkiöitä. Tarkempia kuvauksia röykkiöistä ei inventointikertomuksessa ole tehty. |
| metsakeskus.82010052 |
82 |
Hämeskivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27004 |
362108.42100000 |
6781794.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010052 |
Rajamerkki, siirtolohkare, sijaitsee Hattulan (ent.Tyrvännön) ja Hämeenlinnan (ent. Hauho) rajalla, Lusin ja Mäenpään sekä Hyömäen ja Pappilankylän kylien rajalla, kivikkoisessa metsämaastossa. Kivessä on ollut hakattuja rajamerkkejä, joita ei kuitenkaan vuoden 1985 inventoinnissa löydetty. Kiven eteläkaakossa oleva kylki on pahoin rapautunut. Kiven laella on kuitenkin kaksi miekanhiontakivien uurteiden tapaista uraa. Kivi on merkitty peruskartalle.
Kiven kylkeen hakatut kirjaimet ja numerot näkyivät selvästi vuoden 2020 tarkastuksen aikaan.
Hämeenlinnan Hauholla kohdenro 83010001. |
| metsakeskus.82010053 |
82 |
Lippilinnanmäki |
10001 |
12011 |
13106 |
11002 |
27000 |
360241.18400000 |
6778618.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010053 |
Mahdollinen muinaislinna sijaitsee Vanajaveden Lusinselän eteläpään kaakkoispuolella, Lusinselän eteläpäähän laskevan joen etelärannalla.
Vuoden 1985 inventoinnissa ei paikalla havaittu mitään valliin viittaavaa, mutta Jouko Voionmaan kartalla vuodelta 1935 lukee pohjoisreunalla "valli?". |
| metsakeskus.82010054 |
82 |
Ent. Työväentalo |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
358337.96100000 |
6776833.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010054 |
Röykkiöt sijaitsevat Merven entisestä työväentalosta 300 - 400 m länteen Pitkämäen kaakkoisosassa. Paikka on suuren laakean moreenimäen lakea, jota oli 1999 inventoinnin tienoilla hakattu avoimeksi. Tuohon hakkuuaukeaan rajautui vanhempaa hakkuualuetta ja kuusivaltaista sekametsää.
Alueelta oli aiemmin todettu viisi tasaisesti ladottua kiviröykkiötä, ja vuonna 1999 havaittiin noin 200 x 100 m alueelta, erityisesti mäen kaakkoisosan polun molemmin puolin, noin 20 pelkistä kivistä kasattua pyöreähköä ja kekomaista röykkiötä. Niitä oli myös hakkuualueen eteläpuolisessa metsikössä. Rakenteiden, sijainnin ja historiallisten lähteiden perusteella röykkiöt liittyvät historiallisen ajan kaskeamiseen: vuoden 1751 pitäjänkartan mukaan metsää on käytetty kaskeamiseen ja muillakaan historiallisilla kartoilla alueelle ei ole merkitty asutusta tai peltoja. Röykkiöt näyttivät muodostavan hyvin säilyneen viljelyhistoriallisen kokonaisuuden. Joitakin röykkiöitä oli vahingoitettu jo aikaisemmissa hakkuissa.
Aluetta dokumentoitiin syksyllä 2014 tiehankkeen takia. Tieuralta tai aivan sen vierestä dokumentoitiin 16 röykkiötä ja hieman kauempaa vielä 15 röykkiötä. Muinaisjäännösalueen kaikkia röykkiöitä ei dokumentoitu, eikä niiden lopullinen lukumäärä ole siten selvillä. Röykkiöalueen lounaispuolisessa rinteessä erottuu lisäksi useita poteromaisia kaivantoja, joiden ajoitus, tarkoitus ja mahdollinen yhteys röykkiöihin on epäselvä. Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin, että muutamia vuosia sitten tehty uudempi metsänharvennus on tehty onnistuneesti, eivätkä metsätraktorien jäljet ole vahingoittaneet röykkiöitä. Koko aluetta ei tarkastettu, joten muinaisjäännösalueen rajaus perustuu edelleen arvioon. |
| metsakeskus.82010055 |
82 |
Vesunnan kartano 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
357985.11200000 |
6775698.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010055 |
Mahdollinen kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Vanajaveden Mervenselän itäpuolella, 200 m päässä rannasta. Paikka on Vesunnan kartanon päärakennuksesta 170 m luoteeseen heinää kasvava mäennyppylä, jonka laajuus on 35 x 35 m ja korkeus noin 4 m. Mäellä on kaksi myöhemmän ajan kaivantoa, joista toinen on vanha perunakuoppa.
Vuoden 1985 inventoinnissa tehtiin mäelle koekuoppia, joista yhdestä löydettiin rautakautisia saviastian kylkipaloja ja palanutta savea. Muinaisjäänöksen varma luonne ja laajuus eivät ole selvillä, koska säilyneisyyden ja laajuuden arkeologinen määrittely puuttuvat.
Kesän 2015 tutkimuksissa alueelta todettiin kaksi kumparemaista kivirakennetta, jotka ovat todennäköisesti historiallisen ajan uunien jäännöksiä. Kumpareiden halkaisijat ovat arviolta 5 - 7 m. Niihin kaivetuista koekuopista löytyi mm. palanutta savea ja hieman historiallisen ajan punasavikeramiikkaa. Niitä ei voi löytöaineiston perusteella tarkemmin ajoittaa, mutta ne saattavat liittyä siihen 1700-luvun asutukseen, joka on merkitty suurin piirtein näille kohdin Vesunnan kartanossa säilytettävään vuoden 1796 tiluskarttaan. 1800- tai 1900-luvun kartoissa paikalla ei enää rakennuksia ole. Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että kumpareet ovat rautakautisia hautakumpuja. Rakenteet ovat kuitenkin kiinteitä muinaisjäännöksiä, samoin niiden ympärillä todennäköisesti säilyneet maanalaiset rakennuksen jäännökset. Kumpareiden ulkopuolelle tehdyissä koekuopissa ei ollut rakenteita tai ehjää kulttuurikerrosta. Metallinilmaisimella koekuoppien ulkopuolelta tehtyjä löytöjä ei voida yhdistää kiinteisiin rakenteisiin tai ehjään kulttuurikerrokseen. Ne tulivat esille läheltä maanpintaa ja liittynevät alueen melko nuoreen toimintaan.
Syksyn 2015 tarkkuusinventoinnissaaalueelta löydettiin viisi röykkiötä, joiden ikä ja käyttötarkoitus ovat epäselvät, lukuun ottamatta röykkiötä 3, joka on moderni. |
| metsakeskus.82010055 |
82 |
Vesunnan kartano 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
357985.11200000 |
6775698.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010055 |
Mahdollinen kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Vanajaveden Mervenselän itäpuolella, 200 m päässä rannasta. Paikka on Vesunnan kartanon päärakennuksesta 170 m luoteeseen heinää kasvava mäennyppylä, jonka laajuus on 35 x 35 m ja korkeus noin 4 m. Mäellä on kaksi myöhemmän ajan kaivantoa, joista toinen on vanha perunakuoppa.
Vuoden 1985 inventoinnissa tehtiin mäelle koekuoppia, joista yhdestä löydettiin rautakautisia saviastian kylkipaloja ja palanutta savea. Muinaisjäänöksen varma luonne ja laajuus eivät ole selvillä, koska säilyneisyyden ja laajuuden arkeologinen määrittely puuttuvat.
Kesän 2015 tutkimuksissa alueelta todettiin kaksi kumparemaista kivirakennetta, jotka ovat todennäköisesti historiallisen ajan uunien jäännöksiä. Kumpareiden halkaisijat ovat arviolta 5 - 7 m. Niihin kaivetuista koekuopista löytyi mm. palanutta savea ja hieman historiallisen ajan punasavikeramiikkaa. Niitä ei voi löytöaineiston perusteella tarkemmin ajoittaa, mutta ne saattavat liittyä siihen 1700-luvun asutukseen, joka on merkitty suurin piirtein näille kohdin Vesunnan kartanossa säilytettävään vuoden 1796 tiluskarttaan. 1800- tai 1900-luvun kartoissa paikalla ei enää rakennuksia ole. Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että kumpareet ovat rautakautisia hautakumpuja. Rakenteet ovat kuitenkin kiinteitä muinaisjäännöksiä, samoin niiden ympärillä todennäköisesti säilyneet maanalaiset rakennuksen jäännökset. Kumpareiden ulkopuolelle tehdyissä koekuopissa ei ollut rakenteita tai ehjää kulttuurikerrosta. Metallinilmaisimella koekuoppien ulkopuolelta tehtyjä löytöjä ei voida yhdistää kiinteisiin rakenteisiin tai ehjään kulttuurikerrokseen. Ne tulivat esille läheltä maanpintaa ja liittynevät alueen melko nuoreen toimintaan.
Syksyn 2015 tarkkuusinventoinnissaaalueelta löydettiin viisi röykkiötä, joiden ikä ja käyttötarkoitus ovat epäselvät, lukuun ottamatta röykkiötä 3, joka on moderni. |
| metsakeskus.82010055 |
82 |
Vesunnan kartano 1 |
10002 |
12004 |
13055 |
11033 |
27000 |
357985.11200000 |
6775698.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010055 |
Mahdollinen kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Vanajaveden Mervenselän itäpuolella, 200 m päässä rannasta. Paikka on Vesunnan kartanon päärakennuksesta 170 m luoteeseen heinää kasvava mäennyppylä, jonka laajuus on 35 x 35 m ja korkeus noin 4 m. Mäellä on kaksi myöhemmän ajan kaivantoa, joista toinen on vanha perunakuoppa.
Vuoden 1985 inventoinnissa tehtiin mäelle koekuoppia, joista yhdestä löydettiin rautakautisia saviastian kylkipaloja ja palanutta savea. Muinaisjäänöksen varma luonne ja laajuus eivät ole selvillä, koska säilyneisyyden ja laajuuden arkeologinen määrittely puuttuvat.
Kesän 2015 tutkimuksissa alueelta todettiin kaksi kumparemaista kivirakennetta, jotka ovat todennäköisesti historiallisen ajan uunien jäännöksiä. Kumpareiden halkaisijat ovat arviolta 5 - 7 m. Niihin kaivetuista koekuopista löytyi mm. palanutta savea ja hieman historiallisen ajan punasavikeramiikkaa. Niitä ei voi löytöaineiston perusteella tarkemmin ajoittaa, mutta ne saattavat liittyä siihen 1700-luvun asutukseen, joka on merkitty suurin piirtein näille kohdin Vesunnan kartanossa säilytettävään vuoden 1796 tiluskarttaan. 1800- tai 1900-luvun kartoissa paikalla ei enää rakennuksia ole. Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että kumpareet ovat rautakautisia hautakumpuja. Rakenteet ovat kuitenkin kiinteitä muinaisjäännöksiä, samoin niiden ympärillä todennäköisesti säilyneet maanalaiset rakennuksen jäännökset. Kumpareiden ulkopuolelle tehdyissä koekuopissa ei ollut rakenteita tai ehjää kulttuurikerrosta. Metallinilmaisimella koekuoppien ulkopuolelta tehtyjä löytöjä ei voida yhdistää kiinteisiin rakenteisiin tai ehjään kulttuurikerrokseen. Ne tulivat esille läheltä maanpintaa ja liittynevät alueen melko nuoreen toimintaan.
Syksyn 2015 tarkkuusinventoinnissaaalueelta löydettiin viisi röykkiötä, joiden ikä ja käyttötarkoitus ovat epäselvät, lukuun ottamatta röykkiötä 3, joka on moderni. |
| metsakeskus.82010055 |
82 |
Vesunnan kartano 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
357985.11200000 |
6775698.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010055 |
Mahdollinen kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Vanajaveden Mervenselän itäpuolella, 200 m päässä rannasta. Paikka on Vesunnan kartanon päärakennuksesta 170 m luoteeseen heinää kasvava mäennyppylä, jonka laajuus on 35 x 35 m ja korkeus noin 4 m. Mäellä on kaksi myöhemmän ajan kaivantoa, joista toinen on vanha perunakuoppa.
Vuoden 1985 inventoinnissa tehtiin mäelle koekuoppia, joista yhdestä löydettiin rautakautisia saviastian kylkipaloja ja palanutta savea. Muinaisjäänöksen varma luonne ja laajuus eivät ole selvillä, koska säilyneisyyden ja laajuuden arkeologinen määrittely puuttuvat.
Kesän 2015 tutkimuksissa alueelta todettiin kaksi kumparemaista kivirakennetta, jotka ovat todennäköisesti historiallisen ajan uunien jäännöksiä. Kumpareiden halkaisijat ovat arviolta 5 - 7 m. Niihin kaivetuista koekuopista löytyi mm. palanutta savea ja hieman historiallisen ajan punasavikeramiikkaa. Niitä ei voi löytöaineiston perusteella tarkemmin ajoittaa, mutta ne saattavat liittyä siihen 1700-luvun asutukseen, joka on merkitty suurin piirtein näille kohdin Vesunnan kartanossa säilytettävään vuoden 1796 tiluskarttaan. 1800- tai 1900-luvun kartoissa paikalla ei enää rakennuksia ole. Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että kumpareet ovat rautakautisia hautakumpuja. Rakenteet ovat kuitenkin kiinteitä muinaisjäännöksiä, samoin niiden ympärillä todennäköisesti säilyneet maanalaiset rakennuksen jäännökset. Kumpareiden ulkopuolelle tehdyissä koekuopissa ei ollut rakenteita tai ehjää kulttuurikerrosta. Metallinilmaisimella koekuoppien ulkopuolelta tehtyjä löytöjä ei voida yhdistää kiinteisiin rakenteisiin tai ehjään kulttuurikerrokseen. Ne tulivat esille läheltä maanpintaa ja liittynevät alueen melko nuoreen toimintaan.
Syksyn 2015 tarkkuusinventoinnissaaalueelta löydettiin viisi röykkiötä, joiden ikä ja käyttötarkoitus ovat epäselvät, lukuun ottamatta röykkiötä 3, joka on moderni. |
| metsakeskus.82010055 |
82 |
Vesunnan kartano 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
357985.11200000 |
6775698.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010055 |
Mahdollinen kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Vanajaveden Mervenselän itäpuolella, 200 m päässä rannasta. Paikka on Vesunnan kartanon päärakennuksesta 170 m luoteeseen heinää kasvava mäennyppylä, jonka laajuus on 35 x 35 m ja korkeus noin 4 m. Mäellä on kaksi myöhemmän ajan kaivantoa, joista toinen on vanha perunakuoppa.
Vuoden 1985 inventoinnissa tehtiin mäelle koekuoppia, joista yhdestä löydettiin rautakautisia saviastian kylkipaloja ja palanutta savea. Muinaisjäänöksen varma luonne ja laajuus eivät ole selvillä, koska säilyneisyyden ja laajuuden arkeologinen määrittely puuttuvat.
Kesän 2015 tutkimuksissa alueelta todettiin kaksi kumparemaista kivirakennetta, jotka ovat todennäköisesti historiallisen ajan uunien jäännöksiä. Kumpareiden halkaisijat ovat arviolta 5 - 7 m. Niihin kaivetuista koekuopista löytyi mm. palanutta savea ja hieman historiallisen ajan punasavikeramiikkaa. Niitä ei voi löytöaineiston perusteella tarkemmin ajoittaa, mutta ne saattavat liittyä siihen 1700-luvun asutukseen, joka on merkitty suurin piirtein näille kohdin Vesunnan kartanossa säilytettävään vuoden 1796 tiluskarttaan. 1800- tai 1900-luvun kartoissa paikalla ei enää rakennuksia ole. Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että kumpareet ovat rautakautisia hautakumpuja. Rakenteet ovat kuitenkin kiinteitä muinaisjäännöksiä, samoin niiden ympärillä todennäköisesti säilyneet maanalaiset rakennuksen jäännökset. Kumpareiden ulkopuolelle tehdyissä koekuopissa ei ollut rakenteita tai ehjää kulttuurikerrosta. Metallinilmaisimella koekuoppien ulkopuolelta tehtyjä löytöjä ei voida yhdistää kiinteisiin rakenteisiin tai ehjään kulttuurikerrokseen. Ne tulivat esille läheltä maanpintaa ja liittynevät alueen melko nuoreen toimintaan.
Syksyn 2015 tarkkuusinventoinnissaaalueelta löydettiin viisi röykkiötä, joiden ikä ja käyttötarkoitus ovat epäselvät, lukuun ottamatta röykkiötä 3, joka on moderni. |
| metsakeskus.82010055 |
82 |
Vesunnan kartano 1 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
357985.11200000 |
6775698.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010055 |
Mahdollinen kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Vanajaveden Mervenselän itäpuolella, 200 m päässä rannasta. Paikka on Vesunnan kartanon päärakennuksesta 170 m luoteeseen heinää kasvava mäennyppylä, jonka laajuus on 35 x 35 m ja korkeus noin 4 m. Mäellä on kaksi myöhemmän ajan kaivantoa, joista toinen on vanha perunakuoppa.
Vuoden 1985 inventoinnissa tehtiin mäelle koekuoppia, joista yhdestä löydettiin rautakautisia saviastian kylkipaloja ja palanutta savea. Muinaisjäänöksen varma luonne ja laajuus eivät ole selvillä, koska säilyneisyyden ja laajuuden arkeologinen määrittely puuttuvat.
Kesän 2015 tutkimuksissa alueelta todettiin kaksi kumparemaista kivirakennetta, jotka ovat todennäköisesti historiallisen ajan uunien jäännöksiä. Kumpareiden halkaisijat ovat arviolta 5 - 7 m. Niihin kaivetuista koekuopista löytyi mm. palanutta savea ja hieman historiallisen ajan punasavikeramiikkaa. Niitä ei voi löytöaineiston perusteella tarkemmin ajoittaa, mutta ne saattavat liittyä siihen 1700-luvun asutukseen, joka on merkitty suurin piirtein näille kohdin Vesunnan kartanossa säilytettävään vuoden 1796 tiluskarttaan. 1800- tai 1900-luvun kartoissa paikalla ei enää rakennuksia ole. Ei kuitenkaan voida sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että kumpareet ovat rautakautisia hautakumpuja. Rakenteet ovat kuitenkin kiinteitä muinaisjäännöksiä, samoin niiden ympärillä todennäköisesti säilyneet maanalaiset rakennuksen jäännökset. Kumpareiden ulkopuolelle tehdyissä koekuopissa ei ollut rakenteita tai ehjää kulttuurikerrosta. Metallinilmaisimella koekuoppien ulkopuolelta tehtyjä löytöjä ei voida yhdistää kiinteisiin rakenteisiin tai ehjään kulttuurikerrokseen. Ne tulivat esille läheltä maanpintaa ja liittynevät alueen melko nuoreen toimintaan.
Syksyn 2015 tarkkuusinventoinnissaaalueelta löydettiin viisi röykkiötä, joiden ikä ja käyttötarkoitus ovat epäselvät, lukuun ottamatta röykkiötä 3, joka on moderni. |
| metsakeskus.82010056 |
82 |
Mustalaismäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
358375.95000000 |
6775490.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010056 |
Kalmisto sijaitsee Vesunnan kartanon päärakennuksesta 280 m kaakkoon, metsäisen Mustalaismäen eteläpuolellla, tien reunassa.
Paikalta on löydetty tietöissä rautakautiseen polttokalmistoon viittaavia löytöjä: keihäänkärki, miekka, sirppi, veitsi ja tulusrauta noin 1/2 m:n syvyydestä nokisesta maasta. Nykyisin löytöpaikka ja sen ympäristö ovat omenatarhana, josta kaikki kivet ja maaston epätasaisuudet on raivattu pois. Mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei maan päälle voi enää paikalla havaita.
Vuoden 2015 muinaisjäännöskartoituksessa todettiin paikalla olevan tiuha kiveys, joka koostui pyöristyneistä ja särmikkäistä kivistä. Se tulkittiin ihmisen tekemäksi. Koekuopan rautakautiset löydöt tulivat esille sen yläpinnan tasolta: kaksi pientä pronssihelaa, muutaman sentin pituinen kappale ohutta pronssivarrasta, rautakauden keramiikkaa sekä palanutta savea. Palanutta savea tuli esille jo kiveyksen päällä olevasta sekoittuneesta kerroksesta, joka on tulkittava entisen pellon muokkauskerrokseksi.
Myös lähiympäristöä tarkasteltiin metallinilmaisimen avulla, jotta saataisiin selville, jatkuuko muinaisjäännösalue edelleen kaakkoon. Risteyksen itäpuolelta löytyikin noin 2 cm pitkä pronssinen sarjahelmi, tunnistamaton pronssiesineen katkelma ja kaksoisspiraalin muotoinen ketjunkantaja. Samassa kohdassa oli myös useita kappaleita palanutta savea (ei otettu talteen). Kaikki löydöt olivat lähellä pintaa. Maa myös tällä kohdalla oli selvästi tavallista tummempaa. |
| metsakeskus.82010057 |
82 |
Vesunnan kartano 4 |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
358578.86700000 |
6775541.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010057 |
Vesunnan kartanon päärakennuksesta 350 - 400 m itäkaakkoon on 40 röykkiön ryhmä. Röykkiöt sijaitsevat suunnilleen 250 x 100 m suuruisella alueella. Halkaisijat ovat keskimäärin 2 m ja korkeudet 40 - 50 cm. Pienempien röykkiöiden koko on vain 1 - 1,5 m.
Röykkiöt ovat suurella todennäköisyydellä jäänteitä kaskiviljelystä. Metsää on 1751 pitäjänkartan mukaan käytetty juuri kaskena. Jäännökset muodostavat ilmeisen ehjän viljelyhistoriallisen kokonaisuuden. Röykkiöalueen eteläpuolisessa rinteessä erottuu rakennusjäännöksiin viittaavia kuoppia ja kiveyksiä. Niiden ajoitus, tarkoitus ja mahdollinen yhteys röykkiöihin on kuitenkin epäselvä. Vuoden 2023 inventoinnissa ei havaittu kohteella muutoksia, metsää oli hieman harvennettu. |
| metsakeskus.82010058 |
82 |
Pirunlinkokivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
361134.83700000 |
6777145.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010058 |
Pirunlinkokivi eli Linkokivi sijaitsee peltoalueella, maantiestä 5 - 6 m itään. Kyseessä on korkea siirtolohkare, joka on merkitty peruskartalle.
Tarinan mukaan pakanallinen jättiläinen yritti tuhota Hattulan vanhan kirkon linkoamalla kiven Vermasvuorelta. Heitto ei ollut riittävän pitkä, ja Linkokivi on siitä osoituksena. |
| metsakeskus.82010059 |
82 |
Kettumäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
359448.52400000 |
6773989.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010059 |
Röykkiöt sijaitsevat Rahkoilan huoltoasemalta 180 m koilliseen, metsäisen Kettumäen länsilounaisella rinteellä.
Kiviröykkiöitä on kuusi. Osa niistä on todennäköisesti vanhoja viljelysröykkiöitä, joukossa on myös kiviaitoja. |
| metsakeskus.82010060 |
82 |
Pappilanniemi 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
360182.23500000 |
6772965.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010060 |
Mahdollinen polttokalmisto, kuppikivi sekä röykkiö sijaitsevat Pappilanniemen sairaalasta 350 m koilliseen kahdessa viljelemättömässä peltosaarekkeessa.
Seitsemän kuopan kuppikivi ja mahdollinen kalmisto ovat suuremmassa saarekkeessa. Siitä noin 30 metriä eteläkaakkoon on pienempi saareke, jossa on röykkiö. Röykkiöön tehdystä koekuopasta on löydetty rautakautista keramiikkaa. Röykkiö sijaitsee varsin lähellä kaavoihin merkityn muinaisjäännösalueen lounaisreunaa. |
| metsakeskus.82010060 |
82 |
Pappilanniemi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
360182.23500000 |
6772965.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010060 |
Mahdollinen polttokalmisto, kuppikivi sekä röykkiö sijaitsevat Pappilanniemen sairaalasta 350 m koilliseen kahdessa viljelemättömässä peltosaarekkeessa.
Seitsemän kuopan kuppikivi ja mahdollinen kalmisto ovat suuremmassa saarekkeessa. Siitä noin 30 metriä eteläkaakkoon on pienempi saareke, jossa on röykkiö. Röykkiöön tehdystä koekuopasta on löydetty rautakautista keramiikkaa. Röykkiö sijaitsee varsin lähellä kaavoihin merkityn muinaisjäännösalueen lounaisreunaa. |
| metsakeskus.82010060 |
82 |
Pappilanniemi 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
360182.23500000 |
6772965.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010060 |
Mahdollinen polttokalmisto, kuppikivi sekä röykkiö sijaitsevat Pappilanniemen sairaalasta 350 m koilliseen kahdessa viljelemättömässä peltosaarekkeessa.
Seitsemän kuopan kuppikivi ja mahdollinen kalmisto ovat suuremmassa saarekkeessa. Siitä noin 30 metriä eteläkaakkoon on pienempi saareke, jossa on röykkiö. Röykkiöön tehdystä koekuopasta on löydetty rautakautista keramiikkaa. Röykkiö sijaitsee varsin lähellä kaavoihin merkityn muinaisjäännösalueen lounaisreunaa. |
| metsakeskus.82010061 |
82 |
Mierola sillankorva |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
359097.67100000 |
6772674.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010061 |
Kuppikivi sijaitsee Mierolan vanhan sillan pielessä, sillan läntisen nurkkauksen kohdalla, noin 10 metrin päässä Mierolanvirran etelärannasta, pohjoiseen viettävässä koivikkorinteessä, rantaan johtavan polun yläpuolella. Nykyään paikka on laiturialueen reunaa. Lähellä on Mierolan grillikahvila pysäköintialueineen.
Kivi on pyöreä ja kuperalakinen, pinnalta sileäksi kulunut. Kooltaan se on 1,2 x 1,2 x 0,4 m. Kiven länsikyljessä, lähellä maanrajaa on yhteensä ainakin 13 kuppia, osa ryhmissä, osa hajallaan, osa matalia ja ilmeisesti veden vaikutuksen takia kuluneita. Vuoden 1957 tarkastuskertomuksen mukaan kuppikiven läheisyydessä on ollut joskus paja, jonka seurauksena "kiven laki on kovasti kulunut pajan piiriin kuuluessaan". |
| metsakeskus.82010062 |
82 |
Vanha kirkko NNW |
10002 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
359496.00000000 |
6771359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010062 |
Puutarhuri Arvi Linnevuoren tilalleen Kulmala 1955 rakentaman asuinrakennuksen kohdalla (A) ja Kirkkolan talon kaakkoiskulman kohdalla (B) oli mahdollisen keskiaikaisen(?) kuivan puolustushaudan jäännöksiä. Jäännökset ovat tuhoutuneet näiltä kohdin rakennustyössä, mutta niitä saattaa olla jäljellä edellä mainittujen paikkojen läheisyydessä.
Kyseessä voi olla myös Hurttalan historialliseen kylään liittyvät rakenteet, koska molemmat havaitut täytetyn kaivannon paikat sijaitsevat kylätontin alueella. |
| metsakeskus.82010063 |
82 |
Vanha kirkko N |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
359555.00000000 |
6771323.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010063 |
Kuppikivi sijaitsee Vanajaveden rantaan vievän tien pohjoispuolella muutaman metrin päässä tiestä ja omakotitalon seinästä. Alunperin kivi on sijainnut rakennuksen kohdalla, ja sitä on siirretty ainakin kaksi kertaa. Pyöreälakisen kiven koko on 1,2 x 0,9 m. Kuppeja on 30, joista on 10 matalaa ja muita epäselvempiä. Ensimmäisen tarkastuksen aikana kuppeja on laskettu olleen 43.
Kohde tarkastettiin vuoden 2023 alueella suoritetun valokaapelin kaivuun valvonnan aikana.
Kuppikivi ei sijainnut muinaisjäännösrekisteriin merkityllä paikalla, vaan kivi löytyi paikallisen asukkaan opastamana merkitystä pisteestä noin 40 metriä etelään. Kyseistä kiveä on siirrelty ilmeisesti aikaisemminkin (ks. Saukkonen 1985:304-305). Tarkastuksen perusteella kuppikiven sijainti korjattiin mjrekisteriin. |
| metsakeskus.82010064 |
82 |
Herniäisten kartano |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
359728.43200000 |
6770924.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010064 |
Rautakautinen kalmisto on sijainnut Herniäisten kartanon päärakennuksesta noin 50 m pohjoisluoteeseen, kartanon puretun navettarakennuksen kaakkoispään kohdalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Samalla alueella, kartanon luoteispuolen mäen viheralueella saattaa olla jäljellä vielä kartanon vanhinta tonttimaata (Hurttalan geometrinen kartta 1691, Lars Forsell).
Paikalta on navetan rakentamisen yhteydessä saatu talteen polttokalmistoon viittaavia löytöjä, pronssinen rannerengas, rautakirves, keihäänkärki, kilvenkupuran kappaleita ja palanutta luuta. Kalmistoa on mahdollisesti jäljellä enää vain noin 4 x 5 metrin laajuinen alue. |
| metsakeskus.82010064 |
82 |
Herniäisten kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11033 |
27018 |
359728.43200000 |
6770924.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010064 |
Rautakautinen kalmisto on sijainnut Herniäisten kartanon päärakennuksesta noin 50 m pohjoisluoteeseen, kartanon puretun navettarakennuksen kaakkoispään kohdalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Samalla alueella, kartanon luoteispuolen mäen viheralueella saattaa olla jäljellä vielä kartanon vanhinta tonttimaata (Hurttalan geometrinen kartta 1691, Lars Forsell).
Paikalta on navetan rakentamisen yhteydessä saatu talteen polttokalmistoon viittaavia löytöjä, pronssinen rannerengas, rautakirves, keihäänkärki, kilvenkupuran kappaleita ja palanutta luuta. Kalmistoa on mahdollisesti jäljellä enää vain noin 4 x 5 metrin laajuinen alue. |
| metsakeskus.82010064 |
82 |
Herniäisten kartano |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
359728.43200000 |
6770924.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010064 |
Rautakautinen kalmisto on sijainnut Herniäisten kartanon päärakennuksesta noin 50 m pohjoisluoteeseen, kartanon puretun navettarakennuksen kaakkoispään kohdalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Samalla alueella, kartanon luoteispuolen mäen viheralueella saattaa olla jäljellä vielä kartanon vanhinta tonttimaata (Hurttalan geometrinen kartta 1691, Lars Forsell).
Paikalta on navetan rakentamisen yhteydessä saatu talteen polttokalmistoon viittaavia löytöjä, pronssinen rannerengas, rautakirves, keihäänkärki, kilvenkupuran kappaleita ja palanutta luuta. Kalmistoa on mahdollisesti jäljellä enää vain noin 4 x 5 metrin laajuinen alue. |
| metsakeskus.82010064 |
82 |
Herniäisten kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
359728.43200000 |
6770924.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010064 |
Rautakautinen kalmisto on sijainnut Herniäisten kartanon päärakennuksesta noin 50 m pohjoisluoteeseen, kartanon puretun navettarakennuksen kaakkoispään kohdalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Samalla alueella, kartanon luoteispuolen mäen viheralueella saattaa olla jäljellä vielä kartanon vanhinta tonttimaata (Hurttalan geometrinen kartta 1691, Lars Forsell).
Paikalta on navetan rakentamisen yhteydessä saatu talteen polttokalmistoon viittaavia löytöjä, pronssinen rannerengas, rautakirves, keihäänkärki, kilvenkupuran kappaleita ja palanutta luuta. Kalmistoa on mahdollisesti jäljellä enää vain noin 4 x 5 metrin laajuinen alue. |
| metsakeskus.82010065 |
82 |
Mäkelä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
359682.45500000 |
6769925.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010065 |
Röykkiöt sijaitsevat 140 metriä kantatieltä 57 länteen Mäkelän talon pihamaalla, talon itäpuolella.
Toinen röykkiö, kooltaan 6 x 4 x 0,5 m, sijaitsee päärakennuksen eteläsiiven kaakkoisnurkan vieressä. Röykkiöön tehdystä koekuopasta löydettiin rautakauden keramiikkaa ja palanutta luuta. Toinen röykkiö on edellisestä 12 metriä itään, piha-alueen kulmauksessa. Röykkiöiden väliseltä alueelta on löydetty keihäänkärki. |
| metsakeskus.82010066 |
82 |
Torttolanmäki 4 ja 5 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
354909.36000000 |
6772399.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010066 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kuppikiven, röykkiöitä, polttokenttäkalmiston ja asuinpaikan. Torttolanmäki 4 on asuinpaikka, joka sijaitsee Torttolanmäen lounaisrinteellä paikallistien eteläpuolella noin 300 m lounaaseen Torttolanmäki 3 -nimisestä asuinpaikasta ja noin 400 m Lehijärvestä luoteeseen. Suurin osa asuinpaikasta sijaitsee pellolla. Kohdetta rajaa pohjoisessa paikallistie, idässä ja kaakossa röykkiöalue. Löytöinä paikalta on saatu rautakauden keramiikkaa, savitiivistettä ja palanutta savea ym.
Välittömästi asuinpaikan itä- ja pohjoispuolella ja paikallistien eteläpuolella on Torttolanmäki 5 -niminen röykkiökalmisto. Suurin osa röykkiöistä on melko matalia ja niitä on vaikea erottaa kasvillisuuden joukosta. Ne ovat kiven- ja maansekaisia ja niitä on yhteensä 16. Röykkiöt ovat muodoltaan soikeita ja pyöreitä ja osassa on silmäkivi.
Samalla alueella röykkiöiden joukossa on polttokenttäkalmistoa. Se on rakennettu luontaiseen kivikkoon, jossa on kookkaita maakiviä. Välit on täytetty pikku kivillä, joista osa on palaneita. Polttokentän laajuus on noin 800 neliömetriä ja se ulottuu paikallistien reunaan asti. Koekuopista löytöinä saatiin palanutta luuta, myös pari selvää keskittymää, metalliesineiden katkelmia, helmiä, keramiikkaa ym. Tien oikaisun yhteydessä polttokalmistosta tuhottiin osa, ja tuhoutumisjälkiä tutkittaessa vuonna 1993 paikalta tehtiin runsaasti polttokenttäkalmistoille tyypillisiä löytöjä.
Yhden röykkiön silmäkivi on kuppikivi. Siinä on 4 kuppia. |
| metsakeskus.82010066 |
82 |
Torttolanmäki 4 ja 5 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
354909.36000000 |
6772399.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010066 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kuppikiven, röykkiöitä, polttokenttäkalmiston ja asuinpaikan. Torttolanmäki 4 on asuinpaikka, joka sijaitsee Torttolanmäen lounaisrinteellä paikallistien eteläpuolella noin 300 m lounaaseen Torttolanmäki 3 -nimisestä asuinpaikasta ja noin 400 m Lehijärvestä luoteeseen. Suurin osa asuinpaikasta sijaitsee pellolla. Kohdetta rajaa pohjoisessa paikallistie, idässä ja kaakossa röykkiöalue. Löytöinä paikalta on saatu rautakauden keramiikkaa, savitiivistettä ja palanutta savea ym.
Välittömästi asuinpaikan itä- ja pohjoispuolella ja paikallistien eteläpuolella on Torttolanmäki 5 -niminen röykkiökalmisto. Suurin osa röykkiöistä on melko matalia ja niitä on vaikea erottaa kasvillisuuden joukosta. Ne ovat kiven- ja maansekaisia ja niitä on yhteensä 16. Röykkiöt ovat muodoltaan soikeita ja pyöreitä ja osassa on silmäkivi.
Samalla alueella röykkiöiden joukossa on polttokenttäkalmistoa. Se on rakennettu luontaiseen kivikkoon, jossa on kookkaita maakiviä. Välit on täytetty pikku kivillä, joista osa on palaneita. Polttokentän laajuus on noin 800 neliömetriä ja se ulottuu paikallistien reunaan asti. Koekuopista löytöinä saatiin palanutta luuta, myös pari selvää keskittymää, metalliesineiden katkelmia, helmiä, keramiikkaa ym. Tien oikaisun yhteydessä polttokalmistosta tuhottiin osa, ja tuhoutumisjälkiä tutkittaessa vuonna 1993 paikalta tehtiin runsaasti polttokenttäkalmistoille tyypillisiä löytöjä.
Yhden röykkiön silmäkivi on kuppikivi. Siinä on 4 kuppia. |
| metsakeskus.82010066 |
82 |
Torttolanmäki 4 ja 5 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
354909.36000000 |
6772399.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010066 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kuppikiven, röykkiöitä, polttokenttäkalmiston ja asuinpaikan. Torttolanmäki 4 on asuinpaikka, joka sijaitsee Torttolanmäen lounaisrinteellä paikallistien eteläpuolella noin 300 m lounaaseen Torttolanmäki 3 -nimisestä asuinpaikasta ja noin 400 m Lehijärvestä luoteeseen. Suurin osa asuinpaikasta sijaitsee pellolla. Kohdetta rajaa pohjoisessa paikallistie, idässä ja kaakossa röykkiöalue. Löytöinä paikalta on saatu rautakauden keramiikkaa, savitiivistettä ja palanutta savea ym.
Välittömästi asuinpaikan itä- ja pohjoispuolella ja paikallistien eteläpuolella on Torttolanmäki 5 -niminen röykkiökalmisto. Suurin osa röykkiöistä on melko matalia ja niitä on vaikea erottaa kasvillisuuden joukosta. Ne ovat kiven- ja maansekaisia ja niitä on yhteensä 16. Röykkiöt ovat muodoltaan soikeita ja pyöreitä ja osassa on silmäkivi.
Samalla alueella röykkiöiden joukossa on polttokenttäkalmistoa. Se on rakennettu luontaiseen kivikkoon, jossa on kookkaita maakiviä. Välit on täytetty pikku kivillä, joista osa on palaneita. Polttokentän laajuus on noin 800 neliömetriä ja se ulottuu paikallistien reunaan asti. Koekuopista löytöinä saatiin palanutta luuta, myös pari selvää keskittymää, metalliesineiden katkelmia, helmiä, keramiikkaa ym. Tien oikaisun yhteydessä polttokalmistosta tuhottiin osa, ja tuhoutumisjälkiä tutkittaessa vuonna 1993 paikalta tehtiin runsaasti polttokenttäkalmistoille tyypillisiä löytöjä.
Yhden röykkiön silmäkivi on kuppikivi. Siinä on 4 kuppia. |
| metsakeskus.82010066 |
82 |
Torttolanmäki 4 ja 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
354909.36000000 |
6772399.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010066 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kuppikiven, röykkiöitä, polttokenttäkalmiston ja asuinpaikan. Torttolanmäki 4 on asuinpaikka, joka sijaitsee Torttolanmäen lounaisrinteellä paikallistien eteläpuolella noin 300 m lounaaseen Torttolanmäki 3 -nimisestä asuinpaikasta ja noin 400 m Lehijärvestä luoteeseen. Suurin osa asuinpaikasta sijaitsee pellolla. Kohdetta rajaa pohjoisessa paikallistie, idässä ja kaakossa röykkiöalue. Löytöinä paikalta on saatu rautakauden keramiikkaa, savitiivistettä ja palanutta savea ym.
Välittömästi asuinpaikan itä- ja pohjoispuolella ja paikallistien eteläpuolella on Torttolanmäki 5 -niminen röykkiökalmisto. Suurin osa röykkiöistä on melko matalia ja niitä on vaikea erottaa kasvillisuuden joukosta. Ne ovat kiven- ja maansekaisia ja niitä on yhteensä 16. Röykkiöt ovat muodoltaan soikeita ja pyöreitä ja osassa on silmäkivi.
Samalla alueella röykkiöiden joukossa on polttokenttäkalmistoa. Se on rakennettu luontaiseen kivikkoon, jossa on kookkaita maakiviä. Välit on täytetty pikku kivillä, joista osa on palaneita. Polttokentän laajuus on noin 800 neliömetriä ja se ulottuu paikallistien reunaan asti. Koekuopista löytöinä saatiin palanutta luuta, myös pari selvää keskittymää, metalliesineiden katkelmia, helmiä, keramiikkaa ym. Tien oikaisun yhteydessä polttokalmistosta tuhottiin osa, ja tuhoutumisjälkiä tutkittaessa vuonna 1993 paikalta tehtiin runsaasti polttokenttäkalmistoille tyypillisiä löytöjä.
Yhden röykkiön silmäkivi on kuppikivi. Siinä on 4 kuppia. |
| metsakeskus.82010067 |
82 |
Puotila |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
359838.38900000 |
6769628.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010067 |
Röykkiöt ja kuppikivi sijaitsevat Hattulan ja Hämeenlinnan rajalta 0,5 km pohjoiseen ns. Raamattuopiston tienhaaran länsipuolella.
Röykkiöt ovat kolmessa lähekkäisessä ryhmässä. Röykkiöt 1 ja 7 ovat muutaman metrin päässä toisistaan, muinaisjäännösalueen luoteisosassa, heinää kasvavalla joutomaalla. Röykkiö 2, jonka silmäkivenä on kuppikivi, sijaitsee edellä mainituista röykkiöistä 50 m itään, myös joutomaalla. Loput röykkiöt sijaitsevat röykkiöstä 2 noin 130 m eteläkaakkoon, Katinalantien ja Taunonkujan risteyksessä, noin 50 x 20 m laajalla alalla. Röykkiöihin kaivetuista koekuopista on löydetty saviastianpaloja.
Perimätiedon mukaan lähistöllä olisi aikaisemmin ollut muitakin röykkiöitä.
Vuonna 2023 valokaapelin kaivuun arkeologisessa valvonnassa havaittiin tien viereen kaivetusta kaapeliojasta merkkejä rautakautisesta kalmistosta noin 3,9 metrin matkalta noin 40-50 cm syvyydeltä. Viereen tehdystä koekuopasta löytyi tumman maan seasta palanutta luuta ja sekä rautainen putkikirves. Myöhempi maankäyttö on osin sekoittanut alueen maaperää mutta on todennäköistä, että muinaisjäännöstä on säilynyt teiden ja pihanurmikkojen alla. |
| metsakeskus.82010067 |
82 |
Puotila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
359838.38900000 |
6769628.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010067 |
Röykkiöt ja kuppikivi sijaitsevat Hattulan ja Hämeenlinnan rajalta 0,5 km pohjoiseen ns. Raamattuopiston tienhaaran länsipuolella.
Röykkiöt ovat kolmessa lähekkäisessä ryhmässä. Röykkiöt 1 ja 7 ovat muutaman metrin päässä toisistaan, muinaisjäännösalueen luoteisosassa, heinää kasvavalla joutomaalla. Röykkiö 2, jonka silmäkivenä on kuppikivi, sijaitsee edellä mainituista röykkiöistä 50 m itään, myös joutomaalla. Loput röykkiöt sijaitsevat röykkiöstä 2 noin 130 m eteläkaakkoon, Katinalantien ja Taunonkujan risteyksessä, noin 50 x 20 m laajalla alalla. Röykkiöihin kaivetuista koekuopista on löydetty saviastianpaloja.
Perimätiedon mukaan lähistöllä olisi aikaisemmin ollut muitakin röykkiöitä.
Vuonna 2023 valokaapelin kaivuun arkeologisessa valvonnassa havaittiin tien viereen kaivetusta kaapeliojasta merkkejä rautakautisesta kalmistosta noin 3,9 metrin matkalta noin 40-50 cm syvyydeltä. Viereen tehdystä koekuopasta löytyi tumman maan seasta palanutta luuta ja sekä rautainen putkikirves. Myöhempi maankäyttö on osin sekoittanut alueen maaperää mutta on todennäköistä, että muinaisjäännöstä on säilynyt teiden ja pihanurmikkojen alla. |
| metsakeskus.82010068 |
82 |
Peltola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
360497.12300000 |
6769357.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010068 |
Röykkiöt sijaitsevat aivan Hattulan ja Hämeenlinnan rajalla, suunnilleen 20 - 25 m päässä rajasta. Paikka on matala, vesakon peittämä kumpare, jonka laajuus on muutama kymmenen neliömetriä. Kumpareen kautta kulkee polku
Pälkäneentieltä Kirstulankärkeen.
Röykkiöt ovat noin 15 x 6 m laajalla alalla, ja ne ovat pienikokoisia, läpimitoiltaan 4,7 - 2 m. Niiden tarkka paikallistaminen on hankalaa tiheän kasvillisuuden vuoksi. Röykkiöihin tehdyistä koekuopista on löydetty saviastianpalojen lisäksi palanutta savea ja palanutta luuta sekä nokimaata ja kiveystä.
Kohde on kuuluu myös Hämeenlinnan kohteisiin, koska kumpareen eteläosa on Hämeenlinnan puolella (Hämeenlinnan kohde 109010016). |
| metsakeskus.82010069 |
82 |
Rautapaasi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
360660.06100000 |
6769430.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010069 |
Rautapaasi sijaitsee Hattulan ja Hämeenlinnan rajalla, mutta todennäköisesti muutaman metrin Hattulan puolella, peruskartalle merkityn Rautapaadenlahden eteläpuolella, aivan Kirstulankärjen rautakautisen muinaisjäänösalueen (Hämeenlinnan kohde 109010013) länsipuolella.
Kivi on heinää ja pensaikkoa sekä pientä puustoa kasvavalla joutumaalla, noin 10 metriä pellonreunasta. Kivi on 4 metriä pitkä, noin 2 metriä leveä ja korkeus on 2,5 m. Kiven pinnassa ei ole enää havaittavissa mitään kirjoitusta. Vuonna 1703 siinä olisi ollut hakattuna iso A-kirjain. Rautapaasi mainitaan rajapaikaksi jo 1400-luvulla (vuoden 1445 käräjat).
(HUom. Hämeenlinnan kohde 109010015). |
| metsakeskus.82010069 |
82 |
Rautapaasi |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
360660.06100000 |
6769430.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010069 |
Rautapaasi sijaitsee Hattulan ja Hämeenlinnan rajalla, mutta todennäköisesti muutaman metrin Hattulan puolella, peruskartalle merkityn Rautapaadenlahden eteläpuolella, aivan Kirstulankärjen rautakautisen muinaisjäänösalueen (Hämeenlinnan kohde 109010013) länsipuolella.
Kivi on heinää ja pensaikkoa sekä pientä puustoa kasvavalla joutumaalla, noin 10 metriä pellonreunasta. Kivi on 4 metriä pitkä, noin 2 metriä leveä ja korkeus on 2,5 m. Kiven pinnassa ei ole enää havaittavissa mitään kirjoitusta. Vuonna 1703 siinä olisi ollut hakattuna iso A-kirjain. Rautapaasi mainitaan rajapaikaksi jo 1400-luvulla (vuoden 1445 käräjat).
(HUom. Hämeenlinnan kohde 109010015). |
| metsakeskus.82010070 |
82 |
Vartiovuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27004 |
357707.26100000 |
6767233.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010070 |
Rajakivi sijaitsee Hattulan ja Hämeenlinnan rajalla, 150 m valtatiestä 130 etelään. Tämä Kirstulan ja Nummin kylien välinen rajapaikka mainitaan kirjallisissa lähteissä jo vuonna 1444.
Vartiovuori on noin 15 metrin korkuinen, kauttaaltaan symmetrisesti kohoava mäki. Sen noin 5 m halkaisijaltaan olevan laen keskellä on lattea rajakivi, jonka korkeus on noin 60 cm, leveys 60 cm ja paksuus noin 10 cm. Kivessä ei ole mitään merkkejä tai vuosilukuja. Kiven lisäksi koko mäki on huomioitava rajapaikkana.
Sama muinaisjäännös on Hämeenlinnan rekisteritiedoissa tunnuksella 109010013. |
| metsakeskus.82010073 |
82 |
Kruununkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
371774.58400000 |
6771933.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010073 |
Kruununkivi ja/tai Vahovuoren otsa -niminen rajamerkki, joka on siirtolohkare, sijaitsee Vahovuoren laella Hämeenlinnan Hätilän ja Hahkialan sekä Hattulan Luhtialan välisellä rajalla. Ennen kivi oli Hattulan ja Hauhon kihlakuntien rajalla, ja oli siten Hauhon, Hattulan ja Vanajan pitäjien välinen rajamerkki. Rajamerkkinä kivi on ollut jo vuoden 1455 käräjiltä lähtien, ja sitä se on edelleen.
Kiven länsisivulla selkeä kruunukaiverrus (15 x 15 cm), siinä sanotaan olevan myös rajasuunnat merkittynä. Lisäksi Eero Mäntylän mukaan Vahovuoren korkeimmalle huipulle on on kallioon hakattu R-kirjain (Hattulan historia, 1976, s. 137). Rajamerkki on noin kaksi metriä korkea toppamainen maakivi. Kiven päälle on lyöty rautaputki. Sen ympärille on rajattu pieni suoja-alue.
(Huom. Hämeenlinnan kohde 109010062). |
| metsakeskus.82010074 |
82 |
Herniäisten tiiliruukki |
10002 |
12015 |
13145 |
11006 |
27000 |
359884.36600000 |
6770847.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010074 |
Tiilentekopaikkojen jäännökset sijaitsevat Hattulanselän länsirannalla olevan Herniäisten uimarannan tuntumassa. Alueen pituus etelästä pohjoiseen on 120 m ja levyes 50 m. Peruskartalla paikalla lukee "tiiliuuni".
Vuonna 1969 tutkittu uuni on ajoitettu 1800-luvulle. Jäännökset liittyvät mitä ilmeisimmin Hattulassa vuosina 1886 - 1921 toimineeseen Mäkelän Tiilitehtaaseen. |
| metsakeskus.82010075 |
82 |
Märvistömäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
367938.11500000 |
6773180.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010075 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Hauhon rajaa, laajan metsäalueen keskellä. Paikka on sorapohjainen mäki. Tarkastusajankohtana (vuonna 1998) alue oli vastikään hakattu ja äestetty.
Röykkiötä ei oltu varsinaisesti äestetty, mutta metsäkone oli rikkonut kiveystä keskeltä. Joitakin kiviä oli noussut pystyyn. Keskellä oli näkyvissä laakamainen kivi. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja matala. Se on kasattu erikokoisista kivistä, reunoilla on joitakin suurempia kiviä. Röykkiön läpimitta noin 3 x 3 m. Röykkiö on selvästi ihmisen tekemä. Se ei vaikuta viljelysröykkiöltä. |
| metsakeskus.82010076 |
82 |
Lepaan puutarhaopisto NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
355569.00000000 |
6779030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Lepaan puutarhaoppilaitoksesta 500 m luoteeseen, Lepaanvirran itärannan läheisyydessä, Mäenpään eteläpuolisella peltoaukealla. Paikka on pienen moreenimäen loivasti kaakkoon laskevaa rinnettä, jota reunustavat alavat savimaat. Pellossa erottuvan kumpareen kohdalta on todettu muokkauskerroksen pinnasta vuonna 1997 rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa saviastianpaloja ja savitiivistettä. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2023 inventoinnissa lähemmin. Alue on edelleen peltona. |
| metsakeskus.82010077 |
82 |
Viinaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
361000.92100000 |
6770516.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010077 |
Asuinpaikka sijaitsee Santin kartanosta 500 m lounaaseen Hattulanselän itärannalla. Paikka on moreenimäen kaakkoispää.
Löytöinä noin 400 x 100 m laajuiselta alalta on kerätty rautakautisia saviastianpaloja. Pellon pinnassa on myös runsaasti palanutta savea, kiveä ja tummaa maata. |
| metsakeskus.82010078 |
82 |
Ellilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
361312.79400000 |
6770551.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010078 |
Asuinpaikka sijaitsee Ellilän kartanosta 340 m pohjoisluoteeseen Hattulanselän itärannalla. Paikka on länsiluoteeseen viettävä peltorinne.
Alueelta on 1950 löydetty viikinkiaikainen hopeakätkö sekä myöhemmin pellolta kerätty asuinpaikkamateriaalia, kuten saviastianpaloja, savikiekon katkelma ja savitiivistetä. Pellolla on myös havaittu särmikkäitä, mahdollisesti palaneita kiviä. |
| metsakeskus.82010078 |
82 |
Ellilä |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27018 |
361312.79400000 |
6770551.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010078 |
Asuinpaikka sijaitsee Ellilän kartanosta 340 m pohjoisluoteeseen Hattulanselän itärannalla. Paikka on länsiluoteeseen viettävä peltorinne.
Alueelta on 1950 löydetty viikinkiaikainen hopeakätkö sekä myöhemmin pellolta kerätty asuinpaikkamateriaalia, kuten saviastianpaloja, savikiekon katkelma ja savitiivistetä. Pellolla on myös havaittu särmikkäitä, mahdollisesti palaneita kiviä. |
| metsakeskus.82010079 |
82 |
Poransaaren leikkipuisto |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
360176.24700000 |
6771524.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010079 |
Röykkiöt sijaitsevat Poransaaressa, Hattulanselän pohjoispuolella. Poransaari oli ennen Vanajaveden pinnanlaskua saari. Maasto on itään Eerolanlahden suuntaan viettävää moreenirinnettä, joka on raivattu aikanaan pelloksi. Vuoden 1763 tiluskartassa alueella on runsaasti viljelemättömiä saarekkeita. Paikka on saaren eteläosassa, tien itäpuolella oleva leikkipuisto.
Röykkiöt löytyivät vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä, ja ainakin leikkikentän koillisreunassa kohoava röykkiö 1 on koekuopasta talteen saatujen saviastianpalojen perusteella rautakautinen. Röykkiö 1 ja siitä 20 etelälounaaseen leikkikentän eteläreunassa sijaitseva röykkiö 2 ovat maansekaisia nurmipeitteisiä kumpareita ( 8 x 5 x 0,5 m), joista pistää esiin kiviä. Leikkikentän eteläreunaa myötäilevät rivissä olevat pienet ( 3 x 3 x 1 m) röykkiöt 3 - 5 on kasattu lähinnä pelkistä kivistä ja saattavat olla nuorempia raivausröykkiöitä. Röykkiö 6 (8 x 6 x 1 m), edellisistä 10 metriä eteläkaakkoon, saattaa rakenteen perusteella olla myös rautakautinen. Tien reunassa röykkiön 1 länsipuolella oleva röykkiö 7 (8 x 4 x 1 m) on ehkä osin luontaista kumparetta, jonka päälle on myöhemmin ajettu tieltä kiviä. Röykkiö 8 on heti röykkiön 1 lounaispuolella maastossa erottuvan pengerryksen reunassa. Se saattaa olla ainakin osaksi myöhäinen.
Vuoden 2019 inventoinnissa paikalta hahmotettiin seitsämän eri-ikäistä röykkiötä, joista arkeologisesti mielenkiintoisimpina ja todennäköisimmin rautakautisina pidettiin vuoden 1999 inventoinnin numerointia noudatellen röykkiöitä 1, 2, 6 ja 7. Kajoavia tutkimuksia tai koepkuoppia ei tehty. |
| metsakeskus.82010080 |
82 |
Hiukanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
353161.04300000 |
6777220.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010080 |
Röykkiöt sijaitsevat Tenholan kartanosta 450 m kaakkoon ja linnavuoresta 850 m luoteesen. Paikka on luodekaakko-suuntainen hiekka- ja soraharjanne.
Maansekaiset, nurmipeitteiset röykkiöt (4 x 3-4 x 0,5-1 m) ovat mäen lounaisreunalla. Ne on kasattu pienehköistä kivistä lähelle pellon reunaa. Lounaisemman röykkiön reunasta löydettiin vuoden 1999 inventoinnissa rautakautisia saviastianpaloja, ja toisesta paljastui koekuopasta palanutta kiveystä. Harjanteen lounaisreunassa on muitakin ihmisen tekemiä kasoja ja kuoppia, joista ainakin osa lienee varsin nuoria iältään.
Kesällä 2017 ja 2018 alueen pohjoispuolelta toimitettiin Museovirastoon metallinetsinlöytöjä, kuten tasavarsisolki (alakohde 1) ja miekan ponsi (Hiukanmäki 2). Molemmat mainitut löydöt on tehty peltomaasta. Tarkastuksessa syksyllä 2018 löytöpaikoilta pellosta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Hiukanmäen pohjoispuolella, kapean peltokaistaleen takana on samanlainen kivinen soramäki, joka koostuu kahdesta erillisestä, kapea heinikon/peltokaistan erottamasta harjanteesta. Paikalla ei ole karttanimeä, Havuharjun tilan asukkaat ovat käyttäneet isommasta (pohjoisemmasta) mäestä nimeä Ristimäki ja pienemmästä (eteläinen) nimeä Vähämäki.
Kokonaisuudessaan mäillä kasvaa vanhoja mäntyjä ja katajia ja niiden perusteella alue on ollut aikoinaan laitumena. Osa männyistä on kaadettu arviolta 10 vuotta sitten ja alue on heinittynyt ja paikoin tiheän vadelmakasvuston peitossa. Tämän vuoksi maanpinnan havaintomahdollisuudet eivät olleet hyvät.
Vm. niemekkeen (Vähämäen) korkeimmalla laella on isoista kivistä koottu matala heinittynyt röykkiö, jonka halkaisija on noin 4 metriä (alakohde 2). Röykkiön itäreunassa iso maakivi (halkaisija 1,5 metriä). Röykkiöin länsipuolella rinne laskee jyrkästi pellolle, ennen pellon reunaa on tasaisempi joutomaakaista. Jyrkästi laskevassa rinteessä maaperä on tummaa ja nokipitoista ja koepistossa tuli esille pieni pala rautakautista keramiikkaa. Vähämäen eteläreunalta on saatu metallinetsintälöytöjä (alakohteet 7 ja 8).
Tarkastuksessa noin 25/30 metriä em. kahden röykkiön pohjoispuolelta on sammaloitunut kivikasa, jonka halkaisija on noin 2 metriä ja keskellä on syvä kuoppa (alakohde 3). Vieressä olevan maakiven pinnassa olevan harusrenkaan perusteella ko. kohdassa on ollut sähköpylväs. Em. kuopan länsipuolella pellon laidassa oleva pieni kiviröykkiö on todennäköisesti liittynyt myös pylvään harukseen (alakohde 4).
Ristimäen koilliskulmassa pellon laidassa on vanha, arviolta 200 vuotias mänty, joka kasvaa ison kiviröykkiön päällä. Männystä noin 10 metriä etelään pellon reunassa sijaitsee toinen, ison kiven ympärille kasattu röykkiö (alakohteet 5 ja 6). |
| metsakeskus.82010081 |
82 |
Itu |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
355431.09700000 |
6784603.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.82010081 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanajanselän Retulansaaren lounaisosassa Idunniemessä. Paikka on luonnonsuojelualuetta.
Moreenimäen etelä- ja lounaisosassa on ainakin 60 pyöreähköä, pelkistä kivistä kasattua röykkiöitä. Kysymyksessä ovat todennäköisesti historiallisen ajan viljelysröykkiöt. |
| metsakeskus.83010001 |
109 |
Hämeskivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27004 |
362108.42100000 |
6781794.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010001 |
Rajamerkki, siirtolohkare, sijaitsee Hattulan (ent.Tyrvännön) ja Hämeenlinnan (ent. Hauho) rajalla, Lusin ja Mäenpään sekä Hyömäen ja Pappilankylän kylien rajalla, kivikkoisessa metsämaastossa. Kivessä on ollut hakattuja rajamerkkejä, joita ei kuitenkaan vuoden 1985 inventoinnissa löydetty. Kiven eteläkaakossa oleva kylki on pahoin rapautunut. Kiven laella on kuitenkin kaksi miekanhiontakivien uurteiden tapaista uraa. Kivi on merkitty peruskartalle.
Hattulassa kohdenro 82010052. |
| metsakeskus.83010002 |
109 |
Patakallio |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
357752.14400000 |
6788290.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010002 |
Uhrilähteen tapaan käytetty kuoppa kalliossa sijaitsee Hämeenlinnan Hauhon luoteisosassa, lähellä Hattulan rajaa Patakallion luoteispuolella. Se on 14 x 13 cm:n laajuinen ja 12 cm syvä pyöreä kolo. Sen ympärille on hakattu rengas. Kuoppaan liittyy uskomuksia, ja sen vettä on käytetty parantamiseen (sammaslähde) ja siihen on uhrattu rahoja. Sitä on kutsuttu Patakallion lähteeksi ja siinä on sanottu olevan aina vettä. |
| metsakeskus.83010003 |
109 |
Nuorisoseuratalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
359625.38200000 |
6790066.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010003 |
Nuorisoseuratalo (l. Maamiesseurantalo) sijaitsee noin 130 m Ilmoilanselästä länteen, Hämeenlinna - Tampere -maantien itäpuolella. Ensimmäiset esihistorialliset löydöt tulivat 1932 taloa rakennettaessa. Paikalla voitiin tarkastuksessa todeta matala ja kivinen mäenkumpare (n. 25-30 x 12-15 m), joka on tulkittu löytöjen ja rakenteen perusteella hautaröykkiöksi. Siinä on ollut kaksi 400-luvulta peräisin olevaa miehen hautaa. Kohde on suurimmaksi osaksi tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.83010004 |
109 |
Kalomäki 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
359518.42100000 |
6790121.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010004 |
Kalomäki sijaitsee Ilmoilanselästä noin 200 m länteen, Pälkäneen kautta kulkevan Hämeenlinna-Tampere -tien varressa. Mäki on peltojen ympäröimä.
Maantien leventämisen takia paikalla tehtiin kaivauksia vuosina 1970 - 1972.
Siellä on 600-luvulta 1000-luvulle ajoittuva polttokenttäkalmisto, joitakin ruumishautoja rautakauden lopulta sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Yksittäisiä hautauksia ei kenttäkalmistosta voi yleensä erottaa. Useimmat hauta-antimista ovat tavanomaisia kotimaisia esinemuotoja, mutta joukossa on myös joitakin harvinaisuuksia, kuten ristikoristeinen pyöreä solki ja miekka, jonka kahvassa on kaksi villisian päätä. Ruumishaudat ovat ajallisesti suoraa jatkoa polttokenttäkalmistolle. Polttohautaukset ja ruumishaudat saattavat olla jopa osittain samanikäisiä. Runsaimmin varustetuissa haudoissa antimina oli kirves, tulusrauita ja veitsi, osa ruumishaudoista oli kuitenkin esineettömiä ja yksi oli koosta päätellen lapsen hauta. Muinaisjäännös saattaa ulottua koko mäen alueelle. Muinaisjäännös on merkitty informaatiotaululla. |
| metsakeskus.83010004 |
109 |
Kalomäki 2 |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
359518.42100000 |
6790121.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010004 |
Kalomäki sijaitsee Ilmoilanselästä noin 200 m länteen, Pälkäneen kautta kulkevan Hämeenlinna-Tampere -tien varressa. Mäki on peltojen ympäröimä.
Maantien leventämisen takia paikalla tehtiin kaivauksia vuosina 1970 - 1972.
Siellä on 600-luvulta 1000-luvulle ajoittuva polttokenttäkalmisto, joitakin ruumishautoja rautakauden lopulta sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Yksittäisiä hautauksia ei kenttäkalmistosta voi yleensä erottaa. Useimmat hauta-antimista ovat tavanomaisia kotimaisia esinemuotoja, mutta joukossa on myös joitakin harvinaisuuksia, kuten ristikoristeinen pyöreä solki ja miekka, jonka kahvassa on kaksi villisian päätä. Ruumishaudat ovat ajallisesti suoraa jatkoa polttokenttäkalmistolle. Polttohautaukset ja ruumishaudat saattavat olla jopa osittain samanikäisiä. Runsaimmin varustetuissa haudoissa antimina oli kirves, tulusrauita ja veitsi, osa ruumishaudoista oli kuitenkin esineettömiä ja yksi oli koosta päätellen lapsen hauta. Muinaisjäännös saattaa ulottua koko mäen alueelle. Muinaisjäännös on merkitty informaatiotaululla. |
| metsakeskus.83010004 |
109 |
Kalomäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
359518.42100000 |
6790121.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010004 |
Kalomäki sijaitsee Ilmoilanselästä noin 200 m länteen, Pälkäneen kautta kulkevan Hämeenlinna-Tampere -tien varressa. Mäki on peltojen ympäröimä.
Maantien leventämisen takia paikalla tehtiin kaivauksia vuosina 1970 - 1972.
Siellä on 600-luvulta 1000-luvulle ajoittuva polttokenttäkalmisto, joitakin ruumishautoja rautakauden lopulta sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Yksittäisiä hautauksia ei kenttäkalmistosta voi yleensä erottaa. Useimmat hauta-antimista ovat tavanomaisia kotimaisia esinemuotoja, mutta joukossa on myös joitakin harvinaisuuksia, kuten ristikoristeinen pyöreä solki ja miekka, jonka kahvassa on kaksi villisian päätä. Ruumishaudat ovat ajallisesti suoraa jatkoa polttokenttäkalmistolle. Polttohautaukset ja ruumishaudat saattavat olla jopa osittain samanikäisiä. Runsaimmin varustetuissa haudoissa antimina oli kirves, tulusrauita ja veitsi, osa ruumishaudoista oli kuitenkin esineettömiä ja yksi oli koosta päätellen lapsen hauta. Muinaisjäännös saattaa ulottua koko mäen alueelle. Muinaisjäännös on merkitty informaatiotaululla. |
| metsakeskus.83010004 |
109 |
Kalomäki 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
359518.42100000 |
6790121.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010004 |
Kalomäki sijaitsee Ilmoilanselästä noin 200 m länteen, Pälkäneen kautta kulkevan Hämeenlinna-Tampere -tien varressa. Mäki on peltojen ympäröimä.
Maantien leventämisen takia paikalla tehtiin kaivauksia vuosina 1970 - 1972.
Siellä on 600-luvulta 1000-luvulle ajoittuva polttokenttäkalmisto, joitakin ruumishautoja rautakauden lopulta sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Yksittäisiä hautauksia ei kenttäkalmistosta voi yleensä erottaa. Useimmat hauta-antimista ovat tavanomaisia kotimaisia esinemuotoja, mutta joukossa on myös joitakin harvinaisuuksia, kuten ristikoristeinen pyöreä solki ja miekka, jonka kahvassa on kaksi villisian päätä. Ruumishaudat ovat ajallisesti suoraa jatkoa polttokenttäkalmistolle. Polttohautaukset ja ruumishaudat saattavat olla jopa osittain samanikäisiä. Runsaimmin varustetuissa haudoissa antimina oli kirves, tulusrauita ja veitsi, osa ruumishaudoista oli kuitenkin esineettömiä ja yksi oli koosta päätellen lapsen hauta. Muinaisjäännös saattaa ulottua koko mäen alueelle. Muinaisjäännös on merkitty informaatiotaululla. |
| metsakeskus.83010004 |
109 |
Kalomäki 2 |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
359518.42100000 |
6790121.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010004 |
Kalomäki sijaitsee Ilmoilanselästä noin 200 m länteen, Pälkäneen kautta kulkevan Hämeenlinna-Tampere -tien varressa. Mäki on peltojen ympäröimä.
Maantien leventämisen takia paikalla tehtiin kaivauksia vuosina 1970 - 1972.
Siellä on 600-luvulta 1000-luvulle ajoittuva polttokenttäkalmisto, joitakin ruumishautoja rautakauden lopulta sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Yksittäisiä hautauksia ei kenttäkalmistosta voi yleensä erottaa. Useimmat hauta-antimista ovat tavanomaisia kotimaisia esinemuotoja, mutta joukossa on myös joitakin harvinaisuuksia, kuten ristikoristeinen pyöreä solki ja miekka, jonka kahvassa on kaksi villisian päätä. Ruumishaudat ovat ajallisesti suoraa jatkoa polttokenttäkalmistolle. Polttohautaukset ja ruumishaudat saattavat olla jopa osittain samanikäisiä. Runsaimmin varustetuissa haudoissa antimina oli kirves, tulusrauita ja veitsi, osa ruumishaudoista oli kuitenkin esineettömiä ja yksi oli koosta päätellen lapsen hauta. Muinaisjäännös saattaa ulottua koko mäen alueelle. Muinaisjäännös on merkitty informaatiotaululla. |
| metsakeskus.83010004 |
109 |
Kalomäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
359518.42100000 |
6790121.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010004 |
Kalomäki sijaitsee Ilmoilanselästä noin 200 m länteen, Pälkäneen kautta kulkevan Hämeenlinna-Tampere -tien varressa. Mäki on peltojen ympäröimä.
Maantien leventämisen takia paikalla tehtiin kaivauksia vuosina 1970 - 1972.
Siellä on 600-luvulta 1000-luvulle ajoittuva polttokenttäkalmisto, joitakin ruumishautoja rautakauden lopulta sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Yksittäisiä hautauksia ei kenttäkalmistosta voi yleensä erottaa. Useimmat hauta-antimista ovat tavanomaisia kotimaisia esinemuotoja, mutta joukossa on myös joitakin harvinaisuuksia, kuten ristikoristeinen pyöreä solki ja miekka, jonka kahvassa on kaksi villisian päätä. Ruumishaudat ovat ajallisesti suoraa jatkoa polttokenttäkalmistolle. Polttohautaukset ja ruumishaudat saattavat olla jopa osittain samanikäisiä. Runsaimmin varustetuissa haudoissa antimina oli kirves, tulusrauita ja veitsi, osa ruumishaudoista oli kuitenkin esineettömiä ja yksi oli koosta päätellen lapsen hauta. Muinaisjäännös saattaa ulottua koko mäen alueelle. Muinaisjäännös on merkitty informaatiotaululla. |
| metsakeskus.83010004 |
109 |
Kalomäki 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
359518.42100000 |
6790121.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010004 |
Kalomäki sijaitsee Ilmoilanselästä noin 200 m länteen, Pälkäneen kautta kulkevan Hämeenlinna-Tampere -tien varressa. Mäki on peltojen ympäröimä.
Maantien leventämisen takia paikalla tehtiin kaivauksia vuosina 1970 - 1972.
Siellä on 600-luvulta 1000-luvulle ajoittuva polttokenttäkalmisto, joitakin ruumishautoja rautakauden lopulta sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Yksittäisiä hautauksia ei kenttäkalmistosta voi yleensä erottaa. Useimmat hauta-antimista ovat tavanomaisia kotimaisia esinemuotoja, mutta joukossa on myös joitakin harvinaisuuksia, kuten ristikoristeinen pyöreä solki ja miekka, jonka kahvassa on kaksi villisian päätä. Ruumishaudat ovat ajallisesti suoraa jatkoa polttokenttäkalmistolle. Polttohautaukset ja ruumishaudat saattavat olla jopa osittain samanikäisiä. Runsaimmin varustetuissa haudoissa antimina oli kirves, tulusrauita ja veitsi, osa ruumishaudoista oli kuitenkin esineettömiä ja yksi oli koosta päätellen lapsen hauta. Muinaisjäännös saattaa ulottua koko mäen alueelle. Muinaisjäännös on merkitty informaatiotaululla. |
| metsakeskus.83010004 |
109 |
Kalomäki 2 |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
359518.42100000 |
6790121.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010004 |
Kalomäki sijaitsee Ilmoilanselästä noin 200 m länteen, Pälkäneen kautta kulkevan Hämeenlinna-Tampere -tien varressa. Mäki on peltojen ympäröimä.
Maantien leventämisen takia paikalla tehtiin kaivauksia vuosina 1970 - 1972.
Siellä on 600-luvulta 1000-luvulle ajoittuva polttokenttäkalmisto, joitakin ruumishautoja rautakauden lopulta sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Yksittäisiä hautauksia ei kenttäkalmistosta voi yleensä erottaa. Useimmat hauta-antimista ovat tavanomaisia kotimaisia esinemuotoja, mutta joukossa on myös joitakin harvinaisuuksia, kuten ristikoristeinen pyöreä solki ja miekka, jonka kahvassa on kaksi villisian päätä. Ruumishaudat ovat ajallisesti suoraa jatkoa polttokenttäkalmistolle. Polttohautaukset ja ruumishaudat saattavat olla jopa osittain samanikäisiä. Runsaimmin varustetuissa haudoissa antimina oli kirves, tulusrauita ja veitsi, osa ruumishaudoista oli kuitenkin esineettömiä ja yksi oli koosta päätellen lapsen hauta. Muinaisjäännös saattaa ulottua koko mäen alueelle. Muinaisjäännös on merkitty informaatiotaululla. |
| metsakeskus.83010004 |
109 |
Kalomäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
359518.42100000 |
6790121.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010004 |
Kalomäki sijaitsee Ilmoilanselästä noin 200 m länteen, Pälkäneen kautta kulkevan Hämeenlinna-Tampere -tien varressa. Mäki on peltojen ympäröimä.
Maantien leventämisen takia paikalla tehtiin kaivauksia vuosina 1970 - 1972.
Siellä on 600-luvulta 1000-luvulle ajoittuva polttokenttäkalmisto, joitakin ruumishautoja rautakauden lopulta sekä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Yksittäisiä hautauksia ei kenttäkalmistosta voi yleensä erottaa. Useimmat hauta-antimista ovat tavanomaisia kotimaisia esinemuotoja, mutta joukossa on myös joitakin harvinaisuuksia, kuten ristikoristeinen pyöreä solki ja miekka, jonka kahvassa on kaksi villisian päätä. Ruumishaudat ovat ajallisesti suoraa jatkoa polttokenttäkalmistolle. Polttohautaukset ja ruumishaudat saattavat olla jopa osittain samanikäisiä. Runsaimmin varustetuissa haudoissa antimina oli kirves, tulusrauita ja veitsi, osa ruumishaudoista oli kuitenkin esineettömiä ja yksi oli koosta päätellen lapsen hauta. Muinaisjäännös saattaa ulottua koko mäen alueelle. Muinaisjäännös on merkitty informaatiotaululla. |
| metsakeskus.83010005 |
109 |
Lentolankärki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359499.42900000 |
6791023.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Hämeenlinna-Tampere maantien itäpuolella olevalla peltoalueelta, joka laskee kohti Ilmoilanselkää. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Iskoksia löytyi noin 100 m:n pituiselta alueelta rannan suuntaisesti, löytöalueen leveys on noin 10-20 m. |
| metsakeskus.83010006 |
109 |
Lentolankärki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359696.35100000 |
6791164.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010006 |
Hämeenlinna-Tampere-maantien itäpuolelta pellolta Ilmoilanlahden pohjoisrannalta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kvartsi-iskoksia. Löytöalueen eteläpuolella on jyrkkä rantatörmä, korkeudeltaan noin 10 m, iskokset löytyivät pääasiassa törmän päältä. Löytöalueen pituus on 110 m. Maaperä on hiesunsekaista savea ja hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.83010007 |
109 |
Lentolankärki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359877.27400000 |
6791195.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010007 |
Hämeenlinna-Tampere maantien itäpuolella Ilmoilanlahden pohjoisrannalla olevan jyrkän rantatörmän päältä löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löytöalueen pituus on noin 140 , löydöt olivat enimmäkseen 1-15 m:n päässä törmän reunasta. Maaperä paikalla on savensekaista hiesua ja osittain hienoa hiekkaa. Paikka on todennäköisesti samaa asuinpaikkaa Lentolankärki 2:n kanssa. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12002 |
13030 |
11028 |
27000 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010009 |
109 |
Lentolankärki 7, 8 ja 9 |
10002 |
12002 |
13030 |
11040 |
27000 |
359999.00000000 |
6791220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010009 |
Lentolankärki 7 (83010009) ja Lentolankärki 8 (83010010) kiinteät muinaisjäännökset sekä Lentolankärki 9 (1000049068) löytöpaikka on yhdistetty kiinteäksi muinaisjäännökseksi nimeltä Lentolankärki 7, 8 ja 9. Tutkitun rautakautisen röykkiön ja polttokenttäkalmiston ohella paikalla on viitteitä rautakautisesta ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Entuudestaan tunnettujen muinaisjäännösten läheisyydestä on pellosta lokakuussa 2023 nostettu metallinetsinharrastajien toimesta runsaasti esineitä rautakauden eri jaksoilta. Kyntökerroksen alla säilyneiden kulttuurikerrosten tarkempi paikantaminen löytöalueella edellyttää koekaivausluonteisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.83010011 |
109 |
Tervamäki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361273.72200000 |
6789339.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010011 |
Matkantaustanlahden länsipuolella Tervamäen pohjoispuolella olevalta hiesuperäiseltä pellolta löytyivät kivikautiseen asuinpaikkaan liittyvät löydöt, saviastianpala ja kvartsi-iskokset. Paikalla on saattanut olla matala rantatörmä, joka on tasoittunut viljelyksessä. |
| metsakeskus.83010012 |
109 |
Tervamäki 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361455.64900000 |
6789161.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010012 |
Matkantaustanlahden länsirannalla Tervamäen itäpuolelta löytyivät kivikautiseen asuinpaikkaan liittyvät kvartsi-iskokset. Löytöalueen itäpuolella on noin 6-7 m:n korkuinen ja jyrkkä rantatörmä. Maaperä paikalla on hiesunsekaista savea. |
| metsakeskus.83010013 |
109 |
Matkantaustanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362625.18300000 |
6788907.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010013 |
Ilmoilanselän ja Matkantaustanlahden etelärannalta tunnetaan kivikautinen asuinpaikka-alue, joka on noin 300 m pitkä. Asuinpaikka on veden alla suurimman osan vuotta ja paljastuu vasta loppu kesällä veden ollessa alimmillaan. Paikalla on kolme rantatörmää, ja löydöt on poimittu alimman törmän alapuolelta rantahietikolta. Paikalla on ollut ehkä korkeampi rantatörmä, joka on tulvavesien kulutuksessa valunut järveen. |
| metsakeskus.83010014 |
109 |
Anttila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
364100.00000000 |
6786939.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010014 |
Hyömäen kylän keskustassa, tien 3062 pohjoisreunaan siirrettynä on kuppikivi, jossa on 15 kuppia. Se oli aikaisemmin tien alle kokonaan peittyneenä, mutta kaivettiin ylös ja siirrettiin nykyiselle paikalleen 21.6.1995. Siirron yhteydessä kiven kyljestä lohkesi kolme palaa. Kivi asetettiin vanhalle hakamaalle pienen täytemaasorakerroksen päälle. Kiveä siirrettiin 10 m sen alkuperäiseltä paikalta. |
| metsakeskus.83010015 |
109 |
Nisula |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
364415.46800000 |
6786693.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010015 |
Hyömäen kylän keskusalueen itälaidalla, Nisulan päärakennuksesta noin 30 m pohjoiseen, pienen niityn laidassa ja kapealta hiekkatieltä noin 10 m kaakkoon on kuppikivi. Kuoppia kivessä on 18. Kivi on sammaloitunut, ja kuoppien erottaminen on siksi vaikeaa.
Läheisellä pellolla alakohteiksi merkittyjä metallinetsinlöytöpaikkoja (KM 42519: 1 - 2, 42524: 1). |
| metsakeskus.83010016 |
109 |
Lyömäki 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
364637.37900000 |
6786963.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010016 |
Hauhonselän pohjoisosasta noin 400 m länteen on noin 200 m pitkä, 100 m leveä ja noin 8 m korkea, erittäin kivikkoinen Lyömäki. Mäki on peltojen ympäröimä muuten paitsi pohjoispuolella kulkee maantie. Paikalla on ollut vuonna 1934 tehdyn yleiskartan mukaan 8 hautakumpua. Mäelle on vuoden 1934 jälkeen kaivettu kymmenkunta AIV-kuoppaa. Tässä yhteydessä on röykkiöitä voinut peittyä ja tuhoutua. Vuoden 1983 inventoinissa paikalta havaittiin kuusi maansekaista kumpumaista röykkiötä, joiden luonnetta ei varmasti tunneta. Alue on ollut lammaslaitumena, jolla kasvaa ruohoa ja harvakseltaan katajia. Kohde on muinaisjäännösalueena edustava.
Lyömäen eteläreunalla oli myös kuppikivi, joka keväällä 2012 todettiin hävitetyksi koneellisesti kaivamalla. Tässä yhteydessä on koko muinaisjäännösalueelle aiheutettu vahinkoa.
Röykkiöiden eteläpuolelta pellosta on löydetty pronssinen hevosenkenkäsolki (KM 29895). |
| metsakeskus.83010016 |
109 |
Lyömäki 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
364637.37900000 |
6786963.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010016 |
Hauhonselän pohjoisosasta noin 400 m länteen on noin 200 m pitkä, 100 m leveä ja noin 8 m korkea, erittäin kivikkoinen Lyömäki. Mäki on peltojen ympäröimä muuten paitsi pohjoispuolella kulkee maantie. Paikalla on ollut vuonna 1934 tehdyn yleiskartan mukaan 8 hautakumpua. Mäelle on vuoden 1934 jälkeen kaivettu kymmenkunta AIV-kuoppaa. Tässä yhteydessä on röykkiöitä voinut peittyä ja tuhoutua. Vuoden 1983 inventoinissa paikalta havaittiin kuusi maansekaista kumpumaista röykkiötä, joiden luonnetta ei varmasti tunneta. Alue on ollut lammaslaitumena, jolla kasvaa ruohoa ja harvakseltaan katajia. Kohde on muinaisjäännösalueena edustava.
Lyömäen eteläreunalla oli myös kuppikivi, joka keväällä 2012 todettiin hävitetyksi koneellisesti kaivamalla. Tässä yhteydessä on koko muinaisjäännösalueelle aiheutettu vahinkoa.
Röykkiöiden eteläpuolelta pellosta on löydetty pronssinen hevosenkenkäsolki (KM 29895). |
| metsakeskus.83010018 |
109 |
Lyömäki 3 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
364674.36900000 |
6787031.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010018 |
Löymäen itä-, koillispäässä, Alvettulan vanhan ja uuden tien risteyksessä olevan leipomorakennuksen kohdalta on löydetty vuonna 1933 polttokenttäkalmisto. Sen on todettu kuitenkin suurimmaksi osaksi tuhoutuneen tien rakentamisen yhteydessä. Talon pihapiirissä tai sen läheisyydessä on kuitenkin mahdollisesti vielä kalmistoa jäljellä. |
| metsakeskus.83010019 |
109 |
Nurmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364900.27300000 |
6787021.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010019 |
Hauhonselän Väinölänlahdesta noin 150 m lounaaseen olevalta peltoalueelta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. Myöhemmin samalta alueelta on löytynyt pohjalainen taltta (KM 29894). Löytöpaikan itäpuolella on muutaman metrin korkuinen jyrkkä rantatörmä. Noin 100 metriä tältä paikalta pohjoiseen on todettu noin metrin syvyydessä kiviliesiä (Väinölänlahti). |
| metsakeskus.83010020 |
109 |
Niemenvainio 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365667.96100000 |
6787376.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010020 |
Alvettulan kylän keskusalueen itäpuolella olevan laajan niemen kaakkoiskulmassa olevalta peltokaistaleelta, joka on noin 100 m pitkä etelä-pohjoissuunnassa ja 15 - 20 m leveä, löytyi kivikautiseen asuinpaikkaam liittyviä kvartsi-iskoksia ja kavartsikaavin. Paikalta on aikaisemmin löydetty kivikirves (KM 29896:1), nuolenkärjen katkelma (KM 29896:3) ja kaksoistaltta (KM 29896:2). Peltokaistale on 7 - 8 m korkean, jyrkän rantatörmän partaalla. Heti peltokaistaleen länsipuolelta alkaa jyrkkä mäki, joten asuinpaikka on ollut kapealla tasaisella maakaistaleella törmän ja rinteen välillä.
Inventointikertomuksen (1983) mukaan myös alemmalla rantaterassilla olevalta pellolta on tehty (ja nähty) kivikautiseen asuinapikkaan viittaavia löytöjä. Paikkaa ei kuitenkaan ole tarkastettu. |
| metsakeskus.83010021 |
109 |
Adenius |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
364828.30300000 |
6787625.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010021 |
Alvettulan kylänmäen, ns. Männistönmäen länsireunalla olevan Adeniuksen, nyk. Mäkelän tontin päärakennuksesta 15 - 20 m länsiluoteeseen on rautakautinen polttokalmisto tai röykkiö. Paikka on pihamaata, jossa saattaa olla vielä muinaisjäännöstä jäljellä: siitä oli aikoinaan tutkittu kaivauksin vain 6 x 6 m alue, ja kalmisto oli jatkunut saunarakennuksen alle.
Kalmiston silmäkivenä ollut siirtolohkare on muutaman muun kiven ohella poistettu. Nykyinen asuinrakennus sijaitsee Adeniuksen torpan paikalla ja rakennuksessa runko saattaa olla ainakin sama kuin Adeniuksen aikana. Pihapiirissä olleet kevytrakenteisemmat rakennukset: vaja, perunakellari, lato, sauna ja ulkorakennus on purettu. Pihalle on tehty uusi piharakennus ilmeisesti joskus 1940-luvulla. Kalmiston läheisyyteen oli suunniteltu vesijohto- ja viemärilinja. Koekuopituksen avulla kesällä 2007 todettiin, ettei polttokalmisto ulotu vesihuoltolinjalle. Tuolloin kaikki kaivauslöydöt olivat nykyaikaisia. |
| metsakeskus.83010022 |
109 |
Männistönmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
365005.00000000 |
6787701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010022 |
Alvettulan kylän keskusalueen ns. Männistönmäen koillisosassa, Tapolan talosta 150 m kaakkoon, maantien itäpuolella sijaitsee kalmistoalue, joka koostuu polttokenttäkalmistosta ja ruumishaudoista. Nykyisin Pälsin kaivauskartalla näkyvä hiekkakuoppa on täytetty ja alue on nurmikkoa sekä muuta pihamaata. Kalmistoa saattaa olla jäljellä entisen hiekkakuopan koillis- ja itäpuolella, nykyisen pellon alla ja pihamaan rajoilla. Hiekkakuopan itäreunalta paljastui tutkimuksissa polttokalmistoa, muualla ruumiskalmistoa.
Syksyllä 1999 vesijohdon kaivutyön yhteydessä löydettiin peltoalueen länsireunasta merkkejä useista ruumishaudoista. Niistä vain yksi voitiin tutkia kokonaan. Löydöt ajoittavat haudan 1100-luvulle. |
| metsakeskus.83010022 |
109 |
Männistönmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
365005.00000000 |
6787701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010022 |
Alvettulan kylän keskusalueen ns. Männistönmäen koillisosassa, Tapolan talosta 150 m kaakkoon, maantien itäpuolella sijaitsee kalmistoalue, joka koostuu polttokenttäkalmistosta ja ruumishaudoista. Nykyisin Pälsin kaivauskartalla näkyvä hiekkakuoppa on täytetty ja alue on nurmikkoa sekä muuta pihamaata. Kalmistoa saattaa olla jäljellä entisen hiekkakuopan koillis- ja itäpuolella, nykyisen pellon alla ja pihamaan rajoilla. Hiekkakuopan itäreunalta paljastui tutkimuksissa polttokalmistoa, muualla ruumiskalmistoa.
Syksyllä 1999 vesijohdon kaivutyön yhteydessä löydettiin peltoalueen länsireunasta merkkejä useista ruumishaudoista. Niistä vain yksi voitiin tutkia kokonaan. Löydöt ajoittavat haudan 1100-luvulle. |
| metsakeskus.83010022 |
109 |
Männistönmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
365005.00000000 |
6787701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010022 |
Alvettulan kylän keskusalueen ns. Männistönmäen koillisosassa, Tapolan talosta 150 m kaakkoon, maantien itäpuolella sijaitsee kalmistoalue, joka koostuu polttokenttäkalmistosta ja ruumishaudoista. Nykyisin Pälsin kaivauskartalla näkyvä hiekkakuoppa on täytetty ja alue on nurmikkoa sekä muuta pihamaata. Kalmistoa saattaa olla jäljellä entisen hiekkakuopan koillis- ja itäpuolella, nykyisen pellon alla ja pihamaan rajoilla. Hiekkakuopan itäreunalta paljastui tutkimuksissa polttokalmistoa, muualla ruumiskalmistoa.
Syksyllä 1999 vesijohdon kaivutyön yhteydessä löydettiin peltoalueen länsireunasta merkkejä useista ruumishaudoista. Niistä vain yksi voitiin tutkia kokonaan. Löydöt ajoittavat haudan 1100-luvulle. |
| metsakeskus.83010022 |
109 |
Männistönmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
365005.00000000 |
6787701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010022 |
Alvettulan kylän keskusalueen ns. Männistönmäen koillisosassa, Tapolan talosta 150 m kaakkoon, maantien itäpuolella sijaitsee kalmistoalue, joka koostuu polttokenttäkalmistosta ja ruumishaudoista. Nykyisin Pälsin kaivauskartalla näkyvä hiekkakuoppa on täytetty ja alue on nurmikkoa sekä muuta pihamaata. Kalmistoa saattaa olla jäljellä entisen hiekkakuopan koillis- ja itäpuolella, nykyisen pellon alla ja pihamaan rajoilla. Hiekkakuopan itäreunalta paljastui tutkimuksissa polttokalmistoa, muualla ruumiskalmistoa.
Syksyllä 1999 vesijohdon kaivutyön yhteydessä löydettiin peltoalueen länsireunasta merkkejä useista ruumishaudoista. Niistä vain yksi voitiin tutkia kokonaan. Löydöt ajoittavat haudan 1100-luvulle. |
| metsakeskus.83010023 |
109 |
Teponlinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
363440.83400000 |
6792493.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010023 |
Myllymäen talon maalla, talosta noin 300 m lounaaseen, Ilmoilanselästä noin kilometri itään, pienen Vähäjärven koillisosassa on linnavuori. Paikka on pienehkö, erittäin jyrkkäseinäinen kallionnyppylä, jonka yhdellä sivustalla on jäänteitä varustuksesta. Portin kohdalla valli on 5 metriä leveä, mutta se kapenee siitä molempiin suuntiin. |
| metsakeskus.83010024 |
109 |
Vuolijärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365059.17600000 |
6794840.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010024 |
Vuolijärven pohjoispäästä koilliseen olevalta pellolta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Osa löydöistä on alueen läpi kulkevan tien koillispuolelta osa lounaispuolelta. Maaperä paikalla on savea. |
| metsakeskus.83010025 |
109 |
Lokajoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368071.97400000 |
6792440.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010025 |
Konaanjärvestä Iso-Roineen Lokajoenlahteen laskevan Lokajoen länsirannalta pellolta löydettiin kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Iskokset olivat 5 x 5 m:n alalla peltorinteen loivalla alaosalla. Maaperä on savea. |
| metsakeskus.83010026 |
109 |
Ylhäinen 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
369256.49000000 |
6793617.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010026 |
Ylhäisten talosta noin 200 m itäkoilliseen olevan, peltojen ympäröimän Tuomistonmäen koillispäässä on kuppikivi. Se on kooltaan 3 x 4 x 1 m. Kiven laki on tasainen ja siinä on 8 - 11 kuoppaa. |
| metsakeskus.83010027 |
109 |
Ylhäinen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
369274.48400000 |
6793556.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010027 |
Ylhäisten päärakennuksesta noin 200 m itään Vähä-Roineen Kylänlahdesta noin 250 m länteen Hiiriniemeen menevän tien eteläpuolelta pellolta löydettiin kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löytöalueen pituus etelä-pohjois-suuntaisesti on 150 m ja leveys 20 m. Maaperä on savea. |
| metsakeskus.83010028 |
109 |
Rompseen lähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
373798.66100000 |
6795540.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010028 |
Vihavuodesta Vittastaipaleeseen menevän tien varrella, 1,5 km päässä Vihavuodesta on lähde pellolla, jota pidetään Rompseen uhrilähteenä. Lähteestä on otettu sammasvettä ja siihen on uhrattu rahoja ja nuppineuloja. Lähde ei ole enää luonnontilassa, vaan sitä on kaivettu. |
| metsakeskus.83010029 |
109 |
Vitsiälä Kotkonharju |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
367380.28300000 |
6785436.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010029 |
Hauhonselän itärantaan laskevalla erittäin jyrkällä ja kivisellä rinteellä on kivivalli. Sen pituus on n. 50 m, leveys 1,5-2 m ja korkeus 1 m. Valli loppuu tämän kokoisena rinteen alaosassa jatkuen kuitenkin alaspäin muutaman metrin paljon kapeampana ja matalampana. Aidan tarkoitus ja ajoitus ovat epäselviä. Tietoja Kotkanharjulla olevasta "kivijaamasta" on jo Reinholmilla ja Appelgrenilla, jotka pitävät paikkaa muinaislinnana.
Kyseessä voi olla myös vanha Sullittulan ja Alvettulan kylien välinen raja-aita.
Kotkonharjulla, pitkin rantaa pappilan suuntaan, ja lähellä pappilaa on myös kivirakennelmia ja röykkiöitä, joita ei ole inventoitu. Pappilanaron uimarannan pohjoispäässä, rinteessä n. 20 metriä rannasta on myös kivivalleja, todennäköisesti pappilan karjahakaan liittyviä. |
| metsakeskus.83010029 |
109 |
Vitsiälä Kotkonharju |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
367380.28300000 |
6785436.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010029 |
Hauhonselän itärantaan laskevalla erittäin jyrkällä ja kivisellä rinteellä on kivivalli. Sen pituus on n. 50 m, leveys 1,5-2 m ja korkeus 1 m. Valli loppuu tämän kokoisena rinteen alaosassa jatkuen kuitenkin alaspäin muutaman metrin paljon kapeampana ja matalampana. Aidan tarkoitus ja ajoitus ovat epäselviä. Tietoja Kotkanharjulla olevasta "kivijaamasta" on jo Reinholmilla ja Appelgrenilla, jotka pitävät paikkaa muinaislinnana.
Kyseessä voi olla myös vanha Sullittulan ja Alvettulan kylien välinen raja-aita.
Kotkonharjulla, pitkin rantaa pappilan suuntaan, ja lähellä pappilaa on myös kivirakennelmia ja röykkiöitä, joita ei ole inventoitu. Pappilanaron uimarannan pohjoispäässä, rinteessä n. 20 metriä rannasta on myös kivivalleja, todennäköisesti pappilan karjahakaan liittyviä. |
| metsakeskus.83010029 |
109 |
Vitsiälä Kotkonharju |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
367380.28300000 |
6785436.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010029 |
Hauhonselän itärantaan laskevalla erittäin jyrkällä ja kivisellä rinteellä on kivivalli. Sen pituus on n. 50 m, leveys 1,5-2 m ja korkeus 1 m. Valli loppuu tämän kokoisena rinteen alaosassa jatkuen kuitenkin alaspäin muutaman metrin paljon kapeampana ja matalampana. Aidan tarkoitus ja ajoitus ovat epäselviä. Tietoja Kotkanharjulla olevasta "kivijaamasta" on jo Reinholmilla ja Appelgrenilla, jotka pitävät paikkaa muinaislinnana.
Kyseessä voi olla myös vanha Sullittulan ja Alvettulan kylien välinen raja-aita.
Kotkonharjulla, pitkin rantaa pappilan suuntaan, ja lähellä pappilaa on myös kivirakennelmia ja röykkiöitä, joita ei ole inventoitu. Pappilanaron uimarannan pohjoispäässä, rinteessä n. 20 metriä rannasta on myös kivivalleja, todennäköisesti pappilan karjahakaan liittyviä. |
| metsakeskus.83010029 |
109 |
Vitsiälä Kotkonharju |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
367380.28300000 |
6785436.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010029 |
Hauhonselän itärantaan laskevalla erittäin jyrkällä ja kivisellä rinteellä on kivivalli. Sen pituus on n. 50 m, leveys 1,5-2 m ja korkeus 1 m. Valli loppuu tämän kokoisena rinteen alaosassa jatkuen kuitenkin alaspäin muutaman metrin paljon kapeampana ja matalampana. Aidan tarkoitus ja ajoitus ovat epäselviä. Tietoja Kotkanharjulla olevasta "kivijaamasta" on jo Reinholmilla ja Appelgrenilla, jotka pitävät paikkaa muinaislinnana.
Kyseessä voi olla myös vanha Sullittulan ja Alvettulan kylien välinen raja-aita.
Kotkonharjulla, pitkin rantaa pappilan suuntaan, ja lähellä pappilaa on myös kivirakennelmia ja röykkiöitä, joita ei ole inventoitu. Pappilanaron uimarannan pohjoispäässä, rinteessä n. 20 metriä rannasta on myös kivivalleja, todennäköisesti pappilan karjahakaan liittyviä. |
| metsakeskus.83010030 |
109 |
Kapakka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
368771.73400000 |
6784351.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010030 |
Kapakan tilan päärakennuksen itäpuolella, keittiön portaiden vieressä tutkittiin vuonna 1952 hautaröykkiön pohja-osa. Paikalta oli jo vuonna 1902 ajettu pois "nokinen kiviraunio". Kapakan talon kellaria korjattaessa oli sieltä löytynyt saviastianpaloja, joita ei kuitenkaan oltu säästetty. Tällä perusteella talon kohdalla saattaa olla vielä muinaisjäännöstä jäljellä. |
| metsakeskus.83010031 |
109 |
Utterin lähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
370733.92800000 |
6786763.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010031 |
Kalailan kylän Heikkilän talon pellolla on lähde lähellä Portaan kylän Leppäniemen rajaa. Pellon nimi on Utterinpelto ja itäpuolella oleva mäki on Utterinvuori. Lähteestä on otettu sammasvettä ja siihen on uhrattu rahaa ja nuppineuloja. Lähde ei ole enää luonnontilassa. |
| metsakeskus.83010032 |
109 |
Lehdesmäenjoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372925.05400000 |
6786323.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010032 |
Iso-Roineen ja Pyhäjärven välisen Lehdesmäenjoen pohjoisrannalla olevalta pellolta tehtiin kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löydöksiä, saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. Löytöalue on noin 300 m pitkä ja 80 m leveä. Maasto on tasaista, eikä paikalla ole rantatörmää. Maaperä on osittain hienoa heikkaa, osittain hiekansekaista savea. Myös paikan itäpuolelta kulkevan tien toiselta puolelta on kvartsi-iskoksia (inventointikertomuksen kohde Hauho 182). Asuinpaikka on mahdollisesti jatkunut sinne, ja osa siitä on tuhoutunut tietä 3223 rakennettaessa.
Vuoden 2020 valvonnassa pellon länsilaidan kaapelikaivannon profiilissa dokumentoitiin alueen eteläosassa ruskean ”likamaan” ja hiilenmurujen täyttämä kuoppa. Lisäksi pellolta löytyi pintapoimintana yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.83010033 |
109 |
Mäntymäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372697.14500000 |
6786582.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010033 |
Iso-Roineen eteläpään itärannalta ja Lehdesmäenjoen pohjoispään kohdalta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löydöksiä, kvartsiesine ja -iskoksia, pellolta. Löytöpaikan kohdalla on noin 4-6 m korkea rantatörmä. Maaperä on hiekkaista, pohjoisosassa silttiä ja savea. |
| metsakeskus.83010034 |
109 |
Hannula 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372265.00000000 |
6787457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010034 |
Iso-Roineen itärannalta Hannulan päärakennuksesta noin 300 - 350 m länteen ja länsi-lounaaseen olevalta peltoalueelta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löydöksiä, kvartsi-iskoksia kolmesta eri kohdasta. Löydöt noudattelevat Iso-Roineen 2 - 3 m korkeaa törmää, muutaman metrin päässä törmästä. Maaperä alueella on savea. Löytövyöhyke on noin 400 metriä pitkä. |
| metsakeskus.83010035 |
109 |
Hannula |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
372281.30300000 |
6787543.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010035 |
Röykkiöt sijaitsevat Iso-Roineen rannasta 100 - 150 m itään, Hannulan päärakennuksesta 200 länsilounaaseen olevalla kivikkoisella ja puuttomalla, laitumena käytetyllä mäellä. Paikalla on yhdeksän kiven- ja maansekaista röykkiötä, jotka ovat turvekerroksen peittämät. Vuonna 1983 oli yhden röykkiön viereen kaivettu valtava kuoppa, joka on mahdollisesti tuhonnut röykkiötä ja jota oli käytetty tunkiona.
Röykkiöiden joukossa on muodoltaan liki pyöreitä (halkaisijat 3,6 - 5,4 m) ja soikeita (pituudet 7,5 - 9,1 m). Yhdessä röykkiössä on 65 cm paksu noen, palaneiden kivien ja mullan sekainen kerros, josta on löydetty saviastian paloja.
Saarekkeen itäreunalla on ilmoituksen mukaan sijainnut uhrikivi joka on tuhoutunut 1960-luvulla tienparannustöissä. |
| metsakeskus.83010035 |
109 |
Hannula |
10002 |
12006 |
13085 |
11033 |
27000 |
372281.30300000 |
6787543.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010035 |
Röykkiöt sijaitsevat Iso-Roineen rannasta 100 - 150 m itään, Hannulan päärakennuksesta 200 länsilounaaseen olevalla kivikkoisella ja puuttomalla, laitumena käytetyllä mäellä. Paikalla on yhdeksän kiven- ja maansekaista röykkiötä, jotka ovat turvekerroksen peittämät. Vuonna 1983 oli yhden röykkiön viereen kaivettu valtava kuoppa, joka on mahdollisesti tuhonnut röykkiötä ja jota oli käytetty tunkiona.
Röykkiöiden joukossa on muodoltaan liki pyöreitä (halkaisijat 3,6 - 5,4 m) ja soikeita (pituudet 7,5 - 9,1 m). Yhdessä röykkiössä on 65 cm paksu noen, palaneiden kivien ja mullan sekainen kerros, josta on löydetty saviastian paloja.
Saarekkeen itäreunalla on ilmoituksen mukaan sijainnut uhrikivi joka on tuhoutunut 1960-luvulla tienparannustöissä. |
| metsakeskus.83010036 |
109 |
Teuronkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
376356.63400000 |
6795663.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010036 |
Vihajärven etelärannalla olevalla Teuronkalliolla on röykkiön pohjakiveys. Kallion tasaisella laella on useiden neliömetrien laajuinen, hajanainen rakenteeton, yksikerroksinen kiveys. Röykkiön alkuperäisestä koosta tai muodosta ei voi sanoa mitään varmaa, mutta se lienee ollut lapinraunio. |
| metsakeskus.83010037 |
109 |
Hyypiönvuori |
10007 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
374780.30500000 |
6786827.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010037 |
Pyhäjärven länsiosasta noin kilometri pohjoiseen metsien keskellä on Hyypiönvuori. Se on pohjoiseteläsuunnassa noin 650 m pitkä ja itälänsisuunnassa 550 - 600 m leveä mäki, jonka seinämät ovat suureksi osaksi jyrkät. Paikalla olleista kivivalleista on tietoja eri lähteissä (mm. 1700- ja 1800-luvuilta), ennen arkeologien muistiinpanoja. Paikkaan liittyy myös kansantaruja. Vuonna 1921 todettu kivivallia osin isoista kivistä länsirinteellä. Matalaa kivivallia todettiin vuorostaan vuoden 1983 inventoinnissa vuoren kaakkoisosassa. Molemmat vaikuttivat kuitenkin luonnonmuodostumalta. Havaintojen tekoa haittasi tiheä aluskasvillisuus. Kohde on erittäin epävarma muinaislinna.
Vuoden 2014 tarkastuksessa ei havaittu mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Havainto-olosuhteet olivat hyvät. |
| metsakeskus.83010038 |
109 |
Hovinkartano |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
374565.40300000 |
6783904.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010038 |
Pyhäjärvestä noin 500 m länteen, Hovinkartanon tilalta noin 150 m koilliseen aivan pellon ja metsän reunassa on kuppikivi. Kiven koko on 4 x 4 m ja korkeus 1,5 m. Kiven yläpinta on osittain sammaleen peitossa, joten kuoppien erottaminen on hankalaa, mutta niitä on ainakin 28. Kuoppia on myös kiven etelään ja länteen viettävillä viistoilla alatasanteilla. |
| metsakeskus.83010039 |
109 |
Skytte 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
368867.69600000 |
6782956.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010039 |
Skytten talon pihapiiristä on löydetty kuusi kumpua tai röykkiötä, joista yhden keskellä on kuppikivi (Hauho 228). Kumpuja on pidetty uhrikiven vuoksi hautaröykkiöinä. |
| metsakeskus.83010040 |
109 |
Skytte 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
368805.72400000 |
6782928.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010040 |
Skytten tilan päärakennuksesta noin 80 m länsilounaaseen on kuppikivi keskellä kumpua. |
| metsakeskus.83010041 |
109 |
Parkkimäki 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
368422.87800000 |
6782636.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010041 |
Skytten päärakennuksesta 550 m lounaaseen ja Parkkimäestä noin 200 m etelään, aivan metsän ja pellon rajalla on kuppikivi. Kiven koko on 1,5 x 1,3 m ja korkeus 50 cm. Kuppeja siinä on 21. |
| metsakeskus.83010042 |
109 |
Parkkimäki 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
368432.87300000 |
6782645.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010042 |
Skytten päärakennuksesta 550 m lounaaseen, Parkkimäestä noin 200 m etelään ja Parkkimäki 1 kuppikivestä noin 20 m itä-koilliseen on kuppikivi metsän ja pellon reunassa, metsän puolella. Kiven koko on 1,3 x 1,3 m ja korkeus noin 70 cm, kuppeja siinä on viisi. |
| metsakeskus.83010043 |
109 |
Talola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
369070.61900000 |
6781715.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010043 |
Okerlan kylätien risteyksessä, Talolan päärakennuksesta noin 40 m lounaaseen on kuppikallio. Kallio on aivan tien reunassa kiinni, tie kulkee todellisuudessa sen yli, ja sen pinta on liikenteen kuluttama. Kuopat, joita on näkyvillä 20, ovat kooltaan ja laadultaan suuresti vaihtelevia. Kallio oli vuonna 1983 lähes maanpinnan tasalla, näkyvän osan koko oli tuolloin noin 4 x 1,5 m. Vuonna 1952 kallio oli vielä noin 20 cm maanpintaa ylempänä ja näkyvä osa siitä oli 4 x 2 m. Kallion pinta on sileä.
Lempiöistentien ja Okerlantien risteyksen etelä- ja länsipuolella, eli kuppikiveen nähden vastakkaisella puolella tietä, ei havaittu 2021 kaapelityömaan valvonnassa löytöjä tai kulttuurimaata. |
| metsakeskus.83010044 |
109 |
Länsi-Hahkiala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
369567.42900000 |
6780752.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010044 |
Länsi-Hahkialan vanhasta rakennusryhmästä 260 m eteläkaakkoon, hiekkatien länsipuolella on kuppikallio. Kallion pintaa on näkyvissä parisen neliömetriä ja siinä on 15 kuppia.
Kupit on maalattu valkoisella veteen liukenemattomalla värillä. |
| metsakeskus.83010045 |
109 |
Uiskonsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370968.85500000 |
6782068.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010045 |
Uiskonsuon luoteispuolella olevalta pellolta löytyi inventoinnissa kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia 200 m pitkältä ja lounanaasta koilliseen suuntautuvalta vyöhykkeeltä. Löytövyöhyke noudattelee vanhaa rantatörmää. Tältä alueelta noin 120 m pohjoiskoilliseen ovalta peltolta on löydetty pari kvartsi-iskosta ja kvartsinen raaka-ainekappale (inventointikertomuksen kohde Hauho 246). Asuinpaikan länsipuolelta, noin 100 päästä on yksi saviastianpala pellolta (inventointikertomuksen kohde Hauho 244). |
| metsakeskus.83010046 |
109 |
Junnila 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
371234.76300000 |
6780245.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010046 |
Kuppikivi sijaitsee Talolan pihamaan reunassa, päärakennuksesta noin 30 m itäkoilliseen. Kiven koko on noin 2 x 1,5 m ja korkeus noin 50 cm. Kiven yhdellä kulmalla on neljä kuppia, viidennestä on jäljellä vain puolikas, koska kivi on lohkeillut. Em. kuppien lisäksi kivessä on kaksi muita matalampaa kuoppaa. Kivi on ilmeisesti ollut suurempi, mutta osia siitä olisi joskus rikottu. |
| metsakeskus.83010047 |
109 |
Vähä-Heikkilä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
371113.81000000 |
6779780.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010047 |
Vähä-Heikkilän päärakennuksesta noin 200 m pohjoiskoilliseen on kuppikivi. Sen koko on 3 x 2,5 x 1,5 m. Kiven pinnalla on kuusi selvää ja syvää kuppia sekä kaksi matalaa kuoppaa. |
| metsakeskus.83010048 |
109 |
Hankalanjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373675.77600000 |
6781314.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010048 |
Hankalanjärven koillisrannalta on löydetty kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kvartsi-iskoksia, noin 370 m pitkältä matkalta järven rannalla olevalta pellolta. Leveimmillään löytövyöhyke oli noin 15 m. Maaperä alueella on savea. Samalla alueella on myös nuorakeraaminen asuinpaikka, Hankalanjärvi 2. |
| metsakeskus.83010049 |
109 |
Hankalanjärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
373666.77400000 |
6781335.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010049 |
Hankalanjärven rannasta noin 50 m koilliseen pellolta on vasarakirveskulttuurin asuinpaikkaan liittyvä löytöjä: vasarakirveen puolikas, nuorakeramiikkaa, palanutta savea ja kvartsi-iskoksia. Löydöt ova noin 10 x 10 m suurelta alalta. Maaperä paikalla on savea. |
| metsakeskus.83010050 |
109 |
Pietoinen 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373140.00100000 |
6777925.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010050 |
Myllyojan länsipuolelta, ojan varresta pellolta on tehty kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä: oikokirves ja kvartsi-iskoksia. Maaperä alueella on savea. |
| metsakeskus.83010052 |
109 |
Sopenkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
373549.87400000 |
6771151.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010052 |
Kohde sama kuin 109010063 (inventoitu aikoinaan Hauhon kohteena). Tietojen päivitys siirretty em. kohteelle.
Hyvikkälän ja Heinäkankaan sekä Hämeenlinnan Hätilän ja Idänpään kylien rajapaikkaa osoittava irtokivilohkare. Siihen on hakattu rajamerkkejä ja ristejä sekä todennäköisesti rajankävijän puumerkki. |
| metsakeskus.83010053 |
109 |
Perkiö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
377830.13900000 |
6772596.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Perkiön talosta 500 m kaakkoon, Karuttanojasta noin 180 m pohjoiseen pellon ja metsän rajalla. Nuorakeraamisen asuinpaikan kaakkoispuoleinen maasto on suoperäistä, asuinpaikalla maaperä on hiekkaa. Asuinpaikka on aikoinaan ollut järven rannalla, mutta muinaisjärvestä on jäljellä pieni Karuttajärvi. Asuinpaikan laajuus on ainakin hehtaari, mutta kaivauksin sitä on tutkittu vain 344 neliötä. Kohde on maamme runsaslöytöisin nuorakeraaminen asuinpaikka. Kaivauksissa 1960-luvulla sieltä on löydetty ainakin 30 000 saviastianpalaa, jotka ovat peräisin vähintään 120 eri tavoin koristetullusta astiasta. Niitä on valmistettu ilmeisesti laajan alueen tarpeisiin.
Siitepölynäytteiden perusteella on todettu, että alueella on raivattu metsää jo nuorakeraamisena aikana, ehkä laitumiksi. Näytteistä ei ole löydetty viljakasvien siitepölyjä. Jostain varsin läheltä on jo vuonna 1903 peltotöiden yhteydessä löydetty vasarakirves (KM 6293:1).
Vuoden 2019 inventoinnissa asuinpaikan laajuutta selvitettiin muinaisjäännösalueelta kohti itää ja koillista. Peltoalueella ja ojaleikkauksissa suoritettiin pintapoimintaa, jonka yhteydessä erityisesti kohteen lounaispuolelta tehtiin runsaasti pintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsia, kiviesineen katkelma). Alueen itäpuolella sijaitsevalle metsäalueelle tehtiin 16 kappaletta 50 x 50 cm kokoista koekuoppaa. Nämä olivat löydöttömiä, koekuopassa numero 6 havaittua mustaa kerrosta lukuunottamatta. |
| metsakeskus.83010054 |
109 |
Soiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
364913.26900000 |
6787951.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010054 |
Mahdollinen rautakautinen ja historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Alvettulanjoen eteläpuolella olevalla pellolla, jota kutsutaan navetanaluspelloksi. Paikka on Soiniemen talosta noin 80 m pohjoiseen ja Vanhan sillan tiestä noin 15 m. Löydöt on kerätty pellon pinnalta. Maaperä mullan alla on savea. Pellon pohjoisreunassa on havaittu irtokiviä, jotka saattavat liittyä tulisijaan. Sen läheisyydestä on löydetty rautakautisia saviastianpaloja. Muut löydöt pellolta ovat mm. värttinänpyöriä, kiilleliuskeisia hioimia ja palanutta savea. Alvettulan historiallisen kylän paikka on ollut Alvettulanjoen etelärannalla, Alvettulantien ja Vanhansillantien välissä ulottuen myös Laurilantien eteläpuolelle.
Edellä mainitusta paikasta noin 40 m kaakkoon, Pakarin talon puutarhasta on myös mm. rautakautista keramiikkaa ja iskukivi. Löydöt saattavat olla samaa asuinpaikkaa edellisten kanssa. Soiniemen päärakennusta laajennettaessa on havaittu kiveystä, joka saattaa myös merkitä muinaisjäännöstä. Lisäksi Soiniemen päärakennuksen kivijalan vieressä sijaitsi kolmen kupin uhrikivi. Se oli maankaivu- ja siirtotöissä poistettu vuonna 1998 pihapiiristä Tampereen tien varteen. Kesällä 2004 kivi siirrettiin takaisin Soiniemen kartanon pihaan. |
| metsakeskus.83010054 |
109 |
Soiniemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
364913.26900000 |
6787951.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010054 |
Mahdollinen rautakautinen ja historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Alvettulanjoen eteläpuolella olevalla pellolla, jota kutsutaan navetanaluspelloksi. Paikka on Soiniemen talosta noin 80 m pohjoiseen ja Vanhan sillan tiestä noin 15 m. Löydöt on kerätty pellon pinnalta. Maaperä mullan alla on savea. Pellon pohjoisreunassa on havaittu irtokiviä, jotka saattavat liittyä tulisijaan. Sen läheisyydestä on löydetty rautakautisia saviastianpaloja. Muut löydöt pellolta ovat mm. värttinänpyöriä, kiilleliuskeisia hioimia ja palanutta savea. Alvettulan historiallisen kylän paikka on ollut Alvettulanjoen etelärannalla, Alvettulantien ja Vanhansillantien välissä ulottuen myös Laurilantien eteläpuolelle.
Edellä mainitusta paikasta noin 40 m kaakkoon, Pakarin talon puutarhasta on myös mm. rautakautista keramiikkaa ja iskukivi. Löydöt saattavat olla samaa asuinpaikkaa edellisten kanssa. Soiniemen päärakennusta laajennettaessa on havaittu kiveystä, joka saattaa myös merkitä muinaisjäännöstä. Lisäksi Soiniemen päärakennuksen kivijalan vieressä sijaitsi kolmen kupin uhrikivi. Se oli maankaivu- ja siirtotöissä poistettu vuonna 1998 pihapiiristä Tampereen tien varteen. Kesällä 2004 kivi siirrettiin takaisin Soiniemen kartanon pihaan. |
| metsakeskus.83010054 |
109 |
Soiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
364913.26900000 |
6787951.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010054 |
Mahdollinen rautakautinen ja historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Alvettulanjoen eteläpuolella olevalla pellolla, jota kutsutaan navetanaluspelloksi. Paikka on Soiniemen talosta noin 80 m pohjoiseen ja Vanhan sillan tiestä noin 15 m. Löydöt on kerätty pellon pinnalta. Maaperä mullan alla on savea. Pellon pohjoisreunassa on havaittu irtokiviä, jotka saattavat liittyä tulisijaan. Sen läheisyydestä on löydetty rautakautisia saviastianpaloja. Muut löydöt pellolta ovat mm. värttinänpyöriä, kiilleliuskeisia hioimia ja palanutta savea. Alvettulan historiallisen kylän paikka on ollut Alvettulanjoen etelärannalla, Alvettulantien ja Vanhansillantien välissä ulottuen myös Laurilantien eteläpuolelle.
Edellä mainitusta paikasta noin 40 m kaakkoon, Pakarin talon puutarhasta on myös mm. rautakautista keramiikkaa ja iskukivi. Löydöt saattavat olla samaa asuinpaikkaa edellisten kanssa. Soiniemen päärakennusta laajennettaessa on havaittu kiveystä, joka saattaa myös merkitä muinaisjäännöstä. Lisäksi Soiniemen päärakennuksen kivijalan vieressä sijaitsi kolmen kupin uhrikivi. Se oli maankaivu- ja siirtotöissä poistettu vuonna 1998 pihapiiristä Tampereen tien varteen. Kesällä 2004 kivi siirrettiin takaisin Soiniemen kartanon pihaan. |
| metsakeskus.83010054 |
109 |
Soiniemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
364913.26900000 |
6787951.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010054 |
Mahdollinen rautakautinen ja historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Alvettulanjoen eteläpuolella olevalla pellolla, jota kutsutaan navetanaluspelloksi. Paikka on Soiniemen talosta noin 80 m pohjoiseen ja Vanhan sillan tiestä noin 15 m. Löydöt on kerätty pellon pinnalta. Maaperä mullan alla on savea. Pellon pohjoisreunassa on havaittu irtokiviä, jotka saattavat liittyä tulisijaan. Sen läheisyydestä on löydetty rautakautisia saviastianpaloja. Muut löydöt pellolta ovat mm. värttinänpyöriä, kiilleliuskeisia hioimia ja palanutta savea. Alvettulan historiallisen kylän paikka on ollut Alvettulanjoen etelärannalla, Alvettulantien ja Vanhansillantien välissä ulottuen myös Laurilantien eteläpuolelle.
Edellä mainitusta paikasta noin 40 m kaakkoon, Pakarin talon puutarhasta on myös mm. rautakautista keramiikkaa ja iskukivi. Löydöt saattavat olla samaa asuinpaikkaa edellisten kanssa. Soiniemen päärakennusta laajennettaessa on havaittu kiveystä, joka saattaa myös merkitä muinaisjäännöstä. Lisäksi Soiniemen päärakennuksen kivijalan vieressä sijaitsi kolmen kupin uhrikivi. Se oli maankaivu- ja siirtotöissä poistettu vuonna 1998 pihapiiristä Tampereen tien varteen. Kesällä 2004 kivi siirrettiin takaisin Soiniemen kartanon pihaan. |
| metsakeskus.83010055 |
109 |
Kummola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
374050.60900000 |
6784532.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven ja vanhan Hauho-Hämeenlinna -tien välisellä saven ja hiekan sekaisella pellolla Kummolan tilan edustalla. Kohde erottuu tasaisesta peltoalueesta hieman korkeampana kohtana. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt ovat saviastianpaloja, kuonaa, piitä, savitiivistettä, pronssipeltiä ja kehäsoljen katkelma. |
| metsakeskus.83010056 |
109 |
Lauhamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
364814.31600000 |
6786022.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010056 |
Kohde sijaitsee Hauhonselän luoteisosassa, Koiraniemen ja Juopukankärjen välisellä alueella noin 100 m länteen rannasta Hauhonraitin varrella, nro 117 kohdalla.
Paikka on peltojen ympäröimä mäki, jonka läpi kulkee Hauhonraitti. Mäen itäosassa, pääasiassa koivuja ja pihlajia kasvavalla alueella on neljä kiven- ja maansekaista, erikokoista kumparetta tai röykkiötä. Yhdessä röykkiössä on suuri keskuskivi.
Kumpareihin kaivetuissa koekuopissa oli irtonaista kiveystä, joka ei ollut ei palanutta. Silmäkivellisestä röykkiöstä ja mökkitien varressa olevasta, isoista kivistä kasatusta röykkiöstä löydettiin saviastian palat, jotka lienevät epineoliittista keramiikkaa.
Röykkiöt vaikuttavat pellolta kasatuilta kiveyksiltä. On mahdollista, että niissä on pohjalla vanhempia kerroksia, joiden päälle peltokivet on heitetty. Keramiikan palat voisivat liittyä myös röykkiöiden alla olevaan asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.83010056 |
109 |
Lauhamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
364814.31600000 |
6786022.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83010056 |
Kohde sijaitsee Hauhonselän luoteisosassa, Koiraniemen ja Juopukankärjen välisellä alueella noin 100 m länteen rannasta Hauhonraitin varrella, nro 117 kohdalla.
Paikka on peltojen ympäröimä mäki, jonka läpi kulkee Hauhonraitti. Mäen itäosassa, pääasiassa koivuja ja pihlajia kasvavalla alueella on neljä kiven- ja maansekaista, erikokoista kumparetta tai röykkiötä. Yhdessä röykkiössä on suuri keskuskivi.
Kumpareihin kaivetuissa koekuopissa oli irtonaista kiveystä, joka ei ollut ei palanutta. Silmäkivellisestä röykkiöstä ja mökkitien varressa olevasta, isoista kivistä kasatusta röykkiöstä löydettiin saviastian palat, jotka lienevät epineoliittista keramiikkaa.
Röykkiöt vaikuttavat pellolta kasatuilta kiveyksiltä. On mahdollista, että niissä on pohjalla vanhempia kerroksia, joiden päälle peltokivet on heitetty. Keramiikan palat voisivat liittyä myös röykkiöiden alla olevaan asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.83500004 |
109 |
Sotjala Hallaminjärventie |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
377527.18100000 |
6791075.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83500004 |
Siikanen -nimiseltä järveltä 1 km länsi-luoteeseen ja Hallaminjärvestä 600 m lounaaseen 19 röykkiötä metsän keskellä olevan aukion laidoilla. Kaksi röykkiöistä on aukiolla, alue on n. 60 m x 70 m laajuinen. Mahdollisesti kyseessä on kaskiraunioalue tai pelto. Paikalla on myös mahdollisen rakennuksen perustus. Aukiota raivattu myöhemmin puutavaran säilytystä varten. |
| metsakeskus.83500006 |
109 |
Sudenhaudan pyykki 2 |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
371938.46300000 |
6783345.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83500006 |
Sotjalan, Portaan ja Hahkialan kylien rajalla pyykki, johon liittyy tarinoita. Nimi Sudenhaudan pyykki mainitaan myös toisaalla olevan paikan nimenä. ("Pyykissä yhtyvät Sotjalan neljännes ja Kalailan kylä sekä Villantilan eli Kyttälän ja Ajorannan kylät."). Tämä olisi edellisestä n. 1 km luoteeseen oleva rajapaikka. Todennäköistä on kuitenkin että kyseessä on sama pelätty pyykinpaikka. |
| metsakeskus.83500007 |
109 |
Someronvuoren pyykki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
377955.05900000 |
6780116.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.83500007 |
Hauhon Sotjalan ja Kokkilan sekä Tuuloksen Juttilan ja Sairialan kylien rajapaikka. "Rajamerkissä yhtyvät Tuuloksen ja Sotjalan jakokunnat (neljänneskunta) - Lounaan neljänneskunta. Olavi Tavast ajoi v.1431 neljänneskuntien välirajan. Paikalla suuria teräväkärkisiä pystyssä olevia kiviä." |
| metsakeskus.84010001 |
564 |
Rajakangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
439496.00000000 |
7234850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010001 |
Kohde koostuu jätinkirkosta (Rajakangas 1) ja siihen liittyvästä röykkiöstä, ns. sakastista, sekä kivikautisesta asuinpaikasta (Rajakangas 2). Se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöskohteisiin (Maiseman muisti 2001). Paikka on Onkamojärvestä noin 5 km itään olevalla Rajakangas -nimisellä moreenikumpareella. Jätinkirkko on kooltaan noin 32 x 26 metriä, sen alle puolen metrin kokoisista kivistä ladotun vallin korkeus on 50–60 cm ja leveyttä vallilla on 1,5–3 m. Jätinkirkon koillispuolella on matala sakastiksi nimetty kiviröykkiö, joka on halkaisijaltaan noin 4 m. Lisäksi joissain lähteissä mainitaan läheltä vielä toinen tätä suurempi röykkiö, mutta tästä ei ole mainintoja tutkimusraporteissa. Jätinkirkko on merkitty maastoon kuparisella muinaisjäännöstaululla. Kaivauksia alueella ei ole tehty.
Välittömästi jätinkirkon itä- ja kaakkoispuolella sijaitsevan palstan alueelta on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä äestysjäljistä. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä. Löytöalue on kooltaan noin 100 x 100 m. |
| metsakeskus.84010001 |
564 |
Rajakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
439496.00000000 |
7234850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010001 |
Kohde koostuu jätinkirkosta (Rajakangas 1) ja siihen liittyvästä röykkiöstä, ns. sakastista, sekä kivikautisesta asuinpaikasta (Rajakangas 2). Se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöskohteisiin (Maiseman muisti 2001). Paikka on Onkamojärvestä noin 5 km itään olevalla Rajakangas -nimisellä moreenikumpareella. Jätinkirkko on kooltaan noin 32 x 26 metriä, sen alle puolen metrin kokoisista kivistä ladotun vallin korkeus on 50–60 cm ja leveyttä vallilla on 1,5–3 m. Jätinkirkon koillispuolella on matala sakastiksi nimetty kiviröykkiö, joka on halkaisijaltaan noin 4 m. Lisäksi joissain lähteissä mainitaan läheltä vielä toinen tätä suurempi röykkiö, mutta tästä ei ole mainintoja tutkimusraporteissa. Jätinkirkko on merkitty maastoon kuparisella muinaisjäännöstaululla. Kaivauksia alueella ei ole tehty.
Välittömästi jätinkirkon itä- ja kaakkoispuolella sijaitsevan palstan alueelta on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä äestysjäljistä. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä. Löytöalue on kooltaan noin 100 x 100 m. |
| metsakeskus.84010001 |
564 |
Rajakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
439496.00000000 |
7234850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010001 |
Kohde koostuu jätinkirkosta (Rajakangas 1) ja siihen liittyvästä röykkiöstä, ns. sakastista, sekä kivikautisesta asuinpaikasta (Rajakangas 2). Se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöskohteisiin (Maiseman muisti 2001). Paikka on Onkamojärvestä noin 5 km itään olevalla Rajakangas -nimisellä moreenikumpareella. Jätinkirkko on kooltaan noin 32 x 26 metriä, sen alle puolen metrin kokoisista kivistä ladotun vallin korkeus on 50–60 cm ja leveyttä vallilla on 1,5–3 m. Jätinkirkon koillispuolella on matala sakastiksi nimetty kiviröykkiö, joka on halkaisijaltaan noin 4 m. Lisäksi joissain lähteissä mainitaan läheltä vielä toinen tätä suurempi röykkiö, mutta tästä ei ole mainintoja tutkimusraporteissa. Jätinkirkko on merkitty maastoon kuparisella muinaisjäännöstaululla. Kaivauksia alueella ei ole tehty.
Välittömästi jätinkirkon itä- ja kaakkoispuolella sijaitsevan palstan alueelta on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä äestysjäljistä. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä. Löytöalue on kooltaan noin 100 x 100 m. |
| metsakeskus.84010005 |
564 |
Isoniemi |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
417238.00000000 |
7228465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010005 |
Jatulintarha sijaitsee seurakunnan Isoniemen leirikeskuksesta noin 250 metriä itään, keskukseen johtavan tien eteläpuolella. Tarhasta on matkaa merenrantaan 200-300 metriä. Alue on kivikkoista männikkökangasta. Tarha koostuu 11 sisäkkäisestä kivikehästä ja sen halkaisja on noin 7 metriä. Rakenteen kivet ovat pään kokoisia tai hieman pienempiä, kaikkiaan niitä on yli 500. Kohde on kunnostettu ja suojattu aidalla 1988 ja 2011. Maannousun perusteella kohde ajoittuu varhaisimmillaan keskiaikaiseksi. |
| metsakeskus.84010005 |
564 |
Isoniemi |
10002 |
12006 |
13075 |
11010 |
27000 |
417238.00000000 |
7228465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010005 |
Jatulintarha sijaitsee seurakunnan Isoniemen leirikeskuksesta noin 250 metriä itään, keskukseen johtavan tien eteläpuolella. Tarhasta on matkaa merenrantaan 200-300 metriä. Alue on kivikkoista männikkökangasta. Tarha koostuu 11 sisäkkäisestä kivikehästä ja sen halkaisja on noin 7 metriä. Rakenteen kivet ovat pään kokoisia tai hieman pienempiä, kaikkiaan niitä on yli 500. Kohde on kunnostettu ja suojattu aidalla 1988 ja 2011. Maannousun perusteella kohde ajoittuu varhaisimmillaan keskiaikaiseksi. |
| metsakeskus.84010006 |
564 |
Navettakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
438423.02200000 |
7234831.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010006 |
Röykkiökohde sijaitsee noin 4 km Onkamonjärvestä itään Liippaan metsäautotien eteläpuolella moreeniharjanteella, sen itäpäässä. Kivikkoinen alue kasvaa mäntyjä ja kuusikkoa. Paikalla on seitsemän röykkiötä, joista kolme erottuu selvästi. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 3-7 m. Suurimman korkeus on noin 50 cm. Lisäksi alueella on kaksi kuopannetta. Alueen läpi vievän metsäkoneen ajoura on vaurioittanut osaa röykkiöistä, muutoin kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.84010006 |
564 |
Navettakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
438423.02200000 |
7234831.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010006 |
Röykkiökohde sijaitsee noin 4 km Onkamonjärvestä itään Liippaan metsäautotien eteläpuolella moreeniharjanteella, sen itäpäässä. Kivikkoinen alue kasvaa mäntyjä ja kuusikkoa. Paikalla on seitsemän röykkiötä, joista kolme erottuu selvästi. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 3-7 m. Suurimman korkeus on noin 50 cm. Lisäksi alueella on kaksi kuopannetta. Alueen läpi vievän metsäkoneen ajoura on vaurioittanut osaa röykkiöistä, muutoin kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.84010006 |
564 |
Navettakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
438423.02200000 |
7234831.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010006 |
Röykkiökohde sijaitsee noin 4 km Onkamonjärvestä itään Liippaan metsäautotien eteläpuolella moreeniharjanteella, sen itäpäässä. Kivikkoinen alue kasvaa mäntyjä ja kuusikkoa. Paikalla on seitsemän röykkiötä, joista kolme erottuu selvästi. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 3-7 m. Suurimman korkeus on noin 50 cm. Lisäksi alueella on kaksi kuopannetta. Alueen läpi vievän metsäkoneen ajoura on vaurioittanut osaa röykkiöistä, muutoin kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.84010007 |
564 |
Onkamonselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
441061.96500000 |
7234132.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010007 |
Onkamonselän röykkiöt ja kivikautinen asuinpaikka sijaitsevat Onkamonojan pohjoispuolella, Onkamonselän länsipäässä. Harjanteen laen länsipäässä on selvärajainen röykkiö, jonka halkaisja on noin 7 m ja korkeus 50 cm. Röykkiöstä noin 30 metriä koilliseen on matala kiveys, jonka halkaisija on noin 3,5 m ja korkeus noin 20-30 cm. Lisäksi harjanteen eteläreunan alaosassa on tien vieressä hiekkamaalla ilmeinen kivikautinen asuinpaikka, josta on löydetty kvartseja sekä palaneita kiviä.
Vuoden 2020 kaivauksissa harjanteen laella oleva röykkiö tutkittiin. Siitä ei löytynyt mitään hautaukseen viittaavia rakenteita eikä luulöytöjä. Röykkiöstä ja sen ympärille avatusta tasokaivauksesta löytyi kvartsi-esineitä, ytimiä ja iskoksia. Kaivaushavaintojen perusteella näyttää siltä, että röykkiö on saman aikainen kivikautisen asuinpaikan kanssa, mutta sen käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Alueella sijaitseva kuopanne osoittautui löydöttömäksi. Pintahavaintojen perusteella asuinpaikka jatkuu pesäkkeisenä noin 420 metriä röykkiöstä itään. |
| metsakeskus.84010007 |
564 |
Onkamonselkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
441061.96500000 |
7234132.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010007 |
Onkamonselän röykkiöt ja kivikautinen asuinpaikka sijaitsevat Onkamonojan pohjoispuolella, Onkamonselän länsipäässä. Harjanteen laen länsipäässä on selvärajainen röykkiö, jonka halkaisja on noin 7 m ja korkeus 50 cm. Röykkiöstä noin 30 metriä koilliseen on matala kiveys, jonka halkaisija on noin 3,5 m ja korkeus noin 20-30 cm. Lisäksi harjanteen eteläreunan alaosassa on tien vieressä hiekkamaalla ilmeinen kivikautinen asuinpaikka, josta on löydetty kvartseja sekä palaneita kiviä.
Vuoden 2020 kaivauksissa harjanteen laella oleva röykkiö tutkittiin. Siitä ei löytynyt mitään hautaukseen viittaavia rakenteita eikä luulöytöjä. Röykkiöstä ja sen ympärille avatusta tasokaivauksesta löytyi kvartsi-esineitä, ytimiä ja iskoksia. Kaivaushavaintojen perusteella näyttää siltä, että röykkiö on saman aikainen kivikautisen asuinpaikan kanssa, mutta sen käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Alueella sijaitseva kuopanne osoittautui löydöttömäksi. Pintahavaintojen perusteella asuinpaikka jatkuu pesäkkeisenä noin 420 metriä röykkiöstä itään. |
| metsakeskus.84010008 |
564 |
Joutsenkangas kaakko |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
427771.00000000 |
7233864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010008 |
Rautatien itäpuolisella Joutsenkankaalla (Jättiläisenkankaalla), kankaan laen itäosassa on viisi selvää keskuskuopallista kivimuodostelmaa, joista keskimmäinen on eniten röykkiömäinen ja neljä muuta lähinnä röykkiön ja rakkakuopan välimuotoa. Rakenteiden koko vaihtelee 2,5 - 6 m välillä. Lisäksi alueella on useita epämääräisiä kivirakennelmia. Röykkiöstä noin 60 m itään on lisäksi itään laskevassa rinteessä ja 25 m avosuosta havaittu keittokuoppa, jonka halkaisija on noin 2 m ja syvyys 0,3 m (alakohde). Sen pohjaan tehdystä koekuopasta havaittiin palaneita kiviä. Kuoppa on koskematon.
Röykkiöstä noin 160 m kaakkoon matalammalla kankaan laidassa on myöhemmin paikannettu viisi röykkiötä, joista kaksi on metsänkäsittelyssä tuhoutunut (Joutsenkangas kaakko 2).
2024: Kohde sijaitsee hakkuuaukealla ja on muinaisjäännösrekisterin kuvaamassa kunnossa. |
| metsakeskus.84010008 |
564 |
Joutsenkangas kaakko |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
427771.00000000 |
7233864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010008 |
Rautatien itäpuolisella Joutsenkankaalla (Jättiläisenkankaalla), kankaan laen itäosassa on viisi selvää keskuskuopallista kivimuodostelmaa, joista keskimmäinen on eniten röykkiömäinen ja neljä muuta lähinnä röykkiön ja rakkakuopan välimuotoa. Rakenteiden koko vaihtelee 2,5 - 6 m välillä. Lisäksi alueella on useita epämääräisiä kivirakennelmia. Röykkiöstä noin 60 m itään on lisäksi itään laskevassa rinteessä ja 25 m avosuosta havaittu keittokuoppa, jonka halkaisija on noin 2 m ja syvyys 0,3 m (alakohde). Sen pohjaan tehdystä koekuopasta havaittiin palaneita kiviä. Kuoppa on koskematon.
Röykkiöstä noin 160 m kaakkoon matalammalla kankaan laidassa on myöhemmin paikannettu viisi röykkiötä, joista kaksi on metsänkäsittelyssä tuhoutunut (Joutsenkangas kaakko 2).
2024: Kohde sijaitsee hakkuuaukealla ja on muinaisjäännösrekisterin kuvaamassa kunnossa. |
| metsakeskus.84010009 |
564 |
Katoslampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
446729.67000000 |
7238810.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010009 |
Pyyntikuopparyhmä sijaitsee Katoslammen kaakkoispuolisella kankaalla, sen eteläosassa. Kyseessä on usean, lähinnä kartiomaisen kuopanteen muodostama kaakko-luode -suuntainen ketju. Kuoppien halkaisija on 2-3 m ja syvyys noin 20-30 cm. Vallia ei kuoppien ympärillä erotu. Kohde saattaa olla esihistoriallista nuorempikin.
2021: Tarkastuksen aikana maassa oli noin 5 cm lunta, mutta alueelta erottui tarkastuksen aikana ainakin 12 pyyntikuoppaa. Koska maa oli jäässä, ei niiden huuhtoutumiskerroksen paksuutta saatu tarkastettua. Pyyntikuopat ovat muodotaan pyöreitä ja soikeita, ja ne ovat kooltaan noin 1,5-3 x 2-4,5 metriä ja syvyydeltään 20-70 cm. Ainakin yhden pyyntikuopan (pyyntikuoppa 2) ympärillä havaittiin valli. Kaksi pyyntikuoppaa ovat muita hieman epämääräisempiä (pyyntikuopat 7 ja 9). |
| metsakeskus.84010010 |
564 |
Rajakangas 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
439852.45200000 |
7234751.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010010 |
Kohde sijaitsee pienellä moreenikumpareella välittömästi Onkamonselän metsäautotien eteläpuolella. Rajakankaan jätinkirkko sijaitsee kohteesta noin 450 metriä länteen (84010001, erilliskohde Rajakangas 1). Pienellä kaakko-luoteissuuntaisella moreeniharjanteella, harjanteen laella, on hieman epämääräisen muotoinen röykkiö. Mitoiltaan röykkiö on 7 x 5 metriä ja korkeutta röykkiöllä on noin 50 cm. Röykkiö on kasattu pään kokoisista ja hieman suuremmista mukulakivistä. Röykkiön keskustassa on noin 1,5 x 1,5 metrin suuruinen kaiveltu alue. Mahdollisena rakenteena on pidettävä kahta röykkiön kaakkoisosassa olevaa noin 2 metrin mittaista kiviriviä. Röykkiö hahmottuu ympäröivästä maastosta selvästi.
Röykkiöstä reilut 35 metriä länsilounaaseen on laakeahko painanne hiekkaisella vanhalla rantaterassilla. Halkaisijaltaan painanne on vajaat 6 metriä ja syvyyttä sillä on reilut 40 cm. Kysymyksessä voi olla asumuspainanne. Noin 40 metriä röykkiöstä kaakkoon on toinen painanne, joka muistuttaa muodoltaan tervahautaa. Kankaan alue on tällä kohtaa melko hienoa hiekkaa, lukuunottamatta pientä rakka-aluetta röykkiön läheisyydessä. |
| metsakeskus.84010010 |
564 |
Rajakangas 3 |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
439852.45200000 |
7234751.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010010 |
Kohde sijaitsee pienellä moreenikumpareella välittömästi Onkamonselän metsäautotien eteläpuolella. Rajakankaan jätinkirkko sijaitsee kohteesta noin 450 metriä länteen (84010001, erilliskohde Rajakangas 1). Pienellä kaakko-luoteissuuntaisella moreeniharjanteella, harjanteen laella, on hieman epämääräisen muotoinen röykkiö. Mitoiltaan röykkiö on 7 x 5 metriä ja korkeutta röykkiöllä on noin 50 cm. Röykkiö on kasattu pään kokoisista ja hieman suuremmista mukulakivistä. Röykkiön keskustassa on noin 1,5 x 1,5 metrin suuruinen kaiveltu alue. Mahdollisena rakenteena on pidettävä kahta röykkiön kaakkoisosassa olevaa noin 2 metrin mittaista kiviriviä. Röykkiö hahmottuu ympäröivästä maastosta selvästi.
Röykkiöstä reilut 35 metriä länsilounaaseen on laakeahko painanne hiekkaisella vanhalla rantaterassilla. Halkaisijaltaan painanne on vajaat 6 metriä ja syvyyttä sillä on reilut 40 cm. Kysymyksessä voi olla asumuspainanne. Noin 40 metriä röykkiöstä kaakkoon on toinen painanne, joka muistuttaa muodoltaan tervahautaa. Kankaan alue on tällä kohtaa melko hienoa hiekkaa, lukuunottamatta pientä rakka-aluetta röykkiön läheisyydessä. |
| metsakeskus.84010011 |
564 |
Isomaa (Haukipudas) |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
442201.00000000 |
7238800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010011 |
Kohde sijaitsee Isomaan laella, entisen Haukiputaan kunnan keskivaiheilla, Kiiminki-Yli-Ii maantien länsipuolella. Isomaa on mäntyä kasvava moreeniharjanne. Sen laella erottuu kaksi röykkiötä. Kookkaamman koko on noin 6x9 m ja korkeutta sillä on noin 40 cm. Toinen on epäselvempi, halkaisijaltaan noin 6 m. Lisäksi alueella on kaksi rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.84010012 |
564 |
Hiidenvaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
444950.40100000 |
7235821.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010012 |
Kohde, rakkakuoppia ja röykkiö, sijaitsee Kiimingistä Yli-Iihin johtavan tien varressa, sen itäpuolella, noin 12 km pohjoiseen Kiimingin kirkolta. Hiidenvaaran kaakkoisosassa, sen korkeimmalla kohdalla erottuu kivirakassa noin 25-30 rakkakuoppaa, joista osa varsin pieniä ja tulkinnallisia. Kuoppien halkaisija on 1-3 m ja syvyys noin 20 - 80 cm. Paikalla on lisäksi alueen keskiosassa yksi epämääräinen röykkiö/kehämäinen kiveys sekä luoteispäässä noin 1 x 2 m oleva latomusmainen kiveys. Paikalla on ollut myös kolmiomittaustorni.
Kohteen kaakkoispuolella on rinteen yläreunalla 14-15 ampumasuojaa noin 4 - 15 metrin välein noin 100 metrin matkalla (noin 7238642 / 3445219 - 7238732 / 3455197) . Kyseessä ovat matalat kuopat, joiden rinteenpuoleisella reunalla on 1 - 2 kivikerran suojakiveys. Ampumasuojat liittyvät viime sotien jälkeisiin armeijan harjoituksiin. Kyseessä eivät ole muinaisjäännökset |
| metsakeskus.84010012 |
564 |
Hiidenvaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
444950.40100000 |
7235821.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010012 |
Kohde, rakkakuoppia ja röykkiö, sijaitsee Kiimingistä Yli-Iihin johtavan tien varressa, sen itäpuolella, noin 12 km pohjoiseen Kiimingin kirkolta. Hiidenvaaran kaakkoisosassa, sen korkeimmalla kohdalla erottuu kivirakassa noin 25-30 rakkakuoppaa, joista osa varsin pieniä ja tulkinnallisia. Kuoppien halkaisija on 1-3 m ja syvyys noin 20 - 80 cm. Paikalla on lisäksi alueen keskiosassa yksi epämääräinen röykkiö/kehämäinen kiveys sekä luoteispäässä noin 1 x 2 m oleva latomusmainen kiveys. Paikalla on ollut myös kolmiomittaustorni.
Kohteen kaakkoispuolella on rinteen yläreunalla 14-15 ampumasuojaa noin 4 - 15 metrin välein noin 100 metrin matkalla (noin 7238642 / 3445219 - 7238732 / 3455197) . Kyseessä ovat matalat kuopat, joiden rinteenpuoleisella reunalla on 1 - 2 kivikerran suojakiveys. Ampumasuojat liittyvät viime sotien jälkeisiin armeijan harjoituksiin. Kyseessä eivät ole muinaisjäännökset |
| metsakeskus.84010013 |
564 |
Martimojoki Itäranta |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
446809.64500000 |
7238600.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010013 |
Kohde sijaitsee Martimojoen itärannalla 1 km Katoslammesta kaakkoon pienen moreenikumpareen laella. Paikalla on kaksi röykkiötä. Toinen on kooltaan 5,5 x 4,5 m ja korkeudeltaan 40-50 cm. Toinen röykkiö on muodoltaan epämääräinen, halkaisija on noin 3,5 m. Röykkiöt ovat maisemallisesti näyttävällä paikalla.
2021: Röykkiöiden alue on äestetty 1990-luvun loppupuolella, mahdollisesti vuonna 1998. Etenkin röykkiö 2 on vaurioitunut äestyksen aikana, äestysura kulkee röykkiön 2 läpi. Röykkiö 1 on paremmin säilynyt. Röykkiöiden itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee pieniä kuoppia (pyyntikuoppia?) (ks. alakohteet). Ne on kaivettu osin rinteeseen. |
| metsakeskus.84010013 |
564 |
Martimojoki Itäranta |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
446809.64500000 |
7238600.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010013 |
Kohde sijaitsee Martimojoen itärannalla 1 km Katoslammesta kaakkoon pienen moreenikumpareen laella. Paikalla on kaksi röykkiötä. Toinen on kooltaan 5,5 x 4,5 m ja korkeudeltaan 40-50 cm. Toinen röykkiö on muodoltaan epämääräinen, halkaisija on noin 3,5 m. Röykkiöt ovat maisemallisesti näyttävällä paikalla.
2021: Röykkiöiden alue on äestetty 1990-luvun loppupuolella, mahdollisesti vuonna 1998. Etenkin röykkiö 2 on vaurioitunut äestyksen aikana, äestysura kulkee röykkiön 2 läpi. Röykkiö 1 on paremmin säilynyt. Röykkiöiden itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee pieniä kuoppia (pyyntikuoppia?) (ks. alakohteet). Ne on kaivettu osin rinteeseen. |
| metsakeskus.84010015 |
564 |
Pirttikangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
449135.00000000 |
7240883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010015 |
Kohde, röykkiöt ja rakkakuopat, sijaitsee Kiimingistä Yli-Iihin johtavan tien itäpuolella, Kiviojan itärannalla olevan Pirttikankaan laella. Länsiosassa on viisi rakkakuoppaa kahdessa ryhmässä. Kuopparyhmät sijaitsevat noin 90 metrin päässä toisistaan. Alueella on todettu kaksi röykkiömäistä kivikehää noin 150 metrin päässä toisistaan. Röykkiöiden halkaisija on runsaat 4 metriä. 2015 inventoinnissa nämä itäiset rakenteet katsottu luontaisiksi. Läntisen alueen kivikkokuopat vastaavat osin aiempia havaintoja. |
| metsakeskus.84010015 |
564 |
Pirttikangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
449135.00000000 |
7240883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010015 |
Kohde, röykkiöt ja rakkakuopat, sijaitsee Kiimingistä Yli-Iihin johtavan tien itäpuolella, Kiviojan itärannalla olevan Pirttikankaan laella. Länsiosassa on viisi rakkakuoppaa kahdessa ryhmässä. Kuopparyhmät sijaitsevat noin 90 metrin päässä toisistaan. Alueella on todettu kaksi röykkiömäistä kivikehää noin 150 metrin päässä toisistaan. Röykkiöiden halkaisija on runsaat 4 metriä. 2015 inventoinnissa nämä itäiset rakenteet katsottu luontaisiksi. Läntisen alueen kivikkokuopat vastaavat osin aiempia havaintoja. |
| metsakeskus.84010017 |
564 |
Kiviharju (Haukipudas) |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
428922.86000000 |
7228450.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010017 |
Kohde, kuopanteita ja mahdollinen asuinpaikka, sijaitsee Kiiminkijoen eteläpuolisen Kiviharjun koillisosassa, joen rannasta noin 500 metrin päässä. Alueella erottuu 8 selvää suppilomaista kuoppaa matalalla hiekkaisella kangasharjanteella. Ne ovat kooltaan 3,5-5 m, muodoltaan suppilomaisia ja noin 40-100 cm syviä. Osassa kuoppia erottuu valli. Lisäksi alueella on noin 7 epämääräisempää painanetta, joiden keskeltä tieleikkauksesta alueen pohjoisosasta löytyi kvartsi-iskoksia mahdollisen asuinpaikan merkkinä. Alueelta länteen 300 metrin päässä on vanhoja pieniä sekä käytössä olevia suuria hiekkakuoppia. Huom! Näitä 8 selvää kuoppaa ja 7 epämääräistä kuoppaa ei ole lisätty alakohteisiin, koska niiden tarkat koordinaatit eivät ole tiedossa. Niiden ohjeelliset sijainnit on J.Okkosen tarkastusraportissa v.1993.
Aiemmin todettujen ilmeisten pyyntikuoppien ja kvartsien lisäksi alueelta on v. 2011 todettu kvartsi-iskoksia tieuralla aina noin 100 m etäisyydellä olevalle teiden risteykselle saakka. Myös palaneita kiviä on todettu. Lisäksi tästä tienristeyksestä noin 30 m kaakkoon on hiekkatien länsipuolella tiiviinä ryhmänä 4 edellisten kaltaista mahdollista pyyntikuoppaa. Myös risteyksestä etelälounaaseen johtavan tieuran varrella tien länsipuolella todettiin
kolmen kuoppajäännöksen ryhmä, kuopista eteläisin aivan tieuran vierellä. Kuoppien pohjille tehdyistä lapionpistoista havaittiin kuoppien pohjalla huuhtoutumiskerroksen ohella myös palaneita kiviä, minkä perusteella kuopat ovat ilmeisimmin keittokuoppia. Edelleen on todettu kaksi kookasta keittokuoppaa edellisestä ryhmästä noin viisikymmentä metriä luoteeseen, yksittäinen todennäköisimmin pyyntikuopalta vaikuttava kuoppajäännös näistä noin 150 metriä pohjoisluoteeseen, hiekkatien länsipuolelta, noin 50 metriä Haukiväylän eteläpuolelta, sekä kolme epämääräisempää kuopannetta tästä noin 50 m länteen (ks. alakohteet 1-13).
Haukiväylän eteläpuoleisella hiekkakankaalla on siis laaja-alainen ryhmä
käyttötarkoitukseltaan toisistaan poikkeavia kuoppajäännöksiä, sekä ilmeinen asuinpaikka
kuoppajäännösalueen keskivaiheilla. Muinaisjäännös vaikuttaa luonteeltaan pesäkkeiseltä |
| metsakeskus.84010017 |
564 |
Kiviharju (Haukipudas) |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
428922.86000000 |
7228450.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010017 |
Kohde, kuopanteita ja mahdollinen asuinpaikka, sijaitsee Kiiminkijoen eteläpuolisen Kiviharjun koillisosassa, joen rannasta noin 500 metrin päässä. Alueella erottuu 8 selvää suppilomaista kuoppaa matalalla hiekkaisella kangasharjanteella. Ne ovat kooltaan 3,5-5 m, muodoltaan suppilomaisia ja noin 40-100 cm syviä. Osassa kuoppia erottuu valli. Lisäksi alueella on noin 7 epämääräisempää painanetta, joiden keskeltä tieleikkauksesta alueen pohjoisosasta löytyi kvartsi-iskoksia mahdollisen asuinpaikan merkkinä. Alueelta länteen 300 metrin päässä on vanhoja pieniä sekä käytössä olevia suuria hiekkakuoppia. Huom! Näitä 8 selvää kuoppaa ja 7 epämääräistä kuoppaa ei ole lisätty alakohteisiin, koska niiden tarkat koordinaatit eivät ole tiedossa. Niiden ohjeelliset sijainnit on J.Okkosen tarkastusraportissa v.1993.
Aiemmin todettujen ilmeisten pyyntikuoppien ja kvartsien lisäksi alueelta on v. 2011 todettu kvartsi-iskoksia tieuralla aina noin 100 m etäisyydellä olevalle teiden risteykselle saakka. Myös palaneita kiviä on todettu. Lisäksi tästä tienristeyksestä noin 30 m kaakkoon on hiekkatien länsipuolella tiiviinä ryhmänä 4 edellisten kaltaista mahdollista pyyntikuoppaa. Myös risteyksestä etelälounaaseen johtavan tieuran varrella tien länsipuolella todettiin
kolmen kuoppajäännöksen ryhmä, kuopista eteläisin aivan tieuran vierellä. Kuoppien pohjille tehdyistä lapionpistoista havaittiin kuoppien pohjalla huuhtoutumiskerroksen ohella myös palaneita kiviä, minkä perusteella kuopat ovat ilmeisimmin keittokuoppia. Edelleen on todettu kaksi kookasta keittokuoppaa edellisestä ryhmästä noin viisikymmentä metriä luoteeseen, yksittäinen todennäköisimmin pyyntikuopalta vaikuttava kuoppajäännös näistä noin 150 metriä pohjoisluoteeseen, hiekkatien länsipuolelta, noin 50 metriä Haukiväylän eteläpuolelta, sekä kolme epämääräisempää kuopannetta tästä noin 50 m länteen (ks. alakohteet 1-13).
Haukiväylän eteläpuoleisella hiekkakankaalla on siis laaja-alainen ryhmä
käyttötarkoitukseltaan toisistaan poikkeavia kuoppajäännöksiä, sekä ilmeinen asuinpaikka
kuoppajäännösalueen keskivaiheilla. Muinaisjäännös vaikuttaa luonteeltaan pesäkkeiseltä |
| metsakeskus.84010017 |
564 |
Kiviharju (Haukipudas) |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
428922.86000000 |
7228450.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010017 |
Kohde, kuopanteita ja mahdollinen asuinpaikka, sijaitsee Kiiminkijoen eteläpuolisen Kiviharjun koillisosassa, joen rannasta noin 500 metrin päässä. Alueella erottuu 8 selvää suppilomaista kuoppaa matalalla hiekkaisella kangasharjanteella. Ne ovat kooltaan 3,5-5 m, muodoltaan suppilomaisia ja noin 40-100 cm syviä. Osassa kuoppia erottuu valli. Lisäksi alueella on noin 7 epämääräisempää painanetta, joiden keskeltä tieleikkauksesta alueen pohjoisosasta löytyi kvartsi-iskoksia mahdollisen asuinpaikan merkkinä. Alueelta länteen 300 metrin päässä on vanhoja pieniä sekä käytössä olevia suuria hiekkakuoppia. Huom! Näitä 8 selvää kuoppaa ja 7 epämääräistä kuoppaa ei ole lisätty alakohteisiin, koska niiden tarkat koordinaatit eivät ole tiedossa. Niiden ohjeelliset sijainnit on J.Okkosen tarkastusraportissa v.1993.
Aiemmin todettujen ilmeisten pyyntikuoppien ja kvartsien lisäksi alueelta on v. 2011 todettu kvartsi-iskoksia tieuralla aina noin 100 m etäisyydellä olevalle teiden risteykselle saakka. Myös palaneita kiviä on todettu. Lisäksi tästä tienristeyksestä noin 30 m kaakkoon on hiekkatien länsipuolella tiiviinä ryhmänä 4 edellisten kaltaista mahdollista pyyntikuoppaa. Myös risteyksestä etelälounaaseen johtavan tieuran varrella tien länsipuolella todettiin
kolmen kuoppajäännöksen ryhmä, kuopista eteläisin aivan tieuran vierellä. Kuoppien pohjille tehdyistä lapionpistoista havaittiin kuoppien pohjalla huuhtoutumiskerroksen ohella myös palaneita kiviä, minkä perusteella kuopat ovat ilmeisimmin keittokuoppia. Edelleen on todettu kaksi kookasta keittokuoppaa edellisestä ryhmästä noin viisikymmentä metriä luoteeseen, yksittäinen todennäköisimmin pyyntikuopalta vaikuttava kuoppajäännös näistä noin 150 metriä pohjoisluoteeseen, hiekkatien länsipuolelta, noin 50 metriä Haukiväylän eteläpuolelta, sekä kolme epämääräisempää kuopannetta tästä noin 50 m länteen (ks. alakohteet 1-13).
Haukiväylän eteläpuoleisella hiekkakankaalla on siis laaja-alainen ryhmä
käyttötarkoitukseltaan toisistaan poikkeavia kuoppajäännöksiä, sekä ilmeinen asuinpaikka
kuoppajäännösalueen keskivaiheilla. Muinaisjäännös vaikuttaa luonteeltaan pesäkkeiseltä |
| metsakeskus.84010017 |
564 |
Kiviharju (Haukipudas) |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
428922.86000000 |
7228450.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010017 |
Kohde, kuopanteita ja mahdollinen asuinpaikka, sijaitsee Kiiminkijoen eteläpuolisen Kiviharjun koillisosassa, joen rannasta noin 500 metrin päässä. Alueella erottuu 8 selvää suppilomaista kuoppaa matalalla hiekkaisella kangasharjanteella. Ne ovat kooltaan 3,5-5 m, muodoltaan suppilomaisia ja noin 40-100 cm syviä. Osassa kuoppia erottuu valli. Lisäksi alueella on noin 7 epämääräisempää painanetta, joiden keskeltä tieleikkauksesta alueen pohjoisosasta löytyi kvartsi-iskoksia mahdollisen asuinpaikan merkkinä. Alueelta länteen 300 metrin päässä on vanhoja pieniä sekä käytössä olevia suuria hiekkakuoppia. Huom! Näitä 8 selvää kuoppaa ja 7 epämääräistä kuoppaa ei ole lisätty alakohteisiin, koska niiden tarkat koordinaatit eivät ole tiedossa. Niiden ohjeelliset sijainnit on J.Okkosen tarkastusraportissa v.1993.
Aiemmin todettujen ilmeisten pyyntikuoppien ja kvartsien lisäksi alueelta on v. 2011 todettu kvartsi-iskoksia tieuralla aina noin 100 m etäisyydellä olevalle teiden risteykselle saakka. Myös palaneita kiviä on todettu. Lisäksi tästä tienristeyksestä noin 30 m kaakkoon on hiekkatien länsipuolella tiiviinä ryhmänä 4 edellisten kaltaista mahdollista pyyntikuoppaa. Myös risteyksestä etelälounaaseen johtavan tieuran varrella tien länsipuolella todettiin
kolmen kuoppajäännöksen ryhmä, kuopista eteläisin aivan tieuran vierellä. Kuoppien pohjille tehdyistä lapionpistoista havaittiin kuoppien pohjalla huuhtoutumiskerroksen ohella myös palaneita kiviä, minkä perusteella kuopat ovat ilmeisimmin keittokuoppia. Edelleen on todettu kaksi kookasta keittokuoppaa edellisestä ryhmästä noin viisikymmentä metriä luoteeseen, yksittäinen todennäköisimmin pyyntikuopalta vaikuttava kuoppajäännös näistä noin 150 metriä pohjoisluoteeseen, hiekkatien länsipuolelta, noin 50 metriä Haukiväylän eteläpuolelta, sekä kolme epämääräisempää kuopannetta tästä noin 50 m länteen (ks. alakohteet 1-13).
Haukiväylän eteläpuoleisella hiekkakankaalla on siis laaja-alainen ryhmä
käyttötarkoitukseltaan toisistaan poikkeavia kuoppajäännöksiä, sekä ilmeinen asuinpaikka
kuoppajäännösalueen keskivaiheilla. Muinaisjäännös vaikuttaa luonteeltaan pesäkkeiseltä |
| metsakeskus.84010018 |
564 |
Honkikangas N |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
426403.00000000 |
7229814.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010018 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen ja sen eteläpuolisen Honkikankaan välisellä pienellä moreenikumpareella. Valtatien 4 uusi linjaus on kohteen länsipuolella. Röykkiö on kooltaan noin 4x5 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Röykkiö on aluskasvillisuuden peitossa.
Vuoden 2005 inventoinnissa röykkiön todettiin olevan ennallaan, mutta vuoden 2011 Jokikylän osayleiskaavan selvityksessä kuvauksen mukaista röykkiötä ei paikannettu alueelta useampien epämääräisten kivikoiden joukossa. Tarkastuksessa 2016 löytyi vuoden 1993 tarkastuksen kuvausta vastaava rakenne kankaan laen kaakkoisosasta. Kyseessä on kokonaan aluskasvillisuuden peittämä kivensekainen(?) kumpare/latomus, jonka kaakkoisosassa on nuori kaivanto. Muualta kivikkoiselta kankaalta ei tavattu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.84010019 |
564 |
Navettakangas länsi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
438153.13200000 |
7234711.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010019 |
Kaksi röykkiöitä ja rakkakuoppa sijaitsevat Onkamonselän - Liippaan metsäautotien eteläpuolella moreenikankaalla, sen laella olevassa rakassa, laen pohjoisreunalla. Paikalla erottuu kaksi matalaa röykkiötä, joiden halkaisija on noin 3,5-4 m, itäisempi röykkiö äestetty vuoden 1993 jälkeen. Näiden yhteydessä on ainakin yksi rakkakuoppa ja muokattua rakkaa. |
| metsakeskus.84010019 |
564 |
Navettakangas länsi |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
438153.13200000 |
7234711.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010019 |
Kaksi röykkiöitä ja rakkakuoppa sijaitsevat Onkamonselän - Liippaan metsäautotien eteläpuolella moreenikankaalla, sen laella olevassa rakassa, laen pohjoisreunalla. Paikalla erottuu kaksi matalaa röykkiötä, joiden halkaisija on noin 3,5-4 m, itäisempi röykkiö äestetty vuoden 1993 jälkeen. Näiden yhteydessä on ainakin yksi rakkakuoppa ja muokattua rakkaa. |
| metsakeskus.84010020 |
564 |
Liippaankanava |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
438417.00000000 |
7235347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010020 |
Röykkiö sijaitsee Liippaan metsäautotien pohjoispuolella, Liippaan kanavan ja tien risteämiskohdasta noin 200 m lounaaseen pienellä moreenikumpareella. Paikalla erottuu yksi noin 6 m pitkä ja 3,5 m leveä röykkiö, jonka korkeus on 40-50 cm. Röykkiö on aluskasvillisuuden peitossa ja päällä kasvaa mäntyjä.
2025: Röykkiön sijaintia on siirretty noin 25 metriä itäkaakkoon 5p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.84010021 |
564 |
Hiidenvaara 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
445190.29900000 |
7235671.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010021 |
Alun perin nimellä Hiidenvaara SE tunnettu kohde sijaitsee Kiimingistä Yli-Iihin johtavan tien itäpuolella, Hiidenvaaran itä- ja kaakkoisreunassa, rinteen alapuoleisella hiekkaterassilla. Alue jakaantuu kolmeen osaan. Eteläinen alue (AI) sijaitsee Hiidenvaaran kaakkoispäässä itään suuntautuvalla hiekkakankaalla. Asumuspainanteet ovat pyöreitä, halkaisijaltaan noin 8-10 m. Muutamia ympäröi valli. Inventoinnissa paikalla havaittiin kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen. Tällä alueella on kartoitettu 39 asumuspainannetta. Muutama painanne on tulkittu luontaisiksi lähdekuopiksi. Muutamia asumuspainanteita sekä pienempiä kuopanteita ja pintalöytöjä on myös suon länsirannan tuntumassa etelään keskeisimmästä painannealueesta. Kaikkineen tämän painannealueen pituus etelästä pohjoiseen on noin 600 m.
Toinen painannealue (AII) on edellisestä lähimmillään noin 100 m luoteeseen, itään kohti suota pistävän niemekkeen kohdalla. Alueella on ainakin seitsemän asumuspainannetta, joko matalammalla niemessä tai tien molemmin puolin pari metriä ylempänä. Molemmilla painannealueilla on asuinpaikan merkkeinä havaittu kvartsi-iskoksia myös asumuspainanteiden ulkopuolella. Eteläisen ja keskisen painannealueen väli, noin 90 metrin matkalla, ympäristöään jyrkemmän rinteen kohdalla, on pitkälti kankaan reunaa kulkevan tien ja aiemman maa-aineksenoton tuhoamaa. Säilynyttä aluetta on aivan suon reunassa.
Pohjoisemmasta painannealueesta noin 300 metriä luoteeseen itärinteeltä tien ja suon väliseltä äestetyltä alueelta (AIII) on asuinpaikan (kivikautisen toimintalaueen) merkkeinä havaittu kvartsi-iskoksia (tuntemattoman tekemä koekuoppalöytö), alueen luonne edellyttää tarkempaa selvitystä.
Edelleen lounaaseen on havaittu kaksi erillistä asumuspainannetta, kuoppajäännöksiä ja miiluja Hiidenvaaran lounaisrinteen ja suon välissä (Hiidenvaara 3). Keskimmäisen alueeen kohdalla kankaan lakikivkossa on rakkakuoppa-/kivirakennekohde (Hiidenvaara). |
| metsakeskus.84010022 |
564 |
Hiidenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
443840.84000000 |
7237330.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010022 |
Kivikautinen asuinpaikka, jossa on kaikkiaan 50 asumuspainannetta sekä kaksi epämääräisempää kivikkoon tehtyä kuopannetta. Alue sijaitsee Kiiminki - Yli-Ii -tien länsipuolella moreeniharjanteen länsi-, itä- ja pohjoisrinteillä. Terassimaisilla tasanteilla olevista painanteista osa on pyöreitä, n. 5 m halkaisijaltaan, osa on kulmistaan pyöristetyn suorakaiteen muotoisia, 6-8 m pitkiä ja n. 4 m leveitä. Osaa ympäröi valli. Kaivauksissa asuinpaikalta on saatu talteen palanutta luuta, kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Kartoituksen mukaan painanteita on 4-5 ryhmässä. Ilmeisesti yksi painanne kaakossa on yksittäinen. Soranotto on osittain tuhonnut itäistä ryhmää. Alimmat asuinpaikkahavainnot ovat 50 m korkeuskäyrän vaiheilta. Painanne 14 tutkittiin vuosina 1994-5 ja tulkittiin lähes suorakaiteen muotoiseksi maahan kaivetuksi asumuksenpohjaksi, kooltaan 8 x 4 m.
Keväällä 2007 suuri osa asuinpaikan pohjoisosaa yhden tilan alueella todettiin äestyksessä vaurioituneeksi. Asuinpaikkalöytöjä (kvartseja) havaittiin 2007 pohjoisessa myös painannealueiden välialueella. Kohteesta lounaaseen löytyi kokonaan uusi asuinpaikka (Hiidenkangas länsi) sekä kaakkoon (Hiidenkangas etelä) yhteyteen luettava erillinen asuinpaikka- ja asumuspainannealue Kiiminki-Yli-Ii -maantien itäpuolelta.
Vuonna 2009 tehtiin vaurioituneella asuinpaikka-alueella (3 ha) kartoitus ja pintapoiminta (20 asumuspainanteen ja kahden pienemmän kuoppajäännöksen alue). Löytöinä havaittiin mm. kaksi tuuraa, kvartsiesineitä sekä -iskoksia ja palaneita kiviä, mutta palanutta luuta ja keramikkaa ei löydetty. Löydöt eivät keskittyneet asumuspainanteisiin vaan niiden ulkopuolisille toiminta-alueille, myös painanteista kauemmas ja niiden alapuolelle. Vain pieni osa havaituista löydöistä talletettiin. Äestyksen voitiin todeta muokanneen asuinpaikkaa noin 10 cm syvyydeltä.
2024: Aiemmin tunnetusta kohteen aluerajasta noin 100 m lounaaseen sijajitsee 14 asumuspainanteen rykelmä, joka sijoittuu jonomaisena muodostelmana Hiidenkankaan luoteisreunan soistuneelle länsilounas-itäkoillissuuntaiselle hiekkakannakselle, jonka kaakkoispuolelle jää pienehkö suoalue. Alueella erottuu 5p LiDAR-aineistossa 14 soikeahkoa painannetta, joiden mitat ovat noin 6-7x4-5 metriä ja maksimisyvyys 40 cm. Maastossa painanteet ovat hahmotettavissa vaihtelevasti, riippuen painanteen sijaintikorkeudesta ja sen suhteen korreloivasta suokasvillisuuden määrästä. Alueella on paksu turvekerros (n. 50 cm), jonka alla huuhtoutunut hiekka. Painanteeseen # 5 kaivetusta koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksen lisäksi useampia palaneen kiven paloja. Painanteet ovat alakohteina 1-14. |
| metsakeskus.84010023 |
564 |
Kurkelansaari SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
427473.44500000 |
7230150.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010023 |
Kohde sijaitsee Jokikylän länsipuolella olevan Kurkelansaaren keskiosassa ja saarella olevan kankaan itäosassa. Äestetyssä rinteessä havaittiin noin 50 x 50 m alueella kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä tulen rapauttamia kiviä, jotka jätettiin poimimatta. Idässä alue ulottuu n. 10 m päähän Kurkelansaaren halkovasta hiekkatiestä ja lounassa lähelle kangasselänteen lakea.
Noin 250 m kohteesta 23 luoteeseen ja mökeille vievästä tiestä noin 200 m länteen havaittiin vuonna 1992 hakkaamattomalla metsäalueella yhteensä 12 muodoltaan pääosin pyöreää kuopannetta (alakohde).
Vuoden 2011 inventoinnissa äestysurat olivat täysin umpeenkasvaneet, eikä uusia havaintoja tässä tehty. Sen sijaan runsaat 100 m etelään saaren etelälaidan heikkatieltä ja sen eteläpuoleiselta hakkuuaukealta todettiin merkkejä pesäkkeisestä asuinpaikasta (kohde Suorahaara). Molemmat asuinpaikat ovat myös tulkittavissa osaksi laajempaa pesäkkeistä asuinpaikka-aluetta.
Luoteispuolella sijaitsevat kuopat olivat hyvin erotettavissa varttuneessa männikössä. Kuoppia todettiin täällä aiempaa useampia, kaikkiaan 19 noin 20 x 50 m alalla, joiden lisäksi havaittiin myös joukko epämääräisempiä kuopanteita (ks. alakohteet). Pohjille tehdyissä koepistoissa todettiin selkeä, mutta ohut huuhtoutumiskerros. Mahdollisesti kyse on pyyntikuopista. Samanlaisia kuoppia havaittiin parisataa metriä pohjoiseen (kohde Kurkelansaari koillinen). |
| metsakeskus.84010023 |
564 |
Kurkelansaari SE |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
427473.44500000 |
7230150.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010023 |
Kohde sijaitsee Jokikylän länsipuolella olevan Kurkelansaaren keskiosassa ja saarella olevan kankaan itäosassa. Äestetyssä rinteessä havaittiin noin 50 x 50 m alueella kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä tulen rapauttamia kiviä, jotka jätettiin poimimatta. Idässä alue ulottuu n. 10 m päähän Kurkelansaaren halkovasta hiekkatiestä ja lounassa lähelle kangasselänteen lakea.
Noin 250 m kohteesta 23 luoteeseen ja mökeille vievästä tiestä noin 200 m länteen havaittiin vuonna 1992 hakkaamattomalla metsäalueella yhteensä 12 muodoltaan pääosin pyöreää kuopannetta (alakohde).
Vuoden 2011 inventoinnissa äestysurat olivat täysin umpeenkasvaneet, eikä uusia havaintoja tässä tehty. Sen sijaan runsaat 100 m etelään saaren etelälaidan heikkatieltä ja sen eteläpuoleiselta hakkuuaukealta todettiin merkkejä pesäkkeisestä asuinpaikasta (kohde Suorahaara). Molemmat asuinpaikat ovat myös tulkittavissa osaksi laajempaa pesäkkeistä asuinpaikka-aluetta.
Luoteispuolella sijaitsevat kuopat olivat hyvin erotettavissa varttuneessa männikössä. Kuoppia todettiin täällä aiempaa useampia, kaikkiaan 19 noin 20 x 50 m alalla, joiden lisäksi havaittiin myös joukko epämääräisempiä kuopanteita (ks. alakohteet). Pohjille tehdyissä koepistoissa todettiin selkeä, mutta ohut huuhtoutumiskerros. Mahdollisesti kyse on pyyntikuopista. Samanlaisia kuoppia havaittiin parisataa metriä pohjoiseen (kohde Kurkelansaari koillinen). |
| metsakeskus.84010024 |
564 |
Kurkelansaari NW |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
426987.00000000 |
7230593.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010024 |
Kurkelansaaren länsipään kankaan luoteisosassa sijaitsevaa kuoppaa on arveltu asuinpaikkakuopaksi. Paikalla on yksittäinen halkaisjaltaan on noin 4 metrinen ja noin 70 cm syvä kuoppa. Se on muinaisen rantavallin kivikkoisessa moreenissa.
Vuoden 2011 inventoinnissa kuopan pohjalle tehdyssä koepistossa erotettiin vain vähäinen huuhtoutumiskerros. Äestetyssä ympäristössä ei rikkoutuneessa maaperässä havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. Inventoinnissa esitettiin arvio, ettei kohdetta ole syytä pitää suojeltuna muinaisjäännöksenä, Myös 150 m itään sijaitsevien kuopanteiden todettiin vaikuttavan myöhäisiltä.
Tarkastuksessa 2018 kuoppa osoittautui keittokuopaksi ja sen sijainti tarkentui. Äestysurat olivat kasvaneet umpeen. Sen sijaan kohteesta noin 170-190 m itään olevat kuopat osoittautuivat nuoriksi, kuten jo 2011 oli todettu (ks. muu kohde, 1000032396) . |
| metsakeskus.84010025 |
564 |
Ketunmaa 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
439173.71900000 |
7235994.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010025 |
Ketunmaan moreeniharjanteella on kaksi erillistä painannekohdetta, joista itäinen Ketunmaa 1 (E) on suurjännitelinjan itäpuolella noin 100 m ja vajaa 100 m metsäautotieltä pohjoiseen kankaan itäosassa. Siinä on nelikulmainen asumuspainanne, joka on ulkomitoiltaan 17 x 10 m ja 0,5 m syvä sekä tasapohjainen. Erityisen selvä reunavalli on lounaassa. Tästä 15 m itään on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 4 m ja syvyys 0,7 m. Toinen nelikulmainen asumuspainanne on alempana suon laidassa, edellisestä 50 m koilliseen. Se on 10 x 10 m ulkomitoiltaan ja noin 0,5 m syvä. Ketunmaa 2 (NW) sijatsee tästä runsas 250 m luoteeseen (ks. Ketunmaa 2). Vuonna 2008 syksyllä alue painanteineen todettiin syvä-äestetyksi, jolloin kaikki kohteet olivat vaurioituneet vaikeasti tunnistettaviksi. Löytöjä ei kuitenkaan havaittu. Vuonna 2016 todettiin alueen kaakkoisosasta kaksi vierekkäistä asuinpainannetta. |
| metsakeskus.84010026 |
564 |
Mäntyselkä |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
440666.00000000 |
7238539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010026 |
Kohde, jätinkirkko ja rakkakuoppia, sijaitsee Haukiputaan ja Yli-Iin rajalla Lavalampien pohjoispuolella moreeniharjanteen laella. Paikalla erottuu laajalti paljaaseen rakkaan tehty jätinkirkko, kooltaan noin 25 x 14 m (ulkomitat). Vallin leveys on 3-4 m ja korkeus enimmillään noin 70 cm. Kehävallin luoteispäässä on röykkiötä muistuttava kivirakennelma. Paikalla erottuu lisäksi yli 20 rakkakuoppaa.
Rakka-alue jätinkirkkoineen on varsin vaikuttava kohde. Muinaisjäännöskohteen ulkopuoleinen mäen alapuoli kaakkossa oli vuonna 2011 aukkohakattuna ja äestettynä, alueet etelän suunnalla aukkohakattuina. |
| metsakeskus.84010026 |
564 |
Mäntyselkä |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
440666.00000000 |
7238539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010026 |
Kohde, jätinkirkko ja rakkakuoppia, sijaitsee Haukiputaan ja Yli-Iin rajalla Lavalampien pohjoispuolella moreeniharjanteen laella. Paikalla erottuu laajalti paljaaseen rakkaan tehty jätinkirkko, kooltaan noin 25 x 14 m (ulkomitat). Vallin leveys on 3-4 m ja korkeus enimmillään noin 70 cm. Kehävallin luoteispäässä on röykkiötä muistuttava kivirakennelma. Paikalla erottuu lisäksi yli 20 rakkakuoppaa.
Rakka-alue jätinkirkkoineen on varsin vaikuttava kohde. Muinaisjäännöskohteen ulkopuoleinen mäen alapuoli kaakkossa oli vuonna 2011 aukkohakattuna ja äestettynä, alueet etelän suunnalla aukkohakattuina. |
| metsakeskus.84010026 |
564 |
Mäntyselkä |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
440666.00000000 |
7238539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010026 |
Kohde, jätinkirkko ja rakkakuoppia, sijaitsee Haukiputaan ja Yli-Iin rajalla Lavalampien pohjoispuolella moreeniharjanteen laella. Paikalla erottuu laajalti paljaaseen rakkaan tehty jätinkirkko, kooltaan noin 25 x 14 m (ulkomitat). Vallin leveys on 3-4 m ja korkeus enimmillään noin 70 cm. Kehävallin luoteispäässä on röykkiötä muistuttava kivirakennelma. Paikalla erottuu lisäksi yli 20 rakkakuoppaa.
Rakka-alue jätinkirkkoineen on varsin vaikuttava kohde. Muinaisjäännöskohteen ulkopuoleinen mäen alapuoli kaakkossa oli vuonna 2011 aukkohakattuna ja äestettynä, alueet etelän suunnalla aukkohakattuina. |
| metsakeskus.84010026 |
564 |
Mäntyselkä |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27012 |
440666.00000000 |
7238539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010026 |
Kohde, jätinkirkko ja rakkakuoppia, sijaitsee Haukiputaan ja Yli-Iin rajalla Lavalampien pohjoispuolella moreeniharjanteen laella. Paikalla erottuu laajalti paljaaseen rakkaan tehty jätinkirkko, kooltaan noin 25 x 14 m (ulkomitat). Vallin leveys on 3-4 m ja korkeus enimmillään noin 70 cm. Kehävallin luoteispäässä on röykkiötä muistuttava kivirakennelma. Paikalla erottuu lisäksi yli 20 rakkakuoppaa.
Rakka-alue jätinkirkkoineen on varsin vaikuttava kohde. Muinaisjäännöskohteen ulkopuoleinen mäen alapuoli kaakkossa oli vuonna 2011 aukkohakattuna ja äestettynä, alueet etelän suunnalla aukkohakattuina. |
| metsakeskus.84010027 |
564 |
Isomaa N (Haukipudas) |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
442096.00000000 |
7239004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010027 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä kolme tai neljä asumuspainannetta sijaitsevat Isomaa -nimisen harjanteen keskiosan pohjoispuolella muinaisten rantapalteiden välisellä hiekkaterassilla. Paikalla on hakatulla ja käsitellyllä alueella vuonna 1989 todettu yksi pyöreä ja laakea painanne, halkaisjaltaan noin 5 m ja syvyydeltään noin 30 cm. Sen viereiseltä (pohjoispuolen?) äestetyltä hakkuuaukealta on tavattu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia sekä rikkoutunut reikäkivi. Tämän etelä- (itä-?) puolella on kolme kaakko-luode -suuntaita asumuspainannetta, jotka ovat likimain nelikulmaisia ja kooltaan varsin suuria.
Vuoden 1995 mittausten mukaan eteläisin on ulkomitoiltaanm, ns. eteinen mukaan luettuna, 26x14x0,5 m, 21x14 m ilman "eteistä". Rakenteessa hahmotetun keskuspainanteen muoto ja suunta ovat edellisen mukaiset ja mitat 13x8 m, syvyys 0,5 m. Se on tasapohjainen. Vallin
leveys on 3-4,5 m ja korkeus 0,2-0,3 m., käytävämäinen suorakulmainen painanne, "eteinen", on leveydeltään 2 m ja 0,3 m syvä. Asuinpaikkavallin ESE-nurkassa vallin keskellä on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 2 m ja syvyys 0,4 m.
Edellisestä noin 6 m länsiluoteeseen on asuinpainanne 2. Se on lähes nelikulmainen ja kooltaan 13x10 m. Keskuspainanteen muoto ja suunta sama aj sen mitoiksi saatiin 5x5x0,5 m. Vallin leveys on noin 3 m ja korkeus 0,3 m. Myös tämän itäkaakkoispäässä on "käytävä", leveydeltään 1 m.
Edellisestä välittömästi länsiluoteeseen on asuinpaikkavalli 3. Myös se on nelikulmainen, kooltaan 13x9 m. Keskuspainanteen muoto ja suunta sama sekä mitat 5x4x0,3 m. Se on tasapohjainen. Vallin leveydeksi arvioitiin 3 m ja korkeudeksi 0,3 m ja se puuttuu luoteispäästä.
Kohde paikannettiin uudelleen vuoden 2014 tarkastuksessa aiempaa runsaat 100 m etelämpää. Painanteita havaittiin kolme. Tämän tarkastuksen arvion mukaan eteläisin, suurin painanne on kooltaan noin 15x9 mm ja muodoltaan nelikulmainen. Siitä luoteeseen on peräkkäin kaksi pienempää painanetta sekä kuopanne, kaikki noin 50 m matkalla samalla tilalla metsän länsireunassa. Länsipuolella oli 2014 vanhempi avohakkuu- ja äestysalue, jossa ei havaittu löytöjä. Kohteen erillisrakenteiden paikannus on 2014 mittauksen mukainen. Kauempana etelässä alueen ensimmäiseksi 1990-luvulla havaittua painanetta ei tarkastettu tai etsitty 2014.
Alueen rajauspäivitys (2014) kattaa vuoden 2014 havainnot asumuspainanteista ja kuopista sekä etelässä aiemmin ilmoitetun 1989 havaitun painanteen tienoon sekä näiden välialueen. |
| metsakeskus.84010028 |
564 |
Kello Satalahti Lopakka |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
422177.58300000 |
7225288.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010028 |
Kohde, historiallisen ajan talonpaikka sijaitsee Satalahdenmäen itäreunalla. Kohde ajoittuu löytöjensä perusteella 1200-1300 -lukujen taitteeseen. Tutkittu kohde on jäännös noin 6x6 m kooltaan olleesta asuintalosta, joka on ollut varustettu kiuasuunilla.
Löydöt: OY/HL:n kok. KS-90-91:1-288 vyölaitteen pronssinen ketju, messinkikoristeisen rauta-avaimen katkelma, pronssinen ja tinainen vyön hela, pronssisormus ja rautainen nuolenkärki sekä pronssipellin kappaleita ja luita aterian tähteistä.
2023: Pohjoisemman aluerajauksen pohjoispuolelta on inventoinnin aikana tavattu Lopakan talo, joka on autioitunut 1900-luvun lopussa. Paikalla on edelleen joitain vanhoja ulkorakennuksia. Tontti on pääosin autio, tosin etelälaidalle on kasattu jonkin verran tavaraa. Kohteella on tehty kaivauksia 1990-luvulla ja lähiympäristössä on ollut asutusta ainakin ajalta 1300 eteenpäin. Muinaisjäännösalue sijoittuu talotontin eteläpuolelle ja tien toiselle puolen. Tontin eteläpuolisella alueella maankäyttö on voimakkaampaa. Vuoden 1759 kartalta asemoitu talonpaikka näyttää osuvan pitkälti autioituneelle talotontille. Se jää suurelta osin muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Vuonna 2023 asemoitu tontin paikka on merkitty alakohteena. Sille ei ole tehty aluerajausta. |
| metsakeskus.84010029 |
564 |
Koniharju kaakko |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
449298.66000000 |
7231663.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010029 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka ja asumuspainanteita, sijaitsee Loukkojärven pohjoispäästa noin 400 m luoteeseen Koniharjun kaakkoisreunassa, 100 m Kiimingin rajasta pohjoiseen. Hiekkakuopan ja viljelysmaaksi raivatun järvenrannan välissä on kaistale männikkökangasta. Siinä erottuu 7-8 laakeaa, halkaisjaltaan noin 6-9 m olevaa painannetta. Lisäksi alueella on 4-5 epämääräisempää painannetta. Hiekkauopan reunalla ja metsätiellä havaittiin kvartsia, jotka jätettiin paikoilleen.
Vuoden 2008 tarkastuksessa asuinpaikan itäosa ja kuusi painannetta havaittiin äestetyksi 2000-luvun alussa. Länsiosa neljine asumuspainanteineen oli ehjä, mutta alue aukkohakattu hiljattain. Asuinpaikasta noin 400 m länteen kuntien rajalla Kiviharjulla erottuu noin 20 rakkakuoppaa (Kiviharju 2 84010030). Lähilöytönä voidaan mainita Kiimingin Luokkojärven Kyhälän rombin muotoinen reikäase. |
| metsakeskus.84010030 |
564 |
Kiviharju Loukkojärvi (Kiiminki) |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
448798.86600000 |
7231733.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010030 |
Haukiputaan ja Kiimingin rajalla sijaitsevan Kiviharjun laella on laaja luonnonrakka, jossa on puoliksi molempien kuntien puolilla kaikkiaan parikymmentä rakkakuoppaa. Niiden halkaisija on noin 1,5 - 3,5 m ja syvyys 30 - 80 cm. Ne ovat osittain sammalpeitteisiä, osin paljasta kivikkoa. Parisataa metriä kaakkoon mäen rinteessä on tervahauta, jonka paikalla on historiallisen ajan asutuksen jäänteitä. |
| metsakeskus.84010032 |
564 |
Mäntyselkä N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
440740.00000000 |
7238625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010032 |
Kohde sijaitsee jätinkirosta (Haukipudas Mäntyselkä 84010026) 150 metriä koilliseen. Paikalla on kolme asuinpaikkavallia. Katso alakohteet asuinpaikkavalli 1-3. Vuoden 2020 tarkastuksessa kohteen havaittiin vaurioituneen metsätöissä. Jokainen kohteen painanteista on osin tai kokonaan aurattu rikki.
Kohteesta 220 metriä luoteeseen Yli-Iin kunnan puolella sijaitsee kohde Yli-Ii Mäntyselkä N2 972010045. |
| metsakeskus.84010033 |
564 |
Linkunlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
443470.98000000 |
7238990.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84010033 |
Iijoen ja Kiiminkijoen välisellä sydänmaalla, noin 5 km Iijoesta kaakkoon on rakennuksepohja, pirtinraunio, pienen Linkunlammen länsirannalla itään viettävässä rinteessä, noin 40 m rannasta. Raunio on nelikulmainen, noin 6x6 m. Seinälinjat erottuvat matalina palteina ja lattia-ala on tasainen. Oviaukko on idästä, lammen suunnassa. Koillisnurkassa on pyöreä kiuas, halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeus 1 m. Se on jyrkkäreunainen ja reunopilla on isoja palamattomia kiviä. Kiukaan päällä kivet ovaty palaneita. Rakennelma on täysin sammalen peitossa ja jäännöksessä kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia. |
| metsakeskus.84500001 |
564 |
Kello Kropsu |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
415194.39000000 |
7226221.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.84500001 |
Kropsun saareen on haudattu "Nännä-Liisa"; pahamaineinen nainen, joka oli ensin haudattu Annanmäkeen, mutta siirretty sitten saareen. |
| metsakeskus.85010001 |
491 |
Oininginlampi 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
510485.29200000 |
6881844.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Suovunselän itäpuolella, Tervalahdessa olevan Oininginlammen kaakkoispuolella. Oininginlampi ja Suovunselkä ovat olleet Kyyveden osia 1800-luvulle asti. Maasto on hiekkakangasta. Paikalla on lammen rannan suunnassa noin 200 m pitkä ja 50 m leveä Valtion rautateiden hiekkakuoppa, jonka keskelle on syntynyt pieni lampi. Asuinpaikkalöytöjä on tullut hiekkakuopan reunamilta, kuopan pohjoispuolelta ja lammen puolelta, yli 500 m:n pituiselta matkalta. Asuinpaikka-alueella on havaittu myös yksi asumuspainanne, jonka halkaisija on noin 5,5 m. Kuopan keskelle tehdystä koekuopsta on tullut esille saviastian paloja. |
| metsakeskus.85010001 |
491 |
Oininginlampi 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
510485.29200000 |
6881844.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Suovunselän itäpuolella, Tervalahdessa olevan Oininginlammen kaakkoispuolella. Oininginlampi ja Suovunselkä ovat olleet Kyyveden osia 1800-luvulle asti. Maasto on hiekkakangasta. Paikalla on lammen rannan suunnassa noin 200 m pitkä ja 50 m leveä Valtion rautateiden hiekkakuoppa, jonka keskelle on syntynyt pieni lampi. Asuinpaikkalöytöjä on tullut hiekkakuopan reunamilta, kuopan pohjoispuolelta ja lammen puolelta, yli 500 m:n pituiselta matkalta. Asuinpaikka-alueella on havaittu myös yksi asumuspainanne, jonka halkaisija on noin 5,5 m. Kuopan keskelle tehdystä koekuopsta on tullut esille saviastian paloja. |
| metsakeskus.85010002 |
491 |
Jämsä |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
503028.30500000 |
6879655.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010002 |
Kuppikivi (?) sijaitsee Jämsän talon pihassa. Maan tasalla olevan kiven tasaisessa pinnassa on yksi, noin 8 cm halkaisijaltaan ja 8 cm syvyydeltään oleva kuppi. Kuppikiven vieressä on ollut aiemmin rakennus. Lähellä on ollut toinenkin kuppikivi, joka on pihaa aikoinaan tasoitettaessa viety talon itäpuolella olevan pellon itareunalle pellosta raivattujen kivien joukkoon. |
| metsakeskus.85010003 |
491 |
Rasimaisenlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
506576.81600000 |
6895568.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison-Naakkiman länsipuolella olevan Rasimaisenlammen koillisrannalla, Mäntyrannan talosta noin 200 m lounaaseen olevan peltoalueen kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinasta. |
| metsakeskus.85010004 |
491 |
Mustalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
499669.63600000 |
6885772.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyyveden luoteisosassa olevan Mustalahden suulla olevalla pikkusaarella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kallioisen saaren päällä olevalta tasanteelta. |
| metsakeskus.85010005 |
491 |
Pieni Haissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499279.80500000 |
6882573.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyyveden luoteisosassa, itäisimmällä Pienistä Haissaarista. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kallioisen saaren pohjoiskärjestä. |
| metsakeskus.85010006 |
491 |
Tuhkaa 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498330.16800000 |
6885812.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyyveden Jousveden ja Pilkanselän välillä, Tuhkaa-nimisen suoalueen eteläosassa olevalla saarekkeella. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille rikkoutuneen maanpinnan kohdalta. |
| metsakeskus.85010007 |
491 |
Tuhkaa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498370.15400000 |
6886132.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyyveden Pilkanselän ja Jousveden välillä, Tuhkaa-nimisen suoalueen keskellä olevalla saarekkeella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rikkoutuneen maanpinnan kohdalta. |
| metsakeskus.85010008 |
491 |
Oinastenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499719.60900000 |
6886052.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyyveden luoteisosassa olevan Mustalahden suun pohjoispuolella, Oinastenniemen etelätyvellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. |
| metsakeskus.85010009 |
491 |
Tervaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510025.48800000 |
6881114.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Tervalahden Kyyveden Suovunselän itäosassa, Oininginlammen ja Tervalahden välisen Tervaniemen etelärannalla, noin 30 m rannasta. Oininginlampi ja Suovunselkä ovat olleet Kyyveden osia 1800-luvun järvenlaskuun asti. Tervaniemi on tällöin ollut nykyistä selvemmin veden ympäröimä niemi, joka on ollut yhteydessä mantereeseen vain kapealla kannaksella koillisessa. Tervaniemi on hiekkakangasta.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alueella olevan tien varresta. Kohdetta on hiekkaa otettaessa pengottu. |
| metsakeskus.85010010 |
491 |
Koivuranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497599.02789144 |
6885411.91779894 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyyveden luoteisosassa olevan kapean Jousveden koillisrannalla, Koivurannan tilasta noin 100 m etelään olevan kesämökin pihamaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kesämökin piha-alueelta kivikkoisesta hiekkamaasta. |
| metsakeskus.85010011 |
491 |
Kauvoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
506826.77200000 |
6880174.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kurkisensaaren lounaisnurkassa, Kyyveden Petäjäselästä noin 40 m koilliseen, alueella olevasta kesämökistä noin 40-50 m itään olevan viljelyspellon alueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kynnetyn pellon kohdalta. Pellon yläosa 105 m korkeuskäyrän yläpuolella on hiekkaisempaa ja selvästi vaaleampaa kuin pellon läntisempi osa. Kvartsi-iskoksia on havaittu koko pellon alueella. Sittemmin pelto on metsitetty. |
| metsakeskus.85500001 |
491 |
Kyyvesi Hulkonkivi |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
508213.24300000 |
6873724.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.85500001 |
Haukivuoren kirkon lähellä keskellä Hulkonselkää on pystyseinämäinen, 4-5 m korkea kivi, jonka ympärillä on syvää vettä. Pirun oli tarkoitus tuhota sillä rakenteilla ollut Haukivuoren kirkko. Rakennusmestari oli kuitenkin noita ja pakotti pirun pudottamaan kiven. |
| metsakeskus.86000002 |
86 |
Valtarinmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388486.01700000 |
6738882.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86000002 |
Kahden kvartsi-iskoksen löytöpaikka on kuivatun Hausjärven itärannalla, muinaisrantatörmällä, Valtarinmäen eteläpuolella olevalla pellolla. Kvartsit on löydetty noin 100 m:n päästä toisistaan. Paikka on topografialtaan varsin sovelias kivikautiseksi asuinpaikaksi, mutta tarkemmat tutkimukset ja selvitykset puuttuvat. |
| metsakeskus.86000003 |
86 |
Rytöranta 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
387440.43700000 |
6738990.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86000003 |
Paikka sijaitsee 700 metrin päässä Hausjärven kirkolta etelään.
Kvartsi-iskoksen löytöpaikka sijaitsee Hausjärven vanhalla rantatörmällä, pellolla.
Kuulunee muiden saman alueen löytöpaikkojen ja asuinpaikkojen kanssa samaan yhteyteen. Tarkemmat tutkimukset ja selvitykset puuttuvat. |
| metsakeskus.86010001 |
86 |
Kinturi |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
390441.00000000 |
6732666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010001 |
Kohde sijaitsee Temmolan tilalta 800 m itäkaakkoon, suon reunassa, jyrkän mäenrinteen alaosassa. Kyseessä on kivistä koottu raunio, jonka koko on 3 x 3 metriä ja korkeus metrin. Sen keskellä on arkkumainen painanne, jonka pituus on noin 2 m, leveys 80 cm ja syvyys 70 cm. Painanteen seinämät ovat pystysuorat. Rakenne on muodoltaan lähinnä pyöreä. Kyseessä on luultavasti jokin historiallisen ajan rakennelma. Alueelta saapuneen metsänkäyttöilmoituksen vuoksi kohteen sijaintitiedot tarkistettiin maastokäynnillä 26.1.2017. Kohteen todettiin olevan maastossa koskemattomana eikä suunniteltu metsänkäyttö ulottunut kohteelle. Kartassa olevan muinaisjäännösmerkin kohdalla mäen laella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, merkistä noin 10 metriä etelään aivan rajalinjan länsipuolella on pieni ihmisen tekemä matala kuoppa (halkaisija noin 1 metri) |
| metsakeskus.86010002 |
86 |
Santala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397895.23400000 |
6738942.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010002 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Rutajärven lounaispuolella noin 140 m järvestä länteen Santalan tilan päärakennuksen itäpuolella olevilla pelloilla. Maaperä paikalla on hiekkaa. Maasto laskee loivasti kohti Rutajärveä. Löydökset ovat kvartsi-iskoksia. Aiemmin paikalta on löydetty kourutaltta (KM 3402:1). |
| metsakeskus.86010003 |
86 |
Takamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
390216.30900000 |
6741935.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Puujoen etelärannalla noin 70 metrin päässä joesta ja noin 300 m Aholan tilalta luoteeseen. Paikka on kohti jokea laskeva pelto. Alue, josta löydöt ovat, on noin 10 x 39 metrin alalla on hiekkaperäinen paikka. Löydöt ovat yksi saviastianpala (mahdollisesti kampakeramiikkaa), ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.86010004 |
86 |
Pappila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
387836.27600000 |
6739111.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Pappilan päärakennuksesta 40 - 50 metriä lounaaseen, pellolla. Pelto laskee loivasti kohti etelää Hausjärven vanhaa rantatörmää. Maaperä paikalla on hiekkaa. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.86010005 |
86 |
Rytöranta 2 ja 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
387534.39800000 |
6738856.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010005 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Hausjärven luoteisrannalla pellolla. Se muodostuu kahdesta löytöpesäkkeestä, jotka ovat noin 100 m päässä toisistaan. Paikka on vanhalla rantatörmällä. Maaperä on hiekkaa. Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja (nuorakeramiikkaa), kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.86010006 |
86 |
Valkeelampi |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
379219.70300000 |
6746572.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010006 |
Uhrilähteenä eli sammaslähteenä pidetty lampi sijaitsee harjualueella, Hausjärven ja Janakkalan väliseltä rajalta 200 - 400 m etelään. Berit Boström kirjoittaa lähteestä mm. seuraavaa: "Aivan Janakkalan rajalla on Turengin - Hausjärven -maantien varrella kolme lampea, ns. Kolmilammet. Kerrottiin, että läntisimmästä lammesta, Valkeelammesta, olisi sammasvettä otettu, ja siitä on kuulemma löydetty paljon rahaa. Vesi ei nähtävästi virtaa minnekään. Suuria vuoria on lampien pohjoispuolella". |
| metsakeskus.86010007 |
86 |
Pappila 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
387729.32300000 |
6738977.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Pappilasta 250 m lounaaseen, muinaisen rantatörmän päällä pellolla. Peltokynnöksestä löytyi kvartsi-iskoksia. Maaperä paikalla on hiekkaa. |
| metsakeskus.86010008 |
86 |
Teuronjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
395102.31300000 |
6748097.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Teuronjoen etelärannalla olevassa metsäsaarekkeessa, Jokelan talosta 380 m itään. Asuinpaikan luoteisnurkassa on vanhassa jokitörmässä kotitarvehiekkakuoppa, joka on tuhonnut muinaisjäännöstä.
Inventoinnissa paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Vuonna 2001 paikalla suoritetussa kaivauksessa löydettiin kivillä vuorattu kuoppaliesi sekä jäännöksiä hajotetuista tulisijoista. Löydöistä mainittakoon mm. tyypillinen kampakeramiikka, piikärkien katkelmat sekä kaksi viistoteräistä kvartsikärkeä, jotka ovat mesoliittisia. |
| metsakeskus.86010008 |
86 |
Teuronjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
395102.31300000 |
6748097.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Teuronjoen etelärannalla olevassa metsäsaarekkeessa, Jokelan talosta 380 m itään. Asuinpaikan luoteisnurkassa on vanhassa jokitörmässä kotitarvehiekkakuoppa, joka on tuhonnut muinaisjäännöstä.
Inventoinnissa paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Vuonna 2001 paikalla suoritetussa kaivauksessa löydettiin kivillä vuorattu kuoppaliesi sekä jäännöksiä hajotetuista tulisijoista. Löydöistä mainittakoon mm. tyypillinen kampakeramiikka, piikärkien katkelmat sekä kaksi viistoteräistä kvartsikärkeä, jotka ovat mesoliittisia. |
| metsakeskus.86010009 |
86 |
Teuronjoen suu S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393676.88200000 |
6748442.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Mommilanjärvestä 170 m itään ja Teuronjoen suusta 430 m etelään ja hiekkakuopan eteläreunasta 40 m länteen. Paikalla on kaksi muinaista rantatörmää. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsi-iskokset, ovat törmien väliseltä kapealta tasanteelta, ylemmän törmän juuresta. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Paikalla suoritettiin koekaivaus vuonna 2001. Tutkimuksissa kohde todettiin pienialaiseksi ja niukkalöytöiseksi. Mitään kiinteitä rakenteita ei havaittu. Löydöt ovat pääasiassa kvartsiesineitä ja -iskoksia. Lähellä asuinpaikkaa, ylemmällä tasanteella olevien painanteiden funktio, ajoitus tai yhteys asuinpaikkaan ei ole tutkimuksissa selvinnyt, niistä on kuitenkin löydetty kvartseja. |
| metsakeskus.86010010 |
86 |
Ansionjärvi Hirviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
392109.52600000 |
6745912.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Ansiojärven pohjois- ja Haminanjoensuun länsirannalla, Hirviniemen itärinteessä, pellon ja metsän rajalla. Asuinpaikka on matalan muinaisrantatörmän päällä, joka on uudispellon reunassa. On todennäköistä, että asuinpaikkaa on ehjänä jäljellä metsän puolella. Asuinpaikan kohdalla on hiekkainen rantakerrostuma muutoin savimoreenisessa maaperässä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.86010011 |
86 |
Soidanlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
393029.14900000 |
6747621.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Mommilanjärven eteläisimmän lahden itärannalla, 300 m uimarannalta koilliseen. Paikka on länteen ja lounaaseen laskevaa metsäistä rinnettä. Paikalle kaivatuista koekuopista on löydetty saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia, kvartsiesine ja palanutta luuta. Koekuoppien perusteella alueella on ainakin parikymmentä metriä halkaisijaltaan oleva löytökeskittymä, joka ulottuu rantatörmän reunasta rinteelle ja sen päällä olevalle tasamaalle. |
| metsakeskus.86010012 |
86 |
Lempiönkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
393367.00800000 |
6749336.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mommilanjärven länsirannalla olevalla niemellä, mäenharjanteen eteläpäässä ja itärinteellä. Paikalla suoritetuissa kaivauksissa on löydetty runsaasti saviastioiden paloja, ainakin nuorakeramiikkaa ja varhaismetallikautista keramiikkaa. Kivilaji-iskoksia ja -esineiden katkelmia on joitakin, kuten myös pii-iskoksia ja -esineitä, esimerkiksi pajunlehdenmuotoinen kärki. Muista löydöistä mainittakoon kaksi poikkiteräistä kärkeä. Palanutta luuta on myös runsaasti. Muutamissa luunpaloissa on porattuja reikiä ja parissa palassa muita työstönjälkiä.
Ennemmin tiedossa ollut kiviröykkiö osoittautui tutkimuksissa tulisijan jäännökseksi, ja se lienee historialliselta ajalta. Röykkiöistä on 35 m luoteeseen on kesämökin ulkorakennus. |
| metsakeskus.86010012 |
86 |
Lempiönkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
393367.00800000 |
6749336.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mommilanjärven länsirannalla olevalla niemellä, mäenharjanteen eteläpäässä ja itärinteellä. Paikalla suoritetuissa kaivauksissa on löydetty runsaasti saviastioiden paloja, ainakin nuorakeramiikkaa ja varhaismetallikautista keramiikkaa. Kivilaji-iskoksia ja -esineiden katkelmia on joitakin, kuten myös pii-iskoksia ja -esineitä, esimerkiksi pajunlehdenmuotoinen kärki. Muista löydöistä mainittakoon kaksi poikkiteräistä kärkeä. Palanutta luuta on myös runsaasti. Muutamissa luunpaloissa on porattuja reikiä ja parissa palassa muita työstönjälkiä.
Ennemmin tiedossa ollut kiviröykkiö osoittautui tutkimuksissa tulisijan jäännökseksi, ja se lienee historialliselta ajalta. Röykkiöistä on 35 m luoteeseen on kesämökin ulkorakennus. |
| metsakeskus.86010012 |
86 |
Lempiönkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
393367.00800000 |
6749336.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mommilanjärven länsirannalla olevalla niemellä, mäenharjanteen eteläpäässä ja itärinteellä. Paikalla suoritetuissa kaivauksissa on löydetty runsaasti saviastioiden paloja, ainakin nuorakeramiikkaa ja varhaismetallikautista keramiikkaa. Kivilaji-iskoksia ja -esineiden katkelmia on joitakin, kuten myös pii-iskoksia ja -esineitä, esimerkiksi pajunlehdenmuotoinen kärki. Muista löydöistä mainittakoon kaksi poikkiteräistä kärkeä. Palanutta luuta on myös runsaasti. Muutamissa luunpaloissa on porattuja reikiä ja parissa palassa muita työstönjälkiä.
Ennemmin tiedossa ollut kiviröykkiö osoittautui tutkimuksissa tulisijan jäännökseksi, ja se lienee historialliselta ajalta. Röykkiöistä on 35 m luoteeseen on kesämökin ulkorakennus. |
| metsakeskus.86010012 |
86 |
Lempiönkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
393367.00800000 |
6749336.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.86010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mommilanjärven länsirannalla olevalla niemellä, mäenharjanteen eteläpäässä ja itärinteellä. Paikalla suoritetuissa kaivauksissa on löydetty runsaasti saviastioiden paloja, ainakin nuorakeramiikkaa ja varhaismetallikautista keramiikkaa. Kivilaji-iskoksia ja -esineiden katkelmia on joitakin, kuten myös pii-iskoksia ja -esineitä, esimerkiksi pajunlehdenmuotoinen kärki. Muista löydöistä mainittakoon kaksi poikkiteräistä kärkeä. Palanutta luuta on myös runsaasti. Muutamissa luunpaloissa on porattuja reikiä ja parissa palassa muita työstönjälkiä.
Ennemmin tiedossa ollut kiviröykkiö osoittautui tutkimuksissa tulisijan jäännökseksi, ja se lienee historialliselta ajalta. Röykkiöistä on 35 m luoteeseen on kesämökin ulkorakennus. |
| metsakeskus.88500002 |
16 |
Soimakangas |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
436196.64200000 |
6777520.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.88500002 |
Tarinan mukaan Seppälän sillalla käytiin 1700-l. taistelu suomalaisten ja venäläisten välillä. Kaatuneet haudattiin Soimakankaalle, jossa on havaittu suorakaiteenmuotoisia painanteita. Paikalle on haudattu n. 20 henkilöä. |
| metsakeskus.88500004 |
111 |
Isosaari Sissikallio |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
455830.70400000 |
6787663.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.88500004 |
Isosaaren etelärannalla on Sissikallio, jossa kyläläiset ovat olleet sissejä paossa. Eräs nuori tyttö huomattiin, ja paetessaan hän putosi järveen ja hukkui. |
| metsakeskus.89010001 |
111 |
Junttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
441533.46400000 |
6785032.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010001 |
Asuinpaikka sijaitsee 100 m Kausanlammen rannasta itään, Junttilan asuinrakennuksesta 30-50 m luoteeseen, etelään viettävällä hiekkamaalla. Vanha rantatörmä erottuu välittömästi pellon reunassa löytöalueen eteläpuolella. Oiva Keskitalo keräsi paikalta kvartseja ja mahdollisen saviastianpalan. Paikalta on vuonna 1900 löytynyt ojaa kaivettaessa tasataltta, ilmeisesti alempaa, Junttilan päärakennuksesta n. 30 m etelään sijaitsevasta pikkupellosta, p = 6787 80-82, i = 3441 71-75. |
| metsakeskus.89010002 |
111 |
Karhumänty |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
459326.31800000 |
6782184.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010002 |
Kyseessä on leveäoksainen, ikivanha mänty peltoon pistävässä metsäniemekkeessä.
Ns. Karhumänty on suojeltu myös luonnonsuojelulain nojalla. Nimi johtunee
tavasta naulata karhun pääkalloja uhripuihin. Karhumäntyä pidetään muinaisena uhripuuna.
6.6.2019 tarkastus: puu on täysin keloutunut eikä säily pystyssä enää kauan. Rungon alaosan halkeamissa näkyi joitakin kolikoita, jotka eivät kuitenkaan ole vanhoja. |
| metsakeskus.89010003 |
111 |
Sulkavankoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
451429.45300000 |
6791490.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Rievelin ja Sulkavanlahden välisellä kannaksella, seurakunnan kesäsiirtolan pihamaalla. Paikka on loivasti etelään ja lounaaseen viettävää rinnettä kallioisen mäen eteläosassa.
Löydöt on kerätty kesäsiirtolan päärakennuksesta 10 - 20 m pohjoiseen ja koilliseen. Myös kesäsiirtolan eteläpuoliselta pellolta on löytynyt piinuolenkärki. Pihapiirissä sijaitsee myös kuppikivi (Sulkavankoski 2). Vuoden 2007 inventoinnin mukaan paikka on säilynyt ennallaan kuten myös vuoden 2018 inventoinnissa. Tasanne on nyt nurmikenttää jossa kasvaa joitain järeitä mäntyjä. Koko rakennusten välistä tasanteen alaa on syytä pitää muinaisjäännöksenä - alue missä asuinpaikan on mahdollista sijaita. |
| metsakeskus.89010004 |
111 |
Kukkaromäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
458236.69400000 |
6796748.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010004 |
Uhrikivi sijaitsee Kukkaromäen tontilla,
asuinrakennuksen kaakkoisnurkasta 5 m etelään,
Kivi sijaitsee Haapaselän järven rannasta noin 300 m länteen. Paikka on korkean mäen kaakkoisrinnettä, vähäinen tasanne siinä, noin 23 m järven pintaa ylempänä. Kiven maanpinnalla näkyvän osan pituus pohjois-eteläsuunnassa on 160 cm, leveys 100 cm ja korkeus 20 - 30 cm. Kivessä on 7 selvää ja 3 epämääräistä uhrikuppia. Ne ovat pyöreäpohjaisia, hakkaamalla tehtyjä. Kuppien halkaisijat ovat 5 - 7 cm . Lisäksi muita pohjoisempana on kuoppa, johon on poraamalla tehty reikä. |
| metsakeskus.89010005 |
111 |
Saviniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460785.64000000 |
6802345.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Rist-Räävelinjärveen eli Keskeiseen pistävän Saviniemen länsilaidalla, peltomaalla olevalla hiekkaharjanteella. Löytöalueen keskelle, itäreunalle on rakennettu talo. Sen ympärillä ehjän näköistä, nurmikkoista pihamaata jossa asuinpaikkaa voisi vielä olla jäljellä. |
| metsakeskus.89010006 |
111 |
Lusi/Ala-Rieveli |
10002 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
454448.22300000 |
6795728.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010006 |
Kohde sijaitsee Heinolan mlk:n Lusin kylässä, Ala-Rievelinjärven (Ala-Rääveli) luoteisrannalla, jyrkänteessä pienessä niemekkeessä, Haukkasaaresta noin 200 m lounaaseen. Jyrkkä kallioseinämä on rikkonainen, kuvakentän pituus noin 4 m ja korkeus noin 2 m. Alimmat väriläiskät ovat noin 0,5 m maan pinnasta ja noin 4,5 m järven pinnasta. Maalauksessa on kaksi osaa, joissa A-osassa Pekka Kivikäs (1985) erottaa päällekkäiset ”sarviaiheet” (veneet?) ja kädet kohotettuina olevan ihmishahmon. Osassa B ja C on vaikeasti tulkittavia, pahasti kuluneita kuvioita. Kivikkään (1985) mukaan mm. mahdollisia ihmishahmoja, veneitä, vaakavetoja ym.
Ks lisätiedot |
| metsakeskus.89010006 |
111 |
Lusi/Ala-Rieveli |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
454448.22300000 |
6795728.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010006 |
Kohde sijaitsee Heinolan mlk:n Lusin kylässä, Ala-Rievelinjärven (Ala-Rääveli) luoteisrannalla, jyrkänteessä pienessä niemekkeessä, Haukkasaaresta noin 200 m lounaaseen. Jyrkkä kallioseinämä on rikkonainen, kuvakentän pituus noin 4 m ja korkeus noin 2 m. Alimmat väriläiskät ovat noin 0,5 m maan pinnasta ja noin 4,5 m järven pinnasta. Maalauksessa on kaksi osaa, joissa A-osassa Pekka Kivikäs (1985) erottaa päällekkäiset ”sarviaiheet” (veneet?) ja kädet kohotettuina olevan ihmishahmon. Osassa B ja C on vaikeasti tulkittavia, pahasti kuluneita kuvioita. Kivikkään (1985) mukaan mm. mahdollisia ihmishahmoja, veneitä, vaakavetoja ym.
Ks lisätiedot |
| metsakeskus.89010008 |
111 |
Huhtisaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
447970.84700000 |
6790950.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010008 |
Lapinraunio sijatsee Kollarinselän itäosassa olevassa Huhtisaaressa. Saari yhdistyy kapealla kannaksella mantereeseen.
Noin 10 metriä järvestä kohoavan jyrkän kallion laella sijaitseva lapinraunio on pyöreähkö, ja sen läpimitta on runsaat 9 metriä. Röykkiön keskustaa on pengottu, ja sen päälle on ollut kasattuna rauniokivistä (vajaat 2 x 0,5 m) kehämuuri. Kehämuuri oli todennäköisesti röykkiötä huomattavasti nuorempi. Röykkiötä ei ole tutkittu.
Vuoden 2007 inventoinnissa todettiin röykkiön erottuvan hyvin paljaalta kalliolta, mutta vaikutti pengotulta ja rauenneelta, erityisesti kaakkois- ja pohjoislaidoilla. Kehämuuria ei myöskään enää ollut röykkiön päällä. Röykkiön eteläreuna on hyvin säilynyt, ja siinä on havaittavissa selviä kehärakenteita.
Rannassa on kesämökkejä ja uusia on rakenteilla. Tie röykkiölle on suljettu puomilla maanomistajan aloitteesta. |
| metsakeskus.89010009 |
111 |
Tuusjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452099.15600000 |
6797247.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010009 |
Kivikautinen asuinpaikka pohjoiseen viettävän moreenirinteen terassilla. |
| metsakeskus.89010010 |
111 |
Savela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453148.73400000 |
6797607.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010010 |
Kivikautinen asuinpaikka Tuusjärveen laskevan Koukkujoen suun pohjoispuolella sijaitsevalla niemimäisellä, etelään pistävällä hiekkakankaalla. Vuoden 2018 inventoinnissa aluetta rajattiin koekuopituksella: Luoteisosassa noin 82 m:n tasolla olevalle törmälle tehdystä koekuopasta (N 6797677 E 453085) löytyi kvartsi-iskos. Muutama kymmentä metriä tästä luoteeseen kyseinen törmä häviää ja maasto muuttuu alavammaksi ja kosteapohjaisem-maksi, jonne asuinpaikka ei ulottune. Keskiosassa, noin 82 m:n törmälle tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti rapautuneita (palaneita?) kiviä. (N 6797663 E 453217). Koillisosassa, muutama metri kesämökin pihamaasta lounaaseen, polun etelälaidalla, havaittiin noin 8 x 3 m:n laajuinen painanne. (N 6797816 E 453660) Tähän tehdyssä koekuopassa havaittiin noin 20 cm paksuinen kulttuurikerros, jossa oli hyvin runsaasti palaneen luun sirua sekä muutama siru tarkemmin määrittelemätöntä esihistoriallista keramiikkaa. Kyseessä on ilmeisesti asumuspainanne.
Kahden edellä mainitun koekuopan väliä tutkittiin vain kursorisesti, tekemättä koekuoppia. Alue on kuitenkin topografian ja maaperän puolesta todennäköistä kivikautista asuinpaikka-aluetta.On mahdollista, että muinaisjäännösalue ulottuu nykyisen järven rantaan ja suohon.
ja arvioidusta koillisosassa itään, jossa maaperä on edelleen hiekkaa, mutta joka on osittain rakennettua ja vanhaa paketoitua peltoa.Mahdollisesti kyseiseen muinaisjäännökseen liittyvät kivikautiset hajalöytökohteet 9 (Rautaportti kourutaltta) sekä 51 (Ketlahti 2 reenjalas).
Samalla kankaalla on lisäksi historiallisen ajan hiilimiilu (kohde 32 Kiialankangas). Muutama kymmentä metriä rajauksen koilliskulmalta koilliseen on sijainnut torppa (kohde 42 Haudan torppa).
Alueella on vuoden 1918 sotaan liittyvä joukkohauta (merkitty karttapohjille muistomerkin symbolilla). |
| metsakeskus.89010011 |
111 |
Mutala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454778.07600000 |
6799067.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010011 |
Kivikautinen asuinpaikka hiekkaperäisellä pellolla, vt 5:n ja Tuusjärven vanhainkotiin johtavien teiden risteyksessä.Vuonna 1992 todetun muinaisjäännöksen rajaus arvioitiin vuoden 2018 inventoinnissa vanhojen ja uusien havaintojen sekä topografian perusteella. Aikaisemmat havaintopaikat olivat nyt tiheää taimikkoa, josta ei lisähavaintoja saatu. Kohdan länsi- ja lounaispuolella oli edelleen peltoa joka oli tarkastushetkellä kyntämätöntä. Pellon ja kivikkoisen metsäsaarekkeen välissä oli traktorin jälkien paljastamaa maata, jossa havaittiin kvartsi-iskos, sitä ei otettu talteen. (N 6799070 E 454761). |
| metsakeskus.89010012 |
111 |
Keskisenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460675.68400000 |
6801806.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010012 |
Kivikautinen asuinpaikka Keskisenniemen keskiosassa, niemen länsirannalla, peltomaalla. Niemi on nykyisin asumaton, mutta pellolla ja pellon laidalla on rakennusten jäänteitä. Kivikautiset asuinpaikkalöydöt löytyivät kynnetyltä pellolta, n. 85 m:n käyrällä olevan muinaisen törmän kohdalta, n. 60 x 20 m:n alalta. Löytöalueella maasto viettää lähinnä lounaaseen ja maaperä on hiekkaa. Muualla pellolla maaperä on lähinnä silttiä, korkeimmalla kohdalla soransekaista hiekkaa. Vuoden 2018 inventoinnissa ei uusia havaintoja. |
| metsakeskus.89010013 |
111 |
Leppälä A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460145.89300000 |
6802695.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010013 |
Kivikautinen asuinpaikka Ala-Räävelinjärven rannalla kulkevan Paason vanhan kylätien pohjoispuolella, pellolla olevalla hiekkaisella kohoumalla. Vuoden 2018 tarkastuksessa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.89010014 |
111 |
Saviniemi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460895.59900000 |
6802265.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.89010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Keskisenjärven rannalla sijaitsevalla Savieniemellä. Niemen eteläosassa on kaksi kallionyppylää, joiden etelärinteet viettävät niemen kärkeen pitkinä moreenikumpareina (drumlinoideina). Näistä itäisen kumpareen etelään viettävällä harjanteella oli peltomaalla runsaasti kvartseja ja palanutta luuta n. 50 x 25 m kokoisella alueella. Löytöalue rajoittui selvästi hiekkaiselle, n. 85 m korkeuskäyrän kohdalla olevalle törmälle. Vuoden 2018 inventoinnin yhteydessä ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.90010001 |
90 |
Kuusranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588378.73900000 |
6930272.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kermajärven Kuusrannanselän pohjoisrannalla, Petrumanjoen suusta noin 300 m pohjoiseen ja Kuusrannan talosta noin 250 m koilliseen. Alue on sekametsää kasvavaa hakamaata. Paikalta on aikoinaan ajettu hiekkaa ja osa alunperinkin ilmeisesti varsin pienialaista asuinpaikkaa lienee tuhoutunut siinä yhteydessä. Ensimmäisten löytöjen toimittajan mukaan hiekkakauopan keskivaiheilla olisi ollut liesi. |
| metsakeskus.90010002 |
90 |
Taivallahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
587325.21400000 |
6916919.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokoveden Koivuselän pohjoisrannalla, Taivallahden talosta noin 50-100 m pohjoiseen, viljelyspellolla. Saviastian palat ovat löytyneet peltotöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.90010003 |
90 |
Vierunvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
590792.84600000 |
6910802.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010003 |
Kalliomaalaus sijaitsee Heinäveden kirkosta noin 14,5 km eteläkaakkoon, Ruokoveden ja Koloveden välillä olevan Vierunsalmen itärannalla, Vierunvuoren länteen päin olevassa pystysuorassa kallioseinämässä. Kuvaryhmä on hankalakulkuisen louhikkoisen kivirakan päällä, nousevan kallion yläosassa noin 13 m nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Kalliolipan suojaama kuvakenttä on kooltaan noin 1,5 x 3 m. Siinä on oikealla puolella ihminen, jonka pituus on noin 40 cm sekä sydänpisteellä varustettu hirvi, jonka pituus on noin 58 cm ja korkeus 53 cm. Kuvakentän vasemmassa päässä on pahoin tuhoutunut vasemmalle katsova hirvi, jonka takaruumiin poikki kulkee viivalta vaikuttava värjäytymä. Kuvakentän keskellä on joukko maalauskatkelmia, jotka ovat tulkittavissa vetojen perusteella lähinnä ihmisten jaloiksi. Kalliossa olevista värijäänteistä päätellen maalattu alue on ollut joskus laajempi. |
| metsakeskus.90010004 |
90 |
Kalettomankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
590105.10300000 |
6915510.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokoveden Ruokovirran itäpuolella, Savenahon talosta noin 300 m etelään, Kalettomanlammen pohjoispuolella. Asuinpaikka-alue on hiekkaista viljelyspeltoa. |
| metsakeskus.90010005 |
90 |
Kuusranta B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588384.73500000 |
6930142.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kermajärven Kuusrannanselän pohjoisrannalla, Petrumanjoen suusta noin 300 m pohjoiseen, Kuusrannan talosta noin 200 m itään, Kuusranta A -nimisestä asuinpaikasta noin 250 m kaakkoon, hiekanottopaikan kohdalla. |
| metsakeskus.90010006 |
90 |
Ilohovi |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
581238.66100000 |
6917671.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010006 |
Kuppikivi sijaitsee Koivujärven koillisrannalla olevalla korkealla mäellä. Mäen pohjoispuolelta noin 200 m päästä kulkee Varkaus-Joensuu -maantie. Kuppikivi on tuotu nykyisin autiona olevan Ilohovin päärakennuksen porraskiveksi. Kuppikivi on kooltaan noin 1,5 x 1,0 m. Kivessä on kolme 1-1,5 cm syvää ja 4-6 cm halkaisijaltaan olevaa kuppia. |
| metsakeskus.90010007 |
90 |
Camping |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584220.40200000 |
6932320.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Karviokoskesta noin 250 m lounaaseen, Koskilahdesta noin 100 m länteen ja leirintäalueen kahvilasta noin 50 m kaakkoon. Asuinpaikka-alue on hiekkaa. Löydöt on poimittu esille kuluneelta maan pinnalta. Paikalta on otettu jonkun verran hiekkaa. |
| metsakeskus.90010008 |
90 |
Koivuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
583034.85400000 |
6938921.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010008 |
Asuinpaikka sijaitsee pienen Koskijärven koillispuolella olevalla Koivuniemellä, niemen koillispuolisen Paskolahden puolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille savensekaisen pellon pinnalta. |
| metsakeskus.90010009 |
90 |
Väärän kanava |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
588242.84200000 |
6918556.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kontänselältä etelään päin virtaavan Hiekkavirran länsipuolella, Väärän koskesta noin 100 m lounaaseen, paikoin melko jyrkästi Hiekkavirtaan päin viettävällä virran kivisellä etelärinteellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.90010010 |
90 |
Alttariniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592128.22600000 |
6930619.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Petrumajärven länsipuolella, Petrumajoen suusta noin 2 km koilliseen, Haikanniemen kärjessä, aivan rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.90010011 |
90 |
Hiekkaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593893.50600000 |
6933489.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010011 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Petrumajärven pohjoisosassa olevan Hiekkalahden perällä. Yksi kvartsi-iskos (KM 26745) on tullut esille rantavedestä. Asuinpaikka on saattanut jäädä veden alle. |
| metsakeskus.90010012 |
90 |
Ahvenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595322.96900000 |
6922569.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Vihtarinniemen pohjoispuolella ja Laajakaarteenselän länsi - lounaispuolella. Asuinpaikka-alue on hiekkamaata. Löydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.90010013 |
90 |
Huhmarniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597430.12900000 |
6921798.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010013 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vihtarinniemen pohjoispuolella, Laajakaarteenselän kaakkoispuolella, Huhmarniemen koillisrannalla. Asuinpaikkalöytö, yksi kvartsi-iskos (KM 24743) on tullut esille rannalta. Koekuopissa on havaittu mahdollista kulttuurimaata. |
| metsakeskus.90010014 |
90 |
Jalaskangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592642.07400000 |
6917780.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinäveden kirkolta Vihtariin vievän paikallistien pohjoispuolella, Jalaskankaan talosta noin 100 m koilliseen, metsitetyn pellon kohdalla. Asuinpaikalta on tietä tehtäessä tullut esille kivikirves (KM 18828), muut asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. |
| metsakeskus.90010015 |
90 |
Pieni Vahtisaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
585771.78700000 |
6930390.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010015 |
Lapinraunio sijaitsee Kermajärven Vahtisaarenselällä, Vahtisaaren eteläpuolella olevassa pienessä saaressa. Saaren länsipuolella näkyvällä kalliolla on noin 6 x 4 m kooltaan oleva lapinraunio, jonka keskellä on kuopanne. |
| metsakeskus.90010016 |
90 |
Hoikansaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
587831.00000000 |
6926457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010016 |
Soikea, noin 5 x 4 metrin kokoinen lapinraunio sijaitsee Hoikansaaren keskiosassa, lounaaseen katsovan rantakallion päällä. Röykkiön korkeus on suurimmillaan arviolta vajaan metrin luokkaa. Röykkiön keskellä on matala painauma (halkaisijaltaan noin 2,5–3 m). Röykkiön eteläpäässä kiveys jatkuu vielä matalana n. 1,5 x 1 m kokoisena alueena.
Kohteelle on mitattu tarkat koordinaatit (2019), jotka poikkeavat jonkin verran aiemmin ilmoitetuista. |
| metsakeskus.90010017 |
90 |
Linjasaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
588036.00000000 |
6926015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010017 |
Lapinraunio sijaitsee Kermajärven Kermanselällä olevassa Linjasaaressa, saaren luoteisosassa. Lapinraunio on kooltaan noin 8 x 5 m ja sen keskellä on kuopanne. Raunio on osittain tuhoutunut, kiviä on vieritetty pois paikoiltaan. |
| metsakeskus.90010018 |
90 |
Syrjäsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
586990.31300000 |
6926984.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010018 |
Lapinraunio sijaitsee Kermajärven Kermanselällä, Hoikansaaren luoteispuolella olevassa Syrjäsaaressa, saaren länsiosassa. Raunio on kallion takana, ei suoraan näköalapaikalla, vaan hieman notkelmassa. Raunio on halkaisijaltaan noin 3,5 m ja sen keskellä on kuopanne. Raunion ympärillä on irtokiviä, jotka ovat mahdollisesti rauniosta peräisin. |
| metsakeskus.90010019 |
90 |
Vihtarinniemi |
10002 |
12004 |
13047 |
11002 |
27000 |
594161.44400000 |
6922554.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010019 |
Kivipöytä (?) sijaitsee Kermajärven Puumalansalmesta noin 700 m itään, Vihtariniemen halki kulkevan metsätien pohjoispuolella, tiestä noin 100 m pohjoiseen, laajalla kallioalueella. Peruskartalle merkitystä siirtolohkareesta paikka sijaitsee noin 200 m koilliseen. Kivipöytä (?) on tehty niin, että pienempien lohkareiden päälle on nostettu isompi laakea kivenlohkare. Kivipöydän levyn suuruus on noin 0,5 x 1,5 m. |
| metsakeskus.90010020 |
90 |
Humalniemi |
10002 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
602498.11600000 |
6913924.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010020 |
Kalliomaalaus sijaitsee Iso-Vihtari -nimisen järven etelärannalla olevassa Humalniemessä, noin 100 m:n päässä rannasta. Pystysuoraan, etelään päin katsovaan kallioseinämään on noin 90 cm korkeudelle maasta maalattu suurehko kolmio (sivut 70-71-74 cm). Sen ylänurkissa on yksinkertaiseen kolmiomuotoon kuulumatonta pyöristystä ja alla vähäisiä kuviojäänteitä. Maalausta ei voida ajoittaa rannansiirtymäkronologian mukaan. |
| metsakeskus.90010021 |
90 |
Vuokalanpää |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599995.14000000 |
6911136.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.90010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokalanjärven luoteisosassa olevaan Putukanlahteen Lahnalammesta laskevan joen luoteispuolella, Vuokalanpään tilan asuinrakennuksesta noin 150m länsiluoteeseen olevan hiekkaisen rinteen harjanteen alueella, metsäkielekkeen päässä. Paikalla on pieni hiekkakuoppa, jonka länsireunasta löytyi pala keramiikkaa. |
| metsakeskus.91010001 |
91 |
Malminkartano 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
381558.00000000 |
6681347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010001 |
Vuonna 1960 löydetty ja vuoden 1962 inventoinnissa tarkastettu asuinpaikka sijaitsi Malminkartanontien pohjoispuolella olevan mäen luoteeseen ja pohjoiseen laskevassa hiesupohjaisessa rinteessä, entisen tilustien alla ja sivuilla. Asuinpaikka muodosti kapean, korkeuskäyrien suuntaisen vyöhykkeen 28 ja 30 m mpy välillä. Kaivaustutkimukset tehtiin Martinlaakson radan rakentamisen takia vuonna 1971. Löytöaineisto käsitti lähinnä nuorakeramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa. Muinaisjäännöksen pääteltiin tällöin olleen varsin pienialainen ja sen arveltiin olleen lähes kokonaan tuhoutunut radanrakentamisen ja myöhemmän maankäytön yhteydessä.
Kohteella suoritettiin tarkkuusinventointi vuonna 2022 asemakaavoituksen selvityksiin liittyen. Tavoitteena oli selvittää kohteen säilyneisyys ja laajuus. Tutkimuksissa havaittiin, että kallioiden ja jyrkän rinneleikkauksen välissä kivikautista asuinpaikkaa on säilyneenä noin 30 metriä pitkä ja viitisen metriä leveä itä-länsi-suuntainen kaistale. Kohdassa on tasanne, muinainen rantamuodostelma noin 31 m mpy. Tasannetta pitkin kulkee nykyään polku ja maaperä on hiekkaa. Polun ympäristöön tehdyistä koepuopista saatiin muutamia kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Idässä asuinpaikka rajautuu kerrostalon tontin rajaan ja länsiosassa asuinpaikan jäännökset sijoittuvat rinneleikkauksen ja kallion väliselle alueelle. Kohteen aluerajauksen itäpään eteläpuolelta koekuopista (4 kpl) ei saatu löytöjä ja maannos muuttui paikoin sekoittuneemmaksi ja ympäristössä oli jätteitä. Näinollen asuinpaikan ei arvioitu säilyneen polun eteläpuoleisessa sekametsässä. |
| metsakeskus.91010001 |
91 |
Malminkartano 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
381558.00000000 |
6681347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010001 |
Vuonna 1960 löydetty ja vuoden 1962 inventoinnissa tarkastettu asuinpaikka sijaitsi Malminkartanontien pohjoispuolella olevan mäen luoteeseen ja pohjoiseen laskevassa hiesupohjaisessa rinteessä, entisen tilustien alla ja sivuilla. Asuinpaikka muodosti kapean, korkeuskäyrien suuntaisen vyöhykkeen 28 ja 30 m mpy välillä. Kaivaustutkimukset tehtiin Martinlaakson radan rakentamisen takia vuonna 1971. Löytöaineisto käsitti lähinnä nuorakeramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa. Muinaisjäännöksen pääteltiin tällöin olleen varsin pienialainen ja sen arveltiin olleen lähes kokonaan tuhoutunut radanrakentamisen ja myöhemmän maankäytön yhteydessä.
Kohteella suoritettiin tarkkuusinventointi vuonna 2022 asemakaavoituksen selvityksiin liittyen. Tavoitteena oli selvittää kohteen säilyneisyys ja laajuus. Tutkimuksissa havaittiin, että kallioiden ja jyrkän rinneleikkauksen välissä kivikautista asuinpaikkaa on säilyneenä noin 30 metriä pitkä ja viitisen metriä leveä itä-länsi-suuntainen kaistale. Kohdassa on tasanne, muinainen rantamuodostelma noin 31 m mpy. Tasannetta pitkin kulkee nykyään polku ja maaperä on hiekkaa. Polun ympäristöön tehdyistä koepuopista saatiin muutamia kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Idässä asuinpaikka rajautuu kerrostalon tontin rajaan ja länsiosassa asuinpaikan jäännökset sijoittuvat rinneleikkauksen ja kallion väliselle alueelle. Kohteen aluerajauksen itäpään eteläpuolelta koekuopista (4 kpl) ei saatu löytöjä ja maannos muuttui paikoin sekoittuneemmaksi ja ympäristössä oli jätteitä. Näinollen asuinpaikan ei arvioitu säilyneen polun eteläpuoleisessa sekametsässä. |
| metsakeskus.91010003 |
91 |
Shemeikankuja 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
382497.70400000 |
6681301.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010003 |
Vuonna 1961 löydetty ja vuoden 1962 inventoinnissa tarkastettu muinaisjäännös sijaitsee Etelä-Kaarelan omakotialueella, Mätäojan laaksoon pistävällä vähäisellä mäenniemekkeellä. Tontin länsipuolella olleen pellon reunasta tehtiin asuinpaikkalöytöjä, vaikka varsinainen asuinpaikka näyttää sijaitsevan itse tontilla. Maapohja paikalla on mullansekaista hiekkaa. Perunapellolla olleen löytökohdan korkeus merenpinnasta noin 22 m. Löytöinä saadut saviastianpalat viittaavat siihen, että asuinpaikka olisi ollut käytössä kampakeraamisen ajan lopulla.
Vuonna 1977 Lea Väkeväinen suoritti kohteen länsipuolella peltoalueella 20 m mpy korkeudella koekaivauksen, koska paikalle suunniteltiin kävely- ja pyörätietä. Kaivausten yhteydessä ei saatu esinelöytöjä.
Vuonna 1981 kaivettiin aluetta uudelleen. Kaivauspaikka sijaitsi asuinpaikan lounaisosassa Mätäjokeen viettävän mäentörmän reunalla noin korkeudella 25 m mpy. Paikalta saatiin sekoittuneesta maasta talteen kivikirveen katkelma, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia ja myöhempää kampakeramiikkaa (KM 37293:394-413). |
| metsakeskus.91010004 |
91 |
Malminkartano Kårböle folkskola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
382201.82000000 |
6681415.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010004 |
Malminkartanon Kårbölen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kaarelassa ruotsinkielisen ala-asteen vieressä, koulun eteläpuolella ja Mätäojan itäpuolella, etelään ja koilliseen viettävällä, nykyisin palstaviljelyksessä olevalla pellolla. Paikka löydettiin vuonna 1961 ja tarkastettiin vuoden 1962 inventoinnissa. Paikalla suoritettiin vuonna 1996 arkeologisia tutkimuksia vesijohdon rakentamisen vuoksi. Kaivauksissa saatiin runsaasti löytöjä ja havaittiin voimakkaita likamaa-alueita, minkä perusteella pääteltiin kivikautisen asuinpaikan säilyneen kyntökerroksen alla huomattavasti luultua paremmin. Mahdollisten paalunsijojen lisäksi ei kulttuurikerroksessa kuitenkaan todettu muita kiinteitä rakenteita. Löytöaineisto käsitti pii-, kvartsi- ja kivilajiesineitä ja -iskoksia, tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa, palanutta luuta (mm. hylje, eri kalalajeja, majava, jänis), luuesineiden (mm. kamman) katkelmia sekä hiiltyneitä pähkinänkuoria. Koska vain vesijohtolinjauksen kohta tutkittiin kaivauksin, alueella on vielä runsaasti muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.91010005 |
91 |
Malminkartano 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381566.08800000 |
6680182.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010005 |
Vuonna 1962 tehdyn inventoinnin yhteydessä tarkastettiin nykyisen heti Malminkartanoa kiertävän Kartanonkaaren eteläpuolella pienen mäen itäpuolelta pellolta löydetyn reiällisen kiviaseen KM 9820 löytöpaikka. Inventoijan myöhemmin tekemällä käynnillä todettiin mäen itärinne mahdolliseksi asuinpaikaksi maaleikkauksessa näkyvän liedensijan, kulttuurikerroksen ja joidenkin löytöjen perusteella. Nykyisin alue on nurmikkopintaista ja metsäistä puistoaluetta.
Vuoden 2007 inventoinnissa matalan puistokumpareen koillispuolella tehtiin pintapoimintaa. Tällöin löydettiin muutamia kvartsi-iskoksia, mahdollinen kiviesineen teelmä sekä resenttiä matreriaalia. Löytöjä ei otettu talteen. |
| metsakeskus.91010007 |
91 |
Malminkartano 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
382316.51600000 |
6681122.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010007 |
Vuonna 1962 inventoinnissa löydetty kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellolla, Malminkartanon kartanon ja Helsingin yliopiston kurssikeskuksen alueella, korkeamman kallioisen mäen itäpuolella olevalla itään aukeavalla niemellä. Niemen laki on tasainen ja rinne laskee loivasti kohti terassin reunoja, josta maasto laskee jyrkemmin kohti Mätäjokea. Pellon keskellä oli kivikumpare. Löydöt tyypillisen kampakeramiikan paloja, kvartsiittiesineitä ja -iskoksia.
Vuonna 1981 kevyen liikenteen väylän rakentamisen takia aluetta tutkittiin, jolloin löydettiin likamaa-alueita ja kvartsi-, pii- ja kivilaji-iskoksia ja -esinekatkelmia, luuta, meripihkariipuksen kappale ym. Keramiikka oli tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa ja varhaismetallikautista keramiikkaa. Asuinpaikka jatkui ainakin luoteeseen kaivausalueelta.
Vuoden 2007 inventoinnin perusteella asuinpaikasta lienee säilynyt osia metsänreunassa ja peltokerroksen alla.
Vuoden 2007 inventoinnissa kivikumpare, ainakin viimeisessä vaiheessa peltoröykkiö, mitattiin 8,5 x 13 m:n laajuiseksi ja noin metrin korkuiseksi. |
| metsakeskus.91010007 |
91 |
Malminkartano 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
382316.51600000 |
6681122.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010007 |
Vuonna 1962 inventoinnissa löydetty kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellolla, Malminkartanon kartanon ja Helsingin yliopiston kurssikeskuksen alueella, korkeamman kallioisen mäen itäpuolella olevalla itään aukeavalla niemellä. Niemen laki on tasainen ja rinne laskee loivasti kohti terassin reunoja, josta maasto laskee jyrkemmin kohti Mätäjokea. Pellon keskellä oli kivikumpare. Löydöt tyypillisen kampakeramiikan paloja, kvartsiittiesineitä ja -iskoksia.
Vuonna 1981 kevyen liikenteen väylän rakentamisen takia aluetta tutkittiin, jolloin löydettiin likamaa-alueita ja kvartsi-, pii- ja kivilaji-iskoksia ja -esinekatkelmia, luuta, meripihkariipuksen kappale ym. Keramiikka oli tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa ja varhaismetallikautista keramiikkaa. Asuinpaikka jatkui ainakin luoteeseen kaivausalueelta.
Vuoden 2007 inventoinnin perusteella asuinpaikasta lienee säilynyt osia metsänreunassa ja peltokerroksen alla.
Vuoden 2007 inventoinnissa kivikumpare, ainakin viimeisessä vaiheessa peltoröykkiö, mitattiin 8,5 x 13 m:n laajuiseksi ja noin metrin korkuiseksi. |
| metsakeskus.91010011 |
91 |
Ylä-Kaskenkuja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
389922.70400000 |
6683505.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010011 |
Tapaninkylästä Ylä-Kaskenkujan päässä olevan hiekanottoalueen reunasta löytyi vuoden 1962 inventoinnissa koristelemattomia saviastianpaloja. |
| metsakeskus.91010013 |
91 |
Malminkartano 6 Rukkila |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
381792.98800000 |
6681443.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010013 |
Metsässä, nykyisin asutuksen keskellä sijaitseva suurista kivistä tehty mahdollinen varhaismetallikautinen hautaröykkiö, joka tutkittiin vuonna 1986. Tutkimukset tulivat ajankohtaisiksi Rukkilan alueen rakentamissuunnitelmien takia. Röykkiö oli muodoltaan pyöreähkö, laajuudeltaan 6,5 x 7 m ja korkeudeltaan 0,75 m. Se koostui pääasiallisesti kahdesta kivikerroksesta (isoja palaneita kiviä) ilman maatäytettä. Kivien alta löytyi vahvasti tuhkan ja hiilensekaista maata, jossa oli runsaasti pienempiä palaneita kiviä ja alla moreenimaa. Rakenteita ei todettu, ei myöskään merkkejä hautauksista. Kaivetulta alueelta löytyi kvartsiesineitä ja iskoksia. Röykkiö ennallistettiin ja aidattiin tutkimusten jälkeen. |
| metsakeskus.91010015 |
91 |
Turkismiehentien leikkikenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
381686.04000000 |
6678876.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010015 |
Kampakeraaminen asuinpaikka sijaitsee Pitäjänmäellä, nykyisen Helsingin kaupungin leikkikentän kohdalla, Turkismiehentien päässä. Paikalla on aikaisemmin ollut Talin alueen hiekkakuoppa, josta lehtori Veikko Lehtosalo ja Meilahden yhteiskoulun arkeologian kerho löysivät vuonna 1961 paljon kivikautista esineistöä. Kohde tarkastettiin vuoden 1962 inventoineissa. Vuonna 1962 alueella suoritettiin myös arkeologinen tutkimus. Kohteen uskottiin tuhoutuneen lähes kokonaan tämän jälkeen, mutta vuonna 1999 suoritettujen arkeologisten koekaivauksen yhteydessä todettiin kivikautista kulttuurikerrosta olevan vielä runsaasti jäljellä. Vuosina 2000-2004 paikalla tehtiin arkeologisia tutkimuksia. Löytöaineisto ajoittuu tyypilliseen ja myöhäiskampakeraamiseen vaiheeseen.
Paikan tutkimuksia jatkettiin 2018 arkeologian kenttätyökurssin muodossa ja sen rahoitti Helsingfors Arbetarinstitut. Yhteensä tutkittiin 21 neliömetrin ala. Kaivausalueen kulttuurikerros oli vain heikosti värjäytynyt ja keskimäärin 10-30 cm paksu. Kaivausalueen keskivaiheella sijainneen ison maakiven vierestä löydettiin liesimäinen särmikkäitä kiviä sisältänyt kiveys, jonka tutkimus kuitenkin jätettiin myöhemmäksi. Löytöinä saatiin mm. meripihkariipus, piiveitsi, piinuolenkärkiä ja pienten piiesineiden katkelmia.
Paikalla tehtiin kaivaus kenttätyökurssin muodossa myös 2019. Tällöin tutkittiin 28 neliömetrin ala. Löytöjä sisältävä kulttuurikerros alkoi 5-10 cm:n syvyydellä maanpinnasta lukien ja jatkui n. 30-40 cm:n syvyyteen saakka. Kesällä 2018, suuren maakiven vieressä havaittu lohjenneiden kivien alue todettiin kaivauksissa resentiksi. Eniten löytyi saviastianpaloja (Ka II:2) sekä pii- ja kvartsi-iskoksia. Saviastianpalat olivat enimmäkseen huonosti säilyneitä. Asuinpaikan kulttuurikerros oli kaivausalueen kohdalla vain hyvin heikosti värjäytynyt.
Vuonna 2022 kaivauksia jatkettiin. Tutkimuksissa saatiin talteen pääosin tyypillisen kampakeramiikan myöhäisvaiheen (Ka II:2) löytöjä. Kiviesinelöytöjä oli vain muutamia. |
| metsakeskus.91010016 |
91 |
Lehtisaari 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
380752.45000000 |
6673347.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010016 |
Lehtisaaressa sijaitsee kolme röykkiötä. Läntisin röykkiöistä, röykkiö 1 (Hukkinen: röykkiö III; Lehtosalo nro 192 ja Jansson A), sijaitsee muita röykkiötä korkeammalla avokalliolla Lehtisaaren keskellä Hiidenkiukaantien päästä noin 60 m kohti länsiluodetta. Näyttävän röykkiön mitat ovat pohjois–etelä-suunnassa 9,5 m ja itä–länsi-suunnassa 8,5 m. Korkeutta sillä on 1,5 m. Röykkiön keskellä on noin metrin syvyinen kraatteri, jonka halkaisija on 3 metriä. Keskellä on ilmeisesti kivipaasista tehty miehenpituinen arkku. Tutkimaton. |
| metsakeskus.91010017 |
91 |
Meilahti Ruutikellari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
383211.45600000 |
6674204.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010017 |
Röykkiön jäännökset sijaitsevat Meilahden urheilukentän länsipuolella olevan avokallioalueen eteläosissa. Kalliota rajaa etelälaidalla Seurasaarentie (Seurasaarentie 9).
Nykyään paikalla on röykkiön rippeet 11 x 17 metrin alueella, jossa on kivikeskittymiä lähinnä 1-2 kerroksessa. Alkuperäisen röykkiön paikkaa on vaikea hahmottaa. Suurempi kivikeskittymä on kivikon länsiosassa, missä kiviä on muutama kerros.
Jo vuonna 1950 pahoin tuhoutunut röykkiö tutkittiin ja se entistettiin tutkimusten jälkeen. Tarkastuksen yhteydessä röykkiön läheltä löydettiin palaneita luita, mutta röykkiöstä ei tullut kaivauslöytöjä. |
| metsakeskus.91010018 |
91 |
Tukholmank. ja Paciuksenk. kulma |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
383565.31100000 |
6674481.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010018 |
Pronssikautinen hautaröykkiö sijaitsee avokallion ylätasanteella, osoitteessa Paciuksenkatu 6 olevan kerrostalon takapihalla. Röykkiö oli kärsinyt pahoin mm. sotaväen konekivääriasemasta. Etelä- ja länsiosastaan tuhoutunut röykkiö (n. 11x5 m) tutkittiin vuonna 1935 ja entistettiin tutkimusten jälkeen. Päällyskivien alta paljastui kivikehän jäännös, joka on kiertänyt luultavasti koko röykkiötä. Röykkiöstä saatiin talteen palaneita luita, joista kaksi on ihmisen.
Röykkiö on nykyisin halkaisijaltaan noin 6,5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Sen muoto on epämääräinen. Etenkin pohjois- ja itäreunalla näkyy suuremmista kivistä kasattua kehää. Röykkiön kivet ovat kooltaan 0,15–0,7 m. |
| metsakeskus.91010019 |
91 |
Humallahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
383771.00000000 |
6674108.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010019 |
Röykkiö sijaitsee avokalliolla Meilahden sairaalan eteläpuolella, Paciuksenkadun varrella ja Seurasaarentien risteyksen eteläpuolella. Se on koottu pelkistä kivistä ja sen ympärille on laitettu rautaketjut. Röykkiö on tutkittu vuonna 1886, jolloin se oli kooltansa 11,5 x 10,5 metriä ja 1,4 metriä korkea. Uudenmaan ensimmäisen arkeologisen kaivauksen jälkeen kivet asetettiin paikoilleen. Löytöinä saatiin palanutta luuta (ei luetteloitu Kansallismuseon kokoelmiin).
Röykkiö kärsi vuonna 1911 kun siitä vietiin kiviä läheisen ukkokodin perustuksiin. Poliisikuulustelujen jälkeen asianomaisia velvoitettiin kokoamaan röykkiö entiseen asuunsa. Röykkiötä korjattiin ainakin vielä vuonna 1929. Nykyisin se on halkaisijaltaan 7–8 m ja korkeutta sillä on noin metri.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.91010020 |
91 |
Kulosaaren puistotie (Kulosaari 2) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
389339.00000000 |
6674090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010020 |
Pronssikautinen läpimitaltaan viisi metriä ja 75 cm korkea hautaröykkiö sijaitsee kalliolla Kulosaaren puistotien ja Metroradan välissä. Siinä ei ole reunakiveystä, keskuskiveä ja keskustan suorakaiteenmuotoista ladelmaa. Röykkiötä ei ole kaivettu. |
| metsakeskus.91010021 |
91 |
Hitsaajankadun ja Itäväylän väli |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
390463.00000000 |
6674442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010021 |
Pronssikautinen kivikehätön hautaröykkiö kooltaan 19 x 19,5 m sijaitsee kalliolla Hitsaajankadun ja Itäväylän välissä Herttoniemessä. Röykkiö on tutkittu vuonna 1886 ja entisöity. Vuoden 1929 dokumentoinnissa se oli yhden metrin korkuinen. Vuonna 1886 vain röykkiön keskiosa kaivettiin ja sieltä löytyi vain hiiltä. |
| metsakeskus.91010022 |
91 |
Herttoniemen satama |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
390918.35700000 |
6673917.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010022 |
Sorsavuorenpuistossa, Herttoniemen entisen sataman alueella sijaitseva pronssikautinen kivikehätön hautaröykkiö on tutkittu vuonna 1886 ja entistetty sen jälkeen. Se on kooltansa 10 x 12 m ja vuoden 1929 kartoituksessa 1,5 metriä korkea. Kaivauksessa löydettiin palaneita luunsiruja, hiiltä ja hevosen hampaita, joita ei ole talletettu. |
| metsakeskus.91010023 |
91 |
Santahamina Hämylänniemi tykkipatteri VIII |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
392610.69100000 |
6669992.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010023 |
Santahaminan pohjoisrannalle Hämylänniemeen rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri VIII. Tykkipatterin VIII kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, betonisen ruutikellarin, vanhan maarakenteisen ruutikellarin ja laiturin perustukset. Tykkipatterin rintavarustus on betoninen ja siinä on kuusi ammustarvikekomeroa. Maarakenteista ruutikellaria on aiemmin pidetty viikinkiaikaisena hautakumpuna. |
| metsakeskus.91010024 |
91 |
Santahamina Isosaari tykkipatteri VII |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
393310.41400000 |
6669684.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010024 |
Santahaminan Isosaaren koillisrannalla mäen päälle rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri VII. Tykkipatterin VII kokonaisuus pitää sisällään patterivarustuksen, betonisen ruutikellarin, vanhan maarakenteisen ruutikellarin ja puu- ja kivirakenteisen laiturin perustuksen. Tykkipatteri on kivi- ja betonirakenteinen. Lisäksi patteriin on liitetty erilliskohteena sen läheisyydessä sijaitsevan toisen laiturin perustukset. Uuden laiturin alla on voinut säilyä rakenteita vanhasta laiturista. Maarakenteista ruutikellaria on aiemmin pidetty viikinkiaikaisena hautakumpuna. |
| metsakeskus.91010026 |
91 |
Vartiokylän linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27003 |
395863.35900000 |
6677456.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010026 |
Vartiokylän linnavuori sijaitsee Suomenlahteen kuuluvan Vartiokylänlahden pohjukassa, noin 7,5 km Vantaanjoen suulta itään. Linnavuoren itä- ja etelärinne meren puolella ovat jyrkkiä, samoin länsirinne, mutta pohjoisrinne muodostaa pitkän ja melko tasaisen penkereen. Reunavallin ympäröimän laen korkeimmat kohdat ovat paljasta kalliota. Alarinteillä on venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoituslaite.
Linnavuorta on suojannut kivivallit: etelässä kolminkertaiset, lännessä ja pohjoisessa ainakin kaksinkertaiset. Noin 65 x 50 m laajalla mäen lakialueen luoteisosassa on rakennuksen pohja liesineen ja perustuskivineen ja lounaassa pyöreähkö kivikumpu.
Radiohiiliajoitukset ja kaivauslöydöt todistavat selvästi, että Vartiovuoren linna on rakennettu keskiajalla. Esinelöydöt viittaavat lähinnä 1200-luvun loppuun ja 1300-luvulle. Hiiliajoitusten mukaan linnan ensimmäinen mahdollinen rakentaminen olisi ajoitettavissa noin vuosiin 1240–1330, jolloin se liittyisi Itä-Uudenmaan ruotsalaisen uudisasutuksen syntymiseen Birger-jaarlin vuoden 1238/39 Hämeen retken jälkeen. Nuorimpien mahdollisten hiiliajoitusten ja lähinnä 1300-luvulle ajoittuvien esinelöytöjen perusteella on mahdollista, että linna on kuitenkin rakennettu vasta kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen hallituskaudella (1364–1389), jolloin Suomeen rakennettiin useita pikkulinnoja.
Kohteen itäreunan rajausta on tarkennettu tonttialueen kohdalta 07/2024. |
| metsakeskus.91010028 |
91 |
Kaarela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382716.04200000 |
6681001.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010028 |
Vuoden 1962 inventoinnissa havaittu kivikautinen asuinpaikka Kaarelassa, Runonlaulajantie 44:n (koulu) pihamaan länsiosassa ja Runonlaulajatie 46:n (puisto) kohdalla, lounaaseen kohti Mätäjokea aukeavan heikon rantamuodostuman päällä. Asuinpaikan kohdalla kävelytie erkanee Runonlaulajantiestä kohti Mätäjokea.
Löydöt tasataltta, kvartsiittiesineitä- ja iskoksia, pii-iskos.
Vuonna 1977 rakennetavan kevyen liikenteen väylän takia tehtiin koekaivaus silloisen piha-alueen poikki. Koekuopista ei tullut viitteitä kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.91010029 |
91 |
Merikorttikuja |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
396228.20300000 |
6677044.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91010029 |
Pahoin tuhottu kiviröykkiö, mahdollinen pronssikautinen hauta.
Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan kyseessä on todennäköisesti muinaisrantakivikko:
Pieni muinaisrantakivikko, koko n. 10 x 8 m. Kivien koko 0,2-0,6 m. Epäilty myös muinaishaudaksi, mutta sijaitsee epätyypillisesti notkossa. Mahdollisesti ihmisen osin muokkaama. Korkeustaso 33 m mpy (Litorina-meri).
Veikko Lehtosalon vuoden 1962 inventoinnin kartassa 3 on kohde nro 182, joka sijaitsee Merikorttikujasta 1,7 km etelälounaaseen Rastilassa. Tekstissä se mainitaan nimellä Rastila, retkeilymajan maasto, Jättiläisenlinna. Piste osoittaa muinaisrantakivikon kohdalle noin 30-33 m mpy:n korkeudelle. |
| metsakeskus.91500002 |
91 |
Vanhakaupunki |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27005 |
387940.54100000 |
6677058.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91500002 |
Vantaanjoen suun länsipuolella sijaitsi Kustaa Vaasan 1550 perustama, alkuperäinen asemakaavoitettu Helsingin kaupunki, joka 1640 siirtyi nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Kaupunki sijaitsi kahden mäen rinteillä ja niiden välisessä purolaaksossa merenrannalla. Vantaanjoen länsirannalla, "kaupunginmäen" alla on ollut lastausalue laitureineen, makasiineineen ja muine rakennuksineen ja pohjoisen mäen eteläpuolella laaksossa kaupungin keskusta raatihuoneineen. Alueen luoteisosassa sijaitsee myös mm. Helsingin vanhimman kirkon perustus. Kaupunginpaikasta on säilynyt suhteellisen pieni alue Kellomäen ja Annalan välisessä purolaaksossa. Täällä kaupungin keskustassa on tehty laajoja kaivauksia. Pienempiä kaivauksia, valvontoja ja tarkastuksia on tehty eri puolilla vanhaa kaupunkialuetta, Kuninkaankartanonsaarta ja koskien itäpuolella Viikissä.
Alueella on sijainnut ennen kaupungin perustamista Forsbyn kylä. |
| metsakeskus.91500002 |
91 |
Vanhakaupunki |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27006 |
387940.54100000 |
6677058.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.91500002 |
Vantaanjoen suun länsipuolella sijaitsi Kustaa Vaasan 1550 perustama, alkuperäinen asemakaavoitettu Helsingin kaupunki, joka 1640 siirtyi nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Kaupunki sijaitsi kahden mäen rinteillä ja niiden välisessä purolaaksossa merenrannalla. Vantaanjoen länsirannalla, "kaupunginmäen" alla on ollut lastausalue laitureineen, makasiineineen ja muine rakennuksineen ja pohjoisen mäen eteläpuolella laaksossa kaupungin keskusta raatihuoneineen. Alueen luoteisosassa sijaitsee myös mm. Helsingin vanhimman kirkon perustus. Kaupunginpaikasta on säilynyt suhteellisen pieni alue Kellomäen ja Annalan välisessä purolaaksossa. Täällä kaupungin keskustassa on tehty laajoja kaivauksia. Pienempiä kaivauksia, valvontoja ja tarkastuksia on tehty eri puolilla vanhaa kaupunkialuetta, Kuninkaankartanonsaarta ja koskien itäpuolella Viikissä.
Alueella on sijainnut ennen kaupungin perustamista Forsbyn kylä. |
| metsakeskus.92000001 |
92 |
Uotila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381940.87800000 |
6691945.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92000001 |
Uotilan mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Suosaarentien ja Katriinantien välissä olevilla pelloilla Vantaanjoen rannalla. Melko jyrkkä rinne viettää etelään Vantaanjoelle päin. Maaperä rinteen puoli välissä muuttuu hiekansekaiseksi mullaksi, alempana hiekkaa ei voi havaita. Lustigkullan asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen vastakkaisella puolella.
Inventoinnin aikana alueella oli ainoastaan yksi peltokaistale kynnetty, joten löytöjen havaitseminen oli epävarmaa. Paikalta löytyi yksi kvartsiydin ja yksi kvartsi-iskos, KM 32448:1-2. Uotilan mahdollisen asuinpaikan korkeus ja topografia ovat luonteenomaisia kivikauden asuinpaikalle, mutta koska löydöt ovat niin vähäisiä sitä voidaan pitää tällä hetkellä ainoastaan mahdollisena asuinpaikkana.
Vuoden 2018 inventoinnissa pelloilta löytyi vielä muutama kvartsi lisää, joten kohdetta voitaneen pitää kivikautisena asuinpaikkana. Yksittäiset kvartsit talon ympärillä voivat viitata myös siihen, että varsinainen asuinpaikka olisikin talon pihapiirissä. |
| metsakeskus.92000003 |
92 |
Mesitie |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396386.08400000 |
6688314.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92000003 |
Mesitien mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vanhan Porvoontien ja Mesitien välissä niin että Vanha Porvoontie on asuinpaikan kaakkoispuolella ja Mesitie kiertää asuinpaikan sen koillis- ja kaakkoispuolelta. Kohde sijaitsee pellolla olevan mäen lounaisrinteellä.
Mahdollinen asuinpaikka käytiin tarkastamassa vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä Angon puheenjohtaja Markus Jauhiainen ilmoituksen perusteella, Jauhiainen oli löytänyt paikasta useita kvartseja. Kvartsit oli luvattu toimittaa Museovirastoon, mutta niitä ei ole vielä saatu. Lähistöltä on irtolöytö KM 9158 kourutaltta (kts. Lehtosalon inventointikertomus nro 38). Maaperä asuinpaikalla oli mullansekaista hiesua, kairattaessa kallio tuli vastaan 10-20 cm kohdalla joissakin kohdissa.
Mesitien mahdollisen asuinpaikan korkeus ja topografia ovat luonteenomaisia kivikauden asuinpaikalle, mutta koska sieltä löydettyjä kvartseja ei ole saatu Museovirastoon, sitä voidaan pitää tällä hetkellä ainoastaan mahdollisena asuinpaikkana. |
| metsakeskus.92010001 |
92 |
Forsbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
396701.96800000 |
6686177.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010001 |
Forsbackan asuinpaikka sijaitsee omakotitalon pihalla (os. Nurmimäentie 8) ja pihan vieressä olevalla etelään viettävällä peltorinteellä. Asuinpaikka sijaitsee jokilaakson itäpuolisella niemekkeellä. Lännessä ja luoteessa niemi päättyy jokirotkoon, idässä kohoaa kalliojyrkänne. Eteläänpäin niemi on tasaisesti laskevaa peltoa. Asuinpaikasta on löytynyt kivitaltta, saviastianpaloja, kvartsiittiesineitä ja -iskoksia.
Vuoden 2003 koekuopituksessa todettiin, että peltoalueella ei ole jäljellä kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Kivikautista asuinpaikkaa on säilynyt koekuopitetun alueen koillis- ja itäpuolella pellon ja kallioseinämän välisellä hiekkaisella alueella, nykyisen voimajohtolinjan alla.
|
| metsakeskus.92010002 |
92 |
Kuppis |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396975.00000000 |
6684348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010002 |
Kuppiksen asuinpaikka sijaitsee jokilaaksossa olevalla, pitkän etelä-pohjoissuuntaisen mäen laella, Nurmimäentien ja Mäntykummuntien välissä. Asuinpaikka ulottuu mahdollisesti myös Mäntykummuntien länsipuolelle. Löydöt mm. reikäkivi, kvartsiittiesineitä, iskoksia ja hioimen kappaleen.
Vuoden 2000 inventoinnissa kohde todettiin suurimmaksi osaksi tuhoutuneeksi alueen eteläosassa olevan sorakuopan ja mäenlaella olevien omakotitalojen vuoksi. Asuinpaikkaa on mahdollisesti vielä jäljellä omakotitalojen pihoilla ja sorakuopan ympärillä.
Vuoden 2018 inventoinnissa asuinpaikkalöytöjä saatiin myös Mäntykummuntien itäpuolella olevasta pellosta ja asuinpaikan rajausta on laajennettu tähän suuntaan. |
| metsakeskus.92010004 |
92 |
Högbergsbacka B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
397772.54700000 |
6684469.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010004 |
Högbergbacka B -niminen asuinpaikka sijaitsee Nybyggetintien ja Ukonkallionkujan risteyksestä noin 200 metriä pohjoiseen. Ukonkallionkuja kiertää asuinpaikkaa sen etelä- ja itäpuolitse. Asuinpaikka sijaitsee länteen ja lounaaseen viettävässä, melko jyrkässä peltorinteessä Högbergetin kallioiden juurella.
Löydöt: taltan kappale, pii-iskos, iskoksia ja alkeellinen kirves tai nyrkki-iskuri KM 15816:1-7. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että viljelyn aiheuttamaa haittaa lukuunottamatta asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä.
Högbergsbackan talon saunarakennuksen pohjoispuolelta on löytynyt myös soikea tuluskivi (KM 15814)
|
| metsakeskus.92010004 |
92 |
Högbergsbacka B |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
397772.54700000 |
6684469.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010004 |
Högbergbacka B -niminen asuinpaikka sijaitsee Nybyggetintien ja Ukonkallionkujan risteyksestä noin 200 metriä pohjoiseen. Ukonkallionkuja kiertää asuinpaikkaa sen etelä- ja itäpuolitse. Asuinpaikka sijaitsee länteen ja lounaaseen viettävässä, melko jyrkässä peltorinteessä Högbergetin kallioiden juurella.
Löydöt: taltan kappale, pii-iskos, iskoksia ja alkeellinen kirves tai nyrkki-iskuri KM 15816:1-7. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että viljelyn aiheuttamaa haittaa lukuunottamatta asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä.
Högbergsbackan talon saunarakennuksen pohjoispuolelta on löytynyt myös soikea tuluskivi (KM 15814)
|
| metsakeskus.92010005 |
92 |
Högbergsbacka A |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
398005.44900000 |
6684318.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010005 |
Röykkiö sijaitsee Högbergetin kalliolla olevassa notkelmassa, lähellä Nybyggetintietä. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että röykkiö on osittain hajotettu: siitä on viskottu kiviä ympäristöön. Röykkiö on nykyisin matala, soikean muotoinen ja sen halkaisija on noin 10 metriä. Röykkiössä vaikuttaisi olevan kivikehiä ja sen keskellä on soikion muotoinen kuoppa. Muoto, leveys ja korkeus tuskin ovat alkuperäisiä. Kallioseinämässä röykkiön vieressä on Museoviraston kyltti. Röykkiön sijainti on epätyypillinen pronssikautiselle hautaröykkiölle, joten kohdetta lienee syytä pitää epävarmana. |
| metsakeskus.92010006 |
91 |
Kasaberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
398391.31700000 |
6679651.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010006 |
Röykkiö sijaitsee Kasabergetin kallion laella Vikkullantie 33:sta noin 100 metriä itään suuren kallioniemen korkeimmalla kohdalla. Nykyinen merenranta on noin kilometrin päässä. Vuodelta 1950 (Nils Cleve) on tieto että röykkiö olisi tuhoutunut jo 1854-1855 Krimin sodan aikaisen optisen lennättiminen rakentamisen takia. Röykkiö oli vuonna 1957 erittäin huonossa kunnossa (14-15 askelta pitkä, 9-10 askelta leveä ja vajaan metrin korkea).
Röykkiötä on kunnostettu ilmeisesti kahteen otteeseen vuosien 1957 ja 2000 välillä, ilmeisesti 1975 ja 1985. Jälkimmäisessä tapauksessa "entisöinnistä" vastasi Vantaan Sotungin lukiolaiset abiturientit taksvärkkipäivänä 4.10.1985. Kummastakaan ei ole virallista merkintää Museoviraston arkistossa.
Vantaan inventoinnissa vuonna 2000 kohteesta todettiin, että röykkiö oli hyvässä kunnossa. Röykkiö on läpimitaltaan 7–9 metriä ja sen keskellä on kuoppa. Röykkiö on koottu pyöreistä luonnonkivistä.
Vuoden 2016 tarkastuksessa röykkiön kooksi saatiin 12 x 7 metriä ja korkeutta n. 1,5 metriä.
Helsingin kaupunginmuseo tarkasti kohteen Östersundomin inventoinnin 2022-23 yhteydessä. Kohde on ollut hoidon piirissä vuodesta 2018 ja hoidon yhteydessä röykkiöstä kierähtäneitä kiviä on kasattu röykkiön kuoppakohtiin ja reunamien vesakkoa poistettu. Kohteelle on kiinnitetty muinaisjäännöskyltti. Kohde on hyvässä kunnossa. |
| metsakeskus.92010008 |
92 |
Maarukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
395584.40000000 |
6690472.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010008 |
Maarukan asuinpaikka sijaitsee Lahdenväylän ja Sipoontien risteyksestä noin 600 metriä etelälounaaseen. Se sijaitsee metsärinteessä ja entisellä pellolla. Rinne on etelään viettävä saareke, jonka maaperä on hiekkaa, rinteessä on useita hiekkakuoppia. Metsässä kasvaa lähinnä havupuita ja pellolla heinää ja pieniä lehtipuita. Asuinpaikalta on löytynyt saviastianpala, iskukivi ja iskoksia KM 16239:1-4.
Vuoden 2000 inventoinnissa Maarukan asuinpaikka todettiin hyvin säilyneeksi lukuunottamatta metsässä olevia hiekkakuoppia ja viljelyn aiheuttamaa tuhoa. |
| metsakeskus.92010009 |
92 |
Metsämikkola |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
395672.35400000 |
6690913.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010009 |
Röykkiöt sijaitsevat noin 200 metriä Lahdenväylän ja Sipoontien risteyksestä etelälounaaseen. Röykkiöitä on ollut kolme tai neljä ja ne ovat mahdollisesti esiroomalaiselta rautakaudelta peräisin olevia hautoja. Röykkiöt sijaitsevat melko suorassa itä–länsi linjassa, pohjoisinta lukuun ottamatta.
Vuoden 2000 inventoinnissa todettin, että läntisin röykkiö on luultavasti tuhoutunut tai siitä on jäljellä nykyisin epäämääräinen kiveys. Keskimmäinen röykkiö on jäänyt teiden väliin ja vaikuttaa muutenkin epämääräiseltä, joten se on toisen luokan muinaisjäännöskohde. Itäisin röykkiö on parhaiten säilynyt, vaikka tieleikkaus on heti sen itäpuolella. Tämä röykkiö on ensimmäisen luokan muinaisjäännöskohde. Peruskartalle on merkitty neljäskin röykkiö muista pohjoisemmaksi ja tällä paikalla on halkaisijaltaan noin 2 metriä oleva matala kivien muodostama kehä, ehkä röykkiö sekin. |
| metsakeskus.92010010 |
92 |
Sandåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
393032.44500000 |
6685865.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010010 |
Sandåkerin asuinpaikka sijaitsee Keravanjoen ja Tikkurilantien risteyksen lähellä, Keravajoen länsipuolella olevalla jokitörmällä. Asuinpaikkaa on Tikkurilantien molemmilla puolilla. Tikkurilantiestä pohjoiseen oleva asuinpaikan osa sijaitsee pellolla ja Tikkurilantiestä etelään oleva asuinpaikan osa sijaitsee puistossa.
Alueella on tehty useita tutkimuksia. Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskuksen ja Sandåkerin asuinpaikat on erotettu toisistaan lähinnä tutkimushistoriallisista syistä. Näistä asuinpaikoista kertovissa kaivauskertomuksissa on alueesta käytetty yhteisnimeä Jokiniemi tai Jokiniemi Sandliden.
Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että Sandåkerin asuinpaikka on osittain hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.92010011 |
92 |
Alkärret |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
392236.77500000 |
6684221.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010011 |
Alkärretin nuorakeraaminen asuinpaikka sijaitsee Kehä III:n ja Isokaaren välissä, Heidehofin puistossa, kaakkoon viettävällä melko jyrkällä rinteellä. Kasvillisuus on lähinnä pusikkoa ja mäntyjä. Alueelta on löytynyt veneenmuotoinen kivikirves ja keramiikkaa KM 9679. Vuoden 2000 inventoinnissa asuinpaikka todettiin hyvin säilyneeksi. |
| metsakeskus.92010013 |
92 |
Storskogen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
392226.75900000 |
6688394.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010013 |
Storskogenin varhaiskampakeraaminen asuinpaikka sijaitsee Haavikkotien molemmilla puolilla Koivukylässä. Haapatiestä länteen asuinpaikka sijaitsee omakotitaloalueella ja Haavikkotien ja Asolanväylän välissä asuinpaikalla on pusikkoa ja irtomaata. Omakotitaloalue on etelään ja itään viettävällä pitkällä hiekkarinteellä. Kivikaudella alue on ollut etelään pistävä niemi, jonka itä- ja kaakkoisrinteellä asuinpaikka on sijainnut. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikkaa saattaa olla jäljellä lähinnä Haavikkotien länsipuolisten omakotitalojen pihoilla. Vuosina 2002–2007 alueella tehtyjen rakennuspaikkojen tarkastusten yhteydessä ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vuonna 2018 tehdyn inventoinnin perusteella kohde on edelleen tarpeen säilyttää kiinteänä muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.92010014 |
92 |
Solbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385352.50700000 |
6690818.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010014 |
Solbackan asuinpaikka sijaitsee Katriinantien, Myllykyläntien ja Aurinkotien muodostamassa kolmiossa, osoitteessa Katriinantie 37. Asuinpaikka on pienessä mäessä ja sen rinteessä. Asuinpaikasta ja sen lähistöltä on saatu runsaasti irtolöytöjä, lähinnä kivikirveitä. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että rakennuksia ja pihatöistä koituvaa haittaa lukuunottamatta asuinpaikka vaikuttaa melko hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.92010015 |
92 |
Lamminpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382547.62200000 |
6694289.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010015 |
Lamminpään asuinpaikka sijaitsee osoitteessa Ahoniityntie 36 olevan talon pihalla ja pihaa ympäröivillä pelloilla Vantaanjoen laaksossa. Kivikaudella asuinpaikka on sijainnut länteen pistävällä niemellä. Vuoden 2000 inventoinnissa asuinpaikka todettiin hyvin säilyneeksi lukuunottamatta rakennusten ja peltotöiden aiheuttamaa tuhoa. |
| metsakeskus.92010016 |
92 |
Peräjänkulma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379731.76300000 |
6693096.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010016 |
Peräjänkulman asuinpaikka sijaitsee Peräjäntien ja Hankojan risteyksestä länteen ja etelään, Hankojan molemmilla puolilla.
Hankojan pohjoispuolella oleva asuinpaikan osa on melko jyrkällä etelään laskevalla rinteellä, johon on rakennettu omakotitalo. Hankojan eteläpuolella oleva asuinpaikan osa sijaitsee Peräjäntien molemmilla puolilla pohjoiseen ja itään viettävällä rinteellä koko 30 m korkeuskäyrän yläpuolella olevalla niemellä. Asuinpaikalta saadut löydöt ovat hiomalaaka, useita kirveitä, talttoja, kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Osa asuinpaikan pohjoisosasta on tutkittu.
Vuoden 2018 inventoinnin perusteella muinaisjäännösaluetta on laajennettu länteen peltoalueelle ja se kattaa myös aiemman Peräjän mahdollisen kivikautisen asuinpaikan alakohteena. |
| metsakeskus.92010017 |
92 |
Rauhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384187.97000000 |
6692072.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010017 |
Rauhalan asuinpaikka sijaitsee Katriinantien eteläpuolella olevan talon (os. Katriinantie 52) pihalla ja pihan itäpuolisen hiekkakuopan reunoilla. Paikka on etelään viettävällä Vantaanjokilaakson rinteellä. Kivikaudella alue on ollut etelään pistävä niemi. Asuinpaikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta KM 15771. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanoton yhteydessä, mutta asuinpaikkaa on mahdollisesti vielä jäljellä hiekkakuopan reunoilla ja talon pihalla. |
| metsakeskus.92010018 |
92 |
Hommas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383400.31000000 |
6688175.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010018 |
Hommaksen asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen itäpuolella Pohjois-Viinikkalantien ja Vantaanjoen välissä ja Kehä III:n pohjoispuolella. Asuinpaikka jakaantuu kolmeen osaan.
Alue 1 on runsaat sata metriä Vantaanjoen rannasta itään olevalla pellolla. Asuinpaikka sijaitsee muinaisella rantaterassilla ja sen rinteellä. Melko jyrkkä rinne viettää länteen. Alueen pohjoisosassa on lato. Tältä alueelta on löytynyt kourutaltta KM 5786:3, veneenmuotoinen kirves KM 8736:1, kvartsiittiesineitä ja -iskoksia.
Alue 2 sijaitsee alueesta 1 lounaaseen. Alue 2 on runsaat 60 m Vantaanjoen rannasta itään matalalla peltokumpareella. Asuinpaikka jatkuu 2-3 m peltokumpareen itäpuolisen metsikön puolelle. Maaperä kumpareella on hienoa hiekkaa ja metsän puolella moreenia. Alueella oli runsaasti palaneita kiviä ja hiiltä sekä kaistale punertavaa kulttuurimaata. Alueelta 2 löydettiin kvartsiesineitä, -iskoksia ja kvartsiitti-iskos KM 29477.
Alue 3 on alueesta 1 koilliseen. Alue 3 sijaitsee Vantaanjoen rannasta noin 200 m itään olevalla pellolla ja jatkuu mahdollisesti pellon itäpuolella olevaan metsikköön. Alueen 3 löydöt ovat kvartsiytimiä ja raaka-aine kappale.
Vuoden 2000 inventoinnissa Hommaksen asuinpaikka todettiin hyvin säilyneeksi lukuunottamatta peltotöiden aiheuttamaa tuhoa. Alueen 2 itäosassa on tehty kaivauksia vuosina 2007-2008 Kehäradan rakentamisen vuoksi. |
| metsakeskus.92010019 |
92 |
Gårds |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383066.35600000 |
6687472.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010019 |
Gårdsin asuinpaikka sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella, Pohjois-Viinikkalantien vieressä, tien länsipuolella. Asuinpaikka on länteen viettävillä pelloilla Vantaanjokilaaksossa. Asuinpaikalla on suoritettu pelastuskaivauksia, mutta asuinpaikkaa voi vielä olla jäljellä kaivausalueen länsipuolella olevassa metsäsaarekkeessa ja sen lähellä olevilla pellolla. |
| metsakeskus.92010020 |
92 |
Nystuga |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382864.52400000 |
6687168.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010020 |
Nystugan asuinpaikka sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella ja Pohjois-Viinikkalan tien länsipuolella, melkein Pohjois-Viinikkalan tie 13 kohdalla, mutta tien toisella puolella olevilla pelloilla. Peltojen kohdalla on sähkölinjojen risteys. Asuinpaikka sijaitsee jyrkkärinteisen mäen yläosassa. Rinteet viettävät länteen Vantaanjoelle päin, joka on vajaat 200 m asuinpaikasta länteen. Mäen pohjoispuolella on kalliota. Alueelta on löytynyt 11 kpl kvartsiittiesineitä ja -iskoksia. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä lukuunottamatta maanviljelyn aiheuttamaa tuhoa. |
| metsakeskus.92010021 |
92 |
Viinikkala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382662.60900000 |
6687137.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010021 |
Viinikkala 1 -niminen asuinpaikka sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella, Pohjois-Viinikkalan tien länsipuolella. Osoitteessa Viinikkalanpolku 3 olevasta talosta on matkaa kohteelle noin 300 m pohjoiskoilliseen. Asuinpaikka on Vantaanjoen itärannalla, jokitörmällä olevalla pellolla 10–20 m joen nykyisestä rannasta. Pelto on melko jyrkkärinteinen, rinteet viettävät länteen ja luoteeseen. Metsä saartaa peltoa pohjoisessa, idässä ja etelässä. Asuinpaikalta on löytynyt hiottu poikkitaltta ja 12 kvartsiitti-iskosta. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä lukuunottamatta maanviljelyn aiheuttamaa tuhoa. |
| metsakeskus.92010022 |
92 |
Beskas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382244.77800000 |
6686757.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010022 |
Beskaksen asuinpaikka sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella, Pohjois-Viinikkalan tien länsipuolella. Asuinpaikka on Vantaanjoen itätörmällä 10–20 metriä nykyisestä rannasta. Paikka sijaitsee loivilla peltorinteillä, jotka viettävät länteen ja luoteeseen. Alueelta on löytynyt kourutaltta KM 5042:2, tasataltta KM 15758, kvartsiittiesineitä ja -iskoksia. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä lukuunottamatta peltotöiden aiheuttamaa tuhoa. |
| metsakeskus.92010023 |
92 |
Viinikkala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
382518.67100000 |
6686217.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010023 |
Viinikkala 2 -niminen asuinpaikka sijaitsee Kehä III eteläpuolella, heti Voudintiestä itään ja Kuninkaantiestä pohjoiseen lukuunottamatta läntisintä osaa, joka sijaitsee Kuninkaantien eteläpuolella Voudintien kohdalla. Idässä kohde päättyy Viinikkalantien ja Hommaksentien välissä olevan pellon keskellä sijaitsevaan hiekkatiehen. Kohde on laaja ja sijaitsee Vantaanjoen jokitörmällä lähellä Vantaankoskea kohdassa, jossa joki tekee mutkan. Lukuunottamatta läntisintä osaa asuinpaikka sijaitsee pelloilla, jotka viettävät etelään ja kaakkoon. Läntisin osa on ruohon peitossa. Asuinpaikasta on havaittu useita löytökeskittymiä. Asuinpaikalta on löytynyt kivikirveitä, talttoja, esineen teelmiä, kvartsiittiesineitä ja -iskoksia. Löydöt KM 5615:2, KM 5943:3, KM 8766:1-3, KM 15776:1-2. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä lukuunottamatta peltotöistä aiheutunutta tuhoa.
Vuonna 2003 tehtyjen koekaivausten perusteella asuinpaikan läntisin osa ajoittuu löytöjensä ja korkeutensa perusteella varhaiskampakeraamiselta ajalta nuorakeraamiseen aikaan. Kahden saviastianpalan karstasta saatiin varhaiskampakeraamiselle kaudelle menevät radiohiiliajoitukset: Hela-806: 5805±50 BP, Hela-807: 5865±55 BP. |
| metsakeskus.92010023 |
92 |
Viinikkala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
382518.67100000 |
6686217.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010023 |
Viinikkala 2 -niminen asuinpaikka sijaitsee Kehä III eteläpuolella, heti Voudintiestä itään ja Kuninkaantiestä pohjoiseen lukuunottamatta läntisintä osaa, joka sijaitsee Kuninkaantien eteläpuolella Voudintien kohdalla. Idässä kohde päättyy Viinikkalantien ja Hommaksentien välissä olevan pellon keskellä sijaitsevaan hiekkatiehen. Kohde on laaja ja sijaitsee Vantaanjoen jokitörmällä lähellä Vantaankoskea kohdassa, jossa joki tekee mutkan. Lukuunottamatta läntisintä osaa asuinpaikka sijaitsee pelloilla, jotka viettävät etelään ja kaakkoon. Läntisin osa on ruohon peitossa. Asuinpaikasta on havaittu useita löytökeskittymiä. Asuinpaikalta on löytynyt kivikirveitä, talttoja, esineen teelmiä, kvartsiittiesineitä ja -iskoksia. Löydöt KM 5615:2, KM 5943:3, KM 8766:1-3, KM 15776:1-2. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä lukuunottamatta peltotöistä aiheutunutta tuhoa.
Vuonna 2003 tehtyjen koekaivausten perusteella asuinpaikan läntisin osa ajoittuu löytöjensä ja korkeutensa perusteella varhaiskampakeraamiselta ajalta nuorakeraamiseen aikaan. Kahden saviastianpalan karstasta saatiin varhaiskampakeraamiselle kaudelle menevät radiohiiliajoitukset: Hela-806: 5805±50 BP, Hela-807: 5865±55 BP. |
| metsakeskus.92010024 |
92 |
Niku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382586.64000000 |
6687661.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010024 |
Nikun asuinpaikka sijaitsee Piispankyläntiestä itään ja Åbyn teollisuusalueesta pohjoiseen olevilla pelloilla. Pellot viettävät jyrkästi itään ja kaakkoon Vantaanjoelle päin. Nikun talo sijaitsee alueen luoteisosassa. Pelloilta on todettu kivikautisen asuinpaikan merkkejä neljästä eri kohdasta. Asuinpaikalta on löytynyt runsaasti kvartsiesineitä ja -iskoksia KM 15827 ja 15828.
Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä lukuunottamatta peltotöistä aiheutunutta tuhoa. |
| metsakeskus.92010028 |
92 |
Husbacka II (Mätäoja I-II) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
381634.04400000 |
6682561.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010028 |
Husbacka II -niminen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Mätäjoen länsipuolella ja Vaskivuorentien eteläpuolella. Löydöstie päättyy idässä Husbackan asuinpaikkaan, joka sijaitsee itään viettävillä heinää kasvavalla pellolla.
Löydöt (KM 16675:7-26) hiotun kiviesineen kappaleita, pii- ja kvartsi-kaapimia ja -iskoksia.
Alueelle on rakennettu kävelyteitä.
Alueen eteläpuoli tunnetaan nimellä Mätäoja I. Paikalla tehtiin kaivauksia vuonna 1974 ennen kerrostalojen rakentamista (löydöt KM 18957). Alueen luoteispuolella on samoin vuonna 1974 tutkittu kohde Mätäoja II (ei löytöjä). |
| metsakeskus.92010033 |
92 |
Ali-Tuuri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383755.00000000 |
6685249.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010033 |
Ali-Tuurin kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ylästöntien pohjois- ja eteläpuolella, Ylästöntien ja Silvolantien risteyksestä länteen. Ylästöstien etelänpuoleinen asuinpaikan osa on pohjoiseen ja kaakkoon viettävällä hiekkapohjaisella peltorinteellä ja tien pohjoispuoleinen asuinpaikan osa on länteen viettävällä peltorinteellä. Ylästöntien eteläpuolella olevalla asuinpaikka-alueella on tehty koekuopitus vuonna 2000, jonka jälkeen se on vapautettu rauhoituksesta.
Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että Ylästöntien pohjoispuolella oleva asuinpaikka-alue vaikuttaa hyvin säilyneeltä lukuunottamatta maanviljelyn aiheuttamaa tuhoa. |
| metsakeskus.92010040 |
92 |
Kauppaoppilaitoksen tontti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
380812.00000000 |
6683901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010040 |
Kauppaoppilaitoksen tontti -niminen asuinpaikka sijaitsee Martinlaaksontien eteläpuolella, Martinlaakson kauppaoppilaitoksen tontilla. Tontilla on aikaisemmin ollut etelään viettävä hiekkarinne, jonka eteläosassa on ollut hiekkakuoppa.
Kohteessa on tehty kaivauksia vuosina 1983 ja 1984 ennen tontin rakentamista. Näiden kaivausten jälkeen suurin osa tontista on vapautettu rauhoituksesta ja tontille on rakennettu Vantaan Kauppaoppilaitos. Kaivausten löytöjen perusteella asuinpaikka voidaan pitää Suomusjärven kulttuurin ja nuorakeraamisen kulttuurin asuinpaikkana. Vuoden 2000 inventoinnissa ilmeni, että asuinpaikkaa on mahdollisesti vielä jäljellä Kauppaoppilaitoksen rakennuksesta länteen ja lounaaseen olevassa puistikossa. Puistikko on Kauppaoppilaitoksen tontilla ja lähellä asuinpaikan rikkaimpia löytökeskittymiä.
Vuonna 2023 tehtiin koetutkimuksia rakennushankkeen yhteydessä, mutta tältä tutkimusalueelta ei löytynyt merkkejä muinaisjäännöksestä. Kohteen rajausta on koetutkimuksen perusteella muutettu. |
| metsakeskus.92010040 |
92 |
Kauppaoppilaitoksen tontti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
380812.00000000 |
6683901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010040 |
Kauppaoppilaitoksen tontti -niminen asuinpaikka sijaitsee Martinlaaksontien eteläpuolella, Martinlaakson kauppaoppilaitoksen tontilla. Tontilla on aikaisemmin ollut etelään viettävä hiekkarinne, jonka eteläosassa on ollut hiekkakuoppa.
Kohteessa on tehty kaivauksia vuosina 1983 ja 1984 ennen tontin rakentamista. Näiden kaivausten jälkeen suurin osa tontista on vapautettu rauhoituksesta ja tontille on rakennettu Vantaan Kauppaoppilaitos. Kaivausten löytöjen perusteella asuinpaikka voidaan pitää Suomusjärven kulttuurin ja nuorakeraamisen kulttuurin asuinpaikkana. Vuoden 2000 inventoinnissa ilmeni, että asuinpaikkaa on mahdollisesti vielä jäljellä Kauppaoppilaitoksen rakennuksesta länteen ja lounaaseen olevassa puistikossa. Puistikko on Kauppaoppilaitoksen tontilla ja lähellä asuinpaikan rikkaimpia löytökeskittymiä.
Vuonna 2023 tehtiin koetutkimuksia rakennushankkeen yhteydessä, mutta tältä tutkimusalueelta ei löytynyt merkkejä muinaisjäännöksestä. Kohteen rajausta on koetutkimuksen perusteella muutettu. |
| metsakeskus.92010041 |
92 |
Gruva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
381836.95800000 |
6683072.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010041 |
Gruvan asuinpaikka sijaitsee Louhelantien ja Kaivostien välissä olevalla länteen viettävällä rinteellä Mätäojan itäpuolella. Rinne on melko jyrkkä. Mäen laella on omakotitaloja.
Löydöt poikkiteräinen tasataltta, kampakeramiikkaa, pii-iskoksia, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.92010043 |
92 |
Stenkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
393253.35600000 |
6685929.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010043 |
Stenkullan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tikkurilantien pohjoispuolella, Vantaanjoen ja Kunnaantien välissä, Vantaanjoelle päin viettävässä rinteessä. Alue kuuluu suureen muinaisjäännösalueeseen, jonka muodostavat Stenkullan, Maarinkunnaan, Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskuksen, Satomäen ja Sandåkerin asuinpaikat. Asuinpaikalla on toteutettu kaikkiaan neljät kaivaukset eri rakennusprojekteihin liittyen. Suurin osa asuinpaikasta on kaivettu Kunnaantie 4:n kohdalla olevien rivitalojen alta vuonna 1996. Vuoden 2013 kaivausten perusteella Kunnaantie 4-6:n välisellä alueella kivikautinen löytöalue on kuitenkin jatkunut aivan Kunnaantien laitaan asti, ja on syytä epäillä, että kivikautisia löytökerroksia on saattanut säilyä jopa tien alla. Asuinpaikkakerrostumien ohella kohteesta on tutkittu useita pii- ja meripihkaesineitä sisältänyt punamultahauta. |
| metsakeskus.92010043 |
92 |
Stenkulla |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
393253.35600000 |
6685929.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010043 |
Stenkullan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tikkurilantien pohjoispuolella, Vantaanjoen ja Kunnaantien välissä, Vantaanjoelle päin viettävässä rinteessä. Alue kuuluu suureen muinaisjäännösalueeseen, jonka muodostavat Stenkullan, Maarinkunnaan, Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskuksen, Satomäen ja Sandåkerin asuinpaikat. Asuinpaikalla on toteutettu kaikkiaan neljät kaivaukset eri rakennusprojekteihin liittyen. Suurin osa asuinpaikasta on kaivettu Kunnaantie 4:n kohdalla olevien rivitalojen alta vuonna 1996. Vuoden 2013 kaivausten perusteella Kunnaantie 4-6:n välisellä alueella kivikautinen löytöalue on kuitenkin jatkunut aivan Kunnaantien laitaan asti, ja on syytä epäillä, että kivikautisia löytökerroksia on saattanut säilyä jopa tien alla. Asuinpaikkakerrostumien ohella kohteesta on tutkittu useita pii- ja meripihkaesineitä sisältänyt punamultahauta. |
| metsakeskus.92010043 |
92 |
Stenkulla |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
393253.35600000 |
6685929.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010043 |
Stenkullan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tikkurilantien pohjoispuolella, Vantaanjoen ja Kunnaantien välissä, Vantaanjoelle päin viettävässä rinteessä. Alue kuuluu suureen muinaisjäännösalueeseen, jonka muodostavat Stenkullan, Maarinkunnaan, Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskuksen, Satomäen ja Sandåkerin asuinpaikat. Asuinpaikalla on toteutettu kaikkiaan neljät kaivaukset eri rakennusprojekteihin liittyen. Suurin osa asuinpaikasta on kaivettu Kunnaantie 4:n kohdalla olevien rivitalojen alta vuonna 1996. Vuoden 2013 kaivausten perusteella Kunnaantie 4-6:n välisellä alueella kivikautinen löytöalue on kuitenkin jatkunut aivan Kunnaantien laitaan asti, ja on syytä epäillä, että kivikautisia löytökerroksia on saattanut säilyä jopa tien alla. Asuinpaikkakerrostumien ohella kohteesta on tutkittu useita pii- ja meripihkaesineitä sisältänyt punamultahauta. |
| metsakeskus.92010044 |
92 |
Riipilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379039.04400000 |
6691700.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010044 |
Riipilän asuinpaikka sijaitsee Luhtaanmäenjoen pohjoispuolella, Vanhan Hämeenlinnantien länsipuolella ja Vanhan Nurmijärventien molemmilla puolilla. Asuinpaikka on etelään viettävässä melko jyrkässä peltorinteessä Luhtaamäenjoen varressa. Löydöt ovat kivikirveen kantaosa, kaavin, kvartsi-iskoksia ja kivilaji-iskos KM 19394. Vuoden 2018 inventoinnissa kvartseja löytyi vielä länteen aiemmasta löytöalueesta ja kohteen aluerajausta on laajennettu sen mukaisesti.
Asuinpaikka on hyvässä kunnossa lukuunottamatta peltotöistä aiheutunutta tuhoa. |
| metsakeskus.92010050 |
92 |
Fridhem |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385321.00000000 |
6684073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010050 |
Fridhemin asuinpaikka sijaitsee Ylästöntien eteläpuolella, Vantaanjoen, Itäpellontien ja Tolkinkyläntien välissä. Asuinpaikka on lounaaseen viettävällä peltorinteellä, jossa kasvaa heinää ja ruohoa. Mäenlaella on omakotitaloja ja metsää. Kivikaudella asuinpaikka on ollut pienen lahden itärannalla suojaisella paikalla. Asuinpaikalta on löytynyt kaksi kivikirvestä KM 11686 ja 13377. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä lukuunottamatta peltotöistä aiheutunutta tuhoa. |
| metsakeskus.92010051 |
92 |
Maarinkunnas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
393111.41800000 |
6685832.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010051 |
Maarinkunnaan asuinpaikka sijaitsee Tikkurilantien ja Keravajoen risteyksen kaakkoispuolella, Tikkurilantien eteläpuolella ja Keravanjoen itäpuolella. Asuinpaikka on länteen, Keravajoelle päin laskevassa rinteessä. Se on osa muinaisjäännöskokonaisuutta, johon kuuluvat Maarinkunnaan lisäksi Stenkullan, Sandåkerin, Satomäen ja Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskuksen asuinpaikat. Asuinpaikalla on tehty kahdet arkeologiset kaivaukset. Asuinpaikkakerrostumien lisäksi kaivauksissa on paikallistettu ja tutkittu kaksi punamultahautaa.
Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että alueelle rakennetun asuntoalueen ja Tikkurilantien välissä on vielä koskematonta muinaisjäännösaluetta. Tämä kaivamaton ja rakentamaton alue on toisen luokan muinaisjäännöskohde. |
| metsakeskus.92010051 |
92 |
Maarinkunnas |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
393111.41800000 |
6685832.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010051 |
Maarinkunnaan asuinpaikka sijaitsee Tikkurilantien ja Keravajoen risteyksen kaakkoispuolella, Tikkurilantien eteläpuolella ja Keravanjoen itäpuolella. Asuinpaikka on länteen, Keravajoelle päin laskevassa rinteessä. Se on osa muinaisjäännöskokonaisuutta, johon kuuluvat Maarinkunnaan lisäksi Stenkullan, Sandåkerin, Satomäen ja Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskuksen asuinpaikat. Asuinpaikalla on tehty kahdet arkeologiset kaivaukset. Asuinpaikkakerrostumien lisäksi kaivauksissa on paikallistettu ja tutkittu kaksi punamultahautaa.
Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että alueelle rakennetun asuntoalueen ja Tikkurilantien välissä on vielä koskematonta muinaisjäännösaluetta. Tämä kaivamaton ja rakentamaton alue on toisen luokan muinaisjäännöskohde. |
| metsakeskus.92010052 |
92 |
Satomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393060.43300000 |
6686088.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010052 |
Satomäen asuinpaikka sijaitsee Tikkurilantien ja Keravajoen risteyksen luoteispuolella, Tikkurilantien pohjoispuolella ja Keravanjoen länsipuolella. Asuinpaikka on itään Keravajoelle päin laskevassa peltorinteessä. Kohde on osa suurta muinaisjäännöskokonaisuutta, johon kuuluu Satomäen lisäksi Stenkullan, Sandåkerin, Maarinkunnaan ja Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskuksen asuinpaikat. Satomäellä on tehty kaivauksia vuonna 1998.
Vuoden 2000 inventoinnissa asuinpaikka todettiin melko hyvin säilyneeksi lukuunottamatta peltotöiden ja rakentamisen aiheuttamaa vahinkoa. Rakentamaton ja tutkimaton osa asuinpaikkaa on toisen luokan muinaisjäännöskohde. |
| metsakeskus.92010053 |
92 |
Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
392778.54400000 |
6685787.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010053 |
Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus -niminen asuinpaikka sijaitsee Tikkurilantien ja Keravajoen risteyksen lounaispuolella, Tikkurilantien eteläpuolella ja Keravanjoen länsipuolella. Asuinpaikka on itään, Keravajoelle päin laskevassa peltorinteessä. Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskuksen ja Sandåkerin asuinpaikat on erotettu lähinnä tutkimushistoriallisten seikkojen vuoksi. Tämän takia alueen kaivauksista on käytetty nimitystä Jokiniemi tai Jokiniemi Sandliden. Asuinpaikka kuuluu kampakeraamiseen aikaan. Paikalla on suoritettu lukuisia tutkimuksia.
Vuoden 2000 inventoinnissa asuinpaikka todettiin suurimmaksi osaksi tuhoutuneeksi, mutta tuhoutumatonta muinaisjäännösaluetta on vielä jäljellä. Rakentamaton ja kaivamaton osa asuinpaikkaa on toisen luokan muinaisjäännöskohde.
Koekaivaus 2013: Koekaivauksissa tontilla numero 62-48-1 osoitteessa
Metsänhoitajankuja 6 Vantaa tehdyissä koekaivauksissa maatalouden tutkimus-
keskus -nimisen muinaisjäännösalueen eteläisessä kärjessä ei havaittu ehjiä kult-
tuurikerroksia eikä rakenteita. Koekaivausten perusteella kyseisen kiinteistön alu-
eella ei ole kiinteää muinaisjäännöstä. Löytöinä yksi pala (n. 1 cm x 1,5 cm) kivikautista keramiikkaa, sekoittuneesta maakerroksesta yhdessä tiilenpalojen kanssa. Tutkimusalueen kaakkoispuolisella pellolla havaittiin kaksi kvartsi-iskosta, joita ei otettu talteen.
Vuoden 2020 koekaivauksissa muinaisjäännösalueen lounaiskulmassa havaittiin koekuopissa löytöjä ja/tai kulttuurikerrosta. Ylimmät kerrokset olivat sekoittuneet pellonmuokkauksessa. Kyntökerroksen alapuoliset osat vaikuttivat hyvin säilyneiltä ja ehjiltä. |
| metsakeskus.92010055 |
92 |
Erikas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381773.96800000 |
6686308.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010055 |
Erikaksen asuinpaikka sijaitsee itään, Vantaanjoelle päin viettävillä pellolla. Asuinpaikalla on tehty pelastuskaivaukset vuonna 1974. Alue on nykyisin tien alla. Vuoden 1996 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikka jatkuu Erikaksen tieltä pohjoiseen. Täällä olevilta pelloilta havaittiin kvartsi- ja kivilajiartefakteja ja palaneita kiviä. Alueelle tehdyissä koekuopissa oli likamaata. |
| metsakeskus.92010056 |
92 |
Getbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
383043.43100000 |
6691544.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010056 |
Getbackan asuinpaikka sijaitsee Getbackantien eteläosassa olevalla mäellä. Mäki on Vantaanjoen laaksossa 150–200 m joesta pohjoiseen. Rinteet viettävät etelään. Asuinpaikalta on saatu lukuisia löytöjä, mm. vasarakirves, vasarakirveen teräpuolisko, poikkikirves ja useita tasatalttoja, KM 7904:2-5, 5786, 5894:3 ja 6119:3.
Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että mäelle oli rakennettu omakotitaloja. Mäellä on kuitenkin vielä koskemattomia kohtia. |
| metsakeskus.92010057 |
92 |
Brändån |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383999.06300000 |
6688798.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010057 |
Brändån asuinpaikka sijaitsee osoitteesta Pohjois-Viinikkalantie 42 noin 600 m pohjoiseen. Asuinpaikka on Vantaajokilaaksossa olevilla pelloilla, jotka viettävät länteen joelle päin. Asuinpaikan itäosassa on lato. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka vaikuttaa hyvin säilyneeltä. |
| metsakeskus.92010059 |
92 |
Skrivkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
397782.54300000 |
6684248.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010059 |
Skrivkullan asuinpaikka sijaitsee Ukonpolun ja Nybyggetintien risteyksestä noin 100 m itään pienellä ja suojaisella peltoterasilla. Asuinpaikan etelä- ja länsipuolella on kallioita, idässä on pieni valkoinen omakotitalo ja metsää. Paikalta on löytynyt suoraselkäinen reikäkirves, hioimen kappale ja kvartsiitti-iskos. Vuoden 2000 inventoinnissa asuinpaikka todettiin hyvin säilyneeksi, pientä pellon muokkauksen aiheuttamaa haittaa lukuunottamatta. Vuoden 2022 tarkastuksessa paikalla ei ollut enää peltoa vaan lähinnä niitty ja kalliojyrkänteen alapuolella kasvanut metsä oli avohakattu. Kohde oli muuten ennallaan. |
| metsakeskus.92010059 |
92 |
Skrivkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
397782.54300000 |
6684248.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010059 |
Skrivkullan asuinpaikka sijaitsee Ukonpolun ja Nybyggetintien risteyksestä noin 100 m itään pienellä ja suojaisella peltoterasilla. Asuinpaikan etelä- ja länsipuolella on kallioita, idässä on pieni valkoinen omakotitalo ja metsää. Paikalta on löytynyt suoraselkäinen reikäkirves, hioimen kappale ja kvartsiitti-iskos. Vuoden 2000 inventoinnissa asuinpaikka todettiin hyvin säilyneeksi, pientä pellon muokkauksen aiheuttamaa haittaa lukuunottamatta. Vuoden 2022 tarkastuksessa paikalla ei ollut enää peltoa vaan lähinnä niitty ja kalliojyrkänteen alapuolella kasvanut metsä oli avohakattu. Kohde oli muuten ennallaan. |
| metsakeskus.92010064 |
92 |
Lapinkylä I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381632.02900000 |
6686484.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010064 |
Asuinpaikka sijaitsee länteen viettävällä pellolla Vanhan Nurmijärventien itäpuolella. Lounaassa se rajoittuu kerrostalon pihaan. Maaperä pellolla on karkeaa hiesua, pellon yläosassa se vaihtuu hiekaksi. Asuinpaikasta löytyi palaneita kiviä, palanutta luuta, kvartsiesineitä ja -iskoksia KM 29481. |
| metsakeskus.92010065 |
92 |
Voutila II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383420.31200000 |
6685522.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010065 |
Voutila II -niminen asuinpaikka sijaitsee Kuninkaantien länsipuolella ja Voutilantien ja Kuninkaantien risteyksen eteläpuolella. Asuinpaikka on länteen viettävällä peltorinteellä Vantaanjoen laaksossa, noin 200 m joen rannasta itään. Maaperä on karkeaa hiesua. Asuinpaikalta on löytynyt hioin, kvartsiesineitä ja -iskoksia KM 29482. Vuoden 2000 inventoinnissa Voutilan asuinpaikka todettiin hyvin säilyneeksi lukuunottamatta maanviljelyn aiheuttamaa tuhoa. |
| metsakeskus.92010066 |
92 |
Brunaberget |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
394090.02000000 |
6686678.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010066 |
Brunabergetin asuinpaikka sijaitsee loivalla hiekkarinteellä kahden kalliopaljastuman välissä. Hakkilan suuret soranottoalueet sijaitsevat asuinpaikasta noin 200 m etelään. Keravanjoki kiertää asuinpaikasta noin 800 m päässä lännesta pohjoiseen. Puusto alueella on pääosin mäntyä. Kohteesta on löytynyt kvartsikaavin, -ydin, -iskos ja palanutta luuta. Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä asuinpaikka todettiin olevan erittäin hyvin säilynyt lukuunottamatta sinne kaivettuja pieniä hiekkakuoppia.
Paikalla on tehty kaivauksia 2011-2012. Asuinpaikka on ajoitettavissa radiohiiliajoituksen perusteella mesoliittisen kauden lopulle, n. 5775 eaa. tai n. 6800-6400 eaa. Rannansiirtymiskronologia ja esinetypologia tukevat ajoitusta. |
| metsakeskus.92010067 |
92 |
Lepsämänjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376130.21400000 |
6691330.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010067 |
Lepsämänjoen asuinpaikka sijaitsee Immosmäentien luoteispäässä sijaitsevan pellon pohjoisosassa. Pelto viettää länteen Lepsämänjoelle päin. Joen länsipuolella pieni puro yhtyy jokeen asuinpaikan kohdalla. Alueelta on löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.92010068 |
92 |
Kuhajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377964.47000000 |
6692525.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010068 |
Kuhajoen asuinpaikka sijaitsee Kongontien ja Kuhajoen risteyksestä koilliseen olevalla pellolla. Pelto on mäenrinteellä, joka viettää melko jyrkästi länteen Kuhajoelle päin. Mäki on muodostanut kivikaudella niemen. Asuinpaikasta on löytynyt kvartsi-iskoksia, -kaavin ja -ytimiä. |
| metsakeskus.92010069 |
92 |
Nykulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378006.45000000 |
6693024.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010069 |
Nykullan asuinpaikka sijaitsee 100–150 m Kuhajoentiestä etelään olevalla peltorinteellä. Peltorinne on Kuhajoen itäpuolella ja se viettää melko jyrkästi etelään ja lounaaseen päin. Kivikaudella se on muodostanut niemen, jonka länsipuolella asuinpaikka on sijainnut. Asuinpaikasta on löytynyt hioimia, kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. |
| metsakeskus.92010070 |
92 |
Hepomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379864.71700000 |
6691409.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010070 |
Hepomäen asuinpaikka sijaitsee Hämeenlinnanväylän ja Vanhan Nurmijärventien risteyksestä koilliseen olevilla pelloilla. Pellolla on pieni pusikkoa kasvava mäki, jossa on lato.
Alue a sijaitsee mäen etelä- ja lounasrinteellä. Alue b sijaitsee aluetta a vastapäätä Vanhan Nurmijärventien vieressä paikassa, missä maa alkaa uudestaan kohota. Alueen b rinne viettää koilliseen.
Alueiden välissä on peltoa. Kivikaudella alueitten välissä on ollut vettä ja alue a ollut saarena. Asuinpaikasta on löytynyt hioimia, kvartsi-iskoksia ja kvartsiytimiä. |
| metsakeskus.92010071 |
92 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380222.55900000 |
6694269.06400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010071 |
Peltolan asuinpaikka sijaitsee Hämeenlinnanväylän ja Riipiläntien välissä, Riipiläntiestä länteen kääntyvän Lehtimäentien eteläpuolella olevilla pelloilla. Asuinpaikka jakantuu kolmeen osaan, ks. myös alakohteet.
Alue a on Peltolan tilan eteläpuolella sijaitsevan mäen rinteellä. Asuinpaikka jatkuu pohjoisessa lähelle rakennuksia. Rinne viettää itään. Alueelta a löydettiin hioin, kvartsiesineitä, -ydin ja -iskoksia, KM 32435:1–8.
Alue b on alueesta a noin 200 m itään. Alueet erottaa toisistaan laakso ja kuusikko. Kuusikon jälkeen alue b kiertää entistä lahdenpohjaa kaakkoon kaaren muotoisena alueena pienen lehtimetsäsaarekkeen koillispuolelle saakka. Peltojen takana näkyy omakotitaloja. Alueen b löydöt ovat kvartsiesineitä, -ytimiä ja -iskoksia, KM 32435:9–13.
Alue c on alueesta b noin 300 m etelään metsäisen kallion vieressä. Metsä tekee pellolle niemen, jonka itäpuolella alue c sijaitsee. Rinne asuinpaikalla vietää luoteeseen. Alueelta c löytyi yksi retusoitu kvartsi KM 32435:14.
Asuinpaikan eri osat ovat hyvässä kunnossa lukuunottamatta peltotöiden aiheuttamaa haittaa. |
| metsakeskus.92010072 |
92 |
Rosbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380378.48800000 |
6695042.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010072 |
Rosbackan asuinpaikka sijaitsee Kalmarintien keskivaiheilla olevalla mäellä. Asuinpaikka on heti tien eteläpuolella. Mäen päällä on lato ja siinä kasvaa pensaikkoa ja ruohoa, muuten mäki on peltoa. Asuinpaikka on mäen kaakkoon viettavällä rinteellä. Asuinpaikasta on löytynyt hioimia, kvartsi-iskoksia ja kvartsiytimiä. |
| metsakeskus.92010073 |
92 |
Yli-Kistola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
380866.30100000 |
6693339.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010073 |
Yli-Kistolan asuinpaikka sijaitsee Solbackantien ja Vantaanjoen risteyksestä noin 400 m pohjoiseen Solbackantien koillispuolella. Alue on melko jyrkkää peltorinnettä, joka viettää lounaaseen päin. Rinteen yläosassa on omakotitaloja. Asuinpaikasta on löytynyt alkeellinen kirves, kvartsiesineitä, -iskoksia ja -ytimiä, KM 32437:1–4. |
| metsakeskus.92010074 |
92 |
Lehtimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381598.99400000 |
6695432.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010074 |
Lehtimäen asuinpaikka sijaitsee Kuuselantie 10 kohdalla tien itäpuolella. Asuinpaikka on itään laskevalla peltorinteellä. Pelto rajoittuu luoteessa pihaan ja pieneen mökkiin, asuinpaikka jatkuu mahdollisesti pihan puolelle.
Asuinpaikalta on löytynyt keihäänkärki, kvartsikaavin ja -iskoksia sekä kivilaji-iskos. |
| metsakeskus.92010075 |
92 |
Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382085.80000000 |
6694689.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010075 |
Kotirannan asuinpaikka sijaitsee Strandkullantien ja Vantaanjoen välissä, Kotirannantien eteläpuolella olevalla pellolla. Asuinpaikka rajoittuu melko tarkasti 32,5 m korkeuskäyrän yläpuolelle. Asuinpaikasta on löytynyt kvartsiesineitä, -iskoksia ja -ytimiä, KM 32439:1-8. |
| metsakeskus.92010076 |
92 |
Seppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381838.91000000 |
6693670.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010076 |
Seppälän asuinpaikka sijaitsee Riipiläntien itäpuolella, osoitteessa Riipiläntie 93 olevista taloista etelään. Alueella on melko jyrkästi etelään laskevia peltorinteitä, joiden yläosassa asuinpaikka sijaitsee. Vantaanjoki kiertää asuinpaikkaa etelästä itään. Alueelta on löytynyt kvartsiytimiä ja -iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.92010077 |
92 |
Königsberg |
10002 |
12001 |
13014 |
11019 |
27000 |
382045.82900000 |
6693150.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010077 |
Königsbergin asuinpaikka sijaitsee osoitteessa Riipiläntie 91 olevasta talosta itään olevilla pelloilla 35 m korkeuskäyrän molemmilla puolilla. Asuinpaikan koillisosassa on lato ja pusikkoa. Tämän ladon itäpuolella asuinpaikka vaikuttaisi ulottuvan alemmaksi melkein 30 m korkeuskäyrälle saakka. Pellon rinteet asuinpaikan kohdalla antavat pohjoiseen Vantaanjoelle päin. Asuinpaikasta on löytynyt palanutta luuta, kvartsiesineitä, -iskoksia ja -ytimiä. Seppälän asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen toisella puolella vastapäätä Königsbergin asuinpaikkaa.
Kivikautisen asuinpaikan alueella on sijainnut Wargnäs torp, joka mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1600-luvun puolivälissä. |
| metsakeskus.92010077 |
92 |
Königsberg |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382045.82900000 |
6693150.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010077 |
Königsbergin asuinpaikka sijaitsee osoitteessa Riipiläntie 91 olevasta talosta itään olevilla pelloilla 35 m korkeuskäyrän molemmilla puolilla. Asuinpaikan koillisosassa on lato ja pusikkoa. Tämän ladon itäpuolella asuinpaikka vaikuttaisi ulottuvan alemmaksi melkein 30 m korkeuskäyrälle saakka. Pellon rinteet asuinpaikan kohdalla antavat pohjoiseen Vantaanjoelle päin. Asuinpaikasta on löytynyt palanutta luuta, kvartsiesineitä, -iskoksia ja -ytimiä. Seppälän asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen toisella puolella vastapäätä Königsbergin asuinpaikkaa.
Kivikautisen asuinpaikan alueella on sijainnut Wargnäs torp, joka mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1600-luvun puolivälissä. |
| metsakeskus.92010077 |
92 |
Königsberg |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27006 |
382045.82900000 |
6693150.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010077 |
Königsbergin asuinpaikka sijaitsee osoitteessa Riipiläntie 91 olevasta talosta itään olevilla pelloilla 35 m korkeuskäyrän molemmilla puolilla. Asuinpaikan koillisosassa on lato ja pusikkoa. Tämän ladon itäpuolella asuinpaikka vaikuttaisi ulottuvan alemmaksi melkein 30 m korkeuskäyrälle saakka. Pellon rinteet asuinpaikan kohdalla antavat pohjoiseen Vantaanjoelle päin. Asuinpaikasta on löytynyt palanutta luuta, kvartsiesineitä, -iskoksia ja -ytimiä. Seppälän asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen toisella puolella vastapäätä Königsbergin asuinpaikkaa.
Kivikautisen asuinpaikan alueella on sijainnut Wargnäs torp, joka mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1600-luvun puolivälissä. |
| metsakeskus.92010077 |
92 |
Königsberg |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
382045.82900000 |
6693150.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010077 |
Königsbergin asuinpaikka sijaitsee osoitteessa Riipiläntie 91 olevasta talosta itään olevilla pelloilla 35 m korkeuskäyrän molemmilla puolilla. Asuinpaikan koillisosassa on lato ja pusikkoa. Tämän ladon itäpuolella asuinpaikka vaikuttaisi ulottuvan alemmaksi melkein 30 m korkeuskäyrälle saakka. Pellon rinteet asuinpaikan kohdalla antavat pohjoiseen Vantaanjoelle päin. Asuinpaikasta on löytynyt palanutta luuta, kvartsiesineitä, -iskoksia ja -ytimiä. Seppälän asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen toisella puolella vastapäätä Königsbergin asuinpaikkaa.
Kivikautisen asuinpaikan alueella on sijainnut Wargnäs torp, joka mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1600-luvun puolivälissä. |
| metsakeskus.92010078 |
92 |
Lustigkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381579.02400000 |
6691481.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.92010078 |
Lustigkullan asuinpaikka sijaitsee Forsbackantien ja Vantaanjoen välissä, osoitteessa Forsbackantie 3 olevan talon länsi- ja pohjoispuolisilla pelloilla. Alueella on pohjoiseen, Vantaanjoelle päin laskevia rantaterasseja, joista on löydetty kvartsikaapimia, -ytimiä ja -iskoksia KM 32442:1–11. Löytöjä saatiin kahdelta eri terassilta. Asuinpaikka voi olla oletettua laajempi, sillä se rajoittuu lännessä metsään ja idässä kyntämättömään peltoon, joissa olosuhteiden takia ei voitu tehdä havaintoja. |
| metsakeskus.95010001 |
208 |
Pöntiö |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
343462.59300000 |
7109710.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Himangan Pöntiön Kärkiskankaalla, kalliolla. Ne sijaitsevat luode-kaakkoissuuntaisesti rivissä:
1) läpimitta noin 5 m, korkeus 0,3-0,4 cm, päältä tasainen
2) läpimitta noin 6 m, korkeus noin 0,5 m; keskellä vajoama, jonka koko on noin 1,5 x 1,3 m, lisäksi vajoamakohdan keskellä on vielä vajaan metrin halkaisijaltaan oleva kuoppa
3) läpimitta noin 6 m, korkeus noin 0,5 m; keskellä suurehko vajoama noin 2,2 x 1,0 m, keskellä kuoppa. |
| metsakeskus.95010002 |
208 |
Pahkala Korpimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
345694.00000000 |
7112551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95010002 |
Röykkiöt sijaitsevat luode-kaakkosuuntaisen harjun keskivaiheilla, lähellä toisinaan, ks. erilliskohteet.
1) läpimitta noin 10 m, korkeus noin 1 m; keskusta pahasti pengottu ja siinä kasvaa vankkaa puustoa.
2) läpimitta noin 8 m, korkeus noin 1 m; keskellä kuoppa, jonka läpimitta on noin 2 m ja syvyys noin 0,6 m. Sammaloitunut, keskellä kasvaa iso mänty ja muutamia taimia.
Röykkiöt on merkitty peruskartalle.
2024: Röykkiöiden sijainteja on korjattu lidar 5p aineiston perusteella. Röykkiön 2 sijaintia on siirretty noin 11 metriä lounaaseen ja röykkiön 1 sijaintia on siirretty noin 14 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.95010002 |
208 |
Pahkala Korpimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
345694.00000000 |
7112551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95010002 |
Röykkiöt sijaitsevat luode-kaakkosuuntaisen harjun keskivaiheilla, lähellä toisinaan, ks. erilliskohteet.
1) läpimitta noin 10 m, korkeus noin 1 m; keskusta pahasti pengottu ja siinä kasvaa vankkaa puustoa.
2) läpimitta noin 8 m, korkeus noin 1 m; keskellä kuoppa, jonka läpimitta on noin 2 m ja syvyys noin 0,6 m. Sammaloitunut, keskellä kasvaa iso mänty ja muutamia taimia.
Röykkiöt on merkitty peruskartalle.
2024: Röykkiöiden sijainteja on korjattu lidar 5p aineiston perusteella. Röykkiön 2 sijaintia on siirretty noin 11 metriä lounaaseen ja röykkiön 1 sijaintia on siirretty noin 14 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.95010003 |
208 |
Hiidenlinna |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
345436.84000000 |
7098117.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95010003 |
Hiidenlinna on kaakko–luodesuuntainen moreenimuodostuma, jonka ympärillä on turvemaita. Eteläisempi, korkein osa Hiidenlinnaa puolestaan on länsilounas–itäkoillissuuntainen litoraalimuodostuma. Paikalla on harjoitettu voimallista soranottoa, jolta kankaan kivikkoinen laki on kuitenkin säästynyt.
Hiidenlinnan laen rakka muodostaa päämuinaisjäännösalueen: Alueelta on havaittu kolmisenkymmentä erillistä muinaisjäännöstä, lähinnä jätinkirkon kategoriaan luettavissa oleva iso 46 x 29 m:n laajuinen ympärysvalli sekä asuinpaikkavalleja ja kuoppia sekä röykkiömäisiä rakenteita. Suurin osa rakenteista on jätinkirkon vallien sisäpuolella.
Alempana, ympärysvallista runsaat 100 metriä lounaaseen, metsätien pohjoisreunassa, on asumuspainanne, josta löydettiin tarkastuksen yhteydessä työstettyä kvartsia.
Inventointi 2022: Kohde tarkastettiin maastossa ja se vaikutti säilyneen ennallaan. Rakan keskelle rakennettu kolmiomittaustorni oli purettu. Huomattakoon, että rakenteen kolme pylvään päätä on kaivettu rakkaan ja tuettu kivin. Kun nämä joskus lahoavat paikalle jää kuoppia. Tien läheisyydestä havaitun asumuspainanteen tarkat paikkatiedot eivät ole tiedossa. Tätä ei maastotarkastuksessa onnistututtu paikallistamaan. |
| metsakeskus.95010003 |
208 |
Hiidenlinna |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
345436.84000000 |
7098117.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95010003 |
Hiidenlinna on kaakko–luodesuuntainen moreenimuodostuma, jonka ympärillä on turvemaita. Eteläisempi, korkein osa Hiidenlinnaa puolestaan on länsilounas–itäkoillissuuntainen litoraalimuodostuma. Paikalla on harjoitettu voimallista soranottoa, jolta kankaan kivikkoinen laki on kuitenkin säästynyt.
Hiidenlinnan laen rakka muodostaa päämuinaisjäännösalueen: Alueelta on havaittu kolmisenkymmentä erillistä muinaisjäännöstä, lähinnä jätinkirkon kategoriaan luettavissa oleva iso 46 x 29 m:n laajuinen ympärysvalli sekä asuinpaikkavalleja ja kuoppia sekä röykkiömäisiä rakenteita. Suurin osa rakenteista on jätinkirkon vallien sisäpuolella.
Alempana, ympärysvallista runsaat 100 metriä lounaaseen, metsätien pohjoisreunassa, on asumuspainanne, josta löydettiin tarkastuksen yhteydessä työstettyä kvartsia.
Inventointi 2022: Kohde tarkastettiin maastossa ja se vaikutti säilyneen ennallaan. Rakan keskelle rakennettu kolmiomittaustorni oli purettu. Huomattakoon, että rakenteen kolme pylvään päätä on kaivettu rakkaan ja tuettu kivin. Kun nämä joskus lahoavat paikalle jää kuoppia. Tien läheisyydestä havaitun asumuspainanteen tarkat paikkatiedot eivät ole tiedossa. Tätä ei maastotarkastuksessa onnistututtu paikallistamaan. |
| metsakeskus.95010003 |
208 |
Hiidenlinna |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
345436.84000000 |
7098117.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95010003 |
Hiidenlinna on kaakko–luodesuuntainen moreenimuodostuma, jonka ympärillä on turvemaita. Eteläisempi, korkein osa Hiidenlinnaa puolestaan on länsilounas–itäkoillissuuntainen litoraalimuodostuma. Paikalla on harjoitettu voimallista soranottoa, jolta kankaan kivikkoinen laki on kuitenkin säästynyt.
Hiidenlinnan laen rakka muodostaa päämuinaisjäännösalueen: Alueelta on havaittu kolmisenkymmentä erillistä muinaisjäännöstä, lähinnä jätinkirkon kategoriaan luettavissa oleva iso 46 x 29 m:n laajuinen ympärysvalli sekä asuinpaikkavalleja ja kuoppia sekä röykkiömäisiä rakenteita. Suurin osa rakenteista on jätinkirkon vallien sisäpuolella.
Alempana, ympärysvallista runsaat 100 metriä lounaaseen, metsätien pohjoisreunassa, on asumuspainanne, josta löydettiin tarkastuksen yhteydessä työstettyä kvartsia.
Inventointi 2022: Kohde tarkastettiin maastossa ja se vaikutti säilyneen ennallaan. Rakan keskelle rakennettu kolmiomittaustorni oli purettu. Huomattakoon, että rakenteen kolme pylvään päätä on kaivettu rakkaan ja tuettu kivin. Kun nämä joskus lahoavat paikalle jää kuoppia. Tien läheisyydestä havaitun asumuspainanteen tarkat paikkatiedot eivät ole tiedossa. Tätä ei maastotarkastuksessa onnistututtu paikallistamaan. |
| metsakeskus.95010004 |
208 |
Mönkköstenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
341508.39300000 |
7105418.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95010004 |
Himangan Mönkköstenkalliolla sijaitseva, paljaalle kalliolle tehty pyöreä röykkiö, jonka koko on noin 12 x 10-11 m. Röykkiön keskellä on vajoama, jonka läpimitta on noin 3 m. Röykkiön korkeus on 60-80 cm. Paikoin keskellä oleva vajoama ulottuu kalliopohjaan saakka.
Muinaisjäännöksen koordinaattipiste ja peruskartalla tämän pohjoispuolella oleva muinaisjäännöstä osoittava merkki eroavat toisistaan noin 100 m. |
| metsakeskus.95010005 |
208 |
Haankangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
340916.63400000 |
7105185.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95010005 |
Himangan Hillilän kylän koululta noin 1,4 km itäkoilliseen, kangasmaalla sijaitseva pitkänomainen latomus, jonka koko on noin 6 x 2 metriä. Sen korkeus on vain noin 20 cm. Kivilatomus on osaksi aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.95010006 |
208 |
Someronkangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
351186.47900000 |
7112389.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95010006 |
Röykkiö sijaitsee Pernun Pitkäjärven lounaispuolella, Ruonojan suulla, noin 300 metriä suulta länsiluoteeseen, metsäkannaksella soiden keskellä. Röykkiön/latomuksen läpimitta on noin 3,5 metriä. Sen keskellä on vajoama, jonka halkaisija on noin 1 m ja syvyys noin 0,4 m. Röykkiön keskiosa sijaitsee pienellä (luontaisella?) kumpareella. Röykkiö on osaksi sammalen ja jäkälän peitossa.
Röykkiö on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä. |
| metsakeskus.95010007 |
208 |
Joentakustankalliot |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
347289.07100000 |
7104885.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95010007 |
Röykkiöt sijaitsevat Oja-Matin kylässä, kalliolla, luode-kaakko -suuntaisen kallion päällä. Röykkiöt on rakennettu isoista kivistä:
1) koko noin 12 x 3,5 m
2) koko noin 17 x 4 m; sen kaakkoispäässä on pyöreä röykkiö, jonka läpimitta 4 metriä; keskellä kuoppa.
3) koko noin 10 x 4 m
4) koko noin 7 x 5 m
5) koko 6,5 x 5 m
Röykkiöiden korkeus on noin 50 - 70 cm.
Röykkiöt ovat osaksi tuhoutuneita, sillä niiden yli on ilmeisesti 1980-luvun alkupuolella ajettu metsätyökoneilla. |
| metsakeskus.95500003 |
208 |
Hillilä Seljänhilju |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
340049.98800000 |
7103254.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95500003 |
Sämpilän talon maalla, hiekkakankaalla on kivikasa, joka on halkaisijaltaan 13 m, korkeudeltaan 1,5–2 m ja keskeltä painunut. Noin 10 m kasasta kaakkoon on maassa soikea syvennys, joka on 0,5–0,75 syvä, 15 m pitkä ja 10 m leveä. Vielä 5 m kaakkoon alkaa 48 m pitkä, 2–3 m leveä ja 0,5 m korkea kiviaita, joka on yhdensuuntainen polun kanssa. Aidan kaakkoispäässä on levennys. (Takala 1894.)
Vuoden 2012 laajassa Lestijokilaakson inventoinnissa alueella ei havaittu mitään 120 vuoden takaiseen kuvaukseen sopivaa tai muutakaan muinaisjäännökseen viittaavaa. Alueella on mm. uudisrakennuksia ja pihamaata, peltoa ja alavaa metsämaata.
Jää kuitenkin epäselväksi, onko paikkakunnalla vielä olemassa rakenteisiin liittyvää muistitietoa. |
| metsakeskus.95500003 |
208 |
Hillilä Seljänhilju |
10001 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
340049.98800000 |
7103254.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95500003 |
Sämpilän talon maalla, hiekkakankaalla on kivikasa, joka on halkaisijaltaan 13 m, korkeudeltaan 1,5–2 m ja keskeltä painunut. Noin 10 m kasasta kaakkoon on maassa soikea syvennys, joka on 0,5–0,75 syvä, 15 m pitkä ja 10 m leveä. Vielä 5 m kaakkoon alkaa 48 m pitkä, 2–3 m leveä ja 0,5 m korkea kiviaita, joka on yhdensuuntainen polun kanssa. Aidan kaakkoispäässä on levennys. (Takala 1894.)
Vuoden 2012 laajassa Lestijokilaakson inventoinnissa alueella ei havaittu mitään 120 vuoden takaiseen kuvaukseen sopivaa tai muutakaan muinaisjäännökseen viittaavaa. Alueella on mm. uudisrakennuksia ja pihamaata, peltoa ja alavaa metsämaata.
Jää kuitenkin epäselväksi, onko paikkakunnalla vielä olemassa rakenteisiin liittyvää muistitietoa. |
| metsakeskus.95500008 |
208 |
Pappilankari Korkia |
10001 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
334824.01700000 |
7122056.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95500008 |
Hevoskari- ja Vääräkari-nimisten saarten välillä sijaitseva Korkia on perimätiedon (talletettu 1894) mukaan satamapaikka, jossa on myös hakkauksia kalliossa. Korkia ei ole enää nykyisin saari, vaan Pappilankari-nimisen saaren lounaisosa. |
| metsakeskus.95500011 |
208 |
Hillilä Honkanen Isoriutta |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
344042.00000000 |
7101091.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.95500011 |
Perimätiedon (v. 1894) mukaan paikalla on noin 1 neliömetrin kokoinen aukko suoraan maan sisään; 1,5 m syvän reiän jälkeen aukeaa luola, jonka seininä ovat kohtisuorat kallionsyrjät, suuri paasi kattona ja pohjalla puhdasta hiekkaa. Luolan koko on 10 m x 1-2 m x 2-4 m. Sinne ei uskalleta mennä, koska siellä on tarun mukaan asunut jättiläisiä. Th. Reinius kertoo, että ihmiset olivat paossa siellä isonvihan aikaan; he löysivät luolasta hiiliä. Ehkä pyssymiesten (?)polttamia, elleivät jo isonvihan aikuisia.
Inventointi Maanala 2022: Luola sijaitsee kumpareen laella kivilouhikon keskellä. Siihen on kaksi pientä sisäänkäyntiä, joista ainoastaan eteläisempi nykyään käytössä. Luola on tilava ja tasapohjainen. Nimiarkiston mukaan ”Isollariutalla on Isonvihan aikana ollu pakolaisia” (NA: Leevi Junkala 1954). Luola tarjoaisikin tarjoaisi hyvän suojan lyhytaikaiseen tai pitempiaikaiseen asumiseen. Vesipaikaksi sopisi Kinarehenoja 300 m kohteelta pohjoiseen. Ennen alueen ojittamista Iso-Riutta on sijainnut soiden keskellä, joten vesipaikkoja on voinut löytyä lähempääkin.
Tarkastus 2022: Luolassa on maalattia, johon on sortunut kiviä paikoin. Maalattia on karkeaa hiekkaa, jossa on kiviä ja soraa. Luolan yhtenäisen osuuden pituus on noin 11 metriä ja leveimmillään se on noin 5-6 metriä ja kapeimmillaan noin metrin. Luolassa on useita kohtia, joissa on tulenpidon merkkejä. Todennäköisesti ne ovat viime vuosikymmeniltä.
Viime vuosina luolassa on ollut useita vaarallisia sortumia lisääntyneen kävijämäärän vuoksi. Tulenteko on ehdottomasti kielletty luolassa ja luolan läheisyydessä kiviin kohdistuvan lämpövaikutuksen vuoksi. Lämmönvaikutuksesta kivet alkavat rapautua ja se lisää sortumia luolalla. |
| metsakeskus.97010001 |
97 |
Iso-Niemistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496071.34300000 |
6823557.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison-Niemistön lampeen pistävällä hiekkaisella niemellä, valtatien 5 kaakkoispuolella. Paikalla on noin 0,2 km pitkä ja noin 20 m leveä niemi. Maanpinta on kulunut leiriytymisten vuoksi, muuten alue on ehjä. Maaperä alueella on hiekkaa, kasvillisuus mäntymetsää. |
| metsakeskus.97010002 |
97 |
Leirintäalue |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
487124.89100000 |
6836972.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010002 |
Aiemmin mahdollisina pyyntikuoppina pidetyt, mutta myöhemmin tervahaudoiksi tulkitut kuopanteet sijaitsevat Liukunejärven itärannalla. Alue on järveen viettävää mäntyä kasvavaa hiekkarinnettä. Kohteessa on kolme pyöreää kuoppaa, joiden halkaisijat ovat 2,5-3,0 m ja syvyys noin 1,5 m. Kuopat ovat noin 20 x 20 m:n alalla, kolmiomaisessa muodostelmassa. Yhden kuopan pohjalle tehystä koekuopasta on löytynyt noensekaista hiekkaa noin 30 cm:n syvyyteen ja noin 30-40 cm:n syvyydellä tiivistä, lähes puhdasta hiiltä. |
| metsakeskus.97010003 |
97 |
Töllinmäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
483814.68900000 |
6832447.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010003 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Vahvajärven itärannalla, Kissakosken sillasta non 3 km länteen, Töllinmäen alueella. Pyyntikuopat ovat pohjois-etelä -suuntaisen moreeniharjun laella noin 300 m:n matkalla. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2,5-3,0 m, matalia ja maatuneita. Joidenkin kuoppien ympärillä on maavalli. Alueella saattaa olla enemmänkin pyyntikuoppia. Maasto on melko ehjä ja alue on maisemallisesti edustava.
Inventointi 2010
Muinaisjäännösrekisterin rajaus on merkitty muilta kuin rajauksen eteläosin rinteeseen, joka melko jyrkkä, kun kuvaus sanoo kuoppien olevan
harjanteen laella. Rinteessä ei havaittu kuoppia. Harjanteen laella, oletetun
pyyntikuoppa-alueen pohjoisosassa on laaja, käytöstä poistunut hiekkakuoppa,
mökkitien kupeessa sen länsipuolella. Tien eteläpuolella - tie kaartuu kuopan eteläpuolitse rantaan harjanteen poikki - harjanteen laki on eheä. Etelämpänä, toisen mökin tasalla maaperä laskee ja muuttuu hyvin kiviseksi. Emme havainneet missään alueella pyyntikuopiksi ajateltavissa olevia kuoppia. Eheällä lakialueella on
matalia kuopanteiksi ehkä kuviteltavia maastonmuotoja, jotka ovat selvästi luontaisia, normaalia metsämaan "möykkelikköä". Alueella on kuitenkin yksi kuoppa joka on hiilihauta. Se on koordinaattien osoittamassa kohdassa. Tien varressa on myös yksi kuoppa, mutta se on selvästikin tien teossa syntynyt pieni maanottokuoppa, aivan rinteen ylälaidalla - voisi olla otettu hiekoitushiekkaa.
Alueella ei siis ole pyyntikuoppia vaan yksi hiilihauta. Jos alueella on ollut useampi
kuoppa, niin niiden on täytynyt sijaita hiekkakuopan kohdalla ja siten hiekanotossa
hävinneet. Muinaisjäännösrajaus: pistekohteeksi hiilihaudan kohdalle. |
| metsakeskus.97010004 |
97 |
Hahlavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
471361.00000000 |
6855376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010004 |
Kalliomaalaus sijaitsee Puulan Kaiskonselän länsirannalla. Suurten kivilohkareiden takana olevassa kallioseinämässä on maalausjälkiä noin 220 x 150 cm laajuisella alueella. Kuvakentän alaraja on 6‒7 m Puulaveden pinnasta. |
| metsakeskus.97010005 |
97 |
Katosniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483326.42500000 |
6834243.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Vahvajärven itärannalla sijaitsevan Syvänniemenkankaan eteläosassa olevalla, etelään pistävällä niemellä, matalalla rantatörmällä. Törmä ja maasto laskevat loivasti etelään. Niemi on lännessä Vahvajärven ja idässä suon rajaama. Maaperä alueella on hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta.
Inventointi 2010: Paikalla on uusi kesämökki, piha-alue on luonnontilainen. |
| metsakeskus.97010006 |
97 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
480487.55400000 |
6838801.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Vahvajärven Pihlajalahden itärannalla sijaitsevan Hiekkaniemen etelätyvellä olevalla tasanteella. Asuinpaikka-alueella on kaksi asumuksenpohjaa. Ne ovat muodoltaan pyöreähköjä ja halkaisijaltaan noin 7,5 m. Inventoinnissa 2010 havaittiin yksi soikea, rannan suuntainen asumuspainanne, kooltaan noin 12x8 m. Lisäksi alueella on noin 2,5 m halkaisijaltaan olevia painanteita, jotka vaikuttavat luontaisilta. Samalta paikalta on kesämökin rakennustöiden yhteydessä tullut esille tulisija ja ainakin viiden vainajan joukkohautapaikka (paikkakunnalla kerrotaan Hiekkaniemeen haudatun sodan aikana venäläisiä desantteja). |
| metsakeskus.97010007 |
97 |
Kappalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477598.69800000 |
6842200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuukkalanlahden kaakkoisimman pohjukan eli Kappalahden kaakkoispuolella olevalla kumpareella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kumpareen laelle, kivettömälle alueelle tehdyistä koekuopista. Paikalta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikka on arviolta noin 100 x 80 m laajuinen.
Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut kappeli. Paikan nimi vuoden 1969 peruskartassa on Kappelilahti. |
| metsakeskus.97010008 |
97 |
Vilkonharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
491822.98700000 |
6838751.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010008 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Vilkonharjun laen tuntumassa, molemmin puolin laella kulkevaa tietä. Pyyntikuopat ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja syvyydeltään noin 1 m. Kuoppien ympärillä on matala valli. |
| metsakeskus.97010009 |
97 |
Uus-Taipale |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
492212.83000000 |
6838971.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010009 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kotkatveden pohjoisosassa, jyrkkärinteisen moreenikumpareen itätyvellä, loivalla hiekkakankaalla. Pyyntikuopat, jotka ovat noin 5 m päässä toisistaan, ovat halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. Niiden ympärillä on matala reunavalli. |
| metsakeskus.97010010 |
97 |
Sulamalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
492482.70600000 |
6842449.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010010 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Malvaniemen koillisosassa olevan Sulamalammen koillispuolella olevan harjun kupeessa. Se on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 2,5 m. Kuopan ympärillä on matala reunavalli. |
| metsakeskus.97010011 |
97 |
Peltola |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
495591.54800000 |
6821378.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010011 |
Kuppikivi on itään, kohti Monikkalampea viettävän niityn keskellä, matalan kiviaidan eteläpuolella oleva suuri maakivi. Kiven koko on noin 300 x 200 cm ja korkeus noin 180 cm. Kiven päällä kahdella eri alueella on yhteensä 5 pyöreää kuppia, jotka ovat halkaisijaltaan 4-8 cm ja syvyydeltään 1-3 cm. Lisäksi kivessä on kaksi epämääräistä syvennystä. Kiven päällä voi olla lisääkin kuppeja, sillä inventointihetkellä koko pintaa ei ole voitu tarkastaa kiveä peittävän puun sekä kiven päällä olleiden rautalankakasojen takia. |
| metsakeskus.97010012 |
97 |
Piiraa |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
495244.00000000 |
6821309.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010012 |
Kuppikivi on Monikkalan kylätien ja tältä Mikkolan talon kohdalta länteen erkanevan sivutien risteyksen eteläpuolella, aivan kylätien laidalla oleva maakivi. Sen koko on noin 200 x 200 cm ja kokeus noin 70 cm. Kiven korkeimmalla kohdalla on yksi pyöreä kuppi, jonka halkaisija on noin 5 cm ja syvyys noin 2,5 cm. |
| metsakeskus.97010013 |
97 |
Ylä-Rynkä |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
482556.75500000 |
6830854.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010013 |
Mahdollinen kuppikivi on Ylä-Ryngän talon pohjoispuolisella, kivikkoisen niityn notkelmassa. Sen koko on noin 80 x 100 cm ja korkeus noin 60 cm. Kiven korkeimmalla kohdalla on yksi epävarma, pyöreä kuppi, jonka halkaisija on noin 4 cm. Kuppi on hyvin matala. |
| metsakeskus.97010014 |
97 |
Taipale |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483736.27600000 |
6832254.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.97010014 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vahvajärven kaakkoisrannalla, Töllinmäen ja Hakolahdenvuoren välissä olevalla pienialaisella hiekkarannalla. Hietikko on veden peitossa Vahvajärven pinnan ollessa korkeimmillaan. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet rantahietikolle tehdyistä koekuopista. Hiekka on tällä alueella täysin huuhtoutunutta, mitään kulttuurikerrosta ei ole havaittavissa. |
| metsakeskus.98000001 |
98 |
Laitialantie A |
10001 |
12009 |
13096 |
11002 |
27000 |
411621.54500000 |
6774689.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98000001 |
Pyöreä, hiekasta tehty vallimainen rakenne joka on läpimitaltaan noin 8 m. Vallit ovat pohjalta noin 2 m leveät ja korkeimmillaan noin 2 m. |
| metsakeskus.98000002 |
98 |
Salinmäki B |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
421021.79200000 |
6768029.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98000002 |
Salinmäen kaakkoisosassa olevalla harjulla on 150 x 30 m:n alalla n. 15 kpl maakuoppia jotka ovat suorakaiteen muotoisia, kooltaan 1,5 - 2,5 m ja syvyydeltään 1 - 1,5 m. Kuopat ovat melko teräväreunaisia ja vaikuttavat siten uudehkoilta. Kuopat voivat olla nauriskuoppia, mahdollisesti poteroita. |
| metsakeskus.98010001 |
98 |
Luhtapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421441.68100000 |
6756744.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010001 |
Asuinpaikka on viljelysmaalla Porvoonjoen luoteispuolella. Pelto sijaitsee savimultapohjaisella pohjois-eteläsuuntaisella mäenkumpareella, joka viettää etelään Aliluhdan suohon ja itään Porvoonjokeen, johon on matkaa n. 150 m. Kumpareelle on rakennettu omakotitalo, joka osittain tuhonnut asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.98010003 |
98 |
Sinkkilänpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410440.09500000 |
6758963.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010003 |
Mahdollinen asuinpaikka on viljelysmaalla Tennilän kylän keskustassa. Tasataltta, kirveen teräkatkelma ja toinen tasataltta ovat löytyneet pellosta, joka viettää etelä-lounaaseen sitä ojaa kohti, joka yhtyy erääseen Ävännönjoen latvahaaroista. Tulisijat ovat löytyneet Tennilän kansakoulua rakennettaessa ja Kylä-Savolan autotallia rakennettaessa. |
| metsakeskus.98010004 |
98 |
Papinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
415503.97400000 |
6776226.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010004 |
Kohde sijaitsee Vesijärveen työntyvän Papinsaari-nimisen niemen kärjessä, kahden mäen välisellä harjanteella. Asuinpaikka on ollut viljelysmaata. Pellot ovat nykyisin lähes täysin metsitetyt. Paikalta on irtolöytöinä kaksi kiviesinettä. Kolmas esine on joutunut hukkaan. Esineet on löydetty luoteeseen viettävältä savimultapellolta. Paikalla on myös kaksi mahdollista tulisijaa, joista toinen on löytynyt Lehtoniemen talon perustusta kaivettaessa, toinen on puolestaan pellosta n. 50 m talosta kaakkoon. Vuoden 2004 täydennysinventonnissa paikalta löytyi pala keramiikkaa sekä kvartsi-kaavin sekä -iskoksia. |
| metsakeskus.98010004 |
98 |
Papinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
415503.97400000 |
6776226.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010004 |
Kohde sijaitsee Vesijärveen työntyvän Papinsaari-nimisen niemen kärjessä, kahden mäen välisellä harjanteella. Asuinpaikka on ollut viljelysmaata. Pellot ovat nykyisin lähes täysin metsitetyt. Paikalta on irtolöytöinä kaksi kiviesinettä. Kolmas esine on joutunut hukkaan. Esineet on löydetty luoteeseen viettävältä savimultapellolta. Paikalla on myös kaksi mahdollista tulisijaa, joista toinen on löytynyt Lehtoniemen talon perustusta kaivettaessa, toinen on puolestaan pellosta n. 50 m talosta kaakkoon. Vuoden 2004 täydennysinventonnissa paikalta löytyi pala keramiikkaa sekä kvartsi-kaavin sekä -iskoksia. |
| metsakeskus.98010005 |
98 |
Kudanpäänkärki B |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
416976.38200000 |
6775814.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010005 |
Kyseessä on kekomainen, pyöreä kiviröykkiö, halkaisijaltaan n. 2 m, korkeus n. 1 m. Röykkiö on koottu pelkistä muutaman kymmenen sentin läpimittaisista kivistä. Sijaintinsa puolesta röykkiö sopisi ns. lapinraunioksi, mutta vaikuttaa sellaiseksi epätavallisen siistiltä ja hyvin säilyneeltä. Kyseessä saattaa olla myös esim. vanha kummeli. |
| metsakeskus.98010006 |
98 |
Linnamäki (Linnavuori) |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
417745.17000000 |
6755045.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010006 |
Hankaan Linnamäki sijaitsee noin 3 km Herralan asemalta pohjoiskoilliseen havumetsän keskellä kallioisessa maastossa. Paikka on asutuksen kannalta syrjäinen. Vanhimmat vanhat asutukset ovat Hankaan kylä noin 1,5 km päässä pohjoisluoteessa (1000023994, mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1559 maakirjassa) ja Herrala noin 2,5 km päässä etelälounaassa (1000023997 Herrala, mainitaan ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1613).
Linnamäki on pitkänomainen, pohjoisluoteesta eteläkaakkoon suntautuva kallioharjanne, kooltaan noin 400 x 150 m. Korkein huippu (yli 140 m mpy) on yli 40 m ympäröivien notkelmien pohjan yläpuolella, paitsi luoteessa, missä nousua on noin 30 m. Harjanteen laki on enimmäkseen paljasta kalliota ja melko epätasainen. Kallion koloissa on paikoin vähän hiekkamaata ja turvetta. Kallio laskeutuu vähintään 10-20 m jyrkkänä kaikilla muilla ilmansuunnilla paitsi harjanteen luoteispäässä ja kallion itäsivulla olevassa, vinosti rinnettä luoteeseen nousevassa solamaisessa notkelmassa.
Selvin muinaislinnaan viittava rakenne on itäsivun solan sulkeva kivivalli, joka sijaitsee jonkin verran kallion lakea alempana, kohdassa, josta notkelma alkaa laskea jyrkemmin. Harjanteen lakialueen luoteispäässä on mahdollisesti näkyvissä sortuneen kivivallin jäänteitä, mutta eri tutkijoiden ilmaisemat käsitykset siitä, ovatko siellä havaitut isojen kivien muodostamat rivit ja muut kivikasaumat (jopa 60 m matkalla) ihmisen rakentamia, ovat vaihtelevia. Länsireunaa kiertää eräiden havaintojen mukaan vallilta linnavuoren kaakkoiskärkeen asti penkere, jota voisi kuvitella käytetyn tienä.
Vuonna 2002 Linnamäellä tehtiin metallinilmaisintutkintaa, jossa havaitut löydöt olivat moderneja. Samassa yhteydessä puhdistettiin ja dokumentoitiin itärinteen notkelmassa oleva kivivalli, joka on tulkittavissa puolustusmuurin jäänteeksi.
Vanhin kirjattu maininta paikasta on Väinö Wallin: Kertomuksia Hollolan kihlakunnan muinaisjäännöksistä. SMYA XIV, 1894, s. 186.
Muita julkaisuja:
Kuusi, S. 1935: Hollolan pitäjän historia I-II, s. 31-32
Taavitsainen, J.-P., 1990: Ancient Hillforts of Finland, SMYA 94, erityisesti s. 234-235. |
| metsakeskus.98010006 |
98 |
Linnamäki (Linnavuori) |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
417745.17000000 |
6755045.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010006 |
Hankaan Linnamäki sijaitsee noin 3 km Herralan asemalta pohjoiskoilliseen havumetsän keskellä kallioisessa maastossa. Paikka on asutuksen kannalta syrjäinen. Vanhimmat vanhat asutukset ovat Hankaan kylä noin 1,5 km päässä pohjoisluoteessa (1000023994, mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1559 maakirjassa) ja Herrala noin 2,5 km päässä etelälounaassa (1000023997 Herrala, mainitaan ensimmäisen kerran maakirjassa vuonna 1613).
Linnamäki on pitkänomainen, pohjoisluoteesta eteläkaakkoon suntautuva kallioharjanne, kooltaan noin 400 x 150 m. Korkein huippu (yli 140 m mpy) on yli 40 m ympäröivien notkelmien pohjan yläpuolella, paitsi luoteessa, missä nousua on noin 30 m. Harjanteen laki on enimmäkseen paljasta kalliota ja melko epätasainen. Kallion koloissa on paikoin vähän hiekkamaata ja turvetta. Kallio laskeutuu vähintään 10-20 m jyrkkänä kaikilla muilla ilmansuunnilla paitsi harjanteen luoteispäässä ja kallion itäsivulla olevassa, vinosti rinnettä luoteeseen nousevassa solamaisessa notkelmassa.
Selvin muinaislinnaan viittava rakenne on itäsivun solan sulkeva kivivalli, joka sijaitsee jonkin verran kallion lakea alempana, kohdassa, josta notkelma alkaa laskea jyrkemmin. Harjanteen lakialueen luoteispäässä on mahdollisesti näkyvissä sortuneen kivivallin jäänteitä, mutta eri tutkijoiden ilmaisemat käsitykset siitä, ovatko siellä havaitut isojen kivien muodostamat rivit ja muut kivikasaumat (jopa 60 m matkalla) ihmisen rakentamia, ovat vaihtelevia. Länsireunaa kiertää eräiden havaintojen mukaan vallilta linnavuoren kaakkoiskärkeen asti penkere, jota voisi kuvitella käytetyn tienä.
Vuonna 2002 Linnamäellä tehtiin metallinilmaisintutkintaa, jossa havaitut löydöt olivat moderneja. Samassa yhteydessä puhdistettiin ja dokumentoitiin itärinteen notkelmassa oleva kivivalli, joka on tulkittavissa puolustusmuurin jäänteeksi.
Vanhin kirjattu maininta paikasta on Väinö Wallin: Kertomuksia Hollolan kihlakunnan muinaisjäännöksistä. SMYA XIV, 1894, s. 186.
Muita julkaisuja:
Kuusi, S. 1935: Hollolan pitäjän historia I-II, s. 31-32
Taavitsainen, J.-P., 1990: Ancient Hillforts of Finland, SMYA 94, erityisesti s. 234-235. |
| metsakeskus.98010007 |
98 |
Kiiluanmäki |
10002 |
12011 |
13106 |
11033 |
27000 |
411445.61400000 |
6774826.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010007 |
Kiiluanmäki on havupuuvaltaista sekametsää kasvava toppamainen soraharju, jonka korkein kohta kohoaa kekomaisena. Alempana rinteessä erottuu pari pengermää ja huippu on vain noin 20 x 10 m laaja luoteis-kaakkoissuunnassa. Noin 40-50 m korkeimmasta kohdasta rinnettä alaspäin on havaittavissa kivikkoa, joka mahdollisesti on ollut muurin tukena. Kiveys on selvin pohjoisen puolella, epämääräisin lounaan ja lännen puolella. Sammal on paksua ja aluskasvillisuus tiheää, joten kiveystä ei aina voi havaita silmin. Mahdollisesti mäen länsisivulla on ollut parikin vallia, mistä kiveyksen epäselvyys johtuu. Pohjois-koillisrinteessä on kivien ympäröimä kuopanne, kooltaan 2 x 3 x 1 m.
Kukkulan laelta noin 60 m itään on laajahko käytössä oleva soranottoalue.
Maininta Väinö Wallin: Kertomuksia Hollolan kihlakunnan muinaisjäännöksistä. SMYA XIV, 1894, s. 187.
Tarkastus 2020. Luvattomasta maanotosta johtuen soramontun alue on laajentunut länteen päin. Muinaisjäännösalue on kuitenkin säilynyt lähes samanlaisena viimeisten 30 vuoden ajan. Rajaus tarkistettu soramontun rajojen mukaan. |
| metsakeskus.98010007 |
98 |
Kiiluanmäki |
10002 |
12011 |
13106 |
11010 |
27000 |
411445.61400000 |
6774826.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010007 |
Kiiluanmäki on havupuuvaltaista sekametsää kasvava toppamainen soraharju, jonka korkein kohta kohoaa kekomaisena. Alempana rinteessä erottuu pari pengermää ja huippu on vain noin 20 x 10 m laaja luoteis-kaakkoissuunnassa. Noin 40-50 m korkeimmasta kohdasta rinnettä alaspäin on havaittavissa kivikkoa, joka mahdollisesti on ollut muurin tukena. Kiveys on selvin pohjoisen puolella, epämääräisin lounaan ja lännen puolella. Sammal on paksua ja aluskasvillisuus tiheää, joten kiveystä ei aina voi havaita silmin. Mahdollisesti mäen länsisivulla on ollut parikin vallia, mistä kiveyksen epäselvyys johtuu. Pohjois-koillisrinteessä on kivien ympäröimä kuopanne, kooltaan 2 x 3 x 1 m.
Kukkulan laelta noin 60 m itään on laajahko käytössä oleva soranottoalue.
Maininta Väinö Wallin: Kertomuksia Hollolan kihlakunnan muinaisjäännöksistä. SMYA XIV, 1894, s. 187.
Tarkastus 2020. Luvattomasta maanotosta johtuen soramontun alue on laajentunut länteen päin. Muinaisjäännösalue on kuitenkin säilynyt lähes samanlaisena viimeisten 30 vuoden ajan. Rajaus tarkistettu soramontun rajojen mukaan. |
| metsakeskus.98010008 |
98 |
Kapatuosia |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27019 |
415307.08100000 |
6769967.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010008 |
Muinaislinna on pohjoisetelä -suuntainen jyrkkärinteisellä moreeniharjulla, joka kohoaa Vesijärven pinnasta noin 56 m korkeuteen. Harjun ylin kohta on luontainen tasanne (60 x 30 m), ja sinne on rakennettu 1900-luvun alkupuolella puinen näkötorni. Hollolan keskiaikainen kivikirkko kirkko sijaitsee muinaislinnan vieressä.
Kapatuosianmäen kaivauksissa on löydetty jäännöksiä puisista varustuksista ja rakennuksen perustus, joiden ikää ei kuitenkaan tiedetä. Löytöaineistosta hopearahojen katkelmat (yli 300 kpl), ajoittuvat suunnilleen vuosiin 700 - 1000 jKr. Muut löydöt ajoittuvat 1000-luvun lopulta vuoden 1200 tienoille ja 1500-luvulle sekä uuteen aikaan. Lisäksi kaivauslöytöinä on talletettu tuhansia kvartsi-iskoksia ja kymmenittäin mesoliittisia viisto- ja poikkiteräisiä nuolenkärkiä. Eräs tulisija on ajoitettu mesoliittiseksi. |
| metsakeskus.98010008 |
98 |
Kapatuosia |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
415307.08100000 |
6769967.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010008 |
Muinaislinna on pohjoisetelä -suuntainen jyrkkärinteisellä moreeniharjulla, joka kohoaa Vesijärven pinnasta noin 56 m korkeuteen. Harjun ylin kohta on luontainen tasanne (60 x 30 m), ja sinne on rakennettu 1900-luvun alkupuolella puinen näkötorni. Hollolan keskiaikainen kivikirkko kirkko sijaitsee muinaislinnan vieressä.
Kapatuosianmäen kaivauksissa on löydetty jäännöksiä puisista varustuksista ja rakennuksen perustus, joiden ikää ei kuitenkaan tiedetä. Löytöaineistosta hopearahojen katkelmat (yli 300 kpl), ajoittuvat suunnilleen vuosiin 700 - 1000 jKr. Muut löydöt ajoittuvat 1000-luvun lopulta vuoden 1200 tienoille ja 1500-luvulle sekä uuteen aikaan. Lisäksi kaivauslöytöinä on talletettu tuhansia kvartsi-iskoksia ja kymmenittäin mesoliittisia viisto- ja poikkiteräisiä nuolenkärkiä. Eräs tulisija on ajoitettu mesoliittiseksi. |
| metsakeskus.98010008 |
98 |
Kapatuosia |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
415307.08100000 |
6769967.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010008 |
Muinaislinna on pohjoisetelä -suuntainen jyrkkärinteisellä moreeniharjulla, joka kohoaa Vesijärven pinnasta noin 56 m korkeuteen. Harjun ylin kohta on luontainen tasanne (60 x 30 m), ja sinne on rakennettu 1900-luvun alkupuolella puinen näkötorni. Hollolan keskiaikainen kivikirkko kirkko sijaitsee muinaislinnan vieressä.
Kapatuosianmäen kaivauksissa on löydetty jäännöksiä puisista varustuksista ja rakennuksen perustus, joiden ikää ei kuitenkaan tiedetä. Löytöaineistosta hopearahojen katkelmat (yli 300 kpl), ajoittuvat suunnilleen vuosiin 700 - 1000 jKr. Muut löydöt ajoittuvat 1000-luvun lopulta vuoden 1200 tienoille ja 1500-luvulle sekä uuteen aikaan. Lisäksi kaivauslöytöinä on talletettu tuhansia kvartsi-iskoksia ja kymmenittäin mesoliittisia viisto- ja poikkiteräisiä nuolenkärkiä. Eräs tulisija on ajoitettu mesoliittiseksi. |
| metsakeskus.98010008 |
98 |
Kapatuosia |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
415307.08100000 |
6769967.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010008 |
Muinaislinna on pohjoisetelä -suuntainen jyrkkärinteisellä moreeniharjulla, joka kohoaa Vesijärven pinnasta noin 56 m korkeuteen. Harjun ylin kohta on luontainen tasanne (60 x 30 m), ja sinne on rakennettu 1900-luvun alkupuolella puinen näkötorni. Hollolan keskiaikainen kivikirkko kirkko sijaitsee muinaislinnan vieressä.
Kapatuosianmäen kaivauksissa on löydetty jäännöksiä puisista varustuksista ja rakennuksen perustus, joiden ikää ei kuitenkaan tiedetä. Löytöaineistosta hopearahojen katkelmat (yli 300 kpl), ajoittuvat suunnilleen vuosiin 700 - 1000 jKr. Muut löydöt ajoittuvat 1000-luvun lopulta vuoden 1200 tienoille ja 1500-luvulle sekä uuteen aikaan. Lisäksi kaivauslöytöinä on talletettu tuhansia kvartsi-iskoksia ja kymmenittäin mesoliittisia viisto- ja poikkiteräisiä nuolenkärkiä. Eräs tulisija on ajoitettu mesoliittiseksi. |
| metsakeskus.98010008 |
98 |
Kapatuosia |
10002 |
12011 |
13110 |
11019 |
27011 |
415307.08100000 |
6769967.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010008 |
Muinaislinna on pohjoisetelä -suuntainen jyrkkärinteisellä moreeniharjulla, joka kohoaa Vesijärven pinnasta noin 56 m korkeuteen. Harjun ylin kohta on luontainen tasanne (60 x 30 m), ja sinne on rakennettu 1900-luvun alkupuolella puinen näkötorni. Hollolan keskiaikainen kivikirkko kirkko sijaitsee muinaislinnan vieressä.
Kapatuosianmäen kaivauksissa on löydetty jäännöksiä puisista varustuksista ja rakennuksen perustus, joiden ikää ei kuitenkaan tiedetä. Löytöaineistosta hopearahojen katkelmat (yli 300 kpl), ajoittuvat suunnilleen vuosiin 700 - 1000 jKr. Muut löydöt ajoittuvat 1000-luvun lopulta vuoden 1200 tienoille ja 1500-luvulle sekä uuteen aikaan. Lisäksi kaivauslöytöinä on talletettu tuhansia kvartsi-iskoksia ja kymmenittäin mesoliittisia viisto- ja poikkiteräisiä nuolenkärkiä. Eräs tulisija on ajoitettu mesoliittiseksi. |
| metsakeskus.98010008 |
98 |
Kapatuosia |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
415307.08100000 |
6769967.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010008 |
Muinaislinna on pohjoisetelä -suuntainen jyrkkärinteisellä moreeniharjulla, joka kohoaa Vesijärven pinnasta noin 56 m korkeuteen. Harjun ylin kohta on luontainen tasanne (60 x 30 m), ja sinne on rakennettu 1900-luvun alkupuolella puinen näkötorni. Hollolan keskiaikainen kivikirkko kirkko sijaitsee muinaislinnan vieressä.
Kapatuosianmäen kaivauksissa on löydetty jäännöksiä puisista varustuksista ja rakennuksen perustus, joiden ikää ei kuitenkaan tiedetä. Löytöaineistosta hopearahojen katkelmat (yli 300 kpl), ajoittuvat suunnilleen vuosiin 700 - 1000 jKr. Muut löydöt ajoittuvat 1000-luvun lopulta vuoden 1200 tienoille ja 1500-luvulle sekä uuteen aikaan. Lisäksi kaivauslöytöinä on talletettu tuhansia kvartsi-iskoksia ja kymmenittäin mesoliittisia viisto- ja poikkiteräisiä nuolenkärkiä. Eräs tulisija on ajoitettu mesoliittiseksi. |
| metsakeskus.98010009 |
98 |
Lähteenmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
425380.01400000 |
6774057.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010009 |
Kohde sijaitsee Paimelanlahden länsipuolella, Lähteenmäen rakennusten pohjoispuolella. Kuutiokivi löytyi ojankaivuussa Lähteenmäen talon navetan pohjoispuolelta, n. 18 m:n päässä navetasta. Saviastianpalat ja palaneet luunsirut löytyivät edellisen lähettyviltä ojan reunalta.
Paikka, mistä löydöt on tehty, on niin kivikkoista, että se on jätetty muokkaamatta pelloksi ja kasvaa luonnonnurmea, maa on savimultaa (v:n 1962 inv.kertomuksen mukaan).
Noin 250 m luoteeseen kasvaa tummaa tulikukkaa. |
| metsakeskus.98010010 |
98 |
Paimela (Ryynäselä) |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
426599.52400000 |
6773257.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010010 |
Kohde sijaitsee Paimelanlahden itäpuolella. Kalmisto on n. 40 x 50 m laajalla, matalahkolla kumpareella. Esineiden löytöpaikka on kumpareen pohjoispäässä. Kumpare kasvaa sekametsää ja kalmisto on nähtävästi tehty luonnonkivikkoon pinoamalla isojen maakivien väliin pienempiä kiviä. |
| metsakeskus.98010011 |
98 |
Kaislaranta |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
425999.77400000 |
6771558.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010011 |
Kalmisto sijaitsee Paimelanlahden itärannalla, Paimelantien ja rannan välisellä alueella, Kaislarannan huvilan pihalla. Kalmistosta ei ole mitään maanpäällisiä merkkejä, mutta puutarhassa, huvilan itäpuolella, maa on aivan nokista ja autotallin rakennuksen yhteydessä perustuksesta löytyi rautakuonaa ja maassa näkyi runsaasti hiiltä. Autotallin takaseinän alaosassa on näkyvissä maata, jossa oli pieniä palaneita luunsiruja joiden perusteella kohdetta pidetään polttokenttäkalmistona.
Vuoden 2002 inventoinnissa havaittiin kaatuneen puun juurakossa vahvasti nokista maata ja kivensiruja. Juurakon kääntämää maata tutkittiin n. litran verran ja siitä löytyi palaneita luunsiruja, pii-iskos ja pieni saviastianmuru. |
| metsakeskus.98010012 |
98 |
Nokkola |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
415538.02900000 |
6761031.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010012 |
Kalmisto sijaitsee viljelysmaalla. Itään viettävästä peltorinteestä Taka-Tommolan talosta n. 250 m pohjoiseen on löydetty kaksi miekkaa. Ilmemäenkallion löytöpaikkaan on matkaa n. 300 m. |
| metsakeskus.98010013 |
98 |
Ilmemäenkallio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
415837.91200000 |
6761072.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010013 |
Kohteesta löydetty hevosenkenkäsolki (KM 3255:3) tuli Kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1896. Soljen kera oli löydetty kaksi suurikokoisen rautaveitsen katkelmaa, jotka olivat päätyneet uusiokäyttöön. A.O. Heikel löysi paikalta palanutta luuta. Kalmisto sijaitsee Eskolan talon itään viettävän puutarhan alueella.
Vuonna 2017 tuli Ilmemäenkallion eteläpuolelta esille metallinetsinlöytöinä mm. kupurasolki, koverankupera rannerengas ja rautakautista keramiikkaa ja rautakuonaa. Löydöt viittaavat kalmiston lisäksi asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.98010014 |
98 |
Kirkkailanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
416107.79900000 |
6761885.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010014 |
Kalmisto sijaitsee runsaat 2 km länteen Salpakankaan kuntakeskuksesta, vajaa puoli kilometriä VT 12:sta etelään ja Hälvälän koulusta 300 m lounaaseen Koskimyllyn paikallistien molemmilla puolilla. Kalmiston keskeisimmät osat todennäköisesti rajautuvat ympäristöstään hieman kohoavalle, länteen ja etelään viettävälle kumpareelle.
Suurin osa kalmiston yli 130 haudasta on todettu esineettömiksi. Vähäinen löydöstö on ristiretkiaikaista (Ailion H-tyypin soikeat kupurasoljet, pienet hevosenkenkäsoljet) ja varhaiskeskiaikaista (kehäsoljet, ristiriipus, ristikkoriipus, brakteaatit). Ruumishautojen päältä on löydetty myös useiden polttohautausten jäännöksiä. Paikannimien perusteella on otaksuttu, että kalmistoon saattaisi liittyä kirkonjäännöksiä.
Maininta Väinö Wallin: Kertomus Hollolan kihlakunnan muinaisjäännökset, SMYA XIV 1894, s. 189. |
| metsakeskus.98010014 |
98 |
Kirkkailanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
416107.79900000 |
6761885.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010014 |
Kalmisto sijaitsee runsaat 2 km länteen Salpakankaan kuntakeskuksesta, vajaa puoli kilometriä VT 12:sta etelään ja Hälvälän koulusta 300 m lounaaseen Koskimyllyn paikallistien molemmilla puolilla. Kalmiston keskeisimmät osat todennäköisesti rajautuvat ympäristöstään hieman kohoavalle, länteen ja etelään viettävälle kumpareelle.
Suurin osa kalmiston yli 130 haudasta on todettu esineettömiksi. Vähäinen löydöstö on ristiretkiaikaista (Ailion H-tyypin soikeat kupurasoljet, pienet hevosenkenkäsoljet) ja varhaiskeskiaikaista (kehäsoljet, ristiriipus, ristikkoriipus, brakteaatit). Ruumishautojen päältä on löydetty myös useiden polttohautausten jäännöksiä. Paikannimien perusteella on otaksuttu, että kalmistoon saattaisi liittyä kirkonjäännöksiä.
Maininta Väinö Wallin: Kertomus Hollolan kihlakunnan muinaisjäännökset, SMYA XIV 1894, s. 189. |
| metsakeskus.98010015 |
98 |
Hälvälä |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
416423.66900000 |
6762648.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010015 |
Kalmisto sijaitsee peltorinteessä Työtjärven eteläpuolella. Löytöpaikat olivat pohjois-etelä suunnassa kulkevan mäenkumpareen eteläpäässä, keihäänkärki löytyi mäen päältä, veitsi lounaaseen viettävältä rinteeltä, mistä oli vesijohtokaivannosta löytynyt myös luuta.
Vuoden 2021 asuinrakennuksen purkuun liittyneessä maastotarkastuksessa pihapiiristä ja rakennusten ympäristöstä ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.98010016 |
98 |
Heinlammi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
430477.99100000 |
6768609.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010016 |
Röykkiö sijaitsee Eskolan talosta 2,5 km länsiluoteeseen ja Soltinjärven itäisimmästä kärjestä n. 200 m melkein pohjoiseen mäellä, jonka korkeimmasta kohdasta röykkiölle on matkaa n. 70 m luoteissuuntaa. Paikka on soiden ympäröimän mäen sekametsää kasvava länsirinne. Röykkiö on pitkänomainen ja n. 6,5 x 4 x 0,7 m:n kokoinen. Pohjoispäässä on pyöreä, keskeltä kuopalla oleva latomus, eteläpää muodostaa röykkiölle kapeamman pyrstön joka päättyy kookkaaseen laakeaan kiveen. Kivet ovat irrallisia, paksun sammaleen peitossa ja niiden välissä on hiiltä. |
| metsakeskus.98010017 |
98 |
Korpikylä |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
415985.86900000 |
6757708.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010017 |
Rauniot sijaitsevat Porvoonjokeen laskevan Ylösjoen koillispuolella Pelkkisen päärakennuksesta n. 250 m itäkoilliseen piene lammen itäpuolella rinteessä. Ehjä raunio on tehty luonnonkivestä, sen koko on 3 x 2,5 x 0,5 m. Raunion keskellä on halkaisijaltaan 0,5 m oleva syvennys. Hajonnut raunio on edellisestä 7 m länteenja lienee ollut suurinpiirtein samanlainen. Kaatunut puu oli hajottanut toisen raunion. Kummastakaan rauniosta ei löytynyt hiiltä eikä muutakaan hautaraunioon viittaavaa.
Tyyppi hautapaikka muutettu kivirakenteeksi, tyypin tarkenne lapinraunio röykkiöksi ja status mahdolliseksi muinaisjäännökseksi 12.9.2022: Röykkiöitä ei ole pystytty paikantamaan sitten Lehtosalon, ilmoitettu sijainti on epätyypillinen lapinrauniolle (Bilund 2004, s. 51) ja Lehtosalon mukaan niistä ei ole löytynyt mitään hautaan viittaavaa. |
| metsakeskus.98010019 |
98 |
Parinpelto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
415153.14000000 |
6770975.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010019 |
Röykkiö sijaitsee loivasti itään laskevalla hiekkakankaalla, lähellä Mäntytietä. Röykkiön välittämään läheisyyteen on rakennettu omakotitalo vuonna 2004. Etäisyys Vesijärven rantaan on n. 250 metriä. Röykkiö on 3,5 x 3,5 x 0,5 m kokoinen, pyöreä kumpare. Savi- ja hiekkakerroksen alla on kiviä. Saven esiintyminen kumpareessa on merkittävää, koska maalaatu on ympäristössä soraa. Kiuasmainen tulisija pikemminkin kuin hauta. |
| metsakeskus.98010020 |
98 |
Kerkonkärki |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27000 |
417627.12400000 |
6775825.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Vesijärveen pohjoiseen pistävässä Kerkonkärjessä pohjoiskoilliseen viettävän metsärinteen alaosassa. Paikan pohjois- ja länsipuolella on kalliota, eteläpuolella Auralan kartanon peltoja. Röykkiöt 4-5 on todettu kaivauksissa peltoraunioiksi mutta röykkiö 6 todettiin epätyypilliseksi muinaisjäännökseksi, joka entisöitiin. Röykkiö 6 voi olla myös kiuasmainen tulisija.
röykkiöitteen koot, kts. erilliskohteet
Mahdollinen kalmisto sijaitsee läheisen kesämökin alueella. 1963 havaittiin kohdasta, josta multaa oli siirretty kukkapenkkiin, epämääräistä kiveystä ja pintamaassa muutamia palaneita luunsiruja. Kukkapenkistä löytyi lisäksi palanut luunsiru ja sulanut metallinpala. Kyseiset löydöt ovat saattaneet viitata rautakautiseen hautaan tai useampaan alueella. Inventoinnissa 2002 todettiin alueen rakennetun täyteen kesämökkejä mutta röykkiöiden säilyneen. |
| metsakeskus.98010020 |
98 |
Kerkonkärki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
417627.12400000 |
6775825.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Vesijärveen pohjoiseen pistävässä Kerkonkärjessä pohjoiskoilliseen viettävän metsärinteen alaosassa. Paikan pohjois- ja länsipuolella on kalliota, eteläpuolella Auralan kartanon peltoja. Röykkiöt 4-5 on todettu kaivauksissa peltoraunioiksi mutta röykkiö 6 todettiin epätyypilliseksi muinaisjäännökseksi, joka entisöitiin. Röykkiö 6 voi olla myös kiuasmainen tulisija.
röykkiöitteen koot, kts. erilliskohteet
Mahdollinen kalmisto sijaitsee läheisen kesämökin alueella. 1963 havaittiin kohdasta, josta multaa oli siirretty kukkapenkkiin, epämääräistä kiveystä ja pintamaassa muutamia palaneita luunsiruja. Kukkapenkistä löytyi lisäksi palanut luunsiru ja sulanut metallinpala. Kyseiset löydöt ovat saattaneet viitata rautakautiseen hautaan tai useampaan alueella. Inventoinnissa 2002 todettiin alueen rakennetun täyteen kesämökkejä mutta röykkiöiden säilyneen. |
| metsakeskus.98010020 |
98 |
Kerkonkärki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
417627.12400000 |
6775825.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Vesijärveen pohjoiseen pistävässä Kerkonkärjessä pohjoiskoilliseen viettävän metsärinteen alaosassa. Paikan pohjois- ja länsipuolella on kalliota, eteläpuolella Auralan kartanon peltoja. Röykkiöt 4-5 on todettu kaivauksissa peltoraunioiksi mutta röykkiö 6 todettiin epätyypilliseksi muinaisjäännökseksi, joka entisöitiin. Röykkiö 6 voi olla myös kiuasmainen tulisija.
röykkiöitteen koot, kts. erilliskohteet
Mahdollinen kalmisto sijaitsee läheisen kesämökin alueella. 1963 havaittiin kohdasta, josta multaa oli siirretty kukkapenkkiin, epämääräistä kiveystä ja pintamaassa muutamia palaneita luunsiruja. Kukkapenkistä löytyi lisäksi palanut luunsiru ja sulanut metallinpala. Kyseiset löydöt ovat saattaneet viitata rautakautiseen hautaan tai useampaan alueella. Inventoinnissa 2002 todettiin alueen rakennetun täyteen kesämökkejä mutta röykkiöiden säilyneen. |
| metsakeskus.98010020 |
98 |
Kerkonkärki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
417627.12400000 |
6775825.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Vesijärveen pohjoiseen pistävässä Kerkonkärjessä pohjoiskoilliseen viettävän metsärinteen alaosassa. Paikan pohjois- ja länsipuolella on kalliota, eteläpuolella Auralan kartanon peltoja. Röykkiöt 4-5 on todettu kaivauksissa peltoraunioiksi mutta röykkiö 6 todettiin epätyypilliseksi muinaisjäännökseksi, joka entisöitiin. Röykkiö 6 voi olla myös kiuasmainen tulisija.
röykkiöitteen koot, kts. erilliskohteet
Mahdollinen kalmisto sijaitsee läheisen kesämökin alueella. 1963 havaittiin kohdasta, josta multaa oli siirretty kukkapenkkiin, epämääräistä kiveystä ja pintamaassa muutamia palaneita luunsiruja. Kukkapenkistä löytyi lisäksi palanut luunsiru ja sulanut metallinpala. Kyseiset löydöt ovat saattaneet viitata rautakautiseen hautaan tai useampaan alueella. Inventoinnissa 2002 todettiin alueen rakennetun täyteen kesämökkejä mutta röykkiöiden säilyneen. |
| metsakeskus.98010020 |
98 |
Kerkonkärki |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
417627.12400000 |
6775825.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Vesijärveen pohjoiseen pistävässä Kerkonkärjessä pohjoiskoilliseen viettävän metsärinteen alaosassa. Paikan pohjois- ja länsipuolella on kalliota, eteläpuolella Auralan kartanon peltoja. Röykkiöt 4-5 on todettu kaivauksissa peltoraunioiksi mutta röykkiö 6 todettiin epätyypilliseksi muinaisjäännökseksi, joka entisöitiin. Röykkiö 6 voi olla myös kiuasmainen tulisija.
röykkiöitteen koot, kts. erilliskohteet
Mahdollinen kalmisto sijaitsee läheisen kesämökin alueella. 1963 havaittiin kohdasta, josta multaa oli siirretty kukkapenkkiin, epämääräistä kiveystä ja pintamaassa muutamia palaneita luunsiruja. Kukkapenkistä löytyi lisäksi palanut luunsiru ja sulanut metallinpala. Kyseiset löydöt ovat saattaneet viitata rautakautiseen hautaan tai useampaan alueella. Inventoinnissa 2002 todettiin alueen rakennetun täyteen kesämökkejä mutta röykkiöiden säilyneen. |
| metsakeskus.98010020 |
98 |
Kerkonkärki |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
417627.12400000 |
6775825.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Vesijärveen pohjoiseen pistävässä Kerkonkärjessä pohjoiskoilliseen viettävän metsärinteen alaosassa. Paikan pohjois- ja länsipuolella on kalliota, eteläpuolella Auralan kartanon peltoja. Röykkiöt 4-5 on todettu kaivauksissa peltoraunioiksi mutta röykkiö 6 todettiin epätyypilliseksi muinaisjäännökseksi, joka entisöitiin. Röykkiö 6 voi olla myös kiuasmainen tulisija.
röykkiöitteen koot, kts. erilliskohteet
Mahdollinen kalmisto sijaitsee läheisen kesämökin alueella. 1963 havaittiin kohdasta, josta multaa oli siirretty kukkapenkkiin, epämääräistä kiveystä ja pintamaassa muutamia palaneita luunsiruja. Kukkapenkistä löytyi lisäksi palanut luunsiru ja sulanut metallinpala. Kyseiset löydöt ovat saattaneet viitata rautakautiseen hautaan tai useampaan alueella. Inventoinnissa 2002 todettiin alueen rakennetun täyteen kesämökkejä mutta röykkiöiden säilyneen. |
| metsakeskus.98010021 |
98 |
Tiirismaa Tiirismäki |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
419462.43700000 |
6765040.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010021 |
Tiirismaan Tiirismäen muinaisjäännösalue pitää sisällään yli sata erikokoista röykkiötä, ainakin kuusi kivivallia tai aitaa, useita peruna- tai muita kuoppia, mahdollisen kaivon ja yhden talon perustuksen. Kaikki rakenteet sijaitsevat Tiirismaan tasaisella lakiosalla, tai sen reunoilla. Röykkiöt, kiviaidat, kuopat ja rakennuksen perustus liittyvät ilmeisesti 1800-luvulla paikalla olleeseen Tiirismäen taloon. Osa röykkiöistä on syntynyt todennäköisesti talon peltojen raivauksessa, mutta on mahdollista, että alueella on myös vanhempia kaskiviljelyyn liittyviä röykkiöitä. |
| metsakeskus.98010021 |
98 |
Tiirismaa Tiirismäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
419462.43700000 |
6765040.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010021 |
Tiirismaan Tiirismäen muinaisjäännösalue pitää sisällään yli sata erikokoista röykkiötä, ainakin kuusi kivivallia tai aitaa, useita peruna- tai muita kuoppia, mahdollisen kaivon ja yhden talon perustuksen. Kaikki rakenteet sijaitsevat Tiirismaan tasaisella lakiosalla, tai sen reunoilla. Röykkiöt, kiviaidat, kuopat ja rakennuksen perustus liittyvät ilmeisesti 1800-luvulla paikalla olleeseen Tiirismäen taloon. Osa röykkiöistä on syntynyt todennäköisesti talon peltojen raivauksessa, mutta on mahdollista, että alueella on myös vanhempia kaskiviljelyyn liittyviä röykkiöitä. |
| metsakeskus.98010021 |
98 |
Tiirismaa Tiirismäki |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
419462.43700000 |
6765040.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010021 |
Tiirismaan Tiirismäen muinaisjäännösalue pitää sisällään yli sata erikokoista röykkiötä, ainakin kuusi kivivallia tai aitaa, useita peruna- tai muita kuoppia, mahdollisen kaivon ja yhden talon perustuksen. Kaikki rakenteet sijaitsevat Tiirismaan tasaisella lakiosalla, tai sen reunoilla. Röykkiöt, kiviaidat, kuopat ja rakennuksen perustus liittyvät ilmeisesti 1800-luvulla paikalla olleeseen Tiirismäen taloon. Osa röykkiöistä on syntynyt todennäköisesti talon peltojen raivauksessa, mutta on mahdollista, että alueella on myös vanhempia kaskiviljelyyn liittyviä röykkiöitä. |
| metsakeskus.98010021 |
98 |
Tiirismaa Tiirismäki |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
419462.43700000 |
6765040.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010021 |
Tiirismaan Tiirismäen muinaisjäännösalue pitää sisällään yli sata erikokoista röykkiötä, ainakin kuusi kivivallia tai aitaa, useita peruna- tai muita kuoppia, mahdollisen kaivon ja yhden talon perustuksen. Kaikki rakenteet sijaitsevat Tiirismaan tasaisella lakiosalla, tai sen reunoilla. Röykkiöt, kiviaidat, kuopat ja rakennuksen perustus liittyvät ilmeisesti 1800-luvulla paikalla olleeseen Tiirismäen taloon. Osa röykkiöistä on syntynyt todennäköisesti talon peltojen raivauksessa, mutta on mahdollista, että alueella on myös vanhempia kaskiviljelyyn liittyviä röykkiöitä. |
| metsakeskus.98010021 |
98 |
Tiirismaa Tiirismäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
419462.43700000 |
6765040.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010021 |
Tiirismaan Tiirismäen muinaisjäännösalue pitää sisällään yli sata erikokoista röykkiötä, ainakin kuusi kivivallia tai aitaa, useita peruna- tai muita kuoppia, mahdollisen kaivon ja yhden talon perustuksen. Kaikki rakenteet sijaitsevat Tiirismaan tasaisella lakiosalla, tai sen reunoilla. Röykkiöt, kiviaidat, kuopat ja rakennuksen perustus liittyvät ilmeisesti 1800-luvulla paikalla olleeseen Tiirismäen taloon. Osa röykkiöistä on syntynyt todennäköisesti talon peltojen raivauksessa, mutta on mahdollista, että alueella on myös vanhempia kaskiviljelyyn liittyviä röykkiöitä. |
| metsakeskus.98010022 |
98 |
Tulimäki |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
416073.86400000 |
6751426.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010022 |
Tulimäki sijaitsee n. 1,2 km lounaaseen Herralan asemalta. Kuopanne on mäen laella, mäki on sekametsää kasvava soramäki.
Kuopanne on halkaisijaltaan 6 m syvyyden ollessa n. 30 cm. Kuopanne on pyöreä ja sen reunoilla on kiviä, pohja on kovaksi tallattua savea. |
| metsakeskus.98010023 |
98 |
Hiidenlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11002 |
27000 |
408847.69900000 |
6767020.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010023 |
Lähde sijaitsee n. 0,5 km itään Piekkarin talosta Perunavuoren pohjoissyrjällä. Perunavuoren pohjoisrinteellä on pirunpelto. Lähde on aivan rinteen alaosassa ja lähteen pohjoispuolella on suota. Ennen kirkasvetisen lähteen, joka nyttemmin on kuivunut, vierestä kerrotaan muinoin kulkeneen tien Pinnolasta Järventaustaan. |
| metsakeskus.98010024 |
98 |
Kiviportinmäki |
10002 |
12005 |
13000 |
11002 |
27000 |
416742.00000000 |
6762980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010024 |
Urat sijaitsevat Kiviportaanmäessä Työtjärven lounaispuolella Kiviportin ja Tanhuan taloista itään huvila-alueella. Kiviportinmäen pohjoispuolella on Työtjärvi ja eteläpuolella Hollolan vainion laaja peltoaukea. Urat kulkevat mäen poikki lounais-koillissuuntaisina. Ne ovat yläosastaan noin 5 m leveitä, pohjasta vain 2 m. Niiden syvyys on paikoitellen jopa 2 m. Suurin ja selvin on koillispäästään kaksihaarainen, haarauomat ovat vain noin 0,5 m syviä.
Kohteesta noin 0,5 km lounaaseen on Hälvälän (Ojumäen) rautakautinen kalmisto ja noin 0,5 km etelään on myös vanhana kauppapaikkana pidetty Turkumäki (vrt, vuoden 2004 inventointi). |
| metsakeskus.98010025 |
98 |
Joensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427599.13400000 |
6770598.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010025 |
Kvartsiartefaktien löytöpaikka, mahdollinen asuinpaikka on pellolla, jonka maaperä on ilmeisesti hiesua ja/tai hiesusavea. Löytöpaikasta länteen sijaitsee matala ja kahden saaren suojaama Vesijärveen kuuluva lahti, Vähäselkä. Alue on rakennettu. |
| metsakeskus.98010026 |
98 |
Tynnyrmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
426499.58000000 |
6770938.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010026 |
Vuonna 1988 löytyi Vesijärveen kuuluvan Vähäselkä -nimisen lahden pohjoisrannalla Simolan tilan pellolta, läheltl päärakennusta ja vanahan aitan vierestä neljä rautakautisen saviastian palaa. Vuoden 2002 inventoinnissa kivisellä hietapellola havaittiin joitakin rautakautisia saviastianpaloja, jotka jätettiin paikoilleen.
Tynnyrimäki, jonka itäpuoliselta pellolta löydöt ovat peräisin, on jossain määrin kivinen ja toistaiseksi varsin kevyesti rakennettu. Sen tienoo havaittiin 2002 inventoinnissa erittäin potentiaaliseksi alueeksi rautakautisten muinaisjäännösten suhteen. Vesijärven rantaan laskevalla rinteellä Simolan talon eteläpuolella on kalmistomaista kiveystä ja rinteen länsilaidan kaivannon reunoilla kasvoi tummaa tulikukkaa. Koekuopissa ei kuitenkaan havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Myöhäissyksyllä 2015 alueella valvottiin vesi- ja viemärilinjan kaivua sekä tehtiin kaivua edeltävää pintapoimintaa sekä metallinilmaisinetsintää. Metallinilmaisinetsinässä, pintapoiminnassa tai valvonnassa ei löydetty rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa esineistöä tai havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa, maaperä kaivannossa oli puhdasta. |
| metsakeskus.98010027 |
98 |
Hangasmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425500.05400000 |
6755344.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010027 |
Lahden moottoritien ja Miekkiöntien välissä sijaitsevalta pellolta on löydetty kvartsiesineitä ja kvartsi-iskoksia. Maaperä on hiekan ja soransekaista savea. |
| metsakeskus.98010028 |
98 |
Vanha-Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
415450.03200000 |
6769580.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010028 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Rantatien länsi- ja eteläpuolella ja Pappilasta etelään, Vesijärven Kirkonselän länsirannalla. Kapatuosian linnavuori on vajaan puolen kilometrin päässä kaakossa. Maaperä on hiesua ja hiekkaa. Löytöinä paikalta on talletettu saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsia ja piitä. Löydöt ajoittuvat kivikaudelta rautakaudelle sekä keskiaikaan. Keskiajalta lähtien paikalla on ollut pappila, joka toimi välillä kuninkaankartanona. Osa pappilan paikasta on luultavasti tuhoutunut myöhempien maansiirtojen myötä, mutta tontin eteläisin osa on voinut säilyä. Alueelta havaittu historiallisen ajan esineistö liittynee pappilaan. Rautakautista esineistöä on löytynyt pappilan eteläpuolen pellolta ja tontin eteläosasta koekuopasta. Vuonna 2016 kohteen pohjoisosasta ja sen länsipuolelta on tehty useita metallinilmaisinlöytöjä: mm. 1500-1600-luvun rahoja, tasavartinen solki, heloja (KM 41178:1-9, ks. verif.).
Aikaisemmin Pappilan kylästä on löydetty myös kivitaltta ja rautakautinen solki (KM 12570 ja 13955) sekä vuonna 1999 noin 300 m kirkosta kaakkoon ja 40 m Rantatieltä länteen mm. rautakautinen helmi, rautakautista keramiikkaa, kuonaa, kvartsia ja palaneita kiviä noin 80 x 200 m alalta. Vuoden 2007 konekaivun valvonnan yhteydessä Kunnantuvan läheisyydessä ei tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.98010028 |
98 |
Vanha-Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
415450.03200000 |
6769580.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010028 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Rantatien länsi- ja eteläpuolella ja Pappilasta etelään, Vesijärven Kirkonselän länsirannalla. Kapatuosian linnavuori on vajaan puolen kilometrin päässä kaakossa. Maaperä on hiesua ja hiekkaa. Löytöinä paikalta on talletettu saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsia ja piitä. Löydöt ajoittuvat kivikaudelta rautakaudelle sekä keskiaikaan. Keskiajalta lähtien paikalla on ollut pappila, joka toimi välillä kuninkaankartanona. Osa pappilan paikasta on luultavasti tuhoutunut myöhempien maansiirtojen myötä, mutta tontin eteläisin osa on voinut säilyä. Alueelta havaittu historiallisen ajan esineistö liittynee pappilaan. Rautakautista esineistöä on löytynyt pappilan eteläpuolen pellolta ja tontin eteläosasta koekuopasta. Vuonna 2016 kohteen pohjoisosasta ja sen länsipuolelta on tehty useita metallinilmaisinlöytöjä: mm. 1500-1600-luvun rahoja, tasavartinen solki, heloja (KM 41178:1-9, ks. verif.).
Aikaisemmin Pappilan kylästä on löydetty myös kivitaltta ja rautakautinen solki (KM 12570 ja 13955) sekä vuonna 1999 noin 300 m kirkosta kaakkoon ja 40 m Rantatieltä länteen mm. rautakautinen helmi, rautakautista keramiikkaa, kuonaa, kvartsia ja palaneita kiviä noin 80 x 200 m alalta. Vuoden 2007 konekaivun valvonnan yhteydessä Kunnantuvan läheisyydessä ei tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.98010028 |
98 |
Vanha-Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
415450.03200000 |
6769580.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010028 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Rantatien länsi- ja eteläpuolella ja Pappilasta etelään, Vesijärven Kirkonselän länsirannalla. Kapatuosian linnavuori on vajaan puolen kilometrin päässä kaakossa. Maaperä on hiesua ja hiekkaa. Löytöinä paikalta on talletettu saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsia ja piitä. Löydöt ajoittuvat kivikaudelta rautakaudelle sekä keskiaikaan. Keskiajalta lähtien paikalla on ollut pappila, joka toimi välillä kuninkaankartanona. Osa pappilan paikasta on luultavasti tuhoutunut myöhempien maansiirtojen myötä, mutta tontin eteläisin osa on voinut säilyä. Alueelta havaittu historiallisen ajan esineistö liittynee pappilaan. Rautakautista esineistöä on löytynyt pappilan eteläpuolen pellolta ja tontin eteläosasta koekuopasta. Vuonna 2016 kohteen pohjoisosasta ja sen länsipuolelta on tehty useita metallinilmaisinlöytöjä: mm. 1500-1600-luvun rahoja, tasavartinen solki, heloja (KM 41178:1-9, ks. verif.).
Aikaisemmin Pappilan kylästä on löydetty myös kivitaltta ja rautakautinen solki (KM 12570 ja 13955) sekä vuonna 1999 noin 300 m kirkosta kaakkoon ja 40 m Rantatieltä länteen mm. rautakautinen helmi, rautakautista keramiikkaa, kuonaa, kvartsia ja palaneita kiviä noin 80 x 200 m alalta. Vuoden 2007 konekaivun valvonnan yhteydessä Kunnantuvan läheisyydessä ei tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.98010028 |
98 |
Vanha-Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
415450.03200000 |
6769580.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010028 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Rantatien länsi- ja eteläpuolella ja Pappilasta etelään, Vesijärven Kirkonselän länsirannalla. Kapatuosian linnavuori on vajaan puolen kilometrin päässä kaakossa. Maaperä on hiesua ja hiekkaa. Löytöinä paikalta on talletettu saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsia ja piitä. Löydöt ajoittuvat kivikaudelta rautakaudelle sekä keskiaikaan. Keskiajalta lähtien paikalla on ollut pappila, joka toimi välillä kuninkaankartanona. Osa pappilan paikasta on luultavasti tuhoutunut myöhempien maansiirtojen myötä, mutta tontin eteläisin osa on voinut säilyä. Alueelta havaittu historiallisen ajan esineistö liittynee pappilaan. Rautakautista esineistöä on löytynyt pappilan eteläpuolen pellolta ja tontin eteläosasta koekuopasta. Vuonna 2016 kohteen pohjoisosasta ja sen länsipuolelta on tehty useita metallinilmaisinlöytöjä: mm. 1500-1600-luvun rahoja, tasavartinen solki, heloja (KM 41178:1-9, ks. verif.).
Aikaisemmin Pappilan kylästä on löydetty myös kivitaltta ja rautakautinen solki (KM 12570 ja 13955) sekä vuonna 1999 noin 300 m kirkosta kaakkoon ja 40 m Rantatieltä länteen mm. rautakautinen helmi, rautakautista keramiikkaa, kuonaa, kvartsia ja palaneita kiviä noin 80 x 200 m alalta. Vuoden 2007 konekaivun valvonnan yhteydessä Kunnantuvan läheisyydessä ei tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.98010028 |
98 |
Vanha-Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
415450.03200000 |
6769580.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010028 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Rantatien länsi- ja eteläpuolella ja Pappilasta etelään, Vesijärven Kirkonselän länsirannalla. Kapatuosian linnavuori on vajaan puolen kilometrin päässä kaakossa. Maaperä on hiesua ja hiekkaa. Löytöinä paikalta on talletettu saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsia ja piitä. Löydöt ajoittuvat kivikaudelta rautakaudelle sekä keskiaikaan. Keskiajalta lähtien paikalla on ollut pappila, joka toimi välillä kuninkaankartanona. Osa pappilan paikasta on luultavasti tuhoutunut myöhempien maansiirtojen myötä, mutta tontin eteläisin osa on voinut säilyä. Alueelta havaittu historiallisen ajan esineistö liittynee pappilaan. Rautakautista esineistöä on löytynyt pappilan eteläpuolen pellolta ja tontin eteläosasta koekuopasta. Vuonna 2016 kohteen pohjoisosasta ja sen länsipuolelta on tehty useita metallinilmaisinlöytöjä: mm. 1500-1600-luvun rahoja, tasavartinen solki, heloja (KM 41178:1-9, ks. verif.).
Aikaisemmin Pappilan kylästä on löydetty myös kivitaltta ja rautakautinen solki (KM 12570 ja 13955) sekä vuonna 1999 noin 300 m kirkosta kaakkoon ja 40 m Rantatieltä länteen mm. rautakautinen helmi, rautakautista keramiikkaa, kuonaa, kvartsia ja palaneita kiviä noin 80 x 200 m alalta. Vuoden 2007 konekaivun valvonnan yhteydessä Kunnantuvan läheisyydessä ei tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.98010029 |
98 |
Kutajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417714.12000000 |
6768776.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010029 |
Kutajärven luoteisrannan peltoalueelta, joka sijaitsee Pyhäniemen vanhainkodin eteläpuolella, on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.98010030 |
98 |
Veselilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
415072.17200000 |
6770958.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010030 |
Hiekkainen pelto Vesijärven Parinpellon lahden ja Kirkkolahden välisen niemen tyvessä. Pellon pinnalla rautakautista keramiikkaa, kuonaa ja palaneita kiviä; samoilta paikoilta löytynyt rautakautinen solki KM 9946.
Kuuluu Hollolan kirkonseudun rautakautis-varhaiskeskiaikaiseen asutuskompleksiin (Kapatuosian linnavuori, keskiaikainen kirkko ja Vanha-Pappilan asuinpaikka). |
| metsakeskus.98010031 |
98 |
Luhdanjoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421861.50600000 |
6757563.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010031 |
Asuinpaikka sijaitsee hiesupitoisella peltoalueella Luhdanjoen (Porvoonjoen) itäpuolella. Löytöjä oli 700 m:n matkalla erittäin runsaasti pitkin jokivartta, joesta lähimmillään parinkymmenen ja enimmillään 100 m etäisyydellä. |
| metsakeskus.98010032 |
98 |
Luhdanjoki 2-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
421571.62000000 |
6756954.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010032 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Luhdanjoen länsipuolella ja metsää kasvavalla, n. 80 x 80 m:n kokoisella terassilla, joka on ollut muinaiseen merenlahteen pistävä niemi. Jokeen on asuinpaikalta matkaa 300-400 m. Asuinpaikka on ollut käytössä mesoliitiselta ajalta lähtien. |
| metsakeskus.98010032 |
98 |
Luhdanjoki 2-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
421571.62000000 |
6756954.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010032 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Luhdanjoen länsipuolella ja metsää kasvavalla, n. 80 x 80 m:n kokoisella terassilla, joka on ollut muinaiseen merenlahteen pistävä niemi. Jokeen on asuinpaikalta matkaa 300-400 m. Asuinpaikka on ollut käytössä mesoliitiselta ajalta lähtien. |
| metsakeskus.98010033 |
98 |
Luhdanniitty 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
421381.70700000 |
6756244.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen eli Luhdanjoen länsirannalla, joelle on matkaa 100 m. Asuinpaikka muodostaa pitkän koilliseen työntyvän niemenkärjen Nostavan muinaisen järvialtaan etelärannalle. Niemenkärjen itäreuna on Porvoonjoen tulva- ja niittyaluetta, jota käytetään laiduntamiseen. Tulvaniityt ovat nykyisinkin vesilintujen suosimia pesimä ja oleskelualueita.
Asuinpaikka on n. 15-30 m leveän ja 70 m pitkän tasanteen alueella, joka viettää koilliseen, kohti niemekkeen kärkeä. Tasanteen reunat ovat jyrkät. Kohteen sijainti on ollut sopiva tarkkailu tai vartiopaikaksi historiallisella ajalla ja siitä todisteena saattavat olla kolme soikeaa, pitkänomaista kuoppaa itäreunalla. Kuopan voivat olla kansalaissodan aikaisia ampumahautoja. |
| metsakeskus.98010034 |
98 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420921.89700000 |
6755044.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010034 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee aikanaan luoteesta laskeneen kuivuneen puron tai pienen uoman ja Porvoonjoen yhtymäkohdassa pellolla, nyt kesannolla olevalla rantaniityllä. Jokirantaan on matkaa 100-150 m. |
| metsakeskus.98010035 |
98 |
Hahmajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417113.44700000 |
6749976.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010035 |
Asuinpaikka sijaitsee pienehköllä hiesusavipitoisella pellolla Luhdanjokeen laskevan pienen Hahmajoen länsipuolella. Asuinpaikka lienee ollut Porvoonjokilaaksossa sijainneen muinaisjärven rannnalla. Maasto viettää loivasti itäkaakkoon. Löytöalue rajautunee pellon kaakkoislaitaan. Asuinpaikalta on löydetty kvartsiesineitä ja iskoksia. |
| metsakeskus.98010036 |
98 |
Hongistonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423200.90700000 |
6770148.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010036 |
Vesijärven rannalla, Siikaniemen Hongistonmäen kuusikkoa kasvavalla itärinteellä, Siikaniemen kurssikeskuksesta 0,5 km etelälounaaseen ja sinne vievältä tieltä n. 170 m kaakkoon. Järven puolella asuinpaikkaa rajaa n. metrin korkuinen vanha rantatörmä, länsilounaassa jyrkän kivisen mäen juuri. Maaperä paikalla lähes kivetöntä hiekkaa. Maasto ehjää ja luonnontilassa.
Löydöt koekuopista, joissa todettavissa ehjä kulttuurikerros. Löydöt : keramiikan muru, kvartsia ja runsaasti palanutta luuta.
Siikaniemen rantakaava-aluetta. Kaavassa alue varattu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL). |
| metsakeskus.98010037 |
98 |
Housunsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413651.72800000 |
6774455.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010037 |
Vesijärven Laitialanselän pohjoisrannalla, n 1,6 km Laitialan kartanosta itään, Papinsaareen vievän tien varrella. Housunsuon länsipuolella olevan mäenharjanteen eteläkärjessä, tasanteella tien mutkan ja mäen kärjen itäpuolella, tien ja vanhan törmän välissä metsässä. Törmällä paikoin kaiveltua maastoa, vanhoja hiekkakuoppia. Rantaan lähimmillään n 100 m.
Löydöt koekuopasta: keramiikkaa ja palanutta luuta sekä likamaata.
Osa asuinpaikkaa tuhoutunut hiekanotossa, ehjää aluetta jäljellä tien, törmän ja vanhan hiekkakuopan rajaamalla alueella arviolta 200-200 m2.
Laitialan rantakaava-alueella, kaavaan merkitty tontti Ra/1 saattaa ulottua törmälle ja siten asuinpaikalle asti. |
| metsakeskus.98010038 |
98 |
Hahmajärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416205.80500000 |
6752014.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010038 |
Kohde sijaitsee Hollolan Herralassa, Hahmajärven itärannalla, uimarannalta pohjoiseen vievän rantapolun kohdalla. Alue on metsämaalla, maaperä hiekka- ja hietamoreenia, alla silokallio. Koekuopista on löytynyt palanutta luuta, kvartsia sekä palaneita ja rapautuneita kiviä. Asuinpaikka inventointihavaintojen perusteella pienialainen, n. 10 x 10 m.
Koekaivauksessa v 2001 saatiin paikalta runsaasti löytöjä, jotka eivät kuitenkaan ajoita paikkaa tarkemmin. Paikalla tutkittiin mm poikeuksellisen syvälle ulottuvaa kulttuurimaakuoppaa, jossa pääosa löydöistä oli. |
| metsakeskus.98010039 |
98 |
Hahmajärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
416183.81100000 |
6752195.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010039 |
Hahmajärven itärannalla, järven eteläpäässä olevalta uimarannalta n. 400 m pohjoiseen, polun varrella on avokallio, jonka päällä metsän puolella tasanne. Sen suurin leveys n. 18 m. Koekuopista tasanteelta palanutta luuta ja kvartsia. Löytöjen perusteella paikalla on pienialainen kivikautinen asuinpaikka, joka on n. 5 metriä järven pinnan yläpuolella.
Koekaivauksissa 2001 todettiin paikan olevan kausiluontoinen pyyntikulttuurin asuin- tai leiripaikka, jonka käyttö on alkanut mesoliittisella kivikaudella ja jatkunut myöhemmin kivikaudella ja varhaismetallikaudella. Löytöaineistossa viistoteräisiä nuolenkärkiä, keramiikkaa, kvartsia sekä runsaasti palanutta luuta. |
| metsakeskus.98010039 |
98 |
Hahmajärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
416183.81100000 |
6752195.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010039 |
Hahmajärven itärannalla, järven eteläpäässä olevalta uimarannalta n. 400 m pohjoiseen, polun varrella on avokallio, jonka päällä metsän puolella tasanne. Sen suurin leveys n. 18 m. Koekuopista tasanteelta palanutta luuta ja kvartsia. Löytöjen perusteella paikalla on pienialainen kivikautinen asuinpaikka, joka on n. 5 metriä järven pinnan yläpuolella.
Koekaivauksissa 2001 todettiin paikan olevan kausiluontoinen pyyntikulttuurin asuin- tai leiripaikka, jonka käyttö on alkanut mesoliittisella kivikaudella ja jatkunut myöhemmin kivikaudella ja varhaismetallikaudella. Löytöaineistossa viistoteräisiä nuolenkärkiä, keramiikkaa, kvartsia sekä runsaasti palanutta luuta. |
| metsakeskus.98010039 |
98 |
Hahmajärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
416183.81100000 |
6752195.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010039 |
Hahmajärven itärannalla, järven eteläpäässä olevalta uimarannalta n. 400 m pohjoiseen, polun varrella on avokallio, jonka päällä metsän puolella tasanne. Sen suurin leveys n. 18 m. Koekuopista tasanteelta palanutta luuta ja kvartsia. Löytöjen perusteella paikalla on pienialainen kivikautinen asuinpaikka, joka on n. 5 metriä järven pinnan yläpuolella.
Koekaivauksissa 2001 todettiin paikan olevan kausiluontoinen pyyntikulttuurin asuin- tai leiripaikka, jonka käyttö on alkanut mesoliittisella kivikaudella ja jatkunut myöhemmin kivikaudella ja varhaismetallikaudella. Löytöaineistossa viistoteräisiä nuolenkärkiä, keramiikkaa, kvartsia sekä runsaasti palanutta luuta. |
| metsakeskus.98010039 |
98 |
Hahmajärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
416183.81100000 |
6752195.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010039 |
Hahmajärven itärannalla, järven eteläpäässä olevalta uimarannalta n. 400 m pohjoiseen, polun varrella on avokallio, jonka päällä metsän puolella tasanne. Sen suurin leveys n. 18 m. Koekuopista tasanteelta palanutta luuta ja kvartsia. Löytöjen perusteella paikalla on pienialainen kivikautinen asuinpaikka, joka on n. 5 metriä järven pinnan yläpuolella.
Koekaivauksissa 2001 todettiin paikan olevan kausiluontoinen pyyntikulttuurin asuin- tai leiripaikka, jonka käyttö on alkanut mesoliittisella kivikaudella ja jatkunut myöhemmin kivikaudella ja varhaismetallikaudella. Löytöaineistossa viistoteräisiä nuolenkärkiä, keramiikkaa, kvartsia sekä runsaasti palanutta luuta. |
| metsakeskus.98010040 |
98 |
Luhdanniitty 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
421341.72100000 |
6755924.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010040 |
Porvoon- eli Luhdanjoen länsipuolella, n. 100 m jokirannasta on metsää kasvava jyrkänne, jossa ilmeisesti kansalaissodan aikaisia ampumasuojia ja kaivantoja. Jyrkänteen reunalle tehdyistä koekuopista kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, jotka keskittyvät n. 15 x 40 m kokoiselle tasanteelle. Maaperä alueella on hietamoreenia.
Kohteesta löydetty palanut luu on ajoitettu myöhäismesoliittiseksi. |
| metsakeskus.98010041 |
98 |
Lehtoniemi SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415597.93600000 |
6776078.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärveen pistävän Papinsaaren (Vesijärven laskun jälkeen niemi) kaakkoisosassa sijaitsevan Lehtoniemen etelärannalla. Alue on lehtomaista, paikoin tiheää vesakkoa. Lähelle Vesijärven laskua edeltänyttä rantatörmää tehdyistä koekuopista löytyi saviastianpaloja. Paikka osuu kaavasuunnitelmaan merkityn rakennustontin eteläosaan. |
| metsakeskus.98010042 |
98 |
Kutajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
416816.46800000 |
6771900.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010042 |
Kaksi lähekkäin sijaitsevaa asuinpaikaksi luokiteltavaa löytöpaikkaa Hovin ja Kutajoen talojen eteläpuolella pellolla. Löydöt olivat rautakauden tyypin keramiikkaa, joukossa paloja ehkä keskiajan saviastiasta, läntisemmältä alueelta kvartsiesineen katkelma. Kohteessa oli peltokynnöksessä n. 10 x 10 m:n alueella erittäin runsaasti palaneita kiviä ja mustaa nokimaata. Joukossa oli myös joitain palaneen saven kappaleita, mutta ei ajoittavia löytöjä. Todennäköisesti tällä kohdalla on ollut kiuas, joka on hajotettu paikalleen. |
| metsakeskus.98010043 |
98 |
Kiiskihauta |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
416790.46200000 |
6774602.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010043 |
Kohde sijaitsee Kiiskihauta -nimisen syvänteen itäpuolella olevan lahdelman rannalla. Paikka on eteläpohjoissuuntaisen harjumuodostuman länsirinnettä. Maaperä on hiekkaa ja puusto pääasiassa mäntyä ja kuusta. Alueen pohjoisosassa havaittiin pieni, mahdollinen asumuspainanne, 3 x 2,5 x 0,2 m. Painanten keskelle tehdystä koekuopasta löytyi saviastianpaloja. Ko. koekuopassa näkyi 5-25 cm syvyyksiltä noensekaista hiekkaa. Painanteen koord. x=6777 41, y=2578 74, z=n. 87,5. |
| metsakeskus.98010044 |
98 |
Mäntyranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
416878.42500000 |
6775198.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Rauhamäen tilasta n. 300 m lounaaseen, Mäntyranta-nimisen kesähuvilan maalla, huvilan päärakennuksesta n. 50-100 m pohjoiseen. Alue on pohjois-etelä -suuntaisen harjumuodostuman länsirinnettä lähellä Vesijärveä. Maaperä on hiekkaa tai soraa, puusto pääasiassa mäntyä. Kesämökistä n. 40 m pohjoiskoilliseen tehdystä koekuopasta löytyi saviastianpaloja, kvartsiitti-iskoksia ja palaneita luunkappaleita. Kuopassa oli 30 cm paksu, vahva, hyvin runsaasti luusilppua sisältävä kulttuurikerros. Maaperä tässä kohtaa oli hiekkaa. Em. koekuopasta n. 20 m pohjoiskoilliseen toisesta koekuopasta löytyi saviastianpaloja. Toisen koekuopan kohdalla oli läpimitaltaan 3 m oleva painanne ja n. 2 m siitä pohjoiseen toinen painanne. Selvää kulttuurikerrosta ei ollut havaittavissa. N. 100 m kesämökistä etelään löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.98010045 |
98 |
Kärettäväntie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
416281.67200000 |
6773325.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010045 |
Asuinpaikka on Kärettäväntiestä n. 50 m etelään sijaitsevan rantaan johtavan pienen mökkitien etelälaidalla, rannasta n. 50 m itään. Alue on etelä-pohjois -suuntaisen harjumuodostelman eteläosaa, länteen viettävää rinnettä. Mökkitien etelälaidalla on mahdollinen asumuspainanne, jonka pohjoislaitaa tie hieman leikkaa. Painanne on soikea ja 5 x 3 x 0,2 m:n kokoinen. Painanteen keskeltä koepistosta löytyi saviastianpaloja ja näkyi ruskeaa likamaata. Lisäksi havaittiin aivan pieni luunsiru, jota ei otettu talteen.
Kohteen koillispuolella on paikannettu asuinpaikka Kärettäväntie 2 joka liittyy todennäköisesti asuinpainanteeseen. Kyse voi olla laajemmasta asuinpaikasta josta osa ulottuu läheiselle mökkitontille. |
| metsakeskus.98010046 |
98 |
Laitialantie B |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
411635.54000000 |
6774568.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010046 |
Röykkiö sijaitsee Laitialantien eteläpuolella, tiestä n. 100 m etelään ja pellon itäreunasta n. 5-10 m itään, metsän puolella. Kyseessä on läpimitaltaan n. 3 m oleva, vajaan metrin korkuinen pyöreähkö kiviröykkiö. Kivien halkaisija 20-50 cm, kivien ohella röykkiössä on jonkin verran maatäytettä ainakin pintakerroksessa. Röykkiön määritys ja ajoitus jäi avoimeksi. Kyseessä voi olla viljelyröykkiö mutta kyseisessä ympäristössä rautakautisen hautaröykkiön mahdollisuus ei myöskään ole poissuljettu. Rantaosayleiskaavassa alueelle on merkitty 3 rakennustonttia. |
| metsakeskus.98010047 |
98 |
Lehmontie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
413115.94500000 |
6774550.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010047 |
Paikka sijaitsee Laitialan talosta n. 1,1 - 1,3 km itäkoilliseen, Lehmontien kaakkoispuolella, tiestä n. 60 - 140 m kaakkoon, peltoalueella. Maaperä löytökohdilla on hiekkaa, ympäröivillä peltoalueilla hietaa ja hiesua. Hyvin loivasti kaakkoon viettävällä peltoalueella on muinainen rantatörmä, joka muodostaa kaksi kaakkoon pistävää niemekettä. Näistä lounaisemmalta pintapoimittiin kohtalaisen runsaasti saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. Tästä paikasta n. 100-150 m koilliseen on toinen vastaavanlainen, jolta poimittiin kvartsi-iskos ja mahdollinen hiomakivi. |
| metsakeskus.98010048 |
98 |
Särkäntie 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415432.03100000 |
6771152.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Kirkonselän ja Parinpellonlahden välisen niemen (ennen Vesijärven laskua saari) etelätyvellä, Särkäntien ja Rafaelinraitin risteyksestä n. 100 m pohjoiskoilliseen, hiekkakuopan koillisleikkauksessa. Paikka on harjumuodostuman eteläosaa. Hiekkakuopan koillisleikkauksessa tasaisen muinaistörmän leikkauksessa, oli viiden metrin matkalla havaittavissa palaneita kiviä, oranssinruskeaa likamaata sekä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Ehjää tasannetta on vielä jäljellä jonkin verran hiekkakuopan koillispuolella joitakin kymmeniä neliömetrejä.
Vuoden 2004 inventoinnissa löytyi suuri kvartsiitti-iskos kaatuneen puun juurakosta loivalta rinteeltä, n. 60 metrin päästä Särkäntie 1 asuinpaikasta länteen. Löytöpaikka on noin 10 metriä alemmalla tasolla, kuin Särkäntie 1.
|
| metsakeskus.98010049 |
98 |
Isosaarentie |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
425509.98300000 |
6769509.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010049 |
Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Isosaaren keskiosassa, Isosaarentien, Pähkinärannantien ja Karelahdentien risteyksestä n. 90 m etelään. Alue on harjumuodostumaa, maaperä hiekkaa. Alue, jossa kuopat sijaitsevat, on lännessä n. 88 m:n tasolla olevan Vesijärven laskua edeltävän rantatörmän sekä idässä olevan supan välinen pohjois-etelä -suuntainen harjanne, joka kohoaa n. 88 m:n tasolle. Harjanteen itä- ja kaakkoislaidalla, supan rinteellä, n. 20 m:n etäisyydellä toisistaan on kaksi selvää pyöreää kuoppaa, läpimitaltaan n. 2,5 m ja syvyys n. 0,5 m. Kuopissa on alarinteen puolella maavallit.
Em. harjanteen laella on rivissä muutama hyvin matala ja heikosti erottuva pyöreä painanne. Ne muistuttavat asumuspainanteita. Koekuopissa ei kuitenkaan ollut likamaata eikä niistä tullut löytöjä. On mahdollistä, että nämä kuopat ovat lähes täysin maatuneita pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.98010050 |
98 |
Karelahdentie A |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
425489.99300000 |
6769778.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Isosaaren keskiosasta hieman pohjoiseen, Karelahdentien itäpuolella, tiestä n. 30 m itäkoilliseen, vastapäätä tenniskenttää. Alue on harjumuodostumaa, maaperä on soransekaista hiekkaa. Paikalla on muutaman kymmenen neliömetrin laajuinen länteen pistävä levennys muinaisella rantaterassilla. Terassin koekuopasta löytyi rautakauden tyypin keramiikkaa ja maa oli noensekaista ja siinä oli palaneen kiven kappaleita. Kuoppaa kaivettaessa havaittiin, että heti koekuopan pohjoislaidan pohjoispuolella on maantasainen pyöreä kiveys, jonka läpimitta on n. 2,5 m. Kyseinen kohta on täysin ehjä. |
| metsakeskus.98010051 |
98 |
Kalliolan uimaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426069.74600000 |
6771438.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010051 |
Kohde sijaitsee Paimenlahden itärannalla, Paimelantien ja rannan välisellä pellolla, uimarannan itäpuolella. Maaperä on hiekkaista peltomultaa. Kynnöspellolla näkyi selvä, 85 m:n tasolla oleva törmä. Sen päällä olevalla tasolla oli kohtalaisen runsaasti kvartsi-iskoksia, joista osa otettiin talteen. Pintahavaintojen perusteella runsaslöytöisin alue on n. 50 m:n vyöhyke Uimapolusta kaakkoon. Yksittäinen iskos löytyi vielä Uimapolusta n. 100 m kaakkoon olevalta pellolta. Uimapolun luoteispuolella on omakotitalojen pihamaata. On todennäköistä, että asuinpaikka ulottuu näille pihoille, mutta piha-alueita ei tutkittu. |
| metsakeskus.98010052 |
98 |
Simola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426309.65500000 |
6770958.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven Vähäselän pohjoispuolella, Tynnyrimäen länsipuolella, Simolan talosta noin 180 m länsiluoteeseen, kivisen ja kallioisen pusikoituvan saarekkeen ja rannan välisellä pellolla. Maaperä on hiekka- ja hietapohjaista peltomaata. Peltoalueelta erottuu matala, noin 85 m:n tasolla oleva rantatörmä. Sen yläpuoliselle tasanteelle on suppeahkolle, noin 50 x 30 m:n alalle lajittunut hiekkaa. Löydöt tulivat tältä alueelta pintapoiminnassa. |
| metsakeskus.98010053 |
98 |
Tervalanmäki-Pajutie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426009.76700000 |
6771928.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010053 |
Kohde sijaitsee Paimelanlahden itärannalla, Tervalanmäen lounaispuolisella peltoalueella, rannassa oleville mökeille johtavan tien molemmin puolin. Maaperä on hiekka- ja hietapohjaista peltomultaa. Löydöt tulivat pintapoiminnassa rantaan johtavan tien molemmin puolin olevilta pelloilta, n. 85 m:n tasolla olevan Vesijärven laskua edeltävän törmän päältä. Pintahavaintojen perusteella vaikutti siltä, että runsaslöytöisin alue on tien pohjoispuolella tiestä n. 10-30 m pohjoiseen, n. 86-88 m:n korkeustasolla. Pari iskosta löytyi n. 95 m:n tasolta, mikä on Vesijärven alueella poikkeuksellisen korkealla. On epävarmaa, onko kyseessä eri-ikäiset löydöt kuin alemmalla tasolla vai onko asuinpaikka-alue ulottunut myös korkeussuunnassa kymmenisen metriä rannan yläpuolelle.
Löytöjä on myös Pajutien pohjoispuolisesta ja Pajutie 15 itäpuolisesta peltokulmauksesta. On todennäköistä, että asuinpaikka jatkuu tien lounaispuolelle sekä tien länsipuolella olevan talon tontille. Koord. x=6774 63, y=3426 13, z=87-90 |
| metsakeskus.98010054 |
98 |
Salinmäki A |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
420751.90100000 |
6768059.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010054 |
Kohde sijaitsee Salinmäen lounaisrinteellä, Kylä-Hersalantien pohjoispuolella, Hersalantien risteyksestä n. 100 m itäkoilliseen. Maaperä on hiekkaista moreenia. Salinmäkeen kulkee polku, josta n. 3 m koilliseen erottuu selvästi soikea painanne. Painanteen koko on n. 3 x 5 x 0,2 m, lisäksi n. 1 m:n levyiset vallit painanteen eteläosissa. Painanteeseen tehdyistä koepistoista löytyi mahdollinen, rapautunut kiviesineen katkelma ja lounaisvallille tehdystä koepistosta kvartsi-iskos. Paikka on merkitty kaavaehdotuksessa rakennustontille. Tutkittava ennen rakentamista. |
| metsakeskus.98010055 |
98 |
Hännyssaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
419312.43700000 |
6776886.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010055 |
Mahdollinen lapinraunio sijaitsee Vesijärvessä olevan Hännyssaaren itärannalla, vastapäätä Salmenkalliota. Röykkiön ympäristö on pääasiassa kalliota, jossain määrin myös moreenia. Kyseessä on kalliopohjalle pelkistä kivistä koottu, pohjois-etelä -suunnassa n. 7 m:n ja itä-länsi -suunnassa 5,5-6,5 m:n kokoinen kiviröykkiö, joka on kulmistaan pyöristetyn suorakaiteen muotoinen. Korkeutta röykkiöllä on vain muutama kivikerros, arviolta 30 - 50 cm. Röykkiössä on muutamassa kohdassa pienialaisia penkomisen merkkejä - ilmeisesti uudehkoja.
Röykkiön länsilaidalla, tasaisella maalla, on maantasainen kolmiomainen, hieman suurempien kivien muodostama jatke, joka on täytetty pienemmillä kivillä. Jatkeen sisäosassa on yksi selvästi muita röykkiön kiviä suurempi, n. 0,5 m:n läpimittainen kivi. |
| metsakeskus.98010056 |
98 |
Laitialantie C |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
411185.71800000 |
6774876.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010056 |
Kiven ja maansekainen kumpu, jonka halkaisija on kaksi metriä ja korkeus noin puoli metriä. Kyseessä lienee historiallisen ajan kiuas. Kohde sijaitsee metsässä. |
| metsakeskus.98010057 |
98 |
Sipiläntie |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
426139.71700000 |
6771558.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010057 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Paimelantien itä- ja Sipiläntien eteläpuolella peltoalueella. Pelloilta on löytynyt rautakaudentyyppistä keramiikkaa, palaneita kiviä ja myös mm. punasavikeramiikkaa.
Samaa kohdetta kuin muinaisjäännösrekisterin kohde 98 01 0058 Sivula. |
| metsakeskus.98010058 |
98 |
Kalliola |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
426069.74500000 |
6771598.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98010058 |
Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1445 ja ensimmäinen maakirjamerkintä on vuodelta 1539, jolloin kylässä oli jo 19 tilaa. 1560-luvulle tilojen määrä väheni kuuteen ja vuoteen 1571 mennessä tiloja oli enää 4.
Vuoden 2002 inventoinnissa kylätontin alueella on tarkastettu sadevesikaivantoja, joista havaittiin kiveystä ja nokimaata. Maakasoissa oli nähtävissä tiiltä, palanutta savea ja muutama siru punasavikeramiikkaa.
Vuoden 2019 inventointi: Kylätontin alue on edelleen pääosin rakennettua, kylämäista asutusta. Asutun osan pohjoispuoleisella sänkipellolla todettiin tiiltä ja palaneita kiviä, kohdilla joissa 1840–50 -lukujen kartoille on merkitty tonttimaata. Vaikka alue on rakennettua, on se säilyttänyt vanhan luonteensa. Kylätontin alueella on myös jonkin verran rakentamattomia kohtia, joilla voi olla säilyneenä jäänteitä kylän vanhemmista asutusvaiheista.
Vuoden 1853 kartalla ja 1840-luvun pitäjänkartalla kylätontti ulottuu laajemmalle, kuin mitä vuoden 2012 arkistoinventoinnin perusteella tehty mahdollisen muinaisjäännöksen aluerajaus. Tästä syystä tontin rajausta on laajennettu 2019.
Kylätontin rajauksen sisällä on Kalliolan uimaranta niminen kivikautinen asuinpaik-ka ja osittain rajauksen sisällä on Sipiläntie rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.98040014 |
98 |
Muurahaismäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
426519.56800000 |
6771078.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98040014 |
Aiemmin löytöpaikka: Vesijärven Vähäselän pohjoispuolelta, Paimelantien eteläpuolta, Muurahaismäen lounaispuoleiselta peltoalueelta löytynyt saviastianpala.
Vuoden 2019 inventoinnissa löytyi mm. rautakuonaa. Metallinilmaisinetsinnällä löytyi mm. hopeakolikon kappale (todennäköisesti rautakautisen itämaisen kolikon neljännes), kupariastian sangan korvake, vyön- tai hihnansolki, toistaiseksi tunnistamaton metalliesine ja huonokuntoinen kolikko. Lisäksi löytyi rautakuonaa. Muinaisjäännösalueen rajaus on tehty pääosin v. 2019 inventointilöytöjen perusteella. |
| metsakeskus.98040015 |
98 |
Keijumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
426319.64900000 |
6771098.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98040015 |
Rautakauden tyypin keramiikka, palanut savi, lukko ja kvartsi-iskoksei löytyivät Vesijärven Vähäselän pohjoispuolelta, Simolantien ja Tynnyrimäen välistä Keijumäen lounaispuoleiselta peltoalueelta 100 x 100 m:n alueelta. |
| metsakeskus.98500001 |
98 |
Uskilan Kiikunlähde |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
414423.45000000 |
6767230.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.98500001 |
Kohde sijaitsee Uskilan kylästä itään maantielle 3161 johtavan yksityistien varressa. Lähde on kirkasvetinen padottu lampi (100 m x 40 m), josta johtaa kaksi kanavaa tien poikki. Lounais- ja koillisranta ovat niittynä ja etelässä kasvaa metsää. Pohjoisrannan tien takana on suojeltu rakennusryhmä. Kiikunlähde ja sitä kiertävä tie sekä sen pohjoispuoliset rakennusryhmät ovat maisemallinen kokonaisuus. Paikkaan liittyy myös perimätietoa. |
| metsakeskus.99010001 |
214 |
Kuivakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249790.12300000 |
6877849.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankaanpäästä-Honkajoelle johtavan tien länsipuolella ja Karvijoen itäpuolisella rantapellolla. Löydöt ulottuvat tiehen asti.
Viitalan tilan puolella kvartsien määrä vähenee ja asuinpaikka on pintaturpeen kuorinnan myötä osittain tuhoutunut. Kuorinta on tapahtunut puuntaimien istuttamisen yhteydessä. Asuinpaikan laajuus on noin 100 x 80 m. Löydöt paikalta ovat kvartsia. |
| metsakeskus.99010002 |
214 |
Hietala-Hietaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
251945.19800000 |
6890368.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkajoki-Kauhajoki tien itäpuolella Karvianjokeen loivasti viettävällä pellolla ja pihamaalla. Asuinpaikka-alue on mahdollisesti 2 km pitkä vyöhyke.
Paikalla on tehty vuonna 1949 kaivauksia kahdella toisistaan 100 m päässä olevalla kohdalla. Päällimmäiset löydöt olivat kvartsia, kaapimia on lähes 90. Palaneen luun joukossa on sirpaleita luuesineistä. Lisäksi on kaksi liuskekärjen katkelmaa ja käyräselkäinen kourutaltta.
Vuoden 2002 tutkimuksissa todettiin säilynyttä kulttuurikerrosta muokkauskerroksen alla. Löydöt liittyivät kivimateriaalin työstämiseen. Kvartsista valmistettuja esineitä, niiden kappaleita, iskoksia, ytimiä ja raaka-ainekappaleita oli kivilajimateriaalia enemmän. Niistä mainittakoon kahdessa osassa löytynyt pallonuijan puolikas, kivikirves ja niiden kappaleita, taltta sekä liuskekärjen kappaleita. Palaneet luut edeustivat mm. koiraa/ketua, hyljettä, hirveä ja majavaa sekä särkikaloja.
Vuoden 2007 tutkimukset tehtiin Kankaanpää-Kauhajoki tien länsipuolella, kuoritulla alueella. Kaivauksessa paljastui mm. tulisijoja ja asumuksen nurkka. Paikan tutkimuksia jatkettiin kesällä 2008. Löydöt olivat kiviesineitä ja iskoksia sekä palanutta luuta, pääasiassa hyjettä.
Kesällä 2008 tehdyn tarkastuksen mukaan asuinpaikka jatkuu Hietarannan tilasta etelään päin noin 200 m. Paikalla on tehty metsä-äestys ja urissa on näkyvillä kvartsi- ja porfyriitti-iskoksia.
Kohde voidaan löytöjen perusteella ajoittaa mesoliittiseen aikaan.
Keväällä 2017 tehdyn maastotarkastuksen jälkeen muinaisjäännösalueen länsirajaa muutettiin. Rajaukseen sisään oli virheellisesti jäänyt v. 2007 tutkimusten jälkeen vapautettu alue. Lisäksi alueen sisällä oli jo 1970-luvulla hiekanotossa tuhoutuneita alueita.
Syksyllä 2018 tutkittiin edelleen tien länsipuolista aluetta, jolle jo aikaisemmin oli annettu maa-aineksenottolupa. Koetutkimusten jälkeen paikalla tehtiin pieni tutkimuskaivaus, jonka jälkeen alue vapautettiin rauhoituksesta. |
| metsakeskus.99010003 |
214 |
Myllyluoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
252569.92900000 |
6894710.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Paholuoman joen, joka laskee Karvianjokeen itärannalla lähellä Kauhajoen rajaa. Kohde on osa lajaa asuinpaikka-aluetta, johon Kauhjoen puolella kuuluvat Perähyypän asuinpaikat. Paikat ovat jokeen vietävällä hiekkakankaan reunalla, osittain metsää kasvavalla harjulla, osittain pellolla.
Vuonna 1952 suoritettiin kaivauksia Myllyluomassa. Asuinpaikan rantakorkeus on 115 m meren pinnasta. Tämän perusteella sen ajaksi tulee 6000-6500 eKr. Silloin se sijaitsi Ancylusjärven pienen lahden itärannalla. Suurin osa löydöistä on kvartsia. Lisäksi on liuskekeihäs ja pari talttaa. Kaivauksissa esille saatiin myös asumuksen pohja. Asuinpaikkavyöhykkeen laajuus on 800 x 100 m.
Paikalla on informaatiotaulu.
ks. myös lisätiedot |
| metsakeskus.99010004 |
214 |
Kivimäki II |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
252775.84500000 |
6894398.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010004 |
Röykkiö sijaitsee Jyllinkoskelta tulevan tien ja siitä erkanevan Perämaantien pohjoispuolella, Kivimäen talosta 100 m lounaaseen hakamaalla.
Kumpumaisen röykkiön koko on 6x7 m ja korkeus noin 1 m. Röykkiön päällä kasvaa kataja ja kiveys on nurmettunut. Mahdollista reunakiveystä on näkyvissä. Lähistöllä on muutamia rakenteeltaan epämääräisiä pitkänomaisia kiveyksiä. |
| metsakeskus.99010005 |
214 |
Katko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252558.95400000 |
6889728.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Karvianjoen itärannalla ja Jyllinkoskelle johtavan tien länsipuolella, harjun länsirinteellä ja sen alisella pellolla. Asuinpaikan laajuus on noin 20 x 100 m. Löydöt paikalta ovat kvartsia. |
| metsakeskus.99010006 |
214 |
Lahdenperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252647.92300000 |
6889389.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Karvianjoen itärannalla ja Jyllinkoskelle johtavan tien länsipuolella muodostaen kaksi keskittymää, jotka sijaitsevat harjanteen lakialueella, talon piha-aluella ja lounaisella rinnepellolla. Asuinpaikan laajuus harjanteen itäpuolella on noin 30 x 80 m ja länsipuolella noin 10 x 100 m. Maaperä paikalla on humuksen sekaista hiekkaa. Löydöt paikalta ovat kourutaltta ja kvartsia. |
| metsakeskus.99010007 |
214 |
Patokoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251041.59100000 |
6884093.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Karvianjoen itärannalla ja Jyllinkoskelle johtavan tien länsipuolella pellolla. Maaperä on hiekkaa. Asuinpaikan laajuus on noin 90 x 200 m. Löytöinä paikalta on saatu liuskekeihäänkärki, hioimen katkelma ja kvartsia. |
| metsakeskus.99010008 |
214 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249451.23300000 |
6882753.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikaisiin johtavan tien pohjoispuolella ja Karviajoesta 500 m pohjoiseen jokivarren peltojen pohjoisreunalla hiekkaisella rinnemaalla. Paikka on osittain tilan päärakennuksen alla. Löydöt paikalta ovat tasataltta ja kvartsia. |
| metsakeskus.99010009 |
214 |
Tervatie |
10007 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
245295.00000000 |
6880884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010009 |
Tervatie alkaa Siikaisten tieltä nousten Pieksunkankaan harjulle ja etenee Pahkakeitaan reunan ohittaen Kukkaronlähteen ja jatkuen edelleen Hautakorpeen Mätäskeitaan varrelle ja Pesämäenkylän tielle. Tien alue on maastollisesti vaihtelevaa, soiden välissä kiertävää kangasta. Maapohja on hiekkaa. Tien iästä ei ole varmuutta. |
| metsakeskus.99010010 |
214 |
Mätäskeidas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244723.13000000 |
6883443.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010010 |
Röykkiöt sijaitsevat ns. Tervatien varrella Mätäskeitaan pohjoisreunalla hiekkapohjaisella männikkökankaalla. Röykkiöt ovat matalia, kivistä ladottuja. Toinen on yhtenäinen, pyöreä ja halkaisijaltaan noin 3,5 m. Toinen sijaitsee edellisestä 20 m länteen. Se on muodoltaan hajanainen, halkaisijaltaan noin 6 m. Kiveys voi olla myös luontainen. |
| metsakeskus.99010011 |
214 |
Kankaanranta 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244882.08000000 |
6880826.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Siikaisiin johtavan tien pohjoispuolella, Kankaanrannan talon pihapiiristä itään lähtevän yhdystien varrella männikkökankaalla. Yksi röykkiö sijaitsee kiviaidasta 20 m itään, 2 m tien reunasta. Sen koko on 3 x 2,5 m. Se on maatunut ja sammaleen peitossa. Edellisestä noin kolme metriä pohjoiseen on kolltaan 1,2 x 1,2 m oleva pieni kiveys. Kolmas, neliömäinen röykkiö sijaitsee edellisistä noin 25 m päässä. Se on kooltaan noin 3 x 3 m. |
| metsakeskus.99010012 |
214 |
Kankaanranta 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244893.07700000 |
6880725.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010012 |
Röykkiö sijaitsee Siikaisten tien pohjoispuolella Kankaanrantaan tulevan yhdystien itäpuolella olevan mäen rinteellä. Sen koko on 6 x 3 m. Kiveys hajanaista. Luonteeltaan epämääräinen. |
| metsakeskus.99010013 |
214 |
Iso-Rynkälammi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243269.73300000 |
6878394.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010013 |
Röykkiöt sijaitsevat kuivatun Iso-Rynkälammen rantaniemekkeellä, kallioisen mäen alarinteessä. Toisen röykkiö on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 2 m ja korkeutta sillä on noin 0,5 m. Toinen kiveys sijaitsee edellisestä noin 7 m etelään. Se on pieni, halkaisijaltaan vain noin metrin ja korkeutta sillä on noin 0,4 m. |
| metsakeskus.99010014 |
214 |
Heikkilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
240806.71400000 |
6879998.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010014 |
Röykkiöt sijaitsevat Siikaisiin johtavan tien pohjoispuolella, peltojen välisellä harjanteella, koivikossa.
Niiden koot ovat 3 x 4 m ja 5 x 1,5 m. Harjanteen itäreunalla on lähes suora ja matala kiviaita, joka loppuu pohjoisemman röykkiön kohdalla, mutta jatkuu jonkin matkan päässä uudelleen. Aidan kokonaispituus on useita kymmeniä metrejä. Kysymyksessä saattavat olla viljelysröykkiöt. |
| metsakeskus.99010015 |
214 |
Rinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252400.00500000 |
6894184.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Paholuomanjoen, joka laskee Karvianjokeen itärannalla suojaisessa notkelmassa, jokimutkassa, pellolla. Maaperä on hiekkaa. Kohteen laajuus on noin 150 x 100 m. Löytöinä paikalta on saatu kaitataltta, tasataltan teräkatkelma ja kvartsia. |
| metsakeskus.99010016 |
214 |
Kivioja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252903.80100000 |
6893655.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Paholuoman joesta noin 1/2 km itään, metsäsaarekkeella ja sen itä-ja pohjoispuolisella pellolla. Asuinpaikan laajuus on noin 150 x 150 m. Löydöt paikalta ovat reikäkivi ja kvartsia. |
| metsakeskus.99010017 |
214 |
Jyllinkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
252728.88000000 |
6891959.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Karvianjoen Jyllinkosken kaakkoisrannalla loivassa rinteessä.
Kulttuurimaata on näkyvissä pellon koskemattomassa pientareessa. Asuinpaikka on osittain tuhoutunut viljelyksessä. Paikan laajuus on 200x120 m. Paikalta on löytöinä saatu mm. alkeellinen kirves, tasataltta, reikäkiven katkelma. Ko asuinpaikkaan saattavat liittyä ehkä myös käyräselkäinen kourutaltta (KM 1905:8) ja pallonuija (KM 2219:1). |
| metsakeskus.99010018 |
214 |
Jylli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252962.78300000 |
6891911.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Karvianjoen Jyllinkosken eteläreunalla, pellolla ja pellon keskellä olevassa pikku metsikössä. Kohteen laajuus on noin 200 x 200 m. Maaperä on hiekkaa. Löydöt paikalta ovat kaksi kourutalttaa, joista toinen on pohjalaistyyppinen ja kvartsia. |
| metsakeskus.99010019 |
214 |
Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252299.05200000 |
6891009.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Karvianjoen itärannalla, metsikössä ja sen alapuolella rinnepellolla. Maaperä on hiekkaa. Laajuus tuntematon. Löydöt paikalta ovat kaksi reikäkiveä ja kvartsia. |
| metsakeskus.99010020 |
214 |
Santti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251395.43100000 |
6888008.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkajoelta Kauhajoelle johtavan tien itäpuolella ja Karvianjoesta noin 600 m länteen, loivassa rinteessä ja osittain sen yläpuolella olevalla tasanteella. Löydöt ovat pääosin perunamaalta rakennusten läheltä. Santin talon lounaispuolella olevan tien viereisen hiekkakuopan pohjoispuolella oli kulttuurimaata havaittavissa. Paikan laajuus on noin 150 x 80 m. Löydöt paikalta ovat kourutaltta ja kvartsia. |
| metsakeskus.99010021 |
214 |
Kissasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
248950.47800000 |
6872956.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010021 |
Röykkiöt sijaitsevat Honkajoen ja Kankaanpään rajalla, kuivatun Takasenjärven kallioisella niemekkeellä. Metsäautotie johtaa mäen länsiosan kautta peltoalueiden reunaan, röykkiöt ovat tien itäpuolella, alkaen noin 50 m:n päässä siitä.
Paikalla on ainakin 22 röykkiötä ja kolme kiviaitaa neljässä ryhmässä. Röykkiöiden koot 2-3 x 4-5 x 0,6-1,5 m, suurimman ollessa 8x2 m. Osa kiveyksistä on kallion päällä, joitakin on kallion itä- ja kaakkoispuolella, tasaisella maalla. Kohteen laajuus on noin 200x200 m. Kysymyksessä ovat mahdollisesti viljelysröykkiöt. |
| metsakeskus.99010022 |
214 |
Jaakkola |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
249489.00000000 |
6879963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010022 |
Siltaporras sijaitsee Kankaanpäästä Honkajoelle johtavan tien länsipuolella pienen metsäisen kalliomäen luoteisnurkkauksessa, Jaakkolan tilan päärakennuksen ja kalliomäen välisen peltoalueen reunassa. Kohdetta on kaivettu vuonna 1992. |
| metsakeskus.99010023 |
214 |
Keltala |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
249389.27200000 |
6880077.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.99010023 |
Röykkiöt sijaitsevat Kankaanpää-Honkajoki tien länsipuolella noin 100 m Jaakkolan talosta länteen, laakean kallion päällä. Paikka on 300 m itään Marjakeitaan suoalueen reunasta.
Itäinen röykkiö on kooltaan 2,5x1,5 m. Sen päällä kasvaa kataja. Toinen latomus on edellisestä noin 4 m länteen. Siinä on yksi kivikerta. Röykkiön koko on 3,5x2,5 m. |
| metsakeskus.101000001 |
445 |
Fiskö |
10001 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
180552.82200000 |
6687115.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101000001 |
Ett röse på mineraljorden som mäter 5.7 x 3.2 m och är 0.7 m högt. Eventuellt är ovan angivna koordinater felaktiga. |
| metsakeskus.101000002 |
445 |
Harnäs glo |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
182844.88400000 |
6689539.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101000002 |
Stensättning |
| metsakeskus.101000003 |
445 |
Björkö smf |
10001 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
190248.89600000 |
6693587.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101000003 |
Röse på kalberget, som mäter 3.9 x 2.3 m. |
| metsakeskus.101010001 |
445 |
Furunabb |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27015 |
182376.00000000 |
6689518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010001 |
Gravfältet är beläget på ett flakt moss- och lavbevuxet berg E om vägen till den kommunala simstranden. Fornlämningsområdet mäter 100 m x 100 m. Gravfältet omfattar sammanlagt 13 stensättningar eller rösen.
1. Fyrsidig stensättning med en bautasten i mitten. Stensättningen mäter 8 x 7,5 m. Bautastenens höjd är 2,25 m. Utgrävd 1986. Stensättningen avviker till kosntruktionen från de andra rösena på gravfältet. Fornlämningen benämnes av ortsborna "Bautastenen". Stensättningen omges av stenar större än i mittfältet
2. Runt röse, 3,2 x 4 m.
3. Runt röse, 1,9 x 1,8 n.
4. Runt röse, 2,5 x 1,7 m.
5. Runt röse , 3,2 x 3,5 m. Utgrävt 1981.
6. Runt röse, diameter 2 m. Utgrävt 1979.
7. Runt röse, diameter 4,4 m.
8. Runt röse, 3,7 x 3,4 m. Utgrävt 1981.
9. Runt röse, 4,7 x 4,9 m.
10. Runt röse, 2,8 x 2,9 m. Utgrävt 1981.
11. Runt röse 1,6 x 1,4 m. Utgrävt 1981.
12. Runt röse, 2,5 x 2,3 m. Utgrävt 1981.
13. Runt röse, 2,6 x 2,7 m. Utgrävt 1981. |
| metsakeskus.101010001 |
445 |
Furunabb |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27016 |
182376.00000000 |
6689518.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010001 |
Gravfältet är beläget på ett flakt moss- och lavbevuxet berg E om vägen till den kommunala simstranden. Fornlämningsområdet mäter 100 m x 100 m. Gravfältet omfattar sammanlagt 13 stensättningar eller rösen.
1. Fyrsidig stensättning med en bautasten i mitten. Stensättningen mäter 8 x 7,5 m. Bautastenens höjd är 2,25 m. Utgrävd 1986. Stensättningen avviker till kosntruktionen från de andra rösena på gravfältet. Fornlämningen benämnes av ortsborna "Bautastenen". Stensättningen omges av stenar större än i mittfältet
2. Runt röse, 3,2 x 4 m.
3. Runt röse, 1,9 x 1,8 n.
4. Runt röse, 2,5 x 1,7 m.
5. Runt röse , 3,2 x 3,5 m. Utgrävt 1981.
6. Runt röse, diameter 2 m. Utgrävt 1979.
7. Runt röse, diameter 4,4 m.
8. Runt röse, 3,7 x 3,4 m. Utgrävt 1981.
9. Runt röse, 4,7 x 4,9 m.
10. Runt röse, 2,8 x 2,9 m. Utgrävt 1981.
11. Runt röse 1,6 x 1,4 m. Utgrävt 1981.
12. Runt röse, 2,5 x 2,3 m. Utgrävt 1981.
13. Runt röse, 2,6 x 2,7 m. Utgrävt 1981. |
| metsakeskus.101010002 |
445 |
Fiskö Bötesberg |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
179776.12900000 |
6687407.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010002 |
Stensättning. |
| metsakeskus.101010003 |
445 |
Fiskö Norrnäs 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
180801.71900000 |
6687635.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010003 |
Rektangulärt byggd stensättning , som ha en öppning på varje sida. Har antagits vara kyrkgrund. |
| metsakeskus.101010004 |
445 |
Fiskö Norrnäs 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
180725.74300000 |
6687682.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010004 |
Stensättning, sk. munkring. |
| metsakeskus.101010005 |
445 |
Fiskö Norrvik |
10002 |
12006 |
13075 |
11002 |
27000 |
180964.65000000 |
6687439.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010005 |
Delvis förstörd jungfrudans. |
| metsakeskus.101010006 |
445 |
Fiskö Simons |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
180833.70900000 |
6687331.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010006 |
Kompassättning på en udde mellan ett glo och en vik på norra sidan av Fiskö, ungerfär vid öns mitt. Kompassen består av 33 runda och kantiga stenar (ca 1 - 10 kg) på det vågräta kalberget. Stenarna har placerats så att såväl huvud som sidoväderstrecken är markedade med lika långa armar. Huvudväderstreckens armar avslutas dock i större stenar än sidoväderstreckens. N-S-linjens stenrad mäter totalt 2.6 m, W-E-linjens 2.7 m.
kompassrosen har påträffats av Olof Ringvall, som även putsat sättningen på mossa och lav. |
| metsakeskus.101010007 |
445 |
Kärrback |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
183364.67800000 |
6689292.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010007 |
Röse på kalberget som mäter 5.7 x 5.1 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010007 |
445 |
Kärrback |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
183364.67800000 |
6689292.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010007 |
Röse på kalberget som mäter 5.7 x 5.1 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010008 |
445 |
Staffans |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
182385.06700000 |
6689792.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010008 |
Röse på kalberget som mäter 5.5 x 4.0 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010008 |
445 |
Staffans |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
182385.06700000 |
6689792.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010008 |
Röse på kalberget som mäter 5.5 x 4.0 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010009 |
445 |
Ekholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
183445.64200000 |
6690067.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010009 |
Röse på kalberget som mäter 6.7 x 5.8 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.101010009 |
445 |
Ekholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
183445.64200000 |
6690067.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010009 |
Röse på kalberget som mäter 6.7 x 5.8 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.101010010 |
445 |
Erkas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
182481.04000000 |
6688085.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010010 |
Röse på kalberget som mäter 7.4 x 4.2 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010010 |
445 |
Erkas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
182481.04000000 |
6688085.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010010 |
Röse på kalberget som mäter 7.4 x 4.2 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010011 |
445 |
Fiskö |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
180553.81500000 |
6687125.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010011 |
Röse på kalberget som mäter 3.1 x 2.4 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.101010011 |
445 |
Fiskö |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
180553.81500000 |
6687125.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010011 |
Röse på kalberget som mäter 3.1 x 2.4 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.101010012 |
445 |
Djupholks |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
182050.20600000 |
6689752.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010012 |
Två rösen på kalberget. Det sydligare belägna (x = 667872, y = 151442) mäter 4.2 x 3.1 m och är 0.5 m högt. Det nordligare ( x = 6678 76, y = 1514 41) mäter 4.3 x 2.9 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.101010012 |
445 |
Djupholks |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
182050.20600000 |
6689752.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010012 |
Två rösen på kalberget. Det sydligare belägna (x = 667872, y = 151442) mäter 4.2 x 3.1 m och är 0.5 m högt. Det nordligare ( x = 6678 76, y = 1514 41) mäter 4.3 x 2.9 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.101010013 |
445 |
Hinders |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
182997.82800000 |
6689456.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010013 |
Röse på kalberget som mäter 4.5 x 3.7 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010013 |
445 |
Hinders |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
182997.82800000 |
6689456.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010013 |
Röse på kalberget som mäter 4.5 x 3.7 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010014 |
445 |
Fiskö Hästkil |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
179975.04800000 |
6687057.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010014 |
Två rösen på Fiskö sydsida, blägna på ca 180 ms avstånd från varandra. Det västligare (koord. x = 6675 90, y = 1512 52) är byggt på mineraljorden och mäter 4.4 x 4.0 m och är 0.5 m högt. Det östligare (koord. x = 6675 85, y = 1512 66) är byggt på kalberget och mäter 2.8 x 2.5 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.101010014 |
445 |
Fiskö Hästkil |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
179975.04800000 |
6687057.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010014 |
Två rösen på Fiskö sydsida, blägna på ca 180 ms avstånd från varandra. Det västligare (koord. x = 6675 90, y = 1512 52) är byggt på mineraljorden och mäter 4.4 x 4.0 m och är 0.5 m högt. Det östligare (koord. x = 6675 85, y = 1512 66) är byggt på kalberget och mäter 2.8 x 2.5 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.101010015 |
445 |
Hästö Timmerholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
184215.35300000 |
6686943.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010015 |
Röse på kalberget på Timmerholm eller den östra sidan av Hästö. röset mäter 4.7 x 4.3 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010015 |
445 |
Hästö Timmerholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
184215.35300000 |
6686943.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010015 |
Röse på kalberget på Timmerholm eller den östra sidan av Hästö. röset mäter 4.7 x 4.3 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010016 |
445 |
Västerskogen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
183620.57700000 |
6688906.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010016 |
Två rösen på kalberget. Det sydligare (koord. x = 6678 03, y = 1516 06) mäet 4.0 x 2.8 m och är 0.5 m högt. Det nordligare (koord. x = 6678 06, y = 1516 05) mäter 3.7 x 3.0 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010016 |
445 |
Västerskogen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
183620.57700000 |
6688906.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010016 |
Två rösen på kalberget. Det sydligare (koord. x = 6678 03, y = 1516 06) mäet 4.0 x 2.8 m och är 0.5 m högt. Det nordligare (koord. x = 6678 06, y = 1516 05) mäter 3.7 x 3.0 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010017 |
445 |
Bertvik |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
183710.54900000 |
6688345.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010017 |
Röse på kalberget som mäter 4.2 x 3.0 m och är 0.3 m högt.
Epämääräinen, isohkoista luonnonkivistä koostuva kasa. Ei nykyisessä asussaan vaikuta hautaröykkiöltä. Sijaitsee korkeudella n. 15 m mpy. Samaisella kallioalueella muutamia moderneja pienistä lohkareista rakenneltuja kasoja ja asetelmia. |
| metsakeskus.101010018 |
445 |
Västerskogen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
187366.09100000 |
6686555.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010018 |
Röse på kalberget som mäter 3.6 x 3.0 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.101010018 |
445 |
Västerskogen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
187366.09100000 |
6686555.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010018 |
Röse på kalberget som mäter 3.6 x 3.0 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.101010019 |
445 |
Mars |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
187313.11300000 |
6686198.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010019 |
Röse på kalberget som mäter 2.5 m i diameter och är 0.5 m högt. |
| metsakeskus.101010019 |
445 |
Mars |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
187313.11300000 |
6686198.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010019 |
Röse på kalberget som mäter 2.5 m i diameter och är 0.5 m högt. |
| metsakeskus.101010020 |
445 |
Råberg |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
187218.15200000 |
6685925.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010020 |
Röse på kalberget som mäter 3.0 x 2.9 och är 0.5 m högt. |
| metsakeskus.101010020 |
445 |
Råberg |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
187218.15200000 |
6685925.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010020 |
Röse på kalberget som mäter 3.0 x 2.9 och är 0.5 m högt. |
| metsakeskus.101010021 |
445 |
Kummelbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
192483.03200000 |
6686792.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010021 |
Röse på kalberget, som mäter 12.7 x 11.2 m och är 1.8 m högt. |
| metsakeskus.101010022 |
445 |
Grangård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
190042.01100000 |
6687355.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010022 |
Röse på kalberget som mäter 11.5 x 7.7 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.101010023 |
445 |
Trollberg |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
189090.39100000 |
6687385.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010023 |
Ett röse på Trollbergets högsta krön. röset var delvis skadat då det utgrävdes år 1979. vid utgrävningen framgick att röset hade en regelbunden kantked av större stenar. Vid byggandet av röset hade man tillgodogjort sig av en liten upphöjning på det i övrigt plana bergskrönet, varvid med en förhållandevis liten stenmängd åstadkommits ett ansenligt röse. Efter utgrävningen restaurerades röset. Det mäter 15.3 x 13.3 m och är 1.8 m högt. Fynden bestod av brända benbitar. Av kol som påträffats i röset har gjorts en C14-datering 2990 +- 140 BP (okalibrerat). |
| metsakeskus.101010024 |
445 |
Nåtö |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
177253.05400000 |
6704251.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010024 |
Två rösen på Nåtös högsta punkt, som är kalberg. Det sydligare röset (koord. x = 6692 72, y = 1508 33) mäter 5.2 x 4.9 m. Det nordligare belägna (koord. x = 6692 75, y = 1508 32) mäter 11.4 x 10.4 m och är 1.1 m högt.
Kohde on merkitty nimellä Ättehög isojakokarttaan vuodelta 1857-58. |
| metsakeskus.101010025 |
445 |
Vindarören |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
181048.57300000 |
6695854.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010025 |
Jungfrudans på nordöstra sidan av kal holme. |
| metsakeskus.101010026 |
445 |
Svinö Svälteskär |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
179973.02300000 |
6692877.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010026 |
Röse på kalberget som mäter 7.1 x 3.9 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.101010027 |
445 |
Svinö 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
180596.77200000 |
6692659.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010027 |
Röse på kalberget som mäter 6.5 x 5.8 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.101010028 |
445 |
Svinö 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
180992.61200000 |
6692593.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010028 |
Röse som mäter 4.9 x 2.3 m och är 0.7 m högt. |
| metsakeskus.101010029 |
445 |
Björkö Kummelbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
189631.14300000 |
6693543.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010029 |
Röse på kalberget som mäter 3.3 x 2.8 m och är 0.5 m högt. |
| metsakeskus.101010030 |
445 |
Horsholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
188137.74300000 |
6694021.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010030 |
Röse på kalberget som mäter 6.5 x 4.8 m. |
| metsakeskus.101010030 |
445 |
Horsholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
188137.74300000 |
6694021.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010030 |
Röse på kalberget som mäter 6.5 x 4.8 m. |
| metsakeskus.101010031 |
445 |
Kyrkgårdsudden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
170663.81800000 |
6682047.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010031 |
Kalliolla sijaitseva röykkiö, jonka pituus on 3,3 metriä, leveys 3,0 metriä ja korkeus 0,7 metriä. |
| metsakeskus.101010031 |
445 |
Kyrkgårdsudden |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
170663.81800000 |
6682047.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.101010031 |
Kalliolla sijaitseva röykkiö, jonka pituus on 3,3 metriä, leveys 3,0 metriä ja korkeus 0,7 metriä. |
| metsakeskus.102010002 |
102 |
Vanhakoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
268113.16800000 |
6788390.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Loimijoesta noin 400 m itään. Paikan länsipuolella, noin 400 m päässä on Vanhakosken lampi. Asuinpaikka on itä-länsisuuntaisella pienehköllä harjulla Kauppilan tilan puutarhassa. Kaivauksia on tehty mäen etelärinteellä, josta on löydetty merkkejä asuinpaikasta. Rinteessä kasvaa suuria mäntyjä, koivuja ja katajia sekä kuusen taimia. Kiviä ei ollut näkyvissä, mutta kaivauskertomuksen mukaan mäki on hyvin kivinen ja kallioinen. Asuinpaikka ei näyttäisi jatkuvan pellolle mäen länsipuolella. Asuinpaikan kokonaislaajuus ei ole tiedossa, mutta se kattanee laajimmillaan mäen, jolla tila sijaitsee eli laajuus on silloin 80 x 120 m. Paikalta on mm. varhaiskampakeramiikkaa, talttoja, hioimia. |
| metsakeskus.102010003 |
102 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
268725.89900000 |
6792620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010003 |
Kappelinmäen eli Takkulan kalmisto sijaitsee Takkulan kartanon pihapiirissä Sammunjoen eteläpuolella, noin 40 m joesta. Kohde on mäellä, jota on aikoinaan nimitetty Kappelinmäeksi. Paikalla on jokus ollut uhripaikka, vanha hautausmaa ja kappeli, sekä keskiajan lopulla myös kiltatupa. Paikalta on aikoinaan löydetty vanhoja rahoja ja miekka, jota säilytetään Huittisten kirkossa. Kalmiston laajuudesta ei ole tietoa, mutta se lienee pääosin kartanon päärakennuksen alla. Vuoden 1951 kaivaukset keskittyivät päärakennuksen eteen portaiden viereiselle alueelle. Kalmiston laajuus on enimmillään 210 m x 270 m. Tällöin alue käsittää sekä pelto- että pihamaata. Maaasto viettää jokeen päin. Maaperä on hiekkaa mäen laella ja savea joen rannassa. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä.
Vuonna 2011 noin 50 metriä koordinaattipisteestä lounaaseen on löytynyt metallinilmaisimella pyöreän kupurasoljen sekä pronssivartaan kappale (KM 40009: 1-2). |
| metsakeskus.102010003 |
102 |
Kappelinmäki |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27017 |
268725.89900000 |
6792620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010003 |
Kappelinmäen eli Takkulan kalmisto sijaitsee Takkulan kartanon pihapiirissä Sammunjoen eteläpuolella, noin 40 m joesta. Kohde on mäellä, jota on aikoinaan nimitetty Kappelinmäeksi. Paikalla on jokus ollut uhripaikka, vanha hautausmaa ja kappeli, sekä keskiajan lopulla myös kiltatupa. Paikalta on aikoinaan löydetty vanhoja rahoja ja miekka, jota säilytetään Huittisten kirkossa. Kalmiston laajuudesta ei ole tietoa, mutta se lienee pääosin kartanon päärakennuksen alla. Vuoden 1951 kaivaukset keskittyivät päärakennuksen eteen portaiden viereiselle alueelle. Kalmiston laajuus on enimmillään 210 m x 270 m. Tällöin alue käsittää sekä pelto- että pihamaata. Maaasto viettää jokeen päin. Maaperä on hiekkaa mäen laella ja savea joen rannassa. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä.
Vuonna 2011 noin 50 metriä koordinaattipisteestä lounaaseen on löytynyt metallinilmaisimella pyöreän kupurasoljen sekä pronssivartaan kappale (KM 40009: 1-2). |
| metsakeskus.102010003 |
102 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
268725.89900000 |
6792620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010003 |
Kappelinmäen eli Takkulan kalmisto sijaitsee Takkulan kartanon pihapiirissä Sammunjoen eteläpuolella, noin 40 m joesta. Kohde on mäellä, jota on aikoinaan nimitetty Kappelinmäeksi. Paikalla on jokus ollut uhripaikka, vanha hautausmaa ja kappeli, sekä keskiajan lopulla myös kiltatupa. Paikalta on aikoinaan löydetty vanhoja rahoja ja miekka, jota säilytetään Huittisten kirkossa. Kalmiston laajuudesta ei ole tietoa, mutta se lienee pääosin kartanon päärakennuksen alla. Vuoden 1951 kaivaukset keskittyivät päärakennuksen eteen portaiden viereiselle alueelle. Kalmiston laajuus on enimmillään 210 m x 270 m. Tällöin alue käsittää sekä pelto- että pihamaata. Maaasto viettää jokeen päin. Maaperä on hiekkaa mäen laella ja savea joen rannassa. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä.
Vuonna 2011 noin 50 metriä koordinaattipisteestä lounaaseen on löytynyt metallinilmaisimella pyöreän kupurasoljen sekä pronssivartaan kappale (KM 40009: 1-2). |
| metsakeskus.102010003 |
102 |
Kappelinmäki |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27018 |
268725.89900000 |
6792620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010003 |
Kappelinmäen eli Takkulan kalmisto sijaitsee Takkulan kartanon pihapiirissä Sammunjoen eteläpuolella, noin 40 m joesta. Kohde on mäellä, jota on aikoinaan nimitetty Kappelinmäeksi. Paikalla on jokus ollut uhripaikka, vanha hautausmaa ja kappeli, sekä keskiajan lopulla myös kiltatupa. Paikalta on aikoinaan löydetty vanhoja rahoja ja miekka, jota säilytetään Huittisten kirkossa. Kalmiston laajuudesta ei ole tietoa, mutta se lienee pääosin kartanon päärakennuksen alla. Vuoden 1951 kaivaukset keskittyivät päärakennuksen eteen portaiden viereiselle alueelle. Kalmiston laajuus on enimmillään 210 m x 270 m. Tällöin alue käsittää sekä pelto- että pihamaata. Maaasto viettää jokeen päin. Maaperä on hiekkaa mäen laella ja savea joen rannassa. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä.
Vuonna 2011 noin 50 metriä koordinaattipisteestä lounaaseen on löytynyt metallinilmaisimella pyöreän kupurasoljen sekä pronssivartaan kappale (KM 40009: 1-2). |
| metsakeskus.102010003 |
102 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
268725.89900000 |
6792620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010003 |
Kappelinmäen eli Takkulan kalmisto sijaitsee Takkulan kartanon pihapiirissä Sammunjoen eteläpuolella, noin 40 m joesta. Kohde on mäellä, jota on aikoinaan nimitetty Kappelinmäeksi. Paikalla on jokus ollut uhripaikka, vanha hautausmaa ja kappeli, sekä keskiajan lopulla myös kiltatupa. Paikalta on aikoinaan löydetty vanhoja rahoja ja miekka, jota säilytetään Huittisten kirkossa. Kalmiston laajuudesta ei ole tietoa, mutta se lienee pääosin kartanon päärakennuksen alla. Vuoden 1951 kaivaukset keskittyivät päärakennuksen eteen portaiden viereiselle alueelle. Kalmiston laajuus on enimmillään 210 m x 270 m. Tällöin alue käsittää sekä pelto- että pihamaata. Maaasto viettää jokeen päin. Maaperä on hiekkaa mäen laella ja savea joen rannassa. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä.
Vuonna 2011 noin 50 metriä koordinaattipisteestä lounaaseen on löytynyt metallinilmaisimella pyöreän kupurasoljen sekä pronssivartaan kappale (KM 40009: 1-2). |
| metsakeskus.102010003 |
102 |
Kappelinmäki |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27019 |
268725.89900000 |
6792620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010003 |
Kappelinmäen eli Takkulan kalmisto sijaitsee Takkulan kartanon pihapiirissä Sammunjoen eteläpuolella, noin 40 m joesta. Kohde on mäellä, jota on aikoinaan nimitetty Kappelinmäeksi. Paikalla on jokus ollut uhripaikka, vanha hautausmaa ja kappeli, sekä keskiajan lopulla myös kiltatupa. Paikalta on aikoinaan löydetty vanhoja rahoja ja miekka, jota säilytetään Huittisten kirkossa. Kalmiston laajuudesta ei ole tietoa, mutta se lienee pääosin kartanon päärakennuksen alla. Vuoden 1951 kaivaukset keskittyivät päärakennuksen eteen portaiden viereiselle alueelle. Kalmiston laajuus on enimmillään 210 m x 270 m. Tällöin alue käsittää sekä pelto- että pihamaata. Maaasto viettää jokeen päin. Maaperä on hiekkaa mäen laella ja savea joen rannassa. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä.
Vuonna 2011 noin 50 metriä koordinaattipisteestä lounaaseen on löytynyt metallinilmaisimella pyöreän kupurasoljen sekä pronssivartaan kappale (KM 40009: 1-2). |
| metsakeskus.102010004 |
102 |
Hiidentöykkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
267988.22000000 |
6786816.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010004 |
Kohde sijaitsee Loimijoen länsipuolella Korkeakosken ja Loimankosken välimaastossa sijaitsevalla pellolla. Etäisyys joesta on noin 120 m ja etäisyys Perttulan tilan päärakennuksesta noin 450 m pohjoisluoteeseen. Kohde on Perttulan ja Pietilän tilojen rajan tuntumassa olevalla itä-länsisuuntaisella saarekkeella, joka on kooltaan noin 10 x 20 m. Saarekkeessa kasvaa vanhoja puita sekä tiheää pensaikkoa. Saarekkeen koillisreunalla on syvä kuoppa, josta lienee aikoinaan ajettu soraa. Tutkitun röykkiön koko on 9,5 x 4 m. Koko muinaisjäännöksen laajuus lienee noin 100 x 100 m. |
| metsakeskus.102010005 |
102 |
Pietilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
267940.24200000 |
6786858.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010005 |
Kohde sijaitsee Loimijoen länsipuolella Korkeakosken ja Loimankosken välimaastossa sijaitsevalla peltosaarekkeella. Etäisyys joesta on noin 150 m ja etäisyys Pietilän tilan asuinrakennuksesta on noin 200 m itään. Pietilän ja Perttulan tilojen peltojen keskivaiheilla on luoteis-kaakkoissuuntainen pitkänomainen kumpu nimeltä Hiidentöykkä ( kohde no 4). Kummun Pietilän puoleisessa osassa lienee sijainnut rautakautinen hautaröykkiö, jonka tilan isäntä on aikoinaan hajottanut. Paikalta olisi (Kivikosken mukaan) tuolloin löytynyt runsaasti luita ja metalliesineitä, joita ei oltu kuitenkaan otettu talteen. Hiidentöykkää koskevissa tarkastus- ja kaivauskertomuksissa mainitaan, että Pietilän talon mailla röykkiöitä olisi aikoinaan ollut toistakymmentä. Osa lienee ollut peltoraunioita. |
| metsakeskus.102010006 |
102 |
Hiidenkallio |
10002 |
12006 |
13079 |
11002 |
27000 |
267237.48500000 |
6794650.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010006 |
Kohde sijaitsee kallionnyppylällä, tasaisen peltoaukeaman keskellä Kokemäenjoen tuntumassa. Joki tekee paikalla jyrkähkön mutkan ja kallio sijaitsee joen mutkan muodostamalla niemekkeellä. Kallion etäisyys joesta on noin 300 m. Lähde on kallion luoteisosassa, lähellä kallion lakea. Lähde on puolisuunnikkaan muotoinen, kooltaan on noin 32 x 110 x 117 x 110 cm. Suurin syvyys on 40 cm. Vuoden 1960 inventointikertomuksen (K. Itkonen) mukaan lähdettä oli käytetty uhrilähteenä viime aikoihin asti ja siitä kerrotaan löydetyn 1700- ja 1800 -lukujen rahoja. |
| metsakeskus.102010007 |
102 |
Palojoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
270793.12900000 |
6780163.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Koura- eli Palojoen itäpuolella, noin kilometrin päässä joesta. Paikka on melko tasaisella pellolla metsän reunassa. Paikan pohjoispuolella on laaja kallioinen metsäalue ja eteläpuolella peltoa. Asuinpaikka on pienen peltolohkon kaakkoisosassa. Pellon pohjoispuolella on Riihikallio ja peltoa halkoo Tuomistonoja. Maaperä on hiekkaa. Asuinpaikan laajuudeksi on arvioitu 90 x 90 m. Paikalta on löydetty Huittisten hirvenpää -veistoksen lisäksi mm. hiottujen liuske-esineiden kappaleita ja kvartsia. Liesikiveyksestä tehty C-14 -ajoitus antaa paikan iäksi noin 6237–5730 eaa. (Hel-1726, 7120±130 BP).
Paikalla on informaatiotaulu. |
| metsakeskus.102010008 |
102 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274124.76800000 |
6784612.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010008 |
Asuinpaikka sijainnee Rantalan tilan asuinrakennuksesta noin 500 luoteeseen ja noin 500 m kaakkoon Pori - Helsinki valtatiestä. Paikka on maakummulla pellon laidassa. Sen laajuus on 80 x 80 m. Rantalan asuinpaikan sijainnista oli vuoden 1960 inventointikertomuksessa kaksi erilaista tietoa. Sanallisen kuvauksen mukaan kohde sijaitsisi 500 m Rantalan talosta kaakkoon, mutta kartalla paikka on merkitty noin 500 m Rantalasta luoteeseen. Vuoden 1997 tarkastusten ja inventoinnin yhteydessä ei kohdasta 500 m Rantalasta kaakkoon pellon ja metsän yhtymäkohdasta todettu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Paikka 500 m Rantalasta luoteesen ei kuulu Rantalan tilaan. Tältä paikalta todettiin pellon ja metsän rajasta halkaisijaltaan noin 30 m oleva kumpare. Maaperä paikalla oli hiekansekaista savea. Pellon pinnalla havaittiin pari kvartsi-iskosta, joita ei kuitenkaan otettu talteen. Aikaisemmin Rantalan maalta on löydetty pari kiviesinettä. Muinaisjäännöksen sijaintia ei siis tiedetä varmasti. |
| metsakeskus.102010009 |
102 |
Käräjämäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
268868.84100000 |
6792242.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010009 |
Kohde on Sammaljoen ja Punkalaitumenjoen välimaastossa, Turku - Tampere -maantien itäpuolella, noin 50 m tiestä. Käräjämäki on matala, pitkänomainen moreenimäki, joka kohoaa tasaisen peltoaukeaman keskellä lähellä Untonmäen asuinaluetta. Mäellä kasvaa sekämetsää. Sen rinteillä on ja reunoilla on suuria kiviä ja erikokoisia kuoppia. Mäen pohjoisosassa on hiekkakuoppa. Mäen lounaisreunassa on neljä rajakiveä. Mäen laella on osittain tuhottu röykkiö suuren rikotun siirtolohkareen ympärillä. Unto Salon mukaan röykkiö oli maan- ja kivensekainen ja vailla säännöllistä struktuuria. Röykkiön halkaisija oli itä-länsisuunnassa ja pohjois-eteläsuunnassa noin 7 m sekä koillis-lounaissuunnassa noin 8 m. Röykkiö oli rakennettu noin 1,5 x 3,5 m suuruisen silmäkiven ympärille. Kaivauslöytöjen perusteella röykkiö on ajoitettu myöhäisrautakautiseksi.. Käräjämäkeen liittyy muistitieto, että mäen laella olisi ollut käräjäkiviä. Unto Salon mukaan kyseessä lienee kuitenkin vain tarina. Muinaisjäännösalueen laajuus on 90 x 90 m. |
| metsakeskus.102010010 |
102 |
Hiukkavainio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
269209.00000000 |
6792018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010010 |
Kalmisto sijaitsee Turku-Tampere -maantiestä noin 500 m itään, rakennetulla Untonmäen asuinalueella. Kalmiston jäljellä oleva osa on Nanhiantien, Vihterintien, Mehiläisten tien ja Kennokujan välissä sijaitsevalla mäellä. Paikka on matalalla koillis-lounaissuuntaisella mäellä, jolla kasvaa sekametsää. Mäellä on paljon suuria kiviä, joita on kasattu erityisesti mäen pohjoispäähän. Mäkeä ympäröivät joka puolelta omakotitalot. Maaperä mäessä on moreeni. Kalmisto on alunperin ollut laajempi, mutta tuhoutunut mm. pellon raivauksen yhteydessä. Anna-Liisa Hirviluodon tekemien koekuoppien perusteella koskematonta muinaisjäännöstä on vielä paikalla jäljellä. Kalmiston jäljellä oleva laajuus on noin 20 x 50 m.
Kalmisto on merkitty muinaisjäännöskilvellä ja Mehiläisentien varressa on opastaulu. |
| metsakeskus.102010011 |
102 |
Virkonmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
269456.60900000 |
6792396.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010011 |
Kohde sijaitsee Sammaljoesta noin 150 m etelään ja Turku-Tampere tiestä 600 m itään. Kalmisto on Ytin tilan Virkonmäellä. Mäki on sorapohjainen ja siellä on suuria maakiviä. Kalmisto on asuinrakennuksen eteläpuolella, piha-ja puutarhamaalla, jossa kasvaa omenapuita. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rautakautisia esineitä on löydetty noin 2 - 3 m etelään asuinrakennuksesta. Esineet löytyivät 1930 -luvulla puutarhatöiden yhteydessä. Asuinrakennuksesta noin 50 m lounaaseen olevaa kuivuria rakennettaessa löytyivät savikiekko ja -kiekon puolikas. Kalmiston laajuudeksi on arvioitu 50 x 50 m, mutta jos kuivurin alue otetaan huomioon laajuus on noin 50 x 100 m. |
| metsakeskus.102010012 |
102 |
Riposuo |
10002 |
12002 |
13032 |
11019 |
27012 |
272483.00000000 |
6794226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010012 |
Kohde sijaitsee Turku-Tampere -maantiestä noin 3,3 km itään. Paikka on pelloksi raivatun suon itälaidalla, lähellä metsän reunaa oleva sorapohjainen saareke. Paikalta on löydetty merkkejä kahdesta vasarakirveshaudasta. Kooltaan saareke on nykyisin noin 8 x 10 m ( koko oli ennen kaivausta noin 25 x 19 m). Saarekkeen maaperä on osittain soraa ja osittain savea. Ympäröivän pellon maaperä on savea. Muinaisjäännösalueen laajuus on 100 x 100 m. |
| metsakeskus.102010013 |
102 |
Vittassaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
275930.99300000 |
6794942.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010013 |
Vittassaari on Vittassuon länsilaidalla sijaitseva mäki, joka on ollut aikoinaan joka puolelta suon ympäröimä. Paikka on noin 1,1 km Räikänmaahan vivästä tiestä itään. Paikalle menee metsäautotie. Hautaröykkiö sijaitsee suosaarekkeen kaakkoisrinteellä, noin 60 m peruskarttaan merkitystä lähteestä pohjoiseen. Se on on heinää kasvavan niityn pohjoisreunalla vanhojen kuusien keskellä. Röykkiö on kooltaan noin 5 x 5 m (alkuperäisten tietojen mukaan noin 3 x 4,5 m) ja m,uodoltaan epämääräinen. Röykkiö on maan- ja kivensekainen ja sen keskellä on syvennys. Sen korkeus on 40 - 50 cm. Hautaröykkiö tuhottiin lähes kokonaan heti sen löydyttyä. Löytäjän mukaan paikalla on ollut muitakin, pienempiä röykkiöitä, mutta nekin tuhottiin. Löytöjen perusteella paikalla on ollut ruumishautaus. |
| metsakeskus.102010014 |
102 |
Kansanopisto |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
267634.36000000 |
6787603.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010014 |
Kalmisto sijaitsee Loimijoesta noin 100 m länteen Opistonkosken kohdalla kansanopiston puutarhassa ja pihamaalla. Kalmisto on joensuuntaisella pitkällä Raiskiomäki -nimisellä mäellä. Mäellä on myös kansanopiston päärakennus, jonka itäpuolella, omenapuutarhassa, kalmisto on. Kiviä on näkyvissä puutarhassa siellä täällä, mutta muutoin kalmistosta ei ole näkyvissä merkkejä maan pinnalle. Tutkittu alue on puutarhassa olevan vanhan aitan koillispuolella. Muinaisjäännös on todennäköisesti suureksi osaksi tutkittu. Puutarhan kokonaislaajuus on 40 x 60 m. |
| metsakeskus.102010015 |
102 |
Räätikäsvuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
268949.79500000 |
6795312.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010015 |
Linnamäki on Turku-Tampere -tien ja Keikyään vievän tien välissä Kokemäenjoeta 900 m itään. Räätikäsvuori on laajahko kallioalue, jonka sisin laki on muodostanut linnavuoren. Laki on avokalliota, jota peittää harva puusto. Räätikäsvuoren keskimmäisen laen rinteet ovat jyrkähköt koillisesta, kaakosta ja lännestä. Kolmessa kohtaa on vielä jäljellä vallin kivipohjaa. Etelän loivahkossa rinteessä on noin 35 m pitkä vallin jäänne, jonka leveys on ollut noin 2 m ja korkeus muutamia kymmeniä senttejä. Loivahkon luoteis- ja pohjoispuolen suojaksi on rakennettu noin 25 m pitkä m valli. Linnavuoren laajuus on 50 x 70 m.
Huittisten kaupunki teki Satakunnan Museon valvonnassa linnamäellä vuonna 2001 kartoituksen. Mäelle kaivettiin samassa yhteydessä kolme koekuoppaa, jotka osoittautuivat löydöttömiksi. |
| metsakeskus.102010016 |
102 |
Tirri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266879.00000000 |
6796654.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010016 |
Kohde on Kokemäenjoesta noin 400 m länteen ja Tirrin talosta 800 m luoteeseen, pitkän harjun itäreunalla, hiekkakuoppa-alueella. Hiekkakuoppaa ei nykyään enää pysty kunnolla hahmottaamaan, mutta se on kooltaan noin 40 x 60 m. Vuoden 1972 kaivausten yhteydessä kulttuurikerrosta löytyi noin 16 x 7 m alalta hiekkakuopan länsireunalta. Paikalta on aikaisemmin saatu myös rautakautisia löytöjä (miekka ja keihäänkärki).
Kesällä 2021 paikalle tehtiin tarkastus alueen maanomistaja ilmoitettua, että rekisterissä oleva muinaisjäännösalueen rajaus on virheellinen, sillä se sijoittui vanhan hiekkakuopan koillispuolelle. Inventointi- ja koetutkimusraporttien mukaan Tirrin hiekkakuopasta tehdyt havainnot muinaisjäännöksestä sijoittuivat kuopan länsireunalle. Reunaa on vielä heikosti hahmotettavissa nykyisen pellon luoteisreunassa, josta pihamaille nouseva törmä on melko jyrkkä. Varsinainen kuoppa on kokonaan hävinnyt ja sen pohja-alue on otettu viljelykäyttöön. Pellon topografiassa voi vielä heikosti havaita vanhan kuopan sijaintipaikan painaumana.
Tarkastuksen aikaan pelto oli oraalla. Pellon pinnassa tai reunamilla ei silmämääräisellä tarkastelulla havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Umpeen kasvanutta hiekkakuopan reunaa ei voitu tarkemmin tutkia. Pellon reunalla erityisesti lähempänä Karhiniementietä kasvoi pölkkyruohoa, joka on indikaattorikasvi.
Tarkastuksen ja arkistotietojen perusteella todettiin, että muinaisjäännösrekisterissä oleva muinaisjäännösalueen rajaus nykyisen pellon koillispuolella on ollut virheellinen ja se poistetaan. Tarkastuksessa ei voitu varmaksi selvittää sitä, onko hiekkakuopan länsireunassa vielä jäljellä muinaisjäännöstä vai ei. Tämän varmistaminen vaatisi koetutkimuksia. Maaston topografian ja osittain myös pölkkyruohohavainnon perusteella pellon reuna-alueelle rajattiin kuitenkin edelleen muinaisjäännösalue. |
| metsakeskus.102010016 |
102 |
Tirri |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
266879.00000000 |
6796654.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010016 |
Kohde on Kokemäenjoesta noin 400 m länteen ja Tirrin talosta 800 m luoteeseen, pitkän harjun itäreunalla, hiekkakuoppa-alueella. Hiekkakuoppaa ei nykyään enää pysty kunnolla hahmottaamaan, mutta se on kooltaan noin 40 x 60 m. Vuoden 1972 kaivausten yhteydessä kulttuurikerrosta löytyi noin 16 x 7 m alalta hiekkakuopan länsireunalta. Paikalta on aikaisemmin saatu myös rautakautisia löytöjä (miekka ja keihäänkärki).
Kesällä 2021 paikalle tehtiin tarkastus alueen maanomistaja ilmoitettua, että rekisterissä oleva muinaisjäännösalueen rajaus on virheellinen, sillä se sijoittui vanhan hiekkakuopan koillispuolelle. Inventointi- ja koetutkimusraporttien mukaan Tirrin hiekkakuopasta tehdyt havainnot muinaisjäännöksestä sijoittuivat kuopan länsireunalle. Reunaa on vielä heikosti hahmotettavissa nykyisen pellon luoteisreunassa, josta pihamaille nouseva törmä on melko jyrkkä. Varsinainen kuoppa on kokonaan hävinnyt ja sen pohja-alue on otettu viljelykäyttöön. Pellon topografiassa voi vielä heikosti havaita vanhan kuopan sijaintipaikan painaumana.
Tarkastuksen aikaan pelto oli oraalla. Pellon pinnassa tai reunamilla ei silmämääräisellä tarkastelulla havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Umpeen kasvanutta hiekkakuopan reunaa ei voitu tarkemmin tutkia. Pellon reunalla erityisesti lähempänä Karhiniementietä kasvoi pölkkyruohoa, joka on indikaattorikasvi.
Tarkastuksen ja arkistotietojen perusteella todettiin, että muinaisjäännösrekisterissä oleva muinaisjäännösalueen rajaus nykyisen pellon koillispuolella on ollut virheellinen ja se poistetaan. Tarkastuksessa ei voitu varmaksi selvittää sitä, onko hiekkakuopan länsireunassa vielä jäljellä muinaisjäännöstä vai ei. Tämän varmistaminen vaatisi koetutkimuksia. Maaston topografian ja osittain myös pölkkyruohohavainnon perusteella pellon reuna-alueelle rajattiin kuitenkin edelleen muinaisjäännösalue. |
| metsakeskus.102010017 |
102 |
Yli-Jaakkola |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
268176.15200000 |
6786326.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010017 |
Kalmisto sijaitsee Yli-Jaakolan vanhan päärakennuksen pihapiirissä Loimijoesta 150 m länteen.Loimijoki tekee paikalla mutkan itään ja muodostaa niemekkeen, jolla tila sijaitsee. Kalmisto on Ylijaakolan tilan maakellarin ympärillä olevalla pyöreällä kumpareella. Esineet löytyivät tilan vanhaa päärakennusta purettaessa sen alla olleesta kivikosta. Maakellarin kivipengermän rakentamiseen käytetyt kivet ovat ilmeisesti peräisin samalta paikalta kuin esineet. Kumpareen laajuus on noin 50 x 50 m. Syksyllä 1997 mäellä on tehty pienimuotoinen koekaivaus, jossa havaittiin merkkejä ruumiskalmistosta.
Vuonna 2018 saatu Loimijoentien länsipuoliselta pellolta rautakauden metallinetsintälöytöjä; ks. alakohteet. |
| metsakeskus.102010018 |
102 |
Apilisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266413.86500000 |
6784565.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010018 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Loimijoesta itään. Joki tekee mutkan luoteeseen ja muodostaa samalla niemekkeen, jolla paikka sijaitsee. Apiliston tilan päärakennuksesta paikka on noin 300 m koilliseen. Asuinpaikka sijaitsee loivalla peltorinteellä, pohjois-eteläsuuntaisen kallion itäpuolella. Pellon maaperä on hiekansekaista savea. Asuinpaikan laajuus kvartsi-iskosten ( yhteensä 6 kpl) levinnän perusteella on pohjois-eteläsuunnassa noin 150 m ja itä-länsisuunnassa noin 30 m. |
| metsakeskus.102010019 |
102 |
Kuusimaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
268517.96900000 |
6795072.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010019 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 400 m itään. Kuusimaan tilan asuinrakennuksesta paikka on noin 200 m lounaaseen. Asuinpaikka sijaitsee tasaisella savipellolla Ripovuoren itäpuolella ja aivan vuoren juurella. Muinaisjäännöksen laajuus on löytöjen ( hioimen ? katkelma, pii-iskos, mustaliuskeen pala) levinnän perusteella koillis-lounaissuunnassa 40 m ja luoteis-kaakkoissuunnassa noin 50 m. |
| metsakeskus.102010020 |
102 |
Viitamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
269492.64300000 |
6780759.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010020 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Koura- eli Palojoesta noin 600 m pohjoiseen ja Viitamäen tilan asuinrakennuksesta noin 100 m itään. Paikka on lounaaseen viettävällä peltorinteellä Pikkukallio -nimisen kallion eteläpuolella. Maaperä on savea. Pohjoispuolinen metsä maaperältään hiekkaa, mutta asuinpaikka ei koekuoppien perusteella näyttäisi jatkuvan sinne. Löytöjen ( kvartsi-iskokset) levinnän perusteella kohteen laajuus on koillis-lounaissuunnassa noin 30 m ja luoteis-kaakkoissuunnassa noin 140 m. Palojoen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 1,4 km kaakkoon. |
| metsakeskus.102010021 |
102 |
Hakuni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
279610.55600000 |
6785891.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102010021 |
Mahdollinen asuinpaikka on Punkalaitumenjoesta 300 m pohjoiseen ja Hakunin tilan asuinrakennuksesta 250 m koilliseen. Kohde on etelään viettävällä peltorinteellä Tervahaudanmäen eteläpuolella. Maaperä paikalla on hiekansekaista savea. Asuinpaikan laajuus löydösten (kvartsi-iskosten) perusteella on koillis-lounaissuunnassa noin 40 m ja luoteis-kaakkois-suunnassa noin 60 m. |
| metsakeskus.102500002 |
102 |
Sammu Teileinmäki |
10001 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
268933.00000000 |
6794307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.102500002 |
Kohde on ollut käytössä 1700-luvulle asti rikollisten mestauspaikkana. Muistitiedon mukaan vielä 1900-luvun alussa kallioon oli kiinnitettynä rautarengas, jolla arveltiin olevan yhteyttä mestaustoimitukseen. Kalliota on louhittu sittemmin, ja rengas on ilmeisesti hävinnyt.
Kertoja mainitsi, että Teileinmäen lähellä ovat muinaiset merkkipaikat Ripovuori ja Räätikäsvuori. |
| metsakeskus.103010001 |
103 |
Järvensuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
299231.80400000 |
6758525.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvensuon lounaispuolella ja kuivatun Rautajärven eteläpuolella, Rautasuon itärannalla.
Merkittävimmän osan muinaisjäännöstä muodostavat pelto- ja suoalueella, liejun alapuolella moreenin pinnassa olevat mahdolliset paalujen varaan rakennettujen asumusten jäännökset ja paikalta löytyneet puu-, kaarna- ja tuohiesineet. Löytökerroksen on tulkittu jääneen tulvineen järven veden ja järven pohjalle kertyneen liejun peittämäksi.
Asuinpaikkalöytöjä on myös kallioisen metsäsaarekkeen länsi- ja luoteisrinteen tasanteilla, mäen päältä Kuoppanummi-nimiseltä paikalta, kahden kallion välissä olevalta tasanteelta sekä Kuoppanummen itäpuolella olevasta kallioiden välisestä solasta. Asuinpaikan laajuus on kuivalla maalla ainakin 120 x 200 m.
Vuosien 2020-2021 tutkimusten perusteella mataloituvaa järvenrantaa on hyödynnetty hyvin pitkäkestoisesti kivikaudella, aina myöhäismesoliittiselta ajalta jatkuen neoliittisen kauden lopulle, noin 6000–2000 eaa. Vuonna 2021 orgaaniset aineistot todettiin vielä melko hyvin säilyneiksi ja paikalta löytyi useita puu- ja kaarnaesineitä kivikaudelta; mm. puisten kalastusrakenteiden osia, meloja, verkonkohoja ja -painokiviä, puuveistoksia ja muita tarve-esineitä. Kosteat hapettomat kerrostumat ovat säilyttäneet paikalla myös runsaasti kasvi-ja eläinjäännöksiä, mm. ravinnoksi käytettyjen hassel- ja vesipähkinän kuoria sekä palamatonta eläinluuta.
Tutkimusten avulla saatiin myös huolestuttavaa tietoa voimakkaan ojituksen vaikutuksesta pohjaveden pinnankorkeuteen ja sen merkityksestä kivikautisten orgaanisten aineistojen säilymisoloihin. Kohteen ylimmät löytöhorisontit turvekerroksessa eivät ole enää ympärivuotisesti vettyneitä ja myöhäisneoliittisten orgaanisten aineistojen tuhoutumisprosessi on jo käynnissä |
| metsakeskus.103010001 |
103 |
Järvensuo 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
299231.80400000 |
6758525.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvensuon lounaispuolella ja kuivatun Rautajärven eteläpuolella, Rautasuon itärannalla.
Merkittävimmän osan muinaisjäännöstä muodostavat pelto- ja suoalueella, liejun alapuolella moreenin pinnassa olevat mahdolliset paalujen varaan rakennettujen asumusten jäännökset ja paikalta löytyneet puu-, kaarna- ja tuohiesineet. Löytökerroksen on tulkittu jääneen tulvineen järven veden ja järven pohjalle kertyneen liejun peittämäksi.
Asuinpaikkalöytöjä on myös kallioisen metsäsaarekkeen länsi- ja luoteisrinteen tasanteilla, mäen päältä Kuoppanummi-nimiseltä paikalta, kahden kallion välissä olevalta tasanteelta sekä Kuoppanummen itäpuolella olevasta kallioiden välisestä solasta. Asuinpaikan laajuus on kuivalla maalla ainakin 120 x 200 m.
Vuosien 2020-2021 tutkimusten perusteella mataloituvaa järvenrantaa on hyödynnetty hyvin pitkäkestoisesti kivikaudella, aina myöhäismesoliittiselta ajalta jatkuen neoliittisen kauden lopulle, noin 6000–2000 eaa. Vuonna 2021 orgaaniset aineistot todettiin vielä melko hyvin säilyneiksi ja paikalta löytyi useita puu- ja kaarnaesineitä kivikaudelta; mm. puisten kalastusrakenteiden osia, meloja, verkonkohoja ja -painokiviä, puuveistoksia ja muita tarve-esineitä. Kosteat hapettomat kerrostumat ovat säilyttäneet paikalla myös runsaasti kasvi-ja eläinjäännöksiä, mm. ravinnoksi käytettyjen hassel- ja vesipähkinän kuoria sekä palamatonta eläinluuta.
Tutkimusten avulla saatiin myös huolestuttavaa tietoa voimakkaan ojituksen vaikutuksesta pohjaveden pinnankorkeuteen ja sen merkityksestä kivikautisten orgaanisten aineistojen säilymisoloihin. Kohteen ylimmät löytöhorisontit turvekerroksessa eivät ole enää ympärivuotisesti vettyneitä ja myöhäisneoliittisten orgaanisten aineistojen tuhoutumisprosessi on jo käynnissä |
| metsakeskus.103010001 |
103 |
Järvensuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
299231.80400000 |
6758525.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvensuon lounaispuolella ja kuivatun Rautajärven eteläpuolella, Rautasuon itärannalla.
Merkittävimmän osan muinaisjäännöstä muodostavat pelto- ja suoalueella, liejun alapuolella moreenin pinnassa olevat mahdolliset paalujen varaan rakennettujen asumusten jäännökset ja paikalta löytyneet puu-, kaarna- ja tuohiesineet. Löytökerroksen on tulkittu jääneen tulvineen järven veden ja järven pohjalle kertyneen liejun peittämäksi.
Asuinpaikkalöytöjä on myös kallioisen metsäsaarekkeen länsi- ja luoteisrinteen tasanteilla, mäen päältä Kuoppanummi-nimiseltä paikalta, kahden kallion välissä olevalta tasanteelta sekä Kuoppanummen itäpuolella olevasta kallioiden välisestä solasta. Asuinpaikan laajuus on kuivalla maalla ainakin 120 x 200 m.
Vuosien 2020-2021 tutkimusten perusteella mataloituvaa järvenrantaa on hyödynnetty hyvin pitkäkestoisesti kivikaudella, aina myöhäismesoliittiselta ajalta jatkuen neoliittisen kauden lopulle, noin 6000–2000 eaa. Vuonna 2021 orgaaniset aineistot todettiin vielä melko hyvin säilyneiksi ja paikalta löytyi useita puu- ja kaarnaesineitä kivikaudelta; mm. puisten kalastusrakenteiden osia, meloja, verkonkohoja ja -painokiviä, puuveistoksia ja muita tarve-esineitä. Kosteat hapettomat kerrostumat ovat säilyttäneet paikalla myös runsaasti kasvi-ja eläinjäännöksiä, mm. ravinnoksi käytettyjen hassel- ja vesipähkinän kuoria sekä palamatonta eläinluuta.
Tutkimusten avulla saatiin myös huolestuttavaa tietoa voimakkaan ojituksen vaikutuksesta pohjaveden pinnankorkeuteen ja sen merkityksestä kivikautisten orgaanisten aineistojen säilymisoloihin. Kohteen ylimmät löytöhorisontit turvekerroksessa eivät ole enää ympärivuotisesti vettyneitä ja myöhäisneoliittisten orgaanisten aineistojen tuhoutumisprosessi on jo käynnissä |
| metsakeskus.103010001 |
103 |
Järvensuo 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11040 |
27000 |
299231.80400000 |
6758525.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvensuon lounaispuolella ja kuivatun Rautajärven eteläpuolella, Rautasuon itärannalla.
Merkittävimmän osan muinaisjäännöstä muodostavat pelto- ja suoalueella, liejun alapuolella moreenin pinnassa olevat mahdolliset paalujen varaan rakennettujen asumusten jäännökset ja paikalta löytyneet puu-, kaarna- ja tuohiesineet. Löytökerroksen on tulkittu jääneen tulvineen järven veden ja järven pohjalle kertyneen liejun peittämäksi.
Asuinpaikkalöytöjä on myös kallioisen metsäsaarekkeen länsi- ja luoteisrinteen tasanteilla, mäen päältä Kuoppanummi-nimiseltä paikalta, kahden kallion välissä olevalta tasanteelta sekä Kuoppanummen itäpuolella olevasta kallioiden välisestä solasta. Asuinpaikan laajuus on kuivalla maalla ainakin 120 x 200 m.
Vuosien 2020-2021 tutkimusten perusteella mataloituvaa järvenrantaa on hyödynnetty hyvin pitkäkestoisesti kivikaudella, aina myöhäismesoliittiselta ajalta jatkuen neoliittisen kauden lopulle, noin 6000–2000 eaa. Vuonna 2021 orgaaniset aineistot todettiin vielä melko hyvin säilyneiksi ja paikalta löytyi useita puu- ja kaarnaesineitä kivikaudelta; mm. puisten kalastusrakenteiden osia, meloja, verkonkohoja ja -painokiviä, puuveistoksia ja muita tarve-esineitä. Kosteat hapettomat kerrostumat ovat säilyttäneet paikalla myös runsaasti kasvi-ja eläinjäännöksiä, mm. ravinnoksi käytettyjen hassel- ja vesipähkinän kuoria sekä palamatonta eläinluuta.
Tutkimusten avulla saatiin myös huolestuttavaa tietoa voimakkaan ojituksen vaikutuksesta pohjaveden pinnankorkeuteen ja sen merkityksestä kivikautisten orgaanisten aineistojen säilymisoloihin. Kohteen ylimmät löytöhorisontit turvekerroksessa eivät ole enää ympärivuotisesti vettyneitä ja myöhäisneoliittisten orgaanisten aineistojen tuhoutumisprosessi on jo käynnissä |
| metsakeskus.103010001 |
103 |
Järvensuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
299231.80400000 |
6758525.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvensuon lounaispuolella ja kuivatun Rautajärven eteläpuolella, Rautasuon itärannalla.
Merkittävimmän osan muinaisjäännöstä muodostavat pelto- ja suoalueella, liejun alapuolella moreenin pinnassa olevat mahdolliset paalujen varaan rakennettujen asumusten jäännökset ja paikalta löytyneet puu-, kaarna- ja tuohiesineet. Löytökerroksen on tulkittu jääneen tulvineen järven veden ja järven pohjalle kertyneen liejun peittämäksi.
Asuinpaikkalöytöjä on myös kallioisen metsäsaarekkeen länsi- ja luoteisrinteen tasanteilla, mäen päältä Kuoppanummi-nimiseltä paikalta, kahden kallion välissä olevalta tasanteelta sekä Kuoppanummen itäpuolella olevasta kallioiden välisestä solasta. Asuinpaikan laajuus on kuivalla maalla ainakin 120 x 200 m.
Vuosien 2020-2021 tutkimusten perusteella mataloituvaa järvenrantaa on hyödynnetty hyvin pitkäkestoisesti kivikaudella, aina myöhäismesoliittiselta ajalta jatkuen neoliittisen kauden lopulle, noin 6000–2000 eaa. Vuonna 2021 orgaaniset aineistot todettiin vielä melko hyvin säilyneiksi ja paikalta löytyi useita puu- ja kaarnaesineitä kivikaudelta; mm. puisten kalastusrakenteiden osia, meloja, verkonkohoja ja -painokiviä, puuveistoksia ja muita tarve-esineitä. Kosteat hapettomat kerrostumat ovat säilyttäneet paikalla myös runsaasti kasvi-ja eläinjäännöksiä, mm. ravinnoksi käytettyjen hassel- ja vesipähkinän kuoria sekä palamatonta eläinluuta.
Tutkimusten avulla saatiin myös huolestuttavaa tietoa voimakkaan ojituksen vaikutuksesta pohjaveden pinnankorkeuteen ja sen merkityksestä kivikautisten orgaanisten aineistojen säilymisoloihin. Kohteen ylimmät löytöhorisontit turvekerroksessa eivät ole enää ympärivuotisesti vettyneitä ja myöhäisneoliittisten orgaanisten aineistojen tuhoutumisprosessi on jo käynnissä |
| metsakeskus.103010001 |
103 |
Järvensuo 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27011 |
299231.80400000 |
6758525.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvensuon lounaispuolella ja kuivatun Rautajärven eteläpuolella, Rautasuon itärannalla.
Merkittävimmän osan muinaisjäännöstä muodostavat pelto- ja suoalueella, liejun alapuolella moreenin pinnassa olevat mahdolliset paalujen varaan rakennettujen asumusten jäännökset ja paikalta löytyneet puu-, kaarna- ja tuohiesineet. Löytökerroksen on tulkittu jääneen tulvineen järven veden ja järven pohjalle kertyneen liejun peittämäksi.
Asuinpaikkalöytöjä on myös kallioisen metsäsaarekkeen länsi- ja luoteisrinteen tasanteilla, mäen päältä Kuoppanummi-nimiseltä paikalta, kahden kallion välissä olevalta tasanteelta sekä Kuoppanummen itäpuolella olevasta kallioiden välisestä solasta. Asuinpaikan laajuus on kuivalla maalla ainakin 120 x 200 m.
Vuosien 2020-2021 tutkimusten perusteella mataloituvaa järvenrantaa on hyödynnetty hyvin pitkäkestoisesti kivikaudella, aina myöhäismesoliittiselta ajalta jatkuen neoliittisen kauden lopulle, noin 6000–2000 eaa. Vuonna 2021 orgaaniset aineistot todettiin vielä melko hyvin säilyneiksi ja paikalta löytyi useita puu- ja kaarnaesineitä kivikaudelta; mm. puisten kalastusrakenteiden osia, meloja, verkonkohoja ja -painokiviä, puuveistoksia ja muita tarve-esineitä. Kosteat hapettomat kerrostumat ovat säilyttäneet paikalla myös runsaasti kasvi-ja eläinjäännöksiä, mm. ravinnoksi käytettyjen hassel- ja vesipähkinän kuoria sekä palamatonta eläinluuta.
Tutkimusten avulla saatiin myös huolestuttavaa tietoa voimakkaan ojituksen vaikutuksesta pohjaveden pinnankorkeuteen ja sen merkityksestä kivikautisten orgaanisten aineistojen säilymisoloihin. Kohteen ylimmät löytöhorisontit turvekerroksessa eivät ole enää ympärivuotisesti vettyneitä ja myöhäisneoliittisten orgaanisten aineistojen tuhoutumisprosessi on jo käynnissä |
| metsakeskus.103010002 |
103 |
Järvensuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
299694.61600000 |
6758688.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvensuon lounaispuolella ja pelloksi kuivatun Rautajärven eteläpuolella. Asuinpaikkahavainnot on tehty louhikkoisen metsäsaarekkeen lounaisosassa olevalta tasanteelta, jossa kasvaa havumetsää. Tasanteen etelälounaisella reunalla on pieni kalliokumpare, jonka kvartsisuoni vaikuttaa louhitulta. Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 2001 ja 2002, jolloin on löytynyt kivi- ja varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan liittyvää aineistoa. Asuinpaikasta 80 m itäkaakkoon on kuusi kiviröykkiötä, jotka ovat todennäköisesti viljelyraunioita. |
| metsakeskus.103010002 |
103 |
Järvensuo 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
299694.61600000 |
6758688.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvensuon lounaispuolella ja pelloksi kuivatun Rautajärven eteläpuolella. Asuinpaikkahavainnot on tehty louhikkoisen metsäsaarekkeen lounaisosassa olevalta tasanteelta, jossa kasvaa havumetsää. Tasanteen etelälounaisella reunalla on pieni kalliokumpare, jonka kvartsisuoni vaikuttaa louhitulta. Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 2001 ja 2002, jolloin on löytynyt kivi- ja varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan liittyvää aineistoa. Asuinpaikasta 80 m itäkaakkoon on kuusi kiviröykkiötä, jotka ovat todennäköisesti viljelyraunioita. |
| metsakeskus.103010002 |
103 |
Järvensuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
299694.61600000 |
6758688.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvensuon lounaispuolella ja pelloksi kuivatun Rautajärven eteläpuolella. Asuinpaikkahavainnot on tehty louhikkoisen metsäsaarekkeen lounaisosassa olevalta tasanteelta, jossa kasvaa havumetsää. Tasanteen etelälounaisella reunalla on pieni kalliokumpare, jonka kvartsisuoni vaikuttaa louhitulta. Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 2001 ja 2002, jolloin on löytynyt kivi- ja varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan liittyvää aineistoa. Asuinpaikasta 80 m itäkaakkoon on kuusi kiviröykkiötä, jotka ovat todennäköisesti viljelyraunioita. |
| metsakeskus.103010002 |
103 |
Järvensuo 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11040 |
27000 |
299694.61600000 |
6758688.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvensuon lounaispuolella ja pelloksi kuivatun Rautajärven eteläpuolella. Asuinpaikkahavainnot on tehty louhikkoisen metsäsaarekkeen lounaisosassa olevalta tasanteelta, jossa kasvaa havumetsää. Tasanteen etelälounaisella reunalla on pieni kalliokumpare, jonka kvartsisuoni vaikuttaa louhitulta. Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 2001 ja 2002, jolloin on löytynyt kivi- ja varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan liittyvää aineistoa. Asuinpaikasta 80 m itäkaakkoon on kuusi kiviröykkiötä, jotka ovat todennäköisesti viljelyraunioita. |
| metsakeskus.103010003 |
103 |
Järvensuo 3-4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
300039.47800000 |
6759116.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Humppilan Järvensuon alueella, Porrassuon koillispuolella olevan moreenikumpareen läntisimmässä päässä, kuivatun Rautajärven itärannalla. Asuinpaikalta on löytöjä koekuopista noin 120 x 120 metrin kokoiselta alueelta mäen päällä olevalta kallioiden väliseltä tasanteelta, alemmilta tasanteilta aivan mäen länsipäässä sekä näistä 90 m koilliseen olevasta mäkien välisestä laaksosta. Lisäksi yksi kvartsi-iskos on löydetty pellosta asuinpaikan alapuolelta. Asuinpaikan edustalla voi hyvinkin olla ehjiä kerrostumia suon pinnan alla. Kohteeseen on yhdistetty aiemmat erilliset kivikautiset asuinpaikat Järvensuo 3 ja Järvensuo 4. |
| metsakeskus.103010003 |
103 |
Järvensuo 3-4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
300039.47800000 |
6759116.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Humppilan Järvensuon alueella, Porrassuon koillispuolella olevan moreenikumpareen läntisimmässä päässä, kuivatun Rautajärven itärannalla. Asuinpaikalta on löytöjä koekuopista noin 120 x 120 metrin kokoiselta alueelta mäen päällä olevalta kallioiden väliseltä tasanteelta, alemmilta tasanteilta aivan mäen länsipäässä sekä näistä 90 m koilliseen olevasta mäkien välisestä laaksosta. Lisäksi yksi kvartsi-iskos on löydetty pellosta asuinpaikan alapuolelta. Asuinpaikan edustalla voi hyvinkin olla ehjiä kerrostumia suon pinnan alla. Kohteeseen on yhdistetty aiemmat erilliset kivikautiset asuinpaikat Järvensuo 3 ja Järvensuo 4. |
| metsakeskus.103010004 |
103 |
Lapinkalma |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
301950.66000000 |
6769434.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.103010004 |
Lapinkalma on Humppilan ja Urjalan välinen rajapaikka. Paikka on metsäisellä, etelä-pohjoissuuntaisella harjulla. Paikalla ollut röykkiö on tutkittu ja sen kivistä on koottu rajamerkki. Paikan luonne ei ole täysin selvillä. Röykkiötä on pidetty myös ns. lapinrauniona, mutta tutkimuksissa ei tästä saatu varmuutta. Paikkaan liittyy runsaasti kansantarinoita. Tarun mukaan paikalla on ollut lappalaisten uhripaikka tai kirkko, joka on vaipunut harjuun.
Vuoden 2005 inventoinnissa todettiin röykkiöstä olevan jäljellä halkaisijaltaan noin 10 m kivikehä, jonka keskellä on rajapyykki. Röykkiö ei näytä luontaiselta kivikolta, koska harjun päällä sellaista ei muutenkaan ole. Vuoden 2012 inventoinnissa paikan havaittiin olevan entisellään eikä mitään uusia havaintoja tehty. |
| metsakeskus.105010001 |
105 |
Ahvenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578887.70500000 |
7170061.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuottijärven pohjoisrannalla, Ahvenlahti-nimisen lahden pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille Rytiniemen itäosasta aina särkkäalueen itäosaan noin 250 m:n matkalta. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010002 |
105 |
Hautalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577970.07800000 |
7170175.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuottijärven pohjoisrannalla, Rytiniemen länsipuolella. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille Hautalahden talon kohdalta rannasta (KM 9147 sekä kaitataltta) ja talosta itään olevalta särkkä alueelta. Löydöt on poimittu rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010003 |
105 |
Haukilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576681.59400000 |
7170238.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuottijärven luoteiskulmassa olevan haukilahden eli Nuottilahden rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010004 |
105 |
Nuottikylä kk |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575966.88500000 |
7170000.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuottijärvestä Salmijärveen laskevan Nuottijoen pohjoisrannalla, entisen kansakoulun kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahiekalta. Noin 20 m:n päässä rannasta kerrotaan olleen tulisijan. |
| metsakeskus.105010005 |
105 |
Soidinpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
574447.49300000 |
7170852.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuottijoen Tuomaskoksen alapuolella olevan Lehtikankaanlahden lounaisrannalla. Asuinpaikka-alue on maaperältään melko kivikkoista. Asuinpaikkalöydöt on poimittu rantakivikosta. |
| metsakeskus.105010006 |
105 |
Levälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
573910.70600000 |
7171627.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuottijoen Levälahden pohjoisrannalla, Haapokannan niemen tyvellä. Maaperä alueella on hietikkoista savimaata. Asuinpaikkalöydöt on poimittu rannasta. Haanakanta on pitkä ja kapea niemi, joka on muodostunut Nuottijoen mutkaan. Sen kapeimman kohdan poikki kaivettu "kanava" uiton helpottamiseksi, joten niemen pää on nyt saarena. Niemen eteläpuolella on joki laajentunut pieneksi Levälahdeksi. Tämän pohjoisrannalla, niemen kuueella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, josta löytyi hiukan kvartsia ja pala sädekiviliusketta. Niemen päässä on ollut kylänäyttää olevan juuri näiden rajalla pienen luoteesta päin laskevan ojan suun vaiheilla. Maaperä on hietikkoista savimaata. Mainittakoon, että Haapakanta-niemi on käytetty "välihautausmaana" silloin, kun lähin kirkko oli Paltamossa, |
| metsakeskus.105010007 |
105 |
Ahonranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
572453.28500000 |
7173086.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Salmijärven itärannalla, Siltasalmesta etelään. Asuinpaikka-alue on kulunutta hiekkaista rantaa. Löydöt on poimittu rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010007 |
105 |
Ahonranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
572453.28500000 |
7173086.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Salmijärven itärannalla, Siltasalmesta etelään. Asuinpaikka-alue on kulunutta hiekkaista rantaa. Löydöt on poimittu rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010008 |
105 |
Paloasema |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571912.50900000 |
7173234.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Tiikkajansalmen eteläpuolella, Suomussalmen tiestä länteen, paloaseman kohdalla. Asuinpaikka-alue lienee kokonaan tuhoutunut. Asuinpaikkalöydöt on inventoinnin yhteydessä poimittu rannasta. |
| metsakeskus.105010009 |
105 |
Kallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571763.56400000 |
7173646.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010009 |
Asuinpaikka-alue on vuonna 1960 inventoinnin aikaan sijainnut peltoalueella lähellä rantaa. Maaperä alueella on hiekkaperäistä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010010 |
105 |
Savela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571713.58200000 |
7173706.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynsalmen itärannalla. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille noin 20 m:n pituiselta matkalta rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010011 |
105 |
Käänneniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571734.57100000 |
7174485.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynsalmen itärannalla , salmeen päin melko jyrkästi viettävällä rinteellä. Asuinpaikkalöydöt on poimittu rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010013 |
105 |
Vuorisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
574779.33100000 |
7178633.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven pohjoisosassa, Vuoriniemen ja Vuorisaaren välisen Vuorisalmen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille rantahietikolta ja koekaivauksissa. |
| metsakeskus.105010014 |
105 |
Mustajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
572092.41200000 |
7179166.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven luoteisosaan laskevan Mustajoen suun länsirannalla. Asuinpaikka-alue on kulunutta hiekkaniemeä. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010015 |
105 |
Saha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
570919.89800000 |
7176855.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010015 |
Sahan asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven länsirannalla, jossa on useita hiekkaisia lahden poukamia. Asuinpaikka-alue on osittain tasoitettua saha-aluetta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille lähinnä sahalle tulevan rautatien länsipuolelta, sen ja korkean törmän väliltä. Asuinpaikkakerrostumien lisäksi alueelta on tutkittu punamultahauta. |
| metsakeskus.105010015 |
105 |
Saha |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
570919.89800000 |
7176855.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010015 |
Sahan asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven länsirannalla, jossa on useita hiekkaisia lahden poukamia. Asuinpaikka-alue on osittain tasoitettua saha-aluetta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille lähinnä sahalle tulevan rautatien länsipuolelta, sen ja korkean törmän väliltä. Asuinpaikkakerrostumien lisäksi alueelta on tutkittu punamultahauta. |
| metsakeskus.105010016 |
105 |
Koppeloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
571139.80900000 |
7176055.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven länsirannalla noin 3 km päässä Emäjoen lasku-uomastapäässä, Asuinpaikka-alue sijiatsee noin 5 m korkean törmän päällä olevalla tasanteella. Törmä joutuu jatkuvasti voimakkaan kulutuksen kohteeksi Hyrynjärven säännöstelyn vuoksi ja se sortuu vähitellen järveen. Tästä johtuen asuinpaikkalöytöjä tulee esille törmän päältä, sortuvasta seinämästä sekä rantahiekalta. Koppeloniemen alue on kuivaa hiekkakangasta ja maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Koppeloniemen itäkärjestä on löytynyt siimanpaino ja pienikokoisen taltan katkelma. |
| metsakeskus.105010016 |
105 |
Koppeloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
571139.80900000 |
7176055.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven länsirannalla noin 3 km päässä Emäjoen lasku-uomastapäässä, Asuinpaikka-alue sijiatsee noin 5 m korkean törmän päällä olevalla tasanteella. Törmä joutuu jatkuvasti voimakkaan kulutuksen kohteeksi Hyrynjärven säännöstelyn vuoksi ja se sortuu vähitellen järveen. Tästä johtuen asuinpaikkalöytöjä tulee esille törmän päältä, sortuvasta seinämästä sekä rantahiekalta. Koppeloniemen alue on kuivaa hiekkakangasta ja maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Koppeloniemen itäkärjestä on löytynyt siimanpaino ja pienikokoisen taltan katkelma. |
| metsakeskus.105010016 |
105 |
Koppeloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
571139.80900000 |
7176055.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven länsirannalla noin 3 km päässä Emäjoen lasku-uomastapäässä, Asuinpaikka-alue sijiatsee noin 5 m korkean törmän päällä olevalla tasanteella. Törmä joutuu jatkuvasti voimakkaan kulutuksen kohteeksi Hyrynjärven säännöstelyn vuoksi ja se sortuu vähitellen järveen. Tästä johtuen asuinpaikkalöytöjä tulee esille törmän päältä, sortuvasta seinämästä sekä rantahiekalta. Koppeloniemen alue on kuivaa hiekkakangasta ja maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Koppeloniemen itäkärjestä on löytynyt siimanpaino ja pienikokoisen taltan katkelma. |
| metsakeskus.105010017 |
105 |
Leirintäalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571219.77800000 |
7175236.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven länsirannalla, Vonkan leirintäalueella. Maaperä asuinpaikka-alueella on kivetöntä hiekkaa. Pohjoisosa leirintäalueesta on korkea ja tasainen, rantatörmä on jyrkkä ja sortuva. Eteläosassa maasto on matalampaa, siellä on rannan lähellä lomamökkejä kahdessa rivissä. Suunnilleen rannan puoleisen mökkirivin kohdalla on mitä ilmeisimmin aaltojen keräämä hiekkavalli. Asuinpaikka-alue on hyvin kulunutta. |
| metsakeskus.105010018 |
105 |
Vonkka 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
571259.76600000 |
7174896.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Vonkan leirintäalueelta noin 300 m etelään, Hyrynsalmen länsirannalla sijaitsevassa niemessä. Niemessä kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Niemen kärki on varsinkin länsiluoteesta tulevan tien kohdalla erittäin kulunutta. Niemen itärannassa on jyrkkä ja sortuva törmä, kaakossa on matala hiekkaranta.
Asuinpaikan halki kulkee dyynimäisiä koillinen-luode -suuntaisia hiekkaharjanteita, joiden välistä on havaittu kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.105010018 |
105 |
Vonkka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
571259.76600000 |
7174896.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Vonkan leirintäalueelta noin 300 m etelään, Hyrynsalmen länsirannalla sijaitsevassa niemessä. Niemessä kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Niemen kärki on varsinkin länsiluoteesta tulevan tien kohdalla erittäin kulunutta. Niemen itärannassa on jyrkkä ja sortuva törmä, kaakossa on matala hiekkaranta.
Asuinpaikan halki kulkee dyynimäisiä koillinen-luode -suuntaisia hiekkaharjanteita, joiden välistä on havaittu kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.105010018 |
105 |
Vonkka 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
571259.76600000 |
7174896.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Vonkan leirintäalueelta noin 300 m etelään, Hyrynsalmen länsirannalla sijaitsevassa niemessä. Niemessä kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Niemen kärki on varsinkin länsiluoteesta tulevan tien kohdalla erittäin kulunutta. Niemen itärannassa on jyrkkä ja sortuva törmä, kaakossa on matala hiekkaranta.
Asuinpaikan halki kulkee dyynimäisiä koillinen-luode -suuntaisia hiekkaharjanteita, joiden välistä on havaittu kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.105010018 |
105 |
Vonkka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
571259.76600000 |
7174896.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Vonkan leirintäalueelta noin 300 m etelään, Hyrynsalmen länsirannalla sijaitsevassa niemessä. Niemessä kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Niemen kärki on varsinkin länsiluoteesta tulevan tien kohdalla erittäin kulunutta. Niemen itärannassa on jyrkkä ja sortuva törmä, kaakossa on matala hiekkaranta.
Asuinpaikan halki kulkee dyynimäisiä koillinen-luode -suuntaisia hiekkaharjanteita, joiden välistä on havaittu kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.105010018 |
105 |
Vonkka 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
571259.76600000 |
7174896.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Vonkan leirintäalueelta noin 300 m etelään, Hyrynsalmen länsirannalla sijaitsevassa niemessä. Niemessä kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Niemen kärki on varsinkin länsiluoteesta tulevan tien kohdalla erittäin kulunutta. Niemen itärannassa on jyrkkä ja sortuva törmä, kaakossa on matala hiekkaranta.
Asuinpaikan halki kulkee dyynimäisiä koillinen-luode -suuntaisia hiekkaharjanteita, joiden välistä on havaittu kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.105010018 |
105 |
Vonkka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
571259.76600000 |
7174896.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Vonkan leirintäalueelta noin 300 m etelään, Hyrynsalmen länsirannalla sijaitsevassa niemessä. Niemessä kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Niemen kärki on varsinkin länsiluoteesta tulevan tien kohdalla erittäin kulunutta. Niemen itärannassa on jyrkkä ja sortuva törmä, kaakossa on matala hiekkaranta.
Asuinpaikan halki kulkee dyynimäisiä koillinen-luode -suuntaisia hiekkaharjanteita, joiden välistä on havaittu kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.105010018 |
105 |
Vonkka 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
571259.76600000 |
7174896.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Vonkan leirintäalueelta noin 300 m etelään, Hyrynsalmen länsirannalla sijaitsevassa niemessä. Niemessä kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Niemen kärki on varsinkin länsiluoteesta tulevan tien kohdalla erittäin kulunutta. Niemen itärannassa on jyrkkä ja sortuva törmä, kaakossa on matala hiekkaranta.
Asuinpaikan halki kulkee dyynimäisiä koillinen-luode -suuntaisia hiekkaharjanteita, joiden välistä on havaittu kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.105010018 |
105 |
Vonkka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
571259.76600000 |
7174896.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Vonkan leirintäalueelta noin 300 m etelään, Hyrynsalmen länsirannalla sijaitsevassa niemessä. Niemessä kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Niemen kärki on varsinkin länsiluoteesta tulevan tien kohdalla erittäin kulunutta. Niemen itärannassa on jyrkkä ja sortuva törmä, kaakossa on matala hiekkaranta.
Asuinpaikan halki kulkee dyynimäisiä koillinen-luode -suuntaisia hiekkaharjanteita, joiden välistä on havaittu kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.105010019 |
105 |
Vonkka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
571179.79200000 |
7174636.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010019 |
Vonkan asuinpaikka sijaitsee Leirintäalueesta noin 600 m etelään, Hyrynjärveen lännestä laskevan Tuomijoen suun pohjoispuolella. Asuinpaikka-alue on kulunutta hiekkasärkkää ja kankaan reunaa. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.105010019 |
105 |
Vonkka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
571179.79200000 |
7174636.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010019 |
Vonkan asuinpaikka sijaitsee Leirintäalueesta noin 600 m etelään, Hyrynjärveen lännestä laskevan Tuomijoen suun pohjoispuolella. Asuinpaikka-alue on kulunutta hiekkasärkkää ja kankaan reunaa. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.105010019 |
105 |
Vonkka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
571179.79200000 |
7174636.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010019 |
Vonkan asuinpaikka sijaitsee Leirintäalueesta noin 600 m etelään, Hyrynjärveen lännestä laskevan Tuomijoen suun pohjoispuolella. Asuinpaikka-alue on kulunutta hiekkasärkkää ja kankaan reunaa. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.105010019 |
105 |
Vonkka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
571179.79200000 |
7174636.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010019 |
Vonkan asuinpaikka sijaitsee Leirintäalueesta noin 600 m etelään, Hyrynjärveen lännestä laskevan Tuomijoen suun pohjoispuolella. Asuinpaikka-alue on kulunutta hiekkasärkkää ja kankaan reunaa. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.105010020 |
105 |
Tuomijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570580.03400000 |
7174696.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärveen lännestä laskevan pienen ja mutkaisen Tuomijoen länsirannalla, noin 750 m joen suusta. Asuinpaikka-alue on pienellä kangasniemekkeellä, jonka rinne viettää matalana mutta jyrkkänä jokeen päin. Alue on osittain tuhoutunut kesämökin rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.105010021 |
105 |
Nahkaniva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571460.68600000 |
7172632.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Emäjoen länsirannalla, noin 500 m:n pituisella vyöhykkeellä hautausmaasta etelään. Asuinpaikka-alue on korkeaa, kulunutta rantatörmää.
Alueella sijaitsee myös toisen maailmansodan aikaisia varustuksia (Nahkaniva 2). |
| metsakeskus.105010022 |
105 |
Kokkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570999.88500000 |
7170038.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Emäjoen länsirannalla, Oravijoen suusta noin 500 m ylöspäin, hiekkaisella niemellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010024 |
105 |
Niittyjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569860.31900000 |
7178534.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärveen lännestä laskevassa Tuomijoessa olevan Ala-Niittyjärven lounaisrannalla. Löydöt ovat tulleet esille rannasta korkean törmän juurelta.
Inventointi 2014: Paikalla on Metsähallituksen laavu. Maasto nousee suhteellisen jyrkästi kahtena terassina järven rannasta. Maaperä on hiekkainen, maasto kumpuilevaa. Kuviolla kasvaa nuorta männikköä ja aluskasvillisuus on puolukkaa ja kanervaa. Maanpinta on auki
hieman alemmalla terassilla. Isompi avoin alue sijaitsee laavun ja ulkorakennusten välissä. Laavun viereen on tuotu hiekkaa muualta. Kvartsit löydettiin paljastuneelta alueelta rakennusten välistä ylemmän rantatörmän takaa. Kohta on viitisen metriä järven pinnan yläpuolella. Matkaa rantaan on 40 m. Hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia löytyi pieneltä alueelta, max. 10x10 m laavun ja sen ulkorakennusten väliltä. Muutama yksittäinen kvartsi löytyi parinkymmenen metrin päästä Tuomivirran suutaan samalta rantaterassilta. Muita havaintoja ei tehty. Muinaisjäännösrekisterin mukaan aiemmat löydöt on poimittu rannasta törmän juurelta. Rekisterin koordinaattipiste osoittaa satakunta metriä luoteeseen kesän 2014 löydöistä. Kesän 2014 inventoinnissa poimitut löydöt ovat huomattavasti korkeammalta kuin aiemmat löydöt. Hyrynjärvellä löytöjä tulee selvästikin huomattavan paljon ylempää kuin aivan rannasta. Tämä saattaa viitata intensiiviseen, mahdollisesti aika pitkälliseenkin asutukseen, koskapa säännöstely ei ole onnistunut huuhtomaan kaikkea järveen. |
| metsakeskus.105010025 |
105 |
Nuottimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578630.81000000 |
7169148.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuottijärven eteläpuolella olevan entisen kunnalliskodin, Nuottimäen, kohdalla rannassa. Kohde tarkemmin paikallistamatta. Löydöt ovat tulleet esille rannalta. |
| metsakeskus.105010026 |
105 |
Kaarre |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
581025.85500000 |
7167989.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010026 |
Kivetty kuoppa sijaitsee aivan maantieltä nro 904 Laitalaan erkanevan tien eteläpuolella, Koirakosken sillasta noin 600 m itäkoilliseen. Kuoppa on pohjaa kohti pienenevä nelikulmainen. Sen laajuus on ylhäältä noin 8 x 8 m ja pohjalta noin 4 x 4 m ja syvyys on noin 180 cm. Perimätiedon mukaan kuoppaan on sanottu "Lappalaisten taloksi". Vuonna 2004 suoritetuissa koekaivauksissa ei saatu vahvitusta siihen, että paikalla olisi ollut asumus. Kaivauksissa löytyi kaksi kvartsia. |
| metsakeskus.105010027 |
105 |
Kypäräsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587730.17000000 |
7164081.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Luvanjärven Niskaselällä olevassa pienessä saaressa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille saaren länsirannalta |
| metsakeskus.105010028 |
105 |
Selkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588260.94700000 |
7164942.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Luvanjärven pohjoisrannalla olevan Selkäniemen länsirannalla. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010029 |
105 |
Kuivalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588455.87400000 |
7164990.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Luvanjärven pohjoisrannalla oelvna Selkäniemen itäreunalla, Kuivalahden soistuneella rannalla. Löydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.105010030 |
105 |
Ilvesjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594740.35100000 |
7161185.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilvesjärven pohjoisrannalla, Lammaslahden pohjukasta noin 600 m luoteeseen ja maantiestä nro 911 noin 400 m etelään, lähellä metsäojan suuta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.105010031 |
105 |
Pitkähiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597048.41600000 |
7162745.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkojärven kaakkoiskulman etelärannalla, maantiestä nro 911 noin 150 m pohjoiseen, uimarantana käytetyllä alueella. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010032 |
105 |
Sopasenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602294.31400000 |
7160541.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Mikitänjärven länsipäästä lähtevän Mikitänjoen länsirannalla, Sopasenniemen kärjessä olevalla soistuneella rannalla. Löydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.105010033 |
105 |
Korvakkoniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
605589.99200000 |
7157377.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010033 |
Kuopat sijaitsevat Mikitänjärven kaakkoiskulman etelärannalla, Korvakkoniemen kohdalla. Korkeahkon särkän päällä on lähekkäin kaksi kuoppaa. Perimätiedon mukaan paikkaa kutsutaan Lapinkodaksi.
Tarkastuksessa 1988 korkean ja kapean hiekkasärkän pällä, suon ja järven välissä havaittiin useita kuoppia. Muutamat niistä ovat mahdollisia pyyntikuoppia. Joihinkin niistä liittyy perimätietoa väliaikaisista haudoista, malminnostokuopista sekä "rappasodan" aikaisesta asumuksen jäännöksestä. |
| metsakeskus.105010034 |
105 |
Tuomaskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
574474.48000000 |
7170713.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010034 |
Asuinpaikka sijiatsee Nuottijoen Tuomaskosken länsriannalla olevalla viljelysmaalla. Löydöt on poimittu pellon pinnalta. |
| metsakeskus.105010035 |
105 |
Haapokanta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
574511.46800000 |
7171195.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuottijärvestä tulevan vesistön Lehtikankaanlahden ja Hepolahden välisessä niemessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Haapokannan tilan pihapellosta maata käännettäessä. |
| metsakeskus.105010036 |
105 |
Hietalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575264.14700000 |
7175651.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven Hietalahden kaakkoisrannalla. Löydöt ovat tulleet esille hiekkarannalta. |
| metsakeskus.105010037 |
105 |
Levälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601970.44600000 |
7159184.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Mikitänjärven länsipään eteläosassa olevan Levälahden rannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.105010038 |
105 |
Oravijärvi |
10002 |
12009 |
13096 |
11002 |
27000 |
564642.44800000 |
7168139.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010038 |
Kohde sijiatsee Oravijärven kaakkoisrannalla, Koistilan talosta noin 650 m luoteeseen. Perimätiedonmukaan paikalla on ollut lappalaisten asunto ja venevalkama. Lähellä rantaa on väitetty olevan sammalen peittämä kivikasa (lapinraunio tai kiuas), mutta v. 2004 koekaivauksissa saatiin selville, ettei paikalla ole kivirauniota kiukaasta puhumattakaan. Sen sijaan paikalla on pyöreä valli, jonka sisään jää läpimitaltaan 4 m oleva alue. Kaivauksissa löytyi epämääräisiä, reunoiltaan pyöristyneitä kvartsikappaleita. Yksi näistä vaikuttaa mesoliittiselta.
|
| metsakeskus.105010039 |
105 |
Pirttiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592542.19800000 |
7174210.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison ja Pienen Hakojärven välillä olevan Pirttiniemen etelärannalla. Löydöt ovat tulleet esille hiekkaisen viljelyspellon pinnalta. |
| metsakeskus.105010040 |
105 |
Hietaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571855.52300000 |
7175560.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynsalmen kirkonkylää kohti kapenevan Hyrynjärven eteläosan itärannalla olevalla niemellä. Löydöt on poimittu rantahietikolta noin 20 m:n pituiselta matkalta. |
| metsakeskus.105010041 |
105 |
Käänninniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
572261.35400000 |
7176232.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven etelärannalla, Käänninniemen kärjessä. Itse niemi on hyvin matalaa ja soistuvaa aluetta. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta noin 25 m pitkältä alueelta. |
| metsakeskus.105010042 |
105 |
Hyrynjärvi Haukilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
573939.68400000 |
7175652.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven etelärannalla, pohjoiseen aukeavan hiekkaisen lahdelman pohjukan kaakkoisrannalla. Löydöt on poimittu rantahietikolta noin 20 m:n pituiselta alueelta. |
| metsakeskus.105010043 |
105 |
Lohimetsä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576207.75300000 |
7180229.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.105010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyrynjärven pohjoisosassa, Pikku-Hyryn koillisrannalla, Lohimetsän eteläpuolella olevan matalan suohon itäpuoleltaan rajoittuvan kannakkeen eteläisessä osassa. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta noin 10 m:n pituiselta alueelta. |
| metsakeskus.106000001 |
106 |
Nenämäki |
10001 |
12009 |
13094 |
11000 |
27000 |
373187.26700000 |
6718374.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106000001 |
Kohde sijaitsee noin 400 m Livinkyläntien eteläpuolella Nenämäen eteläisemmästä huipusta noin 50 m koilliseen. Pienen harjanteen laella ja siitä laskevilla rinteillä sijaitsee 12 ryssänhautamaista kuopannetta, joiden pituusakselit ovat mäenrinteen suuntaisia. Kuopat ovat muodoltaan pitkänomaisia, noin 1 m leveitä, 20–50 cm syviä ja 0,5–4 m pitkiä. Kuoppiin ja vallin päälle tehdyistä koekuopista löytyi n. 15 cm syvyydestä hiilikerros. Paikalliset ovat arvelleet kuoppia haudoiksi. |
| metsakeskus.106010001 |
106 |
Tanssikallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
385119.44300000 |
6724344.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010001 |
Röykkiö sijaitsee kallioisella mäenharjanteella. Röykkiön halkaisija on noin 3 m ja korkeus noin 0,5 m. Paikalla on kaupungin pystyttämä muinaisjäännöstaulu. |
| metsakeskus.106010002 |
106 |
Korpiniitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
384800.60800000 |
6716923.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010002 |
Röykkiö sijaitsee metsärinteellä noin 1,5 km itään Vantaanjoesta Nurmijärven ja Hyvinkään rajan pohjoisemmasta kohdasta. Röykkiön halkaisija on 3,5–4 m ja korkeus 40–60 cm. Röykkiötä on pengottu keskeltä. |
| metsakeskus.106010003 |
106 |
Sikopesänmäki |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
367843.38000000 |
6725163.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010003 |
Uuni sijaitsee Sikopesänmäen korkeimmalta kohdalta noin 300 m koilliseen kallionnyppylällä mäen laen ja suon välissä. Paikka on noin 1 km pohjoiseen Mustastasuosta ja 1,5 km itäkaakkoon Uusimäen talosta. Uuni on lähes nelikulmainen, sivut ovat noin 1,5 m ja korkeus 70–80 cm. |
| metsakeskus.106010004 |
106 |
Kuusela |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
384932.54800000 |
6717628.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010004 |
Kohde sijaitsee Vantaanjoesta ja Rantakulmantiestä noin kilometri itään, metsässä etelälounaaseen viettävässä rinteessä. Paikka on lähellä Nukarin ja Hyvinkään kylän rajaa, joka näkyy metsässä hakattuna linjana.
Röykkiö on muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on 1,5 m ja korkeus on 1,2 m. Röykkiö on kasattu vaihtelevankokoisista kivistä. Sen pinta on sammaloitunut. Uunimainen rakennelma. |
| metsakeskus.106010005 |
106 |
Paavola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373252.24600000 |
6718251.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010005 |
Kohde sijaitsee 600 m Livinkyläntien eteläpuolella Paavolan talon maalla, Nenämäki-nimisen mäen etelärinteellä. Paikalla on kaksi löytöaluetta. Sekä ylempi (85 m mpy) että alempi terassi (80 m mpy) Paavolan talon alueella ovat erittäin hyviä kivikautisen asutuksen kannalta. Kohde on todennäköisesti sijainnut Kurkisuon paikalla olleen muinaisjärven rannalla. Paikalla ei ole nähtävissä kiinteitä rakenteita. Löydöt kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja hiiltä. Ylempää Nenämäen rinteestä on löydetty kivikirves koneellisesti laikutetulta hakkuualueelta. Paikalla havaittiin myös hiiltä. |
| metsakeskus.106010007 |
106 |
Kalliomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
372508.54500000 |
6718175.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010007 |
Asuinpaikka sijaitsee kaakkoon pistävän hiekkaharjun kärjessä suon laidassa. Esineet löytyivät inventoinnissa pintapoimintana kynnöspellolta. Löytöjä oli eniten harjun kärjen eteläpuolella, aivan pellon laidassa, missä hiekkamaa, muuttuu savensekaiseksi turpeeksi. Melko runsaasti löytöjä, varsinkin kvartseja, oli kuitenkin myös selvästi turvemaassa pellon etelälaitaan asti.
Asuinpaikan keskeinen alue on pahoin tuhoutunut hiekanoton ja pellonraivauksen vuoksi. Aivan harjun kärjessä, sorakuopan ja pellon välissä on todennäköisesti jäljellä ehjänä säilynyttä asuinpaikkaa muutamia kymmeniä neliömetrejä. Harjun kärjen edustalla peltosaran alla ja ehkä myös sen eteläpuolella metsäalueella suokerrostumat saattavat sisältää asuinpaikkalöytöjä.
Asuinpaikka on ollut pitkäikäinen: löytöjen joukossa on varhaiskampakeramiikkaa ja nuorakeramiikkaa. |
| metsakeskus.106010008 |
106 |
Kortesuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
372579.50500000 |
6719093.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Keihäsjoen laakson pohjoisreunalla, etelään suuntautuvan mäenharjanteen itärinteellä. Tasanne, jolla asuinpaikka sijaitsee, on muutaman kymmenen metrin laajuinen.
Tihein, vain parin aarin kokoinen löytökeskittymä sijaitsee noin 10 m pellon kulmasta kaakkoon, lähes tasaisella maalla, etelään ja itään suolle laskevan rinteen päällä. Yhtenäisenä löytöalue jatkui noin 25 m pellon kulmasta itään ja 20 m etelään. Asuinpaikka on runsaslöytöinen. Kaikki löytynyt keramiikka on ilmeisesti nuorakeramiikkaa. Muinaisjäännös on osittain tuhoutunut pellonraivauksessa. On kuitenkin hyvin mahdollista, että osa siitä on säilynyt ehjänä pellon ulkopuolella lännessä ja pohjoisessa. |
| metsakeskus.106010009 |
106 |
Jokipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374434.75600000 |
6719608.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Keihäsjoen pohjoisrannalla, aivan jokitörmän reunalla. Paikalle ulottuu luoteesta matala, loivapiirteinen harjanne. Löydöt on kerätty pintapoimintana kynnöspellolta. Löydöt keskittyivät noin 20 m leveälle ja 70 m pitkälle joen suuntaiselle alueelle. Löytöjä oli jokseenkin tasaisesti koko alueella, mutta melko harvassa.
Muinaisjäännös on koko alaltaan osittain tuhoutunut maanmuokkauksessa. |
| metsakeskus.106010010 |
106 |
Rantala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
374843.59600000 |
6719559.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Keihäsjoen pohjoispuolella, aivan joen rannalla, Rantalan taloon vievän tien länsipuolella. Löydöt kerättiin pintapoimintana kynnöspellolta. Löytöalue on joen suunnassa noin 100 m pitkä ja 20 m leveä. Löytöjä oli eniten tasamaalta joen rantaan laskevan rinteen alaosassa. Asuinpaikka jakaantuu kahteen löytöalueeseen. Löytöjä oli melko runsaasti. Erillään muista löydöistä ja niitä ylempänä, aivan joen rantaan laskevan rinteen yläosassa, tasamaan reunassa havaittiin viistoteräinen kvartsikärki KM 32636:1. Muinaisjäännös on koko alaltaan osittain tuhoutunut maanmuokkauksessa.
Kvartsikärjen perusteella paikalla on asuttu ainakin mesoliittisella ajalla. |
| metsakeskus.106010011 |
106 |
Rantala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
375110.48900000 |
6719707.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Keihäsjoen luoteispuolella, aivan joen rannalla. Löydöt kerättiin pintapoimintana kynnöspellolta. Löytöjä havaittiin kahdessa kohdassa. Rantalan talon itäpuolella olevan joen mutkan kohdalta löydettiin keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Löytöalue oli läpimitaltaan noin 20 m ja sijaitsi aivan törmän reunalla. Noin 50 m tältä paikalta lounaaseen löytyi kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.106010012 |
106 |
Saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370287.43300000 |
6718901.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010012 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Keihäsjoesta etelään, Kytäjältä Vihtijärvelle menevän tien varrella, Saaren talon luona olevan mäen kohdalla.
Kvartsiytimet ja -iskokset löytyivät pintapoimintana kynnöspellolta harjun luoteisreunaa sivuavan tien luoteispuolelta. Selvä löytökeskittymä oli mäen koillispään kohdalla, mistä löytyi useita kvartseja noin 30 m pitkältä ja 15 m pellon reunasta luoteeseen ulottuvalta alueelta. Asuinpaikka saattaa myös ulottua mäen muille reunoille, sillä maasto on erittäin hyvin asuinpaikaksi sopivaa esimerkiksi mäen koillis- ja itäosassa. |
| metsakeskus.106010013 |
106 |
Pumppaamo 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381240.02500000 |
6720028.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen pohjoispuolella Pumppaamonmäen itäpuolella. Kyntämättömän pellon pinnalta löytyi yksi kvartsiesine ja seitsemän iskosta. Löydöt tulivat noin 15 metrin läpimittaiselta alueelta rantatörmän päältä. Maaperä on savea. Löytöalue keskittyy pumppaamolta itään kulkevan sähkölinjan kolmannen pellolla olevan tolpan ympärille. Kittelänkoskea ruopattaessa 1892 kohteesta noin 500 m itään löydettiin kourutaltta KM 6190:14 ja oikokirves KM 6190:36A. |
| metsakeskus.106010014 |
106 |
Erkkilä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
393696.98300000 |
6726785.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010014 |
Asuinpaikka on loivasti järveen viettävällä rantaterassilla noin 25 m Erkkilän talon päärakennuksesta itään ja 25 m Sykärinjärvestä länteen. Terassi sijaitsee 87,5–90 m mpy. Maaperä paikalla on hiekansekaista multaa, peltomullan on alla hienoa hiekkaa. Terassi on ollut aiemmin raivattuna pelloksi ja paikalta on 1951 löytynyt poikkikirves peltotöiden yhteydessä. Nykyisin alue on kasvimaana. Löydöt mahdollisesti varhaismetallikautistyyppinen naarmupintainen saviastianpala ja yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.106010015 |
106 |
Erkkilä 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
393720.97100000 |
6726864.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010015 |
Röykkiö on maansekainen, kasattu 10–20 cm läpimittaisista kivistä ja kauttaaltaan vahvasti sammaloitunut. |
| metsakeskus.106010016 |
106 |
Kaidanpää 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394639.60900000 |
6725060.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Ridasjärveltä Kaidanpäähän tulevan tien molemmin puolin Tervalamminojan itäpuolisella länteen viettävällä rantatörmällä ja sen harjalla 87–90 m mpy korkeudella. Löytöalue jatkuu pellossa noin 20 m tien pohjoispuolella sijaitsevan talon pihan laidalle, josta löytyi haljennut kaavin, ja tien eteläpuolella noin 60 m matkan. Löytöjä tuli törmän juuresta sen päälle ulottuvalta alueelta. |
| metsakeskus.106010017 |
106 |
Rantalanhaka |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
369639.00000000 |
6721932.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010017 |
Kohde sijaitsee Kytäjän golfkentän alueella. Paikka on järven länsipuolella Vanhakylästä Hirvijärvelle vievältä tieltä noin 300 m länteen. Kyseessä on ilmeisesti nauris- tai perunakuoppa, jota on käytetty raudanvalmistukseen.
Kuoppa sijaitsee Rantalanhaanmäen eteläpuolella rinteen juurella noin 2 m pellonlaidan suuntaisesti kulkevan metsätien pohjoispuolella ja noin 300 m länteen Hirvijärven tieltä. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään noin metrin. Noin 5 m länteen sijaitsee toinen kuoppa, jossa ei näy merkkejä raudanvalmistustoiminnasta. Kuopan vallissa, sen pohjoispuolella on nähtävissä jäänteitä kivi- ja tiilirakenteista.
Kohteen sijaintitietoja on korjattu inventointikertomuksen kartan mukaiseksi vuonna 2021, mutta sijainti ei ole täysin varma (ks. tarkemmin seurantatiedot). Kohteen kunto ja säilyneisyys on hyvä tarkastaa maastossa jossakin vaiheessa. Samalla on hyvä tarkentaa sijainti GPS:n avulla. |
| metsakeskus.106010019 |
106 |
Paavola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372814.41700000 |
6717881.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010019 |
Kohde sijaitsee noin 800 m Livinkyläntien eteläpuolella Kurkisuohon pistävän niemen eteläkärjessä. Paikka on harjun kärjessä suon ympäröimänä ja on ollut paikalla sijainneen muinaisen järven rannalla. Löytöjä noin 85 m mpy korkeudessa sijaitsevalta rantaterassilta ja harjun laelta noin 90 m mpy korkeudesta. Löydöt kivilajiydin, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta. Paikalla ei havaittu kiinteitä rakenteita. Maaperä karkeaa soran sekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.106010021 |
106 |
Joentaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
369513.73800000 |
6719222.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Keihäsjoen pohjoispuolella, 300 m joesta luoteeseen, suon reunalla olevalla tasanteella. Asuinpaikka on täysin ehjä. Löydöt saviastianpaloja (mm. varhaiskampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa ja myöhäiskampakeramiikkaa), kivilaji-iskos, kvartsi-iskos.
Vuonna 1930 Keihäsjoen perkauksen yhteydessä löydettiin tasataltta KM 9640:1 ja kivikirves KM 9640:2 suunnilleen kohteen kohdalta joen pohjasta.
|
| metsakeskus.106010021 |
106 |
Joentaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
369513.73800000 |
6719222.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Keihäsjoen pohjoispuolella, 300 m joesta luoteeseen, suon reunalla olevalla tasanteella. Asuinpaikka on täysin ehjä. Löydöt saviastianpaloja (mm. varhaiskampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa ja myöhäiskampakeramiikkaa), kivilaji-iskos, kvartsi-iskos.
Vuonna 1930 Keihäsjoen perkauksen yhteydessä löydettiin tasataltta KM 9640:1 ja kivikirves KM 9640:2 suunnilleen kohteen kohdalta joen pohjasta.
|
| metsakeskus.106010022 |
106 |
Lapinmäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
379124.00000000 |
6719968.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010022 |
Lapinmäen rinteen alaosassa sijaitsee matala, noin 50−60 cm korkea kivistä koottu röykkiö. Kivirakenne on soikeahko ja sen pitkän sivun pituus on noin 5 metriä. Rakenteessa on luonnonkiviä, mutta myös lohkottuja kiviä. Sen pohjoispäädyssä on suuri luonnonkivi, jonka kupeeseen röykkiö on kasattu.
Röykkiö sijaitsee kangasmetsässä, jossa kasvaa kuusia ja mäntyjä. Pohjakasvillisuutena on sammalta. Koko röykkiö on paksun sammalen peitossa.
Röykkiön yksityiskohtia oli hankala havainnoida, koska alueella oli tehty metsän hakkuita ja raivaustöitä ja hakkuujätteet oli jätetty kiviröykkiön päälle. Aikaisemmissa inventoinneissa röykkiö on tulkittu raivausröykkiöksi, mikä todennäköisesti pitää paikkansa. |
| metsakeskus.106010023 |
106 |
Kultasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388722.98100000 |
6725671.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.106010023 |
Kohde sijaitsee noin kilometri Hyvinkäältä Ridasjärvelle vievän tien eteläpuolella, Hausjärven risteyksestä 1,3 km lounaaseen. Asuinpaikka on Ridasjärven pohjoispuolella sijaitsevan suon keskellä Kultasaaressa Ritassaarensuon soidensuojelualueen pohjoislaidassa. Löydöt tulivat saaren itälaidalla noin 85 m mpy sijaitsevalta pieneltä terassilta. Kohde on ilmeisesti koskematon ja melko pienialainen, noin 15 x 10 m. Maaperä paikalla on karkeaa ja melko kivistä hiekkaa. Kaikki löydöt tulivat koekuopista, löytöinä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Kohteessa ei ole nähtävissä kiinteitä rakenteita. |
| metsakeskus.108010001 |
108 |
Lehtolan metsä |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
297714.08000000 |
6829691.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010001 |
Kohde sijaitsee alavan ja kosten korven keskellä korkeammalla paikalla, kumpareella. Kivistä ladotun, alunperin nelikulmaisen uunin raunio on kooltaan 2 x 2 x 1,5 m. |
| metsakeskus.108010002 |
108 |
Sirkan metsä |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
298512.76200000 |
6830285.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010002 |
Mahdollinen lapinraunio sijaitsee Sirkkalan ja Jumesniemen kautta Tampereelle vievästä tiestä noin 1,5 km lounaaseen, Sirkan talosta noin 2 km länteen, metsässä soramäen pohjoisrinteen tasanteella. Sammaleinen kiviröykkiö on maapohjalla. Se on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan 3,3 m. |
| metsakeskus.108010003 |
108 |
Kukkola |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
293222.00000000 |
6829507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010003 |
Mahdollinen lapinraunio sijaitsee kivikkoisen harjanteen länsilaidalla, 10 m itään Kelhäjärventieltä ja 34 metriä pohjoiseen kunnan rajasta. Kyseessä on sammaloitunut, lohkokivistä tehty röykkiö, jonka halkaisija on 3,5 m ja korkeus 0,5 m. Sen keskellä kasvaa iso koivu. |
| metsakeskus.108010003 |
108 |
Kukkola |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
293222.00000000 |
6829507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010003 |
Mahdollinen lapinraunio sijaitsee kivikkoisen harjanteen länsilaidalla, 10 m itään Kelhäjärventieltä ja 34 metriä pohjoiseen kunnan rajasta. Kyseessä on sammaloitunut, lohkokivistä tehty röykkiö, jonka halkaisija on 3,5 m ja korkeus 0,5 m. Sen keskellä kasvaa iso koivu. |
| metsakeskus.108010004 |
108 |
Perttu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
291679.50300000 |
6831483.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Parilanjärven pohjoisrannalla olevalla, etelään viettävällä savipellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsia ja kourutaltta.
Löytöalueen koko on noin 60 x 20 m. |
| metsakeskus.108010005 |
108 |
Lamminmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
280114.07500000 |
6846411.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010005 |
Sammaltunut kiviröykkiö sijaitsee Oksjoen itäpuolella, Perälän eli Lamminmäen talosta noin 250 m koilliseen, mäenrinteessä, metsässä, noin 20 m pellon reunasta.
Lohkokivistä tehdyn röykkiön koko on 2,5 x 3 m. Osa kivistä on palaneita. Kysymyksessä voi olla myös rakennuksen kiuas. |
| metsakeskus.108010006 |
108 |
Haapaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
282783.03400000 |
6840902.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesajärveen kaakosta pistävällä niemellä lähellä rantaa kallion juurella.
Paikka on savikkoinen pelto. Löydöt paikalta ovat etupäässä kvartsia. |
| metsakeskus.108010007 |
108 |
Saukko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
282333.21200000 |
6841143.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesajärven etelärannalla olevan niemen kärjessä Tervalahden länsipuolella, Saukon talosta 250 m koilliseen. Paikka on hiesupelto.
Löydöt paikalta ovat tasakantaisen kvartsiittinuolen pala, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.108010007 |
108 |
Saukko |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
282333.21200000 |
6841143.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesajärven etelärannalla olevan niemen kärjessä Tervalahden länsipuolella, Saukon talosta 250 m koilliseen. Paikka on hiesupelto.
Löydöt paikalta ovat tasakantaisen kvartsiittinuolen pala, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.108010008 |
108 |
Iso-Muotia |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
281697.46300000 |
6841673.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010008 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kyröskoskelta tulevan tien varressa Vesajärven länsipuolella olevassa niemessä.
Maaperä paikalla on savea ja hiesua. Pellosta ei vuoden 1969 inventoinissa löydetty mitään merkkejä asuinpaikasta. Aikaisempien löytöjen perusteella on kuitenkin mahdollista, että alueella on asuinpaikka. Iso-Muotian talon mailta on löydetty vasarakirves, eteläsuomalainen tasataltta, alkeellinen kirves ja pohjalainen taltta. Edellä mainittujen esineiden tarkat löytöpaikat eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.108010008 |
108 |
Iso-Muotia |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
281697.46300000 |
6841673.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010008 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kyröskoskelta tulevan tien varressa Vesajärven länsipuolella olevassa niemessä.
Maaperä paikalla on savea ja hiesua. Pellosta ei vuoden 1969 inventoinissa löydetty mitään merkkejä asuinpaikasta. Aikaisempien löytöjen perusteella on kuitenkin mahdollista, että alueella on asuinpaikka. Iso-Muotian talon mailta on löydetty vasarakirves, eteläsuomalainen tasataltta, alkeellinen kirves ja pohjalainen taltta. Edellä mainittujen esineiden tarkat löytöpaikat eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.108010009 |
108 |
Majamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
282798.01900000 |
6841662.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010009 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vesajärven itärannalla, Majamaan talosta 100 m itään, taloon vievän tien pohjoispuolella olevalla hiesuisella peltorinteellä.
Alueelta on useita irtolöytöjä, mutta ainoastaan yhden Hämeenkyrön museossa säilytettävän tasataltan löytöpaikka on tiedossa ja se on löytynyt juuri tästä pellosta. Maastoltaan alue sopii asuinpaikaksi.
Vesajärven koululla säilytettävä kirves on myös Majamaan pellosta kuten myös hukkaan joutunut kourutaltta.
Majamaan pellosta on myös ajoitukseltaan epävarma tulusrauta. |
| metsakeskus.108010010 |
108 |
Osara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285266.02600000 |
6843070.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Alhonjärven pohjoispään itärannalla, Osaran talosta noin 200 m pohjoiseen olevalla, länteen ja luoteeseen viettävällä hiesusavipellolla.
Paikalta on pohjalainen tasataltta, kvartsikaavin, -iskoksia ja hioimen pala. |
| metsakeskus.108010011 |
108 |
Antila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284796.21400000 |
6843328.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Alhonjärven pohjoispään länsirannalla, Antilan talosta noin 300 m koilliseen olevalla hiekkaisella pellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsia. |
| metsakeskus.108010012 |
108 |
Kortesoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
282791.01300000 |
6843685.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesajärveltä Ihanankulmalle tulevan tien varressa Kortesojan talon ulkorakennusten eteläpuolella olevan pellon yläosassa. Paikka on tasaista hiesupeltorinnettä. Kohteen laajuus on noin 20 x 60 m.
Paikalta on löydetty pallonuijan teelmä, käyräselkäinen kourutaltta sekä kvartsikaavin. Asuinpaikka voidaan löytöjen perusteella ajoittaa esikeraamiseksi. |
| metsakeskus.108010013 |
108 |
Linnaseinä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
291577.53600000 |
6833187.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Parilasta tulevan tien länsipuolella, Mustajärvestä noin 1 km etelään, Järvelän talosta noin 600 m lounaaseen olevalla Linnaseinä-nimisellä hiekkaisella pellolla. Linnaseinänmäen koillisosassa on korkea pystysuora seinämä. Pellon halki kulkevan ojan länsipuolelta on löydetty nuorakeramiikkaa. |
| metsakeskus.108010014 |
108 |
Järvelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
291974.37600000 |
6833530.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010014 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Järvelän talosta 50 m kaakkoon, ulkorakennusten ja metsätien eteläpuolella. Paikalta on tieojan reunasta löydetty paljon kvartsinsiruja. Joukossa ei ole selviä esineitä. Alue on melko tasaista hiesumaata. |
| metsakeskus.108010015 |
108 |
Peltoniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
292056.33700000 |
6833566.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010015 |
Oletettu vasarakirveskulttuurin hautapaikka sijaitsee Järvelän talosta 100 m itään olevan vanhan hiekkakuopan alueella metsässä. Ilmeisesti tästä hiekkakuopasta on peräisin vuonna 1933 löydetty vasarakirves (Hämeen museo). Täältä on löydetty myös nuorakeramiikkaa sekä mahdollisesti kaksi muuta kivikirvestä, tasataltta, reikäkivi ja kvartsia. Kohde on mahdollisesti tuhoutunut. |
| metsakeskus.108010016 |
108 |
Mustajärvi Rantapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
291789.43900000 |
6834621.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Hämeenkyrön ja Mouhijärven rajalla olevan Mustajärven koillisrannalla, Mustajärven talosta 300 m kaakkoon olevalla savipellolla. Maasto viettää lounaaseen. Kvartsit löytyivät pellon yläosasta läheltä metsän reunaa. |
| metsakeskus.108010017 |
108 |
Mustajärvi Mäkipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
291536.53900000 |
6834892.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010017 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Hämeenkyrön ja Mouhijärven rajalla olevan Mustajärven koillisrannalla, Mustajärven talon länsipuolella olevalla hiesupellolla. Paikalta on kvartsia, joka saattaa olla myös luontaista murskaa. Selvät iskokset puuttuvat. Liuskekärjen katkelman (Satakunnan Museo) on arveltu olevan Mustajärven talon maalta. |
| metsakeskus.108010018 |
108 |
Ala-Keskinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294904.18500000 |
6834977.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010018 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ristimäkeen vievän tien eteläpuolella olevalla peltoalueella, Ala-Keskisen talosta 500 m länsilounaaseen.
Paikka on tasaisen savisen pellon keskellä, tiestä 100 m etelään oleva hiekkainen töyry. Sen etelälaidalta on kvartsia. Samalta alueelta on löydetty mahdollisesti liuskekärjen kantakatkelma. |
| metsakeskus.108010019 |
108 |
Pahamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
294875.20200000 |
6835219.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010019 |
Kiviröykkiö sijaitsee Herttualan kyläryhmän länsipuolella, tienristeyksestä noin kilometrin päässä olevan louhikkoisen kalliomäen korkeimmalla kohdalla.
Paikalla on ollut kolmiomittaustorni. Sen pohjoispuolella on Ristimäen talo. Paikkaa on sanottu Pahamäeksi, Ristimäeksi ja Tornimäeksi.
Matala, lohkokivistä kasattu röykkiö on torninpaikan itäpuolella. Röykkiö on muodoltaan epämääräinen, matala ja koostuu 1-2 kivikerroksesta, joita on noin 4 x 4 m alalla. Kysymyksessä saattaa olla lapinrauniotyyppinen hauta. |
| metsakeskus.108010020 |
108 |
Yli-Raukola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
297459.16200000 |
6834940.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010020 |
Viikinkiaikainen kalmisto sijaitsee Heijärven itäpuolella, Heinijärven tienristeyksestä noin 250 m etelään, välittömästi Raukolan talon lounaispuolella olevalla hevoslaitumella.
Kohde käsittää kaksi kivikkoista laidunharjannetta ja niiden välisen pellon. Itäharjanteella on maan- ja kivensekainen röykkiö. Sen koko on 4,5 x 5 m ja korkeus 0,3 m. Röykkiön koillispuolelle on rakennettu noin 8 vuotta sitten omakotitalo. Kohteen laajuus on 120 x 55 m.
Löydöt paikalta ovat miekan kahva ja kirves, mahdollisesti myös keihäs ja kaularenkaan kappale. Röykkiöön kaivetusta koekuopasta on löydetty mm. palanutta luuta ja palanutta savea.
Inventointi 2010: Paikka on nurmella ja laitumena. Alueella on kaksi varsin selvästi erottuvaa röykkiöitä (4x3 m ja 3,5x3 m). Silmänvaraisten havaintojen perusteella röykkiöt jokseenkin neliömäisellä tai suorakaiteenomaisella muodollaan sopisivat (myös) kiuas- tai uunimaisiksi rakenteiksi. Siihen suuntaan viittaa myös aiemmissa maastotöissä röykkiöstä talteen saatu palanut savi. |
| metsakeskus.108010021 |
108 |
Ruusi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298025.94000000 |
6834652.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinijärvestä vajaan kilometrin itään, Heinijärven koulusta noin 400 m eteläkaakkoon, muinaisella niemekkeellä.
Paikka on Ruusin talon pihapiiriä, puutarhaa ja navetan pohjoispuolella olevaa hiesupeltoa. Paikalta on löydetty kvartsikaapimia ja -iskoksia. |
| metsakeskus.108010023 |
108 |
Laitila |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
300375.99100000 |
6835525.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010023 |
Mahdollinen kalmisto on sijainnut Kirkkojärven ja Kallioistenselän välisellä niemellä, niemen yli vievän maantien eteläpuolella olevan talon pihamaalla ja rakennusten kohdalla. Kohde on mahdollisesti kokonaan tuhoutunut.
Vuonna 1895 tuli museoon pari viikinkiaikaisen kaularenkaan palaa, joiden sanotaan löytyneen talon pihamaalta. Vuonna 1950 tulleen pyöreän kupurasoljen sanotaan löytyneen talon läheltä puutarhasta ja pyöreän pronssiriipuksen rantahietikolta.
Paikalta on myös kivikautinen löytö, liuskeriipus.
2019 inventoinnissa talon eteläpuolella todettiin tehdyn kaivuutöitä, minkä seurauksena maaperästä voitiin tehdä havaintoja. Muinaisjäännökseen viittavia löytöjä tai rakenteita ei tavattu. |
| metsakeskus.108010023 |
108 |
Laitila |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
300375.99100000 |
6835525.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010023 |
Mahdollinen kalmisto on sijainnut Kirkkojärven ja Kallioistenselän välisellä niemellä, niemen yli vievän maantien eteläpuolella olevan talon pihamaalla ja rakennusten kohdalla. Kohde on mahdollisesti kokonaan tuhoutunut.
Vuonna 1895 tuli museoon pari viikinkiaikaisen kaularenkaan palaa, joiden sanotaan löytyneen talon pihamaalta. Vuonna 1950 tulleen pyöreän kupurasoljen sanotaan löytyneen talon läheltä puutarhasta ja pyöreän pronssiriipuksen rantahietikolta.
Paikalta on myös kivikautinen löytö, liuskeriipus.
2019 inventoinnissa talon eteläpuolella todettiin tehdyn kaivuutöitä, minkä seurauksena maaperästä voitiin tehdä havaintoja. Muinaisjäännökseen viittavia löytöjä tai rakenteita ei tavattu. |
| metsakeskus.108010024 |
108 |
Honkaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
300262.03000000 |
6836101.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkojärven eteläpään itärannalla, Laitilan talosta noin 500 m pohjoiseen. Eteläpuolella on suuri sorakuoppa, jossa on seurakunnan leirikeskus. Vanhan ja uuden sorakuopan välillä on metsämaastoa, jonka terassilta leirikeskuksen ulkorakennusten luota on löydetty mm. kampakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Paikalla on myös havaittavissa tummanpunaruskeaa kulttuurikerrosta.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohteesta ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.108010025 |
108 |
Huuppo |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
300068.11500000 |
6834020.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010025 |
Röykkiöt sijaitsevat Kallioistenselän länsirannalla, Aromaantien molemmin puolin, Huupon talosta etelään olevan laidunmaan keskellä matalalla kalliolla.
Kaksi, Huupon talosta 50-60 m etelälounaaseen sijaitsevaa röykkiöitä ovat turpeen peitossa. Muodoltaan ne ovat kuperia. Toisesta on löydetty koekuopasta tuhkamaata, hiiltä ym. historiallisen ajan aineistoa. Sen halkaisija on noin 4 m. Edellisestä noin kaksi metriä pohjoiseen on turpeen peittämä kivikasa, josta on koekuopasta rautakuonaa ja palanutta savea. Röykkiön koko 3 x 4 m.
Kolmas röykkiö, joka sijaitsee Huupon talosta länteen on kooltaan 7x5 m ja muodoltaan soikea ja pinnaltaan kupera. Voisi olla kiuas. Kiuas sijaitsee isojakokartan 1763 mukaan Pylsyn ja Huopon talotontilla.
Huupon talosta on löydetty keihäänkärki, mutta sen tarkka löytöpaikka ei ole selvillä. |
| metsakeskus.108010026 |
108 |
Räystö |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
297926.92300000 |
6847121.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010026 |
Kivikummut sijaitsevat Kyrösjärveen pistävän Isonniemen lounaisosassa, Osaran kartanosta noin 500 m kaakkoon peltojen keskellä pensaikon ja taimiston peittämällä mäellä. Pellon reunassa on matala röykkiö, jonka koko on 2,3 x 3,5 m.
Edellisestä kolme metriä etelään on 4 x 5 m kokoinen maansekainen, reunakehällinen röykkiö.
2017 inventoinnin aikana havaittiin neljä röykkiötä ja yksi kuopanne. Muinaisjäännösrekisterissä ilmoitettujen koordinaattien kohdilta ei röykkiöitä havaittu. Ajoitukseen rautakautiseksi ei saatu varmuutta. |
| metsakeskus.108010027 |
108 |
Lavassalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
306860.00000000 |
6828714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010027 |
Röykkiöt sijaitsevat Mahnalan ja Lemakkalan kylien rajalla, Rättärin talosta noin 500 m itään, itä-länsisuuntaisen korkean metsäharjun koillisreunalla.
Kiviröykkiöiden ympäristö on tasaista. Röykkiöiden koot ovat 1,8 x 3,5 m ja 1,8 x 2,5 m. Jälkimmäinen röykkiö on edellisestä 3 m kaakkoon.
Kohteen aiemmat koordinaatit osoittivat kiviseen ja louhikkoiseen mäenrinteeseen. Koordinaattien osoittamalla paikalla ei havaittu röykkiötä. Koordinaattipisteen pohjoispuolella kulkee kylien välinen raja, jota tarkastettiin mahdollisten rajamerkkien paikantamiseksi. Selkeää rajamerkkiä ei havaittu. Sen sijaan peruskartan muinaisjäännösmerkinnän kohdalla, noin 65 metriä koordinaattipisteestä koilliseen avokallion itäpuolella kuusimetsässä havaittiin kaksi kivirauniota. Paikalla on tehty joitain vuosia sitten metsätöitä, joista huolimatta röykkiöt ovat yhä tunnistettavia.
Röykkiöiden tarkempi luonne jäi hieman epäselväksi, mutta ne toivat mieleen historiallisen ajan toiminnan, lähinnä ehkä kaskirauniot. Saattaa olla, että paikoin tiheässä kuusikossa on useampia kivirauniota. Tosin kaskeamisen kannalta paikka vaikutti hieman vaikeakulkuiselta ja syrjäiseltä. Mahdollisesti paikalla on sijainnut pienialainen kaski. |
| metsakeskus.108010028 |
108 |
Lehtiniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
300857.82000000 |
6829372.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010028 |
Kalmisto sijaitsee Mahnalanselän Lehtiniemenlahden länsirannalla, tien oikealla puolella kahden ojan väliin jäävän mäkiharjanteen itäpäässä vanhalla laidunharjanteella ja pellolla.
Paikalla on alunperin ollut useita kiviröykkiöitä, joista kaksi on tutkittu. Kun peltoa raivattiin vuonna 1879 ja siitä ajettiin kiviä niin löydettiin vasarakirves ja rautaesineitä. Kohteessa on suoritettu pienialaisia tutkimuksia. Löytöinä paikalta on mm. miekka, kaksi keihäänkärkeä (kansainvaellus- ja merovingiaikaa) ja värttinänpyörä sekä kuonaa.
Kohde on todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut pellon raivauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.108010028 |
108 |
Lehtiniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
300857.82000000 |
6829372.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010028 |
Kalmisto sijaitsee Mahnalanselän Lehtiniemenlahden länsirannalla, tien oikealla puolella kahden ojan väliin jäävän mäkiharjanteen itäpäässä vanhalla laidunharjanteella ja pellolla.
Paikalla on alunperin ollut useita kiviröykkiöitä, joista kaksi on tutkittu. Kun peltoa raivattiin vuonna 1879 ja siitä ajettiin kiviä niin löydettiin vasarakirves ja rautaesineitä. Kohteessa on suoritettu pienialaisia tutkimuksia. Löytöinä paikalta on mm. miekka, kaksi keihäänkärkeä (kansainvaellus- ja merovingiaikaa) ja värttinänpyörä sekä kuonaa.
Kohde on todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut pellon raivauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.108010029 |
108 |
Kotti |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
302770.00000000 |
6831445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010029 |
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee Mahnalanselän pohjoisrannalla Iso-Kauppilan talosta 200 m länsiluoteeseen, rantatörmästä noin 10 m päässä kivikkoisella laidunalueella. Kumpare on raivaamaton. Sen päällä on turpeen peittämä maakumpu kooltaan 6 x 7 m. Siihen kaivetusta koekuopasta on rautainen nuolenkärki ja palanutta luuta. Paikalla on myös entisen Kotin talon riihenkiukaita.
2019 inventoinnissa paikalla havaittiin peltosaareke, jossa on useita eri kokoisia kiviraunioita. Aiemmissa inventoinneissa havaittua kumpua on vaikea hahmottaa, mutta sellainen havaittiin peltosaarekkeen itäosasta. 1989 inventoinnin koordinaatin osoittamassa paikassa ja sen eteläpuolella maastoa on tasattu. |
| metsakeskus.108010030 |
108 |
Nikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
302404.18400000 |
6832188.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Kallioistenselän Taivallahden koillispuolella Nikkilän talosta 200-250 m luoteeseen, rannan ja jyrkän kallion väliseltä hiesupellolla.
Löydöt, oikokirves, hioimen palat ja kvartsit ovat pellon alaosasta.
Vuoden 2019 inventoinnissa paikalta ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.108010031 |
108 |
Monneronmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
303868.00000000 |
6831834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Enonselän rannassa Monneronmäen itäpuolella olevalla rantatörmään asti ulottuneen pellon hiesuisessa alaosassa ja rantakoivikossa. Kohteen laajuus on noin 60 x 100 m. Löydöt alueelta ovat kivikirves ja kvartsia. Asuinpaikka saattaa jatkua itään, entisen pellon ulkopuolelle.
V. 2019 inventoinnissa tehty ei uusia havaintoja. Asuinpaikka sijainnee tasaisemmalla terassilla noin 5 metriä järvenpintaa korkeammalla. Oletetun asuinpaikan länsi- ja luoteispuolella maasto nousee jyrkästi. |
| metsakeskus.108010032 |
108 |
Sillanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
304748.24600000 |
6832226.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Hämeenkyröstä Siuroon vievän tien pohjoispuolella, Miharinlammen länsirannalla, Mahnalanselän Enonselästä koilliseen, Miharin sillasta noin 150 m pohjoiseen. Alue on loivaa länteen viettävää peltoa. Paikalta on löydetty kvartsia noin 50 x 100 m laajuiselta alueelta Käräjäniemen nokan lounaispuolelta.
Paikalta ovat mahdollisesti myös aikaisemmin löytyneet pallonuija, eteläsuomalainen tasataltta ja alkeellinen kirves.
Vuoden 2019 inventoinnissa alueen todettiin edelleen olevan peltoa. Pellosta löydettiin kvartsi-iskoksia, joita ei kerätty talteen. Iskokset havaittiin peltoalueella aiemmin muinaisjäännökseksi rajatun alueen länsiosasta asuinkäytössä olevan tontin koillispuolelta. Asuinpaikan lounaispuolella sijaitsevan talon pihapiiriä ei tarkistettu. Oletettavasti asuinpaikan ydinalue on pienessä Miharinlammeen työntyvän niemen tyvessä. |
| metsakeskus.108010034 |
108 |
Mäkelänvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
302318.00000000 |
6835075.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010034 |
Kiviröykkiö sijaitsee Kallioistenselästä noin 1,5 km itään ja saman verran Simunan tienristeyksestä itäkaakkoon ja Honkasuon talosta pohjoiskoilliseen metsäisen vuoren pohjoispuolisella tasanteella.
Röykkiön koko on 3,3 x 3,9 m, korkeus 0,5 m. Länsipuolella on ryhmä isoja kivenlohkareita.
2019 inventoinnissa röykkiön sijaintitietoa tarkennettiin. |
| metsakeskus.108010035 |
108 |
Salminussuo |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
303568.69600000 |
6836591.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010035 |
Uuni sijaitsee Tampere-Vaasa -tien varressa, Salminusjärvestä (kartalla Salmelusjärvi) noin 300 m pohjoiseen olevalla kalliolla, jonka etelä- ja länsipuolella on kuiva Salminussuo (Salmelussuo).
Uuni on sammaloitunut kiviröykkiö, jonka koko on 2 x 2 x 0,5 m. Keskellä on vajoama, ja kallionlaidassa on mahdollisesti ollut suuaukko.
Inventointi 2010:
Röykkiö oli ennallaan, mutta mahdollisesti se on ruohottunut
lisää, mikä saattaa hankaloittaa sen havaitsemista maastossa. Röykkiö, joka on nykyisin aivan valtatien varren hirviaidan vieressä, erottuu kuitenkin hyvissä oloissa
jopa valtatielle saakka. Röykkiön ympäristöä tielinjalla inventoitiin tarkasti, mutta
muita merkkejä muinaisjäännöksistä ei todettu. Röykkiön ajoitus ja funktio on epävarma - jonkinlainen kiuas ilmeisesti – mahd. ns. ryssänuuni. |
| metsakeskus.108010036 |
108 |
Kortesuonmäki |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
306464.52400000 |
6839469.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010036 |
Kiviröykkiö sijaitsee Viljakkalan rajalla Riihijärvestä 200 m kaakkoon, Anttilan talosta kilometrin länsilounaaseen metsässä luoteeseen kallistuvalla kalliolla. Röykkiötä on kaiveltu. Sen koko on 5,2 x 5,8 m. Sitä on sanottu ennen hiidenkiukaaksi. Lähellä on vanha pieni peltoraivio. Sen lähellä on useita peltokivikasoja. |
| metsakeskus.108010037 |
108 |
Hiirenmäki |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
307380.15500000 |
6839788.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010037 |
Mahdollinen lapinraunio sijaitsee Lavajoesta noin kilometrin länteen Anttilan talosta 200 m luoteeseen kivikkoisen harjanteen itäreunalla peltotilkun länsireunassa.
Röykkiö on matala, sammaloitunut ja kooltaan noin 4 x 4,5 m. Siitä noin 20 m luoteeseen on matalaa, aitamaista kivirakennetta. Lisäksi alueella on ainakin parissa kohtaa hajanaista kivikkoa. |
| metsakeskus.108010038 |
108 |
Vänni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
302032.29400000 |
6841055.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Kyröskoski tiestä noin kilometrin etelään, kuivatun Turkkilanjärven länsirannalla Vännin talosta noin 200-300 m etelään olevalla hiesupellolla, Niemenvainiolla. Alueelta on löydetty Jäkärlän tyypin kirves, pohjalainen taltta, kivi- ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.108010039 |
108 |
Raunamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
298774.58000000 |
6846832.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010039 |
Röykkiöt sijaitsevat Kyrösjärveen pistävän Isoniemen keskivaiheilla, Osaran kartanosta noin 1,5 km itäkaakkoon pensaikkoisella mäellä peltojen keskellä.
Röykkiöitä on kahdeksan. Niistä on tutkittu yksi vuonna 1932. Tutkittu röykkiö on ilmeisesti tuhoutunut 1960-luvulla.
Muiden röykkiöiden koot ovat seuraavat: a) halk. 6 m, b) 4 x 5 m, korkeus 0,7 m, c) silmäkivi 3 x 4 m, korkeus 0,5 m, d) silmäkivi e) halk. 6 m, korkeus 0,5 m, ympärysvalli ja silmäkivi f) 5 x 10 m, korkeus 0,4 m, kaksi silmäkiveä g) 4,5 x 6 m, silmäkivi h) 8,5 x 13,5 m, kolme silmäkiveä.
Inventoinnissa 2017 alueella havaittiin kolme röykkiötä. Näkyvyys oli paikoin olematonta tiuhan kasvuston vuoksi. Metsäsaareketta on myös laikutettu voimakkaasti. |
| metsakeskus.108010040 |
108 |
Isosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
297958.91600000 |
6845848.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010040 |
Röykkiö sijaitsee Kyröskoskesta pohjoiseen olevan Isosaaren korkeimman tasanteen luoteisreunalla.
Röykkiö on maan- ja kivensekainen ja silmäkivellinen. Sen koko on 3 x 3,3 m ja korkeus 0,5 m. |
| metsakeskus.108010041 |
108 |
Isoniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
299204.41400000 |
6846381.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010041 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Kyröskoskesta pohjoiseen olevassa niemessä moreenimäen luoteeseen kallistuvalla laella.
Röykkiöiden koot ovat 1) 1,7 x 2 m 2) edellisestä kolme metriä kaakkoon olevan röykkiön koko on 1,3 x 1,8 m, silmäkivi, 3) edellisestä kahdeksan metriä itään pieni röykkiö, jonka halkaisija on 1 m.
Luhtalahden talon pohjoispuolella sijaitsevan mäen laen pohjoisosasta
havaittiin 2017 inventoinnissa neljä kiviröykkiötä. Röykkiöt 1-3 sijaitsevat ryteikköisessä nuoressa sekametsässä. Maanpinta näiden röykkiöiden alueella on kivikkoista ja möykkyistä. Röykkiö 4 on havaituista röykkiöistä luoteisin ja samalla epämääräisin. Pellonraivauskasoiksi röykkiöt sijaitsevat hieman oudolla paikalla kivisen mäen laella. |
| metsakeskus.108010042 |
108 |
Patasenvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
298071.89900000 |
6838104.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010042 |
Kohteeseen kuuluu kuusi osin epämääräistä röykkiötä, joista osa saattaa olla viljelyröykkiöitä. Röykkiöt sijaitsevat korkealla, pääosin jyrkkärinteisellä, metsää kasvavalla mäellä Patasen talosta n. 400 m itään. Keskeisin röykkiö (nro 1) on jyrkän kalliomäen laen luoteisreunalla olevalla tasanteella, moreenipohjalla. Röykkiön koko on 3,5 x 6 m. Siinä on metrin korkuinen silmäkivi, jonka luoteis- ja länsipuolella on tiivis kiveys. Röykkiön päällä on jonkin verran kasvillisuutta. Eteläisin röykkiö (nro 2) on pienellä kallioaukealla. Se on maansekainen ja halkaisijaltaan n. 6 m. Röykkiö 3 on epämääräisempi kiveys kallion koillisrinteellä, 5 x 4 metrin kokoinen. Vuonna 2017 löytynyt uusi röykkiö 4 on noin 3 x 4 metrin kokoinen, kiven ja maan sekainen, matalahko. Röykkiö 5 sijaitsee röykkiöstä 1 noin 15 m länteen. Rakenne on maansekainen. Suurin kivi, joka sijaitsee sen SE-osassa, on noin 70-80 cm korkea. Muut kivet eivät muodosta yhtenäistä ja selkeää kiveystä vaan ovat pääosin hajallaan. Rakenne 6 on mahdollinen röykkiö pienellä tasanteella, röykkiön 3 eteläpuolella; mitat n. 3 x 3 x 0,4 m. |
| metsakeskus.108010043 |
108 |
Iso-Tahkosaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
303583.73200000 |
6827799.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010043 |
Mahdollinen lapinraunio sijaitsee Mahnalanselän Ison Tahkosaaren itäisellä laella, kesämökin koillispuolella.
Kiviröykkiö on hajotettu, sammaloitunut ja jäkälöitynyt. Sen laajuus on 10 x 12 m ja korkeus 0,5 m. |
| metsakeskus.108010044 |
108 |
Pitkäniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
303005.96300000 |
6828506.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010044 |
Lapinraunio sijaitsee Mahnalanselän Pitkäniemen kärjessä Perkiönlahden pohjoispuolella, Einolan talosta 850 m kaakkoon, kalliopohjalla. Röykkiötä on vähän kaiveltu. Se on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 5-6 m. Länsireunassa erottuu kivikehä. |
| metsakeskus.108010045 |
108 |
Pelttarinvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
300191.09300000 |
6828035.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010045 |
Lapinraunio sijaitsee Mahnalanselän länsipuolella, Haapaniemenkulmalla, Kolunojasta 200 m itään ja Haapaniemen talosta 600 m itäkaakkoon, pohjoiseen laskevassa rinteessä, noin 20 m päässä rinteen reunasta.
Röykkiön halkaisija on 4,5 m ja korkeus 1 m. |
| metsakeskus.108010046 |
108 |
Kievari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
290152.08100000 |
6838740.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010046 |
Pitkänomainen kiviröykkiö sijaitsee Kaipiosta Hämeenkyrön kirkolle johtavan tien eteläpuolella moreenimäen rinteessä.
Kiveyksen laajuus on 4,5 x 15,5 m ja korkeus 0,5 m. Siinä on ulkokehä. |
| metsakeskus.108010047 |
108 |
Mäkipää 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
290168.07100000 |
6838659.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010047 |
Kiviröykkiö sijaitsee Kaipiosta Hämeenkyrön kirkolle johtavan tien eteläpuolella, Mäkipään talosta 800 m itäkaakkoon mäen lounaislaidalla.
Röykkiön koko on 2,7 x 3 m. Sen pohjoispuolelle on hiekkaan kaivettu noin metrin syvyinen ja 2 m pitkä kuoppa. |
| metsakeskus.108010048 |
108 |
Kallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
290171.07800000 |
6838498.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010048 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Kaipiosta Hämeenkyrön kirkolle johtavan tien eteläpuolella, moreenimäen lounaisreunalla.
Toinen röykkiöistä on matala, hieman kaiveltu kivikasa, halkaisijaltaan 3 m. Se saattaa olla rajamerkki. Edellisestä noin 20 m länteen on kahden toisiinsa nojaavan maakiven pohjoispuolelle tehty kiveys, jonka koko on 2,7 x 2,7 m. |
| metsakeskus.108010049 |
108 |
Patanen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
291772.43500000 |
6837404.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010049 |
Kiviröykkiö sijaitsee Hämeenkyrön kirkolta Kintukseen johtavasta tiestä 400 m etelään Pukkikalliolle vievän metsäautotien pohjoispuolella.
Röykkiön koko on 3 x 3,8 m ja korkeus on 0,7 m. Röykkiön päällä on pyramidin muotoinen kivi. Röykkiö on tehty luonnonkivistä, mukana muutama lohkokivi, keskellä pyramidin muotoinen kivi. Röykkiössä on selvä reunakiveys. Maapohja on tasaista, alueella on lähellä pitkänomaisia kaivantoja vieritysten (leveys n. 1 m, syvyys 0,5-0,8 m), joita epäiltiin naurishaudoiksi. |
| metsakeskus.108010049 |
108 |
Patanen |
10002 |
12009 |
13092 |
11002 |
27000 |
291772.43500000 |
6837404.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010049 |
Kiviröykkiö sijaitsee Hämeenkyrön kirkolta Kintukseen johtavasta tiestä 400 m etelään Pukkikalliolle vievän metsäautotien pohjoispuolella.
Röykkiön koko on 3 x 3,8 m ja korkeus on 0,7 m. Röykkiön päällä on pyramidin muotoinen kivi. Röykkiö on tehty luonnonkivistä, mukana muutama lohkokivi, keskellä pyramidin muotoinen kivi. Röykkiössä on selvä reunakiveys. Maapohja on tasaista, alueella on lähellä pitkänomaisia kaivantoja vieritysten (leveys n. 1 m, syvyys 0,5-0,8 m), joita epäiltiin naurishaudoiksi. |
| metsakeskus.108010050 |
108 |
Holmala |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
284202.47900000 |
6836952.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010050 |
Kiviröykkiö sijaitsee Nukarinkulmalta Vesajärvelle johtavasta tiestä 750 m, ja Holmalan talosta 600 m länteen metsätien eteläpuolella pienen kalliomäen luoteisreunalla.
Röykkiön koko on 4,5 x 4,7 m. |
| metsakeskus.108010051 |
108 |
Salmelussuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
303232.83300000 |
6836695.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010051 |
Kiveys sijaitsee Tampere-Vaasa -tien pohjoispuolella, Salmelusjärvestä 400 m luoteeseen, Salmelussuon itäpuolella mäen laella.
Kiveyksen koko on 8 x 11 m. Keskellä on maakivi, jonka päällä on laakakivi. Keskuskiven ympärillä on pieniä kiviä. Kiveyksessä on 1-2 ulkokehää. Keskuskiven alta on löydetty hiiltä. Kysymyksessä voi olla myös luontainen kivikko. |
| metsakeskus.108010052 |
108 |
Rajalanvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
301447.00000000 |
6833487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010052 |
Kiviröykkiö sijaitsee Tampere-Vaasa-tiestä erkanevasta, Siuroon menevästä tiestä 300 m länteen, Mahnalanselästä itään olevan Rajalanvuoren läntisimmällä huipulla.
Röykkiöstä on jäljellä 1-3-kerroksinen neliömäinen reunakiveys. Sisäpuolen kivet on heitelty viereiselle kalliorinteelle. Reunakiveys on 1,7 x 1,7 m laajuinen. Kiviä on 2 x 6 m kokoisella alueella.
2019 inventoinnissa aiempien inventointien osoittamasta paikasta ei havaittu kuvauksen mukaista röykkiötä. Sen sijaan paikalla havaittiin hiljattain rakennettu leiripaikka ja kivetty tulisija. Nuotiokiveyksestä noin 15 metriä länsiluoteeseen avokallion länsiosassa länteen laskevassa rinteessä havaittiin sammalen peittämä matala kivilatomus. Latomuksen leveys on noin 40 cm ja korkeus 30 cm. Vallin pituus on noin kaksi metriä. Kivet ovat lohkottuja kiviä ja niitä on aseteltu ainakin kahteen kerrokseen. Vallin itäpuolella on epämääräinen matala kiviröykkiö. Latomus ei vaikuttanut samalta kuin alkuperäisessä kuvauksessa kuvattu röykkiö, ennemmin kyse voisi olla aiemmasta leiripaikasta tai tulisijasta, jonka ajoittaminen on hankalaa. Kallion lakea käytiin laajalti läpi, mutta alkuperäiseen kuvaukseen paremmin sopivaa rakennetta ei havaittu. Epäselväksi jäi, oliko alkuperäinen kiviröykkiö tuhoutunut leiripaikan rakentamisen yhteydessä vai oliko sen sijainti merkitty alun perin väärin. |
| metsakeskus.108010053 |
108 |
Killerinvuori |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
306810.41400000 |
6832225.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010053 |
Röykkiö on sijainnut Mahnalanselän Naarlahdesta 1,7 km koilliseen, Siuroon johtavasta tiestä 1,4 km itään olevalla kallion länsikielekkeen eteläreunalla. Röykkiö oli sammaloitunut, matala, halkaisijaltaan 2 m. Siitä noin 30 m itään oli matala kiveys sammaleen alla, laajuudeltaan noin 6-8 neliömetriä. Vuoden 2019 inventoinnissa röykkiötä ei enää havaittu. |
| metsakeskus.108010056 |
108 |
Humppi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
291253.63700000 |
6838969.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010056 |
Röykkiöt sijaitsevat Hämeenkyröstä Vesajärvelle johtavan tien pohjoispuolella, Iso-Humppi -nimisestä järvestä 80 etelälounaaseen, Humpin päärakennuksen eteläpuolisen peltoalueen keskellä olevalla katajamäellä.
Isomman röykkiön koko on 6 x 7 m. Paikalla on mahdollisesti toinen pienempi röykkiö.
Katajamäen reunasta on löydetty 1950-60-luvulla rautainen nuolenkärki. |
| metsakeskus.108010057 |
108 |
Rauhamaa |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
296262.00000000 |
6841073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010057 |
Lapinraunio sijaitsee Hämeenkyröstä Mouhijärvelle johtavan tien länsipuolella, Rauhamaan talosta 500 m länsiluoteeseen olevan moreenimäen kaakko-luode -suuntaisella kalliopaljastumalla.
Röykkiön halkaisija on 4,5 m ja korkeus 0,4 m.
2017 inventoinnissa röykkiön todettiin olevan sammaleen peittämä, mutta se erotuu selkeästi. Röykkiössä on ilmeisesti 2-3 kivikertaa. |
| metsakeskus.108010058 |
108 |
Pajuniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
303865.00000000 |
6828247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010058 |
Lapinraunio sijaitsee Mahnalanselän itärannalla niemessä lomamökkien keskellä.
Röykkiö on kalliopohjalla. Sen halkaisija on noin 4 m. Siitä on vain pohjakivet jäljellä. Pohja on sammaloitunut ja nurmettunut.
Inventointi 2019: Tarkastushetkellä röykkiö oli sammalen ja kasvillisuuden peitossa niin vahvasti, että tarkkojen mittojen saaminen kohteesta oli hankalaa. Kuvauksessa mainittujen pohjakiviä ei täydellä varmuudella pystytty paikalla tunnistamaan. Röykkiön sijaintikoordinaattien kohdalla on kiviä, jotka kohoavat ehkä 10 – 20 cm ympäröivää aluetta korkeammalle. Muinaisjäännösrajaus tehtiin maaston topografian perusteella, alue käsittää rakentamattoman kalliopohjaisen mäen lakialueen röykkiön lähiympäristössä. |
| metsakeskus.108010059 |
108 |
Kelhänniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
293059.95300000 |
6829495.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010059 |
Kelhäjärven itärannalla, kallioisen niemen keskiosassa kalliopohjalla on pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m oleva röykkiö. Luoteiskulmassa on iso maakivi ja kaakkoiskulmassa on esillä kallio. Röykkiö on osittain purettu, maanomistajan mukaan siitä on poistettu pienemmät pintakivet. Pohjakiveys on ympyränmuotoinen. Alun perin röykkiössä on ollut 2-3 kivikerrosta ja sen korkeus on ollut noin 40 cm. Se muistuttaa lapinrauniota.
Vuonna 2024 röykkiön länsipuolelle suunniteltiin loma-asunnon rakentamista, jolloin röykkiö tarkastettiin. Rakennuspaikalle tehtiin koekuoppia, joista ei todettu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.108010060 |
108 |
Kiikanvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
310021.09400000 |
6839325.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108010060 |
Metsäisellä kalliomäellä, noin 1,5 km Lavajärvestä etelään, Kiikan talosta 600 m lounaaseen on osittain purettu kiviröykkiö ja laaja alue kiveystä, joka on metsätyökoneiden sekä hiekanoton turmelemaa. Kiviröykkiö sijaitsee mäen laen pohjoisreunalla. Se on halkaisijaltaan noin 3 m. Röykkiön keskiosasta puuttuu kiveys ja jäljellä olevat kivet muodostavat noin 0,5 m korkean kehän. Koillisrinteellä on noin 150 m pituisella ja noin 20-30 m leveällä alueella kiveystä, joka on aluskasvillisuuden peittämä, paitsi missä metsäkoneet ja hiekanotto ovat sitä tuhonneet. Yhden hiekanottokuopan profiilissa on kiveyksen alla nähtävissä hiilen sekaista hiekkamaata. Laajan kiveyksen luonne on epäselvä, mutta osittain tuhoutunut röykkiö voisi olla lapinraunio. |
| metsakeskus.108500001 |
108 |
Mahnalanjärvi Vähä Tahkosaari |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
303441.79600000 |
6827298.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108500001 |
Mahnalanjärvessä, Einolan tilan omistuksessa olleen pikku (Vähä?)Tahkosaaren loivasti nousevassa kalliossa, n. 3 m vesirajasta on 30 cm halkaisijaltaan oleva, rautatappiin kiinnitetty taottu rautarengas. Kyseessä on ilmeisesti Kokemäenjoen uittoyhdistyksen rakentama tukkilauttojen kiinnitysrengas, joka ajoittuu 1920-30-luvuille. |
| metsakeskus.108500002 |
108 |
Purimo Seppälä |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
301749.46000000 |
6830037.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.108500002 |
Noin 200 m Purimonsalmesta, Seppälän mailla on kallioon kiinnitetty rengas, jota on pidetty tukinuitossa käytettynä nippujen kiinnitysrenkaana. |
| metsakeskus.109010001 |
109 |
Kalmanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
361566.73100000 |
6763003.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010001 |
Kalmanmäki sijaitsee Hattelmalanjärven länsipäästä 500 m pohjoisluoteeseen. Mäki koostuu kahdesta peltojen ympäröimästä vierekkäisestä mäennyppylästä, jotka ovat olleet aiemmin yhtenä itälänsisuuntaisena harjanteena, mutta jotka on erotettu toisistaan peltosaralla. Kalmisto sijaitsee nimenomaan läntisellä mäennyppylällä, joka on mäntymetsikön peitossa, kooltaan 65 x 40 m ja korkeudeltaan neljä metriä. Kalmiston nimi on merkitty peruskartalle. Paikalle kaivetuista koekuopista on löydetty palanutta luuta ja saviastianpaloja, jolla perusteella paikkaa on pidetty polttokalmistona. Kumpare on kivikkoista moreenisoraa.
Vuoden 2006 inventoinnissa todettiin Kalmanmäen on säilyneen koskemattomana kauttaaltaan, eikä aiempien inventointien tietoihin ollut lisättävää.
Vuonna 2015 toimitettiin metallinilmaisinlöytöjä kalmiston länsi- ja lounaispuoliselta pellolta. Katso alakohteet. Löytöpaikka sijaitsee tunnetun kalmistomäen muinaisjäännösrajauksen länsi- ja lounaispuolisella pellolla, lähimmillään noin 60 metrin päässä rajauksesta länteen ja kauimmillaan noin 190 lounaaseen lähellä Hattelmalanjärven länsipäätä. Yhteensä löytöalueen pituus on 270 metriä peltoalueen länsireunalla. Esineet ovat löytyneet metallinetsinnässä 8.11.2015 peltomullasta 5-10 cm syvyydestä. Ei havaintoja rakenteista. Samalla löytyi myös nauloja, hevosenkenkiä ja maatalousvälineiden rautaosia (ei toimitettu museoon). Löytöpaikan itäpuolella on myös Hieron rautakautinen asuinpaikka. Myös vuonna 2016 saatu samalta pellolta metallinetsinlöytöjä (KM 41608: 1 ja 2): miekan väistin ja spiraalipäinen ketjunkannatin noin 10 cm syvyydestä. Peltoalueen osalta muinaisjäännösrajauksen tarkentaminen edellyttää lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.109010002 |
109 |
Hiero 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
361609.70800000 |
6762841.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010002 |
Löytöpaikka sijaitsee Hattelmalanjärven pohjoispäästä 300 m pohjoisluoteeseen ja Hieron päärakennuksesta 240 m länsiluoteeseen. Paikka on loivasti kohti etelää viettävää peltoa, jossa maaperä on hiekkaa. Pellolta on löydetty pintapoiminnassa kaksi rautakautista saviastianpalaa, jotka viittaavat rautakautiseen asuinpaikkaan. Saattaa liittyä yhteen kohteen Hiero 3 kanssa. |
| metsakeskus.109010003 |
109 |
Hiero 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
361663.69000000 |
6762708.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Hattelmalanjärven länsipäästä noin 200 m pohjoiseen ja Hieron päärakennuksesta 150 m länteen. Löydöt ( saviastian palat, kvartsi-iskokset, palaneen luun siru) on poimittu hyvin loivasti lounaaseen viettävän hiekka- tai hiesupellon pinnalta, noin 60 x 70 m laajuiselta alueelta. Aivan paikan etelä-, lounaispuolitse menevä tilustie noudattaa Hattelmalanjärven vanhaa, noin metrin korkuista rantatörmää. Löydöt viittaavat rautakautiseen ja todennäköisesti myös kivikautiseen asuinpaikkaan.
Vuonna 2015 kohteen itäpuolelta on löytynyt metallinetsinnässä sulanutta pronssia (KM 40962, ks. alakohde). Sulanut pronssi löytyi pellolta pintalöytönä. |
| metsakeskus.109010003 |
109 |
Hiero 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361663.69000000 |
6762708.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Hattelmalanjärven länsipäästä noin 200 m pohjoiseen ja Hieron päärakennuksesta 150 m länteen. Löydöt ( saviastian palat, kvartsi-iskokset, palaneen luun siru) on poimittu hyvin loivasti lounaaseen viettävän hiekka- tai hiesupellon pinnalta, noin 60 x 70 m laajuiselta alueelta. Aivan paikan etelä-, lounaispuolitse menevä tilustie noudattaa Hattelmalanjärven vanhaa, noin metrin korkuista rantatörmää. Löydöt viittaavat rautakautiseen ja todennäköisesti myös kivikautiseen asuinpaikkaan.
Vuonna 2015 kohteen itäpuolelta on löytynyt metallinetsinnässä sulanutta pronssia (KM 40962, ks. alakohde). Sulanut pronssi löytyi pellolta pintalöytönä. |
| metsakeskus.109010004 |
109 |
Hiero 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
361973.56800000 |
6762704.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010004 |
Saviastian palan löytöpaikka sijaitsee Hattelmalanjärvestä noin 400 m pohjoiseen ja Hieron päärakennuksesta 180 m itään. Aivan löytöpaikan kaakkoispuolelta menee Luolajan ja Hattelmalan kylien välinen raja. Paikka on loivahkosti kohti järveä viettävällä peltorinteellä. Paikalta on vain yksi saviastianpala, mutta kuulunee alueen asuinpaikkojen yhteyteen. |
| metsakeskus.109010005 |
109 |
Hassukoivu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362158.49200000 |
6762585.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010005 |
Löytöpaikka sijaitsee Hattelmalanjärvestä noin 200 m pohjoiseen, Hassukoivu -nimisen peltoalueen eteläreunassa. Pellolta on löydetty aikaisemmin riipushioin (Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelmat, 4491).
Vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä löydettiin kvartsi-iskos ja 2 palaneen luun palaa noin 2 m pohjoiseen tilustiestä, joka noudattaa noin 1 - 1,5 m korkeaa Hattelmalanjärven vanhaa rantatörmää. Maaperä löytöpaikalla on hiekkaa. Löydöt viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.109010006 |
109 |
Sibeliuksenpuisto (ent. Tähtipuisto) |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
362860.19800000 |
6765236.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010006 |
Kivi sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa olevassa Sibeliuksenpuistossa (ent. Tähtipuistossa). Kivi on puiston eteläreunalla, miltei Birger Jaarlin kadun varrella. Se on siirretty paikalle Hattulasta Ihalemmin kylän Toukolan talon maalta vuonna 1938 (Hattulassa kohde Toukola 1, rekisteritunnus 82010010).
Kivessä on ollut alunperin 41 kuppia. Kivi oli hajotettu kahteen tai kolmeen osaan alkuperäisellä paikallaan. Hämeenlinnassa osat liitettiin yhteen sementillä . Vuoden 1984 inventointikertomuksen mukaan kuppeja on vähemmän kuin alunperin on ilmoitettu. |
| metsakeskus.109010009 |
109 |
Uhrikivenkatu 11 (Kivikolunpelto, Rajakivi) |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
361332.17200000 |
6765559.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010009 |
Kuppikivi sijaitsi alunperin Kaurialan kaupunginosassa Uhrikivenkatu 11 pihalla, vain muutaman metrin päässä kadusta. Alue oli 1940-luvun loppupuolelle asti ns. Kivikolunpeltoa, joka oli kivikkoinen ketoalue laajojen peltoaukeiden keskellä. Nyt kaikki pellot on rakennettu ja kuppikivi on pienteollisuusalueen länsiosassa. Kivi on kooltaan 3,6 x 2,7 x 1,2 m, ja sen päällä on 136 - 139 kuppia. Kivi on aikaisemmin ollut hyvin hoidetulla pihanurmikolla, mutta myöhemmin koristekasvit sen ympärillä pusikoituivat, ja kivi peittyi lähes näkymättömiin.
Perusteellisten suunnitelmien ja arkeologisten tutkimusten jälkeen kivi siirrettiin 27.9.2010 uuteen paikkaan, noin 100 metriä, Uhrikivenkadun ja Matintien risteykseen avoimeen ja tasaiseen puiston kohtaan. Alueelta on hävitetty, toinen, pienempi kuppikivi 1940-luvun lopulla rakennustöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.109010010 |
109 |
Pirttivaha |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
360774.03700000 |
6765802.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010010 |
Rajakivi (siirtolohkare) sijaitsee omakotitaloalueen itäosassa, tontilla Pullerintie 1 ja vain muutaman metrin päässä tiestä. Lohkare on noin 3-4 metrin korkuinen ja se on haljennut. Se on ahtaassa paikassa tontin kulmassa. Kiven kohdalta menee nykyään Ojoisten ja Parolan kylien välinen raja. Pirttivaha mainitaan rajapaikkana jo 1539. |
| metsakeskus.109010011 |
109 |
Nukari |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
358830.81100000 |
6765551.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010011 |
Kuppikivi sijaitsee Nukarin päärakennuksesta noin 500 m itään, tasaisen peltoalueen ympäröimän, noin 15 x 10 m laajan kumpareen reunassa. Kuppikivi on osittain multakerroksen peitossa, ja vain pieni osa siitä on näkyvissä. Kumpareelle on kasattu runsaasti kiviä pellolta. Kivi on haljennut keskeltä, ja siinä on kuusi hyvin selvää kuppia. Vuoden 2006 inventoinnissa puhdistettu kiven kuppien kohtaa sammaleesta sekä suoristettu paikalla oleva muinaisjäännöskyltti. |
| metsakeskus.109010013 |
109 |
Vartiovuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27004 |
357707.26100000 |
6767233.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010013 |
Rajakivi sijaitsee Hattulan ja Hämeenlinnan rajalla, 150 m valtatiestä 130 etelään. Tämä Kirstulan ja Nummin kylien välinen rajapaikka mainitaan kirjallisissa lähteissä jo vuonna 1444.
Vartiovuori on noin 15 metrin korkuinen, kauttaaltaan symmetrisesti kohoava mäki. Sen noin 5 m halkaisijaltaan olevan laen keskellä on lattea rajakivi, jonka korkeus on noin 60 cm, leveys 60 cm ja paksuus noin 10 cm. Kivessä ei ole mitään merkkejä tai vuosilukuja. Kiven lisäksi koko mäki on huomioitava rajapaikkana.
Muinaisjäännösrajaus on kohteen Hattulan rekisteritietojen 82010070 yhteydessä. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12006 |
13077 |
11040 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12016 |
13182 |
11040 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12004 |
13051 |
11040 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12004 |
13051 |
11033 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010014 |
109 |
Kirstulankärki (Rantakalmisto) |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
360699.04700000 |
6769421.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010014 |
Kirstulankärjen muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajaveden Hattulanselän länsirannalla, aivan Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, miltei kokonaisuudessaan Hämeenlinnan puolella, yksi viljelyröykkiö (F) on Hattulan puolella. Paikka on Kirstulankärjeksi kutsutun niemekkeen kärki ja muinaisjäännökset ovat täällä rannan suuntaisesti noin 80 m pituisella alueellla.
Paikka on heinää ja pensaikkoa kasvavaa joutomaata, joka rajoittuu peltoon. Muinaisjäännösalue käsittää varhaismetallikautisen asuinpaikan (E), 18 - 20 kuopan kuppikiven (D) ja kolme rautakautista maansekaista kiviröykkiötä (A - C), sekä edellä mainitun viljelyröykkiön F. Samalla alueella, Hattulan puolella, sijaitsee myös Rautapaasi -niminen rajakivi. |
| metsakeskus.109010015 |
109 |
Rautapaasi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
360660.06100000 |
6769430.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010015 |
Rautapaasi sijaitsee Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, mutta todennäköisesti muutaman metrin Hattulan puolella, peruskartalle merkityn Rautapaadenlahden eteläpuolella, aivan Kirstulankärjen rautakautisen muinaisjäänösalueen (kohde 13) länsipuolella.
Kivi on heinää ja pensaikkoa sekä pientä puustoa kasvavalla joutumaalla, noin 10 metriä pellonreunasta. Kivi on 4 metriä pitkä, noin 2 metriä leveä ja korkeus on 2,5 m. Kiven pinnassa ei ole enää havaittavissa mitään kirjoitusta. Vuonna 1703 siinä olisi ollut hakattuna iso A-kirjain. Rautapaasi mainitaan rajapaikaksi jo 1400-luvulla (vuoden 1445 käräjat).
(HUom. Hattula kohde 82010069). |
| metsakeskus.109010016 |
109 |
Peltola |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
360497.12300000 |
6769357.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010016 |
Röykkiöt sijaitsevat aivan Hattulan ja Hämeenlinnan rajalla, suunnilleen 20 - 25 m päässä rajasta. Paikka on matala, vesakon peittämä kumpare, jonka laajuus on muutama kymmenen neliömetriä. Kumpareen kautta kulkee polku Pälkäneentieltä Kirstulankärkeen.
Röykkiöt ovat noin 15 x 6 m laajalla alalla, ja ne ovat pienikokoisia, läpimitoiltaan 4,7 - 2 m. Niiden tarkka paikallistaminen on hankalaa tiheän kasvillisuuden vuoksi. Röykkiöihin tehdyistä koekuopista on löydetty saviastianpalojen lisäksi palanutta savea ja palanutta luuta sekä nokimaata ja kiveystä.
Kohde on kuuluu Hämeenlinnan kohteisiin, koska kumpareen eteläosa on Hämeenlinnan puolella, mutta röykkiöt lienevät kaikki Hattulassa (Hattulan kohde 82010068). |
| metsakeskus.109010017 |
109 |
Rajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
360546.11300000 |
6769125.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010017 |
Paikka sijaitsee Kirstulan kartanosta 500 m luoteeseen ja Hämeenlinnan ja Hattulan rajasta 140 m kaakkoon. Vanajavesi on 300 m:n päässä idässä.
Kalmisto on peltoalueen ympäröimällä laakealla kumpareella, jonka laajuus on 70 x 40 m. Kumpareen keskellä on lato ja ensimmäiset löydöt (saviastianpalat) ovat sen kaakkoispuolella olevan rehukuopan seinämästä, joka on nykyisin vuorattu sementillä. Paikalta on löydetty myös palanutta luuta, mutta sitä ei ole otettu talteen. Kumparetta on arveltu mahdolliseksi polttokalmistoksi. Kumpareen itä- ja kaakkoispuoliselta peltoalueelta on pintapoimittu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä, saviastianpaloja, palanutta savea jne.
Edellä mainitusta kumpareesta 200 m itään on noin 40 x 15 m:n laajuisella alueella tiilentekopaikka, joka käsittää tiilistä ja luonnonkivistä kootun röykkiön "tiiliuunin pohjan". Röykkiön ympärillä muutaman kymmenen metrin säteellä on pellon pinnalla runsaasti tiiltä, tiilimurskaa ja kuonaa. |
| metsakeskus.109010017 |
109 |
Rajala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
360546.11300000 |
6769125.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010017 |
Paikka sijaitsee Kirstulan kartanosta 500 m luoteeseen ja Hämeenlinnan ja Hattulan rajasta 140 m kaakkoon. Vanajavesi on 300 m:n päässä idässä.
Kalmisto on peltoalueen ympäröimällä laakealla kumpareella, jonka laajuus on 70 x 40 m. Kumpareen keskellä on lato ja ensimmäiset löydöt (saviastianpalat) ovat sen kaakkoispuolella olevan rehukuopan seinämästä, joka on nykyisin vuorattu sementillä. Paikalta on löydetty myös palanutta luuta, mutta sitä ei ole otettu talteen. Kumparetta on arveltu mahdolliseksi polttokalmistoksi. Kumpareen itä- ja kaakkoispuoliselta peltoalueelta on pintapoimittu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä, saviastianpaloja, palanutta savea jne.
Edellä mainitusta kumpareesta 200 m itään on noin 40 x 15 m:n laajuisella alueella tiilentekopaikka, joka käsittää tiilistä ja luonnonkivistä kootun röykkiön "tiiliuunin pohjan". Röykkiön ympärillä muutaman kymmenen metrin säteellä on pellon pinnalla runsaasti tiiltä, tiilimurskaa ja kuonaa. |
| metsakeskus.109010017 |
109 |
Rajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
360546.11300000 |
6769125.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010017 |
Paikka sijaitsee Kirstulan kartanosta 500 m luoteeseen ja Hämeenlinnan ja Hattulan rajasta 140 m kaakkoon. Vanajavesi on 300 m:n päässä idässä.
Kalmisto on peltoalueen ympäröimällä laakealla kumpareella, jonka laajuus on 70 x 40 m. Kumpareen keskellä on lato ja ensimmäiset löydöt (saviastianpalat) ovat sen kaakkoispuolella olevan rehukuopan seinämästä, joka on nykyisin vuorattu sementillä. Paikalta on löydetty myös palanutta luuta, mutta sitä ei ole otettu talteen. Kumparetta on arveltu mahdolliseksi polttokalmistoksi. Kumpareen itä- ja kaakkoispuoliselta peltoalueelta on pintapoimittu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä, saviastianpaloja, palanutta savea jne.
Edellä mainitusta kumpareesta 200 m itään on noin 40 x 15 m:n laajuisella alueella tiilentekopaikka, joka käsittää tiilistä ja luonnonkivistä kootun röykkiön "tiiliuunin pohjan". Röykkiön ympärillä muutaman kymmenen metrin säteellä on pellon pinnalla runsaasti tiiltä, tiilimurskaa ja kuonaa. |
| metsakeskus.109010017 |
109 |
Rajala |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
360546.11300000 |
6769125.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010017 |
Paikka sijaitsee Kirstulan kartanosta 500 m luoteeseen ja Hämeenlinnan ja Hattulan rajasta 140 m kaakkoon. Vanajavesi on 300 m:n päässä idässä.
Kalmisto on peltoalueen ympäröimällä laakealla kumpareella, jonka laajuus on 70 x 40 m. Kumpareen keskellä on lato ja ensimmäiset löydöt (saviastianpalat) ovat sen kaakkoispuolella olevan rehukuopan seinämästä, joka on nykyisin vuorattu sementillä. Paikalta on löydetty myös palanutta luuta, mutta sitä ei ole otettu talteen. Kumparetta on arveltu mahdolliseksi polttokalmistoksi. Kumpareen itä- ja kaakkoispuoliselta peltoalueelta on pintapoimittu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä, saviastianpaloja, palanutta savea jne.
Edellä mainitusta kumpareesta 200 m itään on noin 40 x 15 m:n laajuisella alueella tiilentekopaikka, joka käsittää tiilistä ja luonnonkivistä kootun röykkiön "tiiliuunin pohjan". Röykkiön ympärillä muutaman kymmenen metrin säteellä on pellon pinnalla runsaasti tiiltä, tiilimurskaa ja kuonaa. |
| metsakeskus.109010018 |
109 |
Kirstulan kartano 2 |
10001 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
360622.72800000 |
6768851.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010018 |
Mahdolliset muinaisjäännökset sijaitsevat Kirstulan kartanon päärakennuksesta noin 200 m luoteeseen. Paikalla on kartanon tiilinen viljamakasiini. Sen ympärillä on joutomaata, jossa kasvaa pensaita ja heinikkoa. Kirstulan kartanossa on pyöreä, puhkonainen pronssiesine, joka on ajoitukseltaan epämääräinen. Paikalta sanotaan löydetyn myös useita muita esineitä, mutta ne eivät ole tallessa. Näiden löytötietojen perusteella paikkaa on arveltu rautakautiseksi polttokalmistoksi.
Viljamakasiinin takana on vallimainen rakennelma, jonka sisällä on kuopanne. Rakenteen tarkoitus on epäselvä, mutta se voi olla vanhan rakennuksen jäännöstä. |
| metsakeskus.109010018 |
109 |
Kirstulan kartano 2 |
10001 |
12001 |
13013 |
11033 |
27000 |
360622.72800000 |
6768851.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010018 |
Mahdolliset muinaisjäännökset sijaitsevat Kirstulan kartanon päärakennuksesta noin 200 m luoteeseen. Paikalla on kartanon tiilinen viljamakasiini. Sen ympärillä on joutomaata, jossa kasvaa pensaita ja heinikkoa. Kirstulan kartanossa on pyöreä, puhkonainen pronssiesine, joka on ajoitukseltaan epämääräinen. Paikalta sanotaan löydetyn myös useita muita esineitä, mutta ne eivät ole tallessa. Näiden löytötietojen perusteella paikkaa on arveltu rautakautiseksi polttokalmistoksi.
Viljamakasiinin takana on vallimainen rakennelma, jonka sisällä on kuopanne. Rakenteen tarkoitus on epäselvä, mutta se voi olla vanhan rakennuksen jäännöstä. |
| metsakeskus.109010018 |
109 |
Kirstulan kartano 2 |
10001 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
360622.72800000 |
6768851.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010018 |
Mahdolliset muinaisjäännökset sijaitsevat Kirstulan kartanon päärakennuksesta noin 200 m luoteeseen. Paikalla on kartanon tiilinen viljamakasiini. Sen ympärillä on joutomaata, jossa kasvaa pensaita ja heinikkoa. Kirstulan kartanossa on pyöreä, puhkonainen pronssiesine, joka on ajoitukseltaan epämääräinen. Paikalta sanotaan löydetyn myös useita muita esineitä, mutta ne eivät ole tallessa. Näiden löytötietojen perusteella paikkaa on arveltu rautakautiseksi polttokalmistoksi.
Viljamakasiinin takana on vallimainen rakennelma, jonka sisällä on kuopanne. Rakenteen tarkoitus on epäselvä, mutta se voi olla vanhan rakennuksen jäännöstä. |
| metsakeskus.109010018 |
109 |
Kirstulan kartano 2 |
10001 |
12001 |
13013 |
11010 |
27000 |
360622.72800000 |
6768851.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010018 |
Mahdolliset muinaisjäännökset sijaitsevat Kirstulan kartanon päärakennuksesta noin 200 m luoteeseen. Paikalla on kartanon tiilinen viljamakasiini. Sen ympärillä on joutomaata, jossa kasvaa pensaita ja heinikkoa. Kirstulan kartanossa on pyöreä, puhkonainen pronssiesine, joka on ajoitukseltaan epämääräinen. Paikalta sanotaan löydetyn myös useita muita esineitä, mutta ne eivät ole tallessa. Näiden löytötietojen perusteella paikkaa on arveltu rautakautiseksi polttokalmistoksi.
Viljamakasiinin takana on vallimainen rakennelma, jonka sisällä on kuopanne. Rakenteen tarkoitus on epäselvä, mutta se voi olla vanhan rakennuksen jäännöstä. |
| metsakeskus.109010019 |
109 |
Riihimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
360734.03800000 |
6768206.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010019 |
Kalmisto sijaitsee Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtavan kantatie 57 varressa, noin 500 m Kirstulan kartanosta etelään moreenipohjaisen Riihimäen kaakkoispäässä. Kantatie 57 ja siihen liittyvä Kirstulantie ovat leikanneet tasanteen kolmiomaiseksi pohjoiseen kapenevaksi kiilaksi.
Paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia kolme kertaa, viimeksi kesällä 1997 kevytväylän rakentamisen vuoksi. Paikalla oleva muinaisjäännös muodostuu erilaisista, eri toimintoihin liittyvistä rakentaista. Alueen pohjoispäässä on solki- ja asemuotojen ajoituksen perusteella viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Sen eteläpuolella on röykkiömäisiä kiveyksiä ja mahdollinen asuinpaikka.
Paikalta tehdyt radiohiiliajoitukset sijoittuvat kuitenkin varsin pitkälle aikavälille kansainvaellusajalta viikinkiajalle. Muinaisjäännöstä on paikalla edelleen jäljellä olevan kumpareen koko laajuudelta (noin 60 x 15 - 35 m).
Muinaisjäännöksestä 150 m koilliseen, Hatunniemeen johtavan tien varresta, on löytynyt dirhemin pala (KM 39617) ja 200 m eteläkaakkoon, Pälkäneentien ja Kirstulantien väliseltä pellolta, tasavartisen soljen (KM 39763) katkelma. Löytöpaikat sijaitsevat mäelle rajautuvan muinaisjäännöksen ulkopuolella. Esineiden löytöyhteys tai suhde asuinpaikkaan tai kalmistoon on selvittämättä. |
| metsakeskus.109010019 |
109 |
Riihimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27016 |
360734.03800000 |
6768206.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010019 |
Kalmisto sijaitsee Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtavan kantatie 57 varressa, noin 500 m Kirstulan kartanosta etelään moreenipohjaisen Riihimäen kaakkoispäässä. Kantatie 57 ja siihen liittyvä Kirstulantie ovat leikanneet tasanteen kolmiomaiseksi pohjoiseen kapenevaksi kiilaksi.
Paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia kolme kertaa, viimeksi kesällä 1997 kevytväylän rakentamisen vuoksi. Paikalla oleva muinaisjäännös muodostuu erilaisista, eri toimintoihin liittyvistä rakentaista. Alueen pohjoispäässä on solki- ja asemuotojen ajoituksen perusteella viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Sen eteläpuolella on röykkiömäisiä kiveyksiä ja mahdollinen asuinpaikka.
Paikalta tehdyt radiohiiliajoitukset sijoittuvat kuitenkin varsin pitkälle aikavälille kansainvaellusajalta viikinkiajalle. Muinaisjäännöstä on paikalla edelleen jäljellä olevan kumpareen koko laajuudelta (noin 60 x 15 - 35 m).
Muinaisjäännöksestä 150 m koilliseen, Hatunniemeen johtavan tien varresta, on löytynyt dirhemin pala (KM 39617) ja 200 m eteläkaakkoon, Pälkäneentien ja Kirstulantien väliseltä pellolta, tasavartisen soljen (KM 39763) katkelma. Löytöpaikat sijaitsevat mäelle rajautuvan muinaisjäännöksen ulkopuolella. Esineiden löytöyhteys tai suhde asuinpaikkaan tai kalmistoon on selvittämättä. |
| metsakeskus.109010019 |
109 |
Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
360734.03800000 |
6768206.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010019 |
Kalmisto sijaitsee Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtavan kantatie 57 varressa, noin 500 m Kirstulan kartanosta etelään moreenipohjaisen Riihimäen kaakkoispäässä. Kantatie 57 ja siihen liittyvä Kirstulantie ovat leikanneet tasanteen kolmiomaiseksi pohjoiseen kapenevaksi kiilaksi.
Paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia kolme kertaa, viimeksi kesällä 1997 kevytväylän rakentamisen vuoksi. Paikalla oleva muinaisjäännös muodostuu erilaisista, eri toimintoihin liittyvistä rakentaista. Alueen pohjoispäässä on solki- ja asemuotojen ajoituksen perusteella viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Sen eteläpuolella on röykkiömäisiä kiveyksiä ja mahdollinen asuinpaikka.
Paikalta tehdyt radiohiiliajoitukset sijoittuvat kuitenkin varsin pitkälle aikavälille kansainvaellusajalta viikinkiajalle. Muinaisjäännöstä on paikalla edelleen jäljellä olevan kumpareen koko laajuudelta (noin 60 x 15 - 35 m).
Muinaisjäännöksestä 150 m koilliseen, Hatunniemeen johtavan tien varresta, on löytynyt dirhemin pala (KM 39617) ja 200 m eteläkaakkoon, Pälkäneentien ja Kirstulantien väliseltä pellolta, tasavartisen soljen (KM 39763) katkelma. Löytöpaikat sijaitsevat mäelle rajautuvan muinaisjäännöksen ulkopuolella. Esineiden löytöyhteys tai suhde asuinpaikkaan tai kalmistoon on selvittämättä. |
| metsakeskus.109010019 |
109 |
Riihimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
360734.03800000 |
6768206.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010019 |
Kalmisto sijaitsee Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtavan kantatie 57 varressa, noin 500 m Kirstulan kartanosta etelään moreenipohjaisen Riihimäen kaakkoispäässä. Kantatie 57 ja siihen liittyvä Kirstulantie ovat leikanneet tasanteen kolmiomaiseksi pohjoiseen kapenevaksi kiilaksi.
Paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia kolme kertaa, viimeksi kesällä 1997 kevytväylän rakentamisen vuoksi. Paikalla oleva muinaisjäännös muodostuu erilaisista, eri toimintoihin liittyvistä rakentaista. Alueen pohjoispäässä on solki- ja asemuotojen ajoituksen perusteella viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Sen eteläpuolella on röykkiömäisiä kiveyksiä ja mahdollinen asuinpaikka.
Paikalta tehdyt radiohiiliajoitukset sijoittuvat kuitenkin varsin pitkälle aikavälille kansainvaellusajalta viikinkiajalle. Muinaisjäännöstä on paikalla edelleen jäljellä olevan kumpareen koko laajuudelta (noin 60 x 15 - 35 m).
Muinaisjäännöksestä 150 m koilliseen, Hatunniemeen johtavan tien varresta, on löytynyt dirhemin pala (KM 39617) ja 200 m eteläkaakkoon, Pälkäneentien ja Kirstulantien väliseltä pellolta, tasavartisen soljen (KM 39763) katkelma. Löytöpaikat sijaitsevat mäelle rajautuvan muinaisjäännöksen ulkopuolella. Esineiden löytöyhteys tai suhde asuinpaikkaan tai kalmistoon on selvittämättä. |
| metsakeskus.109010019 |
109 |
Riihimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27017 |
360734.03800000 |
6768206.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010019 |
Kalmisto sijaitsee Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtavan kantatie 57 varressa, noin 500 m Kirstulan kartanosta etelään moreenipohjaisen Riihimäen kaakkoispäässä. Kantatie 57 ja siihen liittyvä Kirstulantie ovat leikanneet tasanteen kolmiomaiseksi pohjoiseen kapenevaksi kiilaksi.
Paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia kolme kertaa, viimeksi kesällä 1997 kevytväylän rakentamisen vuoksi. Paikalla oleva muinaisjäännös muodostuu erilaisista, eri toimintoihin liittyvistä rakentaista. Alueen pohjoispäässä on solki- ja asemuotojen ajoituksen perusteella viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Sen eteläpuolella on röykkiömäisiä kiveyksiä ja mahdollinen asuinpaikka.
Paikalta tehdyt radiohiiliajoitukset sijoittuvat kuitenkin varsin pitkälle aikavälille kansainvaellusajalta viikinkiajalle. Muinaisjäännöstä on paikalla edelleen jäljellä olevan kumpareen koko laajuudelta (noin 60 x 15 - 35 m).
Muinaisjäännöksestä 150 m koilliseen, Hatunniemeen johtavan tien varresta, on löytynyt dirhemin pala (KM 39617) ja 200 m eteläkaakkoon, Pälkäneentien ja Kirstulantien väliseltä pellolta, tasavartisen soljen (KM 39763) katkelma. Löytöpaikat sijaitsevat mäelle rajautuvan muinaisjäännöksen ulkopuolella. Esineiden löytöyhteys tai suhde asuinpaikkaan tai kalmistoon on selvittämättä. |
| metsakeskus.109010019 |
109 |
Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
360734.03800000 |
6768206.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010019 |
Kalmisto sijaitsee Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtavan kantatie 57 varressa, noin 500 m Kirstulan kartanosta etelään moreenipohjaisen Riihimäen kaakkoispäässä. Kantatie 57 ja siihen liittyvä Kirstulantie ovat leikanneet tasanteen kolmiomaiseksi pohjoiseen kapenevaksi kiilaksi.
Paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia kolme kertaa, viimeksi kesällä 1997 kevytväylän rakentamisen vuoksi. Paikalla oleva muinaisjäännös muodostuu erilaisista, eri toimintoihin liittyvistä rakentaista. Alueen pohjoispäässä on solki- ja asemuotojen ajoituksen perusteella viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Sen eteläpuolella on röykkiömäisiä kiveyksiä ja mahdollinen asuinpaikka.
Paikalta tehdyt radiohiiliajoitukset sijoittuvat kuitenkin varsin pitkälle aikavälille kansainvaellusajalta viikinkiajalle. Muinaisjäännöstä on paikalla edelleen jäljellä olevan kumpareen koko laajuudelta (noin 60 x 15 - 35 m).
Muinaisjäännöksestä 150 m koilliseen, Hatunniemeen johtavan tien varresta, on löytynyt dirhemin pala (KM 39617) ja 200 m eteläkaakkoon, Pälkäneentien ja Kirstulantien väliseltä pellolta, tasavartisen soljen (KM 39763) katkelma. Löytöpaikat sijaitsevat mäelle rajautuvan muinaisjäännöksen ulkopuolella. Esineiden löytöyhteys tai suhde asuinpaikkaan tai kalmistoon on selvittämättä. |
| metsakeskus.109010019 |
109 |
Riihimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
360734.03800000 |
6768206.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010019 |
Kalmisto sijaitsee Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtavan kantatie 57 varressa, noin 500 m Kirstulan kartanosta etelään moreenipohjaisen Riihimäen kaakkoispäässä. Kantatie 57 ja siihen liittyvä Kirstulantie ovat leikanneet tasanteen kolmiomaiseksi pohjoiseen kapenevaksi kiilaksi.
Paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia kolme kertaa, viimeksi kesällä 1997 kevytväylän rakentamisen vuoksi. Paikalla oleva muinaisjäännös muodostuu erilaisista, eri toimintoihin liittyvistä rakentaista. Alueen pohjoispäässä on solki- ja asemuotojen ajoituksen perusteella viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Sen eteläpuolella on röykkiömäisiä kiveyksiä ja mahdollinen asuinpaikka.
Paikalta tehdyt radiohiiliajoitukset sijoittuvat kuitenkin varsin pitkälle aikavälille kansainvaellusajalta viikinkiajalle. Muinaisjäännöstä on paikalla edelleen jäljellä olevan kumpareen koko laajuudelta (noin 60 x 15 - 35 m).
Muinaisjäännöksestä 150 m koilliseen, Hatunniemeen johtavan tien varresta, on löytynyt dirhemin pala (KM 39617) ja 200 m eteläkaakkoon, Pälkäneentien ja Kirstulantien väliseltä pellolta, tasavartisen soljen (KM 39763) katkelma. Löytöpaikat sijaitsevat mäelle rajautuvan muinaisjäännöksen ulkopuolella. Esineiden löytöyhteys tai suhde asuinpaikkaan tai kalmistoon on selvittämättä. |
| metsakeskus.109010019 |
109 |
Riihimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
360734.03800000 |
6768206.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010019 |
Kalmisto sijaitsee Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtavan kantatie 57 varressa, noin 500 m Kirstulan kartanosta etelään moreenipohjaisen Riihimäen kaakkoispäässä. Kantatie 57 ja siihen liittyvä Kirstulantie ovat leikanneet tasanteen kolmiomaiseksi pohjoiseen kapenevaksi kiilaksi.
Paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia kolme kertaa, viimeksi kesällä 1997 kevytväylän rakentamisen vuoksi. Paikalla oleva muinaisjäännös muodostuu erilaisista, eri toimintoihin liittyvistä rakentaista. Alueen pohjoispäässä on solki- ja asemuotojen ajoituksen perusteella viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Sen eteläpuolella on röykkiömäisiä kiveyksiä ja mahdollinen asuinpaikka.
Paikalta tehdyt radiohiiliajoitukset sijoittuvat kuitenkin varsin pitkälle aikavälille kansainvaellusajalta viikinkiajalle. Muinaisjäännöstä on paikalla edelleen jäljellä olevan kumpareen koko laajuudelta (noin 60 x 15 - 35 m).
Muinaisjäännöksestä 150 m koilliseen, Hatunniemeen johtavan tien varresta, on löytynyt dirhemin pala (KM 39617) ja 200 m eteläkaakkoon, Pälkäneentien ja Kirstulantien väliseltä pellolta, tasavartisen soljen (KM 39763) katkelma. Löytöpaikat sijaitsevat mäelle rajautuvan muinaisjäännöksen ulkopuolella. Esineiden löytöyhteys tai suhde asuinpaikkaan tai kalmistoon on selvittämättä. |
| metsakeskus.109010019 |
109 |
Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
360734.03800000 |
6768206.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010019 |
Kalmisto sijaitsee Hämeenlinnasta Pälkäneelle johtavan kantatie 57 varressa, noin 500 m Kirstulan kartanosta etelään moreenipohjaisen Riihimäen kaakkoispäässä. Kantatie 57 ja siihen liittyvä Kirstulantie ovat leikanneet tasanteen kolmiomaiseksi pohjoiseen kapenevaksi kiilaksi.
Paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia kolme kertaa, viimeksi kesällä 1997 kevytväylän rakentamisen vuoksi. Paikalla oleva muinaisjäännös muodostuu erilaisista, eri toimintoihin liittyvistä rakentaista. Alueen pohjoispäässä on solki- ja asemuotojen ajoituksen perusteella viikinkiaikaista polttokenttäkalmistoa. Sen eteläpuolella on röykkiömäisiä kiveyksiä ja mahdollinen asuinpaikka.
Paikalta tehdyt radiohiiliajoitukset sijoittuvat kuitenkin varsin pitkälle aikavälille kansainvaellusajalta viikinkiajalle. Muinaisjäännöstä on paikalla edelleen jäljellä olevan kumpareen koko laajuudelta (noin 60 x 15 - 35 m).
Muinaisjäännöksestä 150 m koilliseen, Hatunniemeen johtavan tien varresta, on löytynyt dirhemin pala (KM 39617) ja 200 m eteläkaakkoon, Pälkäneentien ja Kirstulantien väliseltä pellolta, tasavartisen soljen (KM 39763) katkelma. Löytöpaikat sijaitsevat mäelle rajautuvan muinaisjäännöksen ulkopuolella. Esineiden löytöyhteys tai suhde asuinpaikkaan tai kalmistoon on selvittämättä. |
| metsakeskus.109010020 |
109 |
Aulanko 1 ja 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
361662.00000000 |
6768177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010020 |
Paikka sijaitsee hotelli Aulangosta 300 m luoteeseen ja Vanajaveden Aronlahden rannasta noin 80 m etelään. Paikka on järveen pistävällä niemellä, jossa on tallirakennuksia ja laitumia. Vuosina 1990 ja 1991 suoritettujen tutkimusten perusteella on paikalla kaksi asuinpaikkaa ja jäänteitä kalmistosta.
Asuinpaikka sijaitsee Aulangonniemen pohjoisrinteellä. Se on pituudeltaan noin 110 m ja leveydeltään 45 m. Se sijaitsee rannan suuntaisena korkeuskäyrien 83 ja 87 välissä. Aulangonniemen länsirinteellä havaittiin myös merkkejä asuinpaikasta ja kalmistosta, josta on säilynyt osittain tuhoutuneita röykkiöitä. Niemen pohjois- ja eteläosissa on sijainnut ilmeisesti myös röykkiöitä. |
| metsakeskus.109010020 |
109 |
Aulanko 1 ja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
361662.00000000 |
6768177.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010020 |
Paikka sijaitsee hotelli Aulangosta 300 m luoteeseen ja Vanajaveden Aronlahden rannasta noin 80 m etelään. Paikka on järveen pistävällä niemellä, jossa on tallirakennuksia ja laitumia. Vuosina 1990 ja 1991 suoritettujen tutkimusten perusteella on paikalla kaksi asuinpaikkaa ja jäänteitä kalmistosta.
Asuinpaikka sijaitsee Aulangonniemen pohjoisrinteellä. Se on pituudeltaan noin 110 m ja leveydeltään 45 m. Se sijaitsee rannan suuntaisena korkeuskäyrien 83 ja 87 välissä. Aulangonniemen länsirinteellä havaittiin myös merkkejä asuinpaikasta ja kalmistosta, josta on säilynyt osittain tuhoutuneita röykkiöitä. Niemen pohjois- ja eteläosissa on sijainnut ilmeisesti myös röykkiöitä. |
| metsakeskus.109010021 |
109 |
Aulangonlinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
363274.01800000 |
6767929.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010021 |
Muinaislinna sijaitsee Aulangonjärven länsirannalla, suurimmaksi osaksi Aulangon luonnonsuojelualueella. Mäki on muinaisrantojen reunustamaa kalliota ja moreenia.
Linnan järvenpuoleinen sivu on äkkijyrkkä, muut rinteet ovat loivempia ja terassimaisia. Laen läpimitta on noin 100 m, ja sen keskellä on Aulangon näkötorni. Näkötornista lounaaseen on kahvilarakennus ja puistokäytäviä. Lakea kiertää lännessä maasta ja kivistä kasattu matala valli. Se erottuu hyvin heikosti maastosta, ja sitä on käytävien ja rakennusten tekeminen tuhonnut. Tutkimuksissa lakialueelta on löydetty jälkiä tulisijasta ja mahdollisista rakennusten pohjista.
Vuoden 2019 sähkökaapelin kaivuun valvonnassa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Vuoden 2020 valvonnassa tehdyissä maakaapeliojissa todettiin pienialaisesti tummaan maakerrosta. Näissä esille tulleissa tumman maan kohdissa ei todettu mitään löytöjä, minkä perusteella havaintojen ajoitusta tai merkitystä voisi arvioida. |
| metsakeskus.109010022 |
109 |
Kirkonkivet |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
365269.21400000 |
6768008.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010022 |
Kivet sijaitsevat Aulangonjärven itäpään koilliskulmasta noin 800 m itään, metsäisen mäkirinteen yläosassa, puolustusvoimien ampuma-alueen rajalla. Kyseessä on kaksi toisiinsa nojaavaa kivilohkaretta, joiden korkeus on 3 - 4 m. Kivien väliin jää 2 m korkea, ylöspäin kiilamaisesti kapeneva onkalo, jonka pohja on tasainen. Myös onkalon seinämät ovat tasapintaiset. Suuaukko osoittaa etelään. Onkaloon sopii yhtäaikaa muutama ihminen. Sarasmo kirjoittaa, että "sota-aikana ovat pakolaiset pitäneet siellä kirkonmenoja". Muodostelma muistuttaa pienoiskokoista kirkkoa. |
| metsakeskus.109010023 |
109 |
Varikonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
363151.07700000 |
6765903.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010023 |
Varikonniemi (eli Linnaniemi tai -saari, Hätilän niemi) sijaitsee Hämeen linnaa vastapäätä olevalla niemellä, Vanajaveden itärannalla. Alue on ollut viimeksi puolustusvoimien varikkoalue, sitä ennen paikalla on toiminut saha ja 1800-luvun loppupuolelle asti niemi oli Hätilän kylän viljelysmaata.
Ensimmäinen muinaislöytö alueelta on saharakennuksen viereisen piha-alueen eteläosasta löytynyt, ja vuonna 1895 Kansallismuseoon tullut ns. Linnaniemen hopea-aarre, jota on pidetty kätkölöytönä. Vuonna 1986 alueella suoritettiin laajat koekaivaukset, koska Hämeenlinnan kaupunki suunnitteli paikalle asuin- ja liiketaloja. Vuosina 1986 -1990 ja 1992 - 1993 suoritettujen tutkimusten mukaan paikalla sijaitsee laaja myöhäisrautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, josta vain pieni osa on tutkittu tasokaivauksin. Kaivauksissa saatu esineistö on varsin monipuolista ja runsas. Vanhin esine on merovingiajan tasavartinen solki. Korujen lisäksi paikalta on löydetty myös aseita, kuten 1800-luvun lopulla löytyneet hopeakoristeinen tappara ja keihäänkärki. Kaivauksissa löydettiin myös käsitöihin liittyvää aineistoa. Keskusalueelta on löydetty useita rakennusten jäännöksiä. Asuinpaikan sijainti linnaa vastapäätä ja aivan rannassa, on poikkeuksellinen. Lähistön muut rautakautiset asuinpaikat sijaitsevat korkeammalla, turvallisesti Vanajaveden muinaisen tulvarajan yläpuolella. |
| metsakeskus.109010023 |
109 |
Varikonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
363151.07700000 |
6765903.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010023 |
Varikonniemi (eli Linnaniemi tai -saari, Hätilän niemi) sijaitsee Hämeen linnaa vastapäätä olevalla niemellä, Vanajaveden itärannalla. Alue on ollut viimeksi puolustusvoimien varikkoalue, sitä ennen paikalla on toiminut saha ja 1800-luvun loppupuolelle asti niemi oli Hätilän kylän viljelysmaata.
Ensimmäinen muinaislöytö alueelta on saharakennuksen viereisen piha-alueen eteläosasta löytynyt, ja vuonna 1895 Kansallismuseoon tullut ns. Linnaniemen hopea-aarre, jota on pidetty kätkölöytönä. Vuonna 1986 alueella suoritettiin laajat koekaivaukset, koska Hämeenlinnan kaupunki suunnitteli paikalle asuin- ja liiketaloja. Vuosina 1986 -1990 ja 1992 - 1993 suoritettujen tutkimusten mukaan paikalla sijaitsee laaja myöhäisrautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, josta vain pieni osa on tutkittu tasokaivauksin. Kaivauksissa saatu esineistö on varsin monipuolista ja runsas. Vanhin esine on merovingiajan tasavartinen solki. Korujen lisäksi paikalta on löydetty myös aseita, kuten 1800-luvun lopulla löytyneet hopeakoristeinen tappara ja keihäänkärki. Kaivauksissa löydettiin myös käsitöihin liittyvää aineistoa. Keskusalueelta on löydetty useita rakennusten jäännöksiä. Asuinpaikan sijainti linnaa vastapäätä ja aivan rannassa, on poikkeuksellinen. Lähistön muut rautakautiset asuinpaikat sijaitsevat korkeammalla, turvallisesti Vanajaveden muinaisen tulvarajan yläpuolella. |
| metsakeskus.109010023 |
109 |
Varikonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
363151.07700000 |
6765903.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010023 |
Varikonniemi (eli Linnaniemi tai -saari, Hätilän niemi) sijaitsee Hämeen linnaa vastapäätä olevalla niemellä, Vanajaveden itärannalla. Alue on ollut viimeksi puolustusvoimien varikkoalue, sitä ennen paikalla on toiminut saha ja 1800-luvun loppupuolelle asti niemi oli Hätilän kylän viljelysmaata.
Ensimmäinen muinaislöytö alueelta on saharakennuksen viereisen piha-alueen eteläosasta löytynyt, ja vuonna 1895 Kansallismuseoon tullut ns. Linnaniemen hopea-aarre, jota on pidetty kätkölöytönä. Vuonna 1986 alueella suoritettiin laajat koekaivaukset, koska Hämeenlinnan kaupunki suunnitteli paikalle asuin- ja liiketaloja. Vuosina 1986 -1990 ja 1992 - 1993 suoritettujen tutkimusten mukaan paikalla sijaitsee laaja myöhäisrautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, josta vain pieni osa on tutkittu tasokaivauksin. Kaivauksissa saatu esineistö on varsin monipuolista ja runsas. Vanhin esine on merovingiajan tasavartinen solki. Korujen lisäksi paikalta on löydetty myös aseita, kuten 1800-luvun lopulla löytyneet hopeakoristeinen tappara ja keihäänkärki. Kaivauksissa löydettiin myös käsitöihin liittyvää aineistoa. Keskusalueelta on löydetty useita rakennusten jäännöksiä. Asuinpaikan sijainti linnaa vastapäätä ja aivan rannassa, on poikkeuksellinen. Lähistön muut rautakautiset asuinpaikat sijaitsevat korkeammalla, turvallisesti Vanajaveden muinaisen tulvarajan yläpuolella. |
| metsakeskus.109010023 |
109 |
Varikonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
363151.07700000 |
6765903.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010023 |
Varikonniemi (eli Linnaniemi tai -saari, Hätilän niemi) sijaitsee Hämeen linnaa vastapäätä olevalla niemellä, Vanajaveden itärannalla. Alue on ollut viimeksi puolustusvoimien varikkoalue, sitä ennen paikalla on toiminut saha ja 1800-luvun loppupuolelle asti niemi oli Hätilän kylän viljelysmaata.
Ensimmäinen muinaislöytö alueelta on saharakennuksen viereisen piha-alueen eteläosasta löytynyt, ja vuonna 1895 Kansallismuseoon tullut ns. Linnaniemen hopea-aarre, jota on pidetty kätkölöytönä. Vuonna 1986 alueella suoritettiin laajat koekaivaukset, koska Hämeenlinnan kaupunki suunnitteli paikalle asuin- ja liiketaloja. Vuosina 1986 -1990 ja 1992 - 1993 suoritettujen tutkimusten mukaan paikalla sijaitsee laaja myöhäisrautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, josta vain pieni osa on tutkittu tasokaivauksin. Kaivauksissa saatu esineistö on varsin monipuolista ja runsas. Vanhin esine on merovingiajan tasavartinen solki. Korujen lisäksi paikalta on löydetty myös aseita, kuten 1800-luvun lopulla löytyneet hopeakoristeinen tappara ja keihäänkärki. Kaivauksissa löydettiin myös käsitöihin liittyvää aineistoa. Keskusalueelta on löydetty useita rakennusten jäännöksiä. Asuinpaikan sijainti linnaa vastapäätä ja aivan rannassa, on poikkeuksellinen. Lähistön muut rautakautiset asuinpaikat sijaitsevat korkeammalla, turvallisesti Vanajaveden muinaisen tulvarajan yläpuolella. |
| metsakeskus.109010024 |
109 |
Kärsänkivi eli Siankärsä |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
364414.57000000 |
6765945.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010024 |
Kivi on vanha Mäskälän jakokunnan Hätilän (latokartano) vastainen rajakivi 1500-luvulta. Kivi on nykyään omakotitalon pihamaalla (os. Papinniityntie 10), aivan tien vieressä. Hätilän ja Idänpään välinen raja tekee sen vieressä jyrkän kulman, mutta kivi on Hätilän puolella. Kärsänkivi on kooltaan 3,5 x 2 x 2,5 m. Kivi todettiin vuoden 1999 ehjäksi ja sen ympäristö hoidetuksi pihanurmikoksi. Kivellä on tärkeä asutushistoriallinen merkitys, ja sitä on pidetty myös myöhäisen ajan uhrikivenä. |
| metsakeskus.109010026 |
109 |
Aunela |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
365253.23800000 |
6765036.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010026 |
Kuppikivi sijaitsee Katumajärven länsirannalla, noin 70 m rannasta, pihapiirissä. Maasto on loivasti järvenrantaa kohti viettävää saviniittyä. Kivi on kooltaan noin 2,5 x 2 x 1 m ja siinä 63 kuppia, kivestä on lohjennut osa pois. Paikan maasto sopisi hyvin rautakautiselle asutukselle, mutta kuppikiven läheisyyteen tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt mitään kiinteään muinasjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.109010027 |
109 |
Patailan puisto |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
364909.37500000 |
6765182.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010027 |
Röykkiöt sijaitsevat Katumajärvestä 300 m länteen keskellä Patailan puistoa. Puisto on kauttaaltaan kerrostalojen ympäröimä ja topografialtaan tasainen. Puisto on hyvin hoidettua, kauttaaltaan leikatun nurmikon peitossa.
Röykkiöt sijaitsevat puiston luoteisosassa 50 x 40 metrin alueella. Ne ovat matalia ja kumparemaisia. Niiden luonne ja ajoitus ei ole varmasti selvillä. Yhteen röykkiöön tehdystä koekuopasta on löydetty rautakautista keramiikkaa. Se on jäänyt sittemmin ison lohkarekasan alle.
|
| metsakeskus.109010028 |
109 |
Katisten kartano |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
364728.44300000 |
6765150.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010028 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Katisten kartanon päärakennuksesta 200 m pohjoiseen, heti Syrjäntaantien ja Katistentien risteyksen etelä- ja lounaispuolella. Alue on heinää ja harvaa puustoa kasvavaa tasaista hakamaata, joka on vanhaa peltoa.
Kalmistoan pituus on noin 120 m lounais-koillissuunnassa ja leveys noin 30 - 60 m. Se käsittää 6 röykkiötä ja mahdollisen polttokalmiston, joka on osittain hävitetty teiden rakentamisen yhteydessä. Osaan röykkiöistä on kaivettu koekuoppia, ja niistä on löydetty rautakautisia saviastian paloja. |
| metsakeskus.109010028 |
109 |
Katisten kartano |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
364728.44300000 |
6765150.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010028 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Katisten kartanon päärakennuksesta 200 m pohjoiseen, heti Syrjäntaantien ja Katistentien risteyksen etelä- ja lounaispuolella. Alue on heinää ja harvaa puustoa kasvavaa tasaista hakamaata, joka on vanhaa peltoa.
Kalmistoan pituus on noin 120 m lounais-koillissuunnassa ja leveys noin 30 - 60 m. Se käsittää 6 röykkiötä ja mahdollisen polttokalmiston, joka on osittain hävitetty teiden rakentamisen yhteydessä. Osaan röykkiöistä on kaivettu koekuoppia, ja niistä on löydetty rautakautisia saviastian paloja. |
| metsakeskus.109010033 |
109 |
Harvialantie |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
364597.50400000 |
6764695.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010033 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Harvialantien varressa, sen itäpuolella, noin 50 m kaakkoon Idänpään-Mäskälän tienhaarasta ja Katisten kartanosta noin 300 m lounaaseen. Paikka on kahden peltoalueen välissä ja on joutomaata. Vuonna 1967 paikalta tien leikkauksesta, röykkiömäisestä latomuksesta on poimittu saviastianpaloja ja helmi (jotka eivät ole tallessa). Paikka on suurimmaksi osaksi hävitetty tien teossa. Vuoden 1984 inventoinnissa tehtiin koekuoppia löytöpaikasta 5 - 6 metriä itä-koilliseen olevaan kivikkoon, mutta sieltä ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Tien reunassa saattaa kuitenkin olla vielä muinaisjäännöstä jäljellä.
Vuoden 2007 inventoissa kohteen pohjoispuolisen peltoaukean lounaiskulmasta saatiin talteen painanteellisia savitiivisteen kappaleita, joten alueella saattaa olla myös asuinpaikka. Vuoden 2012 inventoinnissa paikalta ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.109010035 |
109 |
Niemi- eli Kärkipelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
366057.90700000 |
6765550.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010035 |
Muinaisjäännösalue, joka käsittää kuppikiven ja 4 röykkiötä, sijaitsee Katumajärven itärannalla, melko tasaisessa maastossa. Kuppikivi on yhden röykkiön silmäkivi. Muinaisjäännökset ovat 80 - 120 m:n päässä Katumajärven rannasta, ja alueen laajuus on noin 200 x 100 m. Nykyisin alueella on golf-kenttä. |
| metsakeskus.109010035 |
109 |
Niemi- eli Kärkipelto |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
366057.90700000 |
6765550.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010035 |
Muinaisjäännösalue, joka käsittää kuppikiven ja 4 röykkiötä, sijaitsee Katumajärven itärannalla, melko tasaisessa maastossa. Kuppikivi on yhden röykkiön silmäkivi. Muinaisjäännökset ovat 80 - 120 m:n päässä Katumajärven rannasta, ja alueen laajuus on noin 200 x 100 m. Nykyisin alueella on golf-kenttä. |
| metsakeskus.109010036 |
109 |
Käikälänlähde |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
367174.47600000 |
6762185.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010036 |
Lähde, joka on vanha rajamerkki sijaitsee Katumajärven rannasta noin 100 m lounaaseen. Lähde on metsämaaston reunassa ja nykyään se on kolmen kylän, Äikäälän, Kukkolan ja Pappilan rajakohta. Lähde mainitaan rajapaikkana jo 1380-luvulla. Lähteen koko on 3 x 2 m. Lähteestä virtaa puro koilliseen. Lähde ei kuitenkaan enää toimi rajamerkkinä, vaan paikalla on pyykki, joka on 2-3 m lähteestä etelään. Peruskartalle lähde on merkitty, mutta kartalla paikan selitys on virheellisesti "Uhrilähde". |
| metsakeskus.109010037 |
109 |
Mantereenlinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
366312.82100000 |
6763256.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010037 |
Muinaislinna sijaitsee Katumajärven länsirannalla, järven ja Harvialantien välissä. Mantereenlinna on kalliopohjainen, ja siellä kasvaa havupuita, länsirinteessä nuorta istutusmetsää. Tasainen laki on kooltaan noin 200 x 100 m, ja järvenpuoleinen sivu on äkkijyrkkä. Muut rinteet ovat huomattavasti loivempia. Länsireunassa erottuu kivivalleja porttiaukkoineen. Valleja on pidetty sekä luonnonmuodostelmina että ihmisen tekeminä, topografian ja strategisen sijainnin perusteella mäkeä on kuitenkin pidettävä muinaislinnana. Mäen pohjoisosassa oleva valli porttiaukkoineen on entistetty vuonna 1973. |
| metsakeskus.109010039 |
109 |
Konkipelto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
364593.00000000 |
6763535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010039 |
Kalmisto on sijainnut Vanajan kirkosta noin 550 m luoteeseen, Kantolan talon entisellä Konkipellolla. Paikkaa ei ole enää jäljellä, koska se on teollisuusalueen koillisosassa jäänyt rakennusten ja muun rakentamisen alle. Muinaisjäännös on ollut kumpareella ja tutkimusten perusteella sitä pidetään polttokenttäkalmistona. Kalmisto on ollut käytössä kansainvaellusajalta viikinkiajalle.
Vuonna 2017 alueelta löytyi pintapoiminnassa rautakautinen keramiikan pala Myllärinkadun varrelletahakatun metsän alueelta. Alueella kasvaa lisäksi tummaa tulikukkaa sekä pölkkyruohoa.
Tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että tummaa nokimaata jossa esiintyy pieniä keramiikan paloja, esiintyy Myllärinkadun ja Sotkankadun tienristeyksessä olevan kummun ympäristössä äestyskuopissa. Todennäköisesti kalmistoa on jäljellä tuolla alueella. |
| metsakeskus.109010039 |
109 |
Konkipelto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
364593.00000000 |
6763535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010039 |
Kalmisto on sijainnut Vanajan kirkosta noin 550 m luoteeseen, Kantolan talon entisellä Konkipellolla. Paikkaa ei ole enää jäljellä, koska se on teollisuusalueen koillisosassa jäänyt rakennusten ja muun rakentamisen alle. Muinaisjäännös on ollut kumpareella ja tutkimusten perusteella sitä pidetään polttokenttäkalmistona. Kalmisto on ollut käytössä kansainvaellusajalta viikinkiajalle.
Vuonna 2017 alueelta löytyi pintapoiminnassa rautakautinen keramiikan pala Myllärinkadun varrelletahakatun metsän alueelta. Alueella kasvaa lisäksi tummaa tulikukkaa sekä pölkkyruohoa.
Tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että tummaa nokimaata jossa esiintyy pieniä keramiikan paloja, esiintyy Myllärinkadun ja Sotkankadun tienristeyksessä olevan kummun ympäristössä äestyskuopissa. Todennäköisesti kalmistoa on jäljellä tuolla alueella. |
| metsakeskus.109010039 |
109 |
Konkipelto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
364593.00000000 |
6763535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010039 |
Kalmisto on sijainnut Vanajan kirkosta noin 550 m luoteeseen, Kantolan talon entisellä Konkipellolla. Paikkaa ei ole enää jäljellä, koska se on teollisuusalueen koillisosassa jäänyt rakennusten ja muun rakentamisen alle. Muinaisjäännös on ollut kumpareella ja tutkimusten perusteella sitä pidetään polttokenttäkalmistona. Kalmisto on ollut käytössä kansainvaellusajalta viikinkiajalle.
Vuonna 2017 alueelta löytyi pintapoiminnassa rautakautinen keramiikan pala Myllärinkadun varrelletahakatun metsän alueelta. Alueella kasvaa lisäksi tummaa tulikukkaa sekä pölkkyruohoa.
Tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että tummaa nokimaata jossa esiintyy pieniä keramiikan paloja, esiintyy Myllärinkadun ja Sotkankadun tienristeyksessä olevan kummun ympäristössä äestyskuopissa. Todennäköisesti kalmistoa on jäljellä tuolla alueella. |
| metsakeskus.109010040 |
109 |
Salo (eli Neulavuori) |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
365055.32400000 |
6762893.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010040 |
Kuppikivi sijaitsee Vanajan kirkosta 200 m kaakkoon, kirkon itäpuoleisesta hautausmaan osasta etelään suuntautuvan harjanteen eteläpäässä, kiinteistöjen Tallbacka ja Neulavuori rajalla. Paikalla on aikoinaan ollut kirkonvartija Salon ja sitä ennen kirkonvartija Nålbergin tontti, jonka rakennukset on purettu.
Suunnilleen mäen keskellä oleva maakivi on pieni ja matala (80 x 55 x 10 cm). Sen rosoisessa pinnassa on kaksi kuppia, joista toinen erottuu varsin heikosti. Kiveä, joka on varsin sammaloitunut, on vaikea löytää kasvillisuuden ja puutarhajätteiden seasta.
Voimatien rakentamista edeltäneet koekaivaukset tehtiin kuppikiven lähellä, aivan sen alapuolella. Säilynyttä kulttuurikerrosta tai esihistoriallisia rakenteita tai löytöjä ei tehty. |
| metsakeskus.109010042 |
109 |
Imatran Voima 3 (Viitahaka) |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
364761.44600000 |
6762596.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010042 |
Kuppikivi sijaitsee Vanajan kirkosta 450 m etelälounaaseen, Imatran Voima Oy:n voimalaitosalueen länsiosassa. Alue on entistä Katisten kartanon Viitahakaa.
Kiven koko on 1,9 x 1 x (0,2-0,3) m. Kivessä on 56 - 59 kuppia. Kivi on ympäristön puistomaisuuden vuoksi varsin hyvässä paikassa, ja lähistöllä voi olla muitakin muinaisjäännöksiä. Vaatii lisäselvityksiä, ja aluerajaus on arvio. |
| metsakeskus.109010045 |
109 |
Imatran Voima 9 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
364922.38000000 |
6762629.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010045 |
Kalmisto sijaitsee noin 400 m Vanajan kirkosta etelään, Imatran voimalan ja sen luoteispuolella olevan asuinalueen välissä, Paikkalanlahden ja Kirkkolahden välisellä kannaksella. Kohdassa on osittain luonnontilaista, enimmäkseen kuusta, koivua ja pihlajaa kasvavaa metsikköä ja nurmikkoa voimalaitosalueella.
Kalmistosta tutkittiin 50 neliötä kesällä 1992 polttokennolaitoksen rakentamisen vuoksi. Tutkimuksissa kohde paljastui polttokenttäkalmistoksi, ja rakenteensa puolesta se vastaa Pälsin vuonna 1938 tutkimaa kalmistoa, joka sijaitsi 200 m lounaaseen tästä paikasta. Löydöt on siroteltu lountaisen kivikon lomaan, johon on muodostunut 20 - 30 cm vahva kulttuurikerros.
Kalmisto ajoittuu todennäköisimmin 900 - 1000-luvuille. Kalmistoalue jatkuu ns. lämpöakun pohjoispuolella ja metsikön itäosassa sekä kaivausalueen länsireunan ja metsikön pohjoispuolella kulkevan tien välissä. Muinaisjäännöksen laajuus on arvioitu maaston ja muutamien koekuoppien perusteella. Todellisen laajuuden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
Kesällä 2015 arkeologi valvoi kuitukaapelin asentamista alueelle. Suurin osa arkeologisesti valvotusta maakaapelilinjasta linjasta oli löydötöntä, mutta valvonnan yhteydessä havaittiin kaapelin päätepisteenä olleen muuntamon eteläpuolella kaapelikaivannon eteläprofiilissa, noin 50 cm matkalla tummanruskeaa, hiilensekaista maannosta. Maannos oli paksuudeltaan keskimäärin 15 cm. Se saattaa liittyä alueen esihistorialliseen ihmistoimintaan, vaikka löytöjä maannoksesta ei tehtykään, ja tehty havainto vihjaa kalmistoalueen saattavan jatkua vielä etelämmäs, kohti voimalaitosrakennusta. Muinaisjäännösalueen eteläpuolella tehtiin maalämpöputken arkeologinen valvonta ja suunnitellun pumppaamorakennuksen tarkkuusinventointi syksyllä 2024. Valvottava alue käsitti myös muinaisjäännösalueen koillispuolisia viheralueita. Vuoden 2024 tutkimuksissa ei saatu havaintoja säilyneistä kulttuurikerroksista. |
| metsakeskus.109010047 |
109 |
Juppala 1 |
10001 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
365370.20200000 |
6761477.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010047 |
Mahdollinen kuppikivi sijaitsee Miemalansalmen rannasta 400 m lounaaseen ja 50 m Juppalan päärakennuksesta pohjoiskoilliseen. Paikka on ruohoa kasvavaa, tasaista ketoa. Vuonna 1939 kiven sanotaan olleen kooltaan 2 x 2,5 x 0,5 m, sen pinta oli melko tasainen ja sen kaakkoisosassa oli 17 x 14 cm:n läpimittainen ja noin 2 cm syvyinen, "uhrikupin tapaisesti hakattu kuoppa". Kiveä ei ole myöhemmin varmuudella paikannettu. Koska kivi on nykyään tiilen ja maan peitossa, ei sen aitoutta vuosien 1984 ja 1999 inventoinneissa voitu tarkastaa. Kiveä on siten yhä pidettävä epävarmana kuppikivenä. Sen vieressä on toinen turpeen peittämä kookas kivi. Inventoinnissa 1999 alueella havaittiin useita tiilen- ja maansekaisia kumpareita, jotka ovat todennäköisesti vanhoja rakennuksenpohjia. |
| metsakeskus.109010048 |
109 |
Juppala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
365292.24000000 |
6761511.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010048 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Juppalan päärakennuksesta 70 m luoteeseen. Paikka on tasaista peltomaata ja noin 10 m:n päässä löytöpaikasta etelään kulkee tilustie. Maaperä paikalla on hiekkaperäistä ja melko kivistä. Vuonna 1986 pellon pinnalta on kerätty jokunen saviastianpala ja hieman kuonaa. Samana vuonna paikalle kaivetussa maakaasuputkikaivannossa oli havaittavissa tummaa kulttuurimaata, mutta mitään esihistoriallisia löydöksiä ei löytynyt. Peltomaassa on havaittu myös runsaasti historiallisen ajan talousjätettä. Inventoinnissa 1999 löytöpaikan pohjois- ja koillispuolisen peltoalueen tarkastuksessa löytyi pari saviastianmurua, joita ei otettu talteen. Pellosta on raivattu runsaasti kiviä heinikkoisille pientareille ja tien varteen. Paikan luonne ei ole selvillä. |
| metsakeskus.109010051 |
109 |
Juppala 4 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
365180.00000000 |
6761509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010051 |
Kivi sijaitsee Juppalan päärakennuksesta 170 m länsiluoteeseen ja Juppalan vanhasta tiilimakasiinista noin kahdeksan metriä koilliseen. Paikka on peltoalueen ympäröimä. Kiven ympärille on kasattu suuria kivilohkareita röykkiömäiseksi kasaksi, mutta kuppikiveä ei ole peitetty. Kolmen kupin reunaa pitkin kivestä on kuitenkin lohjennut pitkulainen osa rapautumisen johdosta. Kivi on kooltaan 3 x 2,1 x 0,3-0,6 m, ja siinä on neljä kuppia. Kivestä kuusi metriä länsiluoteeseen on toinen kuppikivi Juppala 5. |
| metsakeskus.109010052 |
109 |
Juppala 5 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
365170.00000000 |
6761520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010052 |
Kivi sijaitsee Juppalan päärakennuksesta 170 m länsiluoteeseen ja Juppalan vanhasta tiilimakasiinista noin 1,5 m pohjoiskoilliseen sekä kuppikivestä Juppala 4 kuusi metriä länsiluoteeseen, samassa lohkarekasassa kuin se. Kivi on kooltaan 115 x 85 x 40 cm, ja sen vaakasuorassa, mutta rosoiseksi rapautuneessa pinnassa on kaksi kuppia. Niiden halkaisijat ovat 8 ja 3 cm. |
| metsakeskus.109010053 |
109 |
Perttula 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
364734.46400000 |
6761566.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010053 |
Kivi sijaitsee Vanajaveden rannasta 200 m etelään, Perttulan koulutuskeskuksen itäpuolella olevasta omakotitalosta 30 m itäkaakkoon, tonttia reunustavan kuusiaidan kohdalla. Paikka on itään pistävän sora- ja hiekkaharjanteen päässä, koilliseen viettävän peltoaukean reunassa. Kivi on kooltaan 1 x 1,2 m, ja sen pinnalla on 43 - 46 kuppia.
Vuonna 2015 kuppikiven itäpuoleiselta peltoalueelta löytyi metallinetsinnässä kaksi dirhemin kappaletta sekä pronssinen eläinriipus (KM 40977: 1-2 ja KM 41015, ks. alakohteet). Rahojen löytösyvyys peltomullassa oli noin 5 cm ja riipuksen 20 cm. Löytöpaikan läheisyydestä on tehty muitakin metallinilmaisinlöytöjä: ks. KM 40643: 1-3, Mikkola (1000027638). |
| metsakeskus.109010054 |
109 |
Palvaanlinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
365168.29300000 |
6760115.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010054 |
Mahdollinen linnamäki sijaitsee Vanajan kirkosta 3 km etelään, Miemalantien ja Miemalanselän välissä, noin 250 m rannasta länteen. Maasto on kapeaa ja sivuiltaan melko jyrkkärinteistä Hattelmalanharjun eteläistä jatketta. Lakiosa on noin 150 x 50 m laaja ja päihin kapeneva. Laen keskellä on notkelma. Lounais- ja luoteisreunoilla erottuu kiveystä, joka vaikuttaa luontaiselta. Vaikka paikalta ei ole havaittu selviä muinaislinnan rakenteita, on mäkeä silti pidetty muinaislinnana. Laelta on hienot näkymät, ja mm. Mantereenlinna erottuu selvästi.
Palvaanlinnan kaakkoispäässä on pysäköintipaikka ja kaupungin opastaulu, jossa esitellään Miemalanharjun ja Raimansuon luonnonsuojelualueita. |
| metsakeskus.109010055 |
109 |
Hakolahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
363938.77500000 |
6761893.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010055 |
Röykkiö sijaitsee Vanajaveden Hakolahden rannasta 40 - 50 m lounaaseen, aivan Linnanpään (Hakovuoren) muinaislinnan kaakkoispuolella, harjualueella. Röykkiö on pihamaalla, asuinrakennuksesta kaakkoon. Paikka, jossa röykkiö sijaitsee on noin 70 metrin pituinen, 10-20 metrin levyinen ja muutaman metrin korkuinen, jyrkkärinteinen niemeke. Röykkiö on tämän keskellä. Röykkiön koko on 3,5 x 2,5 m ja korkeus on 0,5 m. Se on sammaleen ja nurmen peittämä, mutta sieltä täältä pistää esiin kiviä. |
| metsakeskus.109010056 |
109 |
Linnanpää (Hakovuori) |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
363728.86000000 |
6762123.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010056 |
Linnanpää sijaitsee Vanajan kirkosta noin 1,5 km lounaaseen Vanajaveden länsirannalla, moottoritien Hattelmalan liittymän kaakkoispuolella. Hattelmalanharjuun kuuluva alue tunnetaan myös Hakovuorena, jonka länsipuoli on soranoton tuhoama. Suon ja järven välissä harjumuodostuman pohjoispää on melko jyrkkärinteinen, noin 350 m pitkä ja 200 m leveä moreeniselänne. Linnan lakiosan pituus on noin 240 m ja leveys 10 m. Laella on kaksi korkeampaa mäennyppylää. Linnanpään etelä- ja pohjoispäissä on ollut kaksinkertaiset kivivallit. Pohjoispään vallit poikkeavat toisistaan selvästi, ja alempi on koottu hyvin erikokoisista lohkareista. Sen soveltuvuus esim. puuvarustuksen perustaksi on kyseenalainen. Ylempi valli koostuu pienistä, tasakokoisista kivistä. Huvila-asutus ja tie ovat turmelleet eteläpään vallit. Kesän 2007 havaintojen mukaan eteläiset rakenteet puuttuvat kokonaan, paikalla ei ole edes kivikkoa. Paikka on Hämeenlinnan kaupungin luonnonhoitotoimiston hoitokohde. Laelle on pystytetty alueesta kertova opastaulu. Museovirasto on avannut näkymiä Mantereenlinnan ja Vanajaveden suuntaan.
|
| metsakeskus.109010057 |
109 |
Tyrynoja 7 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
363266.04800000 |
6761864.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010057 |
Röykkiö, mahdollinen hauta sijaitsee osoitteessa Tyrynoja 7, Olkinuoran omakotitalosta 5 - 10 m lounaaseen. Paikalla on nykyään talon pihanurmikko ja muita istutuksia. Maasto viettää jyrkähkösti itään ja etelään. Röykkiöstä ei ole enää mitään näkyvissä. Röykkiössä on ollut kookas kivi, joka hajoitettiin kappaleiksi. Nurmikon alla on maanomistajan mukaan edelleen tiheää kiveystä. |
| metsakeskus.109010058 |
109 |
Tyrynoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
363039.14100000 |
6761934.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010058 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajan kirkosta runsaat 2 km lounaaseen, moottoritien ja vt:n 10 risteyksestä lounaaseen peltoalueella, jonka halki virtaa Tyrynoja Vanajaveteen.
Asuinpaikkaa on Tyrynojan molemmin puolin peltoalueen koillislaidalla. Kohteessa on suoritettu arkeologisia kaivauksia kahtena kesänä moottoritien ja sen liittymien rakentamisen johdosta. Radiohiiliajoitusten ja löytöjen perusteella asuinpaikka on ollut käytössä vanhemmalta rautakaudelta varhaiskeskiaikaan. Asuinpaikasta noin 60 m länsilounaaseen, Tyrynojan eteläpuolella, pellon laidassa pensaikossa on kuppikivi.
Alueelta on myös löydetty rautainen keihäänkärki vuonna 1952 Tyrynojaa perattaessa ja oikaistaessa. |
| metsakeskus.109010058 |
109 |
Tyrynoja |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
363039.14100000 |
6761934.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010058 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajan kirkosta runsaat 2 km lounaaseen, moottoritien ja vt:n 10 risteyksestä lounaaseen peltoalueella, jonka halki virtaa Tyrynoja Vanajaveteen.
Asuinpaikkaa on Tyrynojan molemmin puolin peltoalueen koillislaidalla. Kohteessa on suoritettu arkeologisia kaivauksia kahtena kesänä moottoritien ja sen liittymien rakentamisen johdosta. Radiohiiliajoitusten ja löytöjen perusteella asuinpaikka on ollut käytössä vanhemmalta rautakaudelta varhaiskeskiaikaan. Asuinpaikasta noin 60 m länsilounaaseen, Tyrynojan eteläpuolella, pellon laidassa pensaikossa on kuppikivi.
Alueelta on myös löydetty rautainen keihäänkärki vuonna 1952 Tyrynojaa perattaessa ja oikaistaessa. |
| metsakeskus.109010058 |
109 |
Tyrynoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
363039.14100000 |
6761934.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010058 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajan kirkosta runsaat 2 km lounaaseen, moottoritien ja vt:n 10 risteyksestä lounaaseen peltoalueella, jonka halki virtaa Tyrynoja Vanajaveteen.
Asuinpaikkaa on Tyrynojan molemmin puolin peltoalueen koillislaidalla. Kohteessa on suoritettu arkeologisia kaivauksia kahtena kesänä moottoritien ja sen liittymien rakentamisen johdosta. Radiohiiliajoitusten ja löytöjen perusteella asuinpaikka on ollut käytössä vanhemmalta rautakaudelta varhaiskeskiaikaan. Asuinpaikasta noin 60 m länsilounaaseen, Tyrynojan eteläpuolella, pellon laidassa pensaikossa on kuppikivi.
Alueelta on myös löydetty rautainen keihäänkärki vuonna 1952 Tyrynojaa perattaessa ja oikaistaessa. |
| metsakeskus.109010058 |
109 |
Tyrynoja |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
363039.14100000 |
6761934.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010058 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Vanajan kirkosta runsaat 2 km lounaaseen, moottoritien ja vt:n 10 risteyksestä lounaaseen peltoalueella, jonka halki virtaa Tyrynoja Vanajaveteen.
Asuinpaikkaa on Tyrynojan molemmin puolin peltoalueen koillislaidalla. Kohteessa on suoritettu arkeologisia kaivauksia kahtena kesänä moottoritien ja sen liittymien rakentamisen johdosta. Radiohiiliajoitusten ja löytöjen perusteella asuinpaikka on ollut käytössä vanhemmalta rautakaudelta varhaiskeskiaikaan. Asuinpaikasta noin 60 m länsilounaaseen, Tyrynojan eteläpuolella, pellon laidassa pensaikossa on kuppikivi.
Alueelta on myös löydetty rautainen keihäänkärki vuonna 1952 Tyrynojaa perattaessa ja oikaistaessa. |
| metsakeskus.109010059 |
109 |
Vankanlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
363348.01500000 |
6762551.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010059 |
Vankanlähde sijaitsee Linnanpään linnavuorelta noin 600 m luoteeseen. Lähde on aivan moottoritien liittymän varressa, pellon pohjoisreunassa. Lähde on nykyään noin 15 x 15 m:n laajuinen, runsasvetinen, padottu lammikko. Se on tunnettu sammaslähteenä. Rannalla oli Hattelmalan sairaalan pumppuhuone, ja nykyään lähteen lähialue on tällä hetkellä joutomaata, jonne on läjitetty maa-ainesta. |
| metsakeskus.109010061 |
109 |
Visamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
363590.91600000 |
6763261.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010061 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vanajaveden rannasta 300 m länteen, aivan Visamäki -nimisen mäen kaakkoispuolella. Paikka on puutarha-aluetta nurmikkoineen parin kerrostalon lähellä. Löydöistä hevosenkengänmuotoinen solki on löydetty puutarhasta vuonna 1952 ja inventoinnin yhteydessä vuonna 1984 kaukolämpöputken ojan kohdalta poimittiin saviastianpala ja palanutta savea, jotka viittaavat asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.109010062 |
109 |
Kruununkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
371774.58400000 |
6771933.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010062 |
Kruununkivi ja/tai Vahovuoren otsa -niminen rajamerkki, joka on siirtolohkare, sijaitsee Vahovuoren laella Hämeenlinnan Hätilän ja Hahkialan sekä Hattulan Luhtialan välisellä rajalla. Ennen kivi oli Hattulan ja Hauhon kihlakuntien rajalla, ja oli siten Hauhon, Hattulan ja Vanajan pitäjien välinen rajamerkki. Rajamerkkinä kivi on ollut jo vuoden 1455 käräjiltä lähtien, ja sitä se on edelleen.
Kiven länsisivulla on selkeä kruunukaiverrus (15 x 15 cm), siinä sanotaan olevan myös rajasuunnat merkittynä. Lisäksi Eero Mäntylän mukaan Vahovuoren korkeimmalle huipulle on on kallioon hakattu R-kirjain (Hattulan historia, 1976, s. 137). Rajamerkki on noin kaksi metriä korkea toppamainen maakivi. Kiven päälle on lyöty rautaputki. Sen ympärille on rajattu pieni suoja-alue.
(Huom. Hattulan kohde 82010073). |
| metsakeskus.109010063 |
109 |
Sopenkivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
373549.87400000 |
6771151.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010063 |
Kivi sijaitsee metsämaastossa ja se on Hämeenlinnan Hätilan ja Idänpään (ent. Vanajan) sekä Hauhon Hyvikkälän ja Heinäkankaan kylien rajapaikka. (Huom. mjrekisterissä myös kohde (Hauho) 83 01 0052
Peruskartalle kivi on merkitty siirtolohkareena. Kyseessä on noin kolme metriä korkea kantikas maakivi, jonka pohjoissivuun on uurrettu noin puolitoista senttiä syvä ristikuvio (kuvion koko noin 15 x 25 senttiä). Kiven länsisivustan vasemmassa reunassa on n. 1,5 metrin korkeudella kysymysmerkin muotoinen uurros (pituus 40 senttiä), lisäksi kysymysmerkin kaaren vasemmalla puolella on uurreettu piste, jonka halkaisija on noin kaksi senttiä. Uurrosten syvyys on 1-1,5 senttiä. Kolmas mahdollinen merkki on pitkä vaakaviiva länsisivustalla, mutta se saattaa olla ainakin osittain luontainen. |
| metsakeskus.109010064 |
109 |
Vahankivi (Heinäsuonvaha) |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
358917.83300000 |
6754767.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010064 |
Kivi sijaitsee laajalla metsäalueella, Heinisuon itäosassa.
Kivi on nykyään Hämeenlinnan (ent. Vanajan) Kankaantaan ja Miemalan, Rengon Luolajan (ent. Vanajaa) ja Nevilän sekä Janakkalan Haapaniemen ja Viralan kylien rajapaikka. Peruskartalla kivi on siirtolohkareena ja nimellä Vahankivi.
Renko kohdenro 692 01 0005
Janakkala kohdenro 165 01 0011 |
| metsakeskus.109010065 |
109 |
Sylkkyvaha (Sylkiönvaha) |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
356575.00000000 |
6764273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010065 |
Sylkkyvaha on suuri siirtolohkare, joka sijaitsee metsämaastossa Hämeen Härkätientien varressa, tien eteläpuolella. Se on toiminut Vuorentaan ja Kirstulan kylien rajapaikkana ja mainitaan rajakivenä viimeistään vuoden 1539 maakirjassa. Kivi on merkitty lukuisille vanhoille kartoille. Lähistöllä ei ole rajalinjoja osoittavia viisarikiviä. Lohkare on osittain turmeltu räjäyttämällä ja/tai siitä on irrotettu poraamalla kappaleita, jotka makaavat edelleen kiven vieressä. Vuoden 2024 inventoinnissa rajakiven sijaintipistettä korjattiin ja aluerajausta tarkennettiin. |
| metsakeskus.109010066 |
109 |
Lassila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
362738.26200000 |
6762349.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010066 |
Löytöalue sijaitsee Hattelmalanharjun lounaispuolella ja Hattelmalanjärvestä noin 500 m itään, vt:n 10 pohjoispuolella. Löytöalue on vanhan terassin juurella olevaa tasaista peltoa ja maaperältään hiesua. Paikalta löytyneet rautakautiset saviastian palat ja runsaat palaneen luun kappaleet (ei otettu talteen) viittaavat asuin- tai hautapaikkaan. |
| metsakeskus.109010068 |
109 |
Vuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
367203.00000000 |
6768306.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010068 |
Kohde sijaitsee Ruununmyllyltä Hätilän ampumaradalle johtavan tien itäpuolella noin 700 - 800 m Matkolammi -nimisen järven pohjoispuolella Hätilänvuoren lounaisrinteellä. Maasto on kivistä moreenia, paikoin sekametsää. Alueella on ainakin toistakymmentä kivilatomusta, jotka ovat pyöreitä tai soikeita erikokoisia huolellisesti koottuja kaskiraunioita. Joukossa on myös pitkänomaisia ladelmia, jotka saattavat olla kaskipeltoja ympäröineitä aitarakennelmia.
Vuoden 2012 inventoinnissa löydettiin vain yhdeksän latomusta, joten osa saattoi jäädä havaitsematta, johtuen keskikesän tiheästä kasvillisuudesta ja kaatuneista puista. Alueen rajat tulivat kuitenkin selvästi esiin, eikä alue jatku niin pitkälle itään kuin muinaisjäännösrekisteriin oli merkitty. Maaperä muuttuu ko. suunnassa kolukkoiseksi ja kosteaksi eikä siellä ole ollut edellytyksiä kaskiviljelyyn. |
| metsakeskus.109010069 |
109 |
Aulanko 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
361959.54700000 |
6768500.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010069 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Aulangontien ja Katajistontien risteyksen pohjoispuolella Aulangon hotellista 500 m pohjoiseen. Paikka on kivikkoista rinnettä pihapiirissä.
Alueelta on 1890-luvun lopulla löydetty viikinkiaikaisen miekan kahva ja pronssiketjun osa. |
| metsakeskus.109010070 |
109 |
Vanhan pappilan pelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
366269.84400000 |
6761436.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010070 |
Kivi sijaitsee Vanajan vanhasta pappilasta 600 m kaakkoon ja Rautaruukintien kulmasta noin 80 m länteen sekä Vanajaveden rannasta noin 260 m koilliseen lehtomaisessa sekametsässä. Maasto viettää lounaaseen Miemalanselän suuntaan.
Kiven päällä kasvaa kuusi, ja kivi on vaikeasti havaittavissa. Kiven (2 x 1,3 x 0,3 m) tasaisessa pinnassa erottuu yksi epävarma kuppi (5 x 5 x 1 cm). Kiven sijainti, maasto ja maaperä soveltuvat kuitenkin hyvin rautakautiseen asutukseen.
Vuonna 2015 kiven pohjoispuolella olevalta peltoalueelta, noin 70-100 metriä koilliseen on löytynyt metallinetsinnässä kaksi pyramidinmuotoista miekantupen koristehelaa (KM 40927: 1-2, ks. alakohteet). Vuonna 2016 samalta peltoalueen luoteisosasta löytyi metallinetsinnässä linturiipuksen katkelma (KM 41225:1, ks. alakohde). |
| metsakeskus.109010070 |
109 |
Vanhan pappilan pelto |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
366269.84400000 |
6761436.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.109010070 |
Kivi sijaitsee Vanajan vanhasta pappilasta 600 m kaakkoon ja Rautaruukintien kulmasta noin 80 m länteen sekä Vanajaveden rannasta noin 260 m koilliseen lehtomaisessa sekametsässä. Maasto viettää lounaaseen Miemalanselän suuntaan.
Kiven päällä kasvaa kuusi, ja kivi on vaikeasti havaittavissa. Kiven (2 x 1,3 x 0,3 m) tasaisessa pinnassa erottuu yksi epävarma kuppi (5 x 5 x 1 cm). Kiven sijainti, maasto ja maaperä soveltuvat kuitenkin hyvin rautakautiseen asutukseen.
Vuonna 2015 kiven pohjoispuolella olevalta peltoalueelta, noin 70-100 metriä koilliseen on löytynyt metallinetsinnässä kaksi pyramidinmuotoista miekantupen koristehelaa (KM 40927: 1-2, ks. alakohteet). Vuonna 2016 samalta peltoalueen luoteisosasta löytyi metallinetsinnässä linturiipuksen katkelma (KM 41225:1, ks. alakohde). |
| metsakeskus.111000001 |
111 |
Torminsaari |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
459746.09700000 |
6793149.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.111000001 |
Imjärven Kaupinlahdessa olevien Torminsaarten suurin saari. Röykkiöt sijaitsevat saaren eteläpäässä, hiekkamoreenimaalla. Röykkiöt ovat maapohjalla, osa maakivien päällä. Röykkiöiden koko on 1 x 1 m - 1,5 x 4 m. Röykkiöillä on ikää ainakin parisataa vuotta.
Saaren itärannalla, sen keskivaiheilla on kallion laella matalaa lapinrauniotyyppistä kiveystä. ja länsirannalla, sen keskivaiheilla on myös havaittavissa maansekaista tiivistä kiveystä, jossa on humuksen ja noensekaista kivennäismaata. |
| metsakeskus.111010015 |
111 |
Martinlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443882.00000000 |
6803945.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.111010015 |
Kohde sijaitsee Sysmän ja Heinolan rajalta noin 100 m, Ylimmäisestä Keskiseen laskevassa joessa olevan Martinlammen etelärannalla. Löytöjä on kerätty hiekkakankaan luoteisrinteeltä, metsämaalta, hiekkakuopan länsi- ja luoteisreunalta, samoin kuopalle vievän tien päästä. Kuoppa on maisemoitu eikä ole enää käytössä.
Mahdollisesti suuri osa asuinpaikkasta on tuhoutunut hiekanotossa. Asuinpaikka tuskin jatkuu kuopasta pohjoiseen, vaikka pohjoisreunalla olikin löytöjä. Reuna on muuta kuoppaa alempana, ja siitä pohjoiseen maasto muuttuu soistuneeksi. Todennäköisesti Martinlampi (itse asiassa Ylimmäinen) on ulottunut kuopan reunan tienoille ennen kuin järveä on laskettu noin puoli metriä (vanhat rantamuodostumat näkyvät Ylimmäisen rannoilla). Kuopan länsipuolella on ehjää maastoa jäljellä. Siellä on kuoppaan tuleva tie, joka ei ole rikkonut maaperää, koska sitä ei ole varsinaisesti rakennettu. Sen länsipuolelle on suurjännitelinja.
Maaperä on hiekkaista linjalle asti. Tämä alue on jatkoa hiekkakuopan reunan löytöalueelle
ja sopii hyvin asuinpaikaksi. Tieltä löytyikin pari murua palanutta luuta.
Linjan takana maasto muuttuu kosteaksi ja maalaji moreeniksi. Asuinpaikkaa on
ilmeisesti jäljellä kuopan ja sähkölinjan välissä muutamia satoja neliömetrejä.
Vuoden 2017 inventoinnissa todettiin kohteen olevan ennallaan. Em. tieltä löydettiin koneen ajojäljistä kaksi kvartsiitti-iskosta. Havaintojen mukaan asuinpaikka rajautuu pohjoisessa
selväpiirteiseen muinaisrantatörmään. Hiekkamaa-alue hiekkakuopan ja
kalliomaan/saraturvealueen välissä on potentiaalia aluetta kivikautiselle asuinpaikalle.
Koska asuinpaikka on tarkemmin rajaamaton, tarvitaan tavanomaista inventointia
tarkempia tutkimuksia voimajohtolinjan Martinlammen muinaisrantatörmää
lähellä olevalla ja hiekkamaalle sijoittuvalla alueella.
Metsänkäyttöilmoitukseen liittyvässä tarkastuksessa syksyllä 2021 kohteen todettiin olevan ennallaan. Koneen jäljissä ajouralla oli samalla kohdalla kuin aiemmin nähtävissä melko paljon kvartsi-iskoksia ja vähän palanutta luuta. Kohteen rajausta ja pistesijaintia tarkennettiin jonkin verran vastaamaan todellisia maasto-oloja. |
| metsakeskus.111010016 |
111 |
Pirtinpohja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
448700.54900000 |
6792000.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.111010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruotsalaisen koillisosassa, Pirtinpohjan pohjukassa Marjoniemeen vievän tien ja Suomäentien risteyksen pohjoispuolella, noin 100 m rannasta. Maasto on länsilounaaseen viettävää hiekkaista rinnettä.
Paikalla olleen linja-autopysäkin levikkeen luoteispäästä, ojan reunan leikkauksesta on löydetty varhaiskampakeramiikkaa. Löytökohdan pohjoispuolella on havaittavissa kaksi mahdollista asumuspainannetta. Niistä ensimmäinen sijaitsee löytökohdasta 5 m koilliseen. Painanne on pyöreähkö (halkaisija noin 5, syvyys 0,3 m). Toinen painanne sijaitsee noin 2 m luoteeseen, ja on suunnilleen saman kokoinen, mutta muodoltaan epämääräinen.
Asuinpaikka on ilmeisesti osittain tuhoutunut teiden rakentamisen vuoksi, mutta alue mahdollisten asuinpainanteiden ympärillä on säilynyt ehjänä. Maasto jatkuu asuinpaikaksi sopivana tienristeyksestä kaakkoon.
Vuoden 2007 inventoinnissa paikan todettiin säilyneen muuten ennallaan, mutta metsäsaareke oli raivattu hiljan, ja metsänraivaustähteet täyttivät toisen painanteen.
|
| metsakeskus.111010017 |
111 |
Janatinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448890.41700000 |
6804664.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.111010017 |
Kohde sijaitsee Heinola-Hartola maantien länsipuolella, Janatinjärveen etelästä pistävällä niemellä, peltomaalla.
Paikalla aikanaan olleen Janatinniemen torpan navetan perustuksista mainitaan löytyneeksi liuskeveitsi (hukassa?) Nykyisestä talosta etelään sijaitsevasta pellosta on löytynyt joitakin kvartsi-iskoksia (ei tallennettu). Mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.111010018 |
111 |
Hiekanlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
444452.28100000 |
6786852.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.111010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruotsalaisen järvessä olevassa Hevossaaressa, Hiekanlahden kaakkoisrannalla, uimarannan lounais- ja koillispuolella. Maasto on loivasti luoteeseen ja länteen laskevaa hiekkakangasta, jossa on vallimaisia rantamuodostumia. Nykyranta on noin 60-90 m asuinpaikkajäänteistä. Kankaalla on kaksi asumuspainnannetta noin 300 m etäisyydellä toisistaan.
Painanne 1. Lounaisempi, noin 15 m Iso-Mömmöön vievän tien reunasta. Painanne on pyöreä, läpimitta noin 12 m, syvyys noin 0,5 m. Valli ei ole kovin selvä. Painanteen länsireunassa on suurehko maakivi. Koekuopista löytyi palaneita kiviä, kvartsia ja palanutta luuta ehjästä kulttuurikerroksesta.
Painnane 2. Mökkitien risteyksen luoteispuolella, teiden lähellä. Painanne on pyöreä, läpimitta noin 6 m, syvyys 0,3-0,4 m. Alarinteen puolella selvärajainen matala reunavalli. Painanteen keskelle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsia ja palanutta kiveä.
Kankaalla pn lisäksi pieniä pyöreitä kuoppia, jotka voivat liittyä asuinpaikkaan.
|
| metsakeskus.111010019 |
111 |
Naistenlahti |
10002 |
12002 |
13027 |
11002 |
27000 |
452628.97600000 |
6789950.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.111010019 |
Mahdolliset lapinrauniot sijaitsevat Konniveden Sulkavanlahden lounaisrannalla, Sulkavankosken sillasta 1,8 km kaakkoon, Naistenlahden itäpuolella niemekkeessä. Kalliolla niemen keskellä on kaksi röykkiötä noin 35 - 40 m etäisyydellä toisistaan.
Röykkiö 1: sijaitsee kallion laella. Yhdessä kerroksessa oleva hajanainen kiveys noin 6 x 4 m:n alueella. Osaksi sammalen ja turpeen peitossa. Jossain määrin epämääräinen.
Röykkiö 2: pohjoisempana ja alempana kalliolla, silokalliokumpareella. Kiveys on noin 2 m läpimittaisella alalla, kiviä yhtenä kerroksena, lähellä äsken vieritettyjäkin kiviä.
Sijainti on lapinraunioille tyypillinen, röykkiöt epävarmoja, mahdollisesti hajotettuja. |
| metsakeskus.139010003 |
139 |
Ulkokrunni |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
398565.00000000 |
7252587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010003 |
Ulkokrunni on noin 2 km pitkä ja 1 km leveä saari, jonka länsiosassa on runsaasti erilaisia kivirakenteita kertomassa alueen käytöstä historiallisena aikana. Jäännökset sijaitsevat kolmealla matalalla harjanteella, jotka pohjoisesta lukien ovat Viuru, Äijänharju ja Vatunki (ks. alakohteet Ulkokrunni 1-3). Alue kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen.
1) Äijänharju: jatulintarhoja, kivikompassi, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä majanpohjia, merimerkki/kummeli, venevalkamia. Rakenteita on noin 400 metrin matkalla
2) Vatunki: majanpohjia, kellareita, kivisäilöjä
3) Viuru: majanpohjia, aurinkokello, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä, venevalkamia.
Samantapaisia jäänteitä on löydettävissä useilta Perämeren kauan kalastustukikohtina käytetyiltä saarilta. Ulkorunniin liittyy myös isonvihan ajasta kertovia ta.rinoita |
| metsakeskus.139010003 |
139 |
Ulkokrunni |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
398565.00000000 |
7252587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010003 |
Ulkokrunni on noin 2 km pitkä ja 1 km leveä saari, jonka länsiosassa on runsaasti erilaisia kivirakenteita kertomassa alueen käytöstä historiallisena aikana. Jäännökset sijaitsevat kolmealla matalalla harjanteella, jotka pohjoisesta lukien ovat Viuru, Äijänharju ja Vatunki (ks. alakohteet Ulkokrunni 1-3). Alue kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen.
1) Äijänharju: jatulintarhoja, kivikompassi, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä majanpohjia, merimerkki/kummeli, venevalkamia. Rakenteita on noin 400 metrin matkalla
2) Vatunki: majanpohjia, kellareita, kivisäilöjä
3) Viuru: majanpohjia, aurinkokello, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä, venevalkamia.
Samantapaisia jäänteitä on löydettävissä useilta Perämeren kauan kalastustukikohtina käytetyiltä saarilta. Ulkorunniin liittyy myös isonvihan ajasta kertovia ta.rinoita |
| metsakeskus.139010003 |
139 |
Ulkokrunni |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
398565.00000000 |
7252587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010003 |
Ulkokrunni on noin 2 km pitkä ja 1 km leveä saari, jonka länsiosassa on runsaasti erilaisia kivirakenteita kertomassa alueen käytöstä historiallisena aikana. Jäännökset sijaitsevat kolmealla matalalla harjanteella, jotka pohjoisesta lukien ovat Viuru, Äijänharju ja Vatunki (ks. alakohteet Ulkokrunni 1-3). Alue kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen.
1) Äijänharju: jatulintarhoja, kivikompassi, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä majanpohjia, merimerkki/kummeli, venevalkamia. Rakenteita on noin 400 metrin matkalla
2) Vatunki: majanpohjia, kellareita, kivisäilöjä
3) Viuru: majanpohjia, aurinkokello, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä, venevalkamia.
Samantapaisia jäänteitä on löydettävissä useilta Perämeren kauan kalastustukikohtina käytetyiltä saarilta. Ulkorunniin liittyy myös isonvihan ajasta kertovia ta.rinoita |
| metsakeskus.139010003 |
139 |
Ulkokrunni |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
398565.00000000 |
7252587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010003 |
Ulkokrunni on noin 2 km pitkä ja 1 km leveä saari, jonka länsiosassa on runsaasti erilaisia kivirakenteita kertomassa alueen käytöstä historiallisena aikana. Jäännökset sijaitsevat kolmealla matalalla harjanteella, jotka pohjoisesta lukien ovat Viuru, Äijänharju ja Vatunki (ks. alakohteet Ulkokrunni 1-3). Alue kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen.
1) Äijänharju: jatulintarhoja, kivikompassi, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä majanpohjia, merimerkki/kummeli, venevalkamia. Rakenteita on noin 400 metrin matkalla
2) Vatunki: majanpohjia, kellareita, kivisäilöjä
3) Viuru: majanpohjia, aurinkokello, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä, venevalkamia.
Samantapaisia jäänteitä on löydettävissä useilta Perämeren kauan kalastustukikohtina käytetyiltä saarilta. Ulkorunniin liittyy myös isonvihan ajasta kertovia ta.rinoita |
| metsakeskus.139010003 |
139 |
Ulkokrunni |
10002 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
398565.00000000 |
7252587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010003 |
Ulkokrunni on noin 2 km pitkä ja 1 km leveä saari, jonka länsiosassa on runsaasti erilaisia kivirakenteita kertomassa alueen käytöstä historiallisena aikana. Jäännökset sijaitsevat kolmealla matalalla harjanteella, jotka pohjoisesta lukien ovat Viuru, Äijänharju ja Vatunki (ks. alakohteet Ulkokrunni 1-3). Alue kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen.
1) Äijänharju: jatulintarhoja, kivikompassi, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä majanpohjia, merimerkki/kummeli, venevalkamia. Rakenteita on noin 400 metrin matkalla
2) Vatunki: majanpohjia, kellareita, kivisäilöjä
3) Viuru: majanpohjia, aurinkokello, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä, venevalkamia.
Samantapaisia jäänteitä on löydettävissä useilta Perämeren kauan kalastustukikohtina käytetyiltä saarilta. Ulkorunniin liittyy myös isonvihan ajasta kertovia ta.rinoita |
| metsakeskus.139010003 |
139 |
Ulkokrunni |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
398565.00000000 |
7252587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010003 |
Ulkokrunni on noin 2 km pitkä ja 1 km leveä saari, jonka länsiosassa on runsaasti erilaisia kivirakenteita kertomassa alueen käytöstä historiallisena aikana. Jäännökset sijaitsevat kolmealla matalalla harjanteella, jotka pohjoisesta lukien ovat Viuru, Äijänharju ja Vatunki (ks. alakohteet Ulkokrunni 1-3). Alue kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen.
1) Äijänharju: jatulintarhoja, kivikompassi, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä majanpohjia, merimerkki/kummeli, venevalkamia. Rakenteita on noin 400 metrin matkalla
2) Vatunki: majanpohjia, kellareita, kivisäilöjä
3) Viuru: majanpohjia, aurinkokello, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä, venevalkamia.
Samantapaisia jäänteitä on löydettävissä useilta Perämeren kauan kalastustukikohtina käytetyiltä saarilta. Ulkorunniin liittyy myös isonvihan ajasta kertovia ta.rinoita |
| metsakeskus.139010003 |
139 |
Ulkokrunni |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
398565.00000000 |
7252587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010003 |
Ulkokrunni on noin 2 km pitkä ja 1 km leveä saari, jonka länsiosassa on runsaasti erilaisia kivirakenteita kertomassa alueen käytöstä historiallisena aikana. Jäännökset sijaitsevat kolmealla matalalla harjanteella, jotka pohjoisesta lukien ovat Viuru, Äijänharju ja Vatunki (ks. alakohteet Ulkokrunni 1-3). Alue kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen.
1) Äijänharju: jatulintarhoja, kivikompassi, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä majanpohjia, merimerkki/kummeli, venevalkamia. Rakenteita on noin 400 metrin matkalla
2) Vatunki: majanpohjia, kellareita, kivisäilöjä
3) Viuru: majanpohjia, aurinkokello, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä, venevalkamia.
Samantapaisia jäänteitä on löydettävissä useilta Perämeren kauan kalastustukikohtina käytetyiltä saarilta. Ulkorunniin liittyy myös isonvihan ajasta kertovia ta.rinoita |
| metsakeskus.139010003 |
139 |
Ulkokrunni |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
398565.00000000 |
7252587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010003 |
Ulkokrunni on noin 2 km pitkä ja 1 km leveä saari, jonka länsiosassa on runsaasti erilaisia kivirakenteita kertomassa alueen käytöstä historiallisena aikana. Jäännökset sijaitsevat kolmealla matalalla harjanteella, jotka pohjoisesta lukien ovat Viuru, Äijänharju ja Vatunki (ks. alakohteet Ulkokrunni 1-3). Alue kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen.
1) Äijänharju: jatulintarhoja, kivikompassi, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä majanpohjia, merimerkki/kummeli, venevalkamia. Rakenteita on noin 400 metrin matkalla
2) Vatunki: majanpohjia, kellareita, kivisäilöjä
3) Viuru: majanpohjia, aurinkokello, röykkiöitä/verkkotarhojen tukikiveyksiä, venevalkamia.
Samantapaisia jäänteitä on löydettävissä useilta Perämeren kauan kalastustukikohtina käytetyiltä saarilta. Ulkorunniin liittyy myös isonvihan ajasta kertovia ta.rinoita |
| metsakeskus.139010005 |
139 |
Nybyn lasitehdas |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
422654.00000000 |
7263528.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010005 |
Nybyssä eli Olhavassa on RKY-alueella hävinneen lasitehtaan jäännöksiä sekä siihen liittyneitä muita rakennusjäännöksiä kartanon lähipiirissä, koordinaattien osoittamassa ympäristössä. Tehtaan rakennustyöt alkoivat 1782. Lasinvalmistus tehtaassa lopetettiin 1885.
Nybyn päärakennuksesta ja lasitehtaan alueesta noin 500 m etelään on pienellä kivikkoisella kumpareella, Isovainio-nimisen peltoaukean ja merenrannan välisessä kuusivaltaisessa metsässä raivattu vallimaisia kivijatoja (alakohde kivirakennelma). Etelärinteessä vallit ovat rinteeseen nähden pääasiassa poikittain, lähempänä lakea rinteen suuntaisia. Käytävien leveys on noin 1 m ja vallien korkeus parista kivikerrasta noin 1 m:iin. Kohteen luonne on epäselvä. Mahdollisesti kyse on kalastajien tekemistä rakennelmista tai ne liittyvät läheisen kartanon toimintaan. |
| metsakeskus.139010010 |
139 |
Tukkikari |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
422435.39100000 |
7256560.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010010 |
Kohde sijaitsee Iin kirkosta noin 10,5 km pohjoiseen olevalla saarella. Tukkikarin korkeimmalla selänteellä on 7 -10 kiviröykkiötä, joiden halkaisija on noin 2-4 m. Osa röykkiöistä on keskuskuopallisia. Röykkiöistä ainakin neljä on historiallisen ajan kiukaita, joista kahteen liittyy noin 4 x 4 metriä olevan tupasijan jäännöksiä. |
| metsakeskus.139010011 |
139 |
Pentinkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
424811.47200000 |
7242156.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010011 |
Kohde sijaitsee Ouluntien itäpuolella, tämän ja Sorosentien välisellä kankaalla, teiden risteyksestä noin 0,8 km koilliseen. Matalan moreeniharjanteen kivikkoisella kaakkoisreunalla on viisi röykkiötä, jotka on osin koottu maakiviä hyväksi käyttäen. Röykkiöiden koko on 2 - 3 x 3 - 5 m ja korkeus 20 - 40 cm. Ainakin kahta röykkiötä on kaiveltu. |
| metsakeskus.139010012 |
139 |
Kiviharju |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
431355.00000000 |
7244368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010012 |
Kohde sijaitsee Iijoen Raasakan patoaltaan eteläpuolella Kiviharjun laella olevan sorakuopan itä- ja pohjoispuolella. Vuoden 1998 kaivauksissa tutkitut kaksi kuoppaa osoittautuivat varhaismetallikautisiksi keittokuopiksi. Paikalta löydettiin myös asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (mm. kvartsiittia ja kvartsia). LiDARin perusteella alueelta on 2021 kirjattu runsaat sata (107) maakuoppaa. Näistä noin 40 on itä-länsisuuntaisen voimalinjan pohjoispuolella. Nämä ovat kahdessa 12 kuopan ryhmässä ja parissa tiiviissä muutaman kuopan keskittymässä, joiden lisäksi kymmenkunta kuoppaa sijaitsee harvakseltaan keskittymien läheisyydessä. Loput kuopat (noin 67) sijaitsevat tiiviissä keskittymässä noin 100 x 160 metrin alueella. Maastotarkastuksissa osa LiDAR-kuopista on todettu moderneiksi, luontaisiksi tai virheellisiksi (kuopat 35, 58, 103, 105, 106), muutamat ovat varsin iäkkäitä, mutta eivät keittokuoppia (50, 56, 85, 88). Alkuperäisen LiDAR-kartoituksen neljä luoteisinta kuoppaa (kuopat 96-99) on erotettu omaksi kohteekseen ja poistettu tästä. Keittokuoppa-alueen äärimmäisten kuoppien etäisyys on lähes 430 metriä. Alakohteina esitettyjen kuoppien sijainti perustuu aiempaa tarkempaan laserkeilausaineistoon (5p), jota on ollut rajoitetusti saatavilla vuodesta 2020. Alakohteiden numerointi eroaa vuonna 1998 käytetystä. |
| metsakeskus.139010012 |
139 |
Kiviharju |
10002 |
12016 |
13155 |
11033 |
27013 |
431355.00000000 |
7244368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010012 |
Kohde sijaitsee Iijoen Raasakan patoaltaan eteläpuolella Kiviharjun laella olevan sorakuopan itä- ja pohjoispuolella. Vuoden 1998 kaivauksissa tutkitut kaksi kuoppaa osoittautuivat varhaismetallikautisiksi keittokuopiksi. Paikalta löydettiin myös asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (mm. kvartsiittia ja kvartsia). LiDARin perusteella alueelta on 2021 kirjattu runsaat sata (107) maakuoppaa. Näistä noin 40 on itä-länsisuuntaisen voimalinjan pohjoispuolella. Nämä ovat kahdessa 12 kuopan ryhmässä ja parissa tiiviissä muutaman kuopan keskittymässä, joiden lisäksi kymmenkunta kuoppaa sijaitsee harvakseltaan keskittymien läheisyydessä. Loput kuopat (noin 67) sijaitsevat tiiviissä keskittymässä noin 100 x 160 metrin alueella. Maastotarkastuksissa osa LiDAR-kuopista on todettu moderneiksi, luontaisiksi tai virheellisiksi (kuopat 35, 58, 103, 105, 106), muutamat ovat varsin iäkkäitä, mutta eivät keittokuoppia (50, 56, 85, 88). Alkuperäisen LiDAR-kartoituksen neljä luoteisinta kuoppaa (kuopat 96-99) on erotettu omaksi kohteekseen ja poistettu tästä. Keittokuoppa-alueen äärimmäisten kuoppien etäisyys on lähes 430 metriä. Alakohteina esitettyjen kuoppien sijainti perustuu aiempaa tarkempaan laserkeilausaineistoon (5p), jota on ollut rajoitetusti saatavilla vuodesta 2020. Alakohteiden numerointi eroaa vuonna 1998 käytetystä. |
| metsakeskus.139010013 |
139 |
Lampurinkorpi |
10002 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
421655.71700000 |
7251534.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010013 |
Kohde sijaitsee Hiastin-lahdesta noin 0,9 km pohjoiskoilliseen, Hiukeeseen ja Laitakariin johtavien teiden välisellä kankaalla, Kantolan talosta 0,5 km luoteeseen. Alue on alavaa kuusikkokorpea. Paikalla on kymmenkunta kivistä koottua viljelysrauniota, joiden koko ja muoto vaihtelee. Osa on mitattu halkaisijaltaan 4 metrisiksi. Osa röykkiöistä on jokseenkin pyöreitä, osa pitkänomaisia. Korkeutta niillä on puolesta metristä runsaaseen metriin. Röykkiöiden keskellä olleella alueella havaittuun ohut peltokerros, jota ei esiintynyt röykkiöalueen ulkopuolella.
Kohde on merkitty peruskartalle ryssänuuneina. Kivet eivät ole kuitenkaan palaneita, joten ryssänuuneista ei ole kyse. |
| metsakeskus.139010013 |
139 |
Lampurinkorpi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
421655.71700000 |
7251534.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010013 |
Kohde sijaitsee Hiastin-lahdesta noin 0,9 km pohjoiskoilliseen, Hiukeeseen ja Laitakariin johtavien teiden välisellä kankaalla, Kantolan talosta 0,5 km luoteeseen. Alue on alavaa kuusikkokorpea. Paikalla on kymmenkunta kivistä koottua viljelysrauniota, joiden koko ja muoto vaihtelee. Osa on mitattu halkaisijaltaan 4 metrisiksi. Osa röykkiöistä on jokseenkin pyöreitä, osa pitkänomaisia. Korkeutta niillä on puolesta metristä runsaaseen metriin. Röykkiöiden keskellä olleella alueella havaittuun ohut peltokerros, jota ei esiintynyt röykkiöalueen ulkopuolella.
Kohde on merkitty peruskartalle ryssänuuneina. Kivet eivät ole kuitenkaan palaneita, joten ryssänuuneista ei ole kyse. |
| metsakeskus.139010015 |
139 |
Hiidenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
433275.02200000 |
7260501.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010015 |
Kohde sijaitsee Syylinkäsuon pohjoispuolella, Väli-Olhavasta Leuanjoelle johtavalta tieltä noin 0,5 km etelään ja Vuornoskankaalta noin 2 km länteen. Kyseessä on korkeahko moreenimäki, jonka laen koillisreunalla on latomus, pyöreähkö röykkiö, pitkä kiviröykkiö ja kivikautinen asuinpaikka. Tutkimuksissa asuinpaikalta on löydetty kvartsi-esineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta (KM 25602:1-388, KM 26102:1-284), mutta pyöreä röykkiö osoittautui löydöttömäksi. Kohde on ajoitettu noin 2100-1500 eKr.
|
| metsakeskus.139010015 |
139 |
Hiidenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
433275.02200000 |
7260501.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010015 |
Kohde sijaitsee Syylinkäsuon pohjoispuolella, Väli-Olhavasta Leuanjoelle johtavalta tieltä noin 0,5 km etelään ja Vuornoskankaalta noin 2 km länteen. Kyseessä on korkeahko moreenimäki, jonka laen koillisreunalla on latomus, pyöreähkö röykkiö, pitkä kiviröykkiö ja kivikautinen asuinpaikka. Tutkimuksissa asuinpaikalta on löydetty kvartsi-esineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta (KM 25602:1-388, KM 26102:1-284), mutta pyöreä röykkiö osoittautui löydöttömäksi. Kohde on ajoitettu noin 2100-1500 eKr.
|
| metsakeskus.139010015 |
139 |
Hiidenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
433275.02200000 |
7260501.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010015 |
Kohde sijaitsee Syylinkäsuon pohjoispuolella, Väli-Olhavasta Leuanjoelle johtavalta tieltä noin 0,5 km etelään ja Vuornoskankaalta noin 2 km länteen. Kyseessä on korkeahko moreenimäki, jonka laen koillisreunalla on latomus, pyöreähkö röykkiö, pitkä kiviröykkiö ja kivikautinen asuinpaikka. Tutkimuksissa asuinpaikalta on löydetty kvartsi-esineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta (KM 25602:1-388, KM 26102:1-284), mutta pyöreä röykkiö osoittautui löydöttömäksi. Kohde on ajoitettu noin 2100-1500 eKr.
|
| metsakeskus.139010015 |
139 |
Hiidenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
433275.02200000 |
7260501.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010015 |
Kohde sijaitsee Syylinkäsuon pohjoispuolella, Väli-Olhavasta Leuanjoelle johtavalta tieltä noin 0,5 km etelään ja Vuornoskankaalta noin 2 km länteen. Kyseessä on korkeahko moreenimäki, jonka laen koillisreunalla on latomus, pyöreähkö röykkiö, pitkä kiviröykkiö ja kivikautinen asuinpaikka. Tutkimuksissa asuinpaikalta on löydetty kvartsi-esineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta (KM 25602:1-388, KM 26102:1-284), mutta pyöreä röykkiö osoittautui löydöttömäksi. Kohde on ajoitettu noin 2100-1500 eKr.
|
| metsakeskus.139010016 |
139 |
Hiidenkangas SE |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
433734.83800000 |
7260301.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010016 |
Kohde sijaitsee Syylinkäsuon pohjoispuolella, Väli-Olhavasta Leuanjoelle johtavalta tieltä noin 0,8 km etelään ja Vuornoskankaalta noin 2 km länteen. Paikalla on korkeahko moreenimäki, jonka laen koillisreunan kivikossa on kymmenkunta heikosti erottuvaa rakennetta. Kyseessä ovat matalat kehämäiset kiveykset, latomukset ja kuopat. Paikalla on myös pieniä kuoppia, jotka ovat jälkiä tervaskantojen rajäyttelystä vuosina 1943-1944.
2024: Noin 40 kohteen aluerajan reunasta kaakkoon on lisätty lidar 5p-aineiston perusteella yksi kuoppa, jonka tiedot on lisätty alakohteisiin. Kuopalle on tehty erillinen aluerajaus. Rakennetta ei ole tarkastettu maastossa.
Pääkohteen aluerjausta on laajennettu noin 5 metriä luoteeseen lidar 5p-aineiston perusteella, jonka mukaan aluerajaus ei ole aiemmin kattanut luoteisinta kuoppaa. |
| metsakeskus.139010017 |
139 |
Pitkämaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
436496.00000000 |
7254887.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010017 |
Kohde sijaitsee Isosta Palojärvestä n. 2,8 km pohjoiseen, Muhosuon ja Koukkarasuon välisen matalan mäntykankaan kaakkoispäässä. Kankaan luoteispäähän johtaa metsäautotie Vuornoskankaalta. Paikalla on kekomainen röykkiö, jonka halkaisija on noin 2 m ja korkeus noin 0,6 m. Röykkiö on koottu läpimitaltaan noin 20 cm olevista kivistä, joissa ei ole palamisen jälkiä. Röykkiön esihistoriallisuudesta ei ole varmuutta.
Inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus: Suoalueen keskellä oleva matala kivinen kangas, tuoreehko mäntykangas, nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus: Kankaan kaakkoisosassa on kekomainen kiviröykkiö, läpimitta 1,8 m ja korkeus 0,6 m. Kivien koko vaihtelee 7 cm:stä 20 cm:iin. Röykkiön alaosa on sammalen ja varpujen peitossa. Näkyvissä olevilla kivillä on vain vähän jäkäläkasvustoa.
Tulkinta: Kyseessä on todennäköisesti historiallisen ajan rajamerkki tai merkkiröykkiö. |
| metsakeskus.139010019 |
139 |
Kynkäänharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
429240.63200000 |
7264594.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010019 |
Kohde sijaitsee Väli-Olhavan hautausmaan eteläpuolella, Olhavanjoen ja Vuosiojan yhtymäkohdasta noin 0,6 km länsiluoteeseen. Loivasti länteen laskevalla mäntykankaalla on ainakin kuusi kuoppaa, joista osa on pyöreitä, halkaisijaltaan 2 - 4 m ja noin 50 cm syviä, osa soikeita, kooltaan noin 2 x 1 m. Kyseessä saattavat olla pyyntikuopat. Lähellä olevasta Vuosiojan sorakuopasta (kohde 7) on löydetty kaksi tasatalttaa.
|
| metsakeskus.139010020 |
139 |
Hankopalo |
10002 |
12004 |
13048 |
11019 |
27012 |
433373.00000000 |
7256685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010020 |
Kohde sijaitsee Muhojoesta noin 100 m etelään ja Muholammesta noin 600 m länteen, Hanhiselälle jotavalta metsäautotieltä pohjoiseen erkanevan tien päästä noin 200 m itäkoilliseen. Mäntya kasvavan kankaan pohjoisreunan luonnonkivikossa on raivattu neliömäisen kivivallin muodostama, luode-kaakko -suuntainen kehä, jonka koko on noin 8 x 12 m. Vallien leveys on 2 - 4 m ja korkeus 30 - 50 cm. Keskusosa on tasainen, mutta kivinen. Rakenteen luoteispuolella on halkaisijaltaan parimetrinen kuoppa.
Inventointi 2012: Kivikehä sijaitsee kankaan korkeimmalla kohdalla sen pohjoisrinteen yläpuolella n. 70 m Muhosjoesta etelälounaaseen. Kehä on soikea, luode-kaakkosuuntainen, mitat ovat 11 m x 8,5 m; vallin leveys on melko tasaisesti 3 m ja korkeus 50 - 60 cm. Sisäpuolella olevan raivatun alueen koko on n. 4 x 2,5 m. Kivien koko on 10 - 40 cm.
Kehän luoteispuolella on kivikkoon kaivettu kuoppa, läpimitta 2,8 m ja syvyys 0,7 m, sitä ympäröi matala valli, kokonaisläpimitta on 5 m. |
| metsakeskus.139010020 |
139 |
Hankopalo |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27012 |
433373.00000000 |
7256685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010020 |
Kohde sijaitsee Muhojoesta noin 100 m etelään ja Muholammesta noin 600 m länteen, Hanhiselälle jotavalta metsäautotieltä pohjoiseen erkanevan tien päästä noin 200 m itäkoilliseen. Mäntya kasvavan kankaan pohjoisreunan luonnonkivikossa on raivattu neliömäisen kivivallin muodostama, luode-kaakko -suuntainen kehä, jonka koko on noin 8 x 12 m. Vallien leveys on 2 - 4 m ja korkeus 30 - 50 cm. Keskusosa on tasainen, mutta kivinen. Rakenteen luoteispuolella on halkaisijaltaan parimetrinen kuoppa.
Inventointi 2012: Kivikehä sijaitsee kankaan korkeimmalla kohdalla sen pohjoisrinteen yläpuolella n. 70 m Muhosjoesta etelälounaaseen. Kehä on soikea, luode-kaakkosuuntainen, mitat ovat 11 m x 8,5 m; vallin leveys on melko tasaisesti 3 m ja korkeus 50 - 60 cm. Sisäpuolella olevan raivatun alueen koko on n. 4 x 2,5 m. Kivien koko on 10 - 40 cm.
Kehän luoteispuolella on kivikkoon kaivettu kuoppa, läpimitta 2,8 m ja syvyys 0,7 m, sitä ympäröi matala valli, kokonaisläpimitta on 5 m. |
| metsakeskus.139010021 |
139 |
Laukkuharju |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
437965.00000000 |
7258379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010021 |
Kohde sijaitsee Iin ja Yli-Iin rajalla olevasta Kivijärvestä noin 1,3 km luoteeseen. Laukkuharju on soiden ympäröimä moreenikangas, jonka korkeimman kohdan itäreunalla on lähes parinsadan metrin pituinen kapea rakka. Rakan keskikohdan eteläpuolella on puolenkymmentä rakkakuoppaa, joiden halkaisija on n. 2 - 3 m ja syvyys 30 - 40 cm.
Inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kivisen kankaan lakialue, jonka itälaidalla on etelä-pohjois-suuntainen kapea 160 m pitkä rakka-alue. Rakka-alueen ympärillä on tuoreehkoa kangasta, jossa kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua.
Kohteen kuvaus
Inventoinnissa 2012 havaittiin neljä selvää rakkakuoppaa, jotka sijaitsevat melko säännöllisillä välillä pohjoispäästä eteläpäähän asti. Eteläosassa on lisäksi kaksi pientä kuoppaa. Tiedot kuopista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.139010022 |
139 |
Raasakkakangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11040 |
27000 |
432545.00000000 |
7245618.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010022 |
Kohde sijaitsee Raasakan padosta noin 1,3 km itään, Iijoesta noin 550 m koilliseen, Raasakkakankaan pitkän harjanteen keskiosassa. Harjanteen laella ja heti sen länsipuolella on ainakin 15 maakuoppaa. Kuoppien halkaisija on 2 - 4 m ja syvyys metri tai vähemmän. Paikalta on tavattu palanutta kiveä, mutta kvartsia tms. ei ole löydetty. Näistä noin 100 m kaakkoon on vielä yksi erillään oleva kuoppa. |
| metsakeskus.139010023 |
139 |
Tuohenkiskojankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
427144.46200000 |
7267374.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010023 |
Kohde sijaitsee Iin ja Kuivaniemen rajalta noin 2,5 km etelään, Ylimmäisestä Pihlajajärvestä noin 750 m itään, Kiutun talon kautta kaakosta paikalle johtavalta metsätieltä noin 50 m länteen. Pienellä kallio-tasanteella on kivistä koottu röykkiö, jonka ala on n. 4 - 5 x 8 - 9 m. Korkeutta sillä on alle 50 cm. Röykkiötä on joskus kaiveltu ja sen muoto on epämääräinen. Kallioalusta on paikoin näkyvillä röykkiön keskellä. |
| metsakeskus.139010024 |
139 |
Muhojoen eteläranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
430260.24400000 |
7255756.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010024 |
Kohde sijaitsee Muhojoesta noin 100 m etelään, Hanhiselkään johtavan metsäautotien pohjoispuolella, Klaavunkankaan itäpuolella. Kohde on pienen moreenikankaan itäpäässä, sen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on kivistä koottu pyöreähkö röykkiö, jonka halkaisija on noin 5 m ja korkeus enimmillään noin 50 cm. Röykkiö on Iin komein hautaröykkiö varhaismetallikautisella korkeusvyöhykkeellä.
Syksyllä 2007 saadun tiedon mukaan röykkiö on metsäpohjan äestyksen yhteydessä vaurioitunut enintään muutama vuosi takaperin.
Vuonna 2008 röykkiö lähiympäristöineen oli tutkimuskohteena. Röykkiöstä ei löydetty esineistöä, mutta siinä todettiin kehämäistä rakennetta ja keskellä röykkiötä nelikulmainen kivirakenne, ilmeinen hautauksen paikka, jossa oli hiiltä (luontaista ?) ja maaperäanalyysissä todettiin ruumishautausta vahvistaen korkeat fosfaattiarvot. Röykkistä noin 70 m pohjoiseen tutkittiin kuoppajäännös, joka oli kivetön, eikä todennäköisesti keittokuoppa. Ainoat löydöt alueelta olivat historiallisen ajan tulisijan jäännöksen vaiheilla tavatut ikkunalasin, posliinin ja palamattoman eläimenluun kappaleet ehkä 100-200 v takaa. |
| metsakeskus.139010026 |
139 |
Konttikangas W |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
438133.06500000 |
7261141.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010026 |
Kohde sijaitsee Yli-Olhavasta Leuanjoelle johtavan tien eteläpuolella, Konttikankaan etelärinteessä, Konttilan talosta noin 180 m koilliseen. Rinnekivikon alareunalla tehty röykkiö, jonka koko on n. 7 x 9 m. Varsin kookkaista kivistä kootun rakenteen korkeutta on hankala määritellä. Talon pihapiiristä on löydetty ilmeisesti useita kiviesineitä, mm. tuura (kohde Konttila, löydöt KM 5075). |
| metsakeskus.139010027 |
139 |
Mustikkakangas SW |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
433321.00000000 |
7257214.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010027 |
Kohde sijaitsee Muhojoesta noin 0,3 km pohjoiseen ja Vuornoslammesta 1,5 km kaakkoon olevan Mustikkakankaan etelälaidalla. Paikalla on suorakaiteenmuotoinen kehämäinen kivivalli, jonka pituus on 12 - 13 m ja leveys 9 -10 m. Kookkaista kivistä kootun vallin leveys on 2 - 3 m ja korkeus 30 - 50 cm. Itä-länsi -suuntaisen rakenteen sisällä on pari kookasta maakiveä.
Inventointi 2012: Kohde on suurimaksi osaksi yksityismaalla, itäinen valli ja pieni osa sisätilasta on valtion maan puolella. Miltei suorakaiteen muotoinen kivivalli, suunta itä-länsi, ulkomitat 11 m x 8 m, vallin leveys n 2 m ja korkeus 0,4 - 0,5 m. Vallin kivet ovat osittain kookkaita (20 - 70 cm). Sisätilan mitat 7 m x 4 m, pohja on hieman kaareva, siinä on kaksi isoa maakiveä (70 - 100 cm). Rakenne on pitkälti sammalen ja varpujen peitossa sisätilassa kasvaa eri-ikäisiä mäntyjä ja koivuja.
Rakenne muistuttaa muuten kivikkoon tehtyjä asumuspainanteita, mutta sisällä olevat maakivet eivät sovi tähän kuvaan. |
| metsakeskus.139010028 |
139 |
Mustikkakangas N |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
433416.00000000 |
7257587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010028 |
Kohde sijaitsee Muhojoesta noin 0,7 km pohjoiseen ja Vuornoslammesta noin 1,1 km itäkaakkoon olevan Mustikkakankaan pohjoisosassa. Rinteen reunalla on kolme luonnonkivikkoon koottua röykkiötä, joiden koko on n. 3 - 6 x 4 - 7 m ja korkeus n. 20 - 30 cm. Niissä olevien keskuskuoppien halkaisija on 2,5 - 3 m.
Inventoinnissa 2012 havaittiin 2 kehäröykkiötä:
Röykkiö 1 mitat 5,5 x 5 m, vallin korkeus 0,4 m; kuopan läpimitta n. 3 m ja syvyys 0,6 m;
Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä 3 m luoteeseen, läpimitta 3 m, kuopan läpimitta 1 m ja syvyys 0,5 m.
Muinaisjäännösrekisterissä mainittua kolmatta röykkiötä ei havaittu. Kohteesta 150 m etelään sijaitsevaa röykkiötä (Mustikkakangas E; mj-rek . 139010029) ei myöskään havaittu, paikalla on kyllä matala kohouma, joka vaikuttaa luonnollisesta. |
| metsakeskus.139010029 |
139 |
Mustikkakangas E |
10001 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
433484.94500000 |
7257442.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010029 |
Kohde sijaitsee Muhokoesta noin 0,5 km pohjoiseen ja Vuornoslammesta noin 1,2 km itäkaakkoon olevan Mustikkakankaan itäosassa. Paikalla on luonnonkivikkoon koottu röykkiö, jonka koko on n. 5 x 2,5 m ja korkeus n. 20 - 30 cm. Keskuskuopaton latomusmainen kiveys erottuu kivikosta matalana kohoumana. Tästä noin 75 m etelään on vallin ympäröimä maakuoppa. Rakenteen ala on 4 x 6 m.
Vuoden 2012 inventoinnissa röykkiötä ei havaittu. Paikalla on kyllä matala kohouma, joka vaikuttaa luontaiselta. |
| metsakeskus.139010030 |
139 |
Kyöpelinharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
423849.84700000 |
7248647.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010030 |
Kolme kiviröykkiötä käsittävä kohde sijaitsee Oulu-Kemi -tiestä noin 0,3 km länteen, Päkkilänkankaan Kyöpelinharjun sorakuopasta noin 150 metriä pohjoiseen, kapealla länsiluode - itäkaakko -suuntaisella moreeniharjanteella. Alueelle johtaa metsätie Leistoperälle johtavan tien ja Kemintien yhdistävältä Lemmenkujalta, numeroiden 15 ja 17 välistä.
Harjun korkeimman kohdan pohjoispuolella, koilliseen laskevassa rinteessä on kolme röykkiötä. Näistä alin on läpimitaltaan noin 3 - 4 metriä ja korkeudeltaan 40 - 50 cm. Tästä vajaat 15 metriä lounaaseen rinnettä ylöspäin on noin 5 - 6 metriä pitkä ja 3 - 4 metriä leveä rinteen suuntainen röykkiö, jonka korkeus on 60 - 70 cm. Heti tämän yläpuolella lounaassa on ehkä noin 3 x 1,5 metrinen röykkiö, jonka korkeus on noin 50 - 60 cm. Kaikki rakenteet ovat paksun sammalen peittämiä ja koottu maakiviä hyväksikäyttäen. Havaintojen perusteella kivet eivät ole vaikuttaneet palaneilta. Korkeutensa vuoksi röykkiöt erottuvat maastossa varsin hyvin. Röykkiöistä noin 50 metriä pohjoiseen on pelto, joka on aiemmin ulottunut ilmeisesti lähemmäs röykkiöitä.
Kohteesta noin 150 metriä luoteeseen, pienen pellon lounaiskulmalla, nykyisen metsän puolella on parikymmentä metriä pitkä peltoraunio tai kiviaita.
Kohde on paikannettu tarkastuksessa 1989 sekä Iin inventoinnissa 1998, joihin tiedot perustuvat. Sitä ei kuitenkaan paikannettu Iin keskustaajaman osayleiskaavan inventoinnissa 2013. |
| metsakeskus.139010031 |
139 |
Rautatiesilta NW |
10002 |
12004 |
13047 |
11002 |
27000 |
427392.43200000 |
7245285.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010031 |
Ns. pöytäkivi sijaitsee Iijoen rautatiesillan pohjoispäästä 50-60 m länteen, Iijoen pohjoisrannalla tien ja joen välissä. Alue on männikköistä rantakangasta. Kivipöydän "pöytälevy" lepää neljän pienemmän jalkakiven varassa ja on irti maan pinnasta. Pöytälevyn koko on noin 195 x 160 x 80 cm. |
| metsakeskus.139010032 |
139 |
Ritamaa S 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
426050.90200000 |
7268167.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010032 |
Kohde sijaitsee Ylimmäisestä Pihlajajärvestä noin 0,5 - 0,9 km pohjoiseen. Alue on laeltaan kivikkoista mäntyä kasvavaa moreenikangasta. Alavan kankaan eteläpäässä olevan sorakuopan koillispuolella olevalla tasaisella kankaalla on kolme kooltaan 3 - 4 x 6 - 16 metristä asumuspainannetta ja näistä pohjoiseen, kankaan laella, on neljä röykkiötä. Asumuspainanteisiin tehdyistä koekuopista on löytynyt palanutta kiveä ja luuta (KM 31291)Röykkiöiden pohjoispuolella kymmenkunta metriä pohjoiseen on asuinpaikkavalli, jonka ala on noin 4,5 x 7,5 metriä. Kohteesta noin 300 metriä olevaa röykkiö on erotettu omaksi kohteekseen 2016, Ritamaa S 2. |
| metsakeskus.139010032 |
139 |
Ritamaa S 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
426050.90200000 |
7268167.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010032 |
Kohde sijaitsee Ylimmäisestä Pihlajajärvestä noin 0,5 - 0,9 km pohjoiseen. Alue on laeltaan kivikkoista mäntyä kasvavaa moreenikangasta. Alavan kankaan eteläpäässä olevan sorakuopan koillispuolella olevalla tasaisella kankaalla on kolme kooltaan 3 - 4 x 6 - 16 metristä asumuspainannetta ja näistä pohjoiseen, kankaan laella, on neljä röykkiötä. Asumuspainanteisiin tehdyistä koekuopista on löytynyt palanutta kiveä ja luuta (KM 31291)Röykkiöiden pohjoispuolella kymmenkunta metriä pohjoiseen on asuinpaikkavalli, jonka ala on noin 4,5 x 7,5 metriä. Kohteesta noin 300 metriä olevaa röykkiö on erotettu omaksi kohteekseen 2016, Ritamaa S 2. |
| metsakeskus.139010032 |
139 |
Ritamaa S 1 |
10002 |
12004 |
13048 |
11019 |
27012 |
426050.90200000 |
7268167.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010032 |
Kohde sijaitsee Ylimmäisestä Pihlajajärvestä noin 0,5 - 0,9 km pohjoiseen. Alue on laeltaan kivikkoista mäntyä kasvavaa moreenikangasta. Alavan kankaan eteläpäässä olevan sorakuopan koillispuolella olevalla tasaisella kankaalla on kolme kooltaan 3 - 4 x 6 - 16 metristä asumuspainannetta ja näistä pohjoiseen, kankaan laella, on neljä röykkiötä. Asumuspainanteisiin tehdyistä koekuopista on löytynyt palanutta kiveä ja luuta (KM 31291)Röykkiöiden pohjoispuolella kymmenkunta metriä pohjoiseen on asuinpaikkavalli, jonka ala on noin 4,5 x 7,5 metriä. Kohteesta noin 300 metriä olevaa röykkiö on erotettu omaksi kohteekseen 2016, Ritamaa S 2. |
| metsakeskus.139010033 |
139 |
Ylimmäinen Pihlajajärvi N |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
426179.00000000 |
7267757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010033 |
Kohde sijaitsee Ylimmäisestä Pihlajajärvestä noin 50m pohjoiseen soiden ympäröimällä kalliokankaalla. Paikalla on kivistä koottu röykkiö, jonka läpimitta on noin 5 - 6 m ja korkeus suurimmillaan noin 0,5 m. Kiveyksen keskellä on kalliopintaan ulottuva kuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 m. Kallion koilliskulmalla on latomusmainen kiveys. Kohteen vuonna 1998 tehty virheellinen paikannus on korjattu 2015 inventoinnissa. |
| metsakeskus.139010034 |
139 |
Aaltokangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
434086.00000000 |
7255870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010034 |
Kohde sijaitsee Muhojoen ja Kuivattulammen välisen Aaltokankaan luoteisreunalla. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Paikalla on ainakin 17 asumuspainannetta noin 1,7 km matkalla. Painanteiden keskinäinen välimatka vaihtelee. Aaltokankaan kämpän lounaispuolella on ainakin 7 painannetta, loput sijaitsevat kämpältä koilliseen johtavan polun varrella. Painanteiden koko ja muoto vaihtelevat. Paikalle tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskos, joka on jätetty paikoilleen.
Inventointi 2012: Paikalla on ainakin 17 asumuspainannetta noin 1,7 km matkalla. Kuopat sijaitsevat kaikki yksityisellä maalla, yksi noin 20 m valtionmaan rajasta lounaaseen. Muinais-jäännösrekisterissä asuinpaikka-alue on rajattu niin, että se jatkuu vielä noin 150 m valtion maalle. Inventoinnissa 2012 ei tehty asuinpaikkaan viittaavia havaintoja valtion maan puolella. Suojelurajaus päivitettiin.
Alakohteiden koordinaatit perustuvat vuoden 2019 inventointiin. Alakohteisiin on täydennetty kuvailutietoja Okkosen 1994 tarkastustietojen perusteella niiden alakohteiden osalta, jotka on pystytty yhdistämään. |
| metsakeskus.139010035 |
139 |
Hangaskangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
430945.99800000 |
7246917.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010035 |
Kohde sijaitsee Raasakan patoaltaan pohjoisrannalla. Alue on loivasti etelään viettävää mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Paikalla olevalta äestetyltä alueelta on tavattu kvartsiesineitä ja iskoksia sekä palanutta kiveä. Löydöt on jätetty paikoilleen. Asuinpaikan itäpuolella olevalla kankaalla on useita maakuoppia noin 300 m matkalla. Kuoppia on kahdeksan, ja niiden koko on n. 2,5 - 3 m ja syvyys 40 - 50 cm. Kuopista yksi on tutkittu kaivauksin ja se on osoittautunut keittokuopaksi. Kohde on ajoitettu varhaismetallikaudelle radiohiiliajoituksen perusteella.
Kohteen äärikoordinaatit:
x = 7249 95 - 7250 02, y = 3431 09 - 47, z = n. 22,5 - 25
2021: Osa muinaisjäännösalueen itäpuoliskosta on avohakattu ja äestetty vuonna 2011 tai sen jälkeen. Äestyksen jäljet ovat osin kasvaneet umpeen. Kärrypolkua ei enää ole havaittavissa kuin hieman alueen itäpäässä. Alakohteina merkittyjen keittokuoppien 1, 3, 4, 5, 6 ja 8 numerointi vastaa aiempien tutkimusten numerointia. Aiempien tutkimusten keittokuoppaa 7 ei löydetty auratulta alueelta. Uusia kuoppia ovat alakohteet 2 ja 7. |
| metsakeskus.139010035 |
139 |
Hangaskangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
430945.99800000 |
7246917.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010035 |
Kohde sijaitsee Raasakan patoaltaan pohjoisrannalla. Alue on loivasti etelään viettävää mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Paikalla olevalta äestetyltä alueelta on tavattu kvartsiesineitä ja iskoksia sekä palanutta kiveä. Löydöt on jätetty paikoilleen. Asuinpaikan itäpuolella olevalla kankaalla on useita maakuoppia noin 300 m matkalla. Kuoppia on kahdeksan, ja niiden koko on n. 2,5 - 3 m ja syvyys 40 - 50 cm. Kuopista yksi on tutkittu kaivauksin ja se on osoittautunut keittokuopaksi. Kohde on ajoitettu varhaismetallikaudelle radiohiiliajoituksen perusteella.
Kohteen äärikoordinaatit:
x = 7249 95 - 7250 02, y = 3431 09 - 47, z = n. 22,5 - 25
2021: Osa muinaisjäännösalueen itäpuoliskosta on avohakattu ja äestetty vuonna 2011 tai sen jälkeen. Äestyksen jäljet ovat osin kasvaneet umpeen. Kärrypolkua ei enää ole havaittavissa kuin hieman alueen itäpäässä. Alakohteina merkittyjen keittokuoppien 1, 3, 4, 5, 6 ja 8 numerointi vastaa aiempien tutkimusten numerointia. Aiempien tutkimusten keittokuoppaa 7 ei löydetty auratulta alueelta. Uusia kuoppia ovat alakohteet 2 ja 7. |
| metsakeskus.139010036 |
139 |
Huhtaharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
429873.35500000 |
7270456.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010036 |
Kohde sijaitsee Iin ja Kuivaniemen rajalta noin 1,4 km ja Peuralammesta noin 650 m kaakkoon, Vuosiojan metsäautotien varrella, Huhtaharjun kaakkoisreunalla. Alue on sekametsää kasvavaa hiekkamoreenikankaan laitaa. Metsäautotien luoteispuolella on ainakin neljä asuimuspainannetta. Tieleikkauksista on tavattu palanutta kiveä ja kvartsi-iskoksia noin 300 m matkalla. Lisäksi kohteen koillisosassa tienmutkan itäpuolella on yksi maakuoppa, jonka halkaisija on 2 - 2,5 m ja syvyys 0,4 m. Kuopan keskelle tehdyssä lapionpistossa on havaittu likamaata ja kvartsi-iskos. Löytöjä ei ole otettu talteen.
Vuoden 2018 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.139010038 |
139 |
Liedes |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
424518.59300000 |
7242745.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010038 |
Kohde sijaitsee Ouluntiestä noin 0,3 km itään, Liesojasta noin 0,3 km etelään, Sorosenperän länsipuolella olevalla metsäalueella, Liedeksen talosta noin 0,7 km kaakkoon. Paikalla olevan harjanteen kaakkoispäässä on kaksi pientä röykkiötä.
Toinen on kooltaan 1 - 1,5 x 3 m ja koottu osin maakiviä hyväksi käyttäen 30 - 40 cm korkeaksi. Toisen koko on 1,5 x 2 - 3 m ja korkeus 20 cm. Jälkimmäisen röykkiön lukeutumista kiinteäksi muinaisjäännökseksi on vuoden 2008 inventoinnin mukaan syytä epäillä. Näistä 25 metriä eteläkaakkoon on vielä yksi epämääräinen kiveys, joka on vuoden 2008 inventoinnissa todettu luotaiseksi vanhaksi rantakivikoksi. |
| metsakeskus.139010039 |
139 |
Isokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
427702.30500000 |
7244020.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010039 |
Kohde sijaitsee rautatiesillasta 1,1 km eteläkaakkoon, Liesojasta noin 0,7 km pohjoiseen, Isokankaan laen koillispuolella olevan pienen harjanteen päällä. Kyseessä on mäntyä ja kuusta kasvava moreenikumpare, jolle johtaa ajoura etelässä olevan Isokankaan sorakuopan pohjoispäästä. Paikalla on kivistä koottu röykkiö, jonka koko on n. 2,5 x 3,5 m ja korkeus n. 30 cm. Röykkiön kaakkoispuolella on halkaisijaltaan 1,5 m ja syvyydeltään 0,4 m oleva maakuoppa. Lisäksi röykkiön ympäristössä on muutamia epämääräisiä kuoppia. |
| metsakeskus.139010040 |
139 |
Jussinkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11040 |
27000 |
429357.00000000 |
7241863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010040 |
Kohde sijaitsee Iijoen Raasakkasuvannosta noin 2,5 km etelään, Mökkiperältä Kotakankaalle johtavan metsäautotien varrella olevalla kankaalla. Tien koillispuolella kankaan korkeimmalle kohdalle kaivattujen vanhojen pienten sorakuoppien ympärillä on seitsemän maakuoppaa. Kuopat ovat kahdessa ryhmässä, joiden keskinäinen etäisyys on noin 70-75 metriä. Luoteisten kolmen kuopan halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys noin 40-50 cm. Kaakkoiset kuopat ovat rivissä. Kuopasta 5 on tavattu palanutta kiveä, mikä viittaa siihen, että kyseessä olisivat keittokuopat. Aivan kuoppien vierellä olevan asuinpaikkapinnan mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Tien lounaispuolella kaksi kiviröykkiötä ja maakumpu, todettiin vuonna 2000 nuoriksi maan- ja kivenottoon liittyviksi rakenteiksi. |
| metsakeskus.139010041 |
139 |
Huopisenoja |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
427333.00000000 |
7245724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010041 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoispuolella, rautatiesillasta noin 0,5 kilometriä pohjoiseen ja rautatiestä noin 0,3 kilometriä länteen. Kyseessä on havupuuta kasvava kivikkoinen moreenikangas, jonka länsiosassa on pohjoinen-etelä -suuntainen röykkiö (1). Röykkiön koko on 2,5 - 3 x 3,5 - 4 metriä ja korkeus 0,4 - 0,5 metriä. Röykkiö on koottu maakiviä hyväksi käyttäen.
Tästä noin 50 metriä itään on toinen röykkiö (2), joka sijaitsee jyrkästi koilliseen laskevan törmän partaalla, rakkakivikon yhteydessä. Kiveys on kasattu löyhästi varsin kookkaista kivistä, suurimmat on ilmeisesti täytynyt vierittää röykkiöön. Kiveys on pitkänomainen, noin 4 metrin pituinen ja 1,5 - 2 metrin levyinen. Korkeutta sillä on 0,5 metriä. Kivikertoja kiveyksessä vaikuttaa olevan 1 - 2. Kiveyksen länsipäässä on kookas maakivi, ja kiveystä reunustavat erityisesti eteläiseltä sivulta kiveyksen muita kiviä kookkaammat kivet. Noin 0,2 kilometriä itään kankaan laella on kivikossa pieniä rakkakuoppia. Rakkakuopat ovat kuitenkin vuoden 2008 inventoinnin mukaan täysin tuhoutuneet metsän äestyksen yhteydessä. |
| metsakeskus.139010042 |
139 |
Kangaslammi NE |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
427705.25600000 |
7260252.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010042 |
Kohde sijaitsee Olhavajoen suusta noin 4 km itään, Kangaslammista noin 450 m koilliseen, Makkarakankaan metsäautotien pohjosipuolella. Kyseessä on pieni havupuuta kasvava kivikkoinen moreenikangas, jonka koilliskulmalla on neljä maakivien lomaan pienistä kivistä koottua tiivistä kiveystä. Niiden koko on 1 - 2 x 1,5 - 3 m, reunakivet mukaan lukien ne ovat hieman laajempia. Korkeutta niillä on noin 0,3 - 0,5 m. |
| metsakeskus.139010043 |
139 |
Kärrymäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
426090.90500000 |
7262710.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010043 |
Kohde sijaitsee Olhavajoen suusta noin 3,5 km koilliseen ja joesta noin 0,6 km luoteeseen. Kärrymäen kallioalueen länsiosassa, noin 40 m länsiluoteeseen rajapyykistä, on noin 2 m leveä ja 0,2 - 0,3 m korkea kallioporras kvartsijuonineen. Sen luona kalliolla ja sammalen alla irtonaista lohkottua kvartsia. |
| metsakeskus.139010044 |
139 |
Sulajärvet SE |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
425641.08300000 |
7262722.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010044 |
Kohde sijaitsee Olhavanjoen suusta noin 3 km koilliseen, Sulajärvien kaakkoispuolella, voimalinjasta 50 m koilliseen. Paikalla on luonnonrakka, jonka koillinen-lounas -suuntaisessa rivissä on kolme toisiinsa liittyvää keskuskuopallista matalaa kehäröykkiötä. Niiden halkaisija on 3 - 4,5 m ja korkeus 0,2 - 0,4 m. Keskuskuoppien halkaisija on 1 - 1,5 m ja syvyys 0,2 - 0,4 m.
Yhdessä röykkiöt muodostavat noin 11 - 12 metriä pitkän kolmiosaisen rakenteen. |
| metsakeskus.139010045 |
139 |
Parviaisenkangas W |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
424254.00000000 |
7263584.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010045 |
Kohde sijaitsee Olhavanjoen suusta noin 3 km pohjoiseen, Sulajärvien pohjoispuolisen Parviaisenkankaan länsipuolella, rautatiestä noin 650 m koilliseen. Kyseessä on kallioinen moreenikangas, jonka koillisreunalla, lakikivikossa on kaksi rakkakuoppaa. Kuopan 1 halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys noin 50 cm. Kuopan 2 halkaisija on noin 1,5 metriä ja syvyys noin 40 cm. |
| metsakeskus.139010047 |
139 |
Porokahojensuo S |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
425637.00000000 |
7267209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010047 |
Kohde sijaitsee Olhavanjoen suusta noin 7 km koilliseen, Ylimmäisen Pihlajajärven eteläpäästä noin 500 m länteen. Loivasti länteen viettävällä kalliolla, noin 50 m suon reunasta, on pitkänomainen kiviröykkiö, kooltaan 2 x 5 - 5,5 m ja korkeudeltaan 0,3 - 0,6 m. Kaakko-luode -suuntainen röykkiö on koottu kallioporrasta ja mahdollista maakiveä hyväksi käyttäen. |
| metsakeskus.139010048 |
139 |
Riitakorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
430516.19000000 |
7238710.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010048 |
Kohde sijaitsee Iin, Yli-Iin ja Haukiputaan kunnanrajojen yhtymäkohdasta noin 2,2 km länsiluoteeseen, Liesojan eteläpuolisella kankaalla. Alue on korpien ympäröimää moreenikangasta ja sinne johtaa Riitakorven metsäautotie Asemankylän Mökkiperältä. Kankaan luoteisrinteeltä, kankaalle nousevan metsätien varrella olevista äestysurista, on löydetty asuinpaikan merkkeinä kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta (KM 31291:1-4). |
| metsakeskus.139010049 |
139 |
Myllykangas NE |
10002 |
12009 |
13094 |
11040 |
27000 |
430616.13000000 |
7246917.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010049 |
Kohde sijaitsee Raasakan patoaltaan luoteispuolella, Myllykankaan koillispuolella ja Hangaskankaan metsäautotien eteläpuolella. Alue on matalaa hiekkakangasta, jonka eteläreunalta on tavattu puolenkymmentä matalaa maakuoppaa, joiden halkaisija on 2 - 3 m ja syvyys 0,2 - 0,3 m. Lisäksi paikalla on havaittu yksi paikalleen jätetty kvartsi-iskos ja palanutta kiveä merkkeinä mahdollisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.139010050 |
139 |
Hangasjärvi W |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
432895.21000000 |
7247446.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010050 |
Kohde sijaitsee Yli-Iin Hangasjärvestä noin 700 m länteen, kunnanrajan mutkan länsipuolella olevalla kankaalla. Kyseessä on kuiva, mäntyä kasvava soiden ympäröimä moreenikangas, jonka korkeimmasta kohdasta on otettu soraa. Soranottopaikasta noin 80 m länsiluoteeseen ja metsätiestä noin 20 m koilliseen, on harjanteen reunalla kaksi matalaa kivilatomusta. Latomusten suunta on koillinen-lounas ja ne sijaitsevat noin metrin välein
pitkittäissuunnassaan. Niiden koko on 1,5 - 2 x 3 m ja korkeus 0,2 - 0,4 m. Soikeiden latomusten rakenne on yhtenäinen ja ne rajautuvat kohtuullisen selvästi. Käytetyt kivet ovat pieniä, suurimmat ihmisen pään kokoisia. Kivikertoja niissä on 2-4. |
| metsakeskus.139010051 |
139 |
Välikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
435896.98900000 |
7251458.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010051 |
Kohde sijaitsee Mäntyselän kaakkoispuolella, lähellä Yli-Iin rajaa olevien Palojärvien välisellä moreenikankaalla, kankaan korkeimman kohdan koillispuolella, sorakuopalta länteen. Alueella on ainakin kaksi asumuspainannetta. Pohjoisemman painanteen a) ala on noin 4 x 8 m ja syvyys noin 0,4 m. Eteläisemmän painanteen b) ala on 3 - 4 x 7 - 8 m ja syvyys 0,3 - 0,4 m. Painanteet ovat kankaanreunan suuntaisia.
a) x = n. 7253 52, y = n. 3436 02, z = n. 55
b) x = n. 7253 43, y = n. 3436 07, z = n. 55
Myös Välikankaan kohteen peruskoordinaatista noin 70-90 m etelään-lounaaseen on ylemmän törmänreunan noin 10-metrisen tervahaudan alapuolella lounaassa neljä todennäköistä asumuspainannetta. Ne ovat soikeita, pituudeltaan noin 8-9 m ja leveydeltään noin 5 m.
2025: 5p laserkeilausaineiston perusteella kohde jatkuu vielä kohti pohjoista, kun alueella sijaitsee ainakin 4 asumuspainannetta. Aluerajausta on laajennettu kyseisten asumuspainanteiden alueelle. |
| metsakeskus.139010052 |
139 |
Hankokankaan laki |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
432329.41200000 |
7255504.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010052 |
Kohde sijaitsee Muhojoen ja Viittilammen välisellä kankaalla. Hankokangas on laeltaan kivikkoinen moreeniharjanne, jonka korkeimman kohdan kaakkoispää on ajettu soraksi. Sorakuopan luoteispuolella olevalla kivikkoisella harjanteella on todettu 14 kuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 - 3 m ja syvyys 0,2 - 0,4 m. Näistä 400 m luoteeseen olevassa kivikossa on toinen kivikkokuoppakohde (Hakokangas) |
| metsakeskus.139010053 |
139 |
Makkarakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
431012.00000000 |
7257461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010053 |
Kohde sijaitsee Muhojoen ja Vuornosojan välisen Makkarakankaan itäosassa. Kapean lakiharjanteen itäpäässä on kivistä koottu pitkä röykkiö. Röykkiön pituus on 17 - 18 m, leveys 4 - 5 m ja korkeus 0,6 - 0,8 m. Röykkiön keskellä on tuore, kaivelun tuloksena syntynyt kuoppa. Pitkän röykkiön lisäksi paikalla on kuusi rakkakuoppaa, halk. 1,5 -2,5 m.
Röykkiön itäpuolella havaittiin vuoden 2020 tarkastuksessa mahdollinen pienialainen asumuksen pohja (3 x 4 m). |
| metsakeskus.139010053 |
139 |
Makkarakangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
431012.00000000 |
7257461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010053 |
Kohde sijaitsee Muhojoen ja Vuornosojan välisen Makkarakankaan itäosassa. Kapean lakiharjanteen itäpäässä on kivistä koottu pitkä röykkiö. Röykkiön pituus on 17 - 18 m, leveys 4 - 5 m ja korkeus 0,6 - 0,8 m. Röykkiön keskellä on tuore, kaivelun tuloksena syntynyt kuoppa. Pitkän röykkiön lisäksi paikalla on kuusi rakkakuoppaa, halk. 1,5 -2,5 m.
Röykkiön itäpuolella havaittiin vuoden 2020 tarkastuksessa mahdollinen pienialainen asumuksen pohja (3 x 4 m). |
| metsakeskus.139010053 |
139 |
Makkarakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
431012.00000000 |
7257461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010053 |
Kohde sijaitsee Muhojoen ja Vuornosojan välisen Makkarakankaan itäosassa. Kapean lakiharjanteen itäpäässä on kivistä koottu pitkä röykkiö. Röykkiön pituus on 17 - 18 m, leveys 4 - 5 m ja korkeus 0,6 - 0,8 m. Röykkiön keskellä on tuore, kaivelun tuloksena syntynyt kuoppa. Pitkän röykkiön lisäksi paikalla on kuusi rakkakuoppaa, halk. 1,5 -2,5 m.
Röykkiön itäpuolella havaittiin vuoden 2020 tarkastuksessa mahdollinen pienialainen asumuksen pohja (3 x 4 m). |
| metsakeskus.139010053 |
139 |
Makkarakangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11028 |
27000 |
431012.00000000 |
7257461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010053 |
Kohde sijaitsee Muhojoen ja Vuornosojan välisen Makkarakankaan itäosassa. Kapean lakiharjanteen itäpäässä on kivistä koottu pitkä röykkiö. Röykkiön pituus on 17 - 18 m, leveys 4 - 5 m ja korkeus 0,6 - 0,8 m. Röykkiön keskellä on tuore, kaivelun tuloksena syntynyt kuoppa. Pitkän röykkiön lisäksi paikalla on kuusi rakkakuoppaa, halk. 1,5 -2,5 m.
Röykkiön itäpuolella havaittiin vuoden 2020 tarkastuksessa mahdollinen pienialainen asumuksen pohja (3 x 4 m). |
| metsakeskus.139010054 |
139 |
Mustikkasuo SW |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
432055.51600000 |
7257322.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010054 |
Kohde sijaitsee Muhojoen ja Vuornoslammen puolivälissä olevan kankaan koillisreunalla. Paikalla on luonnonkivikko, jossa on kaksi mahdollista röykkiötä tai latomusta. Näistä toinen röykkiö on kooltaan 2 x 4 - 5 m ja korkeudeltaan 0,1 - 0,2 m, toinen on kooltaan noin 2 x 5 m ja korkeudeltaan 0,5 - 0,6 m. Paikalla on lisäksi noin 10 rakkakuoppaa, halkaisijaltaan 1,5 - 3 m ja syvyydeltään 0,2 - 0,4 m.
Vuoden 2019 inventoinnissa kartoitettiin 4 pitkulaista röykkiötä ja 16 kuoppaa noin 180 x 50 metriä kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.139010054 |
139 |
Mustikkasuo SW |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
432055.51600000 |
7257322.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010054 |
Kohde sijaitsee Muhojoen ja Vuornoslammen puolivälissä olevan kankaan koillisreunalla. Paikalla on luonnonkivikko, jossa on kaksi mahdollista röykkiötä tai latomusta. Näistä toinen röykkiö on kooltaan 2 x 4 - 5 m ja korkeudeltaan 0,1 - 0,2 m, toinen on kooltaan noin 2 x 5 m ja korkeudeltaan 0,5 - 0,6 m. Paikalla on lisäksi noin 10 rakkakuoppaa, halkaisijaltaan 1,5 - 3 m ja syvyydeltään 0,2 - 0,4 m.
Vuoden 2019 inventoinnissa kartoitettiin 4 pitkulaista röykkiötä ja 16 kuoppaa noin 180 x 50 metriä kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.139010055 |
139 |
Liskonnoron kämppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435844.00000000 |
7258867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010055 |
Kohde sijaitsee Vuornosojan eteläpuolisella kankaalla, Laviankankaan pohjoispuolella. Ojan varrella on Liskonnoroksi kutsuttu notkelma, jonka eteläpuolisella kankaalla on vanha tukkikämppä, joka on nykyään leirikäytössä. Kämpän luota ja siltä lounaaseen johtavan metsätien reunoilta on tavattu kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä noin 300 m matkalla (a). Lisäksi asuinpaikan merkkejä on tavattu kämpästä noin 550 m länsilounaaseen (b). Lähellä on Liskonoro SW -niminen mahdollinen kivikautinen asuinpaikka (kohde 56).
Löytökohdan (a) koordinaatit: P = 7261 921-7262 013, i= 3436 014-128, z = n. 57,5 - 60
Löytökohdan (b) koordinaatit: p = 7261 807-885, i= 3435 910-943, z = 52,5-55.
Inventointi 2012: Kohde sijaitsee loivalla luoteisrinteellä metsätien kaakkois- ja länsipuolella. Metsätien ojissa havaittiin 300 m:n matkalla kvartsia, jonkun verran palanutta luuta ja kvartsia. Kohde rajautuu aluemaisesti pintahavaintojen ja topografian perusteella. Rajaus on hieman laajempi kuin inventoinnissa 1998. |
| metsakeskus.139010056 |
139 |
Liskonnoro SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435474.14200000 |
7258742.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010056 |
Kohde sijaitsee Vuornosojan eteläpuolisella kankaalla, Laviankankaan pohjoispuolella. Ojan varrella on Liskonnoroksi kutsuttu notkelma, jonka eteläpuolisella kankaalla on vanha tukkikämppä, joka on nykyään leirikäytössä. Vuornosojan kaakkoispuolella on muinainen, kuivunut lahdelma, jonka koillisen suun poikki kulkee polku ojan yli. Notkelman ja metsätien välisellä tasaisella kankaalla, polusta länteen, on löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia, joita ei ole otettu talteen. Maastoltaan asuinpaikka on sopiva kivikautista asuinpaikkaa ajatellen. Lähellä on Liskonnoron kämppä -niminen kivikautinen asuinpaikka (kohde 55).
Vuoden 2012 inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.139010057 |
139 |
Vuornoskangas voimalinja |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
436623.67200000 |
7260591.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010057 |
Kohde sijaitsee Vuornoskankaan pohjoisreunalla, Konttiojasta noin 250 m etelään. Alueen yli kulkevan voimalinjan alla, ylärinteen terassilla, on kehämäinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 6 m ja korkeus 0,2 - 0,4 m. Itäisen linjan alla, edellisestä 70 - 80 m kaakkoon, on vallin ympäröimä rakkakuoppa, jonka halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 0,4 m.
Vuoden 2019 inventoinnissa havaittiin toinen kehämäinen röykkiö, joka sijaitsee noin 30 metriä itään itäiseltä voimalinjalta. |
| metsakeskus.139010057 |
139 |
Vuornoskangas voimalinja |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
436623.67200000 |
7260591.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010057 |
Kohde sijaitsee Vuornoskankaan pohjoisreunalla, Konttiojasta noin 250 m etelään. Alueen yli kulkevan voimalinjan alla, ylärinteen terassilla, on kehämäinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 6 m ja korkeus 0,2 - 0,4 m. Itäisen linjan alla, edellisestä 70 - 80 m kaakkoon, on vallin ympäröimä rakkakuoppa, jonka halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 0,4 m.
Vuoden 2019 inventoinnissa havaittiin toinen kehämäinen röykkiö, joka sijaitsee noin 30 metriä itään itäiseltä voimalinjalta. |
| metsakeskus.139010059 |
139 |
Kumpeleenharju |
10002 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
406763.69000000 |
7255726.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010059 |
Kohde sijaitsee Krunnien luonnonsuojelualueella, Maakrunni-saaren länsiosassa, Kumpeleenharjun rakkaisella laella. Kyseessä on 4 - 5 m halkaisijaltaan oleva ja noin 1,5 m korkea kivilatomus, kummeli, joka on palvellut merimerkkinä.
|
| metsakeskus.139010060 |
139 |
Äijänkumpu |
10002 |
12006 |
13085 |
11006 |
27000 |
406819.66800000 |
7255443.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010060 |
Kohde sijaitsee Krunnien luonnonsuojelualueella, Maakrunni -saaren lounaisosassa Meriläisenlahden eteläpuolella Äijänkumpu -nimisessä kivirakassa. Paikalla on jäkälän peittämä tasapaksu kivi, joka kapenee toiseen päähän. Kivien avulla pystyyn tuetun kiven korkeus on noin 1,4 m, leveys noin 0,8 m ja paksuus noin 0,3 m. Kysymyksessä on vanha kalajumala, jolle kalastajien kerrotaan uhranneen vielä viime aikoina.
|
| metsakeskus.139010063 |
139 |
Pahkakoski 4 Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454796.00000000 |
7248216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010063 |
Kohde sijaitsee Pahkakosken voimalaitoksesta noin 0,6 km lounaaseen, Iijoen etelärannalla, Jängänsaaren itäpuolella. Paikalla olleelta pellolta on tavattu asuinpaikka, jota on tutkittu koekaivauksin. Asuinpaikan koordinaatit ovat: x= n. 7251 25, y= n. 3454 95, z= n. 70 m mpy. Tästä noin 0,3-0,5 km lounaaseen olevalta kankaalta on tietoja maakuopista, joiden koordinaatit ovat: x=n. 7250 95, y= n. 3454 60, z= n. 70 m mpy. Paikalta on löytynyt mm. reikäkivi (KM 14987) sekä muita asuinpaikkalöytöjä (KM 15240:1-16).
Koordinaatit korjattu 13.11.-18, ollut siihen asti rekisterissä noin 180 metriä liikaa lännessä. |
| metsakeskus.139010067 |
139 |
Hietaharju SW |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
456245.82400000 |
7247366.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.139010067 |
Kohde sijaitsee Iin kirkosta n. 32,5 km itään ja Pahkakosken voimalaitoksesta n. 1,6 m kaakkoon. Iijokeen etelästä laskevan Etelä-Koutuanjoen suusta n. 700 m länteen olevan harjanteen korkeimman kohdan eteläpäässä on kaksi matalaa kivistä koottua röykkiötä. Kohde sijaitsee Iin kunnan enklaavissa Yli-Iin kunnan sisällä. |
| metsakeskus.140010001 |
140 |
Jysmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
495330.73200000 |
7052095.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven luoteispäässä, Pesolanniemen pohjoisosassa sijaitsevan Jysmänniemen tyvellä, korkean Kökkömäen lella olevalla tasanteella. Asuinpaikka-aluetta on Jysmän talon eteläpuolisella viljelyspellolla, metsäisen mäen rinteessä olevan hiekkakuopan reunoilla ja mäen laella. Mäen juurella olevaa asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin useaan otteeseen.
Noin 117,5 m korkeudella olevalla lakitasanteella vuonna 2004 tehdyissä koekaivauksissa on löytynyt saviastianpaloja (Jysmän keramiikkaa). Kyseessä on ns. näköala-asuinpaikka, joka on sijainnut kaukana aikansa rantaviivasta. Mäen laki on ehjä. Kohde on muinaisjäännöksenä tavallisesta poikkeava. |
| metsakeskus.140010001 |
140 |
Jysmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
495330.73200000 |
7052095.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven luoteispäässä, Pesolanniemen pohjoisosassa sijaitsevan Jysmänniemen tyvellä, korkean Kökkömäen lella olevalla tasanteella. Asuinpaikka-aluetta on Jysmän talon eteläpuolisella viljelyspellolla, metsäisen mäen rinteessä olevan hiekkakuopan reunoilla ja mäen laella. Mäen juurella olevaa asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin useaan otteeseen.
Noin 117,5 m korkeudella olevalla lakitasanteella vuonna 2004 tehdyissä koekaivauksissa on löytynyt saviastianpaloja (Jysmän keramiikkaa). Kyseessä on ns. näköala-asuinpaikka, joka on sijainnut kaukana aikansa rantaviivasta. Mäen laki on ehjä. Kohde on muinaisjäännöksenä tavallisesta poikkeava. |
| metsakeskus.140010002 |
140 |
Lapinsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
496230.37600000 |
7051415.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010002 |
Lapinraunio sijaitsee Haapajärven luoteispäässä, Pesolanniemen itäpuolella olevan pienen Lapinsaaren eli Reposaaren korkeimmalla kohdalla, saaren pohjoisosassa. Lapinraunio on pyöreä, sammaloitunut, kooltaan noin 12 x 9 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Raunion keskellä on kuopanne. Raunio on ehjä ja hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.140010003 |
140 |
Haapakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
500478.68100000 |
7047597.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven itärannalla, kaakko-luode -suuntaisen hiekkaharjanteen pohjoiskärjessä, länteen viettävässä rinteessä. Alue on ollut loivasti Haapajärvestä kohoava rinne, jossa on saattanut olla useita rantaterasseja. Alueella on runsaasti hiekkakuoppia. Kohde on keskeisiltä osiltaan tuhoutunut hiekanotossa. Asuinpaikan rippeitä on todennäköisesti jäljellä sen luoteisosassa. |
| metsakeskus.140010004 |
140 |
Siltala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
528817.29700000 |
7042589.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Varpasesta lähtevän Varpasjoen niskan pohjoispuolella, sillasta 300-400 m koilliseen. Se sijaitsee Siltalan talosta noin 120 metriä luoteeseen, alkaen puimalan takaa ja jatkuu ainakin noin 200 metrin matkan länteen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille maantien itäpuolelta, Siltalan talosta luoteeseen olevilta, etelälounaaseen viettävältä hiekkaperäisiltä rinnepelloilta. Yksi kivikirves on löydetty syksyllä 1977 maantien länsipuolelta, tien ravista. |
| metsakeskus.140010005 |
140 |
Luupujoki Siltala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
490662.60500000 |
7054364.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisalmen ja Kiuruveden rajalla virtaavan Luupujoen itäpuolella, joesta 150 m länteen, Iisalmi-Kiuruvesi -maantien pohjoispuolella, sillasta 100-150 m itäkoilliseen, Siltalan talosta noin 100 m itään, hiekkaisella viljelyspellolla. Paikalta on löytynyt kivikirves, saviastianpala ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.140010006 |
140 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493881.31200000 |
7052645.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Runnin asemalta noin 250 m länteen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rautatien pohjoispuolisesta rataleikkauksesta sekä sen ja maantien välisestä hiekkakuopasta. Paikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.140010007 |
140 |
Venakkoniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
510504.65400000 |
7045628.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010007 |
Lapinraunio sijaitsee Poroveden itärannalla, Venakkoniemen tyvellä, rannasta noin 20 m:n päässä. Röykkiön koko on 4 x 6 m ja sen keskellä on 2 m laaja ja metrin syvyinen kuoppa.
Vuoden 2009 inventoinnissa alue oli pusikoitunut ja röykkiön päälle oli heitelty raivauskiviä, mahdollisesti sen viereen rakennetun asuinrakennuksen työmaalta. On mahdollista, että lapinraunio on vielä ehjänä pusikon ja kivikon alla. |
| metsakeskus.140010008 |
140 |
Ukonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522229.92400000 |
7047507.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Hernejärvestä lähtevässä Koukunjoessa olevan pienen Niskajärven Ukonlahden itärannalla, Ukonlahden talosta noin 120 m lounaaseen. Esinelöydöt ovat tulleet esille noin 35 x 20 m laajalta alueelta, niemenkärjessä olevan töyrään päältä. Alue on ollut aiemmin viljelysmaata, mutta istutettu vuonna 1992 puuntaimille. |
| metsakeskus.140010009 |
140 |
Hanhilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
506086.46000000 |
7036731.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Laidinmäen ja Kotikylän välisen tien itäpuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Hanhilammen tilan asuinrakennuksesta noin 80 m koilliseen olevalta viljelyspellolta. Alue on loivasti koilliseen viettävää hiekkaista rinnepeltoa. |
| metsakeskus.140010010 |
140 |
Kauppis-Heikin koulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512084.02900000 |
7043129.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Peltosalmella olevan Kauppis-Heikin koulun itäpuolella olevalla harjulla, suuren hiekkakuopan etelälaidalla. Alueella on havaittavissa selvä muinainen rantaterassi. |
| metsakeskus.140010011 |
140 |
Laitilankangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529407.05900000 |
7040650.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Laitilankankaan eteläosasssa, Ala-Varpaseen laskevan Repospuron länsipuolella, Laitilan talosta noin 950 m etelään, puroa kohti viettävällä pellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille noin 80 m Repospuron mutkasta pohjoisluoteeseen, loivan kumpareen laelta, 1990-luvun alussa pelloksi raivatulta alueelta. |
| metsakeskus.140010012 |
140 |
Itäpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528397.45600000 |
7043879.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison-Mustan ja Ala-Varpasen välillä, Honkakosken Mustanmäen koillisrinteellä, Honkakoski-Rasinmäki -maantiestä noin 100 m lounaaseen, tieltä kohti Mustamäen lakea tehdyn metsäautotien kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hakkuuaukealta, ajouran kohdalta, josta maanpinta oli rikkoutunut. |
| metsakeskus.140010014 |
140 |
Laitilankangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529197.14400000 |
7040800.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Laitilankankaan eteläosassa, Välipuron talosta Laitilankankaan läpi Lapinlahti-Honkakoski tielle vievän kärrytien itäpuolelle raivatulla pellolla. |
| metsakeskus.140010015 |
140 |
Laitilankangas 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529417.06000000 |
7041150.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Laitilankankaan pohjoisosassa, Honkakoskelta Lapinlahdelle vievästä tiestä noin 100 m etelään, Välipuron taloon vievän tien itäpuolella, peltoraiviolla. Maapohja paikalla on ruskeata hiesua, jonka päällä oli kynnöksellä tarkastusajankohtana levitettyä lietelantaa. Löytökohta on n. 80 m päässä Repospuron mutkasta pohjoisluoteeseen, loivalla kumpareella. Kvartsit näyttivät olevan noin aarin alueella, kumpareen laella. |
| metsakeskus.140500002 |
140 |
Kilpijärvi Kilpivirta |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
512613.79500000 |
7049059.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140500002 |
Kilpivirran ylävirran suulla on rautarengas isohkossa kivessä. Kiveen on ehkä kiinnitetty tukkiveneitä. Viimeksi tukkeja on paikkakunnalla uitettu v. 1950. |
| metsakeskus.140500003 |
140 |
Porovesi Kumpusaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
508281.54200000 |
7045682.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.140500003 |
Saari on toiminut tilapäisenä hautapaikkana. |
| metsakeskus.142010001 |
142 |
Perheniemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
457961.03200000 |
6746056.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010001 |
Pelikentän länsinurkassa, kanalan edessä olevassa matalassa kalliossa koverrettu "uhrikuppi", halkaisija noin 5 cm. Mahdollinen uhrikallio. |
| metsakeskus.142010002 |
142 |
Weckman |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
457381.22300000 |
6756525.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010002 |
Pelto asuinrakennuksen eteläpuolella. Viikinkiaikainen polttokalmisto, mahdollisesti jo täysin tuhoutunut. |
| metsakeskus.142010003 |
142 |
Alestalo (Tapola) |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
456479.58300000 |
6757043.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010003 |
Kohde sijaitsee Kymijoen varrella terassimaisella peltotasanteella ja tonttialueella. Asuinrakennuksen kaakkoispuolella sijaitsevasta puutarhasta ja pellosta on löytynyt rautakauden lopun esineiden kappaleita, joiden on tulkittu kuuluvan joko asuinpaikkaan tai kalmistoon. Vuoden 2008 inventoinnissa paikalla havaittiin runsaasti rautakuonaa sekä historiallisen ajan asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (mm. boluskoristeista punasavikeramiikkaa) vaikka pelto oli vielä kyntämättä.
Alestalo kuuluu Tapolan kylään, jota on pidetty yhtenä Iitin vanhimmista kylistä (Kepsu 1981, 174). Tapolassa tiedetään olleen vuonna 1539 kaksi taloa, jotka on tosin listattu tuolloin Kauramaan emäkylän taloihin kuuluviksi. 1500-luvun puolivälissä taloluku on noussut jo viiteen. (Halila 1939, 150-151.) Tapolasta ei ole säilynyt 1700-luvun kartta-aineistoa, jonka perusteella vanhaa kylänpaikkaa voisi paikantaa varmuudella. Isojaon aikana kylä on sijainnut nykyisellä paikallaan Loikalan talon tienoilla (Kepsu 1981, 174). Topografisesti ja myös rautakautisten löytöjen perusteella Alestalo vaikuttaisi kuitenkin vanhemmalta kylänpaikalta. On todennäköistä, että sekä pelto- että piha-alueilla on säilynyt vanhojen rakenteiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.142010003 |
142 |
Alestalo (Tapola) |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
456479.58300000 |
6757043.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010003 |
Kohde sijaitsee Kymijoen varrella terassimaisella peltotasanteella ja tonttialueella. Asuinrakennuksen kaakkoispuolella sijaitsevasta puutarhasta ja pellosta on löytynyt rautakauden lopun esineiden kappaleita, joiden on tulkittu kuuluvan joko asuinpaikkaan tai kalmistoon. Vuoden 2008 inventoinnissa paikalla havaittiin runsaasti rautakuonaa sekä historiallisen ajan asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (mm. boluskoristeista punasavikeramiikkaa) vaikka pelto oli vielä kyntämättä.
Alestalo kuuluu Tapolan kylään, jota on pidetty yhtenä Iitin vanhimmista kylistä (Kepsu 1981, 174). Tapolassa tiedetään olleen vuonna 1539 kaksi taloa, jotka on tosin listattu tuolloin Kauramaan emäkylän taloihin kuuluviksi. 1500-luvun puolivälissä taloluku on noussut jo viiteen. (Halila 1939, 150-151.) Tapolasta ei ole säilynyt 1700-luvun kartta-aineistoa, jonka perusteella vanhaa kylänpaikkaa voisi paikantaa varmuudella. Isojaon aikana kylä on sijainnut nykyisellä paikallaan Loikalan talon tienoilla (Kepsu 1981, 174). Topografisesti ja myös rautakautisten löytöjen perusteella Alestalo vaikuttaisi kuitenkin vanhemmalta kylänpaikalta. On todennäköistä, että sekä pelto- että piha-alueilla on säilynyt vanhojen rakenteiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.142010004 |
142 |
Harakkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
450729.89200000 |
6757983.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010004 |
Pelto Säyhteen sillasta noin 80 m kaakkoon. Laajuus epäselvä. Löydöt keramiikkaa, kvartsia ym. Asuinpaikka sijaitsee niemen kärjessä Kotojärven ja Arrajärven välillä. Kärki on alava ja hiekkainen. |
| metsakeskus.142010005 |
142 |
Ilajanpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450484.98000000 |
6758787.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010005 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka urheilukentän koillisreunassa, löydöt (kvartsia) maaleikkauksesta. Alue ja sen laajuus epäselvä. |
| metsakeskus.142010006 |
142 |
Kananoja |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
455457.98500000 |
6758633.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010006 |
Kananojan viikinkiaikainen kalmistoalue, noin 250 m päärakennuksesta koilliseen, on Mankalan voimalaitoksen takia jäänyt veden alle, noin 150 m nykyisestä rannasta (paikka a). Se on ollut matala hiekkaharju paikassa jossa Kymensaari on jakanut joen kahteen haaraan. Löytöinä pyöreitä kupurasolkia, rannerengas, sormus, keihäänkärki. Siitä noin 230 m luoteeseen, nykyisestä vesirajasta, löytyi kuitenkin palanutta luuta, joten kalmisto on ollut joko oletettua laajempi tai alueella on ollut toinen, osaksi ehkä vielä säilynyt kalmisto (paikka b). Inventointi 2003: Nykyinen rantavalli on joen puolelta nostettua maata, joten se saattaa sisältää kalmistosta peräisin olevaa materiaalia. |
| metsakeskus.142010007 |
142 |
Kaunisto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
454017.53900000 |
6762968.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010007 |
Omenatarhassa asuinrakennuksesta n. 50 m pohjoiseen, maantasaista kiveystä nurmen alla. Nokimaata, löytöjä kivien välissä. Laajuus epäselvä. |
| metsakeskus.142010008 |
142 |
Jokiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453998.00000000 |
6763221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijoen länsirannalla noin 3 kilometriä Kymenkäänteestä etelään. Peltorinnettä, josta on vuonna 1969 löytynyt keramiikkaa ja kvartsia. Vuoden 2003 inventoinnissa paikalle todettiin rakennetun mökki. Peltoa paikalla ei enää ollut, vaan nurmikkoa ja heinikkoa. Asuinpaikan laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.142010009 |
142 |
Salmenniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
452399.19600000 |
6763031.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven salmen itärannalla olevassa metsäisessä niemessä. Tasanteen reunassa todettiin alkuun yksi asumuspainanne; myöhemmin niitä havaittiin lisää.
Salmenniemen kivikautisella asuinpaikalla kaivettiin kolme jaksoa kesän 2004 aikana maanomistajan huvilahankkeen vuoksi. Kulttuurikerrokset ja löydöt ulottuvat paikoin metrin syvyyteen. Varhaisin asutusvaihe on ajoitettu noin 6000 eKr molemmin puolin. Tämän vaiheen päällä on vaihtelevan paksuinen tulvakerros, joka oletettavasti on muodostunut Heinolan harjun puhkeamisen yhteydessä. Ylinnä on varhaisen kampakeramiikan aikaan sijoittuva asutusvaihe, jonka yhteydessä on kaivettu jäte- ym. kuoppia tulvakerrokseen ja sen läpi. Saviastian palasia, kvartsimateriaalia ja palanutta luuta löytyi runsaasti. Kivilaji-iskoksia löytyi muutamia, tasataltta sekä kolme hiekkakivihiointa.
Kohteen pohjoisosan niemestä aiemmin löydetty aineisto sisältää myös tyypillistä kampakeramiikkaa, jota löydettiin myös kaivauksissa pieni määrä yhdestä asumuspainanteesta.
Paksussa kulttuurikerroksessa oli punamultaläikkiä, joista säännöllisimpään oli aseteltu vieriviereen työstettyjä kvartseja. Punamultaa esiintyi tulvakerroksen alaisessa asutuskerroksessa. Kaivausalueelta löytyi useita tulisijoja. Päällimmäiseen kulttuurikerrokseen hahmottui mahdollinen palanut asumuksen seinän osa.
Kesällä 2005 kaivettiin pieni lisätasoalue, jonka voitiin todeta olevan asuinpaikka-alueen reuna-aluetta. Lisäksi kaivettiin edelliskesänä puoliksi tutkittu punamultaläikkä loppuun. Myös tähän oli tungettu työstettyä kvartsia.
Löytöinä saatiin edellisvuoden tapaan saviastian palasia, kvartsimateriaalia ja palanutta luuta. Kesän 2004 palaneet luut analysoi FM Eeva Lahti. Lähes koko luumateriaali oli hirvestä.
Tutkimusten aikaan muinaisjäännösalueella havaittiin olevan kolme keskiseen tai myöhempään kivikauteen ajoittuvaa suurta suorakaiteen muotoista talonpohjaa, kaksi on osin sortunut vanhaan rantapenkereeseen. Alueelle tehtiin viisi koekuoppaa, joista neljässä voitiin todeta paksun tulvakerroksen alla kulttuurikerrosta ja löytöjä. |
| metsakeskus.142010009 |
142 |
Salmenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
452399.19600000 |
6763031.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven salmen itärannalla olevassa metsäisessä niemessä. Tasanteen reunassa todettiin alkuun yksi asumuspainanne; myöhemmin niitä havaittiin lisää.
Salmenniemen kivikautisella asuinpaikalla kaivettiin kolme jaksoa kesän 2004 aikana maanomistajan huvilahankkeen vuoksi. Kulttuurikerrokset ja löydöt ulottuvat paikoin metrin syvyyteen. Varhaisin asutusvaihe on ajoitettu noin 6000 eKr molemmin puolin. Tämän vaiheen päällä on vaihtelevan paksuinen tulvakerros, joka oletettavasti on muodostunut Heinolan harjun puhkeamisen yhteydessä. Ylinnä on varhaisen kampakeramiikan aikaan sijoittuva asutusvaihe, jonka yhteydessä on kaivettu jäte- ym. kuoppia tulvakerrokseen ja sen läpi. Saviastian palasia, kvartsimateriaalia ja palanutta luuta löytyi runsaasti. Kivilaji-iskoksia löytyi muutamia, tasataltta sekä kolme hiekkakivihiointa.
Kohteen pohjoisosan niemestä aiemmin löydetty aineisto sisältää myös tyypillistä kampakeramiikkaa, jota löydettiin myös kaivauksissa pieni määrä yhdestä asumuspainanteesta.
Paksussa kulttuurikerroksessa oli punamultaläikkiä, joista säännöllisimpään oli aseteltu vieriviereen työstettyjä kvartseja. Punamultaa esiintyi tulvakerroksen alaisessa asutuskerroksessa. Kaivausalueelta löytyi useita tulisijoja. Päällimmäiseen kulttuurikerrokseen hahmottui mahdollinen palanut asumuksen seinän osa.
Kesällä 2005 kaivettiin pieni lisätasoalue, jonka voitiin todeta olevan asuinpaikka-alueen reuna-aluetta. Lisäksi kaivettiin edelliskesänä puoliksi tutkittu punamultaläikkä loppuun. Myös tähän oli tungettu työstettyä kvartsia.
Löytöinä saatiin edellisvuoden tapaan saviastian palasia, kvartsimateriaalia ja palanutta luuta. Kesän 2004 palaneet luut analysoi FM Eeva Lahti. Lähes koko luumateriaali oli hirvestä.
Tutkimusten aikaan muinaisjäännösalueella havaittiin olevan kolme keskiseen tai myöhempään kivikauteen ajoittuvaa suurta suorakaiteen muotoista talonpohjaa, kaksi on osin sortunut vanhaan rantapenkereeseen. Alueelle tehtiin viisi koekuoppaa, joista neljässä voitiin todeta paksun tulvakerroksen alla kulttuurikerrosta ja löytöjä. |
| metsakeskus.142010009 |
142 |
Salmenniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
452399.19600000 |
6763031.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven salmen itärannalla olevassa metsäisessä niemessä. Tasanteen reunassa todettiin alkuun yksi asumuspainanne; myöhemmin niitä havaittiin lisää.
Salmenniemen kivikautisella asuinpaikalla kaivettiin kolme jaksoa kesän 2004 aikana maanomistajan huvilahankkeen vuoksi. Kulttuurikerrokset ja löydöt ulottuvat paikoin metrin syvyyteen. Varhaisin asutusvaihe on ajoitettu noin 6000 eKr molemmin puolin. Tämän vaiheen päällä on vaihtelevan paksuinen tulvakerros, joka oletettavasti on muodostunut Heinolan harjun puhkeamisen yhteydessä. Ylinnä on varhaisen kampakeramiikan aikaan sijoittuva asutusvaihe, jonka yhteydessä on kaivettu jäte- ym. kuoppia tulvakerrokseen ja sen läpi. Saviastian palasia, kvartsimateriaalia ja palanutta luuta löytyi runsaasti. Kivilaji-iskoksia löytyi muutamia, tasataltta sekä kolme hiekkakivihiointa.
Kohteen pohjoisosan niemestä aiemmin löydetty aineisto sisältää myös tyypillistä kampakeramiikkaa, jota löydettiin myös kaivauksissa pieni määrä yhdestä asumuspainanteesta.
Paksussa kulttuurikerroksessa oli punamultaläikkiä, joista säännöllisimpään oli aseteltu vieriviereen työstettyjä kvartseja. Punamultaa esiintyi tulvakerroksen alaisessa asutuskerroksessa. Kaivausalueelta löytyi useita tulisijoja. Päällimmäiseen kulttuurikerrokseen hahmottui mahdollinen palanut asumuksen seinän osa.
Kesällä 2005 kaivettiin pieni lisätasoalue, jonka voitiin todeta olevan asuinpaikka-alueen reuna-aluetta. Lisäksi kaivettiin edelliskesänä puoliksi tutkittu punamultaläikkä loppuun. Myös tähän oli tungettu työstettyä kvartsia.
Löytöinä saatiin edellisvuoden tapaan saviastian palasia, kvartsimateriaalia ja palanutta luuta. Kesän 2004 palaneet luut analysoi FM Eeva Lahti. Lähes koko luumateriaali oli hirvestä.
Tutkimusten aikaan muinaisjäännösalueella havaittiin olevan kolme keskiseen tai myöhempään kivikauteen ajoittuvaa suurta suorakaiteen muotoista talonpohjaa, kaksi on osin sortunut vanhaan rantapenkereeseen. Alueelle tehtiin viisi koekuoppaa, joista neljässä voitiin todeta paksun tulvakerroksen alla kulttuurikerrosta ja löytöjä. |
| metsakeskus.142010009 |
142 |
Salmenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
452399.19600000 |
6763031.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven salmen itärannalla olevassa metsäisessä niemessä. Tasanteen reunassa todettiin alkuun yksi asumuspainanne; myöhemmin niitä havaittiin lisää.
Salmenniemen kivikautisella asuinpaikalla kaivettiin kolme jaksoa kesän 2004 aikana maanomistajan huvilahankkeen vuoksi. Kulttuurikerrokset ja löydöt ulottuvat paikoin metrin syvyyteen. Varhaisin asutusvaihe on ajoitettu noin 6000 eKr molemmin puolin. Tämän vaiheen päällä on vaihtelevan paksuinen tulvakerros, joka oletettavasti on muodostunut Heinolan harjun puhkeamisen yhteydessä. Ylinnä on varhaisen kampakeramiikan aikaan sijoittuva asutusvaihe, jonka yhteydessä on kaivettu jäte- ym. kuoppia tulvakerrokseen ja sen läpi. Saviastian palasia, kvartsimateriaalia ja palanutta luuta löytyi runsaasti. Kivilaji-iskoksia löytyi muutamia, tasataltta sekä kolme hiekkakivihiointa.
Kohteen pohjoisosan niemestä aiemmin löydetty aineisto sisältää myös tyypillistä kampakeramiikkaa, jota löydettiin myös kaivauksissa pieni määrä yhdestä asumuspainanteesta.
Paksussa kulttuurikerroksessa oli punamultaläikkiä, joista säännöllisimpään oli aseteltu vieriviereen työstettyjä kvartseja. Punamultaa esiintyi tulvakerroksen alaisessa asutuskerroksessa. Kaivausalueelta löytyi useita tulisijoja. Päällimmäiseen kulttuurikerrokseen hahmottui mahdollinen palanut asumuksen seinän osa.
Kesällä 2005 kaivettiin pieni lisätasoalue, jonka voitiin todeta olevan asuinpaikka-alueen reuna-aluetta. Lisäksi kaivettiin edelliskesänä puoliksi tutkittu punamultaläikkä loppuun. Myös tähän oli tungettu työstettyä kvartsia.
Löytöinä saatiin edellisvuoden tapaan saviastian palasia, kvartsimateriaalia ja palanutta luuta. Kesän 2004 palaneet luut analysoi FM Eeva Lahti. Lähes koko luumateriaali oli hirvestä.
Tutkimusten aikaan muinaisjäännösalueella havaittiin olevan kolme keskiseen tai myöhempään kivikauteen ajoittuvaa suurta suorakaiteen muotoista talonpohjaa, kaksi on osin sortunut vanhaan rantapenkereeseen. Alueelle tehtiin viisi koekuoppaa, joista neljässä voitiin todeta paksun tulvakerroksen alla kulttuurikerrosta ja löytöjä. |
| metsakeskus.142010010 |
142 |
Silamaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
453178.86500000 |
6765338.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010010 |
Arrajärven itärannalla viljelemättömällä pellolla. Laajuus epäselvä. Löydöt keramiikkaa, kvartsia. Keramiikan joukossa on varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa.
GPS-mittaus epäluotettava; inventointikertomuksessa annetut koordinaatit menevät Nastolan puolelle. |
| metsakeskus.142010011 |
142 |
Varjola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
455418.98400000 |
6761978.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010011 |
Pihassa on matala, tasainen, 60 x 80 cm:n kokoinen kivi, jonka päällä on mahdollinen uhrikuppi. Kupin halkaisija on 3 cm. |
| metsakeskus.142010012 |
142 |
Koskenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
455588.86300000 |
6772361.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010012 |
Kampakeraamisen ajan asuinpaikka soraharjulla hiekanottoalueen reunassa. Löydöt (keramiikkaa, kvartsia, luuta) suuren sorakuopan ja maantien välillä. Koekuopituksen jälkeen tutkimustarve kohdistuu vielä 40 x 50 m:n suuruiselle alueelle. Keramiikan joukossa myös on tekstiilikeramiikkaa. |
| metsakeskus.142010012 |
142 |
Koskenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
455588.86300000 |
6772361.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010012 |
Kampakeraamisen ajan asuinpaikka soraharjulla hiekanottoalueen reunassa. Löydöt (keramiikkaa, kvartsia, luuta) suuren sorakuopan ja maantien välillä. Koekuopituksen jälkeen tutkimustarve kohdistuu vielä 40 x 50 m:n suuruiselle alueelle. Keramiikan joukossa myös on tekstiilikeramiikkaa. |
| metsakeskus.142010013 |
142 |
Siltasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455900.00000000 |
6772907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010013 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Siltasaaren lounaisrannassa. Inventointi 1969: Piilahdenselän eteläosassa sijaitsevan Siltasaaren lounaisrannasta löytyi kvartseja. Löytöalue on 10-30 metriä siltapenkereen päästä eteläkaakkoon, 1-2 metriä Piilahdenselän vedenpinnan yläpuolella. Maaperä on osittain soraa, osittain hiekkaa. Kulttuurikerrosta ei näkynyt. Inventointi 2003: Rantaan on rakennettu mökki piharakennuksineen. Paikalla ei näkynyt mitään löytöjä. Asuinpaikan laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.142010014 |
142 |
Iiskola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455848.75300000 |
6773798.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010014 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka rinnepellolla Piilahdenselän rannalla. Laajuus epäselvä. Ilmeisen laaja-alainen. Löydöt kvartsia ja piitä pintalöytöinä kahdelta muokatulta alueelta noin 100 metrin päässä toisistaan. |
| metsakeskus.142010015 |
142 |
Piilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455861.75100000 |
6774357.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010015 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka pellolla Piilahden Lahdenpohjan perukassa 20–40 m rannasta. Laajuus on epäselvä. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.142010016 |
142 |
Keidas |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
468133.85500000 |
6763847.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010016 |
Asumuspainanteet sijaitsevat Pelinginselän pohjoisrannalla, Hiidensaaren mantereeseen yhdistävän kannaksen länsityvessä. Tie kulkee alueen yli, yhteismaalla pieni hiekkakuoppa. Laajuus noin 50 x 100 metriä. Tien pohjoispuolella on neljä asumuspainannetta. Tiestä ja kuopasta huolimatta suhteellisen hyvin säilynyt alue. Löydöt: tekstiilikeramiikkaa ym. Vanhemman metallikauden / varhaisrautakauden (?) asuinpaikka.
Asuinpaikka on pieniltä osin tuhoutunut hiekanotossa, ja sen etelärannalle on levitetty uutta hiekkaa |
| metsakeskus.142010017 |
142 |
Hiidensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
468265.80700000 |
6763782.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010017 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Pelinginselän rannassa Hiidensaaren länsipäässä, saaren mantereeseen yhdistävän kannaksen itätyvessä. Vuoden 2003 inventoinnissa tarkasteltiin hiekkarantaa, mutta mitään löytöjä ei näkynyt. Asuinpaikan laajuutta ei ole selvitetty. Vain neljänkymmen metrin päässä kapean kannaksen luoteispuolella on toinen asuinpaikka 142010016 Keidas. |
| metsakeskus.142010018 |
142 |
Hiidenvuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
469442.32900000 |
6763731.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010018 |
Jyrkkärinteinen vuori Hiidensaaren keskellä. Varmoja vallien jäännöksiä ei näy. Epävarma muinaislinna. Vuoren seinämässä esiintyviä uurteita on epäilty kalliopiirroksiksi, mutta kysymys on selvästi luonnon aikaansaamista uurteista. |
| metsakeskus.142010018 |
142 |
Hiidenvuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
469442.32900000 |
6763731.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010018 |
Jyrkkärinteinen vuori Hiidensaaren keskellä. Varmoja vallien jäännöksiä ei näy. Epävarma muinaislinna. Vuoren seinämässä esiintyviä uurteita on epäilty kalliopiirroksiksi, mutta kysymys on selvästi luonnon aikaansaamista uurteista. |
| metsakeskus.142010019 |
142 |
Variskallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
471688.43200000 |
6762802.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010019 |
Kampakeraamisen ajan asuinpaikka sijaitsee Lyöttilässä Pyhäjärven rannasta noin 160 m etelään, metsäisen mäen länsirinteellä, Lähellä Variskalliontieltä haarautuvia mökkiteitä. Sijainti on merkitty peruskarttaan. Löydöt ovat peräisin hiekkakuopan seinämistä ja rantaan menevän tien pinnasta on myös löytöjä. Inventointi 2003: Hiekkakuoppa sijaitsee mökkitien itäpuolella noin 8 metriä järven pintaa korkeammalla. Hiekkakuoppa on aivan sammaleen peittämä ja jäänyt pois käytöstä. Mitään löytöjä ei näkynyt. Hiekkakuoppa on vain 10 metriä halkaisijaltaan ja ympäristö on tasaista mäntymetsää. Maaston perusteella asuinpaikan laajuutta ei pysty arvioimaan. Laajuus on epäselvä.
Vuonna 2022 metsänkäyttöön liittyen alueen laajuutta tarkastettiin koekuopilla ja kairauksilla. Variskalliontien eteläpuolella ei havaittu mitään kivikauteen tai muinaisjäännöksiin viittaavaa. Variskallion asuinpaikan ei siten oleteta jatkuvan metsänkäytön kohteena olevalle alueelle. Variskalliontien pohjoispuolella sen sijaan havaittiin viitteitä siitä, että asuinpaikka jatkuu laajemmalle alueelle kuin mihin sen nykyinen rajaus yltää. Löydöllisen koekuopan (kvartsi-iskos) ja muinaisjäännöksen välillä maasto on melko tasaista ja maaperä erittäin hyvin kivikautiseen asutukseen sopivaa ja on pidettävä todennäköisenä, että Variskallion kivikautinen asuinpaikka jatkuu nykyistä rajaustaan laajemmalle alueelle. Asia vaatii vielä tarkempia arkeologisia tutkimuksia |
| metsakeskus.142010020 |
142 |
Haukkavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
457067.31800000 |
6762322.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010020 |
Kotojärven eteläpään itärannalla, Haukkavuoren lounaaseen olevassa pystysuorassa seinämässä. Punavärillä tehtyjä maalauksia kallion pinnassa 3 – 5,5 m:n korkeudella veden pinnasta. Mm. hirvi- ja ihmiskuvio. |
| metsakeskus.142010020 |
142 |
Haukkavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11040 |
27000 |
457067.31800000 |
6762322.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010020 |
Kotojärven eteläpään itärannalla, Haukkavuoren lounaaseen olevassa pystysuorassa seinämässä. Punavärillä tehtyjä maalauksia kallion pinnassa 3 – 5,5 m:n korkeudella veden pinnasta. Mm. hirvi- ja ihmiskuvio. |
| metsakeskus.142010021 |
142 |
Mertakallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
459325.00000000 |
6762614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010021 |
Kalliomaalaus sijaitsee Märkjärven pohjoisosan itärannalla, Mertakallion länteen päin olevassa pystysuorassa ja suoraan veteen putoavassa seinämässä. Punavärillä tehtyjä maalauksia kahdessa paikassa. Pohjoinen kenttä A: kallion yläosassa ihmiskuvio ja viivakuvio 2,5 - 3,5 m järven pinnasta. Eteläinen kenttä B: edellisestä 23 m etelään mm. ihmishahmo, eläinkuvio ja siksak-kuvio (käärme?) 2,5 - 4,5 m järven pinnasta. Maalaus katsoo länteen. Suoja-alue: koko kallio.
Kallion pohjoisreunassa, n. 1 m vedenrajasta on punaisella värillä tehty, melko pieni tikku-ukkoa muistuttavaa moderni maalaus. |
| metsakeskus.142010022 |
142 |
Kymenkäänne |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
454828.19700000 |
6766670.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010022 |
Kymijoen varrella, nk. Kymenkäänteen (Kettujärvi) kohdalla näkyy niemen kärjen suoraan veteen laskevassa rantakalliossa punainen läiskä. Värjäytymä (68,5 x 51 cm) on kallion vaalealla lohkopinnalla. Läiskässä ei voi erottaa mitään kuvioita, mutta siinä olevat punaisen sävyt vaihtelevat. Sijainnin ja eri sävyjen perusteella jälkeä on pidettävä tuhoutuneena kalliomaalauksena. Maalauskohta katsoo etelään. |
| metsakeskus.142010023 |
142 |
Haikari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
452553.13000000 |
6763753.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010023 |
Kampakeraamisen ajan asuinpaikka Arrajärven itärannalla Inkerinniemessä, Haikarin huvilan kaakkoispuolella, metsäisessä sorarinteessä. Tie huviloille kulkee alueen yli. Löytöinä mm. keramiikkaa. Inventointi 2003: Mökkiä varten on kaivettu syvä leikkaus rinteeseen. Inventoinnissa havaittiin kvartsia ja palanutta luuta leikkauksesta mökin kulmalta. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.142010024 |
142 |
Perttola |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
459288.45900000 |
6755210.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010024 |
Kaakkoon viettävä peltorinne talosta noin 200 m itäkaakkoon. Paikka on moreenin sekaista peltomaata avokallion itäpuolella pellon keskiosassa suuren ulkorakennuksen vieressä. Paikalla ollut hautaröykkiö tai kenttäkalmisto lienee hajonnut peltoa raivattaessa. Löytöinä mm. keihäs, solki ja keramiikkaa. Ajoittuu lähinnä viikinkiaikaan. |
| metsakeskus.142010025 |
142 |
Kalmuniemi |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
456087.73300000 |
6757563.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010025 |
Mankalan voimalaitoksen takia on Kymijoen itärannalla olevan Kalmuniemen kärki jäänyt veden alle. Se on ollut hiekkamaata, jossa on ollut mahdollisesti ruumishautoja merkitseviä syvennyksiä. Jäljellä oleva osa niemeä on kivikkoista metsää. Aivan vesirajasta löytynyt solki viittaa siihen, että kalmisto on ehkä jatkunut nykyisen rannan läheisyyteenkin. Löytö on viikinkiaikainen pyöreä kupurasolki. |
| metsakeskus.142010026 |
142 |
Tuomala |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
453955.00000000 |
6751608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010026 |
Kaksi röykkiötä metsäisellä kallioalueella Tuomalan talosta noin 200 m etelään. Röykkiöt sijaitsevat Hiisiön kylän eteläpuolella Hiisiönojan varressa. Alue on kalliosta ja mäkistä metsämaata Hiisiönojan eteläpuolella. Röykkiö a sijaitsee tasaisella kalliolla, halk. 3,5 m. Röykkiö b sijaitsee tasaisella kalliolla edellisestä n. 100 m länteen, koko 3 x 4 m. Inventointi 2003: Röykkiön a:n ympäristö oli hakattu. Se ei ole selkeästi avokalliolla vaan heinikon keskellä. Länsipuolella parinkymmenen metrin päässä oli pieniä kivikasoja jonossa. Ne ovat tukeneet aidanseipäitä. Röykkiö b sijaitsee selvemmin kalliolla. Sen vieressä on kuution kokoinen siirtolohkare. |
| metsakeskus.142010027 |
142 |
Reiju |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
454428.42700000 |
6751844.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010027 |
Röykkiö sijaitsee jyrkähkön kallion laella Hiisiöisojan eteläpuolella, kahden tilan, Reijun ja Liisalan rajalla. Maasto on metsää, kallion ympärillä mäntytaimikkoa, kalliolla harvennettua männikköä. Alueelle ei vie mitään polkua tai ajouraa, lähin tie on Kuninkaantie. Tie kulkee 550 metriä röykkiön itäpuolella. Röykkiöstä on otettu kiviä rajamerkkiin. Röykkiön halkaisija on noin 5 metriä. |
| metsakeskus.142010029 |
142 |
Äijänlahti |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
469102.52400000 |
6751306.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010029 |
Urajärven Äijänlahdesta noin 250 m etelään, sähkölinjan pohjoispuolella. Tasaisella metsämaalla matala ja 12 m pitkä kapea kivijono sekä kolme pientä kivikasaa (halkaisija 1,5 - 2 m). Ikä ja tarkoitus on epäselviä. Inventointi 2003: Sähkölinjan pohjoispuolella oli hakkuuaukea, jolla havaittiin jotain pieniä kivikasoja. Niitä ei ole tarkemmin kartoitettu tai paikallistettu. Laajuus ja sijainti on epätarkka. Sähkölinjan alla on myöhemmin todettu laaja puolustusvarustus (ei tarkastettu maastossa) Pukkisuo 1000012915.
Inventoinnissa 2022 paikalta havaittiin yksi epämääräinen teräväsärmäisistä kivistä koostuva, halkaisijaltaan noin 1,4 m kokoinen, kivikasa (korkeus alle 40 cm). Kivikasa sijoittuu muinaisjäännösalueen itälaitaan (N 6751309 E 469170). Kyseessä on epämääräinen kohde. |
| metsakeskus.142010030 |
142 |
Pyörösuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
465764.86500000 |
6752771.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010030 |
Kiviröykkiö sijaitsee pienen Pyörösuon pohjoisreunalla, metsänlaikutusalueella olevan mäkikumpareen länsiosassa. Hiukan särkynyt. Röykkiön halkaisija on noin 4 metriä. |
| metsakeskus.142010031 |
142 |
Nuoramensaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
463964.58000000 |
6754645.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010031 |
Matalalla kalliolla kuusikossa pienen suon itäpuolella sijaitseva mahdollinen kiviröykkiöhauta. Halkaisija noin 4 m. |
| metsakeskus.142010032 |
142 |
Pyhälahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
467367.20900000 |
6754944.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010032 |
Kolme kiviröykkiötä sijaitsevat Urajärven Pyhälahden rannalla, Pyhälahden talosta noin 200 m eteläkaakkoon. Röykkiöt ovat jokseenkin epämääräisiä. Röykkiö a: maansekainen, 2 x 2,5 m, röykkiö b: halkaisija 4 m, röykkiö c: edellisestä 30 m:n päässä, halkaisija 1,5 m. |
| metsakeskus.142010033 |
142 |
Jermilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
470865.84500000 |
6745961.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010033 |
Kiviröykkiöhauta tasaisella kalliolla havumetsässä, länsipuolella polku, idässä suomaastoa. Hiukan pengottu. Halkaisija 3 m. |
| metsakeskus.142010034 |
142 |
Mustalampi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
470570.94200000 |
6750625.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010034 |
Röykkiö sijaitsee matalahkolla kumpareella suon keskellä Mustalammen pohjoispuolella. Röykkiö on noin 60 m:n päässä rannasta. Röykkiö on sammaleinen, halkaisijaltaan n. 3,5 metriä ja korkeudeltaa alle metrin.
Kohde voi olla ulkonäkönsä puolesta varhaismetallikautinen lapinraunio. Tyypillisesti lapinraunio on kooltaan 3–10 metriä ja korkeudeltaan n. 0.3–0.7 metriä, eli kokonsa puolesta kohde on lapinraunioksi sopiva. Lapinrauniot tyypillisesti sijaitsevat vesistöjen rannoilla (Saipio 2023); kohde sijaitsee Mustalammen välittömässä läheisyydessä niin, että kohteesta on selkeä näkymä Mustalammelle, ympäröivästä metsästä huolimatta. Kohde on kuitenkin niin sammaloituneessa kunnossa, että kohteen rakenteiden hahmottaminen ja lajin määrittäminen oli haastavaa ilman muinaisjäännökseen kajoamista. Röykkiö voisi olla myös ns. ryssänuuni tai kiukaan jäänne. |
| metsakeskus.142010034 |
142 |
Mustalampi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
470570.94200000 |
6750625.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010034 |
Röykkiö sijaitsee matalahkolla kumpareella suon keskellä Mustalammen pohjoispuolella. Röykkiö on noin 60 m:n päässä rannasta. Röykkiö on sammaleinen, halkaisijaltaan n. 3,5 metriä ja korkeudeltaa alle metrin.
Kohde voi olla ulkonäkönsä puolesta varhaismetallikautinen lapinraunio. Tyypillisesti lapinraunio on kooltaan 3–10 metriä ja korkeudeltaan n. 0.3–0.7 metriä, eli kokonsa puolesta kohde on lapinraunioksi sopiva. Lapinrauniot tyypillisesti sijaitsevat vesistöjen rannoilla (Saipio 2023); kohde sijaitsee Mustalammen välittömässä läheisyydessä niin, että kohteesta on selkeä näkymä Mustalammelle, ympäröivästä metsästä huolimatta. Kohde on kuitenkin niin sammaloituneessa kunnossa, että kohteen rakenteiden hahmottaminen ja lajin määrittäminen oli haastavaa ilman muinaisjäännökseen kajoamista. Röykkiö voisi olla myös ns. ryssänuuni tai kiukaan jäänne. |
| metsakeskus.142010034 |
142 |
Mustalampi |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
470570.94200000 |
6750625.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010034 |
Röykkiö sijaitsee matalahkolla kumpareella suon keskellä Mustalammen pohjoispuolella. Röykkiö on noin 60 m:n päässä rannasta. Röykkiö on sammaleinen, halkaisijaltaan n. 3,5 metriä ja korkeudeltaa alle metrin.
Kohde voi olla ulkonäkönsä puolesta varhaismetallikautinen lapinraunio. Tyypillisesti lapinraunio on kooltaan 3–10 metriä ja korkeudeltaan n. 0.3–0.7 metriä, eli kokonsa puolesta kohde on lapinraunioksi sopiva. Lapinrauniot tyypillisesti sijaitsevat vesistöjen rannoilla (Saipio 2023); kohde sijaitsee Mustalammen välittömässä läheisyydessä niin, että kohteesta on selkeä näkymä Mustalammelle, ympäröivästä metsästä huolimatta. Kohde on kuitenkin niin sammaloituneessa kunnossa, että kohteen rakenteiden hahmottaminen ja lajin määrittäminen oli haastavaa ilman muinaisjäännökseen kajoamista. Röykkiö voisi olla myös ns. ryssänuuni tai kiukaan jäänne. |
| metsakeskus.142010035 |
142 |
Toittilansuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
470835.00000000 |
6751497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010035 |
Kiviröykkiöhautoja Toittilansuon luoteisreunalla olevalla kallioisella mäellä Urajärven kaakkoispuolella. Röykkiö a sijaitsee Toittilantieltä lähtevän metsäautotien laidassa, tien eteläpuolella mäen etelärinteessä maapohjalla. Röykkiön halkaisija on neljä metriä. Röykkiö b sijaitsee röykkiöstä a noin 100 metriä koilliseen mäen korkeimmalla kohdalla paljaalla kalliolla. Halkaisijaltaan 4-metrisen röykkiön keskellä on kuoppa.
Inventointi 2022: Röykkiö a (N 6751497 E 470835) sijoittuu noin 10 m tien laidan eteläpuolelle. Röykkiön halkaisija on noin neljä metriä ja sitä peittää sammal- ja heinäkerros. Röykkiön korkeus on hieman alle metri. Röykkiön päällä on paksu laho kanto ja muutamia nuoria mäntyjä. Röykkiö b (N 6751569 E 470914) sijaitsee kallion päällä ja sitä peittää osin sammal ja jäkälä. Röykkiön korkeus on noin 80 cm ja halkaisija noin 4 m. Sen keskellä on noin 80 cm kokoinen ja 40 cm syvyinen kuoppa. Kasvillisuuden alta erottuvien kivien koko on noin 25–50 cm. Röykkiö erottuu selkeästi ympäristöstään.
Vuoden 2023 inventoinnissa röykkiöt olivat kuvailujen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.142010035 |
142 |
Toittilansuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
470835.00000000 |
6751497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010035 |
Kiviröykkiöhautoja Toittilansuon luoteisreunalla olevalla kallioisella mäellä Urajärven kaakkoispuolella. Röykkiö a sijaitsee Toittilantieltä lähtevän metsäautotien laidassa, tien eteläpuolella mäen etelärinteessä maapohjalla. Röykkiön halkaisija on neljä metriä. Röykkiö b sijaitsee röykkiöstä a noin 100 metriä koilliseen mäen korkeimmalla kohdalla paljaalla kalliolla. Halkaisijaltaan 4-metrisen röykkiön keskellä on kuoppa.
Inventointi 2022: Röykkiö a (N 6751497 E 470835) sijoittuu noin 10 m tien laidan eteläpuolelle. Röykkiön halkaisija on noin neljä metriä ja sitä peittää sammal- ja heinäkerros. Röykkiön korkeus on hieman alle metri. Röykkiön päällä on paksu laho kanto ja muutamia nuoria mäntyjä. Röykkiö b (N 6751569 E 470914) sijaitsee kallion päällä ja sitä peittää osin sammal ja jäkälä. Röykkiön korkeus on noin 80 cm ja halkaisija noin 4 m. Sen keskellä on noin 80 cm kokoinen ja 40 cm syvyinen kuoppa. Kasvillisuuden alta erottuvien kivien koko on noin 25–50 cm. Röykkiö erottuu selkeästi ympäristöstään.
Vuoden 2023 inventoinnissa röykkiöt olivat kuvailujen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.142010036 |
142 |
Haikanniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
469849.21800000 |
6752288.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010036 |
Urajärven eteläpuolella Haikanniemen kärjestä 150–200 m eteläkaakkoon kuusimetsässä sijaitsevia kiviröykkiöhautoja. Röykkiö a matalan mäkikumpareen länsiosassa, halkaisija 4 m, keskellä vanha kuoppa. Röykkiö b edellisestä noin 100 m pohjoiseen, alavammalla paikalla, epävarma hautaröykkiö, halkaisija 2,5 m. |
| metsakeskus.142010036 |
142 |
Haikanniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
469849.21800000 |
6752288.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010036 |
Urajärven eteläpuolella Haikanniemen kärjestä 150–200 m eteläkaakkoon kuusimetsässä sijaitsevia kiviröykkiöhautoja. Röykkiö a matalan mäkikumpareen länsiosassa, halkaisija 4 m, keskellä vanha kuoppa. Röykkiö b edellisestä noin 100 m pohjoiseen, alavammalla paikalla, epävarma hautaröykkiö, halkaisija 2,5 m. |
| metsakeskus.142010037 |
142 |
Kukkomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
473060.92600000 |
6753223.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010037 |
Matkuslammen lounaispuolella olevan korkean Kukkomäen pohjoisosassa, laakealla kalliolla sijaitseva kiviröykkiöhauta. Halkaisija on 4 m. Röykkiön keskellä on kuoppa. |
| metsakeskus.142010038 |
142 |
Linnankukkura |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
472381.19400000 |
6754709.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010038 |
Linnankukkuran harjun pohjoispään länsirinteellä metsässä sijaitseva kiviröykkiö, jonka halkaisija on 3 m. Hiukan hajoitettu. |
| metsakeskus.142010039 |
142 |
Noidanniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
470541.93200000 |
6754745.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010039 |
Urajärven itärannalla olevan Noidanniemen keskellä sijaitseva kiviröykkiöhauta, mäen pohjoisosassa kalliotasanteella. Halkaisija 3,5 m. Inventointi 2003: Röykkiö erottuu heikosti paksun sammaleen ja varpukasvillisuuden alta. |
| metsakeskus.142010040 |
142 |
Lapinsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
453724.59600000 |
6777211.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010040 |
Konniveden eteläosassa, Isosaaren ja Karhusaaren välillä olevan Lapinsaaren pohjoiskärjessä jyrkän kallion päällä sijaitsee röykkiö, jonka halkaisija lienee ollut 8 m. Röykkiön keskellä on kuoppa, kiviä on vieritetty veteen (röykkiötä on asiattomasti pengottu 1978).
Paikalla tehtiin arkeologinen kaivaus 1992 (Timo Miettinen), jolloin röykkiöstä löytyi kvartsi- ja pii-iskoksia. Lapinsaaren eteläpuolella on Isosaaren Metelinkärki. |
| metsakeskus.142010040 |
142 |
Lapinsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
453724.59600000 |
6777211.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010040 |
Konniveden eteläosassa, Isosaaren ja Karhusaaren välillä olevan Lapinsaaren pohjoiskärjessä jyrkän kallion päällä sijaitsee röykkiö, jonka halkaisija lienee ollut 8 m. Röykkiön keskellä on kuoppa, kiviä on vieritetty veteen (röykkiötä on asiattomasti pengottu 1978).
Paikalla tehtiin arkeologinen kaivaus 1992 (Timo Miettinen), jolloin röykkiöstä löytyi kvartsi- ja pii-iskoksia. Lapinsaaren eteläpuolella on Isosaaren Metelinkärki. |
| metsakeskus.142010041 |
142 |
Karhusaari |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
454482.29200000 |
6777007.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010041 |
Kalliomaalaus sijaitsee Konniveden eteläosassa, Karhusaaren itärannalla jyrkässä kalliossa. Seinämässä on kaksi-kolme punavärillä maalattua hirvenkuvaa, noin 2,5 m korkeudella järven pinnasta. Kallio katsoo itään. |
| metsakeskus.142010042 |
142 |
Kelloniemi Haukkavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
456307.56100000 |
6776876.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010042 |
Kalliomaalaus sijaitsee Konniveden eteläosassa Kelloniemen itärannalla olevan Haukkavuoren jyrkässä seinämässä. Maalaus käsittää vain yhden mutta sitäkin kauniimman kuvan, joka esittää laukkaavaa, kokonaan punaisella väritettyä hirveä. Kyseessä on kalliotaiteemme ehkä taidokkain liikkuvan hirven kuva. |
| metsakeskus.142010043 |
142 |
Rautakannanvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
456620.00000000 |
6777830.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010043 |
Konniveden eteläosan Haukkaselästä pohjoiseen pistävän lahden kapeiden haarojen väliin jäävän Rautakannanvuoren itäkaakkoon päin olevassa suoraan veteen putoavassa seinämässä. Punavärillä maalattuja kuvioita kolmessa kohdassa. Seinämän vasemmalla reunalla on hahmoton läiskä, keskellä ylimpänä vasemmalla katsova hirvenkuva ja oikealla pieni venekuvio. |
| metsakeskus.142010044 |
142 |
Hiidensalmi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
470160.04500000 |
6763820.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010044 |
Kaksi tai kolme osittain pengottua lapinraunio-tyyppistä röykkiötä Pyhäjärven Hiidensaaren itäpään etelärannalla, Hiidensalmen varrella rantakallion reunalla.
Pohjoisimpana on pitkänomainen röykkiö (4 x 6 m – kaivauksissa mitattu uudestaan 6 x 9 m), sen lounaispuolella aivan lähellä kallion reunaa pyöreähkö röykkiö (halkaisija noin 5 m, mitattu uudestaan 8 x 5 m) ja niiden välissä kolmas pienempi ja epämääräisempi röykkiö, joka on voinut syntyä em. röykkiöiden purkamisestakin. Röykkiöt ovat verraten matalia, 30–40 cm korkeita.
Lapinraunioryhmä on ilmeisesti ainoa Pohjois-Kymenlaakson lapinrauniokalmisto; muut lapinrauniot ovat yksittäishautoja.
Vuoden 1995 arkeologisissa kaivauksissa ylimpänä eli pohjoisimpana olevasta röykkiöstä löytyi palanutta luuta ja muutama kvartsi-iskos sekä iso kourupintainen kivi. Röykkiössä oli myös kylmämuurattu suorakaiteinen rakenne. |
| metsakeskus.142010044 |
142 |
Hiidensalmi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
470160.04500000 |
6763820.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010044 |
Kaksi tai kolme osittain pengottua lapinraunio-tyyppistä röykkiötä Pyhäjärven Hiidensaaren itäpään etelärannalla, Hiidensalmen varrella rantakallion reunalla.
Pohjoisimpana on pitkänomainen röykkiö (4 x 6 m – kaivauksissa mitattu uudestaan 6 x 9 m), sen lounaispuolella aivan lähellä kallion reunaa pyöreähkö röykkiö (halkaisija noin 5 m, mitattu uudestaan 8 x 5 m) ja niiden välissä kolmas pienempi ja epämääräisempi röykkiö, joka on voinut syntyä em. röykkiöiden purkamisestakin. Röykkiöt ovat verraten matalia, 30–40 cm korkeita.
Lapinraunioryhmä on ilmeisesti ainoa Pohjois-Kymenlaakson lapinrauniokalmisto; muut lapinrauniot ovat yksittäishautoja.
Vuoden 1995 arkeologisissa kaivauksissa ylimpänä eli pohjoisimpana olevasta röykkiöstä löytyi palanutta luuta ja muutama kvartsi-iskos sekä iso kourupintainen kivi. Röykkiössä oli myös kylmämuurattu suorakaiteinen rakenne. |
| metsakeskus.142010044 |
142 |
Hiidensalmi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
470160.04500000 |
6763820.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010044 |
Kaksi tai kolme osittain pengottua lapinraunio-tyyppistä röykkiötä Pyhäjärven Hiidensaaren itäpään etelärannalla, Hiidensalmen varrella rantakallion reunalla.
Pohjoisimpana on pitkänomainen röykkiö (4 x 6 m – kaivauksissa mitattu uudestaan 6 x 9 m), sen lounaispuolella aivan lähellä kallion reunaa pyöreähkö röykkiö (halkaisija noin 5 m, mitattu uudestaan 8 x 5 m) ja niiden välissä kolmas pienempi ja epämääräisempi röykkiö, joka on voinut syntyä em. röykkiöiden purkamisestakin. Röykkiöt ovat verraten matalia, 30–40 cm korkeita.
Lapinraunioryhmä on ilmeisesti ainoa Pohjois-Kymenlaakson lapinrauniokalmisto; muut lapinrauniot ovat yksittäishautoja.
Vuoden 1995 arkeologisissa kaivauksissa ylimpänä eli pohjoisimpana olevasta röykkiöstä löytyi palanutta luuta ja muutama kvartsi-iskos sekä iso kourupintainen kivi. Röykkiössä oli myös kylmämuurattu suorakaiteinen rakenne. |
| metsakeskus.142010045 |
142 |
Ojala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
457280.25700000 |
6756620.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010045 |
Paikka sijaitsee Kymijoen varrella, Myllyojaa kohti (itään ja kaakkoon) viettävällä moreenimäellä. Alueelta on löytynyt hopeinen kaularengas (KM 13265).
Tiesuunnitelman vuoksi paikalla suoritettiin kaivaus 1995. Kohteessa todettiin merkkejä rautakautisesta, mahdollisesti viikinkiaikaisesta asutuksesta. Löydöt saattavat viitata myös kalmiston olemassaoloon. Löydöt käsittivät tunnistamattomia pronssi- ja rautaesineiden fragmentteja, saviastianpaloja ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.142010046 |
142 |
Hiisiöistenlammi |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
455586.95000000 |
6754567.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010046 |
Kohde sijaitsee aivan Iitin ja Nastolan rajan tuntumassa, Hiisiöistenlammen itä- ja eteläpuolisella kallioalueella, silokalliolla. Sammaleisen röykkiön koko on 3,5 x 3,5 x 0,6 m. Keskellä on silmäkivi, joka nousee röykkiöstä n. 30 cm. Röykkiön sijainti, muoto, koko ja koostumus viittaa lapinraunioon. |
| metsakeskus.142010047 |
142 |
Jänispohjanlahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
451276.00000000 |
6759436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010047 |
Röykkiö sijaitsee Arrajärven eteläkaakkoisen rannan niemessä (Tiirinmaa) vastapäätä Kilpisaarta. Röykkiö on ympäristöään hieman korkeammalla loivasti viettävän kallion kohdalla, kalliopohjalla. Sammaleisen röykkiön koko on 3,4 x 3,9 x 0,5 m. Sijainti, muoto, koko ja koostumus viittaa lapinraunioon. |
| metsakeskus.142010048 |
142 |
Kaunissaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
453668.66400000 |
6767439.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010048 |
Saari sijaitsee Kymijoessa Kymenkäänteen pohjoispuolella. Kyse on noin 100 m pitkästä ja 30 m leveästä tasalakisesta kaarevasta soraharjusta, jonka korkeus on noin 5 m vedenpinnasta.
Saaren eteläpäässä on hylätty ja osittain tuhoutunut kevytrakenteinen mökki, joka sijaitsee todennäköisesesti keskellä mahdollista asuinpainannetta (6 x 10 m, syv. 20 cm). Lahtelainen Jouko Mattila on löytänyt paikalta kvartseja (iskoksia?) tuulenkaatomännyn juurakosta (kirje 11.1.2001 Kymenlaakson maakuntamuseoon - kopio Museovirastoon 1.3.2001). Jouko Mattila kaivoi syyskesällä 2001 paikalle vielä kaksi koekuoppaa, toisen painanteen lounaisreunalle, toisen vastakkaiselle puolelle koillisreunalle. Löydöt nuorakeramiikkaa (sekä mahdollisesti jonkin myöhäisneoliittisen keramiikan paloja?), kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.142010049 |
142 |
Linnasaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
454495.35200000 |
6762179.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142010049 |
Linnasaari sijaitsee Kymijoessa Kymenkäänteen ja Kananojan puolivälissä. Saaren pituus on noin 200 m ja levein kohta noin 120 m. Saaren pohjoispäässä on tasanne, jossa arkeologian harrastaja Jouko Mattila totesi kallioiden ympäröimän soikean painanteen (koko 10 x 15 m) arvellen sitä asumuspainanteeksi. Mattila kaivoi kaksi koekuoppaa painanteen sisäpuolelle. Niistä löytyi nuorakeramiikkaa (ja mahdollisesti pieniä paloja tekstiilipainanteista keramiikkaa sekä asbestisekoitetteista keramiikkaa), kvartsia ja palanutta luuta.
Ks. erityistieto kortissa Tilat. |
| metsakeskus.142500003 |
142 |
Haapa-Kimola Samppa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
462665.34900000 |
6741552.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142500003 |
Perimätiedon mukaan noin kilometrin etäisyydellä Sampan talosta on kallioisten mäkien välissä kangasalueella sijainnut "mustansurman" aikainen hautapaikka metsässä. Inventoinnissa kuvausta vastaava paikka löydettiin noin 600 metriä em. talosta koilliseen. Paikalla havaittiin alueen poikki kulkevan hiekkatien molemmin puolin hautamaisia painanteita, joista osassa oli vahva hiilikerros, kun taas osasta paljastui turpeen alta lähes puhdas hiekka.
Tien pohjoispuolella on kapea kaistale kallion rajaamaa kuusimetsää. Tällä alueella on muutama pyöreä hieman isompi kuopanne sekä yksi soikea pienempi kuoppa tien vieressä. Lisäksi alueen reunassa on ojamainen kaivanto. Tien eteläpuolella on hiekkakuoppa, jonka länsipuolelta on kaadettu metsää. Metsänhakkuualueella on yhteensä 32 soikeaa tai pyöreää hautamaista kuoppaa. Kuoppien syvyys vaihtelee muutamasta kymmenestä cm:stä hieman alle metriin. Kuopanteiden reunat ovat maantasaisia. Tämä viittaa siihen, että jos painanteet ovat hautakuoppia, niin vainajia ei ole siirretty muualle.
Kuopanteiden tarkempi ajoittaminen ja funktion määrittäminen vaatisivat laajempia tutkimuksia. Kyseessä saattaisi olla jonkun kulkutaudin vuoksi perustettu hautapaikka, mahdollisesti 1700-luvulta. Muinaisjäännös on tuskin kuitenkaan 1300-luvun mustansurman aikainen. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.142500004 |
142 |
Kirkonkylän kivi |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
466993.36300000 |
6754815.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.142500004 |
Radansuun ja Kirkonkylän rajan merkkivi maantien vieressä. Tarinan mukaan vainajat kirkonmaalta voivat tulla siihen asti. |
| metsakeskus.143000001 |
143 |
Puodinkehänkorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
285780.69900000 |
6869818.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143000001 |
Röykkiö sijaitsee Tampere-Vaasa-tieltä Riitialan kylän kohdalta 3 km luoteeseen, Seppälänvuorentien pohjoispuolella, tiestä noin 100 m:n päässä kangasmetsässä.
Röykkiön koko on noin 5 x 5 m. Sitä on pengottu. |
| metsakeskus.143010002 |
143 |
Palinperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290126.04400000 |
6848592.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010002 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven Palinperänlahden pohjukasta etelään, Kurkelasta Vatulaan vievän tien eteläpuolella pohjoiseen laskevalla peltorinteellä.
Pellon ala- ja keskiosasta on löydetty kvartsi-iskoksia. Maaperä paikalla on mullansekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.143010003 |
143 |
Kaalikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
288589.65500000 |
6849995.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010003 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven Palinperänlahden länsipuolella, Kaalikon talosta 200 m itään pellon keskellä, pienen kumpareen ympärillä. Paikalta on löydetty kvartsia ja palanutta savea. Maaperä paikalla on mullan sekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.143010005 |
143 |
Änkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290536.85900000 |
6853379.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010005 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tampere-Vaasa tiestä 300 m lounaaseen ja Änkön talosta 200 länteen Kelminselän pohjoispuolella olevan luode-kaakkosuuntaisen peltoharjanteen laella.
Löydöt paikalta ovat kvartseja, piitä ja palanutta savea.
Änkön talosta noin 100 m länteen, vanhasta järven pohjasta on peltoa kynnettäessä löydetty kourutaltta. |
| metsakeskus.143010006 |
143 |
Hallia 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
289691.17600000 |
6858244.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010006 |
Kiviröykkiö sijaitsee Tampere-Vaasa tiestä 1,8 km itään, Uuraslahden pohjukasta 1,5 km pohjoiseen ja Lehdon talosta 300 m luoteeseen metsässä.
Röykkiön halkaisija on 3 - 4 m ja korkeus 0,5 m. Keskellä on silmäkivi.
Hallian talon pelloillta ovat tarkemmin tuntemattomista paikoista löytyneet D-tyypin pyöreä kupurasolki (KM 11460:1) ja hevosenkenkäsolki (KM 16322:1), jälkimmäinen noin 70 metrin päässä rannasta. |
| metsakeskus.143010006 |
143 |
Hallia 1 |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
289691.17600000 |
6858244.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010006 |
Kiviröykkiö sijaitsee Tampere-Vaasa tiestä 1,8 km itään, Uuraslahden pohjukasta 1,5 km pohjoiseen ja Lehdon talosta 300 m luoteeseen metsässä.
Röykkiön halkaisija on 3 - 4 m ja korkeus 0,5 m. Keskellä on silmäkivi.
Hallian talon pelloillta ovat tarkemmin tuntemattomista paikoista löytyneet D-tyypin pyöreä kupurasolki (KM 11460:1) ja hevosenkenkäsolki (KM 16322:1), jälkimmäinen noin 70 metrin päässä rannasta. |
| metsakeskus.143010006 |
143 |
Hallia 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
289691.17600000 |
6858244.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010006 |
Kiviröykkiö sijaitsee Tampere-Vaasa tiestä 1,8 km itään, Uuraslahden pohjukasta 1,5 km pohjoiseen ja Lehdon talosta 300 m luoteeseen metsässä.
Röykkiön halkaisija on 3 - 4 m ja korkeus 0,5 m. Keskellä on silmäkivi.
Hallian talon pelloillta ovat tarkemmin tuntemattomista paikoista löytyneet D-tyypin pyöreä kupurasolki (KM 11460:1) ja hevosenkenkäsolki (KM 16322:1), jälkimmäinen noin 70 metrin päässä rannasta. |
| metsakeskus.143010006 |
143 |
Hallia 1 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
289691.17600000 |
6858244.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010006 |
Kiviröykkiö sijaitsee Tampere-Vaasa tiestä 1,8 km itään, Uuraslahden pohjukasta 1,5 km pohjoiseen ja Lehdon talosta 300 m luoteeseen metsässä.
Röykkiön halkaisija on 3 - 4 m ja korkeus 0,5 m. Keskellä on silmäkivi.
Hallian talon pelloillta ovat tarkemmin tuntemattomista paikoista löytyneet D-tyypin pyöreä kupurasolki (KM 11460:1) ja hevosenkenkäsolki (KM 16322:1), jälkimmäinen noin 70 metrin päässä rannasta. |
| metsakeskus.143010007 |
143 |
Uuraslahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
289050.43900000 |
6857812.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010007 |
Röykkiö sijaitsee Uuraslahden länsirannalla kalliolla.
Röykkiön halkaisija on 3 - 4 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiössä on silmäkivi. |
| metsakeskus.143010008 |
143 |
Ala-Soini 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290655.81100000 |
6853884.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010008 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tampere - Vaasa valtatien (3) ja Kyröjärven Salminlahden pohjoispuolella, länteen ja etelään viettävällä peltorinteellä.
Kumpareen korkeimmalta kohdalta on hiekkamaasta löydetty kvartseja.
Paikalla on myös historiallisen ajan kivi- ja maarakenteita. |
| metsakeskus.143010009 |
143 |
Hätävara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290433.90200000 |
6854175.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Vaasa tiestä 400 itään, Kyröjärven Kuutelanlahdesta etelään, etelään ja lounaaseen viettävällä peltorinteellä olevan pienen kumpareen eteläreunalla. Hiekkamaasta on löydetty kvartseja. Asuinpaikan läpi kulkee mökkitie. |
| metsakeskus.143010011 |
143 |
Tiilitehdas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290255.96600000 |
6854434.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Vaasa-tiestä 150 m itään, Kyröjärvestä länteen pistävän pienen Kuutelenlahden pohjukassa pellolla vanhan tiilitehtaan pohjoispuolella.
Paikalla on kaksi terassimuodostelmaa, joiden väliseltä alueelta on löydetty kvartseja. |
| metsakeskus.143010012 |
143 |
Tapiainen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290106.03100000 |
6853799.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere - Vaasa valtatiestä (3) 70 m länteen, Kyrösjärven Salminlahden pohjukasta 400 m länsiluoteeseen, pellonrinteessä. Ylempänä rinteessä on vanha kylänpaikka, jossa on vanhojen talojen peruskiviä kasoihin koottuina. Alemmalta terassilta on löydetty kvartseja. Tältä pellolta on mahdollisesti peräisin myös kourutaltta Sat.M 9142. |
| metsakeskus.143010013 |
143 |
Hiekka 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
290147.01400000 |
6853387.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010013 |
Entisellä Hiekan talon paikalla Nokkapelto-nimisellä niemellä Kyrösjärven Kelminselän pohjoisrannalla on kerrottu olleen kiviröykkiöitä, jotka on peltotöissä tuhottu ja että niistä olisi löydetty rautaesineitä. Tällä perusteella alueella olisi ollut hautapaikka.
Vuoden 1969 inventoinnissa paikalla ei voitu havaita mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Paikalta on pala tuluspiitä. Vuoden 2002 inventoinnissa paikalta löytyi osittain säilynyt hautaröykkiö. Siitä noin 3 m luoteeseen on kesämökki, jonka rakentamisen yhteydessä osa röykkiöstä on tuhoutunut. Röykkiöön tehdyissä koekuopissa todettiin palanutta luuta ja palaneita kiviä.
Kesämökin lounaispuolella on kivirakenteita, jotka liittyvät mahdollisesti Hiekan taloon. |
| metsakeskus.143010014 |
143 |
Kauppila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
291472.47100000 |
6857361.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Vaasa -tiestä 3 km itään, Kyrösjärvestä 400 m etelään, Kauppilan talosta 300 m pohjois-luoteeseen pellolla pohjoiseen viettävällä rinteellä. Hiekkamaasta on löydetty kvartseja ja muutama pala keramiikkaa. |
| metsakeskus.143010015 |
143 |
Toivolansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
291430.49600000 |
6855610.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010015 |
Asuinpaikka sijaitsee saaren etelä- ja kaakkoisosassa peltorinteen yläosassa.
Paikalta on löydetty kvartsi-esineitä ja -iskoksia sekä kivilaji-iskoksia ja vähän palanutta luuta. |
| metsakeskus.143010017 |
143 |
Joensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287811.92900000 |
6859403.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Vaasa-tiestä 400 m itään, Joensuun talosta 150 m lounaaseen jokeen viettävällä eteläisellä peltorinteellä. Löydöt?
Alueen läpi on talvella 1993 kaivettu vesijohtolinja. |
| metsakeskus.143010018 |
143 |
Sälli |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
289082.41800000 |
6859814.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010018 |
Röykkiö sijaitsee Tampere-Vaasa tiestä 1,9 km itään, Kyröjärven Tuulianlahdesta 550 m ja Sällin talosta 180 m länteen mesäisellä, järveen laskevalla rinteellä.
Röykkiön muodostaa kuusi suurta kehässä olevaa kiveä, joiden keskellä on iso latteä kivi. Muodoltaan röykkiö on pyöreähkö ja halkaisijaltaan 6-8 m. Isot kivet ovat maakiviä. Kysymyksessä saattaa olla myös luontainen rantakivikko. |
| metsakeskus.143010019 |
143 |
Lahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
296576.44300000 |
6852119.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010019 |
Röykkiö sijaitsee Kyrösjärven länsipuolella, Vatilonlahdesta itään, Lahden talosta 400 m pohjoiskoilliseen, metsässä kallioaukealla.
Röykkiö on pyöreä, matala, halkaisijaltaan 5 - 6 m. Sitä on pengottu hiukan keskeltä. Röykkiössä on suuremmista kivistä tehty reunakehä. Kuvan perusteella vaikuttaa lapinrauniolta. |
| metsakeskus.143010021 |
143 |
Hallia 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292019.25600000 |
6856213.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven länsipuolella, Hallian talosta 150 m kaakkoon pellolla kylän yhteisen venevalkaman yläpuolella.
Hiekkamaasta on löydetty 3 x 6 m:n alueelta kvartsia, kiviesineen pala? ja palanutta savea. |
| metsakeskus.143010022 |
143 |
Kaaresniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292280.14500000 |
6856222.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven länsipuolella, Kaaresniemen kärjessä olevalla pellolla.
Hiekkamaasta on löydetty kvartsia ja piitä. |
| metsakeskus.143010024 |
143 |
Markkasaari |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
295886.70700000 |
6854103.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010024 |
Kivilatomus sijaitsee Kyrösjärven Markkasaaren eteläpäässä etelään laskevalla metsärinteellä. Pyöreän kivikehän halkaisija on 13-15 m ja se on noin metrin leveä. Keskus on kivetön. Lähellä edellistä, siitä kaakkoon on merkkejä mahdollisesta toisesta samanlaisesta mutta hajotetusta kivikehästä. Paikkakunnan asukkaiden keskuudessa kehien on pidetty liittyneen Kyrösjärven kautta kulkeneeseen erä- ja kauppareittiin.
Vuonna 2024 saaren eteläpäässä sijaitsevat kaksi kivirakennetta tarkastettiin hevosmetsurityönä tehdyn harvennushakkuitten jälkeen. Paikalla havaittiin luontaisesti melko kivikkoisessa maastossa etelään laskevan loivan rinteen yläpäässä pyöreähkö vallimainen kivirakenne, (n. 11-13 m, kork. 0,7 m), jonka keskustassa oli valleja matalammalla olevia kiviä. Rakenne oli vahvasti sammalpeitteinen. Toinen vastaava hieman hajanaisempi sammalpeitteinen kivirakenne sijaitsee edellisestä kaakkoon. |
| metsakeskus.143010026 |
143 |
Ämmänsaaren ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
295753.75100000 |
6856422.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010026 |
Varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven itäosassa Ämmänsaaren länsipuolella Isoniemestä itään olevan hiekkarannan yläpuolella lounaisrinteessä. Talvitiensuu niminen kesämökki on muinaisjäännöksestä noin 20 m itään. Asuinpaikka on korkeuskäyrän 88 yläpuolella oleva tasanne. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa (varhaismetallikautista) ja kvartsia ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.143010026 |
143 |
Ämmänsaaren ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
295753.75100000 |
6856422.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010026 |
Varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven itäosassa Ämmänsaaren länsipuolella Isoniemestä itään olevan hiekkarannan yläpuolella lounaisrinteessä. Talvitiensuu niminen kesämökki on muinaisjäännöksestä noin 20 m itään. Asuinpaikka on korkeuskäyrän 88 yläpuolella oleva tasanne. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa (varhaismetallikautista) ja kvartsia ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.143010026 |
143 |
Ämmänsaaren ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
295753.75100000 |
6856422.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010026 |
Varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven itäosassa Ämmänsaaren länsipuolella Isoniemestä itään olevan hiekkarannan yläpuolella lounaisrinteessä. Talvitiensuu niminen kesämökki on muinaisjäännöksestä noin 20 m itään. Asuinpaikka on korkeuskäyrän 88 yläpuolella oleva tasanne. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa (varhaismetallikautista) ja kvartsia ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.143010027 |
143 |
Arasalon linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27018 |
299109.41600000 |
6854505.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010027 |
Linnavuori sijaitsee Kyrösjärven koillisrannalla, Arasalon saaren luoteispäässä. Kalliomäen laki on pinnaltaan suhteellisen tasainen ja laajuudeltaan n. 70 m (NW-SE) x 40 m. Se kohoaa noin 20 m Kyrösjärven pintaa korkeammalle. Mäen seinämät ovat äkkijyrkät lukuun ottamatta kaakkoiskulmausta, jossa on kivivalleja ja porttirakenteiden (perustusten) jäännöksiä. Ennen veden pinnan laskua 1800-luvulla muinaislinna on ollut n. 900 m (NW-SE) x 350 m kokoisella saarella ("Aros Salo" 1840-luvun pitäjänkartassa), sen luoteispäässä.
Muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajat on vahvistettu Turun ja Porin lääninhallituksen päätöksellä 21.12.1966. Muinaislinnan lounaispuolelle, vahvistetun suoja-alueen sisäpuolelle on kuitenkin tämän jälkeen rakennettu kesämökkejä.
Vuoden 2016 inventoinnissa linnavuoren laella todettiin jonkin verran kulkemisen tuloksena tallautuneita alueita, mutta alueen yleisilme on kuitenkin siisti. Mäen juurelta linnavuoren laelle johtaa rakentamaton polku, jonka alkupäässä on Ikaalinen-Seuran ja maanomistajan pystyttämä opastaulu. Sammalten peittämät vallinjäännökset Linnavuoren itärinteellä ja porttirakenteiden jäännökset kaakkoisrinteellä erottuvat kohtalaisen hyvin maastossa. |
| metsakeskus.143010028 |
143 |
Arasalon asuinpaikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299161.39400000 |
6854343.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven itärannalla, Arasalon saaren pohjoisosassa, linnavuoren eteläpuolella olevan kalliopohjaisen mäen itärinteellä. Maaperä paikalla on karkeaa hiekkaa ja osin soraa. Löydöt paikalta ovat mm. kourutaltta, kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta. Löydöt on poimittu mäen leikanneen N-S-suuntaisen soratien pinnalta ja länsireunan leikkauksesta, kumpareen kohdalta, vuonna 1969. Löytöjä oli tiellä kaikkiaan n. 50 m:n matkalla lukien pohjoisesta tienmutkasta etelään päin. Leikkauksissa kumpareen kohdalla oli hiukan ruskeaa maata. Ennen tien rakentamista mäki (ja todennäköisesti myös asuinpaikka) on jatkunut idässä pellonreunaan saakka. Asuinpaikalle sopivaa tasannetta onkin pääasiassa tien itäpuolella. Kohteen toinen osa-alue/löytöpaikka sijaitsee pellolla, noin 120 m em. mäestä kaakkoon. V. 2016 ja 2023 tutkimuksissa kohteesta ei saatu uusia havaintoja eikä löytöjä. |
| metsakeskus.143010030 |
143 |
Yli-Oja |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
299456.27100000 |
6855510.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010030 |
Röykkiöt sijaitsevat Kyrösjärven Salonvälin lahden luoteispäässä korkealla kalliomäellä talosta 350 m lounaaseen.
Röykkiöitä on 16. Niiden halkaisijat vaihtelevat 1 - 4 m:in. Osa on maasekaisia. Osa röykkiöistä on peltoröykkiöitä.
Ylijoen ( Yliojan?) maalta on löydetty rautakautisia löytöjä (mm. rengassolki) vuonna 1885.
Inventointikertomus 2016:
Peltojen ympäröimän mäen osittain kallioisella lakialueella sijaitsee useita röykkiöitä, joiden muoto ja luonne vaihtelevat huomattavasti. Osa röykkiöistä on koottu ilman maatäytettä. Kivirakenteiden halkaisija vaihtelee 1 –4 metrin välillä. Useimmat röykkiöistä ovat muodoltaan soikeita, mutta muutamat niistä ovat pitkänomaisia. Mäen etelärinteellä entisen pellon laidassa (nyk. istutettu koivikko) on koottu isoista pellolta nostetuista kivistä kasoja mahdollisesti muutamia kymmeniä vuosia sitten pellon vielä ollessa viljelyksessä. Selkeimmät röykkiöt sijaitsevat mäen itäosassa. Osa näistä raunioista saattaa olla rautakautisia. Röykkiöitä havaittiin noin 20, joista noin puolet voisi ulkoisten tunnuspiirteiden perusteella mahdollisesti olla rautakautisia. Todennäköisesti aluetta raivattaessa ja tarkemmin tarkasteltaessa on mahdollista löytää ennestään tuntemattomia raunioita. |
| metsakeskus.143010031 |
143 |
Tapiainen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290577.80500000 |
6863148.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven pohjoisosassa, Heittolanlahden länsirannalla, talosta 60-80 m etelään. Paikka on viljelysmaalla vanhan rantatörmän päällä. Alueelta on löydetty kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Maaperä on hiekkaa ja savea. |
| metsakeskus.143010032 |
143 |
Pirttilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
287612.04200000 |
6852043.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven Pirttilahden pohjukassa, Kilvakkalaan johtavasta tiestä 1,4 km itään. Paikka on etelälounaaseen viettävällä hiekkaisella rinteellä jatkuen paikalla olevan saunan kaakkois- ja luoteispuolelle. Maaperä on hiekkaa. Paikalta on varhaiskampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.143010033 |
143 |
Kylpylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
290480.00000000 |
6855295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Ikaalisten Kylpylän eteläpuolella Wegeliuksenkadun etelä-lounaispuolella Hotelli Termen eteläpuolella olevalla niittykumpareella jatkuen metsäiselle harjanteelle, Kyrösjärven rannasta 60 m lounaaseen. Kohde jakaantuu kahteen alueeseen. Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja (kampakeramiikkaa?), kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Niittykumpareella suoritettiin syksyllä 2001 koekaivauksia. Kiinteä muinaisjäännös todettiin näiltä osin tuhoutuneeksi. Löytöinä saatiin mm. kampakeramiikkaa. Edelliseltä alueelta noin 100 m itään on kolmas löytöpaikka. Se on hiekkaharjun laella, soratien molemmin puolin, Wegeliuksenkatu 61 luoteispuolella. Paikalta on palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Tien levennyksen/parkkipaikan kohdalta on todettu myös kulttuurikerrosta. Tältä alueelta on aikaisemmin löydetty hiekkakivinen hiomalaaka. Ko. alueelle kaivettiin vuonna 2004 jätevesiviemäri. Tämä osa asuinpaikasta on jo aikaisempien maankäytöntoimenpiteiden, tien ja putkitöiden pahoin tuhoamaa. Syksyllä 2015 alueella tehtiin uuden pihatien rakentamisen vuoksi koekaivaus, jossa ei kuitenkaan todettu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.143010034 |
143 |
Heinistön lava |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
290493.87500000 |
6855043.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Läykkälänselän länsipuolella, Kyrösjärven rannasta 25 m:n päässä Wegeliuksenkadun länsipuolella olevalla metsäharjanteella, Heinistön lavalta ja vedenottamolta alkaen tienleikkauksen suuntaisesti kohti Kylpylää kesämökkitontin, RN:o 4:89) tienhaaraan asti. Kohde jakaantuu kahteen alueeseen. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa (neoliittistä?), palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.143010035 |
143 |
Hiekka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
289615.23000000 |
6853582.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Vaasa -tiestä 700 m lounaaseen, Kyrösjärven Kelminselän Suolahden pohjoisrannasta 130 m pohjoiseen ja Hiekan talosta 130 m kaakkoon pohjois-etelä-suuntaisen peltotien länsipuolella olevalla pellolla. Noin 100 x 50 m laajuiselta alueelta on löydetty kvartsiesineitä ja-iskoksia. |
| metsakeskus.143010036 |
143 |
Hiekka 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
289220.00000000 |
6853440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Vaasa -tiestä 1,1 km kaakkoon, Kyrösjärven Kelminselän Suolahden luoteispohjukasta 270 m luoteeseen ja Hiekan talosta 400 m lounaaseen olevalla pellolla. Noin 150 x 30–50 m laajalta alueelta on löydetty kvartsi-iskoksia. Pellon pinnalla on myös runsaasti palaneita kiviä. |
| metsakeskus.143010037 |
143 |
Änkö 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290823.75000000 |
6853296.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Vaasa -tiestä 170 m etelälounaaseen, Kyrösjärven Kelminselän pohjoisrannalla, niemessä, Änkön talosta 30 m kaakkoon. Paikka on laitumena oleva männikkö. Maasto viettää lounaaseen,etelään ja kaakkoon, missä asuinpaikkatasanne rajautuu rantarinteeseen. Paikalle tehdyistä koekuopista on löydetty kvartsi-iskoksia, liuskeiskos ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.143010038 |
143 |
Uuraslahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
289711.18100000 |
6856741.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Vaasa -tiestä 700 m itäkoilliseen, Kyrösjärven Uuraslahden kaakkoispäästä 200 m kaakkoon olevalla pellolla ja omakotitalon pihapiirissä. Paikalta on löydetty kvartsikaapimen katkelma, kaksi kvartsiydintä, porfyriitti- ja pii-iskos sekä palanutta luuta. Samalta alueelta on löydetty aikaisemmin vasarakirves. |
| metsakeskus.143010039 |
143 |
Retulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290585.82500000 |
6856390.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Vaasa -tiestä 1,3 km koilliseen, Kyrösjärven Retulahden luoteisrannasta 140 m luoteeseen pellon itäreunassa kalliojyrkänteen luoteispuolella mökkitien molemmin puolin. Paikalta on löydetty kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Kivikautisen reikäaseen (KM 9492) löytöpaikka on asuinpaikasta 120 m itäkoilliseen kohdassa, joka on esihistoriallisella ajalla ollut veden alla. |
| metsakeskus.143010040 |
143 |
Kalli 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294234.36700000 |
6854740.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven länsirannalla, Kallin talosta 150 m itään, Hietarannalle vievästä mökkitiestä 55 m koilliseen, havupuumetsää kasvavan harjanteen etelä- ja kaakkoisrinteen yläosassa, pienellä tasanteella. Paikalle tehdystä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.143010041 |
143 |
Kalma |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
294128.41400000 |
6855255.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010041 |
Kohde sijaitsee Kyrösjärven länsirannasta 230 m länsiluoteeseen, uuden pientaloalueen ja kadun eteläpuolella, Kalman vanhan päärakennuksen pohjoispuolella pihapiirissä pienellä mäellä. Paikalla on 1800-luvulla rakennettu kellari. Alueelle tehdyistä koekuopista on löydetty palanutta savea, savitiivistettä, palaneita kiviä, mahdollisen tulisijan jäännöksiä ja palanutta luuta. Löydöt voivat viitata rautakautiseen asuinpaikkaan tai/ja kalmistoon. |
| metsakeskus.143010041 |
143 |
Kalma |
10002 |
12002 |
13000 |
11004 |
27000 |
294128.41400000 |
6855255.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010041 |
Kohde sijaitsee Kyrösjärven länsirannasta 230 m länsiluoteeseen, uuden pientaloalueen ja kadun eteläpuolella, Kalman vanhan päärakennuksen pohjoispuolella pihapiirissä pienellä mäellä. Paikalla on 1800-luvulla rakennettu kellari. Alueelle tehdyistä koekuopista on löydetty palanutta savea, savitiivistettä, palaneita kiviä, mahdollisen tulisijan jäännöksiä ja palanutta luuta. Löydöt voivat viitata rautakautiseen asuinpaikkaan tai/ja kalmistoon. |
| metsakeskus.143010042 |
143 |
Mäntyniemi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
296510.44000000 |
6857409.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven pohjoisrannalla, Lielahden pohjukasta 800 m koilliseen neljän tien risteyksessä loivalla peltorinteellä ja ojan reunassa.
Löydöt paikalta ovat nuorakeramiikkaa. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.143010043 |
143 |
Kumpu NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296131.00000000 |
6851045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven Läkeenlahden länsipuolellla, Kummun talosta 300 m luoteeseen itään jyrkästi laskevan peltorinteen laella, törmän reunalla.
Löydöt, kvartsikaavin, retusoitu kvartsiterä sekä kvartsi-iskoksia ovat noin 30 x 20 m alalta. |
| metsakeskus.143010044 |
143 |
Lahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296326.54400000 |
6851690.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven Vatilonlahdesta 400 m etelään, Lahden talon länsi-etelä-kaakkoispuolella olevalla pellolla, sen laella, rinteessä ja rinteen alla.
Löytöjä on useammalta eri tasolta. Löydöt ovat kvartsiesineitä, -ytimiä ja -iskoksia. Paikalta on myös yksi kivilaji-iskos. Aikaisemmin Lahden talon maalta on löydetty kaksi kivikirvestä ja rautainen keihäänkärki. |
| metsakeskus.143010045 |
143 |
Kannisto SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296141.00000000 |
6851445.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven Läkeenlahdesta luoteeseen 460 m ja Hietamäen talosta 120 m itään peltorinteen laella.
Löydöt paikalta ovat pii- ja kvartsi-iskoksia. Maaperä on moreenia. |
| metsakeskus.143010046 |
143 |
Liliuksen pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297417.11200000 |
6849948.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärvestä 230 m pohjoiseen ja Kotirannan talosta 30 m länteen törmän laella olevalla pellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja pala palanutta luuta. |
| metsakeskus.143010047 |
143 |
Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297664.01600000 |
6849887.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärvestä 110 m pohjoiseen ja Kotirannan talosta 120 m lounaaseen etelään laskevan pellon laella ja siitä jyrkästi nousevan rinteen itäpuolella. Maaperä paikalla on moreenia.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.143010048 |
143 |
Lahdenkallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
296557.44800000 |
6851930.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010048 |
Lapinraunio sijaitsee Kyrösjärven Vatilonlahdesta 400 m kaakkoon, Lahden talosta 300 m koilliseen olevalla mäellä. Paikka on mäen länsireunalla olevalla avokalliolla. Röykkiön halkaisija on 4,5 m ja korkeus noin puolimetriä. |
| metsakeskus.143010049 |
143 |
Vihtilö |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
296818.35100000 |
6850866.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.143010049 |
Röykkiö sijaitsee Kyrösjärven Läkeenlahdesta 190 m itään mäen laen pohjoisreunalla.
Röykkiön koko on 5 x 3 m ja korkeus noin metrin. Kivet ovat suurehkoja ja sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.145000037 |
145 |
Sikavuori/Tuomimaa |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
259848.69900000 |
6968875.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145000037 |
Kohde sijaitsee Laihian ja ILmajoen rajasta noin 2,2 km kaakkoon, Sikavuoren pohjoisrinteellä, valtatie 3:lta noin 850 metriä lounaaseen, molemmin puolin Havin metsätietä.
Paikalla on Esko Luoma vuonna 1991 kartoittanut yhteensä 14 pyyntikuopaksi tulkittua painannetta. Isoimmat kuopat ovat kooltaan noin 4 x 4 x 1 metriä. Kairauksessa kuopista ei löytynyt nokea tai kulttuurikerrosta. Kuoppien suhde toisiinsa ja siihen rinnemaastoon, johon ne on kaivettu kertoo siitä, että paikalla on mahdollisesti ollut ns. hangasaita ja hangaskuopat.
Lisäksi paikalla on suuren miiluhaudan pohja ja siitä 15 metriä koilliseen miilunpolttajan majan eli saunan kiuas. Kiukaassa ei ollut tiiltä näkyvissä, mistä syystä Luoma arvioi sysiä poltetun paikalla 1600-luvulla. Mitä ilmeisimmin sysimiilu ja hangaspyydys eivät ole samanaikaisia.
Ilmajokilaisen Olavi Yli-Vainion ilmoituksen (26.11.2009, ks. Tutkimukset -välilehti) mukaan paikalla on tehty hakkuut ja kohde on suurelta osin tuhoutunut. |
| metsakeskus.145000037 |
145 |
Sikavuori/Tuomimaa |
10001 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
259848.69900000 |
6968875.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145000037 |
Kohde sijaitsee Laihian ja ILmajoen rajasta noin 2,2 km kaakkoon, Sikavuoren pohjoisrinteellä, valtatie 3:lta noin 850 metriä lounaaseen, molemmin puolin Havin metsätietä.
Paikalla on Esko Luoma vuonna 1991 kartoittanut yhteensä 14 pyyntikuopaksi tulkittua painannetta. Isoimmat kuopat ovat kooltaan noin 4 x 4 x 1 metriä. Kairauksessa kuopista ei löytynyt nokea tai kulttuurikerrosta. Kuoppien suhde toisiinsa ja siihen rinnemaastoon, johon ne on kaivettu kertoo siitä, että paikalla on mahdollisesti ollut ns. hangasaita ja hangaskuopat.
Lisäksi paikalla on suuren miiluhaudan pohja ja siitä 15 metriä koilliseen miilunpolttajan majan eli saunan kiuas. Kiukaassa ei ollut tiiltä näkyvissä, mistä syystä Luoma arvioi sysiä poltetun paikalla 1600-luvulla. Mitä ilmeisimmin sysimiilu ja hangaspyydys eivät ole samanaikaisia.
Ilmajokilaisen Olavi Yli-Vainion ilmoituksen (26.11.2009, ks. Tutkimukset -välilehti) mukaan paikalla on tehty hakkuut ja kohde on suurelta osin tuhoutunut. |
| metsakeskus.145010002 |
145 |
Mansikkaloukko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264244.95400000 |
6964205.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010002 |
Kohde sijaitsee Marjoharju-Huissi -tien koillispuolella. Marjoharjun koululta on paikalle noin 1,7 kilometriä. Paikan maasto viettää loivasti koilliseen, Koivuluomaan. Maaperä on hiekkaa ja savea. Alue on niitty- ja laidunmaana sekä viljeltynä peltona.
Paikalta on löytynyt kourutaltan torso ja pyöreä reikäkivi (Ilmajoen museo). Inventoinnissa 1972 löytyi muutamia kvartsi-iskoksia kaakkois-luoteissuuntaiselta hiekkaiselta palstatieltä.
|
| metsakeskus.145010003 |
145 |
Piirtolankangas/Uusimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266951.89400000 |
6956830.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010003 |
Kohde sijaitsee Koskenkorvan eteläosassa, Piirtolankankaan eteläpäässä, Uusimäen rakennuksista noin 100 metriä, Kyrönjoen itäpuolella. Nuijamiesten muistomerkki sijaitsee kohteesta noin 150 metriä lounaaseen.
Paikalla maasto viettää loivasti Kyrönjokeen, luoteeseen. Paikka on ollut hiekkainen mäenkumpare, joka on hiekanotossa kaivettu pois. Inventoinnissa 1972 löytyi sorakuopan luoteisreunasta kvartsi-iskoksia. Inventoinnissa 2008 kvartseja löytyi hiekkakuopan eteläpuoliselta pellolta, peltorinteestä.
Ilmeisesti asuinpaikka on osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.145010004 |
145 |
Piirtolankangas/Kalliokoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
267023.86900000 |
6956963.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010004 |
Kohde sijaitsee Piirtolankankaan eteläpäässä, Kyrönjoen itäpuolella, Nuijamiesten muistomerkiltä noin 300 metriä koilliseen. Alue viettää loivasti Kyrönjokeen. Paikka on osin rakennettu, osin viljeltyä piha- ja puutarhamaata sekä kynnettyä peltoa.
Tilan päärakennuksen pihamaalta, sen lähiympäristöstä puutarhasta ja viljelysmaan reunalta on eri aikoina löydetty runsaasti kiviesineitä, kvartsi-iskoksia ja keramiikkaa. Paikan rajaus on epäselvä. |
| metsakeskus.145010006 |
145 |
Piirtolankangas/Rinta-Piirto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267036.86000000 |
6957203.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010006 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella, Koskenkorvan tehtailta noin 1,8 km etelälounaaseen. Rinne viettää loivasti länsiluoteeseen, Kyrönjokeen. Maaperä on hiekkaa. Paikalta on tilan päärakennuksen eteläpuolella olevasta hiekkakuopasta sekä talon länsipuolella olevasta pellosta löytynyt kiviesineitä ja iskoksia. Inventoinnissa 1972 löytyi hiekkakuopan länsi-luoteisreunalta liesi.
Inventoinnissa 2008 saatiin pellosta löytöinä kvartsi-iskoksia. Kohteen rajaus on tehty näiden pintapoimintahavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.145010007 |
145 |
Piirtolankangas/Mäki-Ranto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267300.75300000 |
6958093.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010007 |
Kohde sijaitsee Piirtolankankaan pohjoispäässä, Kyrönjoen itäpuolella, Koskenkorvan tehtailta noin 900 metriä lounaaseen. Paikka on loivasti Kyrönjokeen viettävää rantaniittyä/laidunta. Maaperä on ylempänä soraa ja lähempänä jokea savikkoa. Asuinpaikka-alueen itäreunasta on ajettu soraa noin 70 metrin levyiseltä alueelta ja noin metrin syvyydeltä.
Asuinpaikka-alue on ainakin noin 300 metrin pituinen. Se ulottuu etelästä Rantamon maalta Latva-Rannon kautta Mäki-Rannon maalle. Ilmeisesti Mäki-Ranto muodostaa yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen kohteen Latva-Ranto 145 01 0008 kanssa. Vuoden 1972 inventoinnissa paikalta löytyi kvartsikaavin.
Inventoinnissa 2008 pelto oli nurmella paikalla käytäessä, joten lisähavaintoja ei tehty. Muinaisjäännöksen rajaus on tehty Torvisen raportin vuoden 1972 rajauksen mukaan. Kohteelle on tehty yhteinen rajaus kohteen Latva-Ranto 145 01 0008 kanssa. Alueelle on ilmestynyt ulkorakennus, jota ei ole vuoden 1972 kartassa. |
| metsakeskus.145010008 |
145 |
Piirtolankangas/Latva-Ranto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
267311.75000000 |
6958002.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010008 |
Kohde sijaitsee Piirtolankankaan pohjoispäässä, Kyrönjoen itäpuolella, Koskenkorvan tehtailta noin 900 metriä lounaaseen. Paikka on loivasti Kyrönjokeen viettävää rantaniittyä, pelto- ja laidunaluetta. Kohde on samaa asuinpaikka-aluetta kohteen Mäki-Ranto 145 01 0007 kanssa. Paikalta on eri aikoina löydetty kiviesineitä, mm. liuskeveitsi, siimanpaino, nelisivuinen kirves, kouru- ja tasataltta sekä pitänomainen hioinkivi.
Kohteelle on tehty yhteinen rajaus kohteen Piirtolankangas/Mäki-Ranto (145010007) kanssa. |
| metsakeskus.145010009 |
145 |
Yli-Koskenkorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267435.69200000 |
6958491.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010009 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itärannalla, loivasti jokeen viettävällä rantapellolla, Koskenkorvan tehtailta noin 400 metriä lounaaseen. Tilan päärakennuksen ympäristöstä ja erityisesti pellosta, päärakennuksen takaa joen puolelta on löydetty runsaasti kiviesineitä, niiden katkelmia ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka jatkunee ainakin 100 metriä koilliseen Hyvölän palstalle.
Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon amanuenssi on havainnut iskoksia talon eteläpuolisessa pellossa vuonna 2006.
Inventoinnissa 2008 pelto oli nurmella, joten kohteesta ei saatu lisähavaintoja. |
| metsakeskus.145010010 |
145 |
Rinta-Koskenkorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267529.66000000 |
6958715.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010010 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itärannalla, Koskenkorvan tehtailta noin 200 metriä lounaaseen, jokeen loivasti viettävällä rinteellä. Alue on pihamaata, puutarhaa ja viljelysmaata. Maaperä on hiekkaa ja savea.
Asuinpaikka lienee varsin laaja-alainen ja se muodostanee yhtenäisen asuinpaikka-alueen kohteen Puistola 145 01 0011 kanssa. Inventoinnissa 1972 löytyi kvartsi-iskoksia päärakennuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolisilta alueilta. Inventoinnissa 2008 kohteesta ei tehty lisähavaintoja.
Kohteelle on tehty yhteinen rajaus kohteen Puistola 145 01 0011 kanssa. |
| metsakeskus.145010011 |
145 |
Puistola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267537.65200000 |
6958594.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010011 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itärannalla, Koskenkorvan tehtaiden lounaispuolella. Asuinpaikka muodostanee yhtenäisen asuinpaikka-alueen kohteen Rinta-Koskenkorva 145 01 0010 kanssa. Paikka on hiekkaperäistä piha- ja puutarhamaata.
Inventoinnissa 1972 saatiin talteen päärakennuksen kaakkoispuolelta puutarhamaasta löydetty reikäkiven puolikas. Pihamaalla näkyi myös kvartsi-iskoksia. Inventoinnissa 2008 kohteesta ei tehty lisähavaintoja.
Vuonna 2012 muinaisjäännösalueen eteläosassa sijaitsevalla tontilla 3-140 tehtiin koekaivaus, jossa löytyi vain pari kivikautista kvartsilöytöä.
Kohteelle on tehty yhteinen rajaus kohteen Rinta-Koskenkorva 145 01 0010 kanssa. |
| metsakeskus.145010013 |
145 |
Västilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267382.71700000 |
6959512.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010013 |
Kohde sijaitsee Koskenkrovan taajamassa, Kyrönjoen luoteispuolella, Västinharjun etelä- ja kaakkosirinteellä, piha-, puutarha- ja viljelysmaalla. Maaperä on hiekkaa. Asuinpaikan tarkka laajuus on tuntematon. Paikasta on käytetty myös nimeä Västinharju.
Kohde kuuluu osana laajaan asuinpaikkakompleksiin kohteiden Honkalanmäki 145 01 0014 ja Urheilukenttä 145 01 0015 kanssa.
Västilän talon uusi tontti on merkitty nykyiselle paikalle vuoden 1758 isojakokartassa, mutta talo on tuolloin sijainnut vielä vanhalla paikallaan, noin 150 m joelle päin. |
| metsakeskus.145010014 |
145 |
Honkalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
267095.82700000 |
6959792.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010014 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella, jokilaakson länsireunalla, kangasmetsässä ja jokilaaksoon laskevan itärinteen yläosassa, alimmat osat ovat piha- ja tonttialueella. Paikka on hiekkaista kangasmaata.
Kysymyksessä on laaja asuinpaikka, joka on tunnettu vuodesta 1928 lähtien. Tutkimuksia on tehty vuosina 1928, 1951, 1974 ja 1975. Vain vähäinen osa laajasta asuinpaikasta on tutkittu.
Runsaan löytöaineiston perusteella paikalla on asuttu tyypillisen kampakeramiikan ja nuorakeraamisen kulttuurin aikana, mahdollisesti vielä myöhäiskampakeraamisessa vaiheessa. Vanhin keramiikka on Jäkärlän keramiikkaa. Kaivauksissa 1974 ja 1975 löytyi useita hyväkuntoisia liesiä. Asuinpaikan alaosat tonttimailla ovat ilmeisesti tuhoutuneet.
Kohde on hyväkuntoinen ja ehkä parhaiten säilynyt Kyrönjokisuun asuinpaikoista. Asuinpaikka on pitkäaikainen, ns. keskusasuinpaikka. Havaintoja asumuspainanteista ei ole. Säilynyt osa on kaavoitettu puistoksi ja rajattu muinaisjäännösalueeksi.
Kohde on valtakunnallisesti arvokas muinaisjäännös ja Maiseman muisti -kirjan kohde. |
| metsakeskus.145010016 |
145 |
Salomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266918.89700000 |
6960617.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010016 |
Kohde sijaitsee Västilän harjulla, maanteiden välisellä alueella, Tampere-Vaasa -tien varrella. Paikka on soranottoalueella ja ainakin osa asuinpaikasta on tuhoutunut. Paikalla on tavattu ainakin 20 liettä, jotka ovat tuhoutuneet.
Asuinpaikkaa on mahdollisesti säilynyt tien koillispuolisessa metsämaastossa.
Vuoden 2020 tarkastuksessa selvitettiin, onko asuinpaikan osia säilynyt Vehkaviidantien ja Vaasantien risteysalueen itäpuolella. Alueen maaperä on osin hiekanotolta säilynyt, mutta havaintoja asuinpaikasta ei tehty. |
| metsakeskus.145010017 |
145 |
Varvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267607.61000000 |
6961812.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Nahkaluoman varrella, sen pohjoispuolella, Koskenkorvan tehtailta noin 3 km pohjoiseen ja Tampere-Vaasa -tiestä noin 1,2 km itäkoilliseen. Alue on loivasti Nahkaluomaan, etelään viettävää rinnepeltoa ja laidunmaata. Paikalta on löydetty myöhemmin hukkaan joutuneita kiviesineitä. Päärakennuksesta on löytöpaikkaan matkaa noin 120 metriä. Inventoinnissa 1972 ei tavattu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Epävarma asuinpaikka. |
| metsakeskus.145010019 |
145 |
Lähteenmaa |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
277810.53000000 |
6958475.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010019 |
Kohde sijaitsee Sahaloukon kansakoulusta noin 1,5 km koilliseen. Röykkiö on laakealla metsän ympäröimällä kalliolla. Sen koko on 2 x 1,8 x 0,8 metriä ja sen keskellä on kuoppa. Röykkiössä on paikoin nokijälkiä. Mahdollinen kiuas. |
| metsakeskus.145010021 |
145 |
Ala-Kauppila |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
261721.94600000 |
6969142.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010021 |
Kivilatomus sijaitsee Tipulinkalliolla, Vaasa-Tampere -tien koillispuolella, tieltä on paikalle matkaa noin 600 metriä. Kivikehä on halkaisijaltaan noin 1 metri. Se on ladottu päänkokoisista ja hieman suuremmista kivistä. Kehän sisu on halkaisijlataan noin 0,3 metriä. Keskustan pohja-ala on peitetty pienillä, suunnilleen nyrkinkokoisilla kivillä. |
| metsakeskus.145010022 |
145 |
Hiidenhaudanmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
262343.70000000 |
6968803.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010022 |
Kiviröykkiö sijaitsee Vaasa-Tampere -tien koillispuolella, tieltä on paikalle matkaa 650 metriä. Röykkiö sijaitsee itään viettävällä loivalla metsärinteellä, metsäpalstojen rajalinjalla. Se on matalahko, halkaisijlataan noin 2 metriä. Röykkiötä on hajoitettu ja kiviä on siirretty alkuperäisen paikkansa pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.145010024 |
145 |
Viertomaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263931.06100000 |
6967951.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010024 |
Kohde sijaitsee Ilmajoen luoteisosassa, Huissin kylässä, Vaasa-Tampere -tien koillispuolella. Paikalta on eri aikoina löydetty kiviesineitä, Viertomaan rakennusten ympäriltä lounaiskoillissuuntaisen harjun kaakkoisreunalta, loivasti itään viettävältä rinteeltä. Alue on piha- ja viljelysmaata. v.1968 todettiin, että löydöt ovat kokonaan viljelyksessä olevalta maalta. Inventoinnissa 1972 löytyi Orismalaan vievän tien koillispuolelta tien reunaan kaivetun ojan ylärinteestä osaksi tuhoutunut liesi (ojaa kaivettu myöhemmin). |
| metsakeskus.145010026 |
145 |
Koivu-Lampinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264631.78400000 |
6968569.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010026 |
Kohde sijaitsee Ilmajoen luoteisosassa, Huissin kylässä. Asuinpaikka sijaitsee Koivu- ja Yli-Lampisen maalla, koillislounaissuuntaisen harjun kaakkoisreunalla loivasti Timonevaan viettävällä rinteellä. Löytöjä (mm. kiviesineitä ja niiden katkelmia, iskoksia) on tehty piha-, puutarha ja viljelysmaasta. Maaperä on hiekka- ja soramaata, pelloille on ajettu savea. |
| metsakeskus.145010027 |
145 |
Lampisharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264832.69600000 |
6968892.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010027 |
Kohde sijaitsee Ilmajoen luoteisosassa, Huissin peräkylässä, soranottoalueella. Lampisharjun länsi- ja luoteisreunassa, tien puolella on suuret soramontut. Näistä kuopista ajetusta sorasta on löydetty kvartsi-iskoksia sekä taltta. Lähimpänä tietä olevassa hiekkakuopassa on sanottu olleen liesi, joka on kokonaan tuhoutunut. Inventoinnissa 1972 paikalta ei löytynyt asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Todennäköisesti asuinpaikka on ainakin osaksi soranotossa tuhoutunut. |
| metsakeskus.145010029 |
145 |
Rasku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
265043.61000000 |
6969535.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010029 |
Kohde sijaitsee Huissin Peräkylässä, Nahkaluoman koillispuolella. Paikka on loivasti lounaaseen ja Nahkaluomaan viettävää rinnettä, joka on piha- ja viljelysmaata. Maaperä on pihamaalla hiekkaa ja muuttuu alempana savikoksi. Päärakennuksen etelä- ja lounaispuoliselta peltoalueelta on eri aikoina löydetty kiviesineitä, jotka ovat sittemmin joutuneet hukkaan.
Vuonna 1972 oli rakennustöiden yhteydessä löytynyt päärakennuksesta noin 50 metriä etelään kiviesineitä ja liesikiveys noin 40-50 cm:n syvyydestä. Inventoinnissa paikalta saatiin mukaan oikokirves ja reikäkiven puolikas. Lisäksi paikalta noin 100 metriä kaakkoon on ns. Vintturamäen pellolta löytynyt vuonna 1958 liuskerenkaan katkelma ja hiotun kiviesineen katkelma. |
| metsakeskus.145010030 |
145 |
Mannila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
270713.32300000 |
6972482.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010030 |
Kohde sijaitsee Kiikerin kylässä, Mannilan tilalla, piha- ja viljelysmaalla. Todennäköisesti asuinpaikka sijaitsee päärakennuksen itäpuolella rinteessä. Tilan "kartanopellosta" on löydetty mm. vasarakirveen katkelma ja nelisivuinen oikokirveen katkelma. |
| metsakeskus.145010032 |
145 |
Rautala |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
280530.40900000 |
6966358.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010032 |
Paikka sijaitsee Ahonkylässä, lähellä Seinäjoen rajaa, Isovuoren lounaisrinteellä, noin 73 m mpy. Paikka on karua jäkälän peittämää kalliota, jossa kasvaa harvakseltaan mäntyjä.
Röykkiö on kasattu kalliopohjalle, joka viettää polveilevasti lounaaseen. Röykkiö on keskustasta kuopalla ilmeisesti kaivelun seurauksena. Röykkiön korkeus on vuonna 1972 ollut noin 70 cm. Sen alkuperäinen halkaisija lienee ollut noin 3 metriä. |
| metsakeskus.145010033 |
145 |
Korpela |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
281068.19600000 |
6964150.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010033 |
Kohde sijaitsee Peltoniemen kylässä, Tuomiluoman itäpuolella. Paikalla on suuri siirtolohkare, jonka lähes pystysuorassa kaakkoissivussa on vaakasuora tasapohjainen uurre, jonka koko on 45 x 4 x 4 cm. Uurre on noin 1,5 metrin korkeudella maanpinnasta. Tarinan mukaan uurteeseen on sivelty rasvaa. Mahdollisesti kysymyksessä on uhrikivi. |
| metsakeskus.145010035 |
145 |
Uljaistenkylä |
10002 |
12006 |
13085 |
11006 |
27000 |
279682.00000000 |
6974043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010035 |
Kohde sijaitsee Peltoniemen kylässä, Ilmajoen kirkolta Uljaisten kautta Munakkaan vievän tien pohjoispuolella, pihamaalla. Paikalla on mahdollinen uhrikivi, joka sijaitsee Mäntylän asuinrakennuksesta noin 200 metriä länteen. Kivi on kartiomainen, ylöspäin kapeneva maakiven esiinpistävä nokka. Se on noin 40 cm korkea. Kivessä oleva kuppi on kooltaan noin 35 x 30 cm ja se on noin 10 cm:n syvyinen. Kuppi näyttää syntyneen samalla tavalla kuin ns. hiidenkirnut. Kerrotaan, että kupissa oleva sadevesi parantaa syyliä.
Inventointi 2020:
Kivi sijaitsee uudehkon talon pihalle johtavan tien länsilaidalla, talon lounaisnurkkauksesta noin 10 m lounaaseen. Kohta ympäristöineen on nurmikkoa. Kiven maanpinnalta nousevan osan koko on 120 x 80 cm, korkeus 30 cm. Laella olevan maljamaisen muodostuman koko on noin 35 x 30 cm, syvyys 10 cm. Kyseessä on aivan selvästi luonnonmuodostuma. Alueen, topografian ja asutushistorian perusteella käsitys kyseisen kiven parantavista voimista lienee nuori, sillä talojen muodostus lähialueella on alkanut vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. |
| metsakeskus.145010036 |
145 |
Riomäki |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
275966.30300000 |
6951121.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010036 |
Kohde sijaitsee lähellä Kurikan ja Ilmajoen rajaa. Kiviröykkiön koko on 2 x 1,5 x 0,7 metriä. Röykkiötä on hajoitettu ja sen eteläpäässä on suorakaiteenmuotoinen syvennys, jossa on palaneita kiviä ja nokea. Todennäköisemmin kysymyksessä on kiuas. Minkäänlaisia muita rakennukseen viittaavia jälkiä ei inventoinnissa 1972 havaittu. |
| metsakeskus.145010037 |
145 |
Kettuvuori |
10001 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
276567.02100000 |
6960454.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145010037 |
Kohde sijaitsee Huhtimäestä Pojanluomalle kulkevan metsäautotien (Keskinentie) varrella, Kettuvuoren laella. Kalliomaastossa, vanhan kolmiomittaustornin jäännösten eteläpuolella, noin 100 metriä etelään kolmiopisteestä, muutaman kymmenen neliömetrin alueella on kuusi pientä röykkiötä, suunnilleen koillinen-lounainen suuntaisessa muodostelmassa. Röykkiöiden koko vaihtelee noin 2,5 x 1,5 metrin ja 2,5 x 2,5 metrin välillä, korkeus noin 50-80 cm välillä. Röykkiöt erottuvat niukkakasvustoisessa kalliomaastossa hyvin; niiden muoto on kekomainen. Mahdollisesti kysymyksessä ovat raja- tai muut merkkiröykkiöt.
Ilmajokelaisen Olavi Yli-Vainion 7.12.2009 ilmoittamat huomiot:
Paikalla on selvästi havaittavissa kuusi kiviröykkiötä, jotka ovat ryhmittyneet hieman tähtimäisesti pyöreän, matalan kivistä rakentuneen kumpareen ympärille. Kumpare on rakenteeltaan selvästi poikkeava ympäristön lakikivikosta, jonka eteläpäässä röykkiökokonaisuus on.
Keskeltä kumpare on epäsäännöllisesti kovera eli keskeltä hieman reunoja matalampi. Melko keskellä on yksi kookkaampi kivi, joka näyttää siirtyneen sivuun alkuperäiseltä paikaltaan, koska sen pinta on niukkajäkäläinen verrattuna muihin kiviin ja vieressä on sopiva tila kivelle. Kumpareen halkaisija on lakiosaltaan 12 metriä ja aivan kivikon juuresta (sammalpeitteen alta) 13 - 14 metriä. Kivikko on pääosin tasakokoisista kivistä koostuva ja kivien koko on selvästi lakikivikon kivikokoa pienempi. Lakikivikossa kivikoko vaihtelee. Ympyräkivikon pintaa ovat metsäkoneet saattaneet hieman muotoilla. Lisäksi paikasta noin 30 metriä kaakkoon on omituinen, kivikkopohjainen kuoppa.
huom. kohde tulee tarkastaa maastossa (24.9.2019 muutettu mj-status). |
| metsakeskus.145500001 |
145 |
Renko Soukajoki Ruissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
287753.54000000 |
6958320.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500001 |
Ruissaari on pieni jokisaari, joka sijaitsee Seinäjoen Soukajoelta n. 4 km etelään. Ruissaaren nimi tulisi Ruumissaaresta, joka oli kesähautapaikka. Vainajat kuljetettiin Ilmajoelle syksyllä maatöiden jälkeen jokea pitkin. Nykyisin Ruissaari on huvipaikkana, eikä siellä kuulemma ole jälkiä haudoista.
Inventointi 2008:
Paikka sijaitsee Rengonkylässä, kohde on saari Seinäjoessa lentokentän itä-koillispuolella. Paikallisten kertoman mukaan Ruissaaren alkuperäinen nimi on ollut Ruumissaari. Nimi on muutettu kun paikalle tehtiin "huvikeskus" eli tanssilava (sotien jälkeen?), jotta paikka olisi houkuttelevampi. Paikalliset kertoivat myös, että saareen olisi haudattu ihmisiä. Kyseessä lienee ns. kelirikkoajan tilapäishautausmaa - ehkä 1500-1700 luvuilta. Mitään merkkejä haudoista saaressa ei enää ole. |
| metsakeskus.145500005 |
145 |
Vanha kirkkotarha |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
273741.14400000 |
6963542.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500005 |
Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki vihki kesäkuun 6. päivänä 1516 Ilmajoen eli Ilmolan ensimmäisen kappelin, joka sijaitsi vanhalla kirkkomaalla Lauroselan luona, Kyrönjoen partaalla. Kappeli oli pyhitetty Pyhälle Annalle ja apostoli Jaakobille. Ilmajoen seurakunta itsenäistyi Isostakyröstä vuonna 1532. Vuonna 1638 rakennettiin samalle paikalle uusi tilavampi kirkko ja 1693 tapuli kirkon yhteyteen. Tämä kirkkorakennus oli käytössä vuoteen 1766 asti. Sen jälkeen "molemmat myytiin enimmän tarinneelle sekä hajotettiin ja maahan tasoitettiin". Uusi (nykyinen) kirkko rakennettiin noin 700 metrin päähän. Aidatun, puistomaisen kirkkotarhan keskellä on vanhan kirkon ja Ilmajoen kirkkoherrojen muistomerkit, sekä joitain hautamuistomerkkejä. Paikalle on tehty hautauksia vielä 1800-luvulla. Kirkkorakennuksen asema ja suuruus on merkitty istutetuilla koivuilla. |
| metsakeskus.145500006 |
145 |
Santavuori |
10001 |
12014 |
13149 |
11006 |
27000 |
268442.31100000 |
6954877.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500006 |
24.2.1597 Fleming saavutti toisen ja lopullisen voittonsa talonpojista Nuijasodassa Santavuorella.
Huom. 2025: Santavuoren laen eteläpuolella pirunpellossa on rakkakuoppia. |
| metsakeskus.145500007 |
145 |
Pukarankosken mylly |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
267556.64500000 |
6959239.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500007 |
Pukarankoskessa on ollut eri aikoina useita myllyjä ja pohjapatoja. Varhaisimmat mainninnat Pukarankosken myllyistä ovat vuodelta 1692. Vuonna 1721 Pukarankosken myllyssä olivat osakkaina Kauppilan, Seppälän, Hannukselan, Suomun, Havuselan, Koskeekorvan ja Rannan isännät.
Nykypäiviin asti on Pukarankosken alueella säilynyt kaksi myllyrakennusta, Pukaran-eli Koskenkorvan mylly joen itäpuolella ja Västilän mylly joen länsipuolella, ja niiden välissä oleva 50-luvulla rakennettu betoninen pohjapato, joka on syksyllä 2009 purettu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Molemmat myllyt ovat tuhoutuneet tulipalossa: Pukaranmylly 1950-luvulla ja Västilänmylly uuden maantiesillan rakennustyömaan aikoihin vuonna 1992.
Kesällä 2009 Länsi-Suomen ympäristökeskus toteutti kosken kunnostuksen, jossa koski ja pato uusittiin luonnonkoskea muistuttavaksi. Hankketta varten tehtiin alueesta arkistolähteisiin perustuva esiselvitys, jossa todettiin, että vuoden 1753 karttaan on merkitty joen poikki, nykyisen betonipadon eteläpuolelle, länteen kaartuva rakenne, jonka funktio oli tuntematon. Maakunta-arkeologi Pentti Rislan maastotarkastuksessa toukokuussa 2009 todettiin, että jos nykyisestä padosta etelään on ollut jokin rakenne, niin siitä rantapenkoille jääneet merkit ovat todennäköisesti tuhoutuneet viimeistään nyt olemassa olevien siltojen rakentamisen yhteydessä ja erityisesti rautatiesillan laaja kiviperustus ei jätä mitään säilymismahdollisuuksia VT3 puolella rantaa. On mahdollista, että kartalla näkyvä rakenne olisi ollut puusilta Pukaran myllylle. Ei ole mahdotonta, että karttaa puhtaaksi piirrettäessä rakenteen kulkusuunta on kääntynyt ja rakenne onkin kulkenut Pukaran myllyltä kohti pohjoista kuten nykyinen patokin, eikä Pukaran myllyltä länteen.
Pukaran myllyn alakanavalta löytyi tarkastuksessa 2009 erilaista jätettä osin myllyihin liittyen mm. lohkokivikappaleita, tiiltä ym. sekä muutaman puupaalun osoittama siltalinja. Puusilta on piirretty 1800-luvun lopun kartoille ja sille johtanut tie näkyy länsirannalla.
Mahdollisissa suojelutoimenpiteissä tulee Pukaran myllyn osalta kiinnittää huomiota Saironkujalta myllylle johtavan 60 metrin mittaisen 1750-luvun ja sitä myöhempien karttojen mukaisen tielinjan säilyttämiseen. |
| metsakeskus.145500010 |
301 |
Jyllinkosken lohipato |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
263653.00000000 |
6948737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500010 |
Inventointi 2010:
Kohde sijaitsee Kyrönjoessa Jyllinkoskessa vajaa 100 metriä Jyllinkoskensillasta ja tiestä etelälounaaseen. Patoamisen seurauksena virtaama joessa tällä kohtaa on enää vähäinen ja joen kivikkoinen pohja lähes kokonaan näkyvissä. Joen rannat ovat pusikoituneet. Kohdetta ei tarkastettu maastossa inventoinnissa 2010, koska liikkuminen pusikoituneilla joen rinteillä oli vaarallista. Historiallinen tausta: Paikka on mahdollisesti ollut tärkein lohipato, josta maksettiin kuninkaalle veroa 1/4 äyriä, minkä määrän 1693 kihlakunnanoikeus tuomitsi silloisen läänitysherran J. de la Gardien voudille maksettavaksi (Vaasa 84/20.7.1912). Tuomiokirjassa v. 1734 on maininta: "...pato on ikimuistoisen nautinnon ja vanhojen tuomioiden perusteella rakennettu kahden saaren väliin...".
Tarkkuusinventointi 2023:
Maastohavaintojen perusteella paikalla saattaa olla patokiveys tai patorakennelman osa. Se ulottuu jokiuoman poikki likimain itä-länsisuuntaisesti mutta on uomaan nähden hieman vinossa. Vesi pääsee virtaamaan kivien väleistä suhteellisen vapaasti. Jyllinkosken alueella on vuosisatojen aikana ollut useita myllyjä ja niihin kuuluvia osia sekä lohipatoja ja muita kalastukseen liittyviä rakennelmia. Havaittu kiveys ja kivikko voivat mahdollisesti liittyä johonkin sellaiseen. Tarkkuusinventoinnissa Jyllinkosken alueella kartoitettiin myös useita muita rakenteita, mm. vuoden 1863 jälkeen perustettujen myllypadon, jauhomyllyn ja sahan jäännökset.
Suojelumerkinnät:
Jyllinkosken voimalaitoksen alue ympäristöineen muodostaa monikerroksisen kulttuuriympäristön, jossa on erilaisia, eri-ikäisiä ja eri astein säilyneitä rakennuksia sekä rakennus- ja rakennejäännöksiä. Kokonaisuutena alue on otettu huomioon maakuntakaavassa (E-P maakuntakaava 2050, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö) ja osayleiskaavassa (sr-1-merkintä, kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde). Teollista aikaa (1860-lukua) vanhemmat jäännökset alueella ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (huom. sm-merkintä osayleiskaavassa). Lusan sillan pohjoispuolella olevia lohipatoihin ja vanhoihin myllyihin liittyviä jäännöksiä ei ole inventoitu. |
| metsakeskus.145500015 |
145 |
Kirkonmäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
269098.00700000 |
6964661.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500015 |
Ala- ja Ylikauppilan rajalla Kirkonmäessä, Kirkonrämäkän ja Varsarämäkän välillä on v. 1922 ollut entinen tervahauta. Paikka sijaitsee 3-4 km joesta länsipohjaan päin, 200 m Kauppilan kujasta pohjoiseen. Tervahauta on ollut Yli- ja -Alakauppilan yhteinen, ja haudan silmä on ollut mainittujen talojen rajalla. Paikalta löytyi myös tervakuppi (puusta tehty kouru, jota myöten terva juoksee pois). Kirkonmäen nimi johtuu siitä, että sieltä on otettu Ilmajoen kirkon rakennuspuut.
|
| metsakeskus.145500017 |
145 |
Jouppila Piirtola Kapalan maa |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
266824.95200000 |
6956743.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500017 |
Kaunis etelään viettävä harjun rinne Santavuoresta länteen, lähellä Piirtolan taloja tunnetaan paikkakunnalla nuijamiesten hautuupaikan seutuna. Alueelta on löydettty reikäkiviä, joihin liittyen J. Ailio viittaa kertomukseen reikäkivien linkoamisesta Nuijasodan aikana ja niiden vetämisestä nuoralla takaisin.
|
| metsakeskus.145500018 |
145 |
Huisti Tervahamina |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
261277.13000000 |
6968139.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500018 |
Kaksi kiven- ja maansekaista röykkiötä ja yksi pelkistä kivistä rakennettu röykkiö, joka ilmeisesti on rajamerkki. Muut soranseulontakasoja. |
| metsakeskus.145500019 |
145 |
Laakavuori |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
261909.87700000 |
6968758.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500019 |
Laakavuorella kerrotaan olevan n. 1 m halkaisijaltaan oleva, renkaan muotoon pyöreistä potkupallon kokoisista kivistä ladottu latomus. |
| metsakeskus.145500021 |
145 |
Rengonkylän saha |
10001 |
12015 |
13147 |
11006 |
27000 |
287726.00000000 |
6958553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500021 |
Paikka sijaitsee Rengonkylässä, Seinäjoen itärannalla, joessa olevan saaren kohdalla, Honkakyläntien varrella, Seinäjoen lentokentän itäpuolella.
Seinäjokelaiset perustivat vuonna 1867 sahalaitoksen 1,5 km Rengon talon yläpuolelle. Saha oli käynnissä kymmenkunta vuotta. Saha myytiin ruotsalaiselle sahayhtiölle (Hurrinyhtiölle), joka muutaman vuoden kuluttua siirsi koneet muualle. Sahan rauniot olivat näkyvissä vuonna 1912.
Inventointi 2008:
Muinaisjäännösalue, jota ei ole tarkemmin tutkittu, sijaitsee Rengonkosken kapeikossa, kohdalla missä tekojärveen laskeva uusi uoma erkanee vanhasta, Seinäjoen lentokentän pohjoispuolella. Rajaus on epäselvä, syytä rauhoittaa osin kuivahtaneen koskikapeikon alue molemmilta rannoilta, kunnes tarkemmissa tutkimuksissa voidaan alue yksityiskohtaisemmin kartoittaa.
Keväällä 2015 tehdyn tarkastuksen perusteella vuonna 1867 perustettu Rengonkylän saha on sijainnut noin kilometrin ylempänä vuoden 2008 inventointikertomuksessa esitetystä. Paikalla ei ollut havaittavissa enää mitään rakenteita. |
| metsakeskus.145500022 |
145 |
Rengonkylän myllynpaikka |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
286934.00000000 |
6959272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500022 |
Rengonkylän kohdalla Seinäjoessa, Rengonkoskessa on myllyn päällyskivi, jossa on vuosiluku 1714. Kivi on kuulunut kylän yhteiseen vuoromyllyyn. Joen vastakkaisella rannalla on "nykyinen" (v. 1912) mylly, joka on siirretty kuitenkin ylemmäs joelle (Vainionpään mylly).
Myllykivi sijaitsee sillan kohdalla joessa. |
| metsakeskus.145500032 |
145 |
Jouppila Ala-Piirto |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
267076.84800000 |
6957125.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500032 |
Ala-Piirron mailla, suuren hiekkakuopan reunalta hiekkaa ottaessa vierähti n. metrin syvyydestä esiin ihmisen pääkallo ja kaulanikamia ja toisesta luurangosta hartiain luita ja pääkallo. Pääkallossa oli jälkiä teräaseen iskuista. Löytöpaikka on muutaman sadan metrin päässä Santavuoren taistelukentästä. Kirjoittaja arvelee paikalle haudatun taistelussa 1597 kaatuneita. (S.G. Koskimiehen kirje Ilmajoella 10.6.1036 Ilmajoen piirin nimismiehelle) |
| metsakeskus.145500034 |
145 |
Jouppila Piirtolankangas |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
267109.83000000 |
6957016.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.145500034 |
Jaakko Iisakinpoika teki tiilihautaa 1898 Piirtolankankaalle (löytyi saviastiankappaleita, Piirtolankangas/Vanhatalo). Tiilihaudan sija neliömuotoinen 5 x 5 m, kauttaaltaan sen pinta oli tiilihaudan tulen vaikutuksesta läpeensä palanutta, hiilen ja tuhan peittämää. |
| metsakeskus.146010001 |
146 |
Ruukinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
700551.44000000 |
6957211.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsinjärven Kuikanniemessä. Niemen luoteispuolella on Muikkulahti, josta Ilomantsinjoen vedet virtaavat kohti Kätkä- ja Mekrijärveä.
Asuinpaikka-alue on osittain viljelysmaata ja osittain alavaa hiekkamaata. Alavin osa lienee veden alla. Samalla peltoalueella on myös historiallisen ajan asuinpaikka (sen löydöt on poimittu hiesupitoiselta, etelään viettävältä peltolohkolta. Järven rantaan on tältä löytöpaikalta 50-100 m. Osa asuinpaikkalöydöistä on tullut esille Kuikanniemen tilan talousrakennusten lähettyviltä pellolta, niemen korkeimmalta kohdalta ja osa lähellä rantaa olevalta metsäiseltä vyöhykkeeltä. Asuinpaikkalöytöjä tullut esille laajalta alueelta Kuikanniemeä.
Asuinpaikka-alueelle rantaan on rakennettu rantasauna. |
| metsakeskus.146010002 |
146 |
Synnytyslaitos |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
700193.59100000 |
6955432.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010002 |
Asuinpaikkakohde sijaitsee Ilomantsijärven itärannalla. Alue on pensaikkoista, osaksi pengerrettyä rantaa. Asuinpaikka on ilmeisesti pääosin tuhoutunut. |
| metsakeskus.146010003 |
146 |
Kääntämänsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
713439.25500000 |
6954347.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuorajärven ja Karpanjärven välillä olevan Kääntämänsalmen länsilaidalla.
Alue on alavaa hiekkarantaa, löydöt on poimittu rantavedestä. Asuinpaikka on ilmeisesti jäänyt veden alle ja tuhoutunut suurimmalta osaltaan. |
| metsakeskus.146010004 |
146 |
Jänissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
712582.59400000 |
6955559.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010004 |
Jänissaari on Nuorajärven hyvin matala, noin kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen saari. Jänissaaren pohjoisrannalta, noin 10 metrin päästä rannasta löytyi 1930-luvulla tervaskantoa käännettäessä palanen Säräisniemi I -keramiikkaa.
Jänissaaren keskivaiheilla, saaren länsirannalla on pieni hiekkainen lahdelma. Tämän lahdelman pohjoispuolella on muutamia matalia painaumia, joista viisi on asumuspainanteita. Niiden halkaisija on 3-4 m ja syvyys noin 20 cm. Kasvillisuus painaumissa poikkeaa ympäröivästä: tavallisen varpukasvillisuuden sijaan niissä kasvaa heinää ja sammalta. |
| metsakeskus.146010004 |
146 |
Jänissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
712582.59400000 |
6955559.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010004 |
Jänissaari on Nuorajärven hyvin matala, noin kilometrin pituinen ja parin sadan metrin levyinen saari. Jänissaaren pohjoisrannalta, noin 10 metrin päästä rannasta löytyi 1930-luvulla tervaskantoa käännettäessä palanen Säräisniemi I -keramiikkaa.
Jänissaaren keskivaiheilla, saaren länsirannalla on pieni hiekkainen lahdelma. Tämän lahdelman pohjoispuolella on muutamia matalia painaumia, joista viisi on asumuspainanteita. Niiden halkaisija on 3-4 m ja syvyys noin 20 cm. Kasvillisuus painaumissa poikkeaa ympäröivästä: tavallisen varpukasvillisuuden sijaan niissä kasvaa heinää ja sammalta. |
| metsakeskus.146010005 |
146 |
Karpankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
714301.90800000 |
6953886.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Karpanjärven itärannalla. Asuinpaikka-aluetta on ollut noin 300 m:n pituudelta, mutta veden kulutukselta sitä on säilynyt pohjoispäässä ehjänä noin 100 m:n pituudelta.
Asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1951, jolloin sieltä on tullut esille ensimmäiset saviastianpalat. Karpankankaalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia vuosina 1985, 1987 ja 1988. |
| metsakeskus.146010005 |
146 |
Karpankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
714301.90800000 |
6953886.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Karpanjärven itärannalla. Asuinpaikka-aluetta on ollut noin 300 m:n pituudelta, mutta veden kulutukselta sitä on säilynyt pohjoispäässä ehjänä noin 100 m:n pituudelta.
Asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1951, jolloin sieltä on tullut esille ensimmäiset saviastianpalat. Karpankankaalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia vuosina 1985, 1987 ja 1988. |
| metsakeskus.146010009 |
146 |
Pitkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
715154.57200000 |
6951924.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010009 |
Pitkäniemi sijaitsee Oinassalmen sillasta noin 1,5 km pohjoiseen, Karpanjärven itärannalla. Niemi on vain muutaman kymmenen metriä levyinen, matala hiekkasärkkä. Löydöt on poimittu rantavedestä. Asuinpaikka lienee tuhoutunut. Paikalle rakennettu myös kesämökki. |
| metsakeskus.146010010 |
146 |
Uusi Savinala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
712917.55700000 |
6931135.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Mutalahdenselän etelärannalla, Mutalahden rajavartioston itäpuolella, rajavyöhykkeellä.
Löydöt ovat tulleet esille rajavartioston saunan luota ja ylempää kankaalta. Alue on rakennustöissä vaurioitunutta ja sekoittunutta. |
| metsakeskus.146010012 |
146 |
Ristiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
700005.61600000 |
6967637.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteispäässä kohdassa, jossa Koitajoki tekee mutkan sivutakseen Mekrijärven pohjoisrantaa. Rantaa sivuaa kapea järven ja suoalueen väliin jäävä luode - kaakko -suuntainen 300 m pitkä hiekkasärkkä. Asuinpaikalta tulleet löydöt on poimittu järven länsirannalta rantavedestä ja rannalla kulkevan polun kohdalta.
Koko särkän alue on mahdollista asuinpaikkaa, vaikkakaan havaintoja paikan laajuudesta ei ole voitu tehdä. Alue on säilynyt ehjänä, ainoastaan luoteispäässä rannassa venepaikalle vievä polku on kuluttanut maastoa. Vedenpinnan vaihtelut eivät näytä kuluttaneen tällä asuinpaikalla juurikaan rantoja.
Kivikautisen asuinpaikan ohella paikalla on nähtävissä myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia sekä rantavedessä, noin 1,2 metrin syvyydellä oleva mahdollinen liistekatiskan jäännös. Toisen maailmansodan taistelukaivantojen levintää alueella ei ole selvivetty kattavasti. |
| metsakeskus.146010012 |
146 |
Ristiniemi |
10002 |
12011 |
13114 |
11019 |
27000 |
700005.61600000 |
6967637.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteispäässä kohdassa, jossa Koitajoki tekee mutkan sivutakseen Mekrijärven pohjoisrantaa. Rantaa sivuaa kapea järven ja suoalueen väliin jäävä luode - kaakko -suuntainen 300 m pitkä hiekkasärkkä. Asuinpaikalta tulleet löydöt on poimittu järven länsirannalta rantavedestä ja rannalla kulkevan polun kohdalta.
Koko särkän alue on mahdollista asuinpaikkaa, vaikkakaan havaintoja paikan laajuudesta ei ole voitu tehdä. Alue on säilynyt ehjänä, ainoastaan luoteispäässä rannassa venepaikalle vievä polku on kuluttanut maastoa. Vedenpinnan vaihtelut eivät näytä kuluttaneen tällä asuinpaikalla juurikaan rantoja.
Kivikautisen asuinpaikan ohella paikalla on nähtävissä myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia sekä rantavedessä, noin 1,2 metrin syvyydellä oleva mahdollinen liistekatiskan jäännös. Toisen maailmansodan taistelukaivantojen levintää alueella ei ole selvivetty kattavasti. |
| metsakeskus.146010012 |
146 |
Ristiniemi |
10002 |
12016 |
13152 |
11019 |
27000 |
700005.61600000 |
6967637.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteispäässä kohdassa, jossa Koitajoki tekee mutkan sivutakseen Mekrijärven pohjoisrantaa. Rantaa sivuaa kapea järven ja suoalueen väliin jäävä luode - kaakko -suuntainen 300 m pitkä hiekkasärkkä. Asuinpaikalta tulleet löydöt on poimittu järven länsirannalta rantavedestä ja rannalla kulkevan polun kohdalta.
Koko särkän alue on mahdollista asuinpaikkaa, vaikkakaan havaintoja paikan laajuudesta ei ole voitu tehdä. Alue on säilynyt ehjänä, ainoastaan luoteispäässä rannassa venepaikalle vievä polku on kuluttanut maastoa. Vedenpinnan vaihtelut eivät näytä kuluttaneen tällä asuinpaikalla juurikaan rantoja.
Kivikautisen asuinpaikan ohella paikalla on nähtävissä myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia sekä rantavedessä, noin 1,2 metrin syvyydellä oleva mahdollinen liistekatiskan jäännös. Toisen maailmansodan taistelukaivantojen levintää alueella ei ole selvivetty kattavasti. |
| metsakeskus.146010012 |
146 |
Ristiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11042 |
27028 |
700005.61600000 |
6967637.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteispäässä kohdassa, jossa Koitajoki tekee mutkan sivutakseen Mekrijärven pohjoisrantaa. Rantaa sivuaa kapea järven ja suoalueen väliin jäävä luode - kaakko -suuntainen 300 m pitkä hiekkasärkkä. Asuinpaikalta tulleet löydöt on poimittu järven länsirannalta rantavedestä ja rannalla kulkevan polun kohdalta.
Koko särkän alue on mahdollista asuinpaikkaa, vaikkakaan havaintoja paikan laajuudesta ei ole voitu tehdä. Alue on säilynyt ehjänä, ainoastaan luoteispäässä rannassa venepaikalle vievä polku on kuluttanut maastoa. Vedenpinnan vaihtelut eivät näytä kuluttaneen tällä asuinpaikalla juurikaan rantoja.
Kivikautisen asuinpaikan ohella paikalla on nähtävissä myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia sekä rantavedessä, noin 1,2 metrin syvyydellä oleva mahdollinen liistekatiskan jäännös. Toisen maailmansodan taistelukaivantojen levintää alueella ei ole selvivetty kattavasti. |
| metsakeskus.146010012 |
146 |
Ristiniemi |
10002 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
700005.61600000 |
6967637.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteispäässä kohdassa, jossa Koitajoki tekee mutkan sivutakseen Mekrijärven pohjoisrantaa. Rantaa sivuaa kapea järven ja suoalueen väliin jäävä luode - kaakko -suuntainen 300 m pitkä hiekkasärkkä. Asuinpaikalta tulleet löydöt on poimittu järven länsirannalta rantavedestä ja rannalla kulkevan polun kohdalta.
Koko särkän alue on mahdollista asuinpaikkaa, vaikkakaan havaintoja paikan laajuudesta ei ole voitu tehdä. Alue on säilynyt ehjänä, ainoastaan luoteispäässä rannassa venepaikalle vievä polku on kuluttanut maastoa. Vedenpinnan vaihtelut eivät näytä kuluttaneen tällä asuinpaikalla juurikaan rantoja.
Kivikautisen asuinpaikan ohella paikalla on nähtävissä myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia sekä rantavedessä, noin 1,2 metrin syvyydellä oleva mahdollinen liistekatiskan jäännös. Toisen maailmansodan taistelukaivantojen levintää alueella ei ole selvivetty kattavasti. |
| metsakeskus.146010012 |
146 |
Ristiniemi |
10002 |
12016 |
13152 |
11042 |
27028 |
700005.61600000 |
6967637.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteispäässä kohdassa, jossa Koitajoki tekee mutkan sivutakseen Mekrijärven pohjoisrantaa. Rantaa sivuaa kapea järven ja suoalueen väliin jäävä luode - kaakko -suuntainen 300 m pitkä hiekkasärkkä. Asuinpaikalta tulleet löydöt on poimittu järven länsirannalta rantavedestä ja rannalla kulkevan polun kohdalta.
Koko särkän alue on mahdollista asuinpaikkaa, vaikkakaan havaintoja paikan laajuudesta ei ole voitu tehdä. Alue on säilynyt ehjänä, ainoastaan luoteispäässä rannassa venepaikalle vievä polku on kuluttanut maastoa. Vedenpinnan vaihtelut eivät näytä kuluttaneen tällä asuinpaikalla juurikaan rantoja.
Kivikautisen asuinpaikan ohella paikalla on nähtävissä myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia sekä rantavedessä, noin 1,2 metrin syvyydellä oleva mahdollinen liistekatiskan jäännös. Toisen maailmansodan taistelukaivantojen levintää alueella ei ole selvivetty kattavasti. |
| metsakeskus.146010012 |
146 |
Ristiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
700005.61600000 |
6967637.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteispäässä kohdassa, jossa Koitajoki tekee mutkan sivutakseen Mekrijärven pohjoisrantaa. Rantaa sivuaa kapea järven ja suoalueen väliin jäävä luode - kaakko -suuntainen 300 m pitkä hiekkasärkkä. Asuinpaikalta tulleet löydöt on poimittu järven länsirannalta rantavedestä ja rannalla kulkevan polun kohdalta.
Koko särkän alue on mahdollista asuinpaikkaa, vaikkakaan havaintoja paikan laajuudesta ei ole voitu tehdä. Alue on säilynyt ehjänä, ainoastaan luoteispäässä rannassa venepaikalle vievä polku on kuluttanut maastoa. Vedenpinnan vaihtelut eivät näytä kuluttaneen tällä asuinpaikalla juurikaan rantoja.
Kivikautisen asuinpaikan ohella paikalla on nähtävissä myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia sekä rantavedessä, noin 1,2 metrin syvyydellä oleva mahdollinen liistekatiskan jäännös. Toisen maailmansodan taistelukaivantojen levintää alueella ei ole selvivetty kattavasti. |
| metsakeskus.146010012 |
146 |
Ristiniemi |
10002 |
12011 |
13114 |
11002 |
27000 |
700005.61600000 |
6967637.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteispäässä kohdassa, jossa Koitajoki tekee mutkan sivutakseen Mekrijärven pohjoisrantaa. Rantaa sivuaa kapea järven ja suoalueen väliin jäävä luode - kaakko -suuntainen 300 m pitkä hiekkasärkkä. Asuinpaikalta tulleet löydöt on poimittu järven länsirannalta rantavedestä ja rannalla kulkevan polun kohdalta.
Koko särkän alue on mahdollista asuinpaikkaa, vaikkakaan havaintoja paikan laajuudesta ei ole voitu tehdä. Alue on säilynyt ehjänä, ainoastaan luoteispäässä rannassa venepaikalle vievä polku on kuluttanut maastoa. Vedenpinnan vaihtelut eivät näytä kuluttaneen tällä asuinpaikalla juurikaan rantoja.
Kivikautisen asuinpaikan ohella paikalla on nähtävissä myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia sekä rantavedessä, noin 1,2 metrin syvyydellä oleva mahdollinen liistekatiskan jäännös. Toisen maailmansodan taistelukaivantojen levintää alueella ei ole selvivetty kattavasti. |
| metsakeskus.146010012 |
146 |
Ristiniemi |
10002 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
700005.61600000 |
6967637.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven luoteispäässä kohdassa, jossa Koitajoki tekee mutkan sivutakseen Mekrijärven pohjoisrantaa. Rantaa sivuaa kapea järven ja suoalueen väliin jäävä luode - kaakko -suuntainen 300 m pitkä hiekkasärkkä. Asuinpaikalta tulleet löydöt on poimittu järven länsirannalta rantavedestä ja rannalla kulkevan polun kohdalta.
Koko särkän alue on mahdollista asuinpaikkaa, vaikkakaan havaintoja paikan laajuudesta ei ole voitu tehdä. Alue on säilynyt ehjänä, ainoastaan luoteispäässä rannassa venepaikalle vievä polku on kuluttanut maastoa. Vedenpinnan vaihtelut eivät näytä kuluttaneen tällä asuinpaikalla juurikaan rantoja.
Kivikautisen asuinpaikan ohella paikalla on nähtävissä myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia sekä rantavedessä, noin 1,2 metrin syvyydellä oleva mahdollinen liistekatiskan jäännös. Toisen maailmansodan taistelukaivantojen levintää alueella ei ole selvivetty kattavasti. |
| metsakeskus.146010013 |
146 |
Kiukoila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
700463.43400000 |
6968119.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010013 |
Esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee noin 500 m Koitajoen ja Mekrijärven yhtymäkohdasta koilliseen, joen etelärannalla.Asuinpaikka-alue on suoympäristöstä kohoava kangasmäki, osaksi pihamaata.
Kiukoilasta löytyneet esineet ovat tulleet esille pitkän ajan kuluessa, eikä niiden kuuluvuutta samaan muinaisjäännökseen voida osoittaa. Rautainen kirves (KM 9628:1) löytyi peltoa kynnettäessä pienen kiviraunion kohdalta, joten kyseessä on saattanut olla hauta. Toisaalta myöhemmät löydöt viittaavat siihen, että paikalla on olisi ollut muutakin toimintaa. Valinmuotin kappale (KM11140:3) antaa aiheen olettaa, että metallikirveitä on valmistettu, ja kvartsiaineisto taas on tyypillistä asuinpaikoille vielä kivikauden jälkeenkin. Vaikuttaakin todennäköiseltä, että Kiukoilassa on kivikauden loppupuolelta rautakauden lopulle käytössä ollut asuinpaikka. |
| metsakeskus.146010013 |
146 |
Kiukoila |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
700463.43400000 |
6968119.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010013 |
Esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee noin 500 m Koitajoen ja Mekrijärven yhtymäkohdasta koilliseen, joen etelärannalla.Asuinpaikka-alue on suoympäristöstä kohoava kangasmäki, osaksi pihamaata.
Kiukoilasta löytyneet esineet ovat tulleet esille pitkän ajan kuluessa, eikä niiden kuuluvuutta samaan muinaisjäännökseen voida osoittaa. Rautainen kirves (KM 9628:1) löytyi peltoa kynnettäessä pienen kiviraunion kohdalta, joten kyseessä on saattanut olla hauta. Toisaalta myöhemmät löydöt viittaavat siihen, että paikalla on olisi ollut muutakin toimintaa. Valinmuotin kappale (KM11140:3) antaa aiheen olettaa, että metallikirveitä on valmistettu, ja kvartsiaineisto taas on tyypillistä asuinpaikoille vielä kivikauden jälkeenkin. Vaikuttaakin todennäköiseltä, että Kiukoilassa on kivikauden loppupuolelta rautakauden lopulle käytössä ollut asuinpaikka. |
| metsakeskus.146010013 |
146 |
Kiukoila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
700463.43400000 |
6968119.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010013 |
Esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee noin 500 m Koitajoen ja Mekrijärven yhtymäkohdasta koilliseen, joen etelärannalla.Asuinpaikka-alue on suoympäristöstä kohoava kangasmäki, osaksi pihamaata.
Kiukoilasta löytyneet esineet ovat tulleet esille pitkän ajan kuluessa, eikä niiden kuuluvuutta samaan muinaisjäännökseen voida osoittaa. Rautainen kirves (KM 9628:1) löytyi peltoa kynnettäessä pienen kiviraunion kohdalta, joten kyseessä on saattanut olla hauta. Toisaalta myöhemmät löydöt viittaavat siihen, että paikalla on olisi ollut muutakin toimintaa. Valinmuotin kappale (KM11140:3) antaa aiheen olettaa, että metallikirveitä on valmistettu, ja kvartsiaineisto taas on tyypillistä asuinpaikoille vielä kivikauden jälkeenkin. Vaikuttaakin todennäköiseltä, että Kiukoilassa on kivikauden loppupuolelta rautakauden lopulle käytössä ollut asuinpaikka. |
| metsakeskus.146010014 |
146 |
Lapinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
703721.04500000 |
6987554.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Harkkojärven länsiosassa. Lapinniemen lahdelmasta hiekkarannalta on poimittu kvartsi-iskoksia vesirajasta ja rantavedestä. Asuinpaikka lienee jäänyt suurimmaksi osaksi veden alle, kun järven vedenpintaa on nostettu. |
| metsakeskus.146010016 |
146 |
Kalmotranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687600.57800000 |
6979453.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen eteläpäässä sijaitsevan Tyrjänsaaren luoteisrannalla. Vuotsanlahden rantavedestä poimitut kvartsi-iskokset osoittavat tämän asuinpaikan huuhtoutuneen suurimmaksi osaksi veteen.
Lähellä on ollut myös ortodoksikalmisto, josta paikka on saanut nimensä. |
| metsakeskus.146010017 |
146 |
Syväys 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
694609.74300000 |
6982443.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla Syväysjoen suun pohjoispuolella. Rannan suuntaisen harjun ja järven välillä oleva asuinpaikka on osaksi tuhoutunut.
Syväyksen asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1968. Kohteessa on suoritettu arkeologisia tutkimuksia vuosina 1970 ja 1971.
Vuonna 1970 läntiseltä alueelta löytynyt keramiikka on pääosin tyypillisen kampakeramiikan aikaista rakeisella asbestilla sekoitettua keramiikkaa. Yksi pala on yhdistetty Sarsan tyypin tekstiilikeramiikkaan. Itäisen alueen keramiikassa on vähemmän tekstiilipainanteita ja myös kampaleimapainanteita esiintyy.
Syväyksen löydöt ovat hyvin monipuoliset. Liuske-esineistö on rikasta: kaksi liuskerenkaan katkelmaa, kaksi Pyheensillan tyypin nuolenkärkeä. Kivikauden lopulle ja pronssikaudelle
ajoittuvia tasakantaisia kvartsinuolenkärkiä (KM 18200:65, 192, 281) sekä yksi kvartsinen ruotokärki (KM 18200:353). Retusoituja piisäleen katkelmia on löytynyt 6 kpl.
Asuinpaikasta itään, kesämökistä noin 50 m itään, rinteen alaosassa on miilu, jossa havaittavissa useita pieniä kuoppia. |
| metsakeskus.146010017 |
146 |
Syväys 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
694609.74300000 |
6982443.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla Syväysjoen suun pohjoispuolella. Rannan suuntaisen harjun ja järven välillä oleva asuinpaikka on osaksi tuhoutunut.
Syväyksen asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1968. Kohteessa on suoritettu arkeologisia tutkimuksia vuosina 1970 ja 1971.
Vuonna 1970 läntiseltä alueelta löytynyt keramiikka on pääosin tyypillisen kampakeramiikan aikaista rakeisella asbestilla sekoitettua keramiikkaa. Yksi pala on yhdistetty Sarsan tyypin tekstiilikeramiikkaan. Itäisen alueen keramiikassa on vähemmän tekstiilipainanteita ja myös kampaleimapainanteita esiintyy.
Syväyksen löydöt ovat hyvin monipuoliset. Liuske-esineistö on rikasta: kaksi liuskerenkaan katkelmaa, kaksi Pyheensillan tyypin nuolenkärkeä. Kivikauden lopulle ja pronssikaudelle
ajoittuvia tasakantaisia kvartsinuolenkärkiä (KM 18200:65, 192, 281) sekä yksi kvartsinen ruotokärki (KM 18200:353). Retusoituja piisäleen katkelmia on löytynyt 6 kpl.
Asuinpaikasta itään, kesämökistä noin 50 m itään, rinteen alaosassa on miilu, jossa havaittavissa useita pieniä kuoppia. |
| metsakeskus.146010017 |
146 |
Syväys 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
694609.74300000 |
6982443.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla Syväysjoen suun pohjoispuolella. Rannan suuntaisen harjun ja järven välillä oleva asuinpaikka on osaksi tuhoutunut.
Syväyksen asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1968. Kohteessa on suoritettu arkeologisia tutkimuksia vuosina 1970 ja 1971.
Vuonna 1970 läntiseltä alueelta löytynyt keramiikka on pääosin tyypillisen kampakeramiikan aikaista rakeisella asbestilla sekoitettua keramiikkaa. Yksi pala on yhdistetty Sarsan tyypin tekstiilikeramiikkaan. Itäisen alueen keramiikassa on vähemmän tekstiilipainanteita ja myös kampaleimapainanteita esiintyy.
Syväyksen löydöt ovat hyvin monipuoliset. Liuske-esineistö on rikasta: kaksi liuskerenkaan katkelmaa, kaksi Pyheensillan tyypin nuolenkärkeä. Kivikauden lopulle ja pronssikaudelle
ajoittuvia tasakantaisia kvartsinuolenkärkiä (KM 18200:65, 192, 281) sekä yksi kvartsinen ruotokärki (KM 18200:353). Retusoituja piisäleen katkelmia on löytynyt 6 kpl.
Asuinpaikasta itään, kesämökistä noin 50 m itään, rinteen alaosassa on miilu, jossa havaittavissa useita pieniä kuoppia. |
| metsakeskus.146010018 |
146 |
Syväys II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
694470.79200000 |
6982837.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Syväys I (Ilomantsi inv. nro 17) -nimisestä kohteesta noin 400 m luoteeseen, Koitereen itärannalta pistävällä niemellä, lähellä Syväysjoen suuta. Löydöt on poimittu rantahietikolta. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.146010019 |
146 |
Lapiovaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695741.24900000 |
6991646.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen pohjoisosassa järven itärannalla, Lapiovaarasta lounaaseen. Löydöt on poimittu rantahietikolta. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi huuhtoutunut veteen. |
| metsakeskus.146010020 |
146 |
Luttijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
694963.54000000 |
6998437.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen pohjoispäässä Luttijoen kanavan suun kaakkoispuolella. Löydöt on poimittu rantahietikolta. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi huuhtoutunut veteen. |
| metsakeskus.146010021 |
146 |
Havukkakallio |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
701584.03900000 |
6952013.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010021 |
Muinaislinna sijaitsee Parppeinvaaran eteläpuolella, vanhan Tuupovaaran maantien itäpuolella, sen ja kantatien 74 (Joensuu-Ilomantsi) risteyksestä noin 500 m etelään.
Muinaislinna on jyrkällä ja korkealla kalliolla. Kallion eteläreuna on lähes pystysuora ja kaakkoisrinnettä lukuun ottamatta se on muiltakin reunoiltaan jyrkkä. Kallion kaakkoislaidalla on kivivallin jäännöksiä ja laella rakennusten pohjia.
Havukkakallioon liittyy myös suullista perinnettä. Kerrotaan, että siellä on pantu toimeen mestauksia ja muita rangaistuksia. Nämä olisivat tapahtuneet mäen luoteisreunalla, jyrkkäreunaisella kalliotasanteella, johon on hakattu ristin muotoinen kuvio. Tarinat "elämän lähteestä" ja aarteen etsinnästä liittynevät nekin joihinkin jo unohduksiin jääneisiin merkittäviin tapahtumiin.
Vuonna 2021 alueella suoritettiin arkeologinen tarkkuusinventointi sekä pienimuotoinen koekaivaus. Tutkimuksen aikana täsmennettiin muun muassa linnavuoren laajuutta, rakenteiden levintää ja käyttövaiheita. Kaivauksessa havaitut puurakenteet on ajoitettu 1300-luvun loppuun tai 1400-luvun alkuun, mutta tutkimushavaintojen perusteella kohdetta on käytetty vielä ainakin 1500-luvulla. |
| metsakeskus.146010022 |
146 |
Hietaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
701066.19500000 |
6966785.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven koillisrannalla, noin 1,2 km kaakkoon paikasta, jossa Koitajoki sivuaa järveä. Niemen lounaispäässä on 3-4 metrin levyinen harjanne, jonka reunoja vedenpinnan vaihtelut ovat kuluttaneet paikoin noin 2 metrin korkuisiksi leikkauksiksi. Maaperä on melko karkeaa hiekkaa ja paikoin soraa. Asuinpaikan todennäköinen laajuus on noin 10 x 100 m. |
| metsakeskus.146010023 |
146 |
Hemminsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
693886.03000000 |
6982930.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, vajaan kilometrin päässä Syväysjoen suusta. Saari on kapea parinsadan metrin pituinen hiekkasärkkä, joka länsiosastaan on hieman korkeampi ja mäntyä kasvava kumpare. Löytöjä on kumpareen lounaisreunalta. Idässä särkkä kapenee ja tulee vähitellen häviämään veden kulutuksen johdosta.
Asuinpaikalta on löydetty 2 itäkarjalaista tasatalttaa (KM 19842:1ja 2) sekä kampa- ja asbestikeramiikkaa (Sär 2, ST). |
| metsakeskus.146010023 |
146 |
Hemminsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
693886.03000000 |
6982930.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, vajaan kilometrin päässä Syväysjoen suusta. Saari on kapea parinsadan metrin pituinen hiekkasärkkä, joka länsiosastaan on hieman korkeampi ja mäntyä kasvava kumpare. Löytöjä on kumpareen lounaisreunalta. Idässä särkkä kapenee ja tulee vähitellen häviämään veden kulutuksen johdosta.
Asuinpaikalta on löydetty 2 itäkarjalaista tasatalttaa (KM 19842:1ja 2) sekä kampa- ja asbestikeramiikkaa (Sär 2, ST). |
| metsakeskus.146010023 |
146 |
Hemminsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
693886.03000000 |
6982930.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itärannalla, vajaan kilometrin päässä Syväysjoen suusta. Saari on kapea parinsadan metrin pituinen hiekkasärkkä, joka länsiosastaan on hieman korkeampi ja mäntyä kasvava kumpare. Löytöjä on kumpareen lounaisreunalta. Idässä särkkä kapenee ja tulee vähitellen häviämään veden kulutuksen johdosta.
Asuinpaikalta on löydetty 2 itäkarjalaista tasatalttaa (KM 19842:1ja 2) sekä kampa- ja asbestikeramiikkaa (Sär 2, ST). |
| metsakeskus.146010024 |
146 |
Eteläinen Karinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
688364.23900000 |
6987117.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010024 |
Eteläinen Karinsaari on Koitereen Vallitunselän pohjoisosassa Lammassaaren itäpuolella sijaitseva pieni saari. Matalat, pienet Karinsaaret ovat kuuluneet aiemmin yhteen. Löydöt ovat eteläisemmän saaren itäosasta, rantahietikolta.
Saviastianpalat ovat kampa- asbestikeramiikkaa. Koitereen ympäristöinventoinnin ja -arvioinnin yhteydessä on saaren sisäosista havaittu painanteita sekä nikimaajälkiä. |
| metsakeskus.146010025 |
146 |
Matkalammit |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
701842.00000000 |
7001416.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarvanjärveen sen luoteispuolella laskevien Matkalammien rannalla. Alue on hyvin alavaa, tasaista ja mäntyä kasvavaa kanervapohjaista kangasta.
Kohde on ollut tunnettu vuodesta 1987, jolloin kesämökkiä rakennettaessa tuli esille kaksi tulisijaa ja palanutta luuta. Toisesta tulisijasta löytyi kivikirves.
Mökki on noin 15 m normaaliveden korkeudesta. Kohteessa on myös yksi asumuspainanne, joka on halkaisijaltaan noin 6-8 m ja syvyydeltään noin 50 cm.
Asuinpaikan laajuus on selvittämättä, mutta se saattaa ulottua pesäkkeisenä lammen koko koillisrannalle noin puolen kilometrin matkalle. |
| metsakeskus.146010025 |
146 |
Matkalammit |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
701842.00000000 |
7001416.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarvanjärveen sen luoteispuolella laskevien Matkalammien rannalla. Alue on hyvin alavaa, tasaista ja mäntyä kasvavaa kanervapohjaista kangasta.
Kohde on ollut tunnettu vuodesta 1987, jolloin kesämökkiä rakennettaessa tuli esille kaksi tulisijaa ja palanutta luuta. Toisesta tulisijasta löytyi kivikirves.
Mökki on noin 15 m normaaliveden korkeudesta. Kohteessa on myös yksi asumuspainanne, joka on halkaisijaltaan noin 6-8 m ja syvyydeltään noin 50 cm.
Asuinpaikan laajuus on selvittämättä, mutta se saattaa ulottua pesäkkeisenä lammen koko koillisrannalle noin puolen kilometrin matkalle. |
| metsakeskus.146010026 |
146 |
Paskopohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
703403.13300000 |
6999292.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarvanjärven itärannalla Syvälahden eteläpuolella suoraan vastapäätä Ruunaniemeä. Paikka on matalan etelä-pohjois -suuntaisen mäntykangasharjanteen eteläpäässä Ilomantsin kunnan uimarannalla. Maaperä on hienoa hiekkaa, jota näkyvissä noin 10 metrin leveydeltä.
Asuinpaikalta löytynyt kivikirves (hukassa) ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.146010027 |
146 |
Ruotahiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
695954.16800000 |
6989654.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen Hämönselän itärannalla Lapiovaaran kylästä noin 2,5 km etelään Ruotalahden kohdalla. Rantaviiva alueella on koillinen-lounassuuntainen ja veden säännöstelystä johtuen melko kulunut. Hienohiekkainen ranta on noin 300 m:n mittainen. Lounaispäässä ranta jatkuu vain 10-20 metriä leveänä kannaksena, jonka itäpuolella avautuu suo. Kannaksen jatkeena on noin 150 metrin pituinen Ruotaniemi, joka on ajoittain korkeasta vedenpinnasta johtuen saarena. Löydöt on poimittu Ruotalahden rannassa olevan hietikon lounaisosasta.
Lahden lounaispuolella olevassa Ruotaniemessä on historiallisen ajan kiviröykkiö. |
| metsakeskus.146010028 |
146 |
Suiponniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
707955.46700000 |
6953926.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Muokonjärven Naukulahden länsirannalla Ruhkarannan lomakylästä noin 500 m luoteeseen. Asuinpaikka on hiekkaisella niemellä.
Suiponniemessä on suoritettu arkeologisia tutkimuksia vuonna 1986. Yhtä kampakeraamista saviastianpalaa lukuun ottamatta keramiikka on varhaismetallikautista, koristelematonta asbestisekoitteista keramiikkaa.
Suurin osa asuinpaikasta tuhoutui vuonna 2008 huvilan rakennustöissä. |
| metsakeskus.146010028 |
146 |
Suiponniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
707955.46700000 |
6953926.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Muokonjärven Naukulahden länsirannalla Ruhkarannan lomakylästä noin 500 m luoteeseen. Asuinpaikka on hiekkaisella niemellä.
Suiponniemessä on suoritettu arkeologisia tutkimuksia vuonna 1986. Yhtä kampakeraamista saviastianpalaa lukuun ottamatta keramiikka on varhaismetallikautista, koristelematonta asbestisekoitteista keramiikkaa.
Suurin osa asuinpaikasta tuhoutui vuonna 2008 huvilan rakennustöissä. |
| metsakeskus.146010028 |
146 |
Suiponniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
707955.46700000 |
6953926.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Muokonjärven Naukulahden länsirannalla Ruhkarannan lomakylästä noin 500 m luoteeseen. Asuinpaikka on hiekkaisella niemellä.
Suiponniemessä on suoritettu arkeologisia tutkimuksia vuonna 1986. Yhtä kampakeraamista saviastianpalaa lukuun ottamatta keramiikka on varhaismetallikautista, koristelematonta asbestisekoitteista keramiikkaa.
Suurin osa asuinpaikasta tuhoutui vuonna 2008 huvilan rakennustöissä. |
| metsakeskus.146010029 |
146 |
Tervaruukki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
709292.93300000 |
6952652.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010029 |
Tervaruukki sijaitsee entisen tervatehtaan paikalla Muokonjärven eteläpäähän pistävällä niemellä, Möhköön vievästä maantiestä noin 500 m pohjoiseen. Alue on tervaruukin ja tanssilavan vuoksi jokin verran tuhoutunut. |
| metsakeskus.146010030 |
146 |
Issakkalansärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
702373.65600000 |
6969229.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitajokeen laskevan Kelsimänjoen suun länsipuolella, Issakkalansärkän länsirannassa. Yleensä särkän alava länsipuolinen ranta on veden peitossa. Vedenpinnan vaihtelut ja virtaukset ovat tuhonneet ainakin osan kohteesta. Säilynyttä aluetta saattaa olla jäljellä ylempänä, särkän kupeessa kulkevan tien ja rannan välissä. Asuinpaikalta on löydetty saviastianpaloja ohutseinäisestä, tiiviistä savesta tehdystä astiasta. Se voidaan ajoittaa aikaisintaan rautakaudelle, luultavimmin historialliseen aikaan. |
| metsakeskus.146010030 |
146 |
Issakkalansärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
702373.65600000 |
6969229.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitajokeen laskevan Kelsimänjoen suun länsipuolella, Issakkalansärkän länsirannassa. Yleensä särkän alava länsipuolinen ranta on veden peitossa. Vedenpinnan vaihtelut ja virtaukset ovat tuhonneet ainakin osan kohteesta. Säilynyttä aluetta saattaa olla jäljellä ylempänä, särkän kupeessa kulkevan tien ja rannan välissä. Asuinpaikalta on löydetty saviastianpaloja ohutseinäisestä, tiiviistä savesta tehdystä astiasta. Se voidaan ajoittaa aikaisintaan rautakaudelle, luultavimmin historialliseen aikaan. |
| metsakeskus.146010031 |
146 |
Kokonniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
700172.59700000 |
6956312.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010031 |
Kokonniemi sijaitsee Ilomantsijärven itärannalta pistävällä niemellä lähellä ortodoksista kirkkoa. Paikalla on selvä rantaterassi ja siellä kasvaa rehevää sekametsää. Löydöt on poimittu niemen päästä, jyrkän rantaterassin päältä.Kokonniemessä on myös ortodoksinen kalmisto. Kohteen aluerajaus on topografiaan perustuva karkea arvio. |
| metsakeskus.146010032 |
146 |
Linnalampi |
10001 |
12011 |
13000 |
11033 |
27000 |
704945.65000000 |
6961356.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010032 |
Mahdollinen muinaislinna sijaitsee Koitajoen ja Linnalammen välisestä särkästä Linnalampeen pistävässä niemessä. Niemi on noin 300 m leveä ja sen pohjoispäässä on jyrkkäseinäinen ja ympäristöstään selvästi erottuva mäki. Mäen lakea on ilmeisesti tasattu, mutta mitään varustusten jäännöksiä ei ole näkyvissä. Lakiosan koko on noin 5 x 20 m. Mäen laen korkeus on noin 162,5 m ja Linnalammen pinnasta mitattuna laki on 16 m korkeudella. Lammen pohjassa on havaittu olevan veisteltyjä puita. |
| metsakeskus.146010032 |
146 |
Linnalampi |
10001 |
12011 |
13000 |
11010 |
27000 |
704945.65000000 |
6961356.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010032 |
Mahdollinen muinaislinna sijaitsee Koitajoen ja Linnalammen välisestä särkästä Linnalampeen pistävässä niemessä. Niemi on noin 300 m leveä ja sen pohjoispäässä on jyrkkäseinäinen ja ympäristöstään selvästi erottuva mäki. Mäen lakea on ilmeisesti tasattu, mutta mitään varustusten jäännöksiä ei ole näkyvissä. Lakiosan koko on noin 5 x 20 m. Mäen laen korkeus on noin 162,5 m ja Linnalammen pinnasta mitattuna laki on 16 m korkeudella. Lammen pohjassa on havaittu olevan veisteltyjä puita. |
| metsakeskus.146010033 |
146 |
Sauna-Hämö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
694116.91100000 |
6989568.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen itälaidalla Hämönselän eteläosassa. Löydöt on poimittu saarella olevan kalasaunan rannasta. |
| metsakeskus.146010034 |
146 |
Pirttivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
702745.45500000 |
6982722.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010034 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pirttijärven itärannalla. Löydöt on poimittu rantahietikolta. |
| metsakeskus.146010035 |
146 |
Nikalan kämppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
700813.18400000 |
6996648.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010035 |
Löydöt on poimittu metsäkämpän luoteispuolelta ojanleikkauksesta. Asuinpaikaksi kohde on epätyypillinen ja kaukana rannasta. |
| metsakeskus.146010036 |
146 |
Liimatanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
716716.91400000 |
6960066.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010036 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Sysmäjärven länsirannalla olevan Liimatanlahden pohjukassa. Löydöt on poimittu Sysmäjärvelle johtavan polun kohdalta. |
| metsakeskus.146010037 |
146 |
Korpisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
712682.55400000 |
6956414.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuorajärvessä olevassa Korpisaaressa. Suurin osa saaresta on nykyisin alavaa suota, joka jakaa sen kolmeen osaan. Asuinpaikkalöydöt ovat sen eteläisimmän osan länsirannan hietikolta. Kahden pohjoisimman väliin pistävän lahden rantavedestä on kaksi karjalaistyyppistä solkea, joiden yhteys asuinpaikkaan on epävarma. |
| metsakeskus.146010037 |
146 |
Korpisaari |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
712682.55400000 |
6956414.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuorajärvessä olevassa Korpisaaressa. Suurin osa saaresta on nykyisin alavaa suota, joka jakaa sen kolmeen osaan. Asuinpaikkalöydöt ovat sen eteläisimmän osan länsirannan hietikolta. Kahden pohjoisimman väliin pistävän lahden rantavedestä on kaksi karjalaistyyppistä solkea, joiden yhteys asuinpaikkaan on epävarma. |
| metsakeskus.146010037 |
146 |
Korpisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
712682.55400000 |
6956414.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuorajärvessä olevassa Korpisaaressa. Suurin osa saaresta on nykyisin alavaa suota, joka jakaa sen kolmeen osaan. Asuinpaikkalöydöt ovat sen eteläisimmän osan länsirannan hietikolta. Kahden pohjoisimman väliin pistävän lahden rantavedestä on kaksi karjalaistyyppistä solkea, joiden yhteys asuinpaikkaan on epävarma. |
| metsakeskus.146010037 |
146 |
Korpisaari |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
712682.55400000 |
6956414.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuorajärvessä olevassa Korpisaaressa. Suurin osa saaresta on nykyisin alavaa suota, joka jakaa sen kolmeen osaan. Asuinpaikkalöydöt ovat sen eteläisimmän osan länsirannan hietikolta. Kahden pohjoisimman väliin pistävän lahden rantavedestä on kaksi karjalaistyyppistä solkea, joiden yhteys asuinpaikkaan on epävarma. |
| metsakeskus.146010038 |
146 |
Urvonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
713770.00000000 |
6956310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010038 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Nuorajärven itärannalla.Löydöt on poimittu rantavedestä. |
| metsakeskus.146010041 |
146 |
Iso Vinkaransaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687733.49200000 |
6988072.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannan keskivaiheilla. Löydöt on poimittu saaren eteläiseltä rantahietikolta. |
| metsakeskus.146010041 |
146 |
Iso Vinkaransaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
687733.49200000 |
6988072.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen länsirannan keskivaiheilla. Löydöt on poimittu saaren eteläiseltä rantahietikolta. |
| metsakeskus.146010042 |
146 |
Savilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
684954.65500000 |
6976156.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Koitereen eteläosasta lounaaseen, Pamilon voimalaitoksen tekojärveen laskevan Haapaojan rannassa. Löydöt on poimittu niemenkärjen rantahietikolta. |
| metsakeskus.146010043 |
146 |
Käklinkallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
685059.61200000 |
6976256.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010043 |
Mahdollinen kalliomaalaus on Koitereen eteläosasta lounaaseen, Pamilon voimalaitoksen tekojärveen laskevan Haapajoen länsirannassa olevan Käklinkallion kupeessa. Kohteessa on havaittu punaista väriä, joka voi olla peräisin kalliomaalauskuviosta. |
| metsakeskus.146010044 |
146 |
Kokkokallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
687885.46300000 |
6977782.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010044 |
Mahdollinen kalliomaalaus sijaitsee Koitereen Alanteenlahden länsirannalla Kokkokallion kupeessa. Kohteessa on epämääräisiä kuvioita. |
| metsakeskus.146010045 |
146 |
Sikrenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
689088.97500000 |
6978891.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Koiteren eteläpäässä, sen lasku-uoman suun itäpuolella olevan laajan Lipalanniemen pohjoisrannalla olevan laguunimaisen lahden, Sikrenlahden länsirannalla. Löydöt on poimittu rantahietikolta ja -rantavedestä. |
| metsakeskus.146010046 |
146 |
Kirkonkylä Kokonniemi |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
700213.57800000 |
6956294.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010046 |
Kohde sijaitsee Ilomantsijärveen pistävässä niemessä, Ilomantsinjärven itärannalla. Kalmistoalue on aidattu; luoteiskulmassa ovat ilmeisesti vanhimmat hautaukset. Painanteita ja kumpuja on havaittavissa koko alueella. Kokonniemessä on myös erilaisia hautamuistomerkkejä: vanhoja grobuja ja ristejä. Kohteen todellista laajuutta ei tunneta ja sen aluerajaus on vuoden 2020 inventoinnin perusteella laadittu arvio.
J. Lukkarinen on v. 1910 kirjoittanut muinaistieteelliselle toimikunnalle Kokonniemen kalmistosta, että alueella on "kuoppa ja kaksi viiden kiven pystyriviä niemen kärjessä" (Lukkarinen 1910). Kaunokirjallisessa kotiseututeoksessa Kokonniemen kalmisto mainitaan vanhana uhrilehtona, joka olisi 1500-luvulla munkki Iljan lähetysmatkan yhteydessä hävitetty kaatamalla sieltä puut, tuhoamalla uhripaikka ja lopuksi polttamalla niemi (Pelkonen 1967:61). Kokonniemen hautausmaa otettiin käyttöön 1790-luvulla (Björn 1991:386), ja erityistapauksissa sinne haudataan edelleen. |
| metsakeskus.146010046 |
146 |
Kirkonkylä Kokonniemi |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
700213.57800000 |
6956294.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010046 |
Kohde sijaitsee Ilomantsijärveen pistävässä niemessä, Ilomantsinjärven itärannalla. Kalmistoalue on aidattu; luoteiskulmassa ovat ilmeisesti vanhimmat hautaukset. Painanteita ja kumpuja on havaittavissa koko alueella. Kokonniemessä on myös erilaisia hautamuistomerkkejä: vanhoja grobuja ja ristejä. Kohteen todellista laajuutta ei tunneta ja sen aluerajaus on vuoden 2020 inventoinnin perusteella laadittu arvio.
J. Lukkarinen on v. 1910 kirjoittanut muinaistieteelliselle toimikunnalle Kokonniemen kalmistosta, että alueella on "kuoppa ja kaksi viiden kiven pystyriviä niemen kärjessä" (Lukkarinen 1910). Kaunokirjallisessa kotiseututeoksessa Kokonniemen kalmisto mainitaan vanhana uhrilehtona, joka olisi 1500-luvulla munkki Iljan lähetysmatkan yhteydessä hävitetty kaatamalla sieltä puut, tuhoamalla uhripaikka ja lopuksi polttamalla niemi (Pelkonen 1967:61). Kokonniemen hautausmaa otettiin käyttöön 1790-luvulla (Björn 1991:386), ja erityistapauksissa sinne haudataan edelleen. |
| metsakeskus.146010047 |
146 |
Kirkonkylä Pappilanvaara |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
700491.47200000 |
6955046.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010047 |
Ilomantsin keskuksena oli Pappilanvaaralla 1500-luvulla profeetta Elian kirkko. Kirkko oli luultavasti rakennettu jo 1400-luvun alussa. Ruotsalais-savolaiset joukot polttivat Ilomantsin hirsisen kirkon 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa, mutta uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1620-luvulla. Kolmihuoneisesta rakennuksesta on säilynyt piirros.
Vuonna 1672 Pappilanvaaralle rakennettiin ortodoksinen kirkko, joka kuitenkin vaurioitui Suuressa Pohjansodassa pahoin, jolloin luterilaiset rakensivat kirkkonsa aivan ortodoksisen kirkon viereen. 1700-luvun alussa luterilainen kirkkoherra onnistui kaappaamaan Pappilanvaaralla perinteisesti sijainneen ortodoksisen pappilan itselleen.
Sodan jälkeen Ilomantsi oli Taipaleen kappelina. Ilomantsilaiset halusivat kuitenkin oman papin ja alkoivat puuhaamaan kirkon uusimista pappiaan varten. Neljännen kirkon Pappilanvaaralle vihki Valamon igumeni Efrem vuonna 1766. Vuonna 1794 salama sytytti luterilaisen kirkon, ja ortodoksinen kirkko ja muut Pappilanvaaran rakennukset paloivat sen mukana. Kirkkojen palon jälkeen sekä luterilainen että ortodoksinen kirkko siirrettiin pois Pappilanvaaralta, ja samalla niiden tontit ja hautausmaat liitettiin luterilaisen pappilan tiluksiin. (Björn 1991:375-378).
Ortodoksikalmisto sijaitsee todennäköisesti Pappilanvaaran länsirinteellä, nykyisin heinittyneellä pellolla. Alueelta on tietoja luulöydöistä. Pappilanvaaralla sijainneiden kirkkojen, hautausmaiden ja pappiloiden sijainti maastossa ei ole tarkasti selvillä. Rakenteet olisivat mahdollisesti paikannettavissa vanhojen karttojen ja koekuopituksen avulla.
Vuoden 2020 inventoinnissa kohdetta ei tutkittu tarkemmin. Muinaisjäännöksen aluerajaus on karkea arvio. |
| metsakeskus.146010047 |
146 |
Kirkonkylä Pappilanvaara |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
700491.47200000 |
6955046.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010047 |
Ilomantsin keskuksena oli Pappilanvaaralla 1500-luvulla profeetta Elian kirkko. Kirkko oli luultavasti rakennettu jo 1400-luvun alussa. Ruotsalais-savolaiset joukot polttivat Ilomantsin hirsisen kirkon 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa, mutta uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1620-luvulla. Kolmihuoneisesta rakennuksesta on säilynyt piirros.
Vuonna 1672 Pappilanvaaralle rakennettiin ortodoksinen kirkko, joka kuitenkin vaurioitui Suuressa Pohjansodassa pahoin, jolloin luterilaiset rakensivat kirkkonsa aivan ortodoksisen kirkon viereen. 1700-luvun alussa luterilainen kirkkoherra onnistui kaappaamaan Pappilanvaaralla perinteisesti sijainneen ortodoksisen pappilan itselleen.
Sodan jälkeen Ilomantsi oli Taipaleen kappelina. Ilomantsilaiset halusivat kuitenkin oman papin ja alkoivat puuhaamaan kirkon uusimista pappiaan varten. Neljännen kirkon Pappilanvaaralle vihki Valamon igumeni Efrem vuonna 1766. Vuonna 1794 salama sytytti luterilaisen kirkon, ja ortodoksinen kirkko ja muut Pappilanvaaran rakennukset paloivat sen mukana. Kirkkojen palon jälkeen sekä luterilainen että ortodoksinen kirkko siirrettiin pois Pappilanvaaralta, ja samalla niiden tontit ja hautausmaat liitettiin luterilaisen pappilan tiluksiin. (Björn 1991:375-378).
Ortodoksikalmisto sijaitsee todennäköisesti Pappilanvaaran länsirinteellä, nykyisin heinittyneellä pellolla. Alueelta on tietoja luulöydöistä. Pappilanvaaralla sijainneiden kirkkojen, hautausmaiden ja pappiloiden sijainti maastossa ei ole tarkasti selvillä. Rakenteet olisivat mahdollisesti paikannettavissa vanhojen karttojen ja koekuopituksen avulla.
Vuoden 2020 inventoinnissa kohdetta ei tutkittu tarkemmin. Muinaisjäännöksen aluerajaus on karkea arvio. |
| metsakeskus.146010048 |
146 |
Kuuksenvaara Kalmistopelto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
705920.86700000 |
6952552.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010048 |
Kohde sijaitsee Möhköön vievän paikallistien 5004 eteläpuolella, Ikolan ja Kainulan välisellä peltoalueella, itään viettävässä rinteessä. Paikkaa sanotaan vanhastaan Kalmistopelloksi. Entinen pelto on nykyisin nurmena. Pihatielle tulevan tien risteyksessä 1990-luvun alussa tehdyissä parannustöissä löytyi kaksi luurankoa, puurakenteiden jäännöksiä ja kaksi rautafragmenttia, jotka olivat oletettvasti luurankojen päällä. Ruumiit oli haudattu ilmeisesti itä-länsi -suuntaan. Löydöistä ei ilmoitettu, vaikka töitä tehtiin peruskarttaan merkityn muinaisjäännöksen päällä. Luut ja löydöt viskottiin takaisin maahan, tien viereen.
Tirronen (1885:32) mainitsee Kuuksenvaarassa olevan kalmiston, ja Saloheimon (1982:294) mukaan Kuuksenvaarassa, keskellä kylää Heikkilän ja Kainulan välillä on tehty luulöytöjä vuonna 1939. Luita kerrotaan tulleen esille noin 100-150 m itäkaakkoon Ikolan talosta. Pellosta on löydetty myös vanhoja rahoja, mutta ne ovat joutuneet hukkaan. Kuuksenvaaran tsasounasta ei ole kirjallisia mainintoja. Tsasounan paikan kerrotaan olevan kalmistoa ylempänä rinteessä, Ikolan pihapiirin rajalla, paikalla jossa nykyisin kasvaa suuria kuusia. Paikalla ei ole näkyvissä rakennuksen jäännöksiä.
Kuuksenvaaran kylä perustettiin 1500-luvulla, ja vuonna 1590 siellä oli viisi taloa. 1630-luvulla kylässä oli jo yksitoista taloa, mutta 1640-luvulla puolet kylästä autioitui ortodoksien lähtiessä. Vasta sata vuotta myöhemmin luterilainen asutus vahvistui ja saavutti saman taloluvun kuin ennen ortodoksien lähtöä. (Björn 1991:118-119.) |
| metsakeskus.146010049 |
146 |
Maukkula Kaunislahti |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
696994.00000000 |
6945645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010049 |
Kohde sijaitsee Kauniinjärven kaakkoispään itärannalla. Alue on hiekkaista rantatöyrästä, jossa on hiekanoton jälkiä. Hautapainanteita ei ole näkyvissä. Töyrään viereisen pellon keskellä on suuri kiven- ja maansekainen kumpare, johon on koottu pellosta nousseita kiviä. Kumpareen pohjana on maansekainen kivilatomus. Töyräästä on otettu hiekkaa 1950-luvulla ja tällöin esille on tullut kaksi pääkalloa ja luita. Kiven- ja maansekaisesta kumpareesta on löytynyt Ruotsin äyri vuodelta 1724.
Ylempänä rinteessä, peltoalueen ulkopuolella metsittyneessä maastossa on vanhoja rakennusten kiviperustoja. Maanomistaja on kertomansa mukaan purkanut peltoja raivatessaan monta kalasaunan kiuasta rannasta. Viereisen Kirkkoniemen (joka ilmeisesti tunnetaan myös Papinniemenä) korkeimmalla kohdalla on tasattu(?) aukio, joka voi olla rakennuksen multapenkkinen perusta. Rakennuksen perustan yhteydestä on löytynyt rautaesine, ilmeisesti saranan osa.
Maukkulanvaaran laella oli 6 taloa 1500-luvulla - luterilaiset tulokkaat asuttivat kylän 1600-luvun lopulla (Björn 1991:121). Tiedot tsasounasta ja sen paikasta ovat ristiriitaisia (esim. Björn 1991:381; Piiroinen 1963:91; Saloheimo 1982:294; Vesterinen 1989): se on saattanut sijaita Kirkkoniemessä. Maukkulan kylässä kerrotaan tsasounalta johtaneen kapulasillan soistuneen alueen ylitse kalmistoon. |
| metsakeskus.146010050 |
146 |
Maukkula Puustinvaara A |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
696870.00000000 |
6947643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010050 |
Kohde sijaitsee Puustinvaaralla, Veikkolan talon luona, Maukkulasta Vehnävaaraan vievän paikallistie 4980 itäpuolella. Tiedot tarkasta sijainnista ovat ristiriitaisia. Saloheimo (1982:294) kertoo kuulleensa luulöydöistä Kurkilammin lounaisrannalla. Maukkulassa on mainittu olleen sekä kalmisto että tsasouna. Talon lähellä ollut karsikkokuusi on todennäköisesti ollut talon oma. |
| metsakeskus.146010051 |
146 |
Mekrijärvi Kalmistoloso |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
703481.22700000 |
6966098.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010051 |
Kohde sijaitsee Koitajoen ja Mekrijärven Lukalahden välisellä kannaksella, Mekrijärven kylätien pohjoispuolella. Kalmisto on tasaisella pihamaalla ja todennäköisesti osittain tuhoutunut rakennusten perustuksia kaivettaessa. Hautapainanteita on kuitenkin havaittavissa myös talon pihapiirin ulkopuolella, joskin niitä on käytetty roskakuoppina. Kalmistosta noin 100 metriä luoteeseen on Kalmistoloso -niminen soraharjuun syntynyt suppakuoppa.
Ortodoksikalmisto on ollut tiedossa vuodesta 1957, jolloin rakennustöiden yhteydessä havaittiin 16 luurankoa ja joitakin kaularistejä (sanomalehti Karjalainen 28.8.1957). Maanomistajan mukaan löydetyt luut ja pääkallot haudattiin uudelleen Kalmistoloson ja talon väliselle alueelle, mutta uudelleenhautauksen tarkka kohta ei ole tiedossa. Jo 1800-luvun lopulla on kerrottu Mekrijärvellä pellon laidalla ennen olleen venäläinen hautausmaa (Könönen 1884:41).
Mekrijärveä pidetään Ilomantsin toiseksi vanhimpana kylänä. Se on muodostettu viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Vuonna 1500 siellä oli kaksikymmentä taloa. Mekrijärven lääni kuului Novgorodin arkkipiispalle ennen vallan siirtoa Moskovaan, ja kaikki Koitereen kaikki kylät kuuluivat Mekrijärven alaisuuteen. Väkiluku väheni 1600-luvun alussa, mutta kääntyi nousuun vuosisadan lopulla, kun luterilaiset uudisasukkaat saapuivat. 1700-luvun alussa suurin osa ortodokseista pakeni, mutta väkeä palasi kuitenkin vähitellen takaisin (Björn 1991:121–122). |
| metsakeskus.146010052 |
146 |
Mutalahti Riihimäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27006 |
712275.81600000 |
6931166.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010052 |
Kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Ilomantsi-Värtsilä tien (nro 500) molemmin puolin, Mutalahdenselän ja Satulaisen välisen salmen eteläpuolella. Kohde on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä. Kalmisto on peltoalueella, joka on nykyisin heinittyneenä nurmena. Kalmistopaikalta on 1920-luvulla tullut peltomaasta esille luulöytöjä. Tuolloin paikalla oli myös jäljellä puisien hautamuistomerkkien jäännöksiä. Alueelta on asuinpaikkalöytöinä muun muassa karjalaista keramiikkaa, sormuksia ja veitsi (KM 27643).
Ilomantsin eteläisin kylä Mutalahti, alunperin Jaakonniemi, on ilmeisesti perustettu 1500-luvulla. 1600-luvun alussa siellä oli kolme taloa. (Saloheimo 1871:49; Björn 1991:116). Vielä 1865 Mutalahdessa on ollut "lappalaiskalmisto", jossa haudat erottuivat selvästi. Hautaukset olivat itä-länsi-suuntaisia. Kartta kalmistosta ja haudoista on Museoviraston arkeologian osaston arkistossa (Laitinen 1865). Saman kertojan mukaan Mutalahdessa on ollut myös Savinaisen saunan tilalta itään päin vanha kalmisto, jota rahvas sanoi venäläisten hautuumaaksi (Tirronen 1885:25–27, 32.) Toinenkin 1800-luvulla muistiin merkitty tieto kertoo, että Mutalahdessa Wieksjärven länsipuolella pitäisi olla Wassili Jesjasen saunan sijalla pieni lappalainen hautausmaa (Könönen 1884:23). |
| metsakeskus.146010052 |
146 |
Mutalahti Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
712275.81600000 |
6931166.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010052 |
Kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Ilomantsi-Värtsilä tien (nro 500) molemmin puolin, Mutalahdenselän ja Satulaisen välisen salmen eteläpuolella. Kohde on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä. Kalmisto on peltoalueella, joka on nykyisin heinittyneenä nurmena. Kalmistopaikalta on 1920-luvulla tullut peltomaasta esille luulöytöjä. Tuolloin paikalla oli myös jäljellä puisien hautamuistomerkkien jäännöksiä. Alueelta on asuinpaikkalöytöinä muun muassa karjalaista keramiikkaa, sormuksia ja veitsi (KM 27643).
Ilomantsin eteläisin kylä Mutalahti, alunperin Jaakonniemi, on ilmeisesti perustettu 1500-luvulla. 1600-luvun alussa siellä oli kolme taloa. (Saloheimo 1871:49; Björn 1991:116). Vielä 1865 Mutalahdessa on ollut "lappalaiskalmisto", jossa haudat erottuivat selvästi. Hautaukset olivat itä-länsi-suuntaisia. Kartta kalmistosta ja haudoista on Museoviraston arkeologian osaston arkistossa (Laitinen 1865). Saman kertojan mukaan Mutalahdessa on ollut myös Savinaisen saunan tilalta itään päin vanha kalmisto, jota rahvas sanoi venäläisten hautuumaaksi (Tirronen 1885:25–27, 32.) Toinenkin 1800-luvulla muistiin merkitty tieto kertoo, että Mutalahdessa Wieksjärven länsipuolella pitäisi olla Wassili Jesjasen saunan sijalla pieni lappalainen hautausmaa (Könönen 1884:23). |
| metsakeskus.146010052 |
146 |
Mutalahti Riihimäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27007 |
712275.81600000 |
6931166.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010052 |
Kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Ilomantsi-Värtsilä tien (nro 500) molemmin puolin, Mutalahdenselän ja Satulaisen välisen salmen eteläpuolella. Kohde on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä. Kalmisto on peltoalueella, joka on nykyisin heinittyneenä nurmena. Kalmistopaikalta on 1920-luvulla tullut peltomaasta esille luulöytöjä. Tuolloin paikalla oli myös jäljellä puisien hautamuistomerkkien jäännöksiä. Alueelta on asuinpaikkalöytöinä muun muassa karjalaista keramiikkaa, sormuksia ja veitsi (KM 27643).
Ilomantsin eteläisin kylä Mutalahti, alunperin Jaakonniemi, on ilmeisesti perustettu 1500-luvulla. 1600-luvun alussa siellä oli kolme taloa. (Saloheimo 1871:49; Björn 1991:116). Vielä 1865 Mutalahdessa on ollut "lappalaiskalmisto", jossa haudat erottuivat selvästi. Hautaukset olivat itä-länsi-suuntaisia. Kartta kalmistosta ja haudoista on Museoviraston arkeologian osaston arkistossa (Laitinen 1865). Saman kertojan mukaan Mutalahdessa on ollut myös Savinaisen saunan tilalta itään päin vanha kalmisto, jota rahvas sanoi venäläisten hautuumaaksi (Tirronen 1885:25–27, 32.) Toinenkin 1800-luvulla muistiin merkitty tieto kertoo, että Mutalahdessa Wieksjärven länsipuolella pitäisi olla Wassili Jesjasen saunan sijalla pieni lappalainen hautausmaa (Könönen 1884:23). |
| metsakeskus.146010052 |
146 |
Mutalahti Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
712275.81600000 |
6931166.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010052 |
Kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Ilomantsi-Värtsilä tien (nro 500) molemmin puolin, Mutalahdenselän ja Satulaisen välisen salmen eteläpuolella. Kohde on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä. Kalmisto on peltoalueella, joka on nykyisin heinittyneenä nurmena. Kalmistopaikalta on 1920-luvulla tullut peltomaasta esille luulöytöjä. Tuolloin paikalla oli myös jäljellä puisien hautamuistomerkkien jäännöksiä. Alueelta on asuinpaikkalöytöinä muun muassa karjalaista keramiikkaa, sormuksia ja veitsi (KM 27643).
Ilomantsin eteläisin kylä Mutalahti, alunperin Jaakonniemi, on ilmeisesti perustettu 1500-luvulla. 1600-luvun alussa siellä oli kolme taloa. (Saloheimo 1871:49; Björn 1991:116). Vielä 1865 Mutalahdessa on ollut "lappalaiskalmisto", jossa haudat erottuivat selvästi. Hautaukset olivat itä-länsi-suuntaisia. Kartta kalmistosta ja haudoista on Museoviraston arkeologian osaston arkistossa (Laitinen 1865). Saman kertojan mukaan Mutalahdessa on ollut myös Savinaisen saunan tilalta itään päin vanha kalmisto, jota rahvas sanoi venäläisten hautuumaaksi (Tirronen 1885:25–27, 32.) Toinenkin 1800-luvulla muistiin merkitty tieto kertoo, että Mutalahdessa Wieksjärven länsipuolella pitäisi olla Wassili Jesjasen saunan sijalla pieni lappalainen hautausmaa (Könönen 1884:23). |
| metsakeskus.146010052 |
146 |
Mutalahti Riihimäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27008 |
712275.81600000 |
6931166.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010052 |
Kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Ilomantsi-Värtsilä tien (nro 500) molemmin puolin, Mutalahdenselän ja Satulaisen välisen salmen eteläpuolella. Kohde on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä. Kalmisto on peltoalueella, joka on nykyisin heinittyneenä nurmena. Kalmistopaikalta on 1920-luvulla tullut peltomaasta esille luulöytöjä. Tuolloin paikalla oli myös jäljellä puisien hautamuistomerkkien jäännöksiä. Alueelta on asuinpaikkalöytöinä muun muassa karjalaista keramiikkaa, sormuksia ja veitsi (KM 27643).
Ilomantsin eteläisin kylä Mutalahti, alunperin Jaakonniemi, on ilmeisesti perustettu 1500-luvulla. 1600-luvun alussa siellä oli kolme taloa. (Saloheimo 1871:49; Björn 1991:116). Vielä 1865 Mutalahdessa on ollut "lappalaiskalmisto", jossa haudat erottuivat selvästi. Hautaukset olivat itä-länsi-suuntaisia. Kartta kalmistosta ja haudoista on Museoviraston arkeologian osaston arkistossa (Laitinen 1865). Saman kertojan mukaan Mutalahdessa on ollut myös Savinaisen saunan tilalta itään päin vanha kalmisto, jota rahvas sanoi venäläisten hautuumaaksi (Tirronen 1885:25–27, 32.) Toinenkin 1800-luvulla muistiin merkitty tieto kertoo, että Mutalahdessa Wieksjärven länsipuolella pitäisi olla Wassili Jesjasen saunan sijalla pieni lappalainen hautausmaa (Könönen 1884:23). |
| metsakeskus.146010052 |
146 |
Mutalahti Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
712275.81600000 |
6931166.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010052 |
Kalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Ilomantsi-Värtsilä tien (nro 500) molemmin puolin, Mutalahdenselän ja Satulaisen välisen salmen eteläpuolella. Kohde on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä. Kalmisto on peltoalueella, joka on nykyisin heinittyneenä nurmena. Kalmistopaikalta on 1920-luvulla tullut peltomaasta esille luulöytöjä. Tuolloin paikalla oli myös jäljellä puisien hautamuistomerkkien jäännöksiä. Alueelta on asuinpaikkalöytöinä muun muassa karjalaista keramiikkaa, sormuksia ja veitsi (KM 27643).
Ilomantsin eteläisin kylä Mutalahti, alunperin Jaakonniemi, on ilmeisesti perustettu 1500-luvulla. 1600-luvun alussa siellä oli kolme taloa. (Saloheimo 1871:49; Björn 1991:116). Vielä 1865 Mutalahdessa on ollut "lappalaiskalmisto", jossa haudat erottuivat selvästi. Hautaukset olivat itä-länsi-suuntaisia. Kartta kalmistosta ja haudoista on Museoviraston arkeologian osaston arkistossa (Laitinen 1865). Saman kertojan mukaan Mutalahdessa on ollut myös Savinaisen saunan tilalta itään päin vanha kalmisto, jota rahvas sanoi venäläisten hautuumaaksi (Tirronen 1885:25–27, 32.) Toinenkin 1800-luvulla muistiin merkitty tieto kertoo, että Mutalahdessa Wieksjärven länsipuolella pitäisi olla Wassili Jesjasen saunan sijalla pieni lappalainen hautausmaa (Könönen 1884:23). |
| metsakeskus.146010053 |
146 |
Ostronsaari Jeskala |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
713931.12800000 |
6936249.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010053 |
Kohde sijaitsee Ostronsaaren koillislaidalla, rajavyöhykkeellä, Jeskasen talosta noin 100 m itään olevassa rantametsikössä. Peruskarttaankin merkitty kalmiston paikka on itään viettävää rinne, jossa kasvaa vanhoja honkia sekä ympäristöönsä verrattuna huomattavan runsaasti katajaa. Painanteita eikä muitakaan merkkejä ole selvästi erotettavissa. Aivan kalmiston laidalla ylärinteessä on röykkiö, joka on tasaisen pyöreäksi ladottu. Sen halkaisija on noin 3 metriä ja korkeus noin 1 m. Sisempänä saaressa on kaksi miehenkorkuista, laajaa kivikasaa, joista on otettu kiviä rakennustarpeiksi. Röykkiöt ovat varsin suuria ollakseen viljelysröykkiöitä. Kalmiston lähellä, isojen kivikasojen ja Jeskasen talon välisellä polulla on kuppikivi, jossa on alle kymmenen matalaa kuppia (inv. nro: Ilomantsi 31; kohde Ilomantsi Jeskala 1). Museoviraston arkeologian osaston topografisessa arkistossa on piirros "Lapin kalmistosta" vuodelta 1865 (Laitinen 1865).
Laitinen kertoo vuonna 1865 seuraavaa; "Osronsaarella Ivana Jeeskasen pellon laidassa, talon itäpuolella Melaselän rantaa vasten on Lappalaiskalmisto. Tuo hautausmaa on rannan ja pellon välillä, 25 syltä pitkä ja kymmenkunta syltä leveä. Ruumiin ympärille ladotut kivet eivät enää ole alkuperäisessä järjestyksessä, vaan sorretut sinne tänne huja haja, maata kun on perästäpäin viljelty ja nykyisin heinätty. Löytyipä muuan kokonainen hautalatomus". (Laitinen 1865.) Vuoden 2024 arkeologisessa inventoinnissa alueelta dokumentoitiin viljelyröykkiöitä sekä kivilatomuksia, mutta uusia kalmiston sijaintia tai ominaisuuksia havaintoja ei tehty. Myöskään läheistä kuppikiveä (Jeskala 1, 146010039) ei kyetty paikantamaan.
Ostronsaari mainitaan vuoden 1618 maakirjassa, jolloin kylän neljästä talosta yksi on ollut autiona. Taloluku pysyi vakiona 1700-luvun loppuun asti, jolloin taloja siirtyi jakojen seurauksena mantereen puolelle. (Saloheimo 1971:48; Björn 1991:123.) 1700-luvun karttoihin (1745–46, 1760-luvulta ja noin vuosilta 1775-1780) on merkitty tsasouna, Ryskt Capell, Ostronsaareen (Saloheimo 1982:293-294). 1800-luvun alussa Ostronsaaren vainajat on haudattu Akanniemen kalmistoon (nykyisin Venäjän puolella), jota käytettiin viime sotiin saakka (Saloheimo 1982:294; Björn 1991:386). Saarella Jeskasten suvussa on ylläpidetty muistitietoa kalmistosta. |
| metsakeskus.146010054 |
146 |
Patrikka Kolmikanta |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27005 |
707562.66200000 |
6944021.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010054 |
Kohde sijaitsee aivan Ilomantsista Mutalahteen vievän paikallistien nro 500 varressa, Kolmikannan talosta tulevan kujan suussa. Kalmiston sijainti on merkitty muinaisjäännösmerkillä jo vuoden 1973 peruskarttaan. Paikallisten mukaan merkki on suurinpiirtein niillä kohdin, josta on noussut luita 1950-luvulla kyntötöiden yhteydessä. Kalmisto on osittain tuhoutunut tietöissä ja jäänyt täytemaan alle.
Liettulainen ruhtinas Patrik Narimontinpoika sai Käkisalmen läänin haltuunsa 1383, ja hänen muistonsa eli pitkään kansanperinteessä. Vielä 1800-luvulla mainitaan Patrikka, joka oli "liettyväläinen ja herrana oleskeli" (Könönen 1884:30). Patrikkaselkä eli Patrikka oli asuttu jo keskiajalla, ja vuonna 1500 siellä oli viisi taloa. Vuonna 1590 kylässä oli seitsemän taloa, mutta sen jälkeen ortodoksit lähtivät. Ensimmäisten luterilaisten tullessa kylään kaikki seitsemän kiukaansijaa olivat vielä näkyvissä. Vuonna 1690 Patrikassa oli neljä luterilaisten asuttamaa taloa (Björn 1991:124). Könösen mukaan vanha hautausmaa on ollut Kettusien pellolla (Könönen 1884:30). J. Lukkarisen kirje (Museoviraston arkeologian osaston arkistossa) vuodelta 1910 kertoo kalmiston sijaitsevan Patrikan kylän länsilaidalla.
|
| metsakeskus.146010055 |
146 |
Putkela Ihanus |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
704886.68200000 |
6959566.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010055 |
Putkelan kylä on syntynyt 1500-luvulla. Kylä luterilaistui 1600-luvun lopulla. (Björn 1991:124.) 1800-luvun lopulta on kaksi mainintaa Putkelan kylässä olevasta kalmistosta: Könönen on merkinnyt muistiin, että Putkelan kylässä on tilan nro 1 pellolla ollut "venäläinen" hautausmaa (Könönen 1884:40), ja myös Tirronen kertoo Putkelan kalmiston olemassaolosta (Tirronen 1885:32). Anja Sarvaksen mukaan kalmisto on sijainnut nykyisen sorakuopan paikalla ja siten kokonaan tuhoutunut. Aikaisemmin paikan ollessa peltona siitä oli paljastunut luita. (Sarvas 1970:37.) Sorakuopan reunalta tehtiin luulöytö vielä 1993, joten osia kalmistosta saattaa kuopan reunalla kuitenkin olla vielä säilyneenä.
On mahdollista, että kalmisto sijaitsee hiekkakuoppa-alueesta noin 400 m kaakkoon, peruskarttaan merkityn muinaisjäännösmerkin kohdalla. Tiedot kalmistosta saattavat myös viitata paikalla mahdollisesti olleeseen sotilaiden hautapaikkaan (ks. kohde: Ilomantsi Putkela Turpeela). Perimätieto kertoo Putkelaan haudatun sotilaita. Mahdollinen kalmisto on Turpeelan talosta n. 150 m eteläkaakkoon olevalla vanhalla pellolla, joka viettää kohden Rapalahden pohjukkaa. Navetan takana on ollut ristejä näkyvillä vuosikymmeniä sitten; Turpeelan isännälle on kerrottu ristejä olleen myös rinteen alla katajoiden luona. |
| metsakeskus.146010056 |
146 |
Ryökkylä Niemelä |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
701889.87200000 |
6963720.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010056 |
Kohde sijaitsee Mekrijärven etelärannalla, Niemelän talon maalla. Peltoalueiden välissä on sekametsää kasvava kaistale, jonne on kasattu pellolta kiviä. Perunakuoppia tälle alueelle kaivettaessa kerrotaan esille tulleen luita, joita ei ole talletettu. Luulöytöalueen vierellä pihanurmella on "pöytäkivi".
Ryökkylän kylä on syntynyt 1400-luvulla, 1500-luvulla sitä nimitettiin Mekrijärven pienemmäksi kyläksi. Ryökkylä autioitui vuosina 1641-43, mutta jo vuonna 1638 siellä oli kymmenen taloa. (Saloheimo 1971:35.) 1800-luvun lopulla on merkitty muistiin, että "Ryökkylän kylän wenäläinen hautausmaa oli Ontrei Mustosen pellolla" (Könönen 1884:42). Ryökkylän kalmiston sijaintipaikka on perimätiedon mukaan Ryökkylänsalmen etelärannan rinne Niemelän talon alapuolella. Tsasounasta ei kylällä ole tietoa, mutta karttojen mukaan se on sijainnut 1700-luvulla kalmiston yhteydessä. (Saloheimo 1982:293-294.)
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteen ominaisuuksia ei ollut mahdollista selvittää tarkemmin. Mahdollisen muinaisjäännöksen tarkempi määrittäminen edellyttänee koekaivausta. |
| metsakeskus.146010057 |
146 |
Sonkaja Autio |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
692654.62100000 |
6957804.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010057 |
Kohde sijaitsee Sonkajanjärven itärannan rantapenkereessä, jonka reunaan on kaivettu sodan aikana juoksuhautaa. Juoksuhautaa kaivettaessa kerrotaan esiin tulleen luiden lisäksi myös puisten hautamuistomerkkien jäännöksiä. Alueen länsiosassa on muutamia vanhoja mäntyjä ja kellarinperusta, itäosassa on syksyllä -96 tehty metsänhakkuuta.
Ilomantsin kotiseutumuseossa on kaksi kalmistosta peräisin olevaa hautakiveä, joissa on näkyvissä ortodoksiristikuviot (Aini Peltonen lähettänyt hautakivistä syyskuussa 1996 otetut kuvat). Vuonna 1957 päivätyn kirjeen (Museovirasto, Arkeologian osaston arkisto) mukaan kalmiston 7-8 hautakivestä kaksi on toimitettu kotiseutumuseoon, ja niissä ristit olivat selvästi nähtävissä. Maastoon jätetyissä kivissä ristit näkyivät hyvin heikosti. Kirjeessä kuvataan hautoja olleen useassa rivissä. 1700-luvun karttoihin on järven itäisen rannan penkereeseen merkitty tsasouna (Saloheimo 1982:293-294).
Vuonna 1910 kalmistosta kirjoitetaan seuraavasti: "Sonkajan kylän rannassa olevassa petäjikkökumpareessa on vanha kalmisto. Hautojen suunta näyttää olevan lounais-koillinen. Sanotaan venäläisten aikuisiksi. Vanhassa venäläiskalmistossa on rantapengermässä viisi heppoista kiveä rivissä pystyssä 80 cm välimatkalla toisistaan. Rivi kulkee koillisesta lounaaseen. Edusta on vähän kuopalla. Edellisistä etelään 11 m on samoin viisi samanlaista kiveä rivissään suunnassa itä-länsi. Mitään näkyviä merkkejä ei huomaa enempää maassa". (Lukkarinen 1910.)
Kerrotaan, että liettulaiset asuivat Sonkajassa läänitysaikana 1300-luvulla ja että siellä oli myös heidän hautausmaansa (Björn 1991:481). Sonkaja on vanha keskuskylä, jossa vuonna 1500 on ollut viisi taloa. Vuosisadan loppuun mennessä taloluku oli kasvanut seitsemääntoista. Asutus lisääntyi, koska suurin osa ortodokseista jäi paikalleen ja luterilaisia uudisasukkaita muutti kylään. (Björn 1991:125.) 1800-luvun lopulla on kirjattu ylös tieto, jonka mukaan Sonkajassa on asunut "liettualaisia venäläisiä, joiden hautausmaa oli siellä". Tirronen on myös tehnyt piirroksen ns. liettualaisristillä varustetusta hautakivestä, joita Huurinaisen rannan penkereen kalmistossa on ollut jokaisen haudan pääpuolessa. Hän mainitsee myös kirkon, jonka arvoesineet olisi upotettu järveen. (Tirronen 1885:27.)
Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin, että lähes koko kalmiston alue oli hiljattain avohakattu. Kohde on kärsinyt vähintään pintapuolisia vahinkoja metsänkäytössä. Lisäksi havaittiin kalmistoon liittyvän mahdollisen uhrilähteen muutetun kala-altaaksi. |
| metsakeskus.146010057 |
146 |
Sonkaja Autio |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
692654.62100000 |
6957804.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010057 |
Kohde sijaitsee Sonkajanjärven itärannan rantapenkereessä, jonka reunaan on kaivettu sodan aikana juoksuhautaa. Juoksuhautaa kaivettaessa kerrotaan esiin tulleen luiden lisäksi myös puisten hautamuistomerkkien jäännöksiä. Alueen länsiosassa on muutamia vanhoja mäntyjä ja kellarinperusta, itäosassa on syksyllä -96 tehty metsänhakkuuta.
Ilomantsin kotiseutumuseossa on kaksi kalmistosta peräisin olevaa hautakiveä, joissa on näkyvissä ortodoksiristikuviot (Aini Peltonen lähettänyt hautakivistä syyskuussa 1996 otetut kuvat). Vuonna 1957 päivätyn kirjeen (Museovirasto, Arkeologian osaston arkisto) mukaan kalmiston 7-8 hautakivestä kaksi on toimitettu kotiseutumuseoon, ja niissä ristit olivat selvästi nähtävissä. Maastoon jätetyissä kivissä ristit näkyivät hyvin heikosti. Kirjeessä kuvataan hautoja olleen useassa rivissä. 1700-luvun karttoihin on järven itäisen rannan penkereeseen merkitty tsasouna (Saloheimo 1982:293-294).
Vuonna 1910 kalmistosta kirjoitetaan seuraavasti: "Sonkajan kylän rannassa olevassa petäjikkökumpareessa on vanha kalmisto. Hautojen suunta näyttää olevan lounais-koillinen. Sanotaan venäläisten aikuisiksi. Vanhassa venäläiskalmistossa on rantapengermässä viisi heppoista kiveä rivissä pystyssä 80 cm välimatkalla toisistaan. Rivi kulkee koillisesta lounaaseen. Edusta on vähän kuopalla. Edellisistä etelään 11 m on samoin viisi samanlaista kiveä rivissään suunnassa itä-länsi. Mitään näkyviä merkkejä ei huomaa enempää maassa". (Lukkarinen 1910.)
Kerrotaan, että liettulaiset asuivat Sonkajassa läänitysaikana 1300-luvulla ja että siellä oli myös heidän hautausmaansa (Björn 1991:481). Sonkaja on vanha keskuskylä, jossa vuonna 1500 on ollut viisi taloa. Vuosisadan loppuun mennessä taloluku oli kasvanut seitsemääntoista. Asutus lisääntyi, koska suurin osa ortodokseista jäi paikalleen ja luterilaisia uudisasukkaita muutti kylään. (Björn 1991:125.) 1800-luvun lopulla on kirjattu ylös tieto, jonka mukaan Sonkajassa on asunut "liettualaisia venäläisiä, joiden hautausmaa oli siellä". Tirronen on myös tehnyt piirroksen ns. liettualaisristillä varustetusta hautakivestä, joita Huurinaisen rannan penkereen kalmistossa on ollut jokaisen haudan pääpuolessa. Hän mainitsee myös kirkon, jonka arvoesineet olisi upotettu järveen. (Tirronen 1885:27.)
Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin, että lähes koko kalmiston alue oli hiljattain avohakattu. Kohde on kärsinyt vähintään pintapuolisia vahinkoja metsänkäytössä. Lisäksi havaittiin kalmistoon liittyvän mahdollisen uhrilähteen muutetun kala-altaaksi. |
| metsakeskus.146010058 |
146 |
Sonkaja Lahti |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
691409.11900000 |
6958747.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010058 |
Kohde sijaitsee Sonkajanjärven pohjoispään länsirannalla, noin 100 m Ilomantsin ja Enon välisestä maantiestä. Alue on peltorinnettä. Vuodelta 1910 olevassa tiedonannossa mainitaan, että Sonkajajärven pohjoispään länsirannalla on kalmisto, jonka vastakkaisella puolella, puron varrella on Novgorodin aikaisia löytöjä (Lukkarinen 1910). Kalmiston kohdalta, pellolta kerrotaan tulleen esille luita.
Kerrotaan, että liettulaiset asuivat Sonkajassa läänitysaikana 1300-luvulla ja että siellä oli myös heidän hautausmaansa (ks. kohde: Ilomantsi Sonkaja Autio) (Björn 1991:481). Sonkaja on vanha keskuskylä, jossa vuonna 1500 on ollut viisi taloa. Vuosisadan loppuun mennessä taloluku oli kasvanut seitsemääntoista. Asutus lisääntyi, koska suurin osa ortodokseista jäi paikalleen ja luterilaisia uudisasukkaita muutti kylään. (Björn 1991:125.) On mahdollista että Sonkajassa on ollut useampia kalmistoja.
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteen tarkempi määrittäminen ei ollut mahdollista. Mahdollisen muinaisjäännöksen tarkempi selvittäminen edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.146010059 |
146 |
Tokrajärvi Kalmistolahti |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
683523.00000000 |
6966554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010059 |
Kohde sijaitsee Tokrajärven itärannalla, Pellon ja Tokrajärven välisellä isoja mäntyjä kasvavalla rantakaistaleella. Kyseisellä alueella on maassa pitkittäisiä heinää kasvavia laikkuja, mahdollisia hautoja. Laikut ovat itä-länsi -suuntaisia, ja ne sijaitsevat ikäänkuin riveittäin. Raivatessaan peltoa maanomistaja on purkanut kalmiston kohdalta ylempää rinteestä rakennuksen perustukset, joissa oli jäljellä hieman kivijalkaa.
Viereistä Paksuniemeä pidetään tsasounan paikkana. Siellä on kaksikin kohtaa, jotka saattavat olla rakennusten pohjia. Näissä kummassakaan ei ole kuitenkaan kiviperustoja, toisessa ehkä nurkkakivet. Toinen näistä mahdollisista rakennuksen pohjista on aivan niemen korkeimman kohdan kaakkoissivulla sijaitseva, heinää kasvava noin 5 x 10 m kokoinen alue. Toinen mahdollinen pohja on lähempänä kalmistoa, Kalmistolahden ja Paksuniemen korkeimman kohdan välissä.
Tokrajärvellä kerrotaan Venäjän kirkon ja kalmiston lisäksi olleen pappilan (Tirronen 1885:31). Kotiseuturomanttinen kirjallisuus tuntee Tokrajärven pienen kirkon (Pelkonen 1967:38). Pohjois-Karjalan historia I:ssa oleva maininta Tokrajärven kalmistosta ja tsasounasta perustuu perimätietoon (Könönen ja Kirkinen 1975:105). Sama muistitieto toistetaan Suur-Ilomantsin historiassa (Björn 1991:381, 386). Ilomantsin kihlakunnan vanhaan (1700-l?) karttaan on merkitty kalmisto ja venäläinen kirkko Tokrajärvelle, mutta järven länsirannalle. Kyseistä lahtea nimitetään Männikkölässä Kalmistolahdeksi. |
| metsakeskus.146010060 |
146 |
Tyrjänsaari Kalmotranta |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27005 |
687773.50300000 |
6979405.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010060 |
Kalmisto sijaitsee Tyrjänsaaren lounaisosassa, Koitereen Mujukonsärkän etelärannalla. Paikalta on 1950-luvulla löydetty luita, jotka eivät ole tallessa. Vuoden 1970 inventoinnissa paikalla on havaittu hautapainanteita, joiden sijainti osoitetaan kuitenkin noin 300 metrin päähän kalmiston nykysijainnista. Noin 200 m rannassa olevasta mökistä luoteeseen on vanha havumetsä, jossa kasvaa kuusia, mäntyjä ja katajia. Alueen yläpuolella vanhan pellon laidassa on kolmion muotoon ladottu kivikasa, jonka sivut ovat noin kaksi metriä pitkät ja korkeus alle metrin. Särkkien yläpuolisessa rinteessä, kalmistosta luoteeseen, on vanha pihapiiri, jossa sijaitsee pitkälle lahonnut hirsikehikon jäännös. Sitä on kutsuttu puar- eli ruumishuoneeksi.
Jo 1800-luvulta on maininta, että Tyrjänsaaren vanhin kristitty kirkko on sijainnut saaren etelärannalla. Kirkon paikkaa on kutsuttu Kalmotrannaksi. Kalmotrantaa vastapäätä sanotaan olleen Kalmotsaari, jossa oli kivettyjä hautoja (Tirronen 1885:31). Myös Könönen on merkinnyt muistiin, että ensimmäinen rukoushuone on ollut Tyrjänsaaressa, jossa Valamon munkit kävivät toimituksia pitämässä (Könönen 1884:279). Vuoden 2024 inventoinnissa "puarhuoneen", kirkon tai kalmiston sijaintia ei ollut mahdollista todeta maastossa, joskin kohteen etelälaidalla havaittu noin 3x3 metrinen kivilatomus saattaa viitata vanhaan tsasounan paikkaan.
Vuonna 1500 Tyrjänsaaressa oli viisi taloa, ortodoksien muutto näkyi vuonna 1590 tyhjentyneenä kylänä. Taloluku pysyi tästä eteenpäin puolessakymmenessä, vasta 1700-luvulla alkoi jyrkkä nousu. (Saloheimo 1971:41; Björn 1991:125–126.) Ortodoksit ovat ylläpitäneet muistitietoa kalmistosta ja tsasounasta (Piiroinen 1963: 91). |
| metsakeskus.146010061 |
146 |
Viinivaara Aarnela |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
714147.94500000 |
6960638.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010061 |
Kohde sijaitsee Viinilahden itärannalla, Aarnelan ja Viinivaaran talojen rajalla olevalla pellolla. Kalmiston tarkka rajaus ei ole selvillä. 1950-luvulla pellosta kerrotaan tulleen esille luita ja laudanpalasia.
Viinivaaran asutus alkoi Viinilahden talosta, joka mainitaan 1500-luvulla. Vuonna 1618 kylässä oli kolme taloa, ja taloluku ehti kohota viiteen ennen kuin koko kylä autioitui Ruptuurisodan (1656 - 1661) aikana. Uudisasukkaat tulivat 1600-luvun lopulla (Björn 1991:128). Tirronen (1885:26) kirjoittaa: " Muut lappalaishaudat niinkuin Viinivaarassa, eivät ansaitse mainitsemista, sillä ne luultavasti ovat venäläiskalmistoja."
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteen tarkempi selvittäminen ei ollut mahdollista. Mahdollisen muinaisjäännöksen määrittely edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.146010063 |
146 |
Hattuvaara Kuusikko |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27007 |
717221.61500000 |
6985311.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010063 |
Kuusikon kalmisto sijaitsee Hattuvaaran tsasounalta kivenheiton verran luoteeseen, entisen kyläkaupan länsipuolella kohoavassa metsikössä. Alue on osittain aidattu, ja paikalla on nähtävissä vanhoja ristejä ja uudisgropuja. Hautapainanteita on dokumentoitu liki 50 ja ne vaikuttavat rajautuvan kokonaisuudessaan peruskartalle merkityn kalmiston alueelle. Lisäksi kalmiston ympäristössä on nähtävissä muutamia kiviröykkiöitä, jotka voidaan varovasti tulkita haudankaivun yhteydessä syntyneiksi raivausröykkiöiksi.
Merojan hautausmaa perustettiin vuonna 1890, koska piirilääkäri oli havainnut, että Hattuvaaran vanha hautausmaa sijaitsi sopimattomasti kylän keskellä sen korkeimmalla paikalla lähellä useita taloja ja oli lisäksi täysi (Maanjakotoimitus, kokouksen pöytäkirja 18.5.1994). Hattuvaaran tsasouna on rakennettu luultavasti 1810-luvulla, kuitenkin vuoden 1796 jälkeen (Björn 1991:17).
Hattuvaaran asutus on syntynyt 1680-luvulla. Varhaisin asutus oli luterilaista, mutta Hattuvaara tyhjeni luterilaisista 1700-luvun puolivälissä. Kylä sai uudet asukkaat vanhauskoisista pakolaisista. Vuonna 1775 kylässä oli jo seitsemän taloa (Björn 1991:114). |
| metsakeskus.146010063 |
146 |
Hattuvaara Kuusikko |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27008 |
717221.61500000 |
6985311.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010063 |
Kuusikon kalmisto sijaitsee Hattuvaaran tsasounalta kivenheiton verran luoteeseen, entisen kyläkaupan länsipuolella kohoavassa metsikössä. Alue on osittain aidattu, ja paikalla on nähtävissä vanhoja ristejä ja uudisgropuja. Hautapainanteita on dokumentoitu liki 50 ja ne vaikuttavat rajautuvan kokonaisuudessaan peruskartalle merkityn kalmiston alueelle. Lisäksi kalmiston ympäristössä on nähtävissä muutamia kiviröykkiöitä, jotka voidaan varovasti tulkita haudankaivun yhteydessä syntyneiksi raivausröykkiöiksi.
Merojan hautausmaa perustettiin vuonna 1890, koska piirilääkäri oli havainnut, että Hattuvaaran vanha hautausmaa sijaitsi sopimattomasti kylän keskellä sen korkeimmalla paikalla lähellä useita taloja ja oli lisäksi täysi (Maanjakotoimitus, kokouksen pöytäkirja 18.5.1994). Hattuvaaran tsasouna on rakennettu luultavasti 1810-luvulla, kuitenkin vuoden 1796 jälkeen (Björn 1991:17).
Hattuvaaran asutus on syntynyt 1680-luvulla. Varhaisin asutus oli luterilaista, mutta Hattuvaara tyhjeni luterilaisista 1700-luvun puolivälissä. Kylä sai uudet asukkaat vanhauskoisista pakolaisista. Vuonna 1775 kylässä oli jo seitsemän taloa (Björn 1991:114). |
| metsakeskus.146010064 |
146 |
Hattuvaara Meroja |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27008 |
716575.87300000 |
6985851.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010064 |
Kohde sijaitsee Hattuvaaran tsasounasta noin kilometrin luoteeseen tien vieressä. kalmisto sijaitsee pääasiassa kuusta kasvavalla tasaisella mustikkatyypin kankaalla. Aluetta rajaavat valkoisiksi maalatut, muutaman metrin välein pystytetyt kantikkaat puupaalut. Kaakkoiskulmassa kaksi paaluista on muokattu ortodoksiristeiksi merkitsemään portin paikkaa.
Kalmistosta löytyy kymmeniä tunnuksettomia itä-länsisuuntaisia painanteita, sekä puu-, ja rautaristillä, ynnä kivellä merkittyjä hautoja. Jotkin haudoista ovat kuopanteilla, toiset eivät. Myöhäisin hauta on vuodelta 1939. Hautaukset keskittyvät alueen itä-, kaakkois-, ja eteläosiin. Hiekkamaalla sijaitseva kalmisto on aidattu, ja sitä ympäröi kosteikko. Kalmisto on perustettu vuonna 1890 läheisen Kuusikon (Hattuvaara Kuusikko, 146010063) kalmiston korvaajaksi ja jäänyt vähitellen pois käytöstä 1940-luvulla. |
| metsakeskus.146010064 |
146 |
Hattuvaara Meroja |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27009 |
716575.87300000 |
6985851.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010064 |
Kohde sijaitsee Hattuvaaran tsasounasta noin kilometrin luoteeseen tien vieressä. kalmisto sijaitsee pääasiassa kuusta kasvavalla tasaisella mustikkatyypin kankaalla. Aluetta rajaavat valkoisiksi maalatut, muutaman metrin välein pystytetyt kantikkaat puupaalut. Kaakkoiskulmassa kaksi paaluista on muokattu ortodoksiristeiksi merkitsemään portin paikkaa.
Kalmistosta löytyy kymmeniä tunnuksettomia itä-länsisuuntaisia painanteita, sekä puu-, ja rautaristillä, ynnä kivellä merkittyjä hautoja. Jotkin haudoista ovat kuopanteilla, toiset eivät. Myöhäisin hauta on vuodelta 1939. Hautaukset keskittyvät alueen itä-, kaakkois-, ja eteläosiin. Hiekkamaalla sijaitseva kalmisto on aidattu, ja sitä ympäröi kosteikko. Kalmisto on perustettu vuonna 1890 läheisen Kuusikon (Hattuvaara Kuusikko, 146010063) kalmiston korvaajaksi ja jäänyt vähitellen pois käytöstä 1940-luvulla. |
| metsakeskus.146010065 |
146 |
Koitere Raatosaari/Kalmotsaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
679570.78700000 |
6986766.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010065 |
Raatosaari (Kalmotsaari) on pieni saari Koitereen Kivilahden ja Kiviselän välillä. Saaressa on siellä täällä nähtävissä hautapainaumia. Raatosaari on ollut luterilaisten käyttämä kelirikko- ja kesäkalmisto. |
| metsakeskus.146010066 |
146 |
Naarvanjärvi Matinsaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
702745.39100000 |
7000083.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010066 |
Matinsaari sijaitsee Naarvanjärven pohjoisosassa. Se on pieni, matala, männikkösaari, jossa näkyy runsaasti hautapainaumia. Saarta on käytetty luterilaisten kelirikko- ja kesäkalmistona. |
| metsakeskus.146010067 |
146 |
Mutalahti Ristikivi |
10002 |
12006 |
13085 |
11006 |
27000 |
713099.48100000 |
6931523.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010067 |
Ristikivi, toiselta nimeltään Suppokivi, on ortodoksinen uhrikivi, joka sijaitsee Mutalahdenselällä, rajavyöhykkeellä, rajavartioasemasta noin 450 m pohjoiskoilliseen. Ristikivi on kookas, vedestä esiinpistävä kivi, jossa on luontaisia kuoppia. Kivelle kerrotaan viedyn ruoka- ja juomauhreja (kertoja Lauri Matveinen). |
| metsakeskus.146010069 |
146 |
Melaselkä Päsmänvirta |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
714165.01400000 |
6940484.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010069 |
Merkkikivi sijaitsee Nehvonniemen rajavartioasemalta noin 950 m pohjoiskoilliseen, Päsmänkosken itärannalla. Kallioon on hakattu risti ym. kuvioita.
Pekka Romppasen vuonna 1957 lähettämässä kirjeessä (Museoviraston arkeologian osaston arkisto) mainitaan, että veteen viettävällä rantakalliolla on ympyrä, jossa on neljä sakaraa. Lisäksi kallioon on hakattu ortodoksinen risti sekä uurre, joka muistuttaa eläimen päätä ja selkää (Romppanen arvelee tämän voivan olla luontainenkin). Anja Sarvas ei vuonna 1970 inventoinnin yhteydessä löytänyt hakkauksia. |
| metsakeskus.146010070 |
146 |
Melaselkä Lehtimäki |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
712373.73000000 |
6942834.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010070 |
Haapojärven länsipuolisen Lehtimäen laella olevan polun varressa on kaksi suurta siirtolohkaretta, joissa on hakkauksia. Merkit ovat saattaneet syntyä rapautumalla. (Anja Sarvaan arvio vuodelta 1970).
Museoviraston arkeologian osaston arkistossa on Pekka Romppasen kirje vuodelta 1957, jossa hän kertoo, että 5-6 km Nehvonniemestä pohjoisluoteeseen on Lehtimäen päällä, tasaisella kalliolla kaksi suurta siirtolohkaretta. Toisessa on Romppasen mukaan vuosiluku 1594 ja sen alla ilmeisesti vielä toinen numerosarja, joka kuitenkin on epäselvä. Toisessa kivessä taasen on epäselvä kuvio (sakaraympyrä?). |
| metsakeskus.146010071 |
146 |
Patrikka Rutnikkaranta |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
706587.05500000 |
6943766.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010071 |
Kohde sijaitsee Oskajärven itärannalla, ja on merkitty peruskarttaan. Rutnikkarannassa on runsaasti pyöreitä, loivareunaisia kuonahautoja muutaman metrin päässä toisistaan rannan suuntaisesti kulkevan polun molemmin puolin. Kuonahautojen koko on 2-5 m. Alueelta on kerrottu aikoinaan kuljetetun rautamalmia mm. Möhkön ruukkiin.
|
| metsakeskus.146010072 |
146 |
Tervaslahdenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
700274.00000000 |
6966189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Mekrijärven länsirannalla, Tervaslahden eteläpuoleisen niemen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on nähtävissä pyöreä, kooltaan noin 3x2,5 metriä oleva kiviröykkiö, kaksi pienempää kivi- ja/tai maarakennetta sekä kaksi kellarikuoppaa. Vuoden 2020 inventoinnin perusteella kyseessä on historiallisen ajan asuinpaikka, jonka laajuus on määritetty maastossa erottuvien rakenteiden perusteella. |
| metsakeskus.146010073 |
146 |
Hutunniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
699964.68400000 |
6954761.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010073 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilomantsinjärven itärannalla, Hutunniemessä. Ranta asuinpaikka-alueen kohdalla on erittäin kivikkoinen, paikoin on hyvin pienialaisia hiekkaisia kohtia. Suurin osa rantavyöhykettä on melkotasaista ja maaperältään kuivaa. Hutunniemen kivikautista asuinpaikkaa ilmoittavan koordinaattipisteen tuntumassa, hiekkaisen rantatörmän päällä havaittiin soikea painanne, kooltaan noin 3x2,5 m, syvyydeltään noin 0,2 m. Painanne muistuttaa sijaintinsa ja näkyvän rakenteensa puolesta kivikautista asumuspainannetta. Painanteen keskelle tehdyssä kairauksessa havaittiin noin 20 cm:n paksuinen tumma kerros, jonka perusteella painannetta on saatettu käyttää hiilihautana.
Kiviesineet ovat tulleet esille rantakivikosta ja kvartsi-iskokset on poimittu pienen hiekkaisen alueen kohdalta.
Vuoden 2020 inventoinnissa ei tehty uusia muinaisjäännöksen luonnetta tai laajuutta täsmentäviä havaintoja. |
| metsakeskus.146010074 |
146 |
Lörönlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
699695.68800000 |
6983291.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010074 |
Asuinpaikka sijaitsee Syväysjoen varressa olevan Lörönlammen pohjoisrannalla olevien kahden pienen niemekkeen alueella. Maaperä niemekkeiden alueella on hienoa hiekkaa, ympärillä on suomaata. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. Kohteissa on myös matalina painaumina maastossa näkyviä asumuksenpohjia. Rannalla on havaittu olevan useita tulisijan pohjia |
| metsakeskus.146010075 |
146 |
Pötönniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
700780.00000000 |
6956680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010075 |
Asuinpaikka sijaitsee kirkonkylän pohjoispuolella olevan kapean Pötönniemen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannalta, vesijätöltä. |
| metsakeskus.146010077 |
146 |
Petkeljärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
714968.66000000 |
6948592.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146010077 |
Asuinpaikka sijaitsee Petkeljärven kansallispuiston pohjoisrajalla, Petkeljärven länsirannalla. Kansallispuiston opaskeskukseen vievältä maantieltä eroaa puiston pohjoisrajalla rantaani johtava polku. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille polun kohdalta rannasta sekä tästä noin 150 m kaakkoon olevan pienen lahden rannalta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Löytöpaikka on hiekkarantaa, jota tarkasteltiin koordinaattipisteiden osoittaman löytöpaikan ja muinaisjäännösrekisterin kuvauksessa olevan pienen lahden välillä. Rantatörmä on löytöpaikan kohdalla lähes viisi metriä korkea, mutta madaltuu etelään päin. Mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu. Metsän puolella maasto on pinnaltaan ehjää lukuun ottamatta löytöpaikan kohdalla olevia polkuja ja ajouraa, näistäkään ei havaittu asuinpaikan merkkejä ja asuinpaikan etsiminen tältä alueelta vaatisi systemaattisen koekuopituksen. On myös mahdollista, että eroosio on kuluttanut pois hiekkatörmässä tai sen juurella olleen asuinpaikan. Kohteelle ei nykytietojen perusteella voi tehdä aluerajausta. |
| metsakeskus.146500009 |
146 |
Kirkonkylä Kirkonpelto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
700477.47700000 |
6955345.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146500009 |
Nykyisen luterilaisen kirkon kaakkoispuoliselta pellolta, n. 200 m pohjoiseen Pappilanvaaran ortodoksikalmistosta. Löytöjä (saviastian palasia, piitä, kvartsi-iskoksia ja liitupiipun varren katkelma) poimittiin hiesupitoiselta peltoalueelta, joka inventointiajankohtana oli osin puutarhapalstoina ja osin kesannolla. Löydöt ovat jokseenkin tasaisella, vain hiukan länteen viettävällä terassilla. Tasanteen itäpuolella on jyrkkä ylärinne ja länsipuolella jyrkähkö alarinne.
Vuoden 2020 inventoinnissa kohdetta ei tutkittu tarkemmin. Muinaisjäännöksen luotettava rajaaminen on mahdollista lisätutkimusten myötä. Kohteen rajaus on topografian ja vanhojen karttojen perusteella laadittu karkea arvio.
Ilomantsi on ilmeisesti Pohjois-Karjalan vanhin kylä; syntynyt ehkä jo 1300-luvulla. Ortodoksiasutus lähes hävisi ruptuurisodan seurauksena 1650-luvulla, mutta asutus elpyi 1700-luvun lopulla. Vanhimmat talot sijaitsivat Pappilanvaaralla ja pohjoisempana Ilomantsin järven itärannalla. |
| metsakeskus.146500010 |
146 |
Kuikanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
700547.44100000 |
6957291.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146500010 |
Kaunislahden ja Muikunlahden välisellä niemellä olevalla pellolla on historiallisen ajan asuinpaikan jäännöksiä sekä rannassa myös kivikautinen asuinpaikka.
Ilomantsi on Pohjois-Karjalan vanhin kylä; syntynyt ehkä jo 1300-luvulla. Kuikanniemen osassa Ruukinniemi on sijainnut tiilitehdas (pappilan uutta päärakennusta varten). |
| metsakeskus.146500011 |
146 |
Ryökkylä Viikatekivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
701784.91500000 |
6963815.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146500011 |
Mekrijärven ja Kätkäjärven välisen niemen luoteisosassa olevalla pellolla on asuinpaikka, josta on löytynyt mm. keramiikkaa ja sormus. Vuoden 2020 inventoinnissa ei tehty kohteen luonteesta tai laajuudesta kertovia havaintoja. Muinaisjäännöksen aluerajaus on topografiaan perustuva arvio. |
| metsakeskus.146500012 |
146 |
Mekrijärvi Riihisärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
703163.35000000 |
6966043.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146500012 |
Riihisärkkä-nimisellä peltorinteellä on asuinpaikka, josta on löytynyt keramiikkaa. Kohde sijaitsee n. 300 m luoteeseen Lukansuo 2 asuinpaikasta ja 400 m länteen Kalmistoloson ortodoksikalmistosta. Sissolan talon itäpuolella on esihistoriallinen(?) kuppikivi (Ilomantsin esih. kohde nro 40).
Vuoden 2020 inventoinnissa paikalla todettiin koivulle istutettu pelto, jota ei kuitenkaan tutkittu tarkemmin. Kohteen aluerajaus on alueen topografiaan perustuva karkea arvio.
Mekrijärveä pidetään Ilomantsin toiseksi vanhimpana kylänä - se on muodostettu viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Mekrijärven lääni kuului Novgorodin arkkipiispalle ennen vallan siirtoa Moskovaan. Koitereen kaikki kylät kuuluivat Mekrijärven alaisuuteen. Väkiluku väheni 1600-luvulla ja vuosisadan lopulla luterilaiset asuttivat kylän. Ortodoksit pakenivat 1700-luvun alussa, mutta väkeä palasi kuitenkin vähitellen takaisin. |
| metsakeskus.146500013 |
146 |
Mekrijärvi Lukansuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
703391.25900000 |
6965873.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146500013 |
Koitajoen ja Mekrijärven välisellä, Lukansuon koillispuolisella pellolla on asuinpaikka, josta on löytynyt piitä ja keramiikkaa. Sijaitsee n. 300 m luoteeseen Lukansuo 1 asuinpaikasta ja n. 200 m länsilounaaseen Kalmistoloson ortodoksikalmistosta.
Vuoden 2020 inventoinnissa paikalla todettiin koivulle istutettu pelto, jota ei tutkittu tarkemmin. Kohteen aluerajaus on alueen topografiaan perustuva karkea arvio.
Mekrijärveä pidetään Ilomantsin toiseksi vanhimpana kylänä - se on muodostettu viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Mekrijärven lääni kuului Novgorodin arkkipiispalle ennen vallan siirtoa Moskovaan. Koitereen kaikki kylät kuuluivat Mekrijärven alaisuuteen. Väkiluku väheni 1600-luvulla ja vuosisadan lopulla luterilaiset asuttivat kylän. Ortodoksit pakenivat 1700-luvun alussa, mutta väkeä palasi kuitenkin vähitellen takaisin. |
| metsakeskus.146500014 |
146 |
Mekrijärvi Lukansuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
703602.17600000 |
6965643.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146500014 |
Koitajoen ja Mekrijärven välillä, Lukansuon itäpuolisella pellolla on asutuksen jälkiä: keramiikkaa, kuonaa ym. Kohde sijaitsee n. 300 m kaakkoon Lukansuo 2 asuinpaikasta ja n. 400 m etelään Kalmistoloson ortodoksikalmistosta.
Vuoden 2020 inventoinnissa kohteessa todettiin koivulle istutettu vanha pelto, jota ei tutkittu tarkemmin. Tämän vuoksi kohteen aluerajausta on pidettävä topografiaan perustuvana karkeana arviona.
Mekrijärveä pidetään Ilomantsin toiseksi vanhimpana kylänä - se on muodostettu viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Mekrijärven lääni kuului Novgorodin arkkipiispalle ennen vallan siirtoa Moskovaan. Koitereen kaikki kylät kuuluivat Mekrijärven alaisuuteen. Väkiluku väheni 1600-luvulla ja vuosisadan lopulla luterilaiset asuttivat kylän. Ortodoksit pakenivat 1700-luvun alussa; väkeä palasi kuitenkin vähitellen takaisin. |
| metsakeskus.146500015 |
146 |
Kivilahti Hyökönlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
679660.74600000 |
6987411.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146500015 |
Hyökönlahden länsirannan pellolla on jälkiä asuinpaikasta ja mahdollisesta raudanvalmistuksesta; paikalta on löytynyt rautakuonaa, keramiikkaa ym. |
| metsakeskus.146500018 |
146 |
Huhus Liepala |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
689720.72100000 |
6978870.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146500018 |
Kohde sijaitsee Koitereen eteläpäässä, paikalla jossa Liepalan kylä sijaitsi jo 1500-luvulla. Se autioitui vuosisadan lopulla, mutta asutettiin uudelleen 1680-luvulla osana Huhuksen kylää. Autiotilojen pysyvä asuttaminen onnistui vasta 1700-luvun alkupuolella. 1800-luvun lopulla on merkitty muistiin tieto, että "Liepalassa on elänyt 3 taloa kreikanuskoisia Liepasia, joilla myös on ollut oma hautausmaansa" (Könönen 1884:27). Pogostan Sanomien vanhoja hautapaikkoja koskevaan kyselyssä kävi ilmi, että Liepalassa Riihen edustalta pellosta, rannan tuntumasta, on löytynyt luita - löytöjä ei ole tallessa (Vesterinen 1989). Kalmiston tarkka sijainti ei ole selvillä.
Vuoden 2024 inventoinnissa mahdollisen muinaisjäännöksen luonnetta ei ollut mahdollista selvittää. Kohteen tarkempi määrittäminen edellyttäisi koekaivauksia. |
| metsakeskus.146500040 |
146 |
Harkkojärvi Kalmotsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
704651.66600000 |
6989250.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.146500040 |
Perimätiedon mukaan saareen on haudattu väliaikaisesti talvisin, ja vainajat on kesällä soudettu Koitereen vesiä pitkin Enoon ja Ilomantsin kirkonkylään. |
| metsakeskus.148000095 |
148 |
Kivijärvi |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27008 |
561797.50300000 |
7629344.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148000095 |
Kohde sijaitsee Nellimistä Kontosjärvelle vievän metsätien ja Kivijärven eteläpään välisessä maastossa. Kivijärvestä laskee pieni joki Kontosjokeen kirkonraunion eteläpuolitse. Kirkosta on jäljellä nelikulmainen kiviperustus. Kirkko rakennettiin vuonna 1862 palvelemaan matkaajia. Myöhemmin kirkko jäi pois käytöstä ja muutettiin tukkikämpäksi, joka autioiduttuaan paloi vuonna 1937. |
| metsakeskus.148000474 |
148 |
Kivisalmi |
10007 |
12014 |
13000 |
11042 |
27000 |
521478.71800000 |
7634651.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148000474 |
Toisen maailmansodan aikainen vankileiri sijaitsee Inarijärven eteläosassa, Mahlatti-nimisen saaren keskiosan lounaaseen pistävällä niemellä, Mahlattinuorassa olevan Kivisalmen itärannalla. Vankileiriä kiertää paikoitellen vielä puusta ja/tai piikkilangasta tehty aita, jonka sisäpuolella on kaksi vankien parakkia, hirsikämpän jäännökset ja kivivallillinen, pyöreähkö rakenne.
Ainoastaan osin maahan kaivettu, kivivallillinen rakenne saattaisi olla vanhempi kuin muut kohteen jäännökset. |
| metsakeskus.148010009 |
148 |
Kolessaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547908.06200000 |
7647906.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010009 |
Kohde sijaitsee Inarijärven kaakkoisosassa Kultalahden suulla sijaitsevassa Kolesaaressa, Ulkuniemen talosta noin 250 m etelään. Saaren pohjoiskärjestä on jo vuosisadan alussa tehty kivikautisia löytöjä. Mitään selviä rakennuksen pohjia ei havaittu vuoden 1988 inventoinnissa. |
| metsakeskus.148010010 |
148 |
Nirvanmella |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
526536.69500000 |
7626064.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010010 |
Ivalojoen rannalla, lähellä joen suuta sijaitsevalla korkeatörmäisellä saarella. Paikalla myös kuopanteita. |
| metsakeskus.148010011 |
148 |
Alakoski pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
500349.20300000 |
7644176.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010011 |
Alakoski (Vyelemuškuoškâ) on Juutuanjoessa viimeinen koski ennen joen yhtymistä Inarijärveen. Asuinpaikka sijaitsee Alakosken pohjoisrannalla, osin veteen sortuneen törmän reunalla. Löytöalueen pituus on yli 450 m. Löytöinä on saatu kvartsia, kvartsiittia sekä liuskeveitsi.
Ilmari Itkonen mainitsee Juutuanjoen pohjoispuolella sijainneen tulisijarivin. Alueen länsilounaispäästä, Paldaniuksen huvilan itäpuolelta, lammen ja joen väliseltä kapealta kannakselta on otettu talteen liuske-iskos ja todennäköisesti myös tasataltta. Kohteen itäkoillispäässä, Metsähallituksen entisen virkatalon ja maantien puolessavälissä, on joen syömän törmän päältä löytynyt muutamia kvartseja. Virkatalon ja huvilan väliseltä polulta on poimittu kvartsia ja kvartsiittia.
Vuoden 2008 inventoinnissa Metsähallituksen entisen virkatalon pihalta löytyi kvartsi-iskoksia maalämpöputken kaivannosta. Jäännöksen laajuuden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Suurin osa asuinpaikasta on varmasti sortunut jokeen. |
| metsakeskus.148010013 |
148 |
Saamen museo / Vuopaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
500627.09300000 |
7644427.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010013 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen pohjoisrannalla, nykyisen saamelaismuseo Siidan ympäristössä. Kohde on tutkimushistoriallisesti jaettu läntiseen Saamen museoon ja itäiseen Vuopajaan. Saamen museon alakohteita on nykyisen Siidan kohdalla ja ympäristössä sekä ulkomuseon alueella ns. Tirron pihassa. E4-maantien länsipuolinen alakohde on tuhtoutunut maantiekaivannoissa. Pienialainen Vuopaja sijaitsee itäisimmässä niemessä, matalalla rantatörmällä ja sen yläpuolella kohoavan jyrkän rinteen päällä. Vuopaja on kokonaan tutkittu ja sen kohdalla on ulkomuseon ns. kalastajasaamelainen asuinpaikka.
Alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia vuodesta 1909 alkaen, jolloin Ilmari Itkonen tutki Vuopajan havaitsemaansa asumuksenperustaa. Alueella on tehty laajoja kaivauksia ja kartoituksia 1987-1994 ennen Siidan rakentamista. Niissä on todettu runsaasti kivi- ja metallikautisia asuinpaikkajäännöksiä, muun muassa kymmenkunta asumusjäännöstä, nelisenkymmentä tulisijaksi tulkittua kiveystä tai kuoppaa sekä kymmenen runsaasti palanutta luuta sisältynyttä kuoppaa.
Tutkimusten perusteella vanhimmat asutuksen merkit ajoittuvat purupihkasta teetettyjen radiohiiliajoitusten perusteella yli lähes 10 000 vuoden taakse, varhaismesoliittiselle ajalle, johon liittyy muun muassa suuri tulisija ja kolme purupihkalöytöä. Esinelöytöjen, keramiikan ja radiohiiliajoitusten mukaan alueella on myöhemmin kivi- ja varhaismetallikaudella oleskeltu useaan eri otteeseen. Nykyisen Siidan kohdalla on tutkimusten perusteella ollut myös rautakauden lopulla tai keskiajalla asutusta, joka voidaan liittää seudun varhaiseen saamelaisväestöön.
Muinaisjäännös on lounaisosistaan tuhoutunut soranoton ja rakentamisen takia, mutta Siidan itäpuolisella muinaisella rantaterassilla erottuu metsämaastossa edelleen hyvin säilyneenä kymmenkunta asumuksenpohjaa ja parikymmentä kuoppaa. Saamen museon ja Vuopajan asuinpaikka on maakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös, joka tulee ehjiltä osiltaan säilyttää sellaisenaan. |
| metsakeskus.148010013 |
148 |
Saamen museo / Vuopaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
500627.09300000 |
7644427.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010013 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen pohjoisrannalla, nykyisen saamelaismuseo Siidan ympäristössä. Kohde on tutkimushistoriallisesti jaettu läntiseen Saamen museoon ja itäiseen Vuopajaan. Saamen museon alakohteita on nykyisen Siidan kohdalla ja ympäristössä sekä ulkomuseon alueella ns. Tirron pihassa. E4-maantien länsipuolinen alakohde on tuhtoutunut maantiekaivannoissa. Pienialainen Vuopaja sijaitsee itäisimmässä niemessä, matalalla rantatörmällä ja sen yläpuolella kohoavan jyrkän rinteen päällä. Vuopaja on kokonaan tutkittu ja sen kohdalla on ulkomuseon ns. kalastajasaamelainen asuinpaikka.
Alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia vuodesta 1909 alkaen, jolloin Ilmari Itkonen tutki Vuopajan havaitsemaansa asumuksenperustaa. Alueella on tehty laajoja kaivauksia ja kartoituksia 1987-1994 ennen Siidan rakentamista. Niissä on todettu runsaasti kivi- ja metallikautisia asuinpaikkajäännöksiä, muun muassa kymmenkunta asumusjäännöstä, nelisenkymmentä tulisijaksi tulkittua kiveystä tai kuoppaa sekä kymmenen runsaasti palanutta luuta sisältynyttä kuoppaa.
Tutkimusten perusteella vanhimmat asutuksen merkit ajoittuvat purupihkasta teetettyjen radiohiiliajoitusten perusteella yli lähes 10 000 vuoden taakse, varhaismesoliittiselle ajalle, johon liittyy muun muassa suuri tulisija ja kolme purupihkalöytöä. Esinelöytöjen, keramiikan ja radiohiiliajoitusten mukaan alueella on myöhemmin kivi- ja varhaismetallikaudella oleskeltu useaan eri otteeseen. Nykyisen Siidan kohdalla on tutkimusten perusteella ollut myös rautakauden lopulla tai keskiajalla asutusta, joka voidaan liittää seudun varhaiseen saamelaisväestöön.
Muinaisjäännös on lounaisosistaan tuhoutunut soranoton ja rakentamisen takia, mutta Siidan itäpuolisella muinaisella rantaterassilla erottuu metsämaastossa edelleen hyvin säilyneenä kymmenkunta asumuksenpohjaa ja parikymmentä kuoppaa. Saamen museon ja Vuopajan asuinpaikka on maakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös, joka tulee ehjiltä osiltaan säilyttää sellaisenaan. |
| metsakeskus.148010013 |
148 |
Saamen museo / Vuopaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
500627.09300000 |
7644427.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010013 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen pohjoisrannalla, nykyisen saamelaismuseo Siidan ympäristössä. Kohde on tutkimushistoriallisesti jaettu läntiseen Saamen museoon ja itäiseen Vuopajaan. Saamen museon alakohteita on nykyisen Siidan kohdalla ja ympäristössä sekä ulkomuseon alueella ns. Tirron pihassa. E4-maantien länsipuolinen alakohde on tuhtoutunut maantiekaivannoissa. Pienialainen Vuopaja sijaitsee itäisimmässä niemessä, matalalla rantatörmällä ja sen yläpuolella kohoavan jyrkän rinteen päällä. Vuopaja on kokonaan tutkittu ja sen kohdalla on ulkomuseon ns. kalastajasaamelainen asuinpaikka.
Alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia vuodesta 1909 alkaen, jolloin Ilmari Itkonen tutki Vuopajan havaitsemaansa asumuksenperustaa. Alueella on tehty laajoja kaivauksia ja kartoituksia 1987-1994 ennen Siidan rakentamista. Niissä on todettu runsaasti kivi- ja metallikautisia asuinpaikkajäännöksiä, muun muassa kymmenkunta asumusjäännöstä, nelisenkymmentä tulisijaksi tulkittua kiveystä tai kuoppaa sekä kymmenen runsaasti palanutta luuta sisältynyttä kuoppaa.
Tutkimusten perusteella vanhimmat asutuksen merkit ajoittuvat purupihkasta teetettyjen radiohiiliajoitusten perusteella yli lähes 10 000 vuoden taakse, varhaismesoliittiselle ajalle, johon liittyy muun muassa suuri tulisija ja kolme purupihkalöytöä. Esinelöytöjen, keramiikan ja radiohiiliajoitusten mukaan alueella on myöhemmin kivi- ja varhaismetallikaudella oleskeltu useaan eri otteeseen. Nykyisen Siidan kohdalla on tutkimusten perusteella ollut myös rautakauden lopulla tai keskiajalla asutusta, joka voidaan liittää seudun varhaiseen saamelaisväestöön.
Muinaisjäännös on lounaisosistaan tuhoutunut soranoton ja rakentamisen takia, mutta Siidan itäpuolisella muinaisella rantaterassilla erottuu metsämaastossa edelleen hyvin säilyneenä kymmenkunta asumuksenpohjaa ja parikymmentä kuoppaa. Saamen museon ja Vuopajan asuinpaikka on maakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös, joka tulee ehjiltä osiltaan säilyttää sellaisenaan. |
| metsakeskus.148010013 |
148 |
Saamen museo / Vuopaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
500627.09300000 |
7644427.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010013 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen pohjoisrannalla, nykyisen saamelaismuseo Siidan ympäristössä. Kohde on tutkimushistoriallisesti jaettu läntiseen Saamen museoon ja itäiseen Vuopajaan. Saamen museon alakohteita on nykyisen Siidan kohdalla ja ympäristössä sekä ulkomuseon alueella ns. Tirron pihassa. E4-maantien länsipuolinen alakohde on tuhtoutunut maantiekaivannoissa. Pienialainen Vuopaja sijaitsee itäisimmässä niemessä, matalalla rantatörmällä ja sen yläpuolella kohoavan jyrkän rinteen päällä. Vuopaja on kokonaan tutkittu ja sen kohdalla on ulkomuseon ns. kalastajasaamelainen asuinpaikka.
Alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia vuodesta 1909 alkaen, jolloin Ilmari Itkonen tutki Vuopajan havaitsemaansa asumuksenperustaa. Alueella on tehty laajoja kaivauksia ja kartoituksia 1987-1994 ennen Siidan rakentamista. Niissä on todettu runsaasti kivi- ja metallikautisia asuinpaikkajäännöksiä, muun muassa kymmenkunta asumusjäännöstä, nelisenkymmentä tulisijaksi tulkittua kiveystä tai kuoppaa sekä kymmenen runsaasti palanutta luuta sisältynyttä kuoppaa.
Tutkimusten perusteella vanhimmat asutuksen merkit ajoittuvat purupihkasta teetettyjen radiohiiliajoitusten perusteella yli lähes 10 000 vuoden taakse, varhaismesoliittiselle ajalle, johon liittyy muun muassa suuri tulisija ja kolme purupihkalöytöä. Esinelöytöjen, keramiikan ja radiohiiliajoitusten mukaan alueella on myöhemmin kivi- ja varhaismetallikaudella oleskeltu useaan eri otteeseen. Nykyisen Siidan kohdalla on tutkimusten perusteella ollut myös rautakauden lopulla tai keskiajalla asutusta, joka voidaan liittää seudun varhaiseen saamelaisväestöön.
Muinaisjäännös on lounaisosistaan tuhoutunut soranoton ja rakentamisen takia, mutta Siidan itäpuolisella muinaisella rantaterassilla erottuu metsämaastossa edelleen hyvin säilyneenä kymmenkunta asumuksenpohjaa ja parikymmentä kuoppaa. Saamen museon ja Vuopajan asuinpaikka on maakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös, joka tulee ehjiltä osiltaan säilyttää sellaisenaan. |
| metsakeskus.148010013 |
148 |
Saamen museo / Vuopaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
500627.09300000 |
7644427.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010013 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen pohjoisrannalla, nykyisen saamelaismuseo Siidan ympäristössä. Kohde on tutkimushistoriallisesti jaettu läntiseen Saamen museoon ja itäiseen Vuopajaan. Saamen museon alakohteita on nykyisen Siidan kohdalla ja ympäristössä sekä ulkomuseon alueella ns. Tirron pihassa. E4-maantien länsipuolinen alakohde on tuhtoutunut maantiekaivannoissa. Pienialainen Vuopaja sijaitsee itäisimmässä niemessä, matalalla rantatörmällä ja sen yläpuolella kohoavan jyrkän rinteen päällä. Vuopaja on kokonaan tutkittu ja sen kohdalla on ulkomuseon ns. kalastajasaamelainen asuinpaikka.
Alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia vuodesta 1909 alkaen, jolloin Ilmari Itkonen tutki Vuopajan havaitsemaansa asumuksenperustaa. Alueella on tehty laajoja kaivauksia ja kartoituksia 1987-1994 ennen Siidan rakentamista. Niissä on todettu runsaasti kivi- ja metallikautisia asuinpaikkajäännöksiä, muun muassa kymmenkunta asumusjäännöstä, nelisenkymmentä tulisijaksi tulkittua kiveystä tai kuoppaa sekä kymmenen runsaasti palanutta luuta sisältynyttä kuoppaa.
Tutkimusten perusteella vanhimmat asutuksen merkit ajoittuvat purupihkasta teetettyjen radiohiiliajoitusten perusteella yli lähes 10 000 vuoden taakse, varhaismesoliittiselle ajalle, johon liittyy muun muassa suuri tulisija ja kolme purupihkalöytöä. Esinelöytöjen, keramiikan ja radiohiiliajoitusten mukaan alueella on myöhemmin kivi- ja varhaismetallikaudella oleskeltu useaan eri otteeseen. Nykyisen Siidan kohdalla on tutkimusten perusteella ollut myös rautakauden lopulla tai keskiajalla asutusta, joka voidaan liittää seudun varhaiseen saamelaisväestöön.
Muinaisjäännös on lounaisosistaan tuhoutunut soranoton ja rakentamisen takia, mutta Siidan itäpuolisella muinaisella rantaterassilla erottuu metsämaastossa edelleen hyvin säilyneenä kymmenkunta asumuksenpohjaa ja parikymmentä kuoppaa. Saamen museon ja Vuopajan asuinpaikka on maakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös, joka tulee ehjiltä osiltaan säilyttää sellaisenaan. |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27011 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27011 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12001 |
13005 |
11040 |
27000 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12009 |
13094 |
11040 |
27000 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010014 |
148 |
Vuopaja pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
501076.91200000 |
7644767.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010014 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Vuopajan (Vyeppee) pohjoispuolella, Korppiojansuun itäpuolella hautausmaalta lähes Turulan taloon saakka. Alueen keskellä erottuu selväpiirteinen ja korkea muinaisrantaterassi (129-130 m mpy), jonka alapuolelle on kerrostunut matalia rantavalleja. Alueella on todettu inventoinneissa ja koekaivauksissa laaja kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa sekä pitkänomaisia kuopanteita.
Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen hautausmaan lounais-, etelä- ja kaakkoispuolelta tien ja polku-urien kohdalta. Hautausmaan itä- ja koillispuoliselta metsäpolulta on otettu 1977 talteen varhaismesoliittisia löytöjä. Muinaisjäännöksen kohdalle rakennetun tilustien takia tehdyissä koekaivauksessa 1993 alueella on todettu olevan runsaasti mesoliittisia ja varhaismetallikautisia asuinpaikkajäännöksiä. Lisäksi inventoinnissa 2008 löytyi Vuopajan rannasta kodanpohja ja hautausmaalta kaksi liesikiveystä. Kohteeseen on yhdistetty seuraavat muinaisjäännökset tai löytöpaikat: Turula (Inari 15), Hautausmaan koillisnurkka (Inari 132) ja Hautausmaa etelä (Inari 352). |
| metsakeskus.148010019 |
148 |
Muurahaisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522950.09000000 |
7658831.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010019 |
Muurahaisniemi (Kutkanjargâ) sijaitsee Väylävuonon eteläpuolella ja Viimassaaren pohjoispuolella. Kivikautinen asuinpaikka ja lapinkenttä sijaitsevat Muurahaisniemen eteläkärjessä (Kieddinjargâ).
Rantakivikosta on poimittu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä verkkovajan luota. Verkkovaja oli vielä vuoden 2008 inventoinnissa pystyssä niemen rannan vesirajassa. Kivikautinen asuinpaikka lienee suureksi osaksi huuhtoutunut järveen.
Niemen laella on kenttä, jossa sijaitsee vanha Sarren päärakennus. Nykyään paikka on kalastustukikohtana. Heinikkoisesta ja suurta katajaa kasvavasta kentästä on vaikea erottaa rakennusten vanhoja pohjakiveyksiä, ainoastaan yksi kivirakenne saatiin paikallistettua. |
| metsakeskus.148010019 |
148 |
Muurahaisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
522950.09000000 |
7658831.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010019 |
Muurahaisniemi (Kutkanjargâ) sijaitsee Väylävuonon eteläpuolella ja Viimassaaren pohjoispuolella. Kivikautinen asuinpaikka ja lapinkenttä sijaitsevat Muurahaisniemen eteläkärjessä (Kieddinjargâ).
Rantakivikosta on poimittu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä verkkovajan luota. Verkkovaja oli vielä vuoden 2008 inventoinnissa pystyssä niemen rannan vesirajassa. Kivikautinen asuinpaikka lienee suureksi osaksi huuhtoutunut järveen.
Niemen laella on kenttä, jossa sijaitsee vanha Sarren päärakennus. Nykyään paikka on kalastustukikohtana. Heinikkoisesta ja suurta katajaa kasvavasta kentästä on vaikea erottaa rakennusten vanhoja pohjakiveyksiä, ainoastaan yksi kivirakenne saatiin paikallistettua. |
| metsakeskus.148010022 |
148 |
Paloniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
524612.41700000 |
7662964.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010022 |
Kohde sijaitsee Inarijärven pohjoisrannalla, Väylästä noin 4,5 km itään, Malkasalmen pohjoispuolella. Etelään pistävän Paloniemen (Puállámnjargâ) länsipuolella on kapea, lounaaseen pistävä niemi, jonka etelärannalla on pieni, heinittynyt kenttä.
Ilmari Itkosen mukaan Paloniemessä on ollut kodansija, joka on tuhoutunut viljelysmaata raivattaessa. Vuoden 1972 inventoinnissa niemen keskivaiheilla, sen etelärannalla, oli havaittavissa kodansijoja muistuttavia painaumia. Vuoden 2008 inventoinnissa niemen etelärannalta paikallistettiin lapinkenttä ja tupasija. Sen ympäristössä oli ainakin 4 erikokoista kaivantoa, joista osa saattaa liittyä kenttään. Kodanpohjia ei niemeltä havaittu. |
| metsakeskus.148010025 |
148 |
Toivoniemi koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504625.45600000 |
7662100.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010025 |
Kohde sijoittuu yliopiston koetilan itäpuolella olevalle viljelysmaalle, loivasti viettävälle rantatasanteelle. Alue on Vastusjärven rannan suunnassa noin 250 m:n mittainen. Kaivauksissa saadut löydöt ovat vähäiset, hioimen katkelma, kvartsia piitä ym. |
| metsakeskus.148010026 |
148 |
Keinoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502966.13300000 |
7655782.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010026 |
Kivikautinen asuinpaikka Vuontisjärven kaakkoisrannalla olevan Keinoniemen talon eteläpäädyn edessä. Paikalla on ollut myös tulisija. Löydöt kvartsia, kivilaji-iskoksia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.148010028 |
148 |
Siltaoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526626.66000000 |
7629029.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010028 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ivalojokeen laskevan Siltaojan suun pohjoispuolella olevalla pellolla, Veskoniemeen menevästä tiestä n. 100 m länteen. Löydöt: hioin, kivilajiesineen katkelma, kivilaji-iskos, kvartsia. |
| metsakeskus.148010030 |
148 |
Tieva |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
525577.08800000 |
7624235.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Koppelon kylän Purolan tilalla, 160 m Ivalojoen rannasta luoteeseen. Löydöt tuuran teelmä, tuuramainen kirves. |
| metsakeskus.148010031 |
148 |
Kiviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525337.18200000 |
7623835.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010031 |
Kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka Valojoen luoteisrannalla, Kiviniemen tilan tasaisella rantatörmällä, tilan pihapiirissä ja viljelysmaalla. Erikoisesti tilan asuinrakennuksen ja rantasaunan välissä. Asuinpaikkalöytöjä havaittiin noin 30 x 40 m laajalla alueella, erikoisesti tilan asuinrakennuksen ja rantasaunan välissä. Myös Koppelon koulun tontilta, n. 400 m Kiviniemestä länsiluoteeseen, on kivikautisia löytöjä (= Inari 448). |
| metsakeskus.148010031 |
148 |
Kiviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
525337.18200000 |
7623835.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010031 |
Kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka Valojoen luoteisrannalla, Kiviniemen tilan tasaisella rantatörmällä, tilan pihapiirissä ja viljelysmaalla. Erikoisesti tilan asuinrakennuksen ja rantasaunan välissä. Asuinpaikkalöytöjä havaittiin noin 30 x 40 m laajalla alueella, erikoisesti tilan asuinrakennuksen ja rantasaunan välissä. Myös Koppelon koulun tontilta, n. 400 m Kiviniemestä länsiluoteeseen, on kivikautisia löytöjä (= Inari 448). |
| metsakeskus.148010032 |
148 |
Nukkumajoki 4 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
502926.17600000 |
7640998.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010032 |
Nukkumajoki 4 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen itärannalla, noin 1,6 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Pahtavaaran pohjoispuolella, noin 80 m Nukkumajoen tiestä länteen. Paikalla erottuu kymmenkunta kodanpohjaa. Alueen lounaispuolelle ovat "elämäntapaintiaanit" pystyttäneet 1980-luvun lopulla leirinsä, joten siihen liittyviä rakenteita, mm. kivilinjoja ja epämääräisiä kotarakenteita löytyy maastosta useita.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010037 |
148 |
Paatsjoen Luusua |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
555045.20100000 |
7643307.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010037 |
Paatsvuonon pohjoisrannalla juuri rajavyöhykkeen sisällä pistää vuonoon moreeniniemekkeitä. Näistä kolmessa on jälkiä esihistoriallisesta asutuksesta, samoin rantavedessä. Järven säännöstely on tuhonnut asuinpaikkoja. Radiohiiliajoituksia mesoliittiselta kivikaudelta ja varhaismetallikaudelta. Löydöt tukevat jälkimmäistä ajoitusta. |
| metsakeskus.148010037 |
148 |
Paatsjoen Luusua |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
555045.20100000 |
7643307.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010037 |
Paatsvuonon pohjoisrannalla juuri rajavyöhykkeen sisällä pistää vuonoon moreeniniemekkeitä. Näistä kolmessa on jälkiä esihistoriallisesta asutuksesta, samoin rantavedessä. Järven säännöstely on tuhonnut asuinpaikkoja. Radiohiiliajoituksia mesoliittiselta kivikaudelta ja varhaismetallikaudelta. Löydöt tukevat jälkimmäistä ajoitusta. |
| metsakeskus.148010040 |
148 |
Lahdenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
553435.85100000 |
7637860.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010040 |
Varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Nellimvuonon perukasta noin 400 m kaakkoon olevalla mäntykankaalla. Löydöt on tehty omakotitalon perustaa kaivettaessa. Paikan tutkijan tulkinnan mukaan kysymyksessä on talviasuinpaikan jäännös. |
| metsakeskus.148010040 |
148 |
Lahdenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
553435.85100000 |
7637860.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010040 |
Varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Nellimvuonon perukasta noin 400 m kaakkoon olevalla mäntykankaalla. Löydöt on tehty omakotitalon perustaa kaivettaessa. Paikan tutkijan tulkinnan mukaan kysymyksessä on talviasuinpaikan jäännös. |
| metsakeskus.148010041 |
148 |
Kenttävuopaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534880.26700000 |
7674137.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010041 |
Kenttävuopajan talo (ent. Siuttajoensuu) sijaitsee Inarijärven Partakonlahden pohjoisrannalla, noin 1,4 km Partakosta lounaaseen, Raitionmukankentän pohjoispuolella, Siuttajoensuun hiekkapohjaisessa viljelysmaassa.
Paikalta on vuonna 1950 löytynyt reikäkivi sekä mahdollisesti myös vuorikristalli-iskos, minkä perusteella paikalla on mahdollisesti ollut kivikautinen asuinpaikka. Löytöpaikalla kasvaa nurmikko, ja paikan viereen on kaivettu kivisilmä. Vuoden 2008 inventoinnissa talon emäntä osoitti reikäkiven löytöpaikan, josta otettiin koordinaatit. Lisäksi emäntä näytti talon lounaispuolisen, matalan harjun päästä pyyntikuopan sijainnin.
Paikan nimi viittaa myös siihen, että paikalla tai sen läheisyydessä olisi ollut lapinkenttä. Koska talon vanha nimi on Siuttajoensuu, luultavammin kenttä on sijainnut sen eteläpuolella, pienen lahden takana, paikalla nimeltä Raitionmukankenttä (Räideemohekieddi). |
| metsakeskus.148010041 |
148 |
Kenttävuopaja |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
534880.26700000 |
7674137.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010041 |
Kenttävuopajan talo (ent. Siuttajoensuu) sijaitsee Inarijärven Partakonlahden pohjoisrannalla, noin 1,4 km Partakosta lounaaseen, Raitionmukankentän pohjoispuolella, Siuttajoensuun hiekkapohjaisessa viljelysmaassa.
Paikalta on vuonna 1950 löytynyt reikäkivi sekä mahdollisesti myös vuorikristalli-iskos, minkä perusteella paikalla on mahdollisesti ollut kivikautinen asuinpaikka. Löytöpaikalla kasvaa nurmikko, ja paikan viereen on kaivettu kivisilmä. Vuoden 2008 inventoinnissa talon emäntä osoitti reikäkiven löytöpaikan, josta otettiin koordinaatit. Lisäksi emäntä näytti talon lounaispuolisen, matalan harjun päästä pyyntikuopan sijainnin.
Paikan nimi viittaa myös siihen, että paikalla tai sen läheisyydessä olisi ollut lapinkenttä. Koska talon vanha nimi on Siuttajoensuu, luultavammin kenttä on sijainnut sen eteläpuolella, pienen lahden takana, paikalla nimeltä Raitionmukankenttä (Räideemohekieddi). |
| metsakeskus.148010043 |
148 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
552076.40100000 |
7638209.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010043 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Nellimvuonon etelärannalla, mäntykankaalla olevan omakotitalon kohdalla ja rannassa. Maaperä on puhdasta hiekkaa. Rannassa erottuu myös liesikiveyksiä. Niitä on havaittu myös perunapellolla. Löydöt: Sär 1 -keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.148010046 |
148 |
Nukkumajoki 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27005 |
503585.91000000 |
7642208.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010046 |
Nukkumajoki 2 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen länsirannalla, noin 880 m Nukkumajoen suusta etelään. Se sijaitsee koivikossa, noin 100-150 m joen länsipuolella. Paikalla erottuu parisenkymmentä kodan tai kammin pohjaa, kuoppia ja kiukaan jäännös. Kodanpohjat ovat joen suuntaisessa rivissä. Ne ovat kuusikulmaisia ja kooltaan noin 4 x 4 m. Keskellä erottuu liesikiveys.
Löydöt: Iivana IV:n (Julma) aikainen hopearaha, tulusrautoja, veitsiä, pronssisormuksia, hopeinen Maria-monogrammi, rautaisia työkaluja, lukko, solkia, rautaisia ja kuparisia nuolenkärkiä, koukkuja, renkaita, värttinänpyöriä, lyijyluoti, tinanappeja, luu- ja sarviesineitä, piitä, rikkiä ym.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010046 |
148 |
Nukkumajoki 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11010 |
27004 |
503585.91000000 |
7642208.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010046 |
Nukkumajoki 2 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen länsirannalla, noin 880 m Nukkumajoen suusta etelään. Se sijaitsee koivikossa, noin 100-150 m joen länsipuolella. Paikalla erottuu parisenkymmentä kodan tai kammin pohjaa, kuoppia ja kiukaan jäännös. Kodanpohjat ovat joen suuntaisessa rivissä. Ne ovat kuusikulmaisia ja kooltaan noin 4 x 4 m. Keskellä erottuu liesikiveys.
Löydöt: Iivana IV:n (Julma) aikainen hopearaha, tulusrautoja, veitsiä, pronssisormuksia, hopeinen Maria-monogrammi, rautaisia työkaluja, lukko, solkia, rautaisia ja kuparisia nuolenkärkiä, koukkuja, renkaita, värttinänpyöriä, lyijyluoti, tinanappeja, luu- ja sarviesineitä, piitä, rikkiä ym.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010046 |
148 |
Nukkumajoki 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27006 |
503585.91000000 |
7642208.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010046 |
Nukkumajoki 2 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen länsirannalla, noin 880 m Nukkumajoen suusta etelään. Se sijaitsee koivikossa, noin 100-150 m joen länsipuolella. Paikalla erottuu parisenkymmentä kodan tai kammin pohjaa, kuoppia ja kiukaan jäännös. Kodanpohjat ovat joen suuntaisessa rivissä. Ne ovat kuusikulmaisia ja kooltaan noin 4 x 4 m. Keskellä erottuu liesikiveys.
Löydöt: Iivana IV:n (Julma) aikainen hopearaha, tulusrautoja, veitsiä, pronssisormuksia, hopeinen Maria-monogrammi, rautaisia työkaluja, lukko, solkia, rautaisia ja kuparisia nuolenkärkiä, koukkuja, renkaita, värttinänpyöriä, lyijyluoti, tinanappeja, luu- ja sarviesineitä, piitä, rikkiä ym.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010049 |
148 |
Lusmasaari |
10002 |
12008 |
13091 |
11028 |
27000 |
545479.04700000 |
7640568.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010049 |
Lusmasaari (Lusmesuálui) sijaitsee Nellimistä luoteeseen, Inarijärven Lusmanuoran pohjoisrannalla, Moskväylän itäpuolella. Saaren länsipään keskimmäiseltä, kiviseltä niemeltä, Teppanavuopajan pohjoisrannalta, löydettiin v. 1926 kiven alta kätkö, joka koostuu 7. vuosisadalle eKr. ajoittuvasta esinesikermästä. Löydössä on yksi idästä tuotu esine, loput ovat norjalaisia. Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin niemen eteläkärjessä muutamia laaka- tai pöytäkiviä, jotka oli aseteltu maakivien päälle. Ne ja niiden lähiympäristö olivat kuitenkin löydöttömiä.
Yhden arkistotiedon mukaan anatomian professori Lassila tutki v. 1934 Lusmasaaressa hautoja ja löysi mm. villakangasta, tinanapin ja sormuksen (SU 5208:1-3). Haudoista otettujen valokuvien perusteella haudat olisi kaivettu hiekkamaahan, mutta sellaista paikkaa ei ole toistaiseksi saarelta paikallistettu. Saaressa voi siis sijaita myös kalmisto, mutta on mahdollista, että kyseessä on kaikesta huolimatta Vanhaltahautuumaasaarelta otetut löydöt ja kuvat. Minkään muun arkiston tai luukokoelmakortiston tieto ei viittaa Lassilan tutkineen Lusmasaaressa. |
| metsakeskus.148010053 |
148 |
Ukonsaari |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27006 |
511602.67300000 |
7647526.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010053 |
Ukonsaari (Äijih) sijaitsee Inarinjärven Ukonselällä, Hautuumaasaaren ja Palosaaren välissä. Se on korkeaharjainen, noin 260 metriä pitkä, 80 metriä leveä ja 30 metriä korkea kalliosaari, joka on inarinsaamelaisten tunnetuin uhripaikka. Saari on nykyisin suosittu turistikohde.
Sir Arthur Evans löysi vuonna 1873 ristiretkiaikaisen, itäistä perua olevan filigraanikoristeisen ohimorenkaan saaren länsipäässä olevasta luolasta. Vuoden 2006 tutkimusten valossa rituaalinen toiminta näyttää keskittyneen saaren lounaisosaan, sen länteen antavaan rinteeseen ja siinä huomattavimman kalliohalkeaman tuntumaan,vajaan aarin kokoiselle alueelle. Eläinten luu-, sarvi- ja hammaslöydöt keskittyvät sinne, ja sieltä löytyivät myös kaksi tutkimusten yhteydessä saatua esineenkatkelmaa. Kalliohalkeama tai uhriluola on ilmeisesti sama, josta Sir Arthur Evans löysi katkelmallisen ohimorenkaan ja jossa Anja Sarvas kaivoi vuonna 1968.
Ukonsaari kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöskohteisiin (Maiseman muisti 2001).
Ukonsaari, Hautuumaasaari ja Vanhahautuumaasaari, kiinteän muinaisjäännöksen rajoista sopiminen vuonna 1993 Metsähallituksen kanssa. |
| metsakeskus.148010053 |
148 |
Ukonsaari |
10002 |
12006 |
13083 |
11033 |
27019 |
511602.67300000 |
7647526.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010053 |
Ukonsaari (Äijih) sijaitsee Inarinjärven Ukonselällä, Hautuumaasaaren ja Palosaaren välissä. Se on korkeaharjainen, noin 260 metriä pitkä, 80 metriä leveä ja 30 metriä korkea kalliosaari, joka on inarinsaamelaisten tunnetuin uhripaikka. Saari on nykyisin suosittu turistikohde.
Sir Arthur Evans löysi vuonna 1873 ristiretkiaikaisen, itäistä perua olevan filigraanikoristeisen ohimorenkaan saaren länsipäässä olevasta luolasta. Vuoden 2006 tutkimusten valossa rituaalinen toiminta näyttää keskittyneen saaren lounaisosaan, sen länteen antavaan rinteeseen ja siinä huomattavimman kalliohalkeaman tuntumaan,vajaan aarin kokoiselle alueelle. Eläinten luu-, sarvi- ja hammaslöydöt keskittyvät sinne, ja sieltä löytyivät myös kaksi tutkimusten yhteydessä saatua esineenkatkelmaa. Kalliohalkeama tai uhriluola on ilmeisesti sama, josta Sir Arthur Evans löysi katkelmallisen ohimorenkaan ja jossa Anja Sarvas kaivoi vuonna 1968.
Ukonsaari kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöskohteisiin (Maiseman muisti 2001).
Ukonsaari, Hautuumaasaari ja Vanhahautuumaasaari, kiinteän muinaisjäännöksen rajoista sopiminen vuonna 1993 Metsähallituksen kanssa. |
| metsakeskus.148010053 |
148 |
Ukonsaari |
10002 |
12006 |
13083 |
11010 |
27000 |
511602.67300000 |
7647526.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010053 |
Ukonsaari (Äijih) sijaitsee Inarinjärven Ukonselällä, Hautuumaasaaren ja Palosaaren välissä. Se on korkeaharjainen, noin 260 metriä pitkä, 80 metriä leveä ja 30 metriä korkea kalliosaari, joka on inarinsaamelaisten tunnetuin uhripaikka. Saari on nykyisin suosittu turistikohde.
Sir Arthur Evans löysi vuonna 1873 ristiretkiaikaisen, itäistä perua olevan filigraanikoristeisen ohimorenkaan saaren länsipäässä olevasta luolasta. Vuoden 2006 tutkimusten valossa rituaalinen toiminta näyttää keskittyneen saaren lounaisosaan, sen länteen antavaan rinteeseen ja siinä huomattavimman kalliohalkeaman tuntumaan,vajaan aarin kokoiselle alueelle. Eläinten luu-, sarvi- ja hammaslöydöt keskittyvät sinne, ja sieltä löytyivät myös kaksi tutkimusten yhteydessä saatua esineenkatkelmaa. Kalliohalkeama tai uhriluola on ilmeisesti sama, josta Sir Arthur Evans löysi katkelmallisen ohimorenkaan ja jossa Anja Sarvas kaivoi vuonna 1968.
Ukonsaari kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöskohteisiin (Maiseman muisti 2001).
Ukonsaari, Hautuumaasaari ja Vanhahautuumaasaari, kiinteän muinaisjäännöksen rajoista sopiminen vuonna 1993 Metsähallituksen kanssa. |
| metsakeskus.148010055 |
148 |
Markkinapaikat |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553125.98100000 |
7637970.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010055 |
Nellimin kylässä Nellimivuonon pohjukan etelärannalla on sijainnut Nellimin saha. Sahan alueella on sijainnut markkina, talvikylä, jossa vielä 1910-luvulla erottui kuuden tulisijan ryhmä, neljä pyyntikuoppaa ja lisäksi 24 liesikiveystä kahdessa eri ryhmässä.
Vuoden 1988 inventoinnissa todettiin, että sahan tontin ja varastoalueen tasaaminen sekä Petsamoon vievän maantien rakentaminen lienevät tuhonneet markkinan suureksi osaksi. Alueella on myös kivikautinen löytöpaikka Saha (kohde 478), joka on yhdistetty tähän kohteeseen.
Vuoden 2012 tarkastuksen perusteella aluetta laajennettiin koilliseen, sillä noin 50m Siikajärventien ja Nellimintien risteyksestä koilliseen havaittiin kvartsi-iskoksia kolmessa kohdassa, noin 10 neliömetrin alueella. |
| metsakeskus.148010055 |
148 |
Markkinapaikat |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
553125.98100000 |
7637970.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010055 |
Nellimin kylässä Nellimivuonon pohjukan etelärannalla on sijainnut Nellimin saha. Sahan alueella on sijainnut markkina, talvikylä, jossa vielä 1910-luvulla erottui kuuden tulisijan ryhmä, neljä pyyntikuoppaa ja lisäksi 24 liesikiveystä kahdessa eri ryhmässä.
Vuoden 1988 inventoinnissa todettiin, että sahan tontin ja varastoalueen tasaaminen sekä Petsamoon vievän maantien rakentaminen lienevät tuhonneet markkinan suureksi osaksi. Alueella on myös kivikautinen löytöpaikka Saha (kohde 478), joka on yhdistetty tähän kohteeseen.
Vuoden 2012 tarkastuksen perusteella aluetta laajennettiin koilliseen, sillä noin 50m Siikajärventien ja Nellimintien risteyksestä koilliseen havaittiin kvartsi-iskoksia kolmessa kohdassa, noin 10 neliömetrin alueella. |
| metsakeskus.148010055 |
148 |
Markkinapaikat |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
553125.98100000 |
7637970.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010055 |
Nellimin kylässä Nellimivuonon pohjukan etelärannalla on sijainnut Nellimin saha. Sahan alueella on sijainnut markkina, talvikylä, jossa vielä 1910-luvulla erottui kuuden tulisijan ryhmä, neljä pyyntikuoppaa ja lisäksi 24 liesikiveystä kahdessa eri ryhmässä.
Vuoden 1988 inventoinnissa todettiin, että sahan tontin ja varastoalueen tasaaminen sekä Petsamoon vievän maantien rakentaminen lienevät tuhonneet markkinan suureksi osaksi. Alueella on myös kivikautinen löytöpaikka Saha (kohde 478), joka on yhdistetty tähän kohteeseen.
Vuoden 2012 tarkastuksen perusteella aluetta laajennettiin koilliseen, sillä noin 50m Siikajärventien ja Nellimintien risteyksestä koilliseen havaittiin kvartsi-iskoksia kolmessa kohdassa, noin 10 neliömetrin alueella. |
| metsakeskus.148010055 |
148 |
Markkinapaikat |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
553125.98100000 |
7637970.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010055 |
Nellimin kylässä Nellimivuonon pohjukan etelärannalla on sijainnut Nellimin saha. Sahan alueella on sijainnut markkina, talvikylä, jossa vielä 1910-luvulla erottui kuuden tulisijan ryhmä, neljä pyyntikuoppaa ja lisäksi 24 liesikiveystä kahdessa eri ryhmässä.
Vuoden 1988 inventoinnissa todettiin, että sahan tontin ja varastoalueen tasaaminen sekä Petsamoon vievän maantien rakentaminen lienevät tuhonneet markkinan suureksi osaksi. Alueella on myös kivikautinen löytöpaikka Saha (kohde 478), joka on yhdistetty tähän kohteeseen.
Vuoden 2012 tarkastuksen perusteella aluetta laajennettiin koilliseen, sillä noin 50m Siikajärventien ja Nellimintien risteyksestä koilliseen havaittiin kvartsi-iskoksia kolmessa kohdassa, noin 10 neliömetrin alueella. |
| metsakeskus.148010056 |
148 |
Vuopaja etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501142.88600000 |
7644361.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010056 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän kallioisen Vuopajanniemen (Vyeppeenjargâ) itäkärjessä, Vuopajan (Vyeppee) eteläpuolella ja Juutuanjoensuun pohjoispuolella. Kohteeseen yhdistetty Inari 428 Vuopajanniemi.
Itkonen on maininnut v. 1913 Vuopajanniemen etelärannalta löytyneen tulisijan. Niemen keskiosassa ja etelärannalla on ollut leirintäalue, ja sen maaperää on tasoitettu, joten paikalla ei ole enää havaittavissa merkkejä muinaisjäännöksistä. Sen sijaan niemen kallioisen kärjen noin 20 m x 30 m kokoisella tasanteella on ainakin kahden tulisijan jäännökset noin metrin etäisyydellä toisistaan. Vuosien 1987, 1988 ja 2008 inventoinneissa paikalta löydetiin myös kvartsi-iskoksia. Tasanne on ollut vuosikymmeniä myös paikallisten tulistelupaikkana, joten maaperä on hyvin kulunut ja paikalla uusia nuotiokiveyksiä. |
| metsakeskus.148010061 |
148 |
Ritakoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
495577.00000000 |
7641043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010061 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen Ritakosken niskalla, Pitkäsuvannon pohjoisimman lahden pohjoisrannalla. Rantahiekalta poimittiin tarkastuksessa yksi löytö ja todettiin palaneita kiviä. Löytöpaikasta noin 60 m koilliseen männikkökankaalla on pyyntikuoppa ja muutamia heikosti erottuvia laakeita painanteita, mahdollisia kodansijoja.
2017 inventoinnissa paikalta havaittiin kaksi liesilatomusta noin 25 m etäisyydellä rannasta, matalan rantatörmän päältä. Latomukset ovat noin kuuden metrin välein, suunnilleen lounas-koillinen suuntaisesti. Ne ovat lähes täysin aluskasvillisuuden peittämiä, vain osa reunimmaista kivistä erottuu. Aluskasvillisuus on kuitenkin ohutta, lähinnä jäkäliä ja sammalia sekä muutamia puolukan varpuja. Näiden lisäksi paikalta havaittiin pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010061 |
148 |
Ritakoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
495577.00000000 |
7641043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010061 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen Ritakosken niskalla, Pitkäsuvannon pohjoisimman lahden pohjoisrannalla. Rantahiekalta poimittiin tarkastuksessa yksi löytö ja todettiin palaneita kiviä. Löytöpaikasta noin 60 m koilliseen männikkökankaalla on pyyntikuoppa ja muutamia heikosti erottuvia laakeita painanteita, mahdollisia kodansijoja.
2017 inventoinnissa paikalta havaittiin kaksi liesilatomusta noin 25 m etäisyydellä rannasta, matalan rantatörmän päältä. Latomukset ovat noin kuuden metrin välein, suunnilleen lounas-koillinen suuntaisesti. Ne ovat lähes täysin aluskasvillisuuden peittämiä, vain osa reunimmaista kivistä erottuu. Aluskasvillisuus on kuitenkin ohutta, lähinnä jäkäliä ja sammalia sekä muutamia puolukan varpuja. Näiden lisäksi paikalta havaittiin pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010065 |
148 |
Einehjärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
506204.84300000 |
7648340.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010065 |
Karttaan merkitty Einehjärvi (Einehjáávráš) sijaitsee Pielpavuonon pohjukasta pohjoiseen, Pielpajärven itäkoillispuolella. Sen sijaan talvikylä sijaitsee tästä järvestä 0,9 m eteläkaakkoon, Äimäjärven ja Ison Pielpäjärven itäpuolella, Pielpajärven erämaakirkosta noin 1,7 km itäkaakkoon. Kohdetta rajaa pohjoisessa, lännessä ja etelässä kolme pientä lampea, itäpuolella se rajautuu koillis-lounaissuuntaisen vaaran alarinteeseen.
Alue on hyvin louhikkoinen ja kasvaa mäntyä, katajaa ja koivua. Paikalla on talvikylä, jossa on 9 kodansijaa noin 250 m pitkällä matkalla. Kotasijat erottuvat maastossa nelikulmaisina valleina, joiden koko on keskimäärin 6 m x 6 m. Vallit ovat hyvin kiviset. Sijojen keskellä erottuu useimmiten melko matalana kumpuna liesikiveys. |
| metsakeskus.148010066 |
148 |
Retsamo |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
505978.92500000 |
7651746.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010066 |
Retsamon (Recitim) kohde sijaitsee Pielpajärven erämaakirkosta noin 3 km pohjoiskoilliseen, Retsamovaaran eteläpuolella ja Ylimmäisen Retsamolompolon ja itäpuolisen lompolon välisessä niemessä. Niemessä kasvaa mäntyä, koivua, katajaa ja heinää. 1980-luvulla paikalla oli erotettavissa vajaat 10 kuusikulmaista, noin 5 m pitkää kodansijaa. Vuoden 2008 inventoinnissa niemen paksua mättäikköä kasvavalta itälaidalta voitiin varmuudella paikallistaa 6 kodansijaa.
Ns. vanhalta Retsamon markkinapaikalta on löytynyt runsaasti peuran luita. Vuoden 2008 koepistoista löytyi kotasijojen ympäristöstä runsaasti palamattomia peuran luita sellaisilta paikoilta, joita ei voinut muuten havaita maan pinnalle. Kohteen laajuuden selvittäminen vaatii paikalla tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.148010067 |
148 |
Pielpajärvi |
10002 |
12003 |
13000 |
11006 |
27000 |
504675.45800000 |
7648805.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010067 |
Pielpajärven (Stuorrâ Piälbáájävri) kirkko ja kenttä sijaitsevat Vanhankirkonvaaran ja Kalkuvaaran välissä, Ison Pielpajärven koillisrannalla. Heinää kasvavan kentän koillislaidalla on vuosien 1754-60 välillä rakennettu Pielpajärven kirkko, jota käytettiin 1800-luvun lopulle saakka. Tätä kirkkoa edelsi vuosien 1646-48 välillä rakennettu Kristiinan kirkko, jota uhkasi jo vuonna 1740 sortumisvaara. Fellmanin mukaan Kristiinan kirkon läheisyyteen perustettiin alkuvuosina hautuumaa, mutta alueelta ei ole löydetty siitä merkkejä. Inarinsaamelaiset ovat perinteisesti haudanneet vainajansa Inarijärven Vanhaan Hautuumaasaareen ja sen käytyä ahtaaksi vainajia alettiin haudata Hautuumaasaareen.
Kirkkokentässä ei asuttu pysyvästi, vaan sinne kokoonnuttiin pitämään kevättalvella kirkonmenojen yhteydessä markkinat. Inarinsaamelaisilla oli kentässä kodansijoja ja kirkkotupia, kauppiailla oli myös omat tupansa. Juutuanjoen eteläpuolelle alkoi syntyä pysyvää asutusta 1800-luvun lopulla, ja uutta kirkkoa alettiin rakentaa sinne vuonna 1895. Pielpajärven kirkko on nykyään merkittävä Inarin retkeilyalueen nähtävyyskohde, jossa vierailee ympärivuotisesti tuhansia turisteja vuodessa.
Vuoden 2008 inventoinnissa kentän luoteislaidan koivikosta paikallistettiin kolme tupasijaa (tupasijat 1-3), sillä kentän pitkän heinikon keskeltä ei voinut erottaa kodanpohjia tai tupien peruskiveyksiä.
Kirkkokenttä inventoitiin uudelleen kesäkuussa 2020 ja sieltä kartoitettiin kirkon lisäksi 37 rakennuksen jäännöstä: 17 tupasijaa, 10 kodansijaa, 6 muuta rakennuksen jäännöstä tai kaivantoa sekä pappilan pihapiirin rakennukset: navetta, aitta, kirkkoherran ja kappalaisen asuinrakennukset. |
| metsakeskus.148010067 |
148 |
Pielpajärvi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
504675.45800000 |
7648805.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010067 |
Pielpajärven (Stuorrâ Piälbáájävri) kirkko ja kenttä sijaitsevat Vanhankirkonvaaran ja Kalkuvaaran välissä, Ison Pielpajärven koillisrannalla. Heinää kasvavan kentän koillislaidalla on vuosien 1754-60 välillä rakennettu Pielpajärven kirkko, jota käytettiin 1800-luvun lopulle saakka. Tätä kirkkoa edelsi vuosien 1646-48 välillä rakennettu Kristiinan kirkko, jota uhkasi jo vuonna 1740 sortumisvaara. Fellmanin mukaan Kristiinan kirkon läheisyyteen perustettiin alkuvuosina hautuumaa, mutta alueelta ei ole löydetty siitä merkkejä. Inarinsaamelaiset ovat perinteisesti haudanneet vainajansa Inarijärven Vanhaan Hautuumaasaareen ja sen käytyä ahtaaksi vainajia alettiin haudata Hautuumaasaareen.
Kirkkokentässä ei asuttu pysyvästi, vaan sinne kokoonnuttiin pitämään kevättalvella kirkonmenojen yhteydessä markkinat. Inarinsaamelaisilla oli kentässä kodansijoja ja kirkkotupia, kauppiailla oli myös omat tupansa. Juutuanjoen eteläpuolelle alkoi syntyä pysyvää asutusta 1800-luvun lopulla, ja uutta kirkkoa alettiin rakentaa sinne vuonna 1895. Pielpajärven kirkko on nykyään merkittävä Inarin retkeilyalueen nähtävyyskohde, jossa vierailee ympärivuotisesti tuhansia turisteja vuodessa.
Vuoden 2008 inventoinnissa kentän luoteislaidan koivikosta paikallistettiin kolme tupasijaa (tupasijat 1-3), sillä kentän pitkän heinikon keskeltä ei voinut erottaa kodanpohjia tai tupien peruskiveyksiä.
Kirkkokenttä inventoitiin uudelleen kesäkuussa 2020 ja sieltä kartoitettiin kirkon lisäksi 37 rakennuksen jäännöstä: 17 tupasijaa, 10 kodansijaa, 6 muuta rakennuksen jäännöstä tai kaivantoa sekä pappilan pihapiirin rakennukset: navetta, aitta, kirkkoherran ja kappalaisen asuinrakennukset. |
| metsakeskus.148010067 |
148 |
Pielpajärvi |
10002 |
12001 |
13207 |
11006 |
27000 |
504675.45800000 |
7648805.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010067 |
Pielpajärven (Stuorrâ Piälbáájävri) kirkko ja kenttä sijaitsevat Vanhankirkonvaaran ja Kalkuvaaran välissä, Ison Pielpajärven koillisrannalla. Heinää kasvavan kentän koillislaidalla on vuosien 1754-60 välillä rakennettu Pielpajärven kirkko, jota käytettiin 1800-luvun lopulle saakka. Tätä kirkkoa edelsi vuosien 1646-48 välillä rakennettu Kristiinan kirkko, jota uhkasi jo vuonna 1740 sortumisvaara. Fellmanin mukaan Kristiinan kirkon läheisyyteen perustettiin alkuvuosina hautuumaa, mutta alueelta ei ole löydetty siitä merkkejä. Inarinsaamelaiset ovat perinteisesti haudanneet vainajansa Inarijärven Vanhaan Hautuumaasaareen ja sen käytyä ahtaaksi vainajia alettiin haudata Hautuumaasaareen.
Kirkkokentässä ei asuttu pysyvästi, vaan sinne kokoonnuttiin pitämään kevättalvella kirkonmenojen yhteydessä markkinat. Inarinsaamelaisilla oli kentässä kodansijoja ja kirkkotupia, kauppiailla oli myös omat tupansa. Juutuanjoen eteläpuolelle alkoi syntyä pysyvää asutusta 1800-luvun lopulla, ja uutta kirkkoa alettiin rakentaa sinne vuonna 1895. Pielpajärven kirkko on nykyään merkittävä Inarin retkeilyalueen nähtävyyskohde, jossa vierailee ympärivuotisesti tuhansia turisteja vuodessa.
Vuoden 2008 inventoinnissa kentän luoteislaidan koivikosta paikallistettiin kolme tupasijaa (tupasijat 1-3), sillä kentän pitkän heinikon keskeltä ei voinut erottaa kodanpohjia tai tupien peruskiveyksiä.
Kirkkokenttä inventoitiin uudelleen kesäkuussa 2020 ja sieltä kartoitettiin kirkon lisäksi 37 rakennuksen jäännöstä: 17 tupasijaa, 10 kodansijaa, 6 muuta rakennuksen jäännöstä tai kaivantoa sekä pappilan pihapiirin rakennukset: navetta, aitta, kirkkoherran ja kappalaisen asuinrakennukset. |
| metsakeskus.148010067 |
148 |
Pielpajärvi |
10002 |
12001 |
13209 |
11006 |
27000 |
504675.45800000 |
7648805.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010067 |
Pielpajärven (Stuorrâ Piälbáájävri) kirkko ja kenttä sijaitsevat Vanhankirkonvaaran ja Kalkuvaaran välissä, Ison Pielpajärven koillisrannalla. Heinää kasvavan kentän koillislaidalla on vuosien 1754-60 välillä rakennettu Pielpajärven kirkko, jota käytettiin 1800-luvun lopulle saakka. Tätä kirkkoa edelsi vuosien 1646-48 välillä rakennettu Kristiinan kirkko, jota uhkasi jo vuonna 1740 sortumisvaara. Fellmanin mukaan Kristiinan kirkon läheisyyteen perustettiin alkuvuosina hautuumaa, mutta alueelta ei ole löydetty siitä merkkejä. Inarinsaamelaiset ovat perinteisesti haudanneet vainajansa Inarijärven Vanhaan Hautuumaasaareen ja sen käytyä ahtaaksi vainajia alettiin haudata Hautuumaasaareen.
Kirkkokentässä ei asuttu pysyvästi, vaan sinne kokoonnuttiin pitämään kevättalvella kirkonmenojen yhteydessä markkinat. Inarinsaamelaisilla oli kentässä kodansijoja ja kirkkotupia, kauppiailla oli myös omat tupansa. Juutuanjoen eteläpuolelle alkoi syntyä pysyvää asutusta 1800-luvun lopulla, ja uutta kirkkoa alettiin rakentaa sinne vuonna 1895. Pielpajärven kirkko on nykyään merkittävä Inarin retkeilyalueen nähtävyyskohde, jossa vierailee ympärivuotisesti tuhansia turisteja vuodessa.
Vuoden 2008 inventoinnissa kentän luoteislaidan koivikosta paikallistettiin kolme tupasijaa (tupasijat 1-3), sillä kentän pitkän heinikon keskeltä ei voinut erottaa kodanpohjia tai tupien peruskiveyksiä.
Kirkkokenttä inventoitiin uudelleen kesäkuussa 2020 ja sieltä kartoitettiin kirkon lisäksi 37 rakennuksen jäännöstä: 17 tupasijaa, 10 kodansijaa, 6 muuta rakennuksen jäännöstä tai kaivantoa sekä pappilan pihapiirin rakennukset: navetta, aitta, kirkkoherran ja kappalaisen asuinrakennukset. |
| metsakeskus.148010067 |
148 |
Pielpajärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
504675.45800000 |
7648805.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010067 |
Pielpajärven (Stuorrâ Piälbáájävri) kirkko ja kenttä sijaitsevat Vanhankirkonvaaran ja Kalkuvaaran välissä, Ison Pielpajärven koillisrannalla. Heinää kasvavan kentän koillislaidalla on vuosien 1754-60 välillä rakennettu Pielpajärven kirkko, jota käytettiin 1800-luvun lopulle saakka. Tätä kirkkoa edelsi vuosien 1646-48 välillä rakennettu Kristiinan kirkko, jota uhkasi jo vuonna 1740 sortumisvaara. Fellmanin mukaan Kristiinan kirkon läheisyyteen perustettiin alkuvuosina hautuumaa, mutta alueelta ei ole löydetty siitä merkkejä. Inarinsaamelaiset ovat perinteisesti haudanneet vainajansa Inarijärven Vanhaan Hautuumaasaareen ja sen käytyä ahtaaksi vainajia alettiin haudata Hautuumaasaareen.
Kirkkokentässä ei asuttu pysyvästi, vaan sinne kokoonnuttiin pitämään kevättalvella kirkonmenojen yhteydessä markkinat. Inarinsaamelaisilla oli kentässä kodansijoja ja kirkkotupia, kauppiailla oli myös omat tupansa. Juutuanjoen eteläpuolelle alkoi syntyä pysyvää asutusta 1800-luvun lopulla, ja uutta kirkkoa alettiin rakentaa sinne vuonna 1895. Pielpajärven kirkko on nykyään merkittävä Inarin retkeilyalueen nähtävyyskohde, jossa vierailee ympärivuotisesti tuhansia turisteja vuodessa.
Vuoden 2008 inventoinnissa kentän luoteislaidan koivikosta paikallistettiin kolme tupasijaa (tupasijat 1-3), sillä kentän pitkän heinikon keskeltä ei voinut erottaa kodanpohjia tai tupien peruskiveyksiä.
Kirkkokenttä inventoitiin uudelleen kesäkuussa 2020 ja sieltä kartoitettiin kirkon lisäksi 37 rakennuksen jäännöstä: 17 tupasijaa, 10 kodansijaa, 6 muuta rakennuksen jäännöstä tai kaivantoa sekä pappilan pihapiirin rakennukset: navetta, aitta, kirkkoherran ja kappalaisen asuinrakennukset. |
| metsakeskus.148010068 |
148 |
Jankkila |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
584108.39400000 |
7719306.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010068 |
Jankkilan talosta noin 750 m pohjoiseen on Pakanajoen ja sen itäpuolella olevan pitkänomaisen järven välisellä kannaksella sijaitsee lappalaisten talvikylä, tupasijoja viitisen kappaletta noin 200 m:n matkalla, tasaisella mäntykankaalla. Tuvat ovat olleet nelikulmaisia, ja niissä oli nurkassa piisiröykkiö. Alueella on myös runsaasti mahdollisia säilytyskuoppia. Pakanajoen kylä mainitaan kolttalappalaisten markkinapaikkana. Jankkilasta kilometrin verran luoteeseen, Pakanajoen länsirannalla mainitaan olevan lähes 100 m:n pituinen kolttien hautausmaa. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 4913 03 + 06.
Vuoden 2014 tarkastuksessa paikallistettiin kolme tupasijaa, kolme todennäköistä kammin sijaa, kaksi kookasta kellarimaista kaivantoa sekä 24 maakuoppaa, jotka lienevät varastokuoppien jäännöksiä.
Tupasijoilla tulisijojen jäännökset erottuvat noin puolen metrin korkuisina sammaloituneina kivikasoina. Tupien seinälinjat ovat havaittavissa matalina maavalleina. Puurakenteita ei tupasijoilla enää ole jäljellä. Kolmen todennäköisesti turvekatteisen rakennuksen – kammien tai suurten turvekotien – sijaintikohdat näkyvät maastossa pyöreähköinä, halkaisijaltaan noin kahdeksanmetrisinä paksuturpeisina alueina, joilla kasvillisuus on selvästi ympäristöään rehevämpää.
Kellarimaiset, halkaisijaltaan yli kolmimetriset kaivannot sekä pienempien varastokuoppien jäännökset sijaitsevat tupasijojen ja kammin sijojen läheisyydessä, varastokuopat ryhminä ja usein pareittain lähellä toisiaan. Molemmat suuret kaivannot ovat aivan Pakanajoen rantatörmällä, samoin kaakkoisimmat varastokuopat. Varastokuoppien jäännökset ovat muodoltaan pyöreitä ja niiden halkaisijat vaihtelevat yhden ja kahden metrin välillä. Useimmat kuopat ovat noin puolen metrin syvyisiä tai hieman matalampia, muutamat syvimmät kuitenkin syvyydeltään lähes metrisiä.
Alue, jolla kohteen tarkastuksen yhteydessä kartoitetut jäännökset sijaitsevat, on jonkin verran suppeampi kuin aiemman kuvauksen perusteella olisi ollut oletettavissa, joten on mahdollista, että jotain aiemmin havaittua rakennuksen jäännöstä ei onnistuttua tarkastuksen yhteydessä paikallistamaan, vaikka kohteen lähiympäristöä havainnoitiinkin perusteellisesti noin sadan metrin säteellä kohteesta. Joen länsipuolella sijainneeksi mainitusta hautausmaasta ei löydetty mitään jälkiä,
Talvikylän jäännösten todettiin sijaitsevan selvästi neljänä keskittymänä. Tupasija 1, kammin sija 1 ja kaivanto 1 muodostavat ensimmäisen keskittymän, tupasija 2, kammin sija 2 ja kaivanto 2 puolestaan toisen. Tupasija 3 ja sen lähellä olevat varastokuoppien jäännökset lukeutuvat kolmanteen keskittymään, kammin sija 3 sekä joen törmälle kaivetut varastokuopat neljänteen. Keskittymien 3 ja 4 varastokuopparyhmät muistuttavat paljon toisiaan. Mahdollisesti keskittymät ilmentävät eri perhekuntien asumusten ja heidän pääasiassa käyttämiensä aktiviteettialueiden sijoittumista talvikylän sisällä. Asumustyyppi on kenties muuttunut kylän käytön aikana. |
| metsakeskus.148010070 |
148 |
Tuhka-Sammeli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520898.91400000 |
7657831.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010070 |
Vuopioniemi (Vyeppeenjargâ) sijaitsee Inarijärven länsirannalla, Väylästä noin 5,5 km etelään, Riuruvuonon suulla, Miinaniemen ja Jolnivuonon pohjoiskoillispuolella. Niemen itään pistävässä kärjessä on entinen Tuhka-Sammelin talo, joka on nykyään huvilana.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä on todettu ympäri niemen, talon pihalta ja talon kohdalta rannasta ja vedestä, sekä niemen etelärannalta noin 100 m talosta lounaaseen. Suurin osa maaperältään hienoa hiekkaa olevasta niemestä ja siinä sijainneesta asuinpaikasta on huuhtoutunut Inarijärveen. Talosta noin 250 m etelälounaaseen metsämaassa on halkaisijaltaan noin 2,5 m kokoinen ja noin 30 cm syvä kuoppa, jonka on tutkinut I. Itkonen vuonna 1909. Talosta noin 150 m länteen sijaitsee kohde Vuopioniemi. |
| metsakeskus.148010070 |
148 |
Tuhka-Sammeli |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
520898.91400000 |
7657831.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010070 |
Vuopioniemi (Vyeppeenjargâ) sijaitsee Inarijärven länsirannalla, Väylästä noin 5,5 km etelään, Riuruvuonon suulla, Miinaniemen ja Jolnivuonon pohjoiskoillispuolella. Niemen itään pistävässä kärjessä on entinen Tuhka-Sammelin talo, joka on nykyään huvilana.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä on todettu ympäri niemen, talon pihalta ja talon kohdalta rannasta ja vedestä, sekä niemen etelärannalta noin 100 m talosta lounaaseen. Suurin osa maaperältään hienoa hiekkaa olevasta niemestä ja siinä sijainneesta asuinpaikasta on huuhtoutunut Inarijärveen. Talosta noin 250 m etelälounaaseen metsämaassa on halkaisijaltaan noin 2,5 m kokoinen ja noin 30 cm syvä kuoppa, jonka on tutkinut I. Itkonen vuonna 1909. Talosta noin 150 m länteen sijaitsee kohde Vuopioniemi. |
| metsakeskus.148010073 |
148 |
Pajuranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524617.47100000 |
7623405.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010073 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ivalonjoen suiston länsirannalla, Mustajärvistä Ivalonjokeen laskevan uoman pohjoisrannalla ja Koppelon tien länsipuolella. Asuinpaikka on talon alla, ympäristöä on peitetty täytemaalla. Kertoman mukaan oli talon portaiden edessä liesikiveys. |
| metsakeskus.148010076 |
148 |
Koivuniemi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
493529.94000000 |
7648705.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010076 |
Kohde sijaitsee Muddusjärven Leutolahdessa, Keisilahden kaakkoisrannalla. Vuoden 1970 tarkastuksessa paikalla on havaittu seitsemän suorakaiteen muotoista kivirauniota. Vuoden 2024 tarkastuksessa latomuksia paikannettiin viisi kappaletta. Mahdollisesti kaksi on tuhoutunut myöhemmän rakentamisen vuoksi. Latomukset sijaitsevat rannan suuntaisessa rivissä noin 70 m matkalla. Kaksi koillisinta latomusta sijaitsee pihatien ympäröimällä pienellä metsäalueella.
Koillisin latomus on aivan pihatien reunassa ja osittain tuhoutunut. Toinen latomus sijaitsee siitä vajaan 10 m päässä. Sarvaksen kartan mukaan kolmas latomus sijaitsisi ulkorakennuksen vieressä, mutta sitä ei havaittu. Seuraava latomus on piharakennuksesta noin 3 m lounaaseen, sen seinälinjasta rantaan päin. Neljäs latomus on edellisestä noin viiden metrin päässä lounaaseen. Lounaisin latomus sijaitsee naapurikiinteistön puolella, noin 20 m edellisestä. Latomukset ovat kooltaan noin 1 m x 2 m ja noin 20 cm korkeita. Latomusten kapea sivu on rantaan päin. Ne ovat täysin aluskasvillisuuden peittämiä. |
| metsakeskus.148010077 |
148 |
Lapinojan talvikylä |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
504457.55400000 |
7642368.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010077 |
Lapinoja laskee Polkupuolivaarasta Lapinojanjänkän kautta Inarijärveen Nukkumajoen itäpuolella, Nikulanperällä. Lapinojan suusta noin 450 m etelään, entisen pellon kaakkoispuolella, aivan metsän rajassa, 1,5 m tilusrajaa pitkin kulkevan polun lounaispuolella havaittiin vuoden 2008 inventoinnissa 5 m x 4 m kokoinen kehävalli, jonka keskellä on matala liesikiveys. Vallien korkeus on noin 20 cm.
Vuoden 1971 tarkastuksen yhteydessä tilan isäntä oli kertonut, että alunperin paikalla on sijainnut säännöllisen välimatkan etäisyydellä toisistaan kuusi kodansijaa, joista viisi on tuhoutunut peltoa raivattaessa. |
| metsakeskus.148010078 |
148 |
Nukkumajoki 3 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
503226.05100000 |
7641348.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010078 |
Talvikylä sijaitsee Nukkumajoen luoteisrannalla, n. 1,8 km joen suusta etelälounaaseen, tiheää koivikkoa kasvava tasanteella. Siinä erottuu ainakin neljä nelikulmaista kodanpohjaa matalina kehävalleina.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010080 |
148 |
Nukkumajoki 6 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
501143.89500000 |
7639372.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010080 |
Nukkumajoki 6 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen itärannalla, noin 4 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Pahtavaaran länsipuolella. Talvikylä sijaitsee kuivalla moreenitasanteella, paikassa, missä joki tekee mutkan pohjoiseen ja vastarannalla jokeen laskee puro Mitättömästälammesta. Alue on kivikkoista ja siellä kasvaa mäntyä ja koivua.
Tasanteella on 6 kodanpohjaa, jotka erottuvat maastosta selkeimmin liesikiveysten perusteella, vain kahdesssa on matalat, neliskulmaiset kehävallit. Kodanpohjien lounaispuolella tasanteella erottuu 5 matalaa kivilatomusta. Talvikylän koillispuolella on sijainnut vanha Nukkumajoen silta, joka on purettu. Alueelta on otettu myös hiekkaa.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010081 |
148 |
Nukkumajoki 7 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
500588.98000000 |
7638238.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010081 |
Nukkumajoki 7 (Uáddivei) sijaitsee Nukkumajoen länsirannalla, noin 5,1 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Nukkumajoenjärven ja joessa olevan laajentuman välisellä kannaksella, Nukkumajoen kämpästä noin 200 m pohjoisluoteeseen.
Kohteessa on seitsemän kodanpohjaa koillis-lounaissuuntaisessa rivissä Nukkumajoen pohjoisrannalla noin 155 m matkalla. Lisäksi kodanpohjasta 7 noin 30 m länsiluoteeseen sijaitsee kiuas. Kannaksella on myös kolme matalaa liesikiveystä, joista ensimmäinen sijaitsee kodanpohjasta 4 29 m länsiluoteeseen. Liesi 2 sijaitsee kodanpohjasta 1 noin 62 m länsilounaaseen ja liesi 3 noin 82 m länsilounaaseen.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010083 |
148 |
Nukkumajoki 5 |
10002 |
12001 |
13005 |
11010 |
27000 |
502484.00000000 |
7640736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010083 |
Nukkumajoki 5 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen länsirannalla, noin 2,1 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Pahtavaaran pohjoispuolella, Nukkumajoen pienen laajentuman kohdalla. I. Itkosen (1910) mukaan paikalla on noin 175 m:n matkalla ainakin 16 säännöllisen muotoista tulisijaa. Kaikkien ympärillä ei erotu kehävallia. Kentällä on myös soikea kookas kiuas. Vuonna 1912 on kentällä ovat kaivelleet Uula Saijets ja Matti Mattus, jotka ovat löytäneet paikalta kivikirveen katkelman ja kaksi pronssilevyn palasta (KM 11666). Vuonna 2007 tutkittiiin yhden kodan (kota 8) aluetta ja ympäristöä. Löytöjen ja rakenteiden perusteella se ajoittuu 1500-1600-luvulle.
Kohde on tarkastettu vuoden 2017 inventoinnissa, minkä yhteydessä kohteen rajausta on muutettu.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010083 |
148 |
Nukkumajoki 5 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27005 |
502484.00000000 |
7640736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010083 |
Nukkumajoki 5 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen länsirannalla, noin 2,1 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Pahtavaaran pohjoispuolella, Nukkumajoen pienen laajentuman kohdalla. I. Itkosen (1910) mukaan paikalla on noin 175 m:n matkalla ainakin 16 säännöllisen muotoista tulisijaa. Kaikkien ympärillä ei erotu kehävallia. Kentällä on myös soikea kookas kiuas. Vuonna 1912 on kentällä ovat kaivelleet Uula Saijets ja Matti Mattus, jotka ovat löytäneet paikalta kivikirveen katkelman ja kaksi pronssilevyn palasta (KM 11666). Vuonna 2007 tutkittiiin yhden kodan (kota 8) aluetta ja ympäristöä. Löytöjen ja rakenteiden perusteella se ajoittuu 1500-1600-luvulle.
Kohde on tarkastettu vuoden 2017 inventoinnissa, minkä yhteydessä kohteen rajausta on muutettu.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010083 |
148 |
Nukkumajoki 5 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27006 |
502484.00000000 |
7640736.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010083 |
Nukkumajoki 5 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen länsirannalla, noin 2,1 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Pahtavaaran pohjoispuolella, Nukkumajoen pienen laajentuman kohdalla. I. Itkosen (1910) mukaan paikalla on noin 175 m:n matkalla ainakin 16 säännöllisen muotoista tulisijaa. Kaikkien ympärillä ei erotu kehävallia. Kentällä on myös soikea kookas kiuas. Vuonna 1912 on kentällä ovat kaivelleet Uula Saijets ja Matti Mattus, jotka ovat löytäneet paikalta kivikirveen katkelman ja kaksi pronssilevyn palasta (KM 11666). Vuonna 2007 tutkittiiin yhden kodan (kota 8) aluetta ja ympäristöä. Löytöjen ja rakenteiden perusteella se ajoittuu 1500-1600-luvulle.
Kohde on tarkastettu vuoden 2017 inventoinnissa, minkä yhteydessä kohteen rajausta on muutettu.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010084 |
148 |
Ala-Mustola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543269.94900000 |
7633581.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010084 |
Sarmivuonon Ala-Mustolassa olevan Einarin tilan asuinrakennuksesta noin 50 m etelään. Entistä peltoa |
| metsakeskus.148010085 |
148 |
Vesipiirin kämppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529247.60400000 |
7624710.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010085 |
Kivikautinen asuinpaikka Veskoniemessä Nanguvuonon perässä olevan Lapin vesipiirin kämpän parkkipaikan kohdalla. |
| metsakeskus.148010086 |
148 |
Nunnarosaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
525591.07100000 |
7631480.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010086 |
Nunnarosaari sijaitsee Inarinjärven Nuoransuunselän, Piltsiselän ja Joensuunselän välissä, Nanguniemen Veskoniemen pohjoisluoteispuolella. Lapinkenttä sijaitsee Nunnarosaaren eteläosan keskellä, pienellä etelään pistävällä kallioniemellä. Maaperä on osin kalliota ja osin hiekkaa. Kenttä kasvaa heinää, katajaa ja mäntyä. Paikalla ei erotu selkeitä rakennuksenpohjia. Kentän kohdalta, rantatörmästä on löytynyt tuura (KM 18897). |
| metsakeskus.148010086 |
148 |
Nunnarosaari |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
525591.07100000 |
7631480.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010086 |
Nunnarosaari sijaitsee Inarinjärven Nuoransuunselän, Piltsiselän ja Joensuunselän välissä, Nanguniemen Veskoniemen pohjoisluoteispuolella. Lapinkenttä sijaitsee Nunnarosaaren eteläosan keskellä, pienellä etelään pistävällä kallioniemellä. Maaperä on osin kalliota ja osin hiekkaa. Kenttä kasvaa heinää, katajaa ja mäntyä. Paikalla ei erotu selkeitä rakennuksenpohjia. Kentän kohdalta, rantatörmästä on löytynyt tuura (KM 18897). |
| metsakeskus.148010088 |
148 |
Telju Peuna |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
535364.13300000 |
7634113.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010088 |
Telju Peunan kentät sijaitsevat Nanguvuonossa, Sarminiemen Laitavaaran etelään pistävässä niemessä, jolla on kaksi erillistä, etelään ja kaakkoon suuntautuvaa niemekettä. Niemessä on kaksi heinittynyttä kenttää, joista vanhempi Telju Peuna sijaitsee etelään pistävän niemekkeen itäpuolella, ja siinä erottuu rakennuksenpohjia, pystyssä oleva hirsirakennus, mahdollisia muiden rakennusten nurkkakiviä ja kellarin jäänteet. Kapea mäntyä kasvava kaistale jakaa vanhan Telju Peunan kentän kahteen osaan, pohjoisempaan ja eteläisempään. Paikalla on asunut Pekan Sammeli (Sammeli Saijets, 1835–1918).
Niemen kaakkoon pistävän niemekkeen uudemmalla kentällä on huvila. Erä-Esko löysi vuonna 1972 paikkaa tarkastaessaa viivakoristeisen naskalin. Tuolloin huvilan asukkaat kertoivat myös, että paikalta on löytynyt myös kivitaltta, joka on kadonnut. Paikan maaperä on hiekka ja siinä on mitä ilmeisimmin sijainnut myös kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.148010088 |
148 |
Telju Peuna |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
535364.13300000 |
7634113.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010088 |
Telju Peunan kentät sijaitsevat Nanguvuonossa, Sarminiemen Laitavaaran etelään pistävässä niemessä, jolla on kaksi erillistä, etelään ja kaakkoon suuntautuvaa niemekettä. Niemessä on kaksi heinittynyttä kenttää, joista vanhempi Telju Peuna sijaitsee etelään pistävän niemekkeen itäpuolella, ja siinä erottuu rakennuksenpohjia, pystyssä oleva hirsirakennus, mahdollisia muiden rakennusten nurkkakiviä ja kellarin jäänteet. Kapea mäntyä kasvava kaistale jakaa vanhan Telju Peunan kentän kahteen osaan, pohjoisempaan ja eteläisempään. Paikalla on asunut Pekan Sammeli (Sammeli Saijets, 1835–1918).
Niemen kaakkoon pistävän niemekkeen uudemmalla kentällä on huvila. Erä-Esko löysi vuonna 1972 paikkaa tarkastaessaa viivakoristeisen naskalin. Tuolloin huvilan asukkaat kertoivat myös, että paikalta on löytynyt myös kivitaltta, joka on kadonnut. Paikan maaperä on hiekka ja siinä on mitä ilmeisimmin sijainnut myös kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.148010089 |
148 |
Kenkäniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
535313.15200000 |
7632532.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010089 |
Inarijärven Nanguvuonon Kenkäniemessä sijaitsee kenttä. Hirsinen päärakennus, lohenpyrstösalvoksinen navetta, sauna ja verkkovaja muodostavat hienon, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden muutoin avoimessa kentässä. Paikalla ajallista kerrostuneisuutta, joka on tyypillistä Inarijärven inarinsaamelaisten asuinpaikoille.
Aiempien tietojen mukaan paikalla on sijainnut myös kaksi pyyntikuoppaa, jotka on aikojen saatossa täytetty. Vuoden 2015 tarkastuksessa päärakennuksen itäpuolelta paikallistettiin yksi pyyntikuoppa, jota on täytetty. Pyyntikuopan ja nykyisen saunarakennuksen välissä on laakea painanne, josta ilmeisesti nykyinen sauna on siirretty. Pyyntikuopan ja rannassa sijaitsevan verkkovajan välistä löytyi myös rakennuksen jäännökset, joissa näkyy piisikiveystä sekä alinta hirsikertaa. |
| metsakeskus.148010089 |
148 |
Kenkäniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
535313.15200000 |
7632532.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010089 |
Inarijärven Nanguvuonon Kenkäniemessä sijaitsee kenttä. Hirsinen päärakennus, lohenpyrstösalvoksinen navetta, sauna ja verkkovaja muodostavat hienon, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden muutoin avoimessa kentässä. Paikalla ajallista kerrostuneisuutta, joka on tyypillistä Inarijärven inarinsaamelaisten asuinpaikoille.
Aiempien tietojen mukaan paikalla on sijainnut myös kaksi pyyntikuoppaa, jotka on aikojen saatossa täytetty. Vuoden 2015 tarkastuksessa päärakennuksen itäpuolelta paikallistettiin yksi pyyntikuoppa, jota on täytetty. Pyyntikuopan ja nykyisen saunarakennuksen välissä on laakea painanne, josta ilmeisesti nykyinen sauna on siirretty. Pyyntikuopan ja rannassa sijaitsevan verkkovajan välistä löytyi myös rakennuksen jäännökset, joissa näkyy piisikiveystä sekä alinta hirsikertaa. |
| metsakeskus.148010089 |
148 |
Kenkäniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11004 |
27000 |
535313.15200000 |
7632532.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010089 |
Inarijärven Nanguvuonon Kenkäniemessä sijaitsee kenttä. Hirsinen päärakennus, lohenpyrstösalvoksinen navetta, sauna ja verkkovaja muodostavat hienon, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden muutoin avoimessa kentässä. Paikalla ajallista kerrostuneisuutta, joka on tyypillistä Inarijärven inarinsaamelaisten asuinpaikoille.
Aiempien tietojen mukaan paikalla on sijainnut myös kaksi pyyntikuoppaa, jotka on aikojen saatossa täytetty. Vuoden 2015 tarkastuksessa päärakennuksen itäpuolelta paikallistettiin yksi pyyntikuoppa, jota on täytetty. Pyyntikuopan ja nykyisen saunarakennuksen välissä on laakea painanne, josta ilmeisesti nykyinen sauna on siirretty. Pyyntikuopan ja rannassa sijaitsevan verkkovajan välistä löytyi myös rakennuksen jäännökset, joissa näkyy piisikiveystä sekä alinta hirsikertaa. |
| metsakeskus.148010089 |
148 |
Kenkäniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
535313.15200000 |
7632532.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010089 |
Inarijärven Nanguvuonon Kenkäniemessä sijaitsee kenttä. Hirsinen päärakennus, lohenpyrstösalvoksinen navetta, sauna ja verkkovaja muodostavat hienon, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden muutoin avoimessa kentässä. Paikalla ajallista kerrostuneisuutta, joka on tyypillistä Inarijärven inarinsaamelaisten asuinpaikoille.
Aiempien tietojen mukaan paikalla on sijainnut myös kaksi pyyntikuoppaa, jotka on aikojen saatossa täytetty. Vuoden 2015 tarkastuksessa päärakennuksen itäpuolelta paikallistettiin yksi pyyntikuoppa, jota on täytetty. Pyyntikuopan ja nykyisen saunarakennuksen välissä on laakea painanne, josta ilmeisesti nykyinen sauna on siirretty. Pyyntikuopan ja rannassa sijaitsevan verkkovajan välistä löytyi myös rakennuksen jäännökset, joissa näkyy piisikiveystä sekä alinta hirsikertaa. |
| metsakeskus.148010090 |
148 |
Sikaston kenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
534153.60900000 |
7641303.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010090 |
Sikaston (Šigástoh) kenttä sijaitsee Inarijärven eteläosassa, Sarminiemen pohjoisosassa olevan Sikastoniemen eteläkärjessä, aivan Sikastolahden suun länsipuolella. Lapinkenttänä pidetty aukea, jossa kookas laakea kuopanne, mahd. rinnekellarin pohja. Paikalla on myös mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.148010090 |
148 |
Sikaston kenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
534153.60900000 |
7641303.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010090 |
Sikaston (Šigástoh) kenttä sijaitsee Inarijärven eteläosassa, Sarminiemen pohjoisosassa olevan Sikastoniemen eteläkärjessä, aivan Sikastolahden suun länsipuolella. Lapinkenttänä pidetty aukea, jossa kookas laakea kuopanne, mahd. rinnekellarin pohja. Paikalla on myös mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.148010091 |
148 |
Liisajouninkenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
535053.22000000 |
7656254.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010091 |
Serpinsaari (Cärbinsuálui) sijaitsee Kasariselän ja Sammakkoselän välissä, Varttasaaren pohjoispuolella ja Koutunkisaaren eteläpuolella. Lähes umpeen kasvanut kenttä sijaitsee Serpinsaaren itäosan eteläkärjessä, Liisajouninnuoran (Liisá Jovn nyeri) pohjoisrannalla ja Kotalahden suun itärannalla.
Kentästä erottui kaksi mahdollista paikkaa, missä voisi olla jäännöksiä rakennusten peruskiveyksistä. Vuonna 1972 kentän kohdalla rantavedessä oli vielä jäännöksiä kalapadosta, mutta vuoden 2008 inventoinnissa niitä ei enää havaittu. |
| metsakeskus.148010092 |
148 |
Taplasaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
543473.85700000 |
7641183.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010092 |
Taplasaari (Täbbláásuálui) sijaitsee Inarijärven kaakkoisosassa, Kaikunuoran itäpään, Moskväylän ja Satapetäjäselän välissä. Taplasaaren itäpään keskiosassa, Kotasaaren pohjoispuolella, matalan ja kivisen lahden etelärannalla on heinittynyt lapinkenttä, jossa on mökki ja ulkorakennuksia.
Kenttä on ollut Musta/Mattus-sukujen kesäpaikka, kun talvipaikka on sijainnut Nellimin Paksuvuonolla. Kentässä on sijainnut kalakota sekä niittypalstat, ja vielä vuonna 1972 paikalla on erottunut kodan jäännökset. Kota on merkitty myös vuosien 1930 ja 1963 karttoihin. Vuoden 1988 ja 2008 inventoinneissa hirsikodan jäännöksiä ei enää erottunut pitkän heinän seasta. Sen sijaan vuonna 2008 kentästä dokumentoitiin myös suuren kiven laitaan tehty luontainen kellari, joka varmasti ollut käytössä kalakodankin käyttöaikana. Kentän itä- ja pohjoispuolella oli vanhoissa männyissä paljon merkkejä petunotosta. |
| metsakeskus.148010093 |
148 |
Hietaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
539176.60300000 |
7630426.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010093 |
Hietaniemi sijaitsee Inarijärven Nanguvuonon ja Sarmivuonon yhtymäkohdan kaakkoisrannalla, vastapäätä Palosaarta (Poronleikkaamasaari), Hangasvaaran keskellä. Hiekkainen, noin 130 m leveä niemi pistää Nanguvuonoon Palosaaren eteläkärjen kohdalla, ja pyyntikuoppa sijaitsee niemen pohjoisosassa.
Pyyntikuoppa on kaivettu mäntykangasterassin reunaan, hiekkamaahan. Sen pituus on kaakko-luodesuunnassa 6 m ja leveys koillis-luoteissuunnassa 2 m. Pyyntikuopan pohjoispuolella on havaittavissa noin 1,5 m leveä, matala valli. Kuopan syvyys vaihtelee 0,8 - 1,2 m välillä. |
| metsakeskus.148010094 |
148 |
Hangaslahti |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
539211.59100000 |
7628873.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010094 |
Nanguvuonon ja Sarmivuonon yhtymäkohdan kaakkoisrannalla on lahden pohjukassa Hangaslahden talo. Talosta noin 500 m kaakkoon on vanha talonpaikka, josta on jäänteenä kiuasröykkiö. Paikalla on perimätiedon mukaan ollut Telju Peunan piilopirtti.
Vuoden 2017 inventoinnissa paikalla ei havaittu Erä-Eskon ja Pesosen mainitsemaa kiuasröykkiötä. Muinaisjäännösalueella maaperä on kivikkoinen ja alueella on runsaasti aluskasvillisuuden peittämiä maakiviä. Alueella kasvaa muutamia vanhoja mäntyjä sekä koivuja. Ainakin kahdessa vanhassa männyssä on pilkka, niistä on mahdollisesti otettu pettua. Myös ympäristöään rehevämpi kasvillisuus viittaa siihen että paikalla on asuttu. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27008 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27008 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27008 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27000 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12001 |
13199 |
11019 |
27000 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11010 |
27000 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11010 |
27000 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12001 |
13199 |
11010 |
27000 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010096 |
148 |
Hautuumaasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
511122.86300000 |
7648505.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010096 |
Inarijärven Ukonselällä, Ukonsaaresta noin 1 km luoteeseen on hiekkapohjainen saari, joka on ollut Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793-1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. Hautapainaumia niemeltä ja etelärannalta löytyy arviolta 1100 ja ristein merkittyjä hautoja on vielä muutamia jäljellä. Hautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana ja sitä on edeltänyt hautuumaana Vanha hautuumaasaari (1700-1793).
Saaren keski- ja pohjoisosissa on ainakin 18 pyyntikuoppaa. Saarella on myös jäännöksiä mahdollisesti kivikautisesta asutuksesta sekä kaksi nelisivuista kivilatomusta pohjoisrannalla, jotka ovat liesilatomuksia. Ne ajoittuvat myöhäiselle rautakaudelle-keskiajalle. |
| metsakeskus.148010097 |
148 |
Savela |
10002 |
12016 |
13178 |
11019 |
27000 |
526156.84700000 |
7624845.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010097 |
Kohde sijaitsee Koppelon kyläryhmän tien ja Ivalojoen välissä. Tiedonannon mukaan rakennuksen pohjaa kaivettaessa, koilliskulman kohdalta, on löytynyt 1,5 m:n syvyydestä lentohiekkakerroksen alta tulisijan jäännökset. Inventoinnissa 1972 paikalta ei ole todettu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan tai muuhun muinaisjäännökseen viittaavaa. Paikalta 100 m lounaaseen, Ollilan tilalta, on löytynyt myöhemmin tuura KM 37118. |
| metsakeskus.148010100 |
148 |
Rajavartiosto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446168.99700000 |
7644767.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010100 |
Vuoden 1972 inventoinnissa löydettiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä Angelin rajavartioston lounaispuolella sijaitsevaan Lanton taloon vievällä tiellä, mistä poimittiin aivan Lanton portin edestä, Lanton talosta kaakkoon noin 40 metriä
kvartsiesineitä ja -iskoksia. Samalta tieltä Lanton portista noin 50 metriä itään päin ja edellistä löytöpaikkaa 2 metriä korkeammalta, ilmeisesti ylemmältä rantaterassilta, paikalta, mistä Lanton taloon on noin 90 metriä ja pohjoisluoteessa olevaan rajavartiostoon noin
70 metriä, poimittiin myös kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä yksi hiotun kiviesineen siru.
Paikalla on ilmeisesti kivikautinen asuinpaikka (asuinpaikkoja), mikä tienpinnan
kuluessa tiellä ajettaessa on tullut näkyviin.
Löytöpaikoista ilmoitetut etäisyydet ovat epäselvät ja edellyttävät uusia tarkastuksia. Ks. myös kohde Lantto (aiemmin Latto muinaisjäännösrekisterissä). |
| metsakeskus.148010101 |
148 |
Ampumaradantie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445749.16900000 |
7644007.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010101 |
Kivikautinen asuinpaikka ampumaradalle johtavalla tiellä, ampumaradan aidasta noin 60 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.148010102 |
148 |
Lantto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446039.04900000 |
7644517.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010102 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tiiralammen tilan viljelysmaassa, noin 70 m tilan asuinrakennuksesta lounaaseen.
Lanton tilan isäntä kertoi vuonna 1972 löytäneensä useita tulisijoja, joissa oli palaneita kiviä ja hiiltä, tilansa pellosta noin 25 cm syvyydestä, asuinrakennuksesta noin 70 metriä lounaaseen olevalta pitkänomaiselta kumpareelta, mistä Inarijoen itärantaan on noin 30 metriä.
Tarkastettaessa paikkaa poimittiin siitä kvartsi-iskoksia ja yksi kvartsiitti-iskos.
Paikalla lienee kvartsilöydöistä ja liesistä päätellen kivikautinen asuinpaikka, vaikkakin liesien ikää on vaikea määritellä.
Ks. myös kohde Rajavartiosto. Alueen kohteiden paikkatiedot ovat osin epäselvät ja edellyttävät tarkastuksia. |
| metsakeskus.148010103 |
148 |
Ampumaradan tausta |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
445259.36200000 |
7643597.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010103 |
Muinaisjäännöskompleksi Reikäkivenkoskelle johtavan tien molemmilla puolilla. Nierisaarten eteläpuolelta lounaaseen kaartuvalla harjanteella on männikkökankaalla noin 2 km matkalla 25 pyyntikuoppaa. Pyyntikuopista on saatu ajoitus: Ua-10446 2905 ± 75 BP.
Alueen keskiosassa harjanteella on havaittu 3 matalaa liesiatomusta tien pohjoispuolelta. Lisäksi vuonna 2008 pyyntikuoppien pohjoispuoliselta alueelta on kuivatulta suolta, tieuran reunalta havaittu rikkoontunut liesilatomus. Vuonna 1988 alueen eteläkärjestä paikallistettiin neljä pyöreistä kivistä ladottua kivilatomusta. Ylempänä rantatörmän reunassa kivilatomusten luona on lisäksi kolme mahdollista kodanpohjaa. Vuonna 1989 alueen eteläosan tieuralta havaittiin lisäksi jäännöksiä asuinpaikasta: kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä.
Inventointi 2015: Gps-mittaus pyyntikuopista ja liesilatomuksista, katso alakohteet. Kuopparivistön keskiosassa, kuopan 15 länsi ja pohjoispuolella, on kolme liesilatomusta. Näistä keskimmäinen on tutkittu kaivauksessa vuonna 2008. Kaivausalue paaluineen erottuu selvästi. Latomuksen päällä on pidetty nuotiota kaivauksen jälkeen, paikalla on hiiliä ja muutamia osittain palaneita oksia. |
| metsakeskus.148010103 |
148 |
Ampumaradan tausta |
10002 |
12004 |
13049 |
11040 |
27000 |
445259.36200000 |
7643597.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010103 |
Muinaisjäännöskompleksi Reikäkivenkoskelle johtavan tien molemmilla puolilla. Nierisaarten eteläpuolelta lounaaseen kaartuvalla harjanteella on männikkökankaalla noin 2 km matkalla 25 pyyntikuoppaa. Pyyntikuopista on saatu ajoitus: Ua-10446 2905 ± 75 BP.
Alueen keskiosassa harjanteella on havaittu 3 matalaa liesiatomusta tien pohjoispuolelta. Lisäksi vuonna 2008 pyyntikuoppien pohjoispuoliselta alueelta on kuivatulta suolta, tieuran reunalta havaittu rikkoontunut liesilatomus. Vuonna 1988 alueen eteläkärjestä paikallistettiin neljä pyöreistä kivistä ladottua kivilatomusta. Ylempänä rantatörmän reunassa kivilatomusten luona on lisäksi kolme mahdollista kodanpohjaa. Vuonna 1989 alueen eteläosan tieuralta havaittiin lisäksi jäännöksiä asuinpaikasta: kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä.
Inventointi 2015: Gps-mittaus pyyntikuopista ja liesilatomuksista, katso alakohteet. Kuopparivistön keskiosassa, kuopan 15 länsi ja pohjoispuolella, on kolme liesilatomusta. Näistä keskimmäinen on tutkittu kaivauksessa vuonna 2008. Kaivausalue paaluineen erottuu selvästi. Latomuksen päällä on pidetty nuotiota kaivauksen jälkeen, paikalla on hiiliä ja muutamia osittain palaneita oksia. |
| metsakeskus.148010103 |
148 |
Ampumaradan tausta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
445259.36200000 |
7643597.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010103 |
Muinaisjäännöskompleksi Reikäkivenkoskelle johtavan tien molemmilla puolilla. Nierisaarten eteläpuolelta lounaaseen kaartuvalla harjanteella on männikkökankaalla noin 2 km matkalla 25 pyyntikuoppaa. Pyyntikuopista on saatu ajoitus: Ua-10446 2905 ± 75 BP.
Alueen keskiosassa harjanteella on havaittu 3 matalaa liesiatomusta tien pohjoispuolelta. Lisäksi vuonna 2008 pyyntikuoppien pohjoispuoliselta alueelta on kuivatulta suolta, tieuran reunalta havaittu rikkoontunut liesilatomus. Vuonna 1988 alueen eteläkärjestä paikallistettiin neljä pyöreistä kivistä ladottua kivilatomusta. Ylempänä rantatörmän reunassa kivilatomusten luona on lisäksi kolme mahdollista kodanpohjaa. Vuonna 1989 alueen eteläosan tieuralta havaittiin lisäksi jäännöksiä asuinpaikasta: kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palaneita kiviä.
Inventointi 2015: Gps-mittaus pyyntikuopista ja liesilatomuksista, katso alakohteet. Kuopparivistön keskiosassa, kuopan 15 länsi ja pohjoispuolella, on kolme liesilatomusta. Näistä keskimmäinen on tutkittu kaivauksessa vuonna 2008. Kaivausalue paaluineen erottuu selvästi. Latomuksen päällä on pidetty nuotiota kaivauksen jälkeen, paikalla on hiiliä ja muutamia osittain palaneita oksia. |
| metsakeskus.148010104 |
148 |
Angelintie (Siuttavaara W) |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
451284.00000000 |
7656803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010104 |
Kohde sijaitsee noin 13,5 km Angelista Karigasniemelle päin, polkutien vieressä. Paikalla on yksi suuri pyyntikuoppa, josta on ajoitus: Ua10447 4040 ± 55 BP. Pyyntikuopan pohjoispuolella on kuusi itä-länsi -suuntaista, suorakaiteenmuotoista kivilatomusta. Kohteesta noin 0,5 km etelään on kohde Siuttavaara (kohde 370).
Vuoden 1972 inventonnin perusteella kohde on ollut merkittynä Lapin liiton Pohjois-Lapin suojelukohdeluetteloon sekä muinaisjäännösrekisteriin. Pyyntikuopan sekä latomusten sijainti on kuitenkin 2008 kaivauksen peusteella aiemmin merkittyä noin 200 m pohjoisempana ja sen mukaisesti sijainti on korjattu rekisteriin 2014.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että pyyntikuoppa näkyy edelleen maastossa, mutta puolet siitä on peittynyt tieojan kunnostuksessa nostetusta hiekasta. Lisäksi kohteeseen kuuluu 6 kivilatomusta. Inventoinnissa kartoitettiin pyyntikuoppa ja kivilatomuksia 5 kpl, Halisen numeroimaa latomusta 4 ei kyetty maastossa varmuudella tunnistamaan, muutenkin latomukset olivat melko lailla kasvillisuuden peittämiä.
Latomuksista nro 5 on lähimpänä nykyistä poroaitaa, se on noin 2 metriä aidan länsipuolella. Latomus on sammaleen ja varvikon peittämä eikä näy kuin matalana noin 2x1 metrin kokoisena kohoumana maastossa. Huomioitavana asiana myös se, että nykyinen poroaita on merkitty peruskarttaan kulkemaan tien vieressä, mutta todellisuudessa aita kulkeekin pitkin aitalinjan oikaistavaksi merkittyä linjausta.
Kyseessä ovat ilmeisesti suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset. Kyseiset jäännökset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön. |
| metsakeskus.148010104 |
148 |
Angelintie (Siuttavaara W) |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
451284.00000000 |
7656803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010104 |
Kohde sijaitsee noin 13,5 km Angelista Karigasniemelle päin, polkutien vieressä. Paikalla on yksi suuri pyyntikuoppa, josta on ajoitus: Ua10447 4040 ± 55 BP. Pyyntikuopan pohjoispuolella on kuusi itä-länsi -suuntaista, suorakaiteenmuotoista kivilatomusta. Kohteesta noin 0,5 km etelään on kohde Siuttavaara (kohde 370).
Vuoden 1972 inventonnin perusteella kohde on ollut merkittynä Lapin liiton Pohjois-Lapin suojelukohdeluetteloon sekä muinaisjäännösrekisteriin. Pyyntikuopan sekä latomusten sijainti on kuitenkin 2008 kaivauksen peusteella aiemmin merkittyä noin 200 m pohjoisempana ja sen mukaisesti sijainti on korjattu rekisteriin 2014.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että pyyntikuoppa näkyy edelleen maastossa, mutta puolet siitä on peittynyt tieojan kunnostuksessa nostetusta hiekasta. Lisäksi kohteeseen kuuluu 6 kivilatomusta. Inventoinnissa kartoitettiin pyyntikuoppa ja kivilatomuksia 5 kpl, Halisen numeroimaa latomusta 4 ei kyetty maastossa varmuudella tunnistamaan, muutenkin latomukset olivat melko lailla kasvillisuuden peittämiä.
Latomuksista nro 5 on lähimpänä nykyistä poroaitaa, se on noin 2 metriä aidan länsipuolella. Latomus on sammaleen ja varvikon peittämä eikä näy kuin matalana noin 2x1 metrin kokoisena kohoumana maastossa. Huomioitavana asiana myös se, että nykyinen poroaita on merkitty peruskarttaan kulkemaan tien vieressä, mutta todellisuudessa aita kulkeekin pitkin aitalinjan oikaistavaksi merkittyä linjausta.
Kyseessä ovat ilmeisesti suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset. Kyseiset jäännökset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön. |
| metsakeskus.148010104 |
148 |
Angelintie (Siuttavaara W) |
10002 |
12001 |
13199 |
11019 |
27000 |
451284.00000000 |
7656803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010104 |
Kohde sijaitsee noin 13,5 km Angelista Karigasniemelle päin, polkutien vieressä. Paikalla on yksi suuri pyyntikuoppa, josta on ajoitus: Ua10447 4040 ± 55 BP. Pyyntikuopan pohjoispuolella on kuusi itä-länsi -suuntaista, suorakaiteenmuotoista kivilatomusta. Kohteesta noin 0,5 km etelään on kohde Siuttavaara (kohde 370).
Vuoden 1972 inventonnin perusteella kohde on ollut merkittynä Lapin liiton Pohjois-Lapin suojelukohdeluetteloon sekä muinaisjäännösrekisteriin. Pyyntikuopan sekä latomusten sijainti on kuitenkin 2008 kaivauksen peusteella aiemmin merkittyä noin 200 m pohjoisempana ja sen mukaisesti sijainti on korjattu rekisteriin 2014.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että pyyntikuoppa näkyy edelleen maastossa, mutta puolet siitä on peittynyt tieojan kunnostuksessa nostetusta hiekasta. Lisäksi kohteeseen kuuluu 6 kivilatomusta. Inventoinnissa kartoitettiin pyyntikuoppa ja kivilatomuksia 5 kpl, Halisen numeroimaa latomusta 4 ei kyetty maastossa varmuudella tunnistamaan, muutenkin latomukset olivat melko lailla kasvillisuuden peittämiä.
Latomuksista nro 5 on lähimpänä nykyistä poroaitaa, se on noin 2 metriä aidan länsipuolella. Latomus on sammaleen ja varvikon peittämä eikä näy kuin matalana noin 2x1 metrin kokoisena kohoumana maastossa. Huomioitavana asiana myös se, että nykyinen poroaita on merkitty peruskarttaan kulkemaan tien vieressä, mutta todellisuudessa aita kulkeekin pitkin aitalinjan oikaistavaksi merkittyä linjausta.
Kyseessä ovat ilmeisesti suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset. Kyseiset jäännökset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön. |
| metsakeskus.148010105 |
148 |
Siskelijärvi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
530977.91100000 |
7624238.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010105 |
Heinittynyt kenttä sijaitsee Inarijärven eteläosassa, Nanguvuonon perällä olevan Siskelijärvi (Siskeljävri)-nimisen lahden suulla, Salmenniemensaaren länsikärjessä. Paikalla on paikoin näkyvissä kalliota, ja maakairauksissa turpeen alta tuli myös paksuja multakerroksia. Kentän laajuus on koillis-lounaissuunnassa noin 40 m ja kaakkois-luoteissunnassa noin 25 m.
Kentän korkeasta heinikosta erottui ainakin kolme matalaa kivikasaa, joista osa on peräisin kentän raivauksesta, mutta osa liittynee rakennusten peruskiveyksiin. Paikalla on viimeksi asunut Aabraham Aikio eli Tuhka-Aapo, joten paikkaa kutsutaan Tuhka-Aapon kentäksi. |
| metsakeskus.148010106 |
148 |
Munhaissaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
531074.85900000 |
7636150.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010106 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Inarijärven Moossinaselän ja Laitavaaranselän välissä olevan Munhaissaaren kaakkoiskärjessä. Saaren länsiosan viljelysmaalla, jonka raivaaminen näyttää tuhonneen suuren osan keskeisestä kenttäalueesta.
Paikalla on myös kenttä, joka on ollut Paadarin suvun kesäpaikkana, kun talvipaikka on sijainnut Alumalompolossa.
Löydöt: kvartsia (todettu paikalla) |
| metsakeskus.148010106 |
148 |
Munhaissaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
531074.85900000 |
7636150.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010106 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Inarijärven Moossinaselän ja Laitavaaranselän välissä olevan Munhaissaaren kaakkoiskärjessä. Saaren länsiosan viljelysmaalla, jonka raivaaminen näyttää tuhonneen suuren osan keskeisestä kenttäalueesta.
Paikalla on myös kenttä, joka on ollut Paadarin suvun kesäpaikkana, kun talvipaikka on sijainnut Alumalompolossa.
Löydöt: kvartsia (todettu paikalla) |
| metsakeskus.148010108 |
148 |
Irvasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
537005.47900000 |
7629613.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010108 |
Inarijärven Nanguvuonossa olevan Irvasaaren (Irveesuolluuh) etelärannan keskimmäisellä niemellä on männikössä heinittynyt, tasainen alue. Vuoden 1988 inventoinnissa heinikossa havaittiin pitkänomainen kivilatomus ja mahdollisesti rakennuksen nurkkakiviä. Paikalla oli myös tuolloin tuoreita leiriytymisen jälkiä.
Vuoden 2008 inventoinnissa voitiin havaita ainoastaan heinittynyt tasanne sekä muutamia kiviä, mutta ei selkeitä kivirakenteita. Paikalla on myös tulisteltu ja leiriydytty viime aikoina. Aivan niemen kärkeen on kasattu suuri tulisija. |
| metsakeskus.148010109 |
148 |
Jolluslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
536514.67800000 |
7628240.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010109 |
Inarijärven Nanguvuonon kaakkoisrannalla on Jolluslahti, johon laskee oja Alimmaisesta Jollusjärvestä. Vuonna 1972 saadun tiedonannon mukaan lahden itärannalla on lapinkenttä. Vuoden 1988 inventoinnissa lahden koillisrannan pienessä niemessä havaittiin kenttämäinen aukio, jossa erottui kasvustosta esiin pistäviä kiviä.
Vuoden 2008 inventoinnissa koivua ja paksua sammalta kasvavalta, hyvin kiviseltä niemeltä ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Sen sijaan niemen pohjoispuolella, mäntyä kasvavalla rantakaistaleella, kalliokon eteläpuolella havaittiin yksi mahdollinen liesikiveys. Kiveyksen halkaisija on 1 m ja korkeus noin 0,3 m. Muinaisjäännöksen laajuuden määrittämiseksi niemellä tulisi suorittaa laajempi koekuopitus. |
| metsakeskus.148010111 |
148 |
Palosaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
539002.67600000 |
7630835.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010111 |
Palosaari (Kansalaisen karttapaikassa nimellä Poronleikkaamasaari) sijaitsee Inarijärven Nanguvuonon ja Sarmivuonon yhtymäkohdassa, Nanguniemestä itään, Sarminiemen eteläpuolella. Saaren etelärannan kaakkoon pistävällä niemellä on pieni heinikkoinen kenttä, jossa on hirsituvan raunio. Tupasijan koko on 3 m x 3 m.
Kentästä noin 20 m kaakkoon, tiheässä männikössä erottuu matala kaivanto, joka on pohjois-eteläsuunnassa noin 10 m pitkä ja itä-länsisuunnassa 6 m leveä. Niemessä on runsaasti vanhoja mäntyjä, joihin on tehty loveuksia ja joita on vartettu useampirunkoisiksi. Alue rajautuu tupasijan, kaivannon ja lovettujen mäntyjen perusteella. |
| metsakeskus.148010117 |
148 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501194.86500000 |
7644071.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010117 |
Kohde sijaitsee Inarin kirkonkylän Pappilanniemellä (Pappâlnjargâ), Juutuanjoen suun etelärannalla, pappilan pohjois- ja itäpuolella. Asuinpaikkalöytöjä on todettu niemen ylimmältä terassilta, hiekkapohjaisesta perunamaasta vuodesta 1938 lähtien, jolloin Piera Jomppanen löysi kivisen poikkikirveen "Pappilan kentältä, koiran kaivamasta kuopasta".
I. Itkonen mainitsee myös, että Joenjoen (Juutuanjoki) suussa olevalla Pasnjargaz-niemellä (nyk. Pappilanniemi) on sijainnut "viheliäinen lappalaiskylä" vielä viime vuosisadan vaihteessa. Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin koepistojen avulla, että asuinpaikkalöytöjä on myös alemmalla terassilla, Pappilan itäpuolella. Myös perunapellosta ylemmältä terassilta löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.148010118 |
148 |
Kaapin Jouni |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
467920.27900000 |
7627793.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010118 |
Lemmenjoen laajentuman, Sotkajärven pohjoisrannalla. Hiekkaista kangasmaastoa runsaat 300 m itään Kaapin Jounin asuinrakennuksesta. Kivikautisen asuinpaikkamerkkejä on rantatörmän päällä olevalla polulla ja rantahietikolla. Polun varressa on myös pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010118 |
148 |
Kaapin Jouni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467920.27900000 |
7627793.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010118 |
Lemmenjoen laajentuman, Sotkajärven pohjoisrannalla. Hiekkaista kangasmaastoa runsaat 300 m itään Kaapin Jounin asuinrakennuksesta. Kivikautisen asuinpaikkamerkkejä on rantatörmän päällä olevalla polulla ja rantahietikolla. Polun varressa on myös pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010119 |
148 |
Kaapin Jouni/Wihuri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
468120.19900000 |
7627793.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010119 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sotkajärven ja Njurkulahden välisen salmen pohjoispuolella, noin 500 m itään Kaapin Jounin päärakennuksesta, huvilalle johtavalla polulla ja portaiden edustalla. Paikalla on myös yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010119 |
148 |
Kaapin Jouni/Wihuri |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
468120.19900000 |
7627793.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010119 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sotkajärven ja Njurkulahden välisen salmen pohjoispuolella, noin 500 m itään Kaapin Jounin päärakennuksesta, huvilalle johtavalla polulla ja portaiden edustalla. Paikalla on myös yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010119 |
148 |
Kaapin Jouni/Wihuri |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
468120.19900000 |
7627793.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010119 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sotkajärven ja Njurkulahden välisen salmen pohjoispuolella, noin 500 m itään Kaapin Jounin päärakennuksesta, huvilalle johtavalla polulla ja portaiden edustalla. Paikalla on myös yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010119 |
148 |
Kaapin Jouni/Wihuri |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
468120.19900000 |
7627793.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010119 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sotkajärven ja Njurkulahden välisen salmen pohjoispuolella, noin 500 m itään Kaapin Jounin päärakennuksesta, huvilalle johtavalla polulla ja portaiden edustalla. Paikalla on myös yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010121 |
148 |
Ylimmäinen Santajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
553655.76900000 |
7637250.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010121 |
Kohde sijaitsee Nellimin kylätaajamasta noin 1 km kaakkoon. Kivikautinen asuinpaikka Ylimmäisen Santajärven pohjoisrannalla, männikköistä hiekkatievaa noudattavalla polulla, järven ja suon välissä. Ympäristössä on useita jyrkkäpiirteisiä pyyntikuoppia ja mahdollisesti kodanpohja. Lähellä on kvartsi-iskoksen löytöpaikka, Ylimmäinen Santajärvi NE (kohde 354). Alueella on lounas-koillinen -suuntaisia moreeniharjanteita joiden välillä on useita järviä. Harjanteet ovat kapeita ja niitä on useita samansuuntaisia rinnakkain. Alueella kasvaa pääosin vanhoja mäntyjä, mutta paikoin taimikkoa. Aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on kivistä moreenia, harjanteiden yläosissa on kivenlohkareita.
Kohteen kuvaus (vuoden 2011 inventointi)
Alueella havaittiin kvartsi-iskoksia järven pohjoispuolelta, järven ja suon välisellä hiekkaharjulla kulkevalta tieuralta, noin 15 m pituiselta alueelta. Löytöpaikan eteläpuolella on yksityismailla mökki, jonka yläpuolelle, aivan löytöpaikan viereen on tehty hiekasta ja sorasta tasanne, ilmeisesti parkkipaikka. Tieuralle ei kuitenkaan näytä tuodun maa-ainesta muualta. Löytöpaikan itä- ja kaakkoispuolella on 11 pyyntikuoppaa, jotka ulottuvat Ylimmäisen Santajärven itäpuolelta Mutajärvelle saakka. Tiedot muinaisjäännösryhmän osista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.148010121 |
148 |
Ylimmäinen Santajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
553655.76900000 |
7637250.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010121 |
Kohde sijaitsee Nellimin kylätaajamasta noin 1 km kaakkoon. Kivikautinen asuinpaikka Ylimmäisen Santajärven pohjoisrannalla, männikköistä hiekkatievaa noudattavalla polulla, järven ja suon välissä. Ympäristössä on useita jyrkkäpiirteisiä pyyntikuoppia ja mahdollisesti kodanpohja. Lähellä on kvartsi-iskoksen löytöpaikka, Ylimmäinen Santajärvi NE (kohde 354). Alueella on lounas-koillinen -suuntaisia moreeniharjanteita joiden välillä on useita järviä. Harjanteet ovat kapeita ja niitä on useita samansuuntaisia rinnakkain. Alueella kasvaa pääosin vanhoja mäntyjä, mutta paikoin taimikkoa. Aluskasvillisuus on jäkäliä, sammalia, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on kivistä moreenia, harjanteiden yläosissa on kivenlohkareita.
Kohteen kuvaus (vuoden 2011 inventointi)
Alueella havaittiin kvartsi-iskoksia järven pohjoispuolelta, järven ja suon välisellä hiekkaharjulla kulkevalta tieuralta, noin 15 m pituiselta alueelta. Löytöpaikan eteläpuolella on yksityismailla mökki, jonka yläpuolelle, aivan löytöpaikan viereen on tehty hiekasta ja sorasta tasanne, ilmeisesti parkkipaikka. Tieuralle ei kuitenkaan näytä tuodun maa-ainesta muualta. Löytöpaikan itä- ja kaakkoispuolella on 11 pyyntikuoppaa, jotka ulottuvat Ylimmäisen Santajärven itäpuolelta Mutajärvelle saakka. Tiedot muinaisjäännösryhmän osista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.148010122 |
148 |
Mutajärvi / Pyhäjärvinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
554466.00000000 |
7636886.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010122 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Nellimin kylällä, Mutajärven ja Pyhäjärven välisellä kapealla hiekkakannaksella, Mutajärven ja Kontosjärvelle johtavan tien välisellä alueella. Maasto laskee nopeasti Mutajärveä ja Pyhäjärveä yhdistävää ojaa kohti. Alueella on kuusi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010126 |
148 |
Äivihjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
471678.75400000 |
7632911.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010126 |
Lemmenjoen laajentuman Äivihjärven koillispäässä on kivikautinen asuinpaikka sekä neljä pyyntikuoppaketjua järven ja kahden lammen välisellä sekä lampien ja joen välisillä kannaksilla. Alue on maaperältään hiekkaista ja soraista mäntykangasta.
Äivihjärven ja eteläisemmän lammen välisellä kannaksella on neljä pyyntikuoppaa. Kuopat erottuvat selkeästi maastossa. Ne ovat muodoltaan soikeita, kooltaan noin 3 m x 5 m laajuisia ja noin 1, 5 m syviä. Kuopat sijaitsevat 5–10 metrin etäisyydellä toisistaan. Noin 30 m pyyntikuopparivistöstä länteen ja noin 30 m Äivihjärven rannasta koilliseen polulla on havaittu palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Iskoksia on löydetty polulta n. 30 metrin matkalta tästä itäkoilliseen.
Eteläisemmän lammen ja Lemmenjoen välisen kannaksen sulkee kuuden pyyntikuopan ketju. Lampien välisellä kannaksella ja pohjoisemman lammen lounaispuolella on viisi pyyntikuoppaa. Pohoisemman lammen kaakkois- ja koillispuolella on kuudentoista kuopan ketju. |
| metsakeskus.148010126 |
148 |
Äivihjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
471678.75400000 |
7632911.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010126 |
Lemmenjoen laajentuman Äivihjärven koillispäässä on kivikautinen asuinpaikka sekä neljä pyyntikuoppaketjua järven ja kahden lammen välisellä sekä lampien ja joen välisillä kannaksilla. Alue on maaperältään hiekkaista ja soraista mäntykangasta.
Äivihjärven ja eteläisemmän lammen välisellä kannaksella on neljä pyyntikuoppaa. Kuopat erottuvat selkeästi maastossa. Ne ovat muodoltaan soikeita, kooltaan noin 3 m x 5 m laajuisia ja noin 1, 5 m syviä. Kuopat sijaitsevat 5–10 metrin etäisyydellä toisistaan. Noin 30 m pyyntikuopparivistöstä länteen ja noin 30 m Äivihjärven rannasta koilliseen polulla on havaittu palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Iskoksia on löydetty polulta n. 30 metrin matkalta tästä itäkoilliseen.
Eteläisemmän lammen ja Lemmenjoen välisen kannaksen sulkee kuuden pyyntikuopan ketju. Lampien välisellä kannaksella ja pohjoisemman lammen lounaispuolella on viisi pyyntikuoppaa. Pohoisemman lammen kaakkois- ja koillispuolella on kuudentoista kuopan ketju. |
| metsakeskus.148010126 |
148 |
Äivihjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
471678.75400000 |
7632911.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010126 |
Lemmenjoen laajentuman Äivihjärven koillispäässä on kivikautinen asuinpaikka sekä neljä pyyntikuoppaketjua järven ja kahden lammen välisellä sekä lampien ja joen välisillä kannaksilla. Alue on maaperältään hiekkaista ja soraista mäntykangasta.
Äivihjärven ja eteläisemmän lammen välisellä kannaksella on neljä pyyntikuoppaa. Kuopat erottuvat selkeästi maastossa. Ne ovat muodoltaan soikeita, kooltaan noin 3 m x 5 m laajuisia ja noin 1, 5 m syviä. Kuopat sijaitsevat 5–10 metrin etäisyydellä toisistaan. Noin 30 m pyyntikuopparivistöstä länteen ja noin 30 m Äivihjärven rannasta koilliseen polulla on havaittu palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Iskoksia on löydetty polulta n. 30 metrin matkalta tästä itäkoilliseen.
Eteläisemmän lammen ja Lemmenjoen välisen kannaksen sulkee kuuden pyyntikuopan ketju. Lampien välisellä kannaksella ja pohjoisemman lammen lounaispuolella on viisi pyyntikuoppaa. Pohoisemman lammen kaakkois- ja koillispuolella on kuudentoista kuopan ketju. |
| metsakeskus.148010126 |
148 |
Äivihjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
471678.75400000 |
7632911.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010126 |
Lemmenjoen laajentuman Äivihjärven koillispäässä on kivikautinen asuinpaikka sekä neljä pyyntikuoppaketjua järven ja kahden lammen välisellä sekä lampien ja joen välisillä kannaksilla. Alue on maaperältään hiekkaista ja soraista mäntykangasta.
Äivihjärven ja eteläisemmän lammen välisellä kannaksella on neljä pyyntikuoppaa. Kuopat erottuvat selkeästi maastossa. Ne ovat muodoltaan soikeita, kooltaan noin 3 m x 5 m laajuisia ja noin 1, 5 m syviä. Kuopat sijaitsevat 5–10 metrin etäisyydellä toisistaan. Noin 30 m pyyntikuopparivistöstä länteen ja noin 30 m Äivihjärven rannasta koilliseen polulla on havaittu palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Iskoksia on löydetty polulta n. 30 metrin matkalta tästä itäkoilliseen.
Eteläisemmän lammen ja Lemmenjoen välisen kannaksen sulkee kuuden pyyntikuopan ketju. Lampien välisellä kannaksella ja pohjoisemman lammen lounaispuolella on viisi pyyntikuoppaa. Pohoisemman lammen kaakkois- ja koillispuolella on kuudentoista kuopan ketju. |
| metsakeskus.148010127 |
148 |
Valpurinniemi, Anttilan pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501946.53800000 |
7661000.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010127 |
Helsingin yliopiston koetilan päärakennuksesta noin 2,8 km länsilounaaseen on Valpurinniemi. Sen lounaiskärjessä on Anttilan pelto, joka on koetilan viljelysmaana. Asuinpaikka on halkaisijaltaan noin 20 m laaja ja sijaitsee pellon itäkulmassa. |
| metsakeskus.148010133 |
148 |
Könkäänjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533528.88900000 |
7622228.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010133 |
Kivikautinen asuinpaikka ja mahdollinen kenttä Könkäänjärven etelä- ja kaakkoisrannalla, Nellimiin vievän tien ja järven välisessä maastossa. |
| metsakeskus.148010134 |
148 |
Nellimjoen suu pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553185.95700000 |
7638129.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010134 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Nellimjoen suun pohjoisrannalla, jyrkähköä rantatörmää noudattavalla polulla. Männikköä kasvavaa hiekka/soramaata, Virtaniemeen vievän Nellimintien ja Nellimin talon välissä.
Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta löytyi vuoden 2012 tarkastuksessa hiekkatörmällä kulkevalta polulta. Ensimmäiset löydöt sijaitsivat Nellimintiestä noin 15 m länteen ja viimeiset noin 50 m länteen. |
| metsakeskus.148010143 |
148 |
Seitavaara |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
493599.90500000 |
7653543.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010143 |
Muddusjärven kaakkoisrannalla pistää Syrminiemestä Seitavaara järveen korkeana niemenä. Seitavaaraan on Riutulan koululta matkaa vajaat 6 km pohjoiskoilliseen. Seitapaikka esiintyy laajasti kirjallisuudessa esim. Fellman 1906, Paulaharju 1932, kuitenkaan kohdetta ei ole arkeologisessa mielessä tarkastettu. |
| metsakeskus.148010146 |
148 |
Ukonjärven Ukko |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
521368.77000000 |
7627764.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010146 |
Ukonjärven itäosassa, järven ja Joensuunselän välissä on jyrkkäpiirteinen saari, Ukko eli Äijih. Tarinan mukaan Ukosta on johtanut maanalainen tunneli Ukonjärven pohjoispuolella sijaitsevaan Akkuun.
Saaren laelta on etsitty seitapaikkaa tuloksetta, mutta inventoinnissa 2007 paikannettiin saaren matalammasta pohjoisosasta suurehko, maisemasta selkeästi erottuva maakivi, jonka väliin ja päätyyn oli aseteltu luut. Lisäksi tämän seitakiven viereisen, pienen kiven alta löytyi runsaasti luita. |
| metsakeskus.148010177 |
148 |
Morottajankenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
520953.94300000 |
7626019.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010177 |
Morottajankenttä sijaitsee Ukonjärven eteläosan kaakkoispuolella, Aitajärven ja Ukonjärven Mannilahden välisessä maastossa, noin 350 m Mannilahdesta eteläkaakkoon. Kenttä on ollut Morottajan talvipaikka, kun kesäpaikka on sijainnut Joensuun kenttäsaaressa.
Kentässä on havaittavissa mm. rakennuksen pohja, kaivokaivanto sekä mahdollisesti sen itäpuolella maatuneen ulkorakennuksen jäännökset. Kentän ympäristössä on runsaasti erilaisia kaivantoja, jotka on aiemmin määritelty pyyntikuopiksi. Vuoden 2008 inventoinnin koepistojen perusteella osa kuopista on suhteellisen resenttejä, joten niillä voi olla jokin muu tarkoitus. Morottajankenttä on merkitty karttanimenä v. 1984 painetulle peruskartalle. |
| metsakeskus.148010180 |
148 |
Kenttäsaari Joensuunkenttäsaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
525420.14300000 |
7627759.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010180 |
Kenttä sijaitsee Ivalojoen suussa, matalan Joensuunkenttäsaaren lounaisrannalla. Heinittynyt kenttä on laaja, siinä on vuoden 1988 inventoinnissa havaittu useita talonpohjakiveyksiä ja ainakin yksi maavallin reunustama kodanpohja. Paikka on Morottajien kesäpaikka, ja talvipaikka sijaitsi Konesniemen Morottajankentässä.
Vuoden 2008 inventoinnin aikana Inarijärven vesi oli korkealla, joten aivan rannan tuntumassa olevia kohteita ei voitu havaita. Lisäksi rannalla kasvoi suuria heinämättäitä ja varpuja, jotka vaikeuttivat havainnointia. Ainoita, hieman epämääräisiä jäännöksiä rakennusten peruskiveyksistä voitiin havaita heinittyneen kentän itäosassa, 125 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Kodanpohjaa ei kentässä havaittu. |
| metsakeskus.148010194 |
148 |
Jurmukoski |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
492430.40300000 |
7638459.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010194 |
Kenttä ja kivikautinen asuinpaikka Juutuanjoen ja Jurmukosken eteläpuolella, Solojärven koillisnurkassa. |
| metsakeskus.148010194 |
148 |
Jurmukoski |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
492430.40300000 |
7638459.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010194 |
Kenttä ja kivikautinen asuinpaikka Juutuanjoen ja Jurmukosken eteläpuolella, Solojärven koillisnurkassa. |
| metsakeskus.148010196 |
148 |
Poikasenkenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
490663.00000000 |
7636639.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010196 |
Poikasenkenttä on pieni saari Solojärven keskivaiheilla. Saari on varsin jyrkkäpiirteinen, ja osittain kalliota, maaperä on varsin kivikkoinen. Saaressa kasvaa pääosin mäntyjä ja hieman koivuja. Kohteesta on kirjoittanut Itkonen 1910. "Saman järven (Solojärven) saaressa on tuskin tuntuva Poikasen kenttä, joka kyllä on aika vanha."
Saaren eteläkärjessä on suorakaiteen muotoinen kuoppa, kooltaan 3 m x 1 m ja noin 70 cm syvä. (x=490661, y=7636657, ETRS-TM35FIN) Kuoppa on lounas-koillinen suuntainen ja sen kaakkoisreunalla on valli. Se vaikuttaa olevan toisen maailmansodan aikainen potero. Saksan armeijalla on ollut asemapaikka Solojärven etelärannalla, Ahkionniemessä.
Kuopan ympäristössä on pieni tasanne, ennen rantaan viettävää rinnettä. Tasanne vaikuttaa soveltuvan parhaiten asuinkentäksi. Alueella ei kuitenkaan havaittu merkkejä kodan- tai tuvanpaikasta. Ympäristössä on muutamia vanhoja mäntyjä, joista on otettu pettua, mikä viittaa paikalla asutun. Lisäksi kuopan vieressä on keloa vasten riu’un pätkä joka on katkaistu kirveellä ja jonka pään lähellä on kirveellä veistetty kolo. |
| metsakeskus.148010225 |
148 |
Juonsu-Kuovda-Keiddi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
487042.55200000 |
7645606.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010225 |
Kenttä ja pyyntikuoppia Vaskojoen itäpuolella, Kotkajärven ja Mutajärven välisellä männikkökankaalla. Kuopat ovat matalalla hiekkaharjanteella, jonka poikki johtaa tie Tirrosta Junnakseen. Molemmin puolin tietä on kaksi kuoppaa. Tupasija on 10 - 20 m Kotkajärven laskuojan niskasta lounaaseen. Tupa on ollut nelisen metriä laaja. Keskellä erottuu suorakulmion muotoinen ja metrin pituinen liesikiveys. Tästä noin 30 m itään erottuu toinen rakennuksensija 2 x 2 m. Lähellä ovat myös kohteet Kotkajärvi SW (kohde 226) ja Kotkajärvi S (kohde 737). |
| metsakeskus.148010225 |
148 |
Juonsu-Kuovda-Keiddi |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
487042.55200000 |
7645606.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010225 |
Kenttä ja pyyntikuoppia Vaskojoen itäpuolella, Kotkajärven ja Mutajärven välisellä männikkökankaalla. Kuopat ovat matalalla hiekkaharjanteella, jonka poikki johtaa tie Tirrosta Junnakseen. Molemmin puolin tietä on kaksi kuoppaa. Tupasija on 10 - 20 m Kotkajärven laskuojan niskasta lounaaseen. Tupa on ollut nelisen metriä laaja. Keskellä erottuu suorakulmion muotoinen ja metrin pituinen liesikiveys. Tästä noin 30 m itään erottuu toinen rakennuksensija 2 x 2 m. Lähellä ovat myös kohteet Kotkajärvi SW (kohde 226) ja Kotkajärvi S (kohde 737). |
| metsakeskus.148010225 |
148 |
Juonsu-Kuovda-Keiddi |
10002 |
12001 |
13008 |
11004 |
27000 |
487042.55200000 |
7645606.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010225 |
Kenttä ja pyyntikuoppia Vaskojoen itäpuolella, Kotkajärven ja Mutajärven välisellä männikkökankaalla. Kuopat ovat matalalla hiekkaharjanteella, jonka poikki johtaa tie Tirrosta Junnakseen. Molemmin puolin tietä on kaksi kuoppaa. Tupasija on 10 - 20 m Kotkajärven laskuojan niskasta lounaaseen. Tupa on ollut nelisen metriä laaja. Keskellä erottuu suorakulmion muotoinen ja metrin pituinen liesikiveys. Tästä noin 30 m itään erottuu toinen rakennuksensija 2 x 2 m. Lähellä ovat myös kohteet Kotkajärvi SW (kohde 226) ja Kotkajärvi S (kohde 737). |
| metsakeskus.148010225 |
148 |
Juonsu-Kuovda-Keiddi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
487042.55200000 |
7645606.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010225 |
Kenttä ja pyyntikuoppia Vaskojoen itäpuolella, Kotkajärven ja Mutajärven välisellä männikkökankaalla. Kuopat ovat matalalla hiekkaharjanteella, jonka poikki johtaa tie Tirrosta Junnakseen. Molemmin puolin tietä on kaksi kuoppaa. Tupasija on 10 - 20 m Kotkajärven laskuojan niskasta lounaaseen. Tupa on ollut nelisen metriä laaja. Keskellä erottuu suorakulmion muotoinen ja metrin pituinen liesikiveys. Tästä noin 30 m itään erottuu toinen rakennuksensija 2 x 2 m. Lähellä ovat myös kohteet Kotkajärvi SW (kohde 226) ja Kotkajärvi S (kohde 737). |
| metsakeskus.148010226 |
148 |
Kotkajärvi lounas |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
486992.57800000 |
7645986.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010226 |
Kenttä Vaskojoensuun ja Kotkajärven välisessä maastossa, järven lounaispään luoteisrannan tasaisella mäntykankaalla. Noin 30 metriä Kotkajärven rantatörmästä erottuu viitisen metriä laaja tupasija, jonka keskellä on suorakulmion muotoinen liesikiveys. Tästä 10 metriä pohjoiseen on pienemmän rakennuksen sija. Lähellä ovat myös kohteet Juonsu-Kuovda-Keiddi (kohde 225) ja Kotkajärvi S (kohde 737). |
| metsakeskus.148010231 |
148 |
Piekk-Iisatupekieddi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
487001.00000000 |
7646791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010231 |
Alue sijaitsee Vaskojoen itärannalla. Paikalla on tiheää mäntymetsää, kehitysluokaltaan nuorta kasvatusmetsää. Rakennelmien kohdalla kasvillisuus on ympäröivää ympäristöä rehevämpää. Paikalla kasvaa sammalia, puolukkaa, juolukkaa ja variksenmarjaa. Kohteiden päällä kasvaa muutamia mäntyjä.
Alueella on kaksi talonpohjaa. Niistä läntisempi on rantatörmästä noin 11 m päässä. Siitä erottuu vain matala valli joka on aluskasvillisuuden peittämä. Se on kooltaan 5,5 m x 5,5 m. Jäljellä on hiekkaiset maapenkit, leveydeltään noin 1 m. Hirsiä maapenkissä ei ole tai ne ovat lahonneet. Rakennelman luoteisnurkassa on piisikiveys, kooltaan n. 1,5 m x 1,5 m. Vallien ulkopuolella on ojat, muilla paitsi pohjoisreunalla. Toinen talonpohja sijaitsee noin 40 m kaakkoon. Se on kooltaan 6,5 m x 6,0 m. Kohteen aluskasvillisuus on ympäröivää ympäristöä rehevämpi, sammalia, juolukkaa, suopursua, puolukkaa ja variksenmarjaa. Ympäristössä vain jäkäliä ja varpuja. Rakennelmasta on jäljellä noin 20 cm korkea maapenkki. Rakennelman luoteisnurkassa pitäisi olla piisiröykkiö. Kairalla kokeiltaessa siinä ei kuitenkaan havaittu kiviä, vaan kohouma on hiekkaa. Mutta kasan vieressä, tasaisella kohdalla, on muutama kivi. Maapenkin ulkopuolella on kuopat muilla paitsi pohjoisreunalla. Ne vaikuttavat enemmän erillisiltä kuopilta kuin ojilta. Lännen- ja idänpuoleisten kuoppien koko on noin 3 m x 1 m ja 0,4 m syviä. Eteläreunan kuopan koko 1,5 m x 1 m.
Läntisemästä talosta 17 m etelään, on vanha katkennut kelo, jossa on ollut uuttu. |
| metsakeskus.148010260 |
148 |
Toivoniemi, Omokiäddaz |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
502321.38700000 |
7660520.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010260 |
Helsingin yliopiston koetilan päärakennuksesta 2,7 km lounaaseen on Mutusniemestä Mutusjärveen pistävä pieni niemi. Kenttä on niemen tyvessä. Maasto kohoaa järvestä pari metriä ja muodostaa tasaisen kentän. Siinä erottuu noin kuusi metriä laajan tuvan pohja, jossa on noin 1,2 m laaja piisinpohja. Toisen rakennuksen pohja on 9 m edellisestä itään. Se on kammin tai puuran jäännös (n. 5 x 3 m). |
| metsakeskus.148010301 |
148 |
Ulkuniemen nokka |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
547904.06400000 |
7648249.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010301 |
Itkosen (1910) mukaan "ihan Ulkuniemen nokassa" on sijainnut kotapaikka. Ulkuniemen tila (nyk. Kultalahti) sijaitsee Nellimin kylästänoin 11 km luoteeseen, Inarijärven itärannalla, Tervavuonon Kultalahden luoteisrannalla. Kolesjärvestä laskevan ojan itäpuolella on pieni niemi, jossa on vanha kenttä. Kenttä on ollut Saaren suvun kesäpaikka, kun talvipaikka on sijainnut Majavajärvellä. Vanhaa rakennuskantaa on kentässä vielä jäljellä.
Kotasija on yhtä hyvin voinut sijaita muuallakin, sillä Itkosen aikaan Ulkuniemen kenttä on ollut asuttuna jo pitkään. Topografisesti aluetta tarkasteluna varsinaiset niemet sijaitsevat Ulkuniemen talosta noin 400 m etelään, Kultalahden suun itä- ja länsipuolella. Koska lahden suun itäpuoliselta rannalta, Jiennâlâscuálmnjargâsta (Inari 485 Kultalahti itä) sekä lahden suulla sijaitsevasta Kenttäsaaresta (Inari 9 Kolessaari) tunnetaan kivikautiset asuinpaikat, inventoitiin vuonna 2008 myös Kultalahden länsiranta. Aivan niemen nokasta löytyi rantavedestä kivilaji-iskos sekä muutamia kvartsi-kimpaleita. Hiekkainen niemi ja siinä sijainnut kivikautinen asuinpaikka on suurelta osin huuhtoutunut Inarijärveen. |
| metsakeskus.148010301 |
148 |
Ulkuniemen nokka |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
547904.06400000 |
7648249.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010301 |
Itkosen (1910) mukaan "ihan Ulkuniemen nokassa" on sijainnut kotapaikka. Ulkuniemen tila (nyk. Kultalahti) sijaitsee Nellimin kylästänoin 11 km luoteeseen, Inarijärven itärannalla, Tervavuonon Kultalahden luoteisrannalla. Kolesjärvestä laskevan ojan itäpuolella on pieni niemi, jossa on vanha kenttä. Kenttä on ollut Saaren suvun kesäpaikka, kun talvipaikka on sijainnut Majavajärvellä. Vanhaa rakennuskantaa on kentässä vielä jäljellä.
Kotasija on yhtä hyvin voinut sijaita muuallakin, sillä Itkosen aikaan Ulkuniemen kenttä on ollut asuttuna jo pitkään. Topografisesti aluetta tarkasteluna varsinaiset niemet sijaitsevat Ulkuniemen talosta noin 400 m etelään, Kultalahden suun itä- ja länsipuolella. Koska lahden suun itäpuoliselta rannalta, Jiennâlâscuálmnjargâsta (Inari 485 Kultalahti itä) sekä lahden suulla sijaitsevasta Kenttäsaaresta (Inari 9 Kolessaari) tunnetaan kivikautiset asuinpaikat, inventoitiin vuonna 2008 myös Kultalahden länsiranta. Aivan niemen nokasta löytyi rantavedestä kivilaji-iskos sekä muutamia kvartsi-kimpaleita. Hiekkainen niemi ja siinä sijainnut kivikautinen asuinpaikka on suurelta osin huuhtoutunut Inarijärveen. |
| metsakeskus.148010304 |
148 |
Säisaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27008 |
506633.68000000 |
7642121.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010304 |
Säisaari (Sädisuálui) sijaitsee Inarijärven Siskelivuonon keskellä, Rätsinä- ja Lukkusaaren välissä. Saaren lounaisrannalla on laaja, heinittynyt kenttä, jossa erottuu ainakin yksi mahdollinen rakennuksen peruskiveys (koko noin 5m x 5m). Muutoin kentällä on havaittavissa useita suurempia kiviä sekä lähes 5 m pitkä, pohjois-eteläsuuntaiseksi raivattu kivivalli. Maaperä on kalliota ja louhikkoa.
Säisaari (tunnettu myös nimellä Sáresualo = Mustikkasaari) on ollut Saijetsin suvun kesäpaikka. Talvipaikka on sijainnut Nukkumajoella. Asuinkentässä on ollut pieni tupa, jossa on ollut luonnonkivistä savella muurattu piisi. Paikka on jäänyt autioksi 1930-luvulla. |
| metsakeskus.148010304 |
148 |
Säisaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27009 |
506633.68000000 |
7642121.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010304 |
Säisaari (Sädisuálui) sijaitsee Inarijärven Siskelivuonon keskellä, Rätsinä- ja Lukkusaaren välissä. Saaren lounaisrannalla on laaja, heinittynyt kenttä, jossa erottuu ainakin yksi mahdollinen rakennuksen peruskiveys (koko noin 5m x 5m). Muutoin kentällä on havaittavissa useita suurempia kiviä sekä lähes 5 m pitkä, pohjois-eteläsuuntaiseksi raivattu kivivalli. Maaperä on kalliota ja louhikkoa.
Säisaari (tunnettu myös nimellä Sáresualo = Mustikkasaari) on ollut Saijetsin suvun kesäpaikka. Talvipaikka on sijainnut Nukkumajoella. Asuinkentässä on ollut pieni tupa, jossa on ollut luonnonkivistä savella muurattu piisi. Paikka on jäänyt autioksi 1930-luvulla. |
| metsakeskus.148010308 |
148 |
Kaurinsaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
517730.22000000 |
7638951.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010308 |
Kaurinsaari (Kovrinsuálui) sijaitsee Inarinjärven länsipäässä, Paavisvuonon ja Kaltionselän välissä, Seulavaaran pohjoispuolella. Lapinkenttä sijaitsee saaren kaakkoisrannalla, Kaurinsalmessa. Heinää, katajaa, varpukasveja ja mesimarjaa kasvavassa kentässä erottuu talon nurkkakiveykset. Ne ovat pohjois-eteläsuunnassa 4 m ja itä-länsisuunnassa 7 m etäisyydellä toisistaan. Näiden länsipuolella on suuri, noin 3 m x 3 m kokoinen ja yli 2 m korkea kataja, jonka alla on kivilatomus, mahdollinen piisikiveys. Lisäksi noin 1,5 m talon paikasta etelälounaaseen on 2 m x 2,5 m kokoisen kiven ympärille on aseteltu linjaan pienempiä kiviä.
Kenttä rajautuu maastossa - sekä kartalla - kasvillisuuden perustella, laajuus pohjois-eteläsuunnassa noin 50 m ja itä-länsisuunnassa noin 35 m. Kenttä on Morottaja-suvun kesäpaikka, ja viimeksi siinä on asunut ilmeisesti Ranta-Antti. |
| metsakeskus.148010319 |
148 |
Lahdenperä 3 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
533129.97700000 |
7671900.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010319 |
Lahdenperä sijaitsee Inarijärven Partakonselän luoteisrannalla, lounaaseen pistävällä niemellä. Aiemmin tutkittu kohde sijaitsi Lahdenperän ja Hietajoensuun puolessa välissä, pienen lammen kaakkoispuolella ja aivan Sevettijärventien eteläpuolella. Paikalla oli v. 1981 kioski, jonka parkkipaikan reunassa, osittain tasattuna sijaitsi liesi. Liesi tutkittiin vuonna 1981, ja löytöinä saatiin kaksi hiilinäytettä, joita ei ole ajoitettu.
Vuoden 2008 inventoinnissa lieden löytöpaikalta ei voinut havaita enää mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Tienpätkää ja entistä parkkipaikkaa on käytetty leiriytymiseen vuosikymmenien ajan. Sen sijaan parkkipaikalta Inarijärven rantaan, koilliseen vievän tienpätkän eteläpuolelta löytyi kaksi talonpohjaa. |
| metsakeskus.148010322 |
148 |
Välijärvi koillinen, maantie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
554085.50300000 |
7699085.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010322 |
Vuoden 1983 inventoinnissa havaittiin Sevettijärventien varrella asuinpaikkamerkkejä Suprun ja Sevettijärven kylien välillä, Välijärven koillispäähän pistävän niemen tyvessä, tienleikkauksessa. Sen kohdalla harjun lounaisrinteessä oli asuinpaikkamerkkejä molemmin puolin tietä. Tieleikkaus vaikutti tuhonneen suuren osan asuinpaikasta.
Vuoden 2019 tarkastuksessa todettiin, että Koskâjävrluohtân rannan maaperä on kauttaaltaan hyvin kulunut kesäaikaisen leiriytymisen vuoksi. Sevettijärventien ja niemelle johtavan metsätien risteyksestä ei löytynyt enää asuinpaikkamerkkejä.
Sen sijaan ensimmäiset esihistorialliset asuinpaikkamerkit olivat havaittavissa noin 40 m risteyksestä luoteeseen, Koskâjävrluohtân rantatörmän terassilla. Niemelle kulkevan metsätieuran kohdalta löytyi kolme tulisijan jäännöstä. Kohde muodostaa kokonaisuuden yhdessä sen luoteispuolella sijaitsevan Välijärvi koillinen, niemi-muinaisjäännöksen kanssa. |
| metsakeskus.148010323 |
148 |
Välijärvi koillinen, niemi |
10002 |
12001 |
13200 |
11019 |
27000 |
553932.00000000 |
7699241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010323 |
Kohde sijaitsee Suprun ja Sevettijärven kylien välissä Välijärven koillispäähän kaakosta pistävällä niemellä. Niemellä on havaittu vuonna 1983 viisi pyyntikuoppaa ja kolme suorakaiteen muotoista, maantasaista kivilatomusta. Lisäksi näistä noin 100 m kaakkoon erottui myös asuinpaikkamerkkejä: palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia.
Vuonna 2019 kohde tarkastettiiin uudelleen Sevettijräventien rakennussuunnittelun yhteydessä. Niemen maaperä on sekä Koskâjävrluohtân ja Ma?luobbâlâš-lompolon rannoilta turistien leiriytymisen vuoksi hyvin kulunut. Muinaisjäännös muodostaa yhdessä Välijärvi koillinen maantie (148010322)-muinaisjäännöksen kanssa niemelle laajemman kokonaisuuden.
Selkeitä suorakaiteen muotoisia liesikiveyksiä havaittiin enää yksi, liesikiveys 1. Kaksi muuta olivat osittain maan sisässä hienossa hietikossa. Ilmeisesti vuonna 1983 havaittujen suorakaiteen muotoisten liesikiveysten kivet on käytetty turistien uusiin, rannalle tekemiin tulipaikkoihin.
Viidestä pyyntikuopasta otettiin koordinaatit. Niistä kolme sijaitsee niemelle kulkevan metsätien pohjoispuolella noin 15 m pitkässä rivissä ja kaksi pyyntikuoppa edellisistä noin 35 m luoteeseen, metsätien eteläpuolella. |
| metsakeskus.148010323 |
148 |
Välijärvi koillinen, niemi |
10002 |
12001 |
13199 |
11019 |
27000 |
553932.00000000 |
7699241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010323 |
Kohde sijaitsee Suprun ja Sevettijärven kylien välissä Välijärven koillispäähän kaakosta pistävällä niemellä. Niemellä on havaittu vuonna 1983 viisi pyyntikuoppaa ja kolme suorakaiteen muotoista, maantasaista kivilatomusta. Lisäksi näistä noin 100 m kaakkoon erottui myös asuinpaikkamerkkejä: palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia.
Vuonna 2019 kohde tarkastettiiin uudelleen Sevettijräventien rakennussuunnittelun yhteydessä. Niemen maaperä on sekä Koskâjävrluohtân ja Ma?luobbâlâš-lompolon rannoilta turistien leiriytymisen vuoksi hyvin kulunut. Muinaisjäännös muodostaa yhdessä Välijärvi koillinen maantie (148010322)-muinaisjäännöksen kanssa niemelle laajemman kokonaisuuden.
Selkeitä suorakaiteen muotoisia liesikiveyksiä havaittiin enää yksi, liesikiveys 1. Kaksi muuta olivat osittain maan sisässä hienossa hietikossa. Ilmeisesti vuonna 1983 havaittujen suorakaiteen muotoisten liesikiveysten kivet on käytetty turistien uusiin, rannalle tekemiin tulipaikkoihin.
Viidestä pyyntikuopasta otettiin koordinaatit. Niistä kolme sijaitsee niemelle kulkevan metsätien pohjoispuolella noin 15 m pitkässä rivissä ja kaksi pyyntikuoppa edellisistä noin 35 m luoteeseen, metsätien eteläpuolella. |
| metsakeskus.148010323 |
148 |
Välijärvi koillinen, niemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
553932.00000000 |
7699241.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010323 |
Kohde sijaitsee Suprun ja Sevettijärven kylien välissä Välijärven koillispäähän kaakosta pistävällä niemellä. Niemellä on havaittu vuonna 1983 viisi pyyntikuoppaa ja kolme suorakaiteen muotoista, maantasaista kivilatomusta. Lisäksi näistä noin 100 m kaakkoon erottui myös asuinpaikkamerkkejä: palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia.
Vuonna 2019 kohde tarkastettiiin uudelleen Sevettijräventien rakennussuunnittelun yhteydessä. Niemen maaperä on sekä Koskâjävrluohtân ja Ma?luobbâlâš-lompolon rannoilta turistien leiriytymisen vuoksi hyvin kulunut. Muinaisjäännös muodostaa yhdessä Välijärvi koillinen maantie (148010322)-muinaisjäännöksen kanssa niemelle laajemman kokonaisuuden.
Selkeitä suorakaiteen muotoisia liesikiveyksiä havaittiin enää yksi, liesikiveys 1. Kaksi muuta olivat osittain maan sisässä hienossa hietikossa. Ilmeisesti vuonna 1983 havaittujen suorakaiteen muotoisten liesikiveysten kivet on käytetty turistien uusiin, rannalle tekemiin tulipaikkoihin.
Viidestä pyyntikuopasta otettiin koordinaatit. Niistä kolme sijaitsee niemelle kulkevan metsätien pohjoispuolella noin 15 m pitkässä rivissä ja kaksi pyyntikuoppa edellisistä noin 35 m luoteeseen, metsätien eteläpuolella. |
| metsakeskus.148010324 |
148 |
Ruohonvetämäjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537672.13100000 |
7683851.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010324 |
Ruohonvetämäjärven lounaisosan kaakkoisrannalla, Kaamanen-Sevettijärven -maantien käytöstä poistetun osan varressa. Hiekkaisen niemen tyvessä. Tieleikkauksessa on asuinpaikkaan viittaavia merkkejä: palaneita kiviä, hiiliä ja palanutta hiekkaa.
Inventointi 2015: Torvisen mukaan löytöpaikka sijaitsee tieleikkauksen törmässä, kohdassa jossa leikkaus alkaa, noin 20 m järven rannasta. Leikkaus alkaa nykyisin kohdasta jossa on rantaan johtava ajoura. Karttaan kohteen paikka on kuitenkin merkitty hieman kauemmas törmän alkukohdasta, arviolta noin 20 m koilliseen. Tekstissä mainitussa paikassa tai karttaan merkityssä paikassa, jotka eivät siis vaikuta olevan samassa kohdassa, ei havaittu merkkejä tulenpidosta tai kvartseja. Tieleikkauksen reuna on noin puoli metriä korkea. Sen päällä kasvaa osin variksenmarjaa, jäkälää ja sammalia. Törmän reunaa puhdistettiin kevyesti, mutta merkkejä tulenpidosta ei havaittu. Muinaisjäännösrekisterin piste on kuvauksen perusteella väärässä paikassa, sillä piste on merkitty aivan järven rantaan. Gps-mittaus tien reunasta X 7687059, Y 3537877 YKJ. Kohteen rajaus on epäselvä. |
| metsakeskus.148010325 |
148 |
Mursulahti luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
538501.79200000 |
7684431.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010325 |
Nitsijärvi on Inarinjärven luoteispuolella. Mursulahti on järven länsiosassa, Kaamanen-Sevettijärvi -maantien kaakkoispuolella. Sen jyrkkätörmäisen luoteisrannan hiekkakankaalla on neljä kuoppaa, joista yksi on vallin reunustama. Tien vastakkaisella puolella kerrotaan myös olevan kuoppia. Paikalla on ts. pyyntikuoppia sekä mahdollisesti kenttä. |
| metsakeskus.148010327 |
148 |
Koskikaltiojoen suu länsi |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
543388.82400000 |
7688093.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010327 |
Nitsijärven koillispäässä on Sortolahti, johon Koskikaltiojoki laskee pohjoisesta. Jokisuun länsirannalla on törmän päällä vesaikossa vierekkäin kaksi rosoista kivenlohkaretta, joiden väliin muodostuu luolamainen syvennys.
Paikalliset kutsuvat seitaa Nitsijärven seidaksi. Se muodostuu liuskemaisesta kivestä ja sijaitsee aivan joen rannassa. Sevettijärventien vanhasta sillasta on kiville matkaa 40 m alavirtaan.
Paikalla tehtiin keokaivausta kesällä 2009. Löydöt koostuivat moderneista metallirahoista sekä luuaineistosta. Luut määritettiin poron- tai peuranluiksi sekä metsonluiksi. Yhdeksän ajoitetun luun perusteella seita on ollut käytössä 1400-1600-luvuilla. Vuoden 2019 tarkastuksen perusteella seidan kivenkoloihin on tuotu 2010-luvulla useita kolikoita. |
| metsakeskus.148010328 |
148 |
Suojanperä |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
544670.00000000 |
7689449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010328 |
Nitsijärven koillisen pohjukan itärannalla on Suojanperän talo. Siitä noin 100 m pohjoiseen työntyy soraharju kohti lahden pohjukkaa. Harjun rinteessä erottuu liikutellussa maassa tulenpidon merkkejä ja palanutta luuta (kivikautinen asuinpaikka?), laella on pyyntikuoppa. Kuoppia on lähimaastossa myös tästä itään ja länteen. Taloon johtavan tien ja siitä pohjoiseen eroavan polun yhtymäkohdassa on laakea kivilatomus. Saman tien pohjoispuolella on petäjässä pilkka ja vuosiluku 1861. |
| metsakeskus.148010328 |
148 |
Suojanperä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
544670.00000000 |
7689449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010328 |
Nitsijärven koillisen pohjukan itärannalla on Suojanperän talo. Siitä noin 100 m pohjoiseen työntyy soraharju kohti lahden pohjukkaa. Harjun rinteessä erottuu liikutellussa maassa tulenpidon merkkejä ja palanutta luuta (kivikautinen asuinpaikka?), laella on pyyntikuoppa. Kuoppia on lähimaastossa myös tästä itään ja länteen. Taloon johtavan tien ja siitä pohjoiseen eroavan polun yhtymäkohdassa on laakea kivilatomus. Saman tien pohjoispuolella on petäjässä pilkka ja vuosiluku 1861. |
| metsakeskus.148010329 |
148 |
Terveystalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562679.02400000 |
7712198.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010329 |
Sevettijärveen lännestä pistävä niemi on Sevettijärven kyläryhmän kohdalla. Niemen tyvessä on koulu ja siitä noin 200 m itään terveystalo. Niemi on männikköistä hiekkakangasta. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä on koululta terveystalolle johtavalla tiellä, koulusta noin 130 m itään. |
| metsakeskus.148010330 |
148 |
Terveystalo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562618.05400000 |
7712215.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010330 |
Sevettijärveen lännestä pistävä niemi on Sevettijärven kyläryhmän kohdalla. Niemen tyvessä on koulu ja siitä n. 200 m itään terveystalo. Niemi on männikköistä hiekkakangasta. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on terveystalosta rantaan, etelään vievällä polulla. |
| metsakeskus.148010331 |
148 |
Supru |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550087.12000000 |
7694307.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010331 |
Kohde sijaitsee Jorvapuolijärven ja Harrilompolon välisellä, männikköä kasvavalla hietikkokannaksella, molemmin puolin Kaamanen-Sevettijärvi -maantietä ja Harrilompolosta laskevaa Suprunojaa. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia. Tietyö ja soranotto ovat tuhonneet suuren osan alueen muinaisjäännöksistä. Pyyntikuopista osa on täytetty. Huom! Kohteeseen on yhdistetty kohteet Suprun sorakuoppa (kohde 332) ja kohteet 333, 334 ja 447. |
| metsakeskus.148010331 |
148 |
Supru |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
550087.12000000 |
7694307.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010331 |
Kohde sijaitsee Jorvapuolijärven ja Harrilompolon välisellä, männikköä kasvavalla hietikkokannaksella, molemmin puolin Kaamanen-Sevettijärvi -maantietä ja Harrilompolosta laskevaa Suprunojaa. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia. Tietyö ja soranotto ovat tuhonneet suuren osan alueen muinaisjäännöksistä. Pyyntikuopista osa on täytetty. Huom! Kohteeseen on yhdistetty kohteet Suprun sorakuoppa (kohde 332) ja kohteet 333, 334 ja 447. |
| metsakeskus.148010335 |
148 |
Jorvapuolijärvi pohjoinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549667.29200000 |
7694287.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010335 |
Kivikautinen asuinpaikka Jorvapuolijärven koillispäässä männikkökankaalla. Sevettijärven tien molemmin puolin. Kohteeseen yhdistetty kvartsi-iskosten (KM 22217) löytöpaikka, Jorvapuoli N 2 (kohde 344). |
| metsakeskus.148010336 |
148 |
Suprunojan luusua |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
550027.14400000 |
7694047.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010336 |
Kaamanen-Sevettijärvi -maantien eteläpuolella. Kortelompolon ja Jorvapuolijärven välisellä männikkökankaalla. Suprunojan maantiesillasta on paikalle matkaa 300 m lounaaseen. Kankaalla on viisi suorakaiteen muotoista kivilatomusta. Latomusten koko on noin 0,6 x 2,0 m. Paikallinen väestö pitää latomuksia hautoina. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin liesikiveyksiä. |
| metsakeskus.148010337 |
148 |
Harrilompolo pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550227.06300000 |
7694597.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010337 |
Kaamanen-Sevettijärvi -maantien pohjoispuolen männikkökankaalla. Kuosnajärven ja Jorvapuolijärven välissä olevan Harrilompolon pohjoisrannalla. Kivikautisia asuinpaikkamerkkejä on rantaa noudattavalla polulla. |
| metsakeskus.148010338 |
148 |
Nilijoki länsiranta |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
560762.80400000 |
7709971.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010338 |
Sevettijärven lounaisimman pään ja sen lounaispuolella olevan Nilijärven välisessä maastossa, järviä yhdistävän Nilijoen länsipuolella. Kivilatomukset (4 kpl) ovat suorakaiteen muotoisia. Ne ovat tien itäpuolen männikkörinteessä, itä-länsi -suuntaisessa rivissä. Kohteeseen on yhdistetty pyyntikuoppakohde Suojaperä SW (kohde 589), jossa on 26 kuoppaa.
|
| metsakeskus.148010338 |
148 |
Nilijoki länsiranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
560762.80400000 |
7709971.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010338 |
Sevettijärven lounaisimman pään ja sen lounaispuolella olevan Nilijärven välisessä maastossa, järviä yhdistävän Nilijoen länsipuolella. Kivilatomukset (4 kpl) ovat suorakaiteen muotoisia. Ne ovat tien itäpuolen männikkörinteessä, itä-länsi -suuntaisessa rivissä. Kohteeseen on yhdistetty pyyntikuoppakohde Suojaperä SW (kohde 589), jossa on 26 kuoppaa.
|
| metsakeskus.148010338 |
148 |
Nilijoki länsiranta |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
560762.80400000 |
7709971.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010338 |
Sevettijärven lounaisimman pään ja sen lounaispuolella olevan Nilijärven välisessä maastossa, järviä yhdistävän Nilijoen länsipuolella. Kivilatomukset (4 kpl) ovat suorakaiteen muotoisia. Ne ovat tien itäpuolen männikkörinteessä, itä-länsi -suuntaisessa rivissä. Kohteeseen on yhdistetty pyyntikuoppakohde Suojaperä SW (kohde 589), jossa on 26 kuoppaa.
|
| metsakeskus.148010338 |
148 |
Nilijoki länsiranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
560762.80400000 |
7709971.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010338 |
Sevettijärven lounaisimman pään ja sen lounaispuolella olevan Nilijärven välisessä maastossa, järviä yhdistävän Nilijoen länsipuolella. Kivilatomukset (4 kpl) ovat suorakaiteen muotoisia. Ne ovat tien itäpuolen männikkörinteessä, itä-länsi -suuntaisessa rivissä. Kohteeseen on yhdistetty pyyntikuoppakohde Suojaperä SW (kohde 589), jossa on 26 kuoppaa.
|
| metsakeskus.148010340 |
148 |
Kirakkakangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
572920.89400000 |
7721452.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010340 |
Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta 14,5 km koilliseen. Sentsuodjajärven ja Kirakkajärven välisellä kankaalla. Paikalla on säilynyt seitsemän pyyntikuoppaa. Aiemmin olleista yhdeksästä pyyntikuopasta siis kaksi olisi tuhoutunut. Kohteesta noin 0,1-0,2 km on toinen pyyntikuoppakohde, Kirakkakangas 2 (kohde 854). |
| metsakeskus.148010342 |
148 |
Sevettijärvi länsiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562266.19200000 |
7712402.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010342 |
Sevettijärven länsirannalla, järven ja Sevettijärven tien välissä. Kaakkoon viettävällä männikkökankaalla. Paikalla on punaiseksi palanutta hiekkaa ja maasta pistää esiin tulen rapauttamia kiveyksiä. |
| metsakeskus.148010345 |
148 |
Partakkosalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535792.90200000 |
7675195.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010345 |
Muinaisjäännöskompleksi sijaitsee Partakon koulusta noin 150 m lounaaseen, kuluneella ja muokatulla hiekkakankaalla, Siuttajoen länsitörmällä. 1980-luvun lopussa on vanhan ja uuden Sevettijärven tien välisessä maastossa, voimalinjan alla, havaittu kehävallina erottuva kodanpohja. Tästä noin 70 m itään havaittiin venevalkaman parkkipaikalla, koivikkoisella rantaterassilla kodansija. Koulusta 140 - 160 m etelälounaaseen, hiekkatievojen välisessä laaksossa sijaitsi 4 pyyntikuoppaa noin 20 m pitkässä rivissä. Kodansijan ja pyyntikuoppien välissä on joen rannassa on hiekkakumpu, on sijainnut kokonaan tutkittu Siuttajoensuun asuinpaikka (kohde 320).
Vuoden 2008 inventoinnissa ei alueelta voitu havaita enää voimalinjan alta kotasijaa eikä hiekkatievojen välisessä syvänteessä ollut yhtäkään pyyntikuoppaa. Sen sijaan koulun eteläpuolelta, vuonna 1989 havaitun kotasijan läheltä löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Alueelle on tuotu hiekkaa ja soraa ja sitä on ilmeisesti tasoitettu. Tien pohjoispuolella sijainneesta asuinpaikasta ei enää löydy kuin vähäisiä irtolöytöjä, sillä osa siitä on tutkittu ja loppu on tuhoutunut. Sen sijaan Käyräniemen tien eteläpuolelta löytyi 5 m korkean, osin Siuttajokeen sortuneen törmän laidalta kahdesta paikasta palanutta luuta. Tien eteläpuolella, tasaisella hiekkakankaalla asuinpaikkaa on vielä säilynyt. |
| metsakeskus.148010349 |
148 |
Sääskilahti / Martinlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
499777.42200000 |
7651994.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010349 |
Kohde sijaitsee Muddusjärven Martinlahden ja sen itäpuolella olevan Sääskilahden välisellä kannaksella, valtatie 4:n itäpuolella. Männikkökankaalla on peurahautoja ja suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Paikalla myös mahdollinen kivikautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.148010349 |
148 |
Sääskilahti / Martinlahti |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
499777.42200000 |
7651994.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010349 |
Kohde sijaitsee Muddusjärven Martinlahden ja sen itäpuolella olevan Sääskilahden välisellä kannaksella, valtatie 4:n itäpuolella. Männikkökankaalla on peurahautoja ja suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Paikalla myös mahdollinen kivikautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.148010349 |
148 |
Sääskilahti / Martinlahti |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
499777.42200000 |
7651994.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010349 |
Kohde sijaitsee Muddusjärven Martinlahden ja sen itäpuolella olevan Sääskilahden välisellä kannaksella, valtatie 4:n itäpuolella. Männikkökankaalla on peurahautoja ja suorakaiteen muotoinen kivilatomus. Paikalla myös mahdollinen kivikautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.148010351 |
148 |
Mustilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491110.93700000 |
7635450.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010351 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantien pohjoispuolella, Solojärven Mustilahden kaakkoisrannalla. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, asumuspainanteita sekä neljä pyyntikuoppaa. Paikalta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta.
Vuoden 2015 tarkastuksessa alueella havaittiin yksi pyyntikuoppa ja yksi asuinpainanne, ks. alakohteet. Lisäksi dokumentoitiin muita kuoppia, jotka vaikuttivat moderneilta tai toisen maailmansodan aikaisilta, koordinaatit ja kuvaukset inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.148010351 |
148 |
Mustilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
491110.93700000 |
7635450.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010351 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantien pohjoispuolella, Solojärven Mustilahden kaakkoisrannalla. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, asumuspainanteita sekä neljä pyyntikuoppaa. Paikalta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta.
Vuoden 2015 tarkastuksessa alueella havaittiin yksi pyyntikuoppa ja yksi asuinpainanne, ks. alakohteet. Lisäksi dokumentoitiin muita kuoppia, jotka vaikuttivat moderneilta tai toisen maailmansodan aikaisilta, koordinaatit ja kuvaukset inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.148010358 |
148 |
Saitajärvet |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547148.30900000 |
7691268.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010358 |
Kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia sijaitsevat Kaamanen-Sevettijärvi -maantien kaakkoispuolella, tiestä noin 400 m päässä. Maasto on kivikkoista hiekkakangasta. Löytöjä ja tulisijojen jäännöksiä on harjun selkää noudattavalla polulla. Polun molemmin puolin on kaksi pyyntikuoppaa, kooltaan noin 2 x 3 m ja syvyydeltään noin 1 ja 1,5 m. |
| metsakeskus.148010358 |
148 |
Saitajärvet |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
547148.30900000 |
7691268.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010358 |
Kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia sijaitsevat Kaamanen-Sevettijärvi -maantien kaakkoispuolella, tiestä noin 400 m päässä. Maasto on kivikkoista hiekkakangasta. Löytöjä ja tulisijojen jäännöksiä on harjun selkää noudattavalla polulla. Polun molemmin puolin on kaksi pyyntikuoppaa, kooltaan noin 2 x 3 m ja syvyydeltään noin 1 ja 1,5 m. |
| metsakeskus.148010360 |
148 |
Jorvapuolijärvi itä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549387.39900000 |
7693837.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010360 |
Kohde sijaitsee Kaamanen-Sevettijärvi -maantien kaakkoispuolella, tiestä noin 400 m päässä. Jorvapuolijärven koillispäässä on niemi. Neljän pyyntikuopan ryhmä katkaisee niemen noin 100 m:n päässä sen luoteisimmasta kärjestä. Näistä noin 50 m kohti niemen kärkeä on lisäksi yksi kuoppa. Kuopat ovat soikeita ja kooltaan 1,5 - 4,5 m, syvyydeltään 0,6 - 1,3 m. Lähellä on kvartsi-iskosten löytöpaikka, Jorvapuolijärvi E 1 (kohde 359). |
| metsakeskus.148010362 |
148 |
Jorvapuolijärvi etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548087.00000000 |
7692248.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010362 |
Kohde sijaitsee Kaamanen-Sevettijärvi -maantien kaakkoispuolella, tiestä 300-600 m päässä, Jorvapuolijärven lounaispäässä ja läheisessä niemessä. Paikka on männikkökangasta. Neljän kuopan ketju katkaisee kahden järven välisen niemen (läntisin kuoppa YKJ 7695560/3547970). Kuoppien halkaisija on 3 - 5 m, syvyys 1,2 - 1,5 m. Näistä noin 200 ja 250 m kaakkoon on lisäksi kaksi kuoppaa (itäiset kuopat). |
| metsakeskus.148010363 |
148 |
Pohjoinen Saitajärvi pohjoinen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
547167.00000000 |
7691828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010363 |
Kohde sijaitsee Kaamanen-Sevettijärvi -maantien reunassa, Saitajärvien luoteispuolella. Tien kaakkoispuolella, pohjoisemman Saitajärven pohjoisrannalla on viiden pyyntikuopan ryhmä metsätien molemmin puolin ja polulla useita liesikiveyksiä. Saman järven luoteisrannalla korkean rantatörmän päällä noin 60 metriä järven rannasta on mäntykankaalla pyyntikuoppa (alueen läntisin pyyntikuoppa) ja tästä 20 m rantaan kolme laakeaa kiveystä, joista yksi suorakaiteen muotoinen. |
| metsakeskus.148010363 |
148 |
Pohjoinen Saitajärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547167.00000000 |
7691828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010363 |
Kohde sijaitsee Kaamanen-Sevettijärvi -maantien reunassa, Saitajärvien luoteispuolella. Tien kaakkoispuolella, pohjoisemman Saitajärven pohjoisrannalla on viiden pyyntikuopan ryhmä metsätien molemmin puolin ja polulla useita liesikiveyksiä. Saman järven luoteisrannalla korkean rantatörmän päällä noin 60 metriä järven rannasta on mäntykankaalla pyyntikuoppa (alueen läntisin pyyntikuoppa) ja tästä 20 m rantaan kolme laakeaa kiveystä, joista yksi suorakaiteen muotoinen. |
| metsakeskus.148010364 |
148 |
Eteläinen Saitajärvi luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546708.48300000 |
7691388.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010364 |
Eteläisen Saitajärven länsiosan pohjoisrannalla on yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010365 |
148 |
Saitajärvi länsi (TVL-tukikohta) |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
546928.00000000 |
7692078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010365 |
Kaamanen-Sevettijärvi -maantien luoteispuolella olevan pikkujärven luoteisrannasta alkaa noin 100 m pitkä neljän pyyntikuopan jono kohti pohjoista. Pohjoisemman Saitajärven pohjoisrannalta rantahietikolta poimittiin iskoksia, KM 22692:1-2. |
| metsakeskus.148010365 |
148 |
Saitajärvi länsi (TVL-tukikohta) |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546928.00000000 |
7692078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010365 |
Kaamanen-Sevettijärvi -maantien luoteispuolella olevan pikkujärven luoteisrannasta alkaa noin 100 m pitkä neljän pyyntikuopan jono kohti pohjoista. Pohjoisemman Saitajärven pohjoisrannalta rantahietikolta poimittiin iskoksia, KM 22692:1-2. |
| metsakeskus.148010366 |
148 |
Kuosnajärvi / Puolijärvikannas |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27000 |
549857.20800000 |
7694457.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010366 |
Kohde sijaitsee Kaamanen-Sevettijärvi -maantien pohjoispuolella, Kuosnajärven ja Jorvapuolijärven välisellä kannaksella, noin 600 m Suprunniemen talosta etelään. Noin 100 m pitkän harjanteen päissä erottuu kuoppia. Sen pohjoispäästä noin 30 m pohjoiseen on suurehko kuopanne ja tästä noin 90 m luoteeseen pienempi. Alueella olevien tuulenkaatojen juurakoissa todettiin palaneita kiviä. Lisäksi alueella on viisi suorakaiteen muotoista kapeaa kuoppaa, joiden syvyys on noin 60 cm. Mahdollinen kenttä. |
| metsakeskus.148010367 |
148 |
Luttojoki / Kolmosjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543279.99700000 |
7600675.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010367 |
Kohde sijaitsee Luttojoen koillisrannalla, joen ja Raja-Jooseppiin vievän tien välissä, Kolmosjoen ja Luttojoen yhtymäkohdasta noin 280 m länsiluoteeseen. Kolmosjoki laskee pohjoisesta Luttojokeen välittömästi asuinpaikan kaakkoispuolella. Paikka on harvaa männikkökangasta, maaperä karkeahkoa hiekkaa, jossa pintakasvillisuus on vanhasta leiripaikasta johtuen monin paikoin kulunut.
Kivikautisen asuinpaikan on havainnut Markku Torvinen vuonna 1985 tarkastusmatkallaan. Kohde oli jo tuolloin hyvin kulunut leiriytymisen vuoksi, mutta paikalta löytyi kvartsi-iskoksia. Vuonna 2010 paikalle havaittiin rakennetun uuden, korkean ja pyöreän nuotiokiveyksen ja maaperän olevan hyvin alttiina eroosiolle, sillä pintakasvillisuutta rajatulla alueella oli hyvin vähän jäljellä. Paikalta löytyi vain pari palaneen luun sirua, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.148010368 |
148 |
Virtaniemi, Rajavartiosto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557104.37100000 |
7643737.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010368 |
Paatsjoen kaakkoisrannalla, rajavartioston alueella, on jokirannassa kolme erillistä kivikautista asuinpaikkaa, jotka ovat osittain jokieroosion tuhoamia. Lounaisimman alueen lounaisrannalla olevassa matalassa maakivessä on uurrroksia, minkä perusteella se on tulkittu piirroskiveksi. Koillisimmalla alueella on tietojen mukaan kenttä. |
| metsakeskus.148010368 |
148 |
Virtaniemi, Rajavartiosto |
10002 |
12013 |
13127 |
11019 |
27000 |
557104.37100000 |
7643737.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010368 |
Paatsjoen kaakkoisrannalla, rajavartioston alueella, on jokirannassa kolme erillistä kivikautista asuinpaikkaa, jotka ovat osittain jokieroosion tuhoamia. Lounaisimman alueen lounaisrannalla olevassa matalassa maakivessä on uurrroksia, minkä perusteella se on tulkittu piirroskiveksi. Koillisimmalla alueella on tietojen mukaan kenttä. |
| metsakeskus.148010368 |
148 |
Virtaniemi, Rajavartiosto |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
557104.37100000 |
7643737.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010368 |
Paatsjoen kaakkoisrannalla, rajavartioston alueella, on jokirannassa kolme erillistä kivikautista asuinpaikkaa, jotka ovat osittain jokieroosion tuhoamia. Lounaisimman alueen lounaisrannalla olevassa matalassa maakivessä on uurrroksia, minkä perusteella se on tulkittu piirroskiveksi. Koillisimmalla alueella on tietojen mukaan kenttä. |
| metsakeskus.148010368 |
148 |
Virtaniemi, Rajavartiosto |
10002 |
12013 |
13127 |
11028 |
27000 |
557104.37100000 |
7643737.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010368 |
Paatsjoen kaakkoisrannalla, rajavartioston alueella, on jokirannassa kolme erillistä kivikautista asuinpaikkaa, jotka ovat osittain jokieroosion tuhoamia. Lounaisimman alueen lounaisrannalla olevassa matalassa maakivessä on uurrroksia, minkä perusteella se on tulkittu piirroskiveksi. Koillisimmalla alueella on tietojen mukaan kenttä. |
| metsakeskus.148010369 |
148 |
Vavddasjavri |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
450527.22500000 |
7659741.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010369 |
Kohde sijaitsee Angelista 16 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -tien itäpuolella olevan Vavddasjavrin eteläpäässä. Ruohottuneella kentällä (n. 120 x 150 m) erottuu kaksi kodanpohjaa ja ainakin kolme tuvanpohjaa, maavalleja, kuoppia, painanteita ym. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 09 + 3821 12. |
| metsakeskus.148010370 |
148 |
Siuttavaara |
10002 |
12001 |
13199 |
11019 |
27000 |
451146.97800000 |
7656342.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010370 |
Kohde sijaitsee Angelin kyläryhmästä 12,5 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsireunassa. Joen ja tien välisessä maastossa, tasaisella männikkökankaalla. Siuttavaaran autiotuvan kohdalla on tien länsipuolella kaarevassa, pohjois-etelä-suuntaisessa jonossa 20 suorakaiteen tai soikion muotoista laakeaa liesilatomusta runsaan 100 m:n matkalla. Näistä 70-100 m pohjoiseen on lisäksi neljä liesilatomusta. Latomukset ajoittuvat aikaan n. 800-1600 jKr.
Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi on tien itäpuolella. Niistä yksi ajoittuu varhaismetallikautiseksi. Alueella on lisäksi kivikautinen asuinpaikka törmän taitetta noudattavan poroaidan portin kohdalla autiotuvalle vievällä ajouralla. Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Ainakin kaksi tieleikkauksen lähellä sijaitsevaa liesilatomusta on osin tuhoutunut paikalla tapahtuneen pysäköinnin ja leiriytymisen vuoksi.
Vuoden 2024 inventoinnissa noudatettiin Hilkka Oksalan vuoden 1989 tutkimusten yleiskartan nimityksiä liesistä. Liedet 8, 9 ja 19 ovat peittyneet tieojaa kunnostettaessa, samoin kuin vuosina 1988–1989 tutkitut liedet 10 ja 11. Liesiä 1, 5 ja 18 ei kyetty paikallistamaan. latomus 3 oli ilmeisesti muokattu uudelleen nuotiopaikaksi ja kivet eivät olleet alkuperäisellä paikallaan. Vuoden 1989 yleiskartassa olevat neljä nimetöntä liettä alueen pohjoisosassa paikannettiin ja niille annettiin nimet liesi a, b, c ja d. Yleisenä huomiona tässäkin kohteessa oli, että latomukset erottuvat huonosti maanpinnalle, sillä ne ovat sammaleen/jäkälän ja varvikon peitossa. |
| metsakeskus.148010370 |
148 |
Siuttavaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
451146.97800000 |
7656342.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010370 |
Kohde sijaitsee Angelin kyläryhmästä 12,5 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsireunassa. Joen ja tien välisessä maastossa, tasaisella männikkökankaalla. Siuttavaaran autiotuvan kohdalla on tien länsipuolella kaarevassa, pohjois-etelä-suuntaisessa jonossa 20 suorakaiteen tai soikion muotoista laakeaa liesilatomusta runsaan 100 m:n matkalla. Näistä 70-100 m pohjoiseen on lisäksi neljä liesilatomusta. Latomukset ajoittuvat aikaan n. 800-1600 jKr.
Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi on tien itäpuolella. Niistä yksi ajoittuu varhaismetallikautiseksi. Alueella on lisäksi kivikautinen asuinpaikka törmän taitetta noudattavan poroaidan portin kohdalla autiotuvalle vievällä ajouralla. Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Ainakin kaksi tieleikkauksen lähellä sijaitsevaa liesilatomusta on osin tuhoutunut paikalla tapahtuneen pysäköinnin ja leiriytymisen vuoksi.
Vuoden 2024 inventoinnissa noudatettiin Hilkka Oksalan vuoden 1989 tutkimusten yleiskartan nimityksiä liesistä. Liedet 8, 9 ja 19 ovat peittyneet tieojaa kunnostettaessa, samoin kuin vuosina 1988–1989 tutkitut liedet 10 ja 11. Liesiä 1, 5 ja 18 ei kyetty paikallistamaan. latomus 3 oli ilmeisesti muokattu uudelleen nuotiopaikaksi ja kivet eivät olleet alkuperäisellä paikallaan. Vuoden 1989 yleiskartassa olevat neljä nimetöntä liettä alueen pohjoisosassa paikannettiin ja niille annettiin nimet liesi a, b, c ja d. Yleisenä huomiona tässäkin kohteessa oli, että latomukset erottuvat huonosti maanpinnalle, sillä ne ovat sammaleen/jäkälän ja varvikon peitossa. |
| metsakeskus.148010370 |
148 |
Siuttavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451146.97800000 |
7656342.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010370 |
Kohde sijaitsee Angelin kyläryhmästä 12,5 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsireunassa. Joen ja tien välisessä maastossa, tasaisella männikkökankaalla. Siuttavaaran autiotuvan kohdalla on tien länsipuolella kaarevassa, pohjois-etelä-suuntaisessa jonossa 20 suorakaiteen tai soikion muotoista laakeaa liesilatomusta runsaan 100 m:n matkalla. Näistä 70-100 m pohjoiseen on lisäksi neljä liesilatomusta. Latomukset ajoittuvat aikaan n. 800-1600 jKr.
Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi on tien itäpuolella. Niistä yksi ajoittuu varhaismetallikautiseksi. Alueella on lisäksi kivikautinen asuinpaikka törmän taitetta noudattavan poroaidan portin kohdalla autiotuvalle vievällä ajouralla. Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Ainakin kaksi tieleikkauksen lähellä sijaitsevaa liesilatomusta on osin tuhoutunut paikalla tapahtuneen pysäköinnin ja leiriytymisen vuoksi.
Vuoden 2024 inventoinnissa noudatettiin Hilkka Oksalan vuoden 1989 tutkimusten yleiskartan nimityksiä liesistä. Liedet 8, 9 ja 19 ovat peittyneet tieojaa kunnostettaessa, samoin kuin vuosina 1988–1989 tutkitut liedet 10 ja 11. Liesiä 1, 5 ja 18 ei kyetty paikallistamaan. latomus 3 oli ilmeisesti muokattu uudelleen nuotiopaikaksi ja kivet eivät olleet alkuperäisellä paikallaan. Vuoden 1989 yleiskartassa olevat neljä nimetöntä liettä alueen pohjoisosassa paikannettiin ja niille annettiin nimet liesi a, b, c ja d. Yleisenä huomiona tässäkin kohteessa oli, että latomukset erottuvat huonosti maanpinnalle, sillä ne ovat sammaleen/jäkälän ja varvikon peitossa. |
| metsakeskus.148010370 |
148 |
Siuttavaara |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
451146.97800000 |
7656342.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010370 |
Kohde sijaitsee Angelin kyläryhmästä 12,5 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsireunassa. Joen ja tien välisessä maastossa, tasaisella männikkökankaalla. Siuttavaaran autiotuvan kohdalla on tien länsipuolella kaarevassa, pohjois-etelä-suuntaisessa jonossa 20 suorakaiteen tai soikion muotoista laakeaa liesilatomusta runsaan 100 m:n matkalla. Näistä 70-100 m pohjoiseen on lisäksi neljä liesilatomusta. Latomukset ajoittuvat aikaan n. 800-1600 jKr.
Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi on tien itäpuolella. Niistä yksi ajoittuu varhaismetallikautiseksi. Alueella on lisäksi kivikautinen asuinpaikka törmän taitetta noudattavan poroaidan portin kohdalla autiotuvalle vievällä ajouralla. Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Ainakin kaksi tieleikkauksen lähellä sijaitsevaa liesilatomusta on osin tuhoutunut paikalla tapahtuneen pysäköinnin ja leiriytymisen vuoksi.
Vuoden 2024 inventoinnissa noudatettiin Hilkka Oksalan vuoden 1989 tutkimusten yleiskartan nimityksiä liesistä. Liedet 8, 9 ja 19 ovat peittyneet tieojaa kunnostettaessa, samoin kuin vuosina 1988–1989 tutkitut liedet 10 ja 11. Liesiä 1, 5 ja 18 ei kyetty paikallistamaan. latomus 3 oli ilmeisesti muokattu uudelleen nuotiopaikaksi ja kivet eivät olleet alkuperäisellä paikallaan. Vuoden 1989 yleiskartassa olevat neljä nimetöntä liettä alueen pohjoisosassa paikannettiin ja niille annettiin nimet liesi a, b, c ja d. Yleisenä huomiona tässäkin kohteessa oli, että latomukset erottuvat huonosti maanpinnalle, sillä ne ovat sammaleen/jäkälän ja varvikon peitossa. |
| metsakeskus.148010370 |
148 |
Siuttavaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
451146.97800000 |
7656342.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010370 |
Kohde sijaitsee Angelin kyläryhmästä 12,5 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsireunassa. Joen ja tien välisessä maastossa, tasaisella männikkökankaalla. Siuttavaaran autiotuvan kohdalla on tien länsipuolella kaarevassa, pohjois-etelä-suuntaisessa jonossa 20 suorakaiteen tai soikion muotoista laakeaa liesilatomusta runsaan 100 m:n matkalla. Näistä 70-100 m pohjoiseen on lisäksi neljä liesilatomusta. Latomukset ajoittuvat aikaan n. 800-1600 jKr.
Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi on tien itäpuolella. Niistä yksi ajoittuu varhaismetallikautiseksi. Alueella on lisäksi kivikautinen asuinpaikka törmän taitetta noudattavan poroaidan portin kohdalla autiotuvalle vievällä ajouralla. Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Ainakin kaksi tieleikkauksen lähellä sijaitsevaa liesilatomusta on osin tuhoutunut paikalla tapahtuneen pysäköinnin ja leiriytymisen vuoksi.
Vuoden 2024 inventoinnissa noudatettiin Hilkka Oksalan vuoden 1989 tutkimusten yleiskartan nimityksiä liesistä. Liedet 8, 9 ja 19 ovat peittyneet tieojaa kunnostettaessa, samoin kuin vuosina 1988–1989 tutkitut liedet 10 ja 11. Liesiä 1, 5 ja 18 ei kyetty paikallistamaan. latomus 3 oli ilmeisesti muokattu uudelleen nuotiopaikaksi ja kivet eivät olleet alkuperäisellä paikallaan. Vuoden 1989 yleiskartassa olevat neljä nimetöntä liettä alueen pohjoisosassa paikannettiin ja niille annettiin nimet liesi a, b, c ja d. Yleisenä huomiona tässäkin kohteessa oli, että latomukset erottuvat huonosti maanpinnalle, sillä ne ovat sammaleen/jäkälän ja varvikon peitossa. |
| metsakeskus.148010370 |
148 |
Siuttavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
451146.97800000 |
7656342.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010370 |
Kohde sijaitsee Angelin kyläryhmästä 12,5 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsireunassa. Joen ja tien välisessä maastossa, tasaisella männikkökankaalla. Siuttavaaran autiotuvan kohdalla on tien länsipuolella kaarevassa, pohjois-etelä-suuntaisessa jonossa 20 suorakaiteen tai soikion muotoista laakeaa liesilatomusta runsaan 100 m:n matkalla. Näistä 70-100 m pohjoiseen on lisäksi neljä liesilatomusta. Latomukset ajoittuvat aikaan n. 800-1600 jKr.
Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi on tien itäpuolella. Niistä yksi ajoittuu varhaismetallikautiseksi. Alueella on lisäksi kivikautinen asuinpaikka törmän taitetta noudattavan poroaidan portin kohdalla autiotuvalle vievällä ajouralla. Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Ainakin kaksi tieleikkauksen lähellä sijaitsevaa liesilatomusta on osin tuhoutunut paikalla tapahtuneen pysäköinnin ja leiriytymisen vuoksi.
Vuoden 2024 inventoinnissa noudatettiin Hilkka Oksalan vuoden 1989 tutkimusten yleiskartan nimityksiä liesistä. Liedet 8, 9 ja 19 ovat peittyneet tieojaa kunnostettaessa, samoin kuin vuosina 1988–1989 tutkitut liedet 10 ja 11. Liesiä 1, 5 ja 18 ei kyetty paikallistamaan. latomus 3 oli ilmeisesti muokattu uudelleen nuotiopaikaksi ja kivet eivät olleet alkuperäisellä paikallaan. Vuoden 1989 yleiskartassa olevat neljä nimetöntä liettä alueen pohjoisosassa paikannettiin ja niille annettiin nimet liesi a, b, c ja d. Yleisenä huomiona tässäkin kohteessa oli, että latomukset erottuvat huonosti maanpinnalle, sillä ne ovat sammaleen/jäkälän ja varvikon peitossa. |
| metsakeskus.148010370 |
148 |
Siuttavaara |
10002 |
12001 |
13199 |
11040 |
27000 |
451146.97800000 |
7656342.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010370 |
Kohde sijaitsee Angelin kyläryhmästä 12,5 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsireunassa. Joen ja tien välisessä maastossa, tasaisella männikkökankaalla. Siuttavaaran autiotuvan kohdalla on tien länsipuolella kaarevassa, pohjois-etelä-suuntaisessa jonossa 20 suorakaiteen tai soikion muotoista laakeaa liesilatomusta runsaan 100 m:n matkalla. Näistä 70-100 m pohjoiseen on lisäksi neljä liesilatomusta. Latomukset ajoittuvat aikaan n. 800-1600 jKr.
Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi on tien itäpuolella. Niistä yksi ajoittuu varhaismetallikautiseksi. Alueella on lisäksi kivikautinen asuinpaikka törmän taitetta noudattavan poroaidan portin kohdalla autiotuvalle vievällä ajouralla. Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Ainakin kaksi tieleikkauksen lähellä sijaitsevaa liesilatomusta on osin tuhoutunut paikalla tapahtuneen pysäköinnin ja leiriytymisen vuoksi.
Vuoden 2024 inventoinnissa noudatettiin Hilkka Oksalan vuoden 1989 tutkimusten yleiskartan nimityksiä liesistä. Liedet 8, 9 ja 19 ovat peittyneet tieojaa kunnostettaessa, samoin kuin vuosina 1988–1989 tutkitut liedet 10 ja 11. Liesiä 1, 5 ja 18 ei kyetty paikallistamaan. latomus 3 oli ilmeisesti muokattu uudelleen nuotiopaikaksi ja kivet eivät olleet alkuperäisellä paikallaan. Vuoden 1989 yleiskartassa olevat neljä nimetöntä liettä alueen pohjoisosassa paikannettiin ja niille annettiin nimet liesi a, b, c ja d. Yleisenä huomiona tässäkin kohteessa oli, että latomukset erottuvat huonosti maanpinnalle, sillä ne ovat sammaleen/jäkälän ja varvikon peitossa. |
| metsakeskus.148010370 |
148 |
Siuttavaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
451146.97800000 |
7656342.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010370 |
Kohde sijaitsee Angelin kyläryhmästä 12,5 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsireunassa. Joen ja tien välisessä maastossa, tasaisella männikkökankaalla. Siuttavaaran autiotuvan kohdalla on tien länsipuolella kaarevassa, pohjois-etelä-suuntaisessa jonossa 20 suorakaiteen tai soikion muotoista laakeaa liesilatomusta runsaan 100 m:n matkalla. Näistä 70-100 m pohjoiseen on lisäksi neljä liesilatomusta. Latomukset ajoittuvat aikaan n. 800-1600 jKr.
Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi on tien itäpuolella. Niistä yksi ajoittuu varhaismetallikautiseksi. Alueella on lisäksi kivikautinen asuinpaikka törmän taitetta noudattavan poroaidan portin kohdalla autiotuvalle vievällä ajouralla. Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Ainakin kaksi tieleikkauksen lähellä sijaitsevaa liesilatomusta on osin tuhoutunut paikalla tapahtuneen pysäköinnin ja leiriytymisen vuoksi.
Vuoden 2024 inventoinnissa noudatettiin Hilkka Oksalan vuoden 1989 tutkimusten yleiskartan nimityksiä liesistä. Liedet 8, 9 ja 19 ovat peittyneet tieojaa kunnostettaessa, samoin kuin vuosina 1988–1989 tutkitut liedet 10 ja 11. Liesiä 1, 5 ja 18 ei kyetty paikallistamaan. latomus 3 oli ilmeisesti muokattu uudelleen nuotiopaikaksi ja kivet eivät olleet alkuperäisellä paikallaan. Vuoden 1989 yleiskartassa olevat neljä nimetöntä liettä alueen pohjoisosassa paikannettiin ja niille annettiin nimet liesi a, b, c ja d. Yleisenä huomiona tässäkin kohteessa oli, että latomukset erottuvat huonosti maanpinnalle, sillä ne ovat sammaleen/jäkälän ja varvikon peitossa. |
| metsakeskus.148010370 |
148 |
Siuttavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
451146.97800000 |
7656342.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010370 |
Kohde sijaitsee Angelin kyläryhmästä 12,5 km pohjoiseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsireunassa. Joen ja tien välisessä maastossa, tasaisella männikkökankaalla. Siuttavaaran autiotuvan kohdalla on tien länsipuolella kaarevassa, pohjois-etelä-suuntaisessa jonossa 20 suorakaiteen tai soikion muotoista laakeaa liesilatomusta runsaan 100 m:n matkalla. Näistä 70-100 m pohjoiseen on lisäksi neljä liesilatomusta. Latomukset ajoittuvat aikaan n. 800-1600 jKr.
Paikalla on myös kolme pyyntikuoppaa, joista kaksi on tien itäpuolella. Niistä yksi ajoittuu varhaismetallikautiseksi. Alueella on lisäksi kivikautinen asuinpaikka törmän taitetta noudattavan poroaidan portin kohdalla autiotuvalle vievällä ajouralla. Kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Ainakin kaksi tieleikkauksen lähellä sijaitsevaa liesilatomusta on osin tuhoutunut paikalla tapahtuneen pysäköinnin ja leiriytymisen vuoksi.
Vuoden 2024 inventoinnissa noudatettiin Hilkka Oksalan vuoden 1989 tutkimusten yleiskartan nimityksiä liesistä. Liedet 8, 9 ja 19 ovat peittyneet tieojaa kunnostettaessa, samoin kuin vuosina 1988–1989 tutkitut liedet 10 ja 11. Liesiä 1, 5 ja 18 ei kyetty paikallistamaan. latomus 3 oli ilmeisesti muokattu uudelleen nuotiopaikaksi ja kivet eivät olleet alkuperäisellä paikallaan. Vuoden 1989 yleiskartassa olevat neljä nimetöntä liettä alueen pohjoisosassa paikannettiin ja niille annettiin nimet liesi a, b, c ja d. Yleisenä huomiona tässäkin kohteessa oli, että latomukset erottuvat huonosti maanpinnalle, sillä ne ovat sammaleen/jäkälän ja varvikon peitossa. |
| metsakeskus.148010374 |
148 |
Alajärvi koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
518499.95600000 |
7609461.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010374 |
Ivalon lentokentän eteläpuolella on Alajärvi. Sen pohjoisrannalla on hienohiekkaista kangasmaastoa. Järven koillisrannalla, rantahietikolla, alkaen Alajoen luusuasta, on n. 400 m:n matkalla asuinpaikkamerkkejä ja jälkiä tulenpidosta. Asuinpaikka näyttää suurelta osin huuhtoutuneelta. |
| metsakeskus.148010376 |
148 |
Hanhirimpi (Hanhilampi) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526296.82500000 |
7608221.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010376 |
Kohde sijaitsee noin 530 m Pannuharjun ja Vasavaaran välissä sijaitsevan Hanhilammen kaakkoispuolella, Kerttujärventien länsipuolella. Kerttujärventie ylittää paikalla noin 10 m korkean ja 150 m x 50 m laajan mäentöyrään, jonka itä- ja länsipuolella virtaavat Altto-ojaan laskevat ojat.
Vuonna 1986 töyrään laella havaittiin tienojissa jälkiä tulenpidosta ja vähäisiä asuinpaikkalöytöjä. Kun kohde tarkastettiin vuonna 2010, töyrään laki oli hakattu ja alueen maaperään oli myös kajottu. Tieleikkauksesta ei löytynyt enää merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, vaikka töyrään laelle tehtiin koepistoja ja tieleikkaus tutkittiin hyvin tarkasti. |
| metsakeskus.148010377 |
148 |
Kerttujärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526005.94000000 |
7610095.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010377 |
Kohde sijaitsee Ylimmäisen Kerttujärven kaakkoisrannalla, Kerttujärventien ja järven välisellä kapealla kaistaleella. Luoteisosa rajatusta alueesta on hyvin kulunutta hiekkatörmää, ja siellä on käytössä oleva tulipaikka. Hiekkatörmä sortuu vähitellen järveen. Eteläosassa hiekkakankaan halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa pistotie, ja alueen aluskasvillisuus on vain paikoin kulunut.
Vuonna 1986 havaittiin tien ja järvenrannan välistä, parimetrisen hiekkatörmän päältä tulenpidon jälkiä, joita epäiltiin esihistoriallisiksi. Tuolloin paikalta otettiin myös talteen asuinpaikkalöytöjä, kvartsia ja palanutta luuta. Vuoden 2010 inven-toinnissa kohteen maaperän todettiin olevan erittäin kulunut, mutta paikalta löytyi vielä muutama kvartsi-iskos ja palanutta luuta.
Vuoden 2010 inventoinnissa, noin 50 m vanhan asuinpaikan rajauksesta etelään, soistuneen notkelman eteläpuolelta, havaittiin Kerttujärventieltä rantaan haarautuvalta pistotieltä noin 20 m matkalta palanutta luusilppua sekä punaisenruskeita likamaaläikkiä ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Pistotien pätkä ei ole ollut käytössä, siitä on poistettu turvekerros ja se on hieman kulunut. |
| metsakeskus.148010381 |
148 |
Kaidanvuono kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516770.62600000 |
7625764.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010381 |
Ivalon ja Inarin kylätaajamien välissä on Rahajärvi, joka laskee Kirakkakönkään kautta Ukonjärveen. Rahajärven pohjoisosassa on kaakkoon pistävä Kaidanvuono. Vuonon pohjukassa ja koillisrannalla on useissa kohdissa jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta ks. kohteet 382, 652, 661. Järven säännöstely on monin paikoin huuhtonut muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.148010382 |
148 |
Kaidanvuono itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516620.68700000 |
7626164.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010382 |
Ivalon ja Inarin kylätaajamien välissä on Rahajärvi, joka laskee Kirakkakönkään kautta Ukonjärveen. Rahajärven pohjoisosassa on kaakkoon pistävä Kaidanvuono. Vuonon pohjukassa ja koillisrannalla on useissa kohdissa jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta ks. kohteet 381, 652, 661. Järven säännöstely on monin paikoin huuhtonut muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.148010383 |
148 |
Kaidanvuono lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515351.19800000 |
7626734.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010383 |
Inarin ja Ivalon kylätaajamien välissä on Rahajärvi, joka laskee Kirakkakönkään kautta Ukonjärveen. Rahajärven pohjoisosaan pistää etelästä Kaidanniemi. Niemen molemmilla rannoilla on osittain järven säännöstelyn esiin huuhtomina useita esihistoriallisia asuinpaikkoja, joissa erottuu mm. liesikiveyksiä. Kohteeseen on yhdistetty Kaidanvuono NW -niminen asuinpaikka (kohde 513). Ks. myös lähellä olevat kohteet Inari 384, 653. Käytännössä löytökohdat kuuluvat samaan asuinpaikkarantaan. |
| metsakeskus.148010384 |
148 |
Mustat Lantot etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514320.00000000 |
7626400.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010384 |
Inarin ja Ivalon kylätaajamien välissä on Rahajärvi, joka laskee Kirakkakönkään kautta Ukonjärveen. Rahajärven pohjoisosaan pistää etelästä Kaidanniemi. Niemen molemmilla rannoilla on osittain järven säännöstelyn esiin huuhtomina useita esihistoriallisia asuinpaikkoja, joissa erottuu mm. liesikiveyksiä. Ks kohteet Inari 383, 653. Käytännössä löytökohdat kuuluvat samaan asuinpaikkarantaan. |
| metsakeskus.148010385 |
148 |
Kirakkaköngäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
515724.00000000 |
7629909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010385 |
Rahajärven ja Ukonjärven välisellä kannaksella ja 500 - 600 m Kirakkajoen voimalasta lounaaseen. Vaadinselän kaakkoisrinteessä, tieuran tuntumassa. Maasto on kivikkoista ja moreenipohjaista männikköä. Tieuran korkeimmalla kohdalla erottuu maassa tulenpidon jälkiä ja asuinpaikkalöytöjä. Samoin kahdessa muussa kohdalla n. 80 m:n matkalla pohjoiseen. Tästä n. 70 m pohjoiseen on tien itäpuolella kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010385 |
148 |
Kirakkaköngäs |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
515724.00000000 |
7629909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010385 |
Rahajärven ja Ukonjärven välisellä kannaksella ja 500 - 600 m Kirakkajoen voimalasta lounaaseen. Vaadinselän kaakkoisrinteessä, tieuran tuntumassa. Maasto on kivikkoista ja moreenipohjaista männikköä. Tieuran korkeimmalla kohdalla erottuu maassa tulenpidon jälkiä ja asuinpaikkalöytöjä. Samoin kahdessa muussa kohdalla n. 80 m:n matkalla pohjoiseen. Tästä n. 70 m pohjoiseen on tien itäpuolella kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010386 |
148 |
Kortevaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
499523.54100000 |
7643979.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010386 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen luoteispuolella Kortevaaran kaakkoisrinteessä. Rinteen alaosan törmässä, noin 150 m luoteeseen jokirannasta on 320 m pitkä yhdeksän pyyntikuopan ketju ja esihistoriallinen asuinpaikka. Kuopat on tehty lounais-koillissuuntaiseen riviin.
Kohteeseen on liitetty vuoden 1986 inventoinnissa havaittujen, mahdollisten liesikiveysten ja kvartsiitti-iskosten löytöpaikka (Inari 387 Kortevaara 2, KM 23359:1-2). Myös vuoden 2008 inventoinnissa polun koillispäästä löytyi kvartsi-iskoksia sekä pyyntikuopparivin koillispään pohjoispuolelta tervahauta. Tämän perusteella rinteessä on useampia pisteittäisiä jäännöksiä kivi- tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Tervahaudan ympärillä on saksalaisten toisen maailmansodan aikaisia jäännöksiä. |
| metsakeskus.148010386 |
148 |
Kortevaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499523.54100000 |
7643979.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010386 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen luoteispuolella Kortevaaran kaakkoisrinteessä. Rinteen alaosan törmässä, noin 150 m luoteeseen jokirannasta on 320 m pitkä yhdeksän pyyntikuopan ketju ja esihistoriallinen asuinpaikka. Kuopat on tehty lounais-koillissuuntaiseen riviin.
Kohteeseen on liitetty vuoden 1986 inventoinnissa havaittujen, mahdollisten liesikiveysten ja kvartsiitti-iskosten löytöpaikka (Inari 387 Kortevaara 2, KM 23359:1-2). Myös vuoden 2008 inventoinnissa polun koillispäästä löytyi kvartsi-iskoksia sekä pyyntikuopparivin koillispään pohjoispuolelta tervahauta. Tämän perusteella rinteessä on useampia pisteittäisiä jäännöksiä kivi- tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Tervahaudan ympärillä on saksalaisten toisen maailmansodan aikaisia jäännöksiä. |
| metsakeskus.148010386 |
148 |
Kortevaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
499523.54100000 |
7643979.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010386 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen luoteispuolella Kortevaaran kaakkoisrinteessä. Rinteen alaosan törmässä, noin 150 m luoteeseen jokirannasta on 320 m pitkä yhdeksän pyyntikuopan ketju ja esihistoriallinen asuinpaikka. Kuopat on tehty lounais-koillissuuntaiseen riviin.
Kohteeseen on liitetty vuoden 1986 inventoinnissa havaittujen, mahdollisten liesikiveysten ja kvartsiitti-iskosten löytöpaikka (Inari 387 Kortevaara 2, KM 23359:1-2). Myös vuoden 2008 inventoinnissa polun koillispäästä löytyi kvartsi-iskoksia sekä pyyntikuopparivin koillispään pohjoispuolelta tervahauta. Tämän perusteella rinteessä on useampia pisteittäisiä jäännöksiä kivi- tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Tervahaudan ympärillä on saksalaisten toisen maailmansodan aikaisia jäännöksiä. |
| metsakeskus.148010386 |
148 |
Kortevaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
499523.54100000 |
7643979.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010386 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen luoteispuolella Kortevaaran kaakkoisrinteessä. Rinteen alaosan törmässä, noin 150 m luoteeseen jokirannasta on 320 m pitkä yhdeksän pyyntikuopan ketju ja esihistoriallinen asuinpaikka. Kuopat on tehty lounais-koillissuuntaiseen riviin.
Kohteeseen on liitetty vuoden 1986 inventoinnissa havaittujen, mahdollisten liesikiveysten ja kvartsiitti-iskosten löytöpaikka (Inari 387 Kortevaara 2, KM 23359:1-2). Myös vuoden 2008 inventoinnissa polun koillispäästä löytyi kvartsi-iskoksia sekä pyyntikuopparivin koillispään pohjoispuolelta tervahauta. Tämän perusteella rinteessä on useampia pisteittäisiä jäännöksiä kivi- tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Tervahaudan ympärillä on saksalaisten toisen maailmansodan aikaisia jäännöksiä. |
| metsakeskus.148010386 |
148 |
Kortevaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
499523.54100000 |
7643979.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010386 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen luoteispuolella Kortevaaran kaakkoisrinteessä. Rinteen alaosan törmässä, noin 150 m luoteeseen jokirannasta on 320 m pitkä yhdeksän pyyntikuopan ketju ja esihistoriallinen asuinpaikka. Kuopat on tehty lounais-koillissuuntaiseen riviin.
Kohteeseen on liitetty vuoden 1986 inventoinnissa havaittujen, mahdollisten liesikiveysten ja kvartsiitti-iskosten löytöpaikka (Inari 387 Kortevaara 2, KM 23359:1-2). Myös vuoden 2008 inventoinnissa polun koillispäästä löytyi kvartsi-iskoksia sekä pyyntikuopparivin koillispään pohjoispuolelta tervahauta. Tämän perusteella rinteessä on useampia pisteittäisiä jäännöksiä kivi- tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Tervahaudan ympärillä on saksalaisten toisen maailmansodan aikaisia jäännöksiä. |
| metsakeskus.148010386 |
148 |
Kortevaara 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
499523.54100000 |
7643979.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010386 |
Kohde sijaitsee Juutuanjoen luoteispuolella Kortevaaran kaakkoisrinteessä. Rinteen alaosan törmässä, noin 150 m luoteeseen jokirannasta on 320 m pitkä yhdeksän pyyntikuopan ketju ja esihistoriallinen asuinpaikka. Kuopat on tehty lounais-koillissuuntaiseen riviin.
Kohteeseen on liitetty vuoden 1986 inventoinnissa havaittujen, mahdollisten liesikiveysten ja kvartsiitti-iskosten löytöpaikka (Inari 387 Kortevaara 2, KM 23359:1-2). Myös vuoden 2008 inventoinnissa polun koillispäästä löytyi kvartsi-iskoksia sekä pyyntikuopparivin koillispään pohjoispuolelta tervahauta. Tämän perusteella rinteessä on useampia pisteittäisiä jäännöksiä kivi- tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta. Tervahaudan ympärillä on saksalaisten toisen maailmansodan aikaisia jäännöksiä. |
| metsakeskus.148010389 |
148 |
Vuontisjärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501356.78700000 |
7652823.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010389 |
Vuontisjärven eteläosan kaakkoisrannalla, Koivuniemen ja Keinoniemen tilojen välillä. Rantaa seuraa polku, jolla havaittiin pari liesikiveystä ja esihistoriallisia löytöjä. Tästä n. 450 m lounaaseen samalla polulla havaittiin pintaosiltaan rikkoontuneessa maassa myös tulen rapauttamia kiviä sekä vähäisiä muinaislöydöksiä (kohde 390, Vuontisjärvi 1). |
| metsakeskus.148010390 |
148 |
Vuontisjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501016.92500000 |
7652454.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010390 |
Vuontisjärven eteläosan kaakkoisrannalla, Koivuniemen ja Keinoniemen tilojen välillä. Rantaa seuraa polku, jolla havaittiin pari liesikiveystä ja esihistoriallisia löytöjä (kohde 389, Vuotisjärvi 2). Tästä n. 450 m lounaaseen samalla polulla havaittiin pintaosiltaan rikkoontuneessa maassa myös tulen rapauttamia kiviä sekä vähäisiä muinaislöydöksiä. |
| metsakeskus.148010392 |
148 |
Alttokangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
511982.58400000 |
7606662.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010392 |
Tolosen tilasta noin 2,7 km pohjoiskoilliseen, Ivalojoen luoteispuolella. Jokeen laskevan ojan ja lammen välisellä männikkökankaalla. Noin kuusi kuoppaa säännöllisin välein, luode-kaakko -suuntaisessa rivissä. Kohteen laajuus on noin 200 x 20 m. |
| metsakeskus.148010393 |
148 |
Pasaskangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
513372.02100000 |
7609121.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010393 |
Ivalojoen Pajakoskesta noin 400 m luoteeseen, Pajakoskenjärven länsipuolen mäntykankaalla. Nelisenkymmentä pyyntikuoppaa on likimain pohjois-eteläsuuntaisessa rivissä, alkaen noin 20 m Ivalojoen rantatörmästä. Ketjulla on pituutta noin 600 m. Eteläisimmistä kuopista noin 600 m lounaaseen havaittiin joen törmällä viitteitä kivikautisesta oleskelusta. |
| metsakeskus.148010394 |
148 |
Neivalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491730.68400000 |
7636210.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010394 |
Kivikautinen asuinpaikka Solojärven Neivalahden koillisrannalla, Jurmukosken tilalla. Pihapiirissä on täytetty pyyntikuoppa. Tilalta on 1940-luvulla? löydetty rautainen kirveenterä, rautakärki ja -tanko pihapiiristä |
| metsakeskus.148010394 |
148 |
Neivalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
491730.68400000 |
7636210.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010394 |
Kivikautinen asuinpaikka Solojärven Neivalahden koillisrannalla, Jurmukosken tilalla. Pihapiirissä on täytetty pyyntikuoppa. Tilalta on 1940-luvulla? löydetty rautainen kirveenterä, rautakärki ja -tanko pihapiiristä |
| metsakeskus.148010395 |
148 |
Ahkioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490431.21100000 |
7636230.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010395 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantien pohjoispuolella, Solojärven Mustilahden länsipuolella, Ahkioniemen länsi- ja pohjoisosassa. Niemen kärjessä, kahdessa erillisessä kohdassa, sekä niemen itärannalla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kohteeseen on yhdistetty kohde Ahkioniemi 2 (kohde 517), jossa on kivikautinen asumuspainanne ja roskilla täytetty pyyntikuoppa sekä Ahkioniemen kärki -niminen lapinkettä (kohde 844). Vanhan maantien tuntumassa on sodan aikaisia rakennusten jäänteitä ja kaivanteita. |
| metsakeskus.148010395 |
148 |
Ahkioniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
490431.21100000 |
7636230.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010395 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantien pohjoispuolella, Solojärven Mustilahden länsipuolella, Ahkioniemen länsi- ja pohjoisosassa. Niemen kärjessä, kahdessa erillisessä kohdassa, sekä niemen itärannalla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kohteeseen on yhdistetty kohde Ahkioniemi 2 (kohde 517), jossa on kivikautinen asumuspainanne ja roskilla täytetty pyyntikuoppa sekä Ahkioniemen kärki -niminen lapinkettä (kohde 844). Vanhan maantien tuntumassa on sodan aikaisia rakennusten jäänteitä ja kaivanteita. |
| metsakeskus.148010395 |
148 |
Ahkioniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
490431.21100000 |
7636230.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010395 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantien pohjoispuolella, Solojärven Mustilahden länsipuolella, Ahkioniemen länsi- ja pohjoisosassa. Niemen kärjessä, kahdessa erillisessä kohdassa, sekä niemen itärannalla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kohteeseen on yhdistetty kohde Ahkioniemi 2 (kohde 517), jossa on kivikautinen asumuspainanne ja roskilla täytetty pyyntikuoppa sekä Ahkioniemen kärki -niminen lapinkettä (kohde 844). Vanhan maantien tuntumassa on sodan aikaisia rakennusten jäänteitä ja kaivanteita. |
| metsakeskus.148010395 |
148 |
Ahkioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
490431.21100000 |
7636230.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010395 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantien pohjoispuolella, Solojärven Mustilahden länsipuolella, Ahkioniemen länsi- ja pohjoisosassa. Niemen kärjessä, kahdessa erillisessä kohdassa, sekä niemen itärannalla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kohteeseen on yhdistetty kohde Ahkioniemi 2 (kohde 517), jossa on kivikautinen asumuspainanne ja roskilla täytetty pyyntikuoppa sekä Ahkioniemen kärki -niminen lapinkettä (kohde 844). Vanhan maantien tuntumassa on sodan aikaisia rakennusten jäänteitä ja kaivanteita. |
| metsakeskus.148010395 |
148 |
Ahkioniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
490431.21100000 |
7636230.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010395 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantien pohjoispuolella, Solojärven Mustilahden länsipuolella, Ahkioniemen länsi- ja pohjoisosassa. Niemen kärjessä, kahdessa erillisessä kohdassa, sekä niemen itärannalla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kohteeseen on yhdistetty kohde Ahkioniemi 2 (kohde 517), jossa on kivikautinen asumuspainanne ja roskilla täytetty pyyntikuoppa sekä Ahkioniemen kärki -niminen lapinkettä (kohde 844). Vanhan maantien tuntumassa on sodan aikaisia rakennusten jäänteitä ja kaivanteita. |
| metsakeskus.148010395 |
148 |
Ahkioniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
490431.21100000 |
7636230.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010395 |
Kohde sijaitsee Inari-Kittilä -maantien pohjoispuolella, Solojärven Mustilahden länsipuolella, Ahkioniemen länsi- ja pohjoisosassa. Niemen kärjessä, kahdessa erillisessä kohdassa, sekä niemen itärannalla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kohteeseen on yhdistetty kohde Ahkioniemi 2 (kohde 517), jossa on kivikautinen asumuspainanne ja roskilla täytetty pyyntikuoppa sekä Ahkioniemen kärki -niminen lapinkettä (kohde 844). Vanhan maantien tuntumassa on sodan aikaisia rakennusten jäänteitä ja kaivanteita. |
| metsakeskus.148010396 |
148 |
Toivoniemi lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502526.30800000 |
7660680.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010396 |
Helsingin yliopiston koetilan päärakennuksesta n. 2,5 km lounaaseen. Toivoniemen läntisessä tyvessä oleva kivikkoinen niemi. Lapinkenttä oli kertoman mukaan koivikkoisen ja ruohottuneen niemen kärjessä. Tästä n. 300 m koilliseen, hiekkatörmän metsätiellä oli viitteitä kivikautisesta oleskelusta. |
| metsakeskus.148010398 |
148 |
Hanhijänkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508054.06500000 |
7672426.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010398 |
Kaamasjoen lounaisrannalla, Tuuruniemen talosta 750 m luoteeseen. Kolme pyyntikuoppaa suon saartaman männikkötöyrään laella. |
| metsakeskus.148010399 |
148 |
Njurgoilááduh länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523287.89800000 |
7697535.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010399 |
Kohde sijaitsee Iijärven Tuorbevuodnan ja Njurgoilááduh-lampien välisessä maastossa. Asuinpaikkalöytöjä on 400 m:n matkalla alavan järvenrannan takaisella hiekkatörmällä, jossa erottuu useita keskittymiä. Pyyntikuoppia on kaikkiaan noin 70 kpl eri ryhminä löytöalueen länsiosassa. Huom! Kohteeseen on yhdistetty Samudluobâl -niminen pyyntikuoppakohde (kohde 688). Paikasta itään on myös asuinpaikkalöytöjä (kohde 519). |
| metsakeskus.148010399 |
148 |
Njurgoilááduh länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
523287.89800000 |
7697535.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010399 |
Kohde sijaitsee Iijärven Tuorbevuodnan ja Njurgoilááduh-lampien välisessä maastossa. Asuinpaikkalöytöjä on 400 m:n matkalla alavan järvenrannan takaisella hiekkatörmällä, jossa erottuu useita keskittymiä. Pyyntikuoppia on kaikkiaan noin 70 kpl eri ryhminä löytöalueen länsiosassa. Huom! Kohteeseen on yhdistetty Samudluobâl -niminen pyyntikuoppakohde (kohde 688). Paikasta itään on myös asuinpaikkalöytöjä (kohde 519). |
| metsakeskus.148010400 |
148 |
Kutulahti lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525799.88700000 |
7697523.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010400 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Iijärven Tuorbevuodnan ja Kutulahden pohjukoiden välisellä kärrytiellä. Alue on hienohiekkaista koivikkokangasta. Paikalta on löytynyt vuoden 1986 inventoinnissa kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja -esineistöä sekä palanutta luuta tieuralta, joka erkanee Iijärven tieltä vajaa kilometri ennen Iijärveen laskevan Vaijoen suuta ja johtaa Iijärven Kutulahteen. Löytökohdasta on matkaa Kutulahden rantaan noin 400 metriä. |
| metsakeskus.148010401 |
148 |
Rovaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528945.61500000 |
7700944.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010401 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka. Iijärven lounaisosaan pistää etelästä polvekkeinen, paikoin tunturikoivikkoa kasvava hiekkaniemi. Paikalta on löydetty palaneita kiviä ja kivikautistyyppisiä löytöjä.
Vuoden 2006 tarkastuksessa löydettiin koordinaattien p: 7704120, i: 3529213 osoittamalta paikalta kvartsi-iskoksia hiekkapaljastumasta. Löytöpaikka on noin 80 metriä vuoden 1986 inventointikertomuksessa kohteen sijaintipaikaksi ilmoitetusta kohdasta kaakkoon.
Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. Katso kohteet Inari 402, 520, 521-525. |
| metsakeskus.148010402 |
148 |
Paahumajävri |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
528935.62200000 |
7699605.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010402 |
Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka, latomuksia ja pyyntikuoppia. Iijärven lounaisosaan pistää etelästä polvekkeinen, paikoin tunturikoivikkoa kasvava hiekkaniemi. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. Ks. kohteet Inari 401, 520-525. KM 23377:6-7 |
| metsakeskus.148010402 |
148 |
Paahumajävri |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
528935.62200000 |
7699605.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010402 |
Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka, latomuksia ja pyyntikuoppia. Iijärven lounaisosaan pistää etelästä polvekkeinen, paikoin tunturikoivikkoa kasvava hiekkaniemi. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. Ks. kohteet Inari 401, 520-525. KM 23377:6-7 |
| metsakeskus.148010402 |
148 |
Paahumajävri |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
528935.62200000 |
7699605.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010402 |
Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka, latomuksia ja pyyntikuoppia. Iijärven lounaisosaan pistää etelästä polvekkeinen, paikoin tunturikoivikkoa kasvava hiekkaniemi. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. Ks. kohteet Inari 401, 520-525. KM 23377:6-7 |
| metsakeskus.148010403 |
148 |
Inarinköngäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450347.29300000 |
7661260.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010403 |
Inarijoen rannalla Könkään kohdalla ja noin 17 km Angelista pohjoiseen. Paikalla on laajahko soratasanne, joka viettää jyrkästi länteen kohti jokea. Tasanteella on useita liesikiveyksiä varvikkoisen maanpinnan murroksissa. Alueelta on lisäksi kivikautiseen asutukseen viittaavia löytöjä. Lähellä ovat kohteet Vuomajoki (kohde 501) ja Könkäänniska (kohde 642). Myös peruskartta 3821 09.
Maastossa vuonna 1987 havaittiin, että hirsimökin yläpuolella, hiekkaisella tasanteella on autojen pysäköintipaikka, jolta maanpinta on suurinmmaksi osaksi rikkoutunut. Tällä hiekkatasanteella oli näkyvissä useita liesikiveyksiä ja poimittavissa kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja -esineitä. Pysäköintipaikan kohdalla ajouran haarassa oli osittain ajouran alle jäänyt kivilatomus. Raportin kuvan perusteella kyseessä voisi olla suorakaiteenmuotoinen liesilatomus.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että tasanteella oleva kääntöpaikka ei vaikuta olevan nykyään yhtä aktiivisesti autojen käytössä kuin vuoden 1987 tarkastuksen aikaan. Kääntöpaikka on sammaloitunut ja osittain heinittynyt niin, että paljasta maanpintaa ei ole juurikaan havaittavissa. Paikalta ei havaittu esinelöytöjä maanpinnalta. Liesikiveyksiä paikalta havaittiin kaksi. Liedet kartoitettiin tarkkuusgps-laitteella. On myös syytä huomata, että vuoden 1987 tarkastuksen raportissa kerrotaan alueella olevan useita liesikiveyksiä, kuitenkaan tarkentamatta niiden lukumäärää tai sijainteja. On siis mahdollista, että alueella on enemmän liesikiveyksiä kuin nyt inventoinnissa havaitut kaksi. |
| metsakeskus.148010403 |
148 |
Inarinköngäs |
10002 |
12001 |
13199 |
11019 |
27000 |
450347.29300000 |
7661260.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010403 |
Inarijoen rannalla Könkään kohdalla ja noin 17 km Angelista pohjoiseen. Paikalla on laajahko soratasanne, joka viettää jyrkästi länteen kohti jokea. Tasanteella on useita liesikiveyksiä varvikkoisen maanpinnan murroksissa. Alueelta on lisäksi kivikautiseen asutukseen viittaavia löytöjä. Lähellä ovat kohteet Vuomajoki (kohde 501) ja Könkäänniska (kohde 642). Myös peruskartta 3821 09.
Maastossa vuonna 1987 havaittiin, että hirsimökin yläpuolella, hiekkaisella tasanteella on autojen pysäköintipaikka, jolta maanpinta on suurinmmaksi osaksi rikkoutunut. Tällä hiekkatasanteella oli näkyvissä useita liesikiveyksiä ja poimittavissa kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja -esineitä. Pysäköintipaikan kohdalla ajouran haarassa oli osittain ajouran alle jäänyt kivilatomus. Raportin kuvan perusteella kyseessä voisi olla suorakaiteenmuotoinen liesilatomus.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että tasanteella oleva kääntöpaikka ei vaikuta olevan nykyään yhtä aktiivisesti autojen käytössä kuin vuoden 1987 tarkastuksen aikaan. Kääntöpaikka on sammaloitunut ja osittain heinittynyt niin, että paljasta maanpintaa ei ole juurikaan havaittavissa. Paikalta ei havaittu esinelöytöjä maanpinnalta. Liesikiveyksiä paikalta havaittiin kaksi. Liedet kartoitettiin tarkkuusgps-laitteella. On myös syytä huomata, että vuoden 1987 tarkastuksen raportissa kerrotaan alueella olevan useita liesikiveyksiä, kuitenkaan tarkentamatta niiden lukumäärää tai sijainteja. On siis mahdollista, että alueella on enemmän liesikiveyksiä kuin nyt inventoinnissa havaitut kaksi. |
| metsakeskus.148010403 |
148 |
Inarinköngäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
450347.29300000 |
7661260.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010403 |
Inarijoen rannalla Könkään kohdalla ja noin 17 km Angelista pohjoiseen. Paikalla on laajahko soratasanne, joka viettää jyrkästi länteen kohti jokea. Tasanteella on useita liesikiveyksiä varvikkoisen maanpinnan murroksissa. Alueelta on lisäksi kivikautiseen asutukseen viittaavia löytöjä. Lähellä ovat kohteet Vuomajoki (kohde 501) ja Könkäänniska (kohde 642). Myös peruskartta 3821 09.
Maastossa vuonna 1987 havaittiin, että hirsimökin yläpuolella, hiekkaisella tasanteella on autojen pysäköintipaikka, jolta maanpinta on suurinmmaksi osaksi rikkoutunut. Tällä hiekkatasanteella oli näkyvissä useita liesikiveyksiä ja poimittavissa kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja -esineitä. Pysäköintipaikan kohdalla ajouran haarassa oli osittain ajouran alle jäänyt kivilatomus. Raportin kuvan perusteella kyseessä voisi olla suorakaiteenmuotoinen liesilatomus.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että tasanteella oleva kääntöpaikka ei vaikuta olevan nykyään yhtä aktiivisesti autojen käytössä kuin vuoden 1987 tarkastuksen aikaan. Kääntöpaikka on sammaloitunut ja osittain heinittynyt niin, että paljasta maanpintaa ei ole juurikaan havaittavissa. Paikalta ei havaittu esinelöytöjä maanpinnalta. Liesikiveyksiä paikalta havaittiin kaksi. Liedet kartoitettiin tarkkuusgps-laitteella. On myös syytä huomata, että vuoden 1987 tarkastuksen raportissa kerrotaan alueella olevan useita liesikiveyksiä, kuitenkaan tarkentamatta niiden lukumäärää tai sijainteja. On siis mahdollista, että alueella on enemmän liesikiveyksiä kuin nyt inventoinnissa havaitut kaksi. |
| metsakeskus.148010403 |
148 |
Inarinköngäs |
10002 |
12001 |
13199 |
11006 |
27000 |
450347.29300000 |
7661260.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010403 |
Inarijoen rannalla Könkään kohdalla ja noin 17 km Angelista pohjoiseen. Paikalla on laajahko soratasanne, joka viettää jyrkästi länteen kohti jokea. Tasanteella on useita liesikiveyksiä varvikkoisen maanpinnan murroksissa. Alueelta on lisäksi kivikautiseen asutukseen viittaavia löytöjä. Lähellä ovat kohteet Vuomajoki (kohde 501) ja Könkäänniska (kohde 642). Myös peruskartta 3821 09.
Maastossa vuonna 1987 havaittiin, että hirsimökin yläpuolella, hiekkaisella tasanteella on autojen pysäköintipaikka, jolta maanpinta on suurinmmaksi osaksi rikkoutunut. Tällä hiekkatasanteella oli näkyvissä useita liesikiveyksiä ja poimittavissa kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja -esineitä. Pysäköintipaikan kohdalla ajouran haarassa oli osittain ajouran alle jäänyt kivilatomus. Raportin kuvan perusteella kyseessä voisi olla suorakaiteenmuotoinen liesilatomus.
Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin, että tasanteella oleva kääntöpaikka ei vaikuta olevan nykyään yhtä aktiivisesti autojen käytössä kuin vuoden 1987 tarkastuksen aikaan. Kääntöpaikka on sammaloitunut ja osittain heinittynyt niin, että paljasta maanpintaa ei ole juurikaan havaittavissa. Paikalta ei havaittu esinelöytöjä maanpinnalta. Liesikiveyksiä paikalta havaittiin kaksi. Liedet kartoitettiin tarkkuusgps-laitteella. On myös syytä huomata, että vuoden 1987 tarkastuksen raportissa kerrotaan alueella olevan useita liesikiveyksiä, kuitenkaan tarkentamatta niiden lukumäärää tai sijainteja. On siis mahdollista, että alueella on enemmän liesikiveyksiä kuin nyt inventoinnissa havaitut kaksi. |
| metsakeskus.148010405 |
148 |
Pokantien silta länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454055.93000000 |
7580982.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010405 |
Noin 50 m Ivalojoen ylittävän sillan eteläpäästä lounaaseen. Joen etelärannan tasalakisella moreeniharjanteella. Itä- ja lounaispuolella on soranottoalue. Löydöt, tuuran kärkikatkelma, kvartsi, kvartsiitti, pii, ovat tasanteen koillisnurkasta. Alueella on useita liesikiveyksiä, joista osa vaikuttaa vanhoilta. Asuinpaikka on melko suppea, noin 15 x 50 m kokoinen. |
| metsakeskus.148010406 |
148 |
Nellimöjoen suu etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553185.95700000 |
7638009.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010406 |
Asuinpaikka sijaitsee Nellimövuonon pohjukassa, Nellimöjoen suun eteläpuolella, loivasti rantaan viettävällä männikkökankaalla ja venevalkamassa. Kohde on tutkittu likimain loppuun. Kaivauksissa löydettiin mm. pyöreä, noin 6 m laaja liedellinen kotasija. |
| metsakeskus.148010407 |
148 |
Kaksemajoki länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491500.78200000 |
7635330.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010407 |
Kohde sijaitsee Solojärven kaakkoisosan eteläpuolella, Inari-Kittilä -tien Kaksemajoen sillasta noin 250 m lounaaseen, joen länsirannasta noin 30 m päässä olevalla mäntykankaalla. Pintakasvillisuus paikalla on kulunutta. Kvatsiittilöytöjä on poimittu ajourasta. Löytökohdasta noin 100 m koilliseen on löytynyt kvartsi-iskoksia. Tämä löytöpaikka, Kaksemajoki NE (kohde 408) on yhdistetty kohteeseen. |
| metsakeskus.148010409 |
148 |
Pasaskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515401.20500000 |
7611360.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010409 |
Pasasjoen suusta n. 800 m ylävirtaan. Pasasjärvelle vievästä tiestä n. 50 m. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittavat löydöt on poimittu tuulenkaadoista. Paikalla erottuu joen vanha, ylempi rantaterassi. Läheisyydessä kohteet Pasaskosken niska (kohde) 410 ja Pasasjoki (kohde 411). |
| metsakeskus.148010410 |
148 |
Pasaskosken niska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515101.32200000 |
7611170.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010410 |
Kohteesta 409 n. 350 m ylävirtaan on metsäaurausalueen eteläreunassa asuinpaikkamerkkejä n. 40 m:n matkalla. Auraus on tuhonnut asuinpaikan lähes kokonaan. Lähellä ovat kohteet Pasaskoski (kohde 409) ja Pasasjoki (kohde 411). |
| metsakeskus.148010411 |
148 |
Pasasjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515221.27500000 |
7611230.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010411 |
Pasasjoen suusta n. 800 m ylävirtaan. Pasasjärvelle vievästä tiestä n. 50 m. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittavat löydöt on poimittu kohteiden Pasaskoski (kohde 409) ja Pasaskosken niska (kohde 410) välimaastosta. |
| metsakeskus.148010412 |
148 |
Syvä Paltojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513082.12500000 |
7618717.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010412 |
Syvän Paltojärven länsikärjen pohjoisrannalla. Ivalosta Matalan Harrijärven pohjoispäähän vievän tien ja järven välissä. Kohde on männikköisellä rantatöyräällä, jossa maanpinta on kulunut runsaasta leiriytymisestä. Löytöjä ja muita asuinpaikkamerkkejä on kuluneen alueen itäosasta. Vieressä on suorakulmaisen rakennuksen pohjapainauma. |
| metsakeskus.148010413 |
148 |
Kuosnavuonon perä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511912.58800000 |
7621716.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010413 |
Rahajärven eteläosassa kaakkoon pistää Kuosnavuono. Asuinpaikka on vuonon pohjukassa, Matala Harrijärvestä tulevan joen suun itäpuolella, särkän rannoilla ja veteen huuhtoutuneena. Löytöjä on lisäksi n. 80 m:n matkalla rantavedessä jokisuusta itään. |
| metsakeskus.148010414 |
148 |
Huvilaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512262.43700000 |
7627064.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010414 |
Rahajärven Kenkiniemen pohjoispäässä on useissa kohdissa säännöstelyn esiintuomia asuinpaikkamerkkejä. Kohteeseen yhdistettu Kenkiniemen pohjoispää -niminen kivikautinen asuinpaikka (kohde 415). Ks. myös kohteet Inari 654, 655 ja 657. |
| metsakeskus.148010416 |
148 |
Lahdensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513731.84500000 |
7626704.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010416 |
Rahajärven Kenkiniemen koilliskärjessä, Mustienlanttojen laskuojan suusta 650 m länsiluoteeseen. Säännöstelyn kuluttamaa ranta-aluetta. Korkean veden aikana kohde on jakautunut kahtia pienelle, korkealle saarelle ja sen eteläpuoliseen niemeen. |
| metsakeskus.148010417 |
148 |
Satamasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514041.72300000 |
7626334.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010417 |
Kivikautinen asuinpaikka Rahajärven Kenkiniemen pohjoispäässä olevan lahden rannalla, Kenkisaaren kohdalla ja 300 m Mustienlanttojen laskuojan suusta länteen. Matalan veden aikana saari on yhteydessä mantereeseen. Saarella kasvaa mäntyjä ja koivikkoa. Säännöstely on huuhtonut saaren rantoja. Löytöjä on joka puolella saarta ja myös syvällä vedessä. |
| metsakeskus.148010418 |
148 |
Kettukoskenniska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489951.38400000 |
7645686.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010418 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kettujoen länsirannalla, n. 200 m lounaaseen Kettujoen maantiesillasta, tasaisella männikkökankaalla. Paikkaa on käytetty runsaasti leiriytymiseen, joten pintakasvillisuus on kulunut. Kankaalla erottuu myös suorakaiteen muotoinen kivilatomus. |
| metsakeskus.148010418 |
148 |
Kettukoskenniska |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
489951.38400000 |
7645686.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010418 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kettujoen länsirannalla, n. 200 m lounaaseen Kettujoen maantiesillasta, tasaisella männikkökankaalla. Paikkaa on käytetty runsaasti leiriytymiseen, joten pintakasvillisuus on kulunut. Kankaalla erottuu myös suorakaiteen muotoinen kivilatomus. |
| metsakeskus.148010419 |
148 |
Kettukoski länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489791.45200000 |
7645466.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010419 |
Kettujoessa on Ylämukkan kohdalla suvanto, jonka eteläpään länsirannalla on Tupasuvannon tila. Suvannon koillisrannalla on 4-7 m korkea törmä. Sen päällä risteilevillä poluilla on liesikiveyksiä ja asuinpaikkalöytöjä n. 70 m:n matkalla joen suunnassa. Lähellä kohteet Inari 420, 421. |
| metsakeskus.148010421 |
148 |
Kettusuvanto etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489391.61300000 |
7645306.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010421 |
Kettujoessa on Ylämukkan kohdalla suvanto, jonka eteläpään länsirannalla on Tupasuvannon tila. Suvannon koillisrannalla on 4-7 m korkea törmä. Tästä noin 450 m lounaaseen, törmän päällä, on asuinpaikka. Paikalta on löytynyt kvartsi- ja kvartsiitti-iskos sekä palanutta luuta. Kohteesta noin 100 m koilliseen on pii-iskoksen löytöpaikka, Kettusuvanto N (kohde 420), joka on yhdistetty kohteeseen. Lähellä on myös kohde Kettukoski W (Inari 419). |
| metsakeskus.148010423 |
148 |
Vaskojoen suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485373.23000000 |
7642208.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010423 |
Kivikautinen asuinpaikka Junnaksen ja Sotkaniemen talojen välissä, molemmilla puolilla hiekkaniemeä. Löytöjä on niemen kärjestä n. 600 m etelään ja n. 400 m pohjoiseen. Asuinpaikka on lähes kokonaan rantavoimien tuhoama. |
| metsakeskus.148010424 |
148 |
Ilmavoimien maja |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
469719.55300000 |
7628933.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010424 |
Njurkulahden koillispäässä olevan ilmavoimien majan pihapiirissä, hiekkaisen lahden pohjukassa. Pohjoispuolisessa harjussa on "sola", johon on kaivettu kolme pyyntikuoppaa. Asuinpaikkalöytöjä, kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta, on noin 30 m rannasta olevan kuopan luota, jossa erottuu myös liesikiveys. |
| metsakeskus.148010424 |
148 |
Ilmavoimien maja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
469719.55300000 |
7628933.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010424 |
Njurkulahden koillispäässä olevan ilmavoimien majan pihapiirissä, hiekkaisen lahden pohjukassa. Pohjoispuolisessa harjussa on "sola", johon on kaivettu kolme pyyntikuoppaa. Asuinpaikkalöytöjä, kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta, on noin 30 m rannasta olevan kuopan luota, jossa erottuu myös liesikiveys. |
| metsakeskus.148010424 |
148 |
Ilmavoimien maja |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
469719.55300000 |
7628933.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010424 |
Njurkulahden koillispäässä olevan ilmavoimien majan pihapiirissä, hiekkaisen lahden pohjukassa. Pohjoispuolisessa harjussa on "sola", johon on kaivettu kolme pyyntikuoppaa. Asuinpaikkalöytöjä, kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta, on noin 30 m rannasta olevan kuopan luota, jossa erottuu myös liesikiveys. |
| metsakeskus.148010424 |
148 |
Ilmavoimien maja |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
469719.55300000 |
7628933.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010424 |
Njurkulahden koillispäässä olevan ilmavoimien majan pihapiirissä, hiekkaisen lahden pohjukassa. Pohjoispuolisessa harjussa on "sola", johon on kaivettu kolme pyyntikuoppaa. Asuinpaikkalöytöjä, kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta, on noin 30 m rannasta olevan kuopan luota, jossa erottuu myös liesikiveys. |
| metsakeskus.148010425 |
148 |
Äivihjärven luoteispää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
471358.88100000 |
7632961.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010425 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Äivihjärven luoteispäässä. Löydöt on otettu talteen polulta, joka kulkee Äivihjärven pohjoi- ja luoteispuolitse. Iskoksia ja palanutta luuta oli pesäkkeittäin n. 80 m matkalla. löytöalueen koillispäässä laskeutuu maasto järveä kohden kahtena terassina, joista ylemmällä kohde sijaitsee. Löytöalueen lounaispäässä väliterassi puuttu ja ylempi terassi laskee jyrkäsi järveen - siellä täällä terassin törmässä olleista valumista saatiin jokunen löytö talteen. |
| metsakeskus.148010426 |
148 |
Äivihjärvi Lemmenjoen luusua |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
471518.82300000 |
7632372.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010426 |
Kaksi pyyntikuoppaa Äivihjärven ja Lemmenjoen väliin jäävällä 700 metriä pitkällä ja 50-200 metriä leveällä hiekkaperäisellä niemellä, kohdassa, jossa niemi on kapeimmillaan ja matalimmillaan. Niemen keskivaiheilla on pari pyyntikuoppaa 100 metrin päässä toisistaan. Eteläisemmän halkaisija on 3,5 - 4 metriä ja pohjoisemman 2 - 3 metriä. Molempien syvyys on puolisen metriä. |
| metsakeskus.148010427 |
148 |
Menesjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
475787.11500000 |
7625015.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010427 |
Kohde sijaitsee Menesjärven kaakkoisrannalla, koulusta noin 1,5 kilometriä etelään. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä on ylemmällä terassilla, suppealla alalla. Maasto on kulunutta hiekkakangasta.
Kapealla rantavyöhykkeellä ja suppealla alalla tämän yläpuolisella terassilla on vähäisiä asuinpaikkajälkiä kaikkiaan 800 metrin matkalla. Korkeampaa hiekkakangasta oleva pohjoisosa on säilynyt paremmin, siellä on myös yksi pyyntikuoppa. Alava länsiosa on pahoin huuhtoutunut, mutta myös siellä on asuinpaikkahavaintojen lisäksi pari kuopannetta.
Löydöt kohteelta ovat kvartsia, kvartsiittia, liusketta, serttiä. |
| metsakeskus.148010427 |
148 |
Menesjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
475787.11500000 |
7625015.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010427 |
Kohde sijaitsee Menesjärven kaakkoisrannalla, koulusta noin 1,5 kilometriä etelään. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä on ylemmällä terassilla, suppealla alalla. Maasto on kulunutta hiekkakangasta.
Kapealla rantavyöhykkeellä ja suppealla alalla tämän yläpuolisella terassilla on vähäisiä asuinpaikkajälkiä kaikkiaan 800 metrin matkalla. Korkeampaa hiekkakangasta oleva pohjoisosa on säilynyt paremmin, siellä on myös yksi pyyntikuoppa. Alava länsiosa on pahoin huuhtoutunut, mutta myös siellä on asuinpaikkahavaintojen lisäksi pari kuopannetta.
Löydöt kohteelta ovat kvartsia, kvartsiittia, liusketta, serttiä. |
| metsakeskus.148010429 |
148 |
Kaaverpoan kenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526252.80100000 |
7631888.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010429 |
Kenttä ja mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Inarinjärven eteläosassa, Nangunniemen länsirannalla, Nunnarosaaren kohdalla. Veskonniemen kyläryhmästä n. 1,6 km pohjoiseen. |
| metsakeskus.148010430 |
148 |
Otsamo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
494108.00000000 |
7640765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010430 |
Kohde sijaitsee Otsamotunturin lounaisrinteen juurella, 950 m Otsamon laen kolmiomittaustornista kaakkoon, pienestä lammesta noin 150 m pohjoiseen. Paikalla on seitsemän pitkänomaista pyyntikuoppaa lähes itä-länsi -suuntaisessa rivissä.
Kohde on tarkastettu 2017 inventoinnissa. |
| metsakeskus.148010432 |
148 |
Kotajärvi luode |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531994.50300000 |
7622136.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010432 |
Kohde sijaitsee Kotajärven luoteisrannalla, järven ja Ivalo-Nellim -tien välisessä maastossa. Paikalla todettiin koekaivauksessa painanteita ja merkkejä tulenpidosta. Löydöt kvartsia, piitä, palanutta luuta. |
| metsakeskus.148010433 |
148 |
Täyssinän rauhan rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
534969.27300000 |
7643802.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010433 |
Kohde sijaitsee Inarijärven Kaikunuoran länsipään suussa, nuoran pohjoisrannalla, vastapäätä autiotupaa nimeltä Punainentupa, Kaamassaaren Tyllyvaaran eteläpuolella. Kaamassaaren länsiosan lounaisrannalla on kaksi pientä kalliosaarta, joista luoteisimman saaren etelänokassa rajamerkki sijaitsee. Suippo, noin 1 m korkea kivilatomus on kasattu noin 4 m korkean siirtolohkareen päälle. Rajamerkki liittyy vuonna 1595 solmitun Täyssinän rauhan rajankäyntiin. |
| metsakeskus.148010434 |
148 |
Vaddejohka 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
450367.29200000 |
7654703.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010434 |
Angelista 10,6 km pohjoiskoilliseen, Vaddejohkan ja Angeli-Karigasniemi -polkutien välissä sijaitsee viisi pyyntikuoppaa Kaltojärven ja joen välisellä kannaksella. |
| metsakeskus.148010435 |
148 |
Vaddejohka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
450527.23200000 |
7654823.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010435 |
Angelista 10,8 km pohjoiskoilliseen, Vaddejohkan mutkan pohjoispuolella, 200 m Heinon talosta koilliseen. Nuorehko kotakenttä, jossa näkyvissä kehän muotoinen kivistä ladottu tulisija. |
| metsakeskus.148010436 |
148 |
Vaddejohka 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
450617.19300000 |
7654783.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010436 |
Kohde sijaitsee Angelista 10,8 km pohjoiskoilliseen, Vaddejohkan pohjoispuolella, 250 m Heinon talosta koilliseen. Paikalla on kahdessa rivissä suorakaiteenmuotoisia kivilatomuksia. Läntisemmässä rivissä on 8 latomusta ja itäisemmässä 14 latomusta. Lähellä on muitakin muinaisjäännöskohteita, kuten Vaddejohka 1 Heinon talo (kohde 434), Vaddejohka 2 (kohde 435) ja Vaddejohka 4 (kohde 437). |
| metsakeskus.148010437 |
148 |
Vaddejohka 4 |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
450837.10200000 |
7654673.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010437 |
Angelista 10,8 km pohjoiskoilliseen, Vaddejohkan pohjoispuolella, 450 m Heinon talosta itään. Kuusi suorakaiteenmuotoista kivilatomusta. |
| metsakeskus.148010438 |
148 |
Jokiranta 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
450647.17700000 |
7655232.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010438 |
Angelista 11,3 km pohjoiskoilliseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsipuolella, 150 m Jokirannan talosta itään. Yhdeksän kivilatomusta.
Kohteessa havaittiin kartoituksen yhteydessä vuonna 1988 useita latomuksia, jotka suorakaiteen muotoisia, läpi ladottuja, ja erottuvat maastossa kumpareina. Niiden suunta on NW - SE ja ne muodostavat n. 70 m pitkän SW - NE-suuntaisen rivin. Latomusten pituus vaihtelee 140 ja 200 cm:n ja leveys 80 ja 160 cm:n välillä. Niiden etäisyys toisistaan on 3 - 13 m. Ryhmän ympäristössä ei havaittu merkkejä kotarakenteista.
Kyseessä ovat kartoituksen perusteella ilmeisesti suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset. Kyseiset jäännökset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön. |
| metsakeskus.148010438 |
148 |
Jokiranta 1 |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
450647.17700000 |
7655232.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010438 |
Angelista 11,3 km pohjoiskoilliseen, Angeli-Karigasniemi -tien länsipuolella, 150 m Jokirannan talosta itään. Yhdeksän kivilatomusta.
Kohteessa havaittiin kartoituksen yhteydessä vuonna 1988 useita latomuksia, jotka suorakaiteen muotoisia, läpi ladottuja, ja erottuvat maastossa kumpareina. Niiden suunta on NW - SE ja ne muodostavat n. 70 m pitkän SW - NE-suuntaisen rivin. Latomusten pituus vaihtelee 140 ja 200 cm:n ja leveys 80 ja 160 cm:n välillä. Niiden etäisyys toisistaan on 3 - 13 m. Ryhmän ympäristössä ei havaittu merkkejä kotarakenteista.
Kyseessä ovat kartoituksen perusteella ilmeisesti suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset. Kyseiset jäännökset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön. |
| metsakeskus.148010439 |
148 |
Jokiranta 2 |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
450837.10100000 |
7655642.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010439 |
Angelista 11 km pohjoiskoilliseen, Angeli-Karigasniemi -tien ja Inarinjoen välissä, 550 m Jokirannan talosta koilliseen. Kuusi suorakaiteen muotoista kivilatomusta.
Vuonna 1988 löydettiin kivilatomus jäkälää poistettaessa tasaiselta mäntykankaalta n. 700 m Siuttavaaran autiotuvasta etelään ja n. 12 km Angelin rajavartiostosta koilliseen. Paikan tarkistuksessa havaittiin, että paikalla on paksu j äkälikkö eikä latomuksia olisi erottanut, ellei yhden kohdalta olisi satuttu ottamaan jäkälää, jolloin kivet tulivat esille. Loput latomukset löytyivät tunnustelemalla maan pintaa jäkäliä repimättä. Latomukset ovat suorakaiteenmuotoisia.
Kyseessä ovat ilmeisesti suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset. Kyseiset jäännökset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön. |
| metsakeskus.148010441 |
148 |
Malten kesätupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
443410.10600000 |
7641968.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010441 |
Rakennuksen sija, mahdollinen kodansija ja kuopanteita Angelista 4 km lounaaseen Malten kesätuvalla, Inarijoen etelärannalla on lisäksi pystyssä? oleva hirsirakennus. |
| metsakeskus.148010442 |
148 |
Kyläjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496431.80000000 |
7631874.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010442 |
Kapea Kyläjoki (Sijdjuuvâš) virtaa Kaitamojärvestä Kyläjärveen, ja se sijaitsee Kyläjärvenvaaran ja Solojärveltä Ronkajärvelle kulkevan metsäautotien eteläpuolella.
Asuinpaikka sijaitsee joen pohjoisrannalla, Kyläjärven itäpäästä noin 440 m itään, soistuneen alueen keskellä olevalla koillis-lounaissuuntaisella hiekkasärkällä. Särkän kaakkoisreunalta löytyi lähes koko särkän mitalta paikoitellen rikkipalaneita kiviä ja punaiseksi palanutta maata. Särkän keskiosassa on erotettavissa muutamia laakeita painanteita, mutta niihin tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Paikalta on löytynyt myös iskoksia.
Vuoden 2017 inventoinnissa alueella havaittiin palaneita kiviä sekä muutamia kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen.
Kohteeseen on yhdistetty vanha löytöpaikka Kyläjoki 2 (442), joka sijaitsee asuinpaikasta noin 150 m luoteeseen. |
| metsakeskus.148010442 |
148 |
Kyläjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
496431.80000000 |
7631874.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010442 |
Kapea Kyläjoki (Sijdjuuvâš) virtaa Kaitamojärvestä Kyläjärveen, ja se sijaitsee Kyläjärvenvaaran ja Solojärveltä Ronkajärvelle kulkevan metsäautotien eteläpuolella.
Asuinpaikka sijaitsee joen pohjoisrannalla, Kyläjärven itäpäästä noin 440 m itään, soistuneen alueen keskellä olevalla koillis-lounaissuuntaisella hiekkasärkällä. Särkän kaakkoisreunalta löytyi lähes koko särkän mitalta paikoitellen rikkipalaneita kiviä ja punaiseksi palanutta maata. Särkän keskiosassa on erotettavissa muutamia laakeita painanteita, mutta niihin tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Paikalta on löytynyt myös iskoksia.
Vuoden 2017 inventoinnissa alueella havaittiin palaneita kiviä sekä muutamia kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen.
Kohteeseen on yhdistetty vanha löytöpaikka Kyläjoki 2 (442), joka sijaitsee asuinpaikasta noin 150 m luoteeseen. |
| metsakeskus.148010444 |
148 |
Nukkumajoki 8 |
10002 |
12001 |
13005 |
11033 |
27000 |
499627.50600000 |
7637710.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010444 |
Nukkumajoki 8 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen latvoilla joen itäpuolella, noin 6,2 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Tervakotavaaran itäpuolella, pienen lammen eteläpuolella. Kodanpohjat ovat noin 35 m lammen rannasta etelään itäkoillis-länsilounassuuntaisessa, noin 230 m pitkässä rivissä.
Kodanpohjien halkaisija on keskimäärin noin 6 m. Suurin osa kodanpohjista on muodoltaan kuusikulmaisia, ja niissä on selkeästi erottuvat vallit.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010444 |
148 |
Nukkumajoki 8 |
10002 |
12001 |
13005 |
11010 |
27000 |
499627.50600000 |
7637710.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010444 |
Nukkumajoki 8 (Uáddivei) talvikylä sijaitsee Nukkumajoen latvoilla joen itäpuolella, noin 6,2 km E4-tien ja Nukkumajoen tienhaarasta lounaaseen, Tervakotavaaran itäpuolella, pienen lammen eteläpuolella. Kodanpohjat ovat noin 35 m lammen rannasta etelään itäkoillis-länsilounassuuntaisessa, noin 230 m pitkässä rivissä.
Kodanpohjien halkaisija on keskimäärin noin 6 m. Suurin osa kodanpohjista on muodoltaan kuusikulmaisia, ja niissä on selkeästi erottuvat vallit.
Kohde on osa laajaa Nukkumajoen valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010451 |
148 |
Pikkukenttä länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528046.10200000 |
7618377.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010451 |
Kivikautinen asuinpaikka alemman Akujärven itäpäässä olevan Akulahden itärannalla ja Ylemmästä Akujärvestä laskevan joensuun pohjoispuolella. |
| metsakeskus.148010453 |
148 |
Syyrakkiharju länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
528667.85000000 |
7620938.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010453 |
Kohde sijaitsee Veskoniemeen kulkevan maantien 19891 itäpuolella, Syyrakkiharjun länsipäässä, Mukkajärven etelärannalla. Vuonna 2007 maantien länsipuolella havaitusta pyyntikuopasta ei ollut vuoden 2012 tarkastuksessa enää mitään jäljellä, joten harjun länsiosassa on kahdeksan pyyntikuoppaa. Alueen lounaisosassa eroaa Veskonniemen tiestä koilliseen tilustie. Sen alkupäästä on kiviesinelöytöjä, KM 18973:1-2. Tarkastuksessa ei havaittu asuinpaikkamerkkejä. Mukkajärveen pistävässä niemessä on useita kuopanteita, mikä viittaa paikalla mahdollisesti sijainneeseen kenttään. |
| metsakeskus.148010453 |
148 |
Syyrakkiharju länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
528667.85000000 |
7620938.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010453 |
Kohde sijaitsee Veskoniemeen kulkevan maantien 19891 itäpuolella, Syyrakkiharjun länsipäässä, Mukkajärven etelärannalla. Vuonna 2007 maantien länsipuolella havaitusta pyyntikuopasta ei ollut vuoden 2012 tarkastuksessa enää mitään jäljellä, joten harjun länsiosassa on kahdeksan pyyntikuoppaa. Alueen lounaisosassa eroaa Veskonniemen tiestä koilliseen tilustie. Sen alkupäästä on kiviesinelöytöjä, KM 18973:1-2. Tarkastuksessa ei havaittu asuinpaikkamerkkejä. Mukkajärveen pistävässä niemessä on useita kuopanteita, mikä viittaa paikalla mahdollisesti sijainneeseen kenttään. |
| metsakeskus.148010454 |
148 |
Ristijärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
576356.49700000 |
7728403.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010454 |
Ison Jääjärven ja Luolajärven välisessä maastossa on pieni lampi, Ristijärvi. Näätämön rajavartiostosta on lammelle matkaa noin 5,7 km länsilounaaseen. Järven erottaa Jääjärvestä 50-60 m leveä kannas. Järven ympärillä erottuu kahdeksan nelikulmaista kodanpohjaa, muutamien keskellä erottuu liesikiveys. |
| metsakeskus.148010455 |
148 |
Nukkumajokisuu länsi saha-alue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503306.01400000 |
7643047.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010455 |
Kohde sijaitsee Inarijärven Juutuanvuonon etelärannalla, Nukkumajoen suun, Honkaojan ja kohteen 372 (Nukkumajokisuu W, leirialue) länsipuolella, puron ja entiselle saha-alueelle päätiestä vievän tierampin välissä. Aivan E4-tien pohjoispuolella on havaittu jälkiä kivikautisesta asuinpaikasta.
Suurin osa kohteesta on tuhoutunut paikalle rakennetun kevyenliikenteen väylän takia. Vuonna 2002 kevyenliikenteen väylää rakennettaessa paikalta oli poistettu lähes kaikki pintamaat, mutta asuinpaikan rippeet ehdittiin tutkia pienimuotoisin kaivauksin. Koskematonta asuinpaikkaa saattaa olla jäljellä aivan pyörätien ja saha-alueen välissä noin 10 m x 2 m kokoisella alueella. |
| metsakeskus.148010456 |
148 |
Kolmostupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548357.94800000 |
7606942.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010456 |
Kivi- ja /tai pronssikautinen asuinpaikka sijaitsee Inarin kirkosta noin 60 km kaakkoon, Kolmosjärven eli Kolmâsjävrin lounaisrannalla, Kolmosvaaran ja Luusuavaaran välissä, Kolmosjoen luusuan itärannalla. Paikalla sijaitsee myös Metsähallituksen vuokrakämppä Kolmostupa ulkorakennuksineen.
Kolmostuvan kivi- ja /tai pronssikautisen asuinpaikan on löytänyt Aki Arponen vuonna 1988. Tuolloin löytöjä havaittiin Kolmostuvan pihapiirissä, noin 70 m luusuasta etelään sekä 70 m itään, lisäksi pihapii-rissä erottui kaksi liesikiveystä. Vuoden 2010 inventoinnissa ei vuokrakämpän pihapiiristä voitu havaita liesikiveyksiä eikä enää muitakaan esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Sen sijaan kvartsi-iskoksia havaittiin Kolmostuvan itäpuolella rantaan kulkevalta pistotieltä, noin 30 m etäisyydellä rannasta (x=3548620, y=7610109, z=184). Lisäksi Ahvenlammesta Kolmosjärveen laskevan ojan länsipuolelta, ku-luneelta metsäautotieltä löytyi kvartsi-iskoksia (x=3548739, y=7610042, z=183). Löytöjä ei otettu talteen. |
| metsakeskus.148010456 |
148 |
Kolmostupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
548357.94800000 |
7606942.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010456 |
Kivi- ja /tai pronssikautinen asuinpaikka sijaitsee Inarin kirkosta noin 60 km kaakkoon, Kolmosjärven eli Kolmâsjävrin lounaisrannalla, Kolmosvaaran ja Luusuavaaran välissä, Kolmosjoen luusuan itärannalla. Paikalla sijaitsee myös Metsähallituksen vuokrakämppä Kolmostupa ulkorakennuksineen.
Kolmostuvan kivi- ja /tai pronssikautisen asuinpaikan on löytänyt Aki Arponen vuonna 1988. Tuolloin löytöjä havaittiin Kolmostuvan pihapiirissä, noin 70 m luusuasta etelään sekä 70 m itään, lisäksi pihapii-rissä erottui kaksi liesikiveystä. Vuoden 2010 inventoinnissa ei vuokrakämpän pihapiiristä voitu havaita liesikiveyksiä eikä enää muitakaan esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Sen sijaan kvartsi-iskoksia havaittiin Kolmostuvan itäpuolella rantaan kulkevalta pistotieltä, noin 30 m etäisyydellä rannasta (x=3548620, y=7610109, z=184). Lisäksi Ahvenlammesta Kolmosjärveen laskevan ojan länsipuolelta, ku-luneelta metsäautotieltä löytyi kvartsi-iskoksia (x=3548739, y=7610042, z=183). Löytöjä ei otettu talteen. |
| metsakeskus.148010457 |
148 |
Naapää |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
537162.44200000 |
7611505.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010457 |
Raja-Joosepin tien koillispuolella, mainitusta tiestä erkanevan, Nangujärvelle vievän metsäautotien varressa, risteyksestä n. 1,2 km itäkoilliseen. Valkiajärven ja Ison Pihtijärven välisessä maastossa on kaksi kapeahkon hiekkaharjanteen länsireunaan kaivettua soikeaa kuoppaa 15 m:n päässä toisistaan. Ainakin toinen on tien itäpuolella. |
| metsakeskus.148010458 |
148 |
Luttoköngäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553785.78800000 |
7593557.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010458 |
Kivikautinen asuinpaikka Luttojoen ja Suomujoen yhtymäkohdassa, Luttojoen pohjoisrannalla, Luttokönkään kohdalla. Paikka on moreenipohjaista mäntykangasta, jossa on leiriytymispaikkoja ja polkuja. Maan pinta on eroosion kuluttama. Löytöjä on n. 80 m:n matkalla joen suunnassa. |
| metsakeskus.148010459 |
148 |
Oskarinjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
552996.10400000 |
7593877.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010459 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 2,5 km Rajajoosepintiestä etelälounaa-seen ja 250 m Luttojoen Oskarinkosken / Utjanankosken vanhasta kolttakylästä itään Luttojoen pohjoispuolella sijaitsevan Oskarinjärven / Utjananjärven pohjoisrannalla. Lammen rannat ovat pääosin hienoa hiekkaa ja paikoitellen soistuneet. Noin 180 m lounaaseen, järven pohjoisrannalla sijaitsee toinen kivikautinen asuinpaikka, Oskarinjärvi/Utjananlampi 2.
Arponen inventoi asuinpaikan vuonna 1988 ja löysi järven rantaa noudattavan tien leikkauksesta noin 30 m matkalta palanutta luuta ja kvartsia. Vuonna 2010 kohde inventoitiin uudelleen, ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta havaittiin entisen tulipaikan vierestä sekä tielinjalta. Tämän perusteella vanhaa aluerajausta laajennettiin lähinnä länteen päin noin 20 m. |
| metsakeskus.148010461 |
148 |
Lähdelahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533064.12800000 |
7593227.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010461 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 4,5 km Luttojoen ja Kulasjoen risteyskohdasta lounaaseen, 275 m Kulasniemen- ja Kuutuantien ristyksestä pohjoiseen, Luttojärven lounaisosan länsirannalla, lahteen lännestä laskevan puron pohjoispuolella. Luttojärven lounais- ja etelärannalla sijaitsee kolme kivikautista asuinpaikkaa, Lähdelahti, Luttojärvi 1 ja Hiekkalahti. Ásuinpaikan maaperä on soramoreenia, ja osa asuinpaikasta lienee huuhtoutunut järveen.
Arponen löysi vuoden 1988 tarkastuksessa paikalta kvartsi-iskoksia. Vuonna 2010 kohde inventoitiin, ja Luttojärveen sortuneelta ja paikoin käännetyltä soratörmältä havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. Ilmeisesti iskokset olivat valuneet eroosion vaikutuksesta rantaan hieman ylempänä sijaitsevalta hiekkaterassilta. Löytöpaikka sijaitsee noin 2,5 m itään järven rannasta (x=3533280, y=7596405). |
| metsakeskus.148010462 |
148 |
Hiekkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533368.00000000 |
7593103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010462 |
Vuonna 1988 löytynyt kohde sijaitsee noin 4,5 km Luttojoen ja Kulasjoen risteyskohdasta lounaaseen, 300 m Kulasniemen- ja Kuutuantien ristyksestä itäkoilliseen, Luttojärven lounaisosan etelärannalla. Hiekkalahden asuinpaikan maaperä on hiekkamoreenia. Osa asuinpaikasta lienee huuhtoutunut järveen, ja asuinpaikan maaperä on hyvin kulunut, sillä rannassa sijaitsevalle nuotiopaikalle tulee etelästä pistotie.
Vuonna 1988 havaittiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä Luttojärven lounaiskulmassa etelään pistävän lahden pohjukan rantaterassilla. Tästä noin 25 m koilliseen sijaitsi myös kolme mahdollsita pyyntikuoppaa. Ryhmä muodostaa kolmion, jonka sivujen pituus 6 m. Kuopat ovat matalia, halkaisijaltaan 2-3 m.
Kohde inventoitiin uudelleen vuonna 2010, ja kuluneella rantaterassilla, noin 20 m etäisyydellä rannasta, havaittiin useita kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. Yksi iskos löytyi myös rantavedestä. Terassilla on eri-ikäisiä tulisijojen jäännöksiä, joista suurin osa on aivan uusia. Tasanteelta, jonne pääsee ajamaan autollakin, ei löytynyt mitään. Löydetyt kvartsi-iskokset sijaitsevat vanhan kohteen aluerajauksen ulkopuolella, pisteessä (7596268 / 3533547). Ylärinteessä sijaitsevat kuopat tuskin ovat pyyntikuoppia, kuopat 2 ja 3 ovat ilmeisesti tuulenkaatoja. Sen sijaan kuoppa 1 voisi olla ihmisen tekemä, joten kohteen rajaus ulotettiin sisältämään törmän kuoppakohteenkin (7596291 / 3533598). |
| metsakeskus.148010462 |
148 |
Hiekkalahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
533368.00000000 |
7593103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010462 |
Vuonna 1988 löytynyt kohde sijaitsee noin 4,5 km Luttojoen ja Kulasjoen risteyskohdasta lounaaseen, 300 m Kulasniemen- ja Kuutuantien ristyksestä itäkoilliseen, Luttojärven lounaisosan etelärannalla. Hiekkalahden asuinpaikan maaperä on hiekkamoreenia. Osa asuinpaikasta lienee huuhtoutunut järveen, ja asuinpaikan maaperä on hyvin kulunut, sillä rannassa sijaitsevalle nuotiopaikalle tulee etelästä pistotie.
Vuonna 1988 havaittiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä Luttojärven lounaiskulmassa etelään pistävän lahden pohjukan rantaterassilla. Tästä noin 25 m koilliseen sijaitsi myös kolme mahdollsita pyyntikuoppaa. Ryhmä muodostaa kolmion, jonka sivujen pituus 6 m. Kuopat ovat matalia, halkaisijaltaan 2-3 m.
Kohde inventoitiin uudelleen vuonna 2010, ja kuluneella rantaterassilla, noin 20 m etäisyydellä rannasta, havaittiin useita kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. Yksi iskos löytyi myös rantavedestä. Terassilla on eri-ikäisiä tulisijojen jäännöksiä, joista suurin osa on aivan uusia. Tasanteelta, jonne pääsee ajamaan autollakin, ei löytynyt mitään. Löydetyt kvartsi-iskokset sijaitsevat vanhan kohteen aluerajauksen ulkopuolella, pisteessä (7596268 / 3533547). Ylärinteessä sijaitsevat kuopat tuskin ovat pyyntikuoppia, kuopat 2 ja 3 ovat ilmeisesti tuulenkaatoja. Sen sijaan kuoppa 1 voisi olla ihmisen tekemä, joten kohteen rajaus ulotettiin sisältämään törmän kuoppakohteenkin (7596291 / 3533598). |
| metsakeskus.148010463 |
148 |
Vanhahautuumaasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27000 |
507704.24600000 |
7646556.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010463 |
Vanhahautuumaasaari (Jaamišsuálui) sijaitsee Inarinjärven pohjoisrannalla, noin 200 m Pielpaniemen itälaidalta itään, Alppasaaren pohjoispuolella. Hiekkasaarta on käytetty Inarin hautausmaana vuodesta 1700 aina vuoteen 1793 saakka, minkä jälkeen on vihitty käyttöön uusi Hautuumaasaari (entinen Hietasaari). Vanhahautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana.
Saarella on noin 500 hautakuoppaa, joista antropologisten kaivausten yhteydessä lienee avattu noin 170. Vanhanhautuumaasaaren luoteisosaan on pystytetty kaksi muistoristiä ja lounaisosaan opastuskyltti.
Saaren lounaisrannalla on kivikautinen asuinpaikka, jossa erottuu osin veteen huuhtoutuneella hiekkarannalla palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Löytöalueen laajuus on noin 10 m x 10 m. Kotasija on saaren kaakkoisosassa, ja viisi pyyntikuoppaa on hajallaan eri puolilla saarta. Saaren rantoja on pengerretty, jotteivät haudat sortuisi veteen. |
| metsakeskus.148010463 |
148 |
Vanhahautuumaasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507704.24600000 |
7646556.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010463 |
Vanhahautuumaasaari (Jaamišsuálui) sijaitsee Inarinjärven pohjoisrannalla, noin 200 m Pielpaniemen itälaidalta itään, Alppasaaren pohjoispuolella. Hiekkasaarta on käytetty Inarin hautausmaana vuodesta 1700 aina vuoteen 1793 saakka, minkä jälkeen on vihitty käyttöön uusi Hautuumaasaari (entinen Hietasaari). Vanhahautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana.
Saarella on noin 500 hautakuoppaa, joista antropologisten kaivausten yhteydessä lienee avattu noin 170. Vanhanhautuumaasaaren luoteisosaan on pystytetty kaksi muistoristiä ja lounaisosaan opastuskyltti.
Saaren lounaisrannalla on kivikautinen asuinpaikka, jossa erottuu osin veteen huuhtoutuneella hiekkarannalla palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Löytöalueen laajuus on noin 10 m x 10 m. Kotasija on saaren kaakkoisosassa, ja viisi pyyntikuoppaa on hajallaan eri puolilla saarta. Saaren rantoja on pengerretty, jotteivät haudat sortuisi veteen. |
| metsakeskus.148010463 |
148 |
Vanhahautuumaasaari |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27000 |
507704.24600000 |
7646556.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010463 |
Vanhahautuumaasaari (Jaamišsuálui) sijaitsee Inarinjärven pohjoisrannalla, noin 200 m Pielpaniemen itälaidalta itään, Alppasaaren pohjoispuolella. Hiekkasaarta on käytetty Inarin hautausmaana vuodesta 1700 aina vuoteen 1793 saakka, minkä jälkeen on vihitty käyttöön uusi Hautuumaasaari (entinen Hietasaari). Vanhahautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana.
Saarella on noin 500 hautakuoppaa, joista antropologisten kaivausten yhteydessä lienee avattu noin 170. Vanhanhautuumaasaaren luoteisosaan on pystytetty kaksi muistoristiä ja lounaisosaan opastuskyltti.
Saaren lounaisrannalla on kivikautinen asuinpaikka, jossa erottuu osin veteen huuhtoutuneella hiekkarannalla palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Löytöalueen laajuus on noin 10 m x 10 m. Kotasija on saaren kaakkoisosassa, ja viisi pyyntikuoppaa on hajallaan eri puolilla saarta. Saaren rantoja on pengerretty, jotteivät haudat sortuisi veteen. |
| metsakeskus.148010463 |
148 |
Vanhahautuumaasaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
507704.24600000 |
7646556.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010463 |
Vanhahautuumaasaari (Jaamišsuálui) sijaitsee Inarinjärven pohjoisrannalla, noin 200 m Pielpaniemen itälaidalta itään, Alppasaaren pohjoispuolella. Hiekkasaarta on käytetty Inarin hautausmaana vuodesta 1700 aina vuoteen 1793 saakka, minkä jälkeen on vihitty käyttöön uusi Hautuumaasaari (entinen Hietasaari). Vanhahautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana.
Saarella on noin 500 hautakuoppaa, joista antropologisten kaivausten yhteydessä lienee avattu noin 170. Vanhanhautuumaasaaren luoteisosaan on pystytetty kaksi muistoristiä ja lounaisosaan opastuskyltti.
Saaren lounaisrannalla on kivikautinen asuinpaikka, jossa erottuu osin veteen huuhtoutuneella hiekkarannalla palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Löytöalueen laajuus on noin 10 m x 10 m. Kotasija on saaren kaakkoisosassa, ja viisi pyyntikuoppaa on hajallaan eri puolilla saarta. Saaren rantoja on pengerretty, jotteivät haudat sortuisi veteen. |
| metsakeskus.148010463 |
148 |
Vanhahautuumaasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27007 |
507704.24600000 |
7646556.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010463 |
Vanhahautuumaasaari (Jaamišsuálui) sijaitsee Inarinjärven pohjoisrannalla, noin 200 m Pielpaniemen itälaidalta itään, Alppasaaren pohjoispuolella. Hiekkasaarta on käytetty Inarin hautausmaana vuodesta 1700 aina vuoteen 1793 saakka, minkä jälkeen on vihitty käyttöön uusi Hautuumaasaari (entinen Hietasaari). Vanhahautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana.
Saarella on noin 500 hautakuoppaa, joista antropologisten kaivausten yhteydessä lienee avattu noin 170. Vanhanhautuumaasaaren luoteisosaan on pystytetty kaksi muistoristiä ja lounaisosaan opastuskyltti.
Saaren lounaisrannalla on kivikautinen asuinpaikka, jossa erottuu osin veteen huuhtoutuneella hiekkarannalla palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Löytöalueen laajuus on noin 10 m x 10 m. Kotasija on saaren kaakkoisosassa, ja viisi pyyntikuoppaa on hajallaan eri puolilla saarta. Saaren rantoja on pengerretty, jotteivät haudat sortuisi veteen. |
| metsakeskus.148010463 |
148 |
Vanhahautuumaasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
507704.24600000 |
7646556.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010463 |
Vanhahautuumaasaari (Jaamišsuálui) sijaitsee Inarinjärven pohjoisrannalla, noin 200 m Pielpaniemen itälaidalta itään, Alppasaaren pohjoispuolella. Hiekkasaarta on käytetty Inarin hautausmaana vuodesta 1700 aina vuoteen 1793 saakka, minkä jälkeen on vihitty käyttöön uusi Hautuumaasaari (entinen Hietasaari). Vanhahautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana.
Saarella on noin 500 hautakuoppaa, joista antropologisten kaivausten yhteydessä lienee avattu noin 170. Vanhanhautuumaasaaren luoteisosaan on pystytetty kaksi muistoristiä ja lounaisosaan opastuskyltti.
Saaren lounaisrannalla on kivikautinen asuinpaikka, jossa erottuu osin veteen huuhtoutuneella hiekkarannalla palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Löytöalueen laajuus on noin 10 m x 10 m. Kotasija on saaren kaakkoisosassa, ja viisi pyyntikuoppaa on hajallaan eri puolilla saarta. Saaren rantoja on pengerretty, jotteivät haudat sortuisi veteen. |
| metsakeskus.148010463 |
148 |
Vanhahautuumaasaari |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27007 |
507704.24600000 |
7646556.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010463 |
Vanhahautuumaasaari (Jaamišsuálui) sijaitsee Inarinjärven pohjoisrannalla, noin 200 m Pielpaniemen itälaidalta itään, Alppasaaren pohjoispuolella. Hiekkasaarta on käytetty Inarin hautausmaana vuodesta 1700 aina vuoteen 1793 saakka, minkä jälkeen on vihitty käyttöön uusi Hautuumaasaari (entinen Hietasaari). Vanhahautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana.
Saarella on noin 500 hautakuoppaa, joista antropologisten kaivausten yhteydessä lienee avattu noin 170. Vanhanhautuumaasaaren luoteisosaan on pystytetty kaksi muistoristiä ja lounaisosaan opastuskyltti.
Saaren lounaisrannalla on kivikautinen asuinpaikka, jossa erottuu osin veteen huuhtoutuneella hiekkarannalla palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Löytöalueen laajuus on noin 10 m x 10 m. Kotasija on saaren kaakkoisosassa, ja viisi pyyntikuoppaa on hajallaan eri puolilla saarta. Saaren rantoja on pengerretty, jotteivät haudat sortuisi veteen. |
| metsakeskus.148010463 |
148 |
Vanhahautuumaasaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27007 |
507704.24600000 |
7646556.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010463 |
Vanhahautuumaasaari (Jaamišsuálui) sijaitsee Inarinjärven pohjoisrannalla, noin 200 m Pielpaniemen itälaidalta itään, Alppasaaren pohjoispuolella. Hiekkasaarta on käytetty Inarin hautausmaana vuodesta 1700 aina vuoteen 1793 saakka, minkä jälkeen on vihitty käyttöön uusi Hautuumaasaari (entinen Hietasaari). Vanhahautuumaasaari on toiminut Pielpajärven kirkon hautuumaana.
Saarella on noin 500 hautakuoppaa, joista antropologisten kaivausten yhteydessä lienee avattu noin 170. Vanhanhautuumaasaaren luoteisosaan on pystytetty kaksi muistoristiä ja lounaisosaan opastuskyltti.
Saaren lounaisrannalla on kivikautinen asuinpaikka, jossa erottuu osin veteen huuhtoutuneella hiekkarannalla palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Löytöalueen laajuus on noin 10 m x 10 m. Kotasija on saaren kaakkoisosassa, ja viisi pyyntikuoppaa on hajallaan eri puolilla saarta. Saaren rantoja on pengerretty, jotteivät haudat sortuisi veteen. |
| metsakeskus.148010465 |
148 |
Nellim, Kenttäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
550507.02800000 |
7639059.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010465 |
Inarijärven itäosan Nellimivuonon, Paksuvuonon ja Šieksjávrádáhin välissä, Nellimmistä noin 2,8 km luoteeseen on Kenttäsaaret (Kieddsuolluuh), jotka aikaisemmin tunnettiin nimellä Honkaniemensaari. Sen kaakkoisosassa on soisen kannaksen erottamana pienempi saari tai niemi. Sen länsipäässä on pitkänomainen kenttä, jossa erottuu katajikossa useita kivistä ladottuja rakennuksen pohjia ja sortunut kammin kehikko. Mahdollisesti "Kenttäsaaren länsiosasta" löytynyt kiviesine (KM 22625) on peräisin tämän kentän länsiosasta (kohde 356, Kenttäsaari).
Kenttäsaari on ollut Morottajien kesäpaikka, kun talvipaikka on sijainnut Kutujärvellä. Ahvenjärvellä on ollut suvun myöhempi kesäpaikka. |
| metsakeskus.148010466 |
148 |
Palttoniemi länsi |
10002 |
12001 |
13005 |
11004 |
27000 |
520788.95500000 |
7663948.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010466 |
Palttonniemi (Palttonjargâ) sijaitsee Inarinjärven länsirannalla, Väylävuonon pohjukassa, jonne laskee Väyläjoki. Kohde sijaitsee noin 50 m Väyläjoen itäpuolella ja 175 m Sevettijärven tien eteläpuolella, joen suun ja Sevettijärven tien puolessa välissä, pienellä kivisellä kumpareella.
Koivikkoa ja mäntyä kasvavalla kumpareella on neliskulmainen kodanpohja, jonka reunoille on keskeltä raivattu kiviä. Sen pituus on kaakko-luodesuunnassa 5 m ja leveys 4 m. Sen keskellä olevaan matalaan kohoumaan tehtiin koepisto, josta saatiin keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Selkeää kivettyä tulisijaa ei havaittu. |
| metsakeskus.148010467 |
148 |
Väyläjoki etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
520678.99700000 |
7663743.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010467 |
Inarinjärven länsirannalla on Väylävuono, jonka pohjukkaan laskee Väyläjoki. Joen suun länsipuolisen niemen kärjessä on esihistoriallinen asuinpaikka. Inventoinnissa 1988 hiekkaisella rantatasanteella on erottunut 4 tai 5 pienehköä, nelikulmaista kodansijaa. Vuoden 2008 inventoinnissa ei mättäiköstä erottunut yhtään kodansijaa tai liesikiveystä. Sen sijaan niemelle tehdyistä koepistoista löytyi kolmesta eri paikasta kvartsi-iskoksia. Niemellä on ns. asuinpaikkapinta, jonka laajuus määritettiin topografian ja koepistojen avulla. |
| metsakeskus.148010469 |
148 |
Jolnivuono |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
519357.54200000 |
7656437.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010469 |
Jolnivuono (Jolnivuonâ) sijaitsee Inarinjärven luoteisrannalla, Väylästä noin 2,5 km lounaaseen, Viimassaaren länsipuolella. Vuonon luoteispuolella on Jolnijärvi. Vuonon ja järven välissä on kapea, kilometrin mittainen moreeniharju, jonka pohjoispäässä on vuonon ja järven yhdistävä salmi.
Salmen ja Jolnijärven eteläpään välissä, harjun laella, molemmin puolin harjulla kulkevaa tietä on kuusi pyyntikuoppaa. Lisäksi harjun itäpuolelta, Kotkataipaleen pohjukasta löytyi vuoden 2008 inventoinnissa kvartsi-iskoksia sekä osin veteen sortunut tulisija. |
| metsakeskus.148010469 |
148 |
Jolnivuono |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519357.54200000 |
7656437.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010469 |
Jolnivuono (Jolnivuonâ) sijaitsee Inarinjärven luoteisrannalla, Väylästä noin 2,5 km lounaaseen, Viimassaaren länsipuolella. Vuonon luoteispuolella on Jolnijärvi. Vuonon ja järven välissä on kapea, kilometrin mittainen moreeniharju, jonka pohjoispäässä on vuonon ja järven yhdistävä salmi.
Salmen ja Jolnijärven eteläpään välissä, harjun laella, molemmin puolin harjulla kulkevaa tietä on kuusi pyyntikuoppaa. Lisäksi harjun itäpuolelta, Kotkataipaleen pohjukasta löytyi vuoden 2008 inventoinnissa kvartsi-iskoksia sekä osin veteen sortunut tulisija. |
| metsakeskus.148010470 |
148 |
Hietasaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
516922.52500000 |
7652395.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010470 |
Hietasaari sijaitsee Inarijärven Ukonselän koillisosassa, Kuortakkisaaren itäpuolella ja Varankiniemen eteläpuolella. Saarella on kaksi vallillista kodanpohjaa, toinen sijaitsee sen itärannalla ja toinen saaren keskellä olevan lammen kaakkoisrannalla.
Saaressa on myös 18 pyyntikuoppaa, joista suurin osa on saaren kaakkoisosassa. Lisäksi saaren luoteiskärjestä, tasaiselta terassilta on löytynyt yksi kvartsi-iskos tuulenkaadon juurakosta. |
| metsakeskus.148010470 |
148 |
Hietasaari |
10002 |
12001 |
13005 |
11004 |
27000 |
516922.52500000 |
7652395.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010470 |
Hietasaari sijaitsee Inarijärven Ukonselän koillisosassa, Kuortakkisaaren itäpuolella ja Varankiniemen eteläpuolella. Saarella on kaksi vallillista kodanpohjaa, toinen sijaitsee sen itärannalla ja toinen saaren keskellä olevan lammen kaakkoisrannalla.
Saaressa on myös 18 pyyntikuoppaa, joista suurin osa on saaren kaakkoisosassa. Lisäksi saaren luoteiskärjestä, tasaiselta terassilta on löytynyt yksi kvartsi-iskos tuulenkaadon juurakosta. |
| metsakeskus.148010470 |
148 |
Hietasaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
516922.52500000 |
7652395.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010470 |
Hietasaari sijaitsee Inarijärven Ukonselän koillisosassa, Kuortakkisaaren itäpuolella ja Varankiniemen eteläpuolella. Saarella on kaksi vallillista kodanpohjaa, toinen sijaitsee sen itärannalla ja toinen saaren keskellä olevan lammen kaakkoisrannalla.
Saaressa on myös 18 pyyntikuoppaa, joista suurin osa on saaren kaakkoisosassa. Lisäksi saaren luoteiskärjestä, tasaiselta terassilta on löytynyt yksi kvartsi-iskos tuulenkaadon juurakosta. |
| metsakeskus.148010470 |
148 |
Hietasaari |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
516922.52500000 |
7652395.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010470 |
Hietasaari sijaitsee Inarijärven Ukonselän koillisosassa, Kuortakkisaaren itäpuolella ja Varankiniemen eteläpuolella. Saarella on kaksi vallillista kodanpohjaa, toinen sijaitsee sen itärannalla ja toinen saaren keskellä olevan lammen kaakkoisrannalla.
Saaressa on myös 18 pyyntikuoppaa, joista suurin osa on saaren kaakkoisosassa. Lisäksi saaren luoteiskärjestä, tasaiselta terassilta on löytynyt yksi kvartsi-iskos tuulenkaadon juurakosta. |
| metsakeskus.148010471 |
148 |
Lapinoja länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504175.66400000 |
7642558.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010471 |
Lapinoja laskee Polkupuolivaarasta Lapinojanjänkän kautta Inarijärveen Nukkumajoen itäpuolella, Nikulanperällä. Lapinojan suusta noin 220 etelälounaaseen, heti ojan länsipuolella ja Nikulanperäntien eteläpuolella kohoavalta, itäkoillis-länsilounaissuuntaiselta hiekkaterassilta on havaittu noin 300 m matkalta kivikautisia löytöjä. Löytöalue on samalla terassilla kuin kohteen Inari 35 Lapinoja alakohde b, josta sen erottaa ainoastaan Lapinojan uoma.
Vuoden 2008 inventoinnissa löytyi kvartsikaavin Lapinojan länsipuolelta, törmälle nousevalta metsäautotieltä. Terassilla kasvaa nuorta mäntymetsää, ja siinä on ollut toisen maailmansodan aikainen saksalaisten tukikohta. Terassin päällä ja alla on erilaisia kaivantoja, jotka liittyvät tähän aikaan. |
| metsakeskus.148010472 |
148 |
Niliniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27008 |
507706.24800000 |
7642156.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010472 |
Lounaaseen pistävä Niliniemi (Njollânjargâ) sijaitsee Inarijärven Siskelivuonon itärannalla, Aaltovaaran lounaispuolella ja Kaakkurinsalmensaaren luoteispuolella. Heinikkoinen kenttä sijaitsee Niliniemen tyvessä. Pitkän heinän keskellä on kentällä erotettavissa ainakin kaksi talon peruskiveystä, kivikasoja ja muutamia kuopanteita.
Kenttää ja sen ympäristöä on raivattu läheisten mökkiläisten toimesta, sillä kentästä on löytynyt paljon lasia ja muuta romua. Tilan Ivalon kylän Niliniemeen on perustanut Matti Martinpoika Valle (Kones-Matti) vuonna 1858. |
| metsakeskus.148010473 |
148 |
Leviä Petäjäsaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522269.38300000 |
7647653.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010473 |
Leviä Petäjäsaari (Kossâ Pecsuálui) sijaitsee Inarijärven Kasariselän lounaislaidalla, Hoikka Petäjäsaaren luoteispuolella. Vallillinen asumuspainanne ja pyyntikuopat sijaitsevat Leviä Petäjäsaaren pohjoisosan koillisrannalla, Koldemjáávráš-järven koillispuolella, pienen, hiekkaisen lahden pohjukassa.
Kaksiosaisesta kodansijasta noin 80 m luoteeseen on neljä pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat lähes pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa kallioharjanteen vieressä. Noin 40 m asumuspainanteesta kaakkoon, kahden suuren siirtolohkareen alta löytyi sinne selkeästi asetettu kvartsi-iskos. Painanteesta vajaat 5 m lounaaseen on epämääräinen, vallillinen painanne, jota on täytetty roskilla. |
| metsakeskus.148010473 |
148 |
Leviä Petäjäsaari |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
522269.38300000 |
7647653.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010473 |
Leviä Petäjäsaari (Kossâ Pecsuálui) sijaitsee Inarijärven Kasariselän lounaislaidalla, Hoikka Petäjäsaaren luoteispuolella. Vallillinen asumuspainanne ja pyyntikuopat sijaitsevat Leviä Petäjäsaaren pohjoisosan koillisrannalla, Koldemjáávráš-järven koillispuolella, pienen, hiekkaisen lahden pohjukassa.
Kaksiosaisesta kodansijasta noin 80 m luoteeseen on neljä pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat lähes pohjois-eteläsuuntaisessa jonossa kallioharjanteen vieressä. Noin 40 m asumuspainanteesta kaakkoon, kahden suuren siirtolohkareen alta löytyi sinne selkeästi asetettu kvartsi-iskos. Painanteesta vajaat 5 m lounaaseen on epämääräinen, vallillinen painanne, jota on täytetty roskilla. |
| metsakeskus.148010475 |
148 |
Hämähäkkiniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
521968.52600000 |
7629180.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010475 |
Asuinpaikka sijaitsee Inarijärven Joensuunselän ja Ukonjärven välisen Hämähäkkiniemen eteläkärjessä, Ukon ja Hämähäkkiniemen välissä olevan Kivisalmen kaakkoispuolella. Kankaanpää erotti vuoden 1988 inventoinnissa kohteessa kaksi nelikulmaisen rakennuksen pohjakiveystä. Kiveyksiä ei havaittu vuoden 2008 inventoinnissa.
Niemessä on kallion päällä heinittynyt, hillaa ja nokkosta kasvava paikka (6m x 6m), josta kairatessa tuli noin 30 cm syvyydeltä hiilen ja puunsekaista multaa. Tästä noin 8 m pohjoisluoteeseen on toinen heinikkoinen, maaperältään ravinteikkaan multainen alue (6m x 4m), joka on vastikään paalutettu. |
| metsakeskus.148010476 |
148 |
Sarmijoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
543309.93700000 |
7633311.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010476 |
Sarmilompolosta Inarijärven Sarmivuonon pohjukkaan laskee Sarmijoki. Joen itärannalla, noin 100 m päässä rannasta ja noin 300 m päässä Einarin talosta etelään on mäen rinteessä yksittäinen soikea pyyntikuoppa, kooltaan noin 1,5 x 2,5 m. |
| metsakeskus.148010477 |
148 |
Havaintoasema |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
552326.30300000 |
7638149.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010477 |
Nellimivuonon etelärannalla, kylän länsipäässä, on säähavaintoasema. Päärakennuksen länsipuolella on varvikon peittämällä mäntykankaalla kaksi pyyntikuoppaa. Kuopat ovat matalia ja reunoiltaan pyöristyneitä. Suuremman ympärillä erottuu valli.
Vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä paikalta löydettiin asumuspainanne/asumuspainanteita. Ne sijaitsevat rantaan johtavan ajouran ja sen vieressä olevan betonikaivon koillispuolella, näiden ja havaintoaseman aidan välisellä muokkaamattomalla alueella.
Asuinpainanteista epämääräisempi on kooltaan 6 x 4 metriä. Painanne on noin 30 - 40 senttimetrin syvyinen. Siihen tehdystä koekuopasta saatiin yksi palaneen kiven pala aivan turpeen alapinnasta. Painanne sijaitsee ranta-alueella olevan betonirenkaisen kaivon itäpuolella kohdassa p: 7641328, i: 3552438.
Tästä vajaat 20 metriä pohjoiskoilliseen kohdassa p: 7641342, i: 3552438 on asumuspainanne, jonka ala on noin 4 x 7 metriä ja syvyys 30 - 40 senttimetriä. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskoksia ja kiviesineiden katkelmia sekä melko ohut kulttuurikerros.
Rannan vesirajassa havaittiin vielä pari kvartsi-iskosta, jotka jätettiin paikoilleen. Asumuspainanteista satakunta metriä itään havaintoaseman aidan sisäpuolella olevia kuoppia ei tällä kertaa tarkastettu. Kohdassa p: 7641335, i: 3552447 on halkaisijaltaan kolmimetrinen kuoppa, joka saattaa olla moderni. |
| metsakeskus.148010477 |
148 |
Havaintoasema |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
552326.30300000 |
7638149.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010477 |
Nellimivuonon etelärannalla, kylän länsipäässä, on säähavaintoasema. Päärakennuksen länsipuolella on varvikon peittämällä mäntykankaalla kaksi pyyntikuoppaa. Kuopat ovat matalia ja reunoiltaan pyöristyneitä. Suuremman ympärillä erottuu valli.
Vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä paikalta löydettiin asumuspainanne/asumuspainanteita. Ne sijaitsevat rantaan johtavan ajouran ja sen vieressä olevan betonikaivon koillispuolella, näiden ja havaintoaseman aidan välisellä muokkaamattomalla alueella.
Asuinpainanteista epämääräisempi on kooltaan 6 x 4 metriä. Painanne on noin 30 - 40 senttimetrin syvyinen. Siihen tehdystä koekuopasta saatiin yksi palaneen kiven pala aivan turpeen alapinnasta. Painanne sijaitsee ranta-alueella olevan betonirenkaisen kaivon itäpuolella kohdassa p: 7641328, i: 3552438.
Tästä vajaat 20 metriä pohjoiskoilliseen kohdassa p: 7641342, i: 3552438 on asumuspainanne, jonka ala on noin 4 x 7 metriä ja syvyys 30 - 40 senttimetriä. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskoksia ja kiviesineiden katkelmia sekä melko ohut kulttuurikerros.
Rannan vesirajassa havaittiin vielä pari kvartsi-iskosta, jotka jätettiin paikoilleen. Asumuspainanteista satakunta metriä itään havaintoaseman aidan sisäpuolella olevia kuoppia ei tällä kertaa tarkastettu. Kohdassa p: 7641335, i: 3552447 on halkaisijaltaan kolmimetrinen kuoppa, joka saattaa olla moderni. |
| metsakeskus.148010479 |
148 |
Annanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551211.74200000 |
7640409.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010479 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Nellimin kylästä yli 3 km luoteeseen, Paksuvuonon suun pohjoisrannalla, Annanlahden hiekkarantaisessa lahdenpohjukassa. Löytöjä kerättiin rannasta ja rantavedestä. Asuinpaikka näyttää suureksi osaksi huuhtoutuneelta. |
| metsakeskus.148010480 |
148 |
Kelloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556734.51600000 |
7643947.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010480 |
Paatsjoen pohjoisrannalla on rajavyöhykkeen sisällä Kelloniemi, vastapäätä etelärannalla olevaa Virtaniemen rajavartiostoa. Niemen kärjessä, polulla ja venelaiturin kohdalla on merkkejä muinaisasutuksesta, kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.148010482 |
148 |
Paatsjoki pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556984.41800000 |
7644047.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010482 |
Paatsjoen pohjoisrannalla, vastapäätä Virtaniemen rajavartioasemaa on pieni niemeke. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä poimittiin sen huuhtoutuneen rantatörmän hiekkamoreenista. |
| metsakeskus.148010485 |
148 |
Kultalahti itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548067.99400000 |
7647906.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010485 |
Satapetäjäselän koillisrannalla on Kultalahden talo. Talosta noin 500 m eteläkaakkoon on niemen kärjessä huuhtoutunutta hiekkarantaa, josta poimittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Asuinpaikka näyttää tuhoutuneen osittain rantavoimien vaikutuksesta. |
| metsakeskus.148010486 |
148 |
Kuortossalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544135.00000000 |
7650805.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010486 |
Inarinjärven Kuortossalmen luoteissuun itärannalla, vastapäätä Tuurakivensaaren itäkärkeä on lahdenpoukama. Sen rantahietikolta ja rantavedestä poimittiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Hietikon laidassa erottuu tuulenkaadon juurakossa hiiliä ja tulen rapauttamia kiviä. Rantavoimat ovat ilmeisesti tuhonneet suuren osan kohteesta. |
| metsakeskus.148010488 |
148 |
Ukonjärven Akku |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
519268.61200000 |
7631732.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010488 |
Akku (Ákku) sijaitsee Ukonjärven keskiosan pohjoispuolella, Inarijärven Joensuunselän ja Ukonjärven välissä. Vaaran länsi- ja pohjoislaidalle kulkee metsäautotie Lintujärven kautta. Vaaran eteläpuolella, Ukonjärven rannalla kohoaa Akuniemi ja vaaran lounaispuolella Salmivaara.
Fellmannin (1906) mukaan Ukonjärven pohjoisrannalla sijaitsevalla Akku-nimisellä vaaralla kerrottiin näkyvän jälkiä Akan alttarista. Akanvaaraa sanotaan myös uhripaikaksi.
Vuoden 2008 inventoinnissa tarkastettiin Akunalusjärven ympäristö sekä Akun lakea ja länsirinnettä, mutta merkkejä uhripaikasta ei havaittu. Akun laella on suuri, karhua muistuttava siirtolohkare, joka näkyy kalliolta kauas. Akun länsirinteeltä tutkittiin suuren siirtolohkareen alta luola, jonka lattiatasossa oli poron luita. Nämä luut olivat kuitenkin uudehkoja ja mitä ilmeisimmin eläinten jälkeensä jättämiä. Akulla olevan uhripaikan paikallistaminen vaatii laajamittaisen inventoinnin sekä koekuopituksen, sillä uhripaikka todennäköisemmin sijaitsee vaaran alaosissa kuin sen laella. |
| metsakeskus.148010489 |
148 |
Kalkuvaaran Akku |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
504591.49500000 |
7646379.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010489 |
Kalkuvaara (Kálguvääri) sijaitsee Inarinjärven Juutuanvuonon pohjoispuolella ja Pielpavuonon länsipuolella, Sarviniemen ja Pikku Pielpajärven välissä. Paulaharjun (1932) mukaan "siinä oli semmoinen juppura, mutta ei ole enää kiveä. Siinäkin on uhrattu ennen". Kohteen tarkka sijainti ei ole tiedossa.
Vuoden 2008 inventoinnissa tarkastettiin saaren laki sekä suuri osa itä- ja pohjoisrinteestä, mutta näillä alueilla ei havaittu merkkejä uhrauksista. Mahdollisen uhripaikan paikantaminen vaatii koko vaaran laajamittaisen inventoinnin. |
| metsakeskus.148010492 |
148 |
Ivalon lentokenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
518320.02200000 |
7611970.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010492 |
Kohde sijaitsee Ivalon lentokentän kiitoradan koillispäästä radan suuntaisesti kilometrin etäisyydellä, Korkean Ivalonjoen törmän niskalla. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä tieuralta. Hienohiekkainen männikkökangas. Toinen löytökohta läheisessä Palotievanniemessä. |
| metsakeskus.148010495 |
148 |
Tupavaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
450867.09600000 |
7654003.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010495 |
Angelin rajavartioasemalta noin 9 km pohjoiskoilliseen ja Jokirannan tilalta n. 1,3 km eteläkaakkoon on Tupavaaran laella on kenttä, jossa erottuu ainakin neljän nelikulmaisen rakennuksen pohjaa. Kysymyksessä lienee ns. Paksu Sammelin, Samuel Samuelinp. Saijetsin (1771-1839) asuma kenttä 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 08 + 3821 11. |
| metsakeskus.148010495 |
148 |
Tupavaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
450867.09600000 |
7654003.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010495 |
Angelin rajavartioasemalta noin 9 km pohjoiskoilliseen ja Jokirannan tilalta n. 1,3 km eteläkaakkoon on Tupavaaran laella on kenttä, jossa erottuu ainakin neljän nelikulmaisen rakennuksen pohjaa. Kysymyksessä lienee ns. Paksu Sammelin, Samuel Samuelinp. Saijetsin (1771-1839) asuma kenttä 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 08 + 3821 11. |
| metsakeskus.148010496 |
148 |
Tupavaara 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
450947.06100000 |
7654403.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010496 |
Kohde sijaitsee Angelin rajavartioasemasta noin 10,5 km pohjoiskoilliseen, Tupavaaran pohjois- ja luoteisrinteellä. Jäkäläkankaalla polveilevilla hiekkaharjanteilla on erillisinä ryhminä 55 pyyntikuoppaa. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 08 + 3821 11. |
| metsakeskus.148010498 |
148 |
Jokiranta 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450527.23200000 |
7655212.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010498 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Angelin rajavartiostosta noin 11,5 km koilliseen. Jokirannan autiotaloon vievällä tiellä, poroaidan kohdalla ja siitä noin 40 m:n matkalla koilliseen. Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 08 + 3821 11.
Vuonna 1989 paikalta löytyi poroaidassa olevan veräjän alapuolelta n. 40 m:n matkalta muutama pienehkö kvartsi-iskos sekä kappale palanutta luuta. N. 30 m:n päässä veräjästä lounaaseen tien eteläpuoliskossa oli näkyvissä tien kulutuksen vuoksi osittain hajonnut tulisija. Noin 40 m:n matkalla veräjästä ylöspäin koilliseen löytyi tieltä runsaasti kvartsia, kvartsiittia, ja jotakin kolmatta kivilajia Nämä esineet olivat isokokoisia. Löydöt osoittavat, että paikalla on todennäköisesti kivikautinen asuinpaikka.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin että kohde on merkitty väärään paikkaa. Kohteen muinaisjäännösalue muinaisjäännösrekisterissä on Jokirannan autiotuvan pihan läheisyydessä olevan romahtaneen ulkorakennuksen edustalla. Paikalla on runsaasti heinittynyt maakumpare. Paikalla ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, eikä paikka vuoden 1989 tarkastuskertomuksen sijaintikuvauksen perusteella liity muinaisjäännösalueeseen mitenkään.
Sen sijaan talolta Angelintielle johtavalla ajotiellä, kohdassa, jossa on tien yli menevän poroesteaidan veräjä, havaittiin useita kvartsi-iskoksia veräjän edustalla ja tien laidassa. Tien pinta on rikkoutunut ja kvartsit olivat selvästi havaittavissa paljaalla hiekalla. Löytöjen sijainti vastaa hyvin 1989 tarkastuksen sijaintitietoja. Alue rajattiin havaittujen löytöjen perusteella ja topografian mukaan uudelleen. Asuinpaikan tarkkaa laajuutta on vaikea arvioida ilman koekaivausta. Asuinpaikan länsireuna näyttäisi rajautuvan noin 10 metriä poroaidassa olevan portin länsipuolella olevan törmän reunaan. Törmä kiertää poroaidan vieressä asuinpaikan pohjoispuolta. Kvartseja havaittiin noin 25 metrin matkalla itä-länsisuuntaisesti rikkoutuneessa maanpinnassa. Löytöjä ei otettu talteen.
Noin 40 metriä kohteesta itään on Jokiranta 1 -niminen asuinpaikka, josta tunnetaan useita liesilatomuksia. |
| metsakeskus.148010499 |
148 |
Peävrrikjohka |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
451326.90700000 |
7657262.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010499 |
Angelin rajavartioasemalta noin 14 km pohjoiskoilliseen, välittömästi Angeli-Karigasniemi -polkutien itäreunassa, Inarinjoen Äijänsaaren kohdalla. Latomukset (11 kpl) ovat pohjois-eteläsuuntaisessa, noin 50 m pitkässä rivissä jäkäläkankaalla. Ne ovat lähinnä suorakaiteen muotoisia ja keskimäärin 8 m:n päässä toisistaan. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 09 + 3821 12.
Maastossa vuonna 1989 havaittiin, että latomukset sijaitsevat S-N-suuntaisessa ja n. 50 m pitkässä rivissä n. kolmen metrin etäisyydellä Angelintien itäreunasta. Muodoltaan latomukset ovat soikean ja suorakaiteen väliltä, ja osa niistä kohoaa matalana kumpareena ympäristöstään. Muutamasta latomuksesta olivat pelkät reunakivet havaittavissa. Pitkittäisakselien suunnat ovat lähes kaikissa W-E, ja niiden keskinäiset etäisyydet toisistaan ovat yleensä n. 8 m. Pohjoisesta päin lukien kahdeksatta latomusta sivuaa myös pieni pyöreä, jäkälän peittämä kivikeko, jonka halkaisija on n. 50 cm. Yksi latomuksista on jäänyt polkutiestä kohti itää metsän poikki johtavan ajouran pohjaan.
Paikalla saadun tiedon mukaan toinen samanlainen latomusrivi, joka sijaitsi tarkistetun latomusrivin rinnalla länsipuolella, on jäänyt aikanaan Angelintien alle. Vuonna 1989 havaitut latomukset olivat välittömässä tuhoutumisvaarassa tien levennys- ja päällystystoimenpiteiden johdosta.
Kyseessä ovat ilmeisesti liesilatomukset. Kyseiset jäännökset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla havaittiin kolme latomusta, joista nro 2 erottuu selvimmin. Tieojaa on kunnostettu ja on mahdollista, että osa latomuksia on peittynyt tai sitten ne ovat niin matalia ja sammaleen peitossa, ettei niitä voi havaita. Aiemman tiedon mukaan latomuksia pitäisi olla 11 kpl. Latomukset 1 ja 2 ovat noin 8 metrin etäisyydellä toisistaan ja nro 3 on latomuksesta 2 34 metriä etelään. Latomukset ovat siis reilun 40 metrin matkalla, joten se karkeasti vastaa vuoden 1989 havaintoa siitä, miten pitkällä matkalla latomuksia havaittiin. |
| metsakeskus.148010499 |
148 |
Peävrrikjohka |
10002 |
12001 |
13200 |
11033 |
27000 |
451326.90700000 |
7657262.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010499 |
Angelin rajavartioasemalta noin 14 km pohjoiskoilliseen, välittömästi Angeli-Karigasniemi -polkutien itäreunassa, Inarinjoen Äijänsaaren kohdalla. Latomukset (11 kpl) ovat pohjois-eteläsuuntaisessa, noin 50 m pitkässä rivissä jäkäläkankaalla. Ne ovat lähinnä suorakaiteen muotoisia ja keskimäärin 8 m:n päässä toisistaan. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 09 + 3821 12.
Maastossa vuonna 1989 havaittiin, että latomukset sijaitsevat S-N-suuntaisessa ja n. 50 m pitkässä rivissä n. kolmen metrin etäisyydellä Angelintien itäreunasta. Muodoltaan latomukset ovat soikean ja suorakaiteen väliltä, ja osa niistä kohoaa matalana kumpareena ympäristöstään. Muutamasta latomuksesta olivat pelkät reunakivet havaittavissa. Pitkittäisakselien suunnat ovat lähes kaikissa W-E, ja niiden keskinäiset etäisyydet toisistaan ovat yleensä n. 8 m. Pohjoisesta päin lukien kahdeksatta latomusta sivuaa myös pieni pyöreä, jäkälän peittämä kivikeko, jonka halkaisija on n. 50 cm. Yksi latomuksista on jäänyt polkutiestä kohti itää metsän poikki johtavan ajouran pohjaan.
Paikalla saadun tiedon mukaan toinen samanlainen latomusrivi, joka sijaitsi tarkistetun latomusrivin rinnalla länsipuolella, on jäänyt aikanaan Angelintien alle. Vuonna 1989 havaitut latomukset olivat välittömässä tuhoutumisvaarassa tien levennys- ja päällystystoimenpiteiden johdosta.
Kyseessä ovat ilmeisesti liesilatomukset. Kyseiset jäännökset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla havaittiin kolme latomusta, joista nro 2 erottuu selvimmin. Tieojaa on kunnostettu ja on mahdollista, että osa latomuksia on peittynyt tai sitten ne ovat niin matalia ja sammaleen peitossa, ettei niitä voi havaita. Aiemman tiedon mukaan latomuksia pitäisi olla 11 kpl. Latomukset 1 ja 2 ovat noin 8 metrin etäisyydellä toisistaan ja nro 3 on latomuksesta 2 34 metriä etelään. Latomukset ovat siis reilun 40 metrin matkalla, joten se karkeasti vastaa vuoden 1989 havaintoa siitä, miten pitkällä matkalla latomuksia havaittiin. |
| metsakeskus.148010500 |
148 |
Vuomajoen silta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450727.14300000 |
7660820.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010500 |
Muinaisjäännöskompleksi sijaitsee Angelista noin 16 km koilliseen, Vuottešjávrin ja sen pohjoispuolella sijaitsevan Kuoppajärven ja luoteispuolella sijaitsevan Geavnnašjávrin välisellä kannaksella, noin 200 m Angeli-Karigasniemi -välisen tien itäpuolella.
Pyyntikuoppia on yhteensä 14 neljänä ryhmänä. Yhdestä pyyntikuopasta on ajoitus: Ua 10445 3120 ± 70. Maasto on tasaista ja kuivaa jäkäläpeitteistä mäntykangasta, kuoppien kohdalla on myös tunturikoivikkoa. Paikalla on lisäksi kivikautinen asuinpaikka - kuoppien länsipuolella on nelikulmainen kodansija.
Vuoden 2011 tarkastuksen yhteydessä pohjoisimpien pyyntikuoppien itäpuolelta, Vuopmeveadjin etelätörmällä kulkevalta metsätieuralta havaittiin kymmeniä kvartsi-iskoksia. (Alakohde)
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteesta tarkastettiin vain pohjoisosa, joka on nykyisen poroaidan kohdalla. Kuopat 7–10 sijaitsevat Kuoppajärven eteläpuolella noin 200 metriä tarkastetuista etelään. Nykyinen poroaita kulkee vanhan tien yli ja pyyntikuoppa-alueen läpi eteläpohjois-suuntaisesti, mutta aidassa on myös pisto vanhan tien eteläpuolta nykyiselle tielle, jonka länsipuolella se kulkee koilliseen Vuomajoen sillalle.
Inventoinnissa löytyi 5 pyyntikuoppaa, kuopat (16) on kartoittanut Petri Halinen 1995. Kuoppaa nro 4 ei löytynyt, se on ilmeisesti peittynyt vanhan tieuran viereen. Kuoppien läpimitta on 3–4 metriä, syvyys 50–100 cm. Syvin kuoppa on nro 2, jonka syvyys on noin 100 cm. Kuoppa nro 5 on aivan poroaidan vieressä. |
| metsakeskus.148010500 |
148 |
Vuomajoen silta |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
450727.14300000 |
7660820.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010500 |
Muinaisjäännöskompleksi sijaitsee Angelista noin 16 km koilliseen, Vuottešjávrin ja sen pohjoispuolella sijaitsevan Kuoppajärven ja luoteispuolella sijaitsevan Geavnnašjávrin välisellä kannaksella, noin 200 m Angeli-Karigasniemi -välisen tien itäpuolella.
Pyyntikuoppia on yhteensä 14 neljänä ryhmänä. Yhdestä pyyntikuopasta on ajoitus: Ua 10445 3120 ± 70. Maasto on tasaista ja kuivaa jäkäläpeitteistä mäntykangasta, kuoppien kohdalla on myös tunturikoivikkoa. Paikalla on lisäksi kivikautinen asuinpaikka - kuoppien länsipuolella on nelikulmainen kodansija.
Vuoden 2011 tarkastuksen yhteydessä pohjoisimpien pyyntikuoppien itäpuolelta, Vuopmeveadjin etelätörmällä kulkevalta metsätieuralta havaittiin kymmeniä kvartsi-iskoksia. (Alakohde)
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteesta tarkastettiin vain pohjoisosa, joka on nykyisen poroaidan kohdalla. Kuopat 7–10 sijaitsevat Kuoppajärven eteläpuolella noin 200 metriä tarkastetuista etelään. Nykyinen poroaita kulkee vanhan tien yli ja pyyntikuoppa-alueen läpi eteläpohjois-suuntaisesti, mutta aidassa on myös pisto vanhan tien eteläpuolta nykyiselle tielle, jonka länsipuolella se kulkee koilliseen Vuomajoen sillalle.
Inventoinnissa löytyi 5 pyyntikuoppaa, kuopat (16) on kartoittanut Petri Halinen 1995. Kuoppaa nro 4 ei löytynyt, se on ilmeisesti peittynyt vanhan tieuran viereen. Kuoppien läpimitta on 3–4 metriä, syvyys 50–100 cm. Syvin kuoppa on nro 2, jonka syvyys on noin 100 cm. Kuoppa nro 5 on aivan poroaidan vieressä. |
| metsakeskus.148010501 |
148 |
Vuomajoki |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
450687.15500000 |
7661520.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010501 |
Inarinkönkäältä noin 450 m koilliseen on rinnetasanteella kaksi pyyntikuoppaa ja soikea kodanpohja. Lähellä ovat kohteet Inarinköngäs (kohde 403) ja Könkäänniska (kohde 642). |
| metsakeskus.148010501 |
148 |
Vuomajoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
450687.15500000 |
7661520.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010501 |
Inarinkönkäältä noin 450 m koilliseen on rinnetasanteella kaksi pyyntikuoppaa ja soikea kodanpohja. Lähellä ovat kohteet Inarinköngäs (kohde 403) ja Könkäänniska (kohde 642). |
| metsakeskus.148010502 |
148 |
Pahtusjärvi etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
450297.31000000 |
7662110.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010502 |
Kohde sijaitsee Angelista noin 18 km koilliseen, Vuomajoen taloryhmän itäpuolisella hiekkaterassilla, molemmin puolin Angeli-Karigasniemi -polkutietä. Kuopat muodostanevat noin 1,3 km pitkän, 19 kuoppaa käsittävän pyyntijärjestelmän. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 09 + 3821 12.
Paikalta on kartoitettu vuonna 1961 19 peurahautaa. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä paikallistettiin 12 hautaa. Vuoden 1993 maastohavaintojen raportissa mainitaan 13 hautaa hautaa, jota ovat kahdessa ketjussa. Ensimmäisessä ketjussa on kolme kuoppaa. Toisessa ketjussa on 6 kuoppaa. Ensimmäisen ketjun kuopat ovat suurempia ja toisen ketjun pienempiä.
Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin 17 pyyntikuoppa, numeroinnissa noudatettiin Halisen yleiskartan numerointia. Kuoppia 6 ja 15 ei löydetty. Nro 6 on ilmeisesti tuhoutunut Angelintietä parannettaessa, kuoppa 15 on merkitty aivan jyrkän rinteen taitteeseen, jossa kulkee myös tieura, ehkä kuoppa on peittynyt tai sortunut rinteeseen. Kuoppa nro 10 on tien vieressä ja puoliksi peittynyt tieojan kunnostuksessa nostetusta hiekasta. Kuopat ovat yleensä halkaisijaltaan 3,5–4,5 metriä ja niiden syvyys on 60–100 cm. |
| metsakeskus.148010503 |
148 |
Irjanmaras |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
456554.79700000 |
7658301.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010503 |
Kohde sijaitsee Angeli-Karigasniemi -polkutieltä Komsijärven kohdalta 6 km itään. Kenttä on Irjanmaras-nimisen noin 2,5 km pitkän harjanteen luoteisreunassa, Koirajängän ja Kurtojängän välissä. Paikalla erottuu noin 70 x 80 m laaja pihapiiri, jossa on useita rakennuksen jäännöksiä. Eräässä hirsiseinät ovat vielä pystyssä. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 09 + 3821 12. |
| metsakeskus.148010505 |
148 |
Sylvenvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522118.49900000 |
7612650.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010505 |
Kohde sijaitsee Törmäsessä, missä Kerttuoja laskee idästä Ivalojoen uomaan. Ojan ylittävästä sillasta noin 160 m koilliseen, Ivalojoen vanhan korkean rantatörmän päällä on tiemaassa, törmän taitteessa ja sorakuopan välissä muinainen asuinpaikka. Kohteeseen on yhdistetty 50 m länteen olevan kirveen (22626) löytöpaikka, jonka kohdalla saattaa myös olla asuinpaikkaa. Löytökohdasta kaakkoon on Kerttuojan kivi- tai pronssikautinen asuinpaikka (kohde 357). |
| metsakeskus.148010505 |
148 |
Sylvenvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
522118.49900000 |
7612650.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010505 |
Kohde sijaitsee Törmäsessä, missä Kerttuoja laskee idästä Ivalojoen uomaan. Ojan ylittävästä sillasta noin 160 m koilliseen, Ivalojoen vanhan korkean rantatörmän päällä on tiemaassa, törmän taitteessa ja sorakuopan välissä muinainen asuinpaikka. Kohteeseen on yhdistetty 50 m länteen olevan kirveen (22626) löytöpaikka, jonka kohdalla saattaa myös olla asuinpaikkaa. Löytökohdasta kaakkoon on Kerttuojan kivi- tai pronssikautinen asuinpaikka (kohde 357). |
| metsakeskus.148010507 |
148 |
Rönkön raivio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
515961.00000000 |
7610701.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010507 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin kilometri Ivalon lentoasemasta länteen, Ivalojoen kaakkoisrannalla, jyrkästi kohoavan kankaan reunassa. Paikalta on kuorittu pintamaa pois lentokenttää rakennettaessa, jolloin asuinpaikka on pahoin tuhoutunut. Löytöalue on noin 60 m pitkä ja noin 10 m leveä. Tästä noin 150 m länteen on Ivalojoen sortuvasta törmästä löydetty aikaisemmin saviastianpala. |
| metsakeskus.148010515 |
148 |
Rahajärvenkaita |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515890.00000000 |
7627656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010515 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Rahajärven Kaidanvuonon perukasta 2,3 km pohjoisluoteeseen. Vuonon suun koillisrannalla on isohko niemenkärki. Tästä 200 metriä kaakkoon kääntyy rantaviiva suoraan itään muodostaen pari kookasta poukamaa. Korkea vesi on syönyt rantapenkkaa. Asuinpaikka-alueen kokonaispituus on noin 200 metriä ja se jakaantuu neljään erilliseen löytökohteeseen (ks. tarkastuskertomus 1990). Säännöstely näyttää tuhonneen kohteen lähes täysin. |
| metsakeskus.148010519 |
148 |
Njurgoilááduh itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524517.40700000 |
7697266.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010519 |
Kohde sijaitsee Iijärven Tuorbevuodnan ja Njurgoilááduh-lampien välisessä maastossa. Paikalta on asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Kohteesta länteen on pyyntikuoppia ja asuinpaikkalöytöjä (kohteet 399 ja 688). |
| metsakeskus.148010520 |
148 |
Rovaniemi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
528795.67600000 |
7701524.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010520 |
Kohteessa on kodansijoja, pyyntikuoppia ja mahdollisia asumuspainanteita. Iijärven lounaisosaan pistää etelästä polvekkeinen, paikoin tunturikoivikkoa kasvava hiekkaniemi. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita.
Huom! Kohteeseen on yhdistetty Rovaniemi NE (kohde 522). Katso myös lähellä olevat kohteet Rovaniemi (kohde 401), Paahumajävri (kohde 402). |
| metsakeskus.148010520 |
148 |
Rovaniemi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
528795.67600000 |
7701524.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010520 |
Kohteessa on kodansijoja, pyyntikuoppia ja mahdollisia asumuspainanteita. Iijärven lounaisosaan pistää etelästä polvekkeinen, paikoin tunturikoivikkoa kasvava hiekkaniemi. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita.
Huom! Kohteeseen on yhdistetty Rovaniemi NE (kohde 522). Katso myös lähellä olevat kohteet Rovaniemi (kohde 401), Paahumajävri (kohde 402). |
| metsakeskus.148010523 |
148 |
Tsiegnalisluokta länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
529085.56700000 |
7700324.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010523 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Iijärven lounaisosaan etelästä pistävällä, polvekkeisella, paikoin tunturikoivikkoa kasvavalla hiekkaniemellä. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. |
| metsakeskus.148010524 |
148 |
Tsiegnalisluokta koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
529475.40200000 |
7700524.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010524 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Iijärven lounaisosaan etelästä pistävällä polvekkeisella, paikoin tunturikoivikkoa kasvavalla hiekkaniemellä. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. |
| metsakeskus.148010525 |
148 |
Pautuvuono kaakko |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
529185.52300000 |
7699625.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010525 |
Latomukset sijaitsevat Iijärven lounaisosaan etelästä pistävällä polvekkeisella, paikoin tunturikoivikkoa kasvavalla hiekkaniemellä. Paahumajärven pohjoisrannalta niemen tyvestä alkaen on niemessä useita esihistoriallisia kohteita. |
| metsakeskus.148010530 |
148 |
Säytsjärvi |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
509715.36300000 |
7694367.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010530 |
Kohde sijaitsee Säytsjärven keskivaiheilla, järven länsirannalla olevan Paksumaan kesätalon läheisyydessä, niemen kaakkoisrannalla. Kasvillisuus on avomaata, matalaa kanervikkoa ja heinikkoa, rannalla koivuja. Rantaharjanteen reunalla, 20 m päässä rannasta, on vinosti maasta esiin pistävä 70 cm korkea kivi, jota on kuvauksen mukaan "kuin jättiläiskalan kuono". Seita on ehjä ja paikallisten tiedossa.
Tämän kalaseidan vieressä on kenttä nimeltä Säytsjärvi Aikio-Jussin kenttä (kohde 532), jossa kerrotaan Aikion Jussan asustelleen noin 160 vuotta sitten. Kohteet on yhdistetty yhdeksi kohteeksi. Vuoden 2019 tarkastuksessa kentästä inventoitiin useita kotasijoja. |
| metsakeskus.148010530 |
148 |
Säytsjärvi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
509715.36300000 |
7694367.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010530 |
Kohde sijaitsee Säytsjärven keskivaiheilla, järven länsirannalla olevan Paksumaan kesätalon läheisyydessä, niemen kaakkoisrannalla. Kasvillisuus on avomaata, matalaa kanervikkoa ja heinikkoa, rannalla koivuja. Rantaharjanteen reunalla, 20 m päässä rannasta, on vinosti maasta esiin pistävä 70 cm korkea kivi, jota on kuvauksen mukaan "kuin jättiläiskalan kuono". Seita on ehjä ja paikallisten tiedossa.
Tämän kalaseidan vieressä on kenttä nimeltä Säytsjärvi Aikio-Jussin kenttä (kohde 532), jossa kerrotaan Aikion Jussan asustelleen noin 160 vuotta sitten. Kohteet on yhdistetty yhdeksi kohteeksi. Vuoden 2019 tarkastuksessa kentästä inventoitiin useita kotasijoja. |
| metsakeskus.148010531 |
148 |
Seitasaari |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
510323.12000000 |
7694647.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010531 |
Säytsjärven keskivaiheilla on Paksumaan kesätalon kohdalla järvikapeikossa pieni Seitasaari, jossa "kerrotaan ennen olleen pääjumalan".
|
| metsakeskus.148010557 |
148 |
Annansaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
527666.13200000 |
7701084.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010557 |
Iijärven lounaisosassa on Härkäsalmen ja Rovasalmen välisellä selällä Annansaari. Saaren itäpäässä on neljän pyyntikuopan muodostama ryhmä. Näistä n. 300 m pohjoisluoteeseen on saaren pohjoiskärjestä noin 10 m päässä vedessä kivi, Ison-Antin Annan jatakivi, jota mainitaan palvotun (Paulaharju 1932:34). Suippolakinen kivi erottuu muista rantakivistä. Saaren lounaisosassa etelärannalta mainitaan Anninsaaren kenttä, jonka Heikki Aikio (lehtitieto 1980) kertoi olleen asumaton jo yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.148010557 |
148 |
Annansaari |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
527666.13200000 |
7701084.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010557 |
Iijärven lounaisosassa on Härkäsalmen ja Rovasalmen välisellä selällä Annansaari. Saaren itäpäässä on neljän pyyntikuopan muodostama ryhmä. Näistä n. 300 m pohjoisluoteeseen on saaren pohjoiskärjestä noin 10 m päässä vedessä kivi, Ison-Antin Annan jatakivi, jota mainitaan palvotun (Paulaharju 1932:34). Suippolakinen kivi erottuu muista rantakivistä. Saaren lounaisosassa etelärannalta mainitaan Anninsaaren kenttä, jonka Heikki Aikio (lehtitieto 1980) kertoi olleen asumaton jo yli 100 vuotta. |
| metsakeskus.148010562 |
148 |
Sieid-ämmir (Seitajuppura) |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
493017.16300000 |
7638866.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010562 |
Jurmukoski sijaitsee Juutuanjoessa kohdassa, missä Solojärvi laskee Juutuanjokeen. Koskesta noin 400 m alavirtaan jokeen pistää sen pohjoisrannalta jyrkkä moreeniniemi, Seitaniemi (Siäidáánjargâ). Niemen kärjessä on muutama suurehko kivi ja kookkaita mäntyjä, joissa kerrotaan olleen kolme telkänpönttöä. Niistä ei ollut soveliasta kerätä munia.
Sieid-ämmir eli Seitajuppura, jota on Jurmukosken seidaksikin kutsuttu, on vanhimpien kirjallisten lähteiden mukaan sijainnut Jurmukosken alla tai vieressä, kosken pohjoispuolella. Paulaharjun mukaan seita sijaitsee jokeen pistävällä niemellä, Jurmukosken alla. Hän kertoo paikan olleen kalamiesten uhripaikan.
Vuoden 2008 inventoinnissa niemeltä ei havaittu mitään uhripaikkaan viittaavaa. Niemen itälaidalla sijaitsee kaksi suurta siirtolohkaretta, joista toinen on rakokivi. Mikäli niemellä on ollut kalaseita, ei uhrauksista ole välttämättä jäänyt juuri mitään jäljelle. Kohde Seitalampi (Inari 563) sijaitsee niemen pohjoispuolella. |
| metsakeskus.148010563 |
148 |
Seitalampi |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
492982.17700000 |
7638917.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010563 |
Seitalampi (Siäidááláddu) sijaitsee Juutuanjoen pohjoisrannalla, Niskavaarojen eli Oivusvaarojen kaakkoispuolella, Solojärvestä laskevalta koskenniskalta noin 600 m koilliseen. Lammen eteläpuolella on jokeen pistävä moreeniniemi, Seitaniemi.
Seitalampi on noin 120 m pitkä ja 60 m leveä. Keskellä lampea on isohko kivi. Paikallisen perimätiedon mukaan kalastajan tuli heittää lampeen uhrikala, muutoin ovat verkot "köytenä" seuraavana päivänä. Lähellä sijaitsee myös kohde Sieid-Ämmir (Inari 562). |
| metsakeskus.148010577 |
148 |
Näätämöjoen luusua |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540650.89700000 |
7711400.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010577 |
Kohde sijaitsee Iijärven koillispäässä, Näätämöjoen luusuan ja sen kaakkoispuolisen järven välisellä kannaksella. Kumpuilevassa ja kivikkoisessa, tunturikoivikkoa kasvavassa maastossa erottuu 11 kuopan jono itä-länsi-suuntaisena. Kuoppien laajuus on 3-5 m ja syvyys 0,6-1,7 m. |
| metsakeskus.148010580 |
148 |
Sevettijärvi lounas Niemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
563066.00000000 |
7712126.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010580 |
Sevettijärven ortodoksisesta rukoushuoneesta n. 650 m itään, vastapäätä kylätaajamaa, järveen työntyvällä kapealla moreeniharjujaksolla on kolme pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010591 |
148 |
Kaitamojärvi länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
496974.00000000 |
7631413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010591 |
Kohde sijaitsee Kyläjärven ja Kaitamojärven välisessä maastossa, Kaitamojärven luoteispäässä. Alue on männikköä kasvava hiekkapohjainen rinne. Paikalla on 51 pyyntikuoppaa.
Kohteessa pitäisi olla 51 pyyntikuoppaa, mutta vuoden 2017 inventoinnissa niitä löydettiin 32 kappaletta. Pääjono koostuu 23 kuopasta, jotka ovat lähinnä länsiluode-itäkaakko suuntaisesti. Ne ulottuvat Kaitamojärven rannasta noin 400 m länsiluoteeseen, Kaitamojärvi-Sarre Petterinoja -metsäautotieltä pohjoisluoteeseen suuntautuvan lyhyen metsäautotien länsipuolelle. Muutama kuoppa on jonon pohjoispuolella, metsäautotien kääntöpaikan vieressä. Kuoppia on myös Kaitamojärvi-Sarre Petterinoja tien eteläpuolella, pohjoinen-etelä suuntaisena jonona, sekä tien alkupäässä, lähellä Kaitamojärveä.
Kuoppien keskimääräinen koko on 3,5 m x 3,0 m ja syvyys 70 cm. Kuoppia on todennäköisesti tuhoutunut metsäautoteitä tehdessä. |
| metsakeskus.148010593 |
148 |
Vanha hautausmaan tie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522138.48700000 |
7613489.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010593 |
Ivalon kirkosta etelään n. 3,3 km. Ivalojoen itäpuolella, mainitun tien ja Saarineitämävaaran välisessä maastossa, vaarantyven luoteispuolella. Paikka on moreenipohjaista mäntykangasta, Ivalojoen vanhan uoman tuntumassa. Vanhan tien luiskista ja poluilta löytyi kvartsia. Tietyö on tuhonnut osan oletetusta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.148010594 |
148 |
Pitkäjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527436.35600000 |
7614239.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010594 |
Kohde sijaitsee Aitavaaran ja Kaijanvaaran välissä, kaakko-luodesuuntaisen, 1 km pitkän Pitkäjärven itärannalla. Pohjoisesta, Kaijanvaaran eteläpuolelta laskee met-sätieura järven itärantaan, järven puolen välin tienoille.
Vuoden 1989 inventoinnissa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä havaittiin järven rannassa kulkevalta metsätieuralta kahdesta eri paikasta. Pohjoisempi löytöpaikka sijaitsee paikassa, missä tieura laskee pohjoisesta järven itärantaan, rannassa sijaitsevan lähteen eteläpuolella. Eteläisempi löytöalue sijaitsee tästä noin 120 m etelään. Vuonna 1989 todettiin tien tuhonneen tätä löytöaluetta pahoin.
Vuoden 2010 inventoinnissa ei kummaltakaan löytöalueelta voinut enää havaita jälkiä esihistoriallisesta asutuksesta. Ilmeisesti kivisen järven rannan asuinpaikat ovat olleet hyvin pienialaisia. |
| metsakeskus.148010595 |
148 |
Mukkavuopaja kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523697.85200000 |
7615439.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010595 |
Kohde on Ivalon kirkosta n. 2,3 km kaakkoon, Ivalojoen entisen uoman (Mukkavuopajan) kaakkoispuolisella noin 5 m korkuisella rantaterassilla. Noin 6 - 8 m törmän reunasta todettiin vuoden 1987 inventonnissa kvartsi-iskoksia. Mukkavuopajan nykyisestä rannasta matkaa on n. 120 m kaakkoon. Löytöjä poimittiin traktorin ajo-uralta. Lähettyvillä erottui myös punaiseksi palanutta hiekkaa. Paikka on hiekkapohjaista kangasta, josta metsä on hakattu.
Kohde tarkastettiin vuonna 2012 osana Ivalon asemakaava-alueen inventointia. Löytöpaikalla kulkee nykyään sähkölinja, ja hakatulla aukealla ei ole kuin pari kohtaa, jossa maanpinta on rikkoutunut. Koko rantaterassi tarkastettiin, muttei siitä löytynyt enää mitään asuinpaikkaan viittaavaa.
Vuoden 2017 voimalinjainventoinnissa tehtiin suunnitellulta voimalinjalta n. 50 m itään 5 – 7 metrin välein koekuoppia traktoriuralle, josta kvartsit olivat löytyneet v. 1989. Kuopista ei havaittu mitään muinaisjäännöksen viittaavaa, seulanäytteissä oli vain hienoa hiekkaa. Paikoitellen huuhtoutumiskerroksen alla oli ohut tummanpunainen kerros, joka on ilmeisesti luonnollinen (metsäpalo ?). Traktoriuran kohdalla lienee mahdollisesti vain pienalainen leiripaikka. |
| metsakeskus.148010596 |
148 |
Mukanperä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523286.00000000 |
7614905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010596 |
Ivalojoen Mukanperän itärannalla, tilustien ja törmän taitteen välissä on havaittu vuonna 1989 3 tai 4 pyyntikuoppaa männikkökankaalla. Kuopat ovat soikeita ja vallin rajaamia.
Vuonna 2012 kohde tarkastettiin osana Ivalon asemakaavan laajennusta ja muutostia. Paikalla voitiin havaita enää kaksi pyyntikuoppaa, joista otettiin tarkat koordinaatit. |
| metsakeskus.148010597 |
148 |
Pajakoski pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514031.75800000 |
7608381.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010597 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia merkejä Ivalon lentokenttäterminaalista 3,8 km lounaaseen, Ivalojoen Pajakosken korkeatörmäisellä pohjoisrannalla, jokeen niemenä työntyvällä mäntykankaalla. Törmä sortuu vähitellen jokeen. |
| metsakeskus.148010598 |
148 |
Ailijärvi kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
513711.88700000 |
7607022.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010598 |
Kohde koostuu kvartsi-iskosten löytöpaikasta ja kahdesta pyyntikuopasta. Ne sijaitsevat Aili- ja Lauttajärven välisellä kannaksella. Hiekkaperäisellä mäntykankaalla on tehty harvennushakkuu. Ailijärven rannasta n. 25 m kaakkoon on tuulenkaatojen juurista löytyi kvartsi-iskoksia. Tästä 60-80 m eteläkaakkoon, metsäautotien vieressä, on kaksi pyyntikuoppaa n. 45 m:n päässä toisistaan. |
| metsakeskus.148010598 |
148 |
Ailijärvi kaakko |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
513711.88700000 |
7607022.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010598 |
Kohde koostuu kvartsi-iskosten löytöpaikasta ja kahdesta pyyntikuopasta. Ne sijaitsevat Aili- ja Lauttajärven välisellä kannaksella. Hiekkaperäisellä mäntykankaalla on tehty harvennushakkuu. Ailijärven rannasta n. 25 m kaakkoon on tuulenkaatojen juurista löytyi kvartsi-iskoksia. Tästä 60-80 m eteläkaakkoon, metsäautotien vieressä, on kaksi pyyntikuoppaa n. 45 m:n päässä toisistaan. |
| metsakeskus.148010599 |
148 |
Ailijärvi koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513821.84500000 |
7607522.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010599 |
Ivalon kirkosta n. 12 km lounaaseen on Ivalojoen kaakkoispuolella Ailijärvi. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee järven koillisrantaan yhtyvän purosuun eteläpuolella. Männikköä kasvava, alava moreeniniemeke. |
| metsakeskus.148010600 |
148 |
Toloskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
509543.56700000 |
7603943.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010600 |
Tolosen talosta 1,6 km länteen on Ivalojoessa Toloskoski. Kosken kohdalla jokeen työntyy n. 300 m pitkä niemi. Sen kärjessä, lounaistörmässä erottuu maassa tulenpidon jälkiä ja kvartsikappaleita. Tästä n. 50 m koilliseen on tupasija. |
| metsakeskus.148010600 |
148 |
Toloskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
509543.56700000 |
7603943.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010600 |
Tolosen talosta 1,6 km länteen on Ivalojoessa Toloskoski. Kosken kohdalla jokeen työntyy n. 300 m pitkä niemi. Sen kärjessä, lounaistörmässä erottuu maassa tulenpidon jälkiä ja kvartsikappaleita. Tästä n. 50 m koilliseen on tupasija. |
| metsakeskus.148010602 |
148 |
Toloskoski pohjoinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509463.60000000 |
7604433.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010602 |
Tolosen talosta 1,6 km länteen on Ivalojoessa Toloskoski. Kosken kohdalla jokeen työntyy n. 300 m pitkä niemi. Niemen kärjestä n. 600 m pohjoisluoteeseen Ivalojoen vanhan uoman etelärinteellä metsätien kohdalla löytyi asuinpaikkamerkkejä ja jälkiä tulenpidosta. Lähellä kohde Inari 601. |
| metsakeskus.148010605 |
148 |
Jokimella itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526986.52600000 |
7619677.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010605 |
Ivalon Alemmasta Akujärvestä kilometrin verran luoteeseen on jänkien saartama, Jokimella-niminen, mäntyä kasvava moreeniharju. Harjulla todettiin vuonna 1989 200 metrin matkalla kuusi pyyntikuoppaa. Lisäksi kuoppien itäpuolelta harjun nokasta löytyi rapautuneiden kivien luota esihistorialliseen oleskeluun viittaava iskos. Kuopista 160 m länteen sorakuopan länsipuolella on mahdollinen asuinkuoppa.
Kohde tarkastettiin vuonna 2012. Sen perusteella harjun itäpäässä sijaitsevista pyyntikuopista oli tuhoutunut kaksi, sillä 1990-luvulla harjulle oli tehty tie ja useita rakennuksia. Mahdollinen asuinkuoppa osoittautui harjun päällä soranottokuopaksi, joita harjun keskiosassa, eteläreunalla ja länsipäässä on useita. |
| metsakeskus.148010606 |
148 |
Heteenkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
528555.89500000 |
7621456.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010606 |
Veskonniemeen vievän tien itäpuolella n. 150 m ja Virtaniemen tien ja Veskonniemen tien haarasta n. 1,2 km pohjoisluoteeseen. Heteenkankaan länsipäässä on ainakin neljä pyyntikuoppaa. Kaksi läntisintä on osaksi tien tuhoamia, itäiset ovat ehjiä. |
| metsakeskus.148010607 |
148 |
Kulasjoen silta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534143.69300000 |
7592128.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010607 |
Kohde sijaitsee noin 27,7 km Ivalon kirkosta ja noin 1,3 km Luttojärvestä 1,3 km eteläkaakkoon, noin 40 m Kulasjoen ylittävästä Kuutuantien sillasta luoteeseen, Luton latvoille laskevan Kulasjoen länsirannalla. Alueen maaperä on hiekkaa ja paikalla kasvaa varttunutta kuivaa kangasmetsää.
Arponen on löytänyt kohteen vuonna 1989 ja havainnut noin 10-15 m rannasta, alimmalla rantaterassilla palanutta luuta ja kvartsia. Paikalla erottuu vanhoja rantaterasseja. Tältä alimmalta, noin 2 m joen pinnasta kohoavalta rantaterassilta ei löytynyt vuonna 2010 enää merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, sillä se on hyvin kulunut. Sen sijaan kvartsi-iskoksia havaittiin vanhasta löytöalueesta alavirtaan päin, alueen halki kulkevalta länsi-itäsuuntaiselta hiekkatieltä. Lisäksi alueen koillisosassa on kellarin ja parin puukehikon jäännökset, jotka saattaisivat olla peräisin savotta-ajalta. |
| metsakeskus.148010609 |
148 |
Kulasniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534893.38500000 |
7594347.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010609 |
Kohde sijaitsee Luttojoen ja Kulasjoen välisellä, koillis-lounaissuuntaisella Kulasniemellä, Asuinpaikkalöytöjä havaittiin vuonna 1989 Kuutuantien ja Kulasnie-men tien risteyksestä 2,3 km koilliseen, Luttojoessa olevan Luttovuopajan ja Luttojoen yhtymäkohdasta noin 50 m länteen, Luttojoen etelärannan veden kuluttamalla rantatörmällä.
Paikka tarkastettiin vuonna 2010, mutta itään pistävältä niemekkeeltä ei löytynyt jälkiä kivikautisesta asuinpaikasta. On hyvin mahdollista, että suurin osa asuinpaikasta on sortunut parinkymmenen vuoden aikana Luttojokeen. Kohde oli aiemmin rajattu siten, että se sijaitsi niemellä, noin 12 m etäisyydellä rannasta. Vuonna 2010 kohdetta laajennettiin maastossa ulottumaan Luton rantaan saakka. |
| metsakeskus.148010610 |
148 |
Littoksenkoski |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
551056.87400000 |
7595946.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010610 |
Luttojoen Littoksenkosken koillisrannalla, vastapäätä Luttojokeen laskevan Littoksenjoen suuta. Raja-Joosepin rajavartioasemalta 2,9 km länteen. Mahdollinen kodansija on Luttojokeen pistävässä niemessä, rannasta n. 10 m. Kohde erottuu maastossa laakeana painanteena mäntykankaalla. |
| metsakeskus.148010611 |
148 |
Pirttikompsio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549747.40600000 |
7596926.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010611 |
Kohde sijaitsee Luttojoen ja Rajajoosepintien välissä, Pirttikompsio-nimisen vaaran lounaispuolella ja noin 300 m Luton uomasta pohjoiseen. Rajajoosepintien eteläpuolella sijaitsee noin 500 m pitkä ja 10-20 m leveä hiekkaharju, jonka päältä ja etelärinteeltä on tehty kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ja havaittu muutamia mahdollisia pyyntikuoppia.
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä havaittiin vuonna 1989 (kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta) harjun laelta ja etelärinteestä ilmeisesti harjun keskivaiheilta. Lisäksi näiden asuinpaikkalöytöjen länsipuolella todettiin olevan kaksi ja itäpuolelta neljä pyyntikuoppaa noin 200 metrin matkalla.
Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin kaksi mahdollista pyyntikuoppaa välittömästi Pirtti-Kompsion lammesta laskevan ojan länsipuolella, harjun itäpäässä. Asuinpaikkalöytöjä, lähinnä kvartsi-iskoksia, havaittiin myös harjun keskivaiheilta noin 5 m x 20 m kokoisella alueella, eikä niitä otettu talteen. Tästä noin 35 m länsilounaaseen havaittiin vielä yksi mahdollinen pyyntikuoppa.
Osa vuonna 1989 havaituista pyyntikuopista todettiin maakaira-näytteillä suhteellisen nuoriksi, todennäköisesti tuulenkaadoiksi.
Pyyntikuoppa 1 (x=3550209, y=7600199, z=139) sijaitsee harjun itäpäässä. Sen halkaisija on 2 m ja syvyys 40 cm.
Pyyntikuoppa 2 (x=3550159, y=7600183, z=143) sijaitsee noin 52 m pyyntikuopasta 1 länsilounaaseen. Sen halkaisija on 3 m ja syvyys 50 cm.
Pyyntikuoppa 3 (x=3549948, y=7600099, z=144) sijaitsee alueen länsipäässä, noin 35 m asuinpaikkalöydöistä länsilounaaseen. Sen halkaisija on 3,5 m ja syvyys 40 cm. Parissa kuopasta otetussa maakairanäytteessä todettiin kaksoismaannos. |
| metsakeskus.148010611 |
148 |
Pirttikompsio |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
549747.40600000 |
7596926.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010611 |
Kohde sijaitsee Luttojoen ja Rajajoosepintien välissä, Pirttikompsio-nimisen vaaran lounaispuolella ja noin 300 m Luton uomasta pohjoiseen. Rajajoosepintien eteläpuolella sijaitsee noin 500 m pitkä ja 10-20 m leveä hiekkaharju, jonka päältä ja etelärinteeltä on tehty kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ja havaittu muutamia mahdollisia pyyntikuoppia.
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä havaittiin vuonna 1989 (kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta) harjun laelta ja etelärinteestä ilmeisesti harjun keskivaiheilta. Lisäksi näiden asuinpaikkalöytöjen länsipuolella todettiin olevan kaksi ja itäpuolelta neljä pyyntikuoppaa noin 200 metrin matkalla.
Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin kaksi mahdollista pyyntikuoppaa välittömästi Pirtti-Kompsion lammesta laskevan ojan länsipuolella, harjun itäpäässä. Asuinpaikkalöytöjä, lähinnä kvartsi-iskoksia, havaittiin myös harjun keskivaiheilta noin 5 m x 20 m kokoisella alueella, eikä niitä otettu talteen. Tästä noin 35 m länsilounaaseen havaittiin vielä yksi mahdollinen pyyntikuoppa.
Osa vuonna 1989 havaituista pyyntikuopista todettiin maakaira-näytteillä suhteellisen nuoriksi, todennäköisesti tuulenkaadoiksi.
Pyyntikuoppa 1 (x=3550209, y=7600199, z=139) sijaitsee harjun itäpäässä. Sen halkaisija on 2 m ja syvyys 40 cm.
Pyyntikuoppa 2 (x=3550159, y=7600183, z=143) sijaitsee noin 52 m pyyntikuopasta 1 länsilounaaseen. Sen halkaisija on 3 m ja syvyys 50 cm.
Pyyntikuoppa 3 (x=3549948, y=7600099, z=144) sijaitsee alueen länsipäässä, noin 35 m asuinpaikkalöydöistä länsilounaaseen. Sen halkaisija on 3,5 m ja syvyys 40 cm. Parissa kuopasta otetussa maakairanäytteessä todettiin kaksoismaannos. |
| metsakeskus.148010613 |
148 |
Nuottamajärven kenttä |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
515153.26100000 |
7635683.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010613 |
Nuottamajärvi sijaitsee Myössäjärveltä 2,5 km koilliseen, Tupavaaran ja Lauluvaaran välissä. Kuuden pyyntikuopan ketju sijaitsee Nuottamajärven luoteispäässä, Paavisjärven ja Nuottamajärven välissä. Pyyntikuoppaketjun kaakkoispuolella on Nuottamajärven kenttä. Kuopparivi on koillis-lounaissuuntainen, n. 130 m pitkä: viisi kuoppaa sijaitsee laskuojan länsipuolella ja yksi ojan itäpuolella.
Nuottamajärven kenttä on Saijetsien talvipaikka, kesäpaikka sijaitsi Nuoran-Juhanissa Mahlattinuoran pohjoispäässä. Vanhasta rakennuskannasta ei ole enää mitään jäljellä. Piisikiveys ja vanhan tuvan jäänteet sijaitsevat nykyisen navetan pohjoispuolella. Tila on perustettu vuonna 1851, mutta kenttä on luultavasti ollut asuttu jo ennen sitä. |
| metsakeskus.148010613 |
148 |
Nuottamajärven kenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
515153.26100000 |
7635683.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010613 |
Nuottamajärvi sijaitsee Myössäjärveltä 2,5 km koilliseen, Tupavaaran ja Lauluvaaran välissä. Kuuden pyyntikuopan ketju sijaitsee Nuottamajärven luoteispäässä, Paavisjärven ja Nuottamajärven välissä. Pyyntikuoppaketjun kaakkoispuolella on Nuottamajärven kenttä. Kuopparivi on koillis-lounaissuuntainen, n. 130 m pitkä: viisi kuoppaa sijaitsee laskuojan länsipuolella ja yksi ojan itäpuolella.
Nuottamajärven kenttä on Saijetsien talvipaikka, kesäpaikka sijaitsi Nuoran-Juhanissa Mahlattinuoran pohjoispäässä. Vanhasta rakennuskannasta ei ole enää mitään jäljellä. Piisikiveys ja vanhan tuvan jäänteet sijaitsevat nykyisen navetan pohjoispuolella. Tila on perustettu vuonna 1851, mutta kenttä on luultavasti ollut asuttu jo ennen sitä. |
| metsakeskus.148010615 |
148 |
Tsuskavääri |
10007 |
12011 |
13000 |
11042 |
27028 |
513010.12200000 |
7637425.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010615 |
Tsuskaväärin (Cuskâvääri) kohde sijaitsee Tsuskaväärin länsi- ja lounaispuolella kulkevan metsäautotien varrella, noin 500 m Karamajärven luoteispuolella, 2,6 km Talvitupajärven ja Kankiniemen tienhaarasta koilliseen. Vuonna 1989 paikalla epäiltiin olevan historiallisen ajan kenttä, mutta myöhemmissä tarkastuksissa on selvinnyt, että kyseessä on toiseen maailmansotaan ja alueen savotoihin liittyvä kohde.
Tieuran etelälaidalla on heinittynyt, pieni tasanne. Tasanteen pohjoisreunassa erottuu noin 2 m x 2,5 m kokoinen epämääräinen kivikasa, jota on aiemmissa tarkastuksissa epäilty piisikiveykseksi. Myös tasanteen pohjoispuolella sijaitsee epämääräinen kivikasa. Molempiin kiveyksiin tehtiin vuoden 2008 inventoinnin aikana koepistot, jotka olivat löydöttömät. Tasanne liittyy ilmeisesti alueella tehtyihin savotoihin, koska Karamajärven ja Korppijärven välinen ympäristö on täynnä eri-ikäisiä, osin maatuneita losokasoja, sirkkeleiden ja sahojen osia, yms.
Vuonna 2019 tasanteen eteläpuolelta löytyi kolme saksalaisten kaivantoa (alakohteet eli kaivannot 1-3), joista löytyi metallinilmasimella luoteja ja roskia. Hylsyjä havaittiin Karamajärventien reunamilla. Lisäksi metsään kaivetulta ojanpientareelta löytyi sytytin. |
| metsakeskus.148010617 |
148 |
Alakoski kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
500417.17900000 |
7644117.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010617 |
Alakoski (Vyelemuškuoškâ) on Juutuanjoen viimeinen koski Inarin kirkonkylän pohjoispuolella ennen kuin se yhtyy Inarijärveen. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on havaittu Juutuanjoen kaakkoisrannalla, Alakosken alapuolella, noin 150 m Juutuanjoen sillasta ylävirtaan. Kvartsi- ja kvartsiitti-iskosten löytöpaikka on metrin korkuisella rantaterassilla, terveystalon ja kunnan vuokratalon välissä sijaitsevassa entisessä venevalkamassa.
Vuoden 2008 inventoinnin aikana todettiin, että terassin rannalla kulkevan Oi Juutua-retkeilypolun pintaan on tuotu soraa muualta eikä entisen venevalkaman kohdalta löytynyt enää mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Rantaterassille tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Sen sijaan terassilta havaitiin muutamia hirsikämppien pohjia, jotka saattavat liittyä alueen metsätöihin ja savotoihin. On todennäköistä, että rantatörmän asuinpaikka on sortunut suurelta osin Juutanjokeen. |
| metsakeskus.148010620 |
148 |
Sevettijärvi lounas Niemi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
563228.80900000 |
7712159.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010620 |
Sevettijärven tsasounasta n. 850 m itään. Harjujakson erottaman Sevettijärven kaakkoispuolisen järvialtaan pohjoisrannalla, moreeniharjanteen rinnepolulla. Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.148010621 |
148 |
Sevettijärvi lounas Niemi 3 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
562795.98000000 |
7711844.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010621 |
Sevettijärven tsasounasta n. 850 m itään. Harjujakson erottaman Sevettijärven kaakkoispuolisen järvialtaan pohjoisrannalla, moreeniharjanteen rinnepolulla polkusillasta n. 50 m koilliseen, on kivillä vuorattu pieni säilytyskuoppa l. purnu. |
| metsakeskus.148010623 |
148 |
Mihkalvääri pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
556153.00000000 |
7703324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010623 |
Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta noin 10,5 km lounaaseen. Vuonna 1989 Mihkalijärven koillispäästä havaittiin yksi pyyntikuoppa Sevettijärventien ja järven välissä olevalta männikkö-koivukankaalta. Vuoden 2019 tarkastuksessa Sevettijärventien itäpuolelta löytyi viisi pyyntikuoppaa lisää noin 100 m pitkässä, lounais-koillissuuntaisessa rivissä.
Vuoden 2020 kaivauksissa tutkittiin tien länsipuolella sijaitseva pyyntikuoppa nro 1, joka sijaitsee tien suunnitellulla perusparannusalueella. Tutkimuksissa selvisi, että kuopparakenne oli vain noin 80 cm syvä ja siihen nousi pohjavesi. Kyseessä saattaa olla keskeneräiseksi jäänyt pyyntikuoppa. Kohteen muut pyyntikuopat (2-6) kartoitettiin ja valokuvattiin.
Kohteen aluerajausta on muutettu 14.12.2020 sen johdosta, että pyyntikuoppa nro 1 on poistettu muinaisjäännösrekisteristä. |
| metsakeskus.148010624 |
148 |
Mihkâlvääri lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
555711.00000000 |
7702763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010624 |
Mihkâlväärin länsirinteen juurella on kolme pyyntikuoppaa lähes pohjois-etelä-suuntaisessa rivissä vaaran ja lammen välisellä kumpuilevalla männikkö-koivikkokankaalla noin 25-35 m:n päässä toisistaan.
Vuoden 2019 inventoinnissa todettiin, että pyyntikuoppaketju jatkuu lammen länsipuolella kohti etelää noin 130 m päässä. Pyyntikuoppia on tässä pätkässä viisi kappaletta. Näistä eteläisimmästä pyyntikuopasta noin 210 m lounaaseen sijaitsee kohde Mihkalijärvi etelä, joka kuuluu samaan pyyntikuoppajärjestelmään. Siinä on kaksi pyyntikuoppa ja esihistoriallisia asuinpaikkamerkkejä. |
| metsakeskus.148010625 |
148 |
Mihkalijärven taajama |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
554876.00000000 |
7701961.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010625 |
Vuonna 1983 Teppanan kotajärven ja MIhkalijärven välisellä kannaksella, Mihkalijärvi-nimisen taloryhmän kohdalla havaittiin Sevettijärventien molemmilla puolilla yksi pyyntikuoppa.
Vuoden 2019 tarkastuksessa pyyntikuoppia todettiin olevan yhteensä neljä. Paikallisen asukkaan avulla pihapiiristä paikallistettiin kaksi osin täytettyä pyyntikuoppaa, pyyntikuoppa 1 ja 2. Tien pohjoisreunalla on yksi, osin jo hieman tuhoutunut pyyntikuoppa 3, ja tien eteläpuolella on suppilomainen, hyvin säilynyt pyyntikuoppa 4. |
| metsakeskus.148010626 |
148 |
Mihkalijärvi koillinen, Autiotuvanranta etelä |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
554165.46800000 |
7699485.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010626 |
Sevettijärven tsasounasta 15 km lounaaseen. Välijärven koillispään itärannalla, niemen kärjessä kartalle merkitystä autiotuvasta n. 250 m lounaaseen. Latomus on suorakaiteen muotoinen (2,2 x 1,2 m) ja 20-30 cm korkea. Se on ladottu tasalakiseksi kummuksi. Tästä noin 300 m koilliseen latomuskohde Inari 627. |
| metsakeskus.148010627 |
148 |
Mihkalijärvi koillinen, Autiotuvanranta pohjoinen |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
554255.43700000 |
7699755.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010627 |
Sevettijärven tsasounasta 15 km lounaaseen. Kohteesta Inari 625 n. 300 m koilliseen on pienessä niemessä avokallion kohdalla latomus. Se on suorakaiteen muotoinen (1,6 x 1 m) ja vain 10 cm korkea. |
| metsakeskus.148010628 |
148 |
Mihkalijärvi kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555030.00000000 |
7702579.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010628 |
Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta noin 12 km lounaaseen. Mihkalijärven koillisrannalla, pienen lammen kohdalla. Paikalla on vuonna 1989 todettu kivikautinen asuinpaikka matalapohjaisen lahden rannalla, jossa on 0,5 m korkea rantatörmä. Lisäksi tästä noin 100 m itään, lammen ja harjun välisellä kankaalla oli pyyntikuoppa.
Vuoden 2019 tarkastuksessa lammen ja harjun väliseltä kankaalta ei havaittu enää pyyntikuoppaa. On mahdollista, että se on jäänyt paikalla nykyään olevan mökin ja sen ulkorakennusten alle. Sen sijaan harjun päältä, noin 10 m metsäautotiestä länteen, havaittiin liesikiveys. Siitä erottui maan päälle selkeimmin kolme isoa maakiveä.
Mihkâljävrin rannalta matalan veden aikaan löytyi kolme eroosion jo osin tuhoamaa liesikiveystä noin 3 m etäsiyydellä toisistaan. Alueelta löytyi myös kvartsi-iskoksia ja kvartsisia raaka-ainekappaleita. Niitä ei otettu talteen. |
| metsakeskus.148010629 |
148 |
Mihkalijärven taajama koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
555005.13000000 |
7702124.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010629 |
Sevettijärven tsasounasta lounaaseen, Sevettijärvelle vievästä maantiestä pohjoiseen eroavan tilustien reunassa on kaksi pyyntikuoppaa. Kuopat on täytetty risuilla ja roskilla. Lähellä kohde Mihkalinjärven taajama (kohde 625). |
| metsakeskus.148010630 |
148 |
Mihkalijärvi etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
555443.00000000 |
7702396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010630 |
Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta noin 11,5 km lounaaseen, Sevettijärventiestä Teppanan kotajärven rantaan erkanevan tiepiston eteläpuolla, pienen lammen koillisrannalla.
Pyyntikuoppa 1 sijaitsee noin 17 m ja pyyntikuoppa 2 noin 25 m Sevettijärventiestä kaakkoon. Vuonna 2019 lammen rantaa kulkevalta, kuluneelta metsäautotiepätkältä havaittiin lisäksi esihistoriallisia tulenpidon merkkejä, rikkipalaneita kiviä ja palanutta hiekkaa, jotka olivat paljastuneet turvekerroksen rikkouduttua. |
| metsakeskus.148010630 |
148 |
Mihkalijärvi etelä |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
555443.00000000 |
7702396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010630 |
Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta noin 11,5 km lounaaseen, Sevettijärventiestä Teppanan kotajärven rantaan erkanevan tiepiston eteläpuolla, pienen lammen koillisrannalla.
Pyyntikuoppa 1 sijaitsee noin 17 m ja pyyntikuoppa 2 noin 25 m Sevettijärventiestä kaakkoon. Vuonna 2019 lammen rantaa kulkevalta, kuluneelta metsäautotiepätkältä havaittiin lisäksi esihistoriallisia tulenpidon merkkejä, rikkipalaneita kiviä ja palanutta hiekkaa, jotka olivat paljastuneet turvekerroksen rikkouduttua. |
| metsakeskus.148010630 |
148 |
Mihkalijärvi etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
555443.00000000 |
7702396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010630 |
Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta noin 11,5 km lounaaseen, Sevettijärventiestä Teppanan kotajärven rantaan erkanevan tiepiston eteläpuolla, pienen lammen koillisrannalla.
Pyyntikuoppa 1 sijaitsee noin 17 m ja pyyntikuoppa 2 noin 25 m Sevettijärventiestä kaakkoon. Vuonna 2019 lammen rantaa kulkevalta, kuluneelta metsäautotiepätkältä havaittiin lisäksi esihistoriallisia tulenpidon merkkejä, rikkipalaneita kiviä ja palanutta hiekkaa, jotka olivat paljastuneet turvekerroksen rikkouduttua. |
| metsakeskus.148010630 |
148 |
Mihkalijärvi etelä |
10002 |
12001 |
13200 |
11019 |
27000 |
555443.00000000 |
7702396.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010630 |
Kohde sijaitsee Sevettijärven tsasounasta noin 11,5 km lounaaseen, Sevettijärventiestä Teppanan kotajärven rantaan erkanevan tiepiston eteläpuolla, pienen lammen koillisrannalla.
Pyyntikuoppa 1 sijaitsee noin 17 m ja pyyntikuoppa 2 noin 25 m Sevettijärventiestä kaakkoon. Vuonna 2019 lammen rantaa kulkevalta, kuluneelta metsäautotiepätkältä havaittiin lisäksi esihistoriallisia tulenpidon merkkejä, rikkipalaneita kiviä ja palanutta hiekkaa, jotka olivat paljastuneet turvekerroksen rikkouduttua. |
| metsakeskus.148010631 |
148 |
Välijärvi itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553609.00000000 |
7698707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010631 |
Välijärven länsipuolisella niemellä vanhaa Sevettijärventietä on oiottu, ja nykyisen tielinjan länsipuolelle on jäänyt pätkä vanhaa tietä. Sen lounaispäässä on parkkipaikka, jonka pusketussa pintamaassa on niemen korkeimmalla kohdalla todettu vuoden 1983 inventoinnin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kvartsia ja palanutta luuta. Välijärven rantaan on paikalta matkaa 150 m. Maaperä on kivikkoista moreenia.
Vuoden 2019 tarkastuksessa Välijärveen pistävän niemen sortuneelta rantatörmältä löytyi kuntan alta kaksi mahdollisesti kivikautista, osin jo rantaveden vaihtelun tuhoamaa liettä kolmen metrin etäisyydellä toisistaan. Sen sijaan vanhalta löytöpaikalta tien varresta ei voinut havaita enää mitään kivikautiseen asuinpaikkaan liittyvää, sillä tiepistoa on käytetty vuosikymmeniä leiriytymis- ja kääntöpaikkana. |
| metsakeskus.148010632 |
148 |
Alajärvenlompola |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
534053.58900000 |
7679303.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010632 |
Partakon pohjoispuolella erkanee Sevettijärven tiestä Pyhävaaran kohdalla metsäautotie länteen. Tienhaarasta n. 250 m on metsätien eteläpuolella kaksi pyyntikuoppaa moreeniperäisellä mäntykankaalla.
Sijaitsee Mutajärvenlompolan ja Mutajärven välisellä kannaksella, Lompolan koillispuolella. Maaperä on hiekkaa, ylärinteen puolella suuria maakiviä. Alemman kuopan kohdalla kasvillisuus on sammalia, jäkäliä ja hieman puolukkaa. Ylemmän kuopan kohdalla aluskasvillisuus on paksumpi, sisältäen myös variksenmarjaa. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.148010634 |
148 |
Haukilammit länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
490051.43500000 |
7590818.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010634 |
Kohde sijaitsee Kutturaan vievän tien ja Ivalojoen välisessä maastossa. Patatunturin laelta on paikalle matkaa viitisen kilometriä. Paikalla on 14 pyyntikuoppaa Haukilammin itäpuolisessa maastossa. |
| metsakeskus.148010635 |
148 |
Ainikkaharjut |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
490911.08900000 |
7591548.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010635 |
Kohde sijaitsee Kutturaan vievän tien ja Ivalojoen välisessä maastossa. Patatunturin laelta on paikalle matkaa viitisen kilometriä. Pyyntikuoppia on pienen lammen ja Ainikkalammen välisessä maastossa, Ainikkaharjuilla. |
| metsakeskus.148010637 |
148 |
Nierisaaret |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
446089.03100000 |
7644277.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010637 |
Angelin rajavartiostosta 400-800 m etelään. Inarijoen Nierisaaren kohdalla, lammen ja Inarijoen välisessä maastossa. Paikka on männikkökangasta, jossa risteilee ajouria ja polkuja. Alueella on kaikkiaan 11 kuoppaa noin 500 x 400 m:n alalla. |
| metsakeskus.148010638 |
148 |
Iivanasvaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
449507.63900000 |
7653103.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010638 |
Angelin rajavartioasemasta noin 9 km pohjoiskoilliseen Iivanasvaaran itärinteellä, noin 900 m Suuren Iivanajärven pohjoispäästä pohjoiseen. Paikalla on viitisen peurahautaa. Huom! Peruskartan numero on kokonaisuudessaan 3821 08 + 3821 11 |
| metsakeskus.148010639 |
148 |
Kaltojärvet |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
449187.76600000 |
7653633.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010639 |
Kohde sijaitsee Angelista noin 9,5 km pohjoiskoilliseen Inarijoen ja Angeli-Karigasniemi -polkutien välisessä maastossa, Jokirannan taslosta 2 km ylävirtaan. Paikalla on kaksi pientä järveä. Niistä eteläisemmän pohjoispäässä on pajukon peittämä kuoppa. Tästä noin 100 m pohjoiseen, isomman järven eteläkulman kohdalla, on kaksi kuoppaa noin 14 m päässä toisistaan. Pyyntikuopasta on ajoitus: Ua 10439 2635 ± 75 BP. Huom! peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 08 + 3821 11. |
| metsakeskus.148010640 |
148 |
Aarnejärvi |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
450367.28700000 |
7658331.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010640 |
Angelin rajavartioasemalta n. 15,5 km alavirtaan, on Aarnejärven ja Komsijärven välisen harjukannaksen eteläosassa, törmän reunassa viisi kivilatomusta. Ne ovat luode-kaakkosuuntaisessa rivissä n. 45 m:n matkalla. Latomuksista kolme on suorakaiteen muotoisia, kaksi soikeita. Kiveysten koko on 1,3-2,0 x 1,0-1,2 m ja korkeus 15-30 cm.
Inventoinnissa 1990 alueelta löytyi viisi kivilatomusta harjanteen eteläosasta läheltä Aarnejärveen (osa Inarijokea) laskevaa jyrkkää rinnettä. Latomukset olivat törmän reunan suuntaisesti luoteesta kaakkoon kulkevassa rivissä, pituusakseli poikittain rivin suuntaan nähden. Latomukset ovat korkeita ja erottuvat selvästi muuten kivettömästä ympäristöstään. Kolme latomuksista on suorakaiteen muotoisia, kaksi soikeita. Latomustan välitse kiemurteli polku, joka leikkasi latomuksen 5 lounaisnurkan (ks. kuvat 5. - 6.). Latomuksia 1 ja 3 oli keskeltä tongittu, samoin latomuksen 4 länsipäätä.
Kyseessä ovat ilmeisesti sekä suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset että soikeat liedet. Kyseiset jäännökset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön. |
| metsakeskus.148010640 |
148 |
Aarnejärvi |
10002 |
12001 |
13200 |
11033 |
27000 |
450367.28700000 |
7658331.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010640 |
Angelin rajavartioasemalta n. 15,5 km alavirtaan, on Aarnejärven ja Komsijärven välisen harjukannaksen eteläosassa, törmän reunassa viisi kivilatomusta. Ne ovat luode-kaakkosuuntaisessa rivissä n. 45 m:n matkalla. Latomuksista kolme on suorakaiteen muotoisia, kaksi soikeita. Kiveysten koko on 1,3-2,0 x 1,0-1,2 m ja korkeus 15-30 cm.
Inventoinnissa 1990 alueelta löytyi viisi kivilatomusta harjanteen eteläosasta läheltä Aarnejärveen (osa Inarijokea) laskevaa jyrkkää rinnettä. Latomukset olivat törmän reunan suuntaisesti luoteesta kaakkoon kulkevassa rivissä, pituusakseli poikittain rivin suuntaan nähden. Latomukset ovat korkeita ja erottuvat selvästi muuten kivettömästä ympäristöstään. Kolme latomuksista on suorakaiteen muotoisia, kaksi soikeita. Latomustan välitse kiemurteli polku, joka leikkasi latomuksen 5 lounaisnurkan (ks. kuvat 5. - 6.). Latomuksia 1 ja 3 oli keskeltä tongittu, samoin latomuksen 4 länsipäätä.
Kyseessä ovat ilmeisesti sekä suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset että soikeat liedet. Kyseiset jäännökset liittyvät saamelaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön. |
| metsakeskus.148010641 |
148 |
Komsijärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
450487.23900000 |
7659041.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010641 |
Kohde sijaitsee Angelin rajavartiostosta noin 15 km pohjoiskoilliseen, Inarijoen ja Angeli-Karigasniemi -polkutien välisessä maastossa. Paikalla on harjanne, jonka länsirinteessä on viisi pyyntikuoppaa pohjois-eteläsuuntaisessa rivissä. Komsijärven ja sen pohjoispuolella olevan lammen välissä. Pyyntikuopasta on ajoitukset: Ua 10443 2745 ± 55 BP ja Ua 10444 3555 ± 55 BP. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 09 + 3821 12. |
| metsakeskus.148010642 |
148 |
Könkäänniska |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
450277.32200000 |
7660920.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010642 |
Inarinkönkäältä noin 350-400 m etelään on notkossa Inarijoen ja pienen lammen välisellä kannaksella ja sen pohjoispuolisessa rinteessä kolme pyyntikuoppaa. Lähellä ovat kohteet Inarinköngäs (kohde 403) ja Vuomajoki (kohde 501).
Inventoinnissa 1990 alueelta havaittiin könkään ja sen itäpuolella olevan lammen väliseltä alueelta yhteensä kolme pyyntikuoppaa. Yksi kuopista sijaitsee heti könkään itärantaa etelään kulkevan ajouran eteläpään länsipuolella, ylätasanteella ennen ajouran laskeutumista alas Inarijoen rantaan. Lisäksi löytyi kaksi pyyntikuoppaa könkään niskan ja lammen väliseltä matalalta kannakselta, lammen pohjoisemman kuivuneen ja eteläisemmän nykyisen lasku-uoman välistä. Haudat olivat pieniä ja heikosti havaittavia.
Lisäksi könkään reunaa etelään kulkevan ajouran laidoilla sen molemmin puolin on lisäksi yhteensä 25 pientä pyöreää kuoppaa. Niiden läpimitta on n. 1 m, syvyys ehkä parikymmentä cm ja reunat pystysuorat. Kuopat arvioitiin havaintohetkellä 1990 melko tuoreiksi eli iältään nuoriksi. Niiden etäisyys toisistaan vaihtelee 1 -10 m:iin. Kuoppia on tien länsipuolella 13 kpl ja itäpuolella 12.
Vuoden 2024 inventoinnissa Köngäsjärven ja Inarijoen välisen kapean uoman pohjoispuoliselta kapealta kannakselta löydettiin kolme kuoppaa. Näistä kaksi on ilmeisesti vuoden 1990 tarkastuksessa mainitut pyyntikuopat (1 ja 2). Lisäksi löytyi myös kolmas kuoppa niiden läheltä., kuopat erottuvat melko huonosti maastossa, jossa on mättäitä ja melko tiheä koivikko. Kuoppien halkaisija on pari metriä ja syvyys alle puoli metriä. Kuopat 1 ja 2 ovat vierekkäin kannaksen länsipäässä ja kuoppa 3 niistä noin 10 metriä koilliseen. Kuoppa 3 on hieman epämääräinen. Alue kasvaa kohtalaisen tiheää koivikkoa, maaperä on hiekkaa.
Inventoinnissa löytyi myös matala painanne noin 135 metriä edellä mainituista kuopista luoteeseen, ajouran länsipuolelta. Painanne on todennäköisesti vuoden 1990 tarkastuksessa mainittu ylätasanteella oleva pyyntikuoppa (pyyntikuoppa 4). Aluetta käytiin laajemminkin läpi, mutta muita pyyntikuopiksi tulkit-tavia kuoppia ei näkynyt. Lisäksi on muinaisjäännösrekisterin kuvauksessa mainittuja myöhempiä kuoppia ajouran laidoilla. |
| metsakeskus.148010643 |
148 |
Pahtusjärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
449567.60100000 |
7663639.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010643 |
Kohde sijaitsee Angelin rajavartiostosta noin 19 km pohjoiskoilliseen, Pahtusjärven pohjoispäässä, molemmin puolin vanhaa Angeli-Karigasniemi -polkutietä ja poroaitaa. Hiljattain tehty tieoikaisu on siirtänyt tietä noin 50 m kuoppien länsipuolelle. Männikkökankaalla on kaksitoista kuoppaa. Pyyntikuopista on ajoitukset: Ua 10440 4345 ± 95 BP ja Ua 10448 3880 ± 60 BP. Huom! Peruskartan numero kokonaisuudessaan 3821 09 + 3821 12.
Vuoden 2024 inventoinnissa muinaisjäännösalueen rajaus kohteen pohjoisosassa havaittiin virheelliseksi eikä kattanut pyyntikuoppien 7–12 aluetta, joten rajausta on muutettu. |
| metsakeskus.148010644 |
148 |
Kuosnavuonon perä lounas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511812.62400000 |
7621726.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010644 |
Rahajärven Kuosnavuonon perän lounaisimpaan kolkkaan laskee joki Matalasta Harrijärvestä. Lahdenpohjukan länsirannalla on huuhtoutunut asuinpaikka, josta löytyi palaneita kiviä ja mm. dolomiittia, serttiä, kvartsia ja kvartsiittia useasta eri keskittymästä. |
| metsakeskus.148010645 |
148 |
Kuosnavuonon perä kaakko 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512472.35900000 |
7621576.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010645 |
Asuinpaikkalöytöjä on Kuosnavuonon kaakkoisessa perukassa lounaisrannalla on melko jyrkkä, 6-7 m korkea törmä, joka muodostaa rannan korkeimman kohdan. Törmän reunassa on kaksi pyyntikuoppaa ja kaksi tupasijaa, joiden sivun pituus on noin 4 m. |
| metsakeskus.148010645 |
148 |
Kuosnavuonon perä kaakko 3 |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27000 |
512472.35900000 |
7621576.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010645 |
Asuinpaikkalöytöjä on Kuosnavuonon kaakkoisessa perukassa lounaisrannalla on melko jyrkkä, 6-7 m korkea törmä, joka muodostaa rannan korkeimman kohdan. Törmän reunassa on kaksi pyyntikuoppaa ja kaksi tupasijaa, joiden sivun pituus on noin 4 m. |
| metsakeskus.148010645 |
148 |
Kuosnavuonon perä kaakko 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
512472.35900000 |
7621576.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010645 |
Asuinpaikkalöytöjä on Kuosnavuonon kaakkoisessa perukassa lounaisrannalla on melko jyrkkä, 6-7 m korkea törmä, joka muodostaa rannan korkeimman kohdan. Törmän reunassa on kaksi pyyntikuoppaa ja kaksi tupasijaa, joiden sivun pituus on noin 4 m. |
| metsakeskus.148010645 |
148 |
Kuosnavuonon perä kaakko 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
512472.35900000 |
7621576.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010645 |
Asuinpaikkalöytöjä on Kuosnavuonon kaakkoisessa perukassa lounaisrannalla on melko jyrkkä, 6-7 m korkea törmä, joka muodostaa rannan korkeimman kohdan. Törmän reunassa on kaksi pyyntikuoppaa ja kaksi tupasijaa, joiden sivun pituus on noin 4 m. |
| metsakeskus.148010645 |
148 |
Kuosnavuonon perä kaakko 3 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
512472.35900000 |
7621576.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010645 |
Asuinpaikkalöytöjä on Kuosnavuonon kaakkoisessa perukassa lounaisrannalla on melko jyrkkä, 6-7 m korkea törmä, joka muodostaa rannan korkeimman kohdan. Törmän reunassa on kaksi pyyntikuoppaa ja kaksi tupasijaa, joiden sivun pituus on noin 4 m. |
| metsakeskus.148010645 |
148 |
Kuosnavuonon perä kaakko 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
512472.35900000 |
7621576.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010645 |
Asuinpaikkalöytöjä on Kuosnavuonon kaakkoisessa perukassa lounaisrannalla on melko jyrkkä, 6-7 m korkea törmä, joka muodostaa rannan korkeimman kohdan. Törmän reunassa on kaksi pyyntikuoppaa ja kaksi tupasijaa, joiden sivun pituus on noin 4 m. |
| metsakeskus.148010646 |
148 |
Kuosnavuonon perä lounas 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512092.51800000 |
7621856.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010646 |
Kuosnavuonon pohjukkaan pistää kaakosta niemi. Sen kivikkoisessa kärjessä havaittiin asuinpaikkamerkkejä. |
| metsakeskus.148010647 |
148 |
Kuosnavuonon perä pohjoinen |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
512172.48400000 |
7621876.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010647 |
Kuosnavuonon pohjukkaan pistää kaakosta niemi. Aivan niemen kivikkoisen pohjoiskärjen vesirajassa on neliön muotoinen kivilatomus, jonka sivun pituus on 1,2 m. |
| metsakeskus.148010648 |
148 |
Kuosnavuonon perä kaakko 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512542.33100000 |
7621596.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010648 |
Asuinpaikkalöytöjä on Kuosnavuonon kaakkoisessa perukassa, matalalla hiekkaniemellä, metrin korkuisen rantapenkan päällä sekä niemen kärjessä. Keskellä niemeä runsaasti kvartsia ja piisin pohjaa muistuttava neliön muotoinen latomus, jonka sivun pituus on 1,5 m. |
| metsakeskus.148010648 |
148 |
Kuosnavuonon perä kaakko 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
512542.33100000 |
7621596.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010648 |
Asuinpaikkalöytöjä on Kuosnavuonon kaakkoisessa perukassa, matalalla hiekkaniemellä, metrin korkuisen rantapenkan päällä sekä niemen kärjessä. Keskellä niemeä runsaasti kvartsia ja piisin pohjaa muistuttava neliön muotoinen latomus, jonka sivun pituus on 1,5 m. |
| metsakeskus.148010648 |
148 |
Kuosnavuonon perä kaakko 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
512542.33100000 |
7621596.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010648 |
Asuinpaikkalöytöjä on Kuosnavuonon kaakkoisessa perukassa, matalalla hiekkaniemellä, metrin korkuisen rantapenkan päällä sekä niemen kärjessä. Keskellä niemeä runsaasti kvartsia ja piisin pohjaa muistuttava neliön muotoinen latomus, jonka sivun pituus on 1,5 m. |
| metsakeskus.148010648 |
148 |
Kuosnavuonon perä kaakko 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
512542.33100000 |
7621596.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010648 |
Asuinpaikkalöytöjä on Kuosnavuonon kaakkoisessa perukassa, matalalla hiekkaniemellä, metrin korkuisen rantapenkan päällä sekä niemen kärjessä. Keskellä niemeä runsaasti kvartsia ja piisin pohjaa muistuttava neliön muotoinen latomus, jonka sivun pituus on 1,5 m. |
| metsakeskus.148010649 |
148 |
Kenkisaari etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
513971.75000000 |
7627374.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010649 |
Rahajärven koillisemman altaan keskivaiheilla on pyöreä ja korkeahko Kenkisaari. Sen eteläkärjessä on säännöstelyn huuhtoma kivikkoinen niemi, jossa erottuu esihistoriallisen asuinpaikan jälkiä, tulenpitopaikkoja mm. pii-, kvartsiitti- ja kvartsiesineitä. Paikalla on myös 3 x 3 m:n kokoinen tupasija, jonka kaakkoiskulmassa erottuu kivistä ladottu piisin sija. Kohteeseen on yhdistetty Kenkisaari SE -niminen esihistoriallinen asuinpaikka (kohde 650). Lähellä on myös kohde Kenkiniemi NE (kohde 659). |
| metsakeskus.148010649 |
148 |
Kenkisaari etelä |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
513971.75000000 |
7627374.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010649 |
Rahajärven koillisemman altaan keskivaiheilla on pyöreä ja korkeahko Kenkisaari. Sen eteläkärjessä on säännöstelyn huuhtoma kivikkoinen niemi, jossa erottuu esihistoriallisen asuinpaikan jälkiä, tulenpitopaikkoja mm. pii-, kvartsiitti- ja kvartsiesineitä. Paikalla on myös 3 x 3 m:n kokoinen tupasija, jonka kaakkoiskulmassa erottuu kivistä ladottu piisin sija. Kohteeseen on yhdistetty Kenkisaari SE -niminen esihistoriallinen asuinpaikka (kohde 650). Lähellä on myös kohde Kenkiniemi NE (kohde 659). |
| metsakeskus.148010649 |
148 |
Kenkisaari etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
513971.75000000 |
7627374.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010649 |
Rahajärven koillisemman altaan keskivaiheilla on pyöreä ja korkeahko Kenkisaari. Sen eteläkärjessä on säännöstelyn huuhtoma kivikkoinen niemi, jossa erottuu esihistoriallisen asuinpaikan jälkiä, tulenpitopaikkoja mm. pii-, kvartsiitti- ja kvartsiesineitä. Paikalla on myös 3 x 3 m:n kokoinen tupasija, jonka kaakkoiskulmassa erottuu kivistä ladottu piisin sija. Kohteeseen on yhdistetty Kenkisaari SE -niminen esihistoriallinen asuinpaikka (kohde 650). Lähellä on myös kohde Kenkiniemi NE (kohde 659). |
| metsakeskus.148010649 |
148 |
Kenkisaari etelä |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
513971.75000000 |
7627374.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010649 |
Rahajärven koillisemman altaan keskivaiheilla on pyöreä ja korkeahko Kenkisaari. Sen eteläkärjessä on säännöstelyn huuhtoma kivikkoinen niemi, jossa erottuu esihistoriallisen asuinpaikan jälkiä, tulenpitopaikkoja mm. pii-, kvartsiitti- ja kvartsiesineitä. Paikalla on myös 3 x 3 m:n kokoinen tupasija, jonka kaakkoiskulmassa erottuu kivistä ladottu piisin sija. Kohteeseen on yhdistetty Kenkisaari SE -niminen esihistoriallinen asuinpaikka (kohde 650). Lähellä on myös kohde Kenkiniemi NE (kohde 659). |
| metsakeskus.148010651 |
148 |
Kuosnavuonon perä kaakko 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512612.31100000 |
7621656.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010651 |
Kuosnavuonon kaakkoisimmassa perukassa on matala hiekkaniemi, joka on korkean veden aikana veden alla. Niemen keskiosassa on 50 x 50 m:n laajuinen asuinpaikka-alue. Löytöjä, kvartsi- ja kvartsiittiesineitä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, on hajallaan vesirajan läheltä lähes ylimpään rantaan saakka. Alueen sisälle jää kymmenkunta hajonnutta liesikiveystä, jotka keskittyvät alueen keskelle. Lähellä kohteet Inari 645, 648 ja 656. |
| metsakeskus.148010652 |
148 |
Kaidanvuono itä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516620.68700000 |
7626684.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010652 |
Kvartsilouhos Kaidanvuonon itärannalla. Ivalon ja Inarin kylätaajamien välissä on Rahajärvi, joka laskee Kirakkakönkään kautta Ukonjärveen. Rahajärven pohjoisosassa on kaakkoon pistävä Kaidanvuono. Vuonon pohjukassa ja koillisrannalla on useissa kohdissa jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta ks. kohteet 381, 682, 661. |
| metsakeskus.148010653 |
148 |
Mustat Lantot pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514351.60100000 |
7626654.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010653 |
Inarin ja Ivalon kylätaajamien välissä on Rahajärvi, joka laskee Kirakkakönkään kautta Ukonjärveen. Rahajärven pohjoisosaan pistää etelästä Kaidanniemi. Niemen molemmilla rannoilla on osittain järven säännöstelyn esiin huuhtomina useita esihistoriallisia asuinpaikkoja, joissa erottuu mm. liesikiveyksiä. Ks kohteet Inari 383, 384. Käytännössä löytökohdat kuuluvat samaan asuinpaikkarantaan. |
| metsakeskus.148010654 |
148 |
Kenkiniemi pohjoinen 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512882.19200000 |
7627254.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010654 |
Kohde sijaitsee aivan Kenkiniemen pohjoiskärjessä. Suurin osa niemen kärjestä ja samalla siinä sijainneesta asuinpaikasta on jäänyt veden alle. Liesikiveyksiä ja asuinpaikkalöytöjä mm. liuskekärjen katkelma, tasataltta, liuske- ja kvartsiesineitä, liusketta, dolomiittia, serttiä ja kvartsia, on noin 100 x 50 m alalla sekä mantereen puolella että pienellä saarella. Kohteeseen yhdistetty asuinpaikka Kenkiniemi pohjoispää (kohde 415). Ks. myös kohteet Inari 414, 655 ja 657. |
| metsakeskus.148010655 |
148 |
Kenkiniemi pohjoinen 3 |
10002 |
12001 |
13013 |
11019 |
27000 |
512953.00000000 |
7627070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010655 |
Kohde sijaitsee Rahajärven Kaidanvuonon perukasta 4,1 km länsiluoteeseen ja 250 m Kenkiniemen pohjoiskärjestä kaakkoon. Kohde koostuu tupasijasta, kentästä, kivikautisesta asuinpaikasta ja kvartsi-iskosten löytöpaikasta. Tarkempi kuvaus alakohteista katso raportti vuodelta 1990, sivu 93. Ks. myös Inari 414, 415, 654, 657. |
| metsakeskus.148010655 |
148 |
Kenkiniemi pohjoinen 3 |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
512953.00000000 |
7627070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010655 |
Kohde sijaitsee Rahajärven Kaidanvuonon perukasta 4,1 km länsiluoteeseen ja 250 m Kenkiniemen pohjoiskärjestä kaakkoon. Kohde koostuu tupasijasta, kentästä, kivikautisesta asuinpaikasta ja kvartsi-iskosten löytöpaikasta. Tarkempi kuvaus alakohteista katso raportti vuodelta 1990, sivu 93. Ks. myös Inari 414, 415, 654, 657. |
| metsakeskus.148010655 |
148 |
Kenkiniemi pohjoinen 3 |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
512953.00000000 |
7627070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010655 |
Kohde sijaitsee Rahajärven Kaidanvuonon perukasta 4,1 km länsiluoteeseen ja 250 m Kenkiniemen pohjoiskärjestä kaakkoon. Kohde koostuu tupasijasta, kentästä, kivikautisesta asuinpaikasta ja kvartsi-iskosten löytöpaikasta. Tarkempi kuvaus alakohteista katso raportti vuodelta 1990, sivu 93. Ks. myös Inari 414, 415, 654, 657. |
| metsakeskus.148010655 |
148 |
Kenkiniemi pohjoinen 3 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
512953.00000000 |
7627070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010655 |
Kohde sijaitsee Rahajärven Kaidanvuonon perukasta 4,1 km länsiluoteeseen ja 250 m Kenkiniemen pohjoiskärjestä kaakkoon. Kohde koostuu tupasijasta, kentästä, kivikautisesta asuinpaikasta ja kvartsi-iskosten löytöpaikasta. Tarkempi kuvaus alakohteista katso raportti vuodelta 1990, sivu 93. Ks. myös Inari 414, 415, 654, 657. |
| metsakeskus.148010655 |
148 |
Kenkiniemi pohjoinen 3 |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
512953.00000000 |
7627070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010655 |
Kohde sijaitsee Rahajärven Kaidanvuonon perukasta 4,1 km länsiluoteeseen ja 250 m Kenkiniemen pohjoiskärjestä kaakkoon. Kohde koostuu tupasijasta, kentästä, kivikautisesta asuinpaikasta ja kvartsi-iskosten löytöpaikasta. Tarkempi kuvaus alakohteista katso raportti vuodelta 1990, sivu 93. Ks. myös Inari 414, 415, 654, 657. |
| metsakeskus.148010655 |
148 |
Kenkiniemi pohjoinen 3 |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
512953.00000000 |
7627070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010655 |
Kohde sijaitsee Rahajärven Kaidanvuonon perukasta 4,1 km länsiluoteeseen ja 250 m Kenkiniemen pohjoiskärjestä kaakkoon. Kohde koostuu tupasijasta, kentästä, kivikautisesta asuinpaikasta ja kvartsi-iskosten löytöpaikasta. Tarkempi kuvaus alakohteista katso raportti vuodelta 1990, sivu 93. Ks. myös Inari 414, 415, 654, 657. |
| metsakeskus.148010656 |
148 |
Kuosnavuonon perä koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512622.30500000 |
7621896.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010656 |
Kohde sijaitsee noin 250 m pohjoiseen Kuosnavuonon kaakkoisperukasta niemenkärjessä, jonka koillispuolella on kivikkojen välissä 50 m pitkä ja 30 m leveä hiekkaranta. Hiekkarannalta löytyi palaneiden kivien vyöhyke, joukossa 2-3 liesikiveystä. Rannan pohjoispäässä on mahdollinen rauennut piisiröykkiö (1,5 x 1,5 m). Löytöjä, kvartsikaapimia, dolomiitti- ja kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, oli hajallaan pitkin rantaa, mutta jonkinlainen keskittymä oli havaitavissa em. latomuksen tienoilla. Latomuksesta 60 m pohjoiseen löytyi liesikiveyksen tuntumasta joukko iskoksia. Lähellä kohteet Inari 651 ja 660. |
| metsakeskus.148010656 |
148 |
Kuosnavuonon perä koillinen |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
512622.30500000 |
7621896.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010656 |
Kohde sijaitsee noin 250 m pohjoiseen Kuosnavuonon kaakkoisperukasta niemenkärjessä, jonka koillispuolella on kivikkojen välissä 50 m pitkä ja 30 m leveä hiekkaranta. Hiekkarannalta löytyi palaneiden kivien vyöhyke, joukossa 2-3 liesikiveystä. Rannan pohjoispäässä on mahdollinen rauennut piisiröykkiö (1,5 x 1,5 m). Löytöjä, kvartsikaapimia, dolomiitti- ja kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, oli hajallaan pitkin rantaa, mutta jonkinlainen keskittymä oli havaitavissa em. latomuksen tienoilla. Latomuksesta 60 m pohjoiseen löytyi liesikiveyksen tuntumasta joukko iskoksia. Lähellä kohteet Inari 651 ja 660. |
| metsakeskus.148010656 |
148 |
Kuosnavuonon perä koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
512622.30500000 |
7621896.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010656 |
Kohde sijaitsee noin 250 m pohjoiseen Kuosnavuonon kaakkoisperukasta niemenkärjessä, jonka koillispuolella on kivikkojen välissä 50 m pitkä ja 30 m leveä hiekkaranta. Hiekkarannalta löytyi palaneiden kivien vyöhyke, joukossa 2-3 liesikiveystä. Rannan pohjoispäässä on mahdollinen rauennut piisiröykkiö (1,5 x 1,5 m). Löytöjä, kvartsikaapimia, dolomiitti- ja kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, oli hajallaan pitkin rantaa, mutta jonkinlainen keskittymä oli havaitavissa em. latomuksen tienoilla. Latomuksesta 60 m pohjoiseen löytyi liesikiveyksen tuntumasta joukko iskoksia. Lähellä kohteet Inari 651 ja 660. |
| metsakeskus.148010656 |
148 |
Kuosnavuonon perä koillinen |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
512622.30500000 |
7621896.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010656 |
Kohde sijaitsee noin 250 m pohjoiseen Kuosnavuonon kaakkoisperukasta niemenkärjessä, jonka koillispuolella on kivikkojen välissä 50 m pitkä ja 30 m leveä hiekkaranta. Hiekkarannalta löytyi palaneiden kivien vyöhyke, joukossa 2-3 liesikiveystä. Rannan pohjoispäässä on mahdollinen rauennut piisiröykkiö (1,5 x 1,5 m). Löytöjä, kvartsikaapimia, dolomiitti- ja kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, oli hajallaan pitkin rantaa, mutta jonkinlainen keskittymä oli havaitavissa em. latomuksen tienoilla. Latomuksesta 60 m pohjoiseen löytyi liesikiveyksen tuntumasta joukko iskoksia. Lähellä kohteet Inari 651 ja 660. |
| metsakeskus.148010657 |
148 |
Kenkiniemi pohjoinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512996.14300000 |
7626949.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010657 |
Kenkiniemen pohjoiskärjen itärannalla, ranta-alueella on useita havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta. Alueella on useita palaneen hiekan ja löytöjen keskittymiä. Havaintoja noin 80 + 4 + 20 + 250 neliömetrin alalla. Ks. myös Inari 414, 415, 654, 655. |
| metsakeskus.148010658 |
148 |
Kenkiniemi pohjoinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
513022.13600000 |
7626794.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010658 |
Kenkiniemen itäpuolen lahdessa, purosuun pohjoispuolella, on matala kivikkoniemi, joka on korkean veden aikana upissa. Niemen kaakkoisrannalla on tupasija, seinän pituus on ollut noin 3 m, nurkassa neliömetrin kokoinen piisiröykkiö. Tupaa näyttää käytetyn vielä 1940-luvulla. Tästä n. 15 m pohjoiseen, niemen vastakkaisella rannalla on kvartsiitti-iskosten löytöpaikka. |
| metsakeskus.148010660 |
148 |
Kenkipää 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512670.00000000 |
7622070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010660 |
Kuosnavuonon kaakkoisperukasta 500 m pohjoiseen on vuonon itärannalla pieni hiekka- ja kivikkorantainen niemi, jonka kohdalla rantaa on huuhtoutunut 20-30 m leveydeltä. Paikalla on kaksi löytökeskittymää. Lounaisempi keskittymä sijaitsee 7 m rannasta. Halkaisijaltaan 5-metriseltä alueelta löytyi hioinliippa, iskoksia ja palanutta luuta. Kohde lienee melkoisesti huuhtoutunut. Tästä noin 20 m pohjoiskoilliseen läheltä ylintä rantaa löytyi kvartsiittiydin ja yksi iskos. Muita asutusmerkkejä ei ollut havaittavissa. Lähellä on kohde Könkäänniska (kohde 652). |
| metsakeskus.148010661 |
148 |
Kaidanvuonon perukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516703.65200000 |
7625826.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010661 |
Ivalon ja Inarin kylätaajamien välissä on Rahajärvi, joka laskee Kirakkakönkään kautta Ukonjärveen. Rahajärven pohjoisosassa on kaakkoon pistävä Kaidanvuono. Vuonon pohjukassa ja koillisrannalla on useissa kohdissa jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta ks. kohteet 381, 382, 652. Järven säännöstely on monin paikoin huuhtonut muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.148010662 |
148 |
Mustavaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
516270.83100000 |
7626054.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010662 |
Kohde sijaitsee Rahajärven Kaidanvuonon perukasta noin 0,5 km luoteeseen, vuonon lounaisrannalla, rannan ja metsätien välissä. Mäntykankaan rinteessä on soikea pyyntikuoppa. Pyyntikuopasta noin 100 m koilliseen, aivan rannan tuntumassa on kvartsi-iskoksen (KM 26012) löytöpaikka, Mustavaara 1 (kohde 514), joka on yhdistetty tähän kohteeseen.
Vuoden 2011 tarkastuksen perusteella pyyntikuoppa lienee tuhoutunut venesataman rakennustöissä. |
| metsakeskus.148010663 |
148 |
Kaidanvuonon saari länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516230.84300000 |
7626294.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010663 |
Kaidanvuonon lounaisrannalla on kumpumainen moreenisaari. Sen huuhtoutuneella lounaisrannalla on jäänteitä kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.148010664 |
148 |
Kaidanvuonon saari itä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516330.80700000 |
7626334.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010664 |
Kaidanvuonon lounaisrannalla on kumpumainen moreenisaari. Sen itärannalla on laajahko n. 90 m pitkä ja 10-20 m leveä löytöalue. Koko asuinpaikalla oli hajallaan etupäässä kvartsia, runsaimmin alueen pohjoispuoliskolla, jossa myös suurin osa palaneiden kivien keskittymästä sijaitsi. Saaren länsirannalla on kohde Kaidanvuonon saari W (kohde 663). |
| metsakeskus.148010665 |
148 |
Kuosnavuonon perä lounas 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512072.52000000 |
7621796.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010665 |
Kuosnavuonon pohjukkaan pistää kaakosta niemi. Niemen lounaisrannalla on huuhtoutuneilla kivikkoisilla pikku niemillä merkkejä muinaisasutuksesta. |
| metsakeskus.148010666 |
148 |
Kenkipää 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512122.50000000 |
7623015.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010666 |
Kuosnavuonon kaakkoisemmasta pohjukasta 1,5 km pohjoisluoteeseen, Kuosnavuonon koillisrannalla, kivikkoisen niemen lounaistyvessä. Rantakivikossa on noin viiden metrin laajuiselta hiekka-alueelta löytöjä, kvartsia ja palanutta luuta, sekä merkkejä tulenpidosta. Asuinpaikka on pahoin huuhtoutunut. |
| metsakeskus.148010667 |
148 |
Matalan Harrijärven laskupuro |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
512042.53600000 |
7621496.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010667 |
Matalasta Harrijärvestä laskevan joen itäpuolella, terassien välisellä männikkökankaalla soikea, kooltaan n. 5 x 3 m:n laaja ja puolisen metriä syvä pyyntikuoppa |
| metsakeskus.148010668 |
148 |
Kenkiniemi lounas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510942.97200000 |
7623675.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010668 |
Kuosnavuonon suun itärannalla, Kenkiniemen lounaisosassa. Huuhtoutunut rantakaista pikkusaaresta pohjoiseen. Saaren kohdalla on ainakin kolme liesikiveystä ja asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.148010669 |
148 |
Kenkiniemi lounas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510942.97100000 |
7623995.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010669 |
Kuosnavuonon suun itärannalla, Kuosnavuonon kaakkoisimmasta perukasta 2,9 km luoteeseen. Löytöpaikka on pienen niemen kohdalla. Ranta-alueen yläosasaa oli 80-90 m pituudelta kvartsia ja palanutta luuta. Alueen keskellä oli löytökeskittymä palaneita luita sisältävine liesikiveyksineen. Noin 20 m pohjoiseen löytöalueen pohjoisreunasta löytyi läheltä ylintä rantaa rautaesine. |
| metsakeskus.148010670 |
148 |
Kenkiniemi lounas 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
510970.00000000 |
7624136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010670 |
Kohde sijatsee Kuosnavuonon kaakkoisimmasta perukasta 3,1 km luoteeseen, Kuosnavuonon itärannalla, Kenkiniemen lounaisosassa kohdassa, johon peruskartalle on merkitty siirtokivilohkare. Huuhtoutuneella rannalla ja särkillä on ainakin kolme asuinpaikkakeskittymää useine liesikiveyksineen. Löydöt mm. hiekkakivinen hioinliippa, kvartsiittiveitsi, liuske-esineen teelmän katkelma ja kvartsia. |
| metsakeskus.148010671 |
148 |
Kenkiniemi länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511252.84800000 |
7624565.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010671 |
Kohde sijatsee Kuosnavuonon kaakkoisperukasta 3,3 km pohjoisluoteeseen, Kuosnavuonon itärannalla, Kenkiniemen lounaisosassa melko laajan hiekkaisen lahden rannalla. Melko keskelle lahtea laskee puro. Purosuun molemmin puolin on terasseilla ainakin neljä asuinpaikkakeskittymää useine liesineen. Löydöt koostuivat dolomiitti ja kvartsi-esineistä sekä iskoksista. Puron pohjoispuolisella kankaalla on pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010671 |
148 |
Kenkiniemi länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
511252.84800000 |
7624565.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010671 |
Kohde sijatsee Kuosnavuonon kaakkoisperukasta 3,3 km pohjoisluoteeseen, Kuosnavuonon itärannalla, Kenkiniemen lounaisosassa melko laajan hiekkaisen lahden rannalla. Melko keskelle lahtea laskee puro. Purosuun molemmin puolin on terasseilla ainakin neljä asuinpaikkakeskittymää useine liesineen. Löydöt koostuivat dolomiitti ja kvartsi-esineistä sekä iskoksista. Puron pohjoispuolisella kankaalla on pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010672 |
148 |
Kaunisniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510043.33800000 |
7623605.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010672 |
Kuosnavuonon suun länsirannalla on Kaunisniemi. Sen pitkälle huuhtoutuneella koillisrannalla ja itärannalla on runsaasti jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta. Niemen nokasta luoteeseen on noin 250 m matkalla asuinpaikkajäänteitä ainakin kuudessa kohdassa. Lähellä kohteet Inari 673, 674. |
| metsakeskus.148010673 |
148 |
Kaunisniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
509773.44700000 |
7623765.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010673 |
Kuosnavuonon suun länsirannalla on Kaunisniemi. Sen pitkälle huuhtoutuneella koillisrannalla ja itärannalla on runsaasti jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta. Niemen nokasta luoteeseen on eri ikäisiä asuinpaikkajäänteitä pesäkkeisesti noin 250 m:n matkalla. |
| metsakeskus.148010673 |
148 |
Kaunisniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
509773.44700000 |
7623765.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010673 |
Kuosnavuonon suun länsirannalla on Kaunisniemi. Sen pitkälle huuhtoutuneella koillisrannalla ja itärannalla on runsaasti jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta. Niemen nokasta luoteeseen on eri ikäisiä asuinpaikkajäänteitä pesäkkeisesti noin 250 m:n matkalla. |
| metsakeskus.148010674 |
148 |
Kaunisniemi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
509943.37400000 |
7623815.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010674 |
Kuosnavuonon suun länsirannalla on Kaunisniemi. Sen pitkälle huuhtoutuneella koillisrannalla ja itärannalla on runsaasti jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta. Edellisestä itään on n. 350 m pitkä niemi, joka on osittain veden alla säännöstelyn aikana. Erään saarikumpareen länsikärjessä on pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.148010676 |
148 |
Uulahden suu itä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509473.56400000 |
7623675.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010676 |
Uulahden suuhun idästä pistävän niemen pohjoisrannalla. Paikka on osittain huuhtoutunutta kivikko- ja hiekkarantaa. Pahoin huuhtoutunut löydöskohta. Lähellä kohde Inari 677. |
| metsakeskus.148010677 |
148 |
Uulahden suu itä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509413.58700000 |
7623625.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010677 |
Uulahden suuhun idästä pistävän niemen pohjoisrannalla. Paikka on osittain huuhtoutunutta kivikko- ja hiekkarantaa. Löytöalue on n. 10 x 30 m. Tästä n. 40-50 m länteen on vastaavanlainen keskittymä. Lähellä kohde Inari 676. |
| metsakeskus.148010678 |
148 |
Mutusniemi kaakko 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500387.16100000 |
7661250.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010678 |
Mutusniemen kaakkoiskärjessä olevasta huvilasta n. 300 m pohjoiskoilliseen on männikköisellä hiekkaharjanteella kolme pyyntikuoppaa 30-40 m:n päässä toisistaan. Lähellä kohde Mutusniemi SE 2 (kohde 679). |
| metsakeskus.148010679 |
148 |
Mutusniemi kaakko 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500607.07900000 |
7661200.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010679 |
Mutusniemen kaakkoiskärjessä olevasta huvilasta n. 400 m koilliseen on hiekkaharjanteen nokassa yksi pyyntikuoppa. Lähellä kohde Mutusniemi SE 1 (kohde 678). |
| metsakeskus.148010680 |
148 |
Vanhankentänpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
500906.95300000 |
7661350.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010680 |
Mutusniemen kaakkoisrannalla Haapalahden suussa, Vanhankentän pellolla. Pahoin huuhtoutunut asuinpaikka on pellon lounaispuolella, niemen ja pellonkulman välisellä rannalla. Kenttä on peltomaana ja kattaa pellon alaosan. Kaksi pyyntikuoppaa on pellon länsipuolisella harjulla. |
| metsakeskus.148010680 |
148 |
Vanhankentänpelto |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
500906.95300000 |
7661350.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010680 |
Mutusniemen kaakkoisrannalla Haapalahden suussa, Vanhankentän pellolla. Pahoin huuhtoutunut asuinpaikka on pellon lounaispuolella, niemen ja pellonkulman välisellä rannalla. Kenttä on peltomaana ja kattaa pellon alaosan. Kaksi pyyntikuoppaa on pellon länsipuolisella harjulla. |
| metsakeskus.148010682 |
148 |
Vuopajanperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
504235.61200000 |
7662230.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010682 |
Kivikautinen asuinpaikka Toivonniemen pohjoispäässä Kaamasjoen etelärannalla Vuopajanperän pellon pohjoispäässä ja siitä pohjoiseen, soranottopaikalle vievän tien molemmin puolin, Kaamasjoen rantatörmällä. Tienteko, soranotto ja maanmuokkaus ovat osittain tuhonneet asuinpaikkaa. Löydöt mm. Sär 2 -keramiikkaa, kvartsiittia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.148010683 |
148 |
Niittyjänkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
519739.45400000 |
7612720.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010683 |
Ivalojoen vanhan uoman, Niittyjänkän eteläpäässä, 2-3 m korkean kaakkoistörmän päällä. Jänkän lounaispään poikki on tehty metsäautotie, Paltojärventieltä, entisiltä turkistarhoilta
ja menee edelleen Ivalojoen Hirviniemeen. Noustessaan Niittyjänkän kaakkoispuolelle metsäautotie puhkaisee jängän törmän. Molemmin puolin törmän läpi työntyvää tietä oli niukasti palanutta luuta ja kvartseja sekä palaneita kiviä (paikalla ollut runsas punertava maa lienee luontaista). Tien ja jängän välissä olevan kankaan pintaa on jonkin matkaa kuorittu ja irtomaat on puskettu törmän reunaan. Saviastianpalat, jotka ovat ns. IT-keramiikkaa, löytyivät näistä irtomaakasoista, pari metriä lähimmistä iskoksista ja palaneista luista koilliseen. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin noin 30 m2. |
| metsakeskus.148010684 |
148 |
Lamminpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501586.67900000 |
7660800.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010684 |
Valpurinniemen lounaiskärjessä, Lamminpellolla. Niemen kärjen keskikohdalla on Helsingin yliopiston koetilaan kuuluva Villa Valpuri. Siitä n. 80 m länsiluonaaseen erottuu viljelysmaassa terassi, jolla on pienialainen muinaisasuinpaikka. Löydöt kvartsia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.148010685 |
148 |
Mukkajärvi / Taivaljärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
489131.71100000 |
7649045.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010685 |
Mutusjärven lounaispuolella olevien Mukkajärven ja Taivaljärven välisellä kannaksella on kolme pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010686 |
148 |
Taivaljärvi koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
489461.57900000 |
7649135.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010686 |
Mutusjärven lounaispuolella olevan Taivaljärven ja sen koillispuolella olevan pienen järven välisellä kannaksella on seitsemän pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010687 |
148 |
Harrijärvenkuotku |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522818.09800000 |
7689889.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010687 |
Eteläisen ja Pohjoisen Reppänäjärven välisessä maastossa, n. 150 m Eteläisen Reppänäjärven koillispäästä luoteeseen, on kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010689 |
148 |
Luassanjohka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526586.57300000 |
7697506.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010689 |
Iijärven lounaispäässä olevan Kutulahden pohjukkaan pistää etelästä niemi, jonka itäreunaa myötäillen Loassamjohka laskee Kutulahteen. Niemellä on 18 pyyntikuoppaa |
| metsakeskus.148010691 |
148 |
Kuikkalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
479145.82400000 |
7588309.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010691 |
Kutturan tien eteläpuolella olevan Kuikkalammen ja tien välisessä maastossa on 51 pyyntikuoppaa. Vuoden 2008 tarkastuksessa havaittiin kuopista ainoastaan 43. Kuopat ovat suppilomaisia ja pääosin varsin pieniä. Niiden keskikoko on noin 2,5 x 2,0 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Kuoppien väliset etäisyydet vaihtelevat 2 - 30 metriin. Paikoin ne ovat hyvin tiivivvässä jonossa. Yhden moreenikummun harjalla on itään suuntaava kuuden kuopan sivulinjaus. |
| metsakeskus.148010693 |
148 |
Kivijoen suu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
475977.10400000 |
7585930.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010693 |
Ivalojokeen etelästä laskevan Kivijoen itäpuolisessa maastossa, jokien yhtymäkohdasta n. 500 m etelään on 25 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010694 |
148 |
Kivijoen Kielismaa koillinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
476526.88300000 |
7584651.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010694 |
Molemmin puolin etelästä Ivalojokeen laskevaa Kivijokea, joen suusta noin 650 m ylävirtaan. Kaarrevaaran ja Kivijoen Kielismaan välisessä laaksossa on 49 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010695 |
148 |
Kaarrevaara kaakko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
476207.00900000 |
7585321.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010695 |
Kivijoen itäpuolella, Kaarrevaaran lounaisrinteen alaosassa on vastapäätä Kivijokeen laskevan Rullajoen suuta 54 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010696 |
148 |
Mukkaoja länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
468340.16700000 |
7591328.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010696 |
Ivalojoen pohjoispuolella, Mukkapalon koillisrinteen juuressa on Mukkaojan polkusillasta noin 100 m länteen 22 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010699 |
148 |
Mukkaoja itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
469049.88400000 |
7591168.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010699 |
Ivalojoen pohjoispuolella, alkaen Ivalojokeen laskevan Mukkaojan suusta n. 400 m luoteeseen on noin 600 m pitkä, 30 pyyntikuopan muodostama itäkaakko-länsilounais -suuntainen pyyntijärjestelmä. |
| metsakeskus.148010700 |
148 |
Kusilantto |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
441700.89500000 |
7583081.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010700 |
Lisman kylästä noin 4,5 km kaakkoon, Ivalojoen koillispuolella, joen ja Kusilantonmaan välisessä maastossa, tasaisella männikkö/koivikkokankaalla. Kohteessa on 12 pyyntikuoppaa. Lähellä on lisäksi kaksi muuta pyyntikuoppajärjestelmää, Paijusuvanto (kohde 701), jossa on 40 kuoppaa, ja Kusilantto NW (kohde 778), jossa on 23 kuoppaa. Kohteet vaikuttavat erillisiltä. |
| metsakeskus.148010701 |
148 |
Paijusuvanto |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
441211.08600000 |
7583321.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010701 |
Lisman kylästä noin 4,5 km kaakkoon, Ivalojoen koillispuolella, joen ja Kusilantonmaan välisessä maastossa, tasaisella männikkö/koivikkokankaalla. Kohteessa on 40 pyyntikuoppaa. Lähellä on lisäksi kaksi muuta pyyntikuoppajärjestelmää, Kusilantto (kohde 700), jossa on 12 kuoppaa, ja Kusilantto NW (kohde 778), jossa on 23 kuoppaa. Kohteet vaikuttavat erillisiltä. |
| metsakeskus.148010702 |
148 |
Peärtuskaidi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
452762.40000000 |
7607055.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010702 |
Kohde sijaitsee Vaijoenjärvien kaakkoispuolella, Peärtuskaidin eteläosassa, itä-länsisuuntaisesti noin kahden kilometrin matkalla Vaijoen laakson ja Vaijokeen koillisen suunnalta laskevan puron välillä. Alueen maaperä on hiekkamoreenia ja maastonmuodot melko loivasti kumpuilevia, harjanteiden ja muutamien puronotkojen sekä suojuottien kirjavoimia. Alueella kasvaa koivuvaltaista, tunturikoivujen ja suurten petäjien muodostamaa sekametsää, jonka aluskasvillisuutta hallitsevat mustikka, puolukka ja variksenmarja sekä sammalet ja jäkälät.
Kohde on eräs Lemmenjoen kansallispuiston laaja-alaisimmista pyyntikuoppajärjestelmistä. Kohteen pyyntikuopat ovat hyvin suuria, useimmat noin metrin syvyisiä ja halkaisijaltaan noin nelimetrisiä, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja ja selvästi erottuvan maavallin reunustamia. Noin puolessa pyyntikuopista todettiin kuopan pohjalla muodoltaan joko pitkänomainen tai neliömäinen painauma, jonka syvyys oli noin kaksikymmentä senttimetriä. Mikäli pyyntikuoppa oli muodoltaan soikea, painauma oli kuopan pituusakselin suuntainen, ja mikäli kuoppa sijaitsi viettävällä paikalla tai rinteen partaalla, suuntautui painauma yleensä kohtisuoraan rinnettä vasten.
Pyyntikuopat sijaitsevat Peärtuskaidin eteläosassa, itä-länsisuuntaisesti lähes kahden kilometrin matkalla. Läntisimmät kolme pyyntikuoppaa, joita ei ilmeisesti ollut aiemmin havaittu, ovat tiiviinä ryhmänä Vaijoen laakson itäpuoleisen rinteen partaalla. Niiden eteläpuolella on jyrkkä puronotko. Notkon eteläpuolelta alkaa yhtenäinen pyyntikuoppajono, joka seuraa hiekkapohjaista, tasaista selännettä noin puoli kilometriä itään päin, Peärtuskaidin lounaisrinteen juurelle. Sen jälkeen kuoppajono haarautuu pohjoisen ja kaakon suunnille. Pohjoiseen päin kuoppajono jatkuu Peärtuskaidin alarinteellä noin kaksisataa metriä. Kaakkoon päin pyyntikuoppajärjestelmä seuraa Peärtuskaidille nousevan rinteen juurta noin kahdeksansataa metriä, ja tällä matkalla kuoppajonosta erkaantuu yksi lyhyt sivuhaara, joka nousee noin sadan metrin matkan kohti pohjoista, kohtisuoraan ylärinteelle päin. Kaakkoon suuntautuvan kuoppajonon lounaispuolella, tasaisen kankaan reunalla, kulkee luode-kaakkosuuntainen puronotko.
Pyyntikuoppajärjestelmän itäosassa, loivasti kohti itäkaakkoa viettävällä kankaalla sijaitsevat pyyntikuopat eivät muodosta järjestelmän länsiosan tavoin yhtä yhtenäistä kuoppajonoa, vaan pikemminkin ne on kaivettu itä-länsisuuntaiselle alueelle peräkkäisiksi kaariksi, jotka noudattavat korkeuskäyrien suuntaa. Itäisin yhdentoista pyyntikuopan muodostama pohjois-eteläsuuntainen ryhmä on ilmeisesti aiemmin tuntematon, ja se sijaitsee aivan pyyntikuoppa-alueen itäpuoleisen puronvarsisuon länsilaidalla. |
| metsakeskus.148010704 |
148 |
Searitjohka länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
461795.74100000 |
7623571.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010704 |
Pyyntikuoppia Lemmenjoen Härkäjärven luusuan ja Searitjohkan eli Searitjoen välissä Lemmenjoen pohjoisrannan tuntumassa. Jono kulkee lähes tasaisen joen rantaterassin päällä kilometrin pituisena. Siinä voidaan havaita kolme toisistaan erillään olevaa pätkää ja yksi poikittaisjono. Puusto on mäntyä ja aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkaa.
Kohde on osa Searitjohkan-Härkäjärven pyyntikuoppaketjua, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010705 |
148 |
Searitjohka itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
462702.38000000 |
7624245.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010705 |
Pyyntikuoppia Lemmenjoen Härkäjärven luusuan ja Searitjohkan eli Searitjoen välissä Lemmenjoen pohjoisrannan tuntumassa. Paikalla on todettu 14 kuopan jono, joka kulkee lähes tasaisen joen rantaterassin päällä noin 150 m pituisena, lounas-koillinen suuntaisena. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3 m - 4 m ja 0,8 m - 1 m syviä. Puusto on mäntyä ja aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.148010706 |
148 |
Härkäkoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
459343.73100000 |
7621456.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010706 |
Lemmenjoen laajentuman, Ravadasjoen, koillispäässä on joessa Härkäkoski. Kosken luoteisrannalla on joen suuntainen n. 400 m pitkä ja 66 pyyntikuoppaa käsittävä ketju, joka alkaa Härkäkosken kämpältä. Asuinpaikka on pyyntikuoppien länsipuolella, kämpän pihapiirissä.
Pyyntikuopat sijaitsevat Härkäkosken vuokrakämpän pihapiirissä ja sen koillispuoleisella kuivalla kankaalla Lemmenjoen Härkäkosken ja sen luoteispuolella olevan lammen välillä. Härkäkosken suuntaisesti kulkee jyrkkärinteinen hiekkaharjanne, joka yltää kosken niskan yläpuolelta miltei kosken suulle saakka, ja harjanteen koillispään pohjoispuolella maasto on tasaisemmin Lemmenjoen rantaa kohti viettävää rinnettä. Harjanteen luoteispuolella on notkelma, jonka toisella puolen maasto kohoaa lammelle päin.
Kohde on laaja-alainen pyyntikuoppajärjestelmä, johon kuuluu noin 65 pyyntikuoppaa. Aiemmassa kohdekuvauksessa pyyntikuoppia mainitaan olevan 66, joten mahdollisesti ainakin yksi kuoppa jäi kohteen tarkastuksessa havaitsematta. Lisäksi muutamat pienimmät tarkastuksen aikana dokumentoiduista kuopista ovat tulkinnaltaan jonkin verran epävarmoja, ja jotkin niistä saattavat olla luontaisestikin muodostuneita. Useimmat kohteen pyyntikuopista ovat kuitenkin todella suuria, halkaisijaltaan vähintään nelimetrisiä ja toista metriä syviä. Pyyntikuoppia reunustaa tavallisesti selvästi erottuva maavalli, ja muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, parhaiten säilyneet yleisolemukseltaan lähinnä suppilomaisia.
Kohteen lounaisin pyyntikuoppa on Härkäjärven ja Lemmenjoen välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla. Muut pyyntikuopat sijaitsevat pääsuunnaltaan koillislounaissuuntaisena jonona, joka kulkee kauimmillaan noin sadan metrin päässä Härkäkoskesta. Pyyntikuoppajono alkaa vuokrakämpän itäpuolelta, joen rantaan laskevan rinteen partaalta, ja jatkuu Härkäkosken telttailualueen sivuitse hiekkaharjanteiden väliseen notkelmaan, jossa kulkee myös merkitty retkeilyreitti. Yhtä aivan telttailualueen vieressä sijaitsevaa pyyntikuoppaa on täytetty lastuilla ja muulla eloperäisellä jätteellä. Kuoppajonon koillispää suuntautuu Härkäkosken alapuolella lähelle Lemmenjoen rantaa, ja kohteen pohjoisin pyyntikuoppa sijaitsee Härkäkosken suulta noin sata metriä luoteeseen päin. Pyyntikuoppajärjestelmään kuuluu myös kaksi lyhyempää, vain muutaman pyyntikuopan muodostamaa, järjestelmän pääsuuntaan nähden poikittaista kuoppajonoa.
Härkäkosken vuokrakämpän pihapiirissä aiemmin havaittuun esihistorialliseen asuinpaikkaan liittyen ei kohteen tarkastuksen yhteydessä kertynyt juurikaan uusia havaintoja. Ainoa asuinpaikan olemassaoloon viittaava löytö alueella oli vuokrakämpän itäseinustalla rikkoutuneessa maanpinnassa huomattu yksittäinen kvartsi-iskos. Telttailualueella kämpän koillispuolella maanpinta on kulunut monin paikoin paljaaksi ja havainnointiolosuhteen mahdollisten löytöjen huomaamiseksi olivat erittäin hyvät, mutta sinne saakka asuinpaikka-alue ei kuitenkaan vaikuttanut ulottuvan |
| metsakeskus.148010706 |
148 |
Härkäkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
459343.73100000 |
7621456.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010706 |
Lemmenjoen laajentuman, Ravadasjoen, koillispäässä on joessa Härkäkoski. Kosken luoteisrannalla on joen suuntainen n. 400 m pitkä ja 66 pyyntikuoppaa käsittävä ketju, joka alkaa Härkäkosken kämpältä. Asuinpaikka on pyyntikuoppien länsipuolella, kämpän pihapiirissä.
Pyyntikuopat sijaitsevat Härkäkosken vuokrakämpän pihapiirissä ja sen koillispuoleisella kuivalla kankaalla Lemmenjoen Härkäkosken ja sen luoteispuolella olevan lammen välillä. Härkäkosken suuntaisesti kulkee jyrkkärinteinen hiekkaharjanne, joka yltää kosken niskan yläpuolelta miltei kosken suulle saakka, ja harjanteen koillispään pohjoispuolella maasto on tasaisemmin Lemmenjoen rantaa kohti viettävää rinnettä. Harjanteen luoteispuolella on notkelma, jonka toisella puolen maasto kohoaa lammelle päin.
Kohde on laaja-alainen pyyntikuoppajärjestelmä, johon kuuluu noin 65 pyyntikuoppaa. Aiemmassa kohdekuvauksessa pyyntikuoppia mainitaan olevan 66, joten mahdollisesti ainakin yksi kuoppa jäi kohteen tarkastuksessa havaitsematta. Lisäksi muutamat pienimmät tarkastuksen aikana dokumentoiduista kuopista ovat tulkinnaltaan jonkin verran epävarmoja, ja jotkin niistä saattavat olla luontaisestikin muodostuneita. Useimmat kohteen pyyntikuopista ovat kuitenkin todella suuria, halkaisijaltaan vähintään nelimetrisiä ja toista metriä syviä. Pyyntikuoppia reunustaa tavallisesti selvästi erottuva maavalli, ja muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, parhaiten säilyneet yleisolemukseltaan lähinnä suppilomaisia.
Kohteen lounaisin pyyntikuoppa on Härkäjärven ja Lemmenjoen välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla. Muut pyyntikuopat sijaitsevat pääsuunnaltaan koillislounaissuuntaisena jonona, joka kulkee kauimmillaan noin sadan metrin päässä Härkäkoskesta. Pyyntikuoppajono alkaa vuokrakämpän itäpuolelta, joen rantaan laskevan rinteen partaalta, ja jatkuu Härkäkosken telttailualueen sivuitse hiekkaharjanteiden väliseen notkelmaan, jossa kulkee myös merkitty retkeilyreitti. Yhtä aivan telttailualueen vieressä sijaitsevaa pyyntikuoppaa on täytetty lastuilla ja muulla eloperäisellä jätteellä. Kuoppajonon koillispää suuntautuu Härkäkosken alapuolella lähelle Lemmenjoen rantaa, ja kohteen pohjoisin pyyntikuoppa sijaitsee Härkäkosken suulta noin sata metriä luoteeseen päin. Pyyntikuoppajärjestelmään kuuluu myös kaksi lyhyempää, vain muutaman pyyntikuopan muodostamaa, järjestelmän pääsuuntaan nähden poikittaista kuoppajonoa.
Härkäkosken vuokrakämpän pihapiirissä aiemmin havaittuun esihistorialliseen asuinpaikkaan liittyen ei kohteen tarkastuksen yhteydessä kertynyt juurikaan uusia havaintoja. Ainoa asuinpaikan olemassaoloon viittaava löytö alueella oli vuokrakämpän itäseinustalla rikkoutuneessa maanpinnassa huomattu yksittäinen kvartsi-iskos. Telttailualueella kämpän koillispuolella maanpinta on kulunut monin paikoin paljaaksi ja havainnointiolosuhteen mahdollisten löytöjen huomaamiseksi olivat erittäin hyvät, mutta sinne saakka asuinpaikka-alue ei kuitenkaan vaikuttanut ulottuvan |
| metsakeskus.148010706 |
148 |
Härkäkoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
459343.73100000 |
7621456.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010706 |
Lemmenjoen laajentuman, Ravadasjoen, koillispäässä on joessa Härkäkoski. Kosken luoteisrannalla on joen suuntainen n. 400 m pitkä ja 66 pyyntikuoppaa käsittävä ketju, joka alkaa Härkäkosken kämpältä. Asuinpaikka on pyyntikuoppien länsipuolella, kämpän pihapiirissä.
Pyyntikuopat sijaitsevat Härkäkosken vuokrakämpän pihapiirissä ja sen koillispuoleisella kuivalla kankaalla Lemmenjoen Härkäkosken ja sen luoteispuolella olevan lammen välillä. Härkäkosken suuntaisesti kulkee jyrkkärinteinen hiekkaharjanne, joka yltää kosken niskan yläpuolelta miltei kosken suulle saakka, ja harjanteen koillispään pohjoispuolella maasto on tasaisemmin Lemmenjoen rantaa kohti viettävää rinnettä. Harjanteen luoteispuolella on notkelma, jonka toisella puolen maasto kohoaa lammelle päin.
Kohde on laaja-alainen pyyntikuoppajärjestelmä, johon kuuluu noin 65 pyyntikuoppaa. Aiemmassa kohdekuvauksessa pyyntikuoppia mainitaan olevan 66, joten mahdollisesti ainakin yksi kuoppa jäi kohteen tarkastuksessa havaitsematta. Lisäksi muutamat pienimmät tarkastuksen aikana dokumentoiduista kuopista ovat tulkinnaltaan jonkin verran epävarmoja, ja jotkin niistä saattavat olla luontaisestikin muodostuneita. Useimmat kohteen pyyntikuopista ovat kuitenkin todella suuria, halkaisijaltaan vähintään nelimetrisiä ja toista metriä syviä. Pyyntikuoppia reunustaa tavallisesti selvästi erottuva maavalli, ja muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, parhaiten säilyneet yleisolemukseltaan lähinnä suppilomaisia.
Kohteen lounaisin pyyntikuoppa on Härkäjärven ja Lemmenjoen välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla. Muut pyyntikuopat sijaitsevat pääsuunnaltaan koillislounaissuuntaisena jonona, joka kulkee kauimmillaan noin sadan metrin päässä Härkäkoskesta. Pyyntikuoppajono alkaa vuokrakämpän itäpuolelta, joen rantaan laskevan rinteen partaalta, ja jatkuu Härkäkosken telttailualueen sivuitse hiekkaharjanteiden väliseen notkelmaan, jossa kulkee myös merkitty retkeilyreitti. Yhtä aivan telttailualueen vieressä sijaitsevaa pyyntikuoppaa on täytetty lastuilla ja muulla eloperäisellä jätteellä. Kuoppajonon koillispää suuntautuu Härkäkosken alapuolella lähelle Lemmenjoen rantaa, ja kohteen pohjoisin pyyntikuoppa sijaitsee Härkäkosken suulta noin sata metriä luoteeseen päin. Pyyntikuoppajärjestelmään kuuluu myös kaksi lyhyempää, vain muutaman pyyntikuopan muodostamaa, järjestelmän pääsuuntaan nähden poikittaista kuoppajonoa.
Härkäkosken vuokrakämpän pihapiirissä aiemmin havaittuun esihistorialliseen asuinpaikkaan liittyen ei kohteen tarkastuksen yhteydessä kertynyt juurikaan uusia havaintoja. Ainoa asuinpaikan olemassaoloon viittaava löytö alueella oli vuokrakämpän itäseinustalla rikkoutuneessa maanpinnassa huomattu yksittäinen kvartsi-iskos. Telttailualueella kämpän koillispuolella maanpinta on kulunut monin paikoin paljaaksi ja havainnointiolosuhteen mahdollisten löytöjen huomaamiseksi olivat erittäin hyvät, mutta sinne saakka asuinpaikka-alue ei kuitenkaan vaikuttanut ulottuvan |
| metsakeskus.148010706 |
148 |
Härkäkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
459343.73100000 |
7621456.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010706 |
Lemmenjoen laajentuman, Ravadasjoen, koillispäässä on joessa Härkäkoski. Kosken luoteisrannalla on joen suuntainen n. 400 m pitkä ja 66 pyyntikuoppaa käsittävä ketju, joka alkaa Härkäkosken kämpältä. Asuinpaikka on pyyntikuoppien länsipuolella, kämpän pihapiirissä.
Pyyntikuopat sijaitsevat Härkäkosken vuokrakämpän pihapiirissä ja sen koillispuoleisella kuivalla kankaalla Lemmenjoen Härkäkosken ja sen luoteispuolella olevan lammen välillä. Härkäkosken suuntaisesti kulkee jyrkkärinteinen hiekkaharjanne, joka yltää kosken niskan yläpuolelta miltei kosken suulle saakka, ja harjanteen koillispään pohjoispuolella maasto on tasaisemmin Lemmenjoen rantaa kohti viettävää rinnettä. Harjanteen luoteispuolella on notkelma, jonka toisella puolen maasto kohoaa lammelle päin.
Kohde on laaja-alainen pyyntikuoppajärjestelmä, johon kuuluu noin 65 pyyntikuoppaa. Aiemmassa kohdekuvauksessa pyyntikuoppia mainitaan olevan 66, joten mahdollisesti ainakin yksi kuoppa jäi kohteen tarkastuksessa havaitsematta. Lisäksi muutamat pienimmät tarkastuksen aikana dokumentoiduista kuopista ovat tulkinnaltaan jonkin verran epävarmoja, ja jotkin niistä saattavat olla luontaisestikin muodostuneita. Useimmat kohteen pyyntikuopista ovat kuitenkin todella suuria, halkaisijaltaan vähintään nelimetrisiä ja toista metriä syviä. Pyyntikuoppia reunustaa tavallisesti selvästi erottuva maavalli, ja muodoltaan kuopat ovat pyöreitä tai soikeahkoja, parhaiten säilyneet yleisolemukseltaan lähinnä suppilomaisia.
Kohteen lounaisin pyyntikuoppa on Härkäjärven ja Lemmenjoen välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla. Muut pyyntikuopat sijaitsevat pääsuunnaltaan koillislounaissuuntaisena jonona, joka kulkee kauimmillaan noin sadan metrin päässä Härkäkoskesta. Pyyntikuoppajono alkaa vuokrakämpän itäpuolelta, joen rantaan laskevan rinteen partaalta, ja jatkuu Härkäkosken telttailualueen sivuitse hiekkaharjanteiden väliseen notkelmaan, jossa kulkee myös merkitty retkeilyreitti. Yhtä aivan telttailualueen vieressä sijaitsevaa pyyntikuoppaa on täytetty lastuilla ja muulla eloperäisellä jätteellä. Kuoppajonon koillispää suuntautuu Härkäkosken alapuolella lähelle Lemmenjoen rantaa, ja kohteen pohjoisin pyyntikuoppa sijaitsee Härkäkosken suulta noin sata metriä luoteeseen päin. Pyyntikuoppajärjestelmään kuuluu myös kaksi lyhyempää, vain muutaman pyyntikuopan muodostamaa, järjestelmän pääsuuntaan nähden poikittaista kuoppajonoa.
Härkäkosken vuokrakämpän pihapiirissä aiemmin havaittuun esihistorialliseen asuinpaikkaan liittyen ei kohteen tarkastuksen yhteydessä kertynyt juurikaan uusia havaintoja. Ainoa asuinpaikan olemassaoloon viittaava löytö alueella oli vuokrakämpän itäseinustalla rikkoutuneessa maanpinnassa huomattu yksittäinen kvartsi-iskos. Telttailualueella kämpän koillispuolella maanpinta on kulunut monin paikoin paljaaksi ja havainnointiolosuhteen mahdollisten löytöjen huomaamiseksi olivat erittäin hyvät, mutta sinne saakka asuinpaikka-alue ei kuitenkaan vaikuttanut ulottuvan |
| metsakeskus.148010707 |
148 |
Ravadasjärvi luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
458546.05900000 |
7620067.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010707 |
Lemmenjoessa on laajentuma (Ravadasjärvi) Ravadasjoen suun ja Härkäkosken välillä. Ravadasjärven koillispään luoteisrannalla on kaksi pyyntikuopparyhmää. Kaksi kuoppaa (Inari 707) on pienen lammen koillispäässä, kolme (Inari 708) tästä 600 m koilliseen, joen lähellä. |
| metsakeskus.148010708 |
148 |
Ravadasjärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
458863.92700000 |
7620516.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010708 |
Kohde sijaitsee noin 850 metriä Ravadasjärven autiotuvalta koilliseen päin, Ravadasjärven koillispään luoteisrannalla, järvelle lännen suunnalta pistävällä hiekkapohjaisella niemekkeellä, melko tasaisella rantaterassilla, noin kaksi metriä järven pintaa ylempänä. Alueella kasvaa männikköä ja aluskasvillisuutta hallitsevat mustikka, puolukka, juolukka, suopursu, seinäsammal ja poronjäkälät.
Kohde on kolme suuren pyyntikuopan muodostama pohjois-eteläsuuntainen pyyntikuoppajono. Kuopat sijaitsevat noin 15 m - 20 m etäisyydellä Ravadasjärven rannasta vajaan neljänkymmenen metrin matkalla. |
| metsakeskus.148010709 |
148 |
Sotkajärvi/Njurkulahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
468020.23500000 |
7627534.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010709 |
Lemmenjoen laajentumien Sotkajärven ja Njurkulahden väliin pistää lounaasta niemi. Sen kapeimmalla kohdalla on seitsemän pyyntikuoppaa.
Kohde on pyyntikuopparyhmä, joka muodostuu seitsemästä pyyntikuopasta. Pyyntikuopat ovat selvästi maastossa erottuvia, muodoltaan pyöreitä tai soikeita, ja niiden halkaisijat vaihtelevat kolmesta metristä viiteen metriin. Kuoppia reunustavat enimmillään noin 20 cm korkeat loivapiirteiset maavallit, joiden leveys vaihtelee kahdesta metristä noin kahteen ja puoleen metriin. Syvin pyyntikuopista on yli metrin syvyinen, muut ovat syvyydeltään hieman yli puolimetrisiä. Viisi aiemmin tunnettua kuoppaa sijaitsevat melko tiiviinä ryhmänä Juurakkojärven Joutilaslahden ja Sotkajärven välisen niemen kapeimmalla ja matalimmalla kohdalla, noin viisi metriä järvien pintaa ylempänä. Kuudes pyyntikuoppa sijaitsee toistasataa metriä pohjoisempana, noin kymmenen metrin etäisyydellä Sotkajärven rannasta, kapean niemekkeen tyvellä, noin puolentoista metrin korkeudella järven pinnasta. Seitsemäs pyyntikuoppa on tasamaalla jokseenkin niemen keskellä, noin 65 metriä pyyntikuoppa 6:sta kaakkoon päin.
Kohteen pyyntikuoppiin on ilmeisesti ajettu peuroja lounaan suunnalta, ja niemen kapeimmalle kohdalle kaivetut lähekkäiset pyyntikuopat 1-5 ovat tehokkaasti katkaisseet eläinten pakotien. Kuopat 6 ja 7 eivät ehkä kuulu samaan pyyntikuoppakokonaisuuteen, koska ne sijaitsevat selvästi erillään kuopista 1-5. Ne voivat olla myös peräisin eri aikakausilta, mutta ilmeisesti kaikki kohteen kuopat ovat ajoitukseltaan esihistoriallisia. Pyyntikuoppa 7:n säilymistä uhkaa vakavasti kuopan poikki kulkeva mönkijäura. |
| metsakeskus.148010710 |
148 |
Sotkajärvi lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
463649.99900000 |
7624920.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010710 |
Pyyntikuoppia Lemmenjoen Härkäjärven luusuan ja Seärihjoen välissä Lemmenjoen pohjoisrannan tuntumassa. Jono kulkee lähes tasaisen joen rantaterassin päällä kilometrin pituisena. Siinä voidaan havaita kolme toisistaan erillään olevaa pätkää ja yksi poikittaisjono. Kaikkiaan kuoppia on 89 kpl. Puusto on mäntyä ja aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkaa. Kohteen pyyntikuopat liittyvät samaan pyyntijärjestelmään kohteiden Inari 704, 705, 784 ja 785 kuoppien kanssa, jotka yhdessä muodostavat noin 250 kuopan pyyntijärjestelmän.
Kohde on osa Seärihjoen-Härkäjärven pyyntikuoppaketjua, joka on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010711 |
148 |
Naukusoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
444633.68000000 |
7604579.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010711 |
Lemmenjoen latvoilla jokeen laskee luoteesta Naukusoja. Ojan suusta linnuntietä n. 550 m länteen alkaa koilliseen etenevä kuoppajono, jolla on pituutta n. 1,5 km. Jonossa on 51 kuoppaa |
| metsakeskus.148010712 |
148 |
Morgamniva |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
455285.37100000 |
7616868.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010712 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Morgamnivan kaakkoispuolella, jyrkästi nivan rantaan laskevalla tasalakisella jokivarren hiekkamoreeniharjanteella sekä harjanteen loivemman koillisrinteen alaosassa lähellä Ravadasjärven lounaisrantaa. Harjanteen ylitse kulkee nivan ohittavan merkityn retkeilyreitin polku, jonka molemmissa päissä sijaitsevat jokiveneiden rantautumispaikat. Puusto alueella on koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asuinpaikasta sekä ainakin kahdeksasta pyyntikuopasta. Pyyntikuopat sijaitsevat melko hajanaisesti, lähinnä puoliympyrän muotoisena, noin 250 metrin mittaisena jonona, joka seuraa osittain Ravadasjärven lounaisrannan ja Morgamnivan rannan muotoa. Kuoppajonon läntisimmät kaksi pyyntikuoppaa on kaivettu tasamaalle hiekkamoreeniharjanteen päälle, kaksi keskimmäistä puolestaan alemmas, lähelle Morgamnivan rantaa, ja loput neljä loivasti viettävälle rinteelle noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Ravadasjärven rannasta. Pyyntikuopat 2, 4, 5 ja 7 ovat Lemmenjoen alueelle tyypillisesti suuria, halkaisijaltaan neljästä viiteen metriä ja noin metrin syvyisiä, mutta muut kuopista ovat selvästi pienempiä, halkaisijaltaan alle kolmimetrisiä ja noin puolen metrin syvyisiä. Aiemmin kohteen alueelta oli kirjattu havaitun yhdeksän pyyntikuoppaa, mutta yhdeksättä kuoppaa ei tarkastuksen aikana onnistuttu paikallistamaan pitkällisestä etsinnästä huolimatta.
Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka löydettiin kohteen pohjoislaidalta, Morgamnivan kaakkoispuoleisen moreeniharjanteen ylitse kulkevan polun koillispään läheltä. Polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, noin kahden metrin matkalla kohdassa P 7616979 / I 455345, havaittiin runsaasti palaneita kiviä, pieni kvartsiydin, kuusi pientä kvartsi-iskosta sekä kappale palanutta luuta. Löydöt sijaitsivat Morgamnivan suun lounaispuolella, noin 25 metrin etäisyydellä Ravadasjärven lounaisrannan rantautumispaikalta. Löytöpaikka on noin kolme metriä Ravadasjärven pintaa ylempänä, jokseenkin tasaisella, loivasti rantaa kohti viettävällä, maaperältään hiekkavaltaisella kohdalla. Polun eteläreunalle, palaneiden kivien muodostaman keskittymän tiheimmälle kohdalle, kaivettiin kaivauslastalla noin 20 cm x 20 cm kokoinen koekuoppa.
Koekuopasta löydettiin kolme kvartsi-iskosta ja kahdeksantoista kappaletta palanutta luuta. Koekuopan löydöt sekä alle metrin etäisyydellä kuopasta sijainnut kvartsiydin kerättiin talteen. Kuoppaa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, ja kaivaminen lopetettiin siinä vaiheessa, kun todettiin talteen saadun riittävästi palanutta luuta mahdollista radiohiiliajoitusta varten. Huuhtoutumiskerros oli koekuopan kohdalta kulunut enimmäkseen pois, palaneiden kivien kappaleita oli paikalla melko tiheästi, ja maaperä vaikutti jonkin verran likaantuneelta, todennäköisesti palaneelta. Muita koekuoppia löytökeskittymän lähiympäristöön ei kaivettu. |
| metsakeskus.148010712 |
148 |
Morgamniva |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
455285.37100000 |
7616868.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010712 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Morgamnivan kaakkoispuolella, jyrkästi nivan rantaan laskevalla tasalakisella jokivarren hiekkamoreeniharjanteella sekä harjanteen loivemman koillisrinteen alaosassa lähellä Ravadasjärven lounaisrantaa. Harjanteen ylitse kulkee nivan ohittavan merkityn retkeilyreitin polku, jonka molemmissa päissä sijaitsevat jokiveneiden rantautumispaikat. Puusto alueella on koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asuinpaikasta sekä ainakin kahdeksasta pyyntikuopasta. Pyyntikuopat sijaitsevat melko hajanaisesti, lähinnä puoliympyrän muotoisena, noin 250 metrin mittaisena jonona, joka seuraa osittain Ravadasjärven lounaisrannan ja Morgamnivan rannan muotoa. Kuoppajonon läntisimmät kaksi pyyntikuoppaa on kaivettu tasamaalle hiekkamoreeniharjanteen päälle, kaksi keskimmäistä puolestaan alemmas, lähelle Morgamnivan rantaa, ja loput neljä loivasti viettävälle rinteelle noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Ravadasjärven rannasta. Pyyntikuopat 2, 4, 5 ja 7 ovat Lemmenjoen alueelle tyypillisesti suuria, halkaisijaltaan neljästä viiteen metriä ja noin metrin syvyisiä, mutta muut kuopista ovat selvästi pienempiä, halkaisijaltaan alle kolmimetrisiä ja noin puolen metrin syvyisiä. Aiemmin kohteen alueelta oli kirjattu havaitun yhdeksän pyyntikuoppaa, mutta yhdeksättä kuoppaa ei tarkastuksen aikana onnistuttu paikallistamaan pitkällisestä etsinnästä huolimatta.
Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka löydettiin kohteen pohjoislaidalta, Morgamnivan kaakkoispuoleisen moreeniharjanteen ylitse kulkevan polun koillispään läheltä. Polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, noin kahden metrin matkalla kohdassa P 7616979 / I 455345, havaittiin runsaasti palaneita kiviä, pieni kvartsiydin, kuusi pientä kvartsi-iskosta sekä kappale palanutta luuta. Löydöt sijaitsivat Morgamnivan suun lounaispuolella, noin 25 metrin etäisyydellä Ravadasjärven lounaisrannan rantautumispaikalta. Löytöpaikka on noin kolme metriä Ravadasjärven pintaa ylempänä, jokseenkin tasaisella, loivasti rantaa kohti viettävällä, maaperältään hiekkavaltaisella kohdalla. Polun eteläreunalle, palaneiden kivien muodostaman keskittymän tiheimmälle kohdalle, kaivettiin kaivauslastalla noin 20 cm x 20 cm kokoinen koekuoppa.
Koekuopasta löydettiin kolme kvartsi-iskosta ja kahdeksantoista kappaletta palanutta luuta. Koekuopan löydöt sekä alle metrin etäisyydellä kuopasta sijainnut kvartsiydin kerättiin talteen. Kuoppaa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, ja kaivaminen lopetettiin siinä vaiheessa, kun todettiin talteen saadun riittävästi palanutta luuta mahdollista radiohiiliajoitusta varten. Huuhtoutumiskerros oli koekuopan kohdalta kulunut enimmäkseen pois, palaneiden kivien kappaleita oli paikalla melko tiheästi, ja maaperä vaikutti jonkin verran likaantuneelta, todennäköisesti palaneelta. Muita koekuoppia löytökeskittymän lähiympäristöön ei kaivettu. |
| metsakeskus.148010712 |
148 |
Morgamniva |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
455285.37100000 |
7616868.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010712 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Morgamnivan kaakkoispuolella, jyrkästi nivan rantaan laskevalla tasalakisella jokivarren hiekkamoreeniharjanteella sekä harjanteen loivemman koillisrinteen alaosassa lähellä Ravadasjärven lounaisrantaa. Harjanteen ylitse kulkee nivan ohittavan merkityn retkeilyreitin polku, jonka molemmissa päissä sijaitsevat jokiveneiden rantautumispaikat. Puusto alueella on koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asuinpaikasta sekä ainakin kahdeksasta pyyntikuopasta. Pyyntikuopat sijaitsevat melko hajanaisesti, lähinnä puoliympyrän muotoisena, noin 250 metrin mittaisena jonona, joka seuraa osittain Ravadasjärven lounaisrannan ja Morgamnivan rannan muotoa. Kuoppajonon läntisimmät kaksi pyyntikuoppaa on kaivettu tasamaalle hiekkamoreeniharjanteen päälle, kaksi keskimmäistä puolestaan alemmas, lähelle Morgamnivan rantaa, ja loput neljä loivasti viettävälle rinteelle noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Ravadasjärven rannasta. Pyyntikuopat 2, 4, 5 ja 7 ovat Lemmenjoen alueelle tyypillisesti suuria, halkaisijaltaan neljästä viiteen metriä ja noin metrin syvyisiä, mutta muut kuopista ovat selvästi pienempiä, halkaisijaltaan alle kolmimetrisiä ja noin puolen metrin syvyisiä. Aiemmin kohteen alueelta oli kirjattu havaitun yhdeksän pyyntikuoppaa, mutta yhdeksättä kuoppaa ei tarkastuksen aikana onnistuttu paikallistamaan pitkällisestä etsinnästä huolimatta.
Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka löydettiin kohteen pohjoislaidalta, Morgamnivan kaakkoispuoleisen moreeniharjanteen ylitse kulkevan polun koillispään läheltä. Polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, noin kahden metrin matkalla kohdassa P 7616979 / I 455345, havaittiin runsaasti palaneita kiviä, pieni kvartsiydin, kuusi pientä kvartsi-iskosta sekä kappale palanutta luuta. Löydöt sijaitsivat Morgamnivan suun lounaispuolella, noin 25 metrin etäisyydellä Ravadasjärven lounaisrannan rantautumispaikalta. Löytöpaikka on noin kolme metriä Ravadasjärven pintaa ylempänä, jokseenkin tasaisella, loivasti rantaa kohti viettävällä, maaperältään hiekkavaltaisella kohdalla. Polun eteläreunalle, palaneiden kivien muodostaman keskittymän tiheimmälle kohdalle, kaivettiin kaivauslastalla noin 20 cm x 20 cm kokoinen koekuoppa.
Koekuopasta löydettiin kolme kvartsi-iskosta ja kahdeksantoista kappaletta palanutta luuta. Koekuopan löydöt sekä alle metrin etäisyydellä kuopasta sijainnut kvartsiydin kerättiin talteen. Kuoppaa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, ja kaivaminen lopetettiin siinä vaiheessa, kun todettiin talteen saadun riittävästi palanutta luuta mahdollista radiohiiliajoitusta varten. Huuhtoutumiskerros oli koekuopan kohdalta kulunut enimmäkseen pois, palaneiden kivien kappaleita oli paikalla melko tiheästi, ja maaperä vaikutti jonkin verran likaantuneelta, todennäköisesti palaneelta. Muita koekuoppia löytökeskittymän lähiympäristöön ei kaivettu. |
| metsakeskus.148010712 |
148 |
Morgamniva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455285.37100000 |
7616868.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010712 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Morgamnivan kaakkoispuolella, jyrkästi nivan rantaan laskevalla tasalakisella jokivarren hiekkamoreeniharjanteella sekä harjanteen loivemman koillisrinteen alaosassa lähellä Ravadasjärven lounaisrantaa. Harjanteen ylitse kulkee nivan ohittavan merkityn retkeilyreitin polku, jonka molemmissa päissä sijaitsevat jokiveneiden rantautumispaikat. Puusto alueella on koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asuinpaikasta sekä ainakin kahdeksasta pyyntikuopasta. Pyyntikuopat sijaitsevat melko hajanaisesti, lähinnä puoliympyrän muotoisena, noin 250 metrin mittaisena jonona, joka seuraa osittain Ravadasjärven lounaisrannan ja Morgamnivan rannan muotoa. Kuoppajonon läntisimmät kaksi pyyntikuoppaa on kaivettu tasamaalle hiekkamoreeniharjanteen päälle, kaksi keskimmäistä puolestaan alemmas, lähelle Morgamnivan rantaa, ja loput neljä loivasti viettävälle rinteelle noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Ravadasjärven rannasta. Pyyntikuopat 2, 4, 5 ja 7 ovat Lemmenjoen alueelle tyypillisesti suuria, halkaisijaltaan neljästä viiteen metriä ja noin metrin syvyisiä, mutta muut kuopista ovat selvästi pienempiä, halkaisijaltaan alle kolmimetrisiä ja noin puolen metrin syvyisiä. Aiemmin kohteen alueelta oli kirjattu havaitun yhdeksän pyyntikuoppaa, mutta yhdeksättä kuoppaa ei tarkastuksen aikana onnistuttu paikallistamaan pitkällisestä etsinnästä huolimatta.
Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka löydettiin kohteen pohjoislaidalta, Morgamnivan kaakkoispuoleisen moreeniharjanteen ylitse kulkevan polun koillispään läheltä. Polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, noin kahden metrin matkalla kohdassa P 7616979 / I 455345, havaittiin runsaasti palaneita kiviä, pieni kvartsiydin, kuusi pientä kvartsi-iskosta sekä kappale palanutta luuta. Löydöt sijaitsivat Morgamnivan suun lounaispuolella, noin 25 metrin etäisyydellä Ravadasjärven lounaisrannan rantautumispaikalta. Löytöpaikka on noin kolme metriä Ravadasjärven pintaa ylempänä, jokseenkin tasaisella, loivasti rantaa kohti viettävällä, maaperältään hiekkavaltaisella kohdalla. Polun eteläreunalle, palaneiden kivien muodostaman keskittymän tiheimmälle kohdalle, kaivettiin kaivauslastalla noin 20 cm x 20 cm kokoinen koekuoppa.
Koekuopasta löydettiin kolme kvartsi-iskosta ja kahdeksantoista kappaletta palanutta luuta. Koekuopan löydöt sekä alle metrin etäisyydellä kuopasta sijainnut kvartsiydin kerättiin talteen. Kuoppaa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, ja kaivaminen lopetettiin siinä vaiheessa, kun todettiin talteen saadun riittävästi palanutta luuta mahdollista radiohiiliajoitusta varten. Huuhtoutumiskerros oli koekuopan kohdalta kulunut enimmäkseen pois, palaneiden kivien kappaleita oli paikalla melko tiheästi, ja maaperä vaikutti jonkin verran likaantuneelta, todennäköisesti palaneelta. Muita koekuoppia löytökeskittymän lähiympäristöön ei kaivettu. |
| metsakeskus.148010712 |
148 |
Morgamniva |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
455285.37100000 |
7616868.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010712 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Morgamnivan kaakkoispuolella, jyrkästi nivan rantaan laskevalla tasalakisella jokivarren hiekkamoreeniharjanteella sekä harjanteen loivemman koillisrinteen alaosassa lähellä Ravadasjärven lounaisrantaa. Harjanteen ylitse kulkee nivan ohittavan merkityn retkeilyreitin polku, jonka molemmissa päissä sijaitsevat jokiveneiden rantautumispaikat. Puusto alueella on koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asuinpaikasta sekä ainakin kahdeksasta pyyntikuopasta. Pyyntikuopat sijaitsevat melko hajanaisesti, lähinnä puoliympyrän muotoisena, noin 250 metrin mittaisena jonona, joka seuraa osittain Ravadasjärven lounaisrannan ja Morgamnivan rannan muotoa. Kuoppajonon läntisimmät kaksi pyyntikuoppaa on kaivettu tasamaalle hiekkamoreeniharjanteen päälle, kaksi keskimmäistä puolestaan alemmas, lähelle Morgamnivan rantaa, ja loput neljä loivasti viettävälle rinteelle noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Ravadasjärven rannasta. Pyyntikuopat 2, 4, 5 ja 7 ovat Lemmenjoen alueelle tyypillisesti suuria, halkaisijaltaan neljästä viiteen metriä ja noin metrin syvyisiä, mutta muut kuopista ovat selvästi pienempiä, halkaisijaltaan alle kolmimetrisiä ja noin puolen metrin syvyisiä. Aiemmin kohteen alueelta oli kirjattu havaitun yhdeksän pyyntikuoppaa, mutta yhdeksättä kuoppaa ei tarkastuksen aikana onnistuttu paikallistamaan pitkällisestä etsinnästä huolimatta.
Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka löydettiin kohteen pohjoislaidalta, Morgamnivan kaakkoispuoleisen moreeniharjanteen ylitse kulkevan polun koillispään läheltä. Polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, noin kahden metrin matkalla kohdassa P 7616979 / I 455345, havaittiin runsaasti palaneita kiviä, pieni kvartsiydin, kuusi pientä kvartsi-iskosta sekä kappale palanutta luuta. Löydöt sijaitsivat Morgamnivan suun lounaispuolella, noin 25 metrin etäisyydellä Ravadasjärven lounaisrannan rantautumispaikalta. Löytöpaikka on noin kolme metriä Ravadasjärven pintaa ylempänä, jokseenkin tasaisella, loivasti rantaa kohti viettävällä, maaperältään hiekkavaltaisella kohdalla. Polun eteläreunalle, palaneiden kivien muodostaman keskittymän tiheimmälle kohdalle, kaivettiin kaivauslastalla noin 20 cm x 20 cm kokoinen koekuoppa.
Koekuopasta löydettiin kolme kvartsi-iskosta ja kahdeksantoista kappaletta palanutta luuta. Koekuopan löydöt sekä alle metrin etäisyydellä kuopasta sijainnut kvartsiydin kerättiin talteen. Kuoppaa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, ja kaivaminen lopetettiin siinä vaiheessa, kun todettiin talteen saadun riittävästi palanutta luuta mahdollista radiohiiliajoitusta varten. Huuhtoutumiskerros oli koekuopan kohdalta kulunut enimmäkseen pois, palaneiden kivien kappaleita oli paikalla melko tiheästi, ja maaperä vaikutti jonkin verran likaantuneelta, todennäköisesti palaneelta. Muita koekuoppia löytökeskittymän lähiympäristöön ei kaivettu. |
| metsakeskus.148010712 |
148 |
Morgamniva |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
455285.37100000 |
7616868.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010712 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Morgamnivan kaakkoispuolella, jyrkästi nivan rantaan laskevalla tasalakisella jokivarren hiekkamoreeniharjanteella sekä harjanteen loivemman koillisrinteen alaosassa lähellä Ravadasjärven lounaisrantaa. Harjanteen ylitse kulkee nivan ohittavan merkityn retkeilyreitin polku, jonka molemmissa päissä sijaitsevat jokiveneiden rantautumispaikat. Puusto alueella on koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Kohde on muinaisjäännösryhmä, joka muodostuu kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuvasta asuinpaikasta sekä ainakin kahdeksasta pyyntikuopasta. Pyyntikuopat sijaitsevat melko hajanaisesti, lähinnä puoliympyrän muotoisena, noin 250 metrin mittaisena jonona, joka seuraa osittain Ravadasjärven lounaisrannan ja Morgamnivan rannan muotoa. Kuoppajonon läntisimmät kaksi pyyntikuoppaa on kaivettu tasamaalle hiekkamoreeniharjanteen päälle, kaksi keskimmäistä puolestaan alemmas, lähelle Morgamnivan rantaa, ja loput neljä loivasti viettävälle rinteelle noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Ravadasjärven rannasta. Pyyntikuopat 2, 4, 5 ja 7 ovat Lemmenjoen alueelle tyypillisesti suuria, halkaisijaltaan neljästä viiteen metriä ja noin metrin syvyisiä, mutta muut kuopista ovat selvästi pienempiä, halkaisijaltaan alle kolmimetrisiä ja noin puolen metrin syvyisiä. Aiemmin kohteen alueelta oli kirjattu havaitun yhdeksän pyyntikuoppaa, mutta yhdeksättä kuoppaa ei tarkastuksen aikana onnistuttu paikallistamaan pitkällisestä etsinnästä huolimatta.
Kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka löydettiin kohteen pohjoislaidalta, Morgamnivan kaakkoispuoleisen moreeniharjanteen ylitse kulkevan polun koillispään läheltä. Polun paljaaksi kuluttamassa maanpinnassa, noin kahden metrin matkalla kohdassa P 7616979 / I 455345, havaittiin runsaasti palaneita kiviä, pieni kvartsiydin, kuusi pientä kvartsi-iskosta sekä kappale palanutta luuta. Löydöt sijaitsivat Morgamnivan suun lounaispuolella, noin 25 metrin etäisyydellä Ravadasjärven lounaisrannan rantautumispaikalta. Löytöpaikka on noin kolme metriä Ravadasjärven pintaa ylempänä, jokseenkin tasaisella, loivasti rantaa kohti viettävällä, maaperältään hiekkavaltaisella kohdalla. Polun eteläreunalle, palaneiden kivien muodostaman keskittymän tiheimmälle kohdalle, kaivettiin kaivauslastalla noin 20 cm x 20 cm kokoinen koekuoppa.
Koekuopasta löydettiin kolme kvartsi-iskosta ja kahdeksantoista kappaletta palanutta luuta. Koekuopan löydöt sekä alle metrin etäisyydellä kuopasta sijainnut kvartsiydin kerättiin talteen. Kuoppaa kaivettiin noin kymmenen senttimetrin syvyydelle saakka, ja kaivaminen lopetettiin siinä vaiheessa, kun todettiin talteen saadun riittävästi palanutta luuta mahdollista radiohiiliajoitusta varten. Huuhtoutumiskerros oli koekuopan kohdalta kulunut enimmäkseen pois, palaneiden kivien kappaleita oli paikalla melko tiheästi, ja maaperä vaikutti jonkin verran likaantuneelta, todennäköisesti palaneelta. Muita koekuoppia löytökeskittymän lähiympäristöön ei kaivettu. |
| metsakeskus.148010713 |
148 |
Nihasanjoen suu pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
452249.60800000 |
7610183.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010713 |
Vaijokeen laskee koillisesta Nihasanjoki Nihasanoaivin ja Nihasanskaidin välistä kurua. Molemmin puolin Nihasanjoen suuta on pyyntikuoppajono. Nihasanjoen suu N -kohteessa, joen pohjoispuolella on luode-kaakko -suuntaisessa jonossa 13 kuoppaa. Joen eteläpuolella olevassa kohteessa, Nihasanjoensuu etelä (Inari 714) kuoppia on 17 kpl.
Kohde sijaitsee Vaijokeen itäkoillisesta päin laskevan Nihasanjoen kurun pohjoispuolella. Alueen maaperä on hiekkamoreenia ja puusto koivuvaltaista mäntyjen ja tunturikoivujen muodostamaa sekametsää. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat mustikka, puolukka ja variksenmarja sekä sammalet. Kohteen eteläpuolella, Nihasanjoen vastarannalla, sijaitsee pyyntikuoppakohde Nihasanjoen suu etelä.
Kohde on ainakin yhdentoista pyyntikuopan muodostama pyyntikuoppajono. Aiemmin jonossa on havaittu kolmetoista pyyntikuoppaa, mutta kohteen tarkastuksen yhteydessä kuoppia löydettiin vain yksitoista. Pyyntikuopat sijaitsevat noin kahdensadan metrin matkalla, Nihasanjoen rantaan laskevan rinteen partaalta kohti pohjoisluodetta kaartuen, ja kuoppajonon luoteispää päättyy suonotkelman laidalle. Kuopat ovat erittäin selvästi maastossa erottuvia, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja ja yli metrin syvyisiä, leveän maavallin reunustamia. Yleisolemukseltaan ne ovat hyvin samankaltaisia kuin Nihasanjoen eteläpuolella sijaitsevat pyyntikuopat. |
| metsakeskus.148010714 |
148 |
Nihasanjoen suu etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
452096.66500000 |
7609921.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010714 |
Vaijokeen laskee koillisesta Nihasanjoki Nihasanoaivin ja Nihasanskaidin välistä kurua. Molemmin puolin Nihasanjoen suuta on pyyntikuoppajono. Nihanjoen suu etelä -kohteessa, joen eteläpuolella on koillis-lounais -suuntainen pyyntikuoppajono, jossa on 27 kuoppaa. Joen pohjoispuolella, kohteessa Nihasanjoen suu pohjoinen (INARI 713) kuoppia on 12.
Kohde sijaitsee Vaijokeen itäkoillisesta päin laskevan Nihasanjoen kurun eteläpuolella. Alueen maaperä on hiekkamoreenia ja puusto koivuvaltaista mäntyjen ja tunturikoivujen muodostamaa sekametsää. Aluskasvillisuutta alueella hallitsevat katajat, mustikka, puolukka ja variksenmarja sekä sammalet. Kohteen itäpään pohjoispuolella, Nihasanjoen kurun pohjoisrinteen partaalla, sijaitsee pyyntikuoppakohde Nihasanjoen suu pohjoinen.
Kohde on pyyntikuoppajärjestelmä, johon kuuluu yhteensä 27 pyyntikuoppaa. Kuopista 22 sijaitsee polveilevana jonona Nihasanjoen kurun etelärinteessä tai rinteen päällä noin kolmensadan metrin matkalla. Kuoppajonon länsiosa kaareutuu kurun rinteen päältä lähelle Nihasanjoen rantaa, ja jonon itäisimmät kuopat seuraavat joen suuntaa rinteen alaosassa. Viisi kuoppaa sijaitsee kyseisen kuoppajonon länsipään eteläpuolella, Nihasanjokeen laskevan pienen puronotkon takana olevalla hiekkamoreeniharjanteella, kaarevana pohjois-eteläsuuntaisena jonona Nihasanjoen ja Vaijoen yhtymäkohtaa kohti laskevan rinteen päällä. Kohteen pyyntikuopat ovat hyvin suuria, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, useimmat yli metrin syvyisiä ja halkaisijaltaan yli nelimetrisiä, yleisolemukseltaan hyvin samankaltaisia kuin Nihasanjoen pohjoispuolella sijaitsevat kuopat. Miltei jokaista pyyntikuoppaa reunustaa leveä ja selvästi erottuva maavalli; vain muutaman kuopan luona valli sulautuu maaston muotoon. |
| metsakeskus.148010715 |
148 |
Autsivaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
439641.72000000 |
7584761.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010715 |
Lisman kylästä pari kilometriä itään on Ivalojoen pohjoispuolella Autsivaara. Noin 1,5 km:n mittainen ja 159 kuopasta koostuva, koillis-lounaissuuntainen pyyntikuoppaketju on tehty poikki Autsivaaran kaakkoisosan.
Inventointi 2015: Kohteessa havaittiin 96 pyyntikuoppaa, joiden koko on keskimäärin 3,3 m x 3,0 m ja syvyys 55 cm. Järjestelmän suurin kuoppa on halkaisijaltaan 4,8 m ja 1,2 m syvä. Pienimmän kuopan halkaisija on 1,8 m ja syvyys 20 cm. Kuopat ovat lähinnä pohjois-etelä suuntaisena linjana, ja siinä on kaksi itä-länsi suuntaista poikkilinjaa. Järjestelmän pituus pohjois-etelä suuntaisesti on 1,3 km ja itä-länsi suuntaisesti noin 700 m. Kuopat ovat osin matalien harjanteiden päällä ja osin varsin tasaisessa maastossa harjanteiden lähistöllä. Gps-mittaukset kuopista etelästä alkaen, koordinaatit inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.148010717 |
148 |
Morgam-Viibus lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
454041.88200000 |
7612818.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010717 |
Kohde sijaitsee Morgam-Viibuksen lounaisrinteen alaosassa, tasalakisen hiekkamoreeniharjanteen länsipäässä sekä samaisen harjanteen lounaispuoleisella tasaisella kankaalla. Kohteen länsipuolelle pistää eteläkaakon suunnalta pitkänomainen avosuojuotti, jonka leveys kohteen keskivaiheilla on noin sata metriä, ja jonka eteläpää yhtyy kohteen kaakkoispuolella virtaavan Nihasanjoen latvapuron varrella levittäytyvään laaja-alaisempaan suoalueeseen. Suojuotin länsipuolella maasto alkaa nousta melko jyrkästi kohti Nihasanoaivin huippua. Kohteen alueella kasvaa tunturikoivikkoa sekä muutamia mäntyjä.
Kohde on muinaisjäännösryhmä, jonka alueella sijaitsee ainakin 36-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä sekä yksi purnu. Lisäksi kohteen itäpuolella, Nihasanjoen latvapuron varrella, havaittiin kohteen tarkastuksen yhteydessä historialliselta ajalta peräisin oleva laavusija. Aiemmin alueella on mainittu havaitun 42 pyyntikuoppaa. Ero havaittujen kuoppien määrässä selittynee sillä, että alueen joidenkin pienimpien ja olemukseltaan epämääräisimpien kuoppien määrittäminen joko pyyntikuopiksi tai luontaisesti muodostuneiksi kuopanteiksi on ilman maaperään kajoavia menetelmiä melko subjektiivista, ja kohteen tarkastuksen aikana pyrittiin dokumentoimaan lähinnä vain sellaiset kuopat, joita voitiin pitää varmasti ihmisten kaivamina. Kohteen alueelta dokumentoiduista kuopista kuoppien 9, 20, 26, 33 ja 34 käyttötarkoitus on kuitenkin jossain määrin epäselvä. Ne ovat selvästi kohteen muita kuoppia pienempiä, muodoltaan pitkänomaisia, suurimmalta halkaisijaltaan enintään kolmimetrisiä ja syvyydeltään noin puolimetrisiä tai matalampia. Mahdollisesti kyseessä voivat olla joko jostain syystä keskeneräisiksi jääneet pyyntikuopat tai jonkinlaiset väijyntäsuojat, joihin peuranpyyntiin osallistuneita metsästäjia on kenties voinut piiloutua odottamaan ajomiesten paikalle ajamaa peuralaumaa. Muut kohteen kuopat ovat seudulle tyypillisesti hyvin kookkaita ja selvästi maastossa erottuvia, noin metrin syvyisiä, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, muutamien metrien levyisen maavallin reunustamia, ja niiden halkaisijat vaihtelevat kolmesta metristä noin neljään ja puoleen metriin.
Pyyntikuopat sijaitsevat noin kahdeksansadan metrin mittaisena pyyntikuoppajärjestelmänä. Kuoppajono alkaa Nihasanjoen latvapuron luoteispuolelta ja jatkuu luode-kaakkosuuntaisesti noin neljäsataa metriä avosuojuotin ja sen koillispuoleisen hiekkamoreeniharjanteen rinteen välillä sijaitsevalla tasaisella kankaalla. Sen jälkeen pyyntikuoppajärjestelmä suuntautuu kohti pohjoista, nousee parikymmentä metriä ylemmäs kohoavan harjanteen länsipään yli, ja päättyy harjanteen luoteisrinteen partaalle.
Kohteen alueella havaittu purnu sijaitsee pyyntikuoppien 24 ja 26 välillä. |
| metsakeskus.148010717 |
148 |
Morgam-Viibus lounas |
10002 |
12004 |
13050 |
11004 |
27000 |
454041.88200000 |
7612818.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010717 |
Kohde sijaitsee Morgam-Viibuksen lounaisrinteen alaosassa, tasalakisen hiekkamoreeniharjanteen länsipäässä sekä samaisen harjanteen lounaispuoleisella tasaisella kankaalla. Kohteen länsipuolelle pistää eteläkaakon suunnalta pitkänomainen avosuojuotti, jonka leveys kohteen keskivaiheilla on noin sata metriä, ja jonka eteläpää yhtyy kohteen kaakkoispuolella virtaavan Nihasanjoen latvapuron varrella levittäytyvään laaja-alaisempaan suoalueeseen. Suojuotin länsipuolella maasto alkaa nousta melko jyrkästi kohti Nihasanoaivin huippua. Kohteen alueella kasvaa tunturikoivikkoa sekä muutamia mäntyjä.
Kohde on muinaisjäännösryhmä, jonka alueella sijaitsee ainakin 36-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä sekä yksi purnu. Lisäksi kohteen itäpuolella, Nihasanjoen latvapuron varrella, havaittiin kohteen tarkastuksen yhteydessä historialliselta ajalta peräisin oleva laavusija. Aiemmin alueella on mainittu havaitun 42 pyyntikuoppaa. Ero havaittujen kuoppien määrässä selittynee sillä, että alueen joidenkin pienimpien ja olemukseltaan epämääräisimpien kuoppien määrittäminen joko pyyntikuopiksi tai luontaisesti muodostuneiksi kuopanteiksi on ilman maaperään kajoavia menetelmiä melko subjektiivista, ja kohteen tarkastuksen aikana pyrittiin dokumentoimaan lähinnä vain sellaiset kuopat, joita voitiin pitää varmasti ihmisten kaivamina. Kohteen alueelta dokumentoiduista kuopista kuoppien 9, 20, 26, 33 ja 34 käyttötarkoitus on kuitenkin jossain määrin epäselvä. Ne ovat selvästi kohteen muita kuoppia pienempiä, muodoltaan pitkänomaisia, suurimmalta halkaisijaltaan enintään kolmimetrisiä ja syvyydeltään noin puolimetrisiä tai matalampia. Mahdollisesti kyseessä voivat olla joko jostain syystä keskeneräisiksi jääneet pyyntikuopat tai jonkinlaiset väijyntäsuojat, joihin peuranpyyntiin osallistuneita metsästäjia on kenties voinut piiloutua odottamaan ajomiesten paikalle ajamaa peuralaumaa. Muut kohteen kuopat ovat seudulle tyypillisesti hyvin kookkaita ja selvästi maastossa erottuvia, noin metrin syvyisiä, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, muutamien metrien levyisen maavallin reunustamia, ja niiden halkaisijat vaihtelevat kolmesta metristä noin neljään ja puoleen metriin.
Pyyntikuopat sijaitsevat noin kahdeksansadan metrin mittaisena pyyntikuoppajärjestelmänä. Kuoppajono alkaa Nihasanjoen latvapuron luoteispuolelta ja jatkuu luode-kaakkosuuntaisesti noin neljäsataa metriä avosuojuotin ja sen koillispuoleisen hiekkamoreeniharjanteen rinteen välillä sijaitsevalla tasaisella kankaalla. Sen jälkeen pyyntikuoppajärjestelmä suuntautuu kohti pohjoista, nousee parikymmentä metriä ylemmäs kohoavan harjanteen länsipään yli, ja päättyy harjanteen luoteisrinteen partaalle.
Kohteen alueella havaittu purnu sijaitsee pyyntikuoppien 24 ja 26 välillä. |
| metsakeskus.148010718 |
148 |
Sallijärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
452086.68300000 |
7602034.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010718 |
Kohde sijaitsee Sallijärven pohjoispuolella, järveen pohjoisen suunnalta laskevan Sallijoen itäpuoleisilla hiekkamoreeniharjanteilla noin 450 metrin matkalla, noin kymmenen metriä joen pintaa ylempänä. Sallijoen suun kaakkoispuolella Sallijärveen pistää niemi, jonka eteläreuna viettää jyrkästi järven rantaan. Alueella kasvaa koivuvaltaista, koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Muinaisjäännösryhmä muodostavat vähintään 49-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä ja purnu sekä aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Nickulin, Näkkäläjärven ja Halisen havaitsemat pyyntikuopat ja purnu sijaitsevat pitkänomaisella alueella Sallijoen itäpuolella, alle sadan metrin etäisyydellä joesta.
Asuinpaikan keskeisintä aluetta vaikuttaa olevan Sallijärven pohjoisosaan Sallijoen suun kaakkoispuolella pistävän niemen lakialueen eteläreunalla sijaitseva tasanne. Tasanne on Sallijärven rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä, kohdassa P 7601778 / I 452045. Lisäksi pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, pienialaisessa maapaljastumassa pyyntikuoppa 8:n koillispuolella, kohdassa P 7601877 / I 452035, havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos.
Pyyntikuoppajärjestelmän eteläisin kuoppa sijaitsee Sallijoen suulta noin neljäkymmentä metriä kaakkoon päin, jolta paikalta pyyntikuopat jatkuvat joen suuntaisesti kohti pohjoista noin neljäsataa metriä. Yhteensä pyyntikuoppia paikallistettiin 49, ja niistä useimmat sijaitsevat jonona Sallijoen varrelle laskevan rinteen partaalla. Pyyntikuoppajärjestelmän keskivaiheilla muutamia kuoppia on jonkin verran etäämmälläkin joesta. Pääosa kuopista on kookkaita, halkaisijaltaan vähintään kolmimetrisiä ja noin metrin syvyisiä, selvästi erottuvan maavallin reunustamia, mutta joukossa on myös pienempiä, ehkä keskeneräisiksi jääneitä ja tulkinnaltaan jonkin verran epäselviä kuopanteita. Aiemmin alueella on kerrottu sijaitsevan 56 pyyntikuoppaa. Ero havaittujen pyyntikuoppien määrässä johtunee juuri pienimpien kuoppien tulkinnan subjektiivisuudesta. Todennäköisesti muutamat aikaisemmin pyyntikuopiksi määritetyistä kuopanteista tulkittiin tarkastuksen yhteydessä luontaisesti muodostuneiksi. Yleiskäsitys pyyntikuoppajärjestelmän laajuudesta ja suuntautuneisuudesta säilyi kuitenkin ennallaan. |
| metsakeskus.148010718 |
148 |
Sallijärvi pohjoinen |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
452086.68300000 |
7602034.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010718 |
Kohde sijaitsee Sallijärven pohjoispuolella, järveen pohjoisen suunnalta laskevan Sallijoen itäpuoleisilla hiekkamoreeniharjanteilla noin 450 metrin matkalla, noin kymmenen metriä joen pintaa ylempänä. Sallijoen suun kaakkoispuolella Sallijärveen pistää niemi, jonka eteläreuna viettää jyrkästi järven rantaan. Alueella kasvaa koivuvaltaista, koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Muinaisjäännösryhmä muodostavat vähintään 49-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä ja purnu sekä aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Nickulin, Näkkäläjärven ja Halisen havaitsemat pyyntikuopat ja purnu sijaitsevat pitkänomaisella alueella Sallijoen itäpuolella, alle sadan metrin etäisyydellä joesta.
Asuinpaikan keskeisintä aluetta vaikuttaa olevan Sallijärven pohjoisosaan Sallijoen suun kaakkoispuolella pistävän niemen lakialueen eteläreunalla sijaitseva tasanne. Tasanne on Sallijärven rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä, kohdassa P 7601778 / I 452045. Lisäksi pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, pienialaisessa maapaljastumassa pyyntikuoppa 8:n koillispuolella, kohdassa P 7601877 / I 452035, havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos.
Pyyntikuoppajärjestelmän eteläisin kuoppa sijaitsee Sallijoen suulta noin neljäkymmentä metriä kaakkoon päin, jolta paikalta pyyntikuopat jatkuvat joen suuntaisesti kohti pohjoista noin neljäsataa metriä. Yhteensä pyyntikuoppia paikallistettiin 49, ja niistä useimmat sijaitsevat jonona Sallijoen varrelle laskevan rinteen partaalla. Pyyntikuoppajärjestelmän keskivaiheilla muutamia kuoppia on jonkin verran etäämmälläkin joesta. Pääosa kuopista on kookkaita, halkaisijaltaan vähintään kolmimetrisiä ja noin metrin syvyisiä, selvästi erottuvan maavallin reunustamia, mutta joukossa on myös pienempiä, ehkä keskeneräisiksi jääneitä ja tulkinnaltaan jonkin verran epäselviä kuopanteita. Aiemmin alueella on kerrottu sijaitsevan 56 pyyntikuoppaa. Ero havaittujen pyyntikuoppien määrässä johtunee juuri pienimpien kuoppien tulkinnan subjektiivisuudesta. Todennäköisesti muutamat aikaisemmin pyyntikuopiksi määritetyistä kuopanteista tulkittiin tarkastuksen yhteydessä luontaisesti muodostuneiksi. Yleiskäsitys pyyntikuoppajärjestelmän laajuudesta ja suuntautuneisuudesta säilyi kuitenkin ennallaan. |
| metsakeskus.148010718 |
148 |
Sallijärvi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
452086.68300000 |
7602034.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010718 |
Kohde sijaitsee Sallijärven pohjoispuolella, järveen pohjoisen suunnalta laskevan Sallijoen itäpuoleisilla hiekkamoreeniharjanteilla noin 450 metrin matkalla, noin kymmenen metriä joen pintaa ylempänä. Sallijoen suun kaakkoispuolella Sallijärveen pistää niemi, jonka eteläreuna viettää jyrkästi järven rantaan. Alueella kasvaa koivuvaltaista, koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Muinaisjäännösryhmä muodostavat vähintään 49-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä ja purnu sekä aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Nickulin, Näkkäläjärven ja Halisen havaitsemat pyyntikuopat ja purnu sijaitsevat pitkänomaisella alueella Sallijoen itäpuolella, alle sadan metrin etäisyydellä joesta.
Asuinpaikan keskeisintä aluetta vaikuttaa olevan Sallijärven pohjoisosaan Sallijoen suun kaakkoispuolella pistävän niemen lakialueen eteläreunalla sijaitseva tasanne. Tasanne on Sallijärven rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä, kohdassa P 7601778 / I 452045. Lisäksi pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, pienialaisessa maapaljastumassa pyyntikuoppa 8:n koillispuolella, kohdassa P 7601877 / I 452035, havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos.
Pyyntikuoppajärjestelmän eteläisin kuoppa sijaitsee Sallijoen suulta noin neljäkymmentä metriä kaakkoon päin, jolta paikalta pyyntikuopat jatkuvat joen suuntaisesti kohti pohjoista noin neljäsataa metriä. Yhteensä pyyntikuoppia paikallistettiin 49, ja niistä useimmat sijaitsevat jonona Sallijoen varrelle laskevan rinteen partaalla. Pyyntikuoppajärjestelmän keskivaiheilla muutamia kuoppia on jonkin verran etäämmälläkin joesta. Pääosa kuopista on kookkaita, halkaisijaltaan vähintään kolmimetrisiä ja noin metrin syvyisiä, selvästi erottuvan maavallin reunustamia, mutta joukossa on myös pienempiä, ehkä keskeneräisiksi jääneitä ja tulkinnaltaan jonkin verran epäselviä kuopanteita. Aiemmin alueella on kerrottu sijaitsevan 56 pyyntikuoppaa. Ero havaittujen pyyntikuoppien määrässä johtunee juuri pienimpien kuoppien tulkinnan subjektiivisuudesta. Todennäköisesti muutamat aikaisemmin pyyntikuopiksi määritetyistä kuopanteista tulkittiin tarkastuksen yhteydessä luontaisesti muodostuneiksi. Yleiskäsitys pyyntikuoppajärjestelmän laajuudesta ja suuntautuneisuudesta säilyi kuitenkin ennallaan. |
| metsakeskus.148010718 |
148 |
Sallijärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
452086.68300000 |
7602034.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010718 |
Kohde sijaitsee Sallijärven pohjoispuolella, järveen pohjoisen suunnalta laskevan Sallijoen itäpuoleisilla hiekkamoreeniharjanteilla noin 450 metrin matkalla, noin kymmenen metriä joen pintaa ylempänä. Sallijoen suun kaakkoispuolella Sallijärveen pistää niemi, jonka eteläreuna viettää jyrkästi järven rantaan. Alueella kasvaa koivuvaltaista, koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Muinaisjäännösryhmä muodostavat vähintään 49-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä ja purnu sekä aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Nickulin, Näkkäläjärven ja Halisen havaitsemat pyyntikuopat ja purnu sijaitsevat pitkänomaisella alueella Sallijoen itäpuolella, alle sadan metrin etäisyydellä joesta.
Asuinpaikan keskeisintä aluetta vaikuttaa olevan Sallijärven pohjoisosaan Sallijoen suun kaakkoispuolella pistävän niemen lakialueen eteläreunalla sijaitseva tasanne. Tasanne on Sallijärven rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä, kohdassa P 7601778 / I 452045. Lisäksi pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, pienialaisessa maapaljastumassa pyyntikuoppa 8:n koillispuolella, kohdassa P 7601877 / I 452035, havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos.
Pyyntikuoppajärjestelmän eteläisin kuoppa sijaitsee Sallijoen suulta noin neljäkymmentä metriä kaakkoon päin, jolta paikalta pyyntikuopat jatkuvat joen suuntaisesti kohti pohjoista noin neljäsataa metriä. Yhteensä pyyntikuoppia paikallistettiin 49, ja niistä useimmat sijaitsevat jonona Sallijoen varrelle laskevan rinteen partaalla. Pyyntikuoppajärjestelmän keskivaiheilla muutamia kuoppia on jonkin verran etäämmälläkin joesta. Pääosa kuopista on kookkaita, halkaisijaltaan vähintään kolmimetrisiä ja noin metrin syvyisiä, selvästi erottuvan maavallin reunustamia, mutta joukossa on myös pienempiä, ehkä keskeneräisiksi jääneitä ja tulkinnaltaan jonkin verran epäselviä kuopanteita. Aiemmin alueella on kerrottu sijaitsevan 56 pyyntikuoppaa. Ero havaittujen pyyntikuoppien määrässä johtunee juuri pienimpien kuoppien tulkinnan subjektiivisuudesta. Todennäköisesti muutamat aikaisemmin pyyntikuopiksi määritetyistä kuopanteista tulkittiin tarkastuksen yhteydessä luontaisesti muodostuneiksi. Yleiskäsitys pyyntikuoppajärjestelmän laajuudesta ja suuntautuneisuudesta säilyi kuitenkin ennallaan. |
| metsakeskus.148010718 |
148 |
Sallijärvi pohjoinen |
10002 |
12004 |
13050 |
11019 |
27000 |
452086.68300000 |
7602034.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010718 |
Kohde sijaitsee Sallijärven pohjoispuolella, järveen pohjoisen suunnalta laskevan Sallijoen itäpuoleisilla hiekkamoreeniharjanteilla noin 450 metrin matkalla, noin kymmenen metriä joen pintaa ylempänä. Sallijoen suun kaakkoispuolella Sallijärveen pistää niemi, jonka eteläreuna viettää jyrkästi järven rantaan. Alueella kasvaa koivuvaltaista, koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Muinaisjäännösryhmä muodostavat vähintään 49-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä ja purnu sekä aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Nickulin, Näkkäläjärven ja Halisen havaitsemat pyyntikuopat ja purnu sijaitsevat pitkänomaisella alueella Sallijoen itäpuolella, alle sadan metrin etäisyydellä joesta.
Asuinpaikan keskeisintä aluetta vaikuttaa olevan Sallijärven pohjoisosaan Sallijoen suun kaakkoispuolella pistävän niemen lakialueen eteläreunalla sijaitseva tasanne. Tasanne on Sallijärven rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä, kohdassa P 7601778 / I 452045. Lisäksi pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, pienialaisessa maapaljastumassa pyyntikuoppa 8:n koillispuolella, kohdassa P 7601877 / I 452035, havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos.
Pyyntikuoppajärjestelmän eteläisin kuoppa sijaitsee Sallijoen suulta noin neljäkymmentä metriä kaakkoon päin, jolta paikalta pyyntikuopat jatkuvat joen suuntaisesti kohti pohjoista noin neljäsataa metriä. Yhteensä pyyntikuoppia paikallistettiin 49, ja niistä useimmat sijaitsevat jonona Sallijoen varrelle laskevan rinteen partaalla. Pyyntikuoppajärjestelmän keskivaiheilla muutamia kuoppia on jonkin verran etäämmälläkin joesta. Pääosa kuopista on kookkaita, halkaisijaltaan vähintään kolmimetrisiä ja noin metrin syvyisiä, selvästi erottuvan maavallin reunustamia, mutta joukossa on myös pienempiä, ehkä keskeneräisiksi jääneitä ja tulkinnaltaan jonkin verran epäselviä kuopanteita. Aiemmin alueella on kerrottu sijaitsevan 56 pyyntikuoppaa. Ero havaittujen pyyntikuoppien määrässä johtunee juuri pienimpien kuoppien tulkinnan subjektiivisuudesta. Todennäköisesti muutamat aikaisemmin pyyntikuopiksi määritetyistä kuopanteista tulkittiin tarkastuksen yhteydessä luontaisesti muodostuneiksi. Yleiskäsitys pyyntikuoppajärjestelmän laajuudesta ja suuntautuneisuudesta säilyi kuitenkin ennallaan. |
| metsakeskus.148010718 |
148 |
Sallijärvi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452086.68300000 |
7602034.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010718 |
Kohde sijaitsee Sallijärven pohjoispuolella, järveen pohjoisen suunnalta laskevan Sallijoen itäpuoleisilla hiekkamoreeniharjanteilla noin 450 metrin matkalla, noin kymmenen metriä joen pintaa ylempänä. Sallijoen suun kaakkoispuolella Sallijärveen pistää niemi, jonka eteläreuna viettää jyrkästi järven rantaan. Alueella kasvaa koivuvaltaista, koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Muinaisjäännösryhmä muodostavat vähintään 49-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä ja purnu sekä aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Nickulin, Näkkäläjärven ja Halisen havaitsemat pyyntikuopat ja purnu sijaitsevat pitkänomaisella alueella Sallijoen itäpuolella, alle sadan metrin etäisyydellä joesta.
Asuinpaikan keskeisintä aluetta vaikuttaa olevan Sallijärven pohjoisosaan Sallijoen suun kaakkoispuolella pistävän niemen lakialueen eteläreunalla sijaitseva tasanne. Tasanne on Sallijärven rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä, kohdassa P 7601778 / I 452045. Lisäksi pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, pienialaisessa maapaljastumassa pyyntikuoppa 8:n koillispuolella, kohdassa P 7601877 / I 452035, havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos.
Pyyntikuoppajärjestelmän eteläisin kuoppa sijaitsee Sallijoen suulta noin neljäkymmentä metriä kaakkoon päin, jolta paikalta pyyntikuopat jatkuvat joen suuntaisesti kohti pohjoista noin neljäsataa metriä. Yhteensä pyyntikuoppia paikallistettiin 49, ja niistä useimmat sijaitsevat jonona Sallijoen varrelle laskevan rinteen partaalla. Pyyntikuoppajärjestelmän keskivaiheilla muutamia kuoppia on jonkin verran etäämmälläkin joesta. Pääosa kuopista on kookkaita, halkaisijaltaan vähintään kolmimetrisiä ja noin metrin syvyisiä, selvästi erottuvan maavallin reunustamia, mutta joukossa on myös pienempiä, ehkä keskeneräisiksi jääneitä ja tulkinnaltaan jonkin verran epäselviä kuopanteita. Aiemmin alueella on kerrottu sijaitsevan 56 pyyntikuoppaa. Ero havaittujen pyyntikuoppien määrässä johtunee juuri pienimpien kuoppien tulkinnan subjektiivisuudesta. Todennäköisesti muutamat aikaisemmin pyyntikuopiksi määritetyistä kuopanteista tulkittiin tarkastuksen yhteydessä luontaisesti muodostuneiksi. Yleiskäsitys pyyntikuoppajärjestelmän laajuudesta ja suuntautuneisuudesta säilyi kuitenkin ennallaan. |
| metsakeskus.148010718 |
148 |
Sallijärvi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
452086.68300000 |
7602034.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010718 |
Kohde sijaitsee Sallijärven pohjoispuolella, järveen pohjoisen suunnalta laskevan Sallijoen itäpuoleisilla hiekkamoreeniharjanteilla noin 450 metrin matkalla, noin kymmenen metriä joen pintaa ylempänä. Sallijoen suun kaakkoispuolella Sallijärveen pistää niemi, jonka eteläreuna viettää jyrkästi järven rantaan. Alueella kasvaa koivuvaltaista, koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Muinaisjäännösryhmä muodostavat vähintään 49-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä ja purnu sekä aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Nickulin, Näkkäläjärven ja Halisen havaitsemat pyyntikuopat ja purnu sijaitsevat pitkänomaisella alueella Sallijoen itäpuolella, alle sadan metrin etäisyydellä joesta.
Asuinpaikan keskeisintä aluetta vaikuttaa olevan Sallijärven pohjoisosaan Sallijoen suun kaakkoispuolella pistävän niemen lakialueen eteläreunalla sijaitseva tasanne. Tasanne on Sallijärven rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä, kohdassa P 7601778 / I 452045. Lisäksi pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, pienialaisessa maapaljastumassa pyyntikuoppa 8:n koillispuolella, kohdassa P 7601877 / I 452035, havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos.
Pyyntikuoppajärjestelmän eteläisin kuoppa sijaitsee Sallijoen suulta noin neljäkymmentä metriä kaakkoon päin, jolta paikalta pyyntikuopat jatkuvat joen suuntaisesti kohti pohjoista noin neljäsataa metriä. Yhteensä pyyntikuoppia paikallistettiin 49, ja niistä useimmat sijaitsevat jonona Sallijoen varrelle laskevan rinteen partaalla. Pyyntikuoppajärjestelmän keskivaiheilla muutamia kuoppia on jonkin verran etäämmälläkin joesta. Pääosa kuopista on kookkaita, halkaisijaltaan vähintään kolmimetrisiä ja noin metrin syvyisiä, selvästi erottuvan maavallin reunustamia, mutta joukossa on myös pienempiä, ehkä keskeneräisiksi jääneitä ja tulkinnaltaan jonkin verran epäselviä kuopanteita. Aiemmin alueella on kerrottu sijaitsevan 56 pyyntikuoppaa. Ero havaittujen pyyntikuoppien määrässä johtunee juuri pienimpien kuoppien tulkinnan subjektiivisuudesta. Todennäköisesti muutamat aikaisemmin pyyntikuopiksi määritetyistä kuopanteista tulkittiin tarkastuksen yhteydessä luontaisesti muodostuneiksi. Yleiskäsitys pyyntikuoppajärjestelmän laajuudesta ja suuntautuneisuudesta säilyi kuitenkin ennallaan. |
| metsakeskus.148010718 |
148 |
Sallijärvi pohjoinen |
10002 |
12004 |
13050 |
11040 |
27000 |
452086.68300000 |
7602034.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010718 |
Kohde sijaitsee Sallijärven pohjoispuolella, järveen pohjoisen suunnalta laskevan Sallijoen itäpuoleisilla hiekkamoreeniharjanteilla noin 450 metrin matkalla, noin kymmenen metriä joen pintaa ylempänä. Sallijoen suun kaakkoispuolella Sallijärveen pistää niemi, jonka eteläreuna viettää jyrkästi järven rantaan. Alueella kasvaa koivuvaltaista, koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Muinaisjäännösryhmä muodostavat vähintään 49-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä ja purnu sekä aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Nickulin, Näkkäläjärven ja Halisen havaitsemat pyyntikuopat ja purnu sijaitsevat pitkänomaisella alueella Sallijoen itäpuolella, alle sadan metrin etäisyydellä joesta.
Asuinpaikan keskeisintä aluetta vaikuttaa olevan Sallijärven pohjoisosaan Sallijoen suun kaakkoispuolella pistävän niemen lakialueen eteläreunalla sijaitseva tasanne. Tasanne on Sallijärven rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä, kohdassa P 7601778 / I 452045. Lisäksi pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, pienialaisessa maapaljastumassa pyyntikuoppa 8:n koillispuolella, kohdassa P 7601877 / I 452035, havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos.
Pyyntikuoppajärjestelmän eteläisin kuoppa sijaitsee Sallijoen suulta noin neljäkymmentä metriä kaakkoon päin, jolta paikalta pyyntikuopat jatkuvat joen suuntaisesti kohti pohjoista noin neljäsataa metriä. Yhteensä pyyntikuoppia paikallistettiin 49, ja niistä useimmat sijaitsevat jonona Sallijoen varrelle laskevan rinteen partaalla. Pyyntikuoppajärjestelmän keskivaiheilla muutamia kuoppia on jonkin verran etäämmälläkin joesta. Pääosa kuopista on kookkaita, halkaisijaltaan vähintään kolmimetrisiä ja noin metrin syvyisiä, selvästi erottuvan maavallin reunustamia, mutta joukossa on myös pienempiä, ehkä keskeneräisiksi jääneitä ja tulkinnaltaan jonkin verran epäselviä kuopanteita. Aiemmin alueella on kerrottu sijaitsevan 56 pyyntikuoppaa. Ero havaittujen pyyntikuoppien määrässä johtunee juuri pienimpien kuoppien tulkinnan subjektiivisuudesta. Todennäköisesti muutamat aikaisemmin pyyntikuopiksi määritetyistä kuopanteista tulkittiin tarkastuksen yhteydessä luontaisesti muodostuneiksi. Yleiskäsitys pyyntikuoppajärjestelmän laajuudesta ja suuntautuneisuudesta säilyi kuitenkin ennallaan. |
| metsakeskus.148010718 |
148 |
Sallijärvi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
452086.68300000 |
7602034.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010718 |
Kohde sijaitsee Sallijärven pohjoispuolella, järveen pohjoisen suunnalta laskevan Sallijoen itäpuoleisilla hiekkamoreeniharjanteilla noin 450 metrin matkalla, noin kymmenen metriä joen pintaa ylempänä. Sallijoen suun kaakkoispuolella Sallijärveen pistää niemi, jonka eteläreuna viettää jyrkästi järven rantaan. Alueella kasvaa koivuvaltaista, koivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää.
Muinaisjäännösryhmä muodostavat vähintään 49-kuoppainen pyyntikuoppajärjestelmä ja purnu sekä aiemmin tuntematon kivikaudelle tai varhaismetallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Nickulin, Näkkäläjärven ja Halisen havaitsemat pyyntikuopat ja purnu sijaitsevat pitkänomaisella alueella Sallijoen itäpuolella, alle sadan metrin etäisyydellä joesta.
Asuinpaikan keskeisintä aluetta vaikuttaa olevan Sallijärven pohjoisosaan Sallijoen suun kaakkoispuolella pistävän niemen lakialueen eteläreunalla sijaitseva tasanne. Tasanne on Sallijärven rannasta nousevan jyrkän rinteen päällä, kohdassa P 7601778 / I 452045. Lisäksi pyyntikuoppa-alueen eteläosassa, pienialaisessa maapaljastumassa pyyntikuoppa 8:n koillispuolella, kohdassa P 7601877 / I 452035, havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos.
Pyyntikuoppajärjestelmän eteläisin kuoppa sijaitsee Sallijoen suulta noin neljäkymmentä metriä kaakkoon päin, jolta paikalta pyyntikuopat jatkuvat joen suuntaisesti kohti pohjoista noin neljäsataa metriä. Yhteensä pyyntikuoppia paikallistettiin 49, ja niistä useimmat sijaitsevat jonona Sallijoen varrelle laskevan rinteen partaalla. Pyyntikuoppajärjestelmän keskivaiheilla muutamia kuoppia on jonkin verran etäämmälläkin joesta. Pääosa kuopista on kookkaita, halkaisijaltaan vähintään kolmimetrisiä ja noin metrin syvyisiä, selvästi erottuvan maavallin reunustamia, mutta joukossa on myös pienempiä, ehkä keskeneräisiksi jääneitä ja tulkinnaltaan jonkin verran epäselviä kuopanteita. Aiemmin alueella on kerrottu sijaitsevan 56 pyyntikuoppaa. Ero havaittujen pyyntikuoppien määrässä johtunee juuri pienimpien kuoppien tulkinnan subjektiivisuudesta. Todennäköisesti muutamat aikaisemmin pyyntikuopiksi määritetyistä kuopanteista tulkittiin tarkastuksen yhteydessä luontaisesti muodostuneiksi. Yleiskäsitys pyyntikuoppajärjestelmän laajuudesta ja suuntautuneisuudesta säilyi kuitenkin ennallaan. |
| metsakeskus.148010719 |
148 |
Kuttura lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
476936.71200000 |
7587730.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010719 |
Ivalojoen luoteisrannalla on Kutturan kylä. Kyläryhmästä kilometrin verran lounaaseen ja Ivalojokeen luoteesta laskevan Taimenojan suusta noin 500 m koilliseen on Ivalojoen ja polun välissä neljä pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.148010720 |
148 |
Taimenjoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
476436.91700000 |
7587880.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010720 |
Ivalojoen luoteisrannalla on Kutturan kylä. Siitä noin 1,5 kilometriä lounaaseen laskee Ivalojokeen luoteesta Taimenjoki. Jokien yhtymäkohdan pohjoispuolella olevan kankaan eteläisellä rinteellä on idästä länteen ja kaartuen etelälounaaseen kulkeva laaja pyyntikuoppaketju. Kohteessa on 84 pyyntikuoppaa. Pääosa kuopista on noin 50 - 100 metriä tieurasta pohjoiseen, korkeahkon moreeniselänteen päällä ja alla. Länsiosassa kuoppajono laskee osin tasaiselle kankaalle ja päättyy lähelle Taimenjoen rantaa. Lähellä sijaitsevassa Kuttura W -nimisessä kohteessa (kohde 721) on 10 pyyntikuoppaa.
Vuoden 2008 tarkastuksessa todettiin, että jokien yhtymäkohdassa olevalle huvilalle vievää osuutta paikalla olevasta polku-urasta on laajennettu ajokelpoiseksi. Tässä yhteydessä osa kuopista on vahingoittunut tai tuhoutunut. Lisäksi tielinjan pohjoisreunaan on tehty sähkölinja. |
| metsakeskus.148010721 |
148 |
Kuttura länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
476686.81400000 |
7587960.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010721 |
Ivalojoen luoteisrannalla on Kutturan kylä. Siitä noin 1,5 kilometriä lounaaseen laskee Ivalojokeen luoteesta Taimenjoki. Kohteessa on 10 pyyntikuoppaa. Lähellä on toinen pyyntikuoppajärjestelmä, Taimenjoki (kohde 720), jossa on 83 kuoppaa. |
| metsakeskus.148010722 |
148 |
Suolisjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
446690.00000000 |
7645272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010722 |
Inarijokivarressa olevan Angelin kylän pohjoisreunasta alkaen on Inarijoen ja Suolisjärvien välisessä maastossa yli kilometrin mittainen pyyntikuoppaketju, jossa on 87 kuoppaa. Pyyntikuopasta on ajoitus: Ua 10441 2395 ± 100 BP. |
| metsakeskus.148010723 |
148 |
Sotkaniemi kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486032.96800000 |
7640568.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010723 |
Kohde sijaitsee Paatarin pohjoisosan itärannalla Lusmaniemen ja Sotkaniemen välissä, Sotkaniemen tilalta 500 - 1200 m kaakkoon. Asuinpaikka on mäntykankaaseen rajoittuvalla, 5 - 20 m leveällä hiekkarannalla. Se on noin 700 m pitkä ja suureksi osaksi huuhtoutunut. Joitakin liesikiveyksiä erottuu ja löydöt, kvartsit ja palaneet ja palamattomat luut, ovat hajallaan rantahietikolla tai rantavedessä. |
| metsakeskus.148010725 |
148 |
Alajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519007.75100000 |
7610383.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010725 |
Ilmeisen pienialainen asuinpaikka Alajoen ja valtatien välisessä maastossa, Törmäsen koulusta n. 550 m länsilounaaseen. Paikka on Alajokeen laskevalla rinneterassilla. Löytöjä ja tulenpidon merkkejä on terassin reunaa noudattavalla polulla ja lähistön tuulenkaadoissa. Vuoden 2010 tarkastuksessa aiempi löytöpaikka paikannettiin Alajoen yläpuoliselle alimmalle terassille. Muuten kivettömällä alueella havaittiin koepistoissa palaneita kiviä. Pohjoisempana on mahdollisesti viime sodan aikaiseen toimintaan liittyvä pieni nelikulmainen kuopanne. |
| metsakeskus.148010726 |
148 |
Nanguvuononperä, Venesatama |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528892.75400000 |
7625070.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010726 |
Nanguvuonon pohjukan pohjoisrannalla on venesatama. Asuinpaikka on sataman parkki- ja huoltoalueella, jossa moreenipohjainen sekametsärinne laskee useina terasseina järven rantaan. Kohde on osittain tuhoutunut ja peitetty, mutta paikalla on vielä säilyneitäkin alueita. |
| metsakeskus.148010727 |
148 |
Kirakkajoen voimala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516110.88400000 |
7630083.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010727 |
Valtatien eteläpuolella, Ukonjärven ja Rahajärven välisellä kannaksella, Kirakkajoen voimalasta noin 100 m etelälounaaseen, moreenipohjaisella mäntykankaalla. Paikalla on n. 50 m halkaisijaltaan oleva sorakuoppa. Asuinpaikka on sen lounaisreunassa. Löytöjä (serttinuolenkärki, serttiä, kvartsiittia, dolomiittia) on 5 m kokoisella alueella. Soranotto on tuhonnut osan asuinpaikasta. |
| metsakeskus.148010729 |
148 |
Kotkajärvi kaakko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487052.55400000 |
7646236.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010729 |
Kohde sijaitsee Vaskojoen ja Kotkajärven eteläpään välissä, Keloniemi-nimisestä huvilasta 440 m lounaaseen, tasaisella mäntykankaalla. Tirron ja Junnaksen välinen vanha tieura ylittää asuinpaikan noin 60 m päässä Kotkajärvestä. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä havaittiin tieuralla noin 25 m matkalla. |
| metsakeskus.148010731 |
148 |
Suvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492050.55800000 |
7635530.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010731 |
Kohde sijaitsee Solojärven kaakkoiskulmaan laskevan Kaksemajoen suusta 680 m itäkaakkoon. Pohjoisen Neivalahdenjärven laskupuron varressa, maatilalle vievän tien koillispuolen hiekkakumpareella. Kvartsilöytöjä on kymmenisen metriä laajalla alueella. |
| metsakeskus.148010735 |
148 |
Apajalahdensuu |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
516152.85500000 |
7637862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010735 |
Kohde sijaitsee Inarijärven Paavisvuonon etelärannalla, Paavisvuononperän ja Apajalahden välisen niemen kärjessä. Ranta on kivinen, mutta mätästä kasvava maaperä on muutoin hiekkaa. Noin 10 m rannasta on kookkaista kivistä tehty umpinainen liesikiveys. Vuoden 1991 inventoinnissa kiveyksen ympärillä erottui vielä noin 3,5 m laaja kodansija.
Vuoden 2008 inventoinnissa lieden ympärillä oli havaittavissa pieni tasanne. Inventoinnissa havaittiin myös toinen liesikiveys, joka sijaitsee kotasijasta noin 40 m lounaaseen. |
| metsakeskus.148010736 |
148 |
Paavisvuononperänsuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
515601.08300000 |
7637589.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010736 |
Kohde sijaitsee Inarijärven Paavisvuononperän (Pevisvuonpottâ) suun itäpuolella, Saimuniemen länsirannalla, 190 m vuonoperän itärannan huvilasta koilliseen. Vuoden 1991 tarkastuksessa paikalta löytyi kaatuneen puun juurakosta tuluspiitä, kvartsi-iskoksia ja rannasta palamatonta luuta.
Vuoden 2008 inventoinnissa noin 5 m rannasta, ilmeisesti saman kaatuneen puun juurien lomasta löytyi palaneita kiviä, hiiltä, punaiseksi palanutta hiekkaa ja palanutta luumurskaa. Lisäksi noin 6 m puunkaadosta länteen löytyi vedestä kvartsi-iskos. Paikalla on ilmeisesti sijainnut esihistoriallisen ja/tai historiallisen ajan pienimuotoinen asuinpaikka, sillä kohdetta rajaa itä- ja eteläpuolella kivikko. |
| metsakeskus.148010737 |
148 |
Kotkajärvi etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486902.60900000 |
7645786.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010737 |
Kivikautinen asuinpaikka, kenttä ja pyyntikuoppa Vaskojoen ja Kotkajärven lounaispään välissä, tasaisella mäntykankaalla. Tirron ja Junnaksen välinen tieura ylittää kohteen, jolta löytöjä on noin 100 metrin matkalla erotusaidasta pohjoiseen. Kenttä on vanhan poroerotusaidan sisäpuolella, jossa tie haarautuu. Tienhaarassa erottuu kaksi vähäistä rakennuksen pohjaa. Näistä noin 13 metriä lounaaseen on tupasija, jonka sisällä on piisiröykkiö. Poroaidan koillisreunassa on mahdollisesti pyyntikuoppa. Vrt. kohteet Inari 225 ja 226. |
| metsakeskus.148010737 |
148 |
Kotkajärvi etelä |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
486902.60900000 |
7645786.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010737 |
Kivikautinen asuinpaikka, kenttä ja pyyntikuoppa Vaskojoen ja Kotkajärven lounaispään välissä, tasaisella mäntykankaalla. Tirron ja Junnaksen välinen tieura ylittää kohteen, jolta löytöjä on noin 100 metrin matkalla erotusaidasta pohjoiseen. Kenttä on vanhan poroerotusaidan sisäpuolella, jossa tie haarautuu. Tienhaarassa erottuu kaksi vähäistä rakennuksen pohjaa. Näistä noin 13 metriä lounaaseen on tupasija, jonka sisällä on piisiröykkiö. Poroaidan koillisreunassa on mahdollisesti pyyntikuoppa. Vrt. kohteet Inari 225 ja 226. |
| metsakeskus.148010737 |
148 |
Kotkajärvi etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
486902.60900000 |
7645786.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010737 |
Kivikautinen asuinpaikka, kenttä ja pyyntikuoppa Vaskojoen ja Kotkajärven lounaispään välissä, tasaisella mäntykankaalla. Tirron ja Junnaksen välinen tieura ylittää kohteen, jolta löytöjä on noin 100 metrin matkalla erotusaidasta pohjoiseen. Kenttä on vanhan poroerotusaidan sisäpuolella, jossa tie haarautuu. Tienhaarassa erottuu kaksi vähäistä rakennuksen pohjaa. Näistä noin 13 metriä lounaaseen on tupasija, jonka sisällä on piisiröykkiö. Poroaidan koillisreunassa on mahdollisesti pyyntikuoppa. Vrt. kohteet Inari 225 ja 226. |
| metsakeskus.148010737 |
148 |
Kotkajärvi etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
486902.60900000 |
7645786.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010737 |
Kivikautinen asuinpaikka, kenttä ja pyyntikuoppa Vaskojoen ja Kotkajärven lounaispään välissä, tasaisella mäntykankaalla. Tirron ja Junnaksen välinen tieura ylittää kohteen, jolta löytöjä on noin 100 metrin matkalla erotusaidasta pohjoiseen. Kenttä on vanhan poroerotusaidan sisäpuolella, jossa tie haarautuu. Tienhaarassa erottuu kaksi vähäistä rakennuksen pohjaa. Näistä noin 13 metriä lounaaseen on tupasija, jonka sisällä on piisiröykkiö. Poroaidan koillisreunassa on mahdollisesti pyyntikuoppa. Vrt. kohteet Inari 225 ja 226. |
| metsakeskus.148010737 |
148 |
Kotkajärvi etelä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
486902.60900000 |
7645786.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010737 |
Kivikautinen asuinpaikka, kenttä ja pyyntikuoppa Vaskojoen ja Kotkajärven lounaispään välissä, tasaisella mäntykankaalla. Tirron ja Junnaksen välinen tieura ylittää kohteen, jolta löytöjä on noin 100 metrin matkalla erotusaidasta pohjoiseen. Kenttä on vanhan poroerotusaidan sisäpuolella, jossa tie haarautuu. Tienhaarassa erottuu kaksi vähäistä rakennuksen pohjaa. Näistä noin 13 metriä lounaaseen on tupasija, jonka sisällä on piisiröykkiö. Poroaidan koillisreunassa on mahdollisesti pyyntikuoppa. Vrt. kohteet Inari 225 ja 226. |
| metsakeskus.148010737 |
148 |
Kotkajärvi etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
486902.60900000 |
7645786.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010737 |
Kivikautinen asuinpaikka, kenttä ja pyyntikuoppa Vaskojoen ja Kotkajärven lounaispään välissä, tasaisella mäntykankaalla. Tirron ja Junnaksen välinen tieura ylittää kohteen, jolta löytöjä on noin 100 metrin matkalla erotusaidasta pohjoiseen. Kenttä on vanhan poroerotusaidan sisäpuolella, jossa tie haarautuu. Tienhaarassa erottuu kaksi vähäistä rakennuksen pohjaa. Näistä noin 13 metriä lounaaseen on tupasija, jonka sisällä on piisiröykkiö. Poroaidan koillisreunassa on mahdollisesti pyyntikuoppa. Vrt. kohteet Inari 225 ja 226. |
| metsakeskus.148010738 |
148 |
Juurakkovaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
522208.44100000 |
7624135.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010738 |
Ylimmäisen Mustajärven eteläpuolella olevan Juurakkovaaran koillisrinteessä, n. 100 m rannasta. Paikalta on otettu soraa. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Soranottoalueen reunassa on kaksi pyyntikuoppaa, joiden luona on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.148010738 |
148 |
Juurakkovaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522208.44100000 |
7624135.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010738 |
Ylimmäisen Mustajärven eteläpuolella olevan Juurakkovaaran koillisrinteessä, n. 100 m rannasta. Paikalta on otettu soraa. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Soranottoalueen reunassa on kaksi pyyntikuoppaa, joiden luona on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.148010740 |
148 |
Uulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509293.64400000 |
7622916.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010740 |
Rahajärven länsiosan etelärannalla olevan Uulahden pohjukkaan laskevan puron suun pohjoispuolella, hiekkaisen pikkuniemen pohjoisreunassa. Löytöjä ja palaneita liesikiviä n. 25 x 30 m laajalla alalla. Asuinpaikat ovat osittain huuhtoutuneita. |
| metsakeskus.148010742 |
148 |
Uulahden suu länsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509023.74300000 |
7623445.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010742 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 1,15 km Kirakkajoen suusta itään, Uulahden suun länsirannalla, pienen hiekkarantaisen lahden pienikivisessä kaakkoisreunassa. Ympäristö on puolukkatyyppin mäntykangasta. Kivikossa on pari tulenpitopaikkaa (ei liesikiveystä), joista toinen on pitkänomainen, puoli metriä pitkä ja kapea. Tulenpitopaikkojen ympärillä on hajallaan kvartseja halkaisijaltaan noin 5 metrisellä alueella. Palaneet luut löytyivät näiden luoteispuolelta ja dolomiittikaavin vesirajasta, n. 20 metriä tulenpitopaikoista luoteeseen paikalta, jossa ei ollut havaittavissa muuta asutukseen viittaavaa. Lähellä ovat kohteet 743, 744, 745, 746. |
| metsakeskus.148010743 |
148 |
Uulahden suu luode 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508823.82400000 |
7623625.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010743 |
Asuinpaikka sijaitsee 950 m Kirakkajoen suusta itään, tämän ja Uulahden suun välisen niemen puolessa välissä, vastapäätä Aunionniemen kärkeä. Kohde on huuhtoutuneella rannalla, jonka yläosassa on pieniä kiviä, keskellä hiekkaa ja alhaalla kookkaampia kiviä. Ympäristö on kosteahkoa mäntykangasta. Ranta-alueella, jonka koko on noin 55 x 25 x 30 m oli löytöjä ja liesikiveyksiä vesirajasta ylimpään huuhtoutuneeseen rantaan saakka. Alue jaettiin kolmeen löytövyöhykkeeseen korkeuden perusteella. Alin ranta eli vesiraja sisälsi vain muutaman kvartsin ja yhden kvartsiittikaapimen, joka tuli alueen länsipäästä.
Keskiranta z = 131-132 käsittää kymmenkunta huuhtoutunutta liesikiveystä ja kvartseja koko alueen pituudelta. Pääosa tulenpipaikoista on alueen itäpäässä, josta löytyi myös hioinlaaka ja sädekiviliuske-esineen katkelma n. viiden metrin päässä toisistaan.
Ylin ranta z = 132-133 käsittää kaksi selvää liesikiveystä ja useita tulenpitopaikkoja; löytöjen, jotka ovat pääasiassa kvartsia, joukossa on runsaasti esineitä. Lähellä ovat kohteet 742, 744, 745, 746. |
| metsakeskus.148010744 |
148 |
Uulahden suu luode 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508733.86300000 |
7623615.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010744 |
Asuinpaikka sijaitsee 840 m Kirakkajoen suusta itään, tämän ja Uulahden suun välisen niemen puolessa välissä, Aunionniemen kärjestä etelään. Paikalla on n. 80 m leveä lahti, joka itä- ja länsireunastaan rajoittuu kivikkoihin; myös lahden eteläosassa on hieukan kivikkoa, muutoin ranta on hiekkaa. Löytökeskittymät, mm. dolomiitti- ja kvartsiesineet ja tulisijat painottuvat lahden keski- ja länsiosaan. Lähellä ovat kohteet 742, 743, 745, 746. |
| metsakeskus.148010745 |
148 |
Kirakkajoen suu itä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508583.92500000 |
7623815.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010745 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee n. 730 m Kirakkajoen suusta itään, Aunionniemen vastapäätä koillista kohti työntyvällä niemellä. Niemen tyven muodostaa melko korkea mäntyjä ja koivuja kasvava kivinen kumpare, joka jatkuu koilliseen tasaisena, kivisenä, lähes 100 m pitkänä ja 30-50 m leveänä niemenä, joka on kokonaisuudessaan huuhtoutunut. Niemen suuresta koosta huolimatta sillä on tulenpitopaikkoja melko harvassa ja näistä vain harvoihin liittyi niukasti löytöjä. Löytöjä ei ollut juurikaan keskittymien ulkopuolella. Tulenpitopaikat ovat useimmiten pitkänomaisia ja kooltaan 1 x 0,5 m. Lähellä ovat kohteet 742, 743, 744, 746. |
| metsakeskus.148010746 |
148 |
Kirakkajoen suu itä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508443.98200000 |
7623755.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010746 |
Asuinpaikan kohde A on pienessä lahdenpoukamassa, noin 580 m Kirakkajoen suusta itään. Huuhtoutunut ranta on yläosastaan kivikkoinen ja alempaa upottavaa hienoa hiekkaa. Lahden länsireunassa on mäenkumpare, muuten ympäristö on mättäikköistä mänty- ja koivumetsää. Noin 25 x 15 m:n suuruisella alueella on mahdollisesti kolme pahoin hajonnutta tulisijaa. Kivikirves löytyi läntisimmän lieden tuntumasta. kaksi metriä tästä kaakkoon, ylimmällä huuhtoutumisrajalla, rantatörmän reunassa oli halkaisijaltaan parimetrinen kvartsikeskittymä, jossa oli arviolta noin kolmisen sataa kvartsia.
Kohde B on A:n länsipuolella, lahtea rajoittavalla pienellä, kivikkoisella niemellä. Noin 15 x 25 m suuruisella alueella oli kolme löytökeskittymää. Koko alueella on useta tulenpitopaikkoja, muttei varsinaisia liesikiveyksiä. Löydöt: kvartsiittikärkiä, kvartsi- ja sertti-iskoksia. Lähellä kohteet 742, 743, 744, 745. |
| metsakeskus.148010748 |
148 |
Kirakkajoen suu pohjoinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
508054.13800000 |
7623885.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010748 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Kirakkajoen suusta 300 m koilliseen, itäänpäin työntyvän leveän niemen, joka korkean veden aikana jakaantuu useaksi saareksi, kärjessä. Niemi on tasainen ja matalahko, leveästä kärjestään melko kivikkoinen, muuten liejurantainen. Niemen kärjessä on hyvin laaja asuinpaikka-alue, joka käsittää lukuisia pienialaisia löytökeskittymiä ja tulenpitopaikkoja, joista osa on liesikiveyksiä. Löytöalue on yhteensä noin 130 x 30 m. Löydöt KM 26822:1-102, mm. asbestikeramiikkaa, kuonaa, retussiesineitä, hioinlaaka, liuskeveisti, uurrenuija. Lähellä ovat kohteet 749 ja 761. |
| metsakeskus.148010748 |
148 |
Kirakkajoen suu pohjoinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
508054.13800000 |
7623885.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010748 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Kirakkajoen suusta 300 m koilliseen, itäänpäin työntyvän leveän niemen, joka korkean veden aikana jakaantuu useaksi saareksi, kärjessä. Niemi on tasainen ja matalahko, leveästä kärjestään melko kivikkoinen, muuten liejurantainen. Niemen kärjessä on hyvin laaja asuinpaikka-alue, joka käsittää lukuisia pienialaisia löytökeskittymiä ja tulenpitopaikkoja, joista osa on liesikiveyksiä. Löytöalue on yhteensä noin 130 x 30 m. Löydöt KM 26822:1-102, mm. asbestikeramiikkaa, kuonaa, retussiesineitä, hioinlaaka, liuskeveisti, uurrenuija. Lähellä ovat kohteet 749 ja 761. |
| metsakeskus.148010748 |
148 |
Kirakkajoen suu pohjoinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
508054.13800000 |
7623885.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010748 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Kirakkajoen suusta 300 m koilliseen, itäänpäin työntyvän leveän niemen, joka korkean veden aikana jakaantuu useaksi saareksi, kärjessä. Niemi on tasainen ja matalahko, leveästä kärjestään melko kivikkoinen, muuten liejurantainen. Niemen kärjessä on hyvin laaja asuinpaikka-alue, joka käsittää lukuisia pienialaisia löytökeskittymiä ja tulenpitopaikkoja, joista osa on liesikiveyksiä. Löytöalue on yhteensä noin 130 x 30 m. Löydöt KM 26822:1-102, mm. asbestikeramiikkaa, kuonaa, retussiesineitä, hioinlaaka, liuskeveisti, uurrenuija. Lähellä ovat kohteet 749 ja 761. |
| metsakeskus.148010749 |
148 |
Kirakkajoen suu pohjoinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507934.18500000 |
7623715.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010749 |
Asuinpaikka, jonka pituus on noin 150 m, alkaa välittömästi Kirakkajoen suun pohjoisrannasta. Matala, huuhtoutunut ranta on jopa 70 m leveä ja sen alaosa on mudan peitossa. 70 x 150 m kokoinen asuinpaikka-alue käsittää lukuisia pienialaisia löytökeskittymiä ja tulenpitopaikkoja. Löydöt KM 26823:1-72, mm. kvarsti- ja liuske-esineitä, retusoitu dolomiittisäle. Lähellä kohteet Inari 748, 761. |
| metsakeskus.148010750 |
148 |
Aunonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508334.02200000 |
7624595.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010750 |
Rahajärven länsiosaan pistää luoteesta Aunionniemi. Asuinpaikka sijaitsee 1050 m Kirakkajoen suusta pohjoiskoilliseen, Aunionniemen lounaisrannan puolessa välissä. Aunionniemen lounasiranta on kivikkoinen, mutta välissä on pieniä hiekkaperäisiä poukamia. Asuinpaikka on erään tällaisen keskellä, vesirajassa. Kvartsit, mm. kvartsikaapimet, löytyivät halkaisijaltaan neljämetriseltä alueelta. Rakenteita ei ollut havaittavissa. |
| metsakeskus.148010751 |
148 |
Aunionniemen kärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508773.84900000 |
7624195.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010751 |
Rahajärven länsiosaan pistää luoteesta Aunionniemi. Kohde A sijaitsee Aunionniemn kärjen etelärannalla. Vesirajassa olevan tulisijan ympärillä on mudassa melko runsaasti kvartseja; löytöalueen halkaisija on pari metriä. Kohde B sijaitsee Aunionniemen kärjen itärannalla, noin kolmekymmenen metrin päässä A:sta. Kivikkoisen ja hiekkaisen rannan alaosasta, läheltä vesirajaa löytyi niukasti kvartseja. |
| metsakeskus.148010752 |
148 |
Aunionlahti lounas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507974.16900000 |
7625584.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010752 |
Rahajärven länsipään luoteisimmassa osassa on Aunionlahti. Aunionlahden lounaisreunan edustalla on korkean veden aikana pienehkö saari. Saaren koillisreunalla on kaksi suppeaa löytökeskittymää. Eteläisemmässä keskittymässä havaittiin muutama kvartsi ja tulenpidon merkkejä ja tästä noin 20 m pohjoiseen sijainneessa keskittymässä oli serttiä ja kvartsia.
Lähellä ovat kohteet 753, 754, 755, 756. |
| metsakeskus.148010753 |
148 |
Aunionlahti lounas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507734.26200000 |
7625854.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010753 |
Rahajärven länsipään luoteisimmassa osassa on Aunionlahti. Kohde sijaitsee Aunionlahden lounaisrannan puolessa välissä, matalan veden aikana muodostuvien kahden niemen välisen laajan lahden koillisreunassa, Aunionlahden kapeimman kohdan kaakkoispuolella. Paikalla on n. 30 m leveä huuhtoutunut ranta, jossa on kolme löytökeskittymää. Eteläisin kohde on halkaisijaltaan nelimetrinen ja se sisälsi kvartseja. Tästä viitisen metriä luoteeseen löytyi kvartseja tulenpitopaikan tuntumassa, metrin säteellä ja tästä kymmenisen metriä pohjoiseen löytyi metrin säteellä niukasti kvartseja. Lähellä ovat kohteet 752, 754, 755, 756. |
| metsakeskus.148010754 |
148 |
Aunionlahden salmi lounas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507684.28000000 |
7625914.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010754 |
Rahajärven länsipään luoteisimmassa osassa on Aunionlahti. Kohde sijaitsee lahden kapeikon huuhtoutuneella lounaisrannalla. Hiekkaranna yläosassa on suunnilleen parikymmentä liesikiveystä, mutta yhtä suppeahkoa kvartsikeskittymää lukuunottamatta löytöjä oli niukasti hajallaan 5 x 100 m alueella. Lähellä ovat kohteet 752, 753, 755, 756. |
| metsakeskus.148010755 |
148 |
Aunionlahden salmi lounas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507554.33200000 |
7625964.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010755 |
Rahajärven länsipään luoteisimmassa osassa on Aunionlahti. Kohde sijaitsee lahden kapeikon huuhtoutuneen lounaisrannan luoteispäässä. Suurin osa vähäisistä kvartseista oli 70 m pituisella alueella ylimmän huuhtoutuneen rannan tuntumassa z =133, kankaalla olleissa tuulenkaadoissa näkyi palomaata ja yksi kvartsi, joten asuinpaikka jatkuu huuhtoutumattomalle ranta-alueelle. Huuhtoutuneella rannalla on pari liesikiveystä. Lähellä ovat kohteet 752, 753, 754, 756. |
| metsakeskus.148010756 |
148 |
Ronkajoen suu lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507204.47400000 |
7626164.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010756 |
Rahajärven länsipään luoteisimmassa osassa on Aunionlahti. Kohde sijaitsee lahden pohjukkaan laskevan Ronkajoen suun lounaisrannalla, Ronkajoen lounaiseen jokisuuhun työntyvällä pienellä niemellä. Niemen melko jyrkän, hiekkaisen rannan puolessa välissä on huuhtoutuneen ja nokisen hiekan paljastuma. Tästä löytyi kvartseja noin metrin säteellä - rakenteista ei ollut merkkejä. Lähellä ovat kohteet 752, 753, 754, 755. |
| metsakeskus.148010757 |
148 |
Aunionlahden perukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507544.33700000 |
7626194.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010757 |
Rahajärven länsipään luoteisimmassa osassa on Aunionlahti. Lahdenpohjukan koillisrannalla on kolme osittain huuhtoutunutta asuinpaikkakeskittymää, Inari 757, 758 ja 759. Asuinpaikka sijaitsee kesämökiksi muutetun kämpän rannassa. Eri korkeuksilla kymmeniä metrejä pitkällä hiekkarannalla havaittiin hajallaan asuinpaikkajäänteitä, lähinnä kvartsia. Rannan lounaispäässä, aivan ylimmän rannan törmässä oli mahdollinen liesikiveyksen jäänne. |
| metsakeskus.148010758 |
148 |
Aunionlahden salmi koillinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
507684.28000000 |
7626014.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010758 |
Rahajärven länsipään luoteisimmassa osassa on Aunionlahti. Lahdenpohjukan koillisrannalla on kolme osittain huuhtoutunutta asuinpaikkakeskittymää, Inari 757, 758 ja 759. Kohde 758 Aunionlahden salmi NE 1 sijaitsee lahden kapeimman kohdan koillisrannalla, salmen luoteispäässä. Paikalla on pitkä hiekkaranta, jossa on merkkejä asutuksesta noin 150 m matkalla. Löytöjä on vesirajasta ylimpään huuhtoutuneeseen rantaan saakka. Paikalla on kymmenittäin tulisijoja, joiden ympärille löydöt, asbestikeramiikka, kvartsiesineet ym. pääasiassa keskittyivät. |
| metsakeskus.148010759 |
148 |
Aunionlahden salmi koillinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507914.19200000 |
7625914.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010759 |
Rahajärven länsipään luoteisimmassa osassa on Aunionlahti. Lahdenpohjukan koillisrannalla on kolme osittain huuhtoutunutta asuinpaikkakeskittymää, Inari 757, 758 ja 759. Aunionlahden salmi NE 2 -asuinpaikka sijaitsee lahden kapeimman kohdan koillisrannan kaakkoispäässä. Paikalla on ala- ja keskiosastaan kivikkoinen, yläosastaan hiukan hiekkaisempi niemen kärki. Niemen kärjessä, ylimmän huuhtoutuneen rannan tuntumassa, oli yhden tulisijan ympärillä dolomiittia, kvartsiittia ja kvartsia kolmen metrin säteellä. Alempana, kivikkoisella keskirannalla oli kahden metrin säteellä kookkaita kvartseja hajonneen tulisijan ympärillä. |
| metsakeskus.148010760 |
148 |
Aunionojan suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508374.00700000 |
7625934.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010760 |
Rahajärven länsiosan luoteispäässä on Aunionlahti. Lahteen laskee pohjoisesta Aunionoja. Ojan suusta n. 50-150 m kaakkoon on pitkä ja loiva huuhtoutunut hiekkaranta, jossa erottuu ainakin viisi löytökeskittymää. |
| metsakeskus.148010761 |
148 |
Kirakkajoen suu koillinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508174.09100000 |
7623855.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010761 |
Asuinpaikka sijaitsee n 350 m Kirakkajoen suusta koilliseen, etelästä jokisuun eteen työntyvän hyvin matalan niemen kärjessä. Niemi on kokonaisuudessaan huuhtoitunut ja se on vetelää, leijun peittämää hiekkaa. Vain aivan niemen kärki on korkeampi ja kovaa, paljasta hiekkaa. Niemen kärjessä olevalla paljaalla, n. 5 x 20 m suuruisella hiekkasärkällä on puolisen tusinaa liesikiveystä lähellä vesirajaa. Liesien ympärillä on jonkin verran kvartseja ja yksi liuskesaha. Lähellä ovat kohteet 748 ja 749. |
| metsakeskus.148010762 |
148 |
Aunionlahden suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508553.93000000 |
7625305.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010762 |
Rahajärven länsiosan luoteispäässä on Aunionlahti. Lahden suun koillisrannalla huuhtoutuneella hietikko- ja paikoin kivikkoisella rannalla on n. 200 m pitkä asuinpaikka-alue. Suurin osa löydöistä oli keskittynyt rannalla olevien kymmenien liesikiveyksien ympärille. Lähellä ovat kohteet 763-767. |
| metsakeskus.148010763 |
148 |
Soidinvaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508730.00000000 |
7625300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010763 |
Esihistoriallinen ja historiallinen asuinpaikka sijaitsee 1,8 km Kirakkajoen suusta pohjoiskoilliseen, Soidinvaaran lounaisrannalla kohdassa, jossa Soidinvaaran kääntyy rannasta kohti luodetta. Paikalla on parinkymmnenen metrin leveydeltä huuhtoutunutta hiekkarantaa., jonka yläosassa on kivivyöhyke. Kivikon alareunassa on soikeahko tulisija (pituus 1,2 m) ja sen vieressä tuluspiitä. Lieden ympäriltä löydettiin rautakirveen puolikas, sarviesinse, hioinliippa yms. Lähellä ovat kohteet 762, 764-767. |
| metsakeskus.148010764 |
148 |
Soidinvaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
508963.77200000 |
7625275.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010764 |
Varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee 1,95 km Kirakkajoen suusta koilliseen, Soidinvaaran etelärannalla. Kohde jakaantuu kahdeksi keskittymäksi. Kohde A sijaitsee peruskartalle merkitystä kämpästä lounaaseen kahden vesirajassa olevan siirtokivilohkareen rajoittamalla n. 80 m pitkällä hiekkarannalla. 70 x 20 m:n suuruisella alueella on kymmenkunta tulisijaa, joihin enemmistö löydöistä, asbestikeramiikanpalat, kvartsiesineet yms, keskittyivät. Kohde B sijaitsee em. kämpästä 50 m lounaaseen: hiekkaranan keskivaiheilla oli tulisija, jonka vierestä löytyi kaksoistaltan teelmä ja kvartsia.
Lähellä ovat kohteet 762-763, 765-767. |
| metsakeskus.148010765 |
148 |
Soidinvaara 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509203.67100000 |
7625195.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010765 |
Asuinpaikka sijaitsee 2,05 km Kirakkajoen suusta koilliseen, Soidinvaaran etelärannalla, etelään työntyvän niemen kärjessä. Asuinpaikan kohde A sijaitsee niemenkärjen pienikivisellä lounaisrannalla, vesirajassa. Yhden liesikiveyksen ympärillä, 2 x 6 m suuruisella alueella oli paljon kvartseja. Kohde B on saman niemenkärjen kaakkoispuolella, rannan suurimmalla hiekka-alueella. Kahden tulisijan ympärillä oli melko runsaasti eri kivilajeja. Kohteiden A ja B välillä on n. 30 m. Lähellä ovat kohteet 762-764, 766-767. |
| metsakeskus.148010766 |
148 |
Soidinvaara 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
509534.00000000 |
7625270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010766 |
Historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee 2,3 km Kirakkajoen suusta koilliseen, Soidinvaaran etelärannalla, vaaran rinteeltä tulevan puron suussa, sen itärannalla. Paikalla oleva latomus on 0,8 m laaja, reunat on laakakivistä, sisäosa pienemmistä kivistä. Kysymyksessä lienee piisin raunio, jonka ympäriltä löytyi historiallisen ajan metalliesineitä, mm. kuparikampa ja tulusrautaa. Lähellä kohteet Inari 762-765, 767. |
| metsakeskus.148010767 |
148 |
Soidinvaara 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509763.45000000 |
7625225.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010767 |
Esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee 2,4 km Kirakkajoen suusta koilliseen, Soidinvaaran etelärannalla, pienen suojaisen lahden perukassa. Lahden keskivaiheilla on kaksi suppeahkoa löytökeskittymää. Näistä läntisempi käsitti kvartseja, palanutta luuta ja palaneita kiviä puolentoista metrin säteellä. Tästä kymmenisen metriä länteen löytyi hajonnut tulisija ja kvartseja metrin säteellä. Lähellä ovat kohteet 762-766. |
| metsakeskus.148010768 |
148 |
Soidinvaara 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509843.41600000 |
7625115.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010768 |
Rahajärven länsiosan pohjoisrannalla on Soidinvaara. Vaaran huuhtoutuneella etelärannalla on pienessä niemessä jäänteitä kivikautisesta asuinpaikasta. Kohde A sijaitsee niemenkärjen lounaisrannalla, hiekka-alueella, jonka keskellä on viisi metriä pitkä ja 1-1,5 m leveä palaneiden kivien vyöhyke ja tämän tuntumassa melko runsaasti kvarteja ja palanutta luuta. Myös kivivyöhykkeen pohjoispuolella, noin kymmenen metrin matkalla oli runsaasti löytöjä, erityisesti palanutta luuta. Kohde B sijaitsee niemenkärjen itäpuolella, yläosastaan kivisen, alempaa hiekkaisen pienen lahden länsireunassa, vesirajassa. Paikalla oli n. 15 m matkalla kvartseja ja siellä täällä palaneita kiviä. Läheisyydessä ovat kohteet 769-770. |
| metsakeskus.148010769 |
148 |
Soidinvaara 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
510080.00000000 |
7625080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010769 |
Rahajärven länsiosan pohjoisrannalla on Soidinvaara. Vaaran huuhtoutuneella etelärannalla kivisellä niemellä ja tämän itäpuoleisen pienen lahden rannalla on reilusti yli kaksikymmentä liesikiveystä tai tulenpitopaikkkaa, joista vain harvoihin liittyi löytöjä - erityisesti laatikkotyyppiset tulenpitopaikat ja latomukset olivat useinmiten löydöttömiä. Paikalla on ollut paitsi kivikautinen asuinpaikka myös kenttä piisillisine tupasijoineen. Kohteeseen on yhdistetty tuuran (KM 26844) löytöpaikka, Rahajärvensalmi 1 (kohde 770). Lähellä on myös mm. kohde Soidinvaara 6 (kohde 768). |
| metsakeskus.148010769 |
148 |
Soidinvaara 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
510080.00000000 |
7625080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010769 |
Rahajärven länsiosan pohjoisrannalla on Soidinvaara. Vaaran huuhtoutuneella etelärannalla kivisellä niemellä ja tämän itäpuoleisen pienen lahden rannalla on reilusti yli kaksikymmentä liesikiveystä tai tulenpitopaikkkaa, joista vain harvoihin liittyi löytöjä - erityisesti laatikkotyyppiset tulenpitopaikat ja latomukset olivat useinmiten löydöttömiä. Paikalla on ollut paitsi kivikautinen asuinpaikka myös kenttä piisillisine tupasijoineen. Kohteeseen on yhdistetty tuuran (KM 26844) löytöpaikka, Rahajärvensalmi 1 (kohde 770). Lähellä on myös mm. kohde Soidinvaara 6 (kohde 768). |
| metsakeskus.148010769 |
148 |
Soidinvaara 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510080.00000000 |
7625080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010769 |
Rahajärven länsiosan pohjoisrannalla on Soidinvaara. Vaaran huuhtoutuneella etelärannalla kivisellä niemellä ja tämän itäpuoleisen pienen lahden rannalla on reilusti yli kaksikymmentä liesikiveystä tai tulenpitopaikkkaa, joista vain harvoihin liittyi löytöjä - erityisesti laatikkotyyppiset tulenpitopaikat ja latomukset olivat useinmiten löydöttömiä. Paikalla on ollut paitsi kivikautinen asuinpaikka myös kenttä piisillisine tupasijoineen. Kohteeseen on yhdistetty tuuran (KM 26844) löytöpaikka, Rahajärvensalmi 1 (kohde 770). Lähellä on myös mm. kohde Soidinvaara 6 (kohde 768). |
| metsakeskus.148010769 |
148 |
Soidinvaara 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
510080.00000000 |
7625080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010769 |
Rahajärven länsiosan pohjoisrannalla on Soidinvaara. Vaaran huuhtoutuneella etelärannalla kivisellä niemellä ja tämän itäpuoleisen pienen lahden rannalla on reilusti yli kaksikymmentä liesikiveystä tai tulenpitopaikkkaa, joista vain harvoihin liittyi löytöjä - erityisesti laatikkotyyppiset tulenpitopaikat ja latomukset olivat useinmiten löydöttömiä. Paikalla on ollut paitsi kivikautinen asuinpaikka myös kenttä piisillisine tupasijoineen. Kohteeseen on yhdistetty tuuran (KM 26844) löytöpaikka, Rahajärvensalmi 1 (kohde 770). Lähellä on myös mm. kohde Soidinvaara 6 (kohde 768). |
| metsakeskus.148010769 |
148 |
Soidinvaara 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
510080.00000000 |
7625080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010769 |
Rahajärven länsiosan pohjoisrannalla on Soidinvaara. Vaaran huuhtoutuneella etelärannalla kivisellä niemellä ja tämän itäpuoleisen pienen lahden rannalla on reilusti yli kaksikymmentä liesikiveystä tai tulenpitopaikkkaa, joista vain harvoihin liittyi löytöjä - erityisesti laatikkotyyppiset tulenpitopaikat ja latomukset olivat useinmiten löydöttömiä. Paikalla on ollut paitsi kivikautinen asuinpaikka myös kenttä piisillisine tupasijoineen. Kohteeseen on yhdistetty tuuran (KM 26844) löytöpaikka, Rahajärvensalmi 1 (kohde 770). Lähellä on myös mm. kohde Soidinvaara 6 (kohde 768). |
| metsakeskus.148010771 |
148 |
Rahajärvensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
510853.00600000 |
7626764.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010771 |
Rahajärvensalmen huuhtoutuneella länsirannalla erottuu pienessä niemessä n. 5 x 3 m laaja tupasija, jonka sisässä on n. 140 x 60 cm laaja tulisija. |
| metsakeskus.148010772 |
148 |
Rahajärvenperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512942.15600000 |
7630512.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010772 |
Rahajärven Rahajärvenperän pohjoisrannalla, Aittasaaresta 1300 m pohjoiseen, kivikkoisessa niemessä. Pienialaiset asuinpaikat ovat niemen kivikkoisessa kärjessä ja niemen itäpuolen pikkulahden rannassa. Molemmissa erottuu merkkejä tulenpidosta. |
| metsakeskus.148010773 |
148 |
Kotajärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
510503.15600000 |
7622186.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010773 |
Kohde sijaitsee Rahajärven Kuosnavuonon perukasta 2,2 km länsiluoteeseen. Kotajärven ja sen itäpuolella olevan järven välisellä kannaksella ja järviä yhdistävän puron kaakkoispuolella. Tupasija on noin 50 m Kotajärvestä alkavan puron luusuasta kaakkoon, tiheässä pikkumännikössä. Pohja-ala on noin 5 x 5 m. Piisiröykkiö on noin 70 cm korkea ja tuettu puukehikolla. Tuvasta 30 m luoteeseen on pyyntikuoppa ja tästä luoteeseen on kaksi kuoppaa. |
| metsakeskus.148010773 |
148 |
Kotajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
510503.15600000 |
7622186.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010773 |
Kohde sijaitsee Rahajärven Kuosnavuonon perukasta 2,2 km länsiluoteeseen. Kotajärven ja sen itäpuolella olevan järven välisellä kannaksella ja järviä yhdistävän puron kaakkoispuolella. Tupasija on noin 50 m Kotajärvestä alkavan puron luusuasta kaakkoon, tiheässä pikkumännikössä. Pohja-ala on noin 5 x 5 m. Piisiröykkiö on noin 70 cm korkea ja tuettu puukehikolla. Tuvasta 30 m luoteeseen on pyyntikuoppa ja tästä luoteeseen on kaksi kuoppaa. |
| metsakeskus.148010773 |
148 |
Kotajärvi |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
510503.15600000 |
7622186.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010773 |
Kohde sijaitsee Rahajärven Kuosnavuonon perukasta 2,2 km länsiluoteeseen. Kotajärven ja sen itäpuolella olevan järven välisellä kannaksella ja järviä yhdistävän puron kaakkoispuolella. Tupasija on noin 50 m Kotajärvestä alkavan puron luusuasta kaakkoon, tiheässä pikkumännikössä. Pohja-ala on noin 5 x 5 m. Piisiröykkiö on noin 70 cm korkea ja tuettu puukehikolla. Tuvasta 30 m luoteeseen on pyyntikuoppa ja tästä luoteeseen on kaksi kuoppaa. |
| metsakeskus.148010773 |
148 |
Kotajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
510503.15600000 |
7622186.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010773 |
Kohde sijaitsee Rahajärven Kuosnavuonon perukasta 2,2 km länsiluoteeseen. Kotajärven ja sen itäpuolella olevan järven välisellä kannaksella ja järviä yhdistävän puron kaakkoispuolella. Tupasija on noin 50 m Kotajärvestä alkavan puron luusuasta kaakkoon, tiheässä pikkumännikössä. Pohja-ala on noin 5 x 5 m. Piisiröykkiö on noin 70 cm korkea ja tuettu puukehikolla. Tuvasta 30 m luoteeseen on pyyntikuoppa ja tästä luoteeseen on kaksi kuoppaa. |
| metsakeskus.148010774 |
148 |
Kirakkajoen niska 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515571.10300000 |
7629403.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010774 |
Asuinpaikka sijaitsee 950 metriä Kirakkakönkään voimalaitoksesta lounaaseen, Kirakkakönkään niskalle ja voimalaitoksen syöttökanavallevievän lahden suussa, melko suuren, luoteesta lahteen työntyvän niemen tyvessä. Korkean veden aikana ko. niemi jää suurelta osin veden alle jolloin muodostuu kaksi saarta. Kohde on veden ja mudan väliin jäävällä kannaksella, joka on osittain eri kokoisia kiviä, osittain hiekkaa. noin 3 x 10 m alueella oli muutama kvartsi ja ainakin yksi tulenpitopaikka. Pulmanki-Vajukoski -voimalinja kulkee kohteen länsipuolitse. Tästä runsas 100 m etelään on toinen asuinpaikka, Kirakkajoen niska 2 (kohde 775). |
| metsakeskus.148010775 |
148 |
Kirakkajoen niska 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515641.07500000 |
7629283.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010775 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 1 km Kirakkakönkään voimalaitoksesta etelälounaaseen, Kirakkakönkään niskalle ja voimalaitoksen syöttökanavalle vievän lahden suussa, melko suuren, luoteesta lahteen työntyvän niemen eteläkärjessä. Korkean veden aikana niemen eteläosa jää saareksi. Pulmanki-Vajukoski -voimalinjan pylväs on tällä saarella. Maasto on kivikkoista, mutta niemekärjen kaakkoisranta, jolla kohde sijaitsee, on osittain hiekkainen. Löytöjä oli noin 3 x 10 m alueella ja näihin liittyi ainakin yksi tulenpitopaikka. Lähellä on toinen asuinpaikka, Kirakkajoen niska 1 (kohde 774). |
| metsakeskus.148010777 |
148 |
Kirakkajoen niska 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515940.95800000 |
7629343.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010777 |
Rahajärven koillisosassa olevan lahden etelärannalla, matalatyvisen moreeniniemen laella, erottuu kolme erillistä tulenpitopaikkaa. |
| metsakeskus.148010778 |
148 |
Kusilantto, luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
441690.90000000 |
7583311.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010778 |
Lisman kylästä noin 4,5 km kaakkoon, Ivalojoen koillispuolella, joen ja Kusilantonmaan välisessä maastossa, tasaisella männikkö/koivikkokankaalla. Kohteessa on 24 pyyntikuoppaa. Lähellä on lisäksi kaksi muuta pyyntikuoppajärjestelmää, Paijusuvanto (kohde 701), jossa on 40 kuoppaa, ja Kusilantto (kohde 700), jossa on 12 kuoppaa. Kohteet vaikuttavat erillisiltä. |
| metsakeskus.148010779 |
148 |
Pajusuvanto pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440491.37400000 |
7583591.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010779 |
Kohde sijaitsee Ivalojoen pohjoispuolella, Pikkuautsin itäpuolella olevan suon rannalla. Suosta lähtee puro kohti Ivalojokea hieman lännempänä. Asuinpaikka on pienialainen; löydöt on poimittu suppealta alalta suon reunassa kulkevalta polulta. Löytökohdan ja suon välissä on matalaksi maatunut kuoppa, joka saattaa olla pyyntikuoppa. Kasvillisuus on tunturikoivikkoa ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.148010779 |
148 |
Pajusuvanto pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
440491.37400000 |
7583591.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010779 |
Kohde sijaitsee Ivalojoen pohjoispuolella, Pikkuautsin itäpuolella olevan suon rannalla. Suosta lähtee puro kohti Ivalojokea hieman lännempänä. Asuinpaikka on pienialainen; löydöt on poimittu suppealta alalta suon reunassa kulkevalta polulta. Löytökohdan ja suon välissä on matalaksi maatunut kuoppa, joka saattaa olla pyyntikuoppa. Kasvillisuus on tunturikoivikkoa ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.148010779 |
148 |
Pajusuvanto pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
440491.37400000 |
7583591.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010779 |
Kohde sijaitsee Ivalojoen pohjoispuolella, Pikkuautsin itäpuolella olevan suon rannalla. Suosta lähtee puro kohti Ivalojokea hieman lännempänä. Asuinpaikka on pienialainen; löydöt on poimittu suppealta alalta suon reunassa kulkevalta polulta. Löytökohdan ja suon välissä on matalaksi maatunut kuoppa, joka saattaa olla pyyntikuoppa. Kasvillisuus on tunturikoivikkoa ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.148010779 |
148 |
Pajusuvanto pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
440491.37400000 |
7583591.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010779 |
Kohde sijaitsee Ivalojoen pohjoispuolella, Pikkuautsin itäpuolella olevan suon rannalla. Suosta lähtee puro kohti Ivalojokea hieman lännempänä. Asuinpaikka on pienialainen; löydöt on poimittu suppealta alalta suon reunassa kulkevalta polulta. Löytökohdan ja suon välissä on matalaksi maatunut kuoppa, joka saattaa olla pyyntikuoppa. Kasvillisuus on tunturikoivikkoa ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.148010780 |
148 |
Sallijoki länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
451725.82700000 |
7603597.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010780 |
Kohde sijaitsee Repojokeen laskevan Sallijoen länsipuolella ja Sallijärven pohjoispuolella kohdassa, jossa Sallijoki on kääntynyt kohti etelää. Maastossa on harjanteita, joiden välissä on suota. Kuoppia on kaikkiaan 47, joista eteläisimmät muodostavat omia pienempiä ryhmiään. Kasvillisuus on tunturikoivikkoa ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.148010781 |
148 |
Vaijoki itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
452006.70700000 |
7608401.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010781 |
Kohde sijaitsee hiekasta ja moreenista muodostuneilla harjanteilla Lemmenjokeen laskevan Vaijoen itäpuolella, Vaijoenjärvien koillispuolella. Jokilaakso laskee jyrkästi kohteen länsipuolella, ja kohteen itäpuolella maasto on soista. Alueen puusto on koivuvaltaista, tunturikoivujen ja mäntyjen muodostamaa sekametsää, ja aluskasvillisuutta hallitsevat katajat, mustikka, puolukka ja variksenmarja sekä sammalet.
Kohde on kahdestatoista pyyntikuopasta muodostuva pyyntikuopparyhmä, joka sijaitsee Vaijoen laakson itäpuolen harjanteilla, pohjois-eteläsuuntaisesti noin kolmensadan metrin matkalla. Useimmat kohteen pyyntikuopat ovat kookkaita, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja, maastossa selvästi erottuvia ja maavallin reunustamia, ja niiden syvyys vaihtelee reilusta puolesta metristä hieman yli metriin. Halisen löytämät seitsemän pyyntikuoppaa sekä yksi aiemmin tuntematon pyyntikuoppa (kuopat 5-12) sijaitsevat
alueen pohjoispäässä. Niistä neljä läntisintä on kaivettu ryhmäksi hiekkaharjanteen länsilaidalle, lähelle Vaijoen laaksoa laskevan rinteen reunaa. Neljä itäisempää kuoppaa muodostavat noin 65 metrin mittaisen kuoppajonon, joka suuntautuu itään päin, kohti suota. Tästä kahdeksan kuopan ryhmästä noin kaksisataa metriä etelään päin, syvän puronotkon eteläpuolella, jyrkän moreeniharjanteen länsipäässä, sijaitsee yksittäinen pyyntikuoppa, ja tästä vielä noin sata metriä etelämpänä kolmen pyyntikuopan ryhmä seuraavalla harjanteella. Eteläisin pyyntikuopista on muita vähäisemmän kokoinen, lähinnä ojamainen, mahdollisesti keskeneräiseksi jäänyt. |
| metsakeskus.148010782 |
148 |
Ravadasjärven autiotupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458284.15900000 |
7619877.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010782 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Ravadasjärven luoteisrannalla Ravadasjärven autiotuvan ympärillä. Maasto on rannassa melko loivaa, mutta se nousee tuvan takana ensin hieman ja kauempana jyrkästi ja korkealle. Löydöt ovat runsaimmat rannan tuntumassa, jossa on näkyvissä useita kivettyjä tulisijoja ja maan pinnalla runsaasti löytöjä. Tuvan takana on pyöreä painanne, joka saattaa olla kodan sija. Löytöjä havaittiin lisäksi ylempää, tulipaikan ympäristöstä. Puusto on mäntymetsää ja maaperä soraista hiekkaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa Ravadasjärven autiovan lähiympäristössä, noin neljänkymmenen metrin säteellä tuvasta, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla pesäkkeisesti esihistorialliseen asutukseen liittyviä löytöjä, lähinnä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, mutta myös kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta. Runsaimmin löytöjä on Ravadasjärven rannan tuntumassa, mutta erityisesti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sijaitsee paljon myös autiotuvan luoteispuolella olevan tulipaikan lähellä, noin viisi metriä järven pintaa ylempänä. Noin viiden metrin etäisyydellä Ravadasjärven rannasta, kohdassa P 7619864 / I 458257, havaittiin lisäksi yksittäinen piikivi-iskos. Löytöjä asuinpaikalta ei kerätty talteen.
Halisen aiemmin havaitsemista, pyyntikuopiksi tulkituista kuopanteista onnistuttiin kohteen tarkastuksen yhteydessä paikallistamaan kaksi. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee autiotuvan luoteispuolella, jyrkästi nousevan rinteen alaosan tasanteella. Samalla tasanteella pyyntikuoppa 1:n kanssa sijaitseva huollettu tulipaikka on kuopasta noin kuuden metrin päässä sen itäkaakkoispuolella. Itäisempi pyyntikuopista, kuoppa 2, sijaitsee kohteen pohjoisosassa, tasamaalla lähellä autiotuvan vessaa. Kolmannen pyyntikuopan olisi pitänyt sijaita kahden paikallistetun kuopan välillä, mutta sitä ei etsinnästä huolimatta löydetty. Mahdollisesti se on täytetty Halisen tekemän inventoinnin jälkeen kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Myöskään Halisen mainitsemaa pyöreää painannetta autiotuvan takana ei havaittu.
Maanpinta kohteen alueella on varsin kulunutta paikan jo vuosikymmeniä jatkuneesta retkeilykäytöstä johtuen. Erityisesti Ravadasjärven rannan ja autiotuvan välillä sekä kahden huolletun tulipaikan ympäristössä esihistoriallisen kulttuurikerroksen pintaosat ovat vaurioituneet, ja rikkoutuneen maanpinnan eroosio jatkuu edelleen. Kyseiset pahimmin kulumiselle alttiit asuinpaikan osat olisikin syytä pyrkiä tutkimaan arkeologisilla kaivauksilla lähitulevaisuudessa, koska maastonkulumista paikalla on tuskin realistista saada pysähtymään. Muissa osissa asuinpaikkaa maastonkuluminen on selvästi vähäisempää, eikä niiden alueella kulttuurikerroksen säilyminen ole toistaiseksi vaarantunut. |
| metsakeskus.148010782 |
148 |
Ravadasjärven autiotupa |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
458284.15900000 |
7619877.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010782 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Ravadasjärven luoteisrannalla Ravadasjärven autiotuvan ympärillä. Maasto on rannassa melko loivaa, mutta se nousee tuvan takana ensin hieman ja kauempana jyrkästi ja korkealle. Löydöt ovat runsaimmat rannan tuntumassa, jossa on näkyvissä useita kivettyjä tulisijoja ja maan pinnalla runsaasti löytöjä. Tuvan takana on pyöreä painanne, joka saattaa olla kodan sija. Löytöjä havaittiin lisäksi ylempää, tulipaikan ympäristöstä. Puusto on mäntymetsää ja maaperä soraista hiekkaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa Ravadasjärven autiovan lähiympäristössä, noin neljänkymmenen metrin säteellä tuvasta, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla pesäkkeisesti esihistorialliseen asutukseen liittyviä löytöjä, lähinnä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, mutta myös kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta. Runsaimmin löytöjä on Ravadasjärven rannan tuntumassa, mutta erityisesti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sijaitsee paljon myös autiotuvan luoteispuolella olevan tulipaikan lähellä, noin viisi metriä järven pintaa ylempänä. Noin viiden metrin etäisyydellä Ravadasjärven rannasta, kohdassa P 7619864 / I 458257, havaittiin lisäksi yksittäinen piikivi-iskos. Löytöjä asuinpaikalta ei kerätty talteen.
Halisen aiemmin havaitsemista, pyyntikuopiksi tulkituista kuopanteista onnistuttiin kohteen tarkastuksen yhteydessä paikallistamaan kaksi. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee autiotuvan luoteispuolella, jyrkästi nousevan rinteen alaosan tasanteella. Samalla tasanteella pyyntikuoppa 1:n kanssa sijaitseva huollettu tulipaikka on kuopasta noin kuuden metrin päässä sen itäkaakkoispuolella. Itäisempi pyyntikuopista, kuoppa 2, sijaitsee kohteen pohjoisosassa, tasamaalla lähellä autiotuvan vessaa. Kolmannen pyyntikuopan olisi pitänyt sijaita kahden paikallistetun kuopan välillä, mutta sitä ei etsinnästä huolimatta löydetty. Mahdollisesti se on täytetty Halisen tekemän inventoinnin jälkeen kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Myöskään Halisen mainitsemaa pyöreää painannetta autiotuvan takana ei havaittu.
Maanpinta kohteen alueella on varsin kulunutta paikan jo vuosikymmeniä jatkuneesta retkeilykäytöstä johtuen. Erityisesti Ravadasjärven rannan ja autiotuvan välillä sekä kahden huolletun tulipaikan ympäristössä esihistoriallisen kulttuurikerroksen pintaosat ovat vaurioituneet, ja rikkoutuneen maanpinnan eroosio jatkuu edelleen. Kyseiset pahimmin kulumiselle alttiit asuinpaikan osat olisikin syytä pyrkiä tutkimaan arkeologisilla kaivauksilla lähitulevaisuudessa, koska maastonkulumista paikalla on tuskin realistista saada pysähtymään. Muissa osissa asuinpaikkaa maastonkuluminen on selvästi vähäisempää, eikä niiden alueella kulttuurikerroksen säilyminen ole toistaiseksi vaarantunut. |
| metsakeskus.148010782 |
148 |
Ravadasjärven autiotupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
458284.15900000 |
7619877.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010782 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Ravadasjärven luoteisrannalla Ravadasjärven autiotuvan ympärillä. Maasto on rannassa melko loivaa, mutta se nousee tuvan takana ensin hieman ja kauempana jyrkästi ja korkealle. Löydöt ovat runsaimmat rannan tuntumassa, jossa on näkyvissä useita kivettyjä tulisijoja ja maan pinnalla runsaasti löytöjä. Tuvan takana on pyöreä painanne, joka saattaa olla kodan sija. Löytöjä havaittiin lisäksi ylempää, tulipaikan ympäristöstä. Puusto on mäntymetsää ja maaperä soraista hiekkaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa Ravadasjärven autiovan lähiympäristössä, noin neljänkymmenen metrin säteellä tuvasta, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla pesäkkeisesti esihistorialliseen asutukseen liittyviä löytöjä, lähinnä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, mutta myös kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta. Runsaimmin löytöjä on Ravadasjärven rannan tuntumassa, mutta erityisesti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sijaitsee paljon myös autiotuvan luoteispuolella olevan tulipaikan lähellä, noin viisi metriä järven pintaa ylempänä. Noin viiden metrin etäisyydellä Ravadasjärven rannasta, kohdassa P 7619864 / I 458257, havaittiin lisäksi yksittäinen piikivi-iskos. Löytöjä asuinpaikalta ei kerätty talteen.
Halisen aiemmin havaitsemista, pyyntikuopiksi tulkituista kuopanteista onnistuttiin kohteen tarkastuksen yhteydessä paikallistamaan kaksi. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee autiotuvan luoteispuolella, jyrkästi nousevan rinteen alaosan tasanteella. Samalla tasanteella pyyntikuoppa 1:n kanssa sijaitseva huollettu tulipaikka on kuopasta noin kuuden metrin päässä sen itäkaakkoispuolella. Itäisempi pyyntikuopista, kuoppa 2, sijaitsee kohteen pohjoisosassa, tasamaalla lähellä autiotuvan vessaa. Kolmannen pyyntikuopan olisi pitänyt sijaita kahden paikallistetun kuopan välillä, mutta sitä ei etsinnästä huolimatta löydetty. Mahdollisesti se on täytetty Halisen tekemän inventoinnin jälkeen kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Myöskään Halisen mainitsemaa pyöreää painannetta autiotuvan takana ei havaittu.
Maanpinta kohteen alueella on varsin kulunutta paikan jo vuosikymmeniä jatkuneesta retkeilykäytöstä johtuen. Erityisesti Ravadasjärven rannan ja autiotuvan välillä sekä kahden huolletun tulipaikan ympäristössä esihistoriallisen kulttuurikerroksen pintaosat ovat vaurioituneet, ja rikkoutuneen maanpinnan eroosio jatkuu edelleen. Kyseiset pahimmin kulumiselle alttiit asuinpaikan osat olisikin syytä pyrkiä tutkimaan arkeologisilla kaivauksilla lähitulevaisuudessa, koska maastonkulumista paikalla on tuskin realistista saada pysähtymään. Muissa osissa asuinpaikkaa maastonkuluminen on selvästi vähäisempää, eikä niiden alueella kulttuurikerroksen säilyminen ole toistaiseksi vaarantunut. |
| metsakeskus.148010782 |
148 |
Ravadasjärven autiotupa |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
458284.15900000 |
7619877.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010782 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Ravadasjärven luoteisrannalla Ravadasjärven autiotuvan ympärillä. Maasto on rannassa melko loivaa, mutta se nousee tuvan takana ensin hieman ja kauempana jyrkästi ja korkealle. Löydöt ovat runsaimmat rannan tuntumassa, jossa on näkyvissä useita kivettyjä tulisijoja ja maan pinnalla runsaasti löytöjä. Tuvan takana on pyöreä painanne, joka saattaa olla kodan sija. Löytöjä havaittiin lisäksi ylempää, tulipaikan ympäristöstä. Puusto on mäntymetsää ja maaperä soraista hiekkaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa Ravadasjärven autiovan lähiympäristössä, noin neljänkymmenen metrin säteellä tuvasta, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla pesäkkeisesti esihistorialliseen asutukseen liittyviä löytöjä, lähinnä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, mutta myös kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta. Runsaimmin löytöjä on Ravadasjärven rannan tuntumassa, mutta erityisesti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sijaitsee paljon myös autiotuvan luoteispuolella olevan tulipaikan lähellä, noin viisi metriä järven pintaa ylempänä. Noin viiden metrin etäisyydellä Ravadasjärven rannasta, kohdassa P 7619864 / I 458257, havaittiin lisäksi yksittäinen piikivi-iskos. Löytöjä asuinpaikalta ei kerätty talteen.
Halisen aiemmin havaitsemista, pyyntikuopiksi tulkituista kuopanteista onnistuttiin kohteen tarkastuksen yhteydessä paikallistamaan kaksi. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee autiotuvan luoteispuolella, jyrkästi nousevan rinteen alaosan tasanteella. Samalla tasanteella pyyntikuoppa 1:n kanssa sijaitseva huollettu tulipaikka on kuopasta noin kuuden metrin päässä sen itäkaakkoispuolella. Itäisempi pyyntikuopista, kuoppa 2, sijaitsee kohteen pohjoisosassa, tasamaalla lähellä autiotuvan vessaa. Kolmannen pyyntikuopan olisi pitänyt sijaita kahden paikallistetun kuopan välillä, mutta sitä ei etsinnästä huolimatta löydetty. Mahdollisesti se on täytetty Halisen tekemän inventoinnin jälkeen kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Myöskään Halisen mainitsemaa pyöreää painannetta autiotuvan takana ei havaittu.
Maanpinta kohteen alueella on varsin kulunutta paikan jo vuosikymmeniä jatkuneesta retkeilykäytöstä johtuen. Erityisesti Ravadasjärven rannan ja autiotuvan välillä sekä kahden huolletun tulipaikan ympäristössä esihistoriallisen kulttuurikerroksen pintaosat ovat vaurioituneet, ja rikkoutuneen maanpinnan eroosio jatkuu edelleen. Kyseiset pahimmin kulumiselle alttiit asuinpaikan osat olisikin syytä pyrkiä tutkimaan arkeologisilla kaivauksilla lähitulevaisuudessa, koska maastonkulumista paikalla on tuskin realistista saada pysähtymään. Muissa osissa asuinpaikkaa maastonkuluminen on selvästi vähäisempää, eikä niiden alueella kulttuurikerroksen säilyminen ole toistaiseksi vaarantunut. |
| metsakeskus.148010782 |
148 |
Ravadasjärven autiotupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
458284.15900000 |
7619877.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010782 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Ravadasjärven luoteisrannalla Ravadasjärven autiotuvan ympärillä. Maasto on rannassa melko loivaa, mutta se nousee tuvan takana ensin hieman ja kauempana jyrkästi ja korkealle. Löydöt ovat runsaimmat rannan tuntumassa, jossa on näkyvissä useita kivettyjä tulisijoja ja maan pinnalla runsaasti löytöjä. Tuvan takana on pyöreä painanne, joka saattaa olla kodan sija. Löytöjä havaittiin lisäksi ylempää, tulipaikan ympäristöstä. Puusto on mäntymetsää ja maaperä soraista hiekkaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa Ravadasjärven autiovan lähiympäristössä, noin neljänkymmenen metrin säteellä tuvasta, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla pesäkkeisesti esihistorialliseen asutukseen liittyviä löytöjä, lähinnä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, mutta myös kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta. Runsaimmin löytöjä on Ravadasjärven rannan tuntumassa, mutta erityisesti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sijaitsee paljon myös autiotuvan luoteispuolella olevan tulipaikan lähellä, noin viisi metriä järven pintaa ylempänä. Noin viiden metrin etäisyydellä Ravadasjärven rannasta, kohdassa P 7619864 / I 458257, havaittiin lisäksi yksittäinen piikivi-iskos. Löytöjä asuinpaikalta ei kerätty talteen.
Halisen aiemmin havaitsemista, pyyntikuopiksi tulkituista kuopanteista onnistuttiin kohteen tarkastuksen yhteydessä paikallistamaan kaksi. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee autiotuvan luoteispuolella, jyrkästi nousevan rinteen alaosan tasanteella. Samalla tasanteella pyyntikuoppa 1:n kanssa sijaitseva huollettu tulipaikka on kuopasta noin kuuden metrin päässä sen itäkaakkoispuolella. Itäisempi pyyntikuopista, kuoppa 2, sijaitsee kohteen pohjoisosassa, tasamaalla lähellä autiotuvan vessaa. Kolmannen pyyntikuopan olisi pitänyt sijaita kahden paikallistetun kuopan välillä, mutta sitä ei etsinnästä huolimatta löydetty. Mahdollisesti se on täytetty Halisen tekemän inventoinnin jälkeen kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Myöskään Halisen mainitsemaa pyöreää painannetta autiotuvan takana ei havaittu.
Maanpinta kohteen alueella on varsin kulunutta paikan jo vuosikymmeniä jatkuneesta retkeilykäytöstä johtuen. Erityisesti Ravadasjärven rannan ja autiotuvan välillä sekä kahden huolletun tulipaikan ympäristössä esihistoriallisen kulttuurikerroksen pintaosat ovat vaurioituneet, ja rikkoutuneen maanpinnan eroosio jatkuu edelleen. Kyseiset pahimmin kulumiselle alttiit asuinpaikan osat olisikin syytä pyrkiä tutkimaan arkeologisilla kaivauksilla lähitulevaisuudessa, koska maastonkulumista paikalla on tuskin realistista saada pysähtymään. Muissa osissa asuinpaikkaa maastonkuluminen on selvästi vähäisempää, eikä niiden alueella kulttuurikerroksen säilyminen ole toistaiseksi vaarantunut. |
| metsakeskus.148010782 |
148 |
Ravadasjärven autiotupa |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
458284.15900000 |
7619877.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010782 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Ravadasjärven luoteisrannalla Ravadasjärven autiotuvan ympärillä. Maasto on rannassa melko loivaa, mutta se nousee tuvan takana ensin hieman ja kauempana jyrkästi ja korkealle. Löydöt ovat runsaimmat rannan tuntumassa, jossa on näkyvissä useita kivettyjä tulisijoja ja maan pinnalla runsaasti löytöjä. Tuvan takana on pyöreä painanne, joka saattaa olla kodan sija. Löytöjä havaittiin lisäksi ylempää, tulipaikan ympäristöstä. Puusto on mäntymetsää ja maaperä soraista hiekkaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa Ravadasjärven autiovan lähiympäristössä, noin neljänkymmenen metrin säteellä tuvasta, havaittiin paljaaksi kuluneella maanpinnalla pesäkkeisesti esihistorialliseen asutukseen liittyviä löytöjä, lähinnä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, mutta myös kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta. Runsaimmin löytöjä on Ravadasjärven rannan tuntumassa, mutta erityisesti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sijaitsee paljon myös autiotuvan luoteispuolella olevan tulipaikan lähellä, noin viisi metriä järven pintaa ylempänä. Noin viiden metrin etäisyydellä Ravadasjärven rannasta, kohdassa P 7619864 / I 458257, havaittiin lisäksi yksittäinen piikivi-iskos. Löytöjä asuinpaikalta ei kerätty talteen.
Halisen aiemmin havaitsemista, pyyntikuopiksi tulkituista kuopanteista onnistuttiin kohteen tarkastuksen yhteydessä paikallistamaan kaksi. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee autiotuvan luoteispuolella, jyrkästi nousevan rinteen alaosan tasanteella. Samalla tasanteella pyyntikuoppa 1:n kanssa sijaitseva huollettu tulipaikka on kuopasta noin kuuden metrin päässä sen itäkaakkoispuolella. Itäisempi pyyntikuopista, kuoppa 2, sijaitsee kohteen pohjoisosassa, tasamaalla lähellä autiotuvan vessaa. Kolmannen pyyntikuopan olisi pitänyt sijaita kahden paikallistetun kuopan välillä, mutta sitä ei etsinnästä huolimatta löydetty. Mahdollisesti se on täytetty Halisen tekemän inventoinnin jälkeen kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Myöskään Halisen mainitsemaa pyöreää painannetta autiotuvan takana ei havaittu.
Maanpinta kohteen alueella on varsin kulunutta paikan jo vuosikymmeniä jatkuneesta retkeilykäytöstä johtuen. Erityisesti Ravadasjärven rannan ja autiotuvan välillä sekä kahden huolletun tulipaikan ympäristössä esihistoriallisen kulttuurikerroksen pintaosat ovat vaurioituneet, ja rikkoutuneen maanpinnan eroosio jatkuu edelleen. Kyseiset pahimmin kulumiselle alttiit asuinpaikan osat olisikin syytä pyrkiä tutkimaan arkeologisilla kaivauksilla lähitulevaisuudessa, koska maastonkulumista paikalla on tuskin realistista saada pysähtymään. Muissa osissa asuinpaikkaa maastonkuluminen on selvästi vähäisempää, eikä niiden alueella kulttuurikerroksen säilyminen ole toistaiseksi vaarantunut. |
| metsakeskus.148010783 |
148 |
Härkäkoski pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
459503.67100000 |
7621696.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010783 |
Lemmenjoen laajentuman, Ravadasjoen, koillispäässä on joessa Härkäkoski. Härkäkosken kämpältä 150 m koilliseen on kannaksen poikki itä-länsi-suuntainen 250 m pitkä kuoppajono, jossa on 16 pyyntikuoppaa. Lähellä kohde Inari 706. |
| metsakeskus.148010784 |
148 |
Härkäjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
462572.43200000 |
7624175.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010784 |
Kohde sijaitsee Lemmenjoen Härkäjärven luusuan ja Searitjoen välissä Lemmenjoen pohjoisrannan tuntumassa. Pyyntikuoppajono kulkee lähes tasaisen joen rantaterassin päällä. Puusto on mäntyä ja aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja puolukkaa. Maaperä on hiekkaa. Lähellä ovat pyyntikuoppakohteet (Inari 704, 705, 710 ja 785).
Kohde on osa Seärihjoen-Härkäjärven valtakunnallisesti merkittävää muinaisjäännöstä (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010785 |
148 |
Searitjohka itä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
463232.16600000 |
7624615.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010785 |
Lemmenjoen luoteisrannalla, Sotkajärven ja Härkäjärven välisellä alueella, Searitjohkan eli Searitjoen suusta 1,1 km koilliseen. Jono on joen suuntainen, saa alkunsa Lemmenjokeen laskevassa purossa olevan lammen rannalta ja päättyy suon reunaan. Puusto on mäntyä ja koivua. Maaperä on hiekkaa. Kohteen pyyntikuopat liittyvät samaan pyyntijärjestelmään kohteiden Inari 704, 705, 710 ja 784 kuoppien kanssa, jotka yhdessä muodostavat 261 kuopan pyyntijärjestelmän, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.148010786 |
148 |
Sotkajärvi etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
466940.67200000 |
7626914.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010786 |
Kohteen on kartoittanut Oula Näkkäläjärvi vuonna 1956. Petri Halinen on tarkastanut kohteen vuonna 1993. Vuoden 2013 tarkastuksen yhteydessä löydettiin neljä aiemmin tuntematonta pyyntikuoppaa, jotka sijaitsevat aiemmin tunnetuista kahdeksasta pyyntikuopasta alle sadan metrin etäisyydellä.
Pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee Sotkajärven kaakkoisrannan niemellä, eräässä järven kapeimmista kohdista. Niemen muodostaa jyrkkärinteinen koillis-lounaissuuntainen hiekkaharju, ja niemen tyveltä pistää kohti luodetta pienempi niemeke. Puusto alueella on männikköä ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja ja puolukka sekä sammalet ja jäkälät.
Kohde muodostuu kahdestatoista pyyntikuopasta, jotka ovat pyöreitä tai soikeahkoja, suppilomaisia ja melko jyrkkäseinämäisiä, ja niiden halkaisijat vaihtelevat kolmesta metristä viiteen metriin. Matalin kuoppa on hieman alle metrin syvyinen ja syvin kuoppa noin puolitoistametrinen. Kohteen aiemmin tunnetut kahdeksan pyyntikuoppaa sijaitsevat Sotkajärven kaakkoisrannan niemen pohjoisreunalla, kohti luodetta pistävän pienemmän niemekkeen tyvellä, kaarevana jonona jyrkkärinteisen hiekkaharjanteen pohjoisrinteen juurella. Neljän aiemmin tuntemattoman pyyntikuopan muodostama jono kulkee niemen poikki luode-kaakkosuuntaisesti alle sata metriä aiemmin tunnettujen kuoppien lounaispuolella.
Kohteen pyyntikuoppiin on todennäköisesti ajettu peuroja Sotkajärven kaakkoispuolen jäkälikkökankailta, ilmeisesti Muurahaislammen eteläpäästä kohti lounasta suuntautuvan puronvarsisuon ja Sotkajärven väliseltä alueelta. Pyyntikuopat 1-8 ovat estäneet peuroja pakenemasta järvikapeikon ylitse Sotkajärven luoteispuolelle, ja pyyntikuopat 9-12 ovat katkaisseet niemen lounaiskärkeä kohti paenneiden peurojen pakotien. Muurahaislammen ja Sotkajärven välisen kannaksen poikki kulkeva kuoppajono voi liittyä toiminnallisesti samaan pyyntikuoppajärjestelmään. Ajoitukseltaan kohteen pyyntikuopat lienevät esihistoriallisia; mahdollisesti ne on kaivettu jo kivikaudella. Ne ovat hyvin säilyneitä, eikä niiden säilyminen nykytilassaan vaikuta olevan tulevaisuudessakaan uhattuna. |
| metsakeskus.148010787 |
148 |
Taimenjoensuu etelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
476676.81600000 |
7587230.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010787 |
Kohde sijaitsee Kutturan kylästä noin 1,5 kilometriä Ivalojokea ylöspäin Taimenjoen suun vastakkaisella puolella. Kuopat muodostavat harvan joensuuntaisen jonon melko kivikkoiseen maastoon, joka loivasti laskee Ivalojokea kohti. Kaikkiaan kuoppia on kolme. Puusto on mäntyä ja aluskasvillisuus on variksenmarjaa ja puolukkaa.
Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä alueelta havaittiin vain yksi kuoppa, ilmeisesti kuopista lounaisin. Maaperä kuopanteen kohdalla on erittäin kivistä. Kuopan laajuus on noin 3 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Kuoppa vaikutti paikan tarkastaneen arkeologin mielestä luontaiselta supalta. |
| metsakeskus.148010788 |
148 |
Iivanasvaara lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
449308.00000000 |
7652884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010788 |
Kohde sijaitsee Angelin kylästä noin 8 km Inarijokea alaspäin Aihtevarrin länsipuolella olevan matalamman vaaran lounaisreunassa. Vaaran jyrkän seinämän alapuolella lähes tasaisessa maastossa kulkee matala, loiva ja kapea harjanne, jonka päällä kuoppajono on. Jonon pohjoispää päättyy vaaran tyveen ja eteläpää lähelle Iivananjärvestä laskevan puron rannassa olevaa suota. Kuoppia on kaikkiaan 11 kpl. Puusto on mäntyä ja koivua. Aluskasvillisuus on variksenmarjaa, puolukkaa ja jäkälää. Maaperä on hiekkaa. Paikasta on ajoitus: Ua 10442 2890 ± 90 BP. |
| metsakeskus.148010789 |
148 |
Sallivaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
453955.93800000 |
7597696.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010789 |
Kohde sijaitsee Repojokeen laskevan Sallijoen itäpuolella olevan Sallivaaran lounaispuolella. Alueen länsipuolella avautuu laaja suoalue, jonka keskellä virtaa Sallijoki. Vaaran alaosa on erittäin loivaa ja siitä pistää etelään matala niemeke, jonka tyviosassa pyyntikuopat ja latomus ovat. Samalla alueella on kämppiä ja näistä hieman itään on poroerotusaita. Vuoden 1993 inventoinnissa pyyntikuoppia löydettiin kaikkiaan 13. Latomus havaittiin aivan jonon länsipäässä.
Vuoden 2013 inventoinnissa alueella havaittiin seitsemän pyyntikuoppaa sekä suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Pyyntikuopat sijaitsevat itäkoillis-länsilounaissuuntaisena jonona noin kolmensadan metrin matkalla, ja latomus on pyyntikuoppajonon keskivaiheilla. Halisen inventoinnin mukaan alueella sijaitsee kolmetoista pyyntikuoppaa, ja latomus on aivan pyyntikuoppajonon länsipäässä. Kohteen aikaisempi kuvaus vaikutti siis ristiriitaiselta maastossa havaittavissa oleviin jäännöksiin verrattuna. Ero pyyntikuoppien määrässä johtuu todennäköisesti alueen pienimpien kuoppien eriävistä tulkinnoista. Kohteen pyyntikuopat ovat varsin pieniä ja ne erottuvat heikosti maastossa. Niistä useimmat ovat alle puolen metrin syvyisiä ja halkaisijaltaan alle kolmimetrisiä, joten niiden tunnistaminen luontaisesti syntyneiden, esimerkiksi vanhojen tuulenkaatojen muodostamien kuopanteiden joukosta on vaikeaa; ilmeisesti Halinen on kirjannut kohteen alueelta pyyntikuopiksi hyvinkin vähäisiä painaumia. Tarkastuksen aikana dokumentoitujen kuoppien sijainti kuitenkin täsmäsi aiempaan aluerajaukseen hyvin, joten yleiskäsitys pyyntikuoppajärjestelmän laajuudesta ja suuntautuneisuudesta säilyi ennallaan.
Halisen havaitsema, kohteen aiemmassa kuvauksessa mainittu latomus lienee tuhoutunut, koska sitä ei löytynyt pyyntikuoppajonon länsipään läheltä pitkälliselläkään etsimisellä. Löydetty latomus sijaitsee pyyntikuoppien 3 ja 4 välillä, kohdassa P 7597786 / I 454122. Se on itäkaakko-länsiluodesuuntainen, jokseenkin suorakaiteen muotoinen, kauttaaltaan kivetty ja kooltaan noin 110 cm x 75 cm. Latomuksen kivet ovat kohtalaisen hyvin jäkälöityneet, ja niiden halkaisijat vaihtelevat noin välillä 15 cm – 40 cm. Kookkaimmat latomuksen kivistä ovat muodoltaan laattamaisia. Kivien yläpinnat ovat enimmillään noin viisitoista senttimetriä koholla ympäristöstään, ja latomuksessa on yhdestä kahteen kivikertaa. Selviä kuumuuden aiheuttamia halkeamia kivissä ei ole, joten latomusta lienee käytetty tulisijana vain melko lyhytaikaisesti, jos lainkaan. Yleisolemuksensa perusteella latomus ei vaikuta kovin iäkkäältä; mahdollisesti se on kasattu vasta 1900-luvulla. |
| metsakeskus.148010789 |
148 |
Sallivaara |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
453955.93800000 |
7597696.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010789 |
Kohde sijaitsee Repojokeen laskevan Sallijoen itäpuolella olevan Sallivaaran lounaispuolella. Alueen länsipuolella avautuu laaja suoalue, jonka keskellä virtaa Sallijoki. Vaaran alaosa on erittäin loivaa ja siitä pistää etelään matala niemeke, jonka tyviosassa pyyntikuopat ja latomus ovat. Samalla alueella on kämppiä ja näistä hieman itään on poroerotusaita. Vuoden 1993 inventoinnissa pyyntikuoppia löydettiin kaikkiaan 13. Latomus havaittiin aivan jonon länsipäässä.
Vuoden 2013 inventoinnissa alueella havaittiin seitsemän pyyntikuoppaa sekä suorakaiteen muotoinen liesilatomus. Pyyntikuopat sijaitsevat itäkoillis-länsilounaissuuntaisena jonona noin kolmensadan metrin matkalla, ja latomus on pyyntikuoppajonon keskivaiheilla. Halisen inventoinnin mukaan alueella sijaitsee kolmetoista pyyntikuoppaa, ja latomus on aivan pyyntikuoppajonon länsipäässä. Kohteen aikaisempi kuvaus vaikutti siis ristiriitaiselta maastossa havaittavissa oleviin jäännöksiin verrattuna. Ero pyyntikuoppien määrässä johtuu todennäköisesti alueen pienimpien kuoppien eriävistä tulkinnoista. Kohteen pyyntikuopat ovat varsin pieniä ja ne erottuvat heikosti maastossa. Niistä useimmat ovat alle puolen metrin syvyisiä ja halkaisijaltaan alle kolmimetrisiä, joten niiden tunnistaminen luontaisesti syntyneiden, esimerkiksi vanhojen tuulenkaatojen muodostamien kuopanteiden joukosta on vaikeaa; ilmeisesti Halinen on kirjannut kohteen alueelta pyyntikuopiksi hyvinkin vähäisiä painaumia. Tarkastuksen aikana dokumentoitujen kuoppien sijainti kuitenkin täsmäsi aiempaan aluerajaukseen hyvin, joten yleiskäsitys pyyntikuoppajärjestelmän laajuudesta ja suuntautuneisuudesta säilyi ennallaan.
Halisen havaitsema, kohteen aiemmassa kuvauksessa mainittu latomus lienee tuhoutunut, koska sitä ei löytynyt pyyntikuoppajonon länsipään läheltä pitkälliselläkään etsimisellä. Löydetty latomus sijaitsee pyyntikuoppien 3 ja 4 välillä, kohdassa P 7597786 / I 454122. Se on itäkaakko-länsiluodesuuntainen, jokseenkin suorakaiteen muotoinen, kauttaaltaan kivetty ja kooltaan noin 110 cm x 75 cm. Latomuksen kivet ovat kohtalaisen hyvin jäkälöityneet, ja niiden halkaisijat vaihtelevat noin välillä 15 cm – 40 cm. Kookkaimmat latomuksen kivistä ovat muodoltaan laattamaisia. Kivien yläpinnat ovat enimmillään noin viisitoista senttimetriä koholla ympäristöstään, ja latomuksessa on yhdestä kahteen kivikertaa. Selviä kuumuuden aiheuttamia halkeamia kivissä ei ole, joten latomusta lienee käytetty tulisijana vain melko lyhytaikaisesti, jos lainkaan. Yleisolemuksensa perusteella latomus ei vaikuta kovin iäkkäältä; mahdollisesti se on kasattu vasta 1900-luvulla. |
| metsakeskus.148010790 |
148 |
Muurahaislampi länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
467510.43800000 |
7627104.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010790 |
Kohteen on löytänyt Petri Halinen vuonna 1993. Kohteen tarkastuksen yhteydessä vuonna 2013 löydettiin kohteesta aiemmin tunnettujen pyyntikuoppien lisäksi vielä viisi aiemmin tuntematonta kuoppaa. Yhtä aiemmin tunnettua pyyntikuoppaa, jonka oli ilmoitettu sijaitsevan aivan Sotkajärven rannassa, ei onnistuttu paikallistamaan.
Pyyntikuopat sijaitsevat Sotkajärven ja Muurahaislammen välisellä kannaksella, kohdassa, jossa lounaan suunnalta tuleva korkea harju levenee ja madaltuu tasaiseksi männikkökankaaksi. Maaperä alueella on hiekkaa ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka ja seinäsammal sekä alueen kuivimmissa osissa myös poronjäkälät. Kohteen halki kulkevan luontopolun varrella on pyyntikuopista kertova opastustaulu.
Kohde muodostuu kuudestatoista pyyntikuopasta. Kuopat ovat kookkaita, muodoltaan pyöreitä tai soikeahkoja ja useimmat selvästi erottuvan maavallin reunustamia. Kuoppien halkaisijat ovat kolmen ja viiden metrin välillä ja niiden syvyys vaihtelee vajaasta metristä lähes puoleentoista metriin. Pyyntikuopat 1-11 on kaivettu noin 150 metrin mittaiseksi, pääsuunnaltaan luode-kaakko –suuntaiseksi kaarevaksi jonoksi Sotkajärven ja Muurahaislammen väliselle kannakselle. Kyseisen kuoppajonon keskivaiheilta erkanee ilmeisesti aiemmin tuntematon pyyntikuoppien 13-16 muodostama sivuhaara, joka suuntautuu ensin kohti koillista, mutta kaartuu sitten kaakkoon päin, päättyen Muurahaislammen rantaan laskevan rinteen partaalle. Pyyntikuoppa 12 sijaitsee erillään kohteen muista pyyntikuopista, Muurahaislampeen luoteen suunnalta työntyvän niemekkeen tyvellä.
Ajoitukseltaan kohteen pyyntikuopat lienevät esihistoriallisia; mahdollisesti ne on kaivettu jo kivikaudella. Pyyntikuoppajärjestelmä on olemukseltaan melko yhtenäinen ja enimmäkseen hyvin säilynyt, eikä useimpien kuoppien säilyminen nykytilassaan vaikuta olevan tulevaisuudessakaan uhattuna. Pyyntikuoppa 1:n läpi kulkeva polku aiheuttaa kuitenkin todennäköisesti kyseisen kuopan vähittäisen tuhoutumisen. Pyyntikuoppa 3:n vierellä sijaitseva opastustaulu on tiedoiltaan osittain vanhentunut, ja se olisi syytä uudistaa lähitulevaisuudessa. |
| metsakeskus.148010791 |
148 |
Muurahaislampi luode |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
467760.33900000 |
7627214.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010791 |
Aiemmin kohteen alueella oli havaittu yhdeksän pyyntikuoppaa, mutta vuoden 2013 tarkastuksen yhteydessä niitä löytyi kaksi lisää. Todennäköisesti aiemmin tuntemattomia ovat pyyntikuopat 1 ja 11.
Kohde sijaitsee Sotkajärven, Muurahaislammen ja Juurakkojärven Joutilaslahden välisillä kannaksilla. Alueen maastonmuodot ovat kumpuilevia ja maaperä hiekkaa. Puusto on männikköä ja aluskasvillisuutta hallitsevat variksenmarja, puolukka, seinäsammal ja poronjäkälät. Merkitty retkeilyreitti kulkee kohteen halki ja Muurahaislammen rannalla, kohteen eteläpuolella, sijaitsee Metsähallituksen huoltama tulipaikka.
Kohde on yhdentoista pyyntikuopan muodostama pyyntikuoppajärjestelmä. Kuopat on kaivettu kaarevaksi jonoksi Sotkajärven ja Juurakkojärven Joutilaslahden välisen niemen tyven poikki noin neljänsadan metrin matkalle. Pyyntikuoppa 1 sijaitsee Sotkajärven rannasta noin kahdeksan metrin etäisyydellä, Sotkajärven ja sen koillispään eteläpuolella olevan pienen lammen välisellä kannaksella. Lammen kaakkoispuolelta pyyntikuoppajono jatkuu kohti kaakkoa lähelle Muurahaislammen pohjoisrantaa, jonka jälkeen se kaartuu koilliseen kohti Juurakkojärven Joutilaslahtea. Kuoppajono päättyy noin viidentoista metrin päähän Joutilaslahden rannasta. Kohteen pyyntikuopat ovat suuria ja selvästi erottuvan maavallin ympäröimiä. Useimmat kuopat ovat yli metrin syvyisiä, ja niiden halkaisijat vaihtelevat kolmesta viiteen metriin.
Pyyntikuoppajärjestelmä on yhtenäinen ja hyvin säilynyt, eikä kuoppien säilyminen nykytilassaan vaikuta olevan tulevaisuudessakaan uhattuna. Ajoitukseltaan kohteen pyyntikuopat lienevät esihistoriallisia; mahdollisesti ne on kaivettu jo kivikaudella. |
| metsakeskus.148010793 |
148 |
Taajostupa länsi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
524096.00000000 |
7583104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010793 |
Pyyntikuoppa on löydetty 1986. Inventoinnissa 2013 pyyntikuopan todettiin sijaitsevan kilometrin verran kauempana entisen Taajostuvan sijaintipaikasta kuin aiemmassa kohdekuvauksessa oli kerrottu, mutta silti kyseessä on melko varmasti sama kuoppa, koska ilmoitetulla paikalla ei kuoppaa sijaitse ja kohdekuvaus täsmää kohteen tarkastuksessa paikallistettuun pyyntikuoppaan muilta osin hyvin. Kuoppa muodoltaan pyöreä, ja se on kaivettu rinteen tasanteelle kiviseen moreenimaahan. Kuopan halkaisija on noin 3,5 metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Kuoppaa ympäröi selvästi erottuva maavalli, jonka leveys on noin 2,0 metriä ja korkeus noin 0,2 metriä. |
| metsakeskus.148010794 |
148 |
Luottojärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548227.96600000 |
7627569.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010794 |
Kohde sijaitsee Ivalo-Nellim -tiestä kaakkoon, Kontosjärvelle vievän metsäautotien koillispuolella, Luottojärven etelärannalla. Maasto on tasaista männikkökangasta, jossa erottuu pari metriä korkea rantatörmä. Törmän päällä olevan ajouran pohjoisreunassa, lähellä törmän reunaa, erottuu osin puaniseksi värjäytyneessä maan pinnassa ja tuulenkadossa asuinpaikkaan liittyvää kvartsia ja palanutta luuta.
Noin 270 m kohteesta pohjoiseluoteeseen on toinen kivikautinen asuinpaikka, Luottojärvi 2. |
| metsakeskus.148010795 |
148 |
Kontosjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563002.01900000 |
7625614.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010795 |
Kohde sijaitsee Kivijärven kirkonrauniosta noin 4 km eteläkaakkoon. Kontosjärven länsipäässä, salmen etelärannalla, metsäautotien sillalle vievän törmän tieleikkauksen länsireunassa. Tien itäpuolella on ruohikkoinen kenttä, jossa on rakennusten jäänteitä, ja jota käytetään leiripaikkana.
Tieleikkauksessa erottuu pintakasvillisuuden alla tulenpidon merkkejä ja asuinpaikkalöytöjä, kvartsia, noin 10 m:n matkalla. Tieleikkaus on tuhonnut osan asuinpaikasta. Vuonna 2011 kvartseja oli yhä havaittavissa törmän reunassa (x=3563192, y=7628783) noin 40 m etelään purosta ja noin 20 m etelään kohteen merkityistä koordinaateista, eikä niitä ei otettu talteen. |
| metsakeskus.148010796 |
148 |
Suovataival |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
501406.80300000 |
7629983.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010796 |
Kaitamojärven itäpäästä kaakkoon suuntautuvan kapean jängän koillisreunassa, Suovataival-maan rinteen lounaisessa alarinteessä on kaakko-luodesuuntainen pyyntikuoppajono. Jonossa on ainakin 11 kuoppaa (halk. 2,5 m, syv. 1 m) epäsäännöllisin välein noin 500 m:n matkalla. Kaikissa erottuu reunavalli. Maasto on hiljattain hakattua männikkökangasta. Joissakin kuopista on hakkuujätteitä, mutta kuopat ovat ehjiä. Ronkajärven talo on kuopista kilometrin itäkoilliseen. |
| metsakeskus.148010797 |
148 |
Paksumaan polku |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
510692.99500000 |
7679633.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010797 |
Kohde sijaitsee Alttojärvestä länteen laskevan Alttojoen pohjoisrannalla. Paksumaan talolle vievän tien pohjoisreunassa on voimalinjan alla 11 suorakaiteen muotoista kivilatomusta. Latomukset ovat noin 120 m pitkässä jonossa. Tiellä näkyy myös kvartseja (KM 23371:1-2) runsaan sadan metrin matkalla sekä epämääräisiä kuopanteita voimalinjan alla (=kohde 391). Maasto on hiekkaista männikkökangasta. |
| metsakeskus.148010798 |
148 |
Kiellajoenkangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
487832.17400000 |
7688789.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010798 |
Kohde sijaitse kahden pienen järven välissä, Kaamasjoen ja Karigasniemen tien välisessä maastossa, hiekkakumpareella. Kilometripylväästä 36/103 on paikalle matkaa 550 m itäkaakkoon.
Paikalla on asuinpaikka, jolla on havaittu suorakaiteenmuotoisia liesilatomuksia. Kaikkiaan latomuksia on alueella yhdeksän. Ne sijaitsevat soiden ja pienten järvien rikkomalla hiekkakangasalueella. Latomukset ovat kahden pienehkön järven välisellä kannaksella rivissä siten, että niiden pitkä sivu on kohtisuoraan rivin suuntaan nähden siten, että latomusten lyhyt sivu on järville päin. Alueella on todettu myös turvekerroksen alla pyöreähkö liesi (No 1 0), joka lienee suorakaiteenmuotoisia latomuksia vanhempi.
Kaivauksessa vuonna 2007 tutkittiin kahden suorakaiteen muotoisen lieden alueita ympäristöineen. Löydöt olivat pääasiassa palanutta luuta. Lisäksi tavattiin helmiä, pronssipeltiä ja tuluspiitä. Vuoden 2008 kaivauksessa tutkittiin yhtä liesilatomusta, jonka ympärillä oli havaittavissa paikoin matala valli. Löytöinä talteen otettiin
mm. rautaveitsi, pronssipeltiä, tuluspiitä ja palanutta luuta.
Asuinpaikka on ajoitettu kaivauksissa saatujen tulosten perusteella rautakauden ja keskiajan taitteeseen.
Liesilatomukset liittyvän saamelaiseen elämäntapaan. Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset ajoittuvat noin 600-luvulta 1900-luvulle, mutta pääasiallisesti 800-1200-luvuille. Ne ovat olleet kevytrakenteisten kotien keskusliesiä. Pyöreät ja soikeat liedet ajoittuvat noin 1000-1900-luvulle. Ne ovat kehämäisiä ja kivillä täytettyjä kotien liesien jäännöksiä. |
| metsakeskus.148010798 |
148 |
Kiellajoenkangas |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
487832.17400000 |
7688789.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010798 |
Kohde sijaitse kahden pienen järven välissä, Kaamasjoen ja Karigasniemen tien välisessä maastossa, hiekkakumpareella. Kilometripylväästä 36/103 on paikalle matkaa 550 m itäkaakkoon.
Paikalla on asuinpaikka, jolla on havaittu suorakaiteenmuotoisia liesilatomuksia. Kaikkiaan latomuksia on alueella yhdeksän. Ne sijaitsevat soiden ja pienten järvien rikkomalla hiekkakangasalueella. Latomukset ovat kahden pienehkön järven välisellä kannaksella rivissä siten, että niiden pitkä sivu on kohtisuoraan rivin suuntaan nähden siten, että latomusten lyhyt sivu on järville päin. Alueella on todettu myös turvekerroksen alla pyöreähkö liesi (No 1 0), joka lienee suorakaiteenmuotoisia latomuksia vanhempi.
Kaivauksessa vuonna 2007 tutkittiin kahden suorakaiteen muotoisen lieden alueita ympäristöineen. Löydöt olivat pääasiassa palanutta luuta. Lisäksi tavattiin helmiä, pronssipeltiä ja tuluspiitä. Vuoden 2008 kaivauksessa tutkittiin yhtä liesilatomusta, jonka ympärillä oli havaittavissa paikoin matala valli. Löytöinä talteen otettiin
mm. rautaveitsi, pronssipeltiä, tuluspiitä ja palanutta luuta.
Asuinpaikka on ajoitettu kaivauksissa saatujen tulosten perusteella rautakauden ja keskiajan taitteeseen.
Liesilatomukset liittyvän saamelaiseen elämäntapaan. Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset ajoittuvat noin 600-luvulta 1900-luvulle, mutta pääasiallisesti 800-1200-luvuille. Ne ovat olleet kevytrakenteisten kotien keskusliesiä. Pyöreät ja soikeat liedet ajoittuvat noin 1000-1900-luvulle. Ne ovat kehämäisiä ja kivillä täytettyjä kotien liesien jäännöksiä. |
| metsakeskus.148010798 |
148 |
Kiellajoenkangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
487832.17400000 |
7688789.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010798 |
Kohde sijaitse kahden pienen järven välissä, Kaamasjoen ja Karigasniemen tien välisessä maastossa, hiekkakumpareella. Kilometripylväästä 36/103 on paikalle matkaa 550 m itäkaakkoon.
Paikalla on asuinpaikka, jolla on havaittu suorakaiteenmuotoisia liesilatomuksia. Kaikkiaan latomuksia on alueella yhdeksän. Ne sijaitsevat soiden ja pienten järvien rikkomalla hiekkakangasalueella. Latomukset ovat kahden pienehkön järven välisellä kannaksella rivissä siten, että niiden pitkä sivu on kohtisuoraan rivin suuntaan nähden siten, että latomusten lyhyt sivu on järville päin. Alueella on todettu myös turvekerroksen alla pyöreähkö liesi (No 1 0), joka lienee suorakaiteenmuotoisia latomuksia vanhempi.
Kaivauksessa vuonna 2007 tutkittiin kahden suorakaiteen muotoisen lieden alueita ympäristöineen. Löydöt olivat pääasiassa palanutta luuta. Lisäksi tavattiin helmiä, pronssipeltiä ja tuluspiitä. Vuoden 2008 kaivauksessa tutkittiin yhtä liesilatomusta, jonka ympärillä oli havaittavissa paikoin matala valli. Löytöinä talteen otettiin
mm. rautaveitsi, pronssipeltiä, tuluspiitä ja palanutta luuta.
Asuinpaikka on ajoitettu kaivauksissa saatujen tulosten perusteella rautakauden ja keskiajan taitteeseen.
Liesilatomukset liittyvän saamelaiseen elämäntapaan. Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset ajoittuvat noin 600-luvulta 1900-luvulle, mutta pääasiallisesti 800-1200-luvuille. Ne ovat olleet kevytrakenteisten kotien keskusliesiä. Pyöreät ja soikeat liedet ajoittuvat noin 1000-1900-luvulle. Ne ovat kehämäisiä ja kivillä täytettyjä kotien liesien jäännöksiä. |
| metsakeskus.148010798 |
148 |
Kiellajoenkangas |
10002 |
12001 |
13199 |
11010 |
27000 |
487832.17400000 |
7688789.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010798 |
Kohde sijaitse kahden pienen järven välissä, Kaamasjoen ja Karigasniemen tien välisessä maastossa, hiekkakumpareella. Kilometripylväästä 36/103 on paikalle matkaa 550 m itäkaakkoon.
Paikalla on asuinpaikka, jolla on havaittu suorakaiteenmuotoisia liesilatomuksia. Kaikkiaan latomuksia on alueella yhdeksän. Ne sijaitsevat soiden ja pienten järvien rikkomalla hiekkakangasalueella. Latomukset ovat kahden pienehkön järven välisellä kannaksella rivissä siten, että niiden pitkä sivu on kohtisuoraan rivin suuntaan nähden siten, että latomusten lyhyt sivu on järville päin. Alueella on todettu myös turvekerroksen alla pyöreähkö liesi (No 1 0), joka lienee suorakaiteenmuotoisia latomuksia vanhempi.
Kaivauksessa vuonna 2007 tutkittiin kahden suorakaiteen muotoisen lieden alueita ympäristöineen. Löydöt olivat pääasiassa palanutta luuta. Lisäksi tavattiin helmiä, pronssipeltiä ja tuluspiitä. Vuoden 2008 kaivauksessa tutkittiin yhtä liesilatomusta, jonka ympärillä oli havaittavissa paikoin matala valli. Löytöinä talteen otettiin
mm. rautaveitsi, pronssipeltiä, tuluspiitä ja palanutta luuta.
Asuinpaikka on ajoitettu kaivauksissa saatujen tulosten perusteella rautakauden ja keskiajan taitteeseen.
Liesilatomukset liittyvän saamelaiseen elämäntapaan. Suorakaiteenmuotoiset liesilatomukset ajoittuvat noin 600-luvulta 1900-luvulle, mutta pääasiallisesti 800-1200-luvuille. Ne ovat olleet kevytrakenteisten kotien keskusliesiä. Pyöreät ja soikeat liedet ajoittuvat noin 1000-1900-luvulle. Ne ovat kehämäisiä ja kivillä täytettyjä kotien liesien jäännöksiä. |
| metsakeskus.148010799 |
148 |
Iijärven polku luode |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
514706.00000000 |
7682671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010799 |
Kohde sijaitsee pienen nimettömän järven eteläpuolella. Maaperä on kivikkoinen. Alueella kasvaa nuorta kasvatusmetsää, mäntyä ja hieman pientä koivua. Kohteen vierestä kulkee polku, lähimmillään 10 m päässä. Polun opasviitta/kilometripylväs sijoittuu kohteesta 20 m länteen. Kohteen etäisyys järvenrantaviivaan on 42 m.
Kohde on suorakulmainen kivilatomus, kooltaan 1,9 m x 1,1 m, korkeudeltaan n. 20 cm. Kivet erottuvat reunoissa. Latomus on sammalien ja jäkälien peitossa. Latomuksen lähiympäristössä ei näy merkkejä kotarakenteesta tai muista rakennelmista. |
| metsakeskus.148010801 |
148 |
Rovasalmi pohjoisranta |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
528455.81300000 |
7702284.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010801 |
Kohde sijiatsee Iijärven lounaisosan Rovasalmen pohjoisrannalla. Rinteessä erottuu järvelle Mujon kenttä, kooltaan noin 40 x 50 m. Kentällä erottuu 2-3 mahdollisesti 6-kulmaisen kodan pohjaa keskellä olevine liesikivikohoutumineen sekä muita suorakulmaisten (ulko-?)rakennusten sijoja ja kuoppia. |
| metsakeskus.148010802 |
148 |
Kaarttilompolo lounas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
541010.74800000 |
7711430.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010802 |
Kohde sijaitsee Iijärven luusuan eteläpuolella, Iijärven ja Kaarttilompolon välisessä maastossa, mättäikköisessä tunturikoivikossa. Metsähallituksen Iijärven kämpästä on kuopille matkaa noin 500 m. Kuopat, toistakymmentä kappaletta, ovat epäsäännöllisin välein ja noin pohjois-eteläsuuntaisessa rivissä kannaksella, Kaarttilompolon ja pienemmän järven välissä. |
| metsakeskus.148010803 |
148 |
Iijärvi koillinen pohjoisranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
540291.03500000 |
7712210.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010803 |
Kohde sijaitsee Metsähallituksen Iijärven kämpästä noin 700 m luoteeseen. Iijärven koillisimman osan pohjoisrannalta alkaa noin 500 m pitkä koillis-lounaissuuntainen yli 100 kuoppaa käsittävä pyyntijärjestelmä koivikkoa kasvavalla loivasti kumpuilevalla hiekkakankaalla. Kuopat ovat kooltaan keskimäärin 2,5 x 3 m ja noin metrin syviä. Ne ovat epäsäännöllisin välein yksittäisinä tai tiiviinä ryppäinä, paikoin mutkittelevina linjoina. Lähimpänä rantaa olevien kuoppien luona oli maapaljastumissa löytöjä, jotka viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.148010803 |
148 |
Iijärvi koillinen pohjoisranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
540291.03500000 |
7712210.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010803 |
Kohde sijaitsee Metsähallituksen Iijärven kämpästä noin 700 m luoteeseen. Iijärven koillisimman osan pohjoisrannalta alkaa noin 500 m pitkä koillis-lounaissuuntainen yli 100 kuoppaa käsittävä pyyntijärjestelmä koivikkoa kasvavalla loivasti kumpuilevalla hiekkakankaalla. Kuopat ovat kooltaan keskimäärin 2,5 x 3 m ja noin metrin syviä. Ne ovat epäsäännöllisin välein yksittäisinä tai tiiviinä ryppäinä, paikoin mutkittelevina linjoina. Lähimpänä rantaa olevien kuoppien luona oli maapaljastumissa löytöjä, jotka viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.148010804 |
148 |
Ilpisjoki |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
560031.00000000 |
7633880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010804 |
Kohde sijaitsee Ahvenjärven ja Ilpisjärven välissä, Ilpisjärvestä Ahvenjärveen laskevan joen luoteispuolella ja Kontosjärven eteläpuolella, metsäisellä vaaranjuuriterassilla. Vuoden 2011 inventoinnissa ei löytynyt tupasijaa paikalta, jonne se oli vuoden 1989 inventoinnissa merkitty.
Vuonna 1989 paikalla on erottunut piisillisen asuinrakennuksen (14,5 x 11,5 m) ja aitan (2 x 2 m) sijat. Kentällä on aikoinaan, Sammeli Kuuvan mukaan, asunut Paavali Sarre perheineen. Vuoden 2011 inventoinnissa tupasijan sijainti tarkentui vuoden 1989 pisteestä noin 150 koilliseen. Hirsirakennuksen jäännöksestä on vain yksi hirsikerta säilynyt. Rakennelma on lähes pohjois-eteläsuuntainen, 16 m pitkä ja 6,2 m leveä. Hirsissä on sahalla tehdyt yksipuoliset koirankaulasalvokset. Eteläpäässä on liesikiveyksen jäänteet, kooltaan 2,7 m x 2,4 m ja noin 70 cm korkeat. Osa kivistä on suuria laattakiviä. Lieden päällä on vain vähän aluskasvillisuutta. Joitakin kattorakenteiden puita on säilynyt. |
| metsakeskus.148010805 |
148 |
Vyeppeenjarga kaakko |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
537412.19900000 |
7710320.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010805 |
Kohde sijaitsee Iijärven pohjoisosaan koillisesta pistävän niemen kaakkoisrannalla, Iijärven autiotuvasta 1,2 km lounaaseen. Paikalle on topografiseen karttaan (1974) merkitty yksityiskämppä. Nyt sen sija erottuu heinittyneellä kentällä suorakulmiona. Lisäksi paikalla voi havaita toisen suorakaiteisen rakennuksen sijan ja ehkä vanhempaa perua olevan, noin 6 m laajan kodanpohjan. Ainakin osittain kenttä on myöhäinen. |
| metsakeskus.148010805 |
148 |
Vyeppeenjarga kaakko |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
537412.19900000 |
7710320.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010805 |
Kohde sijaitsee Iijärven pohjoisosaan koillisesta pistävän niemen kaakkoisrannalla, Iijärven autiotuvasta 1,2 km lounaaseen. Paikalle on topografiseen karttaan (1974) merkitty yksityiskämppä. Nyt sen sija erottuu heinittyneellä kentällä suorakulmiona. Lisäksi paikalla voi havaita toisen suorakaiteisen rakennuksen sijan ja ehkä vanhempaa perua olevan, noin 6 m laajan kodanpohjan. Ainakin osittain kenttä on myöhäinen. |
| metsakeskus.148010806 |
148 |
Vyeppeenjarga lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536962.37900000 |
7710280.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010806 |
Kohde sijaitsee Iijärven pohjoisosaan koillisesta pistävän hietikkoniemen lounaiskärjessä. Pari metriä korkean, veteen sortuvan rantatörmän yläosassa pistää profiilista esiin tulen rapauttamia kiviä ja kvartsi-iskoksia. Havaintoja on noin viiden metrin matkalla rannan suunnassa. |
| metsakeskus.148010807 |
148 |
Vyeppeenjarga |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536812.44100000 |
7710580.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010807 |
Kohde sijaitsee Iijärven koillisosaan pohjoisesta pistävällä niemellä, Paavalijoen suussa olevalta huvilalta kuoppajonon länsipää on noin 100 m itäkaakkoon. Kuopat ovat tasaisella koivikkoa kasvavalla hietikkokankaalla. |
| metsakeskus.148010808 |
148 |
Iijärvi / Pautujärvi kannas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533693.70400000 |
7703673.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010808 |
Kohde sijaitsee Iijärven keskivaiheilla kaakkoisrannalla. Järvien välisellä kannaksella olevasta Kuotku -suosta lähtevä oja laskee Iijärveen kohteen lounaispuolella, n. 100-150 m:n päässä. Asuinpaikkamerkkejä erottuu kahdella vanhan rantatörmän erottamalla hietikkoisella ja koivikkoa kasvavalla terassilla, alempana leiripaikalla, ylempänä poropoluilla, jossa tulen rapauttamia kiviä ja löytöjä erottuu maapaljastumissa.
Kohta a) x = 7706 85, y = 3533 86, z = 200-205, kohta b) x = 7706 94, y = 3533 90, z = 195-200. |
| metsakeskus.148010809 |
148 |
Pautuvuono kaakkoisranta |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
529775.28600000 |
7699905.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010809 |
Kohde sijaitsee Pautuvuonon kaakkoisrannalla, noin 4 km päässä Kutulahden talosta koilliseen. Paikalla on vanhan rantaterassin reunassa rannan suuntaisessa rivissä kuusi suorakaiteen muotoista matalaa kivilatomusta noin 45 m:n matkalla ojan suussa olevan sortuvarantaisen lompolon ja itäpuolella kohoavan harjun juuren välissä. Paikka on tasaista koivikkoa kasvavaa hietikkokangasta. Tästä noin 40 m etelään loivassa hietikkorinteessä erottuu maapaljastumissa asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.148010809 |
148 |
Pautuvuono kaakkoisranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529775.28600000 |
7699905.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010809 |
Kohde sijaitsee Pautuvuonon kaakkoisrannalla, noin 4 km päässä Kutulahden talosta koilliseen. Paikalla on vanhan rantaterassin reunassa rannan suuntaisessa rivissä kuusi suorakaiteen muotoista matalaa kivilatomusta noin 45 m:n matkalla ojan suussa olevan sortuvarantaisen lompolon ja itäpuolella kohoavan harjun juuren välissä. Paikka on tasaista koivikkoa kasvavaa hietikkokangasta. Tästä noin 40 m etelään loivassa hietikkorinteessä erottuu maapaljastumissa asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.148010810 |
148 |
Seävesuolu |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
529265.48700000 |
7701644.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010810 |
Kohde sijaitsee Iijärven Rovaniemen itäpuolella, jossa on kolmion muotoinen saari, Seävesuolu eli Kaulassaari eli Korkeasaari. Saaren etelärannalla suojaisella tasanteella oleva kenttä (noin 35 x 100 metriä) on ollut asumaton ainakin 110 vuotta. Kentällä on ainakin kolme kuoppaa ja useita tulisijoja, jotka pääosin nuoria. |
| metsakeskus.148010813 |
148 |
Toloskoski pohjoinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509443.61100000 |
7604553.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010813 |
Tolosen talosta 1,6 km länteen on Ivalojoessa Toloskoski. Kosken kohdalla jokeen työntyy n. 300 m pitkä niemi. Niemen kärjestä n. 600 m pohjoisluoteeseen Ivalojoen vanhan uoman pohjoisrinteellä keskimmäiseltä terassilta löytyi metsätieltä asuinpaikkamerkkejä ja jälkiä tulenpidosta, samoin alimmalta terassilta. Lähellä kohde Inari 602. |
| metsakeskus.148010814 |
148 |
Sitakallio |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
525201.12900000 |
7699113.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010814 |
Sitakallio sijaitsee Iijärven eteläpäässä, Vaijoen laskukohdasta ja Järvelästä n. 2 km koilliseen keskellä Tarpomavuonoa. Sitakallio on noin 60 cm veden yläpuolelle kohoava 3-4 m pitkä ja noin 1,5 m leveä aaltojen sileäksi hioma kivilohkare. "Nuottamiehet, etenkin Simonan-äijä, vanha inarinlappalainen, panivat tälle kalliolle ahvenia uhriksi, jotta kallio vastedeskin antaisi kaloja" (Erkki Itkonen 1933). (Lähde Matti Aho: Pyhä paikka saamelaisessa uskontoperinteessä, pro gradu -tutkielma 1997). |
| metsakeskus.148010815 |
148 |
Seita-laassa |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
535810.84600000 |
7708684.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148010815 |
Iijärven koillispäässä, noin 700 m Myeisinjargasta (Moisaniemestä?), sijaitseva pieni saari, joka peruskartassa Seitasaari. Tiedon mukaan saari olisi noin 4 x 10 m laajuinen. Vuoden 2010 tarkastuksen mukaan Seita-laassa lienee peruskartalle merkitty Seitasaari, joka on kooltaan noin 10 x 20 m ja 2 - 2,5 m korkea. Sen luoteisreuna on jyrkkä, mutta kaakkoisosa matala. Korkeanveden aikaan vain sen huippuosa lienee veden yläpuolella. |
| metsakeskus.148500006 |
148 |
Kyrö Konelonlahti |
10001 |
12009 |
13093 |
11006 |
27000 |
523251.03400000 |
7617438.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148500006 |
Kyrönkylän joen törmällä on 20-30 m välein loivia kumpareita ainakin 2 kpl. Kertoja löysi mielestään sormenluita. |
| metsakeskus.148500007 |
148 |
Kyrö Ivalojoki Ulkusaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
523664.86700000 |
7617612.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.148500007 |
Kertoja mainitsee kyläksi "Ivalo entinen Kyrö". Ennenkuin Kyrönkylä sai oman hautausmaan 1930, vainajat vietiin 40 km päähän Inariin, mutta väliaikaisesti haudattiin pakkastalvina ja kelirikkona Ulkusaareen. Saaressa näkyi painanteita vielä v. 1950. |
| metsakeskus.149000001 |
149 |
Villa Teira |
10001 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
334963.90300000 |
6664084.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149000001 |
Villa Teiran vanhan päärakennuksen itäpuolelle on rakennettu uudisrakennus 1970(?)-luvulla. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä on sinne vedetty sähkökaapeli pohjoisesta rakennuksen itäpuolitse. Kaapeliojaa kaivettaessa tavattiin uudisrakennuksen koillispuolelta hiilikerroksia, palanutta savea ja palaneita kiviä.
Kohteen tarkastuksen yhteydessä todettiin, että tasaiselle ylävälle savipellolle on tehty kapea kaapelioja, joka ulottuu pohjoisesta uudisrakennuksen koilliskulman tuntumaan, jossa se tekee 90*:en kulman ja yhtyy rakennuksen perustuksiin. Tässä ojassa kahdessa eri kohdassa on profiilissa nähtävissä hiili-, kivi- ja savikerroksia. Toinen rakenne on ojan pohjois - etelä -suuntaisessa osassa ja toinen suorakulmaisen käännöksen jälkeisessä länsi - itä-suuntaisessa osassa.
Rakenteen pohjalla on selvä hiilipatja, joka on paksuimmillaan noin 10 cm. Sen päällä on suurehkoja palaneita kiviä ja niiden päällä vielä paksu palaneen saven muodostama kerros. Rakenteellä on syvyyttä 60-90 cm ja pohjois - etelä-suuntaisessa ojassa sen pituus on noin 2 m.
Kysymyksessä on todennäköisesti suurehkon uunin pohja ja kaapelioja on ilmeisesti leikannut saman rakenteen kahdessa kohdassa. Rakenne on muuten kokonaisuudessaan maanpinnan alla ja sen laajuutta ei siten voi selvittää. Teiran tilan vanha päärakennus on löytökohdasta alle sadan metrin päässä. Mahdollisesti kysymyksessä on vanhaa päärakennusta edeltäneen rakennuksen uunin pohja.
2017:
Havaintopaikan kohdilla on sijainnut torppa v. 1782 isojakokartalla. Paikka on peltona 1961 kartalla. Uunin perusta on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kyseiseen torpan. Tosin isojakokartalle merkitty rakennus on hieman idempänä (n. 20 m) kuin Moisasen kartalle merkitty uuninkohta. Rajaus uunihavainnon ja isojakokartan mukaan - alue on kokonaan peltoa. Paikan päällä ei saatu mitään mainittavia havaintoja umpinaisesta pellosta. Muu kylän vanha tonttimaa on kohde 141. |
| metsakeskus.149000002 |
149 |
Björnmalm |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
347408.91600000 |
6661948.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149000002 |
Kärretistä länteen lähtevän kurun pohjoisreunalla lähellä laakson suuta on lounaaseen antavassa rinteessä kolme lähekkäistä kiviröykkiötä, jotka on koottu melko samankokoisista, läpimitaltaan noin 20-30 cm:stä kivistä. Kiviröykkiöt on kasattu siten, että niiden reunat on kylmämuurauksella saatu suoriksi. Kylmämuuratut reunat ovat nyt kuitenkin osittain jo rauenneet.
Röykkiöt eivät ole esihistoriallisia. Kysymyksessä on jotakin tarkoitusta varten kasattuja kivivarastoja(?), jotka mahdollisesti liittyvät Porkkalan vuokra-ajan aikaiseen toimintaan. Toinen mahdollisuus on, että ne liittyvät aikaisempaan talonpoikien harjoittamaan ansiotoimintaan, sillä Störsvikin Kolaholmenissa tiedetään sijainneen talonpoikien sataman (sijainti n. 6660 92/2517 60, pk 2032 05 Pikkala), josta kuljetettiin sinne kerättyjä luonnonkiviä rakennusmateriaaliksi Suomenlahden suuriin kaupunkeihin (Tallinna, Helsinki, Pietari). (Tieto Derek Fewster, Suomen kasvimuseon Siuntio-projektin historiaselvitys).
Jussila & Sepänmaa 2012:
Paikalla on kolme "sokeritoppamaista" ladottua kivikasaa.
Kohteen koordinaatit osoittavat keskimäistä röykkiötä. Röykkiöt vaikuttavat suhteellisen nuorilta. on Jos parenteesin aikaisia tai aiempaa "kivibisnestä", niin kohde olisi muu kulttuuriperintökohde. |
| metsakeskus.149000003 |
149 |
Råbergen W |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
347137.02200000 |
6661690.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149000003 |
Råbergetin kalliomassiivin länsireunalla Stormossenin edustalla on kalliojyrkänteen yläreunassa rivi hirsistä rakennettuja ampumapaikkoja ja vartiopaikkoja. Ne on rakennettu kallion tarjoamiin luonnostaan suojaisiin notkelmiin. Tuliasemien ampumasuunta on länteen.
Hirsisiä asemien jäänteitä laskettiin kalliojyrkänteen reunalla kuusi. Rakenteet ovat katottomia ja useimmissa hirsirakenteet ovat rauenneet. Kysymyksessä on mitä ilmeisimmin Porkkalan vuokra-aikaan liittyviä venäläisten puolustusrakennelmia.
Tarkastus 2023:
Kallion reunalla edelleen havaittavissa joitakin hirsirakenteen jäänteitä sekä rauenneita kallion reunan mukaisesti ladottuja kivirakenteen jäänteitä. Kaikkia vuonna 1993 havaituista kohteista ei pystytty enää paikantamaan. |
| metsakeskus.149010001 |
149 |
Rävberget 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
347038.07100000 |
6659502.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010001 |
Röykkiöt sijaitsevat kunnan itärajan tuntumassa, Kopparnäsin kurssikeskuksesta 1,6 km kaakkoon niemen eteläkärjessä kalliotasanteella. Lähinnä rantaa sijaitsevalta röykkiöltä on matkaa merelle 60 m. Röykkiöt ovat kahdella harjanteella siten, että länsiharjanteella on yksi röykkiö ja itäharjanteella 4 röykkiötä. Röykkiöt etupäässä pyöreitä, halkaisijat ovat 3,5-6 m. Osa röykkiöistä on osittain tuhoutunut.
Paikalla on linkkimasto, jonka vaijereita on kiinnitetty röykkiöiden viereen. |
| metsakeskus.149010002 |
149 |
Rävberget 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
346663.22200000 |
6659629.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010002 |
Niemen lounaiskärjessä, loivasti rantaan viettävillä kallioilla. Röykkiöt 2A-B epämääräisiä ja pahasti hajotettuja. Halk. 3-3,5 m. |
| metsakeskus.149010003 |
149 |
Räfsö |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
337756.81500000 |
6657471.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010003 |
Saaren länsisivulla korkeimmalla huipulla ilmeisesti pronssikautinen röykkiö (halk. 5,5-6m). Röykkiön eteläpuolella matala suorakaiteinen latomus (3 x 1,5 m). |
| metsakeskus.149010004 |
149 |
Finnvikbergen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
334463.13100000 |
6659266.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Hovgårdin kylässä, Finnvikintiestä 60 m etelään olevan kallion korkeimmilla nyppylöillä.
Paikalla on kaksi röykkiötä sekä suorakaiteinen kivilatomus.
Luoteisempi, näyttävä röykkiö on kooltaan 10x9 m ja korkeutta sillä on 1,5 m. Keskellä on 3x1,5 m kokoinen kraateri.
Röykkiön kaakkoispuolelle jatkuu röykkiön reunasta ladottu, suorakaiteinen kiveys, jonka koko on 6x2,5 m. Kiviä on 1-2 kerrosta.
Ensin mainitusta röykkiöstä 12 m kaakkoon on toinen röykkiö. Se on myös näyttävä, kooltaan 9,5x8,5 m ja korkeus on 1,5 m. Keskellä on 5x3,5 m kokoinen kraateri.
2017:
Röykkiöt ovat muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Kohteen rajaus pysyy ennallaan. Röykkiöt mitattu GPS/Glonass -laitteella (tarkkuus +-5 m).
Röykkiö A (luoteen puoleinen) N 6659272 E 334447.
Röykkiö B (kaakon puoleinen) N 6659261 E 334457. |
| metsakeskus.149010004 |
149 |
Finnvikbergen |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
334463.13100000 |
6659266.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Hovgårdin kylässä, Finnvikintiestä 60 m etelään olevan kallion korkeimmilla nyppylöillä.
Paikalla on kaksi röykkiötä sekä suorakaiteinen kivilatomus.
Luoteisempi, näyttävä röykkiö on kooltaan 10x9 m ja korkeutta sillä on 1,5 m. Keskellä on 3x1,5 m kokoinen kraateri.
Röykkiön kaakkoispuolelle jatkuu röykkiön reunasta ladottu, suorakaiteinen kiveys, jonka koko on 6x2,5 m. Kiviä on 1-2 kerrosta.
Ensin mainitusta röykkiöstä 12 m kaakkoon on toinen röykkiö. Se on myös näyttävä, kooltaan 9,5x8,5 m ja korkeus on 1,5 m. Keskellä on 5x3,5 m kokoinen kraateri.
2017:
Röykkiöt ovat muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Kohteen rajaus pysyy ennallaan. Röykkiöt mitattu GPS/Glonass -laitteella (tarkkuus +-5 m).
Röykkiö A (luoteen puoleinen) N 6659272 E 334447.
Röykkiö B (kaakon puoleinen) N 6659261 E 334457. |
| metsakeskus.149010005 |
149 |
Jungfruviken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
334269.20600000 |
6659405.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010005 |
Röykkiö sijaitsee Hovgårdin kylässä, Finnvikintien luoteispuolella, kallion korkeimmalla kohdalla.
Röykkiö on muodoltaan soikiomainen, kooltaan 8x6 m. Korkeus on korkeimpien kivikeskittymien kohdalla noin metrin. Keskellä on kaksi kuoppaa. Röykkiötä on pengottu. Kiviä on vierinyt varsinkin kallion itä- ja koillisrinteelle. |
| metsakeskus.149010006 |
149 |
Knipholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
335654.65800000 |
6657477.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010006 |
Saaren länsipäässä korkeimmalla kohdalla. Röykkiön keskellä syvennys. Halk. 8 m. Reunamuuria.
Inventointi 2012: Kohde sijaitsee Knipholmenin länsiosan korkeimmalla kohdalla, kalliopohjalla. Alueella kasvaa harvaa männikköä. Paikalla on keskimäärin suurehkoista kivistä koottu röykkiö, jonka halkaisija on noin 8 metriä ja korkeus noin 1,5 metriä. Keskellä on laaja kraatterimainen kaivanto. Yhdellä sivulla on säilynyt hyväkuntoista pystysuoraa kylmämuurausta. Sijaintinsa, rakenteensa ja kokonsa puolesta kyseessä on klassinen pronssikauden hautaröykkiö. |
| metsakeskus.149010007 |
149 |
Stora Fagerö |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
335033.92400000 |
6654382.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010007 |
Saaren pohjoisosassa, korkeimmalla kohdalla. Pyöreä lähes maantasainen latomus, halk. 3,5-5m, reunaa kiertää kivikehä. |
| metsakeskus.149010008 |
149 |
Marieberg, Finnviken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
326897.18200000 |
6657812.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010008 |
Röykkiö sijaitsee Fagervikenin pohjoisrannalla, pienten Finnvikenin ja Långvikin välisen Mårdfallin kallioalueen sisämaan puoleisella pohjoisreunalla. Björknäsin talo on röykkiöstä noin 300 metriä itään. Röykkiön länsipuolella noin 40 metrin päässä on pieni sähkölinja. Mäen rinne laskee pohjoiseen Lånviksängenin peltolaaksoon. Mäen pohjoissivulla on metsän keskellä useita matalia ja pienehköjä kalliopaljastumia, mäen länsipää on aukeampi.
Anna-Liisa Hirviluoto on tarkastanut röykkiön maanmittausteknikko Väänäsen ilmoituksen perusteella 9.7.1984. Tarkastuksesta ei ole kertomusta mutta röykkiö on merkitty muinaisjäännösmerkillä peruskartalle. Myöhemmässä vuoden 1984 inventoinnissa röykkiötä ei löytynyt. Vuonna 2007 Joddbölen kaava-alueen inventoinnin yhteydessä röykkiötä etsittiin uudestaan. Metsärinnettä röykkiölle päin kuljettaessa tavattiin yllättäen kiviröykkiö pienen sähkölinjan itäpuolelta metsän kätkössä olevalta matalalta kalliolta. Sen sijaan sieltä, missä röykkiön karttamerkin mukaan olisi pitänyt olla, ei etsinnöistä huolimatta GPS:n avullakaan löytynyt mitään. Edes mahdollisesti kalliota alas heitettyjä kiviä ei näkynyt. Tästä pääteltiin, että röykkiö on jo vuonna 1984 merkitty väärään kohtaan, noin 300 metriä liikaa länteen todellisesta sijaintipaikastaan. Toinen mahdollisuus on, että se on hävitetty hyvin pian ensimmäisen tarkastuksen jälkeen, koska sitä ei enää myöhemmin samana vuonna löydetty uudestaan. |
| metsakeskus.149010009 |
149 |
Marieberg 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
326283.42900000 |
6657872.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Långvikin kylässä, Fagervikenin pohjoisrannalla, Mariebergin kartanosta 200 m itään avokalliolla.
Läntisin röykkiö on halkaisilataan 6 m ja korkeus on 0,5 m. Röykkiön keskellä on suuri kuoppa, kooltaan 1,5x2 m.
Edellisestä 8 m itäkaakkoon on avokalliolla hajotettu röykkiö. Sen halkaisija on 3 m. Siinä on 1-2 kivikerrosta. Länsi- ja pohjoisreunalla on havaittavissa katkonaista kehää.
Edellisestä noin 5 länteen on hajanaista kiveystä yhdessä kerroksessa. Kiviä on 1x2,5 m alalla. |
| metsakeskus.149010009 |
149 |
Marieberg 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
326283.42900000 |
6657872.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Långvikin kylässä, Fagervikenin pohjoisrannalla, Mariebergin kartanosta 200 m itään avokalliolla.
Läntisin röykkiö on halkaisilataan 6 m ja korkeus on 0,5 m. Röykkiön keskellä on suuri kuoppa, kooltaan 1,5x2 m.
Edellisestä 8 m itäkaakkoon on avokalliolla hajotettu röykkiö. Sen halkaisija on 3 m. Siinä on 1-2 kivikerrosta. Länsi- ja pohjoisreunalla on havaittavissa katkonaista kehää.
Edellisestä noin 5 länteen on hajanaista kiveystä yhdessä kerroksessa. Kiviä on 1x2,5 m alalla. |
| metsakeskus.149010010 |
149 |
Marieberg 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
326124.49000000 |
6657890.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010010 |
Röykkiö sijaitsee Långvikin kylässä, Fagervikenin pohjoisrannalla, Mariebergin kartanosta 40 m itään, puistossa, maapohjalla.
Röykkiön halkaisija on 9 m, ja korkeus on metrin. Se on kasattu 180 cm korkean, jyrkkälaitainen silmäkiven ympärille. |
| metsakeskus.149010010 |
149 |
Marieberg 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
326124.49000000 |
6657890.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010010 |
Röykkiö sijaitsee Långvikin kylässä, Fagervikenin pohjoisrannalla, Mariebergin kartanosta 40 m itään, puistossa, maapohjalla.
Röykkiön halkaisija on 9 m, ja korkeus on metrin. Se on kasattu 180 cm korkean, jyrkkälaitainen silmäkiven ympärille. |
| metsakeskus.149010011 |
149 |
Marieberg 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
325985.54900000 |
6657906.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010011 |
Röykkiö sijaitsee Långvikin kylässä, Fagervikenin pohjoisrannalla, Mariebergin kartanosta 50 m länsiluoteeseen, vilja-aitan takana, kallioharjanteen itärinteessä.
Röykkiö on halkaisijaltaan 11,5 m ja korkeutta sillä on 2 m. Keskellä on kraatteri, jonka halkaisija on 2m.
Näyttävä kohde. |
| metsakeskus.149010011 |
149 |
Marieberg 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
325985.54900000 |
6657906.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010011 |
Röykkiö sijaitsee Långvikin kylässä, Fagervikenin pohjoisrannalla, Mariebergin kartanosta 50 m länsiluoteeseen, vilja-aitan takana, kallioharjanteen itärinteessä.
Röykkiö on halkaisijaltaan 11,5 m ja korkeutta sillä on 2 m. Keskellä on kraatteri, jonka halkaisija on 2m.
Näyttävä kohde. |
| metsakeskus.149010012 |
149 |
Storsundet |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
325503.74000000 |
6657888.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Backan kylässä, Mariebergin kartanosta 500 m länteen, kallioselänteellä etelään laskevalla rinteellä, metsän keskellä.
Itäisin röykkiö on halkaisijaltaan 6 m ja noin 0,5 m korkea. Röykkiöön on kaiveltu kuoppia. Edellisestä noin 15 m länteen on kivilatomus, röykkiön jäänne. Sen koko on 7x2,5 m. Edellisestä 17 m länteen on kolmas röykkiö. Sen halkaisija on 4,3 m ja korkeus alle metrin. Röykkiötä on kaiveltu. Kehämäistä rakennetta on näkyvissä reunoilla. Keskiosassa on pienempiä kiviä. |
| metsakeskus.149010013 |
149 |
Sundskogen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
325125.89400000 |
6657968.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010013 |
Röykkiö sijaitsee Backan kylässä, Fagervikenin pohjoisrannalla, Mariebergin kartanosta 950 m länteen avokallioharjanteella, rantaa kohti viettävässä metsäisessä rinteessä.
Röykkiö on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 6 m ja korkeus noin metrin. Sammaloituneena se on vaikeasti havaittavissa. Siinä on mahdollisesti reunakehä.
Kohde Sundskogen 2 sijaitsee edellisestä 15 m länteen. |
| metsakeskus.149010014 |
149 |
Sundskogen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
325145.88400000 |
6657934.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010014 |
Röykkiö sijaitsee Backan kylässä, Fagervikenin pohjoisrannalla, Mariebergin kartanosta 970 m länteen, kallionkohoumalla, tiheän kuusikon keskellä.
Röykkiön halkaisija on 7 m, ja korkeus noin 1,5 m.
Edellisestä noin 17 m itään on kohde Sundskogen 1. |
| metsakeskus.149010015 |
149 |
Sundskogen 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
324926.96800000 |
6657974.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010015 |
Röykkiö sijaitsee Backan kylässä, Fagervikenin pohjoisrannalla, Mariebergin kartanosta 1,1 km länteen, soratiestä kymmenisen metriä pohjoiseen, jyrkkäreunaisella kalliolla kuusivaltaisessa sekametsässä.
Röykkiön koko on 7,5 x 10,5 m ja korkeus on noin metrin. Röykkiö on pahoin hajotettu. Sen pohjoisosassa on 2,5 m halkaisijaltaan oleva kraateri. |
| metsakeskus.149010016 |
149 |
Sjöbodarna 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
324605.10000000 |
6657882.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010016 |
Röykkiö sijaitsee Fagervikenin pohjoisrannalla, aivan tiessä kiinni, 200 m Sjöbodarnan talosta itäkoilliseen, pienellä kallionkohoumalla, tiheän kuusimetsän ympäröimä ja sammaloituneena.
Röykkiön koko on 5x5,5 m ja korkeus on 0,5 m ja se on muodoltaan lähes nelikulmio. Röykkiön pohjoisreuna on rikkoutunut tien rakentamisen yhteydessä. Röykkiön koillisosa on ehjä ja siinä kivikerroksia on 3-4.
Edellisestä 90 m länteen, soratien eteläpuolella on mahdollinen röykkiön jäännös pienellä avokalliolla. Paikalla on myös rakennuksen perustuskivet. |
| metsakeskus.149010017 |
149 |
Riddarkil |
10002 |
12011 |
13110 |
11006 |
27000 |
323401.59300000 |
6656037.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010017 |
Kohde on peltojen ympäröimä niemeke, jonka reunoilla on matalia valleja. Paikalliset ovat nimittäneet niitä "viikinkivalleiksi". Metsäisellä kukkulalla on kolme sisäkkäistä vallitusta, joista sisin valli on 4 m leveä ja hevosenkengän muotoinen. Sen sisään jää n. 40 m2 laajuinen ala. Seuraavat vallit ovat 15 m ja 35 m päässä, ja ovat huonommin säilyneitä. Yksi osa vallituksesta puuttuu kokonaan. Vallitus on sijainnut niemellä, joka vielä myöhäiskeskiajalla ulottui Kuggviken -nimiseen lahteen. Nimi viittaa keskiaikaiseen koggien satamaan, mutta vallitus saattaa olla esihistoriallinen.
2017:
Isojakokartalla 1768 (B12a 21/3-6) paikalla on peltolohkoja ja niittyä. Vuoden 1967 peruskartalla pusikkoa ja vanhan pellon merkkiä. |
| metsakeskus.149010018 |
149 |
Grundsö 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
326100.55600000 |
6647210.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010018 |
Röykkiön jäännös sijaitsee saaressa, Tostholmin kylässä, Balget-nimisen lahden eteläpuolella, kallion huipulla.
Paikalla on vaihtelevankokoisista kivistä koostuva kivikehä. Sen halkaisija on 9,5 m. |
| metsakeskus.149010018 |
149 |
Grundsö 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
326100.55600000 |
6647210.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010018 |
Röykkiön jäännös sijaitsee saaressa, Tostholmin kylässä, Balget-nimisen lahden eteläpuolella, kallion huipulla.
Paikalla on vaihtelevankokoisista kivistä koostuva kivikehä. Sen halkaisija on 9,5 m. |
| metsakeskus.149010019 |
149 |
Andö |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
327934.81800000 |
6647056.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010019 |
Kallionselänteellä olevalla tasanteella. Röykkiö 19A: halk. 5,5 m, kolmikulmainen latomus 19B: koko 4,5 x 5.5 x 4 m. |
| metsakeskus.149010019 |
149 |
Andö |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
327934.81800000 |
6647056.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010019 |
Kallionselänteellä olevalla tasanteella. Röykkiö 19A: halk. 5,5 m, kolmikulmainen latomus 19B: koko 4,5 x 5.5 x 4 m. |
| metsakeskus.149010020 |
149 |
Svartbäck |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
329857.99200000 |
6657890.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010020 |
Svartbäckin kylässä, samannimisen tilan päärakennuksesta n. 160 m länsi-lounaaseen on varikkoalueella, navetan länsipuolella vuoden 1993 inventointikertomuksen mukaan neljä erillistä epämääräistä kivikasaa. Ne sijaitsevat länteen viettävällä Kvarnbergetin kallioperäisessä rinteessä, Virkkalasta satamaan Barkarsundetiin vievän maantien itäpuolella runsas 50 m. Kasat lienevät syntyneet yhden röykkiön hajottamisen yhteydessä vuonna 1917, kun kiviainesta tarvittiin läheisen navetan uudelleen rakentamiseen. Vuoden 1929 inventoinnin mukaan (E.Nylund) paikalla ollut tuhoutunut röykkiö on ollut halkaisijaltaan 13 m ja lähes 2 m korkea. Sitä hajotettaessa löytyi joukko luita, jotka lienevät olleet pääosin eläimen luita, joita oli vielä 1929 kalliopinnalla havaittavissa.
Vuoden 2007 inventoinnissa paikalta otettiin uusi GPS-mittaus, joka osuu hieman sivuun karttamerkistä, p= 6660667, i= 3329970.
Jussila - Sepänma 2013: (Paikka tarkastettiin v. 2012, mutta sitä ei raportoitu tuolloin) Paikalla on kalliopaljastuma jonka laella tasanne. Kallio joka viettää länteen ja etelään. Röykkiötä ei paikalla ole, mutta mahdollisesti sen jäänteitä. Paikalla on isompia kiviä kasoissa, jotka vaikuttavat moderneilta raivauskivikoilta mutta myös heinän peitossa on sellaista kivikkoa, joka voisi olla röykkiön jäännöstä. |
| metsakeskus.149010021 |
149 |
Nyängen, Oxhagaberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
329609.09300000 |
6657771.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010021 |
Svartbäckin kylässä, samannnimisen tilan päärakennuksesta n. puoli kilometriä länteen on kallioisen Oxhagabergetin pohjoispäässä kaksi röykkiötä, jotka E. Nylundin on paikantanut inventoinnissa 1929. Röykkiö 1 on kallioalueen koillisosassa, matalamman pienen kallionyppylän laella, idässä ja koillisessa jyrkemmän, useamman metrin putoavan kalliojyrkänteen päällä. Röykkiö on melko hyväkuntoinen, pyöreähkö ja sen keskellä on kraatteri. Osa kivistä on kuitenkin vieritetty rinnettä alas. Röykkiön koko on noin 10 x 12 metriä ja korkeus arviolta 0,7-1 m. Pienempi röykkiö 2 on runsas 15 m edellisestä lounaaseen, edellistä n. 2 m korkeamman, laajemman ja melko tasaisen kallioalueen koillispäässä. Se on ilmeisesti muinoin hajotettu ja alunperin muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on vuoden 2006 mittauksen perusteella 8 x 5 x 0,3 m. Vain yksi kivikerros röykkiöstä on enää jäljellä. Kuitenkin röykkiö vaikutti säännölliseltä ja mataluudestaan huolimatta hyväkuntoiselta tarkastuksessa v. 2005.
Jussila ja Sepänmaa 2012:
Kaksi röykkiötä 20 m etäisyydellä toisistaan: Läntisempi, pienempi ja ylemmällä kalliontasanteella, sen itä reunalla sijaitseva: N 6657767 E 329596. Suurempi ja alemmalla tasanteella, kalliojyrkänteen itäreunala sijaitseva: N 6657772 E 329614. Röykkiöt aiemman kuvauksen mukaisia. |
| metsakeskus.149010022 |
149 |
Telegrafberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
330932.55400000 |
6657952.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010022 |
Röykkiöt sijaitsevat Huoltovarmuuskeskuksen öljyvaraston varikkoalueella, lähellä aitauksen itäpään porttia, Bastubackavikenin luoteispuolella. Alas mäen rinteeseen on louhittu tie ja kulkuaukko kallion sisään. Röykkiöt sijaitsevat aivan tunnelin suuaukon reunalla, sen pohjois- ja länsipuolella. Muuten ympäristö on jyrkästi etelään laskevaa kivistä metsärinnettä. Telegrafbergetin laki nousee yli 55 metrin korkeuteen ja eteläpuolen rinteessä on kalliojyrkänteitä. Tällä kohtaa on ilmeisesti ollut kalliopaljastuma, jolle röykkiöt on aikoinaan rakennettu lahden äärelle. Nykyisin kallio on lähes louhittu pois. Mäen eteläpuolella notkossa on tekoallas.
Vuonna 1961, kun kalliota louhittiin paikalla, röykkiöiden kunto tarkistettiin ja silloin röykkiö 1 todettiin vahingoittumattomaksi, röykkiö 2:n läpi oli vedetty rautaputki ja kiviä oli siirretty. Se vaikutti myös alkuperäistä kuvausta matalammalta. Röykkiö 3:n kunnosta ei saatu selvyyttä, sillä se oli risujen peitossa. Esihistorian toimisto lupasi entistää röykkiöt rakennustöiden päätyttyä. Myöhemmissä inventoinneissä röykkiöitä kuvaillaan näin: Röykkiö 1 sijaitsee tunnelin suuaukon yläpuolella ja on kooltaan 11 x 6 x 1 2 metriä. Röykkiö 2 sijaitsee tästä 5 metriä länteen ja sen mitat ovat 3 x 2 x 0,5 metriä. Sen luoteissivulla on ”bautakivi”. Röykkiö 3 sijaitsee edellisestä 12 metriä etelään ja se on suunnilleen samankokoinen kuin edellinen, mitoiltaan 4 x 1,5 x 0,5 metriä. Vuoden 2007 tarkastuksessa paikalla todettiin olevan tunnelin suuaukon yläpuolella suuri vallimainen kivikasa, selvästikin röykkiö 1. Röykkiön päältä otettiin GPS-mittaus p= 6660729, i= 3331035. Röykkiön nro 2 voi jotenkuten hahmottaa ilmoitetussa kohdassa suuremman länsipuolella. Se näyttää kylläkin ennemmin hajotetulta kuin entistetyltä, etenkin louhoksen puoleisella sivulla on kiviä levällään. Tältäkin paikalta otettiin GPS-mittaus, p= 6660726, i= 3331024. Röykkiön nro 3 kuntoa tai sijaintia ei saatu varmistettua.
2017:
Paikka on nyt korkean teräsaidan sulkemalla alueella, eikä sitä tarkastettu. Edellä olevasta kuvauksesta jäljellä olevien röykkiöiden koordinaatit muutettu ETRS-TMFIN koordinaatistoon. |
| metsakeskus.149010023 |
149 |
Bastubacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
331570.00000000 |
6657839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010023 |
Röykkiö sijaitsee Vesterkullan kylässä, Bastubacka-nimisen kallioisen kukkulan kaakkoisrinteellä.
Röykkiö on osittain hajotettu, muodoltaan pitkänomainen. Sen koko on 8 x 6 m, ja korkeus on 1,5 m.
2017: Muinaisjäännösrekisterin tiedot ovat edelleen paikkansa pitävät. Kohteen rajausta tarkennettiin hieman inventoinnin perusteella. |
| metsakeskus.149010023 |
149 |
Bastubacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
331570.00000000 |
6657839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010023 |
Röykkiö sijaitsee Vesterkullan kylässä, Bastubacka-nimisen kallioisen kukkulan kaakkoisrinteellä.
Röykkiö on osittain hajotettu, muodoltaan pitkänomainen. Sen koko on 8 x 6 m, ja korkeus on 1,5 m.
2017: Muinaisjäännösrekisterin tiedot ovat edelleen paikkansa pitävät. Kohteen rajausta tarkennettiin hieman inventoinnin perusteella. |
| metsakeskus.149010024 |
149 |
Bränneboberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
332351.98600000 |
6658358.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010024 |
Röykkiöt sijaitsevat Hagan kylässä, Sjötorpin talosta etelään olevan kallioisen Brännebobergetin kaakkoisrinteellä.
Röykkiöstä kaksi on muodoltaan suorakaiteita ja kolme pyöreää. Röykkiöiden halkaisijat ovat 4-10 m, ja korkeudet 0,5-0,8 m. Kahdessa pyöreässä röykkiössä on kraateri.
2017:
Paikalta havaittiin muinaisjäännösrekisterin tiedoista poiketen neljä röykkiötä. Niiden keskikoordinaatit ovat:
Röykkiö A, N 6658354 E 332339 (halkaisija noin 8 m).
Röykkiö B, N 6658355 E 332343 (halkaisija noin 10 m).
Röykkiö C, N 6658346 E 332334 (halkaisija noin 8 m).
Röykkiö D, N 6658331 E 332327 (halkaisija noin 8 m).
Paikka mitattu GPS/Glonass -laitteella +-5 m. Kohteen rajaus tarkentui hieman |
| metsakeskus.149010025 |
149 |
Hagaberget, Björkudden W |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
332568.89600000 |
6658738.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010025 |
Röykkiöt sijaitsevat Hagan kylässä, Sjötorpin talosta 260 m koilliseen kallioisen Hagabergetin korkeimman kohdan lounaispuolella.
Röykkiöistä pohjoisin on hajotettu, muodoltaan soikea. Sen koko on 8x6 m, ja korkeus on 0,8 m. Edellisestä noin 15 m lounaaseen on toinen röykkiö. Sen koko on 14x13 m, ja korkeus on 2 m. Kolmas röykkiö sijaitsee edellisestä 20 m lounaaseen. Se on muodoltaan pitkänomainen ja kooltaan 16x8 m. Korkeus on 1,5 m. Kaikissa röykkiöissä on kraatterit. Röykkiöstä 3 noin 10 m lounaaseen on kivistä rakennettu "bunkkeri".
2017:
Paikka vaikuttaa olevan muinaisjäännösrekisterissä kuvatun mukaisessa kunnossa. Kohteen rajaus tarkentui hieman (mittaukset GPS/Glonass -laitteella +5 m).
Röykkiö A (halkaisija 8 m). N 6658754 E 332608.
Röykkiö B (halkaisija 14 m). N 6658739 E 332601.
Röykkiö C (halkaisija 16 m). N 6658715 E 332556. |
| metsakeskus.149010026 |
149 |
Telegrafberget 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
337634.84900000 |
6660961.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010026 |
Röykkiöt sijaitsevat Innanbäckin kylässä, Mellangårdin tilan päärakennuksesta 40 metriä länteen, kallioisen Telegrafbergetin eteläosassa.
Paikalla on kuusi röykkiötä. Röykkiöt ovat muodoltaan pitkänomaisia tai pyöreitä. Niiden halkaisijat vaihtelevat 3 - 10 metriin, ja korkeudet 0,5 - 1 metriin.
2017:
Paikalta havaittiin kolme röykkiötä. |
| metsakeskus.149010026 |
149 |
Telegrafberget 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
337634.84900000 |
6660961.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010026 |
Röykkiöt sijaitsevat Innanbäckin kylässä, Mellangårdin tilan päärakennuksesta 40 metriä länteen, kallioisen Telegrafbergetin eteläosassa.
Paikalla on kuusi röykkiötä. Röykkiöt ovat muodoltaan pitkänomaisia tai pyöreitä. Niiden halkaisijat vaihtelevat 3 - 10 metriin, ja korkeudet 0,5 - 1 metriin.
2017:
Paikalta havaittiin kolme röykkiötä. |
| metsakeskus.149010027 |
149 |
Prästängen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
338989.30300000 |
6661240.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010027 |
Röykkiö sijaitsee Innanbäckin kylässä Vilhelmsdalin tilan päärakennuksesta 120 m kaakkoon kallioisen mäen eteläosassa.
Röykkiö on pyöreä. Sen halkaisija on 4,5 m, ja korkeus 0,7 m.
2017:
Paikka vaikuttaisi olevan ennallaan. Röykkiön keskikoordinaatit: N 6661240 E 338987. |
| metsakeskus.149010027 |
149 |
Prästängen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
338989.30300000 |
6661240.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010027 |
Röykkiö sijaitsee Innanbäckin kylässä Vilhelmsdalin tilan päärakennuksesta 120 m kaakkoon kallioisen mäen eteläosassa.
Röykkiö on pyöreä. Sen halkaisija on 4,5 m, ja korkeus 0,7 m.
2017:
Paikka vaikuttaisi olevan ennallaan. Röykkiön keskikoordinaatit: N 6661240 E 338987. |
| metsakeskus.149010028 |
149 |
Storberget Ålkila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
338201.60500000 |
6663396.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010028 |
Röykkiöt sijaitsevat Ålkilan kylässä, Johannesbergin tilan päärakennuksesta 160 m etelää, kallioisen Storbergetin korkeimmalla kohdalla, Ingarskilanjoesta noin 300 m lounaaseen.
Eteläisemmässä röykkiössä, jonka halkaisija on 7 m ja korkeus 0,8 m) on keskellä kraatteri. Edellisestä röykkiöstä noin 10 m pohjoiseen on toinen röykkiö. Se on hajotettu ja siitä on vain 1 kivikerros jäljellä. Halkaisija on 4 m.
2017:
Paikka vaikuttaa olevan entisellään.
Röykkiö A, halkaisija noin 10 metriä. N 6663396 E 338199.
Röykkiö B, halkaisija noin 8 metriä. N 6663383 E 338195 |
| metsakeskus.149010030 |
149 |
Riåkern |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
337773.77200000 |
6664447.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010030 |
Röykkiö sijaitsee Ålkilan kylässä, Gralin tilasta 200 m etelään, kalliolla Riåkernin koillispuolella.
Röykkiö on muodoltaan pitkänomainen, osittain hajotettu. Sen koko on 6,5x4,5 m, ja korkeus on 0,4 m. Röykkiön keskellä on kuoppa, joka on 1,5 m halkaisijaltaan ja ulottuu pohjaan asti.
2017.
Paikka vaikuttaisi olevan ennallaan. Röykkiön keskikoordinaatti: N 6664455 E 337781. |
| metsakeskus.149010030 |
149 |
Riåkern |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
337773.77200000 |
6664447.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010030 |
Röykkiö sijaitsee Ålkilan kylässä, Gralin tilasta 200 m etelään, kalliolla Riåkernin koillispuolella.
Röykkiö on muodoltaan pitkänomainen, osittain hajotettu. Sen koko on 6,5x4,5 m, ja korkeus on 0,4 m. Röykkiön keskellä on kuoppa, joka on 1,5 m halkaisijaltaan ja ulottuu pohjaan asti.
2017.
Paikka vaikuttaisi olevan ennallaan. Röykkiön keskikoordinaatti: N 6664455 E 337781. |
| metsakeskus.149010031 |
149 |
Högåsa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
337961.70100000 |
6664409.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010031 |
Röykkiö sijaitsee Ålkilan kylässä, Ingerskilajoesta pohjoiseen, Gralin tilasta 250 m kaakkoon, kalliolla.
Röykkiö on paksun sammaleen peitossa. Sen halkaisija on 8 m (vuoden 1993 inventointikertomuksessa 3,5 m) ja korkeus on noin metrin (vuoden 1993 inventointikertomuksessa 0,5 m). Eteläreunalla on näkyvissä suurempia kiviä katkonaisena kehänä. Röykkiön keskellä on kuoppa.
2017:
Röykkiön keskikoordinaatti tarkentui hieman: N 6664417 E 337960. Röykkiön halkaisija on noin 8 metriä. Aivan röykkiön vieressä kulkee rakennettu polku ja muutama metri röykkiöstä luoteeseen sijaitsee ulkorakennus. |
| metsakeskus.149010032 |
149 |
Högberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
337800.75500000 |
6665057.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010032 |
Röykkiö sijaitsee Ålkilan kylässä, Grännäsbackan talosta 260 m luoteeseen, Högbergetin etelälaidalla, kallion korkeimmalla kohdalla.
Röykkiö on suuri, pyöreä, halkaisijaltaan noin 8 m ja korkeus on 1,2 m. Röykkiössä on keskellä kraatteri. Kivet ovat sekä särmikkäitä että pyöreitä, joukossa on myös kivilaakoja.
Röykkiön länsilaidalla on näkyvissä kivikehää.
2017:
Paikka vaikuttaa olevan entisessä kunnossaan. Röykkiön keskikoordinaatit: N 6665064 E 337805. |
| metsakeskus.149010033 |
149 |
Storberget Ingarskila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
336636.22700000 |
6664372.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010033 |
Röykkiö sijaitsee Ingarskilan kylässä, Jönisen talosta 300 m pohjoiskoillisen, Mattiuksen talosta 330 m itäkoilliseen, Ingarskilanjoesta 300 m pohjoiseen, Storbergetin korkeimmalla kohdalla.
Röykkiö on maapohjalla ja sen keskellä on kraatteri. Röykkiö on muodoltaan pyöreä, halkaisija on 9,5 m ja sen korkeus 1,8 m.
2017:
Paikka on ennallaan. Röykkiön keskikoordinaatti: N 6664382 E 336658. |
| metsakeskus.149010033 |
149 |
Storberget Ingarskila |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
336636.22700000 |
6664372.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010033 |
Röykkiö sijaitsee Ingarskilan kylässä, Jönisen talosta 300 m pohjoiskoillisen, Mattiuksen talosta 330 m itäkoilliseen, Ingarskilanjoesta 300 m pohjoiseen, Storbergetin korkeimmalla kohdalla.
Röykkiö on maapohjalla ja sen keskellä on kraatteri. Röykkiö on muodoltaan pyöreä, halkaisija on 9,5 m ja sen korkeus 1,8 m.
2017:
Paikka on ennallaan. Röykkiön keskikoordinaatti: N 6664382 E 336658. |
| metsakeskus.149010034 |
149 |
Knuts |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
336859.14300000 |
6664158.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010034 |
Röykkiö sijaitsee Ingarskilan kylässä, Tähtelästä Rådkilaan vievän tien pohjoispuolella, Knutsin talosta 240 m itäkoilliseen, kallioisen mäen kaakkoisrinteellä, pellon reunassa.
Röykkiön halkaisija on 6 m, ja korkeus 0,5 m. Keskellä on kraatteri. Röykkiön lounaisosaa on myllätty ja eteläosassa on toinen kaivanto.
2017:
Röykkiön keskikoordinaatti: N 6664139 E 336874. Paikka mitattiin GPS/Glonass -laitteella (tarkkuus +-5 m). Kohteen rajaus muuttui hieman aiempiin tietoihin verrattuna. |
| metsakeskus.149010034 |
149 |
Knuts |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
336859.14300000 |
6664158.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010034 |
Röykkiö sijaitsee Ingarskilan kylässä, Tähtelästä Rådkilaan vievän tien pohjoispuolella, Knutsin talosta 240 m itäkoilliseen, kallioisen mäen kaakkoisrinteellä, pellon reunassa.
Röykkiön halkaisija on 6 m, ja korkeus 0,5 m. Keskellä on kraatteri. Röykkiön lounaisosaa on myllätty ja eteläosassa on toinen kaivanto.
2017:
Röykkiön keskikoordinaatti: N 6664139 E 336874. Paikka mitattiin GPS/Glonass -laitteella (tarkkuus +-5 m). Kohteen rajaus muuttui hieman aiempiin tietoihin verrattuna. |
| metsakeskus.149010035 |
149 |
Bredbergen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
328105.63800000 |
6668440.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010035 |
Röykkiö sijaitsee Linkullan kylässä, Enbackan tilasta 200 m koilliseen Bredbergenin eteläreunalla. Röykkiö on osittain hajotettu, kraatteri on täytetty uudelleen. Röykkiön raaka-aineena käytetty runsaasti laakakiviä. Röykkiön halkaisija on 5-6 m, ja korkeus 0,8 m.
Röykkiöstä noin 0,5 km pohjoiskoilliseen, kallion korkeimman kohdan pohjoissivulla on kaksi pirunpeltoaluetta.
2017:
Lisätyt koordinaatit:
N: 6668463 E: 328113 Z: 70
Röykkiön kunto vastaa muinaisjäännösrekisterin tietoja. Paikan rajaus tarkentui hieman inventointihavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.149010036 |
149 |
Högbergsfallet |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
337250.98000000 |
6664841.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010036 |
Röykkiöt sijaitsevat Ingarskilan kylässä, Hommasin talosta 400 m pohjoiseen, kallioisen metsäalueen lounaissivulla.
Paikalla olevasta viidestä röykkiöstä läntisin on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 5 m ja korkeudeltaan 0,5 m, osittain tuhoutunut. Siitä on jäljellä reunakiveys.
Edellisestä 25 m kaakkoon on pitkänomainen röykkiö, jonka pituus on 7 m ja korkeus 1,2 m. Keskellä on kraateri.
Edellisestä 14 m kaakkoon on kolmas röykkiö. Siitä on jäljellä matala, noin 5 m halkaisijaltaan oleva kivikerros.
Röykkiöistä 2 noin 12 m itäkaakkoon on neljäs röykkiö, jonka halkaisija on 3 m, hajotettu, vähän kiviä jäljellä.
Viides röykkiö on röykkiöstä 1 noin 65 m koilliseen. Se on halkaisijaltaan 5 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Se on osittain hajotettu, keskellä on kraatteri.
2017:
Paikka on entisellään. Röykkiöiden keskikoordinaatit:
Röykkiö A (halkaisija noin 5 m), N 6664833 E 337222.
Röykkiö B (halkaisija noin 7 m), N 6664820 E 337238.
Röykkiö C (halkaisija noin 5 m), N 6664810 E 337251.
Röykkiö D (halkaisija noin 3 m), N 6664823 E 337259.
Röykkiö E (halkaisija noin 8 m), N 6664860 E 337275. |
| metsakeskus.149010036 |
149 |
Högbergsfallet |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
337250.98000000 |
6664841.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010036 |
Röykkiöt sijaitsevat Ingarskilan kylässä, Hommasin talosta 400 m pohjoiseen, kallioisen metsäalueen lounaissivulla.
Paikalla olevasta viidestä röykkiöstä läntisin on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 5 m ja korkeudeltaan 0,5 m, osittain tuhoutunut. Siitä on jäljellä reunakiveys.
Edellisestä 25 m kaakkoon on pitkänomainen röykkiö, jonka pituus on 7 m ja korkeus 1,2 m. Keskellä on kraateri.
Edellisestä 14 m kaakkoon on kolmas röykkiö. Siitä on jäljellä matala, noin 5 m halkaisijaltaan oleva kivikerros.
Röykkiöistä 2 noin 12 m itäkaakkoon on neljäs röykkiö, jonka halkaisija on 3 m, hajotettu, vähän kiviä jäljellä.
Viides röykkiö on röykkiöstä 1 noin 65 m koilliseen. Se on halkaisijaltaan 5 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Se on osittain hajotettu, keskellä on kraatteri.
2017:
Paikka on entisellään. Röykkiöiden keskikoordinaatit:
Röykkiö A (halkaisija noin 5 m), N 6664833 E 337222.
Röykkiö B (halkaisija noin 7 m), N 6664820 E 337238.
Röykkiö C (halkaisija noin 5 m), N 6664810 E 337251.
Röykkiö D (halkaisija noin 3 m), N 6664823 E 337259.
Röykkiö E (halkaisija noin 8 m), N 6664860 E 337275. |
| metsakeskus.149010037 |
149 |
Boställsberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
343718.39000000 |
6663798.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010037 |
Kaksi pronssikautista röykkiötä sijaitsee Helsin-Hanko ja Kopparnäsiin johtavien teiden väliin jäävän Boställsbergetin lakialueella noin 50-60 m etäisyydellä toisistaan. Molemmissa röykkiöissä kraatteri. Eteläisemmän röykkiön (37:1) halkaisija on noin 9 m ja korkeus 1,6 m. Pohjoisemman röykkiön (37:2) halkaisija on noin 8 m ja korkeus 1,6 m. Pohjoisemman röykkiön päällä, sen eteläsivulla, on koottu kiviä kasaksi, mahdollisesti rajamerkiksi.
Vuonna 2006 tehdyssä tarkastuksessa molemmat röykkiöt havaittiin hyväkuntoisiksi, mutta varsinaisesti vain eteläisessä röykkiössä todettiin keskuskraateri. Erityisesti pohjoisemmassa sammaloituneessa röykkiössä kasvaa puustoa.
2017:
Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus on edelleen paikkansa pitävä.
Röykkiö A (eteläisempi röykkiö) N 6663800 E 343712.
Röykkiö B (pohjoisempi röykkiö) N 6663847 E 343679.
Paikka mitattu GPS/Glonass -laitteella +-5 m. Kohteen rajaus tarkentui hieman inventointihavaintojen perusteella.
2023 Inventointi:
Todettiin, että kohde on hyvin säilynyt. Ei havaittu uutta maankäyttöä tai kohteen tilan olennaista muutosta tai heikkenemistä. |
| metsakeskus.149010038 |
149 |
Magasinberget N |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
342613.82300000 |
6664479.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010038 |
Röykkiö sijaitsee Degerbyn taajaman luoteisosassa, noin 260 m Storgårdin tilasta kaakkoon, Magasinbergetin pohjoispuolella sijaitsevan kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla.
Röykkiö on muodoltaan pitkänomainen, kooltaan 7-8 x 6 m, korkeus on 1,2 m. Päälle rakennettu kaksi poteroa.
2017:
Röykkiön keskikoordinaatti: N 6664489 E 342614.
Paikka vaikuttaa olevan ennallaan.
Inventointi 2023:
Kohteessa ei havaittu muutoksia. |
| metsakeskus.149010039 |
149 |
Magasinberget S |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
342464.88900000 |
6664164.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010039 |
Röykkiöt sijaitsevat Degerbyn taajaman länsilaidalla kallioisen Magasinbergetin korkeimmalla kohdalla.
Toinen röykkiö (39:1) sijaitsee kolmiomittauspisteestä 25 m luoteeseen. Röykkiö on pahoin hajotettu, keskellä on iso kuoppa. Röykkiö on kasattu osittain laakakivistä.
Toinen röykkiö sijaitsee edellisestä noin 20 m lounaaseen. Kysymyksessä on röykkiön pohja (?). Jäljellä on yksi hajanainen kivikerros. Se on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan 4 m.
2017:
Röykkiö A, halkaisija noin 10 metriä. N 6664181 E 342472.
Röykkiö B, halkaisija noin 6 metriä. N 6664127 E 342460.
Inventointi 2023:
Röykkiö A on kalliolla mäen päällä. Se on osittain hajalla ja mahdollisesti levinnyt. Näkyvissä on mahdollisesti kaksi rakennusvaihetta. Koostuu sekä pienistä että suuremmista kivistä. Koko on noin 6 m x 5 m. Keskellä on kaksi niin sanottua syvännettä. Röykkiö on pituussuunnassa kaakko-lounassuuntainen.
Röykkiö B on kooltaan n. 3 m x 5 m. Se koostuu pääosin sammaleen peittämistä pienistä kivistä. Röykkiön 2 vieressä on pieni, halkaisijaltaan n. 1 m oleva ympyränmuotoinen, pienistä kivistä koostuva rakennelma. |
| metsakeskus.149010040 |
149 |
Björnsjölandet |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
341672.20500000 |
6664769.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010040 |
Degerbyn kirkosta noin 1,4 km länsiluoteeseen Gummarsbackan kylän kallioisella metsäalueella on kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla neljä röykkiötä. Röykkiöistä eteläisin (1) on hajotettu ja siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan, jossa on jäljellä vain pyöreä kehä. Se on halkaisijaltaan noin 6 m. Edellisestä noin 80 m luoteeseen on toinen röykkiö (2). Se on pitkänomainen, hajotettu ja kooltaan 9 x 6 m. Sen keskellä on kallioon asti ulottuva kraatteri. Kolmas röykkiö (3) on edellisestä 20 m luoteeseen. Se on hajotettu ja myös siinä on reunakiveystä ja keskellä kallioon saakka ulottuva kraatteri, jossa on näkyvissä laakakiviä (arkkua). Neljännestä röykkiöstä on vain pohja jäljellä. Sen halkaisija on 4 m. Metsätie kiertää röykkiön 3 pohjoisen puolelta noin 25 m päästä. Noin 450 m länsilounaaseen on peruskartallekin merkitty erillinen röykkiön jäännös, Björnsjölandet västra.
2017:
Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvaus on edelleen paikkansa pitävä. Neljän röykkiön keskikoordinaatit ja halkaisijat:
Röykkiö A halkaisija noin 10 m, N 6664774 E 341672.
Röykkiö B halkaisija noin 10 m, N 6664820 E 341624.
Röykkiö C halkaisija noin 4 m, N 6664813 E 341617.
Röykkiö D halkaisija noin 6 m, N 6664840 E 341626.
Paikka mitattu GPS/Glonass -laitteella +-5 m. Kohteen rajaus tarkentui hieman inventointihavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.149010041 |
149 |
Simonsberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
336267.38100000 |
6664786.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010041 |
Simonsbergetin kaakkoissivulla. Röykkiön halk. 4-5 m. Pengottu keskeltä, kiviä heitelty ympäristöön.
2017:
Röykkiö on pahoin tuhoutunut, vain muutamia kiviä jäljellä. Keskikoordinaatit: N 6664785 E 336269. |
| metsakeskus.149010041 |
149 |
Simonsberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
336267.38100000 |
6664786.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010041 |
Simonsbergetin kaakkoissivulla. Röykkiön halk. 4-5 m. Pengottu keskeltä, kiviä heitelty ympäristöön.
2017:
Röykkiö on pahoin tuhoutunut, vain muutamia kiviä jäljellä. Keskikoordinaatit: N 6664785 E 336269. |
| metsakeskus.149010042 |
149 |
Storrödjan |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
338403.54000000 |
6661126.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010042 |
Röykkiö sijaitsee Innanbäckin kylässä, Gunnarsin tilan päärakennuksesta 450 itään, kallioisen mäen kaakkoisrinteellä.
Röykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan 8-9 m, korkeus 1,8 m. Keskellä on kraatteri.
2017:
Röykkiön hieman tarkentuneet koordinaatit: N 6661126 E 338411. |
| metsakeskus.149010042 |
149 |
Storrödjan |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
338403.54000000 |
6661126.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010042 |
Röykkiö sijaitsee Innanbäckin kylässä, Gunnarsin tilan päärakennuksesta 450 itään, kallioisen mäen kaakkoisrinteellä.
Röykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan 8-9 m, korkeus 1,8 m. Keskellä on kraatteri.
2017:
Röykkiön hieman tarkentuneet koordinaatit: N 6661126 E 338411. |
| metsakeskus.149010043 |
149 |
Flakaberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
338452.51800000 |
6661544.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010043 |
Röykkiön jäännös sijaitsee Innanbäckin kylässä, Gunnarsin tilan päärakennuksesta 680 m itäkoilliseen, Flakabergetin eteläpuolella sijaitsevalla kallioisella kukkulalla, korkeimman kohdan länsipuolella, jyrkänteen reunalla.
Röykkiö on lähes täysin tuhottu, vain muutama kivi on jäljellä. Niistä on rakennettu rajamerkki. Ympäristössä on jokunen kivi hajallaan.
2017:
Paikka vaikuttaisi olevan ennallaan.
Röykkiön jäännöksen keskikoordinaatti (mitattu GPS/Glonass – laitteella, tarkkuus +-5 m)
N 6661550 E 338447. |
| metsakeskus.149010043 |
149 |
Flakaberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
338452.51800000 |
6661544.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010043 |
Röykkiön jäännös sijaitsee Innanbäckin kylässä, Gunnarsin tilan päärakennuksesta 680 m itäkoilliseen, Flakabergetin eteläpuolella sijaitsevalla kallioisella kukkulalla, korkeimman kohdan länsipuolella, jyrkänteen reunalla.
Röykkiö on lähes täysin tuhottu, vain muutama kivi on jäljellä. Niistä on rakennettu rajamerkki. Ympäristössä on jokunen kivi hajallaan.
2017:
Paikka vaikuttaisi olevan ennallaan.
Röykkiön jäännöksen keskikoordinaatti (mitattu GPS/Glonass – laitteella, tarkkuus +-5 m)
N 6661550 E 338447. |
| metsakeskus.149010044 |
149 |
Brobacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
337957.70100000 |
6664549.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010044 |
Röykkiöt sijaitsevat Ålkilan kylässä, Ingarskilajoen pohjoispuolella olevan kallioisen mäen laella, Gralin tilasta 160 m kaakkoon.
Toinen röykkiöistä on hajotettu, siitä on jäljellä pohjoisosa. Itäreunalla on näkyvissä joitakin suurempia kiviä. Röykkiön koko 8 x 5 m, ja korkeus on 0,8 m.
Röykkiön eteläpuolella parin metrin päässä siitä on kallion louhintapaikka.
Ensin mainitusta röykkiöstä noin 10 m lounaaseen on kiviä 5x2 m alalla. Paikalla on mahdollisesti ollut röykkiö, joka on lähes kokonaan tuhottu.
2017:
Röykkiön keskikoordinaatti on N 6664558 E 337971, sen halkaisija on noin 8 metriä. Paikka on mitattu GPS/Glonass -laitteella +-5 metriä. Kohteen rajaus tarkentui hieman inventointihavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.149010044 |
149 |
Brobacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
337957.70100000 |
6664549.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010044 |
Röykkiöt sijaitsevat Ålkilan kylässä, Ingarskilajoen pohjoispuolella olevan kallioisen mäen laella, Gralin tilasta 160 m kaakkoon.
Toinen röykkiöistä on hajotettu, siitä on jäljellä pohjoisosa. Itäreunalla on näkyvissä joitakin suurempia kiviä. Röykkiön koko 8 x 5 m, ja korkeus on 0,8 m.
Röykkiön eteläpuolella parin metrin päässä siitä on kallion louhintapaikka.
Ensin mainitusta röykkiöstä noin 10 m lounaaseen on kiviä 5x2 m alalla. Paikalla on mahdollisesti ollut röykkiö, joka on lähes kokonaan tuhottu.
2017:
Röykkiön keskikoordinaatti on N 6664558 E 337971, sen halkaisija on noin 8 metriä. Paikka on mitattu GPS/Glonass -laitteella +-5 metriä. Kohteen rajaus tarkentui hieman inventointihavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.149010045 |
149 |
Tallmo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
337414.91400000 |
6664273.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010045 |
Röykkiö sijaitsee Ålkilan kylässä, Ingarskilaån pohjoispuolella, metsäsaarekkeen länsikärjessä olevan kallion itäpuolella.
Röykkiö on hajotettu, siitä on näkyvillä kivikehä, jonka halkaisija on 3 m, ja korkeus 0,4 m.
2017:
Laonneen röykkiön keskikoordinaatti: N 6664265 E 337425. |
| metsakeskus.149010045 |
149 |
Tallmo |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
337414.91400000 |
6664273.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010045 |
Röykkiö sijaitsee Ålkilan kylässä, Ingarskilaån pohjoispuolella, metsäsaarekkeen länsikärjessä olevan kallion itäpuolella.
Röykkiö on hajotettu, siitä on näkyvillä kivikehä, jonka halkaisija on 3 m, ja korkeus 0,4 m.
2017:
Laonneen röykkiön keskikoordinaatti: N 6664265 E 337425. |
| metsakeskus.149010046 |
149 |
Halvdelskärr 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
340002.00000000 |
6664083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010046 |
Röykkiöt sijaitsevat Halvdelsin ja Rådkilan kylien rajalla, Karlsbergin tilan päärakennuksesta 770 metriä itäkoilliseen olevalla kalliolla. Vuoden 2002 tutkimuksen mukaan röykkiöiden halkaisijat ovat 4-5 metriä ja niitä on neljä kappaletta. Kolmessa röykkiössä on kivikehä.
Röykkiöt sijaitsevat luode-kaakkosuuntaisella kallioisella harjanteella. Kolme röykkiötä ovat kaakkoispäässä olevan peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla ja neljäs röykkiö niistä noin 60 metriä luoteeseen olevan muinaisjäännösmerkin kohdalla. Vuoden 2024 inventointihavaintojen perusteella röykkiöistä 1 ja 4 ovat selkeitä, röykkiö 3 melko tuhoutunut ja röykkiö 4 hieman kyseenalainen.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin 7 metriä näkyvältä osaltaan ja sammaloitunut. Reunaa kiertää isompien kivien kehä. Röykkiö on paikoin noin metrin korkea. Röykkiön 1 kaakkoispuolella pitäisi olla halkaisijaltaan matala röykkiö 3, läpimitta 4,5 metriä ja reunakivet ympärillä. Röykkiö 3 on kuitenkin epämääräinen. Paikalla voi hahmottaa isompien kivien kehää, joka on kuitenkin halkaisijaltaan noin 8 metriä. Keskellä näkyy kiveystä, mutta siitä kulkee polku, jonka kohdalta kivet ovat tulleet esiin. On mahdollista, että paikalla on reunakivien muodostama röykkiö, mutta se selviäisi vasta pintaturpeet poistamalla.
Röykkiö 2 on puolestaan noin 15 metriä röykkiöstä 1 länsiluoteeseen. Röykkiö on hyvin matala ja kivet ovat melko pieniä, kivikerroksia ei ole kuin pari. Tässä röykkiössä ei ole reunakiviä, sen muoto on hieman epämääräinen, kiveys vaikuttaa levinneen. halkaisija on ehkä noin 5 metriä. Röykkiön kaakkoispuolella noin 4 metrin päässä on myös pieni sammalen peittämä kivikasa.
Röykkiö 4 on matala, mutta erottuu selvästi kallion päällä. Röykkiössä on isompien alle metrin halkaisijaltaan olevien kivien kehä, eteläreunasta kiviä puuttuu, mahdollisesti ne on vieritetty noin 5 metriä alemmas kallion reunaan, jossa on kivikasa. Röykkiön läpimitta on noin 6 metriä. Röykkiön sisäosa on täytetty pään kokoisilla ja pienemmillä kivillä, mutta kivikerroksia näyttäisi olevan vain pari kolme. |
| metsakeskus.149010046 |
149 |
Halvdelskärr 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
340002.00000000 |
6664083.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010046 |
Röykkiöt sijaitsevat Halvdelsin ja Rådkilan kylien rajalla, Karlsbergin tilan päärakennuksesta 770 metriä itäkoilliseen olevalla kalliolla. Vuoden 2002 tutkimuksen mukaan röykkiöiden halkaisijat ovat 4-5 metriä ja niitä on neljä kappaletta. Kolmessa röykkiössä on kivikehä.
Röykkiöt sijaitsevat luode-kaakkosuuntaisella kallioisella harjanteella. Kolme röykkiötä ovat kaakkoispäässä olevan peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla ja neljäs röykkiö niistä noin 60 metriä luoteeseen olevan muinaisjäännösmerkin kohdalla. Vuoden 2024 inventointihavaintojen perusteella röykkiöistä 1 ja 4 ovat selkeitä, röykkiö 3 melko tuhoutunut ja röykkiö 4 hieman kyseenalainen.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin 7 metriä näkyvältä osaltaan ja sammaloitunut. Reunaa kiertää isompien kivien kehä. Röykkiö on paikoin noin metrin korkea. Röykkiön 1 kaakkoispuolella pitäisi olla halkaisijaltaan matala röykkiö 3, läpimitta 4,5 metriä ja reunakivet ympärillä. Röykkiö 3 on kuitenkin epämääräinen. Paikalla voi hahmottaa isompien kivien kehää, joka on kuitenkin halkaisijaltaan noin 8 metriä. Keskellä näkyy kiveystä, mutta siitä kulkee polku, jonka kohdalta kivet ovat tulleet esiin. On mahdollista, että paikalla on reunakivien muodostama röykkiö, mutta se selviäisi vasta pintaturpeet poistamalla.
Röykkiö 2 on puolestaan noin 15 metriä röykkiöstä 1 länsiluoteeseen. Röykkiö on hyvin matala ja kivet ovat melko pieniä, kivikerroksia ei ole kuin pari. Tässä röykkiössä ei ole reunakiviä, sen muoto on hieman epämääräinen, kiveys vaikuttaa levinneen. halkaisija on ehkä noin 5 metriä. Röykkiön kaakkoispuolella noin 4 metrin päässä on myös pieni sammalen peittämä kivikasa.
Röykkiö 4 on matala, mutta erottuu selvästi kallion päällä. Röykkiössä on isompien alle metrin halkaisijaltaan olevien kivien kehä, eteläreunasta kiviä puuttuu, mahdollisesti ne on vieritetty noin 5 metriä alemmas kallion reunaan, jossa on kivikasa. Röykkiön läpimitta on noin 6 metriä. Röykkiön sisäosa on täytetty pään kokoisilla ja pienemmillä kivillä, mutta kivikerroksia näyttäisi olevan vain pari kolme. |
| metsakeskus.149010047 |
149 |
Svartträsket |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
320911.59200000 |
6656614.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010047 |
Kallioisen mäen pohjoiseen viettävässä rinteessä. Halk. 4 m, kork. 0,5 m.
2017:
Paikkaa ei tarkastettu. Koordinaatti osoittaa paikalla olevan ulkorakennuksen kohdalle. Koordinaatti korjattiin 26 m mökistä luoteeseen. Sijainti nyt oletettavasti 10 m tarkkuudella. (Lauren 1993 kohde 47, s 44.) |
| metsakeskus.149010048 |
149 |
Björkudden E |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
332670.00000000 |
6658834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010048 |
Röykkiö sijaitsee Hagan kylässä, Kyrkfjärdenin länsilaidalla olevan niemen itäosassa, avokalliolla, kallion korkeimmasta kohdasta koilliseen.
Röykkiön halkaisija on 8 m ja korkeus 1,5 m. Keskellä on kraatteri ja röykkiötä on osittain hajotettu. Kiviä on vieritetty rinnettä alas.
inventointi 2017: Röykkiön halkaisijaksi mitattiin noin 10 metriä. Kohteen rajaus muuttui hieman inventointihavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.149010048 |
149 |
Björkudden E |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
332670.00000000 |
6658834.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010048 |
Röykkiö sijaitsee Hagan kylässä, Kyrkfjärdenin länsilaidalla olevan niemen itäosassa, avokalliolla, kallion korkeimmasta kohdasta koilliseen.
Röykkiön halkaisija on 8 m ja korkeus 1,5 m. Keskellä on kraatteri ja röykkiötä on osittain hajotettu. Kiviä on vieritetty rinnettä alas.
inventointi 2017: Röykkiön halkaisijaksi mitattiin noin 10 metriä. Kohteen rajaus muuttui hieman inventointihavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.149010049 |
149 |
Telegrafberget, varikkoalue |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
330228.83900000 |
6658114.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010049 |
Röykkiö sijaitsee Huoltovarmuuskeskuksen öljyvaraston varikkoalueella, Telegrafbergetin länsiosassa, Svartbäckin tilasta 260 metriä koilliseen. Röykkiö sijaitsee suhteellisen korkealla mäen rinteellä avokallioalueella, ei kuitenkaan mäen laella, joka on huomattavasti korkeammalla. Mäen alarinteeseen on tasattu tie ja jyrkässä rinteessä on hiekkakuoppa. Röykkiö on rinteessä kuopan luoteispuolella. Kuopan laitaa kiertää kiviaita. Mäellä kasvaa metsää ja mäen alla notkelmassa on tekoallas.
Röykkiö on pyöreä ja siihen on selvästi kajottu. Se on halkaisijaltaan 3,5 metriä ja korkeutta sillä on puolisen metriä. Röykkiön kiviä on levitetty etenkin röykkiön pohjoispuolelle. Siellä on kivikehiä, jotka on selvästi aseteltu viime aikoina. Kiviä on levinnyt myös röykkiön eteläpuolelle. Röykkiön reunoilla näkyy ladontaa 2-3 kivikerrosta. Röykkiön kivet ovat särmikkäitä ja kooltaan 0,2 – 0,4 metriä. Kiviä peittää jäkälä. Röykkiön keskellä on kuopanne. Vuoden 2007 inventoinnissa todettiin röykkiön olevan entisellään. Sen päältä otettiin GPS-mittaus p= 6660896, i= 3330318. Kartalle sijoitettuna piste osuu muinaisjäännösmerkin lounaispuolelle.
2017:
Paikka sijaitsee suljetulla alueella, eikä sitä tarkastettu. Röykkiön sijainti muutettuna ETRS-TM35FIN koordinaatistoon. |
| metsakeskus.149010049 |
149 |
Telegrafberget, varikkoalue |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
330228.83900000 |
6658114.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010049 |
Röykkiö sijaitsee Huoltovarmuuskeskuksen öljyvaraston varikkoalueella, Telegrafbergetin länsiosassa, Svartbäckin tilasta 260 metriä koilliseen. Röykkiö sijaitsee suhteellisen korkealla mäen rinteellä avokallioalueella, ei kuitenkaan mäen laella, joka on huomattavasti korkeammalla. Mäen alarinteeseen on tasattu tie ja jyrkässä rinteessä on hiekkakuoppa. Röykkiö on rinteessä kuopan luoteispuolella. Kuopan laitaa kiertää kiviaita. Mäellä kasvaa metsää ja mäen alla notkelmassa on tekoallas.
Röykkiö on pyöreä ja siihen on selvästi kajottu. Se on halkaisijaltaan 3,5 metriä ja korkeutta sillä on puolisen metriä. Röykkiön kiviä on levitetty etenkin röykkiön pohjoispuolelle. Siellä on kivikehiä, jotka on selvästi aseteltu viime aikoina. Kiviä on levinnyt myös röykkiön eteläpuolelle. Röykkiön reunoilla näkyy ladontaa 2-3 kivikerrosta. Röykkiön kivet ovat särmikkäitä ja kooltaan 0,2 – 0,4 metriä. Kiviä peittää jäkälä. Röykkiön keskellä on kuopanne. Vuoden 2007 inventoinnissa todettiin röykkiön olevan entisellään. Sen päältä otettiin GPS-mittaus p= 6660896, i= 3330318. Kartalle sijoitettuna piste osuu muinaisjäännösmerkin lounaispuolelle.
2017:
Paikka sijaitsee suljetulla alueella, eikä sitä tarkastettu. Röykkiön sijainti muutettuna ETRS-TM35FIN koordinaatistoon. |
| metsakeskus.149010050 |
149 |
Knappaskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
341745.16400000 |
6666819.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010050 |
Röykkiö sijaitsee Knappan kylässä, Knappaskogenin kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla, Hagalundin talosta 280 m kaakkoon.
Röykkiö on muodoltaan pyöreä, sen halkaisija on 7,5 m ja korkeus on 1,2 m. Keskellä on kraatteri.
Vuoden 1993 inventointikertomuksen mukaan kysymyksessä olisi vuonna 1894 tutkittu röykkiö, josta löytyi saviastianpaloja.
2017:
Röykkiön keskikoordinaatti: N 6666829 E 341761. Paikka mitattiin GPS/Glonass -laitteella (tarkkuus +-5 m). Kohteen rajaus muuttui hieman aiempiin tietoihin verrattuna. |
| metsakeskus.149010051 |
149 |
Skomakarbacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
336184.41100000 |
6664289.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010051 |
Röykkiöt sijaitsevat Ingarskilan kylässä, Hindersin tilasta 140 m luoteeseen, Skomakarbergetin laella, kalliopohjalla.
Pohjoisempi röykkiö on suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Kiviä on jäljellä röykkiön itäreunassa. Röykkiön koko on 3x5 m, kiviä jäljellä vain matala kerros. Röykkiön korkeus on alunpitäen ollut ehkä 1 m (paikallinen tieto).
Edellisestä noin 20 m etelään on toinen, myös suurimmaksi osaksi tuhoutunut röykkiö. Kiviä on kallion rinteellä hajallaan, poissa alkuperäiseltä paikaltaan.
2017:
Paikka muinaisjäännösrekisterin mukaisessa kunnossa: röykkiöiden kiviä on levinnyt pitkin rinnettä. |
| metsakeskus.149010052 |
149 |
Torshälla |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
344581.03300000 |
6665570.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010052 |
Kaksi röykkiötä kallioisella mäellä Bergin kylässä, Torshällan tilan päärakennuksesta noin 60 ja 180 m pohjoiseen. Pohjoisempi on kallioisen mäen pohjoispäässä, osittain hajotettu ja maakiven ympärislle rakennettu. Se on halkaisijaltaan noin 5 m ja noin 0,6 m korkea. Eteläisempi on edellisestä 120 m etelään ja samalla peltojen ympäröimällä kallioisella mäellä. Myös se on osittain tuhoutunut ja jäljellä on isommista kivistä muodostuvaa kivikehää. Kiviä on noin 8 x 7 m alalla. Molemmat röykkiöt on merkitty peruskartalle.
2017:
Paikalta havaittiin kolme röykkiötä.
Röykkiö A, halkaisija noin 8 metriä.
Röykkiö B, halkaisija noin 8 metriä.
Röykkiö C (uusi havainto).
Pohjoisemmasta aiemmin tunnetusta röykkiöstä noin 30 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan noin 10 metrinen, osin hajotettu röykkiö. |
| metsakeskus.149010052 |
149 |
Torshälla |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
344581.03300000 |
6665570.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010052 |
Kaksi röykkiötä kallioisella mäellä Bergin kylässä, Torshällan tilan päärakennuksesta noin 60 ja 180 m pohjoiseen. Pohjoisempi on kallioisen mäen pohjoispäässä, osittain hajotettu ja maakiven ympärislle rakennettu. Se on halkaisijaltaan noin 5 m ja noin 0,6 m korkea. Eteläisempi on edellisestä 120 m etelään ja samalla peltojen ympäröimällä kallioisella mäellä. Myös se on osittain tuhoutunut ja jäljellä on isommista kivistä muodostuvaa kivikehää. Kiviä on noin 8 x 7 m alalla. Molemmat röykkiöt on merkitty peruskartalle.
2017:
Paikalta havaittiin kolme röykkiötä.
Röykkiö A, halkaisija noin 8 metriä.
Röykkiö B, halkaisija noin 8 metriä.
Röykkiö C (uusi havainto).
Pohjoisemmasta aiemmin tunnetusta röykkiöstä noin 30 metriä koilliseen havaittiin halkaisijaltaan noin 10 metrinen, osin hajotettu röykkiö. |
| metsakeskus.149010053 |
149 |
Torshälla SE |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
344716.97700000 |
6665493.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010053 |
Bergin kylässä Degerbyn kirkosta runsas 5 km koilliseen sijaitseva osittain tuhoutunut röykkiö sijaitsee Torshällan päärakennuksesta noin 160 m itään, kallioisen peltojen ympäröivän mäen pohjoisosassa. Se on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan noin 0,4 m. Röykkiön muoto on nykyään epämääräinen ja siitä on jäljellä vain 1-2 kivikerrosta. Röykkiö on ollut merkittynä peruskarttalle 1980-luvulla, muttei ole enää uusimmalla (2001) kartalla.
2017:
Muinaisjäännösrekisterin tiedot ovat ajan tasalla.
Röykkiön jäänteiden keskikoordinaatit on merkitty raporttiin. |
| metsakeskus.149010053 |
149 |
Torshälla SE |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
344716.97700000 |
6665493.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010053 |
Bergin kylässä Degerbyn kirkosta runsas 5 km koilliseen sijaitseva osittain tuhoutunut röykkiö sijaitsee Torshällan päärakennuksesta noin 160 m itään, kallioisen peltojen ympäröivän mäen pohjoisosassa. Se on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan noin 0,4 m. Röykkiön muoto on nykyään epämääräinen ja siitä on jäljellä vain 1-2 kivikerrosta. Röykkiö on ollut merkittynä peruskarttalle 1980-luvulla, muttei ole enää uusimmalla (2001) kartalla.
2017:
Muinaisjäännösrekisterin tiedot ovat ajan tasalla.
Röykkiön jäänteiden keskikoordinaatit on merkitty raporttiin. |
| metsakeskus.149010054 |
149 |
Nyängen |
10001 |
12004 |
13047 |
11002 |
27000 |
338485.48300000 |
6664705.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010054 |
Kivipöytä sijaitsee Ålkilan kylässä, Grönkullan talosta 320 m koilliseen, Nyängen-nimisen peltoalueen koillispuolella, matalalla kallioisella harjanteella.
Laakakiven koko on 2,5x2,5 m ja paksuus 0,3 m. Laaka on nostettu neljän laakakivistä rakennetun pilarin varaan.
2017:
Paikka on entisellään. Koordinaatit tarkentuivat hieman: N 6664703 E 338493. |
| metsakeskus.149010055 |
149 |
Ragnvalds |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334367.00000000 |
6665024.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010055 |
Asuinpaikan osittain radan yli kulkevan tien alle jääviä osia hiekkapohjaisella pellolla tutkittu v. 1984. Asuinpaikkaa on jäljellä rautatien yli johtavan tieoikaisun, hiekkakuopan ja vanhan Inkoosta Virkkalaan johtavan maantien lounaispuolella, jossa on havaittu (v. 2002) kivikautisia asuinpaikkalöytöjä n. 60-80 m koordinaattien osoittamasta v:n 1984 kaivauspaikasta lounaaseen. Löytöpaikka on loivasti etelälounaaseen viettävä hiekkapohjainen peltojen ympäröimä pieni metsäkaistale, jossa myyränkäytävien keoista löydöt ovat peräisin.
2017:
Paikan koordinaatti osoittaa keskelle maantietä. Paikan keskipisteeksi ja rajaukseksi laitettu Katiskosken v. 2002 raportin kartan mukainen uusi löytöalue, joka on ehjää maastoa. |
| metsakeskus.149010056 |
149 |
Malmgård |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335311.76500000 |
6664019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010056 |
Suuren sorakuopan eteläpuolella, hiekkapohjaisella pellolla.
2012:
Paikka tarkastettiin v. 2012, mutta pelto oli ummessa eikä siitä saatu havaintoja. Paikka on rajattu Siiriäisen kuvauksen mukaisesti vanhan peruskartan avulla.
N: 6664013 E: 335283 |
| metsakeskus.149010057 |
149 |
Borganberget |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326284.36600000 |
6668913.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010057 |
Borganbergetin lounaisrinteessä olevan sorakuopan pohjoisreunassa.
2017:
Kohdetta ei tarkastettu, rajaus tehtiin aiemman tutkimuksen perusteella. |
| metsakeskus.149010058 |
149 |
Kvarnkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324393.14400000 |
6665386.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010058 |
Peltorinteellä, hietaperäisellä maalla.
2017:
Paikkaa ei tarkastettu maastossa. Rajaus Siiriäisen tarkan ja hyvän kuvauksen ja kartan perusteella. Nykykäsityksen mukaan paikkaa voisi pitää hajalöytöpaikkana. Statusta ei kuitenkaan nyt muutettu. |
| metsakeskus.149010060 |
149 |
Vahrs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329253.20800000 |
6662422.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010060 |
Varsin kartanon piha- ja puutarha-alueella sekä ympäröivällä pellolla.
2017:
Paikkaa ei tarkastettu. Lauren (v. 1993 kohde 60, s. 56) mainitsee osittain tuhoutuneeksi. Meinanderin kertomusta ei ole. Paikkaa ei rajattu tässä yhteydessä. |
| metsakeskus.149010062 |
149 |
Skomakarbacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
344001.26300000 |
6665816.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010062 |
Kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla. Suurelta osin tuhoutuneita, röykkiön 62:1 halk. ollut alunpitäen 5 m.
2017:
Paikalta havaittiin kaksi levinnyttä röykkiötä.
Röykkiö A, halkaisija noin 8 metriä. N 6665819 E 344009.
Röykkiö B, halkaisija noin 8 metriä. N 6665805 E 344002. |
| metsakeskus.149010063 |
149 |
Nötterkulla |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
324476.15700000 |
6657293.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010063 |
Röykkiö sijaitsee Finnbadan kylässä, Fagervikenin eteläpuolella, Fagervikin talosta 3 m pohjoiseen.
Röykkiön halkaisija on 8 m ja korkeus 1,7 m. Sen keskellä on kraatteri.
2017:
Paikkaa ei tarkastettu. Rajaus on tehty muinaisjäännösrekisterin mukaan.
Aiemmat raportit eivät kerro alueen olevan pihamaata ja heti röykkiön pohjoispuolella on pihatie ja koillispuolella uusi rakennus (jota ei vielä näy v. 1990 kartalla).
Ilmakuvasta katsoen rajauksen kohdalla on nurmikkoa.
Ilmakuvan ja viistovalovarjosteen mukaan rajaus olisi hieman väärässä kohdin. Vanhan talon pohjoispuolella voi mahdollisesti olla ehjä röykkiö.
Aiemman rajauksen ja pisteen kohdalla ei ole röykkiötä, mutta sen etelä-lounaispuolella voisi olla. Rajaus muutettu vanhan talon viereen sen pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.149010064 |
149 |
Dråsa kronoskog |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
320060.92900000 |
6656853.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010064 |
Åtminstone fyra stensättningar belägna uppe på krönet av ett kalberg beläget strax norr om gamla strandvägen.
1. Ett kärnröse byggt av två lager sten, diam. 1,5 m omgiven av en ofullständig kantked på 5 meters avstånd. Mellan kantkeden och kärnröset lper en stensträng i nordväst.
2. Ca 10 m väster om 1 ett litet oregelbundet röse byggt intill branten.
3. Ca 20 SW om 1 en fyrkantig stenram, ca 1 x 1 m.
4. Ca 10 m SE från 3 en ca 3 m lång, 0,4 m hög stenmur i N-E riktning.
2017:
Paikkaa ei ole tarkastettu. Rajaus on arvio kartan ja kuvauksen perusteella, kattaen tasaisen ja suppean lakialueen. |
| metsakeskus.149010065 |
149 |
Majdal |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332071.08300000 |
6661434.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010065 |
Vid vägkanten mellan Termonovas fabrik och Torp museum finns en sandgop som Vägverket använt. Till denna sandgrop har också transporterats material från andra platser såsom kvartsahaltigt kross, men det är urskiljbart i skilda högar. De fynd av typisk kamkeramik (NM 32247:1-2) och kvartsavslag som gjorts, härstammar från en provgrop gjord i en mot gropen från norr utskjutande landtunga. Jordmånen är fin sand och i provgropen kunde också iakttas sotig jord.
Terrängen är sandmo med gräs som undervegetation. Kalberg och klippor avgränsar i norr, sydost och sydväst en terrass lämplig för boplats. Vägen följer terassen och söder om den är terrängen bergig och sluttar mot fabriksområdet
2017:
Paikkaa ei ole tarkastettu. Rajaus on karkea arvio kartan ja viistovalovarjosteen perusteella, vielä ehjälle alueelle löytöpaikan ympärille.
2025:
Kohde tarkastettiin metsänkäyttöilmoitukseen liittyen. Kohteen lähiympäristöön tehtiin muutama koekuoppa, joissa ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. Aluerajausta ei voitu tehdä ilman tarkempaa kajoavaa tutkimusta. |
| metsakeskus.149010066 |
149 |
Nedergård |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329916.92400000 |
6666246.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010066 |
Kohde sijaitsee Ingarskilaån -nimisen joen pohjoispuolella, etelään laskevalla hiekkarinteellä. Asuinpaikan päällä on ollut nyttemmin purettu talo ja ulkorakennus. Virkkalaan ja Saloon vievien teitten välissä kulkeva tie on todennäköisesti rakennettu asuinpaikan päälle. Paikalta on löydetty liusketaltta, hiotun kiviesineen katkelma ja kvartseja. |
| metsakeskus.149010067 |
149 |
Nybacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
329338.17600000 |
6662528.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010067 |
Kivikautinen asuinpaikka v. 1964 kaivauskohteena olleesta Vahrsin asuinpaikasta vain n. 150 m pohjoiseen. V. 2002 löytynyt asuinpaikka on Vahrsin asuinpaikkaa hieman korkeammalla ja käsitelty erillisenä koekuopituksessa v. 1998 havaitun välialueen löydöttömyyden sekä rakentamisen aiheuttamien esteiden (tie, rakennukset) takia. Råbackantien luoteispuolella olevaan entiseen kapeaan peltokaistaleeseen tehdyn autotallin rakentamisen yhteydessä havaittu ensimmäiset merkit asuinpaikasta (löytöjä, pyöreä kuoppaliesi ym. palaneita kiviä, kulttuurikerrosta). Autotallirakennuksen pohjoispuolella peruskorjatun vanhan rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä rakennuksesta lounaaseen vedetyn viemärilinjakaivauksen seurannan yhteydessä paikallistettiin toinen liesi perustetun kiintosäiliön perustuskohdasta, tallin luoteispäädystä m. 5 m luoteeseen kohti kylän rukoushuonetta. Liedenpohja oli arviolta 1 m maanpinnasta. Myös tällä alueella on löytöjä, mm. keramiikkaa, kvartseja, kivilajia ja palanutta luuta sekä myös vaihtelevan, aina 40 cm, paksuista kulttuurikerrosta säilyneenä kynnöskerroksen alla hiekkamaaperässä. Toistaiseksi arvioitu laajuus n. 500 m2 ja n. 30 m matkalla viistosti korkeuskäyriä vasten. Asuinpaikan "yläraja" näyttäisi ulottuvan vain n. 5 m autotallin koillisen pitkäsivun linjan koillispuolelle, korkeuskäyrien n. kaakko-luode -suunnassa. Alaraja on epäselvä, mutta löytöjä on vielä n. 20 m tallin päädyn länsipuolella 1-2 m alempana, jossa suunnassa edelleen lännessä on luontainen muinainen rantatörmä, jonka juuressa Västankvarnin maantie tässä kohdassa kulkee.
2017:
Paikkaa ei tarkastettu. |
| metsakeskus.149010068 |
149 |
Staffans |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
338551.44000000 |
6667685.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010068 |
Staffansin kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Solbergån varrella, 500-600 m sen ylittävän rautatien pohjoispuolella, pääosin kaakkoon viettävässä pellossa (tila 1:61) ja osittain sen koillispuolella (tila 1:10). Yläosassaan pelto on suhteellisen loivasti viettävä hiesuperäistä maata, kaakossa kohti osin kurumaisessa laaksossa virtaavaa jokea jyrkähkösti viettävää enemmän savipitoista peltoa.
Löytöjä on havaittu peltoalueen lähes yläosasta aina pellon alareunaan saakka. Alimmat löydöt saattavat olla ylempää kynnössä siirtyneitä. Löytöjä on kaikkiaan arviolta n. 170 x 60 m alalta pellosta ja sen koillispuolen vanhan pientilan, nykyisen kesäasunnon piha-alueelta. Alempana piha-aluetta, sen itäosassa, on paikoin myös pieniä kalliopaljastumia. Korkeuseroista johtuen lienee pitempiaikainen asuinpaikka, mutta ydinalueet lienevät 30 m korkeusvaiheilla ja ajoittunevat tyypilliseen kampakeramiikan aikaan. Toisaalta jokilaakso pian pellon alapuolella ja alimpien löytöjen alapuolella sijoittuu n. 17,5 m korkeuteen mahdollistaen kivikauden lopun merenranta-asuinpaikan.
Tarkastuksen yhteydessä v. 2003 löytöjä (kvartseja, kivilajiesineiden katkelmia) havaittiin suuressa osassa kynnöspeltoa loivasti viettävällä ja myös jyrkemmin laskevalla kohdalla, n. 120-140 m matkalla korkeuskäyriä vastaan. Asuinpaikan kohdalla Solbergån vastarannalla on korkea ja kalliojyrkänteinen Forsberget. Joessa on tällä kohdalla nopeasti virtaava koski, jossa on ollut kylän mylly, jonka rakenteita on vieläkin havaittavissa. Koskea on perattu ja räjäytetty, joten alkuperäiset maastonmuodot ovat paikoin muuttuneet. Jokivarsi muodostaa suojellun kosteikkokasvillisuusalueen.
Asuinpaikkaa koekaivettiin vuonna 2005, jolloin vain pieni alue terassin reunan vaiheilla todettiin säilyneeksi kyntökerroksen alla.
2017:
paikkaa ei tarkastettu |
| metsakeskus.149010069 |
149 |
Nysvenskas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
334978.90100000 |
6663754.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010069 |
Runsaslöytöinen myöhäiskivikautinen - metallikautinen asuinpaikka Inkoosta Tähtelään (Täkter) vievän paikallistien länsipuolella, Ingarskilajoen sivuhaaran Storängsbäckenin pohjoispuolella, laaksosta kymmenkunta metriä kohoavan viljellyn terassimaisen maastokohdan päällä.
Maasto on paikoin kalliopaljasteista ja maaperä 30 cm peltomultakerroksen alla hiekkaa. Löytöjä on havaittu alueella, joka idässä rajoittuu maantiehen, lännessä ulottuu ainakin perunamaahan, n. 200 m tieltä naapuritilan (ent. ?) Gamla Svenskasin puolella. Pohjoisen puolella äärimmäisenä luonnollisena rajana on korkeampi kallioalue, etelässä jyrkähkösti viettävä rinne. Etelä-pohjoissuuntaista syvyyttä asuinpaikalla lienee n. 100 m verran. Löydöt koostuvat pellon pinnassa havaituista palaneista kivistä (kuusi keskittymää), joista yhden kohdalta paljastui koepistossa paikallaan oleva liesikiveys, eriaikaisesta keramiikasta, kvartsista, piistä ja kivilaji-iskoksista.
Pronssikaudella jokilaakso Nysvenskasin kohdalta itään (n. 12,5 m mpy) on ollut vielä matalana merenlahtena. Löytöjen joukossa on myös historiallisen ajan aineistoa, mm. astianpaloja ja Fagervikistä peräisin olevaa kuonaa. Ingarskilan kylän puolella n. 400 m ENE Malmgårdin asuinpaikka (56) likimain samoilla korkeuksilla.
2017:
Paikkaa ei voitu tarkemmin tarkastaa. Rajaus on tehty Katiskoksen kuvauksen mukaisesti. |
| metsakeskus.149010069 |
149 |
Nysvenskas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
334978.90100000 |
6663754.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010069 |
Runsaslöytöinen myöhäiskivikautinen - metallikautinen asuinpaikka Inkoosta Tähtelään (Täkter) vievän paikallistien länsipuolella, Ingarskilajoen sivuhaaran Storängsbäckenin pohjoispuolella, laaksosta kymmenkunta metriä kohoavan viljellyn terassimaisen maastokohdan päällä.
Maasto on paikoin kalliopaljasteista ja maaperä 30 cm peltomultakerroksen alla hiekkaa. Löytöjä on havaittu alueella, joka idässä rajoittuu maantiehen, lännessä ulottuu ainakin perunamaahan, n. 200 m tieltä naapuritilan (ent. ?) Gamla Svenskasin puolella. Pohjoisen puolella äärimmäisenä luonnollisena rajana on korkeampi kallioalue, etelässä jyrkähkösti viettävä rinne. Etelä-pohjoissuuntaista syvyyttä asuinpaikalla lienee n. 100 m verran. Löydöt koostuvat pellon pinnassa havaituista palaneista kivistä (kuusi keskittymää), joista yhden kohdalta paljastui koepistossa paikallaan oleva liesikiveys, eriaikaisesta keramiikasta, kvartsista, piistä ja kivilaji-iskoksista.
Pronssikaudella jokilaakso Nysvenskasin kohdalta itään (n. 12,5 m mpy) on ollut vielä matalana merenlahtena. Löytöjen joukossa on myös historiallisen ajan aineistoa, mm. astianpaloja ja Fagervikistä peräisin olevaa kuonaa. Ingarskilan kylän puolella n. 400 m ENE Malmgårdin asuinpaikka (56) likimain samoilla korkeuksilla.
2017:
Paikkaa ei voitu tarkemmin tarkastaa. Rajaus on tehty Katiskoksen kuvauksen mukaisesti. |
| metsakeskus.149010070 |
149 |
Svartnäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
329435.12500000 |
6664225.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010070 |
Kivikautinen (neoliittinen) asuinpaikka muinaislahden perukassa etelään viettävällä hiekkaisella nykyisellä peltorinteellä. Alueen alimmat kohdat asuinpaikan alapuolisella peltoaukealla sijoittuvat n.16-17 m korkeuteen, ilmeisesti runsas 5 m asuinpaikkaa alemmas. Löytökohtia on useampia yli 200 m matkalla Svartnäsin tilan peltoon pistävän ulkorakennuksen tontin molemmilla (WSW- ja ENE-) puolilla, jossa on kaksi selvempää löytöaluetta:
Svartnäs I itäpuolella ja Svartnäs II sen länsipuolella. Itäisemmässä paikan löytäjä on havainnut kaksi voimakasta hiilikeskittymää peltokynnöksessä. Löydöt ovat pääasiassa kvartseja, mutta myös kivilajiesineen katkelmia ja palanutta luuta. Samaisen lahden rannalla n. 200 m Svartnäsin eteläisemmästä löytöpaikasta on toinen erilliseksi katsottava, mahdollisesti hieman myöhäisempi asuinpaikka (Nygrännas) matalamman peltokohdan erottamana muinaiseen salmipaikan länsirannalla. Tarkastushetkellä pelto oli kynnettynä, mutta kuivuuden takia löytöjä ei juuri havaittu.
Jussila ja Sepänmaa 2012:
Paikalla käytäessä olivat alueen pellot nurmella ja täysin peitteisiä. Mitään löytöhavaintoja ei saatu. Paikan itä-kaakkoispuoleinen kallioinen metsäalue oli hakattu ja laikutettu ja se tarkastettiin, erityisesti suunnitellun maakaasuputkilinjan liepeiltä. Mitään esihistoriaan viittaavaa ei kivikkoisessa moreenimaastossa havaittu.
Paikan rajaus on oletus, joka on tehty muinaisjäännösrekisterin kuvauksen ja topografian perusteella, niin että paikka on rinteen loivemmalla yläosalla ilmoitetulla korkeustasolla ja hieman sen yläpuolella.
Maakaasuputki kulkee rinteen juurella alueella, jossa muinaisjäännöstä tuskin voi olla ja joka topografian ja kuvauksen perusteella ei myöskään ole asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.149010071 |
149 |
Nygrännas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
329261.20000000 |
6663924.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010071 |
Kivikautinen (neoliittinen) asuinpaikka Inkoon kahden kylän, Bollstadin ja Varsin, rajoilla, ainakin kolmen tilan alueella, pääosin Bollstadin puolelle. Asuinpaikka sijoittuu muinaislahden salmi- ja saaripaikan länsirannalle, lahden pohjukassa pohjoisessa, hieman korkeammalla sijaitsevasta varhaisemmasta ? Svartnäsin asuinpaikasta 200-m SSW. Löytöjä - lähinnä kvartsia - on havaittu n. 200 m matkalla peltoharjanteella, joka muodostaa kohti NNE pistävän osittain niemimäisen maastokohdan kohti muinaista lahdenpohjukkaa. Asuinpaikan lounaisosat kuuluvat Varsin kylään. Osittain tutkittu Varsin (ja Nybackan) kivikautinen asuinpaikka sijaitsee n. 1,3-1,6 m etelään.
Jussila ja Sepänmaa 2012:
Paikalla on purolaakso, muinainen lahdenpohja. Sen pohjukan länsipuolella on N-E suuntainen n. 300 m pitkä harjanne, joka on peltona ja sen eteläpäässä kallioinen metsäsaareke. Maaperä on silttimoreenia. Harjanteen laakson puoleinen itärinne on jyrkähkö ja sen juurella tasainen, kostea pelto ja puro. Pohjoiseen harjanne laskee loivasti. Paikalla käytäessä alueen pellot olivat nurmella ja täysin peitteiset. Mitään havaintoja asuinpaikasta ei saatu. Asuinpaikan rajaus on tehty aiemman kuvauksen ja topografian perusteella.
Maakaasuputki on suunniteltu kulkevaksi laakson pohjalla mutta aivan rinteen juurella osin alarinteessä, missä asuinpaikka ei voi olla. Alarinteesen on kuitenkin saattanut kyntämisen seurauksena valua löytöjä,
2017:
Kivikautisen asuinpaikan eteläkupeessa on autioitunut 1700-luvun tonttimaa (kohde nro 199) |
| metsakeskus.149010072 |
149 |
Krämars |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
326529.27100000 |
6669663.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010072 |
Kivikautinen (mesoliittinen) asuinpaikka Krämarsin kylän metsä- ja peltoalueen rajalla, Krämarsin tilan päärakennuksesta n. 130-200 m luoteeseen. Asuinpaikka on jyrkästi länteen viettävän peltorinteen päällä osin peltoterassilla ja osin viereisen metsän reunassa. Paikka on hiekkaperäistä maaperää, jonka Karjaan rajalta tuleva purouoma on kuluttanut jyrkäksi. Löydöt koostuvat pääosin kvartseista ja niitä on havaittu n. 60-80 m matkalta. Tarkastuksessa havaittiin pellolla muutamia kvartseja, joista ei otettu talteen.
2017:
Paikkaa ei tarkastettu maastossa. Rajaus aiemman kuvauksen ja kartan ja lidaraineiston ja myös vanhan peruskartan mukaan arvioituna. Alueen länsiosa on vanhaa metsittynyttä peltoa. Rajaus on siis karkea arvio. |
| metsakeskus.149010073 |
149 |
Teira Storängarna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
327307.96700000 |
6667866.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010073 |
Kivikautinen asuinpaikka laajahkon Storängarna-peltoalueen itäkulmauksessa, n. 200 m koilliseen Inkoo-Mustio-Salo maantieltä. Asuinpaikkalöytöjä on pellonreunasta itä-länsisuunnassa runsaan 100 m matkalta hiekkaiselta peltoterassilta, joka viettää loivasti etelään. Asuinpaikka jatkunee vielä metsän puolelle pohjoisessa. Havaitut löydöt koostuvat kvartseista, kiviesineen katkelmista ja yhdestä keramiikan palasta, joka saviaineksen perustella lienee nuorakeramiikkaa. Tarkastuksessa havaittu kvartseja, joita ei talletettu. Asuinpaikka ajoittunee myöhäismesoliittiseen merenrantavaiheeseen, jolloin se on sijainnut lahdenpohjukassa, mutta myös neoliittiseen kivikauteen, jolloin peltoaukea kauempana lännen suunnassa lienee muodostanut matalan järvialtaan.
2017:
Paikalla käytäessä pelto oli nurmella eikä uusia havaintoja saatu. Rajaus on arvio Katiskosken kuvauksen ja paikan topografian perusteella.
2023: Kohteelle lisättiin aluerajaus vuoden 2017 inventointiraportin perusteella.
2025: Pellon pohjoispuolella oleva metsämaa on laikutettu vuoden 2010 tienoilla. Laikutuskuopat ovat jo kasvaneet lähes umpeen, joten niistä ei uusia asuinpaikkahavaintoja saatu. Laikutuksen seurauksena asuinpaikka on kuitenkin vaurioitunut mikäli se on ulottunut metsän puolelle. |
| metsakeskus.149010073 |
149 |
Teira Storängarna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
327307.96700000 |
6667866.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.149010073 |
Kivikautinen asuinpaikka laajahkon Storängarna-peltoalueen itäkulmauksessa, n. 200 m koilliseen Inkoo-Mustio-Salo maantieltä. Asuinpaikkalöytöjä on pellonreunasta itä-länsisuunnassa runsaan 100 m matkalta hiekkaiselta peltoterassilta, joka viettää loivasti etelään. Asuinpaikka jatkunee vielä metsän puolelle pohjoisessa. Havaitut löydöt koostuvat kvartseista, kiviesineen katkelmista ja yhdestä keramiikan palasta, joka saviaineksen perustella lienee nuorakeramiikkaa. Tarkastuksessa havaittu kvartseja, joita ei talletettu. Asuinpaikka ajoittunee myöhäismesoliittiseen merenrantavaiheeseen, jolloin se on sijainnut lahdenpohjukassa, mutta myös neoliittiseen kivikauteen, jolloin peltoaukea kauempana lännen suunnassa lienee muodostanut matalan järvialtaan.
2017:
Paikalla käytäessä pelto oli nurmella eikä uusia havaintoja saatu. Rajaus on arvio Katiskosken kuvauksen ja paikan topografian perusteella.
2023: Kohteelle lisättiin aluerajaus vuoden 2017 inventointiraportin perusteella.
2025: Pellon pohjoispuolella oleva metsämaa on laikutettu vuoden 2010 tienoilla. Laikutuskuopat ovat jo kasvaneet lähes umpeen, joten niistä ei uusia asuinpaikkahavaintoja saatu. Laikutuksen seurauksena asuinpaikka on kuitenkin vaurioitunut mikäli se on ulottunut metsän puolelle. |
| metsakeskus.150000001 |
445 |
Märrarygg |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
190168.86200000 |
6707020.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150000001 |
Ett röse på kalberget. |
| metsakeskus.150000002 |
445 |
Dals bergen |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
190673.65800000 |
6707165.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150000002 |
Röse på kalberget |
| metsakeskus.150000003 |
445 |
Tvilax |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
186954.15100000 |
6706601.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150000003 |
Röse på kalberget som mäter 8.7 x 6.3 m |
| metsakeskus.150000003 |
445 |
Tvilax |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
186954.15100000 |
6706601.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150000003 |
Röse på kalberget som mäter 8.7 x 6.3 m |
| metsakeskus.150010001 |
445 |
Borgholm |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
191725.20000000 |
6713943.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010001 |
Borgholm är en ö med rester av en fornborg norr om huvvudön Jumo i Iniö, 550 m i S-N samt 400 m i W-E riktning. Ön är ca. 15 ha i areal och till form liknar den en trekant. Ön än bergig med rätt branta sluttningar besynnerligt i NW och N och täckt med barrskog. Hösta punkten (28 m ö.h.) ligger i norr. Längs de östra, södra och västra delarna av ön finns rester av kallmurning i sten parallelt med stränderna. Murrester finns i nio etapper, med en sammanlagd längd på ca. 450 m. Murarnas höjdläge, 8,1 m ö.h. som lägst i öster, ger konstruktioner terminus post quem datering till 800-talet. Borgholm är bland de äldsta kända fornlämningarna i Åbolandet, eftersom den nämdes redan av kyrkoherden i Tövsala A. Bergius i sin beskrivning fr. år 1674 till kronan.
Tarkastuskertomus 1988: Borgholmenin saari sijaitsee Iniön aukon eteläpuolella, suurten keskussaarten pohjoispuolella, Jumo etelässä, Hepmo kaakossa ja luoteessa Långholm. Borgholm on kolmiomainen (N-S suunnassa 500 m x 390 m), kallioinen ja louhikkoinen, pohjoispuoli korkeampi, rannoilla irtomaavyöhyke. Kylmäladottua muuria kolmessa jaksossa. A on 200 m pitkä kallion muotoja seuraava ladelma saaren länsisyrjässä. Koillisessa päässä muurin lähellä 8 m x 2 m matala latomus. Itärannan pohjoisosassa B-muuri 40 m pitkä, 10 m korkeuskäyrän tuntumassa, osittain mataloitunut lähes näkymättömiin. Muurin ja C-muurin välissä 140 m aukko. C-muuri seuraa 10 m käyrää kaartuen länteen ja nousee 13-15 käyrälle. Muurin ja em. A-osan välissä n. 50 m aukko. Alempana pieni pätkä muuria havaittavissa. Muurijaksojen välissä olevat vaikeakulkuiset kohdat ovat linnoittamatta, mutta ehkä osassa muurin aukkoja ollut puinen varustus. Linnoituksen rauniot ovat jääneet historian kirjoituksessa vähemmälle, mutta ne mainitaan kirjallisuudessa. |
| metsakeskus.150010001 |
445 |
Borgholm |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
191725.20000000 |
6713943.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010001 |
Borgholm är en ö med rester av en fornborg norr om huvvudön Jumo i Iniö, 550 m i S-N samt 400 m i W-E riktning. Ön är ca. 15 ha i areal och till form liknar den en trekant. Ön än bergig med rätt branta sluttningar besynnerligt i NW och N och täckt med barrskog. Hösta punkten (28 m ö.h.) ligger i norr. Längs de östra, södra och västra delarna av ön finns rester av kallmurning i sten parallelt med stränderna. Murrester finns i nio etapper, med en sammanlagd längd på ca. 450 m. Murarnas höjdläge, 8,1 m ö.h. som lägst i öster, ger konstruktioner terminus post quem datering till 800-talet. Borgholm är bland de äldsta kända fornlämningarna i Åbolandet, eftersom den nämdes redan av kyrkoherden i Tövsala A. Bergius i sin beskrivning fr. år 1674 till kronan.
Tarkastuskertomus 1988: Borgholmenin saari sijaitsee Iniön aukon eteläpuolella, suurten keskussaarten pohjoispuolella, Jumo etelässä, Hepmo kaakossa ja luoteessa Långholm. Borgholm on kolmiomainen (N-S suunnassa 500 m x 390 m), kallioinen ja louhikkoinen, pohjoispuoli korkeampi, rannoilla irtomaavyöhyke. Kylmäladottua muuria kolmessa jaksossa. A on 200 m pitkä kallion muotoja seuraava ladelma saaren länsisyrjässä. Koillisessa päässä muurin lähellä 8 m x 2 m matala latomus. Itärannan pohjoisosassa B-muuri 40 m pitkä, 10 m korkeuskäyrän tuntumassa, osittain mataloitunut lähes näkymättömiin. Muurin ja C-muurin välissä 140 m aukko. C-muuri seuraa 10 m käyrää kaartuen länteen ja nousee 13-15 käyrälle. Muurin ja em. A-osan välissä n. 50 m aukko. Alempana pieni pätkä muuria havaittavissa. Muurijaksojen välissä olevat vaikeakulkuiset kohdat ovat linnoittamatta, mutta ehkä osassa muurin aukkoja ollut puinen varustus. Linnoituksen rauniot ovat jääneet historian kirjoituksessa vähemmälle, mutta ne mainitaan kirjallisuudessa. |
| metsakeskus.150010002 |
445 |
Pajlax |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
187456.00000000 |
6706638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010002 |
Två rösen på kalberget. Det sydligare mäter 7.8 x 5.2 m och är 0.7 m högt. Det andra mäter 2.7 x 2.0 m och är 0.5 m högt.
Eteläisemmän röykkiön keskellä arkkumainen rakenne, osin hajotettu. Röykkiöstä 2 enää pohja (kivikehä) jäljellä. |
| metsakeskus.150010002 |
445 |
Pajlax |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
187456.00000000 |
6706638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010002 |
Två rösen på kalberget. Det sydligare mäter 7.8 x 5.2 m och är 0.7 m högt. Det andra mäter 2.7 x 2.0 m och är 0.5 m högt.
Eteläisemmän röykkiön keskellä arkkumainen rakenne, osin hajotettu. Röykkiöstä 2 enää pohja (kivikehä) jäljellä. |
| metsakeskus.150010003 |
445 |
Stormoss 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
189697.04000000 |
6708461.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010003 |
Röse på kalberget, som mäter 9..2 x 6.3 m och är 0.5 m högt. |
| metsakeskus.150010003 |
445 |
Stormoss 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
189697.04000000 |
6708461.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010003 |
Röse på kalberget, som mäter 9..2 x 6.3 m och är 0.5 m högt. |
| metsakeskus.150010004 |
445 |
Stormoss 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
189859.97800000 |
6708509.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010004 |
Två rösen på kalberget. Det västligare mäter 7.1 x 6.0 m och är 0.5 m högt. Det mera i öster belägna mäter 4.3 x 4.1 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.150010004 |
445 |
Stormoss 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
189859.97800000 |
6708509.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010004 |
Två rösen på kalberget. Det västligare mäter 7.1 x 6.0 m och är 0.5 m högt. Det mera i öster belägna mäter 4.3 x 4.1 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.150010005 |
445 |
Kummelberg |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
190048.90000000 |
6708680.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010005 |
Röse på kalberget som mäter 6.7 m i dimater och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.150010005 |
445 |
Kummelberg |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
190048.90000000 |
6708680.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010005 |
Röse på kalberget som mäter 6.7 m i dimater och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.150010006 |
445 |
Kuckuberg |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
190650.65900000 |
6707901.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010006 |
Ett röse som mäter 3.7 m i diameter och är 0.7 m högt. |
| metsakeskus.150010007 |
445 |
Dalarna |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
190292.80400000 |
6707612.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010007 |
Röse på kalberget som mäter 13.8 x 5.5 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.150010008 |
445 |
Jussas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
191238.43100000 |
6707184.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010008 |
Röse på kalberget som mäyer 3.6 x 2.0 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.150010009 |
445 |
Äspholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
190342.75800000 |
6713105.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010009 |
Röse på Äspholmens högsta punkt. Det mäter 8.1 x 7.1 m och är 0.8 m högt. En stenföpackning, troligen ett röse till, finns på öets norra bergkrön (koordinater p=6716 240; i=3190 460. Platsen är ogranskad. Enligt höjdläget (c. 20 m ö.h.) torde röset dateras först till tidig järnålder. |
| metsakeskus.150010010 |
445 |
Långholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
190673.62400000 |
6713979.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010010 |
Röse på kalberget som mäter 9.1 x 7.7 m och är 1.1 m högt. |
| metsakeskus.150010011 |
445 |
Rådalen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
191042.50800000 |
6707785.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010011 |
Råsten mellan byns norra och södra del i en gles barrskog med risig sluttning. |
| metsakeskus.150010012 |
445 |
Kyrgårdsgärda |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
190780.60500000 |
6708350.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010012 |
Kyrkplats enligt kyrkböckerna och platsens namn samt begravningsplats i en inhängnad |
| metsakeskus.150010013 |
445 |
Byberget |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
191109.47000000 |
6708522.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010013 |
Enligt den muntliga traditionen öns äldsta boplats. Terrängen är en kal klippa, på sidorna gräs och buskvegetation. |
| metsakeskus.150010014 |
445 |
Norröarna |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27006 |
190644.65600000 |
6709369.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.150010014 |
Gammal kyrkogrund och gravplats |
| metsakeskus.151010001 |
151 |
Korpilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
223124.73800000 |
6898530.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010001 |
Asuinpaikka sijaitsee viljelysmaalla Kärjenjokilaaksossa, joen länsirannalla, itään viettävällä peltorinteellä. Paikalta on saatu löytöjä eri aikoina. Löytöalueen korkeus on noin 55-60 metriä. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Vuoden 1991 inventoinnissa aiemmin tunnetun alueen yläpuolelta itään viettävältä hiekkakankaalta löytyi kvartseja ja kvartsiitti-iskos, noin 60-62 metrin korkeudelta. Löydöt ovat kankaan itäreunan suuntaiselta tieuralta, tieurien risteyksestä ja tästä noin 60 m pohjoiseen. Asuinpaikan tarkempia rajoja ei tunneta.
Inventointi 2023-24:
Inventoinnin aikaan peltoalue oli aluskasvillisuuden peitossa, eikä alueelta tehty uusia havaintoja muinaisjäännöksestä. Pellon itäpuolella tieurien ja muinaisjäännösalueiden väliselle hiekkakankaalle tehtiin muutamia kairauksia, josta ei kuitenkaan havaittu kulttuurikerroksia tai muuta ihmistoimintaan viittavia merkkejä. Sekä peltoalue että sen itäpuolinen hiekkakangas noin 60–62 m mpy korkeudella ovat otollista aluetta kivikautisen asuinpaikan kannalta. |
| metsakeskus.151010002 |
151 |
Haanpää/Hatanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222737.88600000 |
6899771.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010002 |
Asuinpaikka sijaitsee viljelysmaalla Kärjenjokilaaksossa; Kärjenkosken koulun (ala-aste) tontilla ja sen pohjoispuoleisella pellolla, runsas 300 m Kärjenjoen uomasta länteen. Paikalta on tietoa aiemmin hukkaan joutuneista esineistä. Koulun opettaja-asuntolan länsipäädyn rikkoutuneesta maanpinnasta on löytynyt kvartsia ja 75-100 m koulun pohjoispuolelta pellolta kiviesineitä. Opettaja-asuntolaa rakennettaessa kerrotaan löytyneen kolme liesikiveystä kahden metrin välein.
Inventoinnissa 1990 löytyi peltoalueen pohjoisosasta, noin 160-200 m koulusta pohjoiseen kvartseja. Asuinpaikka lienee laaja ja jatkunee sekä pohjoiseen että koulurakennuksen eteläpuolelle. |
| metsakeskus.151010003 |
151 |
Haaramo/Kuusela/Kankaanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
228985.34100000 |
6908231.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010003 |
Kohde sijaitsee Isojokilaaksossa, itärinteellä, viljelysmaalla, pitkällä, muinaisen rannan myötäisellä alueella. Löytöalueen pituus on noin 640 m, ulottuen Haaramon talon eteläpuolelta Viitasen talolle saakka. Löydöt näyttävät sijoittuvan 70 metrin korkeuskäyrälle ja sen yläpuolelle. Esinelöytöjen lisäksi Haaramon, Kankaanrannan ja Kuoppalan mailta tunnetaan joukko pelto- ja rakennustöissä esiin tulleita liesikiveyksiä.
Runsaasti löytöjä viljelysmailta, eri aikoina. |
| metsakeskus.151010004 |
151 |
Rantanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230761.64600000 |
6904592.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010004 |
Kohde sijaitsee Isojoki-Lapväärtti maantien lounaispuolella noin 500-600 m, Hongonkeitaan pohjoispuolella, Isojoen länsi-/eteläpuolella, jokiuomasta noin 1 km etelään. Löytöjä viljelysmaalta eri aikoina. Myös läheisyydestä tunnetaan joukko irtolöytöjä.
Asuinpaikan tarkempi laajuus määrittämättä. |
| metsakeskus.151010006 |
151 |
Kettukalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
223096.77600000 |
6892382.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010006 |
Kohde sijaitsee kalliomaastossa, vedenjakaja-alueella, Siiroosta noin 3,5 km eteläkaakkoon, kahden suoalueen välillä. Röykkiö sijaitsee pienehkön kalliopaljastuman luoteispäässä. Se on suhteellisen hyväkuntoinen, kooltaan noin 4 m läpimitaten ja sen keskellä on kuopanne.
Tarkastus 2022:
Luonnonlohkareista kootun matalan röykkiön koko on noin 5 x 5 m. Kivikertoja on enintään muutama ja röykkiössä ei erotu selkeää rakennetta. Röykkiön kyljessä sen pohjoispuolella on pienempi pyöreä röykkiö, halkaisijaltaan noin 2 m, kivikertoja 1-2. Suuremman röykkiön lounaispuolella on myös hajanaisia kiviä, jotka lienevät peräisin röykkiöstä. Röykkiössä on vanhoja kaivelun jälkiä. |
| metsakeskus.151010007 |
151 |
Forsman |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222396.02400000 |
6900637.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010007 |
Paikka sijaitsee Kärjenjoen länsipuolella, itään laskevalla peltorinteellä, Forsmanin talon pohjoispuolella, viljelysmaan yläosassa. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsiesineitä, -ytimiä ja -iskoksia) on kaikkiaan noin 400 m matkalla lähellä metsänreunaa. Löytöalueen pohjois- ja eteläpään välillä on korkeuseroa noin 5 metriä. Asuinpaikka jatkuu mahdollisesti länsipuolella olevaan metsikköön, josta löytyi myös iskoksia tienleikkauksesta. |
| metsakeskus.151010008 |
151 |
Haaro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232203.07000000 |
6903665.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010008 |
Paikka sijaitsee Isonjoen ja Heikkilänjoen haarasta noin 300 m länsiluoteeseen, Isojoen ja paikallistien 664 välisellä pellolla. Paikalta on löytynyt pohjalaisen tyypin kirves (Satakunnan museo 7722). Inventoinnissa 1990 löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia hiekkamaasta, pellolta. Löytöalueen laajuus etelä-pohjoissuunnassa on noin 150 metriä. |
| metsakeskus.151010009 |
151 |
Ojanperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230039.92900000 |
6906669.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010009 |
Kohde sijaitsee Isojoen uoman itäpuolella noin 650-700 metriä, Jätinmäen länsipuolella, pellolla. Inventoinnissa 1990 löytyi Ojanperän talosta noin 460-500 m koilliseen, kolmesta eri kohdasta hiekkaperäisestä pellosta kvartsia. Pelto viettää länsiluoteeseen. Lisäksi Ojanperän tilalta on aiemmin löytynyt kourutaltan katkelma (Satakunnan museo 8014). |
| metsakeskus.151010010 |
151 |
Paattikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241970.14800000 |
6904325.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010010 |
Kohde sijaitsee Heikkilän ja Kodesjärven kylien rajalla, Paattikankaan itäreunalla, hiekanottolaueella, Isojoen sivuhaaran Heikkilänjokeen laskevan Kärkiluoman länsipuolella noin 200-300 m.
Löytöjä (kvartseja) on kolmesta kohdasta noin 450 metrin matkalla; löytöpaikoilla on välimatkaa noin 150-190 metriä. Löytökohdat ovat eri korkeuksilla (115-125 m mpy). Löytöalueella 2 on selvä terassimuodostelma, jonka läheisyydessä oli 2 kuopannetta.
Löytöpaikan 2 alueella asuinpaikka lienee suureksi osaksi tuhoutunut soranotossa.
- kohde tarkastettava maastossa - |
| metsakeskus.151010011 |
151 |
Rimpikangas E/1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
235441.78900000 |
6899643.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010011 |
Isojokilaakson länsireunalla, Rimpikankaan itärinteellä on näkyvissä useita rantaterasseja. Löytöalue on laaja, hiekkamaata, osaksi hiekanottoaluetta, josta osalla voimassa maa-aineslupa. Löytöjä on osaksi kuoritulla soranottoalueella sekä metsämaalla terassin reunoilla, 99-102 metrin korkeuskäyrien välillä. Koillisessa, kuorimattomalla metsämaalla löytöjä on noin 92-97 metrin korkeudella.
Löytöalueella on todettu 5 erillistä selvempää löytökohtaa. Löytöalueen kokonaispituus on noin 1,3 km, korkeus noin 90-102 m välillä, eri-ikäisillä rantaterasseilla. Kohde jatkuu ilmeisesti etelään. Terasseilla on myös kuopanteita, joista osa pyyntikuoppia, joku laajempi mahdollisesti asumuspainanne.
Alueella tehtiin kartoitus (koekaivausryhmä) syyskuussa 2016 (tietojen täydentäminen käynnissä) |
| metsakeskus.151010011 |
151 |
Rimpikangas E/1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
235441.78900000 |
6899643.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010011 |
Isojokilaakson länsireunalla, Rimpikankaan itärinteellä on näkyvissä useita rantaterasseja. Löytöalue on laaja, hiekkamaata, osaksi hiekanottoaluetta, josta osalla voimassa maa-aineslupa. Löytöjä on osaksi kuoritulla soranottoalueella sekä metsämaalla terassin reunoilla, 99-102 metrin korkeuskäyrien välillä. Koillisessa, kuorimattomalla metsämaalla löytöjä on noin 92-97 metrin korkeudella.
Löytöalueella on todettu 5 erillistä selvempää löytökohtaa. Löytöalueen kokonaispituus on noin 1,3 km, korkeus noin 90-102 m välillä, eri-ikäisillä rantaterasseilla. Kohde jatkuu ilmeisesti etelään. Terasseilla on myös kuopanteita, joista osa pyyntikuoppia, joku laajempi mahdollisesti asumuspainanne.
Alueella tehtiin kartoitus (koekaivausryhmä) syyskuussa 2016 (tietojen täydentäminen käynnissä) |
| metsakeskus.151010011 |
151 |
Rimpikangas E/1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
235441.78900000 |
6899643.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010011 |
Isojokilaakson länsireunalla, Rimpikankaan itärinteellä on näkyvissä useita rantaterasseja. Löytöalue on laaja, hiekkamaata, osaksi hiekanottoaluetta, josta osalla voimassa maa-aineslupa. Löytöjä on osaksi kuoritulla soranottoalueella sekä metsämaalla terassin reunoilla, 99-102 metrin korkeuskäyrien välillä. Koillisessa, kuorimattomalla metsämaalla löytöjä on noin 92-97 metrin korkeudella.
Löytöalueella on todettu 5 erillistä selvempää löytökohtaa. Löytöalueen kokonaispituus on noin 1,3 km, korkeus noin 90-102 m välillä, eri-ikäisillä rantaterasseilla. Kohde jatkuu ilmeisesti etelään. Terasseilla on myös kuopanteita, joista osa pyyntikuoppia, joku laajempi mahdollisesti asumuspainanne.
Alueella tehtiin kartoitus (koekaivausryhmä) syyskuussa 2016 (tietojen täydentäminen käynnissä) |
| metsakeskus.151010011 |
151 |
Rimpikangas E/1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27019 |
235441.78900000 |
6899643.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010011 |
Isojokilaakson länsireunalla, Rimpikankaan itärinteellä on näkyvissä useita rantaterasseja. Löytöalue on laaja, hiekkamaata, osaksi hiekanottoaluetta, josta osalla voimassa maa-aineslupa. Löytöjä on osaksi kuoritulla soranottoalueella sekä metsämaalla terassin reunoilla, 99-102 metrin korkeuskäyrien välillä. Koillisessa, kuorimattomalla metsämaalla löytöjä on noin 92-97 metrin korkeudella.
Löytöalueella on todettu 5 erillistä selvempää löytökohtaa. Löytöalueen kokonaispituus on noin 1,3 km, korkeus noin 90-102 m välillä, eri-ikäisillä rantaterasseilla. Kohde jatkuu ilmeisesti etelään. Terasseilla on myös kuopanteita, joista osa pyyntikuoppia, joku laajempi mahdollisesti asumuspainanne.
Alueella tehtiin kartoitus (koekaivausryhmä) syyskuussa 2016 (tietojen täydentäminen käynnissä) |
| metsakeskus.151010011 |
151 |
Rimpikangas E/1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
235441.78900000 |
6899643.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010011 |
Isojokilaakson länsireunalla, Rimpikankaan itärinteellä on näkyvissä useita rantaterasseja. Löytöalue on laaja, hiekkamaata, osaksi hiekanottoaluetta, josta osalla voimassa maa-aineslupa. Löytöjä on osaksi kuoritulla soranottoalueella sekä metsämaalla terassin reunoilla, 99-102 metrin korkeuskäyrien välillä. Koillisessa, kuorimattomalla metsämaalla löytöjä on noin 92-97 metrin korkeudella.
Löytöalueella on todettu 5 erillistä selvempää löytökohtaa. Löytöalueen kokonaispituus on noin 1,3 km, korkeus noin 90-102 m välillä, eri-ikäisillä rantaterasseilla. Kohde jatkuu ilmeisesti etelään. Terasseilla on myös kuopanteita, joista osa pyyntikuoppia, joku laajempi mahdollisesti asumuspainanne.
Alueella tehtiin kartoitus (koekaivausryhmä) syyskuussa 2016 (tietojen täydentäminen käynnissä) |
| metsakeskus.151010011 |
151 |
Rimpikangas E/1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27013 |
235441.78900000 |
6899643.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010011 |
Isojokilaakson länsireunalla, Rimpikankaan itärinteellä on näkyvissä useita rantaterasseja. Löytöalue on laaja, hiekkamaata, osaksi hiekanottoaluetta, josta osalla voimassa maa-aineslupa. Löytöjä on osaksi kuoritulla soranottoalueella sekä metsämaalla terassin reunoilla, 99-102 metrin korkeuskäyrien välillä. Koillisessa, kuorimattomalla metsämaalla löytöjä on noin 92-97 metrin korkeudella.
Löytöalueella on todettu 5 erillistä selvempää löytökohtaa. Löytöalueen kokonaispituus on noin 1,3 km, korkeus noin 90-102 m välillä, eri-ikäisillä rantaterasseilla. Kohde jatkuu ilmeisesti etelään. Terasseilla on myös kuopanteita, joista osa pyyntikuoppia, joku laajempi mahdollisesti asumuspainanne.
Alueella tehtiin kartoitus (koekaivausryhmä) syyskuussa 2016 (tietojen täydentäminen käynnissä) |
| metsakeskus.151010011 |
151 |
Rimpikangas E/1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27014 |
235441.78900000 |
6899643.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010011 |
Isojokilaakson länsireunalla, Rimpikankaan itärinteellä on näkyvissä useita rantaterasseja. Löytöalue on laaja, hiekkamaata, osaksi hiekanottoaluetta, josta osalla voimassa maa-aineslupa. Löytöjä on osaksi kuoritulla soranottoalueella sekä metsämaalla terassin reunoilla, 99-102 metrin korkeuskäyrien välillä. Koillisessa, kuorimattomalla metsämaalla löytöjä on noin 92-97 metrin korkeudella.
Löytöalueella on todettu 5 erillistä selvempää löytökohtaa. Löytöalueen kokonaispituus on noin 1,3 km, korkeus noin 90-102 m välillä, eri-ikäisillä rantaterasseilla. Kohde jatkuu ilmeisesti etelään. Terasseilla on myös kuopanteita, joista osa pyyntikuoppia, joku laajempi mahdollisesti asumuspainanne.
Alueella tehtiin kartoitus (koekaivausryhmä) syyskuussa 2016 (tietojen täydentäminen käynnissä) |
| metsakeskus.151010011 |
151 |
Rimpikangas E/1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27014 |
235441.78900000 |
6899643.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010011 |
Isojokilaakson länsireunalla, Rimpikankaan itärinteellä on näkyvissä useita rantaterasseja. Löytöalue on laaja, hiekkamaata, osaksi hiekanottoaluetta, josta osalla voimassa maa-aineslupa. Löytöjä on osaksi kuoritulla soranottoalueella sekä metsämaalla terassin reunoilla, 99-102 metrin korkeuskäyrien välillä. Koillisessa, kuorimattomalla metsämaalla löytöjä on noin 92-97 metrin korkeudella.
Löytöalueella on todettu 5 erillistä selvempää löytökohtaa. Löytöalueen kokonaispituus on noin 1,3 km, korkeus noin 90-102 m välillä, eri-ikäisillä rantaterasseilla. Kohde jatkuu ilmeisesti etelään. Terasseilla on myös kuopanteita, joista osa pyyntikuoppia, joku laajempi mahdollisesti asumuspainanne.
Alueella tehtiin kartoitus (koekaivausryhmä) syyskuussa 2016 (tietojen täydentäminen käynnissä) |
| metsakeskus.151010011 |
151 |
Rimpikangas E/1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
235441.78900000 |
6899643.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010011 |
Isojokilaakson länsireunalla, Rimpikankaan itärinteellä on näkyvissä useita rantaterasseja. Löytöalue on laaja, hiekkamaata, osaksi hiekanottoaluetta, josta osalla voimassa maa-aineslupa. Löytöjä on osaksi kuoritulla soranottoalueella sekä metsämaalla terassin reunoilla, 99-102 metrin korkeuskäyrien välillä. Koillisessa, kuorimattomalla metsämaalla löytöjä on noin 92-97 metrin korkeudella.
Löytöalueella on todettu 5 erillistä selvempää löytökohtaa. Löytöalueen kokonaispituus on noin 1,3 km, korkeus noin 90-102 m välillä, eri-ikäisillä rantaterasseilla. Kohde jatkuu ilmeisesti etelään. Terasseilla on myös kuopanteita, joista osa pyyntikuoppia, joku laajempi mahdollisesti asumuspainanne.
Alueella tehtiin kartoitus (koekaivausryhmä) syyskuussa 2016 (tietojen täydentäminen käynnissä) |
| metsakeskus.151010011 |
151 |
Rimpikangas E/1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27015 |
235441.78900000 |
6899643.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010011 |
Isojokilaakson länsireunalla, Rimpikankaan itärinteellä on näkyvissä useita rantaterasseja. Löytöalue on laaja, hiekkamaata, osaksi hiekanottoaluetta, josta osalla voimassa maa-aineslupa. Löytöjä on osaksi kuoritulla soranottoalueella sekä metsämaalla terassin reunoilla, 99-102 metrin korkeuskäyrien välillä. Koillisessa, kuorimattomalla metsämaalla löytöjä on noin 92-97 metrin korkeudella.
Löytöalueella on todettu 5 erillistä selvempää löytökohtaa. Löytöalueen kokonaispituus on noin 1,3 km, korkeus noin 90-102 m välillä, eri-ikäisillä rantaterasseilla. Kohde jatkuu ilmeisesti etelään. Terasseilla on myös kuopanteita, joista osa pyyntikuoppia, joku laajempi mahdollisesti asumuspainanne.
Alueella tehtiin kartoitus (koekaivausryhmä) syyskuussa 2016 (tietojen täydentäminen käynnissä) |
| metsakeskus.151010012 |
151 |
Rimpikangas SE/2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
235086.00000000 |
6899206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010012 |
Kohde sijaitsee Isojoen länsipuolella, Rimpikankaan itäosassa, Isojoen uomasta noin 340 m länsilounaaseen, maantien länsilaidassa (inventointikertomuksessa sanotaan itälaidasta, mutta karttaan merkitty tien länsipuoli). Löytöjä on kahdesta kohtaa (kvartsiesine, -iskoksia) tienleikkauksesta, puron eteläpuolelta. Pohjoispuolelta alkaa Rimpikankaan (kohde Isojoki 11) löytöalue. |
| metsakeskus.151010013 |
151 |
Sarvikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241534.35200000 |
6897040.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010013 |
Paikka sijaitsee Kodesjärven kylässä, Sarviluoman länsipuolella paikallisteiden välisessä kolmiossa Sarvikankaan soranottoalueen maastossa.
Kangasmaasto on loivaa itärinnettä. Löytöjä on neljästä eri kohdasta yhteensä noin 270 m pitkältä vyöhykkeeltä korkeuskäyrien 112 ja 115 m mpy väliltä. Melko niukat löydöt ovat kvartsia.
Kohdetta on inventoitu vuosina 1990 2006, 2019 ja 2022, ja sitä on tutkittu kaivauksin vuonna 2006.
Inventointi 2022:
Inventoinnissa havaittiin voimajohtolinjan koillispuolella asuinpaikkalöytöjä hiekka-kuopan reunassa samoilla kohdilla kuin vuonna 2019. Lisäksi aiempien havaintopaikkojen kaakkoispuolella havaittiin pienen hiekkakuopan reunassa kvartsi-iskoksia, minkä perusteella muinaisjäännökselle esitettiin uusi, laajennettu aluerajaus. Alarinteen puolella idässä kivikautinen asuinpaikka saattaa olla arvioitua laajempi, joten laajuus tulee selvittää ennen mahdollisia rakentamistoimenpiteitä. |
| metsakeskus.151010014 |
151 |
Rajavainio/Korvenala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
223586.54100000 |
6900476.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010014 |
Paikka sijaitsee viljelysmaalla, Rajavainion talon pohjoispuolella, länteen viettävällä pellolla, Kärjenjoesta noin 600 metriä itäkoilliseen.
Korvenalan Vanhanvainion pellosta on vuoden 1870 vaiheilla löydetty liuskerengas (Satakunnan museo). Rajavainion tilan mailta on eri aikoina löytynyt kolme reikäkiveä, jotka ovat talon väen hallussa. Inventoinnissa 1990 löytyi Rajavainion talon pohjoispuoliselta pellolta muutamia kvartsi-iskoksia. Vuoden 1991 täydennysinventoinnissa kohteelta saatiin talteen lisää esinelöytöjä. Kohteeseen kuuluu useita pesäkkeitä muutaman sadan metrin matkalla hiekkaisessa peltorinteessä, 55 ja 60 metrin korkeuskäyrien välillä. |
| metsakeskus.151010015 |
151 |
Porraslakso |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
228612.50200000 |
6906872.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010015 |
Paikka sijaitsee Isojoen uoman länsipuolella, joesta noin 760 metriä. Hernesharjun talosta noin 150 metriä pohjoisluoteeseen löytyi inventoinnissa 1990 hiekkaperäisestä tieleikkauksesta muutamia kvartsi-iskoksia. Maasto on loivasti itään viettävää kangasmaastoa. Kohteen asuinpaikkaluonne on epävarma.
|
| metsakeskus.151010016 |
151 |
Kiviharju N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
229946.96800000 |
6905452.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010016 |
Paikka sijaitsee Isojoen uoman länsilounaispuolella, joesta noin 200 metriä. Inventoinnissa 1990 löytyi pienehkön rinnepellon yläosasta, uuden tielinjauksen kohdalta osin epämääräisiä kvartseja noin 20-30 metrin matkalla. Mitään muuta asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu, joten kohteen asuinpaikkaluonne on epävarma. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.151010017 |
151 |
Hurttakangas hautausmaa |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
237386.02900000 |
6895427.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010017 |
Paikka sijaitsee Isojoen uoman lounaispuolella, joesta noin 340 metriä, luoteeseen viettävällä Hurttakankaalla, hautausmaan kaakkoispuolella. Paikalta on löydetty yksi yksittäinen kvartsi-iskos, joten kohteen asuinpaikkaluonne on epävarma. Löytökohdan koillispuolella kankaan alareunaa noudattelee selvä muinainen rantaterassi.
Sijaintinsa puolesta kohde soveltuu asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.151010030 |
151 |
Kankaanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
228980.35300000 |
6907048.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010030 |
Hiekanoton yhteydessä on soranottoalueelta vuonna 1915 löytynyt vasarakirves; mahdollisesti kysymyksessä on asuinpaikka tai hauta (?). Tarkka löytöpaikka ei ole selvillä, mutta se lienee Isojoelta Lapväärttiin vievän tien vieressä tien länsipuolella. |
| metsakeskus.151010030 |
151 |
Kankaanmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
228980.35300000 |
6907048.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010030 |
Hiekanoton yhteydessä on soranottoalueelta vuonna 1915 löytynyt vasarakirves; mahdollisesti kysymyksessä on asuinpaikka tai hauta (?). Tarkka löytöpaikka ei ole selvillä, mutta se lienee Isojoelta Lapväärttiin vievän tien vieressä tien länsipuolella. |
| metsakeskus.151010036 |
151 |
Harjunkoski Hakaranta/Ojala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230225.85800000 |
6905959.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010036 |
Hakarannan ja Ojalan talon lähettyviltä on eri aikoina löydetty oikokirves (KM 12555) ja liuske-esine (Vanhankylän koulun kokoelmat). Inventoinnissa 1991 löytyi hiekkaperäisestä pellosta hioin (?) ja kvartseja kahdesta eri kohdasta, noin 200 metrin päässä toisistaan. Löytöpaikat sijaitsevat Isojoen uoman pohjoispuolella. |
| metsakeskus.151010051 |
151 |
Talvitie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232334.01300000 |
6905425.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010051 |
Paikka sijaitsee Isojoen uoman koillispuolella Villamon kylän Lähteenkylässä. Paikalla on viljelysmaalla kaksi löytöpaikkaa Talvitien talon lounais- ja eteläpuolella hiekka- ja hiesupitoisella peltoaukealla.
Kohde a): löytöjä ainakin noin 150 m etelään Talvitien päärakennuksesta, entisen päärakennuksen paikkeilta ja noin 100 m Isojoen mutkasta pohjoiskoilliseen, koordinaatit p=6908305-6908357, i=3232363-3232462.
Kohde b): löytöjä myös Talvitien entisen riihen paikkeilta, koordinaatit p=6908190-6908241, i=3232504-3232495. |
| metsakeskus.151010054 |
151 |
Salomaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
237685.90700000 |
6894766.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010054 |
Kohde sijaitsee Isojoen uoman länsipuolella, joesta noin 500-600 metriä, Isojoelta Koppelonkylän kautta kiertävän paikallistien koillispuolella.
Inventoinnissa 1991 paikalta saatiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (mm. kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palannutta luuta) kahdesta eri kohdasta, hiekkakuopan itäreunasta ja pellolta. Löytöpaikka a sijaitsee hiekkakuopan kaakkoiskulmauksessa; löydöt ovat noin 15 metrin matkalta. Löytöpaikka b sijaitsee edellisestä noin 90-110 metriä koilliseen. Löydöt on poimittu kynnöspellon rinteestä noin 30 x 90 metrin alalta. Pellolla on havaittavissa selviä terasseja. |
| metsakeskus.151010055 |
151 |
Ahola N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
235189.89600000 |
6898615.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010055 |
Paikka sijaitsee Isojoen uoman lounaispuolella, joesta noin 500 metriä, laajan Rimpikankaan kaakkoisreunassa, viljelysmaalla. Inventoinnissa 1991 jokiuomaa kohti viettävän kynnöspellon yläosasta löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia terassimaisesta maastokohdasta. Löytöalueen laajuus on noin 80 x 20-30 metriä. Maaperä on hiekkaa.
|
| metsakeskus.151010056 |
151 |
Korkiamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
229840.00300000 |
6908295.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010056 |
Paikka sijaitsee Isojoen uomasta noin 450 m itään, Vanhastakylästä Ohriluomaan johtavan tien lounaispuolella mäen rinteessä.
Maasto on länteen ja kohti peltoa viettävää melko tasaista hiekkakangasta. Löydöt (kvartsia) on poimittu Korkiamäen tilalle vievältä tieltä ja sen reunoilta. Löytöpaikan ympäristöä ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.151010057 |
151 |
Pitkäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222644.92500000 |
6900292.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010057 |
Paikka sijaitsee Kärjenjoen länsipuolella, Vesijärveltä Kristiinankaupunkiin vievän tien itäpuolella ja Vanhaankylään haarautuvan paikallistien kaakkoispuolella.
Inventoinnissa 1991 poimittiin kohti Kärjenjokea viettäviltä kahdelta hiekkaperäiseltä peltotöyräältä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kiviesineen katkelma, kvartseja, palanutta luuta). Paikka sijaitsee Pitkärannan talon pohjois- ja luoteispuolella. Muuta asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu.
Kohde sijaitsee ennestään tunnettujen kivikautisten asuinpaikkojen (2 Hatanpää ja 7 Forsman) välialueella. |
| metsakeskus.151010058 |
151 |
Färikara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
223340.65900000 |
6895766.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010058 |
Paikka sijaitsee Färikaran kyläosassa, Siironjoen lounaispuolella, noin 500-600 metriä joesta, ja Vesijärveltä Kärjenkylään vievältä paikallistieltä koilliseen.
Inventoinnissa 1991 löytyi loivasti koilliseen viettävältä hiekkaiselta kynnöspellolta kvartsi-iskoksia. Muuta asuinpaikkaan viittaavaa ei löydetty. Epävarma asuinpaikka.
|
| metsakeskus.151010060 |
151 |
Jämikkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234549.13800000 |
6901015.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010060 |
Paikka sijaitsee Isojoelta Lapväärttiin kulkevan maantien koillisreunassa, Isojoen uomasta noin 120 metriä koilliseen.
Inventoinnissa 1991 löytyi tieleikkauksesta, hiekkamaasta, noin 20-25 metrin matkalta Isojoen uoman koillispuolelta kvartsi-iskoksia. Muuta asuinpaikkaan viittaavaa ei löydetty, mutta löytökohdasta noin 100 metriä luoteeseen oli paikoin hieman mahdolliseen kulttuurimaahan viittaavaa värjäymää.
Vuosien 2014 ja 2019 tarkastuksissa ei tehty uusia havaintoja muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.151010061 |
151 |
Ristikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230539.73400000 |
6904371.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010061 |
Inventoinnissa 1991 löytyi Vanhankylän Ristikankaan itäreunaa kulkevalta metsätieuralta kvartsi-iskoksia. Löytöpaikka on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Löytöjä oli noin 100 metrin matkalla tieuralla etelä-pohjoissuunnassa.
Samalla kankaalla, kohteesta noin 200-300 metriä itään sijaitsee kohde Isojoki 4 Rantanen.
|
| metsakeskus.151010063 |
151 |
Isokallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241899.24400000 |
6888206.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010063 |
Paikka sijaitsee Kodesjärven kylässä, Kodesjärven lounaisrannalla. Inventoinnissa 1991 löytyi kohti Kodesjärveä viettävältä hiekkaiselta koillisrinteeltä mahdollinen kiviesineen katkelma ja kvartsi-iskoksia. Löydöt ovat noin 70-80 metrin matkalta rinteen yläosasta pellosta. Kiviesineen kappale löytyi noin 180 metriä Isokallion talosta kaakkoon.
|
| metsakeskus.151010064 |
151 |
Riihijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
226994.14300000 |
6908379.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010064 |
Kohde sijaitsee Isojoen kunnan luoteisosassa, Kristiinankaupungin/Lapväärtin rajalta noin 1 km etelään, kuivatun Riihijärven länsipuolella, viljelys- ja metsämaan rajalla, hienohiekkaisella hiekkakankaalla, kotitarvekuopan ja pellon reunan viereisellä joutomaalla. Löydöt ovat kvartsia, hiekkakivi-iskos ja kampakeraamisen saviastian pala. Löydöt saatiin metsän reunassa olevasta maaleikkauksesta.
Asuinpaikan laajuus on selvittämättä. |
| metsakeskus.151010065 |
151 |
Lakiakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
226176.47600000 |
6907148.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010065 |
Lakiakankaalta, metsäautotien ojaleikkauksista löytöjä. Paikka on matala harjukapeikko kahden kostean metsäalueen ja suon, Vähänevan ja Riihijärvennevan välillä. Hiekkamaata/moreenia. Löydöt kvartsia. Kohteen laajuus on selvittämättä.
Vuonna 1999 kvartsia on löytynyt noin 200 m pohjoiseen edellä mainitulta paikalta, kohdasta x= 6899 36, y= 1538 36, z= 85, tilan 1:58 maalta (löytökohta B). Vuoden 2024 tarkastuksessa löytökohta B:n kohdalta ei tehty mitään havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta, ja pintamaaperä todettiin moreeniksi. Asuinpaikan ydinosa rajautuu todennäköisesti etelämmäs hiekkaisen maaperän alueelle. |
| metsakeskus.151010066 |
151 |
Korsunkankaan kivijata |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
246935.18900000 |
6894831.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010066 |
Paikka sijaitsee Lauhanvuorella, Isojoen Korsunkankaalla. Paikalla on paljas muinainen rantakivikko, jonka keskivaiheilla on metrin korkuista kylmämuurattua seinämää, joka muodostaa nelikulmaisen, kulmista pyöristetyn "huoneen", jonka aukko on lounaaseen. Rakennelman koko on 2 x 2 m, sisäläpimitta noin 1,5 m. Ikä ja tarkoitus ovat epäselvät, mahdollisesti ampumasuoja.
Jadan eteläpäässä on parikymmentä epämääräistä rakkakuoppaa, läpimitaltaan 1-1,5 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Törmän alapuoliset kuopat hiekkamaassa ovat mahdollisesti soranäytekuoppia (ei huuhtoutunutta kerrosta).
Lauhavuoren ja sen lähialueita on historiallisella ajalla käytetty tervanpolttoon, potaskan valmistukseen ja suoviljelyyn. Lauhan huipulla on viljelty perunaa, koska se on hallarajan yläpuolella.
|
| metsakeskus.151010067 |
151 |
Korsunkangas |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
247512.96300000 |
6894998.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151010067 |
Paikka sijaitsee Lauhavuoren etelärinteellä, Korsunkankaan kivijadasta noin 700 m itäkoilliseen, pienellä hiekkapohjaisella saarekkeella soraisen ja kivikkoisen kankaan keskellä. Saarekkeen lounaisreunassa on kaksi maakellaria, jotka on vahvistettu puukehikolla/hirsillä, joiden katto on romahtanut. Kehikkojen koko on noin 4 x 4 m ja oviaukot ovat etelään. Saarekkeelta ei muualta merkkejä ihmistoiminnasta.
Lauhavuoren ja sen lähialueita on historiallisella ajalla käytetty tervanpolttoon, potaskan valmistukseen ja suoviljelyyn. Lauhan huipulla on viljelty perunaa, koska se on hallarajan yläpuolella.
|
| metsakeskus.151500001 |
151 |
Polvenkylän virstanpylväs |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
240882.63600000 |
6892229.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500001 |
Pylväässä on nro 36 ja sen alapuolella vuosiluku 1849.
|
| metsakeskus.151500002 |
151 |
Hanhimaa Kätkäsaari |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
227833.00000000 |
6901467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500002 |
Perimätiedon mukaan Kätkösaari on toiminut iso- ja pikkuvihan aikaisena pakopaikkana.
Nimiarkisto: Kätkösaari (Kotus, 1993). Suutari, Salla. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5608053. Viitattu 28.2.2020.
Hanhikeidas on noin neljä kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä keidassuo Isojoen Villamon kylän länsipuolella, Hanhimaan pohjoispuolella. Lähellä suon keskustaa sijaitsee Kätkösaari –niminen suosaari. Kätkösaari kohoaa ympäröivästä suosta vain aavistuksen, mutta se erottuu ympäristöstään suon keskellä saaressa kasvavan tiheän, kuusivaltaisen metsikön vuoksi. Saarta ympäröivä suo on upottavaa ja sulan maan aikaan vaikeakulkuista.
Vuoden 2020 tarkastuksessa ei havaittu maanpinnalle erottuvia rakennejäännöksiä. |
| metsakeskus.151500005 |
151 |
Vanhakylä kalanviljelylaitos |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
229687.06800000 |
6906208.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500005 |
Vanhakylän nykyisen kalanviljelylaitoksen alueella (ent. Filppulan vesimyllyn tammesta n. 100 m alaspäin) on hakkauksia ja rautarengas kivessä sekä pyyntipaikka.
|
| metsakeskus.151500008 |
151 |
Kodesjärvi Kotoluhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243818.00000000 |
6888567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500008 |
Soistuneen matalan maan ympäröimällä matalalla katajaa kasvavalla kohoumalla useita (mahdollisesti 15) pientä halkaisijaltaan 1-2 m, matalaa ja sammaloitunutta tai umpeenkasvanutta rauniota. Rauniot olivat huonosti näkyvissä ja havaittavissa, joten selkeän kuvan/havainnon muodostaminen vaikeaa. Ajoitus - historiallinen aika?
Löytäjän mukaan rauniot säännöllisiä (kivikasojen lähellä ruokamullan alla oli santakerroksessa hiilijätteitä). Piirroksen mukaan rauniot asetettu soikion muotoon (NW-SE-suunt), niiden väliä n. 4-6 m. |
| metsakeskus.151500011 |
151 |
Kortteenkylä Kortessalo |
10001 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
239333.24700000 |
6893515.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500011 |
Kohde sijaitsee Kortteenkylän takaosassa, Isojoen uoman ja Isojoelta Honkajoelle johtavan maantien välissä. Mv. Artturi Kortesalo oli löytänyt v. 1937 kotitalonsa kotopellosta tasataltan, jonka löytöpaikan lähellä on ilmoituksen mukaan myös uhrilähde, rakennuksenpaikka ja tarkemmin määrittelemätön löytöpaikka. |
| metsakeskus.151500011 |
151 |
Kortteenkylä Kortessalo |
10001 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
239333.24700000 |
6893515.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500011 |
Kohde sijaitsee Kortteenkylän takaosassa, Isojoen uoman ja Isojoelta Honkajoelle johtavan maantien välissä. Mv. Artturi Kortesalo oli löytänyt v. 1937 kotitalonsa kotopellosta tasataltan, jonka löytöpaikan lähellä on ilmoituksen mukaan myös uhrilähde, rakennuksenpaikka ja tarkemmin määrittelemätön löytöpaikka. |
| metsakeskus.151500011 |
151 |
Kortteenkylä Kortessalo |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
239333.24700000 |
6893515.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500011 |
Kohde sijaitsee Kortteenkylän takaosassa, Isojoen uoman ja Isojoelta Honkajoelle johtavan maantien välissä. Mv. Artturi Kortesalo oli löytänyt v. 1937 kotitalonsa kotopellosta tasataltan, jonka löytöpaikan lähellä on ilmoituksen mukaan myös uhrilähde, rakennuksenpaikka ja tarkemmin määrittelemätön löytöpaikka. |
| metsakeskus.151500011 |
151 |
Kortteenkylä Kortessalo |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
239333.24700000 |
6893515.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500011 |
Kohde sijaitsee Kortteenkylän takaosassa, Isojoen uoman ja Isojoelta Honkajoelle johtavan maantien välissä. Mv. Artturi Kortesalo oli löytänyt v. 1937 kotitalonsa kotopellosta tasataltan, jonka löytöpaikan lähellä on ilmoituksen mukaan myös uhrilähde, rakennuksenpaikka ja tarkemmin määrittelemätön löytöpaikka. |
| metsakeskus.151500011 |
151 |
Kortteenkylä Kortessalo |
10001 |
12006 |
13079 |
11019 |
27000 |
239333.24700000 |
6893515.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500011 |
Kohde sijaitsee Kortteenkylän takaosassa, Isojoen uoman ja Isojoelta Honkajoelle johtavan maantien välissä. Mv. Artturi Kortesalo oli löytänyt v. 1937 kotitalonsa kotopellosta tasataltan, jonka löytöpaikan lähellä on ilmoituksen mukaan myös uhrilähde, rakennuksenpaikka ja tarkemmin määrittelemätön löytöpaikka. |
| metsakeskus.151500011 |
151 |
Kortteenkylä Kortessalo |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
239333.24700000 |
6893515.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500011 |
Kohde sijaitsee Kortteenkylän takaosassa, Isojoen uoman ja Isojoelta Honkajoelle johtavan maantien välissä. Mv. Artturi Kortesalo oli löytänyt v. 1937 kotitalonsa kotopellosta tasataltan, jonka löytöpaikan lähellä on ilmoituksen mukaan myös uhrilähde, rakennuksenpaikka ja tarkemmin määrittelemätön löytöpaikka. |
| metsakeskus.151500013 |
151 |
Vanhakylä Mäntymäki Saarikko |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
228667.48400000 |
6905299.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500013 |
Mäntymäen tilalla Saarikon peltoaukealla olevalla metsäsaarelleella (talosta n. 220 m SE) on mahdollisesti isonvihan aikainen venäläisten hautapaikka, joka oppaan P. Kankaan mukaan on merkitty vanhoille kartoille rauhoitetuksi alueeksi. Alueella on vielä viime vuosikymmeniin asti havaittu pitkänomaisia kuopanteita, joista lienee löydetty luita.
Koordinaatit metsäsaarekkeen keskipisteestä.
Metsäsaarekkeen pohjoispuolelta irtolöytönä kivikautinen tasataltta (Mäntymäki Saarikko). |
| metsakeskus.151500015 |
151 |
Vanhakylä Tapaninsilta |
10001 |
12005 |
13074 |
11006 |
27000 |
229687.06800000 |
6906208.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500015 |
Kivessä on vuosiluku 1839.
|
| metsakeskus.151500017 |
151 |
Rapakeidas 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
240464.76900000 |
6900175.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500017 |
Rapakeidas-suon länsireunalla, Sarviluoma-puron länsipuolella, rinteen törmän päällä on tervahauta. Noin 15 m haudasta etelään on kvartsi-iskoksen löytöpaikka. |
| metsakeskus.151500019 |
151 |
Kodesjärvi Heikkilä Paattikangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
398022.48100000 |
6894972.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.151500019 |
Paattikankaan suuremman hiekkakuopan SE-puolella pieni tervahauta pienen hiekkakuopan lähellä.
Koordinaatit pienestä hiekkakuopasta.
HUOM.sijaintitietoja tarkastetaan. |
| metsakeskus.152010001 |
152 |
Viitaluoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
273972.89300000 |
7003910.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010001 |
Viitaluoman talon ympäristöstä, viljelys- ja pihamaalta, on löytynyt useita kiviesineitä. Kohteen laajuus ja säilymisaste on selvittämättä.
Löytöaineisto on Kiukaistenkulttuurin kiviesineitä ja kvartsia. |
| metsakeskus.152010002 |
152 |
Poikkisaranmäki/Laskiaissaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
260308.00000000 |
6988967.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010002 |
Kohde sijaitsee kallioperäisen mäkikumpareen itäpäässä, maantien itäpuolella, noin 18 metriä tiestä. Röykkiö on tutkittu vuonna 1939. Löytöjä kaivauksissa ei tullut esiin, mutta sen sisältä paljastui reunakiveystä, kaksi "silmäkiveä" ja mahdollinen paasiarkku. Ennen tutkimusta röykkiö oli noin 1 metriä korkea, pitkulainen ja sen pinnassa oli siellä täällä kuopanteita. Kaivausten jälkeen röykkiö on noin 20 x 8 metriä laaja.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin säilyneen ennallistetussa muodossaan kauniisti sammaloituneena. Röykkiö on vain 15 metriä tien itäpuolella. |
| metsakeskus.152010003 |
152 |
Pitkäkorpi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260429.00000000 |
6987917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010003 |
Kohde sijaitsee Isokyrön Luomasessa, Laurinlakson eteläpuolella olevalla Kalkkikalliolla. Pitkäkorven talo on noin 250 metriä koilliseen ja lähin tie kulkee talon eteläpuolitse. Alue, jolla röykkiö sijaitsee on kumpuilevaa maastoa, Maaperä on moreenia ja sitä täplittävät kalliopaljastumat, jollaisella röykkiö on. Vuoden 2012 inventoinnin aikana paikalla kasvoi varttunut männikkö.
Röykkiö (aiemmissa tiedoissa röykkiö A) on kooltaan noin 9 x 5 metriä, sammaloitunut ja sitä on kaiveltu keskeltä. Se erottuu maastossa selvästi. Tästä röykkiöstä noin 60 metriä koilliseen on aiempien tietojen mukaan hajoitetun röykkiön pohja (röykkiö B). Vuoden 2012 inventoinnissa pohjakiveystä ei voitu varmuudella erottaa, sillä hajanaisia kiviä oli siellä täällä maastossa. |
| metsakeskus.152010004 |
152 |
Knaapi/Tuomaanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258713.00000000 |
6988586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010004 |
Tervanevan eteläpuolella on metsäinen, kallioinen mäkialue, jonka länsireunalla on noin 200 metrin matkalla 6 röykkiötä, läpimitaltaan 10-5 metriä. Näistä noin 200 metriä kaakkoon on vielä yksi erillinen röykkiö, kooltaan 7 x 5 metriä. Pääkoordinaatin osoittamassa röykkiössä on näkyvissä paasiarkkurakennelman jäännökset.
Röykkiöitä on kaiveltu ja kiviä on viety pois, yhdestä on ilmeisesti viety kaikki kivet ja jäljellä on vain muutama röykkiön peruskivistä, näitä on myös pidetty käräjäkivinä. Tuomaanmäki on ympäristöltään ja sijainniltaan hieno pronssikautinen hautarauniokohde. Röykkiöitä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.152010005 |
152 |
Jouppila/Kylmäkorpi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
257973.00000000 |
6988522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010005 |
Kohde sijaitsee Tervanevan eteläreunalla, matalan louhikkomäen korkeimmalla kohdalla, noin 200 metriä Kylmäkorven tilasta pohjoiseen. Röykkiö on läpimitaltaan 7-8 metriä ja keskeltä pengottu. Siiriäisen vuoden 1966 inventoinnissa kohde on nimellä Tuomaamäki 5, Kylmäkorpi.
Vuoden 2012 inventoinnissa todettiin, että röykkiö sijaitsee hakkuuaukiolla ja erottuu hyvin maastossa. Vaikutti, että kohde on säilynyt koskemattomana vuoden 1966 jälkeen. |
| metsakeskus.152010006 |
152 |
Peltokoski |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
256538.00000000 |
6987750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010006 |
Kohde tunnettiin aiemmin nimellä Tuomaanmäki 6 Kalliosaari. Sen nimi on muutettu lähellä sijaitsevan tilan mukaiseksi. Röykkiö on louhikkoisella mäellä Ikolan kylän Peltokosken talon koillispuolella Tervanevasta lounaaseen.
Röykkiö A sijaitsee Peltokosken talosta noin 120 metriä koilliseen. Se on kohtalaisen ehjä, läpimitaltaan noin 10 metriä, muodoltaan kekomainen ja korkeudeltaan noin 1.5 m. Sen keskellä on melko säännöllisen muotoinen "kraateri". Röykkiötä A on hieman pengottu Ari Siiriäisen vuonna 1966 tekemän tarkastuksen jälkeen ja sen keskellä kasvaa kuusi. Röykkiön ympäristössä on tehty avohakkuu v. 2015/2016.
Röykkiö B sijaitsee röykkiöstä A noin 180-200 metriä pohjoisluoteeseen, luonnonsuojelualueella. Röykkiö B on koottu kallionpaljastuman päälle ja jossain vaiheessa osittain hajotettu, mahdollisesti 1930-luvulla (ks. alakohteet -välilehti, Röykkiö B). Ilmeisesti röykkiöstä B peräisin olevia kiviä lojuu matalan kallioseinämän juurella röykkiön pohjoispuolella. Alun perin röykkiö lienee ollut pyöreä, halkaisijaltaan noin 8 m ja korkeudeltaan noin 0,5-1 m. |
| metsakeskus.152010006 |
152 |
Peltokoski |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
256538.00000000 |
6987750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010006 |
Kohde tunnettiin aiemmin nimellä Tuomaanmäki 6 Kalliosaari. Sen nimi on muutettu lähellä sijaitsevan tilan mukaiseksi. Röykkiö on louhikkoisella mäellä Ikolan kylän Peltokosken talon koillispuolella Tervanevasta lounaaseen.
Röykkiö A sijaitsee Peltokosken talosta noin 120 metriä koilliseen. Se on kohtalaisen ehjä, läpimitaltaan noin 10 metriä, muodoltaan kekomainen ja korkeudeltaan noin 1.5 m. Sen keskellä on melko säännöllisen muotoinen "kraateri". Röykkiötä A on hieman pengottu Ari Siiriäisen vuonna 1966 tekemän tarkastuksen jälkeen ja sen keskellä kasvaa kuusi. Röykkiön ympäristössä on tehty avohakkuu v. 2015/2016.
Röykkiö B sijaitsee röykkiöstä A noin 180-200 metriä pohjoisluoteeseen, luonnonsuojelualueella. Röykkiö B on koottu kallionpaljastuman päälle ja jossain vaiheessa osittain hajotettu, mahdollisesti 1930-luvulla (ks. alakohteet -välilehti, Röykkiö B). Ilmeisesti röykkiöstä B peräisin olevia kiviä lojuu matalan kallioseinämän juurella röykkiön pohjoispuolella. Alun perin röykkiö lienee ollut pyöreä, halkaisijaltaan noin 8 m ja korkeudeltaan noin 0,5-1 m. |
| metsakeskus.152010007 |
152 |
Varpula |
10002 |
12004 |
13053 |
11002 |
27000 |
255700.00000000 |
6991018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010007 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Se sijaitsee Harvakylän eteläpuolella, Jussilantiestä noin 200 metriä länteen. Jussilantien ja Ritaalantien risteyksessä noin 350 metriä kohteesta pohjoiskoilliseen on metsästysmaja. Ryssänuuni sijaitsee louhikkoisen moreenimäen lounaisrinteellä. Se on koottu kahden ison lohkareen väliin ladotuista kivistä. Kattokivi on muita isompi. Uunin koko on noin 70 x 70 cm ja korkeus 1 metri. Suu on noin 30 x 30 cm laaja ja se aukeaa etelään. Uuni on paksun sammaleen ja heinikon peitossa ja maastossa vaikeasti havaittavissa. Uuni on merkitty kivisellä laatalla, jossa on metallinen muinaisjäännöskyltti
Vuonna 2012 alue oli hakattu ja kasvoi heinikkoa ja vesakkoa. Alue on vaikeakulkuinen hakkuujätteiden ja heinikon peittämien kuoppien ja kivikon vuoksi. Helpoiten kohteeseen pääsee metsästysmajan kautta. |
| metsakeskus.152010008 |
152 |
Niemenmaanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
263108.00000000 |
6989943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010008 |
Niemenmaanmäki on lounais-koillissuuntainen, metsäinen moreenimuodostuma Vaasa-Seinäjoki rautatien eteläpuolella. Paikalla on viisi hautaröykkiötä, jotka sijaitsevat erillisillä kumpareilla paikallistien molemmin puolin metsässä. Röykkiöistä neljä on tutkittu vuosina 1937-38. Yhdestä röykkiöstä löytyi mm. polttamattoman ihmisruumiin jäännöksiä (pääkallo), pronssinen lintuneula, 22 lasihelmeä, pronssihelmi, 3 pientä kierukkaa ja kaksi hopealevytorvea. Tämä hautaus ajoittuu kansainvaellusajan jälkipuolelle. Kolmessa tutkituista röykkiöistä havaittiin jälkiä polttohautauksista - näistä kahdessa oli mahdollisesti pronssikautinen pronssiesine. Yhdestä röykkiöstä löytyi vain rautaveitsi, joka saattaa kieliä rautakautisesta sekundäärihaudasta tai uhrikätköstä. Niemenmaanmäen syrjästä on löytynyt myös viikinkiajan hopeinen kaularengas (KM 276).
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Röykkiöt ovat sammaloituneet ja säilyneet ilmeisesti koskemattomina 1930-luvun tutkimusten jälkeen. Röykkiöt paikannettiin GPS-laitteella ja niiden numerointi on sama kuin Vuorelan kartassa vuodelta 1937.
Haudan 5 luut on tutkittu osteologisessa analyysissä vuonna 2019. |
| metsakeskus.152010008 |
152 |
Niemenmaanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
263108.00000000 |
6989943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010008 |
Niemenmaanmäki on lounais-koillissuuntainen, metsäinen moreenimuodostuma Vaasa-Seinäjoki rautatien eteläpuolella. Paikalla on viisi hautaröykkiötä, jotka sijaitsevat erillisillä kumpareilla paikallistien molemmin puolin metsässä. Röykkiöistä neljä on tutkittu vuosina 1937-38. Yhdestä röykkiöstä löytyi mm. polttamattoman ihmisruumiin jäännöksiä (pääkallo), pronssinen lintuneula, 22 lasihelmeä, pronssihelmi, 3 pientä kierukkaa ja kaksi hopealevytorvea. Tämä hautaus ajoittuu kansainvaellusajan jälkipuolelle. Kolmessa tutkituista röykkiöistä havaittiin jälkiä polttohautauksista - näistä kahdessa oli mahdollisesti pronssikautinen pronssiesine. Yhdestä röykkiöstä löytyi vain rautaveitsi, joka saattaa kieliä rautakautisesta sekundäärihaudasta tai uhrikätköstä. Niemenmaanmäen syrjästä on löytynyt myös viikinkiajan hopeinen kaularengas (KM 276).
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Röykkiöt ovat sammaloituneet ja säilyneet ilmeisesti koskemattomina 1930-luvun tutkimusten jälkeen. Röykkiöt paikannettiin GPS-laitteella ja niiden numerointi on sama kuin Vuorelan kartassa vuodelta 1937.
Haudan 5 luut on tutkittu osteologisessa analyysissä vuonna 2019. |
| metsakeskus.152010008 |
152 |
Niemenmaanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
263108.00000000 |
6989943.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010008 |
Niemenmaanmäki on lounais-koillissuuntainen, metsäinen moreenimuodostuma Vaasa-Seinäjoki rautatien eteläpuolella. Paikalla on viisi hautaröykkiötä, jotka sijaitsevat erillisillä kumpareilla paikallistien molemmin puolin metsässä. Röykkiöistä neljä on tutkittu vuosina 1937-38. Yhdestä röykkiöstä löytyi mm. polttamattoman ihmisruumiin jäännöksiä (pääkallo), pronssinen lintuneula, 22 lasihelmeä, pronssihelmi, 3 pientä kierukkaa ja kaksi hopealevytorvea. Tämä hautaus ajoittuu kansainvaellusajan jälkipuolelle. Kolmessa tutkituista röykkiöistä havaittiin jälkiä polttohautauksista - näistä kahdessa oli mahdollisesti pronssikautinen pronssiesine. Yhdestä röykkiöstä löytyi vain rautaveitsi, joka saattaa kieliä rautakautisesta sekundäärihaudasta tai uhrikätköstä. Niemenmaanmäen syrjästä on löytynyt myös viikinkiajan hopeinen kaularengas (KM 276).
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Röykkiöt ovat sammaloituneet ja säilyneet ilmeisesti koskemattomina 1930-luvun tutkimusten jälkeen. Röykkiöt paikannettiin GPS-laitteella ja niiden numerointi on sama kuin Vuorelan kartassa vuodelta 1937.
Haudan 5 luut on tutkittu osteologisessa analyysissä vuonna 2019. |
| metsakeskus.152010009 |
152 |
Palojenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
265007.00000000 |
6988917.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010009 |
Kohde sijaitsee Valtaalan kylätien varrella, sen itäpuolella, tiestä noin 50 metriä, Seinäjoki-Vaasa rautatien eteläpuolella, kalliomäellä. Paikalla on pohjois-eteläsuunnassa kolme erillistä kohoumaa, joissa kunkin huipun länsireunalla on röykkiö. Pohjoisimman ja eteläisimmän röykkiön etäisyys toisistaan on yli 200 metriä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 13-10 metriä ja kaikkia on kaiveltu. Röykkiöitä ei ole tutkittu.
Syyskuussa 2010 pohjoisimman röykkiön koillis-itäpuolella noin 10 metrin etäisyydellä oli tehty maansiirtotöitä liittyen rakennuspaikan valmisteluihin. Maastotarkastuksessa todettiin, että maansiirrossa ei ollut loukattu kahden metrin suojaetäisyyttä muinaisjäännöksen näkyvistä reunoista. Samassa yhteydessä havaittiin, että alueen kahden lounaisimman tai eteläisimmän röykkiön välillä on tasaista kivetöntä aluetta, jossa on huomioitava asuinpaikan mahdollisuus. Tulevat suojelutoimet on syytä painottaa erityisesti näiden kahden röykkiön välimaastoon.
Kohde tarkastettiin myös vuoden 2012 inventoinnissa. Röykkiö 1 on uuden omakotitalon eteläpuoleisella kumpareella, talon pihapiirin tuntumassa, mutta eri palstalla. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja siinä kasvaa harvennettavaa nuorta männikköä. Röykkiö 2 on tästä lounaaseen 60 metriä, halkaisija on noin 13 metriä ja sitä on kaiveltu. Röykkiön ympäristö kasvaa tiheähköä nuorta männikköä. Röykkiö 3 on edellisestä 250 metriä lounaaseen ja aikalailla vastaavan kokoinen. Tämänkin röykkiön ympäristö kasvaa noin 30-vuotiasta männikköä. |
| metsakeskus.152010010 |
152 |
Riihimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
265081.51200000 |
6992074.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010010 |
Löytöpaikka sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella Perttiläntien varrella, joesta noin 130
metriä. Löytöpaikalla sijaitsee omakotitalo. Paikka on tuskin huomattava kohouma, josta maasto nousee pohjoisessa sijaitsevalle pakettipellolle. Maalaji on hiekkaa/hietaa.
Pihamaalta rakennuksen perustusta kaivettaessa löytyi vuonna 1952 pronssisen kaularenkaan puolikas. Löytöpaikalla oli urakoitsijan mukaan ollut talon lounaisnurkan luona mustaa maata. Vuonna 2010 suoritetussa inventoinnissa todettiin, että löytöpaikka lähiympäristöineen on omakotitalon piha- ja puutarhamaana. Talon rouva ei tiennyt, että paikalta olisi löytynyt myöhemmin mitään esihistorialliseen viittaavaa.
Ehdotus suoja-alueeksi: Riihimäen talon ympäristö 10-30 m talosta. |
| metsakeskus.152010011 |
152 |
Ala-Perttilä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
264795.62200000 |
6992342.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010011 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen yli kulkevan Perttilän riippusillan pohjoispuolella, sillasta
noin 25-40 metriä pohjoiseen, Perttiläntien ja jyrkän jokitörmän välisellä tasanteella. Maaperä on kivikkoista ja lähes kokonaan epätasaista soranoton ja muun maankäytön seurauksena. Alueella on vanhoja soranottokuoppia, soraa alueelta on otettu ja suoritettu kiven räjäytyksiä jo ennen 1900-luvun alun kaivauksia (paikalla on tehty kaivauksia vuosina 1920 ja 1934). Tienparannustöissä joitakin kiviä on pukattu kalmistoalueelle. Rantatörmällä kasvaa puustoa, aluskasvillisuutena mm. maitohorsmaa ja vattua.
Paikalta on löytynyt pronssinen kaularengas ennen kaivauksia ja Äyräpään laatimaan karttaan on merkitty lisäksi nuolenkärkilöytö. Kaivauksissa löytöinä tuli palanutta luuta. Vuoden 1966 inventoinnissa tien leikkauksessa oli havaittu 10 cm paksu hiilipitoinen kulttuurikerros, jossa esiintyi runsaasti nyrkinkokoisia palaneita kiviä ja palaneita luunsiruja. Tuolloin todettiin, että joen ja tasanteen väliltä oli otettu soraa, mutta tien vieressä oli säilynyt 3 x 10 m alkuperäistä maanpintaa välittömästi Hackmannin ja Äyräpään kaivausalueiden pohjoispuolella. Äyräpää arveli, että palaneen luun löytövyöhyke voisi jatkua kaivausalueesta vielä törmän alarinteelle päin luoteeseen.
Vuonna 2010 suoritetussa inventoinnissa kaivettiin lähelle tien reunaa kaksi koekuoppaa kohdalle, missä maanpinta näytti jokseenkin tasaiselta. Kokeissa esiintyi ohuen pintakasvillisuuden alla harmaanruskea sekoittunut hiekkakerros ja joitakin palaneita kiviä. Eri aikoina tapahtuneen soranoton ja tienparannustöiden seurauksena kohde voi olla jopa kokonaan tuhoutunut, myös vuoden 1966 inventoinnissa havaittu kulttuurikerros. On mahdollista, että pienellä alueella 1900-luvun alkupuolen kaivausalueiden ja vanhojen sorakuoppien luoteis-pohjoispuolella olisi vielä löydettävissä kalmistoon liittyvää materiaalia.
Ehdotus suoja-alueeksi: 30 x 10 m tien ja rantatörmän välissä tutkitun ja kokonaan tuhoutuneen alueen luoteis-pohjoispuolella. |
| metsakeskus.152010012 |
152 |
Kaaminmäki/Hiisimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
264650.00000000 |
6992057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010012 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella, Pohjankyröntien varrella, Napuen taistelun muistomerkistä noin 20 m itään, muistomerkin itäpuolitse kulkevan polun varrella metsikössä tasaisella maaston kohdalla. Paikka on pieni kohouma, mistä maasto laskee etelään entisille peltosaroille. Puusto on varttunutta kuusimetsää, aluskasvillisuutena on mm. nokkosta ja vattua. Maalaji on hiekkaa/hietaa. Lounaispuolella on aikaisemmin virrannut Kyrönjoen vanha uoma ennen Perttilän riippusillan kohdalla olleen kosken perkausta.
Röykkiön tutkimuksissa vuonna 1937 löytyi runsaasti esineistöä. Jäljellä oleva haudan pohja on yli 10 m halkaisijaltaan. Hautaraunion silmäkivestä 26 metriä hieman eteläkaakkoon on löytynyt rautakautinen putkikirves (KM 9954). Äyräpää suoritti vuonna 1934 putkikirveen löytöalueella koekaivauksen, jossa löytyi kuonaksi palanutta maata jäännöksenä läheisestä vanhasta tervahaudasta. Tervahaudasta olisi tuolloin ollut vielä osa jäljellä Rinta-Taipaleen talon piha-aitauksen sisäpuolella (ks. kohde 33 Ventälä-Rintataipale). Kuonankappaleita esiintyi Äyräpään mukaan runsaasti Napuen muistomerkin ympäristössä.
Ehdotus suoja-alueeksi: 2 m röykkiön reunoista.
Vuoden 2012 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja todettiin sen olevan yllä mainitun mukaisessa kunnossa. Kohteeseen asennetaan opastaulu vuoden 2012 aikana SKAIK-projektin toimesta ja samalla tehdään hoitotoimenpiteitä. |
| metsakeskus.152010014 |
152 |
Pukkila |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
263804.00000000 |
6993888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010014 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen pohjoisrannalla Pukkilansaaren kohdalla Pernulantien
varrella, Pukkilan vanhan päärakennuksen alla sekä piha- ja puutarhamaalla. Kohde löytyi vuonna 1920 rakennustöiden yhteydessä ja samana vuonna paikalla tehtiin kaivauksia kahteen eri otteeseen. Ilmeisesti kalmistosta on talon ympäristössä osia jäljellä edelleen.
Polttokalmisto on löytöjen perusteella ollut käytössä 500-luvun alusta 800-luvun alkuun. Löytöjen joukossa myös 400-luvun lopun bysanttilainen kultasolidus (keisari Leo I). Kalmistosta on tutkittu ns. soturihautoja, joiden joukossa venepolttohautaus. Paikalla on ehkä alun perin ollut kansainvaellusaikainen hautaröykkiö.
1900-luvun alkupuolen kaivaukset ovat kohdistuneet pääosin alueelle, joka on nykyisen Pukkilan vanhan päärakennuksen alla. Irtolöytöjä on kuitenkin tullut myös päärakennuksen ympäristöstä. Sakari Pälsi kaivoi myös noin 20 metrin etäisyydellä päärakennuksen pohjoispuolella, mistä löytyi palanutta hiilipitoista maata. On mahdollista, että talon ympäristössä ja jopa talon alla olisi kalmistosta osia jäljellä.
Ehdotus suoja-alueeksi: Pukkilan päärakennuksen lähiympäristö 5-20 metrin etäisyydellä päärakennuksesta. |
| metsakeskus.152010014 |
152 |
Pukkila |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
263804.00000000 |
6993888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010014 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen pohjoisrannalla Pukkilansaaren kohdalla Pernulantien
varrella, Pukkilan vanhan päärakennuksen alla sekä piha- ja puutarhamaalla. Kohde löytyi vuonna 1920 rakennustöiden yhteydessä ja samana vuonna paikalla tehtiin kaivauksia kahteen eri otteeseen. Ilmeisesti kalmistosta on talon ympäristössä osia jäljellä edelleen.
Polttokalmisto on löytöjen perusteella ollut käytössä 500-luvun alusta 800-luvun alkuun. Löytöjen joukossa myös 400-luvun lopun bysanttilainen kultasolidus (keisari Leo I). Kalmistosta on tutkittu ns. soturihautoja, joiden joukossa venepolttohautaus. Paikalla on ehkä alun perin ollut kansainvaellusaikainen hautaröykkiö.
1900-luvun alkupuolen kaivaukset ovat kohdistuneet pääosin alueelle, joka on nykyisen Pukkilan vanhan päärakennuksen alla. Irtolöytöjä on kuitenkin tullut myös päärakennuksen ympäristöstä. Sakari Pälsi kaivoi myös noin 20 metrin etäisyydellä päärakennuksen pohjoispuolella, mistä löytyi palanutta hiilipitoista maata. On mahdollista, että talon ympäristössä ja jopa talon alla olisi kalmistosta osia jäljellä.
Ehdotus suoja-alueeksi: Pukkilan päärakennuksen lähiympäristö 5-20 metrin etäisyydellä päärakennuksesta. |
| metsakeskus.152010015 |
152 |
Kivisaari/Purtilo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
260282.00000000 |
6985519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010015 |
Röykkiö sijaitsee Napuen kylätiestä noin 150 itään, pellon eteläpuolella olevan kivisen kumpareen korkeimmalla kohdalla. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja röykkiön todettiin olevan samassa kunnossa kuin vuonna 1966 Siiriäisen inventoinnissa.
Röykkiö on halkaisijaltaan noin viisi metriä, se on matala, mutta erottuu selvästi. Puusto röykkiön tuntumassa on harvaa koivikkoa. Röykkiön sijainti poikkeaa noin 50 metriä peruskartan merkinnästä. |
| metsakeskus.152010016 |
152 |
Iisakinkorpi |
10002 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
266130.00000000 |
7000662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010016 |
Kallioharjanne metsässä. Röykkiö on suurehkoista kivistä tehty, sammaloitunut, hyväkuntoinen (1966).
Tarkastus 2005: Aikaisemmin pronssi- tai rautakautisena hautaröykkiönä pidetty rakennelma vaikuttaa enemmän rajamerkiltä kuin haudalta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinissa. Röykkiön halkaisija on noin viisi metriä. Se on matala, mutta erottuu maastossa selvästi. Röykkiö on sammaloitunut ja sitä on hieman kaiveskeltu. Kyseessä voi olla Pentti Rislan vuoden 2005 tarkastuksen mukaan rajamerkki, mutta koon, muodon ja sijaintipaikan perusteella kyseessä voi olla myös hautaröykkiö.
Alue kasvaa harvaa nuorta sekametsää, maapohja on lohkareista moreenia.
Edellisestä noin 80 metriä etelään havaittiin vuoden 2012 inventoinnissa paljaalla kalliolla oleva "kivikäytävä". Kyseessä on pystyynnostetuista kivistä, suurimmat kooltaan noin puoli metriä ja pääosin muodoltaan laattamaisia, tehty puolisen metriä leveä käytävä. Kivet ovat jäkälän ja sammaleen peittämiä. Rakenteen tarkoitus jäi epäselväksi, mutta se on selvästi ihmisen tekemä. |
| metsakeskus.152010018 |
152 |
Kallio/Seljänkangas w |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
260791.26400000 |
6984777.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010018 |
Kohde sijaitsee Seljänkankaalta Laihialle johtavan tien eteläpuolella Seljänkankaan harjulla. Tielinjan leikkauksesta on löytynyt vuonna 1966 kvartsi-iskoksia sekä muutama todennäköinen kaavin, mutta mitään kulttuurikerroksia ei alueella tällöin havaittu. Löydöt tulivat noin 10–15 metrin pituiselta alueelta. Lisäksi mäen rinteessä on pitkulainen röykkiö, jonka koko on noin 16 x 3-4 metriä. Aivan löytöpaikan sivutse kulkee voimajohtolinja.
Vuoden 2006 inventoinnissa aluetta tutkittiin sekä koepistoin että kairaamalla, mutta mitään havaintoja asuinpaikkaan viittaavista likamaa-alueista ei tehty. Myöskään tielinjaleikkauksessa, josta on aikaisemmin saatu talteen löytöjä, ei havaittu mitään merkkejä asuinpaikasta. Onkin todennäköistä, että asuinpaikka on tuhoutunut tielinjan rakentamisen sekä soranoton yhteydessä. |
| metsakeskus.152010018 |
152 |
Kallio/Seljänkangas w |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
260791.26400000 |
6984777.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010018 |
Kohde sijaitsee Seljänkankaalta Laihialle johtavan tien eteläpuolella Seljänkankaan harjulla. Tielinjan leikkauksesta on löytynyt vuonna 1966 kvartsi-iskoksia sekä muutama todennäköinen kaavin, mutta mitään kulttuurikerroksia ei alueella tällöin havaittu. Löydöt tulivat noin 10–15 metrin pituiselta alueelta. Lisäksi mäen rinteessä on pitkulainen röykkiö, jonka koko on noin 16 x 3-4 metriä. Aivan löytöpaikan sivutse kulkee voimajohtolinja.
Vuoden 2006 inventoinnissa aluetta tutkittiin sekä koepistoin että kairaamalla, mutta mitään havaintoja asuinpaikkaan viittaavista likamaa-alueista ei tehty. Myöskään tielinjaleikkauksessa, josta on aikaisemmin saatu talteen löytöjä, ei havaittu mitään merkkejä asuinpaikasta. Onkin todennäköistä, että asuinpaikka on tuhoutunut tielinjan rakentamisen sekä soranoton yhteydessä. |
| metsakeskus.152010018 |
152 |
Kallio/Seljänkangas w |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
260791.26400000 |
6984777.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010018 |
Kohde sijaitsee Seljänkankaalta Laihialle johtavan tien eteläpuolella Seljänkankaan harjulla. Tielinjan leikkauksesta on löytynyt vuonna 1966 kvartsi-iskoksia sekä muutama todennäköinen kaavin, mutta mitään kulttuurikerroksia ei alueella tällöin havaittu. Löydöt tulivat noin 10–15 metrin pituiselta alueelta. Lisäksi mäen rinteessä on pitkulainen röykkiö, jonka koko on noin 16 x 3-4 metriä. Aivan löytöpaikan sivutse kulkee voimajohtolinja.
Vuoden 2006 inventoinnissa aluetta tutkittiin sekä koepistoin että kairaamalla, mutta mitään havaintoja asuinpaikkaan viittaavista likamaa-alueista ei tehty. Myöskään tielinjaleikkauksessa, josta on aikaisemmin saatu talteen löytöjä, ei havaittu mitään merkkejä asuinpaikasta. Onkin todennäköistä, että asuinpaikka on tuhoutunut tielinjan rakentamisen sekä soranoton yhteydessä. |
| metsakeskus.152010018 |
152 |
Kallio/Seljänkangas w |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
260791.26400000 |
6984777.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010018 |
Kohde sijaitsee Seljänkankaalta Laihialle johtavan tien eteläpuolella Seljänkankaan harjulla. Tielinjan leikkauksesta on löytynyt vuonna 1966 kvartsi-iskoksia sekä muutama todennäköinen kaavin, mutta mitään kulttuurikerroksia ei alueella tällöin havaittu. Löydöt tulivat noin 10–15 metrin pituiselta alueelta. Lisäksi mäen rinteessä on pitkulainen röykkiö, jonka koko on noin 16 x 3-4 metriä. Aivan löytöpaikan sivutse kulkee voimajohtolinja.
Vuoden 2006 inventoinnissa aluetta tutkittiin sekä koepistoin että kairaamalla, mutta mitään havaintoja asuinpaikkaan viittaavista likamaa-alueista ei tehty. Myöskään tielinjaleikkauksessa, josta on aikaisemmin saatu talteen löytöjä, ei havaittu mitään merkkejä asuinpaikasta. Onkin todennäköistä, että asuinpaikka on tuhoutunut tielinjan rakentamisen sekä soranoton yhteydessä. |
| metsakeskus.152010019 |
152 |
Seljänkangas e |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
263502.18100000 |
6982919.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010019 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan (Siiriäinen 1966) kohteessa on röykkiö, jonka halkaisija on 8 metriä ja korkeus 1 metri ja röykkiö koostuu pienistä kivistä ja sitä on pengottu. Siiriäisen mukaan röykkiö on vaikeasti havaittavissa. Vuonna 2012 lohkareisella kumpareella havaittiin epämääräistä kivikkoa, mutta ei selkeää röykkiötä. Alue oli äskettäin harvennettu ja kaadetut rangat peittivät maata ja vaikeuttivat havainnointia. Alue kasvoi noin 30-vuotiasta havupuustoa. |
| metsakeskus.152010020 |
152 |
Leväluhta |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27016 |
267547.53700000 |
6988147.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010020 |
Kohde sijaitsee Orismalassa, Kyrönjoen eteläpuolella, joesta noin 1,5 km lounaaseen, Vaasa-Seinäjoki -rautatien pohjoispuolella, Isonkyrön ja Ylistaron rajalla. Paikalla on tasaisten viljelysmaiden keskellä, kallioisen pienehkön Momminmäen eteläpuolella vetinen lähteensilmä, joka on ympäristöineen aidattu. Alue on ostettu vuonna 1936 valtiolle. Paikallinen toimija hoitaa kohdetta.
Paikalla on todettu rautakautinen vesikalmisto. Suolampeen on haudattu kymmeniä ihmisiä aikavälillä 300-800 jaa. Löytöaineistossa on noin 90 ihmisyksilön luita sekä kansainvaellus- ja merovinkiajan esineitä (mm. koruja, pronssikattila). Aseita löytöaineistossa ei ole. Ihmisten jäännökset ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin savessa ja pohjaliejussa.
Ehdotus suoja-alueeksi: Vähintään nykyinen aidattu alue lähteensilmän ympärillä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.152010020 |
152 |
Leväluhta |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
267547.53700000 |
6988147.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010020 |
Kohde sijaitsee Orismalassa, Kyrönjoen eteläpuolella, joesta noin 1,5 km lounaaseen, Vaasa-Seinäjoki -rautatien pohjoispuolella, Isonkyrön ja Ylistaron rajalla. Paikalla on tasaisten viljelysmaiden keskellä, kallioisen pienehkön Momminmäen eteläpuolella vetinen lähteensilmä, joka on ympäristöineen aidattu. Alue on ostettu vuonna 1936 valtiolle. Paikallinen toimija hoitaa kohdetta.
Paikalla on todettu rautakautinen vesikalmisto. Suolampeen on haudattu kymmeniä ihmisiä aikavälillä 300-800 jaa. Löytöaineistossa on noin 90 ihmisyksilön luita sekä kansainvaellus- ja merovinkiajan esineitä (mm. koruja, pronssikattila). Aseita löytöaineistossa ei ole. Ihmisten jäännökset ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin savessa ja pohjaliejussa.
Ehdotus suoja-alueeksi: Vähintään nykyinen aidattu alue lähteensilmän ympärillä. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.152010021 |
152 |
Rinta-Ulvinen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
266704.00000000 |
6990785.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010021 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen pohjoisrannalla Perttiläntien varrella, noin 100 metriä Akkainsillasta itään. Maalaji on hienoa hiesua.
Paikalta löytyi vuosina 1935-36 puutarhamaasta neliskulmainen maanalainen
kiveys ja sen reunalta pronssinen rengasmiekan ponsi ja tämän löytökohdan läheisyydestä väkäsellinen keihäänkärki. Vuonna 1936 paikalla kaivettiin maantasainen polttokalmisto.
Paikalla ollut röykkiö oli melkein kokonaan hävinnyt ennen Kivikosken kaivausta. Kaivausalue ja röykkiö on sijainnut heti Rinta-Ulvisen vanhan talon eteläpuolella. Talon omistaja kertoi, että hänen tietojensa mukaan kalmistoalue on loppunut vanhan päärakennuksen kivijalkaan.
Inventointi 2010:
Molemmin puolin viereisillä jokirantatonteilla on peltoa, jotka olivat tarkastushetkellä 2010 heinällä, mutta maanpintaa oli näkyvissä paikkapaikoin. Muutamassa kohdassa käännettiin hieman lapiolla maata. Kalmistoon viittaavaa ei havaittu näiden alueiden tarkastuksessa. Mahdollisesti voi kalmistoa yhä vieläkin olla jäljellä maassa. Ehdotus suoja-alueeksi: Tutkitusta alueesta 10-20 metriä.
Koekaivaus 2023:
Museoviraston koekaivausryhmä selvitti kalmiston jatkumista Rinta-Ulvisen talon itäpuoliselle peltotontille. Paikalle kaivettiin 26 neljännesneliön kokoista koekuoppaa ja peltoa haravoitiin metallinetsimellä. Ei havaintoja muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.152010022 |
152 |
Nyyssö |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
255386.00000000 |
6990681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010022 |
Mäellä, Ritaalan kylätien länsipuolella on 17 matalaa röykkiötä. Röykkiöiden halkaisija on noin 3-5 metriä ja ne on usein kasattu ison kiven viereen. Vuoden 2012 inventoinnin aikana alueella kasvoi pääasiassa melko tiheää, noin 10-vuotiasta vesakkoa, joka vaikeutti havaintojen tekoa. Röykkiiöitä voi olla muutamia enemmänkin kuin mitä silloin löydettiin.
Röykkiöt sijaitsevat noin 25 metrin korkeuskäyrän tuntumassa ja vastaavanlaisia kohteita tunnetaan erityisesti Laihialta useita kymmeniä. 25 metrin korkeus edustaa rautakauden alun rantaviivaa, mutta röykkiöiden ajoittaminen yksinomaan sen perusteella ei ole luotettavaa. Todennäköisimmin kyse on raivauröykkiöistä, jotka voivat olla rautakautisiakin, mutta luultavimmin historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.152010023 |
152 |
Vainio-Praski |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
255514.00000000 |
6990578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010023 |
Aiemman kuvauksen mukaan: "Kohde sijaitsee koillis-lounaissuuntaisella pitkulaisella moreenimäellä, Ritaalan kylätien ja Naarajoen länsipuolella. Mäen laella on matala röykkiö, jonka keskellä on iso lohkare. Röykkiö on pyöreä ja läpimitaltaan noin 5-6 metriä. Paksun varputurpeen takia se on maastossa vaikeasti havaittavissa."
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Siiriäisen kuvauksen mukaista röykkiötä ei varmuudella voitu tunnistaa, se vastasi lähinnä yhtä luonnonmuodustumaksi tulkittavaa kivikkoa. Sen sijaan alueelta löytyi neljä pientä röykkiötä isojen kivien vierestä. Röykkiöiden halkaisija on noin kaksi metriä, kahdessa niistä on kuoppa keskellä. Kyse lienee raivausröykkiöistä. Lisäksi mäen eteläosassa havaittiin mahdollinen rakennuksen pohjakiveys, noin 3x3 metriä. |
| metsakeskus.152010024 |
152 |
Rinta/Allistenmäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
255292.00000000 |
6989989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010024 |
Kohde sijaitsee Laihian rajan lähellä, Ritaalan-Naarajoen kylätien lounaispuolella, Naarajoen itäpuolella, louhikkoisella moreenimäellä. Kumpareen laella on kolme röykkiömäistä rakennetta. Ne ovat kehämäisiä, läpimitaltaan 5-3 metriä, isoista lohkareista koottuja.
Vuoden 2012 inventoinnissa todettiin, että alueella on tehty hakkuu ja se kasvoi vesakkoa ja heinää, mutta rakenteet ovat säilyneet vahingoittumattomina. Röykkiöt ovat melko erikoisia ollakseen hautaröykkiöitä. Ilmeisesti niissä on tavoiteltu kantikasta muotoa ja keskikohdassa ei ole ollut kiviä ollenkaan.Lähinnä näyttäisi, että 1-1,5 metriä halkaisijaltaan oleva keskiosa on ympäröity kivivallilla. Rakenteiden leveys kaikenkaikkiaan on noin 2,5-3 metriä. Rakenteet muistuttavat ehkä ennemminkin jonkinlaisen pienen rakennuksen ta kellarin perustaa. Niiden luonteen ja iän selvittäminen vaatisi kaivaustutkimuksia. |
| metsakeskus.152010026 |
152 |
Kapustakannanmäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
271619.00000000 |
6998501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010026 |
Ari Siiriäisen vuoden 1966 inventoinnin mukaan kohteessa on "aakealla metsäisellä kalliopaljastumalla kaksi hajoitettua röykkiötä, joiden halkaisijat ovat olleet noin 6-7 metriä. Ne sijaitsevat noin 15 metrin etäisyydellä toisistaan."
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Paikalla havaittiin kaksi erillistä kivikkoa. Niistä eteläisempi on kooltaan noin 25x20 metriä ja vaikuttaa pirunpellolta, johon on kaiveltu kuoppia. Osa kivikosta on jäkälän ja sammaleen peitossa, osa paljaana. Em. kivikosta noin 40 metriä pohjoiseen on pienempi kivikko, kooltaan noin 5x15 metriä, kokoa on vaikea määritellä tarkkaan, koska kiviä on levällään pitkin kalliota. Tämäkin kiveys voi olla pieni pirunpelto, mutta on myös mahdollista, että kyseessä on hajoitettu hautaröykkiö. On syytä huomauttaa, että suurin osa alueen peruskartan muinaishautamerkeistä ovat osoittautuneet pirunpelloiksi ym. luonnonmuodostumiksi. |
| metsakeskus.152010027 |
152 |
Marjamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
264973.55900000 |
6990225.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010027 |
Kohde sijaitsee Napuen kylän keskustasta ja Kyrönjoesta hieman yli 1 km etelään, Vaasa-Seinäjoki -rautatien pohjoispuolella sijaitsevalla korkealla kalliomäellä. Mäen rinteet laskevat jyrkästi. Paikalle johtaa useita kuntopolkuja. Korkeimmalla kohdalla on laavu ja näköalatorni.
Kohteessa on ollut kolme röykkiötä, joista kalliolaen pohjoisreunalla jo viettävässä osassa sijainnut osin tuhoutunut röykkiö on tutkittu vuonna 1936. Kaivauksessa ei löytynyt merkkejä hautauksesta. Sarasmon mukaan röykkiö on ollut alunperin pyöreä ja noin 6 metriä läpimitaltaan. Inventoinnissa 2010 todettiin, että tutkittu röykkiö on hävinnyt kokonaan.
Näköalatornista vajaa 50 metriä pohjoisluoteeseen kartalle merkittyjen muinaisjäännösmerkkien kohdalta löytyi kalliokielekkeen alta noin 5 metriä halkaisijaltaan oleva pyöreä röykkiö, jonka keskellä on noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva pengottu kuoppa. Röykkiö koostuu noin 20-30 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Röykkiö on ollut siinä jo vuoden 1938 kaivausten aikana. Kaivauksenjohtaja Sarasmo oletti, että kivet on aikoinaan vyörytetty kallion juureen siitä röykkiöstä, jonka hän kallion päällä kaivoi.
Länsirinteeltä peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalta ei löytynyt röykkiötä. Se on mahdollisesti tuhoutunut kuntopolkua tehtäessä tai koordinaattitiedot ovat väärät. Tämä röykkiö on (ollut) läpimitaltaan noin 12 metriä. |
| metsakeskus.152010027 |
152 |
Marjamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
264973.55900000 |
6990225.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010027 |
Kohde sijaitsee Napuen kylän keskustasta ja Kyrönjoesta hieman yli 1 km etelään, Vaasa-Seinäjoki -rautatien pohjoispuolella sijaitsevalla korkealla kalliomäellä. Mäen rinteet laskevat jyrkästi. Paikalle johtaa useita kuntopolkuja. Korkeimmalla kohdalla on laavu ja näköalatorni.
Kohteessa on ollut kolme röykkiötä, joista kalliolaen pohjoisreunalla jo viettävässä osassa sijainnut osin tuhoutunut röykkiö on tutkittu vuonna 1936. Kaivauksessa ei löytynyt merkkejä hautauksesta. Sarasmon mukaan röykkiö on ollut alunperin pyöreä ja noin 6 metriä läpimitaltaan. Inventoinnissa 2010 todettiin, että tutkittu röykkiö on hävinnyt kokonaan.
Näköalatornista vajaa 50 metriä pohjoisluoteeseen kartalle merkittyjen muinaisjäännösmerkkien kohdalta löytyi kalliokielekkeen alta noin 5 metriä halkaisijaltaan oleva pyöreä röykkiö, jonka keskellä on noin 2 metriä halkaisijaltaan oleva pengottu kuoppa. Röykkiö koostuu noin 20-30 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Röykkiö on ollut siinä jo vuoden 1938 kaivausten aikana. Kaivauksenjohtaja Sarasmo oletti, että kivet on aikoinaan vyörytetty kallion juureen siitä röykkiöstä, jonka hän kallion päällä kaivoi.
Länsirinteeltä peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalta ei löytynyt röykkiötä. Se on mahdollisesti tuhoutunut kuntopolkua tehtäessä tai koordinaattitiedot ovat väärät. Tämä röykkiö on (ollut) läpimitaltaan noin 12 metriä. |
| metsakeskus.152010028 |
152 |
Ala-Pollari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
263858.99100000 |
6994037.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010028 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen pohjoisrannalla Perttiläntien varrella sijaitsevan Ala-Pollarin tilan pihamaalla. Talon pihapiiri sijaitsee tasaisella maaston kohdalla, tilalle johtavan tien eteläpuolella on matala kohouma, jolla sijaitsee kaksi tilarakennusta.
Ainoa alue, missä mahdollisesta kalmistosta tai asuinpaikasta olisi voinut säilyä
merkkejä, on talolle johtavan tien pohjoispuolinen metsikkö, maasto on tällä kohtaa tasaista ja maaperä kivikkoista. Alue tarkastettiin inventoinnissa 2010, mutta ainakaan maanpinnan yläpuolella ei ollut mitään kalmistoon viittaavaa. Tilan emäntä ei ollut kuullut, että paikalla olisi kalmisto tai asuinpaikka. Vuoden 1974 tarkastuksesta ei ole löytynyt raporttia, joten tietoja tuolloin tehdyistä havainnoista ei ollut käytettävissä.
Epävarma asuinpaikka tai kalmisto (?). |
| metsakeskus.152010029 |
152 |
Varpola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
263564.10900000 |
6994105.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010029 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itärannalla Perttiläntien varrella keskustan sillasta noin 200 metriä eteläkaakkoon. Entisen koulukeskuksen vieressä, pihamaalla. Maalaji on silttiä.
Mahdollisen asuinpaikan kohta on omakotitalon piha- ja puutarhamaana. Kohteen pohjoispuolelle oli juuri inventointihetkellä 2010 valmistumassa uusi rivitaloasuntoalue, jonka länsipuolelle jokirinteelle on perustettu laaja nurmialue. Rakentamisen alueella oli avonaista maanpintaa ja nämä kohdat tarkastettiin, mutta ei havaittu mitään esihistorialliseen viittaavaa. Raporttia vuoden 1974 tarkastuksesta ei ole löytynyt ja tarkempaa tietoa aikaisemmista havainnoista ei ole. |
| metsakeskus.152010030 |
152 |
Vuoressalo w |
10002 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
268100.29500000 |
6992334.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010030 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen pohjoispuolella Isonkyrön ja Seinäjoen Ylistaron rajasta noin 2,5 km länteen, Vuoressalon laajan kallioalueen länsi-luoteislaidalla. Maasto alueella on louhikkoista ja vaikeakulkuista.
Risla 2003:
Vuoressalon jyrkän länsireunan alla kulkevan noin 150 m pitkän matalan kivivallin ja nykyisten viljelysten väliin jää kapea metsäkaistale, jonka maapohja on kosteaa ja siinä kasvaa mm. katajaa. Alue on todennäköisesti vanha laidun. Kivivalli on selvästi luontainen rantakivikko, jota on muokattu ja täydennetty rinteestä vieritetyillä kivillä. Eteläpään luontaisen näköisen leveän kivikon, jonka avokallio katkaisee, kuuluminen tähän ihmisen muokkaamaan kivivalliin jäi epäselväksi. Kivilatomuksessa on paikoin myös kylmämuurattuja kohtia, joissa kivien tasaisia pintoja on aseteltu huolellisesti vastakkain.
Kivivalli on ilmeisesti karja-aita, jonka tarkoituksena on ollut ennen alueen raivaamista pelloiksi estää eläimiä nousemasta kallionleikkauksia seuraten Vuoressalon jyrkille rinteille.
Itäpalo 2010:
Kolme kiviaitaa louhikkoisella rinteellä kallionotkelmissa. Pituutta aidoilla on noin 5-10 metriä, korkeutta puolisen metriä tai vähän yli. Kohteen ajoitusta tai tarkoitusta ei onnistuttu selvittämään kirjallisuudesta tai muista lähteistä. Mahdollisia karja-aitoja. Pintakasvillisuuden ja rakenteen perusteella kiviaidoilla voi arvioida olevan ikää yli sata vuotta.
Ehdotus suoja-alueeksi: 5 m rakenteiden reunoista. |
| metsakeskus.152010031 |
152 |
Ojoonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
261837.00000000 |
6988759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010031 |
Kohde sijaitsee Seljänkankaalle vievän tien länsipuolella, Ventälän asemalta 2,6 km etelään, kivikkomäen kärjessä, kalliopaljastumalla, noin 30 metriä tieltä. Röykkiö on pitkänomainen, kooltaan 6 x 8 m, korkeudeltaan 60-80 cm ja se on metsänäestyksen osaksi rikkoma.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Alue kasvoi tiheää noin 30-vuotiasta puustoa, joka oli kasvanut paikalle vuoden 1979 tarkastuksen jälkeen. Röykkiössä kasvoi myös muutamia puita, muuten se vaikutti olevan samassa kunnossa kuin vuonna 1979. Kyseessä lienee pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.152010031 |
152 |
Ojoonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
261837.00000000 |
6988759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010031 |
Kohde sijaitsee Seljänkankaalle vievän tien länsipuolella, Ventälän asemalta 2,6 km etelään, kivikkomäen kärjessä, kalliopaljastumalla, noin 30 metriä tieltä. Röykkiö on pitkänomainen, kooltaan 6 x 8 m, korkeudeltaan 60-80 cm ja se on metsänäestyksen osaksi rikkoma.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Alue kasvoi tiheää noin 30-vuotiasta puustoa, joka oli kasvanut paikalle vuoden 1979 tarkastuksen jälkeen. Röykkiössä kasvoi myös muutamia puita, muuten se vaikutti olevan samassa kunnossa kuin vuonna 1979. Kyseessä lienee pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.152010033 |
152 |
Sikosalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
261338.00000000 |
7000829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010033 |
Aiempien tietojen mukaan kohde on"Metsäalue Isonkyrön ja Vöyrin rajan lähellä. Suurten lohkareiden ympärillä kivikasoja, osa ison kiven ympärillä, osa ilman "keskuslohkaretta". Röykkiöt ovat matalia ja sammaloituneita; osa on mahdollisesti luontaisia, osa ihmistyötä. Lukumäärää ei mainita."
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Alue kasvaa tiheää puustoa ja on hyvin lohkareista. Alueelta löytyi yksi röykkiö, halkaisija noin 3 metriä ja keskellä kuoppa. Röykkiössä on muovinen pieni muinaisjäännöskyltti. Havaittiin myös pari muuta kiviröykkiötä, mutta ne kaikki vaikuttavat raivausröykkiöiltä. |
| metsakeskus.152010034 |
152 |
Perttula/Marttamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
264951.56600000 |
6991544.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010034 |
Kohde sijaitsee Napuen taistelukentältä noin 500 metriä lounaaseen, Kyrönjoen eteläpuolella, Perttilän sillasta noin 800 m kaakkoon. Mäellä, pihapiirissä, rakennusten välillä olevassa kalliopaljastumassa on 2 selvää kuppia. Paikalla on rauhoituskyltti. |
| metsakeskus.152010035 |
152 |
Rapakkojenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
265921.00000000 |
6990924.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152010035 |
Kohde sijaitsee Ylipään nuorisoseurantalosta (Valtaalantie 103) noin 100 m kaakkoon Rapakkojenkallio-nimisellä kallioalueella, Kyrönjoen eteläpuolella. Kohde on välittömästi pururadan pohjoispuolella avokallion reunalla.
Paikalla on oletettu olevan käräjäkivet, mutta toukokuussa 2006 tehdyssä maastotarkastuksessa voitiin todeta, että kysymyksessä on selvästi muinaishauta, josta on poistettu pintakiveys (kallio on tunnettu mestauspaikka, hirsimäki). Jäljellä ovat suuret pohjakivet ja silmäkivi. Varsinkin röykkiön eteläreunalla on suurten kivien muodostamaa reunakehää vielä selvästi näkyvissä. Haudan koko on pohjois-eteläsuunnassa 7,5 metriä ja länsi-itäsuunnassa 6,5 metriä. Ennen pintakivien poistamista hauta on ollut selvästi Kyrönjoelle näkyvällä hallitsevalla paikalla.
Kysymyksessä on mitä ilmeisemmin paikka, josta on vuonna 1920 löydetty merovinkiajan aseita, kaksiteräinen miekka ja keihäänkärki. Aseiden on väitetty löytyneen maansekaisesta röykkiöstä rotkosta, joka sijaitsee Rapakkojenkallion länsipäässä kahden kallion väliin jäävällä alueella.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja sen todettiin olevan yllä mainitun mukaisessa kunnossa. Siinä on myös uusi muinaisjäännöskyltti. |
| metsakeskus.152500001 |
152 |
Rengonkivi |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
259448.73300000 |
7001183.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500001 |
Napuen taistelun 19.2.1714 jälkeen venäläiset etsivät piileskeleviä siviilejä. He löysivät Rengon vanhan isännän, joka pakeni kivelle. Venäläiset pudottivat miehen, ja ratsut polkivat hänet kuoliaaksi. |
| metsakeskus.152500002 |
152 |
Laurola Perttilän lähde |
10001 |
12006 |
13079 |
11002 |
27000 |
265976.14600000 |
6991898.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500002 |
Lähde on "pakanain jumalanpalveluspaikka". |
| metsakeskus.152500005 |
152 |
Napuen taistelukenttä |
10002 |
12014 |
13149 |
11006 |
27007 |
264828.61100000 |
6991822.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500005 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella Pohjankyröntien ja valtatien 18 varrella olevalla tasaisella peltoalueella Napuen kylän keskustan länsi- ja luoteispuolella.
Suuren Pohjan sodan viimeinen kenttätaistelu käytiin Napuella 19.2.1714 Ruotsin ja Venäjän armeijoiden välillä. Kenraali Armfeltin johtamat Ruotsi-Suomen karoliinijoukot taistelivat kaksi kertaa vahvempaa ruhtinas Galitzinin venäläisarmeijaa vastaan. Taistelussa kaatui n. 1500 venäläistä ja n. 3000 suomalaista, niiden mukana n. 1000 lähiseudulta nostettua kotiseutunsa puolustajaa.
Isossakyrössä helmikuun 19. päivänä 1714 käytyä Napuen taistelua voidaan pitää Ruotsi-Suomen mahtavuuden ajan päätepisteenä. Kun kenraalimajuri, kreivi Carl Gustaf Armfelt otti Hämeenlinnassa 6.8.1713 vastaan Suomen armeijan ylipäällikkyyden, oli miltei koko eteläinen Suomi venäläisten hallussa. Armeija oli puutteellisesti varustettu ja hajoamassa. Nälkä oli uhkaamassa eikä Ruotsista ollut tulossa minkäänlaista apua pyynnöistä huolimatta.
Venäläisten tilanne oli toisin. Ylipäällikkö, kenraali-luutnantti, ruhtinas Mihail Mihailovitsh Galitzinin komennossa oli hyvin koulutettu ja varustettu tsaarin armeijan valiojoukko. Kostianvirran taistelun 6.10.1713 jälkeen Armfelt vetäytyi joukkoineen Pohjanmaalle. Saatuaan tiedon venäläisten lähestymisestä hän kokosi kiireesti joukkonsa, joista osa oli majoitettuna Lapualle ja osa Isoonkyröön. Lähipitäjien kaikki taistelukykyiset miehet kutsuttiin myös aseisiin. Kaikkiaan Armfeltilla oli käytettävissään noin 5500 miestä, näistä vakinaista jalkaväkeä oli 3000 miestä ja 1000 ratsumiestä. Ruhtinas Galitzinin komennossa oli n. 11 000 miestä, joista 6000 jalkamiestä ja 5000 ratsuväkeä.
Napuen taistelun jälkeen alkoi Isonvihan aikakausi. Napuelle on pystytetty vuonna 1920 arkkitehti Matti Björklund-Visannin suunnittelema monumentti tapahtuman muistolle.
Napuen taistelukentältä löytynyt rautainen tykinkuula on lähetetty Muinaistieteelliselle toimikunnalle v. 1898. Taistelutantereelta, Yrjö Chydeniuksen maalta, n. 100 m valtamaantiestä on löytynyt myös puhelinpylvästä varten kaivetusta kuopasta pääkallo, sääriluu, 2 kylkiluuta ja lapaluu. Jäännökset liittyvät mitä ilmeisimmin taisteluun. |
| metsakeskus.152500006 |
152 |
Vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
262956.34900000 |
6994751.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500006 |
Pohjanmaan Kyrön (ruots. Kyrö i Österbotten) suurpitäjän muinaisen hallintokeskuksen näkyvänä muistomerkkinä Kyrönjoen rannalla on vanha harmaakivikirkko, joka on rakennettu ilmeisesti vanhemman puukirkon paikalle 1500-luvun alussa. Kirkon alta on löytynyt 1300-1400-luvun vaihteen rahoja ja osia 1400-luvun puukirkosta. Kirkon päätyseinään hakatun luvun "1304" perusteella on arveltu, että kirkko on perustettu alun perin tuona vuonna. Niin varhaiselle ajoitukselle ei kuitenkaan tunneta arkeologisia tai historiallisia todisteita.
Yksilaivainen harmaakivikirkko on rakennushistoriallinen ja kotiseudullinen nähtävyys. Kirkkosalin erikoisuuksiin kuuluvat vuonna 1560 valmistuneet 114 suurikokoista seinämaalausta. Ylin kerros käsittää Vanhan testamentin, keskirivi Jeesuksen elämän ja kärsimysten kertomukset. Alimpana on pyhäpäivien tekstien kuvitusta. Kirkossa pidetään edelleen jumalanpalveluksia sekä vihki- ja konserttitilaisuuksia kesäaikana.
Isonkyrön vanhan kirkon lattian alta on löytynyt useita artefakteja: mm. solkia, oprosa (Jumalan emoa lapsi sylissä kuvaava neliskulmainen vaskilevy), luinen kepin pää? (irvistävä miehen pään kuva, hyvin leikattu), taikakalu (omituinen puumuodostelma). Kirkon lähettyviltä on löytynyt vanha raha: kopeekka Pietari I (1705). Kirkon eteläpuoliselta pellolta on löytynyt metallinetsinnässä rautakautisia ja historiallisia esineitä (ks. alakohteet). Vuoden 1994 arkeologisessa valvonnassa havaittiin paksu kulttuurikerros kirkkomaan ja sen eteläpuolella olevan makasiinirakennuksen välissä.
Vanhan kirkon kohdalta on johtanut aiemmin silta joen yli. |
| metsakeskus.152500006 |
152 |
Vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27017 |
262956.34900000 |
6994751.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500006 |
Pohjanmaan Kyrön (ruots. Kyrö i Österbotten) suurpitäjän muinaisen hallintokeskuksen näkyvänä muistomerkkinä Kyrönjoen rannalla on vanha harmaakivikirkko, joka on rakennettu ilmeisesti vanhemman puukirkon paikalle 1500-luvun alussa. Kirkon alta on löytynyt 1300-1400-luvun vaihteen rahoja ja osia 1400-luvun puukirkosta. Kirkon päätyseinään hakatun luvun "1304" perusteella on arveltu, että kirkko on perustettu alun perin tuona vuonna. Niin varhaiselle ajoitukselle ei kuitenkaan tunneta arkeologisia tai historiallisia todisteita.
Yksilaivainen harmaakivikirkko on rakennushistoriallinen ja kotiseudullinen nähtävyys. Kirkkosalin erikoisuuksiin kuuluvat vuonna 1560 valmistuneet 114 suurikokoista seinämaalausta. Ylin kerros käsittää Vanhan testamentin, keskirivi Jeesuksen elämän ja kärsimysten kertomukset. Alimpana on pyhäpäivien tekstien kuvitusta. Kirkossa pidetään edelleen jumalanpalveluksia sekä vihki- ja konserttitilaisuuksia kesäaikana.
Isonkyrön vanhan kirkon lattian alta on löytynyt useita artefakteja: mm. solkia, oprosa (Jumalan emoa lapsi sylissä kuvaava neliskulmainen vaskilevy), luinen kepin pää? (irvistävä miehen pään kuva, hyvin leikattu), taikakalu (omituinen puumuodostelma). Kirkon lähettyviltä on löytynyt vanha raha: kopeekka Pietari I (1705). Kirkon eteläpuoliselta pellolta on löytynyt metallinetsinnässä rautakautisia ja historiallisia esineitä (ks. alakohteet). Vuoden 1994 arkeologisessa valvonnassa havaittiin paksu kulttuurikerros kirkkomaan ja sen eteläpuolella olevan makasiinirakennuksen välissä.
Vanhan kirkon kohdalta on johtanut aiemmin silta joen yli. |
| metsakeskus.152500006 |
152 |
Vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27018 |
262956.34900000 |
6994751.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500006 |
Pohjanmaan Kyrön (ruots. Kyrö i Österbotten) suurpitäjän muinaisen hallintokeskuksen näkyvänä muistomerkkinä Kyrönjoen rannalla on vanha harmaakivikirkko, joka on rakennettu ilmeisesti vanhemman puukirkon paikalle 1500-luvun alussa. Kirkon alta on löytynyt 1300-1400-luvun vaihteen rahoja ja osia 1400-luvun puukirkosta. Kirkon päätyseinään hakatun luvun "1304" perusteella on arveltu, että kirkko on perustettu alun perin tuona vuonna. Niin varhaiselle ajoitukselle ei kuitenkaan tunneta arkeologisia tai historiallisia todisteita.
Yksilaivainen harmaakivikirkko on rakennushistoriallinen ja kotiseudullinen nähtävyys. Kirkkosalin erikoisuuksiin kuuluvat vuonna 1560 valmistuneet 114 suurikokoista seinämaalausta. Ylin kerros käsittää Vanhan testamentin, keskirivi Jeesuksen elämän ja kärsimysten kertomukset. Alimpana on pyhäpäivien tekstien kuvitusta. Kirkossa pidetään edelleen jumalanpalveluksia sekä vihki- ja konserttitilaisuuksia kesäaikana.
Isonkyrön vanhan kirkon lattian alta on löytynyt useita artefakteja: mm. solkia, oprosa (Jumalan emoa lapsi sylissä kuvaava neliskulmainen vaskilevy), luinen kepin pää? (irvistävä miehen pään kuva, hyvin leikattu), taikakalu (omituinen puumuodostelma). Kirkon lähettyviltä on löytynyt vanha raha: kopeekka Pietari I (1705). Kirkon eteläpuoliselta pellolta on löytynyt metallinetsinnässä rautakautisia ja historiallisia esineitä (ks. alakohteet). Vuoden 1994 arkeologisessa valvonnassa havaittiin paksu kulttuurikerros kirkkomaan ja sen eteläpuolella olevan makasiinirakennuksen välissä.
Vanhan kirkon kohdalta on johtanut aiemmin silta joen yli. |
| metsakeskus.152500006 |
152 |
Vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27004 |
262956.34900000 |
6994751.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500006 |
Pohjanmaan Kyrön (ruots. Kyrö i Österbotten) suurpitäjän muinaisen hallintokeskuksen näkyvänä muistomerkkinä Kyrönjoen rannalla on vanha harmaakivikirkko, joka on rakennettu ilmeisesti vanhemman puukirkon paikalle 1500-luvun alussa. Kirkon alta on löytynyt 1300-1400-luvun vaihteen rahoja ja osia 1400-luvun puukirkosta. Kirkon päätyseinään hakatun luvun "1304" perusteella on arveltu, että kirkko on perustettu alun perin tuona vuonna. Niin varhaiselle ajoitukselle ei kuitenkaan tunneta arkeologisia tai historiallisia todisteita.
Yksilaivainen harmaakivikirkko on rakennushistoriallinen ja kotiseudullinen nähtävyys. Kirkkosalin erikoisuuksiin kuuluvat vuonna 1560 valmistuneet 114 suurikokoista seinämaalausta. Ylin kerros käsittää Vanhan testamentin, keskirivi Jeesuksen elämän ja kärsimysten kertomukset. Alimpana on pyhäpäivien tekstien kuvitusta. Kirkossa pidetään edelleen jumalanpalveluksia sekä vihki- ja konserttitilaisuuksia kesäaikana.
Isonkyrön vanhan kirkon lattian alta on löytynyt useita artefakteja: mm. solkia, oprosa (Jumalan emoa lapsi sylissä kuvaava neliskulmainen vaskilevy), luinen kepin pää? (irvistävä miehen pään kuva, hyvin leikattu), taikakalu (omituinen puumuodostelma). Kirkon lähettyviltä on löytynyt vanha raha: kopeekka Pietari I (1705). Kirkon eteläpuoliselta pellolta on löytynyt metallinetsinnässä rautakautisia ja historiallisia esineitä (ks. alakohteet). Vuoden 1994 arkeologisessa valvonnassa havaittiin paksu kulttuurikerros kirkkomaan ja sen eteläpuolella olevan makasiinirakennuksen välissä.
Vanhan kirkon kohdalta on johtanut aiemmin silta joen yli. |
| metsakeskus.152500009 |
152 |
Napue Kaamin kivi/Napuen kivi |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
264748.63800000 |
6992102.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500009 |
Kivi sijaitsee Napuen taistelukentällä tien varrella vähän matkaa Perttilän sillasta Orismalaan päin Chydeniuksen talon lähellä. Kiveen on hakattu vuosiluku 1719/214. Tarinan mukaan venäläiset surmasivat kiven luona erään ruotsalaisen Kaam-nimisen sotapäällikön. Toisen tarinan mukaan kivi on nimeltään Napuen kivi ja vuosiluku hakattiin Taipaleen talon maalla käydyn taistelun muistoksi. Kivi on saanut kuulista osumia kylkeen.
Kohde tarkastettu 7.9.2006 (Kaisa Lehtonen/Liisa Kasi). Vuosiluvut on maalattu kiveen punaisella maalilla, mutta varsinaisia hakkauksia ei voitu havaita. Maalaukset ovat pahoin rapautuneet ja haalentuneet ja vain vaivoin enää havaittavissa. |
| metsakeskus.152500032 |
152 |
Orismala Kukkulanmäki |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
259187.94900000 |
6974218.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500032 |
Korkeamäen asuinrakennuksesta noin 200 m pohjoisluoteeseen on matala Kukkulanmäeksi kutsuttu louhikkoinen moreenikohouma, Korkeamäen peltoaukean koillisreunassa, noin 200 m Laihianjoesta itään. Mäen laella, tiheässä havumetsässä on polveilevien kiviaitojen ja pienten röykkiöiden muodostama latomusalue, jonka koko on noin 20 x 20 m. Uloimmat kiviaidat rajoittavat mäen korkeinta aluetta. Kiviaitojen kivet ovat vaihtelevan kokoisia: 0,1 m - 1,5 m, suurimman osan ollessa 0,3-0,4 m. Vallit ovat paikoin hyvin matalat ja vaikeat erottaa, paikoin yli 0,5 m korkeat ja jyrkkäseinäiset. Röykkiöt ovat matalia ja pyöreitä, halkaisijaltaan 0,5-1 m. |
| metsakeskus.152500036 |
152 |
Seljänkangas Kankaanmäki |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
259137.00000000 |
6984944.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500036 |
Seljänkankaan takamaastossa Kankaanmäen ja Tonolannevan välillä kolmessa paikassa on neliskulmaisia kivikehiä (tuvanpohjia ?), joiden koko on 6 m x 6 m. Yhden tuvista peräseinän vasemmassa nurkkauksessa on kiuas, jonka kivissä on syvemmällä nokijälkiä, jotka näkyvät pesäaukon kautta. Oviaukon edessä sisäpuolella on myös kivi. Lähellä on runsaasti "karttaan merkitsemättömiä muinaishautaraunioita". Kertojan mukaan Isonkyrön vanhoissa kartoissa ei ole mitään merkkejä näillä seuduilla sijainneesta erämaa-asutuksesta. Myös eräässä Tervanevan saaressa kerrotaan olevan tällainen "tuvanpohja".
|
| metsakeskus.152500037 |
152 |
Ventälä Tervaneva Ankkurilahti |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
259390.81000000 |
6988400.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500037 |
Tervanevan itäistä suurta lahdeketta nimitetään Ankkurilahdeksi. Jo Alftanuksen v. 1674 raportissa on tieto, että siitä olisi muinoin löydetty aluksen emäpuu ja Tuomaanmäen juurelta suuri ankkuri. 1931 on Tervanevasta löydetty n. 2 m pätkä ankkuriketjua "kahden kantokerroksen alta" n. 1,5 m syvyydestä (Paavo Alkion kirje 31.10.1939). Ketju on Isonkyrön kotiseutumuseossa (ks. Isokyrö Ventälä Tervaneva 152 50 0021).
Tuomaanmäen jyrkästä nevaan laskevasta kalliopinnasta kerrotaan pitäjällä sitkeästi löydetyn kallioon hakatun rautalenkin - muka laivojen kiinnityslenkin. Löytöä ei ole voitu verifioida. |
| metsakeskus.152500039 |
152 |
Napue Perttilä |
10001 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
264952.55700000 |
6992156.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500039 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella Perttiläntien varrelle Yli-Perttilän talon itäpuolella peltoalueella, mistä maasto laskee itään ja etelään.
A.M. Tallgrenin kesällä 1906 saaman ilmoituksen mukaan Napuen taistelussa kaatuneiden venäläisten hautapaikka sijaitsi Perttilän talosta koilliseen noin 50 metriä. Paikalla kerrottiin olevan ”suunnattomat määrät luita”. Kesällä 2010 suoritetussa inventoinnissa saatiin tieto, jonka mukaan ihmisen luita olisi löytynyt Yli-Perttilän talon itäpuoliselta peltoalueelta. Löytyneet luut on perimätiedon mukaan siirretty Isonkyrön vanhalle kirkolle, jonne on 1984 pystytetty Napuen taistelussa kaatuneiden muistomerkki. Peltoalue oli tarkastushetkellä viljelemätön. |
| metsakeskus.152500045 |
152 |
Seljänkangas Arosara |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
263152.31000000 |
6984050.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500045 |
Noin 1930-luvulla on sorakuopasta Seljänkankaalta löydetty kiviesine. Löytöpaikan arveltiin olevan Seljänkankaalla n. 100 m Arosaran talosta pohjoiseen. Alueella on harjuun kaivattu laajoja sorakuoppia, joiden reunoilta on kuulemma löydetty ihmisluita, joiden on arveltu olevan peräisin Isonvihan ajoilta. |
| metsakeskus.152500047 |
152 |
Yryselä Rekiniemenmäki |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
258696.00000000 |
6998668.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500047 |
Nurmen Tyyrassa sijaitsevasta asuinalueesta Sippolaan päin sijaitsee rakennuksen kivijalka, joka on länteen päin viettävässä rinteessä. Kivijalkaa on vain länsiseinän (pituus n. 5 m, korkeus n. 0,5 m) sekä 2-3 metrin verran etelä- ja pohjoisseinän alla. Osa etelä- ja pohjoisseinää sekä itäseinä ovat olleet kallion päällä. Perustuksia on muisteltu riihirakennuksen perustaksi. Ne ovat melko lähellä varhain raivattua peltoa.
Huom. 2024: Lisätietoa kohteesta K. Mieltyn omakustannekirjassa Kovien kokemusten kansaa - elämää Kyrönmaalla isonvihan aikaan (2013). |
| metsakeskus.152500048 |
152 |
Laurola Vuoressalo |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
268184.26400000 |
6991614.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500048 |
Laurolan kylän takamailla on "käytävä" ja 10 metriä sen alapuolella matala muurattu muuri. Nuijamiesten kerrotaan rakentaneen sen nuijasodan aikaan suojaksi. Käytävä muodostaa luonnollisen halkeaman vuoreen, tekee mutkan oikeaan ja laajenee muodostaen säännöllisen 4-kulmaisen noin 2 m korkean holvin. Taikausko on estänyt paikallisia menemästä käytävän perille asti. Kerrotaan mm. Suomen sodassa erään miehen paenneen käytävään vainoojiaan pakoon. Samassa kylässä löysi uuden käytävän H. Tanttari, mutta muurasi sen umpeen uskaltamatta tutkia.
Kohde on merkitty peruskartalle nimellä Pakouuni. |
| metsakeskus.152500052 |
152 |
Yryselä Tyyränmäki |
10001 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
259667.65300000 |
6999985.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500052 |
Yryselän Alapäässä, Rekiniemen metsässä on kaksi mahdollisesti Isonvihan aikaista rakennuksen perustusta. Perustukset sijaitsevat Markku Taittosen metsässä, länteen viettävässä rinteessä, n. 100 m metsän ja pellon rajasta itään, suoraan itään Taittosen nykyisestä tuparakennuksesta, E. Minnin ja K. Kaarniahon välisestä rajalinjasta suoraan länteen n. 20 m.
Perustukset ovat hyvin säilyneet. Pienemmän kivijalan mitat ovat ulkoseinästä 4 m x 4 m ja leveys n. 0,8-0,9 m. Korkeus alarinteessä on 0,6-0,7 m ja ylärinteessä 0,25-0,3 m. Sisäpuolen mitat ovat 2 m x 2 m. Länsireunalla kulmissa on isot, n. 1 m halkaisijaltaan olevat "kiintokivet". Pohjoisseinällä lähempänä itäseinää on tasainen laakakivi, ehkä porraskivi. Toinen kivijalka sijaitsee edellisestä n. 20 m pohjoiseen. Se on kooltaan n. 5 x 5 m, ja sen leveys on noin hirren vahvuinen. Länsireunalla kivijalan korkeus on n. 0,3 m ja itäreunalla 0,1-0,2 m. Ovi on mahdollisesti ollut itäseinällä. Kivijalan sisäpuolella lounaiskulmassa on kivikasa - mahdollinen tulisija. Perustusten itäpuolella on n. 20 x 20 m tasainen alue, joka on heinikkoinen ja poikkeaa muusta ympäristöstä (mahdollisesti kasvanut viljelyskasveja ja muokattu?). Perimätietoa näistä asutuksen jäljistä ei ole. Kirjoittajan mukaan ne lienevät Isonvihan aikuisia piilopirttejä, koska ympärillä on kasvanut suojana tiheä metsä. |
| metsakeskus.152500053 |
152 |
Valtaala Seljänkangas Tonolan kalliot |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
260542.35500000 |
6984941.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500053 |
Kustaa Killisen teoksessa Ulvilan kihlakunnan kiinteistä muinaisjäännöksistä on tieto käräjäkivistä: Seljänkankaalla Tonolan maassa on suuri kivikehä, mistä kerrotaan, että kehällä ovat istuneet tuomarit. Kehän sisällä on ollut tuomittava. Jos tämä oli niin suuren rikoksen tehnyt, että se kuolemalla rangaistiin, niin kukin kehällä istujista on ottanut siitä kiven ja rikollinen on paikalla kuoliaaksi kivitetty.
Tonolan kallio on Seljänkankaan pohjoisrinteen alapuolella, Lauri Jussilan talosta n. 200-250 m luoteeseen, sähkölinjalla Valtaalan ja Napuen rajalla, Valtaalan puolella, rajasta n. 10 m. Kalliolla on joitakin isoja kivilohkareita, joiden pohjoispuolella erään paikallisen vanhanisännän (Jussilan talon Juho Jussila ikä 70 v) mukaan hänen pikkupoikana ollessaan olisi vielä ollut useita isoja, litteitä kiviä ympyrässä.
Kohde käytiin tarkastamassa vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä. Kalliolla ei ollut havaittavissa merkkejä kiveyksestä, kuten ei myöskään muilla lähialueen kallioilla. Paikan vieressä sijaitsee kivillä tuettu voimajohtopylväs, ja on mahdollista, että sen rakentamisen yhteydessä kalliolla mahdollisesti sijainneesta kivirakenteesta on otettu kiviä pylvään tukemiseen. Mikäli paikalla on ollut käräjäkiveys, on se luultavasti tuhoutunut viimeistään voimajohtolinjan rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.152500055 |
152 |
Ventälä Tuomaanmäki |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
258876.01000000 |
6988501.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500055 |
Tuomaanmäen pohjoisreunan itäisemmällä kalliopaljastumalla kalliossa on n. 70 cm syvä ja suusta 100 x 80 cm laaja soikea kuoppa, jota paikalliset pitivät ihmisvoimin aikaansaatuna (tulen avulla hakattuna). Siinä olisi pidetty merkkitulta purjehtijoita varten silloin, kun rantaviiva vielä noudatteli Tuomaanmäen reunamia. "Paikalla oli kuulemma käynyt geologikin, joka oli epäillyt kuopan luontaisuutta".
Noin 70 m kuopasta länteen on röykkiöalue (Knaapi). |
| metsakeskus.152500056 |
152 |
Valtaala Valtarin kallio |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
266170.07700000 |
6990230.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.152500056 |
Kohde sijaitsee Kortesluomantien varrella, tien itäpuolella. Peruskartalle paikka on merkitty Kunellinkallioksi.
”Kelloseppä M. Hägglundin talon vieressä kalliossa on merkkejä: ylhäällä 2 rastia ( X X ), joista vasemmanpuoleisen rastin vasemman alasakaran päällä poikkiviiva, niiden alapuolella I I I V S ja tämän vieressä I I. Ylä- ja alapuolisia merkkejä erottaa vaakasuora viiva, joka kääntyy vinosti alas oikealle erottamaan vielä merkit I I”.
Kunellinkallion itäpuolitse johtaa ajotie omakotitalon pihaan. Tien päässä sijaitsee myös autio vanha hirsimökki. Mahdollisesti kelloseppä Hägglundin talo on sijainnut näillä paikkeilla, sijainti ei inventoinnissa kuitenkaan selvinnyt. Ajotien länsipuolella on kallioita ja omakotitaloja, joiden pihat ja puutarhat on osittain rakennettu kallioiden alueelle. Paljaana olleita kallioita tarkastettiin tien vierillä, mutta hakkauksia ei löytynyt. Kallioiden pinta on osin sammaloitunut ja mahdollisesti hakkaukset ovat pintakasvillisuuden peittämiä. |
| metsakeskus.153010001 |
153 |
Lammassaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592346.74100000 |
6787213.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammassaaren itäisimmän kärjen eteläreunassa. Maasto on harvaa männikkökangasta. Löydöt (keramiikkaa) noin kahden neliömetrin alueelta, missä maanpinta on rikkoutunut. |
| metsakeskus.153010001 |
153 |
Lammassaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
592346.74100000 |
6787213.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammassaaren itäisimmän kärjen eteläreunassa. Maasto on harvaa männikkökangasta. Löydöt (keramiikkaa) noin kahden neliömetrin alueelta, missä maanpinta on rikkoutunut. |
| metsakeskus.153010002 |
153 |
Lempukka uimaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593165.41300000 |
6787481.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Lempukan lahden etelärannalla, missä on kaupungin uimaranta. Löydöt (piikaavin, kvartsia) ovat tulleet rannassa olevan siirtolohkareen kohdalta, n. 40 m vesirajasta, n. 20 m2:n alueelta. |
| metsakeskus.153010003 |
153 |
Ukonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
600490.45400000 |
6789668.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Immalanjärveen pistävän Ukonniemen kärjessä. Paikka on harvakseen mäntyä kasvavaa kalliotasannetta, jonka päällä on ohutta hiekkakerrosta. Löytöalue niemen kärjessä ja itäreunalla. Löydöt kourutaltta, keramiikkaa, piitä ym. |
| metsakeskus.153010004 |
153 |
Hiekkoinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601973.85000000 |
6790698.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Immalanjärven pohjoisrannassa, Hiekkoinlahden rannassa. Noin 20 m rannasta kulkee hienohiekkainen valli, jonka päällä kasvaa hiukan mäntyä ja takana on suomaastoa. Löydöt (kvartsia) ovat harjanteen laelta, n. 4 m2:n alueelta. |
| metsakeskus.153010005 |
153 |
Lammassaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591937.91200000 |
6786764.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammassaaren eteläkärjessä mäntykankaalla. Kärjen tasanteelle johtavan polun varrelta löytynyt kvartsi-iskoksia.
Paikalle on pystytetty informaatiotaulu. |
| metsakeskus.153010006 |
153 |
Risuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599268.92500000 |
6794035.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Saimaan Kaljaniemenselän itärannalla Kaukopään tehtaasta n. 2 km pohjoiseen, Risuniemen pohjoiskärjen länsirannalla, niemen kärjessä olevan siirtolohkareen kohdalla ja eteläpuolella. Asuinpaikka on alavan niemekkeen länsirannalla aivan nykyisen rantatörmän päällä. Löydöt keramiikkaa, kvartsia. Saviastianpalat edustavat joko asbestisekoitteista myöhäiskivikautista (Pöljä) tai Luukonsaaren keramiikkaa. |
| metsakeskus.153010006 |
153 |
Risuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
599268.92500000 |
6794035.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Saimaan Kaljaniemenselän itärannalla Kaukopään tehtaasta n. 2 km pohjoiseen, Risuniemen pohjoiskärjen länsirannalla, niemen kärjessä olevan siirtolohkareen kohdalla ja eteläpuolella. Asuinpaikka on alavan niemekkeen länsirannalla aivan nykyisen rantatörmän päällä. Löydöt keramiikkaa, kvartsia. Saviastianpalat edustavat joko asbestisekoitteista myöhäiskivikautista (Pöljä) tai Luukonsaaren keramiikkaa. |
| metsakeskus.153010007 |
153 |
Haapasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592514.66600000 |
6788802.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Saimaan Haapasaaren eteläkärjessä ja kaakkoisosassa leirikeskuksen alueella. Löydöt keramiikkaa, pii-iskos, kvartsia ja palanutta luuta. Lisäksi alueen eteläosassa on todettu mahdollinen asumuspainanne. |
| metsakeskus.153010009 |
153 |
Salo-Issakka Venäinmäki (Ala) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595419.56200000 |
6773905.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Holmanjoen luoteispuolella (etäisyys 200 m), etelään viettävällä hiekkaisella peltorinteellä, pellon reunassa olevan ladon luoteispuolella. Löydöt kvartsia (ja palanutta luuta). Mesoliittinen asuinpaikka? |
| metsakeskus.153010010 |
153 |
Salo-Issakka Venäinmäki (Ylä) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595325.60100000 |
6773990.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Holmanjokilaaksoon laskevan hiekkaisen peltorinteen laella, peltotien länsipuolella, lähellä rajavyöhykkeen rajaa (etäisyys 280 m). Pelto laskee etelään ja lounaaseen. Asuinpaikka on muinaisen lahdekkeen itärannalla. Löydöt kvartsia, piitä.
Vuoden 2020 inventoinnissa entisen metsikön kaakkoispäästä oli kuorittu pintamaata noin 10 x 15 metrin alalta. Myös kuoritulla alueella oli kvartseja. |
| metsakeskus.153010011 |
153 |
Salo-Issakka Rajamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
595210.65000000 |
6773886.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.153010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Holmanjokilaakson pohjoispuolella, joesta 350 m luoteeseen, Rajamäen itäpuolella. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.163010001 |
286 |
Nuumanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
481897.27200000 |
6774177.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010001 |
Matala hiekkaniemi Niskajärven ja Suolajärven välisen Nuumansalmen itäpuolella. Löytöalue n. 20 x 30 m, niemen kärjen eteläosassa, jossa loivasti viettävä hiekkatörmä. Suoja-alue voisi ulottua ainakin 200 m niemen kärjestä kohdalle, missä niemi levenee. Löydöt keramiikkaa ym. Varhaiskampakeraaminen asuinpaikka. |
| metsakeskus.163010002 |
286 |
Tupavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
479628.12000000 |
6788991.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010002 |
Maalaus sijaitsee Vuohijärven Hevossaaren länsirannalla, lounaaseen olevan suoraan vedestä nousevan rantakallion keskipaikkeilla, noin 3,5 m veden pinnasta. Seinämässä on hirvi- ja ihmiskuvio sekä muusta kuvakentästä kertovia kellertäviä värimuutoksia.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.163010003 |
286 |
Kapasaari |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
481367.41500000 |
6789821.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010003 |
Kalliomaalaus sijaitsee Vuohijärvellä, Hevossaaren itäpuolella olevan Kapasaaren luoteispäässä rantakallion länteen suuntautuvassa seinämässä. Noin 2 x 17 m laajuisella alueella on kahdessa tasossa osaksi pois huuhtoutuneita maalauksia: ihmishahmoja, eläimiä (hirviä), kaloja. Noin 200 m päässä maalauksesta sijaitsee valtava siirtolohkare, jonka vinon lipan alla sateenpitopaikaksi soveltuva tila.
Seinämän alaosassa sijaitseva ihmiskuvio tuhoutui lähes kokonaan ilmeisesti metsästäjien ammuskelusta kesällä 1996 (haulinjäljet kalliossa) kallion pinnassa olleen levyn romahtaessa. Ihmiskuviosta on jäljellä vain jalkaterät. |
| metsakeskus.163010004 |
286 |
Uutelanvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
469212.34400000 |
6781534.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010004 |
Karijärven koillisosasta pohjoiseen pistävän Ansalahden itärannalla on maalauksia kalliossa kahdessa kohdassa. Uutelanvuori 1: pohjoisempi maalauskenttä lounaaseen suuntautuvassa kallioseinämässä pari metriä rannasta, ainakin yksi kätensä kohottanut ihmiskuvio. Lähellä patsasmainen kallioulkonema ("seitakivi"), jossa myös väriläiskiä. Uutelanvuori 2: eteläisempi maalauskenttä kauempana rannasta pienen puoliluolamaisen syvennyksen reunassa, kettua muistuttava eläinkuvio ja ihmiskuvio (lisäksi ehkä toisen ihmisen jalat). Maalaukset katsovat lähinnä lounaaseen. |
| metsakeskus.163010005 |
286 |
Pukkisaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
477958.82500000 |
6781834.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010005 |
Kohde sijaitsee Huhdasjärvessä olevassa Pukkisaaressa. Saaren pohjoisrannalla on merovingiajan lopun ja viikinkiajan polttokalmisto. Saaren eteläpäässä on myöhäisneoliittinen ja vanhemman metallikauden asuinpaikka. Laaja-alainen ja löydöistään rikas kalmisto edustaa kiveämätöntä kenttäkalmistotyyppiä. Pääosa esineistöstä ajoittuu 900-1000 -luvuille (pronssikoruja, kaksi itämaista 900-luvun hopearahaa, E-tyypin keihäänkärki, rautaesineitä jne.). Kalmiston löytöjä on tavattu myös sortuneen törmän alapuolelta vesijätöltä ja järven pohjasta. Asuinpaikalta löytynyt saviastia-aineisto edustaa myöhäisneoliittista ns. välivyöhykkeen keramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Paikalla on todettu myös kaksi mahdollista asuinpainannetta.
Palaneesta luusta on tehty osteologinen analyysi (Kati Salo 2005). |
| metsakeskus.163010005 |
286 |
Pukkisaari |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27012 |
477958.82500000 |
6781834.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010005 |
Kohde sijaitsee Huhdasjärvessä olevassa Pukkisaaressa. Saaren pohjoisrannalla on merovingiajan lopun ja viikinkiajan polttokalmisto. Saaren eteläpäässä on myöhäisneoliittinen ja vanhemman metallikauden asuinpaikka. Laaja-alainen ja löydöistään rikas kalmisto edustaa kiveämätöntä kenttäkalmistotyyppiä. Pääosa esineistöstä ajoittuu 900-1000 -luvuille (pronssikoruja, kaksi itämaista 900-luvun hopearahaa, E-tyypin keihäänkärki, rautaesineitä jne.). Kalmiston löytöjä on tavattu myös sortuneen törmän alapuolelta vesijätöltä ja järven pohjasta. Asuinpaikalta löytynyt saviastia-aineisto edustaa myöhäisneoliittista ns. välivyöhykkeen keramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Paikalla on todettu myös kaksi mahdollista asuinpainannetta.
Palaneesta luusta on tehty osteologinen analyysi (Kati Salo 2005). |
| metsakeskus.163010005 |
286 |
Pukkisaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27018 |
477958.82500000 |
6781834.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010005 |
Kohde sijaitsee Huhdasjärvessä olevassa Pukkisaaressa. Saaren pohjoisrannalla on merovingiajan lopun ja viikinkiajan polttokalmisto. Saaren eteläpäässä on myöhäisneoliittinen ja vanhemman metallikauden asuinpaikka. Laaja-alainen ja löydöistään rikas kalmisto edustaa kiveämätöntä kenttäkalmistotyyppiä. Pääosa esineistöstä ajoittuu 900-1000 -luvuille (pronssikoruja, kaksi itämaista 900-luvun hopearahaa, E-tyypin keihäänkärki, rautaesineitä jne.). Kalmiston löytöjä on tavattu myös sortuneen törmän alapuolelta vesijätöltä ja järven pohjasta. Asuinpaikalta löytynyt saviastia-aineisto edustaa myöhäisneoliittista ns. välivyöhykkeen keramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Paikalla on todettu myös kaksi mahdollista asuinpainannetta.
Palaneesta luusta on tehty osteologinen analyysi (Kati Salo 2005). |
| metsakeskus.163010005 |
286 |
Pukkisaari |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
477958.82500000 |
6781834.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010005 |
Kohde sijaitsee Huhdasjärvessä olevassa Pukkisaaressa. Saaren pohjoisrannalla on merovingiajan lopun ja viikinkiajan polttokalmisto. Saaren eteläpäässä on myöhäisneoliittinen ja vanhemman metallikauden asuinpaikka. Laaja-alainen ja löydöistään rikas kalmisto edustaa kiveämätöntä kenttäkalmistotyyppiä. Pääosa esineistöstä ajoittuu 900-1000 -luvuille (pronssikoruja, kaksi itämaista 900-luvun hopearahaa, E-tyypin keihäänkärki, rautaesineitä jne.). Kalmiston löytöjä on tavattu myös sortuneen törmän alapuolelta vesijätöltä ja järven pohjasta. Asuinpaikalta löytynyt saviastia-aineisto edustaa myöhäisneoliittista ns. välivyöhykkeen keramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Paikalla on todettu myös kaksi mahdollista asuinpainannetta.
Palaneesta luusta on tehty osteologinen analyysi (Kati Salo 2005). |
| metsakeskus.163010005 |
286 |
Pukkisaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27017 |
477958.82500000 |
6781834.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010005 |
Kohde sijaitsee Huhdasjärvessä olevassa Pukkisaaressa. Saaren pohjoisrannalla on merovingiajan lopun ja viikinkiajan polttokalmisto. Saaren eteläpäässä on myöhäisneoliittinen ja vanhemman metallikauden asuinpaikka. Laaja-alainen ja löydöistään rikas kalmisto edustaa kiveämätöntä kenttäkalmistotyyppiä. Pääosa esineistöstä ajoittuu 900-1000 -luvuille (pronssikoruja, kaksi itämaista 900-luvun hopearahaa, E-tyypin keihäänkärki, rautaesineitä jne.). Kalmiston löytöjä on tavattu myös sortuneen törmän alapuolelta vesijätöltä ja järven pohjasta. Asuinpaikalta löytynyt saviastia-aineisto edustaa myöhäisneoliittista ns. välivyöhykkeen keramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Paikalla on todettu myös kaksi mahdollista asuinpainannetta.
Palaneesta luusta on tehty osteologinen analyysi (Kati Salo 2005). |
| metsakeskus.163010005 |
286 |
Pukkisaari |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
477958.82500000 |
6781834.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010005 |
Kohde sijaitsee Huhdasjärvessä olevassa Pukkisaaressa. Saaren pohjoisrannalla on merovingiajan lopun ja viikinkiajan polttokalmisto. Saaren eteläpäässä on myöhäisneoliittinen ja vanhemman metallikauden asuinpaikka. Laaja-alainen ja löydöistään rikas kalmisto edustaa kiveämätöntä kenttäkalmistotyyppiä. Pääosa esineistöstä ajoittuu 900-1000 -luvuille (pronssikoruja, kaksi itämaista 900-luvun hopearahaa, E-tyypin keihäänkärki, rautaesineitä jne.). Kalmiston löytöjä on tavattu myös sortuneen törmän alapuolelta vesijätöltä ja järven pohjasta. Asuinpaikalta löytynyt saviastia-aineisto edustaa myöhäisneoliittista ns. välivyöhykkeen keramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Paikalla on todettu myös kaksi mahdollista asuinpainannetta.
Palaneesta luusta on tehty osteologinen analyysi (Kati Salo 2005). |
| metsakeskus.163010006 |
286 |
Puolakka |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
479458.22300000 |
6780624.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010006 |
Röykkiö sijaitsee Alankojärven koillisrannalla mäenharjanteella pienten kallionyppylöiden välisellä tasanteella. Paikalta on komea näköala pohjoiseen. Röykkiön halk. n. 9 m, kork. n. 0,6 m. Röykkiö on tasapintainen ja reuna paikoin hienosti ladottu. Röykkiön poikki kulkee kaakko-luode -suunnassa kapea pengottu alue, muuten röykkiö on ehjä.
Röykkiön kaivauksissa 1994 paljastui, että kyseessä on tuulimyllyn (varvas- eli jalkamyllyn) pohja, sen kartiomaisen ristikkojalan tukikiveys, jonka keskellä oli vielä pystypatsaan (napatukin) alapää hahloineen. Kohde on määritetty historiallisen ajan muinaisjäännökseksi; kyseessä saattaa olla vanhin kymenlaaksolainen myllynpohja (1500-1700-luvulta?) ja yksi vanhimpia säilyneitä myllynpohjia maassamme. Röykkiö entisöitiin tutkimuksen jälkeen ja siihen asetettiin alkuperäisen kaltainen napatukin replika. |
| metsakeskus.163010007 |
286 |
Patakallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
471361.49200000 |
6778065.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010007 |
Patakallio sijaitsee Karijärven kaakkoiskulmauksessa lähellä järven laskukohtaa, sen itärannalla. Kalliohalkeaman pohjalla oleva heikosti punertava värjäytymä on tulkittu ihmiskuvioksi.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.163010008 |
286 |
Kintahuonvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
470281.98700000 |
6765380.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010008 |
Kalliomaalaus sijaitsee Pyhäjärven luoteisreunassa olevan laajan Hausanniemen kaakkoisreunassa kohoavan Kintahuonvuoren eteläisimmässä kärjessä n. 15 m päässä rannasta, rantametsän takana olevassa seinämässä. Maalaus koostuu kahdesta venekuvasta, joista vasemmanpuoleisen pituus on 56 cm ja siinä erottuu 12 miehistöviivaa. Oikeanpuoleisen kuvion pituus on 16 cm ja siinä on 4 miehistöviivaa. |
| metsakeskus.163010009 |
286 |
Hietaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
481984.22100000 |
6777533.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010009 |
Kohde sijaitsee suuren Siikaniemen länsirannalla sijaitsevassa pienessä Hietaniemessä, Niskajärven rannalla. Alueella - niemen korkeimman kohdan pohjoispuolella - on todettu kaksi vierekkäistä painannetta, mahdollisia asuinpainanteita. Itäinen painanne on pyöreähkö, selkeämpi ja syvempi (8,5 x 7,5 m), läntinen painanne on matalampi ja pitkänomainen (9 x 6 m). Koekuopista on löytynyt kivilajiydin ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.163010010 |
286 |
Hintteri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481507.35200000 |
6790970.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuohijärven pohjoisosassa Hintterinsaaren länsipäässä kivikkoisten harjanteiden leikkaamassa paikassa, jota kutsutaan Jussinhiekaksi. Vuonna 2000 tehdyssä inventoinnissa kohteessa havaittiin koepistossa noin 15 cm paksuinen kulttuurikerros ja löytöinä koepistosta saatiin keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia, sekä pii-iskos, kvartsikaavin ja hioinkivi. Lisäksi asuinpaikan läpi kulkevan tien penkasta on löytynyt keramiikkaa. Keramiikkaa ei ole pystytty fragmentaarisuutensa vuoksi tunnistamaan, mutta sen sekoitteena on käytetty asbestia.
Vuoden 2010 inventoinnissa kohteessa havaittiin aiemmin tuntematon, muodoltaan soikea ja 6x5 metrin kokoinen mahdollinen asumuspainanne, ks. alakohteet. Saaren länsipäädyssä sijaitsevan mökin rajapyykki on painanteessa.
Vuoden 2000 inventoinnissa kohteen laajuudeksi arvioitiin ainakin noin 200 metriä niemen länsipäädystä itään tien risteykseen asti. Asumuspainanteesta 200 metriä kaakkoon sijaitsevan hiekkakuopan yläreunalta löytyi kuitenkin vuoden 2010 inventoinnissa koko matkalta kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka vaikuttaa siis laajemmalta kuin aiemmin on esitetty tai arvioitu. Se jatkuu mahdollisesti koko Hintterinsaaren lounaisen rantaterassin laajuisena noin 400 metrin matkalla. |
| metsakeskus.163010011 |
286 |
Salmela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463604.65400000 |
6768769.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010011 |
Asuinpaikka sijaitsee peltoterassilla Kimolan kanavan pohjoisrannalla Ukkolanvuoren kohdalla. Löydöt kivitaltta ja kvartsi-iskoksia. Osittain kynnön tuhoama asuinpaikka. |
| metsakeskus.163010012 |
286 |
Nuumasalmi |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
481797.30900000 |
6774067.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.163010012 |
Matala kiviröykkiö sijaitsee Nuumaniemen itäkärjessä Nuumasalmen rannalla Niskajärven ja Suolajärven välissä. Vastarannalla on kivikautinen asuinpaikka (Nuumanniemi 163 01 0001).
Röykkiö sijaitsee kalliopohjalla. Se on kooltaan 6,5 x 5 metriä, korkeus 0,4 metriä. Kyseessä on ilmeisesti varhaismetallikautinen lapinraunio. Kalliossa on metallisia kiinnitysrenkaita. |
| metsakeskus.164010001 |
301 |
Majamäki/Sikaniemi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
279540.89700000 |
6943596.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010001 |
Majamäki eli Sikaniemi sijaitsee Kurikan (Jalasjärven) Luopajärvellä, keskeisellä paikalla Luopajärven pelto- ja maisema-alueella. Ilmajoen pitäjänkartassa vuodelta 1709 ja Jalasjärven 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa Sikaniemi on ollut nimensä mukaisesti järveen pistävä niemi, alun perin ilmeisesti kapean salmen järven etelärannasta erottama saari. Nykyään vain entisen saaren/niemen korkein kohta on pelloksi raivaamatonta aluetta, ja se muodostaa pellosta kohoavan metsäisen saarekkeen. Muinaisesineiden löytöpaikka sijaitsee saarekkeen etelä-lounaiskärjessä.
Löytöjä on tehty pellon ja metsäsaarekkeen rajoilta. Löytöihin lukeutuu merovingi- ja viikinkiaikaisia esineitä (mm. särmänuppinen hevosenkenkäsolki, heittokeihäänkärkien katkelmia, saviastianpaloja), palanutta ja palamatonta luuta, kiviesineitä (mm. kaapimia, hiekkakivihioimia, tasataltta) iskoksia ja säleitä (mm. kvartsia, kvartsiittia ja piitä). Paikalta on löytynyt myös mahdollisesti rautakautinen, luukahvainen veitsi, joka on kadonnut. Aarne Kopisto on johtanut paikalla pienen kaivauksen, josta ei kuitenkaan ole laadittu kaivauskarttoja eikä tutkimusraporttia. Kaivauksen löytöluettelon (KM 13945) perusteella kaivausalueen koko on ollut ehkä 5 x 10 m eli 50 m2. Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin paikalla ojamainen painanne, joka saattaa liittyä 1950-luvun kaivaukseen. Vuoden 1996 inventoinnissa asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta todettiin koekuopissa metsäsaarekkeen lounaispuolisella pellolla, noin 10-15 m saarekkeen reunasta ja noin 20 m matkalla saarekkeen suunnassa. Muinaisjäännöstä voi olla laajemminkin saarekkeella ja sitä ympäröivän pellon kyntökerroksen alla. Majamäen itäpuolelta pelto-ojaa kaivettaessa löytynyt pronssikauden II periodin Ullerslevin tyypin pronssinen keihäänkärki (KM 29466, ks. kohde Majamäki/Sikaniemi 3). Pellosta on löytynyt myös kivitaltta (KM 35811).
Majamäkeä on arveltu rautakautiseksi ja keskiaikaiseksi eräsijaksi. Luopajärveen liittyy perimätietoa "lempääläisten" kalamajoista. Historiallisten asiakirjalähteiden mukaan Ilmajoen kirkkoherra on omistanut nautintaoikeuksia Luopajärvellä 1500-luvulta lähtien, oikeuksia on ollut myös joillain Kurikan ja Jokipiin taloista. Kalastusta on harjoitettu 1800-luvun alkuun asti, vaikka järvenlasku on alkanut jo 1700-luvun lopulla. Majamäestä tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella saaressa on ollut asuinpaikka jo kivi- ja/tai pronssikaudella. Myös rautakautiset löydöt viittaavat asuin- ja hautapaikkaan, ei vain yksittäiseen polttohautaan. Eläinten luut, saviastianpalat ja muu esineistö viittaavat eräsijaa pysyvämpään rautakautiseen asutukseen. |
| metsakeskus.164010001 |
301 |
Majamäki/Sikaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
279540.89700000 |
6943596.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010001 |
Majamäki eli Sikaniemi sijaitsee Kurikan (Jalasjärven) Luopajärvellä, keskeisellä paikalla Luopajärven pelto- ja maisema-alueella. Ilmajoen pitäjänkartassa vuodelta 1709 ja Jalasjärven 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa Sikaniemi on ollut nimensä mukaisesti järveen pistävä niemi, alun perin ilmeisesti kapean salmen järven etelärannasta erottama saari. Nykyään vain entisen saaren/niemen korkein kohta on pelloksi raivaamatonta aluetta, ja se muodostaa pellosta kohoavan metsäisen saarekkeen. Muinaisesineiden löytöpaikka sijaitsee saarekkeen etelä-lounaiskärjessä.
Löytöjä on tehty pellon ja metsäsaarekkeen rajoilta. Löytöihin lukeutuu merovingi- ja viikinkiaikaisia esineitä (mm. särmänuppinen hevosenkenkäsolki, heittokeihäänkärkien katkelmia, saviastianpaloja), palanutta ja palamatonta luuta, kiviesineitä (mm. kaapimia, hiekkakivihioimia, tasataltta) iskoksia ja säleitä (mm. kvartsia, kvartsiittia ja piitä). Paikalta on löytynyt myös mahdollisesti rautakautinen, luukahvainen veitsi, joka on kadonnut. Aarne Kopisto on johtanut paikalla pienen kaivauksen, josta ei kuitenkaan ole laadittu kaivauskarttoja eikä tutkimusraporttia. Kaivauksen löytöluettelon (KM 13945) perusteella kaivausalueen koko on ollut ehkä 5 x 10 m eli 50 m2. Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin paikalla ojamainen painanne, joka saattaa liittyä 1950-luvun kaivaukseen. Vuoden 1996 inventoinnissa asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta todettiin koekuopissa metsäsaarekkeen lounaispuolisella pellolla, noin 10-15 m saarekkeen reunasta ja noin 20 m matkalla saarekkeen suunnassa. Muinaisjäännöstä voi olla laajemminkin saarekkeella ja sitä ympäröivän pellon kyntökerroksen alla. Majamäen itäpuolelta pelto-ojaa kaivettaessa löytynyt pronssikauden II periodin Ullerslevin tyypin pronssinen keihäänkärki (KM 29466, ks. kohde Majamäki/Sikaniemi 3). Pellosta on löytynyt myös kivitaltta (KM 35811).
Majamäkeä on arveltu rautakautiseksi ja keskiaikaiseksi eräsijaksi. Luopajärveen liittyy perimätietoa "lempääläisten" kalamajoista. Historiallisten asiakirjalähteiden mukaan Ilmajoen kirkkoherra on omistanut nautintaoikeuksia Luopajärvellä 1500-luvulta lähtien, oikeuksia on ollut myös joillain Kurikan ja Jokipiin taloista. Kalastusta on harjoitettu 1800-luvun alkuun asti, vaikka järvenlasku on alkanut jo 1700-luvun lopulla. Majamäestä tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella saaressa on ollut asuinpaikka jo kivi- ja/tai pronssikaudella. Myös rautakautiset löydöt viittaavat asuin- ja hautapaikkaan, ei vain yksittäiseen polttohautaan. Eläinten luut, saviastianpalat ja muu esineistö viittaavat eräsijaa pysyvämpään rautakautiseen asutukseen. |
| metsakeskus.164010001 |
301 |
Majamäki/Sikaniemi |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27012 |
279540.89700000 |
6943596.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010001 |
Majamäki eli Sikaniemi sijaitsee Kurikan (Jalasjärven) Luopajärvellä, keskeisellä paikalla Luopajärven pelto- ja maisema-alueella. Ilmajoen pitäjänkartassa vuodelta 1709 ja Jalasjärven 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa Sikaniemi on ollut nimensä mukaisesti järveen pistävä niemi, alun perin ilmeisesti kapean salmen järven etelärannasta erottama saari. Nykyään vain entisen saaren/niemen korkein kohta on pelloksi raivaamatonta aluetta, ja se muodostaa pellosta kohoavan metsäisen saarekkeen. Muinaisesineiden löytöpaikka sijaitsee saarekkeen etelä-lounaiskärjessä.
Löytöjä on tehty pellon ja metsäsaarekkeen rajoilta. Löytöihin lukeutuu merovingi- ja viikinkiaikaisia esineitä (mm. särmänuppinen hevosenkenkäsolki, heittokeihäänkärkien katkelmia, saviastianpaloja), palanutta ja palamatonta luuta, kiviesineitä (mm. kaapimia, hiekkakivihioimia, tasataltta) iskoksia ja säleitä (mm. kvartsia, kvartsiittia ja piitä). Paikalta on löytynyt myös mahdollisesti rautakautinen, luukahvainen veitsi, joka on kadonnut. Aarne Kopisto on johtanut paikalla pienen kaivauksen, josta ei kuitenkaan ole laadittu kaivauskarttoja eikä tutkimusraporttia. Kaivauksen löytöluettelon (KM 13945) perusteella kaivausalueen koko on ollut ehkä 5 x 10 m eli 50 m2. Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin paikalla ojamainen painanne, joka saattaa liittyä 1950-luvun kaivaukseen. Vuoden 1996 inventoinnissa asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta todettiin koekuopissa metsäsaarekkeen lounaispuolisella pellolla, noin 10-15 m saarekkeen reunasta ja noin 20 m matkalla saarekkeen suunnassa. Muinaisjäännöstä voi olla laajemminkin saarekkeella ja sitä ympäröivän pellon kyntökerroksen alla. Majamäen itäpuolelta pelto-ojaa kaivettaessa löytynyt pronssikauden II periodin Ullerslevin tyypin pronssinen keihäänkärki (KM 29466, ks. kohde Majamäki/Sikaniemi 3). Pellosta on löytynyt myös kivitaltta (KM 35811).
Majamäkeä on arveltu rautakautiseksi ja keskiaikaiseksi eräsijaksi. Luopajärveen liittyy perimätietoa "lempääläisten" kalamajoista. Historiallisten asiakirjalähteiden mukaan Ilmajoen kirkkoherra on omistanut nautintaoikeuksia Luopajärvellä 1500-luvulta lähtien, oikeuksia on ollut myös joillain Kurikan ja Jokipiin taloista. Kalastusta on harjoitettu 1800-luvun alkuun asti, vaikka järvenlasku on alkanut jo 1700-luvun lopulla. Majamäestä tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella saaressa on ollut asuinpaikka jo kivi- ja/tai pronssikaudella. Myös rautakautiset löydöt viittaavat asuin- ja hautapaikkaan, ei vain yksittäiseen polttohautaan. Eläinten luut, saviastianpalat ja muu esineistö viittaavat eräsijaa pysyvämpään rautakautiseen asutukseen. |
| metsakeskus.164010001 |
301 |
Majamäki/Sikaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
279540.89700000 |
6943596.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010001 |
Majamäki eli Sikaniemi sijaitsee Kurikan (Jalasjärven) Luopajärvellä, keskeisellä paikalla Luopajärven pelto- ja maisema-alueella. Ilmajoen pitäjänkartassa vuodelta 1709 ja Jalasjärven 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa Sikaniemi on ollut nimensä mukaisesti järveen pistävä niemi, alun perin ilmeisesti kapean salmen järven etelärannasta erottama saari. Nykyään vain entisen saaren/niemen korkein kohta on pelloksi raivaamatonta aluetta, ja se muodostaa pellosta kohoavan metsäisen saarekkeen. Muinaisesineiden löytöpaikka sijaitsee saarekkeen etelä-lounaiskärjessä.
Löytöjä on tehty pellon ja metsäsaarekkeen rajoilta. Löytöihin lukeutuu merovingi- ja viikinkiaikaisia esineitä (mm. särmänuppinen hevosenkenkäsolki, heittokeihäänkärkien katkelmia, saviastianpaloja), palanutta ja palamatonta luuta, kiviesineitä (mm. kaapimia, hiekkakivihioimia, tasataltta) iskoksia ja säleitä (mm. kvartsia, kvartsiittia ja piitä). Paikalta on löytynyt myös mahdollisesti rautakautinen, luukahvainen veitsi, joka on kadonnut. Aarne Kopisto on johtanut paikalla pienen kaivauksen, josta ei kuitenkaan ole laadittu kaivauskarttoja eikä tutkimusraporttia. Kaivauksen löytöluettelon (KM 13945) perusteella kaivausalueen koko on ollut ehkä 5 x 10 m eli 50 m2. Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin paikalla ojamainen painanne, joka saattaa liittyä 1950-luvun kaivaukseen. Vuoden 1996 inventoinnissa asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta todettiin koekuopissa metsäsaarekkeen lounaispuolisella pellolla, noin 10-15 m saarekkeen reunasta ja noin 20 m matkalla saarekkeen suunnassa. Muinaisjäännöstä voi olla laajemminkin saarekkeella ja sitä ympäröivän pellon kyntökerroksen alla. Majamäen itäpuolelta pelto-ojaa kaivettaessa löytynyt pronssikauden II periodin Ullerslevin tyypin pronssinen keihäänkärki (KM 29466, ks. kohde Majamäki/Sikaniemi 3). Pellosta on löytynyt myös kivitaltta (KM 35811).
Majamäkeä on arveltu rautakautiseksi ja keskiaikaiseksi eräsijaksi. Luopajärveen liittyy perimätietoa "lempääläisten" kalamajoista. Historiallisten asiakirjalähteiden mukaan Ilmajoen kirkkoherra on omistanut nautintaoikeuksia Luopajärvellä 1500-luvulta lähtien, oikeuksia on ollut myös joillain Kurikan ja Jokipiin taloista. Kalastusta on harjoitettu 1800-luvun alkuun asti, vaikka järvenlasku on alkanut jo 1700-luvun lopulla. Majamäestä tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella saaressa on ollut asuinpaikka jo kivi- ja/tai pronssikaudella. Myös rautakautiset löydöt viittaavat asuin- ja hautapaikkaan, ei vain yksittäiseen polttohautaan. Eläinten luut, saviastianpalat ja muu esineistö viittaavat eräsijaa pysyvämpään rautakautiseen asutukseen. |
| metsakeskus.164010001 |
301 |
Majamäki/Sikaniemi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
279540.89700000 |
6943596.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010001 |
Majamäki eli Sikaniemi sijaitsee Kurikan (Jalasjärven) Luopajärvellä, keskeisellä paikalla Luopajärven pelto- ja maisema-alueella. Ilmajoen pitäjänkartassa vuodelta 1709 ja Jalasjärven 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa Sikaniemi on ollut nimensä mukaisesti järveen pistävä niemi, alun perin ilmeisesti kapean salmen järven etelärannasta erottama saari. Nykyään vain entisen saaren/niemen korkein kohta on pelloksi raivaamatonta aluetta, ja se muodostaa pellosta kohoavan metsäisen saarekkeen. Muinaisesineiden löytöpaikka sijaitsee saarekkeen etelä-lounaiskärjessä.
Löytöjä on tehty pellon ja metsäsaarekkeen rajoilta. Löytöihin lukeutuu merovingi- ja viikinkiaikaisia esineitä (mm. särmänuppinen hevosenkenkäsolki, heittokeihäänkärkien katkelmia, saviastianpaloja), palanutta ja palamatonta luuta, kiviesineitä (mm. kaapimia, hiekkakivihioimia, tasataltta) iskoksia ja säleitä (mm. kvartsia, kvartsiittia ja piitä). Paikalta on löytynyt myös mahdollisesti rautakautinen, luukahvainen veitsi, joka on kadonnut. Aarne Kopisto on johtanut paikalla pienen kaivauksen, josta ei kuitenkaan ole laadittu kaivauskarttoja eikä tutkimusraporttia. Kaivauksen löytöluettelon (KM 13945) perusteella kaivausalueen koko on ollut ehkä 5 x 10 m eli 50 m2. Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin paikalla ojamainen painanne, joka saattaa liittyä 1950-luvun kaivaukseen. Vuoden 1996 inventoinnissa asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta todettiin koekuopissa metsäsaarekkeen lounaispuolisella pellolla, noin 10-15 m saarekkeen reunasta ja noin 20 m matkalla saarekkeen suunnassa. Muinaisjäännöstä voi olla laajemminkin saarekkeella ja sitä ympäröivän pellon kyntökerroksen alla. Majamäen itäpuolelta pelto-ojaa kaivettaessa löytynyt pronssikauden II periodin Ullerslevin tyypin pronssinen keihäänkärki (KM 29466, ks. kohde Majamäki/Sikaniemi 3). Pellosta on löytynyt myös kivitaltta (KM 35811).
Majamäkeä on arveltu rautakautiseksi ja keskiaikaiseksi eräsijaksi. Luopajärveen liittyy perimätietoa "lempääläisten" kalamajoista. Historiallisten asiakirjalähteiden mukaan Ilmajoen kirkkoherra on omistanut nautintaoikeuksia Luopajärvellä 1500-luvulta lähtien, oikeuksia on ollut myös joillain Kurikan ja Jokipiin taloista. Kalastusta on harjoitettu 1800-luvun alkuun asti, vaikka järvenlasku on alkanut jo 1700-luvun lopulla. Majamäestä tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella saaressa on ollut asuinpaikka jo kivi- ja/tai pronssikaudella. Myös rautakautiset löydöt viittaavat asuin- ja hautapaikkaan, ei vain yksittäiseen polttohautaan. Eläinten luut, saviastianpalat ja muu esineistö viittaavat eräsijaa pysyvämpään rautakautiseen asutukseen. |
| metsakeskus.164010001 |
301 |
Majamäki/Sikaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
279540.89700000 |
6943596.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010001 |
Majamäki eli Sikaniemi sijaitsee Kurikan (Jalasjärven) Luopajärvellä, keskeisellä paikalla Luopajärven pelto- ja maisema-alueella. Ilmajoen pitäjänkartassa vuodelta 1709 ja Jalasjärven 1800-luvun puolivälin pitäjänkartassa Sikaniemi on ollut nimensä mukaisesti järveen pistävä niemi, alun perin ilmeisesti kapean salmen järven etelärannasta erottama saari. Nykyään vain entisen saaren/niemen korkein kohta on pelloksi raivaamatonta aluetta, ja se muodostaa pellosta kohoavan metsäisen saarekkeen. Muinaisesineiden löytöpaikka sijaitsee saarekkeen etelä-lounaiskärjessä.
Löytöjä on tehty pellon ja metsäsaarekkeen rajoilta. Löytöihin lukeutuu merovingi- ja viikinkiaikaisia esineitä (mm. särmänuppinen hevosenkenkäsolki, heittokeihäänkärkien katkelmia, saviastianpaloja), palanutta ja palamatonta luuta, kiviesineitä (mm. kaapimia, hiekkakivihioimia, tasataltta) iskoksia ja säleitä (mm. kvartsia, kvartsiittia ja piitä). Paikalta on löytynyt myös mahdollisesti rautakautinen, luukahvainen veitsi, joka on kadonnut. Aarne Kopisto on johtanut paikalla pienen kaivauksen, josta ei kuitenkaan ole laadittu kaivauskarttoja eikä tutkimusraporttia. Kaivauksen löytöluettelon (KM 13945) perusteella kaivausalueen koko on ollut ehkä 5 x 10 m eli 50 m2. Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin paikalla ojamainen painanne, joka saattaa liittyä 1950-luvun kaivaukseen. Vuoden 1996 inventoinnissa asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta todettiin koekuopissa metsäsaarekkeen lounaispuolisella pellolla, noin 10-15 m saarekkeen reunasta ja noin 20 m matkalla saarekkeen suunnassa. Muinaisjäännöstä voi olla laajemminkin saarekkeella ja sitä ympäröivän pellon kyntökerroksen alla. Majamäen itäpuolelta pelto-ojaa kaivettaessa löytynyt pronssikauden II periodin Ullerslevin tyypin pronssinen keihäänkärki (KM 29466, ks. kohde Majamäki/Sikaniemi 3). Pellosta on löytynyt myös kivitaltta (KM 35811).
Majamäkeä on arveltu rautakautiseksi ja keskiaikaiseksi eräsijaksi. Luopajärveen liittyy perimätietoa "lempääläisten" kalamajoista. Historiallisten asiakirjalähteiden mukaan Ilmajoen kirkkoherra on omistanut nautintaoikeuksia Luopajärvellä 1500-luvulta lähtien, oikeuksia on ollut myös joillain Kurikan ja Jokipiin taloista. Kalastusta on harjoitettu 1800-luvun alkuun asti, vaikka järvenlasku on alkanut jo 1700-luvun lopulla. Majamäestä tehtyjen arkeologisten löytöjen perusteella saaressa on ollut asuinpaikka jo kivi- ja/tai pronssikaudella. Myös rautakautiset löydöt viittaavat asuin- ja hautapaikkaan, ei vain yksittäiseen polttohautaan. Eläinten luut, saviastianpalat ja muu esineistö viittaavat eräsijaa pysyvämpään rautakautiseen asutukseen. |
| metsakeskus.164010002 |
301 |
Matoluoma/Kärmesmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
277348.00000000 |
6942958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010002 |
Paikka sijaitsee noin 1 km VT 3:lta itään, Matoluoman sillalta koilliseen. Kärmesmäen metsäsaarekkeen ja Matoluoman väliseltä viljellyltä rinteeltä on löytöjä noin 3 hehtaarin alalta. Löytöalueita on kolme sekä asbestikeramiikan löytöpaikka alempana:
1) Rinnepellolla noin 240 m (länsi-itäsuunnassa) ja noin 160 m (lounais-koillissuunnassa) matkalla asuinpaikkalöytöjä (Itkosen 1968 toteama alue).
2) Kärmesmäen metsäsaarekkeen eteläkärjen kaakkois- ja itäpuolella noin 60 x 50 m alalla, noin 20 m metsän reunasta löytörikkaampi alue.
3) Edellisestä hiukan alempana, Matoluomasta noin 50-70 m pohjoiseen ja edellisestä alueesta noin 60-100 m etelälounaaseen.
4) Asbestikeramiikkaa KM 10745 löytynyt jokiäyräältä, noin 60-80 m edellä mainituista löytökohdista kaakkoon. Löytötietojen mukaan saviastian palat tulivat esille veden alta saven ja multakerroksen rajalta vuonna 1937. Paikka on sittemmin ollut kuivana; uomaa on ruopattu myöhemmin. |
| metsakeskus.164010002 |
301 |
Matoluoma/Kärmesmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
277348.00000000 |
6942958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010002 |
Paikka sijaitsee noin 1 km VT 3:lta itään, Matoluoman sillalta koilliseen. Kärmesmäen metsäsaarekkeen ja Matoluoman väliseltä viljellyltä rinteeltä on löytöjä noin 3 hehtaarin alalta. Löytöalueita on kolme sekä asbestikeramiikan löytöpaikka alempana:
1) Rinnepellolla noin 240 m (länsi-itäsuunnassa) ja noin 160 m (lounais-koillissuunnassa) matkalla asuinpaikkalöytöjä (Itkosen 1968 toteama alue).
2) Kärmesmäen metsäsaarekkeen eteläkärjen kaakkois- ja itäpuolella noin 60 x 50 m alalla, noin 20 m metsän reunasta löytörikkaampi alue.
3) Edellisestä hiukan alempana, Matoluomasta noin 50-70 m pohjoiseen ja edellisestä alueesta noin 60-100 m etelälounaaseen.
4) Asbestikeramiikkaa KM 10745 löytynyt jokiäyräältä, noin 60-80 m edellä mainituista löytökohdista kaakkoon. Löytötietojen mukaan saviastian palat tulivat esille veden alta saven ja multakerroksen rajalta vuonna 1937. Paikka on sittemmin ollut kuivana; uomaa on ruopattu myöhemmin. |
| metsakeskus.164010003 |
301 |
Honkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285033.00000000 |
6936516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010003 |
Paikka sijaitsee Hirviluoman varressa, Heittolan motorcross-radan alueella. Löydöt ovat hiekkakuopan reunoilta ja keskeltä. Hiekanotossa melko pahoin tuhoutunut.
Motocross-radan alueella olevat rippeet on tutkittu vuonna 1996; samassa yhteydessä todettiin asuinpaikan jatkuvan metsään hiekanottoalueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.164010004 |
301 |
Harmaala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284989.74000000 |
6936544.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010004 |
Paikka sijaitsee Hirviluoman itäpuolella, Komsin koululta noin 2160 m pohjoiskoilliseen, viljelysmaalla. Löydöt ovat pellon ojasta hiekkatörmän juurelta. |
| metsakeskus.164010005 |
301 |
Ilolaakso |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285157.67200000 |
6936286.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010005 |
Paikka sijaitsee Hirviluoman itäpuolella, noin 170 m Hirviluomasta, Komsin koululta noin 1,9 km pohjoiskoilliseen. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä rinnepellolla. Maaperä alueella on hiekkaista peltomaata. |
| metsakeskus.164010006 |
301 |
Hirviluoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285117.68600000 |
6936058.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010006 |
Paikka sijaitsee Hirviluoman itäpuolella, Komsin koululta noin 1,7 km pohjoiskoilliseen, Heittolaan vievän tien varressa. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä rinnepellolla, maaperä hiekkamultaa. |
| metsakeskus.164010007 |
301 |
Kapelpakka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283026.55300000 |
6929197.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010007 |
Paikka sijaitsee Mustajoen itäpuolella, vanhan rantatörmän päällä, noin 400 m joesta. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä Mäki-Riihimaan pellolla. Maaperä hiekkamultaa. |
| metsakeskus.164010008 |
301 |
Kapelpakka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283319.44000000 |
6929033.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010008 |
Paikka sijaitsee Mustajoen itäpuolella, 530 m joesta. Toukolan talon pellolla kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Maaperä alueella on hiekkaista multamaata. |
| metsakeskus.164010009 |
301 |
Levänmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284240.07500000 |
6926868.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010009 |
Inventointi 1979:
Paikka sijaitsee Mustajoen itäpuolella, noin 800 m joesta, Levänmäen etelärinteellä metsätien varressa. Löydöt (kvartsikaavin ja -iskoksia) ovat ojanpenkasta noin 50 metrin matkalta. Samassa paikassa havaittiin ojanpenkassa liedenpohja, jossa nokimaata ja palaneita kiviä.
Kohde on paikannettavissa itä - länsi-suunnassa muutaman sadan metrin tarkkuudella. |
| metsakeskus.164010010 |
301 |
Seppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283380.42500000 |
6925606.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010010 |
Paikka sijaitsee Ilvesjoen ja Koskutjoen yhtymäkohdasta noin 400 m itään jokeen viettävällä peltorinteellä. Maaperä on savensekaista hiesua. Paikalta on löytynyt myös vuonna 1893 tasataltta. |
| metsakeskus.164010011 |
301 |
Kohtanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283881.23500000 |
6924532.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010011 |
Paikka sijaitsee Koskutjoen itärannalla, Koskustjokilaaksossa. Asuinpaikka sijaitsee osittain Kohtasen talon puutarhassa ja piha-alueella ja osittain talon eteläpuolisella pellolla. Pelto viettää melko jyrkästi etelään entiseen joenuomaan. Löydöt on tehty eri puolilta Kohtasen rakennuksia. Paikalla on tehty kaivauksia vuonna 1947 (Ville Luho). Maaperä alueella on hiekkaista multamaata. |
| metsakeskus.164010012 |
301 |
Rinta-Erkkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283567.35800000 |
6924246.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010012 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, Koskutjoen ja valtatie 3:n väliin jäävällä alueella, Koskutjoen ja Ritaojan liittymäkohdasta 200 m pohjoiseen, vanhan törmän päällä. Maaperä on hiekansekaista peltomaata. |
| metsakeskus.164010013 |
301 |
Hautakangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284114.00000000 |
6924342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010013 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, Koskutjoen itäpuolella, 400 m joesta. Hautakankaan talon puutarhasta ja viljellyltä maalta on saatu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 18300). Maaperä on hiekkamaata.
Tarkastus 2023:
Alapihalta löytyi pihatien pinnasta yksi kvartsi-iskos. Talon pohjois- ja eteläpuolen mätästetyiltä avohakkuukuvioilta ei löytynyt tiheään kaivetuista mätästysjäljistä mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Muinaisjäännöksen laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii koekaivauksen. |
| metsakeskus.164010014 |
301 |
Hautakangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284046.00000000 |
6924324.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010014 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, Koskutjoen itäpuolella, rinnepellolla. Ei vuoden 1979 inventoinnin löytötietoja.
Tarkastus 2023:
Kohde tarkastettiin Hautakankaan talon ympäristön avohakkuiden jälkitarkastuksen yhteydessä, koska pelto oli mulloksella ja pinnaltaan kostea. Hautakankaan talosta noin 80-90 m länteen havaittiin pellon pinnassa kivikautista löytöaineistoa noin 15 x 50 m kokoisella alueella. Pellon pinnassa oli kvartsi-iskoksia, kvartsiydin, mahdollinen hiekkakivisen hiomalaaan katkelma ja ns. käärmeen käräjäkivi eli rantaveden pyöreäksi ja sileäksi hioma, kananmunankokoinen kivi. |
| metsakeskus.164010015 |
301 |
Kohtakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284183.10800000 |
6923937.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010015 |
Kohde sijaitsee Koskutjoen koillispuolen pelto- ja metsätasanteella, metsätien varrella, joesta noin 240 metriä. Kohtakankaan asuinpaikka on yksi useista kivikautisista asuinpaikoista, joita on löytynyt jyrkän jokilaakson pohjoisreunasta.
Asuinpaikan etelä- ja lounaispuolella, tien molemmin puolin, on kaksi hiekanottoaluetta.
Tien lounaispuolen peltoalueelta on kuorittu ruokamultaa ja sen alta hienoa hiekkaa on viety mm. Koskuen hautausmaalle. Hiekkakuoppien ympärillä on havupuita kasvavaa
metsää. Kaakkoisosassa vastaan tulevat kalliot. Kallioisen ylärinteen alapuolella on kivikkoinen muinaisranta, joka on noin 112–114 metrin korkeuskäyrällä.
Hiekanottoon liittyen paikalla on tehty tarkastus 2002 ja koekaivaus 2007. Koekaivauksissa löytyi vain kvartsia ja palanutta luuta, vaikka lähistöltä on aikaisemmin löytynyt
runsaasti reikäkiviä ja muita kivityökaluja. Asuinpaikaksi sopiva alue voisi olla 115 metrin korkeuskäyrän ja metsässä sijaitsen muinaisen rantamuodostelman (118 m mpy) lounaiskärjessä. Tämä ilmeisen harvalöytöinen asuinpaikka on todennäköisesti jatkunut myös maantien ja sen eteläpuolisen pellon tasaisella rinteellä, mutta se lienee pääosin tuhoutunut hiekanotossa ja maantien leventämisen yhteydessä.
Alueen luoteisosassa on tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 metriä.
Vuonna 2017 Museoviraston koekaivausryhmä teki suunniteltujen hakkuiden vuoksi koetutkimuksia asuinpaikan länsipuolella, löytöjä tai havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta ei kertynyt. Samalla tutkittiin viereistä tervahautaa. |
| metsakeskus.164010016 |
301 |
Hakakangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284507.98300000 |
6923801.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010016 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, Koskutjoen itäpuolella, joesta noin 400m koilliseen. Asuinpaikka on metsäistä kangasmaata. Maaperä on hiekkaa.
Tarkastus 2024:
Nykyinen sijaintitieto on virheellinen. Kohdetta ei löytynyt maastossa, vaikka Kohtakankaantien pohjoispuolta tarkasteltiin Hakakankaan talon kohdalla laajalti ja potentiaalisiin maastonkohtiin kaivettiin runsaasti lapionpistoja. Kohde sijaitsee ehkä tien eteläpuolella, talon itäkaakkoispuolella, jossa on sopivaa kangasmaastoa. Ks. tutkimukset-välilehti. |
| metsakeskus.164010017 |
301 |
Hakakangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284312.00000000 |
6923638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010017 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, Koskutjoen itäpuolella, metsätien varrella. Asuinpaikka sijaitsee Hakakankaan talon lounaispuolella Koskutjokeen viettävällä pellolla. Maaperä on hiekansekaista multaa. |
| metsakeskus.164010018 |
301 |
Männikkö 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284525.97900000 |
6923330.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010018 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, Koskutjoen suuntaisen metsätien varrella, joen itäpuolella. Asuinpaikka sijaitsee Männikön talosta pohjoiseen, pellolla, Koskutjokeen viettävällä törmällä. Maaperä alueella on hiekansekasita peltomaata. |
| metsakeskus.164010019 |
301 |
Männikkö 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284580.95400000 |
6923217.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010019 |
Kivikatinen asuinpaikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, joen itäpuolella, Männikön talon lounaispuolisella pellolla. Vuoden 1968 tarkastuksen mukaan näistä hiekkapelloista on ojankaivutöissä löydetty useita kivikautisia esineitä normaalia kyntösyvvyttä syvemmältä. Osaa esineistä säilytetään Jalasjärven museossa. Tarkastushetkellä rinnepelloilla oli näkyvissä jonkin verran kvartseja. |
| metsakeskus.164010020 |
301 |
Laulaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284658.00000000 |
6922986.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010020 |
Inventointi 1968:
Laulajan talo sijaitsee Koskutjoen itärantaa noudattavan, Tampereen - Vaasan tien suuntaisen metsätien varrella 2 km pohjoisluoteeseen Koskuen kirkolta. Laulajan rakennukset ovat kaakkois-luoteissuuntaisen metsäselänteen reunaa kulkevan tien (Kohtakankaantie) laidassa. Talon länsipuolella olevat pellot viettävät loivasti länteen kohti Koskutjokea. Pihapiiristä ja puutarhamaasta on löytynyt useita kiviesineitä, joista osa on Jalasjärven museossa ja osa KM:n kokoelmissa. Maanomistajan mukaan paikalta on löytynyt myös liuskerengas ja tulisija. Puutarhamaassa oli paljon kvartseja. |
| metsakeskus.164010021 |
301 |
Viitaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284753.88900000 |
6922858.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010021 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, Koskutjoen itärannalla, joesta noin 60 metriä. Asuinpaikka sijaitsee metsätien varressa, Koskutjokeen viettävällä pellolla ja metsäisellä hiekkakankaalla.
Kohde muodostaa yhtenäisen ja laajan (400 x 70 m suuruisen) asuinpaikka-alueen kohteen Laulaja (164 1 0020) kanssa.
|
| metsakeskus.164010022 |
301 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284318.06300000 |
6922528.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010022 |
Paikka sijaitsee valtatie 3 länsipuolella, Koskutjokilaaksossa, Koskutjoen varrella, jokeen viettävällä peltorinteellä. |
| metsakeskus.164010023 |
301 |
Alanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284634.93900000 |
6922443.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010023 |
Alasen talon rakennukset ovat metsäisessä saarekkeessa peltojen keskellä. Saarekkeen itäpuolella Koskutjoen yli vievästä tiestä etelään olevilta rinnepelloilta on tehty kivikautisia asuinpaikkalöydöksiä (KM 13114, KM 17651). Maa on savimaata, pellot viettävät itään kohti Koskutjokea.
Huom. löytöjä laajalta alueelta Alasen talon maalta. Koordinaatit määritetty ilmeisesti Alasen talon eikä varsinaisen löytöpaikan mukaan. |
| metsakeskus.164010024 |
301 |
Alanen s |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284622.94200000 |
6922195.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010024 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksosa, viljelysmaalla, Alasen eteläpuolella. |
| metsakeskus.164010025 |
301 |
Mäkiviita |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285006.79000000 |
6922476.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010025 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, Koskutjoen itäpuolella, metsätien varressa, Mäkiviidan talon länsipuolella olevalla rinnepellolla. Maaperä on hiekkamultaa. |
| metsakeskus.164010026 |
301 |
Ojala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285191.71300000 |
6922367.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010026 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, Koskutjokeen laskevan puron molemmilla puolilla, Ojalan talosta itään ja länteen, pellolla ja kankaalla. |
| metsakeskus.164010028 |
301 |
Rintala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285352.65700000 |
6920218.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010028 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, valtatie 3 ja Koskutjärven välillä olevalla peltoalueella, noin 130 m järvestä, vanhan törmän päällä, rinnepellolla. Maaperä on hiesu-savimaata. |
| metsakeskus.164010029 |
301 |
Mannila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285441.62500000 |
6919973.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010029 |
Paikka sijaitsee Koskutjokilaaksossa, valtatie 3 ja Koskutjärven välillä olevalla peltoalueella, noin 180 m järvestä. Maaperä alueella on savista peltoa. |
| metsakeskus.164010030 |
301 |
Okeri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283812.18700000 |
6941355.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010030 |
Paikka sijaitsee Sikakylä-Nyrhisperä -tien molemin puolin, risteyksestä 1700 m etelään, tieltä lounaaseen viettävällä pellolla. Maaperä on kivetöntä hiekkamaata. |
| metsakeskus.164010031 |
301 |
Kuusisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284052.10100000 |
6939841.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010031 |
Paikka sijaitsee Sikakylä-Nyrhisperä paikallistien länsipuolella, 400 m Sikakylän vanhasta koulusta pohjoiseen, tien vieressä olevalla loivasti länteen viettävällä pellolla. Maaperä alueella on hiekkaista multamaata. |
| metsakeskus.164010032 |
301 |
Miilurämäkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
279838.79400000 |
6939457.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010032 |
Paikka sijaitsee Valtatie 3 :sta 740 m koilliseen, Vehkaojan itärannalla, jyrkähkösti ojasta nousevan peltorinteen loivemmassa yläosassa, joka viettää loivasti lounaaseen. Kurunvuoren länsilaitaa.
Paikalla havaittiin kynnetyssä pellossa selvästi rajautuvalla alueella kvartseja. Jyrkemmässä ojaan laskevan länsirinteen ala- ja kaskivaiheilla olevat kvartsit saattavat
olla ylempää valuneita ja asuinpaikan ydin lienee loivemmalla ylärinteellä, joka
samalla laskee loivasti myös lounaaseen. On oletettavaa että asuinpaikkaa on sen
eteläkulmassa myös metsän puolella. Maalaji paikalla on hienoaineksinen moreeni.
|
| metsakeskus.164010033 |
301 |
Hautamaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
277357.76000000 |
6946391.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010033 |
Kohde sijaitsee Hautamaa -nimisen mäen kaakkoisrinteen yläosassa. Paikalla on kiviröykkiö, kooltaan noin 4 x 3 m ja sen keskellä on kuoppa. |
| metsakeskus.164010034 |
301 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278194.43900000 |
6943719.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010034 |
Paikka sijaitsee Kyrönjoen vesistöön kuuluvan Jalasjoen sivujoen Matoluoman varressa, kuivatun Luopajärven pohjoisrannalla, Anttilankylän kylänosassa. Löytöalue on Anttilan tilanmäen alapuolisella peltorinteellä. Asuinpaikka löytyi inventoinnissa 1996. Löytöjä on neljästä eri kohdasta. Ilmeisesti asuinpaikka on melko laaja.
Paikalta noin 1000 m lounaaseen on Matoluoma/Kärmesmäen asuinpaikka (164 01 0002).
Anttilan mailta löytyneistä esineistä useat voivat olla tältä pellolta. |
| metsakeskus.164010036 |
301 |
Mäkiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276277.20400000 |
6943828.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010036 |
Paikka sijaitsee valtatie 3:n itäkaakkoispuolella, kallioisen Valkamanmäen pohjoisrinteellä, Mäkirannan talon tontilla ja pohjoispuolellla olevan Lapioneva-nimisen peltoaukean rinteessä.
Tontin alapuolella, paikallistien pohjoispuolisella peltorinteellä kvartsia. Kvartseja löytyi noin 15-20 metrin levyiseltä ja 100 metriä pitkältä alueelta tien suuntaisesti. Lisäksi talon kaivoa tehtäessä on löytynyt taltta vuonna 1964 (KM 22480). |
| metsakeskus.164010038 |
301 |
Kuusiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
279409.94200000 |
6944883.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010038 |
Paikka sijaitsee kuivatun Luopajärven luoteisrannalla, peltorinteen terassilla. Kuusiniemen tilan kohdalta vastarannalle Hakkolaan vievän tilustien lounaispuolelta löytyi vuoden 1996 inventoinnissa noin 20 m matkalta löytöjä (mm. kvartsiesineitä). Havaintoja ei nurmen vuoksi voitu tehdä tilustien koillispuolelta, jossa maasto on muuten samanlaista. |
| metsakeskus.164010039 |
301 |
Haapaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
280453.00000000 |
6945423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010039 |
Paikka sijaitsee kuivatun Luopajärven luoteisrannalla, Haapaniemen talon alapuolisella peltorinteellä.
Löytöjä laajalla alueella:
1) Noin 30-40 m Haapaniemen päärakennuksen kaakkoispuolella, loivahkosti itään viettävän pellon yläosasa noin 20 x 20 metrin alalla
2) Edellisestä noin 120-210 m etelään ja lounaaseen, 300 m tilan päärakennuksesta etelään, pellolle vievän tilustielinjan ja tilasaarekkeen kulmauksesta sähköpylvään ympäriltä
Löydöt harvakseltaan ja varsinainen asuinpaikan pääalue voi olla tilasaarekkeen alueella. Aiempina löytöinä pari talttaa ja reikäkivi Haapalan maalta. |
| metsakeskus.164010041 |
301 |
Hakkola-Palanutniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
279776.00000000 |
6942842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010041 |
Paikka sijaitsee kuivatun Luopajärven kaakkoisrannalla, pellon ja metsän reunassa, noin 700-750 m Matoluoman (Järviojan) kaakkoispuolella.
Asuinpaikka on Palanutniemi/Palaneenniemi -nimisessä metsäniemessä ja sen edessä olevalla rinnepellolla. Löytöjen selvempi keskittymä on noin 20 x 30 m alue niemennokan kohdalla ja osittain pelloksi raivaamattomalla alueella. Koko löytöalue on noin 90 m etelä-pohjoissuunnassa. Lisäksi löytöjä on saatu alueelta mm. salaojituksen yhteydessä sekä pellon reunasta. Hakkolan talossa on mahdollisesti myös yksi kiviesine.
Niemessä on löytöalueen vierellä lato, jonka pohjoispuolella on kiviröykkiö. Mahdollisesti kiviä on kasattu vanhemman röykkiön päälle. Mahdollisesti kysymyksessä on historiallisen ajan raivausröykkiö, jota on "kasvatettu". |
| metsakeskus.164010042 |
301 |
Mäki-Hakkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
280169.64800000 |
6943346.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010042 |
Paikka sijaitsee kuivatun Luopajärven eteläpuolella, länteen viettävällä peltorinteellä, noin 700-750 m Matoluoman itäpuolella. Löydöt ovat peltorinteeltä, kolmelta eri kohdalta ja korkeudelta:
1) pellon alareunasta noin 25 m leveältä ja korkeuskäyriä vastaan noin 10 m syvyiseltä kaistalta; löydökkäin alue.
2) peltoalueen keskivaiheilta, samoin hiukan terassimaisella kohdalla, noin 30-35 m peltokaistaleen alareunasta
3) pellon yläreunan kiviaidasta noin 10 m länteen ja alaspäin.
Kohteesta 600 m etelälounaaseen Palanutniemi (kohde 41) ja 700 m länteen Majamäki/Sikaniemi (kohde 1). Pronssikeihäänkärjen KM 29466 löytöpaikka vain noin 360 m länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.164010044 |
301 |
Järviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
281053.00000000 |
6945610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010044 |
Paikka sijaitsee kuivatun Luopajärven pohjoisrannan törmällä, Järviniemen päärakennuksen eteläpuolella noin 120-180 m, peltorinteellä. Asuinpaikka sijaitsee niemimäisellä törmällä; eniten löytöjä on sen alaosassa noin 130 x 30 m alalla törmän reunasta. Löytöjä on koko pellon leveydeltä noin 200 m matkalla; mahdollisesti asuinpaikka jatkuu itään naapuritilan (1:119?) puolelle. Haapalasta saadut kaksi talttaa ovat ylempää pellosta.
Inventointilöytöinä keramiikkaa, piinuolenkärki, kivilajiesineitä ja niiden katkelmia, kvartsia sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.164010046 |
301 |
Rintala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276459.13500000 |
6942567.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010046 |
Paikka sijaitsee Luopajärven laskuojan, Matoluoman (Järviojan) suulla. Löydöt ovat uoman pohjoispuolella olevan metsikön pohjoispuolella sijaitsevan pellon alareunasta pääasiassa noin 150 m matkalta ja 15-20 m leveältä alueella. Paikka on noin 130-250 m valtatie 3:sta itään. Mahdollisesti asuinpaikkaa on vielä kapeassa metsäkaistaleessakin, ja asuinpaikka-alue ulottuu mahdollisesti edelleen kauemmas itään.
Inventointilöydöt ovat runsaat, mm. kivilajiesine ja -katkelmia, kvartsiesineitä, -ytimiä ja -iskoksia sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.164010047 |
301 |
Virnala Vanhakartano (Hunnakko) |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
280708.42500000 |
6944163.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010047 |
Kohde sijaitsee kuivatun Luopajärven kaakkoisrannalla, entisen korkean Vanhankartanon niemen laella, n. 600 m länteen Jokipii-Seinäjoki -tieltä. Mäen koillisreunasta on löytynyt piinuolenkärki KM 13956 (ks. kohde 57 Vanhakartano Laukkulahti). Mäen laella kulkevan tilustien itäpuolella, n. 10 m tieltä itään ja n. 15 m suuresta maakivestä luoteeseen on n. 3 m läpimittainen, 0,5 m korkea, säännöllinen röykkiö. Röykkiö on pyöreä ja sammaloitunut, mahdollisesti kiukaan jäännös.
Vanhankartanon paikalla on perimätiedon ja historiallisten lähteiden mukaan ollut Luopajärven vanhimpiin kuuluvaa asutusta. Paikalla ollut Ilmajoen pappilan/Virnalan kalastajatorppa v. 1588. Tien länsipuolella mäellä on näkyvissä vanhojen viljelysten sijoja, itäpuolella kiviröykkiön eteläpuolella vanhoja asumusten pohjia, mm. pyöreä maakellari.
|
| metsakeskus.164010047 |
301 |
Virnala Vanhakartano (Hunnakko) |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
280708.42500000 |
6944163.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010047 |
Kohde sijaitsee kuivatun Luopajärven kaakkoisrannalla, entisen korkean Vanhankartanon niemen laella, n. 600 m länteen Jokipii-Seinäjoki -tieltä. Mäen koillisreunasta on löytynyt piinuolenkärki KM 13956 (ks. kohde 57 Vanhakartano Laukkulahti). Mäen laella kulkevan tilustien itäpuolella, n. 10 m tieltä itään ja n. 15 m suuresta maakivestä luoteeseen on n. 3 m läpimittainen, 0,5 m korkea, säännöllinen röykkiö. Röykkiö on pyöreä ja sammaloitunut, mahdollisesti kiukaan jäännös.
Vanhankartanon paikalla on perimätiedon ja historiallisten lähteiden mukaan ollut Luopajärven vanhimpiin kuuluvaa asutusta. Paikalla ollut Ilmajoen pappilan/Virnalan kalastajatorppa v. 1588. Tien länsipuolella mäellä on näkyvissä vanhojen viljelysten sijoja, itäpuolella kiviröykkiön eteläpuolella vanhoja asumusten pohjia, mm. pyöreä maakellari.
|
| metsakeskus.164010047 |
301 |
Virnala Vanhakartano (Hunnakko) |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
280708.42500000 |
6944163.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010047 |
Kohde sijaitsee kuivatun Luopajärven kaakkoisrannalla, entisen korkean Vanhankartanon niemen laella, n. 600 m länteen Jokipii-Seinäjoki -tieltä. Mäen koillisreunasta on löytynyt piinuolenkärki KM 13956 (ks. kohde 57 Vanhakartano Laukkulahti). Mäen laella kulkevan tilustien itäpuolella, n. 10 m tieltä itään ja n. 15 m suuresta maakivestä luoteeseen on n. 3 m läpimittainen, 0,5 m korkea, säännöllinen röykkiö. Röykkiö on pyöreä ja sammaloitunut, mahdollisesti kiukaan jäännös.
Vanhankartanon paikalla on perimätiedon ja historiallisten lähteiden mukaan ollut Luopajärven vanhimpiin kuuluvaa asutusta. Paikalla ollut Ilmajoen pappilan/Virnalan kalastajatorppa v. 1588. Tien länsipuolella mäellä on näkyvissä vanhojen viljelysten sijoja, itäpuolella kiviröykkiön eteläpuolella vanhoja asumusten pohjia, mm. pyöreä maakellari.
|
| metsakeskus.164010047 |
301 |
Virnala Vanhakartano (Hunnakko) |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
280708.42500000 |
6944163.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010047 |
Kohde sijaitsee kuivatun Luopajärven kaakkoisrannalla, entisen korkean Vanhankartanon niemen laella, n. 600 m länteen Jokipii-Seinäjoki -tieltä. Mäen koillisreunasta on löytynyt piinuolenkärki KM 13956 (ks. kohde 57 Vanhakartano Laukkulahti). Mäen laella kulkevan tilustien itäpuolella, n. 10 m tieltä itään ja n. 15 m suuresta maakivestä luoteeseen on n. 3 m läpimittainen, 0,5 m korkea, säännöllinen röykkiö. Röykkiö on pyöreä ja sammaloitunut, mahdollisesti kiukaan jäännös.
Vanhankartanon paikalla on perimätiedon ja historiallisten lähteiden mukaan ollut Luopajärven vanhimpiin kuuluvaa asutusta. Paikalla ollut Ilmajoen pappilan/Virnalan kalastajatorppa v. 1588. Tien länsipuolella mäellä on näkyvissä vanhojen viljelysten sijoja, itäpuolella kiviröykkiön eteläpuolella vanhoja asumusten pohjia, mm. pyöreä maakellari.
|
| metsakeskus.164010048 |
301 |
Männikkö/Myllykallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
281396.15200000 |
6943440.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.164010048 |
Kohde sijaitsee Luopajärven Pentinkylän alueella, Kirkonkylän ulkopalstalla, Seinäjoki-Jokipii -tien itäpuolella, metsän reunassa, pohjoisrinteessä. Männikön maalla on 3 kpl pieniä, noin 2 m läpimittaisia ja lähes metrin korkuisia kiviröykkiöitä, joita kaikkia kaiveltu. Röykkiöiden keskellä on ollut vähän hiiltä. Yksi röykkiöistä on pellon reunassa, kaksi siitä n. 20 m ylempänä. Kohteisiin ei liity perimätietoa. Pellonreunan röykkiön vieressä lienee vanha asumuksen paikka (?). |
| metsakeskus.165010001 |
165 |
Punamullanmaa |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
362560.44300000 |
6737906.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010001 |
Kiviuuni sijaitsee Janakkalan ja Lopen väliseltä rajalta 600 m koilliseen ja Punamullansuosta 200 m luoteeseen, korkean kallioisen mäkialueen pohjoissyrjällä. Uuni on 2, 2 m pitkä ja 1,7 m leveä ja se on ollut 0, 7 m korkea. Seinät ovat noin 40-50 cm paksut ja aukko on uunin itäpäässä. Uunin katto on romahtanut. |
| metsakeskus.165010002 |
165 |
Koskela 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
362261.00000000 |
6738989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010002 |
Kiviröykkiö on hajotettu uuni, joka sijaitsee Ojajärvestä noin kilometrin itään ja Koskelan päärakennuksesta 150 m luoteeseen. Paikka on mäkistä metsämaata. Uuni on 2 x 2 m:n suuruinen kivikasa, korkeudeltaan 30 cm. Se koostuu isohkoista kivistä, joiden halkaisija on noin 30 cm. Muinaisjäännös on sammaleen peitossa. Kysymyksessä voi olla ryssänuunin tai potaskauunin jäännökset.
Kohteella tehtiin maastotarkastus kesällä 2018 metsänkäyttöön liittyen jolloin sijaintikoordinaatteja tarkastettiin. Röykkiön mypäristössä on neljä muutakin kiviröykkiötä, osittain viljelyyn ja osittain alueen halki kulkevaa vanhaan kärrytiehen liittyen. Lisäksi mäen itäreunassa kulkee etelä-pohjois-suuntainen isoista kivistä koottu noin 20 metriä pitkä kiviaita. |
| metsakeskus.165010003 |
165 |
Komoportinharju |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
365169.38500000 |
6741129.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010003 |
Muinaisjäännös muodostuu kivivallista ja kivisestä rajamerkistä. Paikka sijaitsee Sauvalan kartanosta 500 m itäkaakkoon, Komoportinmäen laella. Röykkiön halkaisija on noin kaksi metriä, ja sen keskellä on keskuskivi. Kyseessä on Sauvalan ja Tervakosken välinen rajamerkki. Kivivalli on harjun suuntainen ja noin 20 m pitkä. Vallista on pudonnut kiviä ympäristöön. Keskellä vallia on iso kivi. Vallin merkitys ei ole selvillä: Heikelin mielestä kyse on raja-aidasta, mutta Boström pitää sitä enemminkin sodanaikaisena rintavarustuksena, koska valli ei noudata tunnettua rajalinjaa, Saukkonen ei ota kantaa. |
| metsakeskus.165010004 |
165 |
Maaniitty |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
366415.86800000 |
6743214.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010004 |
Lähde sijaitsee Maaniityn rakennusryhmän pohjoispuolella, päärakennuksesta noin 120 m pohjoiskoilliseen. Paikka on suoperäistä metsämaata. Lähde on kooltaan noin yksi neliömetri, ja ainakin vielä vuonna 1984 se oli täysin turmeltumaton. Lähteeseen on uhrattu rahaa ja neuloja. |
| metsakeskus.165010005 |
165 |
Valajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364176.78000000 |
6742175.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Valajärven eteläpäästä 200 m kaakkoon ja Piikivenharjusta puolisen kilometriä etelälounaaseen. Alue on peltomaata. Maaperä on hiekkaa. Löydökset on tehty etelälounaaseen viettävältä peltorinteeltä. |
| metsakeskus.165010006 |
165 |
Unikkolinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
366392.85300000 |
6749280.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010006 |
Linnamäki sijaitsee laajan metsäalueen keskellä. Mäki on 100 m pitkä ja 50 m leveä. Mäen luoteisosassa on noin 20 m pitkä, 1 - 1,5 m leveä ja 0,5 - 0,7 m korkea vallin jäännös, lisäksi mäen kaakkoispäässä on toinen, 21 m pitkä vallin jäännös. Siitä, onko Unikkolinna todella muinaislinna vai ei, ovat arkeologit esittäneet eriäviä käsityksiä, mutta geologien mukaan vallit ovat ihmisen tekemiä. |
| metsakeskus.165010007 |
165 |
Irjalanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363611.97500000 |
6748867.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Irjalan päärakennuksesta 350 m kaakkoon Rehakanjärven pohjoispäässä olevan Irjalanlahden itärannalla. Paikka on tasaista peltoa, ja maaperä savea. Ranta muodostaa 1 - 1,5 m korkean törmän. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia, kvartsiesine ja palanutta luuta vuosien 1984 ja 1987 inventoinnissa ja tarkastuksessa. Asuinpaikan laajuutta tai säilymisastetta ei ole selvitetty tarkemmilla tutkimuksilla. |
| metsakeskus.165010008 |
165 |
Irjala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
363141.16200000 |
6749068.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010008 |
Auinpaikka on Irjalan kartanosta 200 m länsilounaaseen loivasti pohjoisluoteeseen viettävän hiekkaperäisen pellon alaosassa ja järven rannalla, noin 1,5 m korkean rantatörmän päällä. Asuinpaikan laajuutta ei tunneta. Paikan kaivaustutkimukset ovat olleet pienialaisia. Vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä tehdyssä pintapoiminnassa löytöjen levinneisyyden painopiste oli selvästi vuoden 1939 kaivausten paikan lähiympäristössä. Asuinpaikan keramiikka-aineisto viittaa kivikauteen, varhaismetallikauteen ja mahdollisesti myös rautakauteen.
Vuoden 1939 kaivauksissa paikalla oli nokista maata, ja sieltä löydettiin luita, kvartsi-iskoksia ja muutamia kiviesineitä sekä ainakin 14 tulisijaa. Kulttuurikerros oli 40 - 45 cm paksu. Pelto on sittemmin salaojitettu 1970- ja 1980-lukujen taitteen tienoilla. Asuinpaikan säilyneisyys ja laajuus vaativat lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.165010008 |
165 |
Irjala |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
363141.16200000 |
6749068.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010008 |
Auinpaikka on Irjalan kartanosta 200 m länsilounaaseen loivasti pohjoisluoteeseen viettävän hiekkaperäisen pellon alaosassa ja järven rannalla, noin 1,5 m korkean rantatörmän päällä. Asuinpaikan laajuutta ei tunneta. Paikan kaivaustutkimukset ovat olleet pienialaisia. Vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä tehdyssä pintapoiminnassa löytöjen levinneisyyden painopiste oli selvästi vuoden 1939 kaivausten paikan lähiympäristössä. Asuinpaikan keramiikka-aineisto viittaa kivikauteen, varhaismetallikauteen ja mahdollisesti myös rautakauteen.
Vuoden 1939 kaivauksissa paikalla oli nokista maata, ja sieltä löydettiin luita, kvartsi-iskoksia ja muutamia kiviesineitä sekä ainakin 14 tulisijaa. Kulttuurikerros oli 40 - 45 cm paksu. Pelto on sittemmin salaojitettu 1970- ja 1980-lukujen taitteen tienoilla. Asuinpaikan säilyneisyys ja laajuus vaativat lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.165010008 |
165 |
Irjala |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
363141.16200000 |
6749068.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010008 |
Auinpaikka on Irjalan kartanosta 200 m länsilounaaseen loivasti pohjoisluoteeseen viettävän hiekkaperäisen pellon alaosassa ja järven rannalla, noin 1,5 m korkean rantatörmän päällä. Asuinpaikan laajuutta ei tunneta. Paikan kaivaustutkimukset ovat olleet pienialaisia. Vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä tehdyssä pintapoiminnassa löytöjen levinneisyyden painopiste oli selvästi vuoden 1939 kaivausten paikan lähiympäristössä. Asuinpaikan keramiikka-aineisto viittaa kivikauteen, varhaismetallikauteen ja mahdollisesti myös rautakauteen.
Vuoden 1939 kaivauksissa paikalla oli nokista maata, ja sieltä löydettiin luita, kvartsi-iskoksia ja muutamia kiviesineitä sekä ainakin 14 tulisijaa. Kulttuurikerros oli 40 - 45 cm paksu. Pelto on sittemmin salaojitettu 1970- ja 1980-lukujen taitteen tienoilla. Asuinpaikan säilyneisyys ja laajuus vaativat lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.165010009 |
165 |
Levonoja |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
363760.89800000 |
6751462.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010009 |
Uhrilähde sijaitsee Haapajärven itäosasta noin kilometrin pohjoiseen ja Salomäen päärakennuksesta 330 m pohjoisluoteeseen. Paikka on metsämaata. Lähteen läpimitta on noin 50 cm ja se on myös noin 50 cm syvä, eikä sen vesi kuulemma koskaan lopu. Lähteestä on otettu sammasvettä ja sinne on pantu rahaa. |
| metsakeskus.165010010 |
165 |
Heitikankivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
360702.12900000 |
6751333.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010010 |
Heitikankivi sijaitsee Janakkalan ja Rengon väliseltä rajalta 120 m itään, aivan Janakkala-Renko -maantien vieressä, sen pohjoispuolella. Kivi on metsäisen mäen rinteessä. Kiven korkeus on 8,5 ja ympärysmitta 22,5 m. Kansantarinan mukaan Hakoisten linnavuoren piru on heittänyt kivellä Rengon kirkkoa siinä kuitenkaan onnistumatta, kiven nimi johtuu tästä. |
| metsakeskus.165010011 |
165 |
Vahankivi (Heinäsuonvaha) |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
358917.83300000 |
6754767.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010011 |
Vahankivi eli Heinäsuonvaha sijaitsee laajalla metsäalueella, Heinisuon itäosassa. Kivi on Janakkalan Haapaniemen ja Viralan, Hämeenlinnan Miemalan ja Kankaantaan sekä Rengon Luolajan ja Nevilän kylien rajapaikka. Inventoinnissa 1984 paikkaa ei tarkastettu, eikä siitä ole näin ollen kuvasta.
Renko kohdenro 692 01 0005
Hämeenlinna kohdenro 109 01 0064. |
| metsakeskus.165010012 |
165 |
Koivikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
363938.80900000 |
6754687.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010012 |
Paikka on loivasti itäkaakkoon viettävällä peltorinteellä Koivikon päärakennuksesta 250 m länsilounaaseen. Maaperä on saven- ja hiekansekaista. Peltoalueelta on löydetty vasarakirveen terän puolisko ja ns. alkeellinen kirves sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.165010012 |
165 |
Koivikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
363938.80900000 |
6754687.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010012 |
Paikka on loivasti itäkaakkoon viettävällä peltorinteellä Koivikon päärakennuksesta 250 m länsilounaaseen. Maaperä on saven- ja hiekansekaista. Peltoalueelta on löydetty vasarakirveen terän puolisko ja ns. alkeellinen kirves sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.165010013 |
165 |
Palsanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365174.31200000 |
6755011.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Viralanjärven pohjoispään muodostamasta Palsanlahdesta noin 250 m länsiluoteeseen. Vuoden 1984 inventoinnin löydöt poimittiin kynnetyltä pellolta 40x20 metrin alalta, jota rajoittaa idän puolella tilustie, pohjoisen puolella talon piha-alue ja muilla suunnilla metsä. Maasto laskee loivasti itäkaakkoon, maaperä on savea.
Kesällä 2001 paikalla suoritettiin koekaivauksia, joissa todettiin kohteen kulttuurikerroksen pääosin tuhoutuneen kyntämisen seurauksena entisellä peltoalueella. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja hiottu kivilaji-iskoksen katkelma. Löytöjä sekä tulisijan pohjaksi tulkittu rakenne havaittiin myös tutkitun alueen eteläpäästä uuden rakennuspaikan seuduilta, missä oli myös kyntämätöntä moreenimaata.
Vuoden 2020 inventoinnissa selvitettiin, ulottuuko asuinpaikka lounaaseen rakennettavaksi suunnitellulle alueelle. 2020 ei tehty uusia kivikauteen ajoittuvia löytöjä. |
| metsakeskus.165010014 |
165 |
Mikkola |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
365440.20800000 |
6754047.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010014 |
Lähde sijaitsee Viralanjärven rannasta 300 m lounaaseen ja Mikkolan päärakennuksesta 80 m koilliseen. Lähde on suoperäisessä maastossa aivan metsän ja pellon rajalla. Lähteen koko on noin 4 x 6 m, syvyys noin metrin. Sen reunat ovat liejuiset. Vesi pulppuaa pohjasta ja virtaa pohjoiseen. Lähteestä on otettu sammasvettä, ja siihen on uhrattu neuloja, ehkä rahaakin. |
| metsakeskus.165010015 |
165 |
Niemenpää |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
367402.00000000 |
6759561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010015 |
Uhrikivi sijaitsee Niemenpään kartanon raunioiden pihapiirissä, mäkisen metsäniemekkeen eteläosassa. Kivi on kooltaan noin 1 x 1 m ja siinä on 13 varmaa kuppia. Kuopat ovat kuluneita ja matalia, 1 hieman syvempi kuoppa on joukossa.
Vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä paikka tarkastettiin vain päällisin puolin, koska se jäi Harvialan kaava-alueen ulkopuolelle. Tuolloin kuitenkin todettiin, että alueelle oli tehty metsätie, ja että niemen korkeimpaan kohtaan oli kaivettu kuoppia.
Paikka on pahoin umpeen kasvanutta ja kiveä peittää sammal, jota havaittiin poistetun kesän 2014 tarkastuksen yhteydessä. Myös kivessä kiinni ollut muinaisjäännöskyltti oli poissa.
Vuoden 2020 inventoinissa tilanne kohteella muuttumaton. Lähellä kuppikiveä on useita kiviä, joista ainakin osa vaikuttaa raivauskiviltä. Kiven itäpuolelle on tuotu muovinen aurauskeppi, ilmeisesti helpottamaan kiven löytämistä. Kuppikiven koordinaatteja tarkennettiin GPS- mittauksella. |
| metsakeskus.165010016 |
165 |
Niemenpään kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
367396.40100000 |
6759603.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010016 |
Niemenpään kartanon historia ulottuu keskiaikaan ja alueelta tunnettu kuppikivi (Niemenpää 165010015) viittaa mahdolliseen rautakautiseen asutusjatkumoon. Esim. 1380-luvun käräjillä on käsitelty rajankäyntiä Niemenpään ja Miemalan kylien välillä, joka oli tapahtunut mahdollisesti jo 20-30 vuotta ennen käräjiä (Suvanto 1976:181).
Niemenpään kartanon rauniot sijaitsevat mäkisen metsäniemekkeen eteläosassa, hyvin loivasti etelään viettävällä rinteellä. Niemenpään rälssisäteriä on pidetty Kurki-suvun kantatilana. Niemenpää yhdistettiin pysyvästi 1600-luvun alussa Harvialaan, josta tuli päätila.
Vuonna 1958 oli näkyissä ollut vielä multapenkkejä, kiukaita ym. Nykyään paikka on metsän peitossa. Turpeen ja sammaleen peittämä maanpinta oli vielä vuosien 1984 ja 2002 inventointien aikaan hyvin näkyvissä, mutta vuoden 2014 tarkastuksen yhteydessä tiheä ja korkea aluskasvillisuus haittasivat näkyvyyttä. Kartanon rakennusten jäännöksien, mm. turpeen peittämät kuopat, painanteet ja maakasojat, erottuvat aluskasvillisuudesta huonosti.
Vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä alueelle kaivettiin 5 koekuoppaa paikalla olevan kuppikiven lähellä. Löytöjä tuli kaikista koekuopista. Löydöt olivat pääasiassa palanutta savea sekä luultavasti keskiaikaisia saviastianpaloja joitakin kappaleita.
Vuoden 2002 kaava-alueinventoinnin yhteydessä paikka tarkastettiin vain päällisin puolin, koska se jäi Harvialan kaava-alueen ulkopuolelle. Tuolloin kuitenkin todettiin, että alueelle oli tehty metsätie, ja että niemen korkeimpaan kohtaan oli kaivettu kuoppia.
Vuonna 2014 tarkastuksen yhteydessä todettiin ainakin kahteen kivien ja maansekaiseen röykkiöön kajotun, lisäksi tasaisella maalla oli siellä täällä merkkejä kaivelusta.
Vuoden 2020 inventoinnissa kartoitettiin alueelta kivetty kellari, mahdollinen maakellari ja maansekainen röykkiö. Uusia merkkejä kaivamisesta ei havaittu. Vanhimmat aluetta kuvaavat kartat ovat suurpiirteisiä yleiskarttoja, joiden perusteella Niemenpään rakennusten tarkkoja sijainteja ei voi todentaa. Kohteen aluerajauksen tarkentaminen edellyttää lisätutkimuksia. Karttatarkastelun perusteella paikka on välttynyt täysin modernilta maankäytöltä. |
| metsakeskus.165010017 |
165 |
Marjumäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
368798.83100000 |
6760587.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010017 |
Muinaisjäännösryhmässä on kuppikivi, neljä röykkiötä, painanne ja rakennuksen pohja. Kuppikivi, jossa on 15 -17 kuppia, sijaitsee Harvialan kartanon päärakennuksesta noin 450 m luoteeseen, peltojen ympäröimän mäennyppylän luoteissyrjällä (1,4 x 1 x 0,3-0,4 m). Röykkiöt ovat kuppikivestä länteen ja rakennuksen pohja koilliseen samassa peltojen ympäröimässä metsikössä. Mäennyppylän laella on myös asuinrakennus pihamaineen. Alue on kivikkoinen.
Röykkiöt ovat todennäköisesti peltoraunioita, ainakin osa niistä voi olla melko nuoria. Metsikön pohjoisosassa on rakennuksen raunio, joka sijaitsee kutakuinkin samassa paikassa kuin Kuninkaan kartastossa alueelle merkitty torppa.
Vuoden 2020 inventonnissa kuppikiven vieressä todettiin muovinen aurauskeppi, muutoin tilanne muuttumaton. Viljelyröykkiö C havaittiin maastossa, muita voidaan pitää epämääräisempinä. Alueen koilliskulmalla aiemmin havaitun torpanpaikan kohdalla ei pystytty paikantamaan rakennuksen perustuksia. Senaatinkartalla (1884) mäen koilliskulmalla on asuinrakennus ja teksti ”Marjoniemi”. |
| metsakeskus.165010017 |
165 |
Marjumäki |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
368798.83100000 |
6760587.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010017 |
Muinaisjäännösryhmässä on kuppikivi, neljä röykkiötä, painanne ja rakennuksen pohja. Kuppikivi, jossa on 15 -17 kuppia, sijaitsee Harvialan kartanon päärakennuksesta noin 450 m luoteeseen, peltojen ympäröimän mäennyppylän luoteissyrjällä (1,4 x 1 x 0,3-0,4 m). Röykkiöt ovat kuppikivestä länteen ja rakennuksen pohja koilliseen samassa peltojen ympäröimässä metsikössä. Mäennyppylän laella on myös asuinrakennus pihamaineen. Alue on kivikkoinen.
Röykkiöt ovat todennäköisesti peltoraunioita, ainakin osa niistä voi olla melko nuoria. Metsikön pohjoisosassa on rakennuksen raunio, joka sijaitsee kutakuinkin samassa paikassa kuin Kuninkaan kartastossa alueelle merkitty torppa.
Vuoden 2020 inventonnissa kuppikiven vieressä todettiin muovinen aurauskeppi, muutoin tilanne muuttumaton. Viljelyröykkiö C havaittiin maastossa, muita voidaan pitää epämääräisempinä. Alueen koilliskulmalla aiemmin havaitun torpanpaikan kohdalla ei pystytty paikantamaan rakennuksen perustuksia. Senaatinkartalla (1884) mäen koilliskulmalla on asuinrakennus ja teksti ”Marjoniemi”. |
| metsakeskus.165010017 |
165 |
Marjumäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
368798.83100000 |
6760587.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010017 |
Muinaisjäännösryhmässä on kuppikivi, neljä röykkiötä, painanne ja rakennuksen pohja. Kuppikivi, jossa on 15 -17 kuppia, sijaitsee Harvialan kartanon päärakennuksesta noin 450 m luoteeseen, peltojen ympäröimän mäennyppylän luoteissyrjällä (1,4 x 1 x 0,3-0,4 m). Röykkiöt ovat kuppikivestä länteen ja rakennuksen pohja koilliseen samassa peltojen ympäröimässä metsikössä. Mäennyppylän laella on myös asuinrakennus pihamaineen. Alue on kivikkoinen.
Röykkiöt ovat todennäköisesti peltoraunioita, ainakin osa niistä voi olla melko nuoria. Metsikön pohjoisosassa on rakennuksen raunio, joka sijaitsee kutakuinkin samassa paikassa kuin Kuninkaan kartastossa alueelle merkitty torppa.
Vuoden 2020 inventonnissa kuppikiven vieressä todettiin muovinen aurauskeppi, muutoin tilanne muuttumaton. Viljelyröykkiö C havaittiin maastossa, muita voidaan pitää epämääräisempinä. Alueen koilliskulmalla aiemmin havaitun torpanpaikan kohdalla ei pystytty paikantamaan rakennuksen perustuksia. Senaatinkartalla (1884) mäen koilliskulmalla on asuinrakennus ja teksti ”Marjoniemi”. |
| metsakeskus.165010017 |
165 |
Marjumäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
368798.83100000 |
6760587.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010017 |
Muinaisjäännösryhmässä on kuppikivi, neljä röykkiötä, painanne ja rakennuksen pohja. Kuppikivi, jossa on 15 -17 kuppia, sijaitsee Harvialan kartanon päärakennuksesta noin 450 m luoteeseen, peltojen ympäröimän mäennyppylän luoteissyrjällä (1,4 x 1 x 0,3-0,4 m). Röykkiöt ovat kuppikivestä länteen ja rakennuksen pohja koilliseen samassa peltojen ympäröimässä metsikössä. Mäennyppylän laella on myös asuinrakennus pihamaineen. Alue on kivikkoinen.
Röykkiöt ovat todennäköisesti peltoraunioita, ainakin osa niistä voi olla melko nuoria. Metsikön pohjoisosassa on rakennuksen raunio, joka sijaitsee kutakuinkin samassa paikassa kuin Kuninkaan kartastossa alueelle merkitty torppa.
Vuoden 2020 inventonnissa kuppikiven vieressä todettiin muovinen aurauskeppi, muutoin tilanne muuttumaton. Viljelyröykkiö C havaittiin maastossa, muita voidaan pitää epämääräisempinä. Alueen koilliskulmalla aiemmin havaitun torpanpaikan kohdalla ei pystytty paikantamaan rakennuksen perustuksia. Senaatinkartalla (1884) mäen koilliskulmalla on asuinrakennus ja teksti ”Marjoniemi”. |
| metsakeskus.165010017 |
165 |
Marjumäki |
10002 |
12001 |
13014 |
11002 |
27000 |
368798.83100000 |
6760587.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010017 |
Muinaisjäännösryhmässä on kuppikivi, neljä röykkiötä, painanne ja rakennuksen pohja. Kuppikivi, jossa on 15 -17 kuppia, sijaitsee Harvialan kartanon päärakennuksesta noin 450 m luoteeseen, peltojen ympäröimän mäennyppylän luoteissyrjällä (1,4 x 1 x 0,3-0,4 m). Röykkiöt ovat kuppikivestä länteen ja rakennuksen pohja koilliseen samassa peltojen ympäröimässä metsikössä. Mäennyppylän laella on myös asuinrakennus pihamaineen. Alue on kivikkoinen.
Röykkiöt ovat todennäköisesti peltoraunioita, ainakin osa niistä voi olla melko nuoria. Metsikön pohjoisosassa on rakennuksen raunio, joka sijaitsee kutakuinkin samassa paikassa kuin Kuninkaan kartastossa alueelle merkitty torppa.
Vuoden 2020 inventonnissa kuppikiven vieressä todettiin muovinen aurauskeppi, muutoin tilanne muuttumaton. Viljelyröykkiö C havaittiin maastossa, muita voidaan pitää epämääräisempinä. Alueen koilliskulmalla aiemmin havaitun torpanpaikan kohdalla ei pystytty paikantamaan rakennuksen perustuksia. Senaatinkartalla (1884) mäen koilliskulmalla on asuinrakennus ja teksti ”Marjoniemi”. |
| metsakeskus.165010017 |
165 |
Marjumäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
368798.83100000 |
6760587.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010017 |
Muinaisjäännösryhmässä on kuppikivi, neljä röykkiötä, painanne ja rakennuksen pohja. Kuppikivi, jossa on 15 -17 kuppia, sijaitsee Harvialan kartanon päärakennuksesta noin 450 m luoteeseen, peltojen ympäröimän mäennyppylän luoteissyrjällä (1,4 x 1 x 0,3-0,4 m). Röykkiöt ovat kuppikivestä länteen ja rakennuksen pohja koilliseen samassa peltojen ympäröimässä metsikössä. Mäennyppylän laella on myös asuinrakennus pihamaineen. Alue on kivikkoinen.
Röykkiöt ovat todennäköisesti peltoraunioita, ainakin osa niistä voi olla melko nuoria. Metsikön pohjoisosassa on rakennuksen raunio, joka sijaitsee kutakuinkin samassa paikassa kuin Kuninkaan kartastossa alueelle merkitty torppa.
Vuoden 2020 inventonnissa kuppikiven vieressä todettiin muovinen aurauskeppi, muutoin tilanne muuttumaton. Viljelyröykkiö C havaittiin maastossa, muita voidaan pitää epämääräisempinä. Alueen koilliskulmalla aiemmin havaitun torpanpaikan kohdalla ei pystytty paikantamaan rakennuksen perustuksia. Senaatinkartalla (1884) mäen koilliskulmalla on asuinrakennus ja teksti ”Marjoniemi”. |
| metsakeskus.165010018 |
165 |
Lintumäki |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
375662.08500000 |
6758474.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010018 |
Lähde sijaitsee Turengin taajamasta 4 km koilliseen, Lintumäen tilalta noin 300 m luoteeseen. Paikka on Lintuvuoren pohjoispuolella olevan suon eteläreunalla. Peruskartalla lähteen vieressä lukee "Sammaslähde". Lähde on 1 x 1,5 m laaja ja 0,5 m syvä. Siinä on pari lähdesilmäkettä, ja siitä kerrotaan löytyneen rahoja. |
| metsakeskus.165010019 |
165 |
Taappola |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
375595.12400000 |
6755705.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010019 |
Ensimmäinen röykkiö sijaitsee Taappolan päärakennuksesta noin 700 m koilliseen. Alue on metsämaastoa, röykkiö on loivalla rinteellä, jossa virtaa puro noin 40 - 50 m päässä röykkiöstä. Röykkiön koko on 4,5 x 3 m, korkeus noin 0,5 m. Röykkiö on sammaleen peitossa. Röykkiön keskellä olevat kivet ovat hieman palaneita. Röykkiön luonne ei ole selvillä. Mahdollisesti liittyy kaskiviljelyyn.
Toinen röykkiö sijaitsee puron vastakkaisella puolella, ja se on pahasti hajonnut tukkien vinssauksessa siten, että kiviä on levinnyt röykkiön ympärille. Valtaosa röykkiökivistä on kuitenkin edelleen alkuperäisillä paikoillaan muutaman neliön alalla. Röykkiöstä noin 10 - 15 m päässä on kuoppa, jonka halkaisija on noin 3,5 ja syvyys noin 1,5 m. |
| metsakeskus.165010022 |
165 |
Kuumola 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
373025.00000000 |
6755353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010022 |
Kuppikivi sijaitsee Turengin taajaman keskustasta noin 800 m eteläkaakkoon, luodekaakko-suuntaisen Uhrikivenpolun varrella, sen ja Emännänkujalla olevaa asuinrakennusta reunustavan pensasaidan välisellä penkalla. Kiven koko on 2,7 x 1,6 m, ja siinä on 4 varmaa ja yksi epävarma kuppi. Kuppien halkaisijat ovat 5 cm ja 4 cm. Kolme kuppia on yhdessä rivissä ja kaksi niistä erillään. Kivi erottuu hyvin ympäristöstään, joka on hoidettua polunvarsinurmikkoa. Kiven koordinaatteja muutettiin hiukan vuoden 2012 tarkastuksen mittauksen perusteella. |
| metsakeskus.165010023 |
165 |
Vähä-Hiisi 1 ja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
370637.00000000 |
6757307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010023 |
Vähä-Hiisi 1 ja 2 (165010023) sekä Silvanin löytöpaikka (1000012243) on yhdistetty muinaisjäännökseksi nimeltään Vähä-Hiisi 1 ja 2. Muinaisjäännös on moniperiodinen. Sieltä on löytynyt nuorakeramiikkaa, Sarsan-Tomitsan keramiikkaa, rautakauden keramiikka ja rautaesineitä. Lisäksi sieltä on historiallisen ajan, mahdollisesti jo keskiajan keramiikkaa.
Asuinpaikka sijaitsee Vanajaveteen laskevan Hiidenjoen länsipuolella, joesta noin 200 m päässä. Asuinpaikan ja joen väliin jäävä alue on melkein joen tasolla ja suurimmaksi osaksi kosteaa ryteikköä. Ryteikön jälkeen maa nousee ja muuttuu kuivemmaksi alueeksi, joka on nykyisin peltoa. Maaperä tällä alueella on peltomultakerroksen alla hiekkaa. Alueen länsipuolella kohoaa kivikkoinen harju. Muinaisjäännösalueet sijaitsevat kapealla vyöhykkeellä, joka on ollut esihistoriallisena aikana Hiidenjoen ja harjun välissä. |
| metsakeskus.165010023 |
165 |
Vähä-Hiisi 1 ja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
370637.00000000 |
6757307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010023 |
Vähä-Hiisi 1 ja 2 (165010023) sekä Silvanin löytöpaikka (1000012243) on yhdistetty muinaisjäännökseksi nimeltään Vähä-Hiisi 1 ja 2. Muinaisjäännös on moniperiodinen. Sieltä on löytynyt nuorakeramiikkaa, Sarsan-Tomitsan keramiikkaa, rautakauden keramiikka ja rautaesineitä. Lisäksi sieltä on historiallisen ajan, mahdollisesti jo keskiajan keramiikkaa.
Asuinpaikka sijaitsee Vanajaveteen laskevan Hiidenjoen länsipuolella, joesta noin 200 m päässä. Asuinpaikan ja joen väliin jäävä alue on melkein joen tasolla ja suurimmaksi osaksi kosteaa ryteikköä. Ryteikön jälkeen maa nousee ja muuttuu kuivemmaksi alueeksi, joka on nykyisin peltoa. Maaperä tällä alueella on peltomultakerroksen alla hiekkaa. Alueen länsipuolella kohoaa kivikkoinen harju. Muinaisjäännösalueet sijaitsevat kapealla vyöhykkeellä, joka on ollut esihistoriallisena aikana Hiidenjoen ja harjun välissä. |
| metsakeskus.165010023 |
165 |
Vähä-Hiisi 1 ja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
370637.00000000 |
6757307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010023 |
Vähä-Hiisi 1 ja 2 (165010023) sekä Silvanin löytöpaikka (1000012243) on yhdistetty muinaisjäännökseksi nimeltään Vähä-Hiisi 1 ja 2. Muinaisjäännös on moniperiodinen. Sieltä on löytynyt nuorakeramiikkaa, Sarsan-Tomitsan keramiikkaa, rautakauden keramiikka ja rautaesineitä. Lisäksi sieltä on historiallisen ajan, mahdollisesti jo keskiajan keramiikkaa.
Asuinpaikka sijaitsee Vanajaveteen laskevan Hiidenjoen länsipuolella, joesta noin 200 m päässä. Asuinpaikan ja joen väliin jäävä alue on melkein joen tasolla ja suurimmaksi osaksi kosteaa ryteikköä. Ryteikön jälkeen maa nousee ja muuttuu kuivemmaksi alueeksi, joka on nykyisin peltoa. Maaperä tällä alueella on peltomultakerroksen alla hiekkaa. Alueen länsipuolella kohoaa kivikkoinen harju. Muinaisjäännösalueet sijaitsevat kapealla vyöhykkeellä, joka on ollut esihistoriallisena aikana Hiidenjoen ja harjun välissä. |
| metsakeskus.165010023 |
165 |
Vähä-Hiisi 1 ja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
370637.00000000 |
6757307.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010023 |
Vähä-Hiisi 1 ja 2 (165010023) sekä Silvanin löytöpaikka (1000012243) on yhdistetty muinaisjäännökseksi nimeltään Vähä-Hiisi 1 ja 2. Muinaisjäännös on moniperiodinen. Sieltä on löytynyt nuorakeramiikkaa, Sarsan-Tomitsan keramiikkaa, rautakauden keramiikka ja rautaesineitä. Lisäksi sieltä on historiallisen ajan, mahdollisesti jo keskiajan keramiikkaa.
Asuinpaikka sijaitsee Vanajaveteen laskevan Hiidenjoen länsipuolella, joesta noin 200 m päässä. Asuinpaikan ja joen väliin jäävä alue on melkein joen tasolla ja suurimmaksi osaksi kosteaa ryteikköä. Ryteikön jälkeen maa nousee ja muuttuu kuivemmaksi alueeksi, joka on nykyisin peltoa. Maaperä tällä alueella on peltomultakerroksen alla hiekkaa. Alueen länsipuolella kohoaa kivikkoinen harju. Muinaisjäännösalueet sijaitsevat kapealla vyöhykkeellä, joka on ollut esihistoriallisena aikana Hiidenjoen ja harjun välissä. |
| metsakeskus.165010025 |
165 |
Kiianlinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
369575.53500000 |
6757802.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010025 |
Muinaislinna sijaitsee harjuselänteiden keskellä olevalla moreeniharjanteella tai -mäellä. Muinaislinnan laen laajuus on noin 60 x 15 m, kyljet vaikeasti kiivettävät, päät loivemmat. Laki on kupera. Mäellä ei ole havaittu merkkejä vallirakenteista. Kaakkoisrinne on tehty pujottelurinteeksi, jota on alettu raivata jo 1939. Mäen pohjoispuoliselta tasanteelta löydettiin saviastianpaloja ja hyvin paksu noki- ja kulttuurimaakerros.
2019 inventoinnin yhteydessä kohteen havaittiin olevan ennallaan eli siinä kunnossa kuin se on jäänyt arkeologisten kaivausten ja takavuosien hiihtohissihankkeen jäljiltä. |
| metsakeskus.165010026 |
165 |
Kinnari 1 |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
369581.52900000 |
6758142.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010026 |
Kalmistopaikka sijaitsi Kinnarin päärakennuksen läntisimmän nurkan kohdalla, loivasti koilliseen viettävän rinteen alaosassa. Todennäköisesti se on jatkunut talon ja kuistin alle.
Maa on paikalla hietaa, jossa on jokunen kivilohkare on siellä täällä. Paikalla on tutkittu kaivauksin noin 52 neliötä: neljä osittain tuhoutunutta ruumishautaa, joiden suunta oli lounaasta koilliseen. Löytöinä saatiin haudoista ja paikalta muualle siirretystä maasta talteen vyösolki, puukko, tulusrauta, kaksi hevosenkenkäsolkea
sekä kangaspala, jossa oli pronssirenkaita. Kalmisto on ristiretkiajalta.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohteelle arvioitiin karkea rajausarvio kaavoitustyötä varten.
Sen selvittämiseksi, onko paikalla vielä kalmistoa jäljellä, tarvitaan ainakin koekaivauksia. |
| metsakeskus.165010027 |
165 |
Kinnari 4 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
369421.58800000 |
6758203.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010027 |
Kinnarin päärakennuksesta ja ruumishautakalmistosta noin 180 m luoteeseen on kuppikivi. Paikka on jyrkästi koilliseen viettävää rinnettä, entistä ketoa, nykyistä kuusimetsää. Aivan kuppikiven kaakkoispuolella on sorakuoppa.
Kiven koko on 2,7 x 2 m ja sen korkeus on 20 - 90 cm. Kiven keskellä on 12 varmaa ja kaksi epävarmaa kuppia, jotka ovat kooltaan erisuuruisia ja matalahkoja. Kaksi on 2,5 ja kaksi muuta 2 cm syvää. Kuppien läpimitta vaihtelee 4 - 9 cm.
2019 inventoinnin aikana paikalla oli tiheää vesakkoa ja hakkuutähteitä: alueella oli joitain vuosia aiemmin suoritettu aukkohakkuu, laikutus ja kuusentaimien istutus.
Kuppikiven päältä on ilmeisesti lähtenyt hakkuutöiden yhteydessä pois sammalta, koska kiven lakiosa oli pääosin paljas. Itse kivi oli säilynyt hakkuissa kohtuullisen hyvin, mutta yhdestä kulmasta oli lohjennut ihmispään kokoinen kappale. |
| metsakeskus.165010029 |
165 |
Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368643.92400000 |
6753631.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuotolanjärven koillisrannalla oleva Kotirannan huvilan tontin pihamaalla. Kohde on hiekkamaalla Kuotolanjärvestä noin 30-50 metriä itään olevalla rantaterassilla. Kohde on löydetty vuonna 1938, jolloin havaittiin kaksi kiviliettä noin 40 cm:n syvyydestä omenapuita istutettaessa ja vielä kolmas ulkorakennuksen peurustustöissä. Inventoinnin yhteydessä 1984 paikalta löytyi saviastian kylkipala kukkapenkistä. |
| metsakeskus.165010030 |
165 |
Kirkkomaa |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
369481.58700000 |
6753343.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010030 |
Kalmisto sijaitsee Janakkalan kirkon läheisyydessä, sen ja maantien sekä pysäköintipaikan välissä.
Puhelinkaapeliojaa tehtäessä vuonna 1952 löydetyt ja 1953 tutkitut kaksi ruumishautaa sijaitsevat kellotapulin vieressä olevasta hautausmaan portista noin 14 m ja 21 m pohjoisluoteeseen, maantien ja kirkkomaan kiviaidan välisellä noin metrin levyisellä kaistalla. Löytökohdalla oli päällä mustaa palanutta maata ja kiviä, joiden alta noin 35 cm syvyydestä löydettiin haudat. Löydöt ovat mm. rautainen tappara, partaveitsi, hevosenkenkäsolki, pronssinen vyönsolki, soikea tulusrauta, taottuja rautanauloja ym.
Kalmiston laajuutta tai säilyneisyysastetta ei tunneta. Vuonna 1984 paikka vaikutti jääneen koskemattomaksi vuoden 1953 kaivausten jälkeen.
|
| metsakeskus.165010031 |
165 |
Flinck (Mäki-Flinck) |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
369555.00000000 |
6752958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010031 |
Polttokenttäkalmisto sijaitsee maantien ja siitä noin 15 - 20 m itään olevan Flinckin omakotitalon välisellä perunamaalla, jonka laajuus on noin 7 x 13 m. Länsiosasta kalmisto rajoittuu aivan maantiehen, jonka itäreunasta osa esineistäkin on löydetty. Suurin osa esineistä on löydetty kuitenkin itse perunamaan kohdalta. Kalmiston länsiosasta on viety maata. Paikalta on keihäänkärkiä, rannerengas, spiraalisormuksia, hevosenkenkäsolkia.
Perunamaankohdalle on tuotu maata runsaasti, ja siinä on puutarhaa.
Kalmiston säilyneisyys ja laajuus, mm. mahdollinen ulottuminen maantien toiselle puolelle, jossa on vielä alkuperäistä maanpintaa jäljellä, ovat selvittämättä.
Vuonna 2017 tehdyn metallinetsinlöydön (KM 42902:1 - 2) perusteella kalmistoa voi olla säilyneenä myös tien toisella puolella. |
| metsakeskus.165010032 |
165 |
Laurinlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
369560.56200000 |
6752888.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010032 |
Lähde sijaitsee maantiestä noin 10 m itään, metsäisen mäenrinteen alaosassa, mutta tasaisella maastokohdalla. Lähde on rakennettu kivistä nykyiseen nelikulmaiseen asuunsa niin, että alkuperäisestä lähteestä ei ole oikeastaan mitään jäljellä. Lähde on 80 x 80 cm:n suuruinen ja syvyydeltään 116 cm. Lähteessä on tasainen sorapohja. Siihen liittyy tarinoita. |
| metsakeskus.165010033 |
165 |
Räikälä 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
369632.53000000 |
6752687.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010033 |
Muinaisjäännösryhmä koostuu kuppikivestä ja siinä kiinni olevasta tutkitusta, entistetystä röykkiöstä sekä niistä 25 m itäkaakkoon olevasta matalasta, tutkimattomasta röykkiöstä. Ryhmä sijaitsee Räikälän päärakennuksesta noin 650 m koilliseen. |
| metsakeskus.165010033 |
165 |
Räikälä 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
369632.53000000 |
6752687.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010033 |
Muinaisjäännösryhmä koostuu kuppikivestä ja siinä kiinni olevasta tutkitusta, entistetystä röykkiöstä sekä niistä 25 m itäkaakkoon olevasta matalasta, tutkimattomasta röykkiöstä. Ryhmä sijaitsee Räikälän päärakennuksesta noin 650 m koilliseen. |
| metsakeskus.165010034 |
165 |
Räikälä 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
369626.53500000 |
6752575.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010034 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää polttokalmiston ja kuppikallion. Ne sijaitsevat Räikälän ent. päärakennuksesta noin 40 m (kalmisto) ja 100 m (kuppikallio) kaakkoon, välittömästi Veittostentien pohjoispuolella. Muinaisjäännökset ovat mäen rinteen alaosassa, metsämaastossa. Räikälän kievarin vieressä olevassa kalliossa on lisäksi piiroksia, joista vanhimmat ovat viime vuosisadalta.
Alue on hoidettua Laurinmäen museo- ja muinaisjäännösaluetta. |
| metsakeskus.165010034 |
165 |
Räikälä 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
369626.53500000 |
6752575.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010034 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää polttokalmiston ja kuppikallion. Ne sijaitsevat Räikälän ent. päärakennuksesta noin 40 m (kalmisto) ja 100 m (kuppikallio) kaakkoon, välittömästi Veittostentien pohjoispuolella. Muinaisjäännökset ovat mäen rinteen alaosassa, metsämaastossa. Räikälän kievarin vieressä olevassa kalliossa on lisäksi piiroksia, joista vanhimmat ovat viime vuosisadalta.
Alue on hoidettua Laurinmäen museo- ja muinaisjäännösaluetta. |
| metsakeskus.165010035 |
165 |
Räikälä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
369721.49800000 |
6752461.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010035 |
Kuppikivi sijaitsee Räikälän palaneesta päärakennuksesta 200 m kaakkoon ja Räikälänjoesta 200 m itään. Paikka on metsäisen Määkymäen länsilounaisrinteen alaosaa. Kivi on luodekaakko -suuntaisen huvilatien lounaisreunalla, noin metrin päässä tien reunasta. Kivi on noin kuution kokoinen ja kauttaaltaan sileäpintainen. Kivi on kieräytetty syrjään huvilatietä levennettäessä. Kivessä on kaksi kuppia, suuremman halkaisija on noin 5 - 6 cm ja pienemmän noin 3 cm. |
| metsakeskus.165010036 |
165 |
Räikälänjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
369644.53100000 |
6752084.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010036 |
Paikka sijaitsee aivan Räikälänjoen varressa, joen itäpuolella. Paikka on saviperäisen, loivahkon peltorinteen alaosassa ja aivan peltoalueen luoteisosassa, noin 2,5 m Räikälänjokea ylempänä ja siitä noin 20 - 30 m:n päässä. Paikalta on löydetty saviastian reunapala ja kvartsi-iskoksia.
20.3.2020 tarkastuksen yhteydessä todettiin, että kohteen ympäristö, entinen peltoalue vanhalla joen rantaterassilla, on sittemmin metsitetty istuttamalla sinne koivua. Maan pinta kohteella oli ehjää, mutta aikoinaan taimikkoa perustettaessa maata on selvästi muokattu. |
| metsakeskus.165010037 |
165 |
Köykkälä (Hamppula 1) |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
369365.63900000 |
6752126.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010037 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kaksi kuppikiveä ja yhden röykkiön. Paikalla on myös rakennusjäännöksiä. Kuppikivet sijaitsevat aivan vierekkäin Räikälänjoesta noin 250 m länteen ja Hamppulan puretulta koululta 250 m etelään. Ne ovat peltojen ympäröimän noin 200 x 80 m:n laajuisen, lähinnä itä-länsisuuntaisen ja aivan kivisen harjanteen korkeimmassa länsiosassa.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen. |
| metsakeskus.165010037 |
165 |
Köykkälä (Hamppula 1) |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
369365.63900000 |
6752126.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010037 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kaksi kuppikiveä ja yhden röykkiön. Paikalla on myös rakennusjäännöksiä. Kuppikivet sijaitsevat aivan vierekkäin Räikälänjoesta noin 250 m länteen ja Hamppulan puretulta koululta 250 m etelään. Ne ovat peltojen ympäröimän noin 200 x 80 m:n laajuisen, lähinnä itä-länsisuuntaisen ja aivan kivisen harjanteen korkeimmassa länsiosassa.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen. |
| metsakeskus.165010038 |
165 |
Lensunkallio (Hamppula 2) |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27000 |
369215.70000000 |
6752334.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010038 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää saviastian kylkipalojen löytöpaikan ja historiallisen ajan rakennusjäänöksiä (ulkorakennuksen perustus ja pari, kolme nurmettunutta kumparetta). Paikka sijaitsee noin 100 x 50 m laajuisen, kauttaaltaan peltojen ympäröimän, isoja puita kasvavan peltosaarekkeessa, Hakoisten muinaislinnalta noin 800 m pohjoiseen ja puretulta Hamppulan koululta 200 m länteen.
Peltosaarekkeen keskellä on muutaman metrin korkuinen kallionnyppylä. Saviastian palat löytyivät peltosaarekkeen luoteispäässä olevalle kumpareelle tehdystä koekuopasta. Kumpareen laajuus on on noin 12 x 7 m, ja se on kivinen. Rakennusten jäännökset ja muut kumpareet ovat peltosaarekkeen kaakkoispuolella.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen. |
| metsakeskus.165010038 |
165 |
Lensunkallio (Hamppula 2) |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
369215.70000000 |
6752334.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010038 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää saviastian kylkipalojen löytöpaikan ja historiallisen ajan rakennusjäänöksiä (ulkorakennuksen perustus ja pari, kolme nurmettunutta kumparetta). Paikka sijaitsee noin 100 x 50 m laajuisen, kauttaaltaan peltojen ympäröimän, isoja puita kasvavan peltosaarekkeessa, Hakoisten muinaislinnalta noin 800 m pohjoiseen ja puretulta Hamppulan koululta 200 m länteen.
Peltosaarekkeen keskellä on muutaman metrin korkuinen kallionnyppylä. Saviastian palat löytyivät peltosaarekkeen luoteispäässä olevalle kumpareelle tehdystä koekuopasta. Kumpareen laajuus on on noin 12 x 7 m, ja se on kivinen. Rakennusten jäännökset ja muut kumpareet ovat peltosaarekkeen kaakkoispuolella.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen. |
| metsakeskus.165010038 |
165 |
Lensunkallio (Hamppula 2) |
10002 |
12001 |
13013 |
11010 |
27000 |
369215.70000000 |
6752334.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010038 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää saviastian kylkipalojen löytöpaikan ja historiallisen ajan rakennusjäänöksiä (ulkorakennuksen perustus ja pari, kolme nurmettunutta kumparetta). Paikka sijaitsee noin 100 x 50 m laajuisen, kauttaaltaan peltojen ympäröimän, isoja puita kasvavan peltosaarekkeessa, Hakoisten muinaislinnalta noin 800 m pohjoiseen ja puretulta Hamppulan koululta 200 m länteen.
Peltosaarekkeen keskellä on muutaman metrin korkuinen kallionnyppylä. Saviastian palat löytyivät peltosaarekkeen luoteispäässä olevalle kumpareelle tehdystä koekuopasta. Kumpareen laajuus on on noin 12 x 7 m, ja se on kivinen. Rakennusten jäännökset ja muut kumpareet ovat peltosaarekkeen kaakkoispuolella.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen. |
| metsakeskus.165010038 |
165 |
Lensunkallio (Hamppula 2) |
10002 |
12008 |
13000 |
11010 |
27000 |
369215.70000000 |
6752334.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010038 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää saviastian kylkipalojen löytöpaikan ja historiallisen ajan rakennusjäänöksiä (ulkorakennuksen perustus ja pari, kolme nurmettunutta kumparetta). Paikka sijaitsee noin 100 x 50 m laajuisen, kauttaaltaan peltojen ympäröimän, isoja puita kasvavan peltosaarekkeessa, Hakoisten muinaislinnalta noin 800 m pohjoiseen ja puretulta Hamppulan koululta 200 m länteen.
Peltosaarekkeen keskellä on muutaman metrin korkuinen kallionnyppylä. Saviastian palat löytyivät peltosaarekkeen luoteispäässä olevalle kumpareelle tehdystä koekuopasta. Kumpareen laajuus on on noin 12 x 7 m, ja se on kivinen. Rakennusten jäännökset ja muut kumpareet ovat peltosaarekkeen kaakkoispuolella.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen. |
| metsakeskus.165010039 |
165 |
Veräjänsuu (Hamppula 3) |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
369222.69700000 |
6752483.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010039 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää polttokalmiston ja kuppikiven, jotka sijaitsevat noin 100 x 80 m:n laajuisella ja noin 3 m korkuisella puita kasvavalla peltosaarekkeella Hakoisten muinaislinnasta 900 m pohjoiskoilliseen. Saareketta ympäröi pelto muualta paitsi pohjoisesta, jossa se rajoittuu maantiehen.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen. |
| metsakeskus.165010039 |
165 |
Veräjänsuu (Hamppula 3) |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
369222.69700000 |
6752483.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010039 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää polttokalmiston ja kuppikiven, jotka sijaitsevat noin 100 x 80 m:n laajuisella ja noin 3 m korkuisella puita kasvavalla peltosaarekkeella Hakoisten muinaislinnasta 900 m pohjoiskoilliseen. Saareketta ympäröi pelto muualta paitsi pohjoisesta, jossa se rajoittuu maantiehen.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen. |
| metsakeskus.165010040 |
165 |
Hakoistenlinna |
10002 |
12011 |
13105 |
11010 |
27000 |
369030.78100000 |
6751571.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010040 |
Muinaislinna kohoaa Kernaalanjärven pohjoispäästä alkavan Räikälänjoen suusta vajaan kilometrin länteen. Hakoisten kartanon rakennukset sijaitsevat siitä itään ja itäkaakkoon. Muinaislinnaa ympäröi noin kahden neliökilometrin laajuinen vahvistettu suoja-alue.
Kallio, jonka lakea kiertää kivivalli, on jyrkkärinteinen. Vallin sisäpuolella on kaksihuoneisen, harmaakivestä ja tiilestä tehdyn rakennuksen jäännökset. Itälaidalla on vallihaudalla eristetty esilinna, jossa on ollut vesisäiliö ja puinen rakennus.
Kaivauksissa löydetyn esineistön mukaan linna on varhaiskeskiajalta. Rakennusajankohdasta ei kuitenkaan olla yksimielisiä, ja linna on saattanut olla käytössä jo rautakaudella. Sitä pidetään myös Hämeen linnan edeltäjänä, jonka Birger Jaarli olisi perustanut Hämeeseen vuoden 1239 ristiretken jälkeen.
Muinaislinna on osa merkittävää maisema-aluetta, ja kulttuuriperinnön kerroksellisuus on hyvin nähtävissä. Muinaislinnan juurella sijaitseva kartano rakennuksineen ja puistoineen on kulttuurihistoriallisesti arvokas, ja ne ovat säilyneet perinteisessä asussaan. Rakennuksia ympäröivä puisto on englantilaistyylinen. Kartanoon johtaa pitkä koivukuja, joka halkoo avointa viljelysmaisemaa.
Hakoisten linnavuoren ja sen suoja-alueen rajat on vahvistettu Hämeen lääninhallituksen päätöksellä vuonna 1972 (hallinnollista aineistoa vuosilta 196–1989 (Fia:18), diaarinro: E1350/IV/1989) |
| metsakeskus.165010041 |
165 |
Hakoinen 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
369583.55700000 |
6751196.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010041 |
Matala kuppikivi sijaitsee Hakoisten kartanosta 500 m itäkaakkoon, noin 3 m korkean mäennyppylän laella. Kiven koko on 70 x 60 cm, korkeimmillaan se on 20 cm maanpinnasta. Kiven laella on yksi kuppi, joka erottuu selvästi.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen. |
| metsakeskus.165010042 |
165 |
Hakoinen 2 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
369567.56800000 |
6751067.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Hakoisten kartanosta 250 m kaakkoon ja Kernaalanjärven rannasta noin 300 m länteen. Röykkiöt ovat alueella, jonka koko on 200 x 140 m, ja joka koostuu kahdesta terassista ja niiden välisestä loivasta kivisestä rinteestä.
Osa röykkiöstä on koottu maakiven varaan tai ympärille. Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 4 m, ja muodoltaan ne ovat pöyreähköjä tai hieman pitkänomaisia. Ne lienevät viljelyröykkiöitä ja ovat ainakin parisataa vuotta vanhoja. Yksi on aitamainen, pitkä ja kapea, mutta sen kiveys on harvahko. Vaikka tiiliruukilla on ollut suuri vaikutus alueen kulttuuriympäristön muutoksiin, myös maanviljelys on vaikuttanut siihen paljon.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen. |
| metsakeskus.165010043 |
165 |
Hakoinen 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
369315.67100000 |
6751018.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010043 |
Röykkiö sijaitsee Hakoisten kartanosta runsaat 400 m kaakkoon, suurimmaksi osaksi peltojen ympäröimällä, noin 200 x 100 m kokoisella metsäisellä mäellä. Röykkiö on soikionmuotoinen (4 x 3 x 0,2-0,3 m). Sitä on pengottu, ja sen keskellä on iso kuoppa (2 x 3 x 0,5 m). Vuoden 1987 inventoinnissa röykkiötä ei ole löydetty; paikalla oli tehty vuoden 1984 inventoinnin jälkeen avohakkuu.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen. |
| metsakeskus.165010044 |
165 |
Kokkila |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
368318.06800000 |
6751104.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010044 |
Kiviröykkiö sijaitsee moottoritien 3 länsipuolella, Kokkilan päärakennuksesta noin 20 - 25 m koilliseen, loivasti koilliseen viettävällä rinteellä. Röykkiön koko on 4 x 4,5 m, ja siinä on isot reunakivet. Koekuopista on vuonna 1973 löytynyt vain kiveystä ja tummaa maata. Röykkiön eteläpuolella on vanha kiviaita. Kysymyksessä saattaa olla historiallisen ajan rakennuksen jäännös. |
| metsakeskus.165010045 |
165 |
Monikkala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
370896.02300000 |
6752747.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010045 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää rautakautisen polttokalmiston, historiallisen ajan potaskauunin, paikan, jossa perimätiedon mukaan on ollut kappeli, sekä historiallisen ajan hautapaikan. Muinaisjäännökset sijaitsevat Monikkalan kartanon puutarha-alueella, päärakennuksesta noin 70 - 20 m kaakkoon, etelään ja etelälounaaseen. Äärimmäiset kohteet ovat toisistaan 80 m päässä ja osittain samalla kohdilla. |
| metsakeskus.165010045 |
165 |
Monikkala |
10002 |
12016 |
13169 |
11033 |
27000 |
370896.02300000 |
6752747.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010045 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää rautakautisen polttokalmiston, historiallisen ajan potaskauunin, paikan, jossa perimätiedon mukaan on ollut kappeli, sekä historiallisen ajan hautapaikan. Muinaisjäännökset sijaitsevat Monikkalan kartanon puutarha-alueella, päärakennuksesta noin 70 - 20 m kaakkoon, etelään ja etelälounaaseen. Äärimmäiset kohteet ovat toisistaan 80 m päässä ja osittain samalla kohdilla. |
| metsakeskus.165010045 |
165 |
Monikkala |
10002 |
12002 |
13021 |
11033 |
27000 |
370896.02300000 |
6752747.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010045 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää rautakautisen polttokalmiston, historiallisen ajan potaskauunin, paikan, jossa perimätiedon mukaan on ollut kappeli, sekä historiallisen ajan hautapaikan. Muinaisjäännökset sijaitsevat Monikkalan kartanon puutarha-alueella, päärakennuksesta noin 70 - 20 m kaakkoon, etelään ja etelälounaaseen. Äärimmäiset kohteet ovat toisistaan 80 m päässä ja osittain samalla kohdilla. |
| metsakeskus.165010045 |
165 |
Monikkala |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
370896.02300000 |
6752747.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010045 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää rautakautisen polttokalmiston, historiallisen ajan potaskauunin, paikan, jossa perimätiedon mukaan on ollut kappeli, sekä historiallisen ajan hautapaikan. Muinaisjäännökset sijaitsevat Monikkalan kartanon puutarha-alueella, päärakennuksesta noin 70 - 20 m kaakkoon, etelään ja etelälounaaseen. Äärimmäiset kohteet ovat toisistaan 80 m päässä ja osittain samalla kohdilla. |
| metsakeskus.165010045 |
165 |
Monikkala |
10002 |
12016 |
13169 |
11010 |
27000 |
370896.02300000 |
6752747.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010045 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää rautakautisen polttokalmiston, historiallisen ajan potaskauunin, paikan, jossa perimätiedon mukaan on ollut kappeli, sekä historiallisen ajan hautapaikan. Muinaisjäännökset sijaitsevat Monikkalan kartanon puutarha-alueella, päärakennuksesta noin 70 - 20 m kaakkoon, etelään ja etelälounaaseen. Äärimmäiset kohteet ovat toisistaan 80 m päässä ja osittain samalla kohdilla. |
| metsakeskus.165010045 |
165 |
Monikkala |
10002 |
12002 |
13021 |
11010 |
27000 |
370896.02300000 |
6752747.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010045 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää rautakautisen polttokalmiston, historiallisen ajan potaskauunin, paikan, jossa perimätiedon mukaan on ollut kappeli, sekä historiallisen ajan hautapaikan. Muinaisjäännökset sijaitsevat Monikkalan kartanon puutarha-alueella, päärakennuksesta noin 70 - 20 m kaakkoon, etelään ja etelälounaaseen. Äärimmäiset kohteet ovat toisistaan 80 m päässä ja osittain samalla kohdilla. |
| metsakeskus.165010046 |
165 |
Kukkomäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
370653.12400000 |
6751597.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010046 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kuppikallion ja rautakautisen polttokalmiston, ja se sijaitsee noin 60 x 30 m laajuisella ja muutaman metrin korkuisella peltojen ympäröimällä Kukkumäellä Kernaalanjärven pohjoisrannasta noin 300 m pohjoiseen. Kukkomäki on kivikkoinen heinää kasvava mäennyppylä, jonka lounaisreunalla on jokunen puu. Mäellä on myös jälkiä historiallisen ajan asutuksesta.
Vuonna 2014 löytyi metallinilmaisimella rautakautisia löytöjä KM 40179:1-4 pellosta mäen eteläpuolelta, noin 60-100 metrin päästä muinaisjäännöksen tunnetusta rajauksesta. |
| metsakeskus.165010046 |
165 |
Kukkomäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
370653.12400000 |
6751597.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010046 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kuppikallion ja rautakautisen polttokalmiston, ja se sijaitsee noin 60 x 30 m laajuisella ja muutaman metrin korkuisella peltojen ympäröimällä Kukkumäellä Kernaalanjärven pohjoisrannasta noin 300 m pohjoiseen. Kukkomäki on kivikkoinen heinää kasvava mäennyppylä, jonka lounaisreunalla on jokunen puu. Mäellä on myös jälkiä historiallisen ajan asutuksesta.
Vuonna 2014 löytyi metallinilmaisimella rautakautisia löytöjä KM 40179:1-4 pellosta mäen eteläpuolelta, noin 60-100 metrin päästä muinaisjäännöksen tunnetusta rajauksesta. |
| metsakeskus.165010047 |
165 |
Makasiininmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
370866.04500000 |
6751448.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010047 |
Rautakautinen poltto- ja ruumiskalmisto sijaitsee Kernaalanjärven rannasta noin 140 m pohjoiseen, peltojen keskellä olevan Heraharju-nimisen tilan pihamaalla, päärakennuksen, navetan ja näiden eteläpuolelta menevän maantien välillä. Tilan päärakennus on ent. viljamakasiini, jota tehtäessä tavattiin ensimmäiset löydöt. Löytöalue on loivasti etelään viettävää rinnettä ja sen laajuus on äärikohdistaan mitattuna noin 40 x 20 m. Alue on kauttaaltaan tasaiseksi raivattua ja hyvin hoidettua pihamaata. Asuinrakennusken koilliskulmalle on tehty lisäsiipi ja piha-alueen itä- ja länsilaidoille ulkorakennus. Lisäsiipi on alueella, josta ei tunneta kiinteää muinaisjäännöstä.
Vuonna 2014 löytyi metallinilmaisimella pellosta rapusolki KM 40180 noin 80 metriä länteen keskipistekoordinaatista. |
| metsakeskus.165010048 |
165 |
Niemelä 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
370990.99200000 |
6751322.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010048 |
Kuusi kuppikiveä ja rautakautinen kalmistoalue, joka käsittää 3 röykkiötä ja mahdollisen kenttäkalmiston, sijaitsevat Kernaalanjärven pohjoisrannalla olevan Niemelän tilan pihamaalla, 90 x 50 m laajalla alueella. |
| metsakeskus.165010048 |
165 |
Niemelä 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
370990.99200000 |
6751322.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010048 |
Kuusi kuppikiveä ja rautakautinen kalmistoalue, joka käsittää 3 röykkiötä ja mahdollisen kenttäkalmiston, sijaitsevat Kernaalanjärven pohjoisrannalla olevan Niemelän tilan pihamaalla, 90 x 50 m laajalla alueella. |
| metsakeskus.165010048 |
165 |
Niemelä 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
370990.99200000 |
6751322.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010048 |
Kuusi kuppikiveä ja rautakautinen kalmistoalue, joka käsittää 3 röykkiötä ja mahdollisen kenttäkalmiston, sijaitsevat Kernaalanjärven pohjoisrannalla olevan Niemelän tilan pihamaalla, 90 x 50 m laajalla alueella. |
| metsakeskus.165010049 |
165 |
Niemelä 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
371110.94500000 |
6751327.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010049 |
Kalmistoon viittaavat löydökset (mm. pronssinen kankiketjun nivel, savesta tehty värttinänpyörä?, taottu rautanaula, soikea pronssirrengas) on löydetty Niemelän päärakennuskesta noin 100-120 m itäkoilliseen-itäkaakkoon. Alue on tasaista ja hyvin loivasti etelään, kohti noin 150 m:n päässä olevaa Kerannalanjärveä viettävää peltoa. |
| metsakeskus.165010050 |
165 |
Kekkilä-Heikkilä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
371155.92500000 |
6751435.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010050 |
Muinaisjäännösryhmä, joka käsittää puretun ulkorakennuksen perustuksissa olevan kuppikiven sekä rautakautisen kalmiston tai asuinpaikan, sijaitsee Keraalanjärvestä noin 300 m pohjoiseen, Kekkilän ja Heikkilän pihapiireissä, noin 90 x 50 m laajuisella alueella. |
| metsakeskus.165010050 |
165 |
Kekkilä-Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
371155.92500000 |
6751435.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010050 |
Muinaisjäännösryhmä, joka käsittää puretun ulkorakennuksen perustuksissa olevan kuppikiven sekä rautakautisen kalmiston tai asuinpaikan, sijaitsee Keraalanjärvestä noin 300 m pohjoiseen, Kekkilän ja Heikkilän pihapiireissä, noin 90 x 50 m laajuisella alueella. |
| metsakeskus.165010053 |
165 |
Sipilä |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
374467.60700000 |
6748830.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010053 |
Kalmiston paikka sijaitsee suuren hiekkakuopan lounaisreunalla Sipilän päärakennuksesta noin 200 m lounaaseen ja Puujoelta noin 180 m pohjoiskoilliseen. Hautapaikka löydettiin 1917 otettaessa hiekkaa kahden ennestään tehdyn hiekkakuopan väliltä. Vuonna 1923 löytöjä saatiin lisää hiekanoton yhteydessä. Hautojen ajoituksesta: helmet on ajoitettu 1300-luvulle, mutta paikan arvellaan kuitenkin olevan ruttohautausmaa 1700-luvun alusta. Paikalla on nykyään laaja hiekkakuoppa, joka on puiden ja aluskasvillisuuden peitossa. Kuoppaa sanotaan laajennetun viimeksi 1950-luvulla, mutta pohjalta on kyllä ajettu hiekkaa kaiken aikaa. Kuoppaa on myös täytetty pohjoispuolelta. |
| metsakeskus.165010054 |
165 |
Kasarminmäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
375667.12700000 |
6748095.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010054 |
Röykkiö sijaitsee Puujoesta 700 m kaakkoon Kasarminmäen luoteispäässä. Paikka on tasaista metsämaastoa, rautatiestä 300 m lounaaseen. Röykkiö on neliskulmainen, noin 5 m pitkä, 2,5 m leveä ja noin 60 cm korkea. Keskellä kasvaa pensaita. Ei todennäköisesti ole esihistoriallinen. |
| metsakeskus.165010055 |
165 |
Paimenkivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
370993.03600000 |
6742844.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010055 |
Kivi sijaitsee metsämaastossa Tervakosken taajaman keskustasta noin 10 km etelään, Luulionvuoren luoteisrinteen alaosassa. Kivi on merkitty peruskartalle siirtolohkare -merkinnällä ja nimellä. Lohkareen korkeus on 7 - 8 m, ja siitä on porattu osia tarveaineiksi. Kansan kertoman mukaan paimenet ovat olleet kivellä susia paossa. |
| metsakeskus.165010056 |
165 |
Anttilan lähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
375189.34500000 |
6742242.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010056 |
Lähde sijaitsee Anttilan päärakennuksesta 400 m etelälounaaseen aivan metsän ja pellon rajalla. Lähteen koko on 1,5 x 1,5 m ja se on muodoltaan pyöreähkö. Lähteen vesi virtaa pohjoiseen, ja siitä on otettu vettä sammastautiin. |
| metsakeskus.165010057 |
165 |
Ranginoja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378881.84000000 |
6747488.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Ranginojan talosta noin 300 m itään, Someronvuori-nimisen harjun länsireunalla. Paikka on luoteesta kaakkoon suuntautuvan matalan, metsäisen harjanteen laella ja osittain loivasti lounaaseen viettävällä rinteellä hiekkakuopan reunalla. |
| metsakeskus.165010058 |
165 |
Someronlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
378471.00000000 |
6748568.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010058 |
Lähde sijaitsee Turenki-Turkhauta -maantieltä 100 m länteen. Paikka on suoperäistä metsämaata. Lähde on merkitty peruskartalle nimellä Someronlähteet, lisäksi kartalla lukee "uhrilähde". Se on ilmeisesti hyvin kookas, kartan perusteella sen pituus on noin 60 - 70 ja leveys 10 - 20 m. Lähteeseen on uhrattu otettaessa sammasvettä, sinne sanotaan piilotetun rahaa täynnä olleita kuparikattiloita tai viinapannu täynnä rahaa vihollisia paettaessa. |
| metsakeskus.165010059 |
165 |
Kurki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
377564.32300000 |
6756526.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010059 |
Paikka siajitsee peltoalueella Kurjen päärakennuskesta 200 m eteläkaakkoon. Paikka on ympäristöstään vain hieman kohoavalla, matalalla kumparemaisella maastokohdalla. Paikalta on oikokirves ja keramiikkaa, jotka viittaavat nuorakeraamiseen asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.165010060 |
165 |
Tyrylahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
378971.76600000 |
6754929.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010060 |
Paikka sijaitsee vajaat 100 m Heinäjoesta länteen pellolla, joka on savea. Löydökset ovat käyräselkäinen kourutaltta ja kaksi kvartsi-iskosta. Löytöjen vähäisyyden vuoksi kohdetta on pidettävä epävarmana asuinpaikkana. |
| metsakeskus.165010061 |
165 |
Saviranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
367411.41600000 |
6753808.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010061 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Viralanjärvestä Kuotolanjärveen johtavasta Kesiäisjoesta 200 m pohjoiseen, 100 m Helsinki-Hämeenlinna moottoritiestä itään. Alue on tasaista viljapeltoa ja viettää kaakkoon. Varmoja merkkejä kiinteästä muinaisjäänöksestä ei ole tavattu, mutta topografian mukaan asuinpaikka voisi olla se korkeampi kohta, jolla Savirannan tilan rakennukset sijaitsevat. Vuonna 2014 on toimitettu kokoelmiin metallinilmaisimella löydettyjä rautakautisia esineitä Savirannan tilan ympäristöstä, KM 40134: 1 ja KM 40178: 1-6. Historiallisen Viralan kylän tonttimaat ovat Viralanniemellä heti löydöistä lounaaseen, mutta kylänpaikan tarkempi kartta-analyysi ja maastotarkastus puuttuvat. |
| metsakeskus.165010061 |
165 |
Saviranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
367411.41600000 |
6753808.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010061 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Viralanjärvestä Kuotolanjärveen johtavasta Kesiäisjoesta 200 m pohjoiseen, 100 m Helsinki-Hämeenlinna moottoritiestä itään. Alue on tasaista viljapeltoa ja viettää kaakkoon. Varmoja merkkejä kiinteästä muinaisjäänöksestä ei ole tavattu, mutta topografian mukaan asuinpaikka voisi olla se korkeampi kohta, jolla Savirannan tilan rakennukset sijaitsevat. Vuonna 2014 on toimitettu kokoelmiin metallinilmaisimella löydettyjä rautakautisia esineitä Savirannan tilan ympäristöstä, KM 40134: 1 ja KM 40178: 1-6. Historiallisen Viralan kylän tonttimaat ovat Viralanniemellä heti löydöistä lounaaseen, mutta kylänpaikan tarkempi kartta-analyysi ja maastotarkastus puuttuvat. |
| metsakeskus.165010062 |
165 |
Nuoritalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
371041.99300000 |
6747636.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010062 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Napiala-Uhkoila tien länsi- ja itäpuolella tasaisella hieman itään viettävällä pellolla. Keramikkan löytöpaikan läheltä ja siitä pohjoiseen löydettiin rautakuonaa ja hieman palanutta savea. Koekuopissa oli peltomullan alla 15-20 cm vahva mustanruskea hiilipitoinen kerros, mahdollinen asuinpaikan kulttuurikerros?.Tien itäpuolisella alueella, joka sijaitsee edellisestä löytöalueesta 300 m etelään oli pellolla savitiivistettä ja savikuonaa ja palaneita kiviä, mutta ei selviä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.165010062 |
165 |
Nuoritalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
371041.99300000 |
6747636.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010062 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Napiala-Uhkoila tien länsi- ja itäpuolella tasaisella hieman itään viettävällä pellolla. Keramikkan löytöpaikan läheltä ja siitä pohjoiseen löydettiin rautakuonaa ja hieman palanutta savea. Koekuopissa oli peltomullan alla 15-20 cm vahva mustanruskea hiilipitoinen kerros, mahdollinen asuinpaikan kulttuurikerros?.Tien itäpuolisella alueella, joka sijaitsee edellisestä löytöalueesta 300 m etelään oli pellolla savitiivistettä ja savikuonaa ja palaneita kiviä, mutta ei selviä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.165010063 |
165 |
Nuoritalo 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
371191.92900000 |
6748070.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010063 |
Kuppikivi sijaitsee tilan piha-alueella Nuoritalon päärakennuksen itäpäädystä noin 30 m itään, peltotien varressa. Kernaalanjärvelle on matkaa noin 800 m ja Tervajokeen vajaat 100 m. Kiven kupeista suurin on halkaisijaltaan 7 cm, syvyydeltään noin 2,5 cm ja muodoltaan pyöreä. Kivessä on lisäksi kolme muuta kuoppaa, jotka eivät kuitenkaan ole yhtä selkeitä (halkaisijaltat 5 cm ja syvyydet 1 -2 cm). |
| metsakeskus.165010064 |
165 |
Siepanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
372070.57300000 |
6747589.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010064 |
Kaksi maan- ja kivensekaista röykkiötä sijaitsee Napialasta Uhkoilan kautta Hakoisiin menevän paikallistien ja Tervajoen itäpuolella, Kernaalanjärvestä noin 1 km etelään ja moottoritiestä (vt 3) koilliseen, Siepanmäen länsi-, luoteisrinteessä. Maasto on rehevää sekametsää, jossa havaintojen teko vuoden 1987 inventoinnin aikaan oli hankalaa. Toinen röykkiöistä on matala ja pyöreä, säännöllisen muotoinen. Se on maapohjalla ja nyrkinkokoisista kivistä rakennettu. Maanpinnalle näkyvä osa on halkaisijaltaan noin 1,5 m. Röykkiön viereen kaivettiin yksi koekuoppa, josta paljastui tiivis kiveys, hiilensekaista humusta ja kivennäismaata noin 30 cm.
Lähistöllä oleva toinen röykkiö on samantapainen. Röykkiöt liittyvät tuskin viljelyyn. |
| metsakeskus.165010065 |
165 |
Nuoranlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364001.81100000 |
6748860.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Irjalan kartanon päärakennuksesta 700 m itäkaakkoon Rehakan järven Nuoranlahden pohjois-, koillisrannalla, tien eteläpuolella olevan rakennuksen raunion eteläpuolella, kallionnyppylän eteläpuolisella pellolla. Kvartsiesineet ja -iskokset löydettiin suppealta alueelta kyntöpellosta vuonna 1986. Asuinpaikan säilyneisyys ja laajuus ovat selvittämättä. |
| metsakeskus.165010066 |
165 |
Hällilä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
365458.21300000 |
6751815.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010066 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Hyvikkälänjoesta noin 400 m pohjoiseen, Hällilän päärakennuksesta noin 170 m länsilounaasen. Esineiden KM 23709 (linssipontinen miekka kahtena kappaleena) ja KM 24291 (palanutta savea) löytöpaikka on peltojen ympäröimällä hieman ympäristöstään kohoavalla alueella, jossa on pari maatilaa rakennuksineen. Miekan säilä on löydetty pellon pinnalta ja palanut savi säilän löytöpaikalta noin 15 m pohjoiskoilliseen olevan hiekkakuopan reunalta. Hiekkakuopan profiilissa ei havaittu kuitenkaan kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Muinaisjäännöksen luonne on epäselvä ja laajuus tuntematon; osa paikasta on joka tapauksessa tuhoutunut hiekanotossa.
Hyvikkälänjoen pohjoisrannan tuntumasta, pellosta, on metallinilmaisimella löydetty useita rautakautisia esineitä ja niiden katkelmia (KM 39765 ja 39766). |
| metsakeskus.165010067 |
165 |
Hamppula |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
369434.61600000 |
6752313.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Räikälänjoen länsipuolella, aivan tieltä 13846 Hakoisten kartanolle johtavan hiekkatien tuntumassa, sen eteläkaakkoispuolella olevalla peltosaarekkeella.
Peltosaareke on kooltaan noin 60 x 70 m, ja se on niittymäinen moreenikumpare, jolla kasvaa kulttuurikasveja. Saarekkeen keskivaiheilla sijaitsee Hamppulan vanhan koulun kivinen muistomerkki. Varhaisimmat ihmistoiminnan jäljet viittaavat pronssikauteen, rautakautiselta vaikuttavat saviastianpalat ja savitiivistekeskittymät vuorostaan rautakauteen.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen, mutta on jätetty suoja-alueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.165010067 |
165 |
Hamppula |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
369434.61600000 |
6752313.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Räikälänjoen länsipuolella, aivan tieltä 13846 Hakoisten kartanolle johtavan hiekkatien tuntumassa, sen eteläkaakkoispuolella olevalla peltosaarekkeella.
Peltosaareke on kooltaan noin 60 x 70 m, ja se on niittymäinen moreenikumpare, jolla kasvaa kulttuurikasveja. Saarekkeen keskivaiheilla sijaitsee Hamppulan vanhan koulun kivinen muistomerkki. Varhaisimmat ihmistoiminnan jäljet viittaavat pronssikauteen, rautakautiselta vaikuttavat saviastianpalat ja savitiivistekeskittymät vuorostaan rautakauteen.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen, mutta on jätetty suoja-alueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.165010068 |
165 |
Kirstankalliot S |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
367742.00000000 |
6752750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010068 |
Neljä (viisi) kuoppaa, jotka voivat olla pyyntikuoppia, sijaitsevat Hakoisten muinaislinnasta 1,7 km luoteeseen ja noin 700 m Kesiäisjoesta etelään. Paikka on tiheässä kuusimetsässä kahden kallioryhmän välissä. Matalalla paikalla kahden kukkulan välissä on neljän - mahdollisesti viiden - kuopan ryhmä, joista kolme (4) on puolikaaressa neljännen (5) kuopan ympärillä. Kuopat ovat soikeita, noin 2 x 1 m ja 80 - 100 cm syviä. Koska yhden kuopan pohjalla on noin 15 cm paksu kerros hiiliä, voi kyseessä olla myös hiilimiilut. Eteläisin kuopista on neliömäinen ja sen funktio voi poiketa muista kuopista. Kuoppien eteläpuolella on iso kivi. |
| metsakeskus.165010070 |
165 |
Tiiliruukki |
10002 |
12015 |
13145 |
11006 |
27008 |
369753.49200000 |
6751198.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.165010070 |
Alueen laajuus, jolla tiiliruukin jäännökset sijaitsevat on 200 x 100 m. Tiiliruukin uuni sijaitsee aivan rannassa. Uunin lisäksi alueella on savenottopaikkoja ja hiekanottopaikka ja tiilien esikuivauspaikka. Tiiliruukki liittyy todennäköisesti Hakoisten kartanon piha- ja tiilinavetan rakentamiseen 1850-luvulla.
Paikka kuuluu Hakoisten muinaismuistoalueeseen.
Liittyykö kohde jotenkin Leppäkoskella toimineen Rauhaniemi-Sipilä Oy tiilitehtaaseen, jonka toiminta päättyi 130 vuoden jälkeen vuonna 1987, ei tiedetä. (Leppäkosken tiilitehtaan raunioiden koordinaatit: pkoo:6752549, ikoo:3375390). Janakkalan Leppäkosken alueesta kehittyi 1800-luvun jälkipuolella tärkeä tiiliteollisuuskeskus. Vuoden 1860 tienolla perustetun Leppäkosken kartanon tiilitehtaan rakennuksia ei ole säilynyt. Sipilän tiilitehdas ja vuonna 1874 perustettu Rauhaniemen tiilitehdas muodostivat todellisen tiilikylän. Edellytykset tälle loi Helsinki - Hämeenlinna -rautatien valmistuminen 1862. Rakennuksista on säilynyt vain Rauhaniemen tehdasrakennuksen rauniot, joiden keskeltä kohoaa koristeellinen piippu. |
| metsakeskus.166000013 |
893 |
Jepua-Harakkakallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
290393.00000000 |
7032056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166000013 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepuan kaakkoisosassa, Lapuanjoen itäpuolella, Kihakosken asutuksesta koilliseen.
Kartalla muinaishaudan merkki kivikkoharjanteella. Tarkemmat tiedot puuttuvat.
Inv. 2021: Pieni kivikkoinen mäki, joka rajautuu idässä, etelässä ja pohjoisessa rämeeseen, mäen rinne on idässä suhteellisen jyrkkä. Maaperä on kivikkoista, n. 50-150 metrin etäisyydellä luoteessa ja lännessä on avokallioita. Paikan puusto on harvaa nuorta mäntymetsää. Mäen eteläpäässä on perätysten n. 8 x 3,5 x 0,5 m ja 6 x 2,5 x 0,5 m kokoiset nk. pitkäröykkiöt. Eteläisemmän röykkiön eteläpäädyssä on isokivi, jonka edestä röykkiötä on kaiveltu, myös muualla röykkiössä on paikoin epämääräisiä penkomisen jälkiä. Pitkäröykkiöitä tunnetaan samoilta muinaisrantatasoilta muualtakin Perämeren rannikolta. |
| metsakeskus.166000036 |
893 |
Jepua Gambelhagabacka |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
281748.62200000 |
7042103.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166000036 |
Mäellä on ilmoitettu olevan ryhmä pieniä varhaisen metallikauden tyypin röykkiöitä, pohjoispuolella kuopanteita (pyyntikuoppia?). Runsas kilometri pohjoiseen on useita pienten röykkiöiden ryhmiä Pääskjärv-vandringsled/-retkeilyreitin varrella, sekä entisen Jepuan että Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan puolella.
Paikka on tarkastamatta. |
| metsakeskus.166000036 |
893 |
Jepua Gambelhagabacka |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
281748.62200000 |
7042103.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166000036 |
Mäellä on ilmoitettu olevan ryhmä pieniä varhaisen metallikauden tyypin röykkiöitä, pohjoispuolella kuopanteita (pyyntikuoppia?). Runsas kilometri pohjoiseen on useita pienten röykkiöiden ryhmiä Pääskjärv-vandringsled/-retkeilyreitin varrella, sekä entisen Jepuan että Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan puolella.
Paikka on tarkastamatta. |
| metsakeskus.166000038 |
893 |
Jepua-Brunnibacken |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
287241.44600000 |
7035828.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166000038 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen itäpuolella, noin 3 km itään joelta Jungarin kohdalla, Kangan-nimisen, pohjois-eteläsuuntaisen hiekka-/moreeniharjanteen itälaidalla. Stormossenin viljelysaukealta länteen olevan Brunnibacken nimisellä metsäisellä mäellä. Luontaista kivikkoa on ehkä raivattu. Peitteisessä maastossa on useita mahdollisia röykkiöitä ja muutamia asumuksenpohjia muistuttavia alueita (?) ja pienempiä kuopanteita (keitto-, paisto- tai pyyntikuoppia muistuttavia). Nykyisten viljelmien kanssa muodostelmilla ei ole tekemistä; kuitenkaan luontaisiakaan ne eivät - ainakaan kaikki - ole. Muodostemien ikä ei ole tiedossa. Kasvillisuudesta päätellen ne eivät ole kovin uusia; mahdollisesti joukossa on eri ikäisiä kohteita. |
| metsakeskus.166000038 |
893 |
Jepua-Brunnibacken |
10001 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
287241.44600000 |
7035828.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166000038 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen itäpuolella, noin 3 km itään joelta Jungarin kohdalla, Kangan-nimisen, pohjois-eteläsuuntaisen hiekka-/moreeniharjanteen itälaidalla. Stormossenin viljelysaukealta länteen olevan Brunnibacken nimisellä metsäisellä mäellä. Luontaista kivikkoa on ehkä raivattu. Peitteisessä maastossa on useita mahdollisia röykkiöitä ja muutamia asumuksenpohjia muistuttavia alueita (?) ja pienempiä kuopanteita (keitto-, paisto- tai pyyntikuoppia muistuttavia). Nykyisten viljelmien kanssa muodostelmilla ei ole tekemistä; kuitenkaan luontaisiakaan ne eivät - ainakaan kaikki - ole. Muodostemien ikä ei ole tiedossa. Kasvillisuudesta päätellen ne eivät ole kovin uusia; mahdollisesti joukossa on eri ikäisiä kohteita. |
| metsakeskus.166010001 |
893 |
Jepua-Knäbacken/Asplandet |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
282203.00000000 |
7032461.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010001 |
Lapuanjoen länsipuolella, metsämaastossa, aukealla kalliolla on kaksi todellista monumentaaliröykkiötä, kooltaan 12 x 11 m ja 16 x 7 m. Röykkiöiden korkeus on lähes 2 metriä. Molemmissa on keskellä laajat ja syvät, paikoin kallioon saakka ulottuvat ja jo aikoja sitten kaivetut kraaterit. Kumpaakaan röykkiötä ei ole tutkittu. Röykkiöt kuuluvat Pohjanmaan rannikkoalueen komeimpiin pronssikaudentyypin röykkiöihin.
Vuonna 1991 paikkakunnalta saadun tiedon mukaan olisivat pikkupojat 1960-luvulla löytäneet pronssisen Maaningan-tyypin kirveen ja piinuolenkärjen (KM 26618:1-2) penkoessaan isomman röykkiön pohjaa. Tietoa ei ole mahdollista enää verifioida.
Maiseman muisti-kirjan kohde.
Inv. 2023: Röykkiöt sijaitsevat jäkäläpohjaisella avokallio alueella, jossa kasvaa harvennettua jykevää mäntypuustoa. Röykkiöt sijaitsevat noin 12 metrin päässä toisistaan.
Röykkiö 1 on kooltaan noin 12 x 11 x 2 m ja muodoltaan melko pyöreä.
Röykkiö 2 on kooltaan noin 16 x 7 x 2 m ja muodoltaan enemmän pitkulainen.
Röykkiöiden viereen on pystytetty Museoviraston kyltti, jossa lukee ”Bronsåldersgrav 1500-500 f.Kr I lag fredat fornminne”. Asplandintieltä lähtee polku röykkiöille, joka on merkitty pystypaaluin. Reitti jatkuu Jeppo-Kilismossen 1 ja Jepua-Kilismossen 2 kohteille. |
| metsakeskus.166010003 |
893 |
Jepua-Kilismossen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
281979.00000000 |
7033038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010003 |
Uudenkaarlepyyn Jepuan kaakkoisosassa, Lapuanjoen länsipuolella, metsä- ja suoalueella, kivikkoisella mäenkumpareella louhikossa on suuri hautaröykkiö, jonka läpimitta on noin 10 m ja korkeus lähes 2 m. Keskellä on laajahko painanne, jossa on kaivelujen jälkiä.
Inv. 2023: Kohde vastaa muinaisjäännösrekisterin tietoja. Röykkiö sijaitsee muinaisjäännöspolun päässä. Sen viereen on asetettu puinen penkki ja reunalle Museoviraston metallinen kyltti ”Bronsåldersgrav”. Paikkatietoja tarkennettiin. |
| metsakeskus.166010004 |
893 |
Jepua-Dalalandet 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
281872.00000000 |
7030262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010004 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepuan kaakkoisosassa, metsä- ja suomaastossa, Dalalandetiin kuuluvilla louhikkoisilla mäenkumpareilla, metsäautotieltä noin 180 m itään. Mäenkumpareen länsipäässä on suuri soikeahko röykkiö, jonka mitat ovat noin 10 x 6 m. Röykkiö on keskeltä laajasti ja syvästi kaiveltu. Ei tutkittu.
Inv. 2023: Röykkiö sijaitsee noin 165 metriä itään Dalalandetin metsäautotiestä. Röykkiö on kooltaan noin 10 x 6 metriä ja sillä on korkeutta noin 1,1 metriä. Röykkiö on tehty isojen maakivien väliin. Röykkiön keskelle on kaiveltu noin 0,5 metriä syvä kuoppa. Ilmeisesti osa kaivetuista kivistä on kasattu röykkiön itälaidalle kasaan. |
| metsakeskus.166010005 |
893 |
Jepua-Dalalandet 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
282056.00000000 |
7029975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010005 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepuan eteläosassa, Lapuanjoen länsipuolella olevalla laajalla metsä- ja suoalueella, Dalalandet-nimisten mäkialueiden länsipuolella. Louhikkoisella, soiden ympäröimällä mäenkumpareella, metsäautotieltä noin 300 m itään on kaksi röykkiötä, joiden läpimitat ovat noin 5 ja 7 metriä. Molemmissa on kaivelujälkiä.
Inv. 2023: Paikalta löytyi yksi röykkiö, joka vastaa kuvauksessa mainittua pienempää röykkiötä. Röykkiö on keskeltä kaivettu. Sen korkeus maanpinnalta mitattuna on noin 0,5–1,0 metriä. Kivet ovat osin sammaleen ja jäkälän peitossa. Alue on kivikkoista mäen harjannetta, jonka rinteet ovat rakkakivikkoa. |
| metsakeskus.166010005 |
893 |
Jepua-Dalalandet 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
282056.00000000 |
7029975.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010005 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepuan eteläosassa, Lapuanjoen länsipuolella olevalla laajalla metsä- ja suoalueella, Dalalandet-nimisten mäkialueiden länsipuolella. Louhikkoisella, soiden ympäröimällä mäenkumpareella, metsäautotieltä noin 300 m itään on kaksi röykkiötä, joiden läpimitat ovat noin 5 ja 7 metriä. Molemmissa on kaivelujälkiä.
Inv. 2023: Paikalta löytyi yksi röykkiö, joka vastaa kuvauksessa mainittua pienempää röykkiötä. Röykkiö on keskeltä kaivettu. Sen korkeus maanpinnalta mitattuna on noin 0,5–1,0 metriä. Kivet ovat osin sammaleen ja jäkälän peitossa. Alue on kivikkoista mäen harjannetta, jonka rinteet ovat rakkakivikkoa. |
| metsakeskus.166010006 |
893 |
Jepua-Dalalandet 3 / Hednatemplet |
10002 |
12004 |
13000 |
11028 |
27000 |
282127.00000000 |
7029890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010006 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepuan eteläosassa, Lapuanjoen länsipuolella olevalla laajalla metsä- ja suoalueella, noin 120 metriä pohjoiseen Alahärmän puolelle kuuluvan kapean ja pitkän ulkopalstan/enklaavin pohjoisrajasta, metsäautotieltä noin 300 metriä itään, suon itälaidalla.
Kohde sijaitsee louhikkoisen, pienehkön mäenkumpareen laella; kumpareen lakea ja reunoja on selvästi perattu kivistä. Sen itälaidalla on ison terävähuippuisen maakiven ympärillä röykkiömäinen kiveys, jonka keskellä on runsaasti kaivelunjälkiä. Ympärillä olevalla lakitasanteella on pitkänomaisia, raivatuilta näyttäviä aloja, joita reunustavat matalat kiviaitamaiset, paikoin epäselvät kivirivit. Raivanteiden sisäpuoli on melko kivetöntä. Kivirivein aidattuja raivanteita on havaittavissa 3-4 kpl. Raivattujen alojen koko on arviolta 8-30 m2 välillä.
Louhikkoisesta ja kivisestä mäestä erottuvat ihmisen tekemät raivanteet selvästi. Paikkaa on kutsuttu pitäjässä nimellä "Hednatemplet". Paikalla ei ole tehty tutkimuksia.
Inv. 2023: Kohde vastaa muinaisjäännösrekisterin tietoja. Mäenkumpareen laella erottuu luode-kaakko-suuntaisia raivatun näköisiä aloja, joiden välissä on kiviaitamaisia, paikoitellen hieman epäselviä kivirivejä. Raivanteita havaittiin vierekkäin kolme, sekä niiden eteläpuolella yksi erillinen raivattu ala. Alueen itäosassa erottuu myös kuvauksessa mainittu luonnonkivi, jonka ympärille on kasattu kiviä röykkiöksi. Alueen reunoilla on luonnonkiviä, jotka ovat paikoin isojakin lohkareita. |
| metsakeskus.166010007 |
893 |
Jepua-Martinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
284450.57900000 |
7031394.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010007 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepuan eteläosassa, Lapuanjoesta noin 1,6 km lounaseen, Alahärmän rajalta noin 300 m luoteeseen, Järvimossenin kaakkoispuolisessa kalliomaastossa. Kalliopohjalla on kaksi hautaröykkiötä. |
| metsakeskus.166010008 |
893 |
Jepua-Martinmäki 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
284637.00000000 |
7031581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010008 |
5.3.2008. Uudenkaarlepyyn Jepualla, Lapuanjoen länsipuolella, Alahärmän rajalta vajaat 200 m luoteeseen, kalliomaastossa on kalliolla kaikkiaan neljätoista röykkiötä kahdessa ryhmässä. Kallion laella on kuusi aikaisemmin todettua hautaröykkiötä. Ne ovat matalia, jäkälän ja sammalen peittämiä, useita on pahasti pengottu ja hajoitettu. Näistä noin 100-150 m koilliseen, erillisellä kalliokohoumalla, vesaikossa on kaksi matalaaa, noin 4- 5 metrin läpimittaista röykkiötä. Ne ovat sammaloituneita, mutta muuten verrattain hyväkuntoisia.
13.8.2024. Mistä on peräisin yllä olevan muilta osin 1991 tarkastukseen perustuvan kuvauksen tieto, että röykkiöitä olisi 14 kappaletta? Korjattu koordinaatit vastaamaan vuoden 1991 tarkastuksessa todettuja röykkiöitä, koska rekisteripisteeksi oli 24.1.2002 annettu ryhmä a:n koordinaatit, mutta sijaintitiedon selitteeksi ryhmä b.
Ryhmä a eli 6 röykkiötä, 1991 tarkastusraportissa mainitaan näiden olevan Ari Siiriäisen 1968 tarkastuksen kohde VIII.
Ryhmä b eli 2 sammaloitunutta 4-5 m läpimittaista röykkiötä. |
| metsakeskus.166010008 |
893 |
Jepua-Martinmäki 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
284637.00000000 |
7031581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010008 |
5.3.2008. Uudenkaarlepyyn Jepualla, Lapuanjoen länsipuolella, Alahärmän rajalta vajaat 200 m luoteeseen, kalliomaastossa on kalliolla kaikkiaan neljätoista röykkiötä kahdessa ryhmässä. Kallion laella on kuusi aikaisemmin todettua hautaröykkiötä. Ne ovat matalia, jäkälän ja sammalen peittämiä, useita on pahasti pengottu ja hajoitettu. Näistä noin 100-150 m koilliseen, erillisellä kalliokohoumalla, vesaikossa on kaksi matalaaa, noin 4- 5 metrin läpimittaista röykkiötä. Ne ovat sammaloituneita, mutta muuten verrattain hyväkuntoisia.
13.8.2024. Mistä on peräisin yllä olevan muilta osin 1991 tarkastukseen perustuvan kuvauksen tieto, että röykkiöitä olisi 14 kappaletta? Korjattu koordinaatit vastaamaan vuoden 1991 tarkastuksessa todettuja röykkiöitä, koska rekisteripisteeksi oli 24.1.2002 annettu ryhmä a:n koordinaatit, mutta sijaintitiedon selitteeksi ryhmä b.
Ryhmä a eli 6 röykkiötä, 1991 tarkastusraportissa mainitaan näiden olevan Ari Siiriäisen 1968 tarkastuksen kohde VIII.
Ryhmä b eli 2 sammaloitunutta 4-5 m läpimittaista röykkiötä. |
| metsakeskus.166010009 |
893 |
Jepua-Järviholmen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
284236.66300000 |
7031944.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010009 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepualla, Lapuanjoen länsipuolella, Jepuan ja Alahärmän rajalla olevalla laajalla metsäalueella, noin kilometri Alahärmän rajalta (ulkopalsta) pohjoiseen, Järvimossenin/Järvinevan itäpuolella olevalta viljelysaukealta noin 300 m länsiluoteeseen. Metsässä on kaksi röykkiötä (peruskartalle merkityt) muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan. Suurempi on noin 10 m läpimitaten, pienempi noin 5-6 m läpimitaten. Molemmat on kaivettu kehälle; ne ovat sammaloituneita ja verrattain hyväkuntoisia.
Noin 100 metriä etelään on suoniemekkeellä kalliopohjalla hajanainen röykkiönjäännös, joka on todettu vuoden 1968 tarkastuksessa. |
| metsakeskus.166010010 |
893 |
Jepua-Järviholmen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
284458.57600000 |
7031994.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010010 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepualla, Lapuanjoen länsipuolella, Jepuan ja Alahärmän rajalla olevalla laajalla metsäalueella, noin kilometri Alahärmän rajalta (ulkopalsta) pohjoiseen, Järvimossenin/Järvinevan itäpuolella olevan viljelysaukean länsi-luoteisnurkasta noin 10-50 metriä. Metsässä, osaksi kalliopohjalla, rinteessä on kolme röykkiötä:
a) suurin, läpimitta noin 10 m, kalliolla, sammaloitunut, matalahko
b) edellisestä noin 20 metriä, läpimitta noin 4-5 m, kahden ison kiven välissä, matala
c) kolmas edellisistä noin 40 metriä, samalla rinteellä, kalliopohjalla, läpimitta noin 4 m, sammaloitunut, matala. |
| metsakeskus.166010011 |
893 |
Jepua-Järviholmen 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
284407.59100000 |
7032176.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010011 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarepyyn Jepualla, Lapuanjoen länsipuolella, Alahärmän ja Jepuan rajan lähellä, metsäisessä kalliomaastossa, noin 300 m Järvimossenin peltoaukean luoteiskulmasta noin 300 m pohjoisluoteeseen. Tiheässä nuoressa mäntytaimikossa, länteen viettävän pienehkön harjanteen päällä on tiheänä ryhmänä seitsemän röykkiötä. Useimmat ovat kalliopohjalla rinteen päällä, pari kauempana suon reunalla. Röykkiöt ovat hyväkuntoisia, keskimäärin 4-5 m läpimitaltaan, verrattain matalia.
Röykkiöistä neljä on merkitty peruskartalle (vuoden 1972 peruskartan jälkeen muinaisjäännöstä osoittavia merkkejä on kartoilla vain kolme). |
| metsakeskus.166010012 |
893 |
Jepua-Miilumäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
284705.47100000 |
7032122.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010012 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarepyyn Jepualla, Lapuanjoen länsipuolella, Alahärmän ja Jepuan rajalta noin 850 m pohjoiseen, Järvimossenin viljelysaukean pohjoispuolella. Metsässä, loivalla etelärinteellä on matala röykkiö, jonka läpimitta on noin 10 metriä. |
| metsakeskus.166010014 |
893 |
Jepua-Palmlandet |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
281802.00000000 |
7031941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010014 |
Kohde sijaitsee kallioalueella, Kilismossenin kaakkoisreunalla, noin 1,5 km itään Jepuan ja Munsalan pitäjänrajalta. Paikalla on kolme röykkiötä harvassa mäntymetsässä. Suurimmassa röykkiössä, joka on korkea ja läpimitaltaan noin 10 m, on näkyvissä keskellä pitkän paasiarkun seinäkiviä. Röykkiö on jäkälöitynyt ja ilmeisesti jo kauan sitten pengottu pohjaan saakka.
Lähellä, noin 20-30 metrin päässä, kalliolla on matala, samoin pengottu, pitkänomainen röykkiö, jossa on myös paasiarkun tapaista näkyvissä (koko noin 8 x 5 m). Kolmas röykkiö on pieni, matala, hajanainen, läpimitaltaan noin 5 m.
Kaikki röykkiöt ovat kalliopohjalla ja selvästi erottuvia. Suurimman röykkiön viereen on pystytetty Museoviraston kyltti "bronsåldersgrav".
Inv. 2023:
Läntisin eli röykkiö 1 on keskuskuopallinen röykkiö, jonka halkaisija noin 10 metriä ja korkeutta noin 1,8 metriä. Röykkiön lounaislaidalle on pystytetty Museoviraston kyltti, jossa lukee ”Bronsåldersgrav 1500-500 f.Kr I lag fredat fornminne”.
Pohjoisin eli röykkiö 2. Röykkiön koko on noin 8 x 5 metriä ja korkeus noin 0,6 metriä. Röykkiöstä nostetut kivet on ilmeisesti kasattu sen itälaidalle pieneksi kasaksi.
Eteläisin eli röykkiö 3 on halkaisijaltaan noin 5 metriä. Röykkiö on matala ja sillä on korkeutta noin 0,2 metriä. Kivet ovat sammaleen peitossa. Röykkiön lounaisreunalla on pystyssä laakakivi, joka muistuttaa hieman rajamerkin viisarikiveä. Kiven halkaisija on noin 0,4 metriä. Kohdalla ei kuitenkaan kulje vanhoilla kartoilla tai nykyisellä kartalla rajaa. |
| metsakeskus.166010015 |
893 |
Jepua-Hautaneva 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
282794.00000000 |
7029270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010015 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepuan ja Alahärmän rajalla, Hautanevan länsiosassa olevilla kahdella pienellä, lähekkäin sijaitsevalla matalla suosaarella, noin 600 m itäkoilliseen Hautanevan/Dalamossenin länsireunalla kulkevalta metsäautotieltä.
a) Kivikkoisilla saarekkeilla itäisemmässä on röykkiö, joka on merkitty peruskartalle. Röykkiö on saaren laella ja sen vierellä on Museoviraston muinaisjäännöskyltti "bronsåldersgrav". Vuoden 1991 käynnin aikana röykkiö oli vahvalti hakkuujätteiden peittämä.
b) Läntisemmällä, edellistä hiukan pienemmällä saarekkeella on keskellä verrattain tasaisia ja raivatulta vaikuttavia alueita, joiden pituus noin 40-50 m ja leveys noin 15 x 18 m. Niitä reunuistaa epäsäännöllinen raivattujen kivien (?) muodostama kivivalli. Saarekkeen eteläreunalla rinteessä on pienehkö pitkänomainen, pengottu röykkiö isojen kivien välissä.
Inv. 2023: Itäiseltä saarekkeelta löydettiin röykkiö, joka on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja korkeudeltaan 1,3 metriä (kuvauksen kohde a). Röykkiö koostuu kookkaista, halkaisijaltaan jopa 40-5o senttisistä kivistä. Museoviraston kylttiä ei ollut enää paikalla.
Noin 80 metriä röykkiöltä lounaaseen sijaitsee toinen suosaareke, joka edellisen tapaan erottuu ympäristöään korkeampana mäenkumpareena. Saarekkeen reunoilla on isokokoisia luonnonkiviä, joita on mahdollisesti raivattu keskiosasta. Laella on tasaisempia ”aloja”, mutta kuvauksessa mainitut ”raivatut alueet” eivät erotu kovin selkeästi. Tasaiset alueet eivät ole täysin kivettömiä. Saarekkeen etelärinteessä havaittiin hajonnutta röykkiökiveystä, joka liittynee kuvauksen röykkiöön. |
| metsakeskus.166010016 |
893 |
Jepua-Hautaneva 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
283077.00000000 |
7029222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010016 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepuan eteläosassa, Alahärmän rajan tuntumassa, Hautanevan/Dalamossenin itälaidalla olevan kallioisen Toinenmäki -nimisen kallioalueen länsipuolella, noin 120 m päässä olevalla matalalla suosaarella. Paikalla on keskikokoinen hautaröykkiö, joka on merkitty peruskarttaan. Röykkiötä on hajoitettu.
Inv. 2023:Hautanevan turvetuotantoalueen eteläpuolella suosaarekkeella sijaitsee röykkiö. Sen koko on noin 8 x 4 metriä ja sillä on korkeutta noin 0,3 metriä. Se on ilmeisesti tehty kolmen maakiven väliin. Röykkiö on lähes kokonaan kaiveltu niin, että siitä erottaa enää ainoastaan sen reunimmaiset kivet. Röykkiön kiviä on ilmeisesti nosteltu kasaan röykkiön pohjois- sekä eteläpuolelle. |
| metsakeskus.166010017 |
893 |
Jepua-Toinenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
283229.00000000 |
7029245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010017 |
Uudenkaarlepyyn Jepuan ja Alahärmän rajalla, Hautanevan itälaidalla olevan Toinenmäki -nimisen laajan kallioalueen länsikärkeen on peruskartalle merkitty hautaröykkiö.
Inv.2023: Toinenmäki -nimisen kallioalueen luoteiskärjessä sijaitsee suorakaiteen muotoinen röykkiö, joka on kooltaan noin 7 x 4 metriä. Röykkiöllä on korkeutta noin 0,2 metriä. Röykkiön pohjoispuolella sijaitsee Hautanevan turvetuotantoalue. Kallioalueella kasvaa varttunutta männikköä. |
| metsakeskus.166010018 |
893 |
Jepua-Vargholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
288638.00000000 |
7032291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010018 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepuan kaakkoisosassa, Lapuanjoen itäpuolella, Uusikaarlepyy-Lapua valtatieltä no 67 noin 1 km koilliseen ja Seinäjoki-Kokkola rautatieltä noin 800 m samoin koilliseen. Vargholmenin metsäsaarekkeessa Vähänevan viljelysaukean pohjoisreunalla on hautaröykkiö. Röykkiö on matalan saarekkeen kaakkoispäässä, kuusivaltaisessa sekametsässä, aivan Uudenkaarlepyyn ja Alahärmän kokeimmalla kohdalla. Röykkiö on verrattain matala, sen nykyinen läpimitta on noin 10-15 m. Se on jonkin verran soikea ja keskellä on laaja aarteenetsijöiden kuoppa, joka sammaloitumisesta päätellen on vanha. Vaikuttaa kohtalaisen hyväkuntoiselta.
Inv. 2021: Öster om Lappo å, på nordöstra sidan om odlingsfälten i Vähäneva finns på den högsta punkten av den steniga Vargholmen ett gravröse, det ligger på nordöstra sidan av kullen. Omgivningen saknar träd och har blivit gräsbevuxen som en följd av kalhuggning och skogsplöjning. Rösets diameter är cirka 15 meter och det är cirka 50 cm högt, i mitten finns en stor grop som grävts ut av skattsökare. På stenarnas yta växer främst mossa. Objektet har märkts ut med en fornlämningsskylt. Cirka 50 meter nordost om röset finns eventuellt en förstörd tjärdal, vilket indikeras av det identifierade kolet och den stora gropen, kantvallen är däremot otydlig. På ytan växer rikligt med gräs. |
| metsakeskus.166010018 |
893 |
Jepua-Vargholmen |
10002 |
12016 |
13175 |
11028 |
27000 |
288638.00000000 |
7032291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010018 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepuan kaakkoisosassa, Lapuanjoen itäpuolella, Uusikaarlepyy-Lapua valtatieltä no 67 noin 1 km koilliseen ja Seinäjoki-Kokkola rautatieltä noin 800 m samoin koilliseen. Vargholmenin metsäsaarekkeessa Vähänevan viljelysaukean pohjoisreunalla on hautaröykkiö. Röykkiö on matalan saarekkeen kaakkoispäässä, kuusivaltaisessa sekametsässä, aivan Uudenkaarlepyyn ja Alahärmän kokeimmalla kohdalla. Röykkiö on verrattain matala, sen nykyinen läpimitta on noin 10-15 m. Se on jonkin verran soikea ja keskellä on laaja aarteenetsijöiden kuoppa, joka sammaloitumisesta päätellen on vanha. Vaikuttaa kohtalaisen hyväkuntoiselta.
Inv. 2021: Öster om Lappo å, på nordöstra sidan om odlingsfälten i Vähäneva finns på den högsta punkten av den steniga Vargholmen ett gravröse, det ligger på nordöstra sidan av kullen. Omgivningen saknar träd och har blivit gräsbevuxen som en följd av kalhuggning och skogsplöjning. Rösets diameter är cirka 15 meter och det är cirka 50 cm högt, i mitten finns en stor grop som grävts ut av skattsökare. På stenarnas yta växer främst mossa. Objektet har märkts ut med en fornlämningsskylt. Cirka 50 meter nordost om röset finns eventuellt en förstörd tjärdal, vilket indikeras av det identifierade kolet och den stora gropen, kantvallen är däremot otydlig. På ytan växer rikligt med gräs. |
| metsakeskus.166010019 |
893 |
Jepua-Råbacken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
278887.80200000 |
7034898.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010019 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepualla, entisten Jepuan ja Munsalan pitäjien rajalla, metsäalueella, jota on kutsuttu myös nimellä "Muskan". Harjanteella, viereistä Norrmossenia noin 5 m ylempänä, kivikkoisen mäen laella, noin 40 m metsäautotieltä itään on tiheä ryhmä (9-10 kpl) matalia, pienehköjä röykkiöitä tai latomuksia. Niiden läpimitta on keskimäärin noin 4-5 m, korkeus noin 0,5 m, keskellä on painanne tai kuoppa. Röykkiöt olivat tarkastushetkellä vuonna 1984 sankan aluskasvillisuuden ja kuusikon peitossa, osaksi hakkuualueen alla. Röykkiöistä ainakin kaksi on entisen Munsalan puolella. Röykkiöitä ei ole tutkittu.
Inv. 2020: Paikka sijaitsee metsäkumpareella, jonka maaperä on kivikkoista hiekkamaata. Maastosta on kajoamattoman inventoinnin keinoin vaikea erottaa luonnollista kivikkoa ja ihmisen tekemiä latomuksia toisistaan. Vain 3 selvästi ihmi-sen tekemää röykkiötä havaittiin. Kumpareen pohjoisosassa oli metsäkoneen jäl-kiä. Metsätyö on saattanut vaurioittaa siellä mahdollisesti sijainneita röykkiöitä. Kolmen maastossa havaitun röykkiön lomassa oli myös betoninen rajamerkki. Muuten kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.166010020 |
233 |
Pelkkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
293953.00000000 |
7031027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010020 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepualla (nyk. Kauhava), Alahärmän Voltin keskustasta noin 7,8 km koilliseen, Uudenkaarlepyyn/Jepuan ja Alahärmän rajalta runsaat 200 m pohjoiseen Jepuan Pelkkalassa. Hienohiekkaisessa maassa, viljelysaukeen pohjoisesta pistävän metsäniemekkeen kärjessä on metsittyneitä vanhoja hiekkakuoppia. Vuonna 1946 paikalla on tutkittu kivikautista asuinpaikkaa (C. F. Meinander). Nykyisin hiekkakuoppa on metsittynyt, mutta vanhan kaivausalueen keskellä ollut suuri siirtolohkare ilmaisee kaivauspaikan sijainnin vieläkin.
Asuinpaikan tarkempi laajuus ja säilymisaste tuntemattomia.
Huomio 2023: Sijaintia tarkennettu kaivausraportin tietojen ja 2 m korkeusmallin vertailun avulla. Vuoden 1946 kaivausraportin mukaan kaivauksen kiintopisteenä käytetty siirtolohkare on 11,93 m alempana kuin "Pelkkalan kyläkulmassa sijaitseva" kolmiomittaustorni. Mikäli Meinander on tarkoittanut kaivauspaikasta noin 1,4 km koilliseen olevaa Kattilanmäen kolmiomittauspistettä (ks. v. 1972 peruskartta), voi kiintopisteen korkeudeksi laskea 53,8 m/mpy (korkeusjärjestelmänä N43). Meinanderin kaivausalueen pintavaaitusluvuista voi laskea, että alimmat löydöt tulivat noin 51,5 metrin korkeuskäyrältä (N43). |
| metsakeskus.166010021 |
893 |
Jepua Mäkeläbacken A |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
282499.32400000 |
7041037.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010021 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepualla, Lapuanjoen itäpuolella, joesta noin 1,2 km koilliseen, joen itäpuolta kulkevalta paikallistieltä Jepua-Uusikaarlepyy runsas kilomerti koilliseen, Seinäjoki-Kokkola rautatiestä noin 400 m länteen, jokilaakson itäpuolisella metsäalueella, Mäkeläbackenilta koilliseen. Metsäisessä, kivikkoisessa mäkimaastossa, mäen länsi- ja etelärinteillä on arviolta 20 pientä ja pienehköä matalaa röykkiötä, joiden läpimitta vaihtelee 2-5 m välillä. Isommissa röykkiöissä on keskellä kaiveltu kuoppa; röykkiöt ovat matalia, osaksi sammalen ja kasvillisuuden peitossa, osa on koottu isojen maakivien viereen. Röykkiöalueen arvioitu koko on noin 80 x 100 metriä. |
| metsakeskus.166010024 |
893 |
Jepua Nydalabacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
281622.00000000 |
7030550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010024 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Jepuan kaakkoisosassa, metsäalueella, Dalalandetin röykkiöistä länteen, Kampasbergetiltä Jepuan ja Munsalan vanhalta pitäjänrajalta itäkoilliseen runsaat 500 m. Metsäautotien luoteeseen pistävän haaran itäpuolella, kivikkoisella mäenkumpareella, lähellä tietä on suuri, hyväkuntoinen hautaröykkiö. Sen läpimitta on noin 12 -15 metriä; keskellä on laaja pengottu kuoppa, joka on sammaloitunut. Ei tutkittu.
Inv. 2023: Röykkiö sijaitsee noin 33 metriä koilliseen Kampasbergvägen-nimisestä metsäautotiestä. Paikalla oleva hautaröykkiö on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja sillä on korkeutta noin 0,5 metriä. Röykkiön keskellä on suorakaiteen muotoinen kuoppa, joka on kooltaan noin 1,5 x 0,7 metriä. Röykkiön länsireunalle on pystytetty Museoviraston kyltti, jossa lukee”Bronsåldersgrav 1500-500 f.Kr I lag fredat fornminne”. Röykkiön kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen ja jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.166010025 |
893 |
Jepua Brunnibacken 1-2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11040 |
27000 |
279174.68200000 |
7035465.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010025 |
Norrmossenin suoalueen luoteispuolella, metsässä, pienillä metsäisillä mäentöyräillä on joukko matalia, kasvillisuuden peittämiä latomuksia ja röykkiöitä:
Alue 1 (eteläinen): ainakin 6 röykkiötä, noin 7-2 metriä läpimitaltaan, osa pitkänomaisia.
Alue 2: edellisistä noin 200 m koilliseen, töyräällä kolme röykkiötä, joista suurin jopa 12 m läpimitaten.
Paikalta vajaat 200 metriä lounaaseen, saman suoalueen reunalla on varhaismetallikauteen ajoittuva Råbacken 2 röykkiöalue (kohde MJR 166 01 0032), jossa on suoritettu tutkimuksia vuosina 1986 ja -87.
Inv. 2020: Paikka on kivinen mäki, jossa kasvoi tiheää taimikkoa. Paikalla ei havaittu röykkiöitä tai muita maan pinnalle näkyviä muinaisjäännöksiä, mutta tiheä kasvusto esti kunnollisten havaintojen tekemisen. Tiheän kasvuston perusteella paikalla on hiljattain tehty metsätöitä, mutta maaperässä ei näkynyt sen jättämiä jälkiä, joten muinaisjäännös on edelleen todennäköisesti hyvin säilynyt.
Huomioitavaa: Kohteen laajuus katsottava 1986 ja 2020 (s.14) tutkimuksista. |
| metsakeskus.166010026 |
893 |
Jepua Stavurkärrsbacken 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
279635.00000000 |
7036759.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010026 |
Paikka on kivikkoinen, noin 300 x 100 metriä laaja mäki, viljelysaukean länsipuolella. Mäen länsipuolella hakkuuaukean reunalla on voimalinja, itäpuolella soinen notkelma, joka on hakattu. Mäen pohjoispäässä on pari selvää pyyntikuoppaa. Mäen länsi-lounaislaidalla on pieniä röykkiöitä ainakin 13 kpl. Röykkiöt ovat matalia, läpimitaltaan 2-4 m.
Inv. 2021: Mäellä kasvaa harvaa mäntyvaltaista varttunutta metsää. Inventoinnissa varmistettiin kohteet rajat. Kaikkia pieniä kuoppia ja röykkiöitä ei mitattu. Rakenteen perusteella röykkiöt vaikuttivat historiallisen ajan viljelyröykkiöiltä. Neljä röykkiötä sijaitsee voimajohtokäytävällä, rakenne 4 voi olla myös vanha sähköpylvään tukiröykkiö. Johtolinjauksella kuopat 8-9 lienevät moderneja. Röykkiöiden lomassa mäellä havaittiin joitakin pieniä n. 1-1,5 m halkaisijaltaan olevia kuoppia. Mäen pohjoisosasta havaittiin n. 3 m halkaisijaltaan oleva ja 50 cm syvä soikea kuoppa (rakenne 10), joka on aiemmin tulkittu pyyntikuopaksi, kuopan päällä kasvoi joitakin mäntyjä. Alle 100 metrin etäisyydellä länsipuolella sijaitsee Jepua Stavurkärrsbacken 2. Kohteet voivat liittyä jotakuinkin samanaikaiseen viljelytoimintaan. Alueelle ei ole merkitty viljelyksiä 1800-luvun kartoille.
Inv. 2023: Ei tarkastettu. |
| metsakeskus.166010027 |
893 |
Jepua Stavurkärrsbacken 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
279778.00000000 |
7036697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010027 |
Kivikkoinen moreenimäki, jonka eteläreunalla on 26 matalan kivilatomuksen/röykkiön ryhmä metsässä noin 180 x 100 metrin alalla. Röykkiöiden välissä ja etenkin koillispuolella metsässä on pyyntikuoppia muistuttavia säännöllisenmuotoisia, tasakokoisia painanteita ja muutamia tasaisia, raivatuilta näyttäviä pienehköjä alueita (asumisjäänteitä tai viljelyjäänteitä?). Röykkiöt ovat läpimitaltaan noin 3- 6 metriä, sammalten ja varpukasvillisuuden peittämiä. Alue vaatii tarkemman kartoituksen.
Inv. 2021: Vuonna 2003 jäänteiden on arveltu liittyvän viljelyyn. Itäpuoleisella palstalla oli tehty avohakkuu, hakkuualueen reunalle oli jätetty säästöpuita, siten että metsäkone on väistänyt kohteen. Silmämääräisesti muodostelmat vaikuttivat historiallisen ajan jäänteiltä, tähän viittaisi eri tyyppiset rakenteet ja mm. se, että röykkiöt eivät ole kompakteja ja kuoppajäännösten reunat ovat jyrkkiä, kuopat vaikuttivat lähinnä kellareilta tai säilytyspurnuilta. Kyseessä lienee kaskialue – kaskeamiseen viittaa laajalti aurausurista havaittu hiili. Inventoinnissa varmistettiin kohteet rajat. Kaikkia pieniä kuoppia ja röykkiöitä ei mitattu. Kaikki rakenteet sijaitsevat nykyisen voimajohtokäytävän pohjoispuolella. Alle 100 metrin etäisyydellä länsipuolella inventoitiin Jepua Stavurkärrsbacken 1. Kohteet voivat liittyä jotakuinkin samanaikaiseen viljelytoimintaan. Alueelle ei ole merkitty viljelyksiä 1800-luvun kartoille.
Inv. 2023: Ei tarkastettu. |
| metsakeskus.166010027 |
893 |
Jepua Stavurkärrsbacken 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
279778.00000000 |
7036697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010027 |
Kivikkoinen moreenimäki, jonka eteläreunalla on 26 matalan kivilatomuksen/röykkiön ryhmä metsässä noin 180 x 100 metrin alalla. Röykkiöiden välissä ja etenkin koillispuolella metsässä on pyyntikuoppia muistuttavia säännöllisenmuotoisia, tasakokoisia painanteita ja muutamia tasaisia, raivatuilta näyttäviä pienehköjä alueita (asumisjäänteitä tai viljelyjäänteitä?). Röykkiöt ovat läpimitaltaan noin 3- 6 metriä, sammalten ja varpukasvillisuuden peittämiä. Alue vaatii tarkemman kartoituksen.
Inv. 2021: Vuonna 2003 jäänteiden on arveltu liittyvän viljelyyn. Itäpuoleisella palstalla oli tehty avohakkuu, hakkuualueen reunalle oli jätetty säästöpuita, siten että metsäkone on väistänyt kohteen. Silmämääräisesti muodostelmat vaikuttivat historiallisen ajan jäänteiltä, tähän viittaisi eri tyyppiset rakenteet ja mm. se, että röykkiöt eivät ole kompakteja ja kuoppajäännösten reunat ovat jyrkkiä, kuopat vaikuttivat lähinnä kellareilta tai säilytyspurnuilta. Kyseessä lienee kaskialue – kaskeamiseen viittaa laajalti aurausurista havaittu hiili. Inventoinnissa varmistettiin kohteet rajat. Kaikkia pieniä kuoppia ja röykkiöitä ei mitattu. Kaikki rakenteet sijaitsevat nykyisen voimajohtokäytävän pohjoispuolella. Alle 100 metrin etäisyydellä länsipuolella inventoitiin Jepua Stavurkärrsbacken 1. Kohteet voivat liittyä jotakuinkin samanaikaiseen viljelytoimintaan. Alueelle ei ole merkitty viljelyksiä 1800-luvun kartoille.
Inv. 2023: Ei tarkastettu. |
| metsakeskus.166010028 |
893 |
Jepua Mäkeläbacken 1-2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
282264.41900000 |
7041148.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010028 |
Lapuanjoen koillispuolella, noin 1 km joesta, kaksi röykkiökeskittymää metsämaalla:
1) noin 110 x 50 metrin alueella (tila 10:16) noin 18 röykkiötä, läpimitta arviolta 3-5 metriä.
2) noin 20 x 20 metrin alueella ainakin 2 röykkiötä, noin 3-4 metriä läpimitaltaan.
Monissa röykkiöissä on keskellä kuopanne.
Paikalla on myös pieniä, raivatuilta vaikuttavia tasanteita, mahdollisesti vanhan, tarkemmin ajoittamattoman viljelyn muistoja?
RN:o on 10:26. |
| metsakeskus.166010030 |
893 |
Jepua Ormmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
281997.51900000 |
7042912.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010030 |
Kohde sijaitsee Ormmossenin luoteispuolella mäellä, Heikfolkdiketistä noin 200 m itään. Metsäisellä laakealla mäellä, kivisessä maassa on röykkiöitä ja latomuksia, joista 16 on selvästi näkyvissä. Röykkiöalueen koko on noin 150 x 150 metriä. Röykkiöt ovat osaksi entisen Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan puolella. |
| metsakeskus.166010031 |
893 |
Jepua Lövesmossen N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
282550.00000000 |
7032179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010031 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen länsipuolella, Jepuan ja Alahärmän rajalla olevalla laajalla metsä- ja suoalueella, Lövesmossenin koillispuolella, kallioisella ja kivikkoisella niemekkeellä, jolla on muitakin hautaröykkiöitä (Jepua 1,2,3). Kallioharjanteen keskivaiheilla kalliopohjalla on kaksi hautaröykkiötä noin 9 metriä toisistaan. Röykkiöistä toinen on 8-9 metriä läpimitaltaan, keskellä on kaksi kaiveltua kuoppaa. Toinen röykkiö on noin 6 metrin läpimittainen, samoin keskeltä kaiveltu.
Inv. 2023: Paikalta löydettiin yksi röykkiö, jonka halkaisija oli noin 6 metriä. Röykkiö oli täysin sammaleen peittämä, joten sen muoto ja korkeus erottuivat heikosti. Röykkiön keskellä oli kaivanto, jonka halkaisija oli noin 2 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Röykkiö sijaitsi noin 35 metriä Asplandintiestä lounaaseen kivikkoisella metsäkankaalla ja sen ympärille oli laitettu merkintänauhat. Tien ja röykkiön välinen metsäalue on ilmeisesti melko vastikään hakattu ja maaperä on muokattu. Toista, suurempaa röykkiötä ei alueelta löytynyt. Aiemman kuvauksen mukaan röykkiöiden tulisi sijaita vierekkäin ja kalliopohjalla!
Muuta: Miettisen vuoden 1985 tarkastusraportissa olevat valokuvat eivät vaikuta olevan havaitun röykkiön alueelta ja saattavat osoittaa jotakin muuta kuin tarkastettua röykkiökohdetta. |
| metsakeskus.166010032 |
893 |
Jepua Råbacken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
279086.71800000 |
7035289.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010032 |
Uudenkaarlepyyn Jepualla, entisten Jepuan ja Munsalan pitäjien rajalla, Norrmossenin luoteisrannalla olevilla metsäisllä mäillä on useita matalien röykkiöiden ryhmiä (Jepua 19, 25, 26, 27). Ryhmä Råbacken 2 kartoitettiin ja siinä tehtiin koekaivauksia vuosina 1986 ja 1987. Alueelta kartoitettiin 15 esihistoriallisiksi hautaröykkiöiksi tai latomuksiksi määritettyä kohdetta sekä 8 matalaa ja pientä kiveystä, jotka liittyivät mahdollisesti esihistorialliseen toimintaan alueella. Lisäksi alueella on ns. paistokuoppia. Mäellä metsässä on miilunpolttoon tai kaskeamiseen liittyviä myöhempiä kaivelujälkiä. Asuinpaikkamerkkejä on itäpuolella olevalla aukealla (ei rajausta). Röykkiöistä tutkittiin yksi: kooltaan 9,5 x 12 metriä, mahdollisesti suorakulmainen matala latomus tai röykkiö. Pinnalla oli huomattavan runsaasti punaisia hiekkakivilaakoja, kehäkiveys. Röykkiöstä löytyi palanutta luuta, keramiikkaa (Sär-2) ja kaksi iskukiveä.
Inv. 2020: Paikalla on metsämäki, jolla kasvaa tiheää koivuvoittoista taimikkoa. Maaperä on kivikkoista hiekkamaata. Tiheän kasvuston vuoksi havaintojen tekeminen oli vaikeaa, ja paikalta löydettiinkin vain kaksi selvästi ihmisen tekemää röykkiötä. Paikoin oli näkyvillä vanhoja metsäkoneen jälkiä. |
| metsakeskus.166010032 |
893 |
Jepua Råbacken 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
279086.71800000 |
7035289.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010032 |
Uudenkaarlepyyn Jepualla, entisten Jepuan ja Munsalan pitäjien rajalla, Norrmossenin luoteisrannalla olevilla metsäisllä mäillä on useita matalien röykkiöiden ryhmiä (Jepua 19, 25, 26, 27). Ryhmä Råbacken 2 kartoitettiin ja siinä tehtiin koekaivauksia vuosina 1986 ja 1987. Alueelta kartoitettiin 15 esihistoriallisiksi hautaröykkiöiksi tai latomuksiksi määritettyä kohdetta sekä 8 matalaa ja pientä kiveystä, jotka liittyivät mahdollisesti esihistorialliseen toimintaan alueella. Lisäksi alueella on ns. paistokuoppia. Mäellä metsässä on miilunpolttoon tai kaskeamiseen liittyviä myöhempiä kaivelujälkiä. Asuinpaikkamerkkejä on itäpuolella olevalla aukealla (ei rajausta). Röykkiöistä tutkittiin yksi: kooltaan 9,5 x 12 metriä, mahdollisesti suorakulmainen matala latomus tai röykkiö. Pinnalla oli huomattavan runsaasti punaisia hiekkakivilaakoja, kehäkiveys. Röykkiöstä löytyi palanutta luuta, keramiikkaa (Sär-2) ja kaksi iskukiveä.
Inv. 2020: Paikalla on metsämäki, jolla kasvaa tiheää koivuvoittoista taimikkoa. Maaperä on kivikkoista hiekkamaata. Tiheän kasvuston vuoksi havaintojen tekeminen oli vaikeaa, ja paikalta löydettiinkin vain kaksi selvästi ihmisen tekemää röykkiötä. Paikoin oli näkyvillä vanhoja metsäkoneen jälkiä. |
| metsakeskus.166010032 |
893 |
Jepua Råbacken 2 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
279086.71800000 |
7035289.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010032 |
Uudenkaarlepyyn Jepualla, entisten Jepuan ja Munsalan pitäjien rajalla, Norrmossenin luoteisrannalla olevilla metsäisllä mäillä on useita matalien röykkiöiden ryhmiä (Jepua 19, 25, 26, 27). Ryhmä Råbacken 2 kartoitettiin ja siinä tehtiin koekaivauksia vuosina 1986 ja 1987. Alueelta kartoitettiin 15 esihistoriallisiksi hautaröykkiöiksi tai latomuksiksi määritettyä kohdetta sekä 8 matalaa ja pientä kiveystä, jotka liittyivät mahdollisesti esihistorialliseen toimintaan alueella. Lisäksi alueella on ns. paistokuoppia. Mäellä metsässä on miilunpolttoon tai kaskeamiseen liittyviä myöhempiä kaivelujälkiä. Asuinpaikkamerkkejä on itäpuolella olevalla aukealla (ei rajausta). Röykkiöistä tutkittiin yksi: kooltaan 9,5 x 12 metriä, mahdollisesti suorakulmainen matala latomus tai röykkiö. Pinnalla oli huomattavan runsaasti punaisia hiekkakivilaakoja, kehäkiveys. Röykkiöstä löytyi palanutta luuta, keramiikkaa (Sär-2) ja kaksi iskukiveä.
Inv. 2020: Paikalla on metsämäki, jolla kasvaa tiheää koivuvoittoista taimikkoa. Maaperä on kivikkoista hiekkamaata. Tiheän kasvuston vuoksi havaintojen tekeminen oli vaikeaa, ja paikalta löydettiinkin vain kaksi selvästi ihmisen tekemää röykkiötä. Paikoin oli näkyvillä vanhoja metsäkoneen jälkiä. |
| metsakeskus.166010033 |
893 |
Jepua Kihakoski NE |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
290389.19200000 |
7031636.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010033 |
Lapuanjoen itäpuolella, Uudenkaarlepyyn Jepuan ja Alahärmän rajalla, rajalta runsaat 600 metriä pohjoiseen Jepuan puolelle ja Kihakosken asutuksesta 200-400 metriä koilliseen. Metsäisellä, kivikkoisella mäkialueella on mäenharjanteella röykkiöitä kahdessa kohdassa noin 100 metriä toisistaan. Eteläisempi röykkiö on kooltaan noin 8,2 x 8 m, pitkänomainen, pahasti pengottu kiveys, jossa on keskellä iso maakivi. Edellisestä noin 100 m pohjoiseen on pieniä hajanaisia (epävarmoja) kivikasoja ainakin 3-4 kpl (hakkuutähteiden peittämiä vuonna 1991) ja niiden lisäksi noin 100 metriä tieltä pitkänomainen, noin 12 x 5 metrin suuruinen kivilatomus, jossa on keskellä kuoppa. |
| metsakeskus.166010034 |
893 |
Jepua Palometsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291391.78400000 |
7032510.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010034 |
Uudenkaarpelyyn Jepualla, Lapuanjoen itäpuolella, Alahärmän ja Jepuan rajalta noin 1,6 km pohjoiseen, Kihakoskelta koilliseen vievän metsäautotien itäpuolella, Palometsä-nimisen mäen laella ja itärinteessä on laajahko luonnonkivikko, ns. pirunpelto. Sen päällä erottuu rivissä 3-4 selvää, säännöllistä ja keskenään melko samankokoista kehämäistä kivikasaa, joiden läpimitta on noin 5-7 metriä ja korkeus 0,5-0,7 metriä. Kysymyksessä on luultavasti keskeltä pengotut hautaröykkiöt.
Inv. 2021: Kohde ennallaan. Gps paikannettu 5 röykkiötä. |
| metsakeskus.166010039 |
893 |
Jepua-Storfagerlandet |
10002 |
12001 |
13013 |
11004 |
27000 |
288327.00500000 |
7035908.36700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166010039 |
Stormossenin laajan suoalueen länsireunalla, Storfagerlandet-nimisen mäkisaarekkeen lounaisreunassa, loivassa etelärinteessä, nevan reunalla on kivistä kasattu, suorakaiteenmuotoinen, kulmista pyöristetty vallimuodostuma, jonka sisähalkaisija pohjois-eteläsuunnassa on noin 6 m ja itä-länsisuunnassa noin 3 m. Rakenne on täysin turpeen peitossa ja vaikeasti havaittava. Maapohja ympärillä ei ole erityisen kivistä. Rakenne, joka todennäköisesti on majan/asumuksen pohja, ei välttämättä ole esihistoriallinen, mutta varmasti ihmisen tekemä. |
| metsakeskus.166090002 |
893 |
Jepua Rumamäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
293516.94000000 |
7031730.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.166090002 |
Rumamäki sijaitsee Uudenkaarlepyyn ja Kauhavan rajan tuntumassa Makkaruksen kyläasutuksen luoteispuolella. Rumamäki on pohjois-eteläsuuntainen kivikkoinen mäki, jonka laella on avorakka, rinne laskee melko jyrkästi itään. Aiemman tarkastuksen mukaan paikalla on luontainen kivikko, ns. pirunpelto, johon on kaiveltu historiallisella ajalla, osaksi verrattain äsken, kuoppia.
Inv.2021: Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn ja Kauhavan rajan tuntumassa Makkaruksen kyläasutuksen luoteispuolella. Rumamäki on pohjois-eteläsuuntainen kivikkoinen mäki, jonka laella on avorakka, rinne laskee melko jyrkästi itään. Idässä ja lounaassa mäkeä ympäröivät pellot yltävät mäen alarinteeseen. Kohteen ympäristössä kasvaa taimikkoa ja talousmetsää, eteläpuolella oli tehty hiljattain metsänharvennusta. Avorakassa on noin 70 x 20 m kokoisella alueella kaksi röykkiötä ja ainakin kymmenen rakkakuoppaa jokseenkin jonossa. Suurimmat kolme rakkakuoppaa ovat reunavallin reunoista mitattuna n. 3-4 m halkaisijoiltaan ja n. 60-80 cm syviä, reunavallit ovat osin selviä ja kompakteja. Yksi kuoppajäännös on enemminkin pyöreähkö raivattu alue, jota reunustaa osin valli, muodostelma on n. 6 m halkaisijaltaan reunavallin reunoista mitattuna. Suurempi röykkiö on n. 10 x 2,5 m ja n. 80 cm korkea, pienempi röykkiö on n. 5 m halkaisijaltaan ja n. 40 cm korkea. Pintakasvillisuuden ja kompaktin rakenteen perusteella muodostelmilla on runsaasti ikää, ne eivät vaikuta olevan moderneja, esimerkiksi linnustukseen tai ketunmetsästykseen liittyviä suojia, niitä on toki voitu sellaisinakin myöhemmin hyödyntää, tähän voi viitata myöhempi kaivelu ja kivien siirtely. Huomioitavaa on, että mäen halki on kulkenut useita tilarajoja, kuten nykyisinkin. Perämeren rannikolta tunnetaan runsaasti myöhäiskivikauden merenrantakorkeuksilta rakkakuoppia, myös lähialueelta, vastaavat kohteet on usein tulkittu saarivaiheeseen ajoittuviksi hylkeenpyytäjien ja kalastajien tukikohdiksi. |
| metsakeskus.167010001 |
167 |
Mutala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
643319.54500000 |
6945437.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.167010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kurapuron suulta noin 150 m pohjoiseen, Pielisjoen länsirannalla, Mutalantie 18 puutarhassa pihakaivon eteläpuolella.
Asuinpaikan löytökerros on noin 1 m syvyydellä. C 14 -ajoitus (Hel-428) asuinpaikalta on 7160 +- 250. |
| metsakeskus.167010002 |
167 |
Siihtala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
642847.73800000 |
6945675.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.167010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kurapuron länsirannalla, Nurmeksen tien ja rautatien välillä. Asuinpaikka-alue on havupuuta kasvavaa kangasta, jonka eteläosassa on metsittynyt hiekkakuoppa. Alueella on todettu olevan tulisijoja ja kivikautisia löytöjä 2–4 m syvyydessä. Kohde on hautautunut Muinais-Saimaan tulvahiekkakerrosten alle.
Asuinpaikka-aluetta on tutkittu kaivauksin kahdesti (149m² vuonna 1979 ja 24 m² vuonna 2003). Asuinpaikalta löydetty palanut luu on radiohiiliajoitettu noin 7700–7550 eaa. (8560±75 BP, Hela-772) ja asuinpaikan yläpuolella havaittu tulvahiekan alle hautautunut vanha turvekerros noin 4850–4550 eaa. (5810±150 BP). |
| metsakeskus.167010004 |
167 |
Pataluoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11042 |
27000 |
645050.00000000 |
6945288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.167010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen pohjoisrannalla Rantakylässä, missä pienehkö puro laskee jokeen ja missä on yleinen uimaranta. Törmälle, etenkin puron länsipuolelle on ajettu kerros hienoa soraa ilmeisesti viemäritöiden yhteydessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille puron itärannan törmästä ja poluilta, joissa maan pinta on kulunut. Löydöt sijoittuvat törmän yläosaan ja lähinnä sen lounaaseen pistävään kärkeen.
Purouoman suun itäpuolella, törmän reunamilla on löytöjä n. 30 m matkalla, pääosin törmän länsipäässä. Törmän laella havaittiin merkkejä kivikaudesta kahdessa kohdassa ja aivan törmän länsipäässä syvemmällä (n. 60 cm) viitteitä myös mahdollisesta säilyneestä kulttuurikerroksesta. On todennäköistä että asuinpaikasta on jäljellä (sekoittuneena tulvahiekkaan) ehkä vain puolet, sen koillisosa.
Kivikautisen asuinpaikan ympäristöön on rakennettu linnoitteita, jotka kuuluvat Salpalinjan puolustusketjuun, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Pielisjokeen laskevan puron itäpuolella, uimarannan pohjoispuolella on kangasmetsässä 10 m maahan kaivettua taisteluhautaa sekä kaksi mahdollista tuliasemakuoppaa. Linnoitteita on osin täytetty. Edellä mainitusta paikasta 500 m länsilounaaseen on Sorsankadun itäpään lounaispuolella 10 m täytettyä taisteluhautaa, joka näkyy painaumana maastossa. |
| metsakeskus.167010004 |
167 |
Pataluoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
645050.00000000 |
6945288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.167010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen pohjoisrannalla Rantakylässä, missä pienehkö puro laskee jokeen ja missä on yleinen uimaranta. Törmälle, etenkin puron länsipuolelle on ajettu kerros hienoa soraa ilmeisesti viemäritöiden yhteydessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille puron itärannan törmästä ja poluilta, joissa maan pinta on kulunut. Löydöt sijoittuvat törmän yläosaan ja lähinnä sen lounaaseen pistävään kärkeen.
Purouoman suun itäpuolella, törmän reunamilla on löytöjä n. 30 m matkalla, pääosin törmän länsipäässä. Törmän laella havaittiin merkkejä kivikaudesta kahdessa kohdassa ja aivan törmän länsipäässä syvemmällä (n. 60 cm) viitteitä myös mahdollisesta säilyneestä kulttuurikerroksesta. On todennäköistä että asuinpaikasta on jäljellä (sekoittuneena tulvahiekkaan) ehkä vain puolet, sen koillisosa.
Kivikautisen asuinpaikan ympäristöön on rakennettu linnoitteita, jotka kuuluvat Salpalinjan puolustusketjuun, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Pielisjokeen laskevan puron itäpuolella, uimarannan pohjoispuolella on kangasmetsässä 10 m maahan kaivettua taisteluhautaa sekä kaksi mahdollista tuliasemakuoppaa. Linnoitteita on osin täytetty. Edellä mainitusta paikasta 500 m länsilounaaseen on Sorsankadun itäpään lounaispuolella 10 m täytettyä taisteluhautaa, joka näkyy painaumana maastossa. |
| metsakeskus.167010005 |
167 |
Ranta-Mutala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
644532.06200000 |
6945193.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.167010005 |
Asuinpaikka sijaitsee puistossa, joka rajautuu etelässä Pielisjokeen, pohjoisessa Ranta-Mutalantiehen ja idässä Sorsantiehen. Noin 50 m Pielisjoesta pohjoiseen ja noin 100 m Sorsantien länsipäästä länteen, 80 m mpy korkeuskäyrän kohdalta löytyi inventoinnissa asbestisekoitteista keramiikkaa, pii-iskos, kvartsi-iskos sekä palanutta luuta. Alueella on loivia painanteita, jotka saattavat liittyä paikalta purettuihin rakennuksiin. Puistossa maanpinta oli paikoitellen kulunut polkujen kohdalta ja tällaisesta paikasta löytyivät myös asuinpaikkalöydöt. Maaperä kohteessa on hienoa hiekkaa, ja kasvillisuus on sekametsää. |
| metsakeskus.167010005 |
167 |
Ranta-Mutala |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
644532.06200000 |
6945193.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.167010005 |
Asuinpaikka sijaitsee puistossa, joka rajautuu etelässä Pielisjokeen, pohjoisessa Ranta-Mutalantiehen ja idässä Sorsantiehen. Noin 50 m Pielisjoesta pohjoiseen ja noin 100 m Sorsantien länsipäästä länteen, 80 m mpy korkeuskäyrän kohdalta löytyi inventoinnissa asbestisekoitteista keramiikkaa, pii-iskos, kvartsi-iskos sekä palanutta luuta. Alueella on loivia painanteita, jotka saattavat liittyä paikalta purettuihin rakennuksiin. Puistossa maanpinta oli paikoitellen kulunut polkujen kohdalta ja tällaisesta paikasta löytyivät myös asuinpaikkalöydöt. Maaperä kohteessa on hienoa hiekkaa, ja kasvillisuus on sekametsää. |
| metsakeskus.167010006 |
167 |
Iiksenjoki itäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
647671.80400000 |
6943527.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.167010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Iiksenjoen itärannan pellolla, noin 15 m etäisyydellä joenrannasta. Löytöjä, kvartsi-iskoksia, tuli pellolta noin 200 m matkalta joen rannan suuntaisesti. Pelto viettää loivasti etelään, sen sijaan rantatörmän reuna viettää jokeen jyrkästi. Maaperä on hienoa savensekaista hiekkaa.
Iiksenjoen vastakkaiselta rannalta on löytynyt Ilomantsin tyypin kirves (KM 21442) Joensuu 7 Iiksenjoenranta -kohteesta. Läheisen talon omistaja kertoi, että Iiksen joesta on nostettu ruopattua maa-ainesta joenvarren pelloille. |
| metsakeskus.167010007 |
167 |
Siihtala 4 |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27000 |
642927.70400000 |
6945689.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.167010007 |
Punamulta-alue sijaitsee Pielisjoen länsipuolella olevan Siihtalan kaupunginosan puistossa, Raatesuolta virtaavan Kurapuron länsipuolella, valtatien 6 pohjoispuolella. Kurapuron uomaan sortuvalta hiekkakuopalta löytyi inventoinnissa noin 14 x 3 m kokoinen punamulta-alue. Punamulta alueen päällä on erittäin ohut turvekerros, minkä alla on 1-3 cm paksu, huuhtoutunut hiekkakerros. Punamultakerroksen paksuus vaihtelee 10-20 cm:n välillä. Sen alapuolella on puhdas hiekka. Hiekkakuopan reunalta, punamullasta, havaittiin myös yksi kvartsi-iskos. Maaperä kohteessa on hienoa hiekkaa. Kohteesta kaakkoon kulkevan polun varrella, noin 27,5 m ja 37,5 m etäisyydellä oli rautapitoista maata.
Alueen kasvillisuus on pääasiassa kuivaa mäntykangasta, mutta Kurapuron uomassa ja sen reunamilla kasvaa myös runsaasti nuoria lehtipuita ja pensaita. Kohteen pintamaa hiekkakuopan reunalla on kulunut, sillä paikassa yhtyvät useat kankaalta ja Kurapuron uomasta tulevat polut.
Siihtalan kivikautinen asuinpaikka (Joensuu 2 Siihtala 1) sijaitsee punamulta-alueesta noin 100 m lounaaseen, ja rautakirveen KM 16945 löytöpaikka (irtolöytö: Joensuu 3 Siihtala 2) noin 400 m etelään. Siihtalasta on myös löytynyt riipushioin PKM 1832 Pielisjoen rannalta, mutta sen tarkkaa löytöpaikkaa ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.167010008 |
167 |
Kukkosensaari/Kuhasalo |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
640216.81100000 |
6942410.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.167010008 |
Kukkosensaari, entinen Kuhasalo on Pielisjoen suussa sijaitseva Pyhäselkään pistävä niemi, joka sijaitsee Joensuun Penttilän kaupunginosassa. Kuhasalossa sijaitsi 1500-luvulla puinen ortodoksiluostari sekä ortodoksikalmisto. Perimätiedon mukaan luostarirakennus on sijainnut Kuhasalossa vanhan lehmuksen kohdalla, noin 200 m Luostaritiestä länteen. Kyseisellä paikalla on nyt ortodoksisen seurakunnan muistomerkki. Luostari autioitui sotien aikana, ja vuoden 1618 maakirjojen jälkeen sitä ei enää mainita asiakirjoissa.
Vuoden 2001 inventoinnissa ortodoksikalmiston paikka saatiin paikallistettua kahden tilan alueelle (9:51 ja 9:52). Kalmiston sijainnin määrittämisessä oli apuna Pentti Lavikainen, joka kertoi talon (tila 9:51 päärakennus) vanhan kaivon ja perunakuopan luota löytyneen ihmisen luita. Nämä kohteet sijaitsevat päärakennukseta länsilounaaseen. Mikäli kalmisto on ulottunut talosta etelään päin, paikalla pitkään jatkunut peltomuokkaus on todennäköisesti tuhonnut hautaukset. Maaperä kohteessa on moreenia, kasvillisuus koostuu lehtipuuvaltaisesta metsiköstä. |
| metsakeskus.169000001 |
169 |
Äijälamminmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
300458.33300000 |
6753209.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.169000001 |
Röykkiö sijaitsee Äijälammista 150 m itään kallion päällä. Se on kooltaan noin 2,5 x 3 m ja sen korkeus on noin 50 cm. Se on kasattu 20 - 30 cm halkaisijaltaan olevista kivistä kallion päälle, muttei sen korkeimmalle kohdalle. Kiviä on kahdessa, kolmessa kerroksessa. Kivet ovat sammaloituneita. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö.
Lähiympäristössä kasvaa nuorehkoa sekametsää, pääosin koivuja, mäntyjä ja kuusia. Röykkiön lähialuetta inventoitiin vuonna 2013 noin 100 metrin säteeltä, mutta muita röykkiöitä tai rakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.171010001 |
171 |
Kanavakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545261.24200000 |
6895118.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Joroisten kirkolta Tahkorantaan johtavan maantien nro 15399 ja Kanavan välisellä alueella. Maasto on loivaa hiekkakangasta, etelään päin on jyrkkä ja korkea törmä. Asuinpaikka-alueella on kaksi asumuspainannetta. Törmän reunalla havaittiin vuoden 2009 inventoinnissa 20-40 cm paksuinen tulvakerros. Maisema on muovautunut Valvatusjärveä laskettaessa. |
| metsakeskus.171010002 |
171 |
Kanavakangas N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
545311.22200000 |
6895328.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010002 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Joroisten kirkolta Tahkorantaan johtavan maantien nro 15399 pohjoispuolella, jkorkean ja jyrkkärinteisen harjun eteläpäässä, tiestä noin 150 m pohjoiseen, tanssilavasta noin 150 m lounaaseen. |
| metsakeskus.171010003 |
171 |
Kissanniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
550952.17900000 |
6894910.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010003 |
Lapinrauniot sijaitsevat Haapaselän luoteispään länsirannalla, Kissanniemessä, metsämaalla. Lapinraunio A on pienellä kalliolla. Halkaisijaltaan raunio on 3,5 m ja sen keskellä on isohko "silmäkivi". Lapinraunio B on edellisen vieressä. Se on matala, keskeltä kivetön ja halkaisijaltaan noin 3 m. Lapinraunio C on edellisistä noin 200 m luoteeseen, rantakalliolla ja kooltaan 2 x 3 m. Kaikki rauniot ovat sammalen peittämiä. |
| metsakeskus.171010004 |
171 |
Kanava |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
544467.81800000 |
6895827.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010004 |
Asuinpaikka sijaitsee pääosin valtatien 5 uuden ja vanhan linjan välillä, Kanavan pohjoispuolella. Asuinpaikka-alue jatkunee myös uuden valtatien 5 itäpuolelle. Asuinpaikka-alue on loivaa hiekkakangasta, jonka kohdalta on havaittu viisi asumuspainannetta.
Itäisin painanne sijaitsee tasaisella kankaalla, Kanavatien ja siitä etelään pellolle menevän tien risteyksestä noin 50 m kaakkoon. Painanne on suorakulmainen, noin 8 m pitkä ja 6 m leveä. Sen pitkä sivu on jokseenkin eteläpuolella (noin 15 m:n päässä) olevan rinteen reunan suuntainen. Painanteen syvyys on noin 30 cm paitsi kaakkoiskulmassa noin puoli metriä. Painanteen reunan muodosta saa sen vaikutelman, että kaakkoiskulmassa olisi ollut oviaukko. Yleensä painanteen reunat ovat loivat ja melko epämääräiset, selviä reunavalleja ei ole havaittavissa. Edellä kuvatun painanteen länsipuolella on matala, pyöreähkö, epäselvä painanne, jonka läpimitta on 6‒7 m. Painanteiden keskipisteiden väli on noin 10 m.
Muut kolme painannetta ovat ensimmäisestä 150‒200 m, etelälounaaseen laskevan rinteen reunan päällä, tasaisella kankaalla. Ne ovat muodoltaan pyöreähköjä, halkaisijaltaan 9‒13 m ja syvyydeltään 20‒30 cm (yksi painanne jopa 1 m).
Vuosina 2002 ja 2003 alueella toteutettiin mittavat kaivaukset valtatien 5 uudella linjauksella. Vuoden 2009 inventoinnissa alueen itälaidalla todettiin kaksi todennäköisesti ennestään tuntematonta asumuspainannetta.
Vuonna 2021 sähkökaapeloinnin kaivuun valvonnassa muinaisjäännösalueen eteläosissa ei havaittu merkkejä kulttuurikerroksesta tai rakenteista. Pintamaasta havaittiin kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.171010004 |
171 |
Kanava |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
544467.81800000 |
6895827.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010004 |
Asuinpaikka sijaitsee pääosin valtatien 5 uuden ja vanhan linjan välillä, Kanavan pohjoispuolella. Asuinpaikka-alue jatkunee myös uuden valtatien 5 itäpuolelle. Asuinpaikka-alue on loivaa hiekkakangasta, jonka kohdalta on havaittu viisi asumuspainannetta.
Itäisin painanne sijaitsee tasaisella kankaalla, Kanavatien ja siitä etelään pellolle menevän tien risteyksestä noin 50 m kaakkoon. Painanne on suorakulmainen, noin 8 m pitkä ja 6 m leveä. Sen pitkä sivu on jokseenkin eteläpuolella (noin 15 m:n päässä) olevan rinteen reunan suuntainen. Painanteen syvyys on noin 30 cm paitsi kaakkoiskulmassa noin puoli metriä. Painanteen reunan muodosta saa sen vaikutelman, että kaakkoiskulmassa olisi ollut oviaukko. Yleensä painanteen reunat ovat loivat ja melko epämääräiset, selviä reunavalleja ei ole havaittavissa. Edellä kuvatun painanteen länsipuolella on matala, pyöreähkö, epäselvä painanne, jonka läpimitta on 6‒7 m. Painanteiden keskipisteiden väli on noin 10 m.
Muut kolme painannetta ovat ensimmäisestä 150‒200 m, etelälounaaseen laskevan rinteen reunan päällä, tasaisella kankaalla. Ne ovat muodoltaan pyöreähköjä, halkaisijaltaan 9‒13 m ja syvyydeltään 20‒30 cm (yksi painanne jopa 1 m).
Vuosina 2002 ja 2003 alueella toteutettiin mittavat kaivaukset valtatien 5 uudella linjauksella. Vuoden 2009 inventoinnissa alueen itälaidalla todettiin kaksi todennäköisesti ennestään tuntematonta asumuspainannetta.
Vuonna 2021 sähkökaapeloinnin kaivuun valvonnassa muinaisjäännösalueen eteläosissa ei havaittu merkkejä kulttuurikerroksesta tai rakenteista. Pintamaasta havaittiin kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.171010005 |
171 |
Miiluniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547770.21200000 |
6900106.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Tahkoselän länsipuolella, kaakkoon pistävän hiekkaperäisen Miiluniemen kohdalla, Karjalanniemen talosta etelään ja lounaaseen johtavan tien ympäristössä. Asuinpaikka-alue on ehjää hiekka- ja moreeniharjua, jolla kasvaa mäntyä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellosta talosta noin 200 m koilliseen, talon pihapiiristä ja talosta 200-300 m etelään (koekuopasta ja tien laidasta) |
| metsakeskus.171010006 |
171 |
Karjalanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547960.13500000 |
6900556.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Tahkoselän länsipuolella, Karjalanniemen tilan pihapiirissä ja pellolla. Asuinpaikkalöydöt (KM 24960:1-2) ovat tulleet esille talosta noin 200 m koilliseen olevan pellon kohdalta, talon pihapiiristä sekä talosta noin 300 m pohjoisluoteeseen olevan pellon reunasta (KM 21580) |
| metsakeskus.171010007 |
171 |
Karhunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
545761.04700000 |
6894369.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Karhunlahden hovin, nykyisen museon tallin takaisella pellolla, joka nykyisin on golfkenttänä. Asuinpaikkalöydöt (seitsemän kampakeraamisen astian palasta sekä reikäkivi ) ovat tulleet aikoinaan esille viljelyspellolta ja ovat Joroisten Karhunlahden kotiseutumuseon numeroilla 4:1237-1243. |
| metsakeskus.171010008 |
171 |
Kyrönmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
546760.64500000 |
6893649.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Kerisalonsaarelle johtavan tien koillispuolella, Tahkorannalle menevän tien risteyksestä noin 2 km kaakkoon, mäntymetsässä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tie leikkauksesta, ojan reunasta.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että aiemmat koordinaatit eivät vastaa löytöpaikkojen kuvausta. Inventoinnissa löytyi saviastianpaloja, kvartsia, liuskekärjen katkelma ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.171010009 |
171 |
Likolamminharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547110.50500000 |
6893459.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kerisalonsaareen johtavan tien tien koillispuolella, Puomialan tienhaarasta noin 80 m luoteeseen, mäntykangasmetsässä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. Löydöt saviastianpaloja (asbesti- ja kivimurskasekoite), kvartsi-iskoksia, palanutta luuta.
Asuinpaikat Likolamminharju 1-5 muodostavat käytännössä yhden laajan muinaisjäännösalueen, vaikka ne koekuopitushavaintojen ja topografian puolesta ovat selvästi erillisiä ja osin eriaikaisia asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.171010010 |
171 |
Timolanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549449.56700000 |
6891890.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Kerisalonsaareen johtavan tien eteläpuolella, Hoviniemen kartanon päärakennuksesta 750 m kaakkoon, Timolanmäen hiekkakuopan alueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkakuopan itäreunasta. Vuoden 2009 inventoinnissa hiekkakuopasta todettiin otetun jonkin verran hiekkaa, todennäköisesti juuri asuinpaikkalöytöjen kohdalta. Todennäköisesti asuinpaikkaa on kuitenkin jäljellä hiekkakuoppaa ympäröivällä ehjällä kankaalla ja kohteen rajaus on tehty tämän mukaisesti. |
| metsakeskus.171010011 |
171 |
Rydänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549209.66100000 |
6893769.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Keriselän luoteispuolella, Pursiniemen Rydänkorvella, niemen kärkeen menevän metsätien koillispuolella heti Rydänniitylle menevän tienhaaran jälkeen loivasti kaakkoon nousevassa rinteessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsä-äestetyltä alueelta alueella olevan irtolohkareen ympäriltä. |
| metsakeskus.171010012 |
171 |
Petäjäselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547030.51300000 |
6899747.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Tahkorannasta Kuvansiin menevän tien koillispuolella, Laaksolan talosta noin 200 m kaakkoon, kangasmetsässä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien koillipuolelta ojanleikkauksesta. Asuinpaikka jatkuu mahdollisesti myös tien toiselle puolelle. |
| metsakeskus.171010013 |
171 |
Äppäistenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548010.11200000 |
6901856.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010013 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Äppäistentienniementien luoteispuolella, noin 300 m Äppäistenniemen talosta luoteeseen. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille pellon hiekkaisimman kohdan alueelta peltomultakerroksen pinnasta pellon mutkassa olevan pienen metsäalueen edustalta. Vuoden 2010 inventoinnissa ei uusia havaintoja (pelto nurmella). |
| metsakeskus.171010014 |
171 |
Viertola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541172.87600000 |
6899007.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvikylän tien länsipuolella, Kolman tienristeyksestä noin 200 m pohjoiseen, kangasmetsästä pelloksi raivatulla alueella. Maaperä alueella on hiekkaista. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille peltomaan pinnasta. |
| metsakeskus.171010015 |
171 |
Kolman kansakoulu A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539433.56400000 |
6900386.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kolman tien molemmin puolin koulun kaakkoispuolella kangasmetsä- ja peltoalueilla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu metsämaasta pelloksi raivatulta alueelta sekä tienleikkauksesta. |
| metsakeskus.171010016 |
171 |
Kolman kansakoulu B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539533.52700000 |
6900466.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010016 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla, Kollinjoelle menevän tien molemmin puolin ja noin 80 m Kolman koulusta koilliseen. Asuinpaikkalöydöt on poimittu peltomullasta. |
| metsakeskus.171010018 |
171 |
Juhanalan kartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
541212.87300000 |
6894449.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Iitonen -järven eteläpuolella, Juhanalan kartanon pellossa, kartanon päärakennuksesta noin 150 m luoteeseen. Palanutta savea (KM 26730) on tullut esille pellon hyvin tummasta, hiekkaisesta kohdasta. Vuonna 1987 paikalta on löydetty rautainen nuolenkärki. Esine on maanomistajan hallussa, mutta siitä on julkaistu kuva Joroisten perinnekirjassa (painettu 1990, sivu 350).
Kohde on mahdollisesti vaurioitunut, joten kohteen tila ja kunto olisi hyvä selvittää tarkastuksen avulla (ks. myös seurantakohta). |
| metsakeskus.171010019 |
171 |
Somerikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542352.41700000 |
6893469.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Välijoen pohjoisrannalla olevalla pellolla, radasta noin 200 m lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille pellon pinnasta, selvästi erottuvan peltoterassin "lahdenpohjukasta". |
| metsakeskus.171010020 |
171 |
Liunan peltokumpare |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541692.68100000 |
6893789.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Välijoen pohjoisrannasta noin 100 m päässä Linnankoskentien kaakkoispuolella, peltoalueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille selvästi ympäristöstään kohoavan moreenikumpareen kohdalta. |
| metsakeskus.171010021 |
171 |
Kaislaharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545771.02000000 |
6899707.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasalmelle menevän tien pohjoispuolella, mäntytaimikkoalueella, Kaislaharjun lounaisosassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien pohjoispuolisesta tienleikkauksesta. Kohteen laajuus ja säilyneisyys ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.171010022 |
171 |
Pietilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530117.31100000 |
6901766.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksämäelle menevän radan lounaispuolella, Pietilän tilalle johtavan tien luoteispuolella olevan pellon kohdalla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu pellon kohdalle sijoittuvan rantaterassin päältä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa.
Vuonna 2024 tehdyssä inventoinnissa asuinpaikan todettiin jatkuvan junaran pohjoispuolelle, jossa hakkuuaukelta havaittiin kvartsi-iskoksia noin 7 x 13 metrin kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.171010023 |
171 |
Ruuskala |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
547030.53900000 |
6893449.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010023 |
Kauttaaltaan sammaleen peittämä hyväkuntoinen kuopparakenne, läpimitta n. 3 m. Todennäköinen hiilihauta. |
| metsakeskus.171010024 |
171 |
Juurionkannas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
554467.55700000 |
6890390.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010024 |
Kolme pyyntikuoppaa noin 10 metrin päässä toisistaan. Pyyntikuopat sijaitsevat Kerisalonsaaren itärannalla, Juurionniemeen johtavan kannaksen itäreunassa. Kuopat ovat noin 20 m pituisella aluella rannalle menevästä polusta etelään. Ne ovat halkaisijaltaan 1,5 - 5 m. |
| metsakeskus.171010025 |
171 |
Rauhala |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
554347.60700000 |
6889571.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010025 |
Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee Kerisalonssaren itäreunalla, kangasmetsässä, Salonsaaresta Juurioon menevän tien länsipuolella, Rauhalaan menevän tien risteyksen kohdalla, noin 2 m:n päässä tiestä. Kuoppa on ollut inventointihetkellä puutarhajätteen peitossa. |
| metsakeskus.171010026 |
171 |
Kotkanpolku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546030.93100000 |
6895928.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotkatjärven kaakkoisrannan harjualueella, loivassa rinteessä, Kotkanpolun varrella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsän äestysjäljistä. |
| metsakeskus.171010027 |
171 |
Kotkatjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545771.03100000 |
6896908.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotkatjärvestä pohjoiseen, järvestä noin 100 m:n päässä, järven rantaan menevän mökkitien tienhaarasta runsaat 50 m koilliseen. Alueella on havaittavissa kolme eri rantaterasssia. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille keskimmäisen terassin kohdalla olevista metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.171010028 |
171 |
Ikolanmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
546170.87000000 |
6896868.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Ikolanmäessä, Kotkatjärvelle menevän mökkitien tienhaaran kohdalla, tien molemmin puolin. Tienhaaran kohdalla on havaittavissa selvä rantaterassi. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien koillispuolen tienleikkauksesta (KM 27212:1) sekä noin 15 m tienhaarasta tehdystä koekuopasta (KM 27212:2). Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Tienhaarasta noin 60 metriä etelään on hiilimiilu. |
| metsakeskus.171010029 |
171 |
Torstilanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543092.10300000 |
6897288.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Liponselän kaakkoisrannalla, peltoterassilla Kanavan uoman tuntumassa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille peltomullasta. Veden pinta on noussut Valvatuksessa ja varsinkin sen kaakkoisosassa koko Valvatuksen Saimaasta erikseen kuroutumisen ja järvenlaskun välisen ajan. Pellolta löytyneet kvartsit ovat voineet joutua veteen rantatörmän eroosion seurauksena. Mahdollisesti asuinpaikkaa on vielä jäljellä pellon pohjoispuolella niemekkeessä. |
| metsakeskus.171010030 |
171 |
Huhuinniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543209.45800000 |
6897544.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Huhuinniemen metsäalueella, Akohlahden ja Varismäen välissä, Huhuinniemeä kiertävän metsätien varrella noin 300 m suurista hiekkakuopista länteen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsäautotien lounaispuolelle kaivetusta koekuopasta sekä metsäautotien reunalta. |
| metsakeskus.171010031 |
171 |
Koskenniska A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536534.75100000 |
6896628.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Huutokosken rannan tuntumassa, korkealla peltoterassilla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille peltomullasta. Maaperä laajan ja tasaisen peltoterassin kohdalla on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.171010032 |
171 |
Koskenniska B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536614.71800000 |
6896568.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Huutokosken rannalla, matalalla peltoterassilla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille peltomultakerroksesta ja ylemmälle pellolle johtavalta traktoritieltä. |
| metsakeskus.171010033 |
171 |
Huutokoski A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536974.56900000 |
6896548.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Huutokosken rannan tuntumassa, viljelyspellolla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille peltomullasta.
Vuonna 2023 tehdyssä kaapelivalvonnassa alueelta ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Valvonta tehtiin muinaisjäännösalueen reunoilla ja osin sen ulkopuolella. Asuinpaikkaa voi olla säilyneenä rakentamattomalla metsäalueella. |
| metsakeskus.171010034 |
171 |
Huutokoski B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536954.58000000 |
6896508.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Huutokosken rannan tuntumassa luoteeseen nousevalla terassilla, pellon ja kangasmetsän alueella. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille pellon ja metsän rajalta.
Vuonna 2023 tehdyssä kaapelivalvonnassa alueelta ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Valvonta tehtiin muinaisjäännösalueen reunoilla ja osin sen ulkopuolella. Asuinpaikkaa voi olla säilyneenä rakentamattomalla metsäalueella. |
| metsakeskus.171010035 |
171 |
Rantahovi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541252.84100000 |
6899187.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvikylästä Palviaisiin menevän tien itäpuolella, Hietalaan johtavan tienhaaran tuntumassa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille tienhaaran pohjoispuolella heikosti erottuvan peltoterassin reunan tuntumasta. Asuinpaikan eteläpuolisella metsäalueella on kaksi hiilimiilua. |
| metsakeskus.171010036 |
171 |
Kolmajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538713.86100000 |
6900226.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Kolmajärven kaakkoispuolella, pellolla junaradan vieressä. Asuinpaikka-alueen halki kulkee Pasalankylään johtava hiekkatie. Asuinpaikkalöydöt on tullut esille radan edustalla selvästi erottuvan peltokumpareen alueelta sekä tästä noin 200 m:n päästä samalta korkeudelta pellon ja metsän reunasta. |
| metsakeskus.171010037 |
171 |
Rauhanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537574.33700000 |
6894329.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokoniemessä, Rytkölästä Rauhaniemeen johtavan hiekkatien varrella, noin 100 m Viholan tienhaarasta Rauhaniemeen päin, metsämaalla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.171010038 |
171 |
Kattilalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537414.40200000 |
6894929.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokoniemessä, kuusimetsien ympäröimällä hiekkapellolla, Kattilanlampi-nimisestä suosta lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille pellon tasaiselta lakialueelta. |
| metsakeskus.171010039 |
171 |
Mustalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548569.89900000 |
6897987.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasalmentien koillispuolella, noin 1 km vanhasta Kuvansintien risteyksestä olevalla pienellä koivua ja mäntyä kasvavalla kumpareella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tienleikkauksesta sekä tien koillispuolelle tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.171010040 |
171 |
Hynnilänsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550229.21400000 |
6902146.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Hynnilänsaaressa, Pekinsaareen johtavan tien molemmin puolin, noin 50 m mökeille johtavasta tienhaarasta luoteeseen. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille ojanleikkauksesta ja tien lounaispuolella kaivetusta koekuopasta. |
| metsakeskus.171010041 |
171 |
Messalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550429.14100000 |
6900226.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Messalon-saaren kaakkoisosassa, kesämökeille johtavan tien kakkkoispuolelle jäävän osittain umpeenkasvaneen hiekkakuopan kaakkoisosassa. Asuinpaikka-alue lienee suurimmaksi osaksi hiekanoton tuhoama. |
| metsakeskus.171010042 |
171 |
Tuovilanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546810.58300000 |
6902925.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Katisenlahdessa, vanhan Kuvansintien koillispuolella, Katisenlahteen johtavasta tiestä noin 150 m etelään olevan pellon kohdalla.Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Katisenlahteen johtavan puron viereisen lehtipuita kasvavan peltosaarekkeen kohdalta, 80-100 m saarekkeesta lounaaseen. |
| metsakeskus.171500001 |
171 |
Sysmänjärvi Kalmasaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
531067.93600000 |
6899832.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.171500001 |
Kalmasaareen liittyy useita tarinoita: vv. 1860-80 saareen olisi haudattu Putilovin rautatehtaan venäläisiä työntekijöitä ja paikkakunnalla liikkuneita irtolaisia, saari on toiminut savuniemeläisten kesähautauspaikkana ja siellä kerrotaan olevan myös Sysmään hukkuneiden hautoja. Luita saarelta on löytynyt mukaan useaan otteeseen. Asiaa on kertojan mukaan tutkittu jonkin tahon (?) toimesta. |
| metsakeskus.172010001 |
172 |
Sikosaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
466862.95400000 |
6858203.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010001 |
Paikka sijaitsee Puulaveden Sikosalmen etelärannalla, niemen kärjessä olevalla kalliolla. Siellä on kolme matalaa kiviröykkiötä, jotka ovat kooltaan (etelästä pohjoiseen) 8 x 6,5 (korkeus alle metri, keskellä kuoppa), 3 x 3 ja 4 x 4 m. Röykkiöt on rakennettu miehen nosteltavista kivistä. Pienemmät röykkiöt sijaitsevat lähes vierekkäin, suurin on keskimmäisestä röykkiöstä noin 8 m päässä. |
| metsakeskus.172010002 |
172 |
Kälä-Pirttijoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
463884.14700000 |
6859263.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010002 |
Paikka sijaitsee Kälän Pirttijoen itärannalla, Unkurinniemeen vievän pikkutien varressa, sen itäpuolella. Maasto laskee loivasti länteen kohti Pirttijokea. Pikkutien molemmin puolin on hiekkakuoppia. Maaperä on etupäässä hienoa hiekkaa, ylempänä rinteessä se on karkeampaa.
Löytöjä on tehty hiekkakuopan reunoilta, ja vuonna 1989 ja 1990 paikalla on suoritettu koekaivauksia. Asuinpaikasta noin puolet on tuhoutunut hiekanotossa. Asuinpaikan lounaispuoli, joka sijaitsee metsässä ja taimikossa, on vielä ehjää. Tulisijassa olleesta hiilirenkaasta on saatu merovingiaikainen ajoitustulos: 1260 +/- 100 BP (Hel-2054), joten paikalla on ollut kivikautta myöhempääkin toimintaa.
Vuoden 1992 inventoinnissa löytyi keramiikkaa, kvarteja ja palanutta luuta lähes kaikilta hiekkakuopan reunoilta. Havaintojen perusteella asuinpaikkaa olisi jäljellä suuren hiekkakuopan ja sen eteläpuolella olevan metsätien välillä.
Lähistöllä ovat asuinpaikat Kälä-Pirttijoki 2 ja 3. |
| metsakeskus.172010002 |
172 |
Kälä-Pirttijoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
463884.14700000 |
6859263.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010002 |
Paikka sijaitsee Kälän Pirttijoen itärannalla, Unkurinniemeen vievän pikkutien varressa, sen itäpuolella. Maasto laskee loivasti länteen kohti Pirttijokea. Pikkutien molemmin puolin on hiekkakuoppia. Maaperä on etupäässä hienoa hiekkaa, ylempänä rinteessä se on karkeampaa.
Löytöjä on tehty hiekkakuopan reunoilta, ja vuonna 1989 ja 1990 paikalla on suoritettu koekaivauksia. Asuinpaikasta noin puolet on tuhoutunut hiekanotossa. Asuinpaikan lounaispuoli, joka sijaitsee metsässä ja taimikossa, on vielä ehjää. Tulisijassa olleesta hiilirenkaasta on saatu merovingiaikainen ajoitustulos: 1260 +/- 100 BP (Hel-2054), joten paikalla on ollut kivikautta myöhempääkin toimintaa.
Vuoden 1992 inventoinnissa löytyi keramiikkaa, kvarteja ja palanutta luuta lähes kaikilta hiekkakuopan reunoilta. Havaintojen perusteella asuinpaikkaa olisi jäljellä suuren hiekkakuopan ja sen eteläpuolella olevan metsätien välillä.
Lähistöllä ovat asuinpaikat Kälä-Pirttijoki 2 ja 3. |
| metsakeskus.172010003 |
172 |
Pajulanlahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
464044.07300000 |
6860782.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010003 |
Paikka sijaitsee Joutsa-Kangasniemi tieltä noin 180 m kaakkoon, Siikaveden rannasta noin 100 m:n päässä, vanhalta Kälän tieltä 70 m kaakkoon, metsässä lähellä sähkölinjaa. Röykkiö on sammaloitunut ja noin metrin korkuinen, epämääräinen. |
| metsakeskus.172010004 |
172 |
Kälä-Pirttijoki 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
463784.18400000 |
6858993.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010004 |
Paikka sijaitsee Kälän Pirttijoen itärannalla, Jokirinteen talosta 300 m pohjoiseen ja Koiviston-Jokirinteen tilustien risteyksestä 180 m etelään, Jokirinteeseen vievän tien varressa noin 80 m:n matkalla, tien tasolla ja ylemmällä tasolla rinteessä tien itäpuolella.
Tien ojasta poimittiin runsaasti palanutta luuta ja kvartsia vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä. Asuinpaikan alempi taso tuhoutunut ilmeisesti suureksi osaksi tuhoutunut, sen sijaan ylempi taso tien itäpuolella ehjä. Paikalla on ainakin yksi asumuspainanne.
Lähistöllä ovat asuinpaikat Kälä-Pirttijoki 1 ja 3. |
| metsakeskus.172010005 |
172 |
Kälä-Pirttijoki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
463624.25200000 |
6858963.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010005 |
Paikka sijaitsee Kälän kylässä, Kälän kaupalta 1 km koilliseen, Pirttijoen länsipuolella olevan suuren hiekkakuopan pohjoisosan itä- ja pohjoisreunalla.
Asuinpaikka on melko laaja ulottuen koordinaateista ainakin 100 m etelään ja pohjoiseen. Suuri osa kohteesta lienee tuhoutunut hiekanotossa, pohjoispäässä vielä ehjää kulttuurikerrosta jäljellä, samoin luultavasti Pirttilän talon etelä- ja itäpuolella.
Hiekkakuopan pohjoisosan seinämistä on löytynyt runsaasti keramiikkaa (Ka I:2 ?).
Lähistöllä ovat asuinpaikat Kälä-Pirttijoki 1 ja 2. |
| metsakeskus.172010006 |
172 |
Kälä-Unkurinniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
464473.91000000 |
6859373.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010006 |
Paikka sijaitsee Siikaveden Koivistonlahden eteläpuolella, Pirttijoesta 700 m itään, Marjosaareen ja koilliseen mökeille vievän tien risteyksessä, teiden välisellä alueella kangasmetsässä.
Löydöt tehtiin invenoinnin 1992 yhtydessä koekuopista, joissa oli likamaata. Paikka vaikutti tuolloin ehjältä, ja se sijaitsee teiden välissä on noin 40 m leveällä muinaisella rantakaistalla. |
| metsakeskus.172010007 |
172 |
Kälä-Unkurinniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
464603.85900000 |
6859163.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010007 |
Paikka sijaitsee Siikaveden Unkurinniemen eteläosan itälaidalla, nykyisen suon (muinaisen salmen) länsirannalla, Siikavedestä noin 250 m länteen ja mökkitiestä 90 m lounaaseen.
Paikka oli vuoden 1992 inventoinnin aikaan täysin koskematon ja ehjä. Se sijaitsee harjanteen laella terassitasanteella kangasmetsässä. Paikalla on selvä rantatörmä. Löydöt tehtiin vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä koekuopista, joissa oli myös likamaata. |
| metsakeskus.172010008 |
172 |
Lapinlampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448050.56000000 |
6848317.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010008 |
Paikka sijaitsee Joutsenlammen lomakylän hotellirakennuksesta 1450 m etelään, maantiestä 170 m eteläkaakkoon ja Lapinlammesta 120 m pohjoiskoilliseen, länteen menevien metsäteiden välisellä alueella hiekkakuopan itäreunalla.
Asuipaikka lienee pääosaksi tuhoutunut hiekanotossa, pieni ripe on jäljellä pohjoisen mökkitien laidalla, hiekkakuopan itäpuolella niemekkeessä (koko noin parikymmentä neliömetriä).
Paikka kuuluu noin 500 x 400 m suuruiseen alueeseen, jossa on useita asuinpaikkoja (172 01 0008 - 172 01 0012), mutta jossa koekuopituksen perusteella on selviä löydöttömiä välejä. Siksi muinaisjäännöskohteet alueella ovat erillisiä. |
| metsakeskus.172010009 |
172 |
Lapinlampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448130.52600000 |
6848147.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010009 |
Paikka sijaitsee Joutsenlammen lomakylästä 1,6 km etelään, Lapinlammen itäpuolella noin 60 m, niemeen vievän mökkitien varrella olevan hiekkakuopan etelä- ja itäreunoilla.
Pitkänomaisen kuopan eteläpäästä tehtiin vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä asupaikkalöytöjä, pohjoisosa oli löydötön. Asuinpaikasta lienee jäljellä enää rippeet. Kuopan reunalla oli kvartsia, luuta ja kulttuurikerrosta. Hiekkakuopasta noin 50 m itään, niemen muinaisella itärannalla on asuinpaikka Lapinlampi 3, joka kuitenkin saattaa olla asuinpaikkaa vaikka kohteiden väliltä ei tehty löytöjä. Paikka on muinainen niemi, suojaisan lahdenpoukaman itäranta.
Paikka kuuluu noin 500 x 400 m suuruiseen alueeseen, jossa on useita asuinpaikkoja (172 01 0008 - 172 01 0012). |
| metsakeskus.172010010 |
172 |
Lapinlampi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448190.50300000 |
6848127.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010010 |
Paikka sijaitsee Joutsenlammen lomakylän päärakennuksesta 1630 m etelään, Angesselän rannasta 80 m länteen ja Lapinlammesta 100 m itään.
Paikka liittyy kohteeseen Lapinlampi 2, joka on eteläpuolella. Asuinpaikka koskematon ja ehjä. Paikalla on komea muinainen rantatörmä, jonka päällä asuinpaikka on. Koekuopissa oli vahvaa likamaata ja löytöjä. Paikan laajuus on pohjois-eteläsuunnassa selvittämättä. |
| metsakeskus.172010011 |
172 |
Lapinlampi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
447850.64200000 |
6847947.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010011 |
Paikka sijaitsee Jotusenlammen päärakennuksesta 1820 m etelään, Lapinlahden pohjukasta 245 m länteen ja etelään vievästä maantiestä 50 m koilliseen, pienen suon länsireunalla.
Koekuopituksen perusteella paikka vaikuttaa verrattain suppealta. Löydöt ovat peräisin kuopista, joissa oli myös likamaata. |
| metsakeskus.172010012 |
172 |
Lapinlampi 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448130.52500000 |
6848397.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010012 |
Paikka sijaitsee Joutsenlammen lomakylän päärakenuksesta 1379 m etelään, Rikkalahden pohjasta 200 m kaakkoon ja Haaviston mökkitiestä 60 m pohjoiseen, mäen länsirinteellä.
Paikka on kohteesta Lapinlampi 1 noin 100 m etelään, ja se on ehjä, mutta vaikuttaa suppea-alaiselta. Löydöt ovat peräisin koekuopista, joissa oli myös likamaata. |
| metsakeskus.172010013 |
172 |
Joutsenlampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448460.38600000 |
6849906.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010013 |
Paikka sijaitsee Joutsenlammen lomakylän päärakennuksesta 400 m itäkoilliseen, maantieltä 50 m etelään ja sähkölinjasta 40 m luoteeseen, polun ja rantavallin leikkauksessa.
Vallin läpi kaivettu tie on osaksi tuhonnut asuinpaikan. Löydöt muinaisen vallin päältä, hiekanottopaikan reunalta. Lähellä, noin 120 m koilliseen, on asuinpaikka Joutsenlampi 2 ylemmällä tasolla. |
| metsakeskus.172010014 |
172 |
Joutsenlampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448550.35500000 |
6849986.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010014 |
Paikka sijaitsee Joutsenlammen lomakylän päärakennuksesta 520 m itäkoilliseen, maantien pohjoispuolella, tien varrella sähkölinjan alla.
Vuoden 1992 inventoinnin aikaan paikalla metsä oli hakattu ja laikutettu, muutoin se vaikutti eheältä. Tie sivuaa asuinpaikan reunaa, pääosa asuinpaikasta on kuitenkin tietä ylempänä. |
| metsakeskus.172010015 |
172 |
Joutsenlampi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448230.48500000 |
6849327.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010015 |
Paikka sijaitsee Joutsenlammen lomakylän päärakennuksesta 6200 m kaakkoon, Huutoniemen itärannalla, niemen kärjestä noin 120 m koilliseen rantatörmällä.
Törmä on avoin ja paikoin sotuva. Kvartsia ja luuta löydettiin vuoden 1992 inventoinnissa törmän päältä. Vieressä asumuspainanteen näköinen kuopanne, josta ei kuitenkaan tehty löytöjä. Asuinpaikka on mahdollisesti osittain tuhoutunut törmän sortuessa. Koska asuinpaikka sijaitsee lähistön asuinpaikkoja alempana, on todennäköistä, että se on niitä nuorempi, mahdollisesti metallikautinen. |
| metsakeskus.172010016 |
172 |
Siikavesi-Myllylahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
465923.33100000 |
6856954.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010016 |
Paikka sijaitsee Puulaveden Siikaveden Myllylahden itäpuolella 170 m ja hiekkarannalta 100 m etelään, mökkitien eteläpuolisesa loivassa rinteessä.
Asuinpaikka oli vuoden 1992 inventoinnin aikana ehjä, mutta sen laajuus itä-länsisuunnassa jäi selvittämättä. Vuoden 2005 inventoinnissa löydettiin kvartseja aikaisemman löytöpaikan lisäksi myös siitä itään. |
| metsakeskus.172010017 |
172 |
Kirkkokivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451269.29000000 |
6843529.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010017 |
Paikka sijaitsee valtatien 4 luoteispuolella 220 m ja Kirkkokivestä (iso siirtolohkare) noin 180 m lounaaseen, törmällä, polun varressa.
Komealla muinaisella rantatörmällä, noin 100 m mpy, on tasanne kahden meäennyppylän välissä. Polun itäpuolelle tehdyistä muutamista koekuopista löytyi likamaata ja palanutta luuta. Alue ja maasto ovat varsin sopivat asuinpaikalle, vaikka löydöt olivatkin niukkoja. Lähistöllä saattaa olla muitakin asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.172010018 |
172 |
Karijoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441123.32800000 |
6853205.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010018 |
Paikka sijaitsee Suuri-Kurjärven länsipuolella, Karijoen suulta noin 480 m länsiluoteeseen, Hartolaan vievän tien itäpuolella ja Karijoen sillasta 180 - 400 m etelään.
Tien itäpuolella on tien ja suon välissä harjanteella noin 10 - 20 m leveä terassi. Suon laidassa se päättyy selvään muinaiseen rantatörmään. Maaperä on hiekkamoreenia.
Löytöjä tehtiin törmältä etenkin alueen ääripäistä, mutta myös muinaisen lahdekkeen keskivaiheilta. Alueella on ilmeisesti sijainnut laajahko asuinpaikka muinaisen Suur-Puulan (Tammi-Puula) lasku-uoman varrella. Löydöt ovat koekuopista. Törmällä kulkee traktoriura, muuten paikka oli vuoden 1992 inventoinnin aikaan ehjä. Vastarannalla on kohde Joutsa Karijoki 2. |
| metsakeskus.172010019 |
172 |
Karijoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441143.31600000 |
6853475.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010019 |
Paikka sijaitsee Suuren Kurjärven länsipuolella, Karijoen suulta 750 m luoteeseen, Hartolaan menevän tien itäpuolella ja Karijoen sillasta 80 m pohjoiseen.
Kapealla pohjois-eteläsuuntaisella harjulla, tien laidalla on pieni hiekanottopaikka, jonka reunoilta tehtiin löytöjä, kvartsia ja luumuruja. Syksyllä 1992 hiekkakuoppa oli laajempi kuin saman vuoden toukokuussa. Asuinpaikkaa oli siis tuhoutunut lisää. Ehjää asuinpaikkaa on mahdollisesti jäljellä vielä harjun kapeassa eteläkärjessä.
Vuoden 2005 inventoinnissa havaittiin hiekanotoan jatkuneen hiekkakuopan pohjoispuolella. |
| metsakeskus.172010020 |
172 |
Joutsenlampi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448110.52600000 |
6850606.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010020 |
Paikka sijaitsee Joutsenlammen lomakylän päärakennuksesta noin 800 m pohjoiseen ja Joutiaisen lomakylän pohjoisimman rivitalon pohjoispäädystä 40 m pohjoisluoteeseen, pururadan kohdalla, törmän päällä.
Paikalla on jyrkkä ja korkea muinainen rantatörmä, ja asuinpaikkaa on ehjänä pururadan moilemmin puolin. Löydöt ovat koekuopista. |
| metsakeskus.172010021 |
172 |
Onkimanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446671.09400000 |
6852735.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010021 |
Paikka sijaitsee Pappisten kylän itälaidalla, Joutsa-Luhanka tien varrella, tien pohjoispuolella, levähdyspaikasta 220 m kaakkoon.
Paikalla on korkea tieleikkaus ja koilliseen vievä pieni metsätie. Tieleikkauksessa oli runsaasti kvartseja noin 100 m matkalla. Tieltä noin 40 m pohjoiseen on pieni hiekkakuoppa, jonka seinämissä oli palanutta luuta. Hiekkakuoppa oli vasta tehty vuonna 1992 ja asuinpaikasta oli ilmeisesti ainakin silloin jäljellä vielä melko paljon, vaikka tieleikkaus ja alapuolinen pelto olivatkin rikkoneet sitä. |
| metsakeskus.172010022 |
172 |
Honnistenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450119.73400000 |
6846378.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010022 |
Paikka sijaitsee Angesselän eteläosassa olevan Honnistenniemen länsirannalla, Lankiansalmen itäpuolella, rannasta noin 120 m itään, rinteen laella, niemen kärkeen vievän mökkitien länsipuolella 130 m ja Kellolahden talosta 500 m luoteeseen.
Paikalla on suurehko drumliinimainen muodostuma, jonka eteläkärjessä kohde on. Maaperä on yleensä kivistä, jopa louhikkoista, löytöalue on kuitenkin selvästi vähäkiviempää, paikalla hiekkainen linssi rinteen laen tuntumassa. Maasto on laikutettua metsää, mutta muuten asuinpaikka on ehjä. Löydöt ovat laikutusvaoista. |
| metsakeskus.172010023 |
172 |
Kälä-Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
462544.69400000 |
6857753.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010023 |
Paikka sijaitsee Kälän kaupalta ja tienriesteyksestä 650 m lounaaseen, Hakalan talosta 200 m itäkaakkoon ja Mäntyrannan talosta 200 m luoteeseen, pellon reunassa, törmällä tien eteläpuolella.
Paikan ilmoitti kivikirveen KM 27307 löytäjä Juha Nieminen. Kirveen löytöpaikalla oli kvartseja ja luuta syksyllä 1992. Paikalla on muinainen rantatörmä, jonka korkeus on noin 94 m mpy. Kohteen alhainen sijainti saattaisi viitata varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.172010023 |
172 |
Kälä-Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
462544.69400000 |
6857753.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010023 |
Paikka sijaitsee Kälän kaupalta ja tienriesteyksestä 650 m lounaaseen, Hakalan talosta 200 m itäkaakkoon ja Mäntyrannan talosta 200 m luoteeseen, pellon reunassa, törmällä tien eteläpuolella.
Paikan ilmoitti kivikirveen KM 27307 löytäjä Juha Nieminen. Kirveen löytöpaikalla oli kvartseja ja luuta syksyllä 1992. Paikalla on muinainen rantatörmä, jonka korkeus on noin 94 m mpy. Kohteen alhainen sijainti saattaisi viitata varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.172010024 |
172 |
Viherinkoski A |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
456996.98000000 |
6844219.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172010024 |
Paikka sijaitsee Puulaveden muinaisen lasku-uoman (Kälän) varrella, muinaisessa ja nykyisessä salmipaikassa Viherinkosken länsirannalla, vanhan sillan (museosilta) pohjoispuolella.
Suonteen Rakkolanselän etelärannalta noin 10 m länteen on siirtolohkare (museosillan länsipäästä noin 20 m pohjoiseen). Kuviot ovat siirtolohkareen itäkaakkoon katsovalla kyljellä. Lohkareen koko on noin 8 x 5 m, korkeus hiukan yli 4 m. Lohkareen kyljessä paljolti tuhoutunut punavärillä tehty maalaus, josta on erotettu (P. Kivikäs, T. Sepänmaa) mahdollinen tikku-ukko, ihmiskuvio ja katkelmallinen hirvieläin.
Viherinkosken itärannalla, suunnilleen vastapäätä em. maalausta, noin 80 m siitä itään, museosillan pohjoispuolella, on veteen laskevassa pienessä ja matalassa kallioseinämässä melkein vesirajassa vaaleassa kalliopinnassa todettu vuonna 1990 (Mirja Miettinen)punaista väriä (Viherinkoski B). Luultavasti kysymyksessä on pienen kalliomaalauksen jäänteet. |
| metsakeskus.172500002 |
172 |
Laitjärvi Huiska |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
460434.63200000 |
6836124.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172500002 |
Huiskan talon maalla kerrottaan sijainneen entisen hautausmaan, josta aikaa 150-200 v (v. 1961). |
| metsakeskus.172500004 |
172 |
Suontee Virtasalmi |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
458461.38300000 |
6847095.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172500004 |
Suonteenjärven pohjoisosassa, Virtasalmen yläosassa länsirannan suurissa kivissä on halkaisijaltaan 10-15 cm rautarenkaita rautatapin päässä. Renkaat ovat tukkilauttojen kiinnitystä varten ja ilmeisesti "yhtiön miesten laittamia".
|
| metsakeskus.172500005 |
172 |
Suontee |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
461603.11000000 |
6848320.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.172500005 |
Suonteen itärannan suurissa rantakivissä on 3-numeroisia lukuja, jotka ovat kertojan mukaan isojaon aikaisia kalavesien rajamerkkejä. |
| metsakeskus.173000001 |
405 |
Kaskirauniontie |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
580277.63300000 |
6779565.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173000001 |
Likosenlahden venesataman pohjoisrannalla, Kaskirauniontien varrella, joitakin viljelysröykkiöitä. |
| metsakeskus.173000005 |
405 |
Tuuhala |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
585710.44100000 |
6781594.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173000005 |
Mahdollinen rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.173000006 |
405 |
Leppäsmäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
586043.00000000 |
6769147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173000006 |
Mäen eteläharjalla halkaisijaltaan 3 m hieman suppilomainen kuoppa, jonka syvyys on 50-70 cm. Kuopan reunat ovat loivahkot. Kuoppaan tehdyssä koekuopassa oli havaittavissa kaksoispodsoli, maa on hienoa hiekkaa. Kuoppa lienee luettava ajaltaan ja tarkoitukseltaan epämääräisiin muinaisjäännöksiin. |
| metsakeskus.173000007 |
405 |
Urkonsaari E |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
590490.47800000 |
6789509.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173000007 |
Latomus sijaitsee Urkonsaaren itärannalla, jyrkähköllä rantaterassilla. Latomus on nelikulmainen, kooltaan noin 1 x 1 m. |
| metsakeskus.173000008 |
405 |
Keski-Lyly S |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
582723.62900000 |
6784309.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173000008 |
Halkaisijaltaan 10-metrinen vallillinen, syvä kuoppa ja 3-metrinen matalahko painanne. |
| metsakeskus.173000009 |
405 |
Tervahauta |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
586023.31100000 |
6782850.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173000009 |
Jänhiälän kylän Tervahaudan talon maalla Saimaan rannassa Laakunlammen koillispuolella on poikittain rantaan nähden noin 40 m pitkä ja 1,5 m leveä sammaloitunut matala kiviaidan näköinen latomus. |
| metsakeskus.173000010 |
405 |
Hovi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
588661.24500000 |
6783592.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173000010 |
Jänhiälän Karhunpään niemessä on Hovin tilan (om. Katri Lähde) maalla kymmenkunta kiviröykkiötä, jotka ovat ilmeisesti peltokiviröykkiöitä tai kaskiraunioita. |
| metsakeskus.173000011 |
700 |
Jukka |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
581127.00000000 |
6791216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173000011 |
Kohde sijaitsee kivikkoisella länteen viettävällä moreenirinteellä. Paikalla kasvaa pääasiassa mäntyä. Alueella on noin 70 x 100 m laajuisella alueella 20 kiviröykkiötä, joiden halkaisija on 1,5 - 3,5 m. Röykkiöiden läheisyydessä ei ole havaittu viitteitä vanhoista pelloista, minkä vuoksi kyseessä on luultavasti kaskiröykkiöt. Sen sijaan röykkiöalueen itäreunalla on kiviaita, joka itäpuolella on havaittavissa vanhaa peltoaluetta. Aita liittynee pellon raivaamiseen.
Kohde on muutettu vuoden 2015 inventoinnin perusteella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.173010001 |
700 |
Mietinsaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
586868.95100000 |
6787522.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010001 |
Asuinpaikka sijaitsee mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla Mietinsaaren eteläpään harjualueen itärannalla, suunnilleen Ruissaarta vastapäätä.
Eri korkuisilla eri korkuisilla rantatörmillä sijaitsevan asuinpaikan laajuus on ainakin 250 x 75 m. Paikalla on kaksi asumuspainannetta sekä muita mahdollisesti kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kuopanteita. Saviastia-aineisto edustaa varhaista asbestikeramiikkaa (ns. Kaunissaaren keramiikkaa), nuorempaa varhaiskampakeramiikkaa (ka I:2) ja Pöljän/Kierikin keramiikkaa. Keramiikan perusteella paikalla on ollut asutusta aikavälillä 4400–1900 eKr. (kalibroitu ajoitus).
Kohteen pohjoisosassa on Salpalinjaan liittyvä konekivääripesäke. |
| metsakeskus.173010002 |
405 |
Onnenmaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
588844.14200000 |
6788544.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Urkonsaaren lounaispäässä jyrkähkön hiekkaharjanteen tyvellä. Löytökeskittymiä on kahdessa paikassa, mutta kysymyksessä lienee yhtenäinen alue (eteläpää 1-luokan kohde). Löydöt kvartsia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.173010003 |
405 |
Urkonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
590408.51700000 |
6789325.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Urkonsaaren itäpään kaakkoisrannalla, mäntyä kasvavalla rantatörmällä. Paikka on kallion jakaman hiekkarannan takana. Alueella on myös juoksuhauta. Löydöt tyypillistä kampakeramiikkaa ym. |
| metsakeskus.173010004 |
405 |
Suomensalo |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
572970.58700000 |
6777326.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Suomensalon saaren itäosassa, pienen lahden perukassa. Seitsemästä röykkiöstä kolme on muita selvempiä. Ne sijaitsevat noin 20 m rannasta rehevässä sekametsässä pienen kallion alapuolella. Röykkiöt ovat todennäköisesti kaski- ja/tai peltoraunioita. |
| metsakeskus.173010006 |
405 |
Muukonsaari |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
579118.10200000 |
6780095.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Muukonsaaren länsipään itärannalla, tiheässä kuusikossa. Röykkiöitä kaksi ryhmää: tiheässä kuusikossa 7 röykkiön ryhmä noin 20 m päässä rannasta ja niistä noin 50 m luoteeseen 4 röykkiötä. Todennäköisesti viljelysraunioita. |
| metsakeskus.173010008 |
405 |
Kaivola |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
585625.47000000 |
6782581.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010008 |
Röykkiöt sijaitsevat Laakunlammen lounaispuolella harjumaastossa olevassa notkelmassa. Röykkiöitä on viisi. Röykkiöiden halkaisija on noin 3 m, korkeus noin 1,2 m, ladottu lähes samankokoisista kivistä, vahvasti sammaloituneita. Röykkiö nro 3 on tutkittu. Todennäköisesti kaskiraunioita. |
| metsakeskus.173010009 |
405 |
Harjula |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
587684.70200000 |
6768667.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Kangasmäen länsirinteessä, notkelmassa, jonka reunassa hiekkakuoppa. Sekämetsässä on kaikkiaan 18 röykkiötä noin 20 x 30 m:n alueella. Saattavat olla viljelysraunioita, mutta ovat huomattavan tiiviinä ryhmänä.
Yksittäisten röykkiöiden koordinaatit vuoden 2022 inventointiraportissa. |
| metsakeskus.173010010 |
405 |
Luhdanlahti |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
581607.09100000 |
6780946.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010010 |
Kuppikivi sijaitsee Arposenniemen länsirannalla, Luhdanlahdesta noin 40 m:n päässä. Kivi on noin 1,2 m korkea siirtolohkare, jossa on 18 kuppia ja pari mahdollista kupin alkua. |
| metsakeskus.173010011 |
405 |
Suur-Suomensalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576239.25900000 |
6781294.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Saimaassa olevan Suomensalon saaren luoteisrannalla, sorapohjaisella mäntykankaalla. Löydöt kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.173010012 |
405 |
Suur-Suomensalo 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
576958.96600000 |
6780425.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Saimaan Suomensalon eteläkärjessä, etelään suuntautuvalla loivalla hiekkakankaalla. Paikalla on ainakin seitsemän selvähköä asumuspainannetta sekä lukuisia epäselviä. Löydöt keramiikkaa, luuta, kvartsia. Alue on luonnonsuojelualuetta. |
| metsakeskus.173010013 |
405 |
Ala-Lyly |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
583492.32100000 |
6784134.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Saimaan Ala-Lyly -saaressa, sen etelärannalla, pohjois-eteläsuuntaisen rantatörmän etelä"kärjessä". Tässä kohdassa on törmän päällä asumuspainanne. Löydöt kvartsia, piitä, luuta. |
| metsakeskus.173010014 |
405 |
Keski-Lyly |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582893.56400000 |
6784317.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Saimaan Keski-Lyly -saaressa, sen kaakkoiskärjessä sijaitsevan Joutsenon Veneseuran mökin ympäristössä, muinaisella etelään ja kaakkoon suuntautuvalla rantatörmällä. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.173010015 |
405 |
Kohosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
572730.67900000 |
6779495.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Saimaan Haukiselän keskellä, selän lähes ainoalla harjusaarella. Kohosaari on noin 200 m pitkä ja 50 m leveä saari, jonka keskiosassa maaperä on hiekkaa, ja molemmissa päissä selvästi kivikkoisempaa, osin moreenia. Ilmeisesti asuinpaikka rajoittuu saaren keskikohdan kuivalle, hiekkaiselle alueelle. Löydöt keramiikkaa, kvartsia. |
| metsakeskus.173010016 |
700 |
Sammalisenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
586659.02700000 |
6787732.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Mietinsaaressa, sen itärannalla olevan Sammalisenlahden eteläpuolella, lahden ja suon välissä. Täällä on pieni hiekkakumpare, johon on tehty hiekkakuoppa. Kuopan reunoilta löytyi pari kvartsi-iskosta ja palaneita kiviä. Ilmeisesti paikalla on ollut pieni leiripaikka varhaisella metallikaudella, kun kumpare on ollut saarena Sammalisenlahden suussa. Kumpareella on myös jonkin verran lohkareikkoa ja iso siirtolohkare. Kumpareella kasvaa mäntymetsä. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.173010017 |
700 |
Temoniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
586968.90700000 |
6787306.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Mietinsaaren kaakkoisimmassa niemessä, laajan Temoniemen itärannalla. Ympäristö on louhikkoista, sora/hiekkapohjaista mäntykangasta. Paikalla on kaksi asumuspainannetta, kooltaan 7 x 7 m ja 7 x 5 m. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.173010018 |
700 |
Nievare |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
586515.08700000 |
6787165.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Mietinsaaren etelärannalla, jonne tulee tie. Kohteen itäpuolella oleva alava kosteikko on nimeltään Nievare. Paikalla on yleinen veneranta. Asuinpaikka on kohtalaisen laaja ulottuen ainakin Mietinsaaren asuinpaikalle johtavalta metsäautotieltä idässä Salpalinjan asemiin lännessä, eli asuinpaikkaa on noin 150 metrin matkalla. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä, luuta. |
| metsakeskus.173010019 |
700 |
Huusniemi 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
585433.51300000 |
6790678.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Mietinsaaren Huusniemen etelärannalla, mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla, rannalla olevien kesämökkien takana ja niistä luoteeseen muinaisrantaterasseilla. Asuinpaikkalöytöjä on kahdella rantaterassilla. Paikalla on ainakin kolme asumuspainannetta. Vuoden 2015 inventoinnissa asuinpaikan todettiin jatkuvan lännemmäs metsähakkuuaukean puolelle. Muinaisjäännösalueelta on löytynyt keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.173010020 |
700 |
Huusniemi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
585864.33700000 |
6790878.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Mietinsaaren Huusniemen itäkärjessä, mökkitontilla. Paikalla on yksi mahdollinen asumuspainanne. Löytöjä on kerätty sekä mökin ympäristössä kaivoa varten kaivetusta maasta että koekuopista. Löydöt kvartsia, luuta ja keramiikkaa. |
| metsakeskus.173010021 |
700 |
Liudunniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
583263.37800000 |
6791509.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010021 |
Kohde sijaitsee järvelle laskevan rinteen ja sen alapuolelta kulkevan mökkitien kohdalle. Paikalla erottuu tumma hiilen sekainen hiekka, minkä perusteella kohde on rajattu. Alueella on havaittu rautakuonaa. Kohde on sijainnut aiemmin pellolla, mutta nykyisin se on mökin pihamaata ja osa peltokerroksesta on kuorittu pois. Muinaisjäännös on todennäköisesti säilynyt parhaiten mökkitien yläpuolella olevassa rinteessä, joka on nykyisin metsämaastoa. |
| metsakeskus.173010022 |
700 |
Hiekkasaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
584044.06400000 |
6792596.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Mietinsaaren pohjoispuolella, Korosniemenselällä olevassa Hiekkasaaressa, joka on maastoltaan hienohiekkaista mäntykangasta. Saarella on eteläkärjen koekuoppalöytöjen lisäksi myös yksi asumuspainanne ja yksi muu kuopanne. Löydöt keramiikkaa, piikärki, kvartsia, piitä, luuta. |
| metsakeskus.173010023 |
700 |
Liudunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
583403.32100000 |
6791525.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010023 |
Asuinpaikka sijaitsee pienellä mäntyä kasvavalla tasanteella Liudunmäen tilan venevalkaman yläpuolella. Paikalta on löytynyt keramiikkaa sekä kvartsia. Alueen rajaus on tehty topografian perusteella. |
| metsakeskus.173010024 |
405 |
Tervastenranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
575439.58900000 |
6778885.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010024 |
Asuinpaikka sijaitsee loivasti luoteeseen viettävällä mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla Haukiselän rannalla. Paikalla on yksi asumuspainanne, joka sijaitsee aivan rannalla olevan mökin halkovajan pohjoispuolella. Asumuspainanteen koko on noin 6 x 4,5 m ja siihen tehdystä koekuopasta löytyi keramiikkaa, kynsitaltta, kvartsia ja palanutta luuta. Painanteen ulkopuolelle tehdystä koekuopista ei saatu talteen löytöjä, mutta havaittiin likamaata. |
| metsakeskus.173010025 |
700 |
Veranhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
585227.59000000 |
6790809.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Mietinsaaressa, Huusniemen länsipuolella, Huuslahdenniityn ja Holholahden välisellä muinaisella kannaksella, joka nousee etelässä selvänä törmänä suosta ja pohjoisessa loivasti rantaterasseina ja -valleina Saimaasta. Paikalta on löytynyt kvartsia.
Kohteen rajausta on laajennettu vuoden 2015 inventoinnin perusteella. |
| metsakeskus.173010026 |
405 |
Siikasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
573520.37200000 |
6777086.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Joutsenon ja Lappeenrannan rajalla olevassa Siikasaaressa, jonka eteläkärjessä oleva mökki kuuluu Lappeenrantaan ja muu osa saaresta Joutsenoon. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.173010027 |
405 |
Saarenoja 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
592731.65300000 |
6771639.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Monnonmäen ja Kuurmanpohjan välitse kulkevan Saarenojan pohjoispuolella olevalla niemekkeellä. Alue on peltoa. Paikka on muinaisen Ancylusjärven vuonon rannalla. Muinainen niemeke erottuu terassina ja törmänä jokilaakson peltorinteellä. Löydöt kivitaltta, kvartsia, piitä. Löydöt ovat tulleet esille terassin reunamilta länsi- ja itärinteeltä. Asuinpaikka on suhteellisen laaja, arviolta 150 m:n matkalla muinaisrannan suunnassa. Mesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.173010028 |
405 |
Saarenoja 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
592959.56200000 |
6771525.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010028 |
Mesoliittinen asuinpaikka sijaitsee Monnonmäen ja Kuurmanpohjan välitse kulkevan Saarenojan pohjoispuolella olevalla hiekkaisen mäen laen keskivaiheilla, mäen eteläreunalla. Käyttöaikanaan asuinpaikka on sijainnut pienessä saaressa. Asumisen aikainen rantataso on mm. fosforitutkimuksen perusteella 47 m mpy tasolla. Asuinpaikkaa eri ole todettu alemmalla tasolla missään lähirinteillä, asia on tarkastettu laikutetusta hiekkamaasta alueen ympäriltä useana vuotena paikalla kaivettaessa.
Ancylusjärvi ei ole ulottunut asumisen aikana kyseiselle tasolle. Se on ollut tuolloin n. 40 m tasolla. Jokilaaksoon on ennen asumista tai sen varhaisvaiheessa kuroutunut Yoldiamerestä ja patoutunut järvi. Kynnys on ollut Venäjän rajan tuntumassa olleen kapeikon kohdalla missä on nyt mm, kalliojyrkänne.
Kaivauksissa on havaittu pohjaltaan maahan kaivettu asumus. Löydöt kvartsia, runsaasti pii-iskoksia ja -esineitä, palanutta luuta sekä Sigir-tyyppisen luukärjen palanut kärkikatkelma. Radiohiiliajoitukset osoittavat asuinpaikan iäksi 8800–8550 calBC. |
| metsakeskus.173010029 |
405 |
Saarenoja-Muilamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
593929.17800000 |
6770834.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010029 |
Mesoliittinen asuinpaikka sijaitsee Monnonmäen ja Kuurmanpohjan välitse kulkevan Saarenojan pohjoispuolella, korkean kallioisen mäen kaakkoisjuurella olevalla hiekkaisella tasanteella. Paikka on rajavyöhykkeellä (Venäjän rajasta 160 m), metsässä. Osa kohteesta on tuhoutunut kaivantojen (1941?) vuoksi. Löydöt kvartsia, piitä, palanutta luuta. Hirven luusta saatu radiohiiliajoitus ajoittaa kohteen noin 8400 eaa. Asuinpaikan taustalla on myös kvartsilouhos. |
| metsakeskus.173010029 |
405 |
Saarenoja-Muilamäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27011 |
593929.17800000 |
6770834.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010029 |
Mesoliittinen asuinpaikka sijaitsee Monnonmäen ja Kuurmanpohjan välitse kulkevan Saarenojan pohjoispuolella, korkean kallioisen mäen kaakkoisjuurella olevalla hiekkaisella tasanteella. Paikka on rajavyöhykkeellä (Venäjän rajasta 160 m), metsässä. Osa kohteesta on tuhoutunut kaivantojen (1941?) vuoksi. Löydöt kvartsia, piitä, palanutta luuta. Hirven luusta saatu radiohiiliajoitus ajoittaa kohteen noin 8400 eaa. Asuinpaikan taustalla on myös kvartsilouhos. |
| metsakeskus.173010030 |
405 |
Mielikonoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
588327.42000000 |
6774289.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010030 |
Asuinpaikka on Saarenojan laaksossa sijainneen muinaisjärven pohjukassa, Mielikonojan koillispuolella, Suurivuoren juurella, hiekkaisen tasanteen luoteisreunalla. Paikka on koskematon ja ehjä, kuusimetsää, maaperä hienoa hiekkaa. Järven kynnys on nykyisen Venäjän rajan kohdalla.
Paikalla löytyneestä palaneesta luusta on tehty C14 ajoitus vuonna 2010: Hela-2486 palanut luu, 13C -27,9, BP 8939 ± 56, cal 8246 - 8008 BC (8200 todennäköisin). |
| metsakeskus.173010031 |
405 |
Rajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
593936.16700000 |
6772656.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Hangasojan eteläpuolella olevan laakean mäen tasaisen laen itäreunan keskikohdalla, mäen itäisimmän pienen kalliopaljastuman länsipuolella. Paikka on muinoin ollut pieni kaakkoon aukeava lahdeke. Paikalla on muinainen rantatörmä, jonka laelta löydöt (kvartsia) tulivat. Asutuksen aikaan paikka on ollut saari. Mesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.173010032 |
405 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
594115.09100000 |
6773325.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Tikanhuudonmäen eteläpuolella pellon luoteiskulmassa. Pellossa on laaja asuinpaikka, löydöt (kvartsia) tiheimmillään 38 m:n korkeudella. Asuinpaikka jatkunee lännessä metsään. Mesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.173010033 |
405 |
Hiekkasilta N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
594239.04400000 |
6773461.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Huuvessuonojan länsipuolella, ojaan laskevan peltorinteen yläosassa, Tikanhuudonmäen kaakkoispuolella, mäen juurella. Paikka on lähelle kalliota ulottuvan hiekkaisen peltosaran kohdalla. Asuinpaikka saattaa jatkua peltosaran eteläpuolella olevaan kuusikkoon. Löydöt kvartsia. Mesoliiittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.173010034 |
405 |
Hiekkasilta-hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
594160.07000000 |
6773657.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010034 |
Mesoliittinen asuinpaikka sijaitsee Huuvessuonojan länsipuolella, pellon ja Tikanhuudonmäen kalliorinteen välisessä metsässä, pellon reunassa olevan kotitarvehiekkakuopan länsireunassa. Löydöt (kvartsia, piitä, palanutta luuta) hiekkakuopan reunalta. Koekaivauksessa löytyi myös kivikirves.
Koekaivauksessa saadusta makrofossiilinäytteestä, kuusen kävyn suomu, C14-ajoitus (Hela-472) on noin 5400 cal BC. 14C näyte on mahdollisesti metsäpalosta eikä asumisen aikainen. Korkeuden perusteella kyseessä on hyvin varhaisen Ancylusvaiheen aikainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.173010035 |
405 |
Korpiaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594561.91200000 |
6773836.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpiahon talon eteläpuolella, kahden kallioisen mäennyppylän välissä olevalla pellolla, länteen (luoteeseen) viettävällä peltorinteellä. Paikka on savimoreenipeltoa. Löydöt (kvartsia) ovat tulleet kolmesta eri kohdasta. Mesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.173010036 |
405 |
Holmanjoki-Jokiniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
594813.81100000 |
6773377.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Holmanjokilaakson pohjoisrinteellä, laaksoon (etelään) laskevan peltorinteen laella, Messionmäen eteläpuolella, peltoon kurottuvan kalliopaljastuman länsipuolella. Löydöt kvartsia, noin 100 m matkalla. Mesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.173010037 |
405 |
Holmanjoki Tauru |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
594652.87900000 |
6772949.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Huuvessuonojaan (länteen) laskevan peltoaukean itälaidalla olevan jyrkkärinteisen mäen laidalla, missä pelto ulottuu mäen päälle. Löydöt kvartsia. Asuinpaikka saattaa jatkua kaakkoispuoleisessa metsässä. Mesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.173010038 |
405 |
Rajaharjun Länsipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
594173.07100000 |
6771856.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.173010038 |
Asuinpaikka sijaitsee kallioiden välisessä kapeassa peltosarassa, saran länsi- ja pohjoisreunoilla, rajavyöhykkeeltä noin 200 m länteen. Peltosarka on "täynnä kvartseja". Asuinpaikka jatkunee metsän puolelle. Mesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.174010001 |
297 |
Västinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564902.97500000 |
6986412.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010001 |
Asuinpaikka sijaitsee pienen Ruokosen järven länsipäässä ja Akonpohjasta maatalousoppilaitokselle vievän tien pohjoispuolella, Ruokosesta laskevan ojan luoteispuolella, Kokkarisen talosta noin 200 m luoteeseen olevalla kaakkoon viettävällä viljelyspellolla. Asuinpaikalla on Muinais-Saimaan rantatörmä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltotöiden yhteydessä edellä mainitun muinaisen rantatörmän päältä. |
| metsakeskus.174010002 |
297 |
Kalmoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567002.08600000 |
6998937.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuotjärven Ison-Karkeisen saaren länsikärjessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kuluneelta hiekkarannalta, lähinnä vesirajasta noin 100 m matkalta. Saaressa on myös epämääräisiä kuopanteita ja perimätiedon mukaan sinne on haudattu ison vihan aikaan. |
| metsakeskus.174010003 |
297 |
Metsärinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559685.06600000 |
6988101.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Muuruveden Kumpulahdesta noin 350 m pohjoiseen, Nilsiään vievän tien pohjoispuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Munamäen talosta noin 200 m kaakkoon olevan viljelyspellon alueelta. Maaperä alueella on hiesupitoista. |
| metsakeskus.174010004 |
297 |
Selkälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564831.00000000 |
6997589.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuotjärven lounaisosassa olevan Selkälänniemen keskivaiheilla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Selkälän talosta noin 150 m länteen olevalta loivasti länteen ja lounaaseen viettävältä viljelyspellolta. Maaperä alueella on hiekkapitoista. Löytöjä on aikoinaan tehty ilmeisesti myös päärakennuksesta kaakkoon olevalta peltoalueelta, noin 150-200 metrin päästä päärakennuksesta. |
| metsakeskus.174010005 |
297 |
Pikonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566662.23100000 |
6994728.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuotjärvestä lähtevän virran niskan länsipuolella olevassa Pikonniemessä. Asuinpaikkalöydöt (kvartsi-iskoksia) ovat tulleet esille niemen itäreunalta saha-alueelta eteläkaakkoon jatkuvalta rantaosuudelta vesirajasta ja vedestä. Asuinpaikka-alue lienee suurimmalta osaltaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.174010006 |
297 |
Pitkäniemi N |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
557935.79100000 |
6983403.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010006 |
Kuona- tai malmikasa sijaitsee Västinniemen länsipään Pitkäniemen pohjoisrannalla olevalla äestetyllä hakkuualueella, rannasta noin 80 m kaakkoon ja niemen kärjen pohjoisrannalla olevan pellon itäpäästä noin 80 m itään, loivasti pohjoisluoteeseen laskevalla rinteellä. Kuonaa esiintyy suppealla alalla matalana kasana turpeen alla. Kohteesta noin 300 m lounaaseen on Pitkäniemen (Juankoski 12) varhaismetallikautinen asuinpaikka.
Noin 15 m kuona- tai malmikasan raportoidusta sijaintipaikasta kaakkoon näkyy Lidar 5p -korkeusmallissa selvä vallillinen kuopparakenne, jonka luonteen selvittäminen vaatisi maastotarkastusta. |
| metsakeskus.174010007 |
297 |
Valkeinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559115.31800000 |
6983293.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Västinniemen länsiosassa olevan Valkeinen-lahden koillispuolella, rannasta noin 160 m päässä, tien eteläpuolella olevan pellon itälaidalla, pellon yläosassa olevalla tasanteella tien ja jyrkähkön peltorinteen välisellä alueella, Rastiniemeen (pohjoiseen) vievän tien risteyksestä noin 100 m länteen. Maaperä alueella on hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon pinnalta.
Löydöt on tehty karhitusta pellosta muutaman kymmennen metrin matkalta: kvartsi-iskoksia ja esineitä tien eteläpuolisen pellon itäosasta, tiestä 10-30 m, jyrkentyvän rinteen reunoilta. Alin löytö pellon itäreunassa olevan sähkölinjan tolpan pohjoispuolelta. Pellon länsipäässä ei löytöjä havaittu, vaikka maaperässä ja geomorfologiassa ei suurta eroa itäosaan ole (rinne tosin hieman jyrkkenee lännessä). Pellon itäpuoleiselle metsään tehdyt koekuopat löydöttömiä.
Rannasiirtymiskronologian mukaan paikka on ollut asumiskelpoinen n. 3000-2200 eaa aikavälillä eli kivikauden lopulla. |
| metsakeskus.174010008 |
297 |
Valkeinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558957.38100000 |
6983076.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Västinniemen länsiosassa olevan Valkeinen-lahden koillispuolella olevassa pienessä niemekkeessä, viljelyspellon kohdalla, rannasta noin 20 m päässä. Maaperä alueella on hienoa hiesuhiekkaa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu peltomullasta. Topgrafian perusteella asuinpaikka on arveltavissa melko pienialaiseksi. |
| metsakeskus.174010008 |
297 |
Valkeinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
558957.38100000 |
6983076.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Västinniemen länsiosassa olevan Valkeinen-lahden koillispuolella olevassa pienessä niemekkeessä, viljelyspellon kohdalla, rannasta noin 20 m päässä. Maaperä alueella on hienoa hiesuhiekkaa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu peltomullasta. Topgrafian perusteella asuinpaikka on arveltavissa melko pienialaiseksi. |
| metsakeskus.174010009 |
297 |
Luukkonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558705.47200000 |
6986622.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Matikkasalmen pohjoisrannalla, Lamposaaresta noin 200 m itään, rannasta noin 120 m päässä, jyrkähkön rinteeen juurella, rantaan menevästä metsätiestä noin 120 m kaakkoon, korkean kallion länsipuoleisessa länteen aukeavassa notkelmassa, isosta siirtolohkareesta noin 10 m etelään. Maaperä alueella on hiekkaa, kun se ympärillä muutoin on kivistä hieta-hiesumoreenia. Asuinpaikka-alue on pienialainen, sitä rajoittaa joka puolelta kostea ja lohkareinen maaperä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestyskohdista. |
| metsakeskus.174010010 |
297 |
Taivallahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
563203.65900000 |
6985532.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Muuruveden kaakkoisrannalla, maaseutuopistosta noin 700 m etelään, Navaslammen sillasta noin 350 m luoteeseen, vanhan tien ja rannan välisellä alueella noin 150 m matkalla eri korkeustasoilla. Asuinpaikan itäpää sijaitsee länteen menevän metsätien risteyksen kohdalla, lännessä asuinpaikan raja on epävarma. Alueella on muinaisia rantatörmiä.
Asuinpaikka-alueella on kaksi matalana painaumana maastossa näkyvää asumuspainannetta 89 m:n korkeustasolla olevan törmän päällä. Toinen painanteista on alueen luoteispäässä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.174010011 |
297 |
Laajalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
554667.08800000 |
6988891.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Juankosken Karhonveden pohjoisrannalla, Iso-Konttilammen lounaispuolella, sen laskuojan ja järven yhtymäkohdasta noin 90 m luoteeseen ja Konttilammen talosta noin 200 m kaakkoon, kesämökille vievän tien kohdalla, mökistä noin 50 m: päässä, rantasaunalle vievän polku-uran kohdalla. Asuinpaikka-alue on jyrkän rinteen laella olevassa noin 20 m leveässä, tasaisessa, lohkareiden ympäröimässä notkelmassa.
Paikka on ollut muinainen saari, jonka kaakkoon pistävässä pienessä niemekkeessä asuinpaikka on sijainnut. Paikalla on hiekkakerrostuma kallioiden välisessä pienessä notkelmassa. Sen itäpuolella on lohkareikko. Länsipuolella kalliota ja kauempana tasattu ja peitetty mökin pihamaa. Pohjoisraja on epävarma, mutta kovin kauas tien pohjoispuolelle ei paikka ulottune. Asuinpaikkalöydöt, asbestisekoitteista keramiikkaa, ovat tulleet esille mökkitien viereen (rannan puolelle) tehdystä koekuopasta. Lisäksi tien laidalla olevan pienen kuopan reunalla havaittiin palaneen luun siruja. |
| metsakeskus.174010012 |
297 |
Pitkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
557665.90100000 |
6983233.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Västinniemen länsipäässä olevan Pitkäniemen etelärannalla, niemen kärjessä, sen pohjoisrannalla olevan pellon tien vierelle tulevan kulmauksen kohdalta suoraan etelään noin 20 m , vanhan hiekkakuopan kohdalla ja sen länsipuolella, ulottuen hiekkakuopasta noin 70 m länteen, rannan ja sähkölinjan välisellä alueella. Maaperä alueella on hiekkaa.
Hiekkakuopasta noin 40 m länteen on yksi mahdollinen, matalana painaumana maastossa näkyvä asumuksenpohja. Sen kohdalle tehdystä koekuopasta on tullut esille tekstiilikeramiikkaa (KM 31450:1) |
| metsakeskus.174010012 |
297 |
Pitkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
557665.90100000 |
6983233.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Västinniemen länsipäässä olevan Pitkäniemen etelärannalla, niemen kärjessä, sen pohjoisrannalla olevan pellon tien vierelle tulevan kulmauksen kohdalta suoraan etelään noin 20 m , vanhan hiekkakuopan kohdalla ja sen länsipuolella, ulottuen hiekkakuopasta noin 70 m länteen, rannan ja sähkölinjan välisellä alueella. Maaperä alueella on hiekkaa.
Hiekkakuopasta noin 40 m länteen on yksi mahdollinen, matalana painaumana maastossa näkyvä asumuksenpohja. Sen kohdalle tehdystä koekuopasta on tullut esille tekstiilikeramiikkaa (KM 31450:1) |
| metsakeskus.174010013 |
297 |
Selkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566842.18700000 |
6987811.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Akonveden itäosassa olevan Akonsaaren eteläpuoleisen länsikärjen etelärannalla, kärjestä noin 200 m itään, rannasta noin 20-30 m, jyrkässä ja korkeassa rantatörmässä olevalla pienellä hiekkapohjaisella tasanteella. Maaperä alueella on kivistä moreenia.
Asuinpaikka-alue rajoittuu luontaisesti etelässä, idässä ja pohjoisessa jyrkkään rinteeseen ja lännessä kiviseen maastoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.174010014 |
297 |
Hovinsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566192.44100000 |
6989421.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Akonveden koillisosassa olevan Voudinsaaren länsipään etelärannalla, Varpasaareen menevän tien pohjoispuolella, noin 80 m Hovinsalmen sillasta ja tiestä 5-10 m pohjoiseen olevalla hiekkaisella tasanteella. Maaperä asuinpaikka-alueella on hiekkamoreenia. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.174010015 |
297 |
Suuri Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
568921.26200000 |
7010722.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010015 |
Suuri Kalmosaari sijaitsee Pisavuorelta noin 2,3 km itään. Saari on pitkänomainen, luode-kaakkosuuntainen, melko matala ja tasalakinen. Pääosin saaren maaperä on moreenia, mutta sen itäreunalla ja pohjoispäässä on avokalliota. Saaren kasvillisuus on nuorta ja tiheää mäntymetsää. Saaren pohjoispäässä, kallion rajalla kasvaa myös kuusia ja täällä maaperä on melko savista. Saarta on ikimuistoisista ajoista käytetty tarvepuun hankintaan, jonka lisäksi sieltä on otettu hiekkaa kotitarpeiksi länsirannalla olevasta pienehköstä hiekkakuopasta.
Saaren laella, moreeni- ja saviperäisellä alueella on noin 30 kpl hautamaisia, pitkänomaisia ja matalia painaumia, jotka erottuvat maastossa enemmän tai vähemmän selvästi. Painaumien pituus on 1,5-2,0 m ja leveys noin 0,5 m. Painaumien suunta on vaihtelee lounas-koillinen -suunnasta luode-kaakko -suuntaan. Painaumat muodostavat paikoin pieniä ryhmiä, ja paikoin ne leikkaavat toisiaan.
Perimätiedon mukaan saareen on haudattu isonvihan aikana sinne menehtyneen kasakkapartion jäännökset. Saaren on arveltu olleen myös kesähautuumaasaarena. Saaresta on kerrottu löytyneen ihmisen luita hiekan oton yhteydessä ja myöhemmin luita on kerrottu löytyneen painaumia kaivettaessa.
Vuoden 2011 tarkastuksen aikana hiekkakuopan reunoilta havaittiin muutama kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.174010016 |
297 |
Sorvalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568661.44100000 |
6992799.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010016 |
Kohde sijaitsee Ison Vehkalahden Haapakaarteenlahden pohjoispuolella, Sorvalammen eteläosasta 80-100 m itään, pellon pohjoisosassa, ladosta 80-100 m etelään. Paikalla on muinainen, etelään pistävä niemeke, joka erottuu savisessa pellossa hiekkaisena, matalana töyräänä. Pellon pinnalta on poimittu talteen kvartsi-iskoksia, -säleitä ja -ydin. Asuinpaikka saattaa ulottua pohjoisemmaksikin, mutta alue oli siellä inventointihetkellä kyntämättä eikä havaintoja voitu tehdä. |
| metsakeskus.174010017 |
297 |
Kaavintie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570400.74000000 |
6992469.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010017 |
Kohde sijaitsee Pienen Vehkalahden länsipuolella, rannasta 180 m päässä, Kaavintien varrella, tien länsipuolella, Ison Vehkalahden Kinnunlahdesta 0,6 km pohjoiseen. Etelään laskevan peltorinteen hiekkaisesta yläosasta on poimittu talteen kvartsia. Asuinpaikkaa lienee tuhoutunut Kaavintietä tehtäessä. |
| metsakeskus.174010018 |
297 |
Kaunisharju N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570700.61900000 |
6991570.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010018 |
Kohde sijaitsee Pienen Vehkalahden ja Ison Vehkalahden välisellä kannaksella, laajalahden ja Kinnunlahden välissä, Kaavintien itäpuolella, asuinrakennuksen pohjoispuolella olevalla pellolla. Pellon pinnasta on poimittu talteen kvartsi-iskoksia. Kaavintien länsipuolelta, asuinpaikasta noin 0,1 km länteen, aivan rannan tuntumasta on löytynyt kivikirves (KuM 6160), mutta paikalla ei ole havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.174010019 |
297 |
Pitkälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571230.40900000 |
6990690.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010019 |
Kohde sijaitsee Ison Vehkalahden eteläpään itärannalla, rannasta noin 50 m päässä, Kiviniemeen vievästä tiestä 70 m pohjoisluoteeseen, pellolla olevan metsäsaarekkeen eteläpuolella. Pellon pinnasta, noin 10 x 10 m kokoiselta alueelta, on poimittu talteen kvartsi-iskoksia ja mahdollinen maasälpäesine. Maaperä paikalla on hietaa. |
| metsakeskus.174010020 |
297 |
Miilulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
566788.00000000 |
6994312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174010020 |
Kohde sijaitsee Juankosken keskustassa, Niskakosken etelärannalla, ammattioppilaitoksesta noin 0,2 km pohjoisluoteeseen. Paikalta on löytynyt runsaasti saviastianpaloja, piitä, kvartsia ja palanutta luuta.
Asuinpaikkalöytöjä on tehty virran rannalta ja vedestä laajalta alueelta arviolta noin pisteiden 6994368/566765 ja 6994148/566974 väliseltä alueelta. Asuinpaikka-alue on ilmeisesti sijainnut alueen pohjoisosan alavammalla alueella, josta avautuu näkymä kohti Pisaa. Alueen rantatörmä on vahvasti erodoitunut ja alueen historiallinen maankäyttö on muokannut rantaa. Ranta-alueen matalampi pohjoisosa on ollut mm. Juantehtaiden aikaan laivojen rantautumisaluetta ja rannassa on pidetty pyykkitulia. Pohjoisosan maaperä on paikoin sekoittunut ja vahvasti nokeentunut, eteläpuolella maa-aines muuttuu kivensekaiseksi. |
| metsakeskus.174500001 |
297 |
Karhonvesi Mustalahti |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
555779.64600000 |
6987511.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174500001 |
Enso Gutzeit suoritti Karhonveden ranta-alueella puutavaran lajittelua 1900-luvun alusta 1950-luvun puoliväliin asti. Lajittelupaikka käsitti ranta-alueen, joka oli erotettu ns. pankapuomeilla linjalla Saunaniemi-Koivusaari-Jätäsaari-Jänisluoto- Purtosaaren kaakkois- ja luoteispää-Laajalahti. Alueen kivissä on ehkä n. 40-50 rautarengasta, jotka on tarkoitettu puutavaralauttojen ja nippulauttojen kiinnitystä varten. Ilmeisesti renkaita on alettu laittaa jo 1900-luvun alkukymmeninä.
Renkaat ovat halkaisijaltaan 15-20 cm, ja ne on pujotettu rautatangon silmukkaan, joka on puolestaan kiinnitetty kiveen tai kallioon porattuun reikään. Tangon alapäässä on halkeama, johon on asetettu rautainen kiila, ja kiinnitystä on vahvistettu vielä rikillä. Samanlaisia kiinnitysrenkaita löytynee todennäköisesti muualtakin Karhonveden ja Muuruveden rannoilta.
|
| metsakeskus.174500002 |
297 |
Vuotjärvi |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
555779.64600000 |
6987511.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.174500002 |
Vuotjärven rannoilla on Kymiyhtiön tukinuittoon liittyviä, tukkilauttojen ja uittoväyliä reunustavien puomien kiinnitykseen tarkoitettuja renkaita. Kertoja näki niitä 1930-luvulla.
Renkaita on ilmeisesti myös Petäjäselän rannoilla. Vuotjärven pintaa on nostettu Karjalankosken voimalaitoksen takia, joten renkaat ovat ilmeisesti jääneet veden alle. |
| metsakeskus.175000001 |
301 |
Iso-Sarvineva Pierkotti |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
231882.91500000 |
6972050.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175000001 |
Kohde sijaitsee Jurvan-Pirttikylän rajan lähellä, Ison Sarvinevan suoalueeseen pohjoisesta pistävällä niemekkeellä (Storskogen), runsas kilometri etelään Pitkäloukon asutuksesta.
Paikka on merkitty muinaishaudaksi vuonna 1970 painettuun peruskarttaan. Vuoden 1978 tarkastuksessa paikalla ei kuitenkaan todettu hautaröykkiötä, vaan vanhaa viljelysalueilta raivattua kiveystä ja kiviaitoja. Paikalla on ollut torppa. |
| metsakeskus.175000002 |
301 |
Niemistö |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
239908.72900000 |
6962770.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175000002 |
Löydöt kuivatun Jurvanjärven niemestä, Niemenvainio-nimisen tilan (1:17 ja 1:229) maalta, päärakennuksesta noin 120-180 metriä etelään. Löydöt ovat pellon pinnalta, "muinaisen rannan läheisyydestä", noin 100 metrin matkalta. Maa on savipitoista moreenia.
Löydöt (kvartseja) paikalla käyneen jurvalaisen huippuharrastajan Aarre Äystön lähettämiä ja Jyri Saukkosen diaroimia ja luettelemia. Muita asuinpaikkamerkkejä ei tarkastuksessa vuonna 1989 havaittu. |
| metsakeskus.175000003 |
301 |
Rauhankangas 1 |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
245291.59600000 |
6956822.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175000003 |
Kirkonkylän kaakkoispuolelta, Rauhankankaalta seurakunnan metsästä on v. 1999 löydetty mahdollinen rajamerkki harvennushakkuualueelta: kaksi pitkänomaista pystyyn nostettua kiveä, jotka on tuettu viidellä ympärillä olevalla kivellä. Varsinaiset, olemassaolevat rajalinjat kulkevat muutaman kymmenen metrin päässä. Löytäjän mukaan ne voisivat olla esim. ennen isojakoa pystytetyt kolotun tervasmetsän merkit. |
| metsakeskus.175010001 |
301 |
Koppelokallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
229048.00000000 |
6955432.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010001 |
Kohde sijaitsee Närvijoki-Horonkylä maantieltä noin 230 m etelään, Teuvan rajalta noin 450 m itään. Korkean Koppelokallion laella, noin 20 metriä kolmiomittaustornista kaakkoon on röykkiö. Kohteen luoteispuolella on laajahko pirunpelto, jonka kiviä lienee käytetty röykkiön rakennusaineena.
Röykkiön läpimitta on noin 15 metriä ja korkeus nykyisellään noin 1 metriä. Keskellä on laaja kuoppa. Latomus on rakennettu kalliopohjalle, eikä siihen ole syntynyt kasvipeitettä. Röykkiö erottuu maastosta selvästi. Vieressä oleva kolmiomittaustorni on kokonaan lahonnut. |
| metsakeskus.175010002 |
301 |
Koppelomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
228205.00000000 |
6956348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010002 |
Kohde sijaitsee Jurva-Teuva maantien pohjoispuolella, metsäautotien lähellä. Hakkuuaukean laidalla loivassa rinteessä on röykkiö, jota on pahoin pengottu ja koottu uudelleen noin 1 metrin korkuiseksi keoksi. Pohjakiveystä on noin 5 x 5 metrin alalla ja se lienee alkuperäisellä paikalla.
Lähellä samalla rinteellä, mutta Teuvan puolella on toinen röykkiö (ks. Teuva 846 01 0007). |
| metsakeskus.175010003 |
301 |
Siulantie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
229317.99700000 |
6958786.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010003 |
Närvijoella, Siulantien koillis-lounaissuuntaisen kankaan läpi, osaksi pitkin Jurvan ja Närpiön välistä kuntarajaa kulkee metsäautotie. Asuinpaikka, joka on kankaalla, metsämaalla rajoittuu lounaassa Paradiset-nimiseen rämeikköön ja siitä koilliseen noin 300 m. Alueelta on eri tarkastusten ja vuoden 1981 inventoinnin yhteydessä poimittu runsaasti kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Runsain todettu löytöalue on Jurvan puolella palstalla 7:57. Pirttikylän puolella eniten löytöjä on hakkuuaukealla palstalla 21:44 (ks. Närpiö/Pirttikylä kohde 40 Korpskogen). Löydöt ovat tien ojista ja rikotuista kohdista hakkuualueilla. Asuinpaikan tarkka laajuus on tuntematon.
Syyskuussa 2007 tehdyssä tarkastuksessa havaittiin, että asuinpaikan kohdalla oli kaivettu ja syvennetty metsätien kaakkoispuolista ojaa noin 150 metrin matkalla. Löytöjä kaivetulla ojanpätkällä oli mahdoton havaita, koska maanpinnalla tällä hetkellä päällimmäisenä oleva maa-aines oli ojasta syvemmältä kaivettua maata. Mahdolliset kivikautiset asuinpaikkalöydöt ovat siis mitä ilmeisimmin peittyneet ojasta nostetun maa-aineksen alle. Lisäksi alueella oli kapealla kaistaleella tehty hakkuun jälkeen äestys. Löytöjä rikotussa maanpinnassa ei kuitenkaan havaittu.
Aluerajausta on tarkennettu v. 2022 maastokäynnin johdosta (ks. Tutkimukset). |
| metsakeskus.175010004 |
301 |
Alakoski 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
234412.86800000 |
6980415.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010004 |
Kohde sijaitsee Jurvan ja Maalahden rajan lähellä, Sarvijoen eteläpuolella, Märkänevan koillispuolisella metsäalueella, Alakoskenluhdan -nimisen peltoalueen lounaispuolella, metsässä noin 100 m päässä pellosta. Kunnanrajaa pitkin kulkee voimalinja ja paikka on siitä noin 200 m itään. Matalalla kalliopaljastumalla on noin 6 x 8 metrin suuruinen röykkiö, joka on pahoin pengottu. |
| metsakeskus.175010005 |
301 |
Alakoski 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
234261.92800000 |
6980409.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010005 |
Kohde sijaitsee Jurvan ja Maalahden rajalla, voimalinjan alla, Sarvijoen eteläpuolella, vajaat 200 metriä Alakoskenluhdat -nimiseltä peltoaukealta etelään. Kalliopohjaisella mäellä on 3x3 metrin laajuinen, vahvasti turpeen peittämä matala röykkiö. Paikalla on ilmeisesti useampia samantyyppisiä matalia latomuksia. Tarkkaa lukumäärää ei ole saatavissa ilman raivausta ja kartoitusta. |
| metsakeskus.175010006 |
301 |
Alanko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
232777.61200000 |
6958181.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010006 |
Kohde sijaitsee Närvijoen lounaispuolella, viljelysmaalla, Alangon/Haapaniemen talosta kaakkoon. Paikalla on loiva rinne kohti Närvijokea. Löydöt ovat noin 20-40 metriä rannasta, jokitasanteelta. Maaperä on hiekkaa. Paikalta on runsaasti löytöjä eri aikoina.
Vastapäätä joen pohjoisrannalta on löydetty rombimainen reikäkivi (KM 14215), Jokelan löytöpaikka/inventointikertomuksen numero 32. |
| metsakeskus.175010007 |
301 |
Rintapää 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
239875.74700000 |
6962854.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010007 |
Kohde sijaitsee viljelysmaaksi kuivatun Jurvanjärven pohjoisrannalla, niemekkeellä, entisistä rantatörmistä noin 120 m päässä. Kivilatomus on peltoaukean keskellä noin 120 metriä Niemivainion talosta lounaaseen. Maaperä on vahvasti nokeentunutta. Kiviä ei tiedetä äskettäin kasatun röykkiöön, jonka mitat ovat 8,5 x 9,0 metriä. Korkeus on noin 0,8 metriä. Reunoilla on isompia kiviä (läpimitta noin 30-70 cm) ja keskellä pienempiä kiviä (läpimitta noin 10-20 cm). Latomus on osaksi pensaiden ja turpeen peitossa. |
| metsakeskus.175010008 |
301 |
Rintapää 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
239876.74000000 |
6962864.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010008 |
Kohde sijaitsee Jurvanjärven pohjoisrannalla, peltoaukeaan pistävällä niemellä, noin 110 metriä Niemivainion talosta lounaaseen. Röykkiö sijaitsee samalla aukealla kuin röykkiö Rintapää 1 (175 01 0007), siitä noin 14 metriä pohjoiseen.
Röykkiö on kooltaan noin 6,5 x 5,0 m ja sen korkeus on noin 1 m. Rakenteeltaan se on kuten röykkiö Rintapää 1. Ladelma on pensaiden ja turpeen peittämä. |
| metsakeskus.175010010 |
301 |
Mylläri 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
236094.28900000 |
6956997.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010010 |
Kohde sijaitsee Närvijoen varrella, joen pohjoispuolella, loivasti jokeen viettävällä pellolla, Myllärin päärakennuksesta lounaaseen. Löydöt ovat hiekkamaasta noin 50 metriä jokirannasta. Paikalla on tehty koekaivaus 1984. Asuinpaikka sijaitsee pellolla, jossa kaivaustasot 1-2 ovat sekoittuneet; alempana on ehjää kulttuurikerrosta, mm. liesiä, joista on tehty kaksi C14 -ajoitusta.
Vuoden 2003 tarkastuksen yhteydessä Myllyvainion pellolta löytyi kourutaltan katkelma (KM 33787) koordinaattien p=6959910, i=3236170, z=noin 66-67 kohdalta ja Myllärin päärakennuksesta noin 180 metriä lounaaseen. Osa asuinpaikan aikaisemmista löydöistä on samalta Myllyvainiolta. |
| metsakeskus.175010011 |
301 |
Lauha 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234151.06900000 |
6957178.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010011 |
Kohde sijaitsee Närvijoen pohjoispuolella, Pihlajarämäkkä -nimisellä metsäalueella, noin 100 metriä joelta pohjoiseen. Inventoinnissa 1981 löytyi hienosta hiekkamaasta juurakon alta hioinkivi ja kvartsi-iskos.
Paikka tunnetaan myös nimellä Pihlajarämäkkä. |
| metsakeskus.175010012 |
301 |
Nevala |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
234673.00000000 |
6957317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010012 |
Kohde sijaitsee Närvijoen pohjoispuolella, kangasmaastossa metsäalueella, jota kutsutaan Pihlajarämäkäksi. Latomukset (2 kpl) ovat alueen itälaidalla joelle vievän polun varressa, noin 100 metriä joelta pohjoiseen. Latomukset ovat matalia, kooltaan noin 1 x 2 metriä, lähes tasakokoisista kivistä tehtyjä. Kiveysten muoto on suorakulmainen, ja ne sijaitsevat noin 6 metrin etäisyydellä toisistaan. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa ohuen jäkälä- ja sammalpeitteen alla.
Lähellä on lisäksi neljä selkeästi erottuvaa noin 5-7 metrin läpimittaista pyöreää painannetta, mahdollisia asumuspainanteita? |
| metsakeskus.175010012 |
301 |
Nevala |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
234673.00000000 |
6957317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010012 |
Kohde sijaitsee Närvijoen pohjoispuolella, kangasmaastossa metsäalueella, jota kutsutaan Pihlajarämäkäksi. Latomukset (2 kpl) ovat alueen itälaidalla joelle vievän polun varressa, noin 100 metriä joelta pohjoiseen. Latomukset ovat matalia, kooltaan noin 1 x 2 metriä, lähes tasakokoisista kivistä tehtyjä. Kiveysten muoto on suorakulmainen, ja ne sijaitsevat noin 6 metrin etäisyydellä toisistaan. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa ohuen jäkälä- ja sammalpeitteen alla.
Lähellä on lisäksi neljä selkeästi erottuvaa noin 5-7 metrin läpimittaista pyöreää painannetta, mahdollisia asumuspainanteita? |
| metsakeskus.175010013 |
301 |
Jokiluhta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233234.43300000 |
6957576.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010013 |
Kohde sijaitsee Närvijoen pohjoisrannalla, sahaa vastapäätä olevalla metsäisellä tasanteella, jokirannasta noin 50 metriä. Löydöt (kvartsi-iskoksia) ovat kärrytien laitaan kaivetuista pienistä hiekkakuopista. Löytöpaikan eteläpuolella noin 50 m päässä on toinen tasanne, josta myös kvartsia. Löytöpaikkoja erottaa pieni notkelma.
Vuoden 2012 inventoinnissa kohde paikallistettiin umpeen kasvaneen hiekkakuopan reunaan. Paikka on tasaista, muutamia vuosia sitten hakattua, vesakoitunutta aluetta, jossa on heinittyneitä maakasoja, mahdollisesti kuorittua pintamaata. Maassa näkyy myös epäsäännöllisin välimatkoin nelikulmaisia, noin 50x50 cm kokoisia ja vaihtelevan syvyisiä kuoppia, ilmeisesti laikutuksen tuloksena syntyneitä. Aluskasvillisuus on heinää, joka kasvaa tiiviinä ja melko korkeana. Tästä johtuen pintahavainnointi oli rajoittunutta. |
| metsakeskus.175010014 |
301 |
Jokiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233210.44400000 |
6957538.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010014 |
Kohde sijaitsee Närvijoen pohjoispuolella, noin 20 m jokirannasta, vastapäätä Peltoniemen tilaa. Noin 50 metrin päässä notkelman takana koillisesa on Jokiluhdan asuinpaikka (kohde Jokiluhta, 175 01 0013).
Löytöpaikka on jyrkkärajainen, metsäinen hiekkatasanne. Tasanteen korkeus on noin 2 metriä ja laajuus noin 30 x 40 metriä. Koillisreunalta on otettu jonkin verran hiekkaa. Löytöinä kvartsia hiekanottopaikan reunasta.
Ilmeisesti Jokiluhta ja Jokiniemi kuuluvat samaan asuinpaikkakompleksiin.
Vuoden 2012 jätevesiviemäri-inventoinnin mukaan mäkikumpare on muutama vuosi sitten avohakattu ja maapohja on laikutettu muutaman metrin välein noin 50x50 cm kokoisin kuopin, joiden syvyys vaihtelee 30-50 cm välillä.
Paikalle on istutettu pieniä kuusen taimia ja maapohja on vahvasti heinittynyt. Laikutuskuopista nostettu maa on hiekkaa. Kumpare on selvärajainen muodostuma, jota ympäröivät tasaiset vedenvaivaamat alueet. Närvijoki on 1800-luvun puolivälin pitäjänkartan mukaan kiertänyt kumpareen pohjoispuolelta, kun se nykyään virtaa eteläpuolelta. Vanha jokiuoma muodostaakin selkeän topografisen rajan Jokiniemen ja Jokiluhdan asuinpaikkojen väliin. Jätevesilinjaus kulkee kumpareen luoteispuolella tasaisella, veden vaivaamalla alueella, ilmeisesti ainakin osaksi vanhassa jokiuomassa. |
| metsakeskus.175010015 |
301 |
Irmala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233459.34200000 |
6958047.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010015 |
Inventoinnissa 1981 löytyi Närvijoen pohjoispuolelta, Irmalan talon luota, Ilveskorpeen vievän tien varrelta, soranottoalueelta kvartsi-iskoksia. Ilmeinen asuinpaikka näyttää pääosin tuhoutuneen. Rippeitä jäljellä inventointihetkellä.
Noin 150 metriä länteen pellosta lisää löytöjä, (ks. kohde Irmala 2, 175 01 0049), mahdollisesti samaa asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.175010016 |
301 |
Mäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232952.54200000 |
6957793.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010016 |
Löytöpaikka on Närvijoen koillispuolella, noin 50 metriä joelta oleva viljelty rantatasanne. Maaperä on hienoa hiekkaa. Inventointilöydöt ovat kvartsia pellosta. |
| metsakeskus.175010017 |
301 |
Patamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227490.73900000 |
6957354.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010017 |
Kohde sijaitsee Jurvan ja Närpiön/Pirttikylän rajalla, osaksi Pirttikylän puolella (ks. Närpiö Pörtom-Grytbacken, kohde 605 01 0031). Kuntarajalla kulkeva Siulantie kulkee Patamäen/Grytbackenin sivuitse. Paikka on matala, soiden ympäröimä hiekkainen, noin 30 metrin läpimittainen kumpare, Valsmossenin suon itäpuolella. Mäen kaakkoisreunalla on pieni hiekkakuoppa, josta iskokset löytyivät vuonna 1981 inventoitaessa. |
| metsakeskus.175010020 |
301 |
Hietamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
233712.15900000 |
6978401.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010020 |
Kohde sijaitsee Sarvijoella, Maalahden rajan lähellä, vanhasta Jurva-Vaasa maantiestä noin 20 m etelään, mäenkumpareella.
Röykkiön laajuus on noin 6 x 6 m, korkeus noin 0,7 m, ja sen keskellä on noin 1 x 2 metriä laaja, suoraseinäinen melkein pohjaan asti kaivettu kuoppa. Röykkiö on paksun turve- ja mätäskerroksen peitossa. |
| metsakeskus.175010021 |
301 |
Tearinkorpi 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
233707.15600000 |
6978773.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010021 |
Kohde sijaitsee Sarvijoella, Maalahden ja Jurvan rajalta noin 400 m itään, vanhan Vaasa-Jurva maantien pohjoispuolella, tieltä noin 300 metriä. Kalliolla oleva röykkiö on kooltaan noin 3 x 4 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Se on kauttaaltaan paksun turvekerroksen alla. Röykkiön havaitseminen on hankalaa. Latomus on voimalinjan alla. |
| metsakeskus.175010022 |
301 |
Tearinkorpi 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
233939.06100000 |
6979434.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010022 |
Kohde sijaitsee Sarvijoella, Jurvan ja Maalahden rajalla, voimalinjan alla. Kalliopohjalla on halkaisijaltaan noin 7 x 8 metrin suuruinen latomus/röykkiö, jonka korkeus on noin 0,7 metriä. Rakenne on ehjä; röykkiön päällä on hiukan kuusentaimia, mutta ei muuta kasvillisuutta. |
| metsakeskus.175010023 |
301 |
Tearinkorpi 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
233949.05600000 |
6979534.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010023 |
Kohde sijaitsee Jurvan Maalahden rajan lähellä, voimalinjan länsipuolella, noin 50 metriä Märkänevalta kaakkoon. Röykkiö on noin 4 x 5 m kooltaan ja sen korkeus on noin 40 cm. Röykkiö on pahoin hajonnut, metsän ja aluskasvillisuuden peittämä. |
| metsakeskus.175010024 |
301 |
Tumpunluhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
234107.99300000 |
6979841.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010024 |
Kohde sijaitsee Jurvan ja Maalahden rajan lähellä, voimalinja-aukean itälaidassa, pienen peltotilkun ja Märkänevan välisellä kallioisella kannaksella. Röykkiön koko on noin 4 x 5 m ja korkeus noin 40 cm. Röykkiön havaitseminen kasvillisuudesta on vaikeaa. |
| metsakeskus.175010026 |
301 |
Jokiluhta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233279.00000000 |
6957567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010026 |
Kohde sijaitsee Närvijoen pohjoispuolella, sahaa vastapäätä, asuinpaikkojen Jokiluhta 175 01 0013 ja Jokiniemi 175 01 0014 kanssa samalla niemekkeellä. Mahdollisesti samaa asuinpaikkaa.
Vuoden 2012 viemärilinjainventoinnin mukaan paikalla on metsätie, jonka vieressä on paikoitellen pieniä hiekkakuoppia. Kokonaisuutena mäkialue on tasaista, muutamia vuosia sitten hakattua aluetta, joka vesakoitunut ja heinittynyt. Maassa näkyy myös muutaman metrin välein nelikulmaisia, noin 50x50 cm kokoisia javaihtelevan syvyisiä kuoppia, ilmeisesti laikutuksen tuloksena syntyneitä.
Alueelle kaivettiin kaikkiaan seitsemän koekuoppaa. Kivikautisia löytöjä - kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja keramiikkaa - löytyi tasanteelta koko jätevesilinjauksen matkalta ja ne voitiin liittää ehjänä säilyneeseen kulttuurikerrokseen. Linjauksen koko metsässä kulkeva osuus kulkee siis melkein ehjän kulttuurikerroksen läpi, jota luultavasti vain laikutus on vaurioittanut. |
| metsakeskus.175010027 |
301 |
Jänkynkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232399.76300000 |
6958870.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010027 |
Kohde sijaitsee Närvijoella, lähellä Pirttikylän rajaa, joen etelä-/länsipuolella, jokitörmän päällä, pellolla. |
| metsakeskus.175010028 |
301 |
Aho 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233916.16300000 |
6957351.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010028 |
Kohde sijaitsee Närvijoella, joen pohjoisrannalla, Pihlajarämäkkä -nimisen suoalueen länsiosassa, jokeen laskevan puron/ojan kulmauksessa, metsämaalla. |
| metsakeskus.175010029 |
301 |
Aho 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233989.13100000 |
6957595.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010029 |
Kohde sijaitsee Närvijoella, joen mutkan itäpuolella, pohjoisrannalla, metsän ja pellon rajalla. |
| metsakeskus.175010030 |
301 |
Ilveskorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232701.64300000 |
6958872.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010030 |
Kohde sijaitsee Närvijoella, joen itäpuolella, Ilveskorpi -nimisen metsäalueen länsipuolella, pellolla. |
| metsakeskus.175010032 |
301 |
Järvimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
237090.89000000 |
6956914.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010032 |
Kohde sijaitsee Jurvanjärven viljelymaaksi kuivatun lakeuden eteläosassa, länsirannalla, Närvijoen entisen lasku-uoman suulta noin 1/2 km länsilounaaseen. Asuinpaikka on viljelysmaalla; pohjoisosa sijaitsee metsässä, jossa on pieni hiekkakuoppa. Pohjoisimpien löytöjen löytöpaikkaa on kutsuttu nimellä Peltokoski. Maasto on tasaista, tuskin havaittavasti itään järvilakeudelle laskevaa. Maa on hienoa hiekkaa, hiekkamultaa.
Alueelta on kerätty löytöjä useaan eri otteeseen. Koekaivauksessa 1986 saaduissa löydöissä on huomattavaa runsas keramiikka, jossa on ainakin neljää eri tyyppiä: Ka II ja III, nuorakeramiikka sekä Pöljän tyypin asbestikeramiikka. Pellon pinnalta on lisäksi poimittu Ka I:2 keramiikkaa. Asuinpaikka on ollut käytössä sekä merenlahtivaiheessa että järvivaiheessa!
Kulttuurilöytökerroksen vahvuus on keskimäärin noin 30 cm, ehjää kerrosta kaivausalueella on pellossa jäljellä noin 5 cm. Kivikautisen asutuksen aikana järvenranta/ylin ranta on sijainnut noin 70,5 metrin korkeudella.
Vuoden 2012 inventoinnin aikaan alue oli heinällä, joten pintahavaintoja ei voitu tehdä. Viemärilinjaus ei kulje löytörikkaimmalla alueella. |
| metsakeskus.175010033 |
301 |
Keski-Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232805.00000000 |
6958457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010033 |
Kohde sijaitsee Närvijoen itärannalla, viljelysmaalla, matalan, loivan harjanteen laella, hiekkamaalla. Löydöt ovat peltomaasta.
Paikalla on tehty koekaivauksia 1983, 1994 ja 1995, viimeksimainitut metsäsaarekkeen pellonraivauksen yhteydessä. Kohde on viljelyksessä pintaosiltaan tuhoutunut, pitkä, jokirannan myötäinen alue. Vuoden 1983 koekaivauksen perusteella asuinpaikan laajuus on noin 240-300 x 20-50 m. Koekaivaukset ovat kattaneet N-S -suunnassa noin 200 m pituisen alueen, joten asuinpaikan pohjois- ja eteläpään ulkorajoja ei ole selvitetty koekuoppien avulla. |
| metsakeskus.175010034 |
301 |
Itä-Mäntylä 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
236163.18000000 |
6976563.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010034 |
Kohde sijaitsee Sarvijoella, koulun ja tienvarren asutuksen itäpuolisen viljelysaukean itäpuolella, metsässä. Paikalla on kaksi suurehkoa röykkiötä kumpareella. Niiden läpimitta on noin 5 metriä, ja ne ovat suhteellisen hyväkuntoisia. Röykkiöitä on kaiveltu hiukan. Näkyvät selvästi maastossa. |
| metsakeskus.175010035 |
301 |
Länsi-Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
232657.65800000 |
6958393.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010035 |
Närvijoella, joen eteläpuolella, jokitörmän viljelysmaalla, hienossa hiekkamaassa. Kaksi löytöaluetta: a) kivikirveen katkelman KM 21941 ja kvartsien KM 21978 löytöpaikka pisteessä a) ks. kertomuksen koordinaattilistaa; b) keramiikka noin 120 m eteläkaakkoon kohdasta a.
Vuoden 1999 tarkastuksen yhteydessä löydettiin 8 saviastian palaa (KM 34053:1-2), joiden löytökohdan keskuskoordinaatit ovat p=6961230, i=3232780, z=n. 56. Samalta peltoalueelta on löydetty myös 3 talttaa/kirvestä, mutta niitä ei ole luovutettu Kansallismuseon kokoelmiin. Tarkastuksen yhteydessä pellon pinnalla havaittiin saviastian paloja enemmänkin sekä kvartseja, joita ei kuitenkaan talletettu. |
| metsakeskus.175010036 |
301 |
Itä-Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232863.58100000 |
6958454.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010036 |
Kohde sijaitsee Närvijoella, joen itäpuolella, viljelysmaalla. Löydöt (mm. kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kivikirves, hiottujen kiviesineiden kappaleita 2 kpl) ovat Tapio Mäntylän keräämiä. Löytöpaikka on viljelysmaata, jokirannasta noin 100 metriä pohjoiseen. |
| metsakeskus.175010037 |
301 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
236019.31700000 |
6956732.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010037 |
Kohde sijaitsee Jurvan Järvenpäässä, Närvijoen suuren mutkan eteläpuolella, sivuhaaran (kuivatusoja) etelätörmällä, viljelysmaalla. Aarre Äystön keräämät löydöt monipuolisia: kvartsia, liuskekärjen ja kivilajiesineen katkelma, keramiikkaa, hioimen katkelma. |
| metsakeskus.175010038 |
301 |
Jokela B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
232879.57100000 |
6958192.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010038 |
Kohde sijaitsee Närvijoella, joen itäpuolella, löydöt (kvartsi-iskoksia) ovat Tapio Mäntylän pellolta keräämiä, entisen Jokelan torpan läheltä. Torpan perustuksista on 1950-luvulla löytynyt rombimainen reikäkivi KM 14215 (mahdollinen rakennuskätkö). |
| metsakeskus.175010039 |
301 |
Koski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
236510.00000000 |
6957150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010039 |
Kohde sijaitsee Närvijoen suuren mutkan pohjoispuolella, Niemenkylään vievän tien itäpuolella. Pellosta hiekkaiselta jokitörmältä kivikautisia ausinpaikkalöytöjä (mm. keihäänkärki, viisitahoinen kiviesine, rombimainen reikäkiven katkelma, kvartsi-iskoksia).
Löytöjä on jo 1800-luvun lopulta, 1980-luvulla useampia löytöjä. Kansalaisopiston arkeologian kurssi on käynyt paikalla vuonna 1983 Jyri Saukkosen johdolla.
Vuoden 2012 inventoinissa havaittiin kvartsi-iskoksia ja kiviesineen pala pellosta. Mahdollista on, että peltokerroksen alla ei ole kulttuurikerroksia säilynyt. Asuinpaikka jatkuu todennäköisesti pohjoispuolisen tien yli. Asuinpaikan laajuutta tai säilyneisyyttä pohjoisen suuntaan ei ollut mahdollista selvittää. |
| metsakeskus.175010040 |
301 |
Mylläri 3/Kiukaanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
235913.35800000 |
6956783.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010040 |
Kohde sijaitsee Närvijoen pohjoisrannalla, Myllärin tilan maalla, jokitörmäpellossa. Asuinpaikka Mylläri 2 (175 01 00) on paikalta noin 300 metriä koilliseen. Se sijaitsee samalla jokitörmällä ja mahdollisesti ne ovat samaa laajaa asuinpaikkaa.
Löydöt: KM 2747 poikkikirves, löytynyt ennen 1891 Jurvanjärven Kiukaanniemestä, KM 21911:1-2 keramiikan pala ja kvartsi-iskoksia pellosta samalta niemeltä. |
| metsakeskus.175010041 |
301 |
Haapiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
238124.45300000 |
6961531.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010041 |
Kohde sijaitsee kuivatun Jurvanjärven länsirannalla, Haapiniemen talon itäpuolisella pellolla. Paikalta on löytynyt poikkikirves KM 14253 ja kiviesineen katkelmat 21241 ja 22823 sekä kvartsia KM 21973. Asuinpaikan tarkempi laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.175010043 |
301 |
Koskiniemi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244725.79600000 |
6962823.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010043 |
Kohde sijaitsee Jurvan Koskimäessä, Tainusluomaan viettävällä kaakkosirinteellä, Koskiniemen talon peruna- ja puutarhamaassa. Löytöinä kvartsia.
Rinne on varsin sopiva asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.175010044 |
301 |
Tupenluomansuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
237981.53200000 |
6956770.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010044 |
Kohde sijaitsee kuivatun Jurvanjärven etelärannalla, järven eteläosaan laskevan Tupenluoman eteläpuolella. Paikka on peltomaastoa, jossa löytöalue sijaitsee noin 70 metrin korkeuskäyrän muodostamalla niemekkeellä ja erottuu matalana kumpareena muusta ranta-alueesta. |
| metsakeskus.175010045 |
301 |
Lehtola |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
239005.10900000 |
6959337.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010045 |
Kohde sijaitsee kuivatun Jurvanjärven itärannalla, Lehtolan talosta noin 300 metriä lounaaseen, tilan Rn:o 8:16 maalla, pellolla. Paikalla on havaittu kvartsia (Aarre Äystön havainto), jota ei kuitenkaan ole otettu talteen. 1800-luvun loppupuolella jostain Lehtolan maalta on syvältä ojasta löytynyt reikäkivi KM 2305:8. Tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.175010046 |
301 |
Riihikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233381.00000000 |
6957660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010046 |
Kohde sijaitsee Närvijoen varrella, Riihikosken kohdalla, joen länsirannalla. Löytöalue on peltoa. Löydöt (kvartsia) on kerätty vuonna 1985.
Joen talon maalta on kiviesineitä (KM 1041 kivikirves, Turun maakuntamuseo 321 tasataltta ja 323 oikokirves). Löytöpaikat ovat inventointikertomuksen 1981 mukaan Joen tilan maalla, joka sijaitsee noin 300-400 metriä koilliseen kvartsien löytöpaikalta, samalla jokirannan törmällä. Mahdollisesti yhtenäistä asuinpaikkaa, josta ei kuitenkaan havaintoja koko matkalta.
Vuoden 2012 inventoinnissa alueella havaittiin runsaasti löytöjä, mm. kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, palanutta luuta pellon pinnalla. Koekuopasta kävi ilmi, että kulttuurikerros ei ollut säilynyt kynnön alla. |
| metsakeskus.175010047 |
301 |
Ylikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
236532.11200000 |
6956845.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010047 |
Kohde sijaitsee Jurvanjärven lounaispäässä, Järvenpään kohdalla vanhalla jokisuulla, rantapellolla. Löytönä yksi kvartsi-iskos.
Topografialtaan sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi. Lähellä on useita asuinpaikkoja (SKL 32, 37, 39, 10), joista numero 32 on Järvimäen rikas ja pitkäaikainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.175010048 |
301 |
Patamäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
226787.02500000 |
6956861.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010048 |
Kohde sijaitsee Jurvan, Närpiön/Pirttikylän ja Teuvan rajojen kulmauksessa, Patamäki-nimisestä paikasta. Paikka on Valsmossenin-Siulannevan itärannalla. Kvartsit ovat metsämaan pinnasta mäen laelta. Aarre Äystön löytö. |
| metsakeskus.175010049 |
301 |
Irmala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233599.28500000 |
6958044.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010049 |
Kohde sijaitsee Pärköntien varressa, Närvijoen pohjoispuolella, laajan hiekkakuoppa-alueen itäpuolella, Irmalan talosta noin 160 m koilliseen. Paikka on peltomaastoa, loivaa etelä- ja kaakkoisrinnettä.
Aarre Äystön löydöt ja tarkastuslöydöt pellosta KM 23528 :1-5.
Paikalta noin 150 metriä länteen on löytynyt KM 21255 (asuinpaikka Irmala 175 01 0015/inventointikertomus 1981, kohde 30. |
| metsakeskus.175010050 |
301 |
Pitkäholma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
227885.58400000 |
6957110.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010050 |
Kohde sijaitsee Jurvan lounaisosassa, Teuvan rajan lähellä, Siulannevan/Valsmossenin itäpuolella. Metsämaalla on "vanha hiekanottopaikka", josta Aarre Äystö on löytänyt asuinpaikkalöytöjä. Paikka on luultavasti sama, josta on vuonna 1924 löydetty vasarakirves KM 8332 (inventointikertomus 1981, kohde 45). |
| metsakeskus.175010051 |
301 |
Konstu/Luokankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
232646.65100000 |
6960866.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010051 |
Kohde sijaitsee 400-450 metriä Närpiön (entisen Pirttikylän) rajasta kaakkoon, Närvijoen sillasta noin 1900 m koilliseen, Luokankankaalla, osaksi yhteismaalla, kangasmetsässä, laakealla harjanteella, hiekkamaalla. Kankaalla on eri ikäisiä pienehköjä hiekkakuoppia.
Kysymyksessä on ilmeisesti pienialainen, nuorakeraaminen (?) asuinpaikka.
Vuoden 1999 tarkastuksen yhteydessä löydettiin 3 kpl saviastianpaloja (KM 33696:1-3) koordinaattien p=6963810, i=3232700, z=noin 69 kohdalta, hiekkakuopan reunalta, yhteismaalta ja aivan vuonna 1988 rauhoituksesta vapautetun alueen reunalta. |
| metsakeskus.175010052 |
301 |
Tuomela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250338.53300000 |
6965262.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010052 |
Kohde sijaitsee Jurvan Tainuskylässä, kuivatun Tainusjärven itärannalla, Tuoleman tilan "alisella" pellolla, päärakennuksesta noin 80 m länsiluoteeseen, Tainuskylän koulusta noin 150 m pohjoiseen. Löydöt ovat opettaja Aarre Äystön keräämiä, osaksi tarkastuslöytöjä. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.175010053 |
301 |
Kaijanmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
240173.58700000 |
6972602.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010053 |
Kohde sijaitsee Jurvan-Laihian rajalla, aiemmin Laihiaan kuuluneella Vanha-Kaija -nimisellä alueella. Laakeaa, luoteeseen viettävää metsämaata, hiekkamaata ja hiekanottoaluetta. Löytöjä on laajojen hiekanottoalueiden lounais-, etelä- ja kaakkoisreunoilla, pintamaasta ja kuoritulta maalta sekä metsästä eteläisen naapuritilan 1:44 maalta. Ainakin kohteen tilan 1:70 alueella ollut asuinpaikan osa on tuhoutunut. Asuinpaikka jatkunee etelään. |
| metsakeskus.175010055 |
301 |
Reini |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
242053.88300000 |
6960028.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010055 |
Kohde sijaitsee Teuvalle vievän tien pohjoispuolella, Kydönmaan viljelusaukean eteläpuolella, metsikössä. Aarre Äystön ilmoitus; kohdetta ei ole tarkastettu. Röykkiön läpimitta on noin 4-5 metriä.
Ilmoitettu paikka sijoittuu vuosien 1952 ja 1957 ilmakuvissa näkyvän pellon reunaan, joten kyseessä saattaa olla pellonraivauksessa syntynyt röykkiö. |
| metsakeskus.175010056 |
301 |
Yliranta/Lång |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232880.56700000 |
6959708.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010056 |
Kohde sijaitsee Närvijoen pohjoispuolella, Metsäkylään vievän tien länsipuolella, Ylirannan päärakennuksesta 130 metriä lounaaseen.
Löydöt ovat viljelysmaalta, hienolta hiekkamaalta, josta maanomistaja on löytänyt reikäkiven, kiviveitsen ja kvartseja.
Paikka tunnetaan Närvijoella paremmin nimellä Lång kuin peruskartan nimellä Yliranta. |
| metsakeskus.175010057 |
301 |
Mäiskälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
234364.98000000 |
6957852.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010057 |
Kohde sijaitsee Närvijoella, Närvijoen pohjoispuolella noin 700 m, harjanteella, viljelysmaan ja metsikön rajalla. Hiekkapohjaisesta metsämaasta on pellonraivauksessa löytynyt nuorakeramiikkaa ja kvartsia (Aarre Äystön lähettämät löydöt).
Vuonna 1999 tehdyssä tarkastuksessa tienvierusojassa havaittiin joitakin koristeettomia saviastianpaloja (ei otettu talteen). Tarkastuskertomuksessa asuinpaikan löytöalueen keskuskoordinaateiksi annetaan p=6960740, i=3234440, z=63-64, jotka poikkeavat hieman yllä mainituista, jotka ovat julkaisun "Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla" 1998 mukaan. |
| metsakeskus.175010058 |
301 |
Mannila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234779.81000000 |
6957240.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010058 |
Kohde sijaitsee Närvijoen pohjoisrannalla, Mannilan päärakennuksesta noin 100 m lounaaseen. Löytöpaikka on rantatörmän reunalla, hienolla hiekkamaalla. Löydetyt esineet on saatu peltomaasta kyntötöiden jälkeen; osa löydöistä ehkä vierinyt jokeen. |
| metsakeskus.175010059 |
301 |
Pihlajarämäkkä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
234636.86900000 |
6957213.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.175010059 |
Kohde sijaitsee Närvijoen pohjoisrannalla, Tuomisaaren kohdalla. Löydöt ovat hienossa hiekkamaassa olevan kotitarvehiekkakuopan reunalta, rantatörmältä. Osa löydöistä on kuopasta poistetusta pintamaasta, osa noin 20 cm syvyydeltä. Saviastianpalat ovat noin 1 neliömetrin alalta. Kvartsia on paikalla runsaasti. Kohteen tarkastuksessa vuonna 2017 paikalla havaittiin kuusi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.176000001 |
176 |
Harakkamäki Kalmoniemi |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
616601.05700000 |
7012986.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000001 |
Harakkamäen Kalmoniemi sijaitsee Pielisen länsirannalla Joensuun selän kohdalla, aivan niemen kärjessä. Sen kohdalla on matalia, melko epämääräisen muotoisia painanteita sekä pyöreitä ja soikeita kuoppia. Maaperä paikalla on hiekkaa. Kasvillisuus on rehevää puolukkavarvikkoa ja vanhaa metsää - suuria kuusia ja mäntyjä. Alueelle kerrotaan haudatun venäläisiä, ja siellä sanotaan myös kummittelevan. (Lönnberg 1973:11.)Kyseessä saattaa olla vanha ortodoksikalmisto. Vuoden 2006 inventoinnissa paikalla havaittiin noin 10 painannetta 50 x 50 m laajuisella alueella.
Vuoden 2011 inventoinnissa ei varmoja hautapainanteita havaittu. Kalmiston säilyneisyyden todentamiseksi tarvitaan koekaivauksia. Vuoden 2024 inventoinnissa maanomistajalta saatujen tietojen valossa kalmisto sijaitsee todennäköisemmin hieman korkeammalla, välittömästi Harakkamäen tilan itäpuolella. |
| metsakeskus.176000003 |
176 |
Pentinniemi Vanhala |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
630193.59700000 |
7008646.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000003 |
Perimätiedon mukaan Vanhalan talon pihalla, aitan takana on ollut kalmisto. Nyt aitta on muutettu sivummalle ja paikalle on tuotu täytemaata. Lisäksi pihapiiriin on rakennettu uusi sauna ja navetta, joten vanha kalmiston paikka lienee vaurioitunut. Talonväki tiesi paikalle haudatun "venäläisiä". Muuan ylioppilas on kaivanut siinä kuitenkaan mitään löytämättä. Kyseessä lienee vanha ortodoksikalmisto (Maarit Lönnberg 1973:12).
Vanhalan talon eteläpuolella, Pielisen rannalla olevaa kaunista koivikkoa on kautta aikojen kutsuttu Kalmistometsäksi, mutta mitään varsinaisia hautoja ei paikalla kerrota havaitun (Maarit Lönnberg 1973:11).
Vaatii tarkempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.176000004 |
176 |
Raholanjärvi Suuret Kalmosaaret |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
589377.00000000 |
7009243.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000004 |
Raholanjärvessä on kolme isoa saarta: Suuret Kalmosaaret. Pohjoisinta näistä saarista nimitetään Kalmosaareksi, ja sen alueella on vanha kalmisto. Lisäksi järvessä on Pieni Kalmosaari ja Kalmokivi.
Perimätiedon mukaan saarella on joku joskus kaivanut ja löytänyt pääkalloja. Saarella ei ole havaittu hautapainaumia. (Maarit Lönnberg 1973:12).
Vuoden 2012 inventointi:
Kohde sijaitsee Raholanjärvessä. Kyseessä on kolmen saaren ryhmä, joista Pohjoisin ja keskimmäisen saaren pohjoisosa kuuluvat Metsähallitukselle. Saarissa kasvaa varttunutta mäntyä. Maaperä on moreenia ja turvetta. Saariryhmän pohjoisimman saaren keskiosista havaittiin 19 painannetta (2x1x0,5 m). Saaren pohjoispäässä on moderni leiripaikka. |
| metsakeskus.176000005 |
176 |
Rauanjärvi Kalmosaaret |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
615714.46600000 |
6999959.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000005 |
Kalmosaaret ovat kaksi pientä, peräkkäistä saarta Rauanjärven pohjoispäässä. Kumpikin saari on melko alava, metsää kasvava ja varvikkopohjainen.
Inventoinnissa tarkastetusssa pienemmässä Kalmosaaressa todettiin lukuisia hautapainanteita, joista osa vaikutti kaivelluilta. Saaressa todettiin hyvin säilynyt pieni hautaus, ja todennäköisesti jäljellä on kajoamattomia hautauksia.
Eteläisemmässä Kalmosaaressa ei inventoinnissa käyty. |
| metsakeskus.176000008 |
176 |
Vuokko Pyötikkö |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27008 |
612017.85200000 |
7026348.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000008 |
Kohde sijaitsee Kojonniemen etelärannalla, Laajalahden pohjukassa. Kalmisto, jonka ympärillä on luonnonkivistä koottu aita, sijaitsee harvaa mäntymetsää kasvavalla korkealla niemellä. Aitauksen sisällä on kolme restauroitua, taitekattoista, hirsikehikkoista talohautaa ja kolme alkuperäisessä tilassaan olevaa lahonnutta ja painunutta hautaa. Kalmistoon on haudattu vanhauskoisia munkkeja, joiden luostari on todennäköisesti sijainnut nykyisen Pyötikön talon paikalla. Kirkon paikan arvellaan olleen luostarirakennuksessa (Maarit Lönnberg 1973:14). |
| metsakeskus.176000009 |
176 |
Kirkonkylä Hyttilä |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
613287.38100000 |
7014923.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000009 |
Perimätiedon mukaan kirkonkylän apteekin kohdalla on ollut ortodoksikalmisto. Apteekki on sijainnut ennen nykyisen luterilaisen kirkon läheisyydessä. Nykyisin paikalla on omakotitalo (Maarit Lönnberg 1973:14-15). Kohde on todennäköisesti laajalti tuhoutunut. |
| metsakeskus.176000010 |
176 |
Ahmovaara Kaakkuri |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27006 |
640226.60900000 |
6994053.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000010 |
Keskellä Ahmovaaran kylään kuuluvaa metsää, suon laidassa on suuri, laakea kivi, jonka pintaan on hakattu nimikirjaimia ja vuosilukuja. Kiven koko on noin 250 x 200 cm. Kivi sijaitsee Kalmovaaran pohjoispuolella olevan suon reunassa, Harivaarasta Kolille johtavan kylätien länsipuolella, Kaakkurin talosta noin 800 m länteen.
Kiven pohjoislaitaan on hakattu ympyrä, jossa on vuosiluku 1621 ja nimikirjaimet OJ. Kiven päällä, sen itäpäässä on vinoneliö ja sen sisällä neliö, jossa on vuosiluku 1889 ja kijaimet IP. Lisäksi neliön sisälle on hakattu pienemmät kirjaimet ET ja PL sekä ulkopuolelle, vinoneliön sivuun sana Juhp. Vieressä on pieni neliö, jonka sisällä ovat vuosiluku 1911 ja kirjaimet PL. Kiven kaakkoisnurkassa ovat nimikirjaimet IL. Keskellä kiveä on kaksi H-kirjainta.
Näyttää siltä, että vanhemmat hakkaukset ovat melko suuria, leveitä ja matalia; nuoremmat ovat pieniä, kapeita ja syviä (Maarit Lönnberg 1973:15).
Vuoden 2006 inventoinnissa paikkaa yritettiin etsiä siinä kuitenkaan onnistumatta. |
| metsakeskus.176000010 |
176 |
Ahmovaara Kaakkuri |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
640226.60900000 |
6994053.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000010 |
Keskellä Ahmovaaran kylään kuuluvaa metsää, suon laidassa on suuri, laakea kivi, jonka pintaan on hakattu nimikirjaimia ja vuosilukuja. Kiven koko on noin 250 x 200 cm. Kivi sijaitsee Kalmovaaran pohjoispuolella olevan suon reunassa, Harivaarasta Kolille johtavan kylätien länsipuolella, Kaakkurin talosta noin 800 m länteen.
Kiven pohjoislaitaan on hakattu ympyrä, jossa on vuosiluku 1621 ja nimikirjaimet OJ. Kiven päällä, sen itäpäässä on vinoneliö ja sen sisällä neliö, jossa on vuosiluku 1889 ja kijaimet IP. Lisäksi neliön sisälle on hakattu pienemmät kirjaimet ET ja PL sekä ulkopuolelle, vinoneliön sivuun sana Juhp. Vieressä on pieni neliö, jonka sisällä ovat vuosiluku 1911 ja kirjaimet PL. Kiven kaakkoisnurkassa ovat nimikirjaimet IL. Keskellä kiveä on kaksi H-kirjainta.
Näyttää siltä, että vanhemmat hakkaukset ovat melko suuria, leveitä ja matalia; nuoremmat ovat pieniä, kapeita ja syviä (Maarit Lönnberg 1973:15).
Vuoden 2006 inventoinnissa paikkaa yritettiin etsiä siinä kuitenkaan onnistumatta. |
| metsakeskus.176000010 |
176 |
Ahmovaara Kaakkuri |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27009 |
640226.60900000 |
6994053.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000010 |
Keskellä Ahmovaaran kylään kuuluvaa metsää, suon laidassa on suuri, laakea kivi, jonka pintaan on hakattu nimikirjaimia ja vuosilukuja. Kiven koko on noin 250 x 200 cm. Kivi sijaitsee Kalmovaaran pohjoispuolella olevan suon reunassa, Harivaarasta Kolille johtavan kylätien länsipuolella, Kaakkurin talosta noin 800 m länteen.
Kiven pohjoislaitaan on hakattu ympyrä, jossa on vuosiluku 1621 ja nimikirjaimet OJ. Kiven päällä, sen itäpäässä on vinoneliö ja sen sisällä neliö, jossa on vuosiluku 1889 ja kijaimet IP. Lisäksi neliön sisälle on hakattu pienemmät kirjaimet ET ja PL sekä ulkopuolelle, vinoneliön sivuun sana Juhp. Vieressä on pieni neliö, jonka sisällä ovat vuosiluku 1911 ja kirjaimet PL. Kiven kaakkoisnurkassa ovat nimikirjaimet IL. Keskellä kiveä on kaksi H-kirjainta.
Näyttää siltä, että vanhemmat hakkaukset ovat melko suuria, leveitä ja matalia; nuoremmat ovat pieniä, kapeita ja syviä (Maarit Lönnberg 1973:15).
Vuoden 2006 inventoinnissa paikkaa yritettiin etsiä siinä kuitenkaan onnistumatta. |
| metsakeskus.176000011 |
176 |
Kajoonjärvi Oraviniemi |
10001 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
598418.42400000 |
7000987.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000011 |
Kajoonjärveen työntyvän Oravinniemen kärjessä on pieni pelto, jonka eteläpäässä metsässä on kolme pyöreätä, noin 1 m korkeata kivirauniota sekä epämääräinen kehän muotoinen kivikko. Niemi on hyvin kivikkoinen. Rauniot lienevät kaskiraunioita (Maarit Lönnberg 1973:16). |
| metsakeskus.176000013 |
176 |
Vuokko Vepsäjoki |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
608800.18800000 |
7017062.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000013 |
Vanhojen tietojen mukaan Vuokon kylän takamailla Vepsänjoen varrella on ollut raudanvalmistuspaikkoja. Vuonna 1973 paikkakuntalaiset eivät tienneet raudanvalmistuspaikkojen olemassaolosta. |
| metsakeskus.176000015 |
176 |
Kiikkusärkän tienhaara |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
613932.11000000 |
7019872.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000015 |
Tervahauta sijaitsee Paljakantien länsipuolella muinaisella rantaterassilla, Kiikkusärkän taloon johtavan tienhaaran pohjoispuolella. Maaperä on hiekkaa. Ympäristössä ei ole näkyvissä muita kuoppia - hauta on ilmeisesti vanhempaa, keskusäiliöllistä tyyppiä. Tervahauta sijaitsee kivikautisen asuinpaikan Kiikkusärkkä 176010004 alueella. |
| metsakeskus.176000016 |
176 |
Vihtasuo Tervapuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
610007.67300000 |
7023111.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000016 |
Tervahauta sijaitsee Vihtasuolla, Tervajärveen laskevan Tervapuron pohjoisrannalla. Tervahauta on varsin suuri, halkaisijaltaan n. 20 m ja sen juoksutusaukko on kaivettu Tervapuroon johtavaan raviiniin. Juoksutusaukon laidoilla on muutamia pienempiä kaivantoja. (Tervahaudasta noin 30 metriä etelään on kuopanne, jonka halkaisija on noin kolme metriä. Paikallisen asukkaan mukaan kyseessä on kuoppa, josta alueen asukkaat ovat hakeneet salaa hiekkaa muuraus- ja rappaustöihin. Hiekkaa on haettu ainakin 1930 -luvulla, jolloin informantti on isänsä kanssa liikkuessaan nähnyt tuoreet kaivuu jäljet kuopassa). |
| metsakeskus.176000017 |
176 |
Mökkiniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
607278.78900000 |
7018741.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000017 |
Mökkiniemi sijaitsee Ylemmäisenjärven etelärannalla, Vepsänjoen suusta n. 200-300 metriä länteen. Alueella on tervahauta ja kaksi kuoppaa, luultavasti hiilihautoja. Hiilihaudat ovat alueen halki kulkevan polun pohjoispuolella, aivan polun vieressä, toisistaan n. 10 m päässä. Haudat ovat soikeahkoja, n. 1,5 m syviä ja kooltaan n. 2,5 x 1,5 m. Molempien ympärillä on matala valli. Tervahauta sijaitsee edellisistä kaakkoon, polun eteläpuolella. Se on halkaisijaltaan vallien kera n. 10 m ja syvyys on n. 1,5 m. Yhdellä reunalla on näkyvissä juoksutusaukko.
Tarkastuksessa 20.8.2007 havaittiin mahdolliset hiilikuopat, syvyys kuitenkin noin metrin. Niiden lähellä sijaitsevaa tervahautaa ei kuitenkaan havaittu.
Alueella on näiden kahden hiilikuopan lisäksi viisi muuta kohdetta: kaksi hiilimiilua ja kolme resenttiä, sammaloitunutta kuoppaa, jotka ovat pitkänomaisia rouhaisuja.
Suuremman hiilimiilun halkaisija on noin 10 m ja sen ympärillä on kapea oja. Miilu on pyöreä kumpu, korkeus arvioilta reilu puoli metriä. Aivan suuremman miilun ojassa kiinni on pienempi, pyöreä kumpu, jonka halkaisija on noin 5 m.
|
| metsakeskus.176000018 |
176 |
Hyttisärkkä |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
607539.65000000 |
7028800.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176000018 |
Löytöpaikka tunnetaan paikkakunnalla Hyttisärkkänä. Rautakuonan kappaleet löytyivät pellosta metsäsaarekkeen etelä- ja länsiliepeiltä. Löytöpaikka sijaitsee n. 100 m:n päässä Vihtasuon tiestä koilliseen. |
| metsakeskus.176010001 |
176 |
Riihisärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607059.85300000 |
7026636.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinilammesta Vuokonjärveen laskevan Salakkapuron niskan luoteispuolella, vanhan Joensuu-Kajaani -maantien varrella. Paikka on korkea ja melko jyrkkärinteinen mäki, jonka maaperä on yläosassa hienoa hiekkaa, mutta muuttuu alaosassa vähitellen saveksi.
Mäen laella olevan Salakkapuron talon eteläpuolella pihapiirissä on sauna, jota ympäröivästä pellosta on löydetty useita kiviesineitä (KM 3133:6-10). Lisäksi paikalla kerrotaan olleen vanhan raudanvalmistuspaikan.
Oiva Keskitalo vuonna 1969 tekemän tarkastuskäynnin yhteydessä löytänyt kvartsi-iskoksia talon kaakkoon, etelään ja lounaaseen viettäviltä pelloilta.
Maarit Lönnbergin inventoinnin aikana vuonna 1973 pellot olivat jääneet pois viljelyksestä ja kasvoivat korkeaa heinää. Vuoden 2006 inventoinnissa peltojen todettiin kasvavan heinää. |
| metsakeskus.176010002 |
176 |
Mietinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
623233.39400000 |
7010188.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Vinkarinniemeen johtavalta tieltä erkanevan mökkitien varressa, Mietinlahden länsirannalla, Huutokallio-nimisen harjanteen kaakkoispäässä. Mökkitien leikkauksesta, koekuopasta sekä harjanteen rinteen paljastumasta on kerätty kvartsi-iskoksia. Tien leikkauksessa on havaittu myös palaneita kiviä. Ympäristöstään poiketen maaperä on asuinpaikan kohdalla hiekkaa, eikä siinä ole suurempia lohkarekiviä. Löytökorkeuden perusteella asuinpaikka saattaa olla mesoliittinen. |
| metsakeskus.176010003 |
176 |
Kytökorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
612326.75000000 |
7020177.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Hämälänkorvessa, Mikkolan talosta 300 m itäkoilliseen, samaan suuntaan johtavan tien varressa. Tien pohjoispuolella olevan hiekkakuopan seinämästä on poimittu kvartsi-iskoksia. Löytökorkeuden perusteella asuinpaikka on mesoliittinen. |
| metsakeskus.176010004 |
176 |
Kiikkusärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
613958.00000000 |
7019780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010004 |
Paikka sijaitsee Kannaksenkylässä, Paljakantien varrella, Kiikkusärkän talon ympäristössä. Louhikkoinen harjanne laskee pohjoisluoteeseen talolle päin ja n. 60-70 metriä ennen talolle johtavan tien risteystä maaperä muuttuu harjanteessa hiekkaiseksi. Asuinpaikkalöytöjä - kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta - on kerätty hiekka-alueelta tienleikkauksista ja metsänaurausalueelta, n. 110-117 mmpy korkeudelta (löytöalue 1). Löytöalueen pituus on 200 metriä tien suuntaisesti ja leveys 70 metriä tien itäpuolella. Kiikkusärkän talon eteläpuolen pellosta on 1940-luvulla löydetty kivikirves ja talon pohjoispuolen perunapellosta on myös tavattu asuinpaikkalöytöjä, n. 107-108 mmpy korkeudella. Ylempi asuinpaikka on mesoliittinen, alemmalta asuinpaikalta löydetty kirves kuulunee kampakeraamiseen aikaan. Asuinpaikan alueella sijaitsee myös tervahauta Kiikkusärkän tienhaara 176000015. |
| metsakeskus.176010004 |
176 |
Kiikkusärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
613958.00000000 |
7019780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010004 |
Paikka sijaitsee Kannaksenkylässä, Paljakantien varrella, Kiikkusärkän talon ympäristössä. Louhikkoinen harjanne laskee pohjoisluoteeseen talolle päin ja n. 60-70 metriä ennen talolle johtavan tien risteystä maaperä muuttuu harjanteessa hiekkaiseksi. Asuinpaikkalöytöjä - kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta - on kerätty hiekka-alueelta tienleikkauksista ja metsänaurausalueelta, n. 110-117 mmpy korkeudelta (löytöalue 1). Löytöalueen pituus on 200 metriä tien suuntaisesti ja leveys 70 metriä tien itäpuolella. Kiikkusärkän talon eteläpuolen pellosta on 1940-luvulla löydetty kivikirves ja talon pohjoispuolen perunapellosta on myös tavattu asuinpaikkalöytöjä, n. 107-108 mmpy korkeudella. Ylempi asuinpaikka on mesoliittinen, alemmalta asuinpaikalta löydetty kirves kuulunee kampakeraamiseen aikaan. Asuinpaikan alueella sijaitsee myös tervahauta Kiikkusärkän tienhaara 176000015. |
| metsakeskus.176010005 |
176 |
Nauriskorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
613351.33800000 |
7020315.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kannaksenkylässä, Nurkkalan ratsutilalle johtavalta tieltä erkanevan metsäautotien/ratsupolun varrella, Nauriskorven länsipuolella olevalla harjanteella. Kvartsi-iskoksia on kerätty polun pinnalta n. 80 m matkalta. Topografian perusteella asuinpaikka-aluetta lienee muuallakin kuin polun varrella - luultavasti 114-118 mmpy korkeudella harjanteen etelä- ja länsisivuistoilla. Asuinpaikkalöydöt ovat suurinpiirtein samalla korkeudella kuin asuinpaikan Juuka 3 Kiikkusärkkä ylemmän osan löydöt. Asuinpaikka on mesoliittinen. |
| metsakeskus.176010006 |
176 |
Retuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615587.46100000 |
7014655.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Retuniemen Hiekkaniemeen johtavan metsäautotien varrella, Retuniemen rauhoitetusta karsikkomännystä 200 m etelään. Kvartsi-iskoksia on kerätty metsäautotien pinnalta ja metsäaurausvaoista. Vuoden 2006 inventoinnissa metsäautotietä ja aurausvakoja ei ollut enää havaittavissa. |
| metsakeskus.176010007 |
176 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
627288.76100000 |
7010147.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010007 |
Anttilan asuinpaikka sijaitsee Larinsaaressa, Kosulansalmen pohjoispuolella. Löydöt on kerätty pellolta, Anttilan tilan päärakennuksesta noin 50 m etelään. Löytöjä on noin 50 x 50 m kokoisella alueella, pääasiassa jyrkähkön peltotörmän alapuolella. |
| metsakeskus.176010008 |
176 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608455.28200000 |
7028683.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010008 |
Niemelän asuinpaikka sijaitsee Pielisestä Vuokonjärveen laskevan Vuokonjoen pohjoisrannalla, Pekkalanlahden pohjoispuolella. Löydöt on kerätty pellosta. |
| metsakeskus.176010009 |
176 |
Nevala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608071.43200000 |
7028985.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisestä Vuokonjärveen laskevan Vuokonjoen pohjoisrannalla. Löytöjä on kerätty Nevalan talon lounaispuolisilta, kynnetyiltä pelloilta, n. 20 x 80 m kokoiselta alueelta. Alue vaikuttaa myöhempien havaintojen perusteella laajemmalta. |
| metsakeskus.176010010 |
176 |
Halola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607917.49500000 |
7029058.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisestä Vuokonjärveen laskevan Vuokonjoen pohjoisrannalla, Pellonpään talon eteläpuolisilla peltoalueilla. Löydöt kerättiin noin 100 x 40 m kokoiselta alueelta. Mahdollisesti asuinpaikka liittyy kohteeseen Nevala (176010009). |
| metsakeskus.176010011 |
176 |
Kuivaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608035.44200000 |
7029524.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Keski-Vuokossa, Kuivaniemen talosta n. 70 m koilliseen, tien varressa. Löydöt on kerätty perunapellosta. |
| metsakeskus.176010012 |
176 |
Raatosärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607623.61500000 |
7028914.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Raatosärkkä-nimisen metsäalueen eteläpuolella, Pielisestä Vuokonjärveen laskevan Vuokonjoen luoteisrannalla. Alue on peltoa. Raatosärkällä on perimätiedon mukaan ortodoksikalmisto, jonka kunniaksi paikalle on pystytetty myös puinen matkamiehen risti. Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla on dokumentoitu myös vanhoja viljelyröykkiöitä, jotka on tallennettu kohteen alakohteisiin. |
| metsakeskus.176010012 |
176 |
Raatosärkkä |
10002 |
12016 |
13182 |
11019 |
27000 |
607623.61500000 |
7028914.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Raatosärkkä-nimisen metsäalueen eteläpuolella, Pielisestä Vuokonjärveen laskevan Vuokonjoen luoteisrannalla. Alue on peltoa. Raatosärkällä on perimätiedon mukaan ortodoksikalmisto, jonka kunniaksi paikalle on pystytetty myös puinen matkamiehen risti. Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla on dokumentoitu myös vanhoja viljelyröykkiöitä, jotka on tallennettu kohteen alakohteisiin. |
| metsakeskus.176010012 |
176 |
Raatosärkkä |
10002 |
12002 |
13028 |
11019 |
27000 |
607623.61500000 |
7028914.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Raatosärkkä-nimisen metsäalueen eteläpuolella, Pielisestä Vuokonjärveen laskevan Vuokonjoen luoteisrannalla. Alue on peltoa. Raatosärkällä on perimätiedon mukaan ortodoksikalmisto, jonka kunniaksi paikalle on pystytetty myös puinen matkamiehen risti. Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla on dokumentoitu myös vanhoja viljelyröykkiöitä, jotka on tallennettu kohteen alakohteisiin. |
| metsakeskus.176010012 |
176 |
Raatosärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
607623.61500000 |
7028914.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Raatosärkkä-nimisen metsäalueen eteläpuolella, Pielisestä Vuokonjärveen laskevan Vuokonjoen luoteisrannalla. Alue on peltoa. Raatosärkällä on perimätiedon mukaan ortodoksikalmisto, jonka kunniaksi paikalle on pystytetty myös puinen matkamiehen risti. Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla on dokumentoitu myös vanhoja viljelyröykkiöitä, jotka on tallennettu kohteen alakohteisiin. |
| metsakeskus.176010012 |
176 |
Raatosärkkä |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
607623.61500000 |
7028914.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Raatosärkkä-nimisen metsäalueen eteläpuolella, Pielisestä Vuokonjärveen laskevan Vuokonjoen luoteisrannalla. Alue on peltoa. Raatosärkällä on perimätiedon mukaan ortodoksikalmisto, jonka kunniaksi paikalle on pystytetty myös puinen matkamiehen risti. Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla on dokumentoitu myös vanhoja viljelyröykkiöitä, jotka on tallennettu kohteen alakohteisiin. |
| metsakeskus.176010012 |
176 |
Raatosärkkä |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
607623.61500000 |
7028914.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Raatosärkkä-nimisen metsäalueen eteläpuolella, Pielisestä Vuokonjärveen laskevan Vuokonjoen luoteisrannalla. Alue on peltoa. Raatosärkällä on perimätiedon mukaan ortodoksikalmisto, jonka kunniaksi paikalle on pystytetty myös puinen matkamiehen risti. Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla on dokumentoitu myös vanhoja viljelyröykkiöitä, jotka on tallennettu kohteen alakohteisiin. |
| metsakeskus.176010013 |
176 |
Vuokonjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607578.63600000 |
7028592.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisestä Vuokonjärveen laskevan Vuokonjoen länsirannalla, itään laskevalla peltorinteellä, Keski-Vuokkoon johtavan tien eteläpuolella. Löydöt on kerätty avoimelta peltosaralta usean kymmenen metrin matkalta laskevalla rinteellä. |
| metsakeskus.176010014 |
176 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
619978.70400000 |
7011067.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntulankylässä, Mäkelän talon pohjoispuolella. Löydöt on kerätty pieneltä peltosaralta, Mäkelän talosta n. 60 m pohjoiseen aivan pellon päästä, tien vierestä. |
| metsakeskus.176010015 |
176 |
Härkinpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
622208.81500000 |
7007898.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.176010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen Nunnanlahteen laskevan Härkinpuron pohjoisrannalla, lahden ja puron välillä olevalla leveällä peltoniemekkeellä. Löytöjä on kerätty Eevikkalan talosta noin 80-120 m länteen noin 105 mmpy korkeudella olevalta alueelta.
Vuonna 2004 tutkittu valtatie 6:n siirron johdosta 23 neliömetrin laajuinen alue. |
| metsakeskus.177000001 |
177 |
Kopsamo Kiviaitamoisio |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
365828.57300000 |
6861493.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177000001 |
Kiviaita sijaitsee Ylä-Lylyjärven eteläpuolella sijaitsevan pienen, kolmiomaisen nykyään niittynä olevan peltotilkun lounaisrenalla. Aita on kaakkoluodesuuntainen, noin 70 m pitkä ja metrin leveä, hyvin säilynyt rakenne. Se on ladottu huolellisesti noin 15 - 50 cm läpimittaisista kivistä. Luoteispäässä aita tekee pienen mutkan itään ja jatkuu tämän jälkeen vielä noin 6 metriä. Aita ja pelto yhdessä edustavat Juupajoen vanhoja perinnemaisemia. |
| metsakeskus.177000002 |
177 |
Kivelä |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
369420.15200000 |
6856032.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177000002 |
Aita sijaitsee Sahrajärven itäpuolella kuusimetsää kasvavalla mäellä, jonka länsipuolella on pieni peltoaukea.
Kohde on osittain kalliopaljastuman päälle rakennettu L-kirjaimen muotoinen aitamainen kivirakenne. Se koostuu 12,6 m pitkästä itälänsisuuntaisesta seinämästä, joka itäpäässä kääntyy pohjoiseen ja jatkuu pohjoiseteläsuuntaisena 2,6 m. Länsipäässä seinämä päättyy suurehkoon siirtolohkareeseen. Rakenteen korkeus vaihtelee. |
| metsakeskus.177000003 |
177 |
Pyhämäki Rukoushuone |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
366077.52400000 |
6849751.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177000003 |
Perimätiedon mukaan Juupajoen ensimmäinen vuonna 1767 rakennettu rukoushuone on sijainnut Salon maalla Salokunnassa. Paikka, jossa rukoushuoneen oletetaan sijainneen on niemen keskellä, sen korkeimmalla kohdalla Salokunnantien ja Salon tilalle vievän tien risteyksessä. Nykyään mäki erottu metsäsaarekkeena peltojen keskellä. Mäen laelle on vuonna 1980 pystytetty muistokivi. |
| metsakeskus.177000004 |
177 |
Ketunkangas S |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
360156.86700000 |
6856791.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177000004 |
Tervahaudat sijaitsevat Ketunkankaan etelälaidalla. Haudat sijaitsevat 20 - 80 m etäisyydellä Ketunsuon reunasta. Kolme hautaa on lähes lounaskoillinen -suuntaisessa rivissä ja noin 100 m etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.177000005 |
177 |
Ketunkangas N |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
359830.00200000 |
6857517.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177000005 |
Mahdolliset tervahaudat sijaitsevat Ketunkankaan pohjoislaidalla soiden ympäröimällä kapealla mäntykankaalla. Kohteeseen sisältyy kaksi kolmen kuopan muodostamaa ryhmää. Kuopat ovat loivaseinäisiä ja suhteellisen matalia. Kuopissa ei ole ojia tai muita rakenteita, ja vain yhden kuopan reunaa kiertää maavalli. |
| metsakeskus.177010001 |
177 |
Ellinoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
368615.44000000 |
6863327.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Lylyjärvestä kaakkoon pistävän lahden poukaman eteläpäässä, noin 80 m järven rannasta Hulipasjärveen laskevan Ellinojan itärannalla. Paikka on pohjoiseteläsuuntaisella jyrkällä ojantörmällä.
Sieltä on löydetty saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, ja löytöalueen laajuus on 30 x 15 m. Asuinpaikan ympäristö on edustavaa luonnonmaisemaa, mutta itse kohteella maanpinta on kulunut ja rikkoutunut, koska siellä on pituushyppypaikka. |
| metsakeskus.177010002 |
177 |
Ala-Lyly |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
367162.02200000 |
6863264.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylä-Lylyjärvestä Ala-Lylyjärveen laskevan puron pohjoisrannalla, loivasti etelään viettävällä pellolla.
Löydöt (kvartsi-iskoksia ja -ytimiä) on poimittu Lylyntien molemmin puolin pellolta. Vaikka löytöalue kokonaisuudessaan on noin 200 x 70 m laajuinen, runsain löytökeskittymä on tien länsipuolella, pellon alarinteessä noin 40 x 40 m alueella. |
| metsakeskus.177010003 |
177 |
Ryttääsmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
367145.09000000 |
6849462.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Kattilalahden ja Mellilänselän välisen Jaarilansalmen itärannalla, Perkiönvuoren ja Sikalanvuoren väliin jäävillä pelloilla, loivasti kaakkoon viettävällä rinteellä.
Löydöt, kiviesineen katkelma ja suurin osa kvartsi-iskoksista, keskittyvät tasanteen reunalle, suhteellisen pienelle (n. 40 x 20 m) alueelle. |
| metsakeskus.177010004 |
177 |
Tuomaalanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
367800.83400000 |
6847640.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkilanselän pohjoisrannalla, Tuomaalanlahden ja Tuomaalanvuoren väliin jäävällä pohjoiseen viettävällä peltorinteellä.
Löytöalue on pellon alaosassa lähellä rantaa. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.177010005 |
177 |
Kukkosalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368149.69900000 |
6847384.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuomaalanvuoren eteläpuolella, Kokkilanselän ja Kukkolahden välisen kapean Kukkosalmen pohjoisrannalla. Kohde on etelään viettävällä peltorinteellä, aivan rannan tuntumassa, kohdassa, missä muuten jyrkkärinteiset pellot muodostavat tasanteen lähelle rantaa.
Löydöt muodostavat kolme keskittymää, yksi on alueen länsipäässä, salmen kapeimmassa kohdassa, lähellä rantaa, kaksi muuta keskittymää on idempänä, pellossa erottuvien loivien kumpareiden länsipuolella. Löydöt ovat pääasiassa kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.177010006 |
177 |
Niemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
372633.85900000 |
6856274.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177010006 |
Röykkiö sijaitsee Muhujärven etelärannalla Rankalahden ja Tukkilahden väliin jäävän niemen itäpuolella olevalla kalliolla noin 10 m päässä rannasta. Röykkiön koko on 2,8 x 2,9 m. Sen keskellä on silmäkivi, ja röykkiön itäreunalla erottuu kaarevaa reunakiveystä. |
| metsakeskus.177010007 |
177 |
Patuniemi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
372918.74600000 |
6854430.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.177010007 |
Kivilatomus sijaitsee Iso-Valkeajärven koillisrannalla, lounaaseen pistävällä niemellä kallionkielekkeellä.
Kiveyksestä erottuu sammaleen päälle kolme 20 - 30 cm suuruista kiveä, jotka ovat rivissä yhden, kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Läntisimmän kiven pohjoispuolella on sammaleen alla lomittain ja päällekkäin ladottuja särmikkäitä kiviä. Kallio kivien alla on rapautunutta. |
| metsakeskus.178010001 |
178 |
Pekurila 2 |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
533456.16500000 |
6853665.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010001 |
Kohde sijaitsee valtatie 5:ltä Pekurilan kaupan kohdalta noin 800 m kaakkoon, Rautjärveen pistävällä niemellä.
Hiekkaiselta pellolta on mäen laelta löydetty kvartsia ja rautakuonaa. Paikka on aiemmin tulkittu esihistorialliseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.178010002 |
178 |
Tervakallio |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
533776.03900000 |
6853325.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010002 |
Kohde sijaitsee valtatie 5:ltä Pekurilan kaupan kohdalta noin 1200 m kaakkoon. Tervakallion itäpuolella olevalta pellolta savensekaiselta hiekkamaalta on tullut esille kvatsia ja rautakuonaa. Kohde on aiemmin tulkittu esihistorialliseksi asuinpaikaksi, jollainen se sijaintinsa (Muinais-Saimaan rannalla) perusteella voi olla. |
| metsakeskus.178010003 |
178 |
Sarkasvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
549124.00000000 |
6829750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010003 |
Kalliomaalaus sijaitsee Luonterin ja Puuterselän välisen Uimasalon alueella, Sarkaslammen koillisrannalla, Sarkasvuoren lounaispuolisessa pystysuorassa kallioseinämässä.
Uimasalon alue on hyvin kallioista, luonnontilaisena säilynyttä erämaamaista aluetta. Sen alueella on neljä pientä järveä ja pari lampea, joista noin kilometrin pituinen ja 100‒150 m leveä luode-kaakko -suuntainen Sarkaslampi on niistä itäisin. Sarkasvuoren kalliomaalaus on lammen koilliosassa ja Sarkaslampi-niminen kalliomaalaus sen kaakkoisosassa.
Kalliomaalaus on arviolta noin 4,8 m korkeudella Sarkaslammen pinnasta. Sarkaslammen alueella kasvaa mäntymetsää. Kallioseinämissä kasvaa runsaasti erilaisia ja erivärisiä sammal-, naava- ja jäkäläkasvustoja. Maalauksessa on geometrisesti tyylitelty hirven kuva, jonka keskellä on selkeästi sydäntä kuvaava täplä sekä sen päällä kokonaishahmoltaan tunnistamaton kuvio (ehkä koukkupolvisen ihmishahmon jalat). Hirvikuvion pituus on 56 cm. Eläimen pää on kuvattu ruumiiseen verrattuna ylisuureksi ja kaula hyvin kapeaksi. Vartalo-osa on suorakulmainen ja jalat, joita on kuvattu kaksi paria, ovat silmiinpistävän lyhyet. Hirven korvat ja takapää on maalauksessa kuvattu realistisemmin. Eläimen turvan alla on hahmotettavissa jonkinlainen suuta kuvaava merkintä. Hirven pää osoittaa länteen.
Tästä noin 20 m kaakkoon löytyi talvella 2017 sarvipäinen hirvikuvio, jonka leveys on noin 40‒50 cm ja jonka vartalon keskelle on piirretty ympyrä.
Kalliomaalaus sijaitsee noin 2 km päässä Juvan-Hirvensalon maantiestä. Maalaukselle johtaa punaisin kuitunauhoin selvästi merkitty, paikoitellen tosin melko vaikeakulkuinen polku. Juvan kunta on pystyttänyt kohteeseen opastaulun vuonna 1996. |
| metsakeskus.178010004 |
178 |
Remojärvi Kappelinpelto |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27005 |
528977.97500000 |
6852955.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010004 |
Kappelinpelto sijaitsee nykyisen Saarijärven eli entisen Remojärven koillisrannalla lähellä Mikkelin ja Juvan kuntien rajaa. Varsinainen Kappelinpelto eli Kapalpelto on loivasti järveen viettävää pelto- ja metsäaluetta, jonka pohjoispuolella on pieni kallioinen Kappelinmäki. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut kappeli ja hautausmaa.
Kappelinpellolla sijainneesta hautausmaasta tai kappelista ei ole säilyneitä kirjallisia aikalaislähteitä. Ainoa mahdollinen viite kappelin olemassaoloon on läheisen Halolan talon sijainniksi mainitut ”Kappale by” ja ”Kappellby” vuosilta 1588 ja 1591. Halola liittyy myöhempiin nuijasodan tapahtumiin, sillä paikalla tapettiin sinne kokoontuneet nuijamiehet tammikuussa 1597. Kappelinpellon kalmistoa on jossain yhteyksissä – kuitenkin ilman tarkempia perusteluja – pidetty myös näiden surmattujen nuijamiesten hautapaikkana.
Vuonna 1938 on kirjoitettu muistiin 1850 syntyneen Pekka Kärkkäisen kertomukset Kappelinpellosta. Hän on kertonut, että 1880-luvun vaiheilla paikalla on ollut "hautakappelin" jäännökset: kellarikuoppa, noin 2,5 m pitkä ja niin leveä, että kaksi miestä on mahtunut rinnan kulkemaan. "Hautakappeli" on ollut ruumiiden väliaikainen säilytyspaikka. Myös kirkon kivijalkaa Pekka Kärkkäinen kertoi olleen 1880-luvulla näkyvissä "viinikellarien" alapuolella. Pappila on perimätiedon mukaan ollut Kappelinpellon edustalla olevassa Huihatsaaressa.
Eri tutkijoiden tulkintojen mukaan Kappelinpeltoa on pidetty muun muassa jäännöksenä ortodoksisen kirkon toiminnasta alueella ennen Pähkinäsaaren rauhaa 1323. Kyseessä olisi siis pitäjänhistoriassakin mainittu Remojärven kreikkalaiskatolinen kappeli (esim. Poppius 1957). Toisaalta paikalla on ajateltu olleen Juvan ensimmäinen kappelikirkko, joka olisi perustettu sen jälkeen kun Savilahden liittäminen hallinnollisesti Ruotsin – ja kirkollisesti roomalaiskatolisen kirkon – yhteyteen oli tapahtunut 1300-luvulla.
Kohteeseen liittyvän perimätiedon johdosta paikalla tehtiin vuosina 1972 ja 1973 pienialaisia kaivauksia, joiden yhteydessä paikalla todettiin olevan ruumiskalmiston. Kaivausten aikana tutkittiin yhteensä 15 hautaa, joihin oli haudattu 13 aikuista ja kolme lasta. Kaikki haudat olivat täysin esineettömiä. Vuoden 1973 kaivauksissa esille tulleesta yhdestä arkusta tehty radiohiiliajoitus ajoittaa kalmiston käytön 1400-luvulle (Hel-1272 480+-90, kal. 1398–1468). Hautojen sijainti osittain toistensa päällä osoittaa kalmiston kuitenkin olleen käytössä pitkän aikaa.
Vuosina 2007–2008 alueella on tehty laaja-alaisempia tutkimuksia, joiden yhteydessä pellolle avatusta koeojasta (alue 4) löytyi myös hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia, jotka saattavat liittyä kivi- tai varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan. Vuonna 2016 rannanpuolelle rakennetun loma-asunnon töissä paljastui ruumishautauksia, joista osa tuhoutui ja osa tutkittiin arkeologisesti. |
| metsakeskus.178010004 |
178 |
Remojärvi Kappelinpelto |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27004 |
528977.97500000 |
6852955.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010004 |
Kappelinpelto sijaitsee nykyisen Saarijärven eli entisen Remojärven koillisrannalla lähellä Mikkelin ja Juvan kuntien rajaa. Varsinainen Kappelinpelto eli Kapalpelto on loivasti järveen viettävää pelto- ja metsäaluetta, jonka pohjoispuolella on pieni kallioinen Kappelinmäki. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut kappeli ja hautausmaa.
Kappelinpellolla sijainneesta hautausmaasta tai kappelista ei ole säilyneitä kirjallisia aikalaislähteitä. Ainoa mahdollinen viite kappelin olemassaoloon on läheisen Halolan talon sijainniksi mainitut ”Kappale by” ja ”Kappellby” vuosilta 1588 ja 1591. Halola liittyy myöhempiin nuijasodan tapahtumiin, sillä paikalla tapettiin sinne kokoontuneet nuijamiehet tammikuussa 1597. Kappelinpellon kalmistoa on jossain yhteyksissä – kuitenkin ilman tarkempia perusteluja – pidetty myös näiden surmattujen nuijamiesten hautapaikkana.
Vuonna 1938 on kirjoitettu muistiin 1850 syntyneen Pekka Kärkkäisen kertomukset Kappelinpellosta. Hän on kertonut, että 1880-luvun vaiheilla paikalla on ollut "hautakappelin" jäännökset: kellarikuoppa, noin 2,5 m pitkä ja niin leveä, että kaksi miestä on mahtunut rinnan kulkemaan. "Hautakappeli" on ollut ruumiiden väliaikainen säilytyspaikka. Myös kirkon kivijalkaa Pekka Kärkkäinen kertoi olleen 1880-luvulla näkyvissä "viinikellarien" alapuolella. Pappila on perimätiedon mukaan ollut Kappelinpellon edustalla olevassa Huihatsaaressa.
Eri tutkijoiden tulkintojen mukaan Kappelinpeltoa on pidetty muun muassa jäännöksenä ortodoksisen kirkon toiminnasta alueella ennen Pähkinäsaaren rauhaa 1323. Kyseessä olisi siis pitäjänhistoriassakin mainittu Remojärven kreikkalaiskatolinen kappeli (esim. Poppius 1957). Toisaalta paikalla on ajateltu olleen Juvan ensimmäinen kappelikirkko, joka olisi perustettu sen jälkeen kun Savilahden liittäminen hallinnollisesti Ruotsin – ja kirkollisesti roomalaiskatolisen kirkon – yhteyteen oli tapahtunut 1300-luvulla.
Kohteeseen liittyvän perimätiedon johdosta paikalla tehtiin vuosina 1972 ja 1973 pienialaisia kaivauksia, joiden yhteydessä paikalla todettiin olevan ruumiskalmiston. Kaivausten aikana tutkittiin yhteensä 15 hautaa, joihin oli haudattu 13 aikuista ja kolme lasta. Kaikki haudat olivat täysin esineettömiä. Vuoden 1973 kaivauksissa esille tulleesta yhdestä arkusta tehty radiohiiliajoitus ajoittaa kalmiston käytön 1400-luvulle (Hel-1272 480+-90, kal. 1398–1468). Hautojen sijainti osittain toistensa päällä osoittaa kalmiston kuitenkin olleen käytössä pitkän aikaa.
Vuosina 2007–2008 alueella on tehty laaja-alaisempia tutkimuksia, joiden yhteydessä pellolle avatusta koeojasta (alue 4) löytyi myös hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia, jotka saattavat liittyä kivi- tai varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan. Vuonna 2016 rannanpuolelle rakennetun loma-asunnon töissä paljastui ruumishautauksia, joista osa tuhoutui ja osa tutkittiin arkeologisesti. |
| metsakeskus.178010005 |
178 |
Pekurila 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
532496.55600000 |
6853525.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010005 |
Pyyntikuopat sijaitsevat valtatie 5 kaakkoispuolella, Kielkallion huoltoasemaa vastapäätä, Matiniemeen johtavan tien varressa. Mäntyä ja kuusta kasvavalla kankalla on kaksi pyyntikuoppaa muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan.
Pyyntikuoppa A on noin 30 m:n päässä valtatiestä. Se on pyöreä, halkaisijaltaan noin 7 m. Kuopan ulkopuolella on havaittavissa 2 m leveä, hyvin säilynyt maavalli. Kuopan syvyys on 2,2 m. Kuoppa on reunoiltaan jyrkkä ja pohjaa kohti suippeneva.
Pyyntikuoppa B on 60–70 m:n päässä valtatiestä. Kuopan halkaisija on 6,5 m ja edellistä kuoppaa heikommin näkyvän maavallin leveys on 1,5 m. Kuopan syvyys on 2,2 m. Kuoppa on edellistä kuoppaa heikommin näkyvissä maastossa.
Pyyntikuoppia on lisää 250 m kaakkoon kohteesta. |
| metsakeskus.178010005 |
178 |
Pekurila 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27005 |
532496.55600000 |
6853525.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010005 |
Pyyntikuopat sijaitsevat valtatie 5 kaakkoispuolella, Kielkallion huoltoasemaa vastapäätä, Matiniemeen johtavan tien varressa. Mäntyä ja kuusta kasvavalla kankalla on kaksi pyyntikuoppaa muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan.
Pyyntikuoppa A on noin 30 m:n päässä valtatiestä. Se on pyöreä, halkaisijaltaan noin 7 m. Kuopan ulkopuolella on havaittavissa 2 m leveä, hyvin säilynyt maavalli. Kuopan syvyys on 2,2 m. Kuoppa on reunoiltaan jyrkkä ja pohjaa kohti suippeneva.
Pyyntikuoppa B on 60–70 m:n päässä valtatiestä. Kuopan halkaisija on 6,5 m ja edellistä kuoppaa heikommin näkyvän maavallin leveys on 1,5 m. Kuopan syvyys on 2,2 m. Kuoppa on edellistä kuoppaa heikommin näkyvissä maastossa.
Pyyntikuoppia on lisää 250 m kaakkoon kohteesta. |
| metsakeskus.178010006 |
178 |
Peltoniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553158.28500000 |
6841890.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Hietajärven pohjoisrannalla, hiekkaisella kankaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavallin poikki menevän polun pinnasta ja sen yläpuolella olevalta alueelta. |
| metsakeskus.178010007 |
178 |
Otamo 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
551049.15600000 |
6836312.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Luonterista Näreslahteen pistävän Otamonsalmen itäpään pohjoispuolella, Otamon kaupan ulkorakennuksen luona. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Uimasaloon menevän maantien länsipuolella olevan pienen hiekkakuopan seinämistä. Paikalla on kaksi mahdollista asumuksenpohjaa. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
1992: Löydöt hiekkakuopan pohjois- ja länsipuolelta. Osa asuinpaikkaa lienee tuhoutunut. Laajuus länteen epäselvä, idässä rajautuu tiehen. |
| metsakeskus.178010008 |
178 |
Noutosalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
556167.07900000 |
6840011.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010008 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Valkolammen eteläkärjestä noin 450 m etelään, maantien itäpuolella, aivan tien vieressä. Pyyntikuopan halkaisija on 6,5 m ja syvyys noin 2 m. |
| metsakeskus.178010009 |
178 |
Pusukkala |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
554987.55200000 |
6841950.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010009 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Siikajärven länsipuolella, Siikajärven ja Myllyjärven välisellä tasaisella mäntykannaksella. Kuoppien halkaisija on 8 m ja syvyys 1,5 m. |
| metsakeskus.178010010 |
178 |
Anttila |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552988.35300000 |
6843169.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010010 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Hietajärvestä noin 1,5 km pohjoiseen. Alueella on neljä pyyntikuoppaa, joiden halkaisijat ovat 2,5-12 m ja syvyydet 0,6-1,5 m. |
| metsakeskus.178010012 |
178 |
Jokranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
556646.90400000 |
6837332.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010012 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Järvenpää ja Iso-Ahvenainen -järvien välisen jyrkän harjun päällä. Kuopat ovat harjun laella muodostelmassa. Ne ovat suoraseinäisiä ja halkaisijaltaan 4-9 m. Osaa kuopista ympäröi maavalli. |
| metsakeskus.178010013 |
178 |
Kirjastensuo |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
550048.00000000 |
6871983.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010013 |
Kohde sijaitsee Kankaistenlammesta 0,5 km länteen, Kankaisten Herasuolle menevästä metsäautotiestä 30 m etelään. Metsänäestyksessä tuhottu raudanvalmistuspaikka. Paikalla on jäljellä halkaisijaltaan noin 10 m kokoinen kuonakasa. |
| metsakeskus.178010013 |
178 |
Kirjastensuo |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
550048.00000000 |
6871983.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010013 |
Kohde sijaitsee Kankaistenlammesta 0,5 km länteen, Kankaisten Herasuolle menevästä metsäautotiestä 30 m etelään. Metsänäestyksessä tuhottu raudanvalmistuspaikka. Paikalla on jäljellä halkaisijaltaan noin 10 m kokoinen kuonakasa. |
| metsakeskus.178010016 |
178 |
Herakangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
549667.00000000 |
6870233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010016 |
Kohde sijaitsee Heralammesta 450 m koilliseen, Herakankaan paikallistiestä 100 m koilliseen, sorakuopalle menevästä tien pohjoispuolella. Kyseessä on hyvin säilynyt raudanvalmistuspaikka, jossa on havaittavissa mm. kaksi hytinpohjaa. |
| metsakeskus.178010017 |
178 |
Romukangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
557446.45600000 |
6867020.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010017 |
Kohde sijaitsee Juva-Savonlinna -maantieltä 0,4 km etelään, Romukankaalle johtavalta metsätieltä 100 m koilliseen. Kohde on hyvin säilynyt raudanvalmistuspaikka, jossa on kuonakasa, hytinpohja ja miilu. |
| metsakeskus.178010018 |
178 |
Kummunpuro |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
552258.53000000 |
6870838.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010018 |
Kohde sijaitsee Kummunpurosta 100 m lounaaseen, Sora-Ahon ja Kummunpuron tilojen väliseltä tieltä 100 m luoteeseen, jokeen viettävällä rinteellä. Ympärillä on kuiva suo, joka on ollut entinen pelto. Paikalla on suuri kuonakasa, jonka keskellä on mahdollinen hytinpohja. |
| metsakeskus.178010021 |
178 |
Karsikkomäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
554907.52000000 |
6855425.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010021 |
Kiviröykkiöt, mahdolliset kaskirauniot sijaitsevat Karsikkomäen talosta noin 180 m luoteeseen, Särkijärven Ahvenlahden pohjoispuolella. Kohteessa on 9 pientä latomusta. |
| metsakeskus.178010022 |
178 |
Haapamäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
554887.52900000 |
6855854.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010022 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Haapamäen tilan asuinrakennuksesta 250 m itäkoilliseen. Harjun pohjoispuoleisen rinteen alaosassa on halkaisijaltaan 2,2 m ja syvyydeltään 0,8 m oleva pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.178010023 |
178 |
Syrjäntakasenniittu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
557166.69200000 |
6836252.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010023 |
Pyyntikuopppa sijaitsee Syrjäntakanen-järvestä noin 550 m etelään ja Röteikönlammesta 350 m luoteeseen. Kallioiden välisen kapean harjun länsipäässä on halkaisijaltaan 7 m ja syvyydeltään 1,2 m oleva maavallin ympäröimä pyyntikuoppa, joka voi olla historiallisen ajan susikuoppa. |
| metsakeskus.178010025 |
178 |
Harotunmäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
556406.99600000 |
6837652.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010025 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Harotunmäen tilasta noin 100 m itäkoilliseen. Asuinrakennuksen lähellä, kapealla itä-länsi -suuntaisella harjanteella on halkaisijaltaan 15 m oleva kuoppa, joka voi olla historiallisen ajan susikuoppa. |
| metsakeskus.178010038 |
178 |
Koivuranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547990.41300000 |
6830724.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010038 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Koikkala-Hirvensalo -tien itälaidalla, Koivurannan tilan asuinrakennuksesta noin 250 m pohjoiskoilliseen, mäntyä kasvavan harjanteen eteläpäässä. Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan 6-7 m ja syvyydeltään 1,4 m. Kuoppa suippenee pohjaa kohti. Ympärillä on kaksi metriä leveät, säännöllisen muotoiset reunavallit. |
| metsakeskus.178010041 |
178 |
Pappilan Ylämäki 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
545789.00000000 |
6862379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010041 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Jukajärven koillispuolella, Pappilan Ylämäki -nimisen harjanteen luoteispäässä. Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan 5 m ja syvyydeltään 1,2 m. Kuopan ympärillä on reunavallit muualla paitsi pohjoisreunalla. Kuopan pohja on laakea.
Jussila 2011: aiempien koordinaattien kohdalla ei mitään kuoppaa, mutta 36 m kaakkoon kaksoiskuoppa (isompi halk. n. 2,5 m ja pienempi halk. n. 1,5 m). Puuston perusteella yli 50 v. vanhoja. Jussilan mielestä ei vaikuta pyyntikuopalta vaan ehkä maanottopaikalta. |
| metsakeskus.178010046 |
178 |
Lehmäniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
529027.96700000 |
6850356.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010046 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Saarijärven itäosassa, järveen pistävän niemen länsiosassa. Kapealla, tasaisella kannaksella oleva pohjaa kohti suippeneva pyyntikuoppa on halkaisijaltaan 3,5 m. Sen ympärillä ei ole maavalleja. |
| metsakeskus.178010048 |
178 |
Oinasniemi |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
527238.60400000 |
6869989.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010048 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Nevajärven itäosassa, luode-kaakko -suuntaisen harjun lounaisrinteellä. Kuoppa on kooltaan 2 x 1,2 m ja syvyydeltään 0,4 m. |
| metsakeskus.178010049 |
178 |
Pajulahdenmaa |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
527718.40800000 |
6870168.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010049 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Oinasniemen tilan asuinrakennuksesta noin 0,5 km itäkaakkoon. Pajulahdenmaa-nimisen harjun lounaisrinteen alaosassa on halkaisijaltaan 3 m ja 0,5 m syvä kuoppa. |
| metsakeskus.178010050 |
178 |
Vuoreinen A |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
533416.11900000 |
6869559.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010050 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Vuoreinen ja Souru -järvien välisellä kannaksella, suuren luonnonkivikasauman länsipuolella. Halkaisijaltaan pohjaa kohti suippeneva kuoppa on 4 m ja syvyydeltään noin metrin. Pyyntikuopassa ei ole reunavalleja. Vuonna 1994 kuopan on todettu tasoittuneen melkoisesti sen läpi kulkevan polun takia. Saman kannaksen länsiosassa, tämän kuopan ja pienen lammen välissä on jonossa muutaman kymmenen metrin välein kaksi muutakin samantyyppistä kuoppaa.
Jussila ja Sepänmaa 2011: Paikalla on kolme kuoppaa jossa ainakin yhdessä hiiltä ja nokea pohjalla (kuoppaan tehty koekuoppa v. 1995 kun Juvan muinaisjäännöksille suunniteltiin opastauluja) v. 1995 havaintojen mukaan, jolloin kuopat tulkittu hiilihaudoiksi. Kuopat eivät ole jonossa, mutta parinkymmenen metrin etäisyydellä toisistaan. Suurin kuoppa yllä kuvattu (koordinaatit N: 6869571, E: 553437). Muut kaksi kuoppaa ovat pienempiä. |
| metsakeskus.178010058 |
178 |
Pyllyniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549109.88800000 |
6848287.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven länsiosassa, Pyllyniemen tyvellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta Pyllyniemen tyvellä sijaitsevalta kapealta ja koilliseen päin osoittavalta rantaterassilta. Kyseessä lienee pienialainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.178010059 |
178 |
Rapaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547910.35800000 |
6851346.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokojärven länsirannan Rapaniemellä, niemen pohjoisosassa. Maaperä alueella on moreenia, korkein kohta hiekkaharjua. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsä-äestyksen jäljistä Rapaniemen alueelta. |
| metsakeskus.178010061 |
178 |
Taivaslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549209.85100000 |
6848327.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010061 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven länsiosassa, Pyllyniemen tyvellä, Taivaslahden luoteispohjukassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille venevalkaman pysäköintipaikan lounaispuolella olevalle tasaiselle rantaterassille tehdyistä koekuopista. Pysäköintipaikka on osittain rikkonut asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.178010062 |
178 |
Karihiekka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547430.64000000 |
6831014.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010062 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Luonterin kaaakoisosassa, Karihiekan hiekkarannasta 100 m koilliseen, Luonterin rantatörmän kupeessa, kahden korkean kallion, vesijättömaan ja terassin välissä ja hiekkarannalta lähtevästä polusta 25 m itään. Kuopan koko 6,2 x 5,5 m. Vallien leveys 1 m. |
| metsakeskus.178010064 |
178 |
Päiväranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546810.75600000 |
6861192.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Jukajärven koillisrannalla olevan luode-kaakko -suuntaisen harjun lounaisrinteellä, Stedingkin muistokivestä noin 230 m etelälounaaseen, Päivärannan talosta 130 m kaakkoon, 30-50 m leveän tasanteen alueella.
Päivärannan muinaisjäännösalue käsittää kolme erillistä asuinpaikka-aluetta, jotka on jaettu ajoitusten perusteella kahteen kohteeseen. Päiväranta 1 on kivikautinen asuinpaikka-alue, joka muodostaa yli 220 m pitkän ja 10-25 m leveän nauhan loivalla kaakko-luode -suuntaisella rinteellä muinaisen rantatörmän yläpuolella.
Päiväranta 2 on rautakautinen asuinpaikkaryhmä, joka koostuu kahdesta eri asuinpaikasta. Alempi asuinpaikka sijaitsee muinaisen rantatörmän yläpuolella korkeudella 105-109 m mpy noin 40 metrin etäisyydellä silloisesta rantaviivasta. Asuinpaikan laajuus on noin 80 x 55 m ja siihen kuuluvat kiviröykkiö, kiven ja maansekainen röykkiö sekä todennäköisesti myös sen pohjoispuolella oleva keittokuoppa. Ylempi asuinpaikka sijaitsee kivikautisesta asuinpaikka-alueesta noin 25 m koilliseen välillä 109-110 m mpy. Kaakkoisraja epäselvä. |
| metsakeskus.178010064 |
178 |
Päiväranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
546810.75600000 |
6861192.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Jukajärven koillisrannalla olevan luode-kaakko -suuntaisen harjun lounaisrinteellä, Stedingkin muistokivestä noin 230 m etelälounaaseen, Päivärannan talosta 130 m kaakkoon, 30-50 m leveän tasanteen alueella.
Päivärannan muinaisjäännösalue käsittää kolme erillistä asuinpaikka-aluetta, jotka on jaettu ajoitusten perusteella kahteen kohteeseen. Päiväranta 1 on kivikautinen asuinpaikka-alue, joka muodostaa yli 220 m pitkän ja 10-25 m leveän nauhan loivalla kaakko-luode -suuntaisella rinteellä muinaisen rantatörmän yläpuolella.
Päiväranta 2 on rautakautinen asuinpaikkaryhmä, joka koostuu kahdesta eri asuinpaikasta. Alempi asuinpaikka sijaitsee muinaisen rantatörmän yläpuolella korkeudella 105-109 m mpy noin 40 metrin etäisyydellä silloisesta rantaviivasta. Asuinpaikan laajuus on noin 80 x 55 m ja siihen kuuluvat kiviröykkiö, kiven ja maansekainen röykkiö sekä todennäköisesti myös sen pohjoispuolella oleva keittokuoppa. Ylempi asuinpaikka sijaitsee kivikautisesta asuinpaikka-alueesta noin 25 m koilliseen välillä 109-110 m mpy. Kaakkoisraja epäselvä. |
| metsakeskus.178010064 |
178 |
Päiväranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
546810.75600000 |
6861192.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Jukajärven koillisrannalla olevan luode-kaakko -suuntaisen harjun lounaisrinteellä, Stedingkin muistokivestä noin 230 m etelälounaaseen, Päivärannan talosta 130 m kaakkoon, 30-50 m leveän tasanteen alueella.
Päivärannan muinaisjäännösalue käsittää kolme erillistä asuinpaikka-aluetta, jotka on jaettu ajoitusten perusteella kahteen kohteeseen. Päiväranta 1 on kivikautinen asuinpaikka-alue, joka muodostaa yli 220 m pitkän ja 10-25 m leveän nauhan loivalla kaakko-luode -suuntaisella rinteellä muinaisen rantatörmän yläpuolella.
Päiväranta 2 on rautakautinen asuinpaikkaryhmä, joka koostuu kahdesta eri asuinpaikasta. Alempi asuinpaikka sijaitsee muinaisen rantatörmän yläpuolella korkeudella 105-109 m mpy noin 40 metrin etäisyydellä silloisesta rantaviivasta. Asuinpaikan laajuus on noin 80 x 55 m ja siihen kuuluvat kiviröykkiö, kiven ja maansekainen röykkiö sekä todennäköisesti myös sen pohjoispuolella oleva keittokuoppa. Ylempi asuinpaikka sijaitsee kivikautisesta asuinpaikka-alueesta noin 25 m koilliseen välillä 109-110 m mpy. Kaakkoisraja epäselvä. |
| metsakeskus.178010065 |
178 |
Hiekkaniemi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546486.00000000 |
6861567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Jukajärven koillisrannalla olevan luode-kaakko -suuntaisen harjun lounaisrinteellä. Stedigkin muistokivestä 400 m länsiluoteeseen, Hiekkaniemen asuinrakennuksesta 280 m kaakkoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille maantien ojasta, harjun kupeesta. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut tietä tehtäessä. Tien koillispuolella, sen ja jyrkän harjurinteen välissä on vielä koskemattomana jäljellä kapeaa tasannetta, jossa asuinpaikkaa saattaa olla jäljellä. |
| metsakeskus.178010066 |
178 |
Paimenniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544961.58300000 |
6843279.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Luonterin Saviveden pohjoisrannalla, Pihlajasaloon vievästä tiestä 100 m etelään, Paimenniemeen rantoja kiertävän mökkitien alapuolella, niemen länsirannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkakankaalta, mökkitien ja rantatörmän väliltä koekuopasta sekä mökkitien pinnasta noin 40 m matkalta. Koekuopissa on havaittu myös likamaata. Löytötason korkeuden perusteella asuinpaikka voi olla varhaismetallikautinen. |
| metsakeskus.178010067 |
178 |
Paimenniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545261.45900000 |
6843129.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Saviveden pohjoisrannalla, Pihlajasaloon vievästä tiestä noin 300 m etelään, Paimenniemen kärjen länsipuolella, mökkitien molemmin puolin. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille mökkitien kohdalta. Tietä lukuun ottamatta paikka on ehjä. Löytötason korkeuden perusteella asuinpaikka voi olla varhaismetallikautinen. |
| metsakeskus.178010068 |
178 |
Kaipiala |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
529137.90600000 |
6853005.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010068 |
Asuinpaikka sijaitsee Saarijärven koillispuolella, Kaipialan talon päärakennuksesta noin 150 m länteen, viljelyspellolla. Maaperä alueella on ruokamullan sekaista hietaa. Kohde on epävarma, sillä peltomullasta on tullut esille vain yksi kvartsikaavin (KM 27071) |
| metsakeskus.178010069 |
178 |
Pekurilanniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533756.05000000 |
6853185.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010069 |
Asuinpaikka sijaitsee Pekurilanniemellä, peltoalueen kaakkoisosassa. Paikka on vesien ja suon ympäröimä niemeke, joka aikoinaan on ollut saari. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon kohdalla olevan rantaterassin kohdalta. |
| metsakeskus.178010070 |
178 |
Otamo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551109.13300000 |
6836382.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010070 |
Asuinpaikka sijaitsee Otamonsalmen itäpäässä, kaupasta 100 m koilliseen, niemen itä- ja etelärannalla, niemen kaarteessa, korkean rantatörmän päällä. Kohde on asuinpaikka-alueeksi sopivan Huosioskankaan lounaisinta laitaa. Kankaalla saattaa olla useita eri ikäisiä asuinpaikkapesäkkeitä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkatien pinnasta. |
| metsakeskus.178010071 |
178 |
Huosiokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546011.15100000 |
6843879.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010071 |
Asuinpaikka sijaitsee Huosionkankaan eteläreunalla Saviveden pohjoisrannalla, tukinuittopaikalle rantaan vievän tien kohdalla, maantiestä noin 70 m etelään. Asuinpaikka-alue on tasaisesti viettävää, loivaa rinnettä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkatien pinnasta.
1994: Tie päällystetty sepelillä, ojista tai poluilta ei löytöjä. Havainnot viittaavat suppeaan ja ilmeisesti vähälöytöiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.178010072 |
491 |
Korkhiekat 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531037.18600000 |
6843509.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Syysjärven länsirannalla Korkhiekanniemen eteläpuolisen harjun kärjessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. |
| metsakeskus.178010073 |
491 |
Korkhiekat 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531037.18500000 |
6843659.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010073 |
Asuinpaikka sijaitsee Syysjärven länsirannalla, Korkhiekanniemen eteläpuolisella rantakaistalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille harjun ja rannan välissä olevalle parikymmentä metriä leveälle tasanteelle kaivetusta koekuopasta. |
| metsakeskus.178010074 |
178 |
Kansala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
532616.42400000 |
6873797.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010074 |
Kohde sijaitsee maantien 459 lounaispuolella, Kansalan talon päärakennuksesta 100 m kaakkoon. Navetan itäpuolella olevan pellon kohdalta on aikoinaan raivattu pois maansisäinen kiveys ja hiiltä. Hiilen värjäämältä pellolta on vuonna 1991 löydetty ristiriipuksen katkelmia. |
| metsakeskus.178010075 |
178 |
Pekurilanniemi 2 |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
533716.06200000 |
6853385.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010075 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Pekurilanniemellä. Pellosta on tullut esille rautakuonaa, palanutta savea ym. raudanvalmistuspaikkaan liittyvää. Löydöt ovat noin 20 x 40 m kooltaan olevalta alueelta. |
| metsakeskus.178010076 |
178 |
Enkelinpesä |
10002 |
12013 |
13128 |
11002 |
27000 |
542372.62900000 |
6842450.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010076 |
Enkelinpesä-niminen paikka sijaitsee Kannusvuorella, Siikaveden länsirannalla, Maaralansalmen sillalta 3 km länsiluoteeseen, noin 200 m pohjoiseen Kannuslahden pohjukasta. Paikalla on kolmen suuren siirtolohkareen muodostama "pesä", jonka perällä on epäselvä punamultakuvio. Kohde voi olla historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.178010081 |
178 |
Papinsalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548190.30800000 |
6836412.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010081 |
Asuinpaikka sijaitsee Luonterin pohjoisosassa, 200 m itään Papinsalon saaren länsirannan Latakanlahdesta, 250 m pohjoisluoteeseen Latakanlahden tilalta ja 100 m pohjoiseen Latakanlahden tilalta Papinsalon tilalle (ny. seurakunnan kesäkoti) menevältä polulta ja 80 m pohjoiseen polun mutakassa olevasta puhelinpylväästä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänuudistuksen yhteydessä äestyslaikuista. |
| metsakeskus.178010082 |
178 |
Raintsaari A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547620.55300000 |
6833853.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010082 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee lähellä Luonterin itärantaa olevan Raintsaaren keskiosassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tuulenkaadosta harjun lakitasanteelta, harjulla kulkevan polun vierestä. |
| metsakeskus.178010083 |
178 |
Raintsaari B |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
547780.48300000 |
6834263.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010083 |
Lapinraunio sijaitsee lähellä Luonterin itärantaa olevan Raintsaaren pohjoisosassa, läntisimmässä kahdesta saaren pohjoisrannan niemestä, kallioalueen keskiosassa. Lapinraunio on koottu suurehkoista kivistä näkyvälle paikalle pienen kalliokumpareen päälle ja ympärille. Muodoltaan se on soikeahko, halkaisijaltaan 2,5-3,0 m ja korkeudeltaan puoli metriä. |
| metsakeskus.178010084 |
178 |
Hepo-oja |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
545671.30500000 |
6840311.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010084 |
Kalliomaalaus sijaitsee Luonterin Pihlajasalon saaressa, saaren kärkeen johtavalta tieltä Hepo-ojan kohdalta noin 170 m itäkaakkoon. Lounaaseen päin aukeavassa kallioseinämässä, sileässä ja hieman viistossa kohdassa on punamullalla tehty läikkä. Läikän koko on 30 x 60 cm, selviä kuvioita ei ole havaittavissa. Maalauksen edustalla on kallioterassi, jonka edustalla maalaus on 1-1,5 m korkeudella. |
| metsakeskus.178010085 |
178 |
Viserinkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547600.52500000 |
6840960.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010085 |
Asuinpaikka sijaitsee Luonterin koillisosassa, Viserinlahden kaakkoispuolella. Asuinpaikka-alue on luoteeseen viettävää hiekkakangasta, alempana on moreenimaata. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Viserinlahden pohjukkaan vievän hiekkatien pinnasta noin 10 metrin matkalta rantatörmän päältä. |
| metsakeskus.178010086 |
178 |
Välijoen suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536374.93000000 |
6867899.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010086 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso-Hirvijärven luoteisrannalla, Välijoen suun etelä - lounaispuolella tasaisella hiekkakankaalla.
Sepänmaa 1994: Välijoen ylittävän sillan länsipuolella etelään haarautuvan hiekkatien pinnassa havaittiin kvartsi-iskoksia noin 30 m:n matkalla tienhaarasta etelään. Tienhaarasta n. 10 m etelään, tien itäpuolelle tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta ja likamaata. Tiestä huolimatta asuinpaikan kohta vaikuttaa melko ehjältä, paikan pohjoispuolella on kuitenkin umpeen kasvavia hiekanottopaikkoja.
Jussila ja Sepänmaa 2011: Kohdasta mistä aiemmin löydetty kvartseja ei nyt havaittu löytöjä. Etelämmäksi, missä matala ranta kohoaa hiekkamaaperäisenä töyräänä soisesta rannasta, tehtiin muutama koekuoppa, joissa kahdessa palaneita kiviä - toisessa lisäksi kvartsi-iskos ja n. 10-20 cm syvyydessä liesikiviä runsaasti sekä mahd. kulttuurikerrosta. Alueen eteläpuolelle tehtiin runsaasti koekuoppia joista ei havaintoja. Rajaus on arvio koekuoppien ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.178010087 |
178 |
Sääksjärvi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535428.00000000 |
6868293.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010087 |
Asuinpaikka sijaitsee Sääksjärven koillisrannalla, järven koillisrantaa pitkin kulkevaan matalaan harjuun kuuluvan pienen kumpareen kohdalla, aivan järven rannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kumpareen kohdalla olevan pysäköintipaikan kohdalta ja siitä länteen kesämökille menevän polun pinnalta. Asuinpaikka-aluetta todennäköisesti vain kumpareen alueella.
Jussila ja Sepänmaa 2011: Paikka ennallaan. Kvartseja tien pinnassa hieman edellä kuvattua idempänäkin (ei otettu talteen). |
| metsakeskus.178010088 |
178 |
Sääksjärvi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535345.34800000 |
6868209.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010088 |
Asuinpaikka sijaitsee Sääksjärven koillisrannalla, pienellä niemekkeellä, kesämökin pihamaalla. Paikka on luode-kaakko -suuntaisen harjun lounaispuolella olevalla pienellä hiekka-/ soraniemekkeellä, jolla on kesämökki.
Jussila ja Sepänmaa 2011: Paikka ennallaan. Rajoja hieman tarkennettu. |
| metsakeskus.178010089 |
178 |
Myllyalanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534965.49700000 |
6868519.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010089 |
Asuinpaikka sijaitsee Sääksjärven ja Myllynalasen välissä olevalla harjulla, Sääksjärvestä Myllynalaseeen laskevan ojan pohjoispuolella. Maaperä on paikoin hiekkaista, paikoin kivisempää harjusoraa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille harjua pitkin kulkevan tien pinnalta noin 20 m:n matkalta.
Jussila ja Sepänmaa 2011: Paikka ennallaan. Rajoja hieman tarkennettu. |
| metsakeskus.178010090 |
178 |
Sääksjärvi C |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
535215.39900000 |
6868319.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010090 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Sääksjärven pohjoisrannalla, pohjoisrantaa kulkevan harjun ja sen pohjoispuolella olevan tasaisen hiekkakankaan välisellä kannaksella. Kannaksella on kaksi suppakuoppaa, joiden välisellä kannaksella pyyntikuoppa sijaitsee. Suppilomaisen kuopan halkaisija on kaksi metriä ja syvyys yli puoli metriä. Kuopan ympärillä on matala kehävalli.
Jussila 1996: Kuopassa hiiltä. Vaikuttaa hiilihaudalta.
Jussila ja Sepänmaa 2011: Kuoppa nyt äestetyssä taimikossa, vaikea löytää ja havaita. Paikalla on osittain laikutuksessa tuhoutunut kuopan jäänne jonka halkaisija noin 2,5 m. Vaikuttaa hiilihaudalta. |
| metsakeskus.178010092 |
178 |
Kangasjärvi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
521191.01200000 |
6876576.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010092 |
Kohde sijaitsee Kangasjärven koillisrannalla. Tasalakinen ja sammaloitunut järvimalmikeko on halkaisijaltaan 6 m ja korkeudeltaan noin 1 m. Malmi on pienijakoista, halkaisijaltaan 1-2 cm kokoista, pyöreää "rahamalmia". Kyseessä on todennäköisesti Kangasjärvestä kerätty malmivarasto. Lähistöllä voi olla raudanvalmistuspaikkoja.
Jussila ja Sepänmaa 2011: P 6876565, I: 521243 |
| metsakeskus.178010130 |
178 |
Papinsänky |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
533536.18700000 |
6842490.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010130 |
Kalliomaalaus sijaitsee Syysjärven Kokonlahden itärannalla olevan Papinsängyn kallion pystysuorassa seinämässä. Tummahkossa kalliossa oleva ruskehtava maalaus esittää suorajalkaista ihmistä, jonka käsi on taivutettu ylös. Ihmisen pituus on 62 cm ja sen taivutetun käden pituus 19 cm. Dokumentointiaikana maalauskuvion alareuna on ollut 0,93 m Syysjärven pinnasta. |
| metsakeskus.178010131 |
178 |
Alimmainen A |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546790.79200000 |
6855145.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010131 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Alimmainen -järvelle johtavan metsäautotien vieressä, tien eteläpuolella. Kuopan halkaisija on noin 9 m (mitattuna maavallin taakse) ja syvyys 1,7 m. Kuopan ympärillä on 2,5 m leveät, ehyet vallit. Keskellä olevan kuopan halkaisija pohjassa on noin 1 m. Kuopan reunoilla kasvaa 5 mäntyä sekä useita pieniä kuusentaimia. |
| metsakeskus.178010132 |
178 |
Alimmainen B |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546670.83800000 |
6855345.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010132 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Alimmainen -järvelle johtavan metsäautotien pohjoispuolella, korkean kumpareen eteläosassa. Kuopan halkaisija on 7 m ja syvyys 1,1 m. Kuopan ympärillä on ehyet, 2,2 m leveät vallit. Kuopan alueella kasvaa nuorta haapaa. |
| metsakeskus.178010136 |
178 |
Kallioniemenkangas A |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546962.00000000 |
6852666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010136 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kankaisjärven Kallioniemeen johtavan kapean kannakkeen kohdalla. Kuopan halkaisija on noin 4,5 m ja syvyys 0,6 m. Kuoppa on ehyt ja selvästi maastossa näkyvä. Sen kohdalla kasvaa kaksi mäntyä. |
| metsakeskus.178010137 |
178 |
Etelälahti A |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547170.65300000 |
6852306.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010137 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Hitjuksenniemeen johtavan metsäautotien itäpuolella ja Kankaisjärven Etelälahden länsipuolella olevalla tasaisella mäntykankaalla. Kuopan halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 0,3 m. Kuoppaa ympäröi matalat reunavallit. |
| metsakeskus.178010138 |
178 |
Hitjuksenmäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546330.99300000 |
6851306.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010138 |
Pyyntikuoppa (tervahauta?) sijaitsee Hitjuksenjärven Pohjoislahden rantaa kulkevasta tiestä noin 200 m:n päässä, metsäisellä rinteellä. Pyyntikuopan halkaisija on 8,8 m (mitattu maavallin taakse) ja syvyys 1,5 m. Kuoppaa ympäröi noin 3 m leveät, ehyet vallit. Kuopan reunalla kasvaa iso kuusi ja 4 pientä pihlajaa. |
| metsakeskus.178010139 |
178 |
Etelälahti B |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547010.72100000 |
6852286.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010139 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kankaisjärven ja Hitjuksenjärven väliseen Hitjuksenniemeen johtavan metsäautotien eteläpuolella linjassa mäntykankaalla.
Kuoppa A (voi olla myös historiallisen ajan hiilimiilu tai muu kuoppa) on aivan tien vieressä. Se on poikkeuksellisen suuri ja syvä. Kuopan halkaisija on noin 15 m (ympärysvallit mukaan lukien) ja syvyys 2,5 m. Sen ympärillä on ehyet noin 6,5 m leveät vallit. Kuoppa B sijaitsee kuopasta A noin 5 m:n päässä. Se on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään 0,3 m. Kuoppa C sijaitsee kuopasta B noin 14 m lounaaseen, harjanteen reunalla. Se on halkaisijaltaan 1,5 ja syvyydeltään 0,2 m. Kuoppa on muodoltaan hiukan epämääräinen ja tästä syystä vaikeasti havaittavissa.
Kuoppa D sijaitsee noin 20 m kaakkoon kuopasta A. Se on pitkänomainen, kooltaan 2,7 x 2,8 m ja syvyydeltään 0,7 m oleva kauniisti sammaloitunut kuoppa. |
| metsakeskus.178010140 |
178 |
Kallioniemenkangas B |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546990.72200000 |
6852566.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010140 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kankaisjärven Kallioniemeen johtavalla kannakkeella, noin 3 m niemeen johtavasta polusta itään. Kuopan halkaisija on noin 3 m. Sen keskellä on 40 x 50 cm kooltaan oleva kuoppa. |
| metsakeskus.178010142 |
178 |
Sarkaslampi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
549269.91000000 |
6829355.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010142 |
Kalliomaalaus sijaitsee Sarkaslammen kaakkoisosassa, Sarkasvuoren kalliomaalauksesta noin 400 m eteläkaakkoon, jyrkässä kallioseinämässä noin 4,5 m korkeudella maasta.
Maalauskuvio on noin 30 cm pitkä, venekuvion vasemmasta päästä oleva kuvio. Siinä on nähtävissä noin 2 cm leveydeltään olevia pystysakaroita 6 kappaletta. Veneen pohjan paksuus on kuviossa noin 5 cm. Noin 45 cm päässä venekuvan yläpuolella on noin 5 cm halkaisijaltaan oleva väriläiskä. |
| metsakeskus.178010143 |
178 |
Pakkasensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
540633.30300000 |
6846968.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010143 |
Asuinpaikka sijaitsee Saimaaseen kuuluvan Enoveden pohjoisrannalla etelään loivasti viettävällä hiekkamoreenirinteellä. Asuinpaikan kohdalla Enovesi kapenee noin 100-150 metrin levyiseksi Pakkasensalmeksi. Asuinpaikka on noin 35 m pohjoiseen alueella olevasta, 1960-luvulla rakennetusta kesämökistä, mökkitien länsipuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille puunistutusta varten rikotuista maastokohdista. Asuinpaikka lienee melko pienialainen, sillä asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kahdesta kohtaa. Asuinpaikan itä / koillispuolella on mäki, joka lienee suojannut asuinpaikkaa aikoinaan Enovedeltä puhaltaneilta tuulilta. |
| metsakeskus.178010145 |
178 |
Sourunniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553628.02700000 |
6857884.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010145 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Sourujärven pohjoisrannalla, Sourunniemen kärkiosassa. Kuopat ovat noin 150 m päässä rannasta, Sourunniemen kärkeen avautuvan notkon yhdessä haarassa. Notkon lounais- ja koillispuolella on noin 5 m:n korkuiset harjanteet. Maaperä on hiekkaa. Notkon poikki kulkee etelään, kesämökille vievä tie. Toinen kuoppa on sen itäpuolella (x= 6860 78, y= 3553 87) ja toinen länsipuolella (x= 6860 76, y= 3553 82).
Molemmat kuopat ovat pyöreitä ja kehävallillisia. Kummankin halkaisija on noin 3 m vallin harjalta mitattuna ja syvyys vähän alle metri. Kuopat ovat pohjaltaan suppilomaisia ja varsin hyvin säilyneitä. Läntisimmän kuopan reunalla kasvaa kuusi, jonka oksat peittävät kuopan melkein näkymättämiin. |
| metsakeskus.178010146 |
178 |
Hepolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
554347.71700000 |
6863041.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178010146 |
Kohde sijaitsee Iso-Mäntysen luoteisrannalla Hepolahden rannasta nousevassa rinteessä. Alue on laajaa hiekkakangasta, jonka poikkivievän mökkitien pohjoispuolella on suuri hiekanottoalue. Hiekkakuoppa jää kohteen länsipuolelle. Hepolahden pohjukassa sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt vuonna 1996 metsä-äestyltä alueelta kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta noin 100 metrin pituiselta harjun suuntaiselta alueelta mökkitien eteläpuolelta. Paikalla oli nähtävissä kaksi löytökeskittymää. Nykyisin alue on umpeenkasvanutta nuorta mäntyä ja koivua kasvavaa metsää. |
| metsakeskus.178500003 |
178 |
Hietajärvi Kalmasaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
553417.18000000 |
6841694.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178500003 |
Saaressa on painaumia, ja tarinan mukaan sinne on haudattu Ruotsin ja Venäjän välisen sodan aikaan. |
| metsakeskus.178500004 |
178 |
Salajärvi Mykkyläsaari |
10001 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
548554.05500000 |
6862841.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178500004 |
Saaren korkeassa keskustassa on laaja syvennys, jossa tarinan mukaan on joukkohauta. |
| metsakeskus.178500005 |
178 |
Rautjärvi Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
537296.64300000 |
6849484.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178500005 |
Saarta kynnettäessä esiin tuli ihmisen pääkalloja, jotka tarinan mukaan on haudattu isonvihan aikaan. Ilmeisesti P. Kärkkäistä (kyntäjä?) oli käyty joltain taholta (Museovirasto?) haastattelemassa. |
| metsakeskus.178500006 |
178 |
Salajärvi Luuniemi |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
548246.17100000 |
6863163.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178500006 |
Salmensillan länsipuolella on etelään pistävä Luuniemi, jossa on painaumia. Paikallisen tarinan mukaan niemeen on haudattu vainajia. |
| metsakeskus.178500007 |
178 |
Savivesi Ruotsinsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
545993.17100000 |
6842654.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.178500007 |
Muistitiedon mukaan saareen on haudattu Ruotsin ja Venäjän välisessä sodassa kaatuneita. |
| metsakeskus.179010001 |
179 |
Kaijalanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434095.93100000 |
6905854.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.179010001 |
Kohde sijaitsee Palokkajärven länsirannalla, valtatien 4 ja rannan välillä olevan Kaijalanniemen tyvellä, pellolla. Vuoden 1987 inventointilöydöt (KM 23770:1-2) ovat niemen lounaispuolen tyveltä. Paikalta on löytynyt myös kourutaltta (KM 22126), jonka löytäjä muistelee esineen löytyneen niemeen vievän tien pohjoispuoliselta pellolta. Lisäksi paikalta on löytynyt reikäkivi, joka on joutunut hukkaan. |
| metsakeskus.179010002 |
179 |
Kankaankatu 16 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435375.70100000 |
6903175.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.179010002 |
Kohde sijaitsee Taulumäessä, Tourujoen rannalla, matalalla hiekka- ja moreeniharjanteella.
Löydöt ovat tieleikkauksesta, Kankaankatu 16:n kohdalta, tien pohjoispuolelta. Kohde lienee tuhoutunut pääosaksi tienteossa. |
| metsakeskus.179500001 |
179 |
Leppävesi Kalliosaari |
10007 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
445619.29200000 |
6906547.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.179500001 |
Kalliosaari on Vuontee-Vaajakoski väylän varressa, Nojosniemen ja Suolisaarten välissä sijaitseva paljas, pieni kalliosaari, jossa on vahva n. 30 cm halkaisijaltaan oleva rengas. Tarinan mukaan rengas on niiltä ajoilta, kun laivoja ei vielä ollut tukinuittoon, vaan niitä hinattiin "vorokki-ponteilla". |
| metsakeskus.180010001 |
179 |
Siikasalmi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
440753.28700000 |
6897007.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010001 |
Kohde sijaitsee Siikasalmen itäpuolella, vastapäätä Siikasaarta, jyrkästi Siikasalmeen viettävällä kalliolla. Paikalla on kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin 4 m ja korkeus noin 0,25 m. Röykkiö on pahasti hajoitettu. Sijainti on lapinrauniolle tyypillinen. |
| metsakeskus.180010002 |
179 |
Koskenvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
443012.35400000 |
6902845.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010002 |
Kohde sijaitsee Koseknvuoren länsirinteellä, korkealla paikalla kalliolla. Paikalla on kiviraunio, joka on pahasti hajoitettu. Kiviä on noin 10 x 10 m alalla ja kiviä on heitetty rinnettä alas ja ympäriinsä. Vuoden 2003 tarkastuksessa havaittiin, että osasta poistetuista kivistä oli tehty röykkiössä olevan maakiven kupeeseen "ulkotakka", jossa oli pidetty tulta. Nykyisellään röykkiötä on vaikea havaita maastossa. Paikalta on hyvä näkymä länteen Haapakoskelle ja lounaaseen Vaajakosken suuntaan. Kyseessä on lapinrauniolle tyypillinen sijainti. |
| metsakeskus.180010003 |
179 |
Pyhäsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
444391.79700000 |
6903985.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010003 |
Kohde sijaitsee Leppäveden eteläosassa, vesistökapeikon rannalla, kallioisessa rantamaastossa. Paikalla on yhtensä kolme röykkiöitä, ns. lapinrauniota, kahdessa eri kohdassa. Paikalta on näkymä Leppävedelle.
Kohdassa A), Pyhäsaaren pohjoispäässä, on yksi röykkiö, kooltaan 15 x 8 m ja korkeimmalta kohdaltaan 1,3 m. Röykkiön luoteispää on leveämpi ja siinä on havaittu merkkejä kaivelusta. Röykkiö on tutkittu kaivauksin vuonna 1992. Röykkiön keskeltä löytyi noin palaneita luita (44 g).
Kohdassa B), Pyhäsaaren koilliskärjessä, on kaksi matalaa, läpimitaltaan 5-6 m ja 4,0-4,5 m olevaa röykkiötä, joita ei ole tutkittu kaivauksin. Etäisyyttä röykkiöillä on 11 m. |
| metsakeskus.180010004 |
179 |
Iso-Poro |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
437194.73900000 |
6893409.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010004 |
Lapinraunio sijaitsee Päijänteen Iso-Poro -nimisen saaren länsirannalla, korkealla kalliolla. Julius Ailion vuonna 1912 osittain tutkiman röykkiön raportoitu koko on 7 x 7,2 x 0,6 m. Kaivaus oli löydötön, mutta röykkiössä on Ailion mukaan reunakehän jäänteitä.
Ristiriitaisen sijaintikuvauksen vuoksi lapinrauniota ei löydetty vuosien 1969 ja 1987 inventoinneissa, mutta se paikallistettiin vuonna 2018 saareen tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä. |
| metsakeskus.180010005 |
179 |
Halsvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
438584.08700000 |
6915950.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010005 |
Kohde sijaitsee ent. Jyväskylän maalaiskunnan koilliskulmassa, Jyväskylän ja Laukaan rajalta noin kilometri länteen, Vihtavuoren tehtaiden länsipuolella. Hiidenjärven itäpuolella olevan pienen soistuneen lammen koillispuolella on luode-kaakkosuuntainen pitkä kallioselänne, jonka kaakkoispää on jyrkkää, paikoin suoraan alas putoavaa seinämää runsaan 500 m:n matkalla.
Seinämän kaakkoispäässä, lammen kohdalla, noin 145 cm korkeudella maanpinnasta ja noin 100 cm:n levyisellä alueella on seinämässä kaksi punavärillä tehtyä kuvaparia, jotka on tulkittu saaliseläintä kantaviksi metsästäjiksi. Maalaus on pahoin vaurioitunut alapuolella pidetyn nuotiotulen vuoksi, kun siinä on ilmeisesti vuosisatoja pidetty tulta. Jo 1990-luvun alussa on seinämään lyöty kalliokiipeilykoukkuja. |
| metsakeskus.180010006 |
179 |
Oksassaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
445311.42400000 |
6905054.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010006 |
Kohde sijaitsee Oksassaaren pohjoisosassa, kalliolla, korkeimmalla kohdalla, josta on näkymä Leppävedelle. Paikalla on pitkänomainen kiviröykkiö, kooltaan noin 9 x 4 m, korkeudeltaan noin 0,6 m. Keskellä röykkiötä on pitkänomainen syvennys, joka ei ole äskettäisten penkomisten jälkiä. Röykkiötä ei ole tutkittu kaivauksin. Kohde on Keitele-Päijänne- kanavareitin varrella. Kyseessä on tyypillinen lapinraunion sijainti. |
| metsakeskus.180010007 |
179 |
Oravasaari Siilinranta |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
445751.27300000 |
6899386.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010007 |
Kohde sijaitsee Leppälahden Oravasaaren länsirannalla, kivisessä rantavyöhykkeessä. Mökkitontilla perustuksia kaivettaessa on löytynyt viikinkiaikainen polttohauta, joka tutkittiin vuonna 1981. Mahdollisista muista muinaisjäännöksistä paikalla ei ole havaintoja. Hauta on ehkä yksittäinen. |
| metsakeskus.180010008 |
179 |
Puuppola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432176.67300000 |
6912741.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010008 |
Kohde sijaitsee Jyväskylän pohjoispuolella, valtien 4 länsipuolella Puuppolassa, Korttajärven pohjoisrannalla, viljelysmaalla. Paikalta on löytynyt kvartseja ja kaksi tasatalttaa. Asuinpaikan tarkka laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.180010010 |
179 |
Talvilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432556.52500000 |
6912241.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010010 |
Kohde sijaitsee Puuppolassa, Korttajärven eteläpuolella, valtatien 4 länsipuolella, tiestä noin 400 m länteen, koilliseen viettävällä hiesu-/hiekkapellolla. |
| metsakeskus.180010011 |
179 |
Mommila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431856.80200000 |
6912471.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010011 |
Kohde sijaitsee Puuppolan Korttajärven länsirannalla, hiekkapellolla, Mommilan talon ja järven välillä. Asuinpaikka saattaa olla samaa asuinpaikkaa Mommila 2:n kanssa. |
| metsakeskus.180010012 |
179 |
Mommila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431756.84700000 |
6912351.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010012 |
Kohde sijaitsee Puuppolan Korttajärven länsirannalla, Mommilan talosta 0,2 km etelään, hiekkapellolla. Asuinpaikka saattaa olla samaa asuinpaikkaa Mommila 1:n kanssa. |
| metsakeskus.180010014 |
179 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433276.23100000 |
6913681.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010014 |
Kohde sijaitsee Puuppolassa, valtatien 4 itäpuolella, kohti Lehesjärveä kaakkoon viettävällä peltorinteellä. Maaperä on silttiä. Paikalla on muinainen rantatörmä.
Asuinpaikan tarkka laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.180010015 |
179 |
Virmuniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
444761.71000000 |
6889840.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010015 |
Röykkiö sijaitsee Jyväskylän mlk:n ja Toivakan kuntien rajalla, Leppäveteen pistävän Virmuniemen kärjessä. Kalliolle on kasattu röykkiö, jossa muutaman suuremman maakiven välissä ja ympärillä on pienempiä kiviä, läpimitaltaan noin 4 m alalla. Kivikerroksia röykkiössä on 1-2. Röykkiö viettää loivasti länteen. Paikalta on hyvä näkymä Leppävedelle. Kysymyksessä voi olla mahdollinen hajotettu lapinraunio. Keski-Suomen museossa on pronssinen hevosenkenkäsolki (KSM 411), joka on löytynyt niemen pohjoiskärjen rantakivikosta; tarkempi löytöpaikka ei ole tiedossa. Esine saattaa liittyä röykkiöön. |
| metsakeskus.180010016 |
179 |
Aijasaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444071.96400000 |
6894348.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Leppäveden Oravasaarenselän länsirannalla, nykyisen VT 4:n itäpuolella, aukeassa, komeassa viljelysmaisemassa. Paikalta on löytynyt 1800-luvulla kivikirves (KM 2029:1), jonka tarkka löytökohta ei ole tiedossa. Vuosien 1987 ja 2006 inventoinneissa löytyi kvartsia pelloksi raivatulta metsäsaarekkeelta, Aijasahon talosta noin 0,6 km pohjoiskoilliseen. Maaperä paikalla on hiekkaa ja alue on ympäröivine peltoineen sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.180010017 |
179 |
Alainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443132.35600000 |
6891310.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Jyväskylän mlk ja Toivakan kuntien rajalta noin 2 km päässä, Leppäveden Oravasaarenselän länsirannalla. Löydöt, kvartsi-iskokset ovat itään/rantaan viettävältä hiekkapellolta. |
| metsakeskus.180010018 |
179 |
Sammalniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
440633.32400000 |
6901376.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010018 |
Kohde sijaitsee Vaajakoskella, Leppäveden Haapaniemen pohjoisreunassa, moottoritien ja junaradan eteläpuolella, Haapaniemen ja Sammallahden välisellä pienellä niemellä, niemen pohjoiskärjessä kalliolla, voimalinjan alla.
Muodoltaan röykkiö/lapinraunio on pyöreä, läpimitaltaan noin 3,5 m ja korkeudeltaan noin 0,25 m. Röykkiö on koottu pienehköistä kivistä. |
| metsakeskus.180010019 |
179 |
Kaunisharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
443621.10900000 |
6904118.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010019 |
Kohde sijaitsee Leppäveden länsirannalla, Ylisenkosken niskalta noin 0,4 km pohjoiskoilliseen olevan kallion/moreenikumpareen itärinteellä, noin 40 m päässä Leppäveden rannasta. Röykkiö on pyöreä, läpimitaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan noin 0,3 m. Röykkiö on koottu kalliopohjalle. Ympäristö on hyvin kivikkoista ja röykkiötä on vaikea erottaa kasvillisuudelta. Kyseessä saattaa inventoijan mukaan olla myös luonnonmuodostuma. Paikalta on hyvä näkyvyys Leppävedelle. |
| metsakeskus.180010020 |
179 |
Leppälahden kesäsiirtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
445451.39600000 |
6897907.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010020 |
Kohde sijaitsee Leppäveden itärannalla, Leppälahden seisakkeelta ja rautatiestä runsaat 3 km etelälounaaseen. Leppäveden kesäsiirtolan/leirintäalueen pihamaalta, loivasti etelään viettävältä hiekkakankaalta on asuinpaikkalöytöjä. Kesäsiirtolan koillislaidalla sijaitsee luontainen kivikko, josta on löytynyt litteä reikäkivi (Jyv. Semin. kok. 1474).
Asuinpaikalla on tehty koekaivauksia v. 2002. Korkeutensa (85-87 m mpy) ja keramiikkalöytöjen perusteella asuinpaikka voisi olla varhaismetallikautinen. |
| metsakeskus.180010020 |
179 |
Leppälahden kesäsiirtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
445451.39600000 |
6897907.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010020 |
Kohde sijaitsee Leppäveden itärannalla, Leppälahden seisakkeelta ja rautatiestä runsaat 3 km etelälounaaseen. Leppäveden kesäsiirtolan/leirintäalueen pihamaalta, loivasti etelään viettävältä hiekkakankaalta on asuinpaikkalöytöjä. Kesäsiirtolan koillislaidalla sijaitsee luontainen kivikko, josta on löytynyt litteä reikäkivi (Jyv. Semin. kok. 1474).
Asuinpaikalla on tehty koekaivauksia v. 2002. Korkeutensa (85-87 m mpy) ja keramiikkalöytöjen perusteella asuinpaikka voisi olla varhaismetallikautinen. |
| metsakeskus.180010021 |
179 |
Myllypuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446550.95300000 |
6899027.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010021 |
Kohde sijaitsee Muurikaisjärven eteläpäässä olevasta Koskenpään talosta noin 0,2 km etelälounaaseen, Muurikaisjärvestä Orajärveen laskevan puron itäpuolella, länteen viettävällä hiekkapellolla. |
| metsakeskus.180010022 |
179 |
Turanlahti |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
440773.28900000 |
6896168.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010022 |
Kohde sijaitsee Oravasaaren kylässä, Jääskelän tilan maalla, Päijänteen Turalahden suulla, etelärannan kalliolla, joka kohoaa noin 20 metriä Päijänteen pinnasta. Sammaleisen ja metsän sisällä olevalta kalliolta on näkymä Päijänteelle. Röykkiö/lapinraunio on kooltaan 3,5 x 5,5 m ja korkeudeltaan enintään 0,3 m. Jonkin verran röykkiöstä vierineitä ja heiteltyjä kiviä on lähistöllä. Sammalpeitteinen röykkiö vaikuttaa suorakulmaiselta, selvää reunakiveystä ei ole näkyvissä. Röykkiön kivet ovat pyöristyneitä, läpimitaltaan noin 20-30 cm. Kivien alla on noensekainen kerros ja punertavaa hiilensekaista hiekkaa. Röykkiö vaikuttaa lähes koskemattomalta. Röykkiö sijaitsee kaava-alueella. |
| metsakeskus.180010023 |
179 |
Kuorekallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
444361.83700000 |
6898057.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010023 |
Kyseessä on matala, pienehkö, tasalakinen lapinraunio, kooltaan noin 2 x 2,5 m ja korkeudeltaan noin 0,2 m. Rauniossa on "tarhamaisia rakenteita". |
| metsakeskus.180010024 |
179 |
Ketvenensaari tuomarinkivet |
10007 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
445451.39100000 |
6899076.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.180010024 |
Sepänmaa 1999:
Kohteeseen liittyy suullista perinnettä. Kohdetta kutsutaan Tuomarinkiviksi. Jyväskylän kunnan historiassa (Helsinki 1937) Onni A. A. Repo kirjoittaa kohteesta seuraavaa (s. 50): "Leppävedessä on ennen mainitun Majaniemen luona Ketvelsaari. Saari on saanut nimensä siitä, että se on matalan veden aikana niemi eli ketvel ja korkean veden aikana saari. Tällä Ketvelsaarella on vielä nytkin tuomarinympyrä, jonka muodostaa 12 kehäkiveä. Niiden muodostaman kehän sisällä on vielä yksi kivi. Tätä kiveä liikutettaessa syntyy kauas kuuluva louskuttava ääni, ja sitä kai käytettiin käräjärahvasta koolle kutsuttaessa. Majaniemen toisella puolen on Vankiensaari. Laki luettiin näillä käräjillä sananlaskuina säilyneiden perimätietojen ja ohjeiden sekä vanhemman polven määräysten mukaan."
Tuomarinkivet: Isossa Ketvelin saaressa mäen laelle puoliympyrään ryhmitelty n. 16 kiven ryhmä, jolla entisajan tuomarit kokoontuivat. Keskellä itse Tuomarinkivi (ks. Tuomarinkivi)." Se, onko nimi "Tuomarinkivet" vuosisatoja vanha - "alkuperäinen" - vai myöhempi, kivimuodostuman perusteella kansan tekemä tulkinta, ei ole selvillä (en ole tarkastanut paikkaa esim. isojakokartasta). Kohde on Iso-Ketveneensaaren eteläosassa olevan kalliokumpareen lakialueen länsiosassa. Tällä kohdalla ja aivan lähiympäristössä on paljasta kalliopintaa, muualla kumpare on kivikkoinen ja aluskasvillisuuden peittämä. Kivimuodostelma on hyvin loivasti pohjoiseen viettävällä kalliopinnalla. Muodostelma koostuu puoliympyrän muotoi-sesta kivikehästä, jossa on n. 15 n. 30-50 cm:n suuruista kiveä sekä kivien väleis-sä pienempiä kiviä. Kehän ulkohalkaisija on n. 4,5 m.
Kehän keskipisteessä on yksi halk. n. 50 cm:n kivi. Kivikehä on muodostuman pohjoisosassa ja "keskuskivi" eteläosassa. Kivikehä vaihettuu pohjoisessa ilman selvää rajaa luontaiseen kivikkoon.
Pohja kohdalla on ohuelti sammaloitunutta kalliota. Sammalen ja kallion välissä on parin sentin musta kerros - varmaa ei ole onko kyseessä palamisen yhteydes-sä syntynyt nokimaakerros vai luontainen multa. Kalliolla puusto on pääasiassa mäntyä ja aluskasvillisuus sammalta, jäkälää ja varpuja. Ympäristössä, alemmilla tosoilla maasto muuttuu melko reheväksi lehdoksi (mm. lehmusta). Muodostuma vaikuttaa melko säännölliseltä. On kuitenkin mahdotonta pelkkien pintahavaintojen perusteella sanoa onko kyseessä luonnonmuodostuma vai ihmisen kivikkoon raivaama ja järjestelemä muodostelma. Paikkaan liittyy kuitenkin perimätietoa.
Jussila ja Sepänmaa 2012:
Paikka tarkastettiin lokakuussa 2012. Tapasimme paikalla maanomistajan. Kohde on samassa kunnossa kuin vuoden 1999 tarkastuksen yhteydessä. Varsinaisesti uutta informaatiota kohteesta ei saatu. Nyt kohdetta arvioiden (T.S.) kyseessä on mitä ilmeisimmin luonnonmuodostuma. Kohteeseen liittyy kuitenkin paikannimistöä ja perimätietoa - jonka taustasta ei tosin ole tietoa. |
| metsakeskus.181010001 |
181 |
Ojala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276019.65700000 |
6862214.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010001 |
Asuinpaikka sijaitsee tien nro 260 ja Ruupanperäntien risteyksessä, Seeksanlahdesta 800 m pohjoiseen.
Paikka on länteen viettävällä peltorinteellä. Löydöt paikalta ovat kvartsikaapimia ja -iskoksia. Asuinpaikan laajuus on 60 x 200 m. |
| metsakeskus.181010002 |
181 |
Yli-Rämi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
277009.26300000 |
6861573.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010002 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee tiennro 261 eteläpuolella, Levänpäänlahdesta 400 m luoteeseen ja Yli-Rämin päärakennuksesta etelään.
Paikka on loivasti lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Löydöt paikalta ovat oikokirves ja kvartsikaavin. Asuinpaikan laajuus on 200 x 300 m. |
| metsakeskus.181010003 |
181 |
Kivimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
277133.21000000 |
6861016.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010003 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Levänpäänlahteen työntyvällä pienellä niemellä, Ala-Rämin talosta 200 m kaakkoon, koilliseen viettävällä peltorinteellä. Löydöt paikalta ovat kvartsikaavin ja -iskos. Asuinpaikan laajuus on 100 x 100 m.
Inventointi 2017: ei muutoksia. |
| metsakeskus.181010004 |
181 |
Rajahalme |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
277295.14600000 |
6861259.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010004 |
Asuinpaikka sijaitsee maantien 261 eteläpuolella, Levänpäänlahden pohjoisrannalla, pellolla, joka rajoittuu Jämijärveen.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuus on 200 x 150 m.
Inventointi 2017: ei muutoksia. |
| metsakeskus.181010005 |
181 |
Ollila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274795.15300000 |
6861325.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010005 |
Asuinpaikka sijaitsee maantien 261 eteläpuolella, Levänpäänlahden luoteisosassa, pohjoiseen viettävällä pellolla, joka rajoittuu etelässä Jämijärveen.
Löydöt paikalta ovat kourutaltan teelmä ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuus on 100 x 100 m.
Inventointi 2017: Ei muutoksia. |
| metsakeskus.181010006 |
181 |
Peijari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272986.87600000 |
6861091.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010006 |
Asuinpaikka sijaitsee kunnan keskustassa Jämijärven pohjoisrannalla, Aittosaareen ja Juminsaareen johtavan tien länsipuolella olevalla pellolla.
Paikalta on löydetty useita kiviesineitä sekä pari kavartsi-iskosta. Kohteen laajuus on 100 x 150 m. |
| metsakeskus.181010007 |
181 |
Viitahalme |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273614.62000000 |
6861780.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010007 |
Asuinpaikka sijaitsee kunnan keskustassa, maantien 261 pohjoispuolella, Viitahalmeen talosta 150 m luoteeseen jyrkästi etelään viettävällä pellolla. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.181010008 |
181 |
Teivaala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
277507.07200000 |
6859487.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Jyllijoen suussa olevan Teevalansalmen itärannalla, Teivaalan talon itäpuolella.
Löydöt paikalta ovat oikokirves, kvartsikaavin ja -iskoksia. Asuinpaikan laajuus on 200 x 350 m.
Inventointi 2017: ei muutoksia. |
| metsakeskus.181010009 |
181 |
Salomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276662.40500000 |
6859487.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kontin entisen saaren länsipuolella Jämijärven rannalla, Salomäen talosta 200 m eteläkaakkoon olevalla etelään viettävällä pellolla. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuus on 100 x 150 m.
Inventointi 2017: ei muutoksia. |
| metsakeskus.181010010 |
181 |
Järvenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
278129.81600000 |
6859820.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Jyllijoen pohjoisrannalla, Järvenpään talosta 150 itään. Paikka on etelään viettävällä pellolla. Löydöt kohteesta ovat vasarakirves, kaksi kvartsikaavinta ja -iskoksia. Asuinpaikan laajuus on 50 x 100 m.
Inventointi 2017: ei muutoksia. |
| metsakeskus.181010011 |
181 |
Kontti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
276007.66100000 |
6861569.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010011 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Jämijärven Seeksanlahdesta 300 m pohjoisluoteeseen, mäen päällä olevalla pellolla.
Paikalta on vain yksi löytö kvartsikaavin. Kohteen laajuus voi olla 100 x 50 m topografian perusteella?
Inventointi 2017: Ei muutoksia |
| metsakeskus.181010012 |
181 |
Lautaluoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
269242.38800000 |
6860330.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010012 |
Asuinpaikka sijaitsee maantien 13231 pohjoispuolella, Lautaluoman talosta 150 m pohjoiseen, Vihunlahdesta etelään olevalla pellolla Jämijärven lounaisrannalla.
Löydöt paikalta ovat tasataltta, 3 kvartsi-iskosta sekä tilalla säilytettävä vasarakirves. Kohteen laajuus on 300 x 300 m.
Inventointi 2017: ei muutoksia. |
| metsakeskus.181010014 |
181 |
Sauvaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
269574.24800000 |
6861015.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Jämijärveen työntyvällä niemellä, Palolahden ja Sauvalahden välissä itään viettävillä pelloilla.
Alueella on asuinrakennuksia, mm. kesämökki. Löydöt paikalta ovat oikokirves, vasarakirves, tuura sekä kvartsi-iskos. Kohteen laajuus on 300 x 200 m.
Inventointi 2017: ei muutoksia. |
| metsakeskus.181010015 |
181 |
Holma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
268204.78300000 |
6863882.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010015 |
Kohde koostuu kahdesta, Naurisjoen vastapäisillä rannoilla sijaitsevista Holman ja Jokiniemen asuinpaikoista. Joen luoteispuoleinen Jokiniemen paikka on kaakkoon viettävällä pellolla, jonka itäpuolella kulkee Palokoskelle menevä tie 13209. Tämän asuinpaikkaosan laajuus on 100 x 100 m. Naurisjoen kaakkoisrannalla oleva Holman asuinpaikka sijaitsee luoteeseen viettävällä pellolla, Holman talosta 300 m itään. Tämän osan laajuus on 200 x 100 m. Löydöt paikailta ovat tasataltta, kourutaltta, kivikirves ja 45 kvartsi-iskosta.
Kesällä 2018 muinaisjäännösalueen metsään rajattu osa haluttiin raivata pelloksi. Ennen tarkastusta alueelta ehdittiin nostaa kannot. Tämän jälkeen tehdyssä tarkastuksessa ei voitu enää havaita mitään merkkejä asuinpaikasta. Asuinpaikka rajattiin uudelleen. |
| metsakeskus.181010016 |
181 |
Haapamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
268520.65500000 |
6864218.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.181010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Naurisjoen ja Palojoen välisellä kannaksella, Majanlahden suussa, tiestä 13209 länteen. Paikka on Haapamäen talosta noin 100 m etelään pellolla. Kohteen itäpuolella on korkea Helakallio. Löydöt paikalta ovat poikkikirves ja 16 kvartsi-iskosta.
Inventointi 2017: ei muutoksia. |
| metsakeskus.182010001 |
182 |
Särkisalo 1 |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
418065.55600000 |
6864223.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010001 |
Paikka sijaitsee Päijänteen länsirannalla, Pataniemen edustalla Särkisaaren kaakkoiskärjessä. Seurakunnan leirikeskuksen vieressä, saunan pohjoispuolella kalliolla on kaksi kiviröykkiötä. Ne ovat hyväkuntoisia ja suurehkoja (6–6,5 m ja 7–9 m), ja sijainneet alunperin pienellä ja erillisellä muinaissaarella.
Saman saaren luoteispäässä kalliolla on lisää röykkiöitä ks. Särkisalo 3 ja Särkisalo 4. |
| metsakeskus.182010002 |
182 |
Puttola |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
406708.00000000 |
6859952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010002 |
Paikka sijaitsee noin 600 m Jämsänjoen pohjois-koillisrannasta koilliseen ja Pälämäen kalmistosta eli kansanopiston rakennuksista itäkoilliseen.
Paikalla on tehty kaivauksia vuonna 1951 ja tarkastuksia 1960-luvulla (ks. Jämsän historia: Oiva Keskitalon esihistoriaa käsittelevä luku). Kyseessä tasaisen maan polttokalmisto, joka on pihapiirissä osittain tuhoutunut. Kalmiston laajuutta ja säilymisastetta ei tunneta tarkasti.
Lounaiselta pellolta metallinetsinnässä löytynyt viikinkiajan tasavarsisoljen katkelma on merkitty alakohteeksi. |
| metsakeskus.182010003 |
182 |
Pälämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
406127.37500000 |
6859691.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010003 |
Paikka on Jämsänjoen koillisrannalla oleva kallioinen mäki, jolla nykyisin sijaitsee kansanopisto. Opistorakennuksen paikalta löydettiin vuonna 1915 rakennustöissä viikinkiajan polttokalmistoon kuuluvia löytöjä. Paikalla suoritettiin vähäinen kaivaus (1915, Hackman).
Nykyisin kalmisto lienee kokonaan tuhoutunut opiston laajennustöissä, mutta muinaisjäännöksen kokonaislaajuutta ei koskaan ole määritetty. Tästä syystä myös aluemaisen rajauksen tekeminen on mahdotonta. |
| metsakeskus.182010004 |
182 |
Leposaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
401889.02800000 |
6871475.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010004 |
Röykkiöt ovat Kankarisveden länsirannan tuntumassa, Mustasaaren pohjoispuolella olevassa pienessä saaressa.
Leposaaren itärannalla lähellä vesirajaa on kaksi latomusta, a) nelikulmainen kooltaan 2,5x2 metriä ja b) soikea, maakiven varaan ladottu. Kivirakenteet ovat mahdollisesti varhaismetallikautisia lapinraunioita. |
| metsakeskus.182010006 |
182 |
Toivila |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
391740.09000000 |
6875609.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010006 |
Paikka on Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöjen vedenjakajan tuntumassa, vesistöjen välisen vesireitin varressa.
Karppijärven itärannalla olevan suon keskellä saarekkeessa on suorakaiteenmuotoinen raunio. Sen koko 2,5 x 2 metriä. |
| metsakeskus.182010006 |
182 |
Toivila |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
391740.09000000 |
6875609.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010006 |
Paikka on Päijänteen ja Kokemäenjoen vesistöjen vedenjakajan tuntumassa, vesistöjen välisen vesireitin varressa.
Karppijärven itärannalla olevan suon keskellä saarekkeessa on suorakaiteenmuotoinen raunio. Sen koko 2,5 x 2 metriä. |
| metsakeskus.182010007 |
182 |
Kaalola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
414188.11600000 |
6863482.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010007 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla lähellä Patajoen suuta ja Siikaselän läntistä lahdenpohjukkaa, rannassa kulkevan maantien (16573) eteläpuolella ja siitä erkanevan Juokslahdentien risteyksestä noin 200 metriä länteen, pelto-/metsätien varressa ja siitä noin 100 metriä etelään.
Alueelta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, löytöjä on tehty pohjoiseen viettävältä pellolta ja tieleikkauksesta. Sijaintikorkeutensa puolesta asuinpaikka voi olla mesoliittinen tai rantaan sitoutumaton ja ajoitukseltaan varhaismetallikautinen. Asuinpaikan laajuus on arvio, koska vuosina 1994 ja 2006 pelto oli kyntämätön eikä pintapoiminta ollut mahdollista inventoinneissa. |
| metsakeskus.182010007 |
182 |
Kaalola |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
414188.11600000 |
6863482.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010007 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla lähellä Patajoen suuta ja Siikaselän läntistä lahdenpohjukkaa, rannassa kulkevan maantien (16573) eteläpuolella ja siitä erkanevan Juokslahdentien risteyksestä noin 200 metriä länteen, pelto-/metsätien varressa ja siitä noin 100 metriä etelään.
Alueelta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, löytöjä on tehty pohjoiseen viettävältä pellolta ja tieleikkauksesta. Sijaintikorkeutensa puolesta asuinpaikka voi olla mesoliittinen tai rantaan sitoutumaton ja ajoitukseltaan varhaismetallikautinen. Asuinpaikan laajuus on arvio, koska vuosina 1994 ja 2006 pelto oli kyntämätön eikä pintapoiminta ollut mahdollista inventoinneissa. |
| metsakeskus.182010008 |
182 |
Säviänniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
409237.17200000 |
6847719.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010008 |
Röykkiö on Päijänteen länsirannalla Säviänniemen koilliskärjessä olevalla rantakalliolla.
Pitkänomainen röykkiö on kooltaan 5 x 4 metriä ja sen suurin korkeus noin 1 metri. Se on sammaloitunut ja keskeltä kuopalla. Reunakiveys ulottuu verraten laajalle sammalen alla. Vuoden 2005 inventoinnissa paikalla ei havaittu tuoreita kajoamisen jälkiä.
Maastokartan muinaijäännösmerkki on väärässä kohdassa maastossa olevan luontaisen kivikon kohdalla oikeasta röykkiöstä noin 120 metriä etelään. |
| metsakeskus.182010008 |
182 |
Säviänniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
409237.17200000 |
6847719.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010008 |
Röykkiö on Päijänteen länsirannalla Säviänniemen koilliskärjessä olevalla rantakalliolla.
Pitkänomainen röykkiö on kooltaan 5 x 4 metriä ja sen suurin korkeus noin 1 metri. Se on sammaloitunut ja keskeltä kuopalla. Reunakiveys ulottuu verraten laajalle sammalen alla. Vuoden 2005 inventoinnissa paikalla ei havaittu tuoreita kajoamisen jälkiä.
Maastokartan muinaijäännösmerkki on väärässä kohdassa maastossa olevan luontaisen kivikon kohdalla oikeasta röykkiöstä noin 120 metriä etelään. |
| metsakeskus.182010009 |
182 |
Pukinvuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
405466.63300000 |
6860983.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010009 |
Jyrkkärinteinen ja metsäinen vuori sijaitsee Jämsän keskustan koillislaidalla. Vuorelta löydettiin vuonna 1985 miekan ponsi (KM 24262).
Laen korkeimman kohdan pohjoisreunalla on vallirakenteen pohjaa noin 17 metrin matkalla. Vallin kohdalla on tehty koekaivaus vuonna 1988. Linnavuoren luoteisrinteen alapuolella on hirsin tuettu lähde.
Paikasta on käytetty myös nimiä Linnavuori ja Hartusvuori. |
| metsakeskus.182010010 |
182 |
Kirkonmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
404295.10100000 |
6861617.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010010 |
Paikka sijaitsee kirkon länsipuoleisella pellolla ja puistossa sekä osin myös eteläpuolella hautausmaalla.
Paikalta on rautakauden lopun löytöjä, jotka ovat kuuluneet mahdollisesti 1000- ja 1100-lukujen ruumiskalmistoon. Löydöt on tehnyt jämsäläinen Kari Koskinen metallinilmaisimella, pääosa niistä on ns. Papinpellosta (ruokamultakerroksesta), johon vuonna 1990 on rakennettu uusi seurakuntakeskus. Koekaivaus pellossa oli tulokseton. Lounaispuoliselta, myöhemmin tasoitetulta ja täytetyltä alueelta olevien löytöjen alkuperäinen löytöyhteys on selvittämättä, ne ovat esim. voineet kulkeutua paikalle tuodun ja levitetyn ruokamullan mukana.
Kohde on rajattu muiden löytötietojen (KM 24014:2, 24801) mukaan, katso alakohteet.
Paikasta on käytetty myös nimeä Papinpelto. |
| metsakeskus.182010011 |
182 |
Linnasenvuori - Juokslahti |
10001 |
12011 |
13110 |
11002 |
27000 |
412350.82500000 |
6870932.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010011 |
Luontaisesti jyrkkärinteinen vuori, jota kutsutaan Linnasenvuoreksi. Rakenteiden jäänteitä ei ole havaittu. |
| metsakeskus.182010041 |
182 |
Nuorlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414829.83500000 |
6868696.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuorlahden itärannalla, kylätiestä noin 100 metriä lounaaseen.
Ehjä ja koskematon asuinpaikka on jyrkän rantatörmän päällä luontaisella terassilla kallion lounaispuolella. Maaperä on hiekkamaata ja ympäristössä kasvaa sekametsää.
Vuoden 1994 inventoinnissa koekuopista löytyi lika- ja nokimaata, keramiikkaa, palanutta luuta sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.182010042 |
182 |
Nuorlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415108.72900000 |
6868243.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010042 |
Paikka sijaitsee Joukslahden koillisrannalla merimerkin pohjoispuolella olevan jyrkän louhikkoisen ja kallioisen rinteen juurella olevalla tasanteella. Ympäristössä kasvaa mäntymetsää ja maaperä on hiekkamoreenia.
Vuoden 1994 inventoinnissa ojasta, tieltä ja koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.182010043 |
182 |
Nuorlahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
415691.49700000 |
6867845.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Juokslahden koillisrannalla Raukuan saaren kohdalla olevalla harjanteella kahden mökkitien risteyksen välimaastossa.
Vuoden 1994 inventoinnissa löydettiin kvartsia ja saviastianpaloja pienestä vähäkivisellä tasanteella olevasta hiekanottopaikasta, jossa maa on hienoaineksista moreenia. Mökkitie ja tienparannukseen käytetty hiekanottopaikka ovat rikkoneet hieman asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.182010044 |
182 |
Nuorlahti 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415952.38700000 |
6867863.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010044 |
Asuinpaikka on Juokslahden pohjoisrannalla Tuppilahden länsipuolella olevalla kapealla terassilla tien ja rinteen välissä. Terassi sijaitsee Korpelan talosta 240 metriä kaakkoon mökkiteiden risteyksestä etelään vievän tien länsipuolella. Alueella kasvaa sekametsää.
Asuinpaikka on pienikokoinen ja ilmeisesti osittain tuhoutunut tien teossa. Vuoden 1994 inventoinnissa löydettiin tieleikkauksista kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.182010045 |
182 |
Nuorlahti 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416075.33800000 |
6867928.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Juokslahden pohjoisrannalla Tuppilahden itärannasta 200 metriä itään olevalla kallioharjanteella pienen peltolaakson eteläpuolella. Kalliopaljastumien välissä on tasainen loivasti etelään laskeva rinne, jonka maaperä on hiekkamoreenimaata. Paikalla kasvaa mäntyvaltaista sekametsää.
Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi koekuopista kvartsi-iskoksia. Paikalla on pienialainen, hieman epäselvä asuinpaikka. |
| metsakeskus.182010046 |
182 |
Särkisalo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417306.85700000 |
6864698.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Pataniemen etelärannalla Särkisalmesta 200 metriä länteen mäntyvaltaisessa sekametsässä jyrkän kallion juurella olevalla tasaisella terassilla. Rannasta paikalle on 60–80 metriä ja sähkölinjasta pohjoiseen noin 20 metriä.
Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi koekuopista likamaata, pientä luumurua ja kvartseja. Asuinpaikka on ehjä. |
| metsakeskus.182010047 |
182 |
Torninoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
411294.25700000 |
6868849.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Juoksjärven itäpuolella olevan Torninojan eteläreunalla.
Vuonna 1994 paikalla oli muokkaamaton pelto, jossa näkyi rantakerrostumahiekkaa. Inventoinnissa pellosta löytyi hiukan keramiikkaa ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.182010048 |
182 |
Hietaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
397362.81600000 |
6878428.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Lahnajärven kapeikon länsirannalla, Kotalahdesta noin 400 metriä itään.
Hietaniemi on Janakan suon ja järven välillä, kallioisen rannan pohjoispuolella oleva matala hiekkainen niemeke. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Vuoden 1994 inventoinnin mukaan metsä on hakattu ja laikutettu äskettäin. Inventoinnissa löydettiin keramiikkaa ja kvartseja laikutusvaoista rannalta ja 20–30 metriä rannasta. Laikutusta lukuun ottamatta asuinpaikka on ehjä.
Kapeikon vastarannalla on Jämsänkosken (ent. Koskenpään) puolella Aikalan maalla oleva laaja asuinpaikka (Jämsänkoski skl 9, 32 ja 33). |
| metsakeskus.182010049 |
182 |
Janakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397272.85500000 |
6878335.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Lahnajärven (Lahnavesi) länsirannalla, vesistökapeikon kohdalla, Janakan suon itärannalla, korkean mäen luoteisreunalla. Paikka on isohkosta siirtolohkareesta 30–40 metriä itään.
Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi auratun metsämaa vaoista palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Näkyvissä oli myös punainen maalaikku, joka saattaa olla palanutta maata tai punamultaa. |
| metsakeskus.182010050 |
182 |
Aittolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400511.56600000 |
6875883.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankarisveden pohjoisosassa, Vuohiselän lounaisrannalla olevan Aittovuoren länsirannalla. Paikka on aivan rannassa, loivassa rinteessä ja sen harjalla, mökkikylän alueella.
Vuoden 1994 inventoinnissa tehtiin löytöjä harvakseltaan koko niemen itärannalla alkaen rantavedestä noin 105 metrin korkeustasolle asti.
Mökkikylän rakentaminen ja maansiirtotyöt rikkoneet suuren osan asuinpaikasta. Mökkien välissä on kuitenkin jäljellä koskematonta aluetta. |
| metsakeskus.182010051 |
182 |
Okspohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410582.50200000 |
6878780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Saarijärven pohjoisrannalla olevassa niemekkeessä, jossa on leiripaikka, tien levike ja vanha hiekkakuoppa.
Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi kvartseja rannan tuntumasta, pari metriä rannan yläpuolelta tien laidalta ja polulta. Asuinpaikka lienee pääosin tuhoutunut ja siitä on vain rippeet jäljellä muinaisen Päijänteen rantatörmän reunalla. |
| metsakeskus.182010052 |
182 |
Sapalanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
409214.18900000 |
6846789.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010052 |
Paikka sijaitsee hiekkaisella harjanteella Arvajanlahden itärannalla Edesniemessä olevan kylätien eteläpuolella.
Paikalla on eri kokoisia sammaloituneita röykkiöitä, joista suurin noin 3 metrin läpimittainen on alempana rinteessä metsätien varrella. Muut ovat matalia ja pienempiä ja sijaitsevat melko jyrkässä rinteessä. Rinteen juurella on joskus ollut peltoa, mutta harjanteen pohjoislaidalta ei ole löytynyt merkkejä viljelystä. Röykkiöillä lienee ikää ainakin toistasataa vuotta. |
| metsakeskus.182010053 |
182 |
Virmapyhänvuori 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406764.12100000 |
6858301.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Jämsänjoen koillis-itärannalla, Virmapyhänvuoren eteläpuolella, pienen ja kapean peltolohkon rannanpuoleisessa päässä jyrkän törmän päällä.
Löydöt on tehty vuoden 1994 inventoinnissa koekuopista (Katiskoski). Kyseessä on luultavasti pienialainen asuinpaikka. Maaperä on hiesua.
Vuoden 1998 tarkastuksessa selvisi, että paikka on on ollut luultua laajempi ja se on osittain tuhoutunut rakennushankkeen yhteydessä. Tarkastuksen yhteydessä löytyi lisää kvartseja ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.182010054 |
182 |
Virmapyhänvuori 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406514.22600000 |
6858873.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010054 |
Paikka sijaitsee Virmapyhänvuoren pohjoispuolella, Jämsänjoen itärannalla entisellä peltoalueella, jossa kasvoi vuonna 2015 istutuskuusikkoa.
Vuoden 1994 inventoinnissa tehtiin taimikolla olevalta pellolta on löytöjä hiesu- ja hiekkamaasta. Paikalla on luultavasti pienialainen asuinpaikka, jota rajoittavat etelässä puronuoma ja pohjoisessa kallioisempi maasto.
Noin 160 metrin päästä Vinnin maalta on löytynyt reikäkivi (inv 1994/Katiskoski, kohde 16). |
| metsakeskus.182010055 |
182 |
Vuorenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403684.35800000 |
6858837.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010055 |
Paikka sijaitsee vt 9:n eteläpuolella, noin 50 - 70 metriä tieltä, pohjoiseen ja koilliseen viettävällä peltorinteellä.
Vuoden 1994 inventoinnissa löydettiin pellosta liusketaltta, reikäkiven katkelma ja iskoksia. Löytöalue pellon alaosassa on kooltan noin 30-40 metriä x 15-20 metriä. Maaperä on hiesua. Samassa tutkimuksessa tarkastettiin viereiset pellot, joilla ei havaitu merkkejä muinaisjäännöksistä.
|
| metsakeskus.182010056 |
182 |
Valtakunnansali 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405679.55700000 |
6859868.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010056 |
Paikka sijaitsee Jämsänjoen koillisrannalla peltorinteessä Vt:n 9 vieressä, tien kaakkoispuolella ja Jämsänjoen sillasta runsaat 100 m itäkoilliseen.
Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi kiviesineen katkelma, kvartsia, kvartsiittia, rauta-ja savikuonaa. Löytöalue on kooltaan noin 30 x 50 metriä, ja löytöaineisto viittaa etupäässä kivikautiseen asuinpaikkaan, mutta joukossa on myös rautakautista aineistoa.
Itäpuolella olevan puron itäpuolella, Kansanopiston viereisellä pellolla on toinen asuinpaikka, josta myös rautakautista löytöaineistoa (Valtakunnansali 2).
Vuoden 1996 tarkastuksessa paikalta löytyi saviastianpaloja ja palanutta savea. |
| metsakeskus.182010056 |
182 |
Valtakunnansali 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
405679.55700000 |
6859868.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010056 |
Paikka sijaitsee Jämsänjoen koillisrannalla peltorinteessä Vt:n 9 vieressä, tien kaakkoispuolella ja Jämsänjoen sillasta runsaat 100 m itäkoilliseen.
Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi kiviesineen katkelma, kvartsia, kvartsiittia, rauta-ja savikuonaa. Löytöalue on kooltaan noin 30 x 50 metriä, ja löytöaineisto viittaa etupäässä kivikautiseen asuinpaikkaan, mutta joukossa on myös rautakautista aineistoa.
Itäpuolella olevan puron itäpuolella, Kansanopiston viereisellä pellolla on toinen asuinpaikka, josta myös rautakautista löytöaineistoa (Valtakunnansali 2).
Vuoden 1996 tarkastuksessa paikalta löytyi saviastianpaloja ja palanutta savea. |
| metsakeskus.182010057 |
182 |
Valtakunnansali 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
405852.48200000 |
6859841.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Jämsänjoen koillisrannalla peltorinteessä, vt 9:ltä noin 120 metriä kaakkoon ja Vaherin paikallistieltä noin 60 metriä etelään.
Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi keramiikkaa, savitiivistettä, kuonaa, piitä, kvartsia. Inventointiöydöt ovat pellon rinteen yläosasta noin 50 - 60 x 100 metrin laajuiselta itä-länsi suuntaiselta alueelta. Maaperä paikalla on hiesua. Rautakautista keramiikkaa ja savitiivistettä erityisesti pellon keski-, ylä- ja luoteisosassa. Pälämäen rautakautinen kalmisto sijaitsee noin 250 metriä itään.
Vuoden 1995 tarkastuksessa pellolla havaittiin, Valtakunnansalista noin 40 m itään, selvä muutaman kymmenen neliön kokoinen alue noen ja palaneiden kivien sekaista peltomaata, josta tehtiin rautakautisia löytöjä (saviastianpaloja ja palanutta savea). |
| metsakeskus.182010057 |
182 |
Valtakunnansali 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
405852.48200000 |
6859841.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Jämsänjoen koillisrannalla peltorinteessä, vt 9:ltä noin 120 metriä kaakkoon ja Vaherin paikallistieltä noin 60 metriä etelään.
Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi keramiikkaa, savitiivistettä, kuonaa, piitä, kvartsia. Inventointiöydöt ovat pellon rinteen yläosasta noin 50 - 60 x 100 metrin laajuiselta itä-länsi suuntaiselta alueelta. Maaperä paikalla on hiesua. Rautakautista keramiikkaa ja savitiivistettä erityisesti pellon keski-, ylä- ja luoteisosassa. Pälämäen rautakautinen kalmisto sijaitsee noin 250 metriä itään.
Vuoden 1995 tarkastuksessa pellolla havaittiin, Valtakunnansalista noin 40 m itään, selvä muutaman kymmenen neliön kokoinen alue noen ja palaneiden kivien sekaista peltomaata, josta tehtiin rautakautisia löytöjä (saviastianpaloja ja palanutta savea). |
| metsakeskus.182010058 |
182 |
Kuusikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407217.92900000 |
6861202.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Patalahden rannasta noin 200 metriä pohjoisluoteeseen, noin 17,5 metriä rantaa korkeammalla, pellon ja metsän reunassa.
Metsitetyn vanhan peltoalueen pohjoisreunasta löytyi vuoden 1994 inventoinnissa muutamia kvartseja pellon reunasta pinnlta ja koekuopista. Löytöjä tehtiin yhteensä noin 25 metrin matkalla. Vuonna 2015 paikka oli metsittynyt. |
| metsakeskus.182010059 |
182 |
Puukila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409932.82800000 |
6863198.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Patalahden pohjoisrannasta noin 200 metriä luoteeseen. Maasto on hietapohjaista rinnepeltoa, joka viettää kaakkoon Patalahdelle.
Pellon keskiosan alapuolelta, sähkölinjan kohdalta löytyi vuoden 1994 inventoinnissa noin 80 - 90 metrin matkalta, 15 - 20 metrin levyiseltä alueelta, kvartsia ja palanutta luuta. Pellon ylä- ja alaosa olivat löydöttömiä.
Muinaisjäännösalueen aluerajaus perustuu vuoden 1994 inventoinnissa tehtyyn rajaukseen. |
| metsakeskus.182010064 |
182 |
Kurra |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404821.90100000 |
6859151.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010064 |
Paikka sijaitsee vt 9:n kaakkoispuolella, Jämsänjoen Viialanlahdesta noin 700 metriä länsilounaaseen.
Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi primitiivinen kirves ja kvartseja. Löytöalue on hiesupitoista peltorinnettä, kooltaan noin 50 x 20 metriä rinteen suuntaisesti. Löytöpaikka on noin 50 metrin päässä tieltä. Lähistöltä on löydetty aikaisemmin pari kiviesinettä (KM 11818:2), mutta niiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Vuoden 2008 inventoinnissa pellolle tehtiin koekuoppia, mutta havaintoja kulttuurikerroksista ei tehty. Pellon pinnalta poimittiin muutamia kvartseja. Paikka on mahdollisesti mesoliittinen, ja asutusvaihe saattaa olla Muinais-Päijänteen peittämä, siis tulvahiekan alla.
Kohteen aluerajaus perustuu vuosien 1994 ja 2008 havaintoihin. |
| metsakeskus.182010065 |
182 |
Hietamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
413911.22700000 |
6863755.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Jämsän Patajoella, Patalahden ja Päijänteen välisen Patajoen pohjoispuolella olevan jyrkän Hietamäen eteläreunassa.
Mäen laella olevan kivikon juurella on kotitarvehiekkakuoppa. Sen yläreunalla noin 2 metrin syvyydessä tulvakerroksien alla on arviolta muutaman kymmenen metrin pituinen nokimaajuova, jossa on runsaasti luuta ja kvartsia. Yläpuolisessa kerroksessa "normaalilla syvyydellä" on asuinpaikan merkkejä, mm liesi (5270+-50 BP, Su-3359), ja painanteena erottuva keittokuoppa (2480+-50 BP, Su-3358).
Ilmeisesti kohde on suhteellisen pienialainen, ja siinä on ainakin kaksi eri-ikäistä, tulvakerrosten erottamaa asutusvaihetta. Alueen tarkempi laajuus on määrittämättä. Pääosa kohteesta näyttää tuhoutuneen jo ennen paikan löytymistä.
Vuonna 2000 tutkittiin otos nokimaajuovasta, loput tutkittavissa olevista rippeistä seinämässä kaivettiin 2002. Tulvakerroksen alaisesta luu- ja nokikerrostumasta on myös tehty radiohiiliajoitukset (8250+-70 BP, Su-3248 ja 8220+-110 BP, Su-3249).
Kivikon ja kuopan reunan välillä on 0 - 10 m leveä kaista maata, jossa saattaa vielä olla vähäisiä jäänteitä asuinpaikasta, samoin niitä voi olla kuopan länsipäässä olevalla hakkuuaukiolla. Asuinpaikka tulee tuhoutumaan pikkuhiljaa kokonaan, kun hiekkakuopan seinämät romahtavat, ja kuten marraskuussa 2009 tehty kuoppalieden pelastusdomentointi osoittaa. |
| metsakeskus.182010065 |
182 |
Hietamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
413911.22700000 |
6863755.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Jämsän Patajoella, Patalahden ja Päijänteen välisen Patajoen pohjoispuolella olevan jyrkän Hietamäen eteläreunassa.
Mäen laella olevan kivikon juurella on kotitarvehiekkakuoppa. Sen yläreunalla noin 2 metrin syvyydessä tulvakerroksien alla on arviolta muutaman kymmenen metrin pituinen nokimaajuova, jossa on runsaasti luuta ja kvartsia. Yläpuolisessa kerroksessa "normaalilla syvyydellä" on asuinpaikan merkkejä, mm liesi (5270+-50 BP, Su-3359), ja painanteena erottuva keittokuoppa (2480+-50 BP, Su-3358).
Ilmeisesti kohde on suhteellisen pienialainen, ja siinä on ainakin kaksi eri-ikäistä, tulvakerrosten erottamaa asutusvaihetta. Alueen tarkempi laajuus on määrittämättä. Pääosa kohteesta näyttää tuhoutuneen jo ennen paikan löytymistä.
Vuonna 2000 tutkittiin otos nokimaajuovasta, loput tutkittavissa olevista rippeistä seinämässä kaivettiin 2002. Tulvakerroksen alaisesta luu- ja nokikerrostumasta on myös tehty radiohiiliajoitukset (8250+-70 BP, Su-3248 ja 8220+-110 BP, Su-3249).
Kivikon ja kuopan reunan välillä on 0 - 10 m leveä kaista maata, jossa saattaa vielä olla vähäisiä jäänteitä asuinpaikasta, samoin niitä voi olla kuopan länsipäässä olevalla hakkuuaukiolla. Asuinpaikka tulee tuhoutumaan pikkuhiljaa kokonaan, kun hiekkakuopan seinämät romahtavat, ja kuten marraskuussa 2009 tehty kuoppalieden pelastusdomentointi osoittaa. |
| metsakeskus.182010065 |
182 |
Hietamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
413911.22700000 |
6863755.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Jämsän Patajoella, Patalahden ja Päijänteen välisen Patajoen pohjoispuolella olevan jyrkän Hietamäen eteläreunassa.
Mäen laella olevan kivikon juurella on kotitarvehiekkakuoppa. Sen yläreunalla noin 2 metrin syvyydessä tulvakerroksien alla on arviolta muutaman kymmenen metrin pituinen nokimaajuova, jossa on runsaasti luuta ja kvartsia. Yläpuolisessa kerroksessa "normaalilla syvyydellä" on asuinpaikan merkkejä, mm liesi (5270+-50 BP, Su-3359), ja painanteena erottuva keittokuoppa (2480+-50 BP, Su-3358).
Ilmeisesti kohde on suhteellisen pienialainen, ja siinä on ainakin kaksi eri-ikäistä, tulvakerrosten erottamaa asutusvaihetta. Alueen tarkempi laajuus on määrittämättä. Pääosa kohteesta näyttää tuhoutuneen jo ennen paikan löytymistä.
Vuonna 2000 tutkittiin otos nokimaajuovasta, loput tutkittavissa olevista rippeistä seinämässä kaivettiin 2002. Tulvakerroksen alaisesta luu- ja nokikerrostumasta on myös tehty radiohiiliajoitukset (8250+-70 BP, Su-3248 ja 8220+-110 BP, Su-3249).
Kivikon ja kuopan reunan välillä on 0 - 10 m leveä kaista maata, jossa saattaa vielä olla vähäisiä jäänteitä asuinpaikasta, samoin niitä voi olla kuopan länsipäässä olevalla hakkuuaukiolla. Asuinpaikka tulee tuhoutumaan pikkuhiljaa kokonaan, kun hiekkakuopan seinämät romahtavat, ja kuten marraskuussa 2009 tehty kuoppalieden pelastusdomentointi osoittaa. |
| metsakeskus.182010066 |
182 |
Puttola B (Ruotsula) |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
406635.16800000 |
6859848.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010066 |
Paikka sijaitsee Jämsän keskustan kaakkoispuolella, Jämsänjoen itäpuolella, Puttolan ja Ruotsulan talojen välisellä pellolla, Säyrylään vievän paikallistien luoteispuolella. Maasto on lounaaseen ja länteen viettävää savi- ja hiesupeltoa. Paikalla on sijainnut Ruotsulan historiallinen kylä, johon kuului maakirjojen mukaan v. 1539 viisi taloa. Kylätontti on merkitty myös vuoden 1792 isojakokarttaan.
Tien varrella olevan kynnösnöspellon pinnassa Ruotsulan taloa vastapäätä on todettu selvä, noin 50 metriä pitkä ja parikymmentä metriä leveä tien suuntainen hyvin tumman maan kaista. Alue on täynnä palanutta kiveä, hist. ajan keramiikkaa, tiiltä, metallin kappaleita ym.
Tumman alueen länsi-, pohjois- ja koillispuolelta on muutamia rautakautisia löytöjä, kuten keramiikkaa ja savitiivistettä. Noin 100 metriä tummalta alueelta koilliseen, Puttolaan vievän tien reunasta, pellon pinnasta on löydetty pronssinen, ristiretkiaikainen korvalusikan puolikas (KM 31573:1). Tumman maan alueelta noin 150 metriä, Puttolan pihapiirissä sijaitsee viikinkiaikainen polttokalmisto (Puttola).
Vuoden 2000 koekaivauksessa paikalla todettiin vain rakenteita historiallisen ajan kiinteästä muinaisjäännöksestä, jonka ääripäiden koordinaatit ovat: p=6862631, i=3406731 (lounaispää) ja p=6862744, i=3406887 (koillispää). |
| metsakeskus.182010066 |
182 |
Puttola B (Ruotsula) |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
406635.16800000 |
6859848.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010066 |
Paikka sijaitsee Jämsän keskustan kaakkoispuolella, Jämsänjoen itäpuolella, Puttolan ja Ruotsulan talojen välisellä pellolla, Säyrylään vievän paikallistien luoteispuolella. Maasto on lounaaseen ja länteen viettävää savi- ja hiesupeltoa. Paikalla on sijainnut Ruotsulan historiallinen kylä, johon kuului maakirjojen mukaan v. 1539 viisi taloa. Kylätontti on merkitty myös vuoden 1792 isojakokarttaan.
Tien varrella olevan kynnösnöspellon pinnassa Ruotsulan taloa vastapäätä on todettu selvä, noin 50 metriä pitkä ja parikymmentä metriä leveä tien suuntainen hyvin tumman maan kaista. Alue on täynnä palanutta kiveä, hist. ajan keramiikkaa, tiiltä, metallin kappaleita ym.
Tumman alueen länsi-, pohjois- ja koillispuolelta on muutamia rautakautisia löytöjä, kuten keramiikkaa ja savitiivistettä. Noin 100 metriä tummalta alueelta koilliseen, Puttolaan vievän tien reunasta, pellon pinnasta on löydetty pronssinen, ristiretkiaikainen korvalusikan puolikas (KM 31573:1). Tumman maan alueelta noin 150 metriä, Puttolan pihapiirissä sijaitsee viikinkiaikainen polttokalmisto (Puttola).
Vuoden 2000 koekaivauksessa paikalla todettiin vain rakenteita historiallisen ajan kiinteästä muinaisjäännöksestä, jonka ääripäiden koordinaatit ovat: p=6862631, i=3406731 (lounaispää) ja p=6862744, i=3406887 (koillispää). |
| metsakeskus.182010067 |
182 |
Hiidenmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
405529.61100000 |
6859969.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.182010067 |
Kalmisto sijaitsee Jämsänjoen koillis- ja vt:n 9 luoteispuolella, joen ylittävältä sillalta noin 150 m pohjoiseen, Hiidenmäen eteläosassa. Paikka on kallioinen ja metsäinen mäki joen tuntumassa. Mäen itä- ja pohjoispuolella on pientaloasutusta.
Metallinilmaisimella löydettiin ensin kupurasolki, sittemmin paikalla havaittiin myös palanutta luuta sekä nokista kiveystä. Paikan viikinkiaikainen, ilmeisen koskematon polttokalmisto sijaitsee komealla ja jyrkällä ja lehtomaisella kalliorinteellä, rinteen keskivaiheilla ja yläreunalla olevilla luontaislla pienillä tasanteilla ja kallion koloissa. Paikalla on tehty koekaivauksia useina vuosina vuodesta 2002 alkaen. |
| metsakeskus.183010001 |
182 |
Linnasenmäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
403938.22800000 |
6866017.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010001 |
Muinaislinna, josta paikkakunnalla käytetään nimeä Linnasenvuori (peruskartalla myös), sijaitsee Jämsänkosken keskustasta etelään, Jämsänjoen itärannalla, paperitehdasta vastapäätä. Kohde on korkea jyrkkärinteinen metsäinen kallio (noin 40 metriä kosken yläpuolella), jonka laen länsi-, etelä- ja itäsivuilla on havaittavissa matalan kehävallin jäännöksiä noin 125 metrin pituisella matkalla. Kallion laki on verrattain tasainen ja rinteet jyrkät lukuunottamatta loivempaa itä-kaakkoisrinnettä.
Vallinjäänteet linnavuoren laella koostuvat keskikokoisista kivistä, lohkareista ja maakivistä. Vallin kaakkoiskulmauksessa on havaittavissa porttiaukko. Luoteessa on noin 6 metrin pituinen vallinpätkä, mutta pohjoisreunan vallin rakenteesta ei ole tietoja.
Paikkaa ovat tutkineet ja kartoittaneet: Jouko Voionmaa 1950, A-L Hirviluoto 1962, Kerttu Itkonen 1963-1965 sekä Pekka Honkanen 1981. Linnavuoren laella ja rinteillä on kaivettua pinta-alaa yhteensä noin 1300 m2. Tästä linnavuoren laella on noin 450 m2, joka vastaa noin viittä prosenttia laen kokonaispinta-alasta.
Voionmaan kaivauksissa laelta ei tullut löytöjä: vallien perustusten alla oli havaittavissa kuitenkin palanutta maata ja hiiltä. Hirviluodon ja Itkosen kaivaukset linnavuoren lounais- ja länsirinteillä (104-109 m korkeuskäyrien välillä) tehtiin paikalla mahdollisesti sijaitsevan kalmiston toteamiseksi. Tulos oli kuitenkin negatiivinen eli viitteitä kalmistosta ei kaivauksissa havaittu. Linnavuoren rinteellä on kiviröykkiö ja latomuksia, joita Itkonen (1964) tutki ja joista osaa hän päätyi pitämään jonkinlaisen porttirakennelman ja esivallin jäänteinä.
Kohteelta löytynyttä niukkaa kvartsiaineistoa on vaikea ajoittaa. Mahdollisesti paikalla on ollut kivikautistakin asutusta. Tähän saattaa viitata linnavuoren pohjoisrinteeltä löytynyt kivikirves.
Kohteella on aloitettu metsäluonnon hoito vuonna 1997. Linnavuoren lounaispuolella, tehtaan parkkipaikan vieritse kulkevan Linnamäentien pohjoispuolelle sekä maastossa polkujen varrelle on pystytetty infotauluja ja kohteella on myös merkittyjä kulkureittejä. Parkkipaikan infotaulu on pahoin kulunut. |
| metsakeskus.183010001 |
182 |
Linnasenmäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
403938.22800000 |
6866017.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010001 |
Muinaislinna, josta paikkakunnalla käytetään nimeä Linnasenvuori (peruskartalla myös), sijaitsee Jämsänkosken keskustasta etelään, Jämsänjoen itärannalla, paperitehdasta vastapäätä. Kohde on korkea jyrkkärinteinen metsäinen kallio (noin 40 metriä kosken yläpuolella), jonka laen länsi-, etelä- ja itäsivuilla on havaittavissa matalan kehävallin jäännöksiä noin 125 metrin pituisella matkalla. Kallion laki on verrattain tasainen ja rinteet jyrkät lukuunottamatta loivempaa itä-kaakkoisrinnettä.
Vallinjäänteet linnavuoren laella koostuvat keskikokoisista kivistä, lohkareista ja maakivistä. Vallin kaakkoiskulmauksessa on havaittavissa porttiaukko. Luoteessa on noin 6 metrin pituinen vallinpätkä, mutta pohjoisreunan vallin rakenteesta ei ole tietoja.
Paikkaa ovat tutkineet ja kartoittaneet: Jouko Voionmaa 1950, A-L Hirviluoto 1962, Kerttu Itkonen 1963-1965 sekä Pekka Honkanen 1981. Linnavuoren laella ja rinteillä on kaivettua pinta-alaa yhteensä noin 1300 m2. Tästä linnavuoren laella on noin 450 m2, joka vastaa noin viittä prosenttia laen kokonaispinta-alasta.
Voionmaan kaivauksissa laelta ei tullut löytöjä: vallien perustusten alla oli havaittavissa kuitenkin palanutta maata ja hiiltä. Hirviluodon ja Itkosen kaivaukset linnavuoren lounais- ja länsirinteillä (104-109 m korkeuskäyrien välillä) tehtiin paikalla mahdollisesti sijaitsevan kalmiston toteamiseksi. Tulos oli kuitenkin negatiivinen eli viitteitä kalmistosta ei kaivauksissa havaittu. Linnavuoren rinteellä on kiviröykkiö ja latomuksia, joita Itkonen (1964) tutki ja joista osaa hän päätyi pitämään jonkinlaisen porttirakennelman ja esivallin jäänteinä.
Kohteelta löytynyttä niukkaa kvartsiaineistoa on vaikea ajoittaa. Mahdollisesti paikalla on ollut kivikautistakin asutusta. Tähän saattaa viitata linnavuoren pohjoisrinteeltä löytynyt kivikirves.
Kohteella on aloitettu metsäluonnon hoito vuonna 1997. Linnavuoren lounaispuolella, tehtaan parkkipaikan vieritse kulkevan Linnamäentien pohjoispuolelle sekä maastossa polkujen varrelle on pystytetty infotauluja ja kohteella on myös merkittyjä kulkureittejä. Parkkipaikan infotaulu on pahoin kulunut. |
| metsakeskus.183010002 |
182 |
Ylä-Niinimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
407428.75800000 |
6881767.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010002 |
Kohde on röykkiö tai kivikehä Okslampeen laskevan ojan varrella noin 100 m maantien eteläpuolella. Paikalla on todettu 1962 kymmenen kehässä olevaa kiveä. Kehän läpimitta on noin 2 metriä. Vuoden 1994 inventoinnissa kohdetta ei löytynyt tiheästä vesaikosta. Se saattaakin olla tuhoutunut. |
| metsakeskus.183010003 |
182 |
Sovijärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402863.62200000 |
6874372.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankarisveden itärannalla, Sovijären talon länsi- ja lounaispuolella olevalla pellolla. Vuonna 1975 löysi paikalla tarkastusta tehnyt Pekka Miettinen kvartsi-iskoksia Sovijärven talon länsipuoleiselta pellolta, Koskenpäähän johtavan maantien ja talon välistä. Löytöjä tuli molemmin puolin Sovijärven talolle johtavasta tiestä erkanevaa, kaakkoon kaartuvaa tietä. Löytöpaikka sijaitsee 100 ja 105 metrin korkeuskäyrien välillä. Kohteelle rekisterissä ilmoitettu koordinaatti viittaa näihin löytöihin.
Vuonna 1995 kohteen tarkasti Kaarlo Katiskoski, joka tuolloin ei löytänyt kyseisin koordinaatein ilmaistusta paikasta löytöjä. Sen sijaan tästä paikasta 170–190 metriä kaakkoon olevasta kohdasta Katiskoski löysi muutamia kvartseja. Löydöt tulivat 103 ja 105 metrin korkeuskäyrien väliltä. |
| metsakeskus.183010005 |
182 |
Äyräpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402806.65600000 |
6873135.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010005 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden itärannalla, omakotitalon pihapiirissä. Tohtori Aarne Äyräpää poimi vuosien 1963-1965 aikana paikalla sijainneen huvilatontin rannasta yhteensä 42 kvartsi-iskosta. Löydöt ovat mahdollisesti valuneet veteen ylempää pihamaalta, joka muodostaa terassimaisen, tasaisemman alueen.
Sittemmin ei pihapiiristä ole saatu lisää löytöjä tai tehty muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja. Mahdollisesti kohdetta ovat tuhonneet tontillla sijaitsevan talon laajennus sekä pihamaalla muutoin tehdyt rakennustyöt.
Vuonna 1995 tehdyssä kohteen lähiympäristön koekuopituksessa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Tontin itäpuolelta löydettiin kuitenkin kaksi suhteellisen nuorta, pyöreää, halkaisijaltaan noin 2 metrin laajuista kuopannetta, joiden funktio jäi selvittämättä. |
| metsakeskus.183010006 |
182 |
Matarniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402751.68300000 |
6870655.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010006 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden itärannalla, Rekolan asutusalueelta runsaan 1 km verran pohjoiseen, Rasuan kohdalla olevalla niemellä. Niemeä yhdistää mantereeseen kapea kannas ja se muodostuu matalahkosta, koillis-lounaissuuntaisesta hiekkaharjanteesta.
Niemessä sijaitsevilta hiekkarannoilta, etenkin sen etelä- ja kaakkoisosan kuluneesta maaston pinnasta, noin 100 metrin korkeuskäyrän tuntumasta, on löytynyt kvartsi-iskoksia. Matarniemen maasto on kulunutta paikalla sijiatsevan leirintäaluetoiminnan ja luontaisen rantojen erosoitumisen vuoksi.
Kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsee irtolöytökohde Jämsänkoski Matarniemi 2, josta on löydetty kivitaltta. Saman harjujakson osia ovat kohteen pohjoispuolella sijaitseva Köyryssaari (Jämsänkoski 31) ja eteläpuolella oleva Kerkkola-Rasuanniemi (Jämsänkoski 21), joista molemmista on löydetty merkkejä asuinpaikasta ja jotka molemmat ovat myös maastoltaan saman tyyppisiä kuin Matarniemikin. |
| metsakeskus.183010007 |
182 |
Laaksonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403142.54200000 |
6867855.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010007 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Jämsän Jämsänkoskella Virtainsalmella Kankarisveden eteläpäässä, järven lounaisrannalla, hiekkaisella rantaterassilla, 102,5 - 104 m korkeustasolla. Kankarisvettä (keskivedenpinta 97,9 m mpy) säännöstellään Rekolankosken voimalaitospadolla, ja säännöstelyväli on 1,2 m. Rannansiirtymisen perusteella paikkaa ei voi tarkemmin ajoittaa, koska veden taso on alueella pitkään ollut lähes muuttumaton tai muutokset ovat olleet vähäisiä. Rannansiirtymisen puolesta paikka voi ajoittua karekasti aikavälille 8500-7500 eKr. ja 5000-0 eKr.
Vuoden 1975 arkeologisen tarkastuksen tuloksena on päätelty, että asuinpaikka-aluetta olisi asuinrakennuksen järvenpuoleisella pihamaalla. Silloiset löydöt lienevät pintalöytöjä, kun niiden mainitaan olevan pelto- ja puutarhamaasta. Syksyllä 2015 tutkimusalueelta löydettiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä kahdeksasta koekuopasta. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Yhtenäisen, osittain säilyneen asuinpaikan määritetty laajuus on noin 25x10 m. Se sijaitsee muinaisella rantatörmällä. Asuinpaikka on osittain tuhoutunut myöhäisen maankäytön yhteydessä. Alueella ei havaittu yhtään täysin häiriintymätöntä kohtaa, vaan maakerroksen pintaosa on joka paikassa sekoittunut. Sekoittuneen kerroksen ala-puolella on kuitenkin havaintojen perusteella voinut säilyä asuinpaikan kulttuurikerrosta. Yhdestä koekuopasta saatiin viitteitä mahdollisesta tulisijasta. |
| metsakeskus.183010008 |
182 |
Väännäkoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
398845.22800000 |
6877555.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010008 |
Pyyntikuoppa-alue sijaitsee Lahnaveteen pistävän niemen tyven itäosassa. Alueen kangasmetsässä on useita kymmeniä suppilomaisia, selvästi maastossa erottuvia pyyntikuoppia. Kannaksella, hiekkakuopan reunalla sijaitsee mahdollisesti myös pienialainen asuinpaikka.
Pyyntikuopista muutamia on koekaivettu vuonna 1984. Kaivauksissa saatiin löytöinä yksi kvartsiesine sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.183010009 |
182 |
Kaipola-Aikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397615.71400000 |
6878619.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010009 |
Kohde sijaitsee Lahnajärven itärannalla, Aikalan päärakennuksen lounaispuolisella hiekkamaalla. Asuinpaikkalöytöjä on löydetty lounaaseen viettävältä peltorinteeltä. Samalla rinteellä peltoalueelta kaakkoon on myös havaittavissa asuinpainanteita sekä pyyntikuoppia metsämaalla noin 300 metrin pituisella matkalla. Tarkempi kartoitus puuttuu.
Lähistöllä sijaitsevat Jämsänkosken kohteet 32 (Hietakylä-Santamäki 1) ja 33 (Hietakylä-Santamäki 2). |
| metsakeskus.183010009 |
182 |
Kaipola-Aikala |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
397615.71400000 |
6878619.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010009 |
Kohde sijaitsee Lahnajärven itärannalla, Aikalan päärakennuksen lounaispuolisella hiekkamaalla. Asuinpaikkalöytöjä on löydetty lounaaseen viettävältä peltorinteeltä. Samalla rinteellä peltoalueelta kaakkoon on myös havaittavissa asuinpainanteita sekä pyyntikuoppia metsämaalla noin 300 metrin pituisella matkalla. Tarkempi kartoitus puuttuu.
Lähistöllä sijaitsevat Jämsänkosken kohteet 32 (Hietakylä-Santamäki 1) ja 33 (Hietakylä-Santamäki 2). |
| metsakeskus.183010011 |
182 |
Valkeeluomi-Peltoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396039.34800000 |
6880013.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010011 |
Kohde sijaitsee Lahnajärven pohjoisrannan laajassa niemessä, Valkealuomen kylässä sijaitsevan Peltoniemen talon mailla. Peltoniemen asuinrakennusta lähellä olevilta, lounaaseen viettäviltä pelloilta on aikojen saatossa löydetty kiviesineitä, kvartsi - ja pii-iskoksia sekä rautakuonaa.
Asuinpaikan laajuutta ei ole määritetty. |
| metsakeskus.183010012 |
182 |
Valkeeluomi-Kokonnenä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395726.46300000 |
6882162.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010012 |
Kokonnenä sijaitsee Uuttana-järven eteläosassa sijaitsevan laskujoen eli Luomenjoen ja Uuttanan etelärannan välissä olevalla kapealla hiekkaniemellä. Tämän niemen länsirannalta on rantahiekasta ja rantavedestä vuonna 1983 löydetty kvartseja. Vuoden 1994 inventoinnissa löydettiin kvartseja puolestaan hieman ylempänä sijaitsevan metsäautotien varrelta. Löytöjä on siis kahdelta eri korkeudelta. Asuinpaikka on ilmeisesti aikanaan sijainnut saaressa. Tämän kivikautisen asuinpaikan laajuutta ei tunneta.
Ylempänä Kokonniemellä eli Kokonkankaalla on pyyntikuoppia.
Kokonnenän kivikautinen asuinpaikka kuuluu samaan asuinpaikka-alueeseen Kokonsalmi 2:n asuinpaikan kanssa (katso Jämsänkoski, kohde 40, Kokonsalmi 2). Kohteita on toisistaan muinoin erottanut vain kapea salmi, joka nyttemmin erottuu maastossa notkelmana. |
| metsakeskus.183010012 |
182 |
Valkeeluomi-Kokonnenä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
395726.46300000 |
6882162.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010012 |
Kokonnenä sijaitsee Uuttana-järven eteläosassa sijaitsevan laskujoen eli Luomenjoen ja Uuttanan etelärannan välissä olevalla kapealla hiekkaniemellä. Tämän niemen länsirannalta on rantahiekasta ja rantavedestä vuonna 1983 löydetty kvartseja. Vuoden 1994 inventoinnissa löydettiin kvartseja puolestaan hieman ylempänä sijaitsevan metsäautotien varrelta. Löytöjä on siis kahdelta eri korkeudelta. Asuinpaikka on ilmeisesti aikanaan sijainnut saaressa. Tämän kivikautisen asuinpaikan laajuutta ei tunneta.
Ylempänä Kokonniemellä eli Kokonkankaalla on pyyntikuoppia.
Kokonnenän kivikautinen asuinpaikka kuuluu samaan asuinpaikka-alueeseen Kokonsalmi 2:n asuinpaikan kanssa (katso Jämsänkoski, kohde 40, Kokonsalmi 2). Kohteita on toisistaan muinoin erottanut vain kapea salmi, joka nyttemmin erottuu maastossa notkelmana. |
| metsakeskus.183010013 |
182 |
Ala-Rekola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
402953.61200000 |
6869438.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010013 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden Rekolanselän itärannalla, Rekolan tilan lounaispuoleisille pelloille perustetun omakotialueen uimarannalla. Rannalta on osaksi poistettu pintamaata sekä kiviä. Muualla ympäristössä kasvaa heinikkoa.
Rantatörmästä, osittain rantavedestä, on löytynyt saviastianpaloja, piitikari, hioin, kvartsia ja rautakuonaa. Paikalla on kivikauden lopulle ja/tai varhaiselle metallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Ranta on osittain erodoitunut. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut eroosion ja maan muokkaamisen seurauksena. |
| metsakeskus.183010013 |
182 |
Ala-Rekola |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
402953.61200000 |
6869438.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010013 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden Rekolanselän itärannalla, Rekolan tilan lounaispuoleisille pelloille perustetun omakotialueen uimarannalla. Rannalta on osaksi poistettu pintamaata sekä kiviä. Muualla ympäristössä kasvaa heinikkoa.
Rantatörmästä, osittain rantavedestä, on löytynyt saviastianpaloja, piitikari, hioin, kvartsia ja rautakuonaa. Paikalla on kivikauden lopulle ja/tai varhaiselle metallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Ranta on osittain erodoitunut. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut eroosion ja maan muokkaamisen seurauksena. |
| metsakeskus.183010013 |
182 |
Ala-Rekola |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
402953.61200000 |
6869438.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010013 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden Rekolanselän itärannalla, Rekolan tilan lounaispuoleisille pelloille perustetun omakotialueen uimarannalla. Rannalta on osaksi poistettu pintamaata sekä kiviä. Muualla ympäristössä kasvaa heinikkoa.
Rantatörmästä, osittain rantavedestä, on löytynyt saviastianpaloja, piitikari, hioin, kvartsia ja rautakuonaa. Paikalla on kivikauden lopulle ja/tai varhaiselle metallikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Ranta on osittain erodoitunut. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut eroosion ja maan muokkaamisen seurauksena. |
| metsakeskus.183010014 |
182 |
Lahnamaa A |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
398837.22800000 |
6877762.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010014 |
Kohde sijaitsee Lahnaveteen kuuluvan Talvilahden koillisrannalla, Väännäkosken kohdalla, noin 100 metriä koilliseen rannasta. Kohde on jyrkän mäenrinteen yläosassa, jossa on näkyviä kalliopaljastumia. Muutamassa kalliopaljastumista on näkyvissä kvartsisuonia.
Yhdessä kvartsisuonista on havaittavissa louhimisen ja lohkeilun merkkejä. Lohjennutta kvartsisilppua on myös levinnyt suonen ympäristöön. Kyseessä on ilmeinen kivimateriaalin louhintapaikka.
Lähellä sijaitsee Jämsänkosken muinaisjäännöskohde numero 183010015, Lahnamaa B:n kvartsilouhos. |
| metsakeskus.183010015 |
182 |
Lahnamaa B |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
398903.20000000 |
6877889.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010015 |
Kohde sijaitsee Lahnaveteen kuuluvan Talvilahden koillisrannalla, Väännäkosken kohdalla, noin 200 metriä koilliseen rannasta. Kohde on jyrkän mäenrinteen yläosassa, jossa on näkyvissä kalliopaljastuma. Kalliopaljastumassa on kvartsisuoni.
Tässä kvartsisuonessa on havaittavissa louhimisen ja lohkeilun merkkejä. Kyseessä on ilmeinen kivimateriaalin louhintapaikka.
Lähellä sijaitsee muinaisjäännöskohde numero 183010014, Lahnamaa A:n kvartsilouhos. |
| metsakeskus.183010021 |
182 |
Kerkkola-Rasuanniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
402462.80700000 |
6870258.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010021 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden länsirannalla, pitkälle järveen työntyvän Rasuanniemen etelärannalla. Kohde on niemellä sijaitsevan harjun leveässä itäpäässä, nykyisen matalan rantatörmän päällä. Kohteen ympäristössä on hiekkakangasta ja mäntymetsää.
Kohteessa on ehjä ja muinaisjäännöstyyppiään hyvin edustava, kooltaan noin 20 x 15 metriä oleva ja etelä-pohjoissuuntainen, soikea asumuspainanne. Painanteeseen liittyvä valli on parhaiten havaittavissa sen eteläpuolelta. Rinne alkaa nousta heti painanteen pohjoispuolella. Painanteen keskellä kasvaa suuri mänty.
Kohteeseen on vuonna 1994 inventoinnin yhteydessä tehty koekuoppia, joista on löytynyt keramiikkaa (todennäköisesti nuorempaa tyypillistä kampakeramiikkaa), saviesineen kappale sekä pii- ja kvartsi-iskoksia.
|
| metsakeskus.183010022 |
182 |
Toijalanranta 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
402712.70800000 |
6868296.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010022 |
Kohde, laaja ja ehjä kivikautinen asuinpaikka, sijaitsee Kankarisveden eteläpäässä, järven länsirannalla, alimmalla rantaterassilla olevalla nykyisellä rantatörmällä. Paikka on 150-250 metriä itäkaakkoon kunnan matonpesupaikalta. Asuinpaikan ympäristö on mäntymetsää kasvavaa hiekkakangasta. Asuinpaikan luoteis- ja kaakkoispuolella on pienet, vanhat, soistuneet lahdet, joiden yläpuolella on 100 metriä mpy oleva korkeuskäyrä.
Asuinpaikka on laaja ja siihen kuuluu asuinpainanne. Asuinpaikka-alue jatkuu painanteesta rannan suuntaisesti noin 100 metriä länteen ollen leveydeltään 15-20 metriä.
Paikkaa on koekuopitettu pariinkin otteeseen. Löytöinä on talteen saatu palanutta luuta ja kvartsia. Lisäksi pintapoiminnassa on löydetty niin ikään palanutta luuta sekä kivilaji- ja kvartsi-iskoksia.
Kohde on ehjä ja komea muinaisjäännöstyyppinsä edustaja.
|
| metsakeskus.183010023 |
182 |
Toijalanranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402548.77600000 |
6868423.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010023 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden lounaisrannalla, Kerkkolan kylän alueella, kunnan matonpesupaikan luona. Kohteen ympäristö on mäntymetsää kasvavaa hiekkakangasta. Asuinpaikka sijaitsee nykyisellä rantatörmällä ja sen luoteispuolella on soistunut vanha lahti. Paikka on muinoin sijainnut pienellä, tasaisella niemekkeellä.
Vuoden 1994 tutkimuksissa löydettiin poimimalla tien pinnasta ja rantahietikolta sekä laiturin itäpuolelle tehdystä koekuopasta kvartseja. Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä alueelle tehtiin muutama koekuoppa, jotka olivat löydöttömiä. Myöskään kulttuurimaannosta ei koekuopissa havaittu. Sen sijaan pintapoimimalla löydettiin tien pinnasta ja rantatörmästä muutamia kvartseja.
Kohteen erottaa Jämsänkosken kohteesta numero 22 (Toijalanranta 1) muinainen pieni lahdeke.
|
| metsakeskus.183010024 |
182 |
Toijalanranta 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402385.83700000 |
6868635.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010024 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden lounaisrannalla, Kerkkolan kylässä, kunnan matonpesupaikalta noin 250 metriä luoteeseen. Alueella on alava hiekkaranta, joka on käytössä yleisenä uimarantana. Heti uimarannan pohjoispuolella on jyrkähkö, pari metriä korkea törmä, jonka päällä mahdollinen asuinpaikka on.
Vuoden 1994 tutkimuksissa löydettiin törmän päältä, avonaiselta polulta kvartsi-iskos. Paikalle tehdyt koekuopat olivat kuitenkin löydöttömiä. Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä tehdyt koekuopat olivat niin ikään löydöttömiä, mutta toisessa kuopista oli havaittavissa noensekaista likamaata. Törmän päällä kulkevalta polulta löytyi jälleen yksi kvartsi. Vähäistenkin löytöjen perusteella kohdetta voidaan pitää vähintäänkin mahdollisena kivikautisena asuinpaikkana.
Lähellä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, Toijalanranta 2, Jämsänkosken kohde numero 23.
|
| metsakeskus.183010025 |
182 |
Toijalanranta 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402193.91300000 |
6869420.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010025 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden länsi-lounaisrannalla, Rasuanniemen eteläpuolella olevan kallioisen niemekkeen tyvessä. Asuinpaikka on ilmeisesti suppeahko ja kallioihin ja jyrkkään rantatörmään rajautuva.
Niemekkeen tyvestä, kallion länsipuolelta on koekuopasta vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä löydetty kvartsi-iskoksia ja likamaata. Osa kvartseista oli varsin epämääräisiä. Vuoden 2000 inventoinnissa kohteeseen tehtiin kolme koekuoppaa, jotka olivat löydöttömiä. Koekuopissa ei havaittu myöskään merkkejä kulttuurimaannoksesta. Pintalöytönä talteen saatiin yksi kvartsi. |
| metsakeskus.183010026 |
182 |
Haavisto-Urheilukenttä S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
402906.60900000 |
6873780.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankarisveden ja Sovijärven välisellä Soviojan puhkaisemalla kannaksella, Haaviston urheilukentän kaakkoisreunassa, 40–50 metriä Sovijärven rannasta kaakkoon. Asuinpaikka on urheilukentälle Jämsänkosken–Koskenpään maantieltä nousevan yhdystien eteläpuolella, tien, urheilukentän ja paikalla olevan hiekkakuopan välissä.
Paikalla on inventoitu pariinkin otteeseen. Vuoden 1995 inventoinnissa tehtiin alueelle yhteensä 20 koekuoppaa, joista hiekkakuopan läheisistä kuopista saatiin löytöinä kvartsi-iskoksia, luunpaloja ja palaneita kiviä. Löytöalue ulottui noin 10–15 metrin etäisyydelle hiekkakuopan reunasta. Inventoinnissa havaitun löytöalueen pituus etelä-pohjoissuunnassa oli noin 100 metriä leveyden vaihdellessa 15 ja 20 metrin välillä hiekkakuopan ja luontaisen törmän reunasta laskettuna. Kohde sijaitsee varsin korkealla ja on ajoitukseltaan mesoliittinen-varhaisneoliittinen. Osa asuinpaikasta lienee tuhoutunut.
Urheilukentän pohjoispuolella sijaitsee kohde Veneveistämö (183010004), josta on vuonna 1975 löydetty ja tutkittu liesikiveys. Tuolloin kertoi maanomistaja Arto Hakanen, että urheilukenttää rakennettaessa olisi sen kohdalta löydetty liesikiveys, jonka tarkempi sijainti ei kuitenkaan ollut Hakasen tiedossa. Koska urheilukentän länsipuolella on lisäksi kohde Haavisto-Urheilukenttä W (183010027) on ilmeistä, että alueella on (ollut) laajempikin kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.183010026 |
182 |
Haavisto-Urheilukenttä S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
402906.60900000 |
6873780.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankarisveden ja Sovijärven välisellä Soviojan puhkaisemalla kannaksella, Haaviston urheilukentän kaakkoisreunassa, 40–50 metriä Sovijärven rannasta kaakkoon. Asuinpaikka on urheilukentälle Jämsänkosken–Koskenpään maantieltä nousevan yhdystien eteläpuolella, tien, urheilukentän ja paikalla olevan hiekkakuopan välissä.
Paikalla on inventoitu pariinkin otteeseen. Vuoden 1995 inventoinnissa tehtiin alueelle yhteensä 20 koekuoppaa, joista hiekkakuopan läheisistä kuopista saatiin löytöinä kvartsi-iskoksia, luunpaloja ja palaneita kiviä. Löytöalue ulottui noin 10–15 metrin etäisyydelle hiekkakuopan reunasta. Inventoinnissa havaitun löytöalueen pituus etelä-pohjoissuunnassa oli noin 100 metriä leveyden vaihdellessa 15 ja 20 metrin välillä hiekkakuopan ja luontaisen törmän reunasta laskettuna. Kohde sijaitsee varsin korkealla ja on ajoitukseltaan mesoliittinen-varhaisneoliittinen. Osa asuinpaikasta lienee tuhoutunut.
Urheilukentän pohjoispuolella sijaitsee kohde Veneveistämö (183010004), josta on vuonna 1975 löydetty ja tutkittu liesikiveys. Tuolloin kertoi maanomistaja Arto Hakanen, että urheilukenttää rakennettaessa olisi sen kohdalta löydetty liesikiveys, jonka tarkempi sijainti ei kuitenkaan ollut Hakasen tiedossa. Koska urheilukentän länsipuolella on lisäksi kohde Haavisto-Urheilukenttä W (183010027) on ilmeistä, että alueella on (ollut) laajempikin kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.183010027 |
182 |
Haavisto-Urheilukenttä W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402797.65200000 |
6873805.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankarisveden ja Sovijärven välisen kannaksen länsilaidassa, harjulla Haaviston kylän urheilukentän länsipuolella. Kohde on lähistöllä sijaitsevasta hiekkakuopasta 15–40 metriä länteen ja Lavianlahdesta 140–170 metriä koilliseen.
Kohde on matalan, muinaisen rantatörmän kupeessa olevan kotitarvehiekkakuopan itäreunalla. Hiekkakuopan itäreunasta on löytynyt palanutta luuta ja mahdollisen lieden jäännös (palaneita kiviä). Hiekkakuopasta noin 70 metriä eteläkaakkoon on mahdollinen asumuspainanne ja saman matkaa kaakkoon toinen painanne. Ensimmäisen painanteen halkaisija on noin 6 metriä ja jälkimmäisen noin 3,5 metriä. Molemmat painanteista sijaitsevat samalla korkeudella ja niissä oli havaittavissa normaali maannos, keskellä paksu huuhtoutumiskerros, mutta ei löytöjä.
Asuinpaikalla on tehty koekuopitus vuonna 1995, jolloin sinne tehtiin yhteensä 40 koekuoppaa. Näistä kuitenkin kaikkiaan vain neljässä oli löytöjä. Löydöt koostuivat kvartseista ja palaneesta luusta. Alueella on mahdollisten asumuspainanteiden lisäksi resenttejä kaivantoja.
Vähäisistä löydöistä päätellen paikalla on ollut hyvin lyhytaikaista asutusta ja paikkaa voisikin pelkästään löytöjen lukumäärän perusteella pitää lähinnä leiripaikkana. Kohteen ympäristössä on kuitenkin useampia kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä – liesikiveys kohteessa Veneveistämö (rek. nro 183010004), muistitiedon mukaan urheilukenttää tehtäessä löytynyt liesikiveys sekä kohteen Urheilukenttä S (rek. nro 183010026) löydöt – ja on todennäköistä, että paikalla on (ollut) laajempikin kivikautinen asuinpaikkakompleksi. Sen rajojen määrittäminen on kuitenkin vaikeaa. Asuinpaikka on osaksi tuhoutunut myöhemmän rakennustoiminnan seurauksena. |
| metsakeskus.183010028 |
182 |
Sovijärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
402953.59200000 |
6874202.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010028 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden ja Sovijärven välisellä kannaksella, Sovijärven talon eteläpuolisen kapean harjun laidassa, sorakuopan kohdalla sekä tästä edelleen 100 metriä etelään, pellolla.
Vuonna 1994 tehdyssä inventoinnissa löydettiin hiekkakuopan reunalta muutamia kauniisti iskettyjä kvartseja. Palaneet luut löytyivät tätä alempaa pellon laidalta, harjun länsipuolelta. Kohde on mahdollisesti mesoliittinen tai varhaisneoliittinen. Kohteessa käytiin Haaviston kaava-alueen tarkkuusinventoinnin yhteydessä vuonna 1995. Tuolloin ei löytöjä havaittu sen kummemmin hiekkakuopan reunassa kuin läheisellä pellollakaan. Myöskään hiekkakuopan itäpuolelle tehdyistä koekuopista ei tullut löytöjä eikä niissä myöskään havaittu muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä.
Kohteesta noin 200 metriä pohjoiseen on kivikautinen asuinpaikka Sovijärvi 1. Saman harjun päässä, jolla myös Sovijärvi 2 sijaitsee, on pyyntikuoppakohde Sovijärvi 3. |
| metsakeskus.183010028 |
182 |
Sovijärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
402953.59200000 |
6874202.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010028 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden ja Sovijärven välisellä kannaksella, Sovijärven talon eteläpuolisen kapean harjun laidassa, sorakuopan kohdalla sekä tästä edelleen 100 metriä etelään, pellolla.
Vuonna 1994 tehdyssä inventoinnissa löydettiin hiekkakuopan reunalta muutamia kauniisti iskettyjä kvartseja. Palaneet luut löytyivät tätä alempaa pellon laidalta, harjun länsipuolelta. Kohde on mahdollisesti mesoliittinen tai varhaisneoliittinen. Kohteessa käytiin Haaviston kaava-alueen tarkkuusinventoinnin yhteydessä vuonna 1995. Tuolloin ei löytöjä havaittu sen kummemmin hiekkakuopan reunassa kuin läheisellä pellollakaan. Myöskään hiekkakuopan itäpuolelle tehdyistä koekuopista ei tullut löytöjä eikä niissä myöskään havaittu muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä.
Kohteesta noin 200 metriä pohjoiseen on kivikautinen asuinpaikka Sovijärvi 1. Saman harjun päässä, jolla myös Sovijärvi 2 sijaitsee, on pyyntikuoppakohde Sovijärvi 3. |
| metsakeskus.183010029 |
182 |
Sovijärvi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
402994.57300000 |
6874166.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010029 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden ja Sovijärven välissä, Sovijärven talon länsi- ja eteläpuolella, pellolla. Alueella on viisi kuopannetta, jotka sijaitsevat aivan harjun korkeimmalla kohdalla. Niemi kuopanteiden alapuolella on jyrkkärinteinen, kuopanteet sijaitsevat tätä tasaisemmassa maastokohdassa. Niemi on ilmeisesti vanhaa laidunaluetta ja siellä kasvaa pääasiassa mäntyä, paikoin myös katajaa.
Kuopanteet ovat muodoltaan pyöreähköjä ja niiden halkaisija vaihtelee 2-5 metrin välillä. Kuopat sijaitsevat noin 5-10 metrin etäisyydellä toisistaan. Pyyntikuoppia voidaan pitää vanhoina, mahdollisesti esihistoriallisina, sillä niissä on vahva podsolimaannos. Yhden kuopan reunan päälle tehdystä koekuopasta on löydetty palaneen luun pala. Vuoden 1995 inventointikertomuksessa pyyntikuoppa-alueen rajakoordinaateiksi mainitaan pkoo: 6877054-6877173, ikoo: 3403123-3403139.
Lähistöllä sijaitsevat seuraavat kohteet: Jämsänkoski 3 Sovijärvi 1 (kvartsilouhos) sekä Jämsänkoski 28 Sovijärvi 2 (kivikautinen asuinpaikka). |
| metsakeskus.183010030 |
182 |
Varpaisniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
403062.55400000 |
6872843.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010030 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden Tervalanselän niemen itäreunassa, Haaviston kylän uimarannan takana sijaitsevan harjun päällä ja tuntumassa. Alueella sijaitsee muutamia tervahautoja ja muita kuopanteita, yhteensä 8 kappaletta. Kuopanteet näyttävät siis liittyvän tervanvalmistukseen tai ovat muuten myöhäiseltä historialliselta ajalta.
Varmat tervahaudat sijaitsevat seuraavissa kohdissa: Niemen eteläkärjen itäosassa pkoo: 6875607, ikoo: 3403247. Uimarannasta pohjoiseen olevalla alueella pkoo: 6875822, ikoo: 3403126.
Vuoden 1994 inventoinnissa Varpaisniemen eteläkärkeen menevän mökkitien pinnasta, noin 50-70 metriä niemen kääntöpaikalta pohjoiseen, löydettiin epämääräinen kvartsi-sikos ja palanutta luuta. Samoin niemen lounaiskärjessä, korkeahkon rantatörmän reunalla havaittiin noin 10-30 cm syvyydellä palanutta maata ja likamaata, muttei löytöjä. Vuoden 1995 inventoinnissa ei koekuopituksessa tai pintatutkimuksissa kuitenkaan havaittu esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
|
| metsakeskus.183010030 |
182 |
Varpaisniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
403062.55400000 |
6872843.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010030 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden Tervalanselän niemen itäreunassa, Haaviston kylän uimarannan takana sijaitsevan harjun päällä ja tuntumassa. Alueella sijaitsee muutamia tervahautoja ja muita kuopanteita, yhteensä 8 kappaletta. Kuopanteet näyttävät siis liittyvän tervanvalmistukseen tai ovat muuten myöhäiseltä historialliselta ajalta.
Varmat tervahaudat sijaitsevat seuraavissa kohdissa: Niemen eteläkärjen itäosassa pkoo: 6875607, ikoo: 3403247. Uimarannasta pohjoiseen olevalla alueella pkoo: 6875822, ikoo: 3403126.
Vuoden 1994 inventoinnissa Varpaisniemen eteläkärkeen menevän mökkitien pinnasta, noin 50-70 metriä niemen kääntöpaikalta pohjoiseen, löydettiin epämääräinen kvartsi-sikos ja palanutta luuta. Samoin niemen lounaiskärjessä, korkeahkon rantatörmän reunalla havaittiin noin 10-30 cm syvyydellä palanutta maata ja likamaata, muttei löytöjä. Vuoden 1995 inventoinnissa ei koekuopituksessa tai pintatutkimuksissa kuitenkaan havaittu esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
|
| metsakeskus.183010030 |
182 |
Varpaisniemi |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
403062.55400000 |
6872843.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010030 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden Tervalanselän niemen itäreunassa, Haaviston kylän uimarannan takana sijaitsevan harjun päällä ja tuntumassa. Alueella sijaitsee muutamia tervahautoja ja muita kuopanteita, yhteensä 8 kappaletta. Kuopanteet näyttävät siis liittyvän tervanvalmistukseen tai ovat muuten myöhäiseltä historialliselta ajalta.
Varmat tervahaudat sijaitsevat seuraavissa kohdissa: Niemen eteläkärjen itäosassa pkoo: 6875607, ikoo: 3403247. Uimarannasta pohjoiseen olevalla alueella pkoo: 6875822, ikoo: 3403126.
Vuoden 1994 inventoinnissa Varpaisniemen eteläkärkeen menevän mökkitien pinnasta, noin 50-70 metriä niemen kääntöpaikalta pohjoiseen, löydettiin epämääräinen kvartsi-sikos ja palanutta luuta. Samoin niemen lounaiskärjessä, korkeahkon rantatörmän reunalla havaittiin noin 10-30 cm syvyydellä palanutta maata ja likamaata, muttei löytöjä. Vuoden 1995 inventoinnissa ei koekuopituksessa tai pintatutkimuksissa kuitenkaan havaittu esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
|
| metsakeskus.183010030 |
182 |
Varpaisniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
403062.55400000 |
6872843.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010030 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden Tervalanselän niemen itäreunassa, Haaviston kylän uimarannan takana sijaitsevan harjun päällä ja tuntumassa. Alueella sijaitsee muutamia tervahautoja ja muita kuopanteita, yhteensä 8 kappaletta. Kuopanteet näyttävät siis liittyvän tervanvalmistukseen tai ovat muuten myöhäiseltä historialliselta ajalta.
Varmat tervahaudat sijaitsevat seuraavissa kohdissa: Niemen eteläkärjen itäosassa pkoo: 6875607, ikoo: 3403247. Uimarannasta pohjoiseen olevalla alueella pkoo: 6875822, ikoo: 3403126.
Vuoden 1994 inventoinnissa Varpaisniemen eteläkärkeen menevän mökkitien pinnasta, noin 50-70 metriä niemen kääntöpaikalta pohjoiseen, löydettiin epämääräinen kvartsi-sikos ja palanutta luuta. Samoin niemen lounaiskärjessä, korkeahkon rantatörmän reunalla havaittiin noin 10-30 cm syvyydellä palanutta maata ja likamaata, muttei löytöjä. Vuoden 1995 inventoinnissa ei koekuopituksessa tai pintatutkimuksissa kuitenkaan havaittu esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
|
| metsakeskus.183010030 |
182 |
Varpaisniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
403062.55400000 |
6872843.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010030 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden Tervalanselän niemen itäreunassa, Haaviston kylän uimarannan takana sijaitsevan harjun päällä ja tuntumassa. Alueella sijaitsee muutamia tervahautoja ja muita kuopanteita, yhteensä 8 kappaletta. Kuopanteet näyttävät siis liittyvän tervanvalmistukseen tai ovat muuten myöhäiseltä historialliselta ajalta.
Varmat tervahaudat sijaitsevat seuraavissa kohdissa: Niemen eteläkärjen itäosassa pkoo: 6875607, ikoo: 3403247. Uimarannasta pohjoiseen olevalla alueella pkoo: 6875822, ikoo: 3403126.
Vuoden 1994 inventoinnissa Varpaisniemen eteläkärkeen menevän mökkitien pinnasta, noin 50-70 metriä niemen kääntöpaikalta pohjoiseen, löydettiin epämääräinen kvartsi-sikos ja palanutta luuta. Samoin niemen lounaiskärjessä, korkeahkon rantatörmän reunalla havaittiin noin 10-30 cm syvyydellä palanutta maata ja likamaata, muttei löytöjä. Vuoden 1995 inventoinnissa ei koekuopituksessa tai pintatutkimuksissa kuitenkaan havaittu esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
|
| metsakeskus.183010030 |
182 |
Varpaisniemi |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
403062.55400000 |
6872843.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010030 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden Tervalanselän niemen itäreunassa, Haaviston kylän uimarannan takana sijaitsevan harjun päällä ja tuntumassa. Alueella sijaitsee muutamia tervahautoja ja muita kuopanteita, yhteensä 8 kappaletta. Kuopanteet näyttävät siis liittyvän tervanvalmistukseen tai ovat muuten myöhäiseltä historialliselta ajalta.
Varmat tervahaudat sijaitsevat seuraavissa kohdissa: Niemen eteläkärjen itäosassa pkoo: 6875607, ikoo: 3403247. Uimarannasta pohjoiseen olevalla alueella pkoo: 6875822, ikoo: 3403126.
Vuoden 1994 inventoinnissa Varpaisniemen eteläkärkeen menevän mökkitien pinnasta, noin 50-70 metriä niemen kääntöpaikalta pohjoiseen, löydettiin epämääräinen kvartsi-sikos ja palanutta luuta. Samoin niemen lounaiskärjessä, korkeahkon rantatörmän reunalla havaittiin noin 10-30 cm syvyydellä palanutta maata ja likamaata, muttei löytöjä. Vuoden 1995 inventoinnissa ei koekuopituksessa tai pintatutkimuksissa kuitenkaan havaittu esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
|
| metsakeskus.183010031 |
182 |
Köyryssaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402862.64200000 |
6871101.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010031 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden itärannan tuntumassa olevassa, muodoltaan kapeassa ja pitkänomaisessa Köyryssaaressa. Asuinpaikka on saaren eteläosassa, kapean ja alavan kannaksen lounais-pohjoisreunalla.
Vesirajasta on inventoinnin yhteydessä löydetty kvartsi-iskoksia sekä yksi saviastian pala. Löydöt tehtiin rantaviivalta, jäänpuristusvallin päältä. Nykyisen rantatörmän päällä ei ole mitään esihistorialliseen viittaavaa. Asuinpaikka lieneekin osin veden alla. |
| metsakeskus.183010032 |
182 |
Hietakylä-Santamäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397838.63100000 |
6878248.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010032 |
Kohde sijaitsee Lahnaveden eteläosassa, järven itärannalla, Hietakylän Santamäessa. Asuinpaikka on korkeahkon rantatörmän päällä, hiekkakuopan reunalla ja hiekkakuopalle menevän tien varrella, kuopan pohjoispuolisella alueella.
Vuoden 1994 inventoinnissa löydettiin hiekkakuopalle vievältä mökkitieltä ja hiekkakuopan länsireunasta palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan eteläpää on osin tuhoutunut hiekanotossa, mutta muutoin kohde on lähes ehjä. Vuoden 2006 tarkastuksen yhteydessä hiekkakuopan reunassa havaittiin runsaasti palanutta luuta.
Asuinpaikan laajuutta ei tunneta. |
| metsakeskus.183010033 |
182 |
Hietakylä-Santamäki 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
397743.66800000 |
6878343.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010033 |
Kohde sijaitsee Lahnaveden eteläosan itärannalla, Valkealuomen Hietakylän Aikalan tilan maalla. Asuinpaikka on talosta 320 metriä kaakkoon ja tilan maalla sijaitsevasta mökistä noin 60-70 metriä luoteeseen. Kohteen ympäristö on kangasmetsää. Matalan muinaisen rantatörmän päällä, noin 50 metrin päässä nykyisestä rannasta on komea asumuspainanne.
Kohteesta on inventoinnin yhteydessä löydetty palanutta luuta sekä kvartsi-iskoksia. Kohde on täysin ehjä, mutta sen laajuutta ei tunneta.
Kohteen lähellä sijaitsevat Jämsänkoski 9 Kaipola-Aikalan ja Jämsänkoski 32 Hietakylä-Santamäki 1: n muinaisjäännökset. Vastapäätä salmen länsipuolella sijaitsevat puolestaan kohteet Jämsä 48 Hietaniemi ja Jämsä 49 Janakka. |
| metsakeskus.183010034 |
182 |
Ritolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396727.07000000 |
6880381.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010034 |
Kohde on Lahnajärven pohjoisosassa, pohjoiseen pistävän pienen Ritolahden länsirannalla. Kohde sijaitsee hiekkaharjun päässä, muinaisessa niemennokassa olevalla tasanteella, noin 200 metriä etelään Ritolahden rannalla olevalta hiekkakuopalta.
Vuoden 1994 inventoinnissa löysi Timo Jussila paikalta merkkejä vahvasta likamaasta. Löytöinä saatiin paikalta talteen kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Löydöt tehtiin hiekkakuopalle vievän metsäautotien itäpuolelta, matalalta, tasalakiselta harjunpätkältä, joka on ollut muinainen etelään pistävä niemi. Asuinpaikka on sijainnut niemen kärjessä.
Lähellä kohdetta sijaitsee toinenkin kivikautinen asuinpaikka (katso Jämsänkoski, kohde 10, Valkeeluomi-Ritokangas). |
| metsakeskus.183010035 |
182 |
Mustalahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395575.51700000 |
6883616.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010035 |
Kohde sijaitsee Uuttanan järveen kuuluvan ja sen pohjoisosassa sijaitsevan Mustalahden länsirannalla, noin 200 metriä Ainilan leirikeskuksen pohjoispuolella. Leirikeskuksen luoteispuolella, korkean, muinaisen rantörmän päällä kulkee mökkitie kohti pohjoista.
Tien pinnasta on inventoinnin yhteydessä löydetty kvartsi-iskoksia. Paikalla on myös havaittavissa epämääräisiä painanteita, jotka saattavat olla asumuspainanteita. Alue on ollut muinoin saari, jonka pohjois-länsirannalla asuinpaikka on sijainnut.
Lähellä sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat Jämsänkoski 36-38, Mustalahti 2, 3 ja 4.
|
| metsakeskus.183010036 |
182 |
Mustalahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395610.50200000 |
6883768.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010036 |
Kohde sijaitsee Uuttana-järveen kuuluvan ja sen pohjoispuolella olevan Mustalahden länsirannalla, Ainilan leirikeskuksesta noin 400 metriä pohjoiseen. Asuinpaikka on Ainilan leirikeskuksesta pohjoiseen kulkevalla, leveällä harjualueella. Asuinpaikka on jäänyt osin kohteella sijaitsevan uuden talon alle. Sitä on kuitenkin jäljellä talosta noin 100 metrin pituisella matkalla kohti pohjoista ja 30 metrin pituisella matkalla kohti etelää.
Asuinpaikalta on löydetty kvartsi-iskoksia sekä kohteella sijaitsevan talon pihamaalta että harjun laella kulkevan tien pinnasta.
Lähellä sijaitsevat kohteet Jämsänkoski 35, 37 ja 38 eli Mustalahti 1, 3 ja 4. |
| metsakeskus.183010037 |
182 |
Mustalahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395562.52300000 |
6883977.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010037 |
Kohde sijaitsee Uuttana-järven pohjoispuolella ja siihen kuuluvan Mustalahden länsirannalla olevalla kapealla harjulla. Asuinpaikka on 500 metriä pohjoiseen Ainilan leirikeskuksesta ja 200 metriä etelään Mustalahden pohjasta.
Asuinpaikka sijaitsee rannan ja vanhan pellon välissä olevalla harjukaistalla. Inventoinnin yhteydessä on paikalla kulkevan tien pinnasta löydetty kvartsi-iskoksia. Kohde on siis osin tien rikkoma, mutta tien ja rannan välissä on vielä jäljellä ehjää asuinpaikkaa.
Lähistöllä sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat Jämsänkoski 35, 36 ja 38 eli Mustalahti 1, 2 ja 4. Mustalahti 3 sijaitsee kuitenkin näitä kohteita alemmalla korkeustasolla merenpintaan nähden.
|
| metsakeskus.183010038 |
182 |
Mustalahti 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395531.52800000 |
6884179.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010038 |
Kohde sijaitsee Uuttana-järven pohjoisosassa, siihen kuuluvan Mustalahden pohjukan luoteispuolella. Asuinpaikka on paikalla sijaitsevan hiekkakuopan ja pienen pellon välisellä alueella, mökkitien alla ja sen itäpuolella. Asuinpaikka on kooltaan laajahko ja sijaitsee muinaisen niemen kärjessä.
Asuinpaikka on osin tuhoutunut hiekanotossa ja osa siitä sijaitsee myös nykyisen mökkitien alla.
Lähellä sijaitsevat kivikautiset kohteet Jämsänkoski 35-37 eli Mustalahti 1-3.
|
| metsakeskus.183010039 |
182 |
Retkusniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396567.12100000 |
6882340.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010039 |
Kohde sijaitsee Uuttana-järveen kuuluvan Retkusselän etelärannalla, Retkusniemen kaakkoistyvestä noin 130 metriä etelään. Paikalla on Valkeasuon länsireunalla sijaitsevan metsäautotien levike, jonka alla ja ympäristössä kohde on. Maaperä paikalla on hyvin kivistä hiekkamoreenia. Asuinpaikka sijaitsee paikalla, josta on lähtenyt sokkeloinen ja kapea, muinainen vesireitti etelään Lahnavedelle.
Metsäautotien levikkeen lähiympäristö on laajalta alueelta hakattu puista ja äestetty. Alueelta löydettiin inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia. Kohde on suurelta osin tärveltynyt metsätien teon, metsähakkuun ja äestyksen yhteydessä.
|
| metsakeskus.183010040 |
182 |
Kokonsalmi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395986.36000000 |
6881896.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010040 |
Kohde sijaitsee Uuttanan eteläpäässä olevan Luomenjoen itäpuolella, noin 120 metriä joesta itään. Kohde sijaitsee metsäisen harjun pohjois- ja länsireunoilla. Asuinpaikan pohjoisosa on jäänyt osaksi metsätien alle, mutta sen suon rannalla sijaitsevat länsi- ja eteläosat ovat säilyneet ehjänä. Kohde on muinoin sijainnut pohjoiseen pistävän niemen nokassa.
Paikalta on löydetty metsätien pinnasta, sen mutkan kohdalta kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Suon viereen tehdyissä koekuopissa oli myös havaittavissa selkeä likamaakerros sekä löytöjä. Ehjänä säilyneen kohteen laajuutta ei ole määritelty.
Kohde kuuluu samaan asuinpaikka-alueeseen Valkeeluomi-Kokonnenän asuinpaikan kanssa (Jämsänkoski, kohde 12). Kokonsalmi 2:ta ja Valkeeluomi-Kokonnenän asuinpaikkaa on muinoin erottanut toisistaan kapea salmi, joka nykyään on havaittavissa maastossa notkelmana.
|
| metsakeskus.183010041 |
182 |
Hanhijärvi-hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
395477.55100000 |
6884952.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010041 |
Kohde sijaitsee Hanhijärven ja Uuttana-järveen kuuluvan Pitkä-Uuttana -järven välissä, noin 600 metriä länteen Pitkä-Uuttanasta ja saman verran itään Hanhijärvestä. Kohde on Mustarilahdensuon länsipuolella, Hanhijärven ja Pitkän-Uuttanan välissä kulkevan maantien eteläpuolella.
Paikalla on mäki, jonka koillisreunalla on tasainen, kapeahko, muinainen rantaterassi. Terassin halki on kaivettu hiekkakuoppa, jonka eteläpään länsireunalla asuinpaikka sijaitsee. Tästä kohtaa hiekkakuopan seinämiltä, on inventoinnin yhteydessä löydetty kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan sijainti merenpintaan nähden huomattavan korkealla saattaisi viitata siihen, että se on ajoitukseltaan mesoliittinen. Maasto-olosuhteiden perusteella asuinpaikka on mahdollisesti ollut kooltaan pienialainen.
Kohde on osaksi tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. Asuinpaikka-alue hiekkakuopan reunalla on altis tuhoutumiselle, mutta kuoppaa ei ole käytetty hiekanottoon enää viime vuosina (tieto vuodelta 2000). |
| metsakeskus.183010042 |
182 |
Pirttilahti-Särkisuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399371.99900000 |
6881960.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010042 |
Kohde sijaitsee Ison Rautaveden etelärannalla, Pirttilahden länsirantaan rajautuvan Särkisuon länsipuolella, noin 300 metriä nykyisen Pirttilahden länsipuolella. Kohteen länsipuolella, noin 60 metrin päässä, kulkee Kaivannon maantie ja eteläpuolella, noin 70 metrin päässä, on sähkölinja. Asuinpaikan ympäristö on mäntymetsää kasvavaa hiekkakangasta. Paikka on muinaisen niemen koillisrantaa.
Kohteesta on löydetty kvartsi-iskoksia koekuopasta muinaisen rantatörmän päältä, sen vallin takaa. Asuinpaikka on kokonaisuudessaan ehjä.
|
| metsakeskus.183010046 |
182 |
Ritoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401997.91800000 |
6887032.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalmaveden lounaisrannalla, Ritolahden suulla. Ritoniemi on muinainen, muodoltaan pyöreä ja topografialtaan sokeritoppamainen, jyrkkärinteinen saari. Tämän muinaisen saaren länsireuna on loivarinteisempi ja sen muinaista etelärantaa kiertää kapea terassi nykyisen rannan tuntumassa. Ritoniemen eteläisen rannan länsipäässä terassi levenee hieman. Levennykselle tehdyistä koekuopista on vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä löydetty palanutta luuta ja vahva likamaakerros 20 cm syvyydestä. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton.
Vuoden 2011 kartoituksen perusteella asuinpaikka jakaantuu kahteen erilliseen alueeseen: Kaakkoiskärjessä olevasta mökistä noin 120 metriä länteen, niemekkeen länsipäässä on 2300 neliömetrin laajuinen alue tasanteella ja sen itäpuolella. Ylemmällä, 105 metrin tasolla, mökistä 40 m länteen, on toinen, pienempi, noin 400 neliömetrin laajuinen löytöalue. |
| metsakeskus.183010047 |
182 |
Puonnas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
399370.97900000 |
6886263.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010047 |
Kohde sijaitsee Vähä Rautaveden pohjoisrannalla, Leponiemen ja Kattilasuon länsipuolella olevien metsä- ja mökkiteiden risteyksestä itään. Kohdetta ympäröivää metsää oli vuoden 1994 inventoinnin aikoihin hakattu ja äestetty ja alueella kasvoi tuolloin vesakkoa ja taimikkoa. Alueen maaperä on moreenia.
Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi 200 metrin päästä nykyrannasta kivikirves. Löytöpaikassa tieura kulkee muinaisen rantatörmän reunalla. Tielle tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta. Asuinpaikkaa on siis vielä jäljellä myös tien alla, vaikkakin se lienee osin tuhoutunut juuri metsätien vuoksi. Metsätietä reunustavasta ojasta, paikasta josta myös edellä mainittu kivikirves löytyi, löytyi kiviesineen (mahdollisesti hioimen tai riipuksen) katkelma. Asuinpaikan laajuutta ei ole määritelty ja se lienee ajoitukseltaan mesoliittinen.
Kohteen lähellä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Jämsänkoski 48, Puonnas 2 Hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.183010048 |
182 |
Puonnas 2 Hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
399297.00900000 |
6886176.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010048 |
Kohde sijaitsee Ison Rautaveden pohjoisrannalla, Leponiemen länsipuolella olevassa pienessä harjuniemekkeessä. Asuinpaikka on metsäisen soraharjanteen eteläkärjessä. Maasto paikalla kohoaa loivasti pohjoiseen, muuten se viettää länteen ja itään alavammille, soistuneille maille. Kohteen läheisyydessä on nuorehkoa, istutettua kuusimetsää, jossa kasvaa harvakseltaan myös lehtipuita. Kohteen ympäristön maastossa on nähtävissä vanhoja rantamuodostumia sekä -valleja.
Soraharjanteen eteläkärjessä lähellä rantaa on vanha, metsittynyt kotitarvehiekkakuoppa. Siitä on otettu hiekkaa 1950-luvulla. Vuoden 1994 inventoinnissa hiekkakuopan itälaidalta, pieneltä alalta, löydettiin lukuisia kvartsi-iskoksia. Vuonna 1996 paikalla tehtiin koekaivaus. Tuolloin koekuopituksen yhteydessä havaitut epäselvät tulisijan rakenteet viittaavat kivikautisen asuinpaikan olemassa oloon. Koekaivauksessa saatiin soraharjulta löytöinä lähinnä kvartsia sekä rannasta, noin 150 metriä hiekkakuopalta etelään, pari palaa keramiikkaa. Asuinpaikka on sijainnut aikanaan hiekkakuopan kohdalla ja sen reunoilla on vielä jonkin verran jäljellä kivikautisen asuinpaikan merkkejä.
Ajoitukseltaan asuinpaikka lienee mesoliittinen, mutta rannalta saadut keramiikkalöydöt viittavat siellä olleen ihmistoimintaa myös kivikauden lopulla.
|
| metsakeskus.183010048 |
182 |
Puonnas 2 Hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
399297.00900000 |
6886176.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010048 |
Kohde sijaitsee Ison Rautaveden pohjoisrannalla, Leponiemen länsipuolella olevassa pienessä harjuniemekkeessä. Asuinpaikka on metsäisen soraharjanteen eteläkärjessä. Maasto paikalla kohoaa loivasti pohjoiseen, muuten se viettää länteen ja itään alavammille, soistuneille maille. Kohteen läheisyydessä on nuorehkoa, istutettua kuusimetsää, jossa kasvaa harvakseltaan myös lehtipuita. Kohteen ympäristön maastossa on nähtävissä vanhoja rantamuodostumia sekä -valleja.
Soraharjanteen eteläkärjessä lähellä rantaa on vanha, metsittynyt kotitarvehiekkakuoppa. Siitä on otettu hiekkaa 1950-luvulla. Vuoden 1994 inventoinnissa hiekkakuopan itälaidalta, pieneltä alalta, löydettiin lukuisia kvartsi-iskoksia. Vuonna 1996 paikalla tehtiin koekaivaus. Tuolloin koekuopituksen yhteydessä havaitut epäselvät tulisijan rakenteet viittaavat kivikautisen asuinpaikan olemassa oloon. Koekaivauksessa saatiin soraharjulta löytöinä lähinnä kvartsia sekä rannasta, noin 150 metriä hiekkakuopalta etelään, pari palaa keramiikkaa. Asuinpaikka on sijainnut aikanaan hiekkakuopan kohdalla ja sen reunoilla on vielä jonkin verran jäljellä kivikautisen asuinpaikan merkkejä.
Ajoitukseltaan asuinpaikka lienee mesoliittinen, mutta rannalta saadut keramiikkalöydöt viittavat siellä olleen ihmistoimintaa myös kivikauden lopulla.
|
| metsakeskus.183010049 |
182 |
Kipparintie 16 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402606.72900000 |
6874885.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010049 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden pohjoisosaan kuuluvan Vihatinsalmen itärannalla, Haaviston kylässä. Kohde on hiljattain rakennetun Kipparintien koilliseen kaartuvan mutkan kohdalla, tien itäpenkassa. Uusi tie/katu on tehty muinaisen kapean rantaterassin päälle.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä löydettiin tieleikkauksesta ennen Kipparintien koilliseen tekemää mutkaa ja mutkan kohdalta runsaasti palanutta luuta sekä muutaman kvartsi-iskoksen.
Tienteon yhteydessä asuinpaikka on ainakin osaksi rikkoutunut. |
| metsakeskus.183010050 |
182 |
Kipparintien pysäkki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402635.71300000 |
6874643.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankarisveteen kuuluvan Vihatinsalmen koillisrannalla, maantien 604 ja rannan välissä, pienessä niemekkeessä noin 100 metriä Kipparintiestä Jämsänkoskelle päin, bussipysäkin eteläpuolella. Paikka on mäntykangasta.
Vuoden 1994 inventoinnissa niemekkeelle tehtiin koekuoppia, joista löydettiin kvartsi-iskoksia. Vuonna 1997 kohteella suoritettiin paikalle rakennettavaksi suunnitellun rantasaunan vuoksi tarkastus, ja tulevan uudisrakennuksen kohdalle tehtiin muutamia koepistoja. Tulevan rantasaunan kohdalla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Sen sijaan niemekkeen tasanteilla oli havaittavissa hyvin heikosti erottuvia laakeita painanteita. Vuoden 2009 tarkastuksessa ei painanteita huomattu.
Asuinpaikka tai sen osa on säilynyt ehjänä, on todennäköistä, että maantien 604 rakentaminen on aikoinaan tuhonnut sitä jonkin verran. |
| metsakeskus.183010051 |
182 |
Myllymäki-Rimminnotko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
403716.26800000 |
6877015.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010051 |
Kohde sijaitsee Sovipohjan ja Pitkäjärven välisen muinaisen uoman itärannalla, nykyisen hiekkakuopan eteläpuolella, runsaat 300 metriä Pitkäjärven pohjukasta kaakkoon. Alueella sijaitsevat pyyntikuopat ovat komeassa jyrkkärinteisessä murroslaaksossa, joka on aikanaan yhdistänyt Petäjäveden vedet (Salosvesi) Kankarisveteen. Kivikaudella laaksossa on ollut vuolas virta, nyt paikalla virtaa puro.
Puron itäpuolella rotkossa on kumpuinen terassi hiekkamaalla, jolla sijaitsee useita pyyntikuoppia. Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä yhteen kuopista tehtiin koekuoppa, jossa oli havaittavissa vahva, paksu ja häiriintymätön podsolimaannos. Kuopat lienevät siis ainakin 400-500 vuotta vanhoja.
|
| metsakeskus.183010052 |
182 |
Pitkäjärvenpohja A ja B |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
403324.42700000 |
6877414.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010052 |
Kohde sijaitsee Sovipohjan ja Pitkäjärven välisen muinaisen uoman länsirannalla, nykyisen hiekkakuopan eteläpuolella, runsaat noin 200 metriä Pitkäjärven pohjukasta luoteeseen. Alueella sijaitsevat pyyntikuopat ovat jyrkkärinteisessä murroslaaksossa, joka on aikanaan yhdistänyt Petäjäveden vedet (Salosvesi) Kankarisveteen. Alue on osin aurattua, osin ehjää kangasmetsää. Laaksossa on kapea, loivempi penger hiekkamaalla, jolla sijaitsee useita pyyntikuoppia (Pitkäjärvenpohja A).
Vuoden 1998 tarkastuksen yhteydessä paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, jotka viittaavat paikalla olevaan kivikautiseen asuinpaikkaan (Pitkäjärvenpohja B). Pyyntikuopiksi tulkitut painanteet maastossa saattavatkin ainakin osin olla asumuspainanteita. Katso kohta "Erilliskohteet".
Etelämpänä, samassa murroslaaksossa sijaitsee pyyntikuoppakohde Jämsänkoski 51, Myllymäki-Rimminnotko.
|
| metsakeskus.183010052 |
182 |
Pitkäjärvenpohja A ja B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403324.42700000 |
6877414.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010052 |
Kohde sijaitsee Sovipohjan ja Pitkäjärven välisen muinaisen uoman länsirannalla, nykyisen hiekkakuopan eteläpuolella, runsaat noin 200 metriä Pitkäjärven pohjukasta luoteeseen. Alueella sijaitsevat pyyntikuopat ovat jyrkkärinteisessä murroslaaksossa, joka on aikanaan yhdistänyt Petäjäveden vedet (Salosvesi) Kankarisveteen. Alue on osin aurattua, osin ehjää kangasmetsää. Laaksossa on kapea, loivempi penger hiekkamaalla, jolla sijaitsee useita pyyntikuoppia (Pitkäjärvenpohja A).
Vuoden 1998 tarkastuksen yhteydessä paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, jotka viittaavat paikalla olevaan kivikautiseen asuinpaikkaan (Pitkäjärvenpohja B). Pyyntikuopiksi tulkitut painanteet maastossa saattavatkin ainakin osin olla asumuspainanteita. Katso kohta "Erilliskohteet".
Etelämpänä, samassa murroslaaksossa sijaitsee pyyntikuoppakohde Jämsänkoski 51, Myllymäki-Rimminnotko.
|
| metsakeskus.183010053 |
182 |
Viertiö |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
404175.14200000 |
6862914.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010053 |
Kohde sijaitsee Jämsän ja Jämsänkosken rajalta noin 200 metriä pohjoiseen ja Jämsän–Jämsänkosken tieltä noin 200 metriä itäkoilliseen, peltojen keskellä olevalla kalliosaarekkeella ja Viertiön entisestä renkituvasta 20–30 metriä itään.
Paikalta on löydetty metallinilmaisimella kesällä 1999 miekka metsittyneen kalliosaarekkeen lounaisosan notkelmasta. Noin 30 metriä miekan löytöpaikasta pohjoiseen on suuri maakivi, jonka kyljestä löytyi tarkastuksen yhteydessä myös metallinilmaisimella kirves ja sen alta veitsi.
Mäen laella, sen pohjoisosassa on paljon myöhempää asutusta merkitseviä jälkiä, kuten rakennusten perustuksia, rautanauloja ja muuta romua.
Koekaivauksessa vuonna 2001 paikalta löytyi kaksi nuolenkärkeä sekä hiiltä kirveen ja veitsen löytöpaikalta, mutta ei mitään miekan löytöpaikalta. Kaikkiaan noin 20 neliömetrin alalla tehty kaivaus ja kuopitus ei tuonut esille muita rautakautisen toiminnan merkkejä. Alueelta ei löytynyt kalmistoon viittaavia rakenteita, luuta tai esineitä. Paikka vaikuttaa enemmän kätköltä kuin kalmistolta.
Alueen eteläosa vaikuttaa vielä kohtalaisen hyvin säilyneeltä ja rautakautisten muinaisjäännösten olemassaolo tulisikin varmistaa vielä kattavammilla tutkimuksilla, etenkin jos alueelle suunnitellaan lisärakentamista.
Alueen pohjoisosa on rakennettu ja täytetty. Mahdolliset muinaisjäännökset siellä ovat tuhoutuneet.
Lähistöllä sijaitsee rautakautinen kalmisto, Kissankallio (mj rek. 183010054). |
| metsakeskus.183010054 |
182 |
Kissankallio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
404286.10400000 |
6862719.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010054 |
Kohde sijaitsee Jämsä-Jämsänkoski -tiestä noin 200 metriä itään, peltojen ympäröimällä, kooltaan noin 60 x 60 metriä olevalla kalliosaarekkeella. Kohde on 100 - 105 metrin korkeuskäyrien välisellä alueella aivan Jämsänkosken etelärajalla. Polttokenttäkalmistoon viittaavia löytöjä on saatu vajaat 2 metriä korkean, pystysuoran avokallion edustalta, joka sijaitsee kalliosaarekkeen eteläosassa, noin 40 metriä Jämsänkosken etelärajasta. Kallioalueen länsipuoleisten, pienten peltoalueiden takana maasto laskee jyrkästi kohti Jämsänjokilaaksoa.
Paikalta on saatu kalmistolöytöjä, muun muassa pyöreä kupurasolki, hevosenkenkäsolki ja lasimassahelmiä, metallinilmaisimella vuonna 1999. Vuoden 2001 koekaivauksessa löydettiin avokallion edustalta harvasti kivetty nokimaakerros, josta saatiin runsaasti polttokenttäkalmistoon viittavia löytöjä. Lisäksi kaivausalueesta noin 30 - 40 metriä lounaaseen löytyi koekuopasta palanutta luuta ja keramiikkaa nokimaakerrostumasta. Kalmisto näyttää siis ulottuvan ainakin sinne saakka.
Löydetyt esinetyypit kuuluvat nuoremmalle rautakaudelle ja ovat merovinki- ja viikinkiaikaiseen naisen pukuun kuuluvia. Alue on säilynyt koskemattomana eikä siellä ole havaittavissa myöhemmän ihmistoiminnan merkkejä. |
| metsakeskus.183010054 |
182 |
Kissankallio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
404286.10400000 |
6862719.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010054 |
Kohde sijaitsee Jämsä-Jämsänkoski -tiestä noin 200 metriä itään, peltojen ympäröimällä, kooltaan noin 60 x 60 metriä olevalla kalliosaarekkeella. Kohde on 100 - 105 metrin korkeuskäyrien välisellä alueella aivan Jämsänkosken etelärajalla. Polttokenttäkalmistoon viittaavia löytöjä on saatu vajaat 2 metriä korkean, pystysuoran avokallion edustalta, joka sijaitsee kalliosaarekkeen eteläosassa, noin 40 metriä Jämsänkosken etelärajasta. Kallioalueen länsipuoleisten, pienten peltoalueiden takana maasto laskee jyrkästi kohti Jämsänjokilaaksoa.
Paikalta on saatu kalmistolöytöjä, muun muassa pyöreä kupurasolki, hevosenkenkäsolki ja lasimassahelmiä, metallinilmaisimella vuonna 1999. Vuoden 2001 koekaivauksessa löydettiin avokallion edustalta harvasti kivetty nokimaakerros, josta saatiin runsaasti polttokenttäkalmistoon viittavia löytöjä. Lisäksi kaivausalueesta noin 30 - 40 metriä lounaaseen löytyi koekuopasta palanutta luuta ja keramiikkaa nokimaakerrostumasta. Kalmisto näyttää siis ulottuvan ainakin sinne saakka.
Löydetyt esinetyypit kuuluvat nuoremmalle rautakaudelle ja ovat merovinki- ja viikinkiaikaiseen naisen pukuun kuuluvia. Alue on säilynyt koskemattomana eikä siellä ole havaittavissa myöhemmän ihmistoiminnan merkkejä. |
| metsakeskus.183010055 |
182 |
Ylä-Kerkkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403389.45500000 |
6863661.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010055 |
Kohde sijaitsee Jämsänjoen länsipuolella, jokilaaksossa, Ylä-Kerkkolan asumattomasta tilasta noin 250 metriä pohjoiseen.
Maasto on itään, kohti jokea, viettävää hiekkakangasta. Osa löydöistä on poimittu tien pinnalta suunnilleen 100 ja 105 metrin korkeuskäyrien väliseltä alueelta. Osa on tiestä noin 10 metriä itään tehdystä koekuopasta, arviolta 100 metrin korkeustasolta. Myös ylemmältä muinaistörmältä, noin 105 metrin korkeustasolta, on löytöjä. Sieltä löytynyttä hienoa luusilppua ei kuitenkaan otettu talteen.
Alue lienee laaja ja se on ollut melko pitkäaikainen asuinpaikka. Tiestä huolimatta on kohde hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.183010056 |
182 |
Toijalanranta 5 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
402664.00000000 |
6868245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010056 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden länsirannalla, Toijalanranta 1:n asuinpaikasta (kohde Jämsänkoski 22) noin 100 metriä etelälounaaseen, muinaisen lahdenpohjukan länsirannalla. Kohteen ympäristö on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Asuinpaikalla on yksi, täysin ehjä, lähes etelä-pohjoissuuntainen asumuspainanne. Painanne on kooltaan noin 20x12-15 metriä. Painanteen sisäpuolella kasvaa männyn taimia.
Vuoden 2000 inventoinnissa kohteesta löytyi polun pinnasta yksi kvartsi-iskos. Asuinpainanteen keskelle tehtiin tuolloin yksi koekuoppa, jossa havaittiin 20 cm paksuinen kulttuurikerros. Koekuopasta saatiin löytöinä palanutta luuta ja kivilaji-iskos. Painanteesta noin 20 metrin päähän länteen tehdyssä koekuopassa oli niin ikään havaittavissa kulttuurimaakerros. Tästä koekuopasta löytyi myös palaneita kiviä, palanutta luuta ja kvartsi-iskos.
Parinkymmenen metrin päässä asuinpaikan lounaispuolella on kaavoitetun pientaloalueen raja.
Asumuspainanteen koordinaatit on muutettu vuoden 2015 gps-mittausten mukaisiksi. |
| metsakeskus.183010057 |
182 |
Rasuanniemen kannas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
401939.01700000 |
6869806.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.183010057 |
Kohde sijaitsee Kankarisveden länsirannalla, Rasuanniemen kapealla kannaksella. Kannaksen läpi kulkevan polun molemmin puolin on yhteensä 13 matalaa kuopannetta, joiden läpimitta on 1,5–1 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Joidenkin kuopanteiden ympärillä on matala valli. Kuopanteet ovat mahdollisesti pyyntikuoppia |
| metsakeskus.184010001 |
593 |
Koivula |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
518741.80300000 |
6923757.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010001 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Hiukkanen-järven itäpuolella, Koivulan tilan asuinrakennuksesta noin 150 m koilliseen. Röykkiöt ovat rivissä etelä-pohjoinen -suunnassa noin 30 m matkalla. Röykkiöt ovat maantasaisia ja halkaisijaltaan ne ovat alle viisi metriä. On mahdollista, että ne ovat yhtä lukuun ottamatta luonnon muovaamia. |
| metsakeskus.184010002 |
593 |
Sormula |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
519321.57900000 |
6922038.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Niininen-järven koillispuolella ja Jäppilä - Suonenjoki maantien länsipuolella. Asuinpaikka-alue on loivasti eteläänpäin laskevaa viljelyspeltoa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu peltomullasta. |
| metsakeskus.184010004 |
593 |
Syvänsi Kaidansaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
524019.70900000 |
6915260.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010004 |
Kaidansaari eli Kalmasaari sijaitsee Syvänsin pohjoisosassa, Vitikkaniemestä 0,1 km itään. Saari on noin 1 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 100 m leveä hiekkapohjainen harjusaari. Saaren eteläosa on alavaa vesijättömaata, pohjoisosassa kasvaa mäntyä ja vesakkoa. Vuoden 1984 inventoinissä saaren pohjoisosasta havaittiin 35 erilaista kuopannetta, joista kuusi todettiin hautakuopan kokoisiksi ja muotoisiksi. Saaresta on runsaasti perimätietoa. Kaidansaarta on käytetty tilapäisenä hautausmaana tai sinne on haudattu vainajia ennen Jäppilän kirkon valmistumista v. 1870.
Vuoden 2021 tarkastuksessa saaresta paikannettiin 19 hautapainaumaa (koko pääosin noin 1 x 2 m) kahdessa ryppäässä. Haudoiksi tulkitut painaumat ovat luode-kaakko -suuntaisia. Suurin osa hautapainaumista sijaitsee saaren pohjoisosassa (haudat 1–14). Toinen ryväs (haudat 15–19) sijaitsee saaren leveimmällä kohdalla lounaisreunalla. Vain selkeästi hautamaiset painaumat paikannettiin. Lisäksi saarella on jonkin verran lähinnä tuulenkaadoiksi tulkittavia painaumia.
Saarelta löydettiin myös kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka saaren keskiosasta. Löytöjä (palanutta luuta, kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä) havaittiin kolmesta tuulenkaadosta saaren korkeimmalta kohdalta ja sitä alemmalta tasolta tasaisen terassin alueelta. Alemmalta terassilta havaittiin myös selkeä suorakaiteen muotoinen asumuspainanne (sisämitta 3 x 6 m), matala pyöreä painauma (halkaisija 3 m) ja pyyntikuoppaa muistuttava painanne (halkaisija 2,5 m, syvyys 50 cm). Kohteen aluerajaus tehtiin GPS-paikannettujen havaintojen ja topografian perusteella.
Sotilasmaastotiedustelukartassa (1779–1780, ev.ltn. Carl H. Klerck, Kunglika krigsarkivet i Stockholm, Finska rekognosceringsverket, karta U008-414) "Kuivasari". |
| metsakeskus.184010004 |
593 |
Syvänsi Kaidansaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
524019.70900000 |
6915260.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010004 |
Kaidansaari eli Kalmasaari sijaitsee Syvänsin pohjoisosassa, Vitikkaniemestä 0,1 km itään. Saari on noin 1 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 100 m leveä hiekkapohjainen harjusaari. Saaren eteläosa on alavaa vesijättömaata, pohjoisosassa kasvaa mäntyä ja vesakkoa. Vuoden 1984 inventoinissä saaren pohjoisosasta havaittiin 35 erilaista kuopannetta, joista kuusi todettiin hautakuopan kokoisiksi ja muotoisiksi. Saaresta on runsaasti perimätietoa. Kaidansaarta on käytetty tilapäisenä hautausmaana tai sinne on haudattu vainajia ennen Jäppilän kirkon valmistumista v. 1870.
Vuoden 2021 tarkastuksessa saaresta paikannettiin 19 hautapainaumaa (koko pääosin noin 1 x 2 m) kahdessa ryppäässä. Haudoiksi tulkitut painaumat ovat luode-kaakko -suuntaisia. Suurin osa hautapainaumista sijaitsee saaren pohjoisosassa (haudat 1–14). Toinen ryväs (haudat 15–19) sijaitsee saaren leveimmällä kohdalla lounaisreunalla. Vain selkeästi hautamaiset painaumat paikannettiin. Lisäksi saarella on jonkin verran lähinnä tuulenkaadoiksi tulkittavia painaumia.
Saarelta löydettiin myös kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka saaren keskiosasta. Löytöjä (palanutta luuta, kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä) havaittiin kolmesta tuulenkaadosta saaren korkeimmalta kohdalta ja sitä alemmalta tasolta tasaisen terassin alueelta. Alemmalta terassilta havaittiin myös selkeä suorakaiteen muotoinen asumuspainanne (sisämitta 3 x 6 m), matala pyöreä painauma (halkaisija 3 m) ja pyyntikuoppaa muistuttava painanne (halkaisija 2,5 m, syvyys 50 cm). Kohteen aluerajaus tehtiin GPS-paikannettujen havaintojen ja topografian perusteella.
Sotilasmaastotiedustelukartassa (1779–1780, ev.ltn. Carl H. Klerck, Kunglika krigsarkivet i Stockholm, Finska rekognosceringsverket, karta U008-414) "Kuivasari". |
| metsakeskus.184010004 |
593 |
Syvänsi Kaidansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
524019.70900000 |
6915260.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010004 |
Kaidansaari eli Kalmasaari sijaitsee Syvänsin pohjoisosassa, Vitikkaniemestä 0,1 km itään. Saari on noin 1 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 100 m leveä hiekkapohjainen harjusaari. Saaren eteläosa on alavaa vesijättömaata, pohjoisosassa kasvaa mäntyä ja vesakkoa. Vuoden 1984 inventoinissä saaren pohjoisosasta havaittiin 35 erilaista kuopannetta, joista kuusi todettiin hautakuopan kokoisiksi ja muotoisiksi. Saaresta on runsaasti perimätietoa. Kaidansaarta on käytetty tilapäisenä hautausmaana tai sinne on haudattu vainajia ennen Jäppilän kirkon valmistumista v. 1870.
Vuoden 2021 tarkastuksessa saaresta paikannettiin 19 hautapainaumaa (koko pääosin noin 1 x 2 m) kahdessa ryppäässä. Haudoiksi tulkitut painaumat ovat luode-kaakko -suuntaisia. Suurin osa hautapainaumista sijaitsee saaren pohjoisosassa (haudat 1–14). Toinen ryväs (haudat 15–19) sijaitsee saaren leveimmällä kohdalla lounaisreunalla. Vain selkeästi hautamaiset painaumat paikannettiin. Lisäksi saarella on jonkin verran lähinnä tuulenkaadoiksi tulkittavia painaumia.
Saarelta löydettiin myös kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka saaren keskiosasta. Löytöjä (palanutta luuta, kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä) havaittiin kolmesta tuulenkaadosta saaren korkeimmalta kohdalta ja sitä alemmalta tasolta tasaisen terassin alueelta. Alemmalta terassilta havaittiin myös selkeä suorakaiteen muotoinen asumuspainanne (sisämitta 3 x 6 m), matala pyöreä painauma (halkaisija 3 m) ja pyyntikuoppaa muistuttava painanne (halkaisija 2,5 m, syvyys 50 cm). Kohteen aluerajaus tehtiin GPS-paikannettujen havaintojen ja topografian perusteella.
Sotilasmaastotiedustelukartassa (1779–1780, ev.ltn. Carl H. Klerck, Kunglika krigsarkivet i Stockholm, Finska rekognosceringsverket, karta U008-414) "Kuivasari". |
| metsakeskus.184010004 |
593 |
Syvänsi Kaidansaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27000 |
524019.70900000 |
6915260.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010004 |
Kaidansaari eli Kalmasaari sijaitsee Syvänsin pohjoisosassa, Vitikkaniemestä 0,1 km itään. Saari on noin 1 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 100 m leveä hiekkapohjainen harjusaari. Saaren eteläosa on alavaa vesijättömaata, pohjoisosassa kasvaa mäntyä ja vesakkoa. Vuoden 1984 inventoinissä saaren pohjoisosasta havaittiin 35 erilaista kuopannetta, joista kuusi todettiin hautakuopan kokoisiksi ja muotoisiksi. Saaresta on runsaasti perimätietoa. Kaidansaarta on käytetty tilapäisenä hautausmaana tai sinne on haudattu vainajia ennen Jäppilän kirkon valmistumista v. 1870.
Vuoden 2021 tarkastuksessa saaresta paikannettiin 19 hautapainaumaa (koko pääosin noin 1 x 2 m) kahdessa ryppäässä. Haudoiksi tulkitut painaumat ovat luode-kaakko -suuntaisia. Suurin osa hautapainaumista sijaitsee saaren pohjoisosassa (haudat 1–14). Toinen ryväs (haudat 15–19) sijaitsee saaren leveimmällä kohdalla lounaisreunalla. Vain selkeästi hautamaiset painaumat paikannettiin. Lisäksi saarella on jonkin verran lähinnä tuulenkaadoiksi tulkittavia painaumia.
Saarelta löydettiin myös kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka saaren keskiosasta. Löytöjä (palanutta luuta, kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä) havaittiin kolmesta tuulenkaadosta saaren korkeimmalta kohdalta ja sitä alemmalta tasolta tasaisen terassin alueelta. Alemmalta terassilta havaittiin myös selkeä suorakaiteen muotoinen asumuspainanne (sisämitta 3 x 6 m), matala pyöreä painauma (halkaisija 3 m) ja pyyntikuoppaa muistuttava painanne (halkaisija 2,5 m, syvyys 50 cm). Kohteen aluerajaus tehtiin GPS-paikannettujen havaintojen ja topografian perusteella.
Sotilasmaastotiedustelukartassa (1779–1780, ev.ltn. Carl H. Klerck, Kunglika krigsarkivet i Stockholm, Finska rekognosceringsverket, karta U008-414) "Kuivasari". |
| metsakeskus.184010004 |
593 |
Syvänsi Kaidansaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
524019.70900000 |
6915260.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010004 |
Kaidansaari eli Kalmasaari sijaitsee Syvänsin pohjoisosassa, Vitikkaniemestä 0,1 km itään. Saari on noin 1 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 100 m leveä hiekkapohjainen harjusaari. Saaren eteläosa on alavaa vesijättömaata, pohjoisosassa kasvaa mäntyä ja vesakkoa. Vuoden 1984 inventoinissä saaren pohjoisosasta havaittiin 35 erilaista kuopannetta, joista kuusi todettiin hautakuopan kokoisiksi ja muotoisiksi. Saaresta on runsaasti perimätietoa. Kaidansaarta on käytetty tilapäisenä hautausmaana tai sinne on haudattu vainajia ennen Jäppilän kirkon valmistumista v. 1870.
Vuoden 2021 tarkastuksessa saaresta paikannettiin 19 hautapainaumaa (koko pääosin noin 1 x 2 m) kahdessa ryppäässä. Haudoiksi tulkitut painaumat ovat luode-kaakko -suuntaisia. Suurin osa hautapainaumista sijaitsee saaren pohjoisosassa (haudat 1–14). Toinen ryväs (haudat 15–19) sijaitsee saaren leveimmällä kohdalla lounaisreunalla. Vain selkeästi hautamaiset painaumat paikannettiin. Lisäksi saarella on jonkin verran lähinnä tuulenkaadoiksi tulkittavia painaumia.
Saarelta löydettiin myös kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka saaren keskiosasta. Löytöjä (palanutta luuta, kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä) havaittiin kolmesta tuulenkaadosta saaren korkeimmalta kohdalta ja sitä alemmalta tasolta tasaisen terassin alueelta. Alemmalta terassilta havaittiin myös selkeä suorakaiteen muotoinen asumuspainanne (sisämitta 3 x 6 m), matala pyöreä painauma (halkaisija 3 m) ja pyyntikuoppaa muistuttava painanne (halkaisija 2,5 m, syvyys 50 cm). Kohteen aluerajaus tehtiin GPS-paikannettujen havaintojen ja topografian perusteella.
Sotilasmaastotiedustelukartassa (1779–1780, ev.ltn. Carl H. Klerck, Kunglika krigsarkivet i Stockholm, Finska rekognosceringsverket, karta U008-414) "Kuivasari". |
| metsakeskus.184010004 |
593 |
Syvänsi Kaidansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524019.70900000 |
6915260.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010004 |
Kaidansaari eli Kalmasaari sijaitsee Syvänsin pohjoisosassa, Vitikkaniemestä 0,1 km itään. Saari on noin 1 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 100 m leveä hiekkapohjainen harjusaari. Saaren eteläosa on alavaa vesijättömaata, pohjoisosassa kasvaa mäntyä ja vesakkoa. Vuoden 1984 inventoinissä saaren pohjoisosasta havaittiin 35 erilaista kuopannetta, joista kuusi todettiin hautakuopan kokoisiksi ja muotoisiksi. Saaresta on runsaasti perimätietoa. Kaidansaarta on käytetty tilapäisenä hautausmaana tai sinne on haudattu vainajia ennen Jäppilän kirkon valmistumista v. 1870.
Vuoden 2021 tarkastuksessa saaresta paikannettiin 19 hautapainaumaa (koko pääosin noin 1 x 2 m) kahdessa ryppäässä. Haudoiksi tulkitut painaumat ovat luode-kaakko -suuntaisia. Suurin osa hautapainaumista sijaitsee saaren pohjoisosassa (haudat 1–14). Toinen ryväs (haudat 15–19) sijaitsee saaren leveimmällä kohdalla lounaisreunalla. Vain selkeästi hautamaiset painaumat paikannettiin. Lisäksi saarella on jonkin verran lähinnä tuulenkaadoiksi tulkittavia painaumia.
Saarelta löydettiin myös kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka saaren keskiosasta. Löytöjä (palanutta luuta, kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä) havaittiin kolmesta tuulenkaadosta saaren korkeimmalta kohdalta ja sitä alemmalta tasolta tasaisen terassin alueelta. Alemmalta terassilta havaittiin myös selkeä suorakaiteen muotoinen asumuspainanne (sisämitta 3 x 6 m), matala pyöreä painauma (halkaisija 3 m) ja pyyntikuoppaa muistuttava painanne (halkaisija 2,5 m, syvyys 50 cm). Kohteen aluerajaus tehtiin GPS-paikannettujen havaintojen ja topografian perusteella.
Sotilasmaastotiedustelukartassa (1779–1780, ev.ltn. Carl H. Klerck, Kunglika krigsarkivet i Stockholm, Finska rekognosceringsverket, karta U008-414) "Kuivasari". |
| metsakeskus.184010005 |
593 |
Syvänsi Kuoresaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
525019.31000000 |
6914281.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010005 |
Kuoresaari sijaitsee Syvänsin pohjoisosassa, Kaidansaaren eteläpuolella, mantereesta noin 0,2 km päässä. Saarella kasvaa kangasmetsää, joka oli inventointihetkellä v. 1987 juuri hakattu. Saaren pohjoispäässä olevan kesämökin ympäristö oli säästetty hakkuilta. Saaren eteläpäästä, hakkuujätteiden seasta on erottunut pari luode-kaakko -suuntaista kuopannetta. Mökin rakennustöiden yhteydessä vuonna 1954 maasta oli löytynyt kaksi pääkalloa, luita sekä kotitekoisia arkunnauloja. |
| metsakeskus.184010006 |
593 |
Syrjäjärvi Kalmansaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
529017.72900000 |
6908883.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010006 |
Kalmansaari sijaitsee Syvänsi kylän Syrjäjärvessä. Saaren pituus on 120 m ja leveys 40 m. Saaressa kasvaa mäntymetsää.
Kalmansaari on yleisesti tiedossa oleva ruumissaari. Saaren keskellä olevalla harjanteella ja sen itärinteillä on havaittu kahdeksan haudan muotoista painannetta, joiden lisäksi paikalla on kuusi pienempää soikeahkoa kuopannetta. Haudan muotoiset painanteet ovat yhtä lukuun ottamatta lounais-koillinen -suuntaisia. Yksi painanne on itä-länsi -suuntainen.
Perimätiedon mukaan Kalmansaari olisi isonvihan tai Suomen sodan aikainen hautausmaa. |
| metsakeskus.184010007 |
593 |
Jörnin puu |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
525339.18700000 |
6913201.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010007 |
Karsikkokuusi sijaitsee Pieksämäen Jäppilän Niemenkylässä, Pennalanlahden länsirannalla Utrialan ja Rintalan tilojen rajalla rannan ja pellon välissä. Ison kuusen, ns. Jörnin puun, kohdalla on perimätiedon mukaan levähdetty tuotaessa vainajia järven takaa. Nimensä puu on saanut siitä, että sen juurella olisi ollut Ukko Jörnin (alkuaan mahdollisesti Björn?) mökki. Perimätiedon mukaan tarkastushetkellä pystyssä ollut puu olisi ollut jo toinen samalla paikalla; ensimmäinen olisi kaatunut vanhuuttaan. Tarkastushetkellä puussa ei havaittu laattoja tai hakkauksia. |
| metsakeskus.184010008 |
593 |
Lemmenpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517282.38400000 |
6925236.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Suontien Selänpää-lahden eteläosassa, olevalla järven rantaan laskevalla hiekkaisella viljelyspellolla. Pellon halki kulkee keinotekoinen oja Pörönlammesta Selänpään rantaan. Ojan suulla on "Lemmenpuro" -niminen kesämökki, jonne johtaa tieltä selvä viitoitus. Asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia, joita inventoija ei ole kuitenkaan ottanut talteen), on havaittu ojan molemmin puolin pellolla. |
| metsakeskus.184500001 |
593 |
Hiukkanen Kalmaniemi |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
518026.09300000 |
6923235.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.184500001 |
Hiukkaseen pistävän Kuvajaniemen itäosassa, lähellä Hietakylän ampumarataa näkyy hautapainaumia pitkin Kalmaniemi -nimisen pienen niemen rantarinnettä. Tarinan mukaan kohde on hietakyläläisten vanha hautapaikka. Kalmaniemen edustalla on Kalmasaari. |
| metsakeskus.186000001 |
186 |
Haarajoen kartano |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399134.87300000 |
6709104.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.186000001 |
Kohde sijaitsee Keravanjoen ja Kuusitien välissä Keravanjoen niemellä. Löydöt, neljä kvartsi-iskosta ja pieni pala palanutta luuta, on saatu Haarajoen kartanossa sijaitsevan sosiaalisairaalan pohjoispuolella olevalta peltorinteeltä. Maaperä on savea, mutta kartanon pihapiirissä kalliota ja hiekkaa. Jos alueella on muinaisjäännös, sen todennäköisin sijainti on kartanon pihapiirissä. |
| metsakeskus.186010001 |
186 |
Harjanne |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
398492.14900000 |
6706852.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.186010001 |
Röykkiö sijaitsee metsässä Harjanteen talosta 250 m kaakkoon. N. 40 m:n päässä röykkiön itäpuolella alkaa jyrkkä sorarinne hiekkakuoppineen. Röykkiön halkaisija on n. 3 m, korkeus n. 0,5 m. Röykkiössä on kaksi kuoppaa. |
| metsakeskus.186010002 |
186 |
Lemmenlaakso |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
398157.28100000 |
6706757.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.186010002 |
Mahdollinen röykkiön pohja sijaitsee Lemmenlaakson tilan päärakennuksesta 400 m etelälounaaseen Keravanjoen niemellä olevalla pellolla. Pellossa oli muutamia kiviä jäljellä 2 x 3 m:n laajuisella alueella. Vuoden 2000 inventoinnissa pelto oli kasvillisuuden peitossa. Jälkiä röykkiöstä ei enää havaittu.
Kohde tarkastettiin keväällä 2020 matalan aluskasvillisuuden aikaan eikä maanpinnalla näkynyt merkkejä röykkiöstä. |
| metsakeskus.202010001 |
202 |
Länsitalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
246060.00000000 |
6703100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010001 |
Kohde sijaitsee Paraisille vievän Saaristotien itäpuolella olevalla kallioalueella. Matala, muodoltaan pyöreähkö, läpimitaltaan 6,5 m oleva varsin hajonnut röykkiö sijaitsee kalliokukkulan korkeimmasta kohdasta 165 m koilliseen mäen itärinteen terassilla, jota ympäröivät kolmelta sivulta pystysuorat kallioseinät.
Röykkiöstä 3 m koilliseen, samalla terassilla on pienistä kivistä ladottu matala kivikehä, 5,5 x 3,8 m. Kehä on maantasainen, mutta silti selvästi erottuva. Sitä on verrattu ruotsalaisiin ns. tomtningeihin, yksinkertaisiin kalastajien yöpymissuojiin. Rakennelman sijainti korkealla kalliolla ei kuitenkaan viittaa kalastajien suojaan. |
| metsakeskus.202010002 |
202 |
Papinholma |
10002 |
12006 |
13078 |
11033 |
27000 |
245930.00000000 |
6704580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010002 |
Papinholmaa l. Papinluotoa on pidetty muinaisena käräjäpaikkana. Perimätieto siitä elää kukkulan ja lähiympäristön nimissä Papinholmasta on käytetty aiemmin nimitystä Käräjäluoto ja alueella olevan Kärjen kylän toisena nimenä oli vielä 1500- ja 1600-luvuilla Käräjäniemi. Lisäksi Kärjen ja Mattelmäen rajalla meren rannassa on Tuomarlahti-niminen paikka. Kristiilisenä aikana pakanalliset käräjäpaikat otettin yleensä seurakunnan omistukseen. Myös Papinluoto on joutunut varhain Kaarinan seurakunnalle. Kirkon inventaarioluettelossa Papinluodon nimi näkyy ensimmäisen kerran vuosina 1635 ja 1666, jolloin se mainitaan Kaarinan Pappilan maana. Papinluoto oli vielä keskiajalla kalliosaari Kuusistonsalmessa.
Papinluodolta on löydetty rautakauden rannerengas (KM 8245), jonka vuoksi aluetta on käyty tarkastamassa ainakin pariin otteeseen, viimeksi Kaarinan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä vuonna 1955. Mitään erityistä mäeltä ei ole havaittu.
V. 1997 suoritetulla tarkastuskäynnillä Papinluodon (maantien länsipuoliskon) todettiin olevan lähes kauttaaltaan metsää kasvavan mäen, jonka lakialue on pääasiassa kalliopaljastumaa ja N-rinne luoksepääsemättömän jyrkkä. Etelärinne on loivempaa Kuusistonsalmeen viettävää rinnettä. Ylempänä olevan omakotitalon piha-aluetta on pengerretty länsipuolelta ja talolle johtavan tien eteläpuolella on palloilukentän tapainen tasanne. Muuten mäkialue vaikutti varsin luonnonmukaiselta ellei lukuun oteta Paraisten maantien uomaa.
Tarkastuksessa ei havaittu mitään käräjäkiviksi tulkittavissa olevia kivikehiä. Sen sijaan lakialueen korkein kohta on nurmitasannetta, joka vaikutti ihmisen muokaamalta. Tasanteen länsipuolella oli myös kivirykelmä, mutta se saattaa olla luontainenkin.
Tarkastuksessa jäi yleisvaikutelma, että mäkialueen loivemmilla rinteillä ja lakialueen tasanteella olisi suoritettavaa arkeologinen koekuopitus. Myös kallioalue olisi tarkastettava mahdollisten uhrikuoppien vuoksi.
V. 1998 Papinholman koekuopituksessa ei todettu merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta eikä avokallioiden pintojen tarkastuksissa myöskään havaittu uhrikuoppia tai muitakaan ihmisen tekemiä jälkiä. |
| metsakeskus.202010003 |
202 |
Vaarniemenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
240990.45700000 |
6705291.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010003 |
Röykkiö sijaitsee Vaarniemen kallioalueen lakialueella, ympäristöstään selvästi erottuvan kallionyppylän laella. Ympäristö on harvahkoa havupuuta ja jäkälää kasvavaa kalliomaastoa. Kalliokumpareen korkeimmalla kohdalla raunio on suhteellisen selvärajainen ja pyöreähkö, kiviä saattaa olla parissakin kerroksessa. Se on matala, luode-kaakkoissuuntainen ja 9,6 x 4,6 m:n kokoinen. |
| metsakeskus.202010004 |
202 |
Sauhuvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
241995.05500000 |
6705398.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010004 |
Röykkiö sijaitsee laajan, havupuuta kasvavan, n. 50 m:n korkeuteen kohoavan, erittäin jyrkkärinteisen ja vaikeapääsyisen kallioalueen korkeimmalla kohdalla, josta aukeaa laaja näkymä länteen ja pohjoiseen. Vuonna 1985 raivaus- ja entisöintityön yhteydessä röykkiön pohja tutkittiin ja se ennallistettiin. Nykyään röykkiön koko on 5,5 x 5 x 0,4 m. Tarkastushetkellä röykkiön kiviä oli viskelty jonkin verran ympäristöön ja osasta kiviä oli tehty röykkiön läheisyyteen nuotionpaikkoja.
Sauhuvuori voi olla myös mahdollinen vartiovuori. |
| metsakeskus.202010005 |
202 |
Vättilä / Aallonmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
246547.00000000 |
6705560.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010005 |
Aallonmäki, mahdollinen ruumishauta/asuinpaikka sijaitsee Uudenmaantiestä n. 200 m etelään, Rauhalinnan kartanoon vievän Iso-Rauhalinnantien länsipuolella. Aallonmäki on pitkänomainen, lähes pohjois-eteläsuuntainen peltojen ympäröimä mäki, jonka halkaisee Rauhalinnan kartanoon vievä tie. Oletus, että paikalla olisi ruumiskalmisto, perustuu siihen, että A.-L. Hirviluoto (1954) mainitsee paikalta löydetyn 1930-luvulla ihmisen pääkallonluita ja hampaita. Ilmeisesti tällöin tarkoitettiin Aallonmäen ja Uudenmaatien välissä olevaa pienehköä, 35 m:n korkeuteen kohoavaa mäkialuetta. Varsinaiselta Aallonmäeltä on löytynyt muutamia savitiivisteenpaloja.
Inventointi 2013: Inventoinnissa tehtiin koekuoppia varsinaisen Aallonmäen koillispuolelle Hirviluodon mainitsemaan luiden löytöpaikkaan, mutta mitään muinaisjäännökseen liittyvää ei löydetty.
Varsinaisella Aallonmäellä on ollut historiallisen ajan asutusta: vuoden 1808 isojakokartan mukaan on mäellä sijainnut talo ja tuulimylly. Mitään muinaisjäännökseksi luokiteltavaa ei löydetty. Alueella on mm. kivijalka ja kaksi vanhaa kellaria.
Rakennuksen perustus: Torpasta 15 m pohjoiseen on 6 (N-S) x 4,5 m kokoinen lohkokivistä tehty neliömäinen rakennuksen kivijalka mäen laella. Luonnonkiviperustuksen päällä on betonivalu, jonka keskeltä mittaus tehtiin. Tämän kivijalan itäseinässä on kiinni noin 14 (W-E) x 5 m kokoinen hieman huolimattomammin tehty kivijalka. Se on tehty harmaakivistä ilman laastia. Paikalla on siis suoran kulman muodostava perustus, joka näkyy nykykartalla. Samalla paikalla on kuitenkin ollut rakennus jo vuoden 1880 kartoituksen aikaan. Rakennukset ovat ilmeisesti olleet talousrakennuksia, koska kivijalan sisäpuolella ei ole havaittavissa tulisijaa. Kaisa Lehtosen inventointikertomuksessa mainitaan tieto, jonka mukaan paikalta on purettu navetta ilmeisesti 1960-luvun lopulla.
Arkistoselvitys 2020: Vättilä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1464 ja 1500-luvun maakirjoissa se esiintyy yksinäisenä verotalona. Vättilä näkyy ensimmäisen kerran 1600-luvun puolivälin kihlakunnankartastossa ja tästä eteenpäin kartoissa 1800-luvun puoliväliin saakka. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla talo muuttui Aallonmäen torpaksi. Myös edelleen kylämäen reunoilla näkyvät kellarirakenteet, joita on kaksi ja joista toinen on holvikellari, viittaavat muuhun kuin torppa-asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.202010006 |
202 |
Nummela |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
246765.13600000 |
6706009.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010006 |
Röykkiö sijaitsee kahden omakotitalon välissä Uudenmaantien pohjoispuolella. Paikka on kallioista, havupuuta ja kanervaa kasvavaa etelärinnettä. Rinteen terassimaisella tasanteella sijaitsee varsin näyttävä, 14,6 x 14,6 x 1 m:n kooinen, pyöreähkö röykkiö, jonka keskellä on kolme syvennystä. Röykkiön alapuolisessa rinteessä kasvaa erittäin runsaasti sikoangervoa. Rinteeseen kaivettiin kaksi koekuoppaa, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei niissä havaittu. |
| metsakeskus.202010007 |
202 |
Kaukonen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
247251.93600000 |
6706317.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010007 |
Röykkiö sijaitsee Uudenmaantiestä 300 m pohjoiseen Koronniityntien ja Jussinpellontien väliin jäävällä kallioalueella. Röukkiö on pahoin tuhoutunut, jaäjellä ovat lähinnä sen pohjakivet. Muodoltaan röykkiö on epämääräinen ja matala, 14 x 11 x 0,4 m:n kokoinen. Suurin osa lohkareista on vierinyt kalliota alas pohjoiseen, kaakkoon ja koilliseen. Myös länsipuolen jyrkänteen alla on lohkareita, jotka lienevät peräisin röykkiöstä. Paikalle 1985 pystytetty opastaulu ei enää ole paikalla. |
| metsakeskus.202010008 |
202 |
Laine |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
247369.00000000 |
6706149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010008 |
Röykkiö sijaitsee Uudenmaantiestä n. 120 m pohjoiseen, Jussinmetsäntien länsipuolella tiheään rakennetun omakotitaloasutuksen keskellä paljaalla kallionyppylällä, lähes omakotitalon pihapiirissä. Röykkiö on Muinaistieteellisen toimikunnan 1950-luvulla entisöimä ja varsin näyttävä, 9 x 8 x 1,5 m:n kokoinen ja pyöreä. |
| metsakeskus.202010009 |
202 |
Kekola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
247485.84800000 |
6706245.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010009 |
Kohde sijaitsee 250 m pohjoiseen Uudenmaantiestä, Jussinpellontiestä n. 100 m itään tiiviin omakotiasutuksen keskellä, matalan pääasiassa lehtipuita kasvavan mäen terassimaisella tasanteella. Kohde on laaja, muodoltaan epämääräinen ja matala kivikko, jonka mitat ovat n. 31 x 18,9 x 1,1 m. Siinä on useita kaivamisen aiheuttamia varsin syviä kuoppia ja syvänteitä. Kyseessä on joko pieni pirunpelto tai varsin laaja hautaraunio, joka tällöin vaikuttaa varsin hajonneelta. Hirviluodon mukaan (1954) paikalla olisi pitkänomainen röykkiörykelmä, ainakin 2 kpl, toinen 9 x 9 x 1,5 m ja toinen 15 x 9 x 1,5 m.
Kohdetta on aikojen kuluessa käytetty jonkinlaisena kaatopaikkana.
Röykkiön eteläreunaa on rakennustöiden yhteydessä rouhaistu keväällä 2009. Uusi rakennus on kiinni röykkiöstä heitetyssä kivikossa. |
| metsakeskus.202010010 |
202 |
Ahtikivi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
247649.78000000 |
6706281.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010010 |
Röykkiö sijaitsee Uudenmaantiestä 200 m pohjoiseen ja Vairiontiestä n. 60 m länteen tiiviin omakotitaloasutuksen keskellälaakealla etelään päin viettävällä kalliopaljastumalla, jonka ympäristössä kasvaa harvahkoa havu- ja lehtipuustoa. Röykkiö on Muinaistieteellisen toimikunnan 1950-luvulla entisöimä, varsin näyttävä ja n. 11,8 x 11 x 1 m:n kokoinen. Nyt röykkiö on pyöreä, mutta se alkuperäisestä muodosta ei ole tietoa. |
| metsakeskus.202010011 |
202 |
Toivola (Hulkkio ja Tikantontti) |
10002 |
12001 |
13013 |
11040 |
27000 |
248414.00000000 |
6707458.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010011 |
Asuinpaikka sijaitsi etelään loivasti laskevalla hiekkapohjaisella pellolla, pellon pohjoispuolella oli kuusimetsä ja metsässä pieniä kalliopaljastumia, metsää oli lisäksi sekä asuinpaikan länsi- että itäpuolella. Asuinpaikan tutkitun, keskeisimmän osan yli kulkee nykyään Turku-Helsinki (E 18) moottoritie. Piikkiönlahteen virtaavan puron itäpuolella ollut alue A on tutkittu kokonaan, puron länsipuolella 1992-93 tutkitun alueen B (Tikantontti) eteläpuolella on mahdollisesti asuinpaikkaa jäljellä. Kaivauksissa esiin tuli useita talonpohjia, muita kiinteitä rakenteita olivat tulisijat, kiveykset joissa oli likamaata, likamaakuopat sekä hiekkakivilaaoista rakennettu arkku. Löydöt olivat saviastianpaloja, savitiivistettä, taltta, jauhinkiviä, hiomalaakojen kappaleita, kaapimia ja iskoksia. |
| metsakeskus.202010012 |
202 |
Tikka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
248270.00000000 |
6707440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010012 |
Röykkiöitten sijaintipaikka on jäkälää ja harvahkoa havupuuta kasvavaa etelään viettävää kallipohjaista mäkeä, jonka nykyään halkaisee Tku-Hki moottoritie (E 18). Mäen korkeimmalla kohdalla sijaitsee 15,8 x 12,5 x 0,8 m suuruinen, muodoltaan pyöreähkö, varsin näyttävä hautaraunio, jonka pohjoisreuna on lähestulkoon kiinni moottoritien suoja-aidassa. Rauniota on pengottu, keskellä on kolme melko suurta syvennystä. Vielä 1950 -luvulla yhden kuopan pohjalla näkyi iso, punainen hiekkakivilaaka ja 1990 -luvun alussa yhden kuopan reunamat vaikuttivat kylmämuuratuilta.
Edellisestä lounaaseen sijaitsee huonosti säilynyt röykkiön jäännös, kooltaan 5,4 x 4,9 x 0,4 m. Röykkiö on rakennettu pienelle kalliopaljastumalle ison maakiven ympärille. Silmäkiven ympärillä olevat kivet ovat pyöreitä ja niitä on vähän. Tätä röykkiötä ei ole merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.202010013 |
202 |
Niitty |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
247259.93000000 |
6707392.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010013 |
Mahdolliset hautaröykkiöisen pohjat sijaitsevat melko loivasti etelään viettävällä, havu- ja lehtiouita kasvavassa kalliopohjaisessa metsämaastossa, jonka nykyisin halkaisee pohjoisosasta Tku-Hki moottoritie (E 18).
Rakennelma A on pieni ja matala, kasvillisuuden alta lähes havaitsemattomissa oleva kiviröykkiö, jonka keskellä näkyy neliömäinen kivirakennelma. A on n. 7 x 5 m:n kokoinen.
Rakennelma B sejaitsee edellisestä 16 m lounaaseen sammaloituneella kalliopohjalla. Kyseessä on halkaisijaltaan n. 2 m:n suuruinen, suorakaiteen tai neliön muotoinen rakennelma, jossa suuret maakivet on asetettu siten, että rakennelmassa on kolme matalahkoa kiviseinämää ja yksi avoin sivu. Kivien sileä, suora seinä on neliön sisäpuolella. Rakennelman sisämitat ovat 2,10 x 1,35 x 1,10 m ja sen ympäristössä on sammaleen alla pienempiä kiviä.
Rakennelmasta B 20 m pohjoiseen on vanha rajamerkki. |
| metsakeskus.202010014 |
202 |
Tammenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
246333.29900000 |
6707807.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010014 |
Kohde sijaitsee Tku-Hki -moottoritien pohjoispuolella n. 250 m, nykyisin käytössä olevan Tammenmäentien länsipuolella, osittain Pappisten, osittain Maakaston kylän puolella. Alue on hiekkapohjaista, etelään laskeutuvaa rinnettä. Paikalta on tutkittu yksi nuorakeraaminen hauta. Sen itäpuolella, nykyisen Tammenmäentien varrella on kivikautinen asuinpaikka. Löydöt ovat pääasiassa kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, joukossa kvartsiydin ja hioin. Kiinteänä rakenteena on havaittu pieni 44 x 35 cm:n kokoinen hiekkakivilaoista tehty rakennelma. Asuinpaikasta osa on tuhoutunut Krossinkaaren rakennustöissä.
Kohteen laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.202010014 |
202 |
Tammenmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
246333.29900000 |
6707807.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010014 |
Kohde sijaitsee Tku-Hki -moottoritien pohjoispuolella n. 250 m, nykyisin käytössä olevan Tammenmäentien länsipuolella, osittain Pappisten, osittain Maakaston kylän puolella. Alue on hiekkapohjaista, etelään laskeutuvaa rinnettä. Paikalta on tutkittu yksi nuorakeraaminen hauta. Sen itäpuolella, nykyisen Tammenmäentien varrella on kivikautinen asuinpaikka. Löydöt ovat pääasiassa kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, joukossa kvartsiydin ja hioin. Kiinteänä rakenteena on havaittu pieni 44 x 35 cm:n kokoinen hiekkakivilaoista tehty rakennelma. Asuinpaikasta osa on tuhoutunut Krossinkaaren rakennustöissä.
Kohteen laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.202010015 |
202 |
Hiiskanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
246478.24100000 |
6708296.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiiskanmäen pohjoispuolella, Hiiskantien varrella, Kaarinantiestä n. 300 m itään mäen pohjoisrinteellä, joka nykyisin on tiheästi rakennettu. Asuinpaikkaa sijaintia ei täysin pystytty selvittämään. Alueelta (Kaarinan kunnan hiekkakuoppa) on löytynyt iso oikoteräinen kirves ja Hiiskan urheilukentän ympäristössä on suoritettu koekuopitus ilman, että olisi löytynyt muinaisjäännös. Inventoinnissa 1998 todettiin, että asuinpaikka-alue on todennäköisesti kokonaan tuhoutunut, tietysti on mahdollista, että rippeitä siitä on jäljellä. |
| metsakeskus.202010016 |
202 |
Hämäläinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
244740.00000000 |
6707770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Tku-Hki moottoritiestä (E 18) n. 350 m pohjoiseen, Turun kaupungin rajalta n. 500 m kaakkoon laaja-alaisen kallioalueen kaakkoisrinteellä metsässä. Paikalta on 1950-luvulla löytynyt saviastianpaloja ja oikokirves. Esineet ja löytösuhteet viittaavat kivikautiseen, todennäköisesti nuorakeraamiseen hautaan. 1998 inventoinnissa kohteen tarkka paikallistaminen oli vaikeaa, alueen etelä- ja kaakkoispuolinen ympäristö on muuttunut moottoritien rakentamisen yhteydessä täysin ja alueelle on ajettu valtaisat maamassat. Asuinpaikka sijaitsee kuitenkin ilmeisesti näiden rakennustoimien ulkopuolelle jääneellä metsäalueella, joka vaikuttaa varsin koskemattomalta. |
| metsakeskus.202010017 |
202 |
Lehtniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
246890.00000000 |
6708590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Teerimäen omakotitaloalueen kaakkoisreunassa, Karstankadun päässä kallioisen mäen kaakkoisreunassa talon pihapiirissä. Alueen itäpuolella kulkee Värioja. Paikka on veden ollessa 30 m:n korkeudella sijainnut pienehköllä saarella, muinaisen "Paltanlahden" suussa. 1950-luvulla Lehtniemen talon itäpuolella pihapiirissä havaittiin 30 cm:n syvyydestä noki- ja kulttuurimaata. Lisäksi talon kaakkoispuolella olevilta pelloilta on löydetty eri aikoina oikokirves, 2 kivihiointa ja tasataltta. Asuinpaikka on todennäköisesti tuhoutunut, jäljellä saattaa olla rippeitä muinaissaaren alueella. |
| metsakeskus.202010018 |
202 |
Nuutila |
10002 |
12002 |
13032 |
11019 |
27012 |
245730.00000000 |
6709510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010018 |
Mahdollinen ruumishauta sijaitsee Tku-Hki -rautatien eteläpuolella, Kaarinantiestä n. 100-200 m länteen. Tarkempi löytöpaikka on tuntematon, koordinaatit ovat summittaiset. Löytöpaikan sanotaan olevan n. 6 km Turusta Littoisten asemalle päin, asemarakennuksesta n. 1 km lounaaseen, Vuorenvälinen alho -nimisessä paikassa. Nykyisin oletettu löytöpaikka on kesantona olevaa peltoaluetta.
Rautatieleikkakusesta löytyi v. 1897 rautatietä rakennettaessa vasarakirves ja kaksi oikokirvestä (KM 3460:1-2 ja KM 3476). Esinekoostumus ja löytösyvyys (80 cm) sekä tasainen hiekkamaa viittaavat nuorakeraamiseen hautaan.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Aiemmin peltona ollut löytöpaikka kasvaa nykyään melko tiheää istutusmännikköä. Maaperä on hiekkaa. Lisätietoa kohteesta ei saatu. Löytö on tehty yli sata vuotta sitten eikä aiemmissakaan tutkimuksissa ole havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Myöskään löytöpaikka ei ole tarkemmin tiedossa.
Koekaivauksissa 2022 paikalta ei löytynyt merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.202010019 |
202 |
Espola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
244720.00000000 |
6711440.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010019 |
Uhrikivi sijaitsee pienellä matalalla kalliosaarekkeella, jota ympäröi hiekkapitoinen kesantomaa, Kaarinantien ja Hämeentien risteyksestä 1 km eteläkaakkoon, Kaarinantiestä 400 m länteen. Luoteeseen viettävässä kalliopinnassa on yhteensä 4 mahdollista uhrikuoppaa. Kuopat ovat matalia ja varsin epämääräisiä, ihmistoimintaan voisi viitata kuoppien ryhmittely neliömäisesti. Kallion pinta on luonnostaan rosoinen, joten kuoppia on vaikea havaita. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27012 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27012 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12004 |
13045 |
11019 |
27012 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27013 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27013 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27013 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12004 |
13045 |
11033 |
27013 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12004 |
13045 |
11033 |
27018 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27019 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27019 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12004 |
13045 |
11033 |
27019 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12002 |
13030 |
11006 |
27000 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010020 |
202 |
Muikunvuori |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
244774.89900000 |
6712521.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010020 |
Muikunvuoren (A-E) muinaisjäännösalue sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 500 m lounaaseen sekä Ravattulan ostoskeskuksesta n. 100 m lounaaseen, Vanhan Littoistentien eteläpuolella. Matkaa Aurajokeen rantaan, luoteeseen, on 250 m. Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, (A), kivikauden ja rautakauden asuinpaikka (B), kaksi kuppikiveä (C-D) ja historiallisen ajan kiviaita (E). Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010021 |
202 |
Kalla Vähätalo |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
245420.00000000 |
6712880.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010021 |
Uhrikivi sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 300 m itään. Kivi sijaitsee pellon tuntumassa kohoavan, pohjois-luoteeseen työntyvän kallioharjanteen luoteisosassa. Jyrkän kalliorinteen alapuolella on kalliopaljastuma, jossa on kolme erillistä kohoumaa. Kohoumista itäisimmän harjalla on kuusi kuppimaista, matalaa syvennystä parijonossa. Syvennykset vaikuttavat varsin epämääräisiltä, kalliopinta on luonnostaan varsin rosoinen, joten kuoppien erottaminen on vaikeaa. |
| metsakeskus.202010022 |
202 |
Tähkäpää 1 |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27013 |
245261.70300000 |
6713426.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010022 |
Kohde sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 0,5 km pohjoiskoilliseen ja Aurajoesta n. 100 m itään. Ympäristö on melko jyrkästi etelä-lounaaseen laskeva mäenrinne, josta on edustava näkymä Aurajoelle. Kalmisto sijaitsee mäen länsi-lounaisrinteessä, lounaispuoleltaan mäki rajautuua peltoalueeseen jossa joenuoma kulkee. Rinteen terassimaisella tasanteella sijaitsee lounais-koillis -suuntainen, 9 x 6 m:n kokoinen kivirakennelma, jossa isot kivet on ladottu kehäksi soikion muotoon. Kehän sisäpuolella ei ole maanpäälle näkyvää kiveystä. Kalmisto saattaa jatkua sekä pohjoiseen että kaakkoon, jossa on näkyvissä epämääräistä kivikkoa. Rakennelman keskeltä koekuopasta tuli 32 g palanutta luuta. Koekuopassa näkyi kiveystä, joka oli ladottu kalliopinnan päälle ja luut löytyivät näitten kivien välistä. Maa koekuopassa oli erittäin tummaa, kivien välistä löytyi muutama hiilenpala. Kalmiston kunto on hyvä, se on lähes koskematon.
Vuonna 2012 noin 35 metriä kalmistokehästä pohjoiseen löytyi tuulenkaadosta palanutta luuta.
Kalmisto kuuluu Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan. |
| metsakeskus.202010022 |
202 |
Tähkäpää 1 |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27014 |
245261.70300000 |
6713426.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010022 |
Kohde sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 0,5 km pohjoiskoilliseen ja Aurajoesta n. 100 m itään. Ympäristö on melko jyrkästi etelä-lounaaseen laskeva mäenrinne, josta on edustava näkymä Aurajoelle. Kalmisto sijaitsee mäen länsi-lounaisrinteessä, lounaispuoleltaan mäki rajautuua peltoalueeseen jossa joenuoma kulkee. Rinteen terassimaisella tasanteella sijaitsee lounais-koillis -suuntainen, 9 x 6 m:n kokoinen kivirakennelma, jossa isot kivet on ladottu kehäksi soikion muotoon. Kehän sisäpuolella ei ole maanpäälle näkyvää kiveystä. Kalmisto saattaa jatkua sekä pohjoiseen että kaakkoon, jossa on näkyvissä epämääräistä kivikkoa. Rakennelman keskeltä koekuopasta tuli 32 g palanutta luuta. Koekuopassa näkyi kiveystä, joka oli ladottu kalliopinnan päälle ja luut löytyivät näitten kivien välistä. Maa koekuopassa oli erittäin tummaa, kivien välistä löytyi muutama hiilenpala. Kalmiston kunto on hyvä, se on lähes koskematon.
Vuonna 2012 noin 35 metriä kalmistokehästä pohjoiseen löytyi tuulenkaadosta palanutta luuta.
Kalmisto kuuluu Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan. |
| metsakeskus.202010023 |
202 |
Tähkäpää 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
245384.65700000 |
6713368.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010023 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 500 m koilliseen, Hämeentiestä 30 m luoteeseen, Aurajoen ja Hämeentien välissä olevan mäen kaakkois-eteläreunassa, Hämeentien puoleisella terassimaisella tasanteella. Koekuopista löytyi palanutta savea, savitiivistettä ja pari murua keramiikkaa. |
| metsakeskus.202010023 |
202 |
Tähkäpää 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
245384.65700000 |
6713368.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010023 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 500 m koilliseen, Hämeentiestä 30 m luoteeseen, Aurajoen ja Hämeentien välissä olevan mäen kaakkois-eteläreunassa, Hämeentien puoleisella terassimaisella tasanteella. Koekuopista löytyi palanutta savea, savitiivistettä ja pari murua keramiikkaa. |
| metsakeskus.202010024 |
202 |
Mattila 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
243661.00000000 |
6712723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010024 |
Kohteeseen kuuluu kaksi röykkiötä, pellolla sijaitseva asuinpaikka-alue sekä kaareva vallirakenne. Röykkiöt sijaitsevat laajan metsäalueen etelä-kaakkoisreunassa, loivasti Ravattulan peltoalueelle laskevalla rinteellä. Hirviluoto mainitsee 1954 kolme mahdollista röykkiötä Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella. Näistä läntisin on hieman kolmiomainen, matala ja pitkulainen röykkiö. Tämän itäpuolelta on vuonna 2010 löytynyt pala esihistoriallista keramiikkaa. Tästä röykkiöstä 50 metriä koilliseen sijaitsee varsin matala, muodoltaan soikeahko röykkiö. Kolmas, edellisestä pari metriä itään oleva röykkiö on ilmeisesti tuhoutunut, vuoden 1987 inventoinnissa siitä ei ole tietoja ja vuoden 1998 inventoinnissa röykkiö ei myöskään löytynyt. Röykkiöitä on vuoden 2010 koetutkimuksissa arveltu vanhoiksi viljelyröykkiöiksi. Röykkiöiden pohjoispuolella on kaareva maavalli, josta on löytynyt palaneita kiviä. Vastaavia valleja on kohteen itäpuolella (kohde Pähkinämäki 2). Palaneet kivet saattavat liittyä kaskiviljelyyn.
Asuinpaikka sijaitsee röykkiöistä noin 40 metriä koilliseen pellolla. Löydöt ovat palanutta savea ja 2 palaa rikkoontunutta kvartsia. Löytöjä ei voi ajoittaa nimenomaan esihistoriallisiksi, mutta ympäristö huomioon ottaen ne ovat mahdollisesti rautakautisia. |
| metsakeskus.202010024 |
202 |
Mattila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
243661.00000000 |
6712723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010024 |
Kohteeseen kuuluu kaksi röykkiötä, pellolla sijaitseva asuinpaikka-alue sekä kaareva vallirakenne. Röykkiöt sijaitsevat laajan metsäalueen etelä-kaakkoisreunassa, loivasti Ravattulan peltoalueelle laskevalla rinteellä. Hirviluoto mainitsee 1954 kolme mahdollista röykkiötä Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella. Näistä läntisin on hieman kolmiomainen, matala ja pitkulainen röykkiö. Tämän itäpuolelta on vuonna 2010 löytynyt pala esihistoriallista keramiikkaa. Tästä röykkiöstä 50 metriä koilliseen sijaitsee varsin matala, muodoltaan soikeahko röykkiö. Kolmas, edellisestä pari metriä itään oleva röykkiö on ilmeisesti tuhoutunut, vuoden 1987 inventoinnissa siitä ei ole tietoja ja vuoden 1998 inventoinnissa röykkiö ei myöskään löytynyt. Röykkiöitä on vuoden 2010 koetutkimuksissa arveltu vanhoiksi viljelyröykkiöiksi. Röykkiöiden pohjoispuolella on kaareva maavalli, josta on löytynyt palaneita kiviä. Vastaavia valleja on kohteen itäpuolella (kohde Pähkinämäki 2). Palaneet kivet saattavat liittyä kaskiviljelyyn.
Asuinpaikka sijaitsee röykkiöistä noin 40 metriä koilliseen pellolla. Löydöt ovat palanutta savea ja 2 palaa rikkoontunutta kvartsia. Löytöjä ei voi ajoittaa nimenomaan esihistoriallisiksi, mutta ympäristö huomioon ottaen ne ovat mahdollisesti rautakautisia. |
| metsakeskus.202010024 |
202 |
Mattila 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
243661.00000000 |
6712723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010024 |
Kohteeseen kuuluu kaksi röykkiötä, pellolla sijaitseva asuinpaikka-alue sekä kaareva vallirakenne. Röykkiöt sijaitsevat laajan metsäalueen etelä-kaakkoisreunassa, loivasti Ravattulan peltoalueelle laskevalla rinteellä. Hirviluoto mainitsee 1954 kolme mahdollista röykkiötä Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella. Näistä läntisin on hieman kolmiomainen, matala ja pitkulainen röykkiö. Tämän itäpuolelta on vuonna 2010 löytynyt pala esihistoriallista keramiikkaa. Tästä röykkiöstä 50 metriä koilliseen sijaitsee varsin matala, muodoltaan soikeahko röykkiö. Kolmas, edellisestä pari metriä itään oleva röykkiö on ilmeisesti tuhoutunut, vuoden 1987 inventoinnissa siitä ei ole tietoja ja vuoden 1998 inventoinnissa röykkiö ei myöskään löytynyt. Röykkiöitä on vuoden 2010 koetutkimuksissa arveltu vanhoiksi viljelyröykkiöiksi. Röykkiöiden pohjoispuolella on kaareva maavalli, josta on löytynyt palaneita kiviä. Vastaavia valleja on kohteen itäpuolella (kohde Pähkinämäki 2). Palaneet kivet saattavat liittyä kaskiviljelyyn.
Asuinpaikka sijaitsee röykkiöistä noin 40 metriä koilliseen pellolla. Löydöt ovat palanutta savea ja 2 palaa rikkoontunutta kvartsia. Löytöjä ei voi ajoittaa nimenomaan esihistoriallisiksi, mutta ympäristö huomioon ottaen ne ovat mahdollisesti rautakautisia. |
| metsakeskus.202010024 |
202 |
Mattila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
243661.00000000 |
6712723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010024 |
Kohteeseen kuuluu kaksi röykkiötä, pellolla sijaitseva asuinpaikka-alue sekä kaareva vallirakenne. Röykkiöt sijaitsevat laajan metsäalueen etelä-kaakkoisreunassa, loivasti Ravattulan peltoalueelle laskevalla rinteellä. Hirviluoto mainitsee 1954 kolme mahdollista röykkiötä Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella. Näistä läntisin on hieman kolmiomainen, matala ja pitkulainen röykkiö. Tämän itäpuolelta on vuonna 2010 löytynyt pala esihistoriallista keramiikkaa. Tästä röykkiöstä 50 metriä koilliseen sijaitsee varsin matala, muodoltaan soikeahko röykkiö. Kolmas, edellisestä pari metriä itään oleva röykkiö on ilmeisesti tuhoutunut, vuoden 1987 inventoinnissa siitä ei ole tietoja ja vuoden 1998 inventoinnissa röykkiö ei myöskään löytynyt. Röykkiöitä on vuoden 2010 koetutkimuksissa arveltu vanhoiksi viljelyröykkiöiksi. Röykkiöiden pohjoispuolella on kaareva maavalli, josta on löytynyt palaneita kiviä. Vastaavia valleja on kohteen itäpuolella (kohde Pähkinämäki 2). Palaneet kivet saattavat liittyä kaskiviljelyyn.
Asuinpaikka sijaitsee röykkiöistä noin 40 metriä koilliseen pellolla. Löydöt ovat palanutta savea ja 2 palaa rikkoontunutta kvartsia. Löytöjä ei voi ajoittaa nimenomaan esihistoriallisiksi, mutta ympäristö huomioon ottaen ne ovat mahdollisesti rautakautisia. |
| metsakeskus.202010026 |
202 |
Ravattula Ristimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
244073.18800000 |
6712865.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010026 |
Ristimäki on Aurajoen mutkan pohjoispuolella Ravattulan peltoalueella sijaitseva kahdesta erillisestä saarekkeesta muodostuva mäkialue. Kohde sijaitsee näistä koillisemmassa, pienemmän saarekkeen lounaisosassa. Aurajokeen matkaa on noin 200 metriä. Ravattulan historiallinen, yhä asuttu kylämäki sijaitsee Ristimäestä noin 300 metriä koilliseen. Alue kuuluu Aurajokilaakson kansallismaisema-alueeseen.
Vuoden 1998 inventoinnissa havaittiin mäellä ainakin 5-7 suhteellisen selvää, pääasiassa lounais-koillis -suuntaista kuopannetta, lisäksi paikalla oli useita matalampia ja epäselvempiä vajoamia. Yhden vajoaman koeojasta löytyi n. 40 cm syvyydeltä palanutta savea sekä pronssinen rengas, jonka ympärillä oli erittäin hyvin säilynyttä lautanauhaa.
Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tehnyt alueella arkeologisia kaivaustutkimuksia vuosien 2010-2016 aikana. Niissä todettiin, että alueen varhaisin ihmistoiminta ajoittuu kivikauden loppuvaiheeseen, Kiukaisten kulttuurin aikaan. Päähuomio tutkimuksissa on kuitenkin ollut rautakauden lopulle - lähinnä ristiretkiaikaan ja varhaiseen keskiaikaan ajoittuvassa kalmistossa sekä kalmiston keskellä olleeseen kiviperustaiseen rakennuksen jäännökseen. Rakenne on tutkimusten perusteella tulkittu kirkonperustaksi.
Haudat ovat valtaosin lounais-koillissuuntaisia, ja ne on tehty tietyssä järjestyksessä, koska ne eivät näytä leikkaavan toisiaan. |
| metsakeskus.202010026 |
202 |
Ravattula Ristimäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
244073.18800000 |
6712865.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010026 |
Ristimäki on Aurajoen mutkan pohjoispuolella Ravattulan peltoalueella sijaitseva kahdesta erillisestä saarekkeesta muodostuva mäkialue. Kohde sijaitsee näistä koillisemmassa, pienemmän saarekkeen lounaisosassa. Aurajokeen matkaa on noin 200 metriä. Ravattulan historiallinen, yhä asuttu kylämäki sijaitsee Ristimäestä noin 300 metriä koilliseen. Alue kuuluu Aurajokilaakson kansallismaisema-alueeseen.
Vuoden 1998 inventoinnissa havaittiin mäellä ainakin 5-7 suhteellisen selvää, pääasiassa lounais-koillis -suuntaista kuopannetta, lisäksi paikalla oli useita matalampia ja epäselvempiä vajoamia. Yhden vajoaman koeojasta löytyi n. 40 cm syvyydeltä palanutta savea sekä pronssinen rengas, jonka ympärillä oli erittäin hyvin säilynyttä lautanauhaa.
Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tehnyt alueella arkeologisia kaivaustutkimuksia vuosien 2010-2016 aikana. Niissä todettiin, että alueen varhaisin ihmistoiminta ajoittuu kivikauden loppuvaiheeseen, Kiukaisten kulttuurin aikaan. Päähuomio tutkimuksissa on kuitenkin ollut rautakauden lopulle - lähinnä ristiretkiaikaan ja varhaiseen keskiaikaan ajoittuvassa kalmistossa sekä kalmiston keskellä olleeseen kiviperustaiseen rakennuksen jäännökseen. Rakenne on tutkimusten perusteella tulkittu kirkonperustaksi.
Haudat ovat valtaosin lounais-koillissuuntaisia, ja ne on tehty tietyssä järjestyksessä, koska ne eivät näytä leikkaavan toisiaan. |
| metsakeskus.202010026 |
202 |
Ravattula Ristimäki |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27019 |
244073.18800000 |
6712865.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010026 |
Ristimäki on Aurajoen mutkan pohjoispuolella Ravattulan peltoalueella sijaitseva kahdesta erillisestä saarekkeesta muodostuva mäkialue. Kohde sijaitsee näistä koillisemmassa, pienemmän saarekkeen lounaisosassa. Aurajokeen matkaa on noin 200 metriä. Ravattulan historiallinen, yhä asuttu kylämäki sijaitsee Ristimäestä noin 300 metriä koilliseen. Alue kuuluu Aurajokilaakson kansallismaisema-alueeseen.
Vuoden 1998 inventoinnissa havaittiin mäellä ainakin 5-7 suhteellisen selvää, pääasiassa lounais-koillis -suuntaista kuopannetta, lisäksi paikalla oli useita matalampia ja epäselvempiä vajoamia. Yhden vajoaman koeojasta löytyi n. 40 cm syvyydeltä palanutta savea sekä pronssinen rengas, jonka ympärillä oli erittäin hyvin säilynyttä lautanauhaa.
Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tehnyt alueella arkeologisia kaivaustutkimuksia vuosien 2010-2016 aikana. Niissä todettiin, että alueen varhaisin ihmistoiminta ajoittuu kivikauden loppuvaiheeseen, Kiukaisten kulttuurin aikaan. Päähuomio tutkimuksissa on kuitenkin ollut rautakauden lopulle - lähinnä ristiretkiaikaan ja varhaiseen keskiaikaan ajoittuvassa kalmistossa sekä kalmiston keskellä olleeseen kiviperustaiseen rakennuksen jäännökseen. Rakenne on tutkimusten perusteella tulkittu kirkonperustaksi.
Haudat ovat valtaosin lounais-koillissuuntaisia, ja ne on tehty tietyssä järjestyksessä, koska ne eivät näytä leikkaavan toisiaan. |
| metsakeskus.202010026 |
202 |
Ravattula Ristimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27002 |
244073.18800000 |
6712865.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010026 |
Ristimäki on Aurajoen mutkan pohjoispuolella Ravattulan peltoalueella sijaitseva kahdesta erillisestä saarekkeesta muodostuva mäkialue. Kohde sijaitsee näistä koillisemmassa, pienemmän saarekkeen lounaisosassa. Aurajokeen matkaa on noin 200 metriä. Ravattulan historiallinen, yhä asuttu kylämäki sijaitsee Ristimäestä noin 300 metriä koilliseen. Alue kuuluu Aurajokilaakson kansallismaisema-alueeseen.
Vuoden 1998 inventoinnissa havaittiin mäellä ainakin 5-7 suhteellisen selvää, pääasiassa lounais-koillis -suuntaista kuopannetta, lisäksi paikalla oli useita matalampia ja epäselvempiä vajoamia. Yhden vajoaman koeojasta löytyi n. 40 cm syvyydeltä palanutta savea sekä pronssinen rengas, jonka ympärillä oli erittäin hyvin säilynyttä lautanauhaa.
Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tehnyt alueella arkeologisia kaivaustutkimuksia vuosien 2010-2016 aikana. Niissä todettiin, että alueen varhaisin ihmistoiminta ajoittuu kivikauden loppuvaiheeseen, Kiukaisten kulttuurin aikaan. Päähuomio tutkimuksissa on kuitenkin ollut rautakauden lopulle - lähinnä ristiretkiaikaan ja varhaiseen keskiaikaan ajoittuvassa kalmistossa sekä kalmiston keskellä olleeseen kiviperustaiseen rakennuksen jäännökseen. Rakenne on tutkimusten perusteella tulkittu kirkonperustaksi.
Haudat ovat valtaosin lounais-koillissuuntaisia, ja ne on tehty tietyssä järjestyksessä, koska ne eivät näytä leikkaavan toisiaan. |
| metsakeskus.202010026 |
202 |
Ravattula Ristimäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27002 |
244073.18800000 |
6712865.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010026 |
Ristimäki on Aurajoen mutkan pohjoispuolella Ravattulan peltoalueella sijaitseva kahdesta erillisestä saarekkeesta muodostuva mäkialue. Kohde sijaitsee näistä koillisemmassa, pienemmän saarekkeen lounaisosassa. Aurajokeen matkaa on noin 200 metriä. Ravattulan historiallinen, yhä asuttu kylämäki sijaitsee Ristimäestä noin 300 metriä koilliseen. Alue kuuluu Aurajokilaakson kansallismaisema-alueeseen.
Vuoden 1998 inventoinnissa havaittiin mäellä ainakin 5-7 suhteellisen selvää, pääasiassa lounais-koillis -suuntaista kuopannetta, lisäksi paikalla oli useita matalampia ja epäselvempiä vajoamia. Yhden vajoaman koeojasta löytyi n. 40 cm syvyydeltä palanutta savea sekä pronssinen rengas, jonka ympärillä oli erittäin hyvin säilynyttä lautanauhaa.
Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tehnyt alueella arkeologisia kaivaustutkimuksia vuosien 2010-2016 aikana. Niissä todettiin, että alueen varhaisin ihmistoiminta ajoittuu kivikauden loppuvaiheeseen, Kiukaisten kulttuurin aikaan. Päähuomio tutkimuksissa on kuitenkin ollut rautakauden lopulle - lähinnä ristiretkiaikaan ja varhaiseen keskiaikaan ajoittuvassa kalmistossa sekä kalmiston keskellä olleeseen kiviperustaiseen rakennuksen jäännökseen. Rakenne on tutkimusten perusteella tulkittu kirkonperustaksi.
Haudat ovat valtaosin lounais-koillissuuntaisia, ja ne on tehty tietyssä järjestyksessä, koska ne eivät näytä leikkaavan toisiaan. |
| metsakeskus.202010026 |
202 |
Ravattula Ristimäki |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27002 |
244073.18800000 |
6712865.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010026 |
Ristimäki on Aurajoen mutkan pohjoispuolella Ravattulan peltoalueella sijaitseva kahdesta erillisestä saarekkeesta muodostuva mäkialue. Kohde sijaitsee näistä koillisemmassa, pienemmän saarekkeen lounaisosassa. Aurajokeen matkaa on noin 200 metriä. Ravattulan historiallinen, yhä asuttu kylämäki sijaitsee Ristimäestä noin 300 metriä koilliseen. Alue kuuluu Aurajokilaakson kansallismaisema-alueeseen.
Vuoden 1998 inventoinnissa havaittiin mäellä ainakin 5-7 suhteellisen selvää, pääasiassa lounais-koillis -suuntaista kuopannetta, lisäksi paikalla oli useita matalampia ja epäselvempiä vajoamia. Yhden vajoaman koeojasta löytyi n. 40 cm syvyydeltä palanutta savea sekä pronssinen rengas, jonka ympärillä oli erittäin hyvin säilynyttä lautanauhaa.
Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tehnyt alueella arkeologisia kaivaustutkimuksia vuosien 2010-2016 aikana. Niissä todettiin, että alueen varhaisin ihmistoiminta ajoittuu kivikauden loppuvaiheeseen, Kiukaisten kulttuurin aikaan. Päähuomio tutkimuksissa on kuitenkin ollut rautakauden lopulle - lähinnä ristiretkiaikaan ja varhaiseen keskiaikaan ajoittuvassa kalmistossa sekä kalmiston keskellä olleeseen kiviperustaiseen rakennuksen jäännökseen. Rakenne on tutkimusten perusteella tulkittu kirkonperustaksi.
Haudat ovat valtaosin lounais-koillissuuntaisia, ja ne on tehty tietyssä järjestyksessä, koska ne eivät näytä leikkaavan toisiaan. |
| metsakeskus.202010026 |
202 |
Ravattula Ristimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
244073.18800000 |
6712865.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010026 |
Ristimäki on Aurajoen mutkan pohjoispuolella Ravattulan peltoalueella sijaitseva kahdesta erillisestä saarekkeesta muodostuva mäkialue. Kohde sijaitsee näistä koillisemmassa, pienemmän saarekkeen lounaisosassa. Aurajokeen matkaa on noin 200 metriä. Ravattulan historiallinen, yhä asuttu kylämäki sijaitsee Ristimäestä noin 300 metriä koilliseen. Alue kuuluu Aurajokilaakson kansallismaisema-alueeseen.
Vuoden 1998 inventoinnissa havaittiin mäellä ainakin 5-7 suhteellisen selvää, pääasiassa lounais-koillis -suuntaista kuopannetta, lisäksi paikalla oli useita matalampia ja epäselvempiä vajoamia. Yhden vajoaman koeojasta löytyi n. 40 cm syvyydeltä palanutta savea sekä pronssinen rengas, jonka ympärillä oli erittäin hyvin säilynyttä lautanauhaa.
Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tehnyt alueella arkeologisia kaivaustutkimuksia vuosien 2010-2016 aikana. Niissä todettiin, että alueen varhaisin ihmistoiminta ajoittuu kivikauden loppuvaiheeseen, Kiukaisten kulttuurin aikaan. Päähuomio tutkimuksissa on kuitenkin ollut rautakauden lopulle - lähinnä ristiretkiaikaan ja varhaiseen keskiaikaan ajoittuvassa kalmistossa sekä kalmiston keskellä olleeseen kiviperustaiseen rakennuksen jäännökseen. Rakenne on tutkimusten perusteella tulkittu kirkonperustaksi.
Haudat ovat valtaosin lounais-koillissuuntaisia, ja ne on tehty tietyssä järjestyksessä, koska ne eivät näytä leikkaavan toisiaan. |
| metsakeskus.202010026 |
202 |
Ravattula Ristimäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11019 |
27012 |
244073.18800000 |
6712865.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010026 |
Ristimäki on Aurajoen mutkan pohjoispuolella Ravattulan peltoalueella sijaitseva kahdesta erillisestä saarekkeesta muodostuva mäkialue. Kohde sijaitsee näistä koillisemmassa, pienemmän saarekkeen lounaisosassa. Aurajokeen matkaa on noin 200 metriä. Ravattulan historiallinen, yhä asuttu kylämäki sijaitsee Ristimäestä noin 300 metriä koilliseen. Alue kuuluu Aurajokilaakson kansallismaisema-alueeseen.
Vuoden 1998 inventoinnissa havaittiin mäellä ainakin 5-7 suhteellisen selvää, pääasiassa lounais-koillis -suuntaista kuopannetta, lisäksi paikalla oli useita matalampia ja epäselvempiä vajoamia. Yhden vajoaman koeojasta löytyi n. 40 cm syvyydeltä palanutta savea sekä pronssinen rengas, jonka ympärillä oli erittäin hyvin säilynyttä lautanauhaa.
Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tehnyt alueella arkeologisia kaivaustutkimuksia vuosien 2010-2016 aikana. Niissä todettiin, että alueen varhaisin ihmistoiminta ajoittuu kivikauden loppuvaiheeseen, Kiukaisten kulttuurin aikaan. Päähuomio tutkimuksissa on kuitenkin ollut rautakauden lopulle - lähinnä ristiretkiaikaan ja varhaiseen keskiaikaan ajoittuvassa kalmistossa sekä kalmiston keskellä olleeseen kiviperustaiseen rakennuksen jäännökseen. Rakenne on tutkimusten perusteella tulkittu kirkonperustaksi.
Haudat ovat valtaosin lounais-koillissuuntaisia, ja ne on tehty tietyssä järjestyksessä, koska ne eivät näytä leikkaavan toisiaan. |
| metsakeskus.202010026 |
202 |
Ravattula Ristimäki |
10002 |
12003 |
13037 |
11019 |
27012 |
244073.18800000 |
6712865.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010026 |
Ristimäki on Aurajoen mutkan pohjoispuolella Ravattulan peltoalueella sijaitseva kahdesta erillisestä saarekkeesta muodostuva mäkialue. Kohde sijaitsee näistä koillisemmassa, pienemmän saarekkeen lounaisosassa. Aurajokeen matkaa on noin 200 metriä. Ravattulan historiallinen, yhä asuttu kylämäki sijaitsee Ristimäestä noin 300 metriä koilliseen. Alue kuuluu Aurajokilaakson kansallismaisema-alueeseen.
Vuoden 1998 inventoinnissa havaittiin mäellä ainakin 5-7 suhteellisen selvää, pääasiassa lounais-koillis -suuntaista kuopannetta, lisäksi paikalla oli useita matalampia ja epäselvempiä vajoamia. Yhden vajoaman koeojasta löytyi n. 40 cm syvyydeltä palanutta savea sekä pronssinen rengas, jonka ympärillä oli erittäin hyvin säilynyttä lautanauhaa.
Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tehnyt alueella arkeologisia kaivaustutkimuksia vuosien 2010-2016 aikana. Niissä todettiin, että alueen varhaisin ihmistoiminta ajoittuu kivikauden loppuvaiheeseen, Kiukaisten kulttuurin aikaan. Päähuomio tutkimuksissa on kuitenkin ollut rautakauden lopulle - lähinnä ristiretkiaikaan ja varhaiseen keskiaikaan ajoittuvassa kalmistossa sekä kalmiston keskellä olleeseen kiviperustaiseen rakennuksen jäännökseen. Rakenne on tutkimusten perusteella tulkittu kirkonperustaksi.
Haudat ovat valtaosin lounais-koillissuuntaisia, ja ne on tehty tietyssä järjestyksessä, koska ne eivät näytä leikkaavan toisiaan. |
| metsakeskus.202010027 |
202 |
Mattilan kuppikivi 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
243920.00000000 |
6712909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010027 |
Kuppikivi on yksittäinen iso kivi peltoalueen keskellä Vanhan Ravattulantien ja Ristimäen välisellä peltoalueella. Tasalakisen korkean kiven päällä on 9 kuoppaa. Kivi on osittain jäkälöitynyt ja siinä on myös kolme porareikää. Lähiympäristössä on useita rautakautisia hautaröykkiöitä. ja kohde kuuluu Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan. |
| metsakeskus.202010028 |
202 |
Mattilan kuppikivi 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
244106.16900000 |
6713003.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010028 |
Kuppikivi sijaitsee peltojen ympäröimällä matalalla mäellä Aurajoen pohjoispuolella, Vanhan Ravattulantien eteläpuolella. Mäellä on kaksi ulkorakennusta. Mäen eteläosassa olevassa suurehkossa irtokivessä on yksi mahdollinen kuppi, joka näyttää varsin epämääräiseltä. Ainoa ihmistoimintaan viittaava piirre siinä on kupin sileä pohja. Kuppikiven löytäminen on vaikeaa, koska mäen eteläosaan on kasattu muitakin isoja kiviä. |
| metsakeskus.202010029 |
202 |
Mattila 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
243873.00000000 |
6713020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010029 |
Röykkiö sijaitsee laajan metsäalueen loivasti etelään viettävässä rinteessä Aurajoen ja Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella, tiestä erkanevan polun reunassa. Röykkiö on pitkänomainen 32 x 9 x 0,7 m:n kokoinen ja suurista kivistä kasattu. Osa kivistä on vahvan sammalen peitossa. Röykkiön kaakkoispää on harvakivinen, keskiosa pyöreähkö ja luoteispää kapenee kivijonoksi. Ainakin osa kivistä on kasattu röykkiöön myöhäisen metsänraivauksen yhteydessä. Rakenteen vanhimmat osat voivat kuulua hautaröykkiöön.
Metsäpolun kaakkoispuolella on ilmeisesti pellonraivauksen yhteydessä syntynyt kiviröykkiö. Kohteen läheltä, pellon ja metsän reunasta on irtolöytönä viikinkiaikainen miekka. |
| metsakeskus.202010029 |
202 |
Mattila 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27018 |
243873.00000000 |
6713020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010029 |
Röykkiö sijaitsee laajan metsäalueen loivasti etelään viettävässä rinteessä Aurajoen ja Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella, tiestä erkanevan polun reunassa. Röykkiö on pitkänomainen 32 x 9 x 0,7 m:n kokoinen ja suurista kivistä kasattu. Osa kivistä on vahvan sammalen peitossa. Röykkiön kaakkoispää on harvakivinen, keskiosa pyöreähkö ja luoteispää kapenee kivijonoksi. Ainakin osa kivistä on kasattu röykkiöön myöhäisen metsänraivauksen yhteydessä. Rakenteen vanhimmat osat voivat kuulua hautaröykkiöön.
Metsäpolun kaakkoispuolella on ilmeisesti pellonraivauksen yhteydessä syntynyt kiviröykkiö. Kohteen läheltä, pellon ja metsän reunasta on irtolöytönä viikinkiaikainen miekka. |
| metsakeskus.202010029 |
202 |
Mattila 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
243873.00000000 |
6713020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010029 |
Röykkiö sijaitsee laajan metsäalueen loivasti etelään viettävässä rinteessä Aurajoen ja Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella, tiestä erkanevan polun reunassa. Röykkiö on pitkänomainen 32 x 9 x 0,7 m:n kokoinen ja suurista kivistä kasattu. Osa kivistä on vahvan sammalen peitossa. Röykkiön kaakkoispää on harvakivinen, keskiosa pyöreähkö ja luoteispää kapenee kivijonoksi. Ainakin osa kivistä on kasattu röykkiöön myöhäisen metsänraivauksen yhteydessä. Rakenteen vanhimmat osat voivat kuulua hautaröykkiöön.
Metsäpolun kaakkoispuolella on ilmeisesti pellonraivauksen yhteydessä syntynyt kiviröykkiö. Kohteen läheltä, pellon ja metsän reunasta on irtolöytönä viikinkiaikainen miekka. |
| metsakeskus.202010029 |
202 |
Mattila 2 |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
243873.00000000 |
6713020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010029 |
Röykkiö sijaitsee laajan metsäalueen loivasti etelään viettävässä rinteessä Aurajoen ja Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella, tiestä erkanevan polun reunassa. Röykkiö on pitkänomainen 32 x 9 x 0,7 m:n kokoinen ja suurista kivistä kasattu. Osa kivistä on vahvan sammalen peitossa. Röykkiön kaakkoispää on harvakivinen, keskiosa pyöreähkö ja luoteispää kapenee kivijonoksi. Ainakin osa kivistä on kasattu röykkiöön myöhäisen metsänraivauksen yhteydessä. Rakenteen vanhimmat osat voivat kuulua hautaröykkiöön.
Metsäpolun kaakkoispuolella on ilmeisesti pellonraivauksen yhteydessä syntynyt kiviröykkiö. Kohteen läheltä, pellon ja metsän reunasta on irtolöytönä viikinkiaikainen miekka. |
| metsakeskus.202010030 |
202 |
Särväntie (Mattila) |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
243960.22800000 |
6713128.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010030 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Ravattulan kylämäelle johtavan Särväntien lounaispuolella, Aurajoen ja Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella. Paikalta on löytynyt epineolittisiksi ajoitettuja saviastianpaloja, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, piitä ja savitiivistettä. |
| metsakeskus.202010031 |
202 |
Rantatöyräs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243879.26000000 |
6713385.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010031 |
Asuinpaikka sijaitsee laajahkon, 20 m korkean mäen lounaaseen laskevan rinteen juurella, Ravattulan kylämäelle johtavan Särväntien kohdalla Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä n. 1,2 km länsiluoteeseen. Kohde on mahdollisesti jäänyt osittain Särväntien alle. |
| metsakeskus.202010032 |
202 |
Uotila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
244473.02500000 |
6713170.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010032 |
Uhrikivi sijaitsee Hämeentien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 700 m länteen hiekkatien mutkassa, melko jyrkästi nousevan mäen kalliopaljastuman päällä. Mäkeä ympäröivät pohjois- ja itäpuolelta pellot. Mäen päällä on lato, kupit sijaitsevat ladon takana, aivan seinän vieressä. Loivasti pohjoiseen viettävässä kalliopinnassa on 49 kuppia, joista varmoja on 37. Kuopat on sijoitettu osittain parijonoon. Kalliopinta on melko vahvasti sammaloitunut, joten kuoppia sattaa olla sammaleen alla enemmänkin. |
| metsakeskus.202010033 |
202 |
Suutela |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
244829.87800000 |
6713285.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010033 |
Muinaisjäännösryhmä, johon kuuluu uhrikivi, uhrikallio ja hautaröykkiö, sijaitsee Hämeentien ja Turun ohitustien risteyksestä 400-450 m luoteeseen. Uhrikallio sijaitsee Aurajokeen viettävän peltoniemekkeen lounaaseen laskevassa kalliopinnassa, aivan peltoalueen reunassa. Hautaröykkiö ja uhrikivi sijaitsevat Keetterinmäen kallioalueen lounaisosassa, peltojen väliin työntyvän metsäkielekkeen eteläosassa. Maasto on etelään viettävää loivaa mäenrinnettä. Kohde kuuluu Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010033 |
202 |
Suutela |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
244829.87800000 |
6713285.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010033 |
Muinaisjäännösryhmä, johon kuuluu uhrikivi, uhrikallio ja hautaröykkiö, sijaitsee Hämeentien ja Turun ohitustien risteyksestä 400-450 m luoteeseen. Uhrikallio sijaitsee Aurajokeen viettävän peltoniemekkeen lounaaseen laskevassa kalliopinnassa, aivan peltoalueen reunassa. Hautaröykkiö ja uhrikivi sijaitsevat Keetterinmäen kallioalueen lounaisosassa, peltojen väliin työntyvän metsäkielekkeen eteläosassa. Maasto on etelään viettävää loivaa mäenrinnettä. Kohde kuuluu Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.202010034 |
202 |
Keetterinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
244890.00000000 |
6713580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010034 |
Röykkiöt sijaitsevat Keetterinmäen laella, n. 700 m pohjoisluoteeseen Hämeentien ja Turun ohitustien risteyksestä, Aurajoesta n. 300 m luoteeseen. Keetterinmäen ns. itäinen, paremmin säilynyt röykkiö on 8,3 x 7,5 x 0,9 m:n kokoinen. Sen kivet ovat teräväsärmäisiä ja melko pienikokoisia. Keskustassa on suuri syvennys. Röykkiö on entisöity kaivauksen jälkeen.
Keetterinmäen ns. läntinen röykkiö sijaitsee edellisestä 40 m luoteeseen, kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla. Se on 17 x 15,5 x 0,3 m:n kokoinen, matala ja muodoltaan epämääräinen. Ilmeisesti röykkiön kiviä on käytetty sen koillispuolella olevan kiviaidan rakentamiseen (inv. kertomuksen kohde 58). |
| metsakeskus.202010035 |
202 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
244170.00000000 |
6704950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010035 |
Mahdollinen kalmisto tai asuinpaikka sijaitsee Kuusistonsalmen pohjoispuolella, Myllymäen lounaispuolella olevalla peltosaarekkeella. Kohde on pieni kallioinen peltosaareke. Inventoinnissa paikalle kaivettiin koekuoppia, koska sillä kasvoi runsaasti sikoangervoa. Yhdestä koekuopasta löytyi pari palaa mahdollista rautakauden keramiikkaa. Maaperä koekuopissa oli multavaa ja savensekaista. |
| metsakeskus.202010036 |
202 |
Kuusiston piispanlinna |
10002 |
12011 |
13101 |
11010 |
27002 |
250843.50500000 |
6705396.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010036 |
Piikkiönlahden rannalla Kuusiston pitkänomaisen saaren itäkärjessä, mantereen ja Paraisten saaristopitäjän välissä, laaja linna-alue (100 m x 80 m esilinnoineen). Alunperin linna oli veden ympäröimä kolmesta suunnasta ja vallihaudalla erotettu mantereesta. Haudan rannalla oli ilmeisesti rinteessä laajahko rakennuskanta, jonne on myöhemmin rakennettu Kuusiston kuninkaan kartano (uskonpuhdistuksen jälkeen). Linnan lounaispuolen kukkulalla oli lisäksi hautausmaa. Kirkko lienee saanut alueen omistukseensa 1280-luvulla, jonka jälkeen linnaa on alettu rakentaa, ilmeisesti kivestä jo 1300-luvulla. Linna poltettiiin novgorodilaisten toimesta v.1318. Linna paloi osin v.1485, jolloin tuhoutui arvokkaita asiakirjoja, mutta linna korjattiin. Uskonpuhdistuksessa linna siirtyi kruunulle v.1527 ja määrättiin purettavaksi seuraavana vuonna. Rauniosta otettiin kiviä mm. kirkkojen rakentamiseen, kunnes restaurointi alkoi 1890-luvulla. Raunio käsittää päälinnan ja kolme esilinnaa. Se muistuttaa Raaseporin linnan pohjakaavaa, mahdollisesti se on ollut kolmikerroksinen.
2022 inventoinnissa tavoitteena oli karoittaa Piispanlinnan rannassa oleva paaluvarustus. Työ tehtiin kahlaamalla rantavedessä, mutta merkkejä paaluvarusuksesta ei havaittu. Ainoa todennäköisesti paaluvarustukseen liittyvä havainto oli piispanlinnan länsipuolella parin metrin päässä rannasta, jossa kaksi paalua pilkistää hieman veden yläpuolelle. Paalut
ovat aivan vierekkäin ja niiden halkaisija on noin 10 cm. Tässä kohtaa vettä on vain muutamia kymmeniä senttejä. |
| metsakeskus.202010036 |
202 |
Kuusiston piispanlinna |
10002 |
12011 |
13101 |
11010 |
27003 |
250843.50500000 |
6705396.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010036 |
Piikkiönlahden rannalla Kuusiston pitkänomaisen saaren itäkärjessä, mantereen ja Paraisten saaristopitäjän välissä, laaja linna-alue (100 m x 80 m esilinnoineen). Alunperin linna oli veden ympäröimä kolmesta suunnasta ja vallihaudalla erotettu mantereesta. Haudan rannalla oli ilmeisesti rinteessä laajahko rakennuskanta, jonne on myöhemmin rakennettu Kuusiston kuninkaan kartano (uskonpuhdistuksen jälkeen). Linnan lounaispuolen kukkulalla oli lisäksi hautausmaa. Kirkko lienee saanut alueen omistukseensa 1280-luvulla, jonka jälkeen linnaa on alettu rakentaa, ilmeisesti kivestä jo 1300-luvulla. Linna poltettiiin novgorodilaisten toimesta v.1318. Linna paloi osin v.1485, jolloin tuhoutui arvokkaita asiakirjoja, mutta linna korjattiin. Uskonpuhdistuksessa linna siirtyi kruunulle v.1527 ja määrättiin purettavaksi seuraavana vuonna. Rauniosta otettiin kiviä mm. kirkkojen rakentamiseen, kunnes restaurointi alkoi 1890-luvulla. Raunio käsittää päälinnan ja kolme esilinnaa. Se muistuttaa Raaseporin linnan pohjakaavaa, mahdollisesti se on ollut kolmikerroksinen.
2022 inventoinnissa tavoitteena oli karoittaa Piispanlinnan rannassa oleva paaluvarustus. Työ tehtiin kahlaamalla rantavedessä, mutta merkkejä paaluvarusuksesta ei havaittu. Ainoa todennäköisesti paaluvarustukseen liittyvä havainto oli piispanlinnan länsipuolella parin metrin päässä rannasta, jossa kaksi paalua pilkistää hieman veden yläpuolelle. Paalut
ovat aivan vierekkäin ja niiden halkaisija on noin 10 cm. Tässä kohtaa vettä on vain muutamia kymmeniä senttejä. |
| metsakeskus.202010036 |
202 |
Kuusiston piispanlinna |
10002 |
12011 |
13101 |
11010 |
27004 |
250843.50500000 |
6705396.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010036 |
Piikkiönlahden rannalla Kuusiston pitkänomaisen saaren itäkärjessä, mantereen ja Paraisten saaristopitäjän välissä, laaja linna-alue (100 m x 80 m esilinnoineen). Alunperin linna oli veden ympäröimä kolmesta suunnasta ja vallihaudalla erotettu mantereesta. Haudan rannalla oli ilmeisesti rinteessä laajahko rakennuskanta, jonne on myöhemmin rakennettu Kuusiston kuninkaan kartano (uskonpuhdistuksen jälkeen). Linnan lounaispuolen kukkulalla oli lisäksi hautausmaa. Kirkko lienee saanut alueen omistukseensa 1280-luvulla, jonka jälkeen linnaa on alettu rakentaa, ilmeisesti kivestä jo 1300-luvulla. Linna poltettiiin novgorodilaisten toimesta v.1318. Linna paloi osin v.1485, jolloin tuhoutui arvokkaita asiakirjoja, mutta linna korjattiin. Uskonpuhdistuksessa linna siirtyi kruunulle v.1527 ja määrättiin purettavaksi seuraavana vuonna. Rauniosta otettiin kiviä mm. kirkkojen rakentamiseen, kunnes restaurointi alkoi 1890-luvulla. Raunio käsittää päälinnan ja kolme esilinnaa. Se muistuttaa Raaseporin linnan pohjakaavaa, mahdollisesti se on ollut kolmikerroksinen.
2022 inventoinnissa tavoitteena oli karoittaa Piispanlinnan rannassa oleva paaluvarustus. Työ tehtiin kahlaamalla rantavedessä, mutta merkkejä paaluvarusuksesta ei havaittu. Ainoa todennäköisesti paaluvarustukseen liittyvä havainto oli piispanlinnan länsipuolella parin metrin päässä rannasta, jossa kaksi paalua pilkistää hieman veden yläpuolelle. Paalut
ovat aivan vierekkäin ja niiden halkaisija on noin 10 cm. Tässä kohtaa vettä on vain muutamia kymmeniä senttejä. |
| metsakeskus.202010037 |
853 |
Pähkinämäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
243520.00000000 |
6712630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010037 |
Aina vuoteen 1987 Kaarinaan kuulunut osa Ravattulan kylää, josta nykyisestä Turun kaupunginrajasta n. 100- 250 m lounaaseen on löytynyt kivikauteen ajoittuva asuinpaikka. Se havaittiin sähkölinjojen pylväs- ja haruskuoppien kaivuun yhteydessä v. 1990. Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella etelä-kaakkoon viettävällä rinteellä, sekä Vanhan Ravattulantien eteläpuolella (pellolla) että sen pohjoispuolella (metsän puolella, jossa on vanha hiekkakuoppa). Löydöt koostuivat kivilaji- ja kvartsi-iskoksista sekä keramiikasta. Asuinpaikka jatkuu myös lännen suuntaan, josta tien leikkauksessa on v. 1997 löydetty pari keramiikan palaa alueella, jossa aiemmin oli havaittu myös lieden jäänteitä. Löytökohdat sijoittuvat n. 20-28 m korkeuskäyrien välille, n. 70-80 m matkalle etelästä pohjoiseen ja ainakin 120-140 m länsi-itäsuunnassa. Maaperä on hiekkapitoista, sekä hienompaa ja toisaalta kiviä sisältävää moreenia. Todennäköisimmin muinaisjäännös edelleen länteen - luoteeseen. V. 2004 tien pohjoispuolista aluetta koekaivettin ulkoilureitin linjaamiseksi. Vanhan hiekkakuopan itäpuolelta havaittiin asuinpaikkalöytöjä viela n. 15 m etäisyydelle saakka. Ulkoilureitti sijoitettiin tämän koillispuolelle. Pohjoisempana olevan terassimaisen maastokumpareen kohdalta, tiestä n. 90-100 m, tavattiin kuitenkin uudelleen asuinpaikkalöytöjä korkeammalta (n. 32-33 m mpy.) maastokohdalta. N. 75 m Ravattulantieltä löytyi koekuopasta ilmeisesti myöhäisrautakautinen vyönsolki irtolöytönä. Heti asuinpaikka-alueen länsipuolella on kaksi tutkittua kansainvaellusajan hautaröykkiötä (tien eteläpuolella piha-alueella ja metsässä tien pohjoispuolelle (ks. kohde 853010047 Pähkinämäki Pompo ja Kankare).
Kesän 2008 koekaivauksissa alueella todettiin neljä löytökohtaa. Kahdessa paikassa löydöt viittaavat joko esihistorialliseen hautapaikkaan tai asuinpaikkaan. Lisäksi on kaksi vallimaista muodostumaa, jotka voidaan tulkita asuinpaikoiksi. Kaikki edellä mainitut löytökohteet ovat alueella olevan hautaröykkiön ympärillä.
Röykkiö pohjoispuolelta löytyi tuulenkaadosta saviastian paloja, mistä päätellen asuinpaikka-alue jatkuu tänne asti. |
| metsakeskus.202010037 |
853 |
Pähkinämäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
243520.00000000 |
6712630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.202010037 |
Aina vuoteen 1987 Kaarinaan kuulunut osa Ravattulan kylää, josta nykyisestä Turun kaupunginrajasta n. 100- 250 m lounaaseen on löytynyt kivikauteen ajoittuva asuinpaikka. Se havaittiin sähkölinjojen pylväs- ja haruskuoppien kaivuun yhteydessä v. 1990. Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella etelä-kaakkoon viettävällä rinteellä, sekä Vanhan Ravattulantien eteläpuolella (pellolla) että sen pohjoispuolella (metsän puolella, jossa on vanha hiekkakuoppa). Löydöt koostuivat kivilaji- ja kvartsi-iskoksista sekä keramiikasta. Asuinpaikka jatkuu myös lännen suuntaan, josta tien leikkauksessa on v. 1997 löydetty pari keramiikan palaa alueella, jossa aiemmin oli havaittu myös lieden jäänteitä. Löytökohdat sijoittuvat n. 20-28 m korkeuskäyrien välille, n. 70-80 m matkalle etelästä pohjoiseen ja ainakin 120-140 m länsi-itäsuunnassa. Maaperä on hiekkapitoista, sekä hienompaa ja toisaalta kiviä sisältävää moreenia. Todennäköisimmin muinaisjäännös edelleen länteen - luoteeseen. V. 2004 tien pohjoispuolista aluetta koekaivettin ulkoilureitin linjaamiseksi. Vanhan hiekkakuopan itäpuolelta havaittiin asuinpaikkalöytöjä viela n. 15 m etäisyydelle saakka. Ulkoilureitti sijoitettiin tämän koillispuolelle. Pohjoisempana olevan terassimaisen maastokumpareen kohdalta, tiestä n. 90-100 m, tavattiin kuitenkin uudelleen asuinpaikkalöytöjä korkeammalta (n. 32-33 m mpy.) maastokohdalta. N. 75 m Ravattulantieltä löytyi koekuopasta ilmeisesti myöhäisrautakautinen vyönsolki irtolöytönä. Heti asuinpaikka-alueen länsipuolella on kaksi tutkittua kansainvaellusajan hautaröykkiötä (tien eteläpuolella piha-alueella ja metsässä tien pohjoispuolelle (ks. kohde 853010047 Pähkinämäki Pompo ja Kankare).
Kesän 2008 koekaivauksissa alueella todettiin neljä löytökohtaa. Kahdessa paikassa löydöt viittaavat joko esihistorialliseen hautapaikkaan tai asuinpaikkaan. Lisäksi on kaksi vallimaista muodostumaa, jotka voidaan tulkita asuinpaikoiksi. Kaikki edellä mainitut löytökohteet ovat alueella olevan hautaröykkiön ympärillä.
Röykkiö pohjoispuolelta löytyi tuulenkaadosta saviastian paloja, mistä päätellen asuinpaikka-alue jatkuu tänne asti. |
| metsakeskus.204010001 |
204 |
Tyynelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595776.61400000 |
6967423.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.204010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Maarianvaaran tienristeyksestä noin 2,5 km etelään, Mietunlampeen idästä laskevan Suojoen kaakkoispuolella, lammesta noin 350 m päässä. Asuinpaikka-alue on matalaa hiekkaniemekettä Suojoenvarsiniityn reunassa. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11004 |
27000 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12002 |
13216 |
11004 |
27000 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11040 |
27000 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12002 |
13216 |
11040 |
27000 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27011 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27011 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11010 |
27000 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12002 |
13216 |
11010 |
27000 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27013 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010002 |
205 |
Äkälänniemi |
10002 |
12002 |
13216 |
11033 |
27013 |
538413.15400000 |
7122497.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010002 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin linnasta noin 3 km itään, Nuasjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla. Kajaaninjoen suu on noin 400 metriä kohteesta länteen. Äkälänniemi kasvaa pääosin kosteahkoa kuusivaltaista kangasta, mutta sen eteläpää muodostaa kumpareen, joka on kuivahkoa mäntykangasta. Maaperä on hiekkamoreenia. Vuosina 1982 ja 1983 tehdyissä kaivauksissa (Nieminen 1982 ja 1983) paikalta löytyi radiohiiliajoitusten perusteella mesoliittiseen kivikauteen ajoittuva asuinpaikka ja 400-100 eaa ajoittuva raudanvalmistuspaikka, joka on Suomen vanhimpia. Mesoliittisiin löytöihin kuuluu myös punamultahauta, josta löydetty säilyneenä hammaskiillettä. Kaivausraportissa todetaan, että muinaisjäännösalue keskittyy eteläpään lakitasanteelle ja se on lähes kokonaan tutkittu, mutta löytöalue jatkuu vielä kohteen itä- eteläpuolella. Kaivauksissa löydetty tyypiltään mahdollisesti nelikulmainen kivetty liesi on radiohiiliajoitettu keskiajalle. |
| metsakeskus.205010003 |
205 |
Tuomaala 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541651.83700000 |
7126935.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010003 |
Asuinpaikka sijaitsee kuluntalahden luoteiskulmassa, Särämänjoesta noin 400 m itään ja Tuomaalan talosta noin 200 m länteen. Asuinpaikka-alue on hiekkaista peltoa. Löydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta. |
| metsakeskus.205010004 |
205 |
Rehjansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541551.89200000 |
7121197.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Rehjan selän länsiosassa olevan Rehjansaaren etelärannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta kahdesta eri kohtaa |
| metsakeskus.205010006 |
205 |
Myllyniemi 2 |
10002 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
522979.37300000 |
7121217.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010006 |
Kohde sijaitsee Oulujärven Vuoreslahteen laskevan Vuoresjoen länsirannalla, maantiesillasta noin 440 m etelään, pienessä sekametsää kasvavassa niemekkeessä törmän päällä. Maan ja kiven sekainen kumpu on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan noin 50 cm. Alue on hiekkaperäistä kangasta. |
| metsakeskus.205010007 |
205 |
Heikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522979.41200000 |
7109422.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Mainuanjärven länsiosassa olevan Mainulanniemen etelärannalla, hiekkaiselta peltorinteeltä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta. |
| metsakeskus.205010008 |
205 |
Kontiosaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
532782.00000000 |
7124386.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010008 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Kohde sijaitsee Kontiosaari nimisellä niemellä Kajaaninjoen pohjoispuolella noin kolme kilometriä Kajaanin linnasta länteen. Pyyntikuopat sijaitsevat noin 250 metriä pitkällä pohjois-etelä suuntaisella alueella Kontiosaarentien itäpuolella. Aiemmin kuoppia tunnettiin 13 kpl, mutta vuoden 2016 inventoinnissa niitä löydettiin 5 kpl lisää. Alue on kuivahkoa mäntykangasta, jonka läpi kulkee voimalinja. Voimalinjan kohdalta on otettu useasta kohti hiekkaa ja mahdollisesti muutamia pyyntikuoppia on tuhoutunut siinä yhteydessä. Linjan kohdalla kasvaa tiheää vesakkoa, horsmikkoa ja ruohoa, joten havaintojen teko siinä oli mahdotonta.
Aiemmin tunnetut kuopat oli merkitty puupaaluilla, jossa oli kuopan numero. Numeroituja paaluja oli 13, näistä löydettiin muuta paitsi numero 4, joka on joko tuhoutunut tai sitten se oli tiheän kasvuston peittämä. Inventoinnissa ei käynyt selville kuka kuopat oli merkinnyt. Kainuun museon maakunta-arkeologi Esa Suominen ei tiennyt kuoppien merkinnästä, hän oli tosin ollut sähköyhtiön edustajan kanssa niitä mittaamassa tarkkuus-gps laitteella pari vuotta aiemmin. Mahdollisesti kuopat ovat yhtiön merkitsemiä. Kuopat ovat selvästi erottuvia, niiden halkaisija on noin 3-5 metriä ja syvyys noin metri. Inventoinnissa löytyneet kuopat sijaitsevat aiemmin tunnettujen pyyntikuoppien itäpuolella (3 kpl) ja eteläpäässä (2 kpl). Eteläisimmät kuopat ovat noin 25 metriä pellon reunasta pohjoiseen, pohjoisin kuoppa alle 10 metriä Kontiosaarentiestä itään.
Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu havaittuihin pyyntikuoppiin, aiempi rajaus muuttui siten, että siihen sisältyy vuonna 2016 havaitut kuopat, lisäksi aluetta on kavennettu hieman länsiosaltaan. Vuoden 2016 inventoinnissa löydettyjä kuoppia ei ole merkitty paaluilla ja numeroilla maastoon. |
| metsakeskus.205010009 |
205 |
Karankalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536656.00000000 |
7117229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010009 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, se sijaitsee Kajaanin keskustasta noin 6 km etelään, 200 metriä Sotkamontien eteläpuolella ja noin 40 metriä Karanganlahdentiestä itään. Kuoppa on itään, kohti jokiuomaa, viettävässä rinteessä. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta.
Kohteen koordinaatit muinaisjäännösrekisterissä osoittivat noin 70 metriä lounaaseen itse kuopasta. Kuoppa kuitenkin löytyi inventoinnissa koordinaattivirheestä huolimatta. Koordinaatit on nyt korjattu. Kuoppa on halkaisijaltaan noin kolme metriä ja siinä on matalat vallit, syvyys on vajaa metri. Kuopassa ei ollut juurikaan huuhtoutumiskerrosta, joka voi viitata sen nuorehkoon ikään. Muita kuoppia ei rinteessä havaittu, sitä tarkasteltiin noin 100 metriä suuntaansa. Kyseessä ei todennäköisesti ole pyyntikuoppa, vaan kuoppa on kaivettu muussa tarkoituksessa ja oikeampi luokittelu olisi maarakenteet/kuopat. Kuopan luonne voisi selvitä kaivaustutkimuksella. |
| metsakeskus.205010010 |
205 |
Sivolanniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523299.21500000 |
7127755.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010010 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Sivolanniemen talosta noin 350 m itään, hiekkakankaalla, noin 20 m taloon vievästä tiestä etelään. Pyyntikuopat ovat noin 40 m päässä toisistaan. Kuoppien halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 80 cm. |
| metsakeskus.205010011 |
205 |
Särämäjoensuu |
10002 |
12016 |
13172 |
11004 |
27000 |
541611.85200000 |
7126495.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010011 |
Mahdollinen raudansulatuspaikka sijaitsee Kuluntalahden luoteisosassa olevan Sivolanniemen länsityvellä, Särämänjoen suusta noin 300 m itään. Alue on yhteismaana olevaa ranta-aluetta: Rantavedessä on runsaasti rautakuonaa. |
| metsakeskus.205010012 |
205 |
Tuomaala |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
542266.59100000 |
7127132.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010012 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kuluntalahden seisakkeelta noin 400 m kaakkoon ja Tuomaalan talosta noin 300 m koilliseen, hiekkaisella mäntykankaalla muinaisrannan törmän päällä useina peräkkäisinä riveinä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 4-10 m ja syvyydeltään 50-120 cm. |
| metsakeskus.205010013 |
205 |
Pieni-Nurmela |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
541923.00000000 |
7127314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010013 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kuluntalahden seisakkeelta noin 250 m eteläkaakkoon, Sotkamon maantien eteläpuolella, hiekkakankaalla, yksityistien ja sähkölinjan välisellä alueella. Pyyntikuopan halkaisija on noin 7 m ja syvyys noin 2 m.
Lidar 5p -korkeusmallissa näkyy yllä mainitusta pyyntikuopasta n. 35 m luoteeseen mahdollinen toinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.205010014 |
205 |
Myllyniemi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
523009.35800000 |
7120898.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010014 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Oulujärven Vuoreslahteen laskevan Vuoresjoen länsirannalla, sen ja Myllypuron välisen Myllyniemen kärjessä, maantiesillasta noin 600 m etelään, mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 2-6 m ja syvyydeltään 50 - 100 cm.
Niemen kärjessä (ETRS-TM35FIN x= 7120874, y= 523674), rantaan vievästä tiestä noin 10 m päässä on erittäin hyvin säilynyt tervahauta. Sen halkaisija on noin 12 m ja syvyys noin 2 m. Tervahaudan ympärillä on noin 3 m leveä, yhtenäinen valli. Tervahaudan lasku-uoma on lounaaseen päin. |
| metsakeskus.205010014 |
205 |
Myllyniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
523009.35800000 |
7120898.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010014 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Oulujärven Vuoreslahteen laskevan Vuoresjoen länsirannalla, sen ja Myllypuron välisen Myllyniemen kärjessä, maantiesillasta noin 600 m etelään, mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 2-6 m ja syvyydeltään 50 - 100 cm.
Niemen kärjessä (ETRS-TM35FIN x= 7120874, y= 523674), rantaan vievästä tiestä noin 10 m päässä on erittäin hyvin säilynyt tervahauta. Sen halkaisija on noin 12 m ja syvyys noin 2 m. Tervahaudan ympärillä on noin 3 m leveä, yhtenäinen valli. Tervahaudan lasku-uoma on lounaaseen päin. |
| metsakeskus.205010014 |
205 |
Myllyniemi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
523009.35800000 |
7120898.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010014 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Oulujärven Vuoreslahteen laskevan Vuoresjoen länsirannalla, sen ja Myllypuron välisen Myllyniemen kärjessä, maantiesillasta noin 600 m etelään, mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 2-6 m ja syvyydeltään 50 - 100 cm.
Niemen kärjessä (ETRS-TM35FIN x= 7120874, y= 523674), rantaan vievästä tiestä noin 10 m päässä on erittäin hyvin säilynyt tervahauta. Sen halkaisija on noin 12 m ja syvyys noin 2 m. Tervahaudan ympärillä on noin 3 m leveä, yhtenäinen valli. Tervahaudan lasku-uoma on lounaaseen päin. |
| metsakeskus.205010014 |
205 |
Myllyniemi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
523009.35800000 |
7120898.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010014 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Oulujärven Vuoreslahteen laskevan Vuoresjoen länsirannalla, sen ja Myllypuron välisen Myllyniemen kärjessä, maantiesillasta noin 600 m etelään, mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 2-6 m ja syvyydeltään 50 - 100 cm.
Niemen kärjessä (ETRS-TM35FIN x= 7120874, y= 523674), rantaan vievästä tiestä noin 10 m päässä on erittäin hyvin säilynyt tervahauta. Sen halkaisija on noin 12 m ja syvyys noin 2 m. Tervahaudan ympärillä on noin 3 m leveä, yhtenäinen valli. Tervahaudan lasku-uoma on lounaaseen päin. |
| metsakeskus.205010015 |
205 |
Pörösenhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541212.03400000 |
7120078.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Rehjanselän länsirannalla ja Venäänniemen itärannalla, Pörösenhiekka -nimisen niemenkärjen pohjoispuolisessa lahdelmassa. Asuinpaikka-alue on melko alavaa ja kosteaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta tai -vedestä. |
| metsakeskus.205010017 |
205 |
Pikkuhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543456.10800000 |
7126076.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010017 |
Asuinpaikka sijiaitsee Kuluntalahden itärannalla, Pikkuhiekka -nimisen lahdekkeen kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.205010018 |
205 |
Pukkisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539052.90000000 |
7122247.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010018 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 0,5 km i Äkälänniemestä itäkaakkoon, lähellä Kajaaninjoen niskaa olevan Pukkisaaren länsirannalla. Maaperä saaressa on kivistä hietikkoa, ja paikalla kasvaa melko rehevää sekametsää. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta ja rantapolun kohdalta. |
| metsakeskus.205010019 |
205 |
Kesäniemi Uimala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537059.00000000 |
7122314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010019 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Kohde sijaitsee yleisellä uimarannalla Kajaanin keskustan itäpuolella Kajaaninjoen etelärannalla. Vuoden 1984 tarkastuksessa paikalta oli löytynyt 6 kpl kvartsi-iskoksia ja kvartsiydin niemen pohjoiskärjestä ja 5 kvartsi-iskosta niemen länsirannalta. Tarkastuksen yhteydessä oli havaittu myös likaantunutta ja palanutta maata noin 40 cm vahvuinen kerros.
Niemi on kärjestään erosion syömä ja melko kapea, noin 4-5 metriä. Maaperä on kivikkoinen ja vedenpinnan vaihtelut sekä aallot ovat syöneet niemeä molemmin puolin. Niemen tyviosa on leveämpi ja hiekkaisempi. Maasto on melko kulunutta johtuen voimakkaasta käytöstä. Koko niemen alueella vaikuttaisi kuitenkin olevan vielä koskemattomia maakerroksia ja asuinpaikan olemassa olo sekä laajuus olisi selvitettävä koekaivauksella. Vuoden 2016 inventoinnin yhteydessä ei havaittu löytöjä. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu vuoden 1983 tarkastuksen löytöpaikkoihin ja vuoden 2016 havaintoihin. |
| metsakeskus.205010021 |
205 |
Pyörre 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537453.54400000 |
7122447.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010021 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Se sijaitsee Kajaaninjoen Petäisenniskassa, heti Kajaanin ohitustien pohjoispuolella, kaksi kilometriä Kajaanin linnasta itään. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee entisen kosken rannalla. Alue on kivistä hiekkamoreenia joka kasvaa kuivahkoa mäntykangasta. Inventoinnin yhteydessä ei havaittu löytöjä.
Vuoden 1983 (Nieminen 1983) tarkastuksessa niemen kärjestä oli löytynyt kvartsi-iskoksia ja –ytimiä sekä merkkejä likamaakerroksista. Vuoden 1984 koekaivaukselta oli tullut esiin melko vähän löytöjä, mutta mahdollista likamaata ja palaneita kiviä oli kuitenkin havaittu (Suominen 1984). Kohde vaikuttaa sijaintinsa puolesta kuitenkin melko potentiaaliselta ja siellä olisi tarpeen suorittaa jatkotutkimuksia muinaisjäännöksen laajuuden ja säilyneisyyden toteamiseksi. Aluerajausta hieman tarkennettiin poistamalla pohjoispäästä järveen ulottunut osuus. |
| metsakeskus.205010023 |
205 |
Venäänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
540812.19800000 |
7119198.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Rehjanselän länsirannalla olevalla Venäänniemellä., Hepohiekan talosta noin 350 m pohjoisluoteeseen, jjärven rannasta noin 500 m:n päässä. ja Hetekorpeen ja Varvikonkaarteeseen johtavan metsäautotien varressa, itään viettävällä rinteellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsäautotien ja ojan penkoista noin 150 m:n matkalta. |
| metsakeskus.205010024 |
205 |
Onnen ja autuuden saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537533.51100000 |
7122217.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Kajaanin rautatieasemalta noin 1,8 km itäkoilliseen, Kajaaninjoen Petäiskoskessa, Petäisensaaren eteläpuolella olevassa noin 35 x 25 m kooltaan olevassa saaressa.Saaren rannat ovat varsinkin idässä ja eteläsä melko jyrkät, vedenpinnan nosto on selvästi syönyt rantoja. Saaren laki on tasainen. Saaressa kasvaa pääasiassa mäntyä, mutta jonkin verran myös lehtipuita. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.205500002 |
205 |
Mainua Ahvenlampi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
542020.68500000 |
7128646.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.205500002 |
Ahvenlammen rannalla kerrotaan olevan röykkiö hyvän kala-apajan kohdalla. |
| metsakeskus.208000025 |
208 |
Jyrynkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
356780.22700000 |
7114951.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208000025 |
Kohde sijaitsee Siiponjoen pohjoisrannalla Jyrynkankaalla, joka on kivikkoinenmäntyä ja kuusta kasvava moreenikangas. Kankaan laen itäreunassa on soikea röykkiö, jonka kaakkoispäässä on matala kuopanne. Röykkiön koko on 5 x 4 m, korkeus 0,4 m. Röykkiö on kasattu päänkokoisista ja sitä pienemmistä mukulakivistä. Röykkiön koillispään yli on tehty aikanaan latu-ura, mutta se ei ole juurikaan vahingoittanut röykkiötä. Noin 5 metriä luoteeseen röykkiöstä maanpinta oli rikkoutunut ja siitä on löydetty tulen rapauttamia kiviä ja kvartsi-iskoksia (KM 27290). |
| metsakeskus.208010002 |
208 |
Kourinkalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
347661.86300000 |
7122458.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010002 |
Kohde sijaitsee soiden ympäröimän Kourinjärven itäpuolella kallion laella. Kehämäinen röykkiö on halkaisijaltaan noin 10 m ja se on koottu keskuskiven ympärille. Kehän leveys on 3–4 m ja korkeus runsas metri. Kehän luoteisosaa on kaiveltu.
2025: Kohteen sijaintia ja aluerajausta on tarkennettu 5p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.208010007 |
208 |
Möykkälänkalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
347844.81500000 |
7115409.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010007 |
Kohde sijaitsee Haarainjärven itäpuolella Siiponjoesta 700 m lounaaseen soiden ympäröimän kallion laella. Sammaleen peittämän röykkiön halkaisija on noin 10 m ja korkeus noin 70 cm. Keskellä erottuu kuoppa. |
| metsakeskus.208010008 |
208 |
Huhtakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
358619.45200000 |
7123676.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010008 |
Kohde sijaitsee Kalajoesta noin kilometri pohjoiseen, Tyngästä Taluskylään johtavan tien pohjoispuolella kallioisen kankaan lounaisreunassa. Paikalla on kolme röykkiötä noin 100 m:n matkalla. Kalliopohjalle ladotut röykkiöt ovat matalia ja rajat epämääräisiä. Rauhoitustauluista piittaamatta röykkiöitä on kaiveltu.
Vuoden 2015 inventointihavainnot: Paikalla havaittiin peruskartalle merkityistä röykkiöistä kaksi pohjoisinta. Ihan tien vierellä on röykkiömäistä isoistakin kivistä koostuvaa kivikkoa, joiden kohdalle on peruskartalle merkitty muinaisjäännösmerkki, mutta kohdalta ei tunnistettu esihistoriallista röykkiötä ja kolmannesta röykkiöstä ei havaittu merkkejä muualtakaan kallioalueelta. Vuoden 2003 inventointiraportissa ilmoitetut kahden pohjoisimman röykkiöiden GPS-koordinaatit täsmäävät peruskartan muinaisjäännösmerkintöjen kanssa, mutta eteläisin röykkiö sijaitsisi ilmoitettujen koordinaattien mukaan n. 25 m tiestä ja n. 20 m keskimmäisestä röykkiöstä itään.
Pohjoisempi röykkiö 1 koostuu nykymuodossaan n. 1,5 m laajasta ja n. 50 cm syvästä kuopasta, ja sen reunoilla olevasta n. 0,5 m leveästä vallista ja kuopan länsipuolella useiden metrien alueella irtonaisista n. 10-30 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä. Alkuperäistä rakennetta on vaikea päätellä. Eteläisempi röykkiö 2 on noin 3 x 1,5 m, koostuu yhdestä hajanaisesta kivikerrasta, kivet n. 10- 30 cm halkaisijoiltaan. Rakennetta on ehkä jossain vaiheessa kaiveltu tai kiviä ainakin liikuteltu, mutta todennäköisesti myös puun juuret (ja routa) ovat siirtäneet kiviä.
Röykkiöiden kohdalla on rahoitustaulut. Kohde on merkitty peruskartalle nimekkeellä ”Muinaishauta”. |
| metsakeskus.208010016 |
208 |
Hangasräme Jättiläiskangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
351942.14400000 |
7122683.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010016 |
Kohde sijaitsee soiden ympäröimän kalliokkokankaan itälaidan kaakkoispäässä. Paikalla on kaksi röykkiötä noin 8 metrin päässä toisistaan.
Suuremman, osin kaivellun halkaisija on 12 m ja korkeus 1,2 m. Röykkiön keskellä on kalliopohjaan ulottuva kuoppa. Röykkiö ladottu säännöllisesti noin 20-60 cm kokoisista kivistä. Myös kehävallin lounaisosassa on kaksi noin metrin kokoista ja 0,5 metriä syvää kuoppaa, joiden kuuluminen rakenteeseen on epävarma (syntyneet kaivelun tuloksena?)
Pienempi röykiö on rakenteeltaan keskuskivellinen, halkaisija on noin 5 m ja korkeus 0,4 m (keskuskiven kohdalla matalampi). Kasattu noin 10-30 cm kokoisista kivistä. |
| metsakeskus.208010016 |
208 |
Hangasräme Jättiläiskangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
351942.14400000 |
7122683.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010016 |
Kohde sijaitsee soiden ympäröimän kalliokkokankaan itälaidan kaakkoispäässä. Paikalla on kaksi röykkiötä noin 8 metrin päässä toisistaan.
Suuremman, osin kaivellun halkaisija on 12 m ja korkeus 1,2 m. Röykkiön keskellä on kalliopohjaan ulottuva kuoppa. Röykkiö ladottu säännöllisesti noin 20-60 cm kokoisista kivistä. Myös kehävallin lounaisosassa on kaksi noin metrin kokoista ja 0,5 metriä syvää kuoppaa, joiden kuuluminen rakenteeseen on epävarma (syntyneet kaivelun tuloksena?)
Pienempi röykiö on rakenteeltaan keskuskivellinen, halkaisija on noin 5 m ja korkeus 0,4 m (keskuskiven kohdalla matalampi). Kasattu noin 10-30 cm kokoisista kivistä. |
| metsakeskus.208010017 |
208 |
Haminakallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
359967.00000000 |
7135487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010017 |
Kohde sijaitsee Vasannavan viljelysmaa-alueesta noin 2 km kaakkoon, Mehtäkylästä Vasankariin johtavan tien eteläpuolella, palteisen kallioalueen luoteisreunassa. Vuoden 1975 tarkastuskertomuksessa kohteesta tunnettiin vain yksi röykkiö (Röykkiö 1), ja sen sijainti oli määritetty virheellisesti.
Kohteessa on neljä pitkäröykkiötä, joista yksi (röykkiö 4) on keskeneräinen tai osin purettu. Röykkiöillä on yhteisiä piirteitä: Ne on rakennettu kalliopohjalle, pienialaisten pahtojen jyrkemmille pohjois-/koillisreunoille. Ne ovat kaikki kapeita ja pitkiä, ns. pitkäröykkiöitä. Röykkiöt ovat matalia ja niissä on vain paikoin useampia kivikertoja ja monessa kohdin niiden sisälläkin on paljasta kalliopintaa. Tässä mielessä ne ovat ikään kuin röykkiöiden ja latomusten sekamuotoja. Kivikertoja on pääosin 1–2, vain joissakin kohdin 3 kivikertaa. Röykkiöt on rakennettu keskimäärin halkaisijaltaan 30–40 cm kokoisista kivistä.
Ainakin röykkiöissä 2 ja 4 röykkiön alla on kallion halkeamia ja onkaloita, jotka on täytetty kivillä. Kiviä on siis eniten halkeamien kohdalla, ja kalliopohjaisissa kohdissa vain harvakseltaan tai ei ollenkaan.
Kaikki röykkiöt sijaitsevat halkaisijaltaan 100 metrin alueella. Röykkiöiden väliset etäisyydet ovat pisimmillään 90 metriä (1 ja 4) ja lyhimmillään noin 40 metriä (3 ja 4)Röykkiöt 1 ja 2 sijaitsevat alemmalla tasolla, noin 40 m mpy, ja röykkiöt 3 ja 4 ylemmällä tasolla 42,5 m mpy korkeuskäyrän yläpuolella, arviolta noin 43–44 m mpy korkeudella.
Alue on muodoiltaan pienimuotoista ja rikkonaista kalliota. Valtapuuna on mänty. Kallioiden laet ovat jäkälän peitossa ja kallioiden välit kosteaa mäntyvaltaista metsää.
Röykkiö 1 on 9 metriä pitkä ja 2–3 metriä leveä. Röykkiö 2 on 10 metriä pitkä ja 2–2,5 metriä leveä. Röykkiö 3 on 9 metriä pitkä ja 2–2,5 metriä leveä. Hajanaisesti kivetty röykkiö 4 on 14 metriä pitkä ja vaihtelevasti 2–3 metriä leveä. Röykkiöille on mitattu koordinaatit vuosien 2011 ja 2014 tutkimuksissa. |
| metsakeskus.208010017 |
208 |
Haminakallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
359967.00000000 |
7135487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010017 |
Kohde sijaitsee Vasannavan viljelysmaa-alueesta noin 2 km kaakkoon, Mehtäkylästä Vasankariin johtavan tien eteläpuolella, palteisen kallioalueen luoteisreunassa. Vuoden 1975 tarkastuskertomuksessa kohteesta tunnettiin vain yksi röykkiö (Röykkiö 1), ja sen sijainti oli määritetty virheellisesti.
Kohteessa on neljä pitkäröykkiötä, joista yksi (röykkiö 4) on keskeneräinen tai osin purettu. Röykkiöillä on yhteisiä piirteitä: Ne on rakennettu kalliopohjalle, pienialaisten pahtojen jyrkemmille pohjois-/koillisreunoille. Ne ovat kaikki kapeita ja pitkiä, ns. pitkäröykkiöitä. Röykkiöt ovat matalia ja niissä on vain paikoin useampia kivikertoja ja monessa kohdin niiden sisälläkin on paljasta kalliopintaa. Tässä mielessä ne ovat ikään kuin röykkiöiden ja latomusten sekamuotoja. Kivikertoja on pääosin 1–2, vain joissakin kohdin 3 kivikertaa. Röykkiöt on rakennettu keskimäärin halkaisijaltaan 30–40 cm kokoisista kivistä.
Ainakin röykkiöissä 2 ja 4 röykkiön alla on kallion halkeamia ja onkaloita, jotka on täytetty kivillä. Kiviä on siis eniten halkeamien kohdalla, ja kalliopohjaisissa kohdissa vain harvakseltaan tai ei ollenkaan.
Kaikki röykkiöt sijaitsevat halkaisijaltaan 100 metrin alueella. Röykkiöiden väliset etäisyydet ovat pisimmillään 90 metriä (1 ja 4) ja lyhimmillään noin 40 metriä (3 ja 4)Röykkiöt 1 ja 2 sijaitsevat alemmalla tasolla, noin 40 m mpy, ja röykkiöt 3 ja 4 ylemmällä tasolla 42,5 m mpy korkeuskäyrän yläpuolella, arviolta noin 43–44 m mpy korkeudella.
Alue on muodoiltaan pienimuotoista ja rikkonaista kalliota. Valtapuuna on mänty. Kallioiden laet ovat jäkälän peitossa ja kallioiden välit kosteaa mäntyvaltaista metsää.
Röykkiö 1 on 9 metriä pitkä ja 2–3 metriä leveä. Röykkiö 2 on 10 metriä pitkä ja 2–2,5 metriä leveä. Röykkiö 3 on 9 metriä pitkä ja 2–2,5 metriä leveä. Hajanaisesti kivetty röykkiö 4 on 14 metriä pitkä ja vaihtelevasti 2–3 metriä leveä. Röykkiöille on mitattu koordinaatit vuosien 2011 ja 2014 tutkimuksissa. |
| metsakeskus.208010020 |
208 |
Varvaskurunkalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
365244.79100000 |
7125018.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010020 |
Kohde sijaitsee Järvirahka-nimisen suoalueen länsipuolella, Kalajoen kirkolta Taluskylään vievän tien kaakkoispuolella. Paikalla on matala kallioinen kangas, jonka itäreunassa on pyöreä röykkiö, halkaisijaltaan noin 5 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Röykkiön pohjoisosassa erottuu kaivelun jälkiä.
Vuoden 2015 inventointitiedot: Röykkiötä on muutettu viime tarkastuksen jälkeen siten, että sen pohjoisreunalle on rakennettu vallia. Ympäristön tarkastuksessa ei havaittu uusia rakenteita tai asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Alueen kallioilla on useita eri tavoin koottuja rajamerkkejä, jotka kaikki sijaitsevat nykyisillä rajalinjoilla. |
| metsakeskus.208010021 |
208 |
Ketunhiedat |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
354690.07500000 |
7110702.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010021 |
Kohde sijaitsee Mökkiperän länsipuolisen Lähdenevan eteläpuolisten hietakaartojen pohjoislaidalla lähellä lääninrajaa. Paikalta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä asbestisekoitteista ns. Pöljän keramiikkaa (KM 26085:1–95). Kysymyksessä on kivikauden lopulle ajoittuva asuinpaikka, joka on aikoinaan sijainnut meren rannalla.
Vuoden 2012 inventoinnissa todettiin, että koekaivauksin tutkitulla asuinpaikan alueella on n. 50 m halkaisijaltaan oleva hiekkakuoppa, jonka leikkauksessa havaittiin kvartseja, kuopan länsireunalla punaista palanutta maata ja pohjoisreunalla palaneita kiviä. Kvartseja esiintyy myös hiekkakuopan pohjoispuolisella metsätiellä, idässä rämeen reunaan asti. Kvartsit jätettiin paikoilleen. Asuinpaikasta länteen jatkuvan metsätien reunoilta avonaisista maanpinnan kohdista tai hiekkakuopan lounais- ja eteläpuolisten alueiden tarkastuksessa ei löydetty maanpinnalla havaittavia merkkejä esihistoriasta. Hiekkakuopasta vajaan 100 metrin etäisyydeltä luoteesta ja 200 metrin etäisyydeltä lännestä on myös tehty havaintoja esihistoriallisesta toiminnasta. |
| metsakeskus.208010027 |
208 |
Hietakangas SW |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
358492.51900000 |
7121083.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010027 |
Kohde sijaitsee Kalajoesta noin 1,3 km etelään. Peruskartalle kohde on merkitty "muinaishautana". Kysymyksessä on kalliolla oleva luontainen kivikko, jossa erottuu kaksi laajahkoa kuoppaa. Vieressä on kekomainen kivikasa, jonka halkaisija on noin 1 m. Kohde lienee historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.208010028 |
208 |
Vuorenmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
359931.93600000 |
7120825.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010028 |
Pitkänomainen röykkiö sijaitsee Kalajoen Niskakoskesta noin 2 km eteläkaakkoon, Rouniojan itäpuolella. Paikka on kallioinen mäki, jonka erottaa joesta alava viljelysmaa. Mäen keskimmäisen kallion korkeimman kohdan itäreunalla on koillis–lounais-suuntainen kiviladelma, jonka pituus on noin 10 m ja leveys 2,5 m, korkeutta röykkiöllä on 30–40 cm.
Kohde on ehjä ja edustava. Se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuoden 2015 inventointihavainnot: Kohde on ennallaan. Kohde on merkitty peruskartalle nimikkeellä "Röykkiö". |
| metsakeskus.208010029 |
208 |
Puumaa NNE |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
359155.24100000 |
7124306.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010029 |
Kohde sijaitsee Kalajoen Niskakoskesta vajaat 2 km pohjoiseen, Isomäen itäpuolella olevan kallioisen kankaan kaakkoispäässä. Kallion reunalla, sen laelta itäkaakkoon on epäsäännöllinen, pyöreähkö ja matala röykkiö, halkaisijaltaan noin 4 m. |
| metsakeskus.208010030 |
208 |
Loopinkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
360366.74500000 |
7125589.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010030 |
Kohde sijaitsee noin 4 km Kalajoen Käännänkoskesta pohjoisluoteeseen Loopinkankaan lounaislaidalla laajahkon luode-kaakkosuuntaisen niemekkeen luoteispäässä olevalla kalliotasanteella runsaat 5 metriä länsipuolella avautuvaa peltoaukeaa korkeammalla.
Loivasti länteen laskevalla jäkälaisellä ja muutamia petäjiä kasvavalla kalliolla on luode-kaakkosuuntainen useasta kivkerrasta kottu pitkä röykkiö. Sen pituus on noin 15 metriä, leveys 2,5-3 metriä ja korkeus noin 30-50 cm. Noin pääkokoisista tai hieman suuremista kivistä kootun röykkiön luoteispäässä on keskimääräisiä röykkiökiviä suurempi kuutiomainen kivi, joka on tuettu asentoonsa yhdellä sen alevalla liuskamaisella kivellä. |
| metsakeskus.208010031 |
208 |
Penttilänkurunkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
361825.16000000 |
7124671.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010031 |
Kohde sijaitsee Kalajoen Niskakoskelta noin 3 km itäkoilliseen, Tyngästä Taluskylään vievän tien ja Kaakkurinevan metsäautotien kulmauksessa. Paikalla on pieni kalliomäki, jonka kaakkoisosassa on pitkänomainen röykkiö, kooltaan noin 7 x 3 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Röykkiön molempia päitä on kaiveltu. |
| metsakeskus.208010032 |
208 |
Ränkky |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
366478.27700000 |
7129525.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010032 |
Kohde sijaitsee Korteojan itäpuolella, Taluskylästä Mehtäkylään johtavan tien länsipuolella, pienellä kalliomäellä. Sen laella on kahden maakiven välissä pahoin kaiveltu ja muodoltaan epämääräinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 5 m ja korkeus noin 0,4 m.
Alavieskan puoleisen Kytölän tuulivoimapuiston inventoinnin yhteydessä tarkastettu kohde oli aiemman inventoinnin (1992) havaintojen mukaisessa tilassa.
Vuoden 2021 inventointihavaintojen mukaan kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.208010033 |
208 |
Pikkuräme SSW |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
366216.38200000 |
7130558.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010033 |
Kohde sijaitsee Korteojan ja Alavieskan rajan välisen peltoaukean itälaidalla, kalliomäen pohjoispään laella. Pitkänomaisen röykkiön koko on noin 10 x 2 m ja korkeutta sillä on 0,4–0,5 m. Kiveystä on kaiveltu kolmesta eri kohdasta.
Vuoden 2015 inventointihavainnot: röykkiö on ennallaan, metsä on ympäristöstä avohakattu ja kasvaa taimikkoa. Kohde on merkitty peruskartalle nimikkeellä "kiviröykkiö". |
| metsakeskus.208010034 |
208 |
Tynnyrikangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
353394.56900000 |
7120172.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010034 |
Kohde sijaitsee Tyngältä Kärkiseen vievän tien länsipuolella korkealla kallioharjanteella näköalapaikalla laen reunassa. Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan 9 m ja korkeudeltaan noin 40 cm. Keskuskuoppa on halkaisijaltaan noin 2 m ja se ulottuu kalliopintaan. Röykkiö on sammalen peitossa. Vuoden 2003 inventoinnissa todettiin, että keskuskuopan kiviä on heitelty kallion laelta alarinteeseen kivikasaksi.
2024: Kohde oli ennallaan. Röykkiön pinnalla kasvaa eri jäkälälajeja, myös kallio on jäkäläpeitteinen. Kallioilla kasvaa harvaa nuorehkoa mäntymetsää. Kohderajausta laajennettiin etelään siten, että koko röykkiö on aluerajauksen sisällä. |
| metsakeskus.208010034 |
208 |
Tynnyrikangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
353394.56900000 |
7120172.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010034 |
Kohde sijaitsee Tyngältä Kärkiseen vievän tien länsipuolella korkealla kallioharjanteella näköalapaikalla laen reunassa. Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan 9 m ja korkeudeltaan noin 40 cm. Keskuskuoppa on halkaisijaltaan noin 2 m ja se ulottuu kalliopintaan. Röykkiö on sammalen peitossa. Vuoden 2003 inventoinnissa todettiin, että keskuskuopan kiviä on heitelty kallion laelta alarinteeseen kivikasaksi.
2024: Kohde oli ennallaan. Röykkiön pinnalla kasvaa eri jäkälälajeja, myös kallio on jäkäläpeitteinen. Kallioilla kasvaa harvaa nuorehkoa mäntymetsää. Kohderajausta laajennettiin etelään siten, että koko röykkiö on aluerajauksen sisällä. |
| metsakeskus.208010035 |
208 |
Viinamäenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
359407.17500000 |
7113630.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010035 |
Kohde sijaitsee runsas km Siiponjoesta etelään Typpö–Himanka-maantien pohjoispuolella, moreenikumpareen laella, vanhalla hakkuualueella. Lähistöllä on avokalliota. Röykkiö on liki nelikulmainen, kooltaan noin 3,5 x 2 m, korkeus 0,3 m. Röykkiö on ladottu isompien kiintokivien luo ja se on jäkälän, sammalen ja ruohon peitossa. |
| metsakeskus.208010036 |
208 |
Jylynkalliot NE |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
366587.21200000 |
7135866.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010036 |
Röykkiö sijaitsee noin 150 m Kalajoen ja Pyhäjoen rajasta lounaaseen, Kauhajärven eteläpuolella laajan kallioalueen pohjoisreunassa. Kallio viettää loivasti pohjoisluoteeseen. Jäkälän peittämä röykkiö on pitkänomainen, laajuudeltaan noin 15 x 2,5 m ja korkeudeltaan 0,2–0,4 m. |
| metsakeskus.208010037 |
208 |
Mäki-Erkin möykkäkalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
347953.77000000 |
7115805.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010037 |
Kohde sijaitsee Haarainjärven koillispuolella, Siiponjoesta noin 600 m lounaaseen soiden ympäröimällä kalliolla. Röykkiö on soikeahko ja halkaisijaltaan noin 8 m, kehämäinen, keskeltä kivetön ja kaivelun seurauksena liki tuhoutunut.
|
| metsakeskus.208010039 |
208 |
Taartinmäki |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
360512.75900000 |
7105543.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010039 |
Kohde sijaitsee Pahkamaan itäpuolella Rautiosta Pahkamaahan johtavan tien pohjoispuolella, kallioisen mäen kaakkoisrinteessä. Rinteen yläosassa, luontaisessa kivikossa, erottuu kolme kuoppaa, joiden halkaisija on 1,0–1,5 m.
|
| metsakeskus.208010041 |
208 |
Rautakoski |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
354885.99600000 |
7112735.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010041 |
Kohde sijaitsee Iso-Ojan itäpuolella olevan Kellokankaan itäosassa. Kivikkoisella kumpareella on kaksi kiviröykkiötä, joiden keskellä erottuu syvennys. Toinen röykkiö on pyöreä, toinen soikea. Pyöreän halkaisija on noin 4 m ja korkeus 0,7 m, soikea on kooltaan noin 6 x 4 m ja korkeutta sillä on noin 0,5 m. Molemmat ovat sammalen peitossa.
|
| metsakeskus.208010043 |
208 |
Niskakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364458.16900000 |
7106218.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208010043 |
Kohde sijaitsee Vääräjoen itärannalla Niskakosken alapuolisen saaren kohdalla. Alueella on tien varressa lounaaseen viettävässä rinteessä pieni viljelysmaapalsta. Paikalta on löydetty muutamia kvartsi-iskoksia (KM 20720). Niskakankaan mailta kerrotaan lisäksi löytyneen kaksi reikäkiveä (KM 3280 ja KM 4510). |
| metsakeskus.208500004 |
208 |
Vuorenkallio Heusala |
10007 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
350906.53500000 |
7129416.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208500004 |
Vuorenkalliolla, Heusalan maalla paljastui 1930-luvulla puutarhaa kaivettaessa ihmisen luita, jotka jäivät siirtämättä kirkkomaahan. Kertojan mukaan arveltiin väärin luiden kuuluvan 1600-luvulla mestatuille (tämä oli vanha mestauspaikka). Myöhempi mestauspaikka olisi Keihäsojalla(?). Vuoden 2015 tarkastuksessa löytöpaikka on hoidettua pihamaata, Teloituspaikka on sijainnut tästä 200 metriä kaakkoon Vuorenkallion kaakkoispuolella, missä nykyisin rakennettua aluetta ja pihamaata. Paikalla ei voitu todeta muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.208500006 |
208 |
Tynkä Suvanto |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
355954.52500000 |
7124121.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208500006 |
Suvannon talojen metsissä kerrotaan olevan hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.208500007 |
9 |
Taluskylä Pystö |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
369091.26100000 |
7119048.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208500007 |
Paikallisen kertojan mukaan V. Luho kävi tarkastamassa (v. 1957 ?) Taluskyläntien varressa Pystössä ja Pakkalassa hautaröykkiöitä.
|
| metsakeskus.208500009 |
208 |
Mehtäkylä Jylynkalliot |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
366890.00000000 |
7135559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208500009 |
Jylynkallioissa kerrotaan olevan kirjoitusta, jotka ovat löytyneet vuonna 1901. Kertojan mukaan maisteri Jouko Voionmaa on ottanut kohteesta kuvia 8.7.1956, mutta kuvia ei kuulemma löydy Muinaistieteellisestä toimikunnasta. Kohde on tarkastettu viimeksi vuonna 1967. Kohdetta ei ole löytynyt myöhemmissä tarkastuksissa. Kirjoitusta on kolmessa rivissä ja ne sijaitsevat pienen kallioisen mäenkumpareen pohjoispuolella olevassa noin 10 x 7 metrin suuruisessa silokalliossa. Korkeudeltaan paikka on noin 50 m mpy. Rivissä yksi on noin 39 merkkiä tai merkin osaa, rivissä kaksi on noin 5 merkkiä ja rivissä kolme 5 merkkiä. Kirjoitusten tekotapa ja merkitys ovat epäselviä. |
| metsakeskus.208500011 |
208 |
Tynkä/Etelänkylä Navettakangas |
10001 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
356010.52700000 |
7116645.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208500011 |
"Navettakankailla" kerrotaan olevan isonvihan aikaisten piilopaikkojen raunioita.
2024: Paikka on tasainen kankaan laki. Maaperä on kivikkoista ja maanpintaa peittää paksu turve- ja varpukasvillisuuskerros. Alueella kasvaa varttunuttakin mänty- ja kuusimetsää. Merkkejä piilopirtin paikasta ei havaittu koordinaattien ympäristöstä eikä etäämpänä niistä. Inventoinnissa ei selvinnyt, missä ja miltä ajalta peräisin olevissa lähteissä tai perimätiedoissa paikan piilopirtit/-paikat on mainittu. Esimerkiksi Suur-Kalajoen historia 1 teoksessa mainitaan useita isonvihan aikaisia tarinoita, mutta Navettakankaaseen viittaavia tarinoita ei mainita. |
| metsakeskus.208500013 |
208 |
Vasankari Lanterinmäki |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
353912.29500000 |
7138648.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208500013 |
Mäestä on löytynyt luita ja nappeja, joita on arveltu isonvihan aikaan tapetun vihollisen jäännöksiksi. |
| metsakeskus.208500014 |
208 |
Vasankari Kaakkurinmäki |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
353925.00000000 |
7138645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208500014 |
Keskelle kylää Kaakkurinmäen alle on tarinan mukaan haudattu Suomen ja Venäjän sotien aikaan venäläisiä sotilaita. Kerrotaan löydetyn ihmisen luita ja esineitä. Paikalle rakennettiin myöhemmin asuintalo. |
| metsakeskus.208500016 |
208 |
Merikallio |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
354929.90000000 |
7134653.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.208500016 |
Merikallio on ojitettujen soiden keskellä sijaitseva suurehko kallio-moreeni-hiekka -muodostuma, noin 4 kilometriä nykyisestä rannasta Vasankarin ja Metsäkylän välillä. Kallio on jyrkkä meren laidalta. Kertojan isä oli nähnyt halkaisijaltaan 10 cm ruostuneen rautarenkaan kalliossa, mutta rengasta ei enää myöhemmin löytynyt. Muodostuman länsilaidalla on myös tervahauta (merkintä peruskartassa).
Vuoden 2011 Tohkojan tuulipuistoalueen inventoinnissa todettiin, että laaja kallioalue on suureksi osaksi jäkälän peitossa. Kohdetta ei paikannettu, ja mahdollisen rautarenkaan löytämisen todettiin olevan sattumnvaraista. Mitään tarkoitusta mahdolliselle kallioon kiinnitetylle rautarenkaalle alueella ei löydetty . |
| metsakeskus.210000001 |
109 |
Kaarneenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
349039.70800000 |
6775538.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210000001 |
Muinaisjäännösalue, joka käsittää 99 röykkiötä, 14 kivilatomusta, 7 kiuasta, kaskipeltoalueen ja mahdollisen muinaispellon ja joka on kooltaan noin 5 ha, sijaitsee Kaarneenmäki -nimisen mäen rinteillä. Kaarneenmäki on matalahko ja loivarinteinen saareke viljelysmaiden keskellä. Mäen yli kulkee tilan rajaa pitkin metsätie. Maaperä on hiekkamoreenia. Suurin osa kiinteistä rakenteista on tien kaakkoispuolella, Kaunismäen tilalla. Metsätien luoteispuolella, Kaarneenmäen tilalla on säilynyt vain muutama röykkiö tien lähellä ja kolmen röykkiön ryhmä tilan lounaispuolella. Kiukaita alueella on neljä. Mäen luoteisrinteellä, Koivikon tilalla on kahdessa ryhmässä 16 röykkiötä. Kaikki kiinteät rakenteet ovat historialliselta ajalta. Moottoritie kulkee mäen lounaisrinteen yli. Tiealueelle jäi 12 röykkiötä ja 4 kiuasta, jotka on tutkittu. Suurin osa muinaisjäännösalueesta jäi moottoritien ulkopuolelle.
Kohteen aluerajaus on tehty vuoden 1992 yleiskartan perusteella 25.10.2018. Kohde jakaantuu kolmeen erilliseen alueeseen. Rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.210000001 |
109 |
Kaarneenmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
349039.70800000 |
6775538.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210000001 |
Muinaisjäännösalue, joka käsittää 99 röykkiötä, 14 kivilatomusta, 7 kiuasta, kaskipeltoalueen ja mahdollisen muinaispellon ja joka on kooltaan noin 5 ha, sijaitsee Kaarneenmäki -nimisen mäen rinteillä. Kaarneenmäki on matalahko ja loivarinteinen saareke viljelysmaiden keskellä. Mäen yli kulkee tilan rajaa pitkin metsätie. Maaperä on hiekkamoreenia. Suurin osa kiinteistä rakenteista on tien kaakkoispuolella, Kaunismäen tilalla. Metsätien luoteispuolella, Kaarneenmäen tilalla on säilynyt vain muutama röykkiö tien lähellä ja kolmen röykkiön ryhmä tilan lounaispuolella. Kiukaita alueella on neljä. Mäen luoteisrinteellä, Koivikon tilalla on kahdessa ryhmässä 16 röykkiötä. Kaikki kiinteät rakenteet ovat historialliselta ajalta. Moottoritie kulkee mäen lounaisrinteen yli. Tiealueelle jäi 12 röykkiötä ja 4 kiuasta, jotka on tutkittu. Suurin osa muinaisjäännösalueesta jäi moottoritien ulkopuolelle.
Kohteen aluerajaus on tehty vuoden 1992 yleiskartan perusteella 25.10.2018. Kohde jakaantuu kolmeen erilliseen alueeseen. Rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.210000001 |
109 |
Kaarneenmäki |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
349039.70800000 |
6775538.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210000001 |
Muinaisjäännösalue, joka käsittää 99 röykkiötä, 14 kivilatomusta, 7 kiuasta, kaskipeltoalueen ja mahdollisen muinaispellon ja joka on kooltaan noin 5 ha, sijaitsee Kaarneenmäki -nimisen mäen rinteillä. Kaarneenmäki on matalahko ja loivarinteinen saareke viljelysmaiden keskellä. Mäen yli kulkee tilan rajaa pitkin metsätie. Maaperä on hiekkamoreenia. Suurin osa kiinteistä rakenteista on tien kaakkoispuolella, Kaunismäen tilalla. Metsätien luoteispuolella, Kaarneenmäen tilalla on säilynyt vain muutama röykkiö tien lähellä ja kolmen röykkiön ryhmä tilan lounaispuolella. Kiukaita alueella on neljä. Mäen luoteisrinteellä, Koivikon tilalla on kahdessa ryhmässä 16 röykkiötä. Kaikki kiinteät rakenteet ovat historialliselta ajalta. Moottoritie kulkee mäen lounaisrinteen yli. Tiealueelle jäi 12 röykkiötä ja 4 kiuasta, jotka on tutkittu. Suurin osa muinaisjäännösalueesta jäi moottoritien ulkopuolelle.
Kohteen aluerajaus on tehty vuoden 1992 yleiskartan perusteella 25.10.2018. Kohde jakaantuu kolmeen erilliseen alueeseen. Rajaus on suuntaa antava. |
| metsakeskus.210000002 |
109 |
Tiihalankivi E |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
344422.54000000 |
6780484.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210000002 |
Kiviröykkiöryhmä sijaitsee tiestä 130 kilometrin koilliseen, pienen mäen etelärinteen alaosassa, noin 80 x 30 m suuruisella tasanteella.
Paikalla kasvaa vanhoja kuusia, aluskasvillisuus on pääasiassa heinää. Kasvillisuuden vuoksi alue erottuu selvästi ympäristöstään. Tasanteella on 14 röykkiötä kahdessa ryhmässä, joilla on 50 m etäisyyttä toisistaan. Läntinen ryhmä reunustaa 35 x 25 m kokoista suorakulmaista aluetta. Tällaisen rakenteen perusteella voidaan päätellä, että kysymyksessä on kaskipelto. Röykkiöt ovat pyöreitä ja läpimitaltaan 2,5 - 4 m, niiden korkeus vaihtelee 30 - 70 cm. Röykkiöt ovat sammaleen peitossa. Toiseen ryhmään kuuluu vain 3 röykkiötä. Ne ovat halkaisijaltaan 1,5 - 2 m. Ns. Kuninkaankivi (Tiihalan rajakivi) on läntisimmistä röykkiöistä noin 20 - 30 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.210000003 |
109 |
Ilomäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
347441.34900000 |
6774730.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210000003 |
Kiviröykkiöt ja kiviaita sijaitsevat pääradan eteläpuolella Onnelan talosta etelään ja kaakkoon. Yhdessä ne muodostavat 600 x 150 m laajan alueen. Röykkiöiden päällä kasvaa sammalta. Vuoden 1994 tarkastuksen yhteydessä niitä ei ole tutkittu lähemmin, joten lukumäärästä, mitoista ja mahdollisesta erityispiirteistä ei ole tietoa. Röykkiöt ovat ulkonäkönsä, alueen nykyisen puuston sekä muiden tietojen perusteella vanhoja, historiallisen ajan kaskiröykkiöitä. Kiviaita kulkee pohjoisesta etelään alueen kaakkoisosassa, ja se on komea ja hyväkuntoinen, paikoin sen seinämät ovat aivan pystysuorat. Se liittynee röykkiöihin.
Maastotarkastuksen 2024 aikana paikalla todettiin noin 50 kiviröykkiötä. Röykkiöiden koossa ei havaittu selkeää säännönmukaisuutta, mutta ne koostuvat kaikki sammaloituneista luonnonkivistä. Kiviröykkiöt sijaitsevat laajalti ympäri muinaisjäännösaluetta, mutta keskittyvät alueen luoteisosaan aluetta halkovan polun varrelle. |
| metsakeskus.210000003 |
109 |
Ilomäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
347441.34900000 |
6774730.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210000003 |
Kiviröykkiöt ja kiviaita sijaitsevat pääradan eteläpuolella Onnelan talosta etelään ja kaakkoon. Yhdessä ne muodostavat 600 x 150 m laajan alueen. Röykkiöiden päällä kasvaa sammalta. Vuoden 1994 tarkastuksen yhteydessä niitä ei ole tutkittu lähemmin, joten lukumäärästä, mitoista ja mahdollisesta erityispiirteistä ei ole tietoa. Röykkiöt ovat ulkonäkönsä, alueen nykyisen puuston sekä muiden tietojen perusteella vanhoja, historiallisen ajan kaskiröykkiöitä. Kiviaita kulkee pohjoisesta etelään alueen kaakkoisosassa, ja se on komea ja hyväkuntoinen, paikoin sen seinämät ovat aivan pystysuorat. Se liittynee röykkiöihin.
Maastotarkastuksen 2024 aikana paikalla todettiin noin 50 kiviröykkiötä. Röykkiöiden koossa ei havaittu selkeää säännönmukaisuutta, mutta ne koostuvat kaikki sammaloituneista luonnonkivistä. Kiviröykkiöt sijaitsevat laajalti ympäri muinaisjäännösaluetta, mutta keskittyvät alueen luoteisosaan aluetta halkovan polun varrelle. |
| metsakeskus.210000004 |
109 |
Lemmettylä |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
347595.29600000 |
6772631.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210000004 |
Röykkiöt sijaitsevat Äimäjärven itäpuolella, Lemmettylän talosta 300 m itäkaakkoon, metsärinteellä olevalla luontaisella tasanteella tai terassilla. Paikalla kasvaa kookkaita kuusia. Tasanne on kivetön, koska kivet on kasattu röykkiöihin. Niiden päällä kasvaa sammalta, ja ne ovat osittain riveissä. Ulkonäkönsä ja sijaintipaikkansa perusteella ne ovat kaski- tai viljelyröykkiöitä.
Lemmettylän talon paikalla tai lähellä on ollut torppa jo viimeistään 1700-luvulla, ja on mahdollista, että kaski-/viljelyröykkiöt liittyvät sen viljelyhistoriaan. |
| metsakeskus.210010001 |
109 |
Ranta-Sipilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
340973.94000000 |
6777329.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Äimäjärven länsipuolella Rantalan eli Ranta-Seppälän ja Sipilän talojen välillä.
Paikalla on 15 röykkiötä (alunperin ainakin 17) ja mahdollinen asuinpaikka. Röykkiöistä 11 on rautakautisia ja neljä (n:o 8-11) todennäköisesti vanhoja viljelysröykkiöitä. Yhden rautakautisen röykkiön (n:o 17) yhteydessä on ollut myös rakennuksen jäännös. Röykkiöalueen pituus on noin 240 m ja leveys vaihtelee 60 - 120 m. Alue on nykyisin suurimmaksi osaksi viljelemätöntä ketomaata (n:ot 1-7, 15, 16), ja osittain vieläkin laidunkäytössä. Osa röykkiöistä on kesämökkitontilla (n:ot 6-13) ja pari röykkiötä on (n:ot 14 ja 17) viljellyllä peltoalueella. Koko alue on ollut peltoa vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, ja röykkiöihin on heitelty runsaasti kiviä pellosta. Lisäksi alueella on raivaamalla hävitetty röykkiötä (esim. n:o 12).
Kohteen tarkempi rajaus perustuu röykkiöiden sijaintitietoihin, jotka on dokumentoitu vuonna 1985 osana Kalvolan inventointia. |
| metsakeskus.210010001 |
109 |
Ranta-Sipilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
340973.94000000 |
6777329.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Äimäjärven länsipuolella Rantalan eli Ranta-Seppälän ja Sipilän talojen välillä.
Paikalla on 15 röykkiötä (alunperin ainakin 17) ja mahdollinen asuinpaikka. Röykkiöistä 11 on rautakautisia ja neljä (n:o 8-11) todennäköisesti vanhoja viljelysröykkiöitä. Yhden rautakautisen röykkiön (n:o 17) yhteydessä on ollut myös rakennuksen jäännös. Röykkiöalueen pituus on noin 240 m ja leveys vaihtelee 60 - 120 m. Alue on nykyisin suurimmaksi osaksi viljelemätöntä ketomaata (n:ot 1-7, 15, 16), ja osittain vieläkin laidunkäytössä. Osa röykkiöistä on kesämökkitontilla (n:ot 6-13) ja pari röykkiötä on (n:ot 14 ja 17) viljellyllä peltoalueella. Koko alue on ollut peltoa vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, ja röykkiöihin on heitelty runsaasti kiviä pellosta. Lisäksi alueella on raivaamalla hävitetty röykkiötä (esim. n:o 12).
Kohteen tarkempi rajaus perustuu röykkiöiden sijaintitietoihin, jotka on dokumentoitu vuonna 1985 osana Kalvolan inventointia. |
| metsakeskus.210010001 |
109 |
Ranta-Sipilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
340973.94000000 |
6777329.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Äimäjärven länsipuolella Rantalan eli Ranta-Seppälän ja Sipilän talojen välillä.
Paikalla on 15 röykkiötä (alunperin ainakin 17) ja mahdollinen asuinpaikka. Röykkiöistä 11 on rautakautisia ja neljä (n:o 8-11) todennäköisesti vanhoja viljelysröykkiöitä. Yhden rautakautisen röykkiön (n:o 17) yhteydessä on ollut myös rakennuksen jäännös. Röykkiöalueen pituus on noin 240 m ja leveys vaihtelee 60 - 120 m. Alue on nykyisin suurimmaksi osaksi viljelemätöntä ketomaata (n:ot 1-7, 15, 16), ja osittain vieläkin laidunkäytössä. Osa röykkiöistä on kesämökkitontilla (n:ot 6-13) ja pari röykkiötä on (n:ot 14 ja 17) viljellyllä peltoalueella. Koko alue on ollut peltoa vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, ja röykkiöihin on heitelty runsaasti kiviä pellosta. Lisäksi alueella on raivaamalla hävitetty röykkiötä (esim. n:o 12).
Kohteen tarkempi rajaus perustuu röykkiöiden sijaintitietoihin, jotka on dokumentoitu vuonna 1985 osana Kalvolan inventointia. |
| metsakeskus.210010001 |
109 |
Ranta-Sipilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
340973.94000000 |
6777329.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Äimäjärven länsipuolella Rantalan eli Ranta-Seppälän ja Sipilän talojen välillä.
Paikalla on 15 röykkiötä (alunperin ainakin 17) ja mahdollinen asuinpaikka. Röykkiöistä 11 on rautakautisia ja neljä (n:o 8-11) todennäköisesti vanhoja viljelysröykkiöitä. Yhden rautakautisen röykkiön (n:o 17) yhteydessä on ollut myös rakennuksen jäännös. Röykkiöalueen pituus on noin 240 m ja leveys vaihtelee 60 - 120 m. Alue on nykyisin suurimmaksi osaksi viljelemätöntä ketomaata (n:ot 1-7, 15, 16), ja osittain vieläkin laidunkäytössä. Osa röykkiöistä on kesämökkitontilla (n:ot 6-13) ja pari röykkiötä on (n:ot 14 ja 17) viljellyllä peltoalueella. Koko alue on ollut peltoa vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, ja röykkiöihin on heitelty runsaasti kiviä pellosta. Lisäksi alueella on raivaamalla hävitetty röykkiötä (esim. n:o 12).
Kohteen tarkempi rajaus perustuu röykkiöiden sijaintitietoihin, jotka on dokumentoitu vuonna 1985 osana Kalvolan inventointia. |
| metsakeskus.210010003 |
109 |
Pahnainmäki 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
340562.10100000 |
6777729.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010003 |
Alunperin kivi on sijainnut Pahnainmäestä noin 100 m lounaaseen peltomaastossa. Kivi siirrettiin myöhemmin Pahnainmäestä noin 170 m pohjoisluoteeseen viljelemättömälle alueelle syvänteeseen. Vuonna 1985 tai 1986 kivi siirrettiin Kalvolan museon portaiden eteen. Pahnainmäkeen kivi siirettiin 1990-luvun alussa. Kivi on noin kuutiometrin suuruinen ja sen tasaisella, neliömetrin laajuisella yläpinnalla on 53 kuppia. Kuopat täyttävät kiven yläpinnan kauttaaltaan, ja ne ovat tasakokoisia kooltaan noin 4 cm. Joukossa ei ole yhtään kokonsa puolesta muista erottuvaa kuoppaa. |
| metsakeskus.210010004 |
109 |
Sepänkärki eli Sepännenänkärki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
342919.15800000 |
6776529.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010004 |
Kalmisto sijaitsee Sepännenänkärki -nimisessä niemessä, niemen korkeimmalla kohdalla, Äimäjärven länsirannalla, Saviniemen päärakennuksesta 200 m pohjoiseen. Niemen kärki on metsikön peitossa, muu osa niemeä on peltona. Paikka on aivan rannassa oleva ja pohjoispuoleltaan myös suoraan järvestä jyrkästi nouseva lountainen mäennyppylä, jonka läpimitta on noin 10 m. Mäennyppylän laella on matala, latomusmainen hautaröykkiö/polttokalmisto. Latomus sulautuu mäennyppylään niin, ettei röykkiötä paikalla voi erottaa selvästi. Inventoinnin 1985 yhteydessä paikalle kaivetun koekuopan perusteella kuitenkin kyseessä on lähes pelkistä kivistä koostuva hauta tai kalmisto. Löydöt, soljen katkelma ja palanut luu viittaavat hautaukseen. |
| metsakeskus.210010005 |
109 |
Hommosenkärki eli -saari 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
343320.00000000 |
6776824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010005 |
Kalmisto sijaitsee Hommosenkärki -nimisen niemen länsipäässä, Äimäjärven itärannalla. Paikka on heinää kasvavalla joutomaalla, aivan viljellyn peltoalueen länsipuolella, loivasti koilliseen vietävässä maastossa. Kalmistokumpu on vahvan turpeen peittämä. Sen koko on 14 x 11 m, korkeus on 2 - 3 m. Kumpuun on vuonna 1963 tehty koekuoppa, jossa todettiin 20 cm:n syvyydessä nokista, tiivistä kiveystä ja keramiikkaa.
Muinaisjäännöksen aluerajaus perustuu kesän tarkastusmatkan yhteydessä tehtyyn hautakummun GPS-paikannukseen ja topografiaan. Kumpua ympäröivä, paikoitellen vankka puusto aiheutti mahdollisesti epätarkkuutta paikannusmittauksiin. Kohteen vanha, vuoden 1985 inventointiin perustunut koordinaattipiste jäi hiukan aluerajauksen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.210010006 |
109 |
Hommosenkärki eli -saari 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
343279.01700000 |
6776733.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010006 |
Kalmisto sijaitsee Äimäjärven itärannalla olevan Hommosenkärjen eli -niemen (löytötiedoissa Isonsaarenniemi) länsiosassa. Paikalta 100 m pohjoiskoilliseen on Hommosenkärki eli -saari 1 rautakautinen kalmisto (210 01 0005). Paikka on aivan rannassa oleva mäennyppylä, laajuudeltaan noin 20 - 30 m ja korkeudeltaan noin 3 - 4 m. Mäennyppylän laella on huvila eli löytötietojen kalamaja, jonka kohdalta ja etelä- sekä kaakkoispuolelta löytöjä on tehty. Huvila peittää suurimman osan mäen laesta. Loput alueesta pihaa ja puutarhaa. Kalmisto on todennäköisesti pahoin hävitetty rakennustöissä, eikä vuoden 1985 inventoinnissa näkyvillä ei ollut merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.210010007 |
109 |
Kylä-Hakkari |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
344229.63500000 |
6776719.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010007 |
Kuppikivi sijaitsee ns. Käikiän tilustien varressa, sen luoteispuolella, noin metrin päässä tien reunasta. Paikka, jossa kivi on, on kauttaaltaan peltoalueiden ympäröimä noin 10 x 30 m:n laajuinen, viljelemätön alue. Kuppikiven pituus on noin 2,7 m, leveys 1,5 m ja korkeus 0,7 m. Kiven itä- ja tienpuoleisessa päässä on yhdeksän kuppia noin 25 x 40 cm:n laajuisella alueella. Suurimpien kuoppien halkaisijat ovat 6 - 8 cm ja pienempien noin 3 cm. Muusta osasta kiveä näyttää yläosa lohkotun pois lähes kokonaan. |
| metsakeskus.210010008 |
109 |
Käikiänniemi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
343917.76400000 |
6776253.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010008 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Äimäjärven itärannalla olevan Käikiänniemen eteläosassa. Kalmistoa voi olla jäljellä löytöjen KM 10004 kohdalla. Tästä 20-30 m:n päässä on ollut kiviröykkiö, joka tuhottu. Paikka on puutarhaa ja pihamaata. Alue on aikaisemmin ollut peltoa. Maasto viettää etelään. Paikalla ei ole havaittavissa kalmistoon viittaavaa kiveystä tai röykkiötä. |
| metsakeskus.210010009 |
109 |
Könnölänmäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
344943.34700000 |
6775916.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Äimäjärven itärannalla olevan Könnölänmäen eli -niemen itäosassa, noin 70 x 50 m:n laajuisella alueella.
Puolet röykkiöistä on ruohoa kasvavalla avoimellaa kedolla, kaksi röykkiötä on omakotitalojen pihojen tuntumassa ja yksi on tien reunassa. Vuonna 1943 röykkiöitä eli kääppiä oli vielä kymmenkunta, mutta sittemmin niitä on hävinnyt rakentamisen yhteydessä. Röykkiöt ovat muodoltaan säännöllisen pyöreitä, ja niiden halkaisijat vaihtelevat 3 - 7 m. Kaikissa on selvä, ladottu reunakiveys, osa on matalia ja vaikeasti havaittavia. Kaksi röykkiötä on rakennettu maakiven varaan. |
| metsakeskus.210010010 |
109 |
Könnölänmäki eli -niemi 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
345216.23600000 |
6775974.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010010 |
Röykkiö sijaitsee Äimäjärven itärannalla Könnölänmäen itäosassa, oikeastaan jo mäen ulkopuolella, erään piha-alueen reunalla ja Iittalan lasitehtaasta noin 100 m lounaaseen.
Paikka on katajia kasvavaa kivikkomäkeä, jonka itäreuna on varsin jyrkkä. Matala röykkiö on kooltaan 5,5 x 6 m, ja siinä on reunakiveys. Röykkiöstä on löydetty palanutta luuta. Könnölänmäki 1 -niminen röykkiöalue sijaitsee noin 250 m länsilounaaseen. |
| metsakeskus.210010011 |
109 |
Urheilukenttä |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
345906.96900000 |
6775311.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010011 |
Paikka sijaitsee Kalvolan urheilukentän koillispäässä, Äimäjärven itärannalla. Löytöpaikka on maaleikkauksessa urheilukentän koillispään kaarteen kohdalla. Alunperin paikalla on ollut noin 4 m korkuinen soramäki. Urheilukenttää tehtäessä on mäen etelälounaisosa tasoitettu ja löydöt ovat näin syntyneen leikkauksen yläosasta. Mäen jäljellä olevan osan laajuus on noin 150 x 90 m. Mäen laki on nykyään pysäköintialueena. Paikalla on jäljellä vaatimaton kumpare, joka saattaa olla syntynyt mäen lakea pysäköintialueeksi tasoitettaessa. Todennäköisesti muinaisjäännös on kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.210010012 |
109 |
Peltokutila |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
345638.07500000 |
6774607.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010012 |
Röykkiöalue sijaitsee Äimäjärven länsirannalla, ja sen laajuus on noin 350 x 200 m. Valtaosa alueesta on heinää kasvavaa entistä laidunmaata maisemallisesti arvokkaine katajaketoineen. Alue on kauttaaltaan viljellyn peltoalueen ympäröimä. Siellä on yhteensä noin 100 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä kiviröykkiötä. Röykkiöistä 51 on pidetty varmoina hautaröykkiöinä ja 49 epävarmoina. Röykkiöitä on tuhoutunut Äimäjärven rantaan menevien teiden rakentamisen yhteydessä.
Peltokutilan kalmisto ajoitetaan 600 - 800 jKr., ja se on rikkaimpia tuon ajan kalmistoja maassamme. Kohteen aluerajauksen tarkentaminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.210010012 |
109 |
Peltokutila |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
345638.07500000 |
6774607.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010012 |
Röykkiöalue sijaitsee Äimäjärven länsirannalla, ja sen laajuus on noin 350 x 200 m. Valtaosa alueesta on heinää kasvavaa entistä laidunmaata maisemallisesti arvokkaine katajaketoineen. Alue on kauttaaltaan viljellyn peltoalueen ympäröimä. Siellä on yhteensä noin 100 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä kiviröykkiötä. Röykkiöistä 51 on pidetty varmoina hautaröykkiöinä ja 49 epävarmoina. Röykkiöitä on tuhoutunut Äimäjärven rantaan menevien teiden rakentamisen yhteydessä.
Peltokutilan kalmisto ajoitetaan 600 - 800 jKr., ja se on rikkaimpia tuon ajan kalmistoja maassamme. Kohteen aluerajauksen tarkentaminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.210010013 |
109 |
Ylikartano (Isovainionmäki) |
10002 |
12009 |
13000 |
11033 |
27000 |
346382.78000000 |
6774138.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010013 |
Paikka sijaitsee Äimäjärven länsirannalla olevan Ylikartanon tilan pohjois- ja länsipuolella. Mäki on nimeltään Isovainionmäki, ja se on noin 1,5 - 2 ha laaja. Mäen itäosassa on huvila ulkorakennuksineen ja länsiosassa viljelty pelto, muu osa on heinää kasvavaa joutomaata. Paikalla todettiin vuoden 1985 inventoinnissa noin 15 x 70 m laajuiselta alueelta 10 kumparetta. Kolmea kumparetta lukuun ottamatta ne eivät muistuta rautakautisia röykkiöitä, vaan lienevät raivaustyössä syntyneitä. Vain kumpareisiin 1 ja 10 tehdyistä koekuopista tehtiin löytöjä. Aiempien tietojen mukaan Isovainionmäen röykkiöiden piti sijaita päärakennuksen pohjoispuolella, mutta niiden tarkat paikat eivät ole tiedossa, ja ne on joko raivattu pois tai sitten kyse on ainakin osittain näistä kumpareista. Niitä ei voi kuitenkaan pitää hautaröykkiöinä. Löydöt, saviastianpalat ja rautakuona, viittaavat lähinnä asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.210010014 |
109 |
Nikkilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
346236.84200000 |
6773995.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010014 |
Röykkiöt, joita on aluperin ollut 12, sijaitsevat Nikkilän taloksi kutsutun talon länsipuolella, noin 200 m Äimäjärven länsirannasta. Röykkiöt ovat tasaisella, viljellyllä pellolla, noin 70 x 30 m laajalla alueella. Em. röykkiöden länsipuolella on lisäksi 7 tai 8 lohkareista koostuvaa röykkiötä (kork. 2,5 - 3 m), joiden isot kivenlohkareet on koneellisesti kasattuja. Molemmat röykkiöryhmät muodostavat yhtenäisen alueen. Kaksi röykkiötä on tuhottu 1980-luvun lopulla pellonraivauksen yhteydessä, jolloin toisen kohdalta löydettiin rautakautisia saviastianpaloja.
Syksyllä 2003 on pellolta ajettu pois yksi kivikasa, joka todennäköisesti on myöhemmin kasattu peltoröykkiö. Kivet ja maa on läjitetty muinaisjäännöksiksi todettujen röykkiöiden lähelle pellolle. |
| metsakeskus.210010015 |
109 |
Kauraasaari |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
351247.81000000 |
6776893.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010015 |
Rajamerkki sijaitsee Vanajanselän lounaisosassa olevan Kauraasaaren keskellä. Kauraasaari on kooltaan noin 400 x 200 m. Rajamerkki on Kalvolan Heinun ja Hattulan Tenholan kylien sekä Sääksmäen ja Hauhon kihlakuntain rajapaikka. Sama kuin Hattula kohde 82010018. |
| metsakeskus.210010016 |
109 |
Kolari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348652.84400000 |
6779319.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanajanselän länsirannalla Kolarin huvilan eteläpuolella, noin 20 - 30 m rakennuksesta piha-alueen reunassa. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. Paikalla on aikanaan havaittu kaksi liettä, sekä löydetty poikkikirves. |
| metsakeskus.210010017 |
109 |
Hommosenkärki eli -saari 3 |
10002 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
343409.95900000 |
6776747.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.210010017 |
Kohde sijaitsee Hommosenkärjen itäosassa, Suomisen huvilasta 150 m itäkoilliseen. Paikan ympäristö on pelto- ja ketoaluetta, jonka pohjoispuolella on itä-länsisuuntainen peltotie. Koekuopissa oli runsaasti hiiltä ja palanutta kiveystä, mutta ei löytöjä. Maaperä on soransekaista savea.
Paikalta on löytynyt vuonna 1914 myös kivikautinen tasataltta (KM 6708:1) rautakautisten esineitten kanssa. |
| metsakeskus.211010001 |
211 |
Jauhia |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
341784.43400000 |
6816963.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010001 |
Merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto sijaitsee vanhan Kangasalan-Liuksialan -tien varressa, noin 500 m Kirkkojärven rannasta, kivikkoisella koivua kasvavalla mäellä Mäkirinteen tontin pihapiirissä.
Enin osa kalmistosta on tuhoutunut rakennustöissä. Kalmistosta on eri tutkimuksissa käytetty nimiä Sundinmäki, Suntinmäki ja Mäkirinne. Viimeksi kaivettiin kesällä 1997 talon kuistin alla, jossa kalmistokerrosta oli jäljellä. Hautaukset oli tehty luontaiseen kivikkoon. Pieneltä alueelta todettiin nokista maata, kalmistokerros oli väriltään tumman ruskeaa. Löydöt olivat voimakkaasti palaneita. Löydöistä mainittakoon tasavartinen solki, veitsi, jääkenkä, pronssispiraaleita ja neuloja sekä keramiikkaa. Kalmistoa on jäljellä piha-alueella sekä talon ja vajarakennuksen alla.
Vuoden 2021 inventointihavaintojen perusteella kohteen rajausta tarkistettiin. |
| metsakeskus.211010001 |
211 |
Jauhia |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
341784.43400000 |
6816963.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010001 |
Merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto sijaitsee vanhan Kangasalan-Liuksialan -tien varressa, noin 500 m Kirkkojärven rannasta, kivikkoisella koivua kasvavalla mäellä Mäkirinteen tontin pihapiirissä.
Enin osa kalmistosta on tuhoutunut rakennustöissä. Kalmistosta on eri tutkimuksissa käytetty nimiä Sundinmäki, Suntinmäki ja Mäkirinne. Viimeksi kaivettiin kesällä 1997 talon kuistin alla, jossa kalmistokerrosta oli jäljellä. Hautaukset oli tehty luontaiseen kivikkoon. Pieneltä alueelta todettiin nokista maata, kalmistokerros oli väriltään tumman ruskeaa. Löydöt olivat voimakkaasti palaneita. Löydöistä mainittakoon tasavartinen solki, veitsi, jääkenkä, pronssispiraaleita ja neuloja sekä keramiikkaa. Kalmistoa on jäljellä piha-alueella sekä talon ja vajarakennuksen alla.
Vuoden 2021 inventointihavaintojen perusteella kohteen rajausta tarkistettiin. |
| metsakeskus.211010002 |
211 |
Tiihala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
345224.05700000 |
6814710.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010002 |
Kalmisto sijaitsee Säkkölänjärvestä 200 m lounaaseen Tiihalantien länsipuolella pihamaalla.
Kohteessa on kaksi muinaisjäännöstä. Jussilan polttokalmisto (kenttäkalmisto ja röykkiöitä), joka ajoittuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan on Jussilan talon pihamaalla. Tästä 100 m lounaaseen on Juvelan polttokalmisto. Se on ajoitettu viikinkiaikaiseksi. Paikat muodostavat yhden kokonaisuuden. Kohde on osittain tuhoutunut rakennustöissä. |
| metsakeskus.211010002 |
211 |
Tiihala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
345224.05700000 |
6814710.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010002 |
Kalmisto sijaitsee Säkkölänjärvestä 200 m lounaaseen Tiihalantien länsipuolella pihamaalla.
Kohteessa on kaksi muinaisjäännöstä. Jussilan polttokalmisto (kenttäkalmisto ja röykkiöitä), joka ajoittuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan on Jussilan talon pihamaalla. Tästä 100 m lounaaseen on Juvelan polttokalmisto. Se on ajoitettu viikinkiaikaiseksi. Paikat muodostavat yhden kokonaisuuden. Kohde on osittain tuhoutunut rakennustöissä. |
| metsakeskus.211010002 |
211 |
Tiihala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
345224.05700000 |
6814710.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010002 |
Kalmisto sijaitsee Säkkölänjärvestä 200 m lounaaseen Tiihalantien länsipuolella pihamaalla.
Kohteessa on kaksi muinaisjäännöstä. Jussilan polttokalmisto (kenttäkalmisto ja röykkiöitä), joka ajoittuu kansainvaellusajalta viikinkiaikaan on Jussilan talon pihamaalla. Tästä 100 m lounaaseen on Juvelan polttokalmisto. Se on ajoitettu viikinkiaikaiseksi. Paikat muodostavat yhden kokonaisuuden. Kohde on osittain tuhoutunut rakennustöissä. |
| metsakeskus.211010003 |
211 |
Huutijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
346267.63400000 |
6816503.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Sahalahden teiden risteyksien molemmin puolin, viljellyllä pellolla ja pihamaalla. Tienrakennuksen vuoksi aluetta on tutkittu laajalti. Alueeseen kuuluu 5 erinimistä asuinpaikkaa: a) LENTOLA 1: Kohde sijaitsee Kyläjärven koillispuolella saunamökin pihamaalla kasvihuoneiden pohjoispuolella; b) AUTIO-LUNDEN: Kohde sijaitsee Oriveden ja Sahalahden teiden risteyksen tuntumassa; c) ELOMAA: Kohde sijaitsee Elomaan tontilla. Osa asuinpaikkaa oli ehtinyt tuhoutua rakennustöissä ennen kaivausta; d) SEPÄNJÄRVI II: Kohde on Sepänjärven ja Sahalahdentien eteläpuolella pieni metsikkö Aution talon ja itäpuolella olevan pellon välissä; e) HUUTOLA: Kohde sijaitsee Lentolan puutarhan koillispuolella muinaisen uoman etelärannalla. Paikka on osittain kyntökerroksen tuhoama; f) RANTARINNE: Kohde sijaitsee 110 m Kisarannantiestä koilliseen, 55 m Sahalahdentiestä eteläkaakkoon, muinaisrantaterassilla. Alue on vanhaa peltoa, jonka koillisosassa kohde sijaitsee kapeana kaistana. Löydöt ovat kvartsia ja palanutta luuta.
Keväällä 2010 tehtiin tutkimuksia maakaasuputkilinjalla Sahalahdentien pohjoispuolella alueella, muinaisen Sarsanuoman pohjoisrannalla. Alueelle tehdyissä koekaivauksissa todettiin merkkejä kivi- ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta.
Kesän 2011 kaivauksissa alueelta löydettiin kulttuurikerroksia mesoliittiselta kivikaudelta varhaismetallikauteen sekä alueelta A historiallisen ajan rakennuksen jäänteitä. Kaivausalue C:llä havaitun kulttuurikerroksen alimmista osista saatu radiohiiliajoitus (Hela-2739, kalibroitu mediaani-ikä 6350 eKr) on yksi Pirkanmaan vanhimmista luonnontieteellisistä ajoituksista.
Huutijärven kivikautiset kohteet tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Maastossa
asuinpaikka-alueet olivat ennallaan niiden viimeisimpiin havaintoihin nähden.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen. |
| metsakeskus.211010003 |
211 |
Huutijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
346267.63400000 |
6816503.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Sahalahden teiden risteyksien molemmin puolin, viljellyllä pellolla ja pihamaalla. Tienrakennuksen vuoksi aluetta on tutkittu laajalti. Alueeseen kuuluu 5 erinimistä asuinpaikkaa: a) LENTOLA 1: Kohde sijaitsee Kyläjärven koillispuolella saunamökin pihamaalla kasvihuoneiden pohjoispuolella; b) AUTIO-LUNDEN: Kohde sijaitsee Oriveden ja Sahalahden teiden risteyksen tuntumassa; c) ELOMAA: Kohde sijaitsee Elomaan tontilla. Osa asuinpaikkaa oli ehtinyt tuhoutua rakennustöissä ennen kaivausta; d) SEPÄNJÄRVI II: Kohde on Sepänjärven ja Sahalahdentien eteläpuolella pieni metsikkö Aution talon ja itäpuolella olevan pellon välissä; e) HUUTOLA: Kohde sijaitsee Lentolan puutarhan koillispuolella muinaisen uoman etelärannalla. Paikka on osittain kyntökerroksen tuhoama; f) RANTARINNE: Kohde sijaitsee 110 m Kisarannantiestä koilliseen, 55 m Sahalahdentiestä eteläkaakkoon, muinaisrantaterassilla. Alue on vanhaa peltoa, jonka koillisosassa kohde sijaitsee kapeana kaistana. Löydöt ovat kvartsia ja palanutta luuta.
Keväällä 2010 tehtiin tutkimuksia maakaasuputkilinjalla Sahalahdentien pohjoispuolella alueella, muinaisen Sarsanuoman pohjoisrannalla. Alueelle tehdyissä koekaivauksissa todettiin merkkejä kivi- ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta.
Kesän 2011 kaivauksissa alueelta löydettiin kulttuurikerroksia mesoliittiselta kivikaudelta varhaismetallikauteen sekä alueelta A historiallisen ajan rakennuksen jäänteitä. Kaivausalue C:llä havaitun kulttuurikerroksen alimmista osista saatu radiohiiliajoitus (Hela-2739, kalibroitu mediaani-ikä 6350 eKr) on yksi Pirkanmaan vanhimmista luonnontieteellisistä ajoituksista.
Huutijärven kivikautiset kohteet tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Maastossa
asuinpaikka-alueet olivat ennallaan niiden viimeisimpiin havaintoihin nähden.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen. |
| metsakeskus.211010003 |
211 |
Huutijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
346267.63400000 |
6816503.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Sahalahden teiden risteyksien molemmin puolin, viljellyllä pellolla ja pihamaalla. Tienrakennuksen vuoksi aluetta on tutkittu laajalti. Alueeseen kuuluu 5 erinimistä asuinpaikkaa: a) LENTOLA 1: Kohde sijaitsee Kyläjärven koillispuolella saunamökin pihamaalla kasvihuoneiden pohjoispuolella; b) AUTIO-LUNDEN: Kohde sijaitsee Oriveden ja Sahalahden teiden risteyksen tuntumassa; c) ELOMAA: Kohde sijaitsee Elomaan tontilla. Osa asuinpaikkaa oli ehtinyt tuhoutua rakennustöissä ennen kaivausta; d) SEPÄNJÄRVI II: Kohde on Sepänjärven ja Sahalahdentien eteläpuolella pieni metsikkö Aution talon ja itäpuolella olevan pellon välissä; e) HUUTOLA: Kohde sijaitsee Lentolan puutarhan koillispuolella muinaisen uoman etelärannalla. Paikka on osittain kyntökerroksen tuhoama; f) RANTARINNE: Kohde sijaitsee 110 m Kisarannantiestä koilliseen, 55 m Sahalahdentiestä eteläkaakkoon, muinaisrantaterassilla. Alue on vanhaa peltoa, jonka koillisosassa kohde sijaitsee kapeana kaistana. Löydöt ovat kvartsia ja palanutta luuta.
Keväällä 2010 tehtiin tutkimuksia maakaasuputkilinjalla Sahalahdentien pohjoispuolella alueella, muinaisen Sarsanuoman pohjoisrannalla. Alueelle tehdyissä koekaivauksissa todettiin merkkejä kivi- ja varhaismetallikautisesta asuinpaikasta.
Kesän 2011 kaivauksissa alueelta löydettiin kulttuurikerroksia mesoliittiselta kivikaudelta varhaismetallikauteen sekä alueelta A historiallisen ajan rakennuksen jäänteitä. Kaivausalue C:llä havaitun kulttuurikerroksen alimmista osista saatu radiohiiliajoitus (Hela-2739, kalibroitu mediaani-ikä 6350 eKr) on yksi Pirkanmaan vanhimmista luonnontieteellisistä ajoituksista.
Huutijärven kivikautiset kohteet tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Maastossa
asuinpaikka-alueet olivat ennallaan niiden viimeisimpiin havaintoihin nähden.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen. |
| metsakeskus.211010004 |
211 |
Pohtiolampi ja Tiilitehdas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
346617.00000000 |
6816311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010004 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Pohtionlammen luoteispuolisessa metsässä hiekkarinteessä ja eteläpuolisella pellolla. Alueeseen kuuluu 7 erinimistä asuinpaikkaa: POHTIO I: Nykyisin metsäistä hiekkarinnettä, jossa vanhat rantaterassit ovat kokonaisuudessaan näkyvissä. Paikalle on kunnostettu muinaisjäännöspolku, ja siellä on myös nähtävillä rekonstruktio yhdestä tutkitusta liedestä. Asuinpaikan kunto on hyvä. POHTIO II - IV: Pellonraivauksessa on löytynyt asuinpaikkakokonaisuus, joka nykyisin on viljelymaana lukuunottamatta äärimmäisenä lännessä olevaa pientä aluetta (Pohtio IV). TIILITEHDAS I - III: Nykyisin viljelysmaana oleva kivikautinen asuinpaikkakokonaisuus.
Tunnetut muinaisjäännöskohteet tarkastettiin inventoinnissa 2022. Kohteet ovat suurelta osin ennallaan. Pohtiolammen eteläpuolinen peltoalueelta ja Pohtiolammen etelärannan läheisyydestä havaittiin kvartsi-iskoksia muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta. Tarkkuusinventoinnin yhteydessä Pohtiolampi-Tiilitehdas -kohteen länsipuolista metsäaluetta koekuopitettiin. Muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta kahdesta koekuopasta tehtiin lisähavaintoja kivikaudesta.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen.
Kesällä 1999 aloitettiin kolmevuotinen tutkimusprojekti alueella, joka sijaitsee Pohtio I ja Pohtio II-IV välisellä alueella. Tutkimusaluetta kutsutaan nimellä Pohtiolampi. Eniten löytöjä tehtiin alueen itäosasta, läheltä terassin reunaa. Alueelta todetiin myös mahdollinen asuinpainanne. Löytöjen perusteella se on pronssikaudelta. |
| metsakeskus.211010004 |
211 |
Pohtiolampi ja Tiilitehdas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
346617.00000000 |
6816311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010004 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Pohtionlammen luoteispuolisessa metsässä hiekkarinteessä ja eteläpuolisella pellolla. Alueeseen kuuluu 7 erinimistä asuinpaikkaa: POHTIO I: Nykyisin metsäistä hiekkarinnettä, jossa vanhat rantaterassit ovat kokonaisuudessaan näkyvissä. Paikalle on kunnostettu muinaisjäännöspolku, ja siellä on myös nähtävillä rekonstruktio yhdestä tutkitusta liedestä. Asuinpaikan kunto on hyvä. POHTIO II - IV: Pellonraivauksessa on löytynyt asuinpaikkakokonaisuus, joka nykyisin on viljelymaana lukuunottamatta äärimmäisenä lännessä olevaa pientä aluetta (Pohtio IV). TIILITEHDAS I - III: Nykyisin viljelysmaana oleva kivikautinen asuinpaikkakokonaisuus.
Tunnetut muinaisjäännöskohteet tarkastettiin inventoinnissa 2022. Kohteet ovat suurelta osin ennallaan. Pohtiolammen eteläpuolinen peltoalueelta ja Pohtiolammen etelärannan läheisyydestä havaittiin kvartsi-iskoksia muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta. Tarkkuusinventoinnin yhteydessä Pohtiolampi-Tiilitehdas -kohteen länsipuolista metsäaluetta koekuopitettiin. Muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta kahdesta koekuopasta tehtiin lisähavaintoja kivikaudesta.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen.
Kesällä 1999 aloitettiin kolmevuotinen tutkimusprojekti alueella, joka sijaitsee Pohtio I ja Pohtio II-IV välisellä alueella. Tutkimusaluetta kutsutaan nimellä Pohtiolampi. Eniten löytöjä tehtiin alueen itäosasta, läheltä terassin reunaa. Alueelta todetiin myös mahdollinen asuinpainanne. Löytöjen perusteella se on pronssikaudelta. |
| metsakeskus.211010004 |
211 |
Pohtiolampi ja Tiilitehdas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
346617.00000000 |
6816311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010004 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Pohtionlammen luoteispuolisessa metsässä hiekkarinteessä ja eteläpuolisella pellolla. Alueeseen kuuluu 7 erinimistä asuinpaikkaa: POHTIO I: Nykyisin metsäistä hiekkarinnettä, jossa vanhat rantaterassit ovat kokonaisuudessaan näkyvissä. Paikalle on kunnostettu muinaisjäännöspolku, ja siellä on myös nähtävillä rekonstruktio yhdestä tutkitusta liedestä. Asuinpaikan kunto on hyvä. POHTIO II - IV: Pellonraivauksessa on löytynyt asuinpaikkakokonaisuus, joka nykyisin on viljelymaana lukuunottamatta äärimmäisenä lännessä olevaa pientä aluetta (Pohtio IV). TIILITEHDAS I - III: Nykyisin viljelysmaana oleva kivikautinen asuinpaikkakokonaisuus.
Tunnetut muinaisjäännöskohteet tarkastettiin inventoinnissa 2022. Kohteet ovat suurelta osin ennallaan. Pohtiolammen eteläpuolinen peltoalueelta ja Pohtiolammen etelärannan läheisyydestä havaittiin kvartsi-iskoksia muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta. Tarkkuusinventoinnin yhteydessä Pohtiolampi-Tiilitehdas -kohteen länsipuolista metsäaluetta koekuopitettiin. Muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta kahdesta koekuopasta tehtiin lisähavaintoja kivikaudesta.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen.
Kesällä 1999 aloitettiin kolmevuotinen tutkimusprojekti alueella, joka sijaitsee Pohtio I ja Pohtio II-IV välisellä alueella. Tutkimusaluetta kutsutaan nimellä Pohtiolampi. Eniten löytöjä tehtiin alueen itäosasta, läheltä terassin reunaa. Alueelta todetiin myös mahdollinen asuinpainanne. Löytöjen perusteella se on pronssikaudelta. |
| metsakeskus.211010004 |
211 |
Pohtiolampi ja Tiilitehdas |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
346617.00000000 |
6816311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010004 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Pohtionlammen luoteispuolisessa metsässä hiekkarinteessä ja eteläpuolisella pellolla. Alueeseen kuuluu 7 erinimistä asuinpaikkaa: POHTIO I: Nykyisin metsäistä hiekkarinnettä, jossa vanhat rantaterassit ovat kokonaisuudessaan näkyvissä. Paikalle on kunnostettu muinaisjäännöspolku, ja siellä on myös nähtävillä rekonstruktio yhdestä tutkitusta liedestä. Asuinpaikan kunto on hyvä. POHTIO II - IV: Pellonraivauksessa on löytynyt asuinpaikkakokonaisuus, joka nykyisin on viljelymaana lukuunottamatta äärimmäisenä lännessä olevaa pientä aluetta (Pohtio IV). TIILITEHDAS I - III: Nykyisin viljelysmaana oleva kivikautinen asuinpaikkakokonaisuus.
Tunnetut muinaisjäännöskohteet tarkastettiin inventoinnissa 2022. Kohteet ovat suurelta osin ennallaan. Pohtiolammen eteläpuolinen peltoalueelta ja Pohtiolammen etelärannan läheisyydestä havaittiin kvartsi-iskoksia muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta. Tarkkuusinventoinnin yhteydessä Pohtiolampi-Tiilitehdas -kohteen länsipuolista metsäaluetta koekuopitettiin. Muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta kahdesta koekuopasta tehtiin lisähavaintoja kivikaudesta.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen.
Kesällä 1999 aloitettiin kolmevuotinen tutkimusprojekti alueella, joka sijaitsee Pohtio I ja Pohtio II-IV välisellä alueella. Tutkimusaluetta kutsutaan nimellä Pohtiolampi. Eniten löytöjä tehtiin alueen itäosasta, läheltä terassin reunaa. Alueelta todetiin myös mahdollinen asuinpainanne. Löytöjen perusteella se on pronssikaudelta. |
| metsakeskus.211010004 |
211 |
Pohtiolampi ja Tiilitehdas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
346617.00000000 |
6816311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010004 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Pohtionlammen luoteispuolisessa metsässä hiekkarinteessä ja eteläpuolisella pellolla. Alueeseen kuuluu 7 erinimistä asuinpaikkaa: POHTIO I: Nykyisin metsäistä hiekkarinnettä, jossa vanhat rantaterassit ovat kokonaisuudessaan näkyvissä. Paikalle on kunnostettu muinaisjäännöspolku, ja siellä on myös nähtävillä rekonstruktio yhdestä tutkitusta liedestä. Asuinpaikan kunto on hyvä. POHTIO II - IV: Pellonraivauksessa on löytynyt asuinpaikkakokonaisuus, joka nykyisin on viljelymaana lukuunottamatta äärimmäisenä lännessä olevaa pientä aluetta (Pohtio IV). TIILITEHDAS I - III: Nykyisin viljelysmaana oleva kivikautinen asuinpaikkakokonaisuus.
Tunnetut muinaisjäännöskohteet tarkastettiin inventoinnissa 2022. Kohteet ovat suurelta osin ennallaan. Pohtiolammen eteläpuolinen peltoalueelta ja Pohtiolammen etelärannan läheisyydestä havaittiin kvartsi-iskoksia muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta. Tarkkuusinventoinnin yhteydessä Pohtiolampi-Tiilitehdas -kohteen länsipuolista metsäaluetta koekuopitettiin. Muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta kahdesta koekuopasta tehtiin lisähavaintoja kivikaudesta.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen.
Kesällä 1999 aloitettiin kolmevuotinen tutkimusprojekti alueella, joka sijaitsee Pohtio I ja Pohtio II-IV välisellä alueella. Tutkimusaluetta kutsutaan nimellä Pohtiolampi. Eniten löytöjä tehtiin alueen itäosasta, läheltä terassin reunaa. Alueelta todetiin myös mahdollinen asuinpainanne. Löytöjen perusteella se on pronssikaudelta. |
| metsakeskus.211010004 |
211 |
Pohtiolampi ja Tiilitehdas |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
346617.00000000 |
6816311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010004 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Pohtionlammen luoteispuolisessa metsässä hiekkarinteessä ja eteläpuolisella pellolla. Alueeseen kuuluu 7 erinimistä asuinpaikkaa: POHTIO I: Nykyisin metsäistä hiekkarinnettä, jossa vanhat rantaterassit ovat kokonaisuudessaan näkyvissä. Paikalle on kunnostettu muinaisjäännöspolku, ja siellä on myös nähtävillä rekonstruktio yhdestä tutkitusta liedestä. Asuinpaikan kunto on hyvä. POHTIO II - IV: Pellonraivauksessa on löytynyt asuinpaikkakokonaisuus, joka nykyisin on viljelymaana lukuunottamatta äärimmäisenä lännessä olevaa pientä aluetta (Pohtio IV). TIILITEHDAS I - III: Nykyisin viljelysmaana oleva kivikautinen asuinpaikkakokonaisuus.
Tunnetut muinaisjäännöskohteet tarkastettiin inventoinnissa 2022. Kohteet ovat suurelta osin ennallaan. Pohtiolammen eteläpuolinen peltoalueelta ja Pohtiolammen etelärannan läheisyydestä havaittiin kvartsi-iskoksia muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta. Tarkkuusinventoinnin yhteydessä Pohtiolampi-Tiilitehdas -kohteen länsipuolista metsäaluetta koekuopitettiin. Muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelta kahdesta koekuopasta tehtiin lisähavaintoja kivikaudesta.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen.
Kesällä 1999 aloitettiin kolmevuotinen tutkimusprojekti alueella, joka sijaitsee Pohtio I ja Pohtio II-IV välisellä alueella. Tutkimusaluetta kutsutaan nimellä Pohtiolampi. Eniten löytöjä tehtiin alueen itäosasta, läheltä terassin reunaa. Alueelta todetiin myös mahdollinen asuinpainanne. Löytöjen perusteella se on pronssikaudelta. |
| metsakeskus.211010005 |
211 |
Vääksy |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347062.31100000 |
6816376.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Sahalahdentien eteläpuolella, pellolla Lepistöön johtavan tien tuntumassa Pohtionlammen kalanviljelylaitoksen itäpuolella noin 200 m kaakkoon vanhasta puimalasta. Kohde on osittain kyntökerroksen tuhoama.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen.
Vääksyn kivikautisen asuinpaikan muinaisjäännösalue tarkastettiin keväällä 2022, kun pelto oli oraalla. Pellon pinnassa, muinaisjäännösalueella havaittiin muutama kvartsi-iskos, jotka jätettiin paikalleen. Kohde ennallaan aikaisempiin havaintoihin nähden. |
| metsakeskus.211010006 |
211 |
Sepänjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
346524.52400000 |
6816421.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Vääksynjoen lounaispuolella. Paikka on metsäistä hiekkarinnettä, jossa vanhat rantaterassit ovat näkyvissä. Alueelle on kunnostettu muinaisjäännöspolku.
Paikka on sijainnut Sarsankosken niskalla. Suomusjärven kulttuuriin ja kampakeraamiseen vaiheeseen liittyvien löydöksien lisäksi alueelta on tedettu vuoden 1932 tutkimuksissa nelikulmainen, isoista kivistä rakennettu tulisija. Sen vierestä löydettiin kuparin pala. Lisäksi paikalta on tekstiilikeramiikkaa. Liettä on pidetty löytöjen perusteella metallikautisena.
Kohde tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Alue on lehtimetsää. Kohteen
muinaisjäännösrajauksen eteläosan länsireuna on osittain ratsastuskentän päällä, johon on työnnetty toista metriä kentältä tasoitettua maata. Muinaisjäännöksen säilyneisyys on tältä kohdalta hieman epäselvä. Sepänjärvi 1 -kohteen muinaisjäännösrajauksen koillispuolella oleva peltoalue kuului tarkkuusinventoitaviin alueisiin. Peltoalueelle tehtiin koekuoppia, joista ei kuitenkaan havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Peltoalueen pinnalta havaittiin yksi kvartsi-iskos.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen |
| metsakeskus.211010006 |
211 |
Sepänjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
346524.52400000 |
6816421.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Vääksynjoen lounaispuolella. Paikka on metsäistä hiekkarinnettä, jossa vanhat rantaterassit ovat näkyvissä. Alueelle on kunnostettu muinaisjäännöspolku.
Paikka on sijainnut Sarsankosken niskalla. Suomusjärven kulttuuriin ja kampakeraamiseen vaiheeseen liittyvien löydöksien lisäksi alueelta on tedettu vuoden 1932 tutkimuksissa nelikulmainen, isoista kivistä rakennettu tulisija. Sen vierestä löydettiin kuparin pala. Lisäksi paikalta on tekstiilikeramiikkaa. Liettä on pidetty löytöjen perusteella metallikautisena.
Kohde tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Alue on lehtimetsää. Kohteen
muinaisjäännösrajauksen eteläosan länsireuna on osittain ratsastuskentän päällä, johon on työnnetty toista metriä kentältä tasoitettua maata. Muinaisjäännöksen säilyneisyys on tältä kohdalta hieman epäselvä. Sepänjärvi 1 -kohteen muinaisjäännösrajauksen koillispuolella oleva peltoalue kuului tarkkuusinventoitaviin alueisiin. Peltoalueelle tehtiin koekuoppia, joista ei kuitenkaan havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Peltoalueen pinnalta havaittiin yksi kvartsi-iskos.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen |
| metsakeskus.211010006 |
211 |
Sepänjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
346524.52400000 |
6816421.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Vääksynjoen lounaispuolella. Paikka on metsäistä hiekkarinnettä, jossa vanhat rantaterassit ovat näkyvissä. Alueelle on kunnostettu muinaisjäännöspolku.
Paikka on sijainnut Sarsankosken niskalla. Suomusjärven kulttuuriin ja kampakeraamiseen vaiheeseen liittyvien löydöksien lisäksi alueelta on tedettu vuoden 1932 tutkimuksissa nelikulmainen, isoista kivistä rakennettu tulisija. Sen vierestä löydettiin kuparin pala. Lisäksi paikalta on tekstiilikeramiikkaa. Liettä on pidetty löytöjen perusteella metallikautisena.
Kohde tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Alue on lehtimetsää. Kohteen
muinaisjäännösrajauksen eteläosan länsireuna on osittain ratsastuskentän päällä, johon on työnnetty toista metriä kentältä tasoitettua maata. Muinaisjäännöksen säilyneisyys on tältä kohdalta hieman epäselvä. Sepänjärvi 1 -kohteen muinaisjäännösrajauksen koillispuolella oleva peltoalue kuului tarkkuusinventoitaviin alueisiin. Peltoalueelle tehtiin koekuoppia, joista ei kuitenkaan havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Peltoalueen pinnalta havaittiin yksi kvartsi-iskos.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen |
| metsakeskus.211010007 |
211 |
Lentola 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346130.00000000 |
6816310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Sarsanuoman koillisrannalla pellolla, Lentolan kasvihuoneiden eteläpuolella. Kohde on osittain kyntökerroksen tuhoama.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen. |
| metsakeskus.211010008 |
211 |
Lentola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346324.60700000 |
6815990.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010008 |
Asuinpaikka sijaitsee pienellä peltokumpareella Sarsanuoman itäpuolella Pitkäjärven rannalla, länteen pistävällä niemellä. Paikka on peltoalueella.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen |
| metsakeskus.211010009 |
211 |
Sarsansuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346501.54000000 |
6815922.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Sarsansuon pohjoisreunalla pellolla Kisarannantien lounaispuolella, tien tuntumassa ja etelään viettävässä mäenrinteessä.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen. |
| metsakeskus.211010010 |
211 |
Kaivanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347401.19400000 |
6813299.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaivannon kanavan pohjoispuolella teiden risteyksessä. Osa muinaisjäännöksestä on tuhoutunut soranoton ja teiden rakentamisen yhteydessä, mutta paikalle tehdyn koekaivauksen perusteella osa asuinpaikasta näyttäisi säilyneen. Aiemmin asuinpaikan sijainti on määritelty sorakuopan itäpuoliselle pellolle, mutta tältä alueelta ei koekaivauksissa tehty havaintoja muinaisjäännöksestä. On kuitenkin mahdollista, että alueella on säilynyt pienialainen asutuspesäke. |
| metsakeskus.211010011 |
211 |
Kalliosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
345526.95500000 |
6811052.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010011 |
Röykkiö(t) sijaitsevat 2,8 km Kaivannon kanavasta luoteeseen olevan saaren korkeimmalla kohdalla, 20 - 30 m päässä kesämökistä. Ne on ladottu kalliolle. Röykkiöt ovat nykyisin niin kokonaan sammaleen peitossa, ettei röykkiöitä voi erottaa toisistaan. Päällä kasvaa muutama nuori mänty. Kiveyksen koko noin 9 m x 5 m. Siihen ei ole kajottu ainakaan viime aikoina. Röykkiö(ide)n välittömään läheisyyteen, lounaispuolelle on pystytetty lipputanko. |
| metsakeskus.211010012 |
211 |
Jaakkola B |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
348217.88800000 |
6807986.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010012 |
Kohde sijaitsee Roineen Tossanselän koillispuolella, Hykönsalon saaren eteläosassa Saarikylientien eteläpuolella Jaakkolan päärakennuksen pihapiirissä.
Jaakkolan talosta noin 200-250 m lounaaseen on löydetty mm. 1900 l-uvun alkupuolella merovingiaikainen keihäänkärki, kaksi veitsenterää ja kaksi putkikirvestä. Paikka oli tuolloin kivikkoinen mäki, mikä nyt on raivattu pelloksi. Vuoden 1993 inventoinnin yhteydessä kaivettin talon puutarhaan koekuoppia ja yhdestä löydettiin rautakautista keramiikkaa. Se saattaa olla peräisin asuinpaikasta. |
| metsakeskus.211010015 |
211 |
Huhtamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
344831.24700000 |
6807701.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010015 |
Röykkiö sijaitsee Raronsalonsaaren länsirannalla noin 10 m rannasta ja noin 100 m merimerkistä kaakkoon ja noin 100 m rantamökistä luoteeseen. Se on soikeahko kalliopohjalle rakennettu kiviröykkiö, jonka luoteisosassa on matala kuopanne. Röykkiön koko noin 5 x 7 m. Se on sammaloitunut ja sen keskellä kasvaa sekä mänty että koivu. Röykkiö on hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.211010016 |
211 |
Hautasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
344579.35400000 |
6806782.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010016 |
Röykkiö sijaitsee Roineen Hautsaaren luoteisosan Tontunkärki-nimisellä niemellä. Epäsäännöllisen muotoinen, sammaloitunut, osittain tuhoutunut röykkiö on kahden siirtolohkareen vieressä, niistä noin 7 m kaakkoon. |
| metsakeskus.211010016 |
211 |
Hautasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
344579.35400000 |
6806782.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010016 |
Röykkiö sijaitsee Roineen Hautsaaren luoteisosan Tontunkärki-nimisellä niemellä. Epäsäännöllisen muotoinen, sammaloitunut, osittain tuhoutunut röykkiö on kahden siirtolohkareen vieressä, niistä noin 7 m kaakkoon. |
| metsakeskus.211010017 |
211 |
Kuohenmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
343519.00000000 |
6805993.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Halkohaavanjärven ja Roineen välille muodostuneen salmen itäpuolella hiekkapellolla entisellä Kallioniemen tilalla ns. Jokipielen vainiolla. Pihamaan alueelta asuinpaikka on tuhoutunut vuosikymmenien kuluessa rakennustöissä. Alueelta on aikaisemmin löydetty useita kiviesineitä, mm. kivikirveitä ja niiden katkelmia.
Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Haltianiemen pohjoispuolista kynnöksellä olevaa peltoaluetta, eli nk. Jokipielen vainiota pintapoimittiin ja kvartsi-iskoksia havaittiin yli 150 metrin matkalta Halkohaavanjärveen loivasti laskevan peltoalueen ylärinteestä. Osa kvartsi-iskoksista jätettiin paikalleen. Yksi kvartsi-iskos löytyi pellon eteläpuoliselta metsäalueelta. Pellolla havaittu asuinpaikka voi olla osa Kallioniemen tilan alueelta tehtyjä havaintoja, mutta talojen pihapiirejä ei tarkastettu tässä inventoinnissa. |
| metsakeskus.211010019 |
211 |
Sarsansuo 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346354.60000000 |
6815769.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Sarsansuon lounaispuolella Sarsanuoman rannalla, jyrkän rinteen päällä. Paikka on nykyisin kesantopeltona. Maaperä on hiekkamaata. Löytöjä, asbestikeramiikkaa, piitä, palanutta luuta on poimittu talteen pellon länsi- ja luoteisosasta.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen. |
| metsakeskus.211010020 |
211 |
Sarsansuo 2 ja 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346531.52500000 |
6815701.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010020 |
Asuinpakka sijaitsee peltoalueella Sarsansuon kaakkoispuolella Kisarannantien vieressä, tien länsipuolella. Kysymyksessä on yhtenäinen asuinpaikka, jonka hiekkatie jakaa kahtia pohjoiseen (2), Sarsansuon kaakkoispuoli ja eteläiseen (3), pelto hiekkatien eteläpuolella, alueeseen. Paikalta on löytöinä lähinnä kvartsi-iskoksia.
Kohde kuuluu Sarsan asuinpaikka-alueeseen. |
| metsakeskus.211010022 |
211 |
Liuksialan kappeli |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
342543.12700000 |
6816044.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010022 |
Kalmisto sijaitsee Kirkkojärven rannasta 600 m lounaaseen ja 500 m Liuksialan kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen Meurmanin suvun yksityishautausmaalla sekä sakaristosta noin 30 m itään Peltomäki-nimisellä paikalla. Myöhäisrautakautinen, mahdollisesti pitkään käytössä ollut kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut. Löytöjä ovat mm. viikiaikainen miekka ja hevosenkenkäsolki. Paikalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia. Esineet ovat Liuksialan yksityismuseossa. Peltomäestä on löydetty ainakin kaksi merovingiaikaista keihäänkärkeä ja saviastianpaloja.
Paikkaan liittyy myös perimätieto, jonka mukaan siellä on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko ja kirkkomaa. Muun muassa vuodelta 1696 olevaan karttaan ei kirkkoa ole merkitty, mutta karttaselityksessä kerrotaan paikalla sijainneen ikivanhan kirkon ja kirkkomaan, joka sittemmin on hävinnyt. Rautakauden lopun ruumiskalmisto ja vanha kirkonpaikka, joka sijaitsee nykyisin Liuksialan kartanon yksityisellä hautausmaalla. Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko, mistä on maininta myös 1600-luvun kartan selityksissä. Hautausmaan nykyisen kappelin paikalla sijaitsi vielä 1920-luvulla raunioituneen kivisen sakariston jäänteet, jonka lattian alta tehtiin havaintoja ihmisluista. Sakariston vierellä on mahdollisesti sijainnut puukirkko. Kalmistoa ei ole tutkittu kaivauksin, mutta sieltä löydetyt esineet ajoittuvat merovingi- ja viikinkiaikaan.
Kappelin koillis- ja luoteispuolelta on löytynyt 9.4.2016 metallinetsinnässä kupurasoljen kappale ja räpyläriipus (KM 41066: 1-2, ks. alakohteet). Niiden etäisyys tunnetusta muinaisjäännöksestä oli noin 50 ja 140 metriä. Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10 cm. |
| metsakeskus.211010022 |
211 |
Liuksialan kappeli |
10002 |
12002 |
13021 |
11033 |
27018 |
342543.12700000 |
6816044.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010022 |
Kalmisto sijaitsee Kirkkojärven rannasta 600 m lounaaseen ja 500 m Liuksialan kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen Meurmanin suvun yksityishautausmaalla sekä sakaristosta noin 30 m itään Peltomäki-nimisellä paikalla. Myöhäisrautakautinen, mahdollisesti pitkään käytössä ollut kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut. Löytöjä ovat mm. viikiaikainen miekka ja hevosenkenkäsolki. Paikalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia. Esineet ovat Liuksialan yksityismuseossa. Peltomäestä on löydetty ainakin kaksi merovingiaikaista keihäänkärkeä ja saviastianpaloja.
Paikkaan liittyy myös perimätieto, jonka mukaan siellä on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko ja kirkkomaa. Muun muassa vuodelta 1696 olevaan karttaan ei kirkkoa ole merkitty, mutta karttaselityksessä kerrotaan paikalla sijainneen ikivanhan kirkon ja kirkkomaan, joka sittemmin on hävinnyt. Rautakauden lopun ruumiskalmisto ja vanha kirkonpaikka, joka sijaitsee nykyisin Liuksialan kartanon yksityisellä hautausmaalla. Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko, mistä on maininta myös 1600-luvun kartan selityksissä. Hautausmaan nykyisen kappelin paikalla sijaitsi vielä 1920-luvulla raunioituneen kivisen sakariston jäänteet, jonka lattian alta tehtiin havaintoja ihmisluista. Sakariston vierellä on mahdollisesti sijainnut puukirkko. Kalmistoa ei ole tutkittu kaivauksin, mutta sieltä löydetyt esineet ajoittuvat merovingi- ja viikinkiaikaan.
Kappelin koillis- ja luoteispuolelta on löytynyt 9.4.2016 metallinetsinnässä kupurasoljen kappale ja räpyläriipus (KM 41066: 1-2, ks. alakohteet). Niiden etäisyys tunnetusta muinaisjäännöksestä oli noin 50 ja 140 metriä. Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10 cm. |
| metsakeskus.211010022 |
211 |
Liuksialan kappeli |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27018 |
342543.12700000 |
6816044.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010022 |
Kalmisto sijaitsee Kirkkojärven rannasta 600 m lounaaseen ja 500 m Liuksialan kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen Meurmanin suvun yksityishautausmaalla sekä sakaristosta noin 30 m itään Peltomäki-nimisellä paikalla. Myöhäisrautakautinen, mahdollisesti pitkään käytössä ollut kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut. Löytöjä ovat mm. viikiaikainen miekka ja hevosenkenkäsolki. Paikalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia. Esineet ovat Liuksialan yksityismuseossa. Peltomäestä on löydetty ainakin kaksi merovingiaikaista keihäänkärkeä ja saviastianpaloja.
Paikkaan liittyy myös perimätieto, jonka mukaan siellä on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko ja kirkkomaa. Muun muassa vuodelta 1696 olevaan karttaan ei kirkkoa ole merkitty, mutta karttaselityksessä kerrotaan paikalla sijainneen ikivanhan kirkon ja kirkkomaan, joka sittemmin on hävinnyt. Rautakauden lopun ruumiskalmisto ja vanha kirkonpaikka, joka sijaitsee nykyisin Liuksialan kartanon yksityisellä hautausmaalla. Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko, mistä on maininta myös 1600-luvun kartan selityksissä. Hautausmaan nykyisen kappelin paikalla sijaitsi vielä 1920-luvulla raunioituneen kivisen sakariston jäänteet, jonka lattian alta tehtiin havaintoja ihmisluista. Sakariston vierellä on mahdollisesti sijainnut puukirkko. Kalmistoa ei ole tutkittu kaivauksin, mutta sieltä löydetyt esineet ajoittuvat merovingi- ja viikinkiaikaan.
Kappelin koillis- ja luoteispuolelta on löytynyt 9.4.2016 metallinetsinnässä kupurasoljen kappale ja räpyläriipus (KM 41066: 1-2, ks. alakohteet). Niiden etäisyys tunnetusta muinaisjäännöksestä oli noin 50 ja 140 metriä. Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10 cm. |
| metsakeskus.211010022 |
211 |
Liuksialan kappeli |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
342543.12700000 |
6816044.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010022 |
Kalmisto sijaitsee Kirkkojärven rannasta 600 m lounaaseen ja 500 m Liuksialan kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen Meurmanin suvun yksityishautausmaalla sekä sakaristosta noin 30 m itään Peltomäki-nimisellä paikalla. Myöhäisrautakautinen, mahdollisesti pitkään käytössä ollut kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut. Löytöjä ovat mm. viikiaikainen miekka ja hevosenkenkäsolki. Paikalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia. Esineet ovat Liuksialan yksityismuseossa. Peltomäestä on löydetty ainakin kaksi merovingiaikaista keihäänkärkeä ja saviastianpaloja.
Paikkaan liittyy myös perimätieto, jonka mukaan siellä on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko ja kirkkomaa. Muun muassa vuodelta 1696 olevaan karttaan ei kirkkoa ole merkitty, mutta karttaselityksessä kerrotaan paikalla sijainneen ikivanhan kirkon ja kirkkomaan, joka sittemmin on hävinnyt. Rautakauden lopun ruumiskalmisto ja vanha kirkonpaikka, joka sijaitsee nykyisin Liuksialan kartanon yksityisellä hautausmaalla. Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko, mistä on maininta myös 1600-luvun kartan selityksissä. Hautausmaan nykyisen kappelin paikalla sijaitsi vielä 1920-luvulla raunioituneen kivisen sakariston jäänteet, jonka lattian alta tehtiin havaintoja ihmisluista. Sakariston vierellä on mahdollisesti sijainnut puukirkko. Kalmistoa ei ole tutkittu kaivauksin, mutta sieltä löydetyt esineet ajoittuvat merovingi- ja viikinkiaikaan.
Kappelin koillis- ja luoteispuolelta on löytynyt 9.4.2016 metallinetsinnässä kupurasoljen kappale ja räpyläriipus (KM 41066: 1-2, ks. alakohteet). Niiden etäisyys tunnetusta muinaisjäännöksestä oli noin 50 ja 140 metriä. Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10 cm. |
| metsakeskus.211010022 |
211 |
Liuksialan kappeli |
10002 |
12002 |
13021 |
11033 |
27017 |
342543.12700000 |
6816044.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010022 |
Kalmisto sijaitsee Kirkkojärven rannasta 600 m lounaaseen ja 500 m Liuksialan kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen Meurmanin suvun yksityishautausmaalla sekä sakaristosta noin 30 m itään Peltomäki-nimisellä paikalla. Myöhäisrautakautinen, mahdollisesti pitkään käytössä ollut kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut. Löytöjä ovat mm. viikiaikainen miekka ja hevosenkenkäsolki. Paikalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia. Esineet ovat Liuksialan yksityismuseossa. Peltomäestä on löydetty ainakin kaksi merovingiaikaista keihäänkärkeä ja saviastianpaloja.
Paikkaan liittyy myös perimätieto, jonka mukaan siellä on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko ja kirkkomaa. Muun muassa vuodelta 1696 olevaan karttaan ei kirkkoa ole merkitty, mutta karttaselityksessä kerrotaan paikalla sijainneen ikivanhan kirkon ja kirkkomaan, joka sittemmin on hävinnyt. Rautakauden lopun ruumiskalmisto ja vanha kirkonpaikka, joka sijaitsee nykyisin Liuksialan kartanon yksityisellä hautausmaalla. Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko, mistä on maininta myös 1600-luvun kartan selityksissä. Hautausmaan nykyisen kappelin paikalla sijaitsi vielä 1920-luvulla raunioituneen kivisen sakariston jäänteet, jonka lattian alta tehtiin havaintoja ihmisluista. Sakariston vierellä on mahdollisesti sijainnut puukirkko. Kalmistoa ei ole tutkittu kaivauksin, mutta sieltä löydetyt esineet ajoittuvat merovingi- ja viikinkiaikaan.
Kappelin koillis- ja luoteispuolelta on löytynyt 9.4.2016 metallinetsinnässä kupurasoljen kappale ja räpyläriipus (KM 41066: 1-2, ks. alakohteet). Niiden etäisyys tunnetusta muinaisjäännöksestä oli noin 50 ja 140 metriä. Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10 cm. |
| metsakeskus.211010022 |
211 |
Liuksialan kappeli |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27017 |
342543.12700000 |
6816044.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010022 |
Kalmisto sijaitsee Kirkkojärven rannasta 600 m lounaaseen ja 500 m Liuksialan kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen Meurmanin suvun yksityishautausmaalla sekä sakaristosta noin 30 m itään Peltomäki-nimisellä paikalla. Myöhäisrautakautinen, mahdollisesti pitkään käytössä ollut kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut. Löytöjä ovat mm. viikiaikainen miekka ja hevosenkenkäsolki. Paikalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia. Esineet ovat Liuksialan yksityismuseossa. Peltomäestä on löydetty ainakin kaksi merovingiaikaista keihäänkärkeä ja saviastianpaloja.
Paikkaan liittyy myös perimätieto, jonka mukaan siellä on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko ja kirkkomaa. Muun muassa vuodelta 1696 olevaan karttaan ei kirkkoa ole merkitty, mutta karttaselityksessä kerrotaan paikalla sijainneen ikivanhan kirkon ja kirkkomaan, joka sittemmin on hävinnyt. Rautakauden lopun ruumiskalmisto ja vanha kirkonpaikka, joka sijaitsee nykyisin Liuksialan kartanon yksityisellä hautausmaalla. Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko, mistä on maininta myös 1600-luvun kartan selityksissä. Hautausmaan nykyisen kappelin paikalla sijaitsi vielä 1920-luvulla raunioituneen kivisen sakariston jäänteet, jonka lattian alta tehtiin havaintoja ihmisluista. Sakariston vierellä on mahdollisesti sijainnut puukirkko. Kalmistoa ei ole tutkittu kaivauksin, mutta sieltä löydetyt esineet ajoittuvat merovingi- ja viikinkiaikaan.
Kappelin koillis- ja luoteispuolelta on löytynyt 9.4.2016 metallinetsinnässä kupurasoljen kappale ja räpyläriipus (KM 41066: 1-2, ks. alakohteet). Niiden etäisyys tunnetusta muinaisjäännöksestä oli noin 50 ja 140 metriä. Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10 cm. |
| metsakeskus.211010022 |
211 |
Liuksialan kappeli |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
342543.12700000 |
6816044.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010022 |
Kalmisto sijaitsee Kirkkojärven rannasta 600 m lounaaseen ja 500 m Liuksialan kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen Meurmanin suvun yksityishautausmaalla sekä sakaristosta noin 30 m itään Peltomäki-nimisellä paikalla. Myöhäisrautakautinen, mahdollisesti pitkään käytössä ollut kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut. Löytöjä ovat mm. viikiaikainen miekka ja hevosenkenkäsolki. Paikalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia. Esineet ovat Liuksialan yksityismuseossa. Peltomäestä on löydetty ainakin kaksi merovingiaikaista keihäänkärkeä ja saviastianpaloja.
Paikkaan liittyy myös perimätieto, jonka mukaan siellä on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko ja kirkkomaa. Muun muassa vuodelta 1696 olevaan karttaan ei kirkkoa ole merkitty, mutta karttaselityksessä kerrotaan paikalla sijainneen ikivanhan kirkon ja kirkkomaan, joka sittemmin on hävinnyt. Rautakauden lopun ruumiskalmisto ja vanha kirkonpaikka, joka sijaitsee nykyisin Liuksialan kartanon yksityisellä hautausmaalla. Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko, mistä on maininta myös 1600-luvun kartan selityksissä. Hautausmaan nykyisen kappelin paikalla sijaitsi vielä 1920-luvulla raunioituneen kivisen sakariston jäänteet, jonka lattian alta tehtiin havaintoja ihmisluista. Sakariston vierellä on mahdollisesti sijainnut puukirkko. Kalmistoa ei ole tutkittu kaivauksin, mutta sieltä löydetyt esineet ajoittuvat merovingi- ja viikinkiaikaan.
Kappelin koillis- ja luoteispuolelta on löytynyt 9.4.2016 metallinetsinnässä kupurasoljen kappale ja räpyläriipus (KM 41066: 1-2, ks. alakohteet). Niiden etäisyys tunnetusta muinaisjäännöksestä oli noin 50 ja 140 metriä. Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10 cm. |
| metsakeskus.211010022 |
211 |
Liuksialan kappeli |
10002 |
12002 |
13021 |
11010 |
27000 |
342543.12700000 |
6816044.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010022 |
Kalmisto sijaitsee Kirkkojärven rannasta 600 m lounaaseen ja 500 m Liuksialan kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen Meurmanin suvun yksityishautausmaalla sekä sakaristosta noin 30 m itään Peltomäki-nimisellä paikalla. Myöhäisrautakautinen, mahdollisesti pitkään käytössä ollut kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut. Löytöjä ovat mm. viikiaikainen miekka ja hevosenkenkäsolki. Paikalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia. Esineet ovat Liuksialan yksityismuseossa. Peltomäestä on löydetty ainakin kaksi merovingiaikaista keihäänkärkeä ja saviastianpaloja.
Paikkaan liittyy myös perimätieto, jonka mukaan siellä on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko ja kirkkomaa. Muun muassa vuodelta 1696 olevaan karttaan ei kirkkoa ole merkitty, mutta karttaselityksessä kerrotaan paikalla sijainneen ikivanhan kirkon ja kirkkomaan, joka sittemmin on hävinnyt. Rautakauden lopun ruumiskalmisto ja vanha kirkonpaikka, joka sijaitsee nykyisin Liuksialan kartanon yksityisellä hautausmaalla. Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko, mistä on maininta myös 1600-luvun kartan selityksissä. Hautausmaan nykyisen kappelin paikalla sijaitsi vielä 1920-luvulla raunioituneen kivisen sakariston jäänteet, jonka lattian alta tehtiin havaintoja ihmisluista. Sakariston vierellä on mahdollisesti sijainnut puukirkko. Kalmistoa ei ole tutkittu kaivauksin, mutta sieltä löydetyt esineet ajoittuvat merovingi- ja viikinkiaikaan.
Kappelin koillis- ja luoteispuolelta on löytynyt 9.4.2016 metallinetsinnässä kupurasoljen kappale ja räpyläriipus (KM 41066: 1-2, ks. alakohteet). Niiden etäisyys tunnetusta muinaisjäännöksestä oli noin 50 ja 140 metriä. Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10 cm. |
| metsakeskus.211010022 |
211 |
Liuksialan kappeli |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
342543.12700000 |
6816044.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010022 |
Kalmisto sijaitsee Kirkkojärven rannasta 600 m lounaaseen ja 500 m Liuksialan kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen Meurmanin suvun yksityishautausmaalla sekä sakaristosta noin 30 m itään Peltomäki-nimisellä paikalla. Myöhäisrautakautinen, mahdollisesti pitkään käytössä ollut kalmisto on ainakin osittain tuhoutunut. Löytöjä ovat mm. viikiaikainen miekka ja hevosenkenkäsolki. Paikalla ei ole suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia. Esineet ovat Liuksialan yksityismuseossa. Peltomäestä on löydetty ainakin kaksi merovingiaikaista keihäänkärkeä ja saviastianpaloja.
Paikkaan liittyy myös perimätieto, jonka mukaan siellä on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko ja kirkkomaa. Muun muassa vuodelta 1696 olevaan karttaan ei kirkkoa ole merkitty, mutta karttaselityksessä kerrotaan paikalla sijainneen ikivanhan kirkon ja kirkkomaan, joka sittemmin on hävinnyt. Rautakauden lopun ruumiskalmisto ja vanha kirkonpaikka, joka sijaitsee nykyisin Liuksialan kartanon yksityisellä hautausmaalla. Perimätiedon mukaan paikalla on sijainnut Kangasalan ensimmäinen kirkko, mistä on maininta myös 1600-luvun kartan selityksissä. Hautausmaan nykyisen kappelin paikalla sijaitsi vielä 1920-luvulla raunioituneen kivisen sakariston jäänteet, jonka lattian alta tehtiin havaintoja ihmisluista. Sakariston vierellä on mahdollisesti sijainnut puukirkko. Kalmistoa ei ole tutkittu kaivauksin, mutta sieltä löydetyt esineet ajoittuvat merovingi- ja viikinkiaikaan.
Kappelin koillis- ja luoteispuolelta on löytynyt 9.4.2016 metallinetsinnässä kupurasoljen kappale ja räpyläriipus (KM 41066: 1-2, ks. alakohteet). Niiden etäisyys tunnetusta muinaisjäännöksestä oli noin 50 ja 140 metriä. Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 10 cm. |
| metsakeskus.211010023 |
211 |
Vehoniemenharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348695.68400000 |
6810976.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Vehoniemenharjun lounaaseen suuntautuvassa rinteessä Roineen Hiedanperän lahden pohjoisrannalla, tasaisella rantaterassilla. Ilmeisesti kyseessä on yhtenäinen asuinpaikka, joka ulottuu luonnonsuojelualueelta yksityiselle tontille. Luonnonsuojelualueella asuinpaikka on täysin koskematon, mutta venepaikalle tehty tie on tuhonnut osan muinaisjäännöksestä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.211010024 |
211 |
Vehoniemenharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
348179.88900000 |
6811501.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010024 |
Asuinpaikka, joka lienee kivi- ja/tai varhaismetallikautinen, sijaitsee Vehoniemenharjun luonnonsuojelualueella Roineen rannalla noin 100 m Vehoniemen automuseosta lounaaseen. Asuinpaikka on lounaaseen suuntautuvan rinteen alaosassa noin 10 x 40 m laajuisella tasanteella, noin 15 m päässä rannasta. Löydöt paikalta ovat saviastian paloja (2 kpl mahdollisesti ns. epineoliittista keramiikkaa) ja kvartsi-iskoksia. Kohde sijaitsee Vehoniemenharjulla kivikautisten asuinpaikkojen Vehoniemenharju 1 ja 3 luoteispuolella, samalla korkeudella niiden kanssa. |
| metsakeskus.211010025 |
211 |
Vehoniemenharju 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348448.77900000 |
6811248.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Roineen rannalla, Vehoniemenharjun luonnonsuojelualueella, Vehoniemen automuseosta noin 400 m kaakkoon. Asuinpaikka on lounaaseen suuntautuvalla tasaisella rantaterassilla noin 350 m luoteeseen kohteesta Vehoniemenharju 1, ja noin 350 m kaakkoon kohteesta Vehoniemenharju 2. Paikalta on löydetty kivetty tulisija ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.211010026 |
211 |
Keisarinharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346959.37000000 |
6813699.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010026 |
Asuinpaikka sijaitsee luonnonsuojelualueella Roineen Talviahteenlahden rannalla noin 150 m etelään Pirkanmaan sairaalan vesipumpusta.
Asuinpaikka on jyrkästi itään kohoavan rinteen tasaisella rantaterassilla, rantapolun pohjoispuolella. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.211010027 |
211 |
Kirkko-Aakkula 1 ja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344054.52000000 |
6817556.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Kangasalan keskustan tuntumassa, läntisen hautausmaan eteläpuolella Kuohunlahden rannasta noin 100 m luoteeseen rantaterasseilla. Kirkko-Aakkula 1 on samalla tasanteella kuin kunnan mattojenpesupaikka, Kirkko- Aakkula 2 on ylemmällä rantaterassilla pesupaikan koillispuolella. Löytöjä on kahtena pesäkkeenä. Löydöt paikalta ovat pieniä keramiikan paloja ja kvartsia.
Vuoden 2009 inventoinnin mukaan asuinpaikan alempi terassi vaikutti tuhoutuneelta, mutta koekuoppia sinne ei kaivettu. Se vaikuttaa keinotekoiselta, ja alemman terassin löydöt voivat olla peräisin myös ylemmältä terassilta. Alueen länsiosassa - alemmalla terassilla - 2012 suoritetussa puistokäytävän takia suoritetussa valvonnassa ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Valvonnan perusteella muinaisjäännös on ehdotettu rajattavaksi maastossa erottuvalle ylemmälle terassille.
Vuoden 2015 valvonnassa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Vuoden 2019 koekaivauksissa muuntamokopin länsipuolelle kaivetusta kaapeliojasta todettiin kivikautista kulttuurikerrosta noin 10 metrin matkalta. Kulttuurikerroksen päällä oli 45-70 cm paksuinen sekoittunut kerros täyttömaata. Kulttuurikerros ei ollut säilynyt yhtenäisenä, vaan se oli osin historiallisen ajan pelto- tms. kerroksen pirstaloima. Löytöinä 2-20 cm paksuisesta kulttuurikerroksesta saatiin palanutta luuta, kvartsiesineitä ja -iskoksia. Muinaisjäännökseen liittyviä rakenteita ei ollut. Paikalle asennettavien kaapelien kohdalta todettu kulttuurikerros kaivettiin pois tutkimusten yhteydessä. |
| metsakeskus.211010028 |
211 |
Likolamminpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344833.19700000 |
6819702.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven länsirannalla, järvestä lammeksi kuroutuneen Likolammin lounaispuolella rantapellolla lähes vesirajassa noin 100 m päässä Harjurannan päärakennuksesta ja 600 m päässä Rikun vanhainkodista.
Paikka on osittain kyntökerroksen tuhoama. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.211010029 |
211 |
Katila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
344488.35300000 |
6815254.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokioisten joen eteläpuolella noin 700 m lounaaseen Katilan päärakennuksesta.
Asuinpaikka on hiekkaisen peltomäen lounaaseen suuntautuvalla rinteellä. Löydöt paikalta ovat kaksi pientä palaa rautakautista keramiikkaa ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.211010030 |
211 |
Katila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
344860.20200000 |
6815498.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokioisten joen pohjoispuolella noin 300 m länteen Katilan päärakennuksesta navetan takana.
Asuinpaikka on savensekaisella etelään suuntautuvalla peltorinteellä. Löydöt paikalta ovat eteläsuomalaisen taltan katkelma, pohjalaisen tasataltan katkelma ja kvartsi-iskoksia.
Hyvin läheltä rajattua muinaisjäännösaluetta on vuonna 2016 saatu metallinetsinlöytönä viikinkiaikainen dirhemi (KM 41610: 1; ks. alakohteet). |
| metsakeskus.211010030 |
211 |
Katila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
344860.20200000 |
6815498.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokioisten joen pohjoispuolella noin 300 m länteen Katilan päärakennuksesta navetan takana.
Asuinpaikka on savensekaisella etelään suuntautuvalla peltorinteellä. Löydöt paikalta ovat eteläsuomalaisen taltan katkelma, pohjalaisen tasataltan katkelma ja kvartsi-iskoksia.
Hyvin läheltä rajattua muinaisjäännösaluetta on vuonna 2016 saatu metallinetsinlöytönä viikinkiaikainen dirhemi (KM 41610: 1; ks. alakohteet). |
| metsakeskus.211010031 |
211 |
Tuhola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346902.41800000 |
6807676.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Raronsalon saaressa Viianperänlahden tuntumassa Saarikylientien luoteispuolella Tuholan tilan pihapiirissä ja rantapellolla. Kohde on osittain tuhoutunut talonrakennus- ja peltotöissä. Paikalta on löydetty kiviesineitä kvartsi-iskoksia.
Tarkempaa asuinpaikan aluerajauksen tarkastusta ei voinut tehdä inventoinnissa 2021 maan peitteisyyden takia. Muinaisjäännösalueella pellon pinnassa havaittiin 1 kvartsi-iskos, joka kuvattiin ja jätettiin paikalleen. |
| metsakeskus.211010032 |
211 |
Torkkeli |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
348221.85200000 |
6815904.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010032 |
Hautapaikka sijaitsee Längelmäveden rannasta noin 150 m luoteeseen pellon reunassa, hiekkatien luoteispuolella noin 200 m Lahtelan päärakennuksesta koilliseen. Merovingiaikainen polttohauta sijaitsee 2x1x1 kokoisen maakiven juuressa. Hiekkatie tekee maakiven kohdalla siitä johtuvan pienen mutkan. Esko Sarasmo on tutkinut kohteen kesäkuussa 1956.
Vuoden 2023 kaapelikaivuun valvonnassa Teerimäentien toisella puolella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.211010034 |
211 |
Kojola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
351723.45700000 |
6811518.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010034 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Heposelän rannalla, järven kapeimmalla kohdalla noin 100 m rannasta pohjoisluoteeseen, pienen kallioisen mäen länsipuolella noin 50 m länteen Kojolan päärakennuksesta. Paikalta on löydetty vuonna 1954 viikinkiaikainen keihäänkärki ja pienialaisessa koekaivauksessa kiveystä ja keramiikkaa. Kohdetta tutkija pitää mahdollisena asuinpaikan jäännöksenä. Vuoden 1993 inventoinnin yhteydessä saatiin toinen E-tyypin keihäänkärki.
Kohde tarkastettiin 2021 inventoinnissa. Kohde käytiin tarkastamassa, koska esitöissä ei saatu selville, miksi kohde oli poistettu muinaisjäännösrekisteristä. Paikalla toimii yhä leirikeskus ja pihapiiri on hoidettua. Maastossa on havaittavissa muutamia lohkareisista kivistä tehtyjä kivikkoja/röykkiöitä, mutta ne voivat liittyä resenttiin toimintaan alueella. Alueella on tehty vain pienialainen kaivaus vuonna 1955, eikä tulos ollut raportin mukaan tyydyttävä. Pienialainen kaivaus ei rajaa pois mahdollisuutta, että alueella voisi mahdollisesti olla säilyneitä kulttuurikerroksia laajemmaltikin, varsinkin kun vuoden 1993 inventoinnissa saatiin toinen keihäänkärki. Aluerajaus perustuu maastotarkastukseen, jossa rajattiin potentiaalinen muinaisjäännösalue. Muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja tarkemman rajauksen selvittäminen vaatii koekaivausta tai tarkkuusinventointia. |
| metsakeskus.211010035 |
211 |
Toosilanniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
347470.10600000 |
6826097.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010035 |
Röykkiö sijaitsee Vesijärveen kuuluvan Mutikonsalmen länsirannalla, noin 650 m Toosilan tilasta koilliseen, kallioisella mäellä, noin 50 m päässä rannasta.
Röykkiön koko on 3,6 x 4,5 m ja korkeutta sillä on 0,5 m. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö. Se on osittain maansekainen. Kivien halkaisija on 20 - 30 cm. |
| metsakeskus.211010036 |
211 |
Hyyrönhauta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
346250.65100000 |
6814602.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Roineen ja Säkkölänjärven välisellä kannaksella ja sen Säkkölänjärveen laskevalla luoteisreunalla. Kannasta pitkin kulkee tie lounaasta koilliseen. Asuinpaikkaan liittyviä merkkejä on tien molemmin puolin olevilla pelloilla. Asuinpaikan ydinalue näyttäisi olevan Säkkölänjärven alavan vesijätön väliin jäävällä kumparemaisella niemekkeellä. Tältä alueelta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä saviastianpaloja. Talviahteenlahden puolella asuinpaikka ulottuu tien kaakkoislaidasta 20 – 30 m leveänä vyöhykkeenä kaakkoon Roineen rantatörmälle ja jatkuu siitä kapeana kaistana törmän reunaa itäkoilliseen noin 150 m.
Marraskuussa 2015 Pirkanmaan maakuntamuseo toteutti Kangasalan Hyyrönhaudan kivi- ja varhaismetallikautisella asuinpaikalla maakaapelilinjan kaivutyön arkeologisen valvonnan sekä koekairauksen kolmen poistettavan sähkötolpan kohdalla. Kiinteää muinaisjäännöstä ei havaittu. |
| metsakeskus.211010036 |
211 |
Hyyrönhauta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
346250.65100000 |
6814602.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Roineen ja Säkkölänjärven välisellä kannaksella ja sen Säkkölänjärveen laskevalla luoteisreunalla. Kannasta pitkin kulkee tie lounaasta koilliseen. Asuinpaikkaan liittyviä merkkejä on tien molemmin puolin olevilla pelloilla. Asuinpaikan ydinalue näyttäisi olevan Säkkölänjärven alavan vesijätön väliin jäävällä kumparemaisella niemekkeellä. Tältä alueelta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä saviastianpaloja. Talviahteenlahden puolella asuinpaikka ulottuu tien kaakkoislaidasta 20 – 30 m leveänä vyöhykkeenä kaakkoon Roineen rantatörmälle ja jatkuu siitä kapeana kaistana törmän reunaa itäkoilliseen noin 150 m.
Marraskuussa 2015 Pirkanmaan maakuntamuseo toteutti Kangasalan Hyyrönhaudan kivi- ja varhaismetallikautisella asuinpaikalla maakaapelilinjan kaivutyön arkeologisen valvonnan sekä koekairauksen kolmen poistettavan sähkötolpan kohdalla. Kiinteää muinaisjäännöstä ei havaittu. |
| metsakeskus.211010037 |
211 |
Harjuranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
344681.25500000 |
6819870.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.211010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijärven länsirannalla, etelään pistävän niemen keskiosassa. Niemen poikki kulkee länsi-itä -suuntainen 5 - 10 m korkea harjanne, joka on osittain peltoa. Pellolta on löydetty rautakautista keramiikkaa, savikiekon katkelma ja savitiivistettä. Alueella on runsaasti palanutta kiveä. Paikalla on kaksi erillistä löytöaluetta, jotka erottuvat ympäristöstään myös maan tummuuden puolesta. Kohde on ainakin osittain tuhoutunut maanmuokkauksen yhteydessä. Pellolta kerätty materiaali oli pieninä paloina ja kulunutta.
Metalliesineet KM 40634:1-12 löytyivät metallinetsinnässä heinäkuussa 2014 pellolta tunnetun muinaisjäännösalueen eteläpuolelta ja metsästä länsipuolelta. Etäisyys muinaisjäännösrajaukseen oli noin 60-100 metriä. Pellosta löytyi kupurasoljen pala, rannerenkaan pala, hela, rautapunnus ja tupen kenkäin. Metsästä tulusrauta ja kuparipeltiä, pyöreä kupurasolki, kirves ja nuolenkärki. Verifikaatissa on lisätietoja löytöpaikoista. Katso myös alakohteet.
Vuonna 2020 alueen itä- ja eteläpuolelle kaivetun sähkömaakaapelin koekaivauksessa havaittiin peltomaassa kyntökerroksen alla palamatonta luuta ja rautakautista keramiikkaa ja tummunutta maata. Rakenteita ei havaittu. |
| metsakeskus.212010001 |
915 |
Honkapellavi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570341.12600000 |
6899807.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Haukiveden Honka-Pellavin saaren eteläpuolella olevan pienen saaren länsilaidalla. Korkean veden aikaa asuinpaikka-alue on veden alla. |
| metsakeskus.212010002 |
915 |
Autioranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551928.53000000 |
6902985.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Siitinselän ja Vuoriselän välisen Tanikansalmen koillisrannalla, vastapäätä Tanikansaarta. Tanikansalmen rannalla olevalle kesämökille johtavan metsätien itäpuolella, tiestä noin 10 m:n päässä, ison maakiven lounaispuolella on halkaisijaltaan noin 3 m oleva asumuksenpohja. Idempänä on kaskiraunioita. |
| metsakeskus.212010003 |
915 |
Kuvala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
581251.72600000 |
6901861.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Hevonlahden ja Aittolahden välisen niemen tyvessä, Kuvalan talosta noin 40 m lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille sähköpylvään kohdalta |
| metsakeskus.212010004 |
915 |
Tervajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
579947.24900000 |
6902606.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Tervajoen rannasta noin 50 m lounaaseen, Myllylän päärakennuksen koillispuolella olevan pellon alueella, kallion edustalla. |
| metsakeskus.212010005 |
915 |
Suurenluhdanperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566122.79300000 |
6906764.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Itkonsaaren luonnonsuojelualueen pohjois- ja luoteispuolella, Haukiveden rannan tuntumassa olevan viljelyspellon ja metsämaan alueella. Maaperä alueella on hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille pellon kohdalta sekä pellolle johtavan tien tutumasta, noin 50 m pellon reunasta länteen (metsäteiden risteyksen koillispuolella) koekuopasta. |
| metsakeskus.212010006 |
915 |
Itkonsaaren peltosaareke |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565702.96500000 |
6906504.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Itkonsaaren länsireunalla olevalla matalalla peltosaarekkeella, rannan tuntumassa. Maaperä alueella on mullasekaista hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu pellolta. |
| metsakeskus.212010007 |
915 |
Pirttilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563323.90800000 |
6909983.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkijärven Pirttilahdessa, selvästi erottuvalla peltoterassilla. Asuipaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta. |
| metsakeskus.212010008 |
915 |
Kangaslammin kirkonkylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564963.25900000 |
6907733.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010008 |
Asuinpaikka sijaitsee kirkonkylän keskustassa, Osuuspankin ja koulun välisellä alueella. Asuinpaikka-alue on pihamaata ja perunapeltoa. Asuinpaikka-alueen maaperä on hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille ojanreunoilta ja perunapellosta. Asuinpaikka on ilmeisesti ollut melko laaja, mutta se on suurelta osin tuhoutunut rakennustöissä (Osuuspankin toimitalo, koulu ja valtatie 468). |
| metsakeskus.212010009 |
915 |
Kuvalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
580846.00000000 |
6901802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Hevonlahdentien pohjoispuolella, noin 400 m länteen Kuvalan tilan päärakennuksesta, kangasmetsäkumpareella ja viljelyspellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. |
| metsakeskus.212010010 |
915 |
Kangaspelto A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
580557.00800000 |
6901332.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Hepojärven pohjoispuolisessa kangasmetsässä Halkosalmen talosta mäkeä ylös johtavan tien molemmin puolin. Asuinpaikkalöydöt on poimittu metsänäestysjäljistä noin 150 m:n levyiseltä alueelta 90 metrin korkeuskäyrän yläpuolisilta alueilta molemmin puolin metsätietä. |
| metsakeskus.212010011 |
915 |
Kangaspelto B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
580377.07700000 |
6901386.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Hepojärven luoteispuolella, Hakosalmen talolle johtavasta tienhaarasta noin 200 m luoteeseen, kangasmetsässä hiekkatien molemmin puolin. Inventoinnissa 1992 on Hakosalmen talolle johtavasta tienhaarasta 70-200 m luoteeseen otettu talteen kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. Tien koillisreunassa, 180 m risteyksestä luoteeseen, on pyöreä painanne (halk. 2 m). Maaperä asuinpaikka-alueella on hiekkaa. |
| metsakeskus.212010012 |
915 |
Viljolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576638.58500000 |
6901386.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Rinteen talolle kääntyvän tienhaaran tuntumassa, pienen kotitarvehiekkakuopan ympärillä, kangasmetsässä. Maaperä alueella on hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkakuopan seinnämästä ja koekuopista. |
| metsakeskus.212010013 |
915 |
Koittola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
580736.93800000 |
6899147.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Koittolan talosta noin 200 m koilliseen, heti pellon koillispuolella, kangasmetsässä. Maaperä alueella on hiekan ja moreenin sekaista ja maan pinnalla on näkyvissä runsaasti kiviä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. |
| metsakeskus.212010014 |
915 |
Olhavankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571460.64200000 |
6908403.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.212010014 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatie nro 468 lounaispuolella, noin 0,5 km Kukkolanhaudan tienhaarasta Viljolahden suuntaan olevan sähkömuuntajan lounaispuolella, muuntajasta noin 50 m itään, kangasmetsässä. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa, jossa maanpinnalle on erotettavissa runsaasti kiviä. Asuipaikkalöydöt on poimittu esille hiekkatien pinnasta ja koekuopista. |
| metsakeskus.213000001 |
213 |
Pöyhönlahti |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
473899.99200000 |
6889311.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213000001 |
Tauno Lukkarisen kesällä 1999 Museovirastoon ilmoittama kohde sijaitsee Ylännejärven Pöyhönlahden länsipuolella, Hänninniemeen johtavan tien itäpuolella, aivan tien vieressä. Mahdollinen hiilenpolttoon liittyvä rakenne on noin 12 m halkaisijaltaan oleva kumpare metsässä. Keskellä kumparetta on noin 1 m halkaisijaltaan ja syvyydeltään oleva kuoppa. Keskuskohta painuu hiukan kuopanteelle. Keskikohdassa kumparetta kuopanteen ympärillä on turpeen alle jäävää "onttoa tilaa". Keskeltä on aivan viime aikoina nosteltu pois kiviä (isoja kiviä, olivat kasana kuopan vieressä), joiden aiemmin kerrottiin "vuoranneen" kuopanteen seinämiä. |
| metsakeskus.213010001 |
213 |
Lapinsalo |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
491123.17600000 |
6861282.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010001 |
Kohde sijaitsee Puulan Lapinsalon pohjoiskärjessä olevalla rantakalliolla. Paikalla on lähekkäin kaksi lapinrauniota rantakalliolla. Maasto on avokalliota, jolla kasvaa vähän mäntyä. Lapinraunioiden koko ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.213010002 |
213 |
Jänissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
474919.54800000 |
6896628.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Lääminki-järven pohjoisosassa, noin 200 x 50 m kooltaan olevassa Jänissaaressa. Maaperä saaressa on hiekkaa. Lähes koko saari on nyt tonttialuetta. |
| metsakeskus.213010003 |
213 |
Kuppikivenmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
471661.02700000 |
6857024.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010003 |
Kuppikivi sijaitsee Puulansalmen pohjoisrannalla, Salmelan talosta noin noin 240 m itään, pienen Kuppikivenmäen etelärinteellä. Kuppikivi on noin 2,5 x 0,6 m kooltaan oleva maakivi. Sen korkeus on noin 0,75 m. Korkeimmalla kohdalla, vähän kaltevalla tasanteella on yhdeksän kuppia. Kupit ovat hajallaan ilman selvää järjetystä. Niiden halkaisija ovat 4-10 cm ja syvyydet 1,5-9 cm. Suurimmat kuopat ovat melkein suppilomaisia. Kiveen liittyy perimätietoa uhraamisesta. |
| metsakeskus.213010004 |
213 |
Rovastinsola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
470841.35100000 |
6857004.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010004 |
Kuppikivi sijaitsee Puulansalmen pohjoispuolella; Kirkon talosta noin 400 m länteen, Aittovuoren ja Riihivuoren välisessä loivassa notkelmassa, Rovastinsolassa.
Maaperä alueella on kivistä moreenia, metsä lehtimetsää. Alue on ilmeisesti ollut aiemmin viljeltyä. Kuppikivi on noin 2,5 x 1,6 m kooltaan oleva maakivi. Korkeudeltaan se on enimmillään noin 0,8 m. Korkeimmalla kohdalla, melko tasaisessa, hieman kaltevassa pinnassa on kolme kuppia. Niiden halkaisijat ovat 6-7 cm, syvyydet 4-6.5 em. Pinta, jossa kupit ovat on jokseenkin tasasivuisen kolmion kärkiä ja muodostavat nekin siten tasasivuisen kolmion.
Kuppikiveen liittyy perimätietoa uhraamisesta. |
| metsakeskus.213010005 |
213 |
Leskelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481936.83700000 |
6870518.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruohovedenselän Suurolanlahden länsipuolella, noin 150 metrin etäisyydellä rannasta. Asuinpaikka on Leskelän talon pohjoispuolisella pellolla. Maaperä alueella on heikkaa. Järven puolella on vanha rantatörmä. Löytöjä on kerätty noin 200 metrin matkalta. |
| metsakeskus.213010006 |
213 |
Pohjaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498641.00000000 |
6864135.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Rauhajärven koillisrannalla olevan, etelään pistävän Pohjaniemen päässä. Asuinpaikka-aluetta on Pohjaniemen harjun eteläkärjestä noin 200 m matkalla länsiluoteeseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemeä kiertävän tien leikkauksesta, sen eteläisimmän mutkan luoteispuolelta. |
| metsakeskus.213010007 |
213 |
Hiekkaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495998.00000000 |
6873556.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyyveden länsiosassa, Kyyveteen kuuluvan Niittulevä-nimisen järven luoteisrannalla Hiekkaniemen tyvessä, Hiekkaniemeen vievän tien kohdalla sen länsipuolella olevan sähkölinjan alla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kohdalta, missä Hiekkaniemen tie alkaa laskea jyrkästi niemeen päin, kuluneen tien pinnalta. |
| metsakeskus.213010008 |
213 |
Tipsalo 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
495851.21500000 |
6874746.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyyveden länsiosassa, Kyyveteen kuuluvan Niittulevä-nimisen järven pohjoispäässä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kylätien itäpuolelta, sen ja järvenlahden välillä tilan RN:o 1:139 maalla olevan suurehkon hiekkakuopan pohjois-/ itäreunalta. Kohteessa havaittavissa kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.213010009 |
213 |
Pölläkänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490361.00000000 |
6887181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010009 |
Kohde sijaitsee Kutemajärven kylässä, Härkäjärveen pistävässä Pölläkänniemessä, Ylenlahden tilan maalla, laajan sorakuopan eteläreunalla. Paikalta on löytynyt kvartsiesineitä ja -iskoksia, kivilaji-iskos ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.213010010 |
213 |
Pohjaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
498510.18900000 |
6864201.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010010 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Läsänkosken itäpuolella olevan Pohjaniemen eteläosassa, pohjoiseen kääntyvän tien itäpuolella, tiestä noin 20-30 m. Pyyntikuoppia on 4 kpl ja ne ovat harvassa rivissä kankaalla. |
| metsakeskus.213010011 |
213 |
Hetelampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
498850.05000000 |
6864441.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Läsänkosken itäpuolella, Pohjaniemen kärjen itärannalla ja Hetelammen pohjoispuolella. Asuinpaikka-aluetta on heti jyrkän tien mutkan jälkeen tien pohjoispuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta, joka on kaivettu asumuspainanteen kohdalle. |
| metsakeskus.213010012 |
213 |
Nisuksenlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496051.16600000 |
6867279.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Rauhajärven luoteispäässä, Päälahden itäpuolella ja Nisuksenmäen länsipuolella, Pohjaniementiestä noin 50 m päässä olevalla pienehköllä, laakealla tasanteella. Löydöt ovat tulleet esille tasanteen pohjoisosaan kaivetusta koekuopasta. Asuinpaikan eteläosa lienee tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.213010013 |
213 |
Nisuksenlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495871.23600000 |
6867279.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Rauhajärven Päälahden itäpuolella, Pohjaniementien lounaispuolella, tiestä noin 50-70 m:n päässä. Asuinpaikka-alue on ollut aikoinaan noin 100 m leveällä kannakkeella. Löydöt on poimittu metsänlaikutusurista. |
| metsakeskus.213010014 |
213 |
Kävynniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496570.93800000 |
6872018.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkeajärven pohjoisrannan lahdenpohjukan pohjoispuolella, Pitkä Kävynniemen kääntyvän tien risteyksessä ja sen itäpuolella.
Asuinpaikkalöydöt poimittu tien pinnalta ja koekuopasta. |
| metsakeskus.213010015 |
213 |
Tipsalo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495871.20500000 |
6874557.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Niittuleva-järven pohjoisosan länsipuolella, alueella olevan suuren hiekkakuopan eteläosasta noin 100 m kaakkoon, tasaisella kankaalla, nykyisestä rannasta noin 80 m länteen, muinaisen rantatörmän päällä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille törmän päälle tehdyistä koekuopista, joissa on havaittu myös vahvaa likamaata. |
| metsakeskus.213010016 |
213 |
Tipsalo 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495881.20900000 |
6874347.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Niittuleva-järven pohjoisosan länsipuolella, Hiski Salomaan syntymäpaikasta noin 120 m koilliseen, Hiekkaniemeen vievän tien koillispuolella, rannalla olevasta rantasaunasta noin 70 m pohjoiseen olevan rantatörmän päällä.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille törmän päälle kaivetuista koekuopista. Kuopissa oli havaittavissa vahvaa likamaata. |
| metsakeskus.213010017 |
213 |
Tipsalo 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
495871.20800000 |
6873817.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Niittuleva-järven pohjoisosan länsipuolella ja Tiplammen ja Hiekkaniemeen vievän tien välisellä harjulla. Kohteessa mahdollisesti yksi asumuspainanne. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. |
| metsakeskus.213010018 |
213 |
Tipsalo 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495471.36500000 |
6874786.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Tipsalon länsiosassa, Pukkisaarta vastapäätä. Asuinpaikkka-alue on tasaista hiekkakangasta pohjoinen-etelä -suunnassa. Itäpuolella aluetta maasto kohoaa loivasti. |
| metsakeskus.213010019 |
213 |
Hiekkaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496008.00000000 |
6873270.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Niittuleva-järveen pistävän Hiekkaniemen keskiosassa, kohdassa missä korkeampi harjunpätkä laskee kohti niemen kärkeä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien kohdalta harjun laelta. |
| metsakeskus.213010020 |
213 |
Ruokosalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495211.46700000 |
6875256.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010020 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Tipsalon Ruokosalmen itärannalla, pienessä muinaisessa niemekkeessä, nykyisen soistuneen rannan äärellä. Maaperä on kivikkoista, mutta asuinpaikan kohdalla on noin aarin kokoinen kivetön kohta. Saviastianpala (KM 29593:1) tullut esille koekuopasta, samoin luunmuruja. |
| metsakeskus.213010021 |
213 |
Ananianniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
495291.43900000 |
6875956.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010021 |
Pyyntikuopat sijaisevat Soukkio-järven länsipuolella olevan Ananianniemen kaakkoisrannalla, niemeen vievän tien itäpuolella. Neljä pyyntikuoppaa on tasaisella kankaalla melko lähellä toisiaan. |
| metsakeskus.213010022 |
213 |
Matinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500269.45100000 |
6872287.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Viikarinlahden itäpuolella, Luusniemen tieltä noin 200 m etelään, Luodelahteen johtavan maantien kohdalla ja vieressä. Asuinpaikkalöydöt on poimittu tien reunalta. Asuinpaikka on lähes kokonaan tuhoutunut tienteossa ja hiekanotossa. Löytökohdasta luoteeseen on topografisesti potentiaalista aluetta, mutta inventoinnissa ei sieltä löydetty mitään. |
| metsakeskus.213010023 |
213 |
Lajunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499267.00000000 |
6872949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Viikarinlahden itärannalla, Luusniemi-Halkokumpu -maantieltä noin 300 m luoteeseen, hiekkakuopan kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkakuopan luoteisreunalta ja paikalle kaivetun ojan reunasta. Paikka lienee lähes täysin tuhoutunut. |
| metsakeskus.213010024 |
213 |
Hannonlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467442.68700000 |
6864720.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapaselän eli Kurjenmyllynselän länsipuolella, Hämeensaaren länsipuolella olevan Hannonlahden länsirannalla, tien länsipuolella. Asuinpaikka-aluetta on havaittu kahdella eri rantaterassilla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kahden eri rantaterassin kohdalta koekuopista. |
| metsakeskus.213010025 |
213 |
Hannonlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467572.63400000 |
6864980.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapaselän eli Kurjenmyllynselän länsipuolella, Hannonlahden suun länsirannalla, maantien varrella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tienleikkauksesta. |
| metsakeskus.213010026 |
213 |
Lippuvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467352.72800000 |
6864261.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapaselän eli Kurjenmyllynselän länsipuolella, Lippuvuoren kaakkoispuolella, Hännilään johtavan tien länsipuolella, korkeuspisteestä 103.04 (siirtolohkare) noin 30 m etelään. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille tien reunoilta rantatörmän päältä. |
| metsakeskus.213040001 |
213 |
Nisuksenlahti 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496011.17900000 |
6867130.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213040001 |
Löytöpaikka on Rauhajärven Päälahden itäpuolella, Pohjaniementieltä etelään metsäautotietä noin 100 m päässä, vanhan rantatörmän päällä. Kvartsi-iskos (KM 29586) on löydetty metsäautotien pinnalta. Samalla kohdalla oli muutama teräväsärmäinen, lohkottu, palanut kivi. Epävarma asuinpaikka? |
| metsakeskus.213500003 |
213 |
Ketvellahti Karhunpäänsaari |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
468381.31900000 |
6863535.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213500003 |
Saaressa on perimätiedon mukaan uhrattu epäjumalille ja naulattu karhunpäitä petäjiin karjan ym. onneksi. |
| metsakeskus.213500004 |
213 |
Lääminki Tuomarinluoto |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
474275.80700000 |
6895541.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.213500004 |
Pienellä kivikkoisella Tuomarinluodolla kerrotaan istutun käräjiä. Luodolla sanotaan olevan myös kiveen hakattuna vuosiluku 1600-luvulta. |
| metsakeskus.214010001 |
214 |
Kuoppamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
241263.60200000 |
6864113.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010001 |
Röykkiö sijaitsee puolivälissä pienen mäen pohjoisrinnettä, noin 20 m:n etäisyydellä lähimmästä pellosta ja noin 100 m Rajamäen asuinrakennuksesta koilliseen. Vuoden 1995 inventoinnissa röykkiön kooksi saatiin 2,7 x 1,6 m, korkeus 0,35 m. Kiviä on useassa kerroksessa. Röykkiö on rakennettu luontaiseen kivikkoon. |
| metsakeskus.214010002 |
214 |
Välihuhta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243496.70500000 |
6865332.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010002 |
Asuinpaikka sijaitsee päärakennuksesta n. 150 m länteen olevan ladon itäpuolella, ojaan loivasti viettävällä pellolla. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä todettiin, että peltoaukealla ollut lato on purettu. Pellolle, hiekkamaahan oli tehty suuri kaivanto. Sen reunat tarkastettiin huolella, mutta mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu, niinkuin ei koko pellolta. Mainitaan, että pellolta olisi löydetty tulisija, kvartsia ja saviastianpaloja, mutta mitään niistä ei ole tallessa. |
| metsakeskus.214010003 |
214 |
Kotovainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243537.68500000 |
6865459.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Venesjärveltä Sammiin johatvan tien länsipuolella, ojaan loivasti viettävällä pellolla ja pihamaalla, osittain rakennuksen alla. Paikalta on löydetty taltta ja kirves. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä ei voitu piha-aluetta tarkastaa ja vainiot olivat laitumina. Paikoin maanpinta oli rikkoutunut niin, että oli mahdollista tehdä havaintoja. Mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Kohde on ilmeisesti samaa asuinpaikkavyöhykettä kuin nro 2. |
| metsakeskus.214010004 |
214 |
Santahuhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243247.80400000 |
6865577.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010004 |
Vuoden 1962 inventoinnin mukaan röykkiöryhmä sijaitsi peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa noin 400 m Santahuhdan talosta länsiluoteeseen. Röykkiöt olivat matalahkoja kiven-ja maasekaisia kumpuja, joiden halkaisija oli noin 2 m. Vuoden 1995 invnetoinnissa ei röykkiötä enää löydetty varmasti. Paikalla on suoritettu pellonraivausta, jonka seurauksena paikalla on kumpumaisia maakasoja. |
| metsakeskus.214010005 |
214 |
Kuusikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
248626.66600000 |
6859332.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010005 |
Asuinpaikka sijaitsee etelään ja kaakkoon viettävällä pellolla ja pihamaalla, josta osa on entistä kasvimaata. Vuoden 1995 inventoinnissa voitiin vain osa peltoalueesta tarkastaa, koska pelto oli suurimmaksi osaksi nurmella. Mitään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä ei havaittu. Paikalta on löydetty kvartsia ja saviastianmuruja. Lisäksi on maininta kadonneesta kiviesineestä. |
| metsakeskus.214010006 |
214 |
Pajavainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249595.26900000 |
6861332.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Karvianjokeen viettävällä pellolla hieman ympäristöstä kohoavassa kohdassa. Paikka on noin 200 m Ala-Paattikosken talosta lounaaseen ja noin 200 m Karvianjoesta itään. Kohteesta on löydetty kvartsia. Lisäksi on mainintoja, että kohteesta olisi myös saviastianpaloja ja tuura, mutta ne ovat joutuneet sittemmin hukkaan. |
| metsakeskus.214010007 |
214 |
Paratiisinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250141.05000000 |
6862346.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010007 |
Asuinpaikka sijaitsee kaakkoon viettävällä joentöyräspellolla, Isomäen ahteen ja Paratiisilammen välissä sekä siitä kaakkoon, kuivuneen joenuoman reunassa, n. 100 m Koskelan talosta lounaaseen. Maaperä on savea. Länsipään koordinaatit osoittavat sen paikan, josta on runsaimmin löytöjä. Vuoden 1995 inventoinnissa ei paikalta kuitenkaan havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.214010008 |
214 |
Sikurikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250540.88900000 |
6862429.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010008 |
Asuinpaikka käsittää kaksi kohdetta, jotka ovat Karvianjoen vastakkaisilla rannoilla. Sikurikoski A (pohjoisranta) on sekametsän ja joen välissä olevalla pellolla ja joutomaalla. Maaperä paikalla on savensekaista hiekkaa. Löydöt alueelta ovat kiviesineitä. Sikurinkoski B ( eteläranta) sijaitsee vastapäätä Sikurinkoski A:ta. Maasto on loivasti viettävää ja siinä pistää esiin avokalliota. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä todettin pellolla kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.214010009 |
214 |
Rajasalo A ja B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251254.59300000 |
6863409.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010009 |
Mahdolliseen asuinpaikkaan kuuluu kaksi aluetta, jotka sijaitsevat Venesjärven tien varrella. Alue A on aivan maantien pohjoisreunassa, pohjoiseen viettävällä kivisellä rinteellä, jonka päällä maantie on. Alue B on jonkin verran idempänä saman tien eteläpuolella, noin 20 m tiestä. Alueelta A eli Ullakkokedolta on löydetty kivikirves ja alueelta B eli Nenävainiolta on mahdollinen kiviesine ja kvartsia. Vuoden 1995 inventoinnissa kohteista ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä. |
| metsakeskus.214010010 |
214 |
Huhtamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
253115.85100000 |
6863327.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Tulvasillantien varrella, länteen viettävällä hiekkaisella pellolla Huhtamaan pihan etelä- ja länsipuolella. Paikalta on löydetty mm. kiviesineitä, kouru- ja tasatalttoja sekä hioimia.
Vuoden 1995 inventoinnin mukaan pihalla on jonkin verran avokalliota ja viereisillä pelloilla maalaji on hiesua. Osa mäestä on karjapihana. Pellot mäen juurella olivat tarkastusajankohtana sängellä, silti maan pintaa saattoi havainnoida. |
| metsakeskus.214010011 |
214 |
Hapuala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
253022.88300000 |
6863526.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Karvianjoen itärannalla, loivasti itään kohoavalla rinteellä. Maaperä paikalla on hiesua. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä paikalta löydettiin kvartsia ja hioimen kappale. Maanomistaja, Antti Huhtamaa oli aikaisemmin löytänyt ylärinteestä kaksi kiviesinettä maata siirtäessään. Huhtamaan asuinpaikka on noin 200 m luoteeseen, samalla länteen viettävällä pellolla. |
| metsakeskus.214010012 |
214 |
Lamminoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
253288.78300000 |
6861669.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010012 |
Asuinpaikka sijaitsee jyrkkällä itään viettävällä joentöyräspellolla Hapuanojan mutkassa, aivan Pori-Parkano -tien pohjoispuolella, n. 100 m Lamminojan talosta itään. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu kohteen tuntumaan. Maaperä pellolla on hiesua. Paikalta on löydetty kivikirves ja saviastianmuruja. |
| metsakeskus.214010013 |
214 |
Kalliosto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252148.25400000 |
6858413.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Veneskoskelta Äpätinkylään johtavan tien eteläpuolella. Paikka on loivalla hiekkaisella rinnepellolla jyrkähkön kallion alla, n. 50 m Kallioston talosta lounaaseen. Maaperä paikalla on heikkaa. Vuoden 1995 inventoinnissa tarkastelumahdollisuudet olivat huonot, koska pellot olivat kesannolla. |
| metsakeskus.214010015 |
214 |
Kaappikallionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266171.66300000 |
6850208.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010015 |
Mahdollinen asuinpaikka on vuoden 1962 inventoinnin mukaan sijainnut metsäisellä, etelään viettävällä rinteellä hiekkakuopan reunalla. Hiekkakuopasta on löytynyt reikäkivi ja kvartseja.1995 inventoinnissa hiekkakuoppaa ei enää ollut havaittavissa. On mahdollista, että hiekanottopaikka on jäänyt Silmäkkeentien varteen tehdyn parkkipaikan alle. Vert. kohde 19. |
| metsakeskus.214010016 |
214 |
Jokihaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265840.72900000 |
6864733.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010016 |
Asuinpaikka sijaitsee etelään viettävällä pellolla Naurisjoesta n. 250 m länteen, Jokihaaran talon navetan eteläpuolella. Paikalla maaperä on hiesua ja savea. Paikalta on löydettty taltta ja saviastianmuruja. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä alue oli viljalla, joten sen tarkastaminen ei ollut mahdollista. |
| metsakeskus.214010019 |
214 |
Kaappikallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266024.72400000 |
6850065.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Silmäkkeentien eteläpuolella tiestä haarautuvan metsäautotien kummallakin puolella. Tie leikkaa asuinpaikkaa noin 100 m:n pituisella kaistaleella, mistä ovat todisteena ojanleikkauksessa ja pienessä hiekanottopaikassa havaitut löydöt, iskokset, kiviesineen palat, palanut luu. Asuinpaikka on länteen viettävässä rinteessä. Maaperä paikalla on hietikkoa, heikan seassa on runsaasti kiviä. Asuinpaikka lienee ehjä metsätien kohtaa lukuunottamatta. |
| metsakeskus.214010020 |
214 |
Honkasalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
246858.34400000 |
6866378.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214010020 |
Röykkiö sijaitsee Honkasalon tilalta noin 500 m pohjoisluoteeseen, Katiskakeitaan luoteislaidalla olevalla saarekkeella, mäen kumpareen itärinteellä ja suon laidassa. Röykkiö on noin 4 m halkaisijaltaan. Maakiven varaan on kasattu erikokoisia kiviä pyöreähköksi röykkiöksi. Osa kivistä on sammaloitunut ja jäkälöitynyt. Kiveys on aika löyhä, sitä on pengottu jonkin verran. Lähistöllä on ollut aikanaan peltoja. Kiveys saattaa olla viljelysröykkiö. |
| metsakeskus.214500001 |
214 |
Koukku |
10007 |
12016 |
13155 |
11006 |
27000 |
251709.38000000 |
6871785.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500001 |
Karvianjoen länsirannalla, n. 100 m joesta, koilliseen jyrkähkösti laskevassa rinteessä. Pelto alkaa n. 20 m alarinteeseen kohteesta. Kaksi kuoppaa: suurempi on suorakaiteen muotoinen 1.3 m x 1 m ja syvyys ½ m, kiviä ei hiiltä; pienempi 5.4 m edellisestä ollen 0.6 m x 0.6 m ja syvyys ½ m, ei löytöjä. Reunat em. kuopissa suhteellisen jyrkät. Mahdollisesti keitto- tai ns. nauriskuoppia. |
| metsakeskus.214500002 |
214 |
Yskänlähde |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
261156.60400000 |
6865766.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500002 |
Yskänlähde on luonnonlähde, jonka vedellä uskotaan olleen parantava voima. Sijaitsee Niinisalon asuntoalueen tuntumassa. Matala kirkasvetinen lähde, n. 1.5 m laajuinen, pulppuaa hiljalleen. Vedet virtaa purona suolle, jolla pari silmäkettä. Sekametsää. |
| metsakeskus.214500003 |
214 |
Lisä-Tuomi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
248977.52500000 |
6859220.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500003 |
Metsäisen mäen etelärinteen yläpuolelle, tasamaalle kaivettu suppilomainen hauta 6-7.5 m ja 0.7 m syvä. Eteläsivussa juoksutusaukko alarinteeseen, jossa kaivanto 1.1-1.8 m. Juoksutusaukossa kivirakenne. Suppilon pohjalla 40 cm vahvuinen kuusi. |
| metsakeskus.214500004 |
214 |
Koura |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
265103.09800000 |
6849628.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500004 |
Peltojen ympäröimässä metsikössä, hietikkoisella mäellä. Hiekanottokuopan kaakkoisreunassa useiden kymmenien metrien matkalla hiiltä ja rautakuonaa sekä paikoin savitiivistettä. Ei rakenteita näkyvissä. Mäellä muistitiedon perusteella ollut kuoppa ennen hiekanottoa, tervahaudaksi arvioitu. Kaivamattomalla mäen puoliskolla säilytyskuopan omainen kiviseinäinen syvennys. |
| metsakeskus.214500005 |
214 |
Kulovuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
266052.71700000 |
6848943.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500005 |
Metsäisessä etelärinteessä, lähellä puroa. Hauta 8.3-8.7 m laajuinen ja metrin syvyinen, vallia vain suppilomaisen haudan lounaispuolella. Ulkopuolella etelässä 2 metrin päässä 2 m kokoinen kaivanto. |
| metsakeskus.214500006 |
214 |
Välitalo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
258415.00000000 |
6853064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500006 |
Metsäisessä etelärinteessä suppilomainen tervahauta 12.8-14.1 m laajuinen ja 1.5 m syvä. Vallin etelälaidassa juoksutusaukko, jossa perimätiedon mukaan ollut puinen ruuhi tervan juoksutukseen. Paikalla 5 m kaivanto. Ketunpesä juoksutusaukossa. Haudassa 25 cm paksuinen kuusi. |
| metsakeskus.214500007 |
214 |
Korkeamäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
257787.01500000 |
6853562.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500007 |
Metsäisessä pohjoiseen laskevassa maastossa. Suppilomainen tervahauta 9.5 m leveä ja 0.9 m syvä, huom. ei vallia. Eteläreunassa juoksutusaukko, jossa yhä juoksutustorvi, alla 3.7 pitkä leveä kaivanto. Haudassa roskakätkö. |
| metsakeskus.214500008 |
214 |
Halmela |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
248787.61200000 |
6856515.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500008 |
Järeää kuusikkoa kasvava tasamaa, jolla 7 m kokoinen suppilomainen hauta. Syvyys metrin ja juoksutusaukko itäreunassa ja jatkeena 3.5 m pitkä kaivanto. Tervahaudassa kasvaa 50 cm vahvuinen kuusi. |
| metsakeskus.214500009 |
214 |
Puolivälinoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
249775.20100000 |
6860773.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500009 |
Hauta on kaivettu metsäiseen kaakkoisrinteeseen epätasaiseen maastoon, tieura sivuaa hautaa. Halkaisija n. 7.5 m ja juoksutusaukko lännessä, pohjalla syvennys, 1.4 m syvä valleista mitattuna. Ulkopuolella aukon kohdalla 1.1 m syvä ja n. 5 m pitkä kaivanto.
Lähistöllä olevan suulin rakennustöissä Aulis Kujansuun tilalla tuhoutui toinen tervahauta, x= 6855 46, y= 1566 92. |
| metsakeskus.214500010 |
214 |
Venestie |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
246709.42600000 |
6862493.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500010 |
Metsässä, aivan Venestien vieressä loivasti länteen viettävässä rinteessä. Suppilomainen hauta 11.8-13.2 m laajuinen ja 1.2 m syvä. Vallin lounaispuolella kylmuurattu kivirakenne vahvistamassa juoksutusaukkoa, jossa jäljellä vielä puinen juoksutustorvi. Torven päässä 7 m kaivanto. Hautaa käytetty kaatopaikkana. |
| metsakeskus.214500011 |
214 |
Kiimakankaanoja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
260935.72700000 |
6858882.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500011 |
Tervahauta sijaitsee metsässä, juuri lohkotulla tilalla (1995). Hauta on suppilomainen metrin syvyinen, keskellä pohjaa metrin läpimittainen kuoppa. Eteläpuolella on epämääräisen laajuinen kuopanne (noin 2 m pohjois-etelä -suunnassa). |
| metsakeskus.214500012 |
214 |
Pansia |
10007 |
12015 |
13000 |
11006 |
27000 |
261021.69400000 |
6858667.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500012 |
Kiimakankaanoja -nimisen puron varressa patolaitteen ja hirsisalvotun rakennuksen perusta. Rakennus 6 m x 5.6 m, yksi-kaksi hirsikertaa jäljellä, kehällä kasvaa 25 cm vahvuinen kuusi. Rakennuksen nurkka vain 1.6 m Kiimakankaanojan uomasta.
Rakennuksen pohjasta 20 m yläjuoksulle puronuomassa jäännöksiä puurakenteesta. Ojassa hirsi poikittain kivien varassa sekä jäännöksiä pystypuista.
Paikalla ollut mahdollisesti vesirattaan pyörittämä mylly tai sarkatamppi. |
| metsakeskus.214500013 |
214 |
Vähäkoski |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
251582.43000000 |
6871616.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500013 |
Peltojen välinen kapeahko metsäkaistale Karvianjoen länsirannalla, 225 m joesta. Kylmämuuratun luonnonkivisen tulisijan jäännös ruohon peitossa, yli 4 m x n. 3 m ja korkeus 1 m. N. 2.4 m tulisijasta luoteeseen matala kuopanne - neliömäinen, 1.8 m sivuiltaan. |
| metsakeskus.214500014 |
214 |
Mustakeidas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
256846.00000000 |
6859398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500014 |
Tasaisessa maastossa, kuusimetsän siimeksessä 12.6-12.8 m kokoinen tervahauta. Vallin harjalta mitattuna syvyys on 0.7 m, etelälaidan juoksutusaukossa kivistä kylmämuurattu rakenne, joka nyt hajonnut. Jatkeena on 6.2 m pitkä ja 1.9 m leveä ja 0.4 syvä ojakaivanto.
V. 2020 tervahaudan pohjoisreuna vahingoittui Veteraanikadun jatkeen rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.214500015 |
214 |
Ruoko-oja |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
256487.50200000 |
6861591.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500015 |
Tervahaudat sijaitsevat aivan Kankaanpään keskustan tuntumassa, metsäisellä jyrkähköllä rinteellä, joka viettää kohden Ruoko-ojan allasta (?).
A) Puistoalueella lenkkipolun tuntumassa on suppilomainen hauta, joka on 5-6 m halkaisijaltaan ja 0.9 m syvä. Haudan ympärillä on n. 20 cm korkea maavalli. Juoksutusaukko on itäpuolella. Suppilon pohjassa on n. 48 cm paksuinen kuusenkanto. N. 10 m pohjoiseen on 1930-luvulla puretun hirsirakennuksen pohja.
B) Lähellä puistoalueen lenkkipolun mutkaa on maavallin (0.4 m) ympäröimä suppilomainen hauta, jonka halkaisija on 5.4 m. Haudan etelälaidassa on juoksutusaukko ja jatkona 9.3 m pitkä ojanne. Suppilossa kasvaa 27 cm vahvuinen kuusi.
C) Rivitalon nurmikentän laidassa on suppilomainen hauta, jonka syvyys on 1.3 m ja halkaisija 10.5-12.2 m. Juoksutuskanava ei erotu.
Kankaanpään keskustassa, Ruoko-oja -nimiselle purolle laskevan rinteen yläreunan tuntumassa on lisäksi keittokuoppia tms. Alunperin kuoppia on ollut kymmeniä, nyt havaittavissa on enää kolme. Kuopat ovat olleet n. 60 cm x 1.50-2 m, mutta lenkkipolun rakentaminen ja "luontainen maantasoittuminen" ovat hävittäneet jäljet muista kuopista. |
| metsakeskus.214500017 |
214 |
Koskenoja/Reima |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
258542.67300000 |
6862217.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500017 |
Paikalla on kolme tervahautaa metsämaastossa, aivan Reiman kaupunginosan pohjoispuolella.
a) Suppilomainen hauta, jonka halkaisija on n. 7-7.8 m. Haudan ympärillä on 10 cm korkea ja metrin levyinen maavalli. Haudan eteläpuolella alarinteessä on juoksutusaukko ja 4.2 m pitkä ojanne.
b) Suppilomainen hauta, jonka halkaisija valleineen on 13.4-14.8 m ja syvyys 1.7 m. Haudan pohjassa on patamainen syvennys. Metrin korkuisen vallin reunassa on kolme kuoppaa, ja vallin päällä on rengasmainen maakasa. Eteläpuolella on juoksutusaukko ja 14 metrinen oja.
c) Kehämäisen vallin ympäröimä suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 9-10.5 m ja syvyys n. 1 m. Kolmekymmensenttisen vallin eteläpuolella on juoksutusaukko ja 7 m pitkä oja. |
| metsakeskus.214500018 |
214 |
Kuninkaanlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
264191.42400000 |
6857199.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500018 |
Pohjankankaan tien varrella sijaitseva lähde, joka oli tietä käyttävien suosima pysähdyspaikka. Nykyisen nimensä lähde sai kuningas Adolf Fredrikin pysähdyttyä sen partaalle vuonna 1752. Parhaimmillaan Kuninkaanlähteestä pulppuava vesi pyöritti seitsemää myllyä. |
| metsakeskus.214500019 |
214 |
Karvianjoki Paattikoski |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
250189.03000000 |
6861962.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.214500019 |
Paattikosken yläjuoksulla, n. 100 m sahalaitoksesta, myllyjen tammen yläpuolella (?), keskellä jokea kerrotaan olevan kiven, johon on kiinnitetty rautatapilla 2 kpl halkaisijaltaan 15 cm rengasta, joiden väli on vajaan metrin. Ilmeisesti renkaita on käytetty tukinuitossa puomien kiinnitykseen. Karvianjoessa uitettiin keväisin 1930-luvulle asti. |
| metsakeskus.216010001 |
216 |
Kirkonkylä-Hangaslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411455.72400000 |
6984325.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.216010001 |
Paikka sijaitsee leirintäalueella ja sen itäpuolisella pellolla Hangaslahden etelärannalla, rantatörmän päällä noin 300 m matkalla ulottuen lännessä leirintäalueen toimistorakennukseen ja siitä itään leirintämökkien pihamaalle ja edelleen mökkien itäpuoliselle pellolle, pellon itälaitaan saakka.
Leirintäalueen lomamökit on rakennettu asuinpaikan päälle, tosin vain niiden nurkkapilarit on kaivettu maahan, niiden kohdalta asuinpaikka on tuhoutunut. Muuten maasto oli vuonna 1989 vain hieman kulunut, ja asuinpaikka oli vielä melko hyvässä kunnossa. Inventointilöydöt 1989 (kvartsia) tehtiin lomamökkien pihamaalta ja leirintäalueen kioskin läheltä. |
| metsakeskus.216010002 |
216 |
Salmi-Pienihiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413769.79700000 |
6982666.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.216010002 |
Paikka sijaitsee Syväjärven itärannalla, 200 m Luukonsalmesta etelään. Asuinpaikka-alue alkaa pohjoisessa Salmen tilan rajalta eli Salmen päärakennuksesta noin 40 m länteen ja jatkuu tästä noin 150 m etelään, rantaan vievän mökkitien kaarteeseen, ylämäkeen. Asuinpaikka ulottuu rantatörmältä itään ainakin 40 m.
Alueella on kaksi todennäköistä, halkaisijaltaan noin kymmenmetristä asumuspainannetta. Vuonna 1969 niiden ympärillä havaittu myös kolme pienempää ja syvempää kuoppaa. Inventoinnin 1989 aikana paikalle oli rakenteilla omakotitalo, noin 20 m painanteista pohjoiseen. Muutoin asuinpaikka oli tuolloin hyvässä kunnossa. Kvartseja mökkitieltä
|
| metsakeskus.216010003 |
216 |
Salmi-Laiskantaival |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413872.75700000 |
6982941.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.216010003 |
Paikka sijaitsee Mannilankylässä Pudasjärven ja Syväjärven välisen pitkän ja kapean niemen tyvessä, Salmen tilan päärakennuksen pohjoispuolisella pellolla, harjanteen päällä. Maaperä on hiekkaa, ja löytöalue kooltaan noin 100 x 40 m.
Alueelta on aikaisemmin löydetyt esineet (KM 3354) ovat todennäköisesti peräisin tältä asuinpaikalta ("Salmen torpan mailta"), mutta voivat kuulua myös lähistön muihin kohteisiin. Inventoinnissa 1989 paikalta löytyi "hienoja kvartseja". Pellosta oli löytynyt myös reikäkivi ja taltta, jotka kuitenkin ovat löytäjillä. |
| metsakeskus.216010004 |
216 |
Salmi-Lehtoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413700.82800000 |
6982469.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.216010004 |
Paikka sijaitsee Mannilankylässä Syväjärven itärannalla, Pienihiekan eteläosassa ja Lehtoniemen pohjoistyvessä, vanhainkodista 440 m luoteeseen. Löytöalue on peltoa, pohjoisosassa myös metsää (n 60 x 100 m). Inventointilöytöinä vuonna 1989 saatu talteen kiviesineen katkelma ja kvartsia. Ari Siiriäisen vuoden 1969 tarkastusmatkaltaan löytämä eteläisin, yksittäinen kvartsi (KM 18161) Salmen löytöpaikalta oli juuri tältä pellolta. |
| metsakeskus.216010005 |
216 |
Salmi-Heposuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414106.66100000 |
6982810.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.216010005 |
Paikka sijaitsee Mannilankylässä Metsomäen deltan pohjoisreunalla, Salmen tilan päärakennuksesta 200 m itään, Heposuon lounaisreunalla.
Asuinpaikka ulottuu länteen Salmen talolta tulevan tien ja siitä Honkaniemeen pohjoiseen ja Valkaman taloon kaakkoon menevien teiden risteykseen. Risteyksestä asuinpaikka jatkuu 100 - 200 m itään. Pohjoisessa se rajoittuu Honkaniemen tien pohjoisreunasta alkavaan soistuneeseen metsään ja etelässä Heposuon itäpuoliselle pellolle vievään tiehen. Löydöt, kvartsia, poimittu teiltä. Honkaniemen tien leikkauksessa näkyi vahvaa likamaata. Tiet ovat tuhonneet asuinpaikkaa, mutta teiden välinen ja itäpuolinen alue oli koskematonta. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.216010006 |
216 |
Salmi-Honkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414258.60100000 |
6983063.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.216010006 |
Paikka sijaitsee Pudasjärven etelärannalla, Honkaniemen länsiosassa, Luukonsalmesta 600 m itään ja Salmen päärakennuksesta 400 m koilliseen. Paikka on tasaista mäntykangasta rantatörmän päällä. Asuinpaikka on osaksi mökkiasutuksen rikkomaa, osaksi ehjää.
Asuinpaikka alkaa etelässä maaston alkaessa nousta Heposuosta, eteläisen mökin kohdalta. Tästä asuinpaikka jatkuu rantatörmällä 170 m pohjoiseen, Honkaniemen kärjessä olevalle jyrkälle törmälle saakka. Kvartseja poimittu kesämökkien pihoilta ja kuluneelta ja sortuvalta, pari metriä korkealta rantatörmältä. Pohjoisemman mökin pohjoispuolella oli rantatörmässä hiekkakuoppa, jonka reunoilta löytyi kvartseja ja palanutta luuta. Kvartsia löytyi vielä koekuopasta asuinpaikan eheästä pohjoisosasta. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.216010007 |
216 |
Kirkonkylä-Vuoripelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411104.86500000 |
6984111.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.216010007 |
Paikka sijaitsee Kiihkovuoren pohjoispuolisella ylemmällä tasanteella olevan Vuoripellon länsi-länsiluoteislaidassa, Kuivalahteen vievän tien eteläreunassa, Hiekan talosta noin 300 m länteen. Paikka on osaksi peltoa, osaksi metsätietä ja metsää.
Asuinpaikan oli löytänyt Peltorinteen talon isäntä, joka oli poiminut pellolta kvartseja (löydöt löytäjällä), mm. yhden kaapimen. Inventoinnin (1989) yhteydessä samalta, melko suppealta alueelta löytyi lisää kvartsia. |
| metsakeskus.216010008 |
216 |
Piispala-Uimaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407700.21300000 |
6988553.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.216010008 |
Paikka sijaitsee Piispalan kurssi- ja leirikeskuksen päärakennuksesta vajaat 600 m länsiluoteeseen, Suurussalmen sillan itätyvestä 830 - 850 m etelälounaaseen ja Kivijärven rannasta 100 m länteen, uimarannan itäpuolisella törmällä, tilojen Rn:o 11:8 ja 11:3 rajalla.
Kyseessä on ehkä melko pienialainen leiripaikka, josta löytyi kvartsia ja palanutta luuta vain kahdesta koekuopasta. Samoissa koekuopissa oli myös likamaata, lopuissa koekuopissa ei ollut mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Maaperä alueella on hiekkaa, kasvillisuus mäntyjä ja puolukoita. Topografialtaan alue on asuinpaikaksi sopiva. |
| metsakeskus.216010009 |
216 |
Pajusalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408624.88100000 |
6979423.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.216010009 |
Paikka sijaitsee Enonjärven ja Kannonjärven välisen kapean niemen tyvessä, Pajusalmen ylittävän sillan luoteispuolella ja Enonjärven asemalta noin 300 m luoteeseen, hiekkapellossa.
Pellosta noin 50 - 100 m eteläkaakkoon on vuonna 1947 Urpo Happonen löytänyt Pajusalmea perattaessa pohjamudasta karjalaisen tasataltan, jota säilytetään Kannonsahan kansakoulussa (Timo Jussilan Inventointikertomuksessa löytökoordinaatit p=6982261, i=3408792, x=6981 56, y=2561 16).
Tarkastus 2005: Harri Nymanin ilmoittama löytöpaikka, vanha pelto, on pihamaata (nurmikkoa ja kukkapenkkejä), jossa havaintojen teko mahdotonta. |
| metsakeskus.216500002 |
216 |
Vuosjärvi Kalmusaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
421650.61300000 |
6987664.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.216500002 |
Tarina kertoo, että "tuli kalamuukkilaisia Leppälän taloon yöksi, tuli kuolema ja vainajat haudattiin Kalmusaareen". |
| metsakeskus.217000028 |
217 |
Kuivakangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
345790.70100000 |
7096448.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217000028 |
Kohde sijaitsee Lestijoen Tokolankoskesta noin 2 km itäkoilliseen, Välikannuksen Kattilakosken koulusta 1,4 km pohjoiseen.
Kankaan korkeimmalla kohdalla olevan luonnonkivikon kaakkoispäässä on 15 erikokoista rakkakuoppaa, joista useimmat ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja syvyydeltään noin 30-40 cm. Kuopat ovat jäkälöityneitä, muutamassa on tuoreita kaivuujälkiä. Luoteispäätä kankaasta oli inventointihetkellä vuonna 1992 äestetty. Äestetyltä alueelta ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.217000029 |
217 |
Kivirämehenkangas |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
350368.00000000 |
7102038.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217000029 |
Kohde sijaitsee Mutkalammin kylältä noin 4 km etelälounaaseen, Hannin keskustasta noin 800 m koilliseen. Paikka on kivikkoinen, metsäinen moreenimäki Ahmasojan ja Kärkisojan välissä. Mäen itäpäässä, sen korkeimman kohdan reunalla on matala, keskeltä kuopalla oleva, sammaloitunut röykkiö, jonka halkaisija on noin 3 m ja korkeus noin 30 cm. Röykkiö koostui pienistä mukulakivistä. Koska mäellä ei ollut muita ihmisen aiheuttamia häiriöitä, on kysymyksessä mahdollisesti luonnonmuodostelma. |
| metsakeskus.217000030 |
217 |
Seljänharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
344482.00000000 |
7097031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217000030 |
Kohde sijaitsee Lestijoen koillispuolella, Ala-Petäjän talosta noin 1 km itäkoilliseen. Paikallisen oppaan mukaan harjulla on ollut ainakin 3 röykkiötä, jotka ovat kuitenkin tuhoutuneet soranotossa 1960-luvulla. Röykkiöt mainitaan samanlaisiksi kuin Isolapinmäen (217 01 0008) ja Happamankankaan (217 01 0011) röykkiöt.
Tarkastus 10.6.2009:
Koordinaattien p=71001003 i=3344638 kohdalla, mäen korkeimmalla kohdalla on suuri, halkaisijaltaan noin 25 metrin kokoinen, röykkiönkaltainen muodostuma, joka on kuitenkin luokiteltava luonnonmuodostumaksi. Röykkiön etelä-kaakkoispuolella on vanha sorakuoppa. Tästä noin 100 metriä lounaaseen on kolme, suurehkoa, laakeaa, mutta melko syvää kuopannetta. Kahden suurimman kuopan koko on noin 15 x 20 metriä, kolmas kuoppa on jaettu ikään kuin kahteen osaan. Kuopat muistuttavat Kruunupyyn Alavetelin Brantbackenin (288010029) kuoppia. Kysymyksessä lienevät kuitenkin maa-aineksenotossa syntyneet kuopat.
Vuoden 2015 tarkastuksen mukaan paikalla on kaksi asumuspainannetta. Parilla koekuopalla selvitettiin, että asumuspainanteista löytyi paksun sammalkerroksen alta 10-15cm paksuinen huuhtoutumiskerros, jota ei maa-aineksen ottamisessa syntyneissä kuopissa ollut ehtinyt vielä muodostua. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.217000030 |
217 |
Seljänharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
344482.00000000 |
7097031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217000030 |
Kohde sijaitsee Lestijoen koillispuolella, Ala-Petäjän talosta noin 1 km itäkoilliseen. Paikallisen oppaan mukaan harjulla on ollut ainakin 3 röykkiötä, jotka ovat kuitenkin tuhoutuneet soranotossa 1960-luvulla. Röykkiöt mainitaan samanlaisiksi kuin Isolapinmäen (217 01 0008) ja Happamankankaan (217 01 0011) röykkiöt.
Tarkastus 10.6.2009:
Koordinaattien p=71001003 i=3344638 kohdalla, mäen korkeimmalla kohdalla on suuri, halkaisijaltaan noin 25 metrin kokoinen, röykkiönkaltainen muodostuma, joka on kuitenkin luokiteltava luonnonmuodostumaksi. Röykkiön etelä-kaakkoispuolella on vanha sorakuoppa. Tästä noin 100 metriä lounaaseen on kolme, suurehkoa, laakeaa, mutta melko syvää kuopannetta. Kahden suurimman kuopan koko on noin 15 x 20 metriä, kolmas kuoppa on jaettu ikään kuin kahteen osaan. Kuopat muistuttavat Kruunupyyn Alavetelin Brantbackenin (288010029) kuoppia. Kysymyksessä lienevät kuitenkin maa-aineksenotossa syntyneet kuopat.
Vuoden 2015 tarkastuksen mukaan paikalla on kaksi asumuspainannetta. Parilla koekuopalla selvitettiin, että asumuspainanteista löytyi paksun sammalkerroksen alta 10-15cm paksuinen huuhtoutumiskerros, jota ei maa-aineksen ottamisessa syntyneissä kuopissa ollut ehtinyt vielä muodostua. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.217000030 |
217 |
Seljänharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
344482.00000000 |
7097031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217000030 |
Kohde sijaitsee Lestijoen koillispuolella, Ala-Petäjän talosta noin 1 km itäkoilliseen. Paikallisen oppaan mukaan harjulla on ollut ainakin 3 röykkiötä, jotka ovat kuitenkin tuhoutuneet soranotossa 1960-luvulla. Röykkiöt mainitaan samanlaisiksi kuin Isolapinmäen (217 01 0008) ja Happamankankaan (217 01 0011) röykkiöt.
Tarkastus 10.6.2009:
Koordinaattien p=71001003 i=3344638 kohdalla, mäen korkeimmalla kohdalla on suuri, halkaisijaltaan noin 25 metrin kokoinen, röykkiönkaltainen muodostuma, joka on kuitenkin luokiteltava luonnonmuodostumaksi. Röykkiön etelä-kaakkoispuolella on vanha sorakuoppa. Tästä noin 100 metriä lounaaseen on kolme, suurehkoa, laakeaa, mutta melko syvää kuopannetta. Kahden suurimman kuopan koko on noin 15 x 20 metriä, kolmas kuoppa on jaettu ikään kuin kahteen osaan. Kuopat muistuttavat Kruunupyyn Alavetelin Brantbackenin (288010029) kuoppia. Kysymyksessä lienevät kuitenkin maa-aineksenotossa syntyneet kuopat.
Vuoden 2015 tarkastuksen mukaan paikalla on kaksi asumuspainannetta. Parilla koekuopalla selvitettiin, että asumuspainanteista löytyi paksun sammalkerroksen alta 10-15cm paksuinen huuhtoutumiskerros, jota ei maa-aineksen ottamisessa syntyneissä kuopissa ollut ehtinyt vielä muodostua. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.217000030 |
217 |
Seljänharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
344482.00000000 |
7097031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217000030 |
Kohde sijaitsee Lestijoen koillispuolella, Ala-Petäjän talosta noin 1 km itäkoilliseen. Paikallisen oppaan mukaan harjulla on ollut ainakin 3 röykkiötä, jotka ovat kuitenkin tuhoutuneet soranotossa 1960-luvulla. Röykkiöt mainitaan samanlaisiksi kuin Isolapinmäen (217 01 0008) ja Happamankankaan (217 01 0011) röykkiöt.
Tarkastus 10.6.2009:
Koordinaattien p=71001003 i=3344638 kohdalla, mäen korkeimmalla kohdalla on suuri, halkaisijaltaan noin 25 metrin kokoinen, röykkiönkaltainen muodostuma, joka on kuitenkin luokiteltava luonnonmuodostumaksi. Röykkiön etelä-kaakkoispuolella on vanha sorakuoppa. Tästä noin 100 metriä lounaaseen on kolme, suurehkoa, laakeaa, mutta melko syvää kuopannetta. Kahden suurimman kuopan koko on noin 15 x 20 metriä, kolmas kuoppa on jaettu ikään kuin kahteen osaan. Kuopat muistuttavat Kruunupyyn Alavetelin Brantbackenin (288010029) kuoppia. Kysymyksessä lienevät kuitenkin maa-aineksenotossa syntyneet kuopat.
Vuoden 2015 tarkastuksen mukaan paikalla on kaksi asumuspainannetta. Parilla koekuopalla selvitettiin, että asumuspainanteista löytyi paksun sammalkerroksen alta 10-15cm paksuinen huuhtoutumiskerros, jota ei maa-aineksen ottamisessa syntyneissä kuopissa ollut ehtinyt vielä muodostua. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.217010001 |
217 |
Rantanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
350541.82300000 |
7088516.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010001 |
Paikka sijaitsee Lestijokeen laskevan Ypyänojan eteläpuolella, peltoaukealla, hiekkamaalla. Paikalta on vuonna 1972 löytynyt kaksi pohjalaista tasatalttaa. Inventoinnissa 1980 löytyi toisen taltan löytöpaikan läheisyydestä vihannesmaalta muutama kvartsi-iskos. Esineiden löytöpaikkojen välinen etäisyys on noin 80 m. |
| metsakeskus.217010002 |
217 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
351558.40700000 |
7089909.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010002 |
Kohde sijaitsee Kannuksesta Kajaaniin johtavan tien pohjoispuolella, noin 300 m tieltä. Paikalta on vuonna 1949 löytynyt peltotöissä rombinmuotoinen reikäkivi KM 12453. Mäntylän tilan pihamaata tasoitettaessa on löytynyt kolme muutaman metrin päässä toisistaan olevaa syvää kuoppaa, joissa oli ollut hiiliä ja murenneita kiviä, ilmeisesti kivettyjä liesiä. Lisäksi paikalta on vielä tietoja hukkaan joutuneista kiviesineistä. Ei inventointihavaintoja. |
| metsakeskus.217010003 |
217 |
Suvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356607.39400000 |
7086169.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010003 |
Paikka sijaitsee Ylikannuksen Suvannon tilan maalla, Lestijoen eteläpuolella. Paikalta on 1930-luvulla löytynyt pellosta, päärakennuksesta noin 100 m etelälounaaseen kourutaltta(hukassa). Löytöpaikan ja joen välissä maanomistaja kertoi joskus huomanneensa mullan alla olleen tulisijan paikan. Maapohja on hienoa hiekkamaata, josta inventoinnissa 1980 löytyi kvartseja.
Vuoden 2012 inventoinnissa pelto oli nurmella eikä uusia tai tarkentavia havaintoja saatu. Paikkaa ei voitu rajata tasaisessa pellossa myöskään topografian perusteella. |
| metsakeskus.217010004 |
217 |
Uusitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356099.60000000 |
7086213.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010004 |
Paikka sijaitsee Ylikannuksen kylän Uudentalon tilan maalla, Lestijoen pohjoispuolella. Paikalta on 1900-luvun alussa ja 1973 löytynyt kaksi tasatalttaa, jotka ovat isäntä Toivo Uusitalon hallussa. Taltoista toinen on löytynyt Uudentalon tilan rantapellolta ja toinen tilan päärakennuksesta noin 120 m lounaaseen metsäiseltä mäeltä hiekanotossa.
Inventoinnissa 1980 löytyi kyseisen pienen hiekkakuopan rinteistä kvartsia. Maa oli hienoa hiekkaa ja paikoitellen saattoi havaita likaisen maan juomuja. Maanomistaja kertoi nähneensä paikalla myös hiiltä ja punaista hiekkaa. Inventoijan mukaan asuinpaikka käsittää ainakin mäen lounaisen rinteen sen eteläpuolella olevaan riiheen saakka.
Inventoinnissa 2012 asuinpaikkaa ei kyetty paikantamaan. Aiemmassa kuvauksessa mainittua pientä hiekanottopaikka ei havaittu. Rinteen laella on maastoa, joka sopisi kivikautiselle asuinpaikalle, noin 73 m korkeustasolla on hiekkaista maata, joskin paikoin kivikoista. Muinaisjäännösrekisterin koordinaatit osoittavat alueelle, jossa on maatalouskeskuksen halleja. Maastokartalle muinaisjäännösmerkki on merkitty metsään alueelle, joka topografialtaan paremmin sopii kivikautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.217010006 |
217 |
Kivikangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
356468.44900000 |
7087256.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010006 |
Kivikangas on NE-SW suuntainen kivikkoharju Lestijoen pohjoispuolella, noin 500 m joesta. Röykkiöt sijaitsevat harjun keski- ja itäosassa kahtena ryhmänä, joista läntisessä on 3 ja itäisessä 2 röykkiötä. Ryhmien etäisyys toisistaan on noin 80 m. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 6-3,5 m välillä; kaikissa on keskellä suurehkoja ja syviä kuoppia kaivelujen jäljiltä. |
| metsakeskus.217010007 |
217 |
Pääkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
357044.00000000 |
7087532.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010007 |
Pääkangas on 1,5 km mittainen harju, Lestijoen ja Holmanojan pohjoispuolella. Harjun keskiosassa, etelään viettävällä rinteellä on kaksi röykkiötä:
1) Röykkiöistä eteläisempi on kooltaan 4 x 5 m ja korkeudeltaan noin 40 cm. Röykkiön yli kulkee metsäpolku, jonka vuoksi sitä on pahoin hajoitettu keskeltä.
2) Röykkiö sijaitsee edellisestä noin 200 m pohjoiseen, laajan pirunpellon kaakkoispuolella. Kooltaan se on 3 x 4 m ja korkeudeltaan noin 40 cm. Siitä on ilmeisesti otettu kiviä lähellä olevan autiokämpän kivijalkaan.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteesta löydettiin vain eteläisempi röykkiö (röykkiö 1, koordinaatit). Pohjoisempaa röykkiötä ei onnistuttu paikallistamaan. On mahdollista, että se on tuhoutunut maanmuokkauksessa. |
| metsakeskus.217010008 |
217 |
Isolapinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
342258.12600000 |
7094771.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010008 |
Isolapinmäki on Lapinnevasta kohoava noin 400 x 300 metrin suuruinen metsäsaareke, Lestijoen länsipuolella, Viirrejoen Kungaksen kylästä noin 1,5 km koilliseen. Mäen harjalla on kaksi röykkiötä, joista toinen on kooltaan 5 x 5 m ja toinen 6 x 3 m. Molemmissa on penkomisen jälkiä. |
| metsakeskus.217010009 |
217 |
Koivistonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361253.00000000 |
7089685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010009 |
Paikka sijaitsee Kannuksen-Sievun maantietä risteävän Reisjärven tiestä noin 300 m etelään, Eskolan rautatieasemalta noin 1 km kaakkoon, Leppilammen kylän Koivistonmäellä.
Paikalla on laaja hiekkakuoppa, jonka etelärinteessä Eskolasta Leppilammen kylään vievän tien molemmin puolin on havaittavissa kivikautisia asuinpaikkamerkkejä (kulttuurimaata, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kiviesineiden katkelmia ja palaneita luunsiruja). Näitä jälkiä oli havaittavissa tien länsipuolella noin 40 m matkalla ja tien itäpuolella noin 100 m matkalla.
Ilmeisesti suuri osa asuinpaikkaa on tuhoutunut hiekanotossa, mutta sen eteläisin osa Leppilammen tien länsipuolella ja Uusimäen tontilla tien itäpuolella on säilynyt.
Kohdetietoja tarkastetaan (vrt. 2016 inventointi) |
| metsakeskus.217010010 |
217 |
Varhenkangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
342501.02400000 |
7096743.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010010 |
Varhenkangas on kivikkoinen luode-kaakko -suuntainen mäki, moreeniharju, joka sijaitsee Lestijoen lounaispuolella, noin 1 km Petäjän kylän Ala-Petäjän talosta länteen. Mäellä on luontaista kivikkoa, jossa on kaksi röykkiötä.
1) Röykkiö sijaitsee mäen laella pirunpellossa. Se on kooltaan noin 6 x 6 m; vain reunakivet ovat näkyvissä. Röykkiö on pahoin hajoitettu.
2) Röykkiö sijaitsee edellisestä noin 100 m kaakkoon. Sen koko on noin 5 x 5 m; keskelle on kaivettu laaja kuoppa. Röykkiöstä noin 30 m kaakkoon on laaja pirunpelto.
Mäellä on myös pienempiä kuoppia ja painanteita pirunpellossa. |
| metsakeskus.217010011 |
217 |
Happamankangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
343670.56500000 |
7094365.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010011 |
Happamankangas sijaitsee Lestijoen länsipuolella, noin 1 km joesta. Louhikkoisen Happamankankaan laella on röykkiö, jonka koko on noin 7 x 7 m ja korkeus noin 1 m. Röykkiön keskellä on laaja kuoppa. |
| metsakeskus.217010012 |
217 |
Pörkköönkangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
343112.78300000 |
7096123.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010012 |
Paikka sijaitsee Lestijoen länsipuolella, Keski-Petäjän talosta noin 500 m länteen, Pörköönkankaalla. Harjun lounaisosassa louhikkoisessa rinteessä on röykkiö, joka on kooltaan 6 x 6 m ja korkeudeltaan noin 60 cm. Röykkiön pohjoisosassa on suuri maakivi, jonka eteläpuolelle on kaivettu laajahko kuoppa.
Röykkiöstä noin 100 m pohjoiseen on metsässä noin 25 m pitkä, 3 m leveä ja 60 cm korkea luode-kaakko -suuntainen kivijata. |
| metsakeskus.217010014 |
217 |
Pahikaisharju |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
346906.25000000 |
7097175.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010014 |
Kohde sijaitsee Välikannuksen kylän Kattilakosken koulusta noin 2,5 km koilliseen, Pahikaisjärveä ympäröivän suon länsipuolella. Paikka on monilakinen moreeniharju, joka oli vuonna 1992 osaksi äestetty. Kohteen kahteen ryhmään jakautuneesta kuudesta röykkiöstä neljä on pahasti tuhoutunut äestyksessä. Molemmista ryhmistä on yksi säilynyt. Mäen pohjoispuolisella terassilla havaittiin palanutta kiveä. Kvartsia esiintyy alueella luontaisesti. Ainakin osa kvartseista näyttää lohkoutuneen äestyksen yhteydessä, joten asuinpaikkaa ei voitu varmuudella todeta.
Kohde on rekisteröity vuoden 1980 inventoinnissa, mutta silloin se on paikallistettu saman harjun vierekkäiselle mäelle ja palstalle.
Tarkastus 2009:
Tarkastuksessa kutakuinkin harjanteen lakialueen keskeltä/kaakkoispäädystä havaittiin suorakaiteenmuotoinen, pitkän soikea kivirakennelma, ilmeinen jätinkirkko. Valleja rakennettaessa on käytetty hyväksi harjanteen luontaista, jääkauden aikaista kivikkoa, ja rakennelma noudattelee harjanteen luonnollista kaakkois-luoteissuuntaista muotoa. Jätinkirkon sisäpuoli on raivattu kivistä; sisäpuolella kasvaa nuorehkoa mäntyä suhteellisen tiheässä. Vallirakennelman pituus on noin 28 metriä ja leveys noin 12-15 metriä.
Vallin ympärillä olevassa kivikossa on ns. kraatteriröykkiöitä tai kivikkoon tehtyjä kuoppia. Lisäksi jätinkirkon kaakkoispäädyssä on ikään kuin jonkinlainen ”minijätinkirkko”; kivivallien ympäröimä pienempialainen kivistä raivattu alue, jonka koko on noin 4 x 8 metriä. Mahdollisesti jonkinlaista rakennelmaa/raivannetta on myös jätinkirkon etelä-lounaisosassa.
Vallit ja kraatteriröykkiöt ovat osittain tuhoutuneet metsäkoneella yliajettaessa. Syntyneistä vahingoista johtuen kokonaiskuvan saaminen kohteesta suhteellisen lyhyen ja pintapuolisen tarkastuksen aikana oli vaikeaa. Mitä ilmeisimmin kohde on ollut hieno ja näyttävä. |
| metsakeskus.217010014 |
217 |
Pahikaisharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
346906.25000000 |
7097175.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010014 |
Kohde sijaitsee Välikannuksen kylän Kattilakosken koulusta noin 2,5 km koilliseen, Pahikaisjärveä ympäröivän suon länsipuolella. Paikka on monilakinen moreeniharju, joka oli vuonna 1992 osaksi äestetty. Kohteen kahteen ryhmään jakautuneesta kuudesta röykkiöstä neljä on pahasti tuhoutunut äestyksessä. Molemmista ryhmistä on yksi säilynyt. Mäen pohjoispuolisella terassilla havaittiin palanutta kiveä. Kvartsia esiintyy alueella luontaisesti. Ainakin osa kvartseista näyttää lohkoutuneen äestyksen yhteydessä, joten asuinpaikkaa ei voitu varmuudella todeta.
Kohde on rekisteröity vuoden 1980 inventoinnissa, mutta silloin se on paikallistettu saman harjun vierekkäiselle mäelle ja palstalle.
Tarkastus 2009:
Tarkastuksessa kutakuinkin harjanteen lakialueen keskeltä/kaakkoispäädystä havaittiin suorakaiteenmuotoinen, pitkän soikea kivirakennelma, ilmeinen jätinkirkko. Valleja rakennettaessa on käytetty hyväksi harjanteen luontaista, jääkauden aikaista kivikkoa, ja rakennelma noudattelee harjanteen luonnollista kaakkois-luoteissuuntaista muotoa. Jätinkirkon sisäpuoli on raivattu kivistä; sisäpuolella kasvaa nuorehkoa mäntyä suhteellisen tiheässä. Vallirakennelman pituus on noin 28 metriä ja leveys noin 12-15 metriä.
Vallin ympärillä olevassa kivikossa on ns. kraatteriröykkiöitä tai kivikkoon tehtyjä kuoppia. Lisäksi jätinkirkon kaakkoispäädyssä on ikään kuin jonkinlainen ”minijätinkirkko”; kivivallien ympäröimä pienempialainen kivistä raivattu alue, jonka koko on noin 4 x 8 metriä. Mahdollisesti jonkinlaista rakennelmaa/raivannetta on myös jätinkirkon etelä-lounaisosassa.
Vallit ja kraatteriröykkiöt ovat osittain tuhoutuneet metsäkoneella yliajettaessa. Syntyneistä vahingoista johtuen kokonaiskuvan saaminen kohteesta suhteellisen lyhyen ja pintapuolisen tarkastuksen aikana oli vaikeaa. Mitä ilmeisimmin kohde on ollut hieno ja näyttävä. |
| metsakeskus.217010015 |
217 |
Karjasillanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
352225.00000000 |
7104921.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010015 |
Karjasillanmäki sijaitsee Mutkalammin kylän eteläpuolella, maantien länsipuolella. Mäen eteläpuolella virtaa Isolammesta Pöntiönjokeen laskeva Järvioja. Mäen laella on kolme röykkiötä:
1) Röykkiön koko on noin 6 x 6 m ja korkeus noin 80 cm.
2) Röykkiö sijaitsee edellisestä noin 10 m kaakkoon rinteessä. Sen koko on noin 7 x 5 m ja korkeus noin 90 cm.
3) Röykkiö sijaitsee röykkiö 1:stä noin 15 m etelään. Se on itä-länsi -suunnassa pitkänomainen, kooltaan noin 7 x 5 m ja korkeudeltaan noin 70 cm.
Kaikkia röykkiöitä on pengottu keskeltä kuopalle. |
| metsakeskus.217010016 |
217 |
Linnankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
350481.78200000 |
7106787.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010016 |
Kohde sijaitsee Kannuksen Mutkalammin kylässä, noin 750 m Järventiestä pohjoiseen, moreenimäen laella. Peruskartalle paikka on nimetty Kulonevankankaaksi.
Paikalla on seitsemän kivirakennetta; asuinpaikkavalleja, röykkiömäisiä keskuskuopparakenteita ja rakkakuoppia. Kankaan eteläosasta on löytynyt vuonna 1950 pohjalainen tasataltta. Löytökohta on röykkiöistä lounaaseen.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan itäpuolinen alue on kivikkoista kangasta, metsäaurattua hakkuualuetta ja kasvaa tiheää 3-4-metristä mäntytaimikkoa. Länsipuolelle suunniteltu tielinjaus kulkee kivikkoisessa ja rämeisessä
alavassa maastossa, ja sieltä ei ole todennäköistä löytää muinaisjäännöksiä. Kohteen todettiin olevan ennallaan. Paikalle on pystytetty alueen esihistoriasta kertova opastaulu.
Vuoden 2021 tarkastuksessa todettiin kohteessa olevan kolme keskuskuopallista röykkiörakennetta, joiden läpimitta n. 5 m, kaksi kivikkoon raivattua asumuksen pohjaa, läpimitaltaan n. 4-5 m sekä rakkakuoppa. Erillään kivirakenteista, n. 30m lounaaseen sijaitsee iso asumuspainanne. (kts. alakohde) |
| metsakeskus.217010016 |
217 |
Linnankangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
350481.78200000 |
7106787.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010016 |
Kohde sijaitsee Kannuksen Mutkalammin kylässä, noin 750 m Järventiestä pohjoiseen, moreenimäen laella. Peruskartalle paikka on nimetty Kulonevankankaaksi.
Paikalla on seitsemän kivirakennetta; asuinpaikkavalleja, röykkiömäisiä keskuskuopparakenteita ja rakkakuoppia. Kankaan eteläosasta on löytynyt vuonna 1950 pohjalainen tasataltta. Löytökohta on röykkiöistä lounaaseen.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan itäpuolinen alue on kivikkoista kangasta, metsäaurattua hakkuualuetta ja kasvaa tiheää 3-4-metristä mäntytaimikkoa. Länsipuolelle suunniteltu tielinjaus kulkee kivikkoisessa ja rämeisessä
alavassa maastossa, ja sieltä ei ole todennäköistä löytää muinaisjäännöksiä. Kohteen todettiin olevan ennallaan. Paikalle on pystytetty alueen esihistoriasta kertova opastaulu.
Vuoden 2021 tarkastuksessa todettiin kohteessa olevan kolme keskuskuopallista röykkiörakennetta, joiden läpimitta n. 5 m, kaksi kivikkoon raivattua asumuksen pohjaa, läpimitaltaan n. 4-5 m sekä rakkakuoppa. Erillään kivirakenteista, n. 30m lounaaseen sijaitsee iso asumuspainanne. (kts. alakohde) |
| metsakeskus.217010016 |
217 |
Linnankangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27012 |
350481.78200000 |
7106787.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010016 |
Kohde sijaitsee Kannuksen Mutkalammin kylässä, noin 750 m Järventiestä pohjoiseen, moreenimäen laella. Peruskartalle paikka on nimetty Kulonevankankaaksi.
Paikalla on seitsemän kivirakennetta; asuinpaikkavalleja, röykkiömäisiä keskuskuopparakenteita ja rakkakuoppia. Kankaan eteläosasta on löytynyt vuonna 1950 pohjalainen tasataltta. Löytökohta on röykkiöistä lounaaseen.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan itäpuolinen alue on kivikkoista kangasta, metsäaurattua hakkuualuetta ja kasvaa tiheää 3-4-metristä mäntytaimikkoa. Länsipuolelle suunniteltu tielinjaus kulkee kivikkoisessa ja rämeisessä
alavassa maastossa, ja sieltä ei ole todennäköistä löytää muinaisjäännöksiä. Kohteen todettiin olevan ennallaan. Paikalle on pystytetty alueen esihistoriasta kertova opastaulu.
Vuoden 2021 tarkastuksessa todettiin kohteessa olevan kolme keskuskuopallista röykkiörakennetta, joiden läpimitta n. 5 m, kaksi kivikkoon raivattua asumuksen pohjaa, läpimitaltaan n. 4-5 m sekä rakkakuoppa. Erillään kivirakenteista, n. 30m lounaaseen sijaitsee iso asumuspainanne. (kts. alakohde) |
| metsakeskus.217010017 |
217 |
Vääräniitynmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
350887.61400000 |
7107538.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010017 |
Röykkiö sijaitsee Mutkalammin kylässä tasaisten peltojen ympäröimän jyrkkärinteisen noin 100 m halkaisijaltaan olevan moreenimäen laella. Paikalla kasvaa kuusi-mäntymetsää.
Mäen laella on noin 5 x 4 m kokoinen röykkiö, jonka korkeus on noin 50 cm. Röykkiön länsiosassa on noin 1 x 1 metrin laajuinen kuoppa.
Vuoden 2012 inventoinnin mukaan kohde näytti olevan ennallaan edellisiin inventointeihin nähden. Rakenne on tulkittavissa lähinnä säilytyspurnuksi. |
| metsakeskus.217010018 |
217 |
Lautakodankangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
354126.00000000 |
7108097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010018 |
Lautakodankangas sijaitsee Mutkalammin kylässä, Järventieltä Hietajärvelle johtavan metsätien varrella, Hietajärven lounaisrannalla kivikkoisella harjanteella.
Kankaalla pitkällä harjulla on yhteensä 6 röykkiöitä. Röykkiöistä viisi on harjun luoteispäässä pohjois-etelä -suuntaisessa rivissä koilliseen viettävällä rinteellä. Kooltaan ne ovat 5x5, 8x8, 7x6, 5x5 ja 5x5 m. Kaikkia röykkiöitä on kaiveltu, osaa pohjaan saakka. Näistä noin 400 m kaakkoon sijaitsee yksittäinen röykkiö, jonka koko on noin 4x4 m. Sekin on keskeltä kaiveltu. Viimeksimainittu sijaitsee lähellä TVL:n sorakuoppaa.
Kivisen harjanteen laella rivissä neljä noin 4,5-7,5 m halkaisijaltaan olevaa asuinpaikkavallia ja noin 7 x 5 m laaja ja noin 30 cm korkea röykkiö. Järven lounaisrannalla hiekkaisella tasanteella on havaittu palaneita kiviä ja kvartseja noin 20 x 10 m laajalla alueella.
Vuoden 2013 inventoinnissa kohde tarkastettiin pikaisesti ja sen todettiin olevan ennallaan. Tervahaudan luoteispuolella on noin 6 x 4 m laaja ja 70 cm syvä kuoppa, sen koillispuolella kolme pientä kuoppaa, ilmeisesti moderneja kuoppia, tervahaudan koillispuolella on neliön muotoinen kivivalli. Paikalle on pystytetty alueen esihistoriasta kertova opastaulu. |
| metsakeskus.217010019 |
217 |
Hangaskangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
354860.00000000 |
7107697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010019 |
Hangaskangas sijaitsee Mutkalammen kylästä noin 3,5 km koilliseen, Järventien varrella, noin 100-200 m tiestä pohjoiseen rämeiden ympäröimän kivikkoisen mäen laella ja sen koillisrinteessä.
Hangaskankaan laella on U-muotoinen, kaakkoon avautuva kiviaitaus, jätinkirkko ja sen sisällä röykkiö. Aitauksen "varret" ovat 50 ja 30 m pitkät ja niiden välinen etäisyys on noin 30 m. Aita on noin 3-4 m leveä ja noin 50 cm korkea. Kangas on erittäin kivikkoinen ja louhikkoinen. Röykkiö kiviaitauksen sisällä on sen pohjoisesta seinämästä noin 10 m. Röykkiön koko on noin 4 x 4 m ja korkeus noin 70 cm. Se on kasattu ison maakiven länsipuolelle.
Koilliseen viettävällä hiekkaisella, äestetyllä rinteellä on havaittu asuinpaikka, jossa palaneita kiviä ja kooltaan vaihtelevaa kvartsiainesta noin 80 x 50 m laajalla alueella. Asuinpaikan on arveltu rajautuvan yläreunastaan kankaan kivisempään lakeen ja alaosastaan suohon.
2012: Kohde tarkastettiin ja todettiin jätinkirkon olevan ennallaan. Kankaan lakea ei käyty tarkemmin läpi.
Vuoden 2020 jätinkirkon tarkastuksessa todettiin tervahauta jätinkirkosta noin 80 metriä koilliseen (alakohde). Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin tervapirtin pohja (alakohde) tervahaudasta noin 30 metriä etelään. Rakenne on nelisivuinen ja läpimitaltaan noin 7 metriä ympärysvallin ulkoreunoilta mitaten. Vallin korkeus noin puoli metriä. |
| metsakeskus.217010019 |
217 |
Hangaskangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
354860.00000000 |
7107697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010019 |
Hangaskangas sijaitsee Mutkalammen kylästä noin 3,5 km koilliseen, Järventien varrella, noin 100-200 m tiestä pohjoiseen rämeiden ympäröimän kivikkoisen mäen laella ja sen koillisrinteessä.
Hangaskankaan laella on U-muotoinen, kaakkoon avautuva kiviaitaus, jätinkirkko ja sen sisällä röykkiö. Aitauksen "varret" ovat 50 ja 30 m pitkät ja niiden välinen etäisyys on noin 30 m. Aita on noin 3-4 m leveä ja noin 50 cm korkea. Kangas on erittäin kivikkoinen ja louhikkoinen. Röykkiö kiviaitauksen sisällä on sen pohjoisesta seinämästä noin 10 m. Röykkiön koko on noin 4 x 4 m ja korkeus noin 70 cm. Se on kasattu ison maakiven länsipuolelle.
Koilliseen viettävällä hiekkaisella, äestetyllä rinteellä on havaittu asuinpaikka, jossa palaneita kiviä ja kooltaan vaihtelevaa kvartsiainesta noin 80 x 50 m laajalla alueella. Asuinpaikan on arveltu rajautuvan yläreunastaan kankaan kivisempään lakeen ja alaosastaan suohon.
2012: Kohde tarkastettiin ja todettiin jätinkirkon olevan ennallaan. Kankaan lakea ei käyty tarkemmin läpi.
Vuoden 2020 jätinkirkon tarkastuksessa todettiin tervahauta jätinkirkosta noin 80 metriä koilliseen (alakohde). Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin tervapirtin pohja (alakohde) tervahaudasta noin 30 metriä etelään. Rakenne on nelisivuinen ja läpimitaltaan noin 7 metriä ympärysvallin ulkoreunoilta mitaten. Vallin korkeus noin puoli metriä. |
| metsakeskus.217010019 |
217 |
Hangaskangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
354860.00000000 |
7107697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010019 |
Hangaskangas sijaitsee Mutkalammen kylästä noin 3,5 km koilliseen, Järventien varrella, noin 100-200 m tiestä pohjoiseen rämeiden ympäröimän kivikkoisen mäen laella ja sen koillisrinteessä.
Hangaskankaan laella on U-muotoinen, kaakkoon avautuva kiviaitaus, jätinkirkko ja sen sisällä röykkiö. Aitauksen "varret" ovat 50 ja 30 m pitkät ja niiden välinen etäisyys on noin 30 m. Aita on noin 3-4 m leveä ja noin 50 cm korkea. Kangas on erittäin kivikkoinen ja louhikkoinen. Röykkiö kiviaitauksen sisällä on sen pohjoisesta seinämästä noin 10 m. Röykkiön koko on noin 4 x 4 m ja korkeus noin 70 cm. Se on kasattu ison maakiven länsipuolelle.
Koilliseen viettävällä hiekkaisella, äestetyllä rinteellä on havaittu asuinpaikka, jossa palaneita kiviä ja kooltaan vaihtelevaa kvartsiainesta noin 80 x 50 m laajalla alueella. Asuinpaikan on arveltu rajautuvan yläreunastaan kankaan kivisempään lakeen ja alaosastaan suohon.
2012: Kohde tarkastettiin ja todettiin jätinkirkon olevan ennallaan. Kankaan lakea ei käyty tarkemmin läpi.
Vuoden 2020 jätinkirkon tarkastuksessa todettiin tervahauta jätinkirkosta noin 80 metriä koilliseen (alakohde). Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin tervapirtin pohja (alakohde) tervahaudasta noin 30 metriä etelään. Rakenne on nelisivuinen ja läpimitaltaan noin 7 metriä ympärysvallin ulkoreunoilta mitaten. Vallin korkeus noin puoli metriä. |
| metsakeskus.217010019 |
217 |
Hangaskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
354860.00000000 |
7107697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010019 |
Hangaskangas sijaitsee Mutkalammen kylästä noin 3,5 km koilliseen, Järventien varrella, noin 100-200 m tiestä pohjoiseen rämeiden ympäröimän kivikkoisen mäen laella ja sen koillisrinteessä.
Hangaskankaan laella on U-muotoinen, kaakkoon avautuva kiviaitaus, jätinkirkko ja sen sisällä röykkiö. Aitauksen "varret" ovat 50 ja 30 m pitkät ja niiden välinen etäisyys on noin 30 m. Aita on noin 3-4 m leveä ja noin 50 cm korkea. Kangas on erittäin kivikkoinen ja louhikkoinen. Röykkiö kiviaitauksen sisällä on sen pohjoisesta seinämästä noin 10 m. Röykkiön koko on noin 4 x 4 m ja korkeus noin 70 cm. Se on kasattu ison maakiven länsipuolelle.
Koilliseen viettävällä hiekkaisella, äestetyllä rinteellä on havaittu asuinpaikka, jossa palaneita kiviä ja kooltaan vaihtelevaa kvartsiainesta noin 80 x 50 m laajalla alueella. Asuinpaikan on arveltu rajautuvan yläreunastaan kankaan kivisempään lakeen ja alaosastaan suohon.
2012: Kohde tarkastettiin ja todettiin jätinkirkon olevan ennallaan. Kankaan lakea ei käyty tarkemmin läpi.
Vuoden 2020 jätinkirkon tarkastuksessa todettiin tervahauta jätinkirkosta noin 80 metriä koilliseen (alakohde). Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin tervapirtin pohja (alakohde) tervahaudasta noin 30 metriä etelään. Rakenne on nelisivuinen ja läpimitaltaan noin 7 metriä ympärysvallin ulkoreunoilta mitaten. Vallin korkeus noin puoli metriä. |
| metsakeskus.217010019 |
217 |
Hangaskangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11006 |
27000 |
354860.00000000 |
7107697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010019 |
Hangaskangas sijaitsee Mutkalammen kylästä noin 3,5 km koilliseen, Järventien varrella, noin 100-200 m tiestä pohjoiseen rämeiden ympäröimän kivikkoisen mäen laella ja sen koillisrinteessä.
Hangaskankaan laella on U-muotoinen, kaakkoon avautuva kiviaitaus, jätinkirkko ja sen sisällä röykkiö. Aitauksen "varret" ovat 50 ja 30 m pitkät ja niiden välinen etäisyys on noin 30 m. Aita on noin 3-4 m leveä ja noin 50 cm korkea. Kangas on erittäin kivikkoinen ja louhikkoinen. Röykkiö kiviaitauksen sisällä on sen pohjoisesta seinämästä noin 10 m. Röykkiön koko on noin 4 x 4 m ja korkeus noin 70 cm. Se on kasattu ison maakiven länsipuolelle.
Koilliseen viettävällä hiekkaisella, äestetyllä rinteellä on havaittu asuinpaikka, jossa palaneita kiviä ja kooltaan vaihtelevaa kvartsiainesta noin 80 x 50 m laajalla alueella. Asuinpaikan on arveltu rajautuvan yläreunastaan kankaan kivisempään lakeen ja alaosastaan suohon.
2012: Kohde tarkastettiin ja todettiin jätinkirkon olevan ennallaan. Kankaan lakea ei käyty tarkemmin läpi.
Vuoden 2020 jätinkirkon tarkastuksessa todettiin tervahauta jätinkirkosta noin 80 metriä koilliseen (alakohde). Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin tervapirtin pohja (alakohde) tervahaudasta noin 30 metriä etelään. Rakenne on nelisivuinen ja läpimitaltaan noin 7 metriä ympärysvallin ulkoreunoilta mitaten. Vallin korkeus noin puoli metriä. |
| metsakeskus.217010019 |
217 |
Hangaskangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
354860.00000000 |
7107697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010019 |
Hangaskangas sijaitsee Mutkalammen kylästä noin 3,5 km koilliseen, Järventien varrella, noin 100-200 m tiestä pohjoiseen rämeiden ympäröimän kivikkoisen mäen laella ja sen koillisrinteessä.
Hangaskankaan laella on U-muotoinen, kaakkoon avautuva kiviaitaus, jätinkirkko ja sen sisällä röykkiö. Aitauksen "varret" ovat 50 ja 30 m pitkät ja niiden välinen etäisyys on noin 30 m. Aita on noin 3-4 m leveä ja noin 50 cm korkea. Kangas on erittäin kivikkoinen ja louhikkoinen. Röykkiö kiviaitauksen sisällä on sen pohjoisesta seinämästä noin 10 m. Röykkiön koko on noin 4 x 4 m ja korkeus noin 70 cm. Se on kasattu ison maakiven länsipuolelle.
Koilliseen viettävällä hiekkaisella, äestetyllä rinteellä on havaittu asuinpaikka, jossa palaneita kiviä ja kooltaan vaihtelevaa kvartsiainesta noin 80 x 50 m laajalla alueella. Asuinpaikan on arveltu rajautuvan yläreunastaan kankaan kivisempään lakeen ja alaosastaan suohon.
2012: Kohde tarkastettiin ja todettiin jätinkirkon olevan ennallaan. Kankaan lakea ei käyty tarkemmin läpi.
Vuoden 2020 jätinkirkon tarkastuksessa todettiin tervahauta jätinkirkosta noin 80 metriä koilliseen (alakohde). Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin tervapirtin pohja (alakohde) tervahaudasta noin 30 metriä etelään. Rakenne on nelisivuinen ja läpimitaltaan noin 7 metriä ympärysvallin ulkoreunoilta mitaten. Vallin korkeus noin puoli metriä. |
| metsakeskus.217010019 |
217 |
Hangaskangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
354860.00000000 |
7107697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010019 |
Hangaskangas sijaitsee Mutkalammen kylästä noin 3,5 km koilliseen, Järventien varrella, noin 100-200 m tiestä pohjoiseen rämeiden ympäröimän kivikkoisen mäen laella ja sen koillisrinteessä.
Hangaskankaan laella on U-muotoinen, kaakkoon avautuva kiviaitaus, jätinkirkko ja sen sisällä röykkiö. Aitauksen "varret" ovat 50 ja 30 m pitkät ja niiden välinen etäisyys on noin 30 m. Aita on noin 3-4 m leveä ja noin 50 cm korkea. Kangas on erittäin kivikkoinen ja louhikkoinen. Röykkiö kiviaitauksen sisällä on sen pohjoisesta seinämästä noin 10 m. Röykkiön koko on noin 4 x 4 m ja korkeus noin 70 cm. Se on kasattu ison maakiven länsipuolelle.
Koilliseen viettävällä hiekkaisella, äestetyllä rinteellä on havaittu asuinpaikka, jossa palaneita kiviä ja kooltaan vaihtelevaa kvartsiainesta noin 80 x 50 m laajalla alueella. Asuinpaikan on arveltu rajautuvan yläreunastaan kankaan kivisempään lakeen ja alaosastaan suohon.
2012: Kohde tarkastettiin ja todettiin jätinkirkon olevan ennallaan. Kankaan lakea ei käyty tarkemmin läpi.
Vuoden 2020 jätinkirkon tarkastuksessa todettiin tervahauta jätinkirkosta noin 80 metriä koilliseen (alakohde). Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin tervapirtin pohja (alakohde) tervahaudasta noin 30 metriä etelään. Rakenne on nelisivuinen ja läpimitaltaan noin 7 metriä ympärysvallin ulkoreunoilta mitaten. Vallin korkeus noin puoli metriä. |
| metsakeskus.217010019 |
217 |
Hangaskangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
354860.00000000 |
7107697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010019 |
Hangaskangas sijaitsee Mutkalammen kylästä noin 3,5 km koilliseen, Järventien varrella, noin 100-200 m tiestä pohjoiseen rämeiden ympäröimän kivikkoisen mäen laella ja sen koillisrinteessä.
Hangaskankaan laella on U-muotoinen, kaakkoon avautuva kiviaitaus, jätinkirkko ja sen sisällä röykkiö. Aitauksen "varret" ovat 50 ja 30 m pitkät ja niiden välinen etäisyys on noin 30 m. Aita on noin 3-4 m leveä ja noin 50 cm korkea. Kangas on erittäin kivikkoinen ja louhikkoinen. Röykkiö kiviaitauksen sisällä on sen pohjoisesta seinämästä noin 10 m. Röykkiön koko on noin 4 x 4 m ja korkeus noin 70 cm. Se on kasattu ison maakiven länsipuolelle.
Koilliseen viettävällä hiekkaisella, äestetyllä rinteellä on havaittu asuinpaikka, jossa palaneita kiviä ja kooltaan vaihtelevaa kvartsiainesta noin 80 x 50 m laajalla alueella. Asuinpaikan on arveltu rajautuvan yläreunastaan kankaan kivisempään lakeen ja alaosastaan suohon.
2012: Kohde tarkastettiin ja todettiin jätinkirkon olevan ennallaan. Kankaan lakea ei käyty tarkemmin läpi.
Vuoden 2020 jätinkirkon tarkastuksessa todettiin tervahauta jätinkirkosta noin 80 metriä koilliseen (alakohde). Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin tervapirtin pohja (alakohde) tervahaudasta noin 30 metriä etelään. Rakenne on nelisivuinen ja läpimitaltaan noin 7 metriä ympärysvallin ulkoreunoilta mitaten. Vallin korkeus noin puoli metriä. |
| metsakeskus.217010020 |
217 |
Hietakroopinkangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
343881.47300000 |
7096718.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010020 |
Hietakroopinkangas sijaitsee Lestijoen koillispuolella, Kannus-Himanka maantieltä noin 300 m koilliseen. Lounaaseen viettävällä kivikkorinteellä on röykkiö, jonka koko on noin 5 x 5 m ja korkeus 50 cm. Röykkiössä on kaksi kaiveltua kuoppaa, toinen sen keskellä ja toinen pohjoisosassa.
Vuoden 2015 tarkastuksen mukaan metsäauraus on röykkiötä hieman rikkonut. Röykkiöstä noin 30m etelään on vallimainen, luodekaakko-suuntainen ja noin 15x2 m läpimittainen röykkiö suurin piirtein 40 m korkeuskäyrällä. Tästä on vaikea sanoa onko kyseessä luontainen rantavalli vai ns. pitkäröykkiö. |
| metsakeskus.217010022 |
217 |
Karjakangas 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
343362.68900000 |
7092497.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010022 |
Kohde sijaitsee Karjakankaan kaakkoispäässä. Soranottoalueen ulkopuolella on röykkiö, jonka läpimitta on noin 5 m. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä. |
| metsakeskus.217010023 |
217 |
Pukki-Matin taivas |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
343193.00000000 |
7092935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010023 |
Paikka sijaitsee Viirrejoen koillispuolella kivikkoisella mäellä. Harjanteella on kaksi röykkiötä/latomusta:
1) muodoltaan pitkä, koko noin 20 x 1 m, epävarma
2) muodoltaan pyöreä, läpimitta noin 6 m
Vuoden 2024 tarkastus: Molemmat röykkiöt sijaitsevat hyvin kivikkoisen kankaan laella. Röykkiö 2 (pääkohde) on pyöreä ja läpimitaltaan 6 x 6 metriä. Reunoilla on hieman isompia kiviä kuin keskellä. Korkeus noin 60-70 cm. Röykkiön keskellä on noin 75x60 cm kokoinen ja noin puolen metrin syvyinen kuoppa. Röykkiö 1 (alakohde) sijaitsee edellisestä noin 30 metriä lounaaseen. Se on pitkänomainen läpimitaltaan noin 16 x 3 metriä ja paksun sammaleen peitossa. Se erottuu ympäristöstään vain vähäisenä kohoamana kuten vuoden 1982 invenrointiraportissakin mainitaan. Röykkiö on varsin epäselvä. On mahdollista, että kyseessä on luontainen rantavalli. |
| metsakeskus.217010024 |
217 |
Navettapellonkangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
342723.95300000 |
7092768.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010024 |
Kohde sijaitsee Viirretjoen pohjoispuolella, Kungaksen kylän koulusta noin 1,5 km itäkaakkoon. Navettapellonkankaan itäpuolella, Karjakankaan kivikkoisessa länsiosassa on viisi röykkiötä:
a) pitkä, kahden maakiven väliin koottu röykkiö/kivivalli, pituus noin 25 m, leveys 3 m, korkeus noin 60 cm
b) pyöreä, keskeltä kuopalla, sammaloitunut, sijaitsee röykkiö a:sta noin 7 m koilliseen
c) pyöreä, kuopalla, läpimitta noin 4,5 m, sijaitsee edellisistä noin 60 m pohjoiseen
d) koko 4 x 3 m, luoteispäässä iso maakivi, sijaitsee edellisestä noin 2 m luoteeseen
e) pitkä röykkiö/valli, pituus 12 m, leveys 3 m, sijaitsee edellisistä noin 50 m itään
Röykkiöt on tehty päänkokoisista, miehenkannettavista kivistä. Kivikkoisella kankaalla ei ole raivioita näkyvissä. Kaikki röykkiöt ovat sammaloituneita, mutta kuitenkin selvästi erottuvia. |
| metsakeskus.217010025 |
217 |
Heinistönkangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
349443.00000000 |
7106374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010025 |
Kohde sijaitsee Mutkalammin kylän Heinistönkankaalla, Mutkalammintiestä
300 m pohjoiseen noin 700 m pitkän itä-länsisuuntaisen mäen laella. Maasto on kivikkoista, korkein kohta on louhikkoinen. Alueella kasvaa nuorta mäntymetsää.
Vuoden 1984 tarkastuksen mukaan itä-länsisuuntaisen harjun laella on 3 röykkiötä. Röykkiöiden koot ovat: 1) 6 x 5,8 m, korkeus 40-50 cm, 2) läpimitta 4 m, korkeus noin 40 cm, 3) läpimitta 4 m, korkeus noin 30 cm. Röykkiöissä 1 ja 2 on keskellä laajahko kaiveltu kuoppa, kolmas on tasainen.
Vuoden 2012 inventoinnin mukaan paikalla havaittiin yksi noin 5,5 m halkaisijaltaan ja noin. 40 cm korkeudeltaan oleva röykkiö Keskellä on iso kuopa. Pinnalla kasvaa jäkälää ja sammalta. Kartalle merkityn muinaisjäännösmerkin
kohdalla on luontaista kivikkoa, missä ei tunnistettu röykkiötä tai muita rakenteita.
Korkeimman kohdan pohjoispuolella on suoritettu metsänaurausta. Mäen metsätien kohdalle sijoittuu mahdollinen tuulivoimapuiston huoltotie, ja pohjoisrinne sekä
tienreunamat inventoitiin tarkemmin. |
| metsakeskus.217010026 |
217 |
Sahinkangas E |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
341141.59200000 |
7091682.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010026 |
Kohde sijaitsee Kungaksen kylän koulusta noin 1,5 km etelään, matalalla kallioisella mäellä Sahinkankaan itäosassa, Urmuanjoesta noin 300 m itään. Paikalla on luode-kaakko -suuntainen noin 8 m pitkä kivilatomus, jonka leveys on noin 4 m. Latomus sijaitsee kalliolla mäen korkeimmalla kohdalla kallion kumpareella. Kiveys on runsaan sammalen ja jäkälän peitossa ja siinä vanhoja kaivelun jälkiä. |
| metsakeskus.217010027 |
217 |
Marjakorpi NW |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
344488.23600000 |
7094727.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010027 |
Kohde sijaitsee Lestijoen eteläpuolella, joesta noin 700 m, Välikannuksen Kungaksen koululta 1,1 km länsilounaaseen. Pienen kivikkoisen mäen lounaisreunalla on pitkä röykkiö/kivivalli, joka on kasattu päänkokoisista kivistä NNE-SSW suuntaiseksi kahden ison maakiven väliin. Röykkiön pituus on 13 m, leveys 2,5 m ja korkeus 50-70 cm. Röykkiön keskellä on mahdollisesti vanhoja kaivelun jälkiä. |
| metsakeskus.217010030 |
217 |
Isolampi E |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
352366.00000000 |
7104107.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010030 |
Kohde sijaitsee Mutkalammen kylän keskustasta 1,5 km eteläkaakkoon, Mutkalammen paikallistien eteläpuolella. Isonlammen kaakkoispuolisella hiekkakankaalla olevan pienen hiekkakuopan reunoilta on löytynyt useasta kohdasta kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä sekä heikkoja merkkejä kulttuurikerroksesta). Lisäksi kankaalla on ainakin 2 matalaa painannetta (läpimitta noin 1,5-2 m) ja yksi laajempi (läpimitta noin 6 m) painanne. Painaumat ovat lähellä hiekkakuoppaa, sen länsipuolella. |
| metsakeskus.217010031 |
217 |
Isolampi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352497.97800000 |
7104550.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010031 |
Paikka sijaitsee Mutkalammen keskustasta 1,5 km eteläkaakkoon, paikallistien eteläpuolella, Isolammen itäpuolisen suon koillisreunalla, Kannuksen ja entisen Lohtajan ulkopalstan rajalla, molemmin puolin palstojen välistä rajaa.
Maasto on hiekkaista mäntykangasta. Palstojen rajalla on yhteismaalla hiekkakuoppa, jonka reunoilla on löytöjä. Lisäksi metsätien tai ladun pohjan pinnassa on kvartsia ja palaneita kiviä noin 150 m matkalla. Asuinpaikka jatkuu hiekkakuopasta ainakin 100 m kaakkoon.
Kohde myös Lohtajan tiedoissa nimellä ja numerolla (nyk. Kokkola) Isolampi NE 429 01 0014.
Vuoden 2016 tarkastuksessa kohteelta löytyi LiDAR-aineistojen perusteella kuusi erillistä asumuspainannetta, yksi tuplapainanne (paritalo) ja yksi 3-huoneinen rivitalo. Rivitalon sisällä metsä-äestyksessä havaittiin myös kvartsia. Hiekkakuopat ja äestys ovat osittain tuhonneet kohdetta ja mm. rivitalon kolmas huone on osittain hiekkakuopan tuhoama. Osa painanteista on epävarmoja, sillä ympäristössä on myös runsaasti vanhoja pieniä hiekkakuoppia. |
| metsakeskus.217010032 |
217 |
Ymmyräiskangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
352968.78200000 |
7106880.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010032 |
Kohde sijaitsee Mutkalammen keskustasta noin 1,5 km koilliseen Järventien varrella, tien eteläpuolella loivasti etelään viettävällä hiekkakankaalla Murhakorpi-nimiselle rämeen reunalla. Kohteen luoteispuolella on kivikkoinen Ymmyräiskankaan mäki.
Paikka on kankaan eteläsyrjällä, ojitetun Murhakorpi-nimisen suon laidalla, metsätien eteläpuolella. Alueelta on äestysurista löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Kvartseja, vaikkain niukasti, löytyi noin 100 m matkalla suon reunan suuntaisesti. Lisäksi läntisimmän löytöpaikan vierellä oli havaittavissa ohut kulttuurikerros.
Vuoden 2012 inventoinnin mukaan paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää ja äestysurat ovat kasvaneet umpeen. Vuoden 1992 löytöalueen pohjoispuolelle tehtiin muutamia lapionpistoja, joista ei tullut esiin kulttuurimaata. Kohteesta itään avonaisina olleet tien reunamat tarkastettiin n. 100 metrin matkalla. Järventien pohjoispuolelle Ymmyräiskankaan alaosaan oli kaivettu tiensuuntainen metsäoja, jonka leikkaus ja reunoja käytiin läpi. Järventiellä ja sen reunamilla esiintyi kvartsia, jotka ovat joutuneet paikalle tiemurskeen mukana. Havaintojen perusteella asuinpaikka ei jatku Järventien pohjoispuolelle.
Asuinpaikalla havaittiin Lidar 5p aineiston perusteella pitkänomaisia ja kapeita asumuspainanteita. Vastaavanlaista myöhäiskivikautista asumuspainannetyyppiä on löydetty viime vuosina useista kohteista Mutkalammin alueelta noin 45-50 m mpy. Ymmyräiskankaan asumuspainanteet tarkastettiin syksyllä 2024. Asumuspainanteita havaittiin kaikkiaan kolme. Ne on rekisteröity tässä alakohteina, joissa myös tarkemmat kuvaukset niistä. |
| metsakeskus.217010032 |
217 |
Ymmyräiskangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
352968.78200000 |
7106880.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010032 |
Kohde sijaitsee Mutkalammen keskustasta noin 1,5 km koilliseen Järventien varrella, tien eteläpuolella loivasti etelään viettävällä hiekkakankaalla Murhakorpi-nimiselle rämeen reunalla. Kohteen luoteispuolella on kivikkoinen Ymmyräiskankaan mäki.
Paikka on kankaan eteläsyrjällä, ojitetun Murhakorpi-nimisen suon laidalla, metsätien eteläpuolella. Alueelta on äestysurista löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Kvartseja, vaikkain niukasti, löytyi noin 100 m matkalla suon reunan suuntaisesti. Lisäksi läntisimmän löytöpaikan vierellä oli havaittavissa ohut kulttuurikerros.
Vuoden 2012 inventoinnin mukaan paikalla kasvaa nuorta mäntymetsää ja äestysurat ovat kasvaneet umpeen. Vuoden 1992 löytöalueen pohjoispuolelle tehtiin muutamia lapionpistoja, joista ei tullut esiin kulttuurimaata. Kohteesta itään avonaisina olleet tien reunamat tarkastettiin n. 100 metrin matkalla. Järventien pohjoispuolelle Ymmyräiskankaan alaosaan oli kaivettu tiensuuntainen metsäoja, jonka leikkaus ja reunoja käytiin läpi. Järventiellä ja sen reunamilla esiintyi kvartsia, jotka ovat joutuneet paikalle tiemurskeen mukana. Havaintojen perusteella asuinpaikka ei jatku Järventien pohjoispuolelle.
Asuinpaikalla havaittiin Lidar 5p aineiston perusteella pitkänomaisia ja kapeita asumuspainanteita. Vastaavanlaista myöhäiskivikautista asumuspainannetyyppiä on löydetty viime vuosina useista kohteista Mutkalammin alueelta noin 45-50 m mpy. Ymmyräiskankaan asumuspainanteet tarkastettiin syksyllä 2024. Asumuspainanteita havaittiin kaikkiaan kolme. Ne on rekisteröity tässä alakohteina, joissa myös tarkemmat kuvaukset niistä. |
| metsakeskus.217010033 |
272 |
Vahtikallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
339894.08400000 |
7092601.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.217010033 |
Kohde sijaitsee Kungaksen kylän keskustasta 1,8 km lounaaseen, Luikun paikallistien varrella, Kungaksen ja Jokisalon puolivälissä. Röykkiö sijaitsee kalliolla, sen korkeimmalla kohdalla, noin 20 m tiestä, sen eteläpuolella. Kyseessä on pitkä röykkiö, jonka koko on 14 x 3 m ja korkeus noin 0,5 m. Se on koottu suoraan kalliolle. Röykkiön vieressä on vesakoitunut hiekanottopaikka. Myös röykkiö on vesakoitunut ja sen päälle on kasattu pikkukiviä ja maata.
Identifioitavissa E. E. Takalan 1897 kuvaamaan röykkiöön Vahtikalliolla. |
| metsakeskus.218010001 |
218 |
Päkinkalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
221535.25700000 |
6926537.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010001 |
Kohde sijaitsee Myrkyn kylässä Päkinkallioiden koillisnurkassa kallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiöstä itään n. 130 metriä kulkee metsäautotie, jonka itäpuolella virtaa peltojen reunustama Päkinluoma. Päkinkallioiden puusto on pääasiassa tiheää nuorta männikköä, aluskasvillisuus on sammalta ja jäkälää. Kallioalue on lohkareinen.
Kalliopohjalla sijaitsevan röykkiön leveys on n. 5x7 m ja korkeus n. 0,3-0,5 m. Röykkiö on hajotettu, mutta siinä on ilmeisesti ollut jonkinlainen reunakehä, ainakin muutamia kehän muodostavia kiviä on vielä erotettavissa. Röykkiön kohdalla kasvaa nuorta puustoa. |
| metsakeskus.218010002 |
218 |
Lapinniityt |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
223200.58500000 |
6926779.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010002 |
Kohde sijaitsee Myrkyn kylässä Lapinniitut nimisen peltoalueen länsipuolella. Röykkiö on rakennettu kosteikkojen ympäröimän kallioisen mäen itälaitaan. Maasto mäellä on kuivaa mäntykangasta.
Röykkiö on sammalen ja jäkälän peittämä ,leveydeltään n. 5x7 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m. Se on ilmeisesti osittain hajotettu.
|
| metsakeskus.218010003 |
218 |
Hautamännikkö |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
225083.86200000 |
6918519.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010003 |
Kohde sijaitsee lähellä Karijoen kirkonkylää Hongistonmäellä. Dagsmarkin tie kulkee röykkiön itäpuolitse n. 10 metrin päässä. Maasto on mäntyä kasvavaa kangasmaastoa, joka laskee ja muuttuu pelloiksi muutaman sadan metrin päässä. Hongistonmäki on melko taajaan rakennettua ja viljeltyä lukuun ottamatta mäen päällä olevaa metsäistä aluetta, jolla röykkiö sijaitsee.
Röykkiö on kehämäinen eli kranssimainen, halkaisija n. 7 m, keskiosa on halkaisijaltaan n. 2-2,5 m. Röykkiöstä ei käynyt nyt ilmi oliko keskikohtaa kaiveltu, niin kuin Torvinen kirjoittaa v. 1975 inventoinnissaan. Kehän korkeus on n. 0,7 m. Röykkiö on varvikon peittämä ja siinä kasvaa pari mäntyä ja kuusi. Torvisen saaman tiedon mukaan paikalla olisi ollut toinenkin röykkiö, jota hän ei löytänyt. Myöskään tässä inventoinnissa ei havaittu merkkejä toisesta röykkiöstä. Mikäli sellainen on ollut, se on luultavasti tuhoutunut tietä tai rakennuksia tehtäessä.
|
| metsakeskus.218010004 |
218 |
Hautakallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
225745.56300000 |
6927827.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Hautakallion länsiosassa, n. 120 m Teuvan tien länsipuolella. Kallioalue kasvaa kituliasta männikköä, röykkiöiden kohdalla aluskasvillisuus on pääasiassa jäkälää.
Röykkiö 1 on sijainnut kallion päällä, mutta se on hajotettu muutaman metrin alalle, varsinaisia kivikerroksia ei ole enää nähtävissä. Tosin voi olla mahdollista, että röykkiötä on osa säilynyt vielä sitä peittävän sammaleen alla.
Röykkiö 2 on myös sijainnut kallion päällä n. 50 metriä röykkiöstä 1 pohjoiseen. Röykkiö on osittain hajoitettu, mutta osa kivikerroksista lienee säilynyt. Röykkiön 2 länsipuolella on myös runsaasti kiviä hajallaan, on vaikea sanoa, ovatko ne kaikki samasta röykkiöstä peräisin vai onko röykkiön 2 länsipuolella sijainnut vielä kolmas röykkiö.
Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.218010005 |
218 |
Saloranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227835.79400000 |
6910843.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010005 |
Paikka sijaitsee Lappväärtinjoen itäpuolella Ohrikylässä, Salorannan tilan päärakennuksesta noin 80 m etelään.
Maasto on etelään ja lounaaseen viettävää rinnettä, jonka maaperä on sorapitoinen. Osa alueesta on viljelys- tai laidunmaata, osa mäntykangasta, jossa on matalia kotitarvehiekkakuoppia. |
| metsakeskus.218010006 |
218 |
Mäkinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
228291.61100000 |
6910670.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010006 |
Kohde sijaitsee Lapväärtinjokeen yhtyvästä Ohriluomasta parisataa metriä pohjoiseen, peltoalueella. Kohteen pohjoisosassa kulkee Ohriluoman mäkitie. Mäkelän tilaa, jolle löytöalue kuuluu ei ole nimetty peruskarttaan, myöskään kohdetta ei ole merkitty muinaisjäännösmerkillä. Maaperä on hiekkaa.
Löytöjä on Ohriluomaa kohti viettäviltä pelloilta.
|
| metsakeskus.218010007 |
218 |
Santala/Niskaportti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227698.84700000 |
6911208.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010007 |
Kohde sijaitsee n. 100 metriä Lapväärtinjoen itäpuolella Santalan tilan alueella. Kohteen kaakkoispuolella sijaitsee urheilukenttä ja sen pohjoispuolitse kulkee tie Vanhakylään. Löytöalueen pellot ovat nykyisin ruohottuneet.
Löytöjä Santalan tilan lounaaseen, kohti Lapväärtinjokea viettäviltä pelloilta ja piha-alueelta. Kyseessä on mahdollisesti Salorannan kivikautiseen asuinpaikkaan liittyvä asutusvyöhyke. Myös hieman ylempää Vanhakylän tien pohjoispuolelta on tehty löytöjä, jotka voivat liittyä aiempaan asutusvaiheeseen. Onkin todennäköistä, että kyseessä on pitkäaikainen kivikautinen asutusjatkumo, kuten joen toisella puolella, joka kuuluu Kristiinankaupunkiin (Mössåsen-Kornbäcken 409010044 ja Rävåsen 409010045).
Inventointi 2023:
Kivikautisen asuinpaikan jatkumista aiemmin arvioidusta alueesta luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen selvitettiin pintapoiminnalla ja koekuoppia kaivamalla voimajohtohankkeen vuoksi. Inventoinnissa löytyi vain kolme kvartsi-iskosta kohteen luoteispuoleiselta pellolta, minkä perusteella kohteen aluerajaus säilyy ennallaan. |
| metsakeskus.218010008 |
218 |
Hautamäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
223130.60500000 |
6928739.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010008 |
Kohde sijaitsee Myrkyn kylässä, kallioisen Hautamäen pohjoisosassa, sen kallioalueen länsiosassa. N. 240 m kohteen itäpuolella kulkee metsäautotie, jolta erkanee ura röykkiön eteläpuolelle. Röykkiö on rakennettu kallionyppylän päälle, sen tuntumassa kasvaa mäntytaimikkoa, länsipuolella on hakkuuaukea. Kalliot ovat sammaleen peitossa.
Röykkiö on matala ja osittain hajotettu, kivet ovat levinneet halkaisijaltaan n. 5 metrin alueella. Osa röykkiöstä on kasattu kallion koloon ja on siltä osin ehkä säilynyt.
Peruskartassa oleva muinaisjäännösmerkintä on parikymmentä metriä liian pohjoisessa. |
| metsakeskus.218010009 |
218 |
Hautamäki 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
223063.63300000 |
6928424.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010009 |
Kohde sijaitsee Hautamäki 1:stä n. 300 m etelään Hautamäen kallioalueen keskivaiheilla, sen itäosassa. N. 350 länteen on Perkiönmäen suuntaan vievä metsäautotie. Kohteen kohdalla puusto on harvaa sekametsää, länsipuolella on mäntytaimikko. Aluskasvillisuus on paikoin sammalta ja varvikkoa ja kivikkojen kohdalla jäkälää. Kallioalueen itäosaa seurailee pirunpelto, johon osa kohteen muinaisjäännöksistä on tehty.
Kohde koostuu kahdesta röykkiöstä ja pirunpeltoon tehdyistä kuopista. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 10 m, keskellä on halkaisijaltaan n. 4 metriä leveä kuoppa, jossa kasvaa puita. Röykkiön korkeus on n. 1,5-1,7 m. Röykkiöstä 1 n. 25 m pohjoiseen on röykkiö 2, joka on selvästi pienempi, kehämäinen röykkiö. Sen halkaisija on n. 5 m ja se on tehty pirunpeltoon. Röykkiöiden lisäksi pohjois-etelä –suuntaiseen pirunpeltoon on kaiveltu lukuisia kuoppia n. 50 metrin matkalla. Kuoppien tarkoituksesta ja iästä ei ole tietoa.
Vuoden 2013 tarkastuksessa todettiin alueella pienialaista maa-aineksen ottoa. |
| metsakeskus.218010011 |
218 |
Harjunpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
226699.23400000 |
6914716.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010011 |
Kohde sijaitsee Villurinmäellä, Harjunpään tilan kohdalla pellolla, n. 100 m Ohrikylän tiestä itään.
Kohteesta on aiempia löytöjä. Villurinmäellä asuvan Timo Hautaviidan mukaan alueelta ei kuitenkaan ole löytynyt vanhojen löytöjen lisäksi mitään muuta muinaisjäännökseen viittaavaa. Aluetta on viljelty, myllätty ja rakennettu siinä määrin paljon, että kohde on luultavasti tuhoutunut.
|
| metsakeskus.218010013 |
218 |
Kukonahde |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
227848.78000000 |
6912201.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010013 |
Kohde sijaitsee Ohrikylän tuntumassa Karijoki-Ohrikylä tien länsipuolella. Maasto on länteen päin, kohti Lapväärtinjokea viettävää metsäistä moreenirinnettä. Joki virtaa kohteesta n. 700 m länteen.
Paikalta on 1990-luvulla löydetty soranottoa varten tehtyjen koekuoppien seinämistä ja tuulenkaadoista kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.
Museoviraston koekaivausryhmä on tehnyt kohteella koekaivauksen heinäkuussa 2021. Koetutkimuksessa havaittiin paikoin jopa 50 cm syvyyteen yltävä kulttuurikerros. Koekaivauksen perusteella Kukonahteessa on laaja, metsänuudistuksen pahoin vaurioittama kivikautinen asuinpaikka, joka vaikuttaa pesäkkeiseltä. Asuinpaikkalöytöjä eli kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, saviastianpaloja sekä palanutta luuta saatiin talteen kolmelta matalalta länteen viettävältä terassilta, jotka sijaitsevat korkeuskäyrien 59-64 m mpy välisellä alueella. Runsaslöytöisimmät koekuopat, joissa havaittiin myös rakenteita ja likamaita, sijaitsevat hakkuuaukean ja nuoren metsän rajalla. Kahdessa saviastianpalassa on suureunan päällä koristelua: toisessa rengasleimapainanne ja toisessa uurreviivakoristelua. Palanutta luuta löytyi vain muutamia kappaleita. |
| metsakeskus.218010014 |
218 |
Kivelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
226963.14800000 |
6910323.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.218010014 |
Kohde sijaitsee n. 800 m Lapväärtinjoen itäpuolella, n. 60-65 m. korkeudella olevalla muinaisella rantaterassilla. Kristiinankaupunki-Isojoki maantie kulkee kohteen länsipuolitse. Maasto on tasaista kangasmaastoa, jolla kasvaa muutaman vuoden ikäinen tiheä mäntytaimikko. Maaperä on hiekkaista moreenia.
Arkeologian harrastaja Bertil Huhtala löysi tuulenkaadosta kampakeramiikkaa v. 1996. Kohteen tarkka rajaus on tekemättä, nykyinen arvio perustuu maaperään ja topografiaan. Kohde liittyy Lapväärtinjoen pitkään kivikautiseen asutusjaksoon. Kivelän asuinpaikka edustaa tyypillisen kampakeramiikan vaihetta ja on ilmeisesti säilynyt aika hyvin metsässä, alempana olevat myöhemmät kivikauden vaiheet ovat enimmäkseen pelloilla ja näin ollen suurimmaksi osaksi tuhoutuneet. Mahdollisesti on kysymys melko lailla yhtenäisestä asuinpaikkavyöhykkeestä, joka alkaa n. 500 metriä etelään Rinteen asuinpaikasta ja jatkuu Kivelän pohjoispuolelle.
|
| metsakeskus.219010001 |
636 |
Iso-Honka |
10002 |
12004 |
13045 |
11004 |
27000 |
268409.29900000 |
6734739.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.219010001 |
Karinaisten halki virtaavan Tarvasjoen länsipuolella, joesta n. 130 m, sijaitsee kirkonkylän pohjoispuolella itään viettävässä metsärinteessä aitamainen, n. 100 m pituinen kivivalli. Sen suunta on n. kaakko-luode. Valli on osin sortunut ja purettu. Maasto on kivikko- ja kalliopohjainen metsä (kuusta, mäntyä, koivua). Pieni paikallistie ohittaa paikan runsas 5 m alemmalla korkeudella. Tien itä-/alapuolella on jokivarren suuntainen peltoalue. Vallin tarkoitus on epäselvä. On myös esitetty mahdollisuus, että se olisi esihistoriallinen. Kuntaliitoksen jälkeen Pöytyään kuuluva. |
| metsakeskus.220000002 |
710 |
Grabbacka 2 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
316090.50400000 |
6661338.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220000002 |
Etsitty 24.9.1996. Metsäalueella tehty avohakkuu jokin aika sitten, maasto erittäin vaikeakulkuista. Cleven mainitsemia röykkiöitä ei löytynyt koordinaattien kohdalta. Aivan mäkisaarekkeen eteläpäässä Gösbackan puolella oli kiveyksiä, niiden joukossa myöhäisiä viljelyröykkiöitä. |
| metsakeskus.220000004 |
710 |
Malmkullagatan |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316330.39600000 |
6664190.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220000004 |
KM 21348:1-3 |
| metsakeskus.220000005 |
710 |
Domargård V |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
312521.94700000 |
6660790.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220000005 |
Domargård 5. Topografialtaan varsin sopiva rautakautiseksi asuinpaikaksi tai kalmistoksi, mutta inventoinneissa ei ole havaittu mitään merkkiä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.220010001 |
710 |
Kurby |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
311707.27400000 |
6660476.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010001 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa kantatien 53 kaakkoispuolella Kurbyn talosta 500 m koilliseen kohoavalla lounais - koillis -suuntaisella harjanteella. Paikka on savipeltojen ympäröimä pensaikkoinen kallio-moreenimäki sekä siitä 200 lounaaseen sijaitseva pienempi saareke (80 x 50 m). Mäkien kautta kulkee vanha tie Kurbystä Domargårdiin.
Jäännös on todettu 1983 (Hirviluoto - Suominen), jolloin mäen lounaisrinteessä vanhan tien luoteispuolelle tehdyssä koekuopassa on havaittu tummaa maata, kiveystä ja palanutta luuta. Paikalla on todennäköisesti rautakautinen kalmisto (Kurby 1). Inventoinnissa 1996 myös 200 m lounaaseen sijaitsevan pienen mäen lounaisrinteeseen tehdystä koekuopasta on tavattu 35-40 cm:n syvyydessä kiveystä ja saviastianmuru. Topografian ja havaintojen perusteella tälläkin paikalla on rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto (Kurby 2). |
| metsakeskus.220010002 |
710 |
Domargård I |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
312245.05100000 |
6660632.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010002 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella Snappertunantien länsireunassa, Domargårdiin johtavan tien etelä- ja pohjoispuolella, noin 500 m kantatieltä 53 etelään. Paikka on hiesupeltojen ympäröimä erillisistä saarekkeista muodostuva kallio-moreenimäki, joka viettää itäkaakkoon. Alueen lounaisosan kautta kulkee vanha Snappertunantie ja keskeltä mäen halkaiseva Domargårdiin vievä tie. Eteläisissä saarekkeissa kasvaa pääasiassa havupuuvaltaista sekametsää, pohjoisessa kohoavalla mäellä lähinnä lehtipuuta. Domargårdin tien eteläpuolella saarekkeiden välisessä pellossa kasvatetaan joulukuusia ja paikka on kasvamassa umpeen.
Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) alueelta on mainittu useita eri kohteiksi merkittyjä muinaisjäännöksiä (Domargård 1, 2, 4 ja 7). Sitä voidaan kuitenkin pitää yhtenä kokonaisuutena, joka on tässä nimetty kohteeksi Domargård I. Ensimmäiset muinaisjäännökset on todettu 1980 (Hirviluoto), jonka jälkeen tutkimuksia on tehty useaan otteeseen vuosien 1980 ja 1996 välillä.
Alueen itäosassa Snappertunantien reunassa kohoavalla kalliomäellä on rautakautiseksi uhripaikaksi, pajanjäännökseksi tai asuinpaikaksi tulkittu jäännös (Domargård 1), joka on Snappertunantien rakentamisen takia osittain tutkittu 1982 (Heikkurinen - Suominen).
Alueen kaakkoisosassa vanhan Snappertunantien molemmin puolin sijaitsee tien halkaisema rautakautinen asuinpaikka (Domargård 2 ja 4), jota on kaivettu 1983-1984 (Sarvas) ja 1995-1996 (Fast). Domargårdintien pohjoispuolisella kalliomäellä on tehty kaivauksia 1985 (Pykälä-aho), 1986-1989 (Sarvas) sekä 1990 ja 1995-1996 (Fast), jossa on tutkittu tienteossa osaksi tuhoutunutta runsaslöytöistä kalmistoa. Paikalta on saatu talteen merovingi- ja viikinkiaikaista aineistoa, muun muassa hopearahan katkelmia, keihäänkärkiä, nuolenkärkiä, solkia, lasihelmiä, keramiikkaa ja palanutta luuta.
Kalmistosta 60 m koilliseen sijaitsee 1982 inventoinnissa todettu maansekainen röykkiö (Domargård 7), joka on koekaivauksissa 1995 (Fast) varmistunut rautakautiseksi. Domargård I on poikkeuksellisen monipuolinen rautakautinen asutuskokonaisuus, jossa on 1980-luvun tienrakennuksesta huolimatta säilynyt lukuisa määrä erilaisia muinaisjäännöstyyppejä.
Inventointi 2023: Aluerajaus ei vaikuta oikealta, sitä olisi syytä tarkistaa pohjois- että eteläpuolisilla peltoalueilla. |
| metsakeskus.220010002 |
710 |
Domargård I |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
312245.05100000 |
6660632.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010002 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella Snappertunantien länsireunassa, Domargårdiin johtavan tien etelä- ja pohjoispuolella, noin 500 m kantatieltä 53 etelään. Paikka on hiesupeltojen ympäröimä erillisistä saarekkeista muodostuva kallio-moreenimäki, joka viettää itäkaakkoon. Alueen lounaisosan kautta kulkee vanha Snappertunantie ja keskeltä mäen halkaiseva Domargårdiin vievä tie. Eteläisissä saarekkeissa kasvaa pääasiassa havupuuvaltaista sekametsää, pohjoisessa kohoavalla mäellä lähinnä lehtipuuta. Domargårdin tien eteläpuolella saarekkeiden välisessä pellossa kasvatetaan joulukuusia ja paikka on kasvamassa umpeen.
Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) alueelta on mainittu useita eri kohteiksi merkittyjä muinaisjäännöksiä (Domargård 1, 2, 4 ja 7). Sitä voidaan kuitenkin pitää yhtenä kokonaisuutena, joka on tässä nimetty kohteeksi Domargård I. Ensimmäiset muinaisjäännökset on todettu 1980 (Hirviluoto), jonka jälkeen tutkimuksia on tehty useaan otteeseen vuosien 1980 ja 1996 välillä.
Alueen itäosassa Snappertunantien reunassa kohoavalla kalliomäellä on rautakautiseksi uhripaikaksi, pajanjäännökseksi tai asuinpaikaksi tulkittu jäännös (Domargård 1), joka on Snappertunantien rakentamisen takia osittain tutkittu 1982 (Heikkurinen - Suominen).
Alueen kaakkoisosassa vanhan Snappertunantien molemmin puolin sijaitsee tien halkaisema rautakautinen asuinpaikka (Domargård 2 ja 4), jota on kaivettu 1983-1984 (Sarvas) ja 1995-1996 (Fast). Domargårdintien pohjoispuolisella kalliomäellä on tehty kaivauksia 1985 (Pykälä-aho), 1986-1989 (Sarvas) sekä 1990 ja 1995-1996 (Fast), jossa on tutkittu tienteossa osaksi tuhoutunutta runsaslöytöistä kalmistoa. Paikalta on saatu talteen merovingi- ja viikinkiaikaista aineistoa, muun muassa hopearahan katkelmia, keihäänkärkiä, nuolenkärkiä, solkia, lasihelmiä, keramiikkaa ja palanutta luuta.
Kalmistosta 60 m koilliseen sijaitsee 1982 inventoinnissa todettu maansekainen röykkiö (Domargård 7), joka on koekaivauksissa 1995 (Fast) varmistunut rautakautiseksi. Domargård I on poikkeuksellisen monipuolinen rautakautinen asutuskokonaisuus, jossa on 1980-luvun tienrakennuksesta huolimatta säilynyt lukuisa määrä erilaisia muinaisjäännöstyyppejä.
Inventointi 2023: Aluerajaus ei vaikuta oikealta, sitä olisi syytä tarkistaa pohjois- että eteläpuolisilla peltoalueilla. |
| metsakeskus.220010002 |
710 |
Domargård I |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27017 |
312245.05100000 |
6660632.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010002 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella Snappertunantien länsireunassa, Domargårdiin johtavan tien etelä- ja pohjoispuolella, noin 500 m kantatieltä 53 etelään. Paikka on hiesupeltojen ympäröimä erillisistä saarekkeista muodostuva kallio-moreenimäki, joka viettää itäkaakkoon. Alueen lounaisosan kautta kulkee vanha Snappertunantie ja keskeltä mäen halkaiseva Domargårdiin vievä tie. Eteläisissä saarekkeissa kasvaa pääasiassa havupuuvaltaista sekametsää, pohjoisessa kohoavalla mäellä lähinnä lehtipuuta. Domargårdin tien eteläpuolella saarekkeiden välisessä pellossa kasvatetaan joulukuusia ja paikka on kasvamassa umpeen.
Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) alueelta on mainittu useita eri kohteiksi merkittyjä muinaisjäännöksiä (Domargård 1, 2, 4 ja 7). Sitä voidaan kuitenkin pitää yhtenä kokonaisuutena, joka on tässä nimetty kohteeksi Domargård I. Ensimmäiset muinaisjäännökset on todettu 1980 (Hirviluoto), jonka jälkeen tutkimuksia on tehty useaan otteeseen vuosien 1980 ja 1996 välillä.
Alueen itäosassa Snappertunantien reunassa kohoavalla kalliomäellä on rautakautiseksi uhripaikaksi, pajanjäännökseksi tai asuinpaikaksi tulkittu jäännös (Domargård 1), joka on Snappertunantien rakentamisen takia osittain tutkittu 1982 (Heikkurinen - Suominen).
Alueen kaakkoisosassa vanhan Snappertunantien molemmin puolin sijaitsee tien halkaisema rautakautinen asuinpaikka (Domargård 2 ja 4), jota on kaivettu 1983-1984 (Sarvas) ja 1995-1996 (Fast). Domargårdintien pohjoispuolisella kalliomäellä on tehty kaivauksia 1985 (Pykälä-aho), 1986-1989 (Sarvas) sekä 1990 ja 1995-1996 (Fast), jossa on tutkittu tienteossa osaksi tuhoutunutta runsaslöytöistä kalmistoa. Paikalta on saatu talteen merovingi- ja viikinkiaikaista aineistoa, muun muassa hopearahan katkelmia, keihäänkärkiä, nuolenkärkiä, solkia, lasihelmiä, keramiikkaa ja palanutta luuta.
Kalmistosta 60 m koilliseen sijaitsee 1982 inventoinnissa todettu maansekainen röykkiö (Domargård 7), joka on koekaivauksissa 1995 (Fast) varmistunut rautakautiseksi. Domargård I on poikkeuksellisen monipuolinen rautakautinen asutuskokonaisuus, jossa on 1980-luvun tienrakennuksesta huolimatta säilynyt lukuisa määrä erilaisia muinaisjäännöstyyppejä.
Inventointi 2023: Aluerajaus ei vaikuta oikealta, sitä olisi syytä tarkistaa pohjois- että eteläpuolisilla peltoalueilla. |
| metsakeskus.220010002 |
710 |
Domargård I |
10002 |
12016 |
13167 |
11033 |
27017 |
312245.05100000 |
6660632.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010002 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella Snappertunantien länsireunassa, Domargårdiin johtavan tien etelä- ja pohjoispuolella, noin 500 m kantatieltä 53 etelään. Paikka on hiesupeltojen ympäröimä erillisistä saarekkeista muodostuva kallio-moreenimäki, joka viettää itäkaakkoon. Alueen lounaisosan kautta kulkee vanha Snappertunantie ja keskeltä mäen halkaiseva Domargårdiin vievä tie. Eteläisissä saarekkeissa kasvaa pääasiassa havupuuvaltaista sekametsää, pohjoisessa kohoavalla mäellä lähinnä lehtipuuta. Domargårdin tien eteläpuolella saarekkeiden välisessä pellossa kasvatetaan joulukuusia ja paikka on kasvamassa umpeen.
Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) alueelta on mainittu useita eri kohteiksi merkittyjä muinaisjäännöksiä (Domargård 1, 2, 4 ja 7). Sitä voidaan kuitenkin pitää yhtenä kokonaisuutena, joka on tässä nimetty kohteeksi Domargård I. Ensimmäiset muinaisjäännökset on todettu 1980 (Hirviluoto), jonka jälkeen tutkimuksia on tehty useaan otteeseen vuosien 1980 ja 1996 välillä.
Alueen itäosassa Snappertunantien reunassa kohoavalla kalliomäellä on rautakautiseksi uhripaikaksi, pajanjäännökseksi tai asuinpaikaksi tulkittu jäännös (Domargård 1), joka on Snappertunantien rakentamisen takia osittain tutkittu 1982 (Heikkurinen - Suominen).
Alueen kaakkoisosassa vanhan Snappertunantien molemmin puolin sijaitsee tien halkaisema rautakautinen asuinpaikka (Domargård 2 ja 4), jota on kaivettu 1983-1984 (Sarvas) ja 1995-1996 (Fast). Domargårdintien pohjoispuolisella kalliomäellä on tehty kaivauksia 1985 (Pykälä-aho), 1986-1989 (Sarvas) sekä 1990 ja 1995-1996 (Fast), jossa on tutkittu tienteossa osaksi tuhoutunutta runsaslöytöistä kalmistoa. Paikalta on saatu talteen merovingi- ja viikinkiaikaista aineistoa, muun muassa hopearahan katkelmia, keihäänkärkiä, nuolenkärkiä, solkia, lasihelmiä, keramiikkaa ja palanutta luuta.
Kalmistosta 60 m koilliseen sijaitsee 1982 inventoinnissa todettu maansekainen röykkiö (Domargård 7), joka on koekaivauksissa 1995 (Fast) varmistunut rautakautiseksi. Domargård I on poikkeuksellisen monipuolinen rautakautinen asutuskokonaisuus, jossa on 1980-luvun tienrakennuksesta huolimatta säilynyt lukuisa määrä erilaisia muinaisjäännöstyyppejä.
Inventointi 2023: Aluerajaus ei vaikuta oikealta, sitä olisi syytä tarkistaa pohjois- että eteläpuolisilla peltoalueilla. |
| metsakeskus.220010002 |
710 |
Domargård I |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
312245.05100000 |
6660632.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010002 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella Snappertunantien länsireunassa, Domargårdiin johtavan tien etelä- ja pohjoispuolella, noin 500 m kantatieltä 53 etelään. Paikka on hiesupeltojen ympäröimä erillisistä saarekkeista muodostuva kallio-moreenimäki, joka viettää itäkaakkoon. Alueen lounaisosan kautta kulkee vanha Snappertunantie ja keskeltä mäen halkaiseva Domargårdiin vievä tie. Eteläisissä saarekkeissa kasvaa pääasiassa havupuuvaltaista sekametsää, pohjoisessa kohoavalla mäellä lähinnä lehtipuuta. Domargårdin tien eteläpuolella saarekkeiden välisessä pellossa kasvatetaan joulukuusia ja paikka on kasvamassa umpeen.
Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) alueelta on mainittu useita eri kohteiksi merkittyjä muinaisjäännöksiä (Domargård 1, 2, 4 ja 7). Sitä voidaan kuitenkin pitää yhtenä kokonaisuutena, joka on tässä nimetty kohteeksi Domargård I. Ensimmäiset muinaisjäännökset on todettu 1980 (Hirviluoto), jonka jälkeen tutkimuksia on tehty useaan otteeseen vuosien 1980 ja 1996 välillä.
Alueen itäosassa Snappertunantien reunassa kohoavalla kalliomäellä on rautakautiseksi uhripaikaksi, pajanjäännökseksi tai asuinpaikaksi tulkittu jäännös (Domargård 1), joka on Snappertunantien rakentamisen takia osittain tutkittu 1982 (Heikkurinen - Suominen).
Alueen kaakkoisosassa vanhan Snappertunantien molemmin puolin sijaitsee tien halkaisema rautakautinen asuinpaikka (Domargård 2 ja 4), jota on kaivettu 1983-1984 (Sarvas) ja 1995-1996 (Fast). Domargårdintien pohjoispuolisella kalliomäellä on tehty kaivauksia 1985 (Pykälä-aho), 1986-1989 (Sarvas) sekä 1990 ja 1995-1996 (Fast), jossa on tutkittu tienteossa osaksi tuhoutunutta runsaslöytöistä kalmistoa. Paikalta on saatu talteen merovingi- ja viikinkiaikaista aineistoa, muun muassa hopearahan katkelmia, keihäänkärkiä, nuolenkärkiä, solkia, lasihelmiä, keramiikkaa ja palanutta luuta.
Kalmistosta 60 m koilliseen sijaitsee 1982 inventoinnissa todettu maansekainen röykkiö (Domargård 7), joka on koekaivauksissa 1995 (Fast) varmistunut rautakautiseksi. Domargård I on poikkeuksellisen monipuolinen rautakautinen asutuskokonaisuus, jossa on 1980-luvun tienrakennuksesta huolimatta säilynyt lukuisa määrä erilaisia muinaisjäännöstyyppejä.
Inventointi 2023: Aluerajaus ei vaikuta oikealta, sitä olisi syytä tarkistaa pohjois- että eteläpuolisilla peltoalueilla. |
| metsakeskus.220010002 |
710 |
Domargård I |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
312245.05100000 |
6660632.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010002 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella Snappertunantien länsireunassa, Domargårdiin johtavan tien etelä- ja pohjoispuolella, noin 500 m kantatieltä 53 etelään. Paikka on hiesupeltojen ympäröimä erillisistä saarekkeista muodostuva kallio-moreenimäki, joka viettää itäkaakkoon. Alueen lounaisosan kautta kulkee vanha Snappertunantie ja keskeltä mäen halkaiseva Domargårdiin vievä tie. Eteläisissä saarekkeissa kasvaa pääasiassa havupuuvaltaista sekametsää, pohjoisessa kohoavalla mäellä lähinnä lehtipuuta. Domargårdin tien eteläpuolella saarekkeiden välisessä pellossa kasvatetaan joulukuusia ja paikka on kasvamassa umpeen.
Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) alueelta on mainittu useita eri kohteiksi merkittyjä muinaisjäännöksiä (Domargård 1, 2, 4 ja 7). Sitä voidaan kuitenkin pitää yhtenä kokonaisuutena, joka on tässä nimetty kohteeksi Domargård I. Ensimmäiset muinaisjäännökset on todettu 1980 (Hirviluoto), jonka jälkeen tutkimuksia on tehty useaan otteeseen vuosien 1980 ja 1996 välillä.
Alueen itäosassa Snappertunantien reunassa kohoavalla kalliomäellä on rautakautiseksi uhripaikaksi, pajanjäännökseksi tai asuinpaikaksi tulkittu jäännös (Domargård 1), joka on Snappertunantien rakentamisen takia osittain tutkittu 1982 (Heikkurinen - Suominen).
Alueen kaakkoisosassa vanhan Snappertunantien molemmin puolin sijaitsee tien halkaisema rautakautinen asuinpaikka (Domargård 2 ja 4), jota on kaivettu 1983-1984 (Sarvas) ja 1995-1996 (Fast). Domargårdintien pohjoispuolisella kalliomäellä on tehty kaivauksia 1985 (Pykälä-aho), 1986-1989 (Sarvas) sekä 1990 ja 1995-1996 (Fast), jossa on tutkittu tienteossa osaksi tuhoutunutta runsaslöytöistä kalmistoa. Paikalta on saatu talteen merovingi- ja viikinkiaikaista aineistoa, muun muassa hopearahan katkelmia, keihäänkärkiä, nuolenkärkiä, solkia, lasihelmiä, keramiikkaa ja palanutta luuta.
Kalmistosta 60 m koilliseen sijaitsee 1982 inventoinnissa todettu maansekainen röykkiö (Domargård 7), joka on koekaivauksissa 1995 (Fast) varmistunut rautakautiseksi. Domargård I on poikkeuksellisen monipuolinen rautakautinen asutuskokonaisuus, jossa on 1980-luvun tienrakennuksesta huolimatta säilynyt lukuisa määrä erilaisia muinaisjäännöstyyppejä.
Inventointi 2023: Aluerajaus ei vaikuta oikealta, sitä olisi syytä tarkistaa pohjois- että eteläpuolisilla peltoalueilla. |
| metsakeskus.220010002 |
710 |
Domargård I |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
312245.05100000 |
6660632.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010002 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella Snappertunantien länsireunassa, Domargårdiin johtavan tien etelä- ja pohjoispuolella, noin 500 m kantatieltä 53 etelään. Paikka on hiesupeltojen ympäröimä erillisistä saarekkeista muodostuva kallio-moreenimäki, joka viettää itäkaakkoon. Alueen lounaisosan kautta kulkee vanha Snappertunantie ja keskeltä mäen halkaiseva Domargårdiin vievä tie. Eteläisissä saarekkeissa kasvaa pääasiassa havupuuvaltaista sekametsää, pohjoisessa kohoavalla mäellä lähinnä lehtipuuta. Domargårdin tien eteläpuolella saarekkeiden välisessä pellossa kasvatetaan joulukuusia ja paikka on kasvamassa umpeen.
Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) alueelta on mainittu useita eri kohteiksi merkittyjä muinaisjäännöksiä (Domargård 1, 2, 4 ja 7). Sitä voidaan kuitenkin pitää yhtenä kokonaisuutena, joka on tässä nimetty kohteeksi Domargård I. Ensimmäiset muinaisjäännökset on todettu 1980 (Hirviluoto), jonka jälkeen tutkimuksia on tehty useaan otteeseen vuosien 1980 ja 1996 välillä.
Alueen itäosassa Snappertunantien reunassa kohoavalla kalliomäellä on rautakautiseksi uhripaikaksi, pajanjäännökseksi tai asuinpaikaksi tulkittu jäännös (Domargård 1), joka on Snappertunantien rakentamisen takia osittain tutkittu 1982 (Heikkurinen - Suominen).
Alueen kaakkoisosassa vanhan Snappertunantien molemmin puolin sijaitsee tien halkaisema rautakautinen asuinpaikka (Domargård 2 ja 4), jota on kaivettu 1983-1984 (Sarvas) ja 1995-1996 (Fast). Domargårdintien pohjoispuolisella kalliomäellä on tehty kaivauksia 1985 (Pykälä-aho), 1986-1989 (Sarvas) sekä 1990 ja 1995-1996 (Fast), jossa on tutkittu tienteossa osaksi tuhoutunutta runsaslöytöistä kalmistoa. Paikalta on saatu talteen merovingi- ja viikinkiaikaista aineistoa, muun muassa hopearahan katkelmia, keihäänkärkiä, nuolenkärkiä, solkia, lasihelmiä, keramiikkaa ja palanutta luuta.
Kalmistosta 60 m koilliseen sijaitsee 1982 inventoinnissa todettu maansekainen röykkiö (Domargård 7), joka on koekaivauksissa 1995 (Fast) varmistunut rautakautiseksi. Domargård I on poikkeuksellisen monipuolinen rautakautinen asutuskokonaisuus, jossa on 1980-luvun tienrakennuksesta huolimatta säilynyt lukuisa määrä erilaisia muinaisjäännöstyyppejä.
Inventointi 2023: Aluerajaus ei vaikuta oikealta, sitä olisi syytä tarkistaa pohjois- että eteläpuolisilla peltoalueilla. |
| metsakeskus.220010002 |
710 |
Domargård I |
10002 |
12016 |
13167 |
11033 |
27018 |
312245.05100000 |
6660632.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010002 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella Snappertunantien länsireunassa, Domargårdiin johtavan tien etelä- ja pohjoispuolella, noin 500 m kantatieltä 53 etelään. Paikka on hiesupeltojen ympäröimä erillisistä saarekkeista muodostuva kallio-moreenimäki, joka viettää itäkaakkoon. Alueen lounaisosan kautta kulkee vanha Snappertunantie ja keskeltä mäen halkaiseva Domargårdiin vievä tie. Eteläisissä saarekkeissa kasvaa pääasiassa havupuuvaltaista sekametsää, pohjoisessa kohoavalla mäellä lähinnä lehtipuuta. Domargårdin tien eteläpuolella saarekkeiden välisessä pellossa kasvatetaan joulukuusia ja paikka on kasvamassa umpeen.
Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) alueelta on mainittu useita eri kohteiksi merkittyjä muinaisjäännöksiä (Domargård 1, 2, 4 ja 7). Sitä voidaan kuitenkin pitää yhtenä kokonaisuutena, joka on tässä nimetty kohteeksi Domargård I. Ensimmäiset muinaisjäännökset on todettu 1980 (Hirviluoto), jonka jälkeen tutkimuksia on tehty useaan otteeseen vuosien 1980 ja 1996 välillä.
Alueen itäosassa Snappertunantien reunassa kohoavalla kalliomäellä on rautakautiseksi uhripaikaksi, pajanjäännökseksi tai asuinpaikaksi tulkittu jäännös (Domargård 1), joka on Snappertunantien rakentamisen takia osittain tutkittu 1982 (Heikkurinen - Suominen).
Alueen kaakkoisosassa vanhan Snappertunantien molemmin puolin sijaitsee tien halkaisema rautakautinen asuinpaikka (Domargård 2 ja 4), jota on kaivettu 1983-1984 (Sarvas) ja 1995-1996 (Fast). Domargårdintien pohjoispuolisella kalliomäellä on tehty kaivauksia 1985 (Pykälä-aho), 1986-1989 (Sarvas) sekä 1990 ja 1995-1996 (Fast), jossa on tutkittu tienteossa osaksi tuhoutunutta runsaslöytöistä kalmistoa. Paikalta on saatu talteen merovingi- ja viikinkiaikaista aineistoa, muun muassa hopearahan katkelmia, keihäänkärkiä, nuolenkärkiä, solkia, lasihelmiä, keramiikkaa ja palanutta luuta.
Kalmistosta 60 m koilliseen sijaitsee 1982 inventoinnissa todettu maansekainen röykkiö (Domargård 7), joka on koekaivauksissa 1995 (Fast) varmistunut rautakautiseksi. Domargård I on poikkeuksellisen monipuolinen rautakautinen asutuskokonaisuus, jossa on 1980-luvun tienrakennuksesta huolimatta säilynyt lukuisa määrä erilaisia muinaisjäännöstyyppejä.
Inventointi 2023: Aluerajaus ei vaikuta oikealta, sitä olisi syytä tarkistaa pohjois- että eteläpuolisilla peltoalueilla. |
| metsakeskus.220010003 |
710 |
Domargård II |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
312514.00000000 |
6660626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010003 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella kantatiestä 53 vajaat 600 m eteläkaakkoon ja Snappertunantiestä 175 m itään. Paikka on pohjois - etelä -suuntainen hiesu- ja savipeltojen ympäröimä kalliosaareke (20 x 10 m), jossa on runsaasti pellosta heiteltyjä kiviä. Saarekkeen itäpuolella maasto viettää itään kohti Lepinjärven etelärannalla leviävää suota.
Todettu 1982 (Hirviluoto - Suominen), jolloin saarekkeen pohjoispäähän tehdystä koekuopasta tavattiin nokista kiveystä, saviastianpala ja palanutta savea. Löytöjen ja topografian perusteella kyseessä on rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto. Saareke sijaitsee 200 m kohteesta Domargård I itään (KARJAA 2). |
| metsakeskus.220010004 |
710 |
Domargård III |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
312386.99700000 |
6660906.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010004 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella 250 m kantatiestä 53 eteläkaakkoon Snappertunan tien länsireunassa. Paikka on selvästi ympäristöstään kohoava ruohottunut kalliosaareke (60 x 40 m), jota lännessä ympäröivät Domargårdin hiesupellot. Snappertunantie kulkee mäen itärinteen reunassa.
Paikka on todettu 1982 (Hirviluoto - Suominen), jolloin saarekkeessa havaittiin epämääräinen sammaloitunut latomus (7.1 x 5.8 m). Saarekkeen länsi- ja pohjoispuoliselta pellolta on 1990 (Moisanen) kerätty rautakautisia saviastianpaloja. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) latomusta ei voitu varmuudella paikallistaa. Ohutpeitteisellä kalliomäellä on lukuisia pienempiä ja isompia kiviä yksittäin ja kasattuina. Mahdollisesti kyseessä on saarekkeen keskiosassa oleva ruohottunut kumpare, jossa tuntuu kiviä. Topografialtaan alue on erittäin sopiva rautakautiseksi asuinpaikaksi tai kalmistoksi. Saarekkeesta 200 m pohjoiskoilliseen sijaitsee Domargårdin kartanonpaikka (KARJAA 6).
Tarkkuusinventointi 2024: Aluerajaus laajeni, sillä aiemman muinaisjäännösrajauksen luoteis- ja eteläpuolille kaivetuissa koekuopissa oli noin 30 cm paksun kyntökerroksen pohjalla sekä kyntökerroksen alaisen hietamaan pinnassa hiilisyyttä, rapautuneen kiven muruja, palaneen saven ja/tai tiilien muruja sekä 2 palaa rautakauden tyypin keramiikkaa. |
| metsakeskus.220010005 |
710 |
Domargård IV |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
312637.89200000 |
6660915.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010005 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaisrannalla kantatien 53 ja Snappertunantien risteyksestä 400 m kaakkoon Domargårdin peltoaukean keskellä kohoavalla harjanteella. Paikka on koilliseen pistävän jyrkkärinteisen harjanteen luoteispäässä olevassa kalliosaarekkeessa. Hiesu- ja savimaiden ympäröimässä ruohottuneessa kumpareessa kasvaa muutamia mäntyjä ja pihlajia. Kaakossa ja luoteessa avautuvat alavat pellot ovat vielä rautakauden alussa olleet järven lahtia. Koillisessa muinaisen salmen erottamana sijaitsee Brobackan muinaisjäännöskompleksi (KARJAA 17).
Paikka on todettu 1982 (Hirviluoto - Suominen), jolloin mäen keskellä erottuvaan kumpumaiseen kohoumaan tehdystä koekuopasta on tavattu kiveystä, saviastianpaloja ja palanutta luuta. Kyseessä on ilmeisesti matala, maansekainen röykkiö (15 x 15 x 0.5 m), joka on rakennettu saarekkeen korkeimmalle kohdalle. Jäännös on tulkittu topografian ja löytöjen perusteella rautakautiseksi haudaksi tai kalmistoksi. |
| metsakeskus.220010006 |
710 |
Domargård kartanonpaikka |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
312415.98600000 |
6661105.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010006 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella kantatien 53 ja Snappertunantien risteyksen kaakkoisreunassa. Paikka on savipeltojen ympäröimä sekametsää kasvava moreeni-kalliomäki (100 x 100 m), jonka pohjoisreunaa kiertää Domargårdin peltoaukean halki Lepinjärveen virtaava oja.
Ensimmäinen maininta kartanosta on vuodelta 1421. Seudulla vanhastaan tunnetulla paikalla on suoritettu kaivauksia 1959 (Lilius), joissa tutkittiin kolmea rakennuksenperustaa ja kellarinjäännöksiä. Löytöinä saatiin talteen muun muassa rautaesineitä ja astianpaloja sekä tiiliä. Kellari ajoitettiin tiilimittojen perusteella 1600-luvulle, mutta tiiliosa saattaa olla myöhempi lisäys. Saarekkeessa on voitu erottaa useita rakennusvaiheita. Domargårdin rälsstila mainitaan historiallisissa lähteissä 1300-luvun lopulla. Keskiaikainen kartano on mahdollisesti sijainnut tällä samalla paikalla, mutta raunioiden on arveltu olevan 1500-1800 -luvuilta. Kellarin (4.6 x 3.6 x 1.8 - 2.10 m) holveja on vahvistettu betonilla ja sitä kerrotaan käytetyn vielä 1920-luvulla perunansäilytykseen.
Domargårdin kumpareen pohjoispuolella olevan puron varressa on havaittu veistettyjä hirsivarustuksia. 1700-luvun kartassa on paikalle merkitty mäeltä puron yli luoteeseen johtava siltamainen rakenne.
2024 tarkkuusinventointi: Peltoalueet muinaisjäännösrajauksen itä-, kaakkois- ja eteläpuolelta tutkittiin tehden koekuoppia kaivinkoneella ja käyden aluetta läpi metallinilmaisimen kanssa. Kyntökerroksen pohjalla ja alla säilynyttä hiilistä maata, palanutta savea, tiilenkappaleita, muutamia mahdollisiksi rakennusten peruskiviksi sopivia kiviä sekä rautaesineitä. Havainnot liittyvät asutuksen eri vaiheisiin. |
| metsakeskus.220010006 |
710 |
Domargård kartanonpaikka |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
312415.98600000 |
6661105.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010006 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven lounaispuolella kantatien 53 ja Snappertunantien risteyksen kaakkoisreunassa. Paikka on savipeltojen ympäröimä sekametsää kasvava moreeni-kalliomäki (100 x 100 m), jonka pohjoisreunaa kiertää Domargårdin peltoaukean halki Lepinjärveen virtaava oja.
Ensimmäinen maininta kartanosta on vuodelta 1421. Seudulla vanhastaan tunnetulla paikalla on suoritettu kaivauksia 1959 (Lilius), joissa tutkittiin kolmea rakennuksenperustaa ja kellarinjäännöksiä. Löytöinä saatiin talteen muun muassa rautaesineitä ja astianpaloja sekä tiiliä. Kellari ajoitettiin tiilimittojen perusteella 1600-luvulle, mutta tiiliosa saattaa olla myöhempi lisäys. Saarekkeessa on voitu erottaa useita rakennusvaiheita. Domargårdin rälsstila mainitaan historiallisissa lähteissä 1300-luvun lopulla. Keskiaikainen kartano on mahdollisesti sijainnut tällä samalla paikalla, mutta raunioiden on arveltu olevan 1500-1800 -luvuilta. Kellarin (4.6 x 3.6 x 1.8 - 2.10 m) holveja on vahvistettu betonilla ja sitä kerrotaan käytetyn vielä 1920-luvulla perunansäilytykseen.
Domargårdin kumpareen pohjoispuolella olevan puron varressa on havaittu veistettyjä hirsivarustuksia. 1700-luvun kartassa on paikalle merkitty mäeltä puron yli luoteeseen johtava siltamainen rakenne.
2024 tarkkuusinventointi: Peltoalueet muinaisjäännösrajauksen itä-, kaakkois- ja eteläpuolelta tutkittiin tehden koekuoppia kaivinkoneella ja käyden aluetta läpi metallinilmaisimen kanssa. Kyntökerroksen pohjalla ja alla säilynyttä hiilistä maata, palanutta savea, tiilenkappaleita, muutamia mahdollisiksi rakennusten peruskiviksi sopivia kiviä sekä rautaesineitä. Havainnot liittyvät asutuksen eri vaiheisiin. |
| metsakeskus.220010007 |
710 |
Harjula |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
312407.98600000 |
6661365.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010007 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Snappertunantien ja kantatien 53 risteyksestä 200 m koilliseen. Paikka on kantatien reunassa kohoava luode - kaakko -suuntainen kalliopohjainen moreenimäki (100 x 50 m). Mäkeä ympäröivät lounaaseen ja koilliseen viettävät pellot ovat länteen ja luoteeseen leviävää hiekkatasannetta lukuun ottamatta savea. Pellon luoteispuolella kohoaa 1. Salpausselkään kuuluva Krogarbacken. Mäeltä avautuu näkymä kaakkoon Domargårdin peltoaukealle.
Paikka on todettu 1979 (Jung - Hirviluoto), jolloin mäen lounaispuolisesta pellosta löytyi historiallisen ajan savitiivistettä, kuonaa, tiiltä sekä mäen koillisreunasta rautakautisia saviastianpaloja ja runsaasti hiiltä. Inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) on mäen luoteisreunaan tehdystä koekuopasta tavattu tummaa maata ja kiveystä sekä saviastianpaloja, palanutta savea ja luuta. Havaintojen perusteella paikalla on rautakautinen kalmisto tai asuinpaikka sekä todennäköisesti myös historiallisen ajan asutuksen merkkejä. Mäen luoteispään kallioiselle laelle on kasattu joitakin kiviä, kyseessä on luultavasti myöhäinen rakennelma.
Vesa Laulumaa 2013:
Kohteen tarkastusajankohtana pelto kasvoi orasta, joten pintapoiminta tai koekuopitus ei ollut mahdollista. Aiempien löytötietojen perusteella kohteelle tehtiin aluerajaus, joka käsittää 20 metrin korkeuskäyrään rajautuvan niemekkeen. Todennäköisesti tällä alueella on sijainnut rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto, mahdollisesti molemmat. Niemekkeen kärjessä kallion päällä olevat kivet ovat ilmeisesti pellolta myöhemmin nostettuja. Kohteen säilyneisyyden ja laajuuden määrittäminen vaatii koekaivauksen. Lähistöllä on lukusia rautakautisia kohteita, joten potentiaali tämänkin kohteen suhteen on suuri. |
| metsakeskus.220010009 |
710 |
Hulubäckberget 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
312341.00500000 |
6662750.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010009 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa kaatopaikan ja Bäljarsin teollisuusalueen välissä Hulubäckbergetin metsässä. Paikka on mäntyvaltaista havumetsää kasvavan kallioalueen melko tasaista etelälounaisrinnettä, joka viettää etelässä leviävän rämesuon suuntaan.
Paikka on todettu inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen). Tällöin alueella on havaittu matala maakivellinen röykkiö (5.10 x 3.8 m), jossa on ollut pienehköjä kiviä ilmeisesti kahdessa kerroksessa. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) röykkiötä ei luonnostaan kivikkoiselta alueelta varmuudella löytynyt.
Vesa Laulumaa 2013:
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Röykkiötä etsittiin vuoden 1983 inventoinnin karttamerkinnän ja muinais-jäännösrekisterin pisteen perusteella noin 50x100 metrin kokoiselta alueelta. Mitään merkkejä röykkiöstä ei havaittu. Kyseessä on voinut olla luonnonkivikko, joka on virheellisesti tulkittu röykkiöksi. Alue oli tehty päätehakkuu muutama vuosi sitten ja se oli äestetty. Äestetyllä alueella havainnoitiin paikkoja, missä maaperä on rikkoutunut, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei löydetty. |
| metsakeskus.220010011 |
710 |
Hagabacka |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
314340.22000000 |
6658945.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010011 |
Kohde sijaitsee Karjaan eteläosassa Kudibyntien eteläpuolella kohoavan Hagabackan mäellä, 200 metriä Snörsin tilalta lounaaseen. Paikka on savipeltojen ympäröimän korkean kalliomäen koillisreunaa, muinaisen merenlahden niemessä noin 300 metriä Finbyn (Kungsån) joesta pohjoiseen. Paikalta on hyvä näkyvyys kaakkoon jokilaaksoon ja pohjoiseen Hagaändanin peltoaukealle.
Paikalta on todettu kaksi latomusta, ensimmäinen 1915 (Öhman - Nyberg) ja toinen 1996 (Seppälä). Rakenteensa perusteella rautakautiseksi haudaksi luokiteltava latomus 1 sijaitsee kallion koillisreunassa vanhan Karjaan ja Snappertunan rajalinjan kohdalla, luode - kaakko -suuntaisen kapean terassin päällä. Matala, tasakokoisista kivistä (20-30 cm) koottu nelisivuinen rakennelma (5 x 4 x 0.4 m) vaikuttaa koskemattomalta. Jää epäselväksi onko vanhimmissa tiedoissa tarkoitettu juuri tätä jäännöstä. Kyseessä saattaa olla myös latomuksesta 1 noin 100 m kaakkoon ylempänä toisella kalliolla sijaitseva latomus 2, joka on epäsäännöllinen ja matala (4 x 2 x 0.4 m). Jäännös osuu samalle rajalinjalle kuin latomus 1. Latomusta 2 on käytetty rajamerkkinä ja siinä yhteydessä mahdollisesti pengottu. |
| metsakeskus.220010012 |
710 |
Snörs |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
314506.15500000 |
6659067.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010012 |
Kohde sijaitsee Karjaan eteläosassa Kudibyntien eteläpuolella Snörsin tilan päärakennuksen kohdalla. Paikka on savipeltojen ympäröimän pienen kalliomäen eteläkärjessä, josta avautuu näkymä kaakkoon muinaisen merenlahden, nykyisen Finbyn (Kungsån) jokilaakson suuntaan.
Paikalta on löydetty nykyisen asuinrakennuksen perustusta tehtäessä 1915 merovingiaikaisen väkipuukon katkelma (KM 6994:1) ja hiilikeskittymä 10 m päässä toisistaan. Kyseessä on mahdollinen hauta tai kalmisto, josta 200 m lounaaseen sijaitsevatHagabackan latomukset (KARJAA 11). |
| metsakeskus.220010013 |
710 |
Bergvalla |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
312894.79800000 |
6659521.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010013 |
Kohde sijaitsee mäntymetsää kasvavavalla kankaalla, jonka keskellä kulkee luode -kaakko -suuntainen suonotkelma. Tätä muinaista merensalmea reunustavat sora- ja hiekkaterassit, joita rajautuvat koillisessa, idässä ja lännessä kalliopaljastumiin. Suo jakaa maaston lounaiseen ja koilliseen osaan. Karjaan puoleinen pohjoisosa Sutarkullantiestä luoteeseen on hiekanoton rikkoma. Ratsupolkujen kuluttamassa eteläosassa voidaan erottaa kolme selvää terassia.
Asuinpaikka on todettu 1983 (Sarvas - Hirviluoto), jolloin pohjoisosan hiekkakuopan ja Sutarkullantien välisellä kapealla kannaksella havaittiin tien reunassa kahden kuoppalieden (2 x 0.9 m) jäännökset. Tulisijat tutkittiin 1991 koekaivauksissa (Moisanen), joissa selvitettiin myös ympäröivän muinaisjäännöksen laajuutta. Liedet olivat löydöttömiä, mutta samalta terassilta (17 m mpy) saatiin talteen saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta sekä todettiin kolmas tulisija. Eteläosasta tavattiin vähän löytöjä ja likamaata kahdelta alimmalta terassilta (18-20 m, 14-16 m mpy). Korkeuden ja keramiikan koristelun - kuopat, naarmutus tai tekstiilikuviointi - perusteella alueella on oleskeltu ainakin kivikauden lopulla ja pronssikaudella. Kuoppaliedet saattavat ajoittua toisesta otetun radiohiiliajoituksen (Hel-3125, 1710±100 BP) mukaan roomalaiseen rautakauteen. Alimmalta terassilta on myös rautakauteen viittaavia havaintoja ja löytöjä, muun muassa rautakuonaa, joka voi kuitenkin liittyä alueen historiallisiin hiilimiiluihin. |
| metsakeskus.220010013 |
710 |
Bergvalla |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
312894.79800000 |
6659521.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010013 |
Kohde sijaitsee mäntymetsää kasvavavalla kankaalla, jonka keskellä kulkee luode -kaakko -suuntainen suonotkelma. Tätä muinaista merensalmea reunustavat sora- ja hiekkaterassit, joita rajautuvat koillisessa, idässä ja lännessä kalliopaljastumiin. Suo jakaa maaston lounaiseen ja koilliseen osaan. Karjaan puoleinen pohjoisosa Sutarkullantiestä luoteeseen on hiekanoton rikkoma. Ratsupolkujen kuluttamassa eteläosassa voidaan erottaa kolme selvää terassia.
Asuinpaikka on todettu 1983 (Sarvas - Hirviluoto), jolloin pohjoisosan hiekkakuopan ja Sutarkullantien välisellä kapealla kannaksella havaittiin tien reunassa kahden kuoppalieden (2 x 0.9 m) jäännökset. Tulisijat tutkittiin 1991 koekaivauksissa (Moisanen), joissa selvitettiin myös ympäröivän muinaisjäännöksen laajuutta. Liedet olivat löydöttömiä, mutta samalta terassilta (17 m mpy) saatiin talteen saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta sekä todettiin kolmas tulisija. Eteläosasta tavattiin vähän löytöjä ja likamaata kahdelta alimmalta terassilta (18-20 m, 14-16 m mpy). Korkeuden ja keramiikan koristelun - kuopat, naarmutus tai tekstiilikuviointi - perusteella alueella on oleskeltu ainakin kivikauden lopulla ja pronssikaudella. Kuoppaliedet saattavat ajoittua toisesta otetun radiohiiliajoituksen (Hel-3125, 1710±100 BP) mukaan roomalaiseen rautakauteen. Alimmalta terassilta on myös rautakauteen viittaavia havaintoja ja löytöjä, muun muassa rautakuonaa, joka voi kuitenkin liittyä alueen historiallisiin hiilimiiluihin. |
| metsakeskus.220010014 |
710 |
Nygranns |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
314417.18500000 |
6659532.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010014 |
Kohde sijaitsee Karjaan eteläosassa Kungsån länsipuolella Finnbyn Nygrannsin talosta 200 m etelälounaaseen. Paikka on savimaiden ympäröimä pieni kalliokumpare (50 x 50 m) moreenimäkien rajaaman peltoaukean länsireunassa, muinaisen merenlahden pohjukassa. Harvaa lehtimetsää kasvavalla kumpareella on kaksi talousrakennusta.
Muinaisjäännös on todettu ja tutkittu 1915 (Hackman; Nyberg - Öhman). Kansainvaellusaikainen hautaus löytyi Nygrannsin riihen perustusta tehtäessä ja ehti suurimmaksi osaksi tuhoutua ennen tarkempia tutkimuksia. Löydöt - koruja, aseita, keramiikkaa ja palanutta luuta - ovat pääasiassa seulotusta kulttuurikerroksesta. Paikalta talteen saaduista esineistä taivutetut miekka ja keihäänkärki oli löydetty hiiliä ja kiviä sisältäneestä kuopasta 30 cm:n syvyydestä. Muinaisjäännöksen kokonaislaajuudeksi on arvioitu 8 x 4.5 m ja suunnaksi etelä - pohjoinen. Sen rakenteesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta kyseessä on todennäköisesti yhden tai useamman polttohautauksen rippeet. |
| metsakeskus.220010015 |
710 |
Sutarkulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
313412.59200000 |
6660108.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010015 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven eteläpuolella, Sutarkullan talosta 500 m lounaaseen peltojen ympäröimällä, sekametsää kasvavalla mäellä. Ympäristöstään noin 15 m kohoavan, etelä - pohjois -suuntaisen kalliomäen (160 x 100 m) rinteet ovat erityisesti pohjoisessa ja luoteessa hyvin jyrkät. Rinteiden alapuolella maasto laskee loivasti savipelloille. Mäki on myös luonnonsuojelualuetta.
Paikka on todettu 1931 (Cleve). Mäen eteläreunaa kiertää leveä maasta ja kivistä kasattu valli, jonka eteläpuolella on esilinnaksi tulkittu terassi. Vallin lisäksi mäellä on havaittu muita, epävarmoja kiveyksiä. Mäen länsirinteen suuntainen rakennelma on todennäköisesti myöhäinen aita (vrt. KARJAA 16 Bergäng). Hyvin säilynyt valli erottuu hoidon ansiosta selvästi ympäristöstään. Linnan eteläpuoliselta pellolta on inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) saatu talteen rautakautinen saviastianpala ja kvartsia.
Myös Sutarkullantien itäpuolelta, noin 200 m siitä kaakkoon olevalta pieneltä kalliomäeltä, on todettu hoidon yhteydessä ja 1996 inventoinnissa (Seppälä) vallimaista kiveystä. Sen yhteys varhaiskeskiaikaisiksi ajoitettuihin linnarakenteisiin on kuitenkin epäselvä (erilliskohde 2).
Sutarkullan etelärinteellä on todennäköisesti historiallinen asuinpaikka, joka on autioitunut ennen 1700-luvun alkua. |
| metsakeskus.220010015 |
710 |
Sutarkulla |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
313412.59200000 |
6660108.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010015 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven eteläpuolella, Sutarkullan talosta 500 m lounaaseen peltojen ympäröimällä, sekametsää kasvavalla mäellä. Ympäristöstään noin 15 m kohoavan, etelä - pohjois -suuntaisen kalliomäen (160 x 100 m) rinteet ovat erityisesti pohjoisessa ja luoteessa hyvin jyrkät. Rinteiden alapuolella maasto laskee loivasti savipelloille. Mäki on myös luonnonsuojelualuetta.
Paikka on todettu 1931 (Cleve). Mäen eteläreunaa kiertää leveä maasta ja kivistä kasattu valli, jonka eteläpuolella on esilinnaksi tulkittu terassi. Vallin lisäksi mäellä on havaittu muita, epävarmoja kiveyksiä. Mäen länsirinteen suuntainen rakennelma on todennäköisesti myöhäinen aita (vrt. KARJAA 16 Bergäng). Hyvin säilynyt valli erottuu hoidon ansiosta selvästi ympäristöstään. Linnan eteläpuoliselta pellolta on inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) saatu talteen rautakautinen saviastianpala ja kvartsia.
Myös Sutarkullantien itäpuolelta, noin 200 m siitä kaakkoon olevalta pieneltä kalliomäeltä, on todettu hoidon yhteydessä ja 1996 inventoinnissa (Seppälä) vallimaista kiveystä. Sen yhteys varhaiskeskiaikaisiksi ajoitettuihin linnarakenteisiin on kuitenkin epäselvä (erilliskohde 2).
Sutarkullan etelärinteellä on todennäköisesti historiallinen asuinpaikka, joka on autioitunut ennen 1700-luvun alkua. |
| metsakeskus.220010015 |
710 |
Sutarkulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
313412.59200000 |
6660108.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010015 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven eteläpuolella, Sutarkullan talosta 500 m lounaaseen peltojen ympäröimällä, sekametsää kasvavalla mäellä. Ympäristöstään noin 15 m kohoavan, etelä - pohjois -suuntaisen kalliomäen (160 x 100 m) rinteet ovat erityisesti pohjoisessa ja luoteessa hyvin jyrkät. Rinteiden alapuolella maasto laskee loivasti savipelloille. Mäki on myös luonnonsuojelualuetta.
Paikka on todettu 1931 (Cleve). Mäen eteläreunaa kiertää leveä maasta ja kivistä kasattu valli, jonka eteläpuolella on esilinnaksi tulkittu terassi. Vallin lisäksi mäellä on havaittu muita, epävarmoja kiveyksiä. Mäen länsirinteen suuntainen rakennelma on todennäköisesti myöhäinen aita (vrt. KARJAA 16 Bergäng). Hyvin säilynyt valli erottuu hoidon ansiosta selvästi ympäristöstään. Linnan eteläpuoliselta pellolta on inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) saatu talteen rautakautinen saviastianpala ja kvartsia.
Myös Sutarkullantien itäpuolelta, noin 200 m siitä kaakkoon olevalta pieneltä kalliomäeltä, on todettu hoidon yhteydessä ja 1996 inventoinnissa (Seppälä) vallimaista kiveystä. Sen yhteys varhaiskeskiaikaisiksi ajoitettuihin linnarakenteisiin on kuitenkin epäselvä (erilliskohde 2).
Sutarkullan etelärinteellä on todennäköisesti historiallinen asuinpaikka, joka on autioitunut ennen 1700-luvun alkua. |
| metsakeskus.220010015 |
710 |
Sutarkulla |
10002 |
12011 |
13110 |
11006 |
27000 |
313412.59200000 |
6660108.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010015 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven eteläpuolella, Sutarkullan talosta 500 m lounaaseen peltojen ympäröimällä, sekametsää kasvavalla mäellä. Ympäristöstään noin 15 m kohoavan, etelä - pohjois -suuntaisen kalliomäen (160 x 100 m) rinteet ovat erityisesti pohjoisessa ja luoteessa hyvin jyrkät. Rinteiden alapuolella maasto laskee loivasti savipelloille. Mäki on myös luonnonsuojelualuetta.
Paikka on todettu 1931 (Cleve). Mäen eteläreunaa kiertää leveä maasta ja kivistä kasattu valli, jonka eteläpuolella on esilinnaksi tulkittu terassi. Vallin lisäksi mäellä on havaittu muita, epävarmoja kiveyksiä. Mäen länsirinteen suuntainen rakennelma on todennäköisesti myöhäinen aita (vrt. KARJAA 16 Bergäng). Hyvin säilynyt valli erottuu hoidon ansiosta selvästi ympäristöstään. Linnan eteläpuoliselta pellolta on inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) saatu talteen rautakautinen saviastianpala ja kvartsia.
Myös Sutarkullantien itäpuolelta, noin 200 m siitä kaakkoon olevalta pieneltä kalliomäeltä, on todettu hoidon yhteydessä ja 1996 inventoinnissa (Seppälä) vallimaista kiveystä. Sen yhteys varhaiskeskiaikaisiksi ajoitettuihin linnarakenteisiin on kuitenkin epäselvä (erilliskohde 2).
Sutarkullan etelärinteellä on todennäköisesti historiallinen asuinpaikka, joka on autioitunut ennen 1700-luvun alkua. |
| metsakeskus.220010015 |
710 |
Sutarkulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
313412.59200000 |
6660108.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010015 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven eteläpuolella, Sutarkullan talosta 500 m lounaaseen peltojen ympäröimällä, sekametsää kasvavalla mäellä. Ympäristöstään noin 15 m kohoavan, etelä - pohjois -suuntaisen kalliomäen (160 x 100 m) rinteet ovat erityisesti pohjoisessa ja luoteessa hyvin jyrkät. Rinteiden alapuolella maasto laskee loivasti savipelloille. Mäki on myös luonnonsuojelualuetta.
Paikka on todettu 1931 (Cleve). Mäen eteläreunaa kiertää leveä maasta ja kivistä kasattu valli, jonka eteläpuolella on esilinnaksi tulkittu terassi. Vallin lisäksi mäellä on havaittu muita, epävarmoja kiveyksiä. Mäen länsirinteen suuntainen rakennelma on todennäköisesti myöhäinen aita (vrt. KARJAA 16 Bergäng). Hyvin säilynyt valli erottuu hoidon ansiosta selvästi ympäristöstään. Linnan eteläpuoliselta pellolta on inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) saatu talteen rautakautinen saviastianpala ja kvartsia.
Myös Sutarkullantien itäpuolelta, noin 200 m siitä kaakkoon olevalta pieneltä kalliomäeltä, on todettu hoidon yhteydessä ja 1996 inventoinnissa (Seppälä) vallimaista kiveystä. Sen yhteys varhaiskeskiaikaisiksi ajoitettuihin linnarakenteisiin on kuitenkin epäselvä (erilliskohde 2).
Sutarkullan etelärinteellä on todennäköisesti historiallinen asuinpaikka, joka on autioitunut ennen 1700-luvun alkua. |
| metsakeskus.220010015 |
710 |
Sutarkulla |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
313412.59200000 |
6660108.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010015 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven eteläpuolella, Sutarkullan talosta 500 m lounaaseen peltojen ympäröimällä, sekametsää kasvavalla mäellä. Ympäristöstään noin 15 m kohoavan, etelä - pohjois -suuntaisen kalliomäen (160 x 100 m) rinteet ovat erityisesti pohjoisessa ja luoteessa hyvin jyrkät. Rinteiden alapuolella maasto laskee loivasti savipelloille. Mäki on myös luonnonsuojelualuetta.
Paikka on todettu 1931 (Cleve). Mäen eteläreunaa kiertää leveä maasta ja kivistä kasattu valli, jonka eteläpuolella on esilinnaksi tulkittu terassi. Vallin lisäksi mäellä on havaittu muita, epävarmoja kiveyksiä. Mäen länsirinteen suuntainen rakennelma on todennäköisesti myöhäinen aita (vrt. KARJAA 16 Bergäng). Hyvin säilynyt valli erottuu hoidon ansiosta selvästi ympäristöstään. Linnan eteläpuoliselta pellolta on inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) saatu talteen rautakautinen saviastianpala ja kvartsia.
Myös Sutarkullantien itäpuolelta, noin 200 m siitä kaakkoon olevalta pieneltä kalliomäeltä, on todettu hoidon yhteydessä ja 1996 inventoinnissa (Seppälä) vallimaista kiveystä. Sen yhteys varhaiskeskiaikaisiksi ajoitettuihin linnarakenteisiin on kuitenkin epäselvä (erilliskohde 2).
Sutarkullan etelärinteellä on todennäköisesti historiallinen asuinpaikka, joka on autioitunut ennen 1700-luvun alkua. |
| metsakeskus.220010016 |
710 |
Bergäng |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
313378.59900000 |
6660260.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010016 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven etelärannalla, noin 400 m Sutarkullan talosta lounaaseen, peruskartan Rikullen -nimisellä mäellä. Luode - kaakko -suuntaista, noin 10 metriä ympäristöstään kohoavaa moreenimäkeä (150 x 100 m) ympäröivät koillisesta lounaaseen alavat savipellot ja luoteessa järvenrantasuo. Mäen korkeammassa länsipäässä kasvaa sekametsää, itäpäässä pensaikkoa.
Mäen etelärinteen keskivaiheilla on inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) todettu suurista kivistä tehty, useita kymmeniä metrejä pitkä pohjois - etelä -suuntainen kiviaita. Mäkeen avatuista koekuopista ei ole hiiltä lukuun ottamatta löydetty mitään. Kiviaidasta 7 metriä pohjoiseen tehdyssä koekuopassa on havaittu tummaa maata ja runsaasti palaneita kiviä. Rakennelman ajoitus ja tarkoitus on toistaiseksi epäselvä, mutta se saattaa liittyä mäen länsireunassa kulkevaan tilarajaan tai 150 m eteläkaakossa sijaitsevaan Sutarkullan muinaislinnaan (KARJAA 15). |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27014 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27014 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27014 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11033 |
27014 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27014 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27014 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12002 |
13024 |
11006 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13164 |
11006 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12002 |
13024 |
11010 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13182 |
11010 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11010 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13164 |
11010 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27015 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27015 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27015 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11033 |
27015 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27015 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27015 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27016 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27016 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27016 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11033 |
27016 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27016 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27016 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27018 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27018 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13014 |
11033 |
27018 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27018 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010017 |
710 |
Brobacka |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27018 |
312923.77900000 |
6661251.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010017 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla kantatieltä 53 noin 500 m etelään. Paikka on kahden korkeahkon moreeni-kalliomäen muodostama etelä - pohjois -suuntainen saareke (600 x 160 m), joka ympäröivät länteen, kaakkoon ja itään viettävät hiesu- ja savipellot. Eteläisemmän mäen lounaisreunassa avautuu pitkä kalliojyrkänne ja pohjoisemmankin mäen laella on laaja kalliopaljastuma.
Alueen vaihteleva kasvillisuus ja maanpinnan muodot kertovat ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Eteläisen mäen avokalliota ympäröi pähkinälehto, itärinteessä kasvaa niittyä ja vanhan torpan pihapiirin villiintyneitä lajeja. Pohjoisemmalla mäellä on kallioketoa ja mäkien väliin jäävässä notkelmassa vanhan pellon paikalle syntynyttä niittyä. Historiallisesti monikerroksinen ja arvokkaana maisemakokonaisuutena pidetty alue oli pitkään yksi Museoviraston Uudenmaalla tekemän muinaisjäännösten hoidon pääkohteista.
Brobackassa on todettu useita erityyppisiä ihmisen toiminnasta syntyneitä jäännöksiä, jotka ajoittuvat rautakaudelta 1900-luvun alkuun. Esihistoriallisiksi tulkitut muinaisjäännökset keskittyvät eteläisen mäen laelle ja pohjoisen mäen etelärinteeseen. Ensimmäisiä tunnettuja muinaisjäännöksiä ovat eteläisemmän laelta todetut nelisivuiset latomukset, joista latomus 1 (Brobacka 1) on tutkittu 1966 ja 1968 (Meinander). Etelä - pohjois-suuntainen latomus (10 x 8 m) sijoittuu roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun, mutta siitä on myös löydetty 800-luvun rengassolki, ns. Karjaan solki. Jäännöksestä 20 m lounaaseen alempana mäessä sijaitsee tutkimaton latomus 2 (Brobacka 2), joka on niin ikään etelä - pohjois-suuntainen mutta edellistä pienempi (8.5 x 7 m).
Latomusten lisäksi Brobackan alueelta on havaittu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) ja hoitoon liittyneissä kartoituksissa 1990 ja 1992 (Moisanen) ainakin 9 röykkiötä, joiden ajoitus ja tarkoitus vaihtelevat mahdollisista rautakautisista haudoista myöhäisiin uuneihin. Jälkimmäisiin kuuluva jäännös (Brobacka 11) on tutkittu 1992 (Moisanen).
Eteläisen mäen itärinteessä on vielä 1900-luvun alkupuolella asutun torpan ja siihen kuuluneiden rakennusten jäännöksiä ja pihapiirin liittyviä rakennelmia (ks. alakohteet). Torpan lähistöllä erottuvat peltoterassit ovat nykymuodossaan historialliselta ajalta. Peltoterassien koekaivauksessa peltokerroksen alta on tullut kiveyksiä, nokimaata ja likamaata. Kiveyksen alta otetun radiohiiliajoitusnäytteen perusteella ihmistoiminnan merkit paikalla ajoittuvat ainakin Kristuksen syntymän aikaan.
Pohjoisen ja eteläisen mäen välisen niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa. Lisäksi paikalla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä (ks. alakohteet).
Tarkkuusinventoinnin 2024 koekuoppien havaintojen perusteella aiempaa aluerajausta laajennettiin. |
| metsakeskus.220010018 |
710 |
Västre |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
314967.95500000 |
6661298.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010018 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven kaakkoispuolella, noin 750 m Klockarsin tilalta lounaaseen. Paikka on savipeltojen reunustaman kallio-moreenimäen itäosan koilliseen ja kaakkoon viettävässä metsärinteessä. Laidunnuksen ansiosta alueen muinaisjäännökset erottuvat selvästi ympäristöstään. Kohdasta on hyvä näkyvyys peltojen yli itään Kungsån laaksoon.
Alueelta on todettu 1915 (Nyberg - Öhman; Svaetichin) yksi latomus ja 1996 (Seppälä) latomus ja röykkiö. Muinaisjäännöksiä ei ole tutkittu, mutta ainakin toinen latomuksista on rakenteen perusteella rautakautinen hauta. Muinaisjäännösmerkin kohdalla oleva, osittain pengottu latomus on matala (7 x 5 x 0.4 m) ja melko tasakokoisista (30-50 cm) kivistä kasattu. Se on epäsäännöllisen soikea, mutta on luultavasti alun perin ollut luode - kaakko -suunnassa nelisivuinen. On epäselvää, tarkoitetaanko vanhimmissa tiedoissa tätä jäännöstä vai siitä noin 100 m lounaaseen korkeammalla kalliolla sijaitsevaa luode - kaakko -suuntaista neliömäistä rakennelmaa (6 x 3 x 1 m), joka on koottu lohkaremaisista (50-100 cm) kivistä. Latomuksen vieressä on pienehköistä (20-30 cm) kivistä koostuva matala, epämääräisen soikea röykkiö (3 x 2 0.3 m). Sen suhde latomukseen jää avoimeksi, kivet saattavat olla jopa jälkimmäisestä purettuja. Jäännösten ajoitus ja tarkoitus on niin ikään epävarma, mutta rakenteen ja sijainnin perusteella ne ovat ilmeisiä rautakauden hautoja.
Vuoden 2002 inventoinnissa löydettiin röykkiöistä noin 40 m etelään pellon reunasta ja ojasta saviastianpala ja kaksi pii-iskosta. |
| metsakeskus.220010019 |
710 |
Själdberget |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
313231.65300000 |
6661417.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010019 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven länsirannalla, korkean ja kallioisen Själdbergetin kaakkoispäässä olevalla mäellä. Paikka on pääasiassa mäntyä ja kuusta kasvavaa, sammaleen ja varpujen peittämää kalliota. Mäen halki kulkee luode - kaakko -suunnassa Degerbyn ja Lepin välinen raja. Paikalta on Lepinjärven rantaan 100 metriä.
Mäen kaakkoisreunasta on 1914 (Nyberg - Öhman) ja 1931 (Cleve) todettu kaksi latomusta. Degerbyn puolella rajaa sijaitseva latomus 1 on mahdollisesti tehty spiraalin tai sisäkkäisten kehien muotoon (7.5. x 8 m). Isohkoista kivistä (0.5 m) kootun rakennelman koillisreunassa on luode - kaakko -suuntainen kivirivi. Sen yhteys latomukseen on epäselvä, koska paikalta on kulkenut samansuuntainen raja-aita. Inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) tehdyt koekuopat ovat olleet löydöttömiä. Latomus on pahasti puuston peitossa ja vaikea havaita. Latomus 2 sijaitsee kalliotasanteella, noin 20 m latomuksesta 1 pohjoisluoteeseen. Isohkoista kivistä (50 cm) kootun epäsäännöllisen ja sammaleen peittämän latomuksen koko on 5 x 5 x 0.5 m. Jäännösten tarkoitus ja ajoitus jää toistaiseksi epävarmaksi, mutta rakenteen ja sijainnin perusteella ne voivat olla rautakautisia hautoja.
Tarkkuusinventointi 2024: Aiemman muinaisjäännösaluerajauksen lounaispuolelle tehdyissä koekuopissa havaittiin hiiltä ja palanutta savea. Havaintojen ja kyntökerroksen löytöjen perusteella aluerajausta laajennettiin. Historialliset kartat eivät selitä havaintoja. |
| metsakeskus.220010020 |
710 |
Nyåkerskullen |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
315118.89400000 |
6661322.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010020 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven kaakkoispuolella, noin 600 metriä lounaaseen Klockarsin tilan päärakennuksesta. Paikka on savipeltojen ympäröimällä pitkänomaisella luode - kaakko -suuntaisella moreenimäellä (100 x 40 m), jonka luoteispäässä on kalliopaljastuma. Laella kasvaa harvaa puustoa, enimmäkseen mäntyjä. Mäen lounaispäässä sijaitsee talousrakennus, jollainen on aiemmin ollut myös kaakkoisosassa.
Mäen laella, noin 10 metriä talousrakennuksesta pohjoiseen sijaitseva, suurehkoista kivistä (50 -100 cm) koottu nelisivuinen latomus (6 x 5 x 0.5 m) on todettu 1915 (Svaetichin; Nyberg - Öhman), jolloin siitä on myös tavattu löytöjä, muun muassa kuolaimien katkelma. Latomuksesta erottuvat vain reunakivet. Osa kivistä on mahdollisesti siirretty pois. Jäännöksen eteläpäässä on lounaispuolisesta pellosta poistettu rajakivi, jossa on merkintä 92. Vanhimpien tietojen mukaan mäellä olisi ollut kaksikin latomusta, mutta vain yksi on havaittu inventoinneissa 1931 (Cleve) ja 1996 (Seppälä).
Latomuksen eteläpuolelta pellosta on löydetty keramiikkaa. |
| metsakeskus.220010021 |
710 |
Vidbergsåkerskullen |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27015 |
316159.48200000 |
6661314.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010021 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Kungsån itäpuolella noin 350 m Grabbackan talosta eteläkaakkoon, savipeltojen ympäröimän kapean havupuuvaltaisen kalliomäen pohjoispäässä. Noin 150 mäestä pohjoiseen virtaa pieni puro Kungsån jokeen. Paikka on pohjoiseen viettävän kalliopaljastuman itäsivussa noin 30 m saarekkeen pohjoisreunassa kulkevassa sähkölinjasta etelään.
Jäännös on todettu ja tutkittu 1916 (Nyberg), jolloin se oli jo ehtinyt osaksi tuhoutua. Tutkimusten mukaan matala luode - kaakko -suuntainen latomus (6 x 3 x 0.5 m) oli tehty kallion kylkeä hyväksi käyttäen isohkoista kivistä (50 cm) nelisivuiseksi. Sisusta oli oli täytetty pienemmillä kivillä, joiden seasta tavattiin muutamia löytöjä. Niiden perusteella latomuksessa on roomalais- kansainvaellusajan hautaus. Kaivausten jälkeen entistetty muinaisjäännös on nykyisin mäntyjen ja katajien peitossa. |
| metsakeskus.220010021 |
710 |
Vidbergsåkerskullen |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27016 |
316159.48200000 |
6661314.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010021 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Kungsån itäpuolella noin 350 m Grabbackan talosta eteläkaakkoon, savipeltojen ympäröimän kapean havupuuvaltaisen kalliomäen pohjoispäässä. Noin 150 mäestä pohjoiseen virtaa pieni puro Kungsån jokeen. Paikka on pohjoiseen viettävän kalliopaljastuman itäsivussa noin 30 m saarekkeen pohjoisreunassa kulkevassa sähkölinjasta etelään.
Jäännös on todettu ja tutkittu 1916 (Nyberg), jolloin se oli jo ehtinyt osaksi tuhoutua. Tutkimusten mukaan matala luode - kaakko -suuntainen latomus (6 x 3 x 0.5 m) oli tehty kallion kylkeä hyväksi käyttäen isohkoista kivistä (50 cm) nelisivuiseksi. Sisusta oli oli täytetty pienemmillä kivillä, joiden seasta tavattiin muutamia löytöjä. Niiden perusteella latomuksessa on roomalais- kansainvaellusajan hautaus. Kaivausten jälkeen entistetty muinaisjäännös on nykyisin mäntyjen ja katajien peitossa. |
| metsakeskus.220010022 |
710 |
Bockklint |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
314532.12800000 |
6661398.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010022 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven rannasta 200 metriä kaakkoon, Sutarkullantien kaakkoispuolella, Brynickbackan ja Västanbyn rajalla. Paikka on lounais - koillis - suuntaisen kallio - moreenialueen luoteisreunassa kohoava jyrkkärinteinen pieni kalliomäki (80 x 60 m), jonka laella kasvaa harvaa mäntymetsää. Muinaislinnaa ja sen lähiympäristöä on hoidettu poistamalla mäen kaakkois- ja luoteisrinteistä kasvillisuutta. Paikalta avautuu laaja näkymä yli Lepinjärven.
Muinaisjäännös on todettu ja kartoitettu 1928 (Hackman). Paikkaa ei ole tarkemmin tutkittu, mutta mäen etelä- ja kaakkoisreunassa on muinaislinnan muuriksi tulkittua kiveystä. Yli 15 metriä ympäristöstään kohoava mäki sopii topografialtaan ja sijainniltaan hyvin muinaislinnaksi. Mäen rinteet ovat varsin jyrkät lukuun ottamatta etelä- ja kaakkoispuolta, jotka erottavat sen itäpuolella kohoavasta suuremmasta mäestä. Etelä- ja kaakkoisreunaan on rakennettu 56 metriä pitkä ja noin 3 metriä leveä suurista kivistä ja lohkareista koottu valli, jonka koillispäässä erottuu 2 metrin levyinen mahdollinen porttiaukko. |
| metsakeskus.220010023 |
710 |
Stora Näset |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
313580.51500000 |
6661622.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010023 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla, Bäljarsin peltoaukean alareunassa. Stora Näset on savi- ja hiesupeltojen ympäröimä, eteläosastaan tiheää sekametsää kasvava ruohottunut mäki (100 x 100 m), jonka laella on kalliopaljastuma. Mäen pohjoispuoli on peltona. Ilman peittävää kasvillisuutta paikalta on suora yhteys 100 metrin päässä olevaan rantaan.
Muinaisjäännös on todettu 1981 inventoinnissa (Hirviluoto - Suominen) mäen itäosaan kaivettujen koekuoppahavaintojen pohjalta. Likamaakerroksen, palaneen kiveyksen ja saviastianpalojen perusteella paikka on tulkittu polttokalmistoksi. Muinaisjäännös ulottuu luultavasti koko Stora Näsetin alueelle. Mahdollisesti se jatkuu myös pohjoispuolisessa pellossa, vaikkei siitä toistaiseksi olekaan tavattu mitään merkkiä. Mäen lounaisrinteessä erottuu yli 20 metrin pituudelta jykevää vanhaa kivimuuria tai rakennuksen perustaa. |
| metsakeskus.220010024 |
710 |
Hemåkerskullen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
315479.74700000 |
6661546.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010024 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven kaakkoispuolella, Klockarsin tilan pihapiirissä, talosta 250 m etelään. Paikka on peltojen ympäröimän korkeahkon, etelä - pohjois -suuntaisen kalliomäen etelään ja kaakkoon viettävää itäreunaa, jossa kasvaa harvaa kuusivaltaista sekametsää. Itäosan maaperä on kivistä hiekkaa. Mäen eteläkärjessä erottuu selvä terassi, joka saattaa olla myöhäinenkin. Alueella on laidun ja mäen reunassa kulkeva tilustie. Kohdasta on jyrkästi itään viettävän peltoaukean yli hyvä näkyvyys itään Kungsån laaksoon.
Paikalta on todettu kaksi röykkiötä 1931 (Cleve), jotka olivat jo toteamishetkellä pahasti tuhoutuneita. Eteläisempi maansekainen kehäkiveyksellinen röykkiö (8 x 8 m) on tutkittu 1945 (af Hällström). Röykkiössä on nuoremman roomalaisen rautakauden hautaus, josta on tavattu muun muassa rannerenkaita, solkia ja miekan osia. Myös röykkiön etelä- ja kaakkoispuolella on havaittu löytöjä ja kiveystä, joka on tulkittu polttokalmistoksi tai röykkiöön 1 liittyväksi ulkopuoliseksi hautaukseksi. Röykkiöstä 1 noin 10-15 metriä pohjoiskoilliseen sijaitsee toinen maansekainen röykkiö (12 x 12 m), josta on myös poistettu suuri määrä kiviä. Inventoinnin 1996 (Seppälä) mukaan röykkiön 1 ympäristöön on ajettu täytemaata, mutta röykkiö 2 on edelleen samassa kunnossa. |
| metsakeskus.220010025 |
710 |
Lilla Näset |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27016 |
313788.42500000 |
6661773.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010025 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla, Bäljarsin peltoaukean alareunassa. Aivan rantaviivan tuntumassa matalana kohoava Lilla Näset on pieni sekametsää kasvava niemi (100 x 80 m), jossa on kaksi luode - kaakko - suuntaista kalliopaljastumaa. Ympäristöstään selvästi erottuvien kalliokohoumien väliin jää ruohikkoinen tasanne. Niemeä reunustaa 7-8 metrin korkeuskäyrää noudatteleva terassi, joka on jyrkimmillään järven puolella. Kohdasta on hyvä näkyvyys 100 m päässä olevan Lepinjärven rantaan. Alue on vielä 1960-luvulla ollut laitumena. Saarekkeen edustalla järven rannassa on lintutorni.
Paikalta on todettu 1981 inventoinnissa (Hirviluoto - Suominen) kuppikallio ja sen eteläpuolelta löydöllinen kulttuurikerros, josta on koekaivauksissa 1996 (Fast) paljastunut polttokalmisto. Kuppikallio on niemen pohjoisen kalliopaljastuman (30 x 10 m) korkeamman kaakkoispään laella, johon on hakattu 9-11 kuoppaa (5 cm) noin 60 x 40 cm:n alueelle. Kuopat ovat yhtä (kuppi 1) lukuun ottamatta matalia (5 mm) ja melko epäselviä. Kuppikallio liittyy todennäköisesti polttokalmistoon, joka ajoittuu löytöjen - muun muassa kolme keihäänkärkeä, helmen katkelma, keramiikkaa, palanutta luuta - mukaan kansainvaellusajalle. Koekuopista on tavattu asuinpaikkaan tai kalmistoon viittaavia merkkejä myös eteläisen kalliokumpareen ympäristöstä. Muinaisjäännös ulottuukin ilmeisesti yhtenäisenä koko Lilla Näsetin alueelle. Paikalta 250 m lounaaseen sijaitsee Stora Näset (KARJAA 23), jossa on myös todennäköinen polttokalmisto. |
| metsakeskus.220010025 |
710 |
Lilla Näset |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
313788.42500000 |
6661773.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010025 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla, Bäljarsin peltoaukean alareunassa. Aivan rantaviivan tuntumassa matalana kohoava Lilla Näset on pieni sekametsää kasvava niemi (100 x 80 m), jossa on kaksi luode - kaakko - suuntaista kalliopaljastumaa. Ympäristöstään selvästi erottuvien kalliokohoumien väliin jää ruohikkoinen tasanne. Niemeä reunustaa 7-8 metrin korkeuskäyrää noudatteleva terassi, joka on jyrkimmillään järven puolella. Kohdasta on hyvä näkyvyys 100 m päässä olevan Lepinjärven rantaan. Alue on vielä 1960-luvulla ollut laitumena. Saarekkeen edustalla järven rannassa on lintutorni.
Paikalta on todettu 1981 inventoinnissa (Hirviluoto - Suominen) kuppikallio ja sen eteläpuolelta löydöllinen kulttuurikerros, josta on koekaivauksissa 1996 (Fast) paljastunut polttokalmisto. Kuppikallio on niemen pohjoisen kalliopaljastuman (30 x 10 m) korkeamman kaakkoispään laella, johon on hakattu 9-11 kuoppaa (5 cm) noin 60 x 40 cm:n alueelle. Kuopat ovat yhtä (kuppi 1) lukuun ottamatta matalia (5 mm) ja melko epäselviä. Kuppikallio liittyy todennäköisesti polttokalmistoon, joka ajoittuu löytöjen - muun muassa kolme keihäänkärkeä, helmen katkelma, keramiikkaa, palanutta luuta - mukaan kansainvaellusajalle. Koekuopista on tavattu asuinpaikkaan tai kalmistoon viittaavia merkkejä myös eteläisen kalliokumpareen ympäristöstä. Muinaisjäännös ulottuukin ilmeisesti yhtenäisenä koko Lilla Näsetin alueelle. Paikalta 250 m lounaaseen sijaitsee Stora Näset (KARJAA 23), jossa on myös todennäköinen polttokalmisto. |
| metsakeskus.220010026 |
710 |
Storsvedberget |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27015 |
314828.01000000 |
6661755.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010026 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven kaakkoispuolella, 150 m rannasta kaakkoon. Paikka on suurehkon moreeni-kallioalueen lounaiskärjessä erottuva pieni kohouma (80 x 80 m), jonka laella kasvaa pääasiassa kuusta ja nuorta lehtipuuta. Ilman peittävää kasvillisuutta paikalta avautuu laaja näkymä yli Lepinjärven lounaaseen, länteen ja pohjoiseen.
Mäellä on todettu kaksi matalaa kolmisivuista hautalatomusta (7 x 4 m), jotka on tutkittu ja entistetty 1928 (Hackman). Lisäksi niiden läheisyydestä tunnetaan kolme epäsäännöllistä kiveystä, joista nrot 3 ja 5 on kaivettu 1960 (Meinander). Latomuksista ja kiveyksistä on tutkimuksissa tavattu roomalaisaikaisia hautalöytöjä, latomuksesta 2 myös merovingiaikaista esineistöä. Isokiviset kolmisivuiset latomukset 1 ja 2 erottuvat ympäristöstään selvästi, joskin ne ovat muutamien kuusten ja lehtipuiden peitossa. Kiveys 5 on ilmeisesti kokonaan hävinnyt, sillä mäen kaakkoisosasta on kaivausten jälkeen luultavasti otettu maata. |
| metsakeskus.220010026 |
710 |
Storsvedberget |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27017 |
314828.01000000 |
6661755.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010026 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven kaakkoispuolella, 150 m rannasta kaakkoon. Paikka on suurehkon moreeni-kallioalueen lounaiskärjessä erottuva pieni kohouma (80 x 80 m), jonka laella kasvaa pääasiassa kuusta ja nuorta lehtipuuta. Ilman peittävää kasvillisuutta paikalta avautuu laaja näkymä yli Lepinjärven lounaaseen, länteen ja pohjoiseen.
Mäellä on todettu kaksi matalaa kolmisivuista hautalatomusta (7 x 4 m), jotka on tutkittu ja entistetty 1928 (Hackman). Lisäksi niiden läheisyydestä tunnetaan kolme epäsäännöllistä kiveystä, joista nrot 3 ja 5 on kaivettu 1960 (Meinander). Latomuksista ja kiveyksistä on tutkimuksissa tavattu roomalaisaikaisia hautalöytöjä, latomuksesta 2 myös merovingiaikaista esineistöä. Isokiviset kolmisivuiset latomukset 1 ja 2 erottuvat ympäristöstään selvästi, joskin ne ovat muutamien kuusten ja lehtipuiden peitossa. Kiveys 5 on ilmeisesti kokonaan hävinnyt, sillä mäen kaakkoisosasta on kaivausten jälkeen luultavasti otettu maata. |
| metsakeskus.220010027 |
710 |
Bäljars 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
313220.65400000 |
6661848.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010027 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla kantatien 53 kaakkoisreunassa olevassa metsäsaarekkeessa Bäljarsin asuinalueen eteläpuolella. Paikka on hiesu- ja savipeltojen ympäröimä luode - kaakko -suuntainen kallio-moreenimäki (80 x 40 m). Matalan, mutta ympäristöstään selvästi erottuvan, sekametsää kasvavan kumpareen eteläosassa kulkee suuri voimalinja. Mäen länsi- ja eteläreunaa on 1996 tehdyissä ojitustöissä kaivettu ja osittain täytetty uudelleen.
Paikka on todettu inventoinnissa 1981 (Hirviluoto -Suominen), jolloin mäen luoteisosaan tehdystä koekuopasta tavattiin polttokalmistoon viittaavaa mustaa maata, kiveystä, saviastianpaloja, kuonaa ja palanutta luuta. Kalmiston laajuus ja tarkka ajoitus ovat toistaiseksi selvittämättä. Topografian perusteella muinaisjäännös ulottuu koko mäen alueelle. Mäen eteläosaan ojituksen yhteydessä avatusta laajahkosta kaivannosta ei kuitenkaan havaittu 1996 inventoinnissa (Seppälä) merkkiä kulttuurikerroksesta. Noin 100 metriä polttokalmistosta pohjoiseen sijaitsee Bäljars 2, mahdollinen rautakautinen asuinpaikka (KARJAA 29). Vuoden 1981 koekaivauksista metsäsaarekkeen viereltä pellosta löydettiin rautakautisia asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.220010027 |
710 |
Bäljars 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
313220.65400000 |
6661848.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010027 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla kantatien 53 kaakkoisreunassa olevassa metsäsaarekkeessa Bäljarsin asuinalueen eteläpuolella. Paikka on hiesu- ja savipeltojen ympäröimä luode - kaakko -suuntainen kallio-moreenimäki (80 x 40 m). Matalan, mutta ympäristöstään selvästi erottuvan, sekametsää kasvavan kumpareen eteläosassa kulkee suuri voimalinja. Mäen länsi- ja eteläreunaa on 1996 tehdyissä ojitustöissä kaivettu ja osittain täytetty uudelleen.
Paikka on todettu inventoinnissa 1981 (Hirviluoto -Suominen), jolloin mäen luoteisosaan tehdystä koekuopasta tavattiin polttokalmistoon viittaavaa mustaa maata, kiveystä, saviastianpaloja, kuonaa ja palanutta luuta. Kalmiston laajuus ja tarkka ajoitus ovat toistaiseksi selvittämättä. Topografian perusteella muinaisjäännös ulottuu koko mäen alueelle. Mäen eteläosaan ojituksen yhteydessä avatusta laajahkosta kaivannosta ei kuitenkaan havaittu 1996 inventoinnissa (Seppälä) merkkiä kulttuurikerroksesta. Noin 100 metriä polttokalmistosta pohjoiseen sijaitsee Bäljars 2, mahdollinen rautakautinen asuinpaikka (KARJAA 29). Vuoden 1981 koekaivauksista metsäsaarekkeen viereltä pellosta löydettiin rautakautisia asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.220010028 |
710 |
Bäljars maakellari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
313622.49700000 |
6661880.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010028 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla keskellä Bäljarsin peltoaukeata olevassa pienessä saarekkeessa 250 m kantatiestä 53 kaakkoon. Paikka on savipeltojen ympäröimä matala kallio-moreenikohouma (30 x 20 m), jonka pohjoisosassa on betonista ja kivestä tehdyn maakellarin jäännökset. Saareke on kasvamassa umpeen ja siihen on kasattu vesakkoraivauksen jätettä.
Paikka on todettu inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen), jolloin saarekkeen lounaisreunaan avatusta koekuopasta havaittiin tummaa maata sekä saviastianpaloja, palanutta savea ja luuta. Löytöjen ja topografian perusteella kyseessä on rautakautinen asuinpaikka ja/tai kalmisto. |
| metsakeskus.220010030 |
710 |
Grabbacka Borgberget |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
316236.44700000 |
6661892.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010030 |
Kohde sijaitsee Karjaan eteläosassa Snappertunaan johtavan Törvessillantien itäreunassa, noin 250 m Grabbackan linnanraunioista koilliseen. Paikka on mäntyvaltaista sekametsää kasvava korkea ja jyrkkärinteinen kalliomäki, josta avautuu laaja näkymä Kungsån laaksoon länteen ja Finnbackan suuntaan luoteeseen ja pohjoiseen. Kallion eteläosa kuuluu Grabbackaan ja pohjoispuoli Finnbackaan. Merenlahti on vielä rautakauden alussa ulottunut lähelle mäen juurta.
Muinaislinna on mainittu 1879 (Wefvar) sekä inventoitu 1931 (Cleve) ja Seppälä (1996), mutta sitä ei ole tutkittu tarkemmin. Mäen laen etelä- ja itäreunaan, missä rinteet ovat loivimmat, on rakennettu kivivallia. Eteläosassa valli on lounais - koillis -suuntainen ja koottu erikokoisista lohkareista (50 - 150 cm) lähes 20 m pitkäksi ja 3 m leveäksi rakennelmaksi, jonka korkeus on paikoin yli metrin. Itäreunassa valli on katkelmallisempi, mutta jatkuu mäen koillisosassa pohjoiskoillis - etelälounas -suuntaisena. Pohjoispäästään kaareutuva koillisvalli on rakennettu eteläosaa hieman pienemmistä kivistä. Mäen koillisessa alarinteessä on myös kivimuuria, joka on todennäköisesti taloon kuuluvaa aitaa. Perimätiedon mukaan Nils Grabbe olisi ratsastanut kalliojyrkänteeltä alas. Paikkakunnalla kerrotaan myös kallioseinämän juureen hakatuista rautarenkaista, mutta niitä ei ole onnistuttu paikallistamaan. Muinaislinnaa ei toistaiseksi ole voitu ajoittaa, mutta vallirakenteiden perusteella se saattaa olla peräisin jo rautakaudelta. |
| metsakeskus.220010030 |
710 |
Grabbacka Borgberget |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
316236.44700000 |
6661892.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010030 |
Kohde sijaitsee Karjaan eteläosassa Snappertunaan johtavan Törvessillantien itäreunassa, noin 250 m Grabbackan linnanraunioista koilliseen. Paikka on mäntyvaltaista sekametsää kasvava korkea ja jyrkkärinteinen kalliomäki, josta avautuu laaja näkymä Kungsån laaksoon länteen ja Finnbackan suuntaan luoteeseen ja pohjoiseen. Kallion eteläosa kuuluu Grabbackaan ja pohjoispuoli Finnbackaan. Merenlahti on vielä rautakauden alussa ulottunut lähelle mäen juurta.
Muinaislinna on mainittu 1879 (Wefvar) sekä inventoitu 1931 (Cleve) ja Seppälä (1996), mutta sitä ei ole tutkittu tarkemmin. Mäen laen etelä- ja itäreunaan, missä rinteet ovat loivimmat, on rakennettu kivivallia. Eteläosassa valli on lounais - koillis -suuntainen ja koottu erikokoisista lohkareista (50 - 150 cm) lähes 20 m pitkäksi ja 3 m leveäksi rakennelmaksi, jonka korkeus on paikoin yli metrin. Itäreunassa valli on katkelmallisempi, mutta jatkuu mäen koillisosassa pohjoiskoillis - etelälounas -suuntaisena. Pohjoispäästään kaareutuva koillisvalli on rakennettu eteläosaa hieman pienemmistä kivistä. Mäen koillisessa alarinteessä on myös kivimuuria, joka on todennäköisesti taloon kuuluvaa aitaa. Perimätiedon mukaan Nils Grabbe olisi ratsastanut kalliojyrkänteeltä alas. Paikkakunnalla kerrotaan myös kallioseinämän juureen hakatuista rautarenkaista, mutta niitä ei ole onnistuttu paikallistamaan. Muinaislinnaa ei toistaiseksi ole voitu ajoittaa, mutta vallirakenteiden perusteella se saattaa olla peräisin jo rautakaudelta. |
| metsakeskus.220010031 |
710 |
Solbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
319872.98300000 |
6661747.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010031 |
Kohde sijaitsee Karjaan itäosassa Västanbyn kylän Peltokosken tilalla päärakennuksesta 200-300 m luoteeseen. Paikka on moreenimäkien ympäröimää hiekkapeltoa, joka viettää lounaaseen. Kivikaudella alue on ollut luoteeseen pistävä lahti tai salmi suojaisassa sisäsaaristossa.
Paikalta on löytynyt peltotöissä kaitataltta ja kivikirves. Kyseessä on todennäköinen kivikautinen asuinpaikka, mahdollisesti jo mesoliittiselta ajalta. |
| metsakeskus.220010032 |
710 |
Östergård |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
313777.43400000 |
6662194.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010032 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla Bäljarsin peltoaukean koillisreunassa kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on savipeltojen ympäröimä luode - kaakko -suuntainen, selvästi ympäristöstään erottuva tasalakinen moreeni-kallioharjanne, joka laskee loivasti ja terassimaisesti lounaaseen, mutta jyrkästi etelään ja itään. Harjanteen kaakkoisreunassa on pitkänomainen sekametsää kasvava kallioalue, jonka lounaispuolella on kaksi pientä viljelemätöntä saareketta. Alue rajautuu luoteessa maantiehen ja kaakossa pellon halki kulkevaan suureen voimalinjaan.
Alue on todettu 1979 (Jung - Hirviluoto) ja tutkittu kantatien 53 kohdalta 1981 (Heikkurinen). Tien alle jääneellä alueella (Östergård 1) on sekä varhaismetallikautisen että rautakautisen asutuksen merkkejä. Löytöjen joukossa on muun muassa naarmupintaista ja tekstiilipainanteista keramiikkaa sekä rautakauden käyttökeramiikkaa. Alueen itäreunan (Östergård 2) ja länsiosan (Östergård 3) metsäsaarekkeista todettiin kaivausten yhteydessä koekuopista rautakautisiin polttokalmistoihin viittaavia kiveyksiä ja palanutta luuta. Kaakkoisreunan voimalinjan kohdalta todettiin inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) keramiikkaa ja rautakautista asuinpaikkakerrosta (Östergård 4), joka ilmeisesti liittyy kaivauksissa todettuun muinaisjäännökseen. Kyseessä on laaja metallikautinen asuinpaikka- ja kalmistokokonaisuus, joka on tien ja voimalinjan rakentamisesta huolimatta säilynyt varsin ehjänä.
Vuonna 2006 tehdyn Inkoon ja Karjaan välisen sähkövoimalinjan inventoinnin yhteydessä löytyi koekuopasta sekä saarekkeen lounaispuolen pellon pintapoiminnan yhteydessä rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.220010032 |
710 |
Östergård |
10002 |
12002 |
13030 |
11028 |
27000 |
313777.43400000 |
6662194.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010032 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla Bäljarsin peltoaukean koillisreunassa kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on savipeltojen ympäröimä luode - kaakko -suuntainen, selvästi ympäristöstään erottuva tasalakinen moreeni-kallioharjanne, joka laskee loivasti ja terassimaisesti lounaaseen, mutta jyrkästi etelään ja itään. Harjanteen kaakkoisreunassa on pitkänomainen sekametsää kasvava kallioalue, jonka lounaispuolella on kaksi pientä viljelemätöntä saareketta. Alue rajautuu luoteessa maantiehen ja kaakossa pellon halki kulkevaan suureen voimalinjaan.
Alue on todettu 1979 (Jung - Hirviluoto) ja tutkittu kantatien 53 kohdalta 1981 (Heikkurinen). Tien alle jääneellä alueella (Östergård 1) on sekä varhaismetallikautisen että rautakautisen asutuksen merkkejä. Löytöjen joukossa on muun muassa naarmupintaista ja tekstiilipainanteista keramiikkaa sekä rautakauden käyttökeramiikkaa. Alueen itäreunan (Östergård 2) ja länsiosan (Östergård 3) metsäsaarekkeista todettiin kaivausten yhteydessä koekuopista rautakautisiin polttokalmistoihin viittaavia kiveyksiä ja palanutta luuta. Kaakkoisreunan voimalinjan kohdalta todettiin inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) keramiikkaa ja rautakautista asuinpaikkakerrosta (Östergård 4), joka ilmeisesti liittyy kaivauksissa todettuun muinaisjäännökseen. Kyseessä on laaja metallikautinen asuinpaikka- ja kalmistokokonaisuus, joka on tien ja voimalinjan rakentamisesta huolimatta säilynyt varsin ehjänä.
Vuonna 2006 tehdyn Inkoon ja Karjaan välisen sähkövoimalinjan inventoinnin yhteydessä löytyi koekuopasta sekä saarekkeen lounaispuolen pellon pintapoiminnan yhteydessä rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.220010032 |
710 |
Östergård |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
313777.43400000 |
6662194.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010032 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla Bäljarsin peltoaukean koillisreunassa kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on savipeltojen ympäröimä luode - kaakko -suuntainen, selvästi ympäristöstään erottuva tasalakinen moreeni-kallioharjanne, joka laskee loivasti ja terassimaisesti lounaaseen, mutta jyrkästi etelään ja itään. Harjanteen kaakkoisreunassa on pitkänomainen sekametsää kasvava kallioalue, jonka lounaispuolella on kaksi pientä viljelemätöntä saareketta. Alue rajautuu luoteessa maantiehen ja kaakossa pellon halki kulkevaan suureen voimalinjaan.
Alue on todettu 1979 (Jung - Hirviluoto) ja tutkittu kantatien 53 kohdalta 1981 (Heikkurinen). Tien alle jääneellä alueella (Östergård 1) on sekä varhaismetallikautisen että rautakautisen asutuksen merkkejä. Löytöjen joukossa on muun muassa naarmupintaista ja tekstiilipainanteista keramiikkaa sekä rautakauden käyttökeramiikkaa. Alueen itäreunan (Östergård 2) ja länsiosan (Östergård 3) metsäsaarekkeista todettiin kaivausten yhteydessä koekuopista rautakautisiin polttokalmistoihin viittaavia kiveyksiä ja palanutta luuta. Kaakkoisreunan voimalinjan kohdalta todettiin inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) keramiikkaa ja rautakautista asuinpaikkakerrosta (Östergård 4), joka ilmeisesti liittyy kaivauksissa todettuun muinaisjäännökseen. Kyseessä on laaja metallikautinen asuinpaikka- ja kalmistokokonaisuus, joka on tien ja voimalinjan rakentamisesta huolimatta säilynyt varsin ehjänä.
Vuonna 2006 tehdyn Inkoon ja Karjaan välisen sähkövoimalinjan inventoinnin yhteydessä löytyi koekuopasta sekä saarekkeen lounaispuolen pellon pintapoiminnan yhteydessä rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.220010032 |
710 |
Östergård |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
313777.43400000 |
6662194.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010032 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla Bäljarsin peltoaukean koillisreunassa kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on savipeltojen ympäröimä luode - kaakko -suuntainen, selvästi ympäristöstään erottuva tasalakinen moreeni-kallioharjanne, joka laskee loivasti ja terassimaisesti lounaaseen, mutta jyrkästi etelään ja itään. Harjanteen kaakkoisreunassa on pitkänomainen sekametsää kasvava kallioalue, jonka lounaispuolella on kaksi pientä viljelemätöntä saareketta. Alue rajautuu luoteessa maantiehen ja kaakossa pellon halki kulkevaan suureen voimalinjaan.
Alue on todettu 1979 (Jung - Hirviluoto) ja tutkittu kantatien 53 kohdalta 1981 (Heikkurinen). Tien alle jääneellä alueella (Östergård 1) on sekä varhaismetallikautisen että rautakautisen asutuksen merkkejä. Löytöjen joukossa on muun muassa naarmupintaista ja tekstiilipainanteista keramiikkaa sekä rautakauden käyttökeramiikkaa. Alueen itäreunan (Östergård 2) ja länsiosan (Östergård 3) metsäsaarekkeista todettiin kaivausten yhteydessä koekuopista rautakautisiin polttokalmistoihin viittaavia kiveyksiä ja palanutta luuta. Kaakkoisreunan voimalinjan kohdalta todettiin inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) keramiikkaa ja rautakautista asuinpaikkakerrosta (Östergård 4), joka ilmeisesti liittyy kaivauksissa todettuun muinaisjäännökseen. Kyseessä on laaja metallikautinen asuinpaikka- ja kalmistokokonaisuus, joka on tien ja voimalinjan rakentamisesta huolimatta säilynyt varsin ehjänä.
Vuonna 2006 tehdyn Inkoon ja Karjaan välisen sähkövoimalinjan inventoinnin yhteydessä löytyi koekuopasta sekä saarekkeen lounaispuolen pellon pintapoiminnan yhteydessä rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.220010032 |
710 |
Östergård |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
313777.43400000 |
6662194.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010032 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla Bäljarsin peltoaukean koillisreunassa kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on savipeltojen ympäröimä luode - kaakko -suuntainen, selvästi ympäristöstään erottuva tasalakinen moreeni-kallioharjanne, joka laskee loivasti ja terassimaisesti lounaaseen, mutta jyrkästi etelään ja itään. Harjanteen kaakkoisreunassa on pitkänomainen sekametsää kasvava kallioalue, jonka lounaispuolella on kaksi pientä viljelemätöntä saareketta. Alue rajautuu luoteessa maantiehen ja kaakossa pellon halki kulkevaan suureen voimalinjaan.
Alue on todettu 1979 (Jung - Hirviluoto) ja tutkittu kantatien 53 kohdalta 1981 (Heikkurinen). Tien alle jääneellä alueella (Östergård 1) on sekä varhaismetallikautisen että rautakautisen asutuksen merkkejä. Löytöjen joukossa on muun muassa naarmupintaista ja tekstiilipainanteista keramiikkaa sekä rautakauden käyttökeramiikkaa. Alueen itäreunan (Östergård 2) ja länsiosan (Östergård 3) metsäsaarekkeista todettiin kaivausten yhteydessä koekuopista rautakautisiin polttokalmistoihin viittaavia kiveyksiä ja palanutta luuta. Kaakkoisreunan voimalinjan kohdalta todettiin inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) keramiikkaa ja rautakautista asuinpaikkakerrosta (Östergård 4), joka ilmeisesti liittyy kaivauksissa todettuun muinaisjäännökseen. Kyseessä on laaja metallikautinen asuinpaikka- ja kalmistokokonaisuus, joka on tien ja voimalinjan rakentamisesta huolimatta säilynyt varsin ehjänä.
Vuonna 2006 tehdyn Inkoon ja Karjaan välisen sähkövoimalinjan inventoinnin yhteydessä löytyi koekuopasta sekä saarekkeen lounaispuolen pellon pintapoiminnan yhteydessä rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.220010032 |
710 |
Östergård |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
313777.43400000 |
6662194.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010032 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteisrannalla Bäljarsin peltoaukean koillisreunassa kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on savipeltojen ympäröimä luode - kaakko -suuntainen, selvästi ympäristöstään erottuva tasalakinen moreeni-kallioharjanne, joka laskee loivasti ja terassimaisesti lounaaseen, mutta jyrkästi etelään ja itään. Harjanteen kaakkoisreunassa on pitkänomainen sekametsää kasvava kallioalue, jonka lounaispuolella on kaksi pientä viljelemätöntä saareketta. Alue rajautuu luoteessa maantiehen ja kaakossa pellon halki kulkevaan suureen voimalinjaan.
Alue on todettu 1979 (Jung - Hirviluoto) ja tutkittu kantatien 53 kohdalta 1981 (Heikkurinen). Tien alle jääneellä alueella (Östergård 1) on sekä varhaismetallikautisen että rautakautisen asutuksen merkkejä. Löytöjen joukossa on muun muassa naarmupintaista ja tekstiilipainanteista keramiikkaa sekä rautakauden käyttökeramiikkaa. Alueen itäreunan (Östergård 2) ja länsiosan (Östergård 3) metsäsaarekkeista todettiin kaivausten yhteydessä koekuopista rautakautisiin polttokalmistoihin viittaavia kiveyksiä ja palanutta luuta. Kaakkoisreunan voimalinjan kohdalta todettiin inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) keramiikkaa ja rautakautista asuinpaikkakerrosta (Östergård 4), joka ilmeisesti liittyy kaivauksissa todettuun muinaisjäännökseen. Kyseessä on laaja metallikautinen asuinpaikka- ja kalmistokokonaisuus, joka on tien ja voimalinjan rakentamisesta huolimatta säilynyt varsin ehjänä.
Vuonna 2006 tehdyn Inkoon ja Karjaan välisen sähkövoimalinjan inventoinnin yhteydessä löytyi koekuopasta sekä saarekkeen lounaispuolen pellon pintapoiminnan yhteydessä rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.220010033 |
710 |
Sunnandal |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
313187.66900000 |
6662441.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010033 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven luoteispuolella Tammisaarentien ja kantatien 53 välisen yhdystien länsireunassa, yhdystien ja Bäljarsintien väliin jäävällä entisellä pellolla. Paikka on 1. Salpausselästä etelään työntyvän kallio-moreenimäen hiesurinnettä, joka viettää itään. Talon ja omenatarhan väliin jäävä alue on nykyisin kesannolla ja kasvamassa umpeen.
Paikka on todettu inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen), jolloin aluetta tarkastettiin paikalle tulevan uuden yhdystien takia. Silloisen pellon pinnasta saatiin talteen rautakautista keramiikkaa ja koekuopista tavattiin asuinpaikkaan liittyvä selvä kulttuurikerros. Tie on rakennettu suunniteltua idemmäksi ja muinaisjäännös on siltä osin säilynyt ennallaan. Alue on vähitellen muuttumassa kesantopellosta lehtimetsäksi.
Vesa Laulumaa 2103:
Kohde sijaitsee tien numero 111 ja Liiviläisentien välisellä alueella. Alueella on todettu rautakautinen asuinpaikka vuonna 1981, jolloin alue oli vielä peltoa. Vuoden 2013 inventoinnissa todettiin, että alue on täysin metsittynyt ja kasvaa rehevää lehtimetsää. Asuinpaikan tarkkojen rajojen määrittely vaatii koekaivauksen, nykyinen aluerajaus perustuu vuoden 1981 inventointihavaintoihin |
| metsakeskus.220010034 |
710 |
Etterkilen - Hinders |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
314736.04100000 |
6662591.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010034 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven koillispäässä, kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on selvästi ympäristöstään kohoava lounais - koillis -suuntainen kallio-moreeniharjanne (300 x 200 m ), jota ympäröivät hiesu- ja savipellot. Etterkilen sijaitsee alueen lounaispäässä tiheää sekametsää kasvavassa saarekkeessa (140 x 80 m), Hinders harjanteen koillispäässä kapean peltolohkon erottamalla viljelemättömällä kumpareella (80 x 60 m). Rautakaudella saarena kohonnut mäki on vielä nykyäänkin Lepinjärven kosteikkojen reunustama.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg - Öhman), jolloin Etterkilenin mäeltä tavattiin rautakautisia löytöjä nelisivuisesta latomuksesta ja läheisestä kiveyksestä. Latomus (Etterkilen I) ja polttokenttäkalmistoksi tulkittu kiveys (Etterkilen II) on tutkittu 1920 (Nordman). Mäen laelle tehdystä etelä - pohjois - suuntaisesta latomuksesta (6.5 x 5 x 0.2 - 0.4 m) on saatu talteen nuoremman roomalaisajan löytöjä, muun muassa lunulariipus, rannerenkaita, sormuksia ja kultafoliohelmiä. Latomus on entistetty, mutta erottuu nykyisin erittäin heikosti tihenevän kasvillisuuden seasta. Latomuksesta 6 m etelään sijaitseva ja länsireunastaan kallioon rajoittuva isohkoista kivistä koottu polttokenttäkalmisto (7 x 6.5 m) sisälsi viikinkiaikaisia löytöjä kuten miekan, keihäänkärkiä, useita solkia, rannerenkaita ja sormuksia sekä helmiä. Edellisten lähistöllä, eräiden tietojen mukaan 30 m päässä, on tutkittu 1966 (Meinander) noin 5 x 4 m:n alalta melko pienikivistä matalaa röykkiötä tai polttokenttäkalmistoa (Etterkilen III), josta on löydetty niin ikään viikinkiaikaisten pronssi- ja rautaesineiden katkelmia, saviastianpaloja ja palanutta luuta.
Hindersin mäen länsireunasta ja laelta on 1948 (af Hällström) pienin koekaivauksin tutkittu ladon läheltä tavattua muinaisjäännöstä, joka on mustan maan, kiveyksen, saviastianpalojen ja palaneen luun perusteella tulkittu polttokalmistoksi. Jäännöstä on pidetty myös asuinpaikkana. Etterkilen - Hindersin luoteispuolisesta peltorinteestä on 1992 löydetty angon (?) katkelma ja tarkastuksessa (Moisanen) saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsia. Muinaisjäännös ulottuukin todennäköisesti saarekkeiden lisäksi ainakin luoteessa ympäröiville pelloille. |
| metsakeskus.220010034 |
710 |
Etterkilen - Hinders |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27015 |
314736.04100000 |
6662591.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010034 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven koillispäässä, kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on selvästi ympäristöstään kohoava lounais - koillis -suuntainen kallio-moreeniharjanne (300 x 200 m ), jota ympäröivät hiesu- ja savipellot. Etterkilen sijaitsee alueen lounaispäässä tiheää sekametsää kasvavassa saarekkeessa (140 x 80 m), Hinders harjanteen koillispäässä kapean peltolohkon erottamalla viljelemättömällä kumpareella (80 x 60 m). Rautakaudella saarena kohonnut mäki on vielä nykyäänkin Lepinjärven kosteikkojen reunustama.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg - Öhman), jolloin Etterkilenin mäeltä tavattiin rautakautisia löytöjä nelisivuisesta latomuksesta ja läheisestä kiveyksestä. Latomus (Etterkilen I) ja polttokenttäkalmistoksi tulkittu kiveys (Etterkilen II) on tutkittu 1920 (Nordman). Mäen laelle tehdystä etelä - pohjois - suuntaisesta latomuksesta (6.5 x 5 x 0.2 - 0.4 m) on saatu talteen nuoremman roomalaisajan löytöjä, muun muassa lunulariipus, rannerenkaita, sormuksia ja kultafoliohelmiä. Latomus on entistetty, mutta erottuu nykyisin erittäin heikosti tihenevän kasvillisuuden seasta. Latomuksesta 6 m etelään sijaitseva ja länsireunastaan kallioon rajoittuva isohkoista kivistä koottu polttokenttäkalmisto (7 x 6.5 m) sisälsi viikinkiaikaisia löytöjä kuten miekan, keihäänkärkiä, useita solkia, rannerenkaita ja sormuksia sekä helmiä. Edellisten lähistöllä, eräiden tietojen mukaan 30 m päässä, on tutkittu 1966 (Meinander) noin 5 x 4 m:n alalta melko pienikivistä matalaa röykkiötä tai polttokenttäkalmistoa (Etterkilen III), josta on löydetty niin ikään viikinkiaikaisten pronssi- ja rautaesineiden katkelmia, saviastianpaloja ja palanutta luuta.
Hindersin mäen länsireunasta ja laelta on 1948 (af Hällström) pienin koekaivauksin tutkittu ladon läheltä tavattua muinaisjäännöstä, joka on mustan maan, kiveyksen, saviastianpalojen ja palaneen luun perusteella tulkittu polttokalmistoksi. Jäännöstä on pidetty myös asuinpaikkana. Etterkilen - Hindersin luoteispuolisesta peltorinteestä on 1992 löydetty angon (?) katkelma ja tarkastuksessa (Moisanen) saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsia. Muinaisjäännös ulottuukin todennäköisesti saarekkeiden lisäksi ainakin luoteessa ympäröiville pelloille. |
| metsakeskus.220010034 |
710 |
Etterkilen - Hinders |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
314736.04100000 |
6662591.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010034 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven koillispäässä, kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on selvästi ympäristöstään kohoava lounais - koillis -suuntainen kallio-moreeniharjanne (300 x 200 m ), jota ympäröivät hiesu- ja savipellot. Etterkilen sijaitsee alueen lounaispäässä tiheää sekametsää kasvavassa saarekkeessa (140 x 80 m), Hinders harjanteen koillispäässä kapean peltolohkon erottamalla viljelemättömällä kumpareella (80 x 60 m). Rautakaudella saarena kohonnut mäki on vielä nykyäänkin Lepinjärven kosteikkojen reunustama.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg - Öhman), jolloin Etterkilenin mäeltä tavattiin rautakautisia löytöjä nelisivuisesta latomuksesta ja läheisestä kiveyksestä. Latomus (Etterkilen I) ja polttokenttäkalmistoksi tulkittu kiveys (Etterkilen II) on tutkittu 1920 (Nordman). Mäen laelle tehdystä etelä - pohjois - suuntaisesta latomuksesta (6.5 x 5 x 0.2 - 0.4 m) on saatu talteen nuoremman roomalaisajan löytöjä, muun muassa lunulariipus, rannerenkaita, sormuksia ja kultafoliohelmiä. Latomus on entistetty, mutta erottuu nykyisin erittäin heikosti tihenevän kasvillisuuden seasta. Latomuksesta 6 m etelään sijaitseva ja länsireunastaan kallioon rajoittuva isohkoista kivistä koottu polttokenttäkalmisto (7 x 6.5 m) sisälsi viikinkiaikaisia löytöjä kuten miekan, keihäänkärkiä, useita solkia, rannerenkaita ja sormuksia sekä helmiä. Edellisten lähistöllä, eräiden tietojen mukaan 30 m päässä, on tutkittu 1966 (Meinander) noin 5 x 4 m:n alalta melko pienikivistä matalaa röykkiötä tai polttokenttäkalmistoa (Etterkilen III), josta on löydetty niin ikään viikinkiaikaisten pronssi- ja rautaesineiden katkelmia, saviastianpaloja ja palanutta luuta.
Hindersin mäen länsireunasta ja laelta on 1948 (af Hällström) pienin koekaivauksin tutkittu ladon läheltä tavattua muinaisjäännöstä, joka on mustan maan, kiveyksen, saviastianpalojen ja palaneen luun perusteella tulkittu polttokalmistoksi. Jäännöstä on pidetty myös asuinpaikkana. Etterkilen - Hindersin luoteispuolisesta peltorinteestä on 1992 löydetty angon (?) katkelma ja tarkastuksessa (Moisanen) saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsia. Muinaisjäännös ulottuukin todennäköisesti saarekkeiden lisäksi ainakin luoteessa ympäröiville pelloille. |
| metsakeskus.220010034 |
710 |
Etterkilen - Hinders |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
314736.04100000 |
6662591.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010034 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven koillispäässä, kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on selvästi ympäristöstään kohoava lounais - koillis -suuntainen kallio-moreeniharjanne (300 x 200 m ), jota ympäröivät hiesu- ja savipellot. Etterkilen sijaitsee alueen lounaispäässä tiheää sekametsää kasvavassa saarekkeessa (140 x 80 m), Hinders harjanteen koillispäässä kapean peltolohkon erottamalla viljelemättömällä kumpareella (80 x 60 m). Rautakaudella saarena kohonnut mäki on vielä nykyäänkin Lepinjärven kosteikkojen reunustama.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg - Öhman), jolloin Etterkilenin mäeltä tavattiin rautakautisia löytöjä nelisivuisesta latomuksesta ja läheisestä kiveyksestä. Latomus (Etterkilen I) ja polttokenttäkalmistoksi tulkittu kiveys (Etterkilen II) on tutkittu 1920 (Nordman). Mäen laelle tehdystä etelä - pohjois - suuntaisesta latomuksesta (6.5 x 5 x 0.2 - 0.4 m) on saatu talteen nuoremman roomalaisajan löytöjä, muun muassa lunulariipus, rannerenkaita, sormuksia ja kultafoliohelmiä. Latomus on entistetty, mutta erottuu nykyisin erittäin heikosti tihenevän kasvillisuuden seasta. Latomuksesta 6 m etelään sijaitseva ja länsireunastaan kallioon rajoittuva isohkoista kivistä koottu polttokenttäkalmisto (7 x 6.5 m) sisälsi viikinkiaikaisia löytöjä kuten miekan, keihäänkärkiä, useita solkia, rannerenkaita ja sormuksia sekä helmiä. Edellisten lähistöllä, eräiden tietojen mukaan 30 m päässä, on tutkittu 1966 (Meinander) noin 5 x 4 m:n alalta melko pienikivistä matalaa röykkiötä tai polttokenttäkalmistoa (Etterkilen III), josta on löydetty niin ikään viikinkiaikaisten pronssi- ja rautaesineiden katkelmia, saviastianpaloja ja palanutta luuta.
Hindersin mäen länsireunasta ja laelta on 1948 (af Hällström) pienin koekaivauksin tutkittu ladon läheltä tavattua muinaisjäännöstä, joka on mustan maan, kiveyksen, saviastianpalojen ja palaneen luun perusteella tulkittu polttokalmistoksi. Jäännöstä on pidetty myös asuinpaikkana. Etterkilen - Hindersin luoteispuolisesta peltorinteestä on 1992 löydetty angon (?) katkelma ja tarkastuksessa (Moisanen) saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsia. Muinaisjäännös ulottuukin todennäköisesti saarekkeiden lisäksi ainakin luoteessa ympäröiville pelloille. |
| metsakeskus.220010034 |
710 |
Etterkilen - Hinders |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27018 |
314736.04100000 |
6662591.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010034 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven koillispäässä, kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on selvästi ympäristöstään kohoava lounais - koillis -suuntainen kallio-moreeniharjanne (300 x 200 m ), jota ympäröivät hiesu- ja savipellot. Etterkilen sijaitsee alueen lounaispäässä tiheää sekametsää kasvavassa saarekkeessa (140 x 80 m), Hinders harjanteen koillispäässä kapean peltolohkon erottamalla viljelemättömällä kumpareella (80 x 60 m). Rautakaudella saarena kohonnut mäki on vielä nykyäänkin Lepinjärven kosteikkojen reunustama.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg - Öhman), jolloin Etterkilenin mäeltä tavattiin rautakautisia löytöjä nelisivuisesta latomuksesta ja läheisestä kiveyksestä. Latomus (Etterkilen I) ja polttokenttäkalmistoksi tulkittu kiveys (Etterkilen II) on tutkittu 1920 (Nordman). Mäen laelle tehdystä etelä - pohjois - suuntaisesta latomuksesta (6.5 x 5 x 0.2 - 0.4 m) on saatu talteen nuoremman roomalaisajan löytöjä, muun muassa lunulariipus, rannerenkaita, sormuksia ja kultafoliohelmiä. Latomus on entistetty, mutta erottuu nykyisin erittäin heikosti tihenevän kasvillisuuden seasta. Latomuksesta 6 m etelään sijaitseva ja länsireunastaan kallioon rajoittuva isohkoista kivistä koottu polttokenttäkalmisto (7 x 6.5 m) sisälsi viikinkiaikaisia löytöjä kuten miekan, keihäänkärkiä, useita solkia, rannerenkaita ja sormuksia sekä helmiä. Edellisten lähistöllä, eräiden tietojen mukaan 30 m päässä, on tutkittu 1966 (Meinander) noin 5 x 4 m:n alalta melko pienikivistä matalaa röykkiötä tai polttokenttäkalmistoa (Etterkilen III), josta on löydetty niin ikään viikinkiaikaisten pronssi- ja rautaesineiden katkelmia, saviastianpaloja ja palanutta luuta.
Hindersin mäen länsireunasta ja laelta on 1948 (af Hällström) pienin koekaivauksin tutkittu ladon läheltä tavattua muinaisjäännöstä, joka on mustan maan, kiveyksen, saviastianpalojen ja palaneen luun perusteella tulkittu polttokalmistoksi. Jäännöstä on pidetty myös asuinpaikkana. Etterkilen - Hindersin luoteispuolisesta peltorinteestä on 1992 löydetty angon (?) katkelma ja tarkastuksessa (Moisanen) saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsia. Muinaisjäännös ulottuukin todennäköisesti saarekkeiden lisäksi ainakin luoteessa ympäröiville pelloille. |
| metsakeskus.220010034 |
710 |
Etterkilen - Hinders |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
314736.04100000 |
6662591.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010034 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven koillispäässä, kantatien 53 kaakkoispuolella. Paikka on selvästi ympäristöstään kohoava lounais - koillis -suuntainen kallio-moreeniharjanne (300 x 200 m ), jota ympäröivät hiesu- ja savipellot. Etterkilen sijaitsee alueen lounaispäässä tiheää sekametsää kasvavassa saarekkeessa (140 x 80 m), Hinders harjanteen koillispäässä kapean peltolohkon erottamalla viljelemättömällä kumpareella (80 x 60 m). Rautakaudella saarena kohonnut mäki on vielä nykyäänkin Lepinjärven kosteikkojen reunustama.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg - Öhman), jolloin Etterkilenin mäeltä tavattiin rautakautisia löytöjä nelisivuisesta latomuksesta ja läheisestä kiveyksestä. Latomus (Etterkilen I) ja polttokenttäkalmistoksi tulkittu kiveys (Etterkilen II) on tutkittu 1920 (Nordman). Mäen laelle tehdystä etelä - pohjois - suuntaisesta latomuksesta (6.5 x 5 x 0.2 - 0.4 m) on saatu talteen nuoremman roomalaisajan löytöjä, muun muassa lunulariipus, rannerenkaita, sormuksia ja kultafoliohelmiä. Latomus on entistetty, mutta erottuu nykyisin erittäin heikosti tihenevän kasvillisuuden seasta. Latomuksesta 6 m etelään sijaitseva ja länsireunastaan kallioon rajoittuva isohkoista kivistä koottu polttokenttäkalmisto (7 x 6.5 m) sisälsi viikinkiaikaisia löytöjä kuten miekan, keihäänkärkiä, useita solkia, rannerenkaita ja sormuksia sekä helmiä. Edellisten lähistöllä, eräiden tietojen mukaan 30 m päässä, on tutkittu 1966 (Meinander) noin 5 x 4 m:n alalta melko pienikivistä matalaa röykkiötä tai polttokenttäkalmistoa (Etterkilen III), josta on löydetty niin ikään viikinkiaikaisten pronssi- ja rautaesineiden katkelmia, saviastianpaloja ja palanutta luuta.
Hindersin mäen länsireunasta ja laelta on 1948 (af Hällström) pienin koekaivauksin tutkittu ladon läheltä tavattua muinaisjäännöstä, joka on mustan maan, kiveyksen, saviastianpalojen ja palaneen luun perusteella tulkittu polttokalmistoksi. Jäännöstä on pidetty myös asuinpaikkana. Etterkilen - Hindersin luoteispuolisesta peltorinteestä on 1992 löydetty angon (?) katkelma ja tarkastuksessa (Moisanen) saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsia. Muinaisjäännös ulottuukin todennäköisesti saarekkeiden lisäksi ainakin luoteessa ympäröiville pelloille. |
| metsakeskus.220010035 |
710 |
Högvalla |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27015 |
314327.20900000 |
6662619.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010035 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Landsbacka -nimisen mäen eteläkärjessä, 100 m kantatiestä 53 luoteeseen. Paikka on 1. Salpausselän kaakkoisrinteestä etelään pistävä korkeahko kallio-moreenimäki, jota reunustavat hiekkarinteet. Mäen laella ja eteläkärjessä on kaksi taloa pihapiireineen, muuten alue on sekametsää.
Högvallan pihan pohjoisessa ylärinteessä sijaitseva nelisivuinen latomus on todettu ja tutkittu 1916 (Hackman). Luode - kaakko -suuntaisessa jäännöksessä (6.25 x 5.5 m) on melko isoista kivistä rakennettu reunakehä, jonka sisällä on todettu 2-3 kerrosta pienempiä kiviä. Latomuksesta on saatu talteen runsaasti nuoremman roomalaisajan hautalöytöjä, muun muassa useita solkia, rannerenkaita, sormuksia, miekan osia ja kilvenkupurankappaleita. Tutkimusten jälkeen entistettyä latomusta on hoidettu 1992 lähtien ja se erottuu hyvin ympäristöstään. Paikka on merkitty muinaisjäännöstaululla. Latomuksesta noin 20 m länteen on 1916 ja inventoinnissa 1931 (Cleve) havaittu toinen epämääräinen latomus tai kiveys (4.5 x 2.7 m). Tarkastuksessa 1989 (Taavitsainen, peruskartan virheellisen muinaisjäännösmerkinnän takia) ja inventoinnissa 1996 (Seppälä) latomusta ei ole varmuudella löydetty. Rinteessä erottuu joitakin yksittäisiä kiviä, jotka eivät muodosta säännönmukaista rakennetta.
V. 2004 alue tarkastettiin mäen laen pohjoisosan Högvallan villan uuden omistajan ilmoitettua puutarhan kiviaitaan liittyvästä röykkiöstä. Talon alapuolisessa rinteessä talosta n. 20 m länteen sijaitsee hyvin vaihtelevankokoisista kivistä koostuva halkaisijaltaan n. 5 m laaja ja 0,5-1,0 m korkea pyöreähkö röykkiö. Sen itäreunaa vanhan puutarhan alareunassa sivuaa etelä-pohjoissuuntainen matala suoralinjainen kiviaita. Ainakin kaksi röykkiökivistä on suuria maakiviä. Röykkiön funktio ja ikä ovat epäselviä. Sen gps-koordinaatit ovat: p=6665 536; i=3314 363. Tarkastuksen yhteydessä MapInfo-pohjaiseen peruskarttaan Högvallan-Landsbackan mäelle on merkitty viis muinaisjäännösmerkkiä, joista toiseksi eteläisin on tutkittu röykkiö, mutta muita ei voitu paikallistaa. Eteläisin on kuitenkin vanhan pellon reunassa sijaitseva peltoraunio. |
| metsakeskus.220010036 |
710 |
Dragongatan |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
313490.54000000 |
6662708.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010036 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen lounaisosassa Tammisaarentien molemmin puolin, Rakuunankadun ja Tårnbynkadun risteyksen kohdalla. Paikka on 1. Salpausselän terassimaisesti eteläkaakkoon viettävää hiekkarinnettä, jonka yläosassa kasvaa mäntyvaltaista metsää ja alaosa on entistä peltoa. Alueelle on 1980 -1990 -luvuilla rakennettu rivi- ja omakotitaloja.
Paikka on todettu 1979 (Jung) ja inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen), jolloin Tammisaarentien pohjoispuolisesta ojasta ja Rakuunankadun länsireunassa otettiin talteen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, pääasiassa saviastianpaloja ja kvartsia. Tammisaaren pohjoispuolella on myös havaittu asuinkuopiksi arveltuja vajoamia. Aluetta on tutkittu ennen rakentamista Tammisaarentien eteläpuolelta 1980 (Sarvas) ja pääasiassa pohjoispuolelta 1982 (Sarvas). Niukkalöytöisissä koekaivauksissa ei havaittu selvää kulttuurikerrosta tai kiinteitä jäännöksiä lukuun ottamatta Rakuunankadun länsireunaan puistoalueelle tehtyä koekuoppa, josta tavattiin tummaa maata ja löytöjä. Epineoliittisen (?) keramiikan perusteella alueella on oleskeltu myös kivikauden jälkeen. |
| metsakeskus.220010036 |
710 |
Dragongatan |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
313490.54000000 |
6662708.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010036 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen lounaisosassa Tammisaarentien molemmin puolin, Rakuunankadun ja Tårnbynkadun risteyksen kohdalla. Paikka on 1. Salpausselän terassimaisesti eteläkaakkoon viettävää hiekkarinnettä, jonka yläosassa kasvaa mäntyvaltaista metsää ja alaosa on entistä peltoa. Alueelle on 1980 -1990 -luvuilla rakennettu rivi- ja omakotitaloja.
Paikka on todettu 1979 (Jung) ja inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen), jolloin Tammisaarentien pohjoispuolisesta ojasta ja Rakuunankadun länsireunassa otettiin talteen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, pääasiassa saviastianpaloja ja kvartsia. Tammisaaren pohjoispuolella on myös havaittu asuinkuopiksi arveltuja vajoamia. Aluetta on tutkittu ennen rakentamista Tammisaarentien eteläpuolelta 1980 (Sarvas) ja pääasiassa pohjoispuolelta 1982 (Sarvas). Niukkalöytöisissä koekaivauksissa ei havaittu selvää kulttuurikerrosta tai kiinteitä jäännöksiä lukuun ottamatta Rakuunankadun länsireunaan puistoalueelle tehtyä koekuoppa, josta tavattiin tummaa maata ja löytöjä. Epineoliittisen (?) keramiikan perusteella alueella on oleskeltu myös kivikauden jälkeen. |
| metsakeskus.220010036 |
710 |
Dragongatan |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
313490.54000000 |
6662708.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010036 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen lounaisosassa Tammisaarentien molemmin puolin, Rakuunankadun ja Tårnbynkadun risteyksen kohdalla. Paikka on 1. Salpausselän terassimaisesti eteläkaakkoon viettävää hiekkarinnettä, jonka yläosassa kasvaa mäntyvaltaista metsää ja alaosa on entistä peltoa. Alueelle on 1980 -1990 -luvuilla rakennettu rivi- ja omakotitaloja.
Paikka on todettu 1979 (Jung) ja inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen), jolloin Tammisaarentien pohjoispuolisesta ojasta ja Rakuunankadun länsireunassa otettiin talteen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, pääasiassa saviastianpaloja ja kvartsia. Tammisaaren pohjoispuolella on myös havaittu asuinkuopiksi arveltuja vajoamia. Aluetta on tutkittu ennen rakentamista Tammisaarentien eteläpuolelta 1980 (Sarvas) ja pääasiassa pohjoispuolelta 1982 (Sarvas). Niukkalöytöisissä koekaivauksissa ei havaittu selvää kulttuurikerrosta tai kiinteitä jäännöksiä lukuun ottamatta Rakuunankadun länsireunaan puistoalueelle tehtyä koekuoppa, josta tavattiin tummaa maata ja löytöjä. Epineoliittisen (?) keramiikan perusteella alueella on oleskeltu myös kivikauden jälkeen. |
| metsakeskus.220010037 |
710 |
Läppgatan |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
313853.39800000 |
6662781.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010037 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen lounaisosassa Lepinkadun ja Tammisaarentien välissä, Lepinkadun ja Järvipellonkadun risteyksen pohjoispuolisessa ylärinteessä Kukkasmäen (Florabacken) puiston koillisreunassa. Paikka on 1. Salpausselän jyrkästi kaakkoon viettävää hiekkarinnettä, jossa kasvaa pääasiassa mäntyjä. Alueen pintakerros on polkujen pahasti kuluttama ja maa valuu Lepinkadun leikkauksesta alas. Tontin lounaisreunaan on rakennettu lasten leikkipaikka.
Tontin itäosassa on inventoinnissa 1981 (Hirviluoto - Suominen) todettu maan pinnasta ja koekuopista kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, muun muassa keramiikkaa, kvartsia, kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta. Koillisosassa on pyöreähkö syvänne (12 x 12 m), johon tehdystä koekuopasta tavattiin löytöjä. Kyseessä on mahdollisesti asuinpainanne. Tuhoutumisvaaran takia muinaisjäännöksen säilynyt osa olisi syytä tutkia pois.
V. 2001 kesäkuussa Karjaan kulttuurisihteeri Jan Fastin johdolla tutkittiin asuinpaikkaa koekuopittamalla 15 koekuoppaa joista yksi lisäksi laajennettiin, kaikkiaan 33 neliömetriä. Varsinaisia kulttuurimaavärjäymiä tai rakenteita ei löytynyt eikä karttoja piirretty. Mahdolliseen asuinpainanteeseen kaivettiin 4 neliömetrin koealue, jota kaivettiin ainoastaan pintakerroksen osalta. Kaivajan johtopäätös oli, ettei painanne olisi asumustarkoitukseen tehty, vaan ennemminkin ympäristöään vähälöytöisempänä maaperän luontainen painanne. Kaivauksen löytöaineisto koostui pääasiassa kvartsi-iskoksista, mutta myös myöhäiskampakeramiikasta, liusketaltasta, hioimesta sekä muutamasta palaneesta luunpalasta. Löytöjen läheisyys viittaa tutkijan mukaan asuinpaikan lyhytaikaisuuteen tai vielä todennäköisemmin siihen, että asuinpaikan keskeiset osat ovat rakentamisessa tuhoutuneet ja kaivettu alue osoittaisi vain asuinpaikan löytököyhää säilynyttä yläosaa n. 25 m korkeudessa. |
| metsakeskus.220010038 |
710 |
Storladsbacken |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
315015.93400000 |
6662808.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010038 |
Kohde sijaitsee Karjaan lounaisosassa Lepinjärven koillispuolella Kilan peltoaukean kaakkoisosassa Kilamossenin länsireunassa, noin 150 m kantatiestä 53 kaakkoon ja Borgmästarsin päärakennuksesta 700 m kaakkoon. Paikka on luode - kaakko -suuntainen kapea kalliosaareke (120 x 30 m), jonka laella kasvaa mäntyä. Pohjoisessa savipeltojen ja ja etelässä soisten rantakoivikoiden reunustama saareke on vielä rautakaudella ollut veden ympäröimä.
Mäen itärinteestä on todettu 1950, 1957 ja 1963 (Nyberg) peltotöiden ja kaivuun yhteydessä saviastiastianpaloja, putkikirves, tuluskivi sekä ihmisen ja eläimen luita. Viimeksi mainittujen kohdalla on havaittu myös mustaa maata ja pientä kivikkoa. Muinaisjäännöksen rakenne, tarkoitus ja täsmällinen ajoitus on toistaiseksi selvittämättä, mutta löytöjen perusteella kyseessä saattaa olla rautakautinen hauta tai kalmisto ja siihen liittyvä asuinpaikka. |
| metsakeskus.220010039 |
710 |
Enbacken |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27016 |
314372.18800000 |
6662958.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010039 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Enkulla -nimisellä mäellä Kilan peltoaukean länsireunassa noin 350 m kantatiestä 53 luoteeseen. Paikka on 1. Salpausselän kaakkoisrinteestä etelään pistävän kallio-moreenimäen pieni itäinen paljastuma (120 x 100 m), jota idässä reunustaa kaakkoon viettävä hiekkainen peltorinne.
Paikka on todettu 1913 (Svaetichin) ja tutkittu 1914 (Hackman), jolloin jäännös oli jo osaksi tuhoutunut. Isohkoista kivistä kootusta nelisivuisesta latomuksesta (7 x 5.5 - 6 m) on tavattu vyösolki, rannerengas ja kaksi putkirvestä, saviastianpaloja ja palanutta luuta. Vähäisten löytöjen perusteella jäännös on ajoitettu kansainvaellus- tai merovingiajalle. Noin 30 m latomuksesta itään on otettu talteen löytöjä, jotka viittaavat toiseen hautaan tai asuinpaikkaan. Latomuksesta noin 60 m koilliseen on mahdollinen maansekainen röykkiö (5 x 5 x 0.7 m), joka on ollut tiedossa 1950-luvulta (Meinander). Jäännöksen luonne, tarkoitus ja ajoitus jää kuitenkin avoimeksi. Enkullenin itäpuolisilta Kilan pelloilta on tavattu rautakautisia löytöjä. Ne liittyvät välittömästi viereisen Borgmästarsin alueisiin, joista tunnetaan useita muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.220010039 |
710 |
Enbacken |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27017 |
314372.18800000 |
6662958.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010039 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Enkulla -nimisellä mäellä Kilan peltoaukean länsireunassa noin 350 m kantatiestä 53 luoteeseen. Paikka on 1. Salpausselän kaakkoisrinteestä etelään pistävän kallio-moreenimäen pieni itäinen paljastuma (120 x 100 m), jota idässä reunustaa kaakkoon viettävä hiekkainen peltorinne.
Paikka on todettu 1913 (Svaetichin) ja tutkittu 1914 (Hackman), jolloin jäännös oli jo osaksi tuhoutunut. Isohkoista kivistä kootusta nelisivuisesta latomuksesta (7 x 5.5 - 6 m) on tavattu vyösolki, rannerengas ja kaksi putkirvestä, saviastianpaloja ja palanutta luuta. Vähäisten löytöjen perusteella jäännös on ajoitettu kansainvaellus- tai merovingiajalle. Noin 30 m latomuksesta itään on otettu talteen löytöjä, jotka viittaavat toiseen hautaan tai asuinpaikkaan. Latomuksesta noin 60 m koilliseen on mahdollinen maansekainen röykkiö (5 x 5 x 0.7 m), joka on ollut tiedossa 1950-luvulta (Meinander). Jäännöksen luonne, tarkoitus ja ajoitus jää kuitenkin avoimeksi. Enkullenin itäpuolisilta Kilan pelloilta on tavattu rautakautisia löytöjä. Ne liittyvät välittömästi viereisen Borgmästarsin alueisiin, joista tunnetaan useita muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.220010040 |
710 |
Haveråkersberget |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
315852.59300000 |
6662931.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010040 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa, Lepinjärven ja sen lasku-uoman Kungsån koillispuolella Snappertunaan johtavan Törvessillantien länsireunassa. Paikka on korkea ja varsinkin lännessä ja pohjoisessa jyrkkärinteinen kalliomäki, josta avautuu puuston yli laaja näkymä lounaasta pohjoiseen. Laella kasvaa enimmäkseen mäntyjä ja katajaa, rinteessä myös kuusta ja lehtipuuta. Vielä rautakauden alussa vesi on ulottunut lähelle mäen juurta.
Muinaislinna on todettu 1915 (Svaetichin; Nyberg). Mäen laella ei ole kaakkoispäässä erottuvaa matalaa maan- ja kivensekaista vallia lukuun ottamatta merkkejä varustuksista, mutta alapuolisessa etelärinteessä on esilinnaksi tulkittu kivivallein rajattu tasanne. Paikalla on tehty kaivauksia 1945 (af Hällström), jotka jäivät löydöttömiksi. Neliömäistä esilinnatasannetta (35 x 20 m) reunustaa 1-3 m leveä ja noin 60 cm korkea kivivalli, joka on leveimmillään esilinnan länsipäässä. Vallein rajattua aluetta on mahdollisesti keinotekoisesti tasattu kiveyksellä ja hiekalla. Kaivauksissa on myös tavattu keittokuopaksi otaksuttu keskittymä palaneita kiviä ja nokea. Vallista on purettu aikanaan runsaasti kiviä rakennustarpeiksi. Tarinan mukaan paikalle on yritetty rakentaa Karjaan kirkkoa. |
| metsakeskus.220010040 |
710 |
Haveråkersberget |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
315852.59300000 |
6662931.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010040 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa, Lepinjärven ja sen lasku-uoman Kungsån koillispuolella Snappertunaan johtavan Törvessillantien länsireunassa. Paikka on korkea ja varsinkin lännessä ja pohjoisessa jyrkkärinteinen kalliomäki, josta avautuu puuston yli laaja näkymä lounaasta pohjoiseen. Laella kasvaa enimmäkseen mäntyjä ja katajaa, rinteessä myös kuusta ja lehtipuuta. Vielä rautakauden alussa vesi on ulottunut lähelle mäen juurta.
Muinaislinna on todettu 1915 (Svaetichin; Nyberg). Mäen laella ei ole kaakkoispäässä erottuvaa matalaa maan- ja kivensekaista vallia lukuun ottamatta merkkejä varustuksista, mutta alapuolisessa etelärinteessä on esilinnaksi tulkittu kivivallein rajattu tasanne. Paikalla on tehty kaivauksia 1945 (af Hällström), jotka jäivät löydöttömiksi. Neliömäistä esilinnatasannetta (35 x 20 m) reunustaa 1-3 m leveä ja noin 60 cm korkea kivivalli, joka on leveimmillään esilinnan länsipäässä. Vallein rajattua aluetta on mahdollisesti keinotekoisesti tasattu kiveyksellä ja hiekalla. Kaivauksissa on myös tavattu keittokuopaksi otaksuttu keskittymä palaneita kiviä ja nokea. Vallista on purettu aikanaan runsaasti kiviä rakennustarpeiksi. Tarinan mukaan paikalle on yritetty rakentaa Karjaan kirkkoa. |
| metsakeskus.220010042 |
710 |
Lillkullan |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
315549.71100000 |
6663085.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010042 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen tuntumassa Lepinjärven koillispuolella Kroggårdissa, 250 m kantatiestä 53 etelään. Paikka on etelä - pohjois -suuntaisen moreeni-kalliomäen eteläkärkeä (250 x 80 m). Sitä reunustavat lännessä Kilamossenin suo ja idässä pelto, joka on pääasiassa savea ja hiesua. Mäellä kasvaa havupuuvaltaista, paikoin hyvin tiheää sekametsää. Alue on rautakaudella ollut veden ympäröimä etelään työntyvä niemi. Nykyisin mäen itäpuolella virtaa oja etelään Lepinjärven lasku-uoman Kungsån suuntaan.
Mäen eteläpäässä omalla kivikkoisella kukkulallaan sijaitsevat epävarmat muinaisjäännökset on todettu 1914 (Nyberg - Öhman), jolloin alueelta kartoitettiin kolme latomusta. Inventoinnissa 1931 (Cleve) paikalla havaittiin pyöreäkehäinen latomus (5.75 x 6.5 m) ja aivan sen eteläpuolella luode - kaakko -suuntainen epäsymmetrinen nelisivuinen latomus (8 x 4.5 m). Koekuopituksessa ei tavattu mitään merkkiä kulttuurikerroksesta ja jäännösten muinaisuus jäi epävarmaksi. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) epäselvän nelisivuisen (?) latomuksen sisään tehtiin koekairauksia havaitsematta kuitenkaan mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Sijaintinsa puolesta mäki olisi kuitenkin ollut varsin sopiva pronssi- ja rautakautiseen asutukseen. Lillkullanin korkeimmalla laella on 1914 kartan mukaan latomuksia, mutta ne on todettu edellisiä vieläkin epämääräisemmiksi. Mäen itäpuolisen pellon yläreuna on maaperältään (hiekka, hiesu) ja topografialtaan todennäköistä asuinpaikka-aluetta, jota olisi tutkittava tarkemmin. |
| metsakeskus.220010043 |
710 |
Borgmästars |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
314491.13800000 |
6663143.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010043 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kilan peltoaukean pohjoisreunassa Borgmästarsin talosta 100 m kaakkoon pitkänomaisen niemekkeen puolivälissä. Paikka on 1. Salpausselän kaakkoon viettävää rinnettä, jonka maaperä on pääasiassa hiekkaa. Viljelemättömässä niemekkeessä kasvaa kuusia ja pensaikkoa.
Paikka on todettu 1948 (Nyberg), jolloin Borgmästarsin rinteestä jätekuoppana tai kellarina käytetystä syvänteestä (4 x 2 x 0.5 m) on havaittu kiveystä, rautakautisia saviastianpaloja ja palaneen luun kappaleita. Kohdassa tehdyssä koekaivauksessa 1978 (Sarvas) ei voitu todeta mitään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Koska paikalta kuitenkin saatiin löytöjä - rautaesineen katkelma, saviastianpaloja, kuonaa, hammas, savitiivistettä, palanutta ja palamatonta luuta - on tutkitun alueen lähiympäristössä arveltu olevan tai olleen kiinteä muinaisjäännös, mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka. Noin 150 m itäkoilliseen sijaitsee Storåkernin rautakautinen asuinpaikka (KARJAA 44). Kuoppa joka tapauksessa vaikuttaa myöhäiseltä ja löytöjen sijainti sekundääriseltä. |
| metsakeskus.220010044 |
710 |
Storåkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
314604.09400000 |
6663208.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010044 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen tuntumassa Kilassa Borgmästarsin talosta 250 m itään ja noin 350 m kantatiestä 53 luoteeseen, Storåkern -nimisessä pellossa. Paikka on 1. Salpausselän kaakkoisrinteen terassimainen tasanne, jonka maaperä on pääasiassa hiekkaa. Vielä rautakauden alussa vesi on ulottunut lähelle terassin alareunaa.
Paikka on todettu 1951 (Nyberg) ja osittain kaivettu 1951-1952 (Meinander). Kaivauksista ei ole arkistoitua kertomusta, mutta karttojen ja valokuvien perusteella tutkimuksissa on tavattu liesiä ja paalunsijoja. Löytöinä on saatu talteen lasihelmi, saviastianpaloja, palanutta savea, kuonaa ja kvartsia. Storåkernin lisäksi Borgmästarsin tilan pelloilta tunnetaan runsaasti rautakautisesta asutuksesta kertovia löytöjä, joista useimmat ovat maanomistajan ja aktiivisen harrastaja-arkeologin Lars Nybergin havaitsemia ja keräämiä. Tunnetuin on 50 m itään sijaitseva Storåkerskullenin kalmisto (KARJAA 45). Kilan peltoaukean löytöpaikat muodostavat yhtenäisen topografisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010045 |
710 |
Storåkerskullen |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
314664.07100000 |
6663205.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010045 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella keskellä Kilan peltoaukeata Borgmästarsin talosta vajaat 300 m itään ja 150 m kantatiestä 53 luoteseen. Paikka on 1. Salpausselän etelärinteestä etelään pistävä peltojen ympäröimä kapea kalliomäki (200 x 80 m), jossa kasvaa havupuuvaltaista sekametsää.
Paikka on ilmeisesti alun perin todettu jo 1915 (Nyberg - Öhman), jolloin Åkerkulla -nimiseltä mäeltä on otettu talteen saviastianpaloja. Vuonna 1947 (Nyberg) mäen etelärinteestä löytyi rautaniittejä, palanutta luuta ja saviastianpaloja. Pian tämän jälkeen suoritetuissa koekaivauksissa (Cleve) paikka varmistui polttokalmistoksi. Tutkimuksia jatkettiin vielä samana vuonna (af Hällström), jolloin mäestä paljastui rikas merovingiaikainen kalmisto. Siitä on tavattu muun muassa suljettu asehautaus, joka sisälsi miekan, kaksi keihäänkärkeä ja kilvenkupuraa. Löytöjen joukossa on myös useita kymmeniä mahdollisesti venehautaukseen liittyviä niittinauloja. Myöhemmin 1975-1976 (Sarvas - Carpelan) ja 1977-1978 (Sarvas) tehdyissä kaivauksissa on kansainvaellus - merovingiaikaisen kalmiston lisäksi todettu Storåkerskullenin eteläkärjestä asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, jotka todennäköisesti liittyvät mäestä 50 m itään sijaitsevaan Storåkernin asuinpaikkaan (KARJAA 44). Kalmistoa on pidetty loppuun tutkittuna, mutta asuinpaikan laajuus on toistaiseksi selvittämättä. |
| metsakeskus.220010045 |
710 |
Storåkerskullen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
314664.07100000 |
6663205.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010045 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella keskellä Kilan peltoaukeata Borgmästarsin talosta vajaat 300 m itään ja 150 m kantatiestä 53 luoteseen. Paikka on 1. Salpausselän etelärinteestä etelään pistävä peltojen ympäröimä kapea kalliomäki (200 x 80 m), jossa kasvaa havupuuvaltaista sekametsää.
Paikka on ilmeisesti alun perin todettu jo 1915 (Nyberg - Öhman), jolloin Åkerkulla -nimiseltä mäeltä on otettu talteen saviastianpaloja. Vuonna 1947 (Nyberg) mäen etelärinteestä löytyi rautaniittejä, palanutta luuta ja saviastianpaloja. Pian tämän jälkeen suoritetuissa koekaivauksissa (Cleve) paikka varmistui polttokalmistoksi. Tutkimuksia jatkettiin vielä samana vuonna (af Hällström), jolloin mäestä paljastui rikas merovingiaikainen kalmisto. Siitä on tavattu muun muassa suljettu asehautaus, joka sisälsi miekan, kaksi keihäänkärkeä ja kilvenkupuraa. Löytöjen joukossa on myös useita kymmeniä mahdollisesti venehautaukseen liittyviä niittinauloja. Myöhemmin 1975-1976 (Sarvas - Carpelan) ja 1977-1978 (Sarvas) tehdyissä kaivauksissa on kansainvaellus - merovingiaikaisen kalmiston lisäksi todettu Storåkerskullenin eteläkärjestä asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, jotka todennäköisesti liittyvät mäestä 50 m itään sijaitsevaan Storåkernin asuinpaikkaan (KARJAA 44). Kalmistoa on pidetty loppuun tutkittuna, mutta asuinpaikan laajuus on toistaiseksi selvittämättä. |
| metsakeskus.220010045 |
710 |
Storåkerskullen |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
314664.07100000 |
6663205.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010045 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella keskellä Kilan peltoaukeata Borgmästarsin talosta vajaat 300 m itään ja 150 m kantatiestä 53 luoteseen. Paikka on 1. Salpausselän etelärinteestä etelään pistävä peltojen ympäröimä kapea kalliomäki (200 x 80 m), jossa kasvaa havupuuvaltaista sekametsää.
Paikka on ilmeisesti alun perin todettu jo 1915 (Nyberg - Öhman), jolloin Åkerkulla -nimiseltä mäeltä on otettu talteen saviastianpaloja. Vuonna 1947 (Nyberg) mäen etelärinteestä löytyi rautaniittejä, palanutta luuta ja saviastianpaloja. Pian tämän jälkeen suoritetuissa koekaivauksissa (Cleve) paikka varmistui polttokalmistoksi. Tutkimuksia jatkettiin vielä samana vuonna (af Hällström), jolloin mäestä paljastui rikas merovingiaikainen kalmisto. Siitä on tavattu muun muassa suljettu asehautaus, joka sisälsi miekan, kaksi keihäänkärkeä ja kilvenkupuraa. Löytöjen joukossa on myös useita kymmeniä mahdollisesti venehautaukseen liittyviä niittinauloja. Myöhemmin 1975-1976 (Sarvas - Carpelan) ja 1977-1978 (Sarvas) tehdyissä kaivauksissa on kansainvaellus - merovingiaikaisen kalmiston lisäksi todettu Storåkerskullenin eteläkärjestä asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, jotka todennäköisesti liittyvät mäestä 50 m itään sijaitsevaan Storåkernin asuinpaikkaan (KARJAA 44). Kalmistoa on pidetty loppuun tutkittuna, mutta asuinpaikan laajuus on toistaiseksi selvittämättä. |
| metsakeskus.220010045 |
710 |
Storåkerskullen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
314664.07100000 |
6663205.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010045 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella keskellä Kilan peltoaukeata Borgmästarsin talosta vajaat 300 m itään ja 150 m kantatiestä 53 luoteseen. Paikka on 1. Salpausselän etelärinteestä etelään pistävä peltojen ympäröimä kapea kalliomäki (200 x 80 m), jossa kasvaa havupuuvaltaista sekametsää.
Paikka on ilmeisesti alun perin todettu jo 1915 (Nyberg - Öhman), jolloin Åkerkulla -nimiseltä mäeltä on otettu talteen saviastianpaloja. Vuonna 1947 (Nyberg) mäen etelärinteestä löytyi rautaniittejä, palanutta luuta ja saviastianpaloja. Pian tämän jälkeen suoritetuissa koekaivauksissa (Cleve) paikka varmistui polttokalmistoksi. Tutkimuksia jatkettiin vielä samana vuonna (af Hällström), jolloin mäestä paljastui rikas merovingiaikainen kalmisto. Siitä on tavattu muun muassa suljettu asehautaus, joka sisälsi miekan, kaksi keihäänkärkeä ja kilvenkupuraa. Löytöjen joukossa on myös useita kymmeniä mahdollisesti venehautaukseen liittyviä niittinauloja. Myöhemmin 1975-1976 (Sarvas - Carpelan) ja 1977-1978 (Sarvas) tehdyissä kaivauksissa on kansainvaellus - merovingiaikaisen kalmiston lisäksi todettu Storåkerskullenin eteläkärjestä asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, jotka todennäköisesti liittyvät mäestä 50 m itään sijaitsevaan Storåkernin asuinpaikkaan (KARJAA 44). Kalmistoa on pidetty loppuun tutkittuna, mutta asuinpaikan laajuus on toistaiseksi selvittämättä. |
| metsakeskus.220010046 |
710 |
Första Haveråkersbacken |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
315964.54600000 |
6663186.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010046 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa Lepinjärven koillispuolella Snappertunaan johtavan Törvessillantien vanhan linjauksen itäreunassa, noin 350 m Kroggårdintien ja kantatien 53 risteyksestä etelään. Paikka on lähes umpeenkasvanut matalahko moreeni-kalliomäki, jonka vanha tie on halkaissut. Rautakaudella Lepinjärven pohjukka on ulottunut lähes mäen juureen. Vesijättömaa on nykyisin savipeltoa. Mäen eteläpuolella kulkee pieni puro Lepinjärven lasku-uoman Kungsån suuntaan.
Muinaisjäännös on todettu 1914 (Öhman - Nyberg) ja 1931 (Cleve) edelleenkin tieleikkauksessa erottuvan pienen sorakuopan reunasta mäen korkeimmalta kohdalta. Nelisivuiseksi latomukseksi tulkittu jäännös oli jo 1930-luvulla pahasti tuhoutunut ja siitä oli jäljellä vain yksittäisiä isohkoja kiviä. Sorakuopan reunassa havaittiin myös palanutta luuta ja saviastianpaloja. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) sorakuoppa vaikutti olevan edelleen samassa kunnossa. Maan pinnassa erottui joitakin kiviä muutaman metrin alalla. Isohkojen kivien (40-50 cm) muodostaman lounais - koillis -suuntaisen nelisivuisen alan (7 x 7 m) sisään tehdystä koekuopasta saatiin tiiviin kiveyksen seasta talteen rautakuonaa ja palaneen saven kappaleita. Kyseessä saattaa olla myös jokin muu muinaisjäännös kuin hautalatomus. Vaikka paikkaa ei välittömästi uhkaa mikään, olisi se osittain tuhoutuneena tutkittava luonteen ja ajoituksen selvittämiseksi. |
| metsakeskus.220010047 |
710 |
Dårberget |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
315219.84200000 |
6663320.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010047 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunginkialueella Kilassa Storkullaksi tai Kullbergetiksi kutsutulla mäellä, 100 m kantatiestä 53 luoteeseen. Paikka on 1. Salpausselän etelärinteestä etelään pistävä korkeahko ja lounaisreunastaan hyvin jyrkkärinteinen kalliomäki (180 x 180 m), jonka laella kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Lakea peittävän kumpareisen kivikon seassa on siellä täällä myös hiekkaa. Lounaisosan kalliojyrkänne tunnetaan nimellä Dårberget. Mäkeä ympäröivät etelässä ja idässä Kyrkmossen, lännessä Kilan peltoaukea ja pohjoisessa asuntoalue. Rautakaudella Storkulla on ollut veden reunustama.
Epävarma muinaisjäännös on todettu 1928 (Hackman) lounaisosan kalliojyrkänteen kaakkoispäästä. Inventoinnin 1931 (Cleve) mukaan jäännös on isoista (50 - 100 cm) rakennettu luode - kaakko -suuntainen nelisivuinen latomus (7 x 5 m), joka sijaitsee vain 3.5 - 4 metrin päässä jyrkänteen reunasta. Inventoinneissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) ja 1996 (Seppälä) latomusta ei ole varmuudella löydetty. Kallion reunassa erottuu muutamia suuria kiviä, jotka eivät näytä muodostavan mitään rakennetta. Jäännöksen luonne onkin toistaiseksi selvittämättä. Mäki on kokonaisuudessaan topografisesti ja sijaintinsa suhteen silti erittäin mielenkiintoinen ja sen tarkempi tutkimus olisi tarpeen. |
| metsakeskus.220010048 |
710 |
Mankeberg |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27017 |
316012.52300000 |
6663354.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010048 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa Lepinjärven koillispuolella Finnbackan Mankeberget -nimisellä korkealla kalliolla Snappertunaan vievän Törvessillantien itäreunassa, 200 m kantatiestä 53 kaakkoon. Paikka on savi- ja hiesupeltojen ympäröimän jyrkkärinteisen kalliomäen luoteisosaa, jossa kasvaa harvahkoa mäntymetsää ja katajia. Mäeltä on hyvä näkyvyys länteen ja pohjoiseen. Muinaisjäännös sijaitsee noin 30 m kallion luoteispäässä sijaitsevasta kiintopisteestä etelään. Vesi on vielä rautakauden alussa ulottunut lähelle mäen juurta.
Aivan kalliojyrkänteen länsireunan partaalla sijaitseva jäännös on todettu 1911 (Svaetichin) ja tutkittu 1914 (Hackman). Ennen tutkimuksia osittain tuhoutunut latomus on säännöllisen nelisivuinen (9 x 6 m) ja lounais - koillis -suuntainen. Melko suurista (50 - 120 cm) lohkareista kootun kehän sisustaa on täytetty 2-3 kerrosta pienemmillä kivillä, joista osa muodostaa rivejä. Latomuksen koillispuolella on luode - kaakko -suuntainen kivirivi, jota on pidetty mahdollisena vallinjäännöksenä. Latomus on ajoitettu löytöjen - muun muassa rapusolkia, kolmioneula, tasavartinen solki, rannerenkaiden katkelmia, sormuksia ja väkipuukon kädensija - perusteella merovingiajalle. Latomuksen ulkopuolelta joitakin kymmeniä metrejä itään on irtolöytönä otettu talteen keihäänkärki. Tutkimusten jälkeen entistetystä jäännöksestä on vieritetty myöhemmin muutamia kiviä pois. |
| metsakeskus.220010049 |
710 |
Kroggård |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
315891.57500000 |
6663570.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010049 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdissa Löwenkadun länsipuolella, noin 60 m kantatiestä 53 pohjoiseen. Paikka on 1. Salpausselän loivasti etelään viettävää hiekkarinnettä muinaisen merenlahden pohjukassa. Nykyisin alue on peltoa.
Paikka on todettu inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) pellon pinnasta poimittujen rautakautisten saviastianpalojen perusteella. Inventoinnin 1996 (Seppälä) aikaan löytöalueen itäpuolella tien reunassa oli tehty kunnallisteknisiä kaivantoja. Peittomaan pintapuolisessa tarkastuksessa pellossa ei havaittu mitään varmaa merkkiä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Mahdollinen kulttuurikerros on siten saattanut tuhoutua pitkäaikaisen viljelyn takia. Topografisesti alue on kuitenkin erittäin todennäköistä asuinpaikkavyöhykettä ja kuuluu ilmeisesti samaan kokonaisuuteen kuin 150 itään sijaitseva kivi- ja metallikautinen asuinpaikka Hagnäs II (KARJAA 50). |
| metsakeskus.220010050 |
710 |
Hagnäs II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
316012.52200000 |
6663584.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010050 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen koillisosassa Kroggårdin Löwenkadun ja kantatien 53 risteyksen koillispuolella, suurimmaksi osaksi nykyisen kantatien kohdalla entisen Vallarsvedjantien molemmin puolin. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä kaakkoon pistävä hiekkaniemi, joka viettää etelään ja kaakkoon. Alue on kivi- ja pronssikaudella ollut koilliseen työntyvän merenlahden pohjukkaa ja vielä rautakaudellakin Lepinjärvi on ulottunut lounaispuoliselle peltoaukealle.
Muinaisjäännös on todettu 1979 (Jung - Hirviluoto), jolloin pellolta on löydetty palanutta savea ja kuonaa. Alueella on suoritettu ennen kantatien rakentamista kaivauksia 1980 (Heikkurinen), joissa on tavattu merkkejä sekä kivi- että metallikautisesta asutuksesta. Kivikautta edustavaa nuorakeramiikkaa on saatu pääasiassa alueen koillisosasta ja pronssikautista Sarsan-Tomitsan tekstiilikeramiikkaa ja naarmupintaista epineoliittista keramiikkaa lounaisosasta. Ohuessa ja osittain tuhoutuneessa kulttuurikerroksessa ei ole todettu kiinteitä jäännöksiä. Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) on kaivausalueiden pohjoispuolisessa tienluiskassa havaittu selvä kulttuurikerros ja saviastianpaloja, palanutta luuta ja savea sekä kuonaa ja kvartsia. Inventoinnin 1996 (Seppälä) mukaan nämä kohdat ovat sittemmin hävinneet tieleikkauksia tehtäessä. Topografian perusteella muinaisjäännöstä on kuitenkin saattanut säilyä alueen luoteispuolisessa metsikössä risteyksen ja vanhan Vallarsvedjantien väliin jäävässä kolmiossa. Metallikautiseen asutusvaiheeseen saattaa liittyä myös 100 m länteen sijaitseva Kroggårdin oletettu asuinpaikka (KARJAA 49). |
| metsakeskus.220010050 |
710 |
Hagnäs II |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
316012.52200000 |
6663584.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010050 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen koillisosassa Kroggårdin Löwenkadun ja kantatien 53 risteyksen koillispuolella, suurimmaksi osaksi nykyisen kantatien kohdalla entisen Vallarsvedjantien molemmin puolin. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä kaakkoon pistävä hiekkaniemi, joka viettää etelään ja kaakkoon. Alue on kivi- ja pronssikaudella ollut koilliseen työntyvän merenlahden pohjukkaa ja vielä rautakaudellakin Lepinjärvi on ulottunut lounaispuoliselle peltoaukealle.
Muinaisjäännös on todettu 1979 (Jung - Hirviluoto), jolloin pellolta on löydetty palanutta savea ja kuonaa. Alueella on suoritettu ennen kantatien rakentamista kaivauksia 1980 (Heikkurinen), joissa on tavattu merkkejä sekä kivi- että metallikautisesta asutuksesta. Kivikautta edustavaa nuorakeramiikkaa on saatu pääasiassa alueen koillisosasta ja pronssikautista Sarsan-Tomitsan tekstiilikeramiikkaa ja naarmupintaista epineoliittista keramiikkaa lounaisosasta. Ohuessa ja osittain tuhoutuneessa kulttuurikerroksessa ei ole todettu kiinteitä jäännöksiä. Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) on kaivausalueiden pohjoispuolisessa tienluiskassa havaittu selvä kulttuurikerros ja saviastianpaloja, palanutta luuta ja savea sekä kuonaa ja kvartsia. Inventoinnin 1996 (Seppälä) mukaan nämä kohdat ovat sittemmin hävinneet tieleikkauksia tehtäessä. Topografian perusteella muinaisjäännöstä on kuitenkin saattanut säilyä alueen luoteispuolisessa metsikössä risteyksen ja vanhan Vallarsvedjantien väliin jäävässä kolmiossa. Metallikautiseen asutusvaiheeseen saattaa liittyä myös 100 m länteen sijaitseva Kroggårdin oletettu asuinpaikka (KARJAA 49). |
| metsakeskus.220010050 |
710 |
Hagnäs II |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
316012.52200000 |
6663584.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010050 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen koillisosassa Kroggårdin Löwenkadun ja kantatien 53 risteyksen koillispuolella, suurimmaksi osaksi nykyisen kantatien kohdalla entisen Vallarsvedjantien molemmin puolin. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä kaakkoon pistävä hiekkaniemi, joka viettää etelään ja kaakkoon. Alue on kivi- ja pronssikaudella ollut koilliseen työntyvän merenlahden pohjukkaa ja vielä rautakaudellakin Lepinjärvi on ulottunut lounaispuoliselle peltoaukealle.
Muinaisjäännös on todettu 1979 (Jung - Hirviluoto), jolloin pellolta on löydetty palanutta savea ja kuonaa. Alueella on suoritettu ennen kantatien rakentamista kaivauksia 1980 (Heikkurinen), joissa on tavattu merkkejä sekä kivi- että metallikautisesta asutuksesta. Kivikautta edustavaa nuorakeramiikkaa on saatu pääasiassa alueen koillisosasta ja pronssikautista Sarsan-Tomitsan tekstiilikeramiikkaa ja naarmupintaista epineoliittista keramiikkaa lounaisosasta. Ohuessa ja osittain tuhoutuneessa kulttuurikerroksessa ei ole todettu kiinteitä jäännöksiä. Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) on kaivausalueiden pohjoispuolisessa tienluiskassa havaittu selvä kulttuurikerros ja saviastianpaloja, palanutta luuta ja savea sekä kuonaa ja kvartsia. Inventoinnin 1996 (Seppälä) mukaan nämä kohdat ovat sittemmin hävinneet tieleikkauksia tehtäessä. Topografian perusteella muinaisjäännöstä on kuitenkin saattanut säilyä alueen luoteispuolisessa metsikössä risteyksen ja vanhan Vallarsvedjantien väliin jäävässä kolmiossa. Metallikautiseen asutusvaiheeseen saattaa liittyä myös 100 m länteen sijaitseva Kroggårdin oletettu asuinpaikka (KARJAA 49). |
| metsakeskus.220010051 |
710 |
Långåmossarna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
320248.82500000 |
6663412.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010051 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaakkoisosassa Långåmossarna -nimisen suon ja Långan -nimisen joen länsipuolella kantatiestä 51 noin 500 m lounaaseen Kimmenin pellolle johtavan metsätien varressa olevan hiekkakuopan reunassa. Paikka on soiden ympäröimää moreeni-kallioaluetta, jota kaakkoispäässä reunustaa hiekka. Ympäristön kasvillisuus on pääasiassa tiheää kuusivaltaista metsää, joka on sorakuopan läheisyydestä kaadettu. Alue on kivikaudella ollut suojaisaa sisäsaaristoa.
Paikka on todettu pienehkön yksityishiekkakuopan luoteis- ja länsilaidasta 1992 (Fast - Jung). Alueella on suoritettu 1992-1994 kaivauksia, joissa on keskitytty eroosion tai hiekanoton takia tuhoutuviin osiin sekä muinaisjäännöksen laajuuden määrittämiseen koekuopin. Kaivauksissa on heikosti erottuvasta, mahdollisesti transgression huuhtomasta kulttuurikerroksesta huolimatta tavattu melko runsaasti löytöjä sekä yksi tulisija ja likamaakuoppia. Niiden - muun muassa varhaiskampakeramiikkaa, kiviesineistöä, savi-idolin katkelmat - perusteella asuinpaikka sijoittuu pääasiassa varhaiskampakeraamiseen aikaan, mutta kaivauksissa on löydetty myös joitakin nuorakeraamisia saviastianpaloja ja luultavasti epineoliittista keramiikkaa. Muinaisjäännös jatkuu hiekkakuopasta pohjoiseen ja koilliseen sekä metsäautotien lounaispuolella. |
| metsakeskus.220010051 |
710 |
Långåmossarna |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
320248.82500000 |
6663412.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010051 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaakkoisosassa Långåmossarna -nimisen suon ja Långan -nimisen joen länsipuolella kantatiestä 51 noin 500 m lounaaseen Kimmenin pellolle johtavan metsätien varressa olevan hiekkakuopan reunassa. Paikka on soiden ympäröimää moreeni-kallioaluetta, jota kaakkoispäässä reunustaa hiekka. Ympäristön kasvillisuus on pääasiassa tiheää kuusivaltaista metsää, joka on sorakuopan läheisyydestä kaadettu. Alue on kivikaudella ollut suojaisaa sisäsaaristoa.
Paikka on todettu pienehkön yksityishiekkakuopan luoteis- ja länsilaidasta 1992 (Fast - Jung). Alueella on suoritettu 1992-1994 kaivauksia, joissa on keskitytty eroosion tai hiekanoton takia tuhoutuviin osiin sekä muinaisjäännöksen laajuuden määrittämiseen koekuopin. Kaivauksissa on heikosti erottuvasta, mahdollisesti transgression huuhtomasta kulttuurikerroksesta huolimatta tavattu melko runsaasti löytöjä sekä yksi tulisija ja likamaakuoppia. Niiden - muun muassa varhaiskampakeramiikkaa, kiviesineistöä, savi-idolin katkelmat - perusteella asuinpaikka sijoittuu pääasiassa varhaiskampakeraamiseen aikaan, mutta kaivauksissa on löydetty myös joitakin nuorakeraamisia saviastianpaloja ja luultavasti epineoliittista keramiikkaa. Muinaisjäännös jatkuu hiekkakuopasta pohjoiseen ja koilliseen sekä metsäautotien lounaispuolella. |
| metsakeskus.220010052 |
710 |
Hönsåkerskullen |
10002 |
12002 |
13029 |
11028 |
27000 |
315374.77900000 |
6663643.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010052 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien eteläpuolella Kilan ja Kroggårdin kylien rajalla Hönsåkerskullen -nimisellä mäellä (200 x 100 m) sijaitsevan Alsätran tilan pihamaalla. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä etelään pistävä mäki, joka viettää länteen, etelään ja itään. Mäen maaperä on pohjoispäässä hiekkaa ja eteläosassa savea. Nykyisin autiona olevan tilan pihamaa on melko avoin, mutta rinteissä kasvaa tiheätä sekametsää. Mäen etelärinne ja pohjoispuoli on ollut aikaisemmin peltona. Eteläreunassa erottuu kaksi terassia, joista ainakin ylempi liittyy peltoon. Pronssikaudella mäki on muodostanut Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä erottaneen kapean ja matalan kannaksen kaakkoisreunaan ympäristöstään kohoavan niemekkeen.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin) ja 1931 (Cleve), jolloin mäeltä on kartoitettu kaksi röykkiötä, Hönsåkerslullen 1 ja 2. Aivan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Hönsåkerskullen 1 on tutkittu 1939 ja 1946 (af Hällström). Kaivausten mukaan paikalla olisi alun perin sijainnut pronssikautinen maansekainen röykkiö (halk. 12-16 m), jossa olisi ollut pitkänomaiseen kivikehykseen (3.10 x 0.5 m) tehty hautaus. Röykkiössä havaitun reunakehän ulkopuolelta on todettu runsaasti kansainvaellusajan aseita ja koruja sisältänyt palokuoppahautaus (1 x 1 m). Röykkiötä ja palokuoppahautaa peittää runsaslöytöinen merovingiaikainen polttokalmistokiveys. Edellisestä 30 m itään sijaitseva maansekainen röykkiö Hönsåkerskullen 2 on tutkittu osittain 1991 (Moisanen), jolloin sen reunasta on paljastunut suljettu merovingiajan asehautaus. Kyseessä on ilmeisesti sekundäärihautaus. Röykkiössä on mahdollisesti kehäkiveys keskustassa ja reunassa. Suurin osa todennäköisesti ehjästä muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta.
Mäen etelärinteestä on inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) havaittu pieni maansekainen röykkiö (3.5 x 3.5 m), jota ei ole myöhemmin varmuudella löydetty. Jäännös saattaa liittyä rinteessä erottuviin peltoterasseihin. Röykkiöiden ympäristöstä mäen laelta ja pohjoispuolelta on todettu 1991 koekuopituksessa myös rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta ja löytöjä. Asuinpaikan pohjoisosa on tutkittu koekaivauksin 1992 (Kankkunen), jolloin on saatu talteen metallikautista ja mahdollisesti kivikautistakin materiaalia. Hönsåkerskullen on tutkimushistoriallisesti merkittävä ja osittain tuhoutuneenakin maisemallisesti edustava muinaisjäännös. Tutkittua pohjoisosaa lukuun ottamatta alue olisi säilytettävä mahdollisimman ehjänä kokonaisuutena. |
| metsakeskus.220010052 |
710 |
Hönsåkerskullen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
315374.77900000 |
6663643.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010052 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien eteläpuolella Kilan ja Kroggårdin kylien rajalla Hönsåkerskullen -nimisellä mäellä (200 x 100 m) sijaitsevan Alsätran tilan pihamaalla. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä etelään pistävä mäki, joka viettää länteen, etelään ja itään. Mäen maaperä on pohjoispäässä hiekkaa ja eteläosassa savea. Nykyisin autiona olevan tilan pihamaa on melko avoin, mutta rinteissä kasvaa tiheätä sekametsää. Mäen etelärinne ja pohjoispuoli on ollut aikaisemmin peltona. Eteläreunassa erottuu kaksi terassia, joista ainakin ylempi liittyy peltoon. Pronssikaudella mäki on muodostanut Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä erottaneen kapean ja matalan kannaksen kaakkoisreunaan ympäristöstään kohoavan niemekkeen.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin) ja 1931 (Cleve), jolloin mäeltä on kartoitettu kaksi röykkiötä, Hönsåkerslullen 1 ja 2. Aivan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Hönsåkerskullen 1 on tutkittu 1939 ja 1946 (af Hällström). Kaivausten mukaan paikalla olisi alun perin sijainnut pronssikautinen maansekainen röykkiö (halk. 12-16 m), jossa olisi ollut pitkänomaiseen kivikehykseen (3.10 x 0.5 m) tehty hautaus. Röykkiössä havaitun reunakehän ulkopuolelta on todettu runsaasti kansainvaellusajan aseita ja koruja sisältänyt palokuoppahautaus (1 x 1 m). Röykkiötä ja palokuoppahautaa peittää runsaslöytöinen merovingiaikainen polttokalmistokiveys. Edellisestä 30 m itään sijaitseva maansekainen röykkiö Hönsåkerskullen 2 on tutkittu osittain 1991 (Moisanen), jolloin sen reunasta on paljastunut suljettu merovingiajan asehautaus. Kyseessä on ilmeisesti sekundäärihautaus. Röykkiössä on mahdollisesti kehäkiveys keskustassa ja reunassa. Suurin osa todennäköisesti ehjästä muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta.
Mäen etelärinteestä on inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) havaittu pieni maansekainen röykkiö (3.5 x 3.5 m), jota ei ole myöhemmin varmuudella löydetty. Jäännös saattaa liittyä rinteessä erottuviin peltoterasseihin. Röykkiöiden ympäristöstä mäen laelta ja pohjoispuolelta on todettu 1991 koekuopituksessa myös rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta ja löytöjä. Asuinpaikan pohjoisosa on tutkittu koekaivauksin 1992 (Kankkunen), jolloin on saatu talteen metallikautista ja mahdollisesti kivikautistakin materiaalia. Hönsåkerskullen on tutkimushistoriallisesti merkittävä ja osittain tuhoutuneenakin maisemallisesti edustava muinaisjäännös. Tutkittua pohjoisosaa lukuun ottamatta alue olisi säilytettävä mahdollisimman ehjänä kokonaisuutena. |
| metsakeskus.220010052 |
710 |
Hönsåkerskullen |
10002 |
12002 |
13030 |
11028 |
27000 |
315374.77900000 |
6663643.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010052 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien eteläpuolella Kilan ja Kroggårdin kylien rajalla Hönsåkerskullen -nimisellä mäellä (200 x 100 m) sijaitsevan Alsätran tilan pihamaalla. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä etelään pistävä mäki, joka viettää länteen, etelään ja itään. Mäen maaperä on pohjoispäässä hiekkaa ja eteläosassa savea. Nykyisin autiona olevan tilan pihamaa on melko avoin, mutta rinteissä kasvaa tiheätä sekametsää. Mäen etelärinne ja pohjoispuoli on ollut aikaisemmin peltona. Eteläreunassa erottuu kaksi terassia, joista ainakin ylempi liittyy peltoon. Pronssikaudella mäki on muodostanut Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä erottaneen kapean ja matalan kannaksen kaakkoisreunaan ympäristöstään kohoavan niemekkeen.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin) ja 1931 (Cleve), jolloin mäeltä on kartoitettu kaksi röykkiötä, Hönsåkerslullen 1 ja 2. Aivan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Hönsåkerskullen 1 on tutkittu 1939 ja 1946 (af Hällström). Kaivausten mukaan paikalla olisi alun perin sijainnut pronssikautinen maansekainen röykkiö (halk. 12-16 m), jossa olisi ollut pitkänomaiseen kivikehykseen (3.10 x 0.5 m) tehty hautaus. Röykkiössä havaitun reunakehän ulkopuolelta on todettu runsaasti kansainvaellusajan aseita ja koruja sisältänyt palokuoppahautaus (1 x 1 m). Röykkiötä ja palokuoppahautaa peittää runsaslöytöinen merovingiaikainen polttokalmistokiveys. Edellisestä 30 m itään sijaitseva maansekainen röykkiö Hönsåkerskullen 2 on tutkittu osittain 1991 (Moisanen), jolloin sen reunasta on paljastunut suljettu merovingiajan asehautaus. Kyseessä on ilmeisesti sekundäärihautaus. Röykkiössä on mahdollisesti kehäkiveys keskustassa ja reunassa. Suurin osa todennäköisesti ehjästä muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta.
Mäen etelärinteestä on inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) havaittu pieni maansekainen röykkiö (3.5 x 3.5 m), jota ei ole myöhemmin varmuudella löydetty. Jäännös saattaa liittyä rinteessä erottuviin peltoterasseihin. Röykkiöiden ympäristöstä mäen laelta ja pohjoispuolelta on todettu 1991 koekuopituksessa myös rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta ja löytöjä. Asuinpaikan pohjoisosa on tutkittu koekaivauksin 1992 (Kankkunen), jolloin on saatu talteen metallikautista ja mahdollisesti kivikautistakin materiaalia. Hönsåkerskullen on tutkimushistoriallisesti merkittävä ja osittain tuhoutuneenakin maisemallisesti edustava muinaisjäännös. Tutkittua pohjoisosaa lukuun ottamatta alue olisi säilytettävä mahdollisimman ehjänä kokonaisuutena. |
| metsakeskus.220010052 |
710 |
Hönsåkerskullen |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27016 |
315374.77900000 |
6663643.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010052 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien eteläpuolella Kilan ja Kroggårdin kylien rajalla Hönsåkerskullen -nimisellä mäellä (200 x 100 m) sijaitsevan Alsätran tilan pihamaalla. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä etelään pistävä mäki, joka viettää länteen, etelään ja itään. Mäen maaperä on pohjoispäässä hiekkaa ja eteläosassa savea. Nykyisin autiona olevan tilan pihamaa on melko avoin, mutta rinteissä kasvaa tiheätä sekametsää. Mäen etelärinne ja pohjoispuoli on ollut aikaisemmin peltona. Eteläreunassa erottuu kaksi terassia, joista ainakin ylempi liittyy peltoon. Pronssikaudella mäki on muodostanut Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä erottaneen kapean ja matalan kannaksen kaakkoisreunaan ympäristöstään kohoavan niemekkeen.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin) ja 1931 (Cleve), jolloin mäeltä on kartoitettu kaksi röykkiötä, Hönsåkerslullen 1 ja 2. Aivan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Hönsåkerskullen 1 on tutkittu 1939 ja 1946 (af Hällström). Kaivausten mukaan paikalla olisi alun perin sijainnut pronssikautinen maansekainen röykkiö (halk. 12-16 m), jossa olisi ollut pitkänomaiseen kivikehykseen (3.10 x 0.5 m) tehty hautaus. Röykkiössä havaitun reunakehän ulkopuolelta on todettu runsaasti kansainvaellusajan aseita ja koruja sisältänyt palokuoppahautaus (1 x 1 m). Röykkiötä ja palokuoppahautaa peittää runsaslöytöinen merovingiaikainen polttokalmistokiveys. Edellisestä 30 m itään sijaitseva maansekainen röykkiö Hönsåkerskullen 2 on tutkittu osittain 1991 (Moisanen), jolloin sen reunasta on paljastunut suljettu merovingiajan asehautaus. Kyseessä on ilmeisesti sekundäärihautaus. Röykkiössä on mahdollisesti kehäkiveys keskustassa ja reunassa. Suurin osa todennäköisesti ehjästä muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta.
Mäen etelärinteestä on inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) havaittu pieni maansekainen röykkiö (3.5 x 3.5 m), jota ei ole myöhemmin varmuudella löydetty. Jäännös saattaa liittyä rinteessä erottuviin peltoterasseihin. Röykkiöiden ympäristöstä mäen laelta ja pohjoispuolelta on todettu 1991 koekuopituksessa myös rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta ja löytöjä. Asuinpaikan pohjoisosa on tutkittu koekaivauksin 1992 (Kankkunen), jolloin on saatu talteen metallikautista ja mahdollisesti kivikautistakin materiaalia. Hönsåkerskullen on tutkimushistoriallisesti merkittävä ja osittain tuhoutuneenakin maisemallisesti edustava muinaisjäännös. Tutkittua pohjoisosaa lukuun ottamatta alue olisi säilytettävä mahdollisimman ehjänä kokonaisuutena. |
| metsakeskus.220010052 |
710 |
Hönsåkerskullen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
315374.77900000 |
6663643.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010052 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien eteläpuolella Kilan ja Kroggårdin kylien rajalla Hönsåkerskullen -nimisellä mäellä (200 x 100 m) sijaitsevan Alsätran tilan pihamaalla. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä etelään pistävä mäki, joka viettää länteen, etelään ja itään. Mäen maaperä on pohjoispäässä hiekkaa ja eteläosassa savea. Nykyisin autiona olevan tilan pihamaa on melko avoin, mutta rinteissä kasvaa tiheätä sekametsää. Mäen etelärinne ja pohjoispuoli on ollut aikaisemmin peltona. Eteläreunassa erottuu kaksi terassia, joista ainakin ylempi liittyy peltoon. Pronssikaudella mäki on muodostanut Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä erottaneen kapean ja matalan kannaksen kaakkoisreunaan ympäristöstään kohoavan niemekkeen.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin) ja 1931 (Cleve), jolloin mäeltä on kartoitettu kaksi röykkiötä, Hönsåkerslullen 1 ja 2. Aivan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Hönsåkerskullen 1 on tutkittu 1939 ja 1946 (af Hällström). Kaivausten mukaan paikalla olisi alun perin sijainnut pronssikautinen maansekainen röykkiö (halk. 12-16 m), jossa olisi ollut pitkänomaiseen kivikehykseen (3.10 x 0.5 m) tehty hautaus. Röykkiössä havaitun reunakehän ulkopuolelta on todettu runsaasti kansainvaellusajan aseita ja koruja sisältänyt palokuoppahautaus (1 x 1 m). Röykkiötä ja palokuoppahautaa peittää runsaslöytöinen merovingiaikainen polttokalmistokiveys. Edellisestä 30 m itään sijaitseva maansekainen röykkiö Hönsåkerskullen 2 on tutkittu osittain 1991 (Moisanen), jolloin sen reunasta on paljastunut suljettu merovingiajan asehautaus. Kyseessä on ilmeisesti sekundäärihautaus. Röykkiössä on mahdollisesti kehäkiveys keskustassa ja reunassa. Suurin osa todennäköisesti ehjästä muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta.
Mäen etelärinteestä on inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) havaittu pieni maansekainen röykkiö (3.5 x 3.5 m), jota ei ole myöhemmin varmuudella löydetty. Jäännös saattaa liittyä rinteessä erottuviin peltoterasseihin. Röykkiöiden ympäristöstä mäen laelta ja pohjoispuolelta on todettu 1991 koekuopituksessa myös rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta ja löytöjä. Asuinpaikan pohjoisosa on tutkittu koekaivauksin 1992 (Kankkunen), jolloin on saatu talteen metallikautista ja mahdollisesti kivikautistakin materiaalia. Hönsåkerskullen on tutkimushistoriallisesti merkittävä ja osittain tuhoutuneenakin maisemallisesti edustava muinaisjäännös. Tutkittua pohjoisosaa lukuun ottamatta alue olisi säilytettävä mahdollisimman ehjänä kokonaisuutena. |
| metsakeskus.220010052 |
710 |
Hönsåkerskullen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
315374.77900000 |
6663643.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010052 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien eteläpuolella Kilan ja Kroggårdin kylien rajalla Hönsåkerskullen -nimisellä mäellä (200 x 100 m) sijaitsevan Alsätran tilan pihamaalla. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä etelään pistävä mäki, joka viettää länteen, etelään ja itään. Mäen maaperä on pohjoispäässä hiekkaa ja eteläosassa savea. Nykyisin autiona olevan tilan pihamaa on melko avoin, mutta rinteissä kasvaa tiheätä sekametsää. Mäen etelärinne ja pohjoispuoli on ollut aikaisemmin peltona. Eteläreunassa erottuu kaksi terassia, joista ainakin ylempi liittyy peltoon. Pronssikaudella mäki on muodostanut Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä erottaneen kapean ja matalan kannaksen kaakkoisreunaan ympäristöstään kohoavan niemekkeen.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin) ja 1931 (Cleve), jolloin mäeltä on kartoitettu kaksi röykkiötä, Hönsåkerslullen 1 ja 2. Aivan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Hönsåkerskullen 1 on tutkittu 1939 ja 1946 (af Hällström). Kaivausten mukaan paikalla olisi alun perin sijainnut pronssikautinen maansekainen röykkiö (halk. 12-16 m), jossa olisi ollut pitkänomaiseen kivikehykseen (3.10 x 0.5 m) tehty hautaus. Röykkiössä havaitun reunakehän ulkopuolelta on todettu runsaasti kansainvaellusajan aseita ja koruja sisältänyt palokuoppahautaus (1 x 1 m). Röykkiötä ja palokuoppahautaa peittää runsaslöytöinen merovingiaikainen polttokalmistokiveys. Edellisestä 30 m itään sijaitseva maansekainen röykkiö Hönsåkerskullen 2 on tutkittu osittain 1991 (Moisanen), jolloin sen reunasta on paljastunut suljettu merovingiajan asehautaus. Kyseessä on ilmeisesti sekundäärihautaus. Röykkiössä on mahdollisesti kehäkiveys keskustassa ja reunassa. Suurin osa todennäköisesti ehjästä muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta.
Mäen etelärinteestä on inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) havaittu pieni maansekainen röykkiö (3.5 x 3.5 m), jota ei ole myöhemmin varmuudella löydetty. Jäännös saattaa liittyä rinteessä erottuviin peltoterasseihin. Röykkiöiden ympäristöstä mäen laelta ja pohjoispuolelta on todettu 1991 koekuopituksessa myös rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta ja löytöjä. Asuinpaikan pohjoisosa on tutkittu koekaivauksin 1992 (Kankkunen), jolloin on saatu talteen metallikautista ja mahdollisesti kivikautistakin materiaalia. Hönsåkerskullen on tutkimushistoriallisesti merkittävä ja osittain tuhoutuneenakin maisemallisesti edustava muinaisjäännös. Tutkittua pohjoisosaa lukuun ottamatta alue olisi säilytettävä mahdollisimman ehjänä kokonaisuutena. |
| metsakeskus.220010052 |
710 |
Hönsåkerskullen |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27017 |
315374.77900000 |
6663643.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010052 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien eteläpuolella Kilan ja Kroggårdin kylien rajalla Hönsåkerskullen -nimisellä mäellä (200 x 100 m) sijaitsevan Alsätran tilan pihamaalla. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä etelään pistävä mäki, joka viettää länteen, etelään ja itään. Mäen maaperä on pohjoispäässä hiekkaa ja eteläosassa savea. Nykyisin autiona olevan tilan pihamaa on melko avoin, mutta rinteissä kasvaa tiheätä sekametsää. Mäen etelärinne ja pohjoispuoli on ollut aikaisemmin peltona. Eteläreunassa erottuu kaksi terassia, joista ainakin ylempi liittyy peltoon. Pronssikaudella mäki on muodostanut Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä erottaneen kapean ja matalan kannaksen kaakkoisreunaan ympäristöstään kohoavan niemekkeen.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin) ja 1931 (Cleve), jolloin mäeltä on kartoitettu kaksi röykkiötä, Hönsåkerslullen 1 ja 2. Aivan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Hönsåkerskullen 1 on tutkittu 1939 ja 1946 (af Hällström). Kaivausten mukaan paikalla olisi alun perin sijainnut pronssikautinen maansekainen röykkiö (halk. 12-16 m), jossa olisi ollut pitkänomaiseen kivikehykseen (3.10 x 0.5 m) tehty hautaus. Röykkiössä havaitun reunakehän ulkopuolelta on todettu runsaasti kansainvaellusajan aseita ja koruja sisältänyt palokuoppahautaus (1 x 1 m). Röykkiötä ja palokuoppahautaa peittää runsaslöytöinen merovingiaikainen polttokalmistokiveys. Edellisestä 30 m itään sijaitseva maansekainen röykkiö Hönsåkerskullen 2 on tutkittu osittain 1991 (Moisanen), jolloin sen reunasta on paljastunut suljettu merovingiajan asehautaus. Kyseessä on ilmeisesti sekundäärihautaus. Röykkiössä on mahdollisesti kehäkiveys keskustassa ja reunassa. Suurin osa todennäköisesti ehjästä muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta.
Mäen etelärinteestä on inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) havaittu pieni maansekainen röykkiö (3.5 x 3.5 m), jota ei ole myöhemmin varmuudella löydetty. Jäännös saattaa liittyä rinteessä erottuviin peltoterasseihin. Röykkiöiden ympäristöstä mäen laelta ja pohjoispuolelta on todettu 1991 koekuopituksessa myös rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta ja löytöjä. Asuinpaikan pohjoisosa on tutkittu koekaivauksin 1992 (Kankkunen), jolloin on saatu talteen metallikautista ja mahdollisesti kivikautistakin materiaalia. Hönsåkerskullen on tutkimushistoriallisesti merkittävä ja osittain tuhoutuneenakin maisemallisesti edustava muinaisjäännös. Tutkittua pohjoisosaa lukuun ottamatta alue olisi säilytettävä mahdollisimman ehjänä kokonaisuutena. |
| metsakeskus.220010052 |
710 |
Hönsåkerskullen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
315374.77900000 |
6663643.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010052 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien eteläpuolella Kilan ja Kroggårdin kylien rajalla Hönsåkerskullen -nimisellä mäellä (200 x 100 m) sijaitsevan Alsätran tilan pihamaalla. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä etelään pistävä mäki, joka viettää länteen, etelään ja itään. Mäen maaperä on pohjoispäässä hiekkaa ja eteläosassa savea. Nykyisin autiona olevan tilan pihamaa on melko avoin, mutta rinteissä kasvaa tiheätä sekametsää. Mäen etelärinne ja pohjoispuoli on ollut aikaisemmin peltona. Eteläreunassa erottuu kaksi terassia, joista ainakin ylempi liittyy peltoon. Pronssikaudella mäki on muodostanut Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä erottaneen kapean ja matalan kannaksen kaakkoisreunaan ympäristöstään kohoavan niemekkeen.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin) ja 1931 (Cleve), jolloin mäeltä on kartoitettu kaksi röykkiötä, Hönsåkerslullen 1 ja 2. Aivan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Hönsåkerskullen 1 on tutkittu 1939 ja 1946 (af Hällström). Kaivausten mukaan paikalla olisi alun perin sijainnut pronssikautinen maansekainen röykkiö (halk. 12-16 m), jossa olisi ollut pitkänomaiseen kivikehykseen (3.10 x 0.5 m) tehty hautaus. Röykkiössä havaitun reunakehän ulkopuolelta on todettu runsaasti kansainvaellusajan aseita ja koruja sisältänyt palokuoppahautaus (1 x 1 m). Röykkiötä ja palokuoppahautaa peittää runsaslöytöinen merovingiaikainen polttokalmistokiveys. Edellisestä 30 m itään sijaitseva maansekainen röykkiö Hönsåkerskullen 2 on tutkittu osittain 1991 (Moisanen), jolloin sen reunasta on paljastunut suljettu merovingiajan asehautaus. Kyseessä on ilmeisesti sekundäärihautaus. Röykkiössä on mahdollisesti kehäkiveys keskustassa ja reunassa. Suurin osa todennäköisesti ehjästä muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta.
Mäen etelärinteestä on inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) havaittu pieni maansekainen röykkiö (3.5 x 3.5 m), jota ei ole myöhemmin varmuudella löydetty. Jäännös saattaa liittyä rinteessä erottuviin peltoterasseihin. Röykkiöiden ympäristöstä mäen laelta ja pohjoispuolelta on todettu 1991 koekuopituksessa myös rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta ja löytöjä. Asuinpaikan pohjoisosa on tutkittu koekaivauksin 1992 (Kankkunen), jolloin on saatu talteen metallikautista ja mahdollisesti kivikautistakin materiaalia. Hönsåkerskullen on tutkimushistoriallisesti merkittävä ja osittain tuhoutuneenakin maisemallisesti edustava muinaisjäännös. Tutkittua pohjoisosaa lukuun ottamatta alue olisi säilytettävä mahdollisimman ehjänä kokonaisuutena. |
| metsakeskus.220010052 |
710 |
Hönsåkerskullen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
315374.77900000 |
6663643.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010052 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien eteläpuolella Kilan ja Kroggårdin kylien rajalla Hönsåkerskullen -nimisellä mäellä (200 x 100 m) sijaitsevan Alsätran tilan pihamaalla. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä etelään pistävä mäki, joka viettää länteen, etelään ja itään. Mäen maaperä on pohjoispäässä hiekkaa ja eteläosassa savea. Nykyisin autiona olevan tilan pihamaa on melko avoin, mutta rinteissä kasvaa tiheätä sekametsää. Mäen etelärinne ja pohjoispuoli on ollut aikaisemmin peltona. Eteläreunassa erottuu kaksi terassia, joista ainakin ylempi liittyy peltoon. Pronssikaudella mäki on muodostanut Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä erottaneen kapean ja matalan kannaksen kaakkoisreunaan ympäristöstään kohoavan niemekkeen.
Paikka on todettu 1914 (Nyberg; Svaetichin) ja 1931 (Cleve), jolloin mäeltä on kartoitettu kaksi röykkiötä, Hönsåkerslullen 1 ja 2. Aivan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Hönsåkerskullen 1 on tutkittu 1939 ja 1946 (af Hällström). Kaivausten mukaan paikalla olisi alun perin sijainnut pronssikautinen maansekainen röykkiö (halk. 12-16 m), jossa olisi ollut pitkänomaiseen kivikehykseen (3.10 x 0.5 m) tehty hautaus. Röykkiössä havaitun reunakehän ulkopuolelta on todettu runsaasti kansainvaellusajan aseita ja koruja sisältänyt palokuoppahautaus (1 x 1 m). Röykkiötä ja palokuoppahautaa peittää runsaslöytöinen merovingiaikainen polttokalmistokiveys. Edellisestä 30 m itään sijaitseva maansekainen röykkiö Hönsåkerskullen 2 on tutkittu osittain 1991 (Moisanen), jolloin sen reunasta on paljastunut suljettu merovingiajan asehautaus. Kyseessä on ilmeisesti sekundäärihautaus. Röykkiössä on mahdollisesti kehäkiveys keskustassa ja reunassa. Suurin osa todennäköisesti ehjästä muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta.
Mäen etelärinteestä on inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) havaittu pieni maansekainen röykkiö (3.5 x 3.5 m), jota ei ole myöhemmin varmuudella löydetty. Jäännös saattaa liittyä rinteessä erottuviin peltoterasseihin. Röykkiöiden ympäristöstä mäen laelta ja pohjoispuolelta on todettu 1991 koekuopituksessa myös rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kulttuurikerrosta ja löytöjä. Asuinpaikan pohjoisosa on tutkittu koekaivauksin 1992 (Kankkunen), jolloin on saatu talteen metallikautista ja mahdollisesti kivikautistakin materiaalia. Hönsåkerskullen on tutkimushistoriallisesti merkittävä ja osittain tuhoutuneenakin maisemallisesti edustava muinaisjäännös. Tutkittua pohjoisosaa lukuun ottamatta alue olisi säilytettävä mahdollisimman ehjänä kokonaisuutena. |
| metsakeskus.220010053 |
710 |
Säterigatan |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
315656.66900000 |
6663691.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010053 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien ja siitä etelään sijaitsevan Säterinkadun välissä Tuomarinkadun risteyksen molemmin puolin. Paikka on mänty- ja kuusimetsää kasvavaa puistoaluetta lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän eteläisessä rinteessä, jonka maaperä on pääasiassa hiekkaa. Ympäristö on tiheään rakennettua ja monien teiden pirstomaa, mutta kanervikkoa kasvava puistoalue vaikuttaa ehjältä. Kivikaudella alue on sijainnut nykyisiä Mustionjoen ja Lepinjärven yhdistäneen merensalmen kaakkoispuolella kohoavan harjanteen eteläreunassa.
Paikka on todettu 1979 (Jung) Säterinkadun varresta poimittujen keramiikka-, pii- ja kvartsilöytöjen perusteella. Myöhemmin inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) on Säterinkadun pohjoisreunasta tavattu lisää löytöjä sekä kulttuurikerrosta varsinkin Tuomarinkadun länsipuolella. Tarkastuksessa 1993 (Fast) on otettu talteen Säterinkadun eteläpuolelta löydetyt kivikirves ja kampakeraaminen saviastianpala ja myöhemmin 1996 kivikirves (Fast). Asuinpaikka todennäköisesti jatkuukin jonkin matkaa rinnettä alas etelään. Muinaisjäännös on ilmeisesti osa suurempaa kokonaisuutta, jonka laajuuutta on ympäristön muutosten takia enää vaikea määritellä. Se kuuluu todennäköisesti samaan Salpausselän rinnettä noudattelevaan asuinpaikkavyöhykkeeseen kuin 400 m koilliseen sijaitseva Malmkulla (KARJAA 57).
V. 1999 paikalla tehtiin koekaivaus ja v. 2000 pieni kaivaus. Löydöt olivat runsaat, koostuen erityisesti keramikasta, joka on pääosin määriteltävisä tyypilliseksi kampakeramiikaksi. Joukko astianpaloja on kuitenkin määritelty varhais- (I:2) ja myöhäiskampakeramiikaksi, mahdollisesti itäruotsalaiseksi kuoppakeramiikaksi (Jettböle variantti), rombikuoppakeramiikaksi ja mahdolliseksi Jäkärlän keramiikaksi. Kiviaineisto koostuu kvartseista, piistä ja kivilajeista. Rakenteista mainittakoon löydöllinen punamultaläikkä, todennäköinen hauta, josta löytyi mm. valtaosa tyypillisen kampakeramiikan saviastiaa. |
| metsakeskus.220010053 |
710 |
Säterigatan |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
315656.66900000 |
6663691.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010053 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien ja siitä etelään sijaitsevan Säterinkadun välissä Tuomarinkadun risteyksen molemmin puolin. Paikka on mänty- ja kuusimetsää kasvavaa puistoaluetta lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän eteläisessä rinteessä, jonka maaperä on pääasiassa hiekkaa. Ympäristö on tiheään rakennettua ja monien teiden pirstomaa, mutta kanervikkoa kasvava puistoalue vaikuttaa ehjältä. Kivikaudella alue on sijainnut nykyisiä Mustionjoen ja Lepinjärven yhdistäneen merensalmen kaakkoispuolella kohoavan harjanteen eteläreunassa.
Paikka on todettu 1979 (Jung) Säterinkadun varresta poimittujen keramiikka-, pii- ja kvartsilöytöjen perusteella. Myöhemmin inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) on Säterinkadun pohjoisreunasta tavattu lisää löytöjä sekä kulttuurikerrosta varsinkin Tuomarinkadun länsipuolella. Tarkastuksessa 1993 (Fast) on otettu talteen Säterinkadun eteläpuolelta löydetyt kivikirves ja kampakeraaminen saviastianpala ja myöhemmin 1996 kivikirves (Fast). Asuinpaikka todennäköisesti jatkuukin jonkin matkaa rinnettä alas etelään. Muinaisjäännös on ilmeisesti osa suurempaa kokonaisuutta, jonka laajuuutta on ympäristön muutosten takia enää vaikea määritellä. Se kuuluu todennäköisesti samaan Salpausselän rinnettä noudattelevaan asuinpaikkavyöhykkeeseen kuin 400 m koilliseen sijaitseva Malmkulla (KARJAA 57).
V. 1999 paikalla tehtiin koekaivaus ja v. 2000 pieni kaivaus. Löydöt olivat runsaat, koostuen erityisesti keramikasta, joka on pääosin määriteltävisä tyypilliseksi kampakeramiikaksi. Joukko astianpaloja on kuitenkin määritelty varhais- (I:2) ja myöhäiskampakeramiikaksi, mahdollisesti itäruotsalaiseksi kuoppakeramiikaksi (Jettböle variantti), rombikuoppakeramiikaksi ja mahdolliseksi Jäkärlän keramiikaksi. Kiviaineisto koostuu kvartseista, piistä ja kivilajeista. Rakenteista mainittakoon löydöllinen punamultaläikkä, todennäköinen hauta, josta löytyi mm. valtaosa tyypillisen kampakeramiikan saviastiaa. |
| metsakeskus.220010054 |
710 |
Råckers |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
315038.91600000 |
6663759.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010054 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien, Tammisaarentien ja Maasillantien risteyksen etelä- ja itäpuolella molemmin puolin Kroggårdintietä. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän etelään ja kaakkoon viettävän rinteen yläreunaa, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa. Nykyisin ympäristö on katu- ja puistoaluetta sekä pihamaata. Kivikaudella paikka on sijainnut itään työntyvässä niemessä Lepinjärveä ja Mustionjokea edeltäneitä merenlahtia yhdistäneen salmen länsirannalla. Pronssikaudelle tultaessa salmen paikalle on ilmeisesti muodostunut kapea kannas.
Paikka on todettu 1928 (Hackman), jolloin Kroggårdintien etelä- ja pohjoispuolelta on kartoitettu kaksi maansekaista röykkiötä (Råckers II-III) noin 60 metrin päässä toisistaan. Myöhemmin 1938 (Cleve) niistä 100 m länsilounaaseen on todettu vielä yksi röykkiö (Råckers I) sekä edellisten röykköiden välistä kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä. Läntisimpänä Kroggårdintien ja Maasillantien risteyksen eteläpuolella sijaitseva Råckers I on tutkittu 1938 (Cleve) ja 1939 (af Hällström). Pahasti vahingoittunut Råckers II alueen itäpäässä on kaivettu 1945 (af Hällström). Se on sittemmin kokonaan hävitetty tien ja talon rakentamisen takia.
Röykkiössä Råckers I (12 x 12 x 0.5 m) on tavattu hartsitiivistettä ja siihen liittyvä löytökeskittymä, jotka on tulkittu uurnahautaukseksi. Palaneen luun lisäksi keskittymästä on saatu talteen muun muassa pronssinen kaksoisnappi. Råckers II (16 x 12 x 1.5 m) on sisältänyt pronssikautiseksi ajoitetun palaneesta luusta ja piinpalasta koostuvan primäärihautauksen sekä ainakin yhden sekundäärihautauksen röykkiön reunassa. Jälkimmäinen on sisältänyt hartsitiivistettä, palanutta luuta ja pronssisormuksen, joiden perusteella se tulkittu roomalaisajan uurnahaudaksi. Molemmissa röykkiöissä on todettu isommista kivistä koottu reunakehä, joka on rajannut kivistä ja maasta kasattua kumpua. Råckers III (13.5 x 13.5 x 1.5 m) Kroggårdintien pohjoispuolella on toistaiseksi tutkimaton, mutta vaikuttaa rakenteeltaan kahden muun röykkiön kaltaiselta. Sen lounaispuolelta tien reunasta ja röykkiön Råckers II täytemaasta on tavattu merkkejä myös kivikautisesta asuinpaikasta, joka on kuitenkin todennäköisesti kokonaan jäänyt katu- ja piha-alueiden alle. Råckersin röykkiöt ovat pronssikauden hautatyyppeinä harvinaisia ja muodostavat tutkimushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010054 |
710 |
Råckers |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
315038.91600000 |
6663759.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010054 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien, Tammisaarentien ja Maasillantien risteyksen etelä- ja itäpuolella molemmin puolin Kroggårdintietä. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän etelään ja kaakkoon viettävän rinteen yläreunaa, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa. Nykyisin ympäristö on katu- ja puistoaluetta sekä pihamaata. Kivikaudella paikka on sijainnut itään työntyvässä niemessä Lepinjärveä ja Mustionjokea edeltäneitä merenlahtia yhdistäneen salmen länsirannalla. Pronssikaudelle tultaessa salmen paikalle on ilmeisesti muodostunut kapea kannas.
Paikka on todettu 1928 (Hackman), jolloin Kroggårdintien etelä- ja pohjoispuolelta on kartoitettu kaksi maansekaista röykkiötä (Råckers II-III) noin 60 metrin päässä toisistaan. Myöhemmin 1938 (Cleve) niistä 100 m länsilounaaseen on todettu vielä yksi röykkiö (Råckers I) sekä edellisten röykköiden välistä kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä. Läntisimpänä Kroggårdintien ja Maasillantien risteyksen eteläpuolella sijaitseva Råckers I on tutkittu 1938 (Cleve) ja 1939 (af Hällström). Pahasti vahingoittunut Råckers II alueen itäpäässä on kaivettu 1945 (af Hällström). Se on sittemmin kokonaan hävitetty tien ja talon rakentamisen takia.
Röykkiössä Råckers I (12 x 12 x 0.5 m) on tavattu hartsitiivistettä ja siihen liittyvä löytökeskittymä, jotka on tulkittu uurnahautaukseksi. Palaneen luun lisäksi keskittymästä on saatu talteen muun muassa pronssinen kaksoisnappi. Råckers II (16 x 12 x 1.5 m) on sisältänyt pronssikautiseksi ajoitetun palaneesta luusta ja piinpalasta koostuvan primäärihautauksen sekä ainakin yhden sekundäärihautauksen röykkiön reunassa. Jälkimmäinen on sisältänyt hartsitiivistettä, palanutta luuta ja pronssisormuksen, joiden perusteella se tulkittu roomalaisajan uurnahaudaksi. Molemmissa röykkiöissä on todettu isommista kivistä koottu reunakehä, joka on rajannut kivistä ja maasta kasattua kumpua. Råckers III (13.5 x 13.5 x 1.5 m) Kroggårdintien pohjoispuolella on toistaiseksi tutkimaton, mutta vaikuttaa rakenteeltaan kahden muun röykkiön kaltaiselta. Sen lounaispuolelta tien reunasta ja röykkiön Råckers II täytemaasta on tavattu merkkejä myös kivikautisesta asuinpaikasta, joka on kuitenkin todennäköisesti kokonaan jäänyt katu- ja piha-alueiden alle. Råckersin röykkiöt ovat pronssikauden hautatyyppeinä harvinaisia ja muodostavat tutkimushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010054 |
710 |
Råckers |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
315038.91600000 |
6663759.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010054 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien, Tammisaarentien ja Maasillantien risteyksen etelä- ja itäpuolella molemmin puolin Kroggårdintietä. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän etelään ja kaakkoon viettävän rinteen yläreunaa, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa. Nykyisin ympäristö on katu- ja puistoaluetta sekä pihamaata. Kivikaudella paikka on sijainnut itään työntyvässä niemessä Lepinjärveä ja Mustionjokea edeltäneitä merenlahtia yhdistäneen salmen länsirannalla. Pronssikaudelle tultaessa salmen paikalle on ilmeisesti muodostunut kapea kannas.
Paikka on todettu 1928 (Hackman), jolloin Kroggårdintien etelä- ja pohjoispuolelta on kartoitettu kaksi maansekaista röykkiötä (Råckers II-III) noin 60 metrin päässä toisistaan. Myöhemmin 1938 (Cleve) niistä 100 m länsilounaaseen on todettu vielä yksi röykkiö (Råckers I) sekä edellisten röykköiden välistä kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä. Läntisimpänä Kroggårdintien ja Maasillantien risteyksen eteläpuolella sijaitseva Råckers I on tutkittu 1938 (Cleve) ja 1939 (af Hällström). Pahasti vahingoittunut Råckers II alueen itäpäässä on kaivettu 1945 (af Hällström). Se on sittemmin kokonaan hävitetty tien ja talon rakentamisen takia.
Röykkiössä Råckers I (12 x 12 x 0.5 m) on tavattu hartsitiivistettä ja siihen liittyvä löytökeskittymä, jotka on tulkittu uurnahautaukseksi. Palaneen luun lisäksi keskittymästä on saatu talteen muun muassa pronssinen kaksoisnappi. Råckers II (16 x 12 x 1.5 m) on sisältänyt pronssikautiseksi ajoitetun palaneesta luusta ja piinpalasta koostuvan primäärihautauksen sekä ainakin yhden sekundäärihautauksen röykkiön reunassa. Jälkimmäinen on sisältänyt hartsitiivistettä, palanutta luuta ja pronssisormuksen, joiden perusteella se tulkittu roomalaisajan uurnahaudaksi. Molemmissa röykkiöissä on todettu isommista kivistä koottu reunakehä, joka on rajannut kivistä ja maasta kasattua kumpua. Råckers III (13.5 x 13.5 x 1.5 m) Kroggårdintien pohjoispuolella on toistaiseksi tutkimaton, mutta vaikuttaa rakenteeltaan kahden muun röykkiön kaltaiselta. Sen lounaispuolelta tien reunasta ja röykkiön Råckers II täytemaasta on tavattu merkkejä myös kivikautisesta asuinpaikasta, joka on kuitenkin todennäköisesti kokonaan jäänyt katu- ja piha-alueiden alle. Råckersin röykkiöt ovat pronssikauden hautatyyppeinä harvinaisia ja muodostavat tutkimushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010054 |
710 |
Råckers |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
315038.91600000 |
6663759.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010054 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien, Tammisaarentien ja Maasillantien risteyksen etelä- ja itäpuolella molemmin puolin Kroggårdintietä. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän etelään ja kaakkoon viettävän rinteen yläreunaa, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa. Nykyisin ympäristö on katu- ja puistoaluetta sekä pihamaata. Kivikaudella paikka on sijainnut itään työntyvässä niemessä Lepinjärveä ja Mustionjokea edeltäneitä merenlahtia yhdistäneen salmen länsirannalla. Pronssikaudelle tultaessa salmen paikalle on ilmeisesti muodostunut kapea kannas.
Paikka on todettu 1928 (Hackman), jolloin Kroggårdintien etelä- ja pohjoispuolelta on kartoitettu kaksi maansekaista röykkiötä (Råckers II-III) noin 60 metrin päässä toisistaan. Myöhemmin 1938 (Cleve) niistä 100 m länsilounaaseen on todettu vielä yksi röykkiö (Råckers I) sekä edellisten röykköiden välistä kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä. Läntisimpänä Kroggårdintien ja Maasillantien risteyksen eteläpuolella sijaitseva Råckers I on tutkittu 1938 (Cleve) ja 1939 (af Hällström). Pahasti vahingoittunut Råckers II alueen itäpäässä on kaivettu 1945 (af Hällström). Se on sittemmin kokonaan hävitetty tien ja talon rakentamisen takia.
Röykkiössä Råckers I (12 x 12 x 0.5 m) on tavattu hartsitiivistettä ja siihen liittyvä löytökeskittymä, jotka on tulkittu uurnahautaukseksi. Palaneen luun lisäksi keskittymästä on saatu talteen muun muassa pronssinen kaksoisnappi. Råckers II (16 x 12 x 1.5 m) on sisältänyt pronssikautiseksi ajoitetun palaneesta luusta ja piinpalasta koostuvan primäärihautauksen sekä ainakin yhden sekundäärihautauksen röykkiön reunassa. Jälkimmäinen on sisältänyt hartsitiivistettä, palanutta luuta ja pronssisormuksen, joiden perusteella se tulkittu roomalaisajan uurnahaudaksi. Molemmissa röykkiöissä on todettu isommista kivistä koottu reunakehä, joka on rajannut kivistä ja maasta kasattua kumpua. Råckers III (13.5 x 13.5 x 1.5 m) Kroggårdintien pohjoispuolella on toistaiseksi tutkimaton, mutta vaikuttaa rakenteeltaan kahden muun röykkiön kaltaiselta. Sen lounaispuolelta tien reunasta ja röykkiön Råckers II täytemaasta on tavattu merkkejä myös kivikautisesta asuinpaikasta, joka on kuitenkin todennäköisesti kokonaan jäänyt katu- ja piha-alueiden alle. Råckersin röykkiöt ovat pronssikauden hautatyyppeinä harvinaisia ja muodostavat tutkimushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010054 |
710 |
Råckers |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
315038.91600000 |
6663759.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010054 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien, Tammisaarentien ja Maasillantien risteyksen etelä- ja itäpuolella molemmin puolin Kroggårdintietä. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän etelään ja kaakkoon viettävän rinteen yläreunaa, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa. Nykyisin ympäristö on katu- ja puistoaluetta sekä pihamaata. Kivikaudella paikka on sijainnut itään työntyvässä niemessä Lepinjärveä ja Mustionjokea edeltäneitä merenlahtia yhdistäneen salmen länsirannalla. Pronssikaudelle tultaessa salmen paikalle on ilmeisesti muodostunut kapea kannas.
Paikka on todettu 1928 (Hackman), jolloin Kroggårdintien etelä- ja pohjoispuolelta on kartoitettu kaksi maansekaista röykkiötä (Råckers II-III) noin 60 metrin päässä toisistaan. Myöhemmin 1938 (Cleve) niistä 100 m länsilounaaseen on todettu vielä yksi röykkiö (Råckers I) sekä edellisten röykköiden välistä kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä. Läntisimpänä Kroggårdintien ja Maasillantien risteyksen eteläpuolella sijaitseva Råckers I on tutkittu 1938 (Cleve) ja 1939 (af Hällström). Pahasti vahingoittunut Råckers II alueen itäpäässä on kaivettu 1945 (af Hällström). Se on sittemmin kokonaan hävitetty tien ja talon rakentamisen takia.
Röykkiössä Råckers I (12 x 12 x 0.5 m) on tavattu hartsitiivistettä ja siihen liittyvä löytökeskittymä, jotka on tulkittu uurnahautaukseksi. Palaneen luun lisäksi keskittymästä on saatu talteen muun muassa pronssinen kaksoisnappi. Råckers II (16 x 12 x 1.5 m) on sisältänyt pronssikautiseksi ajoitetun palaneesta luusta ja piinpalasta koostuvan primäärihautauksen sekä ainakin yhden sekundäärihautauksen röykkiön reunassa. Jälkimmäinen on sisältänyt hartsitiivistettä, palanutta luuta ja pronssisormuksen, joiden perusteella se tulkittu roomalaisajan uurnahaudaksi. Molemmissa röykkiöissä on todettu isommista kivistä koottu reunakehä, joka on rajannut kivistä ja maasta kasattua kumpua. Råckers III (13.5 x 13.5 x 1.5 m) Kroggårdintien pohjoispuolella on toistaiseksi tutkimaton, mutta vaikuttaa rakenteeltaan kahden muun röykkiön kaltaiselta. Sen lounaispuolelta tien reunasta ja röykkiön Råckers II täytemaasta on tavattu merkkejä myös kivikautisesta asuinpaikasta, joka on kuitenkin todennäköisesti kokonaan jäänyt katu- ja piha-alueiden alle. Råckersin röykkiöt ovat pronssikauden hautatyyppeinä harvinaisia ja muodostavat tutkimushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010054 |
710 |
Råckers |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
315038.91600000 |
6663759.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010054 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien, Tammisaarentien ja Maasillantien risteyksen etelä- ja itäpuolella molemmin puolin Kroggårdintietä. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän etelään ja kaakkoon viettävän rinteen yläreunaa, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa. Nykyisin ympäristö on katu- ja puistoaluetta sekä pihamaata. Kivikaudella paikka on sijainnut itään työntyvässä niemessä Lepinjärveä ja Mustionjokea edeltäneitä merenlahtia yhdistäneen salmen länsirannalla. Pronssikaudelle tultaessa salmen paikalle on ilmeisesti muodostunut kapea kannas.
Paikka on todettu 1928 (Hackman), jolloin Kroggårdintien etelä- ja pohjoispuolelta on kartoitettu kaksi maansekaista röykkiötä (Råckers II-III) noin 60 metrin päässä toisistaan. Myöhemmin 1938 (Cleve) niistä 100 m länsilounaaseen on todettu vielä yksi röykkiö (Råckers I) sekä edellisten röykköiden välistä kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä. Läntisimpänä Kroggårdintien ja Maasillantien risteyksen eteläpuolella sijaitseva Råckers I on tutkittu 1938 (Cleve) ja 1939 (af Hällström). Pahasti vahingoittunut Råckers II alueen itäpäässä on kaivettu 1945 (af Hällström). Se on sittemmin kokonaan hävitetty tien ja talon rakentamisen takia.
Röykkiössä Råckers I (12 x 12 x 0.5 m) on tavattu hartsitiivistettä ja siihen liittyvä löytökeskittymä, jotka on tulkittu uurnahautaukseksi. Palaneen luun lisäksi keskittymästä on saatu talteen muun muassa pronssinen kaksoisnappi. Råckers II (16 x 12 x 1.5 m) on sisältänyt pronssikautiseksi ajoitetun palaneesta luusta ja piinpalasta koostuvan primäärihautauksen sekä ainakin yhden sekundäärihautauksen röykkiön reunassa. Jälkimmäinen on sisältänyt hartsitiivistettä, palanutta luuta ja pronssisormuksen, joiden perusteella se tulkittu roomalaisajan uurnahaudaksi. Molemmissa röykkiöissä on todettu isommista kivistä koottu reunakehä, joka on rajannut kivistä ja maasta kasattua kumpua. Råckers III (13.5 x 13.5 x 1.5 m) Kroggårdintien pohjoispuolella on toistaiseksi tutkimaton, mutta vaikuttaa rakenteeltaan kahden muun röykkiön kaltaiselta. Sen lounaispuolelta tien reunasta ja röykkiön Råckers II täytemaasta on tavattu merkkejä myös kivikautisesta asuinpaikasta, joka on kuitenkin todennäköisesti kokonaan jäänyt katu- ja piha-alueiden alle. Råckersin röykkiöt ovat pronssikauden hautatyyppeinä harvinaisia ja muodostavat tutkimushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010055 |
710 |
Grabben kanava |
10002 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
315195.00000000 |
6663882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010055 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien ja Maasillan risteyksestä 200 m itään Kroggårdintien ja Ratakadun väliin jäävällä kaistaleella Helsinki - Turku -rautatien molemmin puolin. Radan kaakkoispuolella maasto kahden teollisuustontin välistä puistoa, luoteispuolella tiheää sekametsää. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän katkaisevassa notkossa, joka on kivikaudella ollut vielä salmena yhdistäen Mustionjokea ja Lepinjärveä edeltäneitä merenlahtia.
Grabben kanavaksi (Grabbes kanal) kutsuttu ojamainen kaivanto on mainittu 1879 (Wefvar) ja merkitty karttaan 1900-luvun alkupuolella (Svaetichin). Tällöin se on ollut lähes 600 metrin pituinen ulottuen luoteessa Mustionjokeen laskevaan puroon ja kaakossa Hönsåkerskullenin länsipuolelle. Nykyisin kaivannosta on jäljellä 200 metrin pituinen, noin 10 metrin levyinen ja 2.5 metrin syvyinen osuus rautatien kaakkois- ja luoteispuolella. Grabben kanavaa on tutkittu 1939 (af Hällström) ja 1974 (Carpelan - Nunez). Ensimmäisissä tutkimuksissa on kartoitettu kaivannon rakennetta. Mittausten perusteella kaivanto on alun perin ollut melko jyrkkärinteinen ja pohjastaan terävä. Maat on kasattu valliksi kaivannon molemmin puolin. Myöhemmässä koekaivauksessa on kaivannon säilyneestä luoteisosasta otettu näytteitä siitepöly- ja maaperäanalyysiä varten sekä radiohiiliajoituksiin. Ajoitusten tulokset (Hel-670, 660 ± 100 BP; Hel-671, 790±80 BP) sijoittuvat 1100 - 1300 -luvuille jKr. Siitepölystössä on tavattu merkkejä seisovan veden kasveista ja maanäytteissä poikkeukselllisen korkeita kalkkipitoisuuksia.
Viimeaikaisen tutkimuksen (Forsén - Moisanen 1995) mukaan kyseessä saattaa olla keskiajalla kaivettu kuivan maan veneenvetoura, jota olisi mahdollisesti käytetty kalkinkuljetukseen esimerkiksi Raaseporin linnaa rakennettaessa 1300 -luvun lopulla. Toisaalta on esitetty, että kanavassa olisi ollut vettä pidättävät kynnykset. Edellinen vaihtoehto tuntuu kuitenkin todennäköisemmältä, koska kaivanto sijaitsee lähes kivikautisella korkeudella (20 m mpy). Paikallinen perimätieto liittää kaivannon Nils Grabbeen, joka omisti Grabbackan kartanon 1500-luvulla. Nykyisin rautatien katkaisema kaivanto on kaakkoispäästään hoidettu ja ruohottunut, mutta luoteisosa radan pohjoispuolella on pahasti umpeenkasvanut ja vesakoitunut. Muinaisjäännös on merkitty molemmista päistä merkitty rauhoitustauluilla, kaakkoispäässä Kroggårdintien varressa lisäksi opastetaululla. |
| metsakeskus.220010055 |
710 |
Grabben kanava |
10002 |
12009 |
13000 |
11010 |
27000 |
315195.00000000 |
6663882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010055 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien ja Maasillan risteyksestä 200 m itään Kroggårdintien ja Ratakadun väliin jäävällä kaistaleella Helsinki - Turku -rautatien molemmin puolin. Radan kaakkoispuolella maasto kahden teollisuustontin välistä puistoa, luoteispuolella tiheää sekametsää. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän katkaisevassa notkossa, joka on kivikaudella ollut vielä salmena yhdistäen Mustionjokea ja Lepinjärveä edeltäneitä merenlahtia.
Grabben kanavaksi (Grabbes kanal) kutsuttu ojamainen kaivanto on mainittu 1879 (Wefvar) ja merkitty karttaan 1900-luvun alkupuolella (Svaetichin). Tällöin se on ollut lähes 600 metrin pituinen ulottuen luoteessa Mustionjokeen laskevaan puroon ja kaakossa Hönsåkerskullenin länsipuolelle. Nykyisin kaivannosta on jäljellä 200 metrin pituinen, noin 10 metrin levyinen ja 2.5 metrin syvyinen osuus rautatien kaakkois- ja luoteispuolella. Grabben kanavaa on tutkittu 1939 (af Hällström) ja 1974 (Carpelan - Nunez). Ensimmäisissä tutkimuksissa on kartoitettu kaivannon rakennetta. Mittausten perusteella kaivanto on alun perin ollut melko jyrkkärinteinen ja pohjastaan terävä. Maat on kasattu valliksi kaivannon molemmin puolin. Myöhemmässä koekaivauksessa on kaivannon säilyneestä luoteisosasta otettu näytteitä siitepöly- ja maaperäanalyysiä varten sekä radiohiiliajoituksiin. Ajoitusten tulokset (Hel-670, 660 ± 100 BP; Hel-671, 790±80 BP) sijoittuvat 1100 - 1300 -luvuille jKr. Siitepölystössä on tavattu merkkejä seisovan veden kasveista ja maanäytteissä poikkeukselllisen korkeita kalkkipitoisuuksia.
Viimeaikaisen tutkimuksen (Forsén - Moisanen 1995) mukaan kyseessä saattaa olla keskiajalla kaivettu kuivan maan veneenvetoura, jota olisi mahdollisesti käytetty kalkinkuljetukseen esimerkiksi Raaseporin linnaa rakennettaessa 1300 -luvun lopulla. Toisaalta on esitetty, että kanavassa olisi ollut vettä pidättävät kynnykset. Edellinen vaihtoehto tuntuu kuitenkin todennäköisemmältä, koska kaivanto sijaitsee lähes kivikautisella korkeudella (20 m mpy). Paikallinen perimätieto liittää kaivannon Nils Grabbeen, joka omisti Grabbackan kartanon 1500-luvulla. Nykyisin rautatien katkaisema kaivanto on kaakkoispäästään hoidettu ja ruohottunut, mutta luoteisosa radan pohjoispuolella on pahasti umpeenkasvanut ja vesakoitunut. Muinaisjäännös on merkitty molemmista päistä merkitty rauhoitustauluilla, kaakkoispäässä Kroggårdintien varressa lisäksi opastetaululla. |
| metsakeskus.220010056 |
710 |
Gjuterigatan |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315257.83000000 |
6663948.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010056 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen keskustan itäosassa Valimonkadun, Rauhankadun ja teollisuusalueelle johtavan tien risteyksen eteläpuolella olevassa pienessä metsäsaarekkeessa, 100 m rautatiestä koilliseen. Paikka on 1. Salpausselän loivasti länsilounaaseen viettävää harjannetta, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa. Kohdan länsipuolella on kivikaudella virrannut harjanteen katkaissut ja Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä yhdistänyt kapea salmi. Nykyisin ympäristö on teollisuus- ja omakotitaloaluetta.
Paikka on todettu inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen), jolloin Valimonkadun (po. Rauhankadun?) itäpuolisesta leikkauksesta tavattiin muutamia saviastianpaloja, kvartsia ja palaneen luun siru, mutta ei selvää kulttuurikerrosta. Jäännös on kuitenkin luokiteltu kivikautiseksi asuinpaikaksi, mikä topografian perusteella vaikuttaakin hyvin todennäköiseltä. Paikasta 100 m koilliseen samalla harjanteella sijaitsee Kroggårdsmalmenin rautakautinen kalmisto (KARJAA 58). |
| metsakeskus.220010057 |
710 |
Malmkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
315997.53200000 |
6663924.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010057 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdissa Helsinki - Turku -rautatien leikkauksen luoteisreunassa, entisen Laurentiuksentien ylityspaikan itäpuolella olevassa havumetsikössä. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän kaakkoisrinnettä, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa. Rinnettä leikkaavan rautatien penger on paljas ja maa on paikoin sortunut. Kivikaudella alue on sijainnut Mustionjoen ja Lepinjärven vesistöjä yhdistäneen merensalmen kaakkoisrannalla kohoavalla harjanteella.
Kroggårdin ylityspaikan kohdalta on tavattu kiviesineistöä, saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta 1938 (Cleve) ja 1967 (Hirviluoto) sekä saman harjanteen reunasta edellisistä 200 m koilliseen 1970 (Hirviluoto). Ylityspaikan itäpuolisessa penkereessä on tehty kaivauksia 1979 (Sarvas), jossa on saatu talteen muun muassa saviastianpaloja. Mitään kiinteitä jäännöksiä tai selvää kulttuurikerrosta ei ole todettu. Löytöjen perusteella asuinpaikka sijoittuu varhaiskampakeraamiseen aikaan. Asuinpaikan on oletettu jatkuvan luoteeseen ja pohjoiseen. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) reunan maaleikkauksesta löytyi yksi palaneen luun siru (ei otettu talteen), mutta ei mitään merkkiä kulttuurikerroksesta. Malmkulla kuuluu ilmeisestikin samaan Salpausselän kaakkoisrinnettä noudattelevaan laajaan asutusvyöhykkeeseen kuin Säterinkatu (KARJAA 53) noin 400 m lounaaseen. Lähitienoilta tunnetaan myös useita toistaiseksi tutkimattomia löytöpaikkoja.
Vuonna 2019 tehtiin koetutkimus, jonka tuloksena asuinpaikka ajoitettiin nuorempaan varhaiseen kampakeramiikkaan. Kaivauksilla löydettiin nk. Paimion tyypin idolin katkelma. Vuonna 2020 alueelle avattiin 12m2 koeoja. Löytöaineisto oli melko vähäinen ja koostui lähinnä pienistä paloista nuorempaa varhaista kampakeramiikkaa, iskoksista ja palaneen luun paloista. Kaivausalueella ei havaittu rakenteita. Vuoden 2021 kaivauksilla suurin löytöryhmä oli keramiikka. |
| metsakeskus.220010058 |
710 |
Kroggårdsmalmen |
10002 |
12002 |
13033 |
11033 |
27014 |
315331.00000000 |
6664000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010058 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Valimonkadun lounaisreunassa, Helsinki - Turku -radasta 150 m koilliseen Kilan ja Kroggårdin rajalla. Puistoksi jätetty kapea kaistale on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän hiekka- ja soraharjannetta, jossa kasvaa harvaa männikköä. Ympäristö on lähes kokonaan rakennettu. Kaakossa on teollisuusaluetta ja lukuun ottamatta tontin itäosassa sijaitsevaa sähkömuuntamoa asuinrakennuksia. Alue on muodostanut kivikaudella niemenkärjen, jonka länsipuolella on virrannut Salpausselän katkaissut ja Mustionjokea ja Lepinjärveä edeltäneitä merenlahtia yhdistänyt salmi.
Kohde on löydetty 1932 (Glässner), jolloin oli tullut esiin pronssirannerenkaita muuntamoa rakennettaessa. Paikalla on kalmisto, joka on tutkittu 1932 ja 1937 (Cleve). Kalmiston kokonaislaajuus on ollut arviolta 40 x 20 m. Ensimmäisissä kaivauksissa on tutkittu renkaiden löytöpaikalla tavatut osittain tuhoutuneet kiveykset I-II ja myöhemmissä tutkimuksissa muinaisjäännöksen luoteisosassa todetun tarhakalmiston kiveykset III-IV. Lähinnä muuntamoa sijainneet, nykyisin kokonaan hävitetyt kiveykset I-II ovat olleet luode - kaakko -suuntaisia epäsäännöllisen soikeita ja matalia rakennelmia (6-10 m), joista on tavattu merkkejä ainakin viidestä, mahdollisesti seitsemästä ruumishautauksesta ja niihin liittyviä löytöjä, muun muassa useita rannerenkaita, solkia, putkikirveitä, keihäänkärkiä, veitsiä ja sirppi tai viikate. Kiveyksessä I oli myös puuta ja tuohta ja vainajan on otaksuttu olleen käärittynä tuoheen puuarkussa tai maanneen tuohella peitetyllä puualustalla.
Kalmiston luoteisosassa sijaitsevat kiveykset III-IV on tutkittu 1937, jolloin pintakerroksen alta on paljastunut reunakivin rajatuista soluista muodostuva tarhakalmisto. Neljästä tarhasta koostuvassa kiveyksessä III on todettu ainakin seitsemän, mahdollisesti yhdeksän ruumishautausta. Suurin osa niistä on tarhojen sisältä, yleensä kaksi hautausta yhdessä tarhassa. Kiveyksen III kaakkoisreunaan tehty epäsäännöllisempi kiveys IV on sisältänyt kolme tai neljä tarhaa ja mahdollisesti yhtä monta hautausta. Löytöinä on saatu talteen rannerenkaita, keihäänkärkiä, putkikirveitä, veitsi, sirppejä, hampaita, saviastianpaloja. Kalmisto on ajoitettu löytöjen ja rakenteen perusteella vanhemmalle roomalaisajalle.
Kalmistosta ja sen lähiympäristöstä on tavattu myös kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, jotka ilmeisesti liittyvät samaan kokonaisuuteen kuin 100 m lounaaseen sijaitseva Valimonkadun asuinpaikka Kroggårdsmalmenin kiveysten III-IV pohjan tarharakenne on jätetty tutkimusten jälkeen näkyviin. Paikka on aidattu rautaputkin ja betonipaaluin, ja sen vieressä on Museoviraston opastaulu sekä karjalaisten pystyttämä muistokivi. |
| metsakeskus.220010060 |
710 |
Gåliberget |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
319957.93700000 |
6664496.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010060 |
Kohde sijaitsee Karjaan itäosassa Starkomin ja Grundsjön rajalla, Stora Gålibergetin laella, 300 m kantatiestä 51 pohjoiseen. Paikka on korkean kalliomäen itään viettävässä ylärinteessä, kahden kallioselänteen väliin jäävässä syvänteessä, noin 10 m kallion korkeimman huipun alapuolella. Kallion itäpuolella virtaa Långan -niminen puro.
Gålibergetiä on inventoinnissa 1931 (Cleve) pidetty mahdollisena muinaislinnana, koska vuori on aiempien tietojen mukaan tunnettu myös nimellä Borgberget. Mitään linnoituslaitteita mäeltä ei kuitenkaan tiedetä. Tarkastuksen 1992 (Moisanen) perusteella kallion laella on suppealla alueella 7 matalaa latomusta. Ne muodostavat kaakko - luode -suuntaisen tiiviin ryhmän. Latomukset (4 - 4.5 x 5 m) ovat paksun turpeen peitossa ja rajoiltaan epämääräisiä. Kahta lukuun ottamatta kaikissa on suorakaiteinen (1 - 1.4 x 1.5 - 2 m) kuoppa. Kuopat vaikuttavat rakennetuilta. Jäännösten tarkoitus on toistaiseksi epäselvä. Niitä ei voi pitää hautaröykkiöinä. Mahdollisesti kyseessä ovat rakkakuoppien tapaiset säilytyskuopat tai uunit historialliselta ajalta.
2022:
Gålibergetin laella on sijainnut todennäköisesti keskiajalta periytyvä Sannäsin, Starckomin, Kroggårdin, Wästanbyn, Nybyn, Finbackan, Karjaan (Prästgården), Knasabackan ja Grundsjön kylien yhteinen rajapyykki. Raja on merkitty mm. Samuel Brotheruksen karttaan vuodelta 1702 (1712, KA MH MH 29/--). Paikalla on edelleen useamman kiinteistön rajapyykki, joka sijaitsee noin 100 metriä länteen muinaisjäännösrekisterin ilmoittamasta latomusten paikasta, Latomukset saattavat kuitenkin liittyä kauan käytössä oleeseen useamman kylän ja jakokunnan väliseen rajapisteeseen. |
| metsakeskus.220010060 |
710 |
Gåliberget |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
319957.93700000 |
6664496.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010060 |
Kohde sijaitsee Karjaan itäosassa Starkomin ja Grundsjön rajalla, Stora Gålibergetin laella, 300 m kantatiestä 51 pohjoiseen. Paikka on korkean kalliomäen itään viettävässä ylärinteessä, kahden kallioselänteen väliin jäävässä syvänteessä, noin 10 m kallion korkeimman huipun alapuolella. Kallion itäpuolella virtaa Långan -niminen puro.
Gålibergetiä on inventoinnissa 1931 (Cleve) pidetty mahdollisena muinaislinnana, koska vuori on aiempien tietojen mukaan tunnettu myös nimellä Borgberget. Mitään linnoituslaitteita mäeltä ei kuitenkaan tiedetä. Tarkastuksen 1992 (Moisanen) perusteella kallion laella on suppealla alueella 7 matalaa latomusta. Ne muodostavat kaakko - luode -suuntaisen tiiviin ryhmän. Latomukset (4 - 4.5 x 5 m) ovat paksun turpeen peitossa ja rajoiltaan epämääräisiä. Kahta lukuun ottamatta kaikissa on suorakaiteinen (1 - 1.4 x 1.5 - 2 m) kuoppa. Kuopat vaikuttavat rakennetuilta. Jäännösten tarkoitus on toistaiseksi epäselvä. Niitä ei voi pitää hautaröykkiöinä. Mahdollisesti kyseessä ovat rakkakuoppien tapaiset säilytyskuopat tai uunit historialliselta ajalta.
2022:
Gålibergetin laella on sijainnut todennäköisesti keskiajalta periytyvä Sannäsin, Starckomin, Kroggårdin, Wästanbyn, Nybyn, Finbackan, Karjaan (Prästgården), Knasabackan ja Grundsjön kylien yhteinen rajapyykki. Raja on merkitty mm. Samuel Brotheruksen karttaan vuodelta 1702 (1712, KA MH MH 29/--). Paikalla on edelleen useamman kiinteistön rajapyykki, joka sijaitsee noin 100 metriä länteen muinaisjäännösrekisterin ilmoittamasta latomusten paikasta, Latomukset saattavat kuitenkin liittyä kauan käytössä oleeseen useamman kylän ja jakokunnan väliseen rajapisteeseen. |
| metsakeskus.220010061 |
710 |
Södra Lövkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
315006.92200000 |
6664811.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010061 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen pohjoisosassa Turuntiestä 100 m pohjoiseen, Dönsbyntien länsi- ja itäpuolella Koskikujan (Forsgränd) ja Koskenlaskijankujan (Strömkarlsgränd) molemmin puolin. Paikka on 1. Salpausselän ja Mustionjoen luoteispuolella oleva leveähkö kalliosydäminen hiekkaniemi, jonka eteläpuolitse Mustionjoki kiertää. Kivikaudella niemekkeen keskellä nykyisen Koskikujan kohdalla on ollut luode - kaakko -suuntainen kalliokumpare, jonka itäpuolella on levinnyt hiekkaterassi.
Paikka on todettu 1979 (Jung; Åberg) ja 1980 (Taavitsainen, Hirviluoto), jolloin omakotialueeksi suunnitellulta pellolta ja metsästä on tavattu kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Koskikujan itäpäässä on tehty koekaivauksia 1980 (Sarvas) ennen asuinalueen rakentamista. Kaivauksissa ei havaittu vähäisten löytöjen - saviastianpalasia, piitä, kvartsia ja palanutta luuta - ohella mitään merkkiä kulttuurikerroksesta. Kaivausten jälkeen 1982 (Jung) Dönsbyntien itäpuolelta muinaiselta rantaterassilta on otettu talteen useita löytöjä. Löytöjen, korkeuden ja sijainnin perusteella niemekkeessä on ollut kivikautinen asuinpaikka. Asutus on ollut tilapäistä tai kulttuurikerros on myöhemmin huuhtoutunut. Alueella on oleskeltu kivikauden jälkeenkin, sillä kaivauksissa on löydetty myös rautakautinen pronssihela. Muinaisjäännös on ilmeisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut Koskenlaskijankujan länsipäätä mahdollisesti lukuun ottamatta. |
| metsakeskus.220010061 |
710 |
Södra Lövkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
315006.92200000 |
6664811.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010061 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen pohjoisosassa Turuntiestä 100 m pohjoiseen, Dönsbyntien länsi- ja itäpuolella Koskikujan (Forsgränd) ja Koskenlaskijankujan (Strömkarlsgränd) molemmin puolin. Paikka on 1. Salpausselän ja Mustionjoen luoteispuolella oleva leveähkö kalliosydäminen hiekkaniemi, jonka eteläpuolitse Mustionjoki kiertää. Kivikaudella niemekkeen keskellä nykyisen Koskikujan kohdalla on ollut luode - kaakko -suuntainen kalliokumpare, jonka itäpuolella on levinnyt hiekkaterassi.
Paikka on todettu 1979 (Jung; Åberg) ja 1980 (Taavitsainen, Hirviluoto), jolloin omakotialueeksi suunnitellulta pellolta ja metsästä on tavattu kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Koskikujan itäpäässä on tehty koekaivauksia 1980 (Sarvas) ennen asuinalueen rakentamista. Kaivauksissa ei havaittu vähäisten löytöjen - saviastianpalasia, piitä, kvartsia ja palanutta luuta - ohella mitään merkkiä kulttuurikerroksesta. Kaivausten jälkeen 1982 (Jung) Dönsbyntien itäpuolelta muinaiselta rantaterassilta on otettu talteen useita löytöjä. Löytöjen, korkeuden ja sijainnin perusteella niemekkeessä on ollut kivikautinen asuinpaikka. Asutus on ollut tilapäistä tai kulttuurikerros on myöhemmin huuhtoutunut. Alueella on oleskeltu kivikauden jälkeenkin, sillä kaivauksissa on löydetty myös rautakautinen pronssihela. Muinaisjäännös on ilmeisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut Koskenlaskijankujan länsipäätä mahdollisesti lukuun ottamatta. |
| metsakeskus.220010062 |
710 |
Gålibacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
320276.80600000 |
6664902.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010062 |
Kohde sijaitsee Karjaan itäosassa Starkomin kylän Höglidin tilan pihapiirissä, Helsinki - Turku -rautatiestä 200 m ja Stora Gålibergetistä 500 m pohjoiskoilliseen, Högbenin järvestä Bruksträsketiin laskevan Långån -nimisen joen länsirannalla. Paikka on korkean kalliomäen juuressa oleva eteläinen moreenirinne, jonka alapuolella leviää savikkoinen ja soinen suvanto. Itäpuolella on kapea ja jyrkkärinteinen salmi, jossa Långan virtaa. Kivikaudella alue on ollut suojaisaa saaristoa, josta on avautunut hyvä yhteys avomerelle.
Paikka on on mainittu ensi kerran 1923 (Nyman), jolloin uudistilan pihaan tehdystä perunamaasta on saatu kiviesineitä. Ne on inventoinnissa 1931 (Cleve) todettu asuinpaikkalöydöiksi. Asuinpaikan oletetulla ydinalueella päärakennuksen itä- ja koillispuolella on tehty kaivauksia heti inventoinnin jälkeen 1931 (Äyräpää). Tutkimuksissa selvää kulttuurikerrosta ja löytöjä on tavattu lähinnä ylärinteestä ja törmän päältä, missä on havaittu myös mahdollinen kodanpohja ja siihen liittyvä tulisijakiveys. Löydöt koostuvat enimmäkseen varhaiskampakeraamisista saviastianpaloista, kiviesineiden katkelmista, kvartsi- ja kivilaji -iskoksista sekä palaneesta luusta. Keramiikan vanhemman vaiheen (I:1) alaraja osuu 32 ja nuoremman vaiheen (I:2) 29 metrin korkeuskäyrälle. Asuinpaikka jatkuu päärakennuksen länsi- ja lounaispuolella, mutta sen laajuutta ei ole toistaiseksi määritelty. Topografiselta sijainniltaan edustavalla asuinpaikalla on myös tutkimushistoriallista merkitystä. |
| metsakeskus.220010063 |
710 |
Prästgården |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
316821.00000000 |
6665159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010063 |
Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen tuntumassa Prästgårdenin alueella, Hasselbackan tilalla, päärakennuksesta 350 m kaakkoon ja Osmundsbölentiestä 200 m luoteeseen. Paikka on koilliseen viettävä kuusikkoa kasvava osittain soistunut metsikkörinne, jonka keskeltä kulkee polkutie Hasselbackan taloon. Maaperä on kivistä hiekkaa. Kohdan kaakkoispuolella kulkee metsän halkaiseva vanha sähkölinja-aukko.
Paikalta on todettu inventoinnissa 1983 (Hirviluoto - Suominen) parikymmentä uunimaista kiveystä. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) kiveyksiä havaittiin olevan erityisesti vanhan tien lounaispuolisessa loivassa rinteessä, jossa niitä on muutaman metrin välein yksittäin ja pareittain 80 x 80 m:n alalla. Sammaleen peittämät jäännökset (1 - 1.5 x 1 - 1.5 x 0,5 m) on rakennettu yleensä melko isoista kivistä (50 cm). Tien alapuoleisessa koillisrinteessä on muutamia matalia kuoppia (halk. 2 m). Osa kiveyksistä on hajotettu tien kohdalta. Joitakin on myös pengottu. Jäännösten tarkoitus ja ajoitus on toistaiseksi selvittämättä. Ne eivät vaikuta esihistoriallisilta, vaan todennäköisimmin kyseessä ovat parin kolmen sadan vuoden takaa periytyvät uunit tai muut tulisijat.
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 kaavainventoinnissa. Alueelta löytyi seitsemän selvää röykkiörakennetta, halkaisijaltaan noin 1-2 metriä (koordinaattitiedot alakohteissa). Varttuneessa kuusikossa olevat röykkiöt ovat todennäköisesti kaskiraunioita eivätkä tulisijoja. Maaperäkairauksessa turpeen alla havaittiin selvää nokimaakerrosta myös merkkinä kaskeamisesta. Röykkiöiden koillispuolinen alue on tiheää vesakkoa, jossa havaintojen tekeminen oli vaikeaa, mutta vaikuttaisi siltä, ettei röykkiöitä enää olisi sillä alueella. Alue vaikutti myös hieman soistuneelta. |
| metsakeskus.220010064 |
710 |
Hembo |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
316700.23400000 |
6665936.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010064 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa Osmundsbölessä Mustionjokeen kuuluvan Kyrksjönin itärannalla. Paikka on luode - kaakko -suuntaisen moreeni-kalliomäen lounaaseen viettävää rinnettä. Metsikön lounaispuolella avautuu Ramstedtsgärdänin peltoaukea, jonka keskellä virtaa Kyrksjöniin virtaava puro.
Paikka on todettu hoidon yhteydessä 1993 (Moisanen), jolloin Hembon tilan luoteispuolella sijaitsevassa Gillernäsin tilan metsärinteessä on havaittu 10-12 matalaa, turpeen peittämää röykkiötä suppeahkossa ryhmässä. Hembon koillispuolella Generalsin tilalla pohjoiseen viettävän rinteen ylälaidalla on 4 röykkiötä. Röykkiöitä on todennäköisesti ollut myös Hembon tilalla, mutta alueelta on selvästi raivattu kivikkoa pihamaata muokattaessa. Vaikeasti havaittavat röykkiöt ovat pyöreähköjä, matalia ja melko pieniä (3 x 3 x 0.3 m). Jäännökset sijaitsevat muhevamaisessa kuusimetsässä, joka sopisi esimerkiksi kaskeamiseen. Muinaisjäännöksen luonne ja ajoitus on toistaiseksi epäselvä, mutta topografian ja rakenteen perusteella kyseessä saattavat olla jo rautakaudelta periytyvät viljelyröykkiöt. |
| metsakeskus.220010065 |
710 |
Gyllene udden |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
316447.34200000 |
6666107.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010065 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa Osmundsbölessä Mustionjokeen kuuluvan Kyrksjönin itärannalla Gillernäsin tilalla. Paikka on lyhyt luode - kaakko -suuntainen moreeni-kallioniemi, joka muodostaa järven keskikohdalle kapeikon. Alueella kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Metsikön eteläpuolella avautuu Ramstedtsgärdanin peltoaukea, jonka maaperä on yläosassa hiekkaa ja alaosassa savea. Aukean poikki virtaa puro Kyrksjöniin.
Niemen eteläkaakkoon viettävän kaakkoispään metsikössä on kartoitettu 1915 (Svaetichin) latomus, joka on inventoinnissa 1931 (Cleve) todettu epävarmaksi röykkiöksi. Tarkastuksessa 1993 (Moisanen) on etelään viettävän terassin laella noin 50-60 m Kyrksjönin rannasta itäkoilliseen havaittu kolme röykkiötä. Röykkiö 1 (10 x 1.5 - 2 x 0.5 m) on pitkänomainen valli. Sen päässä olevassa pystykivessä on inventoinnin 1996 (Seppälä) havaintojen mukaan hakattu nro 2. Kyseessä on mahdollisesti rajarakennelma. Edellisestä 15 m pohjoiseen sijaitsevat vierekkäin siirtolohkareen kylkeen tehty röykkiö 2 (7 x 2.5 x 0.5 m) ja pyöreä röykkiö 3 (7 x 7 x 0.5 m). Jälkimmäinen on mahdollisesti sama, joka on paikalta ensimmäiseksi todettu. Röykkiöstä 3 noin 15 m länteen on etelään avautuvan maakellarin pohja. Alueella tiedetään olleen torppa, jonka perusta oli vielä inventoinnin 1931 aikaan näkyvissä. Tarkastuksessa 1993 röykkiöistä kaakkoon olevan pellon ylärinteestä on löydetty kvartsi-iskos ja savitiivistettä. Röykkiöt voivat liittyä mainittuun torppaan, mutta peltolöytöjen perusteella paikalla on todennäköisesti esihistoriallisenkin asutuksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.220010065 |
710 |
Gyllene udden |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
316447.34200000 |
6666107.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010065 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa Osmundsbölessä Mustionjokeen kuuluvan Kyrksjönin itärannalla Gillernäsin tilalla. Paikka on lyhyt luode - kaakko -suuntainen moreeni-kallioniemi, joka muodostaa järven keskikohdalle kapeikon. Alueella kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Metsikön eteläpuolella avautuu Ramstedtsgärdanin peltoaukea, jonka maaperä on yläosassa hiekkaa ja alaosassa savea. Aukean poikki virtaa puro Kyrksjöniin.
Niemen eteläkaakkoon viettävän kaakkoispään metsikössä on kartoitettu 1915 (Svaetichin) latomus, joka on inventoinnissa 1931 (Cleve) todettu epävarmaksi röykkiöksi. Tarkastuksessa 1993 (Moisanen) on etelään viettävän terassin laella noin 50-60 m Kyrksjönin rannasta itäkoilliseen havaittu kolme röykkiötä. Röykkiö 1 (10 x 1.5 - 2 x 0.5 m) on pitkänomainen valli. Sen päässä olevassa pystykivessä on inventoinnin 1996 (Seppälä) havaintojen mukaan hakattu nro 2. Kyseessä on mahdollisesti rajarakennelma. Edellisestä 15 m pohjoiseen sijaitsevat vierekkäin siirtolohkareen kylkeen tehty röykkiö 2 (7 x 2.5 x 0.5 m) ja pyöreä röykkiö 3 (7 x 7 x 0.5 m). Jälkimmäinen on mahdollisesti sama, joka on paikalta ensimmäiseksi todettu. Röykkiöstä 3 noin 15 m länteen on etelään avautuvan maakellarin pohja. Alueella tiedetään olleen torppa, jonka perusta oli vielä inventoinnin 1931 aikaan näkyvissä. Tarkastuksessa 1993 röykkiöistä kaakkoon olevan pellon ylärinteestä on löydetty kvartsi-iskos ja savitiivistettä. Röykkiöt voivat liittyä mainittuun torppaan, mutta peltolöytöjen perusteella paikalla on todennäköisesti esihistoriallisenkin asutuksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.220010065 |
710 |
Gyllene udden |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
316447.34200000 |
6666107.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010065 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa Osmundsbölessä Mustionjokeen kuuluvan Kyrksjönin itärannalla Gillernäsin tilalla. Paikka on lyhyt luode - kaakko -suuntainen moreeni-kallioniemi, joka muodostaa järven keskikohdalle kapeikon. Alueella kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Metsikön eteläpuolella avautuu Ramstedtsgärdanin peltoaukea, jonka maaperä on yläosassa hiekkaa ja alaosassa savea. Aukean poikki virtaa puro Kyrksjöniin.
Niemen eteläkaakkoon viettävän kaakkoispään metsikössä on kartoitettu 1915 (Svaetichin) latomus, joka on inventoinnissa 1931 (Cleve) todettu epävarmaksi röykkiöksi. Tarkastuksessa 1993 (Moisanen) on etelään viettävän terassin laella noin 50-60 m Kyrksjönin rannasta itäkoilliseen havaittu kolme röykkiötä. Röykkiö 1 (10 x 1.5 - 2 x 0.5 m) on pitkänomainen valli. Sen päässä olevassa pystykivessä on inventoinnin 1996 (Seppälä) havaintojen mukaan hakattu nro 2. Kyseessä on mahdollisesti rajarakennelma. Edellisestä 15 m pohjoiseen sijaitsevat vierekkäin siirtolohkareen kylkeen tehty röykkiö 2 (7 x 2.5 x 0.5 m) ja pyöreä röykkiö 3 (7 x 7 x 0.5 m). Jälkimmäinen on mahdollisesti sama, joka on paikalta ensimmäiseksi todettu. Röykkiöstä 3 noin 15 m länteen on etelään avautuvan maakellarin pohja. Alueella tiedetään olleen torppa, jonka perusta oli vielä inventoinnin 1931 aikaan näkyvissä. Tarkastuksessa 1993 röykkiöistä kaakkoon olevan pellon ylärinteestä on löydetty kvartsi-iskos ja savitiivistettä. Röykkiöt voivat liittyä mainittuun torppaan, mutta peltolöytöjen perusteella paikalla on todennäköisesti esihistoriallisenkin asutuksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.220010065 |
710 |
Gyllene udden |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
316447.34200000 |
6666107.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010065 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa Osmundsbölessä Mustionjokeen kuuluvan Kyrksjönin itärannalla Gillernäsin tilalla. Paikka on lyhyt luode - kaakko -suuntainen moreeni-kallioniemi, joka muodostaa järven keskikohdalle kapeikon. Alueella kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Metsikön eteläpuolella avautuu Ramstedtsgärdanin peltoaukea, jonka maaperä on yläosassa hiekkaa ja alaosassa savea. Aukean poikki virtaa puro Kyrksjöniin.
Niemen eteläkaakkoon viettävän kaakkoispään metsikössä on kartoitettu 1915 (Svaetichin) latomus, joka on inventoinnissa 1931 (Cleve) todettu epävarmaksi röykkiöksi. Tarkastuksessa 1993 (Moisanen) on etelään viettävän terassin laella noin 50-60 m Kyrksjönin rannasta itäkoilliseen havaittu kolme röykkiötä. Röykkiö 1 (10 x 1.5 - 2 x 0.5 m) on pitkänomainen valli. Sen päässä olevassa pystykivessä on inventoinnin 1996 (Seppälä) havaintojen mukaan hakattu nro 2. Kyseessä on mahdollisesti rajarakennelma. Edellisestä 15 m pohjoiseen sijaitsevat vierekkäin siirtolohkareen kylkeen tehty röykkiö 2 (7 x 2.5 x 0.5 m) ja pyöreä röykkiö 3 (7 x 7 x 0.5 m). Jälkimmäinen on mahdollisesti sama, joka on paikalta ensimmäiseksi todettu. Röykkiöstä 3 noin 15 m länteen on etelään avautuvan maakellarin pohja. Alueella tiedetään olleen torppa, jonka perusta oli vielä inventoinnin 1931 aikaan näkyvissä. Tarkastuksessa 1993 röykkiöistä kaakkoon olevan pellon ylärinteestä on löydetty kvartsi-iskos ja savitiivistettä. Röykkiöt voivat liittyä mainittuun torppaan, mutta peltolöytöjen perusteella paikalla on todennäköisesti esihistoriallisenkin asutuksen jäännöksiä. |
| metsakeskus.220010066 |
710 |
Andersro - Klarvik |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321393.34900000 |
6667013.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010066 |
Kohde sijaitsee Karjaan itäosassa Meltolan sairaalan eteläpuolella, lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän etelärinteen ja Högbenjärven väliin jäävän peltoaukean lounaisosassa. Paikka on pelloksi ja pihamaaksi raivattua hiekkarinnettä, joka viettää terassimaisesti kaakkoon ja etelään kohti järveä ja sen muinaista lahtea, jossa on nykyisin Torvmossenin ja Stormossenin suota. Terassit erottuvat selvästi ympäristöstään.
Asuinpaikka on todettu 1986 (Lönnqvist) Andersron ja Klarvikin tilojen pellosta ja puutarhasta poimittujen pintalöytöjen perusteella. Peltoaukean yläosassa erottuvan terassin päältä kerätyt löydöt koostuvat pääasiassa kvartsiesineistä ja -iskoksista. Muinaisjäännöksen rajoja ja luonnetta ei toistaiseksi ole selvitetty, mutta alueella saattaa olla laaja Salpausselän rinnettä noudatteleva asuinpaikkavyöhyke. Samalta aukealta, 700 metriä koilliseen, tunnetaan Malmåsa-Skönvikin kivikautinen asuinpaikka (KARJAA 67). |
| metsakeskus.220010067 |
710 |
Malmåsa - Skönvik |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321837.16300000 |
6667524.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010067 |
Kohde sijaitsee Karjaan itäosassa Meltolan sairaalan eteläpuolella 500 m kantatiestä 53 kaakkoon, Högbenjärven pohjoispuolella olevan peltoaukean koillisosassa. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän kaakkoisrinteen pelloksi raivattua hiekkarinnettä, joka viettää terassimaisesti kaakkoon ja etelään kohti järveä. Terassit erottuvat selvästi ympäristöstään. Alue on kivikaudella ollut suojaisaa sisäsaaristoa.
Paikka on todettu tarkastuksessa 1986 (Lönnqvist), jolloin aukean yläreunassa erottuvan terassin päältä pellon pinnasta on poimittu hiotun kourutaltan katkelma, kivilaji-iskos, kvartsia, palanutta luuta ja savea. Kivikautinen asuinpaikka liittyy todennäköisesti samaan laajaan vyöhykkeeseen kuin siitä 700 m lounaaseen sijaitseva Andersro - Klarvik (KARJAA 66). |
| metsakeskus.220010068 |
710 |
Sannäs Borgberget |
10002 |
12011 |
13110 |
11002 |
27000 |
317638.85100000 |
6667865.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010068 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa Sannäsin, Lillsannäsin ja Nybyn kylien rajalla, Mustionjoen mutkan eteläpuolella. Paikka on peltojen ympäröimä luode - kaakko -suuntainen kalliomäki (300 x 200 m), joka on erityisesti lounaisosastaan jyrkkärinteinen. Mäen laella kasvaa pääasiassa mäntyjä ja katajia. Laelta on laaja näkymä pohjoiseen ja luoteeseen jokivarren tasaisen peltoaukean yli.
Paikka on ensi kerran inventoitu 1931 (Cleve) nimen Borgberget perusteella. Mäen laella ei ole tavattu mitään merkkiä valleista tai muista rakenteista. Kaakkoisreunassa on havaittu kivivallia, jonka on otaksuttu liittyvän samansuuntaiseen polkuun ja olevan ajoitukseltaan myöhäinen. Jokivarren tuntumassa sijaitseva suojainen kalliomäki sopisi kuitenkin hyvin muinaislinnan paikaksi. Ajoitus voi olla yhtä hyvin rautakautinen kuin historiallinenkin. |
| metsakeskus.220010069 |
710 |
Nyby |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
317110.06500000 |
6668138.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010069 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa Mustionjoen itärannalla, Kyrksjönin pohjoiskärjen kohdalla, Pellonpääntien ja Nybyntien risteyksestä 80 m itään. Paikka on kallioisen moreenimäen koillisreunassa oleva pieni laki, jossa kasvaa muutamia mäntyjä, kuusia ja katajia.
Peruskartassa olevan merkin perusteella inventoinnissa 1996 (Seppälä) tehdyssä tarkastuksessa paikalla todettiin epämääräisen muotoinen röykkiö (12 x 12 x 0.4 m). Melko kookkaista tasakokoisista kivistä (40 cm) koottu jäännös on pahasti pengottu kiviä levittämällä ja se on ilmeisesti alun perin ollut pienempi ja korkeampi. Kalliosijainnin ja korkeuden perusteella kyseessä on todennäköisesti pronssikautinen röykkiö. |
| metsakeskus.220010070 |
710 |
Nästorp |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
316612.25600000 |
6668259.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010070 |
Kohde sijaitsee Karjaan keskiosassa Mustionjoen itärannalla, Kyrksjönin pohjoiskärjen kohdalla. Peruskartassa Jättekasten -nimellä esiintyvä paikka on hiesu- ja savipeltojen ympäröimä matala kalliosaareke (120 x 100 m), jossa kasvaa havupuuvaltaista metsää.
Paikka on todettu 1969 (Siiriäinen), jolloin tarkastettiin peruskartassa olevaa muinaisjäännösmerkkiä. Saarekkeen koilliseen alareunaan kalliopohjalle koottu röykkiö havaittiin tuolloin täysin tuhoutuneeksi. Sen sijaan siitä 40 m lounaaseen kallion laen länsirinteessä todettiin toinen latomus (7-8 x 7-8 m). Inventoinnin 1996 (Seppälä) mukaan lähellä pellon reunaa sijaitsevan röykkiön (alun perin noin 8 x 8 x 0.5 m) rippeet ovat täysin heinän ja sammaleen peitossa. Melko isoista kivistä (40 - 50 cm) koottu latomus erottuu kallion laelta matalana (0.5 m), mutta ehjän tuntuisena. Saarekkeen itälaidassa on havaittu muitakin kiveyksiä, mutta ne ovat epätodennäköisiä muinaisjäännöksiä. Jäännösten tarkoitus ja ajoitus ovat toistaiseksi selvittämättä, mutta ainakin jälkimmäinen voi sijaintinsa ja rakenteensa perusteella olla rautakautinen.
Tarkastuksessa keväällä 2007 kaksi esihistoriallisiksi muinaisjäännöksiksi tulkittua latomusta, Nästorp 1 avokallion lounaispuolella sekä Nästorp 2 sen koillispuolella, paikannettiin gps-mittauksella. Mäen itäreunaa kulkevan tien laidassa olevat kivirakenteet vaikuttivat myöhemmin syntyneiltä raunioilta. |
| metsakeskus.220010071 |
710 |
Kvarnkärr |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
318193.61900000 |
6669951.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010071 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Österbyn kylästä koilliseen ja 800 m Mustionjoesta luoteeseen Kvarnkärrin ja Björnkärrin peltoaukeiden välissä kohoavalla mäellä, peltoja yhdistävän metsätien luoteispuolella. Muinaisjäännökset ovat luode - kaakko -suuntaisen moreeni-kalliomäen kaakkoisrinteessä erottuvalla tasanteella.
Paikka on todettu ja tarkastettu muinaisjäännösten hoidon yhteydessä 1993 (Moisanen). Tasanteella on kolme pientä (2.5 - 3 m) ja matalaa (0.3 - 0.5 m) röykkiötä, jotka ovat sammalen ja turpeen peitossa. Suurehkoista kivistä muodostuva röykkiö 3 voi olla luontainen. Epämääräisyydestään huolimatta röykkiöt näyttävät kuuluvan samaan ryhmään, kuin Mustionjokilaaksossa tavattavat esiroomalaiseen rautakauteen ajoitetut röykkiöt. Jäännösten tulkintaa esihistorialliseksi tukee myös niiden sijainti rinneterassilla. |
| metsakeskus.220010072 |
710 |
Näse |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
319782.98100000 |
6669889.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010072 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Mjölbolstan kylämäen luoteisosassa, Klemetsin päärakennuksesta 100 m etelälounaaseen olevan tyhjän talon pihapiirissä. Mjölbolstan kylämäki on ympäristöstään selvästi kohoava luode - kaakko -suuntainen moreeni-kalliomäki, jota ympäröivät Mustionjokivarren laajat savi- ja hiesupeltoaukeat. Muinaisjäännös sijaitsee pienen luode - kaakko -suuntaisen kallioharjanteen koillisreunassa, osittain pienen ulkorakennuksen alla. Rakennuksen koillis- ja pohjoispuolisessa sekametsässä on vanhoja kuoppia, mahdollisesti kellarinpohjia.
Jäännös on todettu 1879 (Wefvar), jolloin Näsen alueelta on mainittu suuri röykkiö (noin 12.5 x 12 x 1 m). Inventoinnissa 1932 (Cleve) röykkiö oli jo pahasti tuhoutunut ja siitä oli jäljellä enää pohjakiveystä (7.5 - 8 m). Koekaivauksissa 1945 (af Hällström) tehtyjen havaintojen perusteella jäännöksessä on ollut reunakehä. Ilmeisesti pelkistä kivistä kootun röykkiön keskelle avatusta alueesta on paljastunut ohuen yksinkertaisen kivikerroksen ja sekundäärin multamaan alta pohjahiekka. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) on todettu, että röykkiön (7 x 6 x o.7 m) päälle on tehty koekaivausten jälkeen pieni ulkorakennus, joka peittää jäännöksen kaakkoispään kokonaan. Jäljellä olevat kivet rakennuksen koillispäädyssä olivat melko pieniä (30-50 cm). Korkeuden, sijainnin ja oletetetun rakenteen perusteella muinaisjäännös on tulkittu pronssikautiseksi hautaröykkiöksi. |
| metsakeskus.220010073 |
710 |
Hästhagen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
321130.44000000 |
6669913.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010073 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Mjölbolstan kylämäeltä noin 1 km koilliseen kohoavan Visalandshagenin eteläpäässä, Klemetsin tilaan kuuluvassa Hästhagen -nimisessä metsäsaarekkeessa. Paikka on alavien savi- hiesu- ja hiekkapeltojen reunustaman luode - kaakko -suuntaisen moreeni-kalliomäen harjanne, joka on hakattu paljaaksi lukuunottamatta muutamia siemenmäntyjä (havainto v. 2007 inventoinnissa). Mäen lounaispuolisen peltoaukean Byängenin keskellä virtaa Björkhopsbäcken -niminen oja Mustionjokeen. Peltoaukean alavimmat kohdat ovat mahdollisesti vielä rautakauden alussa olleet veden peitossa tai kosteikkoina.
Paikka on todettu 1922 (Svaetichin) ja 1932 (Cleve). Harjanteen laella jyrkän rinteen partaalla sijaitsee neliömäinen nelisivuinen latomus (8.5 x 8.5 x 0.4 m), joka on tutkittu 1945 (af Hällström). Latomuksen reunoissa on tasasuurista kivistä koottu kehä, joka on täytetty pienemmillä kivillä ilman maatäytettä. Reunakehän itäsivussa on alkuperäiseksi tulkittu aukko. Kaivauksissa ei ole tavattu mitään merkkiä kulttuurikerroksesta tai löydöistä. Jäännökseen ei ehkä ole jostain syystä tehty yhtään hautausta. Inventoinnin 1996 (Seppälä) perusteella on myös mahdollista, että kyseessä ei ole hautaukseen tarkoitettu rakennelma vaan osa laajemmasta asuinpaikka- ja viljelykompleksista, esimerkiksi rakennuksenpohja. Latomus on entistetty tutkimusten jälkeen.
Inventoinnissa 1932 (Cleve) mainitaan lisäksi latomuksesta 80-100 m etelälounaaseen yksi pyöreähkö röykkiö (6 x 6 x 0.8 m) ja länsilounaaseen kaksi vierekkäistä melko pienistä kivistä koottua pyöreätä röykkiötä (halk. 4 -4.5 m). Niistä ensimmäinen on osaksi tutkittu 1945 (af Hällström). Röykkiöitä ei ole voitu luotettavasti paikallistaa inventoinnissa 1996 (Seppälä), mutta latomuksesta 60-80 m länteen ja länsiluoteeseen on todettu ainakin 7 pyöreähköä (halk. 3-6 m) ja matalaa (0.2-0.3 m)
röykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat latomuksen alapuolella loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä keskenään suunnilleen samalla korkeudella. Osa röykkiöistä on pyöreitä, osa rinteen vieton mukaisesti lounais - koillis -suuntaan soikeita. Röykkiöt vaikuttavat viljelyjäännöksiltä. Latomuksen ja sitä ympäröivien röykkiöiden muodostama kokonaisuus muistuttaa muualla Mustionjokilaaksossa tavattuja, esiroomalaiseen aikaan sijoittuvia kokonaisuuksia. |
| metsakeskus.220010073 |
710 |
Hästhagen |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
321130.44000000 |
6669913.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010073 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Mjölbolstan kylämäeltä noin 1 km koilliseen kohoavan Visalandshagenin eteläpäässä, Klemetsin tilaan kuuluvassa Hästhagen -nimisessä metsäsaarekkeessa. Paikka on alavien savi- hiesu- ja hiekkapeltojen reunustaman luode - kaakko -suuntaisen moreeni-kalliomäen harjanne, joka on hakattu paljaaksi lukuunottamatta muutamia siemenmäntyjä (havainto v. 2007 inventoinnissa). Mäen lounaispuolisen peltoaukean Byängenin keskellä virtaa Björkhopsbäcken -niminen oja Mustionjokeen. Peltoaukean alavimmat kohdat ovat mahdollisesti vielä rautakauden alussa olleet veden peitossa tai kosteikkoina.
Paikka on todettu 1922 (Svaetichin) ja 1932 (Cleve). Harjanteen laella jyrkän rinteen partaalla sijaitsee neliömäinen nelisivuinen latomus (8.5 x 8.5 x 0.4 m), joka on tutkittu 1945 (af Hällström). Latomuksen reunoissa on tasasuurista kivistä koottu kehä, joka on täytetty pienemmillä kivillä ilman maatäytettä. Reunakehän itäsivussa on alkuperäiseksi tulkittu aukko. Kaivauksissa ei ole tavattu mitään merkkiä kulttuurikerroksesta tai löydöistä. Jäännökseen ei ehkä ole jostain syystä tehty yhtään hautausta. Inventoinnin 1996 (Seppälä) perusteella on myös mahdollista, että kyseessä ei ole hautaukseen tarkoitettu rakennelma vaan osa laajemmasta asuinpaikka- ja viljelykompleksista, esimerkiksi rakennuksenpohja. Latomus on entistetty tutkimusten jälkeen.
Inventoinnissa 1932 (Cleve) mainitaan lisäksi latomuksesta 80-100 m etelälounaaseen yksi pyöreähkö röykkiö (6 x 6 x 0.8 m) ja länsilounaaseen kaksi vierekkäistä melko pienistä kivistä koottua pyöreätä röykkiötä (halk. 4 -4.5 m). Niistä ensimmäinen on osaksi tutkittu 1945 (af Hällström). Röykkiöitä ei ole voitu luotettavasti paikallistaa inventoinnissa 1996 (Seppälä), mutta latomuksesta 60-80 m länteen ja länsiluoteeseen on todettu ainakin 7 pyöreähköä (halk. 3-6 m) ja matalaa (0.2-0.3 m)
röykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat latomuksen alapuolella loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä keskenään suunnilleen samalla korkeudella. Osa röykkiöistä on pyöreitä, osa rinteen vieton mukaisesti lounais - koillis -suuntaan soikeita. Röykkiöt vaikuttavat viljelyjäännöksiltä. Latomuksen ja sitä ympäröivien röykkiöiden muodostama kokonaisuus muistuttaa muualla Mustionjokilaaksossa tavattuja, esiroomalaiseen aikaan sijoittuvia kokonaisuuksia. |
| metsakeskus.220010074 |
710 |
Kalvhagen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
319858.94700000 |
6670026.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010074 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Mjölbolstan kylämäen koillisreunassa, noin 60 m Klemetsin päärakennuksesta pohjoiskoilliseen ja puretusta ulkorakennuksesta 20 m kaakkoon. Mjölbolstan kylämäki on ympäristöstään selvästi kohoava luode - kaakko -suuntainen moreeni-kalliomäki, jota ympäröivät Mustionjokivarren laajat savi- ja hiesupeltoaukeat. Ympäristö on heinikkoista kallionlakea. Jäännöksen kohdalla kasvaa kauas näkyvä pylväskataja.
Jäännös on todettu ilmeisesti jo 1879 (Wefvar). Inventoinnissa 1932 (Cleve) paikalla havaittu röykkiö oli jo suureksi osaksi hajotettu. Röykkiö on luultavasti ollut pyöreähkö (6-8 x 6-8 m) ja nykyistä selvästi korkeampi (0.3 m). Jäljellä olevat kivet ovat suurehkoja (50-100 cm). Lähes täysin tuhoutunut jäännös on korkeuden, sijainnin ja oletetun rakenteen perusteella tulkittu todennäköiseksi pronssikautiseksi hautaröykkiöksi. |
| metsakeskus.220010075 |
710 |
Visalandshagen |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
320974.49700000 |
6670346.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010075 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Mjölbolstan kylämäeltä noin 1 km koilliseen kohoavan Visalandshagenin luoteispäässä, harjanteen poikki kulkevan Mjölbollstadin ja Mangårdin rajalinjan koillispuolella, Lammansin talosta 400 m eteläkaakkoon. Paikka on luode - kaakko -suuntaisen moreeni-kalliomäen luoteiskärjessä oleva kalliotasanne, jossa kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Alavien savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen reunustaman mäen lounaispuolella leviävän aukean keskellä virtaa Björkhopsbäcken -niminen oja Mustionjokeen. Peltoaukean alavimmat kohdat ovat mahdollisesti vielä rautakauden alussa olleet veden peitossa tai kosteikkoina.
Paikka on kartoitettu 1915 (Svaetichin) ja tutkittu 1916 (Hackman), jolloin nelisivuisesta latomuksesta (6 x 6 m) saatiin talteen palanutta luuta ja hiiltä. Etelästä, lännestä ja pohjoisesta isohkojen kivien (40-50 cm) rivien reunustaman jäännöksen sisustaan oli kasattu 1-3 kerrosta kiviä. Latomusta ei ole voitu ajoittaa, mutta rakenteen perusteella se on tulkittu vanhemman rautakauden haudaksi. Muinaisjäännös on entistetty tutkimusten jälkeen, mutta se on suureksi osaksi puuston peitossa. |
| metsakeskus.220010076 |
710 |
Tora |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
319023.27800000 |
6670575.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010076 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla Ringlabrontiestä 500 m kaakkoon ja Torabackenin lounaisreunaa kulkevasta metsätiestä 50 m lounaaseen. Paikka on kahden metsäisen kallio-moreenimäen väliseen notkoon jäävän pienen kalliotasanteen kaakkoon viettävässä rinteessä. Mäkien kaakkoispuolella avautuvat jokivarren savipeltoaukeat.
Paikka on todettu 1993 (Moisanen) muinaisjäännösten hoidon yhteydessä. Rinteen yläreunasta on tuolloin tavattu vierekkäin kaksi matalaa, epämääräisen muotoista ja rajoiltaan epäselvää röykkiötä (3 x 3 x 0.5 m). Pohjoisempi röykkiöistä on hajotettu. Jäännösten tarkoitus ja ajoitus on toistaiseksi selvittämättä, mutta ne muistuttavat Mustionjokilaakson varhaisrautakautisia röykkiöitä. |
| metsakeskus.220010077 |
710 |
Sköljnäsudden |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
319788.97200000 |
6670700.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010077 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla, Mjölbollstan kylämäeltä 750 m pohjoisluoteeseen. Paikka on Skällnäset -nimisen moreeni-kalliomäen länteen kohti jokea työntyvä niemeke (200 x 150 m), joka viettää etelään, länteen ja pohjoiseen. Savipeltojen ympäröimää mäkeä on käytetty laitumena ja sen heinikkoisella laella kasvaa harvassa mäntyjä ja lehtipuita. Vesi on ulottunut vielä historiallisella ajalla aivan niemekkeen juureen.
Paikalta on todettu 1879 (Wefvar) kolme röykkiötä. Ne sijaitsevat aivan mäen länsikärjessä. Suurin niistä on röykkiö 1 (10.5 x 8.5 x 1 m), joka sijaitsee itäisimpänä kahdesta muusta 15-20 m erillään. Röykkiö 2 (8 x 8 x 0.5 m) on keskimmäisenä, röykkiön 3 kaakkoisreunassa. Röykkiö 3 (6 x 6 x 0.5 m) on tutkittu 1945 (af Hällström), jolloin kalliopohjalle kasatusta rakennelmasta tavattiin reunakehä ja sen sisältä kaksi luukeskittymää. Tutkimusten mukaan hautaus on ennen röykkiön rakentamista peitetty hiekalla, joka on sisältänyt kivi- tai pronssikautisesta asuinpaikkakerroksesta peräisin olevat kivikirveen ja piikaapimen katkelman ja kvartsia. Röykkiö 3 on entistetty tutkimusten jälkeen. Röykkiöt on ajoitettu rakenteen ja sijainnin perusteella pronssikaudelle.
Hoidon yhteydessä tehdyssä fosforikartoituksessa 1992 ja 1994 (Moisanen) on röykkiöiden ympäristöstä ja eteläpuolisesta pellosta tavattu myös asuinpaikkaan viittaavia keskittymiä sekä saviastianpaloja ja kvartsia. Mäen etelä- ja kaakkoisrinteestä on kartoitettu lisäksi kiveyksiä, joiden luonne ja tarkoitus on toistaiseksi selvittämättä. |
| metsakeskus.220010077 |
710 |
Sköljnäsudden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
319788.97200000 |
6670700.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010077 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla, Mjölbollstan kylämäeltä 750 m pohjoisluoteeseen. Paikka on Skällnäset -nimisen moreeni-kalliomäen länteen kohti jokea työntyvä niemeke (200 x 150 m), joka viettää etelään, länteen ja pohjoiseen. Savipeltojen ympäröimää mäkeä on käytetty laitumena ja sen heinikkoisella laella kasvaa harvassa mäntyjä ja lehtipuita. Vesi on ulottunut vielä historiallisella ajalla aivan niemekkeen juureen.
Paikalta on todettu 1879 (Wefvar) kolme röykkiötä. Ne sijaitsevat aivan mäen länsikärjessä. Suurin niistä on röykkiö 1 (10.5 x 8.5 x 1 m), joka sijaitsee itäisimpänä kahdesta muusta 15-20 m erillään. Röykkiö 2 (8 x 8 x 0.5 m) on keskimmäisenä, röykkiön 3 kaakkoisreunassa. Röykkiö 3 (6 x 6 x 0.5 m) on tutkittu 1945 (af Hällström), jolloin kalliopohjalle kasatusta rakennelmasta tavattiin reunakehä ja sen sisältä kaksi luukeskittymää. Tutkimusten mukaan hautaus on ennen röykkiön rakentamista peitetty hiekalla, joka on sisältänyt kivi- tai pronssikautisesta asuinpaikkakerroksesta peräisin olevat kivikirveen ja piikaapimen katkelman ja kvartsia. Röykkiö 3 on entistetty tutkimusten jälkeen. Röykkiöt on ajoitettu rakenteen ja sijainnin perusteella pronssikaudelle.
Hoidon yhteydessä tehdyssä fosforikartoituksessa 1992 ja 1994 (Moisanen) on röykkiöiden ympäristöstä ja eteläpuolisesta pellosta tavattu myös asuinpaikkaan viittaavia keskittymiä sekä saviastianpaloja ja kvartsia. Mäen etelä- ja kaakkoisrinteestä on kartoitettu lisäksi kiveyksiä, joiden luonne ja tarkoitus on toistaiseksi selvittämättä. |
| metsakeskus.220010078 |
710 |
Halckohagen |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
321142.42600000 |
6670739.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010078 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Mangårdintiestä 450 m kaakkoon ja Lammansin päärakennuksesta 250 m itään Halkbergetin lounaispuolella, metsä- ja peltoteiden väliin jäävässä saarekkeessa. Paikka on suurehkon moreeni-kallioalueen eteläreunassa oleva kuusivaltaista metsää kasvava matala kallioharjanne, jonka eteläpuolella avautuu laaja savipeltoaukea. Pellon keskellä virtaa Halkbäcken -niminen oja Mustionjokeen. Aukean alavimmat kohdat lähellä jokivartta ovat mahdollisesti vielä rautakauden alussa olleet veden peitossa tai kosteikkoina.
Pienen kalliopaljastuman kainalossa sijaitseva jäännös on kartoitettu 1922 (Svaetichin). Inventoinnissa 1932 (Cleve) paikalla on todettu pohjoisluode - eteläkaakko -suuntainen nelisivuinen latomus (3 x 3 m). Lounaissivussa reunakivet erottuvat selvästi, mutta muuten jäännös erottuu heikosti ympäristöstään. Koillisessa rakennelma rajoittuu pitkänomaiseen kallionkielekkeeseen. Latomuksen sisusta on täytetty pienemmillä kivillä ja sen keskellä on kuoppa. Jäännöstä ei ole tutkittu, mutta rakenteen perusteella kyseessä on luultavasti rautakautinen latomus. |
| metsakeskus.220010079 |
710 |
Vikhagsberget |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
320734.58800000 |
6670787.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010079 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Mangårdintin itäpuolella olevassa metsäsaarekkeessa 300 m Vikkullan päärakennuksesta koilliseen. Paikka on havumetsäisen kallio-moreenimäen kaakkoisreunan kalliolakea. Saarekkeen eteläpuolella avautuu laaja savipeltoaukea, jonka alavimmat kohdat ovat mahdollisesti vielä rautakauden alussa olleet veden peitossa tai kosteikkoina.
Jäännös on kartoitettu 1922 (Svaetichin). Inventoinnissa 1932 (Cleve) paikalta on todettu pohjoisluode - eteläkaakko -suuntainen nelisivuinen latomus (7 x 5.5 m). Lounais- ja kaakkoissivuissa on selvät muita suuremmat reunakivet, muuta sivut ovat epäsäännöllisempiä. Koillisosaan on kasattu pienempiä kiviä röykkiöksi. Myös lounaispuolelle on koottu muutamia kviiä, mutta muuten sisustassa ei ole havaittu täytekiviä. Muinaisjäännös on toistaiseksi tutkimaton, mutta se voidaan voidaan rakenteen ja sijannin perusteella tulkita rautakautiseksi latomukseksi. |
| metsakeskus.220010080 |
710 |
Fängkärrsberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
320171.81800000 |
6670973.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010080 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Mangårdintieltä 300 m länsiluoteeseen Fängkärrsberget -nimisellä mäellä. Paikka on korkean ja lähes kauttaaltaan jyrkkärinteisen, mäntyä kasvavan kalliomäen laen luoteisreunassa erottuva pieni tasanne. Kohdasta on hyvä näkyvyys länteen jokivarteen. Vesi on luultavasti vielä historiallisella ajalla ulottunut mäen juureen.
Jäännös on todettu 1879 (Wefvar), jolloin paikalla havaittu pieni pyöreä röykkiö on ilmeisesti ollut ehjä. Inventoinnissa 1932 (Cleve) röykkiön keskellä on havaittu kuoppa, jonka reunoihin nuoriso oli tehnyt istuimet. Röykkiön pohjaa on tutkittu 1977 (Sarvas). Tutkimusten perusteella on otaksuttu, että röykkiön keskellä on ollut laakakivistä koottu paasiarkku, joka on sittemmin purettu istuimia varten. Kaivauksissa on tutkittu ainoastaan röykkiön keskiosaan jäänyt maakerros, josta tavattiiin runsaasti hiiltä ja jonkin verran palanutta luuta. Muinaisjäännös on sijainnin ja rakenteen perusteella tulkittu pronssikautiseksi hautaröykkiöksi. |
| metsakeskus.220010081 |
710 |
Slätberget |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
319896.92400000 |
6671296.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010081 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Brasbyn sillasta 300 m kaakkoon, Slätbergetin eteläreunassa. Paikka on korkeahkon ja jyrkkärinteisen kalliomäen eteläistä reunaa, jossa kasvaa kuusivaltaista metsää. Mäen eteläpuolella leviävät jokivarren peltoaukeat. Mäki rajautuu luoteessa Mustionjokeen muodostaen itärannan kallion kanssa kapeikon, jonka pohjoispuolella avautuu Päsarträsket.
Jäännös on todettu 1993 (Moisanen), jolloin Slätbergetin eteläreunassa rinteen puolivälissä on havaittu noin 126 m pitkä, harvakseltaan ladottu kapeahko ja melko matala (0.5 - 1 m) kivimuuri. Se on rakennettu länsi - itä -suuntaiseksi kahden kallion väliin. Muuri jatkuu mahdollisesti joen länsirannalla, Botilsin tilan pohjoispuolella olevalla harjanteella. Rakennelman ajoitus ja tarkoitus on toistaiseksi epäselvä. Jäännös vaikuttaa kuitenkin historialliselta. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27012 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27012 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12012 |
13124 |
11033 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12002 |
13030 |
11028 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12006 |
13077 |
11028 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12012 |
13124 |
11028 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12002 |
13030 |
11040 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12006 |
13077 |
11040 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010082 |
710 |
Grågälan - Tröskhusåkern |
10002 |
12012 |
13124 |
11040 |
27000 |
319458.09900000 |
6671335.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010082 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 100-300 m eteläkaakkoon ja Brasbyn sillasta 300 m lounaaseen. Paikka on savi-, hiesu- ja hiekkapeltojen ympäröimää, kaakkoon ja etelään viettävää kallio-moreeniharjannejaksoa, jonka eteläpuolella avautuu jokivarren laaja viljelyaukea. Harjanteilla kasvaa enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Eteläpuolisen pellon notkossa virtaa Storängsbäcken -niminen puro Mustionjokeen. Kivi- ja metallikaudella harjanteet ovat muodostaneet merenlahden ja myöhemmin jokisuun pohjukan, johon vesi on virrannut pohjoisesta kallioiden reunustamasta kapeasta salmesta. Grågälan sijaitsee alueen itäosassa joen ja harjanteen välisellä peltoterassilla ja sitä reunustavissa metsäsaarekkeissa. Harjanteen luoteispuolelta Tröskhusåkernin ja Körsbärsåkernin pelloista todettu muinaisjäännös muodostaa alueen länsiosan, josta on käytetty nimeä Tröskhusåkern.
Paikka on todettu 1991 (Moisanen) Grågälanin pellon kyntötöissä esiin tulleiden kvartsien perusteella. Alueella on tehty koekaivauksia ja kaivauksia 1992-1993 (Moisanen). Niissä on tavattu asuinpaikka, röykkiö, kvartsilouhos, kuppikivi ja polttokalmisto. Peltoterassin länsilaidassa sijaitseva asuinpaikka on ajoitettu naarmupintaisen ja tekstiilikeramiikan sekä korkeuden perusteella (alaraja 17-18 m mpy) pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Samanaikaisiksi sijoittuvat mahdollisesti myös latomusmainen röykkiö (16 x 12 x 0.5 m) ja isoon kiveen hakattu kvartsilouhos asuinpaikan länsipuolisessa metsikössä. Peltoterassin keskellä olevasta saarekkeesta löydetyn irtokivessä olevan kuppikiven (56 x 46 x 20 cm) ajoitus ja alkuperä on epäselvä, sillä paikalle on tuotu maata ja kiviä. Kivessä on yksi kuoppa ja pitkänomainen syvennys. Pellon itälaidasta hiekkakuopan reunasta todettu pahasti tuhoutunut polttokalmisto ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Matala, maanalainen kalmistokiveys on tehty asuinpaikkakerroksen päälle. Kaivauksissa on löydetty pronssisormuksia, keramiikkaa ja palanutta luutta. Morbyn ryhmään kuuluva keramiikka voi olla peräisin myös asuinpaikasta.
Tröskhusåkernin puolelta on havaittu tarkastuksissa 1992 ja 1995 sekä koekuopituksessa 1993 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, muun muassa kourutaltan katkelma, piitä ja kvartsia. Kyseessä on ilmeisesti melko suppea-alainen asuinpaikka. Grågälan-Tröskhusåkern muodostaa maisemallisesti edustavan ja muinaisjäännöksenä monipuolisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.220010083 |
710 |
Gråströmberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
319802.96200000 |
6671602.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010083 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen itärannalla Päsarträsketiin kuuluvan Gråströmmenin eteläpään itärannalla, Brasbyn sillasta 100 m koilliseen, maantien pohjoispuolella kohoavalla mäellä. Paikka on pieni metsäinen ja jyrkkärinteinen kalliomäki, joka muodostaa joen länsirannan kallioiden kanssa kapean salmen. Salmen ja kalliomäen pohjoispuolella avautuu Päsarträsketin lounainen jatke Gråströmmen. Kapeikon eteläpuolella vesistö jatkuu jokiuomana. Mäkeä on käytetty uimarantana.
Paikka on todettu 1922 (Svaetichin) ja inventoinnissa 1932 (Cleve), jolloin mäen laelta on todettu pyöreä, pienehköistä kivistä koottu matala röykkiö (4 x 4 m). Inventoinnissa 1996 (Seppälä) jäännöstä ei ole varmuudella löydetty, mutta kalliokohouman koillisreunasta on tavattu pohjakiveystä. Paikalla on oleskeltu paljon ja mahdollisesti siinä yhteydessä röykkiötä on hajotettu. |
| metsakeskus.220010084 |
710 |
Camillaskog |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
319263.17900000 |
6671674.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010084 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla Romsarbyntien länsireunassa, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 150 m pohjoiseen ja Botilsin talosta 50 m länteen. Paikka on peltojen ympäröimä kallio-moreenisaareke, jossa kasvaa rehevää lehtimetsää. Saarekkeen eteläosassa on keskeneräiseksi jääneen navetan perustukset ja itäreunassa vanha omenatarha, jonka keskellä on ollut rakennus.
Paikka on todettu hoitotyön yhteydessä 1991-1992 (Moisanen), jolloin metsäsaarekkeen länsipäässä havaittiin kivilatomus.
Raivauksen ja kartoituksen jälkeen alueelta on todettu viisi-kuusi matalaa ja epämääräistä röykkiötä (halk. 3-8 m).
Röykkiöiden välimaastoon ja kaakkoispuolelle tehdyissä koekaivauksissa 1994 (Moisanen) on tavattu varhaisrautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa keramiikkaa ja kvartsia, jota on löydetty myös metsän länsipuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.220010084 |
710 |
Camillaskog |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
319263.17900000 |
6671674.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010084 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla Romsarbyntien länsireunassa, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 150 m pohjoiseen ja Botilsin talosta 50 m länteen. Paikka on peltojen ympäröimä kallio-moreenisaareke, jossa kasvaa rehevää lehtimetsää. Saarekkeen eteläosassa on keskeneräiseksi jääneen navetan perustukset ja itäreunassa vanha omenatarha, jonka keskellä on ollut rakennus.
Paikka on todettu hoitotyön yhteydessä 1991-1992 (Moisanen), jolloin metsäsaarekkeen länsipäässä havaittiin kivilatomus.
Raivauksen ja kartoituksen jälkeen alueelta on todettu viisi-kuusi matalaa ja epämääräistä röykkiötä (halk. 3-8 m).
Röykkiöiden välimaastoon ja kaakkoispuolelle tehdyissä koekaivauksissa 1994 (Moisanen) on tavattu varhaisrautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa keramiikkaa ja kvartsia, jota on löydetty myös metsän länsipuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.220010084 |
710 |
Camillaskog |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
319263.17900000 |
6671674.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010084 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla Romsarbyntien länsireunassa, Brasbyntien ja Romsarbyntien risteyksestä 150 m pohjoiseen ja Botilsin talosta 50 m länteen. Paikka on peltojen ympäröimä kallio-moreenisaareke, jossa kasvaa rehevää lehtimetsää. Saarekkeen eteläosassa on keskeneräiseksi jääneen navetan perustukset ja itäreunassa vanha omenatarha, jonka keskellä on ollut rakennus.
Paikka on todettu hoitotyön yhteydessä 1991-1992 (Moisanen), jolloin metsäsaarekkeen länsipäässä havaittiin kivilatomus.
Raivauksen ja kartoituksen jälkeen alueelta on todettu viisi-kuusi matalaa ja epämääräistä röykkiötä (halk. 3-8 m).
Röykkiöiden välimaastoon ja kaakkoispuolelle tehdyissä koekaivauksissa 1994 (Moisanen) on tavattu varhaisrautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa keramiikkaa ja kvartsia, jota on löydetty myös metsän länsipuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.220010085 |
710 |
Bengts |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
319473.09300000 |
6671885.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010085 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen länsirannalla, Päsarbyn ja Brasbyn kylien rajan tuntumassa, noin 500 m Brasbyn sillalta luoteeseen Bällarby - Brasby -tien länsireunassa. Paikka on itä - länsi -suuntaisen moreeni-kalliomäen itäpäätä, joka kasvaa sekametsää. Paikoin melko jyrkkärinteistä mäkeä etelässä ja kaakossa ympäröivät kapeat peltolohkot ovat enimmäkseen savea.
Röykkiöt on todettu 1991 (Moisanen) tienleikkauksesta talteen otetun kivikirveen löytöpaikan tarkastuksessa. Jyrkkärinteisessä löytökohdassa ei ole havaittu merkkiä muinaisjäännöksestä, mutta tieleikkauksesta 100 metriä pohjoiskoilliseen on kalliopohjalla kaksi pienistä kivistä koottua röykkiötä. Niiden tarkoitus ja ajoitus on toistaiseksi selvittämättä. Sijainnin ja ulkomuodon perusteella jäännökset eivät vaikuta haudoilta tai esimerkiksi viljelyröykkiöiltä. Mahdollisesti kyse on jonkinlaisista rajamerkeistä, vaikka rakennelmat eivät osukaan aivan nykyiselle rajalinjalle. Paikalta noin 250 metriä lounaaseen sijaitsee Camillaskogin varhaisrautakautinen röykkiöryhmä (KARJAA 84).
Vuoden 2024 tarkastuksessa kohteiden sijainti jäi epävarmaksi. Yksi matala latomus (korkeus noin 20-30 cm) löytyi (lisätty alakohteeksi), mutta sen sijainti ei sovi yhteen Moisasen vuoden 1991 tarkastusraportin kanssa. |
| metsakeskus.220010086 |
710 |
Finnmalmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
315733.59300000 |
6672426.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010086 |
Kohde sijaitsee Karjaan luoteisosassa Bastsjön kaakkoispuolella Linhamarintieltä 150 m itäkoilliseen Finnmalmenin hiekkakuopan itäreunassa. Kuopan eteläpuolelta kulkee metsätie koilliseen. Paikka on etelä - pohjois -suuntaista harjua, jossa kasvaa havupuuta. Harjun keskiosaan tehtyä hiekkakuoppaa on laajennettu viime aikoina itään. Harjun itäpuolella oleva laakso on kivikaudella muodostanut pitkänomaisen merenlahden tai salmen. Nykyisin kohdalla virtaa Krabbäcken Mustionjokeen. Harjun koillisrinteissä on havaittu eri-ikäisiä rantaterasseja.
Paikka on todettu 1993 (Moisanen) ja tutkittu osittain 1994 (Moisanen) kaivauksin ja koekuopituksin. Alueella on tällöin havaittu kivikautinen asuinpaikka, jonka hiekanotto on osaksi tuhonnut. Kaivaus on tehty kuopan koillisreunaan maastossa toiseksi ylimpänä erottuvan rantaterassin päälle, josta on tavattu eniten löytöjä. Ne keskittyvät kapealle muinaista rantaa noudattelevalle vyöhykkeelle 37-40 metrin korkeuskäyrien tuntumaan. Kaivauksissa on tavattu myös liesiä - suurin yli 2 m:n laajuinen kuoppaliesi - sekä syviä likamaakuoppia, joiden pohjalta on löydetty melko runsaasti palanutta luuta. Kaivauksissa on saatu talteen jonkin verran keramiikkaa, mutta kvartsimateriaalin ja korkeuden perusteella asuinpaikka on ollut käytössä jo mesoliittisella ajalla. Mikäli soranottoa jatketaan, muinaisjäännöksen mahdollisesti säilyneet osat ovat vaarassa tuhoutua. |
| metsakeskus.220010086 |
710 |
Finnmalmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
315733.59300000 |
6672426.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010086 |
Kohde sijaitsee Karjaan luoteisosassa Bastsjön kaakkoispuolella Linhamarintieltä 150 m itäkoilliseen Finnmalmenin hiekkakuopan itäreunassa. Kuopan eteläpuolelta kulkee metsätie koilliseen. Paikka on etelä - pohjois -suuntaista harjua, jossa kasvaa havupuuta. Harjun keskiosaan tehtyä hiekkakuoppaa on laajennettu viime aikoina itään. Harjun itäpuolella oleva laakso on kivikaudella muodostanut pitkänomaisen merenlahden tai salmen. Nykyisin kohdalla virtaa Krabbäcken Mustionjokeen. Harjun koillisrinteissä on havaittu eri-ikäisiä rantaterasseja.
Paikka on todettu 1993 (Moisanen) ja tutkittu osittain 1994 (Moisanen) kaivauksin ja koekuopituksin. Alueella on tällöin havaittu kivikautinen asuinpaikka, jonka hiekanotto on osaksi tuhonnut. Kaivaus on tehty kuopan koillisreunaan maastossa toiseksi ylimpänä erottuvan rantaterassin päälle, josta on tavattu eniten löytöjä. Ne keskittyvät kapealle muinaista rantaa noudattelevalle vyöhykkeelle 37-40 metrin korkeuskäyrien tuntumaan. Kaivauksissa on tavattu myös liesiä - suurin yli 2 m:n laajuinen kuoppaliesi - sekä syviä likamaakuoppia, joiden pohjalta on löydetty melko runsaasti palanutta luuta. Kaivauksissa on saatu talteen jonkin verran keramiikkaa, mutta kvartsimateriaalin ja korkeuden perusteella asuinpaikka on ollut käytössä jo mesoliittisella ajalla. Mikäli soranottoa jatketaan, muinaisjäännöksen mahdollisesti säilyneet osat ovat vaarassa tuhoutua. |
| metsakeskus.220010087 |
710 |
Finnängsskogen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
321957.09400000 |
6672153.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010087 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjokeen kuuluvan Päsarträsketin itärannalla ja Ingvalsbyntien pohjoispuolella kohoavassa Husnäseskogenin metsässä, Junkkarintien risteyksestä 300 m luoteeseen. Paikka on suurehkon itä - länsi -suuntaisen kallio-moreenialueen lounaisrinteen lakea. Havupuuvaltaisen mäen eteläpuolella avautuu alava savilaakso, jonka länsiosa on mahdollisesti vielä rautakaudella ollut veden peitossa. Nykyisin sen pohjalla virtaa oja Päsarträsketiin.
Paikka on todettu ensi kerran inventoinnissa 1932 (Cleve), jolloin Finnängin talon luoteispuolisesta rinteestä on havaittu kaksi pienistä kivistä koottua ja osittain purettua pyöreätä röykkiötä (3.5 x 3.5 m) noin 10 m etäisyydellä toisistaan. Todennäköisesti sama paikka on löydetty uudelleen muinaisjäännösten hoidon yhteydessä tehdyssä inventoinnissa 1993 (Moisanen). Alueelta on kartoitettu 1994 (Moisanen) ainakin 18 matalaa, eri kokoista ja muotoista röykkiötä. Osa niistä on vahingoittunut metsän hakkuissa ja äestyksessä. Röykkiöiden ajoituksen ja tyypin selvittämiseksi on kartoituksen yhteydessä tehty suppea koekaivaus, josta on saatu talteen vain vähän ajoittamatonta kvartsia. Muinaisjäännösryhmä muistuttaa rakenteeltaan ja sijainniltaan muualla Mustionjokilaaksossa tavattavia varhaiseen rautakauteen ajoitettuja röykkiöitä.
Mustionjokilaakson osayleiskaavan inventoinnissa 2004 röykkiöalueen todettiin jatkuvan edelleen Junkkarintien risteyksen koillis- ja itäpuolelle. Tällä alueella on mahdollisia röykkiöitä ja todennäköisesti historiallisen ajan kivirakenteita. Myös täältä on muutamia kvartsia-iskoksia osoittamassa mahdollista asuinpaikkaa. Inventoinnin perusteella muinaisjäännösalue on n. 500 m korkeuskäyrien suunnassa (länsi-itä) ja n. 100-150 m. rinteen nousun suunnassa. 1990-luvun hoito- ja kartoitusalueella paikannettiin lisäksi 7 ennestään tuntematonta röykkiötä vuonna 2006 hoidon yhetydessä. |
| metsakeskus.220010088 |
710 |
Junkarsborg |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
321608.22700000 |
6672830.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010088 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Romsarbyn kylässä keskellä Mustionjokea, Päsarträsketin koillispäässä olevassa kapeikossa. Paikka on alun perin joen länsireunasta kaakkoon pistänyt matalahko niemeke, jonka itäpuolella on virrannut vuolas koski. Mustion ruukin aikana koskea on perattu ja kanavoitu useita kertoja. Niemekkeen luoteisosaan on 1800-luvulla kaivettu Junkarsborgin halkaiseva kanava. Hoidon jäljiltä harvaa lehtimetsää kasvavaan linnaan johtaa silta kaakkoisreunasta kanavan poikki ja luoteispuolelta joen yli.
Linna muodostuu korkein maavallein rajatusta neliömäisestä päälinnasta (20 x 20 m) ja 50-60 m sen luoteispuolella sijaitsevasta esilinnasta, jota kiertää 60 m pitkä, 5-10 m leveä ja 1.5 - 2 m syvä syvänne, mahdollinen vallihauta. Valli on korkeimmillaan (6.3 -6.8 m), paksuimmillaan ja jyrkimmillään (36°) linnoituksen eteläosassa.
Linnoituksen puolustusvarustukseen on kuulunut vedenalaisia estevarustuksia. Mustiojoessa linnan koillispuolella on paalutusta ja hirsiarkku. Vuonna 2016 on todettu, että paalutuksia on kaksi erillistä paalukehää, jotka sijaitsevat noin 10 metrin pässä toisistaan. Lähempänä linnaa oleva kehä on yksirivinen, kun taas ulompi muodostuu kahdesta toisistaan noin metrin päässä olevasta paalurivistä. Paalut ovat parittain ja noin 1,3 metrin päässä toisistaan. Korkeutta paaluilla on nykyisin maksimissaan noin 90 cm, josta noin 60 cm on maanpinnan yläpuolella.
Kaivauksissa on tavattu rakennusten jäännöksiä, pronssi- ja rautaesineitä, keramiikkaa, tiiltä, luita ja kuonaa sekä hopearahoja. Nykykäsityksen mukaan Junkarsborg on löytöaineiston perusteella rakennettu 1300-luvun toisella neljänneksellä, ja sen jäänyt pois käytöstä 1400-luvun alussa. Linnan pihalla on paljastettu rakennusten perustuksia ja kaivo, joka on jätetty näkyviin. Kasvillisuuskartoituksessa 1994 (Nummi) on havaittu useita ihmisen toimintaan liittyviä kasveja. Näistä ainakin humalalla (Humulus lupulus) ja mäkikauralla (Avenula pubescens) on selvästi liittymäkohtia linnan varhaishistoriaan.
Keskeisen rannikkoa ja sisämaata yhdistäneen vesireitin keskellä sijainnutta Junkarsborgia on pidetty Raaseporin edeltäjänä, mutta ajatusta ei ole täysin hyväksytty. Perimätiedon mukaan Romsarbyssä Junkarsborgin lähistöllä olisi ollut kalkkiuuni ja paja. Tarinoiden mukaan Junkarsborgista olisi mennyt Romsarbyn suuntaan niityn yli kivetty tie, joka olisi tullut esiin kaivuutyössä. Mustionjoen itärannalla sijaitsevan Strömbergin talosta etelään ja lounaaseen viettävästä rinteestä on todettu 1937 tutkimuksissa tiiliuuni. On otaksuttu, että Junkarsborg olisi myöhemmässä vaiheessa saattanut olla kalkinpolton keskus, jonka tuotteita olisi tarvittu esimerkiksi Raaseporin, Karjaan kirkon ja Grabbackan kartanon rakentamisessa. |
| metsakeskus.220010089 |
710 |
Ribacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
314660.01900000 |
6673476.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010089 |
Kohde sijaitsee Karjaan luoteisosassa Bastsjön koillisrannalla Torsbölen yksinäistilalla päärakennuksesta 200 m luoteeseen ja noin 200 m Linhamarintieltä länsilounaaseen kohoavalla Ribackenin mäellä, jonka laella on tilan talousrakennus. Paikka on selvästi ympäristöstään erottuvan korkean kalliomäen lounaispuolisessa hiekkapellossa. Maasto viettää jyrkästi koilliseen, pohjoiseen ja luoteeseen, mutta lounaaseen pelto laskee loivasti. Koillisessa avautuvassa notkelmassa on ollut kivikaudella meren tai järven lahden pohjukka. Nykyisin pellon pohjalla virtaa oja mäen koillispuolelta Bastsjövikeniin.
Ensimmäiset löydöt Torsbölen tilalta on toimitettu jo 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, mutta niiden tarkkaa sijaintia ei tunneta. Myöhemmin paikalta on saatu talteen kaksi kirvestä ja kolme talttaa, joiden löytöpaikaksi on ilmoitettu Ribacken. Inventoinnissa 1932 (Cleve) Ribackenin lounaispuolisesta peltorinteestä on todettu kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa kampakeramiikkaa. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) peltoon tehtiin kolme koekuoppaa, joista ei yhden kvartsi-iskoksen ohella tavattu mitään merkkiä kulttuurikerroksesta. Rinteessä sijainnut asuinpaikka on todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut viljelyn aiheuttaman eroosion takia. Säilyneitä osia saattaa vielä olla viljelemättömässä saarekkeessa tai rinteen alaosissa, joissa muokkauskerros on muodostunut huomattavan paksuksi. Myös lähiympäristön matalat kumpareet Ribackenin lounaispuolella ovat asuinpaikoiksi sopivia. |
| metsakeskus.220010090 |
710 |
Hemhagen |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
321100.43000000 |
6673343.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010090 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Romsarbyn kylässä Mustionjoen pohjoisrannalla, Romsarbyntieltä 200 m pohjoiseen Skogbyn tilan pihalla karja-aitauksen sisällä päärakennuksesta 50 m pohjoisluoteeseen. Paikka on savipeltojen ympäröimä lounais - koillis -suuntainen moreeniharjanne, joka viettää eteläkaakkoon Mustionjoen pohjoispuolella leviävälle aukealle.
Paikka on todettu inventoinnissa 1932 (Cleve), jolloin pihamaalta on havaittu länsilounais - itäkoillis -suuntainen nelisivuinen latomus (8 x 6.5 m). Latomuksesta on tuolloin ollut jäljellä vain reunakivet, mutta kertoman mukaan se oli alun perin ollut yli metrin korkuinen. Kivet oli purettu jo ennen kuin Skogbyn tila siirrettiin mäelle. Pihalta on otettu 1995 (Moisanen) talteen mahdollisesti latomukseen kuuluva luun palanen. |
| metsakeskus.220010091 |
710 |
Hemängshagen |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
320964.48700000 |
6673420.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010091 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Romsarbyn kylässä savipeltojen ympäröimällä luode - kaakko -suuntaisella moreeniharjanteella. Muinaisjäännöksen tarkka sijaintitieto on epävarma. Muinaisjäännös on aikanaan sijainnut 100 m itäkoilliseen Jusslan päärakennuksesta. Eräiden tietojen mukaan inventointikertomuksessa mainittu Jusslan tila on nykyisin peruskartassa nimellä Antta, joka sijaitsee 80 m Romsarbyntieltä pohjoiseen. Sen perusteella muinaisjäännös sijaitsisi mahdollisesti nykyisestä Anttan talosta itäkoilliseen olevassa metsäsaarekkeessa.
Paikka on todettu inventoinnissa 1932 (Cleve), jolloin kalliomäeltä on havaittu luode - kaakko -suuntainen nelisivuinen latomus (6 x 4 m). Lounaisosastaan kallioon rajautuvassa latomuksessa on ollut selvät reunakivet varsinkin koillis- ja kaakkoissivussa. Reunakehän sisusta on ollut täytetty melko pienillä kivillä. Hauta on viettänyt kohti itää. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) latomusta ei voitu varmuudella paikallistaa. Koordinaattien osoittamasta paikassa talosta 120 m itäkoilliseen on kalliolle tehty matala, ruohoston peittämä kiveys, joka saattaa sopia aiempaan kuvaukseen. Toisaalta talosta 80 m koilliseen ja edellisestä 100 m länteen on pienellä kallionyppylällä lähes täysin tuhoutunut röykkiömäinen jäännös. |
| metsakeskus.220010092 |
710 |
Alabackshagen |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
321385.31700000 |
6673431.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010092 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen luoteisrannalla Romsarbyn kylässä, Skogbyn tilan päärakennuksesta 200 metriä koilliseen. Paikka on lounais - koillis -suuntaisella savipeltojen ympäröimällä moreeniharjanteella, joka viettää eteläkaakkoon Mustionjoen pohjoispuolella leviävälle aukealle. Laitumeksi aidatulla, harvaa sekametsää kasvavalla hakamaalla on muinaisjäännösten lisäksi kaksi talousrakennusta, sähkölinja sekä erilaisia rakennelmia ja kuoppia. Laidunnuksen ja hoidon ansiosta avoin alue muodostaa kuitenkin melko eheän maisemallisen kokonaisuuden, jossa muinaisjäännökset erottuvat selvästi ympäristöstään.
Paikka on todettu inventoinnissa 1931 (Cleve), jolloin mäen lounaisosassa on havaittu kaksi epämääräisen muotoista röykkiötä. Toinen niistä on maansekainen ja todennäköinen hautaröykkiö. Alueella on hoidon yhteydessä 1994 (Moisanen) tehty kartoitus ja koekaivaus, jossa on todettu kaksi ennestään tuntematonta röykkiötä ja merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta, muun muassa keramiikkaa. Kaikki neljä röykkiötä - kooltaan 3 x 3 m ja 7,5 x 5,5 m väliltä - sijaitsevat Alabackshagenin korkeammassa lounaispäässä ja asuinpaikka niiden itäpuolella hieman matalammalla. |
| metsakeskus.220010092 |
710 |
Alabackshagen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
321385.31700000 |
6673431.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010092 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen luoteisrannalla Romsarbyn kylässä, Skogbyn tilan päärakennuksesta 200 metriä koilliseen. Paikka on lounais - koillis -suuntaisella savipeltojen ympäröimällä moreeniharjanteella, joka viettää eteläkaakkoon Mustionjoen pohjoispuolella leviävälle aukealle. Laitumeksi aidatulla, harvaa sekametsää kasvavalla hakamaalla on muinaisjäännösten lisäksi kaksi talousrakennusta, sähkölinja sekä erilaisia rakennelmia ja kuoppia. Laidunnuksen ja hoidon ansiosta avoin alue muodostaa kuitenkin melko eheän maisemallisen kokonaisuuden, jossa muinaisjäännökset erottuvat selvästi ympäristöstään.
Paikka on todettu inventoinnissa 1931 (Cleve), jolloin mäen lounaisosassa on havaittu kaksi epämääräisen muotoista röykkiötä. Toinen niistä on maansekainen ja todennäköinen hautaröykkiö. Alueella on hoidon yhteydessä 1994 (Moisanen) tehty kartoitus ja koekaivaus, jossa on todettu kaksi ennestään tuntematonta röykkiötä ja merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta, muun muassa keramiikkaa. Kaikki neljä röykkiötä - kooltaan 3 x 3 m ja 7,5 x 5,5 m väliltä - sijaitsevat Alabackshagenin korkeammassa lounaispäässä ja asuinpaikka niiden itäpuolella hieman matalammalla. |
| metsakeskus.220010093 |
710 |
Storskärrshagen |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
320819.54200000 |
6673536.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010093 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Romsarbyn kylässä Romsarbyntien ja Pertuntien risteyksestä 200 m koilliseen. Paikka on savipeltojen ympäröimä luode - kaakko -suuntainen matalahko kallio-moreenisaareke, jossa kasvaa tiheätä sekametsää. Kivikkoisen mäen keskellä on vanha sorakuoppa.
Paikalta on mainittu jo 1879 (Wefvar) röykkiö, jonka on kerrottu olevan suurin Romsarbyn alueella. Inventoinnissa 1932 (Cleve) mäen sorakuopan reunoista on todettu kolme latomusta. Inventoinnin mukaan koillisreunassa oleva latomus 1 (5 x 2.5 m) on ollut länsiluode - itäkaakko -suuntainen. Itään rinteen suuntaan viettävässä jäännöksessä on ollut vaihtelevan kokoisista kivistä koottu reunakehä, joka on reunustanut matalampaa sisustaa. Pahasti tuhoutuneen latomuksen 2 rippeet ovat roikkuneet kuopan länsireunassa latomuksesta 1 noin 10 m etelään. Jäännöksessä ei ole erottunut selviä reunakiviä, mutta leikkauksesta on löydetty saviastianpala. Epävarma, suurista ja pienistä kasattu epäsäännöllisen neliömäinen länsiluode - itäkaakko -suuntainen latomus 3 (5 x 4 m) on havaittu latomuksesta 1 noin 15 m pohjoiskoilliseen. Inventoinnissa 1996 (Seppälä) jäännöksiä ei voitu varmuudella paikallistaa, sillä mäki on paikoin lähes umpeenkasvanut ja kivien reunustama sorakuoppa pintakasvillisuuden peitossa. Muinaisjäännösten kunto jää toistaiseksi selvittämättä. On kuitenkin epätodennäköistä, että sorakuoppaa olisi laajemmalti käytetty 1930-luvun jälkeen. |
| metsakeskus.220010094 |
710 |
Källkärr 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318737.38100000 |
6673770.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010094 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Päsarträsketiin luoteesta laskevan Bråtabäckenin koillisrannalla Källkärret -nimisellä peltoaukealla, jota ympäröivät kallioiset metsäseudut. Paikka erottuu pellosta melko loivarinteisenä luode - kaakko -suuntaisena kohoumana. Niemekkeen pohjoisreunaa kiertää Bråtabäckeniin virtaava oja. Ympäristö on muinaista merenlahtea, joka on kapeana ja poukamaisena ulottunut pitkälle luoteeseen.
Pellon pinnasta on poimittu 1992 (Salonen) ja 1995 (Moisanen) kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kiviesineitä ja kvartsia. Alueella ei ole tehty tutkimuksia, joten muinaisjäännöksen tarkka laajuus ja luonne on toistaiseksi selvittämättä. Topografian perusteella kyseessä on melko pienialainen niemiasuinpaikka. |
| metsakeskus.220010095 |
710 |
Lillmalmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
320386.72000000 |
6673716.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010095 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjoen pohjoisrannalla Romsarbyn kylän pohjoispuolella Romsarbyntien ja Pertuntien risteyksestä 500 m luoteeseen ja Persin talosta 250 m länsilounaaseen. Paikka on suurehkon moreeni-kallioalueen luoteisreunassa erottuva kapea luode - kaakko suuntainen harjanne (60 x 30 m). Kuusivaltaista metsää kasvavan ja kosteikkojen reunustaman harjanteen kaakkoispäässä kulkee Persin talosta lounaaseen menevä metsätie. Metsän pohjoispuolella avautuu kapea savilaakso, joka on peltona.
Paikka on todettu muinaisjäännösten hoidon yhteydessä tehdyssä inventoinnissa 1993 (Moisanen) sekä kartoitettu ja osin tutkittu 1993-1994 (Moisanen). Harjanteelta tunnetaan viisi röykkiötä ja niistä erillään idässä yksi röykkiö. Röykkiöt ovat matalia ja pyöreähköjä (halk. 4-5 m). Kaksi niistä on osittain vahingoittuneita. Kahden suurehkon kiveen varaan tehty maansekainen röykkiö 4 on tutkittu 1994. Löydöt koostuvat naarmupintaisesta keramiikasta, joka voi olla peräisin myös asuinpaikkakerroksesta. Röykkiöiden ympäristöön tehdyistä koekuopista on tavattu vähäisesti asuinpaikkamateriaalia ja joistakin myös likamaata. Muinaisjäännös on ajoitettu löytöjen ja röykköiden sijainnin perusteella rautakauden alkuun. Röykkiöryhmän kaakkoispuolella samalla metsäalueella on ilmoitettu olleen myös muita röykkiöitä (Lillmalmen 2), mutta 1993 tarkastuksen (Moisanen) perusteella tieto on virheellinen tai mahdolliset muinaisjäännökset tuhoutuneet. |
| metsakeskus.220010096 |
710 |
Källkärr 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11033 |
27000 |
318651.41100000 |
6673864.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010096 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Mustionjokeen kuuluvaan Päsarträsketiin luoteesta laskevan Bråtabäckenin koillispuolella Källkärret -nimisellä peltoaukealla, jota ympäröivät kallioiset metsäseudut. Paikka on etelä - pohjois -suuntaiselle kalliomäelle rakennetun Källkärrin tilan itäpuolella avautuvassa savipellossa. Pellon keskellä kulkee Bråtabäckeniin virtaava oja. Ympäristö on muinaista merenlahtea, joka on kapeana ja poukamaisena ulottunut pitkälle luoteeseen.
Epävarma muinaisjäännös on todettu 1990-luvulla, jolloin Källkärrin tilalta kaivettiin oja pellossa sijaitsevaan saunaan. Tällöin 0.5 metrin syvyydessä havaittiin 5-10 cm:n hiilimaakerros, johon liittyi kiveys. Jäännös tuhoutui kaivuussa ilmeisesti lähes kokonaan. Hiilimaasta otetusta näytteestä on tehty kokeellinen radiohiiliajoitus (Turun yliopisto), jonka tulokseksi on saatu 1300 BP. Mikäli ajoitusta pidetään luotettavana, jäännös olisi rautakauden keskivaiheilta. |
| metsakeskus.220010097 |
710 |
Storskogen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
320146.81200000 |
6673947.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010097 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Romsarbyn kylän pohjoispuolella kohoavalla Romsarskogenin alueella, 800 m Romsarbyntien ja Pertuntien risteyksestä luoteeseen. Paikka on suuren moreeni-kallioalueen melko jyrkästi kaakkoon viettävää kivikkoista rinnettä. Paikoin hyvinkin tiheää kuusimetsää kasvavan rinteen eteläpuolella avautuu kapea savilaakso, joka on raivattu pelloksi. Pellon pohjoisreunassa rinteen alapuolella erottuva terassi on hiekkaa.
Paikka on todettu 1993 muinaisjäännösten hoidon yhteydessä tehdyssä inventoinnissa ja kartoitettu 1994 (Moisanen), jolloin alueelta on todettu yli 20 röykkiötä. Suurimpien halkaisija on yli 10 metriä ja korkeus 2 metriä, pienemmät ovat matalia ja vain parin metrin laajuisia. Röykkiöt ovat pääasiassa soikeita. Ne muodostavat tiiviin keskittymän ja rajoittuvat 130 x 60 metrin alalle lounaispuolella erottuvan terassinreunan partaalle. Jäännökset on ajoitettu sijainnin ja koon perusteella myöhäiselle pronssikaudelle. Röykkiöryhmä sijoittuu kuitenkin kauas oletetuista pronssikauden rantalinjoista. Se voikin ajoittua myös rautakauden alkuun. |
| metsakeskus.220010097 |
710 |
Storskogen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
320146.81200000 |
6673947.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010097 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Romsarbyn kylän pohjoispuolella kohoavalla Romsarskogenin alueella, 800 m Romsarbyntien ja Pertuntien risteyksestä luoteeseen. Paikka on suuren moreeni-kallioalueen melko jyrkästi kaakkoon viettävää kivikkoista rinnettä. Paikoin hyvinkin tiheää kuusimetsää kasvavan rinteen eteläpuolella avautuu kapea savilaakso, joka on raivattu pelloksi. Pellon pohjoisreunassa rinteen alapuolella erottuva terassi on hiekkaa.
Paikka on todettu 1993 muinaisjäännösten hoidon yhteydessä tehdyssä inventoinnissa ja kartoitettu 1994 (Moisanen), jolloin alueelta on todettu yli 20 röykkiötä. Suurimpien halkaisija on yli 10 metriä ja korkeus 2 metriä, pienemmät ovat matalia ja vain parin metrin laajuisia. Röykkiöt ovat pääasiassa soikeita. Ne muodostavat tiiviin keskittymän ja rajoittuvat 130 x 60 metrin alalle lounaispuolella erottuvan terassinreunan partaalle. Jäännökset on ajoitettu sijainnin ja koon perusteella myöhäiselle pronssikaudelle. Röykkiöryhmä sijoittuu kuitenkin kauas oletetuista pronssikauden rantalinjoista. Se voikin ajoittua myös rautakauden alkuun. |
| metsakeskus.220010098 |
710 |
Svartå kyrka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324403.10800000 |
6673093.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010098 |
Kohde sijaitsee Karjaan koillisosassa Mustionjoen länsirannalla Hållsnäsintien länsipuolella, Mustion kirkosta 70 m etelään. Paikka on etelään viettävää savipeltoa, joka rajautuu pohjoisessa kirkkoon, idässä maantiehen, etelässä Mustionjokeen virtaavaan ojaan ja lännessä metsäiseen Prästbackan mäkeen. Pelto jatkuu pitkin ojanvartta luoteeseen. Kivikaudella alue on ollut 1. Salpausselän pohjoispuolista suojaisaa sisäsaaristoa ja sijainnut luultavasti pienen lahden tai salmen rannalla.
Paikka on todettu 1988 (Saukkonen), jolloin kynnetyn pellon pinnasta on löytynyt kvartsiesineitä ja -iskoksia 40 x 15 metrin alalta rinteen pitkittäissuunnassa 30 metrin korkeuskäyrää noudatellen. Löytöalue on tulkittu kivikautiseksi asuinpaikaksi, joka on ilmeisesti ollut suppea-alainen ja lyhytaikainen. |
| metsakeskus.220010099 |
710 |
Dåvits |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
323376.51500000 |
6673200.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010099 |
Kohde sijaitsee Karjaan koillisosassa Knapsbyn kylässä Mustionjoen pohjoispuolella nousevalla luode - kaakko -suuntaisella harjanteella. Paikka on Dåvitsin tilakeskuksesta luoteeseen, Stuvukärret -nimisen peltolaakson koillispuolella kohoavalla mäellä. Pellon suuntaan viettävää rinne on muhevamaista, ilmeisesti alkuaan kasvillisuudeltaan lehtomaista, mutta nykyisin kuusimetsänä.
Paikka on todettu 1993 (Moisanen), jolloin muinaisjäännösten hoidon yhteydessä tehdyssä inventoinnissa on havaittu kaksi kiviröykkiötä ja niiden välillä kiviaidan pohja. Röykkiö 1 (7 x 8 x 1 m) on aitauksen ulkopuolella pohjoisessa. Se on kasattu kolme maakiven varaan tasakokoisista kivistä ja on todennäköisesti peltoröykkiö. Toinen röykkiöistä jää aidoin rajatun alueen keskelle. Se on matala ja rajoiltaan epäselvä, laajahko (läpimitta alla 10 m) kiviladelma. Kyseessä on mahdollisesti peltoraunio. Neliömäistä alaa rajaava kiviaita on rakennettu L-kirjaimen muotoon luoteesta kaakkoon ja lounaasta koilliseen. Sen luode - kaakko -suuntainen sivu seuraa alueen halki kulkevan vanhan tien linjausta koillisessa olevalta peltolaitumelta röykkiön 1 kohdalle ja kääntyy sitten kohtisuoraan rinnettä alas jatkuen aina pellon reunaan saakka. Sekä röykkiöt että aita ovat todennäköisesti historialliseen viljelyyn liittyviä raunioita, joiden tarkka ajoitus on toistaiseksi selvittämättä. |
| metsakeskus.220010099 |
710 |
Dåvits |
10002 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
323376.51500000 |
6673200.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010099 |
Kohde sijaitsee Karjaan koillisosassa Knapsbyn kylässä Mustionjoen pohjoispuolella nousevalla luode - kaakko -suuntaisella harjanteella. Paikka on Dåvitsin tilakeskuksesta luoteeseen, Stuvukärret -nimisen peltolaakson koillispuolella kohoavalla mäellä. Pellon suuntaan viettävää rinne on muhevamaista, ilmeisesti alkuaan kasvillisuudeltaan lehtomaista, mutta nykyisin kuusimetsänä.
Paikka on todettu 1993 (Moisanen), jolloin muinaisjäännösten hoidon yhteydessä tehdyssä inventoinnissa on havaittu kaksi kiviröykkiötä ja niiden välillä kiviaidan pohja. Röykkiö 1 (7 x 8 x 1 m) on aitauksen ulkopuolella pohjoisessa. Se on kasattu kolme maakiven varaan tasakokoisista kivistä ja on todennäköisesti peltoröykkiö. Toinen röykkiöistä jää aidoin rajatun alueen keskelle. Se on matala ja rajoiltaan epäselvä, laajahko (läpimitta alla 10 m) kiviladelma. Kyseessä on mahdollisesti peltoraunio. Neliömäistä alaa rajaava kiviaita on rakennettu L-kirjaimen muotoon luoteesta kaakkoon ja lounaasta koilliseen. Sen luode - kaakko -suuntainen sivu seuraa alueen halki kulkevan vanhan tien linjausta koillisessa olevalta peltolaitumelta röykkiön 1 kohdalle ja kääntyy sitten kohtisuoraan rinnettä alas jatkuen aina pellon reunaan saakka. Sekä röykkiöt että aita ovat todennäköisesti historialliseen viljelyyn liittyviä raunioita, joiden tarkka ajoitus on toistaiseksi selvittämättä. |
| metsakeskus.220010100 |
710 |
Övergård |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
324574.02600000 |
6675327.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010100 |
Kohde sijaitsee Karjaan koillisosassa Mustion kirkolta 2.2 km pohjoiseen, Hållsnäsintien kaakkoispuolella olevalla Hemängshagenin mäellä 0.5 km Lohjanjärven rannasta. Paikka on luode - kaakko -suuntaista moreeni-kallioselännettä, jonka kummallakin puolella leviävät alavat, Lohjanjärven suuntaan laskevat pellot. Röykkiöt ovat harjanteen kahden korkeamman huipun välisessä notkelmassa loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä, molemmin puolin mäen koillisreunaa kulkevaa polkua. Alue on kuusetettua lehtoa, jossa kasvaa tiheähkö pähkinävaltainen lehtipuusto sekä runsaasti taikinamarjaa.
Paikka on todettu 1994 (Moisanen), jolloin muinaisjäännösten hoidon yhteydessä tehdyssä inventoinnissa on havaittu 7-8 röykkiötä. Suurimmaksi osaksi turpeen peittämät röykkiöt ovat matalia (alle 0.5 m) ja läpimitaltaan 2-4 m. Muoto vaikuttaa pääasiassa soikealta. Joissakin röykkiöissä on yksittäisiä reunakiviä, mutta ei selviä reunarakenteita. Röykkiöt vaikuttavat koskemattomilta. Lehtomaisen maaston perusteella röykkiöryhmä saattaa olla tunnettua laajempi. Jäännökset muistuttavat sekä ulkoasultaan että sijainniltaan seudulle tyypillisiä, lähinnä esiroomalaiselle rautakaudelle ajoitettuja röykkiöitä. |
| metsakeskus.220010101 |
710 |
Bällby |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
324196.17100000 |
6677146.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010101 |
Kohde sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Bällbyn kylässä Karjalohjan ja Lohjan rajojen tuntumassa Lomanotko-nimisellä alueella, Lohjanjärven Hermalanselän lounaisrannalla. Paikka on havupuuvaltaista metsää kasvavaa kallio-moreenialuetta, jossa on kaksi ympäristöstään erottuvaa mäkeä ja niiden välinen notko. Alueella on Lomanotko -nimiseen yhteisöön kuuluva vapaa-ajan asuntojen taajama, jonka tontit on sijoitettu pääasiassa mäkien laelle ja kaakkoisrinteisiin. Muinaisjäännöksiä on sekä tonteilla että niitä ympäröivällä yhteiskäyttöalueella.
Paikka on todettu ennen Lomanotkon rakentamista 1973 (Hirviluoto), jolloin eri puolilta mäkiä on kartoitettu yli 40 matalaa röykkiötä. Osa röykkiöistä on mahdollisesti tuhoutunut rakentamisen takia. Alueella on 1995 (Moisanen) tehty kartoitus ja koekaivaus, jossa röykkiöiden lukumääräksi on saatu 74 Röykkiöt keskittyvät kolmeen ryhmään kallioisten mäkien luoteispäähän ja kaakkoisrinteisiin. Lounaisemmalle mäellä jäännöksiä on tavattu erityisesti järvenpuoleisessa sekä laella luoteispäässä ja keskiosassa että kaakkoisrinteessä. Koillisemmassa mäessä röykkiöitä on niin ikään järven suuntaan avautuvassa pohjoispäässä, mutta myös lounaisreunassa ja keskittymänä myös eteläisimmässä rinteessä. Koekaivauksissa on avattu yksi röykkiöistä sekä niiden ympäristöön koeojia ja -kuoppia, joista on saatu talteen rautakautiseen asuinpaikkaan ja kalmistoon viittaavaa materiaalia, erityisesti saviastianpaloja ja kvartsia. Lohjanjärven piirissä tunnettua röykkiöperinnettä edustava muinaisjäännös on ajoitettu sijainnin, rakenteen ja löytöjen perusteella varhaiselle metallikaudelle.
Bällbyn alueen tunnetut röykkiöt tarkastettiin 2025 ja niiden koordinaatit tallennettiin VRS-GNSS laitteella, jonka tarkkuus on avoimessa maastossa +- 10 cm. Yksi röykkiöistä oli ilmeisesti tuhoutunut uudisrakentamisen vuoksi. Röykkiöitä löydettiin 3 lisää. |
| metsakeskus.220010102 |
710 |
Brobacka 22 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
313014.74100000 |
6661497.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010102 |
Röykkiö sijaitsee tuoreessa kangasmetsässä, kalliopaljastuman alle muodostuneella kapealla terassilla, osin ohuella maalajitepohjalla, osin mahdollisesti kalliopohjalla. Terassista alaspäin rinne viettää loivasti länteen. Maaperä on silttiä.
Röykkiö on vahvasti turpeen peittämä ja tehty kivistä ilman maatäytettä. Lohkareiden halkaisija vaihtelee 20-30 cm välillä. Röykkiötä eteläpäädyssä on kolme suurempaa, halkaisijaltaan n. 0,5-0,6 cm lohkaretta röykkiön pintaosassa. Päällä kasvaa halkaisijaltaan n. 30-35 cm haapa.
Röykkiö on suorakaiteen muotoinen. Näkyvän kiveyksen koko on noin 3 x 2,5 m, turpeen alaisen kiveyksen koko n. 4 x 2,5 m. Röykkiön korkeus on n. 0,5 m ja profiili on tasalakinen. Pituusakseli on pohjois-eteläsuuntainen. Maaperäkairalla kairatessa röykkiön pohjaosista tuli nokista silttiä, joka värjäsi voimakkaasti kädet.
Maaperän kairaus: pääasiassa humus ja sen alla puhdas pohjamaa. Humuksen alaosassa ja pohjamaan yläosassa hieman hiiltä. Vuonna 2006 löytyi röykkiön itäpuolelta polun vierestä sekä rinteen tasanteelta ennestään tuntemattomiaa matalia kiveyksiä, joiden luonteen ja ajoituksen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.220010103 |
710 |
Brobacka 23 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
313174.00000000 |
6661514.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010103 |
Röykkiö sijaitsee Själdbergetin itärinteen alaosassa kalliorinteen alaupuolelta alkavassa loivasti viettävässä rinteessä, sen yläosassa tuoreessa kangasmetsässä. Maaperä on silttiä.
Röykkiö on osin turpeen peittämä ja sen raja on vaikea hahmottaa. Se on rakennettu kivistä ilman maatäytettä, kivien halkaisija on vaihdellen n. 15-30 cm. Röykkiön päällä on muutama suurempi kivi, halk. n. 40 ja 70 cm. Kiveystä on länsireunassa pengottu hajalla.
Röykkiön näkyvä kiveys on suorakaiteenmuotoinen ja mitoiltaan n. 6 x 3 m. Röykkiön korkeus on n. 25 cm ja profiili on hieman kupera, Röykkiön pituusakseli on n. kaakko-luodesuuntainen. Maaperäkairalla tuli nokista silttiä kiveyksen itäreunasta.
Röykkiöstä alaviistoon etelässä ja alapuolella rinteessä on melko paljon kiviä, josta tuli nokea ja hiiltä sisältävää maata maaperäkairalla. ympäristössä humuksen alla hieman likaiseksi värjäytynyttä hiesua. Mahdollisesti vanhaa viljelysmaata.
Inventointi 2023: Kuvauksen mukaisen kivikasan koordinaatteja korjattiin muutamalla kymmenellä metrillä. Muinaisjäännösrajaus vaikutti liian suurelta kuvaukseen nähden ja se määriteltiin uudelleen. |
| metsakeskus.220010104 |
710 |
Skäldberget 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
313086.71600000 |
6661534.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010104 |
Röykkiö sijaitsee Skäldberget ja Brobackan kallioalaueiden väliin jäävällä alueella lähellä viljelyksessä olevan, Lepinjärven rantaan rajautuvan pellon reunassa käenkaali-mustikkatyypin metsässä. Maaperä on loivasti kumpuilevaa silttiä. Röykkiön yli kulkee Skäldbergetiä kiertävä Brobackaa kohden vievä polku.
Röykkiö on hyvin matala ja vaikeasti havaittavissa. Korkeus vaihtelee 15-20 cm välillä. Röykkiö on rakennettu kivistä ja maasta. Näykyvä kiveys on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 4 m. Mahdollisesti kiveys jatkuu jonkin verran nykyisen maanpinnan alla helmakiveyksenä. Kiveys on välillä löysempi, välillä tiheämpi ja välilla siinä on omelko kivettömiä kohtia. Profiili on epämääräinen ja mahdollisesti röykkiön pintaosat ovat tuhoutuneet.
Röykkiötä kairatessa lähellä röykkiön koillisreunaa kahden isomman kiven välistä tuli maaperäkairalla reilu 20 cm tumaa nokimaata turpeen alta, nokimaan alla oli puhdas pohjamaa.
Ympäristöä kairatessa havaittin laajalle alueelle röykkiön ympärille ulottuva paksu nokisen maan kerros heti turpeen alla. Nokimaan alla oli sekoittunut vaalemmanharmaa siltti ja sen alla puhdas pohjamaa. Nokimaa-alueen rajoja ei määritetty, mutta nokimaata oli ainakin yli 12 x 12 m alueella. Kyseessä on mahdollisesti vanha viljelysmaa tai asumuksenpaikka. Läheiseltä pellolta on löydetty rautakaudentyypin keramiikkaa.
Inventointi 2023: Kuvauksen mukainen epämääräinen kiveys löytyi. Koordinaatteja korjattiin hieman.
Tarkkuusinventointi 2024: Aiemman aluerajauksen eteläpuoliselle pellolle tehdyissä koekuopissa havaittiin voimakasta hiilisyyttä. Kyntökerroksessa oli myös rapautuneita kiviä ja punasavikeramiikkaa. Aluerajausta laajennettiin ilmiöiden alueelle. |
| metsakeskus.220010105 |
710 |
Timpa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324622.01700000 |
6672632.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010105 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Timpan talosta luoteeseen ja pohjoiseen. Löydöt on poimittu kahdesta eri kohteesta. RASI-inventoinnissa ne on käsitelty kahtena eri muinaisjäännöksenä. Koska löytökeskittymät ovat samasta pellosta ja vain 100 m:n päästä toisistaan oletetaan, että kyseessä on yksi muinaisjäännös. |
| metsakeskus.220010106 |
710 |
Åkerfors |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324391.00000000 |
6672327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010106 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla n. 100 m Peltokosken voimalasta itään. Löytokohde on peltotasannetta, jonka eteläpuolella on jyrkkä rantatörmä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia.
Syksyllä 2009 tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että muinaisjäännöksen päälle oli rakennettu vuonna 1995 sähköasema. Aseman ympärillä olevalta pellolla havaittiin pari kvartsia: raaka-ainekimpale ja mahdollinen iskos. Niitä ei otettu talteen. |
| metsakeskus.220010107 |
710 |
Skräddarbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325245.76900000 |
6671823.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010107 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla n. 60 m Skräddarbackan talosta etelään. Löytöpaikalla maasto viettää loivasti etelään. Löydöt poimittiin oraspellolta n. 40 x 40 m:n kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.220010108 |
710 |
Övergård 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
325152.79300000 |
6675281.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010108 |
Röykkiö sijaitsee n. 400 m Övergårdin talosta kaakkoon ja n. 200 m pohjoiseen Båthusholmenista. Röykkiö on rakennettu etelään viettävälle kalliolle n. 20 m kallion korkeimmasta kohdasta etelään. Röykkiön halkaisija on n. 4 m ja se on koottu suurista kivistä. Kiviä röykkiössä on 2-3 kerroksessa. röykkiötä oli selvästi keskeltä hajoitettu. |
| metsakeskus.220010109 |
710 |
Hållsnäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327641.78800000 |
6675428.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010109 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla n. 300 m Stora Hållnäsin talosta kaakkkon, Åkeruddenin vievän tien itäpuolella n. 20 m:n päässä tiestä. Maasto löytöpaikalla viettää loivasti kaakkoon. |
| metsakeskus.220010110 |
710 |
Svartå slottspark |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
324583.02900000 |
6673095.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220010110 |
Kivikautinen asuinpaikka, joka löytyi Mustion puistokäytävään pystytettävien patsaiden perustuksia kaivettaessa v. 2000, jolloin maanomistaja havaitsi nokimaata ja palaneiden kivien keskittymän. Tarkastuksessa paikalta löytyi asuinpaikkalöytöjä ja liesi, joka tutkittiin samana syksynä. V. 2001 tehdyssä koekaivauksessa selvitettiin asuinpaikan laajuutta ja säilymisastetta. Koska asuinpaikka sijaitsee kartanon puistossa, on puiston muokkaus tasoittanut alkuperäisiä maastomuotoja ja siten osin tuhonnut asuinpaikkaa. Pinnan löydöttömän multakerroksen (n. 30 cm) alla havaittiin hieno kivetön hiekka, alempana hienompi aines. Asuinpaikkakerrokset ovat kuitenkin säilyneet varsin hyvin. Asuinpaikka ajoittuu tyypilliseen kampakeramiikkaan ja löydöt keramiikan lisäksi koostuivat kvartsista, piistä, kivilajista sekä palaneesta luusta. Kokonaisala arvioitiin 2500 - 3000 neliömetrin suuruiseksi ja hyvän säilymisasteen takia arvokas muinaisjäännöskohde. V. 2003 kaivettiin asuinpaikalle koeoja sekä koekuoppa sekä myös Mustijoen itärannalle 2 koekuoppaa, jotka osoittivat kivikautista asuinpaikka-aluetta olevan myös täällä. V. 2004 tutkimuksia jatkettiin asuinpaikan alarajalla. |
| metsakeskus.220040003 |
710 |
Suvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324775.95200000 |
6673146.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220040003 |
Löytöpaikka sijaitsee Mustionjoen itärannalla, n. 200 m Mustion kartanon päärakennuksesta ESE. Löytöinä tulleet kolme kvartsi-iskosta poimittiin etelään viettävältä pellolta n. 40 m Mustionjoen rannasta koilliseen. Löytöpaikka on kohteen koordinaatit.
Vuonna 2003 on alueella tehty kaksi koekuoppaa, molemmista koekuopista on tullut löytöinä kvartsi- ja pii-iskoksia. Koekuopat on tehty J.Fastin toimesta samanaikaisesti kun on toteutettu koekaivaus 120 metriä länteen (Mustionjoen länsipuolella) sijaistevalla kivikautisella asuinpaikalla Svartå slottspark (220010110). Fast toteaa raportissaan että koekaivauslöydöt Mustionjoen itäseltä rannalta viittaavat siihen että asuinpaikka on laajempi kuin aiemmin on luultu.
Vuoden 2003 koekuoppien sijainnit ovat merkitty alakohteiksi. |
| metsakeskus.220500002 |
710 |
Westerlund |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
315450.00000000 |
6661857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220500002 |
150 m lounaaseen Backarsin tilalta on Westerlundin tila, jonka tienpuoleisessa aitamuurissa, 5 m portista länteen, on ison kiven pystypinnassa hakkaus: Kolme 10 cm korkuista kirjainta T ?(ei tulkittavissa) E. |
| metsakeskus.220500003 |
710 |
Västanby Visanbacka |
10001 |
12004 |
13046 |
11002 |
27000 |
315528.00000000 |
6662219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220500003 |
Mäen ja Visanbackan tilan päärakennusten eteläpuolella kivimuureja reunustamassa eri tasoilla olevia terasseja. Osa muureista lohkotuista, osa luonnon kivistä. Terassien eteläpuolisen tien vieressä kumpuilevaa maastoa, jossa mahdollisesti rakennusten perustuksia. Päärakennuksen lounaispuolisen tiilinavetan (rak. v. 1955) paikkeilla tarinan mukaan kirkonpaikka; 1500-luvulla mäen nimenä oli Körkbacka. |
| metsakeskus.220500003 |
710 |
Västanby Visanbacka |
10001 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
315528.00000000 |
6662219.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220500003 |
Mäen ja Visanbackan tilan päärakennusten eteläpuolella kivimuureja reunustamassa eri tasoilla olevia terasseja. Osa muureista lohkotuista, osa luonnon kivistä. Terassien eteläpuolisen tien vieressä kumpuilevaa maastoa, jossa mahdollisesti rakennusten perustuksia. Päärakennuksen lounaispuolisen tiilinavetan (rak. v. 1955) paikkeilla tarinan mukaan kirkonpaikka; 1500-luvulla mäen nimenä oli Körkbacka. |
| metsakeskus.220500004 |
710 |
Västanby Barkarkulla |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
315752.00000000 |
6661678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220500004 |
Kungsån länsipuolella, loivasti viettävällä peltorinteellä on 100 X 150 m laajuinen matala kohouma, joka erottuu maastossa vain heikosti. Paikalta on 1980-luvun loppuun mennessä talletettu paikallisten asukkaiden ja historianharrastajien toimesta löytöinä mm. karkeaa rautakautistyyppistä keramiikkaa, kivisavikeramiikkaa, palanutta savea tai savitiivistettä, värttinänpyöriä sekä joitakin metalliesineitä. Löydöt on luetteloitu Kansallismuseoon Hist. toimiston kokoelmaan numerolle 88050.
Perimätiedon mukaan kohouman ja sen itäpuolella sijaitsevan Kungsån väliseltä kaistaleelta on nostettu 1930-luvulla peltotöissä satoja syvällä savimaassa olleita paaluja. Markus Hiekkanen on arvellut kohdetta mahdolliseksi puolustusvarustukseksi tai linnakummuksi.
Kirjallisuutta: Hiekkanen, Markus 2006. Barkarkulla – Archäologische und Topographische Zeugnisse Einer neu Entdeckten Burganlage des Spätmittelalters im Südwestlichen Finnland. Castella Maris Baltici VII. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XI. Suomen keskiajan seura, Turku. 59-62.
Hiekkanen, Markus 2003. Barkarkulla – Arkeologisia ja topografisia jälkiä mahdollisesta linnakummusta. SKAS 4/2003. 15-19. |
| metsakeskus.220500004 |
710 |
Västanby Barkarkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
315752.00000000 |
6661678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220500004 |
Kungsån länsipuolella, loivasti viettävällä peltorinteellä on 100 X 150 m laajuinen matala kohouma, joka erottuu maastossa vain heikosti. Paikalta on 1980-luvun loppuun mennessä talletettu paikallisten asukkaiden ja historianharrastajien toimesta löytöinä mm. karkeaa rautakautistyyppistä keramiikkaa, kivisavikeramiikkaa, palanutta savea tai savitiivistettä, värttinänpyöriä sekä joitakin metalliesineitä. Löydöt on luetteloitu Kansallismuseoon Hist. toimiston kokoelmaan numerolle 88050.
Perimätiedon mukaan kohouman ja sen itäpuolella sijaitsevan Kungsån väliseltä kaistaleelta on nostettu 1930-luvulla peltotöissä satoja syvällä savimaassa olleita paaluja. Markus Hiekkanen on arvellut kohdetta mahdolliseksi puolustusvarustukseksi tai linnakummuksi.
Kirjallisuutta: Hiekkanen, Markus 2006. Barkarkulla – Archäologische und Topographische Zeugnisse Einer neu Entdeckten Burganlage des Spätmittelalters im Südwestlichen Finnland. Castella Maris Baltici VII. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XI. Suomen keskiajan seura, Turku. 59-62.
Hiekkanen, Markus 2003. Barkarkulla – Arkeologisia ja topografisia jälkiä mahdollisesta linnakummusta. SKAS 4/2003. 15-19. |
| metsakeskus.220500004 |
710 |
Västanby Barkarkulla |
10002 |
12008 |
13000 |
11010 |
27000 |
315752.00000000 |
6661678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220500004 |
Kungsån länsipuolella, loivasti viettävällä peltorinteellä on 100 X 150 m laajuinen matala kohouma, joka erottuu maastossa vain heikosti. Paikalta on 1980-luvun loppuun mennessä talletettu paikallisten asukkaiden ja historianharrastajien toimesta löytöinä mm. karkeaa rautakautistyyppistä keramiikkaa, kivisavikeramiikkaa, palanutta savea tai savitiivistettä, värttinänpyöriä sekä joitakin metalliesineitä. Löydöt on luetteloitu Kansallismuseoon Hist. toimiston kokoelmaan numerolle 88050.
Perimätiedon mukaan kohouman ja sen itäpuolella sijaitsevan Kungsån väliseltä kaistaleelta on nostettu 1930-luvulla peltotöissä satoja syvällä savimaassa olleita paaluja. Markus Hiekkanen on arvellut kohdetta mahdolliseksi puolustusvarustukseksi tai linnakummuksi.
Kirjallisuutta: Hiekkanen, Markus 2006. Barkarkulla – Archäologische und Topographische Zeugnisse Einer neu Entdeckten Burganlage des Spätmittelalters im Südwestlichen Finnland. Castella Maris Baltici VII. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XI. Suomen keskiajan seura, Turku. 59-62.
Hiekkanen, Markus 2003. Barkarkulla – Arkeologisia ja topografisia jälkiä mahdollisesta linnakummusta. SKAS 4/2003. 15-19. |
| metsakeskus.220500004 |
710 |
Västanby Barkarkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
315752.00000000 |
6661678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220500004 |
Kungsån länsipuolella, loivasti viettävällä peltorinteellä on 100 X 150 m laajuinen matala kohouma, joka erottuu maastossa vain heikosti. Paikalta on 1980-luvun loppuun mennessä talletettu paikallisten asukkaiden ja historianharrastajien toimesta löytöinä mm. karkeaa rautakautistyyppistä keramiikkaa, kivisavikeramiikkaa, palanutta savea tai savitiivistettä, värttinänpyöriä sekä joitakin metalliesineitä. Löydöt on luetteloitu Kansallismuseoon Hist. toimiston kokoelmaan numerolle 88050.
Perimätiedon mukaan kohouman ja sen itäpuolella sijaitsevan Kungsån väliseltä kaistaleelta on nostettu 1930-luvulla peltotöissä satoja syvällä savimaassa olleita paaluja. Markus Hiekkanen on arvellut kohdetta mahdolliseksi puolustusvarustukseksi tai linnakummuksi.
Kirjallisuutta: Hiekkanen, Markus 2006. Barkarkulla – Archäologische und Topographische Zeugnisse Einer neu Entdeckten Burganlage des Spätmittelalters im Südwestlichen Finnland. Castella Maris Baltici VII. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XI. Suomen keskiajan seura, Turku. 59-62.
Hiekkanen, Markus 2003. Barkarkulla – Arkeologisia ja topografisia jälkiä mahdollisesta linnakummusta. SKAS 4/2003. 15-19. |
| metsakeskus.220500005 |
710 |
Grabbacka |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27023 |
316156.47400000 |
6661697.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220500005 |
Grabbackassa Läppträsk-järven itäpuolella ovat yksityisen kivirakennuksen rauniot. Grabbe-suvun 1400-luvun lopun ja 1500-luvun alussa rakennuttama kartano saatiin yhdistelemällä (mahd.) Dalkarby -nimisessä kylässä olevia tiloja.
Raunio on kooltaan noin 22 m x 14 m, se noudattaa keskiajalle tyypillistä kaksihuoneista pohjakaavaa. Kivirakennus on ollut ilmeisesti kolmikerroksinen. Vuonna 1672 kivirakennus paloi ja pohjakerroksesta tehtiin puutalon kivijalka vuonna 1684, joka säilyi noin vuoteen 1865. Raunio on tutkittu kaivauksin vuosina 1937-1938 ja restauroitu vuonna 1938. Rauniota on korjattu ja uudelleenrestauroitu useaan kertaan 1930-luvun jälkeen.
Raunion pohjois- ja luoteispuolella on kylmämuuratulla kiviaidalla tai vastaavalla rakenteella rajattu piha-alue. Mahdollisesti piha-alueelle on tuotu maata ja sitä on tasattu muurin sisäpuolella. Tällä alueella näkyy mm. mahdollista toiseen rakennukseen kuuluvaa kivijalkaa ja kellarikuoppa. Rakennelmien jäännökset voivat ajoittua keskiajalta 1900-luvun alkuun.
Osa restauroitua muuria on sortunut vuonna 2023. Raunio on vaarallinen, eikä sen päällä tai sen välittömässä läheisyydessä tule liikkua.
Vuonna 2002 tehtiin Grabbackan raunion lounaispuoleisilla pelloilla inventointia. Löydöt ovat punasavikeramiikkaa ja lasia.
Kohteen rajaus on tarkistettava. |
| metsakeskus.220500005 |
710 |
Grabbacka |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27000 |
316156.47400000 |
6661697.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220500005 |
Grabbackassa Läppträsk-järven itäpuolella ovat yksityisen kivirakennuksen rauniot. Grabbe-suvun 1400-luvun lopun ja 1500-luvun alussa rakennuttama kartano saatiin yhdistelemällä (mahd.) Dalkarby -nimisessä kylässä olevia tiloja.
Raunio on kooltaan noin 22 m x 14 m, se noudattaa keskiajalle tyypillistä kaksihuoneista pohjakaavaa. Kivirakennus on ollut ilmeisesti kolmikerroksinen. Vuonna 1672 kivirakennus paloi ja pohjakerroksesta tehtiin puutalon kivijalka vuonna 1684, joka säilyi noin vuoteen 1865. Raunio on tutkittu kaivauksin vuosina 1937-1938 ja restauroitu vuonna 1938. Rauniota on korjattu ja uudelleenrestauroitu useaan kertaan 1930-luvun jälkeen.
Raunion pohjois- ja luoteispuolella on kylmämuuratulla kiviaidalla tai vastaavalla rakenteella rajattu piha-alue. Mahdollisesti piha-alueelle on tuotu maata ja sitä on tasattu muurin sisäpuolella. Tällä alueella näkyy mm. mahdollista toiseen rakennukseen kuuluvaa kivijalkaa ja kellarikuoppa. Rakennelmien jäännökset voivat ajoittua keskiajalta 1900-luvun alkuun.
Osa restauroitua muuria on sortunut vuonna 2023. Raunio on vaarallinen, eikä sen päällä tai sen välittömässä läheisyydessä tule liikkua.
Vuonna 2002 tehtiin Grabbackan raunion lounaispuoleisilla pelloilla inventointia. Löydöt ovat punasavikeramiikkaa ja lasia.
Kohteen rajaus on tarkistettava. |
| metsakeskus.220500005 |
710 |
Grabbacka |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27024 |
316156.47400000 |
6661697.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.220500005 |
Grabbackassa Läppträsk-järven itäpuolella ovat yksityisen kivirakennuksen rauniot. Grabbe-suvun 1400-luvun lopun ja 1500-luvun alussa rakennuttama kartano saatiin yhdistelemällä (mahd.) Dalkarby -nimisessä kylässä olevia tiloja.
Raunio on kooltaan noin 22 m x 14 m, se noudattaa keskiajalle tyypillistä kaksihuoneista pohjakaavaa. Kivirakennus on ollut ilmeisesti kolmikerroksinen. Vuonna 1672 kivirakennus paloi ja pohjakerroksesta tehtiin puutalon kivijalka vuonna 1684, joka säilyi noin vuoteen 1865. Raunio on tutkittu kaivauksin vuosina 1937-1938 ja restauroitu vuonna 1938. Rauniota on korjattu ja uudelleenrestauroitu useaan kertaan 1930-luvun jälkeen.
Raunion pohjois- ja luoteispuolella on kylmämuuratulla kiviaidalla tai vastaavalla rakenteella rajattu piha-alue. Mahdollisesti piha-alueelle on tuotu maata ja sitä on tasattu muurin sisäpuolella. Tällä alueella näkyy mm. mahdollista toiseen rakennukseen kuuluvaa kivijalkaa ja kellarikuoppa. Rakennelmien jäännökset voivat ajoittua keskiajalta 1900-luvun alkuun.
Osa restauroitua muuria on sortunut vuonna 2023. Raunio on vaarallinen, eikä sen päällä tai sen välittömässä läheisyydessä tule liikkua.
Vuonna 2002 tehtiin Grabbackan raunion lounaispuoleisilla pelloilla inventointia. Löydöt ovat punasavikeramiikkaa ja lasia.
Kohteen rajaus on tarkistettava. |
| metsakeskus.223010001 |
444 |
Jalkamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
314805.93000000 |
6678874.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010001 |
Röykkiö on ympäristöään korkeamman (n. 100 m mpy.) Jalkamäen laen itä- (-koillis-) puolella loivasti kaakkoon viettävällä kivikkorinteellä, jossa on paikoin useita kivikerroksia. Röykkiön läpimitta on n. 9x10 m ja korkeus n. 1 m. ja muodoltaan säännöllinen. Se on koottu 10-30 cm suuruisista kivistä, jotka ovat jäkälöityneet ja sammaloituneet ja siinä kasvaa myös puustoa. Röykkiöön on kaivettu 5 kuoppaa. Nykyisin (1997) röykkiössä on 6-7 kuoppaa ja se on muodoltaan enemmänkin epämääräinen. Röykkiön kaakkoispuolella on Yoldiameren rantalinjan pirunpeltoa, joka laskee kaakkoa kohti. Lounasta kohti on röykkiön sijaintikorkeutta ylempi kallionyppylä. Paikka tarkastettiin 2.10. 1997. Röykkiössä on 6-7 kuoppaa/kaivantoa, kivet pääasiassa 10-30 cm halkaisijaltaan. Se on lähinnä muodoltaan soikeahko, SW-NE-suunnassa n. 10-12 m, SE-NW-suunnassa n. 9-10 m. "Kaakkoiskulmassa" on kuopallinen uloke. Röykkiöstä kaakkoon on peruskartassakin näkyvää pirunpeltoa, ylintä ? rantaa, joka laskee kohti kaakkoa. Lähiympäristöä tarkastettaessa ei muita röykkiörakennelmia havaittu. Lounaaseen röykkiöstä on korkeampi kallionyppylä. |
| metsakeskus.223010002 |
444 |
Pöykärin Linnamäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
319125.19700000 |
6678549.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010002 |
Linnamäki (Hevoshaan mäki) sijaitsee Tallaan kylän Pöykärin tilan maalla, mäen laki n. 600 m talosta SSE Lohjanjärven Hauravesi-nimisen lahden pohjukan pohjoispuolella, nykyisestä järvenrannasta n. n. 200 m NW ja lahteen laskevan Hotopohjanojan, entisen Lohjanjärven lahden, NE-puolella n. 200, matalan vesijätön erottamana. Itse linnavuori on isomman SW-NE-suuntaisen mäen SW-osa. Sen laki on runsas 30 m järvenpintaa ylempänä.
Mäki on länteen ja lounaaseen ojalle päin lähes äkkijyrkkä, koilliseen puolestaan varsin loiva. Mäen lakea kiertää pohjois- ja itäpäässä kivivalli. Valli on keskiosassaan 2,5-4 m levyinen ja 1 m korkuinen, kaikkiaan runsaan 80 m pituinen ja päissään epämääräisempi. Luoteessa on lisäksi erillinen 3-metrinen vallinpätkä kallioiden välillä. Vallissa on kaksi porttiaukkoa, leveydeltään n. 2 m, itä- ja koillisosassa. Linnavuoren vallien ja kallioiden rajaama laki on n. 70 m suunnassa SE-NW ja n. 45 m SW-NE-suunnassa. Pohjoisportin luona on kaiveltu kiviraunio. Vallien kattamaa aluetta on hoidettu vv. 1991-2007. Siihen liittyvät akenteet ovat hyvin havaittavissa.
Kallion laen itäpuolella on heinävaltainen kanervikko ja sen itäpuolella on maaperältään multavaa maannosta oleva, pähkinää kasvava kuivahko lehtomainen alue notkanteessa. Tällä alueella on matalia ja epämääräisiä röykkiötä/ladelmia. Yhteensä jäännöksiä on ainakin 17 (ks. alakohde).
Vuonna 2017 tehdyssä tarkastuksessa ei todettu suurempia muutoksia aiempiin verrattuna. |
| metsakeskus.223010002 |
444 |
Pöykärin Linnamäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
319125.19700000 |
6678549.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010002 |
Linnamäki (Hevoshaan mäki) sijaitsee Tallaan kylän Pöykärin tilan maalla, mäen laki n. 600 m talosta SSE Lohjanjärven Hauravesi-nimisen lahden pohjukan pohjoispuolella, nykyisestä järvenrannasta n. n. 200 m NW ja lahteen laskevan Hotopohjanojan, entisen Lohjanjärven lahden, NE-puolella n. 200, matalan vesijätön erottamana. Itse linnavuori on isomman SW-NE-suuntaisen mäen SW-osa. Sen laki on runsas 30 m järvenpintaa ylempänä.
Mäki on länteen ja lounaaseen ojalle päin lähes äkkijyrkkä, koilliseen puolestaan varsin loiva. Mäen lakea kiertää pohjois- ja itäpäässä kivivalli. Valli on keskiosassaan 2,5-4 m levyinen ja 1 m korkuinen, kaikkiaan runsaan 80 m pituinen ja päissään epämääräisempi. Luoteessa on lisäksi erillinen 3-metrinen vallinpätkä kallioiden välillä. Vallissa on kaksi porttiaukkoa, leveydeltään n. 2 m, itä- ja koillisosassa. Linnavuoren vallien ja kallioiden rajaama laki on n. 70 m suunnassa SE-NW ja n. 45 m SW-NE-suunnassa. Pohjoisportin luona on kaiveltu kiviraunio. Vallien kattamaa aluetta on hoidettu vv. 1991-2007. Siihen liittyvät akenteet ovat hyvin havaittavissa.
Kallion laen itäpuolella on heinävaltainen kanervikko ja sen itäpuolella on maaperältään multavaa maannosta oleva, pähkinää kasvava kuivahko lehtomainen alue notkanteessa. Tällä alueella on matalia ja epämääräisiä röykkiötä/ladelmia. Yhteensä jäännöksiä on ainakin 17 (ks. alakohde).
Vuonna 2017 tehdyssä tarkastuksessa ei todettu suurempia muutoksia aiempiin verrattuna. |
| metsakeskus.223010003 |
444 |
Uusipyölin linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
320565.61900000 |
6679403.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010003 |
Pyölinniitun mäki sijaitsee Tallan kylän Tallaanniemen pohjoisosassa, n. 200 m Lohjanjärven rannasta etelään, etelässä, lännessä ja pohjoisessa peltoalueen reunustamana, idässä kallioiseen metsäalueeseen liittyvänä.
Mäen laki kohoaa noin 30 m Lohjanjärven pintaa ylemmäksi ja on ympäröity valleilla länsi-luoteisrinnettä lukuun ottamatta Vuonna 1937 tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että vallien rajaama alue on WNW-ESE suunnassa 38 m pitkä ja n. 9-13 m leveä. Eteläsivun valli on ala- l. ulkoreunastaan isojen kivien rajaama ja sisäpuolella näiden päälle ja reunalle soritettu. Loivan itäsivun valli on edellisen kanssa suorakulmainen ja pienistä kivistä ja sortunut n. 5 m levyiseksi röykkiöksi. Pohjoisreunan valli on 16-metrinen ja tehty särmikkäistä kivistä, jotka ulkoreunalla huolellisesti ladottu päällekkäin. Myös tämä valli on sortunut. Pohjoisreunan valli jatkuu edelleen pienen kallionyppylän jälkeen n. 6 m. Maajoen mukaan perimätieto kertoo itäpuolen vallissa olleen portti vuorelle kulkua varten.
Linnavuoren länsipuolelta löytyi v. 1992 peltokynnöksestä peltotörmästä painokiven teelmän katkelma ja rautaterän katkelma n. 150 m linnan laelta. Tämän löytökohdan länsipuolella metsärinteessä on lisäksi matalia kiveyksiä, joista pääosa luontaisia tai/ja peltoraunioita, sekä aitamainen kiveys rinteen yläosassa.
Linnavuoren alla, heti sen länsipuolella kapeassa metsäalassa on pari kellari- tai sorakaivannetta sekä vanhan puretun ladon kohdalla siihen liittyvää purkujätettä, mutta myös palanutta savea ja 1-2 mahdollisesti esihistoriallista keramiikkapalaa.
Vuoden 1997 tarkastuksessa linnavuoren rinteiden ja laen todettiin kokonaisuudessaan kasvaneen umpeen, niin ettei sieltä enää ole näkyväisyyttä ympäristöön. Laella valllit olivat samassa tilassa, kuin vuonna 1937. Vuorta kolmelta ilmansuunnalta (etelä, länsi ja pohjoinen) ympäröivät pellot olivat nurmella, joten havaintomahdollisuuksia ei juuri ollut. Sekä linnavuoren länsipuolella että sen itäpuolella on vanhaa viljelyaluetta. Vuoren ja sen itäpuoleisen tien välimaastossa oli edelleen hahmotettavissa etelä-pohjoissuuntaiset pelto-ojat umpeenkasvaneessa lehtimetsässä. Viljelyalueen länsireunassa sijaitsee ainakin yksi isomman "silmäkiven" ympärille koottu kiviraunio.
Mahdollisesti Tallaasta peräisin oleva myöhäisrautakautinen keihäänkärki (KM 8837:162) on toiselta kylän linnavuorista. |
| metsakeskus.223010003 |
444 |
Uusipyölin linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
320565.61900000 |
6679403.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010003 |
Pyölinniitun mäki sijaitsee Tallan kylän Tallaanniemen pohjoisosassa, n. 200 m Lohjanjärven rannasta etelään, etelässä, lännessä ja pohjoisessa peltoalueen reunustamana, idässä kallioiseen metsäalueeseen liittyvänä.
Mäen laki kohoaa noin 30 m Lohjanjärven pintaa ylemmäksi ja on ympäröity valleilla länsi-luoteisrinnettä lukuun ottamatta Vuonna 1937 tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että vallien rajaama alue on WNW-ESE suunnassa 38 m pitkä ja n. 9-13 m leveä. Eteläsivun valli on ala- l. ulkoreunastaan isojen kivien rajaama ja sisäpuolella näiden päälle ja reunalle soritettu. Loivan itäsivun valli on edellisen kanssa suorakulmainen ja pienistä kivistä ja sortunut n. 5 m levyiseksi röykkiöksi. Pohjoisreunan valli on 16-metrinen ja tehty särmikkäistä kivistä, jotka ulkoreunalla huolellisesti ladottu päällekkäin. Myös tämä valli on sortunut. Pohjoisreunan valli jatkuu edelleen pienen kallionyppylän jälkeen n. 6 m. Maajoen mukaan perimätieto kertoo itäpuolen vallissa olleen portti vuorelle kulkua varten.
Linnavuoren länsipuolelta löytyi v. 1992 peltokynnöksestä peltotörmästä painokiven teelmän katkelma ja rautaterän katkelma n. 150 m linnan laelta. Tämän löytökohdan länsipuolella metsärinteessä on lisäksi matalia kiveyksiä, joista pääosa luontaisia tai/ja peltoraunioita, sekä aitamainen kiveys rinteen yläosassa.
Linnavuoren alla, heti sen länsipuolella kapeassa metsäalassa on pari kellari- tai sorakaivannetta sekä vanhan puretun ladon kohdalla siihen liittyvää purkujätettä, mutta myös palanutta savea ja 1-2 mahdollisesti esihistoriallista keramiikkapalaa.
Vuoden 1997 tarkastuksessa linnavuoren rinteiden ja laen todettiin kokonaisuudessaan kasvaneen umpeen, niin ettei sieltä enää ole näkyväisyyttä ympäristöön. Laella valllit olivat samassa tilassa, kuin vuonna 1937. Vuorta kolmelta ilmansuunnalta (etelä, länsi ja pohjoinen) ympäröivät pellot olivat nurmella, joten havaintomahdollisuuksia ei juuri ollut. Sekä linnavuoren länsipuolella että sen itäpuolella on vanhaa viljelyaluetta. Vuoren ja sen itäpuoleisen tien välimaastossa oli edelleen hahmotettavissa etelä-pohjoissuuntaiset pelto-ojat umpeenkasvaneessa lehtimetsässä. Viljelyalueen länsireunassa sijaitsee ainakin yksi isomman "silmäkiven" ympärille koottu kiviraunio.
Mahdollisesti Tallaasta peräisin oleva myöhäisrautakautinen keihäänkärki (KM 8837:162) on toiselta kylän linnavuorista. |
| metsakeskus.223010004 |
444 |
Lauttaniitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
316850.06700000 |
6688392.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010004 |
Lauttaniityn alueella sijaitsee ainakin 15 erimuotoista ja -kokoista kivirauniota, joista yksi kalliopohjalla on tarkastuksessa (Marianne Schauman-Lönnqvist 1996) todettu hautaröykkiöksi. Se on pyöreä, halkaisijaltaan n. 4,5 m ja 1,5 m korkea ja koottu n. päänkokoisista kivistä. Röykkiön NW-puolella on lisäksi siihen liittyvä tarhamainen kiviladelma, koillispuolella isompi kivi ja sen röykkiöön liittävä kiveys. Tämä röykkiö sijaitsee koilliseen viettävällä rinteellä.
Ympäristön muut kivirauniot ovat n. 100 x 300 m alueella ja ne voidana lähinnä luokitella viljelyröykkiöiksi. Alueella on vielä näkyvissä vanhoja pelto-ojia ja entistä peltoa/niittyä.
V. 1997 inventoinnissa alue tarkastettiin ja kalliopohjainen röykkiö kuvattiin. Suurin osa kivirakennelmista on selvästi liitettävissä viljelytoiminnan raivauksiin sijoittuen entisten peltojen reunoihin pitkänomaisina kiviladelmina. Osa on muodoltaan epämääräisiä ja kivien koko vaihtelee suurista lohkareista pieniin kiviin saakka. Osa ladelmista on säännöllisempiä, erityisesti ainoaksi esihistorialliseksi määritetty röykkiö kalliopohjalla, jossa siinäkin on erillisiä ulokkeita, ehkä myöhemmin syntyneitä. Lähinä kalliopohjaisuus erottaa tämän kaikista ? muista ladelmista, mutta sekin sijaitsee lähellä viljelyalueita. Vielä vanhassa peruskartassa viljelyksiä on merkittynä pelloksi.
Museoviraston tutkijan Heljä Järnefeltin isältä Antti Arvolalta sadun tiedon mukaan Lauttaniitty on ainakin 1930-luvulle ollut Nummijärven sahan omistuksessa, jolloin työntekijöitä sahantyön hiljaisina hetkinä komennettiin raivaamaan Lauttaniittyä. Raivauksista kerätyt kivet olisi velvoitettu latomaan huolellisesti. Ilmeisesti suuri osa kiviladelmista onkin vasta tältä ajalta. |
| metsakeskus.223010004 |
444 |
Lauttaniitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
316850.06700000 |
6688392.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010004 |
Lauttaniityn alueella sijaitsee ainakin 15 erimuotoista ja -kokoista kivirauniota, joista yksi kalliopohjalla on tarkastuksessa (Marianne Schauman-Lönnqvist 1996) todettu hautaröykkiöksi. Se on pyöreä, halkaisijaltaan n. 4,5 m ja 1,5 m korkea ja koottu n. päänkokoisista kivistä. Röykkiön NW-puolella on lisäksi siihen liittyvä tarhamainen kiviladelma, koillispuolella isompi kivi ja sen röykkiöön liittävä kiveys. Tämä röykkiö sijaitsee koilliseen viettävällä rinteellä.
Ympäristön muut kivirauniot ovat n. 100 x 300 m alueella ja ne voidana lähinnä luokitella viljelyröykkiöiksi. Alueella on vielä näkyvissä vanhoja pelto-ojia ja entistä peltoa/niittyä.
V. 1997 inventoinnissa alue tarkastettiin ja kalliopohjainen röykkiö kuvattiin. Suurin osa kivirakennelmista on selvästi liitettävissä viljelytoiminnan raivauksiin sijoittuen entisten peltojen reunoihin pitkänomaisina kiviladelmina. Osa on muodoltaan epämääräisiä ja kivien koko vaihtelee suurista lohkareista pieniin kiviin saakka. Osa ladelmista on säännöllisempiä, erityisesti ainoaksi esihistorialliseksi määritetty röykkiö kalliopohjalla, jossa siinäkin on erillisiä ulokkeita, ehkä myöhemmin syntyneitä. Lähinä kalliopohjaisuus erottaa tämän kaikista ? muista ladelmista, mutta sekin sijaitsee lähellä viljelyalueita. Vielä vanhassa peruskartassa viljelyksiä on merkittynä pelloksi.
Museoviraston tutkijan Heljä Järnefeltin isältä Antti Arvolalta sadun tiedon mukaan Lauttaniitty on ainakin 1930-luvulle ollut Nummijärven sahan omistuksessa, jolloin työntekijöitä sahantyön hiljaisina hetkinä komennettiin raivaamaan Lauttaniittyä. Raivauksista kerätyt kivet olisi velvoitettu latomaan huolellisesti. Ilmeisesti suuri osa kiviladelmista onkin vasta tältä ajalta. |
| metsakeskus.223010005 |
444 |
Koivikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
319902.85200000 |
6684532.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010005 |
Kivikautinen asuinpaikka, josta maanomistaja on 1970-luvulta lähtien löytynyt useampia esineitä, kuten alkeellinen kirves ja tasataltta. Tarkastuksessa vuonna 1996 löytöpaikka varmistui asuinpaikaksi. Se on rinnepeltoa, jonka perunamaasta löydöt ovat peräisin. Asuinpaikka tarkastettiin inventoinnissa 1997 maanomistajan kanssa. Taltta on löytynyt pellon alaosasta, kirves hieman pellon puolivälin yläpuolelta. Viimeksi mainitun löytökohdilta on sittemmin löytynyt keihäänkärkimäisen kiviesineen katkelma. Pellon yläosa on pääosin hiekkaperäistä rinnettä, joka selvästi näkyy sen yläosan leikkauksessa. Inventoinnissa asuinpaikan alueen arvioitiin jatkuvan kohti kaakkoa hieman korkeampaan peltoon. V. 2006 sen laajuutta selvitettiin koekuopituksella Luhjun asemakaavan takia. Asuinpaikan todettiin rajautuvan hiekkaiseen maaperään ja noin 40x60 m alalle. Löydöt olivat vähäiset koostuen kvartseista. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekaotossa ja ilmeisesti pintamaan kuorinnassa. Asuinpaikka ajoittunee aikaan ennen Lohjanjärven kuroutumista Litorina-merestä ennen 7000 BP.
Harjunreunan luoteislaidassa korkeammalla (Rn:o 3:32) havaittiin inventoinnissa kolme pientä, halkaisijaltaan alle 2-metristä ja n. 30-50 cm syvää kuopannetta harjunlaitaa kulkevan polun luoteispuolella, n. 50 - 100 m Koivikon talosta lounaaseen. Kuopanteet ovat mahdollisia pyyntikuoppia (ks. kohde Koivikko 2). Sen sijaan alempana, mainitun kaakossa olevan pellon yläosan metsänpuolella on ilmeinen hiekkakuoppa ja muita kaivantoja, jotka pääosin olivat tuoreempia. Alueella on kertoman mukaan ollut kansalaissodan aikana saksalaisten asemia. |
| metsakeskus.223010006 |
444 |
Alminmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323167.56600000 |
6680497.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010006 |
Kohde on Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen RASI-projektiin liittyvän osainventoinnin yhteydessä löytynyt. Asuinpaikkaan viittaviat kvartsi- ja kivilaji-iskoslöydöt (KM 23672:1-2) ovat pellolta Lohjansaaresta, Kirkniemestä Pyöliin vievän maantien eteläpuolelta, n. 120 m Alminmäen talosta SSE ja n. 140 m Lammenrannan talosta NW. Maasto on löytöpaikalla etelään viettävä. Löydöt ovat kynnöspellosta. Kohde on RASI-projektin n:o 365.
Paikka tarkastettiin inventoinnissa 6.10. 1997. Tien kaakkoispuoellla havaittiin muutamia kvartseja samalla paikalla, kuin aikaisemmat löydöt. Näitä ei otettu talteen. |
| metsakeskus.223010007 |
444 |
Lammenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323253.52700000 |
6680393.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010007 |
Asuinpaikka löytyi RASI-inventoinnissa v. 1986 Lohjansaaresta Saarenpään kylän Lammenrannan talon puutarhan mansikkamaasta, talosta n. 20 m NW, josta löytyi 8 kvartsi-iskosta (KM 23673). Löytöpaikka on Innoonlammen pohjoisrannalla. Kohde n:o 366 (RASI-inv.). Paikkaa ei tarkastettu inventoinnissa v. 1997. |
| metsakeskus.223010008 |
444 |
Salmenalho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
321957.06200000 |
6678520.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010008 |
Kourutaltan KM 10962 on löytänyt 1930-luvulla ? Olavi Salmi Lohjansaaren Pyölin kylän Salmenalhon talon maalta, talosta n. 10 m pohjoiseen, ojaa kaivaessaan. Löytöpaikka on n. 110 m Lohjanjärven nykyisestä rantalinjasta itään, kallioisten mäennyppylöiden väliin muodostunut matalampi viljelty alue. Paikka tarkastettiin 6.10. 1997. Vain yksi kvartsi (ydin ?) löytyi (KM 30745) n. 10 m talosta pohjoiseen olevassa vanhassa viljelyksessä, joka nykyään on kesämökkinä palvelevan talon pihanurmikkoa, mutta myös palaneita kiviä havaittiin paikalla. Paikan nykyinen omistaja on Osmo Kangasmaa. Löydöt yhdessä voivat viitata mahdolliseen kivikautiseen pienialaiseen asuinpaikkaan talon pohjoispuolella. Tilalta on aiemmin myös tullut myös muita löytöjä, käyräselkäinen kourutaltta KM 17165, sekä eteläsuomalainen tasataltta KM 17166, jotka löytötietojen mukaan ovat opettaja Asko Kangasmaan (Kerava) Salmenahon talon maalta löytämiä v. 1955. Tapaamani A. Kangasmaan - jonka kesämökki on Salmenalhon naapurissa sen eteläpuolella n. 150 m - mukaan hän olisi tältä toiselta paikalta (Rintelä) löytänyt vain kourutaltan (KM 17165) ja liitupiipun, n. 450 m kaakkoon Salmenalhon talosta. Salmenalhoon liitettävät löydöt ovat siis ainakin kahdelta eri löytöpaikalta (vrt. erillinen irtolöytökohde: 51 Rintelä). |
| metsakeskus.223010009 |
444 |
Pappila Kirkkoranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
320321.00000000 |
6683322.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010009 |
Nelisivuinen oikokirves KM 17004 (aik. Perttelin mus. kok.) on löytynyt v. 1918 Karjalohjan Pappilan kirkkorannasta, joka lienee pappilan kohdalla korkean niemennokan rannassa. Mahdollisesti löytöpaikkaan on liitettävä Jukka Moisasen tarkastusmatkan kvartsi-iskoslöydöt (KM 29030) Pappilanniemen rannasta, jossa tie laskee venelaiturille (Kirkkoranta ?). Kvartseja, mahdollisia kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, oli tieleikkauksessa Lohjanjärven vanhan rantelinjan korkeudella, jossa oli erotettavissa Lohjanjärven vanhaa rantatörmää. Paikka tarkastettiin myös inventoinnissa 1997, mutta havaintoja löydöistä ei tehty. Löytöpaikka vaikuttaa kuitenkin sangen pienialaiselta ja kapealta jyrkän korkean niementyven alapuolella. Arkeologian osaston pääluettelon mukaan kirves olisi kuitenkin Pappilan Kirkkopellosta ojankaivuussa löydetty. Siinä tapauksessa se olisi peräisin pellosta pappilan eteläpuolella osittain kannaksella kahden korkeamman mäen välissä, jossa Karjalohjan ensimmäinen kirkko 1500-luvulla lienee sijainnut. Tätä paikka ei tarkastettu inventoinnissa. Tarkastuskohtana oli kynnetty rinnepelto pappilan länsipuolella n. 250 m Vanhankylännokkaan vievän tilustien länsipuolella, mutta löytöjä ei havaittu. |
| metsakeskus.223010011 |
444 |
Lahdenpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
315446.69300000 |
6675803.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010011 |
Paikka löytyi inventoinnissa 2.10. 1997 Linhamarin kylän kaakkoisosasta Lahdenpohjan tilalta, Rn:o 5:3. Talo on nykyään omistajan kuoleman jälkeen autiona ja purku-uhan alainen. asuinpaikkalöydöt ovat etelään viettävältä terassimaiselta peltokohdalta, n. 50-60 m itä-länsisuunnassa (korkeuskäyrien suunnassa) sekä enimmillään n. 20 m syvyydellä laajuiselta alueelta löytyi melko runsaasti kvartsi-iskoksia, - ytimiä ja -esineitä, kivilajiesineen katkelma sekä palanut luunpala. (KM 30740:1-7). Samalla alueella esiintyi myös siellä täällä palaneita kiviä. Löytöalue muodostaa länttä kohti hieman korkeamman maastokohdan (n. vajaa 1 m). Valtaosa löydöistä, ilmeinen asuinpaikan ydinosa, sijoittui jyrkän rantatörmän päälle. Paikka on Osa löydöistä oli - ilmeisesti kynnön ym. valumisen seurauksena - jyrkemmän törmän yläosassa. Törmän juuressa on ollut asuinpaikka-aikana vesistöreitti, muinainen salmipaikka, toisaalta vesistön nykyisen luoteisen laskusuunnan kautta Pohkia-järven ja Tulijärven suuntaan, toisaalta sitä vastaan kaakkoon. Kvartseja oli alueella havaittavissa suhteellisen runsaasti (useampia kymmeniä kaikkiaan), joista otettiin talteen vain osa. Asuinpaikka ajoittunee myöhäismesoliittiseen aikaan ja rantatörmä osoittanee Litorinameren korkeinta rantaa alueella. Läheisen (n. 300-400 m länteen) Pohkia-järven koillisrannalla on jyrkkiä kalliojyrkänteitä, osin pystysuoria, joiden tarkastuksessa ei kuitenkaan havaittu merkkkejä kalliomaalauksista. Kallio on kuitenkin hyvin voimakkaan mustan jäkälän peitossa parhailta kohdiltaan. |
| metsakeskus.223010012 |
444 |
Peräahde-Hotopohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
317710.00000000 |
6679630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010012 |
Kohde on laajempi asuinpaikka-alue Peräahteen ja Hotopohjan tilojen alueella. Paikka tarkastettiin inventoinnissa 15.10.1997, jolloin inventoija sai haltuunsa maanomistajan vuosikymmenten kuluessa löytämiä kiviesineitä (KM 30568:1-3) ja kvartseja (:4), sekä keräsi muutamia uusia kvartsilöytöjä (:4, :6-8). Koko löytöalueen laajuus on itä-länsisuunnassa runsas 400 m ja etelästä pohjoiseen n. 400-500 m. Löytöalue jakautuu oikeastaan kolmeen eri alueeseen: 1. Länsirannan kivi- ja kvartsilöytöihin, 2. itäosan erillisen ns. Suosaaren kivi- ja kvartsilöytöihin sekä 3. suosta tulleisiin puunkappaleisiin ja -esineisiin. Talteen otetut löydöt ovat (alan:o 2) poikkikirves Peräahteen hiekkakuopasta 1950-luvulta, :4-7 tilan itään ja kaakkoon viettäviltä pelloilta sekä :3 ja :8 tilaan kuuluvan soituneen lahden keskellä olevan osin kallioisen Suosaaren laelta pellosta, talosta n. 280 m itään. Viimeksi mainittua voi vesialueen erottamana pitää erillisenä asuinpaikkana, vaikka se onkin tässä vain luettu Peräahteen-Hotopohjan erilliseksi alakohteeksi. Taltta (:1) on löytynyt Hotopohjan tilan (Rn:o 1:12) puolelta, heti talon ala-/itäpuolelta ulkorakennuksen vierestä pellosta.
Hiekkakuopan osat asuinpaikkaa lienevät pääosin tai kokonaan tuhoutuneet; ensin kotitarveotossa ja myöhemmin TVL:n ottaessa hiekkaa. Hiekkakuopan löydöt ovat n. 50-55 m korkeudesta. Peltolöydöt ovat alempaa, n. 35-45 m korkeudesta ja niitä on lähes suostaraivatun pellon rajaan saakka. Lisäksi Kostiainen on suosta löytänyt erilaisia työstettyjä puunkappaleita, osa ilmeisesti mm. liistekatiskoista suon länsireunaa ja pellon alareunaa noudattavan ojan kohdalta Peräahteen tilan puolella pohjoisessa, verkonkiveksiä (tuohipunoksia ja ilmeisesti urallisia painokiviä) Hotopohjan puolelta rajaa peruskartalle merkittyjen latojen kohdalta kauempaa suosta sekä mahdollisen veneen kylkikaaripuun Suosaaren itäreunasta. Puuesineiden ainakin osittainen liittyminen kivikautisen asutukseen on mahdollista. Hotopohjassa tiedetään kalastetun hauen kutuaikaan vielä 1900-luvulla veden ollessa korkealla keväällä. 1800-luvulla ennen Lohjanjärven vedenlaaskua (n. 1,5-2 m) varsinainen järven vesialue on ulottunut myös tänne saakka nykyisestä järvenlahdesta, Hauravedestä, yli 1,5 km päästä. Näyttää siis siltä, että paikalla on laaja-alainen kivikautinen asunpaikkasikermä, joka myös korkeuksien perusteella ajoittuu varhaismesoliittiselta ainakin myöhäöismesoliittiseen aikaan, ehä pidempäänkin. Hotopohjan muinaislahden alueelta löytyi inventoinnissa myös useita muita kivikautisia asuin- ja löytöpaikkoja v. 1997. |
| metsakeskus.223010013 |
444 |
Alhola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317569.81700000 |
6680671.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010013 |
Asuinpaikkaan viittaavat löydöt löytyivät inventoinnissa 14.10. 1997. Paikka on laajahkon peltoalueen eteläosassa olevan muinaisen korkeamman rantatörmän alapuolella, kahden metsäalueen välissä. Itäisempi kohta on pelloksi raivaamattoman törmän juurella. Paikka on loivempaa rinnepeltoa muinaisen Hotopohjan lahden pohjoisrannalla, joka alempana on soistunutta. Lounaassa on ruopattu vesiallas. Löytökohtien etäisyys toisistaan on n. 50-60 m: läntinen löytöalue metsänreunassan. 30x10-15 m ala, itäinen n. 15-20x10 m ala. Hotopohjan alueelta löytyi useita kivikautisia asuin- ja löytöpaikkoja, joista lähin Särkijärven kylän puolella n. 400 m länteen (Mäenpää) ja toinen n. 400 m kaakkoon Murron kylän puolella (Murto N). Mäenpään isännän Olli Hämäläisen mukaan Alholassa asunut Ilmari Hänninen olisi aikoinaan löytänyt näiltä main kivikirveen sekä tuohivirsun ja veneen keulan. Löytöpaikka on Rn:oa 1:90 uusimmalla peruskartalla. |
| metsakeskus.223010014 |
444 |
Murto N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317928.66800000 |
6680415.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010014 |
Asuinpaikkaan viittaavat löydöt KM 30728, kiviesineen teelmä ja kvartsit, löytyivät 14.10. 1997 tarkastuksessa. Paikka on Murron kylän pohjoisosaa Hotopohjanojan pohjoispuolella, osittain pelloksi raivaamattoman metsäsaarekeen etelä- ja kaakkoispuolella, itä-länsisuunnassa n. 140-150 m matkalla, loivasti etelään ja muinaiseen vesirajaan viettävässä peltokynnöksessä. Rn:o uusimmalla peruskartalla on 3:2. Ympäristöstä tunnetaan useampia asuin- ja löytöpaikkakohteita inventoinnin tuloksena, lähimpinä Alhola Immolan puolella n. 400 m WNW, Peräahde-Hotopohja Särkijärven kylässä n. 650-700 m etelään ja idässä Pellonkylän puolella kvartsilöytöpaikka Muronmäki N n. 300 m etäisyydellä.
Asuinpaikan tienoilla on sijainnut keskiaikainen autiopyöli, Haijanböle. Mainitaan ulkokylänmaana 1570-86. |
| metsakeskus.223010015 |
444 |
Pellonkylänlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319994.83600000 |
6680731.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010015 |
Pienialaiseen asuinpaikkaan viittaavat löydökset Tammiston kylän ja Tammiston tilan, Rn:o 2:16, eteläosasta Pellonkylänlahden pohjoisrannalta muinaisen Lohjanjärven rantatörmän päältä. Paikka on peltokumparetta, jonka kaakkoon viettävästä loivahkosta rinteestä löydökset ovat, heti muinasen rantalinjan yläpuolelta. Kaikkia paikalla havaittuja kvartseja ei otettu talteen peltokynnöksestä, joka oli osin hieman karkeammalta vaikuttavaakin maaperää. Pellonkylänlahden länsirannalta Pellonkylän puolelta löytyi vähäinen kvartsilöytöpaikka n. 650 m lounaaseen. |
| metsakeskus.223010016 |
444 |
Verkniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319715.94700000 |
6681844.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010016 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavat kvartsi-iskokset löytyivät inventoinnissa 14.10.1997 Kourjoen kylän ja tilan, Rn:o 2:20, kaakkoisosasta, etelään ja muinaista salmipaikkaa kohti viettävästä peltokynnöksestä, talosta noin 460 m kaakkoon. Löytöalue oli noin 30 m itä-länsisuunnassa ja sen leveys oli 10-15 m. Itäpuolinen pelto oli kyntämättä itäisimpien löytöjen kohdalta, joten löytöalue voi jatkua tähän suuntaan. Paikka on pääosin Tammiston kylän puolella olevan Verkniemen kohdalla, nykyisestä Lohjanjärven Tammistonlahden länsirannan vesirajasta noin 140-170 m. Muinaissalmen etelärannalla olevan niemimäisen maastokohdan laelta löytyi yksittäinen talttalöytö, n. 200 m päästä Tammiston kylän puolelta. Kourjoen kylästä on aiempi kiviesinelöytö (KM 2794:37) vailla tarkempia löytöpaikkatietoja. Kivikirves on torppari Pihlin löytämä joskus 1800-luvun puolivälin maissa. |
| metsakeskus.223010017 |
444 |
Paimensillanoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311584.20000000 |
6684867.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010017 |
Asuinpaikka-alue (Paimensillanoja 1-3) löytyi inventoinnissa 9.10. 1997 Karjalohjan länsiosan Puujärven kylän Kärkelän kyläosasta Kiskon puolella olevan Jylynjärven lasku-uoman, Paimensillanojan, koillispuolen rinnepeltojen kynnöksistä. Kaikki ovat samaan tilaan, Rn:o 2:28, kuuluvia ja tarkastuksessa kynnöksellä olleita alempana enemmän savi-, ylempänä karkeapohjaisempia peltoja. Kohde koostuu kolmesta erillisestä löytöalueesta n. 400 m matkalla Paimensillanojan puro-uoman koillisrannalla. Paimensillanoja 1 luoteessa, josta on enemmän selvään asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (KM 30736:1-5), on kaakkoon ja lounaaseen viettävää peltotöyrästä, jonka löytöalue ulottui luoteessa metsänreunaan saakka, n. 70x20 m ala. Lounaassa tässä on enemmän rantatörmää, kaakossa loivempaa muinaisrantaa pellon alareunan ja purouoman suuntaan. Toinen löytökohta, Paimensillanoja 2 (KM 30737:1-3), on edellisestä hieman matalamman maastokohdan erottamana n. 100- m kaakkoon, samalla peltoalueella. Tämän löytöala oli n. 40x15 m laajuinen kapean purouoman suuntaisen peltolohkon keskellä korkeamman hiekkapohjaisen metsikön alapuolella. Tässä löydöt olivat vähäisemmät. Kolmas löytöalue, Paimensillanoja 3, on edellisen itäosasta n. 120-130 m kaakkoon, välissä olevan metsikön kaakkoispuolella. Löytökohta tässä oli korkeamman pelto-osan alapuolella rinnepellossa, alaltaan n. 20x10 m yhden iskoksen tullessa muista n. 25-30 m kaakkoon. Vaikka löydökset on luetteloitu eri päänumeroille, on ne katsottu tässä samaan asuinpaikkakompleksiin kuuluviksi kolmeksi kohteeksi. |
| metsakeskus.223010018 |
444 |
Jylynjärvi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312147.97400000 |
6684281.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010018 |
Asuinpaikka-alueeseen viittaavat löydöt KM 30739:1-8 havaittiin inventoinnissa 9.10. 1997 Puujärven kylän länsiosassa Kärkelän kyläosassa Jylynjärven pohjois-koillisosan läheltä kahdelta eri kohdalta terasseilta. Luoteisempi löytöalue on laajemman hiekkaperäisen rinnepellon alaosan terassilta järvenrantaa vievän tilustien yläpuolelta, paikasta, jossa oli kuitenkin merkkejä syyssateiden aiheuttaman eroosion mukanaan tuomasta hiekasta. Tässä oli mm. liuskekärjen kappale ja kvartseja (löydöt :1-4). Ylempänä löytöjä ei havaittu pimenevässä illassa. Toinen löytökohta on edellisestä n. 70 m kaakkoon hieman korkeammalla, koillisesta Maijansuolta tulevan purokanjonin erottamana. Tässä kohdassa oli niin ikään hiekkainen viljelys, osittain peitetty mansikkamaa. Löytöalue oli sen alaosa ja löydöt koostuivat muutamista kvartseista ja palaneesta luunpalasta, sekä mahdollinen kivilaji-iskos. Mansikkamaan alapuolella terassin peittää mainittu tie ja tien lounaispuoli, mahdollinen asuinpaikan osa, on muodostettu osittain lentopallokentäksi. Paimensillanojan asuinpaikkakompleksi on n. 430-830 m luoteeseen samaisen Jylynjärven lasku-uoman koillisrannalla. Suhteellisen vähäisistä löydöistä huolimatta paikkaa voi pitää kivikautisena asuinpaikkana. |
| metsakeskus.223010019 |
444 |
Linhamarinjärvi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313406.50300000 |
6676946.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010019 |
Kivikautiseen mahdolliseen asuinpaikkaan viittaavat löydökset havaittiin inventoinnissa 15.10. 1997 Linhamarin kylän Linhamarinjärven pohjoisrannalta pienestä kynnetystä hiekkaperäisestä viljelyksestä, maantien (Karjalohja-Pohja-tie) ja järven välistä. Löydöt olivat melko vähäiset, kuten myös viljelyskin. Löytöalue ulottunee tien alle ja sen pohjoispuoleiselle nurmella olleelle pellolle. Löytöalue on loivasti järveen ja kaakkoon viettävää. Tien kaakkoispuolelta ja kauempana järvestä löytyi yksittäinen epämääräinen kvartsilöytö. Ylempänä maasto on alkuperäistä harjumaastoa, sisempää Salpausselkää. Tien luoteispuolella asuva lähes 90-vuotias Evald Lahtiranta kertoi kolmesta 1930-luvulla löytämästään kiviesineestä, jotka ovat muualta Linhamarin kylästä (vrt. kohde Myllymäki).
Vuoden 2007 tarkastettiin aluetta löytökohdasta noin 40-100 m koilliseen. Koekuopituksessa ja viljelyksen pintatarkastuksessa asuinpaikan ei todettu ulottuvan tänne saakka. |
| metsakeskus.223010020 |
444 |
Tammistonniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
321173.35800000 |
6681538.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010020 |
Pieni röykkiö löytyi inventoinnissa Tammistonmäen itäisimmän laen kalliopaljastuman luoteisreunasta. Se on halkaisijaltaan n. 2-metrinen, pyöreä ja matala koostuen ainakin 2 kivikerroksesta. Röykkiö on vaatimaton, vaikeasti havaittava ja ruohottunut, kohdassa, jossa kalliopaljastuma päättyy. Kasvillisuus sen lähiympäristössä on lähinnä pensaikkoa. Röykkiön vaiheilla maasto laskee sisämaahan ja kohti kuusikkoa, jota voi ajatella vanhan viljelyksen paikaksi. Röykkiö muistuttaa varhaismetallikautisia vaatimattomia hautaröykkiöitä, mutta voi liittyä viljelytoimintaankin. Luontaisena kivimuodostumana sitä ei kuitenkaan voi pitää. Kallioalueella ei havaittu muita röykkiöitä, mutta laen pohjoisosan länsipuolella oli 1-2 epämääräistä ja epävarmaa kivirakennetta n. 50-70 m päässä likimain pohjoiseen.
2022:
Paikalla tehtiin metsänkäyttöön liittyvä tarkastus kohteen paikantamiseksi. Muinaisjäännösrekisterin osoittamilla koordinaateilla löytyi matala ja muodoltaan lähinnä pyöreä röykkiö joka on koottu aivan kalliopaljastuman reunaan. Röykkiö on mahdollisesti osin sortunut länsipuolella olevaan rinteeseen. Noin 25 metriä tästä kaakkoon paikannettiin toinen, hieman suurempi ´paksun sammaleen peittämä röykkiö, ja edelleen tästä noin 25 metriä kaakkoon muodoltaan epämääräinen, osin rauennut kivilatomus, mahdollinen raivausröykkiö. Röykkiöt reunustavat nykyisin kuusikkoa kasvavaa, osin raivatulta vaikuttavaa alaa. Kyse voi olla vanhasta pellosta tai kaskimaasta, johon myös röykkiöt liittyvät. |
| metsakeskus.223010021 |
444 |
Koivikko 2 |
10002 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
319846.87500000 |
6684511.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010021 |
Kuopanteet tarkastettiin Koivikon mesoliittisen asuinpaikan tarkastuksen yhteydessä Ahti Perannon kanssa inventoinnissa 9.10. 1997. Ne sijaitsevat naapuritilalla, Rn:o 3:32 Lohjantaipaleen kylässä Pukkilanharjun koillisen nokan luoteisella reunalla, harjunlaitaa kulkevan polun luoteispuolella. Kuopanne 1 (valokuvattu) on arviolta 100 m Perannon talon Koivikon lounaispuolella ja 2 lähekkäistä alempana ja n. 50-60 m talosta lounaaseen. Kaikki ovat pieniä, alle 2 m halkaisijaltaan ja vajaan ½ m syvyisiä. Aivan tuoreita ne eivät ole, vaikkei niihin tehtykään koepistoja. Mahdollisesti ne ovat pieniä pyyntikuoppia. sen sijaan harjun koillispäässä koilliseen viettävässä kohdassa pellonreunan lähellä ja talosta etelään on vanha tienpohja ja sen ympärillä tuoreempia kaivantoja, ilmeisesti ainakin hiekkakuoppia, mahdollisesti myös muita kaivantoja, joissa on myös havaittu nokimaata. Alueella on kansalaissodan aikana ollut saksalaisten joukkojen puolustusasemia. Koivikon kivikautinen asuinpaikka sijaitsee talon eteläpuoleisessa peltorinteessä (kohde Koivikko). |
| metsakeskus.223010022 |
444 |
Jätinpöytä |
10002 |
12004 |
13047 |
11002 |
27000 |
316963.07900000 |
6675473.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010022 |
Peruskartallekin Jätinpöytänä merkitty kohde tarkastettiin inventoinnissa yhdessä Katteluksessa asuvan Martti Mäkelän kanssa 20.10. 1997. Kivirakennelma sijaitsee Kuusian kylän eteläosassa, Maihuntti-nimisen korkean kallioalueen luoteisosassa, kahden hieman korkeamman kaakko-luode-suuntaisen kallioselänteen välissäkalliopohjalla. Jätinpöytä on n. suunnassa ESE-WNW pituudeltaan 3-metrinen ja leveimmillään n. 1 m kivilaaka kolmen kulmissa olevan kivijalan varassa, joista yksinäinen kapeammassa luoteispäässä ilmeisesti korvattu vahingoittamisen jälkeen. Pöydän pinta on horisontaalinen ja rakennelma on kuorittu sammalpeitteestä. Pöytälevy on irronnut/irrotettu alustanaan olevasta kalliosta, ja nostettu jalkojen varaan. Alle muodostuu miehenmaattava matala tila. Mitään muita rakenteita ei lähialueella ollut havaittavissa eikä myöskään opas tuntenut sellaisia. N. 250-320 m SSW on kuitenkin huomattavasti matalammalla röykkiöitä/kivirakenteita (kohde Maihuntti). |
| metsakeskus.223010023 |
444 |
Kuusia Maihuntti |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
316805.15200000 |
6675290.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010023 |
Kohde käsittää historialliseen aikaan kuuluvia röykkiöitä ja kivikasoja kahdessa kohdassa Kuusian kylän eteläosaa, Maihuntin kallio- ja metsäalueen länsiosassa.
Luoteisin, yksittäinen röykkiö on pienen pellon kaakkoislaidassa, metsäisen matalahkon kallion pohjoispäässä. Se on kooltaan n. 5 x 3 m etelä-pohjoissuuntaisesti. Reunoilla on isoja, n. ½-metrisiä kiviä, ja röykkiön keskellä on pienempiä kiviä. Ilmeisesti se on koottu peltoraivion kivistä, kuitenkin hankalasti korkeammalle kalliolle.
Useampia pieniä kivikasoja on lisäksi n. 100-120 m em. röykkiöstä kaakkoon, korkeimmassa maastokohdassa kalliopohjaisella, pääasiassa kuitenkin maapeitteisellä mäellä (koord. n. x=6673 43, y=2483 43, z=55). Alueella havaittiin ainakin 3 kpl halkaisijaltaan n. 2-metristä kasaa, jotka olivat pääasiassa kasvillisuuden peitossa. Kasat ovat jyrkän rinteen länsilaidassa.
Lähistöllä tasaisemmassa maastossa idän ja koillisen suunnassa on pieniä maahan kaivettuja kuoppia ja etelän suunnalla pari torpanpaikkaa. Mahdollisesti kaikki kiveykset ja röykkiöt ovat liitettävissä tähän torppaan ja sen viljelyraivauksiin, ja ovat peräisin ehkä vasta viime vuosisadalta. |
| metsakeskus.223010024 |
444 |
Kultsuo |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
318899.31100000 |
6675125.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010024 |
Alueella, joka on matalaa ja kalliopohjaista paikottaisine kalliopaljastumineen, on ilmeisesti ollut torpan paikka. Suohon ulottuvassa niemekkeessä on etelälaidassa, suon reunassa loivassa rinteessä ainakin 1 pienehkö röykkiömäinen kiviladelma, joka on mahdollisesti kiuas. Kivirakenne on n. 2.5 m halkaisijaltaan ja n. 0,5-0,7 m korkea (valokuvattu). Suunnilleen mahdollisen kiukaan kohdilta alkaa osin epämääräinen kivirivi kohti pohjoista ja pientä kallioharjannetta.
Em. jäännöksistä n. 150 m länteen on maastossa kaivettuja kuoppia sekä epämääräisiä kivikasoja. Myös näiden välialueella niemen etelärinteessä on kuoppia. Kaikki liittynevät paikalla historiallisella ajalla olleeseen asumukseen, joskin viljelysten sijoittuminen alueelle on mm. paikan karuuden vuoksi vaikeasti ymmärrettävissä.
Oppaana toimineen Martti Mäkelän mukaan 1 tai 2 pientä epämääräistä röykkiötä tai kiviladelmaa on myös Langnastenmäellä, sen länsireunalla, mahdollisesti kalliopohjalla, n. 770 m Kultsuon paikasta NNW (likim. koord. x=6674 16, y=2485 14, z=60). Tätä paikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.223010025 |
444 |
Uurniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
324958.82800000 |
6683348.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010025 |
Jyrkän Lohjanjärveen viettävän rinteen tasaisemmassa kohdassa on pieni röykkiö. Se on halkaisijaltaan n. 2-metrinen ja pienehköistä kivistä varsin säännölliseksi koottu. Tämän pohjois- ja luoteispuolella pienen peltolohkon itäreunoissa on ainakin 3 isompaa röykkiötä, jotka ovat selvästi viljelyröykkiöitä.
Näiden ympärillä on myös vanhan metsittyneen viljeyksen aluetta ja yläpuolella idässä on tervahauta sekä kaivettuja kuoppia. Aivan Karkaliin menevän tien vieressä, sen eteläpuolella on pitkänomainen kiviladelma. Tien pohjoispuolella, edellisestä n. 50 m koilliseen on lisäksi mäenlaella metsikössä selvä rakennuksenpohja. Mahdollisesti kaikki em. röykkiöt ovat liitettävissä tähän mahdolliseen vanhan torpan paikkaan. |
| metsakeskus.223010026 |
444 |
Lammashaanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
318868.00000000 |
6678854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010026 |
Pyökärin talon maalla, Rn:o 3:72 on Lammashaanmäenmäen kaakkoisrinteessä joukko kiviröykkiöitä ja -kasoja nykyisin metsittyneiden entisten viljelysten reunoilla. Ilmoituksen jäänteistä teki Pöykärissä asuva Päivi Lainio inventoijalle lokakuussa 1997. Paikka on sama, jonka Lapin maakunta-arkeologi Hannu Kotivuori on tarkastanut keväällä 1992. Inventointihavainnot ovat samanlaiset, kuin Kotivuoren.
Jyrkemmän rinteen alaosassa on loivemmin viettävää rinnettä, jossa on kaksi kivistä raivattua ja pengerrettyä ? kohtaa reunaojien jäänteineen. Näiden ulkopuolella on useita pääosin epämääräisiä kivikasoja, joiden kivet ovat raivioista peräisin. Myös yläpuolella jyrkemmässä rinteessä on kivikkoa, joka kuitenkin on luontaista. Raivioiden alapuolella, vaihdellen n. 10-15 m etäisyydellä, on nykyisen peltoalueen yläreuna. Paikoin kasvavan vanhan puuston perusteella viljelykset ovat ainakin 1800-luvulta, mahdollisesti vanhempiakin, todennäköisesti kuitenkin nuorempia, kuin läheinen linnavuori. Olli Soininen 2012: rakenteet sijaitsevat mäen itä/kaakkoisrinteessä. |
| metsakeskus.223010027 |
444 |
Pyölniitunlahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
320450.65800000 |
6679529.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223010027 |
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 14.10. 1997. Se on Lapin maakunta-arkeologi Hannu Kotivuoren v. 1992 tarkastama Pyölniitunlahden kohde 1a. Paikka on linnavuoren länsipuolella, pellon erottaman itään viettävän mäen rinteessä. Kotivuori löysi useampia matalia kiveyksiä, joita hän piti joko luontaisina tai peltoraunioina, osaa ehkä hautoinakin, sekä yhden aitamaisen kiveyksen ylärinteessä.
Inventoinnissa rinteessä havaittiin useita kiviladelmia, jotka lienevät pellosta raivatuista kivistä koottuja, mm. aivan pellon reunan leikkauksessa oli aivan hiljan koottuja kasoja. Kuitenkin ainakin 2 kiveyksistä oli varsin säännölliseksi tehtyjä. Näistä toinen pellon reunan lähellä valokuvattu röykkiömäinen kivirakenne oli melko tasakokoisista kivistä muodostettu, soikeahko ja n. 3 x 4 m, osa siitä kuitenkin rinteessä maansekaisena kumpareena. Nykyään metsää kasvavalla alueella on ilmeisestikin ollut pieniä viljelysaloja kivistä raivatuilla kohdilla. Aitamainen kivirivi tilustien vierellä on muodostettu erikokoisista, kuitenkin pääosin suurista lohkareista, ja on ilmeisesti moderni.
Kotivuoren mukaan kiviladelmia on vielä yli 200 m pellonreunasta länteen; näitä ei kuitenkaan tarkastettu 1997. On mahdollista, että osa kiveyksistä on hyvinkin varhaiselta ajalta, jopa linnavuoren käyttöaikaan liittyviä. Vertailukohtana ovat Pöykärin Linnamäen länsipuolella Lammashaanmäen rinteessä olevat viljelykset ja kivirakenteet, joista viimeksimainitut eivät kuitenkaan ole yhtä selviä kuin Pyölniitunlahden kohteessa. Metsittynyttä viljelyaluetta on myös heti Uuspyölin linnavuoren itäpuolella (ks. kohde 3 Uusipyölin linnavuori).
Alueella on mahdollisesti sijainnut keskiaikainen autiopyöli. |
| metsakeskus.223040036 |
444 |
Lanssin pelto |
10001 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
318634.34800000 |
6688000.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.223040036 |
Sakkolan kylästä Henrikin talon Lanssin pellosta on jo v. 1914 löytynyt soikea tuluskivi (KM 6611:2). Tarkemmat löytötiedot puuttuvat. Inventoinnissa v. 1997 löytöpaikkaa ei ehditty jäljittää eivätkä Henrikin talon ja Lassin pellon sijainnit selvinneet. Sakkolan talon ympäristö sinänsä muodostaa kauniin viljely- ja laidunmaisemakokonaisuuden, jossa on ainakin viljelyröykkiöitä peltosaarekkeissa kaakkoon viettävässä rinteessä. Aluetta ei tarkastettu lähemmin. Sakkolan talosta itäkoilliseen n. 300 m löytyi yksi ainoa kvartsi-iskos Heinäjärven eli Vähäpuolen vesijätön rannan läheisyydestä (KM 30748, kohde Heinäjärvi).
Paikalla sijaitsee keskiakainen kylänpaikka Sakkola, jossa oli 1560 2 taloa. Osa kylästä Lohjan pitäjää. |
| metsakeskus.224010001 |
224 |
Tulimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
347750.49200000 |
6718695.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.224010001 |
Röykkiö sijaitsee Karkkila-Pilpalan maantien kaakkoispuolella, Saavajoen luoteispuolella ympäristöstään 15 m korkeammalla, jyrkähköllä koillinen - lounas -suuntaisella harjanteella. Tällä Tulimäen lounaisosassa 105 m tasanteella on kaksi matalaa röykkiötä, jotka erotuttuvat muutenkin kivikkoisesta maastosta.
Toivolan talon vanhan isännän mukaan oli vielä hänen nuoruudessaan mäellä poltettu helavalkeita ja juhannustulia. Mitään rakennusta tai peltoa ei hänen tietämänsä mukaan ole mäenharjalla ollut. |
| metsakeskus.224010002 |
224 |
Märsy |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346599.97100000 |
6715420.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.224010002 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla, järven eteläosassa, Märsyn talosta n. 220 m kaakkoon. Rantaterassi on jyrkähkön mäen etelärinteen alla. Maalaji on hiekkaa.
Asuinpaikasta on toistaiseksi havaittu merkkejä kahdessa erillisessä kohdassa (vuoden 1984 inventoinnissa Märsy 1 ja 2). Molemmat löytöalueet ovat noin 50 x 50 m:n laajuisia, niiden välinen alue on ilmeisesti tuhoutunut rakentamisen takia.
Läntinen löytöalue sijaitsee osittain tontilla Mukulamäki 10 ja siitä länteen (Märsy 2?). Inventoinnissa havaittiin hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia talosta noin 50 m lounaaseen sijoittuvassa rantapellossa (GPS-paikannus: 6718240/3346708). Myös Mukulamäentien ja Märsyntien risteyksen eteläpuoliselta pellolta löytyi kvartsia (Märsy 1?). Löydöt tulivat hiekkaisesta pellon reunasta Mukulamäen ja voimalinjojen väliseltä alueelta (GPS-paikannus: 6718207/3346885). |
| metsakeskus.224010003 |
224 |
Liimamäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
346088.17600000 |
6715789.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.224010003 |
Viljelyn liittyvät röykkiöt sijaitsevat Jussilan talon ja tanssilavan välillä olevan mökin ja sille vievän tien länsipuolella, Liimamäen kaakkoisrinteen alemmilla osilla, jossa muuten jyrkkä rinne loivenee. Rauniot ovat päänkokoisista kivistä kasattuja, osin sammalpeitteisiä, kooltaan eri kokoisia, halkaisija 4 - 1,5 m, korkeus 0,3 - 0,6 m. Suurin raunio on mökin kaakkoisnurkalla. |
| metsakeskus.224010004 |
224 |
Vuorensyrjä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344766.71000000 |
6715598.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.224010004 |
Asuinpaikka on Pyhäjärven luoteisrannalla, muinaisella rantatörmällä. Kaksi eri kohdetta erottuu kynnöspellosta hiekkalinsseinä. Kvartsit löytyivät kahdelta suppealta, noin aarin kokoiselta alalta. |
| metsakeskus.224010005 |
224 |
Uoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344294.89700000 |
6715421.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.224010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärveen laskevan ojan ja Karkkilan keskustaan vievän Vattolantien (11219) välissä kapealla kannaksella muinaisessa jokisuussa. Jokitörmä on jyrkkä. Sen päällä on kapea peltokaistale tien laidassa. Suurin osa asuinpaikasta lienee jäänyt tien alle. |
| metsakeskus.224010006 |
224 |
Kaupinnokka |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
340259.48700000 |
6723269.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.224010006 |
Ryssänuunit sijaitsevat länteen, kohti Vuotinaisten järveä viettävällä, sekametsää kasvavalla rantarinteellä kesämökin pihapiirissä, toinen noin 10 m mökistä etelään aivan tilustien vieressä, noin 25 m rannasta itään ja toinen noin 25 m pohjoiseen ja noin 15 m järven rannasta itään. Molemmat ovat erittäin hyvin säilyneitä ja paksun sammalakerroksen peittämiä. Eteläisempi on kooltaan runsaat 2 x 2 m, korkeus noin 0,75 m ja sen pohjoiseen avautuva suuaukko on näkyvissä sammaleen alta. Pohjoisempi on kooltaan hiukan edellistä suurempi, suunnileen saman korkuinen ja kokonaan sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.226010011 |
226 |
Pääkönniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390769.13400000 |
6960501.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Hepolammen eteläosan itärannalla, Pääkönniemen etelätyvessä. Löydöt ovat aikanaan pellosta, joka on nykyisin metsitetty koivulle. |
| metsakeskus.226010016 |
226 |
Variskangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382066.58300000 |
6973686.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantakylässä, Pääjärven länsirannalla, Vahanganjoen suusta 340 m etelään, Harjun tilalta 380 m pohjoiseen, Sammakolahteen vievän tien itäpuolelta, muinaisella rantatörmällä.
Löydöt paikalta ovat, kvartsiesine ja -iskoksia sekä palanutta luuta (jota ei otettu talteen)koekuopista ylemmältä rantatörmältä, tasaisen törmän laelta, karkeahkosta hiekasta. Paikka on pienialainen, koskematon. |
| metsakeskus.226010017 |
226 |
Juurikkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384937.42800000 |
6972582.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Jyväsniemen länsirannalla, Pääjärven lounaisosassa Talliniemen tyvessä, Juurikkalahden rannalta 140 m itään, kalliojyrkänteestä 100 m etelään.
Kohde on pohjoisesta tulevan metsätien eteläpuolella ja osittain alla.
Löydöt, kvartsi-iskokset ovat tieleikkauksesta, jossa on myös likamaata ja luuta näkyvissä. Paikasta on eteläosa vielä ehjä. |
| metsakeskus.226010018 |
226 |
Saarionkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382876.26000000 |
6972683.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantakylässä Pääjärven länsirannalla, koululta 850 mitään, Isohiekan uimarannalta 470 m pohjoisluoteeseen, Saarionkankaan niemen pohjoiskärjestä 240 m etelään.
Löydöjä, kvartsi-iskoksia on poimittu rannan ja hiekkakuopan välillä kulkevan mökkitien pinnalta, rannasta noin 50 m. Koko rantakaista on potentiaalista asuinpaikkaa. Ylemmät osat ovat hävinneet ilmeisesti hiekanotossa?
Alue, tien ja mökin välillä on laajuudeltaan 20 x 50 m. Se vaikuttaa ehjältä asinpaikalta. Koekuopissa tällä alueella oli vahvaa likamaata ja luun murusia sekä kvartseja. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.226010019 |
226 |
Saarionkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382725.32000000 |
6972805.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantakylässä Pääjärven länsirannalla, Saarionkankaan pohjoisniemessä, kangasta kiertävän tien pohjoispuolella, mökkitien risteyksessä.
Asuinpaikka on mahdallisesti osaksi mökin alla ja hoidetulla pihamaalla. Löydöt, kvartsi-iskokset mökkitien pinnalta. |
| metsakeskus.226010020 |
226 |
Paasiankytö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379987.40700000 |
6975255.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Rannankylässä Pääjärven länsirannalta 1,7 km länteen, Vahanganjoen pohjoispuolella, joen mutkasta 140 m, Paasiankytö-nimisen peltokaistaleen koillislaidalla olevasta ladosta 60 m itään, metsämaalla, kallioiden välisellä tasanteella hiekkaisella harjanteella, joka on muinainen niemennokka.
Paikan koko on 20x20 m. Koekuopista on löydetty kvartsi-iskoksia, pieniä luun murusia sekä vahvaa likamaata. Kohde on ehjä asuinpaikka.
|
| metsakeskus.226010021 |
226 |
Paasiankytö 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379877.45600000 |
6975326.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantakylässä Pääjärven länsirannasta 1,9 km länteen, Vahanganjoen koillispuolella, Paasiankoskesta 450 m koilliseen, Paasiankytö-nimisen pellon laidalta ladosta 140 m luoteeseen, metsätien koillispuolella kumpareen laella.
Löydöt, palaneet luut ja kvartsi-iskokset ovat tasaiselta kukkulan laelta, sen eteläreunalta koekuopista, joissa oli paikoin syvälle ulottuva likamaakerros.
Kohde on selvärajainen, käsittäen kukkulan laen eteläpuoliskon. |
| metsakeskus.226010022 |
226 |
Paasiankytö 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
379796.48700000 |
6975454.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantakylässä, Pääjärven länsirannalta 2 km länteen, Vahanganjoesta 220 m pohjoiseen, Paasiankydön pellon pohjoisreunasta 150 m pohjoisluoteeseen, hakkuuaukean laidalla, Heinäsuon itärannalla, metsätien alla ja pohjoispuolella harjanteen kupeessa.
Pääosa paikkaa lienee tuhoutunut metsätietä ja levitysaluetta tehtäessä. Harjanteen laella voi olla ehjää asuinpaikkaa jäljellä. Löydöt paikalta ovat palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia.
Harjanteen länsipäässä on hiekkakuoppa, jonka itäreunasta, tien varrelta on löytynyt myös kvartseja. Kohde sijaitsee keraamisia paikkoja korkeammalla (keraamiset 146-148, tämä 152). |
| metsakeskus.226010023 |
226 |
Miekkakoski länsiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383913.00000000 |
6980627.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiminginjoen länsirannalla, Miekkakosken talosta 400 m länteen, Karstula- Soini tieltä 1,3 km pohjoiseen, metsätien länsipuolella hiekkakuopan laidalla.
Löydöt, kvartsi-iskokset ovat kuopan laidalta ja koekuopasta. Paikalla on kaksi törmää, joista ylemmällä olleesta asuinpaikasta on vielä jotain jäljellä kuopan itäpuolella, alemmalla törmällä olleesta rippeitä kuopan länsipuolella. |
| metsakeskus.226010024 |
226 |
Hämeenniemi 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
386931.62100000 |
6975001.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Pääjärven koillisrannalla, leirintäalueen etelärannalla, uimarannan itäpuolisen niemen itärannalla, saunarakennusten itäpuolella, rannan ja sen suuntaisen kävelytien välillä.
Paikalla on kaksi loivapiirteistä asumuspainannetta, toinen nykyisellä rantatörmällä, noin 10 m rannasta. Painanteeseen tehdystä koekuopassa on asbestikeramiikan muruja, kvartsia, likamaata ja luuta. Painanne ilmeisen suosittu teltan paikka (yhäkin ) !
Hiukan ylempänä on toinen laakea painanne, edellä mainitun itäpuolella. Koekuopasta on kvartsia, luuta ja vahvaa likamaata.
Paikka on ehjä, mutta leirintäkäytössä uhanalainen. |
| metsakeskus.226010025 |
226 |
Hämeenniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
387031.57600000 |
6974996.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Pääjärven koillisrannalla, leirintäalueen etelärannalla, uimarannan itäpuolella, saunarakennuksista 130 m itään, korkeahkon töyrään päällä, noin 40 m kävelytieltä rantaan.
Paikka on kohteesta 24 100 m itään. Muinaisjäännös on ehjä asuinpaikka, suppea-alainen, ehkä vain 20 x 20 m rantakaistalla. Koekuopista on löydetty likamaata, asbestisekoitteista keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia.
|
| metsakeskus.226010026 |
226 |
Hämeenniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
387141.53500000 |
6975001.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pääjärven koillisrannalla, sairaalasta 310 m länteen, leirintäalueen kaakkoiskolkassa, uimarannan itäpuolisessa niemessä olevasta saunasta 230 m länteen, loivassa rinteessä törmän päällä.
Loivemmalla kapealla alalla törmällä on koekuopista todettu vahva kulttuurikerros. Asuinpaikka on ehjä. Löydöt paikalta ovat piinuolenkärki, kampakeramiikan (II:2) paloja ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.226010027 |
226 |
Sairaala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
387361.44400000 |
6974991.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Pääjärven koillisrannalla, sairaalan lounaispuolella, kallion eteläpuolella ja rannassa kulkevan polun pohjoispuolella, hiekkamaalla.
Löydöt koekuopista ovat likamaata, luumuruja ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.226010028 |
226 |
Rajapuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385201.30900000 |
6976322.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Pääjärven koillisrannalla, 100 m Unikonsalmen Rajapuron suun pohjoispuolella, maantieltä noin 40 m etelään.
Paikka on tasainen moreenikangas, rantatörmä. Sen laella olevalle tasanteelle tehdyistä koekuopista on löydetty kvartsia ja luumuruja sekä likamaata. Paikalla on koivumetsää, ja se on mahdollisesti vanha laidunalue.
Muinaisjäännös on suhteellisen ehjä paikka. |
| metsakeskus.226010029 |
226 |
Iso Varisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382214.51600000 |
6973859.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantakylässä, Pääjärven länsirannalla, Vahanganjoen suusta 240 m kaakkoon, Ison Varisniemen kärjen pohjoisrannalla.
Paikka on jyrkkä rantatörmä, jonka laelta koekuopista on löytöjä (kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta) ja likamaata. Niemen pohjoisrannalla asuinpaikka on ehjä, etelärannalla on kesämökki asuinpaikan tuntumassa. |
| metsakeskus.226010030 |
226 |
Lapinkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373703.92500000 |
6976789.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Vahanganjärven pohjoisrannalla, Lapinkangas-nimisen korkean mäkialueen juurella, pienessä kallioisessa niemessä.
Rantakallion takana on tasainen hiekkapohjainen alue, jossa on vahva kulttuurikerros aivan rantakallion vieressä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Asuinpaikka on ehjä, suppea-alainen ja intensiivisesti asuttu. Paikalla on erämainen tunnelta.
|
| metsakeskus.226010031 |
226 |
Tervakorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390512.22700000 |
6962704.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Hepolammen itärannalla, Pylkönmäen rajalla, Rytkynniemestä 740 m pohjoiseen, Kissakosken sillasta Karstula-Pylkönmäki tiellä 1 km eteläkaakkoon.
Paikka on suppea-alainen, ehjä, lounaaseen viettävän jyrkän törmän päällä, hiekkamaalla. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia sekä lika-nokimaata. |
| metsakeskus.226010032 |
226 |
Majalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381984.61100000 |
6974070.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantakylässä Pääjärven länsirannalla, aivan Vahanganjoen suussa, pohjoisrannalla, kumpareella olevan mökin eteläpuolella.
Löydöt, kvartsia, piitä ja palanutta luuta ovat kumpareelta koekuopista, joissa oli myös likamaakerros. Kohde on alaosiltaan ehjä paikka. Mökki-aktiviteetit ovat vaurioittaneet yläosia. |
| metsakeskus.226010033 |
226 |
Perhonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383153.13400000 |
6976178.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Pääjärven pohjoisrannalla, Laikan kylässä, Perhonniemen kärjessä, Särkiniemen ja Murikanniemen välisellä rantakaistalla, Särkiniemen kärjestä noin 120 m koilliseen, mökistä noin 50 m länteen ja rannasta noin 30 m päässä.
Asuinpaikka on korkeimman törmän alapuolella olevalla loivalla rinteellä. Kohde on ehjä ja koskematon paikka. Likamaata on todettu koekuopituksella noin 20 x 10 m alalla. Maaperä on hiekkamoreenimaata. |
| metsakeskus.226010034 |
226 |
Haapaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382090.56100000 |
6976347.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Pääjärven luoteisrannalla Perälahden koillisranalla noin 220 m rannasta, niemen kärkeen vievän tien länsipuolisessa rinteessä, kapeahkolla, harjun suuntaisella terassilla.
Löytöjä on noin 20 m etäisyydellä toisitaan olevista kuopista: likamaata, kvartsia ja palanutta luuta.
Alueelta on noin 1 km säteellä irtolöytöjä, jotka saattavat liittyä kohteeseen (ks. inventointi-kertomuksen kohteet 5 ja 15). |
| metsakeskus.226500001 |
759 |
Kelkkasuo Torisaari |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
365532.18400000 |
6984339.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.226500001 |
Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä, turpeenottoalueen ympäröimänä, Karstulan, Kyyjärven ja Soinin rajalla. Paikalla on pienen suon ympäröimällä kohoumalla (Torisaari) kaksi mäntykeloa, joihin on kaiverrettu kirjaimia ja vuosilukuja. Kysymyksessä ovat joko rajakarsikot tai rajamännyt. Toisessa kelossa on vuosiluku 1753, mutta siitä noin 24 metriä lounaaseen sijaitsevaa keloa arkeologi Miikka Kumpulainen on arvellut väärennökseksi.
Paikka on vanha Pohjanmaan ja Hämeen maakuntaraja, sitten Pietarsaaren - Saarijärven ja nykyisen Kyyjärven, Karstulan ja Soinin rajapaikka. Karttatietoja paikasta on 1740-luvulta lähtien, ja samaan aikaan ajoittuvat rajamännyn vuosiluvut (näkyvissä ainakin vuosi 1753). Nykyisin paikalla on kaksi vuosiluvulla merkittyä puuta, mutta Keijo Koiviston ja Heikki Rantatuvan mukaan paikalla on ollut kolmaskin puu, jota tarkastuksessa elokuussa 2010 ei enää löydetty. Parin vuosikymmenen aikana puut ovat alkaneet rapistua pahoin, joten niiden lopullinen romahtaminen voi tapahtua milloin vain. |
| metsakeskus.227010001 |
297 |
Riihikallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495490.96400000 |
6973717.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010001 |
Asuinpaikka sijaitsee aivan Karttulan ja Tervon kuntien rajalla, Lapinjärven itärannalla, Mainiemen pohjoistyvellä. Asuinpaikka-alue on luoteeseen viettävää hiekkaista metsämaata. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pysäköintipaikaksi tasoitelta alueelta. |
| metsakeskus.227010002 |
297 |
Uusipiha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502778.07500000 |
6960962.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Virmasveteen laskevan Petäjäjoen länsirannalla, Virmaanpään koulusta noin 0,5 km kaakkoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille talon ja joen väliseltä pellolta. |
| metsakeskus.227010003 |
297 |
Aittoranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
501798.42900000 |
6973017.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Muuraisen järven luoteisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille talon ja järven väliseltä pellolta. Paikalta on löytynyt tasataltta (KuM 2532), kourutaltta (KuM 2533), suppiloreikäinen pallonuija (KM 8987:3) ja kvartsia (KM 27524). |
| metsakeskus.227010004 |
297 |
Ahinkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499189.46200000 |
6975836.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010004 |
Kohde sijaitsee Ahinkolan tilan pihapiirissä ja ympäröivällä peltoalueella. Paikalta on löytynyt pieni tasataltta (KM 8987:7), kivitaltta (KuM 2304) sekä kvartseja (KM 22249, 22250). |
| metsakeskus.227010005 |
297 |
Tiukkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498989.54200000 |
6976056.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010005 |
Kohde sijaitsee Hirvijärven rannalla, Tiukkalan päärakennuksen pohjoispuolella, loivasti etelälounaaseen kohti Hirvijärveä viettävällä rinteellä. Asuinpaikkalöydöt (KM 8987:8-14) on poimittu metsitetyn pihapellon kohdalta. Maaperä paikalla on hiekkapohjainen ja melko kivinen. |
| metsakeskus.227010006 |
297 |
Pölkki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495780.81500000 |
6981424.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010006 |
Kohde sijaitsee Pölkinniemessä, Pölkin talon lähettyvillä. Asuinpaikkalöydöt (KM 8987:15-20, KuM 2399) ovat ns. tuulimyllypellosta, joka oli inventointihetkellä v. 1983 heinittynyt ja kuuselle istutettu. |
| metsakeskus.227010007 |
297 |
Sivus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497110.26800000 |
6984472.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Tallusjärveen viettävällä rinteellä, Sivusniemen tyven luoteispuolella. Maaperä alueella on saven ja mullan peittämää hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kesämökin kasvimaan kohdalta. |
| metsakeskus.227010008 |
297 |
Savikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500828.81900000 |
6972117.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Muurainen -järvestä Pieni Virmas -järveen johtavan Savikosken eteläpäässä, Savikosken entisen koulun rakennuksista etelään olevan rinnepellon alaosasta. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille rannan suuntaisesti kulkevan tien reunasta (tien alapuoliselta pellolta). |
| metsakeskus.227010009 |
297 |
Jokiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509795.23700000 |
6965240.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010009 |
Kohde sijaitsee Inganjoen suussa, joen pohjoispuolella olevalla pellolla, asuinrakennuksesta 60 m etelälounaaseen. Maanpinnalla on veden paikalle kuljettamaa savea. Paikalta on löytynyt kivitaltta ja kvartsia. |
| metsakeskus.227010010 |
297 |
Pohjoispäänniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508315.00000000 |
6972780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoislammen luoteispään Pohjoispäänniityllä, entisen rinnepellon alueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekanoton johdosta myllätyltä alueelta.
Vuoden 2007 inventoinnin yhteydessä havaittiin kvartsi-iskoksia hiekkakuopan päällä kulkevalta tieuralta sekä kuopan yläreunasta. Täälllä asuinpaikkaa on jäljellä vielä muinaisen rantatörmän päällä olevalla tasanteella. Sen sijaan tämän noin 115 metriä mpy tasolla olevan törmän alapuolinen asuinpaikka lienee hävinnyt. Hiekanotto paikalla lienee lopetettu. Asuinpaikka on ilmeisesti sijainnut muinaisen Ancylusjärven rannalla ja sen ajoitus on mahdollisesti noin 8400-8300 eKr. |
| metsakeskus.227010011 |
297 |
Mustalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503127.89700000 |
6972237.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustalammen pohjoispuolella, hiekkaisella, koivutaimikkoa kasvavalla alueella, Aittolahden taloon johtavasta tiestä noin 30 m etelään. Asuinpaikkalöydöt (kvartsi-iskoksia) on kerätty maanpinnan rikkoutuneesta kohdasta. Asuinpaikka lienee suppea-alainen. Vuoden 2007 inventoinnissa ei kohteesta tehty lisähavaintoja.
Korkeussijainnin perusteella asuinpaikka on sijainnut muinaisen Ancylusjärven rannalla. |
| metsakeskus.227010012 |
297 |
Pohjoislahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495530.91300000 |
6981673.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010012 |
Kohde sijaitsee Hirvijärven Pölkinniemen Pohjoislahden itäpuolisella kumpareella, taimikkoalueella. Maaperä on kivistä moreenia, länteen viettävässä rinteessä on hieman hiekkaisempaa. Metsäaurausvaoista on poimittu talteen palanutta luuta ja kvartsia. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.227010013 |
297 |
Raiviokaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496950.34500000 |
6982093.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010013 |
Kohde sijaitsee Hirvijärven rannalla, Kivileväntien länsireunalla, Raiviokaarteen mökille haarautuvan tien kohdalla. Tieleikkauksesta on poimittu talteen kvartsi-iskoksia. Maaperä paikalla on kivistä moreenia. |
| metsakeskus.227010014 |
297 |
Hirvikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499269.43800000 |
6975506.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010014 |
Kohde sijaitsee Hirvijärven kaakkoispäässä, Hirvikallion tanssilavan tasalla, kivisellä, lounaaseen viettävällä moreenikumpreella, taimikkoalueella. Löytökohdan läpi kulkee tie kesämökille. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.227010015 |
297 |
Pirttijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497969.95500000 |
6976006.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010015 |
Kohde sijaitsee Hirvijärven ja Pirttijärven välissä, Pirttilammen lasku-uoman itäpuolella olevalla hiekkakumpareella, kangasmetsässä. Kvartsilöydöt on poimittu metsätien pinnasta. Hiekkakuopan vieressä, kumpareen päällä kulkevan polun pinnalla on havaittu yksittäisiä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.227010016 |
297 |
Sammiolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497240.24700000 |
6976326.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010016 |
Kohde sijaitsee Hirvijärven eteläpuolella, Sammiolahdentien päässä, hiekanottoalueella, joka on suurelta osin kasvamassa umpeen. Sammiolahdentieltä 25-30 m länteen, hiekkakuopan pohjoispuolisesta leikkauksesta, on poimittu talteen kvartsi-iskoksia. Tien itäpuolinen alue on tuhoutunut hiekanotossa ja rakennustöissä eikä siellä havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa. Hiekkakuopan ja rannan välissä saattaa olla asuinpaikkaa jäljellä. |
| metsakeskus.227010017 |
297 |
Kallioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499009.54100000 |
6975776.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227010017 |
Kohde sijaitsee Hirvijärven kaakkoispäässä, länteen pistävässä Kallioniemessä, jota on viljelty peltona kauan. Kynneltyltä pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 31331). Paikalta on löytynyt myös kaksoistaltta (KM 30982). Maaperä paikalla on savensekaista moreenia. |
| metsakeskus.227500003 |
297 |
Kuttajärvi Kalmonsaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
504171.48500000 |
6968903.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227500003 |
Saarella on havaittu useita kuopanteita, erityisesti saaren kaakkoisosasta. Hautasaari-inventoinnin yhteydessä tehtiin koekaivauksia, joissa löydettiin palamatonta luuta. Osteoarkeologisessa analyysissä vainaja todettiin 6-7 vuotiaaksi lapseksi. Hautaus ajoittunee 1500-1700 -luvuille. |
| metsakeskus.227500004 |
297 |
Pieni Tallusjärvi Kalmonsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
504524.32900000 |
6973884.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.227500004 |
Saari on peruskartassa olevan nimensä perusteella mahdollinen hautasaari. Paikallisen perimätiedon mukaan "Talluksen Kuoliosaarissa on vanhoja hautoja"; kertoja ei kuitenkaan mainitse saarten tarkempaa sijaintia. Perimätiedon mukaan 1800- luvulla muutama paikallinen mies kaivoi yhtä hautapainannetta, josta olisi löytynyt pääkallo ja viiden kopeekan kolikko, joka olisi ollut kääritty punaiseen lankaan. |
| metsakeskus.230000001 |
230 |
Tontinniemi 1 |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
273509.47500000 |
6905368.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230000001 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Sarvelasta Karviankylään menevän tien nro 13309 ja Karvianjärven rannan välissä, Ranta-Karvian talon kohdalla, päärakennuksesta noin 100 m länsilounaaseen.
Paikka näkyy maastossa maakumpuna, jonka halkaisija on 3,5 -4 m ja korkeus noin 40 cm. Kumpu on muodoltaan pyöreä, pinta on sileä ja muoto säännöllinen. Eteläreunalla on kuoppa. Kumpuun kaivettiin koekuoppa. Sammalleen alla oli hiiltä ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.230010001 |
230 |
Vähätalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
269251.21200000 |
6899479.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Jalasjärventien länsipuolella, noin kilometri koilliseen Kirkkojärvestä ja loivasti länteen, Karvianjokeen viettävällä pellolla, jonka maaperä on savea. Paikalta olevat runsaat löydöt ( mm. liuskekeihäänkärki, alkeellinen kirves) kuuluvat Suomusjärven kulttuuriin. |
| metsakeskus.230010003 |
230 |
Yli-Kiikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
268874.36200000 |
6898895.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Jalasjärventien länsipuolella, 450 m tiestä ja 150 m Yli-Kiikan talosta länteen.
Paikka on loivasti länteen laskevalla rinteellä, rinteen alalaidassa olevan noin metrin korkuisen vanhan rantatörmän päällä. Maaperä on hiekan ja soran sekaista savea. Löydöt paikalta ovat sädekiviliuskeinen tasataltta, kiviesineen katkelma, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.230010004 |
230 |
Ala-Koivula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
269304.19000000 |
6899736.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Jalasjärventiestä 400 m länteen, Ala-Koivulan talon kohdalla. Paikka on rinteellä, joka laskee länteen, Karvianjoen varrella olevalle peltoaukealle. Rinteen päällä on tasaisempaa maata. Maaperä on hiekansekaista savea. Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kvartsiesineitä ja -iskoksia kerättiin Karvianjoen varteen laskevalta rinteeltä ja sen reunalta Ala-Koivulaan kuuluvan pellon leveydeltä. Paikalta on aikaisemmin löydetty kiviesineitä. |
| metsakeskus.230010005 |
230 |
Alatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
269345.16900000 |
6900195.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kauhajoentien ja Jalasjärventien risteyksestä 550 m länteen, Kauhajoentien molemmin puolin. Paikka on hyvin loivasti länteen tai länsiluoteeseen laskevalla rinteellä, sen alaosassa. Rinne on peltona ja maaperä on savea. Löydöt, kvartsiesine ja -iskokset olivat kahtena löytökeskittymänä. Päälöytöalue sijaitsee loivasti länteen tai länsiluoteeseen laskevalla rinteellä, sen alaosassa. |
| metsakeskus.230010006 |
230 |
Pantti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
267377.96600000 |
6899025.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkojärven länsirantaa kulkevan tien nro 13301 ja siltä Kauhajärvelle eroavan tien nro 13299 risteyksestä 200 m länteen ja Kauhajärventieltä 60 m etelään.
Paikalla on kaksi metriä korkean rantatörmän päällä hiekkakankaalla soikea asumuspainanne. Se on 9 m pitkä ja 6 m leveä ja noin puoli metriä syvä. Painanteen keskellä on tasaista aluetta noin 3 x 2 m. Painannetta reunustaa 2-3 m leveä valli. Vallin lounaispäässä on matalampi oviaukon kohta. Painanteeseen kaivetusta koekuopasta löydettiin kivilaji-iskoksia ja kvartsia. Painanteen vallin ulkoreunalle kaivetusta koekuopasta löydettiin palanutta luuta ja kvartsi-iskos. Asuinpaikan laajuus ei ole selvillä. Se saattaa olla asumuspainanteen välitöntä ympäristöä huomattavasti laajempikin.
Sijaintikorkeutensa perusteella painanne on ajoitettu varhaismesoliittiseksi. |
| metsakeskus.230010007 |
230 |
Lammintausta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278330.58300000 |
6895543.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuulenkylästä Alkkiaan menevän tien länsipuolella, Lammintaustan talosta 400 m pohjoiskoilliseen.
Asuinpaikka on loivasti etelään laskevalla rinteellä. Maaperä on hiekkapitoista moreenia. Tien länsipuolella olevan pellon pohjoislaidalta on löydetty kvartsia ja kiviesine. |
| metsakeskus.230010008 |
230 |
Tuulikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
277671.84800000 |
6896014.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010008 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Suomilammin pohjoispäästä 200 m pohjoiskoilliseen ja Tuulikankaan talosta 400 m kaakkoon.
Paikka on harjun kärki, jonka ympärillä on suopeltoa. Kohde on ilmeisesti pahoin tuhoutunut hiekan otossa. Löytöjen, kvartsi-iskosten perusteella asuinpaikkaa näyttäisi olevan jäljellä kuopan itälaidalla.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2022, mutta uusia havaintoja ei saatu. Aivan muinaisjäännöksen itäpuolella on edelleen käytössä oleva hiekkakuoppa. Sen seinämät tarkistettiin, mutta merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu. |
| metsakeskus.230010009 |
230 |
Iso-Koura |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283549.46600000 |
6899917.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010009 |
Asuinpaikka sijaitsee noin kilometrin Alkkian kautta Kuivasjärvelle vievän tien nro 13311 eteläpuolella. Iso-Koura -nimisen järven pohjoisrannalla, kämpän pihapiirissä. Paikalla on useita kevytrakenteisia rakennuksia, mutta alue on säilynyt varsin luonnontilaisena. Maasto on loivasti etelään - lounaaseen laskevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Asuinpaikkalöytöjä, kvartsikaavin ja -iskoksia löytyi pihasta ja rantatörmästä. |
| metsakeskus.230010010 |
230 |
Korpiniemen kämppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283180.58100000 |
6907503.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010010 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Mustajärven länsirannalla, Majalahden pohjukassa.
Paikalla on vanha metsäkämppä, jonka pihapiiristä kuluneelta maanpinnalta löytyi kvartsi-iskoksia pieneltä alueelta ulkorakennuksen läheisyydestä. |
| metsakeskus.230010011 |
230 |
Vainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272687.77900000 |
6911193.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Karvianjärven pohjoispäästä Säkkijoen suulta 2,2 km pohjoiseen, Säkkijoen itärannalla, noin 100 m joesta.
Paikalta on aikaisemmin löydetty kaksi reikäkiveä. Reikäkivien löytöpaikka sijaitsee Vainion talosta 700 m itäkaakkoon, kohti Säkkijokea laskevalla loivalla rinteellä. Asuinpaikka sijaitsee tästä pohjoiseen noin 50 m:n matkalla. Löytöinä alueelta saatiin tasataltta, kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.230010012 |
230 |
Mannila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
274327.13900000 |
6907453.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Karvianjärven itäisen Ilveslahden pohjoisrannalla, Mannilan talon kohdalla, vanhalla rantatörmällä, pellolla. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt ovat hiotun kiviesineen kappale, kvartsiesineitä, kvartsiitti-iskoksia ja kvartsi-iskoksia. Löytöalue on matalaa hiekkaharjannetta, joka laskee rantaan. Idässä asuinpaikka rajoittuu mökin pihaan. Paikalta on aikaisemmin löydetty käyräselkäinen kourutaltta. |
| metsakeskus.230010013 |
230 |
Patamakangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
266287.40900000 |
6898164.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010013 |
Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Hietaluoman pohjoispuolella, soiden kaakosta ja luoteesta rajaamalla, loivasti kaakkoon laskevalla hiekkakankaalla, mäntymetsässä.
Alueelta on todettu 45 pyöreää tai soikeaa kuoppaa, joiden läpimitta on 2-4 m ja syvyys 30-70 cm. Useita ympäröi selvä reunavalli. Kuopista kymmenen on epävarmoja, joko matalia, pieniä tai muodoltaan poikkeuksellisia. Osa kuopista on jonoissa, osa epämääräisinä ryhminä ja muutamat hajallaan.
Alueella on myös yksi suurempi, pyöreä painanne. Sen halkaisija on 6 m ja syvyys 30-40 cm. Kohteeseen kaivettiin koekuoppia, mutta sen funktio jäi epäselväksi.
Alue kuuluu Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon. |
| metsakeskus.230010014 |
230 |
Rastiaisneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
274155.25500000 |
6896397.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.230010014 |
Röykkiö sijaitsee Rastiaisjärven eteläpäästä 600 m lounaaseen, keskellä Rastiaisnevaa olevalla pienellä moreenikumpareella.
Kumpare, jolla röykkiö sijaitsee on noin 35 m pitkä ja 12 m leveä. Laki on 0,5 m suon pinnan yläpuolella. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 1,8 m. Korkeus on noin 30 cm. Röykkiö on kasattu läpimitaltaan 10-40 cm kivistä. Kiviä on kaksi tai kolme kerrosta.
Röykkiö on selvästi ihmisen rakentama. Siihen kaivetuista koekuopista ei kuitenkaan selvinnyt ikä eikä rakentamisen tarkoitus. |
| metsakeskus.232010001 |
232 |
Kauhajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
255603.65900000 |
6906604.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kauhajärven kylänosassa, Kauhajärven koillisrannalla, 100 m järvestä, Kauhajärven seurantalon luoteispuolella pellolla ja metsikön reunassa.
Inventoinnissa 1991 paikalla ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, mutta Kauhajärven talon ympäristöstä on aiemmin löytynyt kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, palanutta luuta sekä mahdollisesti riipushioin. |
| metsakeskus.232010002 |
232 |
Rinta-Könnö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
253949.00000000 |
6918387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010002 |
Kohde sijaitsee Hyypän kylän Könnön kylänosassa, Kauhajoen uoman länsirannalla. Paikan ympäristöstä on eri aikoina löytynyt mm. 2 kivikirvestä, 2 kourutalttaa ja venekirveen katkelma. Asuinpaikka sijaitsee 150-200 m joenuoman länsipuolella, jyrkän rinteen yläpuolella, pellolla metsänreunassa. |
| metsakeskus.232010003 |
232 |
Pentinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
254511.05200000 |
6918620.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010003 |
Kohde sijaitsee Harjan kylän ulkopalstan ja Hyypän kylän rajalla, Kauhajoen uoman itärannalla, 100-200 m joesta. Lähinnä Päivärinnan talon peltoalueelta on eri aikoina löytynyt kiviesineitä ja iskoksia. Löytöjä on suhteellisen laajalta alueelta. Inventoinnissa 1991 pellot olivat suurimmaksi osaksi nurmella, joten havaintoja ei juuri voitu tehdä. |
| metsakeskus.232010004 |
232 |
Penttilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
253789.29500000 |
6929399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010004 |
Kohde sijaitsee Kauhajoen keskustan ja tien no. 44 (Rahikkatie) itäpuolella Sotkankallion laella, laskettelurinteen pohjois- ja itäpuolella kalliopaljastumien eteläpuolella, kuntopolkujen varsilla kivikkoisessa ja louhikkoisessa maastossa. Rinteen laelta aukeaa näköala länteen kilometrien päähän.
Tarkastuksessa 1968 kohteessa oli havaittu röykkiö. Raportin puuttuessa ei ole tarkempaa tietoa tuolloin tehdyistä havainnoista.
Inventoinnissa 1991 löytyi epämääräinen kiviraunio läheltä laskettelumäkeä. Vuoden 1968 tarkastuksessa mainittujen koordinaattien alueelta tai lähistöltä ei havaittu röykkiötä.
Inventoinnissa 2010 löytyi vuoden 1991 ilmoitettujen koordinaattien kohdalta keskuskuopallinen röykkiö (röykkiö 1). Siitä luoteeseen noin 100-140 metriä länteen laskevalta rinteeltä löytyi kuntopolun pohjoispuolelta kivirakenteita kahdesta eri kohdasta (rakenteet 2-3). Saman itään jatkuvan kuntopolun varrelta, sen pohjoispuolelta, löytyi röykkiö 3 ja eteläpuolelta rakennuksenpohja 2. Ks. alakohteet.
Historiallinen tausta: Kauhajoella käytiin kaksi Suomen sodan taistelua, Kauhajoen taistelu 10.8.1808 ja Nummijärven taistelu 28.8.1808. 1800-luvulta peräisin olevasta sotilaskartasta käy ilmi joukkojen sijoittuminen Kauhajoen taistelussa. Kartan mukaan Sotkankallion laella on ollut venäläisten joukkoja. Yksi ratkaiseva yhteenotto käytiin juuri Sotkankallion lounaispuolella Pukkilankylän alueella. Taistelussa kaatui 67 suomalaista ja 119 venäläistä. Karttatarkastelun perusteella on mahdollista, että kohteen rakenteet tai osa niistä liittyisi sodan tapahtumiin. |
| metsakeskus.232010005 |
232 |
Korkiamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
245769.50000000 |
6933657.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Luomankylän keskustasta länteen, Seinäjoelta Kaskisiin vievästä tiestä no. 67 ja Seinäjoki-Kaskinen rautatiestä noin 2 km etelään ja noin 300-700 metriä Kainastonjoesta pohjoiseen Luomantien varrella, Korkiamäen talon etelä- ja länsipuolella jokea kohden viettävällä peltorinteellä. Kysymyksessä on laaja kivikautinen, mahdollisesti myöhäismesoliittinen asuinpaikka.
Alueelta on kerätty kivikautisia esineitä (talttoja, kirveitä, kiviesineiden katkelmia, iskoksia ym.) useaan eri otteeseen 1900-luvun alusta lähtien. Kohteesta on Pietari Päivärinnan lahjoittamia ja Luomankylän koululta lunastettu esine (KM 9713:2-10). Ari Siiriäisen tarkastusmatkalta on kohteen esineitä ja mahdollisesti myös Aarne Kopiston tarkastusmatkoilta on kohteen löytöjä.
Vuoden 1991 inventoinnissa kvartseja oli havaittu melko runsaasti talon lounais- ja eteläpuoliselta pellolta ja havaintoja oli tehty myös Luomantien eteläpuolelta.
Inventointi 2010: Inventointihetkellä Luomantien pohjoispuolella pellot olivat kohdealueella muokattuina. Kvartsihavaintoja tehtiin siellä samalla alueella kuin vuonna 1991 lukuun ottamatta talolle johtavan tien pohjoispuolista peltoa, joka oli puinnin jäljiltä ja havaintoja sieltä ei saatu. Luomantien eteläpuolella oli auringonkukkapelto alueella, josta vuoden 1991 inventoinnissa oli myös tehty havaintoja asuinpaikasta.
Ehdotus suoja-alueeksi: Rajauksen mukainen alue Korkiamäen tilan länsi- ja eteläpuolella (noin 32742 m²). Rajaus perustuu vuosien 1991 ja 2010 inventointihavaintoihin. |
| metsakeskus.232010007 |
232 |
Koivumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243881.23000000 |
6939984.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Kainastonjoen länsipuolella, joesta noin noin 850 metriä, Pihkakylän kylänosassa. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (mm. kourutaltta, kvartsikaapimia ja -kärkiä) on 1960-luvulla saatu itään viettävästä hiesupellosta, noin 2 aarin alalta metsäsaarekkeen vierestä. Vuoden 1991 inventoinnissa havaittu löytöalue (kvartsi-iskoksia) oli noin 100-150 metriä pitkä ja 30-50 metriä leveä. |
| metsakeskus.232010008 |
232 |
Peura |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244111.13800000 |
6938999.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Ratikylässä, Kainastonjoesta 600-700 metriä länteen, jokeen viettävällä hieta- ja hiekkapitoisella peltorinteellä. Paikalta on saatu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. tasa-, poikki- ja kourutalttoja, hioin, hioinlaa´an katkelma sekä kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Vuoden 1991 inventoinnissa löytöpaikka oli kesantona. Mahdollisesti asuinpaikka jatkuu kohti pohjoista.
Kauhajoen kohteet 7, 10 ja 11 sijaitsevat samalla rinteellä; mahdollisesti kysymyksessä on laajempi yhtenäinen asuinpaikkakompleksi. |
| metsakeskus.232010009 |
232 |
Lähdes |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
246226.31200000 |
6933235.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010009 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Luomankylän keskustasta länteen, Kainastonjoen
pohjoispuolella, jokea kohti etelälounaaseen viettävällä rinnepellolla, Lähdeksen tilan länsipuolella ja Luomantien eteläpuolella. Kohteesta noin 400-700 metriä länsiluoteeseen sijaitsee Korkiamäen kivikautinen asuinpaikka.
Vuoden 1991 inventointilöydöt ovat etelälounaaseen viettävältä peltorinteeltä noin 20 x 40 metrin alalta. Korkiamäen ja Lähdeksen kohteiden välialue oli tuolloin nurmella, joten ei voitu varmistaa, onko niiden välillä mahdollisesti yhtenäinen asuinpaikka-alue.
Inventointi 2010: Pelto oli löytöpaikalla nurmella ja juuri lannoitettu, joten pintahavaintoja ei voinut tehdä. Löytöpaikan luoteispuolella pelto oli kynnöksellä. Sen yläosan tarkastuksessa ei havaittu kvartsia tai muuta asuinpaikkaan viittaavaa. Muut lähialueen pellot olivat puintien jäljiltä, joten ei voitu varmistaa, onko Korkiamäen ja Lähdeksen välillä yhtenäinen asuinpaikka-alue tai erillisiä pienempiä löytövyöhykkeitä.
Ehdotus suoja-alueeksi: Vuoden 1991 havaintoalue, noin 20 x 40 metriä. |
| metsakeskus.232010010 |
232 |
Perälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244202.00000000 |
6938740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Ratikylän paikallistien itäpuolella, 600 metriä Kainastonjoesta länteen, pellolla ja piha-alueella. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsikaavin, -ydin ja -iskoksia) on saatu osin terassimaiselta, loivasti itää kohti viettävältä hiekkaperäiseltä pellolta, noin 80-90 metrin matkalta etelä-pohjoissuunnassa.
Kauhajoen kohteet 7, 8 ja 11 sijaitsevat samalla rinteellä; mahdollisesti kysymyksessä on laajempi yhtenäinen asuinpaikkakompleksi. |
| metsakeskus.232010011 |
232 |
Törmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244410.00000000 |
6938490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Ratikylän paikallistien koillispuolella, Kainastonjoesta noin 40 metriä länteen. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsiesine? ja -iskoksia) on saatu Törmän tilan kynnöspelloilta, talon koillis-, itä- ja kaakkoispuolelta. Löytöpaikka on loivasti itää ja kaakkoa kohti viettävää hiekka- ja hieta-/hiesuperäistä peltoa.
Kauhajoen kohteet 7, 8 ja 10 sijaitsevat kohteen pohjois-luoteispuolella. |
| metsakeskus.232010012 |
232 |
Ollila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243117.55700000 |
6935665.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Seinäjoki-Kaskisten rautatien pohjoispuolella ja Kainastonjoesta noin 800 metriä länteen. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsiesineitä ja -iskoksia) on saatu Ollilan tilan päärakennuksen lounaispuolelta, vanhan rakennuksenpaikan itä- ja eteläpuoliselta, hietaperäiseltä, kohti etelää pistävältä peltotöyräältä, noin 100-120 metrin matkalta lounais-koillissuunnassa. Ollilan talon maalta on jo aikaisemmin löydetty pohjalainen kirves (KM 11853).
Toukokuussa 2011 tehdyssä tarkastuksessa pelto oli vanhan rekisteripisteen kohdalla kyntämättä, joten havaintoja ei tältä osin voitu tehdä (ks. Seuranta -välilehti). Säilynyttä asuinpaikkaa saattaa kuitenkin vielä olla etelä-pohjoissuuntaisella kumpareella, jossa on ilmeisesti viljelty tyrnimarjaa (?). Aluerajaus on tehty topografisin perustein, ja sitä on pidettävä suuntaa antavana. |
| metsakeskus.232010013 |
232 |
Känäntöyrä/Mäntylänlammi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
254239.14100000 |
6922392.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010013 |
Kohde sijaitsee Kauhajoki-Honkajoki maantien länsipuolella, joen itärannalla. Paikalla on laajalla alueella useita löytökohtia pääasiassa pelloilla ja osin kangasmaastossa.
Löytöjä on runsaan 300 metrin matkalla itä-länsisuunnassa ja etelästä pohjoiseen löytöalueiden äärialueiden etäisyys on noin 180 metriä. Itäisin löytökohta on runsaan 5 m läntistä löytöaluetta ylempänä. Ilmeisesti kysymyksessä on useampia erillisiä ja osittain myös eriaikaisia asutuksenjäänteitä. Löytöinä mm. taltta, hiottujen kiviesineiden katkelmia, kvartsiesineitä, -ytimiä ja -iskoksia.
|
| metsakeskus.232010014 |
232 |
Uuronjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243181.61100000 |
6915092.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010014 |
Kohde sijaitsee Kauhajoen-Isojoen maantien itäpuolella, Uuronjärven soistuneen länsirannan koillis-lounaissuuntaisella terassilla.
Karhunkankaan kaakkoisreunasta, hiekkakuoppa-alueelta löytyi inventoinnissa 1991 viideltä eri kohdalta kivikautisia asuinpaikkamerkkejä. Löytöalueen pituus on runsas 400 metriä.
Mahdollisesti Uuron alueelta tunnetaan myös muita kiviesineitä, esim. tasataltta KM 3889:2.
Uuronjärven kuroutuminen Ancylusjärvestä on pohjasedimenteistä otettujen hiilinäytteiden mukaan ajoitettu n. 8520 +/- 130 BP (7950 - 7187 calBC) ja 8740 +/- 130 BP (8222 - 7586 calBC) tai tätä hieman nuoremmaksi. Asuinpaikka saattaa edeltää kuroutumista. |
| metsakeskus.232010015 |
232 |
Iso-Tarkka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243582.46100000 |
6912915.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010015 |
Paikka sijaitsee Uuronluoman itärannalla, Kauhajoki-Isojoki maantieltä 200 m itään.
Inventoinnissa 1991 löytyi kotitarvehiekkakuopan alaosasta (länsiosasta) ja sen lounais-luoteispuolelta hiekkaperäisestä rinnepellosta Uuronluoman itärannalta muutama kvartsi-iskos. Hiekkakuopan lounaisreunassa oli havaittavissa mahdollista värjäytynyttä kulttuurimaata. Löytöalueen pituus kaakosta luoteeseen on noin 60 metriä.
Alueelta on aiemmin löytynyt reikäkiven teelmä (KM 12465) sekä mahdollisesti kolme reikäkiveä. |
| metsakeskus.232010016 |
232 |
Keturinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242350.90900000 |
6923982.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010016 |
Paikka sijaitsee Päntäneenjoesta 700 m luoteeseen, vanhan Päntäne-Karijoki tien pohjois- ja eteläpuolella.
Alueella on kaksi löytökohtaa noin 200 m päässä toisistaan matalien peltoterassien päällä suunnilleen samoilla korkeuksilla. Löytökohta a:n löydöt ovat Keski-Keturin talon läheisyydestä, loivasti itää kohti viettävältä hiekkaperäiseltä peltoterassilta muutaman aarin alalta, Keturinkylästä Halkolan kautta Päntäneelle vievän paikallistien länsipuolelta.
Löytökohta b on edellisestä noin 220 m etelälounaaseen, Haaparannan talon viereisellä hiekkaisella kaakkoon viettävällä rinnepellolla. |
| metsakeskus.232010017 |
232 |
Yli-Piipari Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
254157.17300000 |
6923787.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010017 |
Kohde sijaitsee Kauhajoen uomasta 250-300 m länteen. Inventoinnissa 1991 löytyi paikalta kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (käyttöjälkisiä kvartseja, kvartsiydin ja -iskoksia, palaneita luunpaloja). Löytöpaikka on itää ja jokea kohti viettävää hiekkaperäistä rinnepeltoa. Löydöt on kerätty rinnepellon alapuolella olevan korkeamman törmän päältä noin 80 x 100 metrin alueelta.
Törmän reunasta on aiemmin löytönä liuskekärki (KM 18132); mahdollisesti myös hukkaan joutunut reikäkivi ja pallonuija. |
| metsakeskus.232010018 |
232 |
Käpyneva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
253948.26400000 |
6921104.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010018 |
Paikka sijaitsee Hyypän kylän Korhoskylässä, Kauhajoen uomasta 120 m länteen.
Inventoinnissa 1991 löytyi pieneltä peltotöyräältä kvartsi-iskoksia. Löytöalue on itään ja koilliseen viettävää, noin 5 m ympäristöstään kohoavaa peltotöyrästä. Löytöalueen laajuus on noin 40-50 x 15 metriä. Inventoinnissa etelänpuoleinen osa töyrästä oli nurmella, mutta asuinpaikan jatkuminen sinne on mahdollista. |
| metsakeskus.232010019 |
232 |
Mannila N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
254698.00000000 |
6921577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010019 |
Paikka sijaitsee Kauhajoki-Honkajoki maantien länsipuolella, Kauhajoen jokiuoman itäpuolella 400-500 m.
Inventoinnissa 1991 löytyi jokea kohti viettävältä hiekkaperäiseltä rinnepellolta kivikautisia asuinpaikkalöytöjä kahdelta erilliseltä alueelta noin 100 metrin matkalla itä-länsisuunnassa. Ylempi löytöalue on noin 25-30 m matkalla korkeuskäyrien suunnassa pellonrinteen yläosassa ja alempi muutaman metrin edellistä alempana, noin 40-50 m matkalla hiekkaperäisessä pellossa. Näiden välialue oli noin 30 metrin matkalla löydötöntä. Koko löytöalueen pituus kaakkois-luoteisuunnassa on korkeuskäyrien suunnassa noin 240 metriä.
Löydöt olivat kvartsiesineitä ja -iskoksia, liuskeiskos sekä palaneita luunpaloja. Lisäksi ympäristöstä on aiemmin löytynyt liuskekärki (KM 12440:3) noin 500 m Mannilan talosta pohjoisluoteeseen. |
| metsakeskus.232010021 |
232 |
Toivakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
258084.52500000 |
6940167.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010021 |
Paikka sijaitsee Sorvarinkylän pohjoispuolella, Kyrönjoesta noin 500 metriä kaakkoon, Kauhajoen ja Kurikan rajalta noin 1 km etelälounaaseen. Alue on loivasti lounaaseen viettävää peltoa Toivakan (Toikan) tilan eteläpuolella. Maaperä on hiekkaa.
Inventoinnissa 1991 löytyi Toivakan talon etelä- ja kaakkoispuoleiselta pellolta runsaasti kvartsi-iskoksia. Alueella havaittiin kaksi löytöaluetta matalilla harjanteilla tai terasseilla eri korkeuksilla. Välialueella oli noin 20-30 m levyinen löydötön tai hyvin vähälöytöinen vyöhyke. Koko löytöalueen laajuuden arvioitiin olevan noin 120 metriä idästä länteen ja noin 80-100 metriä etelästä pohjoiseen. Lisäksi Toivakan alueelta on aiemmin mahdollisesti löytynyt kaksi kourutalttaa (KM 870-871).
Inventointi 2010: Inventointihetkellä alueen pelto oli perunannoston jäljiltä. Alueella tehtiin kvartsihavaintoja samoilla alueilla kuin vuonna 1991 lukuun ottamatta itäisemmällä löytöalueella traktorihallin länsipuolta, mistä vuonna 1991 oli löytynyt kvartseja. Nyt tämä alue oli viljelemätön ja paikalle on istutettu kuusia. Kaksi erillistä löytövyöhykettä oli selvästi erotettavissa kvartsihavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.232010022 |
232 |
Keski-Harja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
257843.62000000 |
6941255.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010022 |
Paikka sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella Kurikan ja Kauhajoen rajasta ja Kyrönjoesta noin 200-300 metriä lounaaseen Kurikantien länsipuolella. Löytöpaikka on loivasti itään Kyrönjoelle päin viettävää peltoa Keski-Harjan tilan itä- ja eteläpuolella.
Keski-Harjan talon perustuksia 1880-luvulla kaivettaessa on löytynyt tasataltta ja kaavin (KM 2319:947-948). Inventoinnissa vuonna 1991 löytyi Keski-Harjan päärakennuksen itä- ja kaakkoispuolelta mansikka- ja perunamaasta muutamia kvartsi-iskoksia parin aarin alalta.
Inventointi 2010: Pellot alueella olivat inventointihetkellä puinnin jäljiltä ja pintahavaintoja ei siksi juuri saatu. Peltoalueita käytiin läpi tilan itä- ja eteläpuolella ja myös peltoalue Kurikan tien itäpuolella. Ainoa havainto oli yksi kvartsi noin 150 metriä Keski-Harjan talosta etelälounaaseen. Asuinpaikan rajaus perustuu vuosien 1991 ja 2010 kvartsihavaintoihin ja paikan topografiaan.
Ehdotus suoja-alueeksi: Noin 150 x 50 metriä laaja alue Keski-Harjan talon puutarhasta etelä-itäpuolisille pelloille. |
| metsakeskus.232010023 |
232 |
Nummenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263343.51500000 |
6915729.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010023 |
Paikka sijaitsee Nummijärven itärannalla, nykyisestä rannasta 80-120 m itään, Nummenniemessä sijaitsevan toimitalon ympäristössä.
Inventoinnissa 1991 löytyi toimitalon ympäristöstä mäntykankaalta ja piha-alueelta sekä maaleikkauksesta kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsikaavin ja -iskoksia sekä palaneita luunpaloja). Löytökohdat ovat terassimaisen hiekkakankaan rinnettä. Asuinpaikan jatkuminen sekä etelään että pohjoiseen on todennäköinen. |
| metsakeskus.232010024 |
232 |
Nummijärvi urheilukenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263213.57700000 |
6913260.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010024 |
Paikka sijaitsee Nummijärven kaakkoisrannalta noin 170 m itäkaakkoon, urheilukentän ja leirintäalueen ohi rantaan vievältä tieltä noin 30 m etelään.
Inventoinnissa 1991 löytyi yksi yksittäinen iskos hiekkaiselta mäntykankaalta tieuralta. Muita löytöjä ei tehty, mutta paikoin oli havaittavissa mahdollisesti värjäytynyttä kulttuurikerrosta. Epävarma asuinpaikka. |
| metsakeskus.232010025 |
232 |
Jokiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
252893.79700000 |
6895926.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010025 |
Paikka sijaitsee Perähyypän kylässä, Paholuoman itärannalla. Inventoinnissa 1991 löytyi Jokiniemen tilan kotipellosta, tilan päärakennuksen itäpuolelta noin 50 x 30 m alalta kvartsiesineitä ja -iskoksia. Löytökohta on tasaista hiekkaperäistä peltoa. Todennäköisesti asuinpaikan ydinalueet sijaitsevat talon pihapiirissä.
Ympäristöstä tunnetaan useita kivikautisia löytöjä (mm. Kauhajoki 6 Paulakorpi). |
| metsakeskus.232010026 |
232 |
Isoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
255651.53600000 |
6932819.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010026 |
Kohde sijaitsee Ikkelänjoen pohjoisrannalla pellolla jyrkän rantatörmän alapuolella
Koskelan tilan eteläpuolella kosken kohdalla ja kaksi muuta havaintopaikkaa jokitörmän päällä tilan itäpuolisella pellolla. Maaperä alueella on hiesua.
Kohteessa on suppeita löytöalueita kolmessa eri kohdassa. Ennen vuoden 1991 inventointia alueelta tunnettiin aiempina löytöinä KM 10190:1-4 (poikkikirves, kvartseja, palaneita savenpaloja ja hiiltä). Tarkat löytökohdat eivät ole tiedossa.
Vuoden 1991 inventoinnissa löytöjä oli saatu kahdesta eri kohtaa: a) Koskelan talon eteläpuolelta korkean jokitörmän länsipuolelta kynnöspellosta kosken kohdalta, noin 3-4 metriä vedenpinnan yläpuolelta sekä b) jokitörmän päältä, edellisestä löytökohdasta noin 210 metriä itään ja joesta noin 50-60 metriä.
Inventoinnin 2010 aikana olivat pellot kynnöksellä vuoden 1991 löytöalue b:n eteläpuolella. Tältä alueelta ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. Paikalle tehtiin uusi tarkastuskäynti, kun loputkin pelloista oli kynnetty. Tällöin havaittiin kaksi kvartsia Koskelan tilan päärakennuksesta noin 50 metriä kaakkoon jokitörmän päältä. Inventointi piti keskeyttää rankaksi yltyneen sateen vuoksi ja aluetta ei ehditty käydä kattavasti läpi. Huomioiden aikaisemmat ja nyt tehdyt havainnot, vaikuttaa siltä, että alueella ei olisi yhtenäistä laajaa asuinpaikkaa.
Ehdotus suoja-alueeksi: Löytökohtien ympäristö noin 10-30 metrin säteellä. |
| metsakeskus.232010027 |
232 |
Järvikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
255415.74100000 |
6905989.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010027 |
Kohde sijaitsee Kauhajärven itärannalla, Järvikankaalla. Järvenrannan törmän päällä, tasaisella hiekkakankaalla on painanne, jonka halkaisija on noin 5 m ja syvyys noin 60 cm. Inventoinnissa 1991 kuopanteen pohjalle tehdyssä koekuopassa oli normaali maannosprofiili. Ilmeisesti kysymyksessä on ajaltaan epämääräinen pyyntikuoppa (ei tervahauta, eikä kuoppaliesi). Kuopanteesta noin 100-120 m etelään on selvä tervahauta. |
| metsakeskus.232010028 |
232 |
Rytihauta |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
238582.47000000 |
6911983.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010028 |
Kohde sijaitsee Isojoen rajalta 300 m koilliseen. Metsäpalstalla, harjanteella, metsätien pohjoispuolella on 2 kuopannetta; kolmas kuopanne sijaitsee näistä noin 40 m itään. Kuopanteiden läpimitta on noin 4-6 m. Kuopanteista yksi on epämääräinen ja yksi vaurioitunut.
Noin 400 m eteläkaakkoon puron eteläpuolella, metsätien länsipuolella sijaitsee Rytihauta (Kauhajoen tervahauta n:o 425) sekä kiuas ja rakennuksen kivijalka; ilmeisesti tervanpolttajien jäljiltä. |
| metsakeskus.232010029 |
232 |
Ikkelänjärvi Majannenä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
271214.30100000 |
6927963.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010029 |
Kohde sijaitsee Ikkelänjärven länsi-/luoteisrannalla niemessä, noin 140 m järvenrannasta. Niemessä on ilmeinen vanhan viljelysraivion paikka. Paikalla on havaittavissa useita ilmeisiä viljelyröykkiöitä sekä kaksi samansuuntaista (lounais-koillissuuntaista) kiviriviä. Paikannimi Majannenä viittaa vanhaan asuinpaikkaan tai eräsijaan.
Lisäksi paikalta on aiemmin löytynyt kourutaltta KM 15179. |
| metsakeskus.232010030 |
232 |
Vanhanpruukin kivijata |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
246822.19400000 |
6906054.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010030 |
Lauhanvuorella, Kauhajoen länsiosassa, Kauhajoki-Uuro maantien länsipuolella, Navettakankaalla on Vanhanpruukin kivijata, muinainen lohkaremainen rantakivikko, jossa on runsaasti ihmisen tekemiä kivikehiä/asumusten perustoja ja kuoppia/varastokuoppia. Lisäksi alueella on muutama pieni sorakuoppa.
Kivijadassa rakkakuoppien läpimitta on noin 1-3 m ja syvyys keskimäärin noin 0,5 m. Pyyntiasumukset ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita ja niitä reunustaa noin 0,3-0,5 m korkea kivistä ladottu muuri. Keskusta on raivattu tasanteeksi.
Lauhanvuoren ja sen lähialueita on historiallisella ajalla käytetty tervanpolttoon, potaskan valmistukseen ja suoviljelyyn. Lauhan huipulla on viljelty perunaa, koska se on hallarajan yläpuolella. |
| metsakeskus.232010030 |
232 |
Vanhanpruukin kivijata |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
246822.19400000 |
6906054.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232010030 |
Lauhanvuorella, Kauhajoen länsiosassa, Kauhajoki-Uuro maantien länsipuolella, Navettakankaalla on Vanhanpruukin kivijata, muinainen lohkaremainen rantakivikko, jossa on runsaasti ihmisen tekemiä kivikehiä/asumusten perustoja ja kuoppia/varastokuoppia. Lisäksi alueella on muutama pieni sorakuoppa.
Kivijadassa rakkakuoppien läpimitta on noin 1-3 m ja syvyys keskimäärin noin 0,5 m. Pyyntiasumukset ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita ja niitä reunustaa noin 0,3-0,5 m korkea kivistä ladottu muuri. Keskusta on raivattu tasanteeksi.
Lauhanvuoren ja sen lähialueita on historiallisella ajalla käytetty tervanpolttoon, potaskan valmistukseen ja suoviljelyyn. Lauhan huipulla on viljelty perunaa, koska se on hallarajan yläpuolella. |
| metsakeskus.232500001 |
232 |
Korkiakangas |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
242279.91800000 |
6928024.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232500001 |
Korkiakankaan rämeiden saartamassa metsämaastossa kerrotaan olevan röykkiöhautoja. Lähellä sileän laakion päällä on arvelujen mukaan rakennuksen jäänteitä (kiviä).
Paikka sijaitsee Mustaisnevan turvetuotantoalueen kaakkoispuolella Kyrönkorventien ja Mustaisnevan välisen metsätien länsipuolella. Paikka on n. 800 m pitkä ja enimmillään n. 400 m leveä moreeniharjanne, jonka korkeimman kohdan lounaispuolella on lohkareikkoa. Kankaan rinne laskee suhteellisen jyrkästi itään.
Vuoden 2012 inventoinnin mukaan mahdollisen muinaisjäännöskohteen arvioitu sijainti on kankaan korkeimmasta kohdasta noin 200 m lounaaseen. Tältä kohdalta ei löydetty merkkejä röykkiöistä tai rakennuksen jäänteistä. Eteläpuolinen
kangas on metsäaurattua hakkuualuetta, joka kasvoi tarkastushetkellä nuorta mäntytaimikkoa.
Tämä alue ja Korkiakankaan pohjoisosa inventoitiin kokonaan tarkasti, mutta minkäänlaisia ihmisen aikaansaamia rakenteita ei löytynyt.
Toinen Kauhajoella sijaitseva Korkiakangas-niminen mäki sijaitsee Kauhajoelta noin 20 km kaakkoon Säkkijärven luoteispuolella. Mahdollisesti aikaisempi tieto viittaakin siihen alueeseen. |
| metsakeskus.232500001 |
232 |
Korkiakangas |
10001 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
242279.91800000 |
6928024.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.232500001 |
Korkiakankaan rämeiden saartamassa metsämaastossa kerrotaan olevan röykkiöhautoja. Lähellä sileän laakion päällä on arvelujen mukaan rakennuksen jäänteitä (kiviä).
Paikka sijaitsee Mustaisnevan turvetuotantoalueen kaakkoispuolella Kyrönkorventien ja Mustaisnevan välisen metsätien länsipuolella. Paikka on n. 800 m pitkä ja enimmillään n. 400 m leveä moreeniharjanne, jonka korkeimman kohdan lounaispuolella on lohkareikkoa. Kankaan rinne laskee suhteellisen jyrkästi itään.
Vuoden 2012 inventoinnin mukaan mahdollisen muinaisjäännöskohteen arvioitu sijainti on kankaan korkeimmasta kohdasta noin 200 m lounaaseen. Tältä kohdalta ei löydetty merkkejä röykkiöistä tai rakennuksen jäänteistä. Eteläpuolinen
kangas on metsäaurattua hakkuualuetta, joka kasvoi tarkastushetkellä nuorta mäntytaimikkoa.
Tämä alue ja Korkiakankaan pohjoisosa inventoitiin kokonaan tarkasti, mutta minkäänlaisia ihmisen aikaansaamia rakenteita ei löytynyt.
Toinen Kauhajoella sijaitseva Korkiakangas-niminen mäki sijaitsee Kauhajoelta noin 20 km kaakkoon Säkkijärven luoteispuolella. Mahdollisesti aikaisempi tieto viittaakin siihen alueeseen. |
| metsakeskus.233000001 |
233 |
Hatunmäki/Hattu |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308661.98700000 |
6995941.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233000001 |
Hatunluoman kivikautinen asuinalue sijaitsee Lapuan ja Kauhavan rajalla, noin kilometrin mittaisena, pohjois-eteläsuuntaisena alueena Kauhavanjokeen laskevan Hatunluoman länsipuolella. Suurin osa löytöalueesta kuuluu Lapuan kuntaan, Kauhavan puolella on kaksi löytöpaikkaa, joista useita kiviesineitä. Tarkemmin paikallistettua asuinpaikkaa ei Kauhavan puolelta todettu. Löydöt pelloilta. |
| metsakeskus.233010001 |
233 |
Näykinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
304008.84000000 |
7001334.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010001 |
Paikka sijaitsee Kauhavan Hautalan Näykinmäellä, Kauhava-Lapua maantien eteläpuolella. Paikalta on löydetty pohjalainen kirves (KM 15333) tilan päärakennuksesta noin 30 m itään olevasta kivirauniosta, johon se on ilmeisesti joutunut pellollta kiviä raivattaessa. Inventoinnissa 1980 löytyi kvartsi-iskoksia pellosta (KM 21132). Kvartsit ovat noin 23 x 30 metrin alueelta hiekkaisesta pellosta, päärakennuksen eteläpuolelta. Pelto viettää etelään.
Inventointi 2018: Muinaisjäännösrekisterin aluerajaus sijoittuu viheralueelle, joka on nykyään melko uuden rakennusryhmän piha-aluetta. Vanha päärakennus sijaitsee merkityltä alueelta 50 m itäkaakkoon. Sen eteläpuoliselta pellolta ei saatu havaintoja. Asuinpaikan sijainti ja kunto ovat epäselviä. |
| metsakeskus.233010002 |
233 |
Rintala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308170.17200000 |
7000839.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010002 |
Hirvijoen kylän Rintalan talon pellosta on löytynyt tasataltta (KM 2239:889), jonka tarkempi löytöpaikka on tuntematon. Inventoinnissa 1980 löytyi päärakennuksen kaakkoispuolella olevalta kaakkoon viettävältä pellolta noin 30 x 40 metrin alalta kvartsia. Tila sijaitsee Hirvijoen pohjoispuolella, peltoalueesta kohoavalla kumpareella. |
| metsakeskus.233010003 |
233 |
Kyrönalusta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307593.39600000 |
7001988.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010003 |
Paikka sijaitsee Hirvijoen kylässä Hirvijoen itäpuolella, Vuorenmaan tilalla. Paikalta on löytynyt tasataltta (KM 20041) pellosta kyntötyössä. Löytöpaikka on Kyrönalusta -niminen pelto Koskenmäki-nimisen jyrkkärinteisen mäen itäpuolella. Noin 100 x 200 m suuruinen pelto viettää itäkaakkoon ja sen yläosassa on hiekkamaata. Kvartsi-iskoksia löytyi pellon luoteisosasta noin 30 x 40 metrin laajuiselta alueelta. |
| metsakeskus.233010004 |
233 |
Jussila Hautavainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305485.24000000 |
7002727.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010004 |
Paikka sijaitsee Kauhavan eteläpuolella, Jylhänkosken sillasta ja sahalta noin 800 m etelään, Jussilan talon maalla. Asuinpaikka on pellolla, noin 50 m metsänreunasta ja 100 m Jussilan päärakennuksesta, pikkutien eteläpuolella. Inventoinnissa 1980 löytöjä (kvartsi-iskoksia) noin 30 x 40 m alueelta. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa.
Paikalta on useita aikaisempia esinelöytöjä, mm. reikäkiviä, tasatalttoja, kiviesineen katkelmia ym. (KM, Vaasan ruotsalainen lyseo ja Kauhava-seura).
Inventointi 2018:
Pellot olivat äestetyt ja havaintomahdollisuudet edellispäivän sateiden jälkeen erinomaiset. Pellot tarkastettiin löytöalueella sekä siitä 100 m pohjoiseen ja 300 m etelään. Metsän puolelle tehtiin koekuoppia. Alueelta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Syy tähän voi olla eroosio, maanpinta oli pelloilla selvästi alempana kuin metsässä. |
| metsakeskus.233010005 |
233 |
Riihipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
308362.08300000 |
7003443.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010005 |
Paikka sijaitsee Kauhavanjoen eteläpuolella, Ylikylän Perttulanmäen länsirinteellä, pohjois-eteläsuuntaisen harjun rinteellä, Riihipellolla. Paikka on Ruohomäen taloryhmästä noin 100 m eteläkaakkoon, suuren riihen etelä- ja länsipuolella. Kvartsit on löydetty terassilta noin 40 x 20 m alalta hiekkamaasta. Maaperä on hiekkaa.
Paikalta tiedetään myös löytyneen kadoksiin joutunut vasarakirves (Nikolai Perttulan löytämä). Perttulanmäen tunnettu vasarakirveshauta on saman mäen itärinteellä.
|
| metsakeskus.233010006 |
233 |
Perttulanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11019 |
27012 |
308526.01400000 |
7003516.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010006 |
Perttulanmäki on Kauhavan Ylikylässä, Kauhavanjoen eteläpuolella oleva noin 500 m pitkä, pohjois-eteläsuuntainen harju viljelysten keskellä.
Paikalta löytyi vuonna 1930 hiekanotossa oikokirves, hioinkivi ja saviastianpaloja. Äyräpään kaivauksissa samana vuonna tuli paikalta esille vasarakirveskulttuurin hauta. Vuoden 1980 inventoinnissa hiekanottopaikasta, josta esineet löytyivät, ei enää ollut merkkejä. Paikalle on Kauhava-Seura pystyttänyt muistokiven; hautapaikan ympärillä kasvoi 1980 tiheää pensaistoa.
Perttulanmäeltä kaksi 1800-luvun puolella löytynyttä vasarakirvestä (KM 1005, 1006) ovat mahdollisesti löytyneet vasarakirveshaudasta lounaaseen olevan hiekkakuopan ja tervahaudan läheltä (Äyräpään kertomus 1930, AO:n arkistossa). Kuoppaa ja tervahautaa ei ollut havaittavissa maastossa 1980.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohteen ympäristön todettiin säilyneen ennallaan. Äyräpään vuoden 1930 kaivausraportin yleiskarttaan merkitty tervahaudan jäännös erottuu lidar-korkeusmallissa muistomerkistä noin 30 m lounaaseen. |
| metsakeskus.233010007 |
233 |
Antti Perttulan piha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308441.04600000 |
7003640.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010007 |
Paikka sijaitsee Kauhavan Ylikylässä, Perttulanmäen itärinteellä, Antti Perttulan maalla. Perttulanmäki on noin 500 m pitkä pohjois-etelä -suuntainen harju, jota pellot ympäröivät.
Paikalta on vuonna 1930 hiekanotossa, noin 20 m luoteeseen vasarakirveshaudasta (kohde 233 01 0006) löytynyt kivikautisia esineitä (2 tasatalttaa ja hioin), niistä 30 m pohjoisluoteeseen liuskenuolenkärki, ja siitä noin 25 m länsiluoteeseen kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta ojaleikkauksesta.
Asuinpaikan laajuus ei tarkemmin tunnettu. |
| metsakeskus.233010008 |
233 |
Lepistönmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
306376.87600000 |
7004234.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010008 |
Paikka sijaitsee Lappajärvelle vievän maantien varrella, Laitilanmäellä, noin 300 m tieltä. Paikalta on löytynyt kiviesineitä (3 tasatalttaa, kiviaseen katkelma ja kvartsia) pellosta eri aikoina.
Tasataltan (KM 11511) läheltä on löytynyt vasarakirves, jonka kohtaloa ei tunneta. Maaperä on hienoa hietaa. Asuinpaikan tarkempi laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.233010009 |
233 |
Aro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310066.41800000 |
6997917.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010009 |
Kauhavan Oravan kylän Aron tilalta on löytynyt kaksi kiviesinettä (Kauhava-seuran kokoelmat). Inventoinnissa 1980 paikalta löytyi myös kvartsia. Paikka on Oravan kylän Aron tilalla, Hirvijoesta noin 500 m itään. Kvartsit ovat talon eteläpuolella olevasta puutarhasta. Toinen kivikirveistä mainitaan löytyneeksi talon itäpuolelta, toinen eteläpuolelta. Paikalta kerrotaan löytyneen myös kynsitaltan, jonka kohtalo on tuntematon. |
| metsakeskus.233010010 |
233 |
Kriivarinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
310820.08700000 |
7004840.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010010 |
Paikka on Kauhavanjoen pohjoisrannalla, noin 200 m Ohraluoman suusta länteen, Huhmarkosken Matti Karin entisen tilan Kriivarinpellolla. Paikalta on löytynyt liuskenuolenkärki ja oikokirves (KM 14096:1-2) sekä reikäkivi ja liuskerengas (KM 9428:1-2). Inventoinnissa 1980 esineiden löytöpaikaksi tiedetyltä pellolta löytyi myös kvartsia (KM 21139). Paikka on tilan päärakennuksesta noin 60 m länsilounaaseen, etelään viettävää hiekkapohjaista peltorinnettä. |
| metsakeskus.233010011 |
233 |
Riihivainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310155.34600000 |
7008185.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010011 |
Paikka sijaitsee Kortesjärvelle vievän tien itäpuolella, Kauhavanjokeen laskevan Kankaanluoman länsipuolella, Ylikylän Kankaanpään tilalla. Riihivainio on talosta noin 50 m koilliseen. Paikalta löytyi inventoinnissa 1980 pellosta hiukan kvartsia noin 20-30 m pohjoiskoilliseen navetasta.
Aiemmin Kankaanpään talon mailta on saatu tasataltta, kourutaltta ja reikäkivi (KM 3791:15 ja 16, KM 9253:2). |
| metsakeskus.233010012 |
233 |
Korkiavainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310420.23800000 |
7007431.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.233010012 |
Paikka sijaitsee Huhmarinkankaalla, Korkiavainion hiekkakuopan alueella, Kankaanluomaan laskevalla itärinteellä, luoman länsipuolella. Inventoinnissa 1980 oli hiekkakuopan pohjoisrinteessä, noin 20 m pellon reunasta itään alasvyörynyt liesi, samoin itärinteessä, edellisestä noin 70 m kaakkoon. Kuopan pohjois- ja itärinteiltä muutamia saatiin muutamia kvartsi-iskoksia.
Kourutaltta (KM 2239:895) ja reikäkivi Pohjanmaan Museossa (löytynyt vuonna 1904) voivat olla Korkiavainiolta. |
| metsakeskus.236000052 |
236 |
Salonkylä-Mäkelä |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327207.30600000 |
7058882.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236000052 |
Paikka sijaitsee Perhonjoen itärannalla, Salonkylässä, Mäkelän maalla, Prellinsaarella olevasta koulusta noin 1 km pohjoisluoteeseen. Löydöt ovat tien vierellä olevasta pellosta, josta niitä on heitelty viereiseen kiviaitaan. Paikalta on aikaisemmin pellosta kerättyjä kvartseja KM 29169. |
| metsakeskus.236010002 |
236 |
Kangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
335181.12300000 |
7053042.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010002 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen pohjoisrannalla, hiekkakankaalla, metsämaastossa. Luoteis-pohjoispäässä muinaisjäännösalue rajoittuu soranottoalueeseen, koillisessa jätevedenpuhdistamoon ja kaakossa viljelymaahan.
Alueelta on kartoitettu yhteensä yli 130 kpl laakeita, muodoltaan soikeita tai pyöreitä kivikautisia asumuspainanteita eli kodanpohjia. Ne sijaitsevat runsaan kilometrin pituisella ja noin 200 metrin levyisellä kaakkois-luoteissuuntaisella pitkänomaisella kaistaleella. Alueella on näkyvissä myös useita eriaikaisia ja eri korkeuksilla olevia rantavalleja. Soranotto, tiet ja viemärikaivanto ovat rikkoneet paikkaa usealla kohdalla; parhaiten asumuspainanteita on säilynyt alueen läpi kulkevan hiekkatien eteläpuolella.
Aluetta on tutkittu kaivauksin vuosina 1992 ja 1996-1998. Vuoden 1996 kaivauksissa löydettiin mm. tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa sekä punamultahautoja, joissa oli runsaasti meripihkakoruja. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittävien muinaisjäännösten joukkoon. |
| metsakeskus.236010002 |
236 |
Kangas |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
335181.12300000 |
7053042.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010002 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen pohjoisrannalla, hiekkakankaalla, metsämaastossa. Luoteis-pohjoispäässä muinaisjäännösalue rajoittuu soranottoalueeseen, koillisessa jätevedenpuhdistamoon ja kaakossa viljelymaahan.
Alueelta on kartoitettu yhteensä yli 130 kpl laakeita, muodoltaan soikeita tai pyöreitä kivikautisia asumuspainanteita eli kodanpohjia. Ne sijaitsevat runsaan kilometrin pituisella ja noin 200 metrin levyisellä kaakkois-luoteissuuntaisella pitkänomaisella kaistaleella. Alueella on näkyvissä myös useita eriaikaisia ja eri korkeuksilla olevia rantavalleja. Soranotto, tiet ja viemärikaivanto ovat rikkoneet paikkaa usealla kohdalla; parhaiten asumuspainanteita on säilynyt alueen läpi kulkevan hiekkatien eteläpuolella.
Aluetta on tutkittu kaivauksin vuosina 1992 ja 1996-1998. Vuoden 1996 kaivauksissa löydettiin mm. tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa sekä punamultahautoja, joissa oli runsaasti meripihkakoruja. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittävien muinaisjäännösten joukkoon. |
| metsakeskus.236010005 |
236 |
Takala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336899.45100000 |
7047836.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010005 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen länsilounaispuolella, jokeen on matkaa noin 500 metriä. Paikalta on eri yhteyksissä löydetty keihäänkärki (KM 18474) ja kivikirves (KM 22083). Lisäksi alueelta mainitaan löytyneen useita nyttemin jo hukkaan joutuneita esineitä. Löydöt ovat viljelysmaalta. Vuoden 1983 inventoinnissa löytyi itään ja kaakkoon viettävältä rinnepellolta rapautunut ja lohjelmallinen taltta, iskemällä käsitelty kivi sekä kvartsi-iskoksia. Löydöt ovat noin 50 x 30 metrin kokoiselta alueelta, jonka koillisreunassa erottuu viljelysmaassa loiva törmä. Maaperä on kivikkoista hiekkamultaa. |
| metsakeskus.236010006 |
236 |
Hongisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
337538.19200000 |
7048447.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010006 |
Paikka sijaitsee Perhonjoen itärannalla Kairalan niemellä, osittain kangasmaalla metsässä, osittain viljelys-, piha- ja tiealueella, noin 300 x 600 m suuruisella alueella. Paikka on osaksi tuhotunut.
Ensimmäiset löydöt paikalta tehtiin jo vuonna 1932 Hongiston tilan päärakennuksen kellaria kaivettaessa. Vuoden 1983 inventoinnin yhteydessä tehtiin löytöjä ja muita havaintoja asuinpaikasta laajalta alueelta. Vuoden 1984 koekaivauksessa Järvelän koulun laajennusalueelta ei sen sijaan havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä lainkaan.
Vuoden 2006 tarkastuksessa Järvelän koulusta 100 m koilliseen tien itäpuolelta pellon ja kesämökin pihan rajamailta löydettiin saviastian (kampakeramiikkaa) pala ja kvartsia, joista vain hyvälaatuisimmat iskokset (2 kpl) otettiin talteen. Löytöalue pellolla näyttää rajautuvan hiekkaiselle niemekkeelle 70 - 72,5 m korkeudelle mpy.
Vetelin museossa on numerolla 782 saviastian pala, joka löytyi vuonna 1932 Hongiston asuinpaikalta, samoin Aarne Äyräpään koekaivaus löydöt (keramiikkaa, kvartsia ja luuta)ovat siellä.
Rahtola 2020: Inventoinnissa alueelle tehtii koekuoppia, tutkittiin otoksenomaisesti alueen poikki menevän tien leikkausta ja alueen poikki risteilevillä poluilla tehtiin ns. pintapoimintaa. Asutuille ja rakennetuille alueille ei menty, eikä piha-alueiden lähistölle tehty koekuoppia. Alueelta löytyi kvartsi-iskoksia polun pinnalta, polun varteen tehdystä koekuopasta ja tieleikkauksesta. Muinaisjäännösalueiden rajaus perustuu arvioon. Kivikautisen asuinpaikan tai mahdollisesti useampien eriaikaisten asuinpaikkojen säilyneisyyden ja laajuuden selvittäminen edellyttäisi laajempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.236010008 |
236 |
Harjukoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335022.16600000 |
7058238.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010008 |
Harjukosken tila sijaitsee Köyhäjokeen lounaasta pistävällä niemellä. Harjukosken tilan ympäristöstä on saatu eri yhteyksissä useita kivikautisia esineitä. Ne ovat mahdollisesti peräisin tilan rakennusten ympäriltä viljelysmaista. Esinelöytöjen perusteella paikalla on todennäköisesti kivikautinen asuinpaikka, jonka tarkempaa sijaintia ei kuitenkaan ole voitu määrittää. Mahdollisesti se sijaitsee sorakummulla tilan rakennusten tuntumassa tai 60 metrin korkeuskäyrän muodostamssa niemekkeessä tilan rakennuksista noin 200 m etelään.
|
| metsakeskus.236010009 |
236 |
Puumala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334006.59500000 |
7053597.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010009 |
Paikka sijaitsee Perhonjoen ja valtatie 13 välissä, matkaa joelle on noin 500 metriä. Alue on laakeaa, loivasti kohti Perhonjokea viettävää, kivetöntä hiekkamaata. Paikalta on 1900-luvun alussa löytynyt hiekkaa ajettaessa poikkikirves KM 3949. Todennäköinen löytöpaikka on Puumalan kyläryhmän koillisosassa sijaitseva pienehkö hiekkakuoppa. Nykyisin hiekkakuoppa on metsittynyt, eikä siinä inventoitaessa 1983 näkynyt merkkejä muinaisjäännöksestä.
Hiekkkakuopasta 40-100 m luoteeseen peltosarkojen yläreunasta havaittiin sen sijaan kvartsi-iskoksia noin 60-80 metrin matkalla tilustien reunasta ja tien suunnassa.
Kohteella tehtiin vuonna 2012 koekaivaus, mutta mitään muinaisjäännökseen viittavaa ei löytynyt. |
| metsakeskus.236010016 |
236 |
Isoklumpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
336492.60400000 |
7050698.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010016 |
Paikka sijaitsee Perhonjoen itärannalla. Tilan rakennukset sijaitsevat sorakummulla "klumpilla", josta viljelysmaat viettävät länteen ja lounaaseen kohti Perhonjokea.
Paikalta on eri yhteyksissä löydetty peltotöissä reiällinen kiviesine (18178:1-2) ja kapea hoinkivi (KM 22088:1-2). Vuoden 1983 inventoinnissa havaittiin tilan asuinrakennuksesta noin 40-50 m lounaaseen sijaitsevassa perunamaassa muutamia kvartsi-iskoksia. Paikalla erottuu terassi ja maaperä on kivikkoista hiekkamultaa.
Rahtola 2020: Tutkimusajankohtana pellot kasvoivat heinää, eikä paikalla tehty uusia havaintoja. Asuinpaikan säilyneisyyden ja laajuuden selvittäminen edellyttäisi tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.236010019 |
236 |
Kalavedenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338484.79600000 |
7052606.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010019 |
Paikka sijaitsee Perhonjoesta noin 3 km itäkoilliseen, Kalavedenojan rannalla. Paikalta on eri yhteyksissä löytynyt tasataltta KM 8084 ja poikkikirves KM 11867. Löydöt ovat ilmeisesti peräisin Kalavedenojan lounaispuoliselta viljelysmaalta noin 0,5 km maantiesillasta alavirtaan. Alue on hiekkamaata olevaa viljelysmaata, joka inventointihetkellä 1983 oli viljalla. Ojaleikkauksista ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Löytötietojen mukaan poikkirveen kanssa on esiin tullut myös hiiltä ja poltetun saven murenia.
|
| metsakeskus.236010024 |
236 |
Tyllinkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
344568.33600000 |
7057245.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010024 |
Paikka sijaitsee Tyllinkankaan eteläosassa, Köyhäjoen pohjoisrannalla. Paikalla olevasta pienestä, halkaisijaltaan noin 2,5 metrin suuruisesta kiviröykkiöstä on mahdollisesti löytynyt huonotekoinen kiviase (KM 2067:10) vuonna 1881.
Paikalla ei ilmeisesti käyty vuoden 1983 inventoinnin yhteydessä.
|
| metsakeskus.236010028 |
236 |
Puumalan koulu e |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334083.56200000 |
7053954.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010028 |
Paikka sijaitsee Perhonjoesta noin 100 metriä etelään, Puumalan koulusta 180 metriä itäkoilliseen, laajan viljelysalueella olevan hiekkakummun itärinteessä. Inventoinnissa 1983 saatiin kvartsi-iskoksia kynnetystä viljelysmaasta noin 30 x 30 metrin kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.236010029 |
236 |
Ruutinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336081.75400000 |
7054511.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010029 |
Kohde sijaitsee kivikkoisella metsäharjanteella Ruutinkankaan W-puolella. Vuoden 1983 inventoinnissa paikalta saatiin löytöinä kvartsi-iskoksia, jotka löytyivät metsäteiden haarasta noin 20 metrin kokoiselta alueelta "hiekkalaikusta". Mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.236010030 |
236 |
Koivuräme |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337745.09500000 |
7052421.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010030 |
Paikka sijaitsee Kortenevan länsireunalla, viljelysmaalla. Maasto viettää loivasti itään ja kaakkoon. Maaperä on tasaista hienohkoa hiekkaa. Alueella olevasta hiekkakuopasta on 1970-luvun lopulla löytynyt poikkiteräinen taltta, joka on maanomistajan hallussa. Vuoden 1983 inventoinnissa erottui hiekkakuopan reunoilla monin paikoin kulttuurimaata sekä koillisreunassa liesikiveys. Kvartseja saatiin talteen uudisraivausalueelle levitetystä hiekasta. Asuinpaikka on osaksi hiekanotossa tuhoutunut, eikä sen laajuutta voitu inventoinnissa määrittää.
|
| metsakeskus.236010031 |
236 |
Pööskallio |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
338648.73300000 |
7050987.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010031 |
Pööskallio sijaitsee Perhonjoen itäpuolella, joesta noin 2,3 kilometriä, louhikkoisella harjanteella, kalliomaastossa. Paikalla on luola, jossa tarinoiden mukaan asuu haltioita ja maahisia. Suomalaisella kirjallisuuden seuralla (SKS) olemassa muistitietoa. |
| metsakeskus.236010035 |
236 |
Kirkkoharju 1 |
10002 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
334970.19200000 |
7057076.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010035 |
Kohde sijaitsee Kirkkoharjun pohjoispäässä. Paikalla on jo 1896 E. E. Takala maininnut olevan kuopanteita, "lapinhautoja", siis mahdollisia kodanpohjia. Tarkastuskäynnillä 1996 paikalla voitiin havaita lukuisia painanteita ja kuopanteita, osa pienehköjä, säännöllisiä ja selvärajaisia, osa laajoja ja mahdollisesti luontaisia. Muutamaa isoa hiekkakuoppaa lukuunottamatta, maasto on ehjää. Kuopanteita on noin 800 metrin matkalla.
Joitakin kuoppia on saatettu käyttää tervahautana, mutta suurin osa on tehty muuta tarkoitusta varten. Osa sopii mitoiltaan asumuspainanteiksi, osa pyyntikuopiksi. Kuopanteiden luonteen ja tarkemman iän määrittely vaatii kaivaustutkimuksia. |
| metsakeskus.236010036 |
236 |
Leviäkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
337454.18100000 |
7060933.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010036 |
Kohde sijaitsee Tastulanjärvestä 5,6 km pohjoiseen, Leviänkankaan korkeimmalla kohdalla. Paikalla on kehämäinen noin 6-7 metrin läpimittainen röykkiö, jossa on halkaisijaltaan noin 4 m suuruinen kuoppa keskellä. Kuoppa on varsin syvä, jopa noin 1 metri. Röykkiö on äestyksen osaksi rikkoma.
Inventointi 2014: Harjanteen korkeimmalla kohdalla pienellä rakka-alueella on iso kuoppa, jota ympäröi matala valli. Mitat valli mukaan lukien ovat 7 x 5 m, kuopan mitat ovat n. 5,5 x 4 m ja syvyys 1,1 m. Rakenne on selvästi kuoppamainen eikä röykkiömäinen. Näin kookkaat rakkakuopat ovat toki harvinaisia. Ikä ja funktio ovat epäselviä. |
| metsakeskus.236010039 |
236 |
Ali-Huntus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336291.68800000 |
7049186.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010039 |
Kohde sijaitsee Perhonjoesta 700 metriä lounaaseen, Ali-Huntuksen tilan asuinrakennuksesta 400 metriä länsilounaaseen, viljelysmaalla. Paikalta on vuonna 1931 löytynyt kourutaltta (Vetelin museo) sekä saviastianpaloja, jotka eivät ole enää tallessa. Mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei inventoinnissa 1983 havaittu. |
| metsakeskus.236010040 |
236 |
Pläkkisenharju 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
333414.79300000 |
7062955.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010040 |
Kohde sijaitsee Pläkkisenharjun etelä-/kaakkoisrinteessä, Ullavanjoesta 3,2 km etelään ja Nuolisenjärvestä 450 metriä itä-koilliseen. Vuoden 1984 tarkastuksessa paikalla havaittiin ainakin 8 painannetta, mahdollisia kodanpohjia. Näistä itään on muutama tervahauta.
Sijaitsee kohteesta Pläkkisenharju 2 (236 01 0047) noin 150 metriä etelään.
Kohde tarkastettiin vuonna 2016 ja silloin alueella kartoitettiin viisi asumuspainannetta, neljä pienempää kuoppaa ja tervahauta. |
| metsakeskus.236010041 |
236 |
Vaaranklumpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
333356.82100000 |
7062577.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010041 |
Pienehkön, kivikkoisen mäen laella, keskikokoisia ja pieniä röykkiöitä yhteensä 8 kpl. Kolmessa röykkiössä on havaittavissa kehämäistä rakennetta. |
| metsakeskus.236010042 |
236 |
Hietaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
332186.00000000 |
7061929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010042 |
Nuolisenjärven etelärannalla, Hanhinevaan viettävässä rinteessä laakeita kodanpohjapainanteita (4 kpl). Painanteista ainakin kaksi on selviä tervahautoja.
Vuoden 2024 tarkastuksessa kohteessa havaittiin kolme asumuspainannetta ja yksi tervahauta ja aluerajausta korjattiin. Asumuspainanne 1 sijaitsee erillään muita ylempänä hiekkaisen mäen rinteessä, asumuspainanteet 2-3 ja tervahauta rinteen alaosassa. Tervahauta on todennäköisesti kaivettu kivikautiseen asumuspainanteeseen, sillä se sijaitsee samassa rivissä asumuspainanteiden 2 ja 3 kanssa. Asumuspainanne 1 on soikea ja luode-kaakko suuntainen, läpimitaltaan 10 x 7 metriä. Asumuspainanteen pohjoispuolella on vanha hiekanottokuoppa. Asumuspainanteet 2 ja 3 sekä tervahauta on merkitty alakohteiksi. Kairanäytteissä asumuspainanteissa havaittiin noin 10 cm huuntoutumiskerros. |
| metsakeskus.236010042 |
236 |
Hietaranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
332186.00000000 |
7061929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010042 |
Nuolisenjärven etelärannalla, Hanhinevaan viettävässä rinteessä laakeita kodanpohjapainanteita (4 kpl). Painanteista ainakin kaksi on selviä tervahautoja.
Vuoden 2024 tarkastuksessa kohteessa havaittiin kolme asumuspainannetta ja yksi tervahauta ja aluerajausta korjattiin. Asumuspainanne 1 sijaitsee erillään muita ylempänä hiekkaisen mäen rinteessä, asumuspainanteet 2-3 ja tervahauta rinteen alaosassa. Tervahauta on todennäköisesti kaivettu kivikautiseen asumuspainanteeseen, sillä se sijaitsee samassa rivissä asumuspainanteiden 2 ja 3 kanssa. Asumuspainanne 1 on soikea ja luode-kaakko suuntainen, läpimitaltaan 10 x 7 metriä. Asumuspainanteen pohjoispuolella on vanha hiekanottokuoppa. Asumuspainanteet 2 ja 3 sekä tervahauta on merkitty alakohteiksi. Kairanäytteissä asumuspainanteissa havaittiin noin 10 cm huuntoutumiskerros. |
| metsakeskus.236010042 |
236 |
Hietaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
332186.00000000 |
7061929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010042 |
Nuolisenjärven etelärannalla, Hanhinevaan viettävässä rinteessä laakeita kodanpohjapainanteita (4 kpl). Painanteista ainakin kaksi on selviä tervahautoja.
Vuoden 2024 tarkastuksessa kohteessa havaittiin kolme asumuspainannetta ja yksi tervahauta ja aluerajausta korjattiin. Asumuspainanne 1 sijaitsee erillään muita ylempänä hiekkaisen mäen rinteessä, asumuspainanteet 2-3 ja tervahauta rinteen alaosassa. Tervahauta on todennäköisesti kaivettu kivikautiseen asumuspainanteeseen, sillä se sijaitsee samassa rivissä asumuspainanteiden 2 ja 3 kanssa. Asumuspainanne 1 on soikea ja luode-kaakko suuntainen, läpimitaltaan 10 x 7 metriä. Asumuspainanteen pohjoispuolella on vanha hiekanottokuoppa. Asumuspainanteet 2 ja 3 sekä tervahauta on merkitty alakohteiksi. Kairanäytteissä asumuspainanteissa havaittiin noin 10 cm huuntoutumiskerros. |
| metsakeskus.236010042 |
236 |
Hietaranta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
332186.00000000 |
7061929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010042 |
Nuolisenjärven etelärannalla, Hanhinevaan viettävässä rinteessä laakeita kodanpohjapainanteita (4 kpl). Painanteista ainakin kaksi on selviä tervahautoja.
Vuoden 2024 tarkastuksessa kohteessa havaittiin kolme asumuspainannetta ja yksi tervahauta ja aluerajausta korjattiin. Asumuspainanne 1 sijaitsee erillään muita ylempänä hiekkaisen mäen rinteessä, asumuspainanteet 2-3 ja tervahauta rinteen alaosassa. Tervahauta on todennäköisesti kaivettu kivikautiseen asumuspainanteeseen, sillä se sijaitsee samassa rivissä asumuspainanteiden 2 ja 3 kanssa. Asumuspainanne 1 on soikea ja luode-kaakko suuntainen, läpimitaltaan 10 x 7 metriä. Asumuspainanteen pohjoispuolella on vanha hiekanottokuoppa. Asumuspainanteet 2 ja 3 sekä tervahauta on merkitty alakohteiksi. Kairanäytteissä asumuspainanteissa havaittiin noin 10 cm huuntoutumiskerros. |
| metsakeskus.236010044 |
236 |
Harjunlaita/Koppeloharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
334388.00000000 |
7058203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010044 |
Kohde sijaitsee Koppeloharjun lounaisrinteellä, metsä- ja viljelysmaalla, tie-ja hiekkakuoppa-alueella, harjun luoteiskärjessä, metsämaalla. Löytöjä on vähintään noin 600 x 250 m suuruisella alueella. Kysymyksessä on laaja asuinpaikka, jossa on useita löytökohtia. Rinteillä on asumuspainanteen näköisiä muodostumia, harjun kärjessä alkujaan luontaisia painanteita, joita on mahdollisesti käytetty kivikaudella asuntoina. Laajuus ja säilymisaste on määritettävä tarkemmin koekaivauksin.
Vuoden 2020 maastotarkastuksessa asumuspainanteet kartoitettiin, jaettiin ryhmiin ja merkattiin alakohteiksi. Alueen kaakkoispäädyn reunimmainen asumuspainanne nro 1 sai pääkohteen koordinaatit. Asumuspainanne kuuluu ryhmään 1 ja sen läpimitta on 7x9 metriä. Kaikkiaan asumuspainanteita on noin 35-40 kappaletta ja osa niistä muodostaa pari- tai rivitaloja. Asumuspainanteet sijaitsevat noin 850x500 metrin kokoisella luode-kaakkosuuntaisella alueella kahdeksassa ryhmässä (kts. alakohteet). Ne erottuvat hyvin lidar-kartassa. |
| metsakeskus.236010044 |
236 |
Harjunlaita/Koppeloharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
334388.00000000 |
7058203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010044 |
Kohde sijaitsee Koppeloharjun lounaisrinteellä, metsä- ja viljelysmaalla, tie-ja hiekkakuoppa-alueella, harjun luoteiskärjessä, metsämaalla. Löytöjä on vähintään noin 600 x 250 m suuruisella alueella. Kysymyksessä on laaja asuinpaikka, jossa on useita löytökohtia. Rinteillä on asumuspainanteen näköisiä muodostumia, harjun kärjessä alkujaan luontaisia painanteita, joita on mahdollisesti käytetty kivikaudella asuntoina. Laajuus ja säilymisaste on määritettävä tarkemmin koekaivauksin.
Vuoden 2020 maastotarkastuksessa asumuspainanteet kartoitettiin, jaettiin ryhmiin ja merkattiin alakohteiksi. Alueen kaakkoispäädyn reunimmainen asumuspainanne nro 1 sai pääkohteen koordinaatit. Asumuspainanne kuuluu ryhmään 1 ja sen läpimitta on 7x9 metriä. Kaikkiaan asumuspainanteita on noin 35-40 kappaletta ja osa niistä muodostaa pari- tai rivitaloja. Asumuspainanteet sijaitsevat noin 850x500 metrin kokoisella luode-kaakkosuuntaisella alueella kahdeksassa ryhmässä (kts. alakohteet). Ne erottuvat hyvin lidar-kartassa. |
| metsakeskus.236010045 |
236 |
Pikku Miesvesi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329923.23200000 |
7054480.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010045 |
Kohde sijaitsee Pikku Miesveden itäpuolella noin 450 metriä, Jyväskylä-Kokkola valtatien lounaispuolella. Asuinpaikka sijaitsee ympäristöstään selvästi erottuvalla, muinaisella rantaterassilla, 60-62,5 metrin korkeuksien välillä. Alue on mäntyä kasvavaa tasaista kangasmaastoa, hiekanottoalueen lounaisreunaa. Vuoden 1990 tarkastusraportin mukaan löytöjä tuli hiekkakuopan eteläosan länsi- ja lounaisreunasta noin 30 metrin matkalta. Runsaasti kvartsia, mutta myös keramiikkaa ja pohjoisosassa piitä. Muualla ei löytöjä havaittu, ei myöskään kuopan länsipuolella laikutusjäljissä.
Vuonna 2024 tarkastettiin asuinpaikan ja sen vieressä kulkevan metsäautotien itäpuolisia kankaita metsänhakkuuprojektin yhteydessä. Mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei tältä alueelta löytynyt kairanäytteissä eikä tienleikkauksessa. |
| metsakeskus.236010046 |
236 |
Oosi Kortemäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331308.67600000 |
7054125.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010046 |
Oosin laajan hiekkakankaan eteläreunassa (kaakkoisosassa) Kortemäkeä vastapäätä on saatu terassimaisesta maastokohdasta tieuralta muutama kvartsi vajaa 10 metrin matkalta. Ympäristöön tehdyissä koepistoista ei tullut löytöjä; löytöjä ei myöskään saatu ympäristön tieurilta. |
| metsakeskus.236010047 |
236 |
Pläkkisenharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
333431.78300000 |
7063314.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Pläkkisenharjun eteläosassa. Pläkkisenharju on pitkä ja kapea harju, joka jatkuu noin 6 km pohjoiseen Köyrisenharju-nimisenä aina Kälviän puolelle saakka. Harjua ympäröivät suuret suoalueet ja siitä noin 400 metriä lounaaseen on Nuolisen järvi. Maaperä alueella on melko karkeaa soraa ja moreenia.
Asuinpaikalla on kartoitettu 6 laakeaa painannetta, joista kolme on harjanteen päällä. Lisäksi alueen luoteiskulmassa olevan "poukaman" länsirinteen puolivälissä on kooltaan noin 8 x 8 metrin suuruinen kivetty tasanne. Paikalla on suoritettu koekaivauksia vuosina 1991 ja -92. Löytöinä saatiin mm. kvartsimateriaalia, palanutta luuta ja hionlaaka.
Asuinpaikka liittynee samaan asuinpaikkakompleksiin kuin Kruunupyyn puolella samalla harjulla olevat asuinpaikat.
Asuinpaikka on kuitenkin tarkastettu uudestaan vuonna 2016, jolloin siellä todettiin harjun länsirinteellä ainakin 30 asumuspainannetta ja myöhemmin havaittiin LiDAR-kartalta, että todennäköisesti myös ennestään tunnetut painanteet ovat vielä olemassa ainakin osittain alueen pohjoisosassa mäen laella ja hiekkakuopan reunalla. Painanteiden lisäksi alueelta löytyi kvartsia metsäkoneen urasta ja tuulenkaadosta. Pläkkisenharjun painanteet ovat sikäli erikoisia, että ne ovat usein ennemminkin rinteeseen tehtyjä leikkauksia, joista saattaa puuttua rannanpuoleinen valli kokonaan. |
| metsakeskus.236010048 |
236 |
Veivarinsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
339056.53500000 |
7060948.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010048 |
Veivarinsaari on kivikkoinen mäkisaareke Kaustisen pohjoisosassa. Sen koillisrinteellä metsässä, maastossa näkyvän terassimuodostelman päällä on 6 kiviröykkiöitä. Näistä suurin on pitkänomainen, kooltaan noin 4 x 2 m ja sen keskellä on pystykivi. Muut ovat pieniä, korkeahkoja, kooltaan 2 x 1-1,5 m ja osa on varsin hajalle pengottuja. kaikki röykkiöt ovat kuitenkin ihmisen tekemiä, eivät luonnonmuodostumia. Ylempänä mäellä on pystyssä olevia kiviä, mahdollisesti ihmisen pystyyn asettamia. Merkkiröykkiöitä?
Paikan perusteella kivikasat eivät sovi viljelys-/raivausröykkiöiksi. Ne eivät ole myöskään tyypillisiä hautaröykkiöitä. Tiedossa ei liioin ole rajaa, johon rakennelmat saattaisivat liittyä.
Tarkastus 2005: Mäen jyrkällä koillisrinteellä on kaareva noin 25 metriä pitkä kivivalli, jonka keskelle on asetettu kaksi kiveä pystyyn. Mäeltä löytyy muualtakin pystykiviä, joiden ympärillä on tukikiviä; niiden lukumäärä on ainakin 10. Lukuun ottamatta yhtä kiveä, joka on laitettu vasta äskettäin pystyasentoon, jäkäläkasvu viittaa siihen, että pystykivillä ja kivivallilla saattaa olla jo muutama vuosisata ikää.
Inventointi 2014:
Inventoinnissa todettiin, että kivilatomukset ovat säilyneet, metsä on käsin harvennettu, kivivallin kohdalla on käsin tehty kyltti (”vanhoja kivihautoja”). Aluetta ei tarkemmin kartoitettu, koska se sijaitsee hankkeen vaikutusalueen ulkopuolella. |
| metsakeskus.236010049 |
236 |
Luomalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
334238.49900000 |
7052146.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Perhonjoen länsi-eteläpuolella, viljelysmaalla, Luomalankankaan moreenimäen kaakkoispäässä, mahdollisesti myös metsässä peltojen yläpuolella. Paikalta on pintalöytöjä (Antti Saari lähettänyt 1994). Tarkastuksessa 1996 saatiin runsaasti kvartsia kynnöspelloilta. Löytöalue on 65 metrin korkeuskäyrän yläpuolella ja pintahavaintojen mukaan asuinpaikan laajuus on vähintään 160 x 100 metriä. Maaperä on hienoa hiekkaa.
Rahtola 2020: Vuonna 1996 tehdyn tarkastuksen jälkeen alueelle on rakennettu omakotitaloalue ja tie alueen poikki. Vuoden 1996 tarkastuksen raportissa esitetystä löytöalueesta vain alueen itä-kaakkoisosassa oleva peltoalue on säästynyt rakentamiselta. Rakennetun asuinalueen kohdalla kivikautisen asuinpaikan jäänteitä on tuskin säilyneenä. |
| metsakeskus.236010050 |
236 |
Peltokydönharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333235.87800000 |
7059360.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010050 |
Kohde sijaitsee Köyhäjoen pohjoispuolella, Peltokydönharjulla, vanhalta Kaustinen-Alaveteli maantieltä noin 1 km länteen. Paikalla on kaksi löytökohtaa etelä-lounaisrinteen alaosassa:
Löytökohta a) on viljelysmaan yläreunassa, hiekkamaalla. Kvartsit ovat pellon reunasta ja peltotien yläpuolisesta ojaleikkauksesta. Samalla kohdalla tien yläpuolella, metsässä on rinteen alaosassa useita soikeita painanteita pienen sorakuopan lähellä sekä laajempi noin 10 m pitkä, raivatulta vaikuttava tasanne.
Löytökohta b) harjun on kaakkoispäässä lähellä Köyhäjoen uomaa ja koskea. Jyrkän rinteen päällä on tasanne, noin 10 x 25 m, joka vaikuttaa ihmisen muokkaamalta.
Kohde tarkastettiin vuonna 2016, jolloin alueella todettiin Timosenharjun rinteellä ainakin viisi asumuspainannetta ja tervahauta. |
| metsakeskus.236010051 |
236 |
Känsälänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333884.63400000 |
7054424.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236010051 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen pohjoispuolella, luode-kaakkosuuntaisen moreenimäen etelä- ja länsireunalla. Löytöjä, kvartseja, on saatu viljelysmaalta useasta kohdasta. Maaperä löytöalueella on hiekka- ja hiesumultaa, verrattain kivetöntä.
Ilmeisesti mäen eteläpäässä on laaja-alainen asuinpaikka, jota myöhempi asutus ja viljely ovat rikkoneet. Asuinpaikan todennäköinen laajuus on noin 300 x 100 metriä. |
| metsakeskus.236500012 |
236 |
Kampukangas |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
340166.09200000 |
7060994.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236500012 |
Kampukankaalla kerrotaan olevan tarinakivi, asuinpaikka, pakopaikka sekä hakkauksia kivessä. |
| metsakeskus.236500012 |
236 |
Kampukangas |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
340166.09200000 |
7060994.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236500012 |
Kampukankaalla kerrotaan olevan tarinakivi, asuinpaikka, pakopaikka sekä hakkauksia kivessä. |
| metsakeskus.236500018 |
236 |
Viitala Sydänmaa |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
338092.91800000 |
7062817.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.236500018 |
Kohde on n. 1,5 m korkean kiven yläosaan kaiverrettu aurinkokello, ns. "Jylhän haudan aurinkokellokivi". |
| metsakeskus.239010001 |
239 |
Pekanaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
462514.06500000 |
7016709.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.239010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuonamonlahti-järven pohjoisosan itärannalla, Pekanahon tilan asuinrakennuksesta noin 50 m pohjoiseeen olevalla viljelyspellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille loivan kumpareen laelta peltotöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.239010002 |
239 |
Pekkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
461375.00000000 |
7022914.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.239010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Sulkavanjärven länsipuolella, Pekkalan tilan päärakennuksesta noin 600 m luoteeseen. Asuinpaikka-alue on hiekkaista, jyrkähköä kumparetta. Kirjallisuudessa on mainintoja asuinpaikalta löydetyistä kahdesta tulisijasta ja kiviesineistä. |
| metsakeskus.239010003 |
239 |
Uusi-Harju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
462424.07900000 |
7023507.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.239010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Sulkavanjärven itäpuolella, loivasti järveä kohti viettävän rinteen laella, Uusi-Harju tilan päärakennuksen eteläpuolella olevalla kumpareella, viljelysmaalla. Maaperä alueella on hiesupitoista. Uusi-Harjun tilalta kerrotaan löytyneen myös kivitaltan, joka on joutunut kadoksiin. |
| metsakeskus.239010004 |
239 |
Koskimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
462024.24700000 |
7021677.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.239010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Sulkavanjärvestä etelään laskevan Sulkavanjoen itärannalla, Leuhonkosken yläpuolella, loivasti länteen laskevalla rinteellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellolta. Maaperä alueella on hiesunsekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.239010005 |
239 |
Mäenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
461269.00000000 |
7025708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.239010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Sulkavanjärveen pohjoisesta laskevan Kumpusenjoen itäpuolella, Mäenpään talon asuinrakennuksen eteläpuolella, loivasti luoteeseen viettävällä rinteellä. Kiviesineitä on tullut esille viljelystöiden yhteydessä.
Kohteen säilyneisyys ja laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.240000010 |
240 |
Kittilänjärven Kangas |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
392943.15100000 |
7289641.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240000010 |
Kohde sijaitsee Kemi-Oulu välisen valtatien E4 pohjoispuolella, kuivuneen Kittilänjärven länsireunalla, rinteessä. Paikalla on maakuoppia ja kiviröykkiöitä, jotka ovat mahdollisesti ihmisen tekemiä. Tarkka sijainti ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.240000010 |
240 |
Kittilänjärven Kangas |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
392943.15100000 |
7289641.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240000010 |
Kohde sijaitsee Kemi-Oulu välisen valtatien E4 pohjoispuolella, kuivuneen Kittilänjärven länsireunalla, rinteessä. Paikalla on maakuoppia ja kiviröykkiöitä, jotka ovat mahdollisesti ihmisen tekemiä. Tarkka sijainti ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.240010001 |
240 |
Kortejärvenkangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
394658.00000000 |
7286531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010001 |
Kohde sijaitsee Kemin keskustan eteläpuolella, Ouluun vievän valtatien E4 ja Veitsiluotoon vievän tien risteyksestä noin 2 km kaakkoon ja E4-tieltä noin 0,4 km etelään. Kortejärvenkangas on mäntyä kasvavaa kangasta, jossa on erillisiä kivikko- ja rakka-alueita. Rakassa on 3 rakkakuoppaa, joiden halkaisijat vaihtelevat 1 - 2.5 metrin välillä. Kuoppien syvyys on noin 0.5 metriä ja niiden välimatka toisistaan on noin 5 metriä.
Rakkakuopista noin 100 m luoteeseen on lisäksi yksi pitkänomainen kehärakennelma (3 x 2 m), joka on matala, eikä erotu kivikosta muuten kuin säännöllisyytensä ja korkeamman päätykiven ansiosta. Rakenteen pitkittäisakseli on pohjois-eteläsuunnassä. Päätykivi sijaitsee eteläpäässä ja on noin 0.5 metriä korkea. On kuitenkin mahdollista, että se on luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.240010002 |
240 |
Taipaleenkylä |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
394222.64200000 |
7287410.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010002 |
Kohde sijaitsee Kemin kirkosta noin 7 km etelään, Ouluun vievän valtatien E4 varressa, tiestä noin 20-30 m pohjoiseen ja Syväjärven huoltoasemalta noin 0,1-0,2 km kaakkoon. Alue on kivikkoista männikkökangasta. Kohde on rakkakumpareella, jota rajaa Töyränjängät. Paikalla on yhteensä kolme rakkakuoppaa. Näistä yksi on erillään kahdesta muusta, jotka ovat tästä 150 m koilliseen. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1-2,5 m ja syvyydeltään noin 0,5 m.
|
| metsakeskus.240010009 |
240 |
Ajoskrunni |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
389213.67300000 |
7281424.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010009 |
Kohde sijaitsee Ajos-saaren eteläpuolella olevan Ajoskrunnin pohjoispäässä saaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla on 1990 tietojen mukaan kaksi jatulintarhaa. Näistä pohjoisempi on sydämen muotoinen ja siinä on 8 kivikehää. Jatulintarhan halkaisija on 9 m ja se on hyväkuntoinen. Eteläisempi tarha on 10 -kehäinen ja halkaisijaltaan noin 7 m. Korkeimman kohdan itäpuolella on mahdollinen jatulintarha, joka on ollut melkein kokonaan kasvillisuuden peittämä inventoinnin aikaan 1990. Sen luona on myös todettu maan- ja kivensekainen kumpumainen rakennelma. Eteläisemmästä selkeästä tarhasta noin 35 m etelään on mahdollinen jatulintarha, sekin maan ja kasvillisuuden peitossa. Vielä tästä etelään on yksi tarha, jossa on yksi kivikehä. Ensimmäisenä mainittu sydämen muotoinen tarha erottuu maastossa ehjänä ja hyvin vuoden 2021 tarkastuksessa. Muut tarhat lienevät kasvillisuuden peitossa niin, ettei niitä kunnolla hahmota. Sydämenmuotoisen tarhan pohjoispuolella on kaksi mahdollisesti merimerkin pohjana toiminutta kiviröykkiötä.
Korkeimman kohdan pohjoispuolella rannan läheisyydessä on kalkinpolttouunin jäännökset, jotka erottuvat vaalean pirstaloituneen kalkkikiven alueena ja suorakaiteen muotoisena kuopanteena. Kalkkiuunin länsipuolella erottuu useampia venevalkamia, jotka tehty suurista kivistä.
Jatulintarhasta itään saaren korkeimmasta alueesta alemmas tultaessa kivikossa erottuu kolme neliön muotoista vierekkäistä matalaa kivijalkaa. Kivijalkojen koko on noin 4 x 4 m. Rakenteissa ei ole ollut tulisijaa, mistä päätellen rakenteet ovat voineet toimia varastorakennuksina eli puojeina. Rakennusten edessä kulkee kaksi rannan suuntaista linjaa useampia pieniä verkonkuivaustelineiden tukiröykkiöitä.
Vuoden 1990 tietojen mukaan saaren korkeimmasta kohdasta 50 m lounaaseen on neliömäinen kivistä koottu tarha. Sen sivujen mitat ovat 4 ja 4,5 m ja niissä on vain yksi kivikerta. Tästä 6 m länteen on kraatterimainen kiviladelma erittäin isoista kivistä. Se on pohjoisosastaan matalampi ja avoin. Rakenteen halkaisija on 3,5 m ja korkeus 0,3 - 1 m. Korkeimmasta kohdasta 20 m länteen on soikea kivikehä ja tästä noin 17 m länteen toinen neliömäinen tarha.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteeseen on lisätty saaren korkeimman alueen eteläisempi alue, missä on edelleen pienempiä verkonkuivaustelineiden röykkiöitä, kaksi merimerkin suurempaa röykkiötä sekä erillisenä keskittymänä suurempia noin 2-3 m halkaisijaltaan olevia röykkiöitä (4 kpl), joissa on palaneita kiviä. Yhtä on ilmeisesti kaivettu niin, että se näyttää enemmän kehämäiseltä rakenteelta.
Kaksi jatulintarhaa, kalkkiuuni ja venevalkamat on 1990-luvulla merkitty muinaisjäännöskylteillä. |
| metsakeskus.240010009 |
240 |
Ajoskrunni |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
389213.67300000 |
7281424.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010009 |
Kohde sijaitsee Ajos-saaren eteläpuolella olevan Ajoskrunnin pohjoispäässä saaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla on 1990 tietojen mukaan kaksi jatulintarhaa. Näistä pohjoisempi on sydämen muotoinen ja siinä on 8 kivikehää. Jatulintarhan halkaisija on 9 m ja se on hyväkuntoinen. Eteläisempi tarha on 10 -kehäinen ja halkaisijaltaan noin 7 m. Korkeimman kohdan itäpuolella on mahdollinen jatulintarha, joka on ollut melkein kokonaan kasvillisuuden peittämä inventoinnin aikaan 1990. Sen luona on myös todettu maan- ja kivensekainen kumpumainen rakennelma. Eteläisemmästä selkeästä tarhasta noin 35 m etelään on mahdollinen jatulintarha, sekin maan ja kasvillisuuden peitossa. Vielä tästä etelään on yksi tarha, jossa on yksi kivikehä. Ensimmäisenä mainittu sydämen muotoinen tarha erottuu maastossa ehjänä ja hyvin vuoden 2021 tarkastuksessa. Muut tarhat lienevät kasvillisuuden peitossa niin, ettei niitä kunnolla hahmota. Sydämenmuotoisen tarhan pohjoispuolella on kaksi mahdollisesti merimerkin pohjana toiminutta kiviröykkiötä.
Korkeimman kohdan pohjoispuolella rannan läheisyydessä on kalkinpolttouunin jäännökset, jotka erottuvat vaalean pirstaloituneen kalkkikiven alueena ja suorakaiteen muotoisena kuopanteena. Kalkkiuunin länsipuolella erottuu useampia venevalkamia, jotka tehty suurista kivistä.
Jatulintarhasta itään saaren korkeimmasta alueesta alemmas tultaessa kivikossa erottuu kolme neliön muotoista vierekkäistä matalaa kivijalkaa. Kivijalkojen koko on noin 4 x 4 m. Rakenteissa ei ole ollut tulisijaa, mistä päätellen rakenteet ovat voineet toimia varastorakennuksina eli puojeina. Rakennusten edessä kulkee kaksi rannan suuntaista linjaa useampia pieniä verkonkuivaustelineiden tukiröykkiöitä.
Vuoden 1990 tietojen mukaan saaren korkeimmasta kohdasta 50 m lounaaseen on neliömäinen kivistä koottu tarha. Sen sivujen mitat ovat 4 ja 4,5 m ja niissä on vain yksi kivikerta. Tästä 6 m länteen on kraatterimainen kiviladelma erittäin isoista kivistä. Se on pohjoisosastaan matalampi ja avoin. Rakenteen halkaisija on 3,5 m ja korkeus 0,3 - 1 m. Korkeimmasta kohdasta 20 m länteen on soikea kivikehä ja tästä noin 17 m länteen toinen neliömäinen tarha.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteeseen on lisätty saaren korkeimman alueen eteläisempi alue, missä on edelleen pienempiä verkonkuivaustelineiden röykkiöitä, kaksi merimerkin suurempaa röykkiötä sekä erillisenä keskittymänä suurempia noin 2-3 m halkaisijaltaan olevia röykkiöitä (4 kpl), joissa on palaneita kiviä. Yhtä on ilmeisesti kaivettu niin, että se näyttää enemmän kehämäiseltä rakenteelta.
Kaksi jatulintarhaa, kalkkiuuni ja venevalkamat on 1990-luvulla merkitty muinaisjäännöskylteillä. |
| metsakeskus.240010009 |
240 |
Ajoskrunni |
10002 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
389213.67300000 |
7281424.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010009 |
Kohde sijaitsee Ajos-saaren eteläpuolella olevan Ajoskrunnin pohjoispäässä saaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla on 1990 tietojen mukaan kaksi jatulintarhaa. Näistä pohjoisempi on sydämen muotoinen ja siinä on 8 kivikehää. Jatulintarhan halkaisija on 9 m ja se on hyväkuntoinen. Eteläisempi tarha on 10 -kehäinen ja halkaisijaltaan noin 7 m. Korkeimman kohdan itäpuolella on mahdollinen jatulintarha, joka on ollut melkein kokonaan kasvillisuuden peittämä inventoinnin aikaan 1990. Sen luona on myös todettu maan- ja kivensekainen kumpumainen rakennelma. Eteläisemmästä selkeästä tarhasta noin 35 m etelään on mahdollinen jatulintarha, sekin maan ja kasvillisuuden peitossa. Vielä tästä etelään on yksi tarha, jossa on yksi kivikehä. Ensimmäisenä mainittu sydämen muotoinen tarha erottuu maastossa ehjänä ja hyvin vuoden 2021 tarkastuksessa. Muut tarhat lienevät kasvillisuuden peitossa niin, ettei niitä kunnolla hahmota. Sydämenmuotoisen tarhan pohjoispuolella on kaksi mahdollisesti merimerkin pohjana toiminutta kiviröykkiötä.
Korkeimman kohdan pohjoispuolella rannan läheisyydessä on kalkinpolttouunin jäännökset, jotka erottuvat vaalean pirstaloituneen kalkkikiven alueena ja suorakaiteen muotoisena kuopanteena. Kalkkiuunin länsipuolella erottuu useampia venevalkamia, jotka tehty suurista kivistä.
Jatulintarhasta itään saaren korkeimmasta alueesta alemmas tultaessa kivikossa erottuu kolme neliön muotoista vierekkäistä matalaa kivijalkaa. Kivijalkojen koko on noin 4 x 4 m. Rakenteissa ei ole ollut tulisijaa, mistä päätellen rakenteet ovat voineet toimia varastorakennuksina eli puojeina. Rakennusten edessä kulkee kaksi rannan suuntaista linjaa useampia pieniä verkonkuivaustelineiden tukiröykkiöitä.
Vuoden 1990 tietojen mukaan saaren korkeimmasta kohdasta 50 m lounaaseen on neliömäinen kivistä koottu tarha. Sen sivujen mitat ovat 4 ja 4,5 m ja niissä on vain yksi kivikerta. Tästä 6 m länteen on kraatterimainen kiviladelma erittäin isoista kivistä. Se on pohjoisosastaan matalampi ja avoin. Rakenteen halkaisija on 3,5 m ja korkeus 0,3 - 1 m. Korkeimmasta kohdasta 20 m länteen on soikea kivikehä ja tästä noin 17 m länteen toinen neliömäinen tarha.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteeseen on lisätty saaren korkeimman alueen eteläisempi alue, missä on edelleen pienempiä verkonkuivaustelineiden röykkiöitä, kaksi merimerkin suurempaa röykkiötä sekä erillisenä keskittymänä suurempia noin 2-3 m halkaisijaltaan olevia röykkiöitä (4 kpl), joissa on palaneita kiviä. Yhtä on ilmeisesti kaivettu niin, että se näyttää enemmän kehämäiseltä rakenteelta.
Kaksi jatulintarhaa, kalkkiuuni ja venevalkamat on 1990-luvulla merkitty muinaisjäännöskylteillä. |
| metsakeskus.240010009 |
240 |
Ajoskrunni |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
389213.67300000 |
7281424.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010009 |
Kohde sijaitsee Ajos-saaren eteläpuolella olevan Ajoskrunnin pohjoispäässä saaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla on 1990 tietojen mukaan kaksi jatulintarhaa. Näistä pohjoisempi on sydämen muotoinen ja siinä on 8 kivikehää. Jatulintarhan halkaisija on 9 m ja se on hyväkuntoinen. Eteläisempi tarha on 10 -kehäinen ja halkaisijaltaan noin 7 m. Korkeimman kohdan itäpuolella on mahdollinen jatulintarha, joka on ollut melkein kokonaan kasvillisuuden peittämä inventoinnin aikaan 1990. Sen luona on myös todettu maan- ja kivensekainen kumpumainen rakennelma. Eteläisemmästä selkeästä tarhasta noin 35 m etelään on mahdollinen jatulintarha, sekin maan ja kasvillisuuden peitossa. Vielä tästä etelään on yksi tarha, jossa on yksi kivikehä. Ensimmäisenä mainittu sydämen muotoinen tarha erottuu maastossa ehjänä ja hyvin vuoden 2021 tarkastuksessa. Muut tarhat lienevät kasvillisuuden peitossa niin, ettei niitä kunnolla hahmota. Sydämenmuotoisen tarhan pohjoispuolella on kaksi mahdollisesti merimerkin pohjana toiminutta kiviröykkiötä.
Korkeimman kohdan pohjoispuolella rannan läheisyydessä on kalkinpolttouunin jäännökset, jotka erottuvat vaalean pirstaloituneen kalkkikiven alueena ja suorakaiteen muotoisena kuopanteena. Kalkkiuunin länsipuolella erottuu useampia venevalkamia, jotka tehty suurista kivistä.
Jatulintarhasta itään saaren korkeimmasta alueesta alemmas tultaessa kivikossa erottuu kolme neliön muotoista vierekkäistä matalaa kivijalkaa. Kivijalkojen koko on noin 4 x 4 m. Rakenteissa ei ole ollut tulisijaa, mistä päätellen rakenteet ovat voineet toimia varastorakennuksina eli puojeina. Rakennusten edessä kulkee kaksi rannan suuntaista linjaa useampia pieniä verkonkuivaustelineiden tukiröykkiöitä.
Vuoden 1990 tietojen mukaan saaren korkeimmasta kohdasta 50 m lounaaseen on neliömäinen kivistä koottu tarha. Sen sivujen mitat ovat 4 ja 4,5 m ja niissä on vain yksi kivikerta. Tästä 6 m länteen on kraatterimainen kiviladelma erittäin isoista kivistä. Se on pohjoisosastaan matalampi ja avoin. Rakenteen halkaisija on 3,5 m ja korkeus 0,3 - 1 m. Korkeimmasta kohdasta 20 m länteen on soikea kivikehä ja tästä noin 17 m länteen toinen neliömäinen tarha.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteeseen on lisätty saaren korkeimman alueen eteläisempi alue, missä on edelleen pienempiä verkonkuivaustelineiden röykkiöitä, kaksi merimerkin suurempaa röykkiötä sekä erillisenä keskittymänä suurempia noin 2-3 m halkaisijaltaan olevia röykkiöitä (4 kpl), joissa on palaneita kiviä. Yhtä on ilmeisesti kaivettu niin, että se näyttää enemmän kehämäiseltä rakenteelta.
Kaksi jatulintarhaa, kalkkiuuni ja venevalkamat on 1990-luvulla merkitty muinaisjäännöskylteillä. |
| metsakeskus.240010009 |
240 |
Ajoskrunni |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
389213.67300000 |
7281424.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010009 |
Kohde sijaitsee Ajos-saaren eteläpuolella olevan Ajoskrunnin pohjoispäässä saaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla on 1990 tietojen mukaan kaksi jatulintarhaa. Näistä pohjoisempi on sydämen muotoinen ja siinä on 8 kivikehää. Jatulintarhan halkaisija on 9 m ja se on hyväkuntoinen. Eteläisempi tarha on 10 -kehäinen ja halkaisijaltaan noin 7 m. Korkeimman kohdan itäpuolella on mahdollinen jatulintarha, joka on ollut melkein kokonaan kasvillisuuden peittämä inventoinnin aikaan 1990. Sen luona on myös todettu maan- ja kivensekainen kumpumainen rakennelma. Eteläisemmästä selkeästä tarhasta noin 35 m etelään on mahdollinen jatulintarha, sekin maan ja kasvillisuuden peitossa. Vielä tästä etelään on yksi tarha, jossa on yksi kivikehä. Ensimmäisenä mainittu sydämen muotoinen tarha erottuu maastossa ehjänä ja hyvin vuoden 2021 tarkastuksessa. Muut tarhat lienevät kasvillisuuden peitossa niin, ettei niitä kunnolla hahmota. Sydämenmuotoisen tarhan pohjoispuolella on kaksi mahdollisesti merimerkin pohjana toiminutta kiviröykkiötä.
Korkeimman kohdan pohjoispuolella rannan läheisyydessä on kalkinpolttouunin jäännökset, jotka erottuvat vaalean pirstaloituneen kalkkikiven alueena ja suorakaiteen muotoisena kuopanteena. Kalkkiuunin länsipuolella erottuu useampia venevalkamia, jotka tehty suurista kivistä.
Jatulintarhasta itään saaren korkeimmasta alueesta alemmas tultaessa kivikossa erottuu kolme neliön muotoista vierekkäistä matalaa kivijalkaa. Kivijalkojen koko on noin 4 x 4 m. Rakenteissa ei ole ollut tulisijaa, mistä päätellen rakenteet ovat voineet toimia varastorakennuksina eli puojeina. Rakennusten edessä kulkee kaksi rannan suuntaista linjaa useampia pieniä verkonkuivaustelineiden tukiröykkiöitä.
Vuoden 1990 tietojen mukaan saaren korkeimmasta kohdasta 50 m lounaaseen on neliömäinen kivistä koottu tarha. Sen sivujen mitat ovat 4 ja 4,5 m ja niissä on vain yksi kivikerta. Tästä 6 m länteen on kraatterimainen kiviladelma erittäin isoista kivistä. Se on pohjoisosastaan matalampi ja avoin. Rakenteen halkaisija on 3,5 m ja korkeus 0,3 - 1 m. Korkeimmasta kohdasta 20 m länteen on soikea kivikehä ja tästä noin 17 m länteen toinen neliömäinen tarha.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteeseen on lisätty saaren korkeimman alueen eteläisempi alue, missä on edelleen pienempiä verkonkuivaustelineiden röykkiöitä, kaksi merimerkin suurempaa röykkiötä sekä erillisenä keskittymänä suurempia noin 2-3 m halkaisijaltaan olevia röykkiöitä (4 kpl), joissa on palaneita kiviä. Yhtä on ilmeisesti kaivettu niin, että se näyttää enemmän kehämäiseltä rakenteelta.
Kaksi jatulintarhaa, kalkkiuuni ja venevalkamat on 1990-luvulla merkitty muinaisjäännöskylteillä. |
| metsakeskus.240010047 |
240 |
Selkä-Sarvi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
371020.00000000 |
7278842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010047 |
Kohde sijaitsee Kemin edustalla Perämeren kansallispuistossa, Selkä-Sarvi -nimisen saaren pohjoiskärjen suojasataman kalastustukikohdasta noin 300 m etelään.
Selkäsaaren kaakkoisella harjanteella on laaja entinen kalastajakylä runsaine jäännöksineen. Harjanteella erottuu useita erikaisten rakennusten pohjia, kalliohakkauksia, piippukäräjäkivet, viisi pookia, aurinkokello ja edelleen käytössä kaivo. Vanhinta aluetta ilmeisesti ns. Ailinpietin kämpän ja Kaakamolaissaunan sekä siitä 50 m luoteeseen oleva alue. Kalliohakkauksia ei ole dokumentoitu.
Saaren keskiosassa on useita erilaisia kivirakennelmia: rakennustenpohjia, venevalkamia, pookeja ja kiveen hakattu aurinkokello, jonka vierellä on vuosiluku 1798. Aikaisempien tietojen mukaan aurinkokellon lähellä on vaikeasti erottuva ja kasvillisuuden peittämä jatulintarha. Metsähallituksen 1993 tekemän inventoinnin mukaan saarella ei ole mitään jatulintarhaksi luokiteltavaa jäännöstä.
Saarelle on 2010-luvun puolivälin tienoilla vedetty uusi polkulinjaus entistä lännemmäksi. Polussa on käytetty saaren luonnonhoitotöissä poistettua katajaa, josta on tehty haketta. Polku erottuu selkeästi maastosta. Polun läheisyydessä sijaitsevat kulttuuriperintökohteet inventoitiin 2015 (Nygård). Tarkempi luettelo kohteen rakenteista löytyy vuoden 2015 inventoinnista, jonka pohjalta tiedot on viety myös Metsähallituksen tietokantaan. |
| metsakeskus.240010047 |
240 |
Selkä-Sarvi |
10002 |
12005 |
13061 |
11006 |
27007 |
371020.00000000 |
7278842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010047 |
Kohde sijaitsee Kemin edustalla Perämeren kansallispuistossa, Selkä-Sarvi -nimisen saaren pohjoiskärjen suojasataman kalastustukikohdasta noin 300 m etelään.
Selkäsaaren kaakkoisella harjanteella on laaja entinen kalastajakylä runsaine jäännöksineen. Harjanteella erottuu useita erikaisten rakennusten pohjia, kalliohakkauksia, piippukäräjäkivet, viisi pookia, aurinkokello ja edelleen käytössä kaivo. Vanhinta aluetta ilmeisesti ns. Ailinpietin kämpän ja Kaakamolaissaunan sekä siitä 50 m luoteeseen oleva alue. Kalliohakkauksia ei ole dokumentoitu.
Saaren keskiosassa on useita erilaisia kivirakennelmia: rakennustenpohjia, venevalkamia, pookeja ja kiveen hakattu aurinkokello, jonka vierellä on vuosiluku 1798. Aikaisempien tietojen mukaan aurinkokellon lähellä on vaikeasti erottuva ja kasvillisuuden peittämä jatulintarha. Metsähallituksen 1993 tekemän inventoinnin mukaan saarella ei ole mitään jatulintarhaksi luokiteltavaa jäännöstä.
Saarelle on 2010-luvun puolivälin tienoilla vedetty uusi polkulinjaus entistä lännemmäksi. Polussa on käytetty saaren luonnonhoitotöissä poistettua katajaa, josta on tehty haketta. Polku erottuu selkeästi maastosta. Polun läheisyydessä sijaitsevat kulttuuriperintökohteet inventoitiin 2015 (Nygård). Tarkempi luettelo kohteen rakenteista löytyy vuoden 2015 inventoinnista, jonka pohjalta tiedot on viety myös Metsähallituksen tietokantaan. |
| metsakeskus.240010047 |
240 |
Selkä-Sarvi |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
371020.00000000 |
7278842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010047 |
Kohde sijaitsee Kemin edustalla Perämeren kansallispuistossa, Selkä-Sarvi -nimisen saaren pohjoiskärjen suojasataman kalastustukikohdasta noin 300 m etelään.
Selkäsaaren kaakkoisella harjanteella on laaja entinen kalastajakylä runsaine jäännöksineen. Harjanteella erottuu useita erikaisten rakennusten pohjia, kalliohakkauksia, piippukäräjäkivet, viisi pookia, aurinkokello ja edelleen käytössä kaivo. Vanhinta aluetta ilmeisesti ns. Ailinpietin kämpän ja Kaakamolaissaunan sekä siitä 50 m luoteeseen oleva alue. Kalliohakkauksia ei ole dokumentoitu.
Saaren keskiosassa on useita erilaisia kivirakennelmia: rakennustenpohjia, venevalkamia, pookeja ja kiveen hakattu aurinkokello, jonka vierellä on vuosiluku 1798. Aikaisempien tietojen mukaan aurinkokellon lähellä on vaikeasti erottuva ja kasvillisuuden peittämä jatulintarha. Metsähallituksen 1993 tekemän inventoinnin mukaan saarella ei ole mitään jatulintarhaksi luokiteltavaa jäännöstä.
Saarelle on 2010-luvun puolivälin tienoilla vedetty uusi polkulinjaus entistä lännemmäksi. Polussa on käytetty saaren luonnonhoitotöissä poistettua katajaa, josta on tehty haketta. Polku erottuu selkeästi maastosta. Polun läheisyydessä sijaitsevat kulttuuriperintökohteet inventoitiin 2015 (Nygård). Tarkempi luettelo kohteen rakenteista löytyy vuoden 2015 inventoinnista, jonka pohjalta tiedot on viety myös Metsähallituksen tietokantaan. |
| metsakeskus.240010047 |
240 |
Selkä-Sarvi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27007 |
371020.00000000 |
7278842.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010047 |
Kohde sijaitsee Kemin edustalla Perämeren kansallispuistossa, Selkä-Sarvi -nimisen saaren pohjoiskärjen suojasataman kalastustukikohdasta noin 300 m etelään.
Selkäsaaren kaakkoisella harjanteella on laaja entinen kalastajakylä runsaine jäännöksineen. Harjanteella erottuu useita erikaisten rakennusten pohjia, kalliohakkauksia, piippukäräjäkivet, viisi pookia, aurinkokello ja edelleen käytössä kaivo. Vanhinta aluetta ilmeisesti ns. Ailinpietin kämpän ja Kaakamolaissaunan sekä siitä 50 m luoteeseen oleva alue. Kalliohakkauksia ei ole dokumentoitu.
Saaren keskiosassa on useita erilaisia kivirakennelmia: rakennustenpohjia, venevalkamia, pookeja ja kiveen hakattu aurinkokello, jonka vierellä on vuosiluku 1798. Aikaisempien tietojen mukaan aurinkokellon lähellä on vaikeasti erottuva ja kasvillisuuden peittämä jatulintarha. Metsähallituksen 1993 tekemän inventoinnin mukaan saarella ei ole mitään jatulintarhaksi luokiteltavaa jäännöstä.
Saarelle on 2010-luvun puolivälin tienoilla vedetty uusi polkulinjaus entistä lännemmäksi. Polussa on käytetty saaren luonnonhoitotöissä poistettua katajaa, josta on tehty haketta. Polku erottuu selkeästi maastosta. Polun läheisyydessä sijaitsevat kulttuuriperintökohteet inventoitiin 2015 (Nygård). Tarkempi luettelo kohteen rakenteista löytyy vuoden 2015 inventoinnista, jonka pohjalta tiedot on viety myös Metsähallituksen tietokantaan. |
| metsakeskus.240010048 |
240 |
Länkimaa 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
392461.00000000 |
7293853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010048 |
Kohde, rautakautinen kalmisto ja asuinpaikka, sijaitsee Vähä-Ruonaojan kaakkoispuolella, ojasta noin 300 m kaakkoon, Länkimaa-nimisen harjanteen luoteispäässä, soranottoalueen reunassa. Paikalla on kaksi röykkiötä, A ja B, jotka on tutkittu ja ennallistettu 1992.
Molemmat röykkiöt todettiin tulleen myöhempinä aikoina kaivelluiksi; röykkiössä A oli sekundaarinen koiran hautaus. Röykkiö B:tä oli kaveltu myös vuonna 1992.
Röykkiö A:sta saatiin löytöinä mm. eläinpääkoristeinen sekä ristipäinen solki, jotka ajoittavat röykkiöhautaukset vanhemmalle kansainvaellusajalle. Lisäksi paikalta on löytynyt katkennut nuolenkärki, paloja ruostuneesta rautaesineestä, hioimen kappaleita, kvartsiittia (KM 27701).
Mäenlaen koillispuolen tasanteella tutkittiin myös liesi ja keittokuoppa. Liedestä on C14-ajoitus Hel-3235: 1130+/-100 BP (hiili) ja keittokuopasta Hel-3827: 1080+/-80 BP (hiili).
Vuoden 2013 tarkastuksessa paikan todettiin olevan ennallaan.
Kohteen rajausta tarkistettiin 2017 inventoinnin seurauksena. |
| metsakeskus.240010048 |
240 |
Länkimaa 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
392461.00000000 |
7293853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010048 |
Kohde, rautakautinen kalmisto ja asuinpaikka, sijaitsee Vähä-Ruonaojan kaakkoispuolella, ojasta noin 300 m kaakkoon, Länkimaa-nimisen harjanteen luoteispäässä, soranottoalueen reunassa. Paikalla on kaksi röykkiötä, A ja B, jotka on tutkittu ja ennallistettu 1992.
Molemmat röykkiöt todettiin tulleen myöhempinä aikoina kaivelluiksi; röykkiössä A oli sekundaarinen koiran hautaus. Röykkiö B:tä oli kaveltu myös vuonna 1992.
Röykkiö A:sta saatiin löytöinä mm. eläinpääkoristeinen sekä ristipäinen solki, jotka ajoittavat röykkiöhautaukset vanhemmalle kansainvaellusajalle. Lisäksi paikalta on löytynyt katkennut nuolenkärki, paloja ruostuneesta rautaesineestä, hioimen kappaleita, kvartsiittia (KM 27701).
Mäenlaen koillispuolen tasanteella tutkittiin myös liesi ja keittokuoppa. Liedestä on C14-ajoitus Hel-3235: 1130+/-100 BP (hiili) ja keittokuopasta Hel-3827: 1080+/-80 BP (hiili).
Vuoden 2013 tarkastuksessa paikan todettiin olevan ennallaan.
Kohteen rajausta tarkistettiin 2017 inventoinnin seurauksena. |
| metsakeskus.240010048 |
240 |
Länkimaa 1 |
10002 |
12016 |
13155 |
11033 |
27016 |
392461.00000000 |
7293853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010048 |
Kohde, rautakautinen kalmisto ja asuinpaikka, sijaitsee Vähä-Ruonaojan kaakkoispuolella, ojasta noin 300 m kaakkoon, Länkimaa-nimisen harjanteen luoteispäässä, soranottoalueen reunassa. Paikalla on kaksi röykkiötä, A ja B, jotka on tutkittu ja ennallistettu 1992.
Molemmat röykkiöt todettiin tulleen myöhempinä aikoina kaivelluiksi; röykkiössä A oli sekundaarinen koiran hautaus. Röykkiö B:tä oli kaveltu myös vuonna 1992.
Röykkiö A:sta saatiin löytöinä mm. eläinpääkoristeinen sekä ristipäinen solki, jotka ajoittavat röykkiöhautaukset vanhemmalle kansainvaellusajalle. Lisäksi paikalta on löytynyt katkennut nuolenkärki, paloja ruostuneesta rautaesineestä, hioimen kappaleita, kvartsiittia (KM 27701).
Mäenlaen koillispuolen tasanteella tutkittiin myös liesi ja keittokuoppa. Liedestä on C14-ajoitus Hel-3235: 1130+/-100 BP (hiili) ja keittokuopasta Hel-3827: 1080+/-80 BP (hiili).
Vuoden 2013 tarkastuksessa paikan todettiin olevan ennallaan.
Kohteen rajausta tarkistettiin 2017 inventoinnin seurauksena. |
| metsakeskus.240010048 |
240 |
Länkimaa 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
392461.00000000 |
7293853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010048 |
Kohde, rautakautinen kalmisto ja asuinpaikka, sijaitsee Vähä-Ruonaojan kaakkoispuolella, ojasta noin 300 m kaakkoon, Länkimaa-nimisen harjanteen luoteispäässä, soranottoalueen reunassa. Paikalla on kaksi röykkiötä, A ja B, jotka on tutkittu ja ennallistettu 1992.
Molemmat röykkiöt todettiin tulleen myöhempinä aikoina kaivelluiksi; röykkiössä A oli sekundaarinen koiran hautaus. Röykkiö B:tä oli kaveltu myös vuonna 1992.
Röykkiö A:sta saatiin löytöinä mm. eläinpääkoristeinen sekä ristipäinen solki, jotka ajoittavat röykkiöhautaukset vanhemmalle kansainvaellusajalle. Lisäksi paikalta on löytynyt katkennut nuolenkärki, paloja ruostuneesta rautaesineestä, hioimen kappaleita, kvartsiittia (KM 27701).
Mäenlaen koillispuolen tasanteella tutkittiin myös liesi ja keittokuoppa. Liedestä on C14-ajoitus Hel-3235: 1130+/-100 BP (hiili) ja keittokuopasta Hel-3827: 1080+/-80 BP (hiili).
Vuoden 2013 tarkastuksessa paikan todettiin olevan ennallaan.
Kohteen rajausta tarkistettiin 2017 inventoinnin seurauksena. |
| metsakeskus.240010048 |
240 |
Länkimaa 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
392461.00000000 |
7293853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010048 |
Kohde, rautakautinen kalmisto ja asuinpaikka, sijaitsee Vähä-Ruonaojan kaakkoispuolella, ojasta noin 300 m kaakkoon, Länkimaa-nimisen harjanteen luoteispäässä, soranottoalueen reunassa. Paikalla on kaksi röykkiötä, A ja B, jotka on tutkittu ja ennallistettu 1992.
Molemmat röykkiöt todettiin tulleen myöhempinä aikoina kaivelluiksi; röykkiössä A oli sekundaarinen koiran hautaus. Röykkiö B:tä oli kaveltu myös vuonna 1992.
Röykkiö A:sta saatiin löytöinä mm. eläinpääkoristeinen sekä ristipäinen solki, jotka ajoittavat röykkiöhautaukset vanhemmalle kansainvaellusajalle. Lisäksi paikalta on löytynyt katkennut nuolenkärki, paloja ruostuneesta rautaesineestä, hioimen kappaleita, kvartsiittia (KM 27701).
Mäenlaen koillispuolen tasanteella tutkittiin myös liesi ja keittokuoppa. Liedestä on C14-ajoitus Hel-3235: 1130+/-100 BP (hiili) ja keittokuopasta Hel-3827: 1080+/-80 BP (hiili).
Vuoden 2013 tarkastuksessa paikan todettiin olevan ennallaan.
Kohteen rajausta tarkistettiin 2017 inventoinnin seurauksena. |
| metsakeskus.240010048 |
240 |
Länkimaa 1 |
10002 |
12016 |
13155 |
11033 |
27018 |
392461.00000000 |
7293853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010048 |
Kohde, rautakautinen kalmisto ja asuinpaikka, sijaitsee Vähä-Ruonaojan kaakkoispuolella, ojasta noin 300 m kaakkoon, Länkimaa-nimisen harjanteen luoteispäässä, soranottoalueen reunassa. Paikalla on kaksi röykkiötä, A ja B, jotka on tutkittu ja ennallistettu 1992.
Molemmat röykkiöt todettiin tulleen myöhempinä aikoina kaivelluiksi; röykkiössä A oli sekundaarinen koiran hautaus. Röykkiö B:tä oli kaveltu myös vuonna 1992.
Röykkiö A:sta saatiin löytöinä mm. eläinpääkoristeinen sekä ristipäinen solki, jotka ajoittavat röykkiöhautaukset vanhemmalle kansainvaellusajalle. Lisäksi paikalta on löytynyt katkennut nuolenkärki, paloja ruostuneesta rautaesineestä, hioimen kappaleita, kvartsiittia (KM 27701).
Mäenlaen koillispuolen tasanteella tutkittiin myös liesi ja keittokuoppa. Liedestä on C14-ajoitus Hel-3235: 1130+/-100 BP (hiili) ja keittokuopasta Hel-3827: 1080+/-80 BP (hiili).
Vuoden 2013 tarkastuksessa paikan todettiin olevan ennallaan.
Kohteen rajausta tarkistettiin 2017 inventoinnin seurauksena. |
| metsakeskus.240010058 |
240 |
Länkimaa 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
393445.93900000 |
7293195.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010058 |
Kohde sijaitsee Kittilänjärven kylästä noin 2,5 km pohjoiseen, Länkimaa-nimisen harjanteella, joka on osin hiekkaa, osin karkeampaa maalajia. Harjanne on kuivaa mäntykangasta, jonka rinteet laskevat jyrkästi. Alueella on eri vaiheissa havaittu vaihtelevasti kuoppia.
Vuoden 1989 inventoinnissa alueen luoteispäässä todettiin 2 pienehköä ja matalahkoa soikeaa pyyntikuoppaa runsaat 30 m toisistaan tien eteläpuolella. Näiden kohdin on peruskartalla muinaisjäännösmerkki. Vuoden 1990 inventoinnin mukaan harjanteella on ainakin 10 kooltaan vaihtelevaa kuoppaa, jotka eivät muodosta selkeää jonoa.
Vuonna 2013 paikan tarkastuksessa löydettiin 5 kuoppaa, jotka kaikki löytyivät peruskarttamerkin osoittamasta 170-270 m kaakkoon, kohteen keskikoordinaatista alken kaakkoon. Kuopista neljä havaittiin tien lounaispuolelta, pohjoisin kuoppa tien koillispuolelta. Viimeksi mainittu oli osin peittyneenä, toiseksi kaakkoisin vaikutti melko myöhäiseltä rakenteelta. Koepistoja ei tehty.
Vuonna 2019 kohdetta vahingoittanut kiinteistöllä tehdyt hakkuut. Kohteella 2021 tehdyssä tarkastuksessa havaittu maastossa yhteensä 8 pyyntikuoppaa, joista 3 vahingoittunut metsäkoneen yliajamana (kuopat 1, 3 ja 6). |
| metsakeskus.240010061 |
240 |
Länkimaa 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
392913.15200000 |
7293571.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010061 |
Kohde sijaitsee Lautiosaaren Länkimaa-nimisen männikköharjanteen koillisreunassa. Paikalla erottuu kuusi matalaa röykkiötä, halkaisijaltaan 1-3 m. Röykkiöt ovat toisistaan 10-50 m:n päässä. Yhtä röykkiöistä on kaivettu keskeltä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa paikallistettiin kolme röykkiötä 20 m korkeuskäyrän luoteispäädystä. Saman korkeuskäyrän kaakkoinen puolisko koillislaidaltaan painunut metsäkoneen ajossa. Osa röykkiöistä todennäköisesti tuhoutunut. |
| metsakeskus.240010062 |
240 |
Itärova |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
391710.63100000 |
7294535.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010062 |
Kohde sijaitsee Rovan itäpuolella laelta noin 850 m päässä, pienehkön metsäharjanteen koillisreunalla, pururadan varressa. Paikalla on kaksi röykkiötä, joista röykkiö nro 1 on tutkittu. Kyseessä oli luode-kaakko -suuntainen ruumishautaus. Löytönä hautauksesta on mm. pahoin vaurioitunut rautainen teräase (KM 27702: 1-3). Maankohoamisen perusteella hautaus saattaa olla ajalta 200-0 eKr. Kohteesta noin 400 m länsiluoteeseen on useita maakuoppia (KEMI 144), ja kohteesta 800 m länteen on rakka, jossa on ajoitukseltaan ja tarkoitukseltaan epäselviä pieniä ja matalia kiviröykkiöitä ja rakkakuoppia (KEMI 145). |
| metsakeskus.240010063 |
240 |
Takaniitynkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
391301.79700000 |
7295406.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010063 |
Kohde sijaitsee Rovan laelta noin 1 km koilliseen, Takaniityn koillispuolella olevalla hakkuu-ja metsäaurausalueella. Harjanteen itärinteessä on kaksi, mahdollisesti kolme röykkiötä. Yksi näistä on metsäaurauksen tuhoama. Röykkiöistä noin 50 m luoteeseen on kaksi rakkakuoppaa. Harjanteen läpi kulkee kaksi metsäautotietä. |
| metsakeskus.240010063 |
240 |
Takaniitynkangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
391301.79700000 |
7295406.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010063 |
Kohde sijaitsee Rovan laelta noin 1 km koilliseen, Takaniityn koillispuolella olevalla hakkuu-ja metsäaurausalueella. Harjanteen itärinteessä on kaksi, mahdollisesti kolme röykkiötä. Yksi näistä on metsäaurauksen tuhoama. Röykkiöistä noin 50 m luoteeseen on kaksi rakkakuoppaa. Harjanteen läpi kulkee kaksi metsäautotietä. |
| metsakeskus.240010063 |
240 |
Takaniitynkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
391301.79700000 |
7295406.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010063 |
Kohde sijaitsee Rovan laelta noin 1 km koilliseen, Takaniityn koillispuolella olevalla hakkuu-ja metsäaurausalueella. Harjanteen itärinteessä on kaksi, mahdollisesti kolme röykkiötä. Yksi näistä on metsäaurauksen tuhoama. Röykkiöistä noin 50 m luoteeseen on kaksi rakkakuoppaa. Harjanteen läpi kulkee kaksi metsäautotietä. |
| metsakeskus.240010063 |
240 |
Takaniitynkangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11033 |
27000 |
391301.79700000 |
7295406.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010063 |
Kohde sijaitsee Rovan laelta noin 1 km koilliseen, Takaniityn koillispuolella olevalla hakkuu-ja metsäaurausalueella. Harjanteen itärinteessä on kaksi, mahdollisesti kolme röykkiötä. Yksi näistä on metsäaurauksen tuhoama. Röykkiöistä noin 50 m luoteeseen on kaksi rakkakuoppaa. Harjanteen läpi kulkee kaksi metsäautotietä. |
| metsakeskus.240010066 |
240 |
Pertajärvenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
393044.09600000 |
7294572.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010066 |
Kohde sijaitsee Vähä-Ruonaojasta n. 500 m itään tasaisella kuusikkokankaalla hakkuualueen reunasta n. 10 m länteen. Toinen röykkiöistä, idänpuolinen on n. 6 m pitkä ja 3,5 m leveä. Tämän lounaispuolella on kolmion muotoinen röykkiö, sivultaan n. 6 m. Kysymyksessä saattaa olla kaskirauniot. |
| metsakeskus.240010066 |
240 |
Pertajärvenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
393044.09600000 |
7294572.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010066 |
Kohde sijaitsee Vähä-Ruonaojasta n. 500 m itään tasaisella kuusikkokankaalla hakkuualueen reunasta n. 10 m länteen. Toinen röykkiöistä, idänpuolinen on n. 6 m pitkä ja 3,5 m leveä. Tämän lounaispuolella on kolmion muotoinen röykkiö, sivultaan n. 6 m. Kysymyksessä saattaa olla kaskirauniot. |
| metsakeskus.240010068 |
240 |
Salmijärvi länsi |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
392645.00000000 |
7292683.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010068 |
Kohde sijaitsee Vähä-Ruonaojan ja kuivatun Salmijärven välisessä maastossa voimjalinjan johtokäytävän aukon lounaispuolella polun varressa metsämaastossa. Paikalla erottuu kolme matalaa, osin aluskasvillisuuden peittämää röykkiötä, kooltaan 4x2, 1,5x1 ja 2x2 m. |
| metsakeskus.240010070 |
240 |
Aaltokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
394332.60600000 |
7285512.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010070 |
Kohde sijaitsee Kemin kaupungin keskustan kaakkoispuolella, lähellä Simon vastaista rajaa. Aaltokangas sijoittuu nykyisin 15 m mpy. osoittaman korkeuskäyrän muinaiselle niemelle, jonka Simon puoleisessa osassa sijaitsevat Pirttirakan laajat kivikkoalueet. Aluetta ympäröivät etelässä ja lännessä suoalueet, pohjoisessa Töyräjängät. Aaltokangas on luode-kaakko -suuntainen hiekkakangas, jonka koillispuolella on soistuva hiekkadyynialue. Alue on 1990-luvulla ollut näreikköä kasvavaa hakattua metsää.
Vuonna 1993 alueella paikannettiin soikea kiviröykkiö, kooltaan 3,7 x 4,2 m. Se ja viereinen kivilatomus tutkittiin 1995. Röykkiön korkeus oli n. 0,6 m ja sen keskellä oli hieman alle metrin kokoinen kuoppa, joka ulottui mineraalimaan pintaan asti. Röykkiö muodostui kookkaista "hevosenpään" kokoisista kivistä ainakin kahden suuremman kiintokiven varaan. Röykkiössä hahmotettiin isompien kivien muodostama kehämäinen rakennelma ja keskuskuoppa tulkittiin sekundaariksi kaivannoksi. Röykkiön itäpuoleisen kivilatomuksen koko oli 3 x 3, 5m. Molemmat rakenteet olivat löydöttömiä.
Vuoden 1995 tutkimuksissa koekuopitettiin myös Kortejärvenkankaan aluetta Simon puolella (ks. Simo Kortejärvenkangas, sijainti p = 7288532, i= 3394881). Täällä yksi keittokuoppa tutkittiin puoliksi ja toiseen painaumaan tehtiin koekuoppa. Keittokuoppa oli halkaisijaltaan noin 1,5 m ja noin 0,45 m syvä. Se sisälsi hiilensekaisen palaneen kiveyksen, mutta oli löydötön, kuten muutkin alueelle tehdyt koekuopat. Keittokuopan puuhiilinäytteen ajoitus oli 1610+/- 80 BP (Hel-3826). Tulkinnan mukaan Aaltokankaan röykkiö ja Kortejärvenkankaan keittokuoppa voivat osoittaa samanaikaista vanhemman rautakauden kalmistoa ja asuinpaikkaa.
Vuonna 2009 tehdyssä Karsikkoniemen ydinvoimalan mahdolliseen sijoituspaikkaan liittyvässä inventoinnissa Kortejärven keittokuopan alueelle tehtiin runsaasti koekuoppia. Edelleen painanteena erottuvan tutkitun keittokuopan ohella paikalla ei kuitenkaan havaittu mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Alueella havaittiin kuitenkin muutamia erittäin rapautuneita kiviä puhtaassa pohjahiekassa, jotka voivat liittyä keittokuopan käyttöön. |
| metsakeskus.240010130 |
240 |
Lapintuulen Risteys |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
393538.91400000 |
7288584.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010130 |
Kohde sijaitsee valtatien 4 ja Veitsiluodontien risteyksestä sekä risteyksessä olevasta Lapintuuli-huoltoasemasta noin 450 m pohjoiseen. Kohteen eteläpuolella on noin 150-200 m laaja sorakuoppa. Paikalla kasvaa männikköä. Kasvillisuuden peittämä kiviroykkiö tai latomus on sorakuopasta noin 30 m pohjoiseen, kohdassa missä rinne laskee loivasti pohjoiseen. Röykkiö on kooltaan noin 4 x 3,5 m ja korkeutta sillä on 0,2-0,3 m. Kyseessä on mahdollisesti hautaröykkiö.
|
| metsakeskus.240010130 |
240 |
Lapintuulen Risteys |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
393538.91400000 |
7288584.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.240010130 |
Kohde sijaitsee valtatien 4 ja Veitsiluodontien risteyksestä sekä risteyksessä olevasta Lapintuuli-huoltoasemasta noin 450 m pohjoiseen. Kohteen eteläpuolella on noin 150-200 m laaja sorakuoppa. Paikalla kasvaa männikköä. Kasvillisuuden peittämä kiviroykkiö tai latomus on sorakuopasta noin 30 m pohjoiseen, kohdassa missä rinne laskee loivasti pohjoiseen. Röykkiö on kooltaan noin 4 x 3,5 m ja korkeutta sillä on 0,2-0,3 m. Kyseessä on mahdollisesti hautaröykkiö.
|
| metsakeskus.241010001 |
241 |
Jatulinlehto |
10002 |
12004 |
13041 |
11002 |
27000 |
414545.41300000 |
7309938.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010001 |
Kohde sijaitsee Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 2 kilometriä koilliseen, Yli-Penikan itäpuolella.
Jatulinlehdon pohjoisosassa on rakkaan kaivettu, kulmista pyöristetyn neliön muotoinen tasapohjainen kuoppa. Rakenteen halkaisija on noin 10 metriä. Kehävalli on noin 1.5 metriä leveä ja sisäosastaan 1-1.3 metriä korkea. Valli on sisäosasta pystysuora, mutta ulkopuolelta hieman suppilomaisesti ylöspäin kapeneva. Valli on ulkopuolelta sisäpuolta matalampi, noin 70 senttimetriä korkea. Kehärakennelma on ladottu halkaisijaltaan noin 20-40 senttimetrin suuruisista kivistä. Kehän rajaama alue on melko tasainen. Kehän sisäpuolella, aivan kehän vieressä, sen luoteisreunassa on noin 70 x 60 senttimetrin suuruinen ja noin 20 senttimetriä syvä painanne. Rakenne muistuttaa tasapohjaisena ja pystyseinäisenä "rakkakuoppana" lähinnä Tornion Rakanmäen ja Susihaudanmäen "susikuoppia". Paikalta kerrotaan löydetyn kivikirves vartettuna (?), joka on sittemmin joutunut hukkaan.
Lisäksi rakassa on vielä 16 muutakin kivirakennetta:
Kivikehä
Kehävallin lähellä on pieni ja matala kivikehä (p = 7313000, i = 3414673), joka on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2,4 x 1,6 metriä. Kehän keskusta on melko tasainen ja kehän laidalla on kiviä vain yhdessä kerroksessa
Palaneet kivet
Rakan keskiosassa, kehärakennelmasta etelään (p = 7312990, i = 3414685) on halkaisijaltaan noin 2 metrin suuruisella alueella suunnilleen nyrkin kokoisia, pyöreähköjä palaneita kiviä matalana tasona.
Kivilatomus
Rakassa on myös soikea kivilatomus, joka on kooltaan 4 x 2 metriä ja korkeudeltaan 30-40 senttimetriä (p = 7312999, i = 3414674).
Kehärakennelman lähistöllä, sen eteläpuolella on 13 rakkakuoppaa. Osa rakkakuopista on hyvin lähellä toisiaan. Rakkakuoppien koot ja koordinaatit ovat alakohteina.
Nili: KEMINMAA 1 /1
"Jatulinkirkko". I.
Keminmaa, valtionmaa.
Tark. 1877 Appelgren, 1978 Torvinen.
Kirj. Castrén 1984, Kotivuori-Torvinen 1992 |
| metsakeskus.241010001 |
241 |
Jatulinlehto |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
414545.41300000 |
7309938.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010001 |
Kohde sijaitsee Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 2 kilometriä koilliseen, Yli-Penikan itäpuolella.
Jatulinlehdon pohjoisosassa on rakkaan kaivettu, kulmista pyöristetyn neliön muotoinen tasapohjainen kuoppa. Rakenteen halkaisija on noin 10 metriä. Kehävalli on noin 1.5 metriä leveä ja sisäosastaan 1-1.3 metriä korkea. Valli on sisäosasta pystysuora, mutta ulkopuolelta hieman suppilomaisesti ylöspäin kapeneva. Valli on ulkopuolelta sisäpuolta matalampi, noin 70 senttimetriä korkea. Kehärakennelma on ladottu halkaisijaltaan noin 20-40 senttimetrin suuruisista kivistä. Kehän rajaama alue on melko tasainen. Kehän sisäpuolella, aivan kehän vieressä, sen luoteisreunassa on noin 70 x 60 senttimetrin suuruinen ja noin 20 senttimetriä syvä painanne. Rakenne muistuttaa tasapohjaisena ja pystyseinäisenä "rakkakuoppana" lähinnä Tornion Rakanmäen ja Susihaudanmäen "susikuoppia". Paikalta kerrotaan löydetyn kivikirves vartettuna (?), joka on sittemmin joutunut hukkaan.
Lisäksi rakassa on vielä 16 muutakin kivirakennetta:
Kivikehä
Kehävallin lähellä on pieni ja matala kivikehä (p = 7313000, i = 3414673), joka on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2,4 x 1,6 metriä. Kehän keskusta on melko tasainen ja kehän laidalla on kiviä vain yhdessä kerroksessa
Palaneet kivet
Rakan keskiosassa, kehärakennelmasta etelään (p = 7312990, i = 3414685) on halkaisijaltaan noin 2 metrin suuruisella alueella suunnilleen nyrkin kokoisia, pyöreähköjä palaneita kiviä matalana tasona.
Kivilatomus
Rakassa on myös soikea kivilatomus, joka on kooltaan 4 x 2 metriä ja korkeudeltaan 30-40 senttimetriä (p = 7312999, i = 3414674).
Kehärakennelman lähistöllä, sen eteläpuolella on 13 rakkakuoppaa. Osa rakkakuopista on hyvin lähellä toisiaan. Rakkakuoppien koot ja koordinaatit ovat alakohteina.
Nili: KEMINMAA 1 /1
"Jatulinkirkko". I.
Keminmaa, valtionmaa.
Tark. 1877 Appelgren, 1978 Torvinen.
Kirj. Castrén 1984, Kotivuori-Torvinen 1992 |
| metsakeskus.241010001 |
241 |
Jatulinlehto |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
414545.41300000 |
7309938.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010001 |
Kohde sijaitsee Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 2 kilometriä koilliseen, Yli-Penikan itäpuolella.
Jatulinlehdon pohjoisosassa on rakkaan kaivettu, kulmista pyöristetyn neliön muotoinen tasapohjainen kuoppa. Rakenteen halkaisija on noin 10 metriä. Kehävalli on noin 1.5 metriä leveä ja sisäosastaan 1-1.3 metriä korkea. Valli on sisäosasta pystysuora, mutta ulkopuolelta hieman suppilomaisesti ylöspäin kapeneva. Valli on ulkopuolelta sisäpuolta matalampi, noin 70 senttimetriä korkea. Kehärakennelma on ladottu halkaisijaltaan noin 20-40 senttimetrin suuruisista kivistä. Kehän rajaama alue on melko tasainen. Kehän sisäpuolella, aivan kehän vieressä, sen luoteisreunassa on noin 70 x 60 senttimetrin suuruinen ja noin 20 senttimetriä syvä painanne. Rakenne muistuttaa tasapohjaisena ja pystyseinäisenä "rakkakuoppana" lähinnä Tornion Rakanmäen ja Susihaudanmäen "susikuoppia". Paikalta kerrotaan löydetyn kivikirves vartettuna (?), joka on sittemmin joutunut hukkaan.
Lisäksi rakassa on vielä 16 muutakin kivirakennetta:
Kivikehä
Kehävallin lähellä on pieni ja matala kivikehä (p = 7313000, i = 3414673), joka on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2,4 x 1,6 metriä. Kehän keskusta on melko tasainen ja kehän laidalla on kiviä vain yhdessä kerroksessa
Palaneet kivet
Rakan keskiosassa, kehärakennelmasta etelään (p = 7312990, i = 3414685) on halkaisijaltaan noin 2 metrin suuruisella alueella suunnilleen nyrkin kokoisia, pyöreähköjä palaneita kiviä matalana tasona.
Kivilatomus
Rakassa on myös soikea kivilatomus, joka on kooltaan 4 x 2 metriä ja korkeudeltaan 30-40 senttimetriä (p = 7312999, i = 3414674).
Kehärakennelman lähistöllä, sen eteläpuolella on 13 rakkakuoppaa. Osa rakkakuopista on hyvin lähellä toisiaan. Rakkakuoppien koot ja koordinaatit ovat alakohteina.
Nili: KEMINMAA 1 /1
"Jatulinkirkko". I.
Keminmaa, valtionmaa.
Tark. 1877 Appelgren, 1978 Torvinen.
Kirj. Castrén 1984, Kotivuori-Torvinen 1992 |
| metsakeskus.241010001 |
241 |
Jatulinlehto |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
414545.41300000 |
7309938.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010001 |
Kohde sijaitsee Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 2 kilometriä koilliseen, Yli-Penikan itäpuolella.
Jatulinlehdon pohjoisosassa on rakkaan kaivettu, kulmista pyöristetyn neliön muotoinen tasapohjainen kuoppa. Rakenteen halkaisija on noin 10 metriä. Kehävalli on noin 1.5 metriä leveä ja sisäosastaan 1-1.3 metriä korkea. Valli on sisäosasta pystysuora, mutta ulkopuolelta hieman suppilomaisesti ylöspäin kapeneva. Valli on ulkopuolelta sisäpuolta matalampi, noin 70 senttimetriä korkea. Kehärakennelma on ladottu halkaisijaltaan noin 20-40 senttimetrin suuruisista kivistä. Kehän rajaama alue on melko tasainen. Kehän sisäpuolella, aivan kehän vieressä, sen luoteisreunassa on noin 70 x 60 senttimetrin suuruinen ja noin 20 senttimetriä syvä painanne. Rakenne muistuttaa tasapohjaisena ja pystyseinäisenä "rakkakuoppana" lähinnä Tornion Rakanmäen ja Susihaudanmäen "susikuoppia". Paikalta kerrotaan löydetyn kivikirves vartettuna (?), joka on sittemmin joutunut hukkaan.
Lisäksi rakassa on vielä 16 muutakin kivirakennetta:
Kivikehä
Kehävallin lähellä on pieni ja matala kivikehä (p = 7313000, i = 3414673), joka on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2,4 x 1,6 metriä. Kehän keskusta on melko tasainen ja kehän laidalla on kiviä vain yhdessä kerroksessa
Palaneet kivet
Rakan keskiosassa, kehärakennelmasta etelään (p = 7312990, i = 3414685) on halkaisijaltaan noin 2 metrin suuruisella alueella suunnilleen nyrkin kokoisia, pyöreähköjä palaneita kiviä matalana tasona.
Kivilatomus
Rakassa on myös soikea kivilatomus, joka on kooltaan 4 x 2 metriä ja korkeudeltaan 30-40 senttimetriä (p = 7312999, i = 3414674).
Kehärakennelman lähistöllä, sen eteläpuolella on 13 rakkakuoppaa. Osa rakkakuopista on hyvin lähellä toisiaan. Rakkakuoppien koot ja koordinaatit ovat alakohteina.
Nili: KEMINMAA 1 /1
"Jatulinkirkko". I.
Keminmaa, valtionmaa.
Tark. 1877 Appelgren, 1978 Torvinen.
Kirj. Castrén 1984, Kotivuori-Torvinen 1992 |
| metsakeskus.241010001 |
241 |
Jatulinlehto |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
414545.41300000 |
7309938.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010001 |
Kohde sijaitsee Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 2 kilometriä koilliseen, Yli-Penikan itäpuolella.
Jatulinlehdon pohjoisosassa on rakkaan kaivettu, kulmista pyöristetyn neliön muotoinen tasapohjainen kuoppa. Rakenteen halkaisija on noin 10 metriä. Kehävalli on noin 1.5 metriä leveä ja sisäosastaan 1-1.3 metriä korkea. Valli on sisäosasta pystysuora, mutta ulkopuolelta hieman suppilomaisesti ylöspäin kapeneva. Valli on ulkopuolelta sisäpuolta matalampi, noin 70 senttimetriä korkea. Kehärakennelma on ladottu halkaisijaltaan noin 20-40 senttimetrin suuruisista kivistä. Kehän rajaama alue on melko tasainen. Kehän sisäpuolella, aivan kehän vieressä, sen luoteisreunassa on noin 70 x 60 senttimetrin suuruinen ja noin 20 senttimetriä syvä painanne. Rakenne muistuttaa tasapohjaisena ja pystyseinäisenä "rakkakuoppana" lähinnä Tornion Rakanmäen ja Susihaudanmäen "susikuoppia". Paikalta kerrotaan löydetyn kivikirves vartettuna (?), joka on sittemmin joutunut hukkaan.
Lisäksi rakassa on vielä 16 muutakin kivirakennetta:
Kivikehä
Kehävallin lähellä on pieni ja matala kivikehä (p = 7313000, i = 3414673), joka on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2,4 x 1,6 metriä. Kehän keskusta on melko tasainen ja kehän laidalla on kiviä vain yhdessä kerroksessa
Palaneet kivet
Rakan keskiosassa, kehärakennelmasta etelään (p = 7312990, i = 3414685) on halkaisijaltaan noin 2 metrin suuruisella alueella suunnilleen nyrkin kokoisia, pyöreähköjä palaneita kiviä matalana tasona.
Kivilatomus
Rakassa on myös soikea kivilatomus, joka on kooltaan 4 x 2 metriä ja korkeudeltaan 30-40 senttimetriä (p = 7312999, i = 3414674).
Kehärakennelman lähistöllä, sen eteläpuolella on 13 rakkakuoppaa. Osa rakkakuopista on hyvin lähellä toisiaan. Rakkakuoppien koot ja koordinaatit ovat alakohteina.
Nili: KEMINMAA 1 /1
"Jatulinkirkko". I.
Keminmaa, valtionmaa.
Tark. 1877 Appelgren, 1978 Torvinen.
Kirj. Castrén 1984, Kotivuori-Torvinen 1992 |
| metsakeskus.241010001 |
241 |
Jatulinlehto |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
414545.41300000 |
7309938.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010001 |
Kohde sijaitsee Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 2 kilometriä koilliseen, Yli-Penikan itäpuolella.
Jatulinlehdon pohjoisosassa on rakkaan kaivettu, kulmista pyöristetyn neliön muotoinen tasapohjainen kuoppa. Rakenteen halkaisija on noin 10 metriä. Kehävalli on noin 1.5 metriä leveä ja sisäosastaan 1-1.3 metriä korkea. Valli on sisäosasta pystysuora, mutta ulkopuolelta hieman suppilomaisesti ylöspäin kapeneva. Valli on ulkopuolelta sisäpuolta matalampi, noin 70 senttimetriä korkea. Kehärakennelma on ladottu halkaisijaltaan noin 20-40 senttimetrin suuruisista kivistä. Kehän rajaama alue on melko tasainen. Kehän sisäpuolella, aivan kehän vieressä, sen luoteisreunassa on noin 70 x 60 senttimetrin suuruinen ja noin 20 senttimetriä syvä painanne. Rakenne muistuttaa tasapohjaisena ja pystyseinäisenä "rakkakuoppana" lähinnä Tornion Rakanmäen ja Susihaudanmäen "susikuoppia". Paikalta kerrotaan löydetyn kivikirves vartettuna (?), joka on sittemmin joutunut hukkaan.
Lisäksi rakassa on vielä 16 muutakin kivirakennetta:
Kivikehä
Kehävallin lähellä on pieni ja matala kivikehä (p = 7313000, i = 3414673), joka on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2,4 x 1,6 metriä. Kehän keskusta on melko tasainen ja kehän laidalla on kiviä vain yhdessä kerroksessa
Palaneet kivet
Rakan keskiosassa, kehärakennelmasta etelään (p = 7312990, i = 3414685) on halkaisijaltaan noin 2 metrin suuruisella alueella suunnilleen nyrkin kokoisia, pyöreähköjä palaneita kiviä matalana tasona.
Kivilatomus
Rakassa on myös soikea kivilatomus, joka on kooltaan 4 x 2 metriä ja korkeudeltaan 30-40 senttimetriä (p = 7312999, i = 3414674).
Kehärakennelman lähistöllä, sen eteläpuolella on 13 rakkakuoppaa. Osa rakkakuopista on hyvin lähellä toisiaan. Rakkakuoppien koot ja koordinaatit ovat alakohteina.
Nili: KEMINMAA 1 /1
"Jatulinkirkko". I.
Keminmaa, valtionmaa.
Tark. 1877 Appelgren, 1978 Torvinen.
Kirj. Castrén 1984, Kotivuori-Torvinen 1992 |
| metsakeskus.241010001 |
241 |
Jatulinlehto |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
414545.41300000 |
7309938.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010001 |
Kohde sijaitsee Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 2 kilometriä koilliseen, Yli-Penikan itäpuolella.
Jatulinlehdon pohjoisosassa on rakkaan kaivettu, kulmista pyöristetyn neliön muotoinen tasapohjainen kuoppa. Rakenteen halkaisija on noin 10 metriä. Kehävalli on noin 1.5 metriä leveä ja sisäosastaan 1-1.3 metriä korkea. Valli on sisäosasta pystysuora, mutta ulkopuolelta hieman suppilomaisesti ylöspäin kapeneva. Valli on ulkopuolelta sisäpuolta matalampi, noin 70 senttimetriä korkea. Kehärakennelma on ladottu halkaisijaltaan noin 20-40 senttimetrin suuruisista kivistä. Kehän rajaama alue on melko tasainen. Kehän sisäpuolella, aivan kehän vieressä, sen luoteisreunassa on noin 70 x 60 senttimetrin suuruinen ja noin 20 senttimetriä syvä painanne. Rakenne muistuttaa tasapohjaisena ja pystyseinäisenä "rakkakuoppana" lähinnä Tornion Rakanmäen ja Susihaudanmäen "susikuoppia". Paikalta kerrotaan löydetyn kivikirves vartettuna (?), joka on sittemmin joutunut hukkaan.
Lisäksi rakassa on vielä 16 muutakin kivirakennetta:
Kivikehä
Kehävallin lähellä on pieni ja matala kivikehä (p = 7313000, i = 3414673), joka on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2,4 x 1,6 metriä. Kehän keskusta on melko tasainen ja kehän laidalla on kiviä vain yhdessä kerroksessa
Palaneet kivet
Rakan keskiosassa, kehärakennelmasta etelään (p = 7312990, i = 3414685) on halkaisijaltaan noin 2 metrin suuruisella alueella suunnilleen nyrkin kokoisia, pyöreähköjä palaneita kiviä matalana tasona.
Kivilatomus
Rakassa on myös soikea kivilatomus, joka on kooltaan 4 x 2 metriä ja korkeudeltaan 30-40 senttimetriä (p = 7312999, i = 3414674).
Kehärakennelman lähistöllä, sen eteläpuolella on 13 rakkakuoppaa. Osa rakkakuopista on hyvin lähellä toisiaan. Rakkakuoppien koot ja koordinaatit ovat alakohteina.
Nili: KEMINMAA 1 /1
"Jatulinkirkko". I.
Keminmaa, valtionmaa.
Tark. 1877 Appelgren, 1978 Torvinen.
Kirj. Castrén 1984, Kotivuori-Torvinen 1992 |
| metsakeskus.241010001 |
241 |
Jatulinlehto |
10002 |
12004 |
13048 |
11004 |
27000 |
414545.41300000 |
7309938.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010001 |
Kohde sijaitsee Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 2 kilometriä koilliseen, Yli-Penikan itäpuolella.
Jatulinlehdon pohjoisosassa on rakkaan kaivettu, kulmista pyöristetyn neliön muotoinen tasapohjainen kuoppa. Rakenteen halkaisija on noin 10 metriä. Kehävalli on noin 1.5 metriä leveä ja sisäosastaan 1-1.3 metriä korkea. Valli on sisäosasta pystysuora, mutta ulkopuolelta hieman suppilomaisesti ylöspäin kapeneva. Valli on ulkopuolelta sisäpuolta matalampi, noin 70 senttimetriä korkea. Kehärakennelma on ladottu halkaisijaltaan noin 20-40 senttimetrin suuruisista kivistä. Kehän rajaama alue on melko tasainen. Kehän sisäpuolella, aivan kehän vieressä, sen luoteisreunassa on noin 70 x 60 senttimetrin suuruinen ja noin 20 senttimetriä syvä painanne. Rakenne muistuttaa tasapohjaisena ja pystyseinäisenä "rakkakuoppana" lähinnä Tornion Rakanmäen ja Susihaudanmäen "susikuoppia". Paikalta kerrotaan löydetyn kivikirves vartettuna (?), joka on sittemmin joutunut hukkaan.
Lisäksi rakassa on vielä 16 muutakin kivirakennetta:
Kivikehä
Kehävallin lähellä on pieni ja matala kivikehä (p = 7313000, i = 3414673), joka on muodoltaan soikea ja mitoiltaan 2,4 x 1,6 metriä. Kehän keskusta on melko tasainen ja kehän laidalla on kiviä vain yhdessä kerroksessa
Palaneet kivet
Rakan keskiosassa, kehärakennelmasta etelään (p = 7312990, i = 3414685) on halkaisijaltaan noin 2 metrin suuruisella alueella suunnilleen nyrkin kokoisia, pyöreähköjä palaneita kiviä matalana tasona.
Kivilatomus
Rakassa on myös soikea kivilatomus, joka on kooltaan 4 x 2 metriä ja korkeudeltaan 30-40 senttimetriä (p = 7312999, i = 3414674).
Kehärakennelman lähistöllä, sen eteläpuolella on 13 rakkakuoppaa. Osa rakkakuopista on hyvin lähellä toisiaan. Rakkakuoppien koot ja koordinaatit ovat alakohteina.
Nili: KEMINMAA 1 /1
"Jatulinkirkko". I.
Keminmaa, valtionmaa.
Tark. 1877 Appelgren, 1978 Torvinen.
Kirj. Castrén 1984, Kotivuori-Torvinen 1992 |
| metsakeskus.241010002 |
241 |
Keronmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
395855.91900000 |
7310472.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kemijoen itärannalla, Maihkilanvaaran lounaisreunassa, hiekkaharjanteella, Törmän tilan pihapiirissä, Maulan koulusta noin 1 km koilliseen. Paikalta on löytynyt mm. liesikiveyksiä, pronssikirveen valinmuotti (PPM 336), suksi (KM 25434), kvartsia ym (KM 25433:1-4). Kuoppaliedestä on C14-ajoitus: 2220 +/- 110 BP (Hel-3234), cal. 400-170 BC.
Nili: KEMINMAA 2 /1
|
| metsakeskus.241010003 |
241 |
Tornivaara |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
405836.92600000 |
7304249.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010003 |
Tornivaaran latomukset, "jatulinpatsaat", sijaitsevat Kivaloiden vaara-alueen lounaisosassa, Tornivaaran länsipuolella, Akkunuksentiestä (maantie 9262) noin 1,4 km kaakkoon. Tornivaara kohoaa yli 120 m korkeuteen mpy. Vaaran rinteillä on louhikkoa ja kivikkoa. Rinteiden alaosiassa on hiekkakankaita ja muinaisia rantavalleja. Vuonna 1877 kivirakassa on ollut kaksi kvartsiittilaaoista ladottua patsasta, josta isompi oli noin 2 m korkea. Vuonna 1982 oli patsaista vain pohjat jäljellä. Pohja on neliön muotoinen sivuin pituuden ollessa runsas metri. |
| metsakeskus.241010005 |
241 |
Revonnenä |
10002 |
12006 |
13075 |
11002 |
27000 |
396070.83800000 |
7309320.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010005 |
Kohde sijaitsee Kemijoen itärannalla ja Rovavaaran itäpuolella. Revonnenä on hiekkainen, halkaisijaltaan noin 0,6 km kokoinen kangas. Kankaan pohjoisosassa on tien vieressä useita pieniä sorakuoppia. Vuonna 1971 paikalla eottui halkaisjaltaan 10 m, pyöreä "hautamainen" muinaisjäännös, jonka keskellä oli kivi. Vuoden 1995 inventoinnissa todettiin osittain tuhoutunut ympyrän muotoinen "vallihautamainen" jäännös, josta oli jäljellä 1/3 osa. Vallissa ei kairatessa erottunut huuhtoutumiskerrosta. Kysymyksessä saattaa olla Taivalkosken itäpuolella olevaksi mainittu "jatulintarha".
Nili: KEMINMAA 5 /1
Vuonna 2023 maastotarkastuksessa kohde löytyi kuvailujen mukaan sorakuopan itäreunalta ja oli 1995 kuvailujen tavoin osin tuhoutunut. |
| metsakeskus.241010007 |
241 |
Sunnarborg |
10002 |
12009 |
13096 |
11033 |
27000 |
391443.69600000 |
7309945.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010007 |
Kohde sijaitsee Kemijoen länsipuolella, Törmän rautatiepysäkistä noin 400 m lounaaseen, rautatien ja maantien 19575 välisellä voimalinjan ylittävällä hienohiekkaisella ja kumpuilevalla kankaalla, Laitilanmaan eteläosassa, "Sunnarborgin torpan ja Vahtolan tilan välissä". Se on rautatiestä noin 50 m päässä ja kankaan läpi virtaavan veto-ojan lounaispuolella. Paikalla erottuu kuusikulmainen, halkaisijaltaan 13 m ja korkeudeltaan 1 m oleva hiekasta luotu kehävalli. Keskellä on halkaisijaltaan 3,8 metrinen ja 1 m korkea kumpu.
Läheisen rautatien rakentamisen yhteydessä kerrotaan kumpua kaivetun ja löydetyn ruumiin jäännöksiä. On myös kerrottu, että paikalta olisi löydetty iso laakakivi, jossa olisi ollut ristinmuotoinen hakkaus.
Hj. Appelgren-Kivalo kaivautti vuonna 1908 kummun keskikohtaa ½ m syvyydelle, jolloin löytyi hevosenpään kokoinen mukulakivi sekä noin ½-metrinen osin tasainen ja kupera kivi, paksuudeltaan 20-30 cm. Mahdollisesti tätä litteähköä kiveä on aiemmin tarkoitettu, koska siinä oli luontainen kvartsiittijuonne muodostaen vinoristimäisen kuvion. Rakenteen luonne ja merkitys eivät selvinneet, mutta Appelgren ei pitänyt rakennetta hautana, ja esitti sen voivan olla sotavarustukseen liittyvästä rakenteesta. Rakenteeseen liittyy kuitenkin tarina, jonka mukaan siihen olisi muinoin haudattu sotilaita ja rakenteen ympärillä olisi myös ollut puuaita, jonka uusiminen olisi sittemmin jäänyt tekemättä.
Tuolloin sen nähtiin kokonsa ja muotonsa perusteella muistuttavan myös Tornion ns. susihautoja, jotka kuitenkin ovat kivestä koottuja. Noin 20 m vallista kaakkoon havaittiin neliömäinen, noin 2-metrinen painauma, jonka voi tulkita pienen rakennuksen pohjaksi. Vuoden 1995 tarkastuksessa arveltiin, että itse kumpu- ja vallijäännös saattaa olla paikallinen, rautakautinen tai keskiaikainen rakennuksen perusta.
Vuoden 1995 syksyllä tehdyn tarkastuksen aikaan paikalla on ollut muinaisjäännösmerkki ja sen keskuskummun luoteisreunassa todettiin lapionpiston suuruinen, tuore kuoppa. Kuoppa oli todettu jo kesällä 1995 tehdyn Keminmaan muinaisjäännösten inventoinnin tarkastuksessa (kooltaan 1,3 x 0,8 m ja 1 m syvä). |
| metsakeskus.241010007 |
241 |
Sunnarborg |
10002 |
12009 |
13096 |
11010 |
27000 |
391443.69600000 |
7309945.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010007 |
Kohde sijaitsee Kemijoen länsipuolella, Törmän rautatiepysäkistä noin 400 m lounaaseen, rautatien ja maantien 19575 välisellä voimalinjan ylittävällä hienohiekkaisella ja kumpuilevalla kankaalla, Laitilanmaan eteläosassa, "Sunnarborgin torpan ja Vahtolan tilan välissä". Se on rautatiestä noin 50 m päässä ja kankaan läpi virtaavan veto-ojan lounaispuolella. Paikalla erottuu kuusikulmainen, halkaisijaltaan 13 m ja korkeudeltaan 1 m oleva hiekasta luotu kehävalli. Keskellä on halkaisijaltaan 3,8 metrinen ja 1 m korkea kumpu.
Läheisen rautatien rakentamisen yhteydessä kerrotaan kumpua kaivetun ja löydetyn ruumiin jäännöksiä. On myös kerrottu, että paikalta olisi löydetty iso laakakivi, jossa olisi ollut ristinmuotoinen hakkaus.
Hj. Appelgren-Kivalo kaivautti vuonna 1908 kummun keskikohtaa ½ m syvyydelle, jolloin löytyi hevosenpään kokoinen mukulakivi sekä noin ½-metrinen osin tasainen ja kupera kivi, paksuudeltaan 20-30 cm. Mahdollisesti tätä litteähköä kiveä on aiemmin tarkoitettu, koska siinä oli luontainen kvartsiittijuonne muodostaen vinoristimäisen kuvion. Rakenteen luonne ja merkitys eivät selvinneet, mutta Appelgren ei pitänyt rakennetta hautana, ja esitti sen voivan olla sotavarustukseen liittyvästä rakenteesta. Rakenteeseen liittyy kuitenkin tarina, jonka mukaan siihen olisi muinoin haudattu sotilaita ja rakenteen ympärillä olisi myös ollut puuaita, jonka uusiminen olisi sittemmin jäänyt tekemättä.
Tuolloin sen nähtiin kokonsa ja muotonsa perusteella muistuttavan myös Tornion ns. susihautoja, jotka kuitenkin ovat kivestä koottuja. Noin 20 m vallista kaakkoon havaittiin neliömäinen, noin 2-metrinen painauma, jonka voi tulkita pienen rakennuksen pohjaksi. Vuoden 1995 tarkastuksessa arveltiin, että itse kumpu- ja vallijäännös saattaa olla paikallinen, rautakautinen tai keskiaikainen rakennuksen perusta.
Vuoden 1995 syksyllä tehdyn tarkastuksen aikaan paikalla on ollut muinaisjäännösmerkki ja sen keskuskummun luoteisreunassa todettiin lapionpiston suuruinen, tuore kuoppa. Kuoppa oli todettu jo kesällä 1995 tehdyn Keminmaan muinaisjäännösten inventoinnin tarkastuksessa (kooltaan 1,3 x 0,8 m ja 1 m syvä). |
| metsakeskus.241010011 |
241 |
Vähäpalo |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
393355.00000000 |
7306218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010011 |
Kohde sijaitsee Vähäpalossa, Kemijoen itäpuolella, Kemi-Tervola -maantien 926 itäpuolella, tiestä noin 1,5 km päässä. Vähäpalo on noin 0,8 km pitkä ja 0,5 km leveä moreeniharjanne, jonka pohjoisosassa maaperä on hiekkaa.
Mäen laella on paljaaksi huuhtoutunut kivirakka. Laen kivikossa erottuu 13 rakkakuoppaa. Kuopista seitsemän on halkaisjaltaan 2,5-4,0 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Inventoinnissa 1995 näistä kaksi tulkittiin ns. asuinpaikkavalleiksi. Loput kuusi ovat halkaisijaltaan 0,7-1 m ja syvyydeltään 0,3-0,5 m. Kivien seassa on havaittu rikottua kvartsia.
Tarkastuksessa syksyllä 2015 rakkakuopat todettiin säilyneiksi, pohjoispuoleinen keittokuoppakohde (Vähäpalo N) sen sijaan tiedossa olleelta osaltaan tuhoutuneeksi. |
| metsakeskus.241010012 |
241 |
Isopalo |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
394175.60700000 |
7305888.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010012 |
Kohde sijaitsee Isopalo-nimisen moreeniharjanteen pohjoispäässä, Kemijoen itäpuolella, joesta noin 3,5 km päässä ja Kemi-Tervola -maantiestä 926 noin 2,5 km itään. Paikalla, metsätien reunassa, on havaittu palaneita kiviä ja metsätiestä noin 30 m pohjoiseen asumuspainanne, ilmeinen kotasija, kooltaan 4,5 x 3 m ja syvyydeltään 0,6 m. Isopalon koillisosassa, metsätiestä noin 20 m etelään, suon länsireunassa ja kankaalla erottuu yksi asumuksen sija, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään 0,5 m sekä kolme keittokuoppaa.
On mahdotonta sanoa, ovatko havaitut kuoppajäännökset Castrenin mainitsemia mahdollisia "pyyntikuoppia".
Alueen tarkastuksessa syksyllä 2015 voitiin todeta, että metsätietä oli hiljattain levennetty risteyksen sekä muinaisjäännöstä osoittavan koordinaattipisteen kohdalla, jossa oli aikoinaan havaittu kvartsi-iskoksia. Eteläiset kuopparakenteet paikannettiin ja todettiin olevan ennallaan, vanhemmalla metsän äestysalueella, kohteen aiemman aluerajauksen ulkopuolella. Sen sijaan tien pohjoispuolella aiemmin todettua kuopparakennetta ei nyt löydetty, ellei se ole sijainnut myöhemmin kaivetun pienen kuopan kohdalla aluerajauksen luoteisosassa |
| metsakeskus.241010017 |
241 |
Pispanvaara N |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
394792.35900000 |
7308321.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010017 |
Pispanvaara sijaitsee Kemijoesta noin 3 km itään. Vaara on noin 0,7 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreenikumpare. Vaaralle vie Koroiskylästä metsäautotie.
1995 tietojen mukaan vaaran pohjoisosan rakassa erottuu ainakin kahdeksan kuoppajäännöstä. Niiden koko on 2-4 x 2,5 m ja syvyyttä niillä on 0,2-1,1 m. Paikalla erottuu myöskin kaksi mahdollista röykkiötä, halkaisijaltaan 5-7 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Röykkiöiden keskellä on kuoppa. Vuoden 2021 tarkastuksessa alueelta havaittiin vain kuusi rakkakuoppaa: rakka-alueen molemmissa päissä yhdet ja keskiosassa neljä. Röykkiöitä ei havaittu.
Lisäksi suosta nousevalla terassimuodostumalla on historiallisen ajan kellarin jäännös (kohde Keminmaa 98, yhdistetty tähän kohteeseen): nelikulmainen, salvostekniikalla tehty rakennelma, jonka sivut ovat 2 m pitkiä. Lisäksi rakennelmasta 40 m luoteeseen on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 0,6 m oleva kuoppa, jossa on ohut huuhtoutumiskerros ja sen alla hiilensekainen kerros. Näiden alla on lisäksi toinen maannoskerros. |
| metsakeskus.241010017 |
241 |
Pispanvaara N |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
394792.35900000 |
7308321.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010017 |
Pispanvaara sijaitsee Kemijoesta noin 3 km itään. Vaara on noin 0,7 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreenikumpare. Vaaralle vie Koroiskylästä metsäautotie.
1995 tietojen mukaan vaaran pohjoisosan rakassa erottuu ainakin kahdeksan kuoppajäännöstä. Niiden koko on 2-4 x 2,5 m ja syvyyttä niillä on 0,2-1,1 m. Paikalla erottuu myöskin kaksi mahdollista röykkiötä, halkaisijaltaan 5-7 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Röykkiöiden keskellä on kuoppa. Vuoden 2021 tarkastuksessa alueelta havaittiin vain kuusi rakkakuoppaa: rakka-alueen molemmissa päissä yhdet ja keskiosassa neljä. Röykkiöitä ei havaittu.
Lisäksi suosta nousevalla terassimuodostumalla on historiallisen ajan kellarin jäännös (kohde Keminmaa 98, yhdistetty tähän kohteeseen): nelikulmainen, salvostekniikalla tehty rakennelma, jonka sivut ovat 2 m pitkiä. Lisäksi rakennelmasta 40 m luoteeseen on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 0,6 m oleva kuoppa, jossa on ohut huuhtoutumiskerros ja sen alla hiilensekainen kerros. Näiden alla on lisäksi toinen maannoskerros. |
| metsakeskus.241010017 |
241 |
Pispanvaara N |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
394792.35900000 |
7308321.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010017 |
Pispanvaara sijaitsee Kemijoesta noin 3 km itään. Vaara on noin 0,7 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreenikumpare. Vaaralle vie Koroiskylästä metsäautotie.
1995 tietojen mukaan vaaran pohjoisosan rakassa erottuu ainakin kahdeksan kuoppajäännöstä. Niiden koko on 2-4 x 2,5 m ja syvyyttä niillä on 0,2-1,1 m. Paikalla erottuu myöskin kaksi mahdollista röykkiötä, halkaisijaltaan 5-7 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Röykkiöiden keskellä on kuoppa. Vuoden 2021 tarkastuksessa alueelta havaittiin vain kuusi rakkakuoppaa: rakka-alueen molemmissa päissä yhdet ja keskiosassa neljä. Röykkiöitä ei havaittu.
Lisäksi suosta nousevalla terassimuodostumalla on historiallisen ajan kellarin jäännös (kohde Keminmaa 98, yhdistetty tähän kohteeseen): nelikulmainen, salvostekniikalla tehty rakennelma, jonka sivut ovat 2 m pitkiä. Lisäksi rakennelmasta 40 m luoteeseen on halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 0,6 m oleva kuoppa, jossa on ohut huuhtoutumiskerros ja sen alla hiilensekainen kerros. Näiden alla on lisäksi toinen maannoskerros. |
| metsakeskus.241010018 |
241 |
Junkkilankumpu |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
399579.42500000 |
7310904.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010018 |
Junkkilankumpu sijaitsee Kemijoen itäpuolella, Taivalkosken voimalasta noin 5 km kaakkoon. Kumpu on 1,5 km pitkä ja 0,5 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka laella noin 55 m korkeudessa on kivirakkaa. Laen kivikossa erottuu kymmenen kuoppaa, joden halkaisija on 1-3 m ja syvyys 0,5-0,8 m. Rakan keskivaiheilla on soikea röykkiö, kooltaan 3 x 2,5 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Siitä noin 1 m itään on halkaisijaltaan 1 m ja korkeudeltaan 0,2 m latomus. Näistä 20 m pohjoiseen on halkaisijaltaan 2,5 m:n kokoinen asumuksen (?) perusta, jota ympäröi kivistä ladottu valli.
|
| metsakeskus.241010018 |
241 |
Junkkilankumpu |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
399579.42500000 |
7310904.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010018 |
Junkkilankumpu sijaitsee Kemijoen itäpuolella, Taivalkosken voimalasta noin 5 km kaakkoon. Kumpu on 1,5 km pitkä ja 0,5 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka laella noin 55 m korkeudessa on kivirakkaa. Laen kivikossa erottuu kymmenen kuoppaa, joden halkaisija on 1-3 m ja syvyys 0,5-0,8 m. Rakan keskivaiheilla on soikea röykkiö, kooltaan 3 x 2,5 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Siitä noin 1 m itään on halkaisijaltaan 1 m ja korkeudeltaan 0,2 m latomus. Näistä 20 m pohjoiseen on halkaisijaltaan 2,5 m:n kokoinen asumuksen (?) perusta, jota ympäröi kivistä ladottu valli.
|
| metsakeskus.241010020 |
241 |
Sammalkumpu |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
398305.93000000 |
7313357.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010020 |
Sammalkumpu sijaitsee Kemijoen itäpuolella, Taivalkosken voimalasta noin 2 km kaakkoon. Kumpu on noin 1,5 km pitkä ja 0,7 km leveä koillis-lounais -suuntainen harjanne, jonka koillisosassa on hiekka-alue. Harjanteen laella on halkaisijaltaan noin 20 m kokoinen rakka-alue. Lakirakassa erottuu kolme rakkakuoppaa, jotka ovat osittain metsäaurauksen tuhoamia. Kuoppien halkaisija on 1-1,5 m ja syvyys 0,3-0,5 m.
|
| metsakeskus.241010021 |
241 |
Kokonmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
393999.66600000 |
7312892.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010021 |
Kokonmaa sijaitsee Kemijoen iänsipuolella, Taivalkosken voimalasta noin 2,3 km lounaaseen. Kokonmaa on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka lakirakka kohoaa yli 50 m:n korkeuteen. Laki on osittain tuhoutunut maa-ainesta otettaessa. Laen pohjoispäässä, noin 10 m sorakuopan reunasta pohjoiseen, erottuu pengottu keskuskuopallinen röykkiö. Sen koko on noin 5,5 x 4,5 m. Kuopan halkaisija on noin 3 m. Rakennelman kehäkivet ovat havaittavissa.
Röykkiöstä 25 m etelälounaaseen on rakkakuoppa, halkaisijaltaan 1,2 m. Toinen sijaitsee 15 m etelään ja on halkaisijaltaan 1,5 m. |
| metsakeskus.241010021 |
241 |
Kokonmaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
393999.66600000 |
7312892.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010021 |
Kokonmaa sijaitsee Kemijoen iänsipuolella, Taivalkosken voimalasta noin 2,3 km lounaaseen. Kokonmaa on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka lakirakka kohoaa yli 50 m:n korkeuteen. Laki on osittain tuhoutunut maa-ainesta otettaessa. Laen pohjoispäässä, noin 10 m sorakuopan reunasta pohjoiseen, erottuu pengottu keskuskuopallinen röykkiö. Sen koko on noin 5,5 x 4,5 m. Kuopan halkaisija on noin 3 m. Rakennelman kehäkivet ovat havaittavissa.
Röykkiöstä 25 m etelälounaaseen on rakkakuoppa, halkaisijaltaan 1,2 m. Toinen sijaitsee 15 m etelään ja on halkaisijaltaan 1,5 m. |
| metsakeskus.241010023 |
241 |
Kiimamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
396610.67100000 |
7290679.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010023 |
Kohde sijaitsee Matinaavan ja Musta-aavan välissä, Kiimamaan laella ja koillisrinteessä, Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Kiimamaa on 1,5 km pitkä ja 0,4 km leveä, kaakko-luode -suuntainen moreeniharjanne. Laella on rakkaa. Laen yli on vedetty voimalinja. Alueella on röykkiöitä, maakuoppa ja asuinpaikka.
Paikalla on yhdeksän röykkiötä, joista kaksi on tuhoutunut voimalinjaa uusittaessa. Tuhoutuneet röykkiöt on entistetty. Röykkiöiden eteläpuolella erottuu halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen kuoppa. Röykkiöryhmästä noin 60 m luoteeseen on asuinpaikka, jossa on tutkittu yksi keittokuoppa ja kuoppaliesi. Löytöinä paikalta on mm. kiille- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kvartsia ja palanutta ihmisen ja eläinten luuta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 2210 ± 100 BP (Hel-3236). |
| metsakeskus.241010023 |
241 |
Kiimamaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
396610.67100000 |
7290679.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010023 |
Kohde sijaitsee Matinaavan ja Musta-aavan välissä, Kiimamaan laella ja koillisrinteessä, Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Kiimamaa on 1,5 km pitkä ja 0,4 km leveä, kaakko-luode -suuntainen moreeniharjanne. Laella on rakkaa. Laen yli on vedetty voimalinja. Alueella on röykkiöitä, maakuoppa ja asuinpaikka.
Paikalla on yhdeksän röykkiötä, joista kaksi on tuhoutunut voimalinjaa uusittaessa. Tuhoutuneet röykkiöt on entistetty. Röykkiöiden eteläpuolella erottuu halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen kuoppa. Röykkiöryhmästä noin 60 m luoteeseen on asuinpaikka, jossa on tutkittu yksi keittokuoppa ja kuoppaliesi. Löytöinä paikalta on mm. kiille- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kvartsia ja palanutta ihmisen ja eläinten luuta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 2210 ± 100 BP (Hel-3236). |
| metsakeskus.241010023 |
241 |
Kiimamaa |
10002 |
12016 |
13155 |
11028 |
27000 |
396610.67100000 |
7290679.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010023 |
Kohde sijaitsee Matinaavan ja Musta-aavan välissä, Kiimamaan laella ja koillisrinteessä, Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Kiimamaa on 1,5 km pitkä ja 0,4 km leveä, kaakko-luode -suuntainen moreeniharjanne. Laella on rakkaa. Laen yli on vedetty voimalinja. Alueella on röykkiöitä, maakuoppa ja asuinpaikka.
Paikalla on yhdeksän röykkiötä, joista kaksi on tuhoutunut voimalinjaa uusittaessa. Tuhoutuneet röykkiöt on entistetty. Röykkiöiden eteläpuolella erottuu halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen kuoppa. Röykkiöryhmästä noin 60 m luoteeseen on asuinpaikka, jossa on tutkittu yksi keittokuoppa ja kuoppaliesi. Löytöinä paikalta on mm. kiille- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kvartsia ja palanutta ihmisen ja eläinten luuta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 2210 ± 100 BP (Hel-3236). |
| metsakeskus.241010023 |
241 |
Kiimamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
396610.67100000 |
7290679.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010023 |
Kohde sijaitsee Matinaavan ja Musta-aavan välissä, Kiimamaan laella ja koillisrinteessä, Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Kiimamaa on 1,5 km pitkä ja 0,4 km leveä, kaakko-luode -suuntainen moreeniharjanne. Laella on rakkaa. Laen yli on vedetty voimalinja. Alueella on röykkiöitä, maakuoppa ja asuinpaikka.
Paikalla on yhdeksän röykkiötä, joista kaksi on tuhoutunut voimalinjaa uusittaessa. Tuhoutuneet röykkiöt on entistetty. Röykkiöiden eteläpuolella erottuu halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen kuoppa. Röykkiöryhmästä noin 60 m luoteeseen on asuinpaikka, jossa on tutkittu yksi keittokuoppa ja kuoppaliesi. Löytöinä paikalta on mm. kiille- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kvartsia ja palanutta ihmisen ja eläinten luuta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 2210 ± 100 BP (Hel-3236). |
| metsakeskus.241010023 |
241 |
Kiimamaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27013 |
396610.67100000 |
7290679.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010023 |
Kohde sijaitsee Matinaavan ja Musta-aavan välissä, Kiimamaan laella ja koillisrinteessä, Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Kiimamaa on 1,5 km pitkä ja 0,4 km leveä, kaakko-luode -suuntainen moreeniharjanne. Laella on rakkaa. Laen yli on vedetty voimalinja. Alueella on röykkiöitä, maakuoppa ja asuinpaikka.
Paikalla on yhdeksän röykkiötä, joista kaksi on tuhoutunut voimalinjaa uusittaessa. Tuhoutuneet röykkiöt on entistetty. Röykkiöiden eteläpuolella erottuu halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen kuoppa. Röykkiöryhmästä noin 60 m luoteeseen on asuinpaikka, jossa on tutkittu yksi keittokuoppa ja kuoppaliesi. Löytöinä paikalta on mm. kiille- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kvartsia ja palanutta ihmisen ja eläinten luuta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 2210 ± 100 BP (Hel-3236). |
| metsakeskus.241010023 |
241 |
Kiimamaa |
10002 |
12016 |
13155 |
11033 |
27013 |
396610.67100000 |
7290679.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010023 |
Kohde sijaitsee Matinaavan ja Musta-aavan välissä, Kiimamaan laella ja koillisrinteessä, Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Kiimamaa on 1,5 km pitkä ja 0,4 km leveä, kaakko-luode -suuntainen moreeniharjanne. Laella on rakkaa. Laen yli on vedetty voimalinja. Alueella on röykkiöitä, maakuoppa ja asuinpaikka.
Paikalla on yhdeksän röykkiötä, joista kaksi on tuhoutunut voimalinjaa uusittaessa. Tuhoutuneet röykkiöt on entistetty. Röykkiöiden eteläpuolella erottuu halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen kuoppa. Röykkiöryhmästä noin 60 m luoteeseen on asuinpaikka, jossa on tutkittu yksi keittokuoppa ja kuoppaliesi. Löytöinä paikalta on mm. kiille- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kvartsia ja palanutta ihmisen ja eläinten luuta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 2210 ± 100 BP (Hel-3236). |
| metsakeskus.241010023 |
241 |
Kiimamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
396610.67100000 |
7290679.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010023 |
Kohde sijaitsee Matinaavan ja Musta-aavan välissä, Kiimamaan laella ja koillisrinteessä, Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Kiimamaa on 1,5 km pitkä ja 0,4 km leveä, kaakko-luode -suuntainen moreeniharjanne. Laella on rakkaa. Laen yli on vedetty voimalinja. Alueella on röykkiöitä, maakuoppa ja asuinpaikka.
Paikalla on yhdeksän röykkiötä, joista kaksi on tuhoutunut voimalinjaa uusittaessa. Tuhoutuneet röykkiöt on entistetty. Röykkiöiden eteläpuolella erottuu halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen kuoppa. Röykkiöryhmästä noin 60 m luoteeseen on asuinpaikka, jossa on tutkittu yksi keittokuoppa ja kuoppaliesi. Löytöinä paikalta on mm. kiille- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kvartsia ja palanutta ihmisen ja eläinten luuta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 2210 ± 100 BP (Hel-3236). |
| metsakeskus.241010023 |
241 |
Kiimamaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
396610.67100000 |
7290679.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010023 |
Kohde sijaitsee Matinaavan ja Musta-aavan välissä, Kiimamaan laella ja koillisrinteessä, Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Kiimamaa on 1,5 km pitkä ja 0,4 km leveä, kaakko-luode -suuntainen moreeniharjanne. Laella on rakkaa. Laen yli on vedetty voimalinja. Alueella on röykkiöitä, maakuoppa ja asuinpaikka.
Paikalla on yhdeksän röykkiötä, joista kaksi on tuhoutunut voimalinjaa uusittaessa. Tuhoutuneet röykkiöt on entistetty. Röykkiöiden eteläpuolella erottuu halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen kuoppa. Röykkiöryhmästä noin 60 m luoteeseen on asuinpaikka, jossa on tutkittu yksi keittokuoppa ja kuoppaliesi. Löytöinä paikalta on mm. kiille- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kvartsia ja palanutta ihmisen ja eläinten luuta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 2210 ± 100 BP (Hel-3236). |
| metsakeskus.241010023 |
241 |
Kiimamaa |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
396610.67100000 |
7290679.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010023 |
Kohde sijaitsee Matinaavan ja Musta-aavan välissä, Kiimamaan laella ja koillisrinteessä, Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Kiimamaa on 1,5 km pitkä ja 0,4 km leveä, kaakko-luode -suuntainen moreeniharjanne. Laella on rakkaa. Laen yli on vedetty voimalinja. Alueella on röykkiöitä, maakuoppa ja asuinpaikka.
Paikalla on yhdeksän röykkiötä, joista kaksi on tuhoutunut voimalinjaa uusittaessa. Tuhoutuneet röykkiöt on entistetty. Röykkiöiden eteläpuolella erottuu halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen kuoppa. Röykkiöryhmästä noin 60 m luoteeseen on asuinpaikka, jossa on tutkittu yksi keittokuoppa ja kuoppaliesi. Löytöinä paikalta on mm. kiille- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kvartsia ja palanutta ihmisen ja eläinten luuta. Paikalta on radiohiiliajoitus: 2210 ± 100 BP (Hel-3236). |
| metsakeskus.241010034 |
241 |
Sompuvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417137.35500000 |
7315789.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Sompuvaaran ja Sompujärven välissä, maantien 923 eteläreunassa, välittömästi Anttilan asuinrakennuksen länsipuolella. Soranotto on tuhonnut asuinpaikan suureksi osaksi. Paikalta on löytynyt kvartsia (KM 16394:1-5, KM 21447:1-2).
Nili: KEMINMAA 34 /1
|
| metsakeskus.241010037 |
241 |
Valmarinniemi |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
386271.81100000 |
7298629.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010037 |
Kemin keskiaikaisen puukirkon paikka ja niiden luona oleva hautausmaa sijaitsee Valmarinniemen tyvessä, Kemijoen suiston luoteisrannalla, Ylivalmarin talon länsipuolella ja Valmarin talon pohjoispuolella. Valmarinniemi sijaitsee Keminmaan kirkosta noin kolme kilometriä lounaaseen, Kemijoen suiston länsipuolella, entisen Leppiluodon saaren itäpäässä. Paikalla on ollut vähintään yksi puinen, sittemmin poltettu puukirkko sekä hautausmaa, jossa on ainakin kymmenen polttohautaa sekä 157 ruumishautaa tai hautakuviota. Rahalöydöt ajoittavat haudat 1300-luvun alusta 1400-luvun loppupuolelle. Polttohaudat ajoittuvat todennäköisimmin 1000-luvun puolivälistä aina 1300-luvun loppupuolelle. Kemin keskiaikaisten kirkkojen paikka ja kalmisto ovat lajissaan harvoja paikallistettuja ja arkeologisesti tutkittuja. |
| metsakeskus.241010037 |
241 |
Valmarinniemi |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
386271.81100000 |
7298629.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010037 |
Kemin keskiaikaisen puukirkon paikka ja niiden luona oleva hautausmaa sijaitsee Valmarinniemen tyvessä, Kemijoen suiston luoteisrannalla, Ylivalmarin talon länsipuolella ja Valmarin talon pohjoispuolella. Valmarinniemi sijaitsee Keminmaan kirkosta noin kolme kilometriä lounaaseen, Kemijoen suiston länsipuolella, entisen Leppiluodon saaren itäpäässä. Paikalla on ollut vähintään yksi puinen, sittemmin poltettu puukirkko sekä hautausmaa, jossa on ainakin kymmenen polttohautaa sekä 157 ruumishautaa tai hautakuviota. Rahalöydöt ajoittavat haudat 1300-luvun alusta 1400-luvun loppupuolelle. Polttohaudat ajoittuvat todennäköisimmin 1000-luvun puolivälistä aina 1300-luvun loppupuolelle. Kemin keskiaikaisten kirkkojen paikka ja kalmisto ovat lajissaan harvoja paikallistettuja ja arkeologisesti tutkittuja. |
| metsakeskus.241010037 |
241 |
Valmarinniemi |
10002 |
12002 |
13215 |
11010 |
27000 |
386271.81100000 |
7298629.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010037 |
Kemin keskiaikaisen puukirkon paikka ja niiden luona oleva hautausmaa sijaitsee Valmarinniemen tyvessä, Kemijoen suiston luoteisrannalla, Ylivalmarin talon länsipuolella ja Valmarin talon pohjoispuolella. Valmarinniemi sijaitsee Keminmaan kirkosta noin kolme kilometriä lounaaseen, Kemijoen suiston länsipuolella, entisen Leppiluodon saaren itäpäässä. Paikalla on ollut vähintään yksi puinen, sittemmin poltettu puukirkko sekä hautausmaa, jossa on ainakin kymmenen polttohautaa sekä 157 ruumishautaa tai hautakuviota. Rahalöydöt ajoittavat haudat 1300-luvun alusta 1400-luvun loppupuolelle. Polttohaudat ajoittuvat todennäköisimmin 1000-luvun puolivälistä aina 1300-luvun loppupuolelle. Kemin keskiaikaisten kirkkojen paikka ja kalmisto ovat lajissaan harvoja paikallistettuja ja arkeologisesti tutkittuja. |
| metsakeskus.241010037 |
241 |
Valmarinniemi |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27019 |
386271.81100000 |
7298629.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010037 |
Kemin keskiaikaisen puukirkon paikka ja niiden luona oleva hautausmaa sijaitsee Valmarinniemen tyvessä, Kemijoen suiston luoteisrannalla, Ylivalmarin talon länsipuolella ja Valmarin talon pohjoispuolella. Valmarinniemi sijaitsee Keminmaan kirkosta noin kolme kilometriä lounaaseen, Kemijoen suiston länsipuolella, entisen Leppiluodon saaren itäpäässä. Paikalla on ollut vähintään yksi puinen, sittemmin poltettu puukirkko sekä hautausmaa, jossa on ainakin kymmenen polttohautaa sekä 157 ruumishautaa tai hautakuviota. Rahalöydöt ajoittavat haudat 1300-luvun alusta 1400-luvun loppupuolelle. Polttohaudat ajoittuvat todennäköisimmin 1000-luvun puolivälistä aina 1300-luvun loppupuolelle. Kemin keskiaikaisten kirkkojen paikka ja kalmisto ovat lajissaan harvoja paikallistettuja ja arkeologisesti tutkittuja. |
| metsakeskus.241010037 |
241 |
Valmarinniemi |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
386271.81100000 |
7298629.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010037 |
Kemin keskiaikaisen puukirkon paikka ja niiden luona oleva hautausmaa sijaitsee Valmarinniemen tyvessä, Kemijoen suiston luoteisrannalla, Ylivalmarin talon länsipuolella ja Valmarin talon pohjoispuolella. Valmarinniemi sijaitsee Keminmaan kirkosta noin kolme kilometriä lounaaseen, Kemijoen suiston länsipuolella, entisen Leppiluodon saaren itäpäässä. Paikalla on ollut vähintään yksi puinen, sittemmin poltettu puukirkko sekä hautausmaa, jossa on ainakin kymmenen polttohautaa sekä 157 ruumishautaa tai hautakuviota. Rahalöydöt ajoittavat haudat 1300-luvun alusta 1400-luvun loppupuolelle. Polttohaudat ajoittuvat todennäköisimmin 1000-luvun puolivälistä aina 1300-luvun loppupuolelle. Kemin keskiaikaisten kirkkojen paikka ja kalmisto ovat lajissaan harvoja paikallistettuja ja arkeologisesti tutkittuja. |
| metsakeskus.241010037 |
241 |
Valmarinniemi |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27019 |
386271.81100000 |
7298629.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010037 |
Kemin keskiaikaisen puukirkon paikka ja niiden luona oleva hautausmaa sijaitsee Valmarinniemen tyvessä, Kemijoen suiston luoteisrannalla, Ylivalmarin talon länsipuolella ja Valmarin talon pohjoispuolella. Valmarinniemi sijaitsee Keminmaan kirkosta noin kolme kilometriä lounaaseen, Kemijoen suiston länsipuolella, entisen Leppiluodon saaren itäpäässä. Paikalla on ollut vähintään yksi puinen, sittemmin poltettu puukirkko sekä hautausmaa, jossa on ainakin kymmenen polttohautaa sekä 157 ruumishautaa tai hautakuviota. Rahalöydöt ajoittavat haudat 1300-luvun alusta 1400-luvun loppupuolelle. Polttohaudat ajoittuvat todennäköisimmin 1000-luvun puolivälistä aina 1300-luvun loppupuolelle. Kemin keskiaikaisten kirkkojen paikka ja kalmisto ovat lajissaan harvoja paikallistettuja ja arkeologisesti tutkittuja. |
| metsakeskus.241010039 |
241 |
Ruonavaara NE |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
395763.96400000 |
7309815.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010039 |
Kohde sijaitsee Kemijoen itärannalla, Ruonavaaran koillisreunassa, Maulan koulusta 740 m itään, muinaisella 1 m korkuisella rantatörmällä, vaaran pohjoisrinteessä metsätien pohjoispuolella. Tiestä 10-20 m pohjoiseen, huoltorakennuksen (pumppuamon?) eteläpuolella, on hiekkakuoppien välissä säilyneillä kangaskaistaleilla kolme keittokuoppaa ja kaksi asuinkuoppaa (asumuspainannetta?). Näistä pohjoiseen, metsätieltä ja hiekkakuopan reunalta, on löytynyt kvartsia (KM 22579, KM 26800) ja tulen rapauttamia kiviä.
Vuoden 2016 tarkastuksessa paikannettiin kohteen lounaisosassa vain kaksi kuoppaa, halkaisijaltaan noin 2,5 - 3 m. Näiden lähialueella on lännen ja idän puolella vanhoja, jo 1950-luvulla käytössä olleita jo umpeen kasvaneita hiekkakuoppia. Itäisemmän koillispuolella todettiin ilmeisesti 1980-luvun asuinpaikan kvartsien löytöalueella tieuralla kvartsi-iskoksia noin 110 m matkalla. Tie noudattaa kaakkoispuoleista parin metrin korkuisen muinaisen rantatörmän juurta. Tälle törmälle tehdyistä neljästä koepistosta yhdessä todettiin kvartsi-iskoksia sekä kulttuurimaata. Tarkastuksen perusteella muinaisjäännöksen rajausta tarkennettiin aiemmasta.
Kohde tarkastettiin 2017 sähkölinjainventoinnissa ja sen arvioiotiin ulottuvan edelleen pohjoisemmas muinaisella rantatörmällä. Erillinen halkaisijaltaan noin 3-metrinen ja ½ m syvä kuopparakenne paikannettiin 90 m asuinpaikan rajasta itään. Se on tasaisella hiekkakankaalla, eikä ehkä ole maatunut pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.241010040 |
241 |
Sivakkavaara |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
393628.84600000 |
7299268.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010040 |
Sivakkavaara sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään ja Akkunusjoesta noin 2 km etelään. Salmenkylän kankaan kanssa Sivakkavaara muodostaa noin 3,5 km pitkän ja 1-2 km leveän koillinen-lounas -suuntaisen hiekka- ja soraharjanteen. Aluetta rikkovat useat laajat soranottoalueet.
Asuinpaikka sijaitsee Sivakkavaaran lounaisreunassa sorakuopan reunaa noudattavan tien ja suon välissä Elijärven kaivoksesta noin 2 km luoteeseen. Kuopat, halkaisijaltaan 1-4 m ja syvyydeltään noin 40-100 cm, ovat epäsäännöllisissä ryhmissä n. 90 metrin matkalla heikosti erottuvan törmän päällä.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kankaalla havaittiin 19 keittokuoppajäännöstä. 1990-luvun inventoinnissa kuoppajäännöksiä oli 18, joista kaksi tulkittiin asuinkuopiksi. Asuinkuoppia ei varmuudella havaittu 2021.
Nili: KEMINMAA 40 /1 |
| metsakeskus.241010040 |
241 |
Sivakkavaara |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
393628.84600000 |
7299268.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010040 |
Sivakkavaara sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään ja Akkunusjoesta noin 2 km etelään. Salmenkylän kankaan kanssa Sivakkavaara muodostaa noin 3,5 km pitkän ja 1-2 km leveän koillinen-lounas -suuntaisen hiekka- ja soraharjanteen. Aluetta rikkovat useat laajat soranottoalueet.
Asuinpaikka sijaitsee Sivakkavaaran lounaisreunassa sorakuopan reunaa noudattavan tien ja suon välissä Elijärven kaivoksesta noin 2 km luoteeseen. Kuopat, halkaisijaltaan 1-4 m ja syvyydeltään noin 40-100 cm, ovat epäsäännöllisissä ryhmissä n. 90 metrin matkalla heikosti erottuvan törmän päällä.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kankaalla havaittiin 19 keittokuoppajäännöstä. 1990-luvun inventoinnissa kuoppajäännöksiä oli 18, joista kaksi tulkittiin asuinkuopiksi. Asuinkuoppia ei varmuudella havaittu 2021.
Nili: KEMINMAA 40 /1 |
| metsakeskus.241010044 |
241 |
Juokuanvaara 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
401084.00000000 |
7301004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010044 |
Juokuanvaara sijaitsee Akkunusjoen eteläpuolella, Kapernaumin lomakylän ja Akkunusjoen Juokuanmutkan kohdalla. Vaara on kaakko-luode -suuntainen, noin 2 km pitkä ja 1 km leveä moreeniharjanne. Länsiosassa on laaja rakka, johon on pystytetty radiomasto. Kivilatomus ja rakkakuopat sijaitsevat vaaran keskivaiheilla olevan lakirakan itäpäässä kivikossa.
Kuopat ja latomus sijaitsevat vaaran keskellä olevan korkeimman harjanteen itäpäässä
olevassa kivikossa. Latomus on kivikon länsipäässä. Se on arkkumainen, ja sen mitat ovat
2 x 1m. On epäselvää, onko kyseessä esihistoriallisen vaiko historiallisen ajan jäännös.
Kuopat ovat kivikon itäpäässä ja niitä on yhteensä kuusi. Viisi niistä on muodoltaan
pyöreähköjä, ja niiden halkaisija on 1,5 - 2 m ja syvyys 0,3 - 0,5m. Yksi kuopista on
pitkänomainen. Sen pituus on 7,5 m, leveys 2,5 mja syvyys 0,8 m. |
| metsakeskus.241010044 |
241 |
Juokuanvaara 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
401084.00000000 |
7301004.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010044 |
Juokuanvaara sijaitsee Akkunusjoen eteläpuolella, Kapernaumin lomakylän ja Akkunusjoen Juokuanmutkan kohdalla. Vaara on kaakko-luode -suuntainen, noin 2 km pitkä ja 1 km leveä moreeniharjanne. Länsiosassa on laaja rakka, johon on pystytetty radiomasto. Kivilatomus ja rakkakuopat sijaitsevat vaaran keskivaiheilla olevan lakirakan itäpäässä kivikossa.
Kuopat ja latomus sijaitsevat vaaran keskellä olevan korkeimman harjanteen itäpäässä
olevassa kivikossa. Latomus on kivikon länsipäässä. Se on arkkumainen, ja sen mitat ovat
2 x 1m. On epäselvää, onko kyseessä esihistoriallisen vaiko historiallisen ajan jäännös.
Kuopat ovat kivikon itäpäässä ja niitä on yhteensä kuusi. Viisi niistä on muodoltaan
pyöreähköjä, ja niiden halkaisija on 1,5 - 2 m ja syvyys 0,3 - 0,5m. Yksi kuopista on
pitkänomainen. Sen pituus on 7,5 m, leveys 2,5 mja syvyys 0,8 m. |
| metsakeskus.241010045 |
241 |
Maihkilanvaara E |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
396880.00000000 |
7310925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010045 |
Maihkilanvaara sijaitsee Kemijoen itäpuolella, joesta noin 1 kilometrin päässä, jokivarressa olevien Maihkilan talojen kohdalla. Vaarassa on kaksi yli 50 metrin korkeuteen kohoavaa rakkalakista huippua. Itäisen huipun rakassa on kolme kuoppaa, halkaisijaltaan 1 metri, 1,5 metriä ja 3 metriä sekä syvyydeltään 0,3-1,0 metriä. Ne sijoittuvat laen pohjoisosaan, runsaan 60 m matkalle etelä-pohjoissuunnassa.
Vuoden 2012 Simon tuulivoimaloiden sähkönsiirtoreitin inventoinnin havaintojen mukaan rakkakuoppa 1 on kooltaan noin 2x1,5 m syvyydeltään 0,8 m. Rakkakuoppa 2 on kooltaan 2,5x2 m, syvyydeltään 1 m . Sen ympärillä on 20-50 cm korkeat vallit, joissa on osin ladontaa 2-3 kerroksessa. Rakkakuoppa 3 on noin 2x1 m ja 0,4 m syvä. Tarkastuksessa lokakuussa 2018 kaksi halkaisijaltaan lähemmäs 3 metristä pyöreät kuoppaa rakassa hahmottuivat selvinä kivikehärakenteina valleineen. Yksi rakenne oli myös kasvillisuuden peittämä rakkakuoppa. Ilmeisesti alueella on kolmea useampia kuopparakenteita. |
| metsakeskus.241010049 |
241 |
Haapamaa NE |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
392591.22200000 |
7315079.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010049 |
Haapamaa on noin 1,5 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, joka sijaitsee Kemijoen länsipuolella, Taivalkosken voimalasta noin 3,5 km länteen. Haapamaan laen kohdalla on 200 x 300 m kokoinen maisemoitu sorakuoppa. Lakirakan koillispäässä olevalla hakkuualueella on suorakaiteen muotoinen ja laakea, noin 7 x 2,5 m kokoinen röykkiö, jonka päissä erottuu pystyyn asetetut "bautakivet". Tästä noin 10 m lounaaseen on toinen pyöreä, matala ja noin 3 m laaja röykkiö. Paikalta on löytynyt kvartsiesine (KM 25432). Röykkiöt on tutkittu ja ennallistettu nähtävyyskohteiksi.
|
| metsakeskus.241010049 |
241 |
Haapamaa NE |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
392591.22200000 |
7315079.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010049 |
Haapamaa on noin 1,5 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, joka sijaitsee Kemijoen länsipuolella, Taivalkosken voimalasta noin 3,5 km länteen. Haapamaan laen kohdalla on 200 x 300 m kokoinen maisemoitu sorakuoppa. Lakirakan koillispäässä olevalla hakkuualueella on suorakaiteen muotoinen ja laakea, noin 7 x 2,5 m kokoinen röykkiö, jonka päissä erottuu pystyyn asetetut "bautakivet". Tästä noin 10 m lounaaseen on toinen pyöreä, matala ja noin 3 m laaja röykkiö. Paikalta on löytynyt kvartsiesine (KM 25432). Röykkiöt on tutkittu ja ennallistettu nähtävyyskohteiksi.
|
| metsakeskus.241010050 |
241 |
Rovavaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
395378.14300000 |
7301160.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010050 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 kilometrin etelään. Rovavaara on 1,5 kilometriä pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 1 -kohde kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Vaaralle vievän metsäautotien varrella, sen molemmin puolin, vaaran pohjois- ja luoteisrinteessä olevilla hiekkaterasseilla, on 17 pyyntikuoppaa noin 400 metrin matkalla. Pyyntikuopat ovat kooltaan noin 3 x 2,5 metriä ja niitä ympäröi valli. Lisäksi vaaran pohjoisosan sorakuopalle vievän tien ja etelään suuntautuvan tien välisellä alueella on 7 keittokuoppaa, jotka ovat kooltaan 1,5 -2,5 metriä ja syvyydeltään 0,3-0,5 metriä. |
| metsakeskus.241010050 |
241 |
Rovavaara 1 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
395378.14300000 |
7301160.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010050 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 kilometrin etelään. Rovavaara on 1,5 kilometriä pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 1 -kohde kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Vaaralle vievän metsäautotien varrella, sen molemmin puolin, vaaran pohjois- ja luoteisrinteessä olevilla hiekkaterasseilla, on 17 pyyntikuoppaa noin 400 metrin matkalla. Pyyntikuopat ovat kooltaan noin 3 x 2,5 metriä ja niitä ympäröi valli. Lisäksi vaaran pohjoisosan sorakuopalle vievän tien ja etelään suuntautuvan tien välisellä alueella on 7 keittokuoppaa, jotka ovat kooltaan 1,5 -2,5 metriä ja syvyydeltään 0,3-0,5 metriä. |
| metsakeskus.241010051 |
241 |
Kulmemaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
405341.00000000 |
7317113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010051 |
Kulmemaa sijaitsee Jänkäjärven itä- ja eteläpuolella ja on soiden ympäröimä metsäsaareke noin 0,5 km järvestä etelään. Kiviröykkiö on noin 200 m pitkässä ja 100 m leveässä itä-länsi -suuntaisessa metsäsaarekkeessa. Röykkiö on ladottu liuskekivistä ja sen halkaisija on 2,5-3,0 m ja korkeus noin 0,7 m. Inventoinnin 2012 perusteella röykkiön (3,5 x 1,2 m) tarkoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.241010053 |
241 |
Pekkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410277.12400000 |
7312764.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010053 |
Kohde sijaitsee Honkamaan alueella, Puukkokummussa, Yli-Penikan harjujakson luoteispuolella. Asuinpaikka on Honkamaan länsirinteellä Akkunusjoen maantiesillasta noin 1,9 km länteen ja Pekkalan tilan rakennuksista noin 0,2 km etelälounaaseen, metsätiellä noin 20 x 100 m alalla. Paikalla on havaittavissa liesikiveyksiä ja kvartsi- ja kivilaji-iskoksia.
Nili: KEMINMAA 53 /1
|
| metsakeskus.241010054 |
241 |
Honkamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410808.90300000 |
7314040.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010054 |
Kohde sijaitsee Keminmaan koillisosassa, Honkamaan alueella, Puukkokummussa, Yli-Penikan harjujakson luoteispuolella. Honkamaa on noin 2 km pitkä ja 1 km leveä pohjois-etelä -suuntainen kallioinen ja kivikkoinen harjanne. Asuinpaikka sijaitsee harjanteen luoteisrinteessä, Honkamaan laen radiomastosta noin 0,9 km luoteeseen. Paikalla erottuu kahdessa kohdassa (a) x=7316 10, y= 2547 50, z = 51-52;b) x = 7316 12, y = 254765, z = 55) liesikiveyksiä. Muita asuinpaikkamerkkejä on noin 100 m pituisella alueella. Paikalta on löytynyt hioinlaaka, liusketta ja kvartsi-iskos (KM 25568:1-15).
Nili: KEMINMAA 54 /1 |
| metsakeskus.241010055 |
241 |
Lassilankangas N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411662.56300000 |
7314099.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010055 |
Lassilankangas sijaitsee Yli-Penikan harjujakson luoteispuolella, Akkunusjoen etelä- ja länsirannalla. Asuinpaikka on kankaan koillisosassa, Honkamaan laen mastosta noin 1 km pohjoiskoilliseen, männikkökankaalla. Löytöalue on noin 100 x 500 m laajuinen. Siinä erottuu mm. palaneita kiviä asuinpaikkalöytöjen (KM 25569:1-18) lisäksi. Soranotto on vaurioittanut asuinpaikan länsiosaa (x=7316 10-30, y=2548 15-55, z=60-62). Asuinpaikka on arviolta 500 x 100 m laaja.
Nili: KEMINMAA 55 /1 |
| metsakeskus.241010056 |
241 |
Lassilankangas E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412024.41000000 |
7314131.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010056 |
Lassilankangas sijaitsee Yli-Penikan harjujakson luoteispuolella ja Akkunusjoen etelä- ja länsirannalla. Akkunusjoki tekee kankaan kohdalla mutkia. Asuinpaikka, jossa on kaksi keskittymää sijaitsee Honkamaan pohjoispään koillispuolella, Honkamaan radiomastosta noin 1,3 km koilliseen. Paikalta on löytynyt kvartsia (KM 25570). Akkunusjoen partaalla on myös maatuneita kaivantoja. Asuinpaikan rajakoordinaatit: x=7316 20-30, y=2848 70-73, z=60-62. Muinaisjäännös on arviolta 100 x 30 m laaja.
Nili: KEMINMAA 56 /1 |
| metsakeskus.241010057 |
241 |
Lassilankangas S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411763.52200000 |
7313494.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010057 |
Lassilankangas sijaitsee Yli-Penikan harjujakson luoteispuolella ja Akkunusjoen eteläpuolella. Asuinpaikka on Lassilanjängän pohjoisreunassa, muinaisen rantatörmän päällä ja männikkökankaalla. Paikalla on havaittu palaneita kiviä ja sieltä on löytynyt kivilaji-iskoksia (KM 25571). Asuinpaikan rajakoordinaatit: x=7315 60-66, y=2548 48-70.
Nili: KEMINMAA 57 /1 |
| metsakeskus.241010061 |
241 |
Hietakaula |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
395298.00000000 |
7300610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010061 |
Rovavaara sijaitsee noin 1 km Akkunusjoesta etelään. Asuinpaikka sijaitsee Rovavaaran lounaisrinteessä, Suureen Suomaahan vievän metsätien eteläpuolella ja ampumaradasta kaakkoon. Rovavaara on 1,5 km leveä ja pitkä sora- ja hiekkaharjanne ja siellä laajoja soranottoalueita. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Vaaran pohjois-, länsi- ja etelärinteellä erottuu muinaisia rantavalleja ja -terasseja.
Tarkastuksessa 1991 todettiin soistuneeseen Elijärvenviitaan viettävällä rinteellä noin 100 m matkalla kuopparakenteita, jotka arvioitiin pyyntikuopiksi. Keminmaan arkeologisessa inventoinnissa alueella havaittavalla muinaisella rantaterassilla erotettiin noin 300 m matkalla 36 kuoppajäännöstä, joista 34 määritettiin nyt keittokuopiksi ja kaksi tulkittiin asuinkuopiksi (asumuspainanteeksi). Tämän vahvistukseksi ei kuitenkaan ole olemassa esim. palaneita kiviä tai löytömateriaalia.
Raportin karttaliitteen perusteella alue on lähes 400 m pituinen. Suurimpien kuoppien halkaisija on noin 3 m ja syvyys 1 m, pienemmät ovat halkaisijaltaan 2 m ja 0,3 m syviä.
Vuoden 2016 tarkastuksessa kuoppia havaittiin 25 kpl. runsaan 230 m pituudelle jonomuodostelmassa ja arviona oli, että kyse on pyyntikuopista, eikä keitto- ym. kuopista. |
| metsakeskus.241010061 |
241 |
Hietakaula |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
395298.00000000 |
7300610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010061 |
Rovavaara sijaitsee noin 1 km Akkunusjoesta etelään. Asuinpaikka sijaitsee Rovavaaran lounaisrinteessä, Suureen Suomaahan vievän metsätien eteläpuolella ja ampumaradasta kaakkoon. Rovavaara on 1,5 km leveä ja pitkä sora- ja hiekkaharjanne ja siellä laajoja soranottoalueita. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Vaaran pohjois-, länsi- ja etelärinteellä erottuu muinaisia rantavalleja ja -terasseja.
Tarkastuksessa 1991 todettiin soistuneeseen Elijärvenviitaan viettävällä rinteellä noin 100 m matkalla kuopparakenteita, jotka arvioitiin pyyntikuopiksi. Keminmaan arkeologisessa inventoinnissa alueella havaittavalla muinaisella rantaterassilla erotettiin noin 300 m matkalla 36 kuoppajäännöstä, joista 34 määritettiin nyt keittokuopiksi ja kaksi tulkittiin asuinkuopiksi (asumuspainanteeksi). Tämän vahvistukseksi ei kuitenkaan ole olemassa esim. palaneita kiviä tai löytömateriaalia.
Raportin karttaliitteen perusteella alue on lähes 400 m pituinen. Suurimpien kuoppien halkaisija on noin 3 m ja syvyys 1 m, pienemmät ovat halkaisijaltaan 2 m ja 0,3 m syviä.
Vuoden 2016 tarkastuksessa kuoppia havaittiin 25 kpl. runsaan 230 m pituudelle jonomuodostelmassa ja arviona oli, että kyse on pyyntikuopista, eikä keitto- ym. kuopista. |
| metsakeskus.241010061 |
241 |
Hietakaula |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
395298.00000000 |
7300610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010061 |
Rovavaara sijaitsee noin 1 km Akkunusjoesta etelään. Asuinpaikka sijaitsee Rovavaaran lounaisrinteessä, Suureen Suomaahan vievän metsätien eteläpuolella ja ampumaradasta kaakkoon. Rovavaara on 1,5 km leveä ja pitkä sora- ja hiekkaharjanne ja siellä laajoja soranottoalueita. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Vaaran pohjois-, länsi- ja etelärinteellä erottuu muinaisia rantavalleja ja -terasseja.
Tarkastuksessa 1991 todettiin soistuneeseen Elijärvenviitaan viettävällä rinteellä noin 100 m matkalla kuopparakenteita, jotka arvioitiin pyyntikuopiksi. Keminmaan arkeologisessa inventoinnissa alueella havaittavalla muinaisella rantaterassilla erotettiin noin 300 m matkalla 36 kuoppajäännöstä, joista 34 määritettiin nyt keittokuopiksi ja kaksi tulkittiin asuinkuopiksi (asumuspainanteeksi). Tämän vahvistukseksi ei kuitenkaan ole olemassa esim. palaneita kiviä tai löytömateriaalia.
Raportin karttaliitteen perusteella alue on lähes 400 m pituinen. Suurimpien kuoppien halkaisija on noin 3 m ja syvyys 1 m, pienemmät ovat halkaisijaltaan 2 m ja 0,3 m syviä.
Vuoden 2016 tarkastuksessa kuoppia havaittiin 25 kpl. runsaan 230 m pituudelle jonomuodostelmassa ja arviona oli, että kyse on pyyntikuopista, eikä keitto- ym. kuopista. |
| metsakeskus.241010061 |
241 |
Hietakaula |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
395298.00000000 |
7300610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010061 |
Rovavaara sijaitsee noin 1 km Akkunusjoesta etelään. Asuinpaikka sijaitsee Rovavaaran lounaisrinteessä, Suureen Suomaahan vievän metsätien eteläpuolella ja ampumaradasta kaakkoon. Rovavaara on 1,5 km leveä ja pitkä sora- ja hiekkaharjanne ja siellä laajoja soranottoalueita. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Vaaran pohjois-, länsi- ja etelärinteellä erottuu muinaisia rantavalleja ja -terasseja.
Tarkastuksessa 1991 todettiin soistuneeseen Elijärvenviitaan viettävällä rinteellä noin 100 m matkalla kuopparakenteita, jotka arvioitiin pyyntikuopiksi. Keminmaan arkeologisessa inventoinnissa alueella havaittavalla muinaisella rantaterassilla erotettiin noin 300 m matkalla 36 kuoppajäännöstä, joista 34 määritettiin nyt keittokuopiksi ja kaksi tulkittiin asuinkuopiksi (asumuspainanteeksi). Tämän vahvistukseksi ei kuitenkaan ole olemassa esim. palaneita kiviä tai löytömateriaalia.
Raportin karttaliitteen perusteella alue on lähes 400 m pituinen. Suurimpien kuoppien halkaisija on noin 3 m ja syvyys 1 m, pienemmät ovat halkaisijaltaan 2 m ja 0,3 m syviä.
Vuoden 2016 tarkastuksessa kuoppia havaittiin 25 kpl. runsaan 230 m pituudelle jonomuodostelmassa ja arviona oli, että kyse on pyyntikuopista, eikä keitto- ym. kuopista. |
| metsakeskus.241010062 |
241 |
Hiirenkakkara (Hurrikaskivi) |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
395839.00000000 |
7305407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010062 |
Hiirenkakkara sijaitsee noin 4,5 km km Kemijoesta itään, Iso-Visen kaakkoispuolella, Koroisten ja Ilmolan kylien rajalla. Kakkara on metsäsaareke Leväjängän lounaisosassa. Alueen läpi jontaa metsätie Ilmolasta Perämaahan. Tien mutkassa, sen eteläpuolella on kumpare ja kumpareella kookas maakivi, "Hurrikaskivi", jossa erottuu runsaasti eri-ikäisiä kaiverruksia, nimikirjaimia ja vuosilukuja.
Samantapainen kallio on runsaat 1 km länteen sijaitseva Visenoja. |
| metsakeskus.241010062 |
241 |
Hiirenkakkara (Hurrikaskivi) |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
395839.00000000 |
7305407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010062 |
Hiirenkakkara sijaitsee noin 4,5 km km Kemijoesta itään, Iso-Visen kaakkoispuolella, Koroisten ja Ilmolan kylien rajalla. Kakkara on metsäsaareke Leväjängän lounaisosassa. Alueen läpi jontaa metsätie Ilmolasta Perämaahan. Tien mutkassa, sen eteläpuolella on kumpare ja kumpareella kookas maakivi, "Hurrikaskivi", jossa erottuu runsaasti eri-ikäisiä kaiverruksia, nimikirjaimia ja vuosilukuja.
Samantapainen kallio on runsaat 1 km länteen sijaitseva Visenoja. |
| metsakeskus.241010064 |
241 |
Kiimamaa N |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
396391.76300000 |
7291110.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010064 |
Kohde sijaitsee Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Kiimamaa on 1,5 km pitkä ja 0,4 km leveä moreeniharjanne, jonka laella on rakkaa. Lakirakan yli on rakennettu voimalinja. Paikalla on asuinpaikka ja röykkiökalmisto. Asuinpaikka sijaitsee Kiimamaan pohjoispäässä koillisrinteessä, joka on hakattu ja äestetty. Paikalla erottuu ainakin kaksi tuhoutunutta tulisijaa. Kolmen röykkiön muodostama kalmisto on ylempänä rinteessä hakatun metsäpalstan pohjoispuolella. Paikalla on mahdollisesti ollut useampiakin röykkiöitä, jotka ovat tuhoutuneen metsäaurauksessa.
Nili: KEMINMAA 64 /2, Nili: KEMINMAA 64 /1 |
| metsakeskus.241010064 |
241 |
Kiimamaa N |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
396391.76300000 |
7291110.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010064 |
Kohde sijaitsee Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Kiimamaa on 1,5 km pitkä ja 0,4 km leveä moreeniharjanne, jonka laella on rakkaa. Lakirakan yli on rakennettu voimalinja. Paikalla on asuinpaikka ja röykkiökalmisto. Asuinpaikka sijaitsee Kiimamaan pohjoispäässä koillisrinteessä, joka on hakattu ja äestetty. Paikalla erottuu ainakin kaksi tuhoutunutta tulisijaa. Kolmen röykkiön muodostama kalmisto on ylempänä rinteessä hakatun metsäpalstan pohjoispuolella. Paikalla on mahdollisesti ollut useampiakin röykkiöitä, jotka ovat tuhoutuneen metsäaurauksessa.
Nili: KEMINMAA 64 /2, Nili: KEMINMAA 64 /1 |
| metsakeskus.241010065 |
241 |
Kettufarminkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
390361.16700000 |
7297923.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010065 |
Kohde sijaitsee Kemin lentoasemarakennuksesta 1,8 km itään. Kettufarminkangas on halkaisijaltaan noin 1,5 km. Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan raja on kankaan kohdalla, ja kankaalla on Ristikankaan pohjoispäästä Ketolanperälle vievä metsätie. Kankaan länsirinteessä on maansekainen röykkiö, kooltaan 4 x 3 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Röykkiö on kasattu "pään kokosista" tai suuremmista kivistä.
Nili: KEMINMAA 65 /1
|
| metsakeskus.241010067 |
241 |
Erkinkumpu |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
399653.38900000 |
7313493.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010067 |
Erkinkumpu sijaitsee Taivalkosken voimalasta noin 3,5 km itäkaakkoon. Kummun pohjoispäässä on nelikulmainen röykkiö, kooltaan noin 3 x 3 m ja korkudeltaan 0,4-0,5 m. Keskellä on noin 0,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa. Röykkiön eteläosassa on mahdollinen "bautakivi". Röykkiöstä 50 m etelään on kaksi rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,2 m.
Nili: KEMINMAA 67 /2, Nili: KEMINMAA 67 /1 |
| metsakeskus.241010067 |
241 |
Erkinkumpu |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
399653.38900000 |
7313493.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010067 |
Erkinkumpu sijaitsee Taivalkosken voimalasta noin 3,5 km itäkaakkoon. Kummun pohjoispäässä on nelikulmainen röykkiö, kooltaan noin 3 x 3 m ja korkudeltaan 0,4-0,5 m. Keskellä on noin 0,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa. Röykkiön eteläosassa on mahdollinen "bautakivi". Röykkiöstä 50 m etelään on kaksi rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 2,5 m ja syvyys 0,2 m.
Nili: KEMINMAA 67 /2, Nili: KEMINMAA 67 /1 |
| metsakeskus.241010069 |
241 |
Tervasmaa 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
396180.81200000 |
7303723.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010069 |
Tervasmaa sijaitsee Kemijoesta noin 6 km itään. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä moreeniharju, jonka laki kohoaa yli 45 m:n korkeuteen. Harjun pohjoisosassa on hiekka-alue. Akkunusjoki virtaa 2 km päässä harjun laesta etelään. Tervasmaan koillisosassa, metsäautotien mutkan kohdalla ylempänä rinteessä, on metsästysmaja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Röykkiö sijaitsee maan koilliskulmassa, metsästysmajan ja metsäautotien välisellä kangaskaistaleella. Röykkiön halkaisija on 8 m ja korkeus 0,3 m. Keskellä on halkaisjaltaan 0,5 m kokoinen ja 0,6 m syvä kuoppa. Kohteesta noin 50 m luoteeseen on Tervasmaa 2 -niminen asuinpaikka (kohde 105).
Nili: KEMINMAA 69 /1 |
| metsakeskus.241010071 |
241 |
Kirkonkylä, Korkiamaa |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
397630.27000000 |
7289446.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010071 |
Kohde sijaitsee Keminmaan ja Simon kuntien rajasta noin 0,3 km luoteeseen, Musta-aavan eteläpuolella. Korkiamaa on 1 km pitkä ja 0,3 km leveä, luode-kaakko -suuntainen moreeniharjanne, jonka laki kohoaa yli 25 m mpy. Alue on tuoretta kangasmetsää, jossa valtapuuna on kuusi. Latomus sijaitsee Korkiamaan koillisrinteen yläosassa harjanteella. Latomus on pitkänomainen, kooltaan 5 x 3 m ja 0,3 m korkea. Latomuksen keskellä on matala ja pitkänomainen painauma. |
| metsakeskus.241010072 |
241 |
Honkamaa N |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
389237.55700000 |
7319616.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010072 |
Honkamaa sijaitsee Viitakosken kylästä noin 3 kilometriä pohjoiseen. Honkamaan etelä- ja lounaispuolella virtaa Kaakamajoki, länsipuolella on Haapamaa. Honkamaan pohjoispään laella, noin 58 metriä merenpinnan yläpuolella on rakkaa, pohjoiskärjen maaperä on hiekkaa. Koillisosa on hakattu ja äestetty. Äestysurissa on havaittu kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä. Äestyksestä huolimatta asuinpaikka on säilynyt miltei koskemattomana, ainoastaan halkaisjaltaan noin 10 metrin kokoinen sorakuoppa on tuhonnut hieman asuinpaikkaa.
Nili: KEMINMAA 72 /1 |
| metsakeskus.241010073 |
241 |
Honkamaa (Viitakoski) |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
389203.57400000 |
7319327.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010073 |
Honkamaa sijaitsee Keminmaan luoteisosassa, Viitakosken kylästä noin 3 km pohjoiseen. Honkamaan etelä- ja lounaispuolella virtaa Kaakamajoki, länsipuolella on Haapamaa. Honkamaan pohjoispään laella, noin 58 m mpy korkeudella on rakkaa. Honkamaan laen rakan pohjoispäässä on kaksi röykkiötä, joden molempien keskellä on kuoppa. Röykkiöt ovat toisissaan kiinni. Molempien halkaisija on noin 4 m ja korkeus 0,4 m. Keskuskuoppien halkaisija on 1 m ja syvyys 0,4 m. Rakan eteläpäässä on "röykkiömäinen keskuskuopparakenne", jossa kuopan halkaisija on 2 m ja syvyys 1 m. Kuoppaa ympäröivä valli on 0,3-0,5 m korkea ja 1-2 m leveä. Lisäksi rakassa erottuu 6 kuoppaa. Rakan länsireunassa on Kemin ja Tornion välisen rajan 1,5 m korkea koonnillinen pyykki (Julku 1991). |
| metsakeskus.241010073 |
241 |
Honkamaa (Viitakoski) |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
389203.57400000 |
7319327.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010073 |
Honkamaa sijaitsee Keminmaan luoteisosassa, Viitakosken kylästä noin 3 km pohjoiseen. Honkamaan etelä- ja lounaispuolella virtaa Kaakamajoki, länsipuolella on Haapamaa. Honkamaan pohjoispään laella, noin 58 m mpy korkeudella on rakkaa. Honkamaan laen rakan pohjoispäässä on kaksi röykkiötä, joden molempien keskellä on kuoppa. Röykkiöt ovat toisissaan kiinni. Molempien halkaisija on noin 4 m ja korkeus 0,4 m. Keskuskuoppien halkaisija on 1 m ja syvyys 0,4 m. Rakan eteläpäässä on "röykkiömäinen keskuskuopparakenne", jossa kuopan halkaisija on 2 m ja syvyys 1 m. Kuoppaa ympäröivä valli on 0,3-0,5 m korkea ja 1-2 m leveä. Lisäksi rakassa erottuu 6 kuoppaa. Rakan länsireunassa on Kemin ja Tornion välisen rajan 1,5 m korkea koonnillinen pyykki (Julku 1991). |
| metsakeskus.241010073 |
241 |
Honkamaa (Viitakoski) |
10002 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
389203.57400000 |
7319327.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010073 |
Honkamaa sijaitsee Keminmaan luoteisosassa, Viitakosken kylästä noin 3 km pohjoiseen. Honkamaan etelä- ja lounaispuolella virtaa Kaakamajoki, länsipuolella on Haapamaa. Honkamaan pohjoispään laella, noin 58 m mpy korkeudella on rakkaa. Honkamaan laen rakan pohjoispäässä on kaksi röykkiötä, joden molempien keskellä on kuoppa. Röykkiöt ovat toisissaan kiinni. Molempien halkaisija on noin 4 m ja korkeus 0,4 m. Keskuskuoppien halkaisija on 1 m ja syvyys 0,4 m. Rakan eteläpäässä on "röykkiömäinen keskuskuopparakenne", jossa kuopan halkaisija on 2 m ja syvyys 1 m. Kuoppaa ympäröivä valli on 0,3-0,5 m korkea ja 1-2 m leveä. Lisäksi rakassa erottuu 6 kuoppaa. Rakan länsireunassa on Kemin ja Tornion välisen rajan 1,5 m korkea koonnillinen pyykki (Julku 1991). |
| metsakeskus.241010074 |
241 |
Vennanmaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
389445.49800000 |
7311409.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010074 |
Vennanmaa sijaitsee Kaakamajoesta 0,2-0,3 km itään. Vennanmaa on 0,5 km pitkä ja 0,3 m leveä moreeniharjanne, jonka eteläpään yli on linjattu valtatie 4 Kemistä Rovaniemelle. Kasvillisuus on tuoretta kangasmetsää. Vennanmaan pohjoisosassa, luoteeseen laskevassa rinteessä on inventoinnissa 1995 todettu muinaisessa rantavallissa halkaisijaltaan noin 1,2 metrinen ja 0,5 m syvä kuoppa. Siitä noin 100 m itään erottuu kaksi laakeaa halkaisijaltaan 2-3 m olevaa ja 0,2 m syvää kuoppaa. Kaikissa kuopissa havaittiin kairattaessa huuhtoutumiskerros.
Tarkastuksessa 2011 ei aiemman koordinaattipisteen kohdalla todettu rakenteita, mutta siitä 80 m suoraan pohjoiseen vielä hakkaamattomassa mäen alarinteessä kohdassa havaittiin noin 3 x 4 m laajuinen ja runsaat ½ m syvä kuopanne (ks. alakohde). Siihen ei tehty koepistoja, mutta pinnalta arvioiden kyse on historiallisen ajan rakenteesta, mahdollisesti kellarikuopasta. Kohdekuvauksen perusteella tämä rakenne ei ole mikään aiemmin havaituista kuopista. Mäen luoteisosa oli vuonna 2011 avohakattuna ja äestettynä, eikä mitään rakenteita täällä havaittu. Vain pieni lakiosa sekä itärinteen sektori oli metsäinen ja maapohjaltaan käsittelemätöntä. |
| metsakeskus.241010075 |
241 |
Korkiamaa 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
388229.97300000 |
7314890.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010075 |
Korkiamaa sijaitsee Viitakosken kyläryhmästä 1-2 km lounaaseen. Korkiamaan pohjoispäästä 1 km etäisyydellä virtaa Kaakamajoki. Korkiamaa on 2 km pitkä ja 0,8 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka laki kohoaa yli 53 m mpy. Maan itäosan kasvillisuus on kuivahkoa mänty- ja kuusikkokangasta.
Korkiamaan koillisosassa, metsätiestä noin 50 m länteen, erottuu tasaisella mäntykankaalla kolme laakeaa, mahdollista pyyntikuoppaa, kooltaan 4 x 2,5-3,0 m. Kuoppia reunustavat laakeat vallit. Kuopissa ja valleissa erottuu kairattaessa huuhtoutumiskerros. Kuoppien voi arvioida olevan varsin iäkkäitä rakenteita. Kuopista noin 10 m pohjoiseen on pyöreä, halkaisijaltaan 3 m ja syvyydeltään 1,3 m oleva kellarikuoppa, jossa vielä 1990-luvulla oli havaittavissa romahtaneiden puurakenteiden jäännöksiä. Tässä ei todettu huuhtoutumiskerrosta.
Kuopat sijoittuvat laajemman luoteen puoleisen sorakuopan sekä idän puoleisen pienemmän sorakuopan välimaastoon.
2024: Tarkastuksessa löydettiin kolme laakeaa pyöreän mallista kuoppaa, joissa on heikosti erotettavissa vallit. Kellarikuoppa sijaitsi keskimmäisestä pyyntikuopasta noin 10 metriä luoteeseen. Pyyntikuopat ovat jonomaisena muodostelmana. Kaksi sijaitsee metsätien koillispuolella, toinen tien läheisyydessä ja toinen lähellä vanhaa käytöstä poistunutta hiekkakuoppaa. Kolmas pyyntikuoppa sijaitsi tien luoteispuolella. Kellarikuopan ympäristössä kasvillisuus oli hieman tiheämpää, eikä enää puurakenteita ole havaittavissa. |
| metsakeskus.241010076 |
241 |
Korkiamaa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
388272.95800000 |
7314812.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010076 |
Korkiamaa sijaitsee Viitakosken kyläryhmästä 1-2 km lounaaseen. Korkiamaan pohjoispäästä 1 km etäisyydellä virtaa Kaakamajoki. Korkiamaa on 2 km pitkä ja 0,8 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka laki kohoaa yli 53 m mpy. Maan itäosan kasvillisuus on kuivahkoa mänty- ja kuusikkokangasta. Korkiamaan koillisosassa, etelään johtavalla metsätiellä, on havaittu kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia.
2024: Muinaisjäännösalueella maaperä on hienoa hiekkaa, jossa joukossa vain muutamia kiviä siellä täällä, pääasiassa tummaa liuskekiveä. Muinaisjäännösalueen ulkopuolella etenkin koillisessa tienpohja muuttuu kivisemmäksi. Paikalla maasto on tasaista. Tarkastuksessa ei havaittu löytöjä muinaisjäännösalueella metsätieltä. |
| metsakeskus.241010077 |
241 |
Korkiamaa 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
388133.01400000 |
7315155.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010077 |
Korkiamaa sijaitsee Viitakosken kyläryhmästä 1-2 km lounaaseen. Korkiamaan pohjoispäästä 1 km etäisyydellä virtaa Kaakamajoki. Korkiamaa on 2 km pitkä ja 0,8 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka laki kohoaa yli 53 m mpy. Maan itäosan kasvillisuus on kuivahkoa mänty- ja kuusikkokangasta. Korkiamaan koillisosassa on maaperä hiekkaa. Alueella on noin 0,3 km pitkä ja leveä sorakuoppa.
Vuoden 1995 inventoinnissa havaittiin osin tuhoutuneen asuinpaikan jäännöksiä sorakuopan pohjoisreunalla, jossa myös todettiin eteläisen vallin osalta tuhoutunut keittokuoppa, jonka reunalta löytyi kvartsilohko. Saman vuoden syksynä sorakuopan pohjoisreunan koeojan sekä keittokuopan kaivaustutkimuksissa saatiin myös talteen orgaanissekoitteita (Sär 2-) keramiikkaa sekä kvartsiesineistöä (KM 29154:1-24). Tutkimusten perusteella keittokuoppa on ollut halkaisijaltaan noin 2 m ja siinä laskettiin olleen lähes 500 kg palaneita kiviä sekä hiiltyneitä puunjäännöksiä.
2024: Tarkastushetkellä ei ollut havaittavissa mitään jälkiä asuinpaikasta. Nykyinen muinaisjäännösalue on merkitty maanottoalueen sisään, jossa on kaivettu. Hyvin todennäköisesti asuinpaikka on tuhoutunut maanoton yhteydessä. Historiallisissa ilmakuvissa verraten vuoden 1995 maanottoaluetta ja vuoden 2024 aluetta, on alue kasvanut pohjoiseen noin 120 metriä. |
| metsakeskus.241010078 |
241 |
Laajapalo |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
391335.72000000 |
7317727.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010078 |
Laajapalo sijaitsee valtatien 4 länsipuolella, tien ja Saarajoen välisessä maastossa, noin 2 km päässä tiestä. Laajapalo on 1,5 km pitkä ja 1 km leveä luode-kaakko -suuntainen moreeniharjanne. Lakirakka kohoaa yli 55 m mpy. Rakkakuoppa sijaitsee maan laella rakan pohjoispäässä. Kuoppa on halkaisijaltaan 1,2 m ja 0.4 m syvä.
Nili: KEMINMAA 78 /1 |
| metsakeskus.241010079 |
241 |
Himokumpu |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
390715.97800000 |
7315582.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010079 |
Himokumpu sijaitsee valtatien 4 länsipuolella, tiestä noin 1,3 km päässä. Himokumpu on 1,4 km pitkä ja 0,5 km leveä moreeniharjanne, jonka laki kohoaa yli 45 m mpy.
Kummun laella, itään viettävän rinteen yläosassa, hakkuualueen reunasta noin 50 m etelään, on halkaisijaltaan 3 x 2 m kokoinen ja 0,3 m korkea röykkiö, jonka keskellä on halkaisijaltaan noin 0,5 m ja syvyydeltään 0,2 m oleva kuoppa.
Nili: KEMINMAA 79 /1 |
| metsakeskus.241010079 |
241 |
Himokumpu |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
390715.97800000 |
7315582.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010079 |
Himokumpu sijaitsee valtatien 4 länsipuolella, tiestä noin 1,3 km päässä. Himokumpu on 1,4 km pitkä ja 0,5 km leveä moreeniharjanne, jonka laki kohoaa yli 45 m mpy.
Kummun laella, itään viettävän rinteen yläosassa, hakkuualueen reunasta noin 50 m etelään, on halkaisijaltaan 3 x 2 m kokoinen ja 0,3 m korkea röykkiö, jonka keskellä on halkaisijaltaan noin 0,5 m ja syvyydeltään 0,2 m oleva kuoppa.
Nili: KEMINMAA 79 /1 |
| metsakeskus.241010080 |
241 |
Hietaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
394284.52900000 |
7318634.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010080 |
Kohde sijaitsee Paakkolanahon pohjoisosassa, Kemijoesta noin 1,5 km länteen. Paakkolanaho on 1 km pituinen ja 0,6 km leveä pohjois-eteläsuuntainen moreeniharjanne, jonka pohjoisosassa on laaja sorakuoppa. Äestys on alueen hiekkaista maaperää. Sorakuopan pohjoispuolella erottuu viisi kuoppajäänteitä. Niiden halkaisja on 2-4 m. Kuopista koilliseen, 150 m päässä, erottuu äestysurissa tulen rapauttamia kiviä ja kvartsiittia. Kysymyksessä on mahdollinen asuinpaikka.
Nili: KEMINMAA 80 /2, Nili: KEMINMAA 80 /1
|
| metsakeskus.241010081 |
241 |
Piimätörmä N |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
393667.78400000 |
7316611.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010081 |
Piimätörmä sijaitsee Karkumaan koilliskärjessä, valtatiestä 4 noin 0,5 km koilliseen. Kuoppajäänne on Piimätörmän pohjoispäässä, kapeassa suohon pistävässä hiekkaniemekkeessä. Kuoppa on halkaisjaltaan noin 2 m ja syvyydeltään 1 m. Kuoppaa ympäröi matala valli. Huuhtoutumiskerrosta ei kairattaessa havaittu. Näin ollen jäänne lienee historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.241010082 |
241 |
Piimätörmä S |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
393462.87200000 |
7316301.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010082 |
Piimätörmä on Karkumaasta koilliseen pistävä, 0,4 km pitkä ja 0,1 km leveä soiden saaratama jyrkkäpiirteinen hiekkaniemi Kemijoen länsirannlla olevan Koskenkylän kylätaajaman ja vt. 4:n välisessä maastossa. Kuoppajäänteet ovat Karkumaan pohjoisosdassa lähteen luona. Toinen kuopista on Piimälinnan metsästysmajasta noin 200 m pohjoiseen. Sen halkaisija on 1 m ja syvyys noin 0,3 m, valli on matala ja lähes metrin levyinen. Kairauksessa on havaittu paksu huuhtoutumiskerros. Kuopasta noin 30 m kaakkoon on laakea, halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään 0,2 m kokoinen painanne.
Nili: KEMINMAA 82 /2, Nili: KEMINMAA 82 /1 |
| metsakeskus.241010083 |
241 |
Kokonmaa NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
394112.61300000 |
7312937.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010083 |
Kokonmaa sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalasta noin 2,3 km lounaaseen. Kokonmaa on 1 km pitkä ja 0,5 m leveä moreeniharjanne, jonka laki kohoaa yli 50 m mpy. Laella on rakkaa. Maan koillisosassa on hiekka-alue ja siinä sorakuoppia.
Maan koillisosan itärinteessä on havaittu kvartsi-iskoksia metsäkoneen ajourassa. Kysymyksessä saattaa korkeutensa ja topografiansa perusteella olla varhaismetallikautinen asuinpaikka |
| metsakeskus.241010084 |
241 |
Kotikumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
389657.41800000 |
7307695.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010084 |
Kohde sijaitsee Kemijoesta noin 1 km länteen, Kotikummun keskiosassa, pohjoiseen laskevassa rinteessä. Kotikumpu on 2 km pitkä, pohjoisosastaan 0,5 km ja eteläosastaan 1 km leveä moreeniharjanne. Alueella on 42 keittokuoppaa, joiden halkaisija on 1,5-4,0 m ja syvyys 0,4-0,7 m. Eniten kuoppia on Liedakkalasta tulevan hiekkatien eteläpuolella, kahden sorakuopan välisellä alueella. Yksittäisiä kuoppia on näistä lounaaseen päin noin 0,2 km matkalla. Asuinpaikka näyttää rajoittuvan hiekka-alueeseen, koska maaperän muuttuessa moreeniksi myös keittokuopat loppuvat.
Voimajohtoinventoinnissa 2023 havaittiin kaksi keittokuoppaa, alakohteet 1 ja 2. |
| metsakeskus.241010085 |
241 |
Kallinkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
387093.00000000 |
7302014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010085 |
Kallinkangas sijaitsee Kemijoen länsipuolella. Se on 2,5 km pitkä ja 0,5-0,8 km leveä itä-lansi -suuntainen harjanne, jonka korkein kohta on yli 60 m mpy. Harjanteen maaperä on hiekkaa ja louhikkoa. Kallinkankaan itäosassa on hautausmaa, ja tästä noin 0,2 km länteen on Kallinkankaan hiihtokeskus. Asuinpaikka sijaitsee hautausmaan ja hiihtokeskuksen väliin jäävällä terassimaisella hiekkatasanteella. Paikalla on havaittavissa palaneita kiviä sekä palanutta luuta, kvartsia ja piitä.
2019 inventoinnissa todetaan asuinpaikan maaston säilyneen melko ehjänä. Muinaisjäännösalueen läpi kulkee kävelystä muodostunut polku lounas-koillinen-suunnassa.
Nili: KEMINMAA 85 /1 |
| metsakeskus.241010086 |
241 |
Kallinkangas 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
386996.50800000 |
7301657.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010086 |
Kallinkangas sijaitsee Kemijoen länsipuolella. Se on 2,5 km pitkä ja 0,5-0,8 km leveä itä-lansi -suuntainen harjanne, jonka korkein kohta on yli 60 m mpy. Harjanteen maaperä on hiekkaa ja louhikkoa. Kallinkankaan itäosassa on hautausmaa, ja tästä noin 0,2 km länteen on Kallinkankaan hiihtokeskus. Kankaan korkeimman kohdan itäpuolella kulkevan voimalinjan länsi- ja itäpuolella on yhteensä 17 rakkakuoppaa. Voimalinjan länsipuolella on kaksi kuoppajäännettä, joiden halkaisija on 1-2 m ja syvyys 0,5-1,0 m. Linjan itäpuolella on 15 eri kokoista ja näköistä kuoppajäännettä. Niiden halkaisija on 1,2-3,5 m ja syvyys 0,3-1,0 m.
Nili: KEMINMAA 86 /1
Rakkakuopat 4, 5 ja 6 havaittiin vuoden 2023 voimalinjainventoinnissa. |
| metsakeskus.241010087 |
241 |
Kallinkangas 3 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
386282.78900000 |
7302222.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010087 |
Kallinkangas sijaitsee Kemijoen länsipuolella. Se on 2,5 km pitkä ja 0,5-0,8 km leveä itä-lansi -suuntainen harjanne, jonka korkein kohta on yli 60 m mpy. Harjanteen maaperä on hiekkaa ja louhikkoa. Kallinkankaan itäosassa on hautausmaa, ja tästä noin 0,2 km länteen on Kallinkankaan hiihtokeskus. Kankaan keskiosan päällä, osittain maansiirtokoneiden vaurioittamassa kivikossa on osittain tuhoutuneita rakkakuoppia. Osan halkasija on noin 2 m ja syvyys 0,5 m.
Nili: KEMINMAA 87 /1 |
| metsakeskus.241010088 |
241 |
Kallinkangas 4 |
10002 |
12002 |
13024 |
11028 |
27000 |
386047.88400000 |
7302333.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010088 |
Kallinkangas sijaitsee Kemijoen länsipuolella. Se on 2,5 km pitkä ja 0,5-0,8 km leveä itä-lansi -suuntainen harjanne, jonka korkein kohta on yli 60 m mpy. Harjanteen maaperä on hiekkaa ja louhikkoa. Kallinkankaan itäosassa on hautausmaa, ja tästä noin 0,2 km länteen on Kallinkankaan hiihtokeskus. Kankaan länsiosassa on sammaleen peittämä
kivilatomus, joka erottuu maastossa hieman epäselvästi. Latomuksen halkaisija on 5 m ja korkeus 0,3 m. Sen keskellä on 0,5 m laaja ja 0,2 m syvä kuoppa.
Nili: KEMINMAA 88 /1 |
| metsakeskus.241010088 |
241 |
Kallinkangas 4 |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27000 |
386047.88400000 |
7302333.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010088 |
Kallinkangas sijaitsee Kemijoen länsipuolella. Se on 2,5 km pitkä ja 0,5-0,8 km leveä itä-lansi -suuntainen harjanne, jonka korkein kohta on yli 60 m mpy. Harjanteen maaperä on hiekkaa ja louhikkoa. Kallinkankaan itäosassa on hautausmaa, ja tästä noin 0,2 km länteen on Kallinkankaan hiihtokeskus. Kankaan länsiosassa on sammaleen peittämä
kivilatomus, joka erottuu maastossa hieman epäselvästi. Latomuksen halkaisija on 5 m ja korkeus 0,3 m. Sen keskellä on 0,5 m laaja ja 0,2 m syvä kuoppa.
Nili: KEMINMAA 88 /1 |
| metsakeskus.241010089 |
241 |
Rännimaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402720.14900000 |
7316929.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010089 |
Kohde sijaitsee Kemijoen itäpuoellla, Taivalkosken voimalaitoksesta noin 7 km itään, Rännimaan luoteisosan hiekka-alueella. Rännimaa on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 60 m mpy. Sitä ympäröi Pöytäjänkä. Rännimaa on tuoretta tai kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. Asuinpaikka-alueelta, metsäkoneen aurausurista on paljastunut palaneita kiviä, kvartsi- ja liuskelöytöjä. Asuinpaikan laajuus on noin 50-100 m. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11028 |
27000 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11033 |
27000 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010090 |
241 |
Rantapalo 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27012 |
401092.80900000 |
7315135.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010090 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Muinaisjäännösalue sijaitsee Rantapalon pohjoispäässä, pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä. Harjanteen korkeimman kohdan reunalla ja sen alapuolisilla terasseilla on vuoden 2020 tarkastuksen perusteella 5 kiviröykkiöitä (hautaröykkiötä), 2 rakkakuoppaa tai kehäröykkiötä, ja 10 rakkakuoppaa. Lisäksi paikalta on havaittu vuoden 1995 inventoinnissa 7 asuinpaikkavalliksi tulkittavaa jäännettä. Vuoden 2020 tarkastuksessa selviä asumuspainanteita ei havaittu. |
| metsakeskus.241010091 |
241 |
Rantapalo 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
401218.75700000 |
7315049.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010091 |
Rantapalo sijaitsee Kemijoen Ttaivalkosken voimalaitoksesta noin 5,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on 1 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka korkein kohta on yli 63 m mpy. Harjanteen itärinteen alaosassa, suon reunassa, kaatuneen puun juurakossa sekä suon reunassa olevassa ojassa on havaittu palaneita kiviä. Paikalla saattaa olla esihistoriallinen asuinpaikka.
Nili: KEMINMAA 91 /1
|
| metsakeskus.241010092 |
241 |
Sammalkumpu N |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
398486.85300000 |
7313589.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010092 |
Kohde sijaitsee Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksesta noin 2 km kaakkoon. Sammalkummun pohjoisosassa kulkevan metsätien pohjoispuolella, loivasti pohjoiseen laskevalla rinteellä. Sammalkumpu on 1,5 km pitkä ja 0,7 km leveä lounais-koillis -suuntainen harjanne, jonka koillispäässä on hiekkamaata. Paikalla on kaksi koillinen-lounas-suuntaista peräkkäistä asuinpaikkavallia, jotka ovat kooltaan 7 x 5 m. Lisäksi paikalla on yksi painanne, jonka halkaisija on 3 m. Kaikista on kaivettaessa tullut esiin palaneita kiviä. Myös metsätietä reunustavassa ojassa on havaittu palaneita kiviä. |
| metsakeskus.241010093 |
241 |
Maihkilanvaara W |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
396389.70500000 |
7310819.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010093 |
Maihkilanvaara sijaitsee Kemijoen itäpuolella, joesta noin 1 km päässä, jokivarressa olevien Maihkilan talojen kohdalla. Vaarassa on kaksi yli 50 m korkeuteen kohoavaa rakkalakista huippua. Läntisen huipun kohdalla on pieni kivikko. Siinä on neliömäinen röykkiö, kooltaan 3 x 2,5 m ja korkeudeltaan 0,9 m. Röykkiön nurkissa on suurehkot kivet ja keskellä pieni kuopanne. Lisäksi paikalla on kuusi kivikkokuoppaa, joiden koko on 1-2 m ja syvyys 0,3-0,6 m.
Vuoden 2012 inventoinnissa rakkakuopiksi määriteltyjä kuoppia todettiin 4. Näistä kolme oli samassa paljaassa kivikossa röykkiön länsipuolella muu-taman metrin päässä itse röykkiöistä. Neljäs havaittiin röykkiön kaakkoispuolella noin 15 m päässä kuusikossa.
2024: tarkastuksen yhteydessä paikannettiin seitsemän rakkakuoppaa. Rakkakuopat ympäröivät röykkiötä noin 2-15 metrin etäisyydellä. Kolme rakkakuoppaa sijaitsee röykkiön läheisyydessä paljaalla kivikolla ja neljä rakkakuoppaa sijaitsee rakkaa ympäröivässä metsikössä. |
| metsakeskus.241010093 |
241 |
Maihkilanvaara W |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
396389.70500000 |
7310819.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010093 |
Maihkilanvaara sijaitsee Kemijoen itäpuolella, joesta noin 1 km päässä, jokivarressa olevien Maihkilan talojen kohdalla. Vaarassa on kaksi yli 50 m korkeuteen kohoavaa rakkalakista huippua. Läntisen huipun kohdalla on pieni kivikko. Siinä on neliömäinen röykkiö, kooltaan 3 x 2,5 m ja korkeudeltaan 0,9 m. Röykkiön nurkissa on suurehkot kivet ja keskellä pieni kuopanne. Lisäksi paikalla on kuusi kivikkokuoppaa, joiden koko on 1-2 m ja syvyys 0,3-0,6 m.
Vuoden 2012 inventoinnissa rakkakuopiksi määriteltyjä kuoppia todettiin 4. Näistä kolme oli samassa paljaassa kivikossa röykkiön länsipuolella muu-taman metrin päässä itse röykkiöistä. Neljäs havaittiin röykkiön kaakkoispuolella noin 15 m päässä kuusikossa.
2024: tarkastuksen yhteydessä paikannettiin seitsemän rakkakuoppaa. Rakkakuopat ympäröivät röykkiötä noin 2-15 metrin etäisyydellä. Kolme rakkakuoppaa sijaitsee röykkiön läheisyydessä paljaalla kivikolla ja neljä rakkakuoppaa sijaitsee rakkaa ympäröivässä metsikössä. |
| metsakeskus.241010094 |
241 |
Revonmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
396280.00000000 |
7309810.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010094 |
Kohde sijaitsee Kemijoen itärannalla ja Rovavaaran itäpuolella olevan Revonmaan koillisosassa, loivasti koilliseen laskevalla rinteellä. Revonmaan läpi kulkee soratie Maulasta itään. Tien pohjoispuolella on pieniä hiekkakuoppia. Alue on kuivahkoa mäntykangasta ja alueen maaperä on hiekkaa. Rinteen yläosassa on 5-6 kuoppajäännettä, joista kolme on tulkittu kairausten ja koekuoppien perusteella keittokuopiksi. Rinteen alaosassa, metsätien pinnassa, on havaittu kvartsi-iskoksia. Revonmaan korkein kohta on hieman yli 40 m mpy.
Vuonna 2016 alueelle tehtiin metsänkäytön takia tarkastus, koska kohteella ollut sijantikoordinaatti ja sen ympärille vuonna 2004 tehty aluerajaus eivät kattaneet metsätien kohtaa, jolla kvartseja oli todettu asuinpaikan merkkinä. 2016 tarkastuksessa havaittiin painanteita tai kuopparakenteita 5 kappaletta, kooltaan noin enintään 2,5 - 3 x 4 m. Nämä sijoittuvat kahdelle alueelle. Tieuralla todettiin kvartsi-iskoksia kahdessa kohdassa. Koko löytöalue on noin 125 m kaakosta luoteeseen. Kohteen aluerajaus perustuu löytöalueeseen ja topografiaan. |
| metsakeskus.241010095 |
241 |
Järvenpalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
398167.99900000 |
7307128.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010095 |
Kohde sijaitsee Kemijoesta noin 6,5 km itään, Järvenpalon pohjoisosassa, hakatulla ja metsäauratulla hiekka- ja moreenialueella. Aurausvaoissa on havaittu runsaasti kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Nili: KEMINMAA 95 /1
|
| metsakeskus.241010096 |
241 |
Maahilankumpu N |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
392415.31000000 |
7308014.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010096 |
Kohde sijaitsee Kemijoesta 0,8 km itään, Maahilankummun pohjoiseen laskevalla rinteellä, muinaisella rantaterassilla. Paikalla on viisi kuoppajäännettä, joiden halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,5 m. Kuoppien ympärillä on 0,1 m korkea ja 1 m leveä valli.
Nili: KEMINMAA 96 /1 |
| metsakeskus.241010097 |
241 |
Maahilankumpu E |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
392503.27600000 |
7307803.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010097 |
Kohde sijaitsee Kemijoesta 0,8 kilometriä itään, Maahilankummun itään laskevalla rinteellä, pohjoisesta tulevan polun itä- ja länsipuolella. Rinteessä on kahdessa rivissä yhteensä 27 keittokuoppaa, joiden halkaisija on 2,0-3,5 metriä ja syvyys 0,4-0,7 metriä. Kuoppien ympärillä on vallit. Kuoppien yläpuolella, harjanteen päällä, on lisäksi kolme kuoppajäännettä ja kaksi mahdollista latomusta.
Kohteen pohjois- ja eteläpään koordinaatit ovat:
pohjoispää p: 7310961, i: 3392636
eteläpää p: 7310780, i: 3392658
Nili: KEMINMAA 97 /1 |
| metsakeskus.241010097 |
241 |
Maahilankumpu E |
10002 |
12004 |
13049 |
11040 |
27000 |
392503.27600000 |
7307803.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010097 |
Kohde sijaitsee Kemijoesta 0,8 kilometriä itään, Maahilankummun itään laskevalla rinteellä, pohjoisesta tulevan polun itä- ja länsipuolella. Rinteessä on kahdessa rivissä yhteensä 27 keittokuoppaa, joiden halkaisija on 2,0-3,5 metriä ja syvyys 0,4-0,7 metriä. Kuoppien ympärillä on vallit. Kuoppien yläpuolella, harjanteen päällä, on lisäksi kolme kuoppajäännettä ja kaksi mahdollista latomusta.
Kohteen pohjois- ja eteläpään koordinaatit ovat:
pohjoispää p: 7310961, i: 3392636
eteläpää p: 7310780, i: 3392658
Nili: KEMINMAA 97 /1 |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12004 |
13052 |
11040 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12004 |
13052 |
11028 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010099 |
241 |
Iso-Vise 1-3 |
10002 |
12004 |
13052 |
11033 |
27000 |
395633.02300000 |
7306449.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010099 |
Iso-Vise sijaitsee Kemijoesta noin 4 km itään. Se on 1,3 km pitkä ja 0,7 km leveä, pohjois-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Iso-Visen korkein kohta kohoaa yli 50 m mpy. Korkeimman kohdan pohjoispuolella on osin sammalen peittämä kivikko. Pohjoisosassa maasto laskee loivasti pohjoiseen, mutta jyrkästi luoteeseen. Iso-Visen ympärillä on suota noin 33-37 m korkeudessa mpy. Pohjoisosa on kuivahkoa mäntykangasta. Paikalla on röykkiöhauta, kivikkokuoppia ja kaksi asuinpaikkavallia. Kohteeseen on yhdistetty Iso-Vise 2 ja Iso-Vise 3 -kohteet (Keminmaa 100 ja 101), jotka ovat erilliskohteina.
Röykkiöhauta sijaitsee noin 50 m Iso-Visen korkeimmasta kohdasta pohjoiseen sammaleen peittämässä kivikossa. Se on noin 6 m etelästä pohjoiseen ja lännestä itään noin 4 m sekä 0,3 m korkea. Sen eteläpuolella kivikossa on 1,5 m laajuinen kuoppajäännös (Iso-Vise 1),
Kolme rakka-/kivikkokuoppaa sijaitsevat Iso-Visen pohjoisosan kivikon pohjoispäässä. Ne ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m ja 0,3-0,5 m syviä (Iso-Vise 2).
Iso-Visen pohjoisosan luoteeseen laskevan jyrkän rinteen yläosan päällä on todettu kaksi asuinpaikkavallia vierekkäin. Niiden vallien rajaamat sisäosat ovat noin 3,5-4 x 2,5-3 m ja vallit ovat noin 0,2 m korkeat ja metrin levyiset (Iso-Vise 3). Tällä paikalla on todennäköisesti varhaismetallikautiseksi ajoittuva asuinpaikka-alue.
Iso-Visen muinaisjäännösalue muodostaa mäen pohjoisosan harjanteelle sekä sen luoteispäähän kokonaisuuden, jonka pituus on 250 m luokkaa.
Vuonna 2016 todettiin kiviröykkiön ja rakkakuoppien vaurioituneen metsäkoneiden yliajoissa. Pohjoisosan kaksi metsätilaa on äestetty, eikä asuinpaikkavalleja enää havaittu. 1 mahdolinen kvartsilöytö pohjoisosassa, alemman törmän päällä. |
| metsakeskus.241010102 |
241 |
Vähäpalo N |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
393476.89300000 |
7306342.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010102 |
Kohde sijaitsee Vähäpalossa, Kemijoen itäpuolella, Kemi-Tervola -maantien 926 itäpuolella, tiestä noin 1,5 km päässä. Vähäpalo on noin 0,8 km pitkä ja 0,5 km leveä moreeniharjanne, jonka pohjoisosassa maaperä on hiekkaa. Vähäpalon pohjois- ja itäosaa reunustaa metsäautotie (Erkkiläntie). Löytyessään vuoden 1995 inventoinnissa oli Vähäpalon koilliskärki hakattuna ja äestettynä.
Asuinpaikka sijaitsee Vähäpalon koilliskärjessä 1995 hakatulla metsäpalstalla sekä sen etelä- ja pohjoispuolella. Tuolloin todettiin hiekkatien ja metsäkoneen ajouran pohjoispuolella noin 5 m tiestä on yksi keittokuoppa. Hakatulla metsäpalstalla on viisi keittokuoppaa. Näistä kolme sijaitsee koilliskärjen harjanteen länsipuolella ja kaksi itäpuolella. Ne ovat halkaisijaltaan 1,5-2 m ja niiden syvyys vaihtelee 0,4-0,6 m välillä. Metsäkoneen ajouralta löytyi myös kvartsia.
2010-luvun peruskartan mukaan alueella on 2000-luvun puolella laaja maa-ainesten otto- ja käsittelyalue, joka kattaa käytännössä koko kohteen aluerajauksen tilan 5:25 alueella. Eteläisempää tilaa 5:40 koskevasta soranotosta on 2004 annettu lausunto.
Alueen tarkastuksessa 2015 ei aluerajatulta muinaisjäännösalueelta voitu todeta säilyneitä kuopparakenteita. Tien pohjoispuoleinen alue oli lähes kauttaaltaan muokattu. Kuopparakenteiden todettiin kokonaisuudessaan tuhoutuneen tai peittyneen alueelle laajennetun sorakuopan kaivussa, maa-ainesten kasaamisessa sekä maa-ainesten ottoon liittyvän varikkoalueen tekemisen yhteydessä. Sen sijaan vain aiempien tietojen mukaisten muinaisjäännösten koillispuoleisella säilyneellä hiekkaperäisellä harjanteella todettiin 2 pientä kuopparakennetta (alakohteet). |
| metsakeskus.241010103 |
241 |
Listemaa 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
392419.31500000 |
7306212.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010103 |
Kohde sijaitsee Kemijoesta noin 1 km itään, Listemaan pohjoisosassa, soratien pohjois- ja eteläpuolella. Listemaa on noin 1 km pitkä ja 0,6 m leveä moreeniharjanne, jonka koillis- ja itärinteillä on hiekka-alueita. Alue on mäntykangasta, mutta rinteiden alaosassa maasto muuttuu kosteammaksi ja kuusivaltaiseksi. Listemaata ympäröivät suot. Listemaan pohjoisosassa olevat kuoppajäänteet ovat halkaisijaltaan 1 m ja syvyydeltään 0,5 m. Kuopissa on huuhtoutumiskerros, joiden perusteella ne ovat esihistoriallisia.
Nili: KEMINMAA 103 /1 |
| metsakeskus.241010104 |
241 |
Listemaa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
392665.21700000 |
7305910.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010104 |
Kohde sijaitsee Kemijoesta noin 1 km itään, Listemaan koillisosassarinteellä, jonka soranotto on tuhonnut suureksi osaksi. Listemaa on noin 1 km pitkä ja 0,6 m leveä moreeniharjanne, jonka koillis- ja itärinteillä on hiekka-alueita. Alue on mäntykangasta, mutta rinteiden alaosassa maasto muuttuu kosteammaksi ja kuusivaltaiseksi. Listemaata ympäröivät suot. Sorakuopan koillis- ja eteläreunoilla on noin 0,3 km matkalla merkkejä asutuksesta. Sorakuopan koilliskulmauksessa, soratien länsipuolella, on halkaisijaltaan 1,5 m ja syvyydeltään 0,3 m oleva keittokuoppa. Kuopasta noin 0,1 km etelään, soratieltä ja sorakuopan reunasta on löytynyt kvartsia ja kolme asuinpaikkakuopaksi tulkittua jäännettä. Kuoppien koko on 1-2 m ja syvyys 0,3-0,5 m.
Nili: KEMINMAA 104 /1 |
| metsakeskus.241010105 |
241 |
Tervasmaa 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
396179.80900000 |
7303784.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010105 |
Tervasmaa sijaitsee Kemijoesta noin 6 kilometriä itään. Kyseessä on kilometrin pituinen ja puoli kilometriä leveä moreeniharju, jonka laki kohoaa yli 45 metrin korkeuteen. Harjun pohjoisosassa on hiekka-alue. Akkunusjoki virtaa 2 kilometrin päässä harjun laesta etelään.
Asuinpaikka on Tervasmaan koillisosassa, pohjoiseen laskevalla rinteellä, suosta nousevalla hiekkaterassilla. Paikalla on pyöreähkö asumuspainanne, jonka sisäosa on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Painanteesta noin 2 metriä itäkoilliseen on lisäksi keittokuoppa, jonka halkaisija on 2,5 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Kohteesta noin 50 metriä eteläkaakkoon on Tervasmaa 1 -niminen röykkiökohde (kohde 69).
Nili: KEMINMAA 105 /1 |
| metsakeskus.241010106 |
241 |
Illinkumpu 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
393949.71100000 |
7302699.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010106 |
Kohde sijaitsee Kemijoesta noin 3,5 km itään, Illinkummun koilliseen laskevan rinteessä, kummun keskiosassa olevalla terassimaisella tasanteella. Illinkumpu on luode-kaakko- suuntainen, 2 km pitkä ja 0,8 km leveä moreeniharjanne, jonka koillis- ja pohjoisrinteissä on hiekka-alueita. Asuinpaikan halki kulkee metsäautotie, jonka länsipuolella on kaksi asuinpaikkavallia, viisi keittokuoppaa ja yksi asuinpaikkakuoppa. Tien itäpuolella on lisäksi yksi asuinpaikkavalli, keittokuoppa sekä kaksi muuta kuoppajäännettä. Asuinpaikkavallit ovat halkaisijaltaan noin 7 m. Asuinpaikkakuopan halkaisija on noin 4,0-4,5 m. keittokuoppien halkaisija on 1-2 m ja syvyys 0,3-1,0 m. Kohteesta noin 175 m pohjoiseen on Illinkumpu 2 -niminen asuinpaikka (kohde 107).
Vuoden 2010 tarkastuksessa arvioitiin ainakin yhden tien itäpuoleisen kuopan olevan varsin myöhäinen kaivanto. Tämä sijoittui noin 20 m tieltä, pienen pistotieaukion itäosaan, metsän reunaan.
Vuonna 2015 oli Illinkummun metsätietä parannettu, minkä seurauksena havaittiin tarkastuksessa 2016 eteläisimpien tien länsipuoleisten kuoppien peittyneen - tuhoutuneen ja paikan yleisilmeen heikentyneen oleellisesti.
Vuoden 2017 sähkölinjainventoinnin peusteella asuinpaikkaa voi sijiata myös ylemmällä terassilla. Kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia löytyi tien pohjoispuolelta, ojan vierestä, alueelta, josta turvetta oli poistettu
ojaa tehtäessä. Alueen maaperä on hiekkaa. Paikka on läheltä ohituspaikkaa. Vaikuttaa siltä,
että tämä ylempi asuinpaikka ulottuisi topografian mukaan itään ulkonevalle muinaiselle niemekkeelle. Asuinpaikka on noin 32,5–35 metrin korkeuskäyrien välissä, on vaikea sanoa tarkalleen kuinka paljon vanhempi ylempi asuinpaikka on kuin alempana sijaitseva, ikäero voi olla 250–800 vuoden välillä. |
| metsakeskus.241010107 |
241 |
Illinkumpu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
393896.73100000 |
7303005.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010107 |
Kohde sijaitsee Kemijoesta noin 3,5 km itään, Illinkummun koilliseen laskevassa rinteessä, kummun korkeimman kohdan itäpuolella. Illinkumpu on luode-kaakko- suuntainen, 2 km pitkä ja 0,8 km leveä moreeniharjanne, jonka koillis- ja pohjoisrinteissä on hiekka-alueita.
Itään pistävällä moreeniterassilla on 7 keittokuoppaa, joiden halkaisija on noin 1,5 m ja syvyys 0,4 m. Kuopista kaakkoon, hiekkaisella metsäautotiellä, on kvartsi-iskoksia noin 100 m matkalla.
Alue tarkastettiin lähialueelle suunnitellun maa-ainesten ottoalueen takia uudelleen vuonna 2010. Tällöin tien länsipuoleisessa metsämaastossa paikannettiin kaikkiaan kuusi keittokuoppaa. Yksittäinen resentti kuoppa todettiin lisäksi tien itä-/alareunassa. Vain pari kvartsilöytökohtaa havaittiin tieuralla (ks. alakohteet).
Kohteesta noin 175 m etelään on Illinkumpu 1 -niminen asuinpaikka (kohde 106).
Vuoden 2017 sähkölinjainventoinnissa ytarkastettiin vain kohteen eteläosa. On mahdollista, että kohde Illinkumpu 1 kuuluu samaan asuinpaikkakohteeseen. |
| metsakeskus.241010108 |
241 |
Anterovaara 1 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
392659.23400000 |
7301465.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010108 |
Anterovaara sijaitsee Kemijoen itäpuolella ja Akkunusjoen eteläpuolella. Anterovaara on Sivakkavaarasta pohjoiseen pistävä harjanne, jonka korkein kohta on yli 40 metriä merenpinnan yläpuolella. Anterovaaran pohjoisosan läpi kulkee Lautiosaaresta Sompujärvelle maantie 9262. Tien pohjoispuolella on vanha kaatopaikka ja eteläpuolella laaja, maisemoitu sorakuoppa. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Anterovaara 1 -keittokuoppakohde on osa Anterovaaran laajaa muinaisjäännösaluetta (kohteet Anterovaara 1-6) ja se sijaitsee vaaran pohjoisosassa, luoteseen laskevalla rinteellä, maantien pohjoispuolella. Paikalla on halkaisjaltaan 1,6 metriä ja syvyydeltään 0,3 metriä oleva keittokuoppa.
Vuoden 2017 sähkölinjainventoinnin yhteydessä kohde laajeni oleellisesti ja metsänuudistuksen seurauksena mätästysalueelta löytyi kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia noin 70 x 150 m alueellta. Lisäksi alueella on myöhäisiä kuoppia, jotka ovat todennäköisesti hiekanoton tarkistuskuoppia. |
| metsakeskus.241010109 |
241 |
Anterovaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
393269.00000000 |
7301215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010109 |
Anterovaara sijaitsee Kemijoen itäpuolella ja Akkunusjoen eteläpuolella. Anterovaara on Sivakkavaarasta pohjoiseen pistävä harjanne, jonka korkein kohta on yli 40 m mpy. Anterovaaran pohjoisosan läpi kulkee Lautiosaaresta Sompujärvelle maantie 9262. Tien pohjoispuolella on vanha kaatopaikka ja etelpuolella laaja, maisemoitu sorakuoppa. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Anterovaara 2 -asuinpaikka on osa Anterovaaran laajaa muinaisjäännösaluetta (kohteet Anterovaara 1-6), joka on todettu inventoinnissa 1995 sekä tarkastuksissa 1996. Anterovaara 2 sijaitsee vaaran pohjoiseen laskevalla rinteellä, maantien eteläpuolella. Maisemoidun sorakuopan itäreunalla on havaittu kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Vuoden 1996 tarkastuksen mukaan paikalla on lisäksi yksi keittokuoppa, jonka halkaisija on 1,5 m ja syvyys 0,35 m.
Alueelle syksyllä 2013 tehdyn tarkastuksen perusteella arvioitiin aiempien kuvaustietojen pohjalta, että muinaisjäännösrekisterin paikkatiedot osoittavat yli 100 (140?) m likaa itäkoilliseen. Muutamien luontaisiksi rapautuneiksi kvartseiksi tulkittuja kappaleita lukuun ottamatta selvää asuinpaikkaa ei kuitenkaan paikannettu. Epämääräinen mutta mahdollinen keittokuoppa (halkaisija runsaat 2 m) todettiin kohdassa p=393269; i=7301215; z=n. 32 m mpy. |
| metsakeskus.241010110 |
241 |
Anterovaara 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
393410.92700000 |
7301211.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010110 |
Anterovaara sijaitsee Kemijoen itäpuolella ja Akkunusjoen eteläpuolella. Anterovaara on Sivakkavaarasta pohjoiseen pistävä harjanne, jonka korkein kohta on yli 40 m mpy. Anterovaaran pohjoisosan läpi kulkee Lautiosaaresta Sompujärvelle maantie 9262. Tien pohjosipuolella on vanha kaatopaikka ja etelpuolella laaja, maisemoitu sorakuoppa. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Anterovaara 3 -latomuskohde on osa Anterovaaran laajaa 1995-96 paikannettua muinaisjäännösaluetta (kohteet Anterovaara 1-6), joiden aluellinen rajaaminen tosistaan on vaikeaa.
Anterovaara 3 sijaitsee vaaran pohjoiseen laskevan rinteen yläosassa, sorakuopan itäreunalla, maantien eteläpuolella. Paikalla on 1995 tiedon mukaan 9 latomusta, jotka ovat halkaisijaltaan 2-4 m ja korkeudeltaan 0,2-0,5 m.
Vuoden 2013 tarkastuksen havaintojen mukaan latomusalue koostuu varsin erilaisista kivirakenteista luoteeseen laskevalla rinteellä, jonka maaperä on pääoin kivikkoinen. Peruskartan muinaisjäännösmerkki osuu pienen sorakuopan eteläpuolella sijaitseviin 2013 paikannuksten itäsimpiin latomuksiin, jotka ainakin osin vaikuttavat sangen myöhäisiltä, ehkä jopa sorakuopan kaivussa syntyneiltä. Näiden rajausalueen eteläosassa, 30 m etelään edellisistä, on keskuskuopallinen kehämäinen kivirakenne, halkaisijaltaan 4 m luokkaa.
Edellisistä n. 50 m länteen on hieman alempana, n. 20x30 m alalla, on rivissä kasattuna 5 kpl selvästi havaittavaa noin 2-metristä kivilatomusta 37,5 m korkeuskäyrän suunnassa. Näistä n. 15 m länteen ja alempana rinteessä havaittiin kaksi kehämästä, 3-4 m laajaa kivirakennetta n. 10 m välein. Viimeksi mainitut ovat enemmän kasvilisuuden peittämiä.
On ilmeistä, että kivirakenteet on muodostettu eri aikoina, ainakin osin vasta historiallisena aikana. |
| metsakeskus.241010111 |
241 |
Anterovaara 4 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
393574.00000000 |
7301170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010111 |
Anterovaara sijaitsee Kemijoen itäpuolella ja Akkunusjoen eteläpuolella. Anterovaara on Sivakkavaarasta pohjoiseen pistävä harjanne, jonka korkein kohta on yli 40 m mpy. Anterovaaran pohjoisosan läpi kulkee Lautiosaaresta Sompujärvelle maantie 9262. Tien pohjoispuolella on vanha kaatopaikka ja etelpuolella laaja, maisemoitu sorakuoppa. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Anterovaara 4 -keittokuoppakohde on osa Anterovaaran laajaa muinaisjäännösaluetta (kohteet Anterovaara 1-6), joka on paikannettu 1995 inventoinnissa ja 1996 tarkastuksissa. Anterovaara 4 sijaitsee vaaran koilliseen laskevalla rinteellä, maantien eteläpuolella. Muinaisissa rantavalleissa on 7 keittokuoppaa, joiden halkaisija on 1,7-3,5 m ja syvyys 0,4-0,7 m. Lisäksi ylemmällä terassilla on vielä kaksi muuta keittokuoppaa, joista pohjoisemman halkaisija on 1,6 m ja syvyys 0,2 m, eteläisimmän mitat ovat vastaavasti 1,3 m ja 0,3 m.
Syksyllä 2013 tehdyssä tarkastuksessa samalla tai likimain samalla rantatörmällä todettiin 8/9 kuoppaa (halkaisijat n. 2-4 m valleilta mitaten) noin 75 m matkalla, likimain kaakko-luode -suuntaisessa rivissä sekä yksi hieman erillinen kuoppa (4 m) edelleen 30 m länsiluoteeseen (n. 28-29 m mpy.). Arvion mukaan kyse olisi ennemminkin pyyntikuopista (ei kiviä pohjalla). Ilmeisesti v. 1996 havaitut kaksi kuoppaa todettiin edellisistä 65-85 m länsilounaaseen, huomattavasti ylemmällä terassilla (n. 35-36 m mpy.). Edelleen näistä 30-40 m lounaaseen, hiekkakuopan reunan läheisyydessä, on turpeen alainen kivikkokuoppa/kehäröykkiömäinen rakenne sekä noin 10-metrinen neliömäinen kaivanto, ehkä viime sodan ajalta vierellään epämääräinen pieni kivilatomus.
Vuonna 2022 inventoinnin yhteydessä mitattiin (GPS) seitsemän (7) keittokuoppaa paikalleen. Kuoppia kairatessa havaittiin kiviä kuoppien pohjalla. Pääkoordinaatti osoittaa keittokuoppa 5 sijainnin. |
| metsakeskus.241010112 |
241 |
Anterovaara 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
393704.81600000 |
7301067.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010112 |
Anterovaara sijaitsee Kemijoen itäpuolella ja Akkunusjoen eteläpuolella. Anterovaara on Sivakkavaarasta pohjoiseen pistävä harjanne, jonka korkein kohta on yli 40 m mpy. Anterovaaran pohjoisosan läpi kulkee Lautiosaaresta Sompujärvelle maantie 9262. Tien pohjoispuolella on vanha kaatopaikka ja etelpuolella laaja, maisemoitu sorakuoppa. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Anterovaara 5 -asuinpaikka on osa Anterovaaran laajaa muinaisjäännösaluetta (kohteet Anterovaara 1-6), jotka on paikannettu inventoinnissa 1995 ja joiden tietoja on tarkennettu tarkastuksissa 1996.
Anterovaara 5 sijaitsee vaaran koilliseen laskevalla rinteellä, suon länsireunassa, maantien eteläpuolella. Muinaisessa rantavallissa on kaksi mahdollista asumuspainannetta tai asuinpaikkavallia, joista suurempi on halkaisijaltaan 4 m ja syvyydeltään 0,4 m. Tämän eteläpuolinen pienempi asuinpaikkavalli on halkaisijaltaan 2,5 m ja syvyydeltään 0,4 m. Näistä noin 10 m kaakkoon on 3,5 x 3,0 m kokoinen ja 0,3 syvä painanne. Painanteista n. 50 m luoteeseen on kaksi mahdollista keittokuoppaa, halkaisijaltaan n. 1 m ja 0,4 m syvää.
Vuonna 1996 paikannettiin edelleen neljä aiemmin havaitsematonta keittokuoppaa. Näistä yksi on asuinpaikkavalleista n. 50 m etelään ja halkaisijaltaan 1,4 m ja 0,3 m syvyinen kuoppa. Siitä 100 m itään (?) on ylemmällä (?) terassilla kaksi keittokuoppaa, kooltaan 3,5 m ja syviyydeltään 0,5 m. Viimeksi mainituista n. 100 m luoteeseen on neljäs kuoppa, 1,4 m halkaisijaltaan ja 0,3 m syvyinen.
Rakenteiden paikkatiedoissa ja sijaintikuvauksissa on epäselvyyttä, minkä johdosta niiden tarkastaminen on tarpeen. |
| metsakeskus.241010113 |
241 |
Salmenkylänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
391578.67500000 |
7298896.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010113 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kemijoesta noin 3 km itään, Salmenkylänkankaan pohjoisosassa olevan pumppuaseman yläpuolella kulkevan hiekkatien kohdalla. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Alue on kuivaa mäntykangasta.
Nili: KEMINMAA 113 /1 |
| metsakeskus.241010115 |
241 |
Rovavaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
395400.12800000 |
7301095.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010115 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 kilometrin etelään. Rovavaara on 1,5 kkilometriä pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 2 -asuinpaikka kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Asuinpaikka sijaitsee ampumaradalta itään päin menevän ajouran pohjoispuolella, luoteeseen laskevalla rinteellä. Muinaisella rantaterassilla on kaksi asuinpaikkavallia, joiden halkaisija on vallien ulkoreunoista mitattuna 6 metriä. Sisäosan kuopanteen halkaisija on 3 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Valleissa on selvä kaksoismaannos. Vallien vieressä on kaksi keittokuoppaa.
Nili: KEMINMAA 115 /1 |
| metsakeskus.241010116 |
241 |
Rovavaara 3 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
395350.15400000 |
7301115.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010116 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 kilometrin etelään. Rovavaara on 1,5 kilometriä pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 3 -keittokuoppakohde kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Keittokuopat (17 kpl) sijaitsevat luoteeseen laskevalla rinteellä, Rovavaaran pohjoisosan sorakuopalle vievän tien eteläpuolella.
Nili: KEMINMAA 116 /1 |
| metsakeskus.241010117 |
241 |
Rovavaara 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
395522.08600000 |
7300990.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010117 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 km etelään. Rovavaara on 1,5 km pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 m mpy. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 4 -asuinpaikka kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Asuinpaikka sijaitsee Rovavaaran pohjoisrinteen yläosassa, kivikon pohjoispuolella, pohjoiseen laskevalla rinteellä, muinaisilla rantaterasseilla. Pohjoisosan sorakuopasta länteen ja etelään jatkuvan polun eteläpuolella on neljä asumuspainannetta, kolme keittokuoppaa ja yksi epämääräisempi kuoppa. Asmuspainanteiden halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,2-0,3 m. Keittokuoppien halkaisija on 2 m ja syvyys 0,4 m.
Nili: KEMINMAA 117 /1 |
| metsakeskus.241010117 |
241 |
Rovavaara 4 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
395522.08600000 |
7300990.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010117 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 km etelään. Rovavaara on 1,5 km pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 m mpy. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 4 -asuinpaikka kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Asuinpaikka sijaitsee Rovavaaran pohjoisrinteen yläosassa, kivikon pohjoispuolella, pohjoiseen laskevalla rinteellä, muinaisilla rantaterasseilla. Pohjoisosan sorakuopasta länteen ja etelään jatkuvan polun eteläpuolella on neljä asumuspainannetta, kolme keittokuoppaa ja yksi epämääräisempi kuoppa. Asmuspainanteiden halkaisija on 3,5 m ja syvyys 0,2-0,3 m. Keittokuoppien halkaisija on 2 m ja syvyys 0,4 m.
Nili: KEMINMAA 117 /1 |
| metsakeskus.241010118 |
241 |
Rovavaara 5 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
395320.16200000 |
7300949.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010118 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 km etelään. Rovavaara on 1,5 km pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 m mpy. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 5 -keittokuoppakohde kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Ampuradalle vievän tien itäpuolella, sorakuopan ympärillä, länteen laskevalla rinteellä on säilynyt kuusi keittokuoppaa. Niiden halkasija on 2-3 m ja syvyys 0,4 m.
Nili: KEMINMAA 118 /1 |
| metsakeskus.241010119 |
241 |
Rovavaara 6 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
395533.00000000 |
7300550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010119 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 km etelään. Rovavaara on 1,5 km pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 m mpy. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 6 -asuinpaikka kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Alueella olevat kuopat on 1995 inventoinnissa määritelty varhaismetallikautisiksi keittokuopiksi, mutta arvio ei perustu koekuopituksessa havaittuihin palaneisiin kiviin tai löytöihin. Kohde sijaitsee lounaaseen laskevalla rinteellä, kivikon eteläpuolella, pääosin Suurensuonmaahan vievän soratien eteläpuolella, muutamien kuoppien ollessa tien pohjoispuolella. Muinaisella rantaterassilla todettiin 1995 yksi mahdollinen asuinpaikkavalli, (asumuspainanne) jonka halkaisija vallit mukaan lukien on 5 m. Sisäosa on 3,5 m ja syvyys 0,3 m. Paikalla todettiin myös 47 keittokuopaksi luokiteltua rakennetta, joista suurimmat ovat halkasijaltaan 4 m ja syvyydeltään 1,2 m, kun taas pienimmät ovat halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 0,3 m.
Vuoden 2016 tarkastuksessa kuoppia havaittiin kaikkiaan 42, joista 1 tai 2 laakeaa mahdollista asumuspainannetta länsiosassa. Pääosa kuopista on jonomaisesti samalla korkeudella, muutama alemmalla terassilla peräkkäin ja lännessä sekä tien pohjoispuolella muutamia kuoppia lähinnä yksittäin. Arvio 2016 oli, että pääosin kyse on pyyntikuopista.
Vuoden 2019 tarkastuksessa paikannettiin Timo Ylimaunun tietojen pohjalta keittokuoppa, josta on radiohiiliajoitus Hel-3825 (2550 +- 100 BP). Kuoppa on merkitty alakohteena ja se on tieleikkauksen halkaisema.
Vuoden 2020 inventoinnissa osa kohteen keittokuopista paikannettu. 22 kohdetta lisätty alakohteina. |
| metsakeskus.241010119 |
241 |
Rovavaara 6 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
395533.00000000 |
7300550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010119 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 km etelään. Rovavaara on 1,5 km pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 m mpy. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 6 -asuinpaikka kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Alueella olevat kuopat on 1995 inventoinnissa määritelty varhaismetallikautisiksi keittokuopiksi, mutta arvio ei perustu koekuopituksessa havaittuihin palaneisiin kiviin tai löytöihin. Kohde sijaitsee lounaaseen laskevalla rinteellä, kivikon eteläpuolella, pääosin Suurensuonmaahan vievän soratien eteläpuolella, muutamien kuoppien ollessa tien pohjoispuolella. Muinaisella rantaterassilla todettiin 1995 yksi mahdollinen asuinpaikkavalli, (asumuspainanne) jonka halkaisija vallit mukaan lukien on 5 m. Sisäosa on 3,5 m ja syvyys 0,3 m. Paikalla todettiin myös 47 keittokuopaksi luokiteltua rakennetta, joista suurimmat ovat halkasijaltaan 4 m ja syvyydeltään 1,2 m, kun taas pienimmät ovat halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 0,3 m.
Vuoden 2016 tarkastuksessa kuoppia havaittiin kaikkiaan 42, joista 1 tai 2 laakeaa mahdollista asumuspainannetta länsiosassa. Pääosa kuopista on jonomaisesti samalla korkeudella, muutama alemmalla terassilla peräkkäin ja lännessä sekä tien pohjoispuolella muutamia kuoppia lähinnä yksittäin. Arvio 2016 oli, että pääosin kyse on pyyntikuopista.
Vuoden 2019 tarkastuksessa paikannettiin Timo Ylimaunun tietojen pohjalta keittokuoppa, josta on radiohiiliajoitus Hel-3825 (2550 +- 100 BP). Kuoppa on merkitty alakohteena ja se on tieleikkauksen halkaisema.
Vuoden 2020 inventoinnissa osa kohteen keittokuopista paikannettu. 22 kohdetta lisätty alakohteina. |
| metsakeskus.241010120 |
241 |
Rovavaara 7 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
395557.07200000 |
7300658.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010120 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 km etelään. Rovavaara on 1,5 km pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 m mpy. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 7 -latomuskohde kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Latomus sijaitsee Rovavaaran lounaisrinteessä, Suureen Suomaahan vievältä tieltä noin 45 pohjoiseen. Latomus on kooltaan 4 x 3,5 m ja sen korkeus on 0,2 m.
Vuoden 2020 tarkastuksessa latomusta ei pystytty varmuudella paikantamaan. Lähistöltä löydetyt rakkakuopat liitettiin kohteeseen omina alakohteinaan. |
| metsakeskus.241010120 |
241 |
Rovavaara 7 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
395557.07200000 |
7300658.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010120 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 km etelään. Rovavaara on 1,5 km pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 m mpy. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 7 -latomuskohde kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Latomus sijaitsee Rovavaaran lounaisrinteessä, Suureen Suomaahan vievältä tieltä noin 45 pohjoiseen. Latomus on kooltaan 4 x 3,5 m ja sen korkeus on 0,2 m.
Vuoden 2020 tarkastuksessa latomusta ei pystytty varmuudella paikantamaan. Lähistöltä löydetyt rakkakuopat liitettiin kohteeseen omina alakohteinaan. |
| metsakeskus.241010120 |
241 |
Rovavaara 7 |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
395557.07200000 |
7300658.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010120 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 km etelään. Rovavaara on 1,5 km pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 m mpy. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 7 -latomuskohde kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Latomus sijaitsee Rovavaaran lounaisrinteessä, Suureen Suomaahan vievältä tieltä noin 45 pohjoiseen. Latomus on kooltaan 4 x 3,5 m ja sen korkeus on 0,2 m.
Vuoden 2020 tarkastuksessa latomusta ei pystytty varmuudella paikantamaan. Lähistöltä löydetyt rakkakuopat liitettiin kohteeseen omina alakohteinaan. |
| metsakeskus.241010120 |
241 |
Rovavaara 7 |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
395557.07200000 |
7300658.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010120 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 km etelään. Rovavaara on 1,5 km pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 m mpy. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 7 -latomuskohde kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1-8).
Latomus sijaitsee Rovavaaran lounaisrinteessä, Suureen Suomaahan vievältä tieltä noin 45 pohjoiseen. Latomus on kooltaan 4 x 3,5 m ja sen korkeus on 0,2 m.
Vuoden 2020 tarkastuksessa latomusta ei pystytty varmuudella paikantamaan. Lähistöltä löydetyt rakkakuopat liitettiin kohteeseen omina alakohteinaan. |
| metsakeskus.241010121 |
241 |
Rovavaara 8 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
395466.10900000 |
7300862.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010121 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 km etelään. Rovavaara on 1,5 km pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 m mpy. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 8 -rakkakuoppakohde kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1–8).
Rovavaaran länsirinteessä olevassa kivikossa on viisi rakkakuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2,5 m ja syvyydeltään 1 m. Kyseessä saattavat olla esimerkiksi riistalihan säilytykseen rakennettujen purnujen jäänteet.
Kahta kuoppaa on tutkittu hieman vuoden 1999 tutkimuksissa, mutta niistä ei tavattu löytöjä tai puisten rakenteiden jäänteitä. |
| metsakeskus.241010121 |
241 |
Rovavaara 8 |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
395466.10900000 |
7300862.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010121 |
Rovavaara sijaitsee Akkunusjoesta noin 1 km etelään. Rovavaara on 1,5 km pitkä ja leveä sora- ja hiekkaharjanne. Sen korkein kohta on yli 60 m mpy. Vaaraa rikkovat useat sorakuopat. Vaaran länsiosassa on ampumarata. Pohjois-, länsi- ja etelärinteillä on muinaisia rantavalleja. Alue on kuivaa mäntykangasta. Rovavaara 8 -rakkakuoppakohde kuuluu Rovavaaraan laajaan muinaisjäännösalueeseen, jossa on useita erillisiä kohteita (Rovavaara 1–8).
Rovavaaran länsirinteessä olevassa kivikossa on viisi rakkakuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2,5 m ja syvyydeltään 1 m. Kyseessä saattavat olla esimerkiksi riistalihan säilytykseen rakennettujen purnujen jäänteet.
Kahta kuoppaa on tutkittu hieman vuoden 1999 tutkimuksissa, mutta niistä ei tavattu löytöjä tai puisten rakenteiden jäänteitä. |
| metsakeskus.241010122 |
241 |
Juokuanvaara 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
401304.75600000 |
7301134.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010122 |
Juokuanvaara sijaitsee Akkunusjoen eteläpuolella, Kapernaumin lomakylän ja Akkunusjoen Juokuanmutkan kohdalla. Vaara on kaakko-luode -suuntainen, noin 2 km pitkä ja 1 km leveä moreeniharjanne. Länsiosassa on laaja rakka, johon on pystytetty radiomasto. Koilliseen laskevassa rinteessä, sammaleen peittämässä kivikkoisessa muinaisrantavallissa on halkaisijaltaan 4 m ja korkeudeltaan 0,4 m oleva röykkiö, jonka keskellä on arkkumainen kuoppa. Kuopan reunoilla on kvartsiittipaadet. Kuoppa on 0,7 m syvä.
Nili: KEMINMAA 122 /1 |
| metsakeskus.241010122 |
241 |
Juokuanvaara 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
401304.75600000 |
7301134.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010122 |
Juokuanvaara sijaitsee Akkunusjoen eteläpuolella, Kapernaumin lomakylän ja Akkunusjoen Juokuanmutkan kohdalla. Vaara on kaakko-luode -suuntainen, noin 2 km pitkä ja 1 km leveä moreeniharjanne. Länsiosassa on laaja rakka, johon on pystytetty radiomasto. Koilliseen laskevassa rinteessä, sammaleen peittämässä kivikkoisessa muinaisrantavallissa on halkaisijaltaan 4 m ja korkeudeltaan 0,4 m oleva röykkiö, jonka keskellä on arkkumainen kuoppa. Kuopan reunoilla on kvartsiittipaadet. Kuoppa on 0,7 m syvä.
Nili: KEMINMAA 122 /1 |
| metsakeskus.241010123 |
241 |
Juokuanvaara 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
401439.70600000 |
7301237.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010123 |
Juokuanvaara sijaitsee Akkunusjoen eteläpuolella, Kapernaumin lomakylän ja Akkunusjoen Juokuanmutkan kohdalla. Vaara on kaakko-luode -suuntainen, noin 2 km pitkä ja 1 km leveä moreeniharjanne. Länsiosassa on laaja rakka, johon on pystytetty radiomasto. Sorakuopan itäpuolella ja hiekkatien länsipuolella olevassa tieleikkauksessa on löytynyt kvartsi-iskoksia. Tien itäpuolella on kaksi kuoppajäännettä, joiden halkaisija on 1,5 m ja syvyys 0,4 m. Kummassakin kuopassa on huuhtoutumiskerros ja sen alapuolella hiilensekaista likamaata. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittunee varhaismetallikautiseksi.
Nili: KEMINMAA 123 /1 |
| metsakeskus.241010124 |
241 |
Helkkusenvaara SW |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
403076.00000000 |
7301318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010124 |
Pitkulainen, laivalatomusmainen röykkiö sijaitsee Akkunusjoesta noin 2 km kaakkoon, Kivaloiden vaara-alueen eteläosassa olevan Helkkusenvaaran lounaisosassa, ulkoilureittiin kuuluvan polun länsipuolella, kallioisella ja louhikkoisella rinteellä. Röykkiö on 13 m pitkä ja molemmista päistään 3 m leveä. Röykkiön keskiosa on 5 m leveä ja keskellä on laakea kuopanne, halkaisijaltaan 1,5 m ja syvyydeltään 0,5 m. Röykkiön korkeus on 0,7 m. Rakenteen kapeassa ”keulassa” on ohut pystykivi. ”Ahteri” on hieman leveämpi, noin 1,5m.
Lähiympäristöstä, pitkänomaisesta latomuksesta noin 70 - 160 m itään ja itäkoilliseen. on 2012 inventoinnissa paikannettu erillisinä kohteina seitsemän rakkakuoppaa. Läheisyytensä ja maastoon sijoittumisensa takia on liitetty tähän kohteeseen (alakohteet Helkkusenvaara SW 2 ja 3) |
| metsakeskus.241010124 |
241 |
Helkkusenvaara SW |
10002 |
12004 |
13052 |
11028 |
27000 |
403076.00000000 |
7301318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010124 |
Pitkulainen, laivalatomusmainen röykkiö sijaitsee Akkunusjoesta noin 2 km kaakkoon, Kivaloiden vaara-alueen eteläosassa olevan Helkkusenvaaran lounaisosassa, ulkoilureittiin kuuluvan polun länsipuolella, kallioisella ja louhikkoisella rinteellä. Röykkiö on 13 m pitkä ja molemmista päistään 3 m leveä. Röykkiön keskiosa on 5 m leveä ja keskellä on laakea kuopanne, halkaisijaltaan 1,5 m ja syvyydeltään 0,5 m. Röykkiön korkeus on 0,7 m. Rakenteen kapeassa ”keulassa” on ohut pystykivi. ”Ahteri” on hieman leveämpi, noin 1,5m.
Lähiympäristöstä, pitkänomaisesta latomuksesta noin 70 - 160 m itään ja itäkoilliseen. on 2012 inventoinnissa paikannettu erillisinä kohteina seitsemän rakkakuoppaa. Läheisyytensä ja maastoon sijoittumisensa takia on liitetty tähän kohteeseen (alakohteet Helkkusenvaara SW 2 ja 3) |
| metsakeskus.241010125 |
241 |
Helkkusenvaara |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
403870.00000000 |
7301041.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010125 |
Latomus sijaitsee Akkunusjoesta noin 2 km kaakkoon, Kivaloiden vaara-alueen eteläosassa olevan Helkkusenvaaran etelärinteellä, tuoreella ja kostealla kankaalla. Rakenne tarkastettiin ensi kerran vuonna 1995. Se kuvattiin pohjois-etelä –suuntaiseksi, noin 15 m pitkäksi ja 10 m leveäksi kivirakenteeksi, jonka länsireunassa oli selvät, 0,2 m korkeat ja 0,2 m leveät vallit. Kiveyksen sisäpuoli todettiin tasaiseksi. Tarkastajalle jäi epäselväksi, onko kyseessä esihistoriallinen, historiallisen ajan muinaisjäännös, vai mahdollisesti luonnonmuodostuma. Kohde tarkastettiin uudelleen metsänhakkuutöiden suunnitelmien takia 2008. Aiempien koordinaattien ilmoittamasta kohdasta (p=7304137, i= 3403977) noin 40 m kaakkoon paikannettiin selvästi ihmisen tekemä, suunnilleen soikea kivivalli, jonka pituudeksi lounais-koillissuunnassa mitattiin 13 m. Sen leveys vaihteli koillispään noin kolmesta metristä lounaispään neljään metriin. Lounaispäätä kohti vallin kaakkoisen pitkäsivun ja päädyn väliin ssa todettiin 1,5 m levyinen aukko. Kivimuodostelma on vaikeasti havaittava ja sijaitsee kivisessä moreenimaassa. Sähkönsiirron voimalinja kulkee 50-60 m kehän pohjoispuolella. Ilmeisesti vuonna 2008 paikannettu rakenne on sama kuin aiemmin tarkastettu, vaikka sen todettiin vastaavan vain osittain aiempaa kuvausta. Rakenteen ikä ja tarkoitus voivat olla selvitettävissä vain koekaivauksella.
Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä tehdyt havainnot kohteesta ovat seuraavat:
Kohteessa on neliskanttinen kivirakennelma, jonka itä- ja länsisivut sekä länsipääty ovat hyvin havaittavissa. Itäpääty sen sijaan on epämääräinen, eikä sen linja ole yksiselitteisesti havaittavissa. Aiemmassa tarkastuksessa mainittua oviaukkoa ei kohteella havaittu. Lounais-koillissuuntaan rakennelma on 13 metriä pitkä, koillisseinustan pituudeksi mitattiin 8 metriä, luoteis-eteläseinus, jossa on kulma, on 3 + 3 metriä. Kivivallin leveys on noin 0.6 metriä ja korkeus 0.4 metriä. Valli on kasattu erikokoisista luonnonkivistä. Kohde sijaitsee kivikossa, eikä sisäpuolen tasaista kiveystä havaittu. Gps-koordinaattipiste on mitattu rakenteen keskeltä.
Syksyllä 2012 tehdyn Simon tuulivoimapuistojen rakentamiseen liittyvässä inventoinnissa kohdetta ei havaittu ilmoitettujen koordinattien vaiheilla. |
| metsakeskus.241010126 |
241 |
Honkajärvenkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
397160.00000000 |
7293509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010126 |
Kohde sijaitsee Elijärven louhoksesta noin 5 kilometriä eteläkaakkoon, Honkajärvenkankaan koillisosassa, hiekkakuopan ympärillä. Alueella on 12 keittokuoppaa, joiden halkaisija on 2-4 metriä ja syvyys 0,5-1,2 metriä. Hiekkakuopan reunoilla on runsaasti palaneita kiviä ja siellä on havaittu palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja Sär 2 -keramiikkaa.
Vuoden 2012 inventoinnissa kohteessa havaittiin 14 vaihtelevalla etäisyydellä toisistaan olevia, keskenään erikokoisia, muodoltaan pyöreitä kuoppia. Kohde on osittain valtion ja osittain yksityisen maalla. Tiedot kuopista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.241010127 |
241 |
Honkajärvenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
397323.38100000 |
7293006.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010127 |
Kohde sijaitsee Elijärven louhoksesta noin 5 kilometriä eteläkaakkoon, Honkajärvenkankaan keskiosassa, loivasti itään laskevassa rinteessä. Alueella on 12 keittokuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 0,3 metriä.
Keittokuoppien länsipuolella, kankaan harjanteen päällä on kaksi kuoppajäännettä, joiden halkaisija on 3,0 ja 2,5 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Toisen kuopan pohjalla on terävähkö, pysty kivi. Molemmissa kuopissa on huuhtoutumiskerros. Nämä kuopat on tulkittu pyyntikuopiksi. |
| metsakeskus.241010127 |
241 |
Honkajärvenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
397323.38100000 |
7293006.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010127 |
Kohde sijaitsee Elijärven louhoksesta noin 5 kilometriä eteläkaakkoon, Honkajärvenkankaan keskiosassa, loivasti itään laskevassa rinteessä. Alueella on 12 keittokuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 0,3 metriä.
Keittokuoppien länsipuolella, kankaan harjanteen päällä on kaksi kuoppajäännettä, joiden halkaisija on 3,0 ja 2,5 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Toisen kuopan pohjalla on terävähkö, pysty kivi. Molemmissa kuopissa on huuhtoutumiskerros. Nämä kuopat on tulkittu pyyntikuopiksi. |
| metsakeskus.241010127 |
241 |
Honkajärvenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
397323.38100000 |
7293006.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010127 |
Kohde sijaitsee Elijärven louhoksesta noin 5 kilometriä eteläkaakkoon, Honkajärvenkankaan keskiosassa, loivasti itään laskevassa rinteessä. Alueella on 12 keittokuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 0,3 metriä.
Keittokuoppien länsipuolella, kankaan harjanteen päällä on kaksi kuoppajäännettä, joiden halkaisija on 3,0 ja 2,5 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Toisen kuopan pohjalla on terävähkö, pysty kivi. Molemmissa kuopissa on huuhtoutumiskerros. Nämä kuopat on tulkittu pyyntikuopiksi. |
| metsakeskus.241010127 |
241 |
Honkajärvenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
397323.38100000 |
7293006.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010127 |
Kohde sijaitsee Elijärven louhoksesta noin 5 kilometriä eteläkaakkoon, Honkajärvenkankaan keskiosassa, loivasti itään laskevassa rinteessä. Alueella on 12 keittokuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 0,3 metriä.
Keittokuoppien länsipuolella, kankaan harjanteen päällä on kaksi kuoppajäännettä, joiden halkaisija on 3,0 ja 2,5 metriä ja syvyys 1,2 metriä. Toisen kuopan pohjalla on terävähkö, pysty kivi. Molemmissa kuopissa on huuhtoutumiskerros. Nämä kuopat on tulkittu pyyntikuopiksi. |
| metsakeskus.241010128 |
241 |
Tornivaara SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
405316.13700000 |
7305075.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010128 |
Kohde sijaitsee Akkunusjoesta noin 1,5 km itään, Kivaloiden vaara-alueen lounaisosassa, Tornivaaran länsipuolella. Tornivaara kohoaa yli 120 m korkeuteen mpy. Vaaran rinteillä on louhikkoa ja kivikkoa. Rinteiden alaosiassa on hiekkakankaita ja muinaisia rantavalleja. Vaaran länsipuolitse kulkee maantie 9262 Lautiosaaresta Sompujärven suuntaan. Noin 0,8 km Helkkusen ojan sillasta pohjoiseen, maantieltä erkanee hiekkatie itään päin. Hiekkatien vieressä, maantieltä noin 0,3 km itään ja hiekkatiestä noin 5 m itään on halkaisijaltaan 7 m oleva asuinpaikkavalli. Se on miltei nelikulmainen ja 0,4 m syvä. Vallit ovat 1 m leveät ja sisätilan halkaisija on 5 m.
Nili: KEMINMAA 128 /1
|
| metsakeskus.241010129 |
241 |
Jääkärikämppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410771.93000000 |
7308037.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010129 |
Kohde sijaitsee Kivaloiden vaarajonon keskivaiheilla, Ylä-Penikan lounaispuolella, Keski-Penikan pohjoispäässä, itään laskevassa rinteessä. Jääkärikämpälle vievältä hiekkatieltä ja kämpän eteläpuolisesta hiekkatörmästä on löytynyt kvartsia noin 250 m matkalta. Vuoden 2008 metsänhakkuuseen liittyvässä tarkastuksessa kvartsi-iskoksia ja esineitä havaittiin heti jääkärikämpälle vievän tien alusta kämpän eteläpuoleiseen rinteeseen saakka. Muinaisjäännöksen laajuus arvioitiin pintalöytöjen ja topografian perusteella noin 300 m pituiseksi ja 70-120 m levyiseksi vyöhykkeeksi. Se on hiekkaista terassia, joka rajoittuu lännessä jyrkähkösti kohoavaan kivikkoiseen rinteeseen ja idässä soistuneeseen kankaaseen/suohon, pohjoisessa Penikoille johtavaan tiehen ja etelässä jääkärikämpän eteläpuoliseen puroon.
Kohde tarkastettiin syyskuussa 2012. Alue on muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa tilassa. Kvartsi-iskoksia havaittiin alueen poikki kulkevan hiekkatien kahdella pohjoisimmalla kolmanneksella. |
| metsakeskus.241010130 |
241 |
Lautiosaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
388758.81100000 |
7298560.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010130 |
Kohde sijaitsee Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan rajalla, Kemijoesta noin 0,7 km kaakkoon, 0,7 km pitkällä ja 0,4 km leveällä, pohjois-etelä -suuntaisella moreeniharjanteella. Kiviröykkiö on luoteeseen laskevalla rinteellä, tavaraterminaalista 15 m kaakkoon. Röykkiö on 7 m pitkä ja 1 m korkea. Röykkiöltä on ollut hyvä näköala 1940-luvulla Kemijoelle.
Tavaraterminaalin laajennuksessa vuonna 2008 maa röykkiön ympäriltä on kaivettu ja röykkiö erottuu korkeampana saarekkeena asvaltoidun terminaalialueen keskellä.
Röykkiöstä noin 100 m kaakkoon on runsaasti aitamaisia kivirivejä ym. kiveyksiä, jotka lienevät maa-aineksen oton jäänteitä, mahdollisesti liittyen Kemihaaran voimalan patotyömaahan tai Kemin lentokentän rakentamiseen. |
| metsakeskus.241010131 |
241 |
Revonnenä W |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
395996.00000000 |
7309762.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010131 |
Kohde sijaitsee Kemijoen itärannalla ja Rovavaaran itäpuolella. Revonnenä on hiekkainen, halkaisijaltaan noin 0,6 km kokoinen kangas. Kankaan pohjoisosassa on tien vieressä useita pieniä sorakuoppia. Asuinpaikka on Ruonavaaran pohjoispuolitse kulkevasta soratiestä 70-80 m pohjoiseen. Kankaan korkeimmalla kohdalla, lännestä itään kulkevalla metsälinjalla on laakea, 2,5 x 3 m kokoinen kuopanne, jonka itäreunalla on selvä 2 m leveä ja 0,3 m korkea valli. Sekä kuopassa että vallissa on huuhtoutumiskerros. Jäännös on tulkittu asuinpaikkavalliksi.
Tarkastuksessa vuonna 2016 halkaisijaltaan 3-metrinen kuopanne todettiin säilyneeksi ennallaan harjanteen laen pohjoisreunan harvapuustoisessa metsämaassa. Nyt tehdyn arvion mukaan kyseessä olisi ennemminkin pyyntikuoppa. Samaan arvioon on päädytty vuoden 2017 sähkölinjainventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.241010136 |
241 |
Tuhkamaa W |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
394310.58400000 |
7295752.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010136 |
Kohde sijaitsee 2 km etelään Elijärven kaivoksesta, Tuhkamaan länsipuolella, kahden metsäautotien välisellä harjanteella. Tuhkamaa on pohjois- eteläsuuntainen ja 1,5 km pitkä moreeni- ja kallioharjanne. Etenkin maan länsiosassa on paljaita kallioalueita. Paikalla on varhaismetallikautinen asuinpaikka, jossa erottuu 20 kuoppajäännettä (keittokuoppia ?) sekä 6-7 kivilatomusta. Asuinpaikka on länteen viettävässä hiekkarinteessä. Latomukset ovat asuinpaikan pohjoispuolisella avokallioalueella. Niistä osa on ladottu kalliolle, osa halkeamiin. Latomukset ovat 2,5-3 m pitkiä, 2-2,5 m leveitä ja 0,2-0,3 m korkeita. Muinaisjäännösalueen läpi kulkee metsäautotie Tuhkamaan ottoalueelle. |
| metsakeskus.241010136 |
241 |
Tuhkamaa W |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
394310.58400000 |
7295752.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010136 |
Kohde sijaitsee 2 km etelään Elijärven kaivoksesta, Tuhkamaan länsipuolella, kahden metsäautotien välisellä harjanteella. Tuhkamaa on pohjois- eteläsuuntainen ja 1,5 km pitkä moreeni- ja kallioharjanne. Etenkin maan länsiosassa on paljaita kallioalueita. Paikalla on varhaismetallikautinen asuinpaikka, jossa erottuu 20 kuoppajäännettä (keittokuoppia ?) sekä 6-7 kivilatomusta. Asuinpaikka on länteen viettävässä hiekkarinteessä. Latomukset ovat asuinpaikan pohjoispuolisella avokallioalueella. Niistä osa on ladottu kalliolle, osa halkeamiin. Latomukset ovat 2,5-3 m pitkiä, 2-2,5 m leveitä ja 0,2-0,3 m korkeita. Muinaisjäännösalueen läpi kulkee metsäautotie Tuhkamaan ottoalueelle. |
| metsakeskus.241010136 |
241 |
Tuhkamaa W |
10002 |
12004 |
13049 |
11040 |
27000 |
394310.58400000 |
7295752.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241010136 |
Kohde sijaitsee 2 km etelään Elijärven kaivoksesta, Tuhkamaan länsipuolella, kahden metsäautotien välisellä harjanteella. Tuhkamaa on pohjois- eteläsuuntainen ja 1,5 km pitkä moreeni- ja kallioharjanne. Etenkin maan länsiosassa on paljaita kallioalueita. Paikalla on varhaismetallikautinen asuinpaikka, jossa erottuu 20 kuoppajäännettä (keittokuoppia ?) sekä 6-7 kivilatomusta. Asuinpaikka on länteen viettävässä hiekkarinteessä. Latomukset ovat asuinpaikan pohjoispuolisella avokallioalueella. Niistä osa on ladottu kalliolle, osa halkeamiin. Latomukset ovat 2,5-3 m pitkiä, 2-2,5 m leveitä ja 0,2-0,3 m korkeita. Muinaisjäännösalueen läpi kulkee metsäautotie Tuhkamaan ottoalueelle. |
| metsakeskus.241011000 |
241 |
Sivakkavaara NE |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
394091.65700000 |
7300167.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241011000 |
Kohde sijaitsee Akkunusjoesta noin 2 km etelään. Sivakkavaaran koillisosassa on 0,5 x 0,4 km kokoinen sorakuoppa, jonka pohjoispuolitse kulkee metsäautotie Sivakkavaarasta Rovavaaraan. Tie tekee sorakuopan koilliskulmassa mutkan, josta 5 m päässä on viisi keittokuoppaa. Kuopat sijaitsevat rivissä metsäautotien suuntaisesti. Kuopat ovat halkasijaltaan 1,8-4,3 m ja syvyydeltään 0,3-0,7 m. Läntisimpään kuoppaan tehdyssä kokeuopassa on havaittu palaneita kiviä. Muissa kuopissa on kairauksissa niin ikään havaittu kiviä.
Nili: KEMINMAA 133 /1
|
| metsakeskus.241011001 |
241 |
Anterovaara 6 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
393379.94200000 |
7300762.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.241011001 |
Anterovaara sijaitsee Kemijoen itäpuolella ja Akkunusjoen eteläpuolella. Anterovaara on Sivakkavaarasta pohjoiseen pistävä harjanne, jonka korkein kohta on yli 40 m mpy. Anterovaaran pohjoisosan läpi kulkee Lautiosaaresta Sompujärvelle maantie 9262. Tien pohjoispuolella on vanha kaatopaikka ja eteläpuolella laaja, maisemoitu sorakuoppa. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Anterovaara 6 -asuinpaikka on osa Anterovaaran laajaa muinaisjäännösaluetta (kohteet Anterovaara 1-6) ja se sijaitsee vaaran länsirinteessä, soratiestä noin 250 m itään. Paikalla on yksi keittokuoppa, jonka halkasija on 1,8 m ja syvyys 0,4 m. |
| metsakeskus.243000001 |
322 |
Viksgård |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264730.02700000 |
6684416.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000001 |
Ole Appelgren anger i isn inventeringsberättelse två rösen 350 - 400 m NNE från Svartträsket. rösena har inte senare identifierats.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei koordinaateilla ilmoitetusta kohdasta löydetty muinaisjäännöstä. Koordinaatit eivät ole tarkat. |
| metsakeskus.243000002 |
322 |
Kåddbölebrinken |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256188.51900000 |
6672750.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000002 |
Fyndplatsen är belägen intill kommungränsen mellan Kimito och Dragsfjärd. Kvartsavslag hade påträffats i traktorspåret på en skogsväg på en skogig västsluttning. Vid inspektionen 1988 kunde under vägytan iakttas stenig morän, varvid påträffades några kvartsavslag, ett avslag av stenart och ett möjligt fragment av ett bryne (TYA 479:2-4). Någon kulturjord kunde inte observeras, varför det är tveksamt om det rör sig om en boplats.
Inventointi 2012: Paikka on hieman outo kivikautiselle asuinpaikalle, kivikkoista moreenia, rinnettä ja kalliopaljastumia. Merkityn paikan ala- ja lounaispuolella on vanha hiekkakuoppa, johon paikka sopisi paremmin, mutta hiekkakuopan ympäristössä ei mitään merkkejä asuinpaikasta. Alueella on luontaista kvartsia maaperässä ja kalliossa. Onko kyseessä asuinpaikka? |
| metsakeskus.243000003 |
322 |
Lillgård |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
265171.91000000 |
6672341.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000003 |
I den sandiga åkern strax N om Träskbölebäcken (=Pederså) påträffades vid isnpektion 1989 kvartsavslag (TYA 521:1). Anledningen till inspektionen var en på 1960-talet på platsen påträffad rätyxa.
Vuoden 2013 inventointikäynnin aikana ei löydetty merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Havainnointiolosuhteet olivat rajalliset, sillä pihamaalla ja vainiolla oli vain vähän kohtia ilman peittävää kasvillisuutta. |
| metsakeskus.243000004 |
322 |
Kälskärret |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252991.78700000 |
6675548.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000004 |
Invid vägen till en åkerareal beämnd kälskärret påträffades dålig kvarts, ett möjligt bryne och ett möjligt stenföremål.
Inventointi 2012: Paikka ei ole tyypillinen tai sopiva kivikautiselle asuinpaikalle. Alueen maaperässä on luontaista kvartsia ja lähellä pegmatiittikaivos (jossa siis kvartsia). Tien ojat olivat auki ja havainnoitavissa. Mitään esihistoriaan viittaavaa ei havaittu. Maasto nousee oletetun asuinpaikan eteläpuolella ja siellä on mm. kalliota ja korkea tienpenkka, joten sinne asti oletettu asuinpaikka ei ulotu. |
| metsakeskus.243000005 |
322 |
Brudbergen 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
262631.91000000 |
6676381.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000005 |
I skogig och bergig terräng påträffats på ett sanområde omgivet av stenig morän ett par kvartsavslag, av vilka Henrik Asplund bedömer ett som säkerligen bearbetat av människohand.
Vuoden 2013 inventointi: Ilmoitetulla iskosten löytöpaikalla on metsäistä tasamaata mäen harjalla. Maan pinta on kohdalla ja ympäristössä paljolti varpujen ja paksun sammalkerroksen sekä hieman kanervikonkin peitossa. Siellä ei näkynyt mitään maaleikkauksia tai tuulenkaatojen juurakkoja, joitten rikkomilta kohdilta olisi voinut tarkastella mahdollisia kivikauden löytöjä. Koekuoppia ei tehty. |
| metsakeskus.243000006 |
322 |
Grankulla |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259717.05300000 |
6682193.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000006 |
Fyndplats som möjligen representerar en boplats. I ett dike mellan skog och åker har påträffats kvartsavslag och en bit keramik (TYA 609:4). Enligt uppgift skall i närheten av denna fyndplats tidigare ha hittats ett fragment av en båtyxa. Inom samma åkerareal, ca 250 m NE från fyndplatsen har också påträffats i åkerkanten (x = 6677 95, y = 2426 30) en slipsten av röd sandsten samt ett kvartsavslag.
Inventointi 2013: Mitään merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu kummaltakaan löytöpaikalta. Havainnointiolosuhteet inventointikäynnin aikana olivat heikonlaiset. Pellon pintaa oli vain paikoin mahdollista tarkastella massalöytöjen varalta. |
| metsakeskus.243000007 |
322 |
Kåddböle Västergård |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
256225.00000000 |
6671348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000007 |
Kaksi röykkiötä, joista toisen halkaisija on 9.5 m ja korkeus 1 m. Toisen halkaisja on 8.6 m ja korkeus 1.1 m.
Inventointi 2013: Epämääräisten röykkiöiden ryhmä loivalla metsäisellä rinteellä. Noin 200 metriä etelälounaaseen Västergårdin talon vieressä olevasta Storbackenin yli johtavasta sillasta on entisellä viljelysmaalla ryhmä kiviraunioita, joista ainakin osaa on pidettävä pellonraivauksessa koottuina. Ne sijaitsevat loivasti pohjoiseen kaltevassa rinteessä. Mahdollisesti tähän röykkiöryhmään voi kuulua myös yksi esihistoriallisen hautaraunion jäännös. |
| metsakeskus.243000007 |
322 |
Kåddböle Västergård |
10001 |
12016 |
13182 |
11028 |
27000 |
256225.00000000 |
6671348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000007 |
Kaksi röykkiötä, joista toisen halkaisija on 9.5 m ja korkeus 1 m. Toisen halkaisja on 8.6 m ja korkeus 1.1 m.
Inventointi 2013: Epämääräisten röykkiöiden ryhmä loivalla metsäisellä rinteellä. Noin 200 metriä etelälounaaseen Västergårdin talon vieressä olevasta Storbackenin yli johtavasta sillasta on entisellä viljelysmaalla ryhmä kiviraunioita, joista ainakin osaa on pidettävä pellonraivauksessa koottuina. Ne sijaitsevat loivasti pohjoiseen kaltevassa rinteessä. Mahdollisesti tähän röykkiöryhmään voi kuulua myös yksi esihistoriallisen hautaraunion jäännös. |
| metsakeskus.243000007 |
322 |
Kåddböle Västergård |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
256225.00000000 |
6671348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000007 |
Kaksi röykkiötä, joista toisen halkaisija on 9.5 m ja korkeus 1 m. Toisen halkaisja on 8.6 m ja korkeus 1.1 m.
Inventointi 2013: Epämääräisten röykkiöiden ryhmä loivalla metsäisellä rinteellä. Noin 200 metriä etelälounaaseen Västergårdin talon vieressä olevasta Storbackenin yli johtavasta sillasta on entisellä viljelysmaalla ryhmä kiviraunioita, joista ainakin osaa on pidettävä pellonraivauksessa koottuina. Ne sijaitsevat loivasti pohjoiseen kaltevassa rinteessä. Mahdollisesti tähän röykkiöryhmään voi kuulua myös yksi esihistoriallisen hautaraunion jäännös. |
| metsakeskus.243000007 |
322 |
Kåddböle Västergård |
10001 |
12016 |
13182 |
11033 |
27000 |
256225.00000000 |
6671348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000007 |
Kaksi röykkiötä, joista toisen halkaisija on 9.5 m ja korkeus 1 m. Toisen halkaisja on 8.6 m ja korkeus 1.1 m.
Inventointi 2013: Epämääräisten röykkiöiden ryhmä loivalla metsäisellä rinteellä. Noin 200 metriä etelälounaaseen Västergårdin talon vieressä olevasta Storbackenin yli johtavasta sillasta on entisellä viljelysmaalla ryhmä kiviraunioita, joista ainakin osaa on pidettävä pellonraivauksessa koottuina. Ne sijaitsevat loivasti pohjoiseen kaltevassa rinteessä. Mahdollisesti tähän röykkiöryhmään voi kuulua myös yksi esihistoriallisen hautaraunion jäännös. |
| metsakeskus.243000007 |
322 |
Kåddböle Västergård |
10001 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
256225.00000000 |
6671348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000007 |
Kaksi röykkiötä, joista toisen halkaisija on 9.5 m ja korkeus 1 m. Toisen halkaisja on 8.6 m ja korkeus 1.1 m.
Inventointi 2013: Epämääräisten röykkiöiden ryhmä loivalla metsäisellä rinteellä. Noin 200 metriä etelälounaaseen Västergårdin talon vieressä olevasta Storbackenin yli johtavasta sillasta on entisellä viljelysmaalla ryhmä kiviraunioita, joista ainakin osaa on pidettävä pellonraivauksessa koottuina. Ne sijaitsevat loivasti pohjoiseen kaltevassa rinteessä. Mahdollisesti tähän röykkiöryhmään voi kuulua myös yksi esihistoriallisen hautaraunion jäännös. |
| metsakeskus.243000007 |
322 |
Kåddböle Västergård |
10001 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
256225.00000000 |
6671348.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000007 |
Kaksi röykkiötä, joista toisen halkaisija on 9.5 m ja korkeus 1 m. Toisen halkaisja on 8.6 m ja korkeus 1.1 m.
Inventointi 2013: Epämääräisten röykkiöiden ryhmä loivalla metsäisellä rinteellä. Noin 200 metriä etelälounaaseen Västergårdin talon vieressä olevasta Storbackenin yli johtavasta sillasta on entisellä viljelysmaalla ryhmä kiviraunioita, joista ainakin osaa on pidettävä pellonraivauksessa koottuina. Ne sijaitsevat loivasti pohjoiseen kaltevassa rinteessä. Mahdollisesti tähän röykkiöryhmään voi kuulua myös yksi esihistoriallisen hautaraunion jäännös. |
| metsakeskus.243000008 |
322 |
Skålböle |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
255209.88200000 |
6678742.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000008 |
Röse som mäter 7.4 m i diameter och är 1 m högt.
Vuoden 2013 inventoinnissa koordinaattien osoittamalta mäeltä ei löydetty muinaisjäännöstä. Vanhojen kenttätyöselontekojen perusteella kohteen sijainti on tunnettu vain suurin piirtein. |
| metsakeskus.243000008 |
322 |
Skålböle |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
255209.88200000 |
6678742.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243000008 |
Röse som mäter 7.4 m i diameter och är 1 m högt.
Vuoden 2013 inventoinnissa koordinaattien osoittamalta mäeltä ei löydetty muinaisjäännöstä. Vanhojen kenttätyöselontekojen perusteella kohteen sijainti on tunnettu vain suurin piirtein. |
| metsakeskus.243010001 |
322 |
Svartträsket |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264738.00000000 |
6683826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010001 |
Tre rösen uppe på en hög bergsrygg i riktningen NW-SE. Berget stupar i W brant mot det intilliggande Svarträsket. Det ena röset mäter 11.7 m x 10.5 m och är 1.7 m högt. Det andra mäter 12.3 x 11.0 m och är 1.1 m högt. Det tredje röset är 1.9 m högt.
Kolme hiidenkiuasta Svartträsketin itärannalla olevalla korkealla mäellä. Röykkiöt sijaitsevat pohjoisluode-eteläkaakko-suuntaisella kapealla kalliomäen harjanteella mäen pituussuunnan mukaisessa rivissä. Pohjoisimman ja keskimmäisen välimatka niitten keskikohdista katsoen on noin 40 metriä, ja keskimmäisen ja meteläisimmän välimatka keskikohdista lukien 50 metriä. Eteläisimmän röykkiön keskikohta on laajalti hajotettu, ja kahteen muuhun on tehty keskelle selvästi erottuva penkomisjälki. Kaikkien kolmen röykkiön rakennusaineena on ollut yleensä särmikkäitä, noin 0,3 – 0,4 m:n läpimittaisia kiviä. |
| metsakeskus.243010002 |
322 |
Storhumun |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
250143.00000000 |
6678721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010002 |
Ett röse som mäter 12.9 x 8.6 m och är 1.2 m högt. En grop är grävd i mitten av röset. den går ända ner till berggrunden.
Hautaraunio sijaitsee meren rantaan ulottuvan laajan Storhumun-nimisen mäen korkeimmalla kohdalla. Röykkiön pituus vuoden 2013 inventoinnin mukaan on luode-kaakko-suunnassa on 8,5 metriä ja leveys koillinen-lounas-suunnassa 8,0 metriä. Sen ulkolaitojen yli on ehkä viskelty runsaasti kiviä joskus kun keskiosaa on pengottu. Paikoin röykkiön laidoilla näkyy isoista kivistä huolella ladottua noin 0,5 metrin korkuista kehää, joka on ulkosivultaan pystysuoraa. Noin kuusi metriä Storhumunin hiidenkiukaasta kaakkoon oli kalliolla pienistä pyöreistä kivistä ladottu rengaskuvio. Tämän kivirenkaan ja röykkiön välissä oli kallioseinämiin nojaavaa kivikkoa, ehkä on röykkiöstä siihen purettua. |
| metsakeskus.243010002 |
322 |
Storhumun |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
250143.00000000 |
6678721.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010002 |
Ett röse som mäter 12.9 x 8.6 m och är 1.2 m högt. En grop är grävd i mitten av röset. den går ända ner till berggrunden.
Hautaraunio sijaitsee meren rantaan ulottuvan laajan Storhumun-nimisen mäen korkeimmalla kohdalla. Röykkiön pituus vuoden 2013 inventoinnin mukaan on luode-kaakko-suunnassa on 8,5 metriä ja leveys koillinen-lounas-suunnassa 8,0 metriä. Sen ulkolaitojen yli on ehkä viskelty runsaasti kiviä joskus kun keskiosaa on pengottu. Paikoin röykkiön laidoilla näkyy isoista kivistä huolella ladottua noin 0,5 metrin korkuista kehää, joka on ulkosivultaan pystysuoraa. Noin kuusi metriä Storhumunin hiidenkiukaasta kaakkoon oli kalliolla pienistä pyöreistä kivistä ladottu rengaskuvio. Tämän kivirenkaan ja röykkiön välissä oli kallioseinämiin nojaavaa kivikkoa, ehkä on röykkiöstä siihen purettua. |
| metsakeskus.243010003 |
322 |
Västerängsviken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
251640.00000000 |
6677997.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010003 |
Kaksi hautaröykkiötä Nordvikfjärdenin lahden pohjoisrannalla 20 m korkeuskäyrän tuntumassa lounaaseen viettävällä kalliolla. Koillisempi röykkiö on klassinen pronssikauden röykkiö: selkeärajainen, pyöreänsoikea, noin 16 x 14 m kokoinen, ja sen keskellä on vajoama. Röykkiö 2 joka sijaitsee noin parikymmentä metriä lounaaseen on muodoltaan epämääräisempi ja ulkomitoiltaan noin 14 x 8 m. Se on osin hajotettu ja kivet ovat levinneet rinteeseen, mikä selittää röykkiön pitkulaisen ja hajanaisen ulkoasun. Matkaa kohteelta rantaan on noin 70 m. |
| metsakeskus.243010004 |
322 |
Högbacka |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261952.21700000 |
6670015.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010004 |
Två rösen uppe på ett berg, av vilka det ena synbarligen är mer eller mindre demolerat.det andra mäter 10.5 m i diameter och är 0.8 m högt.
Vuoden 2013 inventointi: Kohteelle ilmoitettujen koordinaattien tarkoittamassa paikassa on lounaaseen laskeutuva metsäinen rinne lähellä peltovainiota. Muinaisjäännöksiä ei sieltä löydetty. |
| metsakeskus.243010005 |
322 |
Mellangård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
257386.04600000 |
6671774.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010005 |
Röse på stenig backe. Röset mäter 19.8 x 17.0 m och är 1.8 m högt.
Röykkiö kapean mäenharjanteen päällä. Vieressä on kivireunuksella tuettu vanha kylänrajan merkkikivi. Kohde sijaitsee vanhasta Kåddbölen kylätontista itään samoilla mäkijakson harjanteilla, joilla kylätonttikin, ja on Smedsbölen kylän vastaisella rajalla ja rajan vieressä Kåddbölen puolella.
Hiidenkiuas on rakennettu mäen laelle maapohjalle. Sen pohja-ala on pyöreähkö, ja sen läpimitta itä-länsi-suunnassa on noin 17 metriä ja pohjois-etelä-suunnassa 15 metriä. Korkeus on noin 1,3 metriä. Rakennusaineksena on yleensä ollut etupäässä noin 0,2 – 0,5 metrin läpimittaisia kiviä. Keskellä hiidenkiuasta on syvä kuoppa. Hiidenkiukaan ja viereisen rajamerkin välissä kasvaa yksi iso
mänty.
Kylänrajamerkki on tyyppiä, jossa pystykiven ympärillä on nelikulmainen kylmämuurattu kivireunus, jonka reunoilla on keskuskiveä matalammat pystykivet. Tässä reunuksen pohjoissivu on 2,3 metrin ja länsisivu 2,8 metrin mittainen, ja reunuksen korkeus on noin 0,4 metriä. Reunuksen pystykiviä on vain kaksi, vaikka neljä olisi tavallinen määrä. Pystykiviä tämän rajamerkin reunuksessa on sen NE- ja SW-kulmissa. |
| metsakeskus.243010005 |
322 |
Mellangård |
10002 |
12004 |
13051 |
11028 |
27000 |
257386.04600000 |
6671774.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010005 |
Röse på stenig backe. Röset mäter 19.8 x 17.0 m och är 1.8 m högt.
Röykkiö kapean mäenharjanteen päällä. Vieressä on kivireunuksella tuettu vanha kylänrajan merkkikivi. Kohde sijaitsee vanhasta Kåddbölen kylätontista itään samoilla mäkijakson harjanteilla, joilla kylätonttikin, ja on Smedsbölen kylän vastaisella rajalla ja rajan vieressä Kåddbölen puolella.
Hiidenkiuas on rakennettu mäen laelle maapohjalle. Sen pohja-ala on pyöreähkö, ja sen läpimitta itä-länsi-suunnassa on noin 17 metriä ja pohjois-etelä-suunnassa 15 metriä. Korkeus on noin 1,3 metriä. Rakennusaineksena on yleensä ollut etupäässä noin 0,2 – 0,5 metrin läpimittaisia kiviä. Keskellä hiidenkiuasta on syvä kuoppa. Hiidenkiukaan ja viereisen rajamerkin välissä kasvaa yksi iso
mänty.
Kylänrajamerkki on tyyppiä, jossa pystykiven ympärillä on nelikulmainen kylmämuurattu kivireunus, jonka reunoilla on keskuskiveä matalammat pystykivet. Tässä reunuksen pohjoissivu on 2,3 metrin ja länsisivu 2,8 metrin mittainen, ja reunuksen korkeus on noin 0,4 metriä. Reunuksen pystykiviä on vain kaksi, vaikka neljä olisi tavallinen määrä. Pystykiviä tämän rajamerkin reunuksessa on sen NE- ja SW-kulmissa. |
| metsakeskus.243010005 |
322 |
Mellangård |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
257386.04600000 |
6671774.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010005 |
Röse på stenig backe. Röset mäter 19.8 x 17.0 m och är 1.8 m högt.
Röykkiö kapean mäenharjanteen päällä. Vieressä on kivireunuksella tuettu vanha kylänrajan merkkikivi. Kohde sijaitsee vanhasta Kåddbölen kylätontista itään samoilla mäkijakson harjanteilla, joilla kylätonttikin, ja on Smedsbölen kylän vastaisella rajalla ja rajan vieressä Kåddbölen puolella.
Hiidenkiuas on rakennettu mäen laelle maapohjalle. Sen pohja-ala on pyöreähkö, ja sen läpimitta itä-länsi-suunnassa on noin 17 metriä ja pohjois-etelä-suunnassa 15 metriä. Korkeus on noin 1,3 metriä. Rakennusaineksena on yleensä ollut etupäässä noin 0,2 – 0,5 metrin läpimittaisia kiviä. Keskellä hiidenkiuasta on syvä kuoppa. Hiidenkiukaan ja viereisen rajamerkin välissä kasvaa yksi iso
mänty.
Kylänrajamerkki on tyyppiä, jossa pystykiven ympärillä on nelikulmainen kylmämuurattu kivireunus, jonka reunoilla on keskuskiveä matalammat pystykivet. Tässä reunuksen pohjoissivu on 2,3 metrin ja länsisivu 2,8 metrin mittainen, ja reunuksen korkeus on noin 0,4 metriä. Reunuksen pystykiviä on vain kaksi, vaikka neljä olisi tavallinen määrä. Pystykiviä tämän rajamerkin reunuksessa on sen NE- ja SW-kulmissa. |
| metsakeskus.243010005 |
322 |
Mellangård |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
257386.04600000 |
6671774.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010005 |
Röse på stenig backe. Röset mäter 19.8 x 17.0 m och är 1.8 m högt.
Röykkiö kapean mäenharjanteen päällä. Vieressä on kivireunuksella tuettu vanha kylänrajan merkkikivi. Kohde sijaitsee vanhasta Kåddbölen kylätontista itään samoilla mäkijakson harjanteilla, joilla kylätonttikin, ja on Smedsbölen kylän vastaisella rajalla ja rajan vieressä Kåddbölen puolella.
Hiidenkiuas on rakennettu mäen laelle maapohjalle. Sen pohja-ala on pyöreähkö, ja sen läpimitta itä-länsi-suunnassa on noin 17 metriä ja pohjois-etelä-suunnassa 15 metriä. Korkeus on noin 1,3 metriä. Rakennusaineksena on yleensä ollut etupäässä noin 0,2 – 0,5 metrin läpimittaisia kiviä. Keskellä hiidenkiuasta on syvä kuoppa. Hiidenkiukaan ja viereisen rajamerkin välissä kasvaa yksi iso
mänty.
Kylänrajamerkki on tyyppiä, jossa pystykiven ympärillä on nelikulmainen kylmämuurattu kivireunus, jonka reunoilla on keskuskiveä matalammat pystykivet. Tässä reunuksen pohjoissivu on 2,3 metrin ja länsisivu 2,8 metrin mittainen, ja reunuksen korkeus on noin 0,4 metriä. Reunuksen pystykiviä on vain kaksi, vaikka neljä olisi tavallinen määrä. Pystykiviä tämän rajamerkin reunuksessa on sen NE- ja SW-kulmissa. |
| metsakeskus.243010006 |
322 |
Lillgård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258381.00000000 |
6674045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010006 |
Röse i skogen på mineraljorden, som mäter 13 x 13 m.
Kemiöstä Dragsfjärdiin vievän asfalttitien ojanreunaleikkaukseen rajoittuu metsän laidassa oleva kiviryhmä, jonka ulkoreuna metsän puolella on kaareva. Kiviryhmä on ehkä jäännös tietystä yksittäisestä hautarauniosta, jonka Volter Högman on maininnut vuonna 1886 olevan Mattkärrbyssä maantien vierellä. Kiviryhmästä näkyi sammalten alta vieri vieressä ja ehkä osaksi päällekkäinkin olevia noin 0,4–0,6 metrin läpimittaisia kiviä. Kiviryhmän läpimitta ojanreunaleikkauksen taitteessa oli noin viisi metriä. Kiviryhmä on maapohjalla.
Ojaleikkauksen pinta oli aivan umpeen kasvanut. Lähiympäristössä oli maan pinta laajalti hyvin näkyvissä. Metsämaa asfalttitien pohjoispuolella laskeutuu tieltä pohjoiseen päin. Muuta röykkiön näköistä ei pohjoiseen laskeutuvassa rinteessä erottunut. Paikalla oli hieman hakkuujätettä, mutta sitä ei ollut sellaisia määriä, että sen alle olisi voinut jäädä hautaraunion kokoisia kiviröykkiöitä näkymättömiin. Uusille peruskartoille on merkitty rinnettä vähän matkaa alas menevä kärrytie, joka päättyy rinteessä. Tieura erottui maastossa hyvin tämän kiviryhmän lähellä. |
| metsakeskus.243010006 |
322 |
Lillgård |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
258381.00000000 |
6674045.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010006 |
Röse i skogen på mineraljorden, som mäter 13 x 13 m.
Kemiöstä Dragsfjärdiin vievän asfalttitien ojanreunaleikkaukseen rajoittuu metsän laidassa oleva kiviryhmä, jonka ulkoreuna metsän puolella on kaareva. Kiviryhmä on ehkä jäännös tietystä yksittäisestä hautarauniosta, jonka Volter Högman on maininnut vuonna 1886 olevan Mattkärrbyssä maantien vierellä. Kiviryhmästä näkyi sammalten alta vieri vieressä ja ehkä osaksi päällekkäinkin olevia noin 0,4–0,6 metrin läpimittaisia kiviä. Kiviryhmän läpimitta ojanreunaleikkauksen taitteessa oli noin viisi metriä. Kiviryhmä on maapohjalla.
Ojaleikkauksen pinta oli aivan umpeen kasvanut. Lähiympäristössä oli maan pinta laajalti hyvin näkyvissä. Metsämaa asfalttitien pohjoispuolella laskeutuu tieltä pohjoiseen päin. Muuta röykkiön näköistä ei pohjoiseen laskeutuvassa rinteessä erottunut. Paikalla oli hieman hakkuujätettä, mutta sitä ei ollut sellaisia määriä, että sen alle olisi voinut jäädä hautaraunion kokoisia kiviröykkiöitä näkymättömiin. Uusille peruskartoille on merkitty rinnettä vähän matkaa alas menevä kärrytie, joka päättyy rinteessä. Tieura erottui maastossa hyvin tämän kiviryhmän lähellä. |
| metsakeskus.243010007 |
322 |
Jättekastberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261236.00000000 |
6676218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010007 |
Tre rösen högt uppe på ett berg. det nordligaste (x = 667197, y = 242785) mäter 7.8 x 7.1 m och är 0.5 m högt. Det mellersta röset (x = 667194, y =242786) mäter 12.5 m i diameter och är 2 m högt. Det sydligaste röset (x =667192, y = 242787) mäter 9.0 x 7.7 m och är 0.8 m högt.
Korkealla kallioisella mäellä on kolme hiidenkiuasta lähellä toisiaan. Niistä hieman länteen on kalliolla pienehkö kivilatomus ja kivistä ladottu kuvio. Hiidenkiukaista itään on kiviryhmä, josta ei selvinnyt, onko se luonnonkivikko vai matala latomus.
Kartan korkeuskäyrien mukaan Jättekastberget-nimisen mäen korkein kohta on pienialaisella koillis-lounais-suuntaisella harjanteella. Yksi mäellä olevista hiidenkiukaista on tämän harjanteen koillispäässä, ja siitä noin 30 metriä pohjoiseen on toinen hiidenkiuas, josta noin 20 metriä pohjoiseen on kolmas. Röykkiöistä eteläisin on tehty kuperalle kallionnokalle. Kiviä on purettu siitä, eikä täysin selviä, mikä röykkiön alkuperäinen muoto on ollut. Pohja-ala tuskin on ainakaan ollut pitkänomainen. Sen alkuperäiset läpimitat ovat voineet olla jotakin kuuden ja seitsemän metrin väliltä.
Keskellä oleva hiidenkiuas edellisestä pohjoiseen on koottu kalliolle. Se oli Volter Högmanin papereiden mukaan tutkittu kaivauksin, ja siitä oli löydetty hiiltä ja kaksi luun palaa, joista ainakin toinen oli luultavasti palamaton. Hiidenkiukaan muoto oli ollut pyöreä, ja sen halkaisija oli ollut 18,50 metriä. Högmanin kaivauskertomuksen tekstistä syntyy sellainen kuva, että kiviä oli levinnyt röykkiön vierille. Tämä keskimmäinen hiidenkiuas on entistetty. Edellisistä pohjoiseen oleva hiidenkiuas on tasaisella loivasti kuperalla avokalliolla. Hiidenkiuas on pohja-alaltaan soikea, ja sen pituus pohjois-etelä-suunnassa on 7,2 metriä ja itä-länsi-suunnassa 6,8 metriä. Korkeus on arviolta noin 0,5 metrin luokkaa.
Edellisistä länteen on kuperalla kalliopinnalla runsaan kolmen metrin läpimittainen kiviryhmä, joka vaikuttaa pengotulta latomukselta. Siinä latomuksen alkuperäinen
pohjan muoto on ehkä ollut suorakaide, ja sen läpimitta pohjois-etelä-suunnassa on ollut ehkä 3,1 metriä ja toisessa suunnassa 3,6 metriä. Lähellä edellistä on pienistä kivistä ladottu kalliolle säännöllisen pyöreä rengas, ja sen keskipisteessä on yksi pieni kivi. Läpimitta on 1,5 metriä. Kaikista edellisistä itään on matala pyöreä kiviryhmä, jonka pituus itä-länsi-suunnassa on 9,3 metriä ja leveys vastakkaisessa suunnassa 8,5 metriä. Näytti, että kiviä oli osaksi pengottukin. Tämä näytti olevan kalliopinnalla, joka on ympäristöään hieman matalammalla, ja tulee kysymykseen mahdollisuus, että tämä olisi syntynyt rantavoimien vaikutuksesta matalaan painanteeseen. |
| metsakeskus.243010007 |
322 |
Jättekastberget |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
261236.00000000 |
6676218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010007 |
Tre rösen högt uppe på ett berg. det nordligaste (x = 667197, y = 242785) mäter 7.8 x 7.1 m och är 0.5 m högt. Det mellersta röset (x = 667194, y =242786) mäter 12.5 m i diameter och är 2 m högt. Det sydligaste röset (x =667192, y = 242787) mäter 9.0 x 7.7 m och är 0.8 m högt.
Korkealla kallioisella mäellä on kolme hiidenkiuasta lähellä toisiaan. Niistä hieman länteen on kalliolla pienehkö kivilatomus ja kivistä ladottu kuvio. Hiidenkiukaista itään on kiviryhmä, josta ei selvinnyt, onko se luonnonkivikko vai matala latomus.
Kartan korkeuskäyrien mukaan Jättekastberget-nimisen mäen korkein kohta on pienialaisella koillis-lounais-suuntaisella harjanteella. Yksi mäellä olevista hiidenkiukaista on tämän harjanteen koillispäässä, ja siitä noin 30 metriä pohjoiseen on toinen hiidenkiuas, josta noin 20 metriä pohjoiseen on kolmas. Röykkiöistä eteläisin on tehty kuperalle kallionnokalle. Kiviä on purettu siitä, eikä täysin selviä, mikä röykkiön alkuperäinen muoto on ollut. Pohja-ala tuskin on ainakaan ollut pitkänomainen. Sen alkuperäiset läpimitat ovat voineet olla jotakin kuuden ja seitsemän metrin väliltä.
Keskellä oleva hiidenkiuas edellisestä pohjoiseen on koottu kalliolle. Se oli Volter Högmanin papereiden mukaan tutkittu kaivauksin, ja siitä oli löydetty hiiltä ja kaksi luun palaa, joista ainakin toinen oli luultavasti palamaton. Hiidenkiukaan muoto oli ollut pyöreä, ja sen halkaisija oli ollut 18,50 metriä. Högmanin kaivauskertomuksen tekstistä syntyy sellainen kuva, että kiviä oli levinnyt röykkiön vierille. Tämä keskimmäinen hiidenkiuas on entistetty. Edellisistä pohjoiseen oleva hiidenkiuas on tasaisella loivasti kuperalla avokalliolla. Hiidenkiuas on pohja-alaltaan soikea, ja sen pituus pohjois-etelä-suunnassa on 7,2 metriä ja itä-länsi-suunnassa 6,8 metriä. Korkeus on arviolta noin 0,5 metrin luokkaa.
Edellisistä länteen on kuperalla kalliopinnalla runsaan kolmen metrin läpimittainen kiviryhmä, joka vaikuttaa pengotulta latomukselta. Siinä latomuksen alkuperäinen
pohjan muoto on ehkä ollut suorakaide, ja sen läpimitta pohjois-etelä-suunnassa on ollut ehkä 3,1 metriä ja toisessa suunnassa 3,6 metriä. Lähellä edellistä on pienistä kivistä ladottu kalliolle säännöllisen pyöreä rengas, ja sen keskipisteessä on yksi pieni kivi. Läpimitta on 1,5 metriä. Kaikista edellisistä itään on matala pyöreä kiviryhmä, jonka pituus itä-länsi-suunnassa on 9,3 metriä ja leveys vastakkaisessa suunnassa 8,5 metriä. Näytti, että kiviä oli osaksi pengottukin. Tämä näytti olevan kalliopinnalla, joka on ympäristöään hieman matalammalla, ja tulee kysymykseen mahdollisuus, että tämä olisi syntynyt rantavoimien vaikutuksesta matalaan painanteeseen. |
| metsakeskus.243010007 |
322 |
Jättekastberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
261236.00000000 |
6676218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010007 |
Tre rösen högt uppe på ett berg. det nordligaste (x = 667197, y = 242785) mäter 7.8 x 7.1 m och är 0.5 m högt. Det mellersta röset (x = 667194, y =242786) mäter 12.5 m i diameter och är 2 m högt. Det sydligaste röset (x =667192, y = 242787) mäter 9.0 x 7.7 m och är 0.8 m högt.
Korkealla kallioisella mäellä on kolme hiidenkiuasta lähellä toisiaan. Niistä hieman länteen on kalliolla pienehkö kivilatomus ja kivistä ladottu kuvio. Hiidenkiukaista itään on kiviryhmä, josta ei selvinnyt, onko se luonnonkivikko vai matala latomus.
Kartan korkeuskäyrien mukaan Jättekastberget-nimisen mäen korkein kohta on pienialaisella koillis-lounais-suuntaisella harjanteella. Yksi mäellä olevista hiidenkiukaista on tämän harjanteen koillispäässä, ja siitä noin 30 metriä pohjoiseen on toinen hiidenkiuas, josta noin 20 metriä pohjoiseen on kolmas. Röykkiöistä eteläisin on tehty kuperalle kallionnokalle. Kiviä on purettu siitä, eikä täysin selviä, mikä röykkiön alkuperäinen muoto on ollut. Pohja-ala tuskin on ainakaan ollut pitkänomainen. Sen alkuperäiset läpimitat ovat voineet olla jotakin kuuden ja seitsemän metrin väliltä.
Keskellä oleva hiidenkiuas edellisestä pohjoiseen on koottu kalliolle. Se oli Volter Högmanin papereiden mukaan tutkittu kaivauksin, ja siitä oli löydetty hiiltä ja kaksi luun palaa, joista ainakin toinen oli luultavasti palamaton. Hiidenkiukaan muoto oli ollut pyöreä, ja sen halkaisija oli ollut 18,50 metriä. Högmanin kaivauskertomuksen tekstistä syntyy sellainen kuva, että kiviä oli levinnyt röykkiön vierille. Tämä keskimmäinen hiidenkiuas on entistetty. Edellisistä pohjoiseen oleva hiidenkiuas on tasaisella loivasti kuperalla avokalliolla. Hiidenkiuas on pohja-alaltaan soikea, ja sen pituus pohjois-etelä-suunnassa on 7,2 metriä ja itä-länsi-suunnassa 6,8 metriä. Korkeus on arviolta noin 0,5 metrin luokkaa.
Edellisistä länteen on kuperalla kalliopinnalla runsaan kolmen metrin läpimittainen kiviryhmä, joka vaikuttaa pengotulta latomukselta. Siinä latomuksen alkuperäinen
pohjan muoto on ehkä ollut suorakaide, ja sen läpimitta pohjois-etelä-suunnassa on ollut ehkä 3,1 metriä ja toisessa suunnassa 3,6 metriä. Lähellä edellistä on pienistä kivistä ladottu kalliolle säännöllisen pyöreä rengas, ja sen keskipisteessä on yksi pieni kivi. Läpimitta on 1,5 metriä. Kaikista edellisistä itään on matala pyöreä kiviryhmä, jonka pituus itä-länsi-suunnassa on 9,3 metriä ja leveys vastakkaisessa suunnassa 8,5 metriä. Näytti, että kiviä oli osaksi pengottukin. Tämä näytti olevan kalliopinnalla, joka on ympäristöään hieman matalammalla, ja tulee kysymykseen mahdollisuus, että tämä olisi syntynyt rantavoimien vaikutuksesta matalaan painanteeseen. |
| metsakeskus.243010007 |
322 |
Jättekastberget |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
261236.00000000 |
6676218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010007 |
Tre rösen högt uppe på ett berg. det nordligaste (x = 667197, y = 242785) mäter 7.8 x 7.1 m och är 0.5 m högt. Det mellersta röset (x = 667194, y =242786) mäter 12.5 m i diameter och är 2 m högt. Det sydligaste röset (x =667192, y = 242787) mäter 9.0 x 7.7 m och är 0.8 m högt.
Korkealla kallioisella mäellä on kolme hiidenkiuasta lähellä toisiaan. Niistä hieman länteen on kalliolla pienehkö kivilatomus ja kivistä ladottu kuvio. Hiidenkiukaista itään on kiviryhmä, josta ei selvinnyt, onko se luonnonkivikko vai matala latomus.
Kartan korkeuskäyrien mukaan Jättekastberget-nimisen mäen korkein kohta on pienialaisella koillis-lounais-suuntaisella harjanteella. Yksi mäellä olevista hiidenkiukaista on tämän harjanteen koillispäässä, ja siitä noin 30 metriä pohjoiseen on toinen hiidenkiuas, josta noin 20 metriä pohjoiseen on kolmas. Röykkiöistä eteläisin on tehty kuperalle kallionnokalle. Kiviä on purettu siitä, eikä täysin selviä, mikä röykkiön alkuperäinen muoto on ollut. Pohja-ala tuskin on ainakaan ollut pitkänomainen. Sen alkuperäiset läpimitat ovat voineet olla jotakin kuuden ja seitsemän metrin väliltä.
Keskellä oleva hiidenkiuas edellisestä pohjoiseen on koottu kalliolle. Se oli Volter Högmanin papereiden mukaan tutkittu kaivauksin, ja siitä oli löydetty hiiltä ja kaksi luun palaa, joista ainakin toinen oli luultavasti palamaton. Hiidenkiukaan muoto oli ollut pyöreä, ja sen halkaisija oli ollut 18,50 metriä. Högmanin kaivauskertomuksen tekstistä syntyy sellainen kuva, että kiviä oli levinnyt röykkiön vierille. Tämä keskimmäinen hiidenkiuas on entistetty. Edellisistä pohjoiseen oleva hiidenkiuas on tasaisella loivasti kuperalla avokalliolla. Hiidenkiuas on pohja-alaltaan soikea, ja sen pituus pohjois-etelä-suunnassa on 7,2 metriä ja itä-länsi-suunnassa 6,8 metriä. Korkeus on arviolta noin 0,5 metrin luokkaa.
Edellisistä länteen on kuperalla kalliopinnalla runsaan kolmen metrin läpimittainen kiviryhmä, joka vaikuttaa pengotulta latomukselta. Siinä latomuksen alkuperäinen
pohjan muoto on ehkä ollut suorakaide, ja sen läpimitta pohjois-etelä-suunnassa on ollut ehkä 3,1 metriä ja toisessa suunnassa 3,6 metriä. Lähellä edellistä on pienistä kivistä ladottu kalliolle säännöllisen pyöreä rengas, ja sen keskipisteessä on yksi pieni kivi. Läpimitta on 1,5 metriä. Kaikista edellisistä itään on matala pyöreä kiviryhmä, jonka pituus itä-länsi-suunnassa on 9,3 metriä ja leveys vastakkaisessa suunnassa 8,5 metriä. Näytti, että kiviä oli osaksi pengottukin. Tämä näytti olevan kalliopinnalla, joka on ympäristöään hieman matalammalla, ja tulee kysymykseen mahdollisuus, että tämä olisi syntynyt rantavoimien vaikutuksesta matalaan painanteeseen. |
| metsakeskus.243010008 |
322 |
Västergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260710.00000000 |
6678580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010008 |
Röse på bergsplatå med branta sluttningar. Röset mäter 9.9 x 9.4 m och är 0.8 m högt.
Kohde sijaitsee Långdalenin seudulta pohjoisluoteeseen ulottuvan syvän ja kapean laakson itärinteellä metsäalueella. Loivasti luoteeseen laskeutuvalle avokalliolle rakennettu röykkiö, jonka pohja-ala on melko säännöllisen pyöreä; sen läpimitta on 8,7–8,8 metriä. Hiidenkiuas on nykyisellään noin 1,2 metriä korkea, mutta korkeutta on saattanut lisätä kivien siirtely sitä pengottaessa. Keskelle on kaivettu iso syvennys. |
| metsakeskus.243010009 |
322 |
Majberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261933.00000000 |
6679441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010009 |
Urpsrungligen tre rösen på ett flackt berg, av vilka det sydligaste (x = 667520, y = 242835) är totalt förstört. Det mellersta röset (x = 667521, y = 242839) mäter 7.7 x 7.2 m och är 0.4 m högt. Det nordligaste (x 0 667523, y = 242834) mäter 6.1 x 6.0 m och är 0.8 m högt. Det mellersta röset, som snarast var en rektangulär stensättning, utgrävdes 1997. Konstruktionen restaurerades efter undersökningen.
Kolme matalaa kivilatomusta tasaisella kalliolla korkean ja laajan mäen laella. Latomuksista itäisin on tutkittu kaivauksin vuonna 1997. Se oli ollut matala ja sen pohjan muoto oli ollut paremminkin suorakaidetta kuin rengasta muistuttava. Latomuksen kanssa samaan yhteyteen kuuluva kallionhalkeama ja muuta kalliopinnan epätasaisuutta oli huomattu täytetyn kivillä. Kaivetun alan laajuus oli ollut 40 m2.
Edellisestä latomuksesta noin 30-40 metriä lounaaseen oleva ryhmän eteläisin latomus on osittain tutkittu kaivauksin vuonna 2001. Siinäkin kivirakenne kalliolla oli ollut matala, ja kiviä oli huomattu kasatun kallionhalkeamien ja -notkelmien tasaamiseksi. Kiviä oli ollut selvästi useassa kerroksessa kaivausalueen pohjoispuoliskossa. Kaivetun alan laajuus oli ollut 20 m2.
Edellisestä noin 40 metriä pohjoiseen oleva latomus on tutkimaton. Sen laidoilla kiviä näytti nyt olevan selvästi reunakehäksi aseteltuna. Latomuksen pinta on keskikohdalta hieman matalampi kuin muualta. Jonkin verran kiviä näytti olevan latomuksen reunojen ulkopuolella. |
| metsakeskus.243010009 |
322 |
Majberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
261933.00000000 |
6679441.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010009 |
Urpsrungligen tre rösen på ett flackt berg, av vilka det sydligaste (x = 667520, y = 242835) är totalt förstört. Det mellersta röset (x = 667521, y = 242839) mäter 7.7 x 7.2 m och är 0.4 m högt. Det nordligaste (x 0 667523, y = 242834) mäter 6.1 x 6.0 m och är 0.8 m högt. Det mellersta röset, som snarast var en rektangulär stensättning, utgrävdes 1997. Konstruktionen restaurerades efter undersökningen.
Kolme matalaa kivilatomusta tasaisella kalliolla korkean ja laajan mäen laella. Latomuksista itäisin on tutkittu kaivauksin vuonna 1997. Se oli ollut matala ja sen pohjan muoto oli ollut paremminkin suorakaidetta kuin rengasta muistuttava. Latomuksen kanssa samaan yhteyteen kuuluva kallionhalkeama ja muuta kalliopinnan epätasaisuutta oli huomattu täytetyn kivillä. Kaivetun alan laajuus oli ollut 40 m2.
Edellisestä latomuksesta noin 30-40 metriä lounaaseen oleva ryhmän eteläisin latomus on osittain tutkittu kaivauksin vuonna 2001. Siinäkin kivirakenne kalliolla oli ollut matala, ja kiviä oli huomattu kasatun kallionhalkeamien ja -notkelmien tasaamiseksi. Kiviä oli ollut selvästi useassa kerroksessa kaivausalueen pohjoispuoliskossa. Kaivetun alan laajuus oli ollut 20 m2.
Edellisestä noin 40 metriä pohjoiseen oleva latomus on tutkimaton. Sen laidoilla kiviä näytti nyt olevan selvästi reunakehäksi aseteltuna. Latomuksen pinta on keskikohdalta hieman matalampi kuin muualta. Jonkin verran kiviä näytti olevan latomuksen reunojen ulkopuolella. |
| metsakeskus.243010010 |
322 |
Spånåmalm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261479.36100000 |
6679438.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010010 |
Ett röse på kalberget som mäter 9.6 x 9.0 m och är 1.2 m högt.
Kohde sijaitsee Spånåmalm-nimisen mäenharjan länsipäässä. Röykkiö on mäenharjalla niin, että se on ainakin laitaosaltaan tasaisen, hieman kuperan kalliopaljastuman päällä. Röykkiön pohja on vuonna 1992 julkaistujen tietojen perusteella katsottu soikeaksi, ja sen pituudeksi on ilmoitettu 9,6 metriä ja leveydeksi 9,0 metriä. Röykkiön kivirakenteen paksuus on ehkä enimmillään noin 0,6 metrin luokkaa. Röykkiön länsilaidalla erottuu huolitellusti ladottua kehärakennetta. Keskellä röykkiötä on pohjaltaan sammaltunut syvennys. |
| metsakeskus.243010011 |
322 |
Klobben |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262677.00000000 |
6680619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010011 |
Två rösen på en låg bergsrygg. det ena mäter 10.2 x 7.6 m och är 0.6 m högt. Det andra mäter 7 m i diameter och är 0.8 m högt.
Kohde sijaitsee vainioitten monelta puolelta ympäröimällä korkealla mäellä. Mäen itä- ja etelärinteitten juurella virtaa Dalkarbybäcken-niminen puro tai pieni joki. Matalahko kiviröykkiö pienen jyrkkärinteisen mäen laella. Röykkiön pituus on noin 9 metriä, ja pituussuunta on pohjoinen–etelä. Leveys on vastaavasti 6,1 metriä.
Inventoinnin 2013 perusteella vuoden 1927 inventointikertomuksen merkintä kahdesta röykkiöstä ei sovi ainakaan nykytilanteeseen Klobbenin kohteessa. |
| metsakeskus.243010012 |
322 |
Herrala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261608.00000000 |
6680928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010012 |
Två rösen, av vilka det ena mäter 15.6 x 15.5 m och är 2 m högt. Det andra mäter 6.7 x 6.0 m och är 0.6 m högt.
Kaksi kiviröykkiötä vierekkäin korkealla metsäisellä mäellä, mäen ylimmällä harjalla 230 metriä länteen Tjudan vanhasta kansakoulurakennuksesta.
Pohjoisempi ja selvästi suurempi röykkiö on säännöllisen kuperalla mäen huipulla, ja pienempi röykkiö on aivan sen vieressä kohdassa, jossa rinne jo hieman laskeutuu etelään päin. Pohjoisemman röykkiön pituus on vuoden 1992 julkaisun mukaan 15,6 metriä, leveys 1,5 metriä ja korkeus 2 metriä. Röykkiön paksuus kallionpinnasta mitattuna ei kuitenkaan ole missään kohti lähelläkään kahta metriä, vaan korkeusmitan täytynee tarkoittaa röykkiön laen ja uloimpien reunojen korkeustasojen erotusta. Pienemmän röykkiön vastaaviksi mitoiksi on ilmoitettu 6,7, 6,0 ja 0,6 metriä. |
| metsakeskus.243010013 |
322 |
Berghem 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262539.00000000 |
6681742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010013 |
Två rösen på kalberget. Boda mäter 8 m i diameter. Det ena är 0.8 m högt, det andra 1.2 m högt.
Mäen päällä lähellä peltovainion reunaa on vierekkäin kaksi pohjan muodoltaan pyöreää kiviröykkiötä. Niiden etäisyys toisistaan ulkoreunoista mitaten on 10 metriä, ja röykkiöt ovat toisiinsa nähden suunnilleen koillinen–lounas-suuntaisella linjalla. Röykkiö A on läpimitaltaan 7,5 metriä, ja se lienee koottu siihen mittaan vuoden 1886 kaivausten jälkeen. B on ehkä ollut ennen sen penkomista läpimitaltaan noin 8,2 metriä sellaiseksi entisöitynä. A on koottu kalliolle ja siihen on käytetty yleensä pyöristyneitä noin 0,15–0,6 metrin läpimittaisia kiviä. Kiviaines B:ssä on samantapaista kuin A:ssa. B:n keskeltä sen pohjaosasta pilkistää arviolta noin 0,8 metrin läpimittainen kivi. B ei ole paljaalla kalliopinnalla, vaan ohuen maakerroksen päällä.
A:ssa on keskellä penkomisjälki. A:n korkeus on rrunsas metri, mutta korkeus on voinut kasvaa, kun kiviä on nosteltu sivuun kaivettaessa keskelle kuoppaa. A:n reunalla kasvaa yksi suuri ja yksi pienempi mänty. B:n korkeus on nyt noin metrin luokkaa, mutta se on voinut kasvaa kivikkoa pengottaessa. |
| metsakeskus.243010013 |
322 |
Berghem 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
262539.00000000 |
6681742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010013 |
Två rösen på kalberget. Boda mäter 8 m i diameter. Det ena är 0.8 m högt, det andra 1.2 m högt.
Mäen päällä lähellä peltovainion reunaa on vierekkäin kaksi pohjan muodoltaan pyöreää kiviröykkiötä. Niiden etäisyys toisistaan ulkoreunoista mitaten on 10 metriä, ja röykkiöt ovat toisiinsa nähden suunnilleen koillinen–lounas-suuntaisella linjalla. Röykkiö A on läpimitaltaan 7,5 metriä, ja se lienee koottu siihen mittaan vuoden 1886 kaivausten jälkeen. B on ehkä ollut ennen sen penkomista läpimitaltaan noin 8,2 metriä sellaiseksi entisöitynä. A on koottu kalliolle ja siihen on käytetty yleensä pyöristyneitä noin 0,15–0,6 metrin läpimittaisia kiviä. Kiviaines B:ssä on samantapaista kuin A:ssa. B:n keskeltä sen pohjaosasta pilkistää arviolta noin 0,8 metrin läpimittainen kivi. B ei ole paljaalla kalliopinnalla, vaan ohuen maakerroksen päällä.
A:ssa on keskellä penkomisjälki. A:n korkeus on rrunsas metri, mutta korkeus on voinut kasvaa, kun kiviä on nosteltu sivuun kaivettaessa keskelle kuoppaa. A:n reunalla kasvaa yksi suuri ja yksi pienempi mänty. B:n korkeus on nyt noin metrin luokkaa, mutta se on voinut kasvaa kivikkoa pengottaessa. |
| metsakeskus.243010014 |
322 |
Berghem 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262609.00000000 |
6681667.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010014 |
Ett röse på en bergsklack mellan åkerfält. Det mäter 12.2 x 10.0 m och är 1.1 m högt.
Röykkiö on Tjudasta Gesterbyhyn vievän tien pohjoislaitaan rajoittuvalla pienellä kalliolla, jonka koillisrinteen juurella on Trotbyn ja Gesterbyn raja, jonka takana kallion lähellä on pihamaa. Kallion lounaisella sivulla on Museoviraston asettama lyhyt muinaisjäännöksen merkkipaalu. Tässä röykkiön pohjan muoto on pyöreä. Reunimmaiset kivet oli paikoin ladottu huolella reunakehäksi. Röykkiössä näkyy vanhoja purkamisjälkiä. Kiviä näyttää heitetyn röykkiöstä alarinteeseen lännen puolelle. Näkyvissä olevien kivien suurimmat läpimitat ovat noin 0,3–0,5 metriä. Kiviaines röykkiössä on hieman pyöristynyttä. Röykkiön läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on noin 8,6 metriä. |
| metsakeskus.243010015 |
322 |
Skrinnanberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262930.00000000 |
6681916.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010015 |
Två rösen på kalberget. Det ena mäter 12.1 x 7.9 m och är 1.3 m högt. Det andra mäter 8.4 x 7.8 m och är 1.3 m högt.
Kaksi hiidenkiuasta vierekkäin kapealla ja korkealla mäenharjalla tien vieressä. Mäellä on kivien peittämä alue, joka on sillä tavoin kaksiosainen, että siinä voi hahmottaa olevan kahden hajotetun röykkiön kiviä ehkä osittain toisiinsa lomittuneina. Kolme vanhaa pengottaessa syntynyttä kuoppaa erottuu. |
| metsakeskus.243010016 |
322 |
Gästerby Smisskullen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
263387.57700000 |
6682876.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010016 |
Två rösen, av vilka det ena enligt Tyarktika är förstört. Eller möjligen rör det sig om ett enda, som i något skede tokats som två. det röse som finnsa mäter enligt Tyarktika 18.7 x 14.8 m.
Yhden tai kahden hiidenkiukaan jäännös korkealla mäellä, Lappdaliin vievän tien vieressä Smisskullen-nimisen mäen pohjoispäässä. |
| metsakeskus.243010016 |
322 |
Gästerby Smisskullen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
263387.57700000 |
6682876.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010016 |
Två rösen, av vilka det ena enligt Tyarktika är förstört. Eller möjligen rör det sig om ett enda, som i något skede tokats som två. det röse som finnsa mäter enligt Tyarktika 18.7 x 14.8 m.
Yhden tai kahden hiidenkiukaan jäännös korkealla mäellä, Lappdaliin vievän tien vieressä Smisskullen-nimisen mäen pohjoispäässä. |
| metsakeskus.243010017 |
322 |
Ackokullen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260085.00000000 |
6675026.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010017 |
Delvis förstört röse som mäter 13.3 x 12.2 m och är 0.9 m högt.
Röykkiö korkealla mäellä Kemiöstä Dragsfjärdiin vievän asfalttitien eteläpuolella. Röykkiö näyttäisi olevan ainakin osaksi tasaiselle kalliolle rakennettu. On mahdollista myös, että se on rakennettu osittain luonnollisen lohkarepellon päälle; ainakin hiidenkiukaan länsipuolella on kivikkoa, joka vaikutti lähinnä pieneltä lohkarepellolta. Hiidenkiukaan pituus pohjoisetelä- suunnassa on 8,2 metriä ja vastakkaisessa suunnassa 5,8 metriä. Korkeutta röykkiöllä on noin 0,5 – 0,6 metriä. Röykkiön pohjan muoto on hieman suorakaidetta muistuttava. Röykkiön reunoista ennen muuta itäreuna erottuu melko selkeänä. Keskellä hiidenkiuasta näkyi suuri syvennys, ja pohjoislaidalla pienempi. |
| metsakeskus.243010018 |
322 |
Fröjdböle |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
256963.00000000 |
6675169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010018 |
Två rösen på kalberget. Det ena mäter 10.0 x 6.9 m och är rätt förstört. Det andra mäter 5.7 x 4.1 m och är 0.2 m högt.
Epämääräinen kiviröykkiö ja kaksi epämääräistä kivilatomusta peltovainioitten vierellä olevalla korkealla mäennokalla, runsas 100 metriä lounaaseen Fröjdbölebäcken nimisestä purosta, joka laskee Huluvikennimiseen meren lahdelmaan.
Mäen harjalla on 9,0 m X 6,1 m laaja kivikko, jonka pituussuunta on itä-länsi. Se on kallionnokan vieressä olevassa painanteessa, ja saattaa olla luonnollinen lohkarepelto. Kivikon korkeutta on vaikea määrittää. Sammal ja jäkälä peittävät osaksi tätä kivikkoa. Yksi kuoppa on kaivettu kivikkoon sitä pengottaessa. Samalla on ehkä viskelty joitakin kiviä kalliolle kivikon pohjoislaidan yli.
Saman kallionharjan itälaidalla kalliolla on yhtenä hajanaisena kerroksena särmikkäitä pieniä kiviä epämääräisen muotoisena rykelmänä, jonka läpimitta on noin 1,9 metriä. Edelleen samalla kallionharjalla, sen pohjoispäässä, on avokalliolla epämääräisen muotoisena noin 2-3 metrin läpimittaisena rykelmänä sammaltuneita kiviä. |
| metsakeskus.243010019 |
322 |
Mörkdalsberget SW |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260124.00000000 |
6676020.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010019 |
Tre rösen. Det nordligaste mäter 6.4 x 5.7 m. Det mellersta 8.7 x 8.3 m och är 1.3 m högt. Det sydligaste mäter 17.8 x 13.1 och är 2.4 m högt.
Kolme röykkiötä kallioisten mäkien välisen kapean solan suulla; solan itäpuolella yksi ja länsipuolella kaksi. Suurin hiidenkiukaista (röykkiö 1, pääkoordinaatit) on sijoitettu erikoisella tavalla kallionjyrkänteen juurelle, missä se on maapohjalla tai ehkä kallion päällä. Sen läpimitta koillinen-lounas-suunnassa on vähintään 15,0 metriä, vastakkaisessa suunnassa noin 12,0 metriä. Korkeus on noin 1,2 metriä. Keskellä joko penkomisesta tai röykkiön sisäisen rakenteen raukeamisesta aiheutunut laajahko painauma.
Toisen mäen eteläkärjessä on vierekkäin kaksi hiidenkiuasta. Niitten reunat ovat nyt niin lähekkäin, että molemmat röykkiöt rajautuvat eri puolilta yhteen metrin läpimittaiseen maakiveen. Ylempänä rinteessä olevan soikean röykkiön pituus itä-länsi-suunnassa on 7,5 metriä ja leveys pohjoisetelä- suunnassa vähintään 5,9 metriä. Korkeus on noin 0,6 metrin luokkaa. Tässä on keskellä vanha suuri purkamisjälki. Alempi röykkiö on pohjan muodoltaan lähes pyöreä, sen läpimitat ovat 8,2-8,7 metrin luokkaa. Se on rakennettu hieman pyöristyneistä kivistä, ja käytettyjen kivien suurin läpimitta on yleensä suunnilleen 0,15 – 0,4 metriä. Tässäkin on keskellä suuri purkamisjälki, ja sen pohja on sammalen ja jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.243010020 |
322 |
Rågholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
271661.29600000 |
6673468.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010020 |
Röset mäter 14.0 x 11.3 m och är 1.9 m högt. |
| metsakeskus.243010021 |
322 |
Linnarnäs Södergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
269800.04700000 |
6673713.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010021 |
Uppe på en bergstopp ett röse som mäter 16.2 x 12.3 m och är 1.6 m högt.
Kiviröykkiö vainioitten väliin jäävällä ja meren rantaan ulottuvalla kallioisella mäellä, länteen Näsudden-nimisen niemen tyvestä. |
| metsakeskus.243010022 |
322 |
Björnholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
270848.61700000 |
6675207.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010022 |
Röset på Björnholmens högsta punkt mäter 8.3 x 7.9 m och är 1 m högt. |
| metsakeskus.243010023 |
322 |
Finnviken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
270262.85200000 |
6675304.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010023 |
Tre rösen uppe på ett berg på Sjölax ägor NE om Finnviken. Det ena röset mäter 13.5 x 9.7 m, det andra mäter 13.8 x 13.5 m och är 1.5 m högt. Det tredje röset, som är intakt mäter 12.2 x 9.3 m och är 1.5 m högt. Ca 150 m NW från dessa ett röse (x = 6671 56, y = 2436 80), som mäter 16.2 x 9.3 m och är 1.1 m högt.
Röykkiöt sijaitsevat Sjölaxviken- eli Syvälahti-nimisen merenlahden pohjoisrannalla kaakkoon laskeutuvassa pitkässä rinteessä. |
| metsakeskus.243010024 |
322 |
Kummelberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
270072.00000000 |
6675824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010024 |
Sammanlagt fem rösen på två olika bergskrön. På det sydligare berget finns två rösen vid punkten x = 667178, y = 243666. Det sydligare mäter 9.3 x 8.7 m och är 0.9 m högt, det andra mäter 11.9 x 10.7 m och är 1.8 m högt. De andra rösena ligger 150 - 180 m NNE om dessa. Det sydligaste av dem mäter 17.8 x 11.5 m och är 1.6 m högt. Det mellersta röset mäter 14.2 x 13.5 m och är 1.6 m högt. Det nordligaste röset mäter 10.6 x 7.4 m och är 1.0 m högt.
Lähellä merenrantaa on kaksi lähekkäistä mäenharjaa, joista pohjoisemmalla ja matalammalla on kolme hiidenkiuasta ja eteläisemmällä ja korkeammalla kaksi.
Lähellä kolmiomittauspaikkaa on kallionharjalla vierekkäin kaksi hiidenkiuasta, joista eteläisempi on pengottu keskeltä pahoin. Pohjoisemmassa oli jo vuonna 1886 havaittu syvä ja laaja purkamisjälki, ja jo tuolloin oli myös eteläisempi ollut niin hajallaan, että sen pohja-alan muotoa ei oltu voitu varmuudella määrittää. Eteläisemmän röykkiön pituus on vuoden 1992 julkaisun mukaan 9,3 metriä ja leveys 8,7 metriä, sen vieressä olevan vastaavat mitat ovat 11,9 ja 10,7 metriä. Toisen ryhmän suurin röykkiö on rakennettu suurista melkoisen pyöristyneistä kivistä ja on laaja. Sen lähellä on kaksi sitä vähän pienempää hiidenkiuasta. |
| metsakeskus.243010025 |
322 |
Lövkulla |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266924.00000000 |
6676828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010025 |
Ett röse på ett berg, som mäter 11.8 x 11.4 m och är 1.3 m högt.
Kohde sijaitsee korkealla Båtkullaberget-nimisellä metsäisellä mäellä, 300 metriä lounaaseen Elmdaliin vievästä tiestä n:o 12081. Se on rakennettu pohjoiseen päin laskeutuvalle kalliopinnalle. Hiidenkiukaan läpimitta itä-länsi-suunnassa on noin 11 metriä ja pohjois-etelä-suunnassa 11,3 metriä. Röykkiön korkeus on noin metrin luokkaa. Pohjan muoto on lähinnä soikea, ja sen ulkoreuna erottuu yleensä melko selkeän säännöllisenä. Sammal kuitenkin osittain peittää matalia reunoja. |
| metsakeskus.243010026 |
322 |
Länsmansbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264506.00000000 |
6676886.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010026 |
Två rätt demolerade rösen, av vilka det ena mäter 9.3 x 9.0 moch är 1.1 m högt. Det andra mäter 11.4 x 9.8 m.
Kaksi hiidenkiuasta vierekkäin, Kemiön kirkonkylän eteläpuolella olevan viljelysaukean etelälaitaan rajoittuvien jyrkkien mäenrinteitten yläpuolella, laajan metsäisen mäkitasanteen reunalla. |
| metsakeskus.243010027 |
322 |
Österängsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264454.00000000 |
6682571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010027 |
Två rösen uppe på ett berg. Det ena mäter 4.5 m i diameter och är 0.9 m högt. Det andra mäter 12.4 x 9.2 m.
Kohde sijaitsee Pitkäjärven länsirannalla olevan laajan mäkialueen läntisellä laidalla. Kohteessa on kaksi röykkiötä noin 30 metrin etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.243010028 |
322 |
Smisskullen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267146.00000000 |
6682344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010028 |
Två rösen uppe på ett berg. Det ena mäter 9.1 x 5.7 m oc är 0.5 m högt. Det andra mäter 9.9 x 7.1 m och är 1.2 m högt.
Kaksi röykkiötä korkealla metsää kasvavalla kallioisella mäellä, joka sijaitsee Ilsonsuon eteläpuolella. Mäenpohjoisrinteen juurelta menee tie Kemiöstä Angelniemeen.
Läntisempi hiidenkiuas on rakennettu melko tasaiselle kallionnokalle jyrkänteen reunalle. Kohdalta on näköala alemmaksi maastoon. Hiidenkiuas on noin 0,4 metrin korkuinen. Sen pohja-alan muoto on soikeahko, ja sen pituus pohjois-etelä suunnassa on 7,5-8,9 metriä ja leveys 4,4-5,9 metriä. Mitat ovat tulkinnanvaraisia varsinkin siksi, että röykkiön ulkoreunoilla kiviä on hieman sekavana hajanaisena vyöhykkeenä; osa niistä kivistä voi olla rakenteen alkuperäisten reunojen ulkopuolella.
Mäen toinen röykkiö on mäen korkeimmalla huipulla edellisestä noin 50 metriä itään. Itäisempi röykkiö on rakennettu kuperalle kalliopinnalle. Siitä on näkyvyyttä itään alempaan maastoon. Nykyisellään tämän röykkiön korkeus on noin metrin luokkaa. Pohja-alan muoto on alun perin ollut ehkä soikea. Nyt pahoin pengotun röykkiön pituus pohjois-etelä-suunnassa on noin 8,4-9,3 metriä ja leveys leveimmältä kohdalta 5,9 metriä. |
| metsakeskus.243010029 |
322 |
Långholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
270521.74200000 |
6676163.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010029 |
Ett röse som mäter 11.9 x 10.7 m och är 1.8 m högt.
Kohde sijaitsee Långholmen-nimisessä saaressa, sen koillispäässä. |
| metsakeskus.243010030 |
322 |
Spångkärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264918.96300000 |
6681764.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010030 |
Ett röse som mäter 9.6 m i diameter och är 1.1 m högt.
Röykkiö sijaitsee Pitkäjärven eteläkärjestä heti etelään olevan vuoren korkeimmalla harjalla. Hautarauniosta vähän itään on kolme pientä tiivistä korkeahkoa kiviryhmää, joilla on ehkä joskus tuettu jonkin mittaustornin jalkoja.
Röykkiö on rakennettu ainakin osaksi avokalliolle mäen laelle. Kivirakenteen läpimitta itä-länsi-suunnassa on noin 9,0 metriä ja pohjois-etelä-suunnassa 8,3 metriä, ja suurin korkeus on ehkä metrin luokkaa. Siihen on tehty keskelle suuri kaivamisjälki kallioon asti. Sen pohjalla näkyi peräti 1,8 metriä pitkä melkoisen kapea laattamainen kivi. Kiven lähettyvillä oli rauniossa useita pienempiä laattamaisia kiviä sellaisissa sijainneissa, että on pääteltävissä röykkiössä olleen paasiarkun, joka on hajotettu sitä pengottaessa. Purkamisjälki oli vanha; sen pohjalla kasvoi osaksi sammalta. |
| metsakeskus.243010030 |
322 |
Spångkärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
264918.96300000 |
6681764.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010030 |
Ett röse som mäter 9.6 m i diameter och är 1.1 m högt.
Röykkiö sijaitsee Pitkäjärven eteläkärjestä heti etelään olevan vuoren korkeimmalla harjalla. Hautarauniosta vähän itään on kolme pientä tiivistä korkeahkoa kiviryhmää, joilla on ehkä joskus tuettu jonkin mittaustornin jalkoja.
Röykkiö on rakennettu ainakin osaksi avokalliolle mäen laelle. Kivirakenteen läpimitta itä-länsi-suunnassa on noin 9,0 metriä ja pohjois-etelä-suunnassa 8,3 metriä, ja suurin korkeus on ehkä metrin luokkaa. Siihen on tehty keskelle suuri kaivamisjälki kallioon asti. Sen pohjalla näkyi peräti 1,8 metriä pitkä melkoisen kapea laattamainen kivi. Kiven lähettyvillä oli rauniossa useita pienempiä laattamaisia kiviä sellaisissa sijainneissa, että on pääteltävissä röykkiössä olleen paasiarkun, joka on hajotettu sitä pengottaessa. Purkamisjälki oli vanha; sen pohjalla kasvoi osaksi sammalta. |
| metsakeskus.243010031 |
322 |
Viksgård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264918.95100000 |
6684177.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010031 |
Ett röse på ett berg som mäter 11.5 x 9.5 m och är 1.3 m högt.
Kohde sijaitsee kallionharjanteella metsässä noin 350 metriä itään Mustajärven eli Svarträsketin pohjoisimmasta lahdelmasta. Röykkiö on sijoitettu kapean ja kapeuteensa nähden korkeahkon luode-kaakko-suuntaisen mäenharjan kaakkoiseen kärkeen. Röykkiön korkeus nykyisellään on ehkä noin metrin luokkaa. Sen pohja-ala on muodoltaan soikea ja pohjois-etelä-suunnassa 10,1 metrin läpimittainen ja vastakkaisessa suunnassa 9,0 metriä. Röykkiössä on iso purkamisjälki keskellä ja laidoilla useita pienempiä. |
| metsakeskus.243010032 |
322 |
Telegrafberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264069.00000000 |
6685181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010032 |
Ett röse som mäter 15.8 x 12.6 m och är 1.4 m högt.
Rikkonainen hiidenkiuas korkean kalliomäen harjalla lähellä merenrantaa, Telegrafbergetin kolmiomittauspisteen vieressä. Kohde on jo vuoden 1886 tietojen mukaan ollut niin pahoin hajotettu, että mittoja ei silloin oltu katsottu voitavan varmasti määrittää. Nyt röykkiössä erottuu kaksi vanhaa penkomisjälkeä. Kiviä on siirretty myös kolmeksi kivikeoksi mittauspultin ympärille, missä niitä on ehkä käytetty jonkin mittausta varten pystytetyn seipään tai pienen tornin tukirakenteina. |
| metsakeskus.243010033 |
322 |
Fagerviken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264429.00000000 |
6685325.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010033 |
Två rösen på ca 100 meters avstånd från varandra. Det västligare mäter 12.8 x 11.4 m och är 1.7 m högt. Det östligare mäter 10.9 x 10.2 moch är 1.3 m högt.
Kaksi röykkiötä, jotka sijaitsevat Fagerviken-nimisen merenlahden yläpuolella olevilla kallioilla. |
| metsakeskus.243010034 |
322 |
Berga |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
270881.56100000 |
6684297.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010034 |
Ett röse strax intill vägen till Angelniemi. Det mäter 9.1 i diameter och är 0.8 m högt.
Vuoden 2013 inventointi: Kohteelle annettujen koordinaattien osoittamassa kohdassa Kemiön keskustan ja Angelniemen välisen tien pohjoispuolella ei erotu muinaisjäännöstä. Koordinaatit eivät ole tarkat. |
| metsakeskus.243010034 |
322 |
Berga |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
270881.56100000 |
6684297.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010034 |
Ett röse strax intill vägen till Angelniemi. Det mäter 9.1 i diameter och är 0.8 m högt.
Vuoden 2013 inventointi: Kohteelle annettujen koordinaattien osoittamassa kohdassa Kemiön keskustan ja Angelniemen välisen tien pohjoispuolella ei erotu muinaisjäännöstä. Koordinaatit eivät ole tarkat. |
| metsakeskus.243010035 |
322 |
Björkhaga |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262577.00000000 |
6671638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010035 |
Ett röse som mäter 9.4 x 7.9 m och är 1.1 m högt.
Röykkiö sijaitsee etelään laskeutuvassa metsäisessä rinteessä lähellä vainiota ja pihamaita. Röykkiö näyttää olevan kasattu osaksi maapohjalle ja osaksi kallionnokkaa vasten. Röykkiön läpimitta itä-länsi-suunnassa on 9,0 metriä ja pohjois etelä-suunnassa ehkä 7,4 metriä. Eteläinen laita vaikutti olevan hieman sekava, minkä vuoksi leveysmitta on epävarma. Suurin korkeus on noin 0,6 metrin luokkaa. Röykkiön pohja-alan muoto on melko säännöllisen soikea. |
| metsakeskus.243010035 |
322 |
Björkhaga |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
262577.00000000 |
6671638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010035 |
Ett röse som mäter 9.4 x 7.9 m och är 1.1 m högt.
Röykkiö sijaitsee etelään laskeutuvassa metsäisessä rinteessä lähellä vainiota ja pihamaita. Röykkiö näyttää olevan kasattu osaksi maapohjalle ja osaksi kallionnokkaa vasten. Röykkiön läpimitta itä-länsi-suunnassa on 9,0 metriä ja pohjois etelä-suunnassa ehkä 7,4 metriä. Eteläinen laita vaikutti olevan hieman sekava, minkä vuoksi leveysmitta on epävarma. Suurin korkeus on noin 0,6 metrin luokkaa. Röykkiön pohja-alan muoto on melko säännöllisen soikea. |
| metsakeskus.243010036 |
322 |
Hembacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262308.00000000 |
6671504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010036 |
Ett röse som mäter 9.1 x 7.8 m och är 0.8 m högt.
Röykkiö sijaitsee vähän luoteeseen Västermarkin ja Östermarkin kylien välisestä peltoaukeasta, tasaisessa kallioisessa metsämaastossa hieman sivuun sähkölinjasta. Röykkiö on matalalla loivasti kuperalla kalliopaljastumalla. Röykkiön pituus itä-länsisuunnassa on 8,2 metriä, leveys pohjois-etelä-suunnassa 5,1 metriä, ja korkeus on noin puolen metrin vaiheilla. Röykkiön pohja-ala vaikutti olevan muodoltaan melko epäsäännöllinen ja samalla hieman suorakaidetta muistuttava. Röykkiössä erottui useita kivikerroksia. Sammalta ja jäkälää oli kivien pinnoissa. Keskikohtaa lienee joskus pengottu, ja samalla kiviä on ehkä viskelty sivuun. Joitakin ehkä niin liikuteltuja lohkareita näkyi röykkiön luoteispuolella. |
| metsakeskus.243010036 |
322 |
Hembacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
262308.00000000 |
6671504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010036 |
Ett röse som mäter 9.1 x 7.8 m och är 0.8 m högt.
Röykkiö sijaitsee vähän luoteeseen Västermarkin ja Östermarkin kylien välisestä peltoaukeasta, tasaisessa kallioisessa metsämaastossa hieman sivuun sähkölinjasta. Röykkiö on matalalla loivasti kuperalla kalliopaljastumalla. Röykkiön pituus itä-länsisuunnassa on 8,2 metriä, leveys pohjois-etelä-suunnassa 5,1 metriä, ja korkeus on noin puolen metrin vaiheilla. Röykkiön pohja-ala vaikutti olevan muodoltaan melko epäsäännöllinen ja samalla hieman suorakaidetta muistuttava. Röykkiössä erottui useita kivikerroksia. Sammalta ja jäkälää oli kivien pinnoissa. Keskikohtaa lienee joskus pengottu, ja samalla kiviä on ehkä viskelty sivuun. Joitakin ehkä niin liikuteltuja lohkareita näkyi röykkiön luoteispuolella. |
| metsakeskus.243010037 |
322 |
Solhem 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262856.00000000 |
6671714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010037 |
Ett röse på mineraljorden som mäter 11.6 x 7.7 m och är 1.1 m högt.
Kiviröykkiö sijaitsee etelään laskeutuvassa metsäisessä rinteessä maapohjalla, 160 metriä eteläkaakkoon Östermarkin kylän linkkimastosta. Röykkiön vieressä on pieni umpeen kasvanut hiekkakuoppa.
Röykkiö on maapohjalle koottu. Sen läpimitta itälänsi-suunnassa on 10,0 metriä ja pohjois-etelä-suunnassa 9,2 metriä, ja korkeus on noin 0,4 - 0,5 metrin luokkaa. Pohja-alan muoto näyttää säännöllisen pyöreältä. Röykkiön vieressä on pieni umpeen kasvanut hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.243010037 |
322 |
Solhem 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
262856.00000000 |
6671714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010037 |
Ett röse på mineraljorden som mäter 11.6 x 7.7 m och är 1.1 m högt.
Kiviröykkiö sijaitsee etelään laskeutuvassa metsäisessä rinteessä maapohjalla, 160 metriä eteläkaakkoon Östermarkin kylän linkkimastosta. Röykkiön vieressä on pieni umpeen kasvanut hiekkakuoppa.
Röykkiö on maapohjalle koottu. Sen läpimitta itälänsi-suunnassa on 10,0 metriä ja pohjois-etelä-suunnassa 9,2 metriä, ja korkeus on noin 0,4 - 0,5 metrin luokkaa. Pohja-alan muoto näyttää säännöllisen pyöreältä. Röykkiön vieressä on pieni umpeen kasvanut hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.243010038 |
322 |
Påvalsby 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
259760.00000000 |
6675674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010038 |
Ett röse som mäter 19.4 x 18.3 m och är 0.7 m högt.
Röykkiö sijaitsee noin 130 metriä länteen kohdasta, jossa voimalinja peltovainiolla kulkee yli Påvalsbystä Vretan suuntaan virtaavan puronuoman. Se on etelään loivasti laskeutuvassa rinteessä laajan peltovainion pohjoispuolella.
Huomattavan laaja ja laajuuteensa nähden matala kiviröykkiö loivasti kuperalla matalalla kallionnokalla. Röykkiön läpi on kaivettu jonkinlainen selvästi näkyvä oja kivikkoon. Todennäköisimmin se on pahoin hajotetun röykkiön jäännös, mutta
luonnonmuodostumaksi selittäminenkään ei ole aivan pois suljettavissa. |
| metsakeskus.243010038 |
322 |
Påvalsby 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
259760.00000000 |
6675674.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010038 |
Ett röse som mäter 19.4 x 18.3 m och är 0.7 m högt.
Röykkiö sijaitsee noin 130 metriä länteen kohdasta, jossa voimalinja peltovainiolla kulkee yli Påvalsbystä Vretan suuntaan virtaavan puronuoman. Se on etelään loivasti laskeutuvassa rinteessä laajan peltovainion pohjoispuolella.
Huomattavan laaja ja laajuuteensa nähden matala kiviröykkiö loivasti kuperalla matalalla kallionnokalla. Röykkiön läpi on kaivettu jonkinlainen selvästi näkyvä oja kivikkoon. Todennäköisimmin se on pahoin hajotetun röykkiön jäännös, mutta
luonnonmuodostumaksi selittäminenkään ei ole aivan pois suljettavissa. |
| metsakeskus.243010039 |
322 |
Påvalsby 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
259484.18400000 |
6675633.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010039 |
Ett röse som mäter 13.1 x 7.5 m.
Kohde sijaitsee Dalabergen-nimisen mäen etelärinteen alaosassa metsässä noin 25 metriä pellon kulmasta pohjoiseen. Rinteessä on kiviryhmä, joka saattaa olla pohjiaan myöten hajotetun röykkiön jäännös. Siinä kivet ovat särmikkäitä, ja kokonaisuus on aikeasti hahmotettavissa. Muutaman metrin alalla kuitenkin kiviä erottuu ryhmänä, jonka yläpinta on epätasainen ja hajanaisen näköinen. Aikaisemmat mitat lienevät maksimimittoja, joihin on luettu mukaan myös hajanaisten ulkoreunojen kiviä. |
| metsakeskus.243010039 |
322 |
Påvalsby 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
259484.18400000 |
6675633.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010039 |
Ett röse som mäter 13.1 x 7.5 m.
Kohde sijaitsee Dalabergen-nimisen mäen etelärinteen alaosassa metsässä noin 25 metriä pellon kulmasta pohjoiseen. Rinteessä on kiviryhmä, joka saattaa olla pohjiaan myöten hajotetun röykkiön jäännös. Siinä kivet ovat särmikkäitä, ja kokonaisuus on aikeasti hahmotettavissa. Muutaman metrin alalla kuitenkin kiviä erottuu ryhmänä, jonka yläpinta on epätasainen ja hajanaisen näköinen. Aikaisemmat mitat lienevät maksimimittoja, joihin on luettu mukaan myös hajanaisten ulkoreunojen kiviä. |
| metsakeskus.243010040 |
322 |
Högåker |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
269445.13400000 |
6684412.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010040 |
Gravröset finns 200 m söder om Högåkers gård.
Ett röse som mäter 7,4 m i diameter och är 0,6 m högt. |
| metsakeskus.243010040 |
322 |
Högåker |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
269445.13400000 |
6684412.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010040 |
Gravröset finns 200 m söder om Högåkers gård.
Ett röse som mäter 7,4 m i diameter och är 0,6 m högt. |
| metsakeskus.243010041 |
322 |
Vestlax |
10002 |
12002 |
13024 |
11028 |
27000 |
262802.00000000 |
6667111.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010041 |
En stensättning som mäter 4.2 x 3.3 m och är 0.3 m hög.
Pieni kiviröykkiö avokalliolla kärrytien vieressä metsäalueella. Se sijaitsee laajalla metsäalueella 2 km länteen Träsköfjärdenin rannalla olevista uimarannasta ja vierasvenesatamasta. Latomuksen läheltä kulkee peruskartallekin merkitty kärrytie. Tie jatkuu pitemmällekin länteen kuin karttaan on merkitty. Latomus näkyi selvästi sille tielle. Latomuksen ympärillä puusto on pientä männikköä.
Latomus on koottu melko tasaiselle kohdalle melkein paljaalle avokalliolle. Latomuksen korkeus on noin 0,2 metriä. Pohja-alan muoto on lähes pyöreä, sen halkaisija on 4,1 metriä. Ulkoreunat ovat säännöllisiksi ladotut ja ne ovat selkeästi näkyvissä. |
| metsakeskus.243010041 |
322 |
Vestlax |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27000 |
262802.00000000 |
6667111.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010041 |
En stensättning som mäter 4.2 x 3.3 m och är 0.3 m hög.
Pieni kiviröykkiö avokalliolla kärrytien vieressä metsäalueella. Se sijaitsee laajalla metsäalueella 2 km länteen Träsköfjärdenin rannalla olevista uimarannasta ja vierasvenesatamasta. Latomuksen läheltä kulkee peruskartallekin merkitty kärrytie. Tie jatkuu pitemmällekin länteen kuin karttaan on merkitty. Latomus näkyi selvästi sille tielle. Latomuksen ympärillä puusto on pientä männikköä.
Latomus on koottu melko tasaiselle kohdalle melkein paljaalle avokalliolle. Latomuksen korkeus on noin 0,2 metriä. Pohja-alan muoto on lähes pyöreä, sen halkaisija on 4,1 metriä. Ulkoreunat ovat säännöllisiksi ladotut ja ne ovat selkeästi näkyvissä. |
| metsakeskus.243010042 |
322 |
Nedergård |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
262928.82000000 |
6671682.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010042 |
Boplats som daterats till Kiukaiskulturens tid på moränområde som sträcker sig över på båda sidor om vägen till Kastkärr. De första iakttagelserna av boplatsen har gjorts öster om en vattenfylld sandgrop.
Paikalla etelään laskeutuvan mäen rinteen juurella on melkoisen tasaista hiekkapohjaista peltomaata. Ajotie, joka menee Kastkärrin kylään, kulkee pitkin rinteen ja vainion välistä taitetta. Pellon reunassa tien vieressä on vanha vedellä täyttynyt hiekkakuoppa, ei kovin suuri (näkyy peruskartalla vesikuoppana). Asuinpaikkalöytöjä on havaittu varsinkin sen hiekkakuopan tuntumasta ja siitä hieman itään. Asuinpaikan yläpuolisessa mäenrinteessä on kiviröykkiö (Solhem 1) ja rinteen yläosassa kivilatomus (Solhem 2). |
| metsakeskus.243010043 |
322 |
Österbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263653.52800000 |
6671108.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010043 |
År 1988 påträffades ca 0.5 km SE om Österbacka manbyggnad i skärnngen i en grusgrop en eldstad som har varit över en meter i diameter. Som härdstenar har använts flata stenhällar. Mellan härdstenarna fanns sot och litet kol. Vid inspektionen påträffades inget i övrigt som hänför sig till en förhistorisk boplats. I åkern strax E om grusgropen har påträffats en kvartskrapa (TYA 480:1) och ett annat kvartsföremål (TYA 480:2). År 1950 har vidare påträffats antagligen i den samma sandgropen en enkel spetsnackig yxa (NM 12702). Då detta fynd jordes nämndes att på fyndplatsen fanns kol, vilket väl skulle passa in på eldstaden. |
| metsakeskus.243010044 |
322 |
Makila Östergård |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
262007.14800000 |
6678703.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010044 |
Boplats från tidig metallålder i södra delen av Västerängs åkerområde. Boplatsen finns delvis på en kulle och delvis i åkern. År 1989 utfördes fosfatkartering, år 1990 en provgrävning. Uppe på kullen finns också ett lågt stenröse, vars funktion oklar. Uppskattningsvis 200 m S eller SSW om boplatsen finns ett delvis söndrat gravröse, som förefaller ha haft rektangulär form. Detta röse ligger inte i krönläge utan lägre ned på sluttningen och kan möjligen sättas i samband med boplatsspåren från tidig järnålder. Ca 150 m SW om angivna boplatskoncentration påträffades år 1991 på ett litet näs som skjuter ut från söder i åkern lerklining (TYA 545)
Ett annat röse är beläget högst uppe på den skogbeklädda kulle som söderifrån skjuter ut i åkern. Dess koordinater är x = 667445, y = 242849. Det mäter 9.6 x 7.9 m och är 0.9 m högt.
Inventointi 2013: Asuinpaikka-aluetta on lähellä pellon ja metsän rajaa viljelemättömällä korkealla pienellä mäellä ja laajan metsäisen mäkialueen pohjoisrinteen loivalla osalla. Mainitun pienen mäen päällä on myös kaksi kiviröykkiötä.
Alue, jolta asuinpaikkaa on mäeltä havaittu, on kasvillisuuden peitossa. Mäen laella on maapohjalla matala kiviröykkiö, jonka pohja-ala vaikutti säännöllisen pyöreältä. Röykkiön pituus itälänsi- suunnassa on 8,8 metriä ja leveys pohjois-etelä-suunnassa 7,8 metriä. Röykkiön reunalla on kaksi noin metrin läpimittaista maakiveä. Muutoin röykkiön korkeutta on vaikeata määritellä senkin vuoksi, että se on ehkä kuperalla maapohjalla. Tästä röykkiöstä alle 30 metriä pohjoiseen on toinen röykkiö, joka on pienempi, epämääräisempi ja sijaitsee ehkä osaksi kalliopohjalla voimalinjan alla. |
| metsakeskus.243010044 |
322 |
Makila Östergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262007.14800000 |
6678703.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010044 |
Boplats från tidig metallålder i södra delen av Västerängs åkerområde. Boplatsen finns delvis på en kulle och delvis i åkern. År 1989 utfördes fosfatkartering, år 1990 en provgrävning. Uppe på kullen finns också ett lågt stenröse, vars funktion oklar. Uppskattningsvis 200 m S eller SSW om boplatsen finns ett delvis söndrat gravröse, som förefaller ha haft rektangulär form. Detta röse ligger inte i krönläge utan lägre ned på sluttningen och kan möjligen sättas i samband med boplatsspåren från tidig järnålder. Ca 150 m SW om angivna boplatskoncentration påträffades år 1991 på ett litet näs som skjuter ut från söder i åkern lerklining (TYA 545)
Ett annat röse är beläget högst uppe på den skogbeklädda kulle som söderifrån skjuter ut i åkern. Dess koordinater är x = 667445, y = 242849. Det mäter 9.6 x 7.9 m och är 0.9 m högt.
Inventointi 2013: Asuinpaikka-aluetta on lähellä pellon ja metsän rajaa viljelemättömällä korkealla pienellä mäellä ja laajan metsäisen mäkialueen pohjoisrinteen loivalla osalla. Mainitun pienen mäen päällä on myös kaksi kiviröykkiötä.
Alue, jolta asuinpaikkaa on mäeltä havaittu, on kasvillisuuden peitossa. Mäen laella on maapohjalla matala kiviröykkiö, jonka pohja-ala vaikutti säännöllisen pyöreältä. Röykkiön pituus itälänsi- suunnassa on 8,8 metriä ja leveys pohjois-etelä-suunnassa 7,8 metriä. Röykkiön reunalla on kaksi noin metrin läpimittaista maakiveä. Muutoin röykkiön korkeutta on vaikeata määritellä senkin vuoksi, että se on ehkä kuperalla maapohjalla. Tästä röykkiöstä alle 30 metriä pohjoiseen on toinen röykkiö, joka on pienempi, epämääräisempi ja sijaitsee ehkä osaksi kalliopohjalla voimalinjan alla. |
| metsakeskus.243010044 |
322 |
Makila Östergård |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
262007.14800000 |
6678703.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010044 |
Boplats från tidig metallålder i södra delen av Västerängs åkerområde. Boplatsen finns delvis på en kulle och delvis i åkern. År 1989 utfördes fosfatkartering, år 1990 en provgrävning. Uppe på kullen finns också ett lågt stenröse, vars funktion oklar. Uppskattningsvis 200 m S eller SSW om boplatsen finns ett delvis söndrat gravröse, som förefaller ha haft rektangulär form. Detta röse ligger inte i krönläge utan lägre ned på sluttningen och kan möjligen sättas i samband med boplatsspåren från tidig järnålder. Ca 150 m SW om angivna boplatskoncentration påträffades år 1991 på ett litet näs som skjuter ut från söder i åkern lerklining (TYA 545)
Ett annat röse är beläget högst uppe på den skogbeklädda kulle som söderifrån skjuter ut i åkern. Dess koordinater är x = 667445, y = 242849. Det mäter 9.6 x 7.9 m och är 0.9 m högt.
Inventointi 2013: Asuinpaikka-aluetta on lähellä pellon ja metsän rajaa viljelemättömällä korkealla pienellä mäellä ja laajan metsäisen mäkialueen pohjoisrinteen loivalla osalla. Mainitun pienen mäen päällä on myös kaksi kiviröykkiötä.
Alue, jolta asuinpaikkaa on mäeltä havaittu, on kasvillisuuden peitossa. Mäen laella on maapohjalla matala kiviröykkiö, jonka pohja-ala vaikutti säännöllisen pyöreältä. Röykkiön pituus itälänsi- suunnassa on 8,8 metriä ja leveys pohjois-etelä-suunnassa 7,8 metriä. Röykkiön reunalla on kaksi noin metrin läpimittaista maakiveä. Muutoin röykkiön korkeutta on vaikeata määritellä senkin vuoksi, että se on ehkä kuperalla maapohjalla. Tästä röykkiöstä alle 30 metriä pohjoiseen on toinen röykkiö, joka on pienempi, epämääräisempi ja sijaitsee ehkä osaksi kalliopohjalla voimalinjan alla. |
| metsakeskus.243010044 |
322 |
Makila Östergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
262007.14800000 |
6678703.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010044 |
Boplats från tidig metallålder i södra delen av Västerängs åkerområde. Boplatsen finns delvis på en kulle och delvis i åkern. År 1989 utfördes fosfatkartering, år 1990 en provgrävning. Uppe på kullen finns också ett lågt stenröse, vars funktion oklar. Uppskattningsvis 200 m S eller SSW om boplatsen finns ett delvis söndrat gravröse, som förefaller ha haft rektangulär form. Detta röse ligger inte i krönläge utan lägre ned på sluttningen och kan möjligen sättas i samband med boplatsspåren från tidig järnålder. Ca 150 m SW om angivna boplatskoncentration påträffades år 1991 på ett litet näs som skjuter ut från söder i åkern lerklining (TYA 545)
Ett annat röse är beläget högst uppe på den skogbeklädda kulle som söderifrån skjuter ut i åkern. Dess koordinater är x = 667445, y = 242849. Det mäter 9.6 x 7.9 m och är 0.9 m högt.
Inventointi 2013: Asuinpaikka-aluetta on lähellä pellon ja metsän rajaa viljelemättömällä korkealla pienellä mäellä ja laajan metsäisen mäkialueen pohjoisrinteen loivalla osalla. Mainitun pienen mäen päällä on myös kaksi kiviröykkiötä.
Alue, jolta asuinpaikkaa on mäeltä havaittu, on kasvillisuuden peitossa. Mäen laella on maapohjalla matala kiviröykkiö, jonka pohja-ala vaikutti säännöllisen pyöreältä. Röykkiön pituus itälänsi- suunnassa on 8,8 metriä ja leveys pohjois-etelä-suunnassa 7,8 metriä. Röykkiön reunalla on kaksi noin metrin läpimittaista maakiveä. Muutoin röykkiön korkeutta on vaikeata määritellä senkin vuoksi, että se on ehkä kuperalla maapohjalla. Tästä röykkiöstä alle 30 metriä pohjoiseen on toinen röykkiö, joka on pienempi, epämääräisempi ja sijaitsee ehkä osaksi kalliopohjalla voimalinjan alla. |
| metsakeskus.243010045 |
322 |
Eländet |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266255.49400000 |
6668417.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010045 |
Boplats från stenåldern i bottnen av en före detta havsvik mellan höga berg. Vid undersökningar har påträffats kvartsavslag, keramik och brända ben.
Asuinpaikka sijaitsee meren rannan tuntumassa olevan viljelysvainion yläpuolella etelään laskeutuvassa rinteessä. Paikalla on avokallion kaakkoissivustalla tasaista hiekkamaata, joka laskeutuu loivasti kaakkoon. Ajotie vaikuttaa menevän asuinpaikan ylitse. Saman tien varressa hieman ylempänä rinteessä on iso hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.243010046 |
322 |
Bogsböle |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
258323.62400000 |
6679401.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010046 |
Boplatsen är belägen i skogen norr om Uppgård. På ett smalt näs mellan två sandtag återstår ännu en del av en boplats som till delar gått förlorad genom sandtäkten. På stället har påträffats avslag av kvarts och stenart, keramik och ett fragmentariskt bryne. TYA 610.
Ajotiehen rajoittuu kaksi hiekkakuoppaa, ja niitten tuntumassa on vähän kauempana tiestä kolmas vähän etelään päin. Kahden pohjoisemman hiekkakuopan välissä on noin 8 metrin levyinen kaivamaton maakaistale, jonka yli kulkee tilusraja. Sen kaivamattoman kaistaleen laidalla (eteläisen kuopan puoleisella laidalla) on v. 2013 inventoinnin yhteydessä ollut havaittavissa asuinpaikkalöytöjä samoilla kohdin, mistä niitä oli vuonna 1993 otettu talteen.
Vuonna 2023 paikalla on useita hiekanotossa syntyneitä kuoppia, joista osa
on jo kasvanut umpeen. Sähkölinjan alapuolella on hiekkakuoppa, jota on käytetty vielä hiljattain. Hiekkakuoppien reunat tarkastettiin ilman uusia havaintoja asuinpaikasta. |
| metsakeskus.243010048 |
322 |
Sandbacka |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
257324.06200000 |
6672398.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010048 |
Röse, beläget strax intill sandgrop, som mäter 9.5 m i diameter och är 0.7 m högt.
Vuoden 2013 inventointi: Koordinaattien osoittama kohta on pihamaata ja sen ympäristöä ajotien vierellä. Ei näkyviä muinaisjäännöksiä. Koordinaatit eivät ole tarkat. |
| metsakeskus.243010048 |
322 |
Sandbacka |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
257324.06200000 |
6672398.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010048 |
Röse, beläget strax intill sandgrop, som mäter 9.5 m i diameter och är 0.7 m högt.
Vuoden 2013 inventointi: Koordinaattien osoittama kohta on pihamaata ja sen ympäristöä ajotien vierellä. Ei näkyviä muinaisjäännöksiä. Koordinaatit eivät ole tarkat. |
| metsakeskus.243010049 |
322 |
Norrskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261959.00000000 |
6678472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010049 |
Röse på kalberget som mäter 8,3 x 8,1 m och är 1 m högt.
Kohde sijaitsee Norrskogen-nimisellä metsäalueella Västerängen-nimisestä peltovainiosta etelään. Aivan tämän vierestä kulkee polku. Metsä tämän ympärillä on havupuuvaltaista.
Loivalla mäellä tiiviinä ryhmänä sijaitsevien seitsemän suuren maakivien välisiin kapeisiin lomiin on ladottu kiviä useaan kohtaan, niin että kokonaisuus vaikuttaa epämääräisen muotoiselta yhtenäiseltä röykkiöltä. Maakivet ovat suuria, ja niitten korkeimmat laet ovat selvästi ylempänä röykkiön yläpintaa. Röykkiön läpimitta on noin 8 metrin luokkaa. Siinä erottui merkkejä kauan sitten tapahtuneesta penkomisesta. Uusia purkamisjälkiä ei erottunut. |
| metsakeskus.243010049 |
322 |
Norrskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
261959.00000000 |
6678472.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010049 |
Röse på kalberget som mäter 8,3 x 8,1 m och är 1 m högt.
Kohde sijaitsee Norrskogen-nimisellä metsäalueella Västerängen-nimisestä peltovainiosta etelään. Aivan tämän vierestä kulkee polku. Metsä tämän ympärillä on havupuuvaltaista.
Loivalla mäellä tiiviinä ryhmänä sijaitsevien seitsemän suuren maakivien välisiin kapeisiin lomiin on ladottu kiviä useaan kohtaan, niin että kokonaisuus vaikuttaa epämääräisen muotoiselta yhtenäiseltä röykkiöltä. Maakivet ovat suuria, ja niitten korkeimmat laet ovat selvästi ylempänä röykkiön yläpintaa. Röykkiön läpimitta on noin 8 metrin luokkaa. Siinä erottui merkkejä kauan sitten tapahtuneesta penkomisesta. Uusia purkamisjälkiä ei erottunut. |
| metsakeskus.243010050 |
322 |
Mattkärr Södergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
258197.70300000 |
6673980.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010050 |
Tre i rätt gott skick bevarade rösen på mineraljorden. Det västligaste mäter 12.5 x 10.7 m och är 1.5 m högt. Det mittersta röset mäter 5.7 x 5.4 m och är 0.5 m högt. Det östligaste mäter 7 m i diameter och är 1 m högt.
Kivistä ladottu yksi röykkiö tai useamman röykkiön yhdistelmä metsäisessä rinteessä vanhan maantien yläpuolella. Kohde sijaitsee Mattkärrin kylässä noin 350 m koilliseen Västanfjärdiin lähtevän tien ja Kemiöstä Dragsfjärdiin ja Taalintehtaalle vievän tien risteyksestä. Tässä on aiemmin katsottu olevan kolme erillistä röykkiötä. Lukumäärä on kuitenkin tulkinnanvarainen. Kokonaisuuden voi hahmottaa niinkin, että siihen kuuluu pitkä kivivalli, jossa on suunnilleen keskellä 90 asteen käännös, jonka lisäksi tämän vallin sivujen väliin jää yksi epämääräinen kiviryhmä.
Hieman kivikkoisen harjun päälle on koottu kivistä pohjaltaan L-kirjaimen muotoinen kaksisakarainen röykkiö tai kahden röykkiön yhdistelmä. Sakaroitten tai röykkiöitten pitkät sivut ovat suunnassa koillinen–lounas ja luode–kaakko. Tämä on ladottu tasaiselle maapohjalle. Luoteisen ulkosivun pituus on 8,2 - 9,2 metriä ja lounaissivun pituus 9,0 metriä. Koillinen–lounas-suuntaisen osan leveys sen keskeltä on 2,7 metriä ja luode–kaakko-suuntaisen osan leveys sen keskeltä on 3,4 metriä. Röykkiön poikkileikkaus on joko suorakaide tai ympyräsegmentti. Röykkiön kivikko näyttää olevan korkeimmillaan lähellä koillispäätä, missä sillä oli korkeutta noin metrin verran. Sakaroitten tai vierekkäisten röykkiöitten väliin jää yksi iso kivi, jonka ympärillä kasvaa kuusia sekä luode–kaakkosuuntainen pitkänomainen epämääräinen kivikko, joka voisi olla ehkä luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.243010051 |
322 |
Västermark Västergård |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261893.24000000 |
6670478.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010051 |
Röse som mäter 10.5 m i diameter och är 0.8 m högt.
Vuoden 2013 inventointi: Koordinaattien osoittama kohta on tasainen kallioinen mäen päällys lähellä pihamaata. Näkyviä muinaisjäännöksiä ei siellä havaittu. |
| metsakeskus.243010051 |
322 |
Västermark Västergård |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
261893.24000000 |
6670478.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010051 |
Röse som mäter 10.5 m i diameter och är 0.8 m högt.
Vuoden 2013 inventointi: Koordinaattien osoittama kohta on tasainen kallioinen mäen päällys lähellä pihamaata. Näkyviä muinaisjäännöksiä ei siellä havaittu. |
| metsakeskus.243010052 |
322 |
Solhem 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262785.87000000 |
6671839.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010052 |
I gott skick varande röse på kalberget som mäter 7.2 x 5.0 m och är 0.3 m högt.
Pieni kivilatomus avokallion nokalla, korkeimmalla kohdalla ehkä osittain matalassa kallion painanteessa, linkkimaston harusvaijerin kiinnityskohdan vieressä. Koko on vaikeasti hahmotettavissa päällä kasvavien sammalien vuoksi, mutta se on ehkä pituudeltaan 5,7 metrin luokkaa, leveydeltään noin 4,7 metriä ja korkeudeltaan noin 0,2 metrin luokkaa. Pohjan pituussuunta on itä-länsi. Päällekkäisten kivikertojen lukumäärä ei selvinnyt. |
| metsakeskus.243010052 |
322 |
Solhem 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
262785.87000000 |
6671839.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010052 |
I gott skick varande röse på kalberget som mäter 7.2 x 5.0 m och är 0.3 m högt.
Pieni kivilatomus avokallion nokalla, korkeimmalla kohdalla ehkä osittain matalassa kallion painanteessa, linkkimaston harusvaijerin kiinnityskohdan vieressä. Koko on vaikeasti hahmotettavissa päällä kasvavien sammalien vuoksi, mutta se on ehkä pituudeltaan 5,7 metrin luokkaa, leveydeltään noin 4,7 metriä ja korkeudeltaan noin 0,2 metrin luokkaa. Pohjan pituussuunta on itä-länsi. Päällekkäisten kivikertojen lukumäärä ei selvinnyt. |
| metsakeskus.243010053 |
322 |
Solhem 3 |
10001 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
262580.95800000 |
6671738.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010053 |
Röse som mäter 7.5 m i diameter och är 1.0 m högt.
Vuoden 2013 inventointi: Kohteelle ilmoitetut koordinaatit viittaavat metsäisen mäen tasaisen laen pohjoisreunalle. Siellä ei näkynyt mitään muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.243010054 |
322 |
Brudbergen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262329.03800000 |
6676325.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010054 |
Röse som mäter 8.3 x 8.1 m och är 1 m högt.
Röykkiö sekä sen vieressä ladottu kivijata ja näitten lähellä kivistä ladottu kuvio korkean kallion laella. Röykkiön pituus on vuonna 1992 ilmoitettujen tietojen mukaan 9,9 metriä ja leveys 7,7 metriä. Korkeus on 0,4 metrin luokkaa. Keskellä on iso purkamisjälki.
Röykkiön pohjoislaidasta vain 3,2 metriä pohjoiseen on kahdessa jaksossa yksinkertainen ladottu kivirivi kompassisuunnassa 80°-260°. Jaksojen yhteinen pituus, johon on laskettu myös niitten välinen lyhyt katko tai rikkoutunut kohta, on 16,2 metriä. Jaksojen läntisin osa on osapuilleen 9 metriä viereisen röykkiön keskikohtaa lännempänä. Itäisin osa on runsas 7 metriä röykkiön keskikohtaa idempänä. Kiviriveissä (tai -rivissä) oleva suurin kivi on pitkänomainen 1,1 metrin pituinen paasi.
Läntisemmästä kivirivin osasta 4,2 metriä pohjoiseen on kalliolle ladottu kivistä kuvio. Sen muodon voisi sanoa muistuttavan kuviota, joka syntyy, jos suorakaiteesta poistetaan yksi sivu. Kuvio on keskeltä ja länsilaidalta kivetön. Pituus on 3,6 metriä itä-länsi-suunnassa ja leveys 2,5 m vastakkaisessa suunnassa. Kivikuviossa kiviä oli 1-3 päällekkäin, ja kivien pinnoissa oli sammalta ja jäkälää. |
| metsakeskus.243010054 |
322 |
Brudbergen 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
262329.03800000 |
6676325.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010054 |
Röse som mäter 8.3 x 8.1 m och är 1 m högt.
Röykkiö sekä sen vieressä ladottu kivijata ja näitten lähellä kivistä ladottu kuvio korkean kallion laella. Röykkiön pituus on vuonna 1992 ilmoitettujen tietojen mukaan 9,9 metriä ja leveys 7,7 metriä. Korkeus on 0,4 metrin luokkaa. Keskellä on iso purkamisjälki.
Röykkiön pohjoislaidasta vain 3,2 metriä pohjoiseen on kahdessa jaksossa yksinkertainen ladottu kivirivi kompassisuunnassa 80°-260°. Jaksojen yhteinen pituus, johon on laskettu myös niitten välinen lyhyt katko tai rikkoutunut kohta, on 16,2 metriä. Jaksojen läntisin osa on osapuilleen 9 metriä viereisen röykkiön keskikohtaa lännempänä. Itäisin osa on runsas 7 metriä röykkiön keskikohtaa idempänä. Kiviriveissä (tai -rivissä) oleva suurin kivi on pitkänomainen 1,1 metrin pituinen paasi.
Läntisemmästä kivirivin osasta 4,2 metriä pohjoiseen on kalliolle ladottu kivistä kuvio. Sen muodon voisi sanoa muistuttavan kuviota, joka syntyy, jos suorakaiteesta poistetaan yksi sivu. Kuvio on keskeltä ja länsilaidalta kivetön. Pituus on 3,6 metriä itä-länsi-suunnassa ja leveys 2,5 m vastakkaisessa suunnassa. Kivikuviossa kiviä oli 1-3 päällekkäin, ja kivien pinnoissa oli sammalta ja jäkälää. |
| metsakeskus.243010054 |
322 |
Brudbergen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
262329.03800000 |
6676325.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010054 |
Röse som mäter 8.3 x 8.1 m och är 1 m högt.
Röykkiö sekä sen vieressä ladottu kivijata ja näitten lähellä kivistä ladottu kuvio korkean kallion laella. Röykkiön pituus on vuonna 1992 ilmoitettujen tietojen mukaan 9,9 metriä ja leveys 7,7 metriä. Korkeus on 0,4 metrin luokkaa. Keskellä on iso purkamisjälki.
Röykkiön pohjoislaidasta vain 3,2 metriä pohjoiseen on kahdessa jaksossa yksinkertainen ladottu kivirivi kompassisuunnassa 80°-260°. Jaksojen yhteinen pituus, johon on laskettu myös niitten välinen lyhyt katko tai rikkoutunut kohta, on 16,2 metriä. Jaksojen läntisin osa on osapuilleen 9 metriä viereisen röykkiön keskikohtaa lännempänä. Itäisin osa on runsas 7 metriä röykkiön keskikohtaa idempänä. Kiviriveissä (tai -rivissä) oleva suurin kivi on pitkänomainen 1,1 metrin pituinen paasi.
Läntisemmästä kivirivin osasta 4,2 metriä pohjoiseen on kalliolle ladottu kivistä kuvio. Sen muodon voisi sanoa muistuttavan kuviota, joka syntyy, jos suorakaiteesta poistetaan yksi sivu. Kuvio on keskeltä ja länsilaidalta kivetön. Pituus on 3,6 metriä itä-länsi-suunnassa ja leveys 2,5 m vastakkaisessa suunnassa. Kivikuviossa kiviä oli 1-3 päällekkäin, ja kivien pinnoissa oli sammalta ja jäkälää. |
| metsakeskus.243010054 |
322 |
Brudbergen 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
262329.03800000 |
6676325.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010054 |
Röse som mäter 8.3 x 8.1 m och är 1 m högt.
Röykkiö sekä sen vieressä ladottu kivijata ja näitten lähellä kivistä ladottu kuvio korkean kallion laella. Röykkiön pituus on vuonna 1992 ilmoitettujen tietojen mukaan 9,9 metriä ja leveys 7,7 metriä. Korkeus on 0,4 metrin luokkaa. Keskellä on iso purkamisjälki.
Röykkiön pohjoislaidasta vain 3,2 metriä pohjoiseen on kahdessa jaksossa yksinkertainen ladottu kivirivi kompassisuunnassa 80°-260°. Jaksojen yhteinen pituus, johon on laskettu myös niitten välinen lyhyt katko tai rikkoutunut kohta, on 16,2 metriä. Jaksojen läntisin osa on osapuilleen 9 metriä viereisen röykkiön keskikohtaa lännempänä. Itäisin osa on runsas 7 metriä röykkiön keskikohtaa idempänä. Kiviriveissä (tai -rivissä) oleva suurin kivi on pitkänomainen 1,1 metrin pituinen paasi.
Läntisemmästä kivirivin osasta 4,2 metriä pohjoiseen on kalliolle ladottu kivistä kuvio. Sen muodon voisi sanoa muistuttavan kuviota, joka syntyy, jos suorakaiteesta poistetaan yksi sivu. Kuvio on keskeltä ja länsilaidalta kivetön. Pituus on 3,6 metriä itä-länsi-suunnassa ja leveys 2,5 m vastakkaisessa suunnassa. Kivikuviossa kiviä oli 1-3 päällekkäin, ja kivien pinnoissa oli sammalta ja jäkälää. |
| metsakeskus.243010054 |
322 |
Brudbergen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
262329.03800000 |
6676325.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010054 |
Röse som mäter 8.3 x 8.1 m och är 1 m högt.
Röykkiö sekä sen vieressä ladottu kivijata ja näitten lähellä kivistä ladottu kuvio korkean kallion laella. Röykkiön pituus on vuonna 1992 ilmoitettujen tietojen mukaan 9,9 metriä ja leveys 7,7 metriä. Korkeus on 0,4 metrin luokkaa. Keskellä on iso purkamisjälki.
Röykkiön pohjoislaidasta vain 3,2 metriä pohjoiseen on kahdessa jaksossa yksinkertainen ladottu kivirivi kompassisuunnassa 80°-260°. Jaksojen yhteinen pituus, johon on laskettu myös niitten välinen lyhyt katko tai rikkoutunut kohta, on 16,2 metriä. Jaksojen läntisin osa on osapuilleen 9 metriä viereisen röykkiön keskikohtaa lännempänä. Itäisin osa on runsas 7 metriä röykkiön keskikohtaa idempänä. Kiviriveissä (tai -rivissä) oleva suurin kivi on pitkänomainen 1,1 metrin pituinen paasi.
Läntisemmästä kivirivin osasta 4,2 metriä pohjoiseen on kalliolle ladottu kivistä kuvio. Sen muodon voisi sanoa muistuttavan kuviota, joka syntyy, jos suorakaiteesta poistetaan yksi sivu. Kuvio on keskeltä ja länsilaidalta kivetön. Pituus on 3,6 metriä itä-länsi-suunnassa ja leveys 2,5 m vastakkaisessa suunnassa. Kivikuviossa kiviä oli 1-3 päällekkäin, ja kivien pinnoissa oli sammalta ja jäkälää. |
| metsakeskus.243010054 |
322 |
Brudbergen 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
262329.03800000 |
6676325.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010054 |
Röse som mäter 8.3 x 8.1 m och är 1 m högt.
Röykkiö sekä sen vieressä ladottu kivijata ja näitten lähellä kivistä ladottu kuvio korkean kallion laella. Röykkiön pituus on vuonna 1992 ilmoitettujen tietojen mukaan 9,9 metriä ja leveys 7,7 metriä. Korkeus on 0,4 metrin luokkaa. Keskellä on iso purkamisjälki.
Röykkiön pohjoislaidasta vain 3,2 metriä pohjoiseen on kahdessa jaksossa yksinkertainen ladottu kivirivi kompassisuunnassa 80°-260°. Jaksojen yhteinen pituus, johon on laskettu myös niitten välinen lyhyt katko tai rikkoutunut kohta, on 16,2 metriä. Jaksojen läntisin osa on osapuilleen 9 metriä viereisen röykkiön keskikohtaa lännempänä. Itäisin osa on runsas 7 metriä röykkiön keskikohtaa idempänä. Kiviriveissä (tai -rivissä) oleva suurin kivi on pitkänomainen 1,1 metrin pituinen paasi.
Läntisemmästä kivirivin osasta 4,2 metriä pohjoiseen on kalliolle ladottu kivistä kuvio. Sen muodon voisi sanoa muistuttavan kuviota, joka syntyy, jos suorakaiteesta poistetaan yksi sivu. Kuvio on keskeltä ja länsilaidalta kivetön. Pituus on 3,6 metriä itä-länsi-suunnassa ja leveys 2,5 m vastakkaisessa suunnassa. Kivikuviossa kiviä oli 1-3 päällekkäin, ja kivien pinnoissa oli sammalta ja jäkälää. |
| metsakeskus.243010056 |
322 |
Bollberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260641.70100000 |
6679075.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010056 |
Röse på kalberget, som mäter 7.4 x 5.8 m och är 0.6 m högt.
Röykkiö sijaitsee Bollberget-nimisen mäen etelärinteen keskikohdalla kalliopaljastuman reunalla 25 ja 30 m korkeuskäyrien välillä. Röykkiön pohja-ala on melko säännöllinen soikio. Kivet ovat lähes kokonaan sammalten peittämiä. Keskellä röykkiötä on syvennys, ja joitakin pieniä puita kasvaa röykkiön sisällä. |
| metsakeskus.243010056 |
322 |
Bollberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
260641.70100000 |
6679075.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010056 |
Röse på kalberget, som mäter 7.4 x 5.8 m och är 0.6 m högt.
Röykkiö sijaitsee Bollberget-nimisen mäen etelärinteen keskikohdalla kalliopaljastuman reunalla 25 ja 30 m korkeuskäyrien välillä. Röykkiön pohja-ala on melko säännöllinen soikio. Kivet ovat lähes kokonaan sammalten peittämiä. Keskellä röykkiötä on syvennys, ja joitakin pieniä puita kasvaa röykkiön sisällä. |
| metsakeskus.243010057 |
322 |
Vreta Mellangård 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260463.00000000 |
6676428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010057 |
Två rösen på kalberget på ca 30 meters avstånd från varandra. Det västligare mäter 5.5 m i diameter och är 0.5 m högt. Det östligare mäter 7.2 x 5.1 m och är 0.7 m högt.
Kaksi röykkiötä metsässä etelään laskeutuvassa rinteessä lähellä kapeaa puronuoman varressa olevaa viljelysvainiota.
Läntisempi röykkiö on pienellä kuperalla kallionnokalla. Läntisempää röykkiötä on rikottu pahoin. Siitä jäljellä olevan osan muoto on kutakuinkin puoliympyrä, ja sen läpimitta on 4,3 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Kivet siinä ovat hieman pyöristyneitä, ja yksittäisten kivien tavallinen suurin läpimitta on noin 0,15 – 0,4 metrin luokkaa. Kivikertoja on nyt useissa kohdin kolmekin päällekkäin.
Myös itäisempi röykkiö on pienellä kuperalla kallionnokalla. Röykkiön pohja-ala on pyöreä, ja sen halkaisija on 5,0 metriä, ja röykkiön korkeus on nykyisellään noin 0,4 metriä. Kiviä näytti olevan paikoin ainakin kahtena päällekkäisenä kerroksena. Keskellä röykkiötä on noin metrin laajuinen purkamiskuoppa. Kivet ovat suunnilleen samanlaisia ja samaa kokoluokkaa kuin edellisessäkin. |
| metsakeskus.243010057 |
322 |
Vreta Mellangård 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
260463.00000000 |
6676428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010057 |
Två rösen på kalberget på ca 30 meters avstånd från varandra. Det västligare mäter 5.5 m i diameter och är 0.5 m högt. Det östligare mäter 7.2 x 5.1 m och är 0.7 m högt.
Kaksi röykkiötä metsässä etelään laskeutuvassa rinteessä lähellä kapeaa puronuoman varressa olevaa viljelysvainiota.
Läntisempi röykkiö on pienellä kuperalla kallionnokalla. Läntisempää röykkiötä on rikottu pahoin. Siitä jäljellä olevan osan muoto on kutakuinkin puoliympyrä, ja sen läpimitta on 4,3 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Kivet siinä ovat hieman pyöristyneitä, ja yksittäisten kivien tavallinen suurin läpimitta on noin 0,15 – 0,4 metrin luokkaa. Kivikertoja on nyt useissa kohdin kolmekin päällekkäin.
Myös itäisempi röykkiö on pienellä kuperalla kallionnokalla. Röykkiön pohja-ala on pyöreä, ja sen halkaisija on 5,0 metriä, ja röykkiön korkeus on nykyisellään noin 0,4 metriä. Kiviä näytti olevan paikoin ainakin kahtena päällekkäisenä kerroksena. Keskellä röykkiötä on noin metrin laajuinen purkamiskuoppa. Kivet ovat suunnilleen samanlaisia ja samaa kokoluokkaa kuin edellisessäkin. |
| metsakeskus.243010058 |
322 |
Teglars |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260950.00000000 |
6676497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010058 |
Röse på kalberget, som mäter 13.7 m i idameter och är 0.9 m högt.
Kiviröykkiö metsäisessä mäenrinteessä lähellä puronuoman varrella olevaa kapeaa vainiota, noin 70 metriä lounaaseen Vretan taloryhmän lounaisimmasta asuinrakennuksesta.
Röykkiö on pienellä kallionnokalla, ja röykkiön keskikohta on melko syvässä kallion painanteessa. Röykkiön pituus luode-kaakko-suunnassa on 8,8 metriä ja leveydeksi vastakkaisessa suunnassa on mahdollista mitata 4,3 metriä, jos katsotaan röykkiöön kuuluvaksi tiheäkivisempi keskuskohta, eikä toisaalta sen laitaosaa, missä kiviä on huomattavan harvassa. Reunat ovat hyvin epämääräiset ja hajanaiset. Korkeutta on vaikea arvioida, mutta joka tapauksessa röykkiössä on ainakin paikoin useita kivikerroksia päälletysten. Röykkiö voisi olla ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella tarkasteltuna rantavoimien kasaama kivikko tai peltorauniokin. |
| metsakeskus.243010058 |
322 |
Teglars |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
260950.00000000 |
6676497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010058 |
Röse på kalberget, som mäter 13.7 m i idameter och är 0.9 m högt.
Kiviröykkiö metsäisessä mäenrinteessä lähellä puronuoman varrella olevaa kapeaa vainiota, noin 70 metriä lounaaseen Vretan taloryhmän lounaisimmasta asuinrakennuksesta.
Röykkiö on pienellä kallionnokalla, ja röykkiön keskikohta on melko syvässä kallion painanteessa. Röykkiön pituus luode-kaakko-suunnassa on 8,8 metriä ja leveydeksi vastakkaisessa suunnassa on mahdollista mitata 4,3 metriä, jos katsotaan röykkiöön kuuluvaksi tiheäkivisempi keskuskohta, eikä toisaalta sen laitaosaa, missä kiviä on huomattavan harvassa. Reunat ovat hyvin epämääräiset ja hajanaiset. Korkeutta on vaikea arvioida, mutta joka tapauksessa röykkiössä on ainakin paikoin useita kivikerroksia päälletysten. Röykkiö voisi olla ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella tarkasteltuna rantavoimien kasaama kivikko tai peltorauniokin. |
| metsakeskus.243010059 |
322 |
Mörkdalsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260210.00000000 |
6676139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010059 |
Två rösen uppe på bergskrönet (x = 6671 93, y = 2426 92). Det ena mäter 11.1 x 8.4 m och är 1 m högt, det andra 11.4 x 10 m och är 1.2 m högt. Ca 100 SW från dessa något lägre beläget, men på en skild höjd ett tredje röse (x = 667183, y = 2426 82). Det mäter 10.3 x 9.4 m och är 1.1 m högt.
Kolme röykkiötä laajan kallioisen Mörkdalsbergetin mäen harjalla siten, että kaksi on vierekkäin lähes yhteen sulautuneena ja kolmas on niistä runsaat 150 metriä lounaaseen.
Läntisin röykkiö (1) on vuonna 1992 julkaistujen mittausten mukaan pituudeltaan 10,3 metriä ja leveydeltään 9,4 metriä ja sen korkeus on 1,1 metriä. Röykkiö on rakennettu yleensä hieman pyöristyneistä kivistä, joitten suurin läpimitta on yleensä 0,2-0,4 metrin luokkaa. Keskellä on laaja penkomisjälki, jonka pohja on sammaltunut. Sisällä kasvaa pieni mänty.
Kaksi muuta röykkiötä ovat edellisestä runsaat 150 metriä koilliseen, ja sijaitsevat alle metrin etäisyydellä toisistaan. Niistä kahdesta läntisemmän (röykkiö 2) läpimitta pohjois-eteläsuunnassa on 7,3-8,3 metriä ja läpimitta itä-länsi-suunnassa 7,8 metriä. Korkeus on noin 0,5 metriä. Pohja-alan muoto on soikea.
Itäisimmän röykkiön (röykkiö 3) pituus itä-länsi-suunnassa on 8,0 metriä ja leveys pohjois-etelä-suunnassa 6,5 metriä. Korkeus on kasvanut kivien penkomisen vuoksi. Pohja-alan muoto on soikea. Itäisimmän röykkiön itälaidassa erottui isoista kivistä ladottua noin 0,5 – 0,7 metrin korkuista pystysuoraa reunaa. |
| metsakeskus.243010059 |
322 |
Mörkdalsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
260210.00000000 |
6676139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010059 |
Två rösen uppe på bergskrönet (x = 6671 93, y = 2426 92). Det ena mäter 11.1 x 8.4 m och är 1 m högt, det andra 11.4 x 10 m och är 1.2 m högt. Ca 100 SW från dessa något lägre beläget, men på en skild höjd ett tredje röse (x = 667183, y = 2426 82). Det mäter 10.3 x 9.4 m och är 1.1 m högt.
Kolme röykkiötä laajan kallioisen Mörkdalsbergetin mäen harjalla siten, että kaksi on vierekkäin lähes yhteen sulautuneena ja kolmas on niistä runsaat 150 metriä lounaaseen.
Läntisin röykkiö (1) on vuonna 1992 julkaistujen mittausten mukaan pituudeltaan 10,3 metriä ja leveydeltään 9,4 metriä ja sen korkeus on 1,1 metriä. Röykkiö on rakennettu yleensä hieman pyöristyneistä kivistä, joitten suurin läpimitta on yleensä 0,2-0,4 metrin luokkaa. Keskellä on laaja penkomisjälki, jonka pohja on sammaltunut. Sisällä kasvaa pieni mänty.
Kaksi muuta röykkiötä ovat edellisestä runsaat 150 metriä koilliseen, ja sijaitsevat alle metrin etäisyydellä toisistaan. Niistä kahdesta läntisemmän (röykkiö 2) läpimitta pohjois-eteläsuunnassa on 7,3-8,3 metriä ja läpimitta itä-länsi-suunnassa 7,8 metriä. Korkeus on noin 0,5 metriä. Pohja-alan muoto on soikea.
Itäisimmän röykkiön (röykkiö 3) pituus itä-länsi-suunnassa on 8,0 metriä ja leveys pohjois-etelä-suunnassa 6,5 metriä. Korkeus on kasvanut kivien penkomisen vuoksi. Pohja-alan muoto on soikea. Itäisimmän röykkiön itälaidassa erottui isoista kivistä ladottua noin 0,5 – 0,7 metrin korkuista pystysuoraa reunaa. |
| metsakeskus.243010060 |
322 |
Vreta Mellangård 2 |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261379.41100000 |
6676809.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010060 |
Ett röse som mäter 11.6 m i diameter och är 1.4 m högt.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei koordinaateilla ilmoitetusta kohdasta löydetty muinaisjäännöstä. Kohta on metsäinen pieni kalliomäki, jolla ei ole näkyviä muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.243010060 |
322 |
Vreta Mellangård 2 |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
261379.41100000 |
6676809.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010060 |
Ett röse som mäter 11.6 m i diameter och är 1.4 m högt.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei koordinaateilla ilmoitetusta kohdasta löydetty muinaisjäännöstä. Kohta on metsäinen pieni kalliomäki, jolla ei ole näkyviä muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.243010061 |
322 |
Träskböle |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264443.14800000 |
6683628.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010061 |
Röse som mäter 11.0 x 10.3 m och är 0.9 m högt.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei koordinaateilla ilmoitetusta kohdasta löydetty muinaisjäännöstä. Koordinaattien osoittama maastonkohta (6683629, 264443) on pihamaata. |
| metsakeskus.243010061 |
322 |
Träskböle |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
264443.14800000 |
6683628.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010061 |
Röse som mäter 11.0 x 10.3 m och är 0.9 m högt.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei koordinaateilla ilmoitetusta kohdasta löydetty muinaisjäännöstä. Koordinaattien osoittama maastonkohta (6683629, 264443) on pihamaata. |
| metsakeskus.243010062 |
322 |
Härlighetsberget |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264689.04500000 |
6684619.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010062 |
Röse, som mäter 8 m i diameter och är 1.3 m högt.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei koordinaateilla ilmoitetusta kohdasta löydetty muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.243010062 |
322 |
Härlighetsberget |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
264689.04500000 |
6684619.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.243010062 |
Röse, som mäter 8 m i diameter och är 1.3 m högt.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei koordinaateilla ilmoitetusta kohdasta löydetty muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.244010002 |
244 |
Linnakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27013 |
431295.98800000 |
7202564.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.244010002 |
Kohde sijaitseen Ouluun vievän moottoritien itäpuolella, ns. Oulunportin levähdysalueesta noin 250 m itään olevalla Linnakankaan laella. Kohteessa on yksi tutkittu röykkiö, jonka halkaisija on noin 6 m ja korkeus noin 0,6 m. Röykkiö on ajoitettu löytöjen ja rannansiirtymisen perusteella esiroomalaiseen rautakauteen, ajanlaskun alkuun.
Paikalta on löytynyt avonainen pronssisormus, hylkeen kallo, palanutta luuta, piitä ja kvartsia. Röykkiö on ennallistettu tutkimuksen jälkeen. |
| metsakeskus.244010003 |
244 |
Haukkasuo |
10001 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
433355.16700000 |
7200405.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.244010003 |
Kaksi röykkiötä sijaitsevat moreeniharjanteella, Tahkoselän metsätien pohjoispuolella, tienhaarasta 0,4 km kaakkoon. Röykkiöiden halkaisija on 3-5 m ja korkeus 0,3-0,5 m. Vuoden 2000 kaivauksissa todettiin, että röykkiöt ovat nuoria, vajaan sadan vuoden ikäisiä. Kysymyksessä näyttää olevan historiallisen ajan rakennusten tulisijoista, metsäsaunan kiukaista. |
| metsakeskus.244040001 |
244 |
Kuusela |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27019 |
429758.00000000 |
7199910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.244040001 |
Rautakautinen löytöpaikka sijaitsee noin 20 m rautatien länsipuolella, Kempeleen asemasta 0,3 km pohjoiseen. Paikalta on löydetty ristiretkiaikainen soikea kupurasolki, riipuskoru ja pronssilevyn katkelma (KM 15500:1-3). Tarkastuksessa paikalla ei ole havaittu merkkejä maan pinnalle erottuvasta kiinteästä muinaisjäännöksestä, mutta löytökokonaisuuden perusteella kyseessä on ilmeisesti ollut hautaus. Maankohoamisen perusteella löytöpaikka on ollut ristiretkiajalla selvästi merenpinnan yläpuolella. |
| metsakeskus.244040001 |
244 |
Kuusela |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
429758.00000000 |
7199910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.244040001 |
Rautakautinen löytöpaikka sijaitsee noin 20 m rautatien länsipuolella, Kempeleen asemasta 0,3 km pohjoiseen. Paikalta on löydetty ristiretkiaikainen soikea kupurasolki, riipuskoru ja pronssilevyn katkelma (KM 15500:1-3). Tarkastuksessa paikalla ei ole havaittu merkkejä maan pinnalle erottuvasta kiinteästä muinaisjäännöksestä, mutta löytökokonaisuuden perusteella kyseessä on ilmeisesti ollut hautaus. Maankohoamisen perusteella löytöpaikka on ollut ristiretkiajalla selvästi merenpinnan yläpuolella. |
| metsakeskus.245000001 |
245 |
Koukkusuo |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
397622.56500000 |
6693482.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.245000001 |
Metsäisessä maastossa on Koukkusuon eteläpuolella useita laakeahkoja kalliopaljastumia. Erään kallion länsiseinämä on kuitenkin pysty ja muutaman metrin korkuinen. Tämän kallion laella on arviolta noin 10 m pitkä ja noin puoli metriä korkea kivistä ladottu selkeä valli, joka kulkee pohjois-etelä -suuntaisesti jyrkänteen päällä ja kaartuu sisäänpäin. Saadun tiedon mukaan valli muodostaisi segmentin muotoisen kuvion.
Vallin ajoitus ja funktio jäävät arvailujen varaan. |
| metsakeskus.245010002 |
245 |
Pisinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
396295.00000000 |
6697648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.245010002 |
Kivikautinen asuinpaikka Lapilan kaupunginosassa. Alueella on tehty kaivauksia Jaakko Sarkamon johdolla vuosina 1962 ja 1963. Paikalla on kaksi eri aikaista asutusvaihetta, vanhempi on Suomusjärven kulttuurin aikainen ja myöhempi nuorakeraaminen. Nykyisin kohde on rivitalon pihamaata ja puistoaluetta.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Asuinpaikan keskikoordinaatti korjattiin ja lisättiin aluerajaus, lähellä sijaitsevat Hakalantie 13 ja 15 löytöpaikat sisällytettiin aluerajaukseen. Maastotarkastuksen perusteella alueen alaosassa kulkevan pyörätien ja Hakalantien välisellä puistoalueella (vanhaa peltoa) maanmuokkaus on ollut vähäistä ja on todennäköisestä että alueella on säilynyt kiinteitä esihistoriallisia rakenteita.
Vuoden 2019 tarkkuusinventointi:Syy tutkimuksiin oli Pisinmäen kivikautisen asuinpaikan sijainti Jussilantie 1 asemakaavan muutosalueella. Inventoinnilla tutkittiin, jatkuuko Pisinmäen kivikautinen asuinpaikka nykyisen aluerajauksen länsipuolelle ja samalla tarkistettiin, onko asemakaavan muutosalueelle rakennetavan kiinteistön alueella muinaisjäännöksiä. 2019 tutkitulla alueella maaperä on koekuoppien perusteella melkein koko alueella savea. Selkeä muutos maaperässä havaittiin kahdessa kuopassa (kk6 ja lp4) joissa maaperä on lähempänä silttiä kuin savea. Alueelta tehdyt irtolöydöt on löydetty alueella sijaitsevien omakotitalojen pihoilta, todennäköisesti puutarhatöiden yhteydessä. Aiemman, 2018 tutkimuksen ja tämän tutkimuksen perusteella kivikautisen asuinpaikan voi päätellä rajautuvan pääosin maaperältään hiekkaa olevalla alueelle, joka sijaitsee nykyisen aluerajauksen itäosan ja Sarkamon kaivaman alueen kohdalla. Muinaisjäännöksen länsiosan aluerajausta tarkennettiin.
VUODEN 2023 KOEKAIVAUS: Hakalantie 15 löytöpaikalla sekä Pisinmäen asuinpaikan länsireunalla suoritettiin koekaivaus syyskuussa 2023. Alueelle avattiin 5 koeojaa, joista ei löydetty kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kulttuurikerroksia. Pihanurmen alta kaivettiin esiin paikalle tuotua multaa ja hyvin sekoittunutta tummaa hiekkaa, josta löydettiin muutamia moderneja astiansirpaleita. Pihapiiristä kaivettiin esiin myös moderni tiilirakenne sekä jätekuoppa, johon oli haudattu mm. kiukaan metallirunko. Koekaivauksen jälkeen asuinpaikan rajausta on tarkennettu.
INVENTOINTI 2024: Alue on rajattu kevyen liikenteen väylän pohjoispuolella olevalle nurmikolle ja sen takana olevaan metsikköön, jonka läpi kulkee hiekkatie. Paikalla on kiveen kiinnitetty metallikyltti, jossa teksti ”Tässä rinteessä sijaitsi kivikautinen asuinpaikka 7000 vuotta sitten”. Inventointihavaintojen perusteella muinaisjäännösaluetta hieman pienennettiin rajaamalla siitä pois pengerrettyä pihaa ja osa pohjoiskulmasta, joka on pohjustettua tietä ja kalliota. |
| metsakeskus.245010002 |
245 |
Pisinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
396295.00000000 |
6697648.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.245010002 |
Kivikautinen asuinpaikka Lapilan kaupunginosassa. Alueella on tehty kaivauksia Jaakko Sarkamon johdolla vuosina 1962 ja 1963. Paikalla on kaksi eri aikaista asutusvaihetta, vanhempi on Suomusjärven kulttuurin aikainen ja myöhempi nuorakeraaminen. Nykyisin kohde on rivitalon pihamaata ja puistoaluetta.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Asuinpaikan keskikoordinaatti korjattiin ja lisättiin aluerajaus, lähellä sijaitsevat Hakalantie 13 ja 15 löytöpaikat sisällytettiin aluerajaukseen. Maastotarkastuksen perusteella alueen alaosassa kulkevan pyörätien ja Hakalantien välisellä puistoalueella (vanhaa peltoa) maanmuokkaus on ollut vähäistä ja on todennäköisestä että alueella on säilynyt kiinteitä esihistoriallisia rakenteita.
Vuoden 2019 tarkkuusinventointi:Syy tutkimuksiin oli Pisinmäen kivikautisen asuinpaikan sijainti Jussilantie 1 asemakaavan muutosalueella. Inventoinnilla tutkittiin, jatkuuko Pisinmäen kivikautinen asuinpaikka nykyisen aluerajauksen länsipuolelle ja samalla tarkistettiin, onko asemakaavan muutosalueelle rakennetavan kiinteistön alueella muinaisjäännöksiä. 2019 tutkitulla alueella maaperä on koekuoppien perusteella melkein koko alueella savea. Selkeä muutos maaperässä havaittiin kahdessa kuopassa (kk6 ja lp4) joissa maaperä on lähempänä silttiä kuin savea. Alueelta tehdyt irtolöydöt on löydetty alueella sijaitsevien omakotitalojen pihoilta, todennäköisesti puutarhatöiden yhteydessä. Aiemman, 2018 tutkimuksen ja tämän tutkimuksen perusteella kivikautisen asuinpaikan voi päätellä rajautuvan pääosin maaperältään hiekkaa olevalla alueelle, joka sijaitsee nykyisen aluerajauksen itäosan ja Sarkamon kaivaman alueen kohdalla. Muinaisjäännöksen länsiosan aluerajausta tarkennettiin.
VUODEN 2023 KOEKAIVAUS: Hakalantie 15 löytöpaikalla sekä Pisinmäen asuinpaikan länsireunalla suoritettiin koekaivaus syyskuussa 2023. Alueelle avattiin 5 koeojaa, joista ei löydetty kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kulttuurikerroksia. Pihanurmen alta kaivettiin esiin paikalle tuotua multaa ja hyvin sekoittunutta tummaa hiekkaa, josta löydettiin muutamia moderneja astiansirpaleita. Pihapiiristä kaivettiin esiin myös moderni tiilirakenne sekä jätekuoppa, johon oli haudattu mm. kiukaan metallirunko. Koekaivauksen jälkeen asuinpaikan rajausta on tarkennettu.
INVENTOINTI 2024: Alue on rajattu kevyen liikenteen väylän pohjoispuolella olevalle nurmikolle ja sen takana olevaan metsikköön, jonka läpi kulkee hiekkatie. Paikalla on kiveen kiinnitetty metallikyltti, jossa teksti ”Tässä rinteessä sijaitsi kivikautinen asuinpaikka 7000 vuotta sitten”. Inventointihavaintojen perusteella muinaisjäännösaluetta hieman pienennettiin rajaamalla siitä pois pengerrettyä pihaa ja osa pohjoiskulmasta, joka on pohjustettua tietä ja kalliota. |
| metsakeskus.245010003 |
245 |
Kotihaka Trappukorpi |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
397688.52400000 |
6696241.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.245010003 |
Röykkiö on sijainnut metsässä tienreunassa ja se on hävinnyt tienteossa 1950.
Kohde on merkitty röykkiöksi, mutta sitä ei ole tutkittu, joten tulkinta on epävarma. Niemisen inventointiraportin mukaan (1997−2003) alueelta on rakennustöissä 1990-luvulla tuhoutunut myös kuoppaliesi. Löydetyt rakenteet viittaavat historialliseen asuinpaikkaan, joka on voinut säilyä rakentamattomalla alueella. |
| metsakeskus.245010004 |
245 |
Ahjo |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
397416.62500000 |
6697420.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.245010004 |
Ahjon röykkiöalue sijaitsee Ketjutien länsipuolelle kohoavan mäen päällä. Alueen
pohjoispuolella sijaitsee asuinrakennuksia ja eteläpuolella tehdasrakennus. Alue on kuusi- ja lehtimetsää. Kenttäkasvillisuus koostuu etupäässä kieloista sekä heinä-, varpu- ja saniaiskasveista. Lisäksi alueella kasvaa runsaasti nuorta pihlajaa. Ahjon röykkiöt ovat luokiteltu muinaisjäännöksiksi Sarkamon vuosina 1964 ja 1965 tekemien tarkastuksen ja inventoinnin perusteella. Röykkiötä on tutkittu P. Purhosen johdolla arkeologisin kaivauksin vuonna 1970. Kaivauksissa tutkittiin röykkiöt 1, 3 ja 4. Röykkiöstä on tällöin löydetty mm. savitiivisteen kappaleita, rautaveitsiä, rautanauloja ja tiiltä (KM 18350:1–39). Osa löydöistä oli moderneja. Röykkiöstä 1 löydetystä puurakenteesta tehty radiohiiliajoitus oli nuori (recent). Muinaishautauksiin viittaavia havaintoja röykkiöistä ei ole tehty.
Vuoden 2010 inventoinnissa röykkiökohteet paikallistettiin ja tarkastettiin. Paikalla
sijainneesta viidestä röykkiöstä kolme (röykkiöt 1, 4 ja 5) erottuivat maastossa hyvin. Hyvin erottuvista röykkiöistä kaksi on P. Purhosen vuonna 1970 tutkimia. Loput kaksi röykkiötä (röykkiöt 2 ja 3) vaikuttivat epämääräisiltä ja luonnollisilta. P. Purhonen on vuoden 1970 tutkimusten perusteella tulkinnut röykkiön 3 luonnolliseksi. |
| metsakeskus.245010006 |
245 |
Mikkola II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396547.00000000 |
6696023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.245010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Keravan keskustasta 2 km kaakkoon, Keravanjoesta 120 m länteen aivan suuren moottoritieristeyksen itäpuolella. Löydöt kvartsi-iskoksia.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Kohde sijaitsee 320 x 110m laajuisella metsäsaarekkeella jonka etelä- ja keskiosa on peltoa. Mikkola 2:n löydöt ovat löytyneet metsäsaarekkeen eteläosan pellolta, tarkistushetkellä havainto mahdollisuudet olivat huonot koska pellon pinta oli leikatun viljan peitossa. Alueen keskivaiheella olevan pellon ympäröimä metsäsaarekkeen reuna oli ojitettu ja paikalla oli nähtävissä tuoreet leikkauspinnat, mutta näissä ei havaittu löytöjä tai värjäytynyttä maata. Rajaus lisätty. |
| metsakeskus.245010007 |
245 |
Kivisilta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396692.00000000 |
6698466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.245010007 |
Asuinpaikka sijaitsee länteen viettävällä sorapohjaisella savipellolla, jossa on ollut lähde. Lännessä asuinpaikka rajoittuu Keravanjokeen. Löydöt: kvartsiesineitä, iskoksia, kiviesineiden teelmiä, hioin.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Alueen keskipistettä siirrettiin noin 20 m itään, kauemmaksi joen rannasta vanhan rantaterassin korkeudelle. Tarkistushetkellä pelto oli pois käytöstä ja paikalla kasvaa nuorta pajukkoa, pellon yläpuolinen alue on nurmikkoa, joka kuuluu ylärinteessä olevan talon pihapiiriin. Maankäytössä ei merkittäviä muutoksia. Rajaus lisätty. |
| metsakeskus.245010008 |
245 |
Lammashaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396541.00000000 |
6696113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.245010008 |
Asuinpaikka sijaitsee saven ja hiesunsekaisen pellon laella kahden mäen välissä. Löydöt: piitä, kvartsi-esineitä ja -iskoksia.
VUODEN 2013 INVENTOINTI: Kohde sijaitsee 320 x 110 m laajuisella metsäsaarekkeella jonka etelä- ja keskiosa on peltoa. Alueelle tehty tarkistuskäynti keskittyi alueen pohjoisosan metsäalueelle mistä etsittin mahdollisia painanteita tai muita maanpinnalle näkyviä rakenteita. Rakenteita ei kuitenkaan tarkastuksen yhteydessä havaittu. Alueen keskivaiheella olevan pellon ympäröimä metsäsaarekkeen reuna oli ojitettu ja paikalla oli nähtävissä tuoreet leikkauspinnat, mutta näissä ei havaittu löytöjä tai värjäytynyttä maata. Peltoalueet olivat tarkistuksen ajankohtana jätetty kyntämättä ja pellon pinta leikatun viljan peitossa. Rajaus lisätty |
| metsakeskus.246000001 |
740 |
Lamperonsuo N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
626752.50200000 |
6875376.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246000001 |
Saviastian palojen löytöpaikka sijaitsee Kumpurannassa, Lamperonsuon pohjoispuolella olevalla hiekkakankaalla. Palat ovat löytyneet tuulenkaadosta ja siitä noin parin metrin päässä olleesta laikutusjäljestä. Löytöpaikasta noin 40 m luoteeseen on kaksi asumuspainannetta muistuttavaa painannetta. |
| metsakeskus.246000002 |
740 |
Vartiosaari |
10001 |
12011 |
13000 |
11006 |
27000 |
631095.74800000 |
6876688.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246000002 |
Mahdollinen historiallisen ajan vartio- ja tähystyspaikka sijaitsee Ruosteselän Vartiosaaressa. Vartiosaari on jyrkkäpiirteinen korkea avokallio, josta on erinomainen näkyvyys kaakkoon Karjalan puolelle yli Hummonselän. Topografiansa puolesta Vartio- eli Vartijasaari onkin voinut toimia tähystyspaikkana. Kallionlaella havaittiin anomalia maannoksessa, joka on voinut syntyä merkkitulen polttamisesta kyseisellä paikalla. |
| metsakeskus.246010001 |
740 |
Vehkaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
610533.03900000 |
6875727.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010001 |
Kohde sijaitsee Ison Vehkajärven luoteispäässä. Vehkarannan asuinpaikka on ollut juuri ennen Vuoksen puhkeamista saari kapean ja sokeloisen vesireitin varrella. Kapeimmillaan väylä on ollut noin kilometrin päässä Vehkarannan asuinpaikasta luoteeseen, Hangasmaankankaan kivikautisen asuinpaikan kohdalla. Paikalla on selvästi havaittava muinainen rantaterassi, joka nousee länteen ja laskee itään. Vuoden 1989 koekaivauksissa havaittiin muinaiseen ihmistoimintaan viittaavia merkkejä koko Vehkarannan soiden ja kosteikkojen ympäröimällä mäellä. Asuinpaikka keskittyy kankaan itä- ja etelärinteille. Alueella näyttää erottuvan kaksi erillistä ja osittain eri aikoihin ajoittuvaa asutusjaksoa. Alue on osittain tutkittu.
Ensimmäiset löydöt on tehty E. Karvosen asuintalon perustuksia kaivettaessa vuonna 1951 (KM 12854), minkä seurauksena C. F. Meinander suoritti alueella muutaman päivän kaivaukset vuonna 1952. Vuoden 1985-86 kaivaukset kohdistuivat suppeille maankäytön uhkaamille alueille. Vuonna 1989 alueella tehtiin koekuopitus asuinpaikan laajuuden selvittämiseksi. Valtaosa koekuopituksen yhteydessä talteenotetuista löydöistä oli kampakeramiikkaa; KA I.1. - KA II.2. (KA III). Kiinteitä rakenteita ei kaivauksen yhteydessä havaittu. |
| metsakeskus.246010001 |
740 |
Vehkaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
610533.03900000 |
6875727.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010001 |
Kohde sijaitsee Ison Vehkajärven luoteispäässä. Vehkarannan asuinpaikka on ollut juuri ennen Vuoksen puhkeamista saari kapean ja sokeloisen vesireitin varrella. Kapeimmillaan väylä on ollut noin kilometrin päässä Vehkarannan asuinpaikasta luoteeseen, Hangasmaankankaan kivikautisen asuinpaikan kohdalla. Paikalla on selvästi havaittava muinainen rantaterassi, joka nousee länteen ja laskee itään. Vuoden 1989 koekaivauksissa havaittiin muinaiseen ihmistoimintaan viittaavia merkkejä koko Vehkarannan soiden ja kosteikkojen ympäröimällä mäellä. Asuinpaikka keskittyy kankaan itä- ja etelärinteille. Alueella näyttää erottuvan kaksi erillistä ja osittain eri aikoihin ajoittuvaa asutusjaksoa. Alue on osittain tutkittu.
Ensimmäiset löydöt on tehty E. Karvosen asuintalon perustuksia kaivettaessa vuonna 1951 (KM 12854), minkä seurauksena C. F. Meinander suoritti alueella muutaman päivän kaivaukset vuonna 1952. Vuoden 1985-86 kaivaukset kohdistuivat suppeille maankäytön uhkaamille alueille. Vuonna 1989 alueella tehtiin koekuopitus asuinpaikan laajuuden selvittämiseksi. Valtaosa koekuopituksen yhteydessä talteenotetuista löydöistä oli kampakeramiikkaa; KA I.1. - KA II.2. (KA III). Kiinteitä rakenteita ei kaivauksen yhteydessä havaittu. |
| metsakeskus.246010002 |
740 |
Hangasmaankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
609167.58400000 |
6876484.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010002 |
Kohde sijaitsee Hangaslammen ja Hangaslamminjoen välisessä harjumaastossa. Muinaisjäännösryhmään kuuluu kolme erillistä kohdetta; kaksi kivikautista asuinpaikkaa (a ja b) ja todennäköisesti asuinpaikkoja nuorempi pyyntikuoppa-alue (c).
Hangasmaankangas a sijaitsee Kerimäki-Simanala -tien varressa, harjun päässä. Ensimmäiset löydöt alueelta Otto Pekonen lahjoitti museolle vuonna 1934. Kampakoristeiset saviastianpalat olivat löytyneet pienestä hiekkakuopasta. Kohde tarkistettiin vuonna 1934 ja ensimmäiset kaivaukset alueella suoritettiin vuonna 1936. Kaivauksien yhteydessä alueelta löytyi nelisenkymmentä saviastianpalaa ja 3 hiomen kappaletta. Mitään kiinteitä rakenteita ei löytynyt. Hiekkakuoppa on tuhonnut osittain asuinpaikkaa. Asuinpaikka tarkastettu tämän jälkeen vuosina 1973 ja 1988. Koekaivaukset suoritettiin alueella vuonna 1991. Koekaivauksien perusteella näyttäisi siltä, että suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa, mutta asuinpaikka-aluetta lienee vielä jäljellä hiekkakuopan reunamilla.
Hangasmaankangas b sijaitsee kohteesta a noin 250 metriä länteen. Tien pohjoispuolella laajahko hiekkakuoppa, joka on tuhonnut paikan suureksi osaksi. Sakari Pälsi löysi asuinpaikan vuonna 1936 hiekkakuopan reunasta. Alueelta löydettiin kuitenkin vain niukasti löytöjä, nokimaata ja palomaata. Vuoden 1990 koekaivaus osoitti, että Pälsin vuoden 1936 tutkimuksien jälkeen Hangasmaankangas b on täysin tuhoutunut. Alueelta havaitut vähäiset muinaisjäännökseen viittaavat merkit ovat todennäköisesti kivikautisen asuinpaikan reunaosien jäänteitä.
Hangasmaankangas c sijaitsee harjulla, aivan b kohteen vieressä. Vuonna 1936 asuinpaikan läheisyydessä havaittiin maanpinnassa parisenkymmentä pienehköjä painanteita, halkaisijaltaan noin 1-1,5 metriä. Näistä selkeitä kuoppia oli 15 kappaletta. Todennäköisesti nämä kuopat ovat muodostaneet hankaaksi nimetyn pyydyssysteemin, jonka mukaan alue on saanut nimensä. Kuopat ovat ilmeisesti kaikki tuhoutuneet hiekanoton yhteydessä. Yhden pyyntikuopan pohjalla olleesta hiilestä on saatu pronssikauden lopulle menevä radiohiiliajoitus Su-2180: 2605+/-90 BP. |
| metsakeskus.246010002 |
740 |
Hangasmaankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
609167.58400000 |
6876484.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010002 |
Kohde sijaitsee Hangaslammen ja Hangaslamminjoen välisessä harjumaastossa. Muinaisjäännösryhmään kuuluu kolme erillistä kohdetta; kaksi kivikautista asuinpaikkaa (a ja b) ja todennäköisesti asuinpaikkoja nuorempi pyyntikuoppa-alue (c).
Hangasmaankangas a sijaitsee Kerimäki-Simanala -tien varressa, harjun päässä. Ensimmäiset löydöt alueelta Otto Pekonen lahjoitti museolle vuonna 1934. Kampakoristeiset saviastianpalat olivat löytyneet pienestä hiekkakuopasta. Kohde tarkistettiin vuonna 1934 ja ensimmäiset kaivaukset alueella suoritettiin vuonna 1936. Kaivauksien yhteydessä alueelta löytyi nelisenkymmentä saviastianpalaa ja 3 hiomen kappaletta. Mitään kiinteitä rakenteita ei löytynyt. Hiekkakuoppa on tuhonnut osittain asuinpaikkaa. Asuinpaikka tarkastettu tämän jälkeen vuosina 1973 ja 1988. Koekaivaukset suoritettiin alueella vuonna 1991. Koekaivauksien perusteella näyttäisi siltä, että suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa, mutta asuinpaikka-aluetta lienee vielä jäljellä hiekkakuopan reunamilla.
Hangasmaankangas b sijaitsee kohteesta a noin 250 metriä länteen. Tien pohjoispuolella laajahko hiekkakuoppa, joka on tuhonnut paikan suureksi osaksi. Sakari Pälsi löysi asuinpaikan vuonna 1936 hiekkakuopan reunasta. Alueelta löydettiin kuitenkin vain niukasti löytöjä, nokimaata ja palomaata. Vuoden 1990 koekaivaus osoitti, että Pälsin vuoden 1936 tutkimuksien jälkeen Hangasmaankangas b on täysin tuhoutunut. Alueelta havaitut vähäiset muinaisjäännökseen viittaavat merkit ovat todennäköisesti kivikautisen asuinpaikan reunaosien jäänteitä.
Hangasmaankangas c sijaitsee harjulla, aivan b kohteen vieressä. Vuonna 1936 asuinpaikan läheisyydessä havaittiin maanpinnassa parisenkymmentä pienehköjä painanteita, halkaisijaltaan noin 1-1,5 metriä. Näistä selkeitä kuoppia oli 15 kappaletta. Todennäköisesti nämä kuopat ovat muodostaneet hankaaksi nimetyn pyydyssysteemin, jonka mukaan alue on saanut nimensä. Kuopat ovat ilmeisesti kaikki tuhoutuneet hiekanoton yhteydessä. Yhden pyyntikuopan pohjalla olleesta hiilestä on saatu pronssikauden lopulle menevä radiohiiliajoitus Su-2180: 2605+/-90 BP. |
| metsakeskus.246010002 |
740 |
Hangasmaankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
609167.58400000 |
6876484.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010002 |
Kohde sijaitsee Hangaslammen ja Hangaslamminjoen välisessä harjumaastossa. Muinaisjäännösryhmään kuuluu kolme erillistä kohdetta; kaksi kivikautista asuinpaikkaa (a ja b) ja todennäköisesti asuinpaikkoja nuorempi pyyntikuoppa-alue (c).
Hangasmaankangas a sijaitsee Kerimäki-Simanala -tien varressa, harjun päässä. Ensimmäiset löydöt alueelta Otto Pekonen lahjoitti museolle vuonna 1934. Kampakoristeiset saviastianpalat olivat löytyneet pienestä hiekkakuopasta. Kohde tarkistettiin vuonna 1934 ja ensimmäiset kaivaukset alueella suoritettiin vuonna 1936. Kaivauksien yhteydessä alueelta löytyi nelisenkymmentä saviastianpalaa ja 3 hiomen kappaletta. Mitään kiinteitä rakenteita ei löytynyt. Hiekkakuoppa on tuhonnut osittain asuinpaikkaa. Asuinpaikka tarkastettu tämän jälkeen vuosina 1973 ja 1988. Koekaivaukset suoritettiin alueella vuonna 1991. Koekaivauksien perusteella näyttäisi siltä, että suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa, mutta asuinpaikka-aluetta lienee vielä jäljellä hiekkakuopan reunamilla.
Hangasmaankangas b sijaitsee kohteesta a noin 250 metriä länteen. Tien pohjoispuolella laajahko hiekkakuoppa, joka on tuhonnut paikan suureksi osaksi. Sakari Pälsi löysi asuinpaikan vuonna 1936 hiekkakuopan reunasta. Alueelta löydettiin kuitenkin vain niukasti löytöjä, nokimaata ja palomaata. Vuoden 1990 koekaivaus osoitti, että Pälsin vuoden 1936 tutkimuksien jälkeen Hangasmaankangas b on täysin tuhoutunut. Alueelta havaitut vähäiset muinaisjäännökseen viittaavat merkit ovat todennäköisesti kivikautisen asuinpaikan reunaosien jäänteitä.
Hangasmaankangas c sijaitsee harjulla, aivan b kohteen vieressä. Vuonna 1936 asuinpaikan läheisyydessä havaittiin maanpinnassa parisenkymmentä pienehköjä painanteita, halkaisijaltaan noin 1-1,5 metriä. Näistä selkeitä kuoppia oli 15 kappaletta. Todennäköisesti nämä kuopat ovat muodostaneet hankaaksi nimetyn pyydyssysteemin, jonka mukaan alue on saanut nimensä. Kuopat ovat ilmeisesti kaikki tuhoutuneet hiekanoton yhteydessä. Yhden pyyntikuopan pohjalla olleesta hiilestä on saatu pronssikauden lopulle menevä radiohiiliajoitus Su-2180: 2605+/-90 BP. |
| metsakeskus.246010002 |
740 |
Hangasmaankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
609167.58400000 |
6876484.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010002 |
Kohde sijaitsee Hangaslammen ja Hangaslamminjoen välisessä harjumaastossa. Muinaisjäännösryhmään kuuluu kolme erillistä kohdetta; kaksi kivikautista asuinpaikkaa (a ja b) ja todennäköisesti asuinpaikkoja nuorempi pyyntikuoppa-alue (c).
Hangasmaankangas a sijaitsee Kerimäki-Simanala -tien varressa, harjun päässä. Ensimmäiset löydöt alueelta Otto Pekonen lahjoitti museolle vuonna 1934. Kampakoristeiset saviastianpalat olivat löytyneet pienestä hiekkakuopasta. Kohde tarkistettiin vuonna 1934 ja ensimmäiset kaivaukset alueella suoritettiin vuonna 1936. Kaivauksien yhteydessä alueelta löytyi nelisenkymmentä saviastianpalaa ja 3 hiomen kappaletta. Mitään kiinteitä rakenteita ei löytynyt. Hiekkakuoppa on tuhonnut osittain asuinpaikkaa. Asuinpaikka tarkastettu tämän jälkeen vuosina 1973 ja 1988. Koekaivaukset suoritettiin alueella vuonna 1991. Koekaivauksien perusteella näyttäisi siltä, että suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa, mutta asuinpaikka-aluetta lienee vielä jäljellä hiekkakuopan reunamilla.
Hangasmaankangas b sijaitsee kohteesta a noin 250 metriä länteen. Tien pohjoispuolella laajahko hiekkakuoppa, joka on tuhonnut paikan suureksi osaksi. Sakari Pälsi löysi asuinpaikan vuonna 1936 hiekkakuopan reunasta. Alueelta löydettiin kuitenkin vain niukasti löytöjä, nokimaata ja palomaata. Vuoden 1990 koekaivaus osoitti, että Pälsin vuoden 1936 tutkimuksien jälkeen Hangasmaankangas b on täysin tuhoutunut. Alueelta havaitut vähäiset muinaisjäännökseen viittaavat merkit ovat todennäköisesti kivikautisen asuinpaikan reunaosien jäänteitä.
Hangasmaankangas c sijaitsee harjulla, aivan b kohteen vieressä. Vuonna 1936 asuinpaikan läheisyydessä havaittiin maanpinnassa parisenkymmentä pienehköjä painanteita, halkaisijaltaan noin 1-1,5 metriä. Näistä selkeitä kuoppia oli 15 kappaletta. Todennäköisesti nämä kuopat ovat muodostaneet hankaaksi nimetyn pyydyssysteemin, jonka mukaan alue on saanut nimensä. Kuopat ovat ilmeisesti kaikki tuhoutuneet hiekanoton yhteydessä. Yhden pyyntikuopan pohjalla olleesta hiilestä on saatu pronssikauden lopulle menevä radiohiiliajoitus Su-2180: 2605+/-90 BP. |
| metsakeskus.246010003 |
740 |
Kankaanlaita b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615920.87500000 |
6873704.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010003 |
Kohde sijaitsee Ison Vehkajärven ja Kuonajärven välillä Vehkaojan pohjoispuolella olevalla hiekkakankaalla. Kohde löytyi vuonna 1973 Mikko Perkon tarkastaessa Kankaanlaidan a asuinpaikka-aluetta. Kankaanlaita a sijaitsee kohteesta noin 150 metriä itään. Alue tarkastettiin uudelleen vuonna 1988. Kohteessa ei havaittu kiinteitä rakennelmia eikä irtolöytöjä, mutta hiekkakuopan reunan profiilissa oli näkyvissä vahvan lian värjäämä kulttuurikerrosta. Likamaakerros erottui hiekassa tumman harmaana. Vuoden 1991 kaivauksien yhteydessä alueelle tehdyistä koekuopista löydettiin vain muutamia kvartseja. Lisäksi joissakin koekuopissa oli vähäisiä anomaalisia kerroksia, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei havaittu. Kankaanlaita b on mahdollisesti Kankaanlaita a:n reuna-aluetta eli toiminta-aluetta eikä kuulu varsinaiseen asuinpaikka-alueeseen. |
| metsakeskus.246010004 |
740 |
Kankaanlaita a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
616084.80700000 |
6873631.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010004 |
Kohde sijaitsee Iso Vehkajärven ja Kuonajärven välillä Vehkaojan pohjoispuolella, Honkalan ohi itäkaakkoon menevällä metsätiellä runsaat 600 metriä Honkalan asuinrakennuksesta. Asuinpaikka on tasaisella mäntykankaalla, joka asuinpaikasta lähtien viettää loivasti lounaaseen kohti suota. Kohteessa on keramiikan perusteella erotettavissa mahdollisesti kaksi eri asutusvaihetta. Alue on osittain tutkittu vuosina 1929, 1990 ja 1991. Kankaanlaidan asuinpaikka on lähes vahingoittumaton. Yksi Kerimäen kunnan arvokkaimmista muinaisjäännöksistä, ja sen hyödyntämiseen, hoitoon ja tutkimukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kankaanlaidan asuinpaikka on sijainnut kapealla vyöhykkeellä muinaiseen Saimaaseen työntyneen niemen etelään antavalla rinteellä. Kaistaleella on yhteensä 14 mahdollista asumuspainannetta, joiden vallimuodostumat ovat aina rannan suunnalla. Alueen nykyinen korkeus merenpinnasta vaihtelee 80-87 metrin välillä. Alueella on havaittavissa kaksi muinaista rantamuodostumaa. Niistä vähäisempi noudattelee 81 metrin korkeuskäyrää.
Otto Pekonen toimitti ensimmäiset löydöt alueelta museoon vuonna 1929. Saviastian palat olivat löytyneet Falckin talon pienestä hiekkakuopasta. Pälsi kävi tarkastamassa alueen samana vuonna ja suoritti alueella koekaivaukset muinaisjäännösalueen rajojen määrittämiseksi. Kohde tarkastettu uudelleen vuosina 1973 ja 1988. Vuoden 1988 tarkastuskäynnin aikana alueella havaittiin ensimmäinen asumuspainanne, mahdollisesti kodanpohjan paikka. Samasta kohtaa löytyi saviastian pala, joka oli noussut esiin kaatuneen puun juurakon mukana. Alueella suoritettiin kaivauksia uudelleen vuosina 1990 ja 1991. Kaivausten perusteella asuinpaikan sydänalue on noin 200 x 30-40 metriä. Kankaanlaidan tutkitut kohdat osuvat melko tarkasti tämän alueen keskelle. |
| metsakeskus.246010005 |
740 |
Puntusentaus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
627016.40300000 |
6873997.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010005 |
Kohde sijaitsee Kumpurannasta Rauvanniemeen vievän tien etelälaidassa, Pohja-Puntusen järven pohjoispuolella. Maasto on Puntusensuohon, etelään viettävää hiekkakangasta. Löydöt ovat tien varressa olevan metsittyneen hiekkakuopan reunoilta. Hiekkakuoppa sijaitsee noin 1,1-1,2 kilometriä Puntusen sillalta Rauhaniemeen päin.
Ensimmäiset löydöt alueelta tulivat esiin vuonna 1936 sorakuopasta. Vuoden 1937 tutkimuksien perusteella asuinpaikka on lähes kokonaan tuhoutunut. Alueelle kaivettiin 24 koekuoppaa, joista vain yhdestä tuli löytöjä. Leppäahon mukaan paikalla on ollut todennäköisesti melko pieni, tilapäinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.246010006 |
740 |
Hannikkala a |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610594.07400000 |
6860137.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010006 |
Kohde sijaitsee Silvolan asemalta noin 700 metriä lounaaseen, Hannikkalan talosta noin 200 metriä eteläkaakkoon, Kessilänmäkeen vievän tien länsipuolella. Tiheässä kuusikossa olevan matalan kallion pinnassa on 11 kuppia, näistä kaksi on aivan toisissaan kiinni. Kupit ovat hyviä ja ne erottuvat selvästi kallionpinnasta. Kupit ovat kallion tasaisella kohdalla yhtenä ryhmänä.
Kerimäen uhrikivet ovat usein ryhmissä (Hautala, SM 1960). Hannikkala a ja b kuuluvat ns. Silvolan ryhmään, johon on kuulunut mahdollisesti ainakin viisi eri uhrikiveä tai -kalliota. |
| metsakeskus.246010007 |
740 |
Hannikkala b |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610514.10700000 |
6860344.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010007 |
Kohde sijaitsee Kyllölänmäellä, Hannikkalan talosta noin 40 metriä itäkoilliseen. Pihapiirissä olevaan tasapintaiseen kiveen on hakattu yksi kuppi, jonka halkaisija on noin 5-7 cm ja syvyys noin 2 cm. Kivi on kooltaan noin 90 x 120 x 50 senttimetriä. |
| metsakeskus.246010008 |
740 |
Pesola |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610291.19800000 |
6860844.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010008 |
Kuppikivi sijaitsee Silvolan asemalta noin 1 km Savonlinnaan päin, aivan rautatien eteläpuolella, pellonpientareella. Kiven koko on noin 160 x 240 x 70 cm. Kolmionmaisessa kivessä on 5 kuppia. Vuonna 1938 alueella on ollut toinen huomattavasti matalampi kuppikivi kohteesta noin 30 metrin päässä. |
| metsakeskus.246010009 |
740 |
Ylemmäisienmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610509.11100000 |
6860884.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010009 |
Kohde sijaitsee Silvolan asemalta noin 800 metriä Savonlinnaan päin, Kinnulan talosta noin 200 metriä koilliseen, 50 metriä rautatiestä pohjoiseen. Matala kuppikivi on pensaikkoisella hakamaalla. Kiven koko on noin 1,4 x 1,6 metriä. Kiveen on hakattu 14 kuppia. Kohde on merkitty rauhoitustaululla. |
| metsakeskus.246010010 |
740 |
Sirola |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610670.04500000 |
6861071.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010010 |
Kohde sijaitsee Silvolan asemalta noin 750 metriä luoteeseen, lehtometsässä hiekkakuopan reunalla, vanhasta maantiestä noin 20 metriä lounaaseen. Kivessä oli kaksi kuppia. Vuoden 1993 tarkastuksessa kuppikiveä ei löytynyt. |
| metsakeskus.246010011 |
740 |
Naukkarila |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610173.24000000 |
6861008.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010011 |
Kohde sijaitsee Silvolan asemalta noin 1,1 kilometriä Savonlinnaan päin, rautatiestä 80 metriä pohjoiseen, Naukkarilan taloon vievän tien varressa. Pellon pientareella on kallio, johon on hakattu yhteensä 16 kuppia. Osa kupeista on syviä ja pyöreäpohjaisia, halkaisijaltaan noin 4-8 senttimetriä. Kallion koko on noin 2,5 x 3,6 x 0,9 metriä. Kuppikallio on pyöreäpintainen, erittäin edustava ja hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.246010012 |
740 |
Kettula |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610000.31500000 |
6861070.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010012 |
Kuppikivi sijaitsee Silvolan asemalta noin 1,3 kilometriä Savonlinnaan päin aivan rautatien pohjoispuolella, Kettulan talosta noin 80 metriä kaakkoon. Pellon laidassa olevaan pieneen, soikeahkoon ja matalaan kiveen on hakattu neljä kuppia. Kupit ovat matalia, läpimitaltaan noin 3-5 senttimetriä. Kiven koko on noin 1,3 x 0,85 metriä. |
| metsakeskus.246010013 |
740 |
Hyyrysuo |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
609963.32500000 |
6861218.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010013 |
Kohde sijaitsee Silvolan talosta noin 1,4 kilometriä luoteeseen, Kettulan talosta noin 100 metriä pohjoiseen, metsittyneellä pellolla lähellä Hyyrysuota. Kiven koko on noin 0,75 x 1,7 x 0,7 metriä. Sen harjalla on yksi kuppi, joka on halkaisijaltaan 7 senttimetriä. Siitä noin 4 metrin päässä sijainnutta kolmiomaista, kaltevapintaista kiveä ei vuoden 1973 tarkastuksen yhteydessä löytynyt. |
| metsakeskus.246010014 |
740 |
Herttuala a |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
609431.53600000 |
6862766.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010014 |
Kohde sijaitsee maanteiden Savonlinna-Punkaharju ja Silvola-Makkola risteyksestä noin 300 metriä lounaaseen, Herttualan talosta noin 180 metriä lounaaseen. Pellolla sijaitseva iso maakivi on kooltaan noin 2,3 x 3,2 metriä. Kiveen on hakattu yhteensä 25 kuppia. Kohde on merkitty rauhoitustaululla. |
| metsakeskus.246010015 |
740 |
Herttuala b |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
609505.50700000 |
6862899.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010015 |
Kohde sijaitsee Herttualan talon puutarhassa, talosta noin 20 metriä länteen. Kuppikivi on siirretty nykyiseen paikkaansa talon pellolta. Kivessä on 9 kuppia viistossa kiven sivupinnassa. Kiven koko on noin 0,8 x 0,8 x 1 metriä. |
| metsakeskus.246010016 |
740 |
Herttualan kansakoulu |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
609729.41400000 |
6863030.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010016 |
Kohde sijaitsee Anttolan risteyksestä noin 100 metriä koilliseen, Savonlinna-Punkaharju -tiestä noin 20 metriä pohjoiseen ja koulusta noin 50 metriä etelään. Matalan kiven pinnassa on yhteensä 26 kuppia. Kiven koko on noin 0,85 x 1 metriä. |
| metsakeskus.246010017 |
740 |
Harjula |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
608606.86300000 |
6863938.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010017 |
Kohde sijaitsee Anttolan risteyksestä noin 1,5 kilometriä luoteeseen, Makkolan tiestä Haapalaan vievän tien koillispuolella, tienhaarasta noin 400 metriä. Kohde on noin 200 metriä Harjulan tilasta kaakkoon. Kivessä on kaksi kuppia. Kiven koko on noin 2 x 2,5 x 1-1,3 metriä. Kohde on merkitty rauhoitustaululla. |
| metsakeskus.246010018 |
740 |
Pekkala |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
608070.07800000 |
6864073.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010018 |
Kohde sijaitsee Anttolan risteyksestä noin 2 kilometriä luoteeseen, Makkolan tiestä Haapalaan vievän tien lounaispuolella, Pekkalan talosta noin 100 metriä lounaaseen. Kuppikivi on siirretty nykyiselle paikalle saunarakennuksen vierestä raivaustöiden yhteydessä. Kivessä on 24 huolellisesti koverrettua kuppia. Kiven koko on noin 2,4 x 1,7 x 1,1 metriä. |
| metsakeskus.246010019 |
740 |
Ylänteenmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
607954.12300000 |
6864418.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010019 |
Kuppikivi sijaitsee noin 2,2 kilometriä Anttolan risteyksestä luoteeseen, Makkolan tieltä Haapalaan vievästä tiestä noin 150 metriä pohjoiseen ja Pärnälän talosta noin 150 metriä luoteeseen. Pellon keskellä olevassa korkeassa maakivessä on yhteensä 12 kuppia. Kiven koko on noin 2,8 x 3,5 x 1,1 metriä. |
| metsakeskus.246010020 |
740 |
Pitkämäki a |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610715.02300000 |
6861624.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010020 |
Kohde sijaitsee noin 1,2 kilometriä Silvolan asemalta pohjoisluoteeseen, Pitkämäen puutarhassa, noin 2 metriä päärakennuksesta lounaaseen. Kuppikivessä on viisi kuppia. Kohde on merkitty rauhoitustaululla. Katso myös Pitkämäki b. |
| metsakeskus.246010021 |
740 |
Pitkämäki b |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610715.02300000 |
6861624.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010021 |
Kohde sijaitsee Silvolan asemalta noin 1,2 kilometriä pohjoisluoteeseen, Pitkämäen puutarhassa, päärakennuksesta noin 5 metriä etelään. Kivi on lohjennut ja siihen on hakattu 2 kuppia. Kuppikiven aivan vieressä on toinen kuppikivi; Pitkämäki a, kohde n:o 20. |
| metsakeskus.246010022 |
740 |
Lautapelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
611251.80500000 |
6861919.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010022 |
Kohde sijaitsee Silvolan asemalta noin 1,3 kilometriä pohjoiseen, Lautapellon talosta noin 200 metriä kaakkoon, taloon tulevan tien eteläpuolella pellon reunassa. Kiveen on hakattu 3 kuppia, joiden syvyys on 2-3 cm. Kaksi kupeista on pyöreitä (halkaisija 7 cm ja 11 cm) ja yksi pitkänomainen (20x9 cm). Kivi on raivattu pellolta kiviaidan pellon puoleiseen reunaan. |
| metsakeskus.246010023 |
740 |
Sopukansuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
612087.47500000 |
6860937.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010023 |
Kohde sijaitsee Silvolan asemalta noin 1 kilometri itäkoilliseen, Koivulan talosta noin 500 metriä etelään. Sopukansuosta lähtevän ojan pohjoispuolella sijaitsevalla lehtipuita kasvavalla hakamaalla on 11 kiviröykkiötä, mahdollisesti hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.246010024 |
740 |
Koivula |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
611921.53800000 |
6861279.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010024 |
Kohde sijaitsee Silvolan asemalta noin 1 kilometri koilliseen, Koivulan talosta noin 200 metriä lounaaseen, Punkaharjun maantien lounaispuolella pellon laidassa. Kuppikivi on siirretty nykyiseen sijaintipaikkaansa pellolta. Edellinen kuppikiven sijaintipaikka oli noin 5 metriä nykyisestä paikasta pohjoiseen. Kiveen on hakattu 2 kuppia. |
| metsakeskus.246010025 |
740 |
Lukkarila |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
612673.23900000 |
6860824.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010025 |
Kohde sijaitsee Silvolan asemalta noin 1,5 kilometriä itäkoilliseen, Punkaharjun maantien lounaispuolella, Lukkarilan talosta noin 60 metriä kaakkoon. Kuppikivi on aivan pellon laidassa, mihin se on siirretty itäpuolella olevalta pellolta. Kiveen on hakattu 14 kuppia. |
| metsakeskus.246010026 |
740 |
Kaarinmäki 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610010.31300000 |
6860411.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010026 |
Kohde sijaitsee Silvolan asemalta noin 1,2 kilometriä länteen, Pesolan talosta noin 250 metriä etelään, metsäisen Kaarinmäen laella olevalla pienellä aukiolla. Kuppikivi on pitkulainen, harjava maakivi. Pitkin sen tasaista harjaa on jonossa 10 melko pyöreätä kuppia ja yksi soikea kuppi. Kiven koko on noin 1,4 x 2 x 0,5 metriä. |
| metsakeskus.246010027 |
740 |
Muhola a |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610413.15100000 |
6859929.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010027 |
Kohde sijaitsee Silvolan asemalta noin 1 kilometri lounaaseen, Kyllölänmäen talosta noin 250 metriä etelään, metsätien itälaidassa. Kuppikivi on suuri, kooltaan noin 3 x 3,5 x 1,5 metriä. |
| metsakeskus.246010028 |
740 |
Muhola b |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610197.23200000 |
6860269.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010028 |
Kohde sijaitsee noin 1 kilometri Silvolan asemalta lounaaseen, Kyllölänmäen talosta noin 200 metriä luoteeseen. Kuppikivi on kumollaan muiden itäpuolella olevasta pellosta raivattujen kivien joukossa. Kivessä on yhteensä 9 kuppia. Sen koko on noin 0,8 x 2 metriä. |
| metsakeskus.246010029 |
740 |
Muhola c |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610197.23200000 |
6860269.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010029 |
Kohde sijaitsee noin 1 kilometri Silvolan asemalta lounaaseen, Kyllölänmäen talosta noin 200 metriä luoteeseen. Kuppikivi on kumollaan muiden itäpuolella olevasta pellosta raivattujen kivien joukossa. Kiven koko on noin 0,7 x 1,3 x 2 metriä. Kiveen on hakattu yksi kuppi. |
| metsakeskus.246010030 |
740 |
Hannikkala c |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610390.15400000 |
6860428.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010030 |
Kuppikivi sijaitsee Hannikkalan talosta noin 150 metriä luoteeseen, pellon reunassa olevan ison maakiven luona. Kivi on siirretty nykyiselle paikalleen pellonraivauksen yhteydessä. Kiveen on hakattu kaksi kuppia. |
| metsakeskus.246010031 |
740 |
Hannikkala d |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610390.15400000 |
6860428.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010031 |
Kuppikivi sijaitsee Hannikkalan talosta noin 150 metriä luoteeseen, pellon reunassa olevan ison maakiven luona. Kivi on siirretty nykyiselle paikalleen pellonraivauksen yhteydessä. Kiveen on hakattu yksi kuppi. |
| metsakeskus.246010032 |
740 |
Varpamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
612269.41300000 |
6857883.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010032 |
Kohde sijaitsee lehtorinteessä, noin 200 metriä Varpamäen talosta etelään. Kiveen on hakattu 20 kuppia. |
| metsakeskus.246010033 |
740 |
Hattukallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
607004.00000000 |
6869980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010033 |
Uhri- eli kuppikivi sijaitsee Louhen kylässä, Ruokojärven–Makkolan tien pohjoispuolella pellolla, tiestä noin 100 metrin päässä. Laakean kiven koko on noin 2,8 x 2,4 metriä ja korkeus 40 senttiä. Kiven laakean tasaisella yläpinnalla on 13 kuppia. |
| metsakeskus.246010033 |
740 |
Hattukallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
607004.00000000 |
6869980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010033 |
Uhri- eli kuppikivi sijaitsee Louhen kylässä, Ruokojärven–Makkolan tien pohjoispuolella pellolla, tiestä noin 100 metrin päässä. Laakean kiven koko on noin 2,8 x 2,4 metriä ja korkeus 40 senttiä. Kiven laakean tasaisella yläpinnalla on 13 kuppia. |
| metsakeskus.246010034 |
740 |
Harjula |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
607668.21700000 |
6868638.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010034 |
Kohde sijaitsee pellon keskellä, Anttola-Ruokojärvi -tien itäpuolella, Harjulan talosta noin 50 metriä pohjoiseen. Kiveen on hakattu 8 kuppia. |
| metsakeskus.246010035 |
740 |
Paavola 1-2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
600766.98100000 |
6873763.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010035 |
Kohde sijaitsee Paavolan ja Suurahon rajalla, Makkolan-Niittylahden tien pohjoispuolella, kahden pellon välisessä kiviaidassa.
Kiveen Paavola 1 on hakattu yhteensä 40 kuppia. Kiven koko on noin 0,75 x 2,2 x 2,7 metriä. Kupit ovat halkaisijaltaan noin 4-8 cm ja syvyydeltään 1,5-5 cm. Osa kupeista on yhdistetty toisiinsa urilla, jotka ovat matalampia kuin kupit. Kiven pohjoissivulla on noin metrin pituinen uurre.
Kivi Paavola 2 sijaitsee Paavola 1:stä 10 m koilliseen, samassa kiviaidassa (ks. alakohteet). Löydettäessä kivi oli kiviaidassa alassuin. Siinä vaiheessa arvioitiin, että kivi on noin 2 x 2,5 metrin kokoinen ja kenties noin metrin korkea. Kivestä ilmoituksen tehneen Urpo Kokkosen mukaan kivi oli työnnetty ilmeisesti puskutraktorilla 1950-1960-lukujen vaihteessa länsipuoliselta pellolta, korkeintaan sadan metrin päästä nykyisestä kiven paikasta. Itäpuolisen pellon maanomistajan (ilmoitus syksyllä 2010) kivi olisi kuitenkin sijainnut alunperin itäpuolisella pellolla. Kivi oli siis kääntynyt pellonraivauksen yhteydessä ylösalaisin. Syksyllä 2010 kivi siirrettiin Kerimäen keskustaan nähtävyydeksi, mutta itäpuolisen pellon maanomistajan vaatimuksesta kivi palautettiin takaisin pellon reunaan, jossa se sijoitettiin oikein päin kuppipuoli ylöspäin.
Ennen kiven kääntämistä sen alapinnasta erottui kaksi kuppia ja ilmoittajan mukaan siinä oli tunnustelemalla havaittavissa kymmenkunta kuppia, joista osa yhdistetty toisiinsa hakatuilla urilla. Kun kivi käännettiin oikein päin, ilmeni, että kiven pinnassa on 31 kuppia ja useita voimakkaita kuppeja yhdistäviä uurteita. Kiven kiviaines vaikuttaa konglomeroituneelta rapakiveltä. Kiven koko on 260 cm x 210 cm, ja korkeus on noin 80 cm.
Pellolla on aikoinaan ollut ilmeisesti useampikin kuppikivi, jotka on joko työnnetty pellon reunalle tai haudattu peltoon. |
| metsakeskus.246010035 |
740 |
Paavola 1-2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
600766.98100000 |
6873763.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010035 |
Kohde sijaitsee Paavolan ja Suurahon rajalla, Makkolan-Niittylahden tien pohjoispuolella, kahden pellon välisessä kiviaidassa.
Kiveen Paavola 1 on hakattu yhteensä 40 kuppia. Kiven koko on noin 0,75 x 2,2 x 2,7 metriä. Kupit ovat halkaisijaltaan noin 4-8 cm ja syvyydeltään 1,5-5 cm. Osa kupeista on yhdistetty toisiinsa urilla, jotka ovat matalampia kuin kupit. Kiven pohjoissivulla on noin metrin pituinen uurre.
Kivi Paavola 2 sijaitsee Paavola 1:stä 10 m koilliseen, samassa kiviaidassa (ks. alakohteet). Löydettäessä kivi oli kiviaidassa alassuin. Siinä vaiheessa arvioitiin, että kivi on noin 2 x 2,5 metrin kokoinen ja kenties noin metrin korkea. Kivestä ilmoituksen tehneen Urpo Kokkosen mukaan kivi oli työnnetty ilmeisesti puskutraktorilla 1950-1960-lukujen vaihteessa länsipuoliselta pellolta, korkeintaan sadan metrin päästä nykyisestä kiven paikasta. Itäpuolisen pellon maanomistajan (ilmoitus syksyllä 2010) kivi olisi kuitenkin sijainnut alunperin itäpuolisella pellolla. Kivi oli siis kääntynyt pellonraivauksen yhteydessä ylösalaisin. Syksyllä 2010 kivi siirrettiin Kerimäen keskustaan nähtävyydeksi, mutta itäpuolisen pellon maanomistajan vaatimuksesta kivi palautettiin takaisin pellon reunaan, jossa se sijoitettiin oikein päin kuppipuoli ylöspäin.
Ennen kiven kääntämistä sen alapinnasta erottui kaksi kuppia ja ilmoittajan mukaan siinä oli tunnustelemalla havaittavissa kymmenkunta kuppia, joista osa yhdistetty toisiinsa hakatuilla urilla. Kun kivi käännettiin oikein päin, ilmeni, että kiven pinnassa on 31 kuppia ja useita voimakkaita kuppeja yhdistäviä uurteita. Kiven kiviaines vaikuttaa konglomeroituneelta rapakiveltä. Kiven koko on 260 cm x 210 cm, ja korkeus on noin 80 cm.
Pellolla on aikoinaan ollut ilmeisesti useampikin kuppikivi, jotka on joko työnnetty pellon reunalle tai haudattu peltoon. |
| metsakeskus.246010036 |
740 |
Suuraho 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
600844.00000000 |
6873927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010036 |
Kohde sijaitsee hakkuuaukiolla, noin 160 metriä Paavolan kuppikivestä pohjoiskoilliseen. Kiveen on hakattu ainakin 7 kuppia, jotka ovat halkaisijaltaan noin 5-8 cm ja syvyydeltään noin 1,5-3 cm. Kuppikivi on suuri, kooltaan noin 0,5 x 2,5 x 3 metriä. |
| metsakeskus.246010036 |
740 |
Suuraho 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
600844.00000000 |
6873927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010036 |
Kohde sijaitsee hakkuuaukiolla, noin 160 metriä Paavolan kuppikivestä pohjoiskoilliseen. Kiveen on hakattu ainakin 7 kuppia, jotka ovat halkaisijaltaan noin 5-8 cm ja syvyydeltään noin 1,5-3 cm. Kuppikivi on suuri, kooltaan noin 0,5 x 2,5 x 3 metriä. |
| metsakeskus.246010037 |
740 |
Rauhala |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
600726.98800000 |
6875263.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010037 |
Kohde sijaitsee lepikossa Karvilan kylätiestä noin 350 metriä länteen, Rauhalan talosta noin 200 metriä itäkoilliseen. Matalaan ja päältä laakeaan kiveen on hakattu 26 kuppia, jotka ovat pieniä ja rapautuneita. Kiven koko on noin 2,5 x 2 metriä. |
| metsakeskus.246010038 |
740 |
Hytermä |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
625569.02300000 |
6865924.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010038 |
Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella, Hytermän saaressa Työn muistomerkin takana. Kuppikiven on siirrättänyt aikoinaan nykyiselle paikalleen sotakamreeri Heikki Häyrynen. Kuppikivi on sijainnut aiemmin joko Simpalan Kurkelassa tai Silvolan Hannikkalassa. Kiveen on hakattu 8 kuppia. |
| metsakeskus.246010039 |
740 |
Lepola |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
624194.53300000 |
6874868.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010039 |
Kohde sijaitsee noin 500 metriä Rauanniemen tienristeyksestä etelälounaaseen, Päivärinteen talosta noin 100 metriä länteen olevalla hakamaalla. Tasapintaisessa kivessä on 24 kuppia. |
| metsakeskus.246010040 |
740 |
Lamminmäki a |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
609883.35300000 |
6862727.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010040 |
Kohde sijaitsee Silvola-Anttola -maantien koillispuolella, tiestä noin 50 metriä, heinittyneen pellon reunassa, mäntyä kasvavan mäen lounaisrinteessä. Lamminmäen tilan päärakennus sijaitsee kohteesta noin 200 metriä kaakkoon. Kuppikivi on kooltaan noin 3 x 2,1 x 1,4 metriä. Kiven laella on kaksi matalaa kuoppaa, halkaisijaltaan noin 6 cm. Lähiympäristössä on useita kuppikiviä, lähin Lamminmäki b. |
| metsakeskus.246010041 |
740 |
Lamminmäki b |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610161.24200000 |
6862789.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010041 |
Kohde sijaitsee Lamminmäen tilan koillispuolella, heinittyneellä pellolla. Kuppikivi on kooltaan 1,8 x 1,4 metriä. Kivessä on yksi selvästi erottuva kuppi ja yksi epäselvä kuppi. Erottuvan kupin mitat; syvyys 2,5 cm ja halkaisija 5 cm. Lamminmäen toinen kuppikivi sijaitsee kohteesta noin 300 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.246010042 |
740 |
Uusipaikka a |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
609161.64500000 |
6862763.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010042 |
Kohde sijaitsee länteen viettävällä metsittyneellä rinnepellolla, noin 640 metriä Anttolan koululta länsilounaaseen, Pataharjun tiestä noin 80 metriä luoteeseen. Vuoden 1988 tarkastuksen yhteydessä löydettiin maantasaisen kiven pinnasta yhteensä 21 kuoppaa; 19 selvää ja 2 epävarmaa pyöreää kuppia. Kupit ovat halkaisijaltaan noin 3,5-7,5 cm. Kivestä oli näkyvissä noin 1,5 x 1,5 metrin kokoinen alue. Kiven reunat olivat maan alla, joten kyseessä voi olla myös kuppikallio. Lähiympäristössä on runsaasti kuppikiviä. Samalla tontilla on toinen kuppikivi noin 60 metrin päässä kohteesta itään. |
| metsakeskus.246010043 |
740 |
Uusipaikka b |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
609220.62000000 |
6862776.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010043 |
Kohde sijaitsee heinikossa ison männyn juurella, noin 600 metriä Anttolan koululta länsilounaaseen, Pataharjun maantiestä noin 30 metriä luoteeseen. Matalaan, maantasaiseen kuppikiveen on hakattu kolme pyöreää kuppia. Kivi on lähes huomaamaton, kooltaan vain 0,63 x 0,5 metriä. Kupit ovat halkaisijaltaan noin 5 cm ja syvyydeltään noin 2-2,5 cm. Lähiympäristössä on runsaasti kuppikiviä. |
| metsakeskus.246010044 |
740 |
Päivölä |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
610672.03800000 |
6861692.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010044 |
Kohde sijaitsee Päivölän talon pihapiirissä, talosta noin 15 metriä koilliseen ja Silvolan asemalta noin 1,2 kilometriä pohjoisluoteeseen. Kuppikivi on pellon ja talolle vievän tien välissä olevan kiviraunion läntisin kivi, joka sijaitsee aivan puhelinpylvään vieressä. Kuppikivi on kooltaan noin 3 x 1,8 x 0,8 metriä. Sen länsiosassa olevaan kielekkeeseen on hakattu kolme pyöreää ja matalaa kuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 4-7 cm. Kiven päällä kasvaa kitukasvuinen mänty. Lähialueella on runsaasti kuppikiviä. |
| metsakeskus.246010045 |
740 |
Lankola |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
606779.59600000 |
6864915.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010045 |
Kohde sijaitsee Lankolan talolle menevän tien vieressä olevan ladon kulmalla. Lato on päärakennuksesta noin 300 metrin päässä itäkaakkossa. Kuppikivi on siirretty ladon eteläpuolella olevaan kivikasaan ladon ja päärakennuksen välissä olevalta pellolta. Kivi oli lohjennut siirrettäessä ja lohjenneeseen osaan oli maanomistajan mukaan jäänyt yksi kuppi. Kuppikivi on kooltaan 0,86 x 0,65 x 0,35 metriä. Kivessä on näkyvissä 7 selvää kuppia ja yksi epävarma kuppi. Kupit ovat halkaisijaltaan noin 4-7 cm. |
| metsakeskus.246010046 |
740 |
Savonlahti |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
620244.14300000 |
6870261.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010046 |
Kohde sijaitsee Savonlahden länsirannalla. Alueen maasto on kivikkosta, mäntyä kasvavaa hakamaata. Kielekemäinen kalliopaljastuma, jonka pinnassa on 16 pyöreää kuppia noin 2,5 x 1 metrin alalla. Kupit ovat halkaisijaltaan keskimäärin noin 3-8 cm ja syvyydeltään noin 1-4 cm. |
| metsakeskus.246010047 |
740 |
TVL |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
618611.85900000 |
6857584.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010047 |
Kohde sijaitsee lounaaseen ja länteen viettävällä mäntyä kasvavalla hiekkaharjulla. Alueen maaperä on hiekkaa. Vuoden 1989 tarkastuksen yhteydessä alueelta löydettiin kaksi löytökeskittymää, joista kerättiin talteen saviastian paloja, kvartsia ja palanutta luuta. Tiet ja soramontut ovat osittain tuhonneet asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.246010048 |
740 |
Mikli |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
631577.58000000 |
6871026.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010048 |
Kohde sijaitsee Miklin saaren eteläkärjessä, Kiltatuvan verannan lounaiskulmasta noin 20 metriä etelään. Saari on kangasmetsää. Matala, pyöreä ja siististi ladottu kiviröykkiö on saaren korkeimmalla kohdalla. Röykkiössä on 1-2 kivikerrosta, joita peittää paksu sammalkerros. Röykkiön halkaisija on noin 4-5 metriä ja sen keskellä on kuopanne. |
| metsakeskus.246010048 |
740 |
Mikli |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
631577.58000000 |
6871026.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010048 |
Kohde sijaitsee Miklin saaren eteläkärjessä, Kiltatuvan verannan lounaiskulmasta noin 20 metriä etelään. Saari on kangasmetsää. Matala, pyöreä ja siististi ladottu kiviröykkiö on saaren korkeimmalla kohdalla. Röykkiössä on 1-2 kivikerrosta, joita peittää paksu sammalkerros. Röykkiön halkaisija on noin 4-5 metriä ja sen keskellä on kuopanne. |
| metsakeskus.246010049 |
740 |
Kolmikanta |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
611169.83100000 |
6863036.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010049 |
Kohde sijaitsee valtatie 71 pohjoispuolella ja omakotitalojen eteläpuolella olevalla metsänistutusalueella. Alue on noin 500 metrin päässä valtateiden 14 ja 71 risteyksestä Kerimäen ja Joensuun suuntaan. Kivilatomukset löydettiin vuonna 1989 hakkuutöiden yhteydessä. Kivilatomukset ovat halkaisijaltaan noin 3 metriä, säännöllisiä, pyöreitä ja erittäin siististi ladottuja. Yhden kiveyksen itäpäässä on iso maakivi.
Mahdollisesti viime sotien aikaisia teltanpohjia. |
| metsakeskus.246010050 |
740 |
Koiralampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
630311.04700000 |
6881536.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010050 |
Kohde sijaitsee Ängervöisen pohjoisrannalla olevan Tervolanniemen tyvessä, noin 500 metriä Kesälahden rajalta länteen. Tervolanniemeen johtava tie päättyy Koiralammen asuinpaikan pohjoisosaan. Alueen maasto on ehjää kangasmetsää. Alueella on havaittavissa kolme selvää, pyöreää asumuspainannetta, jotka ovat halkaisijaltaan vajaat 10 metriä. Kivikaudella paikka on ollut kapean salmen itärannalla oleva niemeke. Asuinpaikka näyttää rajautuvan tälle niemekkeelle.
Tarkastuksessa 1993 alueelle tehtiin pari koekuoppaa, joista löydettiin kaksi kvartsi-iskosta. Vuoden 1995 tarkastuksessa muinaisjäännösalue todettiin vielä täysin koskemattomaksi. Eheytensä, selvästi näkyvien painanteiden ja selkeästi hahmotettavan sijaintinsa perusteella alue sopisi esimerkkikohteeksi kivikauden asuinpaikasta. |
| metsakeskus.246010051 |
740 |
Lampsunniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
604781.37300000 |
6870267.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010051 |
Kohde sijaitsee Ala-Kieluu -järven pohjoisrannalla, noin 1,9 kilometriä Louhen kalkkitehtaalta luoteeseen. Asuinpaikka löytyi Ala-Kieluun pohjoisrannan koekuopituksessa vuonna 1993, kun Lampsunniemen eteläosaan tehdyn koekuopan nokimaakerroksesta löydettiin kaksi kvartsi-iskosta. Alueella tehtyjen metsähakkuutöiden jälkeen kohde käytiin tarkastamassa uudelleen vuonna 1997. Alueelta löydettiin kivikautiseen asutukseen viittaavia löytöjä (keramiikkaa, palanutta luuta), mutta asuinpaikan tarkempi ajoitus jäi määrittämättä. Lisäksi alueen tarkka laajuus on yhä selvittämättä. Maasto on kangasmetsää. |
| metsakeskus.246010052 |
740 |
Ala-Pesola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
601594.64700000 |
6873822.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010052 |
Kohde sijaitsee vanhan Makkolan kylästä Enonkoskelle johtavan tien varrella, tien länsipuolella olevalla pellolla. Kuppikivi on lähes keskellä peltoa. Kiven koko on noin 3 x 1,5 metriä, korkeus noin 1,2 metriä. Sen tasaisella laella on 5 pyöreää kuppia, halkaisijaltaan noin 3-6 senttimetriä. Kuppit ovat melko matalia, niiden syvyys on noin 0,5-2 senttimetriä. |
| metsakeskus.246010053 |
740 |
Rauhala b |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
600756.97200000 |
6875275.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010053 |
Kohde sijaitsee Makkolan kylästä Karvilaan vievän Kolvonjoentien länsipuolella, Rauhalan talosta noin 300 metriä itään. Kohde on mäen laella, sekametsän keskellä olevan niityn kaakkoislaidalla. Kuppikivestä noin 30 metriä itään sijaitsee toinen kuppikivi (n:o 37, Rauhala a). Kivien välissä on noin 7 x 12 metrisen kaksihuoneisen, resentin rakennuksen perustukset.
Kuppikiven koko on noin 2,3 x 1,5 metriä ja sen korkeus noin 0,6 metriä. Kiven laella on kolme pientä, matalaa ja pyöreää kuppia rivissä. Kuppien halkaisija on noin 3 cm. Lisäksi näiden alapuolella on yksi epävarma, samankokoinen kuppi. |
| metsakeskus.246010054 |
740 |
Ryöpänharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
612593.29400000 |
6853894.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010054 |
Kohde sijaitsee Ala-Mutajärven ja Ryöpänsuon välisen harjun luoteispäässä. Paikka on pohjoisluoteeseen viettävää harjun kärkeä. Maaperä alueella on kivikkoista hiedan ja hiesun sekaista hiekkaa. Kohde löytyi vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä. Inventointilöydöt tulivat esiin kolmesta koekuopasta. Koekuopissa maa oli selvästi noensekaista. Muinaisjäännösalueen laajuutta ei tunneta. |
| metsakeskus.246010055 |
740 |
Ryöpänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
612618.28600000 |
6853575.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010055 |
Kohde sijaitsee Ala-Mutajärven itäosassa, Ryöpänlahden länsipuolella olevalla hiekkakankaalla. Paikka on laeltaan melko tasaisen hiekkaharjanteen länsiosassa, törmän tuntumassa. Alueelle tehdystä koekuopasta ja tuulen kaatamasta juurakosta löytyi saviastian paloja ja kivilaji-iskos. Muinaisjäännösalueen laajuutta ei tunneta. |
| metsakeskus.246010056 |
740 |
Ylätalo |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
620324.13000000 |
6867232.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010056 |
Kohde sijaitsee noin 800 metriä Kerimäen kirkolta pohjoiskoilliseen, peltojen välisessä pusikossa. Kuppikivi on suuri noin 3 x 4 metriä, ja sen korkeus on noin 2 metriä. Kiven tasaisella laella on 12 pyöreää kuoppaa, halkaisijaltaan noin 3-7 senttimetriä. Kuoppien syvyys on noin 1-3 senttimetriä. |
| metsakeskus.246010057 |
740 |
Kokkomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
620744.95900000 |
6867432.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010057 |
Kohde sijaitsee hotelli Herttuaan johtavan tien luoteispuolella, Kokkomäen etelään viettävällä hiekkarinteellä. Inventointilöydöt ovat rinteeseen tehdystä koekuopasta. Suurin osa Kokkomäkeä on hiekanoton tuhoamaa. Vuonna 1991 paikka oli pohjavedenottoaluetta.
Paikalta löydetty tarkastuksessa 2007 asumuspainanne. Vuoden 2018 kaivauksen perusteella asuinpaikka-alue ilmeisesti käsittää asumuspainannetta ympäröivän noin 60 x 20 m laajuisen tasanteen kokonaisuudessaan. Löytöaineisto koostui kvartsi-iskoksista, saviastianpaloista, yhdestä palaneesta luusta ja yksittäisestä hiotun kiviesineen kappaleesta.
Saviastianpalat olivat kahta lukuun ottamatta asbesti- tai talkkisekoitteisia. Muutamassa
palassa havaittiin käytetyn sekoitteena untuvia tai pieniä höyheniä. Koristelu rajoittui leveisiin kampaleimoihin tai kierrenuorapainanteisiin. |
| metsakeskus.246010058 |
740 |
Harjunpäänlampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
620765.94900000 |
6867833.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010058 |
Kohde sijaitsee Harjunpäänlammen pohjoispuolisella, etelään viettävällä hiekkakankaalla. Alueella on pyöreä asumuspainanne, joka on halkaisijaltaan noin 6 metriä. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä alueelta löytyi saviastian paloja ja kiviesineen katkelma. Ne talteenotettiin polun pinnasta, kolmen polun risteyksen kohdalta sekä asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.246010059 |
740 |
Kaitasuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
620598.01300000 |
6868886.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010059 |
Kohde sijaitsee Karvinniemeen johtavan tien varrella, Kaitasuon ja Leviälahdensuon välisellä kankaalla, joka viettää loivasti länsilounaaseen. Alueen poikki kulkevan tien eteläpuolinen alue on hyvin kivikkoista ja pohjoispuolinen alue on lähes kivetöntä. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä tien eteläpuoliselle alueelle, suuresta karttaan merkitystä lohkareesta noin 10 metriä länteen, tehdystä koekuopasta löytyi kampakeramiikkaa noensekaisesta kulttuurikerroksesta. Vuoden 1992 inventoinnin ja vuoden 1993 tarkastuksen yhteydessä tehtyjen löytöjen perusteella asuinpaikka jatkuu tien pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.246010060 |
740 |
Kohojoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608190.02100000 |
6866671.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010060 |
Kohde sijaitsee Anttola-Louhi -tien itäpuolella, Ylä-Kieluu -järven pohjoisosassa, Kohojoen suulla, etelälounaaseen viettävällä hiekkaniemellä. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä alueelle kaivettiin muutama koekuoppa, joista yhdestä löytyi hyvin säilyneitä luusiruja noensekaisesta kulttuurikerroksesta. Asuinpaikka on oletettavasti melko suppea-alainen, arviolta noin 40 x 50 metriä. Jysmänniemi (kivikautinen asuinpaikka, n:o 61) sijaitsee kohteesta noin 1 kilometri eteläkaakkoon. |
| metsakeskus.246010061 |
740 |
Jysmänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608580.86200000 |
6865799.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010061 |
Kohde sijaitsee Anttola-Louhi -tien itäpuolella, Ylä-Kiekuu -järven eteläosassa, Jysmänniemellä olevalle entiselle hiekkakuopalle johtavan tien pohjoispuolella. Paikka on länsilounaaseen viettävää hiekkarinnettä. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä alueelle tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia ja luuta sisältävä paksu, noensekainen kulttuurikerros. |
| metsakeskus.246010062 |
740 |
Ahmalahti a |
10001 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
608402.88900000 |
6877219.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010062 |
Kohde sijaitsee Saarijärven Ahmanlahden pohjukan länsirannalla. Ahmanlahden rannalla on luoteeseen pistävä pieni kallio, jonka laella, tasaisella pinnalla on kaksi pyöreää uhrikupin näköistä kuopannetta. Kuoppien halkaisija on noin 5 senttimetriä ja syvyys noin 1 senttimetriä. On mahdotonta sanoa, onko kyseessä ihmisen vai luonnon tekemät kuopanteet. Paikka on uhrikalliolle epätyypillinen, lähimmät pellot ovat noin 0,5 kilometrin päässä. Toisaalta paikka sijaitsee Kerimäen saarennon poikki kaakosta Kuonanjoelta pohjoiseen Enonkoskellle johtavan vesireitin varrella. |
| metsakeskus.246010063 |
740 |
Hangaslampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
609375.50300000 |
6876266.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010063 |
Kohde sijaitsee Simanala-Kerimäki -tien varrella, Hangaslammen itärannalla, luoteeseen viettävällä hiekkakankaalla. Muinaisjäännös löydettiin vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä. Alueelle sijaitseva hiekkakuoppa on tuhonnut muinaisjäännöstä. Asuinpaikka-alue voi olla säilynyt osittain koskemattomana lähinnä hiekkakuopan koillis- ja itäpuolella. Kohdetta tarkastaessa kuopan itälaidalla olevasta pintamaakasasta poimittiin talteen saviastian paloja. Lisäksi hiekkakuopan koillisleikkauksessa oli havaittavissa noin metrin leveä, noen voimakkaasti värjäämä kivikerros, joka on todennäköisesti ollut liesi. Hangasmaankangas (kivikautinen asuinpaikka n:o 2a) sijaitsee kohteesta noin 150 metriä pohjoiseen. |
| metsakeskus.246010064 |
740 |
Lapinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
616670.56800000 |
6874379.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010064 |
Kohde sijaitsee Kuonanjärvessä olevan Kokkosaaren kaakkoispuolella sijaitsevalla Lapinsaarella. Lapinsaaren koko on noin 200 x 300 metriä. Lähes koko rakentamaton saari on potentiaalista asuinpaikka-aluetta. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä Lapinsaaren lounaisosaan tehdystä koekuopasta löytyi asbestikeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Koekuopassa erottui selkeästi kulttuurikerros. Alueen maaperä on hiekkaa. Saaren pohjois- ja itäosat ovat tutkimatta. |
| metsakeskus.246010065 |
740 |
Sääsniemi a |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
614123.60200000 |
6872530.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010065 |
Kohde sijaitsee Iso Vehkajärven etelärannalla sijaitsevan Sääsniemen keskiosassa, niemen kärkeen johtavan tien ja läntisen rannan välisellä tasaisella hiekkakankaalla. Tien länsipuolella on hieno suorakaiteen muotoinen asumuspainanne, kooltaan noin 20 x 8 metriä. Asumuspainanteessa on lännessä, etenkin rannan puolella, selkeä reunavalli. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä painanteeseen ja reunavalliin tehdyissä koekuopissa löytyi saviastian paloja, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Painanteeseen tehdyssä koekuopassa erottui selkeä ja paksu kulttuurikerros. |
| metsakeskus.246010066 |
740 |
Sääsniemi b |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
614156.59200000 |
6872482.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010066 |
Kohde sijaitsee Iso Vehkajärven etelärannalla sijaitsevan Sääsniemen keskiosassa, niemen kärkeen johtavan tien länsipuolella, länteen viettävällä hiekkarinteellä. Rinteessä on selvä, pyöreä asumuspainanne, halkaisijaltaan noin 6-8 metriä. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä painanteeseen ja sen viereen kaivettiin koekuoppia, joista yhdestä löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Inventointilöytöjen vähäisyydestä huolimatta, kyseessä on todennäköisesti asumuspainanne. |
| metsakeskus.246010067 |
740 |
Sääsniemi c |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
614171.58000000 |
6872372.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010067 |
Kohde sijaitsee Iso Vehkajärven etelärannalla sijaitsevan Sääsniemen lounaisosassa, niemen kärkeen johtavan tien ja läntisen rannan välisellä, länteen viettävällä hiekkarinteellä. Rannassa olevalle kesämökille johtavan tien pohjoislaidalla, noin kesämökin ja niemen kärkeen johtavan tien puolivälissä, on hieman epämääräinen, tien osittain tuhoama mahdollinen asumuspainanne. Painanne on kooltaan noin 5 x 3 metriä. Painanne löytyi vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi saviastian pala ja kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.246010068 |
740 |
Sääsniemi d |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
614255.55500000 |
6872276.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010068 |
Kohde sijaitsee Iso Vehkajärven eteläosassa sijaitsevan Sääsniemen lounaistyvellä, niemen kärkeen johtavan tien itälaidalla, lounaaseen viettävällä hiekkarinteellä. Niemen kärkeen johtavan tien itälaidalla on selkeä, pyöreä asumuspainanne, halkaisijaltaan noin 8 metriä. Vuoden 1991 inventointilöydöt ovat painanteeseen tehdystä koekuopasta. Pari pientä sammaloitunutta hiekanottopaikkaa sijaitsee kohteesta noin 10-20 metriä kaakkoon. Näistä ja tiestä huolimatta itse painanne ja suuri osa sen ympäristöä ovat todennäköisesti säilyneet koskemattomina. |
| metsakeskus.246010069 |
740 |
Seikanlampi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
619232.53400000 |
6875469.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010069 |
Kohde sijaitsee Seikanlammen kylän kautta kulkevan vanhan maantien itälaidalla, Kuokanmäen talosta noin 220 metriä etelään. Tien itälaidalla kulkevan ojan reunassa olevan kiven tasaisella laella on kolme pyöreää kuppia. Kivi tai kalliopaljastuma on kooltaan noin 2 x 1,5 metriä. Kuppit ovat halkaisijaltaan noin 4 senttimetriä ja niiden syvyys on noin 1-2 senttimetriä. Maasto on kuppikiven kohdalla etelälounaaseen viettävää rinnettä, ilmeisesti entistä peltoa. |
| metsakeskus.246010070 |
740 |
Puntusensuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
626225.71800000 |
6874221.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010070 |
Kohde sijaitsee Puntusensuon pohjoispuolella sijaitsevan harjun länsipäässä, Kumpuranta-Rauvanniemi -tien eteläpuolella, tieltä etelälounaaseen pellolle haarautuvan traktoritien länsilaidalla. Muinaisjäännös on etelälounaaseen viettävällä rinteellä. Alueen maaperässä esiintyy sekaisin silttiä, hiesua ja hiekkaa. Muinaisjäännös löytyi vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä. Kohteeseen tehdystä koekuopasta löytyi saviastian paloja sekä kvartsi-iskoksia. Puntusentaus (kivikautinen asuinpaikka n:o 5) sijaitsee kohteesta noin 800 metriä itäkaakkoon.
Vuoden 2015 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja paikka todettiin koskemattomaksi. Alueen itälaidassa on vanha hiekkakuoppa, joka rajautuu peltotiehen. Kohteesta 400 metriä kaakkoon on löytöpaikka Puntusensuo 2. |
| metsakeskus.246010072 |
740 |
Vihansaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
623852.68000000 |
6873810.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010072 |
Kohde sijaitsee Vihan- eli Pususaaren kaakkoisosassa, Emännänniemellä. Kaakkoon viettävällä hiekkapohjaisella moreenirinteellä on epäselvän törmän päällä suorakaiteen muotoinen painanne. Painanne on kooltaan noin 10 x 6 metriä. Painanteeseen tehdyssä koekuopassa erottui selkeä likamaakerros, josta löytyi saviastian paloja, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Muinaisjäännösalueen laajuus on selvittämättä. |
| metsakeskus.246010073 |
740 |
Käärmekallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
627248.27200000 |
6883487.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010073 |
Kohde sijaitsee Pistalanjärven kaakkoisosassa, Paasniemeen johtavan tien länsipuolella. Kiviröykkiö on hyvin loivasti lounaaseen viettävän hiekkakankaan lounaisosassa, pienen kallioalueen etelälaidalla. Röykkiö on sammaloitunut ja kooltaan noin 3 x 5 metriä. Röykkiö on melko selvärajainen, ja ainakin sen luoteisosassa voi hahmottaa mahdollista reunakiveystä. Pintakivien välissä on tummaa hiekansekaista maata. Kohde käytiin tarkastamassa vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä.
Mahdollinen esihistoriallinen asuinpaikka (Tuomaanniemi A) sijaitsee rantatörmän äärellä, kohteesta noin 20 metriä kaakkoon. Toinen sijainniltaan ja rakenteeltaan samantyyppinen röykkiö (Vonkanniemi a) sijaitsee kohteesta noin 1,2 kilometriä eteläkaakkoon. |
| metsakeskus.246010074 |
740 |
Tuomaanniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
627268.26100000 |
6883477.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010074 |
Kohde sijaitsee Pistalanjärven kaakkoisosassa, Paasniemeen johtavan tien länsipuolella. Mahdollinen asuinpaikka havaittiin hyvin loivasti viettävän hiekkakankaan lounaisosassa vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä. Se sijaitsee pienestä kalliopaljastumasta, Käärmekalliosta, noin 10 metriä kaakkoon. Inventointilöydöt talteenotettiin kahden rantatörmän äärelle kaivetun koekuopan likamaakerroksesta. Likamaakerros oli noen ja pienen luusilpun sekaista. Lähiympäristöön tehdyistä koekuopista ei tullut löytöjä. |
| metsakeskus.246010075 |
740 |
Vonkanniemi a |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
627913.00400000 |
6882526.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010075 |
Lapinraunio sijaitsee Pistalanjärven kaakkoispohjukassa, Paasniemeen johtavan tien länsipuolella. Matala kiviröykkiö on kallion korkeimmalla kohdalla, Pistalan kanavan koillispuolella olevan kallion luoteisosassa. Röykkiö on pyöreähkö, sammaloitunut ja halkaisijaltaan noin 5 metriä.
Röykkiö on rakennettu kallion päälle noin 10-20 senttimetrin kokoisista kivistä. Keskikohdalla on kivikerroksia ehkä 2-3, reunoille kiveys harvenee. Paikalta on hyvä näkyvyys ympäristöön ja luoteeseen Pistalanjärvelle. Kohde on tarkastettu vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä. Röykkiö on sijaintinsa ja rakenteensa perusteella todennäköinen "lapinraunio". |
| metsakeskus.246010076 |
740 |
Raikuunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
629878.00000000 |
6882286.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010076 |
Kohde sijaitsee vanhan Raikuu-Villala -tien eteläpuolella, Tervolammen eteläpuolella, Anttilan talosta noin 550 metriä kaakkoon. Asuinpaikka on itä-länsi -suuntaisen hiekkaharjun itäosassa, loivasti itään viettävällä hiekkarinteellä. Asuinpaikan eteläpuolella maasto laskee jyrkästi, pohjoispuolella loivemmin. Kohde löytyi vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä, kun alueelle tehdystä koekuopasta löytyi saviastian paloja. Muinaisjäännösalueen laajuus on tutkimatta. |
| metsakeskus.246010077 |
740 |
Myllylahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
632029.35800000 |
6880315.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010077 |
Kohde sijaitsee 71-tien eteläpuolella, Ängervöisen-järven Myllylahden itäpuolella. Paikka on luoteeseen pistävä niemekemäinen hiekkamuodostuma, joka on ollut kivikaudella niemi. Harjanteen lakiosa on tasainen 82,5 m mpy korkeudella. Noin 10 x 60 metrin kokoisella vyöhykkeellä on useita pyöreitä asumuspainanteita. Alueelle tehdyistä kahdesta koekuopasta löytyi pieni keramiikan pala ja kvartsiesine.
Alueella tehtiin 2009 metsänhakkuuta, jossa asumuspainanteiden kattama alue säästettiin mutta osa niitä ympäröivää kivikautista asuinpaikka-aluetta saattoi vaurioitua. Maastokäynnin aikana aiemmin asuinpaikaksi ehdotettu alue rajattiin koskemaan vain asumuspainannealuetta ja niiden ympäristöä, ei metsätien länsipuolista alaa. |
| metsakeskus.246010078 |
740 |
Rekilahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
629924.20800000 |
6879516.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010078 |
Kohde sijaitsee Ängervöisen-järven Rekilahden eteläpuolella, 71-tien ja vanhan Pihlajaniemi-Raikuu -tien välisellä alueella, teiden risteyksestä noin 50 metriä länsilounaaseen. Asumuspainanne on pohjoiskoilliseen loivasti viettävällä hiekkapohjaisella moreenirinteellä. Kohde löytyi vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä. Asumuspainanne poikkeaa rakenteeltaan seudun muista asumuspainanteista. Se on pyöreä painanne tai pikemmin kivistä raivattu ala, halkaisijaltaan noin 8 metriä. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi saviastian paloja ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.246010079 |
740 |
Särkipukro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
628444.79500000 |
6882491.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010079 |
Kohde sijaitsee Pistalanjärven kaakkoispohjukassa olevalta Vonkanniemeltä itäkaakkoon haarautuvan tien pohjoislaidalla, Särkipuro -nimisen lahdenpohjukan koillispuolella. Kohde löydettiin vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä. Asuinpaikka on etelälounaaseen viettävällä hiekkakankaalla. Kankaalla on kapea terassi, noin 82-85 metriä m.p.y. Terassin koillislaidalla harju kohoaa jyrkästi. Alueelle tehdystä koekuopasta ja asuinpaikan eteläpuolitse kulkevan hiekkatien leikkauksesta löytyi asbestikeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Muinaisjäännösalueen laajuus on vähintään 10-40 x 200 metriä. |
| metsakeskus.246010080 |
740 |
Kaunisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
629525.37200000 |
6879478.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010080 |
Kohde sijaitsee 71 -tien ja vanhan Pihlajaniemi-Raikuu -tien välisellä alueella, pienen hiekkatien varrella. Asuinpaikka on länsilounaaseen loivasti viettävällä hiekkapohjaisella moreenirinteellä. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä tehdyistä kahdesta koekuopasta löytyi keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, kvartsiesine ja kiviesineen katkelma. Myöhemmin kesällä 1991 Heikki Mielonen löysi alueen poikki rakennetun tien rakennustöissä saviastian reunapalan, jonka hän lahjoitti Museovirastolle. Aivan alueen luoteisosassa on asumuspainanteen näköinen kuopanne, johon tehtiin muutama koekuoppa, mutta löytöjä näistä ei tullut. |
| metsakeskus.246010081 |
740 |
Ankonpykälänsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
618546.88000000 |
6857823.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010081 |
Kohde sijaitsee Kerimäki -tien pohjoipuolella, Ankonpykälänsuon eteläpuolella sijaitsevan hiekkakuopan pohjoislaidalla. Alueella on länsi/länsiluoteeseen pistävä hiekkaniemeke. Niemekkeen etelälaidalla on laajahko hiekkakuoppa, jonka pohjoislaidan leikkauksesta löytyi vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Hiekkakuoppa on todennäköisesti tuhonnut suuren osan asuinpaikasta. Asuinpaikka liittyy todennäköisesti TVL:n asuinpaikkaan (kohde n:o 47), joka sijaitsee kohteesta noin 100-300 metriä etelään. |
| metsakeskus.246010082 |
740 |
Ankonpykälänkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
618388.94300000 |
6857996.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010082 |
Kohde sijaitsee Ankonpykälänkankaan etelä- ja lounaisosassa, suon ympäröimällä hiekkakankaalla. Asuinpaikan eteläosa on loivasti etelään viettävä hiekkarinne ja lounaisosa on 5–10 metrin levyistä terassia 80–82,5 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Asuinpaikka löydettiin vuoden 1991 inventoinnin yhtyedessä. Inventointilöydöt ovat seitsemästä eri kohdasta aluetta. Kuusi löytökohtaa sijaitsee Ankonpykälänkankaan etelä- ja lounaisosassa ja yksi alueen itäosassa, noin 300 metriä asuinpaikka-alueelta pohjoisluoteeseen.
Muinaisjäännösalue on varsin laaja, todettua asuinpaikkavyöhykettä on noin 500 metrin matkalla. Alue on hyvin säilynyt, vaikkakin alueen eteläosassa olevan hakkuuaukion kohdalla oli vuoden 1991 inventoinnin aikana näkyvissä jonkin verran metsäkoneiden aiheuttamia jälkiä. Aueella on ainakin 3–4 kampakeraamisen ajan asumuspainanetta.
Inventoinnissa alueelta löytynyt luonnonkupariksi tulkittu metallilevyn kappale, KM 26624:1, on osoittautunut moderniksi. |
| metsakeskus.246010083 |
740 |
Hattuharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
619802.37500000 |
6857290.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010083 |
Kohde sijaitsee Nunnanniemen tyvellä, Hattuharjun länsilaidalla olevalla pienellä terassilla, Karvalammen pohjoispuolella. Terassin leveys on asuinpaikan kohdalla vain noin 5 metriä ja pituus noin 20 metriä. Koillispuoleinen rinne nousee hyvin jyrkästi. Terassilla on soikea epämääräinen painanne, kooltaan noin 3 x 5 metriä. Asuinpaikka löytyi vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä. Painanteeseen tehdyssä koekuopassa oli selkeä noensekainen kulttuurikerros, josta löytyi saviastian pala ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.246010084 |
740 |
Nunnanniemi a |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
619813.37300000 |
6857060.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010084 |
Kohde sijaitsee Nunnanniemellä, Nunnanlahden ja Karvalammen välisellä harjanteella, niemen kärkeen johtavan tien lounaispuolella. Alueella on pari epämääräistä asumuspainannetta. Välittömästi kohteen lounaispuolella, tien kohdalla on toinen asuinpaikkakohde, Nunnanniemi b. Se sijaitsee noin 2,5-5 metriä alemmalla tasolla olevalla terassilla. On mahdollista, että molemmat kohteet ovat samaa asuinpaikkaa, mutta selvän korkeuseron vuoksi kohteet on rekisteröity kahtena erillisenä kohteena. |
| metsakeskus.246010085 |
740 |
Nunnanniemi b |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
619814.37500000 |
6857040.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010085 |
Kohde sijaitsee Nunnanniemen alueella, niemen kärkeen johtavan tien varrella. Nunnanlahden ja Karvalammen välissä olevalla hiekkaharjanteella kulkee kaakko-luode -suuntaisesti noin 200 metriä pitkä ja 10-30 metriä leveä terassi. Terassi on noin 78 m mpy korkeudella, minkä perusteella asuinpaikka on ajoitettu varhaismetallikautiseksi.
Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä tien koillislaidalle tehdystä koekuopasta ja tieltä talteenotettiin muutamia kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Tien lounaispuoleiselle terassille kaivettiin useita koekuoppia, joissa oli havaittavissa selkeä noensekainen likamaakerros huuhtotumiskerroksen alapuolella. Näistä koekuopista ei kuitenkaan löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.246010086 |
740 |
Nunnanlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
619193.62400000 |
6857462.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010086 |
Kohde sijaitsee Nunnanlahden pohjoisrannalla, lounaaseen viettävällä hiekkarinteellä. Alueella on pieni terassi, jonka koillispuolella, matalan rinteen suojaamassa paikassa on heikko, mutta selvä pyöreähkö asumuspainanne. Asumuspainanne on halkaisijaltaan noin 5 metriä. Alueen maaperä on hiekkaa.
Asuinpaikka löydettiin liikuttaessa maastossa vuonna 1989. Kulleron tilan kesämökin luoteispuolelta kulkevalta tieltä ja/tai tienleikkauksesta löydettiin asbestikeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta löydettiin saviastian paloja. Tien ja kesämökin rakennustyöt ovat todennäköisesti tuhonneet osittain asuinpaikkaa. TVL:n kivikautinen asuinpaikka sijaitsee kohteesta noin 600 metriä länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.246010087 |
740 |
Pikarniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
623565.74300000 |
6887149.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010087 |
Kohde sijaitsee Oriveden ja Pistalanjärven välisen itään pistävän Paasniemen sisäosan harjualueella. Alueen maaperä on hiekkaa. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä tarkasteltiin alueen tieleikkauksia, jolloin löydettiin saviastian paloja noin 85 m mpy korkeudelta, kohdasta, missä tie leikkaa terassin reunaa. Löytöpaikan kohdalla harju kääntyy lounaaseen kohti suota. |
| metsakeskus.246010088 |
740 |
Kuhisevanniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
625176.15600000 |
6872251.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010088 |
Kohde sijaitsee Puruveden ja Avo-Puntusen välisen Kuhisevanniemen lounaisrannalla, Jakosenlahden koillispuolella lounaaseen viettävällä moreenirinteellä. Röykkiö on pienellä kalliolipalla, noin 20-30 metrin päässä rannasta. Kiviröykkiö on matala, pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 5 metriä. Se on koottu suoraan kalliopohjalle, noin 10-30 senttimetrin kokoisista kivistä. Kiveys harvenee reunoille päin. Röykkiöltä on hyvä näkyvyys lounaaseen, Jakosenlahden suuntaan Puruvedelle. Rakenteen ja sijainnin perusteella röykkiö on "tyypillinen" lapinraunio. |
| metsakeskus.246010089 |
740 |
Hattukallio b |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
606909.52300000 |
6869915.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010089 |
Kohde sijaitsee Louhi-Makkola -tien koillispuolella, Louhentie 31:n ja kaakkoispuolella olevan pellon rajalla. Kuppikivi on omakotitalon kukkaistutusten keskellä. Se on suurehko maakivi, kooltaan noin 2 x 2 x 1,5 metriä. Kiven terävällä laella on yksi pyöreä kuppi, joka on halkaisijaltaan noin 7 senttimetriä. Toinen kuppikivi, Hattukallio a (n:o 33), sijaitsee kohteesta noin 100 metriä koilliseen. |
| metsakeskus.246010090 |
740 |
Ryöpänharju b |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
612711.25200000 |
6853719.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010090 |
Kohde sijaitsee Ala-Mutajärven ja Ryöpänsuon välisen soraharjun lounaisosassa, Ala-Mutajärven itärannalla jyrkässä rinteessä. Kuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 metriä. Kuopan laskeva sivu on reunustettu korkealla kehävallilla. Rakenteen ja sijainnin perusteella kuoppa on todennäköisesti pyyntikuoppa. Maasto on potentiaalista pyyntikuoppa-aluetta, joten kuoppia voi olla alueella enemmänkin. Kohde löydettiin vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.246010091 |
740 |
Nunnanniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
620206.21600000 |
6856788.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010091 |
Kohde sijaitsee Nunnanniemen harjun itäpuolella sijaitsevalla melko tasaisella soraterassilla. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä terassilla havaittiin kolme kehävallillista kuoppaa noin 50 metrin matkalla. Ne ovat halkaisijaltaan noin 2-3 metriä ja vaikuttavat lähinnä pyyntikuopilta. |
| metsakeskus.246010092 |
740 |
Kurkikanta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
620358.14700000 |
6859137.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010092 |
Kohde sijaitsee Kulennoinen-Kerimäki -tien itäpuolella, Kurkikanta -nimisen niemen tyvellä. Kurkikantaan johtavan tien pohjoislaidalla on yksi pyöreä kehävallillinen kuoppa, halkaisijaltaan noin 2,5 metriä. Todennäköisessä pyyntikuopassa on suuri, sinne myöhemmin vieritetty kivi. Alue on itäkoilliseen viettävää moreenirinnettä. |
| metsakeskus.246010093 |
740 |
Savonniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
621000.84400000 |
6870339.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010093 |
Kohde sijaitsee Savonniemellä sijaitsevan Myhkyränharjun eteläpäässä. Savonniemen kärkeen johtavan tien itäpuolella, noin 5-15 metriä tiestä, on kaksi kehävallillista pyöreää kuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2,5 metriä ja sijaitsevat noin 30 metrin etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.246010094 |
740 |
Kalaniemi b |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
621075.80600000 |
6870890.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010094 |
Kohde sijaitsee luode-kaakko -suuntaisella soraharjulla, Kalaniemen talosta noin 400-500 metriä kaakkoon. Harju on noin 500 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Harjun laella, viistosti harjun yli kulkevan polun kahden puolen, on kolme pyyntikuoppamaista painannetta, joista kaksi on kehävallillista ja pyöreää sekä yksi suorakaiteen muotoinen. Pyöreiden kuoppien halkaisija on noin 2,5 metriä. Nelikulmaisen kuopan mitat ovat 2,5 x 3,5 metriä. Alue on potentiaalista asuinpaikka-aluetta. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä alueelle ei kaivettu koekuoppia. |
| metsakeskus.246010095 |
740 |
Kalaniemi a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
620691.96300000 |
6871382.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010095 |
Kohde sijaitsee Ylä-Kuonasta Savonniemeen johtavan tien varrella, Kalaniemen talosta noin 250 metriä pohjoislounaaseen. Alue on kivikkoista hiekkakangasta. Tien lounaispuolella maasto laskee jyrkästi, joten muinaisrantatörmä on ollut nykyisen tien kohdalla. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä tieltä löydettiin yksi saviastianpala. Tien itälaidalle tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti asbestikeramiikkaa. Muinaisjäännösalueen laajuus on selvittämättä. Löytöjen ja topografian perusteella asuinpaikan todennäköinen sijainti on saaressa, jonka pituus on kaakko-luode -suunnassa 250 metriä ja koillis-lounais -suunnassa 150 metriä. |
| metsakeskus.246010096 |
740 |
Mäntylä a |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
620396.07700000 |
6871949.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010096 |
Kohde sijaitsee Ylä-Kuonasta Savonniemeen johtavan tien varrella, Mäntylän talosta noin 170 metriä kaakkoon. Alue on hyvin loivasti lounaaseen viettävää hiekkakangasta. Nykyisen tien kohdalla on ollut muinaisrantatörmä. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä havaittiin tien koillislaidalla, likimain vastapäätä pellon ja metsän rajaa, asumuspainanne. Asumuspainanteen koko on noin 5 x 10 metriä. Tie on leikannut painanteen lounaista vallia. Tästä tieleikkauksesta on poimittu talteen saviastian paloja. Myös löytökohdasta noin 20 m luoteeseen on löytynyt asuinpaikkaan liittyvää esineistöä. |
| metsakeskus.246010097 |
740 |
Mäntylä b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
620014.23100000 |
6872192.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010097 |
Kohde sijaitsee Ylä-Kuonasta Savonniemeen johtavan tien länsipuolella olevalla hiekkapohjaisella moreenikumpareella, Mäntylän talosta noin 300 metriä pohjoisluoteeseen. Vuoden 1991 inventointilöydöt poimittiin talteen kumpareen lounaisrinteellä olevasta tuulenkaadosta. Vuonna 1993 alueella oli tehty metsäauraus, joka oli ulottunut paikoin jopa 0,5 m syvyyteen. Asuinpaikan ylimmät kerrokset ovat tuhoutuneet metsänhoitotoimenpiteissä. |
| metsakeskus.246010098 |
740 |
Sääsniemi E |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
614338.51800000 |
6872210.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010098 |
Kohde sijaitsee Ison Vehkajärven etelärannalla järveen pistävän Sääsniemen tyvessä mäntyä kasvavan hiekkaharjanteen lounaisrannalla. Raudanvalmistuspaikan kohdalla kasvaa myös kuusta. Paikan halki kulkee Sääsniemeen päähän vievä mökkitie. Hytin jäännökset ja kuonakasa ovat aivan tien pohjoispuolella ja kaksi hiilikuoppaa tien vieressä sen eteläpuolella. Kohteen lounaispuolella on suo.
Kuonakasa on puolikuun muotoinen, pituudeltaan noin 12 metriä. Kuonakasan rajaamaksi jää kaksi kuopannetta (toinen halkaisijaltaan noin 1 m ja syvyydeltään noin 0,3-0,5 metriä ja toinen halkaisijaltaan noin 0,7 metriä ja syvyydeltään noin 0,3-0,5 metriä. Kuoppien välissä on mahdollisesti hyttiin kuuluva kivi. Hiilikuopat ovat halkaisijaltaan noin 10 metriä, syvyydeltään 1,5 - 2,0 metriä itäisimmän kuopan ollessa hieman läntistä syvempi. Molempia ympäröivät 0,5 metrin korkuiset ja parin metrin levyiset vallit. Itäisimmästä kuopasta otettu hiilinäyte on antanut ajoitukseksi 220+/40 (Su-3066). |
| metsakeskus.246010099 |
740 |
Kurosenkallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
611587.68300000 |
6858332.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010099 |
Kohde sijaitsee Pitkälä-Silvola -tien länsipuolella, Kurosenkallion talosta noin 50 metriä lounaaseen. Kuppikivi on niityllä, noin 10 metriä tienmutkasta koilliseen. Kiven koko on noin 1 x 0,9 metriä ja korkeus noin 40 senttimetriä. Kiven laella on 12 kuppia. Halkaisijaltaan kupit ovat noin 4-7 senttimetriä. Kivi on todennäköisesti alkuperäisellä sijaintipaikallaan. |
| metsakeskus.246010100 |
740 |
Henttola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
611860.57100000 |
6858285.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010100 |
Kohde sijaitsee Pitkälä-Silvola -tien itäpuolella, Hentolan talosta noin 220 metriä itäkoilliseen. Kuppikivi on pellon keskellä olevan kiviraunion koillisosassa. Kiven koko on noin 1,1 x 1,3 x 0,5 metriä. Kivessä on kahdeksan pyöreää kuppia, jotka ovat halkaisijaltaan noin 5-6 senttimetriä. Kivi on raivattu raunioon jostakin ympäröivältä pellolta. |
| metsakeskus.246010101 |
740 |
Kasila a |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
612048.49700000 |
6859183.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010101 |
Kohde sijaitsee Kuuttilanmäellä, Kasilan talosta noin 100 metriä pohjoisluoteeseen. Kivi on pellon ja traktoritien väliselle alueelle raivattujen kivien joukossa. Kuppikivi on kumollaan, tasainen kupillinen puoli pellon suuntaan. Kivessä on yhteensä 9 kuppia, jotka ovat noin 1,5 x 1,5 metrin kokoisella alueella. Kivessä on myös luontaisia, rapautumisen aiheuttamia uria. Kupit ovat halkaisijaltaan noin 5-8 senttimetriä ja niiden syvyys on noin 2-3 senttimetriä. Kuppikivi on todennäköisesti raivattu kiven eteläpuolella sijaitsevalta pellolta, tuskin montaa vuosikymmentä sitten. |
| metsakeskus.246010102 |
740 |
Kasila b |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
611933.53700000 |
6859088.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010102 |
Kohde sijaitsee Kuuttilanmäellä, Kasilan talosta noin 150 metriä länteen. Kolmeen osaan haljennut kuppikivi on kivikkoisen ahon länsilaidalla. Halkeamien rapautumisen perusteella kuppi on voinut olla haljennut jo ennen kuppien tekoa. Kiven koko on 1,2 x 1,2 x 0,4 metriä. Kivessä on yhteensä 27 pyöreää kuppia, jotka ovat halkaisijaltaan noin 3-7 senttimetriä ja syvyydeltään noin 1-4 senttimetriä. Urat yhdistävät osan kupeista. |
| metsakeskus.246010103 |
740 |
Hälvä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
625815.92200000 |
6865114.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010103 |
Kohde sijaitsee Hälvänsaaren länsiosassa, Herttuansaareen suuntaan noin 450 metriä, Mäntysalmen jälkeen itään, pienelle hiekkakuopalle johtavaa tietä noin 50 metriä. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä hiekkakuopalle johtavalta tieltä löydettiin saviastian paloja ja pii-iskoksia noin 10 metrin matkalta, terassin kohdalta. Laaja hiekkaterassi myötäilee noin 83 metrin korkeuskäyrää pohjois-etelä -suuntaisesti. Terassin koko on vähintään noin 400 x 20-60 metriä. Tien lähiympäristöön tehdyissä koekuopissa oli havaittavissa nokimaakerros. Asuinpaikan laajuus on tutkimatta. Terassi on säilynyt pääosin ehjänä, mutta maantien pohjoispuolinen terassi on tuhoutunut osittain omakotitalojen rakennustöiden seurauksena. |
| metsakeskus.246010104 |
740 |
Kömpyränniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626760.54700000 |
6864377.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010104 |
Kohde sijaitsee Hälvänsaaren eteläosassa, Kömpyränniemen tyvellä, etelälounaaseen viettävällä kivikkoisella hiekkakankaalla. Maasto on noin 80-83 metrin mpy korkeudella hyvin loivaa, mutta jyrkkenee ylöspäin rinnettä. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä löydettiin kaksi kvartsi-iskosta noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan, hiekkakankaan poikki kesämökeille kulkevalta tieltä. Kvartsien löytöpaikan lähiympäristöön tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä. Alue sopii sijainniltaan ja maaperältään erittäin hyvin asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.246010105 |
740 |
Martinniemi 1-5 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
629484.37500000 |
6881237.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010105 |
Martinniemi sijaitsee Raikuun kylässä, Martinlammen ja Ängervöinen-järven välissä. Martinniemi on luode–kaakkosuuntaisen Raikuunharjun etelään pistävä niemi. Alue on loivasti etelään viettävää hiekkarinnettä, jolla kasvaa mäntymetsää.
Niemen alueella on useita eri korkeudella olevia muinaisrantoja, jotka ovat muodostuneet hiekkakankaaseen Muinais-Saimaan ylimmän rantakorkeuden (84 metriä mpy) alapuolelle. Tältä tasolta on löydetty varhaisen asbestikeramiikan aikainen asuinpaikka (5100–4300 calBC). Vuoksen puhkeaminen (3800 calBC) ja Saimaan kallistuminen aiheuttivat veden pinnan laskemisen. Selkeä muinaisrantamuodostuma on nähtävissä myös 82 metriä mpy korkeudella. Törmän jyrkkyydestä päätellen vesi on ilmeisesti ollut varsin pitkään tällä korkeudella. Tämän selkeän muinaisrannan alapuolella voidaan havaita pienempiä ja heikompia muinaisrantamuodostumia, jotka ajoittuvat kivi- tai varhaismetallikaudelle. Näistä kaikkein selkeimmän terassin alapuoleltakin on löytynyt asumuspainanteita, joiden kohdalle kaivetuista koekuopista on tullut esille myös kivi- tai varhaismetallikautisia asuinpaikkalöytöjä. Ks. erilliskohteet.
Martinniemen muinaisjäännöskohde on tunnettu vuodesta 1993 lähtien, jolloin paikalta on havaittu ensimmäiset asumuspainanteet ja poimittu esille keramiikkaa ojan seinämästä. Myöhemmissä inventoinneissa Martinniemi on osoittautunut laajaksi, monen eriaikaisen asuinpaikan (Martinniemi 1–5, Martinniemi 9, Martinniemi 10, Martinniemi 11) ja lapinraunion (Martinniemi 8) kohteeksi. Muinaisjäännösaluetta on todettu olevan ainakin noin 500 metrin pituisella alueella niemen eteläosassa.
Vuonna 1998 tutkittu iso asumuspainanne oli kooltaan 12,4 x 8,2 metriä. Sisällä oli kivetty liesi ja savella silattu kuoppaliesi. Isosta asumuksesta johti 2 m levä käytävä pienempään asumukseen (halkaisija noin 5 m), josta oli käynti ulos rannan puolelle, ja joka on toiminut eräänlaisena eteisenä. |
| metsakeskus.246010105 |
740 |
Martinniemi 1-5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
629484.37500000 |
6881237.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010105 |
Martinniemi sijaitsee Raikuun kylässä, Martinlammen ja Ängervöinen-järven välissä. Martinniemi on luode–kaakkosuuntaisen Raikuunharjun etelään pistävä niemi. Alue on loivasti etelään viettävää hiekkarinnettä, jolla kasvaa mäntymetsää.
Niemen alueella on useita eri korkeudella olevia muinaisrantoja, jotka ovat muodostuneet hiekkakankaaseen Muinais-Saimaan ylimmän rantakorkeuden (84 metriä mpy) alapuolelle. Tältä tasolta on löydetty varhaisen asbestikeramiikan aikainen asuinpaikka (5100–4300 calBC). Vuoksen puhkeaminen (3800 calBC) ja Saimaan kallistuminen aiheuttivat veden pinnan laskemisen. Selkeä muinaisrantamuodostuma on nähtävissä myös 82 metriä mpy korkeudella. Törmän jyrkkyydestä päätellen vesi on ilmeisesti ollut varsin pitkään tällä korkeudella. Tämän selkeän muinaisrannan alapuolella voidaan havaita pienempiä ja heikompia muinaisrantamuodostumia, jotka ajoittuvat kivi- tai varhaismetallikaudelle. Näistä kaikkein selkeimmän terassin alapuoleltakin on löytynyt asumuspainanteita, joiden kohdalle kaivetuista koekuopista on tullut esille myös kivi- tai varhaismetallikautisia asuinpaikkalöytöjä. Ks. erilliskohteet.
Martinniemen muinaisjäännöskohde on tunnettu vuodesta 1993 lähtien, jolloin paikalta on havaittu ensimmäiset asumuspainanteet ja poimittu esille keramiikkaa ojan seinämästä. Myöhemmissä inventoinneissa Martinniemi on osoittautunut laajaksi, monen eriaikaisen asuinpaikan (Martinniemi 1–5, Martinniemi 9, Martinniemi 10, Martinniemi 11) ja lapinraunion (Martinniemi 8) kohteeksi. Muinaisjäännösaluetta on todettu olevan ainakin noin 500 metrin pituisella alueella niemen eteläosassa.
Vuonna 1998 tutkittu iso asumuspainanne oli kooltaan 12,4 x 8,2 metriä. Sisällä oli kivetty liesi ja savella silattu kuoppaliesi. Isosta asumuksesta johti 2 m levä käytävä pienempään asumukseen (halkaisija noin 5 m), josta oli käynti ulos rannan puolelle, ja joka on toiminut eräänlaisena eteisenä. |
| metsakeskus.246010105 |
740 |
Martinniemi 1-5 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
629484.37500000 |
6881237.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010105 |
Martinniemi sijaitsee Raikuun kylässä, Martinlammen ja Ängervöinen-järven välissä. Martinniemi on luode–kaakkosuuntaisen Raikuunharjun etelään pistävä niemi. Alue on loivasti etelään viettävää hiekkarinnettä, jolla kasvaa mäntymetsää.
Niemen alueella on useita eri korkeudella olevia muinaisrantoja, jotka ovat muodostuneet hiekkakankaaseen Muinais-Saimaan ylimmän rantakorkeuden (84 metriä mpy) alapuolelle. Tältä tasolta on löydetty varhaisen asbestikeramiikan aikainen asuinpaikka (5100–4300 calBC). Vuoksen puhkeaminen (3800 calBC) ja Saimaan kallistuminen aiheuttivat veden pinnan laskemisen. Selkeä muinaisrantamuodostuma on nähtävissä myös 82 metriä mpy korkeudella. Törmän jyrkkyydestä päätellen vesi on ilmeisesti ollut varsin pitkään tällä korkeudella. Tämän selkeän muinaisrannan alapuolella voidaan havaita pienempiä ja heikompia muinaisrantamuodostumia, jotka ajoittuvat kivi- tai varhaismetallikaudelle. Näistä kaikkein selkeimmän terassin alapuoleltakin on löytynyt asumuspainanteita, joiden kohdalle kaivetuista koekuopista on tullut esille myös kivi- tai varhaismetallikautisia asuinpaikkalöytöjä. Ks. erilliskohteet.
Martinniemen muinaisjäännöskohde on tunnettu vuodesta 1993 lähtien, jolloin paikalta on havaittu ensimmäiset asumuspainanteet ja poimittu esille keramiikkaa ojan seinämästä. Myöhemmissä inventoinneissa Martinniemi on osoittautunut laajaksi, monen eriaikaisen asuinpaikan (Martinniemi 1–5, Martinniemi 9, Martinniemi 10, Martinniemi 11) ja lapinraunion (Martinniemi 8) kohteeksi. Muinaisjäännösaluetta on todettu olevan ainakin noin 500 metrin pituisella alueella niemen eteläosassa.
Vuonna 1998 tutkittu iso asumuspainanne oli kooltaan 12,4 x 8,2 metriä. Sisällä oli kivetty liesi ja savella silattu kuoppaliesi. Isosta asumuksesta johti 2 m levä käytävä pienempään asumukseen (halkaisija noin 5 m), josta oli käynti ulos rannan puolelle, ja joka on toiminut eräänlaisena eteisenä. |
| metsakeskus.246010105 |
740 |
Martinniemi 1-5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
629484.37500000 |
6881237.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010105 |
Martinniemi sijaitsee Raikuun kylässä, Martinlammen ja Ängervöinen-järven välissä. Martinniemi on luode–kaakkosuuntaisen Raikuunharjun etelään pistävä niemi. Alue on loivasti etelään viettävää hiekkarinnettä, jolla kasvaa mäntymetsää.
Niemen alueella on useita eri korkeudella olevia muinaisrantoja, jotka ovat muodostuneet hiekkakankaaseen Muinais-Saimaan ylimmän rantakorkeuden (84 metriä mpy) alapuolelle. Tältä tasolta on löydetty varhaisen asbestikeramiikan aikainen asuinpaikka (5100–4300 calBC). Vuoksen puhkeaminen (3800 calBC) ja Saimaan kallistuminen aiheuttivat veden pinnan laskemisen. Selkeä muinaisrantamuodostuma on nähtävissä myös 82 metriä mpy korkeudella. Törmän jyrkkyydestä päätellen vesi on ilmeisesti ollut varsin pitkään tällä korkeudella. Tämän selkeän muinaisrannan alapuolella voidaan havaita pienempiä ja heikompia muinaisrantamuodostumia, jotka ajoittuvat kivi- tai varhaismetallikaudelle. Näistä kaikkein selkeimmän terassin alapuoleltakin on löytynyt asumuspainanteita, joiden kohdalle kaivetuista koekuopista on tullut esille myös kivi- tai varhaismetallikautisia asuinpaikkalöytöjä. Ks. erilliskohteet.
Martinniemen muinaisjäännöskohde on tunnettu vuodesta 1993 lähtien, jolloin paikalta on havaittu ensimmäiset asumuspainanteet ja poimittu esille keramiikkaa ojan seinämästä. Myöhemmissä inventoinneissa Martinniemi on osoittautunut laajaksi, monen eriaikaisen asuinpaikan (Martinniemi 1–5, Martinniemi 9, Martinniemi 10, Martinniemi 11) ja lapinraunion (Martinniemi 8) kohteeksi. Muinaisjäännösaluetta on todettu olevan ainakin noin 500 metrin pituisella alueella niemen eteläosassa.
Vuonna 1998 tutkittu iso asumuspainanne oli kooltaan 12,4 x 8,2 metriä. Sisällä oli kivetty liesi ja savella silattu kuoppaliesi. Isosta asumuksesta johti 2 m levä käytävä pienempään asumukseen (halkaisija noin 5 m), josta oli käynti ulos rannan puolelle, ja joka on toiminut eräänlaisena eteisenä. |
| metsakeskus.246010110 |
740 |
Martinniemi 8 |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
629309.44800000 |
6881109.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010110 |
Martinniemi sijaitsee Raikuun kylässä, Martinlammen ja Ängervöinen-järven välissä. Martinniemi on luode-kaakkosuuntaisen Raikuunharjun etelään pistävä niemi. Alue on loivasti etelään viettävää hiekkarinnettä, jolla kasvaa mäntymetsää.
Martinniemen lapinraunio sijaitsee niemen länsirannalla, kallion kupeessa, aivan rannan tuntumassa. Raunio on tehty kalliopohjalle ja se on kooltaan noin 4 x 5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,4 metriä. Lapinraunio ajoittuu varhaismetallikaudelle eli 1500 eKr. ja 300 jKr. väliselle ajalle.
Niemen alueella on useita eri korkeudella olevia muinaisrantoja. Niiden päällä on eriaikaisia asuinpaikkoja. Martinniemi on ollut muinaisjäännöskohteena tunnettu vuodesta 1993 lähtien. Martinniemi on osoittautunut laajaksi, monen eriaikaisen asuinpaikan ja lapinraunion kohteeksi. Muinaisjäännösaluetta on todettu olevan ainakin noin 500 metrin pituisella alueella niemen eteläosassa. |
| metsakeskus.246010111 |
740 |
Lamminniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
619992.24100000 |
6871370.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010111 |
Kohde sijaitsee Kuonanjoen pohjoispuolella olevalla hiekkakankaalla. Lamminniemi on Kuonaluhta-suon keskellä oleva saari, jonka länsi- ja pohjoispuolella virtaa kapea Kuonanjoki. Paikalle kulkee polku Myhkyräharjulta. Lamminniemen eteläkärjessä on kuusi asumuspainannetta eri korkeustasoilla. Osa painanteista on niemen itäpuolella ja osa länsipuolella. Kohde löydettiin vuonna 1994 ja käytiin tarkistamassa keväällä 1995. Kohteen lähiympäristössä on useita kivikautisia asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.246010112 |
740 |
Kiviojanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
602567.00000000 |
6873587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010112 |
Kuppikivi sijaitsee Savonlinna - Enonkoski maantien itäpuolella olevan rivitaloyhtiön pihamaan reunassa, rivitalosta kymmenkunta metriä pohjoiseen, noin metri hoidetun pihanurmikon pohjoispuolella vadelmapensaikossa. Kuppikivi on kooltaan noin 130 x 110 x 50 cm ja sen päällä on kymmenen kuppimaista syvennystä. Kupit ovat halkaisijaltaan noin 3-7 cm ja syvyydeltään 2-5 cm. |
| metsakeskus.246010113 |
740 |
Lehmiahonsuo |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
616628.61900000 |
6866190.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010113 |
Kohde sijaitsee pusikoituneessa rinteessä, Toroppala-Louhi -tiestä ja Peltolan talosta noin 450 metriä koilliseen. Mahdollinen kuppikivi on Peltolan talon vastapäätä lähtevän kärrytien päästä lähtevän polun mutkan kohdalla. Kivessä on 8 matalaa ja epäselvää kuoppaa, joista neljää voidaan varauksella pitää kuppeina. |
| metsakeskus.246010114 |
740 |
Myhkyräharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
620363.10000000 |
6870928.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010114 |
Kohde sijaitsee Huhtiselän Savonlahden pohjoispuolella, Kuonanjoen suulla. Asuinpaikka on Savonlahden soistuneen pohjukan itäpuolella olevalla niemekkeellä. Niemekkeen koillisreuna on kivikkoista moreenia, josta ei vuoden 1995 tarkastuksen yhteydessä saatu lainkaan löytöjä. Sen sijaan niemekkeen korkeimmalta kohdalta, läheltä hakkuualueen rajaa löydettiin pii-iskoksia ja kvartseja. Maa on löytöpaikallakin moreenia, mutta vähemmän kivistä kuin lähempänä rantaa. |
| metsakeskus.246010115 |
740 |
Myhkyräharju 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
620415.07800000 |
6870890.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010115 |
Kohde sijaitsee Savonlahden koillisrannalla, Myhkyräharjun luoteisosassa olevalla hiekkaterassilla. Asuinpaikan koillispuolella harju kohoaa jyrkästi. Alueella on asumuspainanne, joka on halkaisijaltaan noin 6 metriä. Painanteen viereen tehdystä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskos. Kohteesta noin 100 metriä luoteeseen on toinen asuinpaikka, Myhkyräharju 1. Todennäköisesti ne kuuluvat samaan asuinpaikkakompleksiin. |
| metsakeskus.246010116 |
740 |
Puntusentaus 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
627328.27800000 |
6873777.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010116 |
Kohde sijaitsee Pohja-Puntusen lammesta noin 300 metriä koilliseen, Kerimäen kunnan hiekkakuopan länsilaidalla. Asuinpaikka on luoteesta Puruveteen työntyvän laajan Rauvanniemen keskiosassa sijaitsevan hiekkaharjanteen lounaisrinteellä. Harjun lounais- ja koillispuolilla on laajat suoalueet, jotka ovat kivikaudella olleet enimmäkseen veden peitossa. Nykyisin lähin vesistö on lounaassa oleva Pohja-Puntusen lampi, joka on itse asiassa Puruveden lahti. Harjua pitkin kulkee tie luoteesta Kumpurannasta kaakkoon Rauvanniemen kylään. Siitä eroaa tie etelään, noin 300 metrin päässä olevalle Kerimäen kunnan hiekkakuopalle. Asuinpaikka sijaitsee hiekkakuopan luoteisreunalla. 1930-luvulla löydetty Puntusentauksen asuinpaikka sijaitsee kohteesta noin 300 metriä länsiluoteeseen, samalla harjurinteellä.
Vuoden 1998 tarkastuksen yhteydessä löydettiin saviastian palasia hiekkakuopan reunalta ja hiekkakuopalle johtavalta tieltä. Rannansiirtymisen ja löytöjen perusteella asuinpaikka-alue ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan aikaan. Tien lounaispuolella on matala, soikea mahdollinen asumuspainanne, joka on kooltaan noin 7 x 5 metriä. Painanteesta noin 12 metriä rinnettä alas lounaaseen on pyöreä, suppilomainen ja kehävallinen kuoppa. Hiekkakuoppa on tuhonnut osan muinaisjäännösalueesta. |
| metsakeskus.246010117 |
740 |
Seppäkapee |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
603473.90200000 |
6870407.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010117 |
Kohde sijaitsee Ala-Kieluun ja Seppäjärven välisessä kapeikossa, Seppäkapeen rannalla, etelään pistävällä pienehköllä niemellä. Asuinpaikka on noin 3 kilometriä Louhen kalkkitehtaalta luoteeseen. Seppäjärvi on jo varhain eronnut Suur-Saimaasta. Sen rannalla on kapea terassi, johon tehdyistä koekuopista löydettiin saviastian paloja. Paikalla ei ole asumuspainanteita. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.246010118 |
740 |
Talvihaudanniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
621785.57100000 |
6859203.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010118 |
Kohde sijaitsee Ruokoniemen lounaisrannalla olevan noin kilometrin pituisen hiekkakankaan kaakkoispäässä. Kankaan kaakkoisin kärki muodostaa loivapiirteisen niemekkeen, Talvihaudanniemen. Asuinpaikka sijaitsee siitä noin 150 metriä pohjoiskoilliseen, noin 100 metrin päässä nykyiseltä rannalta. Maasto on loivaa hiekkarinnettä. Pohjoisessa asuinpaikkaa rajaa parin metrin korkuinen Suur-Saimaan ylin rantatörmä. Lounaassa asuinpaikan laitaa pitkin kulkee tie Talvihaudanniemen kärjessä olevalle mökille. Asuinpaikka on laikutetulla hakkuuaukealla.
Paikalla on pyöreähkö asumuspainanne, joka on halkaisijaltaan noin 12 metriä. Painanteen syvyys on vähintään puoli metriä. Vuoden 1996 tarkastuksen yhteydessä painanteessa ja sen ympäristössä olevista laikutusjäljistä löydettiin saviastian paloja ja muutama kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.246010119 |
740 |
Keskotupa |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
616348.73700000 |
6865538.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010119 |
Kohde sijaitsee Toroppalasta Louhelle vievän paikallistien (15382) eteläpuolella, Peltolan tilan pihapiirissä. Kuppikivi on siirretty nykyiselle sijaintipaikalleen Keskotuvan pellolta. Keskotupa (Keskitupa) sijaitsi ennen Jylhiintien risteyksen kohdalla. Entinen sijaintipaikka on kohteesta noin 450 metriä pohjoisluoteeseen.
Paikalla on 1,4 x 1,0 x 0,6 m kokoinen kivi, jonka päälle on hakattu 5 selvää ja 1-3 epämääräistä kuppia. Kupit ovat halkaisijaltaan 6,3 - 8,0 cm ja syvyydeltään 1-3 cm.
Mahdollisesti toinen kuppikivi siirretty pellolta johonkin kiviraunioon. |
| metsakeskus.246010120 |
740 |
Niinimäki |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
606369.70400000 |
6876825.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010120 |
Kohde sijaitsee aivan maantien n:o 4712 eteläpuolella, noin 6 kilometriä maantiestä n:o 471 itään. Karsikkokivi on kooltaan noin 1,2 x 0,6 metriä. Kiven eteläsivuun on hakattu päivämäärä; 8.7.1861. Lemmenkallion karsikkokivi on saman tien varrella, noin 2 kilometriä kohteesta itään. |
| metsakeskus.246010121 |
740 |
Kokonlahti A |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
635046.15000000 |
6878493.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010121 |
Kohde sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kokonlahden pohjoispuolella luode-kaakko -suuntaisen harjun kaakkoispäässä sijaitsevan muinaisen jäätikköjoen deltan reunamilla. Harjun juureen rajautuvalla ylimmällä rantaterassilla on kolme, pyöreähköä asuinpainannetta, jotka ovat halkaisijaltaan noin 8 metriä. Läntisimmät painanteet ovat matalia ja erottuvat maastossa heikosti.
Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä näihin kahteen läntisimpään painanteeseen tehdyistä koepistoista löydettiin likamaata, kvartseja ja palanutta luuta (KM 31108:1-2). Kolmas painanne on noin 40 metriä edellämainituista painanteista koilliseen. Painanteiden välissä on myöhempiä kaivantoja, jotka liittyvät todennäköisesti Salpalinjaan. Lisäksi Kokonkankaalle vievän tien leikkauksesta on löytynyt Luukonsaaren keramiikkaa ja kvartsia (KM 34854:1-3). Löytökohta on noin 100 m päässä lähimmästä asumuspainanteesta, hieman painanteita alemmalla tasolla. |
| metsakeskus.246010121 |
740 |
Kokonlahti A |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
635046.15000000 |
6878493.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010121 |
Kohde sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kokonlahden pohjoispuolella luode-kaakko -suuntaisen harjun kaakkoispäässä sijaitsevan muinaisen jäätikköjoen deltan reunamilla. Harjun juureen rajautuvalla ylimmällä rantaterassilla on kolme, pyöreähköä asuinpainannetta, jotka ovat halkaisijaltaan noin 8 metriä. Läntisimmät painanteet ovat matalia ja erottuvat maastossa heikosti.
Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä näihin kahteen läntisimpään painanteeseen tehdyistä koepistoista löydettiin likamaata, kvartseja ja palanutta luuta (KM 31108:1-2). Kolmas painanne on noin 40 metriä edellämainituista painanteista koilliseen. Painanteiden välissä on myöhempiä kaivantoja, jotka liittyvät todennäköisesti Salpalinjaan. Lisäksi Kokonkankaalle vievän tien leikkauksesta on löytynyt Luukonsaaren keramiikkaa ja kvartsia (KM 34854:1-3). Löytökohta on noin 100 m päässä lähimmästä asumuspainanteesta, hieman painanteita alemmalla tasolla. |
| metsakeskus.246010122 |
740 |
Kokonlahti B |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
635215.08200000 |
6878606.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010122 |
Kohde sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kokonlahden pohjoispuolella luoteis-kaakko -suuntaisen harjun kaakkoispäässä sijaitsevan muinaisen jäätikköjoen deltan reunamilla. Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää. Harjun juurella ylimmällä terassilla maaperä on hienoa hiekkaa. Tällä rantaterassilla on yksi soikea asuinpainanne, joka on kooltaan noin 4 x 5,5 metriä.
Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä painanteeseen tehdystä koepistosta löydettiin saviastian paloja. Koepistossa oli havaittavissa myös noin 15 senttimetrin paksuinen heikko likamaakerros noin 20 senttimetrin syvyydellä pinnasta. Painanteen ulkopuolelle tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Yhdessä painanteen länsipuolelle tehdyssä koepistossa erottui heikko likamaakerros. |
| metsakeskus.246010123 |
740 |
Kulhanlampi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
635428.99600000 |
6878650.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010123 |
Kohde sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa aivan Kerimäen ja Kesälahden rajalla, Kokonkankaan ja Kulhankankaan välissä, Kulhanlammen koillispuolella olevalla glasifluviaalisella deltalla. Alueen maaperä on karkeahkoa hiekkaa. Asuinpaikka on noin 85 m mpy korkeudella olevan kulumaterassin päällä. Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä havaittiin metsäautotien terassiin leikkaamasta profiilista voimakas punertavanruskea likamaa, josta talteenotettiin runsaasti palanutta luuta ja pieni pala asbestia. Lisäksi inventointilöytöjä kerättiin talteen terassin harjalta ja harjun lounaisreunalta. |
| metsakeskus.246010124 |
740 |
Myllylahti B |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
631904.41300000 |
6879978.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010124 |
Kohde sijaitsee Ängervöisen kaakkoisosan harjualueella, Myllylahden etelärannalla. Alueen maaperä on karkeaa hiekkaa ja paikalla kasvaa harva mäntymetsä. Alueella on yksi pyyntikuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja syvyydeltään noin 50 senttimetriä. Pyyntikuoppa sijaitsee noin 80 m mpy korkeuskäyrää myötäilevän rantatörmän päällä. Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä pyyntikuoppaan tehdyssä koepistossa oli havaittavissa täysin kehittynyt maannos. |
| metsakeskus.246010125 |
740 |
Kanalampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
630673.89700000 |
6881272.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010125 |
Kohde sijaitsee Tervolahden ja Ängervöisen välissä olevan Tervolanniemen kärjessä, kaakkois-luode -suuntaisen harjun etelärinteellä. Alueella on kaksi asuinpainannetta harjun kyljessä olevalla pienialaisella terassilla. Pyöreähköt painanteet näyttävät osittain harjuun kaivetuilta. Ne ovat kooltaan noin 7 x 8 metriä. Sekä terassi että painanteet erottuvat hyvin selkeästi. Vuoden 1998 tarkastuksen yhteydessä itäisempään painanteeseen tehdystä koepistosta löydettiin palanutta luuta. Paikalla kasvaa harva männikkö. Alueen maaperä on moreenia. Harjun laella on Salpalinjaan liittyviä sotavarustuksia. |
| metsakeskus.246010126 |
740 |
Vonkaniemi C |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
628022.96200000 |
6882531.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010126 |
Kohde sijaitsee Pistalankanavan itärannalla Vonkaniemen eteläkärjessä. Noin 82,5 m mpy korkeudella on terassi, joka on laajuudeltaan noin 65 x 50 metriä. Asuinpaikka rajautuu todennäköisesti niemen eteläkärjen mäntyä kasvavalle terassille. Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä terassille tehdystä koepistosta löydettiin karkeasekoitteista keramiikkaa ja kvartseja. Sen sijaan niemen länsipuolella oleville terasseille tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. Kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.246010127 |
740 |
Tuomaanniemi B |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
627365.21800000 |
6883771.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010127 |
Kohde sijaitsee Tuomaanniemessä, Paasniementien ja harjun lounaispuolella Kaakkolammien kohdalla, Käärmekalliolle (n:o 73) ja Tuomaanniemeen (n:o 74) johtavan hiekkatien pohjoispuolella. Paikalla kasvaa nuori ja tiheähkö männikkö. Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä havaittiin kapean harjun kylkeen rajautuvalla terassilla soikea asuinpainanne, joka on kooltaan noin 6 x 8 x 0,5 metriä. Painanteeseen tehdystä koepistosta löydettiin kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Painanteessa oli havaittavissa myös voimakas punertavan ruskea kulttuurikerros. Terassille tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Alueen maaperä on karkeaa hiekkaa. |
| metsakeskus.246010128 |
740 |
Pukronniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
627071.33700000 |
6884068.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010128 |
Kohde sijaitsee Pistalanjärven itäpuolella, Pukronniemen tyvessä, Pistalanharjun lounaisreunalla pienen harjun kyljessä olevalla terassilla. Alueen maasto on harvahkoa mäntymetsää. Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä ylemmällä heikosti erottuvalla terassilla havaittiin yksi pyöreä asuinpainanne, joka on halkaisijaltaan noin 7 metriä. Painanteen syvyys on hieman alle puoli metriä. Painanteeseen tehdystä koepistosta löydettiin kvartseja ja palanutta luuta. Terassille painanteen ulkopuolelle tehdyt koepistot olivat löydöttömiä eikä niistä löytynyt mitään muitakaan esihistorialliseen asutukseen viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.246010129 |
740 |
Korkiaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626664.49900000 |
6884630.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010129 |
Kohde sijaitsee Pistalanjärven ja Leväsuon välissä, Pistalanharjun yli 100 m mpy korkeuteen kohoavan osan Korkiaharjun luoteispuolella. Asuinpaikka on noin 82,5 m mpy korkeudella olevalla suojattomalla, tasaisella terassilla. Alueen maaperä on pääosin karkeata hiekkaa. Aluskasvillisuus on etupäässä kanervikkoa ja puolukkaa. Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä tehdyistä koepistoista löydettiin piitä ja kvartsia. Lisäksi kahdessa kolmesta koepistosta havaittiin likamaakerros. |
| metsakeskus.246010130 |
740 |
Kangaslampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
621190.69100000 |
6889251.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010130 |
Kohde sijaitsee Kerimäen kunnan pohjoisosassa, Valkeisniemeen johtavan tien eteläpuolella, Kangaslammen pohjoisrannalla. Asuinpaikka on kahden kukkulan välisellä tasaisella, etelään suuntautuvalla alueella. Alueella oleva hiekkakuoppa on todennäköisesti tuhonnut suurimman osan muinaisjäännöksestä. Vuoden 1993 tarkastuksen yhteydessä löydettiin keramiikkaa hiekkakuopan myllätyiltä reunoilta. Osa muinaisjäännöksestä on todennäköisesti säilynyt ehjänä kuopan reunojen ympäristössä, varsinkin lounaassa, missä maanpinta on vielä ehjä. |
| metsakeskus.246010131 |
740 |
Kaivannonharju A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626701.52600000 |
6875624.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010131 |
Kohde sijaitsee Kumpurannan itäosassa, luode-kaakko -suuntaisen Kaivannonharjun lounaisrinteellä. Asuinpaikan lounaispuolella on mäntyä kasvava suoalue, Lamperonsuo, joka on muinainen, matala lahti. Todennäköisesti asuinpaikan käyttöaikana Lamperonsuolta on ollut vesiyhteys Kiukaanlahdelle Kaivannonharjun läpi kulkevan kapean salmen kautta. Alueen maaperä vaihtelee hienosta hiekasta hiekkaiseen moreeniin. Lamperonsuolle ja sorakuopalle vievien teiden itäpuolella on kaksi harjuun rajautuvaa muinaista rantaterassia. Ylempi on noin 85 metriä mpy ja alempi hyvin heikko terassi on noin 84 metriä mpy. Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä molemmille terasseille tehdyistä koekuopista talteenotettiin löytöjä. |
| metsakeskus.246010132 |
740 |
Kaivannonharju B |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
626708.52200000 |
6875817.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010132 |
Kohde sijaitsee Kumpurannan itäosassa luode-kaakko -suuntaisen Kaivannonharjun koillisreunalla, Parkontien ja harjun laen välisellä alueella. Pyyntikuopat ovat luode-kaakko -suuntaisessa jonossa luoteeseen viettävällä rinteellä. Eteläisimmässä pyyntikuopassa 1 havaittiin reunalla kaksoismaannos. Kuopan keskellä on myöhemmin kaivettu kuoppa. Pyyntikuoppa 2 on ehjä. Pohjoisin pyyntikuoppa on osittain peittynyt Parkontien teon yhteydessä. Pyyntikuopat ovat noin 15 x 35 metrin alueella.
Pyyntikuoppa 1 on halkaisijaltaan noin 3 metriä. Pyyntikuoppa 2 on halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään noin 40 senttimetriä. Pyyntikuoppa 3 on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä ja syvyydeltään noin 30 senttimetriä. |
| metsakeskus.246010133 |
740 |
Lillukkasuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
620647.97500000 |
6871701.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010133 |
Kohde sijaitsee Lillukkasuon luoteispuolella, Saikonniemeen johtavan tien eteläpuolella, noin 200 metriä Savonniemeen ja Saikonniemeen johtavien teiden risteyksestä Saikonniemen suuntaan. Alueen maasto on metsätyökoneella harvennettua mänty- ja kuusimetsää. Aluskasvillisuus on pääosin rahkasammalta ja puolukkaa. Maaperä on hienoa hiekkaa. Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä noin 82,5 metriä mpy tasolla olevalle terassille tehdystä koepistosta löydettiin saviastian paloja ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.246010134 |
740 |
Keplakkosuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
620508.95500000 |
6891120.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010134 |
Kohde sijaitsee Kerimäen pohjoisosassa, Paasselän lounaispuolella sijaitsevan Valkeisniemen keskellä, Valkeisniemen kärkeen ja Katiskalahteen johtavan tien lounaispuolella. Alueen maasto on suurimmaksi osaksi hyvin kivikkoista hiekkakangasta. Tien lounaispuolella on kuitenkin loivasti lounaaseen viettävä niemimäinen muodostuma, jossa maa-aines on puhdasta hiekkaa. Paikalla on pieni hiekkakuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 15 metriä. Hiekkakuoppa on noin 82 metrin tasossa olevan terassin reunalla ja alapuolella.
Vuoden 1995 tarkastuksen yhteydessä hiekkakuopan itälaidalta löydettiin kaksi kvartsia. Vuoden 1998 inventointilöydöt (saviastian paloja) talteenotettiin samoilta kohdin. Lisäksi hiekkakuopan reunassa havaittiin pieni kasa palaneita kiviä. Kivien seassa ei ollut hiiltä tai likamaata. Keramiikkaa löydettiin myös tien vierestä noin 80 metriä hiekkakuopasta luoteeseen. |
| metsakeskus.246010135 |
740 |
Martinniemi 9 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
629857.22500000 |
6881835.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010135 |
Kohde sijaitsee Martinniemen itäreunalla, Koiralammesta luoteeseen Martinniemen kärkeen ja Tervolanniemeen johtavien teiden risteyksen luoteispuolella. Asuinpaikka on Martinniemen glasifluviaaliseen deltaan rajautuvalla, noin 83 m mpy korkeudella olevalla terassilla. Kohteen itäpuolella sama terassi on aikoinaan muodostanut pienen niemekkeen. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää. Alueella on kaksi soikeaa painannetta. Vuoden 1993 tarkastuksen yhteydessä painanteeseen tehdystä koepistosta talteenotettiin kvartseja ja palanutta luuta. Vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä kohde käytiin tarkastamassa ja todettiin sen pysyneen koskemattomana. |
| metsakeskus.246010136 |
740 |
Martinniemi 10 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629608.32800000 |
6881363.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010136 |
Kohde sijaitsee Pakoluhdan länsipuolella itään suuntautuvalla terassilla. Asuinpaikka sijaitsee kohdalla, jossa Martinniemen kärjen kiertävä metsätie kääntyy jyrkän deltaharjun reunustalta etelään, kohti niemen kärkeä. Vuoden 1993 tarkastuksen yhteydessä löydöt talteenotettiin tieleikkauksesta noin 50 metrin matkalta tien mutkasta eteläkaakkoon. |
| metsakeskus.246010137 |
740 |
Martinniemi 11 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
629415.40300000 |
6881865.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010137 |
Kohde sijaitsee Raikuunkankaan eteläosassa, Martinniemen pohjoisosassa, Martinniemen kärkeen johtavan tien itäpuolella, välittömästi tien vieressä. Alueen maaperä on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää. Paikalla on pyöreä asuinpainanne, joka on halkaisijaltaan noin 11-12 metriä. Se sijaitsee suojaisalla terassilla, joka avautuu lounaaseen. Vuoden 1993 tarkastuksen yhteydessä painanteen reunalle, noin 82,60 m mpy tasolle tehdystä koekuopasta löydettiin saviastian paloja. Vuoden 1998 inventoinnissa Martinniemen kärkeen johtavan tien leikkauksesta löydettiin lisää keramiikkaa. |
| metsakeskus.246010138 |
740 |
Lemmenkallio |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
608415.88500000 |
6876289.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.246010138 |
Kohde sijaitsee maantien n:o 4712 eteläpuolella, noin 10 kilometriä itään Savonlinna-Enonkoski -tieltä (n:o 471). 1880-luvun karsikkokivi on kooltaan noin 2 x 1,5 metriä. Kiven pohjoissivuun on hakattu kahdet nimikirjaimet, ristit ja päivämäärät noin 50 x 50 senttimetrin kokoiselle alueelle. Kirjainten koko on noin 10 senttimetriä. |
| metsakeskus.247010001 |
791 |
Parkkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476338.10300000 |
7130214.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Mulkuanjoen koillispuolella, joen ja Järvikylään johtavan tien välisellä rantapellolla. Parkkilan talon pihapiirin länsipuoliselta jokea kohti viettävältä pellolta on löydetty maanalainen kivistä ladottu tulisija sekä kymmenkunta kiviesinettä: mm. useita alkeellisia kirveitä, tasatalttoja, liuskekärki ja esineiden katkelmia (KM 3671:26–28, 30–32; KM 3855:22–24; KM 3872:1–3; Kajaanin museon kokoelmat). Muualtakin talon lähiympäristöstä kerrotaan löytyneen kiviesineitä, mutta useimmat ovat joutuneet hukkaan. J.Ailion (1909) mukaan tehdyissä koekaivauksissa pii-iskos luunpala sekä hiiltä ja hieman etelämpää on myös suosta löydetty kiviesineen katkelma ja muutamalla harjulla tiiedetään olevan maakuoppia (Aarne Europaeus 1909, Oulun läänin kiinteistä muinaisjäännöksistä, käsikirjoitus).
Parkkilan talo on lähinnä kesäkäytössä.
Nykyään vanhan päärakennuksen paikalta kulkee vastapäiseen Arolan taloon johtava tie. Uusi päärakennus on rakennettu tämän länsipuolelle, jolloin pihapiiri on siirtynyt noin sijansa verran länteen. |
| metsakeskus.247010002 |
791 |
Parkkila Ukonlampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
475538.42400000 |
7130414.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010002 |
Kohde sijaitsee Mulkuanjoen Ukonlammen kohdalla. Kivikkoisen kankaan itäpäässä on kuopanne, jonka halkaisija on 1,5–2,0 m ja syvyys noin 1 m. Kuopan seinämät ovat kiveä. Läheltä kerrotaan löytyneen myös tuuran teräkatkelman (KM 3671:29). |
| metsakeskus.247010007 |
791 |
Mankolanaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478717.15300000 |
7128474.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Mulkuanjoen niskan ja Mankolankosken pohjoispuolella joen ja järven rajaaman niemen länsirannalla. Mankolan talon ja joen väliseltä pellolta on tavattu kvartsi-iskoksia. Lisäksi alueelta on tietoja useista kiviesinelöydöistä, mm. liuskekärjestä ja reikäkivestä (KM 3671:35, PPM 6736). |
| metsakeskus.247010008 |
791 |
Isokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466921.88400000 |
7131633.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsirannalla, noin 300 m päässä joesta, itään loivasti viettävällä laajan Isokankaan eteläpään itäreunalla. Isokankaan pellosta on 1890-luvulla löydetty kaksi kiviesinettä (KM 3671:37, KM 3735:12). Nykyisin taloa asuttaa eri suku kuin esineiden löytöaikaan, eikä talon isännällä ollut tietoa paikalta löytyneistä esineistä. 1996 on todettu kvartsia talon pohjoispuoliselta pellolta läheltä pihaa- ja eteläpuoliselta pellolta. Talon paikalla on matala kumpare, jonka reunoilta kvartsit on havaittu. Taloon johtavan tien läheltä löydettiin kaksi laakeaa pyöreää painaumaa (alakohteet 1 ja 3), joissa molemmissa on turpeen alainen huuhtoutumiskerros. 2019 painanteiden (alakohteet 1-2) kooksi ilmoitetaan 2,5 x 3,5 metriä ja syvyydeksi 0,3 metriä. Todennäköisesti alakohteena 1 oleva painanne on vuosien 1996 ja 2019 inventoinnissa havaittu sama painanne. Painannetta 3 ei tarkistettu vuoden 2019 inventoinnin aikana.
Maaperä alueella on hiekkaa ylempänä ja alempana joelle päin se muuttuu savisemmaksi. Isontalon eteläpuoleisesta naapurista on myös löydetty kaksi kiviesinettä. (Ks. kohde 247040016 Kankaanpää). |
| metsakeskus.247010008 |
791 |
Isokangas |
10002 |
12009 |
13000 |
11019 |
27000 |
466921.88400000 |
7131633.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsirannalla, noin 300 m päässä joesta, itään loivasti viettävällä laajan Isokankaan eteläpään itäreunalla. Isokankaan pellosta on 1890-luvulla löydetty kaksi kiviesinettä (KM 3671:37, KM 3735:12). Nykyisin taloa asuttaa eri suku kuin esineiden löytöaikaan, eikä talon isännällä ollut tietoa paikalta löytyneistä esineistä. 1996 on todettu kvartsia talon pohjoispuoliselta pellolta läheltä pihaa- ja eteläpuoliselta pellolta. Talon paikalla on matala kumpare, jonka reunoilta kvartsit on havaittu. Taloon johtavan tien läheltä löydettiin kaksi laakeaa pyöreää painaumaa (alakohteet 1 ja 3), joissa molemmissa on turpeen alainen huuhtoutumiskerros. 2019 painanteiden (alakohteet 1-2) kooksi ilmoitetaan 2,5 x 3,5 metriä ja syvyydeksi 0,3 metriä. Todennäköisesti alakohteena 1 oleva painanne on vuosien 1996 ja 2019 inventoinnissa havaittu sama painanne. Painannetta 3 ei tarkistettu vuoden 2019 inventoinnin aikana.
Maaperä alueella on hiekkaa ylempänä ja alempana joelle päin se muuttuu savisemmaksi. Isontalon eteläpuoleisesta naapurista on myös löydetty kaksi kiviesinettä. (Ks. kohde 247040016 Kankaanpää). |
| metsakeskus.247010010 |
791 |
Koskenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
468611.24800000 |
7119898.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, runsaat 0,5 km rannasta, Tavastkankaan johtavan tien molemmin puolin. Koskenkankaan talosta 100–200 m kaakkoon olevalta etelään viettävältä pellolta on löydetty kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä kivilajilohelma. Myös tien pohjoispuolisen hiekkakuopan rinteiltä on tavattu kvartsiesineitä ja -iskoksia. Alueelta on aiemmin löydetty tasataltta (KM 3671:40).
Vuonna 2012 sähkölinjan takia tehdyn inventoinnin koekuopissa todettiin asuinpaikan kulttuurikerroksen pellon yläosassa sekoittuneen peltokynnökseen. Kynnöksen alla likamaata todettiin vain hyvin paikallisesti. Tien pohjoispuolella sijaitsevan vanhan hiekkakuopan reunalla todettiin edelleen kvartsiydin ja -iskos. Linjauksen rakentamisella tien koillisreunaan ei todettu olevan vaikutusta muinaisjäännökseen. |
| metsakeskus.247010011 |
791 |
Hovi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
464714.00000000 |
7135078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen kaakkoisrannalla. Hovin talo sijaitsee kaakosta jokea kohti pistävän harjanteen joenpuoleisessa päässä. Alueelta on löydetty kivikirves (KM 3678:19) ja tasataltta (PPM 6738), joiden tarkempi löytöpaikka ei kuitenkaan ole tiedossa. Päärakennuksesta noin 50–75 m etelään olevalta pellolta on löydetty hukkaan joutunut mahdollinen kiviesine. Inventoinnin (1996) yhteydessä paikalta tavattiin pari palaa puhdasta vartsia, jota muutoin ei alueella näyttänyt esiintyvän. Löytöpaikka sijaitsee jokseenkin samalla alueella, mistä kadonnut kiviesine olisi löydetty. Paikka on länteen loivasti laskevalla harjun reunalla pellon yläosassa. Alempana pelto muuttuu savikkoiseksi. Kvartsit jätettiin paikoilleen.
Vuoden 2017 Kestilän kirkonkylän osayleiskaavainventoinnissa Hovin tilan ympärillä pellot olivat nurmella, eikä lisähavaintoja asuinpaikasta näin saatu. |
| metsakeskus.247010012 |
791 |
Sammalkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451927.91300000 |
7134112.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Väyrylänlammen pohjoispuoleisen niemekkeen keskiosassa. Alue on loivasti jokea kohti laskevaa peltoa, joka korkeimmilta kohdiltaan on hiekkamultaa ja alemmilta osiltaan savikkoa. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä: mm. kouru- ja tasatalttoja, kirves sekä esineiden katkelmia ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.247010014 |
791 |
Päivärinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
456466.11000000 |
7126485.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Uljuan altaan itäpään etelärannalla olevan korkeahkon mäkiniemekkeen eteläsyrjällä Päivärinteen talon etelä- ja lounaispuolella. Kaivauksin tutkitulta asuinpaikalta on löydetty mm. alkeellinen kirves, käyräselkäinen kourutaltta, viistonuolenkärki sekä kvartsi- ja piiesineitä sekä -iskoksia. Myös talon länsipuolelta on tavattu kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.247010023 |
791 |
Näälinkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467221.76500000 |
7132553.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoesta 200–300 m länteen, Isonkankaan länsireunalla. Kohteen ja joen välissä on Kilkakallion mäki, matkaa joelle on 200–300 metriä. Pellot sijaitsevat talon itäpuolella rannan suuntaisesti. Eteläosan jakaa kahtia kapea metsäkaistale. Alueen läpi kulkee Kilkalaan menevä tie. Pellot ylittää myös sähkölinja, jonka muuntaja sijaitsee tien vieressä, sen eteläpuolella. Näälingän talosta 150 m kaakkoon olevilta pelloilta on löydetty kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Alueelta on löydetty myös kaksi tasatalttaa (PPM 6718, PPM 6749). |
| metsakeskus.247010025 |
791 |
Alila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
470140.58400000 |
7134732.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Heiniojan pohjoispuolella. Nykyisestä Allilan talosta 150–200 m suoraan etelään on peltojen ympäröimä matala saareke, jossa on vanha talonpaikka. Tämän etelä- ja lounaispuoliselta pellolta on tavattu useita kvartsi-iskoksia ja -lohelmia sekä mahdollinen kaavin. Alueelta on löytynyt myös tasataltta. |
| metsakeskus.247010028 |
791 |
Toivola NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456176.21100000 |
7132083.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen pohjoisrannalla. Toivolan talon luoteispuolella on kapea rantapelto joen ja tien välissä. Pellon korkein kohta on sen pohjoisnurkassa, missä maaperä on hiekkavaa multaa. Paikalta on löydetty kivikirves. Tämän lisäksi alueelta on tavattu runsaasti kvartsi-iskoksia sekä pari epämääräistä kivilaji-iskosta ja palanutta kiveä. |
| metsakeskus.247010030 |
791 |
Vahtineva |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
463343.29500000 |
7142609.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010030 |
Kohde sijaitsee Vahtinevan ja Kaunisrimmen välisen soiden ympäröimän saarekkeen länsiluoteisnurkassa. Paikalla on halkaisijaltaan noin 10 m laajuinen kivikehä. Kivistä ladotun vallin korkeus on 20–30 cm ja leveys noin 1 m. Keskiosa on muutamaa suurempaa kiveä lukuun ottamatta kivetön. Lisäksi rakennelman keskellä on 40 cm syvyinen kuopanne. Rakenne on paksun sammalen peitossa.
2024: Kohteen sijaintia ja aluerajausta on siirretty noin 20 metriä kaakkoon 5p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.247010032 |
791 |
Maksinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
464382.89300000 |
7135831.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajosta noin 250 m luoteeseen, koillisesta lähelle jokea pistävän hiekkaharjanteen lounaisrinteellä. Pihkalanrantaan johtavalta tieltä erkanee Maksinharjuun kulkeva tie, joka kulkee harjanteen reunaa niin, että sen lounaispuolelle jää loivasti samaan suuntaan viettävä pelto ja koillispuolelle harjun metsikköinen laki. Vuoden 1996 inventoinnissa pellon yläosasta on löydetty kvartsikaavin, kvartsi-iskoksia ja -lohelmia sekä palanutta kiveä.
Vuoden 2017 Kestilän kirkonkylän osayleiskaavan inventoinnin aikaan alue oli viljapeltona, yläosaan on istutettu tyrnipensaita. Itäpuolella pumppuamon alue on aidattu, sen pohjoispuolella oleva mäki on kivikkoinen ja sillä on runsaasti vanhoja sorakuoppia. Pellon itäpuolella metsikön reunassa tarkastettiin maannosta muutamilla lapionpistoilla. Uusia havaintoja ei tehty lähialueellakaan. |
| metsakeskus.247010033 |
791 |
Maksinharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
464063.01900000 |
7136221.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Ouluntien ja Pulkkilantien välisen Maksinharjun lounaisrinteellä, Siikajoesta noin 1 km luoteeseen. Maksinharju on laaja luode–kaakkosuuntainen hiekkaharju, jonka korkeimmat kohdat on kaivettu hiekkakuopaksi. Harjun jyrkemmän rinteen alaosassa on tasainen terassimainen vyöhyke, jonka jälkeen maasto laskee loivasti noin 200 metrin päässä lounaassa olevaan suohon. Harjun reunan tasanteella kulkee metsätie ja kuntopolku.
Koordinaattien osoittamalla alueella tavattiin inventoinnissa 1996 maastoon kaivinkoneella pukatun kuntopolun rikkoutuneesta reunasta kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä ja heikkoa likamaata. Kuntopolku noudattelee palstojen 51 ja 32 :99 rajaa, johon löytöalueen kaakkoispäässä yhtyy harjun päältä tuleva vanha metsätie. Näiden yhtymäkohdan luoteispuolella oli halkaisijaltaan 4 -5 m ja 30 - 40 cm syvä painauma. Kvartsien esiintymä alkoi tämän paikan tienoilta ja jatkui vajaan sadan metrin matkan polkua pitkin runsaan sadan metrin etäisyydelle vanhan ampumaradan betonibunkkerista. Tästä noin 400 (600?) m tietä pitkin luoteeseen (kkj. x = 7139 54, y -3463 68, z = 97, 5 - 100) havaittiin metsätiellä kaksi pientä kvartsi-iskosta. Näistä noin 20 m koilliseen oli samanlainen painauma kuin edellä kuvattu. Kolmas painauma sijaitsi tästä vielä noin 150 m koilliseen (x = 7139 64, y = 3463 50) metsätien haarauman kapeassa koillispuoleisessa sektorissa. Kvartsit jätettiin paikoilleen.
Kestilän kirkonkylän osayleiskaavainventoinnissa 2017 koordinaattien osoittamasta kohdasta havaittiin n. 60 m itäkaakkoon n. 4 m halkaisijaltaan ja 30 cm syvä loivareunainen kuoppa (ilmeisesti 1996 havaittu painanne). Sen molemmin puolin kulkevien metsäteiden rikkoutuneiden reunojen maannos vaikutti häiriintymättömältä. Metsäteiden pinta oli havupuiden neulasten peitossa, mikä jonkin verran vaikeutti näkyvyyttä, vuoden 1996 kvartsihavainnot ovat metsätieltä, joka on kunnostettu kuntopoluksi. Eteläpuolella hiekkakuopan leikkauksessa havaittiin punertava homogeeninen huuhtoutumiskerros ja kovaksi rikastunutta maata, jotka eivät välttämättä liity kivikauteen, lisäksi havaittiin joitakin punatiilen kappaleita. Ympäristössä tehtiin muutamia 30 x 30 cm:n kokoisia koepistoja, joissa huuhtoutumiskerros oli myös heikosti punertava. Metsätieltä havaittiin vain yksi kvartsi, noin 500 m luoteeseen aiemmalta kvartsien löytöpaikalta ei nyt havaittu asuinpaikan merkkejä. Lähistöltä ei myöskään havaittu esihistoriallisiksi tulkittavia asumuspainanteita tai muita rakenteita. |
| metsakeskus.247010034 |
791 |
Kukkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463883.10000000 |
7135352.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoesta noin 200 m pohjoiseen, Pihkalantien ja Siikajoen välissä, Kukkolankankaan etelä- ja itälaidalla, Pihkalantien molemmin puolin. Maaperä kankaan yläosissa on jokseenkin hiekkaista kangasmultaa, alempana savea. Maasto laskee loivasti etelään ja länteen. Kyseessä on laeltaan kivikkoinen ja reunamiltaan hiekkamultainen moreeniharjanne. Kukkolan päärakennuksesta noin 40 m etelään, pihamaan ja pellon reunasta pellolle johtavan tilustien itäpuolelta, on löydetty muutama kvartsi-iskos.
Vuoden 2017 Kestilän kirkonkylän osayleiskaavainventoinnissa tilaa ympäröivät pellot olivat laitumena ja heinällä, eikä lisähavaintoja kohteesta saatu. |
| metsakeskus.247010035 |
791 |
Rojola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463903.08900000 |
7135611.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen ja Pihkalantien pohjoispuolella, Kukkolankankaan itälaidalla. Kukkolankangas on päältään kivikkoinen moreeniharjanne, jonka reunamat ovat maaperältään hiekkamultaa. Alempana kankaan itäpuolisessa alangossa maaperä muuttuu savisemmaksi. Rojolan päärakennuksesta noin 30–40 m koilliseen olevasta pellosta löydettiin vuoden 1996 inventoinnissa kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2017 Kestilän kirkonkylän osayleiskaava-alueen inventoinnissa tilaa ympäröiviltä alueilta ei tehty lisähavaintoja, pellot olivat hevoslaitumena ja viljalla. |
| metsakeskus.247010036 |
791 |
Selänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458785.15900000 |
7132393.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Selänkankaan itäpään ylittävän pohjoisemman voimalinjan kohdalla, Pihkalantien ja Piippolantien risteyksestä noin 1,2 km koilliseen. Selänkankaan korkein kohta on kaivettu laajaksi hiekkakuopaksi. Säilyneet reunat, enemmälti kuopan pohjoispuolella, ovat hiekkapohjaisella kankaalla kasvavaa mäntymetsää. Kiviä on vähän. Voimalinjan alapuolelta ja sen molemmin puolin rikotun maan pinnalta ja pintamaakasoista on tavattu paikalleen jätettyjä kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Esinelöytöjä maankäytön tuhoamalta alueelta ei ole.
Vuoden 2022 inventoinnissa todettiin että alue on lähes tuhoutunut hiekanotossa ja sähkölinjan rakentamisessa. Asuinpaikkaa on säilyneenä vain hiekkakuoppien reunoilla ja voimajohtolinjan pylväiden lähiympäristössä. Teiden pinnoilla ja hiekkakuoppien leikkauksissa
havaittiin siellä täällä yksittäisiä kvartsi-iskoksia. Merkkejä kulttuurikerroksesta ei havaittu
suunnitellun voimalinjan alla olevalla alueella. Ympäristössä on laajalti ehjää hiekkakangasta joka opn potentiaalista asuinpaikalle. Varmistaminen vaatii kuitenkin tarkempia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.247010038 |
791 |
Pirttikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467251.76600000 |
7127295.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoesta noin 300 m länteen, kansakoulusta noin 400 metriä eteläkaakkoon. Alue on loivasti itään, kohti jokea laskevaa hiekkavaa peltoa ja Pirttikankaan talon pihapiiriä. Maaperä alueella on hiekkaa, pellot vähäkivistä hiekkamultaa. Talon eteläpuolelta on löydetty puolenkymmentä kvartsi-iskosta ja -lohelmaa sekä palanutta kiveä. Palaneita kiviä on havaittu myös pelloilla aivan pihan lähellä. Löydöt on jätetty paikoilleen. Alueelta on tietoja myös kadonneista kiviesinelöydöistä. |
| metsakeskus.247010039 |
791 |
Haapaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
460994.27000000 |
7131863.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010039 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Siikajoen eteläpuolella. Haapaniemen talosta noin 500 m eteläkaakkoon olevalla mäntykankaalla, alueen halki johtavan tien eteläpuolella, on ainakin viisi kuopannetta. Niiden halkaisija on 3–5 m ja syvyys 0,3–0,5 m. Kuoppien pohjalla oli huuhtoutumiskerros ja reunalla heikon vallin kohdalla oli havaittavissa kaksoismaannos. Kuoppia on ilmeisesti ollut alunperin useampia, mutta pari on täytetty tavattujen kuoppien eteläpuolella olevan hiekkakuopan länsipuolella. Kvartsia tms. ei alueen ojista ja äestyksistä tavattu. Kyseessä ovat ilmeisesti pyyntikuopat. Alue on maaperältään jokseenkin kivikkoista hiekkaa ja kasvillisuudeltaan mäntyä kasvavaa kangasta, joka kohteen itäpuolisen palstan 4:66 osalta on äestetty. Alueen halki kulkee joen suuntaa pääasiassa noudatteleva Myllyläntie. |
| metsakeskus.247010040 |
791 |
Isokangas 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
466492.05500000 |
7133412.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010040 |
Kuopanteet sijaitsevat Isonkankaan itäreunalla, Siikajoesta noin 1 km länteen. Alue on tasaista mäntyä kasvavaa hiekkakangasta, jonka reuna on vanha jyrkästi laskeva rantatörmä. Törmän alapuolella on Näälingänneva. Kuopanteet alkavat Mertanivaan johtavan tien eteläpuolelta, mistä ne jatkuvat kankaan laidan ja metsätien välissä kohti etelää noin 500 m. Pyöreiden kuoppien halkaisija on 1,5–2,0 m ja syvyys 0,3–0,4 m. Muutamissa oli havaittavissa heikko valli. Alueella on ainakin 13 kuoppaa.
Inventointi 2012:Eteläkaakko-pohjoisluodesuuntainen leveä tasainen harjujakso, kuivaa mäntykangasta; aluskasvillisuus sammalta, jäkälää, kanervaa ja puolukkaa; nuorta kasvatusmetsää. Kohde sijaitsee harjun itälaidalla, noin 2 ha:n alueella on 14 kuoppaa epäsäännöllisin välein; kuopat ovat enimmäkseen neliömäisiä (mitat 1x 1 m - 2,2 x 2,1 m) ja matalia (syvyys 0,2 - 0-5 m). Kairauksissa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta.
Tulkinta: Kuoppien tarkoitus on epäselvä, puutuvan huuhtoutumiskerroksen perusteella ne eivät ole esihistoriallisia. Alueen keskivaiheilta löydetty yksittäinen kvartsi-iskos (alakohde). |
| metsakeskus.247010041 |
791 |
Hautakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
468401.33400000 |
7120098.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen itäpuolella, Niemenkankaan länsireunalla, noin 0,3 km päässä joesta. Alue on loivasti länttä kohti viettävää hiekkakangasta. Hautakankaan talon etelänpuoliselta pellolta on tavattu useita kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä pellon itäpuoleisesta laidasta. Löydöt on jätetty paikoilleen. Kohteesta noin 300 m kaakkoon on Koskenkankaan asuinpaikka (kohde 10).
Vuoden 2012 inventoinnin aikana Hautakankaan tilan eteläpuolella sijaitseva pieni peltoala oli kynnettynä. Pellon pinnasta ei havaittu kvartsia tai muuta asuinpaikkamateriaalia. Aiemman löytöpaikan kohdalla pelto kasvoi heinää ja pintahavainnointia ei päästy tekemään. |
| metsakeskus.247010042 |
791 |
Ruottalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467921.52600000 |
7120997.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen länsirannalla olevan Ruottalankankaan itälaidalla. Ruottalankankaan korkeimman kohdan itäpuolelta kaartavan tien ja joen väli on yläosiltaan kivikkoista hiekkamoreenia, joka on osin raivattu pelloksi ja on osin metsänä. Maasto laskee kohti itää. Alueella ovat Ruottalan ja Tolppapellon tilat. Osa Ruottalasta kuuluu nykyään Tolppapeltoon. Ruottalan talosta noin 200 m pohjoiskoilliseen olevalta pellolta on tavattu paikalleen jätettyjä kvartsi-iskoksia sekä jokunen palaneen kiven kappale. |
| metsakeskus.247010050 |
791 |
Tihiänahonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480296.53000000 |
7125476.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Eteläjokeen laskevasta kolkanojan suusta vajaat 1,5 km lounaaseen, Kolkanojan länsipuoleisen kankaan itäreunalla, Möykkylänperään johtavan tien varrella. Laeltaan kivikkoisen ja mäntyä kasvavan Tihiänahonkankaan itäreuna on itään alaville pelloille laskevaa hiekkakangasta. Tie kulkee mäntyä kasvavan hiekkakankaan reunaa, jonka länsipuolella maasto laskee alavaksi pelloksi. Tien varrelta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja mahdollisia kvartsiesineitä. Muita löytöjä paikalta ei ole. |
| metsakeskus.247500001 |
791 |
Isokangas Kilkakallio |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
467461.67100000 |
7132673.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.247500001 |
Kohde sijaitsee Siikajoen länsipuolella, Isokankaan ja joen välisellä kivikkoisella mäkisaarekkeella. Mäen korkeimman kohdan pohjoispäässä on laaja louhikkoinen alue, sinänsä erikoinen luonnonmuodostelma. Louhikolle johtaa polku saarekkeen eteläreunalla olevasta Kilkalan talosta, joka on autiona tai kesäkäytössä. Polkua ylös noustessa vasemmalla puolelle jää kookas kivi, jonka pohjoista kohti olevalla laidalla on pari selvää hakkausta, jotka voi tulkita kirjaimiksi. Kirjaimet AH esiintyi kahdessa kohdassa, joista toisessa kirjainten ympärillä on suorakaiteen muotoinen raami. Kirjaimet EK (?) on yhdessä kohdassa. Kyseessä lienevät nimikirjaimet. Ikää niillä on jonkin verran, sillä hakkauksia peittänyt sammal oli kiven pinnalta puhdistettu pois. Mitään Pähkinäsaaren rajan hakkauksia, johon siihenkin kallio on kansan suussa yhdistetty, ne eivät ole.
Kallion koloihin ja halkeamiin kerrotaan kätketyn vastasyntyneenä surmattuja lapsia ja itse Vanhan Pahan/Vanhan Kilikan kerrotaan näyttäytyvän siellä. |
| metsakeskus.248010001 |
260 |
Lahtela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
641303.72700000 |
6854199.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Punkaharjun rajalla, pienen Pitkäjärven luoteispäässä järven länsirannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Lahtelan talon länsipuolelta, viljelyspellosta. |
| metsakeskus.248010002 |
260 |
Sirnihta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
639909.25100000 |
6864382.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Sirnihtasta koilliseen, Ruokkeenniemeen pistävän pienen Ruokkeenlahden pohjoisrannalla. Alue on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pienen hiekkakuopan reunoilta.
Iso-Sirnihtan saari on kooltaan noin 300 x 90 m ja muodoltaan "kolmikolkkainen". Lounais- ja koillisosa ovat suippoja särkkiä ja pohjoiskolkka näitä tylpempi. Saaren alueella voidaan erottaa useita Suursaimaan ja Saimaan muinaisten vaiheiden muodostamia rantatörmiä. Saaren kaakkoissivulla rantatasanne rajoittuu törmään, jonka törmän tyven korkeus on 76,7 m mpy. Koillispäässä sen korkeus on lähes olematon. Lounaaseen päin mennessä korkeus kasvaa tasaisesti niin, että se saaren keskivaiheilla on noin 2 m ja lounaisosassa yli 3 m. Lounaiskärkeä lähestyttäessä törmä jälleen madaltuu. Saaren muilla sivuilla rantatasanne rajoittuu vaatimattomaan rantavalliin tai törmän tapaiseen. Etenkin saaren koillispäädyssä, mutta myös luoteis- ja länsisivuilla erottuu edellä mainitun törmän takana toinen vanhempi, kasvillisuuden jo täysin peittämä vähäinen ja heikosti havaittavissa oleva törmä. Tämän törmän korkeus on 77,5 m mpy. Saaren koillispäädyssä on lisäksi havaittavissa törmä, jonka tyven korkeus on 78,3 m mpy. Edellä mainittujen lisäksi on saaren itäosassa törmä 79,35 m mpy korkeudella.
Asuinpaikka-alueella on neljä, matalaa ja pyöreää asumuspainannetta, jotka ovat halkaisijaltaan 3-4 m. Lisäksi saaren alueelta on todetty 3 röykkiötä, jotka ovat sammaloituneita, noin 0,5 m korkeita ja halkaisijaltaan 2,5-4 m.
Asuinpaikka-alueetta on tutkittu 46 m². |
| metsakeskus.248010002 |
260 |
Sirnihta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
639909.25100000 |
6864382.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Sirnihtasta koilliseen, Ruokkeenniemeen pistävän pienen Ruokkeenlahden pohjoisrannalla. Alue on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pienen hiekkakuopan reunoilta.
Iso-Sirnihtan saari on kooltaan noin 300 x 90 m ja muodoltaan "kolmikolkkainen". Lounais- ja koillisosa ovat suippoja särkkiä ja pohjoiskolkka näitä tylpempi. Saaren alueella voidaan erottaa useita Suursaimaan ja Saimaan muinaisten vaiheiden muodostamia rantatörmiä. Saaren kaakkoissivulla rantatasanne rajoittuu törmään, jonka törmän tyven korkeus on 76,7 m mpy. Koillispäässä sen korkeus on lähes olematon. Lounaaseen päin mennessä korkeus kasvaa tasaisesti niin, että se saaren keskivaiheilla on noin 2 m ja lounaisosassa yli 3 m. Lounaiskärkeä lähestyttäessä törmä jälleen madaltuu. Saaren muilla sivuilla rantatasanne rajoittuu vaatimattomaan rantavalliin tai törmän tapaiseen. Etenkin saaren koillispäädyssä, mutta myös luoteis- ja länsisivuilla erottuu edellä mainitun törmän takana toinen vanhempi, kasvillisuuden jo täysin peittämä vähäinen ja heikosti havaittavissa oleva törmä. Tämän törmän korkeus on 77,5 m mpy. Saaren koillispäädyssä on lisäksi havaittavissa törmä, jonka tyven korkeus on 78,3 m mpy. Edellä mainittujen lisäksi on saaren itäosassa törmä 79,35 m mpy korkeudella.
Asuinpaikka-alueella on neljä, matalaa ja pyöreää asumuspainannetta, jotka ovat halkaisijaltaan 3-4 m. Lisäksi saaren alueelta on todetty 3 röykkiötä, jotka ovat sammaloituneita, noin 0,5 m korkeita ja halkaisijaltaan 2,5-4 m.
Asuinpaikka-alueetta on tutkittu 46 m². |
| metsakeskus.248010002 |
260 |
Sirnihta |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
639909.25100000 |
6864382.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Sirnihtasta koilliseen, Ruokkeenniemeen pistävän pienen Ruokkeenlahden pohjoisrannalla. Alue on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pienen hiekkakuopan reunoilta.
Iso-Sirnihtan saari on kooltaan noin 300 x 90 m ja muodoltaan "kolmikolkkainen". Lounais- ja koillisosa ovat suippoja särkkiä ja pohjoiskolkka näitä tylpempi. Saaren alueella voidaan erottaa useita Suursaimaan ja Saimaan muinaisten vaiheiden muodostamia rantatörmiä. Saaren kaakkoissivulla rantatasanne rajoittuu törmään, jonka törmän tyven korkeus on 76,7 m mpy. Koillispäässä sen korkeus on lähes olematon. Lounaaseen päin mennessä korkeus kasvaa tasaisesti niin, että se saaren keskivaiheilla on noin 2 m ja lounaisosassa yli 3 m. Lounaiskärkeä lähestyttäessä törmä jälleen madaltuu. Saaren muilla sivuilla rantatasanne rajoittuu vaatimattomaan rantavalliin tai törmän tapaiseen. Etenkin saaren koillispäädyssä, mutta myös luoteis- ja länsisivuilla erottuu edellä mainitun törmän takana toinen vanhempi, kasvillisuuden jo täysin peittämä vähäinen ja heikosti havaittavissa oleva törmä. Tämän törmän korkeus on 77,5 m mpy. Saaren koillispäädyssä on lisäksi havaittavissa törmä, jonka tyven korkeus on 78,3 m mpy. Edellä mainittujen lisäksi on saaren itäosassa törmä 79,35 m mpy korkeudella.
Asuinpaikka-alueella on neljä, matalaa ja pyöreää asumuspainannetta, jotka ovat halkaisijaltaan 3-4 m. Lisäksi saaren alueelta on todetty 3 röykkiötä, jotka ovat sammaloituneita, noin 0,5 m korkeita ja halkaisijaltaan 2,5-4 m.
Asuinpaikka-alueetta on tutkittu 46 m². |
| metsakeskus.248010002 |
260 |
Sirnihta |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
639909.25100000 |
6864382.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Sirnihtasta koilliseen, Ruokkeenniemeen pistävän pienen Ruokkeenlahden pohjoisrannalla. Alue on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pienen hiekkakuopan reunoilta.
Iso-Sirnihtan saari on kooltaan noin 300 x 90 m ja muodoltaan "kolmikolkkainen". Lounais- ja koillisosa ovat suippoja särkkiä ja pohjoiskolkka näitä tylpempi. Saaren alueella voidaan erottaa useita Suursaimaan ja Saimaan muinaisten vaiheiden muodostamia rantatörmiä. Saaren kaakkoissivulla rantatasanne rajoittuu törmään, jonka törmän tyven korkeus on 76,7 m mpy. Koillispäässä sen korkeus on lähes olematon. Lounaaseen päin mennessä korkeus kasvaa tasaisesti niin, että se saaren keskivaiheilla on noin 2 m ja lounaisosassa yli 3 m. Lounaiskärkeä lähestyttäessä törmä jälleen madaltuu. Saaren muilla sivuilla rantatasanne rajoittuu vaatimattomaan rantavalliin tai törmän tapaiseen. Etenkin saaren koillispäädyssä, mutta myös luoteis- ja länsisivuilla erottuu edellä mainitun törmän takana toinen vanhempi, kasvillisuuden jo täysin peittämä vähäinen ja heikosti havaittavissa oleva törmä. Tämän törmän korkeus on 77,5 m mpy. Saaren koillispäädyssä on lisäksi havaittavissa törmä, jonka tyven korkeus on 78,3 m mpy. Edellä mainittujen lisäksi on saaren itäosassa törmä 79,35 m mpy korkeudella.
Asuinpaikka-alueella on neljä, matalaa ja pyöreää asumuspainannetta, jotka ovat halkaisijaltaan 3-4 m. Lisäksi saaren alueelta on todetty 3 röykkiötä, jotka ovat sammaloituneita, noin 0,5 m korkeita ja halkaisijaltaan 2,5-4 m.
Asuinpaikka-alueetta on tutkittu 46 m². |
| metsakeskus.248010003 |
260 |
Ruokkeenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
640356.06200000 |
6865180.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Sirnihtasta koilliseen, Ruokkeenniemeen pistävän pienen Ruokkeenlahden pohjoisrannalla. Alue on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pienen hiekkakuopan reunoilta ja harjun päältä, n. 100 m hiekkakuopasta pohjoiseen.
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin löytökeskittymä (kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja likamaata) Kaunisniementien varresta, noin 56 metrin päässä hiekkakuopan länsipuolella. |
| metsakeskus.248010004 |
260 |
Pirunpöytä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
639596.29000000 |
6885069.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010004 |
Pirunpöytä sijaitsee Hummovaaran kylässä, Kainulan talosta noin 400 m itäkoilliseen. Hummovaaran korkeimmalla kohdalla on Kainulan taloryhmä, jossa Lönnrot kävi ensimmäisellä runonkeruumatkallaan. Vaaran huipulla on suurikokoinen yksinäinen petäjä, jota nykyisin nimitetään Lönnrotin petäjäksi. Pirunpöytä sijaitsee tästä petäjästä noin 0,5 km itään, alueella kulkevan polun eteläpuolella, alavalla kuusikkomaalla. Pirunpöydäksi kutsuttu kivi on yläpinnaltaan tasainen maakivi. Se on noin 2 x 2 m ja maanpinnan yläpuolella näkyvältä osaltaan noin 0,5 m korkea. Sen pöytämäisellä yläpinnalla on noin 80 matalaa, pyöreää uhrikuoppaa, josta ainakin kolme paria ns. juoksutusuralla toisiinsa yhdistettyjä. Kuoppien halkaisija on 3-8 cm.
Kuoppien kerrotaan syntyneen siten, että "piru keskiyöllä tanssi kivellä ja sen kaviot painoivat kiveen kuopat". |
| metsakeskus.248010004 |
260 |
Pirunpöytä |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
639596.29000000 |
6885069.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010004 |
Pirunpöytä sijaitsee Hummovaaran kylässä, Kainulan talosta noin 400 m itäkoilliseen. Hummovaaran korkeimmalla kohdalla on Kainulan taloryhmä, jossa Lönnrot kävi ensimmäisellä runonkeruumatkallaan. Vaaran huipulla on suurikokoinen yksinäinen petäjä, jota nykyisin nimitetään Lönnrotin petäjäksi. Pirunpöytä sijaitsee tästä petäjästä noin 0,5 km itään, alueella kulkevan polun eteläpuolella, alavalla kuusikkomaalla. Pirunpöydäksi kutsuttu kivi on yläpinnaltaan tasainen maakivi. Se on noin 2 x 2 m ja maanpinnan yläpuolella näkyvältä osaltaan noin 0,5 m korkea. Sen pöytämäisellä yläpinnalla on noin 80 matalaa, pyöreää uhrikuoppaa, josta ainakin kolme paria ns. juoksutusuralla toisiinsa yhdistettyjä. Kuoppien halkaisija on 3-8 cm.
Kuoppien kerrotaan syntyneen siten, että "piru keskiyöllä tanssi kivellä ja sen kaviot painoivat kiveen kuopat". |
| metsakeskus.248010005 |
260 |
Kainula |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
639180.45300000 |
6884949.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010005 |
Kuppikivi, jossa on kaksi kuppia, sijaitsee Kainulan talon pihan keskellä. Kuppikivi on hyvin matala, pihanurmeen lähes peittynyt kivi.
Vuoden 2004 inventoinnissa todetaan, että Kainulan isäntäväen mukaan kuppikivi olisi kadonnut jo 1960-luvulla pihan raivauksessa. |
| metsakeskus.248010006 |
260 |
Vanhanpaikan kallio |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
639168.46400000 |
6884779.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010006 |
Kuppikivikallio, jossa on 10 kuppia sijaitsee Kainulan talon luona olevasta Lönnrotin petäjästä noin 300 m etelään. Alue on nykyisin tiheää pensaikkoa ja paikalle on kasattu pelloista raivattuja kiviä. |
| metsakeskus.248010007 |
260 |
Naukkarila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
641342.68500000 |
6860730.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokkeenniemen tyvestä länteen pistävän Pellavaniemen etelälaidassa, Naukkarilan talosta noin 200 m länsilounaaseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kesämökkien kohdalta vanhan rantatörmän yläpuolelta, peltorinteestä ja metsikköalueelta. |
| metsakeskus.248010009 |
260 |
Piilopirtti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
633549.73600000 |
6883348.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Villasenjärven koillisrannalla, kantatiestä nro 71 noin 1,5 km:n päässä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille talon pellosta ja pihapiiristä noin 50 m:n päästä rannasta. |
| metsakeskus.248010010 |
260 |
Suurikylä Myllyjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
643491.81400000 |
6861120.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010010 |
Kohde sijaitsee Puruveden Ruokkeenniemen ja Pellavaniemen kainalossa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Suurenkylänlahden itäpuoliselta peltoalueelta, noin 350 m rannasta ja noin 100 m Myllyjoesta, Imatra-Joensuu -maantien länsipuolelta. Hieta- hiekkapitoiselta pellolta on löydetty karjalaista keramiikkaa, piitä, kvartsia, liitunpiipun katkelma sekä rapautuneita kiviä |
| metsakeskus.248010010 |
260 |
Suurikylä Myllyjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
643491.81400000 |
6861120.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010010 |
Kohde sijaitsee Puruveden Ruokkeenniemen ja Pellavaniemen kainalossa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Suurenkylänlahden itäpuoliselta peltoalueelta, noin 350 m rannasta ja noin 100 m Myllyjoesta, Imatra-Joensuu -maantien länsipuolelta. Hieta- hiekkapitoiselta pellolta on löydetty karjalaista keramiikkaa, piitä, kvartsia, liitunpiipun katkelma sekä rapautuneita kiviä |
| metsakeskus.248010011 |
260 |
Suurenkylänlahti 1 |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
643211.92900000 |
6861159.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010011 |
Historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Purujärven rannalla, Ruokkeenniemen ja Pellavaniemen kainalossa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Suurenkylänlahden itäpuoliselta peltoalueelta, Imatra-Joensuu -maantien länsipuolella. Paikalta on järven rantaan 50-100 m ja kaakkoispuolella virtaavaan Myllyjokeen noin 250 m. Hieta-hiekkapitoisen ja länteen, rantaan päin loivasti viettävän pellon pinnalla on havaittu myös rapautuneita kiviä.
Suurenkylän ortodoksikalmisto (mj. rek. nro 1000 00 6174) sijaitsee alla sadan metrin päässä asuinpaikasta eteläkaakkoon. |
| metsakeskus.248010012 |
260 |
Suurenkylänlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
643341.87800000 |
6860932.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden rannalla, Ruokkeenniemen ja Pellavaniemen kainalossa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Suurenkylänlahden itäpuoliselta peltoalueelta, rannasta noin 150-200 m ja kaakossa virtaavasta Myllyjoesta 50-100 m:n päästä, Imatra-Joensuu -maantien länsipuolelta, loivasti kohti järven rantaa viettävältä pellolta. Maaperä alueella on hiesu-hiekkapitoista. |
| metsakeskus.248010012 |
260 |
Suurenkylänlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
643341.87800000 |
6860932.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden rannalla, Ruokkeenniemen ja Pellavaniemen kainalossa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Suurenkylänlahden itäpuoliselta peltoalueelta, rannasta noin 150-200 m ja kaakossa virtaavasta Myllyjoesta 50-100 m:n päästä, Imatra-Joensuu -maantien länsipuolelta, loivasti kohti järven rantaa viettävältä pellolta. Maaperä alueella on hiesu-hiekkapitoista. |
| metsakeskus.248010013 |
260 |
Kirkonkylä Kerelin kalmistopelto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
645177.12200000 |
6865145.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010013 |
Kalmisto sijaitsee Kesälahden kirkonkylän alueella, Puruveden kaakkoisosassa, Syvälahden ja Hirvolanlahden välisellä peltoalueella, Kerelin talosta noin 250 m koilliseen, Syvälahden itärantaa pitkin kulkevan metsäautotien päässä olevalla kumpareella, osin pellon ja osin metsän kohdalla, noin 60 x 90 m kokoisella alueella.
Pellolta kerrotaan löytyneen ihmisen luita ojituksen yhteydessä. Kalmistopellosta on maininta myös J. Maukosen kihlakuntakertomuksessa vuodelta 1879. Mäntyä kasvavan metsän puolella on havaittu kaksi rinnakkain olevaa itä-länsi -suuntaista, noin 2 x 0,7 m kokoista ja 0,2 m syvää hautapainannetta kahden metrin päässä toisistaan. Näistä painanteista noin 4 metrin päässä, alarinteessä erottuu kaksi muuta vastaavanlaista, hieman epämääräisempää painannetta. Kalmistopellon pohjoispuolella kasvaa haavikko, eikä ole täysin poissuljettua, että kalmisto jatkuisi sinne.
Rannassa (p= 6867 980, i= 3645 380) on havaittavissa levike, jonka kohdalla kerrotaan olleen laivalaiturin.
Kalmiston itäpuolella sijaitsee Kerelinpelto-niminen historiallisen ajan asuinpaikka ja pajan paikka (kohde 1000002372). Kalmistoalueen länsipuolella on Puruvedestä Kerelin niemeen pistävä Syvälahti, joka on vanha satamapaikka. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut tsasouna, josta ei nykyisin ole näkyvissä mitään merkkejä. |
| metsakeskus.248010028 |
260 |
Aluslampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
635035.12100000 |
6886397.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010028 |
Pyyntikuoppa sijaitsee noin 440 m luoteeseen Kirkkosärkkien hiekkakuopasta ja metsäautotiestä. Harju, joka kulkee luode-kaakko -suuntaisena Jaakonlammen ja Aluslammen välissä, haarautuu. Lounaishaara päättyy, toinen jatkuu edelleen Jaakonlammen rantaa seuraten. Haarautumiskohtaan muodostuu toisesta päästään suljettu laaksopainanne, jossa maa nousee loivasti harjun rinnettä kohti. Pyyntikuoppa sijaitsee tässä laaksopainanteessa harjun päättyvän lounaishaaran rinteen alaosassa poikittain harjun kulkusuuntaan nähden. Kuoppa on kooltaan 2 x 3,3, metriä ja syvyydeltään 0,4 m. |
| metsakeskus.248010030 |
260 |
Kirkkosärkät |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
635215.05100000 |
6886268.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010030 |
Pyyntikuoppa sijaitsee noin 200 m luoteeseen Kirkkosärkkien hiekkakuopasta ja metsäautotiestä. Kuoppa sijaitsee luode-kaakko -suuntaisen harjun laella noin 100 m harjun kaakkoispäästä. Harjun lounaisrinne nousee loivasti, koillisrinne on jyrkkä. Kuopan koko on 1,2 x 1,0 ja syvyys 0,7 m . Yläreunastaan kuoppa vaikuttaa sortuneen. |
| metsakeskus.248010032 |
260 |
Parrikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
631618.49100000 |
6887882.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Villasenjärven ja Mustalammen välisessä maastossa, noin 400 m Lamminrannan tilanpäärakennuksesta itäkaakkoon, loivan harjun etelärinteessä. Asuinpaikalla on yksi, matalana painaumana maastossa näkyvä asumuspainanne. Se on kooltaan 4,5 x 7,5 m ja syvyydeltään noin 0,3 m. |
| metsakeskus.248010044 |
260 |
Kulhanlampi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
635395.00300000 |
6878728.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, aivan Kerimäen ja Kesälahden rajalla, Kokonkankaan ja Kulhankankaan välissä, Kulhanlammen lounaispuolella. Asuinpaikka-alue sijoittuu harjun koillisreunalla 83-84 m mpy olevan terassin kohdalle. Maaperä terassin alueella on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alueella olevan metsäautotien kohdalta sekä tien länsipuolelta metsä-äestetyn alueen kohdalta. Asuinpaikka jatkunee itäpuolella ehjällä muinaisrantaterassilla. |
| metsakeskus.248010045 |
260 |
Kulhankangas A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
634868.21900000 |
6879543.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kulhankankaan ja Kokonkankaan muodostaman deltan koillisreunalla, noin 82,5 m mpy olevan terassin harjalla. Terassilla maaperä on etupäässä vähäkivistä hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsä-äestetyn alueen kohdalta, jo maatuneista äestysjäljistä. |
| metsakeskus.248010046 |
260 |
Kulhankangas B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
634960.17600000 |
6879469.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kulhankankaalla, muutamia vuosia sitten metsä-äestetyllä alueella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille äestysjäljistä. |
| metsakeskus.248010046 |
260 |
Kulhankangas B |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
634960.17600000 |
6879469.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kulhankankaalla, muutamia vuosia sitten metsä-äestetyllä alueella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille äestysjäljistä. |
| metsakeskus.248010047 |
260 |
Kulhankangas C |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
634784.25300000 |
6879675.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010047 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, poikittain harjun kulkusuuntaan nähden nousten noin 81 m mpy terassilta ylös harjun rinnettä aina noin 87 m mpy korkeuteen. Kuopat ovat halkaisijaltaan 3-4 m ja syvyydeltään 30-50 cm. Viisi ylintä kuoppaa sijaitsee kauniissa jonossa noin 15 m välein. Alin kuoppa sijaitsee tästä jonosta noin 50 m pohjoiseen. Neljä ylintä kuoppaa ovat selkeitä pyyntikuoppia. Lähempänä rantaa sijaitsevat kaksi alinta kuoppaa ovat epämääräisempiä ja maastossa huonommin erottuvia. |
| metsakeskus.248010048 |
260 |
Kulhankangas D |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
634862.21500000 |
6879645.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kulhankankaalla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hyvin pieneltä alueelta umpeenkasvaneen metsäautotien kohdalta. Kaikki saviastian palat ovat ilmeisesti peräisin samasta paikalleen hajonneesta astiasta. |
| metsakeskus.248010048 |
260 |
Kulhankangas D |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
634862.21500000 |
6879645.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kulhankankaalla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hyvin pieneltä alueelta umpeenkasvaneen metsäautotien kohdalta. Kaikki saviastian palat ovat ilmeisesti peräisin samasta paikalleen hajonneesta astiasta. |
| metsakeskus.248010049 |
260 |
Kulhankangas E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
634836.23100000 |
6879706.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kulhankankaalla, rannassa kulkevan tien länsipuolella. Asuinpaikka-alue on muutamia vuosia sitten metsä-äestetty. Maaperä alueella on pehmeää, hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.248010049 |
260 |
Kulhankangas E |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
634836.23100000 |
6879706.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kulhankankaalla, rannassa kulkevan tien länsipuolella. Asuinpaikka-alue on muutamia vuosia sitten metsä-äestetty. Maaperä alueella on pehmeää, hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.248010050 |
260 |
Kulhankangas F |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
635023.15000000 |
6879422.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, metsittyneen metsäautotien luoteispuolella. Asuinpaikka-alue on muutamia vuosia sitten metsä-äestetty. Löydöt ovat tulleet esille yhdestä äestyskohdasta, jossa maaperä oli voimakkaasti tummanpunaiseksi värjääntynyttä hiekkaa. |
| metsakeskus.248010050 |
260 |
Kulhankangas F |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
635023.15000000 |
6879422.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, metsittyneen metsäautotien luoteispuolella. Asuinpaikka-alue on muutamia vuosia sitten metsä-äestetty. Löydöt ovat tulleet esille yhdestä äestyskohdasta, jossa maaperä oli voimakkaasti tummanpunaiseksi värjääntynyttä hiekkaa. |
| metsakeskus.248010051 |
260 |
Kulhankangas G |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
635105.12100000 |
6879386.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010051 |
Kohde sijaitsee Pihlajaniemen koillisosassa, Kulhankankaalla, kohteesta Kesälahti 50 Kulhankangas F noin 90 m itään. Alue on muutamia vuosia sitten metsän avohakkuun jälkeen äestetty. Rautakuonaa on tullut esille äestysjäljestä. |
| metsakeskus.248010052 |
260 |
Hiidenlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
642091.38800000 |
6860385.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Suurenkylänlahden eteläpuolella olevan Hiidenniemen kaakkoisosassa, Hiidenlahden pohjoisrannalla. Asuinpaikalla on asumuspainanne kapealla muinaisrantaterassilla. Löytöjä on tämän terassin lisäksi myös alemmalta terassilta. Paikalla kasvaa ryteikköistä kuusimetsää ja tiheää mäntymetsää. |
| metsakeskus.248500002 |
260 |
Purujärvi Ristiniemi |
10001 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
638964.62100000 |
6866262.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248500002 |
Puruveden Siikasaarenselkään pistävällä Ristiniemellä on kaksi suorakaiteen muotoista kivilatomusta, kaksi kuoppaa ja kuopanne. |
| metsakeskus.248500003 |
260 |
Villala Ristimäki |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
634114.51500000 |
6881742.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248500003 |
Kohde sijaitsee Villasenjärven ja Puruveden välisellä kannaksella, Villalan kylätaajaman lounaisosassa, Pennanlanlahden rantaan vievän tien itäpuolella, vanhan hiekkakuopan ympärillä. Hiekkakuopan pohjois- ja itäpuolella on havaittu useita hautapainaumia. Kalmisto saattaa ulottua hiekkakuopan itäpuolella noin 100 m päähän hiekkakuopasta, pohjoisessa kymmenien metrien päähän. Lännessä ja etelässä kalmisto rajautuu kylä- ja tilustiehen. Paikalla on saattanut olla myös tsasouna. Villalan kylän kautta kulkevan vanhan paikallistien itälaidalla olevan hiekkakuopan reunoilta tiedetään kerätyn ihmisluita. Ilmeisesti kalmiston keskeisin osa on jo tuhoutunut hiekanotossa. Löydetyt luut on mahdollisesti toimitettu Kesälahden hautausmaalle.
|
| metsakeskus.248500006 |
260 |
Purujärvi Ketunniemi |
10001 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
639180.53000000 |
6866352.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.248500006 |
Puruveden Siikasaarenselän Ketunlahteen pistävällä Ketunniemellä on kolme kuopannetta. |
| metsakeskus.249000001 |
249 |
Lamponiemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368316.28500000 |
6928366.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249000001 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Liesjärven kaakkoisrannalla, Lamponiemen eteläpuolisella hiekkarannalla.
Niemessä on pitkä, matala hiekkaranta, jonka takana on kapeahko noin 0,5 - 1 m korkea hiekkainen rantavalli ja sen takana samankorkuinen hiekkainen tasanko, joka on suureksi osaksi peltoa. Tieltä, noin 200 m Lamponiemen kärjestä etelään, muutama kymmenen metriä pohjoiseen rantavallista on löydetty muutama kvartsi-iskos.
Mahdollinen asuinpaikka on ehkä pellolla tai kankaalla. Paikalle kaivetuilla muutamilla koekuopilla asiaa ei ole voitu varmistaa. Kyseessä voi olla leiripaikka. |
| metsakeskus.249010001 |
249 |
Lehtosaari Maitohiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380738.45000000 |
6890209.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010001 |
Paikka sijaitsee Liukon Lehtosaaren etelärannalla, Maitohiekka -nimisen lahdelman länsipuolella.
Niemekkeellä on tasanne, jonne tehdyistä koekuopissa oli löytöjä ja likamaata.
Rantakaavoituksen vuoksi vuonna 1993 tehdyssä koekaivauksessa ylemmällä rantatörmällä sijaitseva asuinpaikka todettiin laajuudeltaan noin 30 x 30 m kokoiseksi. Myöhempi ihmistoiminta on sekoittanut näennäisesti ehjää maastoa, ja paikalla sijaitsee tervahauta, kaskiviljelyn jälkiä, lisäksi rantatörmästä on otettu muuraushiekkaa jne. |
| metsakeskus.249010002 |
249 |
Jaakonsaari |
10002 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
381935.97200000 |
6890133.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010002 |
Kohde sijaitsee Keurusselän Kaijanselän itäpuolella, Roukonselän Varpaansalmessa, Oriveden tien länsipuolella olevassa pienessä saaressa.
Vuoden 1969 tarkastuskertomuksen mukaan saaressa oli kaksi röykkiötä. Ensimmäinen (a) sijaitsi talosta noin 20 m länteen, ja se oli muodoltaan pyöreä ja läpimitaltaan noin 2 m sekä korkeudeltaan 60 cm. Se sijaitsi mahdollisesti kalliopohjalla ja oli luultavasti tuolloin ehjä. Toinen (b) röykkiö sijaitsee lepikossa talosta noin 40 m pohjoiseen. Se on pyöreä ja sen läpimitta on noin 1,5 - 2 m sekä korkeus 25 cm. Röykkiö on sammaloitunut.
Vuoden 1990 inventoinnissa paikalla havaittiin vain yksi pienehkö kiviröykkiö, luultavasti viimeksimainittu (b). Ensiksi mainittu röykkiö (a) on joko hävitetty tai se on luontainen, saari on kivinen. Jäljellä olevan röykkiön luonne epäselvä, mahdollisesti kyseessä on rajamerkki tms. |
| metsakeskus.249010003 |
249 |
Joenniemi |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
366062.30900000 |
6900917.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Ylisenjärvestä noin 300 m koilliseen, Haapamäki - Ruovesi maantien varressa, noin 4 km Haapamäeltä etelään ja maantieltä noin 70 m länteen. Röykkiöt sijaitsevat kivisellä mäntykankaalla.
Röykkiö a on pohjoisempi sijaiten Joenniemen tilalla pellon reunasta noin 20 m. Se on muodoltaan pyöreä ja se on sammaloitunut. Sen läpimitta on noin 3 - 3,5 m ja korkeus noin 60 cm (SKL 4).
Röykkiö b on sijainnut pellon reunasta noin 35 m. Se oli muodoltaan nelikulmainen ja sen länsilaidassa oli pystyyn asetettu laakakivi. Kooltaan se oli noin 2 x 2 m ja korkeudeltaan noin 40 cm (SKL 5). Röykkiö oli luultavasti uunin tai kiukaan perustus.
Vuoden 1990 inventointikertomuksen mukaan röykkiö on hävitetty uuden omakotitalon tieltä.
|
| metsakeskus.249010008 |
249 |
Kassinharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385308.57300000 |
6901385.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010008 |
Paikka sijaitsee Pohjoisjärven länsirannalla, Ilveslahden länsipuolella kulkevan Kassinharjun eteläkärjessä.
Harju on jyrkkärinteinen. Löydöt (kvartsia ja palanutta luuta) on tehty harjun päällä kulkevan polun pinnasta. Asuinpaikka on suppea, mahdollisesti vain lyhytaikainen leiripaikka. |
| metsakeskus.249010009 |
249 |
Majaniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
381860.99700000 |
6890677.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Liukon kylässä, Varpaansalmesta noin 300 m pohjoiseen, valtatiestä noin 70 m länteen.
Tarkastuksessa vuonna 1976 todettiin paikalla 3 kpl pieniä röykkiöitä, joiden läpimitta 2 - 3 m. Yksi röykkiö tehty ison kiven viereen, kaksi sellaisten päälle. Kyseessä on mahdollisesti viljelyröykkiöit.
Liukon kylän asukkaiden mukaan Majaniemessä on aikoinaan kaskettu. Samaa osoittivat vuonna 1993 Lehtosaaren Maitohiekan asuinpaikan koekaivaushavainnot. Maitohiekka sijaitsee noin 1 km länteen, kohde 249 01 0001. |
| metsakeskus.249010010 |
249 |
Pitkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351518.11000000 |
6911701.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010010 |
Paikka sijaitsee Hankajärven itärannalla olevassa Pitkäniemessä.
Pitkäniemi on matalan kannaksen mantereeseen yhdistämä kolmihaarainen saareke. Niemi muodostuu hiekkaharjusta, joka jatkuu järven etelä- ja luoteispuolilla. Metsä paikalla on hakattu ja osaksi äestetty maanpintaa, jolta tehtiin löytöjä koko niemen alueelta matalaa särkkää lukuun ottamatta. Laaja asuinpaikka on yhtenäinen ja tyypillinen kivikautinen taajama vesireitin varrella. |
| metsakeskus.249010011 |
249 |
Isohiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381406.15800000 |
6896623.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Keurusselän itärannalla, Käännetynsalmen eteläpuolella olevan laajan niemen kärjessä, leirikeskuksen eteläpuolisella pihalla ja parkkipaikalla.
Alue on hiekkaista mäntykangasta. Löytöjä on noin 108 m tasanteelta lähes 100 m matkalta, myös 100 m itäkaakkoon olevalta 115 m tasanteelta.
Laaja asuinpaikka on osaksi leirikeskuksen rakennusten rikkoma, ehjääkin paikkaa on vielä kohtalaisen paljon jäljellä. |
| metsakeskus.249010012 |
249 |
Iso Hiekkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381686.04500000 |
6896389.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Keurusselän itärannalla olevan laajan niemen kärjessä, Ison Hiekkalahden koillisrannalla olevalla harjun eteläpuolisella tasanteella.
Harjun laella on tie kurssikeskukselle. Tien laskiessa alas rantaan 400 m ennen kurssikeskusta on noin 100 m leveä tasanne jolla 110 m ja 108 m tasoilla on rantamuodostumia.
Löytöjä, kvartsi-iskoksia on osaksi polun pinnalta noin 115 m tasolta, nykyrannan läheltä noin 108 m tasolta. Havaintoja on myös yksittäisissä koekuopissa. Kysymyksessä on ilmeisen laaja ja pitkään asuttu asuinpaikka-alue, joka kaipaa systemaattista selvitystä laajuuden ja luonteen suhteen.
Metsämaata,polkuja,teitä, hyvin säilynyt alue.
Inventointi 2012: Paikalla havaittiin nelisivuinen asumuspainanne 7 x 4 m alueen eteläosassa, uimarannan takana olevalla tasaisella kankaalla n. 108 m korkeustasolla. Painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi kvartsia ja luuta. Maasto on painanteen lähellä ehjä, itäpuolella laikutettua metsämaata. Painanteen koordin: N 6896207 E 381611.
Uimarannan itäpuolella kankaalla, rannan keskiosassa havaittiin kolme kuopannetta halkaisijaltaan n. 1,5 - 2 m. Kuopat vaikuttavat keittokuopilta. Kuopat n. 6 m etäisyydellä toisistaan, keskipist. koordin: N 6896267 E 381638.
Rannasta n. 107 m itään, harjunrinteen alaosassa, sähkölinjan lounaispuolella
olevalla laikutetulla tasanteella havaittiin kvartseja useassa laikussa. Koordin N
6896288 E 381683. ja siitä +- 15 m.
Asuinpaikka on aiempaa tiedetyn laajempi ja ulottuu kauemmaksi etelään kuin
mitä aiemmin on havaittu, sekä myös hieman kauemmaksi itään. |
| metsakeskus.249010013 |
249 |
Käännetynsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382583.68400000 |
6896117.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Keurusselän Käännetynsalmen eteläpuolella, Käännetynsuon pohjoispuolella, itä-länsi suuntaisen harjun etelärinteellä, Majalahdesta länteen 400 m, Majaniemeen vievän tien eteläpuolella noin 20 m tieltä.
Suon reunalla noin 100 m tasolla on muinainen rantatörmä, jolta koekuopista on löydetty kvartseja ja likamaata.
Alueen laajuus on epäselvä. Maaston perusteella kohde on nyt todettua laajempi.
Samalla harjualueella ovat kohteet Keuruu SKL 11,12 ja 14 . |
| metsakeskus.249010014 |
249 |
Majalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382986.52000000 |
6896169.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Keurusselän Pohjoislahden etelärannalla, pitkän itä-länsisuuntaisen harjun itäpäässä, Majalahden länsirannalla, Majaniemeen vievän mökkitien ja rannan välillä.
Rantaterassilta noin 100 m tasolta koekuopista on todettu vahva likamaakerros, jossa kvartsia ja palanutta luuta. Havaintoja on noin 80 m matkalla Majaniemen tyvestä etelään. |
| metsakeskus.249010015 |
249 |
Hakolanhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383988.00000000 |
6896454.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjaslahden kaakkoisrannalla, Majalahden itärannalla, Hiekanlahden eli Hakolanhiekan rannoilla, valtatieltä 300 m länteen.
Löytöalue on rannan suuntaisen pikkutien alla ja reunoilla noin 350 m matkalla.
Löytöjä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, on pikkutien pinnasta ja reunoilta. Uimarannan länsipuolen koekuopista löydettiin kvartseja, siellä kohde on eheämpi, koska muualla se on pääosaksi tien alla.
Inventointi 2012: Muinaisjäännösrekisterissä alueella on yksi muinaisjäännös. Selvyyden, sekä tehtyjen havaintojen perusteella alueen asuinpaikat on jaettu kolmeen eri osaan (Hakolanhiekka, alakohteet 1 ja 2). Tämä on asuinpaikka-alueen itäisin osa, joka lännessä päättyy vanhaan tukkilaaniin, josta maanpinta kuorittu ja jossa ei merkkejä muinaisjäännöksestä. Tien pohjoispuolella kulkee muinaisrantatörmä n. 110 m tasalla. Eräässä kohden traktoriura leikkaa törmän ja siinä havaittavissa löytöjä. Asuinpaikka rajautuu selkeästi törmän ja tien välille. Tien eteläpuolella vanhempi rantatörmä (Ancylus), jonka päältä ei havaittu muinaisjäännöksen merkkejä. |
| metsakeskus.249010016 |
249 |
Haarajärvi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384899.00000000 |
6895383.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010016 |
Asuinpaikka on laajan ja huomattavilta osin soraksi ajetun Lintusyrjän deltan eteläreunalla, Haarajärven pohjoisrannalla, rantatörmällä.
Paikalla on jyrkkä rantatörmä 110 m tasolla, maanteiden risteyksestä 280 m kaakkoon, rantamökille vievän uran alla ja laidoilla. Tieuran reunoilta ja pinnasta on yhdestä kohtaa löytöjä, kvartsiesine, -iskoksia ja palanutta luuta sekä nokista maata. Mahdollinen osaksi rikkoutunut asumuspainanne on tiessä ?
Inventointi 2012: Paikalla on jyrkästi rantaan laskeva korkeahko muinaisrantatörmä, jonka laki on runsaan 110 m tasolla. Alkuperäiset löydöt on tehty mökin takana olevalta tasan-teelta - mökki on törmän alla. Tasanteen länsiosassa, mökin länsi-luoteispuolella mökkitie kulkee asumuspainanteen yli. Painanteen koordin: N 6895366 E 384839. Asuinpaikka rajautuu hyvin topografian perusteella. Pohjoisessa ja idässä maasto nousee, missä vanhempi Ancylystörmä. |
| metsakeskus.249010017 |
249 |
Likolampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384443.94000000 |
6895662.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Lintusyrjänharjun eteläreunalla, Haarajärven luoteispuolella, soistuneen Likolammen pohjoisrannalla, valtatiestä noin 500 m itään ja maantien länsipuolella.
Kankaalla on valtatien ja maantien välille raivattu metsätie, jonka itäpää on lähellä 110 m rantatörmää. Löydöt, kvartsi-iskokset, ovat tien pinnasta 100 m maantieltä länteen, ja edelleen 160 m länteen on toinen löytöalue, josta on runsaasti kvartsia ja palanutta luuta. Alueen laajuus on epäselvä. Mahdollisesti asuinpaikka-alue jatkuu länteen.
Inventointi 2012: Paikalla on tien eteläpuolella muinaisrantatörmä. V. 1990 löytökohdilla havaittiin
joitain kvartseja tien pinnassa. Kvartseja havaittiin myös v. 1990 kahden löytökohdan
välillä. On aivan ilmeistä että asuinpaikka ulottuu itäpäässä tien eteläpuolella
olevaan niemekkeeseen. Läntisempi v. 1990 löytökohta on kohdalla missä metsätie
pohjoisesta tullessaan kaartaa länteen muinaisrantatörmän päällä. Siitä länteen
n. 70 m havaittiin rantatörmän päällä asumuspainanne, kooltaan n. 5 x 6 m. Siitä
edelleen n. 35 m länteen havaittiin rantatörmän päälle tehdyssä koekuopassa
kvartsia ja luuta. Lännempänä törmä loivenee. Asuinpaikka on kaikkiaan n. 360 m
pitkä länsi-itäsuuntainen alue muinaisrantatörmän päällä. Asuinpaikka on suureksi
osaksi ehjä, mutta osin metsätien runtelema. |
| metsakeskus.249010018 |
249 |
Pajulampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376900.95300000 |
6900045.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Vilppulan tien länsipuolella, Hepolammen ja Pajulammen välisessä kapeikossa, vedenottamosta noin 20 m, pienen salmen toisella puolella.
Paikka on kapealla harjulla. Löydöt, kvartsi-iskokset ovat polun pinnasta harjun laelta. Paikan laajuus ja luonne ovat epäselvät. |
| metsakeskus.249010019 |
249 |
Koirasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381512.13900000 |
6891333.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Liukon kylässä, Lehtosaaren ja mantereen välillä olevan kapean Koirasalmen itärannalla, pienessä pohjoiseen pistävässä niemessä.
Paikka on loivasti pohjoiseen laskeva metsämaa, jota on laikutettu. Löydöt, kvartsi-iskokset ja palaneet luut ovat vaoista melko suppealta alalta. Koekuopissa oli myös lika- ja nokimaalaikkuja.
Alueella on kesämökkejä. |
| metsakeskus.249010020 |
249 |
Hangonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360435.48600000 |
6921156.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaveden pohjoisimmassa sopukassa olevan Hangonniemen etelärannalla, kapean kannaksen äärellä Mustaniemen pohjoispuolella.
Löydöt, kvartsi-iskokset ja palaneet luut ovat kannaskohdan luoteisjuurelta, tasatulta mökkitieltä ja autopaikan maan pinnasta, rantatörmältä alas pusketusta maasta.
Havainnot ovat suppealta alalta, vaikka paikka on tyypillinen ja mahdollisesti havaittua laajempi.
|
| metsakeskus.249010021 |
249 |
Majasuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377232.85700000 |
6892313.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkeaniemen pohjoisosassa, Jylhänniemen eteläpuolisen kapean harjun pohjoispäässä. Löydöt, kvartsit, nokimaa, palaneet luut ovat kapean harjun päällä kulkevan tieuran pinnasta.
Asuinpaikka on laajempi kuin vuoden 1990 inventoinissa havaittu alue, sillä vuoden 2009 inventoinnissa havaittiin uusia löytökohtia. |
| metsakeskus.249010022 |
249 |
Hakala S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377791.63300000 |
6890766.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkeaniemen itäpuolella olevan Harmaaniemen (muinainen saari) lounaisosassa, Hakalan talon kohdalla olevan hiekkaisen niemen tyvessä.
Löytöjä, kvartsi-iskoksia ja hiotun kiviesineen kappale on niemen tyvestä kynnöspellolta. Alueelta, noin 100 m kaakkoon on löytynyt aikaisemmin kiviesine, keihäänkärki. Löytöalue on muinaisella hiekkaisella rantakerrostumalla. Havaintoalue oli kasvillisuuden vuoksi suppea, ja asuinpaikka on mahdollisesti laajempi, mutta vuoden 2009 inventoinissa ei kuitenkaan tehty uusia havintoja. |
| metsakeskus.249010023 |
249 |
Karansalmi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
355487.49100000 |
6916341.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaveden ja Pihlaislammen välisen Karansalmen koillisrannalla, Ähtärintien länsipuolisella peltorinteellä.
Asuinpaikka on muinaisen salmen rannalla. Rinteellä on kolme muinaista rantapintaa, jotka erottuvat hiekkaisina vöinä. Kahdelta ylimmältä on löytöjä, kvartsia ja palanutta luuta. Löytöjä on pellon eteläreunasta pohjoiseen noin 80 m matkalla. |
| metsakeskus.249010024 |
249 |
Hankapohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351682.04500000 |
6910922.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Hankajärven etelärannalla, Kimalahden itäpuolisella kankaalla, niemen kaakkoistyvessä.
Paikka on metsämaata. Löydöt, kvartsi-iskokset ja palaneet luut ovat koekuopista. Paikka vaikuttaa suppea-alaiselta. |
| metsakeskus.249010025 |
249 |
Rouvainmäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
395230.58400000 |
6899945.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249010025 |
Röykkiö sijaitsee Huttulan korvessa, Keuruun, Petäjävenden ja Jämsän rajojen yhtymäkohdasta 1 km koilliseen, Asuntajärvestä runsaat 3 km itäkaakkoon, Rouvainmäen lounaispuolella, vanhan metsälannoitusta varten tehdyn kiitoradan itäpäästä 130 m koilliseen, metsäautotien pohjoispuolella.
Maasto on hiekkaista etelärinnettä, röykkiö/raunio on inventoijan mukaan komea, kivien ja maan sekainen, läpimitaltaan 4-5 m, korkeus n 1 m. Röykkiön luonne on epäselvä.
Kaskiraunioksi röykkiö on iso ja maansekainen, mahdollisesti riihen kiuas. Koekuopasta ei ole todettu kaskeamishavaintoja.
Muinaishautakin on mahdollinen. |
| metsakeskus.249040013 |
249 |
Suolahti Majalahti |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
380314.53400000 |
6911275.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249040013 |
Löytöpaikka sijaitsee Suolahdenjärven pohjoispäässä, itäpuolella olevan Majalahden rannasta 300 m, alavalla pellolla.
Pellosta on löydetty puuesineiden katkelmia, mm. reenjalaksen keulapuoli, ruuhen laitapaloja, jalaksen ruhiosa, keulapuolta, kaustaa, jalaksen kantapuolisko, kaustan katkelma,kaplaiden katkelmia ym.
Paikalla tehty kaivaus vuonna 1952. |
| metsakeskus.249040021 |
249 |
Suolahti Suojoki |
10002 |
12017 |
13193 |
11006 |
27000 |
379511.85700000 |
6911683.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249040021 |
Löytöpaikka sijaitsee Keuruun keskustasta pohjoiseen Suolahdenjärven pohjoispäässä, Suojoen suulta 200 m pohjoiseen, joen länsirannalla olevalla alavalla heinittyvällä niityllä.
Paikalla on veteen ja liejuun vajonneina useiden veneiden osia (ommeltuja veneitä), airoja ym. puuesineistöä.
Alueella on tehty kaivauksia 1935, 1952 sekä 1980-1990-lukujen vaihteessa. Löytöjä on ajoitettu siitepölyanalyysin ja radiohiiliajoituksen menetelmin. Pääosa löydöistä on peräisin 1300-luvulta. |
| metsakeskus.249040021 |
249 |
Suolahti Suojoki |
10002 |
12005 |
13072 |
11006 |
27000 |
379511.85700000 |
6911683.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249040021 |
Löytöpaikka sijaitsee Keuruun keskustasta pohjoiseen Suolahdenjärven pohjoispäässä, Suojoen suulta 200 m pohjoiseen, joen länsirannalla olevalla alavalla heinittyvällä niityllä.
Paikalla on veteen ja liejuun vajonneina useiden veneiden osia (ommeltuja veneitä), airoja ym. puuesineistöä.
Alueella on tehty kaivauksia 1935, 1952 sekä 1980-1990-lukujen vaihteessa. Löytöjä on ajoitettu siitepölyanalyysin ja radiohiiliajoituksen menetelmin. Pääosa löydöistä on peräisin 1300-luvulta. |
| metsakeskus.249040021 |
249 |
Suolahti Suojoki |
10002 |
12017 |
13193 |
11010 |
27003 |
379511.85700000 |
6911683.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249040021 |
Löytöpaikka sijaitsee Keuruun keskustasta pohjoiseen Suolahdenjärven pohjoispäässä, Suojoen suulta 200 m pohjoiseen, joen länsirannalla olevalla alavalla heinittyvällä niityllä.
Paikalla on veteen ja liejuun vajonneina useiden veneiden osia (ommeltuja veneitä), airoja ym. puuesineistöä.
Alueella on tehty kaivauksia 1935, 1952 sekä 1980-1990-lukujen vaihteessa. Löytöjä on ajoitettu siitepölyanalyysin ja radiohiiliajoituksen menetelmin. Pääosa löydöistä on peräisin 1300-luvulta. |
| metsakeskus.249040021 |
249 |
Suolahti Suojoki |
10002 |
12005 |
13072 |
11010 |
27003 |
379511.85700000 |
6911683.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.249040021 |
Löytöpaikka sijaitsee Keuruun keskustasta pohjoiseen Suolahdenjärven pohjoispäässä, Suojoen suulta 200 m pohjoiseen, joen länsirannalla olevalla alavalla heinittyvällä niityllä.
Paikalla on veteen ja liejuun vajonneina useiden veneiden osia (ommeltuja veneitä), airoja ym. puuesineistöä.
Alueella on tehty kaivauksia 1935, 1952 sekä 1980-1990-lukujen vaihteessa. Löytöjä on ajoitettu siitepölyanalyysin ja radiohiiliajoituksen menetelmin. Pääosa löydöistä on peräisin 1300-luvulta. |
| metsakeskus.250010001 |
250 |
Pyhäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
298379.00000000 |
6901084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.250010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankarinjärven itärannalla, loivalla, mäntyvaltaista kangasmetsää kasvavalla terassimaisella hiekkarinteellä seurakunnan leirikeskuksen alueella. Paikalla suoritetuissa kaivauksissa ja koekaivauksissa on löydetty mm. sädekiviliuskekärjen katkelma, pienoistaltan katkelma, hiottujen kivilajiesineiden katkelmia, kampakeramiikkaa (ainakin Ka III ja mahdollisesti myös vanhempaa), palanutta luuta, piitä ja kvartsi-iskoksia. Ohuesta kulttuurikerroksesta on löytynyt useita kiveykseltään hajanaisia tulisijoja, palo- ja likamaaläikkiä.
Kyseessä on alun perin laajemman asuinpaikan pohjoisosa, jonka laajuus on n. 130 m (S-N) x 35 m. Eteläisempää löytöaluetta pidetään kokonaan tutkittuna; sen päälle on rakennettu v. 1982 tutkimusten jälkeen lomamökkejä. Myös säilyneen osan alueella on lukuisia merkkejä leirikeskuksen aikaisesta toiminnasta: kiviperustus (grillipaikasta tms.?), kaksi betonikaivoa, monin paikoin kulunut maanpinta.
Vuoden 2019 tarkastuksessa asuinpaikan keskiosassa, rinteen yläosassa havaittiin muodoltaan suorakulmainen painanne, jonka pituus (W-E) on 2,5 m, leveys 2 m, syvyys n. 0,4 m. Painanne sijaitsee 75 m leirikeskuksen rantahuvilasta NNE, rantapolusta 7 m E ja sijoittuu suunnilleen v. 1981 koekuoppien nro 23, 28 ja 30 väliin (GPS-koordinaatit: p = 6901 080, i = 298 383, tarkkuus +/- 5 m).
Asuinpaikan pohjoispuolelta v. 2004 löytynyt ja silloin samaan kohteeseen liitetty hiilikerrosalue on erotettu omaksi kohteekseen (Pyhäniemi 2), johon kuuluu lisäksi kaksi todennäköisesti historiallisen ajan elinkeinoihin liittyvää kuoppaa kiinteistönrajan N-puolella.
Vuoden 2022 tarkkuusinventoinnin perusteella asuinpaikan laajuutta voitiin tarkentaa, kulttuurikerrosta esiintyy mm. saunarakennuksen (?) eteläpuolella ja jatkuu aiemmin tunnetun mjalueen pohjoispuolelle, minne tehdyistä koekuopista havaittiin ehjässä metsämaastossa parikymmentä senttiä paksu kulttuurikerros. |
| metsakeskus.250010002 |
250 |
Yli-Ristaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298329.32210756 |
6900837.29060948 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.250010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankarinjärven itäpuolella, Hurstinlahden poukamassa uimaranta-alueella ja Pyhäniemellä.
Koekaivausten 1981 perusteella kohde on osittain tuhoutunut saunarakennuksen, polkujen ja tiestön vuoksi. Maaston perusteella asuinpaikka on ollut 25 x 50 m laajuinen. Löydöt paikalta ovat kvartsi ja kivilaji-iskoksia.
Tarkkuusinventoinnin 2023 tuloksena kivikautinen asuinpaikka tarkentui kolmiosaiseksi, joskin kivikautisen asutuksen jäljet alueella ovat suurelta osin tuhoutuneet myöhemmän maankäytön ja eroosion vaikutuksesta. |
| metsakeskus.250010003 |
250 |
Yli-Ristaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
298479.46200000 |
6901488.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.250010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Syväjärvestä Kankarinjärveen laskevan joen pohjoisrannalla. Paikka on peltorinne. Maaperä on savea. Paikalta on löydetty käyräselkäinen kourutaltta KM 18361:1 (M. Huurteen mukaan kaksi käyräselkäistä kourutalttaa ja kvartsi-iskoksia/ Parkanon ja Kihniön kirja, s. 21). Toinen, pieni kourutaltta on löytynyt talon päärakennusesta n. 100 m pohjoiseen, tienvarressa olleesta aittaparista n. 20 m itään, peltotieltä, 5 cm syvyydestä. |
| metsakeskus.250010004 |
250 |
Yli-Törmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
297389.88600000 |
6905412.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.250010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarmijärven pohjoispäässä olevalla rantatörmällä sijaitseva pellolla. Sen pohjoisosassa on syvässä alanteessa järveen laskeva puro. Paikalta on löydetty poikkikirves. Maastokartan mukaan muinaisjäännöksen alueella sijaitsee nykyisin omakotitalo pihoineen, joka on vanhojen ilmakuvien ja peruskarttojen mukaan rakennettu v. 2001-2006 välisenä aikana. |
| metsakeskus.250010005 |
250 |
Ruohonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
299360.00000000 |
6895937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.250010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Nerkoonjärven länsirannalla olevan Ruohosen talon pellolla ja viereisessä metsänreunassa. Maaperä on hiekkaa. Vuoden 1974 inventoinnissa löytyi kvartsikaavin ja -iskoksia, mutta niiden tarkka löytöpaikka on tuntematon. Maanomistajat ovat löytäneet esineitä pellosta (tasakantainen piinuolenkärki, kourutaltta, kivikirveitä) ja mahdollisesti aivan talon koillispuolelta. Talon ympäristössä erottuu vanha järven laskua edeltävä rantatörmä ja hieman sen yläpuolella muinainen rantatörmä. Paikalla on ollut pieni niemeke. Vuoden 2008 inventointilöydöt keskittyvät tähän niemeen. Koekuopituksen ja pintahavaintojen perusteella kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka rajautuu selvästi Ruohosen talon kaakkoispuolisen pellon alaosaan, pellon koillislaitaan ja edelleen jonkin verran pellon koillispuoliseen metsään. Pellolla ei havaittu kyntökerroksen alapuolista kulttuurikerrosta. Asuinpaikan länsirajaa ei ole varmistettu. |
| metsakeskus.250010005 |
250 |
Ruohonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
299360.00000000 |
6895937.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.250010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Nerkoonjärven länsirannalla olevan Ruohosen talon pellolla ja viereisessä metsänreunassa. Maaperä on hiekkaa. Vuoden 1974 inventoinnissa löytyi kvartsikaavin ja -iskoksia, mutta niiden tarkka löytöpaikka on tuntematon. Maanomistajat ovat löytäneet esineitä pellosta (tasakantainen piinuolenkärki, kourutaltta, kivikirveitä) ja mahdollisesti aivan talon koillispuolelta. Talon ympäristössä erottuu vanha järven laskua edeltävä rantatörmä ja hieman sen yläpuolella muinainen rantatörmä. Paikalla on ollut pieni niemeke. Vuoden 2008 inventointilöydöt keskittyvät tähän niemeen. Koekuopituksen ja pintahavaintojen perusteella kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka rajautuu selvästi Ruohosen talon kaakkoispuolisen pellon alaosaan, pellon koillislaitaan ja edelleen jonkin verran pellon koillispuoliseen metsään. Pellolla ei havaittu kyntökerroksen alapuolista kulttuurikerrosta. Asuinpaikan länsirajaa ei ole varmistettu. |
| metsakeskus.250010006 |
250 |
Joensivu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298501.45600000 |
6901306.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.250010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankarinjärven ja Aittolammen yhdistävän Ristajoen etelärannalla, asuinrakennuksen pohjoispuolella sijaitsevalla, loivasti jokeen laskevalla pellolla, joka on suurimmaksi osaksi hienoa hiekkamaata. Pellossa oli erotettavissa terassi. Sen alueelta löydettiin kvartsia. Ko. paikan pohjoispuolella noin 150 m päässä on Yli-Ristaniemen 2 asuinpaikka, 500 m etelään on Yli-Ristaniemi 1 asuinpaikka ja 200 m lounaaseen on Pyhäniemen asuinpaikka. |
| metsakeskus.250500001 |
250 |
Nerkoonjärvi Iso-Selkäsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
303531.45300000 |
6896903.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.250500001 |
Selkäsaareen oli eksynyt venäläisiä v. 1808, ja tuuli oli vienyt veneet rannalta. Venäläiset kuolivat tarinan mukaan saareen. |
| metsakeskus.251500002 |
167 |
Keskijärvi Variksensaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
669366.08000000 |
6939446.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.251500002 |
Keskijärven Variksensaaresta on tietojen perusteella löytynyt pääkalloja ja ihmisen luita. Vuoden 2020 inventoinnin aikana saari tarkastettiin kokonaisuudessaan, mutta mitään hautauksiin viittaavaa ei havaittu. Niin ikään vuoden 2024 inventoinnissa ei saaressa havaittu selkeitä hautapainanteita tai muita kalmistoon viittaavia jäännöksiä. |
| metsakeskus.251500004 |
167 |
Heinävaara Hassila |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
661701.00000000 |
6942754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.251500004 |
Paikalla on ollut näkyvissä hautapainaumia. Kahden papin kerrotaan haudatun paikalle. Toisaalta kertomaperinne tietää myös kertomuksen itsemurhan tehneen venäläisupseerin haudasta. Kohteeseen liittyvät tiedot ovat epämääräisiä. Kohteen tarkempi määrittäminen edellyttää lisätutkimuksia.
(Kohteen koordinaatit on muutettu 18.2.2025. Aiemmin ilmoitetut kohteet osoittivat kohteeseen Oskola Oskolanhovi, 251500005). |
| metsakeskus.251500005 |
167 |
Oskola Oskolanhovi |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
682276.91300000 |
6928838.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.251500005 |
Loitimojärven etelärannalla sijaitsevan Oskolanhovin viereisen vaaran huipulta, nykyisen Parvialan talon puutarhasta on löytynyt ihmisluita. Puutarhaja luiden löytöpaikka on sijainnut päärakennuksen etelä- ja lounaispuolelta. Vuoden 2024 inventoinnin perusteella kohdetta on syytä pitää vanhana ortodoksikalmistona, joka kuitenkin on laajalti tuhoutunut modernin maankäytön seurauksena. |
| metsakeskus.251500006 |
167 |
Oskola Kivelä |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
680465.64900000 |
6928565.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.251500006 |
Loitimojärven etelärannalla Kivelän kaskipellon alle on jäänyt talonpohja. |
| metsakeskus.251500007 |
167 |
Löytöjärvi Kalmonsaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
669776.89700000 |
6942019.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.251500007 |
Löytöjärvessä olevaan saareen kerrotaan isonvihan aikaan haudatun sekä venäläisiä että suomalaisia kaatuneita. Noin 1900-luvun alussa puissa oli vielä nähtävissä ristinmerkkejä. Vuoden 2024 inventoinnissa paikalla havaittiin yksi kohtalaisen selkeä hautapainanne, mutta saaressa saattaa olla myös muita hautauksia. |
| metsakeskus.251500008 |
167 |
Jänisjoki Vihtakoski |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
679086.23100000 |
6921466.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.251500008 |
Ruskeakosken alapuolisen Vihtakosken voimalaitoksen rakentamisen aikana Vihtakosken uittorakennelmat ovat jääneet veden alle.
Vihtakosken alueella on inventoimattomia toisen maailmansodan aikaisen Salpalinjan varustuksia. |
| metsakeskus.251500009 |
167 |
Loitimo/Melakko Oskolankoski |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
679435.05700000 |
6928799.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.251500009 |
Loitimon ja melakon järvin välissä olevan Oskolankosken niskalla on useita rautaisia kiinnityslaitteita ohjauspuomien, saappanipuomien (?), ja vostuupuomien (?) kiinnitystä varten. Laitteet ovat renkaita, jotka on kiinnitetty kiviin paksuilla pulteilla. Pitkulaiset rautalenkit voivat olla jopa metrin pituisia veden korkeuden vaihtelun takia. Kiinnitysrenkaan on asennettu ilmeisesti v. 1928-1931, jolloin Oskolankosken niskalle rakennettiin vedensäännöstelyä varten uittopato. Sodan jälkeen v. 1945 ne menettivät merkityksensä, koska valtakunnanraja katkaisi uittoväylän. Puomien kiinnikkeet jätettiin paikoilleen, mutta uittopato on purettu. Alempana olevan Ruskeakosken voimalaitoksen pato peitti veden alle Oskolankosken ja Ruskeakosken väliset kiinnityslaitteet. |
| metsakeskus.252000001 |
734 |
Yli-Vesä |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305098.74800000 |
6696995.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252000001 |
Mahdolliseen asuinpaikkakompleksiin kuuluu kolme erillistä asuinpaikkaa; Kotopelto, Vierupelto ja Maaniittu. Kohde sijaitsee Hirsijärven rannalla kumpuilevilla peltomailla, Vilikkalantien varrella. Pellot ovat pääasiassa savea, järven lähellä saven joukossa myös eloperäistä maa-ainesta. Alueelta ja sen läheisyydestä on löydetty aiemmin useita kiviesineitä. Kaikkien esineiden tarkkaa löytöpaikkaa ei ole pystytty selvittämään. Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä löytyi mahdollinen savitiivisteen pala, mutta muita kivikautiseen asutukseen viittaavia merkkejä ei havaittu. |
| metsakeskus.252000002 |
734 |
Sammalniitty |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305935.39300000 |
6699981.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252000002 |
Kohde sijaitsee Kukkumäen etelään ja kaakkoon laskeutuvalla rinteellä Huitinjoen laaksossa. Alue on metsän ja peltovainion rajakohdassa. Kohteesta on toimitettu irtolöytöinä kirves ja hioimen kappaleita KM 10106: 3-6. Inventointikäyntien yhteydessä alueelta ei ole kuitenkaan löytetty mitään. |
| metsakeskus.252000003 |
734 |
Kolli 2 |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
300541.52200000 |
6708585.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252000003 |
Kohde sijaitsee Kalkkilanmäen loivalla länteen päin laskevalla rinteellä, kuusivaltaisessa metsikössä. Kohteeseen kuuluu kuusi kivilatomusta/röykkiötä. Ne ovat mahdollisesti metallikautisia tai historialliselta ajalta. Alueella maanpinta on epätasaista, sammaleen ja ruohon peitossa. Mäen rinteissä on paikoin hyvinkin paljon kiviä näkymättömissä maan alla. Matalat kivilatomukset erottuvat melko hyvin ympäristöstään, koska maastossa ei ole suuria irtokiviä. Röykkiöiden kivikoko on keskimäärin noin 20-40 senttimetriä. Röykkiö 6 (x= 6706 10, y= 2465 64) on noin 35 metrin päässä muista röykkiöistä erillään. Se rajoittuu lohkarepeltomaiseen luonnonkivikkoon. Röykkiön päällä on kivilaatta (halkaisija noin 50 senttimetriä) ja itäisessä puoliskossa sammalikosta erottuu pystyasennossa olevan kivilaatan reuna. |
| metsakeskus.252000004 |
734 |
Kollinojanpolvi |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
301050.32100000 |
6707892.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252000004 |
Kiikalan historian mukaan näillä tienoilla on ollut rajapaikka, Kollinojanpolvi, jo vuonna 1519 (Sarvas, A. 1989: Kiikalan historia, s. 85-86, 88-89, 717). Paikalla on kivilatomus; kolmen pienen aluskiven ja hieman näkyvissä olevan kallion tai maakiven varaan koholle lähes vaakasuoraan asetettu laattamainen kivi (20 x 70 senttimetriä). Kohde sijaitsee puron jyrkällä pohjoisella rannalla Kollin talon pihapiiristä. Kiikalan ja Perttelin pitäjien välisen rajan kulma on puron vastakkaisella rannalla 50-60 metriä luoteeseen tästä latomuksesta. |
| metsakeskus.252000005 |
734 |
Sammaloja |
10001 |
12004 |
13049 |
11000 |
27000 |
307333.81200000 |
6703211.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252000005 |
Kohde sijaitsee Omenojärvelle päin virtaavan puron eteläpuolella kallioisella mäellä, jossa kasvaa harvaa havumetsää. Alueella kasvaa katajia siellä täällä ja avokallioden välillä maanpintaa peittää heinikko. Pellon lähellä mäen laidoilla on useita peltoraunioita. Itse mäellä ei tiedetä olleen asuinrakennuksia. Kivilatomusryhmään kuuluu neljä erillistä kivikkoa, joista yksi on pitkänomainen ja kaksi pienikokoista. |
| metsakeskus.252000006 |
734 |
Ristinummi |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
309220.06700000 |
6701753.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252000006 |
Kohde sijaitsee Ristinummella olevalla hiekanottopaikalla. Alueella on kaksikymmentä kuoppaa, joista yksi (x= 6699 60, y= 2474 56, z=85) on erillään muusta ryhmästä (x= 6699 69, y= 2474 65, z= 80-85) luoteeseen laskevalla mäenrinteellä. Kaikki kuopat ovat muodoltaan pitkänomaisia ja ainakin karkeasti arvioiden kohtisuorassa korkeuskäyriin nähden. Yhden kuopan perällä on kivistä ladotun tulisijan näköinen rakenne. |
| metsakeskus.252000007 |
734 |
Tammenkorpi |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
316842.98500000 |
6705370.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252000007 |
Kohde sijaitsee Saaren ja Perttelin kylien yhteismetsässä, lounaaseen laskeutuvalla Tammenkorvenmäen hiekkaisella rinteellä. Kuoppien koko noin 1 x 2 metriä. Kuopat on pääasiassa koillinen-lounais suunnassa. Osa kuopista on sijoitettu riveihin. |
| metsakeskus.252000008 |
734 |
Tirpannokka |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
311332.19600000 |
6706371.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252000008 |
Oletettu kirkon paikka. Kiikalan ensimmäisen kirkon paikkaa ei tiedetä. Sen on arveltu olleen Saarenkylässä, koska kirkon ja pappilan välillä mainitaan vuonna 1652 olleen sillan. Yksi oletetuista ensimmäisen kirkon sijaintipaikoista on Kurajärven niemi tai saari, missä Tirpannokka sijaitsee. Vuoden 2001 inventoinnin mukaan saareketta ei voitane ajatella kuitenkaan hävinneen kirkon paikaksi. Sopivammaksi vaihtoehdoksi osoittautui Saaripellolla sijaitseva mäki (x= 6703 62, y= 2476 75). Alue kuuluu Saaren rekisterikylään. Mäen tasaisella laella on kiviä hajallaan ja lyhyissä riveissä. "Kuninkaan kartastossa" mäelle johtaa tieura. Mäki on myös saaren tai niemen korkein kohta, tasalakinen ja pinta-alaltaan kirkon paikaksi sopiva. |
| metsakeskus.252000009 |
734 |
Isosuo |
10001 |
12009 |
13094 |
11000 |
27000 |
310640.48500000 |
6703700.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252000009 |
Isosuolla kapea harjanne, jonka päällä on neljä vaikeasti erottuvaa, matalaa kuopannetta. Kuopat sijaitsevat lähes itä-länsi -suuntaisessa rivissä mäen yli. Niemekkeen kärjessä ollut lato oli vasta purettu. Kuoppien rivi sijaitsee ladon paikasta noin 50 metriä pohjoiseen. Läntisin kuoppa oli ladon paikalle menevän tieuran länsipuolella. Tämän kuopan halkaisija oli noin 2 metriä ja syvyys lähes metri. Ajotien itäpuolella on jälleen kuoppa. Rivin seuraava kuoppa on tästä itään, ja on muodoltaan laakea, matala. Kuopista itäisin on melkiein suon laidalla ja sen läpimitta on metrin luokkaa. Kolme läntisintä kuoppaa näyttivät olevan keskenään kutakuinkin suoralla linjalla. |
| metsakeskus.252000010 |
734 |
Rauhaniemi 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11000 |
27000 |
310462.54500000 |
6704850.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252000010 |
Vanhankylän taloryhmästä etelään tulevan tien ja Kiikalasta Laperlaan vievän tien välisessä kielekkeessä on ollut noin 50 hautamaista kuopannetta. Kuoppien koko ja muoto ovat vaihtelevia, vähintään kolme niistä oli syviä. Yhden kuopan reunalla erottui lahonneiden hirsien jäännöksiä, mikä Esa Laukkasen mukaan viittaisi siihen, että siinä olisi ollut katettu säilytyskuoppa. |
| metsakeskus.252000011 |
734 |
Tervakankare |
10001 |
12016 |
13178 |
11000 |
27000 |
304311.96500000 |
6716632.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252000011 |
Kivistä ladotun lieden sijaintipaikka. Hiekkakuopan seinämissä ei erottunut vuoden 2001 inventointikäynnin yhteydessä mitään esihistorialliseen asutukseen viittaavia merkkejä. Esa Laukkasen mukaan suojeluluokka olisi III, ellei paikalta vastaisuudessa tule esille muinaislöytöjä. |
| metsakeskus.252010001 |
734 |
Topuli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
304239.08500000 |
6697947.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010001 |
Mahdollinen asuinpaikka jakautuu kahdeksi eri löytöalueeksi. Schulzin mukaan Topulin kaksi osaa olisivat ehkä olleet alunperin yhtä ja samaa kokonaisuutta, jonka keskelle tullut tontti olisi jakanut kahtia. Kohde sijaitsee lähellä Hirsijärven koillispäätä kumpuilevalla peltoalueella lähellä yhden talon pihapiiriä, runsaat 100 metriä etelään Helsinki-Turku -välisestä moottoritiestä. Topulin talon maalta on seuraavat irtölöydöt; tasataltta KM 4694: 7 ja alkeellinen kirves KM 8123: 2. Näiden esineiden löytöpaikkaa ei tiedetä tarkemmin. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on löytynyt myös inventointien yhteydessä (1965, 1992). Vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä alueella havaittiin myös historiallisen ajan löytöjä. Vuoden 2001 inventonnissa kohteen tarkastelumahdollisuuudet olivat huonot, koska pelto oli jo oraalla. Muutamien kymmenien metrien etäisyydellä kohteesta on uhrilähteeksi sanottu kirkasvetinen Silmälähde (kohde 36). Läheisyydellä on myös Töykkälä E kiviröykkiö (kohde 40). Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä ei ollut käytettävissä tietoa mahdollisista maankäyttöön liityyvistä jatkosuunnitelmista. Valtatien uusi linjaus tullee tältä paikalta kilometrin verran pohjoiseen. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 huomioitu SU-kohteena 653. |
| metsakeskus.252010001 |
734 |
Topuli |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
304239.08500000 |
6697947.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010001 |
Mahdollinen asuinpaikka jakautuu kahdeksi eri löytöalueeksi. Schulzin mukaan Topulin kaksi osaa olisivat ehkä olleet alunperin yhtä ja samaa kokonaisuutta, jonka keskelle tullut tontti olisi jakanut kahtia. Kohde sijaitsee lähellä Hirsijärven koillispäätä kumpuilevalla peltoalueella lähellä yhden talon pihapiiriä, runsaat 100 metriä etelään Helsinki-Turku -välisestä moottoritiestä. Topulin talon maalta on seuraavat irtölöydöt; tasataltta KM 4694: 7 ja alkeellinen kirves KM 8123: 2. Näiden esineiden löytöpaikkaa ei tiedetä tarkemmin. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on löytynyt myös inventointien yhteydessä (1965, 1992). Vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä alueella havaittiin myös historiallisen ajan löytöjä. Vuoden 2001 inventonnissa kohteen tarkastelumahdollisuuudet olivat huonot, koska pelto oli jo oraalla. Muutamien kymmenien metrien etäisyydellä kohteesta on uhrilähteeksi sanottu kirkasvetinen Silmälähde (kohde 36). Läheisyydellä on myös Töykkälä E kiviröykkiö (kohde 40). Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä ei ollut käytettävissä tietoa mahdollisista maankäyttöön liityyvistä jatkosuunnitelmista. Valtatien uusi linjaus tullee tältä paikalta kilometrin verran pohjoiseen. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 huomioitu SU-kohteena 653. |
| metsakeskus.252010002 |
734 |
Kalkkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
300750.43100000 |
6709217.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010002 |
Kohde sijaitsee Kalkkilanmäen pohjoisrinteen juurella, muutaman sadan metrin päässä Uskelanjoesta. Päätelmä asuinpaikasta perustuu kivikautisten esinelöytöjen keskittymään. Kalkkilan maalta löydettyjä esineitä ovat seuraavat irtolöydöt; keihäänkärki KM 4849: 7 ja liuskekärki KM 6088: 2. Mahdollisesti samalta alueelta ovat myös seuraavat irtolöydöt; kolme tasatalttaa, kourutaltta, aseen kappale ja liuskekärki KM 4849: 1-6. Kalkkilan talon lounaispuolelta on löydetty puolestaan alkeellinen kirves KM 16891: 1 ja kirveen teräkatkelma KM 16892: 2. Näissä esineissä on nähtävissä Suomusjärven kulttuurille tyypillisiä muotoja. Keramiikkaa tai iskoksia tästä kohteesta ei ole todettu. Alle 500 metrin päässä tästä kohteesta, Kalkkilanmäen lounaisrinteen juurella olevalla peltovainiolla, on toinen kohtalaisen laaja kivikautinen asuinpaikka (no:3, Kolli 1). |
| metsakeskus.252010003 |
734 |
Kolli 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
300473.54700000 |
6708408.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010003 |
Kohde sijaitsee Kalkkilanmäen lounaisrinteen lähettyvillä melko tasaisella peltovainiolla/savipellolla. Kohteesta noin 200 metriä etelään on purouoma. Löydöt paikalta ovat kiviesineitä (yksityiskokoelmassa) ja kvartsia. Asuinpaikan lähettyvillä on alle kilometrin etäisyydellä useita muita muinaisjäännös- ja tentatiivikohteita (2, 3, 4 ja 44). Lähistöllä on myös ainakin yhden hävinneen torpan paikka ja vähän kauempana hiilimiilun paikka. Lisäksi ympäristössä muutamia kivikoita, jotka on alustavasti tulkittu luonnon muovaamiksi tai resenteiksi. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole huomioitu.
Nupillinen, särkynyt reikäkivi on löydetty Kollin talosta 800 m luoteeseen tasaiselta savipellolta. |
| metsakeskus.252010004 |
734 |
Ali-Vesä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
305081.74300000 |
6697927.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010004 |
Kohde sijaitsee loivasti kumpuilevalla pellolla lähellä rantasaunaa, jonka pohjoispuolella on pieniä matalia avokallioita. Avokallioiden pohjoispuolella on purouoma. Hirsijärven rannassa sijaitseva asuinpaikka erottuu peltovainiolla asuinpaikkalöytöjen, lähinnä kvartsien, esiintymisalueena, joka jatkunee myös pellon ja järven välillä olevalle viljelemättömälle alueelle. Matti Huurre on löytänyt vuoden 1965 inventoinnin yhteydessä tästä kallion pohjoispään itälaidalta, kallion ja pellon väliltä 15 koristelematonta saviastian palaa. Ne ovat "Kiikalan historia" -teoksen (sivu 48) mukaan tulkittu rautakautisiksi. Pelto on paikoin savimaata, saunan kaakkoispuolisella vainiolla on myös eloperäistä maa-ainesta saven joukossa. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 huomioitu SU-kohteena 648 ja MM:2 K 201. |
| metsakeskus.252010004 |
734 |
Ali-Vesä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
305081.74300000 |
6697927.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010004 |
Kohde sijaitsee loivasti kumpuilevalla pellolla lähellä rantasaunaa, jonka pohjoispuolella on pieniä matalia avokallioita. Avokallioiden pohjoispuolella on purouoma. Hirsijärven rannassa sijaitseva asuinpaikka erottuu peltovainiolla asuinpaikkalöytöjen, lähinnä kvartsien, esiintymisalueena, joka jatkunee myös pellon ja järven välillä olevalle viljelemättömälle alueelle. Matti Huurre on löytänyt vuoden 1965 inventoinnin yhteydessä tästä kallion pohjoispään itälaidalta, kallion ja pellon väliltä 15 koristelematonta saviastian palaa. Ne ovat "Kiikalan historia" -teoksen (sivu 48) mukaan tulkittu rautakautisiksi. Pelto on paikoin savimaata, saunan kaakkoispuolisella vainiolla on myös eloperäistä maa-ainesta saven joukossa. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 huomioitu SU-kohteena 648 ja MM:2 K 201. |
| metsakeskus.252010005 |
734 |
Kotopelto Kiikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
305566.54900000 |
6698036.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010005 |
Kohde sijaitsee Turun ja Helsingin välisestä valtatie 1:stä alle 100 metriä etelään, Hirsijärven koillispään lähellä pohjois-etelä -suuntaisen mäen itäpuoleisella pellolla aivan talon pihapiirin tuntumassa. Ruskon Kotopellosta on löytynyt aiemmin kaksoistaltta KM 5361: 5 ja reikäkirveen katkelma KM 9444: 7. Vuoden 1965 inventoinnin yhteydessä Matti Huurre löysi paikalta iskoksen. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 numerolla 636. |
| metsakeskus.252010006 |
734 |
Myllykankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306066.34600000 |
6699334.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010006 |
Kohde sijaitsee Huitinjoen laaksoon laskeutuvien, Ojamäenkallion länsipuoleisten, jyrkkien rinnepeltojen juurella. Maaperä on savea. Hans-Peter Schulz on todennut alueella olevan transgression aiheuttaman savikerroksen; saven alla on havaittu paksuja turvekerroksia. Asuinpaikalta on löydetty pääasiassa kiviesineitä irtolöytöinä, yksi kvartsi-iskos. Keramiikkaa ei ole alueelta löydetty koekaivauksen tai inventointien yhteydessä. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 huomioitu SU-kohteena 647. |
| metsakeskus.252010007 |
734 |
Huhtala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
305166.65000000 |
6710337.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010007 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee lounaaseen loivasti laskeutuvalla tasaisella savipellolla. Joen alajuoksun suuntaan muinaisjäännöstä saattaa olla viljelemättömällä alueella. Aiemmin löytynyt Suomusjärven kulttuurin käyräselkäinen kivitaltta KM 17012. Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä suoritettiin pintapoiminta alueen pellolla, josta talteen otettiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä KM 32823: 1-8. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole huomioitu. |
| metsakeskus.252010008 |
734 |
Mäkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308640.30000000 |
6701338.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010008 |
Kohde sijaitsee lähellä Kiikalan ja Suomusjärven rajaa, noin 100 metriä Kurkkusuon eteläpuolella. Tämä kivikautinen asuinpaikka on todettu pienehköltä peltovainiolta, jota ympäröivät korkeat ja jyrkät rinteet idän, etelän ja lännen suunnalta. Matti Huurteen mukaan on mahdollista, että asuinpaikka ulottuisi metsänkin puolelle. Kohteesta on irtolöytöjä sekä inventointien yhteydessä talteenotettuja löytöjä. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmäsä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 646. |
| metsakeskus.252010009 |
734 |
Uusitalo Kiikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312140.89600000 |
6700389.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010009 |
Kolmen eri asuinpaikan rykelmä. Kaikki kolme asuinpaikkaa on yhdistetty ensiksi havaitun asuinpaikan yhteyteen, koska välimatkat eri löytöalueiden välillä ovat alle 200 metriä. Ensimmäisenä havaittu kohde on länteen laskeutuvilla mäkirinteillä sijaitseva asuinpaikka (ANERIOJÄRVI 3, Uusitalo), jonka Matti Huurre löysi vuonna 1965 alueelta havitsemansa kvartsi- ja palaneen luukeskittymän ansiosta. Kaksi muuta asuinpaikkaa on löydetty vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä. Kaikki kohteet sijaitsevat pelloilla. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 numerolla 645. |
| metsakeskus.252010010 |
734 |
Ali-Örsi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311643.09500000 |
6700872.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010010 |
Kohde sijaitsee pellolla, josta on aiemmin löytynyt reikäkivi sekä kvartsia. Vuoden 1965 inventoinnin perusteella Matti Huurre tulkitsi kohteen mahdolliseksi asuinpaikaksi kysymysmerkein. Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä suoritettiin alueella pintapoiminta; alueelta ei saatu talteen lainkaan löytöjä. Kohde on epävarma kivikautinen asuinpaikka, jonka laajuutta eikä luonnetta ole vielä selvitetty. Mahdollinen asuinpaikka-alue sijaitsee tasaisella savipellolla Yltäkylän talojen eteläpuolella. Ei ole tiedossa, onko peltoalueen ulkopuolella mahdollisesti muinaisjäännökseen kuuluvia alueita. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 644. |
| metsakeskus.252010011 |
734 |
Sillanpää Kiikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312486.75000000 |
6701163.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010011 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee länteen laskeutuvan peltovainion yläosassa metsän ja viljelemättömän saarekkeen välillä. Alue on kumpuilevaa savipeltoa Varesjoen itäpuolella kohoavalla rinnealueella, vanhan kuivuneen sivupuron uoman vierellä. Vuoden 1965 inventointikertomuksessa olevien koordinaattien osoittamasta paikasta ei löytynyt vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä suoritetussa pintapoiminnassa mitään asuinpaikkaan viittaavaa. On kuitenkin huomioitava, että vuoden 2001 inventoinnin tarkastelumahdollisuudet olivat rajatut oraan vuoksi. Sen sijaan asuinpaikkaan viittaavia löytöjä talteenotettiin lähistöltä. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 643. |
| metsakeskus.252010012 |
734 |
Rasi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309391.98800000 |
6703777.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010012 |
Kohde sijaitsee Omenojärven pohjoisrannalla olevalla vainiolla lähellä Rasin pihaa. Löytöalueelta Omenojärvelle päin on jyrkkä törmä, jonka reunan vieressä kulkee peltotie. Matti Huurten inventoidessa alueella vuonna 1965 hiekkapellosta löytyi kvartseja. Hänen mukaansa maasto on kivikautiselle asuinpaikalle hyvin sopivaa. Vuoden 2001 inventoinnissa havaittujen pintalöytöjen perusteella määritetyt koordinaatit poikkeavat hieman vuoden 1965 inventointikertomuksessa olevista koordinaateista. Vuoden 2001 pintapoiminnan tuloksena alueelta löytyi kvartsia, palanut luufragmentti ja kivihioimen kappale. Löytynyt hiekkakivihioimen kappale saattaa tosin Esa Laukkasen mukaan olla historialliselta ajalta. Laukkasen mukaan törmästä ja peltotiestä järvelle päin peltomaassa oli havaittavissa selkeästi tummenpaa eloperäistä maa-ainesta. Läheisen järven pintaa on laskettu 1900-luvulla. Lähistössä on Kylä-Sipilän asuinpaikka (13). Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 huomioitu SU-kohteena 641. |
| metsakeskus.252010013 |
734 |
Kylä-Sipilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308902.17800000 |
6704000.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010013 |
Kivikautinen asuinpaikka peltovainiolla itään, kaakkoon ja etelään laskeutuvilla loivilla rinteillä Omenojärveen liittyvän Lahdensuon reunalla. Kohteesta on kaksi irtolöytöä. Alueen inventoinnin yhteydessä vuonna 1965 Matti Huurre kävi tarkistamassa kohteen. Tarkastuksen yhteydessä löytyi kvartsi-iskos samalta paikalta, mistä talon isäntä oli aiemmin löytänyt pienen reikäkiven. Huurteen mukaan alue on itään viettävää hiekkamultaista rinnettä ja sopisi hyvin asuinpaikaksi. Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä kohteesta löytyi lisää asuinpaikkalöytöjä; retusoitu kvartsiesine, kiviesineen kappale, iskoksia ja ydin. Esa Laukkasen mukaan vainiolla näkyvän yhtenäisenä erottuvan kvartsilöytöalueen perusteella asuinpaikan laajuus on arviolta noin 120 x 300 metriä. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 633. |
| metsakeskus.252010014 |
734 |
Urho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309606.88500000 |
6705840.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010014 |
Kohde sijaitsee Urhon talosta länsilounaaseen noin 700 metriä, Hitolasta Myllykulmaan menevän tien pohjoispuolella, lähellä tietä, peltovainion ja metsän rajakohdassa. Maasto laskeutuu paikalla loivasti lounaaseen. Kohteen tuntumassa on muutamia hiekanottopaikkoja, joista osa oli vuoden 2001 inventointia tehtäessä jo umpeenkasvaneet. Vuoden 1965 inventoinnin yhteydessä Matti Huurre käynyt tarkistamassa kohteen, kohteesta löytyi runsaasti kvartsia. Huurteen mukaan asuinpaikka on ilmeinen. Vuoden 2001 inventoinnissa kohteesta löytyi pari kvartsi-iskosta. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 huomioitu SU-kohteena 640. |
| metsakeskus.252010015 |
734 |
Kaunela Kiikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306846.99200000 |
6706786.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010015 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vihdassuolta Hitolanjokeen laskevan puron suun lähellä olevalla peltovainiolla. Tämän rantapellon lähellä on Myllykulman taloryhmä. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 huomioitu SU-kohteena 639 (Myllykulma). |
| metsakeskus.252010016 |
734 |
Myllytryyki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306485.00000000 |
6707180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010016 |
Hitolanjoen länsirannan mäellä on talo (Myllypryki, Myllytryyki nyk. Uusitalo). Sen ja joen välillä on jyrkähkö itään, kohti Hitolanjoen uomaa, viettävä rantapelto. Rantapelto on savimaata. Tältä pellolta on löydetty irtolöytönä oikokirves KM 6085: 2 ja mahdollisesti kourutaltta KM 10144: 1. Irtolöytökohde käyty tarkistamassa vuoden 1965 inventoinnin yhteydessä, jolloin löytyi kvartsi-iskos. Huurteen mukaan mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. Kohde tarkistettu vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä uudelleen, jolloin paikalta löytyi kaksi kvartsi-iskosta. Vuoden 2001 löydöt eivät anna kovinkaan paljon lisäselvyyttä asiaan, joten kohteen luonne pysynee epävarmana. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 huomioitu SU-kohteena 630. |
| metsakeskus.252010017 |
734 |
Krappenpyöli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306787.01300000 |
6707230.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010017 |
Kohde sijaitsee Krappenpyölin talon länsipuolella , talon ja Hitolanjoen välisellä pellolla. Ainoa paikalta löydetty kivikauteen viittaava löytö on vuoden 1965 inventoinnissa talteenotettu kvartsi-iskos. Matti Huurre on luokitellut tämän kohteen vain varauksella asuinpaikaksi. Varmuutta asuinpaikan luonteesta ja laajuudesta ei edelleenkään ole. Lähistöllä ovat Myllytryykin (16) ja Kaunelan (15) kivikautisetasuinpaikat. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 631. |
| metsakeskus.252010018 |
734 |
Luoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306443.14600000 |
6708247.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010018 |
Kohde sijaitsee NW-SE -suuntaisen harjun kaakkoispäässä Hitolanjoen koillispuolella, lähellä Luoman taloa, jyrkästi etelään Hitolanjoelle laskeutuvalla pellolla. Paikalta, kovasta savimaasta, löydetty vuonna 1933 koristeltu reikänuija. Vuoden 1965 inventoinnin yhteydessä tämä irtolöytökohde tarkastettiin, jolloin paikalta löytyi kvartsia. Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä paikalta ei löytynyt lainkaan löytöjä. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 638. |
| metsakeskus.252010019 |
734 |
Ranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
310292.62400000 |
6703756.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010019 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee metsämaalla lähellä Omenojärveä. Aiemmin löydetty reikäkivi (verkonpaino?) Omenojärven koillisrannalta, Rannan talosta noin 150 metriä eteläkaakkoon. Vuoden 1965 syksyllä Matti Huurteelle toimitettu alueelta löytyneitä kvartsisirpaleita. Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä löytyi nuorakeramiikkaa, nelisivuinen oikokirves, hiotun kiviesineen kappale ja kvartsi-iskos. Kylänpään asuinpaikka (20) sijaitsee kohteesta noin 250 metriä länsiluoteeseen. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 650. |
| metsakeskus.252010020 |
734 |
Kylänpää Kiikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310067.71300000 |
6703876.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010020 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kylänpään talon mailla Omenojärven pohjoisrannalla, peltovainion laitamilla olevan ladon lähettyvillä. Kohde on viljelmättömällä mäentöyräällä. Molempien inventointien löydöt ovat tulleet näkyville pienestä hiekkakuopasta. Ajotie kohteeseen näkyy peruskartassa. Kohteesta vain noin 250 metriä kaakkoon on kivikautinen asuinpaikka (Ranta, 19). Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 634. |
| metsakeskus.252010021 |
734 |
Ahopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311078.30600000 |
6704081.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010021 |
Kohde sijaitsee entisen Kurajärven etelärannalla, matalalla kumpareella olevalla peltovainiolla, jota Isosuo ympäroi idän, pohjoisen ja etelän suunnalta. Idän suunnalla vainioalue jatkuu Lehtiniemen pihapiiriä kohden. Tie Lehtiniemeen taitaa kulkea tämän asuinpaikan lävitse. Nyttemmin kuivatun Kurajärven ranta on sijainnut tältä kohteelta noin 200 metrin päässä koilliseen. Vuonna 1936 tältä Ahopelto -nimiseltä kumpareelta löytyi oikokirves, säilytettävänä Turun historiallisessa museossa. Vuoden 1965 inventoinnissa tien pohjoispuolelta, noin 20 metriä tiestä, löytyi hiotun kiviesineen kappale. Matti Huurteen mukaan paikalla on nähtävästi asuinpaikka, jollaiseksi alue sopii erinomaisesti. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 642. |
| metsakeskus.252010022 |
734 |
Lehtiniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311357.18900000 |
6704268.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010022 |
Kohde sijaitsee pienen mäen pohjoispäässä, kuivatun Kurajärven entisellä etelärannalla. Saman mäen eteläpäässä on Lehtiniemen pihamaa. Rantatörmän päältä, Lehtiniemen talosta noin 60 metriä pohjoiseen, löytyi vuoden 1965 inventoinnin yhteydessä kirveen torso ja kvartsia. Alue on kivikkoista hiekkamaata. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 635. |
| metsakeskus.252010023 |
734 |
Salmenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309785.81900000 |
6704720.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010023 |
Kohde sijaitsee Kiikaln kirkolta Peltolaan menevän tien, Peltolantien, itäpuolelta. Löytökohta on puron varrella hietikkoisella rinteellä. Tien länsipuolella on länteen päin loivasti laskevaa peltoa. Tien itäpuolinen pelto on metsittynyt ja maan pinta on siellä heinikon peittämä. Maasto laski siellä itään päin hyvin jyrkästi heti löytökohdan itäpuolelta alkaen. Maaperä on karkeata soraa. Vuoden 1965 inventoinnin yhteydessä pellolta, tien varren rinteestä löytyi kvartsia. Matti Huurteen mukaan paikka olisi hyvin sopiva asuinpaikaksi, mutta kvartsien rajoittunut esiintyminen ei sitä varmista. Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä talteenotetut löydöt (kvartsikaavin?, kvartsi-iskoksia ja palaneen saven kappale) ovat myös verraten suppealta alueelta. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 651. |
| metsakeskus.252010024 |
734 |
Rauhaniemi (1) |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310627.47900000 |
6704952.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010024 |
Kohde sijaitsee Kalatie -nimisen tien itäpuolella olevalla peltoaukealla. Tästä noin 400-600 metrin päässä idän suunnalla on ollut ennen Kiikalanjärven eli Kurajärven länsiranta. Järvi on kuivattu 1900-luvulla. Vuoden 1965 inventoinnin yhteydessä hiekkamaassa havaittiin punaista värjäymää. Vuoden 2001 inventoinnissa ei havaittu mitään esihistorialliseen asutukseen viittaavaa. Lähellä kuopparyhmä, joka on mainittu jo vuoden 1965 inventointikertomuksessa (tentatiivikohde 10, Rauhaniemi 2). Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 652. |
| metsakeskus.252010025 |
734 |
Krapi (eli Seppä) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311158.26600000 |
6705399.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010025 |
Kohde sijaitsee Vanhakylästä itään päin entisen Kurajärven eli Kiikalanjärven rannalla. Paikka on pinnanmuodoiltaan loivasti kumpuilevaa savipeltoa. Entinen järven törmä on kohteen kohdalla hyvin jyrkkä. Sekä vuoden 1965 ja 2001 inventointien yhteydessä on otettu talteen muutamia kvartseja. 1900-luvun alussa löydettyjä mahdollisesti asuinpaikkaan liittyviä irtölöytöjä ei ole pystytty paikallistamaan. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 649, Seppä. |
| metsakeskus.252010026 |
734 |
Puolo eli Kotopelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310676.46100000 |
6706251.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010026 |
Kohde sijaitsee Salimäen itäpuolisen peltoaukeaman laidassa. Pinnanmuodoiltaan alue on melko tasaista savipeltoa. Paikan läheisyydessä idän suunnalla on ollut ennen Kiikalanjärvi eli Kurajärvi, joka on kuivattu 1900-luvulla. Talon ja navetan pohjoi- ja koillispuolella olevasta kotopellosta löydetty vuonna 1911 tasataltta, KM 5965: 3. Lisäksi alueen läheisyydestä ovat löydetty kaksi muuta tasatalttaa KM 5472: 1-2, joiden löytöpaikkatiedot ovat hieman epävarmoja. Vuoden 1965 inventoinnissa viljaa kasvaneesta pellosta löytyi kvartsi-iskos. Matti Huurteen mukaan kyseessä on mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 632, Kotopelto. |
| metsakeskus.252010027 |
734 |
Kaarle |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308440.32000000 |
6713421.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010027 |
Kohde sijaitsee Uskelanjoen (eli Hirvelänjoen) etelärannalla, savisella pellolla olevalla pienellä, matalalla hiekkakumpareella niillä kohdin, missä Lauluoja yhtyy Terttilänjokeen. Kumpareesta on ajettu joskus hiekkaa. Alueelta löydetty kourutaltta ja hioin (Kiikalan museon kokoelmissa). Matti Huurteen mukaan paikka sopisi asuinpaikaksi. Esa Laukkasen mukaan melko läheltä on joskus havaittu pellossa kohta, jossa on arvellut olevan tulisijan jäännös. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohde on huomioitu SU-kohteena 654. |
| metsakeskus.252010028 |
734 |
Aro Kiikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
304739.88100000 |
6698783.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010028 |
Kohde sijaitsee korkean Riihimäen länsirinteen ja Hirsijärven koillispäähän laskevan puron välisellä pellolla, joka viettää länteen. Paikalta noin 150 metriä etelään on Vanhatie (osa vanhaa Turku-Helsinki -tietä). 1900-luvun alussa lähistöltä tehtyjä irtolöytöjä ovat poikkikirves KM 6968: 5 ja soikea tuluskivi KM 4673:1. Vuoden 1965 inventontia haittasi kasvillisuus. Valtatieinventoinnin yhteydessä vuonna 1992 tehtiin runsaasti asuinpaikkalöytöjä; savikiekon katkelma, palanutta savea, keramiikkaa, rautakuonaa, kvartsia ja hioinlaaka. Kohde on laaja, noin 6 000 neliömetriä. Samalla alueella on ollut asutusta todennäköisesti kivi- ja rautakaudella. Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä kohteessa ei käyty. Tienrakennus ei Esa Laukkasen 2001 tietojen mukaan olisi tulossa kohteen päälle, vaan noin 300 metriä pohjoisemmaksi (tietolähde: Tielaitoksen Turun tiepiirin painattamasta esitteestä "Valtatie 1 rakentaminen moottoritieksi välillä MUURLA-LAHNAJÄRVI". Siinä ei ole mainittu painovuotta, mutta viitataan vuonna 1996 valmistuneeseen yleissuunnitelmaan). Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole mainittu. |
| metsakeskus.252010028 |
734 |
Aro Kiikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
304739.88100000 |
6698783.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010028 |
Kohde sijaitsee korkean Riihimäen länsirinteen ja Hirsijärven koillispäähän laskevan puron välisellä pellolla, joka viettää länteen. Paikalta noin 150 metriä etelään on Vanhatie (osa vanhaa Turku-Helsinki -tietä). 1900-luvun alussa lähistöltä tehtyjä irtolöytöjä ovat poikkikirves KM 6968: 5 ja soikea tuluskivi KM 4673:1. Vuoden 1965 inventontia haittasi kasvillisuus. Valtatieinventoinnin yhteydessä vuonna 1992 tehtiin runsaasti asuinpaikkalöytöjä; savikiekon katkelma, palanutta savea, keramiikkaa, rautakuonaa, kvartsia ja hioinlaaka. Kohde on laaja, noin 6 000 neliömetriä. Samalla alueella on ollut asutusta todennäköisesti kivi- ja rautakaudella. Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä kohteessa ei käyty. Tienrakennus ei Esa Laukkasen 2001 tietojen mukaan olisi tulossa kohteen päälle, vaan noin 300 metriä pohjoisemmaksi (tietolähde: Tielaitoksen Turun tiepiirin painattamasta esitteestä "Valtatie 1 rakentaminen moottoritieksi välillä MUURLA-LAHNAJÄRVI". Siinä ei ole mainittu painovuotta, mutta viitataan vuonna 1996 valmistuneeseen yleissuunnitelmaan). Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole mainittu. |
| metsakeskus.252010028 |
734 |
Aro Kiikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
304739.88100000 |
6698783.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010028 |
Kohde sijaitsee korkean Riihimäen länsirinteen ja Hirsijärven koillispäähän laskevan puron välisellä pellolla, joka viettää länteen. Paikalta noin 150 metriä etelään on Vanhatie (osa vanhaa Turku-Helsinki -tietä). 1900-luvun alussa lähistöltä tehtyjä irtolöytöjä ovat poikkikirves KM 6968: 5 ja soikea tuluskivi KM 4673:1. Vuoden 1965 inventontia haittasi kasvillisuus. Valtatieinventoinnin yhteydessä vuonna 1992 tehtiin runsaasti asuinpaikkalöytöjä; savikiekon katkelma, palanutta savea, keramiikkaa, rautakuonaa, kvartsia ja hioinlaaka. Kohde on laaja, noin 6 000 neliömetriä. Samalla alueella on ollut asutusta todennäköisesti kivi- ja rautakaudella. Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä kohteessa ei käyty. Tienrakennus ei Esa Laukkasen 2001 tietojen mukaan olisi tulossa kohteen päälle, vaan noin 300 metriä pohjoisemmaksi (tietolähde: Tielaitoksen Turun tiepiirin painattamasta esitteestä "Valtatie 1 rakentaminen moottoritieksi välillä MUURLA-LAHNAJÄRVI". Siinä ei ole mainittu painovuotta, mutta viitataan vuonna 1996 valmistuneeseen yleissuunnitelmaan). Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole mainittu. |
| metsakeskus.252010029 |
734 |
Myllymäki Kiikala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305597.52900000 |
6699365.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010029 |
Kohde sijaitsee Hirsijärven koillispäähän laskevan Huitinjoen luoteisrannalla, jyrkästi kaakkoon päin kaltevalla pellolla, metsän reunassa. Joenvarren peltoa, paikalta on löydetty kvartsiesine ja pala kvartsia sekä noin 600 neliömetriä laaja palaneitten kivien esiintymä. Hans-Peter Schulzin mukaan pelto on hiesua, yläosassaan paikoin hiekkamoreenia. Hänen arvionsa mukaan löydökset viittaisivat maanmuokkauksen pitkälti tuhoamaan kivikautisen asuinpaikkaan. Vuoden 2001 inventointikäynnin yhteydessä ei tehty löytöjä. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole mainittu. |
| metsakeskus.252010030 |
734 |
Yli-Lääppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310971.36500000 |
6699981.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010030 |
Kohde sijaitsee Aneriojärvestä pohjoiseen olevalla laajalla viljelysvainiolla, Viitamäen itään laskeutuvan rinteen itäpuolella. Paikalta noin 400 metriä etelään on Kiikalan ja Suomusjärven välinen rajapyykki Hermolanvaha (45). Schulzin mukaan paikalla on ollut todennäköisesti kivikautinen asuinpaikka, jonka maanmuokkaus on sittemmin ainakin osittain rikkonut. Vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä kohteesta löydettiin palaneita kiviä noin 300 neliömetrin laajuiselta alueelta. Palaneiden kivien lisäksi alueelta löydettiin hiomalaaka ja kvartsiesine. Kohde ei ole mukana Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996. V. 2002 kohteen eteläpuolta koekaivettiin Vt-1 moottoritielinjauksen takia. Todettiin, että varsinainen asuinpaikka sijoittuu tielinjauksesta pohjoiseen. |
| metsakeskus.252010031 |
734 |
Jokipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310353.58700000 |
6706857.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010031 |
Kohde sijaitsee Hitolanjoen varrella suunnilleen kohdassa, josta joki on alkanut nyt kuivatusta Kurajärvestä. Paikalta katsoen Hitolajoen vastarannalla on urheilukenttä ja Kiikalan kotiseutumuseo. Asuinpaikka sijaitsee joenrantapellolla, joka laskeutuu loivasti pohjoiseen. Esa Laukkasen mukaan asuinpaikka on todennäköisesti kärsinyt joen pitkäaikaisen kulutuksen ja maanmuokkauksen aiheuttamasta maa-aineksen valumisesta alarinteeseen. Löytöjä tuli vielä aivan pellon alareunasta, viljelemättömän jokitörmän rajasta. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole huomioitu. |
| metsakeskus.252010032 |
734 |
Silva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311997.93600000 |
6704499.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010032 |
Kohde sijaitsee loivasti lounaaseen päin laskeutuvalla tasaisella pellolla, kuivatun Kiikalanjärven eli Kurajärven rantalinjan tuntumassa, lähellä Silvan asuinrakennusta ja puutarhaa, peltotien vierellä. Asuinpaikan lähellä on joskus ollut saha. Joitakin sahan rakennusten ja koneiden osia on vielä laajahkolla viljelemättömällä mäellä Silvan pihalta luoteeseen. Pelto on pääasiassa hiekkaa ja multaa. Asuinpaikkana poikkeaa muista entisen Kurajärven ympäristön asuinpaikoista siinä, että se on sijainnut järven itärannalla, muut tunnetut kohteet ovat olleet järven länsi- tai etelärannalla. Kohde on mahdollisesti osittain tuhoutunut. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole huomioitu. |
| metsakeskus.252010033 |
734 |
Pyhätöyräs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305244.62500000 |
6709422.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010033 |
Kohde sijaitsee koilliseen laskeutuvalla savipellolla, 400 metrin päässä Hitolanjoesta. Vuonna 1989 Museovirastolle toimitettu alueelta talteenotettuja löytöjä (KM 24736: 1); tasataltta, 2 hiotun liuske-esineen katkelmaa, 3 kvartsikaavinta ja 4 kvartsi-iskosta. Vuoden 2001 inventoinnissa löytöpaikalta ei löytynyt mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavaa. Sen sijaan läheltä vuoden 1989 löytöpaikkaa, pihamaan läheisyydessä olevalta juuri jyrätyltä pellolta löytyi kvartsi-iskos. Kohteen läheisyydestä on löytynyt myös keihäänkärjen kärkikatkelma KM 17014. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole huomioitu. |
| metsakeskus.252010034 |
734 |
Kollinnummi |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
302050.91400000 |
6707446.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010034 |
Kohde (syvä pyyntikuoppa/sudenkuoppa) sijaitsee Kollinnummen tasaisella hietikkokankaalla melko lähellä Kalkkilantietä. Kuopan syvyys on arviolta noin 3 metriä. Sen suuaukkoa ympäröi kaivetusta maasta koostuva korkea reunus. Kuopan reunoilla ja pohjalla kasvaa puita, mitkä hieman haittaavat näkyvyyttä. Kuopan suun halkaisija on arviolta noin 4 metriä. |
| metsakeskus.252010035 |
734 |
Komisuo Kultalähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
314548.89900000 |
6707106.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010035 |
Kohde on suurehko, talvellakin avoin luonnonlähde, jonka rannalle johtaa tallautuneita polkuja. Kohde sijaitsee Hyyppärän epätasaisessa harjumaastossa muutama sata metriä Lammenjärvestä itään, Lammensuon eteläpäässä.
Kohteeseen liittyy uskomustarinoita: Kiikalan kirkko oli Isonvihan aikaan Saaren kylässä nykyisen Pappilan lähellä. Kirkon kellot kannettiin piiloon Komisuon kylään Hyyppäränmäelle Kultalähteeseen. Toisen tarinan mukaan jättiläinen olisi varastanut jostain kultaiset kirkonkellot ja heittänyt ne Kultalähteeseen.
|
| metsakeskus.252010036 |
734 |
Silmälähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
304159.11400000 |
6697899.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010036 |
Kirkasvetinen lähde sijaitsee kallion jyrkän pohjoislaidan juurella noin 300 metriä länteen Hirsijärven koillispäästä. Lähteessä näkyy sementtinen kaivonrengas. Vuoden 1965 inventoinnin yhteydessä Matti Huurre havaitsi lähteellä olleen koilliseen johtavan lasku-uoman. Lähistöllä Topulin asuinpaikka (1) ja röykkiö Töykkälä E (40). |
| metsakeskus.252010037 |
734 |
Teilinummi |
10002 |
12006 |
13081 |
11006 |
27000 |
302605.73900000 |
6698090.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010037 |
Kiikalan länsirajan lähellä oleva mestauspaikka, joka sijaitsee valtatie 1:een rajoittuvalla korkealla mäellä, josta on otettu maa-ainesta. Vuoden 1965 inventointikertomuksessa mainittuja kuopanteita ei ollut havaittavissa enää vuoden 2001 inventointikäynnillä. Kirkonkirjojen merkinnät kertovat 29.4.1805 tapahtuneesta mestauksesta. Paikalla mestattiin ja teilattiin 24-vuotias Halikon Seppälästä kotoisin oleva Rasvalan Ylhäisten talon vävy Mikko Henrikinpoika. Tarinat ovat kertoneet "Myrkky-Mikon" surmanneen vaimonsa ja lapsensa myrkyllä. Topulin talon paikkeille on Teilinummelta matkaa noin 1,3 kilometriä. |
| metsakeskus.252010038 |
734 |
Kisselimäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
307782.00000000 |
6702697.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010038 |
Historiallisen ajan louhos, joka sijaitsee Omenojärven läsipuolella olevan Kisselimäen länsilaidalla. Paikalta on louhittu kvartsia Kiikalan Johannislundin lasitehtaan käyttöön. Matti Huurteen mukaan Kisselimäki on saanut nimensä piin ruotsinkielisestä nimestä "kisel". |
| metsakeskus.252010039 |
734 |
Kiikala Kalkkimäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
317132.87300000 |
6703834.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010039 |
Pitkänomaisia kalkkilouhoksia Varesjärven pohjoispuolella olevalla korkealla mäellä, jossa rehevä kasvillisuus. Mäen harjanteella ei ole rakennuksia. Kaivannot ovat lähinnä koillis-lounaissuunnassa suunnilleen samassa linjassa. Lounainen noin 120 metriä pitkä kaivanto on louhoksista syvin. Koilliset kaivannot paikoin hyvinkin matalia ja kapeita. Tämän kaivannon koillispäästä alkaa vanhan ajotien ura, joka menee rinnettä jyrkästi alas. Sen varrella alempana rinteessä on kalkinpolttouuni. |
| metsakeskus.252010039 |
734 |
Kiikala Kalkkimäki |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
317132.87300000 |
6703834.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010039 |
Pitkänomaisia kalkkilouhoksia Varesjärven pohjoispuolella olevalla korkealla mäellä, jossa rehevä kasvillisuus. Mäen harjanteella ei ole rakennuksia. Kaivannot ovat lähinnä koillis-lounaissuunnassa suunnilleen samassa linjassa. Lounainen noin 120 metriä pitkä kaivanto on louhoksista syvin. Koilliset kaivannot paikoin hyvinkin matalia ja kapeita. Tämän kaivannon koillispäästä alkaa vanhan ajotien ura, joka menee rinnettä jyrkästi alas. Sen varrella alempana rinteessä on kalkinpolttouuni. |
| metsakeskus.252010040 |
734 |
Töykkälä E |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
304302.06300000 |
6697953.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010040 |
Kiviröykkiö sijaitsee noin 140 metriä länteen Hirsijärven pohjoispäästä, pienen mäen laella peltojen ympäröivän viljelemättömän saarekkeen etelälaidalla. Alueella on runsaasti pylväskatajia. Valtatie 1 on nykyisin 150 metriä tästä kohteesta pohjoiseen. Röykkiön korkeus noin 1,5 metriä, pohja-ala noin 10 x 3 metriä. Röykkiön muoto on epäsäännöllinen. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole mainittu. |
| metsakeskus.252010041 |
734 |
Rusko (2) |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
305548.55500000 |
6698076.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010041 |
Maansekainen, pyöreä kiviröykkiö sijaitsee 500 metriä Hirsijärven koillispäästä koillliseen Ruskon talon pihamaan ja peltojen välillä. Valtatie 1 on noin 100 metriä pohjoiseen tästä röykkiöstä. Sen halkaisija on noin 15 metriä ja korkeus noin 1 metri. Kohteen alkuperään liittyvää perimätietoa ei ole tai ei enää tunneta. Kohteen lähistöllä on asuinpaikkakohde Kotopelto (5) ja paikalta noin 1,5 kilometriä länteen on Töykkälän tilan maalla sijaitseva kivilatomus (40). Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole huomioitu. |
| metsakeskus.252010042 |
734 |
Koivula |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
302462.74900000 |
6708128.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010042 |
Korkeareunainen, noin 1,1 metriä syvä tervahauta kuusivaltaisessa metsässä, lähellä peltoa ja pihamaata. Seinämistä pilkistää näkyville useita tuohikerrosten jäännöksiä. Tervahaudan halkaisija on noin 7-7,2 metriä. Sen itälaidalla näkyvissä aukon jäännös. |
| metsakeskus.252010043 |
734 |
Kujanpää |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
307604.70700000 |
6702768.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010043 |
Noin 1,5 metriä syvä kaivanto, jonka suuaukko on lähes pyöreä. Sen vallimaiset reunat mukaan luettuna tervahaudan halkaisija on noin 5,3 metriä. Tähän kaivantoon liittyy noin 30 metrin päähän sen reunasta ulottuva ojanne. Tervahauta sijaitsee tiheässä kuusikossa. |
| metsakeskus.252010044 |
734 |
Kalkkilanmäki |
10002 |
12016 |
13153 |
11006 |
27000 |
300772.42500000 |
6709045.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010044 |
Kohde sijaitsee korkean ja laajahkon Kalkkilanmäen pohjoisrinteellä. Kohde käsittää kaksi kalkkilouhoskaivantoa ja kalkinpolttouunin jäännökset. Avoin kalkkilouhoskaivanto on noin 16 metriä pitkä koillis-lounais -suunnassa. Sen leveys on noin 2,2 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Alarinteen puolelle oli heitelty jätekiveä, sillä oli ehkä täytetty myös pieni toinen louhos.Uunin jäännös oli osittain jo ränsistynyt. Uunia ympäröi matalan suunnilleen rengasmaisen kaivannon jäännös. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole mainittu. |
| metsakeskus.252010044 |
734 |
Kalkkilanmäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
300772.42500000 |
6709045.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010044 |
Kohde sijaitsee korkean ja laajahkon Kalkkilanmäen pohjoisrinteellä. Kohde käsittää kaksi kalkkilouhoskaivantoa ja kalkinpolttouunin jäännökset. Avoin kalkkilouhoskaivanto on noin 16 metriä pitkä koillis-lounais -suunnassa. Sen leveys on noin 2,2 metriä ja syvyys noin 2 metriä. Alarinteen puolelle oli heitelty jätekiveä, sillä oli ehkä täytetty myös pieni toinen louhos.Uunin jäännös oli osittain jo ränsistynyt. Uunia ympäröi matalan suunnilleen rengasmaisen kaivannon jäännös. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmässä vuodelta 1996 kohdetta ei ole mainittu. |
| metsakeskus.252010045 |
734 |
Hermolan vahakivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
310944.38100000 |
6699589.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252010045 |
Kohde on iso siirtolohkare Salo-Helsinki-maantien varrella, joka on samalla rajamerkki ja tarinapaikka lähellä Aneriojärven pohjoispäätä. Rajamerkki sijaitsee Kiikalan ja Suomusjärven rajakulmauksessa, peltoaukean keskellä olevassa viljelemättömässä saarekkeessa.
Hermolan vahakivi on mukana monissa tarinoissa, joista eräs kertoo kiveä heittävästä jättiläisestä. Paikallinen perinne tuntee myös tarinan jättiläisämmästä, joka kanteli kiveä, ja pudotti kiven esiliinan revetessä. Toisaalta kerrotaan myös mm. paholaisen ja Hermolan-Taatan asuvan Hermolan vahakivessä. Suomusjärven puolella myös Hermolanvaha -niminen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.252500002 |
734 |
Rekijoki Halkionahde |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
305185.63900000 |
6711618.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252500002 |
Venäläisiä on perimätiedon mukaan haudattu Halkionahteelle, lähelle seuraintaloa. |
| metsakeskus.252500013 |
734 |
Rekijoki Paattiskallio |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
304269.02300000 |
6708037.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.252500013 |
Kertoja kuullut, että Paattiskalliossa pitäisi olla rengas kalliossa merkkinä siitä, että laivoja on tähän renkaaseen kiinnitetty. |
| metsakeskus.254000001 |
790 |
Jaakola |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
263418.91600000 |
6817864.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254000001 |
Röykkiöt sijaitsevat Jaaranjoesta 50 m länteen ja Jaakolan talosta 100 m itään kivikkoisella peltosaarekkeella.
Yhden röykkiön koko on 6-8 m ja se on muodoltaan soikeahko ja matala. Muut kiveykset ovat epämääräisiä. |
| metsakeskus.254000002 |
790 |
Tuomola S |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
263228.98400000 |
6819396.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254000002 |
Röykkiöt ja kiviaita sijaitsevat Jaarankylästä Piilijoelle ja Kauvatsalle vievän tien länsipuolella, Tuomolan pohjoispuolella olevalla alueella. Röykkiöt ovat noin 10 m päässä toisistaan. Suuremman röykkiön koko on 15 x 10 m. |
| metsakeskus.254000003 |
790 |
Yli-Erkkilä |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
263538.86200000 |
6817638.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254000003 |
Röykkiö sijaitsee Jaaranjoen itärannalla, peltosaarekkeella, Yli-Erkkilän talosta 400 m lounaaseen.
Röykkiön halkaisija on 10 m. Se on koottu suurten kivien ja osittain kallion varaan. |
| metsakeskus.254000004 |
790 |
Muraja |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
264521.00000000 |
6819934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254000004 |
Kohde sijaitsee Murajannokkaan johtavan Murajantien pohjoispuolella, metsässä, noin 45 m päässä tiestä. Kohde on metsäisessä, etelälounaaseen loivasti viettävässä mäenrinteessä, lähellä pellon reunaa. Paikalla on yhteensä viisi pyöreää kivirakennetta, jotka lienevät syntyneen läheisen pellonraivauksen yhteydessä. Lisäksi paikalla on yksi kivivalli.
Kiviröykkiöiden läheisyyteen on tehty vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä koekuoppia ja niiden ympäristöä tutkittiin tuolloin myös metallinilmaisimella. Talteen saatujen löytöjen perusteella kyseessä on melko modernit raivausröykkiöt. |
| metsakeskus.254010001 |
790 |
Santalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265631.01200000 |
6820519.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiikoisjärven itärannalla, länteen viettävällä pellolla Santalahden talosta etelään.
Löydöt paikalta ovat kvartsia ja sädekiviliuske-esineitä. Pellolle kaivetuissa koekuopissa ei ole havaittu kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.254010002 |
790 |
Uusi-Jaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
263465.88800000 |
6818894.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiikoisjärven lounaispuolella Jaaranjokeen loivasti viettävällä pellolla, joen yläjuoksun molemmin puolin. Paikalla suoritetuissa kaivauksissa on löydetty pääasiassa varhaiskampakeraamiikkaa, mutta joukosa on myös tyypillistä kampakeramiikkaa. Lisäksi paikalta on vasarakirveskulttuurin hauta. Muut löydöt ovat kvartsi-iskoksia, joitakin hiottujen kivilajiesineiden katkelmia ja pieni sädekiviliusketaltta. Kultuurikerroksessa on likamaakuoppia, tulisijoja ja yksi kehämäinen kuvio.
Kotiseutuyhdistys on pystyttänyt paikalle kilven. |
| metsakeskus.254010002 |
790 |
Uusi-Jaara |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
263465.88800000 |
6818894.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiikoisjärven lounaispuolella Jaaranjokeen loivasti viettävällä pellolla, joen yläjuoksun molemmin puolin. Paikalla suoritetuissa kaivauksissa on löydetty pääasiassa varhaiskampakeraamiikkaa, mutta joukosa on myös tyypillistä kampakeramiikkaa. Lisäksi paikalta on vasarakirveskulttuurin hauta. Muut löydöt ovat kvartsi-iskoksia, joitakin hiottujen kivilajiesineiden katkelmia ja pieni sädekiviliusketaltta. Kultuurikerroksessa on likamaakuoppia, tulisijoja ja yksi kehämäinen kuvio.
Kotiseutuyhdistys on pystyttänyt paikalle kilven. |
| metsakeskus.254010003 |
790 |
Koivula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265813.90000000 |
6829384.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuorsumaanjärvestä 300 m pohjoiseen, Yli-Koivulan talosta pohjoiseen etelään viettävällä pellolla. Keskellä aluetta kulkee tie.
Paikalta on tullut kokoelmiin vuonna 1926 kaksi kivilaji-iskosta. Ne on löydetty moreenimaasta Koivulan tontilta, riihipihalta, joka sijaitsee suon äyräällä, puron lähellä.
Vuonna 1988 paikkaa tarkastettaessa ei todettu pellolta koekuopista mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.254010004 |
790 |
Kiilin Palsta |
10002 |
12009 |
13093 |
11002 |
27000 |
265021.22300000 |
6828534.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010004 |
Kummut sijaitsevat Kuorsumaanjärvestä noin 200 m länteen matalalla Rasinmäki-nimisellä kumpareella Kiilin talosta noin 425 m koilliseen. Lännenpuoleinen kumpu on pitkänomainen, koko noin 10 x 7 m. Se vaikuttaa osaksi luontaiselta muodostumalta. Siihen kaivetusta koekuopasta on hiilipitoista maata. Idänpuoleinen on kiven- ja maansekainen, pyöreä kumpare, jonka halkaisija on noin 6 m. |
| metsakeskus.254010005 |
790 |
Kaunismäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
268301.93500000 |
6822146.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Pori-Tampere-tieltä Putajaan erkanevalta tieltä 800 m etelään, noin 100 m länsiluoteeseen Kaunismäen tilan päärakennuksesta. Paikka, josta esineitä, mm. meripihkaidoli ja kourutaltta on löytynyt on entisellä perunapellolla riihen vieressä. Paikalle kaivetusta koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskos ja palanutta luuta.
Asuinpaikan pohjoispuolella on mahdollisesti pellonraivauksessa syntyneitä röykkiöitä, kiviaita ja torpan perustus. |
| metsakeskus.254010006 |
790 |
Majamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265938.84700000 |
6829313.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuorsumaajärvestä 400 m pohjoiseen, Jätinmaahan vievän tien pohjoispuolella Majamaan talon loivasti lounaaseen viettävällä pihapellolla, piharakennusten edustalla sekä perunapellolla.
Paikalta on löydetty mm. liusketaltan katkelma ja kvartsi?-iskoksia. Paikalle kaivetuista koekuopista ei ole todettu kiinteää muinaisjäännöstä. Kohde on ehkä osittain tuhoutunut viljelyn seurauksena.
Paikalta on useita kiviesineitä. Niiden löytötiedoissa mainitaan löytöpaikaksi "Koivulan torpan lähellä olevasta torpan pellosta". Koivula sijaitsee Majamaasta länteen. Ks. kohde 3. |
| metsakeskus.254010007 |
790 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267179.38600000 |
6822127.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiikoisjoesta eli Mouhijoesta 100 m länteen pihamaalla olevalla perunapellolla.
Paikalta on löydetty kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Koekuopista ei todettu kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.254010008 |
790 |
Souko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265887.92400000 |
6817781.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiikoisjärven lounaispuolella, Soukonlahden rannalla.
Piharakennusten takana olevalta koilliseen viettävältä rantapellolta on löydetty kvartsi-iskoksia, hiottujen kiviesineiden katkelmia. Pellon pohjoiskulmasta on tasataltta. Kulttuurikerrosta ei paikalle tehdyissä koekuopissa havaittu. |
| metsakeskus.254010009 |
790 |
Yli-Jaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
263708.78900000 |
6819594.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaaranjoen länsirannalla, Yli-Jaaran talon pohjoispuolella.
Paikalle tehdyssä koekaivauksessa on asuinpaikkaan liittyvää kulttuurikerrosta todettu rinteessä itä-länsi -suuntaisen kiviaidan länsipään ja punaisen riihen väliseltä alueelta. Löytöinä paikalta on saatu runsaasti hiottujen kiviesineiden kappaleita, teelmiä ja katkelmia. Myös kvartsi-iskoksia on runsaasti, mutta kivilaji-iskoksia vähän. Pienet saviastianpalat ajoittunevat kivikauden lopulle, mutta kivimateriaali lähinnä varhaiskampakeramiikan vaiheeseen.
Yli-Jaaran talosta noin 100 m etelälounaaseen on kolme epämääräistä röykkiötä ja 220 m etelälounaaseen on noin 10 m halkaisijaltaan oleva mahdollinen viljelysröykkiö. |
| metsakeskus.254010010 |
790 |
Honkanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263803.75200000 |
6819489.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaaranjoen eteläpuolella Honkasen talon pohjoispuolella ja eteläpuolella olevilla pelloilla.
Löytöinä paikalta on kiviesineitä ja niiden katkelmia sekä kavartsi- ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.254010011 |
790 |
Silvola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
267960.06700000 |
6822561.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiikoisjoen eli Mouhijoen pohjoispuolella, entisen Marjajärven pohjoisrannalla olevalta peltoalueelta, läheltä pihapiiriä. Löydöt kiviesineitä (kampakeraaminen aika ja vasarakirveskulttuuri). |
| metsakeskus.254010012 |
790 |
Linkkitorninmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
263844.00000000 |
6821807.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010012 |
Röykkiö sijaitsee Kiikoisjärvestä noin 600 m länteen , tien pohjoispuolella, linkkitornista noin 50 m koilliseen kivikkoisella kukkalalla. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja kumpumainen. Sen halkaisija on noin kuusi metriä ja korkeus vajaa metrin. Kiveyksen keskellä on matala vajoama. Röykkiö on sammaleen peittämä ja toiselta reunalta hieman rikkoutunut.
Röykkiön koordinaatit on korjattu vuoden 2015 inventoinnissa tehdyn gps-mittauksen mukaisiksi. |
| metsakeskus.254010013 |
790 |
Seppälä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
263148.01400000 |
6819820.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254010013 |
Röykkiöt sijaitsevat Jaaranjoesta 700 m länteen, Tuomolan talosta 250 m pohjoiseen ja Seppälän talosta länteen olevassa metsässä. Paikka on rinteessä. Toinen röykkiö on noin 50 m pellosta. Se on muodoltaan pyöreä, läpimitta noin 3 m ja sammaleen peitossa. Toinen on aivan pellonreunassa sijaitseva on lohkokivinen, matala, suureksi osaksi paljas röykkiö. |
| metsakeskus.254500001 |
790 |
Marjajärvi Hirvennokka |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
267077.42600000 |
6822313.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254500001 |
Kuivatun Marjajärven (nyk. peltoa) rannalla, Kuosmaojan suussa on korkea mäki - Hirvennokka, jonne on sanottu haudatun ruumiita. |
| metsakeskus.254500002 |
790 |
Marjajärvi Jänesniemi |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
304882.77900000 |
6707275.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.254500002 |
Kuivatun Marjajärven rannassa (paikka oli ennen salmi, veden laskettua niemi, nykyisin peltoa) on ollut renkaita (määrlyjä) hakattuina kiviin kohdissa, joissa mäki ja kallio nousevat jyrkästi ylöspäin. Renkaita on ollut rivissä mäen reunassa, entisellä ranta-alueella. Paikkakunnalla ne on selitetty paattien kiinnitysrenkaiksi, kun vesi vielä oli korkeammalla. Kertoja puhui 1930-luvusta. |
| metsakeskus.255010001 |
564 |
Linnasaari (Kiiminki) |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
441931.67100000 |
7215379.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010001 |
Kohde sijaitsee soiden ympäröimällä metsäsaarekkeella Saarisenjärvestä noin 1,5 km länsiluoteeseen, nuorta männikköä kasvavalla Linnasaari-nimisellä moreenikummulla, sen kaakkoispäässä ja korkeimmalla kohdalla. Rakennelma koostuu kivistä ja maasta. Se on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan noin 34 x 24 m. Vallin leveys on 5-8 m ja korkeus 0,6-0,9 m. Ulkopuolella erottuu paikoin 2-3 vähäisempää ulkovallia.
Kaivauksissa on löytynyt hiottujen kiviesineiden katkelmia ja kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia (KM 20048:1-19, PPM 8106). |
| metsakeskus.255010003 |
564 |
Kalimeenharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
443391.09000000 |
7213440.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010003 |
Kohde sijaitsee Korvenkylästä Ylikiiminkiin vievän tien eteläpuolella olevan sorakuopan eteläpäässä, Kalimenlammesta noin 0,7 km luoteeseen. Röykkiö sijaitsee kaakko-luode -suuntaisen harjanteen kaakkoispään laella, itään laskevan rinteen taitteessa. Röykkiö on kooltaan 2 x 3 m ja korkeudeltaan 0,2-0,3 m. Röykkiön lounaisreunaa on kaiveltu.
Röykkiöstä noin 10 metriä luoteeseen sijaitsee epämääräinen kiveys, joka hahmottuu maastossa halkaisijaltaan noin 3-metrisenä kivikehänä. Kyseessä voi olla luontainen kivikko tai hajotettu röykkiö.
Nili: KIIMINKI 3 /1 |
| metsakeskus.255010010 |
564 |
Kortepalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
445780.09100000 |
7226235.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010010 |
Röykkiö, halkaisijaltaan noin 6 m ja korkeudeltaan noin 0,4 m, sijaitsee Jolosjoen ja Sivukankaan välisellä soiden ympäröimällä mäntyvaltaisella moreenikumpareella, sen korkeimman kohdan kaakkoisosassa. Röykkiö on sammalen peitossa, sen keskellä on kuoppa ja itäreunaa on kaiveltu.
Nili: KIIMINKI 10 /1 |
| metsakeskus.255010011 |
564 |
Kalliomaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
446689.74700000 |
7219837.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010011 |
Röykkiö, halkaisijaltaan 6-7 m ja korkeudeltaan noin 1 m, sijaitsee Kiiminkijoen Koitelinkoskesta noin 2 km itään olevan kapean harjanteen laella. Harjanne on kivikkoinen ja kasvaa männikköä. Röykkiön keskiosaa on kaiveltu. Röykkiöstä noin 45 m luoteeseen on soikea ja matala kivikehä, kooltaan noin 9 x 7 m, jonka päissä on syvennykset. Kivikehä on metsä-äestyksessä pahoin vaurioitunut.
Nili: KIIMINKI 11 /1 |
| metsakeskus.255010012 |
564 |
Karjalainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446809.70700000 |
7217878.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiiminkijoen itärannalla, joen ja paikallistien välisellä harjanteella, Iisakan sillasta 0,4 km itään, joensuuntaisen hiekkaharjanteen länsipäässä. Paikalla on Karjalaisen tila, jonka pihalta on tavattu lieden jäänteitä ja ympäröiviltä pelloilta on löydetty kivitaltta ja kvartsiesineitä sekä -iskoksia. Ilmeisesti koko mäen lakiosa on ollut asuinpaikkana. Löydöt: PPM 6654:1-7. |
| metsakeskus.255010014 |
564 |
Hannus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
451947.61200000 |
7226435.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010014 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kuusamontien ja Jolosjoen välisellä entisellä viljelysmaalla. Maasto viettää lounaaseen kohti jokea. Alueella on nykyisin utta omakotiasutusta. Maaperä on kivenseksista soraa, jonka päälle on ajettu suomaata. Paikalta on maanmuokkauksen yhteydessä löydetty asuinpaikkaan viittavina kvartsi-iskoksia, kaksi reikäkiveä, kivikirves ja liuskerengas. Löydöt: PPM 6819:1-8. |
| metsakeskus.255010015 |
564 |
Iisakinhaudankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
440212.32400000 |
7227774.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010015 |
Röykkiöryhmä sijaitsee Jolosjoen pohjoispuolisella kankaalla, Kirveslammesta 200 m lounaaseen. Kankaan länsiosan korkein kohta on noin 200 m pitkä ja 50-100 m leveä koillinen-lounas -suuntainen harjanne. Röykkiöt ovat harjanteen koillispäässä. Paikalla kasvaa kuusikkoa ja männikköä. Röykkiöitä on yhdeksän. Röykkiöiden halkaisija on 4-7 m ja korkeus 0,3-0,5 m. Röykkiöistä kuusi on keskuskuopallisia. Yhtä on keskeltä kaiveltu, muut ovat ehjiä. Alueella on lisäksi kaksi rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.255010015 |
564 |
Iisakinhaudankangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
440212.32400000 |
7227774.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010015 |
Röykkiöryhmä sijaitsee Jolosjoen pohjoispuolisella kankaalla, Kirveslammesta 200 m lounaaseen. Kankaan länsiosan korkein kohta on noin 200 m pitkä ja 50-100 m leveä koillinen-lounas -suuntainen harjanne. Röykkiöt ovat harjanteen koillispäässä. Paikalla kasvaa kuusikkoa ja männikköä. Röykkiöitä on yhdeksän. Röykkiöiden halkaisija on 4-7 m ja korkeus 0,3-0,5 m. Röykkiöistä kuusi on keskuskuopallisia. Yhtä on keskeltä kaiveltu, muut ovat ehjiä. Alueella on lisäksi kaksi rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.255010016 |
564 |
Laivakangas NE |
10002 |
12004 |
13048 |
11004 |
27000 |
442051.58300000 |
7229134.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010016 |
Jätinkirkkoa muistuttava kivikehä sijaitsee Kiimingistä Yli-Iihin johtavan tien länsipuolella, laajan suoalueen eteläreunalla olevalla kankaalla. Kivisen kankaan korkeimman kohdan pohjoisreunalla on noin 20 x 14 m kokoinen jätinkirkkoa muistuttava kiveys, jonka keskiosa on ympäröivää maanpintaa alempana. Kehän pohjoispään vallissa on röykkiötä muistuttava kiveys. |
| metsakeskus.255010018 |
564 |
Tiurankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
439382.70100000 |
7214899.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010018 |
Yksittäinen röykkiö sijaitsee Välikylästä noin 3 km kaakkoon, Oulun ja Kiimingin rajalla olevan kivisen moreeniharjanteen pohjoisreunassa. Röykkiö on kokonaan sammalen peitossa. Röykkiö on halkaisija on 5-6 m ja korkeutta sillä on 0,2-0,4 m. Röykkiön keskellä on kuoppa. |
| metsakeskus.255010020 |
564 |
Mieskangas |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
448429.06100000 |
7214999.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010020 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen ja Lylykkäänjärven välisellä harjanteella, lähellä Ylikiimingin rajaa. Kankaan laen kaakkoispäässä on halkaisijaltaan noin 6 m oleva kiveys, jossa on noin 2 m leveä matala vallikehä. Keskellä on noin 2 m kokoinen ja 0,4 m syvä kuoppa. Vieressä erottuu kaksi halkaisijaltaan 3-4 m ja syvyydeltään 0,3-0,4 m olevaa sammalpeitteistä rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.255010021 |
564 |
Kalliosaari |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
436813.00000000 |
7224545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010021 |
Kivilatomus sijaitsee Nurmijärven Kuusisaaresta noin 1,1 km pohjoiseen olevalla kahden kankaan välisellä Kalliosaaren suosaarekkeella. Havumetsää kasvavan kivikkoisen saarekkeen eteläosassa on kookaiden maakivien lomaan koottu tasainen kiveys, kooltaan noin 3 x 1,5 m. Kiveys on koottu miehennostannaisista kivistä ja on sammalen peittämä. Vuoden 2005 inventoinnin mukaan röykkiö tai latomus on kooltgaan 4,5 x 3,7 m ja 0,3 m korkea, nelikulmainen ja koottu kolmen isomman maakiven keskelle. Latomuksesta on otettu parikymmentä kiveä vieressä olevaan nuotionpohjaan. Vuonna 2015 mitoiksi on katsottu noin 2-3 x 2-3 metriä. Erot johtunevat siitä onko maakivet luettu mukaan vai ei. Kohde on merkitty peruuskartalle. |
| metsakeskus.255010022 |
564 |
Jättiläisvaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
437673.34400000 |
7228984.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010022 |
Kohde sijaitsee Jolosjoen ja Kiiminkijoen yhtymäkohdasta noin 3,3 km pohjoiseen olevalla alueen korkeimman harjanteen laella. Paikalla on laajahko kivirakka, jossa on noin 20 rakkakuoppaa. Kuopista viiden kookkaimman halkisija on noin 2,5 m ja ne sijaitsevat rakan laella. Muiden halkaisija on 1,0-1,5 metriä ja ne sijaitsevat rakan lakea kiertävällä alemmalla terassilla. Osa vuonna 2005 inventoinnissa havaituista rakkakuopista oli peitetty roskilla ja myös kivillä. Kuoppien alkuperäiset muodot olivat kuitenkin edelleen näkyvissä. |
| metsakeskus.255010025 |
564 |
Koitelinkosken itäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444850.48400000 |
7220017.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010025 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen Koitelinkosken itärannalla, joesta noin 200 m päässä olevalla harjanteella. Tämä mäntymetsää kasvava kaakko-luode -suuntainen pieni kangas on pohjoispäästään äestetty. Äestetyltä alueelta, lähinnä harjanteen laelta ja joenpuoleiselta syrjältä, on löydetty kvartsi-iskoksia, tulen rapauttamien kivien keskittymiä ja likamaata.
Lisäksi Koitelinkosken perkauksen yhteydessä on vuonna 1950 löydetty kosken koillisuomasta kivinen poikkikirves (kohde Kiiminki 9) PPM 4469.
Inventoinnissa 2012 ei tehty havaintoja, maanpinta oli aluskasvillisuuden peittämä ja puusto n. 35 vuotias. |
| metsakeskus.255010026 |
564 |
Syvälamminkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444690.56000000 |
7217298.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010026 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kiiminkijoen Koitelinkoskesta noin 2,5 km etelään olevalla Syvälammen luoteisrannalla. Alue on männikköä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan kaakkoisreunalta, rantatörmän päältä, on löydetty kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä. Kvartsit on jätetty inventoinnissa paikoilleen. Maastonsa puolesta paikka on erittäin sovelias asuinpaikaksi. Vuoden 2001 inventoinnissa todettiin, että alue on pahoin vaurioitunut metsätöissä. |
| metsakeskus.255010027 |
564 |
Kokkokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442471.00000000 |
7217209.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010027 |
Kohde sijaitsee Jäälinjärven kaakkoispäästä noin 2,4 km itäkaakkoon olevan kankaan eteläreunalla. Kokkokankaan eteläosa on kivikkoista mäntymetsää, mutta maaperä muuttuu hiekaksi tultaessa alemmas lähelle etelässä olevaa suota. Paikalla erotettiin tarkastuksessa 1994 soikea painanne, kooltaan 16 x 7 m (a). Sen ympärillä on noin 2 m leveä valli, joka erottuu parhaiten painanteen etelä- ja itälaidalla. Painanteen itäosaan tehdystä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskoksia (KM 28514) ja havaittiin likamaata. Painanteesta 50-70 m luoteeseen havaittiin kaksi epämääräisempää painaumaa kivikkoisemmaksi muuttuvan rinteen yläosassa.
Vuonna 2009 paikan uudelleen tarkastuksessa epämääräisten painaumien luoteispuolelta löydettiin kaksi tai kolme asumuspainannetta (ks. alakohteet b - d).
Myös metsätien eteläpuolelta, vanhastaan tunnetun painanteen kohdalta, tavattiin asumuspainanne e. Lisäksi metsätiellä havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos (alakohde: löytökohta).
Kyseessä on selvästi aiempia havaintoja laajempi asuinpaikka. Havainnot keskittyvät 52,5 m korkeuskäyrän tuntumaan, muinaisen niemen etelärinteeseen, pesäkkeellisesti ainakin 100 x 100 m alalle. Asumuspainanteet merkittiin 2009 tarkastuksen yhteydessä niiden keskellä oleviin puihin laitetuin muinaisjäännösnauhoin.
2024: Kohteen muinaisjäännösaluerajauksen pohjoispuolelta, noin 60 metrin päässä toisistaan havaittiin 5p-LiDAR-aineiston tarkastelussa kaksi uutta asumuspainannetta (asumuspainanteet f ja g). Molemmat kohteet verifioitiin maastossa kajoamattomin menetelmin.
Aluerajaus laajennettiin kattamaan asumuspainanteet f ja g.
Laserkeilausaieniston perusteella painanteita on mahdollisesti myös noin 400-700 m pohjoisempana. |
| metsakeskus.255010030 |
564 |
Laivakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441411.83800000 |
7228994.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010030 |
Kohde sijaitsee Kiimingistä Yli-Iihin johtavan tien länsipuolella, laajan suoalueen eteläreunalla, hiekkamoreenikankaan pohjoisreunalla, kankaan laen ja suon välissä. Paikka on äestettyä hakkuualuetta, jolta on löydetty kvartsia (KM 28511), tulen rapauttamia kiviä ja likamaata.
2024: Alueen kaakkoispuolelta noin 120 metrin etäisyydeltä havaittiin 5p laserkeilausaineistossa kolme soikeahkoa asumuspainannetta. Niistä pohjoisin asumuspainanne 3 ja eteläisin asumuspainanne 5 ovat mitoiltaan noin 10x7-metrisiä ja 35-50 cm syviä. Keskimmäisen painanteen 4 olemus on vaikeammin tulkittavissa, luultavasti 1990-luvulla suoritettujen metsänhoidollisten toimenpiteiden yhteydessä suoritetusta maanmuokkauksesta johtuen. Yhden painanteen sijaan se voi muodostua kahdesta painanteesta. Painanteet sijaitsevat pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisesti peräkkäin, noin 30 metrin päässä toisistaan.
Pohjoisimpaan asumuspainanteeseen tehdystä koepistosta löytyi muutama kvartsi-iskos. Kohde on vaurioitunut. Alue on alkuperäisen Oulu Laivakangas -kohteen tavoin kärsinyt avohakkuun yhteydessä suoritetusta metsäaurauksesta. 5p-laserkeilausaineiston perusteella alkuperäisessä kohteessa voi myös olla asumuspainanteita (asumuspainanne 1 ja 2). Alkuperäistä aluerajausta on laajennettu pohjoiseen niin, että aluerajaus kattaa asumuspainanteet. |
| metsakeskus.255010031 |
564 |
Haaraojanselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
453187.12200000 |
7224496.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010031 |
Kohde sijaitsee Haaraojan pohjoispuolisella kankaalla, Mannisenjärvestä noin 2,5 km lounaaseen. Kankaan luoteispään korkein kohta muodostaa pienen harjanteen. Sen laella on halkaisijaltaan noin 3 m oleva ja 20-30 cm korkea kiveys, joka on reunoiltaan metsä-äestyksen vaurioittama. Se lienee ollut alun perin pyöreä, mutta äestys on vaurioittanut sen pohjois- ja eteläreunoja. Kiveys on koottu tasakokoisista kivistä ja rajautuu suhteellisen selvästi.
Harjanteen eteläpuoliselta laelta ja pitkin harjanteen reunaa, lähinnä kohti korkeimman kohdan luoteispäätä, on äestysurista löydetty palanutta kiveä ja kvartsi-iskoksia, jotka inventoinnissa jätettiin paikoilleen. Myös äestämättömille alueille tehdyistä lastanpistoista tavattiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.255010031 |
564 |
Haaraojanselkä |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
453187.12200000 |
7224496.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010031 |
Kohde sijaitsee Haaraojan pohjoispuolisella kankaalla, Mannisenjärvestä noin 2,5 km lounaaseen. Kankaan luoteispään korkein kohta muodostaa pienen harjanteen. Sen laella on halkaisijaltaan noin 3 m oleva ja 20-30 cm korkea kiveys, joka on reunoiltaan metsä-äestyksen vaurioittama. Se lienee ollut alun perin pyöreä, mutta äestys on vaurioittanut sen pohjois- ja eteläreunoja. Kiveys on koottu tasakokoisista kivistä ja rajautuu suhteellisen selvästi.
Harjanteen eteläpuoliselta laelta ja pitkin harjanteen reunaa, lähinnä kohti korkeimman kohdan luoteispäätä, on äestysurista löydetty palanutta kiveä ja kvartsi-iskoksia, jotka inventoinnissa jätettiin paikoilleen. Myös äestämättömille alueille tehdyistä lastanpistoista tavattiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.255010032 |
564 |
Rukavaara |
10002 |
12016 |
13000 |
11019 |
27000 |
451507.79000000 |
7224935.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010032 |
Kohde, kvartsilouhos, sijaitsee Rukavaaran laella Hannusperästä noin 1,5 km etelään kalliolla, jossa erottuu kvartsijuonteita ja niissä lohkomisen jälkiä. Paikalla on irtonaisia, eri kokoisia kvartsikappaleita ja -iskoksia, jotka jätettiin inventoinnissa paikalleen. Lähellä on rakkakuoppakohde (Rukavaaran laki, kohde 33), jonka yhdestä kuopasta kerrotaan löytyneen sittemmin hukkaan joutunut kiviesine. |
| metsakeskus.255010033 |
564 |
Rukavaaran laki |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
451587.00000000 |
7225065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010033 |
Kohde sijaitsee Hannusperän koulusta noin 1,6 km etelään, Jolosjoen ja Haarajoen välisellä laajalla Rukavaara-nimisellä kallioisella kankaalla, sen laella. Rakassa erottuu ainakin 11 rakkakuoppaa, kooltaan 1,5-4,0 m. Kerrotaan, että lasten leikkien yhteydessä yhdestä kuopasta olisi löydetty kivikirves. Lähellä on mahdollisesti kivikautinen kvartsilouhos (Rukavaara, kohde 32). |
| metsakeskus.255010038 |
564 |
Takkisenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445810.10600000 |
7218958.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010038 |
Kohde sijaitsee Takkisenkankaalla, joka on noin 1,2 km pitkä ja 0,2 km leveä moreeniharjanne. Harjanteen keskiosassa, sähkölinjan alla, on sorakuoppa, jonka lounaisreunassa on säilynyt pieni osa kivikautista asuinpaikkaa. Kuopan reunoilta on löydetty kvartsi-iskoksia ja -esineitä, mm. kaapimia, ja palaneita kiviä. Samanlaisia löytöjä on myös kuopan pohjoisreunasta. Löydöt on jätetty inventoinnin yhteydessä paikoilleen. |
| metsakeskus.255010039 |
564 |
Kalliomaa, itäosa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446239.92700000 |
7219468.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010039 |
Kohde sijaitsee Huttukylästä noin 1,5 km pohjoiseen, Takkisenkankaalta Kalliomaahan vievän metsätien varressa, Keikonsuon viljelysaukealta noin 350 m etelään. Paikalla erottuu kaksi "asuinpaikkavallia" tien luoteispuolella. Näistä 50 m luoteeseen on lisäksi kaksi asuinpainannetta ja edellisistä 70 m länteen ja luoteeseen lisäksi kahdeksan painannetta. Painanteiden koko on 5-17 m ja syvyys n. 0,5 m. Painanteisiin tehdyissä koekuopissa on havaittu kvartsia. |
| metsakeskus.255010040 |
564 |
Kalliomaan itäosa, sähkölinja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446129.96900000 |
7219538.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010040 |
Kohde sijaitsee Huttukylästä noin 1,5 km pohjoiseen. Kalliomaa on noin 1,5 km pitkä ja 0,5 km leveä pohjoinen-etelä -suuntainen moreeniharjanne. Kankaan luoteisosan ylittää sähkölinja. Sen alla, Ylikylän ja Huttukylän rajalla, on kuusi vallien ympäröimää asuinpaikkavallia peräkkäin sähkölinjan suuntaisena rivinä. Asuinpaikkavallien halkaisija on noin 5 m ja syvyys noin 0,5 m.
2023: Kohteen aluerajausta on muokattu vinovalovarjosteessa selkeästi erottuvien rakenteiden mukaisesti. Kohteen asuinpainanteille myös lisättiin alakohteet lidarin ja vuoden 1996 inventointikarttojen mukaisesti.
Kohteen vinovalotarkastelussa havaittiin aiemmin tuntematon kaakko-luodesuuntainen asuinpaikkavallijono. Se sijaitsee kohteiden Kalliomaan itäosa, sähkölinja ja Kalliomaa, itäosa välisellä alueella siten, että aiemmin tuntemattoman asuinpaikkavallin luoteisosa rajautuu kohteen Kalliomaan itäosa, sähkölinja muinaisjäännösalueen koillisnurkkaan. Kohde vaatii maastotarkastuksen. |
| metsakeskus.255010041 |
564 |
Näppärinkangas N |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
438195.00000000 |
7217723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255010041 |
Kohde sijaitsee Jäälinjärven lounaisrannalta noin 1,8 km etelälounaaseen, Kuusamontiestä (VT 20) noin 1 km kaakkoon, Välikylän ja Jäälin välimaastossa olevalla äestetyllä kivikkoisella mäntykankaalla. Lounais-koillinen-suuntainen ja noin 10 x 5 m suuruinen soikea röykkiö (vuoden 2003 inventoinnin mukaan 7-8 x 4-5 m ja 0,6-0,7 m korkea) koostuu pienehköistä kivistä. Sammaloituneen röykkiön koillispäässä on noin 0,5 m syvä, halkaisijaltaan 1 m kokoinen kuoppa. Röykkiön lounaispää on tuhoutunut vuonna 1999 tai 2000 tehdyssä metsä-äestyksessä. Asuinpaikkaan viittavia merkkejä ei havaittu inventoinnissa 2003 äestysurien tarkastuksessa. Röykkiöstä noin 200-400 pohjoiseen on kahdella erillisellä saarekkeella kaksi erillistä Myllykorven röykkiökohdetta.
Vuoden 2020 tarkkuusinventoinnissa kohteen ympäristöön tehtiin koekuoppia, mutta mitään merkkejä muinaisjäännöksestä ei röykkiötä lukuunottamatta havaittu. Kohteelle tehtiin aluerajaus. |
| metsakeskus.255040019 |
564 |
Sivukangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442751.34000000 |
7215059.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.255040019 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Saarisenjärven saaresta noin 600 m länsiluoteeseen olevalla Sivukankaalla. Kankaan laella, itään viettävän rinteen partaalla, on kivikkoisesta hiekkamaasta löydetty kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä äestetyltä aukealta. Kvartsit on jätetty inventoinnissa paikoilleen.
Kohteen pistekoordinaateista noin 70-90 m eteläkaakkoon on mahdollisia asumuspainanteita (Lidar-aineiston perusteella). |
| metsakeskus.256010001 |
256 |
Savijärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396838.43100000 |
7029572.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kinnulasta Lestijärvelle johtavan kantatien 58 ja Savijärven välisen harjun itärinteellä. Löytöalue, jolta on löydetty useita yksittäisiä esineitä eri aikoina, on noin kilometrin mittainen ja käsittää peltoa, piha- ja tonttialueita sekä metsää.
Vuoden 1969 tarkastuksessa löytyi kvartsia maastossa näkyvän vanhan rantatörmän alta ja nykyisen Savijärven rantatörmän päältä. Vuoden 2002 inventoinnin aikaan pelto oli kesannolla, ja paikan rajaaminen oli hankalaa.
Vuonna 2012 tehtiin kohteen läpi kulkevalla vesi- ja viemärilinjalla koekaivaus. Tutkimuksessa ei saatu havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.256010002 |
256 |
Mäntysaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
405972.80700000 |
7016254.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010002 |
Mäntysaari sijaitsee lähellä Kivijärven pohoisosan Rutaselän koillisrantaa, Saarensalmesta 300 m etelään. Varsinkin kallion pohjois- ja itärinteet ovat äkkijyrkät. Röykkiö sijaitsee korkean kallion laella saaren keskiosassa, ja se on kiven ja maansekainen (halkaisija n. 3,5 m). Röykkiön kivet näyttävät palaneilta, ja sen pinnalla on hiiltä; röykkiön päällä sanotaankin ennen poltetun kokkoja. Paikalta avautuu laaja näköala, ja saaren laki soveltuu hyvin vartiopaikaksi. |
| metsakeskus.256010003 |
256 |
Kievari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404292.46900000 |
7019926.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010003 |
Asuinpaikka sijaitsee keskellä Muholan kylää, Häähkäjoen sillasta 250 metriä länsiluoteeseen. Paikalla on jyrkästi etelään viettävä pelto ja muinainen rantatörmä.
Paikalta on löydetty 11 kiviesinettä. Esineet KM 9621:1-5 ja KM 9779:1 on löydetty Kievarin talon ympäristöstä. Esineet KM 18163:1-2 on puolestaan löydetty noin 100 metriä Nurmelan talosta kaakkoon. Vuoden 1969 tarkastuksessa löytyi lisäksi kvartseja Kievarin talon eteläpuolelta noin 200 metrin matkalta. |
| metsakeskus.256010004 |
256 |
Maasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
405840.83900000 |
7020474.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010004 |
Maasaari on Kivijärven länsirannalla, ja kapea kannas yhdistää sen mantereeseen.
Saaren luoteiskärjessä on kaksi röykkiötä. Ensimmäinen on loivassa länsirinteessä olevan jyrkemmän kohdan päällä; se on matala ja halkaisijaltaan noin 6 m. Toinen on edellisestä 15 metrin päässä, ja on saman kokoinen. Vuoden 1969 inventoinnissa havaittiin kumpaakin röykkiötä hiljattain pengotun. |
| metsakeskus.256010004 |
256 |
Maasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
405840.83900000 |
7020474.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010004 |
Maasaari on Kivijärven länsirannalla, ja kapea kannas yhdistää sen mantereeseen.
Saaren luoteiskärjessä on kaksi röykkiötä. Ensimmäinen on loivassa länsirinteessä olevan jyrkemmän kohdan päällä; se on matala ja halkaisijaltaan noin 6 m. Toinen on edellisestä 15 metrin päässä, ja on saman kokoinen. Vuoden 1969 inventoinnissa havaittiin kumpaakin röykkiötä hiljattain pengotun. |
| metsakeskus.256010005 |
256 |
Vallisaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
401033.74800000 |
7028314.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010005 |
Paikka on Viitasaaren tien ja Myllyjoen eteläpuolella olevan matalan peltoaukean eteläpuolella oleva metsäinen mäki.
Vuoden 1983 tarkastuksen mukaan paikalla on kolme röykkiötä, joista kaksi sijaitsee koordinaattien ilmoittamassa paikassa ja kolmas näistä noin 80 metriä itään. Tuolloin röykkiöt olivat hyväkuntoisia. Niiden halkaisijat olivat 5-7 mettriä ja korkeus 0,5-1,5 metriä. Itäisimmässä röykkiössä oli penkomisen jälkiä. |
| metsakeskus.256010005 |
256 |
Vallisaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
401033.74800000 |
7028314.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010005 |
Paikka on Viitasaaren tien ja Myllyjoen eteläpuolella olevan matalan peltoaukean eteläpuolella oleva metsäinen mäki.
Vuoden 1983 tarkastuksen mukaan paikalla on kolme röykkiötä, joista kaksi sijaitsee koordinaattien ilmoittamassa paikassa ja kolmas näistä noin 80 metriä itään. Tuolloin röykkiöt olivat hyväkuntoisia. Niiden halkaisijat olivat 5-7 mettriä ja korkeus 0,5-1,5 metriä. Itäisimmässä röykkiössä oli penkomisen jälkiä. |
| metsakeskus.256010007 |
256 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404625.33300000 |
7020191.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Koiramäen eteläpuolella, noin 160 metriä Hiilinginjoen suusta länteen. Paikalla on kaakkoon viettävä peltorinne. Muinaisjäännös on havaittu peltotien eteläpuolella, mutta se ulottuu todennäköisesti myös tien pohjoispuolelle. Asuinpaikka on sijainnut jokelan talon ja Hiilinginniemen välissä olleen noin 300 metriä leveän lahdenpoukaman pohjoisrannalla.
Jokelan talosta on toimitettu museoon seitsemän kiviesinettä 1800-luvun lopulla (KM 2667:22, 2887:23-27, 3849:4, 9699:3). Vuoden 1989 inventoinnissa löytyi perunamaasta kvartseja, piitä ja palanutta luuta (KM 25400:1-3). |
| metsakeskus.256010009 |
256 |
Ammessaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
401483.57100000 |
7027894.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010009 |
Paikka sijaitsee Kivijärven pohjoispuolella mäntymetsää kasvavalla mäenkumpareella, jota ympäröivät peltotie ja alavat pellot.
Mäenkumpare on täynnä matallia kiviraunioita, joiden läpimitta vaihtelee 1,5 - 3 metrin välillä. Röykkiöitä on useita kymmeniä, lukumäärä 30 on arvio. Röykkiöt ovat todenäköiesti esihistoriallisia.
Vuoden 1989 inventoinnissa yhden röykkiön viereen kaivetiin koekuoppa, jossa näkyi noin 25 - 30 cm syvyydessä kivien välissä olevaa hiilta ja nokea.
Vuoden 2023 inventointi:
Kohteesta paikallistettiin vain 7 selkeää kiviröykkiötä, kaikki mäen kaakkoisosassa. Havaitut röykkiöt olivat muodoltaan melko epämääräisen pyöreitä tai soikeita, läpimitaltaan 2–3,5 ja korkeintaan 50 cm korkeita – lukuun ottamatta yhtä, alakohdetta 3-7, joka oli neliskulmainen kiviröykkiö (3,5 m x 3 m), n. 80 cm korkea, ja jonka keskellä oli pieni, mutta maanpintaan asti ulottuva kuoppa. Röykkiöiden vieressä tai lähiympäristössä tehdyissä muutamissa kairauspistoissa ei havaittu mitään erityistä esihistorialliseen ajoitukseen viittaavaa –useimmiten kairausnäytteessä näkyi rikkoutumaton podsolimaannos, eikä jälkiä palamisesta havaittu.
Röykkiöiden lisäksi alueelta löydettiin useita muita ihmistoiminnan merkkejä. Rakennuksen pohjan jäännös kiukaineen, alakohde 1, sijaitsee mäen lounaisosassa, runsaat 20 m lähimmistä havaituista röykkiöistä länsilounaaseen. Tästä n. 20 m pohjoisluoteeseen sijaitsee U:n tai yhdeltä sivulta avoimen suipon kolmion muotoinen maa- ja kivivalli, joka voisi
mahdollisesti myös olla rakennuksen pohja (mutta tätä ei kyetty varmistamaan). Lisäksi mäen pohjoisosasta, lähimmillään 25 m etäisyydellä röykkiöistä, tavattiin itäkaakko–länsiluode -suuntaisesta etelä–pohjois-suuntaiseksi kaartuva neljän maakuopan jono. Kairausnäytteiden (joissa näkyi selkeä, 5–20 cm paksu huuhtoutumiskerros)
perusteella kuopat ovat esihistoriallisia. Kyseessä on mahdollisesti pyyntikuoppajono. |
| metsakeskus.256010009 |
256 |
Ammessaari |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27000 |
401483.57100000 |
7027894.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010009 |
Paikka sijaitsee Kivijärven pohjoispuolella mäntymetsää kasvavalla mäenkumpareella, jota ympäröivät peltotie ja alavat pellot.
Mäenkumpare on täynnä matallia kiviraunioita, joiden läpimitta vaihtelee 1,5 - 3 metrin välillä. Röykkiöitä on useita kymmeniä, lukumäärä 30 on arvio. Röykkiöt ovat todenäköiesti esihistoriallisia.
Vuoden 1989 inventoinnissa yhden röykkiön viereen kaivetiin koekuoppa, jossa näkyi noin 25 - 30 cm syvyydessä kivien välissä olevaa hiilta ja nokea.
Vuoden 2023 inventointi:
Kohteesta paikallistettiin vain 7 selkeää kiviröykkiötä, kaikki mäen kaakkoisosassa. Havaitut röykkiöt olivat muodoltaan melko epämääräisen pyöreitä tai soikeita, läpimitaltaan 2–3,5 ja korkeintaan 50 cm korkeita – lukuun ottamatta yhtä, alakohdetta 3-7, joka oli neliskulmainen kiviröykkiö (3,5 m x 3 m), n. 80 cm korkea, ja jonka keskellä oli pieni, mutta maanpintaan asti ulottuva kuoppa. Röykkiöiden vieressä tai lähiympäristössä tehdyissä muutamissa kairauspistoissa ei havaittu mitään erityistä esihistorialliseen ajoitukseen viittaavaa –useimmiten kairausnäytteessä näkyi rikkoutumaton podsolimaannos, eikä jälkiä palamisesta havaittu.
Röykkiöiden lisäksi alueelta löydettiin useita muita ihmistoiminnan merkkejä. Rakennuksen pohjan jäännös kiukaineen, alakohde 1, sijaitsee mäen lounaisosassa, runsaat 20 m lähimmistä havaituista röykkiöistä länsilounaaseen. Tästä n. 20 m pohjoisluoteeseen sijaitsee U:n tai yhdeltä sivulta avoimen suipon kolmion muotoinen maa- ja kivivalli, joka voisi
mahdollisesti myös olla rakennuksen pohja (mutta tätä ei kyetty varmistamaan). Lisäksi mäen pohjoisosasta, lähimmillään 25 m etäisyydellä röykkiöistä, tavattiin itäkaakko–länsiluode -suuntaisesta etelä–pohjois-suuntaiseksi kaartuva neljän maakuopan jono. Kairausnäytteiden (joissa näkyi selkeä, 5–20 cm paksu huuhtoutumiskerros)
perusteella kuopat ovat esihistoriallisia. Kyseessä on mahdollisesti pyyntikuoppajono. |
| metsakeskus.256010009 |
256 |
Ammessaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27000 |
401483.57100000 |
7027894.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010009 |
Paikka sijaitsee Kivijärven pohjoispuolella mäntymetsää kasvavalla mäenkumpareella, jota ympäröivät peltotie ja alavat pellot.
Mäenkumpare on täynnä matallia kiviraunioita, joiden läpimitta vaihtelee 1,5 - 3 metrin välillä. Röykkiöitä on useita kymmeniä, lukumäärä 30 on arvio. Röykkiöt ovat todenäköiesti esihistoriallisia.
Vuoden 1989 inventoinnissa yhden röykkiön viereen kaivetiin koekuoppa, jossa näkyi noin 25 - 30 cm syvyydessä kivien välissä olevaa hiilta ja nokea.
Vuoden 2023 inventointi:
Kohteesta paikallistettiin vain 7 selkeää kiviröykkiötä, kaikki mäen kaakkoisosassa. Havaitut röykkiöt olivat muodoltaan melko epämääräisen pyöreitä tai soikeita, läpimitaltaan 2–3,5 ja korkeintaan 50 cm korkeita – lukuun ottamatta yhtä, alakohdetta 3-7, joka oli neliskulmainen kiviröykkiö (3,5 m x 3 m), n. 80 cm korkea, ja jonka keskellä oli pieni, mutta maanpintaan asti ulottuva kuoppa. Röykkiöiden vieressä tai lähiympäristössä tehdyissä muutamissa kairauspistoissa ei havaittu mitään erityistä esihistorialliseen ajoitukseen viittaavaa –useimmiten kairausnäytteessä näkyi rikkoutumaton podsolimaannos, eikä jälkiä palamisesta havaittu.
Röykkiöiden lisäksi alueelta löydettiin useita muita ihmistoiminnan merkkejä. Rakennuksen pohjan jäännös kiukaineen, alakohde 1, sijaitsee mäen lounaisosassa, runsaat 20 m lähimmistä havaituista röykkiöistä länsilounaaseen. Tästä n. 20 m pohjoisluoteeseen sijaitsee U:n tai yhdeltä sivulta avoimen suipon kolmion muotoinen maa- ja kivivalli, joka voisi
mahdollisesti myös olla rakennuksen pohja (mutta tätä ei kyetty varmistamaan). Lisäksi mäen pohjoisosasta, lähimmillään 25 m etäisyydellä röykkiöistä, tavattiin itäkaakko–länsiluode -suuntaisesta etelä–pohjois-suuntaiseksi kaartuva neljän maakuopan jono. Kairausnäytteiden (joissa näkyi selkeä, 5–20 cm paksu huuhtoutumiskerros)
perusteella kuopat ovat esihistoriallisia. Kyseessä on mahdollisesti pyyntikuoppajono. |
| metsakeskus.256010010 |
256 |
Siltamäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403201.90400000 |
7021208.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Kinnula-Kivijärvi maantien koillispuolella, noin 100-200 metriä Hiilinginjoesta lounaaseen.
Asuinpaikka rajoittuu lounaassa Valkeistenmäen hiekkakuoppaan, jonka reunasta se jatkuu koilliseen ainakin 50 metriä jokilaaksoa reunustavalla rinteellä ja sen laella.
Hiekkakuopan paikalla olleelta korkealta (153 m mpy) mäeltä on viety hiekkaa 1960-luvun puolivälissä Kinnula-Viitasaari -tien pohjaksi. Tuolloin on tuhoutunut osa asuinpaikasta.
Pelloilta on löytynyt useita kiviesineitä (KM 25402:1-10) ja vuoden 1989 inventoinnissa löytyi myös hyvälaatuisia kvartseja ja palanutta luuta. Hiekkakuopan reunassa oli näkyvissä lieden jäännökset ja likamaata. |
| metsakeskus.256010011 |
256 |
Siltamäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403426.81400000 |
7021317.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiilinginjoen itäpuolella ja Leukanniemeen vievän paikallistien pohjoispuolella olevan peltorinteen yläosassa ja pellon viereisessä metsässä.
Vuoden 1989 inventoinnissa löytyi pellon laidasta, hiljattain kaivetusta ojasta kvartseja ja luuta (KM 25403:1-3) noin 30 metrin matkalla. Pelto oli tuolloin nurmella, joten asuinpaikan laajuutta ei saatu tarkemmin määritetyksi. |
| metsakeskus.256010012 |
256 |
Valkeinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402802.06400000 |
7021427.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Kinnula-Kivijärvi -tien koillispuolella olevassa rinteessä metsässä.
Hiekanotto on tuhonnut asuinpaikan eteläosaa, josta on jäljellä vain rippeet. Pohjoisosa sen sijaan on miltei koskematon.
Vuoden 1989 inventoinnissa löytyi kvartseja hiekkakuopan reunoilta ja tienleikkauksesta likamaata ja palanutta luuta. Tien pohjoispuolella olevan harjun törmässä näkyi koekuopassa hieman likamaata. Hieno kvartsi löytyi myös asuinpaikan pohjoisosasta, vanhan peltotien leikkauksesta. Lisäksi muutamia kvartseja löytyi tien eteläpuolelta uimapaikan pukukopin lähistöltä, mutta paikka voi olla sekundaarinen. |
| metsakeskus.256010013 |
256 |
Muhola 1 a ja b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404646.32500000 |
7020000.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010013 |
Asuinpaikka sijaitsee peltoaukean etelälaidalla pohjoiseen ja koilliseen viettävässä rinteessä. Paikalla on kaksi kvartsikeskittymää.
Vuoden 1989 inventoinnissa hienoja kvartseja löytyi kynnöspellosta noin 20x30 metrin alueelta (a). Tästä noin 100 metriä pohjoisluoteeseen löytyi muutamia kvartseja (b). |
| metsakeskus.256010014 |
256 |
Hiilinginlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404867.23600000 |
7020019.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiilingonlahden länsirannalla, harjun pohjoiskärjessä. Hiilinginjoen suuhun on matkaa 150 metriä luoteeseen.
Vuoden 1989 inventoinnissa löytyi harjun luoteisrinteen perunapellosta suppealta alalta hyvälaatuisia kvartsi-iskoksisa. Pari iskosta löytyi myös pellon itäpuolella olleelta polulta. Harjun Hiilinginlahdelle päin oleva puoli oli metsää ja pihamaata, jolta ei voitu tehdä havaintoja. |
| metsakeskus.256010015 |
256 |
Häähkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
405165.00000000 |
7019387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven länsirannalla olevalla hiekkaharjulla, muinaisella jäätikköjokideltalla, joka on Hiilinginlahden suun ja Häähkäjoen välissä.
Asuinpaikka on laaja ja siellä on paljon löytöjä. Niemen kärkeen on rakennettu mökkejä ja maastoa on muokattu. Asuinpaikka on kuitenkin säilynyt hyvin rakentamettomilla kohdilla. Se on ilmeisesti ollut asuttu koko esihistoriallisen ajan. Kivikautiset löydöt sijoittuvat aivan harjun törmälle, nuorimmat keskemmälle harjua. Vuoden 1989 inventoinnissa alueelta löytyi likamaata ja löytöjä tehtiin 135 m mpy olevan rantatörmän päältä koko niemen pituudelta. Tien rakentamiseen liittyneessä koekaivauksessa vuonna 1990 ja vuonna 1992 vesijohdon kaivamistyön yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa tehtiin lisää löytöjä ja saatiin uusia viitteitä metallikautisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.256010015 |
256 |
Häähkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
405165.00000000 |
7019387.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven länsirannalla olevalla hiekkaharjulla, muinaisella jäätikköjokideltalla, joka on Hiilinginlahden suun ja Häähkäjoen välissä.
Asuinpaikka on laaja ja siellä on paljon löytöjä. Niemen kärkeen on rakennettu mökkejä ja maastoa on muokattu. Asuinpaikka on kuitenkin säilynyt hyvin rakentamettomilla kohdilla. Se on ilmeisesti ollut asuttu koko esihistoriallisen ajan. Kivikautiset löydöt sijoittuvat aivan harjun törmälle, nuorimmat keskemmälle harjua. Vuoden 1989 inventoinnissa alueelta löytyi likamaata ja löytöjä tehtiin 135 m mpy olevan rantatörmän päältä koko niemen pituudelta. Tien rakentamiseen liittyneessä koekaivauksessa vuonna 1990 ja vuonna 1992 vesijohdon kaivamistyön yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa tehtiin lisää löytöjä ja saatiin uusia viitteitä metallikautisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.256010016 |
256 |
Tuliniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405394.02600000 |
7019935.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiilinginlahden luoteisrannalla pienellä mäenkumpareella.
Mäen lounaisosassa on sorakuoppa, josta on otettu maata rannassa olevan mökin perustuksiin ja pihaan. Soranotto on tuhonnut keskeisen osan asuinpaikasta. Mäestä ja asuinpaikasta on kuitenkin noin kaksi kolmasosaa jäljellä.
Vuoden 1989 inventoinnissa löytyi sorakuopan reunoilta kvartseja ja keramiikkaa (KM 25410:1-4). |
| metsakeskus.256010017 |
256 |
Hiekkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406137.75000000 |
7013677.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven länsirannalla, lähellä Kinnulan kunnan rajaa olevan Markoniemen kaakkoiskärjen hiekkakankaalla. Asuinpaikka ulottuu tien kääntöpaikalta rantavallia pitkin noin 300 metriä niemen eteläkärkeen asti.
Paikka on muinainen saari, joka on ollut kooltaa noin 600 x 200 metriä. Maasto on nykyään hoidettua kangasmetsää. Asuinpaikka on muuten koskematon, mutta tien kääntöpaikka on rikkonut hieman maan pintaa. Vuoden 1989 inventoinnissa löytyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikkaan kuuluu mm. yksi asumuspainanne. |
| metsakeskus.256010018 |
256 |
Venesatama |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401349.62600000 |
7027179.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Kinnulanlahden pohjukassa, jokisuun länsipuolella, venesataman kohdalla olevan harjunpään eteläreunalla.
Vuoden 1991 inventoinnissa paikalla havaittiin iso asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta löytyi vahva likamaakerros, kvartseja ja palanutta luuta. Tuolloin asuinpaikka oli täysin koskematon.
Jussila 2023: alue on hakattu joitain vuosia sitten ja maaperä paikoin hieman rikki, mutta muutoin asuinpaikka on ehjä. Asuinpaikka on harjanteen laella sen eteläreunamilla. Laki on asuinpaikan kohdalla tasainen ja hiekkamaaperäinen, pohjoisempana ja idässä kivikkoista, lännessä maasto laskee ja kivikkoituu. Havaitsin avoimessa maalaikussa palanutta luuta kohdassa N 7027177 E 401348. |
| metsakeskus.256010019 |
256 |
Tunturivuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401070.73300000 |
7027423.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010019 |
Asuipaikka sijaitsee Kinnulanlahden pohjukasta, Lampareesta, 460 metriä länsilounaaseen. Paikka on Sammakkokorpi-nimisen peltolaakson pohjoispuolella olevan harjun eteläreunalla. Alue on ollut muinoin saari.
Ehjä asuipaikka on kivisen harjunpätkän päällä olevalla terassilla, joka on ympäristöä kivettömämpi. Alue on laajuudeltaan ehkä vain 5 x 10 metriä, jyrkän törmän reunalla.
Vuoden 1991 inventoinnissa paikalta löytyi kvartsi-iskos ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.256010020 |
256 |
Rantosuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
401291.64200000 |
7027853.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.256010020 |
Pyyntikuoppa on Kinnulan lahden pohjoispäästä 600 metriä luoteeseen ja Isojoesta 350 metriä länteen. Metsäniemekkeessä peltoaukean keskellä on pieni mäenkumpare, jonka laella on kuoppa. Pyyntikuoppa on sammaleinen ja siinä kasvaa puita.
Vuoden 2023 inventointi: Kohteesta paikallistettiin neljä kuoppaa neliömuodostelmassa, mj-rekisterin koordinaateista n. 2–7 m etelään. Kuopat olivat halkaisijaltaan 1,5–3 m, ja nykyiseltä syvyydeltään 0,4–0,9 m, pyöreitä eteläisintä kuoppaa lukuun ottamatta (joka oli soikea), sekä sammalen peittämiä ja niissä kasvoi osin puita. Kahden kuopan (pienimmät ja
vähiten kiviset kuopat, alakohteet 1-1 ja 1-2) reunojen kairausnäytteiden perusteella kuopat ovat esihistoriallisia – niissä oli kivikkoisesta maasta huolimatta havaittavissa selkeä, n. 5–15 cm huuhtoutumiskerros. Kuoppien käyttötarkoitusta ei inventoinnissa pystytty selvittämään tarkemmin. |
| metsakeskus.257010001 |
257 |
Fiskarviken 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
352263.00000000 |
6664500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010001 |
Röykkiö sijaitsee Fiskarvikenin kaakkoispuolella olevan kallion länsipäässä. Venäläiset ovat kasanneet röykkiöstä kivet sen äärelle poiskuljetusta varten. Röykkiön alkuperäistä muotoa ja laajuutta on nykyisellään vaikea arvioida. Pohjasta saa kuitenkin jonkinlaisen kaksoisröykkiön vaikutelman, jolloin pienempi olisi ollut läpimitaltaan noin 3,5 m ja suurempi noin 5 m. Viimeksi mainitun kaakkoiskyljessä on ehkä ollut vielä jonkinlainen laajennus.
Tarkastus 2011:
Kohde on aiempaa kuvausta vastaavassa tilassa. Kohteen aiemmat sijaintitiedot oli määritetty peruskartalta. Nyt röykkiölle mitattiin GPS-koordinaatit, jotka eroavat kolmisenkymmentä metriä aiemmista. Myös röykkiön sijaintikorkeus muuttui 16 metristä reiluun 20 m mpy. Kohde on Porkkalan vuokra-ajan aikana 1944–1956 neuvostoliittolaisten osin tuhoama.
Fiskarvikenin röykkiökohteet (1 ja 2) ovat molemmat merkittyinä 1920-luvun karttaan Fiskarviken nimellä (Europaeus ja Nylund 1926–1927). Nylundin mukaan röykkiö 1 on alun perin ollut halkaisijaltaan 11 metriä ja 3 m korkea. Se on täyttänyt paikalla olleen kallion laen lähes kokonaan. Suuren röykkiön länsipuolella on sijainnut 7 x 2 m kokoinen latomus (”förläggning”).
Säilynyt röykkiö vaikuttaa kaksoisröykkiöltä (ks. Lehtosalo 1963). Nylundin tietojen perusteella on syytä olettaa, ettei röykkiön nykyinen ulkoasu vastaa alkuperäistä. Jäljellä olevan ”kaksoisröykkiön” osat saattavat olla osin alkuperäisessä asussaan olevia ison röykkiön osia, mutta varmuutta tästä ei ole. Nykyisen röykkiön itäosa on pyöreä, halkaisijaltaan noin 5 metriä ja korkeudeltaan 80–100 cm. Röykkiön keskellä oleva noin 60 cm syvä ja halkaisijaltaan 3 m kuoppa antaa röykkiön itäosasta kehämäisen vaikutelman.
Länsiosa on epämääräisempi – likimain suorakaiteen muotoinen tasainen kiveys (3 x 7 m), joka pitkä sivu yhdistyy itäosaan.
Röykkiön ympäristössä on epämääräisiä kivikasoja, pääosin etelä–länsipuolella: Kivikasa 1 (4 x 5 m, korkeus liki 1 m) sijaitsee kaksoisröykkiön länsipuolella melkein kiinni röykkiössä. Kyseinen kivikasa voi olla osin peräisin isosta puretusta röykkiöstä. Osa kasasta saattaa olla alkueräistä paikalla sijainnutta isoa röykkiötä. Kivikasa 2 (3 x 4 m) on kallion laella sijaitseva epämääräinen kiveys, joka on todennäköisesti osin puretun röykkiön pohjaa. Kivikasa 3 (4 x 7 m) vaikuttaa selkeästi nuorelta irtokivikasalta. Kyseinen kivikasa saattaa olla sijaintinsa ja kokonsa puolesta Europeaus ja Nylynd (1926–1927) mainitsema erillinen latomus, jota on todennäköisesti muokattu Porkkalan vuokra-ajan aikana (1944–1956) neuvostoliittolaisten toimesta. Kivikasa 4 ei oikeastaan ole kasa vaan 1 x 2,5 m kokoinen alue kallion reunalla, jossa kallion halkeama on täytetty kivillä ja on lisäksi joitakin yksittäisiä irtokiviä.
Pohjoispuolen kivikasat ovat niin pieniä ja epämääräisiä, ettei niitä mitattu. Alkuperäinen halkaisijaltaan 11 metrinen röykkiö on todennäköisesti sijainnut nykyisen röykkiön ja kivikasan 2 välisellä alueella. |
| metsakeskus.257010002 |
257 |
Fiskarviken 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
352324.00000000 |
6664482.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010002 |
Röykkiö on sijainnut kallion itäpäässä. Siitä on vain pohja nähtävissä. Kymmenkunta metriä lännempänä on kalliolla myös jonkinlaista kivipohjaa.
Tarkastus 2011:
Kohde on aiempaa kuvausta vastaavassa tilassa. Kohde on tuhottu neuvostoliittolaisten toimesta Porkkalan vuokra-aikana (1944–1956 (Meinander 1960)). Kohteen aiemmat sijaintitiedot oli määritetty peruskartalta. Nyt röykkiölle mitattiin GPS-koordinaatit. Myös röykkiön sijaintikorkeus tarkentui 22,5 m mpy.
Paikalla on sijainnut 6 x 9 m laajuinen ja 50 cm korkea röykkiö (Europeaus ja Nylund 1926–1927). Lähellä on sijainnut myös pienempi röykkiö, jonka alkuperäistä muotoa oli mahdotonta arvailla rauenneen tilan ja tiheän kuusikasvuston takia. |
| metsakeskus.257010004 |
257 |
Björkhyddan |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352631.73400000 |
6677995.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010004 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 50 m Kylmälän ja Evitskogin välisen tien länsipuolella, noin 20 m tältä tieltä Siuntion Andbyhyn erkanevasta tiestä etelään. Paikalla on etelään viettävä hiekkarinne. Löydöt kvartsikaavin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.257010005 |
257 |
Aspnäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
351958.99800000 |
6677946.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010005 |
Paikka sijaitsee Evitskogissa, noin 750 m Kylmälän ja Evistskogin väliseltä maantieltä länteen, Siuntion Harvsiin johtavan tien eteläpuolella ja noin 200 m Stora Lannoträsketistä koilliseen. Paikalla on luode-kaakkosuuntainen matalahko hiekkaharju, jossa on joitakin hiekkakuoppia. Harjun rinteestä ja rinteen lounaispuolisesta pellosta on löytynyt mm. nelisivuinen poikkiteräinen kirves, hioimia ja kivilaji-iskos.
Harjun itäpuoliselta pellolta löydettiin vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä muutamia kvartseja. Suurin osa löydöistä tehtiin pellon idän puoleisesta päädystä, heti siellä sijainneen talon pihamaan alapuolelta, mutta muutamia löytöjä tehtiin myös pellon alarinteestä. Alueen topografian ja löytöjen levinneisyyden perusteella asuinpaikka on mitä ilmeisimmin ulottunut metsäsaarekkeelta itään aina pellon itäpuolella sijaitsevan talon paikkeille ja mahdollisesti vielä parikymmentä metriä siitä itään. Alueen topografian perusteella kohde on asutusajankohtanaan sijainnut pienen poukaman pohjukassa. |
| metsakeskus.257010006 |
257 |
Alis |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
351616.14500000 |
6676561.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010006 |
Asuinpaikka on Evitskogissa, noin 300 m Helsinki–Hanko-maantieltä pohjoisluoteeseen, Eskilsin talon luota Eriksnäsiin lähtevän tien varrella, noin 200 m Stora Lonnoträsketistä itään. Paikalla on kaakkoon viettävä peltorinne, ja asuinpaikkalöydöt on tehty sen alaosasta kahden puolen paikallistietä, mutta pääasiassa kuitenkin tien koillispuolelta. Löydöt eteläsuomalainen poikkikirves ja kvartsi- ja kivilaji-iskoksia.
Kohteelle tehty 2022 aluerajaus Lehtosalon inventointiraportin perusteella, aluerajaus suuntaa antava. |
| metsakeskus.257010007 |
257 |
Erikas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
350865.44800000 |
6676344.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Evitskogissa, noin 600 m Helsinki–Hanko-maantieltä luoteeseen, Stora ja Lilla Lonnoträsketin välisellä kannaksella, noin 300 m Stora Lonnoträsketin ja noin 120 m Lilla Lonnoträsketin rannasta. Paikalla on peltojen yläpuolelle kohoava laajahko kumpu, jonka laella on kesämökki. Asuinpaikka sijaitsee kumpareen etelärinteen puolivälissä noin 35 m korkeudella merenpinnasta. Alueen maaperä on savea. Löydöt viisi kivikirvestä, kaksi kourutalttaa, hioinlaaka ja iskoksia (ks. myös lisätiedot). |
| metsakeskus.257010008 |
257 |
Lönnbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353192.49100000 |
6681293.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010008 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 400 m Petäjärvestä länteen ja noin 100 m lännestä Petäjärveen virtaavasta purosta pohjoiseen sekä noin 40 m itäpuolella olevasta metsänreunasta. Asuinpaikan itäpuolella metsänreunassa on kesämökki. Paikka on loivasti etelään viettävällä peltorinteellä. Maaperä on savea. Löydöt mm kaksi alkeellista kirvestä, poikkitaltta, pii-iskos. |
| metsakeskus.257010009 |
257 |
Munkkullabergen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
352952.69400000 |
6659284.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010009 |
Röykkiö sijaitsee jyrkän kalliorinteen päällä noin 100 m vuoren korkeimmasta huipusta lounaaseen varsin vaikeapääsyisellä paikalla. Sen läpimitta on noin 7 m ja keskellä on aarteenkaivajankuoppa. Sitä tehtäessä on kiviä vieritelty länsipuolella olevan jyrkänteen alle. Pienuudestaan huolimatta röykkiö on jylhän sijaintinsa takia nähtävyys. |
| metsakeskus.257010010 |
257 |
Rövars Övergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
355195.00000000 |
6652335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010010 |
Röykkiöt sijaitsevat 2 km Porkkalan kylästä lounaaseen, Tullandetiin johtavan tien länsipuolella, Byviksholmenin kohdalla niemen poikki kulkevasta metsälinjasta hieman etelään. Kapealla harjanteella, noin 100 m merenrannasta kaakkoon on viisi röykkiötä. Röykkiöiden läpimitat vaihtelevat 7–10 metriin ja kaikissa on aarteenkaivajankuoppa.
Röykkiö 1 noin 15 m metsälinjasta, harjanteen itälaidassa, tiheässä metsikössä.
Röykkiö 2 noin 20 m edellisestä etelälounaaseen, harjanteen itälaidassa, tiheässä metsässä.
Röykkiö 3 noin 20 m edellisestä etelälounaaseen, tiheässä metsässä.
Röykkiö 4 noin 70 m edellisestä etelälounaaseen.
Röykkiö 5 noin 100 m edellisestä etelälounaaseen, metsäautotien vieressä, sen koillispuolella. Tarkemmat tiedot katso alakohteet. |
| metsakeskus.257010011 |
257 |
Rövars Nedergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
355313.00000000 |
6651828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010011 |
Röykkiö sijaitsee Byvikenistä etelälounaaseen olevan kallioylänteen keskiharjanteen pohjoispäässä, hieman harjanteen keskiosasta länteen. Röykkiö on suurikokoinen, läpimitaltaan noin 22 m ja varsin korkea, noin 3 m. Röykkiössä on useita kuoppia, jotka muodostavat yhden suuren, pohjaltaan epätasaisen itä–länsisuuntaisen kraaterin. Lisäksi röykkiön eteläneljänneksellä on kaksi pientä kuoppaa.
Melkein välittömästi röykkiön länsipuolella on kalliolla arkunmuotoinen, toisesta päästä avoin kivilatomus. Aarne Äyräpää pitänyt rakennetta ns. ryssänuunina |
| metsakeskus.257010012 |
257 |
Tullandet |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
355436.73800000 |
6651104.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010012 |
Mahdollinen hautaröykkiö sijaitsee Tullandet-nimisen saaren luoteisosassa, korkealla kalliomäellä, kallioterassin reunalla. Se koostuu kulmikkaista kivistä ja sen muoto on epämääräinen. Röykkiö on rakennettu kalliohalkeaman ylitse.
Aivan röykkiön vieressä kasvaa kuusi. Röykkiön mitat ovat 3,7 x 2,8 x 0,3 m. Kyseessä saattaa olla hautaröykkiö.
|
| metsakeskus.257010013 |
257 |
Kyrkogårdsön |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
355819.58600000 |
6650987.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010013 |
Saaren pohjoispään kalliolla on Äyräpään kertomuksen mukaan ryssänuuni. |
| metsakeskus.257010014 |
257 |
Räfsö 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
360486.70000000 |
6653335.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010014 |
Kohde sijaitsee Räfsö-nimisen saaren pohjoisosassa, avokalliolla. Alueella on useita kivikasoja. Juhani Rinteen mukaan alueella on sijainnut myös jatulintarha. Röykkiöiden luonne on epäselvä.
A. Pitkänomainen röykkiö, joka on rakennettu luonnon muovaamista kulmikkaista kivistä. Sen koko on 2,6 x 2,2 m, korkeus 0,5 m.
B. Suorakulmainen röykkiö, joka on rakennettu luonnon muovaamista pyöreistä kivistä. Sen koko on 3,2 x 3 m, korkeus 0,7 m.
C. Epämääräinen kiveys, joka on paksun sammaleen peitossa.
D. Pieni pyöreä röykkiö, jonka halkaisija on 1 m. Korkeus 0,4 m.
F. Avoterassilla oleva kiveys, joka on halkaisijaltaan noin 1,1 m. Mahdollisesti jatulintarhan jäänne.
G. Korkea röykkiö, joka on rakennettu luonnon muovaamista pyöreistä kivistä. Sen koko on 3,1 x 3 m, korkeus 0,9 m.
Tarkastus 2024:
Kohde jokseenkin aiemman mukaisessa kunnossa.
Alueella on runsaasti pienempiä kivikasoja ja irtokiviä siellä täällä, röykkiöitä on mahdollisesti ajan saatossa purettu ja kasattu uudelleen. Paikallistettiin yksi uusi maantasainen röykkiö joka lähes kokonaan voimakkaan sammalkerroksen alla. |
| metsakeskus.257010015 |
257 |
Korkkulla |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
360803.49900000 |
6666908.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010015 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat noin 600 m Korkkullan talosta itään, peltojen keskellä olevan pienen mäen lounaisrinteessä. Läntisin näistä on halkaisijaltaan noin 7 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, sen laidalla on muutama suuri maakivi. Edellisestä noin 30 m kaakkoon sijaitsee toinen röykkiö. Se on halkaisijaltaan noin 7 m ja korkeutta sillä on noin metri. Läntisimmästä röykkiöstä noin 30 m itään on mm. yksi suorakaiteen muotoa tavoitteleva latomus ja toinen, noin 4–5 m laajuinen röykkiö, joka ei kuitenkaan näöltään vastaa normaalia pronssikauden röykkiötä. Röykkiöiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. |
| metsakeskus.257010019 |
257 |
Sjövik 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
353794.00000000 |
6663861.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010019 |
Röykkiö sijaitsee Sjövikin huvilasta noin 200 m itäkoilliseen olevalla kalliolla. Röykkiöstä on jäljellä pohja ja joitakin kiviä.
Tarkastus 2011:
Kohde sijaitsee Sjövikin kartanon mailla. Paikka on nykyisin Nokian matkapuhelinyhtiön training centre. Alue on aidattu, ja käynnistä paikan päällä on syytä sopia etukäteen.
Paikalla on sijainnut halkaisijaltaan 11 m ja korkeudeltaan 1,5 m kokoinen röykkiö (Europaeus ja Nylund 1926–1927). Röykkiö on tuhottu neuvostoliittolaisten toimesta Porkkalan vuokra-aikana (1944–1956). Röykkiö on samassa tilassa kuin vuonna 1963 (Lehtosalo): vain röykkiön isompia pohjakiviä on jäljellä noin halkaisijaltaan noin 15 m alueella. |
| metsakeskus.257010020 |
257 |
Sjövik 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
353451.00000000 |
6664035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010020 |
Röykkiö sijaitsee noin 250 m Sjövikin huvilasta luoteeseen, Kantvikin satamaan rakennetun radan eteläpuolella olevalla kalliolla. Tähän vähäiseen kallioon on tehty rataa varten leikkaus, ja röykkiön pohja on nähtävissä aivan leikkauksen äärellä.
Tarkastus 2011:
Kohde sijaitsee Sjövikin kartanon mailla. Paikka on nykyisin Nokian matkapuhelinyhtiön training centre. Alue on aidattu, ja käynnistä paikan päällä on syytä sopia etukäteen.
Paikalla on sijainnut halkaisijaltaan 8 m ja korkeudeltaan 60 cm kokoinen osin rikkonainen röykkiö (Europaeus ja Nylund 1926–1927). Röykkiö on tuhottu neuvostoliittolaisten toimesta Porkkalan vuokra-aikana (1944–1956). Röykkiö on samassa tilassa kuin vuonna 1963 (Lehtosalo): röykkiön pohjakiviä on jäljellä vanhan rautatien leikkauksen eteläpuolella. |
| metsakeskus.257010021 |
257 |
Lillskogen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
353366.00000000 |
6664279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010021 |
Kaapelitehtaan ampumarata-alueella, lähellä laajan kalliomäen eteläistä kärkeä, on kapeahkolla kallioselänteellä vähäinen kiviröykkiö.
Tarkastus 2011:
Kohde sijaitsee Sjövikin kartanon mailla. Paikka on nykyisin Nokian matkapuhelinyhtiön training centre. Alue on aidattu, ja käynnistä paikan päällä on syytä sopia etukäteen.
Paikalla on vain hajonneen röykkiön pohja ja muutamia isompia kiviä halkaisijaltaan noin 2,5 m alueella. Europeauksen ja Nylundin (1926–1927) mukaan paikalla on sijainnut lähes nelisivuinen röykkiö, jonka halkaisija oli 3,5 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiö on tuhottu neuvostoliittolaisten toimesta Porkkalan vuokra-aikana (1944–1956). Meinanderin (1960) mukaan röykkiö on alueen parhaiten säilynyt. Hän otaksuu kohdetta röykkiön sijainnin ja muodon perusteella rautakautiseksi. Kohteen tila ei ole oletettavasti muuttunut sitten 1960-luvun. |
| metsakeskus.257010021 |
257 |
Lillskogen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
353366.00000000 |
6664279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010021 |
Kaapelitehtaan ampumarata-alueella, lähellä laajan kalliomäen eteläistä kärkeä, on kapeahkolla kallioselänteellä vähäinen kiviröykkiö.
Tarkastus 2011:
Kohde sijaitsee Sjövikin kartanon mailla. Paikka on nykyisin Nokian matkapuhelinyhtiön training centre. Alue on aidattu, ja käynnistä paikan päällä on syytä sopia etukäteen.
Paikalla on vain hajonneen röykkiön pohja ja muutamia isompia kiviä halkaisijaltaan noin 2,5 m alueella. Europeauksen ja Nylundin (1926–1927) mukaan paikalla on sijainnut lähes nelisivuinen röykkiö, jonka halkaisija oli 3,5 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiö on tuhottu neuvostoliittolaisten toimesta Porkkalan vuokra-aikana (1944–1956). Meinanderin (1960) mukaan röykkiö on alueen parhaiten säilynyt. Hän otaksuu kohdetta röykkiön sijainnin ja muodon perusteella rautakautiseksi. Kohteen tila ei ole oletettavasti muuttunut sitten 1960-luvun. |
| metsakeskus.257010022 |
257 |
Lillskogen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
353400.00000000 |
6664642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010022 |
Röykkiö on Båtvikin tehdasalueella, sinne johtavan tien itäpuolella olevan korean kallion läntisessä kärjessä. Röykkiöstä on vain pohja näkyvissä.
Tarkastus 2011:
Kohde sijaitsee Sjövikin kartanon mailla. Paikka on nykyisin Nokian matkapuhelinyhtiön training centre. Alue on aidattu, ja käynnistä paikan päällä on syytä sopia etukäteen.
Europaeuksen ja Nylundin (1926–1927) mukaan paikalla on sijainnut röykkiö (halkaisija 9 m ja korkeus 1,25 m). Röykkiö on tuhottu neuvostoliittolaisten toimesta Porkkalan vuokra-aikana (1944–1956). Meinanderin (1960) ja Lehtosalon (1963) aikana röykkiöstä oli enää vain pohja jäljellä. Nykyisin paikalla on havaittavissa pienemmistä kivistä (halk. 10–20 cm) koostuvat röykkiön pohja-alue, halkaisijaltaan noin 5 metriä. |
| metsakeskus.257010022 |
257 |
Lillskogen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
353400.00000000 |
6664642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010022 |
Röykkiö on Båtvikin tehdasalueella, sinne johtavan tien itäpuolella olevan korean kallion läntisessä kärjessä. Röykkiöstä on vain pohja näkyvissä.
Tarkastus 2011:
Kohde sijaitsee Sjövikin kartanon mailla. Paikka on nykyisin Nokian matkapuhelinyhtiön training centre. Alue on aidattu, ja käynnistä paikan päällä on syytä sopia etukäteen.
Europaeuksen ja Nylundin (1926–1927) mukaan paikalla on sijainnut röykkiö (halkaisija 9 m ja korkeus 1,25 m). Röykkiö on tuhottu neuvostoliittolaisten toimesta Porkkalan vuokra-aikana (1944–1956). Meinanderin (1960) ja Lehtosalon (1963) aikana röykkiöstä oli enää vain pohja jäljellä. Nykyisin paikalla on havaittavissa pienemmistä kivistä (halk. 10–20 cm) koostuvat röykkiön pohja-alue, halkaisijaltaan noin 5 metriä. |
| metsakeskus.257010023 |
257 |
Brunniberg |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
354694.97000000 |
6665026.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010023 |
Röykkiö sijaitsee Trehörnsråbergetillä noin 50 m eteläkaakkoon paikasta, jossa Kantvikin, Getbergin ja Överbyn rajat kohtaavat. Röykkiö on pienellä kallionkukkulalla jyrkästi länteen laskevan kalliorinteen laella. Noin 9 m läpimittainen röykkiö on varsin hyvin säilynyt, keskellä ja sivulla on aarteenkaivajan kuopat. Röykkiön alkuperäinen korkeus on ollut ehkä noin 1,5 m. Sijaintipaikkansa vuoksi röykkiö tekee varsin mahtavan vaikutuksen.
Tarkastus 2011:
Röykkiössä on keskellä kuoppa (halkaisija 3,3 m, syvyys noin 80 cm). Röykkiö on tehty pyöreästä luonnonkivestä ja laakamaisesti lohjenneesta kivestä, joiden halkaisija on pääosin 30–50 cm. Lännen puoleisella reunalla erottuu paikoin kolmen kivikerran korkuinen (50–60 cm) reunakiveys. Röykkiön ympärillä on rauenneita kiviä 3–5 m etäisyydellä röykkiön reunasta.
Inventointi 2023:
Röykkiö on aikaisempien inventointien kuvailemassa, hyvässä kunnossa. |
| metsakeskus.257010024 |
257 |
Getberg |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
353751.34700000 |
6665613.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010024 |
Röykkiö on Getbergin huipulla, noin 500 m Getbergin talosta lounaaseen. Venäläiset ovat suorittaneet paikalla varustelutöitä ja käyttäneet kivet niihin, sekä kasanneet osan kivistä "röykkiöiksi" ylemmäs kallioille. Siten röykkiöstä on vain pohja ja muutamia suurempia kiviä jäljellä.
Tarkastus 2011:
Neuvostoliittolaiset ovat tuhonneet kohteen Porkkalan vuokra-aikana (1944–1956). Alkuperäistä röykkiön paikkaa ei pystytty varmuudella selvittämään inventoinnissa. Kallion laelta löytyi paras ehdokas, josta otettiin valokuva ja GPS-koordinaatit. |
| metsakeskus.257010025 |
257 |
Tolls |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
359908.85700000 |
6667592.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010025 |
Röykkiönpohja sijaitsee noin 650 m Tollsin asemalta koilliseen, rautatien ja rautatieoikaisulinjan välissä olevalla kalliolla, kymmenkunta metriä uuden rautatielinjan leikkauksesta.
Tutkija Vesa Laulumaa Museovirastosta tarkasti kohteen 29.5.2009. Kallion päällä on edelleen sama röykkiön pohja, jonka Lehtosalo havaitsi inventoinnissaan vuonna 1963. Pohja on matala kiveys, jonka halkaisija on nelisen metriä. Tarkkaa kokoa ja muotoa on vaikea hahmottaa, koska kiveys on turvettunut ja kasvaa heinää. Kiveystä ei ole jäljellä luultavasti kuin parin kerroksen verran ja sen pintaosa koostuu pienistä reilun nyrkin kokoisista ja hieman isommista kivistä.
Kallion länsisivulla on toinen kiveys, joka on hieman hajallaan muutaman metrin alueella. Se koostuu selvästi isommista kivistä kuin kallion päällä oleva. Mahdollisesti kivet ovat peräisin kallion päällä olevasta hajotetusta röykkiöstä. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, että kyseessä on toinen röykkiö.
Vuonna 2011 kohteessa oli kaivaukset, joiden aikana kaivettiin kallion päällä ollut röykkiön pohja. Kiveyksestä ei tullut löytöjä, mutta se voisi olla sijaintinsa ja muotonsa perusteella pronssikauden hautaröykkiön pohja. Kalliolla havaittiin myös kaksi muuta röykkiötä, jotka nimettiin kiveyksiksi B ja C. Nämä paljastettiin kasvillisuudesta, mutta niitä ei kaivettu. Kiveys B on selvästi ihmisen tekemä ja kiveys C todennäköisesti. Varsinkin kiveys B vastaa ulkoisilta muodoiltaan rautakauden alun röykkiöhautoja. Kallion ympäristöä tutkittiin tekemällä sinne koekuoppia. Ympäristöstä ei löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Kiveys B, P: 6667590, I:359897
Kiveys C, P: 6667615 I: 359911 |
| metsakeskus.257010026 |
257 |
Kasaberget 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
354318.00000000 |
6662988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010026 |
Kasabergetin korkeimmalla kohdalla, avokalliolla, sijaitsee noin 10 m läpimittainen, suuri röykkiö, josta aikoinaan on löytynyt pronssimiekka (KM 81). Korkeutta röykkiöllä on noin 1,5 m. Röykkiön reunoilla on näkyvissä suuremmista kivistä tehtyä reunakehää. Venäläiset ovat rakentaneet röykkiön viereen tähystystornin ja kasanneet röykkiön kiviä sen juurelle.
Edellisestä noin 100 m lounaaseen on osittain tuhoutunut röykkiö, jonka läpimitta on noin 6 m, ks. alakohteet.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Tarkastus 2011:
Vuonna 1926 (Europaeus ja Nylund) ison hautaraunion (röykkiö 1) vieressä itäpuolella on ollut pienempi röykkiö (halkaisija 3,5 m), joka lienee nykyisin tuhoutunut ja sekoittunut Porkkalan vuokra-ajan (1944–1956) toimien seurauksena.
Pienempi hautaraunio (röykkiö 2) on mahdollisesti merkitty nykyiselle peruskartalle väärään paikkaan. Ainakin röykkiöstä mitattu koordinaattipiste osuu eri kohtaan kuin karttojen muinaisjäännösmerkki. Tätä rauniota on pidetty olisin tuhoutuneena jo 1920-luvulla (Europaeus 1922: 182; Europaeaus ja Nylund 1926–1927).
Kohteen tila vastaa arkistotietoja. Sen sijaan röykkiöiden nyt mitatut GPS-koordinaatit poikkeavat 30 metriä aiemmin ilmoitetuista.
Inventointi 2023: Röykkiöt aiemman kuvauksen mukaiset. Ei muutoksia. |
| metsakeskus.257010027 |
257 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
357870.67000000 |
6668399.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010027 |
Kivi, pronssi- ja rautakautinen asuinpaikka sijaitsee pappilan välittömässä ympäristössä kahden puolen sen ohitse kulkevaa tietä. Maasto on etelään viettävä hiekkainen rinne. Vuonna 2001 tehtyjen koekaivausten perusteella asuinpaikan todettiin jakautuvan kahdeksi erilliseksi pienialaiseksi asutuspesäkkeeksi. Löytökerros oli paikoitellen jopa kuudenkymmenen senttimetrin paksuinen. Kohde rajattiin vuonna 2011 koekaivaustietojen (2001) perusteella.
Vuoden 2012 koekaivauksessa kohteen ajoituksesta saatiin lisätietoja. Asuinpaikalta saadut keramiikkalöydöt ovat ilmeisesti kahdesta eri vaiheesta, a) kivikautista myöhäiskampakeramiikkaa (n. 3600-3200 eKr.) ja/tai Kiukaisten keramiikkaa (n. 2300-1500 eKr.) ja b) pronssikautista Paimion keramiikkaa (n. 1500-800 eKr.) ja/tai rautakautista Morbyn keramiikkaa (n. 800 eKr.-300 jKr.). Vaikuttaa todennäköiseltä, että Pappila onkin ollut ranta-asuinpaikkana myöhäiskampakeramiikan aikana ja uudestaan asuttuna pronssi- tai rautakaudella, jolloin meren ranta ei ole enää ollut asuinpaikan välittömässä läheisyydessä. Radiohiiliajoituksen perusteella paikalla on asuttu vielä n. 300 eKr. Keramiikan lisäksi alueelta löytynyt useita kiviesineitä, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.257010027 |
257 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
357870.67000000 |
6668399.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010027 |
Kivi, pronssi- ja rautakautinen asuinpaikka sijaitsee pappilan välittömässä ympäristössä kahden puolen sen ohitse kulkevaa tietä. Maasto on etelään viettävä hiekkainen rinne. Vuonna 2001 tehtyjen koekaivausten perusteella asuinpaikan todettiin jakautuvan kahdeksi erilliseksi pienialaiseksi asutuspesäkkeeksi. Löytökerros oli paikoitellen jopa kuudenkymmenen senttimetrin paksuinen. Kohde rajattiin vuonna 2011 koekaivaustietojen (2001) perusteella.
Vuoden 2012 koekaivauksessa kohteen ajoituksesta saatiin lisätietoja. Asuinpaikalta saadut keramiikkalöydöt ovat ilmeisesti kahdesta eri vaiheesta, a) kivikautista myöhäiskampakeramiikkaa (n. 3600-3200 eKr.) ja/tai Kiukaisten keramiikkaa (n. 2300-1500 eKr.) ja b) pronssikautista Paimion keramiikkaa (n. 1500-800 eKr.) ja/tai rautakautista Morbyn keramiikkaa (n. 800 eKr.-300 jKr.). Vaikuttaa todennäköiseltä, että Pappila onkin ollut ranta-asuinpaikkana myöhäiskampakeramiikan aikana ja uudestaan asuttuna pronssi- tai rautakaudella, jolloin meren ranta ei ole enää ollut asuinpaikan välittömässä läheisyydessä. Radiohiiliajoituksen perusteella paikalla on asuttu vielä n. 300 eKr. Keramiikan lisäksi alueelta löytynyt useita kiviesineitä, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.257010027 |
257 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
357870.67000000 |
6668399.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010027 |
Kivi, pronssi- ja rautakautinen asuinpaikka sijaitsee pappilan välittömässä ympäristössä kahden puolen sen ohitse kulkevaa tietä. Maasto on etelään viettävä hiekkainen rinne. Vuonna 2001 tehtyjen koekaivausten perusteella asuinpaikan todettiin jakautuvan kahdeksi erilliseksi pienialaiseksi asutuspesäkkeeksi. Löytökerros oli paikoitellen jopa kuudenkymmenen senttimetrin paksuinen. Kohde rajattiin vuonna 2011 koekaivaustietojen (2001) perusteella.
Vuoden 2012 koekaivauksessa kohteen ajoituksesta saatiin lisätietoja. Asuinpaikalta saadut keramiikkalöydöt ovat ilmeisesti kahdesta eri vaiheesta, a) kivikautista myöhäiskampakeramiikkaa (n. 3600-3200 eKr.) ja/tai Kiukaisten keramiikkaa (n. 2300-1500 eKr.) ja b) pronssikautista Paimion keramiikkaa (n. 1500-800 eKr.) ja/tai rautakautista Morbyn keramiikkaa (n. 800 eKr.-300 jKr.). Vaikuttaa todennäköiseltä, että Pappila onkin ollut ranta-asuinpaikkana myöhäiskampakeramiikan aikana ja uudestaan asuttuna pronssi- tai rautakaudella, jolloin meren ranta ei ole enää ollut asuinpaikan välittömässä läheisyydessä. Radiohiiliajoituksen perusteella paikalla on asuttu vielä n. 300 eKr. Keramiikan lisäksi alueelta löytynyt useita kiviesineitä, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.257010028 |
257 |
Sällbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
356253.31100000 |
6670244.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Kvarnbyssä Ingelsån notkon lounaisreunalla. Paikalla on itään viettävä hiekkainen peltorinne. Löydöt mm. kirveitä, taltta yksi pala kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.257010029 |
257 |
Juusjärvi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
357296.00000000 |
6675005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010029 |
Maalaukset sijaitsevat Juusjärven eteläpäässä olevan pienen lahdelman itärannan kalliossa, jyrkässä, ulospäin kallistuvassa kallioseinämässä. Selvästi todettavat maalaukset ovat noin 200 x 550 cm:n laajuisella alueella. Ylemmän ryhmän muodostavat pohjoisesta lukien:
1. Noin 40 cm korkea epäselvä läikkä.
2. Noin 25 cm korkea kämmenen kuva.
3. Noin 50 cm korkea tikkumainen ihmiskuvio.
4. Sen yläpuolella oleva noin 30 cm korkea ihmiskuvio.
5. Noin 50 cm korkea ihmiskuvio.
6. Noin 40 cm korkea epäselvempi ihmiskuvio
7. Noin 30 cm korkea epäselvä läikkä, jossa kuitenkin on erotettavissa kämmenen kuva.
8. Noin 110 cm korkea epäselvä käärmemäinen kuvio.
Kahden suurimman ihmiskuvion jalat ovat ristissä kun taas ylin on "länkisäärinen".
Alemman ryhmän muodostavat niin ikään pohjoisesta lukien:
1. Noin 30 cm pitkä kalan kuva.
2. Sen vieressä viistossa asemassa oleva, noin 50 cm pitkä ihmiskuva.
3. Sen alla oleva, varsin epäselvä, mutta valokuvassakin hahmottuva, noin 30 cm korkea ihmiskuva, mahdollisesti "länkisäärinen". Kalliossa on vielä näkyvissä sivummalla joitakin maalaukselta vaikuttavia läikkiä.
Maalaukset ovat noin 5–6 metriä korkealla Juusjärven pinnasta.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin.
Vuonna 2021 aloitetun kalliokentän hoitohankkeen myötä paljastui uusia kuvia aiemman tunnettua maalauskenttää laajemmalta alueelta. |
| metsakeskus.257010029 |
257 |
Juusjärvi |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
357296.00000000 |
6675005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010029 |
Maalaukset sijaitsevat Juusjärven eteläpäässä olevan pienen lahdelman itärannan kalliossa, jyrkässä, ulospäin kallistuvassa kallioseinämässä. Selvästi todettavat maalaukset ovat noin 200 x 550 cm:n laajuisella alueella. Ylemmän ryhmän muodostavat pohjoisesta lukien:
1. Noin 40 cm korkea epäselvä läikkä.
2. Noin 25 cm korkea kämmenen kuva.
3. Noin 50 cm korkea tikkumainen ihmiskuvio.
4. Sen yläpuolella oleva noin 30 cm korkea ihmiskuvio.
5. Noin 50 cm korkea ihmiskuvio.
6. Noin 40 cm korkea epäselvempi ihmiskuvio
7. Noin 30 cm korkea epäselvä läikkä, jossa kuitenkin on erotettavissa kämmenen kuva.
8. Noin 110 cm korkea epäselvä käärmemäinen kuvio.
Kahden suurimman ihmiskuvion jalat ovat ristissä kun taas ylin on "länkisäärinen".
Alemman ryhmän muodostavat niin ikään pohjoisesta lukien:
1. Noin 30 cm pitkä kalan kuva.
2. Sen vieressä viistossa asemassa oleva, noin 50 cm pitkä ihmiskuva.
3. Sen alla oleva, varsin epäselvä, mutta valokuvassakin hahmottuva, noin 30 cm korkea ihmiskuva, mahdollisesti "länkisäärinen". Kalliossa on vielä näkyvissä sivummalla joitakin maalaukselta vaikuttavia läikkiä.
Maalaukset ovat noin 5–6 metriä korkealla Juusjärven pinnasta.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin.
Vuonna 2021 aloitetun kalliokentän hoitohankkeen myötä paljastui uusia kuvia aiemman tunnettua maalauskenttää laajemmalta alueelta. |
| metsakeskus.257010030 |
257 |
Nybäck |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356157.32400000 |
6676494.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Lapinkylässä noin 300 m Hangon tieltä, Volsiin vievän tien varrella. Sen eteläpuolella kulkee tien poikki Juusjärveen virtaava puro, jonka pohjoispuolella, etelään ja kaakkoon viettävän rinteen päällä on vanha torpparakennus. Tämän torpan kohdalla, tien lännenpuolisessa maantieojassa oli havaittavissa liedenjälkiä. Löydöt kourutaltta ja hioinkiviä.
Vuoden 2009 inventoinnin aikana oli asuinpaikan ylittävän Volsintien (mt 11255) ojaleikkauksessa havainnoiminen mahdotonta kasvillisuuden vuoksi. Tien idänpuoleinen, kaakkoon viettävä pelto oli tarkastushetkellä äestetty ja se tarkastettiin, samoin kuin peltoon rajautuva alue, josta oli hiljattain kaadettu metsää ja maanpinta oli paikoin rikkoutunut. Pellolla on havaittavissa muinaista rantaterassia, mutta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei havaittu sen enempää pellolta kuin metsästäkään. Tien länsipuolella kasvillisuus esti havainnoinnin. |
| metsakeskus.257010031 |
257 |
Solvik |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
354773.87700000 |
6676457.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Eviskogissa, noin 300 m Helsinki–Hanko-maantien eteläpuolella ja noin 150 m Backträskin lahdelmasta pohjoiseen. Asuinpaikan kautta kulkee tie Överkurkiin. Löytöjä on tien lounaispuolelta aivan tielle ulottuvan pienen peltokumpareen koillisreunasta. Löydöt mm. kourutaltta, kiviesineen teelmä, kvartsikaavin.
Vuonna 1989 paikalla tehtiin koekaivaukset paikallistien (mt 11255) leventämisen vuoksi. Kaivauksissa ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Tutkimuksen yhteydessä talteen otetut kvartsit ja pii löytyivät tutkimusalueen ulkopuolisilta peltokumpareilta. |
| metsakeskus.257010032 |
257 |
Åkernäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
354072.15900000 |
6676429.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Evitskogissa, noin 300 m Helsinki–Hanko maantieltä etelään, noin 150 m Backtyräskin rannasta luoteeseen ja noin 150 m Åkernäsin tilan asuinrakennuksesta koilliseen. Asuinpaikan pohjoispuolella on matala, metsäinen mäki, jossa sijaitsee Riudden-niminen huvila. Asuinpaikka on noin 40 m metsänreunasta ja 40–50 m Riuddeniin johtavasta tiestä loivasti etelään viettävällä pellolla. Maaperä on hiekansekaista savea. Löydöt suurikokoinen reikäkivi, kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.257010033 |
257 |
Evitskog Solbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353915.21100000 |
6679138.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010033 |
Asuinpaikka sijaitsee noin kilometrin Petäjärven eteläpäästä etelälounaaseen aivan Kylmälä–Evitskog-maantien pohjoispuolella. Löydöt on tehty tilan asuinrakennuksesta pohjoiseen ja länteen päin olevalta, sen ja metsän reunan väliseltä, kaakkoon viettävältä rinnepellolta, etenkin metsän reunassa olevalle saunalle johtavan tien eteläpuolelta. Maaperä on ruskeaa moreenimaata. Löydöt mm. useita keihäänkärkiä ja kirveitä. |
| metsakeskus.257010034 |
257 |
Karlsberg |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
354519.96200000 |
6679230.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010034 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 800 m Petjärven eteläkärjestä ja noin 170 m Kylmälä–Evitskog-maantiestä etelään sekä noin 300 m Karlsbergin tilan päärakennuksesta luoteeseen olevalla Petäjärven kylän ulkopalstalla, vaikka tilan rakennukset ovat Evitskogin kyläalueella. Paikalla on varsin jyrkästi etelään viettävä rinne, jonka juurella virtaa puro. Löydöt, mm. kolme alkeellista kivikirvestä ja kolme alkeellista talttaa, on tehty rinteen yläosasta aivan pellon ja metsän rajasta. Maaperä savea.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että pelto on nyttemmin metsittynyt. |
| metsakeskus.257010036 |
257 |
Tengo Nyåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358717.28100000 |
6678660.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Lapinkylänjärven pohjoispuolella, noin 350 m järvenrannasta ja Hangontien eteläpuolella. Paikalla on peltoon pistävässä niemekkeessä pieni lato. Asuinpaikan kohdalla on eteläkaakkoon viettävässä rinteessä pieni harjanne. Löydöt: hiotun kiviesineen kappale, kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2009 inventoinnissa kohde tarkastettiin. Kohde sijaitsee Lapinkylänjärven pohjoispuolella olevan harjun etelärinteellä. Paikalla olleesta ladosta on jäljellä kivijalat maassa. Harjun rinteellä kasvaa kuusensekaista mäntymetsää ja asuinpaikan alapuoliseen peltoon on istutettu koivua. Ympäristössä on omakotiasutusta. Asuinpaikan kohdalla erottuu mahdollinen muinainen rantaterassi, jota pitkin kulkee polku. Sen pohjoispuoleiselle rinteelle oli tehty kaksi hiekkakuoppaa, jotka ovat Porkkalan vuokra-ajan 1944–56 aikaiseen väliaikaiseen rajaan liittyviä tykkiasemia. Hiekkakuopissa oli jonkin verran paljastunutta maata, jossa ei kuitenkaan havaittu merkkejä asuinpaikasta.
Vuonna 2011 oli koekaivaukset Tengo Nyåkerin nuorakeraamisen asuinpaikan koillispuolella tulevan vesijohdon kohdalla, noin 30 m päässä asuinpaikasta. Koekaivauksissa ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. |
| metsakeskus.257010037 |
257 |
Västerkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
360580.53100000 |
6679136.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010037 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 600 m Västerkullan kartanosta länsilounaaseen, Loojärven eli Isojärven luoteispään peltoaukeaman länsireunasta pohjoiseen pistävän puronnotkon itäreunalla. Löydöt on osaksi tehty länteen viettävältä peltorinteeltä, osaksi sen viereisestä metsästä. Maaperä on hiekkaa. Löydöt mm. saviastianpaloja, kiviesineen teelmä, iskoksia. |
| metsakeskus.257010038 |
257 |
Nybacka Hemåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361426.18900000 |
6679677.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010038 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 400 m Västerkullan kartanon päärakennuksesta koilliseen, Kauhalan joen itärannalla, länteen viettävällä rinteellä. Löydöt talttoja, kiviaseita, hioimia, iskoksia. |
| metsakeskus.257010039 |
257 |
Turkhaudan pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361270.24900000 |
6679323.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Kauhalassa melkein Västerkullan kartanon päärakennusta vastapäätä Kauhalanjoen itärannalla, varsin jyrkän rantarinteen päällä. Löydöt mm. mahdollinen kiviesineen teelmä, suuri hioinkivi, iskos
Asuinpaikka tarkastettiin vuonna 2025 metsänkäyttöilmoitukseen liittyen. Maan pinnalle ei näkynyt merkkejä asuinpaikasta. Kohteen ympäristöön tehtiin muutama koekuoppa, joista yhdessä havaittiin ohut hiiltynyt kerros, muissa ainoastaan puhdas hiekkamaa. Kohteen rajaus ei selviä ilman tarkempia kajoavia tutkimuksia. |
| metsakeskus.257010040 |
257 |
Råbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
362554.73400000 |
6679459.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010040 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 400 m Råbackan talosta koilliseen ja noin 120 m Bockträsketistä länsiluoteeseen, mökille vievän tien varrella. Kyseessä on peltojen väliin pohjoisesta pistävän ja etelään viettävän mäen reuna. Löydöt mm. alkeellisen kirveen teelmiä, alkeellinen taltta, poikkikirves ja saviastianpaloja. |
| metsakeskus.257010040 |
257 |
Råbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
362554.73400000 |
6679459.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010040 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 400 m Råbackan talosta koilliseen ja noin 120 m Bockträsketistä länsiluoteeseen, mökille vievän tien varrella. Kyseessä on peltojen väliin pohjoisesta pistävän ja etelään viettävän mäen reuna. Löydöt mm. alkeellisen kirveen teelmiä, alkeellinen taltta, poikkikirves ja saviastianpaloja. |
| metsakeskus.257010041 |
257 |
Mäkipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
361591.12600000 |
6678909.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010041 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Kauhalan joen sillasta itään ja 200–300 m Isojärvestä pohjoiseen, järven rannasta pohjoista kohden tunkeutuvan kapean peltonotkelman länsireunassa, itään viettävällä rinteellä. Paikalta on tehty paljon löytöjä, mm. parikymmentä talttaa ja kirvestä, saviastianpaloja. |
| metsakeskus.257010041 |
257 |
Mäkipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
361591.12600000 |
6678909.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010041 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Kauhalan joen sillasta itään ja 200–300 m Isojärvestä pohjoiseen, järven rannasta pohjoista kohden tunkeutuvan kapean peltonotkelman länsireunassa, itään viettävällä rinteellä. Paikalta on tehty paljon löytöjä, mm. parikymmentä talttaa ja kirvestä, saviastianpaloja. |
| metsakeskus.257010042 |
257 |
Överängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360520.55600000 |
6678698.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010042 |
Överängen sijaitsee Loojärven eli Isojärven luoteispuolella, Sikunsuon harjusta koilliseen, käsittäen Kauhalan tien, peltoaukeaman keskellä kulkevan laskuojan ja Sikunsuon harjun välisen alueen. Rinne nousee lounaaseen ja länteen metsäharjanteelle, vedenjakajalle, joka erottaa Överängenin peltolaakson Sikunsuon altaasta. Laakson pohjalla noin puolen kilometrin päässä idässä virtaa Kauhalanjoki. Laakso on muinainen merenlahti.
Överängenin asuinpaikalla on erotettu kolme alakohdetta. Vuoden 2008 koekaivauksissa todettiin, että alakohde 1 on kokonaan sekoittunut kyntökerrokseen, kuten myös alakohteen 2 pellolla sijaitsevat osat. Alakohteen 2 mahdollista laajuutta pellon länsipuolisessa metsässä ei tutkittu. |
| metsakeskus.257010043 |
257 |
Sikunsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
360531.55400000 |
6678497.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010043 |
Sikunsuon asuinpaikka sijaitsee Loojärven luoteispään länsipuolisella peltoalueella, kuivatetun Sikunsuon syvänteen pohjoisreunalla, etelälounaaseen laskevan peltorinteen yläosassa ja päällä. Paikka on Västerkullan kartanosta yhden kilometrin lounaaseen oleva metsäharjanne, joka erottaa toisistaan suon ja Loojärven laakson. Asuinpaikka on tämän metsäniemekkeen lounaissivulla, 20–50 m sen kärjestä ja ulottuu metsänreunasta alkaen ehkä 20–30 m pellon suuntaan. Runsaimman löytöalueen kooksi on arvioitu 40 – 50 m². Sikunsuo on ollut Litorinameren lahdeke, kun merenpinta on ollut 34 metrin tasolla. Löytöalueen korkeus on 35 – 37 m mpy. Sikunsuon pohjan korkeus on noin 32 m mpy.
Vanhojen löytöjen perusteella Sikunsuon asuinpaikka on pääosin mesoliittinen, mutta paikalta on löytynyt myös nuorakeramiikkaa. Vuoden 2008 koekaivauksessa asuinpaikka todettiin suurimmaksi osaksi tuhoutuneeksi. Peltoalueella löydöt ovat sekoittuneet kyntökerrokseen ja pellon itäpuolelle on rakennettu taloja. Asuinpaikasta saattaa olla säilyneitä osia talon pihamaalla. |
| metsakeskus.257010043 |
257 |
Sikunsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
360531.55400000 |
6678497.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010043 |
Sikunsuon asuinpaikka sijaitsee Loojärven luoteispään länsipuolisella peltoalueella, kuivatetun Sikunsuon syvänteen pohjoisreunalla, etelälounaaseen laskevan peltorinteen yläosassa ja päällä. Paikka on Västerkullan kartanosta yhden kilometrin lounaaseen oleva metsäharjanne, joka erottaa toisistaan suon ja Loojärven laakson. Asuinpaikka on tämän metsäniemekkeen lounaissivulla, 20–50 m sen kärjestä ja ulottuu metsänreunasta alkaen ehkä 20–30 m pellon suuntaan. Runsaimman löytöalueen kooksi on arvioitu 40 – 50 m². Sikunsuo on ollut Litorinameren lahdeke, kun merenpinta on ollut 34 metrin tasolla. Löytöalueen korkeus on 35 – 37 m mpy. Sikunsuon pohjan korkeus on noin 32 m mpy.
Vanhojen löytöjen perusteella Sikunsuon asuinpaikka on pääosin mesoliittinen, mutta paikalta on löytynyt myös nuorakeramiikkaa. Vuoden 2008 koekaivauksessa asuinpaikka todettiin suurimmaksi osaksi tuhoutuneeksi. Peltoalueella löydöt ovat sekoittuneet kyntökerrokseen ja pellon itäpuolelle on rakennettu taloja. Asuinpaikasta saattaa olla säilyneitä osia talon pihamaalla. |
| metsakeskus.257010045 |
257 |
Koivistosveden |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
360882.41400000 |
6678281.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010045 |
Runsaslöytöinen asuinpaikka sijaitsee Kauhalassa, Kauhalantien ja Loojärven välissä. Merkittävä nuorakeraaminen asuinpaikka. Löydetty mm. ainakin 35:een eri nuorakeraamisen astiaan liittyviä paloja. Muut löydöt mm. alkeellisia kirveitä, oikokirveitä, kvartsiesineitä- ja iskoksia.
Lehtosalon inventointikertomuksessa käytetään nimeä Lovik.
Vuoden 2011 koekaivauksissa ei löytynyt merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä vesihuoltolinjan kohdalta ja on mahdollista, että kohde on tuhoutunut osittain. Jälkitöissä kohde rajattiin Aarne Äyräpään vanhan kartan. |
| metsakeskus.257010045 |
257 |
Koivistosveden |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
360882.41400000 |
6678281.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010045 |
Runsaslöytöinen asuinpaikka sijaitsee Kauhalassa, Kauhalantien ja Loojärven välissä. Merkittävä nuorakeraaminen asuinpaikka. Löydetty mm. ainakin 35:een eri nuorakeraamisen astiaan liittyviä paloja. Muut löydöt mm. alkeellisia kirveitä, oikokirveitä, kvartsiesineitä- ja iskoksia.
Lehtosalon inventointikertomuksessa käytetään nimeä Lovik.
Vuoden 2011 koekaivauksissa ei löytynyt merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä vesihuoltolinjan kohdalta ja on mahdollista, että kohde on tuhoutunut osittain. Jälkitöissä kohde rajattiin Aarne Äyräpään vanhan kartan. |
| metsakeskus.257010046 |
257 |
Isolähteenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
362019.94900000 |
6678650.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010046 |
Isolähteenpelto on osa Iso- eli Loojärven pohjoispuolista peltoaukeamaa, jonka Kirkkonummen ja Espoon kunnanraja halkaisee. Tämän pellon pohjoisosassa on pieni, hiekkainen kumpu, jolla asuinpaikka sijaitsee. Joitakin löytöjä on myös hieman loitompaa tästä kummusta. Löydöt mm. saviastian paloja (KM 8286:18, 8321:13, 8532:8, 8711:5), oikokirves (KM 7587:4), talttoja (8575:17, 8631:12) ja useita iskukiviä.
Nykyiset koordinaatit osoittavat vinovalovarjostetarkastelun perusteella tasaiselle pellolle. Kuvausta vastaava kumpu olisi n. 170 kaakkoon nykyisestä muinaisjäännöspisteestä. |
| metsakeskus.257010047 |
257 |
Onnimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
360921.40400000 |
6677378.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Lappbölen maantien itäpuolella, noin 700 m Kalakosken sillalta länsiluoteeseen. Peltoalue ulottuu Isojärven eli Loojärven rannoilta aina maantielle asti kapeana kaistana juuri tällä kohden. Rinne on tieltä lähtiessä aluksi varsin loiva, mutta jyrkkenee sitten huomattavasti. Asuinpaikka sijaitsee juuri tämän jyrkän laskun yläpuolella koko pellon leveydeltä. Rinne viettää itään päin. Maaperä on hiekkaa. Löydöt mm. Jäkärlän-tyyypin kirves, alkeellinen taltta, kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2009 inventoinnissa asuinpaikka vaikutti olevan luultua suurempi, sillä kvartsi-iskoksia löytyi pellon etelä- ja lounaisreunoista. Kvartsit keskittyivät aiemmasta löytöpaikasta katsoen laakson vastakkaiselle, luoteeseen viettävälle peltorinteelle. Löydöt jätettiin paikalleen. Alkuperäisen kuvauksen osoittama itään viettävä jyrkkä peltorinne oli kesannolla, eikä sitä ei voitu tarkastaa. Löytöjen levinnän perusteella on mahdollista, että asuinpaikka jatkuu myös peltoalueen eteläpuolella olevaan metsäsaarekkeeseen. Ympäristön topografisten piirteiden ja rannansiirtymistietojen perusteella alue on muodostanut kivikaudella suojaisan lahdenpohjukan. Maaperä on pellon yläosassa hiekkaista, alempana savea. |
| metsakeskus.257010047 |
257 |
Onnimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
360921.40400000 |
6677378.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Lappbölen maantien itäpuolella, noin 700 m Kalakosken sillalta länsiluoteeseen. Peltoalue ulottuu Isojärven eli Loojärven rannoilta aina maantielle asti kapeana kaistana juuri tällä kohden. Rinne on tieltä lähtiessä aluksi varsin loiva, mutta jyrkkenee sitten huomattavasti. Asuinpaikka sijaitsee juuri tämän jyrkän laskun yläpuolella koko pellon leveydeltä. Rinne viettää itään päin. Maaperä on hiekkaa. Löydöt mm. Jäkärlän-tyyypin kirves, alkeellinen taltta, kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2009 inventoinnissa asuinpaikka vaikutti olevan luultua suurempi, sillä kvartsi-iskoksia löytyi pellon etelä- ja lounaisreunoista. Kvartsit keskittyivät aiemmasta löytöpaikasta katsoen laakson vastakkaiselle, luoteeseen viettävälle peltorinteelle. Löydöt jätettiin paikalleen. Alkuperäisen kuvauksen osoittama itään viettävä jyrkkä peltorinne oli kesannolla, eikä sitä ei voitu tarkastaa. Löytöjen levinnän perusteella on mahdollista, että asuinpaikka jatkuu myös peltoalueen eteläpuolella olevaan metsäsaarekkeeseen. Ympäristön topografisten piirteiden ja rannansiirtymistietojen perusteella alue on muodostanut kivikaudella suojaisan lahdenpohjukan. Maaperä on pellon yläosassa hiekkaista, alempana savea. |
| metsakeskus.257010048 |
257 |
Herrla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360236.67900000 |
6676845.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Lapinkylässä 250 metriä Herrlan talosta etelään, Herrlantien länsipuolella. Maa jatkuu tieltä pellolle pienenä harjanteena, jonka länsi- ja lounaisrinteellä asuinpaikka sijainnee. Löydöt poikkikirves, hioinkiven osa ja pienen hioinkiven katkelma, iskos (KM 5545:6-8; 7449:12; 16201) |
| metsakeskus.257010049 |
257 |
Oitbacka Kvarnåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
360737.47700000 |
6676846.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalakosken myllyn länsipuolella, noin kilometri Oitbakcan kartanosta länsilounaaseen. Peltoalueen keskellä sijaitsee laaja hiekkainen kumpu, jossa on kolme hiekkakuoppaa. Sen eteläpuolinen, etelään viettävä peltorinne on myös varsinkin yläosaltaan hiekkaperäistä. Tästä kummusta koilliseen kulkee matala hiekkainen harjanne tienvarren metsässä sijaitsevaa asuinrakennusta kohden. Sekä kummun että tämän harjanteen tienoot ovat omakotialuetta. Kummulle ja sen eteläpuolelle sijoittuu erittäin suuri määrä löytöjä, mm. saviastianpalasia, kirveitä, talttoja ja iskoksia.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että muinaisjäännös on todennäköisesti tuhoutunut alueen voimakkaassa maankäytössä. Paikalla on asuinrakennus. |
| metsakeskus.257010049 |
257 |
Oitbacka Kvarnåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
360737.47700000 |
6676846.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalakosken myllyn länsipuolella, noin kilometri Oitbakcan kartanosta länsilounaaseen. Peltoalueen keskellä sijaitsee laaja hiekkainen kumpu, jossa on kolme hiekkakuoppaa. Sen eteläpuolinen, etelään viettävä peltorinne on myös varsinkin yläosaltaan hiekkaperäistä. Tästä kummusta koilliseen kulkee matala hiekkainen harjanne tienvarren metsässä sijaitsevaa asuinrakennusta kohden. Sekä kummun että tämän harjanteen tienoot ovat omakotialuetta. Kummulle ja sen eteläpuolelle sijoittuu erittäin suuri määrä löytöjä, mm. saviastianpalasia, kirveitä, talttoja ja iskoksia.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että muinaisjäännös on todennäköisesti tuhoutunut alueen voimakkaassa maankäytössä. Paikalla on asuinrakennus. |
| metsakeskus.257010050 |
257 |
Skåla åker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361342.23900000 |
6676499.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010050 |
Kohde sijaitsee Oitbackasta Vitträskiin vievän tien varressa, noin 800 m Oitbackasta, kansakoulun eteläpuolella. Näyttää siltä, että alueella on itse asiassa ollut kolme erillistä asuinpaikkaa (ks. alakohteet):
1. Tien eteläpuolelle ulottuva kumpare, jolla kansakoulu sijaitsee. Sen etelään viettävälle hiekkaiselle peltorinteelle sattunee joukko aikaisempia löytöjä. Vuoden 2009 inventoinnissa Alueelta löytyi historiallisen ajan keramiikkaa ja hieman palanutta savea (KM 201011:1–3).
2. Pellon toisella puolen, metsänreunassa, kansakoulusta kaakkoon, Rapakärr-nimiselle peltoalueelle vievän tien varressa, on lato, jonka perustuksia kaivettaessa löydettiin kaksi kourutalttaa ja kaksoistaltta.
3. Lännempänä Vitträskin tie nousee metsään pohjoiseen viettävää rinnettä. Tältä rinteeltä on löydetty nuorakeramiikkaa. |
| metsakeskus.257010051 |
257 |
Dubbeltorpet |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361666.10500000 |
6676143.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010051 |
Kohde sijaitsee Rapakärr-nimisellä peltoaukealla noin kilometri Oitbackan kartanosta etelään. Dubbeltorp sijaitsee paikassa, jossa metsän kautta tuleva tie kohtaa peltoalueen reunan, purolle laskeutuvan rinteen puolivälissä. Tämän rakennuksen liepeiltä on tehty useista eri kohdin 200 m:n matkalla itään päin kivikautisia esinelöytöjä, mm. kaksi oikokirvestä ja kaksi oikokirveen kärkiosaa. Etelään viettävä rinnealue, jossa maaperä ylempänä on hiekkaista, mutta alempana savimaata. |
| metsakeskus.257010052 |
257 |
Storsbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
362489.77800000 |
6676647.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Isojärven eli Loojärven eteläisimmän rannan ja Helsinki–Hanko-maantien välisen kukkulan rinteillä. Lähinnä etelärinteen jyrkästi viettävä länsipää, mutta myös kukkulan itäpuoliselta pellolta on löytö. Maaperä savea. Löydöt mm. nuorakeraamisia saviastianpaloja, eteläsuomalainen tasataltta, reikäkiven puolikas.
Vuoden 2009 inventoinnissa kohdetta ei voitu tarkastaa, koska pellot olivat kesannolla. Maankäyttö on kuitenkin jatkunut ennallaan. |
| metsakeskus.257010052 |
257 |
Storsbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
362489.77800000 |
6676647.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Isojärven eli Loojärven eteläisimmän rannan ja Helsinki–Hanko-maantien välisen kukkulan rinteillä. Lähinnä etelärinteen jyrkästi viettävä länsipää, mutta myös kukkulan itäpuoliselta pellolta on löytö. Maaperä savea. Löydöt mm. nuorakeraamisia saviastianpaloja, eteläsuomalainen tasataltta, reikäkiven puolikas.
Vuoden 2009 inventoinnissa kohdetta ei voitu tarkastaa, koska pellot olivat kesannolla. Maankäyttö on kuitenkin jatkunut ennallaan. |
| metsakeskus.257010053 |
257 |
Framhoparn |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362999.56800000 |
6676793.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010053 |
Asuinpaikka sijaitsee pienellä peltokukkulalla välittömästi Isojärven eli Loojärven itäpäästä itään, Mankinjoen suusta noin 100 m etelään. Kukkulan yläosa on hiekkaa, alempana savea. Löydöt mm. kivikirves, saviastianpalasia, kvartsi-iskoksia ja kvartsiittiydin. |
| metsakeskus.257010053 |
257 |
Framhoparn |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
362999.56800000 |
6676793.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010053 |
Asuinpaikka sijaitsee pienellä peltokukkulalla välittömästi Isojärven eli Loojärven itäpäästä itään, Mankinjoen suusta noin 100 m etelään. Kukkulan yläosa on hiekkaa, alempana savea. Löydöt mm. kivikirves, saviastianpalasia, kvartsi-iskoksia ja kvartsiittiydin. |
| metsakeskus.257010054 |
257 |
Aavaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360424.60700000 |
6675699.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010054 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 140 m Vitträskistä pohjoiseen Aavarannan kurssikeskuksen välittömässä läheisyydessä, jollei osittain sen rakentamisen myötä tuhoutunut. Löydöt nelisivuinen poikkikirves ja kvartsi-iskoksia.
Inventointi 2012:
Kohde sijaitsee Vitträskin järven pohjoisrannalla, Österbyntien eteläpuolella, hotelli Aavarannan piha-alueella, järvelle laskevassa rinteessä. Paikalla on rantametsään rajautuva nurmialue, jota halkoo valaistu lenkkipolku. Asuinpaikka tarkastettiin inventoinnissa 2012 ja se oli vuoden 2009 mukaisessa kunnossa. Löytö on saatu aikoinaan talteen Vitträskin tilan hiekkaisesta pellosta. Kohteen säilyneisyyden tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. |
| metsakeskus.257010055 |
257 |
Rauhala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361874.02700000 |
6675433.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010055 |
Asunpaikka sijaitsee Vitträskin pohjoisrantaa noudattelevan maantien pohjoispuolella noin 200 m Rauhalan tilan päärakennuksesta länsiluoteeseen. Tien pohjoispuolisessa pellossa on pieni metsäsaareke, jonka itäpuolitse tuleva puro lähenee tällä kohtaa maantietä. Puronotkossa on kaivo. Asuinpaikka on kaivosta lounaaseen olevan, koilliseen viettävän rinteen keskivaiheilla. Maaperä on savea. Löydöt mm. kvartsi-esineitä ja iskoksia. Vuoden 2009 inventoinnissa havaittiin, että alueelle on istutettu koivikkoa.
Inventointi 2012:
Kohde sijaitsee Vitträskin järven pohjoisrannalla, Rauhalantien pohjoispuolella, pienen peltoalueen keskellä olevan notkelman reunassa. Paikalla on muutama vuosi sitten istutettu koivikko, joka laskee purouomaan kohti koillista. Asuinpaikka tarkastettiin 2012 inventoinnissa ja se oli ennallaan edellisen, vuoden 2009 inventoinnin mukaisessa kunnossa. Maanpinnan peitteisyys haittasi kohteen tarkempaa tarkastelua ja kairatessa saatiin havaintoja vain vanhasta peltokerroksesta. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. |
| metsakeskus.257010057 |
257 |
Vitträsk |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
362564.00000000 |
6674656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010057 |
Kalliomaalaus sijaitsee Vitträsk-järven itärannan jyrkässä kallioseinämässä, noin 16 metriä järven pinnan yläpuolella. Maalauksessa on viisi erillistä, geometrisaiheista kuviota noin 5 metrin laajuisella alueella 0,8–1,8 metriä kallioterassin yläpuolella. Pohjoisin kuvio on parhaiten säilynyt. Se on suorakaide, jonka sisällä on diagonaalista viivakoristelua. Hapsut ympäröivät suorakaidetta. Sen mitat ovat 52 x 40 cm. Etelämpänä on säilynyt osia samantapaisesta kuviosta ja vielä etelämpänä on yhteensä kolme varsin fragmentaarista kuviota.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Inventointi 2012:
Kohde sijaitsee Vitträskin järven itärannalla, Båtstavikenin pohjoispuolella kohoavalla kalliojyrkänteellä. Paikalla on muutaman metrin levyinen tasanne ja sisäänpäin kallistuva kallioseinämä, jossa on useita maalauspintoja. Parhaiten graniittiseinämässä erottuu verkkoaiheinen kuvio. Kalliomaalaus ja sen ympäristö tarkastettiin 2012 inventoinnissa ja sen tilassa ei havaittu muutoksia. Maalaustasanteen gps-koordinaatit havaittiin virheellisiksi ja ne korjattiin.
(muutettu rekisteriin 26.7.2013) |
| metsakeskus.257010057 |
257 |
Vitträsk |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
362564.00000000 |
6674656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010057 |
Kalliomaalaus sijaitsee Vitträsk-järven itärannan jyrkässä kallioseinämässä, noin 16 metriä järven pinnan yläpuolella. Maalauksessa on viisi erillistä, geometrisaiheista kuviota noin 5 metrin laajuisella alueella 0,8–1,8 metriä kallioterassin yläpuolella. Pohjoisin kuvio on parhaiten säilynyt. Se on suorakaide, jonka sisällä on diagonaalista viivakoristelua. Hapsut ympäröivät suorakaidetta. Sen mitat ovat 52 x 40 cm. Etelämpänä on säilynyt osia samantapaisesta kuviosta ja vielä etelämpänä on yhteensä kolme varsin fragmentaarista kuviota.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Inventointi 2012:
Kohde sijaitsee Vitträskin järven itärannalla, Båtstavikenin pohjoispuolella kohoavalla kalliojyrkänteellä. Paikalla on muutaman metrin levyinen tasanne ja sisäänpäin kallistuva kallioseinämä, jossa on useita maalauspintoja. Parhaiten graniittiseinämässä erottuu verkkoaiheinen kuvio. Kalliomaalaus ja sen ympäristö tarkastettiin 2012 inventoinnissa ja sen tilassa ei havaittu muutoksia. Maalaustasanteen gps-koordinaatit havaittiin virheellisiksi ja ne korjattiin.
(muutettu rekisteriin 26.7.2013) |
| metsakeskus.257010058 |
257 |
Björkhälla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
363335.45100000 |
6674126.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Luomassa, noin 200 m Fasan tienhaarasta itään, Bobäckeniin laskevan puron itäpuolisen rinteen päällä. Asuinpaikka näyttää olevan Luoman aseman suuntaan vievän maantien pohjoispuolella, koska tienpenkassa oli näkyvissä liedenjälki ja samasta penkasta on löytynyt myös saviastianpaloja. Mahdollisesti asuinpaikka ulottuu myös tien eteläpuoliselle pellolle.
Inventointi 2012:
Kohde sijaitsee Vitträskin ja Luoman välisellä peltoalueella, Hvitträskintien ja Storlandintien risteysalueella ja sen eteläpuolella. Paikalla on loivasti lounaaseen, kohti Bobäck bäckenin puronotkoa laskeutuva hiekansekainen peltorinne. Inventoinnissa 2012 kohteen osin umpeen kasvaneet ojaleikkaukset tarkastettiin, mutta niistä ei saatu havaintoja muinaisjäännöksestä. Tien eteläpuoleisen pellon yläosassa ja osin rinteessä havaittiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, joiden perusteella muinaisjäännös rajattiin. Löydöt jätettiin paikoilleen. Kohteen sijainti on hyvin tyypillinen kivikautiselle asuinpaikalle. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. |
| metsakeskus.257010059 |
257 |
Haapaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
354293.05000000 |
6680402.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Kylmälässä välittömästi Haapaniemen tilan kasvihuoneitten takana olevalla peltosaralla asuinrakennuksesta kaakkoon. Paikalta on noin 100 m Petäjärveen sekä pohjoisessa että idässä. Maaperä viettää loivasti kaakkoon. Savimaata. Paikalta on löydetty mm. useita kirveitä ja talttoja.
Kohteelle tehty aluerajaus Lehtosalon vuoden 1963 inventointiraportissa antamien tietojen, topografian sekä historiallisen ilmakuva-aineiston perusteella. Kohteen laajuuden varmistaminen vaatii kajoavia tutkimuksia. |
| metsakeskus.257010060 |
257 |
Nybacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
355578.52800000 |
6682265.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Heparinjärven luoteispuolella noin 300 m järvenrannasta. Sen pohjoispuolella on korkeahko mäki, jonka juurella kulkee tie. Nybackan talo on tämän tien pohjoispuolella ylempänä mäenrinteessä, mutta tien eteläpuolella samalla kohtaa on pienempi rakennus. Asuinpaikka sijaitsee tämän rakennuksen ja Nybackan länsipuolisen naapurin alueen välillä, aivan tien eteläpuolella, ehkä noin 15 m leveällä vyöhykkeellä. Asuinpaikan kohdalla on rinteen vietto muuttunut loivaksi kohden etelää ja Heparinjärveä. Maaperä on savea. Löydöt mm. kiviesineiden katkelmia ja kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että alueelle on rakennettu useita rakennuksia aiempien tarkastusten jälkeen. Asuinpaikka on luultavasti suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Sen rippeet sijainnevat nykyisten piha-alueiden alla. On mahdollista, että kohteen alaosa ulottuu pelloille asti. Pelloilla oli kasvillisuutta, joten pintapoimintaa ei voitu tehdä ja havaintojen teko oli vaikeaa. Asuinpaikan rajaus on tehty aiempien tarkastusten, vuoden 2009 inventoinnin ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.257010064 |
257 |
Nedergård |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356765.03000000 |
6685013.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Turun valtatieltä Kalljärven taakse johtavan tien itäpuolella, noin 50 m viimeisestä tienvarressa olevasta ulkorakennuksesta etelään. Pellolla on rinteen päällä suuri kivi, jonka alapuolella, jyrkemmän rinteen yläosassa asuinpaikka sijaitsee. Löydöt: kaksi saviastianpalaa, kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Inventoinnissa 2012 peltoalueet olivat laajalti kynnetty tai ohuen kasvillisuuden peitossa, joten pintapoiminta oli mahdollista. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä havaittiin noin 350 x 150 m laajuisella alueella pellon ylärinteessä hiekansekaisessa mullassa. Löytöjä ei otettu talteen, mutta niiden löytökohdat tallennettiin gps-laitteella. Vaikuttaisi siltä, että asuinpaikka on hyvin laaja-alainen tai siihen liittyy useita eri asutusvaiheita.
Kivikautisen asutuksen lisäksi paikalla on historiallisen ajan kylänpaikka. Uudenmaan historiallisten paikkatietoaineistojen perusteella Kalljärvi
on ollut suuri kylä 1560-luvulla, jolloin paikalla oli viisi taloa. Kuninkaan kartastossa 1780-luvulla kylän kokoluokka oli 1. Vanhaa kylätonttia on saattanut säilyä Alitalontien eteläpuolella sijaitsevan maatilan pihapiirissä. Kivikautinen asuinpaikka on laaja-alainen, mutta lienee osittain tuhoutunut pitkään jatkuneessa peltoviljelyssä. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muut-tuessa edellyttäisi koekaivauksia. |
| metsakeskus.257010065 |
257 |
Sollbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359847.81300000 |
6681930.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Vähäjärven peltoalueen itäpuolella, peltojen ympäröimän kumpareen kaakkoisrinteellä, välittömästi talon piha-alueen kulmauksesta kaakkoon. Löydöt: pienikokoinen taltta ja kvartsia.
Kohde sijaitsee Veikkolan Haapajärven itärannalla, kuivatetun Vähäjärven pohjoispuolella. Paikalla on melko jyrkkäpiirteinen peltoalue, jonka ylimmät rinteet ovat hiekkaisia. Asuinpaikkalöydöt ovat peräisin peltorinteen yläosasta, läheltä pihamaan reunaa. Sijainti on hyvin tyypillinen kivikautiselle asuinpaikalle. Inventointiajankohtana pellot olivat sängellä ja havaintoina saatiin vain muutama palanut kivi peltorinteen yläosasta. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. |
| metsakeskus.257010066 |
257 |
Maula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
359329.02200000 |
6681974.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010066 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 400 m Maulan talosta kaakkoon, Vähäjärven peltoalueen pohjoisosassa olevan metsäisen kumpareen itäpuolella, Vähäjärven itäpuolelle vievästä tiestä noin 80 m pohjoiseen, suunnilleen kumpareella olevan metsän reunan ja pellolla olevan ladon puolivälissä. Itään viettävässä rinteessä on pieni harjanne, jonka kärkiosassa asuinpaikka sijaitsee. Löydöt 40 saviastianpalaa ja kvartsi-iskoksia.
Inventointikertous 2012:
Kohde sijaitsee Veikkolan Haapajärven itäpuolella, kuivatetun Vähäjärven pohjoisrannalla, lähellä vielä historiallisella ajalla paikalla sijainnutta salmea. Alueella levittäytyvät laaja-alaiset peltorinteet, joita halkoo Haapapurolle johtava tie. Inventoinnissa peltorinteitä tarkastettiin ja paikalta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia terassin päältä korkeustasolta n. 50 m mpy. Alueelta ei saatu muita havaintoja. Vesijätöstä, kuivatetun Vähäjärven ranta-alueelta on löytynyt 1900-luvun alussa yksipuinen ruuhi, jota säilytettiin tuolloin Maulan talon pihamaalla. Ruuhilöytö on todennäköisesti peräisin historialliselta ajalta, koska se oli Europaeuksen mukaan valmistettu metallityökaluilla. |
| metsakeskus.257010067 |
257 |
Myllhaloåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360805.43400000 |
6680546.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Kauhalassa, Myllhalon peltoalueen itäreunassa, noin 200 m Myllhalon harjun kärjestä pohjoisluoteeseen, lounaaseen viettävällä rinteellä, metsänrajassa. Löydöt mm. kivikirves, kourutaltta, kiviesineen katkelmia, iskoksia. |
| metsakeskus.257010068 |
257 |
Myllhaloåsen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360877.40200000 |
6680363.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010068 |
Myllhalon harju sijaitsee Kauhalassa peltoaukeaman itäreunassa Myllhalokullenin itäpuolella Kakarbäckenistä länteen. Sekä harjun kärjestä että noin 100 m pohjoiseen ylempää harjulta on tehty asuinpaikkalöytöjä. Harjun kärki on suureksi osaksi hiekkakuoppina. Löydöt mm. poikkiteräinen kvartsinuolenkärki, taltta, kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.257010069 |
257 |
Myllhalokullen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
360796.43400000 |
6680346.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010069 |
Asuinpaikka sijaitsee Kauhalassa, Myllhalon peltoaukean keskellä kohoavan kukkulan etelärinteellä. Löydöt mm. alkeellinen kirves, kaksi talttaa, kiviesineen katkelmia. |
| metsakeskus.257010070 |
257 |
Björkkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360587.52300000 |
6680156.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010070 |
Asuinpaikka sijaitsee noin kilometri Västerkullan kartanosta pohjoisluoteeseen, Kauhalanjoen länsipuolella, Myllhalon peltoalueen länsiosassa olevan varsin korkean ja jyrkkärinteisen kukkulan rinteillä. Eniten löytöjä on tehty kukkulan kaakkoisrinteeltä. Löydöt mm. kaksi kiviaseen jäännöstä, iskoksia, hioimia |
| metsakeskus.257010071 |
257 |
Raskiskya |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360952.37800000 |
6679819.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010071 |
Asuinpaikka sijaitsee Kauhalassa noin 400 m Västerkullan kartanosta pohjoiseen, Myllhalon alueelle vievän tien varressa, sen länsipuolella. Paikalla on itäkoilliseen viettävä rinne, joka on ollut peltona. Löydöt mm. useita talttoja. |
| metsakeskus.257010072 |
257 |
Kvarntorpsåkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361012.35500000 |
6679816.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Kauhalassa noin 400 m pohjoiseen Västerkullan kartanosta, Kauhalan joen itäpuolella, joen rantaan pistävän niemekkeen kaakkoispuolella olevan pellon läntisessä kulmauksessa. Maaperä on savea. Asuinpaikalta on tehty runsaasti löytöjä. |
| metsakeskus.257010073 |
257 |
Sarfvik |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
367405.00000000 |
6670953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010073 |
Röykkiön pohja sijaitsee Espoonlahden rannalla, Espoosta Kirkkonummen puolelle johtavasta Kivenlahden sillasta n. 300 m etelään, meren äärellä kohoavan kallioalueen pohjoiskärjessä, huvilan länsipuolella kohoavan kallion päällä. Röykkiön ympärillä on avokalliota ja kuivaa kangasta.
Röykkiö on pyöreä ja sen halkaisija on noin 6 m. Röykkiön keskellä on 1,5 x 2,5 m:n kokoinen kivikeskittymä, jossa on useita kivikerroksia. Röykkiössä erottuu kaksi kivikehää.
Tutkittu vuonna 1986.
Jussila 2017:
Ennallistettu röykkiö on hyväkuntoinen ja selkeästi näkyvissä. Aiemmat koordinaatit muutettu. |
| metsakeskus.257010074 |
257 |
Tyris 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363933.20600000 |
6674069.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010074 |
Tyris 1 sijaitsee noin 150 m Espoon kartanon ja Jorvaksen väliseltä maantieltä Vitträskiin vievän tien varrella, paikalla, jossa Tyriksen pihan kautta kulkeva tie yhtyy viimeksi mainittuun tiehen. Paikalla on loivasti viettävä hiekkainen etelärinne. Löydöt kvartsi-iskos, hiotun kiviesineen pala ja hioinkivi. Alakohde Tyris 2 sijaitsee noin 50 m Tyriksen päärakennuksesta länsilounaaseen, loivasti etelään viettävällä hiekkarinteellä, jonka vietto alempana jyrkkenee. Löydöt saviastianpaloja ja palanutta savea.
Inventointi 2012:
Maanpinta oli kasvillisuuden peitossa, mutta topografian perusteella paikka soveltuisi hyvin kivikautiseksi asuinpaikaksi ja liittynee samaan asutusvyöhykkeeseen läheisen Björkhällan kanssa. Kohteen tarkempi arviointi maankäytön muuttuessa edellyttäisi koekaivauksia. Tyris 1 ja Tyris 2 -kohteiden välimatka on alle 100 m, joten ne voitaisiin yhdistää yhdeksi muinaisjäännöskohteeksi |
| metsakeskus.257010076 |
257 |
Seppis |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360549.53700000 |
6680638.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Kauhalassa Myllhalon peltoalueen pohjoispuolella olevan laajahkon kukkulan etelärinteellä, todennäköisesti taloon johtavan tien itäpuolella. Maaperä on hiekkaa. Löydöt mm. alkeellisia talttoja, kivikirveitä. |
| metsakeskus.257010077 |
257 |
Bölsön |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
359332.00000000 |
6654096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010077 |
Kalliolla. Vähäiseen notkelmaan kasattu matala raunio, jossa reunakivet. Koko 7 x 2,5 m, korkeus 0,4 m. |
| metsakeskus.257010079 |
257 |
Övre Pulkus |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
359079.18100000 |
6669875.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010079 |
Maansekainen, halkaisijaltaan 8 metrinen röykkiö sijaitsee Nedre Pulkuksessa, noin 100 m Gesterbyntieltä kaakkoon. Röykkiö on rakennettu pellon keskeltä kohoavan mäenkumpareen juurelle pienelle peltosaarekkeelle. Mäenkumpareella noin 20 m päässä röykkiöstä sijaitsee asuintalo. |
| metsakeskus.257010080 |
257 |
Sunds |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
357170.02900000 |
6653618.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010080 |
Kallion reunalla sijaitseva röykkiö, jonka esihistoriallisuus on epävarma. Halkaisija 3–3,5 m, kivikerroksia 1–2, kivet pienehköjä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2010 Rysshamnin rantakaava-alueen inventoinnin yhteydessä. Paikkatieto korjattiin, alunperin kohde oli merkitty 150 metriä lounaaseen oikeasta sijainnista. |
| metsakeskus.257010081 |
257 |
Kolsarby |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
356865.00000000 |
6665684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257010081 |
Kaakkois-eteläsuunnassa oleva hiekkainen terassi, josta on löytynyt useita kvartsi-iskoksia (ei otettu talteen). Topografiansa puolesta mitä todennäköisimmin asuinpaikka.
Tarkastus 2011:
Kohde sijaitsee Kolsarbyn kylän alueella, Djupström –nimisen järven pohjoispuolella. Kolsanbyn asuinpaikalta on löydetty kaksi kiertäen hangattua hioinkiveä. Lehtosalon inventoinnissa (1963: 16) paikalta havaittiin kivikauden asutukseen liitettyjä kulttuurikerroksia. Kohdetta ei kuitenkaan pidetty asuinpaikkana ennen vuoden 1999 tarkastusta. Schauman-Lönnqvistin tarkastuksesta ei ole raporttia, mutta muinaisjäännösrekisterin mukaan tuolloin tehdyt löydöt (ei otettu talteen) olivat kvartsi-iskoksia, jotka löydettiin ilman koepistoja. Aikaisemmat löydöt ovat länteen suuntautuvan niemekkeen kärjestä.
Kolsarbyn kallioisen mäen luoteisreunalle kaavoitetun uuden asuinalueen tieyhteys on linjattu kulkemaan Kolsarbyn asuinpaikan taustan kautta. Tämä tie, Osmussaarentie, kulkee niemekkeen laen poikki noin 30–50 m aiemmasta löytöalueesta itään. Tien länsireunan leikkauksesta tavattiin löytöjä ja merkkejä kulttuurikerroksesta noin 30–40 m matkalta. Käytännössä löytöjä on koko niemekkeen laen alueelta. Lakialueen maaperä on hiekkamoreenia. Niemekkeen reunoilla maaperä muuttuu nopeasti kosteaksi ja savisemmaksi.
Uuden löytöalueen koordinaatit mitattiin laen päältä kohdasta, josta löydettiin keramiikkaa. Astioiden palat ovat hiekka ja orgaanissekoitteisia. Ne ovat hajonneet pieniksi paloiksi: paloissa on vain sisä- tai ulkopinta jäljellä. Yhdessä palassa on koristeluna ohut kampaleima.
Kokonaisuudessaan asuinpaikka rajautuu selkeästi korkeamman kallion (taustalla) ja niemekkeen kärjessä olevan kallion väliin jäävälle hiekkamoreenialueelle. Aiemmat löydöt ovat oletettavasti aivan niemekkeen kärjestä, jossa sijaitsee vanhoja kuoppia. Kaksi kahden puolen kiertämällä hangattua hioinkiveä (KM 5084:1 ja KM 5090) ovat todennäköisesti löytyneet tältä alueelta.
Asuinpaikan läheltä on reikäkirves irtolöytönä. Lehtosalon mukaan (1963: 75) kirves on Kolsarbyn tilan mailta pellon yläreunasta noin 200 metriä talosta länteen. Löytöpaikka sijaitsee asuinpaikkaa hieman matalammalla korkeudella, noin 600 metriä itäkoilliseen. Kirves muistuttaa suoraselkäistä reikäkirvestä, mutta siinä ei ole varsiputkea. Lehtosalon mukaan kirves on lahjoitettu Kirkkonummen museolle. Kirveen löytöpaikalla pelto oli nurmella eikä metsän puolelle tehdyistä koepistoista havaittu merkkejä kivikautisesta asutuksesta (vaikka maaperän puolesta kohde olisikin ollut sopiva).
Kohteessa on toteutettu vuosina 2020-22 kaivaustutkimuksia, joissa on löytynyt mm. nuorakeramiikkaa ja Kiukaisten keramiikkaa. |
| metsakeskus.257500001 |
257 |
Kirkko |
10002 |
12003 |
13036 |
11010 |
27004 |
357733.72700000 |
6668082.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.257500001 |
Kirkkonummi mainitaan ensimmäisen kerran kirkkopitäjän vuodelta 1330 peräisin olevassa lähteessä, mutta on mahdollista, että se perustettiin jo 1200-luvun puolella. Kirkko on ilmeisesti sijainnut samalla paikalla perustamoisesta saakka. Vanhin paikalla tehdyissä tutkimuksissa löydetty raha ajoittuu peräti 1200-luvun alkupuolelle. Paikalla on sijainnut useampia puukirkkoja ennen keskiajan lopulla rakennettua kivikirkkoa.
Ensimmäisessä rakennusvaiheessa kirkkorakennuksessa oli pieni tiilinen runkohuone ja pääosin harmaakivestä rakennettu kuoriosa. Kuorin pohjoispuolella on ilmeisesti sijannut pieni sakaristo ja runkohuoneen eteläpuolella asehuone.
Kirkko on vaurioitunut useaan otteeseen. 1572 tuli suuria vaurioita sekä venäläisten hyökkäysestä ja sitä vuonna 1573 seuranneesta tulipalosta. Siellä on myös tehty laajoja muutoksia useaan otteeseen. 1637 on tehty peruskorjaus, jolloin kuoriosaa on levennytty runkohuoneen laajuiseksi. Runkohuonetta laajennettiin länteen päin vuosina 1760-61.
Porkkalan vuokra-aikaan kirkkoa oli käytetty kulttuuritalona, jossa oli mm. elokuvateatteri. Vuokra-ajan jälkeen kirkkoa on tutkittu sekä rakenteiden osalta että arkeologisesti. Se otettiin alkuperäiseen käyttönsä 1960-luvulla.
Kirkkomaalle tehdyn viemärikaivannon yhteydessä havaittiin kirkkomaan pohjoispuolella itä-länsi -suuntaisen aidan löyhästi kalkkilaastilla 40 - 80 cm kivistä muurattu n. 140 cm leveä perustus. Kirkon pohjoissakaran lähellä havaittiin jäänteet vastaavanlaisesta länsiaidasta. Muuriaidan etäisyys runkohuoneesta on etelärannikon keskiajalle tyypillistä (1. kirkko paikalle rakennettiin 1400-luvun alkupuolella), mutta sama käytäntö on jatkunut aina 1700-luvulle. |
| metsakeskus.259000001 |
734 |
Hongiston kuopat |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
299251.13000000 |
6689052.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259000001 |
Sen mäen länsireunalla, jonka eteläpäässä on kivikautinen asuinpaikka (Lindgrenin nummi, 1), on joukko maatuneita kuoppia metsikössä. Ne ovat Hongiston kartanon ja M. Ronin tilojen rajalla, Hongiston läheltä pohjoiseen vievän tien ja siitä itään mäen yli lähtevän tien välisessä kulmauksessa teiden haaran koillispuolella. Kuoppia on toistakymmentä, niitä on sekä pyöreitä että pitkänomaisia. Alue on pensaikkoista metsää. |
| metsakeskus.259000002 |
734 |
Sortinnummi |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
310003.81400000 |
6688183.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259000002 |
Sortinnummi on pieni mäki Kurkelanjärven eteläpuolella, Kurkelasta Kärkelään vievän tien itäpuolella, aivan tien varressa. Sortinnummesta noin 100 metriä lounaaseen tien toisella puolella on Uusitalo. Mäen pohjoisosa on kalliota, muuten se on hiekkaa ja soraa. Sen päällä ja rinteissä on parisenkymmentä kuoppaa. Muodoltaan kuopat ovat joko soikeita tai pyöreitä. Kaikki kuopat ovat matalia ja maatuneita. Lisäksi paikalla oli vanha sorakuoppa. |
| metsakeskus.259000003 |
734 |
Jyly |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
310092.79900000 |
6684655.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259000003 |
Tuoharon talo sijaitsee Haapasuon eli Pyysalon luonaispuolella, Kärkelän kartanosta noin 2,5 kilometriä lounaaseen. Talon ja suon välillä, talosta noin 200 metriä koilliseen on hiekkaharjanne, jonka päässä on vanha saharakennus. Tällä harjanteella on paljon kuopanteita rakennuksesta luoteeseen päin. Kuopat ovat etupäässä pitkänomaisia. Paikalta on otettu hiekkaakin. Matti Huurteen mukaan kuopat ovat tuskin kuitenkaan hiekanotossa syntyneet. |
| metsakeskus.259000004 |
734 |
Hongisto |
10001 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
299541.00300000 |
6692123.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259000004 |
Hongiston kartanon mailla, Muurlan rajalla olevasta Lammijärvestä vajaa 1 kilometri itään on nummella lähellä ns. Piruntullia, solan kautta kulkevan metsätien pohjoispuolella pari kivistä ladottua uunia. Matti Huurteen mukaan ne lienevät miilunpolttajien tekemiä. Alueella on myös samanlainen liuskakivistä tehty uuni. |
| metsakeskus.259000005 |
734 |
Mäkijärvi |
10001 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
305885.48500000 |
6685027.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259000005 |
Noin 0,5 kilometriä koilliseen Kiskon kirkosta on metsän keskellä pieni lampi, Mäkijärvi. Sen lounaisrannalla on pieniä kallionnyppylöitä. Kalliossa on ainakin kahdessa nyppylässä kvartsisuonia, joista on louhittu (tai lohkeillut) kvartsia. Kalliolla ja sen juurella on kvartsinsirpaleita, mutta Matti Huurteen mukaan niiden joukosta ei löytynyt mitään varmoja merkkejä ihmisen työskentelystä. |
| metsakeskus.259010001 |
734 |
Lindgrenin nummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299400.00000000 |
6688745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010001 |
Hongiston kartano (Kansallismuseon papereissa myös Hamarin kartano) on Salosta Kiskoon vievän maantien varressa, noin 20 kilometriä Salosta. Kohde sijaitsee noin 0,5 kilometriä kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen sijaitsevan mäen etelä- ja kaakkoislaidalla. Mäen eteläosassa on ollut aikoinaan Lindgrenin torppa, jonka mukaan alue on nimetty Lindgrenin nummeksi. Pellolta mäen etelä- ja kaakkoislaidalta löytyi vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia ja pari esinettä. Maasto on hietikkoista loivaa peltorinnettä. Asuinpaikka tarkastettiin inventoinnissa 2003, jolloin kvartsilöytöjä havaittiin v. 1963 todetulla asuinpaikalla. Osa alueesta oli heinällä eikä ollut tarkastettavissa. |
| metsakeskus.259010002 |
734 |
Pyymäki N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298377.48400000 |
6688332.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010002 |
Pyymäen talo sijaitsee Hongiston kartanolta noin 750 metriä länteen, Salo-Kisko -maantieltä Tieksmäelle vievän tien itäpuolella. Vuonna 1912 isäntä Oskar Pyymäki tuonut Kansallismuseoon kuusi Pyymäen maalta löytynyttä kiviesinettä KM 6034: 1-6. Samalla hän on ilmoittanut kiviesineiden tarkemmat löytöpaikat. Kiviesineet ovat peräisin kumpareen rinteiltä eri puolilta taloa. Itse talo sijaitsee kummun laen eteläosassa. V:n 1963 inventoinnin yhteydessä talon etelärinteeltä löytyi kvartsia. V. 2003 löytöjä havaittiin etelään ja itään viettävien rinteiden lisäksi aivan rinteiden yläosista, lähes tasaiselta pellolta, talon läheltä. Löytöjen selväksi alarajaksi muodostui 42,5 m korkeuskäyrä. |
| metsakeskus.259010003 |
734 |
Pyymäki S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298793.32300000 |
6688013.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010003 |
Pyymäen talolta jatkuu etelään hietikkoharjanne, joka kohoaa eteläosassaan korkeammiksi kumpareiksi. Hongiston ja Tieksmäen kylien rajan läheisyydestä löytyi vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä kivikautiseen asutukseen viittaavia merkkejä. Toinen kohteen asuinpaikoista sijaitsee noin 350 metriä Pyymäen talosta etelään olevan harjanteen itärinteellä, Hongiston kylän puolella. Alueelta löytyi kiviesineen kappale ja kvartsi-iskoksia. Toinen asuinpaikoista on Tieksmäen kylän puolella noin 200 metriä Jokkisen (peruskartassa Jokinen) talosta kaakkoon. Täältä vanhan riihenpaikan läheisyydestä löytyi pii- ja kvartsi-iskoksia. Todennäköisesti tältä alueelta peräisin on Kansallismuseoon toimitettu taltta KM 6026: 2. V:n 2003 inventoinnissa löytöjä havaittiin kylänrajan tuntumassa molemmin puolinn rajaa. |
| metsakeskus.259010004 |
734 |
Mustaoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296789.12600000 |
6687964.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010004 |
Mustaojan talo sijaitsee Hongiston kartanosta noin 2,4 kilometriä länsilounaaseen, noin 1kilometri Naarjärven rannasta itään. Talon eteläpuolella virtaa pienessä notkossa Mustaojaan laskeva puro, jonka eteläpuolella maasto nousee. Länteen päin maasto on loivaa etelään viettävää rinnettä. Talon pohjoispuolella on maastoa tasoitettu kentäksi, muuten talon ympärillä on ollut vuoden 1963 inventointikäynnin aikana peltoa. Taloa ympäröivästä pellosta on runsaasti löytöjä KM 10618: 7 ja KM 15972: 1-5. Matti Huurteen mukaan löydöt osoittavat, että asuinpaikka on sijainnut aivan talon ympäristössä. V:n 2003 inventoinnissa alueella ei ollut pintahavaintomahdollisuuksia. |
| metsakeskus.259010005 |
734 |
Lampolan nummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297061.02100000 |
6687991.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010005 |
Mustaojan, Korvenojan ja Lampolan rajapyykin kohdalla, noin 300 metriä Mustaojan talosta itään, on tien koillispuolella leikkaus, josta Aarre Vartiainen oli löytänyt alkeellisen kirveen ja kourutaltan palan. Vuoden 1963 inventointikäynnin yhteydessä tästä leikkauksesta löytyi vielä pari kvartsi-iskosta. Leikkauksessa oli myös hiiltä, maanpinnasta noin 20-30 senttimetrin syvyydessä. Tästä noin 100 metriä luoteeseen olevan nummen länsipuolella on niemeke, jonka pohjoispuolella on Nairassuo. Kesällä 1963 niemekkeellä oli kaksi tietä, joiden kummankin kohdalta löytyi kvartsia niemekkeen etelärinteestä. Molemmissa löytöpaikoissa maaperä on pehmeää hiekkaa. Näiden kahden eri löytöpaikan väliltä ei löytynyt kivikautiseen asutukseen viittaavia merkkejä, mutta Huurteen mukaan ne kuuluvat todennäköisesti samaan asuinpaikkaan. V. 2003 metsäautotien lännenpuoleisesta leikkauksesta löytyi pari kvartsia. Alue oli tuolloin pääosin kasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.259010006 |
734 |
Nummela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298538.43100000 |
6687463.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010006 |
Nummelan talo on Hongiston ja Tieksmäen kylien rajalla. Talo on korkealla jyrkkärinteisellä nummimäellä. Asuinpaikka sijaitsee nummimäen eteläpuolella. Se on loivaa, länteen viettävää peltorinnettä. Matti Huurteen mukaan paikalla on oletettava asuinpaikka irtolöytöjen suuren määrän perusteella. Inventointikäynnin yhteydessä ei löytynyt mitään kivikautiseen asutukseen viittaavia merkkejä, tosin kasvillisuus haittasi havaintojen tekoa. |
| metsakeskus.259010007 |
734 |
Ylispakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
298010.64500000 |
6686426.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010007 |
Kohde sijaitseeTieksmäen Heikkilän talosta (ent. rustholli) noin 400 metriä länteen, Tieksmäen ja Kyrönojan välillä Ylispakassa. Rinne on hietikkoista peltoa, jossa on raivaamattomia kallioisia saarekkeita ja niemekkeitä. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä pellolta löytyi muutama kvartsi ja eräästä raivaamattomasta saarekkeesta pellolta kerättyjen kivien joukosta kappaleita kiertäen hangatusta hiomalaa´asta. Aiemmin mäeltä on löydetty eteläsuomalainen tasataltta KM 10608: 1. V:n 2003 inventoinnissa löytöjä (kvartseja) havaittiin juuri aiemmalla löytöalueella, muttei sen ulkopuolella. |
| metsakeskus.259010008 |
734 |
Humalakankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298619.40600000 |
6686178.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010008 |
Lampolan talo on Tieksmäen kylätien varressa Heikkilästä noin 350 metriä itään. Tien eteläpuolella, talosta noin 200 metriä lounaaseen, on pellon keskellä viljelemätön saareke, Humalakankare, jonka ylitse kulkee sähkölinja. Tämän kankareen eteläpuolelta, lounaaseen (Tieksmäen jokeen) viettävältä peltorinteeltä löytyi aluetta inventoitaessa muutamia kvartseja. Lisää kvartsilöytöjä havaittiin v:n 2003 inventoinnissa lounaaseen viettävässä peltorinteessä. |
| metsakeskus.259010009 |
734 |
Arkkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
297923.68300000 |
6686059.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010009 |
Arkkilan talo on Kyrönojan länsipuolella, Tieksmäeltä Metolaan vievän tien varressa, Heikkilästä noin 750 metriä länsilounaaseen. Arkkilan talon eteläpuolella on hiekkainen harjanne, jonka itäpään mäen laidalla on kivikautinen asuinpaikka.Talon mailta on runsaasti kiviesinelöytöjä KM 15977: 1-20. Niiden kaikkien tarkat löytöpaikat eivät ole tiedossa, mutta suurin osa on löydetty talon kaakkoispuolella olevalta peltorinteeltä (raivattu vuoden 1960 vaiheilla), joka on noin 300 metrin päässä talosta. Maasto on itään viettävää rinnettä, länsipuolella on metsäinen mäki. Inventointikäynnin yhteydessä rinteestä läheltä metsänreunaa löytyi kvartsia. Sen eteläosasta, Kulmalan talon maalta, ulkorakennuksen luota, on löydetty nelisivuinen oikokirves KM 15977: 20. Matti Huurteen mielestä mahdollisesti osa asuinpaikasta on vielä metsän alla. Inventoitaessa aluetta talosta noin 100 metriä pohjoisluoteeseen sijaitsevasta tieleikkauksesta löytyi hiomalaaka, joka jäi Arkkilaan Kiskon museoon toimitettavaksi. Kivikautiset asuinpaikat Arkkila, Kulmala (10) ja Leppämäki (11) sijaitsevat vain hieman yli 200 metrin päässä toisistaan, mahdollisesti samaa asuinpaikkakompleksia. V. 2003 inventoinnissa todettiinkin asuinpaikka laajeksi ja sangen yhtenäiseksi alueeksi ulottuen Arkkilan talon kaakkoispuoleiselta pellolta Kulmalan tilan rakennusten itäreunaan pellonreunassa, sekä Kulmalan talosta Leppämäen talon läntisten tilarannusten kohdalle. Kaikkiaan asuinpaikan pituus lännestä itään on n. 450 m ja etelästä pohjoiseen n. 200-300 m. Osa asuinpaikkaa ulottuu metsämastoon. |
| metsakeskus.259010009 |
734 |
Arkkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
297923.68300000 |
6686059.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010009 |
Arkkilan talo on Kyrönojan länsipuolella, Tieksmäeltä Metolaan vievän tien varressa, Heikkilästä noin 750 metriä länsilounaaseen. Arkkilan talon eteläpuolella on hiekkainen harjanne, jonka itäpään mäen laidalla on kivikautinen asuinpaikka.Talon mailta on runsaasti kiviesinelöytöjä KM 15977: 1-20. Niiden kaikkien tarkat löytöpaikat eivät ole tiedossa, mutta suurin osa on löydetty talon kaakkoispuolella olevalta peltorinteeltä (raivattu vuoden 1960 vaiheilla), joka on noin 300 metrin päässä talosta. Maasto on itään viettävää rinnettä, länsipuolella on metsäinen mäki. Inventointikäynnin yhteydessä rinteestä läheltä metsänreunaa löytyi kvartsia. Sen eteläosasta, Kulmalan talon maalta, ulkorakennuksen luota, on löydetty nelisivuinen oikokirves KM 15977: 20. Matti Huurteen mielestä mahdollisesti osa asuinpaikasta on vielä metsän alla. Inventoitaessa aluetta talosta noin 100 metriä pohjoisluoteeseen sijaitsevasta tieleikkauksesta löytyi hiomalaaka, joka jäi Arkkilaan Kiskon museoon toimitettavaksi. Kivikautiset asuinpaikat Arkkila, Kulmala (10) ja Leppämäki (11) sijaitsevat vain hieman yli 200 metrin päässä toisistaan, mahdollisesti samaa asuinpaikkakompleksia. V. 2003 inventoinnissa todettiinkin asuinpaikka laajeksi ja sangen yhtenäiseksi alueeksi ulottuen Arkkilan talon kaakkoispuoleiselta pellolta Kulmalan tilan rakennusten itäreunaan pellonreunassa, sekä Kulmalan talosta Leppämäen talon läntisten tilarannusten kohdalle. Kaikkiaan asuinpaikan pituus lännestä itään on n. 450 m ja etelästä pohjoiseen n. 200-300 m. Osa asuinpaikkaa ulottuu metsämastoon. |
| metsakeskus.259010010 |
734 |
Kulmala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297743.75300000 |
6686067.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010010 |
Kulmalan ja Leppämäen talojen välillä olevan harjanteen eteläpuolella on peltoalue, johon Kulmalaan vievän tien pohjoispuolella liittyy Arkkilan talon pieni pelto. Kohde sijaitsee tällä etelään ja kaakkoon viettävällä peltoalueella. Inventoinnin yhteydessä alueelta löytyi runsaasti kvartsia; kvartsiesineitä ja iskoksia. Aiemmin samalta alueelta on löytynyt pieni tasataltta KM 15978: 7. Osa Leppämäen yhteyteen liitetyistä kiviesineistä on peräisin tästä pellosta. Kivikautiset asuinpaikat Arkkila (9), Kulmala ja Leppämäki (11) sijaitsevat vain hieman yli 200 metrin päässä toisistaan, ne kuuluvat mahdollisesti samaan asuinpaikkakompleksiin. V:n 2003 inventoinissa löydettiin runsaasti kvartsilöytöjä ja asuinpaikan voitiin todeta myös jatkuvan yhtenäisenä viereiseen Leppämäen asuinpaikkakohteeseen. |
| metsakeskus.259010011 |
734 |
Leppämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297605.80700000 |
6685884.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010011 |
Leppämäen (joskus Lepsmäki) talo sijaitsee noin 250 metriä Arkkilan talosta etelään. Sen mailta on runsaasti kiviesinelöytöjä, mutta monista ei tarkempien löytötietojen perusteella voida sanoa, miltä puolelta taloa ne ovat. Leppämäen lounaispuolella olevalta lounaaseen viettävältä peltokielekkeeltä löytyi inventoinnin yhteydessä runsaasti kvartsia. Alue on aiemmin kuulunut Koivulan peltoihin. Yksi taltoista löytyi Leppämäen ladon vaiheilta eteläpuolelta KM 6428: 3. Se on kaakkoon viettävää loivaa peltoa, jonka Koivulan pelloista erottaa pieni puro. Maaperä on hiekkaa. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä täältä löytyi runsaasti kvartseja. Kivikautiset asuinpaikat Arkkila, Kulmala (10) ja Leppämäki (11) sijaitsevat vain hieman yli 200 metrin päässä toisistaan, mahdollisesti samaa asuinpaikkakompleksia. V:n 2003 inventoinnissa vahvistui käsitys asuinpaikan laajuudesta. Se kattaa varsin yhtenäisenä skä Leppämäen, että sen itäpuoleisen Kulmalan ja Arkkilan. |
| metsakeskus.259010012 |
734 |
Ihala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297380.90600000 |
6685564.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010012 |
Ihalan talo sijaitsee aivan Tieksmäen ja Metolan kylien rajalla, noin 550 metriä Leppämäestä lounaaseen. Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee mäntynummen etelälaidalla, Leppämäen asuinpaikka (11) sijaitsee saman mäntynummen itäpuolella. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä talon itäpuolelta, itään viettävältä melko jyrkältä pellolta löytyi kvartsia. V:n 2003 inventoinnissa peltoalue oli metsittynyt, eikä tarkastusmahdollisuuksia ollut. |
| metsakeskus.259010013 |
734 |
Nummenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297439.88200000 |
6685331.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010013 |
Noin 700 metriä Leppämäen talosta etelään on nummiharjanne, jonka itäpäässä on Nummenpään talo. Kohde sijaitsee tämän harjanteen itä- ja etelärinteillä. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä harjanteen itä- ja etelärinteiltä löytyi runsaasti kvartsia ja muutama kiviesine. Ylempänä talon ympärillä ei näkynyt mitään kivikautiseen asutukseen viittaavia merkkejä, mutta maa oli siellä tosin suureksi osaksi koskematonta. Joitakin löytöjä tuli lisäksi Mäntylän pellon itäpuolelta, lähinnä Mäntylän ja Nummenpään rajan vaiheilta. Alueelta on myös joitakin irtolöytöjä, mutta niiden löytöpaikkatiedot ovat epävarmoja. V. 2003 alue oli suureksi osaksi viljelemättä ja umpeen kasvavaa. Löytöjä havaittiin Nummenpään talon pohjoispuoleisesta, koilliseen viettävästä pellosta. mahdollisesti kiviesinelöytöjä on myös Mäntyrinteen talon ja Lakinlipantien välistä, lännempää ? |
| metsakeskus.259010014 |
734 |
Niitynpää/Heikkilä I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296935.08800000 |
6684793.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010014 |
Metolan kylän Heikkilän talo on Sivaronojan kaakkoispuolella. Kohde sijaitsee vastapäätä Heikkilän taloa, Sivaronojan luoteispuolella olevalla pelto- ja metsärinteellä. Rinnettä ylös nousee Järvitie, jota pitkin pääsee Naarjärven rantaan. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä kvartseja löytyi sekä peltorinteestä että metsän puolelta. Tieltä talteenotettiin löytöjä noin 20 metrin matkalta pellon reunasta metsään päin. Aiemmat irtolöydöt ovat peltoalueelta (Niitynpään pelto). V:n 2003 inventoinnissa löytöjä havaittiin tieleikkauksesta metsän puolella. |
| metsakeskus.259010015 |
734 |
Heikkilä II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297153.99600000 |
6684773.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010015 |
Kohde sijaitsee Heikkilän talon koillispuolella Sivaronojaan viettävällä peltorinteellä. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä tästä peltorinteestä, noin 50 metriä talosta koilliseen, löytyi kvartsitaltta ja iskos. Matti Huurteen mukaan alueella on todennäköisesti asuinpaikka. Paltoalue oli heinällä v:n 2003 inventoinnin aikana, eikä uusia pintahavaintoja tehty. |
| metsakeskus.259010016 |
734 |
Sivaro 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297039.04500000 |
6684448.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010016 |
Sivaron ja Pääskyvuoren talot sijaitsevat numminiemekkeen päässä, toisistaan noin 120 metrin etäisyydellä. Talojen eteläpuolella nummen rinteet ovat loivia etelään ja länteen viettäviä peltoja. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä Sivaron pellolta navetan itäpuolelta löytyi kvartsi-iskos. Aiemmin tältä samalta pellolta on löydetty kourutaltta ja hioinkivi KM 6409: 1-2, joten todennäköisesti Sivaron ja Pääskyvuoren talojen eteläpuolella olevilla peltorinteillä on ollut asutusta kivikaudella. Sen sijaan mitään asuinpaikan merkkejä ei löytynyt Pääskyvuoren talosta koilliseen, josta on ilmoitettu löytyneeksi kaksoiskourutaltta KM 10653: 2. Vuonna 2003 tuli inventoinnin yhteydessä löytöjä Sivaron talon etelä- ja eteläkaakkoispuolella olevien entisen kanalan ja kuivurin takana ja välissä olevalta etelään viettävältä rinteeltä. Pääskyvuoren pelto oli heinällä vailla tarkastusmahdollisuuksia. |
| metsakeskus.259010017 |
734 |
Sivaro 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296853.12100000 |
6684306.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010017 |
Sivaron ohitse Lehmussaaren kautta Naarjärven rantaan vievä Järvitie kiertää Sivaronojan länsipuolella hietikkonummen itä- ja eteläreunaa. Noin 300 metriä Sivaron talosta lounaaseen tie tekee jyrkän mutkan. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä tämän mutkan vaiheilta ojaleikkauksesta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Nummi kohoaa tiestä varsin jyrkästi. Huurre pitää epätodennäköisenä, että mahdollinen asuinpaikka jatkuisi ylös jyrkkää rinnettä. Pellon puoli on loivaa rinnettä, mutta inventoinnin aikana kasvillisuus esti havaintojen teon. Tieleikkauksesta löytyyi v. 2003 inventoinnissa kourutaltta ja pari kvartsi-iskosta. Asuinpaikka jatkunee pellolle, jossa havaintomahdollisuuksia ei nytkään ollut. |
| metsakeskus.259010018 |
734 |
Uusitupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296521.26000000 |
6683851.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010018 |
Uusituvan talo sijaitsee kahden vuoren välisessä notkossa, noin 650 metriä Sivaron talosta lounaaseen. Talon eteläpuolella, noin 70 metriä etelään, on tasainen hietikkomainen pelto. Tämä pelto on todennäköisesti kokoelmiin toimitetun neljän kiviesineen (KM 5698: 17-20) löytöpaikka. Huurteen mukaan esinelöydöt viittaavat asuinpaikan olemassaoloon, mutta kasvillisuuden takia sitä ei pystytty varmistamaan vuoden 1963 inventoinnissa. V. 2003 ilmeni, että alue oli nurmikkoa ja noteklman lounaispäässä on iso tekolampi. alueella olevassa perunapellossa ei havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa ja muuten pintahavaintoihin ei ollut mahdollisuutta. Edelleenkin mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.259010019 |
734 |
Peltonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
298349.51400000 |
6684629.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010019 |
Peltosen talo on Metolanjoen länsipuolella nummen itärinteellä, Eskolan talosta noin 600 metriä etelään. Talon itäpuolelta olevalta pellolta, noin 50 metriä talosta, löytyi pari kvartsi-iskosta vuoden 1963 inventointikäynnin yhteydessä. Maasto on itään viettävää hietikkopeltoa. Aiemmin pellolta on löydetty käyräselkäinen kourutaltta, jota säilytetään Tieksmäen koululla. Ei havaittu uusia löytöjä v:n 2003 inventoinnissa. |
| metsakeskus.259010020 |
734 |
Kivirinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298920.29400000 |
6683982.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010020 |
Tilkkalan talosta noin 350 metriä etelään, Nummilaan vievän tien itäpuolella on länteen viettävällä rinteellä Kivirinteen pieni peltoalue. Alue on hietikkosta nummen reunaa, lännessä laakson pohjalla virtaa pohjoiseen, Metolanjokeen laskeva oja. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä pellolta löytyi muutama kvartsi, joten Huurten mukaan alueella on ollut todennäköisesti kivikautista asutusta. Pelto oli kesannolla v:n 2003inventoinnissa. Tilan vanha emäntä lahjoitti kolme kiviesinettä, jotka olivat löytyneet peltotöissä enen v:tta 1970. |
| metsakeskus.259010021 |
734 |
Sortto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
299274.14700000 |
6684707.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010021 |
Sillanpää talo on Kaukurista Metsolaan vievän tien varrella, Metolanjoen yli vievän sillan luona joen eteläpuolella. Joen pohjoispuolella on Sortto -niminen pelto, jonka kulmauksesta (Sillanpään talosta noin 0,5 kilometriä pohjoisluoteeseen) löytyi vuoden 1963 inventoinnissa alkeellinen kirves, kvartsiesine ja iskoksia KM 15990: 1-3. Samalta alueelta on löydetty hioimen kappaleita KM 5058: 7-8 ja poikkikirveen katkelma KM 5361: 12. Pelto on loivasti etelään, Metolanjokeen viettävää hietikkoista rinnettä, alempana se muuttuu saviseksi. V. 2003 inventoinnissa alue syysviljalla. |
| metsakeskus.259010022 |
734 |
Karisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299949.87100000 |
6685057.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010022 |
Kariston talo on Toija-Koski as. -maantieltä Sillanpäähän ja Metolaan vievän pohjoisemman kylätien pohjoispuolella, Sillanpäästä noin 700 metriä koilliseen. Talon itäpuolella on lähes pohjois-etelä -suuntainen pitkä ja kapea peltoalue, jonka keskellä virtaa pieni Karistonoja etelään päin. Pelto on alavaa ja melko tasaista, pääasiassa savea. Pellon pohjois- ja itäreunalla maaperä muuttuu hiekaksi. Alueelta on irtolöytöjä, jotka viittaavat mahdolliseen asuinpaikkaan. Vuoden 1963 inventoinnilla asiaa ei pystytty kuitenkaan varmistamaan. V:n 2003 inventoinnissa löytyi pari kvartsi-iskosta pellonreunaa noudattavan metsäautotien metsänpuoleisesta leikkauksesta, aiemman löytöalueen eteläpuolelta n. 150-160 m. Lienevät samaa asuinpaikkaa. Löytöjä on myös Kariston talon puoleiselta Karistonojan länsipuolelta (ks. kohde Kuoppanummi). |
| metsakeskus.259010023 |
734 |
Karistonahde |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
300094.81700000 |
6684709.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010023 |
Paikkaa, missä Toija-Koski as. -maantieltä erkaneva Metolaan vievä pohjoisempi kylätie laskeutuu hiekkanummelta Karistonniitylle nimetään Karistonahteeksi. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä tästä ahteesta, noin 200 metriä Kariston talosta itään, löytyi tieleikkauksesta pari kvartsi-iskosta. Maasto on länteen viettävää pehmeähiekkaista nummea. Kvartsien lisäksi ei näkynyt mitään merkittävää. V:n 2003 inventoinnissa havaittiin leikkauksessa edelleen pari kvartsi-iskosta, muttei muuta asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.259010024 |
734 |
Kuoppanummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299925.88400000 |
6684517.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010024 |
Kuoppanummi liittynee Sepän asuinpaikka-alueeseen (25). Kohde sijaitsee saman tien varressa kuin Karistonahde (23), tien kaakkoispuolella siinä kohdassa, missä tie nousee Karistonniityn ylitettyään jälleen nummelle, on Kuoppanummen pelto. Osa pellosta kuuluu Jokialhon talolle ja osa Karistoon. Pelto on Oromäen kaakkoiskulmassa, itään ja kaakkoon viettävää hiekkanummea, joka on 1950- ja 1960-luvujen taitteessa raivattu viljelykselle. Pellon raivaustöiden yhteydessä alueelta löytyi reikäkivi ja hioimen pala. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä Jokialhon perunamaasta löytyi kvartsia. V. 2003 löytöjä havaittiin pellossa mäen itään ja kaakkoon viettäviltä rinteiltä. Niemelän läheiseltä pelto-osuudelta ei kuitenkaan havaittu mitään. Tien luoteispuolen perunamaassa ei myöskään havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa. Inventoinnin yhteydessä saatiin kaksi talttaa, jotka löytäjä oli löytänyt Kuoppanummen itäreunasta 1970-luvun peltotöiden yhteydessä. Kaksi muuta löytäjän havaitsemaa talttaa oli edelleen Kariston talossa. Ne olivat 1980-luvulta, toinen Kariston navetan takaa ojan reunasta ja toinen Kariston pihatien ja Metolantien risteyksen itäpuolelta v. 2001. Löydöt osoittavat alueen runsasta kivikautista toimintaa, mutta kiinteiden muinaisjäännösten osoittaminen ilman tarkempia tutkimuksia on vaikeaa. |
| metsakeskus.259010025 |
734 |
Sillanpään Seppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299700.97700000 |
6684312.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010025 |
Sillanpään entisen torpan paikka on Metolanjoen pohjoispuolella, Oromäen eteläpäässä. Sen kohdalla on kolmen tien risteyskohta. Entisen torpan rakennukset ovat hävinneet, maat on jaettu perikunnan kesken ja nummen reunaan on rakennettu uusia taloja. Itäisin talosta, Niemelä, on entisen torpan paikalla. Alue on hietikkoista etelään ja kaakkoon viettävää nummenlaitaa, joka muuttuu tasaiseksi niityksi. Noin 100 metriä Niemelästä kaakkoon on pellossa hiekkakumpare. Sepän alueelta on runsaasti irtolöytöjä, joista useimmat ovat Gabriel Vimanin ja hänen lapsiensa Einon, Anton ja Impin museolle toimittamia. Kaikista ei ole tarkkaa löytöpaikkaa tiedossa, vaan ne on ilmoitettu löytyneeksi Sepän pellosta tai torpan edustalta olevista pelloista. Vuoden 1963 inventointikäynnin yhteydessä aluetta ei kasvillisuuden vuoksi voitu tarkastaa kunnolla, esimerkiksi Niemelän ympäristö oli heinällä tai viljalla. Vain Jokialhon eteläpuoliselta peltorinteeltä löytyi jokunen kvartsi. Myös v. 2003 olivat havaintomahdollisuudet huonot ja löytöjä havaittiin vain Sillanpääntien ja Metsolantien (?) risteyksen pohjoispuolen peltorinteestä. |
| metsakeskus.259010026 |
734 |
Latoniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299841.92200000 |
6683770.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010026 |
Latoniitty sijaitsee Sillanpään talosta noin 600 metriä kaakkoon, Metolanjoen länsirannalla. Se on tasaista, loivasti jokeen päin viettävää peltoa. Lännessä, metsän puolella maasto nousee jyrkemmin. Maaperä on hiesua. Pellon raivaustöiden yhteydessä vuonna 1911 alueelta löytyi hioinkiven kappaleita. Vuoden 1963 inventointikäynnillä pellon pohjoisosasta, ojan reunasta löytyi pari kvartsi-iskosta. Aluetta ei voinut tutkia tarkemmin, koska pelto oli viljalla. Vuonna 2003 alue oli kesannolle, eikä sitä voitu lähemmin tarkastaa.
Vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa maanomistaja kertoi, että oli taimien istutuksen yhteydessä löytänyt rekisteripisteestä pohjoiseen olevalta melko jyrkästikin nousevalta rinteeltä iskoksia. Rinne on avohakattu ja mätästetty noin 3-4 vuotta sitten. Mättäisiin oli istuttu uusia kuusen- ja männyntaimia, ja iskokset olivat löytyneet näistä istutuskuopista. Mitään uusia asuinpaikkalöytöjä ei tarkastuksessa kuitenkaan pystytty havaitsemaan, koska alue oli jo kovin heinittynyt. |
| metsakeskus.259010027 |
734 |
Koskenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299994.86200000 |
6682952.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010027 |
Talo on rakennettu Metolanjoen mutkassa olevan metsäisen kumpareen eteläosaan, länsipuolella on notko, josta joki lienee joskus mennyt. Alueelta aiemmin löytyneet esineet on hukattu. Vuonna 1963 inventoitaessa löytyi talon kollispuolelta olevalta itään (jokeen) viettävältä pellolta kvartsi-iskoksia ja pieni tasataltta, joka oli heitetty ojan penkalle. Löydöt tulivat lähinnä pellon pohjoisreunasta, sen ja laitumena olevan nummen välillä olevan ojan luona. Maaperä on hiekkaa. Yksi kvartsi-iskos löytyi pellolta talon eteläpuolelta. Täällä kuitenkin kasvillisuus esti tarkemmat tutkimukset. Todennäköisesti asuinpaikka jatkunee myös talon eteläpuolelle. V. 2003 ei ollut pintahavaintomahdollisuuksia. |
| metsakeskus.259010028 |
734 |
Myllypakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299328.14000000 |
6682392.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010028 |
Myllypakan talo on Sillanpäästä 1,7 kilometriä etelään, Metolanjoen länsirannalla. Talo on numminiemekkeen kaakkoispäässä, sen ympärillä on koillisesta etelään ja länteen peltoja. Joen rannassa talosta kaakkoon on ollut mylly. Matti Huurteen mukaan irtolöydöistä päätellen alueella on ollut verraten laaja asuinpaikka. Vuoden 1963 inventoinnissa ei ollut kuitenkaan mahdollista tutkia koko aluetta kasvillisuuden vuoksi. Talon ja myllypaikan välistä peltorinnettä inventoitaessa löytyi pellon alaosasta kvartsia. V. 2003 kvartseja havaittiin kaakkoon viettävältä pellolta sekä talon itäkoillispuolella olevan ladon kohdalta itään ja kkaakkoon viettäviltä rinteiltä. |
| metsakeskus.259010029 |
734 |
Kivioja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297281.97700000 |
6679137.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010029 |
Kiviojan talo on Toijasta Kosken asemalle vievän maantien varressa, tien ja Kiskonjoen välillä lähellä Perniön rajaa. Tien varressa, eteläpuolella, talosta noin 150 metriä länteen on pelto, joka viettää pitäjien rajalla olevaan Myllyojaan päin. Pellon maaperä on hiesua. Tästä pellosta, maantien ja raivaamattoman pensaikkoalueen väliltä, löytyivät vuoden 1963 inventoinnissa kaitataltta, kivipuikko ja kvartsia. Aiemmista löydöistä tiedetään vain, että ne on löydetty Kiviojan torpan pelloista. Ne voivat olla peräisin tästä tienvarsipellosta tai talon ympärillä sijaitsevista pelloista. Talon ympärillä olevat pellot viettävät Kiskojokeen. Huurteen mukaan nämä pellot sopisivat maaston puolesta myös asuinpaikoiksi, mutta niiden tutkiminen jäi kasvillisuuden vuoksi heikoksi. V.n 2003 inventoinnissa alue oli heinällä. |
| metsakeskus.259010030 |
734 |
Kolmesilta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298349.53800000 |
6679803.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010030 |
Kolmesillan talo on Toija-Koski as. -maantien länsipuolella. Taloon johtava tie erkanee maantiestä noin 200 metriä Aijalan tien haarasta Toijaan päin. Talosta noin 50 metriä itään on laaja hiekkakuoppa nummiharjanteessa. Vuoden 1963 inventoinnissa tämän kuopan pohjoisosasta, jossa maa jo viettää pohjoiseen, löytyi suurin osa löydöistä. Pari kvartsia löytyi myös kuopan länsipuolella olevasta etelään viettävästä peltorinteestä. Huurteen mukaan asuinpaikka oli todennäköisesti tuhoutunut suurimmaksi osaksi, joskin sitä jonkin verran lienee jäljellä kuopan länsipuolisessa pellossa. V. 2003 inventoinnissa havaittiin, että hiekkakuoppa oli suurimmaksi osaksi kasvanut umpeen. Osasta otetaan vielä hiekkaa. Kuopan reunojen tarkastuksessa ei havaittu löytöjä. Länsipuolella sijaitsevan pellon yläosasta löytyi ydin ruusukvartsista, samalta paikalta, josta v. 1963 oli löytynyt kvartseja. |
| metsakeskus.259010031 |
734 |
Kunnan hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298840.35000000 |
6679591.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010031 |
Toijasta Kosken asemalle vievän maantien varressa noin 9 kilometriä Toijasta on hiekkakuoppa-alue. Tien kaakkois-itä puolella aivan tien laidassa olevan kunnan omistaman hiekkakuopan koillispäästä löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia merkkejä (palanutta luuta, iskoksia). Asuinpaikka jatkunee metsänpuolelle, missä on kaakkoon viettävää rinnettä. Hiekkakuoppa oli metsittynyt v. 2003 inventoinnissa. |
| metsakeskus.259010032 |
734 |
Saarikon Metsäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299240.18800000 |
6679793.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010032 |
Metsärannan talo on lähellä Kiskonjoen niskaa, sen luoteisrannalla. Talon koillispuolella olevasta perunapellosta, noin 20 metriä rannasta, on löydetty poikkikirves. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä ei paikalta löytynyt mitään kivikautiseen asutukseen viittaavaa. Sen sijaan Metsärannan länsipuolella on Kiskon kunnan hiekkakuoppa, jonka itäreunalta löytyi kvartsia. Lisäksi kunnan hiekkakuopan ja Metsärannan väliltä pohjois-etelä -suunnassa, noin 90 metriä Metsärannasta pohjoiseen, pohjoiseen vievältä polulta löytyi kvartsia. Huurteen mukaan hiekkakuoppa ja tiet ovat osittain tuhonneet asuinpaikan. Hiekkakuopan alue oli pitkälle metsittynyt v:n 2003 inventoinnin aikana, eikä muinaisjäännösmerkkejä havaittu. |
| metsakeskus.259010033 |
734 |
Vuorela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299093.22800000 |
6682052.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010033 |
Vuorelan talo on Metolanjoen länsirannalla lähellä Sillanpään rajaa. Talon vanha nimi on Kulju. Talo sijaitsee hietanummen laidassa, sen vierestä kulkee joen länsipuolella maantieltä Myllypakkaan ja Sillanpäähän vievä kärrytie. Irtolöydöt on talteenotettu pääasiassa talon pohjoispuolella olevalta jokeen päin viettävältä pellolta, kanalan lähistöltä. Vuoden 1963 inventoinnissa tien vierestä löytyi pellolta kvartsi-iskos. Inventoinnissa v. 2003 löytöjä poimittiin tien läheltä peltorinteen yläosasta rinteen alaosaan. |
| metsakeskus.259010034 |
734 |
Maaniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
300364.72100000 |
6682204.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010034 |
Honkapyölin yksinäistilaan kuulunut Maaniittu on Kaukurin kylän alueitten keskellä, Metolanjoen itäpuolella, Kaukurin rukoushuoneelta noin 0,5 kilometriä länteen. Alue on pääasiassa niittyaukeaa. Metsolan talo sijaitsee niittyalueen itäreunalla olevalla numminiemekkeellä. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä Metsolan talon lähistöltä löytyi hiomalaatan kappale ja kvartsi-iskos. Aiemmin alueelta on löydetty hiomakivi ja vasarakirves. Nämä hajanaiset löydöt voivat viitata laajempaan asuinpaikkaan, joskin inventoinnin aikana vilja esti alueen tarkemman tutkimisen. V. 2003 inventoinnissa löytöjä poimittiin Metsolan talon etelä- ja lounaispuoliselta alueelta, jossa oli kasvi- ja perunamaita. Eniten löytöjä tuli metsänreúnan läheltä Matsolan ja Maaniitun peltojen rajalta 45 m korkeuskäyrän vaiheilta. Löytöalue on inventointikertomuksen kartn mukaan n. 200x 100 m luokkaa. |
| metsakeskus.259010034 |
734 |
Maaniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
300364.72100000 |
6682204.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010034 |
Honkapyölin yksinäistilaan kuulunut Maaniittu on Kaukurin kylän alueitten keskellä, Metolanjoen itäpuolella, Kaukurin rukoushuoneelta noin 0,5 kilometriä länteen. Alue on pääasiassa niittyaukeaa. Metsolan talo sijaitsee niittyalueen itäreunalla olevalla numminiemekkeellä. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä Metsolan talon lähistöltä löytyi hiomalaatan kappale ja kvartsi-iskos. Aiemmin alueelta on löydetty hiomakivi ja vasarakirves. Nämä hajanaiset löydöt voivat viitata laajempaan asuinpaikkaan, joskin inventoinnin aikana vilja esti alueen tarkemman tutkimisen. V. 2003 inventoinnissa löytöjä poimittiin Metsolan talon etelä- ja lounaispuoliselta alueelta, jossa oli kasvi- ja perunamaita. Eniten löytöjä tuli metsänreúnan läheltä Matsolan ja Maaniitun peltojen rajalta 45 m korkeuskäyrän vaiheilta. Löytöalue on inventointikertomuksen kartn mukaan n. 200x 100 m luokkaa. |
| metsakeskus.259010035 |
734 |
Nummenniityn ahde |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
300187.77800000 |
6684104.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010035 |
Nummenniityn ahde on Kaukurista Sillanpäähän ja Metsolaan vievällä kylätiellä noin 700 metriä tiehaarasta. Tällä paikalla tie laskeutuu, Roitmäen ylitettyään, Sillanpään Sepän luona olevalle viljelysaukealle. Vuoden 1963 inventoinnissa tien leikkauksesta, länteen viettävästä sorarinteestä löytyi muutamia kvartseja. V. 2003 paikka oli suurimmaksi osaksi kasvillisuuden peitossa, joten pintahavaintomahdollisuudetolivat olemattomat. |
| metsakeskus.259010036 |
734 |
Kaukurin kivikautinen keskusalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
300801.00000000 |
6683643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010036 |
Kaukurin kylän Sepän talon ympäristöstä on laajalta alueelta runsaasti kivikautisia löytöjä. Kysymyksessä näyttää olevan laaja yhtenäinen asuinpaikka-alue, jonka Matti Huurre on inventointikertomuksessaan jakanut kahdeksaksi eri kohteeksi. Alue käsittää inventointikertomuksesta seuraavat kohteet; Kivikauden nummi, Seppä, Kankare, Kansakoulu, Pellonpää, Saari, Nummila ja Kaukossuo. Nummila ja Kaukosuo kuuluvat samaan alueeseen, vaikka sijaitsevat Toijan kyläalueen puolella. Alue on noin 3,5 kilometriä pitkä kaistale hiekkanummen reunamilla. V:n 2003 inventoinnissa alueen tarkastuksessa löytöjä havaittiin useimmissa mainituissa kohteissa.
Vuonna 2010 tutkittiin Kaukurin kivikautisen keskusalueen keskellä jäävällä alueella ilmeisesti ruuanvalmistukseen käytetyn uunin jäänteet. Kaivaushavaintojen mukaan paikalle on ensin kaivettu pitkänomainen, runsaan metrin mittainen kuoppa. Kivien päällä on poltettu tulta. Vähäinen luuaines viittaa hylkeeseen ja löytömateriaali kivikaudelle, ehkä sen jälkipuolelle. Löytöjen yksipuolisuuden (vain kvartsi-iskoksia ja mahdollisesti hiotun kiviesineen kappale) sekä kulttuurikerrosten ohuuden ja pienialaisuuden perusteella kyseessä on lähinnä tilapäinen ruuanvalmistuspaikka. Paikkaa on ilmeisesti käytetty toistuvasti samaan tarkoitukseen, sillä myös toisen kuopan jäännökset havaittiin nyt tutkitun vieressä. |
| metsakeskus.259010037 |
734 |
Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
304323.11100000 |
6686559.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010037 |
Kohde sijaitsee Toijan meijeristä noin 1 kilometri koilliseen, Suomusjärvelle vievän maantien ja Uitmuksenjoen välillä, Aijalinin talosta noin 100 metriä kaakkoon. Alue on kaakkoon, jokeen päin, melko jyrkästi viettävää peltorinnettä. Maaperä on kivikkoista hiekkamaata. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä etelänpuoleisen metsäniemekkeen lounaispuolelta löytyi pari kvartsi-iskosta. Matti Huurteen mukaan löytöjen vähäisyydestä huolimatta näyttää asuinpaikka melko varmalta. V:n 2003 inventoinnissa alue oli oraalla, mutta kvartseja löytyi samalta alueelta, kuin v. 1963 inventoinnissa, sekä myös niemekkeen eteläpuolelta.
Kohteen paikkatieto korjattu vastaamaan v. 2003 inventointikertomuksen kuvausta. |
| metsakeskus.259010038 |
734 |
Puosta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305922.45900000 |
6688249.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010038 |
Kirkonkylään kuuluva Puostan tila on varsinaisesta kirkonkylästä erillään, Suomusjärvelle vievän maantien ja Kurkelanjoen välillä noin 3,5 kilometriä Toijasta Suomusjärvelle päin. Alue on etelään ja kaakkoon viettävää hiekkanummen reunaa. Talon lähettyviltä on runsaasti kivikautisia löytöjä. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä pellon yläosasta löytyi muutama kvartsi-iskos. V. 2003 kvartseja löytyi kaakkoon viettävän pellon yläosasta. |
| metsakeskus.259010039 |
734 |
Koivula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
304828.90600000 |
6685566.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010039 |
Koivulan talo on Kiskon kirkosta noin 1,5 kilometriä pohjoiseen, Toijasta kirkolle tulevan maantien itäpuolella, Kavastonjärvestä Kirkkojärveen laskevan ojan kaakkoispuolelta. Maasto on luoteeseen ja pohjoiseen viettävää rinnettä, joka on rakennusten pohjoispuolella peltona. Kaikki löydöt, vasarakirvestä lukuunottamatta, on talteenotettu pellolta. V. 2003 inventoinnissa alue oli heinällä. |
| metsakeskus.259010040 |
734 |
Pappilanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
303782.33600000 |
6684782.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010040 |
Kohde sijaitsee Kiskon Kirkkojärven rannassa, Paloniemessä. Paloniemi jakaa Kirkkojärven pohjoispään kahteen osaan. Tämän noin 1 kilometrin pituisen niemen päässä on luonnonsuojelualue ja lounaisimmassa osassa leirialue. Niemen länsipuolelle jäävän lahden länsirannalla on Mommolan kartano. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä leirialueelta löytyi leiriläisten kuluttamalta maanpinnalta jonkin verran kvartsia. V. 2003 ei uusia löytöjä havaittu alueella. |
| metsakeskus.259010041 |
734 |
Isohaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305337.00000000 |
6684119.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010041 |
Entinen Pappilan ja Immosen Isohaka on Kiskon kirkolta noin 300-400 metriä itään päin, Kärkelään ja Karjalohjalle vievän maantien eteläpuolella. Alue on etelään viettävää peltorinnettä. Meren ollessa noin 40 metrin korkeudella paikka on ollut itään aukeavan lahden rannalla, lahden eteläpuolella on ollut niemenkärki. Tämä entinen niemenkärki on nykyisin mäkenä, jolla on mm. Immosen talo. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä alueelta löytyi muutama kvartsi. V:n 2003 inventoinnissa alueella ei havaittu muinaisjäänmnökseen viittavia merkkejä. |
| metsakeskus.259010042 |
734 |
Haapaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
303669.38700000 |
6683363.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010042 |
Haapaniemen kartano sijaitsee Kirkkojärven itärannalla. Paikka on metsäinen kukkula lähellä rantaa, sen korkeimmalla kohdalla on keskiaikaisen kivilinnan rauniot. Haapaniemen kartanon mailta on runsaasti kiviesineitä, mutta harvoista löydöistä on tarkempia löytötietoja. Osaa löydöistä säilytetään Haapaniemen museossa. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä saattoi todeta, että kartanon ympäristössä on ollut kivikautista asutusta. Kahdelta erilliseltä viljellyltä kohdalta löytyi tuolloin kvartsi-iskoksia; päärakennuksesta n. 100 m itään sijaitsevasta perunamaasta ja päärakennuksesta n. 250 m etelään olevasta pellosta. Molemmista lienee myös aiemmat kiviesinelöydöt. Huurre arvioikin löytöpaikkojen kuuluvan samaan asuinpaikka-alueeseen, vaikka kasvillisuus ei mahdollistanut tarkempia havaintoja. V:n 2003 kuntainventoinnissa ei kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia selviä merkkejä havaittu ja kasvillisuus haittasi tuolloinkin havaintomahdollisuuksia. V. 2004 Haapaniemen asemakaavan pikainventoinnissa asuinpaikkaa ei myöskään paikallistettu, eikä koekuoppia tehty asuinpaikan paikallistamiseksi. |
| metsakeskus.259010043 |
734 |
Marjaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
300672.60400000 |
6680238.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010043 |
Marjaniemen tila sijaitsee Kiskon Kirkkojärven itärannalla olevassa niemessä, Kiskon kirkolta lounaaseen runsaat 5,5 kilometriä. Päärakennus on purettu. Paikalla on vain pieni asuinrakennus ja jotain ulkorakennuksia. Marjaniemen pelloista on löydetty kiviesineitä, mutta niiden löytöpaikoista ei ole sen tarkempia tietoja. Vuoden 1963 inventoinnin aikaan talon luona olevat pellot kasvoivat viljaa, eikä niitä voinut kunnolla tutkia. Hiesupellon reunan rantatörmästä, talonpaikasta noin 50 metriä etelälounaaseen, löytyi kvartsi-iskos. Maasto on asuinpaikaksi sopiva; viettää loivasti etelään ja lähistöllä on pieni puro. Ei havaintomahdollisuuksia v. 2003 inventoinnissa. |
| metsakeskus.259010044 |
734 |
Jokirinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308079.57900000 |
6690793.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010044 |
Jokirinteen talo on Suomusjärven Aneriojärvestä laskevan Aneriojoen länsirannalla noin 1 kilometri pohjoiseen Toija-Suomusjärvi -maantiestä. Talon pellot ovat jokeen päin viettävillä nummirinteillä. Rinne muodostaa terassin. Paikalla oli runsaasti asuinpaikkalöytöjä, joista valtaosa löytyi terassin päältä. Maaperä on hiekkamultaa. V. 2003 inventoinnissa tarkastusmahdollisuudet olivat huonot, mutta kvartseja havaittiin terassilta ja kaakkoon viettävältä rinteeltä. |
| metsakeskus.259010045 |
734 |
Sara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307898.64900000 |
6690331.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010045 |
Kohde sijaitsee Toija-Suomusjärvi -maantieltä Jokirinteen ohi vievän tien länsipuolella, maantieltä noin 0,5 kilometriä pohjoiseen. Maasto on etelään ja itään viettävää peltoa, jonka poikki virtaa notkelmassa pieni puro itään. Vuoden 1963 inventoinnissa alueelta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. V:n 2003 huonoissa tarkastusolosuhteissa ei uusia löytöjä havaittu. |
| metsakeskus.259010046 |
734 |
Hangasoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306772.11400000 |
6689331.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010046 |
Hangasojan entinen torppa on ollut Toija-Suomusjärvi -maantien varressa, noin 5 kilometriä Toijasta. Paikka on kahden pohjoisesta Kurkelanjokeen laskevan ojan välillä. Lännenpuoleisen ojan itärannalla on maantien pohjoispuolella ojaan viettävä peltorinne, jonka yläosasta löytyi vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä runsaasti kvartsia. Maaperä on hiekkaista, pellon itäpuolella on kalliota. Aiemmin alueelta on löydetty kourutaltta ja poikkikirves. V. 2003 alueen tarkastusolosuhteet olivat huonot, eikä löytöjä havaittu. Tien pohjoispuolela olevan rinteen päällä havaittiin 2-3 epämääräisen muotoista kiviröykkiötä, todennäköisiä peltoröykkiöitä. |
| metsakeskus.259010047 |
734 |
Koivusilta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307781.70500000 |
6689525.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010047 |
Kohde sijaitsee Toija-Suomusjärvi -maantien ja Kurkelanjoen välillä, Koskelan talosta noin 200 metriä pohjoisluoteeseen. Suunnilleen maantien ja joen puolivälissä on peltoaukean keskellä metsikkömäki. Tämän lounaispuolen keskivaiheilta löytyi vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä länteen viettävältä pellolta pari kvartsi-iskosta. Tältä mahdolliseslta asuinpaikalta ei v:n 2003 inventoinnissa havaittu löytöjä. Pellon yläosa oli hyvin kivinenn ja tarkastushetkellä oraalla. |
| metsakeskus.259010048 |
734 |
Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307955.63300000 |
6689377.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010048 |
Koskelan talo on Toija-Suomusjärvi -maantien ja Kurkelanjoen välissä. Sen pohjoispuolella on Koivusillan asuinpaikka (47). Alueelta on kaksi irtolöytöä, ne molemmat ovat peräisin talon itäpuolella olevasta pellosta, noin 20 metriä navetasta itään. Maasto on loivasti jokeen, kaakkoon, viettävää peltoa. Se on pinnalta kivistä savikkoa, mutta syvempänä tulee pehmeä hiekkamaa. Vuoden 1963 inventoinnissa pellolta löytyi muutamia kvartseja, etupäässä pellon itälaidalta läheltä Heikkilän rajaa. V. 2003 inventonnin aikana alue oli kesannolla. |
| metsakeskus.259010049 |
734 |
Lammashaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308727.32000000 |
6689833.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010049 |
Heikkilän talon Lammashaan pelto on Toija-Suomusjärvi -maantien pohjoispuolella, Lammassuosta Aneriojoen suuhun laskevan Saunaojan luoteispuolella. Pelto on noin 200 metriä Heikkilän talosta luoteeseen. Alue on kaakkoon viettävää hietikkoista peltoa. Vuoden 1963 inventoinnissa pellon yläosasta löytyi kvartsia. V. 2003 alue oli niittynä ja Saunaojan kohdalla tekolampi. |
| metsakeskus.259010050 |
734 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308992.22000000 |
6689510.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010050 |
Kohde sijaitsee Toija-Suomusjärvi -maantieltä Kavastolle lähtevän kylätien haarasta noin 150-200 metriä etelään. Maasto on etelään ja itään viettävää peltoa, jonka halki kulkee kylätie. Sen kaakkoispuolella on urheilukenttä. Pelto on hietikkoista rinnettä. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä kvartsiesineitä ja iskoksia löytyi tien kummaltakin puolelta. Alueen läheisyydestä löydetyt kiviesineet eivät ole enää tallessa. V. 2003 tarkastusolosuhteet olivat heikot, ja vain tien itäpuolisesta pellosta löytyi pari kvartsia. Peltolan talon puutarhasta on myös hukkaan joutunut reikäkivi. |
| metsakeskus.259010051 |
734 |
Siltapyöli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309143.16000000 |
6689303.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010051 |
Kohde sijaitsee Kurkelan kylän urheilukentän eteläpuolella olevalla kummulla, jonka länsipäässä, Kavastolle vievän kylätien varressa on kansakoulu ja itäpäässä Siltapyölin talo. Kummun koillispäässä, urheilukentän kohdalla, on vanha hiekkakuoppa. Tämän kuopan reunasta ja pellon etelä- ja itäpuolelta löytyi kvartseja. Pelto on itään viettävää hiekkamaata. V. 2003 löytyi kvartsia ja kiviesineitä Siltapyölin itä- ja koillispuolella olevalta peltoterassilta ja rinteestä. Yksi iskos löytyi myös talon eteläpuolella olevasta pellosta/kasvimaasta. viimeksi mainitun sijaitessa Siltapyölin ja Kurkelan kansakoulun puolivälissä asuinpaikat voivat muodostaa yhden laajemman asuinpaikkavyöhykkeen. Siltapyölin talon pohjois-koillispuolella sijaitsevan metsän rajassa olevassa kivessä oli 14 pientä kuppia, jotka kuitenkin vaikuttivat poratuilta. |
| metsakeskus.259010052 |
734 |
Kurkelan kansakoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308990.21700000 |
6689240.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010052 |
Kurkelan kansakoulu on Kurkelanjoen pohjoisrannalla olevan kummun länsipäässä, Kavastolle vievän kylätien itäpuolella. Koulusta etelään, jokeen päin on savikkoinen peltorinne. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä löytyi kvartseja suunnilleen rinteen puolivälistä. Yksi kvartsi-iskos löyty inventoitaessa aluetta v. 2003. |
| metsakeskus.259010053 |
734 |
Liuhto - Ali-Pipo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309647.95200000 |
6689639.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010053 |
Liuhdon talo on Kurkelanjärven pohjoisrannalla lähellä paikkaa, jossa Toijasta Suomusjärvelle vievä maantie tekee jyrkän mutkan pohjoiseen, noin 8 kilometriä Toijasta. Talon eteläpuolelta kulkee järven pohjoispuolitse Järventaustan metsätie. Talon ja metsätien eteläpuolella on Kotopelto, kaakkoon ja itään viettävä rantapelto. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä tästä pellosta löytyi pari kvartsia. Matti Huurteen mukaan tältä alueelta lienevät peräisin useimmat entisistä löydöistä, vaikka niiden löytötiedot ovat yleensä melko epämääräisiä. V. 2003 havaittiin kvartseja laajalla alueella, (n. 150x100 m). V. 2003 inventoinnissa asuinpaikkaa osoittavia löytöjä havaittiin pellolla Ali-Pipon tilan puolella, josta myös tunnettiin muutamia irtolöytöjä vailla tarkempia löytöpaikkoja. Löytöala on n. 200x15 m. Kuulunevat samaan laajempaan asuinpaikkavyöhykkeeseen. Liuhdon tilalta on myös Kärennokan pellosta löydetty 1800-luvulla pronssikautinsen miekansäilän kärki. Sen tarkempi löytöpaikka ei ole teidossa (ks. erillinen irtolöytökohde Kärennokan pelto). |
| metsakeskus.259010054 |
734 |
Ylöjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310193.73400000 |
6689377.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010054 |
Ylöjärven talo on Kurkelanjärven itärannalla vastapäätä Liuhdon Kotopeltoa. Ranta on jyrkkä ja korkea, kallioinen. Talon kaakkoispuolella on pelto, joka viettää loivasti järveen päin. Maaperä on savea. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä pellolta löytyi muutama kvartsi, jotka viittaavat mahdolliseen asuinpaikkaan. V:n 2003 inventoinnissa kvartseja havaittiin kaakkoisessa pellossa aina sen eteläpäähän asti pellon länsireunasta sen puoleenväliin saakka. Lisäksi talon itäpuoleisesta pellosta pellosta itään viettävältä rinteeltä löytyi kvartseja, pari kvartsia myös itään viettävän rinteen vastapäätä, länteen viettävältä rinteeltä. Löytöalueen pituus etelästä pohjoiseen on kaikkiaan likimainn 250 m. |
| metsakeskus.259010055 |
734 |
Sortti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309979.82400000 |
6688334.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010055 |
Kohde sijaitsee Kurkelasta Kärkelään vievän tien ja Kurkelanjärven välillä, Koirlahden länsirannalla, Uusitalon talolta noin 300 metriä pohjois(koillis)een. Tie kulkee täällä hiekkaharjanteen päällä, länsipuolella on matalaa notkoa ja itäpuolella on järveen melko jyrkästi viettävä hiekkainen pelto. Vuoden 1963 inventoinnissa löydöt tulivat tämän pellon yläosasta läheltä tietä. Aluetta ei heinän vuoksi voitu lähemmin tarkastaa v. 2003 inv. |
| metsakeskus.259010056 |
734 |
Lehtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306934.04800000 |
6688052.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010056 |
Lehtolan talo on lähellä Kavaston rajaa Kurkelanjoen itäpuolella olevan metsäisen mäen itälaidalla. Mäen itäpuolella on alava viljelysnotko, josta maasto kohoaa hiekkanummeksi. Nummen länsirinteellä, Lehtolan talosta noin 300 metriä kaakkoon, sijaitsevasta törmästä löytyi vuoden 1963 inventoinnissa kaksi kvartsi-iskosta. V. 2003 alueella havaittiin runsaasti kvartseja, joista suuri osa epämääräisiä, mutta joukossa myös mm. esine. |
| metsakeskus.259010057 |
734 |
Kotikallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312103.00000000 |
6682852.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010057 |
Kotikallion talo on Jylynjärvestä etelään, Kiskosta nummen ylitse tulevan tien varressa, korkean nummen laidassa. Nummipellon itärinne viettää jyrkästi laaksoon, jonka pohjalla virtaa pieni oja pohjoiseen. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä talosta noin 50 metriä kaakkoon löytyi kvartsiesine. Matti Huurteen mukaan kohteessa on todennäköisesti asuinpaikka, mutta kasvillisuus esti alueen tarkemman tutkimisen. V:n 2003 inventoinnissa alue oli pitkällä viljalla, eikä tarkastettavissa. |
| metsakeskus.259010058 |
734 |
Purola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311146.36900000 |
6686469.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010058 |
Purola on Kurkelanjärven eteläpäästä laskevan Kärkelänjoen länsirannalla, vajaat 1,5 kilometriä luoteesen Kärkelän kartanosta, Kärkelä-Kurkelä tien varressa. Talon itäpuolella laskee peltorinne kohtalaisen jyrkästi itään. Vuonna 1963 inventoitaessa löytyi kvartsinen iskukivi pellon reunasta, noin 100 metriä Purolan talosta itään. Aiemmin alueelta on löydetty soikeateräinen kirves. Mahdollinen asuinpaikka, jonka tarkastushetkellä v. 2003 pelto heinällä. |
| metsakeskus.259010059 |
734 |
Leilän nummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311169.39100000 |
6679490.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010059 |
Kohde sijaitsee Kiskon kaakkoiskulmassa, Orijärven ja Määrjärven välisen niemen tyvessä, Määrjärven rannassa olevasta Rannanpellon autiotalosta pohjoiseen ja Ojaperän talosta kaakkoon. Maasto on korkeaa kallioista hiekkanummea. Lähellä Määrjärven ja Seljänalan järven välistä kannasta Rannanpellon itäpuolella on hylättyjä kaivoskuiluja. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä kvartsia löytyi Rannanpelto-Orjanperä metsätieltä noin 1 kilometrin matkalta. Tien varrelle metsään tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään asutukseen viittaavia merkkejä. Matti Huurteen mukaan joukossa on myös kvartsiesineitä tai teelmiä. Huurteen mukaan ne ovat joka tapauksessa ihmisen tekemiä. Metsätiestä erkanee länteen pieni polku, noin 500 metriä Orjanperästä kaakkoon ja 750 metriä Rannanpellosta luoteeseen. Tässä oli noin kahden neliömetrin alue, missä kvartsinsirpaleita oli niin tiheässä, että lapio ei uponnut kunnolla maahan. Huurteen mukaan kyseessä tuskin on kuitenkaan yhtenäinen asuinpaikka, koska 1 kilometrin matkalla korkeuseroa on jo 30 metriä. Mahdollisesti kyseessä ei ole asuinpaikka ollenkaan, vaan ehkä kvartsiesineiden tekopaikka. V. 2003 aiempi löytöalue kasvillisuuden peitossa. Kvartseja havaittiin vain 200-400 m pohjoiseen Rannanpellolle johtavasta polusta. |
| metsakeskus.259010060 |
734 |
Haapaniemen linna |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27004 |
303552.43100000 |
6683309.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010060 |
Haapaniemen kartanon päärakennuksen lounaispuolella on kivestä rakennetun keskiaikaisen aateliskartanon jäännökset, jotka on restauroitu II maailmansodan jälkeen. Haapaniemen säterin kartanolinnan rakentaminen aloitettiin 1450-luvulla ja sitä jatkettiin noin vuoteen 1525. Vanhin nimeltä tunnettu omistaja on Krister Frille vuodelta 1463. Myöhemmin linna siirtyi Horn-suvun haltuun ja se toimi Hornien pääkartanona 1540-luvulle. Linnan rapistuminen alkoi 1600-luvulla ja se oli raunioitunut 1700-luvun puoliväliin mennessä. Vuoden 1707 maakirjakartan perusteella linnaa on ympäröinyt umpipiha rakennuksineen. Ilmeisesti tähän asutusvaiheeseen liittyvien rakennusten perustukset ovat nähtävissä linnan kaakkoispuolella. Nykyisen kartanon päärakennus on rakennettu 1720-luvulla. 1920-luvulla rakennuksen ulkoasua ja sisätilajärjestystä muutettiin.
Päärakennuksen koillispuolella, aitasta muutama kymmenen metriä koilliseen nousee ylös rinteeseen pellon suunnasta vanha umpeen kasvanut tienpohja, ilmeisesti kirkolta kartanoon johtaneen tien linja (vrt. Kuninkaan kartasto 1700-l. lopulta). Rinteen yläosan tasanteella tien molemmin puolin on melko suuret rakennuksen perustukset, kivijalkoja ja kiukaan jäännös. Myös näistä länteen mäen päällä on tasanne, jossa lienee rakennnusten perustoja, kivirivejä ja kuoppia. Kartanon luoteispuolella on ilmeisesti tervahauta järven niemekkeessä. |
| metsakeskus.259010060 |
734 |
Haapaniemen linna |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
303552.43100000 |
6683309.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.259010060 |
Haapaniemen kartanon päärakennuksen lounaispuolella on kivestä rakennetun keskiaikaisen aateliskartanon jäännökset, jotka on restauroitu II maailmansodan jälkeen. Haapaniemen säterin kartanolinnan rakentaminen aloitettiin 1450-luvulla ja sitä jatkettiin noin vuoteen 1525. Vanhin nimeltä tunnettu omistaja on Krister Frille vuodelta 1463. Myöhemmin linna siirtyi Horn-suvun haltuun ja se toimi Hornien pääkartanona 1540-luvulle. Linnan rapistuminen alkoi 1600-luvulla ja se oli raunioitunut 1700-luvun puoliväliin mennessä. Vuoden 1707 maakirjakartan perusteella linnaa on ympäröinyt umpipiha rakennuksineen. Ilmeisesti tähän asutusvaiheeseen liittyvien rakennusten perustukset ovat nähtävissä linnan kaakkoispuolella. Nykyisen kartanon päärakennus on rakennettu 1720-luvulla. 1920-luvulla rakennuksen ulkoasua ja sisätilajärjestystä muutettiin.
Päärakennuksen koillispuolella, aitasta muutama kymmenen metriä koilliseen nousee ylös rinteeseen pellon suunnasta vanha umpeen kasvanut tienpohja, ilmeisesti kirkolta kartanoon johtaneen tien linja (vrt. Kuninkaan kartasto 1700-l. lopulta). Rinteen yläosan tasanteella tien molemmin puolin on melko suuret rakennuksen perustukset, kivijalkoja ja kiukaan jäännös. Myös näistä länteen mäen päällä on tasanne, jossa lienee rakennnusten perustoja, kivirivejä ja kuoppia. Kartanon luoteispuolella on ilmeisesti tervahauta järven niemekkeessä. |
| metsakeskus.260000001 |
260 |
Säynejärvi Koivikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
669891.11500000 |
6876806.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260000001 |
Asuinpaikka sijaitsee Säynejärven itäpuolella olevalla pellolla Koivikkolan tilan päärakennuksen länsipuolella. Paikalta on järven rantaan noin 700 m, mutta luoteispuolella olevaan Huotarinlammelle vain noin 150 m. Pellolla on kaksi löytökeskittymää, joista pohjoisempi sijaitsee pienellä kumpareella vanhan ladon lounaispuolella. Keskittymä on runsaslöytöinen. Toinen vähälöytöisempi keskittymä sijaitsee tästä noin 100 metriä etelään. |
| metsakeskus.260000002 |
260 |
Kiermi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
673207.79900000 |
6872531.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260000002 |
Löytöpaikka sijaitsee Venäjän vastaisella rajalla, Kangasjärven itärannalla.
Löydöt on poimittu etelään ja kaakkoon viettävän rantapellon hiesupitoiselta osalta. Rantaan löytöpaikasta on noin 100 m |
| metsakeskus.260000002 |
260 |
Kiermi |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
673207.79900000 |
6872531.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260000002 |
Löytöpaikka sijaitsee Venäjän vastaisella rajalla, Kangasjärven itärannalla.
Löydöt on poimittu etelään ja kaakkoon viettävän rantapellon hiesupitoiselta osalta. Rantaan löytöpaikasta on noin 100 m |
| metsakeskus.260010001 |
260 |
Turusenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
667485.04500000 |
6886749.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010001 |
Asuinpaikkka sijaitsee Hyypiijärven pohjoisrannalla, sen ja Kiteenjärven välisellä kannaksella. Asuinpaikka on pienellä hiekkaniemellä, jonka maanviljely, eroosio ja Kiteenlahdelle vievä maantie ovat ainakin osittain tuhonneet (asuinpaikka on mahdollisesti kokonaan hävinnyt). |
| metsakeskus.260010001 |
260 |
Turusenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
667485.04500000 |
6886749.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010001 |
Asuinpaikkka sijaitsee Hyypiijärven pohjoisrannalla, sen ja Kiteenjärven välisellä kannaksella. Asuinpaikka on pienellä hiekkaniemellä, jonka maanviljely, eroosio ja Kiteenlahdelle vievä maantie ovat ainakin osittain tuhonneet (asuinpaikka on mahdollisesti kokonaan hävinnyt). |
| metsakeskus.260010002 |
260 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
667400.07600000 |
6887100.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiteenjärven etelärannalla, sen ja Hyypiijärven välisellä kannaksella. Alue on soraista rinnettä. Löydöt on poimittu seurakunnan Suviranta-nimiselle majalle johtavan tien varrella olevasta viljelysmaasta, joka on noin 30 m kaakkoon alueella olevasta talosta. Tie tekee juuri viljelyspellon kohdalla mutkan ja on osaksi leikattu sorarinteeseen, joten on mahdollista, että asuinpaikka-alue jatkuu rinteessä. |
| metsakeskus.260010003 |
260 |
Juurikkasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657497.10500000 |
6877808.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010003 |
Asuinpaikka sijaitsee aivan Papinniemen kärjessä, Niinikumpu-Juurikkajärvi -maantien molemmilla puolilla. Löytöjä on poimittu talon pihamaalta ja saunan vieressä olevalta kasvimaalta, joka on entistä viljelyspeltoa. Asuinpaikan ohella paikalla on nähtävissä myös kaksi kivihakkausta, jotka lienevät korkeuskiintopisteitä tai muita varsin nuoria merkintöjä.
Vuoden 2022 kaapelikaivannon yhteydessä alueella ei havaittu uusia kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.260010004 |
260 |
Koivikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
655518.86600000 |
6886760.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Koivikon koulutilan päärakennuksesta noin 1 km itään, Lepikonjoen länsirannalla. Alue on vesijättömaata. Varhaiskampakeramiikkaa (tyyliä Ka I:1, KM 13 014) oleva saviastianpala on löydetty 1,2 m syvältä mutahaudasta. Keramiikan löytöpaikasta luoteeseen pellolta on löydetty kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.260010005 |
260 |
Makkola |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629485.31200000 |
6897400.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010005 |
Asuinpaikka on sijainnut Oriveden Kyyrönniemessä. Asuinpaikkaa ei ole pystytty myöhemmin aivan tarkasti paikallistamaan. Löydöt, 2 palaa asbestisekoitteista keramiikkaa, on löydetty matalasta hiekkakuopasta.
Vaatii tarkempia tutkimuksia säilyneisyyden selvittämiseksi. |
| metsakeskus.260010006 |
260 |
Salmela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
668325.69000000 |
6889931.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiteenjärven pohjoisrannalla, Humaljoen suun itäpuolella olevan Potoskavaaran koillispuolella. Asuinpaikka-alue on rannan tuntumassa itäänpäin avautuvalla terassilla. Ympäristöä hallitsee korkea mäki, joka on suuureksi osaksi, etenkin kaakkois- ja etelärinteiltään peltomaana. Laajalla peltoalueella on havaittavissa useita mahdollisia rantaterasseja. |
| metsakeskus.260010007 |
260 |
Salmenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
668170.75200000 |
6889834.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010007 |
Kohde sijaitsee Kiteenjärven pohjoisrannalla olevan Humalajoen suun tuntumassa olevalla Salmenmäen alueella. Sijainniltaan kohde sijoittuu noin neljän kilometrin päähän Kiteen keskustan koillispuolelle. Alue on pääosin rakentamaton ja asumaton, joskin noin 110 metrin päässä kohteen luoteispuolella sijaitsee vanha metsästysmaja. Asuinpaikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee hiekkakuoppa, jonka ympäristöstä kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavat kvartsi-iskokset on poimittu. Hiekkakuopan ympäristö on kasvillisuudeltaan lehtomaista, minkä perusteella paikalla voidaan olettaa sijainneen viljelysmaita tai laitumia. Vuoden 1975 maastokartalle alueelle on merkitty niitty.
Vuoden 2020 tarkastuksen perusteella viimeaikainen maanotto on tapahtunut pääosin kivikautisen asuinpaikan aluerajauksen ulkopuolella, lähinnä sen etelä- ja lounaispuolella. Koska kohteen laajuus on tuntematon, ei muinaisjäännöksen vaurioitumista tällä alueella voida kuitenkaan täysin sulkea pois. Kohteen voidaan joka tapauksessa todeta kärsineen vahinkoja vuosikymmeniä jatkuneen maanoton vuoksi. Asuinpaikan laajuuden ja säilyneisyyden määrittäminen vaatinee hiekkakuopan reunoja myötäilevää koekuopitusta tai -kaivausta. |
| metsakeskus.260010008 |
260 |
Kytänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
664588.20100000 |
6889976.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiteenjärven pohjoisrannalla Kytänniemen päässä, Tohmajärven tiestä noin 400 m kaakkoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkaisesta pellosta, jota ei nykyään enää ole vaan paikalla on talo. Asuinpaikka-aluetta ulottunee myös metsikön puolelle. |
| metsakeskus.260010009 |
260 |
Päppäri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653893.53000000 |
6884088.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Ätäsköjärven länsipuolella, Päppärin talosta noin 350 m itäkaakkoon. Asuinpaikka-alue on hiekkaista peltoa. |
| metsakeskus.260010010 |
260 |
Hiekanpää I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653288.78500000 |
6882369.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla. Alue on hiekkaista rantatörmää ja mäntykangasta. Asuinpaikka on todennäköisesti samaa kohdetta kuin Hiekanpää II- IV (eli Kitee 11, 12 ja 17). Asuinpaikan tuntumassa on kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.260010011 |
260 |
Hiekanpää II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652497.09900000 |
6882219.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla, Hiekanpää I-kohteesta noin 800 m länteen, rantaan johtavan tien itäpuolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Paikalla on ainakin kaksi selvää rantaterassia. Alempi terasssi on sijaitsee niin lähellä nykyistä vedenpintaa, että sen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet keväiset jäämassat. Alueelle on rakennettu useita kesämökkejä ja muita rakennelmia. Asuinpaikka on todennäköisesti samaa asuinpaikkaa Hiekanpää I, III ja IV (eli Kitee nrot 10,12 ja 17) asuinpaikkojen kanssa. |
| metsakeskus.260010012 |
260 |
Hiekanpää III |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
651815.38100000 |
6881858.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010012 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla, Hiekanpää II -kohteesta noin 700 m länsilounaaseen. Alue on hiekkaista rantatörmää ja mäntykangasta, rantaan tuleva tie kulkee asuinpaikan läpi. Asuinpaikka sijoittuu muinaisille niemekkeille. Asuinpaikan keski- ja länsiosassa on 18 pyyntikuoppaa, jotka suurimmassa ryhmässä muodostavat 12 kuopan, osittain parittaisen kaakko-luode -suuntaisen jonon. Suuri osa pyyntikuopista sijaitsee läntisemmästä niemekkeestä luoteeseen loivasti nousevalla kankaalla, jota etelässä rajaa korkea ja jyrkkä rantatörmä.
Itäisempi osa asuinpaikkaa muodostuu löytökohdasta, joka sijaitsee kesämökin pohjoisseinustalla. Heti tämän pohjoispuolella nousee Hiekanpään alueelle tyypillinen parimetrinen rantatörmä.
Asuinpaikka-alueella on myös rännillistä mallia oleva tervahauta. Haudan kokonaispituus on 6-7 m |
| metsakeskus.260010012 |
260 |
Hiekanpää III |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
651815.38100000 |
6881858.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010012 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla, Hiekanpää II -kohteesta noin 700 m länsilounaaseen. Alue on hiekkaista rantatörmää ja mäntykangasta, rantaan tuleva tie kulkee asuinpaikan läpi. Asuinpaikka sijoittuu muinaisille niemekkeille. Asuinpaikan keski- ja länsiosassa on 18 pyyntikuoppaa, jotka suurimmassa ryhmässä muodostavat 12 kuopan, osittain parittaisen kaakko-luode -suuntaisen jonon. Suuri osa pyyntikuopista sijaitsee läntisemmästä niemekkeestä luoteeseen loivasti nousevalla kankaalla, jota etelässä rajaa korkea ja jyrkkä rantatörmä.
Itäisempi osa asuinpaikkaa muodostuu löytökohdasta, joka sijaitsee kesämökin pohjoisseinustalla. Heti tämän pohjoispuolella nousee Hiekanpään alueelle tyypillinen parimetrinen rantatörmä.
Asuinpaikka-alueella on myös rännillistä mallia oleva tervahauta. Haudan kokonaispituus on 6-7 m |
| metsakeskus.260010012 |
260 |
Hiekanpää III |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
651815.38100000 |
6881858.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010012 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla, Hiekanpää II -kohteesta noin 700 m länsilounaaseen. Alue on hiekkaista rantatörmää ja mäntykangasta, rantaan tuleva tie kulkee asuinpaikan läpi. Asuinpaikka sijoittuu muinaisille niemekkeille. Asuinpaikan keski- ja länsiosassa on 18 pyyntikuoppaa, jotka suurimmassa ryhmässä muodostavat 12 kuopan, osittain parittaisen kaakko-luode -suuntaisen jonon. Suuri osa pyyntikuopista sijaitsee läntisemmästä niemekkeestä luoteeseen loivasti nousevalla kankaalla, jota etelässä rajaa korkea ja jyrkkä rantatörmä.
Itäisempi osa asuinpaikkaa muodostuu löytökohdasta, joka sijaitsee kesämökin pohjoisseinustalla. Heti tämän pohjoispuolella nousee Hiekanpään alueelle tyypillinen parimetrinen rantatörmä.
Asuinpaikka-alueella on myös rännillistä mallia oleva tervahauta. Haudan kokonaispituus on 6-7 m |
| metsakeskus.260010012 |
260 |
Hiekanpää III |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
651815.38100000 |
6881858.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010012 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla, Hiekanpää II -kohteesta noin 700 m länsilounaaseen. Alue on hiekkaista rantatörmää ja mäntykangasta, rantaan tuleva tie kulkee asuinpaikan läpi. Asuinpaikka sijoittuu muinaisille niemekkeille. Asuinpaikan keski- ja länsiosassa on 18 pyyntikuoppaa, jotka suurimmassa ryhmässä muodostavat 12 kuopan, osittain parittaisen kaakko-luode -suuntaisen jonon. Suuri osa pyyntikuopista sijaitsee läntisemmästä niemekkeestä luoteeseen loivasti nousevalla kankaalla, jota etelässä rajaa korkea ja jyrkkä rantatörmä.
Itäisempi osa asuinpaikkaa muodostuu löytökohdasta, joka sijaitsee kesämökin pohjoisseinustalla. Heti tämän pohjoispuolella nousee Hiekanpään alueelle tyypillinen parimetrinen rantatörmä.
Asuinpaikka-alueella on myös rännillistä mallia oleva tervahauta. Haudan kokonaispituus on 6-7 m |
| metsakeskus.260010012 |
260 |
Hiekanpää III |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
651815.38100000 |
6881858.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010012 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla, Hiekanpää II -kohteesta noin 700 m länsilounaaseen. Alue on hiekkaista rantatörmää ja mäntykangasta, rantaan tuleva tie kulkee asuinpaikan läpi. Asuinpaikka sijoittuu muinaisille niemekkeille. Asuinpaikan keski- ja länsiosassa on 18 pyyntikuoppaa, jotka suurimmassa ryhmässä muodostavat 12 kuopan, osittain parittaisen kaakko-luode -suuntaisen jonon. Suuri osa pyyntikuopista sijaitsee läntisemmästä niemekkeestä luoteeseen loivasti nousevalla kankaalla, jota etelässä rajaa korkea ja jyrkkä rantatörmä.
Itäisempi osa asuinpaikkaa muodostuu löytökohdasta, joka sijaitsee kesämökin pohjoisseinustalla. Heti tämän pohjoispuolella nousee Hiekanpään alueelle tyypillinen parimetrinen rantatörmä.
Asuinpaikka-alueella on myös rännillistä mallia oleva tervahauta. Haudan kokonaispituus on 6-7 m |
| metsakeskus.260010012 |
260 |
Hiekanpää III |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
651815.38100000 |
6881858.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010012 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla, Hiekanpää II -kohteesta noin 700 m länsilounaaseen. Alue on hiekkaista rantatörmää ja mäntykangasta, rantaan tuleva tie kulkee asuinpaikan läpi. Asuinpaikka sijoittuu muinaisille niemekkeille. Asuinpaikan keski- ja länsiosassa on 18 pyyntikuoppaa, jotka suurimmassa ryhmässä muodostavat 12 kuopan, osittain parittaisen kaakko-luode -suuntaisen jonon. Suuri osa pyyntikuopista sijaitsee läntisemmästä niemekkeestä luoteeseen loivasti nousevalla kankaalla, jota etelässä rajaa korkea ja jyrkkä rantatörmä.
Itäisempi osa asuinpaikkaa muodostuu löytökohdasta, joka sijaitsee kesämökin pohjoisseinustalla. Heti tämän pohjoispuolella nousee Hiekanpään alueelle tyypillinen parimetrinen rantatörmä.
Asuinpaikka-alueella on myös rännillistä mallia oleva tervahauta. Haudan kokonaispituus on 6-7 m |
| metsakeskus.260010012 |
260 |
Hiekanpää III |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
651815.38100000 |
6881858.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010012 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla, Hiekanpää II -kohteesta noin 700 m länsilounaaseen. Alue on hiekkaista rantatörmää ja mäntykangasta, rantaan tuleva tie kulkee asuinpaikan läpi. Asuinpaikka sijoittuu muinaisille niemekkeille. Asuinpaikan keski- ja länsiosassa on 18 pyyntikuoppaa, jotka suurimmassa ryhmässä muodostavat 12 kuopan, osittain parittaisen kaakko-luode -suuntaisen jonon. Suuri osa pyyntikuopista sijaitsee läntisemmästä niemekkeestä luoteeseen loivasti nousevalla kankaalla, jota etelässä rajaa korkea ja jyrkkä rantatörmä.
Itäisempi osa asuinpaikkaa muodostuu löytökohdasta, joka sijaitsee kesämökin pohjoisseinustalla. Heti tämän pohjoispuolella nousee Hiekanpään alueelle tyypillinen parimetrinen rantatörmä.
Asuinpaikka-alueella on myös rännillistä mallia oleva tervahauta. Haudan kokonaispituus on 6-7 m |
| metsakeskus.260010012 |
260 |
Hiekanpää III |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
651815.38100000 |
6881858.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010012 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla, Hiekanpää II -kohteesta noin 700 m länsilounaaseen. Alue on hiekkaista rantatörmää ja mäntykangasta, rantaan tuleva tie kulkee asuinpaikan läpi. Asuinpaikka sijoittuu muinaisille niemekkeille. Asuinpaikan keski- ja länsiosassa on 18 pyyntikuoppaa, jotka suurimmassa ryhmässä muodostavat 12 kuopan, osittain parittaisen kaakko-luode -suuntaisen jonon. Suuri osa pyyntikuopista sijaitsee läntisemmästä niemekkeestä luoteeseen loivasti nousevalla kankaalla, jota etelässä rajaa korkea ja jyrkkä rantatörmä.
Itäisempi osa asuinpaikkaa muodostuu löytökohdasta, joka sijaitsee kesämökin pohjoisseinustalla. Heti tämän pohjoispuolella nousee Hiekanpään alueelle tyypillinen parimetrinen rantatörmä.
Asuinpaikka-alueella on myös rännillistä mallia oleva tervahauta. Haudan kokonaispituus on 6-7 m |
| metsakeskus.260010012 |
260 |
Hiekanpää III |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
651815.38100000 |
6881858.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010012 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla, Hiekanpää II -kohteesta noin 700 m länsilounaaseen. Alue on hiekkaista rantatörmää ja mäntykangasta, rantaan tuleva tie kulkee asuinpaikan läpi. Asuinpaikka sijoittuu muinaisille niemekkeille. Asuinpaikan keski- ja länsiosassa on 18 pyyntikuoppaa, jotka suurimmassa ryhmässä muodostavat 12 kuopan, osittain parittaisen kaakko-luode -suuntaisen jonon. Suuri osa pyyntikuopista sijaitsee läntisemmästä niemekkeestä luoteeseen loivasti nousevalla kankaalla, jota etelässä rajaa korkea ja jyrkkä rantatörmä.
Itäisempi osa asuinpaikkaa muodostuu löytökohdasta, joka sijaitsee kesämökin pohjoisseinustalla. Heti tämän pohjoispuolella nousee Hiekanpään alueelle tyypillinen parimetrinen rantatörmä.
Asuinpaikka-alueella on myös rännillistä mallia oleva tervahauta. Haudan kokonaispituus on 6-7 m |
| metsakeskus.260010013 |
260 |
Lopola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
639926.13500000 |
6890542.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Enanlahteen laskevan Hiiskoskenjoen itärannalla, Lopolan talon pihamaalla ja pellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Lopolan talon pihamaalta ja hiekkaiselta pellolta. Lisäksi löytöjä on rantasaunan läheltä metsässä olevan pienen hiekkakuopan leikkauksista. |
| metsakeskus.260010014 |
260 |
Koivurinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
632465.12600000 |
6894647.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Taanislahteen laskevan Taanisojan länsipuolella, sen suulta noin 1,3 km kaakkoon. Asuinpaikka-alue on hiekkaisella peltokumpareella paikalla sijaitsevien talousrakennusten kaakkoispuolella. Paikalla on aiemmin sijainnut myös asuinrakennus, joka on sittemmin palanut. Osa alueesta on ollut myös peltona. |
| metsakeskus.260010015 |
260 |
Kiukuunniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
638634.64100000 |
6893887.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010015 |
Röykkiö sijaitsee Oriveden Enanlahteen pistävän Kiukuunniemen kärjessä kalliolla, kesämökin vieressä. Röykkiö on matala ja osin aikoinaan pengottu. |
| metsakeskus.260010015 |
260 |
Kiukuunniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
638634.64100000 |
6893887.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010015 |
Röykkiö sijaitsee Oriveden Enanlahteen pistävän Kiukuunniemen kärjessä kalliolla, kesämökin vieressä. Röykkiö on matala ja osin aikoinaan pengottu. |
| metsakeskus.260010016 |
260 |
Pajarin hauta |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
650515.89800000 |
6882655.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010016 |
Pajarin hauta sijaitsee Pyhäjärven Pajarinselkään pistävän pitkän ja kapean Pajarinniemen keskivaiheilla. Kohde on alkuaan luonnonkivikko, mutta se on "entisöity" Pajarin haudaksi vuonna 1962.
Kohteeseen liittyy tarinoita Kiteen pahasta pajarista. Kohde on merkitty peruskarttaan muistomerkkinä. |
| metsakeskus.260010017 |
260 |
Hiekanpää IV |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652896.93700000 |
6882353.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Hiekanpäänselän pohjoisrannalla, kohteiden Kitee nro 10 ja 11 (Hiekanpää I ja II) puolivälissä. Alue on hiekkaista rantatörmää ja mäntykangasta
Todennäköisesti koko alue Hiekanpää I:stä Hiekanpää III: een on yhtenäistä asuinpaikkaa (noin 1,7 km pituinen rantavyöhyke, jossa muinaisia niemekkeitä ja lahdenpohjukoita). |
| metsakeskus.260010018 |
260 |
Sarvisuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
652481.04600000 |
6897964.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010018 |
Asuinpaikka on Rääkkylään vievän maantien koillispuolella. Maantie on rakennettu muinaisen rantaterassin päälle ja reunalle. Tien lounaispuolella on laaja, tasainen peltoaukea. Asuinpaikka jatkuu yli 700 m:n pituisena, tien suuntaisena särkkämäisenä harjuna aina Rääkkylän rajalle saakka, jossa alkaa Rääkkylä 27 Ylälampi-Sarvisuo -niminen asuinpaikka-alue. Asuinpaikalla on asumuspainanne. Maaperältään harju on vuoroin soraa ja vuoroin hienoa hiekkaa. Metsä on mäntyvaltaista, mutta hakkuiden ja metsänaurauksen jälkeen vesakoitunutta. Harjun lakea ja rinteitä rikkovat lukuisat hiekkakuopat, joista suurimmat ovat Ukonmäen kaakkois- ja etelärinteillä. Ilmeisesti ainoa käytössä oleva hiekkakuoppa on kuitenkin suuri hiekkakuoppa Ukonmäen luoteisrinteessä. Tämä kuoppa on tuhonnut asuinpaikkaa ja erikoisen mäkimuodostuman ulkonäön. Ukonmäki näkyy kauas ja siltä näkee kauas. Sarvisuon asuinpaikalta on vuonna 1996 tutkittu yksi esineetön, pohjoinen-etelä -suuntainen punamultahauta ja vuonna 1993 yksi tulisija. Asuinpaikalle on myös kaivettu ajoittamaton pyyntikuoppa (entinen kohde Sarvisuo 2). |
| metsakeskus.260010018 |
260 |
Sarvisuo |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
652481.04600000 |
6897964.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010018 |
Asuinpaikka on Rääkkylään vievän maantien koillispuolella. Maantie on rakennettu muinaisen rantaterassin päälle ja reunalle. Tien lounaispuolella on laaja, tasainen peltoaukea. Asuinpaikka jatkuu yli 700 m:n pituisena, tien suuntaisena särkkämäisenä harjuna aina Rääkkylän rajalle saakka, jossa alkaa Rääkkylä 27 Ylälampi-Sarvisuo -niminen asuinpaikka-alue. Asuinpaikalla on asumuspainanne. Maaperältään harju on vuoroin soraa ja vuoroin hienoa hiekkaa. Metsä on mäntyvaltaista, mutta hakkuiden ja metsänaurauksen jälkeen vesakoitunutta. Harjun lakea ja rinteitä rikkovat lukuisat hiekkakuopat, joista suurimmat ovat Ukonmäen kaakkois- ja etelärinteillä. Ilmeisesti ainoa käytössä oleva hiekkakuoppa on kuitenkin suuri hiekkakuoppa Ukonmäen luoteisrinteessä. Tämä kuoppa on tuhonnut asuinpaikkaa ja erikoisen mäkimuodostuman ulkonäön. Ukonmäki näkyy kauas ja siltä näkee kauas. Sarvisuon asuinpaikalta on vuonna 1996 tutkittu yksi esineetön, pohjoinen-etelä -suuntainen punamultahauta ja vuonna 1993 yksi tulisija. Asuinpaikalle on myös kaivettu ajoittamaton pyyntikuoppa (entinen kohde Sarvisuo 2). |
| metsakeskus.260010018 |
260 |
Sarvisuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
652481.04600000 |
6897964.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010018 |
Asuinpaikka on Rääkkylään vievän maantien koillispuolella. Maantie on rakennettu muinaisen rantaterassin päälle ja reunalle. Tien lounaispuolella on laaja, tasainen peltoaukea. Asuinpaikka jatkuu yli 700 m:n pituisena, tien suuntaisena särkkämäisenä harjuna aina Rääkkylän rajalle saakka, jossa alkaa Rääkkylä 27 Ylälampi-Sarvisuo -niminen asuinpaikka-alue. Asuinpaikalla on asumuspainanne. Maaperältään harju on vuoroin soraa ja vuoroin hienoa hiekkaa. Metsä on mäntyvaltaista, mutta hakkuiden ja metsänaurauksen jälkeen vesakoitunutta. Harjun lakea ja rinteitä rikkovat lukuisat hiekkakuopat, joista suurimmat ovat Ukonmäen kaakkois- ja etelärinteillä. Ilmeisesti ainoa käytössä oleva hiekkakuoppa on kuitenkin suuri hiekkakuoppa Ukonmäen luoteisrinteessä. Tämä kuoppa on tuhonnut asuinpaikkaa ja erikoisen mäkimuodostuman ulkonäön. Ukonmäki näkyy kauas ja siltä näkee kauas. Sarvisuon asuinpaikalta on vuonna 1996 tutkittu yksi esineetön, pohjoinen-etelä -suuntainen punamultahauta ja vuonna 1993 yksi tulisija. Asuinpaikalle on myös kaivettu ajoittamaton pyyntikuoppa (entinen kohde Sarvisuo 2). |
| metsakeskus.260010018 |
260 |
Sarvisuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
652481.04600000 |
6897964.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010018 |
Asuinpaikka on Rääkkylään vievän maantien koillispuolella. Maantie on rakennettu muinaisen rantaterassin päälle ja reunalle. Tien lounaispuolella on laaja, tasainen peltoaukea. Asuinpaikka jatkuu yli 700 m:n pituisena, tien suuntaisena särkkämäisenä harjuna aina Rääkkylän rajalle saakka, jossa alkaa Rääkkylä 27 Ylälampi-Sarvisuo -niminen asuinpaikka-alue. Asuinpaikalla on asumuspainanne. Maaperältään harju on vuoroin soraa ja vuoroin hienoa hiekkaa. Metsä on mäntyvaltaista, mutta hakkuiden ja metsänaurauksen jälkeen vesakoitunutta. Harjun lakea ja rinteitä rikkovat lukuisat hiekkakuopat, joista suurimmat ovat Ukonmäen kaakkois- ja etelärinteillä. Ilmeisesti ainoa käytössä oleva hiekkakuoppa on kuitenkin suuri hiekkakuoppa Ukonmäen luoteisrinteessä. Tämä kuoppa on tuhonnut asuinpaikkaa ja erikoisen mäkimuodostuman ulkonäön. Ukonmäki näkyy kauas ja siltä näkee kauas. Sarvisuon asuinpaikalta on vuonna 1996 tutkittu yksi esineetön, pohjoinen-etelä -suuntainen punamultahauta ja vuonna 1993 yksi tulisija. Asuinpaikalle on myös kaivettu ajoittamaton pyyntikuoppa (entinen kohde Sarvisuo 2). |
| metsakeskus.260010018 |
260 |
Sarvisuo |
10002 |
12002 |
13216 |
11028 |
27000 |
652481.04600000 |
6897964.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010018 |
Asuinpaikka on Rääkkylään vievän maantien koillispuolella. Maantie on rakennettu muinaisen rantaterassin päälle ja reunalle. Tien lounaispuolella on laaja, tasainen peltoaukea. Asuinpaikka jatkuu yli 700 m:n pituisena, tien suuntaisena särkkämäisenä harjuna aina Rääkkylän rajalle saakka, jossa alkaa Rääkkylä 27 Ylälampi-Sarvisuo -niminen asuinpaikka-alue. Asuinpaikalla on asumuspainanne. Maaperältään harju on vuoroin soraa ja vuoroin hienoa hiekkaa. Metsä on mäntyvaltaista, mutta hakkuiden ja metsänaurauksen jälkeen vesakoitunutta. Harjun lakea ja rinteitä rikkovat lukuisat hiekkakuopat, joista suurimmat ovat Ukonmäen kaakkois- ja etelärinteillä. Ilmeisesti ainoa käytössä oleva hiekkakuoppa on kuitenkin suuri hiekkakuoppa Ukonmäen luoteisrinteessä. Tämä kuoppa on tuhonnut asuinpaikkaa ja erikoisen mäkimuodostuman ulkonäön. Ukonmäki näkyy kauas ja siltä näkee kauas. Sarvisuon asuinpaikalta on vuonna 1996 tutkittu yksi esineetön, pohjoinen-etelä -suuntainen punamultahauta ja vuonna 1993 yksi tulisija. Asuinpaikalle on myös kaivettu ajoittamaton pyyntikuoppa (entinen kohde Sarvisuo 2). |
| metsakeskus.260010018 |
260 |
Sarvisuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
652481.04600000 |
6897964.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010018 |
Asuinpaikka on Rääkkylään vievän maantien koillispuolella. Maantie on rakennettu muinaisen rantaterassin päälle ja reunalle. Tien lounaispuolella on laaja, tasainen peltoaukea. Asuinpaikka jatkuu yli 700 m:n pituisena, tien suuntaisena särkkämäisenä harjuna aina Rääkkylän rajalle saakka, jossa alkaa Rääkkylä 27 Ylälampi-Sarvisuo -niminen asuinpaikka-alue. Asuinpaikalla on asumuspainanne. Maaperältään harju on vuoroin soraa ja vuoroin hienoa hiekkaa. Metsä on mäntyvaltaista, mutta hakkuiden ja metsänaurauksen jälkeen vesakoitunutta. Harjun lakea ja rinteitä rikkovat lukuisat hiekkakuopat, joista suurimmat ovat Ukonmäen kaakkois- ja etelärinteillä. Ilmeisesti ainoa käytössä oleva hiekkakuoppa on kuitenkin suuri hiekkakuoppa Ukonmäen luoteisrinteessä. Tämä kuoppa on tuhonnut asuinpaikkaa ja erikoisen mäkimuodostuman ulkonäön. Ukonmäki näkyy kauas ja siltä näkee kauas. Sarvisuon asuinpaikalta on vuonna 1996 tutkittu yksi esineetön, pohjoinen-etelä -suuntainen punamultahauta ja vuonna 1993 yksi tulisija. Asuinpaikalle on myös kaivettu ajoittamaton pyyntikuoppa (entinen kohde Sarvisuo 2). |
| metsakeskus.260010019 |
260 |
Kyöpelinvuori 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653345.69500000 |
6897287.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitee-Rääkkylä maantien koillispuolella, Kyöpelinvuoren eteläisen jatkeen päällä. Löytöjä on poimittu muutaman kymmenen metrin matkalta. Tällä kohdin harju on vain noin 1-6 m leveä. Ilmeisesti suuri osa harjun laen asuinpaikasta on tuhoutunut tienteon yhteydessä, mutta laella on vielä ehjääkin asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.260010020 |
260 |
Kyöpelinvuori 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
653483.64300000 |
6897142.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010020 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kitee-Rääkkylä -maantien eteläpuolella, Kyöpelinvuoren eteläisimmän päädyn alapuolella, kohdassa jossa harju nousee jyrkästi välittömästi tiestä lähtien. Pyyntikuopat sijaitsevat rinnakkain matalalla rantaosuudella. Toinen kuopista on muodoltaan soikea, kooltaan noin 4 x 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. Toinen pyyntikuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. |
| metsakeskus.260010021 |
260 |
Kyöpelinvuori 3-4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
653539.62000000 |
6897182.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitee-Rääkkylä -maantien koillispuolella, välittömästi tien yläpuolisella muinaisella rantaterassilla, Kyöpelinvuoren eteläisemmän haaran alapuolella. Asuinpaikan rantaterassi on vain noin 10 m leveä, mutta sillä sijaitsee kolme asumuspainannetta. Painanteet ovat matalia ja kooltaan noin 5 x 5 m. Kahteen painanteeseen on tehty koekuopat. Molemmissa kuopissa oli havaittavissa vahva likamaakerros. Löytöinä paikalta on asbestikeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Painanneasuinpaikka on Kyöpelinvuori 3 ja siihen on yhdistetty aiemmin erillisenä kohteena pidetty varhaismetallikautinen asuinpaikka Kyöpelinvuori 4, painanteista joitakin kymmeniä metrejä itään. Löytöjä on tältä kohteelta tien penkasta. |
| metsakeskus.260010021 |
260 |
Kyöpelinvuori 3-4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
653539.62000000 |
6897182.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitee-Rääkkylä -maantien koillispuolella, välittömästi tien yläpuolisella muinaisella rantaterassilla, Kyöpelinvuoren eteläisemmän haaran alapuolella. Asuinpaikan rantaterassi on vain noin 10 m leveä, mutta sillä sijaitsee kolme asumuspainannetta. Painanteet ovat matalia ja kooltaan noin 5 x 5 m. Kahteen painanteeseen on tehty koekuopat. Molemmissa kuopissa oli havaittavissa vahva likamaakerros. Löytöinä paikalta on asbestikeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Painanneasuinpaikka on Kyöpelinvuori 3 ja siihen on yhdistetty aiemmin erillisenä kohteena pidetty varhaismetallikautinen asuinpaikka Kyöpelinvuori 4, painanteista joitakin kymmeniä metrejä itään. Löytöjä on tältä kohteelta tien penkasta. |
| metsakeskus.260010022 |
260 |
Hietaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
655724.74900000 |
6894656.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010022 |
Pyyntikuoppa, hiilimiilut ja muut kuopanteet sijaitsevat Oriveden Muljunselälle työntyvän pitkän Hietaniemen päässä. Kohteessa on 5 kuoppaa noin 100 m matkalla niemen päässä. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään 50-70 cm. Pyyntikuoppa sijaitsee niemen itäkärjessä, muut kuopat siitä länteen niemessä. |
| metsakeskus.260010023 |
260 |
Ropposenlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
654561.00000000 |
6895962.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010023 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Parppeinlammen Ropposenlahden ja Oriveden Muljunselän välisellä kapealla harjulla. Kohteelta on vanhalle Rääkkylä-Kitee -maantielle matkaa noin 340 m.
Kohteessa on 5 pyyntikuoppaa, joista ensimmäinen sijaitsee noin 10 m päässä Veturinkankaalle johtavalta tieltä länteen, harjun rinteellä ja toinen noin 15 m tiestä länteen, edellistä ylempänä, harjun päällä. Molemmat kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2 m, mutta syvyydeltään ensimmäinen on noin 50 cm ja jälkimmäinen noin metrin. Molempien kuoppien ympärillä on valli.
Inventoinnissa 2014 kohteesta löytyi neljä kuoppajäännöstä lisää, yksi niistä moderni. |
| metsakeskus.260010024 |
260 |
Hiekkakaarre |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
654426.26500000 |
6896156.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010024 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Hiekkakaarteen talosta noin 200 m eteläkaakkoon, pitkällä ja kapealla harjulla, joka on pyyntikuoppien kohdalla matalimmillaan.
Pyyntikuoppa 1 on halkaisijaltaan 5 m ja syvyydeltään yli metrin. Sen keskelle on tuotu kiviä ilmeisesti pellolta, joka sijaitsee kuopasta noin 30 m päässä. Pyyntikuoppa epävarma.
Pyyntikuoppa 2 on halkaisijaltaan noin 2 m ja svyydeltään noin metrin. Pyyntikuoppa 3 on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 70 cm. Tämä kuoppa sijaitsee Hiekkakaarteen talosta tulevan metsäautotien toisella puolella kuin muut kuopat. |
| metsakeskus.260010025 |
260 |
Kilolahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
653176.77000000 |
6897409.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010025 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Muljulanselän Kilolahden itärannan niemellä, Rääkkylä-Kitee -maantien lounaispuolella. Kohteessa on yksi pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 2 m ja syvyys noin 40 cm. Pyyntikuoppa on yhden kesämökin piha-alueella. Kohteessa on myös kaksi hiilimiilua, joista ensimmäisen on kooltaan noin 4 x 3 m ja siinä on hiiltä koekairausten perusteella noin 30 cm syvyydelle. Toinen kuopista on halkaisijaltaan noin 2 m. Kuoppa 1 sijaitsee alueelle johtavan eteläisimmän mökkitien itäreunalla, kuoppa 2 taasen aivan lähellä maantietä. |
| metsakeskus.260010026 |
260 |
Salmenkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
653017.83100000 |
6897644.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010026 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Salmenkankaanharjulla, Kyöpelinvuoren ja Ukonmäen välisellä matalammalla osuudella, Rääkkylä-Kitee -maantien pohjoispuolella. Pyyntikuopat on kaivettu harjun laelle vierekkäin siten, että niiden väliin jää harjun korkein kohta. Kahdella kuopalla on katettu käytännöllisesti katsoen koko kulkureitti. Ensimmäinen kuopista on soikeahko ja mitoiltaan noin 3 x 2 m, syvyydeltään noin 70 cm. Toinen kuopista on myös muodoltaan soikeahko, kooltaan noin 4 x 2,5 m ja syvyydeltään noin 50 cm. |
| metsakeskus.260010028 |
260 |
Säynejärvi Marttila |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
669691.19500000 |
6876826.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010028 |
Ortodoksikalmisto sijaitsee Säynejärven itäpuolella ja Hotari-lammen lounaispuolella, Marttilan talosta noin noin 100 m länteen, pihapiirin länsilaidalla. Paikalta on ulkorakennuksen perustuksia kaivettaessa vuosina 1985-86 löytynyt pääkalloja ja muita ihmisen luita, jotka on haudattu syvemmälle samalle alueelle. Luulöytökohta on pienehkön kumpareen kaakkoon laskevaa rinnettä. |
| metsakeskus.260010029 |
260 |
Muljulan kalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
654997.03800000 |
6896728.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010029 |
Muljulan ortodoksikalmisto sijaitsee Muljulasta Rasisaloon johtavan tien länsipuolella, korkealla mäellä, jolta avautuvat näköalat Vanhahovin peltojen yli Oriveteen liittyvälle Hovinlammelle (jossa pesivät mm. laulujoutsenet).
Varsinainen kalmistoalue levittäytyy mäen päälle noin 60 x 20 m suuruisena alueena, jonka koillispuolelle laskeutuu jyrkkä rinne ja lounaispuolella taasen on peltoja. Tämä alue on osin rajattu kiviaidoin kolmelta suunnalta. Yhtenäistä aitaa on Vanhahovin pelloille päin, tämä aita on noin 0,5 m korkea ja siinä on selvästi myös pellolta myöhemmin kerättyjä kiviä. Pohjois-koillissivulla on lyhyt pätkä täysin hävinnyttä kiviaitaa; sen ja pitkän aidan välillä jyrkässä luoteisrinteessä on myös pätkä suhteellisen hyvin säilynyttä kiviaitaa. Pitkää pellonvierusaitaa jatkaa edelleen luoteeseen päin kiviaitoja, jotka lienevät suurelta osin oikeastaan peltoraunioita.
Kiviaitauksen sisällä on havaittavissa useita (hauta)kuoppia, joista yksi on varsin suuri ja syvä, mahdollisesti romahtanut ns. kammiohautaus. Alueella on kaksi hautakiveä, joista toinen on pystyssä kalmistoalueen keskellä ja toinen yhden hautakuopan päässä vinoittain pystyssä alueen länsilaidalla. Koillisosassa on pieni, noin 1 x 2 m suuruinen kivilahdelma, mahdollisesti osa jotain rakennetta. Kiviaitauksen ulkopuolella, luoteeseen päin, on kaksi kiviröykkiötä, kooltaan noin 3-4 m ja korkeudeltaan ehkä 60 cm. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia.
Kiteen ja Rääkkylän historiassa todetaan, että Muljulan kylä periytyy 1500-luvulle, mutta läänitysaikana 1650-luvulla siitä muodostettiin hovileirin keskus, josta hallittiin Rääkkylää. Muljulan hovileiri muodostettiin todennäköisesti kuudesta savusta, jotka olivat jääneet autioiksi ortodoksiväestöltä muuttoliikkeen aikana. |
| metsakeskus.260010030 |
260 |
Kiteenlahti Kalmistola |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
668501.63400000 |
6886512.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010030 |
Kalmisto sijaitsee Kiteenjärven Kiteenlahden eteläpuolella, Kalmistolan tilan päärakennuksesta luoteeseen, Kiteen kirkonkylältä Kiteenlahteen vievän maantien kohdalla. 1960-luvun lopulla tietä tehtäessä oli sen eteläpuolelta löytynyt luita. Topografian perusteella hautoja voi olla säilyneenä tien molemmin puolin. Löytöpaikka on arvio ja laajuus tuntematon. |
| metsakeskus.260010031 |
260 |
Loukunvaara Kalmistonmäki |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
666922.28600000 |
6882414.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010031 |
Kohde sijaitsee Loukunvaaran kylän keskeisessä osassa, Kiteen kirkonkylästä Säyneenkylään vievän tien eteläpuolella, Alapihan talon päärakennuksesta 0,2 km lounaaseen ja kylän koulusta 0,2 km itään. Paikalla kasvaa sekametsää.
Kalmisto on loivasti laskevalla hiekkarinteellä, jota rajaa pohjois- ja itäpuolella kylätie, joka on osittain poistunut käytöstä, eteläpuolella asuinrakennuksen piha. Kalmiston länsipuolella on jyrkkä rinne ja sen alapuolella Kalmistonsuo. Paikalla on muistokivi, johon on kiinnitetty kuparitaulu. Taulussa on teksti: "Tällä paikalla sijaitsi 1500-luvulla ortodoksinen hautausmaa".
Muistokiven eteläpuolella on laajoja, vanhoja hiekkakuoppia, joissa kasvaa puita. Ehjää kalmistoa lienee vain 10 x 10 m alalla, hiekkakuoppien pohjoispuolella, muistokiven luona. Hautakiviä tai painanteita ei ole havaittu. |
| metsakeskus.260010033 |
260 |
Kyöpelinvuori 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
653586.60400000 |
6897343.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010033 |
Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Salmenkankaalla, Rääkkylän ja Kiteen välisen maantien pohjoispuolella, Kyöpelinvuoren itäpuolella, hiekkaisella mäntykankaalla. Kuopat sijaitsevat Salmenkankaan katkaisevalta toisen maailmansodan aikaiselta panssariesteeltä Kyöpelinvuorelle päin johtavan polun varressa. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 1,5 m, mutta aika matalia. Paikalla on havaittu viisi kuoppaa, joista osa saattaa olla pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.260010034 |
260 |
Viilniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
652121.21400000 |
6890864.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Mustanselän itärannalla, Viilniemen länsirannalla, hiekkaisella mäntykankaalla. Ensimmäisestä löytökohdasta on löydetty muutama saviastian palanen ja iso kvartsikimpale (KM 29716:1-2). Saviastian palaset lienevät ST-keramiikkaa. Löytökohta sijaitsee Viilniemen rannalla olevalle talolle johtavan tien varren eteläpuolella, vanhalla metsänaurausalueella, jolla on havaittu myös palanutta maata. Toinen löytökohta sijaitsee edellä mainitusta kohdasta lounaaseen, pienen nyppylän rannanpuoleisella rinteellä. Tältä kohdalta on löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.260010035 |
260 |
Siliänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
639594.25800000 |
6891989.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärvestä Oriveteen laskevan Karistajanjoen pohjoisrannalla, hiekkaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä on metsäautoteiden ja polkujen pinnalta, talon pihamaalta ja hiekkakuopan seinämästä noin 350 metrin pituisella ja lähes 100 metrin levyisellä alueella Karistajanjoen pohjoisrannalla. Lisäksi kankaalla on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa.
2019 Kohteessa tehtiin koepistoja ja tarkasteltiin metsäkoneen puunkorjuussa tekemiä maapaljastumia. Koepistojen perusteella kohteen itäosassa, kesämökin itäpuolisella kumpareella on säilynyttä kulttuurikerrosta pintaturpeen alla noin 10-20 cm vahvuudelta. Koepistoista ei kuitenkaan tullut esinelöytöjä. Lisäksi mökin itäpuolisen tien itäreunassa aivan mäen lakialueella oli kaksi kvartsi-iskosta, joita ei otettu talteen. Aivan alueen itäpäässä on yksi pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin kaksi metriä ja syvyys noin 0.4 metriä. Kuopan ympärillä on heikot vallit. Sen päältä on ajettu metsäkoneella, mikä on aiheuttanut rakenteeseen lievän painuman. Kaksi muuta mahdollista pyyntikuoppaa sijaitsevat inventointihavaintojen mukaan vierekkäin mökin itäpuolella mäen etelärinteellä noin 15-20 metriä rannasta ja noin 30 metriä mökistä itään. Kesämökin länsipuolella rantaan menevän tien länsipuolella ei tavattu mitään merkkiä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Alueella oli melko taajaan maapaljastumia metsänhakkuun jäljiltä. Maaperä vaihteli hienosta hiekasta moreeniin. Alue oli löydötön, joten sen perusteella kohteen aluerajausta muutettiin tältä osin. |
| metsakeskus.260010035 |
260 |
Siliänkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
639594.25800000 |
6891989.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärvestä Oriveteen laskevan Karistajanjoen pohjoisrannalla, hiekkaisella mäntykankaalla. Asuinpaikkalöytöjä on metsäautoteiden ja polkujen pinnalta, talon pihamaalta ja hiekkakuopan seinämästä noin 350 metrin pituisella ja lähes 100 metrin levyisellä alueella Karistajanjoen pohjoisrannalla. Lisäksi kankaalla on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa.
2019 Kohteessa tehtiin koepistoja ja tarkasteltiin metsäkoneen puunkorjuussa tekemiä maapaljastumia. Koepistojen perusteella kohteen itäosassa, kesämökin itäpuolisella kumpareella on säilynyttä kulttuurikerrosta pintaturpeen alla noin 10-20 cm vahvuudelta. Koepistoista ei kuitenkaan tullut esinelöytöjä. Lisäksi mökin itäpuolisen tien itäreunassa aivan mäen lakialueella oli kaksi kvartsi-iskosta, joita ei otettu talteen. Aivan alueen itäpäässä on yksi pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin kaksi metriä ja syvyys noin 0.4 metriä. Kuopan ympärillä on heikot vallit. Sen päältä on ajettu metsäkoneella, mikä on aiheuttanut rakenteeseen lievän painuman. Kaksi muuta mahdollista pyyntikuoppaa sijaitsevat inventointihavaintojen mukaan vierekkäin mökin itäpuolella mäen etelärinteellä noin 15-20 metriä rannasta ja noin 30 metriä mökistä itään. Kesämökin länsipuolella rantaan menevän tien länsipuolella ei tavattu mitään merkkiä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Alueella oli melko taajaan maapaljastumia metsänhakkuun jäljiltä. Maaperä vaihteli hienosta hiekasta moreeniin. Alue oli löydötön, joten sen perusteella kohteen aluerajausta muutettiin tältä osin. |
| metsakeskus.260010036 |
260 |
Karistaja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
639523.29100000 |
6892399.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärvestä Oriveteen laskevan Karistajanjoen pohjoispuolella. Paikka on Siliänkankaalle ja joen rantaan johtavan tien varrella, joesta 400-600 m pohjoiseen levittäytyen pääasiassa tien itäpuolella olevan suuren hiekkakuopan pohjois- ja länsipuolelle.
Löytöjä on poimittu hiekkakuopan reunoilta, tien pientareelta sekä tien molemmin puolin olevilta metsäaurausalueilta. Löytöjä on poimittu eniten hiekkakuopan pohjoisseinämästä, jossa on ollut myös punaista kulttuuri- ja luusilppumaata.
Kuopan reunasta muutama metri pohjoiseen, aivan tien vierellä on ollut kaksi asumuspainannetta, joista ainakin suurempi, kooltaan noin 7 x 7 m, lienee ollut asumuspainanne. Pienempi painanne oli hieman epäselvä, sillä kankaalla joitakin vuosia sitten suoritettu metsänauraus pinnanmuotojen havainnoimista. Auratulta kankaalta on tullut myös runsaasti löytöjä. Lisää löytöjä on poimittu myös auratulta rinteeltä tien länsipuolelta sekä tien reunoilta ja hiekkakuopan muilta sivustoilta.
Asuinpaikan löytymisen jälkeen hiekanotto on jatkunut kuopasta ja keskeiset osat asuinpaikasta, mm. asumuspainanteet, ovat tuhoutuneet. Myös hiekkakuopan laajennusta varten siirretty tie on tuhonnut asuinpaikkaa. Siirretyn tien ja hiekkakuopan välille on jäänyt yksi asumuspainanne, jonka leikkaus on hiekkakuopan reunassa. Kuopan reunoista tulee edelleen runsaasti löytöjä. |
| metsakeskus.260010037 |
260 |
Kalliolahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
639215.41000000 |
6892185.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010037 |
Lapinraunio sijaitsee Pyhäjärvestä Oriveteen laskevan Karistajanjoen suulla, Oriveden Enanlahden rannalla, joen pohjoisrannalla. Lapinraunio sijaitsee pienellä, noin 30 x 40 m:n kokoisella kalliokumpareella, joka työntyy länteen Karistajajoen pohjoispuolisella Siliänkankaalla. Lapinraunio on kumpareen korkeimmalla kohdalla, lähellä kumpareen pohjoispuolella olevaa Kalliolahtea. Kumpare kohoaa noin 7 m Orivettä ylemmäksi. Maisema kumpareelta on kaunis.Lapinraunio on kooltaan noin 6 x 6 m; se on matala, korkeudeltaan ehkä vain noin 50 cm. Se on rakennettu kokonaan kalliopohjalle, keskimäärin 20-30 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Lapinraunion pohjoispuolella on ehkä "laatikkomainen" rakennelma, joka on tehty suuremmista kivistä. Rakennelman on kooltaan noin 2 x 2 m. Tämä kiveys on rakennettu ikäänkuin lapinraunion jatkeeksi. Lapinrauniokohde liittyy Karistajanjoen - Enanlahden muinaisjäännöskeskittymään, johon kuuluu lisäksi toinenkin lapinraunio Kiukuunniemessä sekä useita kivi- ja varhaismetallikautisia asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.260010038 |
260 |
Kallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
665380.85200000 |
6897154.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Haarajärven pohjoispäästä noin 300 m koilliseen. Asuinpaikka-alue on tilan päärakennuksen ja järven rannan väliseltä hiesupitoisella pellolla. Pelto viettää tavallaan tasanteittain lounaaseen järven rantaa kohden. |
| metsakeskus.260010038 |
260 |
Kallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
665380.85200000 |
6897154.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Haarajärven pohjoispäästä noin 300 m koilliseen. Asuinpaikka-alue on tilan päärakennuksen ja järven rannan väliseltä hiesupitoisella pellolla. Pelto viettää tavallaan tasanteittain lounaaseen järven rantaa kohden. |
| metsakeskus.260010039 |
260 |
Suorlahti Pajalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
655153.99100000 |
6892335.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Muljulanselälle pistävien Paksunniemen ja Riuskunniemen välisessä kainalossa, Immolan tilan luoteis-pohjoispuolisella pellolla.
Peltolohko, jolta löydöt ovat tulleet esille, on hiesu-hietapitoinen ja jokseenkin tasainen. Löytöpaikka on järven rannasta 50-100 m päässä. |
| metsakeskus.260010039 |
260 |
Suorlahti Pajalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
655153.99100000 |
6892335.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Muljulanselälle pistävien Paksunniemen ja Riuskunniemen välisessä kainalossa, Immolan tilan luoteis-pohjoispuolisella pellolla.
Peltolohko, jolta löydöt ovat tulleet esille, on hiesu-hietapitoinen ja jokseenkin tasainen. Löytöpaikka on järven rannasta 50-100 m päässä. |
| metsakeskus.260010040 |
260 |
Vaaranmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
668946.45400000 |
6886308.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiteenjärven eteläpuolella, Vaaranmäen korkeimmalla kohdalla olevalla peltotasanteella, Kiteenlahden rannasta noin 800 m:n päässä ja Hyypiänjärven rannasta noin 600 m:n päässä. Kiteenjärvi on laskettu järvi ja aiemmin se on ilmeisesti ulottunut aivan Vaaranmäen juurelle asti.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltotasanteelta, joka on Vaaranmäen korkeimmalla kohdalla; tasannetta ympäröivät rinteet ovat varsin jyrkät kaikilla suunnilla. |
| metsakeskus.260010040 |
260 |
Vaaranmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
668946.45400000 |
6886308.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiteenjärven eteläpuolella, Vaaranmäen korkeimmalla kohdalla olevalla peltotasanteella, Kiteenlahden rannasta noin 800 m:n päässä ja Hyypiänjärven rannasta noin 600 m:n päässä. Kiteenjärvi on laskettu järvi ja aiemmin se on ilmeisesti ulottunut aivan Vaaranmäen juurelle asti.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltotasanteelta, joka on Vaaranmäen korkeimmalla kohdalla; tasannetta ympäröivät rinteet ovat varsin jyrkät kaikilla suunnilla. |
| metsakeskus.260500002 |
260 |
Kiteenlahti Vaaranmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
668946.45400000 |
6886308.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260500002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiteenjärven eteläpuolella Vaaranmäen korkeimman kohdan peltotasanteella. Kiteenlahden rantaan matkaa on n. 800 m ja Hyypiinjärvelle n. 600 m. 1990-luvun inventoinneissa alueelta on löydetty karjalaista keramiikkaa, pronssisormuksia, kuonaa, kuonaantunutta savea ja ruotsalainen kolikko 1600-luvulta. |
| metsakeskus.260500003 |
260 |
Haarajärvi Kallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
665380.85200000 |
6897154.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260500003 |
Haarajärven pohjoispäästä n. 300 m koilliseen olevalta rannan ja Kallion tilan päärakennuksen väliseltä pellolta on löydetty saviastian kappaleita ja pii-iskos. |
| metsakeskus.260500004 |
260 |
Muljula Hietaniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
655845.70300000 |
6894900.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260500004 |
Hietaniemen koillispuolella, niemen itäpuolisen soistuneen lahden koillisrannassa sijaitseva tervahauta.
Kohteen koordinaatteja on tarkistettu Lidar-kartan perusteella. Pisteestä noin 30 metriä pohjoiseen erottuu kartoissa myös toinen mahdollinen tervahauta (koordinaatit: 6894952/655865). |
| metsakeskus.260500006 |
260 |
Muljula Kyöpelinvuori tervahauta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
653832.50700000 |
6897099.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260500006 |
Rääkkylä-Kitee tien pohjoispuolella, kapealla kannaksella tervahauta. Tervahauta on kooltaan noin 7 metriä ja sen ympärillä on selvästi erottuvat vallit. Kohteen paikkatietoa on tarkennettu 10. marraskuuta 2020 tehdyn tarkastuksen perusteella. |
| metsakeskus.260500007 |
260 |
Muljula Kilolahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
653176.77000000 |
6897419.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260500007 |
Muljulanselän Kilolahden itärannan niemessä, Rääkkylä-Kitee tien lounaispuolella on ainakin kaksi hiilimiilua. |
| metsakeskus.260500008 |
260 |
Muljula Hiekkakaarre |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
654431.26600000 |
6896275.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260500008 |
Rääkkylä-Kitee paikallistien eteläpuolella, Hovinlammen etelärannan pienellä metsäsaarekkeella pellon ja teiden välisellä alueella on tervahauta. |
| metsakeskus.260500011 |
260 |
Suuri-Onkamo |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
657635.89500000 |
6915261.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260500011 |
Suuri(?)-Onkamon ja Särkijärven välissä, Onkamojärven laitapuolella kerrotaan olleen hautausmaa ja vanha kirkonpaikka. |
| metsakeskus.260500012 |
260 |
Lahdenkylä Toropainen |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
672349.13900000 |
6872576.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.260500012 |
Kertojan maalla (Toropainen) on maakivi, johon on hakattu läpimitaltaan 13 cm rengas. Samoin lähellä itärajaa on iso kivi, jossa on hakattuja merkkejä; kiveen liittyy myös tarinoita aarteesta. Kertoja arvelee näitä rajakiviksi. |
| metsakeskus.261010003 |
261 |
Maunujoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412399.85900000 |
7482703.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010003 |
Kohde on Ounasjoen itäpuolella, Maunujoen itärannalla ja Huilajan taloryhmästä n. 900 m pohjoisluoteeseen olevassa metsässä. Vuoden 1998 inventoinnissa paikalta ei havaittu mitään selkeitä asuinpaikkaan viittaavia jälkiä. Inventoijan arvion mukaan kyseessä on mahdollisesti varsin pienialainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.261010004 |
261 |
Huutola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413209.44700000 |
7529563.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010004 |
Kohde sijaitsee Rautusjärven luoderannalla, Köngäs-Hanhimaa -tien ja rannan välissä. Löydöksiä on Huuhtolan tilan pihapiiristä ja asuinrakennuksen kohdalta. |
| metsakeskus.261010006 |
261 |
Rauhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383008.57700000 |
7533811.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010006 |
Jerisjärven länsirannassa on Rauhalan talon rantapellolta saatu yli sadan vuoden kuluessa runsaasti kivikautisia löydöksiä. Ensimmäinen museoon toimitettu esine, tasataltta, on jo vuodelta 1875. Viljelys ja rakennustoiminta on tuhonnut pahoin noin 100 x 70 m laajan asuinpaikka-alueen. Tästä huolimatta vuonna 1989 tehdyssä koekaivauksessa pakalta saatiin yhä varsin runsaasti erilaisia muinaislöytöjä, joista osa ajoittuu varhaiseen metallikauteen. Liesirakenteet olivat kuitenkin pääosin hajonneet kynnöstöissä ja esineistö oli liikkunut alkuperäisiltä paikoiltaan. Hiekkamultaisen nurmitörmän ja kasvimaiden alla olevat löydökset voidaan ilmeisesti yhdistää siihen vuosituhantiseen asutuskiertoon, joka hyödynsi niin Jerisjärven rantoja kuin käyntiä Kulkujoen kautta Ounasjoelle. Vaikuttaa myös siltä, että läheisten kankaiden pyyntikuopat ovat Rauhalan asuinpaikan väestöjen tekemiä (vrt. KITTILÄ 231). |
| metsakeskus.261010008 |
261 |
Koivarova |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
380705.49300000 |
7536585.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010008 |
Koivarovan tilan mailla olevalta kivikautiselta asuinpaikalta tai -paikoilta toimitettiin museoon irtolöytöjä jo vuosina 1919, 1933 ja 1935. Joukossa on useita punaliuskeesta valmistettuja väkäsellisiä nuolenkärkiä sekä kouru- ja tasatalttoja. Paikalla on asuttu
ainakin kivikauden loppupuolella noin 4000 vuotta sitten. Paikalla saamani tiedon
mukaan löydökset olisivat peräisin kohdasta a eli Keimiöjoen suun peltotörmältä,
josta käytetään nimeä Kotaniemi. Siinä ei ole myöhemmin tehty pintahavaintoja.
Törmä on lähes kaksi metriä korkea ja tasainen. Kaivaukset vuonna 1989 keskittyivät
kohtaa b (kohdasta noin 200- 300 m itään), josta löytyi kaksi pii-iskosta, kvartsia ja
rautainen puukonterä. Tuo paikka on Koivarovan tilan rantatörmällä, jolle on
myöhemmin tehty saunamökki. |
| metsakeskus.261010009 |
261 |
Kuivasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425524.51100000 |
7520178.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Rastinjärven eteläosan länsirannalla, Loukisen tilan rantaniityllä, asuinrakennuksesta n. 70 m kaakkoon. |
| metsakeskus.261010010 |
261 |
Tervo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426090.28500000 |
7520691.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Rastinjärveen kaakosta pistävän Tervaniemen kärjessä, Tervon tilan asuinrakennuksesta n. 60 m pohjoisluoteeseen olevalla rantaniityllä. |
| metsakeskus.261010011 |
261 |
Järventausta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418414.41700000 |
7496964.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010011 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kuusajärven loudepäässä ja järven luoteisosan lounaisrannalla olevan tilan asuinrakennuksen luoteispuolen viljelysmaassa. Tästä 100 m luoteeseen on tiemaassa myös löytöjä. Paikalla on lisäksi 3 pari metriä laajaa kuoppaa ja suorakaiteenmuotoinen liesi.
Vuonna 2023 osa kohdetta tarkastettiin tien perusparannussuunnitelman johdosta. Tuolloin kohteen tarkastetulla alueella todettiin 4 pyyntikuoppaa ja 1 liesilatomus. |
| metsakeskus.261010011 |
261 |
Järventausta |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
418414.41700000 |
7496964.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010011 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kuusajärven loudepäässä ja järven luoteisosan lounaisrannalla olevan tilan asuinrakennuksen luoteispuolen viljelysmaassa. Tästä 100 m luoteeseen on tiemaassa myös löytöjä. Paikalla on lisäksi 3 pari metriä laajaa kuoppaa ja suorakaiteenmuotoinen liesi.
Vuonna 2023 osa kohdetta tarkastettiin tien perusparannussuunnitelman johdosta. Tuolloin kohteen tarkastetulla alueella todettiin 4 pyyntikuoppaa ja 1 liesilatomus. |
| metsakeskus.261010011 |
261 |
Järventausta |
10002 |
12001 |
13199 |
11019 |
27000 |
418414.41700000 |
7496964.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010011 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kuusajärven loudepäässä ja järven luoteisosan lounaisrannalla olevan tilan asuinrakennuksen luoteispuolen viljelysmaassa. Tästä 100 m luoteeseen on tiemaassa myös löytöjä. Paikalla on lisäksi 3 pari metriä laajaa kuoppaa ja suorakaiteenmuotoinen liesi.
Vuonna 2023 osa kohdetta tarkastettiin tien perusparannussuunnitelman johdosta. Tuolloin kohteen tarkastetulla alueella todettiin 4 pyyntikuoppaa ja 1 liesilatomus. |
| metsakeskus.261010014 |
261 |
Köngäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410037.71900000 |
7530607.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010014 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen koillisrannalla Könkäänkosken niskalla, n. 400 m Könkään koulusta luoteeseen. |
| metsakeskus.261010015 |
261 |
Mutala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415039.71000000 |
7529314.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautusjärven itäpään kaakkoisrannalla, Mutalan tilan rantapellolla. Rakennuksesta 70-140 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.261010016 |
261 |
Hangasvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427264.92500000 |
7464760.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Molkojärven pohjoisosan itärannalla olevan Hangasvaaran tilan rakennusten eteläpuolella viljelysmaassa ja pihapiirissä. |
| metsakeskus.261010017 |
261 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413094.48700000 |
7529659.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautusjärven lounais-rannalla, Rantalan tilan viljelysmaassa rakennuksista 30-40 m lounaaseen. |
| metsakeskus.261010018 |
261 |
Kurula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426532.10600000 |
7520929.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Rastinjärven ja Kuivajärven väliseen salmeen koillisesta pistävällä niemellä. Kuralan(?) tilan viljelysmaalla, asuinrakennuksesta 25-30 m etelään. |
| metsakeskus.261010020 |
261 |
Niemelä |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27017 |
407808.77000000 |
7453157.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010020 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen itärannalla, Tainionnivanniskan kohdalla olevalla Pekkalan tilan rantaniityllä. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavan löytöalueen pituus rannan suunnassa n. 400 m. löydöt: tuura, kirveitä, itäkarjalainen kirves, liusketikari, yms. Alueen pohjoispäässä on merovingiaikaisen raudasta valmistetun suippokärkisen väkipuukon terän löytöpaikka. |
| metsakeskus.261010020 |
261 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
407808.77000000 |
7453157.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010020 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen itärannalla, Tainionnivanniskan kohdalla olevalla Pekkalan tilan rantaniityllä. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavan löytöalueen pituus rannan suunnassa n. 400 m. löydöt: tuura, kirveitä, itäkarjalainen kirves, liusketikari, yms. Alueen pohjoispäässä on merovingiaikaisen raudasta valmistetun suippokärkisen väkipuukon terän löytöpaikka. |
| metsakeskus.261010020 |
261 |
Niemelä |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27012 |
407808.77000000 |
7453157.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010020 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen itärannalla, Tainionnivanniskan kohdalla olevalla Pekkalan tilan rantaniityllä. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavan löytöalueen pituus rannan suunnassa n. 400 m. löydöt: tuura, kirveitä, itäkarjalainen kirves, liusketikari, yms. Alueen pohjoispäässä on merovingiaikaisen raudasta valmistetun suippokärkisen väkipuukon terän löytöpaikka. |
| metsakeskus.261010020 |
261 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
407808.77000000 |
7453157.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010020 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen itärannalla, Tainionnivanniskan kohdalla olevalla Pekkalan tilan rantaniityllä. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavan löytöalueen pituus rannan suunnassa n. 400 m. löydöt: tuura, kirveitä, itäkarjalainen kirves, liusketikari, yms. Alueen pohjoispäässä on merovingiaikaisen raudasta valmistetun suippokärkisen väkipuukon terän löytöpaikka. |
| metsakeskus.261010021 |
261 |
Salanki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410783.35600000 |
7563259.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010021 |
Kohde sijaitsee Puljun kylästä n. 7 km etelään, Salankijärven itärannalla. Asuinpaikkaan viittaava löytö on tavattu Salankijärven itärannalla olevan Salangin rakennusten viljelysmaasta, rakennusten eteläpuolella huuhtoutuneena vesirajaan. |
| metsakeskus.261010028 |
261 |
Rimpijänkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
410609.43600000 |
7559255.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010028 |
Röykkiö sijaitsee Tepasto-Pulju -maantien länsipuolella, Kaunismaan tilasta 1400 m etelään ja maantiestä 30 m. Röykkiö on metsämaassa ja halksisijaltaan n. 1,5 m. |
| metsakeskus.261010041 |
261 |
Taatsi ja Taatsinkirkko |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
440220.51300000 |
7568440.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010041 |
Kohde sijaitsee Kittilän Pokan kylästä 11 km luoteeseen, Kitisen latvoilla, 500 m Taatsinjärven luoteispäästä ylävirtaan olevan Rotkojärven koillisrannalla. Palvoskivi on luontainen kymmenisen metriä korkea ja patsas, pykälittäin ylöspäin kapeneva. Ylimpänä patsaalla on ollut neljäntuulen lakkia muistuttava kivi, jonka "uskottomat" ovat sittemmin vierittäneet alas. Taatsinkirkko on pystysuora järvestä kohoava kalliopahta.
Vuonna 2008 seitakiven ympäristöä tutkittiin koepistoin, joista paljastui luulöytöjä (peuraa, lintua ja kalaa). Luulöytöjen ajoitukset vaihtelivat noin välillä 80 - 900 BP. Lähialueelta paikannettiin lisäksi kaksi pyyntikuoppaa. Löytöjä - mm. vanhempia kolikoita - on paikallisten asukkaiden mukaan kerätty ja poistettu 1960-luvulla.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Kohde on merkitty karttaan ja paikalla on opaste. |
| metsakeskus.261010041 |
261 |
Taatsi ja Taatsinkirkko |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
440220.51300000 |
7568440.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010041 |
Kohde sijaitsee Kittilän Pokan kylästä 11 km luoteeseen, Kitisen latvoilla, 500 m Taatsinjärven luoteispäästä ylävirtaan olevan Rotkojärven koillisrannalla. Palvoskivi on luontainen kymmenisen metriä korkea ja patsas, pykälittäin ylöspäin kapeneva. Ylimpänä patsaalla on ollut neljäntuulen lakkia muistuttava kivi, jonka "uskottomat" ovat sittemmin vierittäneet alas. Taatsinkirkko on pystysuora järvestä kohoava kalliopahta.
Vuonna 2008 seitakiven ympäristöä tutkittiin koepistoin, joista paljastui luulöytöjä (peuraa, lintua ja kalaa). Luulöytöjen ajoitukset vaihtelivat noin välillä 80 - 900 BP. Lähialueelta paikannettiin lisäksi kaksi pyyntikuoppaa. Löytöjä - mm. vanhempia kolikoita - on paikallisten asukkaiden mukaan kerätty ja poistettu 1960-luvulla.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Kohde on merkitty karttaan ja paikalla on opaste. |
| metsakeskus.261010041 |
261 |
Taatsi ja Taatsinkirkko |
10002 |
12006 |
13083 |
11033 |
27019 |
440220.51300000 |
7568440.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010041 |
Kohde sijaitsee Kittilän Pokan kylästä 11 km luoteeseen, Kitisen latvoilla, 500 m Taatsinjärven luoteispäästä ylävirtaan olevan Rotkojärven koillisrannalla. Palvoskivi on luontainen kymmenisen metriä korkea ja patsas, pykälittäin ylöspäin kapeneva. Ylimpänä patsaalla on ollut neljäntuulen lakkia muistuttava kivi, jonka "uskottomat" ovat sittemmin vierittäneet alas. Taatsinkirkko on pystysuora järvestä kohoava kalliopahta.
Vuonna 2008 seitakiven ympäristöä tutkittiin koepistoin, joista paljastui luulöytöjä (peuraa, lintua ja kalaa). Luulöytöjen ajoitukset vaihtelivat noin välillä 80 - 900 BP. Lähialueelta paikannettiin lisäksi kaksi pyyntikuoppaa. Löytöjä - mm. vanhempia kolikoita - on paikallisten asukkaiden mukaan kerätty ja poistettu 1960-luvulla.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Kohde on merkitty karttaan ja paikalla on opaste. |
| metsakeskus.261010041 |
261 |
Taatsi ja Taatsinkirkko |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27019 |
440220.51300000 |
7568440.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010041 |
Kohde sijaitsee Kittilän Pokan kylästä 11 km luoteeseen, Kitisen latvoilla, 500 m Taatsinjärven luoteispäästä ylävirtaan olevan Rotkojärven koillisrannalla. Palvoskivi on luontainen kymmenisen metriä korkea ja patsas, pykälittäin ylöspäin kapeneva. Ylimpänä patsaalla on ollut neljäntuulen lakkia muistuttava kivi, jonka "uskottomat" ovat sittemmin vierittäneet alas. Taatsinkirkko on pystysuora järvestä kohoava kalliopahta.
Vuonna 2008 seitakiven ympäristöä tutkittiin koepistoin, joista paljastui luulöytöjä (peuraa, lintua ja kalaa). Luulöytöjen ajoitukset vaihtelivat noin välillä 80 - 900 BP. Lähialueelta paikannettiin lisäksi kaksi pyyntikuoppaa. Löytöjä - mm. vanhempia kolikoita - on paikallisten asukkaiden mukaan kerätty ja poistettu 1960-luvulla.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Kohde on merkitty karttaan ja paikalla on opaste. |
| metsakeskus.261010049 |
261 |
Haltioletto |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
380791.46500000 |
7535350.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010049 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven itäosassa. Isohaaran pohjoispään ja mantereen välissä on pieni, n. 20 metriä laaja saari, jota perimätieto pitää lappalaisten kalmistona ja uhripaikkana. Paikalla on kaksi selvää kesähautakuoppaa ja 2 - 3 epämääräistä painaumaa. |
| metsakeskus.261010049 |
261 |
Haltioletto |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
380791.46500000 |
7535350.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010049 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven itäosassa. Isohaaran pohjoispään ja mantereen välissä on pieni, n. 20 metriä laaja saari, jota perimätieto pitää lappalaisten kalmistona ja uhripaikkana. Paikalla on kaksi selvää kesähautakuoppaa ja 2 - 3 epämääräistä painaumaa. |
| metsakeskus.261010053 |
261 |
Kurjenpolvi |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
411429.00000000 |
7509006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010053 |
Kohde on Ounasjoen itärannalla olevasta maatalousoppilaitoksesta 700 m pohjoiseen. Maasto on kuusikkoa kasvavaa vanhaa jokitörmää. Paikalla erottuu kookkaitakin hautakuoppia. Hautausmaata on kaivausten perusteella käytetty 1700-luvulla. Alueen pohjois- ja luoteispuolisessa maastossa on havaittu kuoppia, joiden tarkoitus on epäselvä. Hautaustapa edustaa luterilaista länsisuomalaista hautauskulttuuria. Alue on aidattu. Paikalla on opaste. Museovirasto on ostanut kalmistoalueen 1991. Alue on siirtynyt Metsähallituksen hallintaan 2014. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) ja on ehdolla VARK-luettelossa. |
| metsakeskus.261010058 |
261 |
Noitakallio |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
440711.47100000 |
7487970.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010058 |
Kohde sijaitsee Kelontekemänjärven kaakkoisosassa Manalaisaaressa. Paulaharjun mukaan saaressa on n. 0,5 m korkea kivilatomus, jonka päällä noidat ovat laulaneet itsensä loveen ("Lovikallio"). Saaressa on myös kesähautoja(kts. Lisätiedot) ja vuosilukumänty. Peruskartan mukaan muinaisjäännöksen läheisyydessä sijaitsee rakennus ja voimajohtolinja. |
| metsakeskus.261010058 |
261 |
Noitakallio |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
440711.47100000 |
7487970.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010058 |
Kohde sijaitsee Kelontekemänjärven kaakkoisosassa Manalaisaaressa. Paulaharjun mukaan saaressa on n. 0,5 m korkea kivilatomus, jonka päällä noidat ovat laulaneet itsensä loveen ("Lovikallio"). Saaressa on myös kesähautoja(kts. Lisätiedot) ja vuosilukumänty. Peruskartan mukaan muinaisjäännöksen läheisyydessä sijaitsee rakennus ja voimajohtolinja. |
| metsakeskus.261010062 |
498 |
Pyhäkero |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
378045.52800000 |
7553611.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010062 |
Kohde on Pallastunturilla, Taivaskerosta kilometrin verran kaakkoon oleva tunturilaki. Paulaharjun mukaan Pyhäkero on luultavasti saamelaisten pyhä paikka. |
| metsakeskus.261010068 |
261 |
Maijanjärvi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
413528.39900000 |
7489053.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010068 |
Kohde on Ounasjoen koillispuolella, Maijavaaran luoteispäässä olevan Maijanjärven kaakkoispuolella, rannasta n. 60 m kivirakassa rintavarustusta muistuttava latomus, joka näyttää olleen katetun kivilaaoilla. Saamelaishauta (?) |
| metsakeskus.261010071 |
261 |
Vanhainkoti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
410583.54100000 |
7507612.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010071 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjoen länsipuolella, hiekkaperäisellä peltotörmällä, vanhainkodin etelä- ja kaakkoispuolella. Alueella 1994 tehtyjen kaivausten perusteella asuinpaikan laajuus voitiin pääosin määrittää. Ollinojan pohjoispuolella se noudattaa muinaista rantatörmää ainakin 150 m matkalta. Pohjoisraja on epäselvä, mutta asuinpaikka ulottuu ainakin vanhainkodin pysäköintialueen koillispuoleiseen metsikköön. Ollinojan eteläpuolella on toinen laaja asuinpaikka-alue, jossa toteutettiin vain koekuopitusta. Löytöinä on mm. kvartsi- ja kvartsiittiaineistoa, jaspista, kivilajiesineitä sekä meripihkanappi mahdollisesta haudasta ja palanutta luuta.
Asuinpaikan koilliseen työntyvä pohjoisosa on tuhoutunut tulvavallin rakentamisen yhteydessä vuonna 2021. Muinaisjäännösalueen rajausta ei ole vielä päivitetty uusimman vuoden 2022-2023 inventoinnin antaman tiedon mukaiseksi.
Vanhainkodin asuinpaikalta saadut löydöt viittaavat lähinnä myöhäisneoliittiseen aikaan, varsinkin meripihkanappi ja kvartsiittikärki. Historiallisen ajan löydöt puolestaan kertovat ainakin viime vuosisadan lopun oleskelusta paikalla. Kiinteistä rakenteista mielenkiintoisin on punaisen maan kuoppa, mahdollinen hautauksen jäänne. Sen yhteydestä löytyi
sekä meripihkanappi että pohjalainen taltta. Kuopasta saatu radiohiiliajoitus viittaa samaan aikaan kuin esineistökin (4580±90 BP, su-2557). Tasokaivausalueella tutkittiin myös historiallisen ajan tulisija.
Ounasjoen nykyuoma kulkee satoja metrejä idempänä. |
| metsakeskus.261010073 |
261 |
Kukasjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
387639.00000000 |
7512533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010073 |
Kohde sijaitsee Kukasjärven itärannalla, 7 metrin etäisyydellä rannasta. Paikalla kasvaa mäntymetsä hiekkamaassa. Ranta on alavaa ja aluskasvillisuutena on mustikanvarpuja ja paksu turve. Kohteessa on 2 metriä halkaisijaltaan oleva maansekainen uunin kiviraunio, joka on 70 cm korkea. Rakennelman päällä kasvaa puolukkaturve ja koivuja. Ilmeisesti rakennelma on noin 1600 - 1700 luvun kotasijan tai tuvan uunin raunio. Rakennuksesta ei ole enää havaittavissa merkkejä. |
| metsakeskus.261010074 |
261 |
Unilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
387871.00000000 |
7512117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010074 |
Kukasjärven ja Pyhäjärven välisellä, noin kilometrin mittaisella suokannaksella mutkittelevan Pyhäojan itäpuolella, noin 300m Kukasjärvestä kaakkoon on suosta nousevia hienohiekkaisia moreenikumpareita. Kukasjärven eteläpään kiertävä polku kulkee kohdasta, jonka lähistöllä erottuu useita mahdollisesti iäkkäitä liesikiveyksiä. Pyhäojan ja siitä nelisen sataa metriä itäkoilliseen olevan Unilammen välissä on ainakin kolme pyyntikuoppa pienten hietatievojen niskoilla. Kuopat liittynevät tässä tapauksessa kohteen KITTILÄ 30/73 vaiheilla todennäköisesti olleen esihistoriallisen asuinpaikan käyttäjiin. |
| metsakeskus.261010074 |
261 |
Unilampi |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
387871.00000000 |
7512117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010074 |
Kukasjärven ja Pyhäjärven välisellä, noin kilometrin mittaisella suokannaksella mutkittelevan Pyhäojan itäpuolella, noin 300m Kukasjärvestä kaakkoon on suosta nousevia hienohiekkaisia moreenikumpareita. Kukasjärven eteläpään kiertävä polku kulkee kohdasta, jonka lähistöllä erottuu useita mahdollisesti iäkkäitä liesikiveyksiä. Pyhäojan ja siitä nelisen sataa metriä itäkoilliseen olevan Unilammen välissä on ainakin kolme pyyntikuoppa pienten hietatievojen niskoilla. Kuopat liittynevät tässä tapauksessa kohteen KITTILÄ 30/73 vaiheilla todennäköisesti olleen esihistoriallisen asuinpaikan käyttäjiin. |
| metsakeskus.261010075 |
261 |
Varesparkuma |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
388382.46000000 |
7511290.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010075 |
Pyhäjärven pohjoispäässä on männikkökankainen niemeke, joka laskee loivasti Pyhäojan suulle idästä. Kannaksen niskalla, aivan ojan tuntumassa on yksi pyyntikuoppa sulkemassa peurojen muinaista kulkureittiä länsi-itäsuunnassa. Varesparkuman vaaraselänteen alla, satakunta metriä kuopasta kaakkoon on veneenlaskupaikka, parkkialue ja tulistelukotia. |
| metsakeskus.261010078 |
498 |
Pallaslompoloharju N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
382827.62000000 |
7546983.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010078 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven eteläpään länsirannalla. Pallasjärven ja Pallaslompolon välisen harjanteen laella on kolme pyyntikuoppaa 270 m matkalla. Kuopat kuuluvat samaan Pallasjärven ja -lompolon väliseen pyyntikuoppien ketjuun kohteiden Muonio 236 ja 237 kanssa.
Kvartsi-iskosten löytöpaikka sijaitsee niemen pohjoisosassa. Löytöpaikka sijaitsee loivalla, tasaisella etelään aukeavalla rinteellä, joka viettää eniten lounaaseen. Kohteen tausta nousee aluksi loivasti ja joidenkin kymmenien metrien päässä jyrkemmin kohti tunnettua pyyntikuoppaa luoteessa, 60-70 m päässä löytöpaikasta. Kvartsit löytyivät puhki erodoituneelta maanpinnalta 10 x 10 m alueelta.
Kohteen kolme pyyntikuoppaa kuuluvat mahdollisesti samaan Pallasjärven ja Pallaslompolon väliseen pyyntikuoppien ketjuun kuin samalla harjujaksolla, kahdessa saaressa kohteen eteläpuolella, kohteiden Pallaslompolo 1 ja Pallaslompolo 2 yhteydessä sijaitsevat kuopat. Kuoppa 3:sta tavattu selvä huuhtoutumiskerros osoittaa kyseisen kuopan olevan todennäköisesti esihistoriallinen, ja on mahdollista, että myös muut kohteen kuopat ovat ajoitukseltaan samanikäisiä. Kohteesta tavatut kvartsilöydöt liittyvät todennäköisimmin kivikautiseen tai varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.261010078 |
498 |
Pallaslompoloharju N |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
382827.62000000 |
7546983.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010078 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven eteläpään länsirannalla. Pallasjärven ja Pallaslompolon välisen harjanteen laella on kolme pyyntikuoppaa 270 m matkalla. Kuopat kuuluvat samaan Pallasjärven ja -lompolon väliseen pyyntikuoppien ketjuun kohteiden Muonio 236 ja 237 kanssa.
Kvartsi-iskosten löytöpaikka sijaitsee niemen pohjoisosassa. Löytöpaikka sijaitsee loivalla, tasaisella etelään aukeavalla rinteellä, joka viettää eniten lounaaseen. Kohteen tausta nousee aluksi loivasti ja joidenkin kymmenien metrien päässä jyrkemmin kohti tunnettua pyyntikuoppaa luoteessa, 60-70 m päässä löytöpaikasta. Kvartsit löytyivät puhki erodoituneelta maanpinnalta 10 x 10 m alueelta.
Kohteen kolme pyyntikuoppaa kuuluvat mahdollisesti samaan Pallasjärven ja Pallaslompolon väliseen pyyntikuoppien ketjuun kuin samalla harjujaksolla, kahdessa saaressa kohteen eteläpuolella, kohteiden Pallaslompolo 1 ja Pallaslompolo 2 yhteydessä sijaitsevat kuopat. Kuoppa 3:sta tavattu selvä huuhtoutumiskerros osoittaa kyseisen kuopan olevan todennäköisesti esihistoriallinen, ja on mahdollista, että myös muut kohteen kuopat ovat ajoitukseltaan samanikäisiä. Kohteesta tavatut kvartsilöydöt liittyvät todennäköisimmin kivikautiseen tai varhaismetallikautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.261010080 |
498 |
Metsänhoitajien kämppä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381136.29600000 |
7548837.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010080 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven länsirannalla, Metsänhoitajien kämpän pihapiirissä, Raattamaan johtavan maantie 957:n ja Pallasjärven välisellä rantaterassilla. Kohde on esihistoriallinen asuinpaikka, joka on havaittujen rakenteiden ja löytöjen perusteella käyttöhistorialtaan todennäköisesti moniperiodinen. Kohde muodostuu kvartsilöytöjen perusteella todetusta asuinpaikka-alueesta sekä ilmeisesti ainakin kahdesta suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta, joista pohjoisempi latomus 1 on erittäin hyvin säilynyt ja myös visuaalisesti edustava. Kvartsi-iskoksia havaittiin kohteen tarkastuksen yhteydessä noin kolmekymmentä, ja ne tavattiin kämpän piha-alueelta, kämpän ja saunan väliltä, enimmäkseen pihan eteläpuoliskosta. |
| metsakeskus.261010080 |
498 |
Metsänhoitajien kämppä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
381136.29600000 |
7548837.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010080 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven länsirannalla, Metsänhoitajien kämpän pihapiirissä, Raattamaan johtavan maantie 957:n ja Pallasjärven välisellä rantaterassilla. Kohde on esihistoriallinen asuinpaikka, joka on havaittujen rakenteiden ja löytöjen perusteella käyttöhistorialtaan todennäköisesti moniperiodinen. Kohde muodostuu kvartsilöytöjen perusteella todetusta asuinpaikka-alueesta sekä ilmeisesti ainakin kahdesta suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta, joista pohjoisempi latomus 1 on erittäin hyvin säilynyt ja myös visuaalisesti edustava. Kvartsi-iskoksia havaittiin kohteen tarkastuksen yhteydessä noin kolmekymmentä, ja ne tavattiin kämpän piha-alueelta, kämpän ja saunan väliltä, enimmäkseen pihan eteläpuoliskosta. |
| metsakeskus.261010080 |
498 |
Metsänhoitajien kämppä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
381136.29600000 |
7548837.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010080 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven länsirannalla, Metsänhoitajien kämpän pihapiirissä, Raattamaan johtavan maantie 957:n ja Pallasjärven välisellä rantaterassilla. Kohde on esihistoriallinen asuinpaikka, joka on havaittujen rakenteiden ja löytöjen perusteella käyttöhistorialtaan todennäköisesti moniperiodinen. Kohde muodostuu kvartsilöytöjen perusteella todetusta asuinpaikka-alueesta sekä ilmeisesti ainakin kahdesta suorakaiteen muotoisesta liesilatomuksesta, joista pohjoisempi latomus 1 on erittäin hyvin säilynyt ja myös visuaalisesti edustava. Kvartsi-iskoksia havaittiin kohteen tarkastuksen yhteydessä noin kolmekymmentä, ja ne tavattiin kämpän piha-alueelta, kämpän ja saunan väliltä, enimmäkseen pihan eteläpuoliskosta. |
| metsakeskus.261010081 |
498 |
Pallasjärvi SW |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
382446.77600000 |
7547372.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010081 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven eteläosan länsirannalla. Metsäntutkimuslaitoksesta 1450 m kaakkoon on rantatörmällä viitisen metriä rannasta ainakin yksi suorakaiteinen liesi ja metrin laajuinen maatunut kuoppa, molemmat rajaa osoittavien viisarikivien vieressä. Paikalta 50 m etelään on kivistä ladottu rajamerkki. Törmän murroksesta on tavattu lisäksi palomaata ja nokea, joten paikalla voi olla laajempikin asuinkenttä.
Kohdetta tarkastettaessa vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä paikallistettiin kohteesta aiemmin tunnettujen rakenteiden lisäksi toinen liesi-latomus, joka sijatsee aiemmin tunnetun latomuksen ja historiallisen ajan rajamerkin välisellä alueella. |
| metsakeskus.261010081 |
498 |
Pallasjärvi SW |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
382446.77600000 |
7547372.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010081 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven eteläosan länsirannalla. Metsäntutkimuslaitoksesta 1450 m kaakkoon on rantatörmällä viitisen metriä rannasta ainakin yksi suorakaiteinen liesi ja metrin laajuinen maatunut kuoppa, molemmat rajaa osoittavien viisarikivien vieressä. Paikalta 50 m etelään on kivistä ladottu rajamerkki. Törmän murroksesta on tavattu lisäksi palomaata ja nokea, joten paikalla voi olla laajempikin asuinkenttä.
Kohdetta tarkastettaessa vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä paikallistettiin kohteesta aiemmin tunnettujen rakenteiden lisäksi toinen liesi-latomus, joka sijatsee aiemmin tunnetun latomuksen ja historiallisen ajan rajamerkin välisellä alueella. |
| metsakeskus.261010081 |
498 |
Pallasjärvi SW |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
382446.77600000 |
7547372.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010081 |
Kohde sijaitsee Pallasjärven eteläosan länsirannalla. Metsäntutkimuslaitoksesta 1450 m kaakkoon on rantatörmällä viitisen metriä rannasta ainakin yksi suorakaiteinen liesi ja metrin laajuinen maatunut kuoppa, molemmat rajaa osoittavien viisarikivien vieressä. Paikalta 50 m etelään on kivistä ladottu rajamerkki. Törmän murroksesta on tavattu lisäksi palomaata ja nokea, joten paikalla voi olla laajempikin asuinkenttä.
Kohdetta tarkastettaessa vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä paikallistettiin kohteesta aiemmin tunnettujen rakenteiden lisäksi toinen liesi-latomus, joka sijatsee aiemmin tunnetun latomuksen ja historiallisen ajan rajamerkin välisellä alueella. |
| metsakeskus.261010082 |
261 |
Lompolo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409184.01300000 |
7555480.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010082 |
Kohde sijaitsee Lompolon kyläryhmän pohjoispäässä, Nunnaseen vievän tien itäpuolella ja Lompolon baarista n. 250 m pohjoiseen. Maasto on tasaista kangasta, jossa erottuu heikosti terassitaite länsipuolella. |
| metsakeskus.261010083 |
261 |
Pahkijärvi SE |
10002 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
410827.30200000 |
7586367.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010083 |
Kohde sijaitsee Kittilän/Enontekiön rajasta 1,2 km etelään. Pahtijärven kaakkoispuolella olevan järven rannasta n. 150 m kaakkoon suosaarekkeella. Kodan liesikiveyksenä pidettävä, noin 0,7 x 1 m laaja kivilatomus. Paikka on Vietkajoen ja Ylijoen välisellä vedenjakajalla. |
| metsakeskus.261010084 |
261 |
Vietkajärvi N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
411736.93100000 |
7586123.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010084 |
Kohde sijaitsee Kittilän ja Enontekiön rajasta n. 1,6 km etelään. Hietikkotasanteella ja -kummulla on 4 kuoppaa. Näistä 3 on järven pohjoispään koillispuolella, ja neljäs n. 50 m lounaassen. |
| metsakeskus.261010085 |
261 |
Kurjenniva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411503.16800000 |
7509849.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010085 |
Kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Ounasjoen rannalla, Kittilän kirkonkylästä n 3 km pohjoiskoilliseen, vanhan lossirannan tuntumassa. Asuinpaikka on pitkäikäisyydestään huolimatta suppea, noin 50 x 10 m. Löydöt mm. Lovozero- ja Sär 2 -keramiikkaa, kiviesineitä ja niiden katkelmia. |
| metsakeskus.261010085 |
261 |
Kurjenniva |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
411503.16800000 |
7509849.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010085 |
Kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Ounasjoen rannalla, Kittilän kirkonkylästä n 3 km pohjoiskoilliseen, vanhan lossirannan tuntumassa. Asuinpaikka on pitkäikäisyydestään huolimatta suppea, noin 50 x 10 m. Löydöt mm. Lovozero- ja Sär 2 -keramiikkaa, kiviesineitä ja niiden katkelmia. |
| metsakeskus.261010086 |
261 |
Tievajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
420611.00000000 |
7498645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010086 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjoen itäpuolella, Hormakummusta Kuusajärvelle vievän tien kaakkoispuolella pienen Tievajärven pohjoiskulmassa. Paikalle tulee Kuusajärven tieltä ajoura, joka päättyy venerantaan. Paikalla on vajaan metrin järvenpinnan yläpuolella sijaitseva mäntyjä kasvava tasanne joka rajoittuu järveen, jänkään ja moreenikumpareeseen. Ajon kuluttamassa pinnassa löytöjä n. 5x7 m alueelta. Löydöt kvartsia ja luuta. |
| metsakeskus.261010088 |
261 |
Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
413119.00000000 |
7519227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010088 |
Asuinpaikka sijaitsee Levitunturin itäisen jatkeen, Taalovaaran, juuressa sen kaakkoispuolella, Ounasjoen länsirannalla, Koskelan talon eteläpuolella. Paikalla on jäiden kuluttama pari metriä korkea hiekkatörmä, jonka päällä kasvaa kapeahko, tasainen mäntykangas. Törmästä löytyi kvartseja n. 5m pitkältä alalta ja törmän juuressa oli palaneita kiviä. Löydöt kvartsiesine(?), kvartsiydin ja kvartsi-iskoksia. Rannassa on 10 x 7 metrin veden huuhtoma hiekka-alue, jossa on hieman punaiseksi värjäytynyttä maata ja palamattomia kiviä. |
| metsakeskus.261010089 |
261 |
Nälkäoja ja Rimminmaa |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
415169.00000000 |
7512533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010089 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen itäpuolella, Kittilän maaseutuammattioppilaitokselta Kenttälään menevän tien länsipuolella, Nälkävaaran Ylilaen juurella sen itäosassa. Nälkäojan tupasija jää Kenttälään vievän tien ja hetteikön väliseen loivaan n. 20 m leveään sekametsää kasvavaan rinteeseen. Tupasijasta erottuu 3,4 x 3,7 m kokoinen kuntan peittämä kehä, oviaukko länsiseinällä, matala ja romahtanut piisi eteläisessä ovinurkassa. Rimminmaan paremmin säilynyt kaksiosainen rakennus on 2,2 km Nälkäojan tupasijasta etelään suon reunalla olevalla kankaalla kohdassa p 7514531 i 3415403 |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12004 |
13051 |
11019 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010090 |
261 |
Kentänmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
408071.60700000 |
7479920.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010090 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja rajamerkki. Paikka sijaitsee Kaukosen kylästä n. 7 km etelälounaaseen, Ounasjoen länteen työntyvän leveän mutkan pohjoisrannalla, Kenttäojan suun länsirannalla, Kentänmaa -nimisellä kankaalla. Maasto on hiekkapohjaista kumparemaista mäntykangasta, joka laskee jyrkästi sekä Ounasjokeen että Kenttäojaan. Kohdetta halkoo Lainionjoen haaran suuntaan johtava metsäautotie. Asuinpaikkahavaintoja on metsätien leikkauksista. Pyyntikuopat ovat kahdessa rivissä. Rajamerkki on eteläisimmän pyyntikuopan vieressä. |
| metsakeskus.261010091 |
261 |
Pakattijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411978.97900000 |
7507084.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010091 |
Asuinpaikka sijaitsee Ounasjoen itärannalla, Kittilän kirkonkylää vastapäätä, pienen Pakattijärven pohjoisrannalla. Järvi on ilmeisesti joskus ollut Ounasjokeen kuuluva suvanto. Löydöt on poimittu Pakatin taimitarhan vedenottamolle johtavan tien leikkauksesta, jossa Pakattijärven rantaan kulkeva polku leikkaa jyrkän rantatörmän. Löydöt ovat leikkauksen yläpäästä, sen länsipuolelta. Mahdollisesti asuinpaikka jatkuu tästä länteen ehjällä mäntykankaalla. Löydöt kvartseja, asbestia. |
| metsakeskus.261010092 |
261 |
Venesuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412340.86800000 |
7490583.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010092 |
Asuinpaikka sijaitsee Maijaniemen tilalle vievän Venesuvannontien varrella, Särestöniemestä n. 1,7 km lounaaseen, Ounasjoen mutkan pohjoisrannalla, joen itäisellä puolella, mökkialueen rannoilla. Jyrkkä, sortuva, jatkuvasti kuluva rantatörmä jonka päällä mäntykangasta. Löytöjä törmästä kahdesta kapean syöpyneen notkelman erottamasta alueesta n. 200 m pituudelta joen suuntaisesti. Palaneita kiviä, löydöt kvartseja ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.261010094 |
498 |
Jannelan maja |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
381835.01800000 |
7547915.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010094 |
Latomukset sijaitsevat Pallasjärven lounaisrannalla, 600 m Metsäntutkimuslaitoksen koeasemasta kaakkoon ja 100 m Jannelan maja -nimisestä vierasmajasta kaakkoon, koeasemalta majalle johtavalta tieltä kaakkoon haarautuvan, rannan suuntaisen polun varressa. Polun pinnassa on kvartseja sekä palanutta maata ja kiviä 200 m matkalla. Polun alkupäässä sijaitsee kolme suorakaiteenmuotoista latomusta 15 m päässä toisistaan. Latomukset ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä kotaliesiä rautakauden loppupuolelta, kvartsilöydöt todennäköisesti samalta asutusjaksolta. |
| metsakeskus.261010095 |
261 |
Kuorsajoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
407102.90900000 |
7522714.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010095 |
|
| metsakeskus.261010096 |
261 |
Koutaniemi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
406936.98200000 |
7522401.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010096 |
Levin länsipuolella sijaitsevan Immeljärven pohjoispään itärannalla, Kuivaniemen tilan alueen vanhalla kentällä, on sijainnut lappalaisasuinpaikka sekä mahdollinen kalmisto. |
| metsakeskus.261010097 |
261 |
Konttisentörmä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
406793.04000000 |
7522528.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010097 |
|
| metsakeskus.261010098 |
261 |
Pyhäjärvi SE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
399235.00000000 |
7519974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010098 |
Kohde sijaitsee Pyhätunturin luoteispuolella. Pyhäjärvestä n. 300 m kaakkoon on viisi pienehköä pyyntikuoppaa tunturin alarinteessä tasaisen hiekkatörmän reunalla polkutien laidassa.
Kohde tarkastatettiin elokuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Pyyntikuopat paikallistettiin ja kohteelle on määritetty muinaisjäännösrajaus. |
| metsakeskus.261010099 |
261 |
Lompola |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
398689.29700000 |
7521981.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010099 |
|
| metsakeskus.261010100 |
261 |
Muusan leirikeskus |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
398682.00000000 |
7520752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.261010100 |
Kuopat sijaitsevat Pyhäjärven länsipuolella kulkevalla hiekkaharjulla, jossa kasvaa mäntymetsä. Aluskasvillisuutena on puolukkaturve. |
| metsakeskus.262010001 |
50 |
Pienisuo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
231288.92700000 |
6794607.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010001 |
Röykkiö sijaitsee maantien 2174 eteläpuolella, tien laidassa hiekkapohjaisella, ympäristöään selvästi korkeammalla mäellä. Mäen länsi- ja itälaidoilla on vanhoja sorakuoppia. Myös mäen eteläreuna on tuhoutunut soranotossa. Röykkiön kaakkoispuolella on vanha rakennus, joka on leikannut osan röykkiöstä. Röykkiö on matala, epämääräismuotoinen latomus. Kivet ovat hajallaan alueella, eikä röykkiössä ole enää selvää muotoa. Sen halkaisija on 15 - 16 m.
Röykkiö kuuluu ns. Kiukaisten kulttuuri- ja nähtävyyspolkuun. Sen ympäristössä on tehty vuonna 1992 maanomistajan toimesta hoitotoimenpiteitä.
Samalla harjulla edellä mainitusta röykkiöstä 35 m luoteeseen on ollut kaksi muutakin röykkiötä. Toinen niistä tutkittiin vuonna 1967. Röykkiö oli pahoin soranajon tuhoama. Tutkimuksissa todettiin pari kivikerrosta käsittävä rakenteeton röykkiö, josta oli jäljellä noin 5 m:n pituinen, runsaat kaksi metriä leveä rakennelma. Se oli sisältänyt polttohautauksen. Kivien ja soran joukosta löytyi palanutta luuta. |
| metsakeskus.262010002 |
50 |
Heikkilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230918.06900000 |
6794621.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010002 |
Röykkiö sijaitsee Eurajoentien pohjoispuolella, aivan tien laidassa, Routsin talosta noin 100 m lounaaseen, hiekkapohjaisella mäellä. Sen halkaisija on noin 11 m. Röykkiö on pyöreä ja sammaleen peittämä. Sen korkeus on 30–70 cm.
Röykkiö on sammaleen peitossa, mutta hyväkuntoinen, eikä siinä ole selkeitä kajoamisen merkkejä. Alue on mäntyvaltaista metsää ja myös röykkiössä kasvaa muutama mänty. Röykkiön pohjoispuolelle on asetettu viisi kiveä kuvaamaan kiinteistön rajan suuntaa.
Röykkiön läheisyydestä on löydetty kaksi reikäkirvestä (KM 2994:7–8) sekä eteläpuoliselta pellolta poikkikirves, pieni diabaasitaltta ja reikäkivi (KM42941:1–3, kohde 1000040421).
Röykkiötä on kutsuttu aikaisemmin myös Koiviston torpan röykkiöksi, röykkiön länsipuolella sijainneen Koiviston tilan mukaan. |
| metsakeskus.262010003 |
50 |
Simulan metsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
231174.00000000 |
6795019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010003 |
Röykkiö sijaitsee maantiestä 2174 noin 350 m pohjoiseen ja Paneliaan johtavasta tiestä 200 m länteen, hiekkapohjaisella mäellä.
Kiuasta on käytetty hyppyrimäen korotukseen ja siitä johtuu, että sen keskiosa on ladottu korkeaksi, pystysuoraksi metrin levyiseksi muuriksi. Muuten röykkiö on pyöreä. Sen reunat ovat ehjät ja sammaloituneet. Röykkiön koko on 11 x 8,5 m. |
| metsakeskus.262010004 |
50 |
Kukonsuo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230280.32400000 |
6795322.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Panelian asemalle johtavan tien itäpuolella, noin 100 m tiestä ja 250 m etelään koulusta. Paikka on matala harjanne Kukonsuosta länteen. Röykkiöt ovat 7 m:n etäisyydellä toisistaan. Pohjoisempi röykkiö on pyöreä, sammaloitunut ja sen halkaisija on 10 - 11 m. Korkeutta sillä on 1,7 m. Eteläisempi röykkiö on pyöreä, ehjä ja sammaloitunut. Sen halkaisija on 10 m ja korkeutta sillä on 2 m. |
| metsakeskus.262010005 |
50 |
Toukola (Sepänmäki) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230153.37400000 |
6795174.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Panelian asemalle johtavan tien länsipuolella, aivan tien vieressä, mäen harjalla.
Eteläisempi röykkiö on komea, ehjä ja jonkin verran sammaloitunut ja muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on 12,5 x 12 m ja korkeus on 2,5 - 3 m. Toinen röykkiö on edellisen vieressä, siihen suorastaan liittyen. Röykkiön koko on 13,5 x 8 m. Se on sammaloitunut. Röykkiöiden välissä on kanneton paasiarkku. Se on 4 m pitkä ja noin metrin leveä. Itäisemmät seinät ovat vielä pystyssä. |
| metsakeskus.262010006 |
50 |
Peltovaara 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
229751.00000000 |
6794934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010006 |
Röykkiö sijaitsee Kahalankulmalle johtavan tien pohjoispuolella entisestä Peltovaaran tiilitehtaasta 150 m etelälounaaseen, metsässä mäntyjä kasvavalla mäellä Röykkiöon pitkänomainen, sammaloitunut. Sen koko on 16,5 x 12 m ja korkeutta sillä on 2,5 - 3 m. Sen kylkiin on kaivettu pieniä kuoppia. |
| metsakeskus.262010008 |
50 |
Einola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229863.00000000 |
6795304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010008 |
Röykkiöt sijaitsevat rautatiestä noin 400 m ja talosta noin 170 m etelään matalalla peltojen ympäröimällä harjanteella. Idänpuoleinen, ladon vieressä oleva röykkiö on pitkänomainen ja kooltaan 8 - 11m. Korkeudeltaan se on noin metrin.
Läntinen röykkiö on edellisestä 35 m länsilounaaseen. Se on säännöllinen, pyöreä ja halkaisijaltaan noin 11 - 12 m. Korkeutta sillä on 2,5 m. Röykkiön luoteisnurkassa on näkyvissä penkomisen jäljiltä muurin tapaista, hiukan kaarevaa latomusta. Röykkiön päällä ja laidoilla kasvaa puita, jotka kaatuessaan vahingoittaisivat röykkiötä.
Röykkiöiden välittömässä läheisyydessä on pieniä peltoröykkiöitä, ja mahdollisesti pellolta kerättyä kiveä on heitetty myös hautaröykkiöihin. |
| metsakeskus.262010009 |
50 |
Peltovaara 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229729.00000000 |
6795260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010009 |
Röykkiö sijaitsee rautatiestä 400 m etelään ja talosta 50 m itään muutaman metrin korkuisella mäellä. Röykkiö on pyöreä ja halkaisijaltaan noin 12 m ja korkeudeltaan 2,5 m. Röykkiötä on tasoitettu päältä. Se on ollut hiihtomäkenä. Sen länsisivussa on kuopanne. |
| metsakeskus.262010010 |
50 |
Einolan metsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229724.55100000 |
6795403.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010010 |
Röykkiöt sijaitsevat Kahalantien eteläpuolisten peltojen ympäröimällä metsäkaistaleella noin 300 metriä rautatiestä etelään.
Eteläisin röykkiö on pitkä ja epäsäännöllinen. Kooltaan se on 25 x 11 m ja korkeudeltaan 1,3 m. Röykkiön eteläpäässä on suuri kuoppa ja sen harjalla useita pienempiä. Latomusta on myös pidetty luontaisena kivikkona muotonsa ja kokonsa perusteella.
Edellisestä parikymmentä metriä luoteeseen on toinen röykkiö (ETRS-TM35FIN: 6795397 229711), joka on kooltaan 10,7 x 6,5 m ja korkeudeltaan 0,8 m. Röykkiön keskellä on kajoamisen merkkejä.
Edellisestä noin 15 m länteen on kolmas, muodoltaan pyöreä röykkiö (ETRS-TM35FIN: 6795397 229685). Sen halkaisija on 13 m ja korkeus 1,8 m. Röykkiön länsipuolella on kajoamisen merkkejä.
Vuoden 2023 inventoinnin aikaan röykkiöt olivat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa eikä etenkään röykkiöiden 2-3 päällä kasvanut puustoa. Epämääräisen eteläisen röykkiön päällä kasvaa nuoria puita ja muuta kasvillisuuta. |
| metsakeskus.262010011 |
50 |
Vehnämylly-yhtiön maa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229803.51500000 |
6795581.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010011 |
Röykkiö sijaitsee 100 m rautatiestä etelään rakennuksen vieressä pihapiirissä. Röykkiö on osittain tuhoutunut. Sen rakennuksen puoleinen reuna on ladottu kivimuuriksi. Röykkiöön on ajettu kaikenlaista roskaa. Röykkiö on muodoltaan laakea ja pyöreä, kooltaan 13 x 11 m ja korkeudeltaan 0,4 m.
Röykkiö ja sen ympäristö olivat inventointihetkellä 2023 tiheän kasvillisuuden peitossa ja myös röykkiön joukossa kasvoi eri-ikäistä puustoa, mikä vaikeutti röykkiön kokonaisvaltaista havainnointia. Röykkiön todettiin kuitenkin vastaavan muinaisjäännösrekisterin kuvausta, vaikkakaan röykkiön joukosta ei havaittu edellisessä inventoinnissa mainittua roskaa, eli röykkiö lienee puhdistettu sittemmin. |
| metsakeskus.262010012 |
50 |
Kaalperko |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229486.00000000 |
6795740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010012 |
Röykkiö sijaitsee radan vieressä, sen pohjoispuolella pienellä törmällä. Paikalta avautuu laaja aukea. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja kooltaan 12,4 x 9,3 m. Korkeus on noin metrin.
Vuoden 2023 inventoinnin aikaan röykkiötä ympäröinyt puusto oli hakattu ja röykkiön ympäristössä oli ainoastaan yksittäisiä koivuja ja mäntyjä. Röykkiö oli vaurioitunut hieman pohjoispuolelta ilmeisesti kannon poiston seurauksena, mutta vauriot ovat jääneet vähäisiksi. Röykkiön päällä ei ollut inventointihetkellä kasvillisuutta. |
| metsakeskus.262010014 |
50 |
Vähä-Jaakkola II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230072.40100000 |
6796125.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010014 |
Röykkiöt sijaitsevat tien vieressä, sen länsipuolella mäntyjä kasvavalla pohjois-etelä -suuntaisella harjulla. Pohjoisin röykkiö on suuren kiven vieressä. Se on muodoltaan pyöreä, päältä tasainen ja kooltaan 8 x 6,8 m. Korkeutta röykkiöllä on 1,2 m. Edellisestä parikymmentä metriä etelään on muodoltaan pitkänomainen röykkiö, jota on rikottu päistä ja keskeltä. Se on kooltaan 17 x 8 m. Kyseessä saattaa olla kaksoisröykkiö. Edellisestä noin 15 m etelään on kolmas röykkiö, joka on pahoin tuhoutuntu tienteossa. Röykkiö on kooltaan 6 x 6 m.
Inventoinnissa 2023 röykkiöiden todettiin vastaavan muinaisjäännösrekisterin kuvausta.
Röykkiöiden 1 ja 3 päällä kasvaa puustoa; pääasiassa nuorta kuusta, mutta myös suurempia koivuja, jotka voivat kaatuessaan vaurioittaa röykkiöitä. Röykkiötä 3 uhkaa myös tien penkan sortuminen, minkä seurauksena röykkiön kiveystä on paljastunut maakerrosten alta ja sortunut penkkaa vasten. |
| metsakeskus.262010015 |
50 |
Suoja |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230223.34100000 |
6796217.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010015 |
Röykkiö sijaitsee tilan piha-alueella, Suojan talosta 30 m pohjoiseen, metsäisen mäen kaakkoisreunalla. Sitä on pienennetty korottamalla rakennushankkeiden vuoksi. Sen koko on 13,5 x 12 m ja korkeus 2,5 m.
Inventoinnissa 2023 röykkiön todettiin vastaavan muinaisjäännösrekisterin kuvausta. Röykkiö on paksun sammaleen peitossa, mutta sen joukosta ei kasva muuta kasvillisuutta. Maanomistajan mukaan tilan entisellä omistajalla oli tapana pestä röykkiö säännöllisesti. Maanomistaja myös esitteli läheisen suulin alle jatkuvan kivikehän, joka saattaa olla jäänne puretusta röykkiöstä. |
| metsakeskus.262010016 |
50 |
Mäentaustan vainio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230371.28200000 |
6796419.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010016 |
Röykkiöt sijaitsevat peltojen välisellä mäellä, Kahalankulmalle johtavan tien itäpuolella, Suojan talosta 250 m koilliseen. Röykkiöt ovat vierekkäin luode-kaakko -suunnassa. Kaakkoisin röykkiö on matala, muodolstaan pyöreä ja kooltaan 10 x 13 m. Korkeutta sillä on 0,4 m. Keskimmäinen röykkiö on pitkänomainen, hiukan epäsäännöllinen. Sen halkaisija on 10 -1 1 m ja korkeus 1 m. Luoteinen röykkiö on matala ja muodoltaan pyöreä. Sen koko on 8,5 x 8 m ja korkeus 0,4 m. Yksi röykkiöistä on tutkittu vuonna 1885. |
| metsakeskus.262010017 |
50 |
Tupen umpaidan mäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230192.35500000 |
6796114.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010017 |
Röykkiö sijaitsee Suojan talosta 100 m etelään tien ja umpiaidan kulmauksessa, kangasmaastossa. Röykkiö on osittain hävitetty. Sen viereen on ajettu suuria kiviä. Röykkiön koko on 6,6 x 5,2 m ja korkeus 0,4 m.
Inventoinnissa 2023 röykkiön todettiin vastaavan muinaisjäännösrekisterin kuvausta. Röykkiön päällä kasvaa nuorta puustoa. Sen ohi kulkevan tien perustuksista havaittiin ojasta käsin tarkasteltuna kivetystä, joka saattaa olla peräisin tästä tai muista lähellä sijainneista röykkiöistä |
| metsakeskus.262010018 |
50 |
Mikola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
232481.44400000 |
6795340.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010018 |
Röykkiö sijaitsee radasta 400 m etelään ja Männistön talosta 200 m pohjoiseen. Röykkiö on hiekkapohjaisella mäellä hiekanottoalueen reunalla. Sen koko on 8,2 x 8,2 m ja korkeus 0,6 m. |
| metsakeskus.262010019 |
50 |
Simula |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230811.00000000 |
6796206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010019 |
Röykkiö sijaitsee 40 m Simulan talosta pohjoiseen. Osa kiukaan kivistä on käytetty viereisen kellarin rakentamiseen. Röykkiön halkaisija on noin 7 m ja korkeus 0,6 m. |
| metsakeskus.262010021 |
531 |
Uotinmäki (Juhola) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
231087.94800000 |
6806973.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010021 |
Röykkiöt sijaitsevat Uotinmäentien eteläpuolella, Juholan talosta 100 m etelään matalalla kummulla, pohjois-eteläsuuntaisessa rivissä. Pohjoisin röykkiö on ollut halkaisijaltaan 5 - 6 m. Se on pahoin tuhoututnut. Keskimmäinen röykkiö on tutkittu osittain vuonna 1910. Se on pitkänomainen, halkaisijaltaan 8 - 9 m ja toista metriä korkea. Tutkimuksissa paljastui pohjalla olleen suuren maakiven pohjoispuolelta palanutta luuta noin 3 neliön alueelta. Siinä oli myös hioinkiven kappaleita. Röykkiö oli rakennettu kivikautisen asuinpaikan päälle. Kolmas röykkiöistä on pengottu. Siitä on löydetty pronssiesine. Röykkiön halkaisija on mahdollisesti ollut 8 -10 m. |
| metsakeskus.262010022 |
50 |
Ruohomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228163.16800000 |
6797426.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010022 |
Röykkiöt sijaitsevat Ruohomäen talosta vajaat 200 m lounaaseen. Paikka on metsäsaareke peltojen ympäröimällä melkein tasaisella alueella. Eteläisin röykkiö on peltotien pohjoispuolella. Se on hiukan soikea, muodoltaan säännöllinen ja sen koko on 18,5 x 19 m ja korkeus 3,5 m. Röykkiöitä ympäröi suurista kivistä tehty kehä. Edellisen vieressä on pienempi, muodoltaan pyöreä röykkiö, jossa keskellä on syvä kaivanto. Röykkiön koko on 14,5 x 14,1 m ja korkeus 2 m. Edellisestä noin 100 m pohjoiseen on pieni, halkaisijaltaan 6 m oleva röykkiö, jonka korkeus on 70 cm. Alueella suoritettu metsäaurausta ja röykkiö on osittain tuhoutunut. Tästä röykkiöstä noin 100 m pohjoiseen on neljäs röykkiö. Se on muodoltaan soikea ja kooltaan 16 x 16 m m. Korkeutta sillä on 2,3 m. Keskellä on pari metriä syvä kuoppa. Edellisen pohjoispuolella on noin 7 m pitkä ja pari metriä leveä, todennäköisesti luontainen kiveys. Kiveyksestä noin 20 m itäkoilliseen on soikeahko, sammaloitunut kivikehä, jonka halkaisija on 4-5 m. Keskellä maa on kuopalla. Idänpuolella kehässä on aukko.
Inventoinnissa 2023 osin tuhoutuneeksi mainittua röykkiötä ei löytynyt. |
| metsakeskus.262010023 |
50 |
Loukomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229635.56800000 |
6798798.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010023 |
Röykkiö sijaitsee Ruoholan talosta 100 m luoteeseen. Se on muodoltaan pyöreä ns. monumentaaliröykkiö, jonka koko on 20 x 21 m ja korkeus 3 m. Röykkiö tutkittiin vuonna 1951. Se on suurin Satakunnassa tutkituista röykkiöistä. Laella oli patamainen kuoppa. Pohjassa lounaissektorin reunassa oli arkkumainen rakennelma. Se muodostui 1,2 m pitkästä ja 0,6 m leveästä paadesta, jonka alla oli ontelo. Siitä löydettiin pronssinen partaveitsi. Läheltä löytyi myös piilastu. Arkku on liian lyhyt ruumishaudaksi, joten kysymyksessä on Unto Salon mukaan "jäljettömiin hävinnyt polttohautaus".
Röykkiön läheltä on löytynyt pronssimiekka, joka Salon mukaan on pantu paikoilleen ilmeisesti jo valmiiseen röykkiöön. Miekan perusteella röykkiö voidaan ajoittaa IV periodille, mutta röykkiö on voitu rakentaa jo aikaisemminkin. Se on tehty mahtaviin mittoihinsa vähitellen, ehkä kolmen rakennusvaiheen aikana.
Nykyisin röykkiöistä on jäjellä pohjakiveys, muut kivet on ajettu vuonna 1956 tien pohjaksi. |
| metsakeskus.262010024 |
50 |
Lammashaka |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
229863.47600000 |
6798877.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010024 |
Röykkiöt sijaitsevat Paneliasta Euraan johtavan tien länsipuolella pienillä mäntyä kasvavilla mäillä. Röykkiöt ovat kahdessa ryppäässä. Eteläisempiä röykkiöitä on kolme. Suurin niistä on muodoltaan pyöreä, säännöllinen röykkiö. Sen koko on 17 x 15 m ja korkeus 2 m. Keskellä röykkiötä on syvä kuoppa. Röykkiön ympärillä on kehäkiveystä. Edellisestä parikymmentä metriä itään on muodoltaan pyöreä, keskeltä pengotty röykkiö. Sen koko on 10 x 9 m ja korkeus on 0,3 m. Edellisen eteläpuolella on kolmas röykkiö. Sen halkaisija on 5 m ja korkeus 0,7 m. Toinen ryhmä, joka käsittää kaksi röykkiöitä on edellisistä 100 m koilliseen. Suurempi röykkiö on kooltaan 14,7 x 10,5 m ja korkeus on 1,8 m. Keskellä röykkiötä on sähkötolppa, jonka juurelle on kasattu kiviä. Röykkiön koillisosaa on purettu ja näkyvissä on suurista kivistä tehtyä kehää. Tämän röykkiön vieressä on pienempi, kooltaan 8,4 x 7,5 m röykkiö. Sen korkeus on 0,9 m. Röykkiötä on rikottu. |
| metsakeskus.262010025 |
50 |
Panelia |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230226.00000000 |
6797571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010025 |
Röykkiö sijaitsee Euraan johtavan tien länsipuolella, mäenharjanteen pohjoispäässä, rakennuksen vieressä. Röykkiö on ehjä, muodoltaan hiukan pitkänomainen ja sen pohjoispuolta on ladottu muuriksi. Röykkiön koko 17 x 16 m ja korkeus 1,7 m. |
| metsakeskus.262010026 |
50 |
Kuninkaanhauta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230507.22800000 |
6797572.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010026 |
Röykkiö sijaitsee Eurajoelle johtavan maantien (2172) länsipuolella, aivan tien laidassa, loivassa lounaisrinteessä mäen harjanteen alapuolella, peltoaukean reunassa.
Kuninkaanhauta on maamme suurin hiidenkiuas. Sen koko on 36 x 30 m ja korkeutta sillä on 3–4 m. Röykkiötä reunustaa monimetrinen lievekiveys, ehkä keskenjääneen haudanlaajennuksen alku.
Röykkiön kohdalla tien toisella puolella kevyenliikenteenväylän rakentamiseen liittyvien kaivaustutkimusten yhteydessä todettiin mahdollisesti röykkiön kanssa samanaikaisiin asumuksiin liittyviä rakenteita. C14 ajoituksen tulos 2470+-110 BC, cal BC 790-400.
Muinaisjäännöksen ja suoja-alueen rajojen vahvistus, Lounais-Suomen ympäristökeskus 3.9.1998 776AL |
| metsakeskus.262010027 |
50 |
Juhola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
231041.00800000 |
6797261.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010027 |
Röykkiöt sijaitsevat metsäharjanteella Mykorantien pohjois- ja eteläpuolella, Juholan talosta 100 - 200 m koilliseen.
Eteläisin röykkiö on pitkänomainen, lähellä latoa. Sen keskellä on syvä kuoppa. Röykkiön koot on 18 x 16 m ja korkeus 1 metrin.
Edellisestä röykkiöstä 100 m koilliseen on neljän röykkiön ryhmä. Eteläinen ylemmistä röykkiöistä on pyöreä, sammaloitunut ja kooltaan 12 x 12 m. Korkeutta sillä on 0,9 m. Aivan edellisen vieressä on kooltaan 9 x 7 m oleva röykkiö, jonka korkeus on 0,7 m. Edellisen länsipuolella ja alempana on epäsäännöllinen, soikea röykkiö, jonka reunaa on rikottu. Sen koko on 9 x 6 m ja korkeus 0,8 m. Viides röykkiö on edellisistä parikymmentä metriä länteen, maastollisesti alempana niitä. Sitä on reunoilta hiukan rikottu ja se on muodoltaan soikeahko. Röykkiön koko on 10,5 x 9,5 m ja korkeus noin metrin.
Viides röykkiö sijaitsee harjanteen koillispuolella, noin 75 metriä koilliseen viiden röykkiön muodostamasta ryhmästä. Se on pitkänomainen ja kooltaan 8x3 m. Korkeutta sillä on noin metrin. |
| metsakeskus.262010028 |
50 |
Metsä-Konstari I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230818.09000000 |
6799743.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010028 |
Röykkiöt sijaitsevat Paneliasta Hiirijärvelle johtavan tien itäpuolella viljelemättömällä mäen kumpareella peltojen keskellä. Eteläisin röykkiö on Metsä-Konstarin talosta 250 m etelälounaaseen. Se on suuri, epäsäännöllinen röykkiö siirtolohkareen ympärillä. Röykkiö on ainakin osittain pellosta koottu. Sen koko on 20 x 13,5 m. Edellisen vieressä on soikea, säännöllinen röykkiö. Sen koko on 11,5 x 8,6 m ja korkeus 0,9 m. Kolmas röykkiö on edellisistä vajaat 100 m pohjoiseen. Se on soikea, vähän epäsäännöllinen röykkiö. Sen koko on 12,9 x 5,7 m ja korkeus 1,5 m. |
| metsakeskus.262010029 |
50 |
Metsä-Konstari II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230817.00000000 |
6800090.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010029 |
Röykkiö sijaitsee Paneliasta Hiirijärvelle johtavan tien itälaidassa, rinteen alaosassa, Metsä-Konstarin talosta 100 m luoteeseen.
Röykkiö on pitkänomainen, rakennettu pienistä mukulakivistä. Sen koko on 24 x 6 m ja korkeus 1,6 m. Röykkiö saattaa olla peltoraunio. |
| metsakeskus.262010030 |
50 |
Metsä-Juusela |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
231164.94900000 |
6799802.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010030 |
Röykki sijaitsee 250 m etelään Metsä-Juuselan talosta viljelemättömällä mäellä.
Röykkiöstä on jäljellä pohjakiveys. Se on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on 13 m. Edellisestä kolmisenkymmentä metriä länsiluoteeseen on komea kiviröykkiö Metsä-Konstarin puolella, aivan tilojen rajalla. Se on kuitenkin peltoraunio (koordinaattien mukaan tämä röykkiö on merkitty peruskartalle). |
| metsakeskus.262010031 |
50 |
Saarenmaa (Suojamaa) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229129.00000000 |
6800061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010031 |
Röykkiöt sijaitsevat Suojamaan talosta 70 m pohjoisluoteeseen.
Toinen röykkiö on pienellä harjanteella. Se on epäsäännöllinen, pyöreähkö röykkiö, jonka keskellä on silmäkivi. Röykkiön koko on 9 x 8 m ja korkeus 0,5 m. Toinen röykkiö on edellisestä 20 m länsiluoteeseen mäen rinteessä. Röykkiöstä on jäljellä pohja. Reunoilla kiveys on vahvempi kuin keskellä. Röykkiön halkaisija on 14 m. |
| metsakeskus.262010032 |
50 |
Saarenmaa (Heiska) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228796.00000000 |
6800931.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010032 |
Röykkiö sijaitsee Paneliasta Nakkilaan johtavan tien länsipuolella, metsässä. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja sen keskelle on kaivettu syvä kuoppa. Sen koko on 9,4 x 8,8 m ja korkeus 1,3 m.
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin, että röykkiötä vasten on työnnetty suuria kiviä kenties röykkiön ohi pellolle kulkevaa tietä tasoitettaessa. |
| metsakeskus.262010033 |
50 |
Saarenmaa (Raitala) |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
228745.00000000 |
6801094.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010033 |
Röykkiöt sijaitsevat Paneliasta Hiirijärvelle johtavan tien länsipuolella kahdessa ryhmässä pellolla ja metsässä.
Eteläinen röykkiö on metsässä lähellä pellon laitaa. Se on muodoltaan soikea ja kooltaan 9,5 x 6,5 m. Korkeutta sillä on 0,8 m. Röykkiön laella on pieni kuoppa.
Pohjoinen röykkiö sijaitsee edellisestä 250 m luoteeseen peltojen keskellä nousevalla saarekkeella. Vuoden 2023 inventoinnissa röykkiötä ei päästy tarkastamaan läheltä pellon käytön takia, mutta etäältä tarkastellessa ilmeni, että röykkiöön on kerätty runsaasti kiveä myös pellolta. Vuoden 1984 inventoinnissa röykkiön mitoiksi laskettiin on 8 x 6,5 m. Tällöin sen vieressä sijaitsi mahdollinen peltoröykkiö, kooltaan 5 x 5 m ja korkeudeltaan 0,3 m.
Aikaisemmissa inventoinneissa alueelta on paikannettu myös kolmas röykkiö, jota ei kuitenkaan havaittu vuoden 2023 inventoinnissa. Kolmas röykkiö on sijainnut peltosaarekkeen röykkiöltä kohti lounasta kulkeneella harjanteella, joka sittemmin on tasoitettu peltokäyttöön. |
| metsakeskus.262010034 |
50 |
Saarenmaa (Tammela) |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
228917.84800000 |
6801476.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010034 |
Röykkiöt sijaitsevat Nakkilaan johtavan tien eteläpuolella, lähellä tietä, melko tasaisella maalla, Tammelan talosta 70 m kaakkoon. Toinen röykkiöistä on komea, suurista kivistä kasattu. Sen koko on 19 x 17 m ja korkeus 2 m. Keskellä on syvä kuoppa. Röykkiön etelä- ja länsipuolella on kivinen lieve. Röykkiötä on hävitetty maantien puolelta maan tasalle, niin että suuret pohjakivet ovat näkyvissä. Edellistä pienempi röykkiö on suulin takana. Sen koko on 8,8 x 4,5 m. Röykkiö saattaa olla peltoraunio.
Inventoinnissa 2023 röykkiön todettiin vastaavan muinaisjäännösrekisterin kuvausta. Röykkiön päällä kasvaa jokin verran nuorta pajukkoa, mutta ei suurempia puita. Röykkiön ulkokehältä on hiljattain kaadettu kaksi suurempaa puuta röykkiötä vahingoittamatta. Läheistä peltoa vasten on muodostunut myös peltoröykkiöitä, joihin aikaisempi inventointi myös viittaa. |
| metsakeskus.262010035 |
50 |
Saarenmaa (Uusitalo) |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
229359.67000000 |
6801365.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010035 |
Röykkiöt sijaitsevat Nakkilaan johtavan tien itäpuolella, talosta 100 m koilliseen, tasaisella maalla.
Toinen röykkiö on suulin vieressä. Se on muodoltaan pitkänomainen röykkiö, jonka halkaisija on 5 m. Siihen on heitetty peltokiviä. Toinen röykkiö on kuivurin vieressä ja halkaisijaltaan 8 m. Sen pellonpuoleisessa reunassa on suuri maakivi. Röykkiö on tehty pienistä kivistä. Se saattaa olla peltoraunio.
Inventoinnissa 2023 todettiin, että Uusitalon tilalla on ollut merkittävää maankäyttöä vuoden 1984 inventoinnin jälkeen, minkä seurauksena alueen röykkiöt ovat ilmeisesti vaurioituneet. Salon inventoinnissa mainittua navettarakennuksen takana sijainnutta pitkänomaista röykkiötä (kohde 69) ei enää havaittu, ja myös kuivurin vieressä sijainnut röykkiö (kohde 70) todettiin huomattavasti kuvausta pienemmäksi ja suurelta osin tuhoutuneeksi. Sen yhteyteen oli myös kasattu mahdollisesti muualta tuotua kiveä. Röykkiön kivetystä on edelleen havaittavissa kasvillisuuden alta. |
| metsakeskus.262010036 |
50 |
Saarenmaa (Pajula) |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
229147.75100000 |
6801566.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010036 |
Röykkiö sijaitsee Nakkilaan johtavan tien itäpuolella, Pajulan tilan maalla, peltosarkojen välissä, pienellä kivisellä kummulla. Röykkiö on matala, pitkänomainen. Sen koko on 8 x 6 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiö saattaa olla myös peltoraunio.
Inventoinnissa 2023 todettiin, että röykkiötä ympäröivä maankäyttö on muuttunut merkittävästi vuoden 1984 inventoinnin jälkeen. Peltosarkojen välissä sijainneen röykkiön ympäristöön on valmistunut omakotitalo, jonka pihapiiri rajautuu röykkiötä suojaavaan puustoon. Röykkiöön on todennäköisesti kajottu rakennustöiden yhteydessä tai siihen on kasattu läheiseltä pellolta uutta kivetystä. Röykkiö on kasvillisuuden peittämä ja sen seassa kasvaa kuusia. |
| metsakeskus.262010037 |
50 |
Koivistonpelto, Kataja |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228962.82600000 |
6801864.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010037 |
Röykkiöt sijaitsevat Nakkilaan johtavan tien itäpuolella, moreeniharjanteella ja rinteessä. Paikalla on ollut alunperin 9 röykkiötä. Vuoden 1984 inventoinnissa todettiin enää 5 ja vuoden 2023 inventoinnissa 4 röykkiötä. Kuvaukset alakohteissa. |
| metsakeskus.262010038 |
50 |
Korpinkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230365.25900000 |
6802357.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010038 |
Röykkiöt sijaitsevat Saarenmaalle johtavan tien itäpuolella kallion harjalla ja mäen rinteessä. Eteläisin röykkiö on jyrkän rinteen yläpuolella, melkein kallion harjanteella. Röykkiö on pyöreähkö, sen koko on 10 x 7,7 m ja korkeus on 0,9 m. Keskellä röykkiötä on kuoppa. Pohjoisin röykkiö on syvemmällä metsässä, mäen rinteessä. Röykkiön koko on 15 x 14,7 m. ja korkeus 2 m.
Edellä mainittujen röykkiöiden välissä on havaittu epävarma kolmas röykkiö, jonka koko on 10 x 6 m ja korkeus 0,4 m. Vuoden 2023 inventoinnissa röykkiötä ei kuitenkaan havaittu. |
| metsakeskus.262010039 |
50 |
Röyskän kalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230247.30500000 |
6803262.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010039 |
Röykkiöt sijaitsevat Saarenmaalle johtavan tien itäpuolella kangasmaastossa mäen rinteessä. Eteläisin röykkiöistä (röykkiö 1) on korkealla selänteellä olevalla pienellä töyräällä noin 250 m tiestä itään. Röykkiö on keskeltä kaiveltu pohjaa myöten. Sen halkaisija on 10 m ja korkeus 1,4 m. Edellisestä röykkiöstä länteen on pieni kiviröykkiö (röykkiö 2), joka on kasattu maakiven ympärille. Röykkiö on pyöreä ja tehty pienistä kivistä. Sen halkaisija on 6 m ja korkeus metrin. Kaksi muuta röykkiötä sijaitsevat edellisistä röykkiöistä 200 m pohjoiseen. Eteläisempi röykkiö 3 on pienellä mäentöyräällä. Se on muodoltaan pyöreä. Sen keskellä on kuoppa. Röykkiön halkaisija on 6 m ja korkeus 0,7 m. Edellisestä röykkiöstä muutamia metrejä pohjoiseen on rinteen yläpuolella pieni, soikea röykkiö 4. Sen koko on 6 x 4 m ja korkeus 0,7 m. Keskellä on kuoppa.
Vuoden 2023 inventoinnissa röykkiöiden todettiin vastaavan kuvausta. Osin tuhoutuneeksi mainittua röykkiötä ei inventoinnissa havaittu. |
| metsakeskus.262010040 |
50 |
Tyrisevä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230659.13200000 |
6803807.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010040 |
Toinen röykkiö sijaitsee talosta noin 50 m koilliseen kalliolla.
Se pyöreä, matala ja sen halkaisija on 8 m ja korkeus 0,7 m. Toinen röykkiöistä on 50 m luoteeseen. Se on matala ja pyöreä, halkaisijaltaan 5 m. Korkeutta sillä on 0,6 m. Röykkiö on ollut kumpumainen ja siitä on otettu kiviä.
Inventoinnissa 2023 tarkastettiin talosta noin 50 m koilliseen sijaitseva röykkiö, jonka todettiin vastaavan muinaisjäännösrekisterin kuvauta. Se on sammaleen peittämä ja röykkiön joukossa kasvaa nuoria kuusia. Luoteeseen sijaitsevaa röykkiötä ei inventoinnissa löydetty. |
| metsakeskus.262010041 |
50 |
Heinäsuo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228518.00000000 |
6804884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010041 |
Röykkiö sijaitsee Saarenmaalta Nakkilaan johtavan Nakkilantien itäpuolella peltojen ympäröimässä pihapiirissä. Röykkiön halkaisija on 14 m ja korkeus noin metrin. Röykkiö on kasvillisuuden peittämä ja sen joukosta kasvaa nuoria koivuja.
Röykkiötä on epäilty myös peltoraunioksi. Röykkiön pellonpuoleisille sivustoille onkin kertynyt uudempaa peltokiveystä, joka ei ollut vielä ehtinyt sammaloitua vuoden 2023 inventoinnin aikaan. |
| metsakeskus.262010042 |
50 |
Vuossein pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
235106.00000000 |
6798659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010042 |
Vuossein pelto sijaitsee Knuutilan talosta 1,2 km pohjoiseen. Eura- Harjavalta-tien varresta tien itäpuolelta hyvin loivasti itään kohti Köyliönjokea laskevasta rinteestä on löydetty kaksi hioinkiveä. Maanomistajan mukaan vielä 1950-60 -luvulla paikalla oli viljelemättömäksi jätetty matala pönkkä, joka kuitenkin raivattiin pelloksi. Raivauksen yhteyedessä esiin tuli hiilen tummaksi värjäämää hiekkaa ja kiviä.
Inventoinnin 2023 yhteydessä Vuossein pellon kynnetyillä alueilla tehtiin peltopoimintaa, jonka aikana havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia. Löytöjä ei kerätty talteen vaan niistä otettiin ainoastaan koordinaatit. Löydöt keskittyvät 29–31 mpy välille. Pellolta havaittiin myös runsaasti historialliseen aikaan viittaavia keramiikka- ja luulöytöjä, joita ei kuitenkaan dokumentoitu. |
| metsakeskus.262010043 |
50 |
Vanhakuturin pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234113.76600000 |
6798988.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Eura-Harjavalta -tien länsipuolella ja Laihianjärvestä Eurajokeen laskevasta ojasta 150 m länteen. Paikka on Aholan talosta noin 200 m koilliseen.
Se on ollut hieman ympäristöään korkeampi alue, joka on viljelyn myötä tasoittunut. Alueelta on löydetty veneenmuotoinen vasakirves ja kourutaltta. Kohteen laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.262010044 |
50 |
Saine |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234935.43900000 |
6798752.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Harjavalta-Eura -tien länsipuolella loivalla etelärinteellä, pihapiirissä. Paikalta on perunapellosta löydetty mm. kvartsi-iskoksia, oikokirves ja hioimen kappale. Kohteen laajuus on tuntematon.
Perunapelto oli vuoden 2023 inventoinnin aikaan käytössä eikä sitä tarkastettu. Sen sijaan alueelta havaittiin merkkejä historiallisen ajan maankäytöstä. Harjavallantien ja Järvenpääntien välisellä kaistaleella on sijainnut rakennus, joka esiintyy tiettävästi ensimmäisen kerran vuoden 1907 senaatin kartassa. Rakennus esiintyy vielä vuoden 1962 peruskartassa, mutta ei enää vuoden 1978 peruskartassa. Alue on sittemmin pusikoitunut, mutta rakennuksen kivijalan jäänteitä on edelleen havaittavissa maastosta. |
| metsakeskus.262010046 |
50 |
Kallionkulma |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230151.00000000 |
6799534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010046 |
Röykkiö sijaitsee Paneliantien länsipuolella kapean moreeniharjanteen laella pihapiirissä. Röykkiön koko 11,5 x 5,8 m ja korkeus on metrin. Se on epämääräisen muotoinen ja siinä on purkamisjälkiä. Röykkiössä kasvaa yksi koivu, mutta muuten sen päällä ei ole kasvillisuutta. |
| metsakeskus.262010047 |
50 |
Tyrisevänmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230345.00000000 |
6802851.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010047 |
Röykkiö sijaitsee Paneliasta Saarenmaalle johtavan tien itäpuolella metsässä kallion laen vieressä. Röykkiö on muodoltaan pyöreä. Sen koko on 12 x 11,5 m ja korkeus on 0,6 m. Röykkiössä on keskellä purkamisjälkiä. |
| metsakeskus.262010048 |
50 |
Hautausmaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230266.00000000 |
6797897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010048 |
Röykkiö sijaitsee Eurajoelle johtavan tien länsipuolella ja hautausmaan pohjoispuolella olevan moreenimäen laella. Latomus on muodoltaan neliömäinen. Se koko 8,2 x 8,2 m ja korkeus on 0,5 m.
Vuoden 2023 inventoinnin aikaan röykkiössä ei kasvanut puita tai muuta kasvillisuutta, mutta röykkiön kivetyksen joukossa ja sen ympärillä oli modernia roskaa. |
| metsakeskus.262010049 |
50 |
Vähä-Jaakkola III |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229955.45300000 |
6796387.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010049 |
Röykkiö sijaitsee rautatiestä 750 m luoteeseen ja Vähä-Jaakkolan talosta 300 m lounaaseen. Paikka on pellon reunassa olevan metsäsaarekkeen länsilaidalla. Röykkiön koko on 5,8 x 4,2 m ja korkeus 0,3 m. Röykkiötä ympäröi kuusivaltainen metsä ja sen pohjoispuolelta kulkee ojitettu metsätie.
Inventoinnissa 2023 röykkiön todettiin vastaavan muinaisjäännösrekisterin kuvausta. Sitä ympäröi kuusivaltainen metsä, mutta puusto ei uhkaa röykkiötä. Röykkiön pohjoispuolella kulkee ojitettu metsätie, jonka röykkiönpuoleisessa ojassa on havaittavissa kiviä ja onkin mahdollista, että röykkiö on ulottunut ojaan asti. |
| metsakeskus.262010051 |
50 |
Mateluksenkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
230634.15900000 |
6800041.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010051 |
Röykkiö sijaitsee Paneliasta Saarenmaalle johtavan maantien vieressä koulun pihamaa-alueella. Röykkiössä on purkamisen jälkiä. Sen koko on 6 x 4,7 m ja korkeus on 0,4 m. Röykkiön luonne on epävarma. |
| metsakeskus.262010052 |
50 |
Solbringen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
233598.99800000 |
6793831.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010052 |
Röykkiö sijaitsee Euran ja Kiukaisten rajalla Paneliaan johtavasta tiestä noin 100 m etelään ja talon kaakkoispuolella. Paikka on hiekkaharjanteen laella. Röykkiö on tuhottu metsätyön yhteydessä. Vuoden 1959 inventoinnissa todettiin paikalta röykkiön pohjakiveys. Sen koko oli 6,4 x 6,2 m. Siinä oli vieri vieressä pientä kiveystä.
Inventoinnissa 2023 röykkiön pohja oli edelleen havaittavissa muinaisjäännösrekisterin osoittamalla paikalla pihapiirin itäpuolella. Röykkiön pohjakivetyksen päälle on kasvanut sammalpeite ja varpuja, mutta kiviä erottuu näiden alta sekä tuntuvat jalan alla pohjakivetyksen päällä käveltäessä. |
| metsakeskus.262010053 |
50 |
Raakunjärvi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228552.97200000 |
6806119.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.262010053 |
Röykkiö sijaitsee Eurajoen Irjanteelta Nakkilaan johtavan tien länsipuolella ja Raakunjärven eteläpuolella, sorapohjaisen mäen rinteessä.
Röykkiö on rakennettu erikokoisista kivistä. Sitä on pahoin pengottu, tarkkaa laajuutta ei voi sanoa. Kiviä on hajallaan laajalla alueella. Röykkiön yhdellä reunalla on kiviä kasattu kekomaisesti. |
| metsakeskus.263010001 |
263 |
Hinkusalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
471240.36700000 |
7067399.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Osmanginjärven pohjoisosassa, järven länsipuolella, Hingunmäen talon eteläpuolella olevalla peltorinteellä, järvestä noin 400 m päässä. |
| metsakeskus.263010002 |
263 |
Tuliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
471980.03600000 |
7078874.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Näläntöjärven luoteispäässä olevalla Tuliniemellä, loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä. Asuinpaikka-aluetta on koko Tuliniemen alueella sekä lisäksi asuinrakennuksesta noin 400 m luoteeseen olevalla haka- / metsäalueella. |
| metsakeskus.263010002 |
263 |
Tuliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
471980.03600000 |
7078874.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Näläntöjärven luoteispäässä olevalla Tuliniemellä, loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä. Asuinpaikka-aluetta on koko Tuliniemen alueella sekä lisäksi asuinrakennuksesta noin 400 m luoteeseen olevalla haka- / metsäalueella. |
| metsakeskus.263010003 |
263 |
Myllypuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
471720.20500000 |
7060702.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Niemisjärven Pohjanlahdesta noin 600 m luoteeseen, Iisalmi- Pyhäsalmi -maantiestä noin 150 m etelään, melko jyrkästi koilliseen viettävällä hiekkapohjaisella peltorinteellä. Pelto päättyy lännessä selvästi havaittavaan vanhaan rantatörmään. Pellon päässä, rantatörmään rajoittuen, on noin 100-200 m2 laajuinen hiekkakuoppa, jota on käytetty tilalla kotitarvehiekanottoon. |
| metsakeskus.263010004 |
263 |
Hukkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467481.86700000 |
7072197.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Osmanginjärveen luoteesta laskevaan Remesjokeen yhtyvän Lahnajoen länsipuolella, Lahnajoen koulusta ja Hukkalan talosta noin noin 250 m lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkaiselta mäeltä, jonka pohjoisosa on raivattu pelloksi. Peltoa on myös alueen itäpuolella, lännessä ja lounaassa taasen suota. |
| metsakeskus.263010006 |
263 |
Mäntysuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484804.91100000 |
7068838.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Salahmille vievältä maantieltä noin 1,5 km luoteeseen, Luupujoen koulusta noin 1,7 km luoteeseen, Mäntysuon tilan rakennuksista noin 50 m eteläkaakkoon, tilalle johtavan tien varressa, koilliseen viettävällä metsärinteellä. Alue on hiekkaista savimaata ja selvästi koillispuolella olevaa viljeltyä suota ylempänä |
| metsakeskus.263010007 |
263 |
Yläpiha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
485744.54600000 |
7064790.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Luupuveden Rätylänlahden länsirannalla, noin 100 m rannasta, lahteen laskevan Välijoen suusta noin 250 m lounaaseen. Asuinpaikka-alue on järvelle loivasti viettävä pelto, joka lounaassa rajoittuu jyrkästi nousevaan Tapelinkallioon. Maaperä on mullansekaista hiekka- ja savimoreenia, muuttuen savipitoisemmaksi alemmaksi järvelle päin mentäessä. Pellosta on löytynyt kampa- ja asbestikeramiikkaa, kiviesineiden katkelmia, palanutta luuta sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.263010007 |
263 |
Yläpiha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
485744.54600000 |
7064790.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Luupuveden Rätylänlahden länsirannalla, noin 100 m rannasta, lahteen laskevan Välijoen suusta noin 250 m lounaaseen. Asuinpaikka-alue on järvelle loivasti viettävä pelto, joka lounaassa rajoittuu jyrkästi nousevaan Tapelinkallioon. Maaperä on mullansekaista hiekka- ja savimoreenia, muuttuen savipitoisemmaksi alemmaksi järvelle päin mentäessä. Pellosta on löytynyt kampa- ja asbestikeramiikkaa, kiviesineiden katkelmia, palanutta luuta sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.263010008 |
263 |
Sirola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486384.29800000 |
7063201.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiuruvesi-Viremä -maantieltä Tapelinperältä Luupujoelle risteävän maantien koillispuolella, noin 150 m tiestä ja noin 3 km risteyksestä, Luupuveden Taivallahden eteläpuolella, noin 150 m järvestä kaakkoon ja noin 30 m Sirolan tilan navettarakennuksesta pohjoiseen olevalla pellolla. Asuinpaikka-alue on loivasti järveen viettävää rinnettä. Maaperä on saven ja mullan sekaista hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.263010009 |
263 |
Lapinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488233.53200000 |
7067389.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiuruvesi-Vieremä -maantieltä 15/12-kilometripylvään kohdalta Luupujoelle risteävän maantien itäpuolella, noin 500 m tiestä Välijärven länsipuolella, noin 150 m rannasta. Asuinpaikka-alue on matalana harjanteenomaisena Välijärvestä nouseva niemi, joka on viljelyspeltona. Maaperä alueella on mullan sekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.263010010 |
263 |
Pakola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
479057.31800000 |
7041569.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Rytkynkosken itärannalla, Rujolan talosta noin 200 m luoteeseen olevalla viljelyspellolla. Pelto on Kiuruvesi-Pielavesi -maantieltä tilalle risteävän tien varressa, välittömästi Rytkynkosken ylittävän sillan korvassa, sillasta noin 10 m kaakkoon, länteen viettävällä viljelyspellolla. Maaperä alueella on hienoa hiekkamoreenia, muuttuen savipitoisemmaksi alempana Rytkynkosken varrella.
Vuoden 1977 inventoinnissa löytöjä havaittiin talon pihamaalta sekä pellosta, jolle oli vuoden 2007 inventoinnin aikaan istutettu koivuja. Asuinpaikkaa lienee jäljellä tien molemmin puolin sekä mahdollisesti myös Sillankorvan talon pihalla. |
| metsakeskus.263010011 |
263 |
Lehmilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
468521.50200000 |
7058163.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisalmi-Ylivieska -radasta noin 2 km etelään, Aittojärvi-Kalliokylä -maantien eteläpuolella, Vaaksjärven pohjoisrannalla, noin 100 m järvestä. Asuinpaikka-alue on Vaaksjärvelle, etelään viettävällä viljelysmaalla. Maaperä alueella on mullan värjäämää hiekkaa. |
| metsakeskus.263010012 |
263 |
Koskenniska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478797.35300000 |
7060722.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Koskenjoen lounaisrannalla, Tuonelanharjun hautausmaalle vievän tien varressa. Asuinpaikka-alue on koilliseen viettävää peltorinnettä, joka ulottuu tilan asuinrakennuksesta aina jokivartta hautausmaalle menevän tien reunaan asti. Maaperä alueella on hiekkaperäistä. |
| metsakeskus.263010013 |
263 |
Tuonelanharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477617.83000000 |
7061701.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Koskenjoen lounaisrannalla, hautausmaa-alueella, koilliseen jyrkästi viettävällä rinteellä. Maaperä alueella on hiekkamoreenia, muuttuen alempana soraiseksi.Rinteestä on otettu hiekkaa kolmesta eri kohtaa kirkonkylän vanhalle hautausmaalle. Alueen halki kulkevan polun kohdalla on havaittu viidessä kohdassa punamultaa, joka voi olla peräisin kivikautisista punamultahaudoista. |
| metsakeskus.263010013 |
263 |
Tuonelanharju |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27000 |
477617.83000000 |
7061701.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Koskenjoen lounaisrannalla, hautausmaa-alueella, koilliseen jyrkästi viettävällä rinteellä. Maaperä alueella on hiekkamoreenia, muuttuen alempana soraiseksi.Rinteestä on otettu hiekkaa kolmesta eri kohtaa kirkonkylän vanhalle hautausmaalle. Alueen halki kulkevan polun kohdalla on havaittu viidessä kohdassa punamultaa, joka voi olla peräisin kivikautisista punamultahaudoista. |
| metsakeskus.263010014 |
263 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
473699.39300000 |
7065560.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiuruvesi-Pyhäntä -maantiestä noin 800 m lounaaseen, Osmanginjärvestä lähtevän Pölhönjoen niskan itärannalla olevalla lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Maaperä alueella on mullansekaista hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille asuinrakennuksesta noin 50 m länteen olevan pellon yläosasta. |
| metsakeskus.263010015 |
263 |
Kytöniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
472859.72800000 |
7065420.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Osmanginjärven Niskanlahden länsirannalla, noin 100 m rannasta olevalla viljelyspellolla. Maaperä alueella on mullanvärjäämää hienoa hiekkaa. Löytöalueen alapuolella maasto tekee muuten melko tasaisesta profiilista jyrkemmän lasku. Töyrästä on pitkäaikainen viljely kuluttanut muuta pintaa enemmän ja tällä kohtaa on havaittavissa puhdasta hiekkaa särkkämäisenä juovana, joka on noussut paikalle kynnettäessä. |
| metsakeskus.263010016 |
263 |
Korkeakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
481246.37000000 |
7060182.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Kettulahden rannasta noin 700 m pohjoisluoteeseen,Raatesuosta itään kohoavalla pohjois-etelä -suuntaisella rinteellä, länteen viettävällä peltorinteellä, Korkeakankaan talon lounais- ja eteläpuolella. Maaperä pellon yläosassa on mullanvärjäämää hiekkamoreenia, alempana se muuttuu savipitoisemmaksi. |
| metsakeskus.263010017 |
263 |
Niskala |
10002 |
12002 |
13027 |
11019 |
27000 |
475138.83800000 |
7057003.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010017 |
Kohde sijaitsee Niemisjärveen pistävällä Niskalanniemellä. Niskalan tilan rakennukset on rakennettu niemen korkeimmalle kohdalle. Rinteet ympärillä on raivattu pelloiksi, paitsi niemen länsiranta, joka on kivikkoista ja kallioista.
Tilan alueelta on löytynyt useita kiviesineitä, mutta niiden aivan tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä, mutta löytökuvaukset saattaisivat kuvata talon eteläpuoleista peltoa. Maaperä peltojen alueella on mullansekaista hiekkaa
Tilan päärakennuksesta noin 300 m etelälounaaseen on kaksi kiviröykkiötä niemen kärjessä, koivuhaassa. Röykkiöt sijaitsevat vierekkäin. Pohjoisempi röykkiö on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 4 m. Eteläisempi röykkiö on muodoltaan pitkänomainen ja epäsäännöllisempi. Se on noin 10 m pitkä ja 5 m leveä. Kivet ovat kooltaan "päänkokoisia". |
| metsakeskus.263010017 |
263 |
Niskala |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
475138.83800000 |
7057003.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010017 |
Kohde sijaitsee Niemisjärveen pistävällä Niskalanniemellä. Niskalan tilan rakennukset on rakennettu niemen korkeimmalle kohdalle. Rinteet ympärillä on raivattu pelloiksi, paitsi niemen länsiranta, joka on kivikkoista ja kallioista.
Tilan alueelta on löytynyt useita kiviesineitä, mutta niiden aivan tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä, mutta löytökuvaukset saattaisivat kuvata talon eteläpuoleista peltoa. Maaperä peltojen alueella on mullansekaista hiekkaa
Tilan päärakennuksesta noin 300 m etelälounaaseen on kaksi kiviröykkiötä niemen kärjessä, koivuhaassa. Röykkiöt sijaitsevat vierekkäin. Pohjoisempi röykkiö on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 4 m. Eteläisempi röykkiö on muodoltaan pitkänomainen ja epäsäännöllisempi. Se on noin 10 m pitkä ja 5 m leveä. Kivet ovat kooltaan "päänkokoisia". |
| metsakeskus.263010018 |
263 |
Ohenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
469034.00000000 |
7070036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Lahnajoen lounaispuolella, joesta noin 900 m päässä, Ohenmäen talon asuinrakennuksesta noin 150 m pohjoiseen olevalla peltorinteellä. Asuinpaikka-aluetta on muinaisen rantatörmän muodostamassa poukamassa. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa |
| metsakeskus.263010019 |
263 |
Jylänkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
470160.79300000 |
7070458.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010019 |
Asuinpaikka sijiaitsee Remesjoen Jylängönkosken pohjoisrannalla, koskesta noin 100 m pohjoiseen . Asuinpaikka-alue on loivasti etelälounaaseen viettävällä pellolla, kosken partaaalla, paikassa jossa pelto kohoaa kumpuna ympäristöään ylemmäksi. Maaperä alueella on savipitoista moreenia |
| metsakeskus.263010020 |
263 |
Pitkälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
468119.60900000 |
7072321.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Lahnajoesta noin 300 m koilliseen, joesta kohoavalla peltorinteellä. Asuinpaikka-alue on asuinrakennuksesta noin 250 m itäkoilliseen olevalla loivasti koilliseen viettävän viljelyspellon kumpareella. Maaperä alueella on hienoa hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.263010021 |
263 |
Ruuhkanlehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
470010.84900000 |
7072137.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Remesjoen itärannalla, joesta noin 100 m päässä, loivasti lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Asuinpaikka-alue on hieman ympäristöään korkeampi hiekkaperäinen kumpare. |
| metsakeskus.263010022 |
263 |
Härkälampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
469491.05300000 |
7073306.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Remesjoen itärannalla, Härkälammen tilan asuinrakennuksesta noin 70 m länteen olevallla pellolla. Asuinpaikka-alue on loivasti lounaaseen viettävällä peltorinteellä, pienellä hiekkaperäisellä kumpareella. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa, alempana rinteessä se muuttuu savipitoiseksi. |
| metsakeskus.263010023 |
263 |
Harjula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
469461.06400000 |
7074696.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Remesjoesta noin 350 m länteen, Harjulan tilan asuin rakennuksesta noin 250 m länsilounaaseen, itään viettävällä metsäisellä, hiekkapohjaisella harjanteella. Alueella on kaksi pientä hiekkakuoppaa, joista lähempänä taloa olevan kuopan reunamilta on tullut esille asuinpaikkalöytöjä hiekkakuopan profiilista. Vuonna 2015 suuremman hiekkakuopan reunalta, metsäkoneen urasta löytyi kulunut liuskekärki (KM 40944) sekä kvartsi-iskoksia ja hiiltä. |
| metsakeskus.263010024 |
263 |
Tienpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
469601.00500000 |
7075036.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Remesjoen länsirannalla, jokiterassin päällä, joen partaalla, loivasti koilliseen viettävällä peltorinteellä. Maaperä alueella on mullanvärjäämää hienoa hiekkaa.
Vuonna 1954 navetan takaa, joesta, on löytynyt mahdollisesti jokin reiällinen kiviesine, joka on joutunut hukkaan. Vuoden 1977 inventoinnissa löytöpaikan tarkastuksessa törmästä ei löytynyt mitään mutta törmän päällä olevasta ruispellosta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia. Ne löytyivät orasta kasvavan pellon pinnalta joen ja Metsäpirtin tilalle menevän tien välistä n. 0,5
ha alueelta. |
| metsakeskus.263010025 |
263 |
Metsäpirtti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
469521.03900000 |
7075216.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Remesjoen mutkan länsipuolella, jokiterassin päällä, koilliseen viettävällä viljelyspellolla. Maaperä alueella on savipitoista hienoa hiekkaa. Asuinpaikan kohdalla maasto nousee kumparemaisesti ympäristöään hiukan ylemmäksi. |
| metsakeskus.263010026 |
263 |
Jussila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466722.16000000 |
7074456.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Sorvalinkoski-Lahnanen maantien Lahnajoen ylittävästä maantiesillasta noin 1,0 km pohjoisluoteeseen. Asuinpaikka-alue on Jussilan tilan peltokokonaisuudesta kaakkoon pistävällä rinnepellolla, talosta noin 220 m luoteeseen, pelloille menevän tien lounaispuolelle jäävällä saarekkeella. Maaperä alueella on mullansekaista hienoa hiekkaa, joka rinteen alaosassa muuttuu saviseksi. |
| metsakeskus.263010027 |
263 |
Kivisilmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476338.29800000 |
7073177.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Näläntöjärven etelärannalla, Kivisilmän tilan asuinrakennuksesta noin etelään olevalla pellolla, noin 100 m:n päässä järven rannasta. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.263010028 |
263 |
Lassila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
475648.58300000 |
7072067.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Näläntöjärven eteläpuolella, Järvenpäänlahden pohjukasta noin 1,3 km lounaaseen, asuinrakennuksesta noin 150 m eteläkaakkoon olevalla pellolla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.263010029 |
263 |
Haahkarinsuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
462104.13400000 |
7043089.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Koivujärveen pohjoisrannalla, järveen pohjoisesta laskevan Haahkarinjoen länsipuolella, viljejysmaalla |
| metsakeskus.263010031 |
263 |
Paljakka |
10002 |
12006 |
13221 |
11004 |
27000 |
483605.46900000 |
7047947.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010031 |
Kohde sijaitsee Ylemmäisen ja Raskeenlammen välissä, Paljakkavuoren laella. Vuori kohoaa keskimääräistä ympäristöään (noin 100-110) 60-70 m korkeammalle. "Uhrikuopat" ovat vuoren korkeimmalla kohdalla, laajan, kalliotasanteen koillisreunalla, noin 30 m länteen vuoren yli kulkevalta retkeilypolulta. Kuopat muodostavat tiheän rykelmän, V-kirjaimen muotoinen hahmo erottuu selvästi kokonaisuudesta. Kuoppia on noin 40 kpl. Osa kuopista on pieniä ja heikosti erottuvia. Osa taasen suurempia, halkaisijaltaan noin 5 cm ja syvyydeltään 2,5-4 cm. Kuoppien paikaksi on valittu noin neliömetrin suuruinen kiinteä, tiivis kalliopinta, johon rapautuminen ei ole vaikuttanut.
Kuopista parikymmentä metriä itään on paljaassa kalliossa kaiverruksia/hakkauksia. Niiden joukosta erottuu ainakin vuosiluku 1856, joiden yläpuolella kirjainyhdistelmä AR.
Lisäksi kohdassa N7047897 E483608 on kalliopinnassa kaksi vierekkäistä kuoppaa.
Paljakanvuoren pohjoispäässä on pirunluolaksi kutsuttu luola. Paikka on noin 150 m "uhrikupeista" pohjoiseen. Perimätiedon mukaan piru on asunut luolassa. |
| metsakeskus.263010031 |
263 |
Paljakka |
10002 |
12013 |
13127 |
11004 |
27000 |
483605.46900000 |
7047947.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010031 |
Kohde sijaitsee Ylemmäisen ja Raskeenlammen välissä, Paljakkavuoren laella. Vuori kohoaa keskimääräistä ympäristöään (noin 100-110) 60-70 m korkeammalle. "Uhrikuopat" ovat vuoren korkeimmalla kohdalla, laajan, kalliotasanteen koillisreunalla, noin 30 m länteen vuoren yli kulkevalta retkeilypolulta. Kuopat muodostavat tiheän rykelmän, V-kirjaimen muotoinen hahmo erottuu selvästi kokonaisuudesta. Kuoppia on noin 40 kpl. Osa kuopista on pieniä ja heikosti erottuvia. Osa taasen suurempia, halkaisijaltaan noin 5 cm ja syvyydeltään 2,5-4 cm. Kuoppien paikaksi on valittu noin neliömetrin suuruinen kiinteä, tiivis kalliopinta, johon rapautuminen ei ole vaikuttanut.
Kuopista parikymmentä metriä itään on paljaassa kalliossa kaiverruksia/hakkauksia. Niiden joukosta erottuu ainakin vuosiluku 1856, joiden yläpuolella kirjainyhdistelmä AR.
Lisäksi kohdassa N7047897 E483608 on kalliopinnassa kaksi vierekkäistä kuoppaa.
Paljakanvuoren pohjoispäässä on pirunluolaksi kutsuttu luola. Paikka on noin 150 m "uhrikupeista" pohjoiseen. Perimätiedon mukaan piru on asunut luolassa. |
| metsakeskus.263010031 |
263 |
Paljakka |
10002 |
12006 |
13221 |
11006 |
27000 |
483605.46900000 |
7047947.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010031 |
Kohde sijaitsee Ylemmäisen ja Raskeenlammen välissä, Paljakkavuoren laella. Vuori kohoaa keskimääräistä ympäristöään (noin 100-110) 60-70 m korkeammalle. "Uhrikuopat" ovat vuoren korkeimmalla kohdalla, laajan, kalliotasanteen koillisreunalla, noin 30 m länteen vuoren yli kulkevalta retkeilypolulta. Kuopat muodostavat tiheän rykelmän, V-kirjaimen muotoinen hahmo erottuu selvästi kokonaisuudesta. Kuoppia on noin 40 kpl. Osa kuopista on pieniä ja heikosti erottuvia. Osa taasen suurempia, halkaisijaltaan noin 5 cm ja syvyydeltään 2,5-4 cm. Kuoppien paikaksi on valittu noin neliömetrin suuruinen kiinteä, tiivis kalliopinta, johon rapautuminen ei ole vaikuttanut.
Kuopista parikymmentä metriä itään on paljaassa kalliossa kaiverruksia/hakkauksia. Niiden joukosta erottuu ainakin vuosiluku 1856, joiden yläpuolella kirjainyhdistelmä AR.
Lisäksi kohdassa N7047897 E483608 on kalliopinnassa kaksi vierekkäistä kuoppaa.
Paljakanvuoren pohjoispäässä on pirunluolaksi kutsuttu luola. Paikka on noin 150 m "uhrikupeista" pohjoiseen. Perimätiedon mukaan piru on asunut luolassa. |
| metsakeskus.263010031 |
263 |
Paljakka |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
483605.46900000 |
7047947.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010031 |
Kohde sijaitsee Ylemmäisen ja Raskeenlammen välissä, Paljakkavuoren laella. Vuori kohoaa keskimääräistä ympäristöään (noin 100-110) 60-70 m korkeammalle. "Uhrikuopat" ovat vuoren korkeimmalla kohdalla, laajan, kalliotasanteen koillisreunalla, noin 30 m länteen vuoren yli kulkevalta retkeilypolulta. Kuopat muodostavat tiheän rykelmän, V-kirjaimen muotoinen hahmo erottuu selvästi kokonaisuudesta. Kuoppia on noin 40 kpl. Osa kuopista on pieniä ja heikosti erottuvia. Osa taasen suurempia, halkaisijaltaan noin 5 cm ja syvyydeltään 2,5-4 cm. Kuoppien paikaksi on valittu noin neliömetrin suuruinen kiinteä, tiivis kalliopinta, johon rapautuminen ei ole vaikuttanut.
Kuopista parikymmentä metriä itään on paljaassa kalliossa kaiverruksia/hakkauksia. Niiden joukosta erottuu ainakin vuosiluku 1856, joiden yläpuolella kirjainyhdistelmä AR.
Lisäksi kohdassa N7047897 E483608 on kalliopinnassa kaksi vierekkäistä kuoppaa.
Paljakanvuoren pohjoispäässä on pirunluolaksi kutsuttu luola. Paikka on noin 150 m "uhrikupeista" pohjoiseen. Perimätiedon mukaan piru on asunut luolassa. |
| metsakeskus.263010032 |
263 |
Rikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488233.53600000 |
7066159.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Luupuveden ja Välijärven välisen kannaksen länsireunalla, Luupuveden koillisrannalla, Nuottilahden eteläisestä pohjukasta noin 200 m kaakkoon olevalla loivalla rinnepellolla. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.263010033 |
263 |
Metsäpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476708.15800000 |
7071637.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiuruveden Näläntöjärven eteläpuolella, noin 1,5 km järvestä. Kivitaltta on löytynyt 1955 peltotöissä. Löytökohta on noin 25 m asuinrakennuksesta länsi-luoteeseen pellon pohjoispäässä. Maapohja on savimultaa, syvemmällä hiesua.
Pelto viettää loivasti etelään ja länteen. Kvartsi-iskokset ovat löytyneet perunapellon eteläpäästä. Noin 15 m:n päässä löytökohdasta, peltonotkelmaan kaivettujen ojien leikkauksesta ei havaittu löytöjä. |
| metsakeskus.263010034 |
263 |
Ruutananpuro 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487403.93100000 |
7050156.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiuruvesi-järven Ruutananselän eteläpuolella, Luvelahden ja Savonlahden välisellä alueella Heinäkylässä, Ruutananpuron itäpuolella. Puron suusta asuinpaikka sijaitsee noin 460 m eteläkaakkoon. Aikoinaan asuinpaikka-alue on sijainnut muinaisessa niemessä. Maaperä alueella on hiekkamoreenia Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille paikalla olleesta tuulenkaadosta ja koekuopasta. |
| metsakeskus.263010035 |
263 |
Ruutananpuro 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487513.89000000 |
7050206.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiuruvesi-järven Ruutananselän eteläpuolella, Luvelahden ja Savonlahden välisellä alueella Heinäkylässä, Ruutananpuron itäpuolella. Puron suusta asuinpaikka sijaitsee noin 480 m kaakkoon. Asuinpaikka-alue sijaitsee mäen laen luoteispäässä ja aikoinaan se on ollut pieni saari. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.263010036 |
263 |
Honkaranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488853.33800000 |
7053505.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010036 |
Kohde sijaitsee Kiuruvesi-järven eteläosan pohjoispuolella, rannasta noin 0,9 km koilliseen, Iisalmi-Kiuruvesi -tien eteläpuolella, laajan mäen luoteisrinteellä, pienen kalliopaljastuman etelä- ja itäpuolella. Paikka on osin metsänäestyksen tuhoama, osin ehjä. Hakkuuaukealta, äestysvaoista, on poimittu talteen kvartsikaavin ja -iskoksia. Asuinpaikka jatkunee ehjänä aukean itäpuolella olevassa metsässä. Asuinpaikka liittynee muinais-Saimaan korkeimman rannan aikaan noin 7000-4500 eKr. |
| metsakeskus.263010037 |
263 |
Honkaranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488733.38400000 |
7053505.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010037 |
Kohde sijaitsee Kiuruvesi-järven eteläosan pohjoispuolella, rannasta noin 0,8 km koilliseen, Iisalmi-Kiuruvesi -tien eteläpuolella, laajan mäen luoteisrinteellä, radalle menevän Honkarannantien koillispuolella, hakkuuaukean keskellä. Äestysvaoista on poimittu talteen kvartsi-iskoksia. Asuinpaikkaa lienee koskemattomana jäljellä metsän puolella.
|
| metsakeskus.263010038 |
263 |
Puropelto 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476168.42300000 |
7058582.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Niemisjärven Lonkilanselän koillispuolella, Kapeansuu-salmen itäpuolella, rautatiestä noin 120 m pohjoiseen ja Paavolan tilan asuinrakennuksesta noin 400 m länteen. Asuinpaikka-alue on itään viettävää peltorinnettä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon kohdalta, mutta asuinpaikka-alue jatkunee myös eteläpuolella olevan metsän puolelle. |
| metsakeskus.263010039 |
263 |
Puropelto 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476338.35000000 |
7058642.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Niemisjärven Lonkilanselän koillispuolella, Kapeansuu-salmesta noin 400 m itään, rautatiestä noin 140 m pohjoiseen ja Paavolan tilan asuinrakennuksesta noin 250 m länteen. Asuinpaikka-alue onpeltojen ympäröimän pienen metsäisen kumpareen kaakkoispuolella olevalla peltorinteellä . Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon kohdalta. |
| metsakeskus.263010040 |
263 |
Kippolanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476948.10400000 |
7058383.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Niemiskylän Tirmonlammen koillisrannalla, rautatiestä noin 110 m etelään, peltokumpareen länsireunalla olevan hyvin pienen kalliopaljastuman ympäristössä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon kohdalta. |
| metsakeskus.263010041 |
263 |
Tirmonlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476738.19200000 |
7057583.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Niemiskylän Tirmonlammen lounaisrannalla, Hallanperäntiestä noin 240 m itään, alueella olevan kumpareen pohjoispäässä, viljelyspellon alueella. Asuinpaikkalöydöt on poimittu viljelyspellon kohdalta peltomullasta. |
| metsakeskus.263010042 |
263 |
Palonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476778.16100000 |
7062791.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Koskenjoen Palosjärven lounaispuolella ja maantien itäpuolella, rannasta noin 200 m päässä ja Palosen tilan asuinrakennuksesta noin 400 m kaakkoon. Asuinpaikka-alue on kaakkoon viettävää peltorinnettä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rinteen yläosasta. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.263010043 |
263 |
Honkaranta 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488703.39100000 |
7053654.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010043 |
Kohde sijaitsee Kiuruvesi-järven eteläosan pohjoispuolella, Iisalmi-Kiuruvesi -tien eteläpuolella, Honkarannantiestä 350 m koilliseen, metsätien kohdalla. Metsätien pinnasta on löytynyt kvartsikaavin. Maaperä alueella on hiekkaa, kasvillisuus mäntyvaltaista sekametsää. |
| metsakeskus.263010044 |
263 |
Toivaisenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488413.52000000 |
7051095.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010044 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kiuruvesi-järven eteläpäässä, Ruutananselän etelärannalla olevan laajan Toivaisenniemen kärkiosassa olevan pellon pohjoisreunalla, kumpareen laealla, tilan asuirakennuksesta noin 200 m länteen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon kohdalta. |
| metsakeskus.263010045 |
263 |
Rytkynniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485534.67000000 |
7054134.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010045 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karsikkoniemen itärannalla olevassa Rytkynniemessä, tilan asuinrakennuksesta noin 150 m pohjoisluoteeseen. Asuinpaikka-alue on luoteeseen viettävää peltorinnettä. Asuinpaikkalöydöt (1 kvartsi-iskos) on poimittu esille peltomullasta. |
| metsakeskus.263010046 |
263 |
Immola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487283.97000000 |
7052265.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiuruvesi-järven eteläosassa, Lapinlahden pohjoisrannalla, rautatiestä noin 20 m pohjoiseen, Immolan tilan asuinrakennuksesta noin 250 m länsilounaaseen. Asuinpaikka-alue on loivasti etelään viettävää peltorinnettä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon kohdalta peltomullasta. |
| metsakeskus.263010047 |
263 |
Lamminkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
463983.25000000 |
7078414.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010047 |
Pyyntikuoppaketju sijaitsee Kiuruveden luoteisosassa noin 1 km Oulun läänin rajasta kaakkoon, Pieni-Lahnanen -järven itäpuolella olevalla Lamminkankaan harjulla. Harjua ympäröivä maasto on suota. Pyyntikuoppia on noin 0,9 km pitkällä matkalla, harvemmassa etelässä tiheten pohjoiseen mutta taas pohjoisrinteessä harvemmassa. Pohjoisessa kuopat ovat muutaman kuopan rykelmissä noudatellen harjun länsilaitaa. Kuopat ovat suhteellisen säännöllisessä rivissä. Ne ovat halkaisijaltaan 2,5-4,7 m ja syvyydeltään 0,1-1,1 m. Alueen keskivaiheilla on lisäksi yksi tervahauta. |
| metsakeskus.263010050 |
263 |
Kylmälahti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
461384.42000000 |
7043898.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Koivujärven pohjoispään Kylmälahden pohjoisrannalla, Tikkasenjoen suusta 250 m n koilliseen, Kylmälahden talosta 120 m etelään. Asuinpaikka-alue on peltorinteen eteläosassa ja rantaan menevän tien lounaispuolella. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille kynnetyn pellon pinnasta. |
| metsakeskus.263010051 |
263 |
Kylmälahti B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
461334.43700000 |
7043978.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Koivujärven pohjoispään Kylmälahden pohjoisrannalla, Tikkasenjoen suusta noin 300 m koilliseen, Kylmälahden talosta 50 m etelään. Asuinpaikka-alue on peltorinteen yläosassa, rantaan menevän tien lounaispuolella. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille kynnetyn pellon pinnasta. |
| metsakeskus.263500001 |
263 |
Kainujärvi Kivikkokangas |
10001 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
466791.24100000 |
7045591.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263500001 |
Löytänänjärven ja Mikkolanmäen talon välillä, Kivikkokankaan laidassa lähellä suota on n. 3 m korkea kanto ns. "Erämaan päiväkirja", johon metsämiehet ovat kaivertaneet nimimerkkejä ja vuosilukuja. Vanhin vuosiluku on 1818. |
| metsakeskus.263500003 |
263 |
Koivujärvi Kalmonsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
464528.17100000 |
7039727.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.263500003 |
Epämääräisen kertomuksen mukaan Isonvihan ja vapaussodan aikaan vainajia on haudattu neljälle Koivujärven hautasaarelle: Kalmonsaarelle, Kivinikkarille, Kuottaniemelle ja Huutsaarelle. Saaria on ilmeisesti käytetty varsinaisina hautausmaina 1700-1900-luvuilla. Kertoja mainitsee em. 4 saarta, mutta ei erittele saarten hautauksia. Hän kertoo myös saarissa havaitun hautakumpuja, ja että kyntäessä on esiin tullut pääkallo. |
| metsakeskus.265010001 |
265 |
Kirkkoranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402728.17200000 |
7000384.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.265010001 |
Paikka sijaitsee Kivijärven rannassa hautausmaan länsi- ja eteläreunalla, rantatörmällä ja rinteessä. Asuinpaikka jatkuu hautausmaan eteläpuolella, hautausmaan aidasta noin 40 m etelään, Kukkoniemen suuntaan. Maaperä on hiekkaa.
Asuinpaikka on pahoin tuhoutunut, koska paikalle on rakennettu 1980-luvulla seurakuntakeskus ja törmän päälle rantaan paikoitusalue, jossa on täytemaata.
Asuinpaikan jäljellä olevan osan säilyvyysasteen ja laajuuden määritteleminen edellyttää koekaivauksia.
Paikasta on käytetty myös nimeä Kirkkomaa.
|
| metsakeskus.265010002 |
265 |
Syrjäniementyvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404530.00000000 |
6996535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.265010002 |
Paikka sijaitsee Penttilänkylän eteläosassa, Hiekkalahden itärannalla, Syrjäniemeen vievän tien alla ja tien ja muinaisen rantatörmän välisellä kapealla alalla, törmän ylärinteessä.
Asuinpaikka on rannassa noin 50 x 120 m suuruisella alueella. Sen kunto on melko huono, koska mökkitie on tuhonnut asuinpaikkaa suurelta osin, mutta tien alla on ilmeisesti vielä kulttuurikerrosta jäljellä. Maaperä on hiekkaa ja maasto tasaista kangasta.
Löytöjä, kvartsia ja palanutta luuta, on poimittu teiltä ja poluilta, törmältä ja sen alapuolelta.
Noin 100 m pohjoiseen alkaa Hiekkalahden asuinpaikka (265 01 0004). Asuinpaikkojen väliseltä alueelta ei vuoden 1989 inventoinnissa tehty löytöjä. |
| metsakeskus.265010003 |
265 |
Kukkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402782.14600000 |
7000252.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.265010003 |
Paikka sijaitsee Kivijärven rannalla, Kukkoniemen kärjessä. Asuinpaikkahavaintoja on kapean harjun eteläkärjestä rantatörmän päältä 40 m pohjoiseen.
Harjun itäreunassa on laakea painanne, josta on myös löytöjä. Asuinpaikka on pienialainen, ehkä vain satunnainen leiri- tai pyyntipaikka.
Maaperä on on karkeaa hiekkaa ja soraa, maasto on karua ja kulutukselle altista.
Kirkkorannan asuinpaikka (265 01 0001) sijaitsee noin 150 m pohjoiseen. Muinaisjäännösten välissä on noin 100 m pitkä löydötön alue, joka on samalla harjun korkein ja jyrkin kohta.
Harjun puusto kärsi pahoja vaurioita kesän 2010 myrskyissä. |
| metsakeskus.265010004 |
265 |
Hiekkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404370.52700000 |
6996764.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.265010004 |
Paikka sijaitsee Kivijärven Penttilänkylässä, Hiekkalahden pohjois- ja koillispuolella, vanhalla rantatörmällä, Raunolan talosta noin 190 m lounaaseen ja maantieltä noin 90 m kaakkoon. Asuinpaikka on suojaisaa hiekkarantaa ja löytöalue ulottuu Hiekkalahden perukassa olevalta mökiltä noin 65 m länteen kallioiseen mäkeen sekä idässä samasta mökistä 110 m itään, noin 30 m päähän Syrjäniemeen vievältä tieltä (pituus runsaat 200 m ja leveys muutaman kymmenen metriä).
Mökistä 100 m itään on yksi (1) laakea asumuspainanne (halkaisija noin 10 m), jossa on likamaata. Siitä on löydetty kvartsia ja palanutta luuta. Rantatörmällä on lisäksi kolme muuta suurta painannetta, joiden mitat ovat (2) 6 x 8 m, (3) noin 10 x 10 m ja (4) noin 7 - 8 x 7 - 8 m, neljäs painanne (4) sijaitsee aivan edellisen painanteen (3) itäpuolella. Alueella lisäksi 3 - 4 pienempää painannetta, jotka muistuttavat pyyntikuoppia. Yksi niistä on tehty asumuspainanteeseen no 2.
Kohde on muuten hyvin säilynyt, mutta mökkitien rakentaminen on siitä tuhonnut pienen osan. Mökki sijaitsee törmän alapuolella eikä ole rikkonut asuinpaikkaa. Kohde on yksi laajimmista ja parhaiten säilyneistä asumuspainannekohteista Keski-Suomessa. Pyyntikuopat lisäävät sen arvoa. Paikka on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.265010004 |
265 |
Hiekkalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
404370.52700000 |
6996764.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.265010004 |
Paikka sijaitsee Kivijärven Penttilänkylässä, Hiekkalahden pohjois- ja koillispuolella, vanhalla rantatörmällä, Raunolan talosta noin 190 m lounaaseen ja maantieltä noin 90 m kaakkoon. Asuinpaikka on suojaisaa hiekkarantaa ja löytöalue ulottuu Hiekkalahden perukassa olevalta mökiltä noin 65 m länteen kallioiseen mäkeen sekä idässä samasta mökistä 110 m itään, noin 30 m päähän Syrjäniemeen vievältä tieltä (pituus runsaat 200 m ja leveys muutaman kymmenen metriä).
Mökistä 100 m itään on yksi (1) laakea asumuspainanne (halkaisija noin 10 m), jossa on likamaata. Siitä on löydetty kvartsia ja palanutta luuta. Rantatörmällä on lisäksi kolme muuta suurta painannetta, joiden mitat ovat (2) 6 x 8 m, (3) noin 10 x 10 m ja (4) noin 7 - 8 x 7 - 8 m, neljäs painanne (4) sijaitsee aivan edellisen painanteen (3) itäpuolella. Alueella lisäksi 3 - 4 pienempää painannetta, jotka muistuttavat pyyntikuoppia. Yksi niistä on tehty asumuspainanteeseen no 2.
Kohde on muuten hyvin säilynyt, mutta mökkitien rakentaminen on siitä tuhonnut pienen osan. Mökki sijaitsee törmän alapuolella eikä ole rikkonut asuinpaikkaa. Kohde on yksi laajimmista ja parhaiten säilyneistä asumuspainannekohteista Keski-Suomessa. Pyyntikuopat lisäävät sen arvoa. Paikka on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.265010005 |
265 |
Raunolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404676.00000000 |
6996411.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.265010005 |
Paikka sijaitsee Penttilänkylässä, Syrjäniemen koillistyvessä, vanhalla rantatörmällä, osittain mökkitien alla, metsäisellä törmällä ja pellolla.
Löydöt on tehty tieleikkauksesta ja tien yläpuolisen pellon reunasta. Maaperä on hiekkaa ja soraa. Asuinpaikka lienee ollut suppea ja jäänyt ehkä pääosaksi tien alle.
Inventointi 2018: Tunnetun kohteen eteläpuolella on varsin selvä vanha rantatörmä noin 132,5 metrin korkeustasolla. Mökkitie kulkee tasanteen alla, eli sen itäpuolella. Tasanteen leveys on hieman alle 10 metriä. Tasanteelle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista jälkimäisestä (N 6996387 E 404677) löytyi kaksi kvartsi-iskosta noin 7 cm syvyydestä, huuhtoutumis- ja rikastumiskerroksen rajalta. Maalaji paikalla on vähäkivinen hiekka. |
| metsakeskus.265010006 |
265 |
Kirkkohiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404434.48900000 |
6998352.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.265010006 |
Paikka sijaitsee Kirkkosalmen etelärannalla, Rasinlahden ja Kotilahden välissä, Penttilänkylän pohjoisosassa, Kiviniemen itäpuolella ja Rasin tilasta 200 m itään.
Asuinpaikka on vanhalla rantatörmällä, jolla on myös kolme kesämökkiä. Löytöalue sijoittuu läntisimmän ja itäisimmän mökin väliselle 130 m leveällä rantakaistalle, vanhalle rantatörmälle, rannasta noin 20 m päähän ja siitä noin 20-30 m etelään olevalle ylemmälle terassille. Löydöt on peräisin molemmille rantatörmille tehdyistä koekuopista, joissa oli myös hiiltä ja likamaata.
Asuinpaikka pääosaksi hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.265500001 |
216 |
Kivijärvi Lintusaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
406923.51000000 |
6993718.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.265500001 |
Aivan Kannonkosken ja Kivijärven kuntien rajalla sijaitsevasta Lintusaaresta löydettiin v. 1951 ihmisen pääkalloja ja luita hiekanajossa. Saareen hautaamisesta ei ole kertojan mukaan tietoa, mutta sitä arvellaan kesäkalmistoksi aikana, jolloin omaa kirkkoa ei ollut. Toisen arvelun mukaan sinne olisi haudattu Suomen sodan aikana surmattu vihollisjoukko.
|
| metsakeskus.266010002 |
684 |
Haankallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211808.83200000 |
6776605.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010002 |
Röykkiö sijaitsee Sato-Ettalan talosta 400 m etelälounaaseen, talosta etelään vievän Ihodentien länsipuolella, kalliolla havumetsän keskellä. Kallion päällä on hajallaan oleva, epämääräismuotoinen röykkiö, jonka koko on 7,2 x 4,5 m ja korkeus 0,4 m. |
| metsakeskus.266010003 |
684 |
Harvaperkko S |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
212266.64400000 |
6776664.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010003 |
Röykkiö sijaitsee Ihodentien itäpuolella, Mäkimaan talosta noin 100 m luoteeseen, kahden tilan rajalla, matalalla kalliolla alavassa maastossa. Röykkiön koko on 6 x 5 m. Sen keskellä on pieni kuoppa. |
| metsakeskus.266010004 |
684 |
Harvaperkko N |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
212324.62500000 |
6776859.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Perkon talosta 200 m etelään peltojen keskellä olevalla laakealla kalliolla. Toinen on hiidenkiukaan pohja. Sen halkaisija on 7 m ja korkeus 0,5 m. Edellisestä 18 m eteläkaakkoon on pyöreä ruohottunut röykkiö. Sen koko on 6,5 x 5,5 m ja korkeus 0,5 m. |
| metsakeskus.266010005 |
684 |
Tuomistonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
212431.57500000 |
6777371.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010005 |
Röykkiö sijaitsee Kodisjärvestä etelään, Ihodentien pohjoispuolella. Paikka on pienellä metsäisellä kalliolla, Yli-Anttolan talosta noin 400 m etelään. Röykkiö on ollut alunperin suurröykkiö, mutta nykyisin kokonaan hajotettu. |
| metsakeskus.266010006 |
684 |
Isovuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212107.71000000 |
6777562.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Ihodentien pohjoispuolella, Kodisjärven ja Vähäjärven välisellä kallioalueella, Yli-Antolan talosta 200-300 m lounaaseen. Kallion korkeimmalla kohdalla oleva suuri röykkiö on kooltaan 10,5 x 9,5 m ja korkeudeltaan 1,2 m. Sen keskellä on 3 x1,1 m suuruinen kuoppa kallioon asti. Edellisestä 100 m kaakkoon on hajotettu röykkiö. Isovuoren koillisreunalla, noin 200 m Yli-Antolan talosta länsilounaaseen on halkaisijaltaan 2 m kiviröykkiö suulin länsipäässä. Kysymyksessä voi olla hautaröykkiö. |
| metsakeskus.266010007 |
684 |
Kertunmetsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212268.65300000 |
6775598.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010007 |
Röykkiöt sijaitsevat Otajärvestä pohjoiseen ja Lutajärvestä itään olevalla matalalla kalliokankaalla. Paikka on Karron talosta 500 m lounaaseen. Kallion länsiosassa olevan röykkiön koko on 8 x 9 m ja korkeus 0,7 m. Röykkiö on pengottu, varsinkin keskellä olevan suuren maakiven ympäriltä. Edellisestä noin 25 m itään on matala läpimitaltaan 2 m oleva röykkiö. Siinä on kuoppa keskellä. Kolmas röykkiö on samanlainen kuin edellinen. |
| metsakeskus.266010008 |
684 |
Mäkivainio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212586.51000000 |
6778181.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010008 |
Röykkiöt sijaitsevat Rauman tiestä länteen, Kodisjärven pohjoispuolella, peltojen keskellä matalalla kalliolla, Kerttulan talosta 300 m etelälounaaseen.
Kallion päällä on ollut röykkiö, joka on hävitetty. Jäljellä on kiukaan pohja, jonka koko on 11 x 7,5 m ja korkeus 0,3 m. Siitä noin 30 m lounaaseen, lähellä kallion reunaa on pieni röykkiö, jonka halkaisija on 2 m. Edellisestä 20 m kaakkoon on pieni pyöreä kiven- ja maansekainen kumpu, jonka halkaisija on 1 m. |
| metsakeskus.266010009 |
684 |
Kodisvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
212905.38300000 |
6777807.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010009 |
Röykkiö sijaitsee Kodisjärven ja Raumantien välissä Rantasen talosta noin 20 m länteen, kallion reunalla. Röykkiö on pahoin pengottu ja purettu. Sen luonne on epävarma. |
| metsakeskus.266010010 |
684 |
Santanummi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
213335.21300000 |
6778233.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010010 |
Röykkiöt sijaitsevat Lapin tieltä Rauman tielle vievän yhdystien pohjoispuolella, noin 100 m Lapin tiestä olevassa metsikössä. Paikalla on ainakin kuusi epämääräistä, kivistä ja hiilistä koostuvaa röykkiötä. Joissakin on pinnassa tiilen jätteitä, mutta yhteen kumpuun kaivetusta koekuopasta on löydetty rautakautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.266010011 |
684 |
Paharonkallio (Paha-aron kallio) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214773.63700000 |
6777944.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010011 |
Röykkiöt sijaitsevat kuivatun Kivijärven itäpuolella, Kodisjoesta 300 itään laakean kallion länsiosassa. Paikalta on otettu rapakiveä.
Röykkiö 1 on pyöreä, kraaterimainen. Sen koko on 9,5x9,5 m ja korkeus on 1,5 m. Edellisestä noin 5 m etelään on pyöreähkö, pohjoisosastaan epäsäännöllinen röykkiö 2. Sen halkaisija on 2 m. Edellisestä 35 m pohjoiseen on pyöreä röykkiö 3, jonka koko on 7,2x7,2 m ja korkeus 0,6 m. Röykkiötä on pengottu, mutta ei syvältä. Edellisestä 30 m koilliseen on hajanainen röykkiö 4. Sen koko on 10,8x7 m ja korkeus on 0,8 m. Pituussuunnassa on pitkä kuopanne. Eteläosassa näkyy suuria reunakiviä. Röykkiön koillispuolelta on otettu moroa. Edellisen vieressä on pyöreähkö, matala, kivikehä 5, jonka koko on 4x4 m. Röykkiöstä 4 noin 50 m itäkoilliseen, matalan notkon toisella puolella on pyöreä röykkiö 6, jonka koko on 5x5 m ja korkeus 0,4 m. Keskellä on pienen, noin 1x0,5 m arkun jäännökset.
Inventointi 2011: Aiemmin tunnistetut röykkiöt paikannettiin ja niiden sijainnit mitattiin GPS-laitteella (kts. alakohteet). Röykkiöt olivat aikasempien kuvausten mukaisessa kunnossa. Röykkiöiden ja pojoispuolisen pellon välinen alue tarkastettiin, mutta uusia muinaisjäännöksiä ei havaittu. |
| metsakeskus.266010012 |
684 |
Kaitila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215036.00000000 |
6777478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Siloon vievän tiestä 200 m pohjoiseen kallion etelälaidalla, metsässä. Läntisemmän röykkiön koko on 3 x 3 m ja korkeus on 0,3 m. Edellisestä 25 m luoteeseen on matala röykkiö, jonka päällä on iso kivi. Röykkiön koko on 4 x 5 m ja korkeus on 0,4 m. Röykkiötä on hieman pengottu.
Inventointi 2011: Huurteen v. 1963 kuvauksia vastaavat röykkiöt havaittiin ja paikannettiin GPS-laittella (kts. alakohteet). Maastokarttaan merkityt muinaisjäännösmerkit ovat liian kaukana toisistaan ja virheellisissä paikoissa. Röykkiöistä etelään voimalinja-aukean itäreunan lähellä metsässä oli kaksi matalaa, epämääräistä röykkiötä sekä korkeuskäyriä vastaan rakennettuja matalia vallimaisia kivivyöhykkeitä. Nämä saattavat olla viljelysmaan raivauksessa syntyneitä. |
| metsakeskus.266010013 |
684 |
Ojankorvanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214144.00000000 |
6776171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010013 |
Röykkiöt sijaitsevat kuivatun Koulammin itäpuolella olevalla metsäisellä kalliotasanteella. Läntisen röykkiön koko on noin 5,5 x 4,5 m ja korkeus 0,4 m. Siinä on havaittavissa reunakivet paitsi länsisivulla. Keskellä on enää kerros kiviä, muut on heitetty hajalleen. Röykkiössä on näkyvissä arkku, jonka koko 0,5 x 1,5 m.
Vuoden 2022 tarkastuksessa havaittu itäinen röykkiö sijaitsee tästä noin 200m koilliseen. Se sijoittuu laakealle kalliolle loivasti pohjoiseen viettävälle rinteelle. Röykkiön läpimitta on noin 3 m ja korkeus enimmillään 50 cm. Pohjoisreunalla kiviä on ainakin kahdessa kerroksessa, lännessä röykkiön kivet ovat levinneet. |
| metsakeskus.266010014 |
684 |
Linnamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214186.88600000 |
6774597.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010014 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Laitilan rajaa, Kodisjoelta Laitilaan johtavan tien pohjoispuolella kallioselänteen luoteisimmassa päässä, jyrkän rinteen yläpuolella. Röykkiö on hajoitettu, joten sen alkuperäinen koko ja muoto ei ole määrättävissä. Nyt se on suunnilleen puolikuun muotoinen, itä-länsisuuntainen ja kooltaan 7 x 5 m. |
| metsakeskus.266010015 |
684 |
Kaljasjärven luoto (= Valpolanluoto) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210854.20900000 |
6777808.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010015 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Pyhärannan rajaa Kaljasjärven Valpolanluodon itäosassa. Luodon korkeimmalla kohdalla, kallioalueella on pyöreä röykkiö. Sen koko on 7 x 7 m ja korkeus on metrin. Keskellä on kuoppa, jossa näkyy arkun laattoja. Samalla kalliolla kuin edellinen on, sen eteläisimmässä päässä on pieni 2 x 2 m kooltaan oleva epävarma röykkiö. Reunoilla on isoja kiviä, keskellä pieniä. Kolmas luodon röykkiöistä on 40 m kunnan rajasta itään. Se on muodoltaan soikea ja kooltaan 4 x 1,5 m. |
| metsakeskus.266010016 |
684 |
Vadelmakallio |
10002 |
12004 |
13000 |
11028 |
27000 |
210239.44200000 |
6780306.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010016 |
Röykkiö ja kivivalli sijaitsevat lähellä Rauman rajaa Iso Saarnummenjärven lounaispuolella, luode-kaakko -suuntaisella kalliolla. Kallion eteläosassa on pitkin sen etelä- ja itäreunaa, siis loivimpia paikkoja matalaa kiviaitausta. Etelässä se kulkee lähes länsi-itäsuuntaisena, ei itse kallion päällä vaan sen juurella. Paikkaa on aikoinaan kutsuttu "Hiidenkirkoksi". Kiviaita voi olla ihmisen latomaa, mutta on myös mahdollista, että kysymyksessä on muinainen rantavalli. Kohteen kaakkoispuolella, rajapyykistä noin 100 m eteläkaakkoon on pienellä kalliolla röykkiö, jonka halkaisija on 2 m. Röykkiön luonne on epävarma. |
| metsakeskus.266010017 |
684 |
Sääksmäen kallio (Hiittenvuori) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210656.27500000 |
6779916.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010017 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Rauman rajaa Ison Saarnummen järven eteläpuolella kallion laella. Pohjoisempi röykkiöistä on kallion läntisellä laella. Röykkiö on pitkänomainen, kooltaan 10 x 4,5 m. Sen korkeus on 1,5 m. Röykkiö on tutkittu vuonna 1896. Siitä ei saatu löytöjä. Se on myös entistetty. Röykkiö on lähes suorakulmainen. Muistona tutkimuksesta on röykkiön reunalla kivilaatta, johon on hakattu T.S. ja vuosiluku 1899.
Edellisestä noin 90 m itäkaakkoon, kallion korkeimmalla huipulla on röykkiö, jonka koko on 12,5 x 12,5 m ja korkeus 2 m. Keskellä on laaja noin 1,5 m syvyinen kuoppa. |
| metsakeskus.266010018 |
684 |
Ison Saarnummen kallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210690.26200000 |
6780938.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010018 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Rauman rajaa, Kodisjoelta Rauman Vasaraisiin johtavan tien länsipuolella Ison Saarnummen järven koillispuolella laajahkolla korkealla kalliolla. Sen lounaispuolella samassa ryhmässä on kolmen röykkiön ryhmä ja pohjoisosassa erillään on yksi röykkiö. Eteläisemmän ryhmän läntisin röykkiö on metsätien mutkassa kallion lounaisella kielekkeellä noin 10 m tiestä. Tien puolelta on röykkiöstä ajettu yli puolet pois. Pohja on jäljellä. Röykkiön koko on 9x8,5 m ja korkeus on 1,5 m. Edellisestä 50 m itään kallion korkeimmalla kohdalla on pyöreähkö. pahasti pengottu röykkiö. Sen koko on 5,5x 5,5 m ja korkeus 0,6 m. Edellisen itäpuolella on pitkulainen, pengottu röykkiö. Sen koko on 4,5x2 m ja korkeus 0,4 m.
Edellisistä röykkiöistä 150 m koilliseen on neljäs röykkiö. Röykkiö on pyöreähkö, erittäin pahoin pengottu. Sen keskellä on ollut arkku, mutta se on hävitetty. Röykkiön koko on 4x 4 m ja korkeus 0,3 m. |
| metsakeskus.266010019 |
684 |
Lappiaronkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212125.68000000 |
6780816.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010019 |
Röykkiö sijaitsee Kodisjoelta Rauman Vasaraisiin johtavan tien pohjoispuolella ja Vääräojan itäpuolella, pienehköllä mäntyä kasvavalla kalliolla, sen pohjoisosassa, ei aivan korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on hajotettu, jäljellä on vain pyöreä noin 3 m läpimitaltaan oleva kivikehä, jonka itälaidassa on aukko. Keskellä on vain muutama kivi. Maakerroksesta on havaittu hiiltä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.266010020 |
684 |
Vääräoja |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
211868.78500000 |
6781624.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010020 |
Latomus sijatsee pienellä kalliolla Vääräojan talosta n. 600 m miltei suoraan pohjoiseen. Paikka on Rauman ja Kodisjoen rajalta noin 100 m päässä. Latomus on matala, nelikulmainen, laattamaisista kivistä tehty. Sen koko on 1 x 1 m. Keskellä on syvennys. Syvennyksen itäsivu on avoin. Kokonsa puolesta latomus voisi olla tulisija. |
| metsakeskus.266010021 |
684 |
Pahaniitunkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211974.74200000 |
6780378.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010021 |
Röykkiöt sijaitsevat Rauma-Kodisjoki tien varressa, tien pohjois- ja koillispuolella jyrkällä kalliolla ja metsäisellä rinteellä.
Kallioalueen luoteispäässä, kohdassa jossa tie tekee melko jyrkän mutkan aivan pitkin jyrkän kallion juurta, on röykkiön jäännös. Kalliopaljastumalla on kiveystä epämääräisenä alueena jäljellä. Toinen röykkiö sijaitsee edellisestä 200 m itäkaakkoon moreenikumpareen päällä. Se on pyöreä muodoltaan ja siinä on iso kuoppa keskellä. Sen halkaisija on 4 m ja korkeus noin 0,5 m.
Alueelta inventoinnissa vuonna 1963 todetut kiveykset ovat ainakin osittain tuhoutuneet paikalla tehtyjen metsätöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.266010022 |
684 |
Metsäjärven kallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211197.06300000 |
6779133.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010022 |
Röykkiöt sijaitsevat Takimmaisen Metsäjärven itäpuolella ja Etummaisen Metsäjärven pohjoispuolella olevalla kalliolla. Varsinkin länteen päin on rinne jyrkkä.
Aivan kallion länsiosassa on jyrkänteen päällä röykkiön puolikas. Toisesta puolesta on kivet vieritetty jyrkännettä alas. Jäljellä olevassa osassa on keskellä kuoppa pohjaan asti. Röykkiön halkaisija on ollut 5 m. Edellisestä 25 m pohjoiseen on röykkiön pohja, jonka halkaisija on 3 m. Se on hajanainen kivikehä. Sen länsipuolella on muutamia suuria kivilohkareita. Röykkiön pohjasta 3 m etelään on kaareva kiviaidan tapainen kivikko, jonka mitat ovat 1x6 m ja luoteispuolella on 5x2 m laaja kivikko. Kolmas röykkiö on kallion laella noin 70 m itään ensiksi mainitusta röykkiöistä. Se on suuri soikea röykkiö, jonka mitat ovat 12x7 m ja korkeus 1,5 m. Keskellä on kaksi kuoppaa. Edellisestä noin 8 m pohjoiseen on pyöreähkö röykkiö, jonka halkaisija on 10 m ja korkeus 1,5 m. Varsinkin lounaisosassa on reunakiveys selvästi näkyvissä. |
| metsakeskus.266010023 |
684 |
Varenummi A ja B |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
211913.78000000 |
6778726.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010023 |
Eteläisempi kohde A sijaitsee Metsäjärville vievän tien pohjoisreunassa, hiekkakuopan länsipäässä. Maasto on etelään viettävää metsää, jossa maaperä on hienoa hiekkaa.
Hiekkakuopan reunasta on löydetty kvartsi- ja kivilaji-iskoksia ja vähän keramiikkaa (mahdollisesti pronssikautista). Kuopan reunassa on ollut näkyvillä myös tulisijan jäänteitä.
Toinen löytöpaikka on edellisestä 400 m pohjoiseen, Saarnummenjärville vievän metsätien lounaispuolella, hiekkakuopan eteläreunassa. Kuopan reunassa on ollut näkyvissä kaksi vierekkäistä liettä. Paikalta on löydetty yksi kivilaji-iskos. |
| metsakeskus.266010024 |
684 |
Kirvestyksenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214917.57400000 |
6779052.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010024 |
Röykkiö sijaitsee kuivatun Kivijärven koillispuolella kallioisen ja metsäisen mäen eteläosassa. Maasto on matalahkoa kalliota, lounaassa avautuu entisen Kivijärven lakeus.
Röykkiö on säännöllisen pyöreä, halkaisijaltaan 8 m. Keskellä on kuoppa, jossa näkyy noin 2 x 1 m suuruinen arkkua. Röykkiön vieressä, länsipuolella on pieni avoin kivikehä. Sen halkaisija on 1,5 m. Se on tehty ilmeisesti röykkiöstä otetuista kivistä. Noin 25 m röykkiöstä luoteeseen on viereisellä laakealla kalliolla kiveys, jossa on kolme suurta kiveä ja niiden välissä pieniä. Kalliolla on muutenkin hajallaan kiviä. |
| metsakeskus.266010025 |
684 |
Mansikkamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
216466.96400000 |
6776016.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010025 |
Röykkiö sijaitsee Kajantolan talosta noin 0,5 km kaakkoon kivikkoisella soramäellä, Mansikkamäellä. Se on pyöreähkö matala noin 5 m halkaisijaltaan oleva kivikasa. Sitä on pengottu ja siinä on kaksi kuoppaa. Kysymys voi olla myös luontaisesta kivikosta, joka kaivelun vuoksi on muuttunut röykkiöimäiseksi. |
| metsakeskus.266010026 |
684 |
Kasarmimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216630.89500000 |
6776162.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010026 |
Röykkiö sijaitsee Mansikkamäestä pohjoiseen ja Kajantolan talosta kaakkoon kulkevan polun varressa, sen eteläpuolella, kallion laidalla. Röykkiö on hajotettu niin, että siitä on jäljellä vain arkku. Ympärillä on hajallaan kiviä. Arkun suunta on idästä länteen ja koko on 2 x 0,6 m. Sen itäpäästä puuttuu kivi. Arkun sisäpuolelta on havaittu hiili- ja nokimaata ja palaneen saven murusia. |
| metsakeskus.266010027 |
684 |
Kauppi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
213807.02600000 |
6776813.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.266010027 |
Kuppikivi sijaitsee talon pihapiirissä, sikalarakennuksen takana. Se on kooltaan noin 1x1,5 m. Kivi on matalahko ja sen tasaisella yläpinnalla on kolme säännöllisen muotoista kuoppaa. Kuoppien halkaisija on noin 3 cm ja syvyys 2-3 cm. |
| metsakeskus.270010001 |
499 |
Kvevlax-Kolbottensviken |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
232445.47300000 |
7028380.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010001 |
Kohde sijaitsee Köklotin entisestä kansakoulusta noin 600 metriä ja maantieltä noin 100 metriä etelälounaaseen. Mäen laella on luonnonkivikko/pirunpelto, jossa on isojen kivien ympärille koottu pyöreä latomus, korkeus noin 50-70 cm, läpimitta noin 8 metriä. Ulkoreunalla on isoja kiviä. Rakennelma on luultavimmin historialliselta ajalta. Tarkastuksessa 1986 on arveltu mahdollisen majakkarakennelman perustukseksi. |
| metsakeskus.270010002 |
499 |
Köklot Malbacken |
10002 |
12001 |
13002 |
11010 |
27000 |
232314.51900000 |
7029346.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010002 |
Kivikko Köklotin (Kaukaluoto) saaren korkeimmalla kohdalla. Ison kiven ympärille tehty kehämäinen rakennelma, asumuksen pohja (tomtning?), josta luuta ja jalkajousen? metalliosa ym. (historiallista aikaa, 1300-1500-luvut). |
| metsakeskus.270010003 |
499 |
Kvevlax-Sillskatan |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
232938.22500000 |
7040583.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010003 |
Märaskärin länsiosassa, korkeimmalla kohdalla jatulintarha, kivikehiä, röykkiöitä ja latomuksia. Ilmeisesti rakenteet ovat historialliselta ajalta, vaikka korkeutensa puolesta voisivat olla mahdollisesti jo rautakauden lopulta.
Inom ett område på 74 x 63 m finns, (a) just under krönet, en serie gropar i djävulsåkern. Uppe på krönet finns (b) en större stenring 4,5 x 6 x 1 m stor, med 0,8 m bred ingångsöppning. Vallen är ca 1,8-2,5 m bred. På ca 10 m avstånd från denna i sydlig riktning finns (c-d) två lägre stenringar. Mellan dessa finns (e) små rösen med trärester efter fyrbåkar bevarade. Cirka 25 m västerut finns (f) en jungfrudans, eller labyrint, vars innersta del är svårt skadad. Dess mått är 6,8 x 8,3 m. Omedelbart söder om denna (g) ett latinskt kors med huvudaxeln i öst-västlig riktning och korsarmen närmare den västra ändan. Måtten är 4,8 x 3 m. Mätt från krysset 8,5 m åt sydost (h) centrum på en kompassros, ca 3 m i genomskärning. Mellan dessa (i) ett långt kummel, övervuxet av en rönnbuske. Kring, och öster om, e-h (j) initialer skrivna med stenar, samt en modern eldstad. |
| metsakeskus.270010003 |
499 |
Kvevlax-Sillskatan |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
232938.22500000 |
7040583.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010003 |
Märaskärin länsiosassa, korkeimmalla kohdalla jatulintarha, kivikehiä, röykkiöitä ja latomuksia. Ilmeisesti rakenteet ovat historialliselta ajalta, vaikka korkeutensa puolesta voisivat olla mahdollisesti jo rautakauden lopulta.
Inom ett område på 74 x 63 m finns, (a) just under krönet, en serie gropar i djävulsåkern. Uppe på krönet finns (b) en större stenring 4,5 x 6 x 1 m stor, med 0,8 m bred ingångsöppning. Vallen är ca 1,8-2,5 m bred. På ca 10 m avstånd från denna i sydlig riktning finns (c-d) två lägre stenringar. Mellan dessa finns (e) små rösen med trärester efter fyrbåkar bevarade. Cirka 25 m västerut finns (f) en jungfrudans, eller labyrint, vars innersta del är svårt skadad. Dess mått är 6,8 x 8,3 m. Omedelbart söder om denna (g) ett latinskt kors med huvudaxeln i öst-västlig riktning och korsarmen närmare den västra ändan. Måtten är 4,8 x 3 m. Mätt från krysset 8,5 m åt sydost (h) centrum på en kompassros, ca 3 m i genomskärning. Mellan dessa (i) ett långt kummel, övervuxet av en rönnbuske. Kring, och öster om, e-h (j) initialer skrivna med stenar, samt en modern eldstad. |
| metsakeskus.270010003 |
499 |
Kvevlax-Sillskatan |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
232938.22500000 |
7040583.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010003 |
Märaskärin länsiosassa, korkeimmalla kohdalla jatulintarha, kivikehiä, röykkiöitä ja latomuksia. Ilmeisesti rakenteet ovat historialliselta ajalta, vaikka korkeutensa puolesta voisivat olla mahdollisesti jo rautakauden lopulta.
Inom ett område på 74 x 63 m finns, (a) just under krönet, en serie gropar i djävulsåkern. Uppe på krönet finns (b) en större stenring 4,5 x 6 x 1 m stor, med 0,8 m bred ingångsöppning. Vallen är ca 1,8-2,5 m bred. På ca 10 m avstånd från denna i sydlig riktning finns (c-d) två lägre stenringar. Mellan dessa finns (e) små rösen med trärester efter fyrbåkar bevarade. Cirka 25 m västerut finns (f) en jungfrudans, eller labyrint, vars innersta del är svårt skadad. Dess mått är 6,8 x 8,3 m. Omedelbart söder om denna (g) ett latinskt kors med huvudaxeln i öst-västlig riktning och korsarmen närmare den västra ändan. Måtten är 4,8 x 3 m. Mätt från krysset 8,5 m åt sydost (h) centrum på en kompassros, ca 3 m i genomskärning. Mellan dessa (i) ett långt kummel, övervuxet av en rönnbuske. Kring, och öster om, e-h (j) initialer skrivna med stenar, samt en modern eldstad. |
| metsakeskus.270010004 |
499 |
Kvevlax-Tjockskatan |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
234121.75700000 |
7039486.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010004 |
Märaskäretin itäosassa, Tjockskatanin laella kivikossa jatulintarha, kuopanteita.
På högsta punkten av ön. På kullens krön finns en djävulsåker, i vilken (a) 3 gropar har grävts. Av dessa är den största 9 x 5 m stor, och den näststörsta 4,9 x 3,8 m. I skogsbrynet (b) en jungfrudans, till största delen täckt av lav och mossa. Den synliga delens omfång är 5,9 x 3 m. Ursprungligen har labyrinten haft en genomskärning på åtminstone 7 meter. |
| metsakeskus.270010004 |
499 |
Kvevlax-Tjockskatan |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
234121.75700000 |
7039486.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010004 |
Märaskäretin itäosassa, Tjockskatanin laella kivikossa jatulintarha, kuopanteita.
På högsta punkten av ön. På kullens krön finns en djävulsåker, i vilken (a) 3 gropar har grävts. Av dessa är den största 9 x 5 m stor, och den näststörsta 4,9 x 3,8 m. I skogsbrynet (b) en jungfrudans, till största delen täckt av lav och mossa. Den synliga delens omfång är 5,9 x 3 m. Ursprungligen har labyrinten haft en genomskärning på åtminstone 7 meter. |
| metsakeskus.270010005 |
499 |
Kvevlax-Tranasbacken |
10002 |
12004 |
13051 |
11004 |
27000 |
240503.29100000 |
7014550.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010005 |
Mustasaareen kuuluvan Koivulahden/Kvevlax kirkonkylässä on kiviaitoja ja viljelyröykkiöitä. Yhdessä röykkiöistä on rajakivi, jossa on luku 1614 (vuosiluku?). |
| metsakeskus.270010006 |
499 |
Kvevlax-Hömossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243644.99400000 |
7022978.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010006 |
Mustasaaren Koivulahdella (Kvevlax) luontaisessa kivikossa, ns. pirunpellossa, on kaksi röykkiötä, joiden läpimitta on noin 3 metriä. |
| metsakeskus.270010007 |
499 |
Kvevlax-Långgärdan |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
239863.51500000 |
7022307.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010007 |
Kivikkoisella mäellä kivirivi ja kaareva kivivalli; ikä epävarma. |
| metsakeskus.270010008 |
499 |
Kvevlax-Öskatan |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
244549.62200000 |
7025123.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010008 |
Inv. 1994: Djävulsåkern ligger på en låg skogbevuxen höjd. På den öppna delen av djävulsåkern finns fem till formen rundaktiga gropar efter nutida jägare (grythundsjakt) . Väster om den öppna djävulsåkern ligger tre äldre fördjupningar i mossbetäckt djävulsåker. Två av dessa ligger bredvid varandra. Den södra har en diameter på 2,5 meter, medan den norra har en diameter på 3 meter. I den föregående växer en tall och björkbuskage, i den senare en gran. Ca 4 meter väster om dessa ligger ytterligare en 50 cm djup fördjupning med en diameter på 2 meter. |
| metsakeskus.270010009 |
499 |
Kvevlax-Rövarbergsbacken |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
240329.35300000 |
7015381.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010009 |
Kohde sijaitsee maantieltä 7251 vajaat 300 m länteen Rövarsbergsbackenin maastossa. Paljaalla kalliolla on kahden kivirivin muodostama kompassiruusu, jonka koko on 2,9 m pohjois-eteläsuunnassa ja 3,2 m itä-länsisuunnassa. |
| metsakeskus.270010010 |
499 |
Kvevlax-Övre Hamnskäret |
10002 |
12001 |
13208 |
11010 |
27000 |
234572.00000000 |
7033500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.270010010 |
Kvevlaxin Södra Jungsundetissa, Kaukaluodon/Köklot Norrskatin venesatamasta noin 2 km koilliseen on Övre Hamnskäret. Sen huipulla noin 12-13 m mpy on itä-länsisuuntainen kivirakka. Sen länsipäässä on osaksi metsittyneellä alueella kivirakenteita: kaksi kuopannetta, joiden läpimitta on noin pari metriä. Toinen on maljamainen ja pyöreä; toinen on soikio ja vallin ympäröimä. Rakan huipulla on kivikkoon raivattu majanpohja, jossa kasvaa iso mänty ja kuusta, ja siitä itään on kaksi rakkakuoppaa, joiden läpimitta on noin pari metriä. Rakassa on lisäksi muutamia pieniä kuopanteita. Yhtä rakkakuopista on pengottu.
Kysessä on todennäköisesti keskiaikainen hylkeenpyyntiin liittyvä asuinpaikka.
Avokivikon itäreunan ohi, aivan siihen kiinni, on joulukuussa 2012 tehty Mjösundiin kääntyvä tie. |
| metsakeskus.271010001 |
271 |
Kalvomäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
244581.53700000 |
6804434.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010001 |
Kalmisto sijaitsee Kokemäenjoen pienellä saarella, rannalla olevasta Juupelin tilasta noin 200 m lounaaseen. Alue on ollut ennen peltoa. Paikka on rehevän puuston peitossa, rannat ovat jyrkät ja veden kuluttamat. Maasto on tasaista. Paikalle on 1990 -luvun alussa tehty joitakin koekuoppia tarkastusmatkan yhteydessä, mutta mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei ole havaittu. Alueen laajuus on 60 x 80 m. Kohteesta on viime vuosisadalla löydetty runsaasti ruumiskalmistoon liittyviä löytöjä (kirves, kilvenkupura, punnuksia, keritsimet, solkia ym). Arabialainen hopearaha on löydetty 1970 -luvun alussa. |
| metsakeskus.271010002 |
271 |
Forsbynmäki eli Hiidenniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
247933.20300000 |
6802436.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Forsbynmäellä eli Hiidenniemellä, jonka eteläpuolella on Kokemäenjoki. Rehevällä niittymaalla on näkyvissä 5 erillistä kiven- ja maasekaista röykkiötä. Vuonna 1901 Th. Schvindt tutki yhden röykkiön, polttohaudan. Siitä saatiin löytöinä mm. keihäänkärki, rannerengas, palanutta luuta, saviastianpaloja.
Vuoden 1971 tarkastuksen mukaan röykkiöt sijoittuvat seuraavasti alueelle: 1. on kiven- ja maansekainen "töyssy" (Hirviluodon mukaan) 100 m keittiörakennuksesta lounaaseen. Siinä on kaivanto?, missä näkyy lohkeillutta kiveystä ja maata. 2. on halkaisijaltaan 6, 30 m suuruinen röykkiö uimakopin yläpuolella. Sähkötolpan kohdalla näkyy palanutta maata ja rikkoutunutta kiveystä. 3. on matala röykkiö Pähkinäsaaressa. Siihen kaivetusta koekuopasta ei saatu löytöjä. 4. on halkaisijaltaan 6,5 x 8,5 m suuruinen kiven- ja maansekainen röykkiö urheilukentän kaakkoisreunalla. Koekuopasta saatiin keramiikkaa, särkynyttä kiveystä ja nokea. Röykkiö on laakea kumpu, jossa on näkyvissä isoja maakiviä. Lisäksi paikalla on epämääräisiä "töyssyjä".
Ranta-asemakaavan laatimisen vuoksi Forsbynmäki/Hiidenniemi inventointiin syksyllä 2017. Alueelta ei löydetty uusia muinaisjäännöksiä, mutta mj-alueen rajausta tarkennettiin. Aikaisemman rajauksen sisällä oli alueita, jotka arkeologisesta näkökulmasta katsoen olivat jo tuhoutuneita. Toisaalta uuden rajauksen sisään otettiin myös röykkiön 3 ympäristö. Röykkiössä lienee sijainnut sähkötolppa, jonka tukirakenteena röykkiötä on käytetty. Inventoinnin yhteydessä ympäristön peltoja tarkastettiin koepistoin ja metallinpaljastimella, mutta mitään merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu.
Tapio Salminen on Kokemäen historiassa (Joki ja sen väki, Kokemäen ja Harjavallan historia I:1, 2007) esittänyt ajatuksen, että keskiaikainen Forsbyn piispankartano ja sitä seurannut lampuotitila ja Forsbyn kylä olisivat sijainneet juuri Hiidenniemessä. Tulkinnan yhtenä perusteena on hiisi-nimisten palvontapaikkojen päätyminen piispan omistukseen. |
| metsakeskus.271010003 |
271 |
Järilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
240273.27500000 |
6804127.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Harjavalta-Kiukainen tien ja Huovintien välissä olevan sorakuopan reunoilla. Läntisempi röykkiö sijaitsee tasaisella maalla sorakuopan reunassa, itäisempi on ympäristöään hiukan korkeamman kumpareen länsipäässä.
Itäisempi röykkiöistä sijaitsee Harjavalta-Panelia tiestä noin 100 m länteen. Röykkiön koko on 10 x 9,7 m. Röykkiössä on ollut kaksi keskuskiveä ja niiden ympärillä liuskakivistä tehtyä latomusta. Nykyisin siitä on vain pohjakiveys jäljellä. Maaperä paikalla on hiekkaa. Toinen kiuas sijaitsee edellisestä 180 m länteen Huovintien varrella, noin 2 m tiestä itään, hiekkakuopan länsipuolella. Röykkiö on rakennettu liuskamaisista kivistä. Keskellä on iso maakivi. Röykkiön päältä on ajettu kiviä ja sen ympärillä on kasoissa irtokiviä. Vuoden 1968 tarkastuksen mukaan röykkiön halkaisija olisi 11–12 m. Turun yliopiston inventoinnin vuodelta 1986 mukaan 3,2 x 1,8 m. Lisäksi koordinaateissa on eri tarkastusten kesken heittoa.
Vuoden 1998 inventoinnissa todettiin hiekkakuopan pohjoispuolella nuorta männikköä kasvavassa tiheikössä erisuuruisia kiviröykkiöitä, jotka inventoijan mielestä ovat sorankaivussa syntyneitä kivikasoja. |
| metsakeskus.271010004 |
271 |
Kylä-Vehkan Metsäpalsta (Hiittenkiukaanmäki) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
238861.84000000 |
6804076.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010004 |
Hiidenkiuas sijaitsee Äimänsuosta luoteeseen kangasmaalta kohoavalla kaarevalla noin 200 m leveällä itä-länsi -suuntaisella harvakivikkoisella harjanteella. Röykkiö on harjanteen pohjoisreunalla ja vähän viettävällä maalla. Röykkiön koko on 11 x 11 x 2,3 m. Muodoltaan se on säännöllisen kekomainen, keskellä on 2 m leveä, syvä kuoppa. Kivet ovat valikoituja, läpimitaltaan 20 - 40 cm:iin. Komea ehjä röykkiö.
Hiidenkiukaasta noin 150 m itään tasaisella hiekkamaalla kahden tien risteyksestä todettiin vuoden 1998 inventoinnissa kiviröykkiö. Se on pitkänomainen, matalahko 15 x 6,5 x 0,5 m:n kokoinen. Kivet ovat osittain jäkälän peitossa. Röykkiön vieressä kulkevan metsätien rakennusvaiheessa röykkiön länsipuolen kiveys on todennäköisesti vahingoittunut ja röykkiön päällä on joitain irtokiviä. |
| metsakeskus.271010007 |
271 |
Rudanko |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
255164.00000000 |
6800635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010007 |
Kiviröykkiö sijaitsee Risteen asemalta 0,9 km kaakkoon, joesta 0,3 km lounaaseen ja 80 m Rudangon tilan päärakennuksesta länteen. Paikka on peltojen välissä olevalla tasaisella kalliolla. Röykkiön koko on 4,5 x 4,5 m ja korkeus noin 1,5 m. Se on muodoltaan jyrkkäseinämäinen katajia kasvava keko. Kivet ovat kooltaan 30 - 50 cm:iin.
Edellisestä röykkiöstä 90 m etelään on toinen, matala pyöreä röykkiö kallionnyppylän pohjoispuolella. Röykkiön koko on 5 x 5 x 0,3 m. Se on tehty liuskeisista kivistä ja sammaleen peitossa.
Tarkastuksessa syksyllä 2015 eteläisempää röykkiötä ei havaittu, sillä paikalla oli uudistushakkuun jäljeltä paksu kerros hakkuutähteitä. Pohjoisempi röykkiö oli kuvauksen mukainen. |
| metsakeskus.271010009 |
271 |
Pajamäki (Pajasaari) |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
252862.22500000 |
6802393.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010009 |
Kalmisto sijaitsee Kokemäenjoen itärannan entisellä niemellä, joka on muuttunut saareksi. Saaresta on peltoa kynnettäessä 1930 -luvulla löydetty miekka ja keihäänkärki. Vuonna 1943 saaren laelle pystytettiin sähköpylväs, jolloin paikalta löydettiin 2 H -tyypin miekkaa, 2 E -tyypin keihäänkärkeä, putkellinen keihäänkärki ja keritsimet. Vuoden 1946 inventointikertomuksen mukaan, koska löydöt ovat tulleet satunnaisissa kaivaustöissä on mahdollista, että koskematonta muinaisjäännöstä on saaressa vielä jäljellä. Laajuus on 90x30 m.
Vuoden 1998 inventointikertomuksen mukaan kallion vieressä on 2 x 2 m:n kokoinen kiveys, mahdollinen pajan jäännös. Kallionnyppylää lukuunottamatta saari on paksun ruohikon peittämä. |
| metsakeskus.271010010 |
271 |
Linnaluoto |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
252701.29000000 |
6802399.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010010 |
Linnaluoto sijaitsee Kokemäenjoen Huovoon koskessa. Kokemäenjoen 1940 -luvulla alkanut säännöstely on pienentänyt saarta. Nykyisin saari on epäsäännöllisen pitkänomainen pohjois-eteläsuunnassa. Sen pituus on 90 m ja sen eteläpään leveys on 30 m ja kapeimmillaan saari on keskeltä, noin 25 m. Saari on nykyisin rehevän kasvillisuuden peittämä. Aikaisemmin se on myös ollut laidunmaana. Saaren rannat ovat matalat.
Ensimmäiset tutkimukset paikalla tehtiin vuonna 1886. Tuolloin tutkittiin röykkiö saaren pohjoispäässä ja kaistale länsirantaa. Löytöinä saatiin mm. keihäänkärki ja rautainen solki. Saaren rantahietikolta on löytynyt vuosien mittaan runsaasti esineitä. Turun yliopisto suoritti paikalla tutkimuksia vuosina 1981-82. Tällöin tutkittiin kiven- ja maansekainen röykkiö, joka ei ollut hauta ja lisäksi 27 pitkä kiveys. Sen luonne ja ikä ei ole täysin selvillä. Saarta on pidetty muinaislinnana ja röykkiökalmistona.
Vuoden 1998 inventoinnissa pitkää kiveystä ei paikallistettu, lounaisosan röykkiö kyllä.
|
| metsakeskus.271010011 |
271 |
Yli-Potila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
251829.63100000 |
6803584.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010011 |
Röykkiön, hiidenkiukaan pohja sijaitsee Kakkulaisten koulun kaakkoispuolella, tiestä 40 m etelään, vanhalla hakamaalla.
Röykkiön koko on noin 6 x 5 m. Siinä on kiviä jäljellä 1-2 kerrosta. Röykkiö mukailee kuperaa kalliota, jolle se on rakennettu. Kallio on katkaistu aivan röykkiön pohjoispuolelta. Röykkiö on ruohottunut. |
| metsakeskus.271010012 |
271 |
Suviportin kangas (Suviportinkallio) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
252006.56100000 |
6804020.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010012 |
Röykköt sijaitsevat Ketolaan johtavan tien länsipuolella, noin 100-200 m tiestä kallioisilla harjanteilla. Kalliot kohoavat jyrkästi Kivisillanniitun itäpuolella ja laskevat jyrkästi Kokemäenjokeen itään.
Vuoden 1946 inventoinnin mukaan paikalla on ollut neljä röykkiötä. Vuoden 1998 inventoinnissa todettiin kaksi. Ne sijaitsivat Kokemäenjoesta 200 m länteen ja Ketolaan johtavasta tiestä 150 m pohjoiseen, itään laskevalla sivulla, ei kallion korkeimmalla kohdalla. Kumpikin röykkiö oli paksun sammaleen peitossa. Toinen röykkiö on halkaisijaltaan 5 m ja toinen noin 3 m. Röykkiöitä on pengottu. Röykkiöt eivät inventoijan mielestä nykykunnossaan hiidenkiukaita muistuttaneet. Aikaisemmin röykkiöiden koot ovat olleet 8,5 x 6,2 m, 13,6 x 13,3 m, 4,6 x 4,2 ja 4,5 x 3,3 m.. |
| metsakeskus.271010013 |
271 |
Köönikänmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27015 |
252027.56700000 |
6800975.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010013 |
Kohde, joka käsittää röykkiökalmiston ja kuppikiviä sijaitsee noin 200 m Kokemäenjoen rannasta itään metsäisellä laidunmäellä, Kylä-Köönikän talon läsi- ja eteläpuolella. Mäki on kalliopohjainen, loivarinteinen ja sen lakialue on noin 100 x 100 m laaja. Röykkiöalueen laajuus on noin 100 x 40 m. Kaksi röykkiöistä sijaitsee pellolle työntyvässä, huomattavasti matalammalla sijaitsevassa metsäniemekkeessä.
Röykkiöt, joita on 22, ovat läpimitaltaan noin 6 - 7 m. Ne ovat matalia ja sammaloitumisen takia vaikeahkoja havaita. Kiviä röykkiöissä on vähän, mutta ne ovat suuria. Röykkiöistä on tutkittu 7 ja ne on entistetty. Röykkiöt on kuvattu kohdassa alakohteet.
Röykkiöiden pohjoispuolella on 5 x 7 m:n suuruinen kuppikivi, jossa on 14 (+4) kuopannetta. Röykkiöiden kaakkoispuolella, naapuritilan alueella on alunperin ollut 5 kuppikiveä, mutta yksi on viety Kokemäen kotiseutumuseon pihaan. Lisäksi rantatien varrella on vielä yksi kuppikivi. Kivet on kuvattu kohdassa kohteet.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Köönikänmäen kalmisto tarkastettiin inventoinnissa 2023 ja se todettiin olevan pääosin ennallaan aiempiin havaintoihin nähden. Kalmiston alue oli hevoslaitumena. Muinaisjäännösrajausta tarkennettiin hieman.
Kohteen länsipuolella olevalta peltoalueelta on löytynyt 23.5.2016 metallinetsinnässä tasavartinen solki (KM 41172, ks. alakohde). |
| metsakeskus.271010013 |
271 |
Köönikänmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
252027.56700000 |
6800975.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010013 |
Kohde, joka käsittää röykkiökalmiston ja kuppikiviä sijaitsee noin 200 m Kokemäenjoen rannasta itään metsäisellä laidunmäellä, Kylä-Köönikän talon läsi- ja eteläpuolella. Mäki on kalliopohjainen, loivarinteinen ja sen lakialue on noin 100 x 100 m laaja. Röykkiöalueen laajuus on noin 100 x 40 m. Kaksi röykkiöistä sijaitsee pellolle työntyvässä, huomattavasti matalammalla sijaitsevassa metsäniemekkeessä.
Röykkiöt, joita on 22, ovat läpimitaltaan noin 6 - 7 m. Ne ovat matalia ja sammaloitumisen takia vaikeahkoja havaita. Kiviä röykkiöissä on vähän, mutta ne ovat suuria. Röykkiöistä on tutkittu 7 ja ne on entistetty. Röykkiöt on kuvattu kohdassa alakohteet.
Röykkiöiden pohjoispuolella on 5 x 7 m:n suuruinen kuppikivi, jossa on 14 (+4) kuopannetta. Röykkiöiden kaakkoispuolella, naapuritilan alueella on alunperin ollut 5 kuppikiveä, mutta yksi on viety Kokemäen kotiseutumuseon pihaan. Lisäksi rantatien varrella on vielä yksi kuppikivi. Kivet on kuvattu kohdassa kohteet.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Köönikänmäen kalmisto tarkastettiin inventoinnissa 2023 ja se todettiin olevan pääosin ennallaan aiempiin havaintoihin nähden. Kalmiston alue oli hevoslaitumena. Muinaisjäännösrajausta tarkennettiin hieman.
Kohteen länsipuolella olevalta peltoalueelta on löytynyt 23.5.2016 metallinetsinnässä tasavartinen solki (KM 41172, ks. alakohde). |
| metsakeskus.271010013 |
271 |
Köönikänmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27016 |
252027.56700000 |
6800975.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010013 |
Kohde, joka käsittää röykkiökalmiston ja kuppikiviä sijaitsee noin 200 m Kokemäenjoen rannasta itään metsäisellä laidunmäellä, Kylä-Köönikän talon läsi- ja eteläpuolella. Mäki on kalliopohjainen, loivarinteinen ja sen lakialue on noin 100 x 100 m laaja. Röykkiöalueen laajuus on noin 100 x 40 m. Kaksi röykkiöistä sijaitsee pellolle työntyvässä, huomattavasti matalammalla sijaitsevassa metsäniemekkeessä.
Röykkiöt, joita on 22, ovat läpimitaltaan noin 6 - 7 m. Ne ovat matalia ja sammaloitumisen takia vaikeahkoja havaita. Kiviä röykkiöissä on vähän, mutta ne ovat suuria. Röykkiöistä on tutkittu 7 ja ne on entistetty. Röykkiöt on kuvattu kohdassa alakohteet.
Röykkiöiden pohjoispuolella on 5 x 7 m:n suuruinen kuppikivi, jossa on 14 (+4) kuopannetta. Röykkiöiden kaakkoispuolella, naapuritilan alueella on alunperin ollut 5 kuppikiveä, mutta yksi on viety Kokemäen kotiseutumuseon pihaan. Lisäksi rantatien varrella on vielä yksi kuppikivi. Kivet on kuvattu kohdassa kohteet.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Köönikänmäen kalmisto tarkastettiin inventoinnissa 2023 ja se todettiin olevan pääosin ennallaan aiempiin havaintoihin nähden. Kalmiston alue oli hevoslaitumena. Muinaisjäännösrajausta tarkennettiin hieman.
Kohteen länsipuolella olevalta peltoalueelta on löytynyt 23.5.2016 metallinetsinnässä tasavartinen solki (KM 41172, ks. alakohde). |
| metsakeskus.271010013 |
271 |
Köönikänmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
252027.56700000 |
6800975.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010013 |
Kohde, joka käsittää röykkiökalmiston ja kuppikiviä sijaitsee noin 200 m Kokemäenjoen rannasta itään metsäisellä laidunmäellä, Kylä-Köönikän talon läsi- ja eteläpuolella. Mäki on kalliopohjainen, loivarinteinen ja sen lakialue on noin 100 x 100 m laaja. Röykkiöalueen laajuus on noin 100 x 40 m. Kaksi röykkiöistä sijaitsee pellolle työntyvässä, huomattavasti matalammalla sijaitsevassa metsäniemekkeessä.
Röykkiöt, joita on 22, ovat läpimitaltaan noin 6 - 7 m. Ne ovat matalia ja sammaloitumisen takia vaikeahkoja havaita. Kiviä röykkiöissä on vähän, mutta ne ovat suuria. Röykkiöistä on tutkittu 7 ja ne on entistetty. Röykkiöt on kuvattu kohdassa alakohteet.
Röykkiöiden pohjoispuolella on 5 x 7 m:n suuruinen kuppikivi, jossa on 14 (+4) kuopannetta. Röykkiöiden kaakkoispuolella, naapuritilan alueella on alunperin ollut 5 kuppikiveä, mutta yksi on viety Kokemäen kotiseutumuseon pihaan. Lisäksi rantatien varrella on vielä yksi kuppikivi. Kivet on kuvattu kohdassa kohteet.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Köönikänmäen kalmisto tarkastettiin inventoinnissa 2023 ja se todettiin olevan pääosin ennallaan aiempiin havaintoihin nähden. Kalmiston alue oli hevoslaitumena. Muinaisjäännösrajausta tarkennettiin hieman.
Kohteen länsipuolella olevalta peltoalueelta on löytynyt 23.5.2016 metallinetsinnässä tasavartinen solki (KM 41172, ks. alakohde). |
| metsakeskus.271010013 |
271 |
Köönikänmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
252027.56700000 |
6800975.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010013 |
Kohde, joka käsittää röykkiökalmiston ja kuppikiviä sijaitsee noin 200 m Kokemäenjoen rannasta itään metsäisellä laidunmäellä, Kylä-Köönikän talon läsi- ja eteläpuolella. Mäki on kalliopohjainen, loivarinteinen ja sen lakialue on noin 100 x 100 m laaja. Röykkiöalueen laajuus on noin 100 x 40 m. Kaksi röykkiöistä sijaitsee pellolle työntyvässä, huomattavasti matalammalla sijaitsevassa metsäniemekkeessä.
Röykkiöt, joita on 22, ovat läpimitaltaan noin 6 - 7 m. Ne ovat matalia ja sammaloitumisen takia vaikeahkoja havaita. Kiviä röykkiöissä on vähän, mutta ne ovat suuria. Röykkiöistä on tutkittu 7 ja ne on entistetty. Röykkiöt on kuvattu kohdassa alakohteet.
Röykkiöiden pohjoispuolella on 5 x 7 m:n suuruinen kuppikivi, jossa on 14 (+4) kuopannetta. Röykkiöiden kaakkoispuolella, naapuritilan alueella on alunperin ollut 5 kuppikiveä, mutta yksi on viety Kokemäen kotiseutumuseon pihaan. Lisäksi rantatien varrella on vielä yksi kuppikivi. Kivet on kuvattu kohdassa kohteet.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Köönikänmäen kalmisto tarkastettiin inventoinnissa 2023 ja se todettiin olevan pääosin ennallaan aiempiin havaintoihin nähden. Kalmiston alue oli hevoslaitumena. Muinaisjäännösrajausta tarkennettiin hieman.
Kohteen länsipuolella olevalta peltoalueelta on löytynyt 23.5.2016 metallinetsinnässä tasavartinen solki (KM 41172, ks. alakohde). |
| metsakeskus.271010013 |
271 |
Köönikänmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
252027.56700000 |
6800975.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010013 |
Kohde, joka käsittää röykkiökalmiston ja kuppikiviä sijaitsee noin 200 m Kokemäenjoen rannasta itään metsäisellä laidunmäellä, Kylä-Köönikän talon läsi- ja eteläpuolella. Mäki on kalliopohjainen, loivarinteinen ja sen lakialue on noin 100 x 100 m laaja. Röykkiöalueen laajuus on noin 100 x 40 m. Kaksi röykkiöistä sijaitsee pellolle työntyvässä, huomattavasti matalammalla sijaitsevassa metsäniemekkeessä.
Röykkiöt, joita on 22, ovat läpimitaltaan noin 6 - 7 m. Ne ovat matalia ja sammaloitumisen takia vaikeahkoja havaita. Kiviä röykkiöissä on vähän, mutta ne ovat suuria. Röykkiöistä on tutkittu 7 ja ne on entistetty. Röykkiöt on kuvattu kohdassa alakohteet.
Röykkiöiden pohjoispuolella on 5 x 7 m:n suuruinen kuppikivi, jossa on 14 (+4) kuopannetta. Röykkiöiden kaakkoispuolella, naapuritilan alueella on alunperin ollut 5 kuppikiveä, mutta yksi on viety Kokemäen kotiseutumuseon pihaan. Lisäksi rantatien varrella on vielä yksi kuppikivi. Kivet on kuvattu kohdassa kohteet.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Köönikänmäen kalmisto tarkastettiin inventoinnissa 2023 ja se todettiin olevan pääosin ennallaan aiempiin havaintoihin nähden. Kalmiston alue oli hevoslaitumena. Muinaisjäännösrajausta tarkennettiin hieman.
Kohteen länsipuolella olevalta peltoalueelta on löytynyt 23.5.2016 metallinetsinnässä tasavartinen solki (KM 41172, ks. alakohde). |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27016 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27019 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010014 |
271 |
Leikkimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27019 |
252176.50500000 |
6800519.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010014 |
Kohde käsittää polttokenttäkalmiston, 2 röykkiötä ja 2 kuppikiveä sekä kuppikallion. Paikka on matala kalliomäki peltojen keskellä ja sen laajuus on noin 120 x 30 m. Leikkimäki on lähinnä sitä paikkaa, johon perimätieto sijoittaa Teljän kauppapaikan. Vuoden 2011 inventoinnissa ei kuppikiviä löydetty.
Mäki on matala, huomattavan tasalakinen luoteis-kaakko -suuntainen ja kaksiosainen. Sen rinteet kohoavat joka kohdassa mataluudestaan huolimatta selvästi ympäröivästä tasaisesta peltoaukeasta. Joitakin suuria maakiviä on näkyvissä. Luoteisella mäkiosalla on kahdessa sellaisessa kivessä kuopanteita. Leikkimäkeä ympäröivä peltoaukea rajoittuu lännessä Kokemäenjokeen ja idässä harjuun, jolla sijaitsee Matomäen taloryhmä. Pohjoiseen Leikkimäestä sijaitsee 250 m:n päässä Köönikänmäen kalmisto ja siitä edelleen Perävainionmäen kalmisto.
Paikalla on suoritettu kaivaustutkimuksia useana vuonna 1980-luvulla. Löydöt ajoittavat kohteen kansainvaellusajalta ristiretkiaikaan.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikönmäen-Leikkimäen-Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle.
Vuosina 2012 ja 2013 Leikkimäen länsipuoliselta pellolta tehtiin metallinpaljastimen avulla lukuisia esinelöytöjä. Rautakauden loppuun ajoittuvia esineitä on toimitettu kokoelmiin useissa erissä.
Inventoinnissa 2023 Leikkimäen ympäristön peltoaluetta pintapoimittiin. Pellon pinnalta havaittiin yksi pieni pala rautakautista keramiikkaa, kivisaviastian
kappale ja kuonaa, jotka jätettiin paikalleen. Mahdollisen rautakautisen asuinpaikan, rautakautisten kulttuurikerrosten tai rakenteiden havaitseminen ja kohteen tyypin, muinaisjäännösstatuksen ja aluerajauksen tarkempi määrittäminen vaatisi kuitenkin peltoalueen tarkkuusinventointia tai koekaivauksia. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11028 |
27000 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27016 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27000 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010015 |
271 |
Perävainionmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
251638.00000000 |
6801615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010015 |
Perävainionmäen röykkiöalue ja asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta noin 100 m itään ja Kolsin voimalaitokselle johtavasta tiestä noin 20 m länteen kallioisella mäellä. Paikan yli kulkee suuri voimajohtolinja.
Perävainionmäellä on tutkittu ja entistetty 7 röykkiötä sekä niihin liittyviä kiveyksiä. Osa kohteesta on kasvillisuuden peitossa. Kalliolla ja pellolle johtavan tien eteläpuolella olevat röykkiöt ovat näkyvissä. Yksi röykkiöistä sijaitsee pellon keskellä metsäsaarekkeessa 100 m etelään varsinaisesta kalmistosta jyrkkäseinämäisen kallion itäpuolella aivan pellon rajassa. Kohteen laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin yksi ennestään tuntematon röykkiö. Vanhemmissa tarkastuksissa pellon reunassa röykkiöalueen länsipuolella on mainittu olleen kuppikivi. Sitä ei kuitenkaan enää v. 1998 inventoinnissa löydetty eikä ole havaittu myöhemminkään.
Röykkiöissä oli yleensä useita polttohautauksia. Röykkiöt on ajoitettu löytöjensä perusteella kansainvaellus-viikinkiaikaan. Osa röykkiöistä on rakennettu kivikautisen ja mahdollisesti pronssikautisen kulttuurikerroksen päälle.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen-Köönikänmäen-Leikkimäen Teljän-Henrikin saarnahuoneen muodostamaa muinaisjäännöskokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle. |
| metsakeskus.271010016 |
271 |
Pispa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
253324.03800000 |
6802095.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Säpilänniemen lounaisosassa, Kokemäenjoen itärannalla, noin 400 m rannasta. Nykyisin asuinpaikka on pellolla ja Pispan talon pihamaalla. Pelto laskee länteen kohti Kokemäenjokea.
Löytöjä on todettu toista kilometriä pitkältä pohjois-etelä-suuntaisella vyöhykkeellä. joka alkaa pohjoisesta Hurun tilan mailta ja jatkuu etelään yli Ryömän tilan piha-alueen. Ensimmäiset löydöt paikalta ovat vuodelta 1950. Tutkimuksia paikalla on suoritettu vuosina 1955, 1960-61 ja 1989. Esiin on tullut monipuolinen löytöaineisto ( keramiikkaa, pii- ja kvartsiesineitä, meripihkakoruja) tyypillisen kampakeramiikan ja nuorakeramiikan ajalta. Kiinteistä rakenteista mainittakoon tulisijat, mahdolliset asuinkuopat ja punamultahaudat.
Syksyllä 2002 todettiin vesijohtoputken kaivannon profiilissa kolme värjäytymää. Ainakin yksi niistä on punamultahauta. Yhdestä läikästä löytyi kampakeramiikkaa ja kolme pii-iskosta. Alue sijaitsee vuoden 1961 kaivauspaikan reunassa. |
| metsakeskus.271010016 |
271 |
Pispa |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
253324.03800000 |
6802095.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Säpilänniemen lounaisosassa, Kokemäenjoen itärannalla, noin 400 m rannasta. Nykyisin asuinpaikka on pellolla ja Pispan talon pihamaalla. Pelto laskee länteen kohti Kokemäenjokea.
Löytöjä on todettu toista kilometriä pitkältä pohjois-etelä-suuntaisella vyöhykkeellä. joka alkaa pohjoisesta Hurun tilan mailta ja jatkuu etelään yli Ryömän tilan piha-alueen. Ensimmäiset löydöt paikalta ovat vuodelta 1950. Tutkimuksia paikalla on suoritettu vuosina 1955, 1960-61 ja 1989. Esiin on tullut monipuolinen löytöaineisto ( keramiikkaa, pii- ja kvartsiesineitä, meripihkakoruja) tyypillisen kampakeramiikan ja nuorakeramiikan ajalta. Kiinteistä rakenteista mainittakoon tulisijat, mahdolliset asuinkuopat ja punamultahaudat.
Syksyllä 2002 todettiin vesijohtoputken kaivannon profiilissa kolme värjäytymää. Ainakin yksi niistä on punamultahauta. Yhdestä läikästä löytyi kampakeramiikkaa ja kolme pii-iskosta. Alue sijaitsee vuoden 1961 kaivauspaikan reunassa. |
| metsakeskus.271010018 |
271 |
Malmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251854.63800000 |
6800076.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010018 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee pelto-ja puutarhamaalla Sierovanojan länsireunalla, Kokemäenjoesta 200 - 300 m etelä-kaakkoon. Alue on tilakeskuksen muokattua pihamaata.
Löydöt, jotka ovat pääasiassa kiviesineitä ovat tulleet esiin vuonna 1916 peltotöissä talon länsipuolisilta pelloilta ja joku esine on pihamaaltakin.
Nykyisin tilan rakennuskanta on huomattavasti laajentunut Siuruanjoen itäpuolelle asti. Vuoden 1998 inventoinnissa pihapiirin läheisyydessä olevia peltoja ei voitu tarkastaa, koska ne olivat oraalla.
Vuoden 2011 inventoinnissa ei paikalta tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.271010019 |
271 |
Teljä |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27000 |
251829.64600000 |
6800230.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010019 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää muinaisen Teljän kauppapaikan ja Pyhän Henrikin saarnahuoneen. Ne sijaitsevat Kokemäenjoen etelä-kaakkoisrannalla Tulkkilasta Risteelle johtavan tien molemmin puolin olevalla peltoalueella. Saarnahuone on hirsistä salvottu luhtiaitan alaosa, jonka suojaksi rakennettu uusgoottilaista tyyliä oleva tiilinen muistokappeli valmistui vuonna 1857. Saarnahuoneen vanhin ajoitettu hirsi on dendrokronologisten tutkimusten mukaan veistetty vuosina 1472–1475 kaadetusta puusta.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen–Köönikänmäen-Leikkimäen–Teljän–Henrikin saarnahuoneen muodostamaa kokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle, mahdollisesti aina 1300-luvun puoliväliin asti. Teljän paikalle rakennettiin tämän jälkeen Ylistaron kylä, jossa oli 1560-luvulla 18 taloa. Teljää on luonnehdittu vanhemmassa tutkimuksessa "muinaiskaupungiksi", mutta tulkinnalle ei ole toistaiseksi voitu esittää tieteellistä pohjaa. Tutkimuksissa kaupungista ei ole löydetty minkäänlaisia kiinteitä jäännöksiä tai rakenteita, mutta Ylistaron kylän vanha kylätontti voitiin paikallistaa saarnahuoneen itäpuoliselle peltoalueelle. Tässä lienee myös sijainnut Teljä / Telja.
Vuoden 2011 inventointikertomuksen mukaan pellon reunassa olevan kuivurin tms. kohdalla tuli rakennustöissä esiin rakenteita, jotka ovat voineet olla uunin perustuksia. Peltoa kairattiin muutamasta kohdasta, ja tällöin löydettiin kyntökerroksen alta kulttuurikerrosta ainakin pellon keskiosista. Mahdollisesti se liittyy Ylistaron vanhaan kylätonttiin.
Vuonna 2018 tehtiin koetutkimuksia Pyhän Henrikin saarnahuoneen rannanpuoleisella alueella. Saarnahuoneen itä- ja länsipuolella on säilynyt historiallisen ajan kulttuurikerroksia, mutta aivan saarnahuoneen edusta sen luoteispuolella on modernin toiminnan sekoittamaa. Saarnahuoneen koillispuolen koekuopasta paljastui pienistä kivistä tehty muutaman kerroksen kiveys, jonka funktio ei tutkimuksissa paljastunut.
Vuoden 2018 koetutkimusten yhteydessä Kokemäenjoen rannasta havaittiin myös paalutus, joka kulki noin 11 metrin levyisenä vyöhykkeen veden alta paljastuneelle joenpohjalle ulottuen lähes yhtenäisenä ilmiönä noin 600 metriä kappelista länteen pitkin joen etelärantaa. Paalutusta mitattiin myös yläjuoksulle päin 90 metrin matkalta. Radiohiiliajoitusten perusteella paalutus ajoittuu 1700-1800-luvulle.
Teljän alueella käytiin v. 2023 inventoinnin yhteydessä ja alue vaikutti olevan ennallaan aikaisempiin havaintoihin nähden. |
| metsakeskus.271010019 |
271 |
Teljä |
10002 |
12016 |
13163 |
11033 |
27000 |
251829.64600000 |
6800230.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010019 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää muinaisen Teljän kauppapaikan ja Pyhän Henrikin saarnahuoneen. Ne sijaitsevat Kokemäenjoen etelä-kaakkoisrannalla Tulkkilasta Risteelle johtavan tien molemmin puolin olevalla peltoalueella. Saarnahuone on hirsistä salvottu luhtiaitan alaosa, jonka suojaksi rakennettu uusgoottilaista tyyliä oleva tiilinen muistokappeli valmistui vuonna 1857. Saarnahuoneen vanhin ajoitettu hirsi on dendrokronologisten tutkimusten mukaan veistetty vuosina 1472–1475 kaadetusta puusta.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen–Köönikänmäen-Leikkimäen–Teljän–Henrikin saarnahuoneen muodostamaa kokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle, mahdollisesti aina 1300-luvun puoliväliin asti. Teljän paikalle rakennettiin tämän jälkeen Ylistaron kylä, jossa oli 1560-luvulla 18 taloa. Teljää on luonnehdittu vanhemmassa tutkimuksessa "muinaiskaupungiksi", mutta tulkinnalle ei ole toistaiseksi voitu esittää tieteellistä pohjaa. Tutkimuksissa kaupungista ei ole löydetty minkäänlaisia kiinteitä jäännöksiä tai rakenteita, mutta Ylistaron kylän vanha kylätontti voitiin paikallistaa saarnahuoneen itäpuoliselle peltoalueelle. Tässä lienee myös sijainnut Teljä / Telja.
Vuoden 2011 inventointikertomuksen mukaan pellon reunassa olevan kuivurin tms. kohdalla tuli rakennustöissä esiin rakenteita, jotka ovat voineet olla uunin perustuksia. Peltoa kairattiin muutamasta kohdasta, ja tällöin löydettiin kyntökerroksen alta kulttuurikerrosta ainakin pellon keskiosista. Mahdollisesti se liittyy Ylistaron vanhaan kylätonttiin.
Vuonna 2018 tehtiin koetutkimuksia Pyhän Henrikin saarnahuoneen rannanpuoleisella alueella. Saarnahuoneen itä- ja länsipuolella on säilynyt historiallisen ajan kulttuurikerroksia, mutta aivan saarnahuoneen edusta sen luoteispuolella on modernin toiminnan sekoittamaa. Saarnahuoneen koillispuolen koekuopasta paljastui pienistä kivistä tehty muutaman kerroksen kiveys, jonka funktio ei tutkimuksissa paljastunut.
Vuoden 2018 koetutkimusten yhteydessä Kokemäenjoen rannasta havaittiin myös paalutus, joka kulki noin 11 metrin levyisenä vyöhykkeen veden alta paljastuneelle joenpohjalle ulottuen lähes yhtenäisenä ilmiönä noin 600 metriä kappelista länteen pitkin joen etelärantaa. Paalutusta mitattiin myös yläjuoksulle päin 90 metrin matkalta. Radiohiiliajoitusten perusteella paalutus ajoittuu 1700-1800-luvulle.
Teljän alueella käytiin v. 2023 inventoinnin yhteydessä ja alue vaikutti olevan ennallaan aikaisempiin havaintoihin nähden. |
| metsakeskus.271010019 |
271 |
Teljä |
10002 |
12006 |
13081 |
11033 |
27000 |
251829.64600000 |
6800230.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010019 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää muinaisen Teljän kauppapaikan ja Pyhän Henrikin saarnahuoneen. Ne sijaitsevat Kokemäenjoen etelä-kaakkoisrannalla Tulkkilasta Risteelle johtavan tien molemmin puolin olevalla peltoalueella. Saarnahuone on hirsistä salvottu luhtiaitan alaosa, jonka suojaksi rakennettu uusgoottilaista tyyliä oleva tiilinen muistokappeli valmistui vuonna 1857. Saarnahuoneen vanhin ajoitettu hirsi on dendrokronologisten tutkimusten mukaan veistetty vuosina 1472–1475 kaadetusta puusta.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen–Köönikänmäen-Leikkimäen–Teljän–Henrikin saarnahuoneen muodostamaa kokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle, mahdollisesti aina 1300-luvun puoliväliin asti. Teljän paikalle rakennettiin tämän jälkeen Ylistaron kylä, jossa oli 1560-luvulla 18 taloa. Teljää on luonnehdittu vanhemmassa tutkimuksessa "muinaiskaupungiksi", mutta tulkinnalle ei ole toistaiseksi voitu esittää tieteellistä pohjaa. Tutkimuksissa kaupungista ei ole löydetty minkäänlaisia kiinteitä jäännöksiä tai rakenteita, mutta Ylistaron kylän vanha kylätontti voitiin paikallistaa saarnahuoneen itäpuoliselle peltoalueelle. Tässä lienee myös sijainnut Teljä / Telja.
Vuoden 2011 inventointikertomuksen mukaan pellon reunassa olevan kuivurin tms. kohdalla tuli rakennustöissä esiin rakenteita, jotka ovat voineet olla uunin perustuksia. Peltoa kairattiin muutamasta kohdasta, ja tällöin löydettiin kyntökerroksen alta kulttuurikerrosta ainakin pellon keskiosista. Mahdollisesti se liittyy Ylistaron vanhaan kylätonttiin.
Vuonna 2018 tehtiin koetutkimuksia Pyhän Henrikin saarnahuoneen rannanpuoleisella alueella. Saarnahuoneen itä- ja länsipuolella on säilynyt historiallisen ajan kulttuurikerroksia, mutta aivan saarnahuoneen edusta sen luoteispuolella on modernin toiminnan sekoittamaa. Saarnahuoneen koillispuolen koekuopasta paljastui pienistä kivistä tehty muutaman kerroksen kiveys, jonka funktio ei tutkimuksissa paljastunut.
Vuoden 2018 koetutkimusten yhteydessä Kokemäenjoen rannasta havaittiin myös paalutus, joka kulki noin 11 metrin levyisenä vyöhykkeen veden alta paljastuneelle joenpohjalle ulottuen lähes yhtenäisenä ilmiönä noin 600 metriä kappelista länteen pitkin joen etelärantaa. Paalutusta mitattiin myös yläjuoksulle päin 90 metrin matkalta. Radiohiiliajoitusten perusteella paalutus ajoittuu 1700-1800-luvulle.
Teljän alueella käytiin v. 2023 inventoinnin yhteydessä ja alue vaikutti olevan ennallaan aikaisempiin havaintoihin nähden. |
| metsakeskus.271010019 |
271 |
Teljä |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
251829.64600000 |
6800230.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010019 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää muinaisen Teljän kauppapaikan ja Pyhän Henrikin saarnahuoneen. Ne sijaitsevat Kokemäenjoen etelä-kaakkoisrannalla Tulkkilasta Risteelle johtavan tien molemmin puolin olevalla peltoalueella. Saarnahuone on hirsistä salvottu luhtiaitan alaosa, jonka suojaksi rakennettu uusgoottilaista tyyliä oleva tiilinen muistokappeli valmistui vuonna 1857. Saarnahuoneen vanhin ajoitettu hirsi on dendrokronologisten tutkimusten mukaan veistetty vuosina 1472–1475 kaadetusta puusta.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen–Köönikänmäen-Leikkimäen–Teljän–Henrikin saarnahuoneen muodostamaa kokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle, mahdollisesti aina 1300-luvun puoliväliin asti. Teljän paikalle rakennettiin tämän jälkeen Ylistaron kylä, jossa oli 1560-luvulla 18 taloa. Teljää on luonnehdittu vanhemmassa tutkimuksessa "muinaiskaupungiksi", mutta tulkinnalle ei ole toistaiseksi voitu esittää tieteellistä pohjaa. Tutkimuksissa kaupungista ei ole löydetty minkäänlaisia kiinteitä jäännöksiä tai rakenteita, mutta Ylistaron kylän vanha kylätontti voitiin paikallistaa saarnahuoneen itäpuoliselle peltoalueelle. Tässä lienee myös sijainnut Teljä / Telja.
Vuoden 2011 inventointikertomuksen mukaan pellon reunassa olevan kuivurin tms. kohdalla tuli rakennustöissä esiin rakenteita, jotka ovat voineet olla uunin perustuksia. Peltoa kairattiin muutamasta kohdasta, ja tällöin löydettiin kyntökerroksen alta kulttuurikerrosta ainakin pellon keskiosista. Mahdollisesti se liittyy Ylistaron vanhaan kylätonttiin.
Vuonna 2018 tehtiin koetutkimuksia Pyhän Henrikin saarnahuoneen rannanpuoleisella alueella. Saarnahuoneen itä- ja länsipuolella on säilynyt historiallisen ajan kulttuurikerroksia, mutta aivan saarnahuoneen edusta sen luoteispuolella on modernin toiminnan sekoittamaa. Saarnahuoneen koillispuolen koekuopasta paljastui pienistä kivistä tehty muutaman kerroksen kiveys, jonka funktio ei tutkimuksissa paljastunut.
Vuoden 2018 koetutkimusten yhteydessä Kokemäenjoen rannasta havaittiin myös paalutus, joka kulki noin 11 metrin levyisenä vyöhykkeen veden alta paljastuneelle joenpohjalle ulottuen lähes yhtenäisenä ilmiönä noin 600 metriä kappelista länteen pitkin joen etelärantaa. Paalutusta mitattiin myös yläjuoksulle päin 90 metrin matkalta. Radiohiiliajoitusten perusteella paalutus ajoittuu 1700-1800-luvulle.
Teljän alueella käytiin v. 2023 inventoinnin yhteydessä ja alue vaikutti olevan ennallaan aikaisempiin havaintoihin nähden. |
| metsakeskus.271010019 |
271 |
Teljä |
10002 |
12016 |
13163 |
11010 |
27000 |
251829.64600000 |
6800230.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010019 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää muinaisen Teljän kauppapaikan ja Pyhän Henrikin saarnahuoneen. Ne sijaitsevat Kokemäenjoen etelä-kaakkoisrannalla Tulkkilasta Risteelle johtavan tien molemmin puolin olevalla peltoalueella. Saarnahuone on hirsistä salvottu luhtiaitan alaosa, jonka suojaksi rakennettu uusgoottilaista tyyliä oleva tiilinen muistokappeli valmistui vuonna 1857. Saarnahuoneen vanhin ajoitettu hirsi on dendrokronologisten tutkimusten mukaan veistetty vuosina 1472–1475 kaadetusta puusta.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen–Köönikänmäen-Leikkimäen–Teljän–Henrikin saarnahuoneen muodostamaa kokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle, mahdollisesti aina 1300-luvun puoliväliin asti. Teljän paikalle rakennettiin tämän jälkeen Ylistaron kylä, jossa oli 1560-luvulla 18 taloa. Teljää on luonnehdittu vanhemmassa tutkimuksessa "muinaiskaupungiksi", mutta tulkinnalle ei ole toistaiseksi voitu esittää tieteellistä pohjaa. Tutkimuksissa kaupungista ei ole löydetty minkäänlaisia kiinteitä jäännöksiä tai rakenteita, mutta Ylistaron kylän vanha kylätontti voitiin paikallistaa saarnahuoneen itäpuoliselle peltoalueelle. Tässä lienee myös sijainnut Teljä / Telja.
Vuoden 2011 inventointikertomuksen mukaan pellon reunassa olevan kuivurin tms. kohdalla tuli rakennustöissä esiin rakenteita, jotka ovat voineet olla uunin perustuksia. Peltoa kairattiin muutamasta kohdasta, ja tällöin löydettiin kyntökerroksen alta kulttuurikerrosta ainakin pellon keskiosista. Mahdollisesti se liittyy Ylistaron vanhaan kylätonttiin.
Vuonna 2018 tehtiin koetutkimuksia Pyhän Henrikin saarnahuoneen rannanpuoleisella alueella. Saarnahuoneen itä- ja länsipuolella on säilynyt historiallisen ajan kulttuurikerroksia, mutta aivan saarnahuoneen edusta sen luoteispuolella on modernin toiminnan sekoittamaa. Saarnahuoneen koillispuolen koekuopasta paljastui pienistä kivistä tehty muutaman kerroksen kiveys, jonka funktio ei tutkimuksissa paljastunut.
Vuoden 2018 koetutkimusten yhteydessä Kokemäenjoen rannasta havaittiin myös paalutus, joka kulki noin 11 metrin levyisenä vyöhykkeen veden alta paljastuneelle joenpohjalle ulottuen lähes yhtenäisenä ilmiönä noin 600 metriä kappelista länteen pitkin joen etelärantaa. Paalutusta mitattiin myös yläjuoksulle päin 90 metrin matkalta. Radiohiiliajoitusten perusteella paalutus ajoittuu 1700-1800-luvulle.
Teljän alueella käytiin v. 2023 inventoinnin yhteydessä ja alue vaikutti olevan ennallaan aikaisempiin havaintoihin nähden. |
| metsakeskus.271010019 |
271 |
Teljä |
10002 |
12006 |
13081 |
11010 |
27000 |
251829.64600000 |
6800230.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010019 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää muinaisen Teljän kauppapaikan ja Pyhän Henrikin saarnahuoneen. Ne sijaitsevat Kokemäenjoen etelä-kaakkoisrannalla Tulkkilasta Risteelle johtavan tien molemmin puolin olevalla peltoalueella. Saarnahuone on hirsistä salvottu luhtiaitan alaosa, jonka suojaksi rakennettu uusgoottilaista tyyliä oleva tiilinen muistokappeli valmistui vuonna 1857. Saarnahuoneen vanhin ajoitettu hirsi on dendrokronologisten tutkimusten mukaan veistetty vuosina 1472–1475 kaadetusta puusta.
Kohde kuuluu osana Kokemäen Tulkkilassa Kokemäenjoen rannalla sijaitsevaa Perävainionmäen–Köönikänmäen-Leikkimäen–Teljän–Henrikin saarnahuoneen muodostamaa kokonaisuutta, jossa on ajallinen jatkuvuus vanhemmalta rautakaudelta keskiajalle, mahdollisesti aina 1300-luvun puoliväliin asti. Teljän paikalle rakennettiin tämän jälkeen Ylistaron kylä, jossa oli 1560-luvulla 18 taloa. Teljää on luonnehdittu vanhemmassa tutkimuksessa "muinaiskaupungiksi", mutta tulkinnalle ei ole toistaiseksi voitu esittää tieteellistä pohjaa. Tutkimuksissa kaupungista ei ole löydetty minkäänlaisia kiinteitä jäännöksiä tai rakenteita, mutta Ylistaron kylän vanha kylätontti voitiin paikallistaa saarnahuoneen itäpuoliselle peltoalueelle. Tässä lienee myös sijainnut Teljä / Telja.
Vuoden 2011 inventointikertomuksen mukaan pellon reunassa olevan kuivurin tms. kohdalla tuli rakennustöissä esiin rakenteita, jotka ovat voineet olla uunin perustuksia. Peltoa kairattiin muutamasta kohdasta, ja tällöin löydettiin kyntökerroksen alta kulttuurikerrosta ainakin pellon keskiosista. Mahdollisesti se liittyy Ylistaron vanhaan kylätonttiin.
Vuonna 2018 tehtiin koetutkimuksia Pyhän Henrikin saarnahuoneen rannanpuoleisella alueella. Saarnahuoneen itä- ja länsipuolella on säilynyt historiallisen ajan kulttuurikerroksia, mutta aivan saarnahuoneen edusta sen luoteispuolella on modernin toiminnan sekoittamaa. Saarnahuoneen koillispuolen koekuopasta paljastui pienistä kivistä tehty muutaman kerroksen kiveys, jonka funktio ei tutkimuksissa paljastunut.
Vuoden 2018 koetutkimusten yhteydessä Kokemäenjoen rannasta havaittiin myös paalutus, joka kulki noin 11 metrin levyisenä vyöhykkeen veden alta paljastuneelle joenpohjalle ulottuen lähes yhtenäisenä ilmiönä noin 600 metriä kappelista länteen pitkin joen etelärantaa. Paalutusta mitattiin myös yläjuoksulle päin 90 metrin matkalta. Radiohiiliajoitusten perusteella paalutus ajoittuu 1700-1800-luvulle.
Teljän alueella käytiin v. 2023 inventoinnin yhteydessä ja alue vaikutti olevan ennallaan aikaisempiin havaintoihin nähden. |
| metsakeskus.271010020 |
271 |
Mäkelä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
253211.09900000 |
6800082.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010020 |
Röykkiö sijaitsee Tulkkilasta - Risteelle johtavan tien ja rautatien välisellä alueella. Paikka on moreeniharjanteella metsän ja pellon rajalla.
Röykkiön halkaisija on noin 6 m. Se on loivaseinämäinen ja sitä peittää paksu sammal. Röykkiö on mahdollisesti kiven- ja maansekainen. Röykkiöstä kaksi metriä pohjoiseen on kiviaita.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu, koska alue oli vasakon takia kulkukelvotonta. Ympäristöä tarkastettiin. |
| metsakeskus.271010023 |
271 |
Käräjämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
250578.14800000 |
6800837.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010023 |
Kohde sijaitsee Kokemäenjoen pohjoisrannalla olevalla mäellä, tonttimaalla. Talon rakennustöiden yhteydessä paikalta on löydetty puukko, kaksi keihäänkärkeä, naula, kvartsia ja erään suuren kiven vierestä miekka ja keihäänkärki. Rakennuksen tieltä tuhoutunut mahdollinen tuomarinympyrä koottiin uudestaan joko vuonna 1913, 1914 tai 1917 mäelle. Ympyrän halkaisija on 4 m. Nykyisin vanhasta talosta on jäljellä maakellarin kuoppa ja kivikehän pohjoispuolella oleva talo on asumaton.
Kesällä 2001 suoritetuissa kaivauksissa todettiin Käräjämäellä kulttuurikerrosta kivikautisesta ja rautakautisesta vaiheesta. Kivikautinen materiaali kuuluu ns. Pyheensillan vaiheeseen. Tutkimuksissa löydettiin mm. kaksi Pyheensillan tyypin nuolenkärjen katkelmaa. Kaivauksissa esille tulleet rautakautiset, lähinnä kansainvaellusaikaiset löydöt, mm. pronssinen lintuneula viittaavat yhdessä aikaisempien löytöjen kanssa paikalla tehtyihin polttohautauksiin. Alueella vieläkin nähtävissä olevien talon perustusten lounaispäässä on ollut talon vanha osa. Paikka sijaitsee nykyisestä ympyrästä noin 10-15 m lounaaseen. Talon perustuksiin avatusta koekuopasta löydettiin säilynyttä kalmistokerrosta. Talon palokerroksen alta paljastui tiivistä kiveystä, jossa oli mm. keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Mäellä olevat kulttuurikerrokset ovat sekoittuneet keskenään. |
| metsakeskus.271010023 |
271 |
Käräjämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27012 |
250578.14800000 |
6800837.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010023 |
Kohde sijaitsee Kokemäenjoen pohjoisrannalla olevalla mäellä, tonttimaalla. Talon rakennustöiden yhteydessä paikalta on löydetty puukko, kaksi keihäänkärkeä, naula, kvartsia ja erään suuren kiven vierestä miekka ja keihäänkärki. Rakennuksen tieltä tuhoutunut mahdollinen tuomarinympyrä koottiin uudestaan joko vuonna 1913, 1914 tai 1917 mäelle. Ympyrän halkaisija on 4 m. Nykyisin vanhasta talosta on jäljellä maakellarin kuoppa ja kivikehän pohjoispuolella oleva talo on asumaton.
Kesällä 2001 suoritetuissa kaivauksissa todettiin Käräjämäellä kulttuurikerrosta kivikautisesta ja rautakautisesta vaiheesta. Kivikautinen materiaali kuuluu ns. Pyheensillan vaiheeseen. Tutkimuksissa löydettiin mm. kaksi Pyheensillan tyypin nuolenkärjen katkelmaa. Kaivauksissa esille tulleet rautakautiset, lähinnä kansainvaellusaikaiset löydöt, mm. pronssinen lintuneula viittaavat yhdessä aikaisempien löytöjen kanssa paikalla tehtyihin polttohautauksiin. Alueella vieläkin nähtävissä olevien talon perustusten lounaispäässä on ollut talon vanha osa. Paikka sijaitsee nykyisestä ympyrästä noin 10-15 m lounaaseen. Talon perustuksiin avatusta koekuopasta löydettiin säilynyttä kalmistokerrosta. Talon palokerroksen alta paljastui tiivistä kiveystä, jossa oli mm. keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Mäellä olevat kulttuurikerrokset ovat sekoittuneet keskenään. |
| metsakeskus.271010023 |
271 |
Käräjämäki |
10002 |
12006 |
13078 |
11019 |
27012 |
250578.14800000 |
6800837.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010023 |
Kohde sijaitsee Kokemäenjoen pohjoisrannalla olevalla mäellä, tonttimaalla. Talon rakennustöiden yhteydessä paikalta on löydetty puukko, kaksi keihäänkärkeä, naula, kvartsia ja erään suuren kiven vierestä miekka ja keihäänkärki. Rakennuksen tieltä tuhoutunut mahdollinen tuomarinympyrä koottiin uudestaan joko vuonna 1913, 1914 tai 1917 mäelle. Ympyrän halkaisija on 4 m. Nykyisin vanhasta talosta on jäljellä maakellarin kuoppa ja kivikehän pohjoispuolella oleva talo on asumaton.
Kesällä 2001 suoritetuissa kaivauksissa todettiin Käräjämäellä kulttuurikerrosta kivikautisesta ja rautakautisesta vaiheesta. Kivikautinen materiaali kuuluu ns. Pyheensillan vaiheeseen. Tutkimuksissa löydettiin mm. kaksi Pyheensillan tyypin nuolenkärjen katkelmaa. Kaivauksissa esille tulleet rautakautiset, lähinnä kansainvaellusaikaiset löydöt, mm. pronssinen lintuneula viittaavat yhdessä aikaisempien löytöjen kanssa paikalla tehtyihin polttohautauksiin. Alueella vieläkin nähtävissä olevien talon perustusten lounaispäässä on ollut talon vanha osa. Paikka sijaitsee nykyisestä ympyrästä noin 10-15 m lounaaseen. Talon perustuksiin avatusta koekuopasta löydettiin säilynyttä kalmistokerrosta. Talon palokerroksen alta paljastui tiivistä kiveystä, jossa oli mm. keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Mäellä olevat kulttuurikerrokset ovat sekoittuneet keskenään. |
| metsakeskus.271010023 |
271 |
Käräjämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
250578.14800000 |
6800837.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010023 |
Kohde sijaitsee Kokemäenjoen pohjoisrannalla olevalla mäellä, tonttimaalla. Talon rakennustöiden yhteydessä paikalta on löydetty puukko, kaksi keihäänkärkeä, naula, kvartsia ja erään suuren kiven vierestä miekka ja keihäänkärki. Rakennuksen tieltä tuhoutunut mahdollinen tuomarinympyrä koottiin uudestaan joko vuonna 1913, 1914 tai 1917 mäelle. Ympyrän halkaisija on 4 m. Nykyisin vanhasta talosta on jäljellä maakellarin kuoppa ja kivikehän pohjoispuolella oleva talo on asumaton.
Kesällä 2001 suoritetuissa kaivauksissa todettiin Käräjämäellä kulttuurikerrosta kivikautisesta ja rautakautisesta vaiheesta. Kivikautinen materiaali kuuluu ns. Pyheensillan vaiheeseen. Tutkimuksissa löydettiin mm. kaksi Pyheensillan tyypin nuolenkärjen katkelmaa. Kaivauksissa esille tulleet rautakautiset, lähinnä kansainvaellusaikaiset löydöt, mm. pronssinen lintuneula viittaavat yhdessä aikaisempien löytöjen kanssa paikalla tehtyihin polttohautauksiin. Alueella vieläkin nähtävissä olevien talon perustusten lounaispäässä on ollut talon vanha osa. Paikka sijaitsee nykyisestä ympyrästä noin 10-15 m lounaaseen. Talon perustuksiin avatusta koekuopasta löydettiin säilynyttä kalmistokerrosta. Talon palokerroksen alta paljastui tiivistä kiveystä, jossa oli mm. keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Mäellä olevat kulttuurikerrokset ovat sekoittuneet keskenään. |
| metsakeskus.271010023 |
271 |
Käräjämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
250578.14800000 |
6800837.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010023 |
Kohde sijaitsee Kokemäenjoen pohjoisrannalla olevalla mäellä, tonttimaalla. Talon rakennustöiden yhteydessä paikalta on löydetty puukko, kaksi keihäänkärkeä, naula, kvartsia ja erään suuren kiven vierestä miekka ja keihäänkärki. Rakennuksen tieltä tuhoutunut mahdollinen tuomarinympyrä koottiin uudestaan joko vuonna 1913, 1914 tai 1917 mäelle. Ympyrän halkaisija on 4 m. Nykyisin vanhasta talosta on jäljellä maakellarin kuoppa ja kivikehän pohjoispuolella oleva talo on asumaton.
Kesällä 2001 suoritetuissa kaivauksissa todettiin Käräjämäellä kulttuurikerrosta kivikautisesta ja rautakautisesta vaiheesta. Kivikautinen materiaali kuuluu ns. Pyheensillan vaiheeseen. Tutkimuksissa löydettiin mm. kaksi Pyheensillan tyypin nuolenkärjen katkelmaa. Kaivauksissa esille tulleet rautakautiset, lähinnä kansainvaellusaikaiset löydöt, mm. pronssinen lintuneula viittaavat yhdessä aikaisempien löytöjen kanssa paikalla tehtyihin polttohautauksiin. Alueella vieläkin nähtävissä olevien talon perustusten lounaispäässä on ollut talon vanha osa. Paikka sijaitsee nykyisestä ympyrästä noin 10-15 m lounaaseen. Talon perustuksiin avatusta koekuopasta löydettiin säilynyttä kalmistokerrosta. Talon palokerroksen alta paljastui tiivistä kiveystä, jossa oli mm. keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Mäellä olevat kulttuurikerrokset ovat sekoittuneet keskenään. |
| metsakeskus.271010023 |
271 |
Käräjämäki |
10002 |
12006 |
13078 |
11033 |
27016 |
250578.14800000 |
6800837.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010023 |
Kohde sijaitsee Kokemäenjoen pohjoisrannalla olevalla mäellä, tonttimaalla. Talon rakennustöiden yhteydessä paikalta on löydetty puukko, kaksi keihäänkärkeä, naula, kvartsia ja erään suuren kiven vierestä miekka ja keihäänkärki. Rakennuksen tieltä tuhoutunut mahdollinen tuomarinympyrä koottiin uudestaan joko vuonna 1913, 1914 tai 1917 mäelle. Ympyrän halkaisija on 4 m. Nykyisin vanhasta talosta on jäljellä maakellarin kuoppa ja kivikehän pohjoispuolella oleva talo on asumaton.
Kesällä 2001 suoritetuissa kaivauksissa todettiin Käräjämäellä kulttuurikerrosta kivikautisesta ja rautakautisesta vaiheesta. Kivikautinen materiaali kuuluu ns. Pyheensillan vaiheeseen. Tutkimuksissa löydettiin mm. kaksi Pyheensillan tyypin nuolenkärjen katkelmaa. Kaivauksissa esille tulleet rautakautiset, lähinnä kansainvaellusaikaiset löydöt, mm. pronssinen lintuneula viittaavat yhdessä aikaisempien löytöjen kanssa paikalla tehtyihin polttohautauksiin. Alueella vieläkin nähtävissä olevien talon perustusten lounaispäässä on ollut talon vanha osa. Paikka sijaitsee nykyisestä ympyrästä noin 10-15 m lounaaseen. Talon perustuksiin avatusta koekuopasta löydettiin säilynyttä kalmistokerrosta. Talon palokerroksen alta paljastui tiivistä kiveystä, jossa oli mm. keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Mäellä olevat kulttuurikerrokset ovat sekoittuneet keskenään. |
| metsakeskus.271010024 |
271 |
Ylivuoltee |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
250306.26200000 |
6800822.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010024 |
Polttokalmisto sijaitsee Kokemäen uuden sillan vasemmalla puolella joen pohjoisrannalla Jaakkolan piha-ja puutarhaalueella, jokeen viettävällä rinteellä.
Kalmisto todettiin vuonna 1927 rakennuksen perustuksia kaivettaessa. Nokista kalmistomaata todettiin 30 cm paksuudelta. Löydöja saatiin kahdesta eri paikasta. Kalmistoa arvellaan olevan jäljellä täytemaan alla puutarhassa ja muuallakin pihassa. Löydöt ovat kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. |
| metsakeskus.271010024 |
271 |
Ylivuoltee |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
250306.26200000 |
6800822.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010024 |
Polttokalmisto sijaitsee Kokemäen uuden sillan vasemmalla puolella joen pohjoisrannalla Jaakkolan piha-ja puutarhaalueella, jokeen viettävällä rinteellä.
Kalmisto todettiin vuonna 1927 rakennuksen perustuksia kaivettaessa. Nokista kalmistomaata todettiin 30 cm paksuudelta. Löydöja saatiin kahdesta eri paikasta. Kalmistoa arvellaan olevan jäljellä täytemaan alla puutarhassa ja muuallakin pihassa. Löydöt ovat kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. |
| metsakeskus.271010024 |
271 |
Ylivuoltee |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
250306.26200000 |
6800822.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010024 |
Polttokalmisto sijaitsee Kokemäen uuden sillan vasemmalla puolella joen pohjoisrannalla Jaakkolan piha-ja puutarhaalueella, jokeen viettävällä rinteellä.
Kalmisto todettiin vuonna 1927 rakennuksen perustuksia kaivettaessa. Nokista kalmistomaata todettiin 30 cm paksuudelta. Löydöja saatiin kahdesta eri paikasta. Kalmistoa arvellaan olevan jäljellä täytemaan alla puutarhassa ja muuallakin pihassa. Löydöt ovat kansainvaellusajalta viikinkiaikaan. |
| metsakeskus.271010025 |
271 |
Riihimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
250165.31500000 |
6801146.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010025 |
Kalmisto sijaitsee nykyisin täyteenrakennetulla mäennyppyllä vanhainkodin vieressä Kuurolantien ja Iltaruskon kulmauksessa.
Riihimäki on matala kalliopohjainen loivarinteinen mäki. Mäen luoteiskulmalta on löytynyt palanutta luuta ja mm. kilvenkupura, miekka ja 3 keihäänkärkeä. Paikalta ei ole myöhemmän rakentamisen yhteydessä tullut uusia löytöjä. |
| metsakeskus.271010026 |
271 |
Myllymäki (Pusso) |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
251280.86800000 |
6801043.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010026 |
Kalmisto on sijainnut Kokemäenjoen niemekkeen keskikohdalla mäen etelälaidalla umpeenkasvaneen sorakuopan koillislaidalla ja puretun myllyn eteläpäädyssä. Nykyisin alue on pihamaan ja peltojen välistä maastoa. Samalla alueella
on sijainnut Kuoppalan kylän tontti.
Paikalta on tutkittu vuonna 1921 palokuoppahautoja. Löydöt, mm. rapusolki, soikea kupurasolki, ango, miekan ponsi ja kaksi keihäänkärkeä ajoittuvat merovingi- ja viikinkiaikaan. Kohde on todennäköisesti kokonaan tuhoutunut. Vudoen 1998 inventointikertomuksen mukaan hiekkakumpare, jolla kalmisto on sijainnut on tasoitettu kokonaan myöhemmän rakentamisen yhteydessä.
Vuoden 2011 inventoinnin mukaan alueella on vähäinen jälki alkuperäisestä
hiekkaharjanteesta. Hiekkakuopasta, jonka eteläpäässä kalmisto lienee sijainnut, on jäljellä luoteis-kaakkois –suuntainen seinämä. Säilynyt harjanteen osa on
muutaman metrin levyinen ja sillä kasvaa mm. iso mänty sekä on maakiviä.
Paikalla saattaa olla jäljellä kalmistoa. |
| metsakeskus.271010026 |
271 |
Myllymäki (Pusso) |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
251280.86800000 |
6801043.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010026 |
Kalmisto on sijainnut Kokemäenjoen niemekkeen keskikohdalla mäen etelälaidalla umpeenkasvaneen sorakuopan koillislaidalla ja puretun myllyn eteläpäädyssä. Nykyisin alue on pihamaan ja peltojen välistä maastoa. Samalla alueella
on sijainnut Kuoppalan kylän tontti.
Paikalta on tutkittu vuonna 1921 palokuoppahautoja. Löydöt, mm. rapusolki, soikea kupurasolki, ango, miekan ponsi ja kaksi keihäänkärkeä ajoittuvat merovingi- ja viikinkiaikaan. Kohde on todennäköisesti kokonaan tuhoutunut. Vudoen 1998 inventointikertomuksen mukaan hiekkakumpare, jolla kalmisto on sijainnut on tasoitettu kokonaan myöhemmän rakentamisen yhteydessä.
Vuoden 2011 inventoinnin mukaan alueella on vähäinen jälki alkuperäisestä
hiekkaharjanteesta. Hiekkakuopasta, jonka eteläpäässä kalmisto lienee sijainnut, on jäljellä luoteis-kaakkois –suuntainen seinämä. Säilynyt harjanteen osa on
muutaman metrin levyinen ja sillä kasvaa mm. iso mänty sekä on maakiviä.
Paikalla saattaa olla jäljellä kalmistoa. |
| metsakeskus.271010027 |
271 |
Maamieskoulu 1 |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
250574.14300000 |
6802093.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010027 |
Kalmisto sijaitsee Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston (ent. Kokemäen maatalousoppilaitos) pihassa, Kokemäenjoen länsirannalla Kolsin voimalaitosta vastapäätä. Oppilaitoksen toimistorakennus on kunnostettu ja kalmiston rippeet sijaitsevat toimiston lounais- ja eteläpuolella. |
| metsakeskus.271010030 |
271 |
Maamieskoulu 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
250768.00000000 |
6801980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010030 |
Röykkiö sijaitsee Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston oppilaskunnan saunan luoteispuolella rantatörmällä, metsämaalla.
Röykkiö on muodoltaan kupera ja sen koko on 5 x 5 m. Se on kiven- ja maansekainen rakenne. Röykkiö on nurmettunut ja sen päällä kasvaa kataja. |
| metsakeskus.271010033 |
271 |
Hyyti 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
250557.14600000 |
6803154.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010033 |
Röykkiöt sijaitsevat Varsamäen eteläpuolella. Niitä on ollut alun perin 10. Nykyään osa röykkiöistä on Peltosen asuinrakennuksen eteläpuolella pihamaalla ja osa Salmen asuinrakennuksen pohjoispuolella olevalla pihamaalla. Röykkiöistä on jäljellä kuusi. Röykkiöistä kolmea pidetään "ulkonäkönsä" puolesta mahdollisina hautaröykkiöinä. Alue on aikaisemmin ollut hevoshakana, siellä kasvaa runsaasti katajia. |
| metsakeskus.271010034 |
271 |
Suominen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
249769.45700000 |
6805140.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010034 |
Röykkiöt sijaitsevat Porolanmaalle vievän tien itäpuolella 300 m pohjoiseen Arolankulmaan vievän tien risteyksestä metsämaalla ja 30 m metsätiestä pohjoiseen. Toinen röykkiö on kumpumainen, sammaleen peittämä ja kooltaan 5 x 7 x 1,5 m. Vuoden 1998 inventoinnissa alueelta löydettiin toinen röykkiö. Se on matala kiviröykkiö, sammaleen peitossa ja halkaisijaltaan noin 5 m. |
| metsakeskus.271010035 |
271 |
Lehtimäki |
10002 |
12006 |
13079 |
11002 |
27000 |
250093.33300000 |
6802549.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010035 |
Lähde sijaitsee louhikkoisella metsämaalla Orjapaadenkallion itäpuolella. Paikka on peltojen keskellä olevan kallioharjanteen kärjestä 20 m itään ja pellon reunasta 10 m länteen.
Lähde on itä-länsisuuntainen. Sen koko on 1 x 0,65 m. Se on suorakaiteen muotoinen. Sen sivuina on maantasosta alaspäin pystysuorana sijaitsevia suurien paasien kylkiä. Lähteen päissä on sivupaasien päällä suuret kivet, jotka pellon puolella itäpäässä muodostavat onkalon. Lähteen kuoppa ei ole ihmisen tekemä. Sarasmon inventointikertomuksen 1946 mukaan lähteen vedellä on uskottu olleen parantava voima ja siihen on uhrattu, kulta- ja hopearahoja sekä muita arvoesineitä. |
| metsakeskus.271010036 |
271 |
Orjapaadenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
249874.42600000 |
6802569.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010036 |
Hiidenkiuas sijaitsee avokalliolla 2,5 km:n pituisen kaakkois-luoteissuuntaisen kalliopaljastumaselänteen eteläpäässä, sen korkeimmalla kohdalla. Kallion itä- ja länsipuolella on peltoaukeita ja Kokemäenjoki näkyy kummaltakin puolelta.
Hiidenkiuas on matala, kooltaan 18,5 x 19,5 x 0,10–0,45 m. Röykkiö on entistetty tutkimusten jälkeen. Tutkimuksissa voitiin todeta, että röykkiön rakennuskivet olivat enimmäkseen särmikkäitä ja pintakiveys koostui pohjakerrosta pienemmistä kivistä. Rakenteina röykkiössä on ollut kaksi, pituudeltaan 6,7 m ja 8,1 m pohjakehän osaa, 3,85 x 1,6 m:n kokoinen paasiarkku primaarihautauksineen ja neljä sekundaarista polttohautaa.
Röykkiön sijainti, koko ja arkun suuruus viittaavat varhaiseen pronssikauteen, mutta arkun ulkopuolelta poltettujen luiden yhteydestä löydetyt pinsetit ja partaveitsi ajoittuvat todennäköisesti IV periodille. Röykkiötä on Unto Salon mukaan käytetty pronssikaudella ehkä satoja vuosia. Röykkiön reunaosista on lisäksi ainakin kolme jälkihautausta, joista myöhäisin on nuoremmalta roomalaisajalta |
| metsakeskus.271010036 |
271 |
Orjapaadenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
249874.42600000 |
6802569.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010036 |
Hiidenkiuas sijaitsee avokalliolla 2,5 km:n pituisen kaakkois-luoteissuuntaisen kalliopaljastumaselänteen eteläpäässä, sen korkeimmalla kohdalla. Kallion itä- ja länsipuolella on peltoaukeita ja Kokemäenjoki näkyy kummaltakin puolelta.
Hiidenkiuas on matala, kooltaan 18,5 x 19,5 x 0,10–0,45 m. Röykkiö on entistetty tutkimusten jälkeen. Tutkimuksissa voitiin todeta, että röykkiön rakennuskivet olivat enimmäkseen särmikkäitä ja pintakiveys koostui pohjakerrosta pienemmistä kivistä. Rakenteina röykkiössä on ollut kaksi, pituudeltaan 6,7 m ja 8,1 m pohjakehän osaa, 3,85 x 1,6 m:n kokoinen paasiarkku primaarihautauksineen ja neljä sekundaarista polttohautaa.
Röykkiön sijainti, koko ja arkun suuruus viittaavat varhaiseen pronssikauteen, mutta arkun ulkopuolelta poltettujen luiden yhteydestä löydetyt pinsetit ja partaveitsi ajoittuvat todennäköisesti IV periodille. Röykkiötä on Unto Salon mukaan käytetty pronssikaudella ehkä satoja vuosia. Röykkiön reunaosista on lisäksi ainakin kolme jälkihautausta, joista myöhäisin on nuoremmalta roomalaisajalta |
| metsakeskus.271010037 |
271 |
Koskenkylä Linnaluoto/Kumo |
10002 |
12011 |
13105 |
11010 |
27000 |
248293.05500000 |
6802413.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010037 |
Kokemäenkartanosta 1 km luoteeseen, Kokemäenjoessa Forsbyn (aikaisemmin piispankartano) kohdalla on noin 120 x 100 m kokoinen, noin 7 metrin korkuinen Linnaluoto-niminen kallio- ja moreenipohjainen saari, jolla sijaitsee vähäisiä puolustusvarustusten jäännöksiä. Saarella on tehty kaivauksia 1800-luvulla, ja löydöt ovat myöhäisrautakaudelta ja varhaiskeskiajalta. Kohde saattaa olla v. 1367 Albrekt Mecklenburgilaisen purettavaksi määräämä satakuntalainen linna - Kumo, puretun tilalle rakennettu uusi linna jo vuonna 1395 mainittu Aborg. Kyseessä voivat olla myös myöhemmät, kuninkaankartanoon liittyvät varustukset.
Saarella on sanottu olevan puu- ja tiilirakennusten jäänteitä, valli ja vallihauta. Vuoden 1998 inventoinnissa todettiin vallihauta, joka sijaitsee saaren kaakkoisnurkassa. Hauta on pohjalta noin 1,5 m:n levyinen. Kalliota on louhittu haudan länsireunalla. Hauta yhtyy Kokemäenjokeen ja sen pohja on lähes joen tasalla (syksyllä 1998). Saaren rannat ovat jyrkät paitsi luoteiskärki, joka on loiva niemeke.
Vuoden 2011 inventoinnin mukaan Saarella on laidunnettu lampaita 1970-luvulle asti, sen jälkeen se on ollut rauhassa ja majavien asuttama, minkä seurauksena maasto on nykyisin sikin sokin makaavista haavanrungoista johtuen erittäin vaikeakulkuista ja pääasiassa hyvin metsittynyttä ja vesakoitunutta. Ks. kohta alakohteet. |
| metsakeskus.271010038 |
271 |
Leikkimäki (Äimälä) |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
248241.07900000 |
6802185.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010038 |
Kalmisto sijaitsee Kokemäenjoen etelärannalla viljelemättömällä joentöyräsalueella ja pihamaalla. Kalmisto löytyi vuonna 1870 peltoa tehtäessä Leikkimäen niemekkeestä. Paikka on loivarinteinen matala kohouma niemen länsilaidalla. Paikalta on viikinkiaikaiseen polttokalmistoon viittaavia löytöjä. Vuonna 1960 tehdyn koekaivauksen perusteella kalmistoa on jäljellä huvilan liiterin pohjoispuolella. Tehdystä koekuopasta saatiin saviastianpaloja ja röykkiön kiveyksen paksuus on 80 cm. Röykkiön koko on 8 x 6 m ja sitä kehystävät suuret maakivet.
Vuoden 2011 inventoinnin mukaan alue on nykyään hoidettua asuinrakennuksen puutarhaa. Kalmiston jäljellä oleva osa lienee vajan takana ison kuusen
alla, joka oli ainoa kohta, jossa näkyi isoja maakiviä. Siitä hieman koilliseen on kivikkoinen 4x4 m kokoinen laakea kumpare.
Kalmiston aluerajauksen sisään metsän reunaan on haudattu lemmikkejä. |
| metsakeskus.271010039 |
271 |
Koskenkylä Isoluoto/Aborg |
10002 |
12011 |
13105 |
11010 |
27000 |
249401.61600000 |
6801255.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010039 |
Isoluoto sijaitsee Kokemäenjoessa 300 m kaakkoon Kokemäenkartanosta. Saari on pitkänomainen, jyrkkärantainen sora- ja savipohjainen 4 m korkea saari, joka on noin 200 m pitkä ja 10-20 m leveä. Saari oli keskiajalla suurempi. Kapeimmalla keskikohdalla, joka on vain muutaman metrin levyinen on voimajohdon pylväs.
Saarelta on löytynyt 3 kpl 1300-luvun loppuun ajoitettavaa panssarinuolenkärkeä. 1800-luvulta on tietoja mahdollisista 2 m paksusta perusmuurista tehdyistä havainnoista. Rakenteita ei ole enää havaittavissa maan pinnalle, mutta maaperässä on tiilimurskaa. Christian Lovénin (1996) mukaan Isoluoto on mahdollisesti vuoden 1395 lähteessä mainittu Aborg, joka rakennettiin vuoden 1367 jälkeen. Kyseessä saattaa toisaalta olla Kokemäen kuninkaankartanon vanha paikka.
Vuoden 2011 inventointi: Luoteispää on tasainen ja kairaamalla sillä todettiin 5-10 metrin matkalla nykyisen rantatörmän reunasta alkaen 40-50 cm paksu niukasti värjääntynyt kulttuurikerros. Paikoin se oli selkeämpi ja ainakin 1-2 m
nykyisestä reunasta todettiin, että 25-32 cm syvällä on selkeä tiilen sekainen maakerros . Maalaji on hietaa. Muualla saarella kairaus ei tuonut esiin kulttuurikerrosta. Kulttuurikerroksesta kairaamalla saadut tiedot viittaavat, että
toiminta saarella on keskittynyt luoteispäähän. Pintahavaintona on yksi noin 3 x 3 x 1 m kuoppa saaren kaakkoispään koillisreunassa. |
| metsakeskus.271010043 |
271 |
Häyhtiö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
246539.00000000 |
6816731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Kynsikankaan harjualueen päässä Sääksjärven länsipuolella lähellä Kullaan rajaa, Kullaalle johtavan tien koillispuolella ja Sääksjärvelle ja Santaojalle vievien teitten välissä. Kohde on hiekkaharjulla ja hiekanoton pahoin tuhoama.
Vuosien 1908, 1916 ja 1921 tutkimukset ovat sijainneet nykyisen suuren hiekkakuopan kohdalla. Hiekkaharjun laki ja koillispuoli on soranoton tuhoamaa, samoin Ojarannan talon (ent. Yli-Häyhtiö) ja Kullaantien välissä on syvä sorakuoppa. Tie kulkee harjun lounaislaidalla. Asuinpaikkaa voi olla vielä jäljellä soranotolta säästyneissä kohdissa harjanteen laella Kullaantien kummallakin puolella.
Löytöalue on laaja, mutta keramiikkaa on vain harjun päästä, missä on tehty pieniä koekaivauksia. Keramiikka on Uskelan keramiikkaa ja mahdollisesti Sipilänhaan tyyliä. Alueelta on myös Jäkärlän tyypin kirveitä ja liuskeinen siimanpaino. |
| metsakeskus.271010044 |
271 |
Häyhtiönmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
246085.87800000 |
6817816.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010044 |
Röykkiöt sijaitsevat Santaojantien ja Kullaantien risteyksestä 900 m pohjoiskoilliseen, tien vieressä kapealla hiekkaharjulla. Röykkiöt ovat pieniä ja matalia ja paksun nurmen peittämiä. Niiden koot ovat 3,4 x 3,4 m, 3,4 x 3,3 m ja 3,3 x 3,2 m. |
| metsakeskus.271010047 |
271 |
Laismaanmäki (Aarnihaudanmäki) |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
253848.81800000 |
6805043.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010047 |
Röykkiö sijaitsee Kokemäenjoesta 600 m itään, korkeahkon metsikköharjanteen lounaispuolella noin 200 m leveän viljelysaukean laidassa. Röykkiön koko on 7 x 7 m. Vuoden 1998 inventoinnissa röykkiöitä ei löytynyt. Selityksenä voi olla, että peltoa on laajennettu ja röykkiö on siinä yhteydessä tuhoutunut tai sitten röykkiön päälle on rakennettu lato. Suurin piirtein siinä kohdassa, missä röykkiön olisi pitänyt olla, on tällä hetkellä lato, jonka itäseinustan alla näkyi kivilatomusken reunaa. |
| metsakeskus.271010048 |
271 |
Jaakkola |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
260200.28500000 |
6800350.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010048 |
Röykkiöt sijaitsevat Puurijärven lounaispuolella, luode-kaakko suuntaisella metsäkumpareella puretun voimajohdon linjalla. Aikaisempien inventointi- ja tarkastuskertomusten mukaan paikalla on 19 röykkiötä. Vuoden 1998 inventointikertomuksen mukaan alueella on 23 erikokoista röykkiötä. Aivan puretun voimalinjan vieressä, mäen päällä sijaitsee lähekkäin 8 pyöreää, sammaloitunutta latomusta. Yhdessä latomuksessa on laakea keskuskivi. Näiden röykkiöiden halkaisijat ovat 2 - 3,5 m. 15 muuta röykkiöitä ovat epämääräisempiä. Kaksi on halkaisijaltaan noin 8 m, muut pienempiä. Röykkiöalueen laajuus on 160 x 80 m. |
| metsakeskus.271010049 |
271 |
Aarikka |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
260113.31900000 |
6800855.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010049 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokemäenjoen Kyttälänhaaran ja Puurijärven välissä Korkeasuon pohjoispuolella kangasmaastossa. Röykkiöiden lukumäärä vaihtelee eri inventoinneissa. Muodoltaan useimmat röykkiöt ovat epäsäännöllisiä. Kivet ovat erikoisia ja pistävät esiin sammaleesta epäsäännöllisesti. Matalia, paksussa sammalpeitteessä olevia röykkiöitä ei erota luontaisista kivikoista. Vuoden 1998 inventointikertomuksessa on mahdollisina esihistoriallisina röykkiöinä pidetty alueen kaakkoisosassa sijaitsevia röykkiöitä. Niitä on kuusi ja ne ovat halkaisijaltaan 2 - 10 m. Alueen luoteisosassa sijaitsevat suuremmat ja enemmän siirtokivilohkarekeskittymiä muistuttavat röykkiöt ovat muodoltaan epämääräisiä. Röykkiöalueen laajuus on 100 x 60 m. |
| metsakeskus.271010050 |
271 |
Kraviojankangas (ent.Ylistaro Tolvan maa) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
256657.73400000 |
6794948.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylistaron ja Paistilan kylien alueella useiden tilojen mailla 2 km pitkänä, kaakkois-luode -suuntaisena vyöhykkeenä. Paistilan puoleinen osa on soranoton tuhoama. Maasto on hiekkakangasta, muinaista rantatörmää. Kohteessa on suoritettu laajahkoja kaivaustutkimuksia 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa.
Asuinpaikalla oli noin 50 cm paksuinen kulttuurikerros. Liesiä kaivetuilta alueilta todettiin runsaasti. Ne keskittyivät muinaisrannan läheisyyteen. Lisäksi paikalla oli erilaisia noki-, lika- ja palomaaläikkiä. Löydöistä saviastianpalat muodostavat suurimman materiaalin. Savi-idolien katkelmia on myös usieta. Kirveitä, talttoja ja niiden katkelmia on yhteensä useita kymmeniä. Kivilaji-iskoksista suurin osa on porfyriittiä. Kvartsiesineitä, jotka kaikki ovat kaapimia ei ole kovin montaa, mutta kvartsi-iskoksia on runsaasti. Hioimia, joista suurin osa on valmistettu hiekkakivestä on lukuisia. Palanuttaluuta on useita kiloja ja siitä yli 90 % on hylkeestä peräisin. Kohde ajoittuuu löytöjensä perusteella varhaiskampakeraamiseen ja nuorakeraamiseen aikaan. Liesistä tehdyt C-14 -ajoitukset menevät varhaiskampakeraamiseen aikaan. |
| metsakeskus.271010051 |
271 |
Ketola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256382.84200000 |
6794929.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010051 |
Kohde liitetty numeroon 50 Kraviojankangas |
| metsakeskus.271010052 |
271 |
Peltosen perikunnan maa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256551.77500000 |
6794913.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010052 |
Kohde liitetty numeroon 50 Kraviojankangas |
| metsakeskus.271010054 |
271 |
Ala-Parman ent.metsäsarka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256757.69900000 |
6794854.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010054 |
Kohde liitetty numeroon 50 Kraviojankangas. |
| metsakeskus.271010056 |
271 |
Pitkäjärven-Kupparinsuon maasto |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
246537.00000000 |
6796042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010056 |
Röykkiöt sijaitsevat Pitkäjärven itäpuolella, järven ja Kupparisuon välisellä männikköharjanteella.
Koillinen röykkiö on kooltaan 8,4 x 6,8 x 0,7 m. Se on paksun jäkälän ja sammalkerroksen peitossa ja muodoltaan soiheahko. Siinä on keskellä kuoppa. Noin 5 m edellisestä lounaaseen on toinen röykkiö. Sen koko on 8,8 x 5,2 x 0,4 m. Siinäkin on kuoppa keskellä. |
| metsakeskus.271010057 |
271 |
Hekuma |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
257021.48700000 |
6816355.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010057 |
Röykkiöt sijaitsevat Sääksjärven itäpäässä järveen pistävän niemen eteläosassa Hekuman talon pohjoispuolella. Röykkiöt ovat kivikkoisessa metsässä. Tiheän puuston vuoksi järvi ei ole näkyvissä.
Yksi röykkiöistä on Hekuman talon pohjoispuolelta niemen poikki johtavasta tiestä erkaantuvan polun eteläpuolella. Se on kasattu suuren keskuskiven ympärille liuskekivistä. Keskuskiven korkeus on 1,6 m ja röykkiön halkaisija 6 m. Kapea polku menee röykkiön pohjoisreunan yli. Röykkiöistä on siirretty kiviä tukemaan vieressä olevaa sähköpylvästä. Tästä röykkiöstä noin 15 m länteen polun eteläpuolella on halkaisijaltaan 7 m oleva matala sammaleen peittämä röykkiö. Polun ja uuden tien yhtymäkohdan pohjoispuolella on pensaikossa ensimmäisen röykkiön kokoinen ehjä röykkiö.
Poikittain tien vieressä sekä sen itä- ja länsipuolella on pyöreitä, matalia röykkiöitä, jotka ovat todennäköisesti syntyneet tienteossa.
Alueen laajuus on 120 x 120 m. |
| metsakeskus.271010058 |
271 |
Holma |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
261769.00000000 |
6815676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010058 |
Röykkiöt sijaitsevat Piilijoen itäpuolella, kallioharjanteen etelärinteellä. Paikka on Piilijoen sillasta 900 m itään. Kohteen läpi kulkee metsätie.
Paikalta on aikaisemmin todettu kaksia röykkiötä. Niiden koot ovat 4,5 x 4,4 m ja 5,3 x 5 m. Ne ovat paksun sammaleen peitossa. Läntisemmässä röykkiössä on keskellä kuoppa ja se on muodoltaan pyöreä. Itäisempi röykkiö, joka on suurehkon maakiven eteläpuolelle kasattu, on muodoltaan soikea. Näistä röykkiöistä noin 30 m koilliseen metsätien molemmin puolin on kaksi ennestään tuntematonta röykkiötä. Toisen halkaisija on 4,5 m ja toisen 5 m ja kummankin korkeus on 0,5 m. Kivet ovat pyöreitä. Röykkiöiden luonne on epämääräinen.
Tarkastuksessa 2020 löydettiin vain yksi selvä röykkiö. Se sijaitsee annetussa koordinaattipisteessä. Röykkiö vastaa Unto Salon v. 1960 kuvaamaa läntistä röykkiötä. |
| metsakeskus.271010059 |
271 |
Vakkari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
253847.82200000 |
6803811.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010059 |
Röykkiöt sijaitsevat Säpilänniemen itärannalla Kokemäenjoen ja pellon välissä pitkänomaisella 87 x 25 m:n kokoisella moreeniharjanteella.
Kohteessa on 10 kiviröykkiötä, joista kaksi on tutkittu vuonna 1981. Toinen tutkituista röykkiöistä on 4,8 x 4,4 x 0,6 m: kokoinen. Se on muodoltaan pitkänomainen ja siinä on rinteen puoleisessa reunassa muurimainen latomus. Mäen puoleisella reunalla ei tällaista ole, joten muurin tarkoitus on ehkä pitää röykkiön täytekivet paikallaan. Toinen tutkittu röykkiö on kooltaan 4 x 3 x 0,6 m. Se on muodoltaan soikea ja siinäkin on reunamuuri toisella laidalla. Röykkiöistä ei ole löytöjä, pohjalta on nokimaata. Niitä on pidetty rakenteensa puolesta mahdollisina esihistoriallisina kiinteinä muinaisjäännöksinä.
Kahdeksasta muusta röykkiöstä kuusi on pyöreitä ja kaksi soikeita. Niiden koot ovat 2,5 x 2 x 0,4 m, 5 x 4,5 x 0,7 m, 6,5 x 2,5 m, 3 x 2,5 x 0,7 m, 8 x 2,5 x 0,5 m, 3,5 x 3 x 0,5 m, 3 x 2,5 x 0,5 m ja 4,2 x 3,5 x 0,6 m. Röykkiöissä ei ole maatäytettä.
Vuonna 2005 tutkittiin moreeniharjanteen pohjoispäästä röykkiö. Se todettiin ihmisen tekemäksi, mutta se miksi kiviä oli kasattu jäi epäselväksi. Löydöt olivat resenttejä ja niiden perusteella röykkiön ikä on nuori. |
| metsakeskus.271010060 |
271 |
Ojantee |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
256011.99300000 |
6794942.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010060 |
Röykkiö sijaitsee noin 100 m etelään Kraviojasta ja 200 m länteen Jokelan tilan päärakennuksesta avokallioharjanteella, ei kuitenkaan korkeimmalla kohdalla, vaan pohjoiseen laskevalla rinteellä.
Röykkiötä on pengottu. Sen koko on ollut 2,5 x 3 x 0,5 m. Se on rakennettu lohkokivistä. Vuoden 1998 inventoinnissa röykkiöstä todettiin pohjakiveys. |
| metsakeskus.271010061 |
271 |
Nurmenkalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
256177.93300000 |
6794041.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010061 |
Röykkiö sijaitsee avokalliolla valtatie 2 vieressä luode-kaakkoissuuntaisen kallioharjanteen lounaislaidalla. Paikalla on ollut toinenkin röykkiö, joka on tuhoutunut tienteon yhteydessä. Siitä on jäänteitä näkyvissä tienleikkauksessa.
Jäljellä olevan röykkiön koko on 5,7 x 4,3 x 0,4 m. Se on muodoltaan soikeahko, suurista kivistä kasattu. |
| metsakeskus.271010062 |
271 |
Uusitalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
253598.00000000 |
6796035.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010062 |
Röykkiö sijaitsee Rahtumäki-nimisen kallioharjanteen etelärinteessä korkeimman kalliopaljastuman alla, tasanteella. Paikka on valtatie 2 kallioleikkauksen kohdalla Kraviojan ja tien välissä ja 2,6 km kaakkoon Sonnilanjoesta.
Röykkiötä on pengottu. Sen koko on 5-6 x 5 m ja korkeus enimmillään 50 cm. Röykkiö on kivistä ladottu ja se myötäilee mäenrinnettä. |
| metsakeskus.271010063 |
271 |
Poti |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
253105.12800000 |
6802633.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010063 |
Kuppikivi sijaitsee Säpilänniemen länsirannalla joen suuntaisesti kulkevan kärrytien länsipuolella, viljelemättömässä peltosaarekkessa, Hurun tilan päärakennuksesta 140 m pohjoiseen.
Kuppikivi on 2,6 x 2,5 m:n kokoinen ja noin 10 cm korkuinen maakivi. Siinä on 21 kuppia. Vuoden 1998 inventointikertomuksen mukaan selvästi hierrettyjä kuppeja olisi 10. |
| metsakeskus.271010064 |
271 |
Piuhojankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
255160.33800000 |
6794740.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010064 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatie 2:n eteläpuolella avokalliolla, luoteis-kaakkoissuuntaisen kallioharjanteen luoteisrinteellä.
Röykkiöt ovat pyöreitä, liuskemaisista kivistä kasattuja latomuksia. Ne ovat metrin etäisyydellä toisistaan. Niiden koot ovat 4,6 x 3,3 m ja 3,6 x 2 m. Röykkiöitä on hajotettu. |
| metsakeskus.271010065 |
271 |
Seppälänkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
256940.61900000 |
6794561.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010065 |
Röykkiö sijaitsee Kraviojan länsipuolella pienellä kalliopaljastumalla, ei kallion korkeimmalla kohdalla. Paikka on 600 m etelään Kankaantaustan koululta ja valtatieltä 2 noin kilometrin pohjoiseen.
Röykkiön koko on 4,3 x 3,7 x 0,5 m. Se on muodoltaan pyöreä, pienistä kivistä kasattu ehjä latomus. |
| metsakeskus.271010066 |
271 |
Kulmalankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
255501.20100000 |
6794950.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010066 |
Röykkiöt sijaitsevat Kraviojan eteläpuolella avokalliolla.
Röykkiöt ovat huonosti ympäristöstään erottuvia, matalia ja reunakivet on vieritetty ympäristöön. Röykkiöiden koot ovat vuoden 1984 tarkastuksen mukaan 3,3 x 1,7 m ja 5,5 x 5 m.
Vuoden 1998 inventoinnissa todettiin seuraavaa: Ensin mainittu röykkiö on epämääräismuotoinen, pienistä liuskeisista kivistä kasattu, noin 2 m halkaisijaltaan oleva kiveys. Mahdollisesti röykkiön keskellä on ollut pieni arkkumainen, 0,5 x 0,5 m:n kokoinen rakennelma. Toisesta röykkiöstä on parhaiten säilynyt keskusta. Sen koko on 1,2 x 1,3 m.
Röykkiöiden eteläpuolella, metsässä on kaksi muuta muodoltaan pyöreää, korkeahkoa röykkiötä. Toisen koko on 6 x 5 x 0,6 m ja toisen halkaiisja on 5 m ja korkeus 0,7 m. Röykkiöt ovat sammaleen peittämiä. |
| metsakeskus.271010067 |
271 |
Palola |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
249217.65600000 |
6809572.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010067 |
Röykkiöt sijaitsevat soiden ympäröimällä moreenimäellä Tulkkilasta Porolanmaahan menevän tien itäpuolella, Palolansuon pohjoispuolella ja Laessuon länsipuolella.
Röykkiöt sijaitsevat suolle laskevassa lounaisrinteessä. Röykkiöiden päällä on uudempaa kiveystä. Pohjoisimman röykkiön koko on 4,5 x 7 x 1 m, seuraavan siitä etelään 5 x 5,5 x 0,7 m. Näistä röykkiöistä etelään on kolme pientä röykkiöitä. Niiden koot ovat 2 x 2,5 x 0,4 m, 2 x 2,5 x 0,4 m´ja 2 x 3 x 0,5 m. Kaikki röykkiöt ovat muodoltaan soikeita tai pitkänomaisia ja pelkistä kivistä rakennettuja. |
| metsakeskus.271010068 |
271 |
Koomankangas,Vedenottamo |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
246331.88800000 |
6794458.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010068 |
Röykkiö sijaitsee Köyliöön vievän tien itäpuolella, vedenottamon luoteiskulmasta 100 m luoteeseen ja Pitkäjärvestä 500 m pohjoiseen kangasmaastossa.
Röykkiö on pyöreä muodoltaan ja siinä on keskellä kuopanne. Kivet röykkiössä ovat melko suuria. Röykkiö on osittain purettu. Sen koko on 6 x 5,5 x 0,5 m. |
| metsakeskus.271010071 |
271 |
Kivisilta |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
252014.56200000 |
6803784.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010071 |
Röykkiö sijaitsee Kivisillanniitun itäpuolella, Suviportinkallion harjanteen etelälaidassa noin 40 m luoteeseen Ketolaan johtavalta tieltä.
Röykkiön koko on 4,6 x 4,2 m ja se on 0,5 m korkea muodoltaan soikeahko, sammaleen peittämä kivistä tehty latomus. Röykkiön ympäristössä on kiviaita. |
| metsakeskus.271010072 |
271 |
Heinimaankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
257927.17600000 |
6805233.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271010072 |
Röykkiö sijaitsee laajahkon kallioalueen pohjoiskoillisreunalla kalliopohjalla.
Röykkiö on matala, muodoltaan pyöreä, halkaisija noin 5 m, korkeus 30-40 cm. Kivet ovat tasakokoisia. Röykkiö on turpeen ja sammaleen peittämä. Siinä on keskellä kuoppa. |
| metsakeskus.271500003 |
271 |
Haistila Orjapaasi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
249705.00000000 |
6803929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.271500003 |
Paikkakunnalla elää sitkeä tarina Orjapaadenkallioihin kiinnitetystä rautarenkaasta, johon laivoja olisi kiinnitetty. Kertojan mukaan tämä on mahdotonta, koska rautaa ei tunnettu silloin, kun vesi oli niin korkealla. Toisen kertojan mukaan laivat olivat orjalaivoja, mistä tulee kallioiden ja koko alueen nimi Orjapaasi. Rengastarina on saanut kertojan mukaan alkunsa isojaon aikaan hakatusta, pyöreästä jakokunnan merkistä. Ilmeisesti asiasta on joskus kirjoitettu myös paikallisessa sanomalehdessä.
Vuoden 2011 inventointi: Kohdetta ei vuoden 2011 inventoinnin aikana tarkastettu, mutta tietoon tuli, että paikalla tosiaan on vartaan avulla kallioon kiinnitetty rautarengas. Sen on paikalle kiinnittänyt seppä, joka asui lähistöllä ja työskenteli voimalaitoksella.
Tieto tarkasta sijaintipaikasta saatiin paikalle tarkastuskäynnin tehneeltä harrastajalta.
Kalliolla on myös hiidenkiukaita (Orjapaadenkallio 271 10 0036) ja kallion juurella on uhrilähde (Lehtimäki 271 10 0035). |
| metsakeskus.272010001 |
272 |
Brännbacka 1-2 |
10002 |
12016 |
13182 |
11040 |
27000 |
321583.50200000 |
7075984.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010001 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen itäpuolella, Kaarlelan/Kokkolan ja Kruunupyyn rajalla, Hassisen taloista noin 650 m lounaaseen. Vuonna 1894 Sandelin mainitsee Rönnbackan torpasta noin 100 m lounaaseen röykkiöitä. Meinander tutki niistä pari, jotka olivat löydöttömiä. Hän ei pidä röykkiöitä hautoina, vaan pikemmin viljelys-/kaskiröykkiöinä.
Vuoden 1975 inventoinnissa mainitaan kaksi ryhmää noin 100 metrin päässä toisistaan:
Ryhmässä Brännbacka 1 on 7 röykkiötä, metsäisellä harjanteella. Röykkiöt ovat pieniä, läpimitaltaan 1,5-3 metriä. Ne ovat sammaloituneita ja useassa on keskellä kuoppa.
Ryhmässä Brännbacka 2 on 5 röykkiötä, joiden läpimitta on noin 3-6 metriä. Näistä yksi on oletettu tutkituksi vuonna 1945.
Vuoden 2015 inventoinnissa kohteella todettiin muinaisjäännösrekisterin mukainen tilanne: röykkiöt sijaitsevat kahdessa ryhmässä, eteläisessä ja pohjoisessa. Eteläisen ryhmän alueella oli suoritettu aukkohakkuu. Maastossa eteläisestä ryhmästä havaittiin kaksi röykkiötä sekä muutamia hyvin epäselviä röykkiöitä, joita ei mitattu paikoilleen. Toinen ete-läisen ryhmän röykkiöistä on mj-rekisterin osoittamassa koordinaatissa (röykkiö 1). Toisen koordinaatit ovat N 7075979 E 321552 (röykkiö 2). Pohjoisemmalla alueella on kaksi selvästi pellonraivausröykkiötä (ja ehkä myös tienraivaukseen liittyviltä) vaikuttavaa röykkiötä: Ne eivät ole muinaisjäännöksiä mutta nro 4 on muinaisjäännösalueella.
Röykkiö 3: N 7076066 E 321536, vallimainen, koko 12 x 2 m, korkeus noin 1 m
Röykkiö 4: N 7076091 E 321516, koko noin 3,5 m, korkeus n. 1 m, pohjoisosastaan hieman peltotien runtelema. |
| metsakeskus.272010002 |
272 |
Dalaskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
316362.00000000 |
7075185.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010002 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen länsipuolella, Kokkola-Jyväskylä valtatieltä noin 150 m länteen, Oivun koululta noin 300 m länteen. Mäenkumpareella on kolme röykkiötä, joista yksi on tutkittu 1945 ja sen keskelle on pystytetty muistokivi (kartalla muistomerkin kohdalla). Tutkitun röykkiön läpimitta on noin 8 metriä; löytönä yksinkertainen pronssirengas (mahdollisesti varhaiselta rautakaudelta), ei palanutta luuta.
Muita röykkiöitä ei ole tutkittu. Röykkiöistä toinen on läpimitaltaan noin 5 metriä; se on hajoitettu ja vain pohjakivet ovat jäljellä. Toinen on laakea, pienistä kivistä tehty röykkiö, joka on tietä tehtäessä tuhoutunut lähes kokonaan.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan kohteella havaittiin kaksi röykkiötä. Toinen on vuonna 1945 kaivettu ja muistolaatalla varustettu röykkiö (röykkiö 1, koordinaattien osoittamalla kohdalla, kartalla muistomerkin symboli). Toinen havaittu röykkiö sijaitsee (N 7075232 E 316350) edellisestä noin 65 metriä pohjoiseen (Röykkiö 2). Kyseessä lienee muinaisjäännösrekisterissä mainittu hajonnut röykkiö, josta on jäljellä vain pohjakivet. Kolmas mahdollinen, hyvin epävarma röykkiö sijaitsee välittömästi muistolaatallisen röykkiön pohjoispuolisen tien leikkauksessa ja on tienleikkauksen suurimmaksi osaksi tuhoama (röykkiö 3).
V. 2022 tarkastettiin röykkiö 2 metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä. Röykkiöstä on jäljellä suurin osa reunakivistä, mutta muuten se on hävitetty. Tästä on kuitenkin aikaa, koska rakenteen päällä kasvaa paksu sammalkerros. Röykkiön eteläosan reunakivet ovat huomattavan suuret. |
| metsakeskus.272010003 |
272 |
Farfarängsbacka/Storlandet |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
315868.80500000 |
7073857.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010003 |
Perhonjoen ja Kokkola-Jyväskylä valtatien länsi-/lounaispuolella, Oivun koululta noin 2 km lounaaseen. Storlandet-nimisellä metsäalueella tilustien molemmin puolin on kolme röykkiötä:
1) koko noin 7 x 7 m, muodoltaan pyöreä, keskellä kraateri; sijaitsee tilustien kaakkoispuolella
2) koko 5 x 4,5 m, pyöreähkö, keskellä kraateri; sijaitsee tilustien luoteispuolella
3) koko 5 x 6 m, pyöreä. Erikoinen ulkomuoto; röykkiön länsi- ja eteläosa rakennettu suurista noin 2,5 m kokoisista kivistä; keskellä suuri painanne, joka ei kuitenkaan ole kraateri. Röykkiöllä on ikään kuin kivivallit seininä ("väggar av stenvallar").
Kohde on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.272010003 |
272 |
Farfarängsbacka/Storlandet |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
315868.80500000 |
7073857.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010003 |
Perhonjoen ja Kokkola-Jyväskylä valtatien länsi-/lounaispuolella, Oivun koululta noin 2 km lounaaseen. Storlandet-nimisellä metsäalueella tilustien molemmin puolin on kolme röykkiötä:
1) koko noin 7 x 7 m, muodoltaan pyöreä, keskellä kraateri; sijaitsee tilustien kaakkoispuolella
2) koko 5 x 4,5 m, pyöreähkö, keskellä kraateri; sijaitsee tilustien luoteispuolella
3) koko 5 x 6 m, pyöreä. Erikoinen ulkomuoto; röykkiön länsi- ja eteläosa rakennettu suurista noin 2,5 m kokoisista kivistä; keskellä suuri painanne, joka ei kuitenkaan ole kraateri. Röykkiöllä on ikään kuin kivivallit seininä ("väggar av stenvallar").
Kohde on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.272010004 |
272 |
Tallmossen/Teppo |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
311937.00000000 |
7074867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010004 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen ja Jyväskylä-Kokkola valtatien länsipuolella, Sokoja-Kruunupyy maantien kaakkoispuolella, Sokojan koulusta noin 1420 m lounaaseen. Mäen kaakkoisrintessä, metsässä on 4 röykkiötä. Näistä kolme on pienehköä, läpimitaltaan noin 2-4 m. Röykkiöistä yksi on isompi, kooltaan noin 6 x 4 m. Röykkiöt ovat sammaloituneita. Röykkiöistä suurin on merkitty peruskartalle.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan alueella on suoritettu joitain vuosia sitten avohakkuu. Selvästi muusta maastosta erottuvia röykkiötä havaittiin viisi kappaletta ja ne kaikki keskittyvät suppealle alueella mäen itä- ja koillisosaan. Röykkiöiden halkaisija vaihteli kahden ja viiden metrin välillä, korkeuden ollessa maksimissaan hieman alle metri. |
| metsakeskus.272010005 |
272 |
Strömmes |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
311703.47100000 |
7074926.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010005 |
Kohde sijaitsee Kokkolan ja Kruunupyyn rajan lähellä, noin 1400 m rajasta koilliseen ja noin 1 km Ventjärven taloista kaakkoon, mäellä. Paikalla on kolme röykkiötä, joista kaksi on tutkittu vuonna 1945. Näistä toisessa oli pohjalla, kallion koloissa palanutta luuta (KM 11607). Röykkiöt ovat:
1) erikokoisista kivistä ja lohkareista kasattu, koko noin 6x5 m
2) sammaloitunut, kallion kupeessa, läpimitta noin 5 m
3) laakea, pitkänomainen, osaksi maakivistä
Tutkittuja röykkiöitä ovat ilmeisesti numerot 1 ja 2 (?).
Röykkiöt sijaitsevat vuoden 1945 raportin mukaan Ventjärven, Skrabbin ja Kullan maiden rajalla.
Vuoden 2004 inventoinnissa paikalla havaittiin kolme röykkiötä, jotka kaikki paksun sammaleen peitossa: röykkiön a) koko on 5x4 m, kasattu suurehkoista kivistä. Röykkiönitä-ja eteläreunalla erottuu valli. Röykkiön b) koko noin 4x3,5 m, sijaitsee edellisesti noin 20 m pohjoiseen. Röykkiön c) koko noin 3x3 m ja sijaitsee noin 30 m etelään röykkiöistä a.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan röykkiöt sijaitsevat kuusimetsässä, jossa aluskasvillisuutena on muhkea sammal. Röykkiöistä onnistuttiin paikantamaan varmuudella vain yksi (mj-rekisterin koordinaattien osoittamassa paikassa sekä peruskartalla osoitettu paikka). |
| metsakeskus.272010006 |
272 |
Strandhagen |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
317437.17100000 |
7075087.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010006 |
Kohde sijaitsee Kokkola-Jyväskylä tien koillispuolella, Kokkolan/Kaarlelan ja Kronobyn/Alavetelin rajan lähellä, Oivun asutuksesta vajaa kilometri itäkaakkoon. Harjanteen eteläosassa, metsässä on kuusi röykkiötä. Ne ovat pieniä ja pienehköjä, läpimitaltaan noin 3-4 m. Röykkiöistä yksi on pitkänomainen, kooltaan noin 7 x 3 m. Muutamissa on maakivi reunassa; kasvillisuuden peittämiä. Ei tutkittuja.
Vuoden 2015 inventoinnin yhteydessä havaittiin viisi röykkiötä, jotka keskittyvät Strand-hagenin harjun eteläosaan. Paikalla löydettiin viisi röykkiötä. Eteläisin niistä on muinaisjäännösrekisterissäkin mainittu suurin röykkiöistä (noin 6 x 2,5 m). Muuta havaitut röykkiöt ovat kooltaan tätä pienempiä. |
| metsakeskus.272010007 |
288 |
Hietahauta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
330964.00000000 |
7069626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010007 |
Kohde sijaitsee Kaarlelan ja Kruunupyyn/Alavetelin rajamailla, entisen Alavetelin koillisosassa olevassa ulkopalstassa/enklaavissa, Säljesin lomakylästä 3 km koilliseen sekä Ruokosträsketin rannasta noin 600 m lounaaseen. Pitkänomaisella mäenharjanteella (tyypillinen drumliini), sen kaakkoispäässä, metsäisellä ja kivisellä rinteellä on 2 röykkiötä.
1) Iso, noin 12 x 13 metrin suuruinen kiviröykkiö. Sen keskellä on laaja pengottu kuoppa ja siinä kasvaa kuusi. Röykkiö on rakennettu harjun vierinkivistä.
2) Hiukan alempana rinteessä, edellisestä etelä-lounaaseen, pienempi, noin 5-6 m läpimittainen röykkiö, melko pahasti hajoitettu. |
| metsakeskus.272010008 |
288 |
Ruokosharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
331163.66900000 |
7071510.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010008 |
Kohde sijaitsee Kaarlelan/nykyisen Kokkolan ylämaassa, Kruunupyyhyn/entiseen Alaveteliin kuuluvassa enklaavissa, ulkopalstassa, Säljesin lomakylästä koilliseen, Ruokosträsketistä noin 400 m pohjoiseen, Kälviän ja Kokkolan rajalta noin 600 m lounaaseen.
Ruokosharju on luode-kaakko suuntainen drumliinimuodostuma, jonka laella on suurehko pirunpelto (luonnonkivikko). Sen eteläpäässä, rinteellä on röykkiö, joka on tehty kivikon päälle. Röykkiö on kooltaan noin 8-10 metriä läpimitaltaan, selvärajainen ja korkeahko. Se on laelta tasainen, mutta siinä useita kaiveltuja kuoppia. Luonnonkivikossa on useita "aarteenetsijän kuoppia" ja kasoja, mutta röykkiö erottuu niistä selvästi. |
| metsakeskus.272010009 |
288 |
Bläckisåsen 1-3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
333737.65200000 |
7066203.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010009 |
Bläckisåsen keskiosa on pitkää, pääasiassa pohjois-etelä suuntaista harjujaksoa, joka kulkee useita kilometrejä Kokkolan ja Kaustisen alueella, Kokkolan ulkopalstalla, entisen Alavetelin, nykyisen Kruunupyyn koillisosaan rajautuen. Seljesin lomakylästä paikalle on linnuntietä noin 6 km. Ullavanjoen pohjoispuolista harjujaksoa kutsutaan Köyrisåseniksi, eteläpuolista Bläckisåseniksi, Kaustisen puolella nimenä on Pläkkisenharju.
Bläckisforsenin eteläpuolelta todettiin 1980-luvun alussa asumuspainanteita, joista yhtä (Bläckis 1) tutkittiin vuosina 1982-83. Kauempana harjulla on todettu lisää painanteita sekä asuinpaikkalöytöjä tieleikkauksista ja sorakuoppien reunoilta (Bläckis 2 ja 3). Bläckis 2:n alueella tutkittiin yksi painanne vuosina 1984-1985. Lisäksi harjulla on ainakin yksi röykkiö, läpimitaltaan noin 4 metriä; läheisillä suosaarilla kerrotaan myös olevan röykkiöitä. Asumuspainanteita koko harjualueella on useita (yli 70). Löydöt ovat kampakeramiikkaa (Ka II), mutta viitteitä myöhemmästäkin asutuksesta on.
Kohde tarkastettiin vuonna 2016, jolloin dokumentoitiin LiDAR-havaintojen perusteella harjun eteläpään tuntumassa, Riippalanniemellä olevat painanteet. Harjun eteläpään itäreunalta löytyi kolme ennestään tuntematonta asumuspainannetta sekä tieltä kvartsi-iskoksia. Tästä 50 m itään taimikossa havaittiin vielä kahdeksan asumuspainannetta lisää. Alueella saattaa olla painanteita enemmänkin, mutta niitä on vaikea havaita taimikon ja hakkuujätteen vuoksi. |
| metsakeskus.272010009 |
288 |
Bläckisåsen 1-3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
333737.65200000 |
7066203.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010009 |
Bläckisåsen keskiosa on pitkää, pääasiassa pohjois-etelä suuntaista harjujaksoa, joka kulkee useita kilometrejä Kokkolan ja Kaustisen alueella, Kokkolan ulkopalstalla, entisen Alavetelin, nykyisen Kruunupyyn koillisosaan rajautuen. Seljesin lomakylästä paikalle on linnuntietä noin 6 km. Ullavanjoen pohjoispuolista harjujaksoa kutsutaan Köyrisåseniksi, eteläpuolista Bläckisåseniksi, Kaustisen puolella nimenä on Pläkkisenharju.
Bläckisforsenin eteläpuolelta todettiin 1980-luvun alussa asumuspainanteita, joista yhtä (Bläckis 1) tutkittiin vuosina 1982-83. Kauempana harjulla on todettu lisää painanteita sekä asuinpaikkalöytöjä tieleikkauksista ja sorakuoppien reunoilta (Bläckis 2 ja 3). Bläckis 2:n alueella tutkittiin yksi painanne vuosina 1984-1985. Lisäksi harjulla on ainakin yksi röykkiö, läpimitaltaan noin 4 metriä; läheisillä suosaarilla kerrotaan myös olevan röykkiöitä. Asumuspainanteita koko harjualueella on useita (yli 70). Löydöt ovat kampakeramiikkaa (Ka II), mutta viitteitä myöhemmästäkin asutuksesta on.
Kohde tarkastettiin vuonna 2016, jolloin dokumentoitiin LiDAR-havaintojen perusteella harjun eteläpään tuntumassa, Riippalanniemellä olevat painanteet. Harjun eteläpään itäreunalta löytyi kolme ennestään tuntematonta asumuspainannetta sekä tieltä kvartsi-iskoksia. Tästä 50 m itään taimikossa havaittiin vielä kahdeksan asumuspainannetta lisää. Alueella saattaa olla painanteita enemmänkin, mutta niitä on vaikea havaita taimikon ja hakkuujätteen vuoksi. |
| metsakeskus.272010009 |
288 |
Bläckisåsen 1-3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
333737.65200000 |
7066203.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010009 |
Bläckisåsen keskiosa on pitkää, pääasiassa pohjois-etelä suuntaista harjujaksoa, joka kulkee useita kilometrejä Kokkolan ja Kaustisen alueella, Kokkolan ulkopalstalla, entisen Alavetelin, nykyisen Kruunupyyn koillisosaan rajautuen. Seljesin lomakylästä paikalle on linnuntietä noin 6 km. Ullavanjoen pohjoispuolista harjujaksoa kutsutaan Köyrisåseniksi, eteläpuolista Bläckisåseniksi, Kaustisen puolella nimenä on Pläkkisenharju.
Bläckisforsenin eteläpuolelta todettiin 1980-luvun alussa asumuspainanteita, joista yhtä (Bläckis 1) tutkittiin vuosina 1982-83. Kauempana harjulla on todettu lisää painanteita sekä asuinpaikkalöytöjä tieleikkauksista ja sorakuoppien reunoilta (Bläckis 2 ja 3). Bläckis 2:n alueella tutkittiin yksi painanne vuosina 1984-1985. Lisäksi harjulla on ainakin yksi röykkiö, läpimitaltaan noin 4 metriä; läheisillä suosaarilla kerrotaan myös olevan röykkiöitä. Asumuspainanteita koko harjualueella on useita (yli 70). Löydöt ovat kampakeramiikkaa (Ka II), mutta viitteitä myöhemmästäkin asutuksesta on.
Kohde tarkastettiin vuonna 2016, jolloin dokumentoitiin LiDAR-havaintojen perusteella harjun eteläpään tuntumassa, Riippalanniemellä olevat painanteet. Harjun eteläpään itäreunalta löytyi kolme ennestään tuntematonta asumuspainannetta sekä tieltä kvartsi-iskoksia. Tästä 50 m itään taimikossa havaittiin vielä kahdeksan asumuspainannetta lisää. Alueella saattaa olla painanteita enemmänkin, mutta niitä on vaikea havaita taimikon ja hakkuujätteen vuoksi. |
| metsakeskus.272010009 |
288 |
Bläckisåsen 1-3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
333737.65200000 |
7066203.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010009 |
Bläckisåsen keskiosa on pitkää, pääasiassa pohjois-etelä suuntaista harjujaksoa, joka kulkee useita kilometrejä Kokkolan ja Kaustisen alueella, Kokkolan ulkopalstalla, entisen Alavetelin, nykyisen Kruunupyyn koillisosaan rajautuen. Seljesin lomakylästä paikalle on linnuntietä noin 6 km. Ullavanjoen pohjoispuolista harjujaksoa kutsutaan Köyrisåseniksi, eteläpuolista Bläckisåseniksi, Kaustisen puolella nimenä on Pläkkisenharju.
Bläckisforsenin eteläpuolelta todettiin 1980-luvun alussa asumuspainanteita, joista yhtä (Bläckis 1) tutkittiin vuosina 1982-83. Kauempana harjulla on todettu lisää painanteita sekä asuinpaikkalöytöjä tieleikkauksista ja sorakuoppien reunoilta (Bläckis 2 ja 3). Bläckis 2:n alueella tutkittiin yksi painanne vuosina 1984-1985. Lisäksi harjulla on ainakin yksi röykkiö, läpimitaltaan noin 4 metriä; läheisillä suosaarilla kerrotaan myös olevan röykkiöitä. Asumuspainanteita koko harjualueella on useita (yli 70). Löydöt ovat kampakeramiikkaa (Ka II), mutta viitteitä myöhemmästäkin asutuksesta on.
Kohde tarkastettiin vuonna 2016, jolloin dokumentoitiin LiDAR-havaintojen perusteella harjun eteläpään tuntumassa, Riippalanniemellä olevat painanteet. Harjun eteläpään itäreunalta löytyi kolme ennestään tuntematonta asumuspainannetta sekä tieltä kvartsi-iskoksia. Tästä 50 m itään taimikossa havaittiin vielä kahdeksan asumuspainannetta lisää. Alueella saattaa olla painanteita enemmänkin, mutta niitä on vaikea havaita taimikon ja hakkuujätteen vuoksi. |
| metsakeskus.272010010 |
288 |
Köyrisåsen 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
333813.62500000 |
7066540.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010010 |
Kokkolaan, enst. Kaarlelaan kuuluvassa enklaavissa, Kruunupyyn ja Kälviän rajalla, Ullavanjoen pohjoispuolella, Köyrisen-Bläckiksen harjujaksolla; Köyrisenharjun eteläpäässä, runsaat 100 m pohjoiseen Bläckisforsenista on 1970-luvulla aukeaksi hakatulla alueella, äestetyllä maanpinnalla näkyvissä useita pitkänomaisia, soikeita tai lähes suorakulmaisia, vallinympäröimiä painanteita (vuonna 1996 ohi ajettaessa alueelle kasvanut mäntytaimisto esti painanteiden näkemisen). Äestysurissa oli näkyvissä kvartsia, samoin pienehkön hiekkakuopan leikkauksissa. |
| metsakeskus.272010011 |
288 |
Köyrisåsen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
333836.60900000 |
7067459.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010011 |
Kokkolaan kuuluvassa enklaavissa, Kruunupyyn ja Kälviän rajalla, Ullavanjoen pohjoispuolella olevalla Köyrisenharjulla. Bläckisforsenista noin 1 km pohjoiseen on harjulla, metsäautotien itäpuolella, noin 30 m tieltä kaksi sammaloitunutta kiviröykkiötä, harjun laella.
1) läpimitta noin 9-10 m, korkeahko, muodoltaan pyöreä, keskellä pyöreä kaiveltu kuoppa. Mahdollisesti röykkiö tutkittu ja entistetty?
2) edellisestä noin 60 m pohjoiseen, matala, läpimitta noin 5 m, sammaloitunut, vaikuttaa eheältä.
Molemmat sijaitsevat harjulla ehjässä kangasmaastossa.
Röykkiöiden pohjoispuolella on viisi asumuspainanetta, joista kolmessa on useampi kuin yksi painanne. Tarkemmat kuvaukset alakohteissa |
| metsakeskus.272010012 |
288 |
Köyrisåsen 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
333316.81200000 |
7068756.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010012 |
Paikka sijaitsee Kokkolaan kuuluvassa enklaavissa, Kruunupyyn ja Kälviän rajalla, Ullavanjoen pohjoispuolella olevalla Köyrisenharjulla. Runsaat 3 km pohjoiseen Bläckisforsenista on harjulla, metsäautotien lähellä, Köyrisen järven eteläpuolella kahdessa ryhmässä asumuspainanteita harjulla: ryhmässä a) pohjoisempana on järven lähellä ja harjulla kulkevan tien vierellä neljä suurehkoa asumuspainannetta, ryhmässä b) etelämpänä on tien ja sorakuopan länsipuolella neljä painannetta lähekkäin sekä niiden lähellä pieni kiviröykkiö.
Yhdessä ryhmän b) painanteista tehtiin vuonna 1986 koekaivaus. Se oli noin 17 x 15 m suuruinen, suorakulmainen ja vallin ympäröimä asumuksenpohja. Vallin pohjois- ja eteläsivuilla oli sisäänkäyntiä osoittavat matalammat kohdat. Keskellä painannetta oli epämääräinen liesi. Löydöt myöhäiskivikautisia, paikan korkeus noin 65 m mpy.
Vuosina 2003 ja 2004 koekaivauksissa tehtiin koeojia ja -ruutuja neljään asumuspainanteeseen ja kahteen kohtaan painenteiden ulkopuolella, mm. lähelle uhrikiveä. |
| metsakeskus.272010012 |
288 |
Köyrisåsen 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
333316.81200000 |
7068756.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010012 |
Paikka sijaitsee Kokkolaan kuuluvassa enklaavissa, Kruunupyyn ja Kälviän rajalla, Ullavanjoen pohjoispuolella olevalla Köyrisenharjulla. Runsaat 3 km pohjoiseen Bläckisforsenista on harjulla, metsäautotien lähellä, Köyrisen järven eteläpuolella kahdessa ryhmässä asumuspainanteita harjulla: ryhmässä a) pohjoisempana on järven lähellä ja harjulla kulkevan tien vierellä neljä suurehkoa asumuspainannetta, ryhmässä b) etelämpänä on tien ja sorakuopan länsipuolella neljä painannetta lähekkäin sekä niiden lähellä pieni kiviröykkiö.
Yhdessä ryhmän b) painanteista tehtiin vuonna 1986 koekaivaus. Se oli noin 17 x 15 m suuruinen, suorakulmainen ja vallin ympäröimä asumuksenpohja. Vallin pohjois- ja eteläsivuilla oli sisäänkäyntiä osoittavat matalammat kohdat. Keskellä painannetta oli epämääräinen liesi. Löydöt myöhäiskivikautisia, paikan korkeus noin 65 m mpy.
Vuosina 2003 ja 2004 koekaivauksissa tehtiin koeojia ja -ruutuja neljään asumuspainanteeseen ja kahteen kohtaan painenteiden ulkopuolella, mm. lähelle uhrikiveä. |
| metsakeskus.272010013 |
288 |
Köyrisåsen 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
333038.91800000 |
7069869.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010013 |
Kivikautinen asuinpaikka moreeniharjulla, Köyristräsketin luoteisrannalla. Kangasmaalla, kahdeksan painannetta sijaitsee harjun länsirinteessä. Osa on pyöreitä, osa mahdollisesti suorakulmaisia, osassa on näkyvissä matalaa vallia; kasvillisuuden vuoksi osa on epäselviä. Kohdetta ei ole tutkittu. Kvartsia ja kulttuurimaata näkyvissä tien vierillä ja rikkoutuneissa kohdissa. |
| metsakeskus.272010014 |
272 |
Grillskäret |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
294708.00000000 |
7095448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010014 |
Grillskäret-nimisellä noin 750 x 700 metrin kokoisella kallioisella ja kivikkoisella ulkosaarella on useassa kohdassa ihmistoiminnan jälkiä. Rakenteet ovat kivistä koottuja tilapäisasumusten perustoja (ns. tomtningar) sekä yksi epäsäännöllinen jatulintarha/tai sellaisen jäännös. Kohteet ovat saaren korkeimmilla kohdilla, keskiosassa, yleensä suojaisten kalliosyvennysten vierillä, notkelmissa. Muutamissa paikoissa on myös pieniä verkonkuivatusseipäiden tukikivikasoja riveissä (gistvall, gistgårdar). Katajat ja matala tiheä pensaskasvillisuus peittävät osaa tomtning-rakenteista, joita on vaikea havaita.
Vuoden 2020 tarkastuksessa todettiin saaren länsiosissa pyöreistä kivistä koostuva kehämäinen vallirakennelma, jonka läpimitta on noin 7 metriä. Oviaukko erottuu eteläreunassa. Öjalaisten historian harrastajien tietojen mukaan kyseessä on keskiaikaisen kappelin jäänteet. Noin 20 metriä tästä pohjoiseen sijaitsee mahdollisen jatulintarhan jäänteet (alakohde Grillskäret A) ja noin 30 metriä koilliseen Tomtning-jäänteet, kivikkoon raivattu painanne ja kiviröykkiöitä (alakohde Grillskäret D).
Saaren pohjoiskärjessä kalliokohoumalla sijaitsee vanha linjamerkin tukikiveys ja siitä hieman etelämpänä kaksi pystyyn asetettua kivipaasia. Kivet ovat todennäköisesti vanhoja linjamerkkejä, joiden avulla on voinut navigoida kalliokohouman lounaispuolella sijaitsevaan poukamaan. Kalliokohouman pystyjyrkkää eteläreunaa vasten on rakennettu kaksi tomtningia. Toinen on selkeästä ladottu ja toinen lähinnä luontaiseen koloon raivattu tasanne.
Saaren itäosan korkeimmalla kohdalla kivilouhikossa sijaitsee laaja rakkakuoppa-alue Alueen reunoilla on myös muutamia Tomtning-rakenteita. |
| metsakeskus.272010014 |
272 |
Grillskäret |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
294708.00000000 |
7095448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010014 |
Grillskäret-nimisellä noin 750 x 700 metrin kokoisella kallioisella ja kivikkoisella ulkosaarella on useassa kohdassa ihmistoiminnan jälkiä. Rakenteet ovat kivistä koottuja tilapäisasumusten perustoja (ns. tomtningar) sekä yksi epäsäännöllinen jatulintarha/tai sellaisen jäännös. Kohteet ovat saaren korkeimmilla kohdilla, keskiosassa, yleensä suojaisten kalliosyvennysten vierillä, notkelmissa. Muutamissa paikoissa on myös pieniä verkonkuivatusseipäiden tukikivikasoja riveissä (gistvall, gistgårdar). Katajat ja matala tiheä pensaskasvillisuus peittävät osaa tomtning-rakenteista, joita on vaikea havaita.
Vuoden 2020 tarkastuksessa todettiin saaren länsiosissa pyöreistä kivistä koostuva kehämäinen vallirakennelma, jonka läpimitta on noin 7 metriä. Oviaukko erottuu eteläreunassa. Öjalaisten historian harrastajien tietojen mukaan kyseessä on keskiaikaisen kappelin jäänteet. Noin 20 metriä tästä pohjoiseen sijaitsee mahdollisen jatulintarhan jäänteet (alakohde Grillskäret A) ja noin 30 metriä koilliseen Tomtning-jäänteet, kivikkoon raivattu painanne ja kiviröykkiöitä (alakohde Grillskäret D).
Saaren pohjoiskärjessä kalliokohoumalla sijaitsee vanha linjamerkin tukikiveys ja siitä hieman etelämpänä kaksi pystyyn asetettua kivipaasia. Kivet ovat todennäköisesti vanhoja linjamerkkejä, joiden avulla on voinut navigoida kalliokohouman lounaispuolella sijaitsevaan poukamaan. Kalliokohouman pystyjyrkkää eteläreunaa vasten on rakennettu kaksi tomtningia. Toinen on selkeästä ladottu ja toinen lähinnä luontaiseen koloon raivattu tasanne.
Saaren itäosan korkeimmalla kohdalla kivilouhikossa sijaitsee laaja rakkakuoppa-alue Alueen reunoilla on myös muutamia Tomtning-rakenteita. |
| metsakeskus.272010014 |
272 |
Grillskäret |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
294708.00000000 |
7095448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010014 |
Grillskäret-nimisellä noin 750 x 700 metrin kokoisella kallioisella ja kivikkoisella ulkosaarella on useassa kohdassa ihmistoiminnan jälkiä. Rakenteet ovat kivistä koottuja tilapäisasumusten perustoja (ns. tomtningar) sekä yksi epäsäännöllinen jatulintarha/tai sellaisen jäännös. Kohteet ovat saaren korkeimmilla kohdilla, keskiosassa, yleensä suojaisten kalliosyvennysten vierillä, notkelmissa. Muutamissa paikoissa on myös pieniä verkonkuivatusseipäiden tukikivikasoja riveissä (gistvall, gistgårdar). Katajat ja matala tiheä pensaskasvillisuus peittävät osaa tomtning-rakenteista, joita on vaikea havaita.
Vuoden 2020 tarkastuksessa todettiin saaren länsiosissa pyöreistä kivistä koostuva kehämäinen vallirakennelma, jonka läpimitta on noin 7 metriä. Oviaukko erottuu eteläreunassa. Öjalaisten historian harrastajien tietojen mukaan kyseessä on keskiaikaisen kappelin jäänteet. Noin 20 metriä tästä pohjoiseen sijaitsee mahdollisen jatulintarhan jäänteet (alakohde Grillskäret A) ja noin 30 metriä koilliseen Tomtning-jäänteet, kivikkoon raivattu painanne ja kiviröykkiöitä (alakohde Grillskäret D).
Saaren pohjoiskärjessä kalliokohoumalla sijaitsee vanha linjamerkin tukikiveys ja siitä hieman etelämpänä kaksi pystyyn asetettua kivipaasia. Kivet ovat todennäköisesti vanhoja linjamerkkejä, joiden avulla on voinut navigoida kalliokohouman lounaispuolella sijaitsevaan poukamaan. Kalliokohouman pystyjyrkkää eteläreunaa vasten on rakennettu kaksi tomtningia. Toinen on selkeästä ladottu ja toinen lähinnä luontaiseen koloon raivattu tasanne.
Saaren itäosan korkeimmalla kohdalla kivilouhikossa sijaitsee laaja rakkakuoppa-alue Alueen reunoilla on myös muutamia Tomtning-rakenteita. |
| metsakeskus.272010014 |
272 |
Grillskäret |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
294708.00000000 |
7095448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010014 |
Grillskäret-nimisellä noin 750 x 700 metrin kokoisella kallioisella ja kivikkoisella ulkosaarella on useassa kohdassa ihmistoiminnan jälkiä. Rakenteet ovat kivistä koottuja tilapäisasumusten perustoja (ns. tomtningar) sekä yksi epäsäännöllinen jatulintarha/tai sellaisen jäännös. Kohteet ovat saaren korkeimmilla kohdilla, keskiosassa, yleensä suojaisten kalliosyvennysten vierillä, notkelmissa. Muutamissa paikoissa on myös pieniä verkonkuivatusseipäiden tukikivikasoja riveissä (gistvall, gistgårdar). Katajat ja matala tiheä pensaskasvillisuus peittävät osaa tomtning-rakenteista, joita on vaikea havaita.
Vuoden 2020 tarkastuksessa todettiin saaren länsiosissa pyöreistä kivistä koostuva kehämäinen vallirakennelma, jonka läpimitta on noin 7 metriä. Oviaukko erottuu eteläreunassa. Öjalaisten historian harrastajien tietojen mukaan kyseessä on keskiaikaisen kappelin jäänteet. Noin 20 metriä tästä pohjoiseen sijaitsee mahdollisen jatulintarhan jäänteet (alakohde Grillskäret A) ja noin 30 metriä koilliseen Tomtning-jäänteet, kivikkoon raivattu painanne ja kiviröykkiöitä (alakohde Grillskäret D).
Saaren pohjoiskärjessä kalliokohoumalla sijaitsee vanha linjamerkin tukikiveys ja siitä hieman etelämpänä kaksi pystyyn asetettua kivipaasia. Kivet ovat todennäköisesti vanhoja linjamerkkejä, joiden avulla on voinut navigoida kalliokohouman lounaispuolella sijaitsevaan poukamaan. Kalliokohouman pystyjyrkkää eteläreunaa vasten on rakennettu kaksi tomtningia. Toinen on selkeästä ladottu ja toinen lähinnä luontaiseen koloon raivattu tasanne.
Saaren itäosan korkeimmalla kohdalla kivilouhikossa sijaitsee laaja rakkakuoppa-alue Alueen reunoilla on myös muutamia Tomtning-rakenteita. |
| metsakeskus.272010014 |
272 |
Grillskäret |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
294708.00000000 |
7095448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010014 |
Grillskäret-nimisellä noin 750 x 700 metrin kokoisella kallioisella ja kivikkoisella ulkosaarella on useassa kohdassa ihmistoiminnan jälkiä. Rakenteet ovat kivistä koottuja tilapäisasumusten perustoja (ns. tomtningar) sekä yksi epäsäännöllinen jatulintarha/tai sellaisen jäännös. Kohteet ovat saaren korkeimmilla kohdilla, keskiosassa, yleensä suojaisten kalliosyvennysten vierillä, notkelmissa. Muutamissa paikoissa on myös pieniä verkonkuivatusseipäiden tukikivikasoja riveissä (gistvall, gistgårdar). Katajat ja matala tiheä pensaskasvillisuus peittävät osaa tomtning-rakenteista, joita on vaikea havaita.
Vuoden 2020 tarkastuksessa todettiin saaren länsiosissa pyöreistä kivistä koostuva kehämäinen vallirakennelma, jonka läpimitta on noin 7 metriä. Oviaukko erottuu eteläreunassa. Öjalaisten historian harrastajien tietojen mukaan kyseessä on keskiaikaisen kappelin jäänteet. Noin 20 metriä tästä pohjoiseen sijaitsee mahdollisen jatulintarhan jäänteet (alakohde Grillskäret A) ja noin 30 metriä koilliseen Tomtning-jäänteet, kivikkoon raivattu painanne ja kiviröykkiöitä (alakohde Grillskäret D).
Saaren pohjoiskärjessä kalliokohoumalla sijaitsee vanha linjamerkin tukikiveys ja siitä hieman etelämpänä kaksi pystyyn asetettua kivipaasia. Kivet ovat todennäköisesti vanhoja linjamerkkejä, joiden avulla on voinut navigoida kalliokohouman lounaispuolella sijaitsevaan poukamaan. Kalliokohouman pystyjyrkkää eteläreunaa vasten on rakennettu kaksi tomtningia. Toinen on selkeästä ladottu ja toinen lähinnä luontaiseen koloon raivattu tasanne.
Saaren itäosan korkeimmalla kohdalla kivilouhikossa sijaitsee laaja rakkakuoppa-alue Alueen reunoilla on myös muutamia Tomtning-rakenteita. |
| metsakeskus.272010015 |
272 |
Tväröbergen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
299991.00000000 |
7085607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010015 |
Öjan itäosassa, Mjosundiin vievän tien eteläpuolella, laajan kallioalueen eteläreunassa, luontaisen kivipellon vieressä on kymmenkunta selvästi kasattua röykkiötä. Osa niistä on lähes 1 m korkuisia, pitkänomaisia ja pyöreitä, verrattain suurista kivistä tehtyjä. Ulkonäöltään ne eivät muistuta esihistoriallisia hautaröykkiöitä.
Röykkiöt tunnetaan paikkakunnalla nimellä "skärgårdsgravar" jo vuosisadan alusta.
Röykkiöalueen vierellä pari "tomtning"-tyyppistä kivikehää/asumuksenpohjaa.
Tväröbergen-nimisen kallioharjanteen etelälaidalla, harjanteen laella, on rakkakivikkoa, johon on tehty ainakin yksi kuoppa sekä lisäksi vallimaisia latomuksia. Harjanteen itälaidalla, hieman alemmalla tasolla, on ainakin 3 röykkiötä, jotka on tehty noin 20 - 40 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Kooltaan todetut röykkiöt ovat halkaisijaltaan 1,5 metristä 2 x 2,5 m:n suuruisiin ja korkeudeltaan hieman alle metrin korkuisiin.
Alue on pääasiassa pienehköä mäntyä kasvavaa kalliota. Kalliosyvennyksissä, joissa todetut röykkiöt ovat, on kasvillisuus kuitenkin tiheää mäntytaimikkoa ja sekametsää.
Mirja Miettinen (1996) mainitsee, että röykkiöitä olisi kymmenkunta, että röykkiöitä olisi kymmenkunta sekä lisäksi pari tomtning-tyyppistä kivikehää. Kolmen selvän röykkiön ja osin muokatun rakkakivivallin lisäksi emme havainneet muita rakenteita. Tiedossa ei ole, kuinka laajalta alueelta Miettisen havainnot ovat - ainakaan noin 50 metrin säteellä koordinaatti-pisteestä ei rakenteita löytynyt. |
| metsakeskus.272010016 |
272 |
Krokviken |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
297986.00000000 |
7083980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010016 |
Öjan Krokvikenissa olevista, Långö byagilletin ilmoittamista useista muodostelmista osa tarkastettu vuonna 1996.
A) ainakin kaksi selkeästi erottuvaa rakennuksenpohjaa, parituvan perustus, jossa uuninperustukset (tiiltä ym.) sekä kellarikuopat molemmissa päissä, ja pienemmän rakennuksen, ehkä talousrakennuksen perustus, jossa samoin uunin pohja ja kellarikuoppa. Ruohoturpeen ja kasvillisuuden peittämät; vanhan pihapiirin kasveja (sireeni, ruusupensaita). Rakennuksen möellä, alapuolella kosteikon (entinen merenlahti) reunalla kivipengertä ja kivilaiturin pohjaksi oletettua rakennelmaa.
B) kaksi pitkänomaista, lähinnä suorakulmaista röykkiötä, mitat noin 6 x 10 m. Ilmeisesti viljelyksistä raivattuja kiviä; ympärillä katajikkoa ja umpeutuvaa vanhaa viljelystä (ketokasvillisuutta), ehkä 100-200 vuoden takaa.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan vanha talotontti on paikannettu vuoden 1804 kartalta (tontti nro 10). Alueelta havaittiin useita rakenteiden perustuksia. Havainnot painottuvat vanhan talotontin länsiosaan, metsäsaarekkeeseen, jonka etelä- ja itäpuolella on peltoa. On mahdollista, että myöhemmät pellonraivaustyöt ovat osaltaan tuhonneet vanhan talotontin itäpäätyä.
Talotontin länsilaidalla sijaitsee kaksi noin 6 x 5 metrin kokoista rakennuksen perustaa vierekkäin. Kyseessä todennäköisesti muinaisjäännösrekisterissä mainittu paritupa. Parituvan eteläpuolella on L-kirjaimen muotoinen kiviaita, jonka leveys on yksi metri ja korkeus noin 70 cm. Kiviaidan pohjoisempi osa on vajaa kymmenen metriä pitkä ja eteläisempi noin 6 metriä. Metsäsaarekkeen kaakkoiskulmassa on kivien ja maan sekainen röykkiö, jossa on muistolaatta vanhan paikan vanhan asutuksen muistoksi. Muistolaatan päiväys on vuodelta 1985. Muistolaatasta noin 25 metriä luoteeseen on kellarin jäänteet (noin 5 x 5 m).
Havaittujen rakenteiden itä- ja koillispuolen pellon ja metsän rajalla on paljon kiviä. Osa kivistä lienee peräisin pellonraivaustöitä, mutta osa on todennäköisesti vanhan talotontin rakennuskiviä. Alueen koillispuolella on muutamia peltoröykkiöitä, joista osa on vahvan heinäkerroksen peittämiä. |
| metsakeskus.272010016 |
272 |
Krokviken |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
297986.00000000 |
7083980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010016 |
Öjan Krokvikenissa olevista, Långö byagilletin ilmoittamista useista muodostelmista osa tarkastettu vuonna 1996.
A) ainakin kaksi selkeästi erottuvaa rakennuksenpohjaa, parituvan perustus, jossa uuninperustukset (tiiltä ym.) sekä kellarikuopat molemmissa päissä, ja pienemmän rakennuksen, ehkä talousrakennuksen perustus, jossa samoin uunin pohja ja kellarikuoppa. Ruohoturpeen ja kasvillisuuden peittämät; vanhan pihapiirin kasveja (sireeni, ruusupensaita). Rakennuksen möellä, alapuolella kosteikon (entinen merenlahti) reunalla kivipengertä ja kivilaiturin pohjaksi oletettua rakennelmaa.
B) kaksi pitkänomaista, lähinnä suorakulmaista röykkiötä, mitat noin 6 x 10 m. Ilmeisesti viljelyksistä raivattuja kiviä; ympärillä katajikkoa ja umpeutuvaa vanhaa viljelystä (ketokasvillisuutta), ehkä 100-200 vuoden takaa.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan vanha talotontti on paikannettu vuoden 1804 kartalta (tontti nro 10). Alueelta havaittiin useita rakenteiden perustuksia. Havainnot painottuvat vanhan talotontin länsiosaan, metsäsaarekkeeseen, jonka etelä- ja itäpuolella on peltoa. On mahdollista, että myöhemmät pellonraivaustyöt ovat osaltaan tuhonneet vanhan talotontin itäpäätyä.
Talotontin länsilaidalla sijaitsee kaksi noin 6 x 5 metrin kokoista rakennuksen perustaa vierekkäin. Kyseessä todennäköisesti muinaisjäännösrekisterissä mainittu paritupa. Parituvan eteläpuolella on L-kirjaimen muotoinen kiviaita, jonka leveys on yksi metri ja korkeus noin 70 cm. Kiviaidan pohjoisempi osa on vajaa kymmenen metriä pitkä ja eteläisempi noin 6 metriä. Metsäsaarekkeen kaakkoiskulmassa on kivien ja maan sekainen röykkiö, jossa on muistolaatta vanhan paikan vanhan asutuksen muistoksi. Muistolaatan päiväys on vuodelta 1985. Muistolaatasta noin 25 metriä luoteeseen on kellarin jäänteet (noin 5 x 5 m).
Havaittujen rakenteiden itä- ja koillispuolen pellon ja metsän rajalla on paljon kiviä. Osa kivistä lienee peräisin pellonraivaustöitä, mutta osa on todennäköisesti vanhan talotontin rakennuskiviä. Alueen koillispuolella on muutamia peltoröykkiöitä, joista osa on vahvan heinäkerroksen peittämiä. |
| metsakeskus.272010017 |
272 |
Kallskäret |
10002 |
12005 |
13059 |
11006 |
27000 |
294940.00000000 |
7097070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010017 |
Kallskäret on matala, karu ulkosaari Kokkolan luoteispuolella; saari tunnetaan nimellä "Kallskärsborg". Keskellä kivikkoista saarta, suojaisessa notkelmassa on useita kallioseinämien viereen kivistä koottuja "tomtning"-asumusten seinärakenteita. Läpimitta on yleensä muutamia metrejä, useat ovat vierekkäin riveissä. Muutamissa on oviaukon vieressä kivikasa, mahdollinen tulisijan jäännös? Kaikki kivet ovat saaren luontaisia kiviä (tiiltä ei näkyvissä) ja asumusrakenteiden seinämät ovat huolimattomasti ladottuja. Etelän puolella kalliolla on useita verkonkuivaustelineiden tukikivikasoja/gistgård.
Oppaat kertoivat saarella olevasta "ryssänuunista", jota ei tarkastuskäynnillä 1996 kuitenkaan löytynyt.
Varsinainen "Kallskärsborg" on kahden ison siirtolohkareen väliin jääneeseen noin 2,5 x 3 metrin kokoiseen tilaan tehty "tomtning", jossa pohjoista aukkoa sulkee noin 80-90 cm korkea ladottu, osaksi hajonnut seinämä. Eteläpuolella aukossa on selvästi ladottu portti/oviaukko. Nimitys borg johtunee isoista lohkareista. |
| metsakeskus.272010017 |
272 |
Kallskäret |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
294940.00000000 |
7097070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010017 |
Kallskäret on matala, karu ulkosaari Kokkolan luoteispuolella; saari tunnetaan nimellä "Kallskärsborg". Keskellä kivikkoista saarta, suojaisessa notkelmassa on useita kallioseinämien viereen kivistä koottuja "tomtning"-asumusten seinärakenteita. Läpimitta on yleensä muutamia metrejä, useat ovat vierekkäin riveissä. Muutamissa on oviaukon vieressä kivikasa, mahdollinen tulisijan jäännös? Kaikki kivet ovat saaren luontaisia kiviä (tiiltä ei näkyvissä) ja asumusrakenteiden seinämät ovat huolimattomasti ladottuja. Etelän puolella kalliolla on useita verkonkuivaustelineiden tukikivikasoja/gistgård.
Oppaat kertoivat saarella olevasta "ryssänuunista", jota ei tarkastuskäynnillä 1996 kuitenkaan löytynyt.
Varsinainen "Kallskärsborg" on kahden ison siirtolohkareen väliin jääneeseen noin 2,5 x 3 metrin kokoiseen tilaan tehty "tomtning", jossa pohjoista aukkoa sulkee noin 80-90 cm korkea ladottu, osaksi hajonnut seinämä. Eteläpuolella aukossa on selvästi ladottu portti/oviaukko. Nimitys borg johtunee isoista lohkareista. |
| metsakeskus.272010017 |
272 |
Kallskäret |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
294940.00000000 |
7097070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010017 |
Kallskäret on matala, karu ulkosaari Kokkolan luoteispuolella; saari tunnetaan nimellä "Kallskärsborg". Keskellä kivikkoista saarta, suojaisessa notkelmassa on useita kallioseinämien viereen kivistä koottuja "tomtning"-asumusten seinärakenteita. Läpimitta on yleensä muutamia metrejä, useat ovat vierekkäin riveissä. Muutamissa on oviaukon vieressä kivikasa, mahdollinen tulisijan jäännös? Kaikki kivet ovat saaren luontaisia kiviä (tiiltä ei näkyvissä) ja asumusrakenteiden seinämät ovat huolimattomasti ladottuja. Etelän puolella kalliolla on useita verkonkuivaustelineiden tukikivikasoja/gistgård.
Oppaat kertoivat saarella olevasta "ryssänuunista", jota ei tarkastuskäynnillä 1996 kuitenkaan löytynyt.
Varsinainen "Kallskärsborg" on kahden ison siirtolohkareen väliin jääneeseen noin 2,5 x 3 metrin kokoiseen tilaan tehty "tomtning", jossa pohjoista aukkoa sulkee noin 80-90 cm korkea ladottu, osaksi hajonnut seinämä. Eteläpuolella aukossa on selvästi ladottu portti/oviaukko. Nimitys borg johtunee isoista lohkareista. |
| metsakeskus.272010017 |
272 |
Kallskäret |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
294940.00000000 |
7097070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272010017 |
Kallskäret on matala, karu ulkosaari Kokkolan luoteispuolella; saari tunnetaan nimellä "Kallskärsborg". Keskellä kivikkoista saarta, suojaisessa notkelmassa on useita kallioseinämien viereen kivistä koottuja "tomtning"-asumusten seinärakenteita. Läpimitta on yleensä muutamia metrejä, useat ovat vierekkäin riveissä. Muutamissa on oviaukon vieressä kivikasa, mahdollinen tulisijan jäännös? Kaikki kivet ovat saaren luontaisia kiviä (tiiltä ei näkyvissä) ja asumusrakenteiden seinämät ovat huolimattomasti ladottuja. Etelän puolella kalliolla on useita verkonkuivaustelineiden tukikivikasoja/gistgård.
Oppaat kertoivat saarella olevasta "ryssänuunista", jota ei tarkastuskäynnillä 1996 kuitenkaan löytynyt.
Varsinainen "Kallskärsborg" on kahden ison siirtolohkareen väliin jääneeseen noin 2,5 x 3 metrin kokoiseen tilaan tehty "tomtning", jossa pohjoista aukkoa sulkee noin 80-90 cm korkea ladottu, osaksi hajonnut seinämä. Eteläpuolella aukossa on selvästi ladottu portti/oviaukko. Nimitys borg johtunee isoista lohkareista. |
| metsakeskus.272500003 |
272 |
Meijerikivi |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
310076.09100000 |
7084803.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272500003 |
Lähellä Torikadun ja Kaarlelankadun risteystä, ajoväylän välissä on iso Meijerikivi (lähellä sijaitsi aikanaan meijeri). Korkean kiven päällä on n. 3 m korkea tähtipäinen rautatanko, joka on pystytetty kun kivi oli jo kuivalla maalla ja asutuksen lähellä. Kerrotaan, että Donnerin suvun pojat olisivat olleet mukana rautatangon kiinnittyksessä. Kiveen liittyy myös
tarina onnettomasti rakastuneesta ja hukuttautuneesta parista. Kiven kerrotaan myös olleen J. V. Snellmanille mieluinen kiipeilykivi hänen nuoruudessaan. |
| metsakeskus.272500005 |
272 |
Vanhasatama |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
309255.41200000 |
7087260.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272500005 |
Vanhasatamalahden-Kokkolahden varvin puoleisella rannalla (nyk. Ruotsalaisen srk:n kesäkotialue) on joitakin rautapultteja kalliolla. Ne saattavat olla kiinnitysrenkaiden jäännöksiä. |
| metsakeskus.272500006 |
272 |
Trullevi Punakalliot |
10002 |
12005 |
13062 |
11006 |
27000 |
308731.60700000 |
7090761.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.272500006 |
Punakalliot ovat Trullevin niemessä sijaitsevat vanhat merimerkkikalliot, joiden luona on ollut aikanaan laivojen eristyspaikka kulkutautien varalta. Laakeihin kallioihin on hakattu runsaasti nimikirjaimia ja vuosilukuja.
Maastotarkastus! |
| metsakeskus.273010006 |
273 |
Taapajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399811.00300000 |
7445059.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010006 |
Kohde sijaitsee Alaiseen Taapajärveen koillisesta pistävän niemen tyvessä, Salmenniemen tilan rakennusten ja rannan välissä viljelysmaassa. Paikalta on löytöinä kvartsia ja liuskekeihäänkärki.
Kohde rajattu 9/2019 Oksalan inventointiraportin sanallisen kuvauksen perusteella. |
| metsakeskus.273010015 |
273 |
Tirroniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385344.81300000 |
7447738.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010015 |
Kohde sijaitsee Pasmajärven länsirannalla, hiekkaisen niemen kärjessä ja leirikeskuksen pallokentän kohdalla. Kvartseja on havaittu useammasta kohtaa: leirikeskuksen pallokentältä, esiintymislavan luoteispuolelta, niemen pohjois- ja kaakkoislaitojen hiekkarannoilta ja leirikeskukseen johtavalta polulta. Niemellä on havaittu myös palaneita kiviä ja muita tulenpidon jälkiä sekä epämääräisiä tarkemmin määrittelemättömiä kuopanteita.
Vuonna 2006 alueella tehtiin kartoitusta ja kaivettiin 1 koeruutu. Kartoitetulla alueella havaittiin 9 asumuspainannetta ja 5 muuta kuoppaa, tulisijanpohjia 13 kpl, kaksi palaneiden kivien keskittymää, 8 kvartsilöytökohtaa tai -aluetta sekä yksi tervahauta. Kaikki kvartsilöydöt tulivat pintapoiminnassa.
Suunnitellun leirikeskuksen uudistamishankkeen takia alueelle tehtiin kesällä 2018 kaikkiaan neljä runsaan lapionpiston suuruista koekuoppaa. Nämä sijoitettiin pohjoisrannan saunan edustalle, kaksi koekuoppaa pohjoisrannan hiekkarannalle ja lentopalloverkon tukipaalun kodalle, sekä yksi koekuoppa nykyisen päärakennuksen kaakkoispuolelle, korkeimman harjanteen laelle. Löytöjä tai muita merkkejä muinaisjäännöksestä ei todettu näissä kuopissa. |
| metsakeskus.273010021 |
273 |
Mastoranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
351255.48900000 |
7455630.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010021 |
Kohde sijaitsee Tornionjoen ja Muoniojoen yhtymäkohdassa, veden kuluttamalla rantahietikolla, Kauniston tilan maalla. Muonionjoen korkean rantavallin päällä olevan kesämökin pohjoispuolella, rannan ja mökille johtavan tien välissä on pelto/kasvimaa, josta on löydetty paljon kiviesineitä (mm. veitsenkärki, siimanpaino, tasataltta, kirves, liuskekärkiä). Lisäksi mökin kohdilta ja siitä etelään on löytynyt kvartseja vajaan 200 metrin matkalla. Jokieroosio näyttää tuhonneen suuren osan asuinpaikasta. Arvio kohteen laajuudesta perustuu 1900-luvun inventointitietoihin, joihin vuoden 2010 inventoinnissa ei saatu tarkennuksia. |
| metsakeskus.273010022 |
273 |
Aarttokoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
382674.80700000 |
7484391.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010022 |
Kohde sijaitsee Ylläsjoen pohjoisella rantatörmällä, Ylläsjärveltä Kurtakkoon vievän tien varressa, Luosukankaan eteläreunassa. Aarttokosken kohdalla erottuu molemmilla puolilla tietä hietikkokankaalla hajanaisia merkkejä kivikautisesta asutuksesta ja peuranpyynnistä. Alueella on myös tervahautoja, moderneja kuoppia ja ainakin yksi tarkemmin ajoittamaton nuorehko nuotiopaikka tai liesi. Paikalta on löytöinä kvartsia.
Inventointi 2014: Alueella on kaksi tervahautaa, pyyntikuoppa ja jäänteitä kivikautisesta
asuinpaikasta. Alueen itäpäässä koordinaattipisteessä X=3382916 Y=7487520 KKJ hiekkarinteessä havaittiin palanutta luuta ja palaneita kiviä. Kiveys sijaitsee koordinaattipisteessä X=3382407 Y=7487531 KKJ. Kohteessa on 10 kiveä halkaisijaltaan noin 0.7 metriä kokoisella alalla kuntan alla. Vieressä on halkaisijaltaan vajaan metrin kokoinen, 0.4 metriä korkea hiekkakumpare, jonka vieressä on 1.5 x 1 m kokoinen 0.3 m syvä kuoppa. Tässä on mahdollisesti ollut tervahautaan liittyvä väliaikaismajoite. Tervahaudat ja pyyntikuoppa, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.273010022 |
273 |
Aarttokoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
382674.80700000 |
7484391.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010022 |
Kohde sijaitsee Ylläsjoen pohjoisella rantatörmällä, Ylläsjärveltä Kurtakkoon vievän tien varressa, Luosukankaan eteläreunassa. Aarttokosken kohdalla erottuu molemmilla puolilla tietä hietikkokankaalla hajanaisia merkkejä kivikautisesta asutuksesta ja peuranpyynnistä. Alueella on myös tervahautoja, moderneja kuoppia ja ainakin yksi tarkemmin ajoittamaton nuorehko nuotiopaikka tai liesi. Paikalta on löytöinä kvartsia.
Inventointi 2014: Alueella on kaksi tervahautaa, pyyntikuoppa ja jäänteitä kivikautisesta
asuinpaikasta. Alueen itäpäässä koordinaattipisteessä X=3382916 Y=7487520 KKJ hiekkarinteessä havaittiin palanutta luuta ja palaneita kiviä. Kiveys sijaitsee koordinaattipisteessä X=3382407 Y=7487531 KKJ. Kohteessa on 10 kiveä halkaisijaltaan noin 0.7 metriä kokoisella alalla kuntan alla. Vieressä on halkaisijaltaan vajaan metrin kokoinen, 0.4 metriä korkea hiekkakumpare, jonka vieressä on 1.5 x 1 m kokoinen 0.3 m syvä kuoppa. Tässä on mahdollisesti ollut tervahautaan liittyvä väliaikaismajoite. Tervahaudat ja pyyntikuoppa, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.273010022 |
273 |
Aarttokoski |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
382674.80700000 |
7484391.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010022 |
Kohde sijaitsee Ylläsjoen pohjoisella rantatörmällä, Ylläsjärveltä Kurtakkoon vievän tien varressa, Luosukankaan eteläreunassa. Aarttokosken kohdalla erottuu molemmilla puolilla tietä hietikkokankaalla hajanaisia merkkejä kivikautisesta asutuksesta ja peuranpyynnistä. Alueella on myös tervahautoja, moderneja kuoppia ja ainakin yksi tarkemmin ajoittamaton nuorehko nuotiopaikka tai liesi. Paikalta on löytöinä kvartsia.
Inventointi 2014: Alueella on kaksi tervahautaa, pyyntikuoppa ja jäänteitä kivikautisesta
asuinpaikasta. Alueen itäpäässä koordinaattipisteessä X=3382916 Y=7487520 KKJ hiekkarinteessä havaittiin palanutta luuta ja palaneita kiviä. Kiveys sijaitsee koordinaattipisteessä X=3382407 Y=7487531 KKJ. Kohteessa on 10 kiveä halkaisijaltaan noin 0.7 metriä kokoisella alalla kuntan alla. Vieressä on halkaisijaltaan vajaan metrin kokoinen, 0.4 metriä korkea hiekkakumpare, jonka vieressä on 1.5 x 1 m kokoinen 0.3 m syvä kuoppa. Tässä on mahdollisesti ollut tervahautaan liittyvä väliaikaismajoite. Tervahaudat ja pyyntikuoppa, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.273010024 |
273 |
Kenttäniemi 1 |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
385085.81900000 |
7491181.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010024 |
Kalakenttä sijaitsee Ylläsjoen Luusuassa, Ylläsjärven lounaispäässä soiden ja veden rajaama alava nurmettunut koivikkokenttä. Paikka mainitaan kenties 1700-luvulle ajoittuvana "Pellolaisten kalakenttänä".
|
| metsakeskus.273010025 |
273 |
Kotalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
377646.00000000 |
7493154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010025 |
Pyyntikuoppia sekä 1-2 muuta rakennejäännöstä Luosujärven kaakkoisrannalla, Kotalahden eteläpuoleisella, järveä kohti viettävällä männikkökankaan rinteellä, metsätyökämpästä 200-300 m itään. Noin 120 x 160 m alalla on todettu 5-6 pyyntikuoppaa, joista 3-4 sijoittuu 30 - 80 m järvenrannasta ja lähelle koillisenpuoleista suonreunaa. Kaksi kuoppaa on ylempänä rinteessä, järvestä 140 - 160 m, kuitenkin 120 m etäisyydellä toisistaan. Lisäksi länsiosassa aluetta on 1 -2 heikosti erottuvaa pyöreää vallin ympäröimää rakennetta hiekkamaassa, mahdollisia kodanpohjia.
Inventointi 2014: Alueella dokumentoitiin viisi kuoppaa, joista kolmea voidaan pitää mahdollisina pyyntikuoppina, yksi kupista vaikutti tuulenkaadolta ja yksi on muodoltaan hyvin epämääräinen ja matala ja mahdollisesti luontainen. Katso alakohteet. Kohteen aluerajaus tehty 2016 näiden viiden kuopan mukaan, mutta rajausta on korjattu 2017 kaikki vuon 2015 tarkastusten alakohteet huomioiden. |
| metsakeskus.273010027 |
273 |
Saivojärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
368410.51800000 |
7494077.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010027 |
Kohde sijaitsee Hannukaisen taloryhmästä 2 km länteen. Halkaisijaltaan 200 m olevan Saivojärven ja sen eteläpuolisen Äkäslompoloon vievän tien välissä on hiekkakumpareen laidassa yksittäinen maatunut pyyntikuoppa. Kohteen itäpuolella on autoilijoiden levähdyspaikka. Inventoinnissa 2007 paikalla havaittiin yksi isompi kuoppa ja toinen hieman pienempi sen läheisyydessä. Kuoppien koot olivat 3 x 3 m ja 1 x 1 m. Kuopista kaakkoon havaittiin tieuralla tulisijan jäännökset ja kvartseja. Vuonna 2006 kartoituksessa löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Pinnalle erottuneen tulisijan kohdalle avattiin pieni koeoja. Tulisijan tulkittiin syntyneen useammassa vaiheessa, mutta hiilinäytteen perusteella sen varhaisin vaihe ajoittunee historiallisen uuden ajan alkupuolelle. Saivojärven koillis-, pohjois- ja länsirannoilta paikannettiin useita erilaisia painanteita, pohjoisrannalla myös rakennuksenpohjia.
Kohde tarkastettiin kesällä 2014, jolloin alueella käytiin useita kertoja. Järven lounaisrannalta tarkastettiin muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa mainitut kohteet, sekä rakennusten jäännökset pohjoisrannalta. Järveä kiertävältä polulta järven pohjoispuolelta havaittiin yksittäinen kvartsi-iskos koordinaattipisteessä X=3368511 Y=7497454 KKJ. Järvestä dokumentoitiin veneen jäännös ja funktioltaan epäselvä kivikasa. Järven itäreunassa havaittiin veden alla myös yksittäinen puu, jonka toiseen päätyyn on kaiverrettu neliskulmainen reikä. Järveä ympäröivä maasto on hyvin voimakkaasti kumpuilevaa, eikä alueelta havaittu selkeitä painanteita, jotka muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa mainitaan. Ainoastaan järven luoteispuolella koordinaattipisteessä X=3368382 Y=7497493 KKJ havaittiin yksittäinen 5x4 m kokoinen, metrin syvyinen mahdollinen painanne, joka sekin saattaa olla luontainen. Kiveys sijaitsee koordinaattipisteessä X=3368563 Y=7497214 KKJ. Kohteessa on noin 2 x 2 metrin kokoinen neliönmuotoinen matala kiveys, jonka keskiosa on kivetön, kohde on todennäköisesti melko nuori. Kohteen rajaukseen otettiin mukaan ainoastaan muinaisjäännösrekisterin kohdepisteen välittömässä läheisyydessä havaitut silmämääräisesti havaittavat alakohteet. Järven pohjoisrannan rakennus jäännöksistä luotiin oma kohteensa, samoin kuin inventoinnissa löydetyistä vedenalaisista kohteista (Saivojärvi 2-4, MH-tunnus 170704, 170705, 176825, ei muinaisjäännösrekisterissä) . Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa mainitaan Saivojärven koillis-, pohjois- ja länsirannoilta paikannettun useita erilaisia painanteita. Länsirannalla osa pienemmistä kuopista vaikuttaa tuulenkaadoilta ja suuremmat painanteet saattavat olla luontaisia siinä kuin asumuspainanteitakin. |
| metsakeskus.273010030 |
273 |
Hannukainen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370778.56500000 |
7495027.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010030 |
Kohde sijaitsee Hannukaisen taloryhmästä n. 500 m koilliseen. Äkäsjoen itäpuolisella tasanteella hiekkatörmällä todettiin vuoden 1989 inventoinnissa pienellä alalla ajouralla runsaasti kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä ja myös kulttuurimaata asuinpaikan merkkeinä. Vuoden 1997 inventoinnissa ei asuinpaikkahavaintoja tehty lokakuun loppupuolen tarkastuksessa, mahdollisesti alueella tehtyjen maanmuokkausten sekä lumipeitteen takia. Inventointien 2006 ja 2007 perusteella myöhempi putkikaivanto lienee tuhonnut kohteen suurimmaksi osaksi, mutta putkikaivannon vaiheilla erotettiin hiekassa kuitenkin palaneita luunpaloja. Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2014. Alueen läpi menevällä ajolinjalla havaittiin useita palaneen luun palasia. Suurin luukeskittymä oli alueella olevan
viemärikaivannon kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.273010033 |
273 |
Jyrisevä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
373040.65100000 |
7496646.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010033 |
Kohde sijaitsee Äkäsjoen luoteisrannalla, joen ja maantien välissä kumpareisella hiekkakankaalla on ainakin kolme pyyntikuoppaa. Kaksi kuopista on 30 m päässä toisistaan läheisen asuinrakennuksen lounaispuolella ja kolmas näistä 100 m jokivartta alaspäin lounaaseen kauempana rannasta.
|
| metsakeskus.273010034 |
273 |
Juustolinkat |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
373581.43400000 |
7497094.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010034 |
Kohde on Äkäsjoen luoteispuolella, tien ja joen välissä. Hietalan talon piha-alueella näkyy ajouralla nelikulmainen kivilatomus, kota-asumuksen liesikiveys. Lieden ala on n. 50 x 70 cm. Ajouralle sattunut liesi saattaa liittyä laajempaan asuinpaikkaan ympäröivällä tasaisella hiekkakankaalla.
Kohde tarkastettiin kesäkuussa 2014. Maanpinta on alueella pääosin sammaleen ja jäkälän peitossa, eikä alueella havaittu selkeää kivilatomuksen jäännöstä. Tielinjan kohdalla näkyvissä on useampia yksittäisiä kiviä, jotka eivät kuitenkaan muodostaa selkeää rakennetta. Koordinaattipisteestä noin kahdeksan metriä itään kohti jokea on rakennuksen jäännöstä muistuttava noin 4 x 4 metrin kokoinen kohouma kuntassa. Kohoumassa erottuvat heikot vallit, joiden leveys on noin 0.5 metriä. Kairausnäytteessä kohouman sisäpuolella ei näy huuhtoutumiskerrosta. Paikallisen asukkaan mukaan alueen pohjoispuolella jokirannassa on ollut lanssipaikka 50-luvulla. Lanssipaikasta ei näkynyt jälkiä maastossa. |
| metsakeskus.273010035 |
273 |
Kuerkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374248.16500000 |
7497816.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010035 |
Kohde sijaitsee Kuerjoen ja Äkäsjoen yhtymäkohdassa. Kuerkosken
pohjoisrannalla on laaja asuinpaikka jokien väliin jäävällä etelään pistävällä niemellä. Löytöjä on myös Äkäslompoloon vievän tien itäpuolella. Vähäisiä löytöjä on myös jokien yhtymäkohdan länsipuolisen korkean törmän päällä. Vuoden 2007 inventoinnissa paikalla ei todettu mitään merkkiä muinaisjäännöksestä. Yhtymäkohdasta 300 m luoteeseen on Kuerjoen länsipuolisessa kallioseinämässä mahdollinen kvartsilouhos. Lisää löytöjä on tehty lähistöltä Kuerjoen varrelta (ks. kohteet 36 ja 37). |
| metsakeskus.273010039 |
273 |
Yllästieva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379875.89800000 |
7501894.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010039 |
Kivikautisen asuinpaikan alue sijaitsee Kesänkijoen ja Nilivaaran välisellä rantakaistaleella, jossa kahdelta eri alueella on paikannettu löytöjä ja merkkejä asuinpaikasta Yllästievan rantakaistalla ja tästä pohjoiseen Ulkutievan alueen hiekkaterassilla. Löytöalueiden väli on runsaat 100 m. Alueista eteläinen on osin tuhoutunut, mutta sen koekaivauksessa tuli lähinnä kvartsilöytöjä sekä liesi, jotka sijoittuvat noin 120-130 m pitkälle, kapealle ja rannansuuntaiselle vyöhykkeelle. Löydöttömän alavan kosteikkoalueen erottama pohjoisempi hiekkaterassin löytöalue tulkittiin koekaivauksessa hyvin paikalliseksi. Laajemmalta tasokaivausalueelta paljastui kolme liettä sekä kvartseja ja tuura sekä toisen katkelma. Muualla koekuopissa olleet paikoittaiset löydöt olivat aivan yksittäisiä. Tämä alue on sittemmin rakennettua loma-asuntoaluetta. |
| metsakeskus.273010040 |
273 |
Kruununmaja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
380408.68300000 |
7501667.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010040 |
Kohde sijaitsee Äkäslompolon itäpuolella ja Nilivaaran eteläpuolella olevassa kurussa, Kesänkijoen alarinteen männikkökankaalla. Kruununmajasta 30 m länsiluoteeseen on pyyntikuoppa ja 20 m pohjoseen suorakaiteen muotoinen liesikiveys. Jokitörmästä kruunumajan eteläpuolelta on löytynyt lisäksi pari kvartsi-iskosta.
|
| metsakeskus.273010040 |
273 |
Kruununmaja |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
380408.68300000 |
7501667.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010040 |
Kohde sijaitsee Äkäslompolon itäpuolella ja Nilivaaran eteläpuolella olevassa kurussa, Kesänkijoen alarinteen männikkökankaalla. Kruununmajasta 30 m länsiluoteeseen on pyyntikuoppa ja 20 m pohjoseen suorakaiteen muotoinen liesikiveys. Jokitörmästä kruunumajan eteläpuolelta on löytynyt lisäksi pari kvartsi-iskosta.
|
| metsakeskus.273010041 |
273 |
Kesänkijoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
381155.38200000 |
7501451.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010041 |
Kohde on Äkäslompolon itäpuolella ja Nilivaaran alarinteen männikkökankaalla, 600 m Kesänkijärvestä länsiluoteeseen ja Kesänkijoesta 200 m pohjoiseen. Alueella on kolme pyyntikuoppaa ja suorakulmainen liesikiveys ja näistä 150 m itään kookkaampi kuoppa.
Läntisistä kuopista 20 m itään on metsähallituksen informaatiotaulu ja niiden tienoilta on löytynyt myös yksittäisiä kvartseja. Itäisempi kuoppa on heti uuden rantatien eteläpuolella.
Alueelta tarkastettiin elokuussa 2014 neljä pyyntikuoppaa, liesilatomusta tarkastuksessa ei havaittu. Gps- mittaus kuopista. |
| metsakeskus.273010041 |
273 |
Kesänkijoki |
10002 |
12001 |
13199 |
11002 |
27000 |
381155.38200000 |
7501451.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010041 |
Kohde on Äkäslompolon itäpuolella ja Nilivaaran alarinteen männikkökankaalla, 600 m Kesänkijärvestä länsiluoteeseen ja Kesänkijoesta 200 m pohjoiseen. Alueella on kolme pyyntikuoppaa ja suorakulmainen liesikiveys ja näistä 150 m itään kookkaampi kuoppa.
Läntisistä kuopista 20 m itään on metsähallituksen informaatiotaulu ja niiden tienoilta on löytynyt myös yksittäisiä kvartseja. Itäisempi kuoppa on heti uuden rantatien eteläpuolella.
Alueelta tarkastettiin elokuussa 2014 neljä pyyntikuoppaa, liesilatomusta tarkastuksessa ei havaittu. Gps- mittaus kuopista. |
| metsakeskus.273010043 |
273 |
Lompolo-ojan suu, pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358860.41000000 |
7466355.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010043 |
Kohde sijaitsee Muonionjoen rannalla, Kurkkionojan ja Muonionjoen välisen niemen tyvessä. Maantien nro 938 ja Kurkkionojan sillasta 100 m pohjoiseen, löydettäessä 1988 äestetyllä hakkuualueella. Kvartsilöytöjä ja tulenpidon jälkiä oli pienellä alueella.
Vuoden 2010 inventoinnissa paikalla oli nuorta metsää. Alkuperäisen havainnon pohjoispuolella rantatörmän äärellä havaittiin pintahiekan alla liesikiveyksen jäännös sekä siitä 20 m pohjoiseen kohti muinaisen niemen nokkaa koekuopasta
yksi pieni kvartsi-iskos (ei otettu talteen). Rantatörmälle, alueesta pohjoiseen, niemennokan tasalle ja siitä koilliseen tehtiin koekuoppia, joista ei asuinpaikkahavaintoja. Rajausarvio alkuperäisen havainnon ja vuoden 2010 inevntointihavaintojen perusteella rantatörmän reuna-alueelle. |
| metsakeskus.273010045 |
273 |
Näläntövainio |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27008 |
382609.00000000 |
7433687.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.273010045 |
Kohde sijaitsee Iso-Näläntö-vaaran ja Roukojärven välisessä maastossa Nälännönliikan länsipuolella olevalla, ojitetun suoalueen ympäröimällä männikkökankaalla. Paikalla erottuu rakennuksen pohja, kellarikuoppa, viljelysröykkiöitä.
Metsähallitus omistaa Kolarin kunnassa sijaitsevan Nälännönvainio nimisen tilan. Lähes viiden hehtaarin tila sijaitsee talousmetsässä. Tilalla on 1800-luvun lopulla asunut Pieti Unga perheinensä. Pieti Unga on Ruotsin Karesuvannosta tullut raitiolappalainen. Tilalla ei ole harjoitettu metsätaloutta vuosikymmeniin, koska tilalla sijaitsee Pieti Ungan aikaisia rakennusten raunioita. Nälännönvainioon on tehty käyttö- ja hoitosuunnitelma Museoviraston ja Metsähallituksen kiinteiden muinaisjäännösten hoito-ohjeiden mukaisesti. Kohteessa on 1800 luvun asuinpaikka, jossa on kolme rakennuksen jäännöstä ja 7 viljelysröykkiötä. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.275010002 |
275 |
Toikkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458635.83400000 |
6962901.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkisalon itäpuolella, Toikkalan talon koillispuolella olevalla, Ketvoisjärveen viettävällä peltorinteellä.
Löydöt paikalta ovat kaksi kvartsi-iskosta ja kiviesineen, kenties kovasimen, kappale. |
| metsakeskus.275010003 |
275 |
Kolarinsaari |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
463523.87700000 |
6959162.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Keiteleen Kolarinsaaren eteläosan länsirannalla Kauppilan talon luoteispuolella.
Paikka on vanhaa metsitettyä peltoa. Suurin osa röykkiöistä on pieniä, ilmeisiä viljelyröykkiöitä, suurin kooltaa n 8 x 4 x 1 m. |
| metsakeskus.275010005 |
275 |
Ukonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
465463.17600000 |
6938771.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Rossinkylän Ukonmäen maalla, Ukonjärven pohjoisrannalla, etelään viettävältä pellolta.
Löytöalue on verrattain laaja asuinrakennuksen eteläpuolella alkaen pellon yläosasta ja jatkuen eteläkaakkoon noin 70 m. Maastossa erottuu myös rantaterasseja. |
| metsakeskus.275010006 |
275 |
Rossinkylä Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
464863.42000000 |
6938191.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Liesjärven ja Ukonjärven välisellä, etelään pistävällä niemekkeellä, Jokelan tilan maalla.
Löydöt, kvartsit ovat viljelysmaalta. Vanhojen löytöjen, liuskeveitsen ja kiviesineen tarkat löytöpaikat ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.275010007 |
275 |
Vähälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
462624.31400000 |
6941529.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010007 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Lahdenkylässä, Vähälahden talosta koilliseen, Paskopuroon viettävän pellolta.
Kvartseja on löydetty pellon yläpäästä, noin 30 m navetasta, läheltä latoa. Aiemmin löytyneen reikäkiven löytöpaikka ei tiedossa. |
| metsakeskus.275010008 |
275 |
Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
462544.34900000 |
6941170.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010008 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Liesveden Vähälahden pohjukassa olevan Toivolan tilan maalla.
Asuinrakennuksen eteläpuolelta pellosta on löydetty kvartsia. |
| metsakeskus.275010009 |
275 |
Puustelli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
461244.88200000 |
6937731.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010009 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Konneveden Pesiäisalmen luoteisrannalla, Makkosenniemellä, Puustellin tilan maalla, noin 150 m luoteeseen talosta.
Kvartseja on löydetty peltoaukean yläpäästä, noin 20 m maantiestä, metsän reunasta. |
| metsakeskus.275010010 |
275 |
Majakangas A |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
461814.65500000 |
6938051.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Liesveden länsirannalla, Pesiäissalmen suulta noin 1 km pohjoiseen, Majakangas-nimisellä niemellä.
Löydöt ovat etelään viettävältä kangasmaalta. Alueella on myös asumuspainanne. |
| metsakeskus.275010011 |
275 |
Majakangas B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
461824.64700000 |
6938601.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Liesveden länsirannalla, Majaniemen pohjoisosassa, hiekkakankaalla, pohjoiseen viettävällä rinteellä, jolla muinaisia törmiä.
Löydöt ovat kvartseja tien pinnalta ja leikkauksesta. |
| metsakeskus.275010012 |
275 |
Perttula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
461344.83800000 |
6937641.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Pesiäissalmen pohjoispuolella, Perttulan talon maalla, luode-kaakko suuntaisen harjun kaakkoispäässä, hiekkakuopan kaakkoispäässä (Perttulan puolella oleva osa).
Löydöt paikalta ovat kvartsia ja keramiikkaa.
Aikaisemmin on löytynyt Perttulan talon maalta ojaa kaivettaessa kyynärän syvyydestä pienoistaltta.
|
| metsakeskus.275010013 |
275 |
Jättiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458745.89000000 |
6936172.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010013 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisessa, metsäisessä niemessä Kynsiveden pohjoispäässä, Hietaniemenkankaan luoteiskärjessä, Hankasalmen rajalta pari kilometriä pohjoiseen.
Löydöt, kvartsit ovat koekuopista. Paikalla on vanhoja hiekkakuoppia. |
| metsakeskus.275010014 |
275 |
Puttola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463943.79900000 |
6937771.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010014 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Liesveteen pistävän pitkän Puttolanniemen eteläkärjessä.
Löydöt, reikäkivi ja kvartsit ovat pellolta talosta etelään. Talosta pohjoiseen, läheltä metsän reunaa on löytynyt rautainen keihäänkärki pellolta kiviä raivattaessa. |
| metsakeskus.275010015 |
275 |
Majakangas pohjoinen |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27016 |
461794.65400000 |
6938791.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010015 |
Kohde sijaitsee Liesveden Majakankaan niemen pohjoiskärjessä, niemellä olevasta mökistä noin 40 metriä etelään, aivan Majakankaan soraharjua halkovan tien itäreunassa.
Kangasmetsästä on löydetty metallinilmaisimella rautakautisia esineitä, jotka kuuluvat ilmeiseen miehenhautaan. Tarkastuksen yhteydessä paikalta löydettiin myös palanutta luuta.
Kohdetta tutkittiin kaivauksin vuonna 2003. Kaivauksissa keskityttiin vain polttohaudan tutkimiseen, ja tätä ympäröivän alueen tutkiminen vähäiseksi. Tutkimuksissa paikalta paljastui nuoremmalle roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun ajoittuva hautaus, josta saatiin löytöinä mm. ihmis- ja eläinluuta, rautainen nuolenkärki, pronssisormus sekä luisten nuolenkärkien katkelmia. Kaivausalueelta löydettiin kuitenkin myös kivikautista ja viikinkiajalle ajoittuvaa keramiikkaa. Majakankaalla sijainneekin moniaikainen muinaisjäännös, jonka tarkempia rajoja ei ole vielä tutkimuksin määritelty. |
| metsakeskus.275010015 |
275 |
Majakangas pohjoinen |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
461794.65400000 |
6938791.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010015 |
Kohde sijaitsee Liesveden Majakankaan niemen pohjoiskärjessä, niemellä olevasta mökistä noin 40 metriä etelään, aivan Majakankaan soraharjua halkovan tien itäreunassa.
Kangasmetsästä on löydetty metallinilmaisimella rautakautisia esineitä, jotka kuuluvat ilmeiseen miehenhautaan. Tarkastuksen yhteydessä paikalta löydettiin myös palanutta luuta.
Kohdetta tutkittiin kaivauksin vuonna 2003. Kaivauksissa keskityttiin vain polttohaudan tutkimiseen, ja tätä ympäröivän alueen tutkiminen vähäiseksi. Tutkimuksissa paikalta paljastui nuoremmalle roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun ajoittuva hautaus, josta saatiin löytöinä mm. ihmis- ja eläinluuta, rautainen nuolenkärki, pronssisormus sekä luisten nuolenkärkien katkelmia. Kaivausalueelta löydettiin kuitenkin myös kivikautista ja viikinkiajalle ajoittuvaa keramiikkaa. Majakankaalla sijainneekin moniaikainen muinaisjäännös, jonka tarkempia rajoja ei ole vielä tutkimuksin määritelty. |
| metsakeskus.275010015 |
275 |
Majakangas pohjoinen |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
461794.65400000 |
6938791.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010015 |
Kohde sijaitsee Liesveden Majakankaan niemen pohjoiskärjessä, niemellä olevasta mökistä noin 40 metriä etelään, aivan Majakankaan soraharjua halkovan tien itäreunassa.
Kangasmetsästä on löydetty metallinilmaisimella rautakautisia esineitä, jotka kuuluvat ilmeiseen miehenhautaan. Tarkastuksen yhteydessä paikalta löydettiin myös palanutta luuta.
Kohdetta tutkittiin kaivauksin vuonna 2003. Kaivauksissa keskityttiin vain polttohaudan tutkimiseen, ja tätä ympäröivän alueen tutkiminen vähäiseksi. Tutkimuksissa paikalta paljastui nuoremmalle roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun ajoittuva hautaus, josta saatiin löytöinä mm. ihmis- ja eläinluuta, rautainen nuolenkärki, pronssisormus sekä luisten nuolenkärkien katkelmia. Kaivausalueelta löydettiin kuitenkin myös kivikautista ja viikinkiajalle ajoittuvaa keramiikkaa. Majakankaalla sijainneekin moniaikainen muinaisjäännös, jonka tarkempia rajoja ei ole vielä tutkimuksin määritelty. |
| metsakeskus.275010015 |
275 |
Majakangas pohjoinen |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27015 |
461794.65400000 |
6938791.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275010015 |
Kohde sijaitsee Liesveden Majakankaan niemen pohjoiskärjessä, niemellä olevasta mökistä noin 40 metriä etelään, aivan Majakankaan soraharjua halkovan tien itäreunassa.
Kangasmetsästä on löydetty metallinilmaisimella rautakautisia esineitä, jotka kuuluvat ilmeiseen miehenhautaan. Tarkastuksen yhteydessä paikalta löydettiin myös palanutta luuta.
Kohdetta tutkittiin kaivauksin vuonna 2003. Kaivauksissa keskityttiin vain polttohaudan tutkimiseen, ja tätä ympäröivän alueen tutkiminen vähäiseksi. Tutkimuksissa paikalta paljastui nuoremmalle roomalaisajalle tai kansainvaellusajan alkuun ajoittuva hautaus, josta saatiin löytöinä mm. ihmis- ja eläinluuta, rautainen nuolenkärki, pronssisormus sekä luisten nuolenkärkien katkelmia. Kaivausalueelta löydettiin kuitenkin myös kivikautista ja viikinkiajalle ajoittuvaa keramiikkaa. Majakankaalla sijainneekin moniaikainen muinaisjäännös, jonka tarkempia rajoja ei ole vielä tutkimuksin määritelty. |
| metsakeskus.275500001 |
275 |
Konnevesi Hautasaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
475065.29500000 |
6943867.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275500001 |
Saaressa on perimätiedon mukaan 1600-luvulla ruttoon kuolleiden hautoja. Petäjissä pitäisi olla heidän nimikirjaimiaan ja merkintöjä haudoista, mutta ne ovat jääneet "puun sisään". Hautasaari on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta. |
| metsakeskus.275500002 |
275 |
Ohenmäki |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
462800.29300000 |
6929216.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.275500002 |
Konneveden Pukaranmäeltä Hankasalmeen johtavan tien varrella olevaan Ohenmäen kallioon on hakattu vuosilukuja ja ympyröitä. Kertoja arveli niitä jonkin sodan muistomerkeiksi. |
| metsakeskus.276010001 |
276 |
Marjosärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
640420.70300000 |
6949225.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.276010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Lehmon harjulla olevan Apulan (Sorsalan) talon pihamaalla. Asuinpaikka-alue on hiekkaharjua, jossa aikanaan on ollut hiekkakumpu, joka on tasoitettu ja levitetty pihamaa-alueelle. Ympärillä on soiselta vaikuttavaa viljelysmaata. Pihan eteläpuolinen maasto on matalahkoa mäntykangasta, joka itään päin mentäessä kohoaa päätyen noin 200 m:n päässä pieneksi harjukukkulaksi. Kohde on suurelta osalta tuhoutunut rakennus- ja pihantasoitustöissä. Inventoinnissa 2012 kohteen rajausta ei tehty. |
| metsakeskus.276010002 |
276 |
Jynkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
647106.00700000 |
6949236.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.276010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen länsirannalla, hiekkakankaalla. Maantie kulkee asuinpaikan halki ja sen pientareilta löydöt on aikoinaan poimittu. Nykyisin paikalla on leveämpi, päällystetty tie, ja asuinpaikka lienee tuhoutunut lisää tietöiden takia. Asuinpaikka saattaa jatkua tien pohjoispuolelle, Pielisjoen rantaa kohden. |
| metsakeskus.276010003 |
276 |
Ehronkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657378.85200000 |
6954339.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.276010003 |
Asuinpaikka sijaitsee etelästä Pielisjokeen laskevan Jukajoen länsirannalla, Ehronkankaan koilliseen pistävässä äärimmäisessä kärjessä. Paikalla on hiekakuoppa. Alue on kuivahkoa ja mäntyvaltaista kangasta. Asuinpaikka-aluetta on tuhoutunut hiekanotossa, mutta sitä lienee jäljellä ainakin niemen kärjessä. |
| metsakeskus.276010004 |
276 |
Suoniemi |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
651178.34500000 |
6954651.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.276010004 |
Ortodoksikalmisto ja tsasounan paikka sijaitsevat Pielisjoen välittömässä läheisyydessä, entisellä viljelyspellolla, joka on jäänyt veden alla Pielisjoen säännöstelyn seurauksena.
Kalmistoon kerrotaan haudatun Paiholan kylän ortodokseja, joita ei ole voitu viedä Liperin Taipaleen kalmistoon. Kylätoimikunta on pystyttänyt jokirantaan kalmiston muistomerkin. Kalmisto ja tsasounanpaikka lienevät kokonaisuudessaan tuhoutuneet. |
| metsakeskus.276010005 |
276 |
Sohmeron uhrilähde |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
650386.67500000 |
6952302.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.276010005 |
Uhrilähde sijaitsee kahden mäen välisessä suonotkelmassa. Siinä on keskellä lähde, josta vesi pulppuaa. Lammen rannat ovat soistuneet. Perimätiedon mukaan lappalaiset tietäjät ovat käyneet tekemässä taikojaan Sohmeron uhrilähteellä vielä viime vuosisadan alussa. |
| metsakeskus.276010007 |
276 |
Vanhan kansan lähde |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
649567.00200000 |
6953995.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.276010007 |
Uhrilähden sijaitsee loivan rinteen alapuolella, lehtimetsässä. Sen vierellä on ollut uhripuuna iso koivu, joka on ollut täynnä värillisiä kangassuikaleita. Puu on nykyisin jo hävinnyt. |
| metsakeskus.276500001 |
276 |
Paihola Sohmeron uhrilähde |
10001 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
650386.67500000 |
6952302.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.276500001 |
Kahden mäen välisessä suonotkelmassa lähde. Perimätiedon mukaan lappalaiset tietäjät ovat käyneet lähteellä taikojaan tekemässä vielä 1800-luvun alussa. |
| metsakeskus.276500002 |
276 |
Selkie Päntön saari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
664350.06900000 |
6945865.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.276500002 |
Kiihtelysvaaran rajalla Ylisenjärven Päntönsaaressa on kaksi pohjoi-eteläsuuntaista hautapainannetta. Perimätiedon mukaan paikalle on haudattu kaksi veljestä mahdollisesti suurien nälkävuosien aikana. Hautapainanteet vaikuttavat aukikaivetuilta. Kyseessä lienee väliaikaishautaus. |
| metsakeskus.276500004 |
276 |
Mönni Kalmonniemi |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
656085.00000000 |
6956220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.276500004 |
Pielisjoessa Kalmonsaaren Kalmonniemestä on perimätiedon mukaan kanavaa kaivettaessa löydetty pääkalloja ja luita, jotka ilm. Mönnin taistelussa kaatuneiden haudoista.
Vuoden 2024 inventoinnissa saatujen tietojen mukaan Kalmoniemessä on kertomaperinteen perusteella sijainnut luterilaisen väestön hautausmaa, jonka tarkka sijaintipaikka ei ole tiedossa. Paikalta on tietojen mukaan löytynyt myös ihmisluita. |
| metsakeskus.276500006 |
276 |
Paihola Heikkilä |
10001 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
649669.95600000 |
6953730.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.276500006 |
Pielisjoen pohjoisrannan lossirannan vieressä, Heikkilän talon pihalla on ollut 4 tulisijaa. |
| metsakeskus.276500009 |
276 |
Selkie Kalmonniemi |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
662603.76600000 |
6947988.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.276500009 |
Perimätiedon mukaan Havukkalammen itärannalla on kalmisto, jonne on haudattu ihmisiä Suomen sodan aikaan (vv. 1808-09). |
| metsakeskus.277000002 |
179 |
Kirkkosaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
420915.25800000 |
6898994.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277000002 |
Kirkkosaaressa on vanhan perimätiedon mukaan ollut hautausmaa ja läheisessä Kelloniemessä kirkonkello. Kirkkosaari sijaitsee Korpilahden pohjoisosassa lähellä Muuratjärven rajaa Kuusijärvessä. Kuusijärvi on yhteydessä Muuratjärveen Myllyjoen kautta. Pyöreähkön saaren keskiosan kummulla, koillisrinteellä 25 metriä rannasta on kuusi selkeästi erottuvaa haudantapaista painannetta. Painanteet ovat koillis-lounais -suuntaisia ja kooltaan 0,5 x 1,5 m. |
| metsakeskus.277010001 |
179 |
Kortelahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
433496.00000000 |
6865280.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen itäpuolella Ylisjärven pohjoisrannalla. Maasto on hiekkaista etelään viettävää mäntykangasta. Asuinpaikan kohdalla on hiekkakuoppa. Hiekkakuopan ohi kulkevan tien nimi on Niittyniementie ja kuopalle on matkaa maantieltä (610) noin 500 metriä. Vuoden 1964 inventoinnissa on löytynyt hiekkakuopan itäreunalta aivan tien penkasta kivikautisia löytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Asuinpaikka saattaa olla tuhoutunut. Tien itäpuolella rinteen yläosassa on Putkilahden kulttuuri- ja luontopolun opastaulu D, joka kertoo asuinpaikasta. |
| metsakeskus.277010002 |
179 |
Lähdemäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433108.51500000 |
6862268.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen itäpuolella Putkilahden kylässä Virtasalmen sillasta 700 m kaakkoon. Maasto on loivaa lounaaseen viettävää hiekkarinnettä, osittain piha-aluetta, osittain peltoa ja ylimmiltä osiltaan metsää. Asuinpaikan halki kulkee tie. Asuinpaikka sisältää erilliskohteet Lähdemäki ja Lähdemäki Ylä. Laajuus erilliskohteet yhdistettynä noin 50x100 m. |
| metsakeskus.277010003 |
179 |
Peuha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
433236.00000000 |
6861781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen itäpuolella Putkilahden kylässä Nokkosen pohjoisrannalla. Maasto on loivasti kaakkoon Nokkosjärveen viettävä hiekkainen rinne, joka aiemmin ollut kokonaan peltoa Korpilahdelta Joutsaan johtavan tien molemmin puolin. Paikalla on aikaisemmin todettu kolme eri löytöaluetta, joista b:n keskikoordinaatit p=6864660, i=3433380, z=87,5 ja c:n keskikoordinaatit p=6864680, i=3433500, z=90 - 95. Kaivauksen 1985 ja sen jälkeisten tarkastusten ja löytöjen perusteella löytöalueet on yhdistetty . Asuinpaikka-alue on laaja käsittäen ilmeisesti muinaisen lahdenpohjan ympäristön kokonaan. Vanhimmat löydöt (KM 2214 ja KM 5920:4) 1800-luvun lopulta 1900-luvun alusta.
Iventoinnissa 1964 löytöjä maantieltä erkanevan viljelystien molemmista luiskista noin 6 m:n matkalta (talosta noin 200 m koilliseen). Tien pohjoispuolen kolmessa koekuopassa muuten puhdas hiekka, mutta paikoitellen hiilitäpliä 40 cm:n syvyyteen.
Löytöalueiden b ja c tarkastus 1974.
Vuoden 1985 kaivaushavaintojen mukaan löytöaluetta on myös ylempänä pelloilla, mahdollisesti myös tonttimaalla. Koekaivausalueen koordinaatit p=684660-78, i=3433330-46, z=88,6-93,8, tasokaivauksen koordinaatit p=6864700, i=3433440, z=89,8-90,7.
Koekaivauksen mukaan asuinpaikka ei ulottunut tiealueelle muualla kuin noin 90 metrin korkeuskäyrän kohdalla tien koillispuolella. Asuinpaikan alarajaksi kaivauksessa saatiin 89,9 m. Asuinpaikka jatkuu paikalla lähes pellon kaakkoispäähän asti. Löytöalueet näyttävät pesäkkeisiltä. Ison tien luoteispuolella ainoa merkki asuinpaikan jatkumisesta sinne oli yhdestä koekuopasta tavattu noensekainen likamaa. Inventoinnin 1964 keramiikkalöydöt ovat kuitenkin tältä alueelta.
Vuoden 1996 tarkastuksessa koordinaatit p=6864 680, i=3433400, z=88-93. |
| metsakeskus.277010004 |
179 |
Vanha-Repola Saunapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433226.47600000 |
6859602.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen itäpuolella pienen Varsajärven pohjoispäässä Putkilahden Vanha-Repolan tilan Saunapellolla noin 250 m talosta lounaaseen ja 120 m rannasta. Löydöt ovat peräisin pellosta, joka laskee länteen vesijättömaahan. Maaperä on hiekkaa ja asuinpaikan itä- ja eteläpuolella Pirttivuoren rinteessä on useita hiekkakuoppia. Etu-Varmatie kulkee aivan pellon vieritse. Asuinpaikka on löytynyt vuoden 1964 inventoinnissa. Löydöt ulottuivat pellon reunasta parin kymmenen metrin päässä olevaan törmään saakka. Törmästä rinne laskeutuu jyrkähkösti kohti vesijättöä. Törmän korkeus on 95 m mpy. Asuinpaikan laajuus on tuntematon, pintalöytöjen perusteella 100x50 metriä. |
| metsakeskus.277010005 |
179 |
Laurila Kotipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433026.54700000 |
6861901.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen itäpuolella Putkilahden kylän keskustassa Vespuolentien länsipuolella Peuhanniemessä. Kotipelto sijaitsee 20 m lounaaseen Laurilan talosta edelleen lounaaseen viettävän peltotörmän päällä. Kotipellon asuinpaikka on samalla rantatörmällä kuin Peuha, "niemen" lounaisrannalla. Peuhan asuinpaikalle on matkaa vain 200 metriä kaakkoon. Asuinpaikan ympäristö on rakennettua omakoti- ja maatalousaluetta. Pieni pelto on Heikkilänkujan ja Kassinsaarentien risteyksessä. Maaperä on hiekkamultaa. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi muutamia kvartseja pellosta, yksi keskivaiheilta, yksi alareunasta. Lisäksi itäpuolisesta pellosta löytyi yksi kvartsi-iskos ja riihen vierestä pii-iskos tai tuluspii. |
| metsakeskus.277010006 |
179 |
Väinölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433170.49300000 |
6861042.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen itäpuolella Putkilahden kylässä Nokkosen länsirannalla Peuhanniemessä. Löydöt ovat peräisin Väinölän huvilan perunapellosta noin 120 m niemen itä- ja 180 m etelärannasta. Huvila on jyrkästi itään ja etelään viettävällä kumpareella. Kumpareen korkeimmalla harjalla on metsää, rannat ovat peltoa. Vuonna 1964 löytyi huvilan pihamaalta perunapellosta pieneltä alalta saviastian paloja, piitä ja kvartsia. Myös viereisen Perttulan tilan pellosta pelto- ja huvilatien risteyksen vierestä löytyi pala saviastiaa. Löytökohdilla on välimatkaa noin 50 metriä. |
| metsakeskus.277010007 |
179 |
Rantamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433803.25100000 |
6858753.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen itäpuolella Putkilahden Reinanpohjassa Rajajärven koillisrannalla. Löydöt ovat peräisin Rantamäen talosta noin 40 metriä luoteeseen olevasta perunapellosta, joka sijaitsee erittäin jyrkän törmän päällä noin 60 metriä järven rannasta ja viettää lounaaseen. Maaperä on hiekansekaista multaa. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi perunapellon alalaidasta vanhan aitan kohdalta 10x30 metrin alueelta kvartsikaapimia ja -iskoksia. |
| metsakeskus.277010008 |
179 |
Mustalahden pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433876.22200000 |
6858283.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen itäpuolella Putkilahden Reinanpohjassa Rajajärven lounaisrannalla. Pieni Mustalahden pelto on sijainnut Ukkomäen talosta 500 m kaakkoon Rajajärven lounaisrannalla, järven keskivaiheilla. Peltoon on istutettu koivuja. Ukkomäen talolta lähtee vanha ajoura (ei ajokuntoinen) metsän läpi rantaan. Peltoa ympäröivä metsä on hakattu ja laikutettu. Rinne viettää itään. Maaperä on hiekkainen, metsän puolella kivinen. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi pellosta, erityisesti sen keskivaiheilta törmältä, runsaasti kvartsia. Asuinpaikasta noin 300 m kaakkoon aivan järven lounaiskulmasta on löytynyt poikkikirves KM 16546. |
| metsakeskus.277010009 |
179 |
Ukkomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433586.33200000 |
6858593.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen itäpuolella Putkilahden Reinanpohjassa Rajajärven luoteisrannalla. Rantapelto sijaitsee Ukkomäen talosta 160 m koilliseen. Pelto on heinällä ja sen yläosaan (eteläreunaan) on istutettu kuusia. Pelto viettää pohjoiskoilliseen. Maaperä on hiekkainen. Pellossa on muinainen rantatörmä noin 60 metriä Rajajärven rannasta. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi kvartsia Rantapellon eteläosasta törmän päältä. Asuinpaikasta 200 metriä länteen Reinan tilan puolelta aivan Ukkomäen rajalta on löytynyt poikkikirves KM 11654. |
| metsakeskus.277010010 |
179 |
Hiirola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428408.39300000 |
6863583.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen Vanhanselän itäpuolella Hiironiemen etelärannalla kapeassa Hiirosalmessa. Hiirolan tilan Vanhankylänpelto sijaitsee 180 metriä talosta länteen. Hiekkainen peltorinne laskee etelään. Kapea Hiirosalmi yhdistää Otavan Vanhaanselkään. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta pellon länsipäästä noin 50 m rannasta 60x40 metrin alalta. Pellosta on myös löytynyt kivikirves, joka on joutunut hukkaan. |
| metsakeskus.277010010 |
179 |
Hiirola |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
428408.39300000 |
6863583.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen Vanhanselän itäpuolella Hiironiemen etelärannalla kapeassa Hiirosalmessa. Hiirolan tilan Vanhankylänpelto sijaitsee 180 metriä talosta länteen. Hiekkainen peltorinne laskee etelään. Kapea Hiirosalmi yhdistää Otavan Vanhaanselkään. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta pellon länsipäästä noin 50 m rannasta 60x40 metrin alalta. Pellosta on myös löytynyt kivikirves, joka on joutunut hukkaan. |
| metsakeskus.277010011 |
179 |
Ahola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429433.97600000 |
6865434.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen Vanhanselän itäpuolella Aholan tilalla Pirttivuoren etelärinteessä. Paikka on ollut peltoa, mutta siihen istutettu kuusia ja vadelmaviljelmä. Paikalle on 200 metriä Aholan talosta pohjoiskoilliseen ja sinne vie peltotie. Päijänteen rantaan Aholanpohjaan on matkaa 300 metriä lounaaseen. Maaperä on karua hiekkaa. Rinne laskee kaakkoon kohti Humalojan laaksoa. Maatöissä on löytynyt pellosta kaksi kivikirvestä ja isäntä kertoi paikalla näkyneen myös "liedenpaikkoja" eli hiiltä. Huom! toinen kirveistä on ollut paikallismuseossa Putkilahdella, mutta on otettu Kansallismuseon kokoelmiin. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.277010012 |
179 |
Vähä-Veijo Aittovainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430663.46000000 |
6871406.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Kärkistensalmen eteläpuolella Veijonjärven ja Veijonlahden välisellä kannaksella. Löydöt ovat peräisin lounaaseen viettävästä peltorinteestä kannaksen pohjoisrannalta. Pelto on aivan talon pihapiirissä 15 metriä talosta länteen. Pelto on hiekkainen. Asuinpaikan itäpuolella on korkea Taipaleenharju ja Veijonjärven pohjoispäästä kulkee pitkänomainen laakso kohti Mäntylahtea. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi pellon pinnasta 20x20 metrin alueelta kvartsia. |
| metsakeskus.277010013 |
179 |
Hakavuori A-C |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434545.88800000 |
6873381.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010013 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Päijänteen Kärkistensalmen itäpuolella Raidanlahden Hakavuoren pohjoisrinteessä. Hakavuori sijaitsee Kalliosaarenselän Raidanlahden ja Lusikkaveden välisessä niemessä. Alueella on useita eri ikäisiä hiekkakuoppia. Maasto on hiekkaista mäntykangasta.
Muinaisjäännösryhmään kuuluu alakohteet A (Ilmola) ja B, jotka ovat kivikautisia asuinpaikkoja, sekä C, joka on kalliomaalaus. Asuinpaikoista 1990-luvulla koekaivettu Hakavuori B on jotakuinkin määritelty, mutta aikaisemmin löydetyn A:n laajuus ja tarkka sijainti ovat selvittämättä. |
| metsakeskus.277010013 |
179 |
Hakavuori A-C |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
434545.88800000 |
6873381.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010013 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Päijänteen Kärkistensalmen itäpuolella Raidanlahden Hakavuoren pohjoisrinteessä. Hakavuori sijaitsee Kalliosaarenselän Raidanlahden ja Lusikkaveden välisessä niemessä. Alueella on useita eri ikäisiä hiekkakuoppia. Maasto on hiekkaista mäntykangasta.
Muinaisjäännösryhmään kuuluu alakohteet A (Ilmola) ja B, jotka ovat kivikautisia asuinpaikkoja, sekä C, joka on kalliomaalaus. Asuinpaikoista 1990-luvulla koekaivettu Hakavuori B on jotakuinkin määritelty, mutta aikaisemmin löydetyn A:n laajuus ja tarkka sijainti ovat selvittämättä. |
| metsakeskus.277010014 |
179 |
Innala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
434441.00000000 |
6873077.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kärkistensalmen itäpuolella Raidanlahden Hakavuoren lounaisrinteessä. Hakavuori sijaitsee Kalliosaarenselän Raidanlahden ja Lusikkaveden välisessä niemessä. Sen lounaispuolella on kangasmetsää kasvava hiekkaharju. Asuinpaikka sijaitsee harjun laella umpeen kasvaneen lammen reunalla noin 260 m Raidanlahden pohjukasta kaakkoon. Paikalla on myös vanha hiekkakuoppa. Metsässä risteilee ratsupolkuja. Vuonna 1955 löytyi hiekkakuopasta reikäkivi ja keramiikkaa. Ville Luho kaivoi paikalla 1957 hiekkakuopan reunoja. Useita liesiä dokumentoitiin. Asuinpaikan rajoja ei ole määritelty. |
| metsakeskus.277010015 |
179 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435955.00000000 |
6873795.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kärkistensalmen itäpuolella Mustanselän Lusikkaveden itärannalla Vilhuniemessä. Alue on kallioista länteen viettävää rantaa pienemmän Oiniemen ja Kinterkallion välissä. Vilhuniemi on maastoltaan hyvin kivikkoinen, pirunpeltoja näkyy monin paikoin. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi pienestä pellosta noin 20 metriä Mäkelän talon länsipuolelta kvartsia. Pelto sijaitsee noin 200 metriä rannasta ja rajoittuu länsi- ja pohjoispuolelta kallioon. Maasto on muuttunut ja paikalle on tehty mökkitie (koekaivaus). Paikalta ei ole enää myöhemmissä tutkimuksissa löytynyt mitään. |
| metsakeskus.277010016 |
179 |
Hörhä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432926.52100000 |
6876406.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kärkistensalmen itäpuolella Kalliosaarenselän pohjoisrannalla laajan Heinosniemen eteläosassa. Hörhän talo sijaitsee noin 600 metriä Päijänteen rannasta peltolaakson itärinteellä. Laaksoa pitkin virtaa Alaisesta Vehkajärvestä laskeva Puotteenoja. Talon lounaispuolella on laakson pohjalla kosteikkoalue. Löydöt ovat peräisin Hörhän taloa ympäröivästä pellosta 95 m mpy törmän päältä talon etelä- ja luoteispuolelta. Pelto on savinen. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi Hörhän talon pohjoispuolelta navetan kohdalta kvartsia. Vuonna 2005 kvartsia löytyi myös talon eteläpuolelta pellosta ja aivan pihapiirissä olevasta perunamaasta. Asuinpaikan todettiin olevan aikaisempaa laajempi, pintalöytöjen perusteella 50x100 m. |
| metsakeskus.277010017 |
179 |
Savi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432810.00000000 |
6876852.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kärkistensalmen itäpuolella Kalliosaarenselän pohjoisrannalla laajan Heinosniemen eteläosassa. Paikalla on etelään kohti Päijännettä viettävä peltolaakso, jonka pohjalla virtaa Puotteenoja. Asuinpaikka on laakson, muinaisen lahden pohjoisreunalla 95 metrin korkeudella olevalla törmällä. Löydöt ovat peräisin peltokumpareesta Savitien eteläpuolelta, paikasta jossa tie tekee jyrkän mutkan. Matkaa Päijänteen rantaan pitkin laaksoa on noin 1,3 km. Tästä löytöpaikasta noin 300 m itään sijaitsevasta Myllypellosta on löytynyt kivitaltta KM 16729:1 tai 2. Löytöpaikka on samalla rantatörmällä kuin asuinpaikka mutta Puotteenojan itäpuolella. |
| metsakeskus.277010018 |
179 |
Mäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431198.22200000 |
6875684.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kärkistensalmen pohjoisrannalla Kotalahden perukassa. Paikka on loivasti kaakkoon viettävää Hakamäen rinnettä, pieni pelto noin 30 metriä talosta lounaaseen. Maaperä on hiekansekaista multaa. Kotalahden rantaan on matkaa 200 metriä. Pienen pellon yläpäästä ja toisaalta alareunasta tien laidasta on löytynyt kvartseja. Aikaisemmin on löytynyt irtolöytöinä talosta 100 m luoteeseen kourutaltta ja liuskekivi. Löytöpaikka on asuinpaikkaa korkeammalla samalla rinteellä (kork. noin 100 m mpy). |
| metsakeskus.277010019 |
179 |
Kärkinen Kotipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431260.20300000 |
6875561.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kärkistensalmen pohjoisrannalla Kotalahden perukassa. Paikka on loivasti kaakkoon viettävää Hakamäen rinnettä noin 100 metriä Kotalahden rannasta. Rinne laskee notkoon, jossa kulkee oja. Notkon kaakkoispuolella ennen järveä on vielä korkeammalle kohoava niemi. Rantapeltojen ympäristöön on rakennettu mökkejä. Maaperä on multaista hiekkaa. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi Kärkisten talosta 45 metriä lounaaseen pellosta tien laidasta yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.277010020 |
179 |
Päiväranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425248.61000000 |
6876855.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kirkkoselän pohjoisrannalla Korpilahden kirkonkylässä. Paikka on länteen viettävä peltorinne Korpijoen ja Ikolanmäen välissä. Rantaan on matkaa noin 300 metriä. Maaperä on hiekkainen. Ympäristö on rakennettua taajamaa. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi pellon yläosasta 50 metrin matkalta kvartsi-iskoksia. Tästä paikasta noin 150 metriä pohjoiskoilliseen Pukkalan talon maalta on löytynyt kourutaltta KM 2061. |
| metsakeskus.277010021 |
179 |
Vinni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424544.90400000 |
6875081.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kirkkoselän länsirannalla Hyrkkölässä. Maasto on Lahdenvuoren kaakkoon kohti Päijännettä laskevaa rinnettä. Paikka on pieni pelto jyrkän törmän päällä. Kapeiden peltokaitaleiden keskellä virtaa oja. Törmän alapuolella on laajempi peltoaukea. Maaperä on kivistä hiekkaa. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi kvartsia vastaraivatusta Vinnin tilan pellosta noin 600 metriä talosta länteen ja 500 metriä Päijänteen rannasta. Vinnin mailta on löytynyt myös reikäkiviä (KM 2062:1 ja 12214:2). |
| metsakeskus.277010022 |
179 |
Vähälahti Sullero |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427088.88800000 |
6873647.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kirkkoselän eteläpuolella Sihverinvuoren kaakkoisrinteessä Sulleroniemessä. Pitkänomainen peltorinne laskee etelään Sulleroniemen ja Keskiniemen väliseen lahteen. Pellon länsisivua kulkee Sullerontie, joka haarautuu pellon keskellä Leponiementieksi. Paikalla on 90 m mpy törmän tasanne, jolta on asuinpaikkalöytöjä pellosta ja metsän puolelta pohjoisesta. Maaperä on hiekkaa. Aivan pellon luoteisreunasta löytyi kvartsia vuoden 1964 inventoinnissa (KM 16376). Vuonna 2005 Pellon pohjoispuolisesta hiekkakuopasta löytyi pohjoisreunasta kvartsikimpale (ydin?) ja -iskos. Metsään pellon ja hiekkakuopan välille kaivettiin koekuoppia (KM 35333). Asuinpaikkaa on säilynyt koskemattomana metsämaassa pellon ja hiekkakuopan välissä |
| metsakeskus.277010023 |
179 |
Kalliopohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423940.15000000 |
6873477.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010023 |
Asuinpaikka sijaitsee luoteeseen viettävässä pellossa Päijänteen länsirannalla Ryhinselän Pirttilahden pohjukassa. Pirttilahden pohjukka jatkuu koilliseen jyrkkärinteisenä peltolaaksona. Maaperä on savensekaista hiekkaa. Laakson pohjalla virtaa oja. Vuonna 1964 löytyi vastaraivatun pellon alaosasta noin 100 metriä talosta luoteeseen ja 120 metriä rannasta pieneltä alalta kvartsia ja palanutta savea. |
| metsakeskus.277010024 |
179 |
Nikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423710.26900000 |
6868279.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen länsirannalla Puolakan Manhunlahden Kuolemanlahden etelärannalla pohjoiseen ja itään viettävässä pellossa. Pellon itäpuolella on vesijättöä ja pieni Ruutanalampi. Maaperä on savea. Rannassa on Luukkaanniementien pohjoispuolella metsäkaistale ja kalliota. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi kvartsia Nikkilän pellon itälaidalta kallioisen metsäniemekkeen reunasta. Vuonna 2005 kynnetyssä pellossa näkyi muutamia kvartseja laajemmalla alueella kuin aikaisemmin oli tunnettu. Ei ole tietoa jatkuuko asuinpaikka Luukkaaniementien alueelle ja siitä pohjoiseen rantaan. |
| metsakeskus.277010025 |
179 |
Kantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421910.00200000 |
6865870.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010025 |
Paikka sijaitsee Päijänteen länsirannalla, Puolakassa. Kantalan talo on Vanhanselän Hiidenlahden pohjukasta noin 100 m länteen, itään viettävällä rinteellä. Talosta noin 40 m etelään, pellon yläpäästä löytyi vuoden 1964 inventoinnissa noin 30 x 30 m alueelta kvartsia. |
| metsakeskus.277010026 |
179 |
Jopinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422071.94100000 |
6865180.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010026 |
Paikka sijaitsee Moiskalan kylässä, Päijänteen Vanhanselän Jopinlahden pohjukan etelärannalla ja Jopinlahden talosta noin 30 m luoteeseen olevalla hiekkarinnepellolla.
Pellon keskivaiheilta, noin 70 m talosta ja sama matka rannasta löytyi vuoden 1964 inventoinnissa kvartsikaavin ja iskos pellon poikki vievän polun pohjoispuolelta.
Inventointi 2005: paikan todettiin säilyneen lähes entisellään, ja pienemmän perunapellon pinnalla havaittiin löytöjä. Paikalla on selvä törmä. |
| metsakeskus.277010027 |
179 |
Niemelä Kotovainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421641.11500000 |
6865400.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010027 |
Paikka sijaitsee Päijänteen länsipuolella, Vanhanselän Vanhanlahden suulla, etelärannalla. Niemelän Kotovainio on pohjoiseen viettävällä törmällä, savihiekkamaalla.
Pellon keskivaiheilta, noin 60 m talosta koilliseen ja noin 20 m rannasta, törmän taitteen yläpuolelta löytyi vuoden 1964 inventoinnissa noin 20 x 30 m alueelta kvartseja, joukossa mm. pari kaavinta.
2005 inventoinnissa pelto oli niittynä, ei uusia havaintoja. Löytöpaikka on vaikea paikallistaa. Ilmeisesti Vanhanpääntie on tehty löytöpaikkana olevan pellon läpi. |
| metsakeskus.277010028 |
179 |
Saaniemi Rantavainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417680.69600000 |
6868105.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Juokslahden pohjoispuolella Saaniemen luoteisrannalla. Maasto on hiekkainen luoteeseen Saalahteen viettävä korkea avoin rantatörmä. Talosta rantaan johtavan tien varressa on pieni hiekkakuoppa ja lato. Matkaa talolle on noin 80 m ja rantaan 100 m. Ladon ja talon väliseltä alueelta löytyi vuoden 1964 inventoinnissa kvartsia. Aiemmin Saaniemestä on löytynyt eteläkarjalainen tasataltta KM 5920:3, jonka tarkempi löytöpaikka ei ole tiedossa.
Inventointi 2005: Pintapoiminnalla voitiin todeta, että asuinpaikka on laajempi ja jatkuu myös peltotien itäpuolelle. Asuinpaikka on laaja, pintalöytöjen perusteella lähes koko pellon alueella. Sama rinne jatkuu lounaaseen, mutta maasto ei ole avointa. |
| metsakeskus.277010029 |
179 |
Tikkala Hiekkaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421439.08400000 |
6890845.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Muuratjärven Pöykynlahden luoteisrannalla. Maasto on kangasmetsää, hiekkainen kannas lahden ja Pöykynlammen välissä. Asuinpaikka on 95 m rantatörmällä. Rinne viettää kaakkoon. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi kvartsia pieneltä alalta kylätien ja rantaan menevän polun risteyksestä paljaasta hiekasta. Aiemmin on löytynyt irtolöytönä reikäkivi KM 13996 pellosta noin 100 metrin päästä lounaasta.
Inventointi 2005: Pöykynlampi -niminen tie tekee tässä jyrkän mutkan ja suoraan rantaan kulkee tien haara. Törmän rinteestä tien pinnasta kerättiin talteen kvartsia. Vanha löytöpaikka on tästä noin viiden metrin päässä umpeen kasvaneena teiden risteyksen välissä. Reikäkiven löytöpaikalla ei ole enää peltoa. Rannassa on mökkejä. |
| metsakeskus.277010030 |
179 |
Tikkala Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421680.98700000 |
6890850.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Muuratjärven Pöykynlahden luoteisrannalla. Maasto on kangasmetsää, hiekkainen kannas lahden ja Pöykynlammen välissä. Kannas jatkuu itään pienenä niemekkeenä, jonka kärjessä asuinpaikka on. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi kvartsia Kotirannan tilan pihamaalta ja sinne johtavan tien pinnasta veräjän läheltä 10x30 metrin alueelta. Talo on tasaisella mäntykankaalla lähellä niemen kärkeä noin kolmen metrin korkuisen rantatörmän päällä 10 metriä rannasta. |
| metsakeskus.277010031 |
179 |
Vuorelan lahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421601.01900000 |
6890971.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Muuratjärven Pöykynlahden pohjoisrannalla Pöykynlammesta 100 metriä itään. Rinne laskee kaakkoon ja on osittain entistä peltoa, rannassa hiekkarantaa. Vuorelan talolta johtaa hiekkarannalle vanha tieura. Maaperä on hienoa hiekkaa. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi kvartsia noin 70 metrin päässä rannasta tieurien haarasta paljastuneesta hiekasta. Löytöalue on vain 3-5 metrin korkeudella Muuratjärven pinnasta.
Inventointi 2005: Rantaan laskeva tie haaraantui kolmeksi, keskimmäisen haaran pinnassa oli muutamia kvartsi-iskoksia näkyvissä. Tien pohjoispuolella oleva pelto oli metsitetty, muuten rinne kasvoi mäntytaimikkoa. Rinnettä kairattiin, mutta asuinpaikan laajuuteen ei saatu selvyyttä. |
| metsakeskus.277010032 |
179 |
Vuorela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421472.07300000 |
6891105.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Muuratjärven Pöykynlahden pohjoisrannalla Pöykynlammesta 100 metriä pohjoiskoilliseen. Alue on Vuorelan talon entistä peltoa noin 30 metrin päässä talosta luoteeseen. Rinne laskee luoteeseen poispäin järvestä. Vuorelan talo on pienellä harjanteella Pöykynlammen koillispuolella. Maaperä on hiekkaa. Vuonna 1964 löytyi kvartsia Vuorelan talon pellosta noin 30 metriä talosta luoteeseen. Yksi kvartsi-iskos löytyi myös kylätien ja taloon johtavan tien risteyksestä, talosta 120 metriä länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.277010033 |
179 |
Rannila Kuoppakennäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420444.48200000 |
6892272.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Tikkalan Patajärvestä laskevan Mattilanjoen alun etelärannalla, harjanteella soistuneen lammen ja joen välissä. Asuinpaikan ja joen välissä on myös mökki. Harjanteen kaakkoispäässä on hiekkakuoppa. Maaperä on hiekkaa ja soraa. Harjanteella kasvaa metsää. Asuinpaikka on noin 10 metriä Patajärven pintaa korkeammalla. Hiekkakuopalta pohjoiseen johtavan polun pinnalta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta vuoden 1964 inventoinnissa. Löytöpaikka on noin 60 metriä hiekkakuopan reunasta pohjoiseen.
Inventointi 2005: Peruskartasta päätellen hiekkakuoppa oli laajentunut jonkin verran mutta pohjoisreuna oli umpeen kasvanut. Hiekkakuopan reunoja tarkastettaessa havaittiin paksu hiilikerros matalammassa suon puoleisessa luoteisreunassa. Hiilen arveltiin liittyvän mahdollisiin tervahautoihin ylärinteessä kuopan luoteispuolella. Asuinpaikasta ei saatu lisähavaintoja, mutta se sijaitsee pääosin rikkomattomassa metsämaassa. |
| metsakeskus.277010034 |
179 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419003.05900000 |
6893113.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Tikkalan Patajärven pohjoisrannalla Hiekkaniemen tilan lounaispuolella rannassa olevan hiekkaharjun päällä. Asuinpaikalle on matkaa Hiekkaharjun talosta noin 125 metriä lounaaseen ja 20 metriä rannasta. Hiekkaharjun päällä kulkevan polun pinnasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Iskos löytyi myös tästä paikasta 200 metriä kaakkoon Peltokankaaseen nousevan tien pinnasta.
Inventointi 2005: Talon eteläpuolisessa pellossa näkyi yksi kvartsi (ei mittauksia). Hiekkaharjulla avointa maata ei juurikaan ollut näkyvissä, ei edes polulla, josta aikaisemmat löydöt ovat. Asuinpaikan laajuudesta ei saatu lisätietoa. Lisäksi jäi epäselväksi mitä Miettisten inventointikertomuksessa tarkoitetaan toisella löytöpaikalla, sillä peruskartan mukaan Peltokangas on Hiekkaharjun luoteispuolella. Paikalta tunnetaan yksittäisiä kvartsilöytöjä Hiekkaniemen tilan etelä- ja lounaispuolelta pellosta ja harjanteelta. |
| metsakeskus.277010036 |
179 |
Tarvaannenä |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
434206.98700000 |
6880852.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010036 |
Röykkiö sijaitsee Päijänteen Ristinselän lounaispuolella Tarvaannenässä Heinosniemen pohjoisrannalla. Tarvaannenä on metsäinen ja kallioinen pieni niemi Ryssämäen koillispuolella. Röykkiö on noin 40 metriä rannasta koilliseen viettävän kallion laella 12 metrin korkeudella vedenpinnasta. Ympäröivä maasto on metsää, Niiniojan varressa mäen lounaispuolella on peltoaukeita. Vuoden 1964 inventoinnissa röykkiötä tutkittiin hiukan. Röykkiön keskustaan kaivellun kuopan pohjaa tutkittiin, mutta mitään ei löytynyt. Röykkiö erottuu selvästi metsämaasta sammaleiselta kalliolta. Mitat: pituus (S-N) 8 metriä, leveys (W-E) 7,50 metriä. Röykkiön keskellä on syvä kuoppa. Kaakkoispuolella on ehkä myös leviteltyjä kiviä. |
| metsakeskus.277010037 |
179 |
Koukunkallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
434566.85000000 |
6880271.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010037 |
Röykkiö sijaitsee Päijänteen Ristinselän lounaispuolella Koukunkalliolla Heinosniemen pohjoisrannalla. Röykkiö on niemen koillisreunassa kallion laella, 30 metriä rannasta ja 10 metrin korkeudella veden pinnasta. Niemessä kasvaa metsää ja kallion eteläpuolella alle 100 metrin päässä on mökki. Röykkiön mitat ovat 10 (S-N) ja 12 (W-E) metriä. Rannan ja mantereen eli pohjois- ja eteläsivuilla oli vanhat avaukset, itäpuolella ehkä hajotettua kiveystä. Röykkiön keskellä on pystyssä punertava paasimainen kivi, tilojen rajamerkki. Tämä röykkiö on Korpilahden suurin. |
| metsakeskus.277010038 |
179 |
Tahkosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
430940.33300000 |
6874921.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010038 |
Röykkiö sijaitsee Kärkistensalmessa Tahkosaaren kaakkoisrannalla. Röykkiö on noin 60 metriä niemen kärjestä kaakkoon viettävällä kalliolla. Rinteen alaosassa on mökkejä. Rinne on osittain kallioinen, osittain myös hiekkainen. Rinteessä kasvaa metsää. Röykkiö on sammaloitunut mutta erottuu vielä aluskasvillisuudesta. Miettiset ilmoittavat röykkiön kooksi 5x6 m ja arvelevat että röykkiötä on pinnaltaan purettu, koska se on niin matala (kork. 0,5 m). Reunoilla kasvaa suuria mäntyjä. |
| metsakeskus.277010039 |
179 |
Oravasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
424009.15600000 |
6867042.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010039 |
Röykkiö sijaitsee Päijänteen Vanhanselän pohjoisosassa Oravasaaren (Oravisaaren) pohjoisrannalla. Röykkiö on saaren rantaan ulottuvalla pohjois-eteläsuuntaisella kallioselänteellä noin 30 metriä rannasta. Röykkiön ympäristössä on metsää ja kallion kärkeen on rakennettu grillikatos.
Sarasmo mainitsee kertomuksessaan, että röykkiötä on mahdollisesti paikallisen muistitiedon mukaan tutkittu (1800-luvulla?). Röykkiö on avattu keskeltä pohjaan saakka ja näkyvissä on arkun tapaista kiveystä. Röykkiöstä ei löytynyt muuta kuin hiiltä. Röykkiön mitoiksi ilmoitetaan 7x5 metriä, korkeus 0,4 metriä.
Vuonna 2005 inventoinnin aikaan röykkiön ympäristöön rakennettiin mökkejä. |
| metsakeskus.277010040 |
179 |
Riitarinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435029.00000000 |
6870608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Oittilan kylässä Synsiänlahden länsirannalla, kilometrin Riitarinteen talosta lounaaseen. Maasto on hiekkaista mäntykangasta. Löytöpaikalla on suuria hiekkakuoppia Raidanlahdentien länsipuolella. Rinne laskee kaakkoon. Vuoden 1964 inventoinnissa löytyi hiekkakuopan koillisreunalta yksi kvartsi-iskos. Vuoden 1989 tarkastuksessa löytyi likamaata ja palanutta luuta suuren hiekkakuopan koillisreunalta. Asuinpaikalla on kaksi erillistä löytökohtaa. Riitarinne A sijoittuisi koordinaattien mukaan hiekkakuopan koillispuolelle ja B kuopan eteläreunalle noin 200 metrin päähän toisistaan.
Inventointi 2005: Hiekkakuoppa näytti yhä laajentuneen peruskarttaan merkitystä. Asuinpaikka saattaa olla tuhoutunut. |
| metsakeskus.277010042 |
179 |
Koutturi |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
426725.06800000 |
6864467.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010042 |
Röykkiö sijaitsee Päijänteen Vanhanselän länsirannalla Koutturin saaren eteläkärjessä. Kapea Koutturinsalmi erottaa saaren mantereesta Hiironiemestä. Koutturissa kasvaa metsää eikä juurikaan ole mökkejä. Röykkiö on alavalla paikalla, kalliolla vain muutaman metrin järven pinnan yläpuolella. Röykkiö on soikea, 8x5 metriä. Siinä ei ole penkomisen jälkiä. Röykkiö sijoittuu saaren eteläpään kallioalueen pohjoisreunalle. |
| metsakeskus.277010043 |
179 |
Raidanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
434295.98700000 |
6873197.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kärkistensalmen itäpuolella Raidanlahden perukassa. Raidanlahden pohjukka on hienoa hiekkamaata ja asuinpaikan kohdalla on hiekkakuoppa. Pököntie kulkee hiekkakuopan itäpuolitse, vanha tieura lännestä rannanpuolelta. Rinne laskee loivasti luoteeseen. Samalla hiekkakankaalla Hakavuoren länsirinteellä on useita asuinpaikkoja. Tarkastus vuonna 1988, jolloin löytyi hiekkakuopan reunalta keramiikkaa. Paikalla suoritettiin seuraavina vuosina koekaivaus ja kartoitus (ei kertomuksia?). Kaivauksen löytöinä muun muassa asbestikeramiikkaa. Ajoitus 1110+-90 BC.
Inventointi 2005: Hiekkakuopat ovat ilmeisesti laajentuneet. Onko asuinpaikka tutkittu tai tuhoutunut? |
| metsakeskus.277010044 |
179 |
Näätämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433204.42500000 |
6873031.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kärkistensalmen itäpuolella Kalliosaarenselän etelärannalla ja Huhtisalmen itärannalla. Alue on Raidanlahden kylää ja Haanmäen pohjoisrinnettä. Maasto on metsäistä hiekkamaata. Pieni Haanmäentie kulkee rantamökeille löytöpaikan ohi. Löytöpaikalla on pieni hiekkakuoppa. Hiekkakuopan ja tien laidasta on tutkittu kahden lieden jäännökset 25 metrin etäisyydellä toisistaan. Koekuopat olivat löydöttömiä. Liedestä ei ole ajoitusta. Korkeuden perusteella paikka ajoittuisi kivikauteen 4000-3000 eKr. |
| metsakeskus.277010045 |
179 |
Raidanlahden Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434282.99300000 |
6873507.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kärkistensalmen itäpuolella Raidanlahden ja Ristilahden välisellä hiekkaharjanteella. Harjanteella kulkee Pököntie, se leikkaa asuinpaikkaa osittain. Tien länsipuolella on Kotirannan tilan peltoja, itäpuolella kangasmetsää. Asuinpaikka sijoittuu kohtaan jossa tie nousee hieman ylöspäin 85 m mpy korkuiselle törmälle. Tien länsipuolella on pieni metsäsaareke ja sen reunassa hiekkakuoppa. Myös Pököntien pohjoispuolella talolle vievän tien kohdalla on hiekkakuoppa.
Inventointi 2005: Tien länsipuolella olevan metsäsaarekkeen reunasta on otettu hiekkaa. Rinteessä näkyi muutama kvartsi. Paikalta mitattiin asuinpaikan eteläraja 6876353/3434427. Tien laidassa mäen päällä oli myös kvartsia , tästä mitattiin keskikoordinaatti 6876390/3434427. Pököntien pohjoisreunassa Kotirannan talolle vievän tienristeyksen kohdalla oli vanha ja uusi pieni hiekkakuoppa. Näiltä paikoin oli aikaisemmin otettu talteen löytöjä. Hiekkakuopan reunalta mitattiin asuinpaikan mahdollinen pohjoisraja 6876446/3434399. Asuinpakan rajoja ei ole tarkasti määritelty. |
| metsakeskus.277010046 |
179 |
Lusikkaniemenkallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
429827.78300000 |
6874010.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010046 |
Röykkiö sijaitsee Päijänteen itärannalla Kärkistensalmen lounaispuolella Lusikkaniemen tyvessä. Lusikkaniemi on pieni niemi Mäntylahden pohjoisrannalla, kallioinen rinne viettää länteen. Niemi on korkean Taipaleenharjun luoteispäässä. Röykkiö ei ole harjanteella kallion korkeimmalla kohdalla vaan rinteessä. Harjanteella kulkee Sutostenperäntie, josta haarautuu alas rantaan Mäntylahdenmutka. Rannassa on mökkejä, myös röykkiön kohdalla mutta eri puolella tietä. Röykkiö on selkeä ja erottuu hyvin vaikka sen ympäristössä kasvaakin pusikkoa. Röykkiön ympärillä on muutamia mäntyjä. Röykkiön halkaisija on 8,5 metriä. Röykkiö on pyöreä. Sen yläpuoliskossa (itäpuoli) on pitkulainen avaus, 4x2 metriä. Kiviä on ehkä heitelty alarinteeseen |
| metsakeskus.277010046 |
179 |
Lusikkaniemenkallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
429827.78300000 |
6874010.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010046 |
Röykkiö sijaitsee Päijänteen itärannalla Kärkistensalmen lounaispuolella Lusikkaniemen tyvessä. Lusikkaniemi on pieni niemi Mäntylahden pohjoisrannalla, kallioinen rinne viettää länteen. Niemi on korkean Taipaleenharjun luoteispäässä. Röykkiö ei ole harjanteella kallion korkeimmalla kohdalla vaan rinteessä. Harjanteella kulkee Sutostenperäntie, josta haarautuu alas rantaan Mäntylahdenmutka. Rannassa on mökkejä, myös röykkiön kohdalla mutta eri puolella tietä. Röykkiö on selkeä ja erottuu hyvin vaikka sen ympäristössä kasvaakin pusikkoa. Röykkiön ympärillä on muutamia mäntyjä. Röykkiön halkaisija on 8,5 metriä. Röykkiö on pyöreä. Sen yläpuoliskossa (itäpuoli) on pitkulainen avaus, 4x2 metriä. Kiviä on ehkä heitelty alarinteeseen |
| metsakeskus.277010047 |
179 |
Salmela-Koulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433056.52800000 |
6862671.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpilahden eteläosassa Päijänteen itäpuolella Putkilahden kylässä Virtasalmen sillasta 300 metriä itään. Maasto on länteen viettävää hiekkarinnettä. Löytöjä on pienestä pellosta 120 metriä koulusta itään ja kangasmetsästä Salmikujan ja Keinukujan välistä vanhan ladon ympäristöstä. Samalla rantatörmällä etelämpänä noin 300 metrin päässä on Lähdemäen asuinpaikat. Asuinpaikan ympäristö on rakennettua.
Inventointi 2005: Pellossa tien länsipuolelta Salmikujan risteyksen vieressä oli kvartsia näkyvissä. Paikalta mitattiin asuinpaikan eteläraja 6865483/3433223. Kartan perusteella metsästä mitattiin asuinpaikan pohjoisraja 6865596/3433232. Asuinpaikan laajuutta ei ole kuitenkaan varmasti määritelty. |
| metsakeskus.277010048 |
179 |
Kotiranta B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434146.04700000 |
6873730.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Kärkistensalmen itäpuolella Raidanlahden ja Ristilahden välisellä hiekkaharjanteella. Harjanteella kulkee Pököntie, se leikkaa asuinpaikkaa osittain 85 metrin korkeuskäyrällä. Tien länsipuolella on Kotirannan tilan peltoja, itäpuolella kangasmetsää. Asuinpaikka sijoittuu kohtaan, jossa Pököntieltä haarautuu mökkitie pohjoiseen Pökönniemeen. Hieman tienristeyksestä etelään Pököntien eteläreunassa on vanha lato. Löydöt ovat peräisin tienristeyksen metsänpuoleisesta itäpenkasta. Tieleikkauksessa on todettu vahvaa kulttuurimaata noin 20 metrin matkalla (ei tarkastuskertomuksia?).
Tasataltan KM 7808:3 löytöpaikka on lounaaseen viettävässä rinteessä Pökönvuoren eteläpuolella. Rinne laskee Raidanlahteen. Maasto on kosteaa rantametsää ja peltoa. Löytöpaikka on noin 100 metriä asuinpaikasta luoteeseen.
Inventointi 2005: Pohjoisrajaksi mitattiin likamaa-alue tien risteyksessä (6876613/3434290). Tietä kaakkoon kohti lahden perukkaa kuljettaessa näkyi siellä täällä muutamia kvartseja. Eteläisin kvartsi oli noin 100 metrin päässä tien risteyksestä. Tästä mitattiin arvioitu asuinpaikan eteläraja (6876524/3434347). Asuinpaikan laajuutta ei ole määritelty. Taltan löytöpaikka mitattiin aivan pellon pohjoispäästä tien laidasta. GPS-mittaus arvioidulta löytöpaikalta 6876696/3434226, z= 85 m mpy. |
| metsakeskus.277010049 |
179 |
Ristiniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
434755.80000000 |
6873892.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.277010049 |
Röykkiö sijaitsee Päijänteen Kärkistensalmen itäpuolella Mustanselän etelärannalla Ristiniemen kärjessä olevalla kalliolla. Paikka on Raidanlahden kylän Hakavuoren pohjoispuolella oleva niemi. Niemen pohjoispää on kalliota. Röykkiö on suunnilleen kallion laella, matala ja huomaamaton, aivan jäkälän peitossa. Röykkiö on kallion pohjoisreunalla, maakivien välissä, kallio laskee portaittain pohjoiseen. Sen alapuolella on erikoisia siirtolohkareita ja aivan rannassa mökkejä. Ristiniementie vie mökin pihaan kallion eteläpuolella. Röykkiö sijaitsee noin 50 metriä mökistä länteen. Röykkiö on lapinraunion tyyppinen, hiukan kulmikas ja kooltaan 3x4 metriä. |
| metsakeskus.279000001 |
445 |
Ryssvik |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
196643.42100000 |
6675218.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279000001 |
På Hjortöns nordvästligaste udde finns enligt uppgift en båtformad stensättning, som dock inte påträffades vid inventeringen 1971. Enligt sagesmannen fru Helmi Öhman, skulle denna vid tidpunkten för inventeringen ha varit i gott skick, men väl urskiljbar endast vårar och höstar då gräset är lågt.
En ingende beskrivning av fornlämningen finns i L.W. Fagerlunds Anteckningar om Korpo och Houtskär socknar, där nämns att den är 20 famnar lång. Enligt honom är stensättningen från år 1743, då i dess närhet fördes sjöstrid. |
| metsakeskus.279000002 |
445 |
Hjortö bötet |
10001 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
196968.28900000 |
6674927.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279000002 |
Hjalmar Appelgren citerar i "Sumen muinaislinnat" L.W. Fagerlund och anger att det på Hjortön skulle finnas stenrader påminnande om borgmurar. På Hjortös högsta brant Hjortö bötet finns inga iaktagbara murkonstruktioner, men platsen kan väl ha fungerat som tillflyktsborg. Intill en stenåker finns ett antal stenhögar, som dock knappast är gravrösen.
Enligt sagesman Maja Granvik förmäler den muntliga traditionen att det i tiden funnits två jättar, av vilka den ena bodde på Hjortö, den andra på Brunskär i yttre skärgården. De kom i gräl och började kasta sten på varandra. Sålunda skulle de båda "jättekasten" (stenåkrarna) på vardera ön ha uppstått. I den lokala dialekten avses med jättekast stenåkrar och inte gravrösen. |
| metsakeskus.279000003 |
445 |
Pellas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
202417.00000000 |
6677154.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279000003 |
På den östra sluttningen av ett berg i skogen NW om Rumar åkerfält, ca 100 m från åkerrenen finns ett naturligt stenfält, i vilket gjorts en grop om ca 1.5 m i diameter. Den gränsar i väst och söder till bergväggen. eventuellt är detta en tomtning.
Muinaisrantakivikkoon on kaivettu noin 150 cm halkaisijaltaan oleva pyöreähkö kuoppa, jonka syvyys on tällä hetkellä noin 70 cm. Sen pohja on sammaloitunut ja reunat jäkälän peitossa. Kuopan ulkopuolella ei ole havaittavissa vallia eikä kivikossa muita rakenteita. Kyseessä ei ole aikaisemmin muinaisjäännösrekisterissä mainittu tomtning-jäännös vaan rakkakuoppa, jota on mahdollisesti käytetty säilytykseen. Kohteen rajaus on pistemäinen.
Kuopan ympärillä on luontainen muinaisrantakivikko. Sen etelä- ja pohjoispuolella on melko jyrkät kalliorinteet, joiden välisessä notkelmassa kohde sijaitsee. Ympäristö on talousmetsäkäytössä olevaa kuivaa, karua ja kallioista maastoa. |
| metsakeskus.279000004 |
445 |
Kasatyr |
10001 |
12002 |
13018 |
11002 |
27000 |
195447.88600000 |
6678532.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279000004 |
Uppgifter om jordhögars, som skulle vara gravhögar intill Kasaberget i Bonäs har bl.a. Tallgren i "Varsinais-Suomi pitkin ja poikin", där han missvisande anger att fyndplatsen är på Västergårds marker. Någon Västergård finns inte i Bonäs, varför det torde röra sig om Norrgård. På denna gårds mark finns två högar, som syns över markytan. Provgropar har dock inte givit något resultat som skulle verifiera antagandet. Eventuellt kan det röra sig om ett naturfenomen. |
| metsakeskus.279000005 |
445 |
Näset |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
197193.16200000 |
6682251.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279000005 |
Röset mäter 3.3 x 2.6 m och är 0.8 m högt. Tyarktika anger det dock som osäkert. |
| metsakeskus.279000005 |
445 |
Näset |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
197193.16200000 |
6682251.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279000005 |
Röset mäter 3.3 x 2.6 m och är 0.8 m högt. Tyarktika anger det dock som osäkert. |
| metsakeskus.279010001 |
445 |
Pakasto åker |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
197889.88600000 |
6682399.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010001 |
Röset är beläget på en SW sluttning strax E om åkern på Pakasto udde. Avståndet från åkerrenen är 17 m. Röset ligger på kalberget och är byggt av jämstora stenar. Det är till formen ovalt och mäter i SW-NE riktning 4.5 - 5 m, i SE-NW-riktning 3.5 m. Höjden är 0.5 m. I norr finns ett sort flyttblock och i denna riktning bildar också kantkedens stenar regelbundna. |
| metsakeskus.279010001 |
445 |
Pakasto åker |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
197889.88600000 |
6682399.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010001 |
Röset är beläget på en SW sluttning strax E om åkern på Pakasto udde. Avståndet från åkerrenen är 17 m. Röset ligger på kalberget och är byggt av jämstora stenar. Det är till formen ovalt och mäter i SW-NE riktning 4.5 - 5 m, i SE-NW-riktning 3.5 m. Höjden är 0.5 m. I norr finns ett sort flyttblock och i denna riktning bildar också kantkedens stenar regelbundna. |
| metsakeskus.279010002 |
445 |
Prostberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
197013.00000000 |
6681792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010002 |
Röset ligger på en bergsrygg söder om Kuggviken där det växer bland- och tallskog. Berget är i riktning mot havet brant, medan det i söder sluttar svagare. Röset finns nära en stenåker, som mäter minst 40-50 m i omkrets. Själva gravröset finns på kalberget SW om stenåkern. Det mäter 3.5 - 4 m i diamter och är 0.5 m högt. Det är byggt av jämnstora stenar.
Hautaröykkiön itä- ja eteläpuolella on laaja tasakokoisista kivistä muodostunut muinaisrantakivikko, johon on kaivettu kaksi rakkakuoppaa. Röykkiöstä 5 m koilliseen on noin 70 cm syvä ja 2 m x 1,5 m kokoinen kuoppa. Röykkiöstä 10 m itäkoilliseen on noin 1 m syvä ja 3 m x 2 m kokoinen kuoppa. Molempia reunustaa selvä noin 20 cm korkea ja lähes 1 m leveä kivivalli. |
| metsakeskus.279010002 |
445 |
Prostberget |
10002 |
12004 |
13052 |
11040 |
27000 |
197013.00000000 |
6681792.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010002 |
Röset ligger på en bergsrygg söder om Kuggviken där det växer bland- och tallskog. Berget är i riktning mot havet brant, medan det i söder sluttar svagare. Röset finns nära en stenåker, som mäter minst 40-50 m i omkrets. Själva gravröset finns på kalberget SW om stenåkern. Det mäter 3.5 - 4 m i diamter och är 0.5 m högt. Det är byggt av jämnstora stenar.
Hautaröykkiön itä- ja eteläpuolella on laaja tasakokoisista kivistä muodostunut muinaisrantakivikko, johon on kaivettu kaksi rakkakuoppaa. Röykkiöstä 5 m koilliseen on noin 70 cm syvä ja 2 m x 1,5 m kokoinen kuoppa. Röykkiöstä 10 m itäkoilliseen on noin 1 m syvä ja 3 m x 2 m kokoinen kuoppa. Molempia reunustaa selvä noin 20 cm korkea ja lähes 1 m leveä kivivalli. |
| metsakeskus.279010003 |
445 |
Söderskog |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
201050.61400000 |
6683116.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010003 |
Röset är beläget på en bergsrygg som omges av Bölenaåkrarna. Bergsryggen löper i E-W-riktning. på berget växer gles tallskog. Röset är på bergets högsta krön i dess östra ända. Röset är delvis demolerat. Det mäter 8.0 x 6.3 m, och är 0.6 m högt. Rsets stenar är jämnstora. |
| metsakeskus.279010004 |
445 |
Storskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
201760.32300000 |
6683071.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010004 |
Rösena är belägna på ca 100 ms avstånd från varandra på en bergsrygg, som är bevuxen med glesa martaller. Bergets sluttningar är branta.
Röse 1. koord. x = 663789, y = 153458 mäter ca 8.0 x 4.0 m och är 0.4 m högt.
Röse 2. koord. x = 663787, y = 153468 mäter ca 6.1 x 5.4 m och är 0.4 m högt |
| metsakeskus.279010005 |
445 |
Ekdalarna |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
201544.42100000 |
6681695.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010005 |
Röset är beläget i W-ändan av en berghöjd som löper i E-W-riktning. Omgivningen är ett sörre skogsmassiv i mitten av Kyrklandet. Röset på kalberget är byggt av förhållandevis små stenar. Dess diamter är ca 5 m. det är delvis demolerat och i mitten är berggrunden synlig under kottar och lav. Runt mitten finns stenar i 2 - 3 lager och höjden är ca 0.4 m. |
| metsakeskus.279010006 |
445 |
Lillängskogen |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
199865.08700000 |
6683667.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010006 |
På nordkanten av en bergsklack bevuxen med tallskog, på vilken finns två svaga förhöjningar på ca 5 m avstånd frånvarandra. Dessa mäter ca 2.5 m i diameter och höjer sig från omgivningen 0.3 - 0.4 m. Möjligen kan dessa vara resterna efter två gamla husgrunder. Vid grävandet av provgropar påträffades lite kol och bitar av lerklining, som inte tillvaratagits. |
| metsakeskus.279010007 |
445 |
Bodalarna |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
200889.68100000 |
6682789.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010007 |
Strax norr om Bodalarna mosse på rån mellan Lassas och Ollas skog finns två rösen. De framträder i den steniga terrängen klart som byggda rösen. Det nordligare mäter 5.5 m i diameter och är ca 0.4 m högt. I W gränsar röset till en stor sten. det sydligare röset mäter 2.5 x 3.3 m och dess höjd är i norra kanten 0.5 m. Rösena befinner sig på 10 meters avstånd från varandra. |
| metsakeskus.279010008 |
445 |
Åkerback |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
200377.00000000 |
6676550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010008 |
På en liten backe på Syvälaxvikens västra strand, 3 m söder om vägen från Korpoström gård till Åkerback finns förhöjning so mäter ca 2 x 3 m och vars höjd är o.3 m. Förhöjningen är täckt av gräs och mossa. 3-4 m S om denna finns större stenar, vilka skulle kunna härröra från en husgrund. I provgropar påträffades lerklining, som dock inte tillvaratagits.
Edellä kuvatun pienen rakennuksen tai kookkaan tulisijan pohjan eteläpuolelle on 1980-luvulla rakennettu omakotitalo. Aikaisemmin mainitut, mahdollisesti toiseen rakennukseen liittyvät kivet ovat ilmeisesti jääneet sen tai pihamaan alle. Myöskään kohteen itä- tai pohjoispuoliselta kallioalueelta ei vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5,7 km eteläkaakkoon, Syvälaxvikenin länsipuolella, Österåkern -nimisen pellon eteläpuolella olevan kallioisen mäen kaakkoisreunalla. Muinaisjäännöksen pohjoispuolella kulkee Åkerbackaan johtava tie ja etelässä se rajautuu omakotitalon pihaan. Alueella kasvaa ketokasvillisuutta ja muutamia mäntyjä. |
| metsakeskus.279010009 |
445 |
Bosmans torptomt |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
195820.72900000 |
6678659.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010009 |
På en betesmarkssluttning som är mycket stenig strax intill vägen till havsstranden och Kasaberget, 15 m söder om Norrgårds uthus finns en gammal hustomtplats. Då vägrenen dikades på 1950-talet framkom nära ytan sotig jord, lerklining, slagg samt keramik samt ytterligare understenen till en handkvarn. Även yngre tegelbitar har påträffats. Fyndlagret sträckte sig åtmnstne över 15 m långt område. inga fynd har tillvaratagits. |
| metsakeskus.279010011 |
445 |
Jurmo Munkringar |
10002 |
12001 |
13208 |
11010 |
27000 |
198465.85200000 |
6644666.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010011 |
Kohde käsittää Jurmon saaren pohjoisosassa, n. 100 - 140 m nykyisestä rantaviivasta sijaitsevaa neljä pyöreää kivikehää, nk. munkring -jäännöstä. G.A. Halleniuksen (1741) mukaan Kökarin harmaaveljet löysivät aikoinaan nämä kivikehät, jotka muistuttavat tyypiltään itäruotsalaisia tomtning -jäänteitä.
Munkring II (alakohteet nimetty M. Eskolan v. 1971 inventointikertomuksen mukaan) koostuu pyöristyneistä lohkareista rakennetusta ulkomitoiltaan n. 10 x 10 m kokoisesta pyöreästä kivikehästä, jonka W- ja E -reunoilla on 0.4 m ja 0.7 levyiset kulkuaukot. Kehän korkeus n. 0.7 m. Kehän keskellä kuoppa ja yksittäisiä lohkareita. Sijaitsee n. 350 m kohteesta Kappalbackan itään.
Noin 195 m munkring II:sta itään sijaitsee v. 1973 kaivettu ja sen jälkeen ennallistettu munkring III, n. 10 x 10 m ulkomitoiltaan, kulkuaukot W- ja SE-puolilla, ja kehän keskellä ryhmä lohkareita.
Noin 200 m kaakkoon III:sta ulkomitoiltaan saman kokoinen munkring IV. Kivikehän korkeus n. 0.5 m ja siinä kulkuaukko W-puolella sekä mahdollisesti E-puolella. Keskellä varvikon peitossa lohkareita.
Noin 230 m IV:sta itäkaakkoon munkring V, pyöristyneistä tasakokoisista lohkareista rakennettu ulkomitoiltaan n. 11 x 11 m kokoinen kivikehä jonka W- ja E-puolilla n. 0.3 m ja 0.8 m levyiset kulkuaukot. Kehän keskellä 3 m läpimittainen rykelmä maantasaisia lohkareita ja sen sisällä kivetön n. neliömetrin kokoinen alue. |
| metsakeskus.279010012 |
445 |
Näsudden 1 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
200557.00000000 |
6676062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010012 |
På Näsuddens sydligaste spets mot Korpoström finns inhugget till minne av Gustaf III:s besök årtalet 1788 och bokstäverna v.H.M.A.
Kallioon on hakattu Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n monogrammi eli koristeellinen G-kirjan, jonka sisällä on numero kolme roomalaisin numeroin sekä yläpuolella kruunu. Monogrammin alapuolelle on hakattu kirjaimet v.H.M.A. (osa pisteistä kirjainten välissä on tulkinnanvaraisia) sekä vuosiluku 1788. Hakkauskentän korkeus on noin 115 cm ja leveys noin 180 cm.
Nimikirjainten on tulkittu merkitsevän (Ernst Gustav) von Hertzeniä ja (Gustav) Mauriz Armfeltia. Paikallisen tradition mukaan kuningas seurueineen on aterioinut Näsuddenilla ja hakkaus on tehty tapauksen muistoksi.
Hakkaus on tehty pienen kalliopaljastuman laelle, lähes vaakasuoralle pinnalle. Siitä on matkaa vesirajaan noin 40 m ja 35-40 metrin säteellä siitä pohjoiseen ja itään on asuinrakennuksia sekä lounaaseen veneveistämö laitureineen. Muinaisjäännöstä ympäröivä alue on kallioista ja karua. Sillä kasvaa harvakseltaan mäntyjä ja lehtipuun vesoja. Kallio on monin paikoin sammaleen peitossa ja sen koloissa kasvaa ketokasvillisuutta. Hakkauksesta 15-20 m länteen, hieman alemmalla tasolla on kalliopainaumassa vettä. Paikallisten kertoman mukaan kyseessä olisi luonnonlähde. |
| metsakeskus.279010013 |
445 |
Skorvlot 1 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27005 |
200941.00000000 |
6675871.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010013 |
Skorvlotin saaren keskiosassa, mäntymetsän ympäröimällä kalliolla on heikosti erottuva kalliohakkaus. Noin 50 metrin päässä paikalta on paikallisen yhdistyksen rakentama Skorvlotin vanhan tullirakennuksen kopio, sekä vanhan tulliaseman kivijalka. Niiltä johtaa kalliohakkaukselle polku.
Kallioon on hakattu Vaasan suvun sekä Södermanlannin vaakunat ja niiden alle teksti Hertig Ckarl Åbo slot. Kirjoitusta on myös lisää yksittäisiä kirjaimia laajalla alueella.
Kalliohakkaus on tulkittu tehdyn Kaarle herttuan vierailun kunniaksi vuonna 1599.
Lokakuussa 2019 tehdyn inventoinnin aikana kalliohakkauksen sijainti tarkentui. Sen ympärille on koottu rinki pienistä kivistä hakkauksen löytämisen helpottamiseksi. |
| metsakeskus.279010014 |
445 |
Hagaudd |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
195506.00000000 |
6677812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010014 |
Röset mäter 7.0 x 6.7 m och är 0.9 m högt.
Röykkiötä kiertää ainakin yksi reunakehä. Sen keskellä on kallioon asti ulottuva
kuoppa, jonka laajuus pohjalla on 0,8 m x 0,5 m. Röykkiön neljällä sivulla on siihen liittyvä uloke. Ne vaikuttavat röykkiön rakenteeseen liittyviltä ja suuntautuvat jokseenkin väli-ilmansuuntien mukaan. Koillisen puoleinen uloke on pyöreä, sen halkaisija on noin 1 m ja korkeus 15-20 cm. Tiiviin ladelman väleissä on vähän maata. Kaakonpuoleinen uloke on muuten kuten edellinen, mutta muodoltaan lähinnä kolmiomainen. Luoteinen uloke on muodoltaan edellisiä epämääräisempi ja harvempi, mutta kuitenkin selvästi ladottu. Lounaassa uloke muodostuu vain muutamasta yksittäisestä kivestä.
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5 km etelälounaaseen Bonäsvikenin eteläpuolella olevalla niemellä, lahden suulla. Röykkiö sijaitsee avokalliolla, sen korkeimman kohdan luoteispuolella, hyvällä näköalapaikalla. Meren rantaan on matkaa luoteessa 90 m ja lounaassa 160 m. Röykkiön ympäristö on karua kalliota, jolla kasvaa siellä täällä mäntyjä ja katajaa. Kallion kaakkois- ja koillispuolella on rehevämpää talousmetsää. |
| metsakeskus.279010014 |
445 |
Hagaudd |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
195506.00000000 |
6677812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010014 |
Röset mäter 7.0 x 6.7 m och är 0.9 m högt.
Röykkiötä kiertää ainakin yksi reunakehä. Sen keskellä on kallioon asti ulottuva
kuoppa, jonka laajuus pohjalla on 0,8 m x 0,5 m. Röykkiön neljällä sivulla on siihen liittyvä uloke. Ne vaikuttavat röykkiön rakenteeseen liittyviltä ja suuntautuvat jokseenkin väli-ilmansuuntien mukaan. Koillisen puoleinen uloke on pyöreä, sen halkaisija on noin 1 m ja korkeus 15-20 cm. Tiiviin ladelman väleissä on vähän maata. Kaakonpuoleinen uloke on muuten kuten edellinen, mutta muodoltaan lähinnä kolmiomainen. Luoteinen uloke on muodoltaan edellisiä epämääräisempi ja harvempi, mutta kuitenkin selvästi ladottu. Lounaassa uloke muodostuu vain muutamasta yksittäisestä kivestä.
Kohde sijaitsee Korppoon kirkosta 5 km etelälounaaseen Bonäsvikenin eteläpuolella olevalla niemellä, lahden suulla. Röykkiö sijaitsee avokalliolla, sen korkeimman kohdan luoteispuolella, hyvällä näköalapaikalla. Meren rantaan on matkaa luoteessa 90 m ja lounaassa 160 m. Röykkiön ympäristö on karua kalliota, jolla kasvaa siellä täällä mäntyjä ja katajaa. Kallion kaakkois- ja koillispuolella on rehevämpää talousmetsää. |
| metsakeskus.279010015 |
445 |
Hummelskär |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
189339.32300000 |
6681079.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010015 |
Röset mäter 5.3 x 3.2 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.279010015 |
445 |
Hummelskär |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
189339.32300000 |
6681079.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010015 |
Röset mäter 5.3 x 3.2 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.279010016 |
445 |
Bendby |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
200251.94600000 |
6679642.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010016 |
Röykkiön mitoiksi on aluperin annettu 11.9 x 9.1 m ja korkeudeksi 0.4 m.
Vuoden 2022 tarkastuksen aikaan röykkiö on suurelta osittain hajotettu, sen kiviä on viskottu rinteeseen ja sen päälle on tuotu pitkänomaisia lohkarekiviä ilmeisesti osoittamaan kylänrajaa. Yksi lohkareista on pystyssä röykkiön päällä. Lisäksi parin metrin päähän on kasattu röykkiön kiviä tukemaan sittemmin katkaistua puupaalua. |
| metsakeskus.279010016 |
445 |
Bendby |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
200251.94600000 |
6679642.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010016 |
Röykkiön mitoiksi on aluperin annettu 11.9 x 9.1 m ja korkeudeksi 0.4 m.
Vuoden 2022 tarkastuksen aikaan röykkiö on suurelta osittain hajotettu, sen kiviä on viskottu rinteeseen ja sen päälle on tuotu pitkänomaisia lohkarekiviä ilmeisesti osoittamaan kylänrajaa. Yksi lohkareista on pystyssä röykkiön päällä. Lisäksi parin metrin päähän on kasattu röykkiön kiviä tukemaan sittemmin katkaistua puupaalua. |
| metsakeskus.279010017 |
445 |
Hästbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
198633.60100000 |
6679859.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010017 |
Röset mäter 9.9 x 7.1 m och är 1.1 m högt. |
| metsakeskus.279010017 |
445 |
Hästbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
198633.60100000 |
6679859.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010017 |
Röset mäter 9.9 x 7.1 m och är 1.1 m högt. |
| metsakeskus.279010018 |
445 |
Kvarnudd |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
195944.00000000 |
6681436.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010018 |
Nedanom Kvarnuddens berg har hösten 1940 dokumenterats 16 ryssugnar + 7 osäkra sådana.
Kohde sijaitsee Kyrklandetin luoteisosassa Korppoon kirkosta 2,7 km länsilounaaseen Kvarnuddin niemellä. Kvarnudd on kallioinen ja karu niemi, jonka lakialue ulottuu noin 20 m merenpinnasta. Lakialuen on melko tasainen, mutta etelässä, lännessä ja pohjoisessa sen rinteet ovat jyrkkiä. Etelärinteessä on pähkinälehtoa, muuten alueella kasvaa mäntyä ja tuoreemmissa notkelmissa kuusta. Niemen länsiosassa on useita loma-asuntoja ulkorakennuksineen.
Vuoden 2014 inventoinnissa kiviuuneja tai sellaisten todennäköisiä pohjia on alueella havaittavissa 16. Todennäköisesti niitä on ollut enemmän ja osa on hävinnyt rakennusten ja tienteon yhteydessä. Uunit muodostavat hajanaisen ryhmän Kvarnuddin niemen korkeimman kohdan ympärille. Aivan korkeimmilla kallioilla niitä ei ole. Niiden rakennuspaikka ja suunta vaikuttaa riippuvan maaston muodoista. Osa uuneista on rakennettu luonnon kivikkoon, kallion tai ison kiven kupeeseen. Kaikki uunit sijaitsevat tasaisella metsämaalla aivan avokallion
reunalla.
Uunien kunto vaihtelee melko hyvästä tulkinnanvaraiseen. Mitattavissa olevien uunien pituus on 2-3 m, leveys 1,7-2,5 m ja korkeus 35-90 cm. Useimpien muoto on nykyään ja on ilmeisesti alun perinkin ollut pyöreähkö. Holvaus on kaikissa uuneissa romahtanut. Uunien rakentamiseen käytetyt kivet ovat luonnonmuovaamia ja kooltaan vaihtelevia. |
| metsakeskus.279010019 |
445 |
Björkö Vintrasnäs 1 |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
202521.00000000 |
6652562.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010019 |
Kivikompassi sijaitsee Björkön saaren lounaaseen työntyvällä niemellä, tasaisella, jokseenkin vaakasuoralla, SE-NW-suuntaan uurteisella
silokalliolla. Näkyvyyttä laajalti merelle kaakosta länteen.
32-haarainen kompassikiveys on ladottu pienistä rantavoimien pyöristämistä kivistä. N-S-haara (pituus 7.2 m) ja W-E-haara (pituus 6.8 m) erottuvat muista haaroista keskimäärin suurempien
kivien takia. Haarat on ladottu enimmäkseen pienistä kivistä siten, että päätykivet ovat etenkin S-W-sektorissa muita kiviä suuremmat. Suurin päätykivi on N-haaran päässä (noin 40 kg). Haarat ovat selvät ja hyvin säilyneet, mutta keskiosa on hajanainen. Kompassiruusu on Saaristomeren suurin.
Kompassin mahdollinen rakennusaika on todennäköisesti 1600-luvun puolivälissä tai vanhempi (Tuovinen 1988).
Kohdetta on tuhottu 2000-luvulla muodostamalla kivistä uusia kuvioita, mm. sydämiä.
Den är belägen på Björkö sydspets som kallas Vintrasnäs, strax intill uddens högsta punkt. Kompassrosens stenar är lagda på en slät, vågrät bergyta. Från stället har man utsikt över havet. Platsen hör till en sommarstugas gårdstun. Kompassrosens stenar är runda strandstenar, mesta dels av storelken 0 - 10 kg. Rosen har 32 uddar. dessa är mestadels lagda av små stenar, så att ändstenarna är större än de andra. Den största ändstenen finns i nordriktningen. Uddarna är tydliga och välbevarade, men rosens mitt är delvis demolerad. rosen mäter i N-S 7.2 m och i E-W 6.9 m.
Intill den närbelägna sommarstugan, närmare sydstranden finns en mindre kompassros ( x = 6643 56, y = 1538 15). Den är senare tillkommen, någon gång efter 1930-talet. |
| metsakeskus.279010020 |
445 |
Märtel |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
197986.75100000 |
6700860.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010020 |
På ön Märtel s södra strand finns ett mot söder kuperat sluttande berg där man ca 10 m från den nuvarande strandlinjen huggit in två inskriptioner.
Den ena är
1861
MDCCCLX
HA
två meter öster om denna finns bokstäverna
A.A.N inhuggna på så sätt att punkterna mellan bokstäverna är vid bokstävernas mitt. |
| metsakeskus.279010021 |
445 |
Rauvais |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
202612.98400000 |
6682622.84800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010021 |
Fyndområdet, mot söder och väst långsluttande sand och grusjord, ligger söder om kalbergen, norra Rauvaiskalbergen, tvärs vilket en skogsväg har byggts på 1990-talet. Sand och grus i vägbottnet härstammar från bägge sidor av vägen, som i öster har skalats i ca 15 m bredd och dels i tom. 70 cm tjockhet. Öster om vägen har det hittats ett par avslag. Väster om vägen där grävmaskinen har skadat jordytan, hittades det i norra delen av grävningsschaktet i finare sand lerkärlsbitar och avslag. Tydliga spår av kulturlager konstaterades icke men enstaka stenar må ha varit utsatta för hetta. Inga provgropar grävdes i terrängen väster om schaktet men enligt topografin må boplatsområdet fortsätta i denna riktning. Ca 4 m W från schaktet finns en oval fördjupning 4x3 m i diameter. Möjligen är det fråga om en bostadsgrop. I slutet av stenåldern har det befunnit en grund vikbotten mellan kalbergen kring 25 m höjdkurvan. En stenåldersboplats (22 DUMMELDALEN) är belägen ca 700 m i riktning mot söder och ett gravröse (23 RAUVAISBERGEN) ifrån brons/järnåldern ca 250 m i söder. |
| metsakeskus.279010022 |
445 |
Dummeldalen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
202334.00000000 |
6681929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010022 |
Fyndplatsen ligger på ön Kyrklandet väster om den forna åkern "Dummeldalen" och öster/sydöster om kalbergen på en sluttning mot söder. En skogsväg kring bergen har byggts med en djupare jordskärning, ca. 18 m lång och 10 m bred. I östkanten av schaktet hittades två avslag av bergart samt ett kvartsavslag utan tydliga spår av kulturlager. Det verkar dock sannolikt att själva boplatsen ligger på sluttningen i riktning syd och sydost om skärningen. I närheten finns en stenåldersboplats till: 21 RAUVAIS ca 700 m i riktning mot norr. Ett gravröse är beläget ca 450 m i söder. |
| metsakeskus.279010023 |
445 |
Rauvaisskogsbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
202521.02000000 |
6682379.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010023 |
Ett lågt och ovalt gravröse, som sträcker sig ca 5x3,5 m i riktning E-W finns på en bergsterass på den nordvästra sluttningen av bergsområdet Raivaisbergen. Röset är uppgjort av smärre, dels huvudstora stenar. Röset är näver samt litet mossbevuxet. En skogsväg går ca 30 steg österom röset. Det finns två st. stenåldersboplatser i närheten: 21 RAUVAIS ca 250 i norr samt 22 DUMMELDALEN ca 450 m i söder. |
| metsakeskus.279010023 |
445 |
Rauvaisskogsbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
202521.02000000 |
6682379.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.279010023 |
Ett lågt och ovalt gravröse, som sträcker sig ca 5x3,5 m i riktning E-W finns på en bergsterass på den nordvästra sluttningen av bergsområdet Raivaisbergen. Röset är uppgjort av smärre, dels huvudstora stenar. Röset är näver samt litet mossbevuxet. En skogsväg går ca 30 steg österom röset. Det finns två st. stenåldersboplatser i närheten: 21 RAUVAIS ca 250 i norr samt 22 DUMMELDALEN ca 450 m i söder. |
| metsakeskus.280010001 |
280 |
Norrskogen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
212423.74300000 |
6967698.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010001 |
Kohde sijaitsee Viitaniemessä, Korsnäsin ja Närpiön/Ylimarkun rajalla olevalta Frönäsin Stobergetiltä 800 m etelään. Hakkuualueella on joukko matalia, pienehköjä röykkiöitä. Niiden läpimitta on noin 3-5 metriä. Röykkiöt olivat tarkastettaessa risujen ja hakkuujätteiden peittämiä, osa suhteellisen hyväkuntoisen näköisiä. |
| metsakeskus.280010002 |
280 |
Norrskogen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
212461.72500000 |
6967896.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Viitaniemestä noin 1,2 km koilliseen avohakkuualueella. Paikalla on 6 pientä ja matalaa röykkiötä, joiden läpimitta on 2-4 m ja korkeus 0,5-0,75 m.
Historiallisen ajan raivausta? |
| metsakeskus.280010004 |
280 |
Väktar |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
206450.00000000 |
6970169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010004 |
Röykkiö sijaitsee Korsnäsin kirkolta Taklaxiin vievän maantien pohjoispuolella tilojen RN:o 7:24 ja 7:26 välistä rajaa kulkien noin 90 metriä tiestä. Metsäsaarekkeessa on laaja ja matala kiviröykkiö, jonka läpimitta on noin 15 m. Röykkiön pinnalla on pellosta tuotua kiveä ja se on todennäköisesti kokonaan viljelyksistä raivattua kiveä.
Peruskartalla muinaisjäännösmerkki. |
| metsakeskus.280010006 |
280 |
Henobacken 3 |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
207825.59700000 |
6966138.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010006 |
Paikka sijaitsee Hinjärven itäpuolella, Henobackenilla, Taklax-Träskböle -tien itäpuolella, noin 75 m tieltä, pellon kulmauksessa. Röykkiö on pyöreä, läpimitaltaan noin 6 m. Iältään se on tarkemmin määrittämätön, mutta sijaitsee viereisten, pellosta poimituista kivistä muodostuneiden pitkien vallien vieressä ja on ilmeisesti viljelysröykkiö. Viljelysten eteläreunalla on noin 10 m leveä ja 50 m pitkä kivivalli ja sen itäpäässä on toinen valtava etelään jatkuva noin 20 m pitkä kivivalli.
Kaikki mainitut ovat historiallisen ajan viljelymuistoja. |
| metsakeskus.280010007 |
280 |
Trofastback |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27013 |
204215.03600000 |
6968043.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010007 |
Harrströmiin vievän tien eteläpuolella, Snickarbackenin mäkialueella metsässä on kaksi varhaisrautakautista/esiroomalaisen ajan suorakulmaista asumuksenpohjaa, kooltaan noin 6 x 6 m. Muodostelmat näyttävät matalilta, sammaloituneilta hautaröykkiöiltä. Sijainti matalalla harjanteella. Toinen asumuksenpohjista on osaksi tutkittu. Lähistöllä on myös muutamia matalia, vaikeasti erotettavia röykkiöitä.
Löytöaineistossa on Morby-tyypin varhaismetallikautista keramiikkaa; 14 C ajoitus: (Su 1485) 2300 +- 110 BP. |
| metsakeskus.280010008 |
280 |
Kamb |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
209070.09400000 |
6966443.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010008 |
Kohde sijaitsee Hinjärven luoteispuolella, rannasta noin 350 m, noin 20 m päässä lähimmistä pelloista. Alueella on neljä kiviröykkiötä, joista kolme suurinta on ilmeisiä peltoröykkiöitä, joihin kivet on tuotu kivireellä. Neljäs röykkiö on pyöreä, mutta sekin ilmeisesti pellosta kerättyjä kiviä. |
| metsakeskus.280010009 |
280 |
Orrmoan |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
202396.75200000 |
6972896.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010009 |
Orrmoanin kivikkoharjun eteläosassa kuopanteina näkyviä pyyntiasumusten pohjia (läpimitta noin 5 metriä) ja sorakuopan reunalla saattaa olla vaurioitunut jatulintarha, mutta rakenne on hyvin epämääräinen. Harjanteen pohjoispäässä on laajahko pirunpelto, johon on tehty mahdollisesti luontaisia kuoppia hyödyntäen kuopanteita, todennäköisiä säilytyskuoppia.
Löydöt koostuvat keramiikanpaloista, palaneesta luusta, kaapimesta sekä raudanpalasta. Luumateriaali muodostuu pääasiassa hylkeestä.Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiselle ajalle. Kuopanteessa olleesta liedestä C14-ajoitus: (Su-1486) 2222+-70 BP.
Asumuspainanteiden itäpuolella on useampia laajoja ja syviä moderneja maa-aineksen ottokuoppia.Kuopat näyttäisivät laajentuneen 1980-luvun lopun tilanteesta. |
| metsakeskus.280010009 |
280 |
Orrmoan |
10002 |
12006 |
13075 |
11040 |
27000 |
202396.75200000 |
6972896.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010009 |
Orrmoanin kivikkoharjun eteläosassa kuopanteina näkyviä pyyntiasumusten pohjia (läpimitta noin 5 metriä) ja sorakuopan reunalla saattaa olla vaurioitunut jatulintarha, mutta rakenne on hyvin epämääräinen. Harjanteen pohjoispäässä on laajahko pirunpelto, johon on tehty mahdollisesti luontaisia kuoppia hyödyntäen kuopanteita, todennäköisiä säilytyskuoppia.
Löydöt koostuvat keramiikanpaloista, palaneesta luusta, kaapimesta sekä raudanpalasta. Luumateriaali muodostuu pääasiassa hylkeestä.Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiselle ajalle. Kuopanteessa olleesta liedestä C14-ajoitus: (Su-1486) 2222+-70 BP.
Asumuspainanteiden itäpuolella on useampia laajoja ja syviä moderneja maa-aineksen ottokuoppia.Kuopat näyttäisivät laajentuneen 1980-luvun lopun tilanteesta. |
| metsakeskus.280010009 |
280 |
Orrmoan |
10002 |
12004 |
13052 |
11040 |
27000 |
202396.75200000 |
6972896.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010009 |
Orrmoanin kivikkoharjun eteläosassa kuopanteina näkyviä pyyntiasumusten pohjia (läpimitta noin 5 metriä) ja sorakuopan reunalla saattaa olla vaurioitunut jatulintarha, mutta rakenne on hyvin epämääräinen. Harjanteen pohjoispäässä on laajahko pirunpelto, johon on tehty mahdollisesti luontaisia kuoppia hyödyntäen kuopanteita, todennäköisiä säilytyskuoppia.
Löydöt koostuvat keramiikanpaloista, palaneesta luusta, kaapimesta sekä raudanpalasta. Luumateriaali muodostuu pääasiassa hylkeestä.Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiselle ajalle. Kuopanteessa olleesta liedestä C14-ajoitus: (Su-1486) 2222+-70 BP.
Asumuspainanteiden itäpuolella on useampia laajoja ja syviä moderneja maa-aineksen ottokuoppia.Kuopat näyttäisivät laajentuneen 1980-luvun lopun tilanteesta. |
| metsakeskus.280010009 |
280 |
Orrmoan |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27013 |
202396.75200000 |
6972896.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010009 |
Orrmoanin kivikkoharjun eteläosassa kuopanteina näkyviä pyyntiasumusten pohjia (läpimitta noin 5 metriä) ja sorakuopan reunalla saattaa olla vaurioitunut jatulintarha, mutta rakenne on hyvin epämääräinen. Harjanteen pohjoispäässä on laajahko pirunpelto, johon on tehty mahdollisesti luontaisia kuoppia hyödyntäen kuopanteita, todennäköisiä säilytyskuoppia.
Löydöt koostuvat keramiikanpaloista, palaneesta luusta, kaapimesta sekä raudanpalasta. Luumateriaali muodostuu pääasiassa hylkeestä.Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiselle ajalle. Kuopanteessa olleesta liedestä C14-ajoitus: (Su-1486) 2222+-70 BP.
Asumuspainanteiden itäpuolella on useampia laajoja ja syviä moderneja maa-aineksen ottokuoppia.Kuopat näyttäisivät laajentuneen 1980-luvun lopun tilanteesta. |
| metsakeskus.280010009 |
280 |
Orrmoan |
10002 |
12006 |
13075 |
11033 |
27013 |
202396.75200000 |
6972896.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010009 |
Orrmoanin kivikkoharjun eteläosassa kuopanteina näkyviä pyyntiasumusten pohjia (läpimitta noin 5 metriä) ja sorakuopan reunalla saattaa olla vaurioitunut jatulintarha, mutta rakenne on hyvin epämääräinen. Harjanteen pohjoispäässä on laajahko pirunpelto, johon on tehty mahdollisesti luontaisia kuoppia hyödyntäen kuopanteita, todennäköisiä säilytyskuoppia.
Löydöt koostuvat keramiikanpaloista, palaneesta luusta, kaapimesta sekä raudanpalasta. Luumateriaali muodostuu pääasiassa hylkeestä.Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiselle ajalle. Kuopanteessa olleesta liedestä C14-ajoitus: (Su-1486) 2222+-70 BP.
Asumuspainanteiden itäpuolella on useampia laajoja ja syviä moderneja maa-aineksen ottokuoppia.Kuopat näyttäisivät laajentuneen 1980-luvun lopun tilanteesta. |
| metsakeskus.280010009 |
280 |
Orrmoan |
10002 |
12004 |
13052 |
11033 |
27013 |
202396.75200000 |
6972896.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010009 |
Orrmoanin kivikkoharjun eteläosassa kuopanteina näkyviä pyyntiasumusten pohjia (läpimitta noin 5 metriä) ja sorakuopan reunalla saattaa olla vaurioitunut jatulintarha, mutta rakenne on hyvin epämääräinen. Harjanteen pohjoispäässä on laajahko pirunpelto, johon on tehty mahdollisesti luontaisia kuoppia hyödyntäen kuopanteita, todennäköisiä säilytyskuoppia.
Löydöt koostuvat keramiikanpaloista, palaneesta luusta, kaapimesta sekä raudanpalasta. Luumateriaali muodostuu pääasiassa hylkeestä.Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiselle ajalle. Kuopanteessa olleesta liedestä C14-ajoitus: (Su-1486) 2222+-70 BP.
Asumuspainanteiden itäpuolella on useampia laajoja ja syviä moderneja maa-aineksen ottokuoppia.Kuopat näyttäisivät laajentuneen 1980-luvun lopun tilanteesta. |
| metsakeskus.280010010 |
280 |
Snickarbacken |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
204644.86800000 |
6968124.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.280010010 |
Taklax-Harrström -tien eteläpuolella metsikössä, pellolta noin 40 m on laaja, matalahko röykkiö, jossa pinnalla on pellosta kerättyjä kiviä. Alla on mahdollisesti hautaröykkiö (?) tai sitten koko kivikasa on raivausröykkiö. |
| metsakeskus.281010001 |
233 |
Hietalanmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307066.51500000 |
7026029.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010001 |
Kuivatun Finsjön eli Vinsunjärven luoteispuolella, Hietalanmäen eteläkärjessä sijaitseva asuinpaikka viljelys- ja tonttimaalla. Kohteen eteläpuolitse kulkee Finsupuro.
Tarkastus 1920:
Hietalan talon tontille ja pelloille kaivettiin koekuoppia, mutta kivikautista kulttuurikerrosta ei löytynyt. Pelloilta poimittiin jonkin verran kvartsi-iskoksia.
Tarkastus 1932:
Hietalan kotipellot ovat vanhastaan viljeltyjä, maanlaadultaan hietaperäisiä. Tarkastuksessa otettiin talteen hioinkivi (KM 9558), poikkikirves, tasataltta ja kvartsikaavin (KM 9556:14-16). Koepistot ja peltomulloksen pintapoiminta eivät tuottaneet lisähavaintoja kivikautisesta asuinpaikasta yllämainittua kvartsikaavinta lukuun ottamatta.
Tarkastus 1968:
Notkoon viettävillä pelloilla molemmin puolin Hietalaan johtavaa tietä havaittiin jonkin verran kvartseja.
Tarkastus 2016:
Alueella havaittiin kaksi mahdollista asumuspainannetta Rintamäen talon luoteispuoleisessa metsikössä.
Inventointi 2021:
Rintamäen talon luoteispuolella kuusivaltaisen metsän keskivaiheilla on asumuspainanne sekä muutamia muita kuoppia. Metsäinen rinne viettää kohti länttä. Asuinpaikan itäpuolisella peltoalueella oli hyvät olosuhteet pintapoiminnalle, mutta havaintoa muinaisjäännöksestä ei tehty. Lisäksi asuinpaikan eteläosan pelto oli auki, ja myös siinä tehtiin pintapoimintaa, ilman havaintoa kivikautisesta asuinpaikasta. Ainakaan asuinpaikan eteläosan pelto ei vaikuttanut erityisen runsaslöytöiseltä. Havaitut esineet liittyivät lähinnä 1800- tai 1900-luvun asumiseen (tiiltä, punasavikeramiikkaa yms.). Rintamäen talon koillis- ja pohjoispuoliseen metsään tehtiin painanteisiin muutamia koepistoja, ilman havaintoa kivikautisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.281010002 |
233 |
Hietalanmäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307282.43300000 |
7025939.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010002 |
Kohde sijaitsee kuivatun Finsjön eli Vinsunjärven luoteispuolella. Ns. Vistinmäen pohjoislaidalta on löydetty useita kivikautisia esineitä; rinnepellossa ja kasvimaalla mäen laella kvartseja.
Tarkastus 1932:
Perunaa kasvavan pellon mullosta ja ojien, pellon ja tien reunoja tarkasteltiin, mutta paikalla havaittiin vain pari kolme kvartsi-iskosta. Maa on hyvin kivirikasta. Vistinmäelle kaivettiin useita koekuoppia, mutta täysin kielteisin tuloksin. Kohteen eteläosassa on vanha ja iso tervahauta.
Inventointi 2013:
Paikalla on purolaakson länsipuolella tasalakinen pieni mäki, jonka laajuus on noin 90 x 35 m ja maaperä hiekkainen ja vähäkivinen moreeni. Laki kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Lakitasanteen pohjoispäässä on vanha torppa tms. joka nyt vaikuttaisi olevan vapaa-ajan asuntona. Paikalla ei ollut avoimia maastonkohtia kuin aivan laen lounaisreunamilla, missä pieni hiekanottopaikka – siinä ei merkkejä esihistoriasta tehty. Koko lakialue on sopivaa maastoa asuinpaikalle. Löydöt on tehty mökin tienoilta, siitä jokeen laskevasta loivemmasta rinteestä missä ollut peltoa ja joka nyt nurmikkona. On syytä alustavasti rajata koko lakialue muinaisjäännökseksi.
Inventointi 2021:
Muinaisjäännöksen alueella tarkasteltiin rakennuksen pihapiiriä sekä läheistä peltoa, ilman havaintoa muinaisjäännöksestä. Vapaa-ajan käytössä olevan rakennuksen eteläpuolella oli pienialainen käännetty kasvimaa, jota havainnoitiin, ilman havaintoa muinaisjäännöksestä. Uusia havaintoja kohteesta ei tehty. |
| metsakeskus.281010003 |
233 |
Änttikangas A-B |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
309525.53400000 |
7024466.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010003 |
Änttikangas on Kortesjärven kirkonkylän koillis- ja itäpuolella oleva pitkä luode- kaakko -suuntainen hiekkaharjanne, josta on aikojen kuluessa ajettu hiekkaa eri kohdista.
A) 1960-luvun lopulla asuinpaikkalöytöjä hautausmaan viereisen hiekanottopaikan reunoilta. Tämä osa on pääasiassa tuhoutunut, osa ehkä hautausmaan alueella.
B) Hautausmaan aidan pohjoispuolella tien itäpuolella kangasmetsässä on muutamia selviä asumuspainanteita. Niiden reunasta rikkoutuneesta maanpinnasta löytöjä, mm. keramiikkaa. Löytöjä edelleen noin 60 metrin korkeuskäyrän vaiheilta tien länsipuolelta, ison hiekkakuopan etelä-lounaisreunalta, viljelysmaan ja kuopan välillä olevalta kapealta kielekkeeltä. Pääosa tätä asuinpaikkaa on hävinnyt hiekanotossa. Ainoa ehjä osa on kangasmetsä heti hautausmaan aidan pohjoispuolella.
Tarkastus 2008: Kortesjärvi-Evijärvi -tien eteläpuolelta ei löydetty mitään. |
| metsakeskus.281010004 |
233 |
Lammi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
302850.19100000 |
7030912.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010004 |
Kohde sijaitsee Purmojoen itäpuolisella rinteellä, hiekkaisella viljelysmaalla, Lammin talon ympäristössä. Talon pellot viettävät lounaaseen kohti Purmonjokea, joka kulkee noin 250 metrin päässä. Paikalta on saatu mm. kvartsia, keramiikkaa, hioimen katkelma, pari pientä liusketalttaa sekä puolikas tuuramaisesta esineestä sekä palanutta luuta.
Myös eläinpääesine (KM 8756:5) saattaa olla täältä.
Vuoden 2021 tarkastuksessa selvitettiin, onko talon pihamaalla/puutarhassa ja sen länsipuolella metsässä säilynyttä muinaisjäännöstä. Tarkastuksessa kaivetuissa koekuopissa ei tehty mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. Tarkastushetkellä pellolla kasvoi viljaa, joten sen kohdalta ei saatu pintahavaintoja. |
| metsakeskus.281010005 |
233 |
Luoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
302092.54100000 |
7018594.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010005 |
Paikka sijaitsee Kortesjärvellä, Ylikylästä Tuhkasaareen johtavan tien länsipuolella. Maasto laskee loivasti länteen Yliskylänpurolle päin. Metsikön ja pellon välisessä ojanleikkauksessa oli havaittavissa parissa kohden palaneita kiviä ja nokimaata. Pellolta, metsikön reunasta
on löydetty sädekivil iuskeisen tuuran. Metsikön pohjoispäässä tien laidassa on pieni
hiekkakuoppa. Sen reunamilta ei ole havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Hiekkakuopasta huolimatta alue on maisemallisesti vielä varsin ehyt ja muodostaa topografiansakin puolesta yhtenäisen kokonaisuuden. |
| metsakeskus.281010006 |
233 |
Merapakankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
310013.34200000 |
7023128.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010006 |
Merapakankankaalta on löytynyt 1950-luvulla kivikautisia saviastianpaloja (Ka II:2). Oletetulla löytöpaikalla on tehty arkeologinen koekaivaus vuonna 1985. Hiekkakuopan lounais- ja itäreunassa on merkkejä (kiviesineitä ja iskoksia, punamultalaikku) kivikautisesta asutuksesta. Ilmeisesti alun perinkin varsin rajoitetulla alalla ollut asuinpaikka vaikuttaa pääosin tuhoutuneen hiekanotossa, mutta sen eteläreunasta on jäljellä noin 17 x 12 m laaja alue sekä mahdollisesti joukko hajapisteitä. Järviseudun historiassa (1983, s. 149) kuvatut, lähinnä tyypillisen kampakeramiikan tyylivaiheeseen II:2 luettavat saviastianpalat ovat ilmeisesti peräisin tämän kuopan paikalla olleesta, nyt jo tuhoutuneesta osasta asuinpaikkaa.
Mahdollisesti kodanpohjia idempänä kankaalla. |
| metsakeskus.281010007 |
233 |
Latokangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
306726.63400000 |
7030750.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010007 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkakankaalla, Saaripäkin eteläpuolella ja Saarijärvestä noin 1,1 km luoteeseen. Asuinpaikka on osaksi hiekanoton tuhoama ja se on rajattu koekaivauksin vuonna 1986. Paikalla on toistakymmentä kivikautista asumuspainannetta ja joitakin pyyntikuoppia.
Kohde on tarkastettu uudestaan vuonna 2016, jolloin siellä havaittiin 11 asumuspainannetta ja yksi pienempi kuoppa. Vanhaa rajausta on tarkastettu uusien havaintojen perusteella.
Kohde on osittain vaurioitunut (ks. tarkemmin seurantatiedot). |
| metsakeskus.281010008 |
233 |
Erkkilänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310294.18800000 |
7034238.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010008 |
Kohde sijaitsee Narsjön kaakkoisrannalta 1,5 km kaakkoon ja Saarijärveltä 5 km koilliseen viljelysmaalla, Purmo-Kielinen -tien itäpuolella. |
| metsakeskus.281010009 |
52 |
Myllykangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310302.19000000 |
7033566.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010009 |
Kohde sijaitsee Purmo-Kielinen tien länsipuolella kangasmaastossa, länsirinteellä. Rinne kohoaa tiestä länteen. Vuoden 1989 löydöt ovat peräisin metsäauratun hakkuuaukean äestysvaoista ja paikalle tehdyistä koekuopista rinteen yläosasta. Tarkastuskertomuksessa ei ole ilmoitettu löytöalueen laajuutta. |
| metsakeskus.281010010 |
233 |
Reiskinkallio |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
308559.90600000 |
7027561.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Änttikankaalta pohjoiseen, luode-kaakkosuuntaisella hiekkaharjannealueella, Saarijärven kaakkoispuolella. Kohteen eteläpuolella on hiekanottoaluetta, pohjois-luoteispuolella kalliota, itä- ja osaksi länsipuolella suota. Löydöt ovat itään laskevalta loivalta äestetyltä metsämaalta, äestysvaoista, noin 150 x 100 metrin alalta. Lisäksi alueella erottuu muutama pyöreä asumuspainanne ympäröivine valleineen. Löytöinä keramiikkaa, kvartsia, piitä, palanutta luuta, hioinkivi, kiviesineiden katkelmia sekä kulttuurimaata värjäytyneinä alueina. Toinen löytöalue on hiukan ylempänä, tien lähellä ja kolmas näistä luoteeseen taimikossa.
Tarkastus 2008: Rekisterikoordinaateista 50 metriä joka suuntaan ei löytynyt mitään. Alue oli varttunutta taimikkoa, ja havaintojen teko oli mahdotonta. |
| metsakeskus.281010011 |
233 |
Hietakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312166.50400000 |
7015639.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010011 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, Palojärven eteläpuolella. Löydöt ovat metsätien ojaleikkauksista (kvartsia, kiviesineen katkelma, palanutta luuta). Löytöalueen yli kulkee sähkölinja. Kohteen laajuus on määrittämättä; metsämaata, pääosin ehjä (?). |
| metsakeskus.281010012 |
233 |
Tyynismaa A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314622.51200000 |
7017206.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010012 |
Kohde sijaitsee Purmojärvestä 4,2 km etelään, Tyynismaan taloista noin 500 m pohjoiseen, maantien ja hiekkakuopan välillä, maantien eteläpuolella. Kotitarvehiekanoton osaksi tuhoama. Maaperä on hienoa hiekkaa. Löytöjä kuopan tienpuoleiselta reunalta. Mahdollisesti pienialainen asuinpaikka muinaisen niemen kärjessä. |
| metsakeskus.281010013 |
233 |
Tyynismaa B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315691.00000000 |
7015600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.281010013 |
Kohde sijaitsee Purmojärveltä noin 5,9 km eteläkaakkoon, Purmojärveltä Kauhavalle vievän maantien itäpuolella, viljelysmaan ja Tyynispäkin välillä, metsämaalla. Löytöjä on pienestä, osaksi täytetystä hiekkakuopasta ja paikoin tien ojaleikkauksista. Tarkka alue ei ole määritettävissä löytöjen perusteella. Löydöt ovat Hans Myhrmanin keräämiä. 80 metrin korkeuskäyrä sivuaa hiekkakuoppaa ja viereistä tietä. |
| metsakeskus.283010001 |
98 |
Linnakallio |
10002 |
12011 |
13110 |
11002 |
27000 |
399744.36200000 |
6766658.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283010001 |
Linnakallio sijaitsee Hämeenkosken kirkonkylässä Tampereentien ja Keskustien välissä Teurojoen lounaispuolella. Mäki on nimensä mukaisesti kallioinen ja sen laki on monin paikoin paljas. Laella kasvaa harva mäntymetsä, mutta rinteiden kasvillisuus on tiheämpää sekametsää.
Linnakallio kohoaa ympäristöstään lähes 40 metriä, ja sieltä on laajat näkymät, erityisesti etelän suuntaan. Kallion rinteet ovat luoteisosaa lukuun ottamatta jyrkät.
Topografiansa ja sijaintinsa perusteella mäki sopii hyvin muinaislinnaksi, ja siihen viittaa ilmeisen vanha paikannimikin. Mäeltä ei kuitenkaan tunneta varmoja rakenteita tai löytöjä, mutta hoidon yhteydessä vuonna 1996 on mäen luoteisosassa havaittu lakea reunustavaa vallimaista kiveystä, joka on osittain vaurioitunut linkkimaston ja sen huoltorakennuksen tietä tehtäessä 1990-luvulla. Kiveyksen luonne ja alkuperä ovat epäselvät. Vuonna 2014 kohteella ei havittu tapahtuneen muutoksia. |
| metsakeskus.283010002 |
98 |
Etola Ilola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
400638.99900000 |
6767387.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283010002 |
Kohde sijaitsee Asikkalantieltä itään kääntyvän Rinnetien päässä, Ilolanharjun lounaisrinteessä, Valkjärvestä 500 m luoteeseen, vedenottamosta 30 m etelälounaaseen. Paikka on loivasti länteen ja luoteeseen viettävää entistä Ilolan kartanon peltoa, joka on nykyisin kunnan omistamaa puistoksi kunnostettua viheraluetta. Peltoa on kutsuttu nimellä "Sotamiehen sarat". Maaperä on pääasiassa hiekkaa. Puiston kaakkoisnurkassa kohoaa metsäinen hiekkaharjanne.
Matalan kumpareen (10 x 5 x 0,5 m) rajaama maakivi on korkeaharjainen (2,5 x 2,5 x 1,5 m). Kiven laella sekä luoteis- ja kaakkoissivuissa erottuu seitsemän matalaa ja pyöreäpohjaista syvennystä (5 x 5 x 3 cm), joista ainakin viisi on selvästi kuppimaista. "Sotamiesten saroilta" , luultavasti jostakin kiven lähistöltä on löytynyt myös hopeinen hevosenkenkäsolki KM 14449. Muinaisjäännös vaikuttaa ehjältä ja on ympäristöltään hyvin säilynyt, kiveä reunustavia vuorimäntyjä on kuitenkin syytä harventaa. Kivi on merkitty muinaisjäännöskilvellä, jonka teksti ei vuonna 2014 ollut enää luettavissa, se oli kulunut ajan saatossa pois. Kuppikivi oli muutoin koskematon, vahvan sammaleen peitossa, mutta muutama kuppi oli nähtävissä siitä huolimatta. |
| metsakeskus.283010003 |
98 |
Santahaudanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
399303.52900000 |
6767728.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283010003 |
Kohde sijaitsee Käikäläntien länsipuolella 450 m Keskustieltä pohjoiseen, aivan maantien reunassa, Tervalan kuljetusliikkeen pihalla. Paikka on Ahvenaistenharjusta itään pistävässä hiekka- ja soraniemekkeessä, joka on lähes kokonaan tuhoutunut pitkäaikaisessa, nyt jo lopetetussa soranotossa. Hämeenkosken vanhan kirkon rauniot ja Tervalanlähde sijaitsevat paikalta noin 300 m kaakkoon.
Paikka on mainittu jo 1894 (Wallin), jolloin Santahaula -nimisestä mäestä kerrotaan hiekanajossa löytyneen rautaisia ja kuparisia esineitä. Luurankoja tiedetään löydetyn myös 1900-luvun alussa. Kuusikymmentäluvun alussa Tervalan hiekkakuopan eteläosan kaakkoisreunasta, maantien ja kuopan välisestä kannaksesta löydettiin rautakautisia esineitä sekä mahdollisia ruumishautojen jäännöksiä. Paikalla 1964 tehdyissä tutkimuksissa ei kuitenkaan todettu mitään merkkiä kalmistosta. Kuopan pohjaa tasattaessa 1983 paikalta löytyi miekka ja ilmeisesti arkun naulaukseeen käytettyjä keihäänkärkiä. Tarkastuksessa ja koekuopituksessa 1984 ei tavattu mitään kalmistoon viittaavaa. Löytöjä saatiin kuitenkin lisää heti seuraavana vuonna, kun samalta paikalta puhelinpylvään kohdalta paljastui maansiirtotöissä todennäköisesti yhteen hautaan kuuluvia aseita ja luita. Kohta ja sen ympäristö tutkittiin 1985 koekaivauksin, joissa ei kuitenkaan todettu enää hautauksia.
Inventoinnin 1999 perusteella kaikki löytöpaikan maa-aines ja mahdolliset kalmistorippeet on poistettu ja kohta on kokonaan tuhoutunut. Kalmiston laajuutta ei ole voitu luotettavasti selvittää. Topografian perusteella vaikeasti havaittava muinaisjäännös saattaa kuitenkin ulottua itään tien alle ja sen toiselle puolelle sekä erityisesti eteläpuoliseen rinteeseen. Harjun eteläpuolella aukeavan pellon yläreunaa tarkastettiin 1999 löytämättä kuitenkaan mitään. Vuonna 2014 todettiin soranotto jatkuvan edelleen samassa kohdassa kuin edellä. Pienimuotoista soranottoa havaittiin myös aiemmin käytöstä jääneessä sorakuopassa. Kohteen rajaus perustuu topografiaan ja aiempiin tutkimuksiin ja on suuntaa antava. |
| metsakeskus.283010004 |
98 |
Etola Kivistö |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
401064.81600000 |
6768829.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283010004 |
Kivistön kuppikivi sijaitsee Etolassa Asikkalantien länsireunassa, Ilolan kartanon tiehaarasta 150 lounaaseen, maantieltä Jyrkän taloon johtavan tien risteyksessä. Paikka on loivan terassimaisesti lounaaseen viettävää rinnettä. Rinteen alapuolisessa notkossa virtaa puro Pääjärvestä laskevaan Leppälammiin. Kiven yläpuolinen peltoalue on maaperältään kalliomaastoa reunustavaa kivistä hiekkaa ja alapuoli hiesua tai savea.
Kivi on todettu 1955. Kyseessä on 7 x 2 x 0,5 laajuinen itä - länsi -suuntainen laakea kalliopaljastuma, jonka keskellä kulkee matala harjanne. Lähinnä harjanteen pohjoissivussa on todettu ainakin 18 kuoppaa (5 x 5 x 1 cm). Kivi on pinnastaan rapautunut. Koski-seura on puhdistanut kiven omatoimisesti esiin 1980-luvulla. Taululla merkitty muinaisjäännös vaikuttaa ehjältä ja on puhdistettuna nykyisin helppo havaita. Myös jäännöksen suhde ympäristöönsä on teiden rakentamisesta huolimatta hyvin säilynyt. Kiven läheisyydestä on mainittu kaksi lähdettä, joista ainakin toista on arveltu uhrilähteeksi. Kiven pohjoispuolista peltoa tarkastettiin inventoinnissa 1999 löytämättä kuitenkaan mitään merkkiä muinaisjäännöksestä. Pellosta löytyi kuitenkin ruotsalainen klippinki vuodelta 1591 (Rahakammio 2000007). Vuonna 2014 kohteen tilassa ei havaittu muutoksia. |
| metsakeskus.283010005 |
98 |
Hyrkkälä Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404950.23600000 |
6773674.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283010005 |
Kohde sijaitsee Putulan Hyrkkälässä, Mustajoen itärannalla, Koskelan talosta 50 m länteen. Paikka on aivan kosken partaalla länteen viettävässä rinteessä olevaa entistä peltoa, joka kasvaa nykyisin korkeaa horsmaa ja heinää.
Paikka on todettu 1975, jolloin silloisesta pellosta löydettiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavat hiotun kiviesineen katkelma ja kvartsi-iskoksia. Löytöalueen tarkka sijainti ja laajuus ei ole tiedossa, mutta maaston perusteella se ulottuu korkeintaan rinteiden rajaamalle tasanteelle (40 x 40 m). Inventoinnissa 1999 öytöpaikkaa oli tiheän kasvillisuuden takia lähes mahdoton tarkastaa. Kohde vaikuttaa varsin pienialaiselta ja epävarmalta kiinteältä muinaisjäännökseltä. Ympäristö sinänsä sopisi maastoltaan ja maaperältään hyvin kivikautiseen asutukseen. Paikan luonteen ja laajuuden selvittäminen edellyttäisi koekaivauksia. |
| metsakeskus.283010007 |
98 |
Lepomäki 4 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
400091.22900000 |
6765050.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283010007 |
Kohde sijaitsee Pätilän kylässä Kylmäojantien länsireunassa, Alangon tilan päärakennuksesta 150 m luoteeseen. Paikan koillispuolisessa Lepomäessä on aikanaan ollut Pätilän kartanon ratsutila. Maasto on lähes tasaista, mutta erittäin kivikkoista, harvaa koivikkoa kasvavaa moreenimaata, joka on nykyisin laitumena. Kivi on laidunhaan kaakkoisosassa, noin 30 m haan koillisnurkasta etelälounaaseen ja 5 m maantiestä.
Kuppikivi on havaittu vuoden 1999 inventoinnissa tarkastettaessa hopea-aarteen löytöpaikan ympäristöä. Maakivi (1,5 x 1,2 x 0,4 m) on pinnastaan lähes pöytämäisen tasainen. Tasaisessa pinnassa (90 x 90 cm) on kaksi samankokoista (6 x 6 x 0,5 cm) kuoppaa 30 cm päässä toisistaan. Kuopat erottuvat melko huonosti rapautuneesta pinnasta, mutta ovat selvästi ihmisen tekemiä. Kiven koillispuolella on matala maavalli, joka koekuopan perusteella vaikutti nuorelta. Hakamaastossa näkyy muitakin rakenteita, jotka vaikuttavat rakennuksenperustuksilta. Kuppikivi on kuitenkin tulkittu lähilöytöjen perusteella rautakautiseksi. Kivestä 160 m suoraan pohjoiseen raivatusta peltosaarekkeesta on löydetty hopea-aarre ja 180 m koilliseen Salomäen kasvimaasta soikea kupurasolki. Löydöt viittaavat myöhäisrautakautiseen asutukseen erityisesti Lepomäen ympäristössä. Hyvin säilyneeltä vaikuttavalla alueella tulisi tehdä lisätutkimuksia. Kuppikivi sijaitsee noin 2,5 m päässä tieojan reunasta. Helposti rapautuvaa kivilajia. Kohde oli vuoden 2014 inventoinnin aikana laitumen sisällä. |
| metsakeskus.283010008 |
98 |
Maijala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
401475.67100000 |
6764677.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283010008 |
Kohde sijaitsee Hyväneulan kylässä Maijalan tilalla, vanhasta päärakennuksesta 650 m koilliseen ja 150 m Teurojoesta etelään. Paikka on alavaa hiekkapeltoa, jossa erottuu useita vanhoja rantamuodostumia matalina terasseina.
Kohde on todettu inventoinnissa 1999 tarkastettaessa Teurojoen rannasta 1974 löytyneen kivikirveen KM 20983 löytöpaikan ympäristöä. Kirveen löytöpaikasta 100 m länteen pellosta terassin päältä, mansikkaistutusten ja juurikasmaan väliseltä mulloskaistaleelta saatiin talteen kivikautiseen - mahdollisesti nuorakeraamiseen - asuinpaikkaan viittaavia saviastianmuruja sekä ajoittamaton hioimen katkelma. Paikalta on ilmeisesti aikaisemmin löytynyt saviastianpaloja, jotka eivät kuitenkaan ole tallessa. Vuonna 2014 pellot kohteella ja sen ympärillä olivat inventoinnin aikaan vahvalla sängellä, eikä pintapoimintaa siksi tehty. Rajaus on suuntaa antava ja perustuu topografiaan. |
| metsakeskus.283010009 |
98 |
Kivitienmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
402829.09600000 |
6770849.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283010009 |
Kohde sijaitsee Etolassa Asikkalantien kaakkoispuolella, maantien risteyksestä (Asikkalantie 523) noin 200 m Särkänmaan talon suuntaan, vanhan tien luoteisreunassa olevassa kivipyykissä nro 176. Kohdasta on kulkenut vanha Putulantie, joka on myöhemmin oikaistu Kivitienmäen päälle. Maasto on melko tuoretta hakkuuaukeata, joka on istutettu uudelleen.
Kuppikivestä ilmoitti Särkänmaan isäntä Aimo Riihelä inventoinnissa 1999. Tien rajapyykkinä on käytetty kuppikiven pinnasta lohkaistua liuskamaista kolmiomaista kappaletta (maanpäällinen osa 80 x 50 x 10 m). Kiveen on tien puolelle hakattu numero 176. Pinta on säilynyt toisella puolella lähes kokonaan. Maanpäälle ulottuvassa osassa on vieri vieressä ainakin yhdeksän selvää kuppimaista syvennystä (halk. 6-8 cm, syv. 1-2 cm). Kuoppia saattaa olla lisää kiven maan sisässä olevassa osassa. Vaikuttaa siltä, että kiveä on tarkoituksellisesti käytetty rajapyykkinä. Pyykin tekoaika tai -paikka kuten kiven alkuperäkään ei ole tiedossa. Etolan alueelta tunnetaan ennestään kaksi kuppikiveä HÄMEENKOSKI 2 ja 4. |
| metsakeskus.283010010 |
98 |
Tervalanlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11033 |
27000 |
399317.52400000 |
6767387.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283010010 |
Kohde sijaitsee Hämeenkosken keskustassa Keskustien ja Käikäläntien risteyksestä 150 m pohjoiskoilliseen aivan Käikäläntien itäreunassa ja Pyhän Laurin kirkon raunioiden luoteispuolella. Lähdettä ympäröivät rinteet ovat melko jyrkät ja tiheän lehtipuuston peitossa. Lähteestä virtaa pieni mutta vuolas puro Teurojokeen.
Lähde on mainittu jo 1600-luvulla ja merkitty 1773 (Lindh) Lukkarin virkatalon karttaan. Myös Ämmänlähteenä (tjäringkälla) tai Vanhankirkonlähteenä tunnettua paikkaa on perimätiedon mukaan pidetty pakanallisena uhrilähteenä.
Vuonna 2014 kohde vaikutti ehjältä ja hoidetulta. Lähteen painanne näkyy länteen päin autotielle. Rajausehdotuksessa kohde sisältyy Pyhän Laurin kirkon raunion muinaisjäännösaluerajaukseen. |
| metsakeskus.283040014 |
98 |
Lepomäki 2 (Alanko) |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
400099.21900000 |
6765220.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283040014 |
Kohde sijaitsee Pätilän kylässä Lepomäen tilalla, Alangon tilan päärakennuksesta 290 m pohjoiskoilliseen. Paikka on alavan peltoaukean kaakkoisosassa, loivasti luoteeseen viettävässä rinteessä matalalla kumpareella, joka on vuonna 1995 raivattu pelloksi. Vuoden 1996 peruskartassa saareke erottui vielä raivaamattomana. Maaperä on hienoa hietaa. Aukean keskellä virtaa Kylmäoja koilliseen kohti Teurojokea.
Maanviljelijä Risto Salli löysi kevätkynnössä 1996 kiviä kerätessään kumpareen lounaisosasta mullan pinnalla hopeiseen ketjulaitteeseen (KM 29474) kuuluvia löytöjä. Löytöpaikka tarkastettiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 1996, jolloin metallinetsimen avulla saatiin talteen lähes koko ketjulaite sekä hopeinen hevosenkenkäsolki. Kumpareelle on tuotu maata Alangon navetan kohdalta, noin 190 m paikalta lounaaseen, joten löydön alkuperäinen sijainti jää epäselväksi. Kätkölöydöksi tulkitun paikan ympäristössä ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Inventoinnin 1999 aikaan pelto oli sängellä eikä aluetta tutkittu tarkemmin. Sen sijaan tuolloin todettiin mahdollisesti rautakautinen kuppikivi samalta Lepomäen tilalta, noin 160 etelään. Aiemmin Lepomäen tilaan kuulunelta nykyiseltä Salomäen tilalta, 180 m kaakkoon, on löydetty soikea kupurasolki (KM 24374). Hopea-aarteen löytymisen jälkeen on 80 m sen löytökohdasta länsiluoteeseen saatu talteen myös kivikirveen katkelma (KM 30330).
Poutiainen inventointi 2014: Kohteelta ei uusia havaintoja. Pelto kohteella ja sen ympärillä oli sängellä.
Keväällä 2020 on löytöpaikan läheisyydessä (varsinkin itäpuolella) tehty myöhäisrautakautisia metallinetsintälöytöjä, jotka on merkitty alakohteiksi. Löytösyvyys 10 - 15 cm.
Kesällä 2020 suoritetussa tarkastuksessa poimittiin peltomultakerroksesta lisää rautakautisia rahoja, kupari/pronssiseospellin kappaleita, vyönhela ja kaksi ketjunkantajaa. Löytöjen levinnnän perusteella Lepomäki 5 (1000038331) kuuluu samaan yhtenäiseen löytöalueeseen. Peltokerroksen alta ei kairauksessa ja koekuopissa havaittu varmoja merkkejä ihmisen toiminnasta. Huomioiden löytöalueen laajuuden ja löytöjen määrän ja sijainnin, on pidettävä mahdollisena sitä, että löydöt ovat peräisin paikalta, eivät pelkästään paikalle tuodusta ja tasatusta täyttömaasta. Muinaisjäännösrajaus on tehty löytöjen perusteella. Tarkempi funktion ja rajauksen määrittely on suoritettava, jos alueelle suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa, peltoviljelyä intensiivisempää maankäyttöä. |
| metsakeskus.283040014 |
98 |
Lepomäki 2 (Alanko) |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
400099.21900000 |
6765220.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283040014 |
Kohde sijaitsee Pätilän kylässä Lepomäen tilalla, Alangon tilan päärakennuksesta 290 m pohjoiskoilliseen. Paikka on alavan peltoaukean kaakkoisosassa, loivasti luoteeseen viettävässä rinteessä matalalla kumpareella, joka on vuonna 1995 raivattu pelloksi. Vuoden 1996 peruskartassa saareke erottui vielä raivaamattomana. Maaperä on hienoa hietaa. Aukean keskellä virtaa Kylmäoja koilliseen kohti Teurojokea.
Maanviljelijä Risto Salli löysi kevätkynnössä 1996 kiviä kerätessään kumpareen lounaisosasta mullan pinnalla hopeiseen ketjulaitteeseen (KM 29474) kuuluvia löytöjä. Löytöpaikka tarkastettiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 1996, jolloin metallinetsimen avulla saatiin talteen lähes koko ketjulaite sekä hopeinen hevosenkenkäsolki. Kumpareelle on tuotu maata Alangon navetan kohdalta, noin 190 m paikalta lounaaseen, joten löydön alkuperäinen sijainti jää epäselväksi. Kätkölöydöksi tulkitun paikan ympäristössä ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Inventoinnin 1999 aikaan pelto oli sängellä eikä aluetta tutkittu tarkemmin. Sen sijaan tuolloin todettiin mahdollisesti rautakautinen kuppikivi samalta Lepomäen tilalta, noin 160 etelään. Aiemmin Lepomäen tilaan kuulunelta nykyiseltä Salomäen tilalta, 180 m kaakkoon, on löydetty soikea kupurasolki (KM 24374). Hopea-aarteen löytymisen jälkeen on 80 m sen löytökohdasta länsiluoteeseen saatu talteen myös kivikirveen katkelma (KM 30330).
Poutiainen inventointi 2014: Kohteelta ei uusia havaintoja. Pelto kohteella ja sen ympärillä oli sängellä.
Keväällä 2020 on löytöpaikan läheisyydessä (varsinkin itäpuolella) tehty myöhäisrautakautisia metallinetsintälöytöjä, jotka on merkitty alakohteiksi. Löytösyvyys 10 - 15 cm.
Kesällä 2020 suoritetussa tarkastuksessa poimittiin peltomultakerroksesta lisää rautakautisia rahoja, kupari/pronssiseospellin kappaleita, vyönhela ja kaksi ketjunkantajaa. Löytöjen levinnnän perusteella Lepomäki 5 (1000038331) kuuluu samaan yhtenäiseen löytöalueeseen. Peltokerroksen alta ei kairauksessa ja koekuopissa havaittu varmoja merkkejä ihmisen toiminnasta. Huomioiden löytöalueen laajuuden ja löytöjen määrän ja sijainnin, on pidettävä mahdollisena sitä, että löydöt ovat peräisin paikalta, eivät pelkästään paikalle tuodusta ja tasatusta täyttömaasta. Muinaisjäännösrajaus on tehty löytöjen perusteella. Tarkempi funktion ja rajauksen määrittely on suoritettava, jos alueelle suunnitellaan nykyisestä poikkeavaa, peltoviljelyä intensiivisempää maankäyttöä. |
| metsakeskus.283500001 |
98 |
Pyhän Laurin kirkon raunio |
10002 |
12003 |
13038 |
11010 |
27000 |
399349.47000000 |
6767331.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283500001 |
Kirkonpaikan kaivauksissa on löytynyt hautoja ja viikinki- ja ristiretkiaikaista esineistöä. Osa haudoista on mahdollisesti kuulunut puukirkon ympärillä olleeseen kirkkomaahan Osa haudoista on 1200-luvun jälkipuoliskolta. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu ilmeisesti vuosien 1510 - 1560 välisenä aikana.
Paikalla on harmaakivikirkon noin 1 m korkuiset rauniot. Kirkon pohjakaava on ollut mahdollisesti alunperin kahdeksankulmainen. Kirkko hylättiin ennen 1650-lukua. Lähistöllä on mahdollinen uhrilähde.
Vuonna 2014 kohde vaikutti ehjältä. Kirkonraunion itäpuolella, ”tapulin” paikalla ja sen koillispuolella on osin maalla peitettyjä 1990-luvun ja 2000-luvun alun arkeologisten tutkimusten suodatinkankaita ja pressuja. Kirkonraunion eteläpuolella on muutamia isommista kivistä kasattuja kivikasoja. Kirkon eteläpuolella on mahdollinen kiviaidan jäännös (n. 2,5 m leveä ja n. 0,3 korkea; maansekainen). Havaitusta vallista koordinaattipisteet molemmista päädyistä: itä pääty (N 6767285 E 39940), länsi pääty (N 6767295 E 399368).
Kohteen rajaus on tehty kirkkoa ja kirkkomaata pohjois, itä- ja eteläpuolilta ympäröivään puron uomaan sekä länsipuolelta pohjoisetelä -suuntaiseen maantiehen. Rajaukseen sisältyy myös Tervalanlähteenä tunnettu muinaisjäännös.
Kohteen rajaus on ohjeellinen, perustuen kohteen ja sen ympäristön topografiaan sekä maastossa tehtyihin maan pinnalle näkyviin havaintoihin tulkituista rakenteista. Pintapoimintaa tai muuta prospektointia kohteen ympäröivillä pelloilla ei tehty. Kasvillisuus alueen reunoilla on lähinnä lehtimetsää. Raunioiden etelälaita on vaikeakulkuista pusikkoa. |
| metsakeskus.283500001 |
98 |
Pyhän Laurin kirkon raunio |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
399349.47000000 |
6767331.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283500001 |
Kirkonpaikan kaivauksissa on löytynyt hautoja ja viikinki- ja ristiretkiaikaista esineistöä. Osa haudoista on mahdollisesti kuulunut puukirkon ympärillä olleeseen kirkkomaahan Osa haudoista on 1200-luvun jälkipuoliskolta. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu ilmeisesti vuosien 1510 - 1560 välisenä aikana.
Paikalla on harmaakivikirkon noin 1 m korkuiset rauniot. Kirkon pohjakaava on ollut mahdollisesti alunperin kahdeksankulmainen. Kirkko hylättiin ennen 1650-lukua. Lähistöllä on mahdollinen uhrilähde.
Vuonna 2014 kohde vaikutti ehjältä. Kirkonraunion itäpuolella, ”tapulin” paikalla ja sen koillispuolella on osin maalla peitettyjä 1990-luvun ja 2000-luvun alun arkeologisten tutkimusten suodatinkankaita ja pressuja. Kirkonraunion eteläpuolella on muutamia isommista kivistä kasattuja kivikasoja. Kirkon eteläpuolella on mahdollinen kiviaidan jäännös (n. 2,5 m leveä ja n. 0,3 korkea; maansekainen). Havaitusta vallista koordinaattipisteet molemmista päädyistä: itä pääty (N 6767285 E 39940), länsi pääty (N 6767295 E 399368).
Kohteen rajaus on tehty kirkkoa ja kirkkomaata pohjois, itä- ja eteläpuolilta ympäröivään puron uomaan sekä länsipuolelta pohjoisetelä -suuntaiseen maantiehen. Rajaukseen sisältyy myös Tervalanlähteenä tunnettu muinaisjäännös.
Kohteen rajaus on ohjeellinen, perustuen kohteen ja sen ympäristön topografiaan sekä maastossa tehtyihin maan pinnalle näkyviin havaintoihin tulkituista rakenteista. Pintapoimintaa tai muuta prospektointia kohteen ympäröivillä pelloilla ei tehty. Kasvillisuus alueen reunoilla on lähinnä lehtimetsää. Raunioiden etelälaita on vaikeakulkuista pusikkoa. |
| metsakeskus.283500001 |
98 |
Pyhän Laurin kirkon raunio |
10002 |
12002 |
13021 |
11010 |
27000 |
399349.47000000 |
6767331.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283500001 |
Kirkonpaikan kaivauksissa on löytynyt hautoja ja viikinki- ja ristiretkiaikaista esineistöä. Osa haudoista on mahdollisesti kuulunut puukirkon ympärillä olleeseen kirkkomaahan Osa haudoista on 1200-luvun jälkipuoliskolta. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu ilmeisesti vuosien 1510 - 1560 välisenä aikana.
Paikalla on harmaakivikirkon noin 1 m korkuiset rauniot. Kirkon pohjakaava on ollut mahdollisesti alunperin kahdeksankulmainen. Kirkko hylättiin ennen 1650-lukua. Lähistöllä on mahdollinen uhrilähde.
Vuonna 2014 kohde vaikutti ehjältä. Kirkonraunion itäpuolella, ”tapulin” paikalla ja sen koillispuolella on osin maalla peitettyjä 1990-luvun ja 2000-luvun alun arkeologisten tutkimusten suodatinkankaita ja pressuja. Kirkonraunion eteläpuolella on muutamia isommista kivistä kasattuja kivikasoja. Kirkon eteläpuolella on mahdollinen kiviaidan jäännös (n. 2,5 m leveä ja n. 0,3 korkea; maansekainen). Havaitusta vallista koordinaattipisteet molemmista päädyistä: itä pääty (N 6767285 E 39940), länsi pääty (N 6767295 E 399368).
Kohteen rajaus on tehty kirkkoa ja kirkkomaata pohjois, itä- ja eteläpuolilta ympäröivään puron uomaan sekä länsipuolelta pohjoisetelä -suuntaiseen maantiehen. Rajaukseen sisältyy myös Tervalanlähteenä tunnettu muinaisjäännös.
Kohteen rajaus on ohjeellinen, perustuen kohteen ja sen ympäristön topografiaan sekä maastossa tehtyihin maan pinnalle näkyviin havaintoihin tulkituista rakenteista. Pintapoimintaa tai muuta prospektointia kohteen ympäröivillä pelloilla ei tehty. Kasvillisuus alueen reunoilla on lähinnä lehtimetsää. Raunioiden etelälaita on vaikeakulkuista pusikkoa. |
| metsakeskus.283500001 |
98 |
Pyhän Laurin kirkon raunio |
10002 |
12003 |
13038 |
11033 |
27018 |
399349.47000000 |
6767331.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283500001 |
Kirkonpaikan kaivauksissa on löytynyt hautoja ja viikinki- ja ristiretkiaikaista esineistöä. Osa haudoista on mahdollisesti kuulunut puukirkon ympärillä olleeseen kirkkomaahan Osa haudoista on 1200-luvun jälkipuoliskolta. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu ilmeisesti vuosien 1510 - 1560 välisenä aikana.
Paikalla on harmaakivikirkon noin 1 m korkuiset rauniot. Kirkon pohjakaava on ollut mahdollisesti alunperin kahdeksankulmainen. Kirkko hylättiin ennen 1650-lukua. Lähistöllä on mahdollinen uhrilähde.
Vuonna 2014 kohde vaikutti ehjältä. Kirkonraunion itäpuolella, ”tapulin” paikalla ja sen koillispuolella on osin maalla peitettyjä 1990-luvun ja 2000-luvun alun arkeologisten tutkimusten suodatinkankaita ja pressuja. Kirkonraunion eteläpuolella on muutamia isommista kivistä kasattuja kivikasoja. Kirkon eteläpuolella on mahdollinen kiviaidan jäännös (n. 2,5 m leveä ja n. 0,3 korkea; maansekainen). Havaitusta vallista koordinaattipisteet molemmista päädyistä: itä pääty (N 6767285 E 39940), länsi pääty (N 6767295 E 399368).
Kohteen rajaus on tehty kirkkoa ja kirkkomaata pohjois, itä- ja eteläpuolilta ympäröivään puron uomaan sekä länsipuolelta pohjoisetelä -suuntaiseen maantiehen. Rajaukseen sisältyy myös Tervalanlähteenä tunnettu muinaisjäännös.
Kohteen rajaus on ohjeellinen, perustuen kohteen ja sen ympäristön topografiaan sekä maastossa tehtyihin maan pinnalle näkyviin havaintoihin tulkituista rakenteista. Pintapoimintaa tai muuta prospektointia kohteen ympäröivillä pelloilla ei tehty. Kasvillisuus alueen reunoilla on lähinnä lehtimetsää. Raunioiden etelälaita on vaikeakulkuista pusikkoa. |
| metsakeskus.283500001 |
98 |
Pyhän Laurin kirkon raunio |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
399349.47000000 |
6767331.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283500001 |
Kirkonpaikan kaivauksissa on löytynyt hautoja ja viikinki- ja ristiretkiaikaista esineistöä. Osa haudoista on mahdollisesti kuulunut puukirkon ympärillä olleeseen kirkkomaahan Osa haudoista on 1200-luvun jälkipuoliskolta. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu ilmeisesti vuosien 1510 - 1560 välisenä aikana.
Paikalla on harmaakivikirkon noin 1 m korkuiset rauniot. Kirkon pohjakaava on ollut mahdollisesti alunperin kahdeksankulmainen. Kirkko hylättiin ennen 1650-lukua. Lähistöllä on mahdollinen uhrilähde.
Vuonna 2014 kohde vaikutti ehjältä. Kirkonraunion itäpuolella, ”tapulin” paikalla ja sen koillispuolella on osin maalla peitettyjä 1990-luvun ja 2000-luvun alun arkeologisten tutkimusten suodatinkankaita ja pressuja. Kirkonraunion eteläpuolella on muutamia isommista kivistä kasattuja kivikasoja. Kirkon eteläpuolella on mahdollinen kiviaidan jäännös (n. 2,5 m leveä ja n. 0,3 korkea; maansekainen). Havaitusta vallista koordinaattipisteet molemmista päädyistä: itä pääty (N 6767285 E 39940), länsi pääty (N 6767295 E 399368).
Kohteen rajaus on tehty kirkkoa ja kirkkomaata pohjois, itä- ja eteläpuolilta ympäröivään puron uomaan sekä länsipuolelta pohjoisetelä -suuntaiseen maantiehen. Rajaukseen sisältyy myös Tervalanlähteenä tunnettu muinaisjäännös.
Kohteen rajaus on ohjeellinen, perustuen kohteen ja sen ympäristön topografiaan sekä maastossa tehtyihin maan pinnalle näkyviin havaintoihin tulkituista rakenteista. Pintapoimintaa tai muuta prospektointia kohteen ympäröivillä pelloilla ei tehty. Kasvillisuus alueen reunoilla on lähinnä lehtimetsää. Raunioiden etelälaita on vaikeakulkuista pusikkoa. |
| metsakeskus.283500001 |
98 |
Pyhän Laurin kirkon raunio |
10002 |
12002 |
13021 |
11033 |
27018 |
399349.47000000 |
6767331.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283500001 |
Kirkonpaikan kaivauksissa on löytynyt hautoja ja viikinki- ja ristiretkiaikaista esineistöä. Osa haudoista on mahdollisesti kuulunut puukirkon ympärillä olleeseen kirkkomaahan Osa haudoista on 1200-luvun jälkipuoliskolta. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu ilmeisesti vuosien 1510 - 1560 välisenä aikana.
Paikalla on harmaakivikirkon noin 1 m korkuiset rauniot. Kirkon pohjakaava on ollut mahdollisesti alunperin kahdeksankulmainen. Kirkko hylättiin ennen 1650-lukua. Lähistöllä on mahdollinen uhrilähde.
Vuonna 2014 kohde vaikutti ehjältä. Kirkonraunion itäpuolella, ”tapulin” paikalla ja sen koillispuolella on osin maalla peitettyjä 1990-luvun ja 2000-luvun alun arkeologisten tutkimusten suodatinkankaita ja pressuja. Kirkonraunion eteläpuolella on muutamia isommista kivistä kasattuja kivikasoja. Kirkon eteläpuolella on mahdollinen kiviaidan jäännös (n. 2,5 m leveä ja n. 0,3 korkea; maansekainen). Havaitusta vallista koordinaattipisteet molemmista päädyistä: itä pääty (N 6767285 E 39940), länsi pääty (N 6767295 E 399368).
Kohteen rajaus on tehty kirkkoa ja kirkkomaata pohjois, itä- ja eteläpuolilta ympäröivään puron uomaan sekä länsipuolelta pohjoisetelä -suuntaiseen maantiehen. Rajaukseen sisältyy myös Tervalanlähteenä tunnettu muinaisjäännös.
Kohteen rajaus on ohjeellinen, perustuen kohteen ja sen ympäristön topografiaan sekä maastossa tehtyihin maan pinnalle näkyviin havaintoihin tulkituista rakenteista. Pintapoimintaa tai muuta prospektointia kohteen ympäröivillä pelloilla ei tehty. Kasvillisuus alueen reunoilla on lähinnä lehtimetsää. Raunioiden etelälaita on vaikeakulkuista pusikkoa. |
| metsakeskus.283500001 |
98 |
Pyhän Laurin kirkon raunio |
10002 |
12003 |
13038 |
11033 |
27019 |
399349.47000000 |
6767331.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283500001 |
Kirkonpaikan kaivauksissa on löytynyt hautoja ja viikinki- ja ristiretkiaikaista esineistöä. Osa haudoista on mahdollisesti kuulunut puukirkon ympärillä olleeseen kirkkomaahan Osa haudoista on 1200-luvun jälkipuoliskolta. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu ilmeisesti vuosien 1510 - 1560 välisenä aikana.
Paikalla on harmaakivikirkon noin 1 m korkuiset rauniot. Kirkon pohjakaava on ollut mahdollisesti alunperin kahdeksankulmainen. Kirkko hylättiin ennen 1650-lukua. Lähistöllä on mahdollinen uhrilähde.
Vuonna 2014 kohde vaikutti ehjältä. Kirkonraunion itäpuolella, ”tapulin” paikalla ja sen koillispuolella on osin maalla peitettyjä 1990-luvun ja 2000-luvun alun arkeologisten tutkimusten suodatinkankaita ja pressuja. Kirkonraunion eteläpuolella on muutamia isommista kivistä kasattuja kivikasoja. Kirkon eteläpuolella on mahdollinen kiviaidan jäännös (n. 2,5 m leveä ja n. 0,3 korkea; maansekainen). Havaitusta vallista koordinaattipisteet molemmista päädyistä: itä pääty (N 6767285 E 39940), länsi pääty (N 6767295 E 399368).
Kohteen rajaus on tehty kirkkoa ja kirkkomaata pohjois, itä- ja eteläpuolilta ympäröivään puron uomaan sekä länsipuolelta pohjoisetelä -suuntaiseen maantiehen. Rajaukseen sisältyy myös Tervalanlähteenä tunnettu muinaisjäännös.
Kohteen rajaus on ohjeellinen, perustuen kohteen ja sen ympäristön topografiaan sekä maastossa tehtyihin maan pinnalle näkyviin havaintoihin tulkituista rakenteista. Pintapoimintaa tai muuta prospektointia kohteen ympäröivillä pelloilla ei tehty. Kasvillisuus alueen reunoilla on lähinnä lehtimetsää. Raunioiden etelälaita on vaikeakulkuista pusikkoa. |
| metsakeskus.283500001 |
98 |
Pyhän Laurin kirkon raunio |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
399349.47000000 |
6767331.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283500001 |
Kirkonpaikan kaivauksissa on löytynyt hautoja ja viikinki- ja ristiretkiaikaista esineistöä. Osa haudoista on mahdollisesti kuulunut puukirkon ympärillä olleeseen kirkkomaahan Osa haudoista on 1200-luvun jälkipuoliskolta. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu ilmeisesti vuosien 1510 - 1560 välisenä aikana.
Paikalla on harmaakivikirkon noin 1 m korkuiset rauniot. Kirkon pohjakaava on ollut mahdollisesti alunperin kahdeksankulmainen. Kirkko hylättiin ennen 1650-lukua. Lähistöllä on mahdollinen uhrilähde.
Vuonna 2014 kohde vaikutti ehjältä. Kirkonraunion itäpuolella, ”tapulin” paikalla ja sen koillispuolella on osin maalla peitettyjä 1990-luvun ja 2000-luvun alun arkeologisten tutkimusten suodatinkankaita ja pressuja. Kirkonraunion eteläpuolella on muutamia isommista kivistä kasattuja kivikasoja. Kirkon eteläpuolella on mahdollinen kiviaidan jäännös (n. 2,5 m leveä ja n. 0,3 korkea; maansekainen). Havaitusta vallista koordinaattipisteet molemmista päädyistä: itä pääty (N 6767285 E 39940), länsi pääty (N 6767295 E 399368).
Kohteen rajaus on tehty kirkkoa ja kirkkomaata pohjois, itä- ja eteläpuolilta ympäröivään puron uomaan sekä länsipuolelta pohjoisetelä -suuntaiseen maantiehen. Rajaukseen sisältyy myös Tervalanlähteenä tunnettu muinaisjäännös.
Kohteen rajaus on ohjeellinen, perustuen kohteen ja sen ympäristön topografiaan sekä maastossa tehtyihin maan pinnalle näkyviin havaintoihin tulkituista rakenteista. Pintapoimintaa tai muuta prospektointia kohteen ympäröivillä pelloilla ei tehty. Kasvillisuus alueen reunoilla on lähinnä lehtimetsää. Raunioiden etelälaita on vaikeakulkuista pusikkoa. |
| metsakeskus.283500001 |
98 |
Pyhän Laurin kirkon raunio |
10002 |
12002 |
13021 |
11033 |
27019 |
399349.47000000 |
6767331.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283500001 |
Kirkonpaikan kaivauksissa on löytynyt hautoja ja viikinki- ja ristiretkiaikaista esineistöä. Osa haudoista on mahdollisesti kuulunut puukirkon ympärillä olleeseen kirkkomaahan Osa haudoista on 1200-luvun jälkipuoliskolta. Keskiaikainen kivikirkko on rakennettu ilmeisesti vuosien 1510 - 1560 välisenä aikana.
Paikalla on harmaakivikirkon noin 1 m korkuiset rauniot. Kirkon pohjakaava on ollut mahdollisesti alunperin kahdeksankulmainen. Kirkko hylättiin ennen 1650-lukua. Lähistöllä on mahdollinen uhrilähde.
Vuonna 2014 kohde vaikutti ehjältä. Kirkonraunion itäpuolella, ”tapulin” paikalla ja sen koillispuolella on osin maalla peitettyjä 1990-luvun ja 2000-luvun alun arkeologisten tutkimusten suodatinkankaita ja pressuja. Kirkonraunion eteläpuolella on muutamia isommista kivistä kasattuja kivikasoja. Kirkon eteläpuolella on mahdollinen kiviaidan jäännös (n. 2,5 m leveä ja n. 0,3 korkea; maansekainen). Havaitusta vallista koordinaattipisteet molemmista päädyistä: itä pääty (N 6767285 E 39940), länsi pääty (N 6767295 E 399368).
Kohteen rajaus on tehty kirkkoa ja kirkkomaata pohjois, itä- ja eteläpuolilta ympäröivään puron uomaan sekä länsipuolelta pohjoisetelä -suuntaiseen maantiehen. Rajaukseen sisältyy myös Tervalanlähteenä tunnettu muinaisjäännös.
Kohteen rajaus on ohjeellinen, perustuen kohteen ja sen ympäristön topografiaan sekä maastossa tehtyihin maan pinnalle näkyviin havaintoihin tulkituista rakenteista. Pintapoimintaa tai muuta prospektointia kohteen ympäröivillä pelloilla ei tehty. Kasvillisuus alueen reunoilla on lähinnä lehtimetsää. Raunioiden etelälaita on vaikeakulkuista pusikkoa. |
| metsakeskus.283500002 |
98 |
3. kirkon paikka |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
400561.03000000 |
6766914.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.283500002 |
Hämeenkosken kolmannen, vuonna 1731 rakennetun kirkon paikka.
Kirkon tarkasta sijainnista ei saatu varmoja havaintoja vuoden 2014 inventoinnissa. Kirjallisten lähteiden perusteella voi sijaita ylempänä, aiemmin Makasiininkankaana tunnetulla mäellä (Jurva [1942] 1999), joka on kuitenkin osin rakennettu. |
| metsakeskus.284000001 |
284 |
Honkalanmäki |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
292142.78200000 |
6731845.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284000001 |
Peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä osoitettu kivistä ladottu rajamerkki. Ladottu suurehkoista kivistä kalliolle. Suurimpaan pystyyn asetettuun kiveen hakattu numero 3. Lähistöllä kahden kylän (Vähäsorvasto ja Patakoski) välinen rajalinja, mutta peruskartan mukaan ei merkin kohdalla ole rajapistettä. |
| metsakeskus.284010001 |
284 |
Siikarla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
289025.06200000 |
6725723.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010001 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Liipolanjärven kaakkoispuolella n. 600 m, josta ei kuitenkaan ole talletettuja löytöjä. Ilmeisesti kultturimaata on havaittu pikainventoinnissa vuonna 1973. Vuoden 1989 inventoinnissa ei kuitenkaan paikalla havaittu sen paremmin kulttuurimaata kuin löytöjäkään. Koekuopituista ei ole tehty. Paikka sijaitsee noin 60 x 40 m laajuisella peltojen ja maantien rajamalla hiekkaperäisellä metsäsaarekkeella. Maasto on hyvin tasaista. Kivikautiselle asuinpaikalle sopivammalta vaikuttavaa aluetta on paikasta lähimmillään koillisessa n. 300 m päässä sijaitsevalla mm. Purhaannummen nimellä tunnetulla harjulla. |
| metsakeskus.284010002 |
284 |
Yli-Liipola - Välitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287173.79200000 |
6728267.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010002 |
Kivikautinen asuinpaikka hiekkaperäisessä pellossa Yli-Liipolan talosta n. 100-350 m pohjoisluoteeseen, talolle vievän tien molemmin puolin, n. 100 m leveänä ja 250 m pitkänä vyöhykkeenä. Maasto tien länsipuolella lähes tasainen, itäpuolella viettää loivasti koilliseen Paimionjokea kohti. Löytöalueen pohjoisluoteispuolella sijaitsevaan metsäsaarekkeeseen tehdyissä koekuopissa ei havaittu muinaisjäännöksen merkkejä v:n 1989 inventoinnissa. Asuinpaikkalöydöt koostuvat kvartsiesineestä ja -iskoksista sekä palaneista kivistä. Aiempana löytönä tunnetaan tasataltan teräkatkelma sekä useita maanomistajan hallussa olevia esineitä.
Välitalon nimellä inventoinnissa v. 1989 todettu asuinpaikka on luettu samaan asuinpaikkakompleksiin kuuluvaksi ja sijaitsee vain 100-150 m kaakkoon edellisestä löytöalueesta. Tältä alueelta löytöinä kiviesine ja kvartsia. |
| metsakeskus.284010003 |
284 |
Alitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287905.50500000 |
6727844.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010003 |
Kivikautinen asuinpaikka-alue Paimionjoen länsirannalla pellolla, jossa inventoinnissa n. 550x300 m alalla erotettu kolme erillistä löytöaluetta. Itäisin löytöalue (3c) on laajin, n. 200 x 100 m, josta mm. hioin, kvartsiesine ja -iskoksia sekä palaneita kiviä. Tästä n. 100 m länteen ylemmältä kohdalta ei inventoinnissa havaittu kivikautisia löytöjä, mutta ilmeisesti myöhempään historialliseen asutusvaiheeseen liittyvää hiiltä ja nokea sekä rautakuonaa (alue 3b, koordinaatit x=6724 70; y=2451 90, z= n. 80). Pohjoisin löytöalue (3a) on aivan jokirannassa, runsas 200 m luoteeseen 3c:stä (x=6725 00; y=2451 86; z= n. 72,5-77,5). Tämän löytöala oli v. 1989 inventoinnin havaintojen perusteella n. 20 x 40 m. Aiemmin asuinpaikalta löytynyt useita kiviesineitä ja kvartseja. |
| metsakeskus.284010004 |
284 |
Kertunlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
285325.53600000 |
6728141.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010004 |
Tasaisen pellon eteläreunassa kuusivaltaisessa metsässä luonnonlähde n. 1 km Paimionjoen eteläpuolella. Kivikkoinen maasto viettää ylempää etelästä pohjoiseen. Lähteen ympäristö on kosteikkoa. Lähteestä on johdettu vettä maatalouskäyttöön ja sitä on muokattu koneellisesti 1980-luvulla. Lähteen keskellä on betonirengas.
Kertunlähteeseen liittyvän perimätiedon mukaan sitä on käytetty aikoinaan uhrilähteenä. |
| metsakeskus.284010005 |
284 |
Ylijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284800.75000000 |
6728255.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010005 |
Kivikautinen asuinpaikka pellossa sijaitsevalla hiekkaperäisellä kumpareella. Paikka on n. 300 m Ylijoen talosta eteläkaakkoon ja löytöalueen laajuus on n. 60x30 m. Löydöt ovat peräisin peltokynnöksestä, eikä niitä tavattu inventoinnissa enää kumpareen ulkopuolisesta alemmasta savimaasta. Inventointilöydöt koostuvat kvartseista. Aiempina löytöinä mahdollinen luunuolenkärki sekä liuskekeihäänkärki. Pieni purouoma virtaa asuinpaikasta runsas 100 m koilliseen, Paimionjoki n. 800 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.284010006 |
284 |
Hevonlinna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283442.25700000 |
6735786.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010006 |
Mahdolliseen kivikautiseen toimintapaikkaan viittaavia kvartsi-iskos- ja -esine löytöjä Hevonlinnan harjun laelta Kosken ja Mellilän rajapyykin ympäriltä. Lakialue on idässä ja lännessä hiekkakuoppien leikkaama. Löytöpaikan sijaintikorkeus ei kuitenkaan osoittane ranta-asuinpaikkaa, vaan muuta myöhempää kivikautista toimintaa, esim. kvartsilouhintaa ja esineiden valmistusta, paikalla. Paikka on kuitenkin etupäässä tunnettu siitä, että se perimätiedon mukaan olisi linnavuori. Appelgren (1891) viittaa Hevonlinnaan mahdollisena varustuksena. Mitään varustuksen merkkejä ei kuitenkaan havaittu inventoinnissa v. 1989 ja kivikoita loivemmalla etelärinteellä onkin pidettävä muinaisina rantakivikoina. |
| metsakeskus.284010007 |
284 |
Tausanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
286367.11300000 |
6728805.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010007 |
Kivikautinen asuinpaikka Paimionjoen eteläpuolisen Tausanmäen poikki lounaasta koilliseen kulkevan tien luoteispuoleisesta leikkauksesta, tien korkeimmalta kohdalta. Kvartsilöytöjä on n. 10 m matkalta. Lähimympäristö on ehjänä säilynyttä, mutta muutamasta koekuopasta n. 30 m säteellä tienvarren löytöalueesta ei havaittu löytöjä. Maaperä on siltinsekaista hiekkaa, osin melko kivikkoista. Siellä täällä on pieniä kalliopaljastumia. N. 500 m WSW on Tuulensuun talon pellolta löytynyt koururtaltta. |
| metsakeskus.284010008 |
284 |
Tausa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
286096.21900000 |
6729218.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010008 |
Kivikautinen asuinpaikka Paimionjoen eteläisellä rantatörmällä. Inventoinnissa löytyneet kvartsi-iskokset ovat peltokynnöksestä, n. 20x40 m alalta, jyrkähkösti pohjoiseen Paimionjokea kohti viettävältä rantatörmältä. Maaperä on silttiä. |
| metsakeskus.284010009 |
284 |
Jättälän Välitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
286625.01000000 |
6729624.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010009 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka jyrkähkösti lounaaseen viettävän muinaisen rantatörmän, muinaisen jokiuoman ?, reunan päällä pellossa. Maaperä on siltinsekaista hiekkaa. Kvartseja löydetty n. 20x20 m alalta peltosaran kaakkoislaidasta. Tämän kaakkoispuolella olevaa peltoa (Rn:o 3:14) myöhemmin tarkastettaessa ei löytöjä havaittu. Ympäristössä useampia kivikautisia asuinpaikkoja vajaan kilometrin etäisyydellä. N. 800 m itäkaakkoon löydetty lisäksi kivikirveen terä Halikkolan Jolkin maalta. |
| metsakeskus.284010010 |
284 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
283187.39800000 |
6728449.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010010 |
Kivikautinen asuinpaikka Paimionjoen etelärannalla pohjoiseen viettävällä peltosaralla. Inventointilöytöjä, kvartsiesineitä ja -iskoksia, saatiin kahdelta kohdalta: pellon pohjoisosasta n. 70 m korkeuskäyrältä ja toisaalta peltosaran eteläpäästä, edellisestä n. 120-140 m etelään, n. 75 m korkeuskäyrän vaiheilta. Maaperä on siltinsekaista hiekkaa. Nyhän talon isännän mukaan Myllykylän kylätontti on sijainnut Nyhän talon ympärillä. Tästä merkkinä havaittiin pellossa punasavikeramiikkaa. 1778 isojakokartan mukaan onkin paikalla ollut 6-7 taloa. Joen pohjoispuolelta löytyi inventoinnissa lisäksi Koivukylän Laurinpellon maalta kivikirves (TYA 535), muttei muita merkkejä mahdollisesta kiinteästä muinaisjäännöksestä. Joessa on tällä kohtaa virtapaikka. |
| metsakeskus.284010010 |
284 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
283187.39800000 |
6728449.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010010 |
Kivikautinen asuinpaikka Paimionjoen etelärannalla pohjoiseen viettävällä peltosaralla. Inventointilöytöjä, kvartsiesineitä ja -iskoksia, saatiin kahdelta kohdalta: pellon pohjoisosasta n. 70 m korkeuskäyrältä ja toisaalta peltosaran eteläpäästä, edellisestä n. 120-140 m etelään, n. 75 m korkeuskäyrän vaiheilta. Maaperä on siltinsekaista hiekkaa. Nyhän talon isännän mukaan Myllykylän kylätontti on sijainnut Nyhän talon ympärillä. Tästä merkkinä havaittiin pellossa punasavikeramiikkaa. 1778 isojakokartan mukaan onkin paikalla ollut 6-7 taloa. Joen pohjoispuolelta löytyi inventoinnissa lisäksi Koivukylän Laurinpellon maalta kivikirves (TYA 535), muttei muita merkkejä mahdollisesta kiinteästä muinaisjäännöksestä. Joessa on tällä kohtaa virtapaikka. |
| metsakeskus.284010011 |
284 |
Vanhakylä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
289424.88500000 |
6728244.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010011 |
Melko tasaisella pellolla oleva matala kohouma, jossa on n. 10 x 20 m alalla palanutta savea ja palaneita kiviä sekä nokimaata, merkkinä paikalla olleesta historiallisen ajan asumuksesta. 1700-luvun lopun isojakokartassa ei paikalla ole merkintöjä talosta, joten talonjäännös lienee tätä vanhempi. |
| metsakeskus.284010012 |
284 |
Aronmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
291235.12300000 |
6735431.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010012 |
Matalalle kalliopaljastumalle ladottu pyöreähkö matala kiviröykkiö. Koko n. 4 m (S-N) ja 3,8 m (W-E) ja korkeus n. 0,5 m. Etelälaidalla pyöreä epämääräinen yhden kivikerroksen kiveys. Rölykkiö koottu n. 20-30 cm suuruisista kivistä. Sammalen ja jäkälän peittämä. Röykkiön lähiympäristö melko vähäkivistä. Ajoitus ja funktio epäselvät. |
| metsakeskus.284010013 |
284 |
Ketola |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
290265.48600000 |
6741942.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010013 |
Pyöreä, suurelta osin sammaleen peittämä kiviröykkiö kuusimetsässä, metsätiestä noin 5 m länteen. Halkaisija on noin 3,5 m ja korkeus noin 0,7 m. Röykkiön päällä kasvaa ainakin 50-vuotias puu. Alue on mahdollista kaskimaata, joten röykkiö lienee viljelyröykkiö. Se sijaitsee aivan kunnan pohjoiskulmauksessa alueella, josta tunnetaan n. 300 m etäisyydeltä kaksi muutakin röykkiötä. |
| metsakeskus.284010014 |
284 |
Katavasaari |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
290453.40600000 |
6742050.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010014 |
Soikeahko kivistä kasattu röykkiö, jonka keskellä on kuoppa. Röykkiön halkaisija on 5 x 3,3 m ja korkeus 0,7 m. Se on sammaleen peittämä ja vain osa kivistä on näykyvissä. Itäreunassa kasvaa iso kuusi. Lähitienoo on avointa, mutta ympärillä on kuusimetsää. Röykkiö on loivasti pohjoiseen viettävän rinteen yläosassa. Alue on mahdollista kaskimaata (kuusimetsä), joten röykkiö voi olla viljelyröykkiö. |
| metsakeskus.284010015 |
284 |
Munamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
290297.47600000 |
6741640.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.284010015 |
Soikea lohjenneista kivistä kasattu matala röykkiö. Etelä-pohjoissuuntaisesti 5 m ja ristiin n. 3,4 - 3,9 m sekä korkeudeltaan ½ m. Röykkiö on selvärajainen ja kasattu kalliopohjalle. Se on heinää, sammalta ja vadelmapensaikkoa kasvava ja sen päällä on myös pihlaja. Se on nykyään avohakatussa ent. metsässä, lievässä notkelmassa, matalien kalliokohoumien välissä. Sijaintinsa perusteella se vaikuttaisi hautaröykkiöltä. Ympäristössä on kuitenkin ennemminkin viljelyröykkiöinä pidettäviä jäännöksiä 300-400 m pohjoiseen (kohteet Ketola ja Katavasaari). |
| metsakeskus.285000001 |
285 |
Haapasaari 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
511035.97100000 |
6683613.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285000001 |
Uhrikiveksi arveltu kivi sijaitsee Haapasaaren itäosan, ns. Uustinpuolen, korkeimmalla kohdalla. Iso tasapintainen kivi, kivilaji osin rapakiveä. Kiven laakealla pinnalla hieman reunoja kiertäen kahdeksan selvää kuppimaista syvennystä, viisi epävarmaa kuoppaa. Kuopat ovat melko kookkaita, maljamaisia, suurin kuoppa 12 x 8 cm. Matti Saarnisto on arvellut kiven kuoppia luonnon työksi, mutta kuoppien säännöllinen sijainti – kehässä melko lailla tasavälein toisiinsa nähden – viittaa siihen, että kyse on ihmisen tekemistä kupeista. |
| metsakeskus.285000001 |
285 |
Haapasaari 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
511035.97100000 |
6683613.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285000001 |
Uhrikiveksi arveltu kivi sijaitsee Haapasaaren itäosan, ns. Uustinpuolen, korkeimmalla kohdalla. Iso tasapintainen kivi, kivilaji osin rapakiveä. Kiven laakealla pinnalla hieman reunoja kiertäen kahdeksan selvää kuppimaista syvennystä, viisi epävarmaa kuoppaa. Kuopat ovat melko kookkaita, maljamaisia, suurin kuoppa 12 x 8 cm. Matti Saarnisto on arvellut kiven kuoppia luonnon työksi, mutta kuoppien säännöllinen sijainti – kehässä melko lailla tasavälein toisiinsa nähden – viittaa siihen, että kyse on ihmisen tekemistä kupeista. |
| metsakeskus.285000002 |
285 |
Haapasaari 2 |
10001 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
511145.92100000 |
6683613.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285000002 |
Uhrikiveksi arveltu kivi sijaitsee Haapasaaren itäosan, ns. Uustinpuolen, itäisimmässä rannassa, ns. Takarannassa. Kivi sijaitsee n. 10 m rantaviivasta. Kyseessä on pyöreähkö sileäpintainen kivi, jonka koko on n. 50 x 60 cm. Kiven pohjoisosassa, joka on muuta pintaa ylempänä, on kolme isompaa ja kaksi pienempää kuoppaa. Suurimman kuopan halkaisija 9 cm, pienempien 4-5 cm. Kahdesta kuopasta lähtee kiven reunaa kohti hiottu, kuoppaa kapeampi kouru. Matti Saarnisto on arvellut kiveä luonnon työksi, mitä tukee myös kiven sijainti matalassa rantakivikossa. |
| metsakeskus.285000002 |
285 |
Haapasaari 2 |
10001 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
511145.92100000 |
6683613.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285000002 |
Uhrikiveksi arveltu kivi sijaitsee Haapasaaren itäosan, ns. Uustinpuolen, itäisimmässä rannassa, ns. Takarannassa. Kivi sijaitsee n. 10 m rantaviivasta. Kyseessä on pyöreähkö sileäpintainen kivi, jonka koko on n. 50 x 60 cm. Kiven pohjoisosassa, joka on muuta pintaa ylempänä, on kolme isompaa ja kaksi pienempää kuoppaa. Suurimman kuopan halkaisija 9 cm, pienempien 4-5 cm. Kahdesta kuopasta lähtee kiven reunaa kohti hiottu, kuoppaa kapeampi kouru. Matti Saarnisto on arvellut kiveä luonnon työksi, mitä tukee myös kiven sijainti matalassa rantakivikossa. |
| metsakeskus.285000003 |
285 |
Haapasaari 3 |
10001 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
510806.06000000 |
6683494.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285000003 |
Kiintokalliossa olevat uhrikuopiksi arvellut kuopat sijaitsevat silokallioilla Kylänlahden itä- ja länsipuolella rakennusten läheisyydessä. Kuppimaisia syvennyksiä sijaitsee viidessä eri kohteessa, laajalla alueella lahden molemmin puolin. Kupit ovat maljamaisia. Matti Saarnisto on arvellut kuppeja luonnon työksi. Kuoppia ovat pojat tehneet myös ajankuluksi Suomenlahden ulkosaarissa. Kuppien tulkinta on epäselvä. |
| metsakeskus.285000003 |
285 |
Haapasaari 3 |
10001 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
510806.06000000 |
6683494.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285000003 |
Kiintokalliossa olevat uhrikuopiksi arvellut kuopat sijaitsevat silokallioilla Kylänlahden itä- ja länsipuolella rakennusten läheisyydessä. Kuppimaisia syvennyksiä sijaitsee viidessä eri kohteessa, laajalla alueella lahden molemmin puolin. Kupit ovat maljamaisia. Matti Saarnisto on arvellut kuppeja luonnon työksi. Kuoppia ovat pojat tehneet myös ajankuluksi Suomenlahden ulkosaarissa. Kuppien tulkinta on epäselvä. |
| metsakeskus.285010002 |
285 |
Itäranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
498260.98800000 |
6708633.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010002 |
Östringinlahden ympäristön kallioilla Kaarniemessä ja Helilässä on Kymenlaakson laajin pronssikautinen (1500–500 eKr.) röykkiökalmisto, johon kuuluvat kohteet 285010002–285010008 eli Itäranta, Sunakieli, Rantahöyteri, Salovaara, Itähöyteri, Pohjoishöyteri ja Koillishöyteri.
Itärannan kohteessa on 2–3 kalliomaastossa sijaitsevaa röykkiötä (hiidenkiukaat a–c). Hiidenkiuas a merkitty peruskarttaan, jäljellä vain isoista kivistä ladotun pohjakehän puolikas.
Hiidenkiuas b sijainnut edellisestä noin 15 m etelään, kokonaan hajotettu.
Hiidenkiuas c hyvin epävarma. Se sijaitsee noin 20 m röykkiöstä a koilliseen alhaalla notkossa.
Röykkiöt ovat tuhoutuneet lähes kokonaan. Ne voidaan liittää laajempaan kokonaisuuteen Östringinlahden pohjois- ja itäpuolella sijaitsevien pronssikautisten röykkiöhautojen kanssa. |
| metsakeskus.285010003 |
285 |
Sunakieli |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
499135.00000000 |
6708813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010003 |
Östringinlahden ympäristön kallioilla Kaarniemessä ja Helilässä on Kymenlaakson laajin pronssikautinen (1500–500 eKr.) röykkiökalmisto, johon kuuluvat kohteet 285010002–285010008 eli Itäranta, Sunakieli, Rantahöyteri, Salovaara, Itähöyteri, Pohjoishöyteri ja Koillishöyteri.
Sunakielen kohteessa on viisi kallioharjanteella sijaitsevaa röykkiötä (hiidenkiukaat a–e) ja laivalatomus (f). Useimmat pahasti hajotettuja.
Pohjoisin röykkiö a: vain muutama kivi jäljellä. Tutkittu.
Röykkiö b: sijaitsee röykkiöstä a noin 15 m eteläkaakkoon, hiidenkiukaan puolikas, halkaisija n. 7 m (merkitty peruskarttaan). Tutkittu, löydöt palanutta luuta.
Röykkiö c: sijaitsee röykkiöstä b noin 25 m eteläkaakkoon. Parhaiten säilynyt, halkaisija noin 7 m. Merkitty peruskarttaan.
Röykkiö d: röykkiön c etelälaidassa hajanaista kivikkoa, tutkittu hiidenkiukaan jäännös.
Röykkiö e: röykkiöstä d eteläkaakkoon hajanaista kivikkoa, tutkittu hiidenkiukaan jäännös.
Laivalatomus f sijaitsee röykkiöstä d itään, muoto soikea, koko 3,5 x 7 m. Tutkittu. |
| metsakeskus.285010004 |
285 |
Rantahöyteri |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
499310.56700000 |
6708783.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010004 |
Östringinlahden ympäristön kallioilla Kaarniemessä ja Helilässä on Kymenlaakson laajin pronssikautinen (1500–500 eKr.) röykkiökalmisto, johon kuuluvat kohteet 285010002–285010008 eli Itäranta, Sunakieli, Rantahöyteri, Salovaara, Itähöyteri, Pohjoishöyteri ja Koillishöyteri.
Rantahöyterin kohde sijaitsee Salovaaran tilan ohitse kulkevasta paikallistiestä noin 90 metriä luoteeseen. Kohteeseen kuuluu kaksi kalliolla sijaitsevaa röykkiötä (hiidenkiukaat a–b) ja laivalatomus (c).
Pohjoisempi röykkiö a: halkaisija noin 6 m.
Röykkiö b: röykkiöstä 1 noin 6 m etelään, pengottu ja osin hajotettu, halkaisija ollut alunperin noin 8 m, (merkitty peruskarttaan). Röykkiön b reunassa laivalatomus (c), koko 1,5 x 5 m. Latomus ja röykkiö olleet ilmeisesti yhdistetty siltamaisella kiveyksellä. |
| metsakeskus.285010005 |
285 |
Salovaara |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
499372.00000000 |
6708746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010005 |
Östringinlahden ympäristön kallioilla Kaarniemessä ja Helilässä on Kymenlaakson laajin pronssikautinen (1500–500 eKr.) röykkiökalmisto, johon kuuluvat kohteet 285010002–285010008 eli Itäranta, Sunakieli, Rantahöyteri, Salovaara, Itähöyteri, Pohjoishöyteri ja Koillishöyteri.
Salovaaran kohteeseen kuuluu röykkiö (hiidenkiuas) ja "laivalatomus", jotka sijaitsevat metsäisellä rinteellä, sorapohjalla. Röykkiön halkaisija on n. 10 m. Laivalatomusta muistuttava kivirakennelma sijaitsee röykkiön pohjoispuolella. Röykkiö ja latomus yhdistyvät siltamaisella kiveyksellä. Röykkiötä tutkittaessa siitä löytyi pronssinen okapäinen kaksoisnappi ja n. 400 g palanutta luuta. Nappi on tanskalaista alkuperää ja ajoittuu n. 800 eKr. Laivalatomus oli löydötön. |
| metsakeskus.285010006 |
285 |
Itähöyteri |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
499469.00000000 |
6708670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010006 |
Östringinlahden ympäristön kallioilla Kaarniemessä ja Helilässä on Kymenlaakson laajin pronssikautinen (1500–500 eKr.) röykkiökalmisto, johon kuuluvat kohteet 285010002–285010008 eli Itäranta, Sunakieli, Rantahöyteri, Salovaara, Itähöyteri, Pohjoishöyteri ja Koillishöyteri.
Itähöyterin kohteessa on kalliolla sijaitseva röykkiö (hiidenkiuas) ja laivalatomus. Röykkiön koko noin 5,5 x 6,5 m. Laivalatomus on röykkiön koillispuolella, siinä aivan kiinni. Molemmat on tutkittu. |
| metsakeskus.285010007 |
285 |
Pohjoishöyteri |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
499477.00000000 |
6708987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010007 |
Östringinlahden ympäristön kallioilla Kaarniemessä ja Helilässä on Kymenlaakson laajin pronssikautinen (1500–500 eKr.) röykkiökalmisto, johon kuuluvat kohteet 285010002–285010008 eli Itäranta, Sunakieli, Rantahöyteri, Salovaara, Itähöyteri, Pohjoishöyteri ja Koillishöyteri.
Pohjoishöyterin kohteessa on 5,5, x 8 metrin laajuinen röykkiö, joka sijaitsee metsäisellä kalliotasanteella. Kohde on tutkittu. Röykkiö ajoittuu mahdollisesti varhaiseen rautakauteen. Löydöt kiviesineen pala ym. |
| metsakeskus.285010008 |
285 |
Koillishöyteri |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
499722.00000000 |
6708958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010008 |
Östringinlahden ympäristön kallioilla Kaarniemessä ja Helilässä on Kymenlaakson laajin pronssikautinen (1500–500 eKr.) röykkiökalmisto, johon kuuluvat kohteet 285010002–285010008 eli Itäranta, Sunakieli, Rantahöyteri, Salovaara, Itähöyteri, Pohjoishöyteri ja Koillishöyteri.
Koillishöyterin kohteessa on kalliolla sijaitseva röykkiö (hiidenkiuas), jonka halkaisija on noin 5 m. Röykkiön keskellä onkuoppa. |
| metsakeskus.285010010 |
285 |
Ojamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488185.02300000 |
6714431.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010010 |
Kohde sijaitsee Pernoossa, Naatinsuon pellon lounaisreunassa Mustanjärvensuon pohjoispuolella. Pelto on hiekansekaista savea. Alueen reunasta metsärajan läheltä on löytynyt 1930-luvulla pellonmuokkauksessa vasarakirves. Myöhemmin pellosta löytyi pii-iskos ja mahdollinen keramiikanpala.
Syksyn 2006 tarkastuksessa todettiin alueen olevan vieläkin viljelykäytössä eikä asuinpaikka ole todennäköisesti säilynyt täysin ehjänä. |
| metsakeskus.285010011 |
285 |
Pykinkoski |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
489654.42500000 |
6715561.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijoen koillisrannalla Pykinkosken alapuolella sijaitsevalla luode-kaakkosuuntaisella soraharjantella, joka on osittain sortunut Kymijokeen. Harjanteen luoteispäässä on vanha sorakuoppa ja alueella on useita pienempiä hiekkakuoppia. Alueella on mahdollisesti myös asumuspainanteita. Koko mäki, joka on ollut kivikaudella saarena, on asuinpaikka-aluetta. Löytöinä asuinpaikalta on saatu talteen mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäiskampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa sekä myös vähän rautakauden keramiikkaa. |
| metsakeskus.285010011 |
285 |
Pykinkoski |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27000 |
489654.42500000 |
6715561.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijoen koillisrannalla Pykinkosken alapuolella sijaitsevalla luode-kaakkosuuntaisella soraharjantella, joka on osittain sortunut Kymijokeen. Harjanteen luoteispäässä on vanha sorakuoppa ja alueella on useita pienempiä hiekkakuoppia. Alueella on mahdollisesti myös asumuspainanteita. Koko mäki, joka on ollut kivikaudella saarena, on asuinpaikka-aluetta. Löytöinä asuinpaikalta on saatu talteen mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäiskampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa sekä myös vähän rautakauden keramiikkaa. |
| metsakeskus.285010014 |
285 |
Ruhankoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
489277.57100000 |
6715958.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Myllykoskelle ja Vääräkorvelöle vievän hiekkatien eteläpuolla, Kymijoen pohjoisrannan tuntumassa sorakuoppien rikkomalla hiekkakankaalla. paikalta on vuonna 1967 löydetty mm. asbestikeramiikkaa ja riipushioin. Vuoden 2005 inventoinnissa osa asuinpaikka-alueesta todettiin tuhoutuneen soranotossa ja sähkölinjan rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.285010015 |
285 |
Myllykoski |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
489044.67000000 |
6715930.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijoen koillisrannalla Myllykosken ja Ruhankosken väliin jäävällä niemekkeellä noin 150 m päässä Vääräkorpeen vievästä hiekkatiestä. Kivikkoisen hiekkamäen yli kulkee sähkölinja. Asuinpaikan poikki on vedetty mökkitie rantaan. Alueella on tehty koekaivaus vuonna 1982, jolloin löytyi mm. vanhempaa tyypillistä kampakeramiikkaa, piiesineistä ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka-alueen eteläosassa on kaksi 8 x 6 metristä asumuspainannetta. |
| metsakeskus.285010017 |
285 |
Niskasuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
488910.00000000 |
6716864.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Laajakoskella, Kymijoen itäisen haaran itäpuolella olevan Niskasuon itälaidalla kohoavalla mäntykankaalla, jonne Kymijoelta on matkaa noin 550 metriä. Asuinpaikka sijoittuu terassimaiselle tasanteelle aivan suon reunaan. Alueella on pieni, jo maastoutunut hiekkakuoppa.
Niskasuo on Kymenlaakson rannikon suurimpia ja pitkäaikaisimpia asuinpaikkoja. Alueella on 17 eri kokoista painannetta, joista kolmea suurinta voidaan pitää asuinpainanteina. Näistä suurimman pituus on n. 12 m. Asuinpaikka-alue on laajuudeltaan noin 400 metriä pitkä ja 50-100 metriä leveä.
Asuinpaikalta on tutkimuksissa saatu talteen runsas löytöaineisto, johon kuuluu mm. savi-idoli ja piiesineitä. Erittäin runsas saviastia-aineisto edustaa varhaista, tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa sekä pyöreä- ja rombikuoppaista itäistä kuoppakeramiikkaa.
Kohde vaurioitui merkittävästi metsätalouden toimenpiteissä keväällä 2004.
Asuinpaikka tunnetaan myös nimellä Kymin Niskasuo. |
| metsakeskus.285010018 |
285 |
Tervaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486635.59500000 |
6724207.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010018 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka peltoalueella, joen rannalla. Löydöt (kvartsia) niin vähäisiä, että asuinpaikka epävarma. |
| metsakeskus.285010019 |
285 |
Heposuonpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
486435.67300000 |
6724677.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010019 |
Peltorinne Kahrinkankaan eteläpäässä. Alue jokseenkin ehjää. Löydöt nuorakeramiikkaa. Vasarakirveskulttuurin asuinpaikka. |
| metsakeskus.285010022 |
285 |
Porkka |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
492493.29400000 |
6713641.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Laajakoskentien koillispuolella olevan suuren sorakuopan laidalla. Maantien länsipuolella on Laajakoskenjärvi. Alueella on sijainnut kaakko-luode -suuntainen harju, joka on lähes kokonaan soranoton tuhoama. Asuinpaikka on ulottunut Heijarin talon luota harjun eteläpäähän. Alueella on ollut ainakin neljä asumuspainannetta, joista enää kaksi olisi säilyneellä alueella. Löytöinä asuinpaikalta on useissa eri tutkimuksissa saatu talteen mm. tyypillistä kampakeramiikkaa ja meripihkaa.
Alueella on ollut myös 1. maailmansodan ampumahautoja. |
| metsakeskus.285010025 |
285 |
Turveaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
490614.04200000 |
6714061.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Pernoontien lounaispuolella pienellä hiekkaisella peltoharjanteella. Melko hyvin säilynyt kohde. Löytöinä kohteesta on saatu talteen mm. nuorakeramiikkaa, joten kyseessä on vasarakirveskulttuurin asuinpaikka. Suoja-alue yhteinen kohteen Eerolan metsä (285-01-0026) kanssa, yhteensä n. 150 x 150 m. |
| metsakeskus.285010026 |
285 |
Eerolan metsä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
490614.04200000 |
6714181.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pernoontien lounaispuolella olevalla mäenkumpareella. Alue on vaurioitunut metsätöiden yhteydessä, jolloin mäen rinteestä on kuorittu ajouran tekemistä varten pintamaa pois. Kuoritulla alueella on näkyvissä runsaasti löytöjä sekä likamaata. Kohteesta on löydetty tyypillistä kampakeramiikkaa ym.
Yhteinen suoja-alue Turvesuon kanssa (ks. 285-01-0025). |
| metsakeskus.285010033 |
285 |
Tuuli |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
499650.39700000 |
6715581.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010033 |
Hiekkakankaalla sijatseva asuinpaikka, josta on löytynyt kampakeramiikkaa ym. Vuoden 1968 kaivausten perusteella alue on tutkittu loppuun.
Syksyn 2006 inventoinnissa löytyi asuinpaikan koillispuolelta noin 10 metrin päästä halkaisijaltaan 3,5 metrin kokoinen matalahko painanne. Sitä ympäröi maavalli, jossa on kaksoismaannos. Kohde tulkittiin pyyntikuopaksi. Vuoden 2018 inventoinnin perusteella painanne saattaa olla pyyntikuoppa, mutta se voi olla luontainenkin (ks. alakohde).
Painanteen pohjois- ja eteläpuolella on tuoreet hiekanottopaikat - vanhan kuopan reunalta otettu maata. Niiden reunamilla ja maakasoissa ei vuoden 2018 inventoinnissa havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. |
| metsakeskus.285010033 |
285 |
Tuuli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
499650.39700000 |
6715581.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010033 |
Hiekkakankaalla sijatseva asuinpaikka, josta on löytynyt kampakeramiikkaa ym. Vuoden 1968 kaivausten perusteella alue on tutkittu loppuun.
Syksyn 2006 inventoinnissa löytyi asuinpaikan koillispuolelta noin 10 metrin päästä halkaisijaltaan 3,5 metrin kokoinen matalahko painanne. Sitä ympäröi maavalli, jossa on kaksoismaannos. Kohde tulkittiin pyyntikuopaksi. Vuoden 2018 inventoinnin perusteella painanne saattaa olla pyyntikuoppa, mutta se voi olla luontainenkin (ks. alakohde).
Painanteen pohjois- ja eteläpuolella on tuoreet hiekanottopaikat - vanhan kuopan reunalta otettu maata. Niiden reunamilla ja maakasoissa ei vuoden 2018 inventoinnissa havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. |
| metsakeskus.285010036 |
285 |
Vilkin saha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
498210.97600000 |
6716730.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010036 |
Kohde sijaitsee Juurikorventien itäpuolella, hiekkakankaalla jonka poikki kulkee sahalle vievä tie. Vuoden 1967 inventoinnissa tien molemmin puolin löytyi noin 15 metrin matkalta saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2006 inventoinnissa kerättiin hiekkatien varrelta kaksi kvartsi-iskosta ja palaneen luun kappale. Koekuopissa ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Metsästä hiekkatien itäpuolelta löytyi tervahauta sekä muutamia pyöreitä painanteita. Kuopat ajoittuvat todennäköisesti tervahaudan kanssa historialliseen aikaan, ja ne ovat ainakin osittain rikkoneet esihistoriallista asuinpaikkaa.
Vuoden 2018 inventoinnissa ei alueelta havaittu mitään löytöjä tai kulttuurikerosta. Vuonna 2006 todettua tervahautaa ei havaittu. Paikalla on erikokoisia kuoppia, joiden merkitys jäi epäselväksi. Osa kuopista on vanhempia, joissa podsolimaannos, yhdessä kuopassa todettiin kaksoismaannos. Alueella on myös runsaasti nykyaikaisia kuoppia ja tasattua aluetta. |
| metsakeskus.285010036 |
285 |
Vilkin saha |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
498210.97600000 |
6716730.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010036 |
Kohde sijaitsee Juurikorventien itäpuolella, hiekkakankaalla jonka poikki kulkee sahalle vievä tie. Vuoden 1967 inventoinnissa tien molemmin puolin löytyi noin 15 metrin matkalta saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2006 inventoinnissa kerättiin hiekkatien varrelta kaksi kvartsi-iskosta ja palaneen luun kappale. Koekuopissa ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Metsästä hiekkatien itäpuolelta löytyi tervahauta sekä muutamia pyöreitä painanteita. Kuopat ajoittuvat todennäköisesti tervahaudan kanssa historialliseen aikaan, ja ne ovat ainakin osittain rikkoneet esihistoriallista asuinpaikkaa.
Vuoden 2018 inventoinnissa ei alueelta havaittu mitään löytöjä tai kulttuurikerosta. Vuonna 2006 todettua tervahautaa ei havaittu. Paikalla on erikokoisia kuoppia, joiden merkitys jäi epäselväksi. Osa kuopista on vanhempia, joissa podsolimaannos, yhdessä kuopassa todettiin kaksoismaannos. Alueella on myös runsaasti nykyaikaisia kuoppia ja tasattua aluetta. |
| metsakeskus.285010036 |
285 |
Vilkin saha |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
498210.97600000 |
6716730.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010036 |
Kohde sijaitsee Juurikorventien itäpuolella, hiekkakankaalla jonka poikki kulkee sahalle vievä tie. Vuoden 1967 inventoinnissa tien molemmin puolin löytyi noin 15 metrin matkalta saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2006 inventoinnissa kerättiin hiekkatien varrelta kaksi kvartsi-iskosta ja palaneen luun kappale. Koekuopissa ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Metsästä hiekkatien itäpuolelta löytyi tervahauta sekä muutamia pyöreitä painanteita. Kuopat ajoittuvat todennäköisesti tervahaudan kanssa historialliseen aikaan, ja ne ovat ainakin osittain rikkoneet esihistoriallista asuinpaikkaa.
Vuoden 2018 inventoinnissa ei alueelta havaittu mitään löytöjä tai kulttuurikerosta. Vuonna 2006 todettua tervahautaa ei havaittu. Paikalla on erikokoisia kuoppia, joiden merkitys jäi epäselväksi. Osa kuopista on vanhempia, joissa podsolimaannos, yhdessä kuopassa todettiin kaksoismaannos. Alueella on myös runsaasti nykyaikaisia kuoppia ja tasattua aluetta. |
| metsakeskus.285010036 |
285 |
Vilkin saha |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
498210.97600000 |
6716730.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010036 |
Kohde sijaitsee Juurikorventien itäpuolella, hiekkakankaalla jonka poikki kulkee sahalle vievä tie. Vuoden 1967 inventoinnissa tien molemmin puolin löytyi noin 15 metrin matkalta saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2006 inventoinnissa kerättiin hiekkatien varrelta kaksi kvartsi-iskosta ja palaneen luun kappale. Koekuopissa ei havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Metsästä hiekkatien itäpuolelta löytyi tervahauta sekä muutamia pyöreitä painanteita. Kuopat ajoittuvat todennäköisesti tervahaudan kanssa historialliseen aikaan, ja ne ovat ainakin osittain rikkoneet esihistoriallista asuinpaikkaa.
Vuoden 2018 inventoinnissa ei alueelta havaittu mitään löytöjä tai kulttuurikerosta. Vuonna 2006 todettua tervahautaa ei havaittu. Paikalla on erikokoisia kuoppia, joiden merkitys jäi epäselväksi. Osa kuopista on vanhempia, joissa podsolimaannos, yhdessä kuopassa todettiin kaksoismaannos. Alueella on myös runsaasti nykyaikaisia kuoppia ja tasattua aluetta. |
| metsakeskus.285010037 |
285 |
Nikkarinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
498061.03000000 |
6716910.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010037 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella mäellä Nummenjoen eteläpuolella. Asuinpaikka-alue on hiekkakuoppien, teiden ja rakennusten rikkomaa. Kohteen kaivaustutkimuksissa on saatu talteen mm. varhaista-, tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa, kuoppakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa, asbestikeramiikkaa sekä savi-idoli. Kyseessä on siten hyvin pitkään käytössä ollut asuinpaikka. Kaivauksissa kohteesta on tutkittu yhteensä noin 800 neliömetriä.
Vuoden 2018 inventoinnissa todettiin, että maaperän ja topografian perusteella muinaisjäännökselle potentiaalinen korkeustasolla 15-20 m sijaitseva alue on hyvin laaja. Alueella on kuitenkin runsaasti nykyaikaista maankäyttöä, joten suuria yhtenäisiä säilyneitä alueita ei ole löydettävissä. Muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja rajauksen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.285010037 |
285 |
Nikkarinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
498061.03000000 |
6716910.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010037 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella mäellä Nummenjoen eteläpuolella. Asuinpaikka-alue on hiekkakuoppien, teiden ja rakennusten rikkomaa. Kohteen kaivaustutkimuksissa on saatu talteen mm. varhaista-, tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa, kuoppakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa, asbestikeramiikkaa sekä savi-idoli. Kyseessä on siten hyvin pitkään käytössä ollut asuinpaikka. Kaivauksissa kohteesta on tutkittu yhteensä noin 800 neliömetriä.
Vuoden 2018 inventoinnissa todettiin, että maaperän ja topografian perusteella muinaisjäännökselle potentiaalinen korkeustasolla 15-20 m sijaitseva alue on hyvin laaja. Alueella on kuitenkin runsaasti nykyaikaista maankäyttöä, joten suuria yhtenäisiä säilyneitä alueita ei ole löydettävissä. Muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja rajauksen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.285010041 |
285 |
Kapio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
498111.00400000 |
6718529.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010041 |
Kohde sijaitsee valtatien 15 ja Nummenjoen itäpuolella, vanhan pienen hiekkakuopan vieressä. Vuoden 1967 inventoinnin yhteydessä hiekkakuopan reunoilta löytyi kampakeramiikkaa.
Vuoden 2006 inventoinnissa todettiin, että maastollisesti kapion asuinpaikka voisi olla samaa asuinpaikkaa 130 metrin päässä olevan Suuret niityt -nimisen asuinpaikan kanssa.
Vuoden 2018 voimajohtolinjainventoinnissa todettiin, että Kapion asuinpaikalla
ei ole aluerajausta, mutta vaikuttaa siltä, että kohde on tuhoutunut ainakin koordinaattipisteestä etelään olevalta osin. Voimajohtoalueen koekuopituksessa ei havaittu
mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.285010042 |
285 |
Suuret niityt |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
498111.00300000 |
6718659.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010042 |
Kohde sijaitsee valtatien 15 ja Nummenjoen itäpuolella Matarniemeen vievän tien vieressä. Paikka on hiekkainen luoteeseen viettävä rinne, joka on 1960-luvulla ollut niittynä ja perunapeltoma, mutta nyttemmin vesakoitunut. Vuoden 1967 inventoinnissa perunapellosta löydettiin keramiikkaa ja pii-iskoksia.
Vuoden 2006 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka voi kuulua maastollisesti samaan asuinpaikkaan 130 metrin päässä olevan Kopion asuinpaikan kanssa. |
| metsakeskus.285010043 |
285 |
Juurikorpi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
497191.37400000 |
6718379.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010043 |
Kohde sijaitsee Kouvolaan vievän rautatien koillispuolella loivasti itään viettävällä rinteellä. Muinaisjäännöksen ympäristö on rikkonaista havumetsämaastoa, jossa on useita hiekka- ja savikuoppia sekä maailmansodan aikaisia kaivantoja.
Paikalta on löytynyt noki- ja hiilialueita, joissa oli runsaasti saviastianpaloja. Muinaisjäännöksen laajutta selvitettiin koekiavauksin 1983, jolloin todettiin asuinpaikkaa säilyneen vain noin 150 neliömetrin alue.
Vuoden 2006 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. |
| metsakeskus.285010045 |
285 |
Joutsenjoki S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497901.08200000 |
6720129.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010045 |
Kohde sijaitsee Matarniemen kapeassa pohjoiskärjen rinteessä, joka noudattelee 20 m korkeuskäyrää. Pohjoiskärki ja sen pohjois- ja länsipuoli ovat peltona ja maaperältään alue on peltomullansekaista hienoa hiekkaa. Kohteen pojois- ja luoteispuolella virtaa n. 130 m päässä Joutsenjoki. Löytöinä paikalta on saatu reikäkivi ja kvartsia.
Vuoden 2006 inventoinnissa todettiin, että paikka on säilynyt maastollisesti ennallaan. Osa asuinpaikasta on saattanut säästyä peltomullan alla. |
| metsakeskus.285010046 |
285 |
Joutsenjoki N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497771.13300000 |
6720359.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010046 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella peltoniemekkeellä Joutsenjoen pohjoispuolella. Löydöt ovat kvartsia.
Vuoden 2006 inventoinnissa pellolla tehtiin pintapoimintaa myös hieman ylempänä pellonreunassa. Paikalla ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. Kohde on saattanut ainakin osittain tuhoutua pellonmuokkauksessa, koska alueelta on poistettu kiviä. |
| metsakeskus.285010047 |
285 |
Metsäniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
496901.48300000 |
6720529.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010047 |
Kohde sijaitsee kivikkoisella metsämäellä, valtatie 15 koillispuolella. Paikalla on pieniä umpeenkasvaneita sorakuoppia. Maaperä on karkeaa hiekkaa ja soraa. Löydöt ovat keramiikkaa. Varhaiskampakeraamisen ajan asuinpaikka.
Vuoden 2006 inventoinnissa paikalle tehtiin koekuoppia sekä tarkastettiin tienleikkauksia ja sorakuoppia, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei löytynyt. Kyseessä on todennäköisesti pieni asuinpaikka, joka rajautuu sorakuopan sekä idempänä olevan kivikkoisen alueen väliin jääden aivan lahden pohjukkaan. Suurin osa kohteesta on todennäköisesti tuhoutunut soranoton yhteydessä. |
| metsakeskus.285010048 |
285 |
Kivimäki 1 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
493552.85300000 |
6714861.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010048 |
Kvartsilouhos. Etelään viettävään kallioon louhittu lähes nelikulmainen pystyseinäinen syvennys, laajuus noin 1,5 x 1,5 m, jonka eteläosassa on lähes 1 m syvyinen ja 0,5 m pituinen luolamainen onkalo kvartsijuonteen kohdalla.
Kohdetta ei pystytty paikallistamaan 2015 tehdyssä tarkastuksessa. Kohde oli umpeenkasvanut. Keskitalon (1970) valokuvien ja kuvauksen perusteella kyseessä on kuitenkin tyhjäksi louhittu kideonkalo. Samaan tulkinta päätyi myös Timo Miettinen (1990), joka havaitsi kvartsikiteiden paloja kuopan ympärillä.
Kyseessä on todennäköisesti jo kivikaudella hyödynnetty kvartsilouhos.
Vaikka itse louhosta ei onnistuttu paikantamaan, alueelta löydettiin kuitenkin vanhasta
tuulenkaadosta kalliohalkeaman kohdalta kookkaan kvartsikiteen kappale (ks. alakohde) (prisman särmä 3 cm) ja -iskos. Löytöpaikka sijaitsee noin 20 m louhoksen
ilmoitetusta koordinaattipisteestä pohjoiseen.
Alueella on ollut myös laaja-alainen historiallisen ajan louhos, jota ei ole määritetty
muinaisjäännökseksi. Tähän liittyen maastossa näkyy paljon lohkottuja kivipaasia ja kiintokalliota, osassa lohkopinnoista erottuu kiviporan jälkiä. |
| metsakeskus.285010049 |
285 |
Kivimäki 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
493342.93900000 |
6714871.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010049 |
Kvartsilouhos sijaitsee n. 200 m kohteesta Kivimäki 1. Lounaaseen viettävässä kalliossa on kvartsijuonteen kohdalla louhittu syvennys, 1 x 0,5/0,7 x 0,5 m.
Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä. Maastollisesti louhoksen ympäristössä on tapahtunut muutoksia, sillä nykyisen kivilouhoksen luoteisraja on siirtynyt lähemmäksi vanhaa louhoskuoppaa.
Vuoden 2015 tarkastusten perusteella kohde on jo osin tuhoutunut ja on jatkuvassa tuhoutumisvaarassa. Louhoskuoppia uhkaa sekä kaupallinen louhostoiminta, että yksityishenkilöiden harrastama moderni kaivelu. Vuonna 2015 tarkastetut louhoskuopat (ks. alakohteet) sijaitsevat välittömästi Kivimäen louhoksen pohjoispuoleisella, osin metsittyneellä avokalliolla. Kuopat ovat noin 50 x 150 m kokoisella, koillinen-lounas suuntaisella alueella.
Eteläisimmät louhoskuopat löytyivät vain noin 5 m päästä kivilouhoksen nykyisestä (2015) reunasta.
Kvartsilouhokset liittyvät kivikautiseen raaka-aineen hankintaan; kaikkien reunoilla oli vielä jäänteitä kvartsista. Kaikki louhoskuopat sijaitsevat tasaisella kalliolla. Ne ovat kvartsijuonia ja kallion pintaa syvemmälle jatkuvia kvartsia sisältäviä kideonkaloita, joista on louhittu kvartsia.
On oletettavaa, että yksityiskohtaisemmalla tarkastuksella vastaavia louhoskuoppia on löydettävissä vielä lisää. Alueella on myös runsaasti merkkejä historiallisen ajan graniitin louhinnasta, mutta näitä ei ole kartoitettu tarkemmin. |
| metsakeskus.285010050 |
285 |
Pellonvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
493013.11900000 |
6704985.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010050 |
Röykkiö (hautaröykkiö?) sijaitsee pienellä kallionyppylällä laajan kaakkoon viettävän Pellonvuori-nimisen kallioalueen reunassa länsi-Kotkassa Karhuvuorentien ja Mussalontien risteyksestä n. 100 m luoteeseen ja n. 15 m Mussalontiestä länteen. Kaakko-luode-suuntaisen tiiviisti ladotuista kivistä muodostuvan matalan, hieman soikean röykkiön pituus on n. 6,5 m ja leveys 4,5 m. Korkeutensa perusteella röykkiö saattaa olla rautakautinen hauta. |
| metsakeskus.285010051 |
285 |
Kuutsalo |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
499830.40500000 |
6699187.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010051 |
"Melko huomattava uuniryhmä jäljellä Kuutsalon länsipäässä." Tieto Timo Miettisen kirjasta "Kymenlaakson esihistoriaa" (1998:132). Miettisen tiedonannon mukaan paikalla on 9 uunia.
Uunien tarkka paikka on epävarma. Timo Miettisen v. 1999 antamat koordinaatit (pkoo 6702740, ikoo 3500180, poistettu rekisteristä 20.7.2006) eivät ehkä pidä paikkaansa. Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.285010052 |
285 |
Santamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497531.25800000 |
6713621.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.285010052 |
Hienohiekkainen niemeke, joka tuhottu miltei kokonaan hiekanotossa. Löydöt kvartsi-iskoksia. Paikalla on havaittu myös luunmuruja. Mesoliittinen kohde?
Vuoden 2006 inventoinnissa alueelle tehtiin koekuoppia, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Santamäen asuinpaikka on todennäköisesti ollut pienellä alueella niemekkeen kärjessä, joka on tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. |
| metsakeskus.287010001 |
287 |
Bergmannasbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209975.00000000 |
6920819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.287010001 |
Kaksi peruskarttaan merkittyä röykkiötä Bergmansbergetin lounaispuoleisella kallioalueella.
Inv. 2023: Paikalla on kaksi näyttävää kiviröykkiötä avokallion laella. Kivet on ladottu selkeäksi keoksi. Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää. Eteläisempi on kooltaan noin 8 x 8 metriä ja korkeudeltaan noin 1,5 metriä. Röykkiö on koottu halkaisijaltaan noin 20–50 cm kokoisista kivistä. Kivien välissä ei näyttäisi olevan maata. Röykkiön keskivaiheilla on kraaterimainen painauma. Pienempi koillisen puoleinen röykkiö on muodoltaan soikea. Kokoa sillä on noin 6 x 3 metriä ja korkeutta vajaa metri. Kivet on ladottu noin 4 kerrokseen. Pienemmän kohteen ympäristössä kasvaa sammalta ja matalia varpuja (puolukkaa). |
| metsakeskus.287010001 |
287 |
Bergmannasbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209975.00000000 |
6920819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.287010001 |
Kaksi peruskarttaan merkittyä röykkiötä Bergmansbergetin lounaispuoleisella kallioalueella.
Inv. 2023: Paikalla on kaksi näyttävää kiviröykkiötä avokallion laella. Kivet on ladottu selkeäksi keoksi. Paikalla kasvaa harvaa mäntymetsää. Eteläisempi on kooltaan noin 8 x 8 metriä ja korkeudeltaan noin 1,5 metriä. Röykkiö on koottu halkaisijaltaan noin 20–50 cm kokoisista kivistä. Kivien välissä ei näyttäisi olevan maata. Röykkiön keskivaiheilla on kraaterimainen painauma. Pienempi koillisen puoleinen röykkiö on muodoltaan soikea. Kokoa sillä on noin 6 x 3 metriä ja korkeutta vajaa metri. Kivet on ladottu noin 4 kerrokseen. Pienemmän kohteen ympäristössä kasvaa sammalta ja matalia varpuja (puolukkaa). |
| metsakeskus.287010002 |
287 |
Stormossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210002.89300000 |
6924102.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.287010002 |
Kohde sijaitsee vanhan, nykyisin pois yleisestä käytöstä olevan Närpiön tien länsipuolella, aivan tien vieressä, matkaa Närpiön rajalle on vain noin 100 metriä. Maasto on kanervaa ja jäkälää kasvavaa sekametsää. Maaperä on moreenia.
Röykkiö on ns. kranssimainen eli siinä on kehävalli, jonka leveys on noin 1,5 m, keskellä oleva kuoppa on syvyydeltään noin 1,5 m. Röykkiön halkaisija on noin 8 m.
Kohteesta 100 metriä etelään on rakennuksen kiviperusta, jossa tulisijan paikka. Röykkiö saattaa liittyä myös tähän asutukseen. Röykkiöstä heti pohjoiseen on kotitarveottoa kuten tällä alueella yleensäkin tien varressa. |
| metsakeskus.287010002 |
287 |
Stormossen |
10002 |
12004 |
13043 |
11028 |
27000 |
210002.89300000 |
6924102.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.287010002 |
Kohde sijaitsee vanhan, nykyisin pois yleisestä käytöstä olevan Närpiön tien länsipuolella, aivan tien vieressä, matkaa Närpiön rajalle on vain noin 100 metriä. Maasto on kanervaa ja jäkälää kasvavaa sekametsää. Maaperä on moreenia.
Röykkiö on ns. kranssimainen eli siinä on kehävalli, jonka leveys on noin 1,5 m, keskellä oleva kuoppa on syvyydeltään noin 1,5 m. Röykkiön halkaisija on noin 8 m.
Kohteesta 100 metriä etelään on rakennuksen kiviperusta, jossa tulisijan paikka. Röykkiö saattaa liittyä myös tähän asutukseen. Röykkiöstä heti pohjoiseen on kotitarveottoa kuten tällä alueella yleensäkin tien varressa. |
| metsakeskus.287010002 |
287 |
Stormossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210002.89300000 |
6924102.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.287010002 |
Kohde sijaitsee vanhan, nykyisin pois yleisestä käytöstä olevan Närpiön tien länsipuolella, aivan tien vieressä, matkaa Närpiön rajalle on vain noin 100 metriä. Maasto on kanervaa ja jäkälää kasvavaa sekametsää. Maaperä on moreenia.
Röykkiö on ns. kranssimainen eli siinä on kehävalli, jonka leveys on noin 1,5 m, keskellä oleva kuoppa on syvyydeltään noin 1,5 m. Röykkiön halkaisija on noin 8 m.
Kohteesta 100 metriä etelään on rakennuksen kiviperusta, jossa tulisijan paikka. Röykkiö saattaa liittyä myös tähän asutukseen. Röykkiöstä heti pohjoiseen on kotitarveottoa kuten tällä alueella yleensäkin tien varressa. |
| metsakeskus.287010002 |
287 |
Stormossen |
10002 |
12004 |
13043 |
11033 |
27000 |
210002.89300000 |
6924102.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.287010002 |
Kohde sijaitsee vanhan, nykyisin pois yleisestä käytöstä olevan Närpiön tien länsipuolella, aivan tien vieressä, matkaa Närpiön rajalle on vain noin 100 metriä. Maasto on kanervaa ja jäkälää kasvavaa sekametsää. Maaperä on moreenia.
Röykkiö on ns. kranssimainen eli siinä on kehävalli, jonka leveys on noin 1,5 m, keskellä oleva kuoppa on syvyydeltään noin 1,5 m. Röykkiön halkaisija on noin 8 m.
Kohteesta 100 metriä etelään on rakennuksen kiviperusta, jossa tulisijan paikka. Röykkiö saattaa liittyä myös tähän asutukseen. Röykkiöstä heti pohjoiseen on kotitarveottoa kuten tällä alueella yleensäkin tien varressa. |
| metsakeskus.287010002 |
287 |
Stormossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
210002.89300000 |
6924102.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.287010002 |
Kohde sijaitsee vanhan, nykyisin pois yleisestä käytöstä olevan Närpiön tien länsipuolella, aivan tien vieressä, matkaa Närpiön rajalle on vain noin 100 metriä. Maasto on kanervaa ja jäkälää kasvavaa sekametsää. Maaperä on moreenia.
Röykkiö on ns. kranssimainen eli siinä on kehävalli, jonka leveys on noin 1,5 m, keskellä oleva kuoppa on syvyydeltään noin 1,5 m. Röykkiön halkaisija on noin 8 m.
Kohteesta 100 metriä etelään on rakennuksen kiviperusta, jossa tulisijan paikka. Röykkiö saattaa liittyä myös tähän asutukseen. Röykkiöstä heti pohjoiseen on kotitarveottoa kuten tällä alueella yleensäkin tien varressa. |
| metsakeskus.287010002 |
287 |
Stormossen |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
210002.89300000 |
6924102.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.287010002 |
Kohde sijaitsee vanhan, nykyisin pois yleisestä käytöstä olevan Närpiön tien länsipuolella, aivan tien vieressä, matkaa Närpiön rajalle on vain noin 100 metriä. Maasto on kanervaa ja jäkälää kasvavaa sekametsää. Maaperä on moreenia.
Röykkiö on ns. kranssimainen eli siinä on kehävalli, jonka leveys on noin 1,5 m, keskellä oleva kuoppa on syvyydeltään noin 1,5 m. Röykkiön halkaisija on noin 8 m.
Kohteesta 100 metriä etelään on rakennuksen kiviperusta, jossa tulisijan paikka. Röykkiö saattaa liittyä myös tähän asutukseen. Röykkiöstä heti pohjoiseen on kotitarveottoa kuten tällä alueella yleensäkin tien varressa. |
| metsakeskus.287010003 |
287 |
Solvängen |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
209414.14500000 |
6920545.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.287010003 |
Kohde sijaitsee vanhan Närpiön tien varressa, välittömästi sen itäpuolella. Maasto on tasaista sekametsää, maaperä on moreenia.
Kyseessä on kivistä ladottu, itä-länsi -suuntainen muuri ja heti sen pohjoispuolella siihen liittyvät kehämäiset kivivallit. Muuri on n. 60 m pitkä ja paikoin 1,5 m korkea, leveys on 1-3 metriä. Muuri madaltuu molempia päitä kohden. Pohjoispuolella on kaksi sisäkkäistä ympyränmuotoista kivivallia, vallien paksuus on noin 1,5 metriä, korkeus vajaa metri. Ulomman vallin halkaisija on noin 20 m, sisemmän n. 12 metriä. Muuri on perimätiedon perusteella rakennettu myöhemmin kuin kivivallit ja valleissa olleita kiviä on käytetty muurin tekoon. Perimätieto mainitsee myös lähellä metsässä sijainneen mestauspaikan.
Myöhemmissä tarkastuksissa huomautettu, että paikka on nimetty peruskartalla vuoden 1967 kartoituksesta alkaen virheellisesti jätinkirkoksi ja tämä virhe elää edelleen. Vastaava väärinkäsitys on viety peruskartalle Maalahdessa (mjtunnus 475010020).
1977 kaivauskertomuksen mukaisesti paikalla on kaksi kivivallin ympäröimää alaa ja kivimuuri. Kyseessä ovat metsälaitumen karjatarhat. Tarhojen eteläsivua kulkeneen karja-aidan päälle on kasattu ilmeisesti myöhemmin alkaneen viljelykäytön seurauksena leveä ja korkea muurinpätkä, jonka länsipää jatkuu tietä kohden edelleen matalana karja-aidan kiveyksenä. Em. kertomuksessa kuvattu ulompi valli kulkee tarhan viertä ja muodostaa sen seinävallin kanssa kapean karjakujan. Laidunnus ja viljelykäytön lakattua alue on rehevöitynyt ja tämän perinnebiotoopin näkyviä rakenteita uhkaa lähinnä tunkeutuvat juuret ja umpeen kasvu. Kertomuksessa esitetty muurin ajoitus jälkeen vuoden 1800 on todennäköinen. |
| metsakeskus.287500001 |
287 |
Lappfjärd-Pyhävuori |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
222131.05400000 |
6917533.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.287500001 |
Tarinan mukaan Pyhävuorella olisi ollut satama ja siellä renkaita, joihin laivat on kiinnitetty. Renkaita ei ilmeisesti kuitenkaan ole havaittu. Toisen tarinan mukaan ilta-auringon laskiessa Lapväärtin aukiolle näkyy hohde Pyhävuoren suunnasta oletetusta ankkurista.
Suomenmaa VII (v. 1925) mainitsee Pyhävuoren ikimuistoisista ajoista olleen merenkulkijoiden viittana. Vuoren juurelle ns. Pyhäsatamaan asti on kerrottu päässeen jokea myöten. Lisäksi rannalla sanotaan olevan vanhan hautapaikan. Kirja mainitsee myös hopea-ankkuritarinan. |
| metsakeskus.288000001 |
288 |
Visas Mossbacken |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
300883.83500000 |
7071791.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288000001 |
Kruunupyyn Hopsalassa, valtatie 8:n länsipuolella, Visaksen talon länsipuolella, viljelysten keskellä olevan laajemman Ön-nimisen metsäkuvion itäreunalla, Visaksen talosta noin 150 m länteen on matalalla mäenkumpareella noin 18 x 10 m kokoinen, paikoin aukollisen, paikoin yhtenäisemmän matalan kiviaidan tai -muurin reunustama alue. Sisäpuolelta näyttää kaikki pienemmät kivet raivatun pois, jäljellä on vain muutama suuri siirtolohkare. Vallista ei ole paikallista tietoa. Mahdollisesti rakennelma liittyy ympäröivien viljelysmaiden raivaamiseen? |
| metsakeskus.288000063 |
288 |
Jöusen-Vitsjöbacken |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313580.76000000 |
7063326.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288000063 |
Söderbyn Jöusenissa, Borgbackenin länsirinteellä, metsämaalla; kvartsilöydöt tuulenkaadosta ja polulta sekä pienestä hiekkakuopasta. Maasto muuten ehjää. Kohteesta on vain ilmoitettu tieto ja löydöt, tarkastusta ei ole suoritettu. Kohteen laajuuden ja tarkemman luonteen selvittäminen vaativat lisäselvityksen. |
| metsakeskus.288010001 |
288 |
Nedervetil-Nyåkersbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
319058.00000000 |
7065926.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010001 |
1964: Tarkastettiin tie-ja vesirakennuslaitoksen (TVL) hiekkakuoppia Kruunupyyssä. Alavetelin (Nedervetil) Överbyn kylästä, Loulus-Storträsketin länsi-luoteispuolella olevalta mäeltä nimeltä Nyåkesrbacken löytyi kivestä ladottu raunio, jonka keskellä oli vajoama. Alue oli hiekkapohjaisen harjun lakea (1964 peruskartan perusteella röykkiö sijaitsi tuolloin kärrytien pohjoispuolella). Raunio sijaitsi viisi metriä laajahkon sorakuopan reunasta ja oli kooltaan 5,2 x 5,5 m.
Vuoden 1979 kartoituksen yhteydessä tehdyssä maastotarkastuksesa röykkiö oli kuopan reunalla Louksentien pohjoispuolella. Röykkiötä ei ole merkitty vuosien 1979 eikä 1987 perukartoille.
Alueelle on haettu maa-aineslupaa vuonna 1999 ja röykkiö sekä sen suojarajaus on nauhoitettu maastoon saman vuoden elokuussa.
2010 todettu, että röykkiö on ennallaan.
2024: Sijainti tarkennettu metsänhoitoyhdistyksen tekemän ilmoituksen perusteella. |
| metsakeskus.288010002 |
288 |
Nedervetil-Luggasbacken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
327947.00000000 |
7068768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Kruunupyyn, entisen Alavetelin itäosassa, Seljesin lomakylästä noin 1 km luoteeeseen. Kivinen moreenimäki, jonka laella on ryhmä pienehköjä röykkiöitä. Niistä muutamia on tutkittu vuonna 1951. Yhdessä on pysty- eli bautakivi. Tutkimuksissa ei löytöjä. Soranotto on rikkonut mäen kaakkoisosan. |
| metsakeskus.288010003 |
288 |
Nedervetil-Honkobackharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
327265.23800000 |
7069920.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010003 |
Noin 1400 m Alavetelin ja Kaarlelan rajasta länteen ja noin 2,3 km Säljesin lomakylästä luoteeseen, metsäautotien länsipuolella, metsäisellä, kivikkoisella, soiden ympäröimän harjanteen laella on kahdessa ryhmässä yhteensä kuusi röykkiötä noin 250 x 80 metrin suuruisella alueella. Kuudes eli pohjoisin peruskarttaan merkitty röykkiö on kivikko, jossa on kuopanteita (rakkakuoppia?). Tässä kivikossa on vanha kuparinen muinaisjäännöskyltti. Yksi röykkiöistä on selvästi muita eheämpi, läpimitta noin 7 m (tutkittu ja entistetty?), muut ovat kooltaan noin 3-5 m läpimitaten. Useita on pengottu. Röykkiöt mainitaan vuonna 1894; kaivauksissa 1951 tutkitut röykkiöt ovat nro 2 ja 3.
Röykkiöistä etelään, harjun läpi kulkevan metsäautotien länsipuolella ja eteläisimmästä peruskartalle merkitystä röykkiöstä noin 80 m etelään on jätinkirkko, jonka koordinaatit/GPS x = 7068 200, y = 2475 650, z = 55 m, ja joka erottuu soikeana, kivisen kehävallin rajaamana alueena. Sen suurin sisähalkaisija on noin 15 m. Honkobackharjun eteläreunalla on kvartsia maanmuokkausurissa. Maat on muokattu 52,5 metrin korkeuskäyrästä alaspäin, jätinkirkko ja röykkiöt ovat sen yläpuolella ja suojassa.
Jätinkirkko on pahoin tuhoutunut syksyllä 2006 tehdyissä metsänhoitotöissä. Jätinkirkosta hieman yli puolet (eteläosa) on äestetty. Koko jätinkirkon eteläosa itä- ja länsivalleineen ovat pahoin rikkoutuneet. Lisäksi maanmuokkausurissa voitiin havaita kvartsia. |
| metsakeskus.288010003 |
288 |
Nedervetil-Honkobackharju |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
327265.23800000 |
7069920.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010003 |
Noin 1400 m Alavetelin ja Kaarlelan rajasta länteen ja noin 2,3 km Säljesin lomakylästä luoteeseen, metsäautotien länsipuolella, metsäisellä, kivikkoisella, soiden ympäröimän harjanteen laella on kahdessa ryhmässä yhteensä kuusi röykkiötä noin 250 x 80 metrin suuruisella alueella. Kuudes eli pohjoisin peruskarttaan merkitty röykkiö on kivikko, jossa on kuopanteita (rakkakuoppia?). Tässä kivikossa on vanha kuparinen muinaisjäännöskyltti. Yksi röykkiöistä on selvästi muita eheämpi, läpimitta noin 7 m (tutkittu ja entistetty?), muut ovat kooltaan noin 3-5 m läpimitaten. Useita on pengottu. Röykkiöt mainitaan vuonna 1894; kaivauksissa 1951 tutkitut röykkiöt ovat nro 2 ja 3.
Röykkiöistä etelään, harjun läpi kulkevan metsäautotien länsipuolella ja eteläisimmästä peruskartalle merkitystä röykkiöstä noin 80 m etelään on jätinkirkko, jonka koordinaatit/GPS x = 7068 200, y = 2475 650, z = 55 m, ja joka erottuu soikeana, kivisen kehävallin rajaamana alueena. Sen suurin sisähalkaisija on noin 15 m. Honkobackharjun eteläreunalla on kvartsia maanmuokkausurissa. Maat on muokattu 52,5 metrin korkeuskäyrästä alaspäin, jätinkirkko ja röykkiöt ovat sen yläpuolella ja suojassa.
Jätinkirkko on pahoin tuhoutunut syksyllä 2006 tehdyissä metsänhoitotöissä. Jätinkirkosta hieman yli puolet (eteläosa) on äestetty. Koko jätinkirkon eteläosa itä- ja länsivalleineen ovat pahoin rikkoutuneet. Lisäksi maanmuokkausurissa voitiin havaita kvartsia. |
| metsakeskus.288010004 |
288 |
Nedervetil-Storgranö |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
319321.00000000 |
7067318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010004 |
Alavetelin Tastin luona olevasta Perhonjoen sillasta noin 1400 m lounaaseen, metsässä, loivalla luoteisrinteellä, lähellä peltoaukean reunaa on suuri kiviröykkiö pienellä kumpareella. Röykkiön äärimitat ovat noin 20 x 12 metriä. Röykkiötä on keskeltä pengottu, näkyvissä on kolme "sellimäistä " rakennelmaa, joista kahdessa on näkyvissä mm. iso maakivi. Sellien väliseinät vaikuttavat ladotuilta. Vuoden 1894 kertomus mainitsee kohteen, vuoden 1951 kertomus antaa mitoiksi 18 x 10 x 2 m. Röykkiötä ei ole tutkittu.
Mäellä on mainittu olleen pieniä röykkiöitä, joita vuoden 1975 täydennyskartoituksessa ei löytynyt (tuhoutuneet?). |
| metsakeskus.288010005 |
288 |
Nedervetil-Grovfurbacken |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
320303.00000000 |
7067334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010005 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen eteläpuolella, noin 1200 m eteläkaakkoon Tastin luona olevasta sillasta, valtatie 13 itäpuolella, sen ja maantien 17946 välillä, Grovfurbackenin laella metsässä. Röykkiö on sammaloitunut ja sen päällä kasvaa puustoa, sen läpimitta on arviolta 5-7 m ja se on keskeltä kuopalla. Mäellä on mahdollisesti muitakin röykkiöitä, joita on kasvillisuudelta vaikea nähdä. Röykkiötä ei ole tutkittu
Röykkiö on mahdollisesti Sandelinin vuoden 1894 kertomuksessa mainittu Nedervetil nr 16/Grofellbacka.
Inventoinnissa 2010 alueelta löytyi 9 pientä röykkiötä lisää.
2021 havainnot, käynnit keväällä ja syksyllä. Suurempi kuopallinen "röykkiö" otetun alueen sisällä (7067334/320303). 2010 havaitut pienemmät kivimuodostumat liittyvät tähän ottoon, joten kyse ei ole muinaishaudoista. Kotitarveottotoiminnan on huomannut 1994 kotiseutututkija Berit Björklund, mutta tämä seikka on jäänyt pitkään huomiotta röykkiön ympäristön alkuperäisyyttä arvioitaessa! Sandelinin kertomuksen mukaan röykkiö sijaitsi kuokkamaalla ja oli rikkonainen sekä löydötön. Mäen eteläosassa lähellä Murickvägeniltä Jyväskyläntielle jatkuvaa soratietä erottuu metsässä pieni ottamisen muovaama kivikertymä (7067262/320359). Näiden kohteiden välissä on pienikivistä avokivikkoa, jonka itälaidalla on noin metrinen pengottu kuoppa (7067303/320319). Grovfurbackenin muodostumat näyttävät ottotoiminnan seuraukselta pois lukien metsänkorjuun ja uudistamisen jälkiä, jotka ovat paikoin hyvin selviä uria. |
| metsakeskus.288010006 |
288 |
Nedervetil-Ollisbacken |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
322587.12400000 |
7069210.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010006 |
Perhonjoen pohjoispuolella, Alavetelin kirkolta Paasilaan vievän maantien varrella, kivisellä kankaalla on noin 30 x 40 metriä pitkä ja 20 metriä leveä kivivallien reunustama painanne, oikeammin pari, ehkä kolmekin vierekkäistä painannetta. Vallit ovat osaksi luontaisia osaksi ilmeisesti "rakenneltu" luontaiseen kivikkoon. Tien ojaleikkauksesta on kerätty eri aikoina kvartsia. Asuinpaikan laajuutta tai luonnetta ei ole tarkemmin selvitetty. Muodostelmaa on kutsuttu aikaisemmin erheellisesti "jätinkirkoksi". Kankaalla on myös pieniä ja matalia röykkiöitä. Yhden röykkiön keskellä on kallellaan suuri kivipaasi. Vuonna 1996 alueen metsä oli hakattu siemenpuuasentoon, mutta maanpintaa ei ollut äestetty. Paikalla on kuparinen muinaisjäännöskyltti jo 1970-luvulta.
RHO:n luetteloima kulttipaikka Ollisbacka tarkoittanee samaa paikkaa (ks. 288 50 0003).
Kohde Kruunupyy Nedervetil-Brantbacken (muinaisjäännösrekisterissä 288 01 0029) sijaitsee paikalta noin 100 metriä koilliseen tien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.288010006 |
288 |
Nedervetil-Ollisbacken |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
322587.12400000 |
7069210.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010006 |
Perhonjoen pohjoispuolella, Alavetelin kirkolta Paasilaan vievän maantien varrella, kivisellä kankaalla on noin 30 x 40 metriä pitkä ja 20 metriä leveä kivivallien reunustama painanne, oikeammin pari, ehkä kolmekin vierekkäistä painannetta. Vallit ovat osaksi luontaisia osaksi ilmeisesti "rakenneltu" luontaiseen kivikkoon. Tien ojaleikkauksesta on kerätty eri aikoina kvartsia. Asuinpaikan laajuutta tai luonnetta ei ole tarkemmin selvitetty. Muodostelmaa on kutsuttu aikaisemmin erheellisesti "jätinkirkoksi". Kankaalla on myös pieniä ja matalia röykkiöitä. Yhden röykkiön keskellä on kallellaan suuri kivipaasi. Vuonna 1996 alueen metsä oli hakattu siemenpuuasentoon, mutta maanpintaa ei ollut äestetty. Paikalla on kuparinen muinaisjäännöskyltti jo 1970-luvulta.
RHO:n luetteloima kulttipaikka Ollisbacka tarkoittanee samaa paikkaa (ks. 288 50 0003).
Kohde Kruunupyy Nedervetil-Brantbacken (muinaisjäännösrekisterissä 288 01 0029) sijaitsee paikalta noin 100 metriä koilliseen tien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.288010007 |
288 |
Nedervetil-Konama |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
321033.00000000 |
7071578.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010007 |
Perhonjoen itäpuolella, Pelo-Skriko -maantieltä noin kilometri itäkaakkoon, Konamabergetin moreeniharju- ja kallioalueella, kolmella erillisellä, soiden ympäröimällä mäenkumpareella röykkiöitä. Röykkiöistä yksi on pitkänomainen, noin 6x7 m ja sen keskellä on syvennys. Lounaassa on iso kehämäinen, läpimitaltaan noin 15-16 metrin suuruinen röykkiö, jonka keskellä on näkyvissä 2,5 x 1 m kokoinen paasiarkkumainen rakennelma. Sen eteläpäässä on iso litteä pystypaasi ja seinäminä litteät paadet. Kolmas röykkiö sijaitsee pitkällä kapealla harjanteella, edellisistä länteen Se on pienehkö ja matala. Edellisten lisäksi alueella on muutamia epämääräisiä matalia kivikasoja.
Röykkiöiden peruskoordinaatit (korjatut):
a) x= 7069 36, y= 2469 04, z= 32,5, RN:o 12:148
b) x= 7069 32, y= 2469 24, z= 35, RN:o 12:148
c) x= 7069 62, y= 2469 30, z= 32,5, RN:o 12:31 |
| metsakeskus.288010008 |
288 |
Nedervetil-Luggasbacken A |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
328087.00000000 |
7068699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Alavetelin itäosassa, Seljesin järvestä ja lomakylästä noin 1 km luoteeseen, kivisen moreenimäen kaakkoisosassa, lounaisrinteen yläosassa. Kysymyksessä on vuonna 1985 todettu ja koekaivettu asuinpaikka, joka on pääosaksi soranoton tuhoama. Rippeitä on mahdollisesti jäljellä sorakuopan reunoilla ja kivikasojen alla. Kaivauksissa on todettu yksi suorakulmainen, kivivallin rajaama asumuksenpohja. Löytöinä mm. Pöljän-tyypin asbestikeramiikkaa.
Syyskuussa 2007 tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että alueen kaakkoisimman hiekkakuopan reunoilla oli runsaasti kvartsi-iskoksia. Hiekkakuopan seinämien perusteella paikalta oli aivan äskettäin otettu hiekkaa. Lisäksi alueelta löytyi kaksi soikeaa painannetta, mahdollisia kodanpohjia. Näistä toinen sijaitsee vain muutama metri nyt kyseessä olevasta hiekkakuopasta, toinen hieman kauempana. Toisen painanteen pohjalla oli selvä neliömäinen kuopanne, mahdollisesti aiemmissa tutkimuksissa tehty koekuoppa?
Mäellä sorankuopan reunalla röykkiöt, kohde Kruunupyy 288 01 0002. |
| metsakeskus.288010009 |
288 |
Kronoby-Myrskogöjnen |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
306838.44400000 |
7070250.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010009 |
Kruunupyynjoen lounaispuolella, Myrskogin kohdalla joen yli vievästä sillasta noin 500 m lounaaseen, Söderpåraksen asutukseen kuuluvan Myrskogin länsipuolella, Öbackenin mäen kaakkoispäässä röykkiö. Paikka on sama, jonka Jakob Tegengren mainitsee vuonna 1934 (Myrskogöjnen). Paikalla oli hänen mukaansa yksi tehty kiviröykkiö/latomus, joka on mahdollisesti ollut romahtanut kivistä ladottu uunirakennelma. Lisäksi hän mainitsee kaksi luonnonmuodostumaksi tulkitsemaansa kiviröykkiötä. |
| metsakeskus.288010011 |
288 |
Kronoby-Borgbacken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
313928.61900000 |
7064131.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010011 |
Röykkiöryhmä sijaitsee Kruunupyynjoen eteläpuolella, Söderbyn Jeuseniin kuuluvasta Skutnabban asutuksesta vajaa kilometri koilliseen. Borgbacken on laajahko moreenimäki, jonka pohjoisemmassa osassa on vuonna 1931 luetteloitu 13 röykkiötä ja pitkänomainen, muurimainen kivilatomus. Röykkiöstä kaksi tutkittiin samana vuonna: toinen on kooltaan noin 4 x 3,5 m, tasainen, muodoltaan soikea ja reunakehällinen. Toinen on pyöreä, selvärajainen, läpimitaltaan noin 5 m ja sen pohjalla on melko runsaasti hiiltä. Kummastakaan ei ole löytöjä. Muut röykkiöt ovat samoin matalia, läpimitta 2-5 m välillä. Alueella on lisäksi noin 10 m pitkä, 2 m leveä ja 0,3 m korkea muurimainen latomus.
Vuonna 2002 todettiin tarkastuksessa edellisten lisäksi seitsemän röykkiötä. Kaikki röykkiöt sijaitsevat noin 50 m säteellä metsämaalla.
Peter Holmbladin tiedonannon (7.10.2008) mukaan John Finnäs on havainnut kohteen länsipuolisessa rinteessä 20 mahdollista keittokuoppaa (Studia Archaeologica Ostrobotniensia 1989/90, sivu 125). |
| metsakeskus.288010012 |
288 |
Kronoby-Bastöjnen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
317863.00000000 |
7063635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010012 |
Röykkiö sijaitsee Söderbyn Snåressa, Snåren kylän ja koulun koillispuolella noin 1400 m, maantien 17945 Kaustinen-Kruunupyy länsipuolella, Bastön mäen eteläpäässä, metsässä, lähellä viljelyksiä. Röykkiön läpimitta on 12-14 m ja sen korkeus on paikoin yli 1 m. Keskusta on kaivettu laajasti kuopalle. Paikallisen tradition mukaan röykkiötä olisivat kaivaneet vuonna 1850 venäläiset upseerit ja muutamat sotilaat, jotka oli majoitettu Snåren taloihin. Heidän kerrotaan löytäneen joitain hopeakoruja ja tulusraudan (?). Tegengrenin teki vuoden 1934 tarkastuksen yhteydessä röykkiön keskustaan kuopan, josta löytyi hiiltä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.288010013 |
288 |
Kronoby-Rifinnöjen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
307906.03400000 |
7065715.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010013 |
Röykkiöryhmä sijaitsee Kruunupyynjoen eteläpuolella, Stormossenin laajan suoalueen luoteisosassa, suohon kuuluvasta Furuträsketistä luoteeseen 1,8 km. Rifinnöjen on luode-kaakkosuuntainen pitkänomainen moreenisaareke, jonka pohjoispäässä on kartoitettu 21 pienehköä röykkiötä, kiviaitaa, tervahauta sekä maatunut rakennuksen perustus (metsäsauna, tervanpolttajien asumuksenjäänteet?).
Vuonna 1928 tutkittiin röykkiöistä kaksi: nro 12, joka oli 3,5 m läpimittainen ja jonka pohjalla oli vahva palokerros. Löytöinä röykkiöstä saatiin rautaesinekatkelmia, riipushioin, palanutta ja palamatonta luuta. Röykkiö 13 edellisen vieressä oli samankokoinen, pohjalla samoin vahva palokerros, löytöinä hiukan palanutta ja palamatonta luuta. Vuonna 1934 tutkittiin mäellä lisäksi kuusi röykkiötä (nrot 10, 11, 14-17), joista kolmesta löytyi hiukan palanutta luuta. Röykkiöiden koko vaihtelee 2-4 m välillä. Röykkiöt ovat todennäköisesti varhaismetallikautisia. |
| metsakeskus.288010014 |
288 |
Kronoby-Koberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
308381.82600000 |
7069436.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010014 |
Röykkiöt sijaitsevat Kruunupyynjoen eteläpuolella, Söderpårasin kylänosassa, Krokforsin talosta jokirannassa noin 260 m etelälounaaseen. Kallioisella metsäisellä harjanteella, sen luoteispäässä on kolme kiviröykkiötä, joista eteläisin on epämääräinen ja pahasti hajalla, keskimmäinen on pieni ja epämääräinen ja pohjoisin ehjin.
Paikka on todennäköisesti sama, jonka Jakob Tegengren mainitsee raportissaan vuodelta 1928 nimellä KUDDBERGET. Hän tutki tuolloin yhden löydöttömän röykkiön ja kirjasi alueelta lisäksi kolme muuta röykkiötä. Niistä yksi pitkänomainen (6 x 3) oli jotakuinkin eheä, muut kaksi matalia, hajoitettuja ja epämääräisiä.
Tuhoutunut? Ks. Tutkimus -välilehti, inventointi 2010. |
| metsakeskus.288010015 |
288 |
Kronoby-Kåtabacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
310971.00000000 |
7066839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010015 |
Röykkiöt sijaitsevat Kruunupyynjoen eteläpuolella, Söderbyn asutuksesta pari kilometriä etelään, luode-kaakkosuuntaisella moreenimäellä. Paikalla on Jakob Tegengren todennut vuonna 1928 kolme röykkiötä: kaksi mäellä ja kolmas, epämääräinen suon reunassa. Hän tutki toisen mäellä olevista, pahasti hajoitetuista röykkiöistä negatiivisin tuloksin. Röykkiöt olivat jo tuolloin hajoitettuja.
Vuoden 2002 tarkastuksessa todettiin mäellä kaikkiaan viisi röykkiötä sekä kuoppamaisia painanteita, mahdollisia keittokuoppia (ks. erilliskohteet). Inventoinnissa 2010 paikalla havaittiin vain kaksi röykkiötä. |
| metsakeskus.288010016 |
288 |
Högöjnen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
316179.72000000 |
7061962.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010016 |
Röykkiö sijaitsee Kruunupyyn Kivjärvellä, Pietarsaaren tien (maantie 747) eteläpuolella, noin 200 m, Högön-nimisen mäkialueen luoteispäässä, mäkirinteessä. Jakob Tegengren on kirjannut röykkiön vuonna 1934. Raportin mukaan se on pyöreä, korkea ja kaunis röykkiö, läpimitaltaan 9,1 ja 8,4 metriä. Röykkiön ovat aarteenetsijät aikanaan penkoneet perusteellisesti. Röykkiön lounaisreunassa on suurehko maakivi, jonka vieressä on toinen matala röykkiö, kooltaan noin 7x4 m. Röykkiöitä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.288010017 |
288 |
Kvarnklubben |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
314734.29000000 |
7064873.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Söderbyn Fjördön talosta kaakkoon metsäisellä alueella Kruunupyynjoesta runsaat 400 metriä pohjoiseen. Jakob Tegengren kirjasi vuonna 1934 yhdeksän matalaa pienehköä röykkiötä, joiden läpimitta on 3-5 m. Hänen saamansa tiedon mukaan alueella on toinen ryhmä, jossa 8 samantyyppistä kivilatomusta. Yhtään röykkiötä ei ole tutkittu; Tegengrenin mukaan latomukset tuskin ovat hautaröykkiöitä, pikemminkin viljely- tai kaskiröykkiöitä. |
| metsakeskus.288010018 |
288 |
Nedervetil-Träskbacken A |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
319627.29700000 |
7074415.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010018 |
Kruunupyyn, entisen Alavetelin Apalahdessa (Apalakt), Perhonjoen itäpuolella, Markusbackan taloista noin 300 m lounaaseen mäellä on röykkiöitä. Sandelin (1894 nro 3) mainitsee mäellä viisi röykkiötä, kolme suurempaa ja kaksi pientä ja matalaa. Vuonna 1946 röykkiöistä yksi tutkittiin, mutta Meinander arveli sen olevan viljelysröykkiön. Hän mainitsee raportissaan mäellä olevan pieniä suorakulmaisia, maatuneiden hirsien reunustamia kivilatomuksia, joissa oli tiiltä (uuninperustuksia?). |
| metsakeskus.288010019 |
288 |
Nedervetil-Träskbacken B |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
319546.32900000 |
7074388.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010019 |
Kruunupyyn, entisen Alavetelin Apalahdessa (Apalakt), Perhonjoen itäpuolella, Markusbackan taloista noin 500 m lounaaseen, mäkialueen länsi-lounaisreunalla, metsämaalla on pyyntikuopparivistö. |
| metsakeskus.288010020 |
288 |
Nedervetil-Kettusbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
320831.00000000 |
7071896.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010020 |
Kohde sijaitsee Kruunupyyn, entisen Alavetelin Skrikossa, Alaveteli-Skriko -maantien (mt 17961) itäpuolella, Kettusbacken nimisellä mäkialueella, jossa nykyisin on sorakuoppia. Sandelinin mukaan 1894 mäellä (Tjetusbackharjo) on kolme hautaröykkiötä (nrot 5-7). Myös Meinanderin raportin (1946) mukaan mäellä on kolme suurta ja matalaa röykkiötä kooltaan 8,3 x 9,6 m (tutkittu 1946) ja 12 x 6 m sekä noin 10 m läpimittainen ja noin 1,5 m korkea röykkiö. Tutkittu röykkiö oli löydötön, mutta siinä oli muurimaista kivirakennetta ja keskellä nelikulmainen latomus ja sitä on pidetty hautaröykkiönä. Vuoden 2003 tarkastuksessa alueelta löytyi vain yksi röykkiö, joka oli maa-ainesten oton ympäröimä. Röykkiö sijaitsee tilan rajalla maapilarin päällä. |
| metsakeskus.288010022 |
288 |
Nedervetil-Seljesbäcken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329657.00000000 |
7065513.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Alavetelin kaakkoisosassa, kirkolta Haavistoon vievän tien varrelta, Emmes-Stor ja Lillträsketin luoteispuolella, Seljesbäckenistä noin 150-200 m länteen soiden keskellä kulkevalla pitkällä harjanteella, jolla Nedervetil-Haavisto -maantie kulkee. Maantie haarautuu harjun luoteispäässä kahtia, eteläkaakkoon Haavistoon ja itäkaakkoon Emmesiin. Haavistoon vievän tien itäpuolella, pääasiassa tieleikkauksesta on kvartsilöytöjä noin 800 metrin matkalta. Asuinpaikan tarkempi laajuus on toteamatta. Paikka on osaksi tuhoutunut tien teossa.
Löydöt otettu talteen hiekkakuopasta ja siitä pohjoiseen sekä etelään ojaleikkauksesta. |
| metsakeskus.288010023 |
288 |
Nedervetil-Salmenharju 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
330119.11800000 |
7063760.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Kruunupyyn Alavetelin itäosassa, Emmes-Storträsketin ja Lillträsketin välisen Salmenharjun eteläosassa, noin 100-180 m Sundhålet/Salmenaukko -salmesta, jossa Ullavanjoki katkaisee harjun. Kapean moreeniharjun kärjessä, salmen rannasta vajaat 100 m etelään on harjulle syntynyt tien levennys ja kääntöpaikka, jossa maa on kulunut paljaaksi kasvillisuudesta. Tältä pinnalta on löytynyt kvartsia runsaan 100 metrin matkalta, ehkä pidemmältäkin.
Paikalta vajaat 100 meträ kaakkoon tien lähellä on vuoden 1979 inventoinnissa todettu sammaloitunut röykkiö metsässä. |
| metsakeskus.288010024 |
288 |
Nedervetil-Åsvägen A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330218.08300000 |
7063105.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Alavetelin kaakkoisosassa, Haaviston kylästä itään, yli Ullavanjoen Keminackenin kosken yli viljelyksille vievän tien loppupäässä. Moreeniharjanteella metsässä on tieleikkauksista asuinpaikkalöytöjä noin 150-180 metrin matkalta. Maa leikkauksissa on paikoin hienoa hiekkaa. Osa kohteesta on tilustien rikkoma. Asuinpaikan tarkempi laajuus on määrittämättä.
Noin 500 m paikalta eteläkaakkoon tien päässä on viljelysmaalla asuinpaikkalöytöjä ja yläpuolisesa rinteessä metsässä pyyntikuoppia, kohde Åsvägen B/Nuolisbäcken (288 01 0025). |
| metsakeskus.288010025 |
288 |
Nedervetil-Åsvägen B/Nuolisbäcken |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
330523.95500000 |
7062580.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010025 |
Kohde sijaitsee Alavetelin kaakkoisosassa, lähellä Nuolisbäckenin laskukohtaa Ullavanjokeen ja sen kautta Haaviston Storträsketiin. Puron varressa olevalle viljelysaukealla pohjoisesta tulevan tilustien päässä metsärinteessä on rivi pyyntikuoppia (4 selvästi erottuvaa) suunnilleen itä-länsi suunnassa. Tieleikkauksista noin 300 m ennen pellon reunaa itään haarautuvan tilustien haarasta lähellä pellon laitaa on tieleikkauksissa hiekkamaassa asuinpaikkalöytöjä. Alempana pellolla maa muuttuu mutamaaksi ja löydöt loppuvat. Säännöstelyn aiheuttama vedenpinnan nosto ei ole vaikuttanut kohteeseen, joka sijaitsee hiukan ylempänä. |
| metsakeskus.288010025 |
288 |
Nedervetil-Åsvägen B/Nuolisbäcken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330523.95500000 |
7062580.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010025 |
Kohde sijaitsee Alavetelin kaakkoisosassa, lähellä Nuolisbäckenin laskukohtaa Ullavanjokeen ja sen kautta Haaviston Storträsketiin. Puron varressa olevalle viljelysaukealla pohjoisesta tulevan tilustien päässä metsärinteessä on rivi pyyntikuoppia (4 selvästi erottuvaa) suunnilleen itä-länsi suunnassa. Tieleikkauksista noin 300 m ennen pellon reunaa itään haarautuvan tilustien haarasta lähellä pellon laitaa on tieleikkauksissa hiekkamaassa asuinpaikkalöytöjä. Alempana pellolla maa muuttuu mutamaaksi ja löydöt loppuvat. Säännöstelyn aiheuttama vedenpinnan nosto ei ole vaikuttanut kohteeseen, joka sijaitsee hiukan ylempänä. |
| metsakeskus.288010026 |
288 |
Per-Jönsharjun |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
319843.26300000 |
7058547.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010026 |
Kohde sijaitsee Kivijärven kylässä, Kaustinen-Kruunupyy maantieltä länteen, Kivijärven taajamasta 3,2 km kaakkoon ja pienestä Kivjärvsjöstä noin 600-800 m itään. Luode-kaakkosuuntaisen korkeahkon ja laajan Per-Jönsharjun laella on luontaisella lakikivikolla kahdella erillisellä harjujaksolla, noin 400 m ja 300 m matkalla yhteensä 13 läpimitaltaan 5-10 metrin kokoista, pyöreää painannetta, joita useimpia ympäröi matala kivivalli. Painanteet ovat rakkakuopiksi verrattain isoja ja muistuttavat pikemminkin asumusten pohjia. Kohteet on kartoittanut vuonna 1980 Bertel Kåla, Kronoby. |
| metsakeskus.288010027 |
288 |
Nedervetil-Titurharju |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
327389.19700000 |
7068303.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010027 |
Alavetelistä Haavistoon ja Kaustisille vievän maantien 17947 varrella, Paasilasta vajaat 2 km Seljesille päin, Stora Kutusträsketin koillispäästä kääntyvän, Seljesille vievän metsätien varrella, runsas kilometri tien haarasta koilliseen on harjulla rinnemaastossa pieniä kiviröykkiöitä. Ne on todettu vuoden 1979 inventoinnissa. Tarkka lukumäärä ei ole tiedossa, mutta havaintojen ja paikallisten antamien tietojen mukaan niitä on useita kymmeniä. Lähimmät röykkiöt ovat metsäautotien vieressä, heti tien eteläpuolella. Vuonna 1983 ja keväällä 1984 osa röykkiöistä on tuhoutunut hakkuiden ja äestyksen yhteydessä.
Vuonna 1994 on tieleikkauksesta lähistöltä löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.288010028 |
288 |
Nedervetil-Säksholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
322925.99000000 |
7067702.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010028 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen keskiosassa, Säksforsenin lounaisrannalla, Säksholmenin saarella, jonka etelässä ja lännessä erottaa mantereesta kapea Grenbäcken. Saaren laki on vierinkiviharjua. Sen laella on todettu neljä matalaa kiviröykkiötä, joiden läpimitta on 3-4 m, yhden ollessa pitkänomainen noin 10 x 2-3 m pohjois-eteläsuunnassa. Lähistöllä oleva, majanpohjaksi kutsuttu muodostelma on noin 10 x 13 m kooltaan ja syvyydeltään noin 1 m. Muodostelman länsipäässä on matalampi "ovenkohta". Rakennelma on hevosenkengän muotoinen, seinävallin leveys on noin 2 m.
Kohteita ei ole tutkittu, eikä niiden ikää tunneta. Vesistön säännöstelytyöt 1980-luvulla eivät ulottuneet kohteille. |
| metsakeskus.288010028 |
288 |
Nedervetil-Säksholmen |
10002 |
12001 |
13005 |
11004 |
27000 |
322925.99000000 |
7067702.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010028 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen keskiosassa, Säksforsenin lounaisrannalla, Säksholmenin saarella, jonka etelässä ja lännessä erottaa mantereesta kapea Grenbäcken. Saaren laki on vierinkiviharjua. Sen laella on todettu neljä matalaa kiviröykkiötä, joiden läpimitta on 3-4 m, yhden ollessa pitkänomainen noin 10 x 2-3 m pohjois-eteläsuunnassa. Lähistöllä oleva, majanpohjaksi kutsuttu muodostelma on noin 10 x 13 m kooltaan ja syvyydeltään noin 1 m. Muodostelman länsipäässä on matalampi "ovenkohta". Rakennelma on hevosenkengän muotoinen, seinävallin leveys on noin 2 m.
Kohteita ei ole tutkittu, eikä niiden ikää tunneta. Vesistön säännöstelytyöt 1980-luvulla eivät ulottuneet kohteille. |
| metsakeskus.288010029 |
288 |
Nedervetil-Brantbacken |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
322630.10900000 |
7069278.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010029 |
Perhonjoen pohjoispuolella, Alavetelin kirkolta Paasilaan vievän maantien varrella, Jolkan tienristeyksestä noin 1 km itäkaakkoon, maantieltä noin 10 metriä. Kivikkoisella harjulla on luode-kaakko-suuntainen kehämäinen latomus, noin 10 x 12 m. Kehän sisäpuolinen alue on ympäröivää maanpintaa syvemmällä, enimmillään noin 1 m. Kehä on koottu suurehkoista kivistä ja on paikoin 0,5 m korkea. Latomuksen kaakkoispäässä on "oviaukon" tapainen matalampi kohta.
Tarkastuksessa vuonna 2002 on alueella todettu kaikkiaan kolme vastaavaa muodostumaa, jotka ovat ihmisen tekemiä, luontaiseen kivikkoon raivattuja asumuksenpohjia. Rakennelmia ei ole tutkittu.
Kohde Kruunupyy Ollisbacken (muinaisjäännösrekisterissä 288 01 0006) sijaitsee paikalta noin 100 metriä lounaaseen tien eteläpuolella. |
| metsakeskus.288010030 |
288 |
Nedervetil-Sundqvistas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
329058.53200000 |
7066343.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010030 |
Alaveteli-Haavisto maantien varressa, Seljesåsenille kääntyvän tienhaaran itäpuolella, Stora Seljes -järven kaakkoispäästä etelään noin 100 m ja Haaviston kyläryhmästä noin 2500 m pohjoiseen. Tien lounaispuolella olevan hiekkakuopan reunasta on löytöinä kvartsia. Maaperä on hienoa hiekkaa. Maasto viettää loivasti etelään ja lounaaseen. Noin 50 m paikalta on loivassa itärinteessä noin 10 metrin läpimittainen kuoppa, jota ympäröi reunavalli. Kuoppa ei vaikuta tervahaudalta; saattaa olla asumuspainanne (?).
Paikalta noin 150 m etelään, tien eteläpuolella on kohde Kruunupyy Sundqvistas 2 (288 01 0031) ja 500 m kaakkoon tien varrella asuinpaikka Kruunupyy Seljesbäcken (288 01 0022).
Kohde tarkastettiin vuonna 2016 ja silloin alueella havaittiin kolme asumuspainannetta, joista selvin lienee aiemmin havaittu. Lisäksi alueen itäosasta, läheltä järven rantaa olevalta hiekkapolulta, tasanteelta, löytyi kohtalaisen runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.288010031 |
288 |
Nedervetil-Sundqvistas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329070.53200000 |
7066152.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010031 |
Alavetelin kirkolta Haavistoon vievän tien varrella, Seljesåsenille kääntyvän tien haarasta runsaat 100 m kaakkoon. Stora Säljes- järven eteläpäästä noin 250 m etelään. Pienehkön hiekkakuopan lounaisreunasta tarkastuksessa löytyi taltan teelmän tapainen kivi sekä kvartsia. Rinne on loivasti koilliseen viettävä, maaperä hienoa hiekkaa.
Asuinpaikan tarkempi laajuus ja luonne määrittämättä. |
| metsakeskus.288010032 |
288 |
Nedervetil-Salmenharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
330022.15100000 |
7064055.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010032 |
Röykkiö sijaitsee Kruunupyyn Alavetelissä, Emmet Lill- ja Storträsketiä erottavan Salmenharjun pohjoisosassa, Ullavanjoen pohjoispuolella. Kysymyksessä on kapealla harjulla inventoinnissa vuonna 1979 todettu röykkiö. Se sijaitsee niemen eteläkärjestä noin 120 m polun itäpuolella. Röykkiön läpimitta on noin 3 metriä, se on lähes maantasainen ja koottu pienehköistä kivistä. Röykkiön ikä ja tarkoitus ovat tuntemattomat.
1990-luvulla niemen kärkeen vievän tien/polun pinnalta, rikkoutuneista kohdista löytyi muutamia kvartseja. Harjun päällä on mahdollisesti pienialainen asuin- tai leiripaikka, kuten salmen eteläpuolellakin (kohteet 288 01 0023 ja 288 01 0024). |
| metsakeskus.288010032 |
288 |
Nedervetil-Salmenharju 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
330022.15100000 |
7064055.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010032 |
Röykkiö sijaitsee Kruunupyyn Alavetelissä, Emmet Lill- ja Storträsketiä erottavan Salmenharjun pohjoisosassa, Ullavanjoen pohjoispuolella. Kysymyksessä on kapealla harjulla inventoinnissa vuonna 1979 todettu röykkiö. Se sijaitsee niemen eteläkärjestä noin 120 m polun itäpuolella. Röykkiön läpimitta on noin 3 metriä, se on lähes maantasainen ja koottu pienehköistä kivistä. Röykkiön ikä ja tarkoitus ovat tuntemattomat.
1990-luvulla niemen kärkeen vievän tien/polun pinnalta, rikkoutuneista kohdista löytyi muutamia kvartseja. Harjun päällä on mahdollisesti pienialainen asuin- tai leiripaikka, kuten salmen eteläpuolellakin (kohteet 288 01 0023 ja 288 01 0024). |
| metsakeskus.288010033 |
288 |
Nedervetil-Pirttiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329181.49800000 |
7062342.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010033 |
Kohde sijaitsee Alavetelin Haaviston kyläryhmästä noin 1 km etelään, Pirttiniemessä, Storträsketin/Isojärven itäpuolella, Köyhäjoen suun pohjoispuolella. Pirttiniemeltä Kaustisille vievän tien ojaleikkauksesta noin 10 metrin matkalta on saatu kvartsi-iskoksia hienosta, osaksi punertavasta hiekasta, loivasti lounaaseen viettävältä rinteeltä. Löytökohdan koillispuolisesta viljelysmaasta ei kasvillisuuden vuoksi inventoinnissa 1981 saatu havaintoja.
Myöhemmin on pellosta noin 300 m länteen löytynyt kvartsia, samoilta korkeuksilta ja rinteeltä; mahdollisesti samaa kohdetta.
Asuinpaikan tarkka laajuus on määrittämättä. |
| metsakeskus.288010034 |
288 |
Terjärv-Emasbacken |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
326904.47900000 |
7043900.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010034 |
Teerijärven eteläosassa, Stora Emassjön pohjoisrannalla, Emasbackenin kaakkoisrinteellä, metsämaalla on kuusi matalaa, varpukasvillisuuden peittämää röykkiötä. Röykkiöiden läpimitta on 2-4 metriä, pienin on vain 0,5 m kokoinen. Röykkiöt ovat keskeltä syvällä kuopalla/kraateriröykkiöt (?). Yhtä röykkiöistä on pengottu. Röykkiöt muistuttavat lapinraunioita, mutta eivät kuitenkaan ole tyypillisiä sellaisia. Rakennelmien ikä ja tarkoitus ovat tuntemattomia. |
| metsakeskus.288010035 |
288 |
Jöussen-Borgbacken 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
314122.54800000 |
7062920.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Kruunupyyn Påraksessa, Jöussenin kyläryhmästä noin 2 km itäkoilliseen, maantien 747 Pietarsaari-Kaustinen pohjoispuolella. Borgbackenin kaakkoisreunassa, viljelysmaan ja mäen taitteessa, parista pienehköstä kotitarvekuopasta ja pellolta on asuinpaikkalöytöjä sekä liesi kuopan seinämässä. Vuosien 1989 ja 1990 koekaivauksissa todettiin laajahko, viljelyn ja maa-ainesten oton osaksi rikkoma asuinpaikka, jolla ollut ainakin kuusi kivettyä kuoppaliettä noin 30 metrin korkeudella, muinaisen rannan tuntumassa. Pääosa löydöllisestä kulttuurikerroksesta on mahdollisesti tuhoutunut viljelyssä.
Löytöinä kaivauksissa saatiin savitiivistettä, kvartsia, palanutta luuta sekä kiviesineiden kappaleita. Jonkin verran saatiin myös historiallisen ajan esineistöä kuten tiiltä ja rautaveitsi. Vuonna 1989 tutkitusta liedestä saatu ajoitustulos: 3000 +-90 BP (cal 1263 BC). Myöhemmin pellosta on löytynyt saviastianpala (KM 28404). Kohteen tarkka laajuus ei tiedossa. |
| metsakeskus.288010036 |
288 |
Terjärv-Viiperi-Viliviiki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326794.47600000 |
7056058.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Kruunupyyn Teerijärven ja Kaustisen rajan tuntumassa, Perhonjoesta vajaat 2 km etelään, Viiperinoosilla, Jyväskylä-Kokkola valtatieltä (no 13) noin 300 metriä pohjoiseen, laajojen hiekanottoalueiden pohjoisreunalla. Löydöt (kvartsia) ovat hiekkakuopan reunalta noin 10 metrin matkalta. Kohteen laajuus ja säilymisaste ovat tarkemmin tuntemattomia, mahdollisesti asuinpaikka on suureksi osaksi hiekanoton tuhoama. |
| metsakeskus.288010037 |
288 |
Terjärv-Viiperinoosi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327305.27800000 |
7055433.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkola-Jyväskylä valtatien (no 13) eteläpuolella, Terjärvelle vievän tienhaaran itäpuolella, Pikku Miesvedestä noin 2 kilometriä länsiluoteeseen. Kysymyksessä on luode-kaakkoisuuntainen pitkä hiekkaharju, joka on teiden ja sorakuoppien rikkomaa. Löytöalue on vajaan 1 km pitkän, resuisen, tiensuuntaisen hiekkakuoppa-alueen eteläreunalla, josta löytöjä on kerätty useampaan otteeseen noin 200-300 metrin matkalta. Jonkin verran löytöjä on myös kuopan keskellä olevassa niemekkeessä, jossa alkuperäistä maanpintaa on jäljellä pieninä kielekkeinä. Asuinpaikan laajuus on tuntematon, ainakin osa on tuhoutunut hiekanotossa. Mahdollisesti rippeitä on jäljellä reunoilla, ja ehkä metsässä kuopan eteläpuolella.
60 metrin korkeuskäyrän kohdalla on havaittavissa selvä rantaterassi, jonka reunassa on vuoden 1990 inventoinnissa havaittu epämääräisiä melko laajoja painaumia, jotka saattavat olla luontaisia. |
| metsakeskus.288010038 |
288 |
Jöusen-Torrkullslätten |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
312464.00000000 |
7061769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010038 |
Röykkiöt sijaitsevat Kruunupyyn Jöusenissa, maantien 747 eteläpuolella, Kruunupyynjoesta vajaat 2 km länteen. Kysymyksessä on pienehkö mäki, jonka koillispuolella on Forsklubbarna, kaakossa Kainuskärret-suo. Mäki on metsäinen ja osaksi kalliopohjainen. Mäellä on viisi erillistä röykkiörykelmää, joissa on yhteensä 16 röykkiötä. Enimmät ovat pyöreitä, soikeita ja noin 3-6 m läpimittaisia. Osa on pienempiä, mutta joukossa on muutama suurempikin. Lisäksi on yksi pitkänomainen, jonka pituus on noin 7 m. Muutamat röykkiöistä on ison kiven vieressä. Röykkiöitä ei tutkittu. |
| metsakeskus.288010038 |
288 |
Jöusen-Torrkullslätten |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
312464.00000000 |
7061769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010038 |
Röykkiöt sijaitsevat Kruunupyyn Jöusenissa, maantien 747 eteläpuolella, Kruunupyynjoesta vajaat 2 km länteen. Kysymyksessä on pienehkö mäki, jonka koillispuolella on Forsklubbarna, kaakossa Kainuskärret-suo. Mäki on metsäinen ja osaksi kalliopohjainen. Mäellä on viisi erillistä röykkiörykelmää, joissa on yhteensä 16 röykkiötä. Enimmät ovat pyöreitä, soikeita ja noin 3-6 m läpimittaisia. Osa on pienempiä, mutta joukossa on muutama suurempikin. Lisäksi on yksi pitkänomainen, jonka pituus on noin 7 m. Muutamat röykkiöistä on ison kiven vieressä. Röykkiöitä ei tutkittu. |
| metsakeskus.288010038 |
288 |
Jöusen-Torrkullslätten |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
312464.00000000 |
7061769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010038 |
Röykkiöt sijaitsevat Kruunupyyn Jöusenissa, maantien 747 eteläpuolella, Kruunupyynjoesta vajaat 2 km länteen. Kysymyksessä on pienehkö mäki, jonka koillispuolella on Forsklubbarna, kaakossa Kainuskärret-suo. Mäki on metsäinen ja osaksi kalliopohjainen. Mäellä on viisi erillistä röykkiörykelmää, joissa on yhteensä 16 röykkiötä. Enimmät ovat pyöreitä, soikeita ja noin 3-6 m läpimittaisia. Osa on pienempiä, mutta joukossa on muutama suurempikin. Lisäksi on yksi pitkänomainen, jonka pituus on noin 7 m. Muutamat röykkiöistä on ison kiven vieressä. Röykkiöitä ei tutkittu. |
| metsakeskus.288010038 |
288 |
Jöusen-Torrkullslätten |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
312464.00000000 |
7061769.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010038 |
Röykkiöt sijaitsevat Kruunupyyn Jöusenissa, maantien 747 eteläpuolella, Kruunupyynjoesta vajaat 2 km länteen. Kysymyksessä on pienehkö mäki, jonka koillispuolella on Forsklubbarna, kaakossa Kainuskärret-suo. Mäki on metsäinen ja osaksi kalliopohjainen. Mäellä on viisi erillistä röykkiörykelmää, joissa on yhteensä 16 röykkiötä. Enimmät ovat pyöreitä, soikeita ja noin 3-6 m läpimittaisia. Osa on pienempiä, mutta joukossa on muutama suurempikin. Lisäksi on yksi pitkänomainen, jonka pituus on noin 7 m. Muutamat röykkiöistä on ison kiven vieressä. Röykkiöitä ei tutkittu. |
| metsakeskus.288010039 |
288 |
Forsklubbarna |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
312597.16500000 |
7061990.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010039 |
Röykkiöt sijaitsevat Söderbyn Jöusenissa, maantien 747 eteläpuolella, Jöusenin kylän itä-kaakkoispuolella, Borgmossenilta länteen. Forsklubbarna on laakea metsäinen, osaksi kalliopohjainen mäki. Röykkiöt sijaitsevat laajalla alueella kuutena rykelmänä noin 25 metrin korkeuskäyrän tuntumassa ja yläpuolella. Tavallisin röykkiöiden koko on noin 3-5 metriä läpimitaten; joukossa on muutama suurempikin, joiden läpimitta on 4-7 m. |
| metsakeskus.288010040 |
288 |
Söderby skola |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
316778.48200000 |
7062775.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010040 |
Kuppikivi sijaitsee Söderbyn Snåressa, koulun pohjoisimman rakennuksen itäpuolella rinteessä, noin 20-30 metriä rakennuksesta, pihametsikössä. Kahdessa suurehkossa maakivessä on yhteensä 7 kpl kuppimaisia, laakeita syvennyksiä. |
| metsakeskus.288010041 |
288 |
Högryggen |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
316745.00000000 |
7063102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010041 |
1989. Söderbyn Snåressa, Söderbyn koululta noin 500 m pohjoiseen, Högryggen-mäenharjanteen korkeimman kohdan eteläpuolella on pitkänomainen, suorakulmaiselta vaikuttava noin 22 m pitkä ja noin 10 m leveä vallimuodostuma. Vallit ovat sammalpeitteisiä, noin 1-2 m leveitä ja noin metrin korkuisia. Vallien ympäröimässä suorakaiteen muotoisessa keskustassa maa on tasaista ja valleissa on matalammat "oviaukot" pohjois- ja eteläpäissä. Sisäosan tasaisen alueen leveys on noin 6 metriä. Vallimuodostuman läpi kulkee polku oviaukkojen kautta. Maasto on kivistä, mäntyä kasvavaa metsää. Pohjoisosassa harjua on luontainen kivikko, ns. pirunpelto. Kuvattu rakenne on 2006 muodostelma A.
2006. Koekaivauksissa tutkittiin kahta pitkänomaista kehävallimuodostelmaa, joista A oli kooltaan noin 20x6 metriä ja B noin 38x7m. Muodostelmat sijaitsivat vierekkäin ja niiden välissä oli yhteinen valli. A oli maan ja kiven sekaisen vallin ympäröimä painanne, mutta rakenteen B pohja on lähes tasainen. Paikalla on voinut olla luontaisia rantavalleja, joita on muokattu. Tähän viittaa muodostelmien suuri koko ja luode-kaakko suunta, joka on sama kuin harjanteenkin. Löydöt olivat kvartseja. |
| metsakeskus.288010042 |
288 |
Rösteinreison |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
312227.31100000 |
7061788.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010042 |
Kohde sijaitsee Söderbyn Jöusenissa, maantieltä 747 etelään, Kulaniin vievän paikallistien itäpuolella, viljelemättömällä metsäsaarekkeella talojen takana. Metsikössä tasamaalla on suuri kolmiomainen kivilatomus, jonka sivujen pituus on noin 25-30 m. Reunat ovat selvät ja melko jyrkät (pystyt), korkeutta latomuksella on nykyisin noin 1 metri. Latomuksesta on otettu kiviä tarpeisiin ja siksi sen keskellä on kuoppia. Latomuksessa on paljon pieniä kiviä, pohjalla näyttää olevan myös suurempia. Latomus on sammaloitunut ja sen päällä kasvaa pienehköjä lehtipuita.
Mahdollisesti kysymys on historiallisen ajan (1700-1800-luvun?) suuresta raivauskivikasasta, johon murteellinen nimi voisi viitata (?). |
| metsakeskus.288010043 |
288 |
Finskor-Gretas Klubben S |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
314458.41700000 |
7061122.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010043 |
Röykkiö sijaitsee Söderbyn Pårasissa, maantie 747 eteläpuolella, Kruunupyynjoesta noin 200 m lounaaseen. Soiden keskellä olevalla mäenkumpareella on pitkänomainen, matala kiviröykkiö, jonka koko on noin 11 x 5-6 metriä. Röykkiön molemmissa päissä on kuopat, mutta kyse voi olla myös kahdesta vierekkäisestä röykkiöstä, jotka penkomisten tuloksena ovat "kasvaneet" kiinni toisiinsa. Kivet ovat suunnilleen päänkokoisia ja sammaloituneita. Röykkiön päällä kasvaa kuusi. Paikka on pienen mäenkumpareen loivassa itärinteessä, kivikkoisessa maassa.
13.6.2023. Vuonna 1989 Museovirastolle on ilmoitettu, että kohde sijaitsee pienellä nimettömällä 25 metrin korkeuskäyrän rajaamalla mäellä Finskos-Gretas Klubbenista noin 350 metriä kaakkoon. 12.6.2023 saadun yleisöpalautteen perusteella rekisterissä ilmoitettu sijainti olisi väärä ja oikea sijainti olisi ETRS-TM35FIN P: 7061153 I: 314419. |
| metsakeskus.288010044 |
288 |
Öjen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
303159.90400000 |
7075909.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010044 |
Kohde sijaitsee Kruunupyyn luoteisosassa, valtatie 8 länsipuolella, Ytterbråtön taloista noin 1 km pohjoiseen, metsäisellä mäenrinteellä, Ön/Öjen-nimisen mäen etelä-kaakkoispäässä. Aluetta on raivattu ja se kasvaa istutettua männikköä. Rinteessä on kiven- ja maansekainen matala röykkiö tai kumpu, jonka läpimitta on noin 4 metriä. Latomus on soikea, sammaloitunut ja sen päällä kasvaa katajaa. Kivet vaikuttivat koepistossa suurilta ja niiden välissä on hiekkaa. Röykkiön viereen aiemmin tehdystä koekuopasta paikallinen opas on kertonut löytyneen rautaesineitä (nauloja + broddar?). |
| metsakeskus.288010046 |
288 |
Terjärv-Helveteskärret |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
321465.66200000 |
7045757.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Kruunupyyn-Teerijärven ja Evijärven rajan tuntumassa, metsäautotien ja Helveteskärret-suoalueen lounaispuolella.
a) Asuinpaikkalöytöjä (kvartseja ja palanutta luuta) jyrkähkön pienen mäen laelta maanpinnnan äestysvaoista karkeasta soramaasta. Ilmeisesti pienialainen asuinpaikka (?). Ei tutkittu tarkemmin.
b) Edelliseltä paikalta noin 150 metriä etelään, suoperäisen notkelman takana olevan toisen mäenkumpareen kivikkoisella laella on lakea kiertävä suurehkoja kiviä käsittävä, paikoin aukollinen vallimuodostuma. Se voi olla osaksi ihmisen aikaansaama, mutta mahdollisesti myös kokonaan luontainen (?). Paikalla on heikosti kasvavaa metsää. Löytöalueen b:n koordinaatit: x= 7043 62, y= 2471 00, z= 65-67 m.
Kummallakaan paikalla ei ole asumuksenpohjiksi tulkittavia painanteita. Missään tapauksesssa kyse ei ole jätinkirkoista, joiksi kotiseutuyhdistys on kohteita kutsunut.
Kohde on tarkastettu uudestaan vuonna 2016. Pohjoisemmalla mäellä todettiin kaksi rinnakkaista rivitalopainannetta/kehävallia (36 x 12 ja 34 x 12 m) ja yksi erillinen asumuspainanne, eteläisemmällä mäellä nelihuoneinen rivitalopainanne/kehävalli (35 x 16 m) ja yksi erillinen asumuspainanne. Isot rivitalopainanteet muistuttavat hyvin paljon jätinkirkkoja. Rakenteet näkyvät hyvin LiDAR-aineistossa. |
| metsakeskus.288010047 |
288 |
Finnsjön |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
315909.00000000 |
7054303.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010047 |
Kruunupyyn - Pedersören/Ähtävä ja Terjärven rajojen läheisyydessä, pienen Finnsjön järven eteläpuolella olevan luode-kaakkosuuntaisen harjanteen eteläpäässä kivirakenteita. Harjun molemmilla sivuilla on vallimuodostelmia, joiden väliin jää kaksi tasatulta vaikuttavaa aluetta, joiden pituus on noin 30 m ja leveys 6-7 m. Muodostelmat ovat sammaloituneita.
Tarkastuksessa ei selvinnyt ovatko kysymyksessä muinaisjäännökset, ts. ihmisen tekemät rakennelmat vai luonnon muovaamat muodostumat. |
| metsakeskus.288010048 |
288 |
Terjärv-Hembacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331739.53500000 |
7044974.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Teerijärven Tvärasjön-järven itäpuolella noin 150 m, Sandvikin Hembackenin talon pellolla, lounaisrinteellä. Paikallistien länsipuolelta pellolta löytyi vuoden 1990 inventoinnissa noin 80-90 metrin matkalla kaakko-luodesuunnassa kvartseja, pääosa oli keskivaiheilla peltoa noin 75 m korkeuskäyrän tuntumassa. Kvartsien joukossa on retusoituja ja käyttöjälkisiä kappaleita. Asuinpaikan koko laajuus ei ollut selvitettävissä kasvillisuuden vuoksi. |
| metsakeskus.288010049 |
288 |
Terjärv-Stranden |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329775.33200000 |
7042995.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010049 |
Terjärven Peckassjön-järven länsirannalla viljelysmailla kahdessa kohdassa asuinpaikkalöytöjä:
a) Strandenin talon koillispuolella pienen viljelypalstan itäreunassa hiekkapellossa kvartsia. Löydöt tulivat noin 10 metrin levyiseltä ja 30-40 metrin pituiselta alueelta kynnetyltä pellolta.
b) Dalbackenin itärinteessä, paikallistien länsipuolella, noin 150-170 metriä löytökohdasta a pohjoiseen. Löydöt hiekkamaasta, loivalta länsi-luoteisrinteeltä. Löytökohtien välialue muokkaamatonta eikä sitä voitu havainnoida. Löytöalueen b:n koordinaatit Dalbacken x= 7041 64, y= 2479 38, z= 65.
Löytöpaikat sijaitsevat muinaisen vesireitin varrella niemessä. |
| metsakeskus.288010050 |
288 |
Terjärv-Fröjdömossen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325712.92200000 |
7054568.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010050 |
Terjärven Granöbyn Bjölasbackenin luoteispuolella Fröjdömossenin itäreunassa olevan pienen sorakuopan reunalta mahdollisia kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartseja, joiden joukossa oli käyttöjälkinen esine). Maaperä on paikalla hiekkaa ja moreenia. Kuoppa on pienen mäennyppylän lounaisrinteellä. Sorakuopan leikkauksessa ei havaintoja kulttuurimaasta.
Epävarma, pienialainen kohde. |
| metsakeskus.288010051 |
288 |
Terjärv-Pikku Miesvesi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
329547.38200000 |
7054568.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Terjärven Åsenin/Oosi- nimisen laajan hiekkaisen kangas- ja harjualueen etelälaidalla, Kaustisen kunnanrajalta noin 200 m luoteeseen ja Pikku-Miesvesi-järven koillisrannalta noin 150 m. Paikka on Jyväskylä-Kokkola valtatieltä no 13 noin 230 m etelään.
Vuoden 1990 inventoinnissa löytyi metsätien lähellä olevan pienen hiekkauopan reunoilta muutamia kvartsi-iskoksia hienosta hiekasta. Maasto viettää löytökohdalla etelälounaaseen. Maasto lähistöllä muuten peitteinen. Niukoista löydöistä huolimatta kysymys lienee asuinpaikasta, ehkä osasta laajempaa kompleksia, sillä noin 370 m päässä samalla harjulla Kaustisen puolella on rikaslöytöinen asuinpaikka Kaustinen 45 Pikku Miesvesi 1, josta mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, kvartsia ja piitä. Sijaintikorkeutensa puolesta kohde kuulunee tyypillisen kampakeramiikan aikaan. |
| metsakeskus.288010052 |
288 |
Krasslandsbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322688.11900000 |
7059004.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Kruunupyyn Emetissä, Viiperinoosin/Vibergsåsen luoteisosassa, Emetträsketistä noin 600 m kaakkoon, valtatie 13:a Kolamiin vievän paikallistien itäpuolella, hiekanottoalueella. Löydöt hiekkakuopan pohjoisreunalta. |
| metsakeskus.288010053 |
288 |
Terjärv-Nya Kyttlandet |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327783.08600000 |
7056012.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010053 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Teerijärven Viiperinharjun pohjoisreunassa, valtatie 13 pohjoispuolella, Salonkylään vievän paikallistien länsipuolella. Löydöt (kvartsi-iskukivi (?) ja -iskoksia) ovat harjun pohjoisreunalla olevan, dyynimäiseen alueeseen tehdyn hiekkakuopan koillisreunalta. Niukkojen kvartsilöytöjen lisäksi ei muuta asuinpaikkaan viittaavaa havaittu. Lähistöllä kohteet Kruunupyy 36 ja 37 samalla kankaalla.
Epävarma, pienialainen kohde. |
| metsakeskus.288010055 |
288 |
Terjärv-Kaitåsen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327780.11200000 |
7047202.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Terjärven Kaitsjön länsirannalla viljelysmaalla. Alueelta on löytynyt kahdesta eri kohtaa melko runsaasti kvartsia:
a) Vuoden 1990 inventoinnissa löytyi kvartseja noin 120-140 m pituiselta, rannan suuntaiselta alueelta, suunnilleen 60-65 m korkeuskäyrien vaiheilta. Löytöpaikka on melko jyrkkä hiekkaperäinen rinne talon itäpuolella.
b) Edellisestä löytöpaikasta noin 150 m etelään talon eteläpuolelta peltorinteeltä löytyi myöhemmin kvartseja lisää. Löytöalueen b koordinaatit: x= 7045 41, y= 2477 16, z= 60-65.
Kyseessä lienee laajempi rinteellä oleva asuinpaikka. |
| metsakeskus.288010056 |
288 |
Terjärv-Fröjdöbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328157.96600000 |
7047154.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Terjärven Kaitsjön itärannalla, Frödöbackenin mäen länsipuolella. Järven jyrkän itärannan loivemman terassin päältä on löytöjä kahdesta erillisesta kohdasta:
a) Pohjoisempi löytöalue sijaitsee Fröjdön talon länsipuolella hiekkapellossa. Löytöjä on noin 40x80 m alalla, mm. kvartsiydin ja -iskoksia.
b) Edellisestä noin 180 m etelään on löytöpaikka Brantsveden, jonka erottaa edellisestä pienehkö metsäalue. Peltoalueen yläosasta, kynnöspellosta kvartsia, noin 40-50 m pituisella alueella, järven suunnassa. Osa kvartseista pyöristyneitä/luontaisia (?). Löytöalueen b koordinaatit: x= 7045 32, y= 2477 62, z= 65-67,5.
Liuskeinen T-muotoinen riipus (KM 12439) lienee löytynyt löytöpaikasta b noin 300-400 m eteläkaakkoon, suunnilleen samalta korkeudelta, pieniltä peltotilkuilta, jotka nykyisin ovat niittyinä.
Asuinpaikan laajuus ei ole tarkemmin tiedossa.
Vuonna 1994 on löytöalueella b tehty koekaivaus, joka paljasti viljelykerroksen alta liedenjäännöksen pellon yäosassa. Maaperässä näyttää myös luontaisesti olevan runsaasti kvartsia. Kaivauksissa ei saatu ajoittavia löytöjä; liedenjäännöstä ei ajoitettu. |
| metsakeskus.288010057 |
288 |
Terjärv-Furu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330712.96300000 |
7039297.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010057 |
Kohde sijaitsee Teerijärven kaakkoisosassa, Småböndersin kylässä, Porasenjoen länsirannalla, Furun talojen luona olevan sillan länsipuolella noin 70 m. Furun talon mailta on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana löydetty kiviesineitä, joista osa on saatu talteen (KM 2045:8, 2108:1, 3909:8). Esineiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Inventoinnissa vuonna 1990 löytyi talon eteläpuolelta pienestä peltoalueesta muutamia epämääräisiä kvartseja.
Mahdollinen, tarkemmin määrittämätön asuinpaikka.
Inv. 2024: Kohde sijaitsee pellolla, asutuksen väliin jäävällä peltosaarekkeella. Aiempien löytöjen paikkatiedot ovat epämääräisiä. Alueella käytiin 13.9.2024. Maasto on pääosin laakeaa ja loivasti viettävää, mutta kohde sijaitsee selvällä kumpareella. Kohteelle ei ehdoteta aluerajausta.
Muuta: Suunniteltu sähkönsiirtolinja jää Smäböndersintien toiselle puolelle lähes 100 metrin päähän kohteesta. |
| metsakeskus.288010058 |
288 |
Terjärv-Broliden/Yrjasbrokyttlandet |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333464.86800000 |
7037366.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010058 |
Kohde sijaitsee Terjärven Småböndersin Vistbackan kylänosassa, Vetelin Torppaan vievän paikallistien eteläpuolella, peltorinteellä, noin 300 m Vetelin kunnanrajasta länsiluoteeseen. Brolidenin talon etelä- ja lounaispuoliselta hiekkapellolta on löytöinä kvartseja noin 140 m pituiselta ja noin 40 m levyiseltä alalta. Visbackasta on 1800-luvun lopulla saatu tasataltta (KM 2045:10), jonka tarkempi löytöpaikka ei kuitenkaan ole tiedossa.
Paikalla on mahdollinen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.288010059 |
288 |
Terjärv-Lillbäck |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329377.46700000 |
7048810.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010059 |
Kohde sijaitsee Kaustiselta Teerijärvelle vievän paikallistien molemmilla puolilla, Rekijärvisjön lounaisrannalla, peltomaalla.
1) Löytöalue a on hiekkainen peltoalue Fårbrobackenin kaakkoisrinteessä Kaustinen-Teerijärvi -tien pohjoispuolella, pellon lounaiskulmassa, löydöt ovat noin 20 x 30 m alalta.
2) Löytöalue b on tien eteläpuolella terassimaisen pellon päällä, vanhan sorakuopan lounaispuolella. Löytönä yksi yksittäinen selvä iskos. Löytöalueen b koordinaatit: x=7047 12, y= 2478 58, z = 62,5.
Sandelinin vuonna 1880 tuoma esine, reikäkivi (KM 2045:6), on viljelysmaasta läheltä Lillbäckiä. Mahdollisesti kyse on Fårbrobackenin laidalla olevasta pellosta.
Mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.288010060 |
288 |
Terjärv-Näset |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329345.47400000 |
7050272.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010060 |
Paikka sijaitsee Kruunupyyn Terjärvellä, Rekijärvisjön pohjoispuolella olevan Näset-nimisen kylänosan pellolla, Gistöhön vievän paikallistien lounaispuolella. Pelto sijaitsee ympäristöään ylempänä olevalla mäellä. Hiekkaisen pellon kynnöksestä löytyi vuoden 1990 inventoinnissa muutamia kvartseja, mutta ei muita asuinpaikkamerkkejä.
Kohde on epävarma asuinpaikka. |
| metsakeskus.288010061 |
288 |
Terjärv-Fårbrobacken |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
329162.55100000 |
7048930.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010061 |
Paikka sijaitsee Terjärvellä, Rekijärvisjön lounaisrannalla olevan Fårbrobackenin laella. Mäen kaakkoisosassa, korkeimman kohdan kakkois- ja luoteispäässä on metsän ja kasvillisuuden peittämässä luonnonkivikossa/pirunpellossa erotettavissa ainakin 7 pyöreää tai pyöreähköä kuopannetta. Kaakkoisosassa olevien kuopanteiden läpimitta on noin 2-4 m, laen länsiluoteispäässä on yksi noin 6 m läpimittainen kuopanne. Muodostumat ovat ilmeisestikin ihmisen tekemiä.
Kuopanteiden tarkoitus on tuntematon. Niihin ei liity perimätietoa. Tuskin esihistoriallisia. |
| metsakeskus.288010062 |
288 |
Terjärv-Lissantinoosi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
329806.27100000 |
7055817.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010062 |
Kohde sijaitsee Kaustisen ja Kruunupyyn Teerijärven rajalla Oosinkankaalla, Perhonjoen eteläpuolella. Sijaintipaikka on metsäistä hiekkakangasta ja aivan pohjoiskaitaleelta peltoa. Alueella on havaittavissa kaikkiaan noin 20 asumuspainannetta, joista suurin osa sijaitsee Kruunupyyn puolella. Löytöjä on saatu viljelystien ojaleikkauksista, viljelysmaalta ja hiekkakuopista. Törmässä on myös kellari/tervahauta tai miilu sekä pieni kotitarvehiekkakuoppa. |
| metsakeskus.288010065 |
288 |
Kältingsbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314108.56400000 |
7060077.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010065 |
Paikka sijaitsee Söderbyn Jöusenissa, maantien 747 Pietarsaari-Kaustinen/valtatie 13:n eteläpuolella runsaat 2,5 km, Brännbackenille vievän metsäautotien risteyksessä (lisäys 22.6.2022: peruskarttaan merkityn polun ei tien?). Löydöt pienestä hiekkakuopasta ja tieleikkauksesta. Kohteen tarkempi laajuus ja luonne on selvittämättä. |
| metsakeskus.288010066 |
288 |
Jeussen Brännbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
313800.67800000 |
7060753.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010066 |
Kohde sijaitsee Söderbyn Påraksessa, Pietarsaari-Kaustinen maantien 747 eteläpuolella, Jöusen asutuksesta noin 1,5 km itään. Metsäisellä, luode-kaakkosuuntaisella moreeniharjanteella, metsäautotien päästä noin 150 m on lähes 500 metrin matkalla harjanteen eli Brännbackenin pohjoisrinteellä ja laella röykkiöitä. Pohjoisimmat ovat tiheässä taimikossa loivan rinteen alaosassa. Nämä röykkiöt ovat matalia ja pieniä, läpimitta 2-5 m välillä. Tarkka lukumäärä näiden osalta ei ole tiedossa. Kartalla näkyvän pienen suopainanteen ympärillä on useita keskikokoisia röykkiöitä ja painanteen kaakkoispuolella, rinteen alkaessa nousta on röykkiöitä noin 40 metrin korkeuskäyrän tuntumassa. Harjanteen laella ovat suurimmat ja komeimmat röykkiöt: viisi suurta ja suurehkoa, selkeästi maastossa näkyvää röykkiötä, melkein rivissä. Suurin niistä on kaakkoisin: läpimitaltaan 12-15 m, keskellä laaja kraaterimainen, säännöllinen kuoppa, joka ulottuu melkein pohjaan asti. Kaikki harjanteen laen röykkiöt ovat sammaloituneita ja kaikissa on vanhoja kaivelujälkiä. Myös alempana olevia suurehkoja röykkiöitä on joskus pengottu.
Hyväkuntoinen, tyypillinen ryhmä. |
| metsakeskus.288010067 |
288 |
Terjärv-Granbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
322705.14000000 |
7050834.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010067 |
1994. Paikka sijaitsee Terjärven Skogbyssä, Kruunupyynjoen eteläpuolella, noin 500 m joesta ja noin 600 m etelään Sunabackan taloryhmästä. Maantie Skogbyhyn ja kirkolle kulkee laajan Granbacken-nimisen mäkikumpareen kautta, soiden ja kytömaiden halki. Granbackenin pohjoisosassa, tien itäpuolella on verrattain pienellä alueella ainakin 15 matalaa pienehköä kiviröykkiötä. Niiden läpimitta on 2-3 m välillä, korkeus silmämääräisesti arvioiden 0,2- 0,4 m. Matalat röykkiöt ovat osaksi kasvillisuuden peitossa. Muutamissa kaivelujälkiä.
Röykkiöt tunnetaan paikkakunnalla "ryssgravarna" nimellä, mutta niiden tarkoitusta tai ikää ei tiedetä. Mäki ei vaikuta tasaiselta tai raivatulta röykkiöiden ympäristössä. Päältäpäin röykkiöt muistuttavat varhaisen metallikauden pieniä hautaröykkiöitä.
2003. Paikalla todettiin tiivistymättömän oloisia pieniä kiviröykkiöitä.
Todennäköisemmin kyseessä on jokin lähihistoriaan ajoittuva ja maatalouteen liittyvä tilapäisluontoisempi raivaus kuin esihistoriallinen toiminta tai mainitut ”ryssänhaudat”, vaikka tämä arkisempi mahdollisuus ei noussut esiin vuonna 1994 röykkiöiden syntyä selviteltäessä. Granbackenille johtaa tie jo vuoden 1849 pitäjänkartassa. Nykyiselle mastokartalle on merkitty lisäksi tervahauta. Pitäjänkartalla Granbackenin loivapiirteinen metsämaaksi merkitty alue rajautuu pohjoisessa suohon. Vuoden 1952 peruskartalla alueelle on merkitty kuusimetsä, joka rajautuu pohjoisessa palaneeseen lehtipuuta kasvavaan turvekankaaseen. Pitäjänkartalla esitetyn kosteikon metsittäminen näkyy myös 1946 ilmakuvassa. |
| metsakeskus.288010067 |
288 |
Terjärv-Granbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
322705.14000000 |
7050834.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010067 |
1994. Paikka sijaitsee Terjärven Skogbyssä, Kruunupyynjoen eteläpuolella, noin 500 m joesta ja noin 600 m etelään Sunabackan taloryhmästä. Maantie Skogbyhyn ja kirkolle kulkee laajan Granbacken-nimisen mäkikumpareen kautta, soiden ja kytömaiden halki. Granbackenin pohjoisosassa, tien itäpuolella on verrattain pienellä alueella ainakin 15 matalaa pienehköä kiviröykkiötä. Niiden läpimitta on 2-3 m välillä, korkeus silmämääräisesti arvioiden 0,2- 0,4 m. Matalat röykkiöt ovat osaksi kasvillisuuden peitossa. Muutamissa kaivelujälkiä.
Röykkiöt tunnetaan paikkakunnalla "ryssgravarna" nimellä, mutta niiden tarkoitusta tai ikää ei tiedetä. Mäki ei vaikuta tasaiselta tai raivatulta röykkiöiden ympäristössä. Päältäpäin röykkiöt muistuttavat varhaisen metallikauden pieniä hautaröykkiöitä.
2003. Paikalla todettiin tiivistymättömän oloisia pieniä kiviröykkiöitä.
Todennäköisemmin kyseessä on jokin lähihistoriaan ajoittuva ja maatalouteen liittyvä tilapäisluontoisempi raivaus kuin esihistoriallinen toiminta tai mainitut ”ryssänhaudat”, vaikka tämä arkisempi mahdollisuus ei noussut esiin vuonna 1994 röykkiöiden syntyä selviteltäessä. Granbackenille johtaa tie jo vuoden 1849 pitäjänkartassa. Nykyiselle mastokartalle on merkitty lisäksi tervahauta. Pitäjänkartalla Granbackenin loivapiirteinen metsämaaksi merkitty alue rajautuu pohjoisessa suohon. Vuoden 1952 peruskartalla alueelle on merkitty kuusimetsä, joka rajautuu pohjoisessa palaneeseen lehtipuuta kasvavaan turvekankaaseen. Pitäjänkartalla esitetyn kosteikon metsittäminen näkyy myös 1946 ilmakuvassa. |
| metsakeskus.288010067 |
288 |
Terjärv-Granbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
322705.14000000 |
7050834.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010067 |
1994. Paikka sijaitsee Terjärven Skogbyssä, Kruunupyynjoen eteläpuolella, noin 500 m joesta ja noin 600 m etelään Sunabackan taloryhmästä. Maantie Skogbyhyn ja kirkolle kulkee laajan Granbacken-nimisen mäkikumpareen kautta, soiden ja kytömaiden halki. Granbackenin pohjoisosassa, tien itäpuolella on verrattain pienellä alueella ainakin 15 matalaa pienehköä kiviröykkiötä. Niiden läpimitta on 2-3 m välillä, korkeus silmämääräisesti arvioiden 0,2- 0,4 m. Matalat röykkiöt ovat osaksi kasvillisuuden peitossa. Muutamissa kaivelujälkiä.
Röykkiöt tunnetaan paikkakunnalla "ryssgravarna" nimellä, mutta niiden tarkoitusta tai ikää ei tiedetä. Mäki ei vaikuta tasaiselta tai raivatulta röykkiöiden ympäristössä. Päältäpäin röykkiöt muistuttavat varhaisen metallikauden pieniä hautaröykkiöitä.
2003. Paikalla todettiin tiivistymättömän oloisia pieniä kiviröykkiöitä.
Todennäköisemmin kyseessä on jokin lähihistoriaan ajoittuva ja maatalouteen liittyvä tilapäisluontoisempi raivaus kuin esihistoriallinen toiminta tai mainitut ”ryssänhaudat”, vaikka tämä arkisempi mahdollisuus ei noussut esiin vuonna 1994 röykkiöiden syntyä selviteltäessä. Granbackenille johtaa tie jo vuoden 1849 pitäjänkartassa. Nykyiselle mastokartalle on merkitty lisäksi tervahauta. Pitäjänkartalla Granbackenin loivapiirteinen metsämaaksi merkitty alue rajautuu pohjoisessa suohon. Vuoden 1952 peruskartalla alueelle on merkitty kuusimetsä, joka rajautuu pohjoisessa palaneeseen lehtipuuta kasvavaan turvekankaaseen. Pitäjänkartalla esitetyn kosteikon metsittäminen näkyy myös 1946 ilmakuvassa. |
| metsakeskus.288010067 |
288 |
Terjärv-Granbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
322705.14000000 |
7050834.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010067 |
1994. Paikka sijaitsee Terjärven Skogbyssä, Kruunupyynjoen eteläpuolella, noin 500 m joesta ja noin 600 m etelään Sunabackan taloryhmästä. Maantie Skogbyhyn ja kirkolle kulkee laajan Granbacken-nimisen mäkikumpareen kautta, soiden ja kytömaiden halki. Granbackenin pohjoisosassa, tien itäpuolella on verrattain pienellä alueella ainakin 15 matalaa pienehköä kiviröykkiötä. Niiden läpimitta on 2-3 m välillä, korkeus silmämääräisesti arvioiden 0,2- 0,4 m. Matalat röykkiöt ovat osaksi kasvillisuuden peitossa. Muutamissa kaivelujälkiä.
Röykkiöt tunnetaan paikkakunnalla "ryssgravarna" nimellä, mutta niiden tarkoitusta tai ikää ei tiedetä. Mäki ei vaikuta tasaiselta tai raivatulta röykkiöiden ympäristössä. Päältäpäin röykkiöt muistuttavat varhaisen metallikauden pieniä hautaröykkiöitä.
2003. Paikalla todettiin tiivistymättömän oloisia pieniä kiviröykkiöitä.
Todennäköisemmin kyseessä on jokin lähihistoriaan ajoittuva ja maatalouteen liittyvä tilapäisluontoisempi raivaus kuin esihistoriallinen toiminta tai mainitut ”ryssänhaudat”, vaikka tämä arkisempi mahdollisuus ei noussut esiin vuonna 1994 röykkiöiden syntyä selviteltäessä. Granbackenille johtaa tie jo vuoden 1849 pitäjänkartassa. Nykyiselle mastokartalle on merkitty lisäksi tervahauta. Pitäjänkartalla Granbackenin loivapiirteinen metsämaaksi merkitty alue rajautuu pohjoisessa suohon. Vuoden 1952 peruskartalla alueelle on merkitty kuusimetsä, joka rajautuu pohjoisessa palaneeseen lehtipuuta kasvavaan turvekankaaseen. Pitäjänkartalla esitetyn kosteikon metsittäminen näkyy myös 1946 ilmakuvassa. |
| metsakeskus.288010068 |
288 |
Terjärv-Finnbacken |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
322165.35600000 |
7051290.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010068 |
Terjärven Skogbyn Sunabackenin taloryhmän länsipuolellla on Långbacken-niminen mäkialue. Sen kaakkoispään läpi kulkee tilustie, jonka varrella on Finnbacken-niminen paikka. Siihen kuuluu hiekkamaalla olevia uudisasutuksen jäänteitä, mm. joitain rakennusten perustuksia, raivattuja, metsittyneitä pieniä viljelyaloja sekä metsässä ainakin neljä kiviröykkiötä, jotka liittyvät mahdollisesti historiallisen ajan asutukseen (huomaa nimi Finnbacken).
1952 peruskartan perusteella viljelyskäyttö ulottuu pitkälle 1900-luvulle. Koska rakennusten perustojen yhteydessä on merkkejä viljelystä, on kyseessä todennäköisesti torppa. |
| metsakeskus.288010069 |
288 |
Terjärv-Hermosbacken |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
328539.80100000 |
7050170.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010069 |
Terjärven Rekijärvisjön länsirannalla olevan Skatanniemen tyvessä on viljelysaukea nimeltä Hermossbacken. Aukean pohjoisosassa olevan vesaikkoa kasvavan mäenkumpareen laella on pelloista kerätyistä kivistä tehtyä kiviaitaa ja röykkiöitä, joita vesaikossa erottuu 8-10 kpl. Röykkiöt on kerätty isojen maakivien ympärille ja viereen.
Raivausröykkiöt ja kiviaidan pätkä ovat edustavia jäänteitä historiallisen ajan, ehkä 1700-luvun ja 1900-luvun alun välisen ajan viljelystä ja uudisraivauksesta. |
| metsakeskus.288010070 |
288 |
Terjärv-Skallobacken |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
329367.49500000 |
7042623.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010070 |
Paikka sijaitsee Terjärven Högnabbassa, Peckassjön-järven länsipuolella, runsaat 200 m järven rannasta ja Småböndersiin vievältä maantieltä.
Mäntymetsässä, mäen laen eteläpuolella vahvan kasvillisuuden peittämiä on matalia ja pieniä röykkiöitä, joita tiedetään pengotun 1960-luvulla. Röykkiöitä todettiin ainakin toistakymmentä (noin 15 kpl). Röykkiöiden ympärillä on pieniä tasaisia, raivattuja alueita, jotka lienevät olleet viljeltyjä. Viljelyn iästä ei ole tietoa. Röykkiöt lienevät todennäköisimmin viljely-/raivausröykkiöitä, ehkä verrattain myöhäiseltä historialliselta ajalta. Röykkiöihin tai paikkaan ei tiedetä liityvän perimätietoa. |
| metsakeskus.288010071 |
288 |
Nedervetil-Brunniharju W |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
320317.05700000 |
7063089.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010071 |
Kohde sijaitsee Kokkola-Jyväskylä tieltä 1,5 km länteen, Alavetelin yläosassa, Göstasissa. Korkean moreeniharjanteen itäkaakkoislaidalla on röykkiö; harjanne on noin 10-15 vuotta vanhalla mäntytaimikolla, kangasmaata. Röykkiö on moreenimaalla; sen alapuolella rinteessä on lohkarevyö. Se sijaitsee vallin takaisella tasanteella, näköalapaikalla.
Röykkiö on pyöreä ja sen läpimitta on noin 7 m, korkeus 1 m. Keskellä on soikea kuoppa, jonka koko on noin 2,5 x 1,5 m. Kuopan pohja on noin 0,4 m maanpinnan tasoa ylempänä. Kivien koko on noin 0,1-0,2 m. Kivet ovat jäkälän ja varpukasvien peitossa, niistä noin 25 % näkyvissä. Kuopassa kasvaa koivupuska ja se vaikuttaa myöhemmin tehdyltä.
Kohde on merkitty peruskarttaan merkillä Forngrav. |
| metsakeskus.288010073 |
288 |
Kronoby-Nuolisenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331395.61000000 |
7062389.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010073 |
Paikka sijaitsee Kaustisen ja Kruunupyyn rajalla, Nuolisenjärvestä noin 700 m länteen, Nuolisenojan eteläpuolella, metsäisellä kankaalla. Metsätien itäpuolella on pienehkö sorakuoppa, josta Antti Saari on löytänyt kvartsia vuosina 1996 ja 1997. Pääosa löydetyistä kvartseista on tullut hiekkakuopan länsipäästä, jossa on myös selvästi värjäytynyttä maata. Lisäksi kankaalla on lähimaastossa löytäjän mukaan muutamia asumuspainanteen näköisiä painanteita.
Syksyllä 2006 tehdyssä tarkastuksessa löytyi hiekkakuopan pohjoisreunasta kvartsi-iskosten lisäksi yksi selvä kvartsiitti-iskos. Hiekkakuopasta itään erottui maastossa noin 330 m pituisella matkalla 8 erisuuruista ja -muotoista painannetta. Suurin ja selvin painanne sijaitsee lähes hiekkakuopan reunalla, vain muutama metri hiekkkuopasta itään.
|
| metsakeskus.288010074 |
288 |
Kronoby-Forsbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
311939.00000000 |
7066357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010074 |
Kivikkoisen Forsbackenin rinteillä on metsässä kahdessa kohdassa yhteensä puolitusinaa röykkiötä, jotka ovat sammaloituneita ja useimmat vaikeasti havaittavia. Suurin röykkiö (Forsbacken 3) on Jouseniin vievän tien länsipuolella noin 20-30 m tieltä loivasti etelään viettävässä rinteessä. Se on kooltaan noin 4x5 m ja poikkileikkaukseltaan kraatterimainen (x= 706397, y= 2460 44, z= 27,5). Muut röykkiöt ovat tästä noin 400 m länteen. Ne sijaitsevat Forsbackenin lounaisrinteessä. Niiden läpimitta on 2-3 m ja ne ovat matalia ja sammaloituneita ja vaikeasti havaittavissa (Forsbacken 2: x= 706398, y= 2460 03, z= 25).
Forsbackenin harjanteen kaakkoispäässä on 9 kpl pyöreitä tai soikeita painanteita, joiden läpimitta on 1-3 m ja syvyys noin 50 cm. Kuopat ovat laakeita ja pohjat kivisiä; mahdollisesti keittokuoppia (Forsbacken 1: x= 7064 08, y= 2460 13, z= 35).
Inventoinnissa 2010 kohteita ei löytynyt.
19.1.2024. Forsbacken 1 virheellinen sijainti korjattu vastaamaan inv. 2002 karttaa ja koordinaatteja. |
| metsakeskus.288010074 |
288 |
Kronoby-Forsbacken |
10002 |
12009 |
13095 |
11040 |
27000 |
311939.00000000 |
7066357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010074 |
Kivikkoisen Forsbackenin rinteillä on metsässä kahdessa kohdassa yhteensä puolitusinaa röykkiötä, jotka ovat sammaloituneita ja useimmat vaikeasti havaittavia. Suurin röykkiö (Forsbacken 3) on Jouseniin vievän tien länsipuolella noin 20-30 m tieltä loivasti etelään viettävässä rinteessä. Se on kooltaan noin 4x5 m ja poikkileikkaukseltaan kraatterimainen (x= 706397, y= 2460 44, z= 27,5). Muut röykkiöt ovat tästä noin 400 m länteen. Ne sijaitsevat Forsbackenin lounaisrinteessä. Niiden läpimitta on 2-3 m ja ne ovat matalia ja sammaloituneita ja vaikeasti havaittavissa (Forsbacken 2: x= 706398, y= 2460 03, z= 25).
Forsbackenin harjanteen kaakkoispäässä on 9 kpl pyöreitä tai soikeita painanteita, joiden läpimitta on 1-3 m ja syvyys noin 50 cm. Kuopat ovat laakeita ja pohjat kivisiä; mahdollisesti keittokuoppia (Forsbacken 1: x= 7064 08, y= 2460 13, z= 35).
Inventoinnissa 2010 kohteita ei löytynyt.
19.1.2024. Forsbacken 1 virheellinen sijainti korjattu vastaamaan inv. 2002 karttaa ja koordinaatteja. |
| metsakeskus.288010075 |
288 |
Kronoby-Rummelbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
303442.00000000 |
7069245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010075 |
Röykkiö sijaitsee kivikkoisen mäen kaakkoisreunassa, luontaisen kivikon, ns. pirunpellon eteläpäässä, metsäautotieltä noin 30 m itään. Metsäautoteiden risteys sijaitsee röykkiöstä noin 100 m kaakkoon. Röykkiö on kooltaan noin 5,5 x 4,5 m. Sen muoto on soikea ja keskellä on kraatteri, jonka läpimitta on noin 1 m. Kivet röykkiössä ovat keskimäärin päänkokoisia, reunoilla on muutama isompi kivi.
13.6.2023, inventoinnin 2002 mukaan röykkiö sijaitsee metsäautotiestä n. 30 m länteen! |
| metsakeskus.288010076 |
288 |
Kronoby-Högryggen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
303785.64400000 |
7076880.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.288010076 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:sta noin 700 m länteen pienellä mäenkumpareella; voimalinja kulkee heti mäenkumpareen kaakkoispuolella. Röykkiö on matala, suurehkoista kivistä koostuva ja pääosaksi tuhoutunut. Röykkiön koko on noin 7,5 x 5 m ja muoto soikeahko. Röykkiöstä noin 30 m kaakkoon erottuu maastossa noin 55 m pitkä ja 1-1,5 m leveä tasainen ura, josta on poistettu kivet. Kysymyksessä on mahdollisesti muinainen/vanha tie (hålväg)? |
| metsakeskus.289010001 |
211 |
Rutasaaren kärki |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
363035.85700000 |
6824599.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.289010001 |
Röykkiö sijaitsee Längelmäveden Haapasaarenselän itärannalla olevan Rutasaaren luoteiskärjessä, sen korkeimmalla kohdalla, kalliolla. Saari on nykyisin kiinni mantereessa.
Röykkiö on kesähuvilan pihapiirissä, rakennuksista noin 20 m päässä.
Röykkiö on laajahko ja pitkänomainen. Röykkiön koko on pohjois-etelä -suunnassa 6,6 m ja itä-länsi -suunnassa 11 m. Korkeus on 0,7 m. |
| metsakeskus.289010001 |
211 |
Rutasaaren kärki |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
363035.85700000 |
6824599.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.289010001 |
Röykkiö sijaitsee Längelmäveden Haapasaarenselän itärannalla olevan Rutasaaren luoteiskärjessä, sen korkeimmalla kohdalla, kalliolla. Saari on nykyisin kiinni mantereessa.
Röykkiö on kesähuvilan pihapiirissä, rakennuksista noin 20 m päässä.
Röykkiö on laajahko ja pitkänomainen. Röykkiön koko on pohjois-etelä -suunnassa 6,6 m ja itä-länsi -suunnassa 11 m. Korkeus on 0,7 m. |
| metsakeskus.289500001 |
211 |
Vähäpento Pentojärvi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
368258.78000000 |
6819251.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.289500001 |
Pentojärven luoteispäässä, muutaman kymmenen metrin päässä järvestä, erään kesämökin lähellä on maakivi, jossa on hakkaukset: C C G A ja toisella puolen E C B ja päällä 1783. Kivi sijaitsee n. 5 metrin päässä tiestä ja täsmälleen Kuhmalahden ja Sahalahden välisellä pitäjän rajalla. Kivi on ilmeisesti Vanhan Laukaantien korjaus- ja kunnossapidon v. 1783 jakotoimitukseen liittyvä rajakivi. |
| metsakeskus.290010001 |
290 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598087.00000000 |
7111129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 2,6 km koilliseen, Ontojärven länsipäässä olevan Anttilanniemen itäpään etelärannalla. Asuinpaikkalöytöjä (KM 11068:1-2, KM 23558:2-3, KM 23954:1-4) on tullut esille Anttilan talon ja rannan väliseltä, loivasti rantaan laskevalta pellolta sekä rannasta noin 700 m:n pituiselta matkalta. |
| metsakeskus.290010002 |
290 |
Oraviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599527.00000000 |
7110726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 3,6 km itäkoilliseen, Ontojärven länsipään etelärannalla. Asuinpaikkalöytöjä (KM 13274, KM 18566, KM 18659:1-5, KM 23965:1-7, KM 32543) on tullut esille Oraviniemen talon pellosta ja niemen rannoilta. Koillisranta on nykyään korkean veden aikana saarena. |
| metsakeskus.290010003 |
290 |
Naukkari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600298.00000000 |
7111143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010003 |
Asuinpaikka ja historiallisen ajan kalmistopaikka sijaitsevat Katerman voimalaitoksesta noin 4,5 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa olevassa pienessä, noin 20 m halkaisijaltaan olevassa Naukkari-nimisessä saaressa. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta hiekkapohjaiset. Rantatörmä on jyrkkä ja säännöstelyn syömä. Vesiensäännöstely tulee ilmeisesti tuhoamaan vähitellen koko saaren. Asuinpaikkalöydöt (KM 23968:1-5) ovat tulleet esille saaren etelärannalta. Saaren käytöstä historiallisen ajan hautuumaasaarena on merkkeinä runsas määrä soikeahkoina paunaumina näkyviä kuoppia. Lisäksi saaresta kerrotaan rantojen syöpymisen johdosta tulleen esille pääkalloja ja luita.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010003 |
290 |
Naukkari |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27000 |
600298.00000000 |
7111143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010003 |
Asuinpaikka ja historiallisen ajan kalmistopaikka sijaitsevat Katerman voimalaitoksesta noin 4,5 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa olevassa pienessä, noin 20 m halkaisijaltaan olevassa Naukkari-nimisessä saaressa. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta hiekkapohjaiset. Rantatörmä on jyrkkä ja säännöstelyn syömä. Vesiensäännöstely tulee ilmeisesti tuhoamaan vähitellen koko saaren. Asuinpaikkalöydöt (KM 23968:1-5) ovat tulleet esille saaren etelärannalta. Saaren käytöstä historiallisen ajan hautuumaasaarena on merkkeinä runsas määrä soikeahkoina paunaumina näkyviä kuoppia. Lisäksi saaresta kerrotaan rantojen syöpymisen johdosta tulleen esille pääkalloja ja luita.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010003 |
290 |
Naukkari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
600298.00000000 |
7111143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010003 |
Asuinpaikka ja historiallisen ajan kalmistopaikka sijaitsevat Katerman voimalaitoksesta noin 4,5 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa olevassa pienessä, noin 20 m halkaisijaltaan olevassa Naukkari-nimisessä saaressa. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta hiekkapohjaiset. Rantatörmä on jyrkkä ja säännöstelyn syömä. Vesiensäännöstely tulee ilmeisesti tuhoamaan vähitellen koko saaren. Asuinpaikkalöydöt (KM 23968:1-5) ovat tulleet esille saaren etelärannalta. Saaren käytöstä historiallisen ajan hautuumaasaarena on merkkeinä runsas määrä soikeahkoina paunaumina näkyviä kuoppia. Lisäksi saaresta kerrotaan rantojen syöpymisen johdosta tulleen esille pääkalloja ja luita.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010003 |
290 |
Naukkari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
600298.00000000 |
7111143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010003 |
Asuinpaikka ja historiallisen ajan kalmistopaikka sijaitsevat Katerman voimalaitoksesta noin 4,5 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa olevassa pienessä, noin 20 m halkaisijaltaan olevassa Naukkari-nimisessä saaressa. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta hiekkapohjaiset. Rantatörmä on jyrkkä ja säännöstelyn syömä. Vesiensäännöstely tulee ilmeisesti tuhoamaan vähitellen koko saaren. Asuinpaikkalöydöt (KM 23968:1-5) ovat tulleet esille saaren etelärannalta. Saaren käytöstä historiallisen ajan hautuumaasaarena on merkkeinä runsas määrä soikeahkoina paunaumina näkyviä kuoppia. Lisäksi saaresta kerrotaan rantojen syöpymisen johdosta tulleen esille pääkalloja ja luita.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010004 |
290 |
Pöytäsaari |
10002 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
600192.00000000 |
7121656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010004 |
Kohde sijaitsee Kellojärven alapuolella olevassa Murtojärvessä, Pöytäsaaressa (koko noin 250 x 80 m), jossa kasvaa havumetsää. Saaren luoteispää on korkea ja jyrkkärinteinen, kaakkoispää on matala ja suoperäinen. Rannat ovat kivikkoiset. Pöytäsaaressa on havaittu epämääräisiä painanteita koko saaren pituudelta. Useimmat kuopista vaikuttavat vanhoilta, mutta jotkut jyrkkäreunaiset kuopat vaikuttavat taas nuorilta. Kuopanteita on nimitetty lapinhaudoiksi. Saaren luoteispään rantakivikosta on löytynyt muutama kvartsi-iskos, joita on löytynyt myös tasanteelle tehdystä kokeuopasta. |
| metsakeskus.290010004 |
290 |
Pöytäsaari |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
600192.00000000 |
7121656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010004 |
Kohde sijaitsee Kellojärven alapuolella olevassa Murtojärvessä, Pöytäsaaressa (koko noin 250 x 80 m), jossa kasvaa havumetsää. Saaren luoteispää on korkea ja jyrkkärinteinen, kaakkoispää on matala ja suoperäinen. Rannat ovat kivikkoiset. Pöytäsaaressa on havaittu epämääräisiä painanteita koko saaren pituudelta. Useimmat kuopista vaikuttavat vanhoilta, mutta jotkut jyrkkäreunaiset kuopat vaikuttavat taas nuorilta. Kuopanteita on nimitetty lapinhaudoiksi. Saaren luoteispään rantakivikosta on löytynyt muutama kvartsi-iskos, joita on löytynyt myös tasanteelle tehdystä kokeuopasta. |
| metsakeskus.290010005 |
290 |
Hamarasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11002 |
27000 |
597365.41300000 |
7125119.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010005 |
Hamarasaari sijaitsee Kellojärven Kelloselällä. Se on pieni, noin 100 x 40 m kooltaan oleva saari, jossa on haudan tapaisia painanteita siellä täällä koko saaren alueella. Perimätiedon mukana painaumia nimitetään lapinhaudoiksi. |
| metsakeskus.290010006 |
290 |
Lapinniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11002 |
27000 |
614123.00000000 |
7092599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010006 |
Lapinniemi on Kalliolammen länsirannalla oleva niemi. Paikalla on haudan tapaisia painanteita, joita on kutsuttu lapinhaudoiksi. |
| metsakeskus.290010007 |
290 |
Paloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611352.00000000 |
7112095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010007 |
Asuipaikka sijaitsee Ontojärven itärannalla Paloniemen lomakylän rannassa ja ylempänä kankaalla. Maaperä alueella on kuivaa kangasta. Niemen rannat ovat kivikkoiset muualla paitsi lännnessä olevan lahden pohjukassa, jossa on hyvä hiekkaranta. Niemellä on monta lomakylän rakennusta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rakennuksen pohjaa kaivettaessa tai rakennusten välisten polkujen kohdalta (KM 11705, KM 18657). Asuinpaikkalöytöjä on ollut havaittavissa myös hiekkarannasta noin 20 m pohjoiseen olevassa rantatörmässä. Lisäksi niemen nokassa on havaittu palaneita kiviä rantatörmässä. |
| metsakeskus.290010008 |
290 |
Karanka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
613168.00000000 |
7113061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Karankalahden itäpuolella, Karankaniemen pohjoiskärjessä ja länsirannalla. Ranta on hiekkapohjainen, mutta melko kivikkoinen. Peltoja ja muita raivattuja alueita lukuunottamatta Karankaniemessä on mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt (KM 18658:1-2) ovat tulleet esille Karangan tilan asuinrakennusten itä- ja kaakkoispuolella olevien viljelyspeltojen kohdalta sekä talon etelä- ja länsipuolella olevilta pelloilta (KM 26150:1-8). Korvakenuija (KM 23158) on tullut esille noin 50 m asuinrakennuksesta pohjoiseen maata kaivettaessa. Karankaniemessä on toinenkin kohde [214] Karankaniemi NE. |
| metsakeskus.290010009 |
290 |
Koposensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
622450.00000000 |
7114459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010009 |
Koposensaari sijaitsee Lammasjärvessä Kuhmon kirkonkylän edustalla noin 900 metriä Kuhmon kirkosta pohjoiskoilliseen. Saari on kooltaan noin 150 x 75 m. Saaren molemmissa päissä on 3-4 m korkea harjanne ja keskiosa on matala, alle metrin veden pintaa korkeammalla. Maaperä on hienoa hiekkaa ja vain siellä täällä rantatörmässä varsinkin saaren länsipuolella on kiviä. Saarella on esihistoriallinen asuinpaikka ja historiallinen hautapaikka.
Koposensaarta on käytetty historiallisena aikana ilmeisesti hautapaikkana, minkä vuoksi saari on täynnä erilaisia kuoppia ja painanteita. Kohteesta on ilmeisesti 1800-luvun lopun kirkonkirjatietona maininta luiden löytymisestä rantatörmästä. Kainuun ympäristökeskuksen raportissa 1 vuodelta 2006 (sivu 151) mainitaan puolestaan saaren olleen vuoteen 1746 saakka virallisluonteinen hautaussaari. Osa saarella olevista kuopanteista voi olla nuorempiakin ja liittyä muuhunkin kuin hautaamiseen.
Esihistoriallinen asuinpaikka on sijoittunut saaren pohjoispään rannalle ja molempien päiden harjanteille. Vuonna 1982 tehdyissä kaivauksissa todettiin, että säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä ei paikalta koetutkimuksessa pystytty löytämään. Paikalta löytyi kuitenkin mm. keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta (KM 20827:1-3, KM 21584). Niiden perusteella paikalla on ollut asutustoimintaa kivi- ja varhaismetallikaudella sekä rautakaudella. Saaren käyttö hautapaikkana sekä matalassa rannassa aaltojen kuluttava vaikutus ovat ilmeisesti lähes täysin tuhonneet esihistoriallisen asutuksen jäännökset.
Koposensaari on aiemmin ollut kaakko-luode-suuntaisena niemenä yhteydessä mantereeseen, Kuhmon vanhan hautausmaan rantaan. Liikkuvan veden aiheuttama kulutus on katkaissut hienosta hiekasta muodostuneen kapean niemen.
Kohteen rajausta on vuonna 2025 tarkistettu vuoden 1982 kaivauskertomuksen, vuoden 2025 maastokartan ja vuoden 2024 ilmakuvan mukaiseksi. |
| metsakeskus.290010009 |
290 |
Koposensaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27012 |
622450.00000000 |
7114459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010009 |
Koposensaari sijaitsee Lammasjärvessä Kuhmon kirkonkylän edustalla noin 900 metriä Kuhmon kirkosta pohjoiskoilliseen. Saari on kooltaan noin 150 x 75 m. Saaren molemmissa päissä on 3-4 m korkea harjanne ja keskiosa on matala, alle metrin veden pintaa korkeammalla. Maaperä on hienoa hiekkaa ja vain siellä täällä rantatörmässä varsinkin saaren länsipuolella on kiviä. Saarella on esihistoriallinen asuinpaikka ja historiallinen hautapaikka.
Koposensaarta on käytetty historiallisena aikana ilmeisesti hautapaikkana, minkä vuoksi saari on täynnä erilaisia kuoppia ja painanteita. Kohteesta on ilmeisesti 1800-luvun lopun kirkonkirjatietona maininta luiden löytymisestä rantatörmästä. Kainuun ympäristökeskuksen raportissa 1 vuodelta 2006 (sivu 151) mainitaan puolestaan saaren olleen vuoteen 1746 saakka virallisluonteinen hautaussaari. Osa saarella olevista kuopanteista voi olla nuorempiakin ja liittyä muuhunkin kuin hautaamiseen.
Esihistoriallinen asuinpaikka on sijoittunut saaren pohjoispään rannalle ja molempien päiden harjanteille. Vuonna 1982 tehdyissä kaivauksissa todettiin, että säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä ei paikalta koetutkimuksessa pystytty löytämään. Paikalta löytyi kuitenkin mm. keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta (KM 20827:1-3, KM 21584). Niiden perusteella paikalla on ollut asutustoimintaa kivi- ja varhaismetallikaudella sekä rautakaudella. Saaren käyttö hautapaikkana sekä matalassa rannassa aaltojen kuluttava vaikutus ovat ilmeisesti lähes täysin tuhonneet esihistoriallisen asutuksen jäännökset.
Koposensaari on aiemmin ollut kaakko-luode-suuntaisena niemenä yhteydessä mantereeseen, Kuhmon vanhan hautausmaan rantaan. Liikkuvan veden aiheuttama kulutus on katkaissut hienosta hiekasta muodostuneen kapean niemen.
Kohteen rajausta on vuonna 2025 tarkistettu vuoden 1982 kaivauskertomuksen, vuoden 2025 maastokartan ja vuoden 2024 ilmakuvan mukaiseksi. |
| metsakeskus.290010009 |
290 |
Koposensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
622450.00000000 |
7114459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010009 |
Koposensaari sijaitsee Lammasjärvessä Kuhmon kirkonkylän edustalla noin 900 metriä Kuhmon kirkosta pohjoiskoilliseen. Saari on kooltaan noin 150 x 75 m. Saaren molemmissa päissä on 3-4 m korkea harjanne ja keskiosa on matala, alle metrin veden pintaa korkeammalla. Maaperä on hienoa hiekkaa ja vain siellä täällä rantatörmässä varsinkin saaren länsipuolella on kiviä. Saarella on esihistoriallinen asuinpaikka ja historiallinen hautapaikka.
Koposensaarta on käytetty historiallisena aikana ilmeisesti hautapaikkana, minkä vuoksi saari on täynnä erilaisia kuoppia ja painanteita. Kohteesta on ilmeisesti 1800-luvun lopun kirkonkirjatietona maininta luiden löytymisestä rantatörmästä. Kainuun ympäristökeskuksen raportissa 1 vuodelta 2006 (sivu 151) mainitaan puolestaan saaren olleen vuoteen 1746 saakka virallisluonteinen hautaussaari. Osa saarella olevista kuopanteista voi olla nuorempiakin ja liittyä muuhunkin kuin hautaamiseen.
Esihistoriallinen asuinpaikka on sijoittunut saaren pohjoispään rannalle ja molempien päiden harjanteille. Vuonna 1982 tehdyissä kaivauksissa todettiin, että säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä ei paikalta koetutkimuksessa pystytty löytämään. Paikalta löytyi kuitenkin mm. keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta (KM 20827:1-3, KM 21584). Niiden perusteella paikalla on ollut asutustoimintaa kivi- ja varhaismetallikaudella sekä rautakaudella. Saaren käyttö hautapaikkana sekä matalassa rannassa aaltojen kuluttava vaikutus ovat ilmeisesti lähes täysin tuhonneet esihistoriallisen asutuksen jäännökset.
Koposensaari on aiemmin ollut kaakko-luode-suuntaisena niemenä yhteydessä mantereeseen, Kuhmon vanhan hautausmaan rantaan. Liikkuvan veden aiheuttama kulutus on katkaissut hienosta hiekasta muodostuneen kapean niemen.
Kohteen rajausta on vuonna 2025 tarkistettu vuoden 1982 kaivauskertomuksen, vuoden 2025 maastokartan ja vuoden 2024 ilmakuvan mukaiseksi. |
| metsakeskus.290010009 |
290 |
Koposensaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
622450.00000000 |
7114459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010009 |
Koposensaari sijaitsee Lammasjärvessä Kuhmon kirkonkylän edustalla noin 900 metriä Kuhmon kirkosta pohjoiskoilliseen. Saari on kooltaan noin 150 x 75 m. Saaren molemmissa päissä on 3-4 m korkea harjanne ja keskiosa on matala, alle metrin veden pintaa korkeammalla. Maaperä on hienoa hiekkaa ja vain siellä täällä rantatörmässä varsinkin saaren länsipuolella on kiviä. Saarella on esihistoriallinen asuinpaikka ja historiallinen hautapaikka.
Koposensaarta on käytetty historiallisena aikana ilmeisesti hautapaikkana, minkä vuoksi saari on täynnä erilaisia kuoppia ja painanteita. Kohteesta on ilmeisesti 1800-luvun lopun kirkonkirjatietona maininta luiden löytymisestä rantatörmästä. Kainuun ympäristökeskuksen raportissa 1 vuodelta 2006 (sivu 151) mainitaan puolestaan saaren olleen vuoteen 1746 saakka virallisluonteinen hautaussaari. Osa saarella olevista kuopanteista voi olla nuorempiakin ja liittyä muuhunkin kuin hautaamiseen.
Esihistoriallinen asuinpaikka on sijoittunut saaren pohjoispään rannalle ja molempien päiden harjanteille. Vuonna 1982 tehdyissä kaivauksissa todettiin, että säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä ei paikalta koetutkimuksessa pystytty löytämään. Paikalta löytyi kuitenkin mm. keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta (KM 20827:1-3, KM 21584). Niiden perusteella paikalla on ollut asutustoimintaa kivi- ja varhaismetallikaudella sekä rautakaudella. Saaren käyttö hautapaikkana sekä matalassa rannassa aaltojen kuluttava vaikutus ovat ilmeisesti lähes täysin tuhonneet esihistoriallisen asutuksen jäännökset.
Koposensaari on aiemmin ollut kaakko-luode-suuntaisena niemenä yhteydessä mantereeseen, Kuhmon vanhan hautausmaan rantaan. Liikkuvan veden aiheuttama kulutus on katkaissut hienosta hiekasta muodostuneen kapean niemen.
Kohteen rajausta on vuonna 2025 tarkistettu vuoden 1982 kaivauskertomuksen, vuoden 2025 maastokartan ja vuoden 2024 ilmakuvan mukaiseksi. |
| metsakeskus.290010009 |
290 |
Koposensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
622450.00000000 |
7114459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010009 |
Koposensaari sijaitsee Lammasjärvessä Kuhmon kirkonkylän edustalla noin 900 metriä Kuhmon kirkosta pohjoiskoilliseen. Saari on kooltaan noin 150 x 75 m. Saaren molemmissa päissä on 3-4 m korkea harjanne ja keskiosa on matala, alle metrin veden pintaa korkeammalla. Maaperä on hienoa hiekkaa ja vain siellä täällä rantatörmässä varsinkin saaren länsipuolella on kiviä. Saarella on esihistoriallinen asuinpaikka ja historiallinen hautapaikka.
Koposensaarta on käytetty historiallisena aikana ilmeisesti hautapaikkana, minkä vuoksi saari on täynnä erilaisia kuoppia ja painanteita. Kohteesta on ilmeisesti 1800-luvun lopun kirkonkirjatietona maininta luiden löytymisestä rantatörmästä. Kainuun ympäristökeskuksen raportissa 1 vuodelta 2006 (sivu 151) mainitaan puolestaan saaren olleen vuoteen 1746 saakka virallisluonteinen hautaussaari. Osa saarella olevista kuopanteista voi olla nuorempiakin ja liittyä muuhunkin kuin hautaamiseen.
Esihistoriallinen asuinpaikka on sijoittunut saaren pohjoispään rannalle ja molempien päiden harjanteille. Vuonna 1982 tehdyissä kaivauksissa todettiin, että säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä ei paikalta koetutkimuksessa pystytty löytämään. Paikalta löytyi kuitenkin mm. keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta (KM 20827:1-3, KM 21584). Niiden perusteella paikalla on ollut asutustoimintaa kivi- ja varhaismetallikaudella sekä rautakaudella. Saaren käyttö hautapaikkana sekä matalassa rannassa aaltojen kuluttava vaikutus ovat ilmeisesti lähes täysin tuhonneet esihistoriallisen asutuksen jäännökset.
Koposensaari on aiemmin ollut kaakko-luode-suuntaisena niemenä yhteydessä mantereeseen, Kuhmon vanhan hautausmaan rantaan. Liikkuvan veden aiheuttama kulutus on katkaissut hienosta hiekasta muodostuneen kapean niemen.
Kohteen rajausta on vuonna 2025 tarkistettu vuoden 1982 kaivauskertomuksen, vuoden 2025 maastokartan ja vuoden 2024 ilmakuvan mukaiseksi. |
| metsakeskus.290010009 |
290 |
Koposensaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11040 |
27000 |
622450.00000000 |
7114459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010009 |
Koposensaari sijaitsee Lammasjärvessä Kuhmon kirkonkylän edustalla noin 900 metriä Kuhmon kirkosta pohjoiskoilliseen. Saari on kooltaan noin 150 x 75 m. Saaren molemmissa päissä on 3-4 m korkea harjanne ja keskiosa on matala, alle metrin veden pintaa korkeammalla. Maaperä on hienoa hiekkaa ja vain siellä täällä rantatörmässä varsinkin saaren länsipuolella on kiviä. Saarella on esihistoriallinen asuinpaikka ja historiallinen hautapaikka.
Koposensaarta on käytetty historiallisena aikana ilmeisesti hautapaikkana, minkä vuoksi saari on täynnä erilaisia kuoppia ja painanteita. Kohteesta on ilmeisesti 1800-luvun lopun kirkonkirjatietona maininta luiden löytymisestä rantatörmästä. Kainuun ympäristökeskuksen raportissa 1 vuodelta 2006 (sivu 151) mainitaan puolestaan saaren olleen vuoteen 1746 saakka virallisluonteinen hautaussaari. Osa saarella olevista kuopanteista voi olla nuorempiakin ja liittyä muuhunkin kuin hautaamiseen.
Esihistoriallinen asuinpaikka on sijoittunut saaren pohjoispään rannalle ja molempien päiden harjanteille. Vuonna 1982 tehdyissä kaivauksissa todettiin, että säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä ei paikalta koetutkimuksessa pystytty löytämään. Paikalta löytyi kuitenkin mm. keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta (KM 20827:1-3, KM 21584). Niiden perusteella paikalla on ollut asutustoimintaa kivi- ja varhaismetallikaudella sekä rautakaudella. Saaren käyttö hautapaikkana sekä matalassa rannassa aaltojen kuluttava vaikutus ovat ilmeisesti lähes täysin tuhonneet esihistoriallisen asutuksen jäännökset.
Koposensaari on aiemmin ollut kaakko-luode-suuntaisena niemenä yhteydessä mantereeseen, Kuhmon vanhan hautausmaan rantaan. Liikkuvan veden aiheuttama kulutus on katkaissut hienosta hiekasta muodostuneen kapean niemen.
Kohteen rajausta on vuonna 2025 tarkistettu vuoden 1982 kaivauskertomuksen, vuoden 2025 maastokartan ja vuoden 2024 ilmakuvan mukaiseksi. |
| metsakeskus.290010009 |
290 |
Koposensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
622450.00000000 |
7114459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010009 |
Koposensaari sijaitsee Lammasjärvessä Kuhmon kirkonkylän edustalla noin 900 metriä Kuhmon kirkosta pohjoiskoilliseen. Saari on kooltaan noin 150 x 75 m. Saaren molemmissa päissä on 3-4 m korkea harjanne ja keskiosa on matala, alle metrin veden pintaa korkeammalla. Maaperä on hienoa hiekkaa ja vain siellä täällä rantatörmässä varsinkin saaren länsipuolella on kiviä. Saarella on esihistoriallinen asuinpaikka ja historiallinen hautapaikka.
Koposensaarta on käytetty historiallisena aikana ilmeisesti hautapaikkana, minkä vuoksi saari on täynnä erilaisia kuoppia ja painanteita. Kohteesta on ilmeisesti 1800-luvun lopun kirkonkirjatietona maininta luiden löytymisestä rantatörmästä. Kainuun ympäristökeskuksen raportissa 1 vuodelta 2006 (sivu 151) mainitaan puolestaan saaren olleen vuoteen 1746 saakka virallisluonteinen hautaussaari. Osa saarella olevista kuopanteista voi olla nuorempiakin ja liittyä muuhunkin kuin hautaamiseen.
Esihistoriallinen asuinpaikka on sijoittunut saaren pohjoispään rannalle ja molempien päiden harjanteille. Vuonna 1982 tehdyissä kaivauksissa todettiin, että säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä ei paikalta koetutkimuksessa pystytty löytämään. Paikalta löytyi kuitenkin mm. keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta (KM 20827:1-3, KM 21584). Niiden perusteella paikalla on ollut asutustoimintaa kivi- ja varhaismetallikaudella sekä rautakaudella. Saaren käyttö hautapaikkana sekä matalassa rannassa aaltojen kuluttava vaikutus ovat ilmeisesti lähes täysin tuhonneet esihistoriallisen asutuksen jäännökset.
Koposensaari on aiemmin ollut kaakko-luode-suuntaisena niemenä yhteydessä mantereeseen, Kuhmon vanhan hautausmaan rantaan. Liikkuvan veden aiheuttama kulutus on katkaissut hienosta hiekasta muodostuneen kapean niemen.
Kohteen rajausta on vuonna 2025 tarkistettu vuoden 1982 kaivauskertomuksen, vuoden 2025 maastokartan ja vuoden 2024 ilmakuvan mukaiseksi. |
| metsakeskus.290010009 |
290 |
Koposensaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11033 |
27000 |
622450.00000000 |
7114459.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010009 |
Koposensaari sijaitsee Lammasjärvessä Kuhmon kirkonkylän edustalla noin 900 metriä Kuhmon kirkosta pohjoiskoilliseen. Saari on kooltaan noin 150 x 75 m. Saaren molemmissa päissä on 3-4 m korkea harjanne ja keskiosa on matala, alle metrin veden pintaa korkeammalla. Maaperä on hienoa hiekkaa ja vain siellä täällä rantatörmässä varsinkin saaren länsipuolella on kiviä. Saarella on esihistoriallinen asuinpaikka ja historiallinen hautapaikka.
Koposensaarta on käytetty historiallisena aikana ilmeisesti hautapaikkana, minkä vuoksi saari on täynnä erilaisia kuoppia ja painanteita. Kohteesta on ilmeisesti 1800-luvun lopun kirkonkirjatietona maininta luiden löytymisestä rantatörmästä. Kainuun ympäristökeskuksen raportissa 1 vuodelta 2006 (sivu 151) mainitaan puolestaan saaren olleen vuoteen 1746 saakka virallisluonteinen hautaussaari. Osa saarella olevista kuopanteista voi olla nuorempiakin ja liittyä muuhunkin kuin hautaamiseen.
Esihistoriallinen asuinpaikka on sijoittunut saaren pohjoispään rannalle ja molempien päiden harjanteille. Vuonna 1982 tehdyissä kaivauksissa todettiin, että säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä ei paikalta koetutkimuksessa pystytty löytämään. Paikalta löytyi kuitenkin mm. keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta (KM 20827:1-3, KM 21584). Niiden perusteella paikalla on ollut asutustoimintaa kivi- ja varhaismetallikaudella sekä rautakaudella. Saaren käyttö hautapaikkana sekä matalassa rannassa aaltojen kuluttava vaikutus ovat ilmeisesti lähes täysin tuhonneet esihistoriallisen asutuksen jäännökset.
Koposensaari on aiemmin ollut kaakko-luode-suuntaisena niemenä yhteydessä mantereeseen, Kuhmon vanhan hautausmaan rantaan. Liikkuvan veden aiheuttama kulutus on katkaissut hienosta hiekasta muodostuneen kapean niemen.
Kohteen rajausta on vuonna 2025 tarkistettu vuoden 1982 kaivauskertomuksen, vuoden 2025 maastokartan ja vuoden 2024 ilmakuvan mukaiseksi. |
| metsakeskus.290010010 |
290 |
Lentuankoski |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
625400.00000000 |
7120684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010010 |
"Lapinhautoina" tunnetut kuopat sijaitsevat Lentuasta Lammasjärveen laskevan Pienen Lentuankosken länsirantaa seuraavan polun varressa. Kuopat ovat näkyvissä maastossa hiukan epämääräisinä, matalina painanteina.
2018: Vuoden 1971 raportissa mainitaan kosken rantaa seuraavan polun varrella olevan muutamia melko pieniä kuoppia, ja että jotkut niistä näyttivät melko tuoreilta. Vuoden 2012 inventoinnissa tarkastettiin rekisteriportaalissa ilmoitettu kohteen sijainti, ja siltä alueelta ei havaittu kuoppia. Nyt tehdyssä inventoinnissa ei myöskään havaittu kuoppia ko. alueelta, mutta heti muinaisjäännökseksi rajatun alueen eteläpuolelta havaittiin ainakin 5-7 n. 1,5-2,5 m halkaisijaltaan olevaa ja n. 40-60 cm syvää kuoppaa. Muodoltaan kuopat ovat pyöreähköjä tai soikeita, yksi kuopista on pitkänmuotoinen, kuoppien reunat ovat melko jyrkät. Osan reunoilla on selvä valli. Ympäristössä tehtiin kairausta ja vaikuttaa, että kysymyksessä eivät ole esihistorialliset kuopat, hiiltä ei havaittu. Lähinnä kyseeseen voisivat tulla maanottokuopat tai hiilimiilut. Muutaman kuopan pintakasvillisuutta poistamalla kohteiden ajoitus ja funktio olisi helppo varmistaa. |
| metsakeskus.290010011 |
290 |
Varajoen Autioniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
630969.00000000 |
7121399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010011 |
"Lapinhaudoiksi" nimitetyt kuopat sijaitsevat Pienijoen ja Varajärven välisen Autioniemen eteläreunassa, hiekkakuopalle vievän tien pohjoispuolella. Noin 200 m matkalla on neljä kuoppaa. 180 metriä muinaisjäännösalueen itäpäästä, hiekkakuopasta pohjoisluoteeseen on lisäksi kaksi kuoppaa, joista toinen on rakenteeltaan samanlainen kuin neljä muuta ja toinen matalampi ja loivempipiirteisempi. |
| metsakeskus.290010012 |
290 |
Sorosenmäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
641572.59500000 |
7128768.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010012 |
"Lapinhaudoiksi" nimitetyt kuopat sijaitsevat Kalliojärven länsirannalla, Kannaslahden ja Kalliolahden välillä, Sorosenniemessä. Paikalla on kaksi syvää kuoppaa, joiden halkaisija on 3-4 m. |
| metsakeskus.290010013 |
290 |
Vuosangan Autioniemi 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
605555.06400000 |
7139678.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010013 |
Paikka sijaitsee Vuosanganjärven itärannan eteläosassa olevassa Autioniemessä. Niemen keskellä on pelto, joka ei ole enää käytössä. Pellon ympärillä kasvaa tiheää sekametsää, maaperä on jossain määrin kivikkoinen. Pellon pohjoisreunalla on lato.
Pellon eteläreunalla, latoa vastapäätä on kolme kuoppaa, joita on nimitetty lapinhaudoiksi. Näistä yksi, noin 3 m päässä pellon reunasta, on NNW-SSE -suuntainen, kooltaan 2,7 x 1,4 m, syvyydeltään 0,5 m. Tästä 3 m itään on epämääräinen, W-E -suuntainen, 2 x 1,5 m kokoinen, 0,4 m syvä kuoppa. Kolmas kuoppa on viimeksi mainitusta kuopasta 5 m itään, aivan pellon reunassa, S-N -suuntainen, 2,5 x 2 m kokoinen ja 0,5 m syvä. Paikalla kasvaa tiheänä haapaa ja katajaa. Kuoppien merkitys on epäselvä.
Pellon pohjoisreunalla on kiviröykkiökohde [266] Vuosangan Autioniemi 2. |
| metsakeskus.290010014 |
290 |
Teeripuro |
10002 |
12016 |
13161 |
11002 |
27000 |
617002.46800000 |
7135915.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010014 |
"Lapinpadoksi" kutsutun mahdollisen puisen padon jäännökset sijaitsevat Teerijärvestä Koposenjärveen laskevassa Teeripurossa, maantieltä noin 300 m koilliseen. |
| metsakeskus.290010015 |
290 |
Malilanniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
622709.13600000 |
7145623.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010015 |
"Lapinhaudoiksi" nimetyt kuopat sijaitsevat Malilanniemessä olevan Juoksuvaaran etelärinteessä, Kotirannan talosta noin 150 m pohjoisluoteeseen. Paikalla on viisi pyöreää kuoppaa, joiden halkaisija on noin 4 m. Kuoppia lienee ollut enemmänkin, mutta Tielaitoksen parakkikylän rakentaminen on tuhonnut ne. Lähellä on myös soranottopaikka. Paikka on etelään viettävää sekametsää ja katajaa kasvava rinne. Kohteesta noin 300 m kaakkoon on kivikautinen asuinpaikka [42] Varjo. |
| metsakeskus.290010016 |
290 |
Patosalmi 1 |
10002 |
12016 |
13161 |
11002 |
27000 |
631201.00000000 |
7142907.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010016 |
"Lapinpadoksi" nimitetty kohde sijaitsee Lentiiranjoen niskalla olevassa Patosalmessa. Kyseessä on pitkä vedenalainen kivipato, joka lähtee salmen etelärannalta. Padon pituus on noin 150 m ja leveys 1-2 m. Peruskartassa muinaisjäännösmerkki on väärässä kohdassa.
Vieressä, kohteesta kaakkoon, on kivikautinen asuinpaikka [43] Patosalmi 2. |
| metsakeskus.290010017 |
290 |
Töhönpuro |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
629626.00000000 |
7143504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010017 |
Kohde sijaitsee Lentiirasta 7 km länteen, Lentiiranjoen niemessä, Töhönpuron suun länsipuolella, Kokkovaarasta 3,5 km kaakkoon. Paikalla on noin 100 x 100 m kokoinen suorantainen niemi, jonka itäreunassa on muutaman kymmenen metrin läpimittainen, korkea kumpare. Kumpareesta luoteeseen lähtee ympäröivää suota korkeampi, kuiva harjanne. Pohjoisessa kohoaa melko jyrkästi Multikangas, jonka rinteet kasvavat tiheää mäntymetsää. Maaperä paikalla on kivetöntä hiekkaa.
Harjanteelta 50 m pohjoiskoilliseen, aivan suon reunassa olevan törmän päällä on tyypilliseltä vaikuttava N-S -suuntainen pyyntikuoppa, jonka läpimitta on 3,7 m ja syvyys 0,5 m.
Kumpareesta 50 m luoteeseen, luoteeseen lähtevän harjanteen ja Multikankaan yhtymäkohdassa on pieni tervahauta. Tervahaudan ja kumpareen välisellä hajanteella on muutamia epäselviä painanteita, ns. lapinhautoja.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin muinaisjäännösalueeksi rajatulta alueelta seuraavat kuopat.
– Kuoppa 1: Kuopan läpimitta on 4 metriä ja syvyys 0,6 metriä. (lienee yllä mainittu)
– Kuoppa 2: Kuopan koko on 3,3 x 2,6. Syvyys on 0,1 metriä.
– Kuoppa 3: Halkaisija on 1,5 ja syvyys 0,5 metriä.
Alueella oli lisäksi tasapohjainen, modernilta vaikuttava kuoppa. |
| metsakeskus.290010017 |
290 |
Töhönpuro |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
629626.00000000 |
7143504.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010017 |
Kohde sijaitsee Lentiirasta 7 km länteen, Lentiiranjoen niemessä, Töhönpuron suun länsipuolella, Kokkovaarasta 3,5 km kaakkoon. Paikalla on noin 100 x 100 m kokoinen suorantainen niemi, jonka itäreunassa on muutaman kymmenen metrin läpimittainen, korkea kumpare. Kumpareesta luoteeseen lähtee ympäröivää suota korkeampi, kuiva harjanne. Pohjoisessa kohoaa melko jyrkästi Multikangas, jonka rinteet kasvavat tiheää mäntymetsää. Maaperä paikalla on kivetöntä hiekkaa.
Harjanteelta 50 m pohjoiskoilliseen, aivan suon reunassa olevan törmän päällä on tyypilliseltä vaikuttava N-S -suuntainen pyyntikuoppa, jonka läpimitta on 3,7 m ja syvyys 0,5 m.
Kumpareesta 50 m luoteeseen, luoteeseen lähtevän harjanteen ja Multikankaan yhtymäkohdassa on pieni tervahauta. Tervahaudan ja kumpareen välisellä hajanteella on muutamia epäselviä painanteita, ns. lapinhautoja.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin muinaisjäännösalueeksi rajatulta alueelta seuraavat kuopat.
– Kuoppa 1: Kuopan läpimitta on 4 metriä ja syvyys 0,6 metriä. (lienee yllä mainittu)
– Kuoppa 2: Kuopan koko on 3,3 x 2,6. Syvyys on 0,1 metriä.
– Kuoppa 3: Halkaisija on 1,5 ja syvyys 0,5 metriä.
Alueella oli lisäksi tasapohjainen, modernilta vaikuttava kuoppa. |
| metsakeskus.290010018 |
290 |
Kalmoniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
633801.67900000 |
7142394.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010018 |
Paikka sijaitsee Lentiiranjärven länteen pistävän Niskanselän pohjoisrannalla. Pienessä niemessä on ollut kolme hautapainannetta ja tervahauta, jotka ovat ilmeisesti tuhoutuneet paikalle mökkien rakentamisen takia. |
| metsakeskus.290010019 |
290 |
Salmikangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
628034.00000000 |
7158095.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010019 |
"Lapinhaudoiksi" nimitetyt neljä kuoppaa sijaitsevat Salmijärven luoteispäähän laskevan Kuumujoen suun pohjoisrannlla, noin 10-15 m rannasta. Kuoppien halkaisija on 2-3 m, ja ne sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan.
Seuraavat kuopat havaittiin vuoden 2012 inventoinnissa.
– Kuoppa 1: Kuopan halkaisija on 2,2 metriä ja syvyys 0,3 metriä. Kuopalla on paksut vallit.
– Kuoppa 2: Kuopan mitat ovat 2,8 x 3,6 metriä.
– Kuoppa 3: Kuopan mitat ovat 3,2 x 3 x 0,6 metriä. |
| metsakeskus.290010020 |
290 |
Uitonniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
634954.00000000 |
7154326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010020 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Se sijaitsee Kuhmon pohjoisosassa Uitonsalmen länsipuolella. Kuoppia löytyi vain yksi, vuoden 1971 inventoinnissa niitä oli havaittu kolme kappaletta. Kuoppa sijaitsee välittömästi Kostamustien eteläpuolella, noin metri tieluiskan tyvestä. Kuoppa on tonttia kiertävän verkkoaidan kohdalla. Muita kuoppia ei löytynyt, ne ovat luultavasti tuhoutuneet Kostamustietä uudistettaessa. Muinaisjäännösrekisterin aluerajaus on ollut myös virheellinen ja jää noin 15 metriä kuopan lounaispuolelle. Säilynyt kuoppa ei ole siis sillä alueella. Kuoppa on halkaisijaltaan noin kolme metriä, sitä ympäröi matala noin metrin levyinen ja 30 cm korkea valli. Kuopalla on syvyyttä noin puoli metriä. Peruskartassa kohde on merkitty lapinhaudaksi. Kuoppa vaikuttaa muotonsa perusteella olevan mahdollisesti pyyntikuoppa. Alue on sekametsää kasvavaa hiekkakangasta. |
| metsakeskus.290010021 |
290 |
Lapinsärkkä |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
640539.92000000 |
7158447.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010021 |
Paikka sijaitsee Pienen Juortananjärven itärannalla. Lapinsärkän länsipää muodostaa järveen Lapinniemen, jossa on ortodoksinen kalmisto. Noin 50 m kalmistosta itään, niemeen vievän tien pohjoispuolella, on pyöreä kuoppa, ns. "lapinhauta".
Vuoden 1997 inventoinnissa paikalla tehtiin seuraavat havainnot:
Hautausmaan portista askelin mitaten 40 m itään tietä pitkin, tiestä 7 m pohjoiseen on suuri kuoppa. Sijainnin perusteella kyseessä lienee edellä mainittu lapinhauta. Kuopan läpimitta on noin 3 m ja syvyys 1 m. Sitä ympäröi selvä reunapalte. Kuopan pohja on tasainen, reunat ovat jyrkät ja sortuvat. Reunavallissa on turpeen alla hiiltä ja sotkettua hiekkaa. Kuoppa ei kaikkineen vaikuta kovin vanhalta tai ylipäätään suojelua vaativalta muinaisjäännökseltä.
Alueella on myös muita kuoppia ja painanteita, kaikki hautausmaan aidan itäpuolella. Tien eteläpuolella, noin 5 m aidasta on aidan suuntaisessa rivissä neljä noin metrin läpimittaista kuoppaa. Ne ovat uuden näköisiä, eivätkä missään tapauksessa muinaisjäännöksiä. Näiden ja lapinhaudan välissä, 28 metriä aidasta, heti tien eteläpuolella on vielä yksi uudenaikainen kuoppa. Lapinhaudan kohdalla, kolme metriä tien eteläpuolella on kolmen metrin läpimittainen ja 0,3 syvyinen kuoppa. Rinteen juuressa tämän itäpuolelle on pari muutakin, jossain määrin epämääräistä painannetta.
Aidan itäpuolella olevan mäen laen länsipuolella, 15 metrin päässä aidasta, lähellä korkeinta kohtaa on noin 2 m läpimittainen ja 0,5 m syvyinen kuoppa. Se vaikuttaa vanhalta, turpeen alla on harmaata hiekkaa. Tästä 6 m itään, kumpareen laen eteläsivulla on pieni vanhalta vaikuttava kuoppa. Ensimmäisestä kuopasta 8 m tielle päin on epämääräinen matala painanne. Sen läpimitta on noin 2 m ja syvyys 0,3 m. Siitä 4 m tielle päin on vielä epämääräisempi painanne. |
| metsakeskus.290010022 |
290 |
Kotalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
640532.92100000 |
7159227.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010022 |
"Lapinhaudoiksi" kutsutut kuopat sijaitsevat Pienen Juortananjärven pohjoispäässä olevan Kotalahden rannasta noin 100 m luoteeseen, Järvenpäänkankaan kaakkoisrinteessä. Kankaalla on neljä kuoppaa, joiden halkaisija on 2-3 m. Kuopista yhtä on kaiveltu. Kohde on merkitty peruskarttaan. Kuviolla on taimikkoa. Yksi kuopista sijaitsee hakkuuaukolla, joka on äestetty, muut sijaitsevat osittain rantametsikössä ja yksityismaalla.
Vuoden 2010 tarkastuksessa osoittautui, että Järvenpäänkankaan kaakkoisrinteestä on kaadettu metsää ja maaperää on muokattu. Muinaisjäännösrekisteriin merkittyjen koordinaattien / peruskartan muinaisjäännösmerkin kohta on muokatulla alueella. Koska maapintaa on muokattu, on mahdoton selvittää, onko siinä sijainnut kuoppia. Aivan koordinaattien ilmoittamassa paikassa on joka tapauksessa mahdollisesti kuopan jäännökset. Mikäli muinaisjäännösmerkki on oikealla kohdalla, voi Sarvaan kuvaamien lapinhautojen katsoa tuhoutuneen.
Hakkaamattomalta alueelta Järvenpäänkankaan kaakkois- ja eteläreunassa löytyi 12 pyyntikuopan jäännökseltä vaikuttavaa kuoppaa. Kotalahden luoteiskulmassa, parinkymmenen metrin päässä rannasta on peruskarttaankin merkitty tervahaudan pohja (p = 7162157, i = 3640772). |
| metsakeskus.290010023 |
290 |
Saunaniemi |
10002 |
12009 |
13095 |
11019 |
27000 |
652230.28000000 |
7135607.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010023 |
Kohde sijaitsee Veräinen-järven länsirannalla olevan niemen itäpäässä, Alanteen talosta 1,8 km pohjoisluoteeseen. Kapea Saunaniemi (leveys noin 20 m) muodostaa niemen pohjois- tai koillisrannasta työntyvän kaakkoispään, joka on korkeahkoa harjua. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Niemen etelätyvessä on matalahko, mäntyä kasvava tasanne, jossa on Metsähallituksen tekemä nuotiopaikka. Maaperä on kaikkialla hiekkaa. Sekä Saunaniemessä että nuotiopaikan lähellä pintakasvillisuus on melko kulunutta.
Saunaniemen kärjessä, rautakautisen hevosenkenkäsoljen (KM 13094) löytöpaikalla, maaston kulumisen seurauksena on monin paikoin näkyvissä paljasta hiekkaa, josta on löytynyt palaneen luun siruja. Nuotiopaikan kohdalta, maan pinnasta, on löytynyt pari kvartsi-iskosta; rannan lähellä kulkevan polun varresta on löytynyt yksi iskos. Muutama iskos on tullut myös kolmesta koekuopasta, mutta kulttuurimaata niissä ei havaittu.
Niemen tyven kohdalla harjanteessa on notkelma, jonka kohdalla, harjannetta kulkevan polun eteläpuolella on neljä painannetta (halk. 3 m, syvyys 20 -30 cm), jotka voivat olla pyyntikuoppia, ja näiden lisäksi paikalla on muita epävarmoja painanteita.
Tarkastuksessa vuonna 2015 kohteen todettiin olevan ennallaan. Nuotiopaikalla on laavu ja puuvaja. Tarkastuksessa ei havaittu löytöjä alueella. |
| metsakeskus.290010023 |
290 |
Saunaniemi |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
652230.28000000 |
7135607.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010023 |
Kohde sijaitsee Veräinen-järven länsirannalla olevan niemen itäpäässä, Alanteen talosta 1,8 km pohjoisluoteeseen. Kapea Saunaniemi (leveys noin 20 m) muodostaa niemen pohjois- tai koillisrannasta työntyvän kaakkoispään, joka on korkeahkoa harjua. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Niemen etelätyvessä on matalahko, mäntyä kasvava tasanne, jossa on Metsähallituksen tekemä nuotiopaikka. Maaperä on kaikkialla hiekkaa. Sekä Saunaniemessä että nuotiopaikan lähellä pintakasvillisuus on melko kulunutta.
Saunaniemen kärjessä, rautakautisen hevosenkenkäsoljen (KM 13094) löytöpaikalla, maaston kulumisen seurauksena on monin paikoin näkyvissä paljasta hiekkaa, josta on löytynyt palaneen luun siruja. Nuotiopaikan kohdalta, maan pinnasta, on löytynyt pari kvartsi-iskosta; rannan lähellä kulkevan polun varresta on löytynyt yksi iskos. Muutama iskos on tullut myös kolmesta koekuopasta, mutta kulttuurimaata niissä ei havaittu.
Niemen tyven kohdalla harjanteessa on notkelma, jonka kohdalla, harjannetta kulkevan polun eteläpuolella on neljä painannetta (halk. 3 m, syvyys 20 -30 cm), jotka voivat olla pyyntikuoppia, ja näiden lisäksi paikalla on muita epävarmoja painanteita.
Tarkastuksessa vuonna 2015 kohteen todettiin olevan ennallaan. Nuotiopaikalla on laavu ja puuvaja. Tarkastuksessa ei havaittu löytöjä alueella. |
| metsakeskus.290010023 |
290 |
Saunaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652230.28000000 |
7135607.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010023 |
Kohde sijaitsee Veräinen-järven länsirannalla olevan niemen itäpäässä, Alanteen talosta 1,8 km pohjoisluoteeseen. Kapea Saunaniemi (leveys noin 20 m) muodostaa niemen pohjois- tai koillisrannasta työntyvän kaakkoispään, joka on korkeahkoa harjua. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Niemen etelätyvessä on matalahko, mäntyä kasvava tasanne, jossa on Metsähallituksen tekemä nuotiopaikka. Maaperä on kaikkialla hiekkaa. Sekä Saunaniemessä että nuotiopaikan lähellä pintakasvillisuus on melko kulunutta.
Saunaniemen kärjessä, rautakautisen hevosenkenkäsoljen (KM 13094) löytöpaikalla, maaston kulumisen seurauksena on monin paikoin näkyvissä paljasta hiekkaa, josta on löytynyt palaneen luun siruja. Nuotiopaikan kohdalta, maan pinnasta, on löytynyt pari kvartsi-iskosta; rannan lähellä kulkevan polun varresta on löytynyt yksi iskos. Muutama iskos on tullut myös kolmesta koekuopasta, mutta kulttuurimaata niissä ei havaittu.
Niemen tyven kohdalla harjanteessa on notkelma, jonka kohdalla, harjannetta kulkevan polun eteläpuolella on neljä painannetta (halk. 3 m, syvyys 20 -30 cm), jotka voivat olla pyyntikuoppia, ja näiden lisäksi paikalla on muita epävarmoja painanteita.
Tarkastuksessa vuonna 2015 kohteen todettiin olevan ennallaan. Nuotiopaikalla on laavu ja puuvaja. Tarkastuksessa ei havaittu löytöjä alueella. |
| metsakeskus.290010023 |
290 |
Saunaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
652230.28000000 |
7135607.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010023 |
Kohde sijaitsee Veräinen-järven länsirannalla olevan niemen itäpäässä, Alanteen talosta 1,8 km pohjoisluoteeseen. Kapea Saunaniemi (leveys noin 20 m) muodostaa niemen pohjois- tai koillisrannasta työntyvän kaakkoispään, joka on korkeahkoa harjua. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Niemen etelätyvessä on matalahko, mäntyä kasvava tasanne, jossa on Metsähallituksen tekemä nuotiopaikka. Maaperä on kaikkialla hiekkaa. Sekä Saunaniemessä että nuotiopaikan lähellä pintakasvillisuus on melko kulunutta.
Saunaniemen kärjessä, rautakautisen hevosenkenkäsoljen (KM 13094) löytöpaikalla, maaston kulumisen seurauksena on monin paikoin näkyvissä paljasta hiekkaa, josta on löytynyt palaneen luun siruja. Nuotiopaikan kohdalta, maan pinnasta, on löytynyt pari kvartsi-iskosta; rannan lähellä kulkevan polun varresta on löytynyt yksi iskos. Muutama iskos on tullut myös kolmesta koekuopasta, mutta kulttuurimaata niissä ei havaittu.
Niemen tyven kohdalla harjanteessa on notkelma, jonka kohdalla, harjannetta kulkevan polun eteläpuolella on neljä painannetta (halk. 3 m, syvyys 20 -30 cm), jotka voivat olla pyyntikuoppia, ja näiden lisäksi paikalla on muita epävarmoja painanteita.
Tarkastuksessa vuonna 2015 kohteen todettiin olevan ennallaan. Nuotiopaikalla on laavu ja puuvaja. Tarkastuksessa ei havaittu löytöjä alueella. |
| metsakeskus.290010023 |
290 |
Saunaniemi |
10002 |
12009 |
13095 |
11033 |
27019 |
652230.28000000 |
7135607.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010023 |
Kohde sijaitsee Veräinen-järven länsirannalla olevan niemen itäpäässä, Alanteen talosta 1,8 km pohjoisluoteeseen. Kapea Saunaniemi (leveys noin 20 m) muodostaa niemen pohjois- tai koillisrannasta työntyvän kaakkoispään, joka on korkeahkoa harjua. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Niemen etelätyvessä on matalahko, mäntyä kasvava tasanne, jossa on Metsähallituksen tekemä nuotiopaikka. Maaperä on kaikkialla hiekkaa. Sekä Saunaniemessä että nuotiopaikan lähellä pintakasvillisuus on melko kulunutta.
Saunaniemen kärjessä, rautakautisen hevosenkenkäsoljen (KM 13094) löytöpaikalla, maaston kulumisen seurauksena on monin paikoin näkyvissä paljasta hiekkaa, josta on löytynyt palaneen luun siruja. Nuotiopaikan kohdalta, maan pinnasta, on löytynyt pari kvartsi-iskosta; rannan lähellä kulkevan polun varresta on löytynyt yksi iskos. Muutama iskos on tullut myös kolmesta koekuopasta, mutta kulttuurimaata niissä ei havaittu.
Niemen tyven kohdalla harjanteessa on notkelma, jonka kohdalla, harjannetta kulkevan polun eteläpuolella on neljä painannetta (halk. 3 m, syvyys 20 -30 cm), jotka voivat olla pyyntikuoppia, ja näiden lisäksi paikalla on muita epävarmoja painanteita.
Tarkastuksessa vuonna 2015 kohteen todettiin olevan ennallaan. Nuotiopaikalla on laavu ja puuvaja. Tarkastuksessa ei havaittu löytöjä alueella. |
| metsakeskus.290010023 |
290 |
Saunaniemi |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27019 |
652230.28000000 |
7135607.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010023 |
Kohde sijaitsee Veräinen-järven länsirannalla olevan niemen itäpäässä, Alanteen talosta 1,8 km pohjoisluoteeseen. Kapea Saunaniemi (leveys noin 20 m) muodostaa niemen pohjois- tai koillisrannasta työntyvän kaakkoispään, joka on korkeahkoa harjua. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Niemen etelätyvessä on matalahko, mäntyä kasvava tasanne, jossa on Metsähallituksen tekemä nuotiopaikka. Maaperä on kaikkialla hiekkaa. Sekä Saunaniemessä että nuotiopaikan lähellä pintakasvillisuus on melko kulunutta.
Saunaniemen kärjessä, rautakautisen hevosenkenkäsoljen (KM 13094) löytöpaikalla, maaston kulumisen seurauksena on monin paikoin näkyvissä paljasta hiekkaa, josta on löytynyt palaneen luun siruja. Nuotiopaikan kohdalta, maan pinnasta, on löytynyt pari kvartsi-iskosta; rannan lähellä kulkevan polun varresta on löytynyt yksi iskos. Muutama iskos on tullut myös kolmesta koekuopasta, mutta kulttuurimaata niissä ei havaittu.
Niemen tyven kohdalla harjanteessa on notkelma, jonka kohdalla, harjannetta kulkevan polun eteläpuolella on neljä painannetta (halk. 3 m, syvyys 20 -30 cm), jotka voivat olla pyyntikuoppia, ja näiden lisäksi paikalla on muita epävarmoja painanteita.
Tarkastuksessa vuonna 2015 kohteen todettiin olevan ennallaan. Nuotiopaikalla on laavu ja puuvaja. Tarkastuksessa ei havaittu löytöjä alueella. |
| metsakeskus.290010023 |
290 |
Saunaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
652230.28000000 |
7135607.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010023 |
Kohde sijaitsee Veräinen-järven länsirannalla olevan niemen itäpäässä, Alanteen talosta 1,8 km pohjoisluoteeseen. Kapea Saunaniemi (leveys noin 20 m) muodostaa niemen pohjois- tai koillisrannasta työntyvän kaakkoispään, joka on korkeahkoa harjua. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Niemen etelätyvessä on matalahko, mäntyä kasvava tasanne, jossa on Metsähallituksen tekemä nuotiopaikka. Maaperä on kaikkialla hiekkaa. Sekä Saunaniemessä että nuotiopaikan lähellä pintakasvillisuus on melko kulunutta.
Saunaniemen kärjessä, rautakautisen hevosenkenkäsoljen (KM 13094) löytöpaikalla, maaston kulumisen seurauksena on monin paikoin näkyvissä paljasta hiekkaa, josta on löytynyt palaneen luun siruja. Nuotiopaikan kohdalta, maan pinnasta, on löytynyt pari kvartsi-iskosta; rannan lähellä kulkevan polun varresta on löytynyt yksi iskos. Muutama iskos on tullut myös kolmesta koekuopasta, mutta kulttuurimaata niissä ei havaittu.
Niemen tyven kohdalla harjanteessa on notkelma, jonka kohdalla, harjannetta kulkevan polun eteläpuolella on neljä painannetta (halk. 3 m, syvyys 20 -30 cm), jotka voivat olla pyyntikuoppia, ja näiden lisäksi paikalla on muita epävarmoja painanteita.
Tarkastuksessa vuonna 2015 kohteen todettiin olevan ennallaan. Nuotiopaikalla on laavu ja puuvaja. Tarkastuksessa ei havaittu löytöjä alueella. |
| metsakeskus.290010023 |
290 |
Saunaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27019 |
652230.28000000 |
7135607.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010023 |
Kohde sijaitsee Veräinen-järven länsirannalla olevan niemen itäpäässä, Alanteen talosta 1,8 km pohjoisluoteeseen. Kapea Saunaniemi (leveys noin 20 m) muodostaa niemen pohjois- tai koillisrannasta työntyvän kaakkoispään, joka on korkeahkoa harjua. Maasto on kuivaa mäntykangasta. Niemen etelätyvessä on matalahko, mäntyä kasvava tasanne, jossa on Metsähallituksen tekemä nuotiopaikka. Maaperä on kaikkialla hiekkaa. Sekä Saunaniemessä että nuotiopaikan lähellä pintakasvillisuus on melko kulunutta.
Saunaniemen kärjessä, rautakautisen hevosenkenkäsoljen (KM 13094) löytöpaikalla, maaston kulumisen seurauksena on monin paikoin näkyvissä paljasta hiekkaa, josta on löytynyt palaneen luun siruja. Nuotiopaikan kohdalta, maan pinnasta, on löytynyt pari kvartsi-iskosta; rannan lähellä kulkevan polun varresta on löytynyt yksi iskos. Muutama iskos on tullut myös kolmesta koekuopasta, mutta kulttuurimaata niissä ei havaittu.
Niemen tyven kohdalla harjanteessa on notkelma, jonka kohdalla, harjannetta kulkevan polun eteläpuolella on neljä painannetta (halk. 3 m, syvyys 20 -30 cm), jotka voivat olla pyyntikuoppia, ja näiden lisäksi paikalla on muita epävarmoja painanteita.
Tarkastuksessa vuonna 2015 kohteen todettiin olevan ennallaan. Nuotiopaikalla on laavu ja puuvaja. Tarkastuksessa ei havaittu löytöjä alueella. |
| metsakeskus.290010024 |
290 |
Iso Palonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651517.56500000 |
7135652.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010024 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppakohde ja ns. lapinhaudat sijaitsevat Ison Palosen itäpäässä, sen ja Veräisen Hautalahden välisen kannaksen länsireunassa. Kannaksen pohjoisosa on matalaa suota, suon eteläpuolella on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt (KM 21590:1-3, KM 29439:1-4) ovat tulleet esille rantahietikolta, Iso Palosen kaakkosrannasta. Rantatörmän päällä olisi asuinpaikalle sopivaa maastoa, mutta sinne tehdyistä lukuisista koekuopista ei ole löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Iso Palosen rannan lähellä on ns. lapinhautoja. Lisäksi paikalta on pyyntikuoppien sarja (17 kuoppaa). Pyyntikuopat, jotka ovat halkaisijaltaan noin 3 m, ovat rivissä kannaksella, järven rantaan etelästä johtavan polun itäpuolella. Paikalla on myös tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.290010024 |
290 |
Iso Palonen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
651517.56500000 |
7135652.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010024 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppakohde ja ns. lapinhaudat sijaitsevat Ison Palosen itäpäässä, sen ja Veräisen Hautalahden välisen kannaksen länsireunassa. Kannaksen pohjoisosa on matalaa suota, suon eteläpuolella on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt (KM 21590:1-3, KM 29439:1-4) ovat tulleet esille rantahietikolta, Iso Palosen kaakkosrannasta. Rantatörmän päällä olisi asuinpaikalle sopivaa maastoa, mutta sinne tehdyistä lukuisista koekuopista ei ole löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Iso Palosen rannan lähellä on ns. lapinhautoja. Lisäksi paikalta on pyyntikuoppien sarja (17 kuoppaa). Pyyntikuopat, jotka ovat halkaisijaltaan noin 3 m, ovat rivissä kannaksella, järven rantaan etelästä johtavan polun itäpuolella. Paikalla on myös tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.290010024 |
290 |
Iso Palonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
651517.56500000 |
7135652.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010024 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppakohde ja ns. lapinhaudat sijaitsevat Ison Palosen itäpäässä, sen ja Veräisen Hautalahden välisen kannaksen länsireunassa. Kannaksen pohjoisosa on matalaa suota, suon eteläpuolella on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt (KM 21590:1-3, KM 29439:1-4) ovat tulleet esille rantahietikolta, Iso Palosen kaakkosrannasta. Rantatörmän päällä olisi asuinpaikalle sopivaa maastoa, mutta sinne tehdyistä lukuisista koekuopista ei ole löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Iso Palosen rannan lähellä on ns. lapinhautoja. Lisäksi paikalta on pyyntikuoppien sarja (17 kuoppaa). Pyyntikuopat, jotka ovat halkaisijaltaan noin 3 m, ovat rivissä kannaksella, järven rantaan etelästä johtavan polun itäpuolella. Paikalla on myös tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.290010024 |
290 |
Iso Palonen |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
651517.56500000 |
7135652.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010024 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppakohde ja ns. lapinhaudat sijaitsevat Ison Palosen itäpäässä, sen ja Veräisen Hautalahden välisen kannaksen länsireunassa. Kannaksen pohjoisosa on matalaa suota, suon eteläpuolella on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt (KM 21590:1-3, KM 29439:1-4) ovat tulleet esille rantahietikolta, Iso Palosen kaakkosrannasta. Rantatörmän päällä olisi asuinpaikalle sopivaa maastoa, mutta sinne tehdyistä lukuisista koekuopista ei ole löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Iso Palosen rannan lähellä on ns. lapinhautoja. Lisäksi paikalta on pyyntikuoppien sarja (17 kuoppaa). Pyyntikuopat, jotka ovat halkaisijaltaan noin 3 m, ovat rivissä kannaksella, järven rantaan etelästä johtavan polun itäpuolella. Paikalla on myös tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.290010024 |
290 |
Iso Palonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
651517.56500000 |
7135652.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010024 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppakohde ja ns. lapinhaudat sijaitsevat Ison Palosen itäpäässä, sen ja Veräisen Hautalahden välisen kannaksen länsireunassa. Kannaksen pohjoisosa on matalaa suota, suon eteläpuolella on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt (KM 21590:1-3, KM 29439:1-4) ovat tulleet esille rantahietikolta, Iso Palosen kaakkosrannasta. Rantatörmän päällä olisi asuinpaikalle sopivaa maastoa, mutta sinne tehdyistä lukuisista koekuopista ei ole löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Iso Palosen rannan lähellä on ns. lapinhautoja. Lisäksi paikalta on pyyntikuoppien sarja (17 kuoppaa). Pyyntikuopat, jotka ovat halkaisijaltaan noin 3 m, ovat rivissä kannaksella, järven rantaan etelästä johtavan polun itäpuolella. Paikalla on myös tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.290010024 |
290 |
Iso Palonen |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
651517.56500000 |
7135652.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010024 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppakohde ja ns. lapinhaudat sijaitsevat Ison Palosen itäpäässä, sen ja Veräisen Hautalahden välisen kannaksen länsireunassa. Kannaksen pohjoisosa on matalaa suota, suon eteläpuolella on mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt (KM 21590:1-3, KM 29439:1-4) ovat tulleet esille rantahietikolta, Iso Palosen kaakkosrannasta. Rantatörmän päällä olisi asuinpaikalle sopivaa maastoa, mutta sinne tehdyistä lukuisista koekuopista ei ole löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Iso Palosen rannan lähellä on ns. lapinhautoja. Lisäksi paikalta on pyyntikuoppien sarja (17 kuoppaa). Pyyntikuopat, jotka ovat halkaisijaltaan noin 3 m, ovat rivissä kannaksella, järven rantaan etelästä johtavan polun itäpuolella. Paikalla on myös tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.290010025 |
290 |
Ryti-Palonen |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
646168.71500000 |
7137843.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010025 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Ryti-Palosen kämpän pohjoispuolella, Mätäslammen ja Ryti-Palosen välisellä maakaistaleella. Järvien ympäristö on soista, joten on mahdollista, että kohde on aikoinaan sijainnut kapealla maakannaksella.
Kohteen kuvaus
Anja Sarvas on havainnut vuonna 1971 paikalla kaksi lapinhautaa, molemmat tien länsipuolella, joista toinen on aivan tien vieressä. Vuoden 2012 inventoinnissa tien vierestä paikannettiin kuoppa 1 (71040865/ 3646407). Sen halkaisija on 4,5 metriä ja syvyys 1 m. Toisen mainitun kuopan tunnistaminen oli ongelmallisempaa. Maanpinta oli muokattu alueella ja erilaisia painaumia havaittiin kolme kappaletta: kuoppa 2 (7140834/ 3646413). Halkaisija 3,75 metriä, syvyys 1 metri. Ajettu päältä. Kuoppa 3: (7140814/ 3646415) Halkaisija 2,3, syvyys 30 -40 cm. Ajettu päältä. Kuoppa 4: (7140795/ 3646418) Halkaisija noin 4 metriä, syvyys 40 cm. Maanpinta oli varsin sekoittunut. Siinä oli tiiltä, muovia jne.
Kohteiden pohjoispuolella oli vielä yksi kuoppa (5) (71040888/ 3646387). Sen koko on 16,4 x 10,4 ja sen päällä on paljon pientä puuta. Tässä kuopassa on melko jyrkät reunat, eikä se näytä perinteiseltä pyyntikuopalta.
Tien itäpuolelta havaittiin mahdollinen pyyntikuoppa, joka oli metsäkoneellakin kierretty. Kuopan 6 (7140861/ 3646479) halkaisija on noin 5 m ja syvyys noin 1m. Sen reunoille on hakkuissa jätetty ns. ekokannot/tekopökkelöt. Sen läheltä havaittiin painanne. Kuoppa 7 (7140849/ 3646474). Sen halkaisija on 4 m. Syvyyttä ei juurikaan ole ja metsäkone on ajanut tämänkin päältä. (YKJ) |
| metsakeskus.290010026 |
290 |
Porsaisenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656465.57200000 |
7136872.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010026 |
Asuinpaikka sijaitsee kahden järven, Iso-Tahkosen ja Porsaisen välisen Porsaisenkankaan kaakkoisosassa, Tahkonivasta noin 550 m, Kannaksen taloon vievän polun kohdalla. Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 18660). Paikalla on hiekkainen mäntykangas. Lähellä on toinen kohde "lapinpato" [27] Tahkoniva.
Vuoden 2012 inventoinnissa asuinpaikka-alueeksi merkityltä alueelta oli useasta kohtaa poistettu humuskerros (myytäväksi). Huuhtoutumiskerros oli näillä alueilla näkyvissä. Nämä alueet ja tienpinta tarkastettiin, mutta yhtään kvartsi-iskosta tai muuta merkkiä kivikautisesta asuinpaikasta ei havaittu. |
| metsakeskus.290010027 |
290 |
Tahkoniva |
10002 |
12016 |
13161 |
11002 |
27000 |
656323.62800000 |
7136241.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010027 |
"Lapinpadoksi" nimetty rakennelma sijaitsee Iso-Tahkonen -järvestä länteen lähtevän Tahkosenjoen niskassa, Tahkonivassa. Kyseessä on vedenalainen pato, joka lähtee joen etelärannasta. |
| metsakeskus.290010028 |
290 |
Porsainen |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
655492.00000000 |
7137149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010028 |
"Lapinhaudoiksi" nimitetyt kaksi kuoppaa sijaitsevat Porsainen-lammesta lähtevän puron itärannalla, 30 m lammen eteläpuolella. Kuopat ovat pitkulaisia. Vieressä kulkee tie ja alueen pohjoispuolella lammen rannassa on mökki. Kuopat ovat jyrkän tienleikkauksen vieressä, hiekkakankaan reunassa. |
| metsakeskus.290010029 |
290 |
Sylväjänniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
622481.00000000 |
7114661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010029 |
Sylväjänniemen asuinpaikka Lammasjärveen työntyvän noin 3 km pitkän ja 0,5 km leveän niemen etelärannalla. Asuinpaikalta on mahdollisesti vuonna 1935 löytynyt ristiretkiaikainen, pronssinen ketjunjakaja (KM 12755), jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei ole ollut mahdollista saada enää selville.
Vuonna 1980 suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa tuli esille eriaikaista kivi- ja varhaismetallikautista keramiikkaa ja erilaisia kiviesineitä tai niiden katkelmia. Löytömateriaaliin kuuluu myös raudanvalmistuksesta kertovaa aineistoa kuten esim. sulatusupokkaan katkelma (KM 20903:102) ja rautakuonaa (KM 20903:245-246). Kaivauksissa on tullut esille myös metalliesineiden katkelmia (pronssipaloja ja rautaisen nuolenkärjen katkelma) sekä piitä ja kvartsia (KM 21748:1-5). |
| metsakeskus.290010029 |
290 |
Sylväjänniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
622481.00000000 |
7114661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010029 |
Sylväjänniemen asuinpaikka Lammasjärveen työntyvän noin 3 km pitkän ja 0,5 km leveän niemen etelärannalla. Asuinpaikalta on mahdollisesti vuonna 1935 löytynyt ristiretkiaikainen, pronssinen ketjunjakaja (KM 12755), jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei ole ollut mahdollista saada enää selville.
Vuonna 1980 suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa tuli esille eriaikaista kivi- ja varhaismetallikautista keramiikkaa ja erilaisia kiviesineitä tai niiden katkelmia. Löytömateriaaliin kuuluu myös raudanvalmistuksesta kertovaa aineistoa kuten esim. sulatusupokkaan katkelma (KM 20903:102) ja rautakuonaa (KM 20903:245-246). Kaivauksissa on tullut esille myös metalliesineiden katkelmia (pronssipaloja ja rautaisen nuolenkärjen katkelma) sekä piitä ja kvartsia (KM 21748:1-5). |
| metsakeskus.290010029 |
290 |
Sylväjänniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
622481.00000000 |
7114661.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010029 |
Sylväjänniemen asuinpaikka Lammasjärveen työntyvän noin 3 km pitkän ja 0,5 km leveän niemen etelärannalla. Asuinpaikalta on mahdollisesti vuonna 1935 löytynyt ristiretkiaikainen, pronssinen ketjunjakaja (KM 12755), jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei ole ollut mahdollista saada enää selville.
Vuonna 1980 suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa tuli esille eriaikaista kivi- ja varhaismetallikautista keramiikkaa ja erilaisia kiviesineitä tai niiden katkelmia. Löytömateriaaliin kuuluu myös raudanvalmistuksesta kertovaa aineistoa kuten esim. sulatusupokkaan katkelma (KM 20903:102) ja rautakuonaa (KM 20903:245-246). Kaivauksissa on tullut esille myös metalliesineiden katkelmia (pronssipaloja ja rautaisen nuolenkärjen katkelma) sekä piitä ja kvartsia (KM 21748:1-5). |
| metsakeskus.290010030 |
290 |
Sylväjänniemi 2-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
623093.00000000 |
7114840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010030 |
Sylväjänniemi on Kuhmon kaupungin keskustaa vastapäätä oleva Lammasjärveen työntyvä noin 3 km pitkä ja 0,5 km leveä niemi. Kirkosta sen eteläranta on noin 1,2 km pohjoiseen. Niemen pohjoisrannalla ja itäpäässä on yli 700 m pitkä, yhtenäinen kivikautinen asuinpaikka-alue (Sylvänjänniemi 2 ja 3 -nimiset kohteet) sekä tästä vajaan 0,5 km:n päässä länsilounaassa pienempialainen, esihistoriallinen asuinpaikka (Sylväjänniemi 1). Ks. erilliskohteet. Sylväjänniemi 2 ja 3 -asuinpaikoilla on tehty arkeologisia kaivauksia vuonna 1984. |
| metsakeskus.290010032 |
290 |
Koirisärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
624598.00000000 |
7113681.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven etelärannalla, 1,5 km Tönölänsalmesta länsiluoteeseen olevalla tylpällä niemellä, Koirisärkän pohjoispäässä. Kvartsit (KM 20828:1-2) ovat löytyneet rantahietikosta. Ranta on kivetöntä, hienoa hiekkaa. Lähellä niemen kärkeä on painanne, joka v. 1987 inventointihetkellä oli lammikkona. Lammikko on yhteydessä kaakossa olevaan Koirilampeen. Lännessä maasto nousee tasaisesti kohti etelää, rinteeseen on rakennettu rivitalo. Rivitalolle johtavalla polulla, noin 100 m rannasta, on havaittu muutamia palaneilta vaikuttavia kiviä. Rannalla, hieman niemen kärjestä länteen, on kesämökki. Kasvillisuus on mäntymetsää. Särkän kaakkoispäässä on tervahauta. |
| metsakeskus.290010033 |
290 |
Pitkäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
620845.00000000 |
7114754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven Akonlahden suulla, kapean harjusaaren luoteisosassa. Asuinpaikka ulottuu saaren luoteiskärjestä noin 300 m päähän. Alueella on epämääräisiä kuopanteita, joista ainakin kahta voidaan pitää pyyntikuoppina.
Saaren kapeimmalla kohdalla on mahdollinen kiviröykkiöhauta, josta ei ole ajoitettavia löytöjä. Asuinpaikalta on löytynyt mm. kvartsi-, kvartsiitti- ja pii-iskoksia, kvartsiesineitä ja palanutta luuta (KM 21586, KM 23044:1-101, KM 23538:1-4). |
| metsakeskus.290010033 |
290 |
Pitkäsaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
620845.00000000 |
7114754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven Akonlahden suulla, kapean harjusaaren luoteisosassa. Asuinpaikka ulottuu saaren luoteiskärjestä noin 300 m päähän. Alueella on epämääräisiä kuopanteita, joista ainakin kahta voidaan pitää pyyntikuoppina.
Saaren kapeimmalla kohdalla on mahdollinen kiviröykkiöhauta, josta ei ole ajoitettavia löytöjä. Asuinpaikalta on löytynyt mm. kvartsi-, kvartsiitti- ja pii-iskoksia, kvartsiesineitä ja palanutta luuta (KM 21586, KM 23044:1-101, KM 23538:1-4). |
| metsakeskus.290010034 |
290 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
598054.12600000 |
7128755.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Kellojärven länsirannalla, Huuhilonkylän eteläpuolella, Huuhilon talosta 1,1 km etelään, Hiekkaniemen etelärannalla. Hiekkaniemi on korkean Huuhilonvaaran kaakkoispää. Maasto paikalla on alavaa hiekkarantaa. Veneitä varten kaivetusta uomasta länteen, noin 160 m matkalla, veden syömästä matalasta hiekkarannasta on löytynyt runsaasti kvartsia (KM 29430:1-2) ja palaneita kiviä. Paikalta on löytynyt myös reikäkivi ja skandinaavinen kupurasolki (KM 4838:1-2), rautakirves (KM 20068) sekä keihäänkärki. |
| metsakeskus.290010034 |
290 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
598054.12600000 |
7128755.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Kellojärven länsirannalla, Huuhilonkylän eteläpuolella, Huuhilon talosta 1,1 km etelään, Hiekkaniemen etelärannalla. Hiekkaniemi on korkean Huuhilonvaaran kaakkoispää. Maasto paikalla on alavaa hiekkarantaa. Veneitä varten kaivetusta uomasta länteen, noin 160 m matkalla, veden syömästä matalasta hiekkarannasta on löytynyt runsaasti kvartsia (KM 29430:1-2) ja palaneita kiviä. Paikalta on löytynyt myös reikäkivi ja skandinaavinen kupurasolki (KM 4838:1-2), rautakirves (KM 20068) sekä keihäänkärki. |
| metsakeskus.290010034 |
290 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598054.12600000 |
7128755.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Kellojärven länsirannalla, Huuhilonkylän eteläpuolella, Huuhilon talosta 1,1 km etelään, Hiekkaniemen etelärannalla. Hiekkaniemi on korkean Huuhilonvaaran kaakkoispää. Maasto paikalla on alavaa hiekkarantaa. Veneitä varten kaivetusta uomasta länteen, noin 160 m matkalla, veden syömästä matalasta hiekkarannasta on löytynyt runsaasti kvartsia (KM 29430:1-2) ja palaneita kiviä. Paikalta on löytynyt myös reikäkivi ja skandinaavinen kupurasolki (KM 4838:1-2), rautakirves (KM 20068) sekä keihäänkärki. |
| metsakeskus.290010036 |
290 |
Taimisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626019.00000000 |
7110934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven Rauhiolahden länsipäässä, pohjoisrannalla, Taimiston tilan pelloilla. Kaivauslöytöinä paikalta on mm. talttoja ja kvartsia (KM 21212:1-60). |
| metsakeskus.290010037 |
290 |
Leirintä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626246.00000000 |
7112497.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven luoteisrannalla, Tönölänsalmen sillalta noin 1 km kaakkoon, Harakkasaarta vastapäätä olevalla matalalla niemellä, joka lännessä rajoittuu tyvestään korkeaan ja jyrkkään rinteeseen. Maaperä on kivetöntä hiekkaa, ja paikalla kasvaa mäntyjä. Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 21587:1-2). Paikka toimii leirintäalueena ja uimarantana, joten se on hyvin kulunut. Kohteesta noin 800 m kaakkoon on asuinpaikka [38] Harakkasaari.
Vuoden 2011 inventoinnissa hiekassa ei havaittu kvartseja. |
| metsakeskus.290010038 |
290 |
Harakkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
627021.00000000 |
7112193.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärvessä sijaitsevassa Harakkasaaressa, vastapäätä leirintäaluetta ja Koposenniemeä, saaren etelärannan rantahietikolla. Löytöinä paikalta on tasataltta (KM 10533) ja kvartsia (KM 21588). Kohteesta noin 800 m luoteeseen on asuinpaikka [37] Leirintä.
Saarella käytiin vuoden 2011 inventoinnissa kesäkuun alussa, jolloin vesi oli jo noussut ja se oli täynnä siitepölyä. Havaintomahdollisuudet olivat siis huonot. Rantahietikolla havaittiin muutama kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.290010039 |
290 |
Vetotaival |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
631398.68900000 |
7129488.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentuanjärven Kotaselän ja Lokkiselän välisellä kapealla kannaksella, joka yhdistää Kotasaaren ja Vitikonsaaren. Paikka on kannaksen itärannalla, joka on hiekkarantaa. Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 20942). |
| metsakeskus.290010041 |
290 |
Pekki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
623845.72800000 |
7130262.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentuanjärven Koposenlahden ja Kiviperänlahden välissä olevassa Timoniemessä, sen koillisrannalla, Pekin talosta noin 100 m itäkoilliseen, rantahietikolla. Löytöinä paikalta on reikäkivi (KM 19659) ja kvartsia (KM 21585). |
| metsakeskus.290010042 |
290 |
Varjo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
623009.02000000 |
7145427.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotijärven Puukarinlahden pohjoisrannalla, Varjon talon kaakkoispuolella rannassa. Paikalta on löytöinä on kvartsi-iskoksia (KM 20941). Asuinpaikasta noin 200 m luoteeseen on "lapinhautoja" kohteessa [15] Malilanniemi.
Kohteeseen tehtiin tarkastus vuonna 2023. MJ-rekisteriin annetussa pisteessä havaittiin kolme kuoppajäännöstä. Paikallisten informanttien mukaan kuopat ovat olleet nauriskuoppia ja niitä on käytetty myös kellareina, missä on säilytetty mm. perunoita. Kuoppajäännöksistä noin 65 metriä itään havaittiin ja myös paikallisen informantin tietona kahden jo varsin vanhan vierekkäin kasvavan kuusen alta röykkiö, joka on todennäköisesti viljelyröykkiö.
Alueella on ollut informanttien mukaan puhdas hiekkaranta, mikä on nyt metsittynyt. Tämän lisäksi alueella on ollut runsasta hiekanottoa.
Kivikautisesta asuinpaikasta ei tarkastuksen aikana havaittu mitään. |
| metsakeskus.290010043 |
290 |
Patosalmi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
631358.66700000 |
7142839.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentiiranjoen niskalla olevan Patosalmen etelärannalla. Asuinpaikalta on löytöinä kvartsia (KM 20846:1-3). Asuinpaikasta noin 100 m lounaaseen on useita selviä pyyntikuoppia, joista osa lienee tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. Asuinpaikasta noin 200 m luoteeseen on "lapinpato" [16] Patosalmi 1. |
| metsakeskus.290010043 |
290 |
Patosalmi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
631358.66700000 |
7142839.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentiiranjoen niskalla olevan Patosalmen etelärannalla. Asuinpaikalta on löytöinä kvartsia (KM 20846:1-3). Asuinpaikasta noin 100 m lounaaseen on useita selviä pyyntikuoppia, joista osa lienee tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. Asuinpaikasta noin 200 m luoteeseen on "lapinpato" [16] Patosalmi 1. |
| metsakeskus.290010044 |
290 |
Kauppisenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
633068.97600000 |
7142229.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentiiranjärven itäosassa, Niskanselän etelärannalla, Kauppisenniemen sorakuopan reunoilla. Löytöinä asuinpaikalta on kvartsia (KM 20847). Paikka on osittain tuhoutunut. |
| metsakeskus.290010045 |
290 |
Sääskenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
632470.19600000 |
7149696.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentiiranjärven pohjoisosassa, Sääskenniemen eteläkärjen länsirannalla. Paikka on rantahietikkoa. Löytöinä asuinpaikalta on kvartsia (KM 20848). Kohteesta 800 m luoteeseen on asuinpaikka [46] Pieni Sääskenniemi. |
| metsakeskus.290010046 |
290 |
Pieni Sääskenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
631780.47600000 |
7150005.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentiiranjärven pohjoisosassa, Pienen Sääskenniemen rantahietikolla. Löytöinä asuinpaikalta on kvartsia (KM 20849). Kohteesta 800 m kaakkoon on asuinpaikka [45] Sääskenniemi. |
| metsakeskus.290010048 |
290 |
Kansala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
637867.04200000 |
7144487.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Änättijärven Niskanselän etelärannalla, Änätinniskan rantahietikolla. Löytöinä asuinpaikalta on kvartsia (KM 20845).
Vuoden 1998 inventoinnissa hietikko näytti lähinnä veden keräämältä ja kumpaakin päätä lukuunottamatta rantatörmän takana oli vetinen suo. Rantahiekasta löytyi pari epämääräistä kvartsia. Takana olevalle suolle ei ollut mahdollista kaivaa koepistoja. |
| metsakeskus.290010049 |
290 |
Kälkänen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
647775.00000000 |
7096385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Kälkäsen länsirannalla olevan Renkanlahden pohjukassa, rantahietikolla. Löytöinä asuinpaikalta on kvartsia (KM 21589).
Vuoden 2011 inventoinnissa paikalla havaittiin muutama yksittäinen kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.290010050 |
290 |
Jonkerin Kirkkoniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27006 |
642552.00000000 |
7082574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010050 |
Kohde sijaitsee Kuhmon kaakkoisosassa, aivan Pohjois-Karjalan rajalla, Jonkerinjärven luoteispäässä, Pyykönniemen eteläosassa olevalla Kirkkoniemellä. Maasto on paikalla suoperäistä havumetsää, osittain hakkuualuetta. Alueella on kolmisen kymmentä kiviröykkiötä ja ne sijaitsevat mäen harjanteella.
Paikallinen perimätieto kertoo, että alueella on sijainnut karjalainen kylä ja Kirkkoniemessä on ollut heidän kirkkonsa eli tsasounansa. Suurin kiviraunio on ollut pappilan uuni ja rakennuksen raunioita on kuulemma ollut näkyvissä pari hirsikertaa vielä 1900-luvun alussa. Pyykönniemen entinen nimikin on ollut Kyläniemi ja sen eteläosa Venäjänniemi. Niemen eteläosan nimi selittynee sillä, että se kuului aiemmin Venäjään. Suomeen se liitettiin hallitsijan päätöksellä vasta vuonna 1839, kun Jonkerin kohdalla rajassa ollut mutka oikaistiin. Tuolloin karjalaisasutuksesta ei enää tiedetty mitään. Alueen asukkaiden todettiin nimenomaan olleen suomalaisia.
Vuonna 1983 alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia. Alueelta on kartoitettu noin 20 matalaa, pelkistä kivistä tehtyä, läpimitaltaan alle kaksi metristä kiviröykkiötä. Ne sijaitsevat pääosin 70 x 25 metrin suuruisella alueella. Niiden länsipuolella, noin 20 x 20 metrin alalla on viisi tai kuusi suurempaa, kolmesta neljään metriin läpimittaista ja puolen metrin korkuista, maansekaista kivirauniota. Niistä 0,2 km länsiluoteeseen on vielä kaksi samanlaista kumparetta.
Neljä röykkiötä on tutkittu kaivauksin, ja löytöinä niistä on saatu palanutta luuta ja hiiltä (KM 22178:1-7). Kaksi suurempaan ryhmään kuulunutta kiviröykkiötä osoittautuivat uunien jäännöksiksi, niistä otetut näytteet ajoittuivat pääosin 1300 -luvulta 1500 -luvulle. Kaksi pienempää osoittautuivat pelkiksi kivikasoiksi.
Kesällä 2012 kaivettiin pieniä alueita lähelle röykkiötä, johon perimätieto liittää kirkkon tai pappilan. Tutkimuksissa havaittiin tulenpidon jälkiä ja löydettiin palanutta luuta nisäkkäistä ja kaloista, pronssinappi ja -hela, piilastu ja palaneen saven kappale. |
| metsakeskus.290010050 |
290 |
Jonkerin Kirkkoniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27006 |
642552.00000000 |
7082574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010050 |
Kohde sijaitsee Kuhmon kaakkoisosassa, aivan Pohjois-Karjalan rajalla, Jonkerinjärven luoteispäässä, Pyykönniemen eteläosassa olevalla Kirkkoniemellä. Maasto on paikalla suoperäistä havumetsää, osittain hakkuualuetta. Alueella on kolmisen kymmentä kiviröykkiötä ja ne sijaitsevat mäen harjanteella.
Paikallinen perimätieto kertoo, että alueella on sijainnut karjalainen kylä ja Kirkkoniemessä on ollut heidän kirkkonsa eli tsasounansa. Suurin kiviraunio on ollut pappilan uuni ja rakennuksen raunioita on kuulemma ollut näkyvissä pari hirsikertaa vielä 1900-luvun alussa. Pyykönniemen entinen nimikin on ollut Kyläniemi ja sen eteläosa Venäjänniemi. Niemen eteläosan nimi selittynee sillä, että se kuului aiemmin Venäjään. Suomeen se liitettiin hallitsijan päätöksellä vasta vuonna 1839, kun Jonkerin kohdalla rajassa ollut mutka oikaistiin. Tuolloin karjalaisasutuksesta ei enää tiedetty mitään. Alueen asukkaiden todettiin nimenomaan olleen suomalaisia.
Vuonna 1983 alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia. Alueelta on kartoitettu noin 20 matalaa, pelkistä kivistä tehtyä, läpimitaltaan alle kaksi metristä kiviröykkiötä. Ne sijaitsevat pääosin 70 x 25 metrin suuruisella alueella. Niiden länsipuolella, noin 20 x 20 metrin alalla on viisi tai kuusi suurempaa, kolmesta neljään metriin läpimittaista ja puolen metrin korkuista, maansekaista kivirauniota. Niistä 0,2 km länsiluoteeseen on vielä kaksi samanlaista kumparetta.
Neljä röykkiötä on tutkittu kaivauksin, ja löytöinä niistä on saatu palanutta luuta ja hiiltä (KM 22178:1-7). Kaksi suurempaan ryhmään kuulunutta kiviröykkiötä osoittautuivat uunien jäännöksiksi, niistä otetut näytteet ajoittuivat pääosin 1300 -luvulta 1500 -luvulle. Kaksi pienempää osoittautuivat pelkiksi kivikasoiksi.
Kesällä 2012 kaivettiin pieniä alueita lähelle röykkiötä, johon perimätieto liittää kirkkon tai pappilan. Tutkimuksissa havaittiin tulenpidon jälkiä ja löydettiin palanutta luuta nisäkkäistä ja kaloista, pronssinappi ja -hela, piilastu ja palaneen saven kappale. |
| metsakeskus.290010050 |
290 |
Jonkerin Kirkkoniemi |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27006 |
642552.00000000 |
7082574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010050 |
Kohde sijaitsee Kuhmon kaakkoisosassa, aivan Pohjois-Karjalan rajalla, Jonkerinjärven luoteispäässä, Pyykönniemen eteläosassa olevalla Kirkkoniemellä. Maasto on paikalla suoperäistä havumetsää, osittain hakkuualuetta. Alueella on kolmisen kymmentä kiviröykkiötä ja ne sijaitsevat mäen harjanteella.
Paikallinen perimätieto kertoo, että alueella on sijainnut karjalainen kylä ja Kirkkoniemessä on ollut heidän kirkkonsa eli tsasounansa. Suurin kiviraunio on ollut pappilan uuni ja rakennuksen raunioita on kuulemma ollut näkyvissä pari hirsikertaa vielä 1900-luvun alussa. Pyykönniemen entinen nimikin on ollut Kyläniemi ja sen eteläosa Venäjänniemi. Niemen eteläosan nimi selittynee sillä, että se kuului aiemmin Venäjään. Suomeen se liitettiin hallitsijan päätöksellä vasta vuonna 1839, kun Jonkerin kohdalla rajassa ollut mutka oikaistiin. Tuolloin karjalaisasutuksesta ei enää tiedetty mitään. Alueen asukkaiden todettiin nimenomaan olleen suomalaisia.
Vuonna 1983 alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia. Alueelta on kartoitettu noin 20 matalaa, pelkistä kivistä tehtyä, läpimitaltaan alle kaksi metristä kiviröykkiötä. Ne sijaitsevat pääosin 70 x 25 metrin suuruisella alueella. Niiden länsipuolella, noin 20 x 20 metrin alalla on viisi tai kuusi suurempaa, kolmesta neljään metriin läpimittaista ja puolen metrin korkuista, maansekaista kivirauniota. Niistä 0,2 km länsiluoteeseen on vielä kaksi samanlaista kumparetta.
Neljä röykkiötä on tutkittu kaivauksin, ja löytöinä niistä on saatu palanutta luuta ja hiiltä (KM 22178:1-7). Kaksi suurempaan ryhmään kuulunutta kiviröykkiötä osoittautuivat uunien jäännöksiksi, niistä otetut näytteet ajoittuivat pääosin 1300 -luvulta 1500 -luvulle. Kaksi pienempää osoittautuivat pelkiksi kivikasoiksi.
Kesällä 2012 kaivettiin pieniä alueita lähelle röykkiötä, johon perimätieto liittää kirkkon tai pappilan. Tutkimuksissa havaittiin tulenpidon jälkiä ja löydettiin palanutta luuta nisäkkäistä ja kaloista, pronssinappi ja -hela, piilastu ja palaneen saven kappale. |
| metsakeskus.290010050 |
290 |
Jonkerin Kirkkoniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11010 |
27000 |
642552.00000000 |
7082574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010050 |
Kohde sijaitsee Kuhmon kaakkoisosassa, aivan Pohjois-Karjalan rajalla, Jonkerinjärven luoteispäässä, Pyykönniemen eteläosassa olevalla Kirkkoniemellä. Maasto on paikalla suoperäistä havumetsää, osittain hakkuualuetta. Alueella on kolmisen kymmentä kiviröykkiötä ja ne sijaitsevat mäen harjanteella.
Paikallinen perimätieto kertoo, että alueella on sijainnut karjalainen kylä ja Kirkkoniemessä on ollut heidän kirkkonsa eli tsasounansa. Suurin kiviraunio on ollut pappilan uuni ja rakennuksen raunioita on kuulemma ollut näkyvissä pari hirsikertaa vielä 1900-luvun alussa. Pyykönniemen entinen nimikin on ollut Kyläniemi ja sen eteläosa Venäjänniemi. Niemen eteläosan nimi selittynee sillä, että se kuului aiemmin Venäjään. Suomeen se liitettiin hallitsijan päätöksellä vasta vuonna 1839, kun Jonkerin kohdalla rajassa ollut mutka oikaistiin. Tuolloin karjalaisasutuksesta ei enää tiedetty mitään. Alueen asukkaiden todettiin nimenomaan olleen suomalaisia.
Vuonna 1983 alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia. Alueelta on kartoitettu noin 20 matalaa, pelkistä kivistä tehtyä, läpimitaltaan alle kaksi metristä kiviröykkiötä. Ne sijaitsevat pääosin 70 x 25 metrin suuruisella alueella. Niiden länsipuolella, noin 20 x 20 metrin alalla on viisi tai kuusi suurempaa, kolmesta neljään metriin läpimittaista ja puolen metrin korkuista, maansekaista kivirauniota. Niistä 0,2 km länsiluoteeseen on vielä kaksi samanlaista kumparetta.
Neljä röykkiötä on tutkittu kaivauksin, ja löytöinä niistä on saatu palanutta luuta ja hiiltä (KM 22178:1-7). Kaksi suurempaan ryhmään kuulunutta kiviröykkiötä osoittautuivat uunien jäännöksiksi, niistä otetut näytteet ajoittuivat pääosin 1300 -luvulta 1500 -luvulle. Kaksi pienempää osoittautuivat pelkiksi kivikasoiksi.
Kesällä 2012 kaivettiin pieniä alueita lähelle röykkiötä, johon perimätieto liittää kirkkon tai pappilan. Tutkimuksissa havaittiin tulenpidon jälkiä ja löydettiin palanutta luuta nisäkkäistä ja kaloista, pronssinappi ja -hela, piilastu ja palaneen saven kappale. |
| metsakeskus.290010050 |
290 |
Jonkerin Kirkkoniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
642552.00000000 |
7082574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010050 |
Kohde sijaitsee Kuhmon kaakkoisosassa, aivan Pohjois-Karjalan rajalla, Jonkerinjärven luoteispäässä, Pyykönniemen eteläosassa olevalla Kirkkoniemellä. Maasto on paikalla suoperäistä havumetsää, osittain hakkuualuetta. Alueella on kolmisen kymmentä kiviröykkiötä ja ne sijaitsevat mäen harjanteella.
Paikallinen perimätieto kertoo, että alueella on sijainnut karjalainen kylä ja Kirkkoniemessä on ollut heidän kirkkonsa eli tsasounansa. Suurin kiviraunio on ollut pappilan uuni ja rakennuksen raunioita on kuulemma ollut näkyvissä pari hirsikertaa vielä 1900-luvun alussa. Pyykönniemen entinen nimikin on ollut Kyläniemi ja sen eteläosa Venäjänniemi. Niemen eteläosan nimi selittynee sillä, että se kuului aiemmin Venäjään. Suomeen se liitettiin hallitsijan päätöksellä vasta vuonna 1839, kun Jonkerin kohdalla rajassa ollut mutka oikaistiin. Tuolloin karjalaisasutuksesta ei enää tiedetty mitään. Alueen asukkaiden todettiin nimenomaan olleen suomalaisia.
Vuonna 1983 alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia. Alueelta on kartoitettu noin 20 matalaa, pelkistä kivistä tehtyä, läpimitaltaan alle kaksi metristä kiviröykkiötä. Ne sijaitsevat pääosin 70 x 25 metrin suuruisella alueella. Niiden länsipuolella, noin 20 x 20 metrin alalla on viisi tai kuusi suurempaa, kolmesta neljään metriin läpimittaista ja puolen metrin korkuista, maansekaista kivirauniota. Niistä 0,2 km länsiluoteeseen on vielä kaksi samanlaista kumparetta.
Neljä röykkiötä on tutkittu kaivauksin, ja löytöinä niistä on saatu palanutta luuta ja hiiltä (KM 22178:1-7). Kaksi suurempaan ryhmään kuulunutta kiviröykkiötä osoittautuivat uunien jäännöksiksi, niistä otetut näytteet ajoittuivat pääosin 1300 -luvulta 1500 -luvulle. Kaksi pienempää osoittautuivat pelkiksi kivikasoiksi.
Kesällä 2012 kaivettiin pieniä alueita lähelle röykkiötä, johon perimätieto liittää kirkkon tai pappilan. Tutkimuksissa havaittiin tulenpidon jälkiä ja löydettiin palanutta luuta nisäkkäistä ja kaloista, pronssinappi ja -hela, piilastu ja palaneen saven kappale. |
| metsakeskus.290010050 |
290 |
Jonkerin Kirkkoniemi |
10002 |
12004 |
13055 |
11010 |
27000 |
642552.00000000 |
7082574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010050 |
Kohde sijaitsee Kuhmon kaakkoisosassa, aivan Pohjois-Karjalan rajalla, Jonkerinjärven luoteispäässä, Pyykönniemen eteläosassa olevalla Kirkkoniemellä. Maasto on paikalla suoperäistä havumetsää, osittain hakkuualuetta. Alueella on kolmisen kymmentä kiviröykkiötä ja ne sijaitsevat mäen harjanteella.
Paikallinen perimätieto kertoo, että alueella on sijainnut karjalainen kylä ja Kirkkoniemessä on ollut heidän kirkkonsa eli tsasounansa. Suurin kiviraunio on ollut pappilan uuni ja rakennuksen raunioita on kuulemma ollut näkyvissä pari hirsikertaa vielä 1900-luvun alussa. Pyykönniemen entinen nimikin on ollut Kyläniemi ja sen eteläosa Venäjänniemi. Niemen eteläosan nimi selittynee sillä, että se kuului aiemmin Venäjään. Suomeen se liitettiin hallitsijan päätöksellä vasta vuonna 1839, kun Jonkerin kohdalla rajassa ollut mutka oikaistiin. Tuolloin karjalaisasutuksesta ei enää tiedetty mitään. Alueen asukkaiden todettiin nimenomaan olleen suomalaisia.
Vuonna 1983 alueella on tehty arkeologisia tutkimuksia. Alueelta on kartoitettu noin 20 matalaa, pelkistä kivistä tehtyä, läpimitaltaan alle kaksi metristä kiviröykkiötä. Ne sijaitsevat pääosin 70 x 25 metrin suuruisella alueella. Niiden länsipuolella, noin 20 x 20 metrin alalla on viisi tai kuusi suurempaa, kolmesta neljään metriin läpimittaista ja puolen metrin korkuista, maansekaista kivirauniota. Niistä 0,2 km länsiluoteeseen on vielä kaksi samanlaista kumparetta.
Neljä röykkiötä on tutkittu kaivauksin, ja löytöinä niistä on saatu palanutta luuta ja hiiltä (KM 22178:1-7). Kaksi suurempaan ryhmään kuulunutta kiviröykkiötä osoittautuivat uunien jäännöksiksi, niistä otetut näytteet ajoittuivat pääosin 1300 -luvulta 1500 -luvulle. Kaksi pienempää osoittautuivat pelkiksi kivikasoiksi.
Kesällä 2012 kaivettiin pieniä alueita lähelle röykkiötä, johon perimätieto liittää kirkkon tai pappilan. Tutkimuksissa havaittiin tulenpidon jälkiä ja löydettiin palanutta luuta nisäkkäistä ja kaloista, pronssinappi ja -hela, piilastu ja palaneen saven kappale. |
| metsakeskus.290010051 |
290 |
Mustola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596712.00000000 |
7110564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsipäässä, Katerman voimalaitoksesta 1,3 km pohjoiskoilliseen, Nurminiemellä. Niemi on miltei kokonaan raivattu pelloksi. Niemen etelä- ja kaakkoisosassa sijaitsee Mustolan talo. Lähellä niemen koillisnurkkaa on vanha sorakuoppa. Ranta on muualla kivikkoinen paitsi talon eteläpuolella, jossa on hiekkaranta ja venelaituri (mahdollisesti kivet on raivattu tästä kohdasta pois). Löydöt, jotka koostuvat kiviesineistä ja kvartsista (KM 23203, KM 23259, KM 23563, KM 23955) ovat pääsasiassa Mustolan talon länsi- ja lounaispuolella olevalta peltoalueelta sekä rannasta talon eteläpuolella. Löytöjä on myös talosta koilliseen ja itään. |
| metsakeskus.290010052 |
290 |
Pajasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
596981.00000000 |
7110376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010052 |
Pajasaari sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 1,3 km koilliseen, Ontojärven länsiosassa lähellä Ontojoen niskaa. Pajasaari on noin 700 m pitkä ja noin 250 m leveä metsäinen saari, jonka pohjoisosa on kapeaa harjumuodostelmaa. Saaren koilliskulmaa lukuun ottamatta esihistoriallisia löytöjä on tullut esille muilta osin saaren rantoja. Saaren koillispuolella olevien nykyisin pieninä saarina olevilta kohdilta on tullut esille myös löytöjä - ennen vesien säännöstelyn alkamista ne ovat olleet osa Pajasaarta. |
| metsakeskus.290010052 |
290 |
Pajasaari |
10002 |
12016 |
13172 |
11004 |
27000 |
596981.00000000 |
7110376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010052 |
Pajasaari sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 1,3 km koilliseen, Ontojärven länsiosassa lähellä Ontojoen niskaa. Pajasaari on noin 700 m pitkä ja noin 250 m leveä metsäinen saari, jonka pohjoisosa on kapeaa harjumuodostelmaa. Saaren koilliskulmaa lukuun ottamatta esihistoriallisia löytöjä on tullut esille muilta osin saaren rantoja. Saaren koillispuolella olevien nykyisin pieninä saarina olevilta kohdilta on tullut esille myös löytöjä - ennen vesien säännöstelyn alkamista ne ovat olleet osa Pajasaarta. |
| metsakeskus.290010052 |
290 |
Pajasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
596981.00000000 |
7110376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010052 |
Pajasaari sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 1,3 km koilliseen, Ontojärven länsiosassa lähellä Ontojoen niskaa. Pajasaari on noin 700 m pitkä ja noin 250 m leveä metsäinen saari, jonka pohjoisosa on kapeaa harjumuodostelmaa. Saaren koilliskulmaa lukuun ottamatta esihistoriallisia löytöjä on tullut esille muilta osin saaren rantoja. Saaren koillispuolella olevien nykyisin pieninä saarina olevilta kohdilta on tullut esille myös löytöjä - ennen vesien säännöstelyn alkamista ne ovat olleet osa Pajasaarta. |
| metsakeskus.290010052 |
290 |
Pajasaari |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27006 |
596981.00000000 |
7110376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010052 |
Pajasaari sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 1,3 km koilliseen, Ontojärven länsiosassa lähellä Ontojoen niskaa. Pajasaari on noin 700 m pitkä ja noin 250 m leveä metsäinen saari, jonka pohjoisosa on kapeaa harjumuodostelmaa. Saaren koilliskulmaa lukuun ottamatta esihistoriallisia löytöjä on tullut esille muilta osin saaren rantoja. Saaren koillispuolella olevien nykyisin pieninä saarina olevilta kohdilta on tullut esille myös löytöjä - ennen vesien säännöstelyn alkamista ne ovat olleet osa Pajasaarta. |
| metsakeskus.290010052 |
290 |
Pajasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
596981.00000000 |
7110376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010052 |
Pajasaari sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 1,3 km koilliseen, Ontojärven länsiosassa lähellä Ontojoen niskaa. Pajasaari on noin 700 m pitkä ja noin 250 m leveä metsäinen saari, jonka pohjoisosa on kapeaa harjumuodostelmaa. Saaren koilliskulmaa lukuun ottamatta esihistoriallisia löytöjä on tullut esille muilta osin saaren rantoja. Saaren koillispuolella olevien nykyisin pieninä saarina olevilta kohdilta on tullut esille myös löytöjä - ennen vesien säännöstelyn alkamista ne ovat olleet osa Pajasaarta. |
| metsakeskus.290010052 |
290 |
Pajasaari |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27012 |
596981.00000000 |
7110376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010052 |
Pajasaari sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 1,3 km koilliseen, Ontojärven länsiosassa lähellä Ontojoen niskaa. Pajasaari on noin 700 m pitkä ja noin 250 m leveä metsäinen saari, jonka pohjoisosa on kapeaa harjumuodostelmaa. Saaren koilliskulmaa lukuun ottamatta esihistoriallisia löytöjä on tullut esille muilta osin saaren rantoja. Saaren koillispuolella olevien nykyisin pieninä saarina olevilta kohdilta on tullut esille myös löytöjä - ennen vesien säännöstelyn alkamista ne ovat olleet osa Pajasaarta. |
| metsakeskus.290010052 |
290 |
Pajasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
596981.00000000 |
7110376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010052 |
Pajasaari sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 1,3 km koilliseen, Ontojärven länsiosassa lähellä Ontojoen niskaa. Pajasaari on noin 700 m pitkä ja noin 250 m leveä metsäinen saari, jonka pohjoisosa on kapeaa harjumuodostelmaa. Saaren koilliskulmaa lukuun ottamatta esihistoriallisia löytöjä on tullut esille muilta osin saaren rantoja. Saaren koillispuolella olevien nykyisin pieninä saarina olevilta kohdilta on tullut esille myös löytöjä - ennen vesien säännöstelyn alkamista ne ovat olleet osa Pajasaarta. |
| metsakeskus.290010052 |
290 |
Pajasaari |
10002 |
12016 |
13172 |
11040 |
27000 |
596981.00000000 |
7110376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010052 |
Pajasaari sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 1,3 km koilliseen, Ontojärven länsiosassa lähellä Ontojoen niskaa. Pajasaari on noin 700 m pitkä ja noin 250 m leveä metsäinen saari, jonka pohjoisosa on kapeaa harjumuodostelmaa. Saaren koilliskulmaa lukuun ottamatta esihistoriallisia löytöjä on tullut esille muilta osin saaren rantoja. Saaren koillispuolella olevien nykyisin pieninä saarina olevilta kohdilta on tullut esille myös löytöjä - ennen vesien säännöstelyn alkamista ne ovat olleet osa Pajasaarta. |
| metsakeskus.290010053 |
290 |
Vasikkaniemi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
598048.00000000 |
7110036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 2 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Ontojoen niskalla olevan Karjalanlahden koillisrannalla. Löytöinä paikalta on mm. asbestikeramiikkaa, kiviesineitä, piitä, kvartsia ja kuonaa. Löydöt ovat rantatörmän päältä, Vasikkaniemen talon pellosta sekä rantahiekalta ja vesijättömaalta noin 0,7 km matkalla. Kaivausten perusteella paikalla on erotettavissa useita eri asuinpaikkakohtia. |
| metsakeskus.290010053 |
290 |
Vasikkaniemi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
598048.00000000 |
7110036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 2 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Ontojoen niskalla olevan Karjalanlahden koillisrannalla. Löytöinä paikalta on mm. asbestikeramiikkaa, kiviesineitä, piitä, kvartsia ja kuonaa. Löydöt ovat rantatörmän päältä, Vasikkaniemen talon pellosta sekä rantahiekalta ja vesijättömaalta noin 0,7 km matkalla. Kaivausten perusteella paikalla on erotettavissa useita eri asuinpaikkakohtia. |
| metsakeskus.290010053 |
290 |
Vasikkaniemi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
598048.00000000 |
7110036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 2 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Ontojoen niskalla olevan Karjalanlahden koillisrannalla. Löytöinä paikalta on mm. asbestikeramiikkaa, kiviesineitä, piitä, kvartsia ja kuonaa. Löydöt ovat rantatörmän päältä, Vasikkaniemen talon pellosta sekä rantahiekalta ja vesijättömaalta noin 0,7 km matkalla. Kaivausten perusteella paikalla on erotettavissa useita eri asuinpaikkakohtia. |
| metsakeskus.290010053 |
290 |
Vasikkaniemi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
598048.00000000 |
7110036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 2 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Ontojoen niskalla olevan Karjalanlahden koillisrannalla. Löytöinä paikalta on mm. asbestikeramiikkaa, kiviesineitä, piitä, kvartsia ja kuonaa. Löydöt ovat rantatörmän päältä, Vasikkaniemen talon pellosta sekä rantahiekalta ja vesijättömaalta noin 0,7 km matkalla. Kaivausten perusteella paikalla on erotettavissa useita eri asuinpaikkakohtia. |
| metsakeskus.290010053 |
290 |
Vasikkaniemi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
598048.00000000 |
7110036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 2 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Ontojoen niskalla olevan Karjalanlahden koillisrannalla. Löytöinä paikalta on mm. asbestikeramiikkaa, kiviesineitä, piitä, kvartsia ja kuonaa. Löydöt ovat rantatörmän päältä, Vasikkaniemen talon pellosta sekä rantahiekalta ja vesijättömaalta noin 0,7 km matkalla. Kaivausten perusteella paikalla on erotettavissa useita eri asuinpaikkakohtia. |
| metsakeskus.290010054 |
290 |
Anttilanniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
597233.00000000 |
7111839.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010054 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 2,8 km pohjoiskoilliseen, Ontojärveen pistävässä Anttilanniemessä, Anttilan talosta noin 1,1 km luoteeseen. Niemen keskellä olevasta hiekkakuopasta on löytynyt pallonuija (KM 23558:1) ja kuopan reunassa on havaittu tulisijan jäännös. Lisäksi paikalta on kvartsi-iskos ja hiiltä (KM 23883:1-3). Paikka on kuivaa hiekkakangasta.
Pallonuijaa KM 23558:1 ei ole linkitetty, koska linkki on aiemmin tehty löytöihin KM 23558:2-3, jotka ovat löytyneet lähellä olevasta kohteesta [1] Anttila. |
| metsakeskus.290010055 |
290 |
Kapustaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601489.00000000 |
7110298.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosan etelärannalla, Kapustaniemen alueella, rantavedessä, Katerman voimalaitoksesta noin 5,5 km itään. Kapustaniemi on pieni, tylppä niemi Vihtaniemen ja sen luoteispuolella 1,1 km päässä olevan Tuhkaniemen välissä. Kohde rajoittuu luoteessa Tuhkaniemen asuinpaikkaan, mutta selvää rajaa näillä asuinpaikoilla ei ole; ne muodostavat yhtenäiseltä vaikuttavan, rantaa pitkin mitaten lähes 3 km pituisen asuinpaikka-alueen. Kaakossa kohde ulottuu 350 m päähän Kapustaniemestä, jossa ranta kääntyy hieman jyrkemmin kohti itää ja Vihtaniemeä. Miltei koko matkalla on matalahko kivikkoranta - joissain kohdin on myös hiekkarantaa. Rannan takana kasvaa mäntymetsä. Rantakivikon joukossa on havaittu pesäkkeittäin kvartseja (KM 23337). Kapustaniemen kärjessä oli rautamalmikasa. |
| metsakeskus.290010056 |
290 |
Pöllykkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
603484.00000000 |
7109161.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Katerman voimalaitoksesta 7,2 km itäkaakkoon, Tervasalmen sillasta noin 1,5 km koilliseen. Pöllykkä on pieni saari (aiemmin niemi, koko 70 x 50 m) Tuuliniemen kärjen eteläpuolella. Saarella kasvaa pienehköjä mäntyjä ja kuusia, aluskasvillisuutena suopursua. Rannat ovat kivikkoiset paitsi luoteessa, missä on hiekkakannas. Löytöinä paikalta on kampakeramiikkaa ja kvartsia (KM 23336:1-4, KM 23988). Ilmeisesti Pöllykän saari on muodostanut yhtenäisen asuinpaikan kohteen [95] Tuuliniemi kanssa. |
| metsakeskus.290010057 |
290 |
Ala-Honkinen SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
607437.00000000 |
7111289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevassa Ala-Honkisen saaressa, Katerman voimalaitoksesta 11,5 km itäkoilliseen, saaren itäpäässä ja etelärannan itäosassa. Ala-Honkinen on 1,6 x 0,6 km kokoinen saari, jonka itäkärki on melko laajalta alueelta veden syömä. Saarella kasvaa pääasiassa vain heinää, eteläosassa kapella hiekkasärkällä myös pientä mäntyä. Etelärannalla on alkuperäistä rantaviivaa osoittava kivikko, muuten ranta on hiekkaa. Löytöinä paikalta on reikäkirves (KM 22487), asbestikeramiikkaa, kvartsia ja kuonaa ym. (KM 23207, KM 23996:1-2). Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [104] Ala-Honkinen W ja [105] Ala-Honkinen N.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010058 |
290 |
Leväniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607603.00000000 |
7110096.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven etelärannalla, Leväniemen luoteispäässä, Katerman voimalaitoksesta 11,5 km itään. Kohteen eteläpää on Leväniemen tyvessä, noin 0,3 km Tyynelän talosta etelään, kohdassa, jossa Korkeaniemen Leväniemestä erottava kapea suo muuttuu kivikkoiseksi hiekkarannaksi. Siitä länteen matala ranta on kivetöntä hienoa hiekkaa. Rantatörmän takana idässä on pelto, luoteeseen mennessä maasto on Tyynelän taloon asti mäntykangasta. Löytöina paikalta on kvartsia ja hioin (KM 23206:1-9), jotka ovat Tyynelän talon venerannasta, rantavedestä. Rantatörmän juurella, pellon luoteisosan kohdalla, on havaittu kivetyn nuotionpohjan jäännökset. Tyynelän talon lähettyvillä on rantatörmän suojaksi työnnetty puskutraktorilla suuria kiviä, ja varsinkin talon edustalla hiekkapohjaista rantaa on myllätty melkoisesti.
Vuonna 2022 suopritettiin rakennushankkeen vuoksi alueella arkeologiset koetutkimukset asuinpaikan levinneisyyden tarkentamiseksi Leväniemen lounaiskulmassa. Tutkimusten perusteella Ontojärven veden säännöstely ja alueen viljelykäyttö ovat yhdessä todennäköisesti tuhonneet asuinpaikan ko. kiinteistön alueelta. |
| metsakeskus.290010059 |
290 |
Näsälänsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
612747.00000000 |
7113712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäpäässä olevan Näsälänsalmen pohjoisrannalla, Hiekkaniemen eteläisimmässä niemekkeessä, 350 m Lahtelan talosta lounaaseen, Katerman voimalaitoksesta 17 km itäkoilliseen. Niemi on tasaista mäntykangasta, jolla on useita tervahautoja. Asuinpaikkalöydöt (KM 25126) ovat tulleet esille rantahietikolta ja kuluneesta rantatörmästä. Lisäksi paikalta on löytynyt rautaesineitä (KM 23257:1, kirves tai keihäänkärki; veitsi). |
| metsakeskus.290010059 |
290 |
Näsälänsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
612747.00000000 |
7113712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäpäässä olevan Näsälänsalmen pohjoisrannalla, Hiekkaniemen eteläisimmässä niemekkeessä, 350 m Lahtelan talosta lounaaseen, Katerman voimalaitoksesta 17 km itäkoilliseen. Niemi on tasaista mäntykangasta, jolla on useita tervahautoja. Asuinpaikkalöydöt (KM 25126) ovat tulleet esille rantahietikolta ja kuluneesta rantatörmästä. Lisäksi paikalta on löytynyt rautaesineitä (KM 23257:1, kirves tai keihäänkärki; veitsi). |
| metsakeskus.290010059 |
290 |
Näsälänsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
612747.00000000 |
7113712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäpäässä olevan Näsälänsalmen pohjoisrannalla, Hiekkaniemen eteläisimmässä niemekkeessä, 350 m Lahtelan talosta lounaaseen, Katerman voimalaitoksesta 17 km itäkoilliseen. Niemi on tasaista mäntykangasta, jolla on useita tervahautoja. Asuinpaikkalöydöt (KM 25126) ovat tulleet esille rantahietikolta ja kuluneesta rantatörmästä. Lisäksi paikalta on löytynyt rautaesineitä (KM 23257:1, kirves tai keihäänkärki; veitsi). |
| metsakeskus.290010060 |
290 |
Kotakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
619085.64200000 |
7131430.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentuanjärven luoteisosassa sijaitsevan Mertaperän etelärannalla. Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 23263), jotka ovat hiekkakankaalta, rantatörmän päällä kulkevan polun pinnasta. |
| metsakeskus.290010061 |
290 |
Harjula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602879.17000000 |
7131285.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010061 |
Asuinpaikka sijaitsee Kellojärven Ronkaperän koillisrannalla, Merjanlahden itärannalla, rantaan tulevan tien päässä. Paikalla on metrin korkuinen rantatörmä, jonka päällä on tasainen autojen pysäköintipaikka. Sen pinnassa on havaittu kvartsi-iskoksia. Löydöt (KM 23577) on poimittu pienen Paskolahden rannassa olevan kesämökin kohdalta. |
| metsakeskus.290010062 |
290 |
Aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625338.00000000 |
7113074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010062 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven etelärannalla, Tönölänsalmen sillasta 0,5 km lounaaseen, luoteeseen viettävällä hiekkarinteellä, Tönölänsalmen etelärannalla. Ympäristö on mäntymetsää, aluskasvillisuutena varpuja. Paikalta on löytynyt muutama pieni kvartsi-iskos, joita ei ole otettu talteen.
Vuoden 2011 inventoinnissa rantahiekalla tai järven pohjassa ei havaittu iskoksia. |
| metsakeskus.290010063 |
290 |
Annanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
624147.00000000 |
7114129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010063 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammassaaren etelärannalla, Kontiolansalmen eteläpuolella, Annankujan itäpäässä olevalla niemellä. Niemi on korkeahko, ja siellä kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena varpuja. Niemen erottaa mantereesta kapeahko, soistunut kohta. Niemen eteläranta on ilmeisesti kaivettu pois sorana ja sinne on tehty venesatama ja pysäköintipaikka. Niemen länsipäästä, parinkymmenen metrin päässä rannasta, on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 23593), kuten myös pysäköintipaikan maanleikkauksessa. Niemellä on lisäksi ilmeisiä sodan aikaisia varustuksia, juoksuhaudan pätkä ja pari kuoppaa. |
| metsakeskus.290010064 |
290 |
Niskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596372.00000000 |
7110347.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 1,1 km pohjoiskoilliseen, Ontojärven länsipäässä olevan Piiraalanlahden länsirannalla, Heinälahdentien itäpuolella. Ranta kasvaa heinää, pensaikkoa ja koivua. Maaperä on suurimmaksi osaksi hienoa hiekkaa, pohjoisosassa paikoin savea. Muutamassa kohdassa rantaa on myös kivikkoa. Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 23956), jota on noin 200 m matkalla vesijättömaalla. Lahdenpohjukan eteläosassa kohdassa, jossa rantaan tulee tie, on rantahiekassa havaittu kahden tulisijan jäännökset. |
| metsakeskus.290010065 |
290 |
Karjalanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598483.00000000 |
7109526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Karjalanlahden koillisrannalla Karjalanlahden taloa vastapäätä, Katerman voimalaitoksesta 2,3 km itään, noin 150 m Karjalanlahden perukan yli menevästä sillasta luoteeseen. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Ranta on veden syömä ja matala. Löytöinä paikalta on kivitaltta, kvartsia ja paalnutta luuta (KM 23958:1-4), jotka ovat rantahiekalta noin 100 m matkalta. Kohteesta noin 300 m luoteeseen on asuinpaikka [66] Eko-Kala. |
| metsakeskus.290010066 |
290 |
Eko-Kala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598232.00000000 |
7109745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Karjalanlahden koillisrannalla olevan kalankasvatuslaitoksen kohdalla, Katerman voimalaitoksesta 2,1 km itäkoilliseen. Maaperä on hienoa hiekkaa, ranta on matala ja kivikkoinen. Kasvillisuus on mäntymetsää. Paikalta on löytynyt kvartsia, jota ei ole otettu talteen. Kohteesta noin 300 m kaakkoon on asuinpaikka [65] Karjalanlahti. |
| metsakeskus.290010067 |
290 |
Vasikkaniemi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597526.00000000 |
7110282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 1,7 km koilliseen, Ontojärven länsiosassa, Karjalanlahden suulla olevassa pienessä saaressa (noin 20 x 90 m), joka aiemmin on ollut Vasikkaniemen länsikärkeä. Säännöstely tuhoaa vähitellen saaren. Maaperä on hienoa hiekkaa, kasvillisuus pientä mäntyä. Löytöinä paikalta on hioin (KM 23914) ja kvartsia (KM 23960:1-2). |
| metsakeskus.290010068 |
290 |
Vasikkaniemi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597992.00000000 |
7110384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010068 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 2 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa olevan Anttilansalmen etelärannalla, Vasikkaniemen talosta pohjoiskoilliseen. Länsiosassa on matalaa rantaheinikkoa kasvavaa vesijättömaata, josta kvartsilöydöt (KM 23961) ovat peräisin; paikalta on löytynyt myös palaneita kiviä. Idässä on noin 30 x 100 m suuruinen, nykyisestä mantereesta noin 100 m levyisen vesijätön erottama, pientä koivua ja mantyä kasvava saari, joka on säännöstelyn tuhoamaa alkuperäistä rantaa; täälläkin on havaittu palaneita kiviä. |
| metsakeskus.290010069 |
290 |
Tarha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598423.00000000 |
7110354.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010069 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiossa, Anttilansalmen etelärannalla, Katerman voimalaitoksesta 2,6 km itäkoilliseen, Tarhan talon länsipuolella, Tarhapuron suussa ja siitä länteen. Koko alue on matalaa, miltei kivetöntä, säännöstelyn syömää hiekkarantaa, jonka takana on paikoin hieman soistunutta mäntymetsää. Kvartsilöytöjä (KM 23962:1-10) on poimittu rantahiekalta noin 300 m matkalta. Rantahiekassa on havaittu lisäksi ainakin kaksi nuotionpohjaa. Asuinpaikka lienee suureksi osaksi tuhoutunut. Koekaivausten perusteella asuinpaikalla on muutamia niukkalöytöisiä asuinpaikka-kohtia. |
| metsakeskus.290010070 |
290 |
Tursaanpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598940.00000000 |
7110428.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010070 |
Asuinpaikka (tunnetaan myös nimellä Tarhalammenoja) sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Anttilansalmen etelärannalla, Katerman voimalaitoksesta 3 km itäkoilliseen, tarhalammesta tulevan Tursaanpuronsuun molemmin puolin ja rannalla siitä länteen, noin 100 m päässä olevan vanhan sorakuopan edustalle saakka. Ranta on koko matkalla kivikkoinen, mutta hiekkapohjainen ja matalahko. Rannan takana kasvaa havumetsää. Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 23963:1-4). Puron itäpuolella, rantatörmän päällä on kaksi tarkoitukseltaan epävarmaa kuoppaa, halkaisijaltaan 2-3 m. |
| metsakeskus.290010071 |
290 |
Anttilansalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599120.00000000 |
7110437.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010071 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 3,7 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Anttilansalmen etelärannalla olevan suuren hiekkakuopan kohdalla. Hiekkakuopan erottaa rannasta kapea kannas. Rantatörmä on useiden metrien korkuinen ja jyrkkä. Löytöinä paikalta on kvartsi-iskoksia (KM 23964), jotka ovat peräisin hiekkakuopan länsipäästä sekä samalta kohdalta rannasta rantakivien joukosta. |
| metsakeskus.290010072 |
290 |
Oravisalmi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599732.00000000 |
7111036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 4 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa sijaitsevan Oravisalmen pohjoisrannalla, läntisimmässä saaressa. Löytöinä paikalta on hioin (KM 23915) ja kvartsia (KM 23966:1-3), jotka ovat löytyneet saaren etelärannan länsiosasta sekä pohjoisrannan vesijättömaalta. |
| metsakeskus.290010073 |
290 |
Oravisalmi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599989.40300000 |
7111072.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010073 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 4,3 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Oravisalmen pohjoisrannalla oleva saaressa (kooltaan noin 100 x 270 m) Naukkarin länsipuolella. Saari on aiemmin ollut Oravisaaren itäkärkeä, mutta säännöstely on syönyt Oravisaaren kolmeksi erilliseksi saareksi. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta hiekkapohjaiset. Saarella kasvaa pääasiassa havumetsää. Kvartsilöytöjä (KM 23967:1-2) on saaren etelärannalta noin 200 m matkalta. |
| metsakeskus.290010074 |
290 |
Jänissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600408.23700000 |
7111232.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010074 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 4,7km itään, Ontojärven länsiosassa olevassa pienessä Jänissaaressa (kooltaan 50 x 150 m). Saari on salmen pohjoispuolen saarista itäisin. Saari on matala, rannat ovat kivikkoiset mutta hiekkapohjaiset. Saarella kasvaa mäntyä ja koivua. Kvartsilöytöjä (KM 23969:1-3) on saaren länsi- ja itäpäästä. Saaren itäosassa on veden säännöstelyn tuhoama rautamalmikasa.
Saaren länsiosissa havaittiin vuoden 2011 inventoinnissa kolme kuoppaa (halkaisija noin l m, syvyys 0,5 m). Yhdessä niistä oli merkkejä hiilestä. |
| metsakeskus.290010075 |
290 |
Karhusaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599811.47500000 |
7111464.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010075 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa olevassa Karhusaaressa, Katerman voimalaitoksesta 4,2 km itäkoilliseen. Karhusaari on noin 120 x 450 m kokoinen, mäntymetsää kasvava saari, jonka rannat ovat kivikkoiset mutta hiekkapohjaiset; saaren luoteispäässä on myös hiekkarantaa. Kvartsilöytdöt (KM 23970:1-3) ovat löytyneet saaren lounaisrannan pohjoisosasta ja luoteispään rannalta.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010076 |
290 |
Oravisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599474.61100000 |
7111388.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsipäässä olevassa Oravisaaressa, Anttilanniemeä vastapäätä, Katerman voimalaitoksesta 3,9 km itäkoilliseen. Oravisaari on nykyään kooltaan noin 150 x 320 m johtuen veden säännöstelystä, mutta aiemmin se on ollut huomattavasti suurempi. Saari on suoperäinen, ja siellä kasvaa pientä mäntyä ja koivua. Rannat ovat kivikkoiset mutta hiekkapohjaiset; paikoin kivikon ja korkeimman rannan välissä on veden syömä hietikko. Paikalta on löytöinä mm. kiviesineen katkelma, hioimen katkelma ja kvartsia (KM 23971:1-11), jotka on poimittu saaren lounaisrannalta noin 400 m matkalta. Hieman lounaisrannan keskivaiheilta luoteeseen on rannassa havaittu pienehkö,veden puoliksi syömä rautamalmikasa.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010077 |
290 |
Sammalsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599498.59900000 |
7111542.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010077 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Sammalsaaressa, Katerman voimalaitoksesta 4 km koilliseen. Saari on kooltaan noin 80 x 200 m, ja siellä kasvaa mäntyä ja pientä koivua, aluskasvillisuutena suopursua. Saaren rannat ovat kivikkoiset, lounaisranta hiekkaperäinen; kaakkoisrannalta vesi on syönyt kaiken irtomaan ja se on pelkkää louhikkoa. Lounaisrannan pohjoispäässä oli suuri, noin 20 m läpimittainen ja muutamien metrien korkuinen, osaksi veden syömä rautamalmikasa, jonka pohjoispuolella oli muutamia pitkulaisia syvennyksiä. Kvartsilöytöjä (KM 23972) on tullut varsinkin saaren lounaisrannalta ja luoteispäästä.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010078 |
290 |
Mäntysaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600314.26500000 |
7112048.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010078 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Sopasenlahden edustalla olevassa Mäntysaaressa, Katerman voimalaitoksesta 4,7 km koilliseen. Mäntysaari on kooltaan noin 160 x 740 m, matalalahko, ja siellä kasvaa havumetsää. Metsä on suureksi osaksi hakattu ja eteläpäässä maata on äestetty. Rannat ovat kivikkoiset, mutta hiekkapohjaiset; varsinkin lounaisrannalla on hiekkaa kivien väleissä sekä kivikon ja korkeimman rannan välisellä, veden syömällä alueella. Kvartsilöytöjä ja hioin (KM 23973:1-5) on saaren lounaisrannalta ja kaakkoispäästä noin 700 matkalta. Mäntysaaren luoteisosassa on tervahauta. Saaren lounaisrannalla on toinen asuinpaikka [79] Mäntysaari N. |
| metsakeskus.290010079 |
290 |
Mantysaari N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599996.39600000 |
7112213.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010079 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Sopasenlahden edustalla olevassa Mäntysaaressa, Katerman voimalaitoksesta 4,8 km koilliseen. Mäntysaari on kooltaan noin 160 x 740 m, matalalahko, ja siellä kasvaa havumetsää. Metsä on suureksi osaksi hakattu ja eteläpäässä maata on äestetty. Rannat ovat kivikkoiset, mutta hiekkapohjaiset; varsinkin koillisranta on kivikkoinen, mutta siellä on matala ja leveä lahdelma, jonka rannalla on hieman runsaammin hiekkaa. Tältä kohdalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 23974:1-2). Koillisrannan eteläosassa on lisäksi osin vedensyömä pienehkö rautamalmikasa. Mäntysaaren luoteisosassa on tervahauta. Saaren lounaisrannalla on toinen asuinpaikka [78] Mäntysaari S. |
| metsakeskus.290010080 |
290 |
Saunasaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601007.99200000 |
7112121.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010080 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Pulkkilansalmen kaakkoispuolella olevan Saunasaaren lounaisrannalla sekä länsi- ja itäpäissä, Katerman voimalaitoksesta 5,3 km koilliseen. Saunasaari (230 x 780 m) kasvaa mäntymetsää, ja sen rannat ovat kivikkoiset; matalammalla lounaisrannalla kivien välissä on hiekkaa. Lisäksi paikoin kivikon ja nykyisen rannan välissä on veden syömä alue, jossa hiekkaa on runsaamminkin. Tällä alueella, lounaisrannan puolivälin paikkeilla, on havaittu runsaasti kvartsi-iskoksia ja kivitaltta (KM 23975:1-10) sekä useita nuotionpohjia ja palaneita kiviä. Kvartsia on löytynyt myös alueen kaakkois- ja luoteispäistä. Asuinpaikalta on lisäksi löytynyt hioin (KM 23918). Saaren koillisrannalla on toinen asuinpaikka [81] Saunasaari N. |
| metsakeskus.290010081 |
290 |
Saunasaari N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600795.07100000 |
7112461.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010081 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Pulkkilansalmen kaakkoispuolella olevan Saunasaaren koillisrannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 5,5 km koilliseen. Saunasaari (230 x 780 m) kasvaa mäntymetsää, ja sen rannat ovat kivikkoiset. Paikoin kivien välissä sekä kivikon ja nykyisen korkeimman rannan välissä on veden syömällä alueella hiekkaa; tältä kohdin, koillisrannan puolivälin paikkeilta noin 200 m matkalta, on löytynyt kvartsia (KM 23976:1-2) sekä palaneita kiviä. Paikalta on lisäksi löytynyt kiviesine (KM 23917). Saaren lounaisrannalla on toinen asuinpaikka [80] Saunasaari S. |
| metsakeskus.290010082 |
290 |
Kukkaro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601043.97100000 |
7112272.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010082 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontöjärven länsiosassa, Saunasaaren itäpuolella ja Lauttaniemen eteläpuolella olevassa pienessä Kukkaro-nimisessä saaressa (noin 80 x 80 m), Katerman voimalaitoksesta 5,7 km koilliseen. Saaressa kasvaa sekametsää, rannat ovat matalat ja kivikkoiset; vain lännessä on vähän hiekkarantaa. Matalan veden aikaan Kukkaroon pääsee kuivin jaloin Saunasaaresta. Länsirannan hiekasta on löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia (KM 23977:1-2). |
| metsakeskus.290010083 |
290 |
Kukkarokivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601159.92500000 |
7112158.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010083 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Saunasaaren itäkärjen edustalla ja Lauttaniemen eteläpuolella olevassa pienessä Kukkarokivi-nimisessä saaressa (noin 20 x 20 m), Katerman voimalaitoksesta 5,7 km koilliseen. Kukkarokivi-saaressa kasvaa ruohoa ja yksi pajupensas, rannat ovat kivikkoiset mutta hiekkapohjaiset; saaren pohjoispuolella hiekkaa on eniten. Saari on suureksi osaksi veden säännöstelyn tuhoama. Löytöinä paikalta on kiviesineen teelmä, hioin ja kvartsia (KM 23978:1-4), jotka ovat löytyneet pääasiassa pohjoisosan hiekkarannalta. Täällä on havaittu myös pari nuotionpohjaa. |
| metsakeskus.290010084 |
290 |
Pelkonen W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601281.88400000 |
7111684.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010084 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa olevan Pelkosen saaren (320 x 950 m) länsikärjessä, Katerman voimalaitoksesta 5,6 km itäkoilliseen. Saaren länsipään ranta on kivikkoinen; kivikon ja korkeimman rannan välissä on melko tasainen, noin 15 m leveä, veden kuluttama hiekkapohjainen alue, jossa kasvaa ruohoa. Rannan takana kasvaa sekametsää. Saaren länsikärjestä, rantakivikon yläpuolella olevalta rantahiekalta on löytynyt vähän kvartsia (KM 23979) ja palaneita kiviä, hieman enemmän niitä löytyi kylläkin lounaisrantaa kaakkoon mentäessä. Lähellä länsikärkeä oli lounaisrannalla veden osittain syömä rautamalmikasa. Saaressa on kaksi muuta asuinpaikkaa [85] Pelkonen SE ja [86] Pelkonen N.
Vuoden 2011 inventoinnissa kvartsi-iskoksia havaittiin paikalla hyvin vähäisesti. |
| metsakeskus.290010085 |
290 |
Pelkonen SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601624.74400000 |
7111630.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010085 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa olevan Pelkosen saaren (320 x 950 m) lounaisrannan eteläosassa ja kaakkoiskärjessä, Katerman voimalaitoksesta 6,1 km itäkoilliseen. Lounaisrannan puolivälissä on niemi, jonka itäpuolella on hiekkarantainen lahti. Tästä kaakkoon ranta muuttuu kivikkoisesksi. Kaakkoiskärjessä on kivikon ja nykyisen korkeimman rannan välissä veden syömä tasanne, jossa on hiekkaa. Saaressa kasvaa pääasiassa mäntymetsää, kaakkoispäässä on sekametsää; paikoin rannassa on soistuneita kohtia. Löytöinä paikalta on hioin ja kvartsia (KM 23979). Saaressa on kaksi muuta asuinpaikkaa [84] Pelkonen W ja [86] Pelkonen N.
Vuoden 2011 inventoinnissa kvartsi-iskoksia havaittiin asuinpaikalla hyvin vähäisesti. |
| metsakeskus.290010086 |
290 |
Pelkonen N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601777.67800000 |
7111776.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010086 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa olevan Pelkosen saaren (320 x 950 m) pohjoisrannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 6,2 km itäkoilliseen. Pohjoisranta on kivikkoinen ja lounaisrantaa jyrkempi. Rannan keskivaiheilta hieman etelään on kivikon ja nykyisen korkeimman rannan välissä hietikko, jonka kohdalta on löytynyt muutama kvartsi (KM 23979). Paikka kasvaa mäntymetsää. Saaressa on kaksi muuta asuinpaikkaa [84] Pelkonen W ja [85] Pelkonen SE. |
| metsakeskus.290010087 |
290 |
Veklo W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602595.34900000 |
7111845.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010087 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Veklo-nimisen saaren länsikärjessä ja pohjoisrannan länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 6,8 km itäkoilliseen. Saari on kooltaan 340 x 1100 m. Länsikärki on kapea ja kivikkoinen, rantakivikon takana on veden syömä, ruohoa kasvava alue. Pohjoisrannalla itään mennessä on rantakivikon takana melko laaja veden syömä alue, josta kvartseja (KM 23980:1-3) on löytynyt runsaan 200 m matkalta. Saarella on toinen asuinpaikka [88] Veklo S.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010088 |
290 |
Veklo S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603280.07700000 |
7111338.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010088 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Veklo-nimisen saaren lounaisrannan eteläosassa, Katerman voimalaitoksesta 7,3 km itäkoilliseen. Saari on kooltaan 340 x 1100 m. Saaren lounaisranta on kivikkoinen, rantakivikon ja nykyisen korkeimman rannan välissä on laaja veden syömä hiekka-alue. Lounaisrannan eteläosassa on pieni soistunut niemi, muuten saaressa kasvaa havumetsää. Soistuneen niemen rannasta on löytynyt melko paljon kvartsi-iskoksia; joitain iskoksia löytyi myös muualta lounaisrannalta (KM 23981:1-2). Saarella on toinen asuinpaikka [87] Veklo N.
Vuoden 2011 inventoinnissa paikalla havaittiin myös kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.290010089 |
290 |
Unisaari N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602877.24100000 |
7111082.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010089 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa olevan Unisaaren pohjoisrannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 6,9 km itäkoilliseen. Unisaaren (220 x 500 m) pohjoisranta on kivikkoinen, mutta kivikon ja nykyisen korkeimman rannan ja kivikon välissä on paikoin vedensyömää hietikkoa; kivien välistä on löytynyt muutama kvartsi-iskos (KM 23982). Saaren itäosassa kasvaa kuusikkoa, länsiosassa männikköä. Saaressa on toinen asuinpaikka [90] Unisaari S.
Inventoinnissa 2011 rannalla havaittiin vain muutama yksittäinen kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.290010090 |
290 |
Unisaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602697.31200000 |
7111042.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010090 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa olevan Unisaaren länsipäässä ja etelärannalla, Katerman voimalaitoksesta 6,8 km itäkoilliseen. Unisaaren (220 x 500 m) etelärannan itäpäässä on veden syömää hiekkaa ja soraa. Tästä länteen on hiekkarantainen lahdelma, jonka pohjoisrannalla on kesämökki. Lahdelma on hyvin matalaja mahdollisesti veden säännöstelyn aikaansaama. Lahdelman etelärantana on pitkä ja kapea hiekkasärkkä. Etelärannan hiekasta ja sorasta on tavattu kvartsi-iskoksia (KM 23982) ja palaneita kiviä. Kesämökin edustalla, lahdelman pohjois- ja länsiranta ovat löydöttämät, hiekkasärkältä löytyi muutama iskos. Saaren itäosassa kasvaa kuusikkoa, länsiosassa männikköä. Saaressa on toinen asuinpaikka [89] Unisaari N.
Vuoden 2011 inventoinnissa rannalla havaittiin vain muutama yksittäinen kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.290010091 |
290 |
Uniluoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603177.11700000 |
7110822.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010091 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Unisaaren itäpuolella olevalla Uniluodolla, Katerman voimalaitoksesta 7,1 km itäkoilliseen. Uniluoto on ilmeisesti kuulunut Unisaareen ennen veden säännöstelyä; säännöstely lienee tuhonnut suurimman osan muinaisjäännöksestä. Kvartsilöytöjä (KM 23983) on tullut luodon etelärannalta. Luodon länsiosassa kasvaa joitakin suuria mäntyjä, itäosassa vain ruohoa ja pieniä koivuja. Rannat ovat kivikkoiset mutta hiekkapohjaiset.
Kohde oli vuoden 2011 inventoinnin aikana lähestulkoon veden alla. |
| metsakeskus.290010092 |
290 |
Horttanainen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602666.32600000 |
7110768.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010092 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 6,6 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Unisaaren eteläpuolella olevalla luodolla, joka on vedensäännöstelyn miltei kokonaan tuhoama. Luoto on kivikkorantainen, sen keskiosassa kivien välissä on vähän hiekkaa. Kasvillisuutena luodolla on pieni pensas ja pari ruohotuppoa. Luodon keskiosasta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 23984:1-2) ja palaneita kiviä. Luodosta itään on toinen luoto, jolla on myös asuinpaikka [93] Horttanainen 2.
Kohde oli vuoden 2011 inventoinnin aikana lähestulkoon veden alla. |
| metsakeskus.290010093 |
290 |
Horttanainen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602453.41500000 |
7110818.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010093 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 6,4 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Unisaaren lounaispuolella olevalla luodolla, joka on vedensäännöstelyn miltei täysin tuhoama. Luodon rannat ovat kivikkoiset, mutta keskellä on kivetön alue, jossa on tiivistä hiekkaa. Luodolla kasvaa vähän ruohoa ja pari kitukasvuista koivua. Luodon eteläpuolisesta kivikosta ja hiekasta on löytynyt kvartsia, pohjoispuolelta kivenkolosta on löytynyt kourutaltta (KM 23985:1-3). Luodosta länteen on toinen luoto, jolla on myös asuinpaikka [92] Horttanainen 1.
Kohde oli vuoden 2011 inventoinnin aikana lähestulkoon veden alla. |
| metsakeskus.290010094 |
290 |
Kaisansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602940.21900000 |
7110050.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010094 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Kaisanniemen pohjoispuolella olevassa pienessä Kaisansaaressa (20 x 180 m, Katerman voimalaitoksesta 6,7 km itäkoilliseen. Saaren rannat ovat vedensäännöstelyn syömät ja kivikkoiset. Eteläranta on matalampi ja hiekkapohjainen, pohjoisranta on jyrkempi ja louhikkoisempi. Saarella kasvaa suuria mäntyjä. Kvartsia (KM 23986:1-4) on löytynyt saaren etelärannalta sekä pohjoisrannan keskivaiheilta, saaren kapeimmalta kohdalta. Etelärannalla on havaittu lisäksi palaneita kiviä.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010095 |
290 |
Tuuliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603512.99300000 |
7109356.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010095 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven etelärannalla, Katerman voimalaitoksesta 7,4 km itään, Tervasalmen sillasta noin 1,5 km koilliseen. Tuuliniemi on säännöstelyn syömä hiekkarantainen niemennokka. Niemen kärkeen ja pohjoisrannalle, törmän juureen, on korkeiden rantatörmien suojaksi laitettu suuria kiviä. Niemen pohjoisosassa, kärjestä noin 200 m, on ilmeisesti kesäkäytössä oleva asuinrakennus ja sen koillispuolella sauna. Itäkärjessä kasvaa mäntyä ja koivua, muuten niemi on avointa, heinikkoa kasvavaa entistä peltoa. Löytöinä paikalta on kvartsia ja palanutta luuta (KM 23987:1-4), ja ne ovat niemen itäkärjestä ja pohjoisrannalta rantahiekasta ja -törmästä. Asuinpaikasta noin 200 m lounaaseen on Pöllykän saari, jossa on myös kivikautinen asuinpaikka [56] Pöllykkä. Saari on ollut yhteydessä Tuuliniemeen, ja kyseessä lienee yhtenäinen asuinpaikka-alue. |
| metsakeskus.290010096 |
290 |
Tervasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603675.92400000 |
7108884.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010096 |
Tervasaari on Katerman voimalaitoksesta noin 7,5 km itään, Ontojärven eteläosassa, Tuuliniemen ja Hanhiniemen välissä, Tervasalmen pohjoispuolella oleva pieni noin 80 x 40 m kooltaan oleva saari. Rannat ovat kivikkoiset, etelässä on melko laaja veden syömä tasanne, jossa on myös hiekkaa. Saaressa kasvaa koivua, aluskasvillisuutena on ruohoa ja varpuja. Asuinpaikkalöydöt (KM 23989:1-5) ovat tulleet esille rantahietikolta tai -kivikosta. |
| metsakeskus.290010097 |
290 |
Peurasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603793.87800000 |
7110200.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010097 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Ärjänsaaren ja Tuuliniemen välissä olevassa pienessä Peurasaaressa, Katerman voimalaitoksesta 7,6 km itäkaakkoon. Peurasaari on kivikkoinen ja sen länsiosasta lähtee luoteeseen pitkä kiviriutta. Saaressa kasvaa pienehköä mäntyä. Saaren länsipäästä ja etelärannalta on löytynyt melko paljon kvartsi-iskoksia (KM 23990:1-2); jonkin verran niitä on löytynyt myös pohjoisrannalta suurten kivien välissä. Kohde tunnetaan myös nimellä Ärjänselkä.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010098 |
290 |
Ärjänluoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604359.64300000 |
7110517.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010098 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa olevan Ärjänselän länsipuolella olevassa pienessä Ärjänluodon saaressa, Katerman voimalaitoksesta 8,2 km itäkoilliseen. Ärjänluoto lienee ennen säännöstelyä ollut Ärjänsaaren lounaiskärki. Ärjänluodon rannat ovat kivikkoa ja soraa, koillisosassa on veden syömä hiekkatasanne, josta asuinpaikkalöydöt (KM 23991:1-3) ovat pääasiassa peräisin. Saaressa kasvaa havumetsää.
Kohteen hiekkatasanne oli vuoden 2011 inventoinnin aikana lähes kokonaan veden alla. |
| metsakeskus.290010099 |
290 |
Ärjä N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604613.54300000 |
7110640.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010099 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Ärjänsaaren pohjoisrannan länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 8,5 km itäkoilliseen. Ärjänsaari on hiekkarantainen, mutta rannat ovat pahoin vedensäännöstelyn syömiä. Saari on rantojen läheltä soistunut, keskiosassa kasvaa mäntymetsää. Asuinpaikkalöytöjä (KM 23992) on kauttaaltaan saaren rannoilta. Saarella on toinen asuinpaikka [100] Ärjä S.
Vuoden 2011 inventoinnnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010100 |
290 |
Ärjä S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604762.47900000 |
7110456.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010100 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Ärjänsaaren etelärannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 8,6 km itäkoilliseen. Ärjänsaari on hiekkarantainen, mutta rannat ovat pahoin vedensäännöstelyn syömiä. Saari on rantojen läheltä soistunut, keskiosassa kasvaa mäntymetsää. Asuinpaikkalöytöjä (KM 23992, KM 28647, KM 30516) on kauttaaltaan saaren rannoilta. Saarella on toinen asuinpaikka [99] Ärjä N.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010101 |
290 |
Vihtasaari W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605844.04400000 |
7111088.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010101 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevan Vihtasaaren länsipäässä, Katerman voimalaitoksesta 9,7 km itäkoilliseen. Vihtasaari on 140 x 900 m kokoinen saari, joka matalan veden aikaan on itäpäästään yhteydessä Ala-Honkisen saareen. Saari on matala ja rannat veden syömät. Etelärannan länsiosassa ja saaren länsipäässä, kivikautisen asuinpaikan kohdalla, on laaja veden syömä tasanne. Paikalla kasvaa pientä suoperäistä sekametsää. Löytöinä (KM 23993:1-2) paikalta on hioin ja kvartsia, jotka ovat löytyneet rantahiekasta ja -kivikosta. Vesi lienee tuhonnut suuren osan asuinpaikasta. Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [102] Vihtasaari S ja [103] Vihtasaari E.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010102 |
290 |
Vihtasaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606097.94600000 |
7111010.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010102 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevan Vihtasaaren etelärannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 10 km itäkoilliseen. Vihtasaari on 140 x 900 m kokoinen saari, joka matalan veden aikaan on itäpäästään yhteydessä Ala-Honkisen saareen. Saari on matala ja rannat veden syömät. Etelärannalla on kivikon ja nykyisen korkeimman rannan välissä veden syömää hiekkaa, josta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Saaren itäosa kasvaa mäntymetsää, lännessä on kuusikkoa. Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [101] Vihtasaari W ja [103] Vihtasaari E.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010103 |
290 |
Vihtasaari E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606441.80700000 |
7110982.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010103 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevan Vihtasaaren itäpäässä, Katerman voimalaitoksesta 10,3 km itäkoilliseen. Vihtasaari on 140 x 900 m kokoinen saari, joka matalan veden aikaan on itäpäästään yhteydessä Ala-Honkisen saareen. Saari on matala ja rannat veden syömät. Saaren itäosa kasvaa mäntymetsää, ja itäpään rannoilla on kvartsi-iskoksia, nuotionpohjia ja palaneita kiviä. Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [101] Vihtasaari W ja [103] Vihtasaari E.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010104 |
290 |
Ala-Honkinen W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606360.83800000 |
7111373.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010104 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevassa Ala-Honkisen saaressa, Katerman voimalaitoksesta 10,3 km itäkoilliseen, saaren lounaisrannan puolivälin paikkeilla, jossa on hiekkarantainen lahdelma. Ala-Honkinen on 1,6 x 0,6 km kokoinen saari, jonka itäkärki on melko laajalta alueelta veden syömä. Saaren lounaisranta on suureksi osaksi kivikkoinen, eteläosasta on matalan veden aikaan yhteys hiekkakannasata pitkin Vihtasaareen. Saaren länsiosassa kasvaa pääasiassa mäntymetsää, lahdelman kohta on soistunut. Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 23994:1-2). Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [57] Ala-Honkinen SE ja [105] Ala-Honkinen N.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010105 |
290 |
Ala-Honkinen N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606888.62000000 |
7111638.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010105 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosan keskivaiheilla olevassa Ala-Honkisen saaressa, Katerman voimalaitoksesta 10,9 km itäkoilliseen, saaren pohjoisrannan puolivälin paikkeilla, jossa on hiekkarantainen lahdelma. Ala-Honkinen on 1,6 x 0,6 km kokoinen saari, jonka itäkärki on melko laajalta alueelta veden syömä. Saaren pohjoisranta on kivikkoinen lukuunottamatta asuinpaikan kohdalla olevaa hiekkaista lahdelmaa. Saaren pohjoisosassa kasvaa osaksi mäntymetsää, osaksi se on soistunut ja kasvaa pensaikkoa. Löytöinä paikalta on kvartsia (KM 23995). Saarella on kaksi muutakin asuinpaikkaa [57] Ala-Honkinen SE ja [104] Ala-Honkinen W.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010106 |
290 |
Aarresaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606528.77600000 |
7109498.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010106 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskivaiheilla, lähellä järven etelärantaa olevalla pienellä Aarresaarella, Katerman voimalaitoksesta 10,3 km itään. Saari on kooltaan noin 90 x 140 m, sen rannat ovat korkeahkot ja kivikkoiset; vain etelässä on matala hiekkaranta. Saaressa kasvaa mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt (KM 23997) ovat lähinnä saaren lounaiskärjestä. |
| metsakeskus.290010107 |
290 |
Hakosaaret N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606640.72900000 |
7109674.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010107 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskivaiheilla, lähellä järven etelärantaa olevalla luodolla, Aarresaaren pohjoispuolellla, Katerman voimalaitoksesta 10,4 km länteen. Luoto on miltei kokonaan vedensäännöstelyn tuhoama. Luodolla kasvaa pientä mäntyä ja pari suurehkoa koivua. Rannat ovat kivikkoiset, mutta itäosassa on myös vähän hiekkaa, ja tältä kohdin on löytynyt jonkin verran kvartsi-iskoksia (KM 23999). |
| metsakeskus.290010108 |
290 |
Hakosaaret S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606767.68000000 |
7109530.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010108 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskivaiheilla, lähellä järven etelärantaa, Aarresaaren itäpuolella, Katerman voimalaitoksesta 10,6 km itään. Kyseessä on kaksi toisistaan vajaan 200 m etäisyydellä olevaa luotoa, jotka alunperin ovat saattaneet muodostaa pitkän, itä-länsisuuntaisen, saaren; nyt vain saaren päät ovat korkean veden aikana vedenpinnan yläpuolella. Asuinpaikka on miltei kokonaan tuhoutunut veden säännöstelyn vuoksi. Läntisellä luodolla kasvaa kuusta ja koivua, itäisessä vain ruohoa ja yksi koivu. Luotojen rannat ovat kivikkoiset, ja vain läntisen luodon kaakkoisrannalla on hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt (KM 24000) ovat tulleet kivikosta. |
| metsakeskus.290010109 |
290 |
Hiekkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607364.00000000 |
7110142.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010109 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskivaiheilla, lähellä järven etelärantaa, Leväniemen pohjoispuolella olevassa pienessä Hiekkasaaressa, Katerman voimalaitoksesta 11,2 km itään. Saari on kooltaan noin 40 x 120 m, ja matalan veden aikaan se on kaakkoispäästään yhteydessä mantereeseen. Saaren rannat ovat kivikkoiset, etelässä on myös hiekkaa. Saaressa kasvaa mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt (KM 24001) ovat saaren etelärannalta. |
| metsakeskus.290010110 |
290 |
Ylä-Honkinen W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608316.04300000 |
7111925.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010110 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Ylä-Honkinen -nimisen saaren länsipään eteläkärjessä, Katerman voimalaitoksesta 12,4 km itäkoilliseen. Ylä-Honkinen on 0,5 x 1,8 km kokoinen saari, jonka länsipään ranta on kivikkoinen, pohjoisessa ja lännessä ranta on paikoin soistunut. Maaperä on hiekkaa. Saaren länsipäässä on kaksi niemeä, joista eteläisimmän rantakivien väleistä on löytnyt kvartsia (KM 24002). Saaressa on neljä muuta asuinpaikkaa: [111] Ylä-Honkinen N, [112] Ylä-Honkinen E, [113] Ylä-Honkinen SE, [114] Ylä-Honkinen S.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010111 |
290 |
Ylä-Honkinen N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609265.66600000 |
7112170.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010111 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Ylä-Honkinen -nimisen saaren pohjoisrannan itäosssa, Katerman voimalaitoksesta 13,4 km itäkoilliseen. Ylä-Honkinen on 0,5 x 1,8 km kokoinen saari, jonka länsipään ranta on kivikkoinen, pohjoisessa ja lännessä ranta on paikoin soistunut. Maaperä on hiekkaa. Saaren pohjoisranta on kivikkoa, paikoin savista hiekkaa. Pohjoisrannalta kivien välistä ja savisesta hiekasta, rannan puolivälin paikkeilta noin 400 m matkalta, on löytnyt kvartsi-iskoksia (KM 24003) ja hioin (KM 23922). Saaressa on neljä muuta asuinpaikkaa: [110] Ylä-Honkinen W, [112] Ylä-Honkinen E, [113] Ylä-Honkinen SE, [114] Ylä-Honkinen S.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010112 |
290 |
Ylä-Honkinen E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610054.34700000 |
7112006.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010112 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Ylä-Honkinen -nimisen saaren itäkärjessä, Katerman voimalaitoksesta 14,1 km itäkoilliseen. Ylä-Honkinen on 0,5 x 1,8 km kokoinen saari, jonka länsipään ranta on kivikkoinen, pohjoisessa ja lännessä ranta on paikoin soistunut. Maaperä on hiekkaa. Saaren itäkärjessä on säännöstelyn kuluttama hiekkatasanne, josta on löytnyt kvartsi-iskoksia (KM 24003), palaneita kiviä ja muutama nuotionpohja. Saaressa on neljä muuta asuinpaikkaa: [110] Ylä-Honkinen W, [111] Ylä-Honkinen N, [113] Ylä-Honkinen SE, [114] Ylä-Honkinen S.
Rantahiekasta löytyi vuoden 2011 inventoinnissa asbestisekoitteinen saviastian pala, kivilaji-iskos ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.290010113 |
290 |
Ylä-Honkinen SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609599.53400000 |
7111885.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010113 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Ylä-Honkinen -nimisen saaren etelärannan itäosassa, Katerman voimalaitoksesta 13,6 km itäkoilliseen. Ylä-Honkinen on 0,5 x 1,8 km kokoinen saari, jonka länsipään ranta on kivikkoinen, pohjoisessa ja lännessä ranta on paikoin soistunut. Maaperä on hiekkaa. Saaren etelärannassa on säännöstelyn syömä hiekkaranta sekä jyrkkä rantatörmä. Rantatörmän kohdalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 24005). Saaressa on neljä muuta asuinpaikkaa: [110] Ylä-Honkinen W, [111] Ylä-Honkinen N, [112] Ylä-Honkinen E, [114] Ylä-Honkinen S.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010114 |
290 |
Ylä-Honkinen S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608768.86200000 |
7111667.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010114 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Ylä-Honkinen -nimisen saaren etelärannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 13,1 km itäkoilliseen. Ylä-Honkinen on 0,5 x 1,8 km kokoinen saari, jonka länsipään ranta on kivikkoinen, pohjoisessa ja lännessä ranta on paikoin soistunut. Maaperä on hiekkaa. Saaren etelärannassa on säännöstelyn syömää hiekkaranta sekä jyrkkä rantatörmä. Etelärannassa on kolme lahdelmaa, joista läntisin on rannan puolivälissä; tämän lahden länsirannalla on tervahaudan pohja. Tervahaudan edustalla ja siitä noin 500 m länteen on rantahiekasta ja noin metrin korkuisessa rantatörmästä löytnyt asuinpaikkalöytöjä (KM 24006). Saaressa on neljä muuta asuinpaikkaa: [110] Ylä-Honkinen W, [111] Ylä-Honkinen N, [112] Ylä-Honkinen E, [113] Ylä-Honkinen SE.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010115 |
290 |
Nauvunsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597313.48100000 |
7111377.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010115 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 2,4 km pohjoiskoilliseen, Nauvunsalmen pohjoisrannalla, Heinälahdentien sillan ja Paskoniemen välissä. Paikalla on matala, vedensyömä ranta, jossa on hienoa hiekkaa, eräin kohdin miltei savea. Rannalla on jonkin verran kiviä, varsinkin sillan ja Paskoniemen puolivälin paikkeilla. Paskoniemen puoleiseen osaan on rakennettu kesämökki. Asuinpaikkalöytöjä sekä palaneita kiviä ja nuotiokiveyksiä on löytynyt rannalta, runsaan 300 m matkalta. Koekuopituksen perusteella kyseessä on noin 30 m leveä ja 200 m pitkä kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue. |
| metsakeskus.290010115 |
290 |
Nauvunsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
597313.48100000 |
7111377.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010115 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 2,4 km pohjoiskoilliseen, Nauvunsalmen pohjoisrannalla, Heinälahdentien sillan ja Paskoniemen välissä. Paikalla on matala, vedensyömä ranta, jossa on hienoa hiekkaa, eräin kohdin miltei savea. Rannalla on jonkin verran kiviä, varsinkin sillan ja Paskoniemen puolivälin paikkeilla. Paskoniemen puoleiseen osaan on rakennettu kesämökki. Asuinpaikkalöytöjä sekä palaneita kiviä ja nuotiokiveyksiä on löytynyt rannalta, runsaan 300 m matkalta. Koekuopituksen perusteella kyseessä on noin 30 m leveä ja 200 m pitkä kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue. |
| metsakeskus.290010115 |
290 |
Nauvunsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
597313.48100000 |
7111377.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010115 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 2,4 km pohjoiskoilliseen, Nauvunsalmen pohjoisrannalla, Heinälahdentien sillan ja Paskoniemen välissä. Paikalla on matala, vedensyömä ranta, jossa on hienoa hiekkaa, eräin kohdin miltei savea. Rannalla on jonkin verran kiviä, varsinkin sillan ja Paskoniemen puolivälin paikkeilla. Paskoniemen puoleiseen osaan on rakennettu kesämökki. Asuinpaikkalöytöjä sekä palaneita kiviä ja nuotiokiveyksiä on löytynyt rannalta, runsaan 300 m matkalta. Koekuopituksen perusteella kyseessä on noin 30 m leveä ja 200 m pitkä kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue. |
| metsakeskus.290010116 |
290 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597526.39100000 |
7111946.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010116 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 3 km pohjoiskoilliseen, Anttilanniemen pohjoisrantaan laskevalla rinteellä, noin 0,5 km kaakkoon Niemelän talosta. Paikalla on pelto, jonka länsiosasta on kiviä pois heiteltäessä löytynyt reikäkivi (KM 23559). Kynnetyn pellon länsiosassa, noin 100 m rannasta, on havaittu viitteitä muinaisjäännöksestä (kvartsi-iskos KM 24672). |
| metsakeskus.290010117 |
290 |
Katerman koulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596370.85600000 |
7113524.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010117 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, 4,2 km Katerman voimalaitoksesta pohjoiskoilliseen, Katerman koulun lounais- ja kaakkoispuolella olevassa rannassa. Ranta on hienoa hiekkaa, lounaassa on hiekan seassa jonkin verran kiviäkin. Rannan takana kasvaa mäntymetsää, joka lounaassa on hieman soistunut. Kvartsi-iskoksia (KM 24673:1-2) on löytynyt rantahietikosta. |
| metsakeskus.290010118 |
290 |
Sopasenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598843.86500000 |
7112018.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010118 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 4,3 km koilliseen, Sopasenniemen kärjessä ja kärjen etelärannalla. Sopasenniemen ranta on kivikkoinen, mutta hiekkapohjainen; niemen kärki on avointa peltoa. Sopasenniemessä on kahden tilan rakennuksia, pohjoisessa Mäkituvan ja etelässä Sopasenniemen. Niemen etelärannalla, Aholan tilan alueella, on hieman soistunutta metsää. Asuinpaikkalöytöjä (KM 24674:1-2) on tullut pitkin rantaa, kivien välistä. |
| metsakeskus.290010119 |
290 |
Sopasenlahti S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598433.02600000 |
7112880.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010119 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Sopasenlahden etelärannalla, Katerman voimalaitoksesta 4,2 km koilliseen. Ranta on kivikkoinen, mutta hiekkapohjainen; muutamissa kohdissa on hiekkarantaakin. Itäosassa maasto kohoaa jyrkästi, ja täältä on hakattu mäntymetsää. Länsiosa on matalampaa, hieman suoperäistä metsää. Kvartsi-iskoksia (KM 24675:1-4) on löytynyt pesäkkeittäin eri kohdista rantaa. |
| metsakeskus.290010120 |
290 |
Sopasenlahti N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598579.96600000 |
7112947.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010120 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Jokiniemessä, Sopasenlahden pohjoisrannalla, Katerman voimalaitoksesta 4,7 km koilliseen. Ranta on kivikkoinen, mutta hiekkapohjainen; paikoin on pelkkää hiekkarantaakin. Rannan takana kasvaa havumetsää, rannan lähellä maasto on paikoin soistunutta. Rannan puolivälin paikkeilla on mökki, ja toinen mökki on rannan itäpäässä. Rannasta on koko niemen matkalta runsaasti asuinpaikkalöytöjä (KM 24676:1-3) sekä palaneita kiviä. Reikäkivi (KM 23573) on löytynyt niemen itäpäässä olevan mökin edustalta. |
| metsakeskus.290010121 |
290 |
Pieni Lauttasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601677.71800000 |
7113043.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010121 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 6,6 km koilliseen, Ontojärven länsiosassa, Selkäniemen talosta 0,9 km eteläkaakkoon, kahdesta Lauttasaareksi merkitystä saaresta eteläisemmässä. Pieni Lauttasaari on kooltaan 40 x 100 m, sen keskellä kasvaa sekametsää, mutta säännöstely on muuttanut saaren suurimmaksi osaksi vedensyömäksi kivikoksi; vain joissain kohdissa kivien seassa on hiekkaa. Asuinpaikkalöytöjä (KM 24677) ja palaneita kiviä on tullut sieltä täältä rantakivien välistä. Viereisessä saaressa on mahdollinen asuinpaikka [122] Iso Lauttasaari. |
| metsakeskus.290010122 |
290 |
Iso Lauttasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601750.68700000 |
7113141.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010122 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 6,8 km koilliseen, Ontojärven länsiosassa, Selkäniemen talosta 0,8 km eteläkaakkoon, kahdesta Lauttasaareksi merkitystä saaresta pohjoisemmassa. Iso Lauttasaari on kooltaan 120 x 200 m, saaressa kasvaa sekametsää, pohjoispuoli on suoperäinen. Saaren rannat ovat säännöstelyn syömät ja kivikkoiset; vain siellä täällä on kivien välissä hiekkaa. Paikalta on löytynyt palaneita kiviä ja kvartsia, jota ei ole otettu talteen. Saaren koilliskulmassa on kiviraunio, joka on mahdollisesti kokonaan maatuneen kämpän kiuas. Viereisessä saaressa on myös asuinpaikka [121] Pieni Lauttasaari. |
| metsakeskus.290010123 |
290 |
Naurissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602386.43300000 |
7113171.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010123 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Selkälänniemen talosta 1,1 km kaakkoon, Katerman voimalaitoksesta 7,4 km itäkoilliseen. Naurissaari on kooltaan 0,3 x 0,8 km, rannoiltaan soistunut. Rannoilla kasvaa monin paikoin haapapensaikkoa, muuten saaresta on metsä kaadettu. Naurissaaren matalat rannat ovat vedensäänöstelyn syömät. Eteläranta on saaren itä- ja keskiosassa hietikkoa, josta on löytynyt kvartseja (KM 24678:1-5). Kvartseja on löytynyt myös länteen päin olevasta lahdelmasta ja saaren itäkärjestä. |
| metsakeskus.290010124 |
290 |
Vattusaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602817.25900000 |
7112791.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010124 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Selkäniemen talosta 2 km kaakkoon, Katerman voimalaitoksesta 7,5 km itäkoilliseen olevassa Vattusaaressa. Saari on kooltaan 0,2 x 1,0 km, ja siellä kasvaa pääasiassa mäntymetsää. Saaren itäpää on rannan lähettyvillä suoperäinen, ja siellä kasvaa koivua ja pajua. Etelärannan itäosassa on hiekkarantaa sekä korkeahko veden kuluttama rantatörmä; täältä on löytynyt kvartsia, piitä ja palaneita kiviä. Asuinpaikkalöytöjä (KM 24679:1-7) on myös muualta, kuten saaren länsikärjen tuntumasta ja pohjoisrannalta. Saaren etelärannan lähellä on tervahauta, johon liittynee rannalta löytynyt kuonan pala. Pohjoisrannan keskivaiheilla on lisäksi osin veden tuhoama rautamalmikasa.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Hiekassa oli paljon rautamalmihippuja. |
| metsakeskus.290010125 |
290 |
Voittolan Saunasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601847.64000000 |
7114660.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010125 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Selkäniemen ja Hakkaranniemen välissä, Katerman voimalaitoksesat 7,8 km koilliseen. Kyseinen saunasaari on kooltaan 120 x 350 m, sen länsiosa on itäosaa korkeampi; länsipäässä on paikoin näkyvissä avokallio. Länsiosassa kasvaa havumetsää, itäpäässä koivua. Rannat ovat veden säännöstelyn syömät. Etelärannalla on alkuperäisen rantakivikon takana vähäkivinen alue, jossa on hiekkaa tai savea, länsirannalla on hiekkapohjainen kivikko. Asuinpaikkalöydöt (KM 24683:1-5) ovat lähinnä saaren länsipään eteläkärjestä ja pohjoisrannan itäkärjestä, missä on havaittu lisäksi palaneita kiviä. Länsirannan pohjoiskärjen eteläpuolella on maatuneen kämpän jäännökset. |
| metsakeskus.290010126 |
290 |
Savisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602304.45900000 |
7114260.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010126 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Hakkaranniemen ja Hakkaransaaren eteläpuolella, Selkäniemen talosta 1,0 km itäkoilliseen, Katerman voimalaitoksesta 7,8 km koilliseen. Savisaaren koko on 180 x 360 m, mutta veden säännöstely on erottanut sen itäkärjen erilliseksi luodoksi. Savisaari on matala, sen rannat ovat suureksi osaksi soistuneet, ja ne kasvavat tiheää sekametsää. Pohjoisosa on muuta saarta hieman korkeampi ja kuivempi. Rannat ovat kauttaaltaan kivikkoiset; länsikärjessä on näkyvissä kalliotakin. Asuinpaikkalöydöt (KM 24686:1-4) ovat eri puolilta saaren rannoilta. |
| metsakeskus.290010127 |
290 |
Hakkaransaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602277.47100000 |
7114607.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010127 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Hakkaranniemen kaakkoispuolella, Raitamaan talosta 600 m kaakkoon ja Katerman voimalaitoksesta 8,1 km koilliseen. Hakkaransaari (160 x 450 m) on korkeahko ja kuiva. Saaren länsipäässä kasvaa mäntymetsää ja siellä on paikoin kalliota näkyvissä; itäosa on matalampi ja siellä on viljelemättä jäänyt pelto sekä vanha riihi koillisrannan lähellä, noin 100 m itäkärjestä. Rannat ovat kivikkoiset, mutta hiekkapohjaiset; alkuperäisen rannan ja nykyisen korkeimman rannan välissä on veden syömä alue, jossa hiekkaa on runsaammin. Miltei kaikkialta saaren rannoilta on löytynyt kvartsia (KM 24688:1-9), mutta eniten itäkärjen laajalta vedensyömältä alueelta, jossa on havaittu lisäksi nuotionpohjia ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.290010128 |
290 |
Punuri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603137.12600000 |
7114470.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010128 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Hakkaranniemen edustalla, Heikkinen-saaren ja Hakkaransaaren välissä, Katerman voimalaitoksesta 8,7 km koilliseen. Punuri-saari on kooltaan 160 x 249 m ja siellä kasvaa pääasiassa kuusimetsää; osaksi saari on kalliorantainen. Saaren rannat ovat kivikkoiset, mutta kivien välissä on hiekkaa. Rantakalliossa on kvartsipaljastumia, joista kvartsia on rapautunut rannalle. Lähinnä länsikärjen etelätyven rannasta on löytynyt muutama kvartsi-iskos (KM 24689:1-2).
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010129 |
290 |
Heikkinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603439.99800000 |
7114737.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010129 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Saunaniemen eteläpuolella, Katerman voimalaitoksesta 9 km koilliseen Heikkinen-nimisessä saaressa. Heikkinen on kooltaan 260 x 350 m, osin suoperäinen saari, jossa kasvaa paikoin mäntymetsää ja paikoin tiheää sekametsää. Saaren rannat ovat kivikkoiset ja muutamissa kohdin kallioiset; kaakossa ja idässä on myös hieman hiekkarantaa. Heikkisen etelä- ja kaakkoisrannalta on löytynyt muutamia epämääräisiä kvartseja (KM 24690); koillisrannalla on rautamalmikasa.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010130 |
290 |
Pikku-Heikkisen luoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603212.08900000 |
7114887.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010130 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Saunaniemen eteläpuolella, Katerman voimalaitoksesta 9 km koilliseen. Kyseessä on pieni (noin 20 x 50 m) kallioluoto 50 m päässä Pikku-Heikkinen -nimisestä saaresta etelään. Luodon rannat ovat kivikkoiset, säännöstelyn syömät, mutta paikoin siellä on hiekkaakin. Luodolla kasvaa muutamia mäntyjä. Luodon etelä- ja kaakkoisrannalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 24691:1-3) ja pari nuotiokiveystä.
Luoto oli vuoden 2011 inventoinnin aikana lähes täysin veden alla. |
| metsakeskus.290010131 |
290 |
Pikku-Heikkinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603207.09600000 |
7114970.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010131 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Saunaniemen talosta 500 m etelään ja Katerman voimalaitoksesta 9 km koilliseen. Pikku-Heikkinen on 100 x 100 m kokoinen, osin kallioinen saari, jossa kasvaa sekametsää. Saaren rannat ovat veden säännöstelyn syömät. Saaren rannoilta on sieltä täältä löytynyt muutamia kvartseja (KM 24692).
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010132 |
290 |
Pönkäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602266.47200000 |
7115423.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010132 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Hakkaranniemen pohjoispuolella olevan Ampulahden suulla, Katerman voimalaitoksesta 8,6 km koilliseen. Pönkäsaari on 40 x 80 m kokoinen veden säännöstelyn syömä saari, jossa kasvaa pääasiassa mäntyä. Rannat ovat kivikkoiset, mutta etelärannalla ja saaren länsipäässä on hiekkarantaakin. Asuinpaikkalöytöinä (KM 24695:1-4) saarelta on kvartsia ja kiviesineen katkelma, jotka ovat löytyneet lähinnä saaren länsipäästä mutta myös itäpäästä. |
| metsakeskus.290010133 |
290 |
Pitkähiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604706.46900000 |
7120408.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010133 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven pohjoisrannalla, Katerman voimalaitoksesta 14 kilometriä pohjoiskoilliseen. Kyseessä on Hietaperän koulun lounais- ja länsipuolella olevan Hietaperänlahden koillisranta, lahden pohjukkaan pohjoisesta laskevaan puroon saakka. Paikalla on hienoa, kivetöntä hiekkaa, takana on korkea vedensyömä rantatörmä ja mäntymetsää. Paikoin ranta on matalampi ja soistunut. Vesi- ja ympäristöpiiri on tehnyt veneenpitopaikan noin 200 metriä koulusta lounaaseen sekä rantaan vastaan kohtisuoria kivivalleja rannan suojaksi eroosiota vastaan. Rantahiekasta on löytynyt yksittäisiä kvartsi-iskoksia (KM 24696) sieltä täältä, lahden pohjukasta aina veneenpitopaikan kaakkoispuolelle asti.
Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä paikalta löydettiin lisää kvartsi-iskoksia. Nyt kvartsi-iskoksia löytyi vain veneenvetopaikan länsipuolelta, noin kymmenen metrin matkalta. Rantatörmän päälle tehtiin koepistoja, joista ei löytynyt merkkiä muinaisjäännöksestä.
Vuoden 2012 inventoinnissa (MH) kohde oli ennallaan. Tarkastuksessa havaittiin muutamia yksittäisiä kvartsi-iskoksia.
Vuonna 2008 havaittiin paikalla kuoppajäännös, jonka halkaisija on 3,5 metriä ja syvyys 0,4 metriä. Päällepäin loivareunainen kuoppa näyttää vanhalta. Turpeen alla on ohut harmaa huuhtoutumiskerros ja sen alla sotketun näköistä maata sekä pohjalla että reunalla. Kuopan funktio ei tutkimuksessa selvinnyt. Muistitiedon mukaan alueelle olisi talvisodan aikana haudattu kolme puna-armeijan sotilasta. Kyse saattaa olla tietenkin olla jostakin näistä haudoista. Kuoppa ei kuitenkaan vaikuttanut haudalta.
Vuonna 2012 paikalta siirrettiin kuuden vainajan jäännökset Saunajärvelle Paloahoon. |
| metsakeskus.290010134 |
290 |
Järvelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
599850.46300000 |
7110625.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010134 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, pohjoiseen avautuvalla rannalla, Katerman voimalaitoksesta 4,2 km itäkoilliseen, Järvelän talon kohdalla. Kivikautinen asuinpaikka-alue on 162 m mpy olevan rantatörmän päällä, jota vedenpinnan säännöstely kuluttaa nopeasti. Asuinpaikalta on löytöinä mm. kivitaltta, keramiikkaa, piitä ja kvartsia. Varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue on noin 40 m päässä kivikautiselta asuinpaikka-alueelta. Asuinpaikan itäpuolella alkaa toinen asuinpaikka [135] Tuhkaniemi. |
| metsakeskus.290010134 |
290 |
Järvelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
599850.46300000 |
7110625.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010134 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, pohjoiseen avautuvalla rannalla, Katerman voimalaitoksesta 4,2 km itäkoilliseen, Järvelän talon kohdalla. Kivikautinen asuinpaikka-alue on 162 m mpy olevan rantatörmän päällä, jota vedenpinnan säännöstely kuluttaa nopeasti. Asuinpaikalta on löytöinä mm. kivitaltta, keramiikkaa, piitä ja kvartsia. Varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue on noin 40 m päässä kivikautiselta asuinpaikka-alueelta. Asuinpaikan itäpuolella alkaa toinen asuinpaikka [135] Tuhkaniemi. |
| metsakeskus.290010134 |
290 |
Järvelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
599850.46300000 |
7110625.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010134 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, pohjoiseen avautuvalla rannalla, Katerman voimalaitoksesta 4,2 km itäkoilliseen, Järvelän talon kohdalla. Kivikautinen asuinpaikka-alue on 162 m mpy olevan rantatörmän päällä, jota vedenpinnan säännöstely kuluttaa nopeasti. Asuinpaikalta on löytöinä mm. kivitaltta, keramiikkaa, piitä ja kvartsia. Varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue on noin 40 m päässä kivikautiselta asuinpaikka-alueelta. Asuinpaikan itäpuolella alkaa toinen asuinpaikka [135] Tuhkaniemi. |
| metsakeskus.290010134 |
290 |
Järvelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
599850.46300000 |
7110625.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010134 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, pohjoiseen avautuvalla rannalla, Katerman voimalaitoksesta 4,2 km itäkoilliseen, Järvelän talon kohdalla. Kivikautinen asuinpaikka-alue on 162 m mpy olevan rantatörmän päällä, jota vedenpinnan säännöstely kuluttaa nopeasti. Asuinpaikalta on löytöinä mm. kivitaltta, keramiikkaa, piitä ja kvartsia. Varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue on noin 40 m päässä kivikautiselta asuinpaikka-alueelta. Asuinpaikan itäpuolella alkaa toinen asuinpaikka [135] Tuhkaniemi. |
| metsakeskus.290010135 |
290 |
Tuhkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
600843.06300000 |
7110802.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010135 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven etelärannan länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 5,2 km itäkoilliseen, Järvelän talosta 1 km itään. Kohde rajoittuu lännessä Järvelän asuinpaikkaan [134] ja kaakossa Kapustaniemen asuinpaikkaan [55]. Järvelän, Tuhkaniemen ja Kapustaniemen asuinpaikat muodostavat melko yhtenäisen asuinpaikan, jolla pituutta rantaa myötäillen on yhteensä 3 km (asuinpaikka on jaettu osiin käsittelyn helpottamiseksi). Tuhkaniemen ranta (ei siis peruskarttaan merkitty Tuhkaniemi) on koko alueella matala, osittain hiekkarantaa ja osittain hiekkapohjaista kivikkoa. Lännessä rantatörmä on matala, ja törmän takana on pieni kosteikko. Tuhkaniemen kärki on korkeahko, vedensyömä; kaakkoon ja etelään päin ranta muuttuu jälleen matalaksi. Rannan takana kasvaa mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt (KM 24698:1-9) on poimittu pääasiassa kosteikon kohdalta rannasta sekä Tuhkaniemen kärjen itärannalta; täällä on havaittu myös palaneita kiviä sekä tulisijoja. Vuonna 2014 on toimitettu kokoelmiin saviastianpaloja hiekkarannalta Tuhkaniemen ja Kapustaniemen asuinpaikkojen välistä KM 40335 (p=7110490, i=601230 ETRS-TM35FIN). |
| metsakeskus.290010135 |
290 |
Tuhkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
600843.06300000 |
7110802.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010135 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven etelärannan länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 5,2 km itäkoilliseen, Järvelän talosta 1 km itään. Kohde rajoittuu lännessä Järvelän asuinpaikkaan [134] ja kaakossa Kapustaniemen asuinpaikkaan [55]. Järvelän, Tuhkaniemen ja Kapustaniemen asuinpaikat muodostavat melko yhtenäisen asuinpaikan, jolla pituutta rantaa myötäillen on yhteensä 3 km (asuinpaikka on jaettu osiin käsittelyn helpottamiseksi). Tuhkaniemen ranta (ei siis peruskarttaan merkitty Tuhkaniemi) on koko alueella matala, osittain hiekkarantaa ja osittain hiekkapohjaista kivikkoa. Lännessä rantatörmä on matala, ja törmän takana on pieni kosteikko. Tuhkaniemen kärki on korkeahko, vedensyömä; kaakkoon ja etelään päin ranta muuttuu jälleen matalaksi. Rannan takana kasvaa mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt (KM 24698:1-9) on poimittu pääasiassa kosteikon kohdalta rannasta sekä Tuhkaniemen kärjen itärannalta; täällä on havaittu myös palaneita kiviä sekä tulisijoja. Vuonna 2014 on toimitettu kokoelmiin saviastianpaloja hiekkarannalta Tuhkaniemen ja Kapustaniemen asuinpaikkojen välistä KM 40335 (p=7110490, i=601230 ETRS-TM35FIN). |
| metsakeskus.290010136 |
290 |
Vihtaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602067.57300000 |
7109942.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010136 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosan etelärannalla, Katerman voimalaitoksesta 5,9 km länteen. Vihtaniemi on alkuaan ollut niemi, mutta vedenpinnan säännöstely on erottanut sen erilliseksi saareksi, joka kooltaan on 100 x 300 m. Vihtaniemi on kuivaa mäntykangasta; sen rannat ovat säännöstelyn syömät. Pohjoisranta on kivikkoinen, itäkärjessä on hiekkarantaa, eteläranta on matala ja savinen. Vihtaniemen itäkärjestä on löytynyt kvartsi-iskos, samoin kuin niemen mantereenpuoleisesta pohjoistyvestä (KM 24699). |
| metsakeskus.290010137 |
290 |
Paloniemi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611503.76600000 |
7111815.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010137 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itärannalla, Paloniemen lomakylän ja Paloniemen talon välissä olevan lahden rannalla, Katerman voimalaitoksesta 15,5 km itäkoilliseen, Katerman voimalaitoksesta 15,5 km itäkoilliseen. Kyseessä on matala, länttä kohti avautuva hiekkarantainen lahti. Hiekkarannalta on löytynyt kvartsia (KM 24700), mutta asuinpaikka lienee miltei kokonaan tuhoutunut, koska ranta on tällä kohdalla matala ja soistunut. |
| metsakeskus.290010138 |
290 |
Hiltulanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615898.99000000 |
7113283.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010138 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen etelärannalla, Saarikosken länsipuolella, vastapäätä Ketolan taloa. Pajakkajoki tekee jyrkän mutkan Hiltulanniemen ympäri. Niemen rannat ovat kivikkoiset, joko hiekka- tai savipohjaiset; maasto rannan takana on soistunutta mäntymetsää. Hiltulanniemen kärjestä ja sen pohjoisrannalta noin 400 m matkalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 24701:1-4). Muutama kvartsi on löytynyt myös niemenkärjen lounaisrannalta. Kertomuksen mukaan Hiltulanniemen ja Huovisenniemen koillisrannan välillä sijaitsee ns. lapinpato, joka olisi kivistä tehty; pato saattaisi näkyä veden ollessa hyvin matalalla. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12002 |
13020 |
11028 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11028 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12002 |
13020 |
11040 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11040 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010139 |
290 |
Lukanniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
616957.56600000 |
7112062.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajakkajoen varella, sen itäpuolella, Jämäslahden ja Särkijoen välisen niemen kärjessä. Säännöstelyn vaikutuksesta Jämäslahti lienee alkuperäistä suurempi ja myös Lukanniemi on muuttunut useaksi erilliseksi saareksi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen kärkeen, joka on korkean veden aikaan noin 400 x 100 m kooltaan oleva saari. Saari käsittää kaksi kumparetta. Kärjessä, länsiluoteessa on noin 100 x 20 m kokoinen kumpare ja mantereen puolella, itäkaakossa on 250 x 80 m kumpare. Näiden välissä on matala ja kapea kohta. Alue on pääosin mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset, kumpareiden välisen matalan kohdan rannassa on hiekkaa.
Kohteen koillisosassa, lähellä rantaa on tervahaudanpohja. Kohteen itäpäässä on peltoraunioita sekä kaksi selvää rakennuksenpohjaa. Lukanniemestä kerrotaan ennen sotia löytyneen myös luita. Kohteen länsisosassa on erilaisia kuoppia, jotka saattavat olla hautoja.
Vuonna 2022 tiesuunnitelmiin liittyneissä koekaivauksissa suunnitellulta pysäköintialueelta löydettiin merkkejä esihistoriallisesta kulttuurikerroksesta. Alueelle kaivetuista koekuopista saatiin talteen kvartsiytimiä ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa. Ytimet liittyvät
paikalliseen kvartsin työstöön. Aiemman tutkimuksen ja tässä tutkimuksessa saatujen havaintojen perusteella huvilan kohdalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka, josta on osa säilyneenä suunnitellun parkkipaikan alueella sekä huvilan itäpuolella. Lisäksi suunnitellun tielinjan pohjoisreunassa on syvä, pitkulainen painanne. Sen pohjalla on kaksoismaannos. Tielinjalta havaittuihin keittokuoppiin tehdyistä koekuopista havaittiin useita podsolimaannoskerroksia joiden perusteella ne ajoittuvat todennäköisesti esihistorialliselle ajalle. |
| metsakeskus.290010140 |
290 |
Ronivaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
593836.86600000 |
7115706.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010140 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Ontojärven länsipuolella, Katerman voimalaitoksesta 6,5 km koilliseen, Ronivaaran talosta 450 m kaakkoon, Ronivaaran kaakkoisrinteen juurella virtaavasta purosta 15 m itään ja Ronivaaran taloon johtavasta tiestä 25 m koilliseen. Kohteessa on etelä-pohjois -suunnassa rinnakkain kaksi sammaleen peittämää suurehkoista kivistä tehtyä röykkiötä. Pohjoisemman röykkiön (halk. 2,5 m) keskeltä on suurelta alalta heitetty kiviä pois; eteläisempi (halk. 1,5 m, korkeus 0,4 m) on koskematon. Paikalla on suon laidassa, länteen viettävässä rinteessä, nuorta mäntymetsää. |
| metsakeskus.290010141 |
290 |
Mäntypuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596139.93500000 |
7115611.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010141 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosaan laskevan Vieksinjoen Syväsalmen länsirannalla, Mäntypuron suussa, Katerman voimalaitoksesta 6,3 km pohjoiseen. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa, ja kasvillisuutena on havupuuvaltaista sekametsää. Puron pohjoispuolella rannassa on noin metrin korkuinen törmä, eteläpuolella törmä on matalampi. Mäntypuron suun molemmin puolin on löytynyt kvartsia (KM 25080:1-2) ja palanutta kiveä. Pohjoispuolella asuinpaikkahavaintoja on noin 100 m matkalla, eteläpuolella havainnot ulottuvat noin 50 m matkalle. |
| metsakeskus.290010142 |
290 |
Syväsalmen harju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
596248.89200000 |
7115479.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010142 |
Kohde sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 6,2 km pohjoiseen, Vieksijoen Syväsalmen itärannalla olevan korkean harjun länsiosassa, noin 100 m harjun länsipäästä. Paikalla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena suopursua, mustikkaa ja puolukkaa. Paikalla on vanha, pienehkö sorakuoppa. Sorakuopan reunasta 5 m itään on 3,5 m läpimitaltaan ja 1,2 m syvyydeltään oleva kuoppa, jonka pohjalla on pieni kuoppa; jälkimmäinen vaikuttaa jälkeenpäin kaivetulta. Tästä 30 m etelään, melko jyrkästi etelään tai lounaaseen viettävässä rinteessä on toinen kuoppa, joka on 3,5 m läpimitaltaan ja 1 m halkaisijaltaan. |
| metsakeskus.290010143 |
290 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596621.74600000 |
7114996.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010143 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsipuolella olevan Ison Kylmäjärven koillisrannalla, Katerman voimalaitoksesta 5,8 km pohjoiseen. Ranta on hiekkapohjainen ja jonkin verran kivikkoinen. Matalahkon törmän päällä kasvaa koivuja ja niiden takana nurmea; luoteessa ranta muuttuu kivikkoisemmaksi. Rannassa, noin 50-60 m talosta länteen, on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 25081). |
| metsakeskus.290010144 |
290 |
Kylmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596339.85900000 |
7114182.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010144 |
Kohde sijaitsee Ontojärven länsipäässä, Katerman voimalaitoksesta 5 km pohjoiseen, noin 1 km Katerman koulusta luoteeseen, koululle menevän tien molemmin puolin. Paikalla on pieni sorakuoppa, jonka länsireunalta lähtee metsätie pohjoiseen. Metsätiestä 23 m länteen ja koululle vievältä tieltä 15 m pohjoiseen alkaa pyyntikuoppa-alue, jossa on 9 kuoppaa; muutamaa niistä on kaiveltu. Metsätieltä on lisäksi löytynyt kvartsia (KM 25082:1-2). Tiettävästi pyyntikuoppia on ollut myös näistä kuopista etelään ja koulusta länteen päin, Heinälahteen pistävällä niemellä, mutta hakkuiden vuoksi niitä ei ole pystytty havaitsemaan. |
| metsakeskus.290010144 |
290 |
Kylmä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
596339.85900000 |
7114182.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010144 |
Kohde sijaitsee Ontojärven länsipäässä, Katerman voimalaitoksesta 5 km pohjoiseen, noin 1 km Katerman koulusta luoteeseen, koululle menevän tien molemmin puolin. Paikalla on pieni sorakuoppa, jonka länsireunalta lähtee metsätie pohjoiseen. Metsätiestä 23 m länteen ja koululle vievältä tieltä 15 m pohjoiseen alkaa pyyntikuoppa-alue, jossa on 9 kuoppaa; muutamaa niistä on kaiveltu. Metsätieltä on lisäksi löytynyt kvartsia (KM 25082:1-2). Tiettävästi pyyntikuoppia on ollut myös näistä kuopista etelään ja koulusta länteen päin, Heinälahteen pistävällä niemellä, mutta hakkuiden vuoksi niitä ei ole pystytty havaitsemaan. |
| metsakeskus.290010145 |
290 |
Kaisanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602392.44000000 |
7109564.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010145 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven etelärannalla, Tervasalmen sillasta 1,5 km pohjoiskoilliseen, Kaisanlahden itäpuolella ja Kaisanniemen pohjoisrannalla, Katerman voimalaitoksesta 6,3 km itään. Kaisanlahden pohjukka on suota, mutta maasto muuttuu idässä Kaisanniemen kohdalla kuivaksi. Kaisanniemen ranta on kivikkoinen, länsikärjessä kivikon takana on veden syömää hiekkaa, josta pääosa asuinpaikkalöydöistä (KM 25083:1-3) on tullut. Länsikärjestä 300 m itään niemen pohjoisranta tekee mutkan; säännöstely on muuttanut aiemman niemen pieneksi luodoksi. Ranta on tällä kohdin matala. Kaisanniemen länsiosassa kasvaa pientä havupuuta ja pensaikkoa. Asuinpaikan pituus on kaikkiaan noin 400 m. Paikalla on myös 10 kiviröykkiöitä, joista 8 on tutkittu kaivauksin; kyseessä lienevät historiallisen ajan peltoraunioita. |
| metsakeskus.290010146 |
290 |
Tervaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603051.17800000 |
7108114.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010146 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 6,5 km itäkaakkoon, Tervasalmen sillan itäpuolella, Ontojärven ja sen eteläpuolisen Nurmesjärven välisen niemen pohjoisrannalla, Kuhmo-Kajaani -maantien pohjoispuolella. Kyseessä on maantien ja rannan välinen kapeahko pohjoiseen viettävä rinne, jossa kasvaa havumetsää; paikoin siinä on peltoa. Ranta on hiekkapohjainen, joissakin kohdin savinen, suureksi osaksi kivikkoinen. Asuinpaikkalöydöt (KM 25084:1-3) ovat pääasiassa pellon kohdalta rannasta. |
| metsakeskus.290010147 |
290 |
Tervaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603427.02700000 |
7108263.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010147 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Tervasalmen itäpuolisessa, suon mantereesta erottavassa niemessä, Tervasalmen talosta 800 m itään, Katerman voimalaitoksesta 7,3 km itäkaakkoon. Niemi on itäkaakko-länsiluode -suuntainen ja kooltaan 60 x 500 m. Niemeä halkoo voimajohtolinja. Niemessä kasvaa tiheää pientä männikköä voimajohtolinjan kohtaa lukuunottamatta. Rannat ovat vedenpinnan säännöstelyn kuluttamat, etenkin niemen luoteiskärjessä, josta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 25085:1-3). Iskoksia on löytnyt myös etelärannan puolivälin paikkeilta, missä on paikoin hiekkaa, paikoin savea. |
| metsakeskus.290010148 |
290 |
Hanhiniemi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604234.70500000 |
7108070.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010148 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 8,4 km itäkaakkoon, Ontojärven eteläosassa, Tervasalmen vanhasta sillasta 2,2 km itään olevan Hanhiniemen lounaistyvessä. Ranta on kivikkoinen, osin kallioinen, mutta rannassa on paikoin pieniä hiekkarantaisia lahdelmia. Rantatörmä on korkeahko.Rannan takana kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena suopursua ja varpuja. Kaikkiaan asuinpaikan pituus on noin 600 m. Asuinpaikkalöydöt (KM 25086:1-5) ovat useasta kohdasta rantaa. Asuinpaikan lähellä ovat asuinpaikat [149] Hanhiniemi N ja [150] Hanhiniemi SE. |
| metsakeskus.290010149 |
290 |
Hanhiniemi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604404.62900000 |
7108793.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010149 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 8,2 km itäkaakkoon, Ontojärven eteläosassa, Tervasalmen vanhasta sillasta 2,1 km itään. Hanhiniemen pohjoisosa lienee muodostunut erilliseksi saareksi vedenpinnan säännöstelyn seurauksena. Saaren on kooltaan 300 x 500 m, pääasiassa mäntykankainen. Ranta on suurimmaksi osaksi kivikkoinen; länsirannan eteläosa on hyvin matala, hiekka- ja savipohjainen. Asuinpaikkalöydöt (KM 25087:1-3) ovat useasta kohdasta rantaa. Asuinpaikan lähellä ovat asuinpaikat [148] Hanhiniemi SW ja [150] Hanhiniemi SE. |
| metsakeskus.290010150 |
290 |
Hanhiniemi SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604901.43600000 |
7108141.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010150 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 8,8 km itäkaakkoon, Ontojärven eteläosassa, Tervasalmen vanhasta sillasta 2,6 km itään, Hanhiniemen kaakkoistyvessä, Riihilahden rannalla. Mantereen puoleisen tyven itäranta on kivikkoinen ja melko jyrkkä; niemi kasvaa havumetsää, aluskasvillisuutena on suopursua ja mustikanvarpuja. Eteläosassa on matala, savipohjainen ja kivikkoinen lahdelma, josta asuinpaikkalöydöt (KM 25088) pääasiassa ovat löytyneet. Asuinpaikan lähellä ovat asuinpaikat [148] Hanhiniemi SW ja [149] Hanhiniemi N. |
| metsakeskus.290010151 |
290 |
Riihilahti SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605391.23600000 |
7108164.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010151 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 9,3 km itäkaakkoon, Ontojärven eteläosassa, Riihilahden pohjukan itäosassa, Tervasalmen vanhasta sillasta itään. Riihilahteen laskee kaakosta oja, jonka suussa on noin 100 m pitkä, kapea lahti. Lahden länsiranta on hienoa kivetöntä hiekkaa. Takana oleva maasto on matalaa ja kasvillisuutena on mäntytaimikkoa. Asuinpaikkalöydöt (KM 25089:1-2) ovat lahden länsirannan hietikosta. Lahden toisella puolen on kaksi tervahaudan pohjaa, ja niiden välissä hirsirakennuksen pohja, jonka nurkassa on kiukaan jäännökset. |
| metsakeskus.290010152 |
290 |
Riihilahti E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605160.33000000 |
7108384.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010152 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 9 km itäkaakkoon, Ontojärven etelärannalla, Tervasalmen vanhasta sillasta 2,8 km itään, Riihilahden itärannalla. Kohteen pohjoispäänä on vedenpinnan säännöstelyn mantereesta erottama pieni saari (aiemmin niemenkärki); asuinpaikan pituus on noin 400 m. Ympäristössä kasvaa havumetsää, aluskasvillisuutena on suopursua ja varpuja. Rannat ovat säännöstelyn syömät. Kvartsi-iskoksia (KM 25090:1-3) on löytynyt useasta kohdasta rantaa. |
| metsakeskus.290010153 |
290 |
Riihiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604556.57000000 |
7109033.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010153 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven etelärannalla, Tervasalmen vanhasta sillasta 2,5 km itäkoilliseen olevan niemen kärkiosassa, Katerman voimalaitoksesta 8,5 km itään. Riihiniemi on kapeahko, kaakko-luode -suuntainen, ja siellä kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena puolukkaa. Rannat ovat kivikkoiset. Noin 300 m kärjestä kaakkoon niemi on hyvin kapea (40 m); tällä kohdalla lounaassa on hiekkarantaa. Kvartsia (KM 25091) on löytynyt niemenkärjen kummaltakin rannalta. |
| metsakeskus.290010154 |
290 |
Kalliolahti W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605216.30500000 |
7108853.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010154 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven etelärannalla, Kalliolahden länsipuolella, Katerman voimalaitoksesta 9,3 km itäkaakkoon. Kohteen luoteispää on noin 600 m Kalliolahden länsipuolisen niemen kärjestä itään; ranta on täällä kivikkoinen, rannan takana on havumetsää, aluskasvillisuutena puolukanvarpuja. Koillispään lähellä on pieni niemi, josta itään päin mentäessä on laaja veden syömä hietikko; maasto rannan takana muuttuu avoimeksi suoksi. Koillispään kivikosta kvartsia (KM 25092:1-3) on löytynyt paikoin runsaasti. Kaakkoisosastaan asuinpaikka lienee tuhoutunut. Kalliolahden itärannalla on asuinpaikka [155] Kalliolahti E.
Vuonna 2010 tarkastettiin kohteen länsi- / luoteispäässä oleva niemi, johon oli jätetty poikkeuslupahakemus vapaa-ajan asuntoa varten. Rannassa, pääosin melko etäällä nykyisestä kasvillisuusrajasta löytyi jonkin verran kvartsi-iskoksia. Itse niemeen tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. Vaikutti siltä, että esihistoriallinen asutus on sijainnut lähellä entistä vesirajaa ja sen jäljet ovat löytöjä lukuunottamatta tuhoutuneet vedenpinnan säännöstelyn seurauksena. |
| metsakeskus.290010155 |
290 |
Kalliolahti E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605830.05800000 |
7108625.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010155 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 9,6 km itään, Ontojärven eteläosassa, Kalliolahden itärannalla. Kalliolahden pohjukka on suota, muuten itäranta on pääasiassa havumetsää, mutta jonkin verran siellä kasvaa koivua. Itärannan eteläosassa vesiraja on kivikkoinen, ja aivan rannan lähellä on korkeahko avokallio. Muutoin lahden rannat ovat kivikkoiset mutta hiekkapohjaiset. Rantakivikosta on löytynyt kvartsia (KM 25093:1-3) noin 400 m matkalta. Kalliolahden länsirannalla on asuinpaikka [154] Kalliolahti W. |
| metsakeskus.290010156 |
290 |
Kallioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605704.10800000 |
7109160.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010156 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven etelärannalla, Kallioniemen kärjessä, Katerman voimalaitoksesta 9,6 km itään. Vedenpinnan säännöstely on muuttanut paikkaa melkoisesti: alkuperäinen niemenkärki on nyt neljänä pienenä saarena, joita erottaa toisistaan ja mantereesta matala säännöstelyn syömä alue. Kohde rajoittuu lounaassa pienen niemen suojaamaan lahdelmaan ja koillisessa itäisimmän saaren itärantaan. Ranta on melko kivikkoinen ja hiekkapohjainen. Asuinpaikkalöytöjä (KM 25094:1-3) on noin 600 m matkalta. Kyseessä on oikeastaan Kallioniemen länsirannalta Hakoniemen itärannalle ulottuva yhtenäinen asuinpaikka-alue, johon kuuluvat kohteet [156] Kallioniemi, [157] Pikku Kalliolahti, [158] Hakoranta 1, [159] Hakoranta 2, [160] Hakolahti. |
| metsakeskus.290010157 |
290 |
Pikku Kalliolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606123.93500000 |
7109399.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010157 |
Asuinpaikka sijaitsee säännöstelyn pahoin syömällä Ontojärven etelärannalla, Kallioniemen itäpuolella olevan Pikku Kalliolahden rannoilla, Katerman voimalaitoksesta 10 km itään. Kyseessä on oikeastaan Kallioniemen länsirannalta Hakoniemen itärannalle ulottuva yhtenäinen asuinpaikka-alue, johon kuuluvat kohteet [156] Kallioniemi, [157] Pikku Kalliolahti, [158] Hakoranta 1, [159] Hakoranta 2 ja [160] Hakolahti.
Lännessä asuinpaikka rajoittuu Kallioniemen koilliskärkeen, idässä lahtea rajoittavan niemen luoteisrantaan. Kaikkiaan kohteen pituus on runsas puoli kilometriä. Kohteen länsipäässä ranta on melko jyrkkä ja korkea. Kallioniemeen on tälle kohdalle rakennettu kesämökki, jonka vuoksi maata on myllätty puskutraktorilla noin 100 m matkalta. Kallioniemellä kasvaa tällä kohdin havumetsää. Etelää kohti Kallioniemi madaltuu ja lahden pohjukassa maasto on suoperäistä; ranta on tällä kohdin matalaa hiekkapohjaista kivikkoa. Mökin pihasta on löytynyt kvartsi-iskos, ja puskutraktorin mylläämästä kohdasta kvartseja on useita. Lahden pohjukan rantavedessä on hyvin runsaasti luontaiselta vaikuttavaa kvartsia. Sen joukosta löytyi kuitenkin myös selviä esineitä (KM 25095:1-4).
Kohteessa tehtiin vuonna 2010 koekuopitus. Sen ulkopuolelle jäi Kallioniemen länsiranta, johon oli rakennettu kaksi kesämökkiä. Tutkimuksessa ei löytynyt mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa, joten ainakin tutkitulla alueella mahdollisesti ollut muinaisjäännös on tuhoutunut. |
| metsakeskus.290010158 |
290 |
Hakoranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606522.78100000 |
7109209.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010158 |
Asuinpaikka sijaitsee säännöstelyn pahoin syömällä Ontojärven etelärannalla, Katerman voimalaitoksesta 10,2 km itään. Kyseessä on pieni lahti Kallioniemen ja Hakoniemen välisellä rannalla, Pikku Kalliolahden itäpuolella. Lännessä, lahtea rajoittavassa niemessä kasvaa mäntymetsää, ja sen länsiosassa on kesämökki. Lahden pohjukassa on suoperäistä maastoa. Idässä lahtea rajoittaa pieni mäntymetsää kasvava niemi. Ranta on kivikkoinen ja hyvin matala; säännöstely on tehnyt lahdesta paljon alkuperäistä suuremman.
Rannassa on paikoin jopa valtavasti kvartsisilppua ja joitain suuria kvartsilohkareitakin. Vaikka osa kvartsista vaikuttaa luontaisesti lohkeilleelta, oli joukossa kuitenkin myös esineitä. Asuinpaikan pituus on noin 150 m kvartsilöytöjen (KM 25096:1-3) perusteella.
Asuinpaikka liittyy Kallioniemen länsirannalta Hakoniemen itärannalle ulottuvaan yhtenäiseen asuinpaikka-alueeseen, johon kuuluvat kohteet [156] Kallioniemi, [157] Pikku Kalliolahti, [158] Hakoranta 1, [159] Hakoranta 2, [160] Hakolahti. Niillä tehtiin vuonna 2010 koekuopitus. Siinä todettiin, että tutkitulla kohdilla niissä ei ole jäljellä suojeltavaa muinaisjäännöstä. Hakoranta 1 jäi tutkimuksen ulkopuolelle, mutta on mahdollista, että tulokset koskevat myös sitä. |
| metsakeskus.290010159 |
290 |
Hakoranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606762.68000000 |
7109210.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010159 |
Asuinpaikka sijaitsee säännöstelyn pahoin syömällä Ontojärven etelärannalla, Katerman voimalaitoksesta 10,5 km itään. Se on oikeastaan osa Kallioniemen länsirannalta Hakoniemen itärannalle ulottuvaa yhtenäistä asuinpaikka-aluetta, johon kuuluvat kohteet [156] Kallioniemi, [157] Pikku Kalliolahti, [158] Hakoranta 1, [159] Hakoranta 2, [160] Hakolahti.
Kyseessä on Kallioniemen ja Hakoniemen välisen rannan puolivälissä oleva pieni lahti, joka on kolmesta pienestä lahdesta keskimmäinen. Lahtea rajoittavissa niemissä kasvaa havumetsää, lahden pohjukka on suoperäinen. Ranta on hyvin matala ja kivikkoinen; säännöstely on tehnyt lahdesta alkuperäistä suuremman. Rannassa on melko runsaasti pyöreäsärmäistä kvartsia, idässä, pienen saaren kohdalta, on kuitenkin löytynyt myös kvartsi-iskoksia ja -esineitä (KM 25097).
Vuonna 2010 kohteen länsiosassa tehdyssä koekuopituksessa ei löytynyt mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa, joten siltä osin paikka voidaan vapauttaa rauhoituksesta. |
| metsakeskus.290010160 |
290 |
Hakolahti W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606799.66900000 |
7109271.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010160 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta 10,7 km itään, Ontojärven eteläosassa, Hakolahden länsipuolella olevan niemen ja sen länsipuolisen pienen lahden rannoilla noin 0,6 km:n pituisella alueella. Se liittyy Kallioniemen länsirannalta Hakoniemen itärannalle ulottuva yhtenäinen asuinpaikka-alue, johon kuuluvat kohteet [156] Kallioniemi, [157] Pikku Kalliolahti, [158] Hakoranta 1, [159] Hakoranta 2, [160] Hakolahti.
Säännöstelyn pahoin syömässä rannassa on paikoin melko runsaasti luontaiselta vaikuttavaa kvartsia, mutta joukossa näytti olevan myös iskoksia ja selviä esineitäkin (KM 25098:1-9).
Vuonna 2010 kohteen itäpäässä, niemen kärjessä olevasta kesämökistä itään tehdyssä koekuopituksessa ei löytynyt mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa, joten siltä osin paikka voidaan vapauttaa rauhoituksesta. |
| metsakeskus.290010162 |
290 |
Hakoniemi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607581.35100000 |
7109688.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010162 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven etelärannalla, Hakoniemen koilliskärjessä, Levälahden itärannalla, Katerman voimalaitoksesta 11,3 km itään. Paikalla on muutaman kymmenen metrin läpimittainen mäntymetsäkumpare, jonka erottaa muusta niemestä matala ja vetinen, heinää kasvava suo. Rannat ovat kivikkoiset. Kohteen pituus kvartsilöytöjen (KM 25100) perusteella on noin 100m. |
| metsakeskus.290010164 |
290 |
Korkeaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607795.26500000 |
7109598.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010164 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven etelärannalla, Levälahden kaakkoisrannalla, 700 m Leväniemen talosta etelään, Katerman voimalaitoksesta 11,6 km itään. Paikalla on suon ympäröimä kallioinen niemi - tai oikeastaan kaksi lähekkäistä niemeä. Rannat ovat kivikkoiset ja osaksi melko jyrkät; niemessä kasvaa mäntyä. Asuinpaikkalöytöjä (KM 25102:1-3) on noin 200 m matkalta. Suurin osa asuinpaikasta lienee tuhoutunut. |
| metsakeskus.290010165 |
290 |
Pieni Leväniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607847.24000000 |
7110422.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010165 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Leväniemen koillisrannan luoteisosassa, Leväniemen talon edustalla, Katerman voimalaitoksesta 11,6 km itään. Ympäristö on pihamaata ja peltoa. Ranta on kivikkoinen, rantatörmä kasvaa pensaikkoa. Talon edustalla on kaksi venevalkamaa, joiden hiekkapohjasta on löytynyt kvartseja (KM 25104). Kohteen pituus on alle 100 m. |
| metsakeskus.290010166 |
290 |
Rakennuslahti W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608426.00700000 |
7110449.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010166 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Rakennuslahden länsipuolen suulla olevan Hiekkaniemen itärannalla, Katerman voimalaitoksesta 12,3 km itään. Vedenpinnan säännöstely on tuhonnut varsin laajalti (noin 50 m leveydeltä) matalaa, suoperäistä niemenkärkeä. Lähellä niemen nykyistä kärkeä on asuintalo. Itäranta on kivikkoinen, mutta hiekkapohjainen. Asuinpaikkalöytöjä (KM 25101:1-2) on noin 350 m matkalta. |
| metsakeskus.290010167 |
290 |
Rakennusniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609155.71300000 |
7110422.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010167 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Rakennusniemen länsiosan rannalla, Katerman voimalaitoksesta 12,7 km itään. Kohteen eteläpää on niemen lounaiskulmassa, 250 m Rakennusniemen talosta etelään; täällä on veden kuluttamaa hiekkarantaa ja pikkukiveä. Rantatörmä kasvaa eteläosassa olevan pellon kohdalla haapaa ja koivua, muuten niemi on suureksi osaksi mäntykangasta. Rakennusniemen läntisimmässä nurkassa on uusi asuintalo. Länsirantaa on jonkin verran myllätty; länsikärjessä ranta on siirtynyt säännöstelyn vaikutuksesta lähes 100 m. Länsikärjen pohjoispuolella on miltei kivetön hiekkaranta, jonka takana on suoperäistä maastoa. Kvartsilöytöjä (KM 25106:1-4) on pitkin Rakennusniemen rantaa. Asuinpaikalta on löytynyt aiemmin kivinuija (mahd. KM 23155). |
| metsakeskus.290010168 |
290 |
Pyörrekaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609420.60900000 |
7110996.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010168 |
Asuinpaikka sijaistee Ontojärven eteläosassa, Rakennusniemen koillisrannalla, Pyörrekaarteen talon edustalla, Katerman voimalaitoksesta 11,8 km itään. Kivikkoranta muuttuu kohteen luoteisosassa vähitellen hiekkarannaksi, jonka takana on mäntymetsää ja aluskasvillisuutena mustikkaa. Talon kohdalta kaakkoon päin ranta on miltei kivetöntä hiekkaa. Lähellä niemen tyveä, joskin kaukana rannasta, on kesämökki. Asuinpaikan luoteisosassa rantakivien joukossa on tulisijan pohjia ja runsaasti kvartsilöytöjä (KM 25107:1-3). Muutamia kvartseja on löytynyt myös talon edustalta sekä kohteen kaakkoisosan hiekkarannalla. Asuinpaikan pituus on noin 300 m. |
| metsakeskus.290010169 |
290 |
Pyörreniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609696.49400000 |
7111090.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010169 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Rakennusniemen ja Kariniemen välisen Pyörreniemen pohjoisrannalla, Katerman voimalaitoksesta 13,6 km itään. Pyörreniemi on suopaohjainen ja siellä kasvaa pientä havumetsää. Niemen kärki on kulunut eroosion vuoksi varsin laajalta alueelta. Nykyiseen niemenkärkeen on rakennettu kesämökki. Itäänpäin mentäessä ranta muuttuu kivikkoiseksi. Niemenkärjen koillispuolella, mökin kohdalla, on runsaasti kvartsi-iskoksia (KM 25108). Asuinpaikkalöytöjä on kaikkiaan 300 m matkalta. |
| metsakeskus.290010170 |
290 |
Kariniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610104.33200000 |
7111149.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010170 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa olevan Kariniemen rannoilla, Katerman voimalaitoksesat 14 km itään. Kariniemen länsipuoli on melkein kokonaan raivattu pelloksi. Länsirannan etelätyvessä on hiekkaranta. Halmeniemen autioksi jääneen talon lounaispuolella ranta muuttuu hiekkapohjaiseksi kivikoksi; rantaa on jonkin verran myllätty ja lehtipuuta kasvavan rantatörmän suojaksi on nostettu kiviä. Kariniemen pohjoiskärki on kivikkoa ja avokalliota, jotka vedenpinnan säännöstely on erottanut pieniksi saariksi. Itärannassa jyrkän avokallion kaakkoispuolella on pieni hiekkapohjainen lahti, jonka rannalle on tehty kaksi kesämökkiä. Kariniemen rannalla oli jonkin verran kvartsia (KM 25109:1-8) noin 800 m matkalla. |
| metsakeskus.290010171 |
290 |
Unnukanlahti W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610716.08100000 |
7110907.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010171 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven etelärannalla, Kariniemen kaakkoistyvessä, noin 550-650 m Kariniemen talosta kaakkoon, Katerman voimalaitoksesta 14,5 km itään. Paikalla on asuinrakennus. Talon edustalla kivikkoranta muuttuu kaakkoon mentäessä suoperäiseksi pehmeäksi hiekaksi ja vähitellen suoksi. Talon kohdalta alkaen rannasta on löytynyt kvartsia (KM 25110) noin 100 m matkalta. |
| metsakeskus.290010172 |
290 |
Lohiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610925.00200000 |
7110947.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010172 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven kaakkoisosassa, Unnukanlahden länsipuolella olevan Lohiniemen itärannalla, Paloniemen lomakylästä 1,3 km etelälounaaseen ja Katerman voimalaitoksesta 14 km itään. Paikalla on hyvin matala hiekkaranta, maasto on suoperäistä, kasvillisuutena on heinää, koivua ja pientä mäntymetsää. Vedenpinnan säännöstely on tuhonnut laajan alueen alkuperäisestä niemestä. Lohiniemen luoteiskärjessä on vanha talonpohja ja tästä noin 300 m päässä kesämökki. Rantahiekasta, kesämökin kohdalta lähtien luoteeseen, on löytynyt kvartseja (KM 25111). |
| metsakeskus.290010173 |
290 |
Honkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611443.79300000 |
7110551.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010173 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven kaakkoisosassa olevan Unnukanlahden itärannalla, Paloniemen lomakylän eteläpuolella, Honkaniemen talon edustalla, Katerman voimalaitoksesta 15,4 km itään. Honkaniemen talon ympäristö on peltoa. Ranta on etelässä pehmeää hiekkaa tai savea, mutta Honkaniemen taloa kohti se muuttuu kovemmaksi. Talon lounaispuolella vedenpinnan säännöstely on tuhonnut melko laajan niemen. Honkaniemen ja sen pohjoispuolella olevan Kotirannan talojen välissä on noin 250 m pitkä hiekkaranta, josta asuinpaikkalöydöt (KM 25112) pääasiassa ovat peräisin. Kaikkiaan kvartsia on rannasta löytynyt 600-700 m matkalta. |
| metsakeskus.290010174 |
290 |
Unnukanlahti NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611592.72700000 |
7111219.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010174 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven kaakkoisosassa olevan Unnukanlahden koillisrannalla, Paloniemen talon edustalla, Paloniemen lomakylästä noin 900 m etelään ja Katerman voimalaitoksesta 15,4 km itään. Paloniemen talon pohjoispuolella maasto on mäntykangasta, talon lähiympäristössä ja etelässä pihamaata ja peltoa. Ranta on kivikkoinen, mutta hiekkapohjainen. Talon edustalta on löytynyt kvartsia (KM 25113:1-2). |
| metsakeskus.290010175 |
290 |
Hätäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603926.81900000 |
7111408.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010175 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskiosassa, Veklon saaren itäpuolella, Katerman voimalaitoksesta 8 km itäkoilliseen. Kyseessä on pieni (halk. noin 20 m) kivikkorantainen, vedenpinnan säännöstelyn osaksi tuhoama luoto, jossa kasvaa pientä lehtipuuta ja ruohoa. Luodolla on kaksi suurta väylämerkkiä. Saaren itäpäässä, veden syömällä alueella, on hiekkaa kivien välissä. Asuinpaikkalöytöinä luodolta on muutamia kvartsi-iskoksia (KM 25114). |
| metsakeskus.290010176 |
290 |
Haukisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604929.41000000 |
7112446.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010176 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 9,2 km itäkoilliseen. Haukisaari (50 x 300 m) on vedenpinnan säännöstelyn suurelta osin tuhoama saari. Sen itäosassa kasvaa havumetsää ja puolukkaa, matalammassa länsiosassa pientä koivua ja pajupensasta. Rannat ovat kivikkoiset, mutta etelärannassa on parissa kohtaa hiekkarantaa ja vedensyömää hiekkatasannetta. Etelärannan hiekasta on asuinpaikkalöytöinä kvartsia (KM 25115:1-3).
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010177 |
290 |
Myysteryssaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606376.82500000 |
7112314.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010177 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskiosassa, Ala-Honkisen pohjoispuolella, Katerman voimalaitoksesta 10,4 km itäkoilliseen. Myystaryssaaressa (koko 70 x 300 m) kasvaa pääasiassa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena varpuja. Rannat ovat kivikkoiset, mutta etelärannalla on useita hiekkarantaisia lahtia. Vedenpinnan säännöstelyn seurauksena saari on syöpynyt alkuperäistä pienemmäksi. Lähinnä etelärannan lahdista on asuinpaikkalöytöinä kvartsia (KM 25116:1-3).
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010178 |
290 |
Halonen W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608688.88900000 |
7113995.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010178 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Halonen-nimisen saaren länsikärjessä, Katerman voimalaitoksesta 13,4 km länteen. Halosen saari on pitkulainen (160 x 1300 m) ja korkeahko. Saaren rantaosissa kasvaa pääasiassa mantyä ja puolukkaa, sisempänä sekametsää ja mustikkaa, itäpää on soistunut. Saaren eteläosassa ja itäpäässä on hiekkarantaa; länsipäässä on vedensyömä alue, josta asuinpaikkalöydöt (KM 25118) ovat tulleet. Saaren itäpäässä on toinen asuinpaikka [179] Halonen E.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010179 |
290 |
Halonen E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609704.48600000 |
7113472.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010179 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Halonen-nimisen saaren länsipäässä, Katerman voimalaitoksesta 14,1 km itäkoilliseen. Halosen saari on pitkulainen (160 x 1300 m) ja korkeahko. Saaren rantaosissa kasvaa pääasiassa mantyä ja puolukkaa, sisempänä sekametsää ja mustikkaa, itäpää on soistunut. Saaren etelärannan itäpäässä on lahdelma, jossa on laajahko vedensyömä alue; täältä on suurin osa asuinpaikan kvartseista. Asuinpaikkalöytöihin (KM 25119:1-4) kuuluu lisäksi asbestisekoitteinen saviastianpala, joka on löytynyt aivan saaren itäkärjestä. Saaren länsipäässä on toinen asuinpaikka [178] Halonen W. |
| metsakeskus.290010180 |
290 |
Selkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611062.93400000 |
7112991.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010180 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, lähellä Näsälänsalmea, Paloniemen lomakylästä noin 1 km pohjoiseen ja Katerman voimalaitoksesta 15,2 km itäkoilliseen. Selkäniemen saari (kooltaan 200 x 440 m) on alunperin ollut niemen kärki, joka on jatkunut Näsälänsalmen pohjoisrannalta lounaaseen, mutta vedenpinnan säännöstely on tuhonnut niemen. Selkäniemi on pääasiassa mäntykangasta. Saaren itäpäässä on tervahaudan pohja; etelärannan itäosassa on 1-2 m korkuinen vedensyömä rantatörmä ja tasanne. Asuinpaikka on ollut pohjoisessa yhteydessä Korpiniemen [146] asuinpaikkaan;nykyään pohjoisranta on veden sotkemaa hiekkaa. Saaren etelärannalta itäkärjestä lahtien on tullut asuinpaikkalöytöjä (KM 23921:1-2, KM 25120:1-2). |
| metsakeskus.290010181 |
290 |
Korpiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611363.81800000 |
7113461.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010181 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Paloniemen lomakylästä noin 1 km pohjoiseen lähellä Näsälänsalmea, Katerman voimalaitoksesta 15,2 km itäkoilliseen. Korpiniemen saari (kooltaan 500 x 860 m) on alunperin ollut osa parin kilometrin pituista niemeä, joka on jatkunut nykyisen Näsälänsalmen pohjoisrannalta lounaaseen, mutta niemi on tuhoutunut vedenpinnan säännöstelyn seurauksena. Korpiniemi on pääasiassa mäntykangasta. Saaren rannat ovat suurimmaksiosaksi kivikkoa, mutta paikoin on hiekkarantaakin. Asuinpaikka on ollut etelässä yhteydessä Selkäniemen [145] asuinpaikkaan. Saaren kaikilta rannoilta on löytynyt kvartseja (KM 23121:1-2).
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010182 |
290 |
Kannasluoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611830.63000000 |
7113392.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010182 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Kantoniemen luoteispuolella, lähellä Näsälänsalmea, Paloniemen lomakylästä noin 1,3 km pohjoiskoilliseen ja Katerman voimalaitoksesta 16,1 km itäkoilliseen. Alunperin Näsälänsalmen pohjoisrannalta lounaaseen on jatkunut parin kilometrin pituinen kapea niemi, mutta vedenpinnan säännöstely on tuhonnut niemen, johon on kuulunut myös Korpiniemi (kohde 181). Nykyään kyseessä on siis pieni luoto (halk. noin 20 m). Kannaslusodon korkeimmalla kohdalla kasvaa muutama pieni puu. Rannat ovat paikoin hiekkaa, paikoin kivikkoa. Asuinpaikkalöytöjä (KM 25123) on runsaasti luodon rannoilta. |
| metsakeskus.290010183 |
290 |
Kannasniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611902.59500000 |
7113976.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010183 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itärannalla olevan Näsälänsalmen luoteispuolella, Katerman voimalaitoksesta 16,4 km itäkoilliseen. Kannasniemi on aluperin kuulunut Näsälänsalmen pohjoisrannalta lounaaseen jatkuvaan parin kilometrin pituiseen kapeaan niemeen, mutta vedenpinnan säännöstely on tuhonnut sen, muuttaen Kannasniemen 240 x 280 m kokoiseksi saareksi. Kannasniemi on matala, sen rantatörmät kasvavat koivua ja pajukkoa, sisäosat ovat heinikkoa kasvavaa vanhaa peltoa. Kannasniemen länsiosassa on jäänteitä paikalla olleesta talosta. Asuinpaikkalöydöt (KM 25125) ovat Kannasniemen länsi- ja pohjosirannoilta, josisa on hiekkaa ja kiviä. |
| metsakeskus.290010184 |
290 |
Lahtela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
612845.21300000 |
7113940.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010184 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäpäässä olevan Näsälänsalmen koillispuolella, Mannelahden rannalla, Lahtelan talon edustalla. Kyseessä on länsi - itä -suuntainen ranta, joka alkaa lännessä Hiekkaniemeen mantereesta yhdistävästä kannaksesta. Tällä kohdin on matalaa savista suota; itää kohti ranta muuttuu kovaksi hiekaksi. Rantavedestä on poimittu talteen kvartsi-iskoksia (KM 25127:1-2) noin 300 m matkalta. |
| metsakeskus.290010185 |
290 |
Härkösärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611759.64800000 |
7116171.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010185 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä paikalla mahdollisesti oleva historiallisen ajan hauta sijaitsevat Ontojärven itäosassa olevan Siikalahden luoteisrannalla, Honkisen saaren luoteispuolella, Katerman voimalaitoksesta 17 km itäkoilliseen. Härkösärkkä on kapea ja korkea hiekkaharjanne lahden rannan ja suon välissä. Särkän luoteispuolitse kulkee uusi metsäautotie, joka lähtee Kuhmo-Kajaani -tieltä. Muinaisjäännöskohde sijaitsee särkän pohjoispään rannassa, josta kivikautiset asuinpaikkalöydöt (KM 25128:1-2) on poimittu. Särkällä kasvaa mäntyä ja aluskasvillisuutena puolukkaa ja jäkälää. Vedenpinnan säännöstely on syönyt jossain kohdin hiekkatörmää. Koillispään lähellä, törmän juurella pienellä alalla on jonkin verran kiviä, joiden päältä ihmisen luut (KM 25032) löytyivät. Harjun päällä on epämääräisiä painanteita (hautoja?). |
| metsakeskus.290010186 |
290 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
614846.35700000 |
7130489.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010186 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Kuhmosta Moisiovaaraan vievän tien ja Lentuanjärven Kiviperänlahteen Myllypuron kautta laskevan Myllylammen välissä. Myllylammen itäpuolella on metsästysseuran maja, jonka itäpuolella on vanha, vuonna 1952 kaivettu sorakuoppa; Myllypuron varressa on mylly. Ympäristö kasvaa mäntymetsää, lähellä lampea aluskasvillisuutena on suopursua, kauempana on kuivaa kangasta. Kohteessa on kolme pyyntikuoppaa, halkaisijaltaan 2-3 m ja syvyydeltään 0,5 m. Yhden kuopan pohjalle tehdystä koepistosta on tullut likamaata ja hiilenpaloja. |
| metsakeskus.290010187 |
290 |
Metsoluodot |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604895.41900000 |
7114846.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010187 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Metsosaaren itäpuolella, Katerman voimalaitoksesta 10,3 km koilliseen. Kyseessä on vedenpinnan säännöstelyn kolmeksi erilliseksi luodoksi tuhoama pieni saari, joka alunperin on ollut kooltaannoin 50 x 180 m. Luodoista suurin (pohjoinen) on läpimitaltaan noin 20 m, ja siellä kasvaa suuria mäntyjä ja kanervaa. Kahdella eteläisemmällä luodolla kasvaa muutamia puita. Luodot ovat kallioisia, pohjoismman luodon rannassa on myös vähän hiekkaa; täältä on löytynyt muutama kvartsi-iskos (KM 26115). |
| metsakeskus.290010188 |
290 |
Harriniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603306.07800000 |
7109077.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010188 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa olevan Tervasalmen länsipuolella, Rytilahden pohjoisrannalla, Katerman voimalaitoksesta 7,1 km itään ja Tervasalmen vanhasta sillasta 1,3 km koilliseen. Rytilahden pohjukka on suota, pohjoisrannalla on melko laaja vedensyömä kivikko. Rannan puolivälissä on talo, jonka itäpuolella on pieni Harriniemi, jonka ranta on tuhoutunut melko laajasti vedenpinnan säännöstelyn seurauksena. Harriniemen rantakivikon ja nykyisen korkeimman veden aikaisen rannan välissä olevasta vedensyömästä rantahiekasta on löytynyt melko paljon kvartsia (KM 26116); kvartsia on löytynyt myös talon edustalta, kivistä raivatulta alueelta. Paikalta on löytynyt myös hioinkivi, joka on jäänyt Rytilahden taloon. |
| metsakeskus.290010189 |
290 |
Tervasalmi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603278.09100000 |
7108615.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010189 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläosassa, Tervasalmen pohjoisrannalla, Tervasalmen vanhasta sillasta 1 km itään, Katerman voimalaitoksesta 7 km. Asuinpaikka alkaa niemen kärjestä, josta ranta kääntyy länteen kohti Tervasalmen siltaa. Niemenkärjestä koilliseen on hiekkarantaa, niemen kärjessä alkaa matala vedensyömä hiekkapohjainen kivikkoranta. Niemessä kasvaa tiheää pensaikkoista metsää. Asuinpaikan pituus on löytöjen (KM 26117) perusteella noin 400 m. Asuinpaikasta länteen on toinen asuinpaikka [190] Tervasalmen koulu. |
| metsakeskus.290010190 |
290 |
Tervasalmen koulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602552.37600000 |
7108521.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010190 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen etelästä tulevan Tervasalmen pohjoisrannalla, Tervasalmen vanhan sillan luoteispäästä 400 m itään ja Katerman voimalaitoksesta 6,4 km itään. Paikalla on itä-länsi -suuntainen hiekkaranta koulun ja sen itäpuolella olevan Värjän talon edustalla. Rannassa on selvä törmä, takana on pihamaata. Rannasta on löytynyt kvartsia (26118) ja palaneita kiviä; asuinpaikkalöytöjen perusteella kohteen pituus on noin 150 m. Asuinpaikasta länteen on toinen mahdollinen asuinpaikka [191] Salmela ja itään asuinpaikka [189] Tervasalmi W. |
| metsakeskus.290010191 |
290 |
Salmela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602217.51500000 |
7108473.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010191 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen etelästä laskevan Tervasalmen pohjoisrannalla, heti Tervasalmen vanhan sillan luoteispään itäpuolella, Katerman voimalaitoksesta 6 km itään. Paikalla on matala, eräin kohdin hieman kivikkoinen hiekkaranta, jonka takana on peltoa ja pihamaata. Salmelan talon ja sillan väliseltä rannalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja rautakuonaa (KM 26119:1-3) sekä palaneita kiviä noin 100 m matkalta. |
| metsakeskus.290010192 |
290 |
Tervaniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602291.48700000 |
7108098.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010192 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven ja Nurmesjärven välisessä Tervaniemessä, Nurmesjärven puoleisella eteärannalla, Tervasalmen uudesta sillasta itään ja Katerman voimalaitoksesta 6,5 km itäkoilliseen. Paikalla on kivikkoinen, mutta hiekkapohjainen ranta, jossa on myös kivettömiä kohtia. Tervaniemi on miltei kokonaan raivattu pelloksi. Rannalta on sieltä täältä löytynyt palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia (KM 26120:1-3) noin 700 m matkalta. |
| metsakeskus.290010193 |
290 |
Mulkkusaaret S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606911.60800000 |
7113921.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010193 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskellä olevan avoimen selän itäosassa, Katerman voimalaitoksesta 11,6 km itäkoilliseen. Kyseessä on kahdesta Mulkkusaaresta eteläisempi, joka nykyään on kooltaan noin 100 x 100 m; varsinkin saaren kaakkoisosassa on laaja hiekkainen vedensyömä alue, josta on löytynyt kvartsia (KM 26121:1-3). Rannat ovat kivikkoiset, paikoin on näkyvissä kalliota. Saaressa kasvaa mäntyä. Pohjoispuolella olevassa saaressa on myös asuinpaikka [194] Mulkkusaaret N.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010194 |
290 |
Mulkkusaaret N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606953.59000000 |
7114083.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010194 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven keskellä olevan avoimen selän itäosassa, Katerman voimalaitoksesta 11,7 km itäkoilliseen. Kyseessä on kahdesta Mulkkusaaresta pohjoisempi, joka nykyään on kooltaan noin 70 x 120 m; saaren rannoilla on laajat n vedensyömät alueet. Vanha rantaviiva on kivikkoinen, lännessä on näkyvissä kalliota. Saaressa kasvaa kuusta ja lehtipuuta. Eteläpuolella olevassa saaressa on myös asuinpaikka [193] Mulkkusaaret S. Mulkkusaarten välisen salmen rannalta, pohjoisemmasta saaresta on runsaasti kvartsi-iskoksia (KM 26122:1-2), muutoin niitä on sieltä täältä saaren vedensyömiltä rannoilta läntistä kallioaluetta lukuunottamatta.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010195 |
290 |
Avainsaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607578.33600000 |
7115053.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010195 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, noin 700 m Petäjäniemestä lounaaseen, Katerman voimalaitoksesta 12,7 km itäkoilliseen. Kyseessä on pieni (40 x 80 m), koivua ja mäntyä kasvava saari, joka on säännöstelyn seurauksena kulunut etenkin itäpäästään. Avainsaaren rannat ovat kivikkoa ja hiekkaa, etelärannassa on kalliota. Asuinpaikkalöydöt (KM 26123:1-2) ovat saaren pohjoisrannan luoteisosasta.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010196 |
290 |
Pehmeäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607680.29300000 |
7115658.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010196 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, noin 200 m Petäjäniemestä lounaseen olevassa saaressa, Katerman voimalaitoksesta 13 km itäkoilliseen. Pehmeäsaari on pieni (50 x 100 m), mäntymetsää kasvava kivikkorantainen saari, joka alunperin ennen vedenpinnan säännöstelyä on ollut suurempi. Saaren itäosan mantereenpuoleisessa rannassa on vähän hiekkaakin kivien välissä; täältä on löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia (KM 26124). |
| metsakeskus.290010197 |
290 |
Nurmelan Haukisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608105.12600000 |
7114739.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010197 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Petäjäniemestä 700 m lounaseen olevassa Haukisaaressa, Katerman voimalaitoksesta 13,1 km itäkoilliseen. Haukisaari (koko noin 120 x 200 m) on vedenpinnan säännöstelyn tuhoama, lisäksi saaren alkuperäinen länsikärki on nykyään korkean veden aikaan luotona. Saaressa kasvaa pääasiassa kuusimetsää, luotona olevassa länsikärjessä heinää ja pientä koivua. Enimmäkseen asuinpaikkalöytöjä (KM 26125:1-2) ovat länsipään luodon koillisrannalta. |
| metsakeskus.290010198 |
290 |
Rasinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609693.48500000 |
7114660.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010198 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Merjanselän länsilaidalla, Petäjäniemestä 700 m etelään, Katerman voimalaitoksesta 14,3 km itäkoilliseen. Rasinsaari on kooltaan 200 x 300 m, sen rannat ovat kivikkoa; paikoin rannoilla on upottavaa, vedensyömää hienoa hiekkaa/savea. Saaressa kasvaa pääasiassa tiheää kuusimetsää. Saaren länsipuolella on pieni kallioluoto. Rasinsaaren pohjoisrannalta, Vasikkasaarta vastapäätä, on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 26127). |
| metsakeskus.290010199 |
290 |
Vasikkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609839.42200000 |
7114859.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010199 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Merjanselän luoteisreunassa, Petäjäniemstä 500 m etelään ja Katerman voimalaitoksesta 14,6 km itäkoilliseen. Vasikkasaaresta (30 x 160 m) vedenpinnan säännöstely on tuhonnut suurimman osan. Rannat ovat kivikkoa ja hiekkaa. Vasikkasaaren itäpäässä kasvaa koivua ja heinää, länsipäässä havupuuta. Vasikkasaaren rannoilta on sieltä täältä kvartsi-iskoksia (KM 26128:1-5), mutta eniten niitä on löytynyt lounaasta, Rasinsaarta vastapäätä olevalta rannalta. Itäpään laajalla vedensyömällä alueella on havaittu neljä palaneiden kivien kasaa, jotka ilmeisesti ovat tulisijojen jäänteitä. Kivikasojen halkaisija on 1-2 m.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010200 |
290 |
Merjanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611150.89100000 |
7115271.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010200 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itärannalla, Siikalahden suulla olevalla Marjaniemellä, Katerman voimalaitoksesta 11 km länsiluoteeseen. Merjanniemi on noin 500 m pitkä ja 300 m leveä niemi, jonka pohjoisranta on matalaa savipohjaista kivikkoa ja kärki veden liikuttelemaa hiekkaa; etelärannalla hietikko muuttuu Kotirannan taloa kohti kivikoksi. Niemessä kasvaa pääasiassa pensaikkoa, Kotirannan talon ympäristö on peltoa. Kvartseja (KM 26129:1-4) on sieltä täältä rannasta. |
| metsakeskus.290010201 |
290 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611270.84300000 |
7115850.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010201 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Siikalahden rannalla, Katerman voimalaitoksesta 16,4 km, Merjan talosta 700 m itäkoilliseen, Härkösärkän lounaispuolella olevassa hiekkarannassa. Asuinpaikan lounaispää on vetisen suon laidassa, maasto on täällä suoperäistä mäntymetsää. Koillista kohti maasto nousee ja muuttuu kuivaksi mäntykankaaksi. Maaperä on kivetöntä hiekkaa ja pahoin vedenpinnan säännöstelyn kuluttama.
Asuinpaikan lounaispäästä on kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä sekä kaksi iältään epävarmaa rautaesinettä. Asuinpaikan keskivaiheilla rantatörmässä on pieni tervahauta, jonka kohdalta rantahiekasta on löytynyt kvartsia ja palaneita kiviä; sortuneen rantatörmän leikkauksessa on havaittu punertavaa hiekkaa ja palanutta luuta. Suurin osa törmästä on erodoitunut. Myös asuinpaikan koillispäästä on löytynyt palaneita kiviä ja kvartsia. Asuinpaikkalöytöjen (KM 26130:1-9) ja muiden havaintojen perusteella kohde on noin 200 m pitkä. Ainakin koillisosassa asuinpaikkaa on yhä jäljellä. |
| metsakeskus.290010201 |
290 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
611270.84300000 |
7115850.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010201 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Siikalahden rannalla, Katerman voimalaitoksesta 16,4 km, Merjan talosta 700 m itäkoilliseen, Härkösärkän lounaispuolella olevassa hiekkarannassa. Asuinpaikan lounaispää on vetisen suon laidassa, maasto on täällä suoperäistä mäntymetsää. Koillista kohti maasto nousee ja muuttuu kuivaksi mäntykankaaksi. Maaperä on kivetöntä hiekkaa ja pahoin vedenpinnan säännöstelyn kuluttama.
Asuinpaikan lounaispäästä on kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä sekä kaksi iältään epävarmaa rautaesinettä. Asuinpaikan keskivaiheilla rantatörmässä on pieni tervahauta, jonka kohdalta rantahiekasta on löytynyt kvartsia ja palaneita kiviä; sortuneen rantatörmän leikkauksessa on havaittu punertavaa hiekkaa ja palanutta luuta. Suurin osa törmästä on erodoitunut. Myös asuinpaikan koillispäästä on löytynyt palaneita kiviä ja kvartsia. Asuinpaikkalöytöjen (KM 26130:1-9) ja muiden havaintojen perusteella kohde on noin 200 m pitkä. Ainakin koillisosassa asuinpaikkaa on yhä jäljellä. |
| metsakeskus.290010202 |
290 |
Härkösärkkä SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611520.74400000 |
7115919.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010202 |
Asuinpaikka sijaitsee 17 km itäkoilliseen Katerman voimalaitoksesta, Ontojärven itäosassa olevan Siikalahden luoteisrannalla ja Honkisen saaren luoteispuolella. Härkösärkkä on noin 400 m pitkä, hieman kaareutuva, lounas-kaakko -suuntainen 30-50 m leveä hiekkaharjanne, joka on suon ja järven ympäröimä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalta on löytynyt mm. kvartsi-iskoksia (KM 26131) ja palaneita kiviä. Koekaivausten perusteella otollisin asuinpaikkakohta paikalla on kapea, järven puoleinen tasanne, joka avautuu etelään päin; suurin osa asuinpaikasta lienee kuitenkin tuhoutunut. |
| metsakeskus.290010202 |
290 |
Härkösärkkä SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
611520.74400000 |
7115919.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010202 |
Asuinpaikka sijaitsee 17 km itäkoilliseen Katerman voimalaitoksesta, Ontojärven itäosassa olevan Siikalahden luoteisrannalla ja Honkisen saaren luoteispuolella. Härkösärkkä on noin 400 m pitkä, hieman kaareutuva, lounas-kaakko -suuntainen 30-50 m leveä hiekkaharjanne, joka on suon ja järven ympäröimä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalta on löytynyt mm. kvartsi-iskoksia (KM 26131) ja palaneita kiviä. Koekaivausten perusteella otollisin asuinpaikkakohta paikalla on kapea, järven puoleinen tasanne, joka avautuu etelään päin; suurin osa asuinpaikasta lienee kuitenkin tuhoutunut. |
| metsakeskus.290010203 |
290 |
Oksala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611978.55400000 |
7116402.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010203 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Katerman voimalaitoksesta 17,2 km itäkoilliseen, Siikalahden luoteisrannalla, Merjan talosta 1,5 km koilliseen. Siikalahden luoteisranta on suurimmaksi osaksi suoperäistä maata, paikoin rannassa on korkeita mäntymetsää kasvavia harjanteita. Maaperä on kivetöntä, hienoa hiekkaa, joten rannat ovat alttiita vedenpinnan säännöstelyn aiheuttamalle kulutukselle. Kauempana rannasta maa kohoaa kuivaksi mäntykankaaksi, ja siellä on myös tervahaudan pohja. Rantahiekasta, suunnilleen tervahaudan kohdalta, on löytynyt kaksi kivettyä tulisijaa sekä muutamia kvartsi-iskoksia (KM 26132). Heikurin mökistä noin 0,1 km länteen on löytynyt kiviesineen katkelma (p= 7118 840, i= 3611 600). |
| metsakeskus.290010204 |
290 |
Kotaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
612335.41500000 |
7116689.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010204 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Katerman voimalaitoksesta 17,9 km itäkoilliseen, Siikalahden pohjukkaan laskevan Simunanpuron suun länsipuolella, Oksalan talosta 600 m etelälounaaseen. Kohteen länsipää on Vaskilahdessa olevan vetisen suon itäreunassa; paikalla on kesämökki ja siihen liittyviä muita rakennuksia. Mökin edustalla on hiekkarantaa. Rannassa on kaksi pientä lahdelmaa, joista läntisemmän rannalta on kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Niemen kärjessä olevasta melko kivettömästä kohdasta on löytynyt rautakuonaa sekä kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastianpala. Löytöjen (KM 26134) perusteella paikalla on esihistoriallinen asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka. |
| metsakeskus.290010204 |
290 |
Kotaniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11004 |
27000 |
612335.41500000 |
7116689.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010204 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Katerman voimalaitoksesta 17,9 km itäkoilliseen, Siikalahden pohjukkaan laskevan Simunanpuron suun länsipuolella, Oksalan talosta 600 m etelälounaaseen. Kohteen länsipää on Vaskilahdessa olevan vetisen suon itäreunassa; paikalla on kesämökki ja siihen liittyviä muita rakennuksia. Mökin edustalla on hiekkarantaa. Rannassa on kaksi pientä lahdelmaa, joista läntisemmän rannalta on kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Niemen kärjessä olevasta melko kivettömästä kohdasta on löytynyt rautakuonaa sekä kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja saviastianpala. Löytöjen (KM 26134) perusteella paikalla on esihistoriallinen asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka. |
| metsakeskus.290010205 |
290 |
Simunanpuron suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
612656.28200000 |
7116674.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010205 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Katerman voimalaitoksesta 10 km länsiluoteeseen, Siikalahden pohjukkaan laskevan Simunanpuron suun itärannalla, Oksalan talosta noin 600 m eteläkaakkoon. Kyseessä on 20 x 60 m kokoinen kumpare, jonka vedenpinnan säännöstely on erottanut mantereesta. Kumpareen päällä kasvaa kuusta ja lehtipuuta sekä kanervaa ja suopursua. Länsirannan hiekkapohjaisesta kivikosta on löytynyt muutama kvartsi-iskos (KM 26135). |
| metsakeskus.290010206 |
290 |
Uutela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
612848.20300000 |
7116433.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010206 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa, Katerman voimalaitoksesta 18 km itäkoilliseen, Siikalahden itärannalla, Uutelan talosta 1 km etelään. Paikalla on matala hiekkaranta, josta on löytynyt muutama kvartsi-iskos (KM 23136). Rannan takana on pientä sekametsää kasvava suo. |
| metsakeskus.290010207 |
290 |
Honkinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611830.62200000 |
7115934.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010207 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevassa Siikalahdessa, Katerman voimalaitoksesta 16,9 km itäkoilliseen, Honkinen-nimisellä saarella. Nykyään Honkinen on 70 x 120 m kokoinen, mutta aluperin se on ollut suurempi. Vedenpinnan säännöstelyn seurauksena jäljelle on jäänyt korkeahko osa saaresta, jossa kasvaa mäntyä ja koivua. Saaren rannat ovat kivikkoa, mutta etenkin pohjoisrannalla on hiekkaakin ja etelärannalla savea. Asuinpaikkalöydöt (KM 26138:1-2) ovat saaren etelä- ja pohjoisrannasta. |
| metsakeskus.290010208 |
290 |
Siikaniemi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611680.67700000 |
7115717.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010208 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Siikalahden suussa, Siikaniemen länsikärjessä, Katerman voimalaitoksesta 16,5 km itäkoilliseen. Siikaniemi on noin 200 x 1000 m kokoinen, poikittain Siikalhden suulla oleva saari. Vedenpinnan säännöstely on tuhonnut saarta, ja nimestä päätellen se on alunperin ollut itäpäästään kiinni matereessa. Siikaniemen eteläranta on kivikkoinen, pohjoisranta on taas matala ja lietteinen. Saaressa kasvaa pääasiassa mäntyä. Siikaniemen länsipäästä, sekä eteläisestä ettäpohjoisesta rannasta on löytynyt kvartsia (KM 26139:1-2). Länsikärjestä löydöt puuttuvat, mutta siitä kohdasta saari on pahoin tuhoutunut. |
| metsakeskus.290010209 |
290 |
Siikaniemi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611963.56900000 |
7115440.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010209 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itäosassa olevan Siikalahden suussa, Siikaniemen etelärannan keskivaiheilla, Katerman voimalaitoksesta 16,5 km itäkoilliseen. Siikaniemi on noin 200 x 1000 m kokoinen, poikittain Siikalhden suulla oleva saari. Vedenpinnan säännöstely on tuhonnut saarta, ja nimestä päätellen se on alunperin ollut itäpäästään kiinni matereessa. Siikaniemen eteläranta on kivikkoinen, pohjoisranta on taas matala ja lietteinen. Saaressa kasvaa pääasiassa mäntyä. Noin 600 m saaren länsikärjestä on etelärannalta löytynyt kvartsi-iskoksia ja rautakuonaa (KM 26140:1-4). |
| metsakeskus.290010210 |
290 |
Mäntyniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
612533.33500000 |
7115256.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010210 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven itärannalla, luoteessa olevan Siikalahden ja etelässä olevan Pynnösenlahden välisellä Mäntyniemellä, Katerman voimalaitoksesta 17,2 km itäkoilliseen. Pynnösenlahden pohjukassa on laaja ja matala, vedenpinnan säännöstelyn kuluttama hiekkaranta, kuten myös niemen kärjestä koilliseen Siikaniemen itäkärjen kohdalle asti. Mäntyniemen etelärannasta kvartseja (KM 26142:1-4) on löytynyt noin 500 m matkalta. |
| metsakeskus.290010211 |
290 |
Jouhikas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613323.02400000 |
7113581.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010211 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Näsälänsalmen itäpuolella, Lahtelan talosta 500 m kaakkoon olevassa pienessä saaressa, joka on kooltaan noin 60 x 80 m. Saari on ollut suurempi ennen vedenpinnan säännöstelyä. Saaressa kasvaa sekametsää, katajaa, suopursua ja heinää. Rannat ovat melko kivikkoiset, mutta saaren itäpäässä on vähän hiekkarantaakin. Kvartseja (KM 26143) on löytynyt saaren etelärannalta. |
| metsakeskus.290010212 |
290 |
Lammassaari W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613665.88400000 |
7113471.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010212 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Näsälänsalmen itäpuolella, Mannenlahdessa, Salmen talosta 1,1 km itään. Lammassaari on kooltaan 100 x 180 m, mutta ennen vedenpinnan säännöstelyä se on ollut suurempi. Saaressa kasvaa pienehköä mäntyä. Saaren kaakkoisosassa on pieni lahdelma, josta on löytynyt kvartseja (KM 26144:1-2). Jonkun verran kvartseja on löytnyt myös etelärannan kivikossa ja veden tuhoamassa länsikärjessä. Luoteisrannan edustalla olevan kivikon kohdalla rannassa on havaittu pari tulisijalta vaikuttavaa kiveystä. |
| metsakeskus.290010213 |
290 |
Lammassaari E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613785.83700000 |
7113491.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010213 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Näsälänsalmen itäpuolella, Mannenlahdessa, Salmen talosta 1,2 km itään olevalla saarella. Laammassaari on kooltaan 100 x 180 m, mutta ennen vedenpinnan säännöstelyä se on ollut suurempi. Alkuperäisen Lammassaaren itäkärki on vielä erillisenä luotona kohteen pohjoispään itäpuolella. Itäinen Lammassaari on matala, ja siellä kasvaa sekametsää, suopursua ja heinää. Pohjoisessa on kapea vedenpinnan säännöstelyn syömä niemi, joka on mahdollisesti tuhoutumassa kokonaan. Etelärannalla on alkuperäisen rantakivikon ja nykyisen korkeimman vesirajan välissä hietikkoa, josta on löytynyt kvartseja (KM 26145:1-7) sekä kolme tai neljä tulisijalta vaikuttavaa kiveystä. Kvartseja on löytynyt myös pohjoisen kapean niemen rannoilta. |
| metsakeskus.290010214 |
290 |
Karankaniemi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613681.88400000 |
7112969.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010214 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Näsälänsalmen itäpuolella, Karankaniemen koillisärjessä, Salmen talosta 1,3 km itäkaakkoon. Karankaniemessä kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on mustikkaa ja puolukkaa. Rannassa on rantakivikon ja nykyisen korkeimman rannan välissä vedenpinnan säännöstelyn paljastama alue, josta on löytnyt muutamia kvartsi-iskoksia (KM 26151:1-3). Karankaniemessä on toinenkin kohde [8] Karanka. |
| metsakeskus.290010215 |
290 |
Jänissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613992.75600000 |
7112711.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010215 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Näsälänsalmen itäpuolella, salmen etelärannalla olevasta Salmen talosta 1,6 km itäkaakkoon sijaitsevalla Jänissaarella. Jännissaari (noin 30 x 100 m) on mantereesta noin 200 m päässä, ja suurelta osin se on vedenpinann säännöstelyn tuhoama. Saaren länsipäässä kasvaa pientä mäntyä, itäpäässä koivua ja pensaikkoa; aluskasvillisuutena on varpuja ja heinää. Alkuperäisen rantakivikon ja nykyisen korkeimman vesirajan välissä olevalta säännöstelyn paljastamalta alueelta on löytynyt kvartsia ja hioimen katkelmia (KM 26152:1-3). |
| metsakeskus.290010216 |
290 |
Rusila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
614406.59000000 |
7112462.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010216 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Näsälänsalmen itäpuolella, salmen etelärannalla olevasta Salmen talosta 2,3 km itäkaakkoon, Rusasenkankaan rannalla, vastapäätä koillisessa olevaa Huovisenniemeä. Rusasenkangas kasvaa pääasiassa kuivaa mäntymetsää; aivan rannassa maasto on soistunutta. Kohteen luoteispää on koillisesta, Huovisenniemen länsikärjestä, tulevan vanhan sähkölinjan kohdalla. Paikalta on asuinpaikkalöytöinä kvartsia (KM 26153:1-5) ja palanutta kiveä. |
| metsakeskus.290010217 |
290 |
Huovisenniemi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
614727.46400000 |
7112858.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010217 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Näsälänniemen itäpuolella, salmen etelärannalla olevasta Salmen talosta 2,2 km itäkaakkoon, Pöllynsalmen pohjosipuolella olevan Huovisenniemen länsikärjessä. Huovisenniemen on pohjoisessa yhdistänyt mantereeseen 300 m leveä, matala suokannas, joka on erotettu saareksi kannaksen poikki kaivetulla kanavalla. Huovisenniemen talon ympäristö on raivattu pelloksi. Huovisenniemen länsikärjessä ranta on kivikkoinen, mutta sieltä täältä rantakivikosta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 26154). Huovisenniemen etelärannalla on asuinpaikka [218] Huovisenniemi S ja koillisrannalla [219] Huovisenniemi NE. |
| metsakeskus.290010218 |
290 |
Huovisenniemi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615128.30600000 |
7112436.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010218 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Näsälänniemen itäpuolella, salmen etelärannalla olevasta Salmen talosta noin 3 km itään, Pöllynsalmen pohjosipuolella olevan Huovisenniemen etelärannalla. Huovisenniemen eteläkärkenä olevan Rajaniemen länsiosassa sijaitsee kesämökki, jonka länsipuolella on laaja veden syömä kivikko, mutta mökin itäpuolella on hiekkarantaa. Asuinpaikka ulottuu mökin kohdalta noin 800 m itään kvartsilöytöjen (KM 26155:1-3) ja palaneiden kivien perusteella. Huovisenniemen länsikärjessä on asuinpaikka [217] Huovisenniemi W ja koillisrannalla [219] Huovisenniemi NE. |
| metsakeskus.290010219 |
290 |
Huovisenniemi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615852.00700000 |
7112921.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010219 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Pajakkajoen varrella, Näsälänsalmesta 3,5 km itään, Huovisenniemen koillisrannalla vastapäätä Hiltulanniemeä. Niemen koillisranta on hiekkapohjaista kivikkoa, rannan takana on suopursua ja heinikkoa kasvavaa mäntymetsää. Rannasta on löytynyt vähän kvartsi-iskoksia (KM 26156:1-2) ja palanutta kiveä. Huovisenniemen länsikärjessä on asuinpaikka [217] Huovisenniemi W ja etelärannalla [218] Huovisenniemi S. |
| metsakeskus.290010220 |
290 |
Oritniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616225.86500000 |
7111857.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010220 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Pajakkajoen Jämäslahden rannalla, 500 m Jämäsjoen suusta pohjoiseen. Oritniemi on tylppä niemi Jämäslahden lännenpuoleisella suulla. Niemessä kasvaa havumetsää ja varpuja sekä paikoin suopursua. Ranta on kivikkoinen, pohjoisranta on melko jyrkkä itärannan ollessa loivempi; kivikon ja nykyisen korkeimman vesirajan välissä on hiekkaa. Asuinpaikka ulottuu löytöjen (KM 26157:1-4) perusteella 100 m niemenkärjestä länteen ja 150 m etelään. |
| metsakeskus.290010221 |
290 |
Lehtiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616471.76800000 |
7111532.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010221 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Pajakkajoen varrella, Jämäslahden länsirannalla Kariniemssä, Jämäksen rajavartiostosta 2,8 km luoteeseen. Lehtiniemi on 100 m leveä ja 200 m pitkä niemi, jonka luoteistyvessä, jossa ranta kääntyy itään, on matalaa säännöstelyn paljastamaa hiekkaa ja pikkukiveä. Maasto on mäntykangasta. Kvartsia (KM 26158:1-3) on löytynyt rannalta, rannalla olevaa talon edustaa lukuunottamatta, joka on raivattua aluetta. Asuinpaikan pituus on noin 400 m. |
| metsakeskus.290010222 |
290 |
Marjokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617001.55600000 |
7111114.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010222 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Pajakkajoen varrella, Jämäslahden länsirannalla, Jämäksen rajavartiostosta 2 km luoteeseen, melko suoraan Särkisaaresta etelään. Paikalla on vedenpinnan säännöstelyn paljastama matala hiekkaranta alkuperäisen rantakivikon takana. Rannan lähellä maasto on suoperäistä ja se kasvaa heinikkoa ja pientä puuta; kauempana on mäntykangasta. Märästä rantahiekasta kvartsi-iskoksia (KM 26159) on löytynyt noin 4 x 4 m alalta keskittymänä, muuten yksittäisä iskoksia on löytynyt tästä kohdasta luoteeseen. |
| metsakeskus.290010223 |
290 |
Jämässaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616881.60100000 |
7111382.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010223 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Pajakkajoen Jämäslahdessa olevassa Jämässaaressa, lahteen lännestä lasjevan Jämäsjoen suusta 200 m ja Jämäksen rajavartioasemasta 2,4 km luoteeseen. Saaressa kasvaa pääasiassa mäntymetsää. Jämässaaren (200 x 400 m) itäkärki, etelä- ja lounaisranta sekä luoteispää ovat matalaa ja vetistä, säännöstelyn palajastamaa hiekkaa; koillisranta on jyrkkä ja kivikkoinen. Saaren etelärannasta, noin 100 m päästä itäkärjestä, on löytynyt tulisijalta vaikuttava kiveys. Länttä kohti mennessä on poimittu talteen joitakin kvartseja, mutta runsaammin kvartsia (KM 26160:1-5) on löytynyt noin 200 m päästä itäkärjestä olevan pienen lahdelman itäpuolelta sekä koillisrannalta. |
| metsakeskus.290010224 |
290 |
Särkisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617027.54000000 |
7111215.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010224 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärveen idästä laskevan Pajakkajoen Jämäslahdessa olevassa Särkisaaressa. Särkisaari (20 x 50 m) on noin 100 m päässä lahden lounaisrannasta, 2 km Jämäksen rajavartioasemasta luoteeseen. Saari on matala, ja siellä kasvaa sekametsää, heinää ja suopursua. Rannat ovat kivikkoa; kivikon ja nykyisen korkeimman rannan välissä on vedenpinnan säännöstelyn paljastamaa hiekkaa. Kvartseja (KM 26161:1-2) on kerätty etupäässä saaren itäpäästä. |
| metsakeskus.290010226 |
290 |
Heinälampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
596812.62200000 |
7130258.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010226 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Huuhilojärven ja sen lounaispuolella olevien lampien välisellä kapealla ja korkealla harjanteella, Huuhilon talosta 1,1 km länsiluoteeseen. Harjun korkeimmalla kohdalla kulkee tie. Paikka kasvaa mäntytaimikkoa, ja maan pintaan on tehty äestys. Kohteessa, tien lounaispuolella, on kaksi kuoppaa, joiden läpimitta on 2,2 - 2,8 m ja syvyys noin 0,4 -0,5 m; toinen kuopista on jonkin verran vahingoittunut. |
| metsakeskus.290010227 |
290 |
Pääkkölä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
597697.26000000 |
7129959.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010227 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kellojärven ja Huuhilojärven välisellä kannaksella olevan peltoaukean länsireunassa, Huuhilojärven etelärannasta noin 120 m ja Huuhilon talosta noin 220 m päässä. Pellon länsi- tai luoteisreunaa pitkin kulkee tie, jonka länsipuolella maasto on tasaista mäntyä kasvavaa metsää. Aivan tien vieressä, pellon länsilkulman lähellä on kuoppa, jonka läpimitta on 5 m ja syvyys 1 m. |
| metsakeskus.290010228 |
290 |
Huuhilonsuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
596470.75100000 |
7131572.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010228 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Huuhilojärven luoteiskulmasta 400 m pohjoiseen olevan suopellon ja järveen luoteesta laskevan Jormasenjoen välissä, soiden molemmin puolin reunustamalla kapealla, noin 500 m pitkällä harjujonolla. Harjut ovat kuivaa mäntykangasta, ja soilla kasvaa pientä mäntyä ja suopursua. Harjannejono on pohjoisosastaan miltei pohjois-etelä -suuntainen. Pellon eteläkulmasta 360 m etelään, harjanteiden länsipuolella, on pieni lampi. lammen kohdalla harjujono kääntyy lounaaseen. Jormasenjoen varressa, josta harjannejono alkaa on pyyntikuoppaketjun ensimmäinen kuoppa; yhteensä kuoppia on 9 kappaletta, ja niiden läpimitta on noin 3 m ja syvyys noin 1 m. |
| metsakeskus.290010229 |
290 |
Tuhkalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
634557.00000000 |
7108230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010229 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Lammasjärven lounaisrannalla, Tuhkalahden ja Ryöstölahden välissä olevan Tuhkaniemen kaakkoisosassa. Niemen keskiosassa on Tuhkalampi. Lammen ja kaakossa olevan Ryöstölahden välissä on noin 100 m leveä kannas; kohde sijaitsee siellä olevalla harjanteella, jonka erottaa pohjoisessa ja lännessä suo. Maaperä on hiekkaa, ja paikalla kasvaa mäntymetsää. Pyyntikuoppia paikalla on viisi, ja niiden läpimitta on noin 2,5 - 3 m ja syvyys 0,4 -1 m.
Vuoden 2012 inventointi:
Paikalla on laakea kumpare, jossa jyrkät rinteet pohjoiseen-länteen. Kumpareen ja rannan välillä on mökkitie. Havaitsimme kumpareella yhden selkeän pyyntikuopan, aivan kumpareen laella (N 7108226 E 634552), sekä pari epämääräistä kuoppaa, toinen sen luoteis- ja toinen itäpuolella n. 10 m päässä. Kävimme alueen läpi tarkoin mutta emme havainneet muita kuoppia tai kuopaksi tulkittavissa olevia maastonmuotoja. Olisiko kuoppia tuhoutunut mökkitein teossa? Paikalla on siis yksi pyyntikuoppa (?) ja pari epämääräistä.
Koordinaatit on korjattu vuoden 2012 kertomuksen perusteella. |
| metsakeskus.290010230 |
290 |
Kovaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
621619.59500000 |
7140470.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010230 |
Asuinpaikka sijaitsee Iivantiiran Louhiniemessä, sen läntisimmässä kärjessä, Hiekkalansalmen itärannalla. Hiekkainen niemeke muodostaa poikkeuksen muuten melko kivisessä niemessä; niemen kärki jatkuu dyynimäisesti noin 20 m salmeen päin. Kasvillisuus on sekametsää, maasto on tasaista. Noin 50 m päässä pohjoisessa on laituri, jonne asti hiekkainen ranta ulottuu. Asuinpaikkalöydöt (KM 27107) ovat hiekkarannalta, osa rantahiekasta ja osa vesijätöltä. |
| metsakeskus.290010232 |
290 |
Virstakivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
637008.50400000 |
7107112.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010232 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven Luotolanselän etelärannalla, Lapinniemenkankaalla, peruskarttaan merkityn Virstakiven itäpuolella. Ranta on paikalla hyvin kivikkoista, maasto on tasaista mäntykangasta, aluskasvillisuutena varpuja. Maaperä on hiekkaa. Rantatörmän korkeus on 3-4 m, ja sen päälle kaivetusta koeuopasta, noin 3 m päässä rantatörmästä, on löytynyt kvartseja (KM 27109); kulttuurikerroksesta ei ole löytynyt merkkejä.
Inventointi 2012:
Asuinpaikalla on kahdessa kohden kuoppia, joissa on ohut podsolimaannos, mutta kuopat vaikuttavat kuitenkin melko nuorilta. Paikan itäosassa on nelisivuinen rakennuksen perusta tai siltä vaikuttava maarakenne, mahdollisesti tervapirtin jäänne. Kauempana idässä on tervahauta ja toinen etelässä. |
| metsakeskus.290010233 |
290 |
Nauvunjärvi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596839.67000000 |
7111632.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010233 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven länsiosassa, Katerman voimalaitoksesta 2,3 km pohjoiskoilliseen, Nauvunjärven pohjoisrannalla, Nauvunsalmen sillan länsipuolella. Ranta on paikalla matala ja monin paikoin soistunut. Takana oleva maasto on kuivaa mäntykangasta. Lähellä siltaa on kuiviakin kohtia, joissa mäntykangas ulottuu rantaan asti. Ranta on osaksi kivinen; kivettömät kohdat ovat pehmeitä ja upottavia. Rannalla on kesämökkejä ja asuinrakennus. Asuinpaikka alkaa Nauvunsalmen sillasta 100 m länteen; asuinpaikkalöydöt (KM 27466:1-3) jatkuvat noin 400 m päähän sillasta. |
| metsakeskus.290010235 |
290 |
Tervaniemi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603854.85900000 |
7107000.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010235 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolisen Nurmesjärven koillisrannalla, Katerman voimalaitoksesta noin 8 km ja Tervasalmen uudesta sillasta 1,5 km itäkaakkoon. Kyseessä on korkeahko, 600 m pituinen ja luode-kaakko -suuntainen, mäntykangasta kasvava harjanne Nurmesjärven rannassa. Koillisessa se erottaa Kajaani-Kuhmo -maantiestä vetinen suo; harjanteen kaakkoistyvessä on hiekkarantainen lahdelma, jonka kohdalla rantatörmä on noin metrin korkuinen. Lahdelman kohdalta rannasta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 27468), joita on lisäksi löytynyt pitkin rantaa niemenkärkeen asti. Paikalla on havaittu myös värjääntynyttä maata sekä tervahaudan pohja. Noin 200 m päässä harjanteen kärjestä on löytynyt lisäksi palanutta luuta (KM 26106) ja kvartsia. |
| metsakeskus.290010236 |
290 |
Autioniemi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605399.24300000 |
7105863.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010236 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolisen Nurmesjärven koillisrannalla Autioniemessä, Tervasalmen uudesta sillasta 4 km kaakkoon. Länsirannalla on matalaa, veden syömää hiekkaa; ranta muuttuu kivikkoiseksi ja melko jyrkäksi niemen kärkeä kohti. Paikalla kasvaa mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt (KM 27469:1-3) ovat löytyneet länsirannan hiekasta pieneltä alalta; samasta kohdasta on löytynyt myös palanutta kiveä. Tästä etelään päin on myös löytynyt muutamia yksittäisiä kvartseja. Koekaivausissa alueelta ei ole löytynyt merkkejä muinaisjäännöksesta.
Autioniemessä on kaksi muutakin asuinpaikkaa, [237] Autioniemi SW ja [238] Autioniemi SE sekä raudanvalmistuspaikka [239] Autioniemi E. |
| metsakeskus.290010237 |
290 |
Autioniemi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605460.22200000 |
7105645.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010237 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolisen Nurmesjärven koillisrannalla Autioniemessä, Tervasalmen uudesta sillasta 4,2 km kaakkoon. Autioniemen eteläpään länsiosassa on kivikkoista hiekkarantaa, jonka takana on parin metrin korkuinen rantatörmä. Matala suo erottaa tämän korkeimman kohdan muusta niemen kärjestä, jossa sijaitsee kesämökki. Rantatörmästä on löytynyt muutama kvartsi (KM 27470) sekä palanutta kiveä; kvartsia on löytynyt myös rantakivikosta. Koekaivauksissa alueelta on löytynyt sortunut liesi ja palaneiden luiden keskittymä rantatörmässä; osa asuinpaikasta on sortunut järveen.
Autioniemessä on kaksi muutakin asuinpaikkaa, [236] Autioniemi W ja [238] Autioniemi SE, sekä raudanvalmistuspaikka [239] Autioniemi E. |
| metsakeskus.290010238 |
290 |
Autioniemi SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605716.11800000 |
7105717.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010238 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolisen Nurmesjärven koillisrannalla Autioniemessä, Tervasalmen uudesta sillasta 4,3 km kaakkoon. Autioniemen kaakkoisranta on kivetöntä hiekkaa, ja rannan takana on noin 3 m korkuinen vedensyömä rantatörmä. Törmän päältä maata on kuorittu turpeesta. Törmän edustalta rantahiekasta on löytnyt kvartsia (KM 27471) 10 m matkalta, jonka lisäksi yksittäisiä löytöjä on sieltä täältä, kuten palaneita kiviäkin. Myös törmän päältä on löytynyt kvartseja. Koekaivausten perusteella asuinpaikka näyttää kuitenkin sortuneen kokonaan järveen, mutta paikalta on löytynyt merkkejä historiallisen ajan asutuksesta ja raudanvalmistuksesta.
Autioniemessä on kaksi muutakin asuinpaikkaa, [236] Autioniemi W ja [237] Autioniemi SW, sekä raudanvalmistuspaikka [239] Autioniemi E. |
| metsakeskus.290010239 |
290 |
Autioniemi E |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
605655.13900000 |
7105955.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010239 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolisen Nurmesjärven koillisrannalla Autioniemessä, Tervasalmen uudesta sillasta 4,2 km kaakkoon.
Autioniemen itäosassa, loivasti rantaan viettävässä rinteessä, äestetyllä hakkuuaukealla, noin 300 m niemen eteläkärjestä ja 40 m rannasta on kaksi kuoppaa luode-kaakko -suunnassa 4 m etäisyydellä toisistaan. Toinen kuopista on pyöreähkö (läpimitta 0,4 m, syvyys 0,6 m) ja toinen soikeahko (6 x 4,9 m, syvyys 1,1 m). Soikeassa kuopassa on 1,5 m leveä ja 9,5 m korkea reunapalte. Pyöreähkön kuopan lounaispuolelta turpeen alta on löytynyt rautamalmia. Soikean kuopan kaakkoispuolella noin 3 m päässä on noin puoli metriä korkea kumpare (halk. 4 m), jossa on palanutta kiveä, savea ja kuonaa. Soikeasta kuopasta noin 2 m koilliseen on toinen, epämääräinen, kumpare (halk. 6 m), josta turpeen alta on löytynyt palanutta kiveä ja kuonaa. Lisäksi rannasta on löytynyt kaksi kuonan palasta.
Hakkuuaukean etelälaidassa, noin 30 m päässä metsänreunasta, on 4 m halkaisijaltaan oleva syvä ja jyrkkäreunainen kuoppa, jota ympäröi reunapalte. Kuopassa oli inventointihetkellä hakkuujätettä, joten syvyyttä ei ole voitu mitata. Kuopan tarkoitus on epävarma.
Autioniemessä on lisäksi kolme kivikautista asuinpaikkaa, [236] Autioniemi W, [237] Autioniemi SW ja [238] Autioniemi SE. |
| metsakeskus.290010240 |
290 |
Hiekkalahti E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603437.03100000 |
7105450.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010240 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven lounaisrannalla, Tervasalmen uudesta sillasta 3,1 km kaakkoon, Hiekkaniemen länsityveen kaakosta, Hiekkalammesta, laskevan puron suun itäpuolella. Paikalla on vedenpinnan säännöstelyn miltei kokonaan tuhoama pieni niemi, joka on sulkenut puron suuhun laajennuksen. Nyt tällä kohdalla on veden liikuttelemaa hiekkaa, josta on löytynyt kaksi vierekkäin olevaa tulisijaa seka palanutta kiveä, kvartsia ja palanutta luuta (KM 27473:1-5; KM29146). Paikka lienee pitkälle rantaosistaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.290010241 |
290 |
Lammaspuronsuu W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604559.58100000 |
7105002.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010241 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven lounaisrannalla, Tervasalmen uudesta sillasta 4 km kaakkoon, Hiekkaniemen kaakkoistyvessä, Lammaspuronsuun länsirannalla. Täällä on pieni niemeke, jossa on matala hiekkaranta, jonka takana on mäntyä ja suopursua kasvavaa maastoa. Kvartsi-iskokset (KM 27474) sekä tulisijan jäännökset ovat löytyneet rantahiekasta, melko kaukana nykyisestä korkeimman veden rajasta. |
| metsakeskus.290010242 |
290 |
Lammaspuronsuu E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604729.51600000 |
7105010.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010242 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven lounaisrannalla, Tervasalmen uudesta sillasta 4,1 km kaakkoon, Hiekkaniemen kaakkoistyvessä, Lammaspuronsuun itäpuolella olevan niemen luoteiskärjessä, Hiekkaniemen talosta 600 m itäkaakkoon. Niemi on mäntykangasta, sen Nurmesjärven puoleinen koillisranta on kivikkoinen, kun taas Lammaspuronsuun puoleinen länsiranta on matala ja suoperäinen. Niemen kärjestä vesi on syönyt 5-10 m kokoisen alueen, jossa on hiekkaa ja kivikkoa. Tältä kohdin on löytynyt pari kvartsi-iskosta, samoin kuin koillisrannalta noin 100 m päästä niemen kärjestä. |
| metsakeskus.290010243 |
290 |
Kuorelahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605326.27800000 |
7104684.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010243 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven lounaisrannalla, Tervasalmen uudesta sillasta 4,8 km kaakkoon olevan Kuorelahden rannalla, Kuoreniemen talosta 400 m länteen. Kuorelahti on 200 m leveä ja 100 m pitkä lahti aivan Vepsään johtavan tien vieressä. Lahden luoteispuolella rannassa on lastauspaikka. Kuorelahden ranta on matala ja hiekkarantainen, mutta länsi- ja itärannalla on myös kivikkoa. Maasto on suoperäistä, idässä on kuivaa kangasta. Kvartsi-iskoksia (KM 27476:1-3) on löytynyt pääasiassa lahden länsi- ja itärannalta. |
| metsakeskus.290010244 |
290 |
Kuoreniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605786.09300000 |
7104694.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010244 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolisen Nurmesjärven lounaisrannalla, lähellä sen kaakkoispohjukkaa, Tervasalmen uudesta sillasta noin 5 km kaakkoon, Kuoreniemen talon edustalla rannassa. Maasto on paikalla avointa, tasaista pihamaata ja peltoa, ranta on hienoa hiekkaa. Kvartsilöydöt (KM 27477) ovat tulleet talon edustan rantahiekasta. |
| metsakeskus.290010244 |
290 |
Kuoreniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
605786.09300000 |
7104694.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010244 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolisen Nurmesjärven lounaisrannalla, lähellä sen kaakkoispohjukkaa, Tervasalmen uudesta sillasta noin 5 km kaakkoon, Kuoreniemen talon edustalla rannassa. Maasto on paikalla avointa, tasaista pihamaata ja peltoa, ranta on hienoa hiekkaa. Kvartsilöydöt (KM 27477) ovat tulleet talon edustan rantahiekasta. |
| metsakeskus.290010246 |
290 |
Koirisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605452.22400000 |
7105164.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010246 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevassa Nurmesjärvessä, Autioniemen ja Kuorelahden välissä, Tervasalmen uudesta sillasta 4,5 km kaakkoon. Koirisaari on pahoin vedenpinnan säännöstelyn tuhoama saari, joka on nykyään noin 20 m leveä ja 130 m pitkä ja keskeltä kahtia jakautunut. Aiemmin sen on yhdistänyt idässä Lammassaareen kapea kannas, jossa nykyään on veden liikuttelemaa hiekkaa. Saarella kasvaa mäntyä ja kanervaa, ranta on kaakossa hiekkaa ja luoteessa kivikkoa. Asuinpaikkalöydöt (M 27479:1-2) ovat saaren lounaiskärjen laajalta veden paljastamalta hietikolta, josta on lisäksi löytynyt palaneita kiviä. Suurimmaksi osaksi asuinpaikka on tuhoutunut. |
| metsakeskus.290010247 |
290 |
Lammassaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605666.13800000 |
7105084.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010247 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevassa Nurmesjärvessä, Autioniemen ja Kuorelahden välissä, Tervasalmen uudesta sillasta 4,7 km kaakkoon. Lammassaari on pahoin vedenpinnan säännöstelyn tuhoama saari, joka on nykyään noin 100 m leveä ja 200 m pitkä. Aiemmin se on ollut yhteydessä Koirisaareen kapea kannaksen kautta. Lammassaaren itäosassa on laaja, veden paljastama hietikko, josta asuinpaikkalöydöt (KM 27480:1-4) on pääasiassa poimittu talteen. Tällä kohdin on havaittu myös kivetyn tulisijan jäännökset. Alkuperäisen eteläkärjen lähellä on löytnyt toisenkin tulisijan jäänteet, ja koillisessa on havaittu merkkejä palaneista kivistä. |
| metsakeskus.290010248 |
290 |
Lehtoluoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606666.73700000 |
7105312.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010248 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa, Vanhalahdessa, Tervasalmen uudesta sillasta 5,3 km eteläkaakkoon ja Lehtosaaresta noin 50 m etelälounaaseen. Kyseessä on vedenpinnan säännöstelyn syömä luoto (halk. 20 m), jonka keskellä kasvaa pari haapaa sekä heinää ja pajua. Rannat ovat kivikkoiset, mutta idässä on hiekkarantaakin; hiekkarannan kohdalta on löytynyt melko paljon kvartsia ja palanutta luuta (KM 27481:1-2). |
| metsakeskus.290010249 |
290 |
Kaihlaniemi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606208.91700000 |
7105260.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010249 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa, Tervasalmen uudesta sillasta 5 km kaakkoon, Kaihlaniemen edustalla olevassa saaressa, Suojalan talosta 1,1 km länteen. Kaihlaniemi on suon mantereesta erottama niemi; niemen luoteiskärjen edustalla on pieni saari/luoto, joka lienee alunperin ollut yhteydessä Kaihlaniemeen. Luodolla kasvaa mäntyä, rannat ovat kivikkoiset, mutta hiekkapohjaiset, idässä on hiekkarantaakin. Rannoilta on kauttaaltaan sieltä täältä löytynyt kvartsi-iskoksia, etelärannalta on lisäksi palanutta luuta (KM 27582:1-3). Varsinaisessa Kaihlaniemessä on toinen asuinpaikka [250] Kaihlaniemi SW. |
| metsakeskus.290010250 |
290 |
Kaihlaniemi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606375.85500000 |
7105108.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010250 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa, Tervasalmen uudesta sillasta 5,3 km kaakkoon, Kaihlaniemen lounaisrannalla, Suojalan talosta 800 m länteen. Kaihlaniemi on suon mantereesta erottama niemi; niemen luoteiskärjen edustalla on pieni luoto, joka lienee alunperin ollut yhteydessä Kaihlaniemeen. Kaihlaniemessä kasvaa pääasiassa mäntyä. Kaihlaniemen nykyisen luoteiskärjen lounaisrannalla on kesämökki. Ranta on hiekkapohjainen, paikoin kivikkoinen. Rannalta on löytynyt vähän kvartsia (KM 27483) mökin edustaa lukuunottamatta. Kaihlaniemen luoteispuolella, pienessä saaressa, on toinen asuinpaikka [249] Kaihlaniemi W. |
| metsakeskus.290010251 |
290 |
Nurminiemi NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606489.80600000 |
7104813.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010251 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa, Tervasalmen uudesta sillasta 5,5 km kaakkoon, Nurminiemen etelärannalla, Suojalan talosta 900 m länteen. Nurminiemi on luode-kaakko -suuntainen, kapean ja vetisen Siltosuon mantereeseen idästä yhdistävä niemi, jossa kasvaa mäntymetsää. Kohde sijaitsee niemen keskivaiheilla, hiekkaisemman rannan kohdalla, josta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 27484:1-2), pari liesikiveystä ja palaneita kiviä. Asuinpaikan pituus on noin 200 m. Nurminiemen eteläpuolella, pienessä saaressa, on asuinpaikka [252] Nurminiemi S ja sen eteläpiolisella luodolla asuinpaikka [253] Nurminiemen luoto. |
| metsakeskus.290010252 |
290 |
Nurminiemi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606781.69100000 |
7104566.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010252 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa, Tervasalmen uudesta sillasta 5,8 km kaakkoon, Nurminiemen etelärannan eteläpuolella olevalla saarella, Suojalan talosta 700 m länteen. Nurminiemi on luode-kaakko -suuntainen, kapean ja vetisen Siltosuon mantereeseen idästä yhdistävä niemi, jossa kasvaa mäntymetsää. Niemen eteläkärki on vedenpinnan säännöstelyn niemestä erottama saari/luoto, jonka läpimitta on muutama kymmenen metriä. Siellä kasvaa sekametsää, ranta on melko kivikkoista hiekkaa. Saaren etelärannalta on löytynyt liesikiveyksen jäännöksiä, palanutta kiveä, sekä kvartsia, piitä ja palanutta luuta (KM 27485:1-6). Varsinaisessa Nurminiemessä on asuinpaikka [251] Nurminiemi NW ja saaren eteläpuolisella luodolla asuinpaikka [253] Nurminiemen luoto. |
| metsakeskus.290010253 |
290 |
Nurminiemen luoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
606745.70400000 |
7104494.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010253 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa Nurmesperän suulla, Tervasalmen uudesta sillasta 5,8 km kaakkoon, Nurminiemen ja Ahokaisenniemen välissä, Suojalan talosta 800 m länteen. Nurminiemen luoto on vedenpinnan säännöstelyn pahoin tuhoama pikku luoto, jonka läpimitta on muutama kymmenen metriä. Luodolla kasvaa heinää ja varpuja sekä pari koivua ja mäntyä. Luodon länsiranta on kivikkoa, idässä on hiekkarantaa, jonka kohdalta noin 10 x 30 m alueelta on löytynyt melko paljon kvartsia ja palanutta luuta sekä muutama saviastianpala (KM 27486:1-3) ja palanutta kiveä. Asuinpaikka lienee pahoin tuhoutunut. Varsinaisessa Nurminiemessä on asuinpaikka [251] Nurminiemi NW ja sen eteläpuolisella saarella asuinpaikka [252] Nurminiemi S. |
| metsakeskus.290010253 |
290 |
Nurminiemen luoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
606745.70400000 |
7104494.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010253 |
Asuinpaikka sijaitsee Ontojärven eteläpuolella olevan Nurmesjärven kaakkoisosassa Nurmesperän suulla, Tervasalmen uudesta sillasta 5,8 km kaakkoon, Nurminiemen ja Ahokaisenniemen välissä, Suojalan talosta 800 m länteen. Nurminiemen luoto on vedenpinnan säännöstelyn pahoin tuhoama pikku luoto, jonka läpimitta on muutama kymmenen metriä. Luodolla kasvaa heinää ja varpuja sekä pari koivua ja mäntyä. Luodon länsiranta on kivikkoa, idässä on hiekkarantaa, jonka kohdalta noin 10 x 30 m alueelta on löytynyt melko paljon kvartsia ja palanutta luuta sekä muutama saviastianpala (KM 27486:1-3) ja palanutta kiveä. Asuinpaikka lienee pahoin tuhoutunut. Varsinaisessa Nurminiemessä on asuinpaikka [251] Nurminiemi NW ja sen eteläpuolisella saarella asuinpaikka [252] Nurminiemi S. |
| metsakeskus.290010254 |
290 |
Peurolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625626.02400000 |
7127440.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010254 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Lentuanjärven länsirannalla olevan Timoniemen itäkärjen etelärannalla, Hiekka-Kuottuan salmesta 900 m länsilounaaseen. Timoniemen itäkärjessä kasvaa havumetsää, ranta on kivikkoinen lukuunottamatta Peurolahden pohjukkaa. Peurolahden itärannalla on kolme kesämökkiä; itäisimmälle mökille vievä tie päättyy tasanteelle (noin 175 m mpy) rantaan viettävässä rinteessä. Maaperä on tällä kohdin hienoa hiekkaa, pintaturve on kulunut pois. Kivettömästä hiekasta on löytynyt muuatma kvartsi (KM 27487). Yksi kvartsi on löytynyt myös läntisimmälle mökille tulevalta tieltä, tasanteen kohdalta. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut asuinpaikkaan viittaavia havaintoja tai löytöjä. |
| metsakeskus.290010255 |
290 |
Hiekka-Kuottuan salmi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626503.67200000 |
7127596.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010255 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Lentuanjärven länsirannalla olevan Timoniemen itäkärjessä ja itäkärjen etelärannalla. Timoniemen kärki on matala ja siellä kasvaa havumetsää, aluskasvillisuutena on suopursua ja paksua turvetta. Maaperä samoin kuin rannat ovat kivetöntä hiekkaa. Itäkärjessä on kapea Hiekka-Kuottuan salmi, joka erottaa Timoniemen ja Rytikaarre-nimisen saaren toisistaan. Timoniemen etelärannalla, noin 200 m päässä kannaksesta on kesämökki. Itäkärjen hiekkarannasta on löytynyt yksi kvartsi-iskos (KM 27488), tästä 480 m länsilounaaseen on toinen kvartsi-iskoksen löytöpaikka. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut asuinpaikkaan viittaavia havaintoja tai löytöjä. |
| metsakeskus.290010256 |
290 |
Rytikaarre S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626685.59700000 |
7127764.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010256 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Lentuanjärven länsirannalla olevan Timoniemen edustalla, Rytikaarre-nimisessä saaressa, jota erottaa mantereesta vain noin 50 m leveä Hiekka-Kuottuan salmi. Rytikaarre on 1,4 km pitkä ja 0,5 km leveä saari, jonka itärannan keskivaiheilla on Rytikaarteen talo (nykyään kesämökkinä). Saaressa kasvaa havumetsää, mutta varsinkin eteläosassa on suoalueita. Rytikaarteen eteläisimmän osan muodostaa kapean kannaksen päässä oleva saari, joka on kivetöntä hiekkaa. Kannaksen tyvessä on kesämökki, jonka eteläpuolelta on löytynyt kvartsi-iskos (KM 27489). Saaren pohjoisosassa on toinen asuinpaikka [257] Lintuniemi SW. |
| metsakeskus.290010257 |
290 |
Lintuniemi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626516.66000000 |
7128798.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010257 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentuanjärven länsirannalla olevan Timoniemen edustalla, Rytikaarre-nimisessä saaressa, jota erottaa mantereesta vain noin 50 m leveä Hiekka-Kuottuan salmi. Rytikaarre on 1,4 km pitkä ja 0,5 km leveä saari, jonka itärannan keskivaiheilla on Rytikaarteen talo (nykyään kesämökkinä). Saaressa kasvaa havumetsää, mutta varsinkin eteläosassa on suoalueita. Rytikaarteen koilliskärki on pitkä ja kapea niemi. Saaren pohjoisin osa on nimeltään Lintuniemi, jonka lounaisranta on luoteessa korkea ja jyrkkä, mutta joka kaakkoa kohti muuttuu suoperäiseksi. Asuinpaikkalöydöt (KM 27490) ovat peräisin lounaisrannan rantavedestä noin 200 m matkalta. Saaren eteläosassa on toinen asuinpaikka [256] Rytikaarre S. |
| metsakeskus.290010258 |
290 |
Multipakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
634334.52300000 |
7126665.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010258 |
Kohde sijaitsee Lentuanjärven itäosassa, 0,8 x 2,20 km kokoisessa Multisaaressa, jonka eteläpäänä on itäkaakkoon pistävä korkea ja jyrkkäseinäinen soraharjanne, jota kutsutaan Multipakaksi. Muuhun saareen Multipakan yhdistää luoteessa matala, suoperäinen alue. Multipakan kaakkoiskärjessä on noin kolmen metrin korkuinen törmä, josta valuu soraa; juurella on muutaman metrin levyinen tasanne, josta on ilmeisesti otettu soraa 1920-luvulla. Multipakka on pääasiassa mäntykangasta, aluskasvillisuutena on variksenmarjaa. Kaakkoiskärjen sortuvan törmän eteläreunasta on sieltä täältä löytynyt palanutta luuta ja kvartsia (KM 27491:1-5); kvartsia on löytynyt lisäksi mm. törmän juuresta, rantavedestä. Paikalta on ilmeisesti soranajon yhteydessä löytynyt luurangon osia. Harjanteen melko tasaisella laella, rinnakkain harjanteen poikki, on kolme soikeahkoa kuoppaa (pyyntikuoppia?), joiden pituus on 3,5 - 5,5 m ja syvyys 0,5 - 0,9 m. Multipakan luoteispäässä on vielä yksi kuoppa (läpimitta 3 m ja syvyys 0,4 m). Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa oli noin 20 cm paksu, runsaasti hiiltä sisältävä turvekerros, jonka alla oli harmaata hiekkaa ja kiviä. Lisäksi Multipakan tyven koillisreunassa on tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.290010258 |
290 |
Multipakka |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
634334.52300000 |
7126665.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010258 |
Kohde sijaitsee Lentuanjärven itäosassa, 0,8 x 2,20 km kokoisessa Multisaaressa, jonka eteläpäänä on itäkaakkoon pistävä korkea ja jyrkkäseinäinen soraharjanne, jota kutsutaan Multipakaksi. Muuhun saareen Multipakan yhdistää luoteessa matala, suoperäinen alue. Multipakan kaakkoiskärjessä on noin kolmen metrin korkuinen törmä, josta valuu soraa; juurella on muutaman metrin levyinen tasanne, josta on ilmeisesti otettu soraa 1920-luvulla. Multipakka on pääasiassa mäntykangasta, aluskasvillisuutena on variksenmarjaa. Kaakkoiskärjen sortuvan törmän eteläreunasta on sieltä täältä löytynyt palanutta luuta ja kvartsia (KM 27491:1-5); kvartsia on löytynyt lisäksi mm. törmän juuresta, rantavedestä. Paikalta on ilmeisesti soranajon yhteydessä löytynyt luurangon osia. Harjanteen melko tasaisella laella, rinnakkain harjanteen poikki, on kolme soikeahkoa kuoppaa (pyyntikuoppia?), joiden pituus on 3,5 - 5,5 m ja syvyys 0,5 - 0,9 m. Multipakan luoteispäässä on vielä yksi kuoppa (läpimitta 3 m ja syvyys 0,4 m). Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa oli noin 20 cm paksu, runsaasti hiiltä sisältävä turvekerros, jonka alla oli harmaata hiekkaa ja kiviä. Lisäksi Multipakan tyven koillisreunassa on tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.290010258 |
290 |
Multipakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
634334.52300000 |
7126665.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010258 |
Kohde sijaitsee Lentuanjärven itäosassa, 0,8 x 2,20 km kokoisessa Multisaaressa, jonka eteläpäänä on itäkaakkoon pistävä korkea ja jyrkkäseinäinen soraharjanne, jota kutsutaan Multipakaksi. Muuhun saareen Multipakan yhdistää luoteessa matala, suoperäinen alue. Multipakan kaakkoiskärjessä on noin kolmen metrin korkuinen törmä, josta valuu soraa; juurella on muutaman metrin levyinen tasanne, josta on ilmeisesti otettu soraa 1920-luvulla. Multipakka on pääasiassa mäntykangasta, aluskasvillisuutena on variksenmarjaa. Kaakkoiskärjen sortuvan törmän eteläreunasta on sieltä täältä löytynyt palanutta luuta ja kvartsia (KM 27491:1-5); kvartsia on löytynyt lisäksi mm. törmän juuresta, rantavedestä. Paikalta on ilmeisesti soranajon yhteydessä löytynyt luurangon osia. Harjanteen melko tasaisella laella, rinnakkain harjanteen poikki, on kolme soikeahkoa kuoppaa (pyyntikuoppia?), joiden pituus on 3,5 - 5,5 m ja syvyys 0,5 - 0,9 m. Multipakan luoteispäässä on vielä yksi kuoppa (läpimitta 3 m ja syvyys 0,4 m). Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa oli noin 20 cm paksu, runsaasti hiiltä sisältävä turvekerros, jonka alla oli harmaata hiekkaa ja kiviä. Lisäksi Multipakan tyven koillisreunassa on tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.290010258 |
290 |
Multipakka |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
634334.52300000 |
7126665.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010258 |
Kohde sijaitsee Lentuanjärven itäosassa, 0,8 x 2,20 km kokoisessa Multisaaressa, jonka eteläpäänä on itäkaakkoon pistävä korkea ja jyrkkäseinäinen soraharjanne, jota kutsutaan Multipakaksi. Muuhun saareen Multipakan yhdistää luoteessa matala, suoperäinen alue. Multipakan kaakkoiskärjessä on noin kolmen metrin korkuinen törmä, josta valuu soraa; juurella on muutaman metrin levyinen tasanne, josta on ilmeisesti otettu soraa 1920-luvulla. Multipakka on pääasiassa mäntykangasta, aluskasvillisuutena on variksenmarjaa. Kaakkoiskärjen sortuvan törmän eteläreunasta on sieltä täältä löytynyt palanutta luuta ja kvartsia (KM 27491:1-5); kvartsia on löytynyt lisäksi mm. törmän juuresta, rantavedestä. Paikalta on ilmeisesti soranajon yhteydessä löytynyt luurangon osia. Harjanteen melko tasaisella laella, rinnakkain harjanteen poikki, on kolme soikeahkoa kuoppaa (pyyntikuoppia?), joiden pituus on 3,5 - 5,5 m ja syvyys 0,5 - 0,9 m. Multipakan luoteispäässä on vielä yksi kuoppa (läpimitta 3 m ja syvyys 0,4 m). Kuopan pohjalle tehdyssä koekuopassa oli noin 20 cm paksu, runsaasti hiiltä sisältävä turvekerros, jonka alla oli harmaata hiekkaa ja kiviä. Lisäksi Multipakan tyven koillisreunassa on tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.290010259 |
290 |
Tuliharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
635471.06700000 |
7125917.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010259 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentuanjärven itärannalla, Isojoensuun eteläpuolella. Tuliharju muodostaa niemen, jota erottaa mantereesta aukea ja upottava suo. Tuliharjun joen puoleinen koillisosa on korkea ja jyrkkärinteinen, kärki on matalampi. Järven puoleinen länsiranta on tasainen, mutta rantatörmä on jyrkkä ja muutaman metrin korkuinen. Pohjoiskärjen lähellä on pieni sorakuoppa. Ympäristössä kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on varpuja ja paikoin paksua sammalta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Länsirannan rantahiekasta ja -vedestä on löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia (KM 27492) sekä palaneita kiviä. Isojoen puoleisella koillisrannalla olevan korkean harjanteen kaakkoispäässä on sodan aikainen juoksuhauta. |
| metsakeskus.290010260 |
290 |
Aijasniemi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
643036.01000000 |
7127655.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010260 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuhmo-Suomussalmi -tien itäpuolella, Kalliojärven Ukonkaarteen länsirannalla, Aijasniemen itäkärjessä, Kallioniemeä vastapäätä. Paikalla on kesämökki, jonka edustalla on noin 40 m pituinen lahdelma. Sen pohjoisosan vesirajassa on maakivi, jonka pohjoispuolella on joitakin pienenmpiä kiviä, muuten ranta on kivetöntä hiekkaa. Lahdelman kohdalla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena suopursua, muuten maasto on kivikkoista ja suoperäistä. Mökin edustalta on noin 5 m matkalta löytynyt runsaasti kvartsia (KM 27493:1-4) ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.290010261 |
290 |
Tirrukkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625544.04700000 |
7129472.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010261 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentuanjärven länsiosassa, Pekkalansalmen itärannalla, Timoniemen itäpäässä olevan Tirrukanniemen luoteispuolella olevassa niemekkeessä. Rannan tunutmassa maasto on melko tasaista mäntykangasta. Niemekkeestä ja heti sen kaakkoispuolella olevasta lahdelmasta on löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia (KM 27744). Maaperä paikalla on soran sekaista hiekkaa. Koekuopista ei ole tullut viitteitä asuinpaikasta. Kohteesta noin 50 m etelään on kaksi tervahautaa. |
| metsakeskus.290010262 |
290 |
Rimminkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
623240.97500000 |
7130724.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010262 |
Asuinpaikka sijaitsee Timoniemen pohjoisrannalla, Lehmisalmen kohdalla olevalla Rimminkankaalla, noin 1,8 km pituisella rantakaistaleella. Rantatörmä on korkeimmillaan noin 3 metriä ja matalimmillaan se on huuhtoutunut Lehmisalmen kärjessä tasaiseksi. Maaperä on hiekkaa ja maasto tasaista mäntykangasta, jossa on ainakin kaksi terassia. Rantakaistaleelta on löytynyt kvartseja (KM 27745) useista eri kohdista: lännessä asuinpaikkalöydöt rajoittuvat Kumpulan tilan kohdalle, idässä Pekin lähettyville. |
| metsakeskus.290010263 |
290 |
Tulisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
620126.24500000 |
7126354.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010263 |
Asuinpaikka sijaitsee Timonimen eteläpuolella olevan Tulisalmen etelärannalla Tuliniemessä. Tuliniemen kärkeen tulee tie, joka ilmeisesti talvisin jatkuu jäätienä Tulisalmen yli. Kohteen kohdalla maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta, mutta pohjoiseen mentäessä maaperä muuttuu kosteammaksi säilyen kuitenkin hiekkaisena, etelässä maasto on kosteampaa ja kivikkoisempaa. Runsaasti kvartsia (KM 27746) on löytynyt Tuliniemen särkkämäisestä kärjestä ja molemmin puolin kärkeä vesijätöltä ja rantavedestä. |
| metsakeskus.290010264 |
290 |
Kotalampi SW |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
604842.34600000 |
7143337.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010264 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Vuosankajärven pohjoispuolella, Vuosankajärven ja Kotajärven välissä olevan Kotalammen lounaisrannan luoteisosassa, Kotasärkän pohjoisreunassa, rinteen päällä, suurikokoisen luontaisen painanteen länsipuolella. Kotasärkkä nousee jyrkästi Kotalammen rannasta, särkän keskellä on suuri sorakuoppa. Alue on mäntykangasta, aluskasvillisuutena on sammalta, puolukkaa ja suopursua. Viiden metrin päässä luontaisen painanteen länsireunasta on yksi pyyntikuoppa (läpimitta 3,5 m, syvyys 0,5 m), ja tästä 33 m etelään on toinen, laakea pyyntikuoppa (läpimitta 3,2 m, syvyys 0,5 m). Paikalla on muitakin kuoppia, joiden funktio on toisenlainen, kuten soranottopaikka ym. Kohteesta 150 m luoteeseen on toinen pyyntikuoppakohde [265] Kuikkalampi E.
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin, että luontaisen painanteen länsireunassa sijaitseva kuoppa on osittain yliajettaessa tuhoutunut. Vieressä on modernin näköinen kuoppa, joka on merkitty sinisin nauhoin ja säästetty maanmuokkauksessa. Myös etelämpänä on mahdollinen pyyntikuoppa, jonka päältä on ajettu. Alueella on myös tervahauta. |
| metsakeskus.290010265 |
290 |
Kuikkalampi E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
604736.38600000 |
7143449.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010265 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Vuosankajärven pohjoispuolella, Vuosankajärven ja Kotajärven välissä olevien Kotalammen ja Kuikkalammen välisellä kannaksella, harjanteen eteläpään Kuikkalammen puoleisessa rinteessä, noin 25 m lammen rannasta. Molempien lampien rannat ovat soiset, harjanteella kasvaa nuorehkoa sekametsää. Maaperä on hiekkaa. Paikalla on yksi kuoppa, jonka läpimitta on noin 4 m ja syvyys 0,6 m. Kuoppa on melko loivaseinäinen. Kohteesta 150 m kaakkoon on toinen pyyntikuoppakohde [264] Kotalampi SW.
Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Alueella on myös tervahauta. |
| metsakeskus.290010266 |
290 |
Vuosangan Autioniemi 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
605606.04700000 |
7139740.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010266 |
Paikka sijaitsee Vuosanganjärven itärannan eteläosassa olevassa Autioniemessä. Niemen keskellä on pelto, joka ei ole enää käytössä. Pellon ympärillä kasvaa tiheää sekametsää, maaperä on jossain määrin kivikkoinen.
Pellon pohjoisreunalla on lato, jonka itäseinustalla noin 8-9 m etäisyydellä toisistaan on kolme kivikasaa, jotka ilmesesti ovat peltoraunioita. Ladosta noin 20 m länteen, 6 m pellon reunasta, on matala sammaleen peittämä kivikasa (halk. 5 m, korkeus 0,5 m). Tästä noin 8 m pohjoiseen on kasvillisuuden peittämä kivikasa (halk. 3 m, korkeus 0,5 m) ja toinen epämääräinen kasa (halk. 4-6 m, korkeus 0,5 m) on 9 m länteen, joka on täysin kasvillisuuden peittämä. Viimeksi mainitusta kivikasasta 13 m länteen, aivan pellon reunassa, on lähes metrin korkuinen ja usean metrin läpimittainen, pensaikon peittämä kivikasa. Kivikasat vaikuttavat peltoraunioilta sijaintinsa perusteella.
Pellon eteläreunalla on toinen kohde [13] Vuosangan Autioniemi 1, jossa on ns. lapinhautoja. |
| metsakeskus.290010267 |
290 |
Kuusamonjärvi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610108.21700000 |
7146038.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010267 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuusamonjärven pohjoisrannalla ja Puttoniemen välissä olevalla 300 m leveällä rantakaistalla, Alavan talosta 1,2 km itään. Suunnilleen niemien puolivälistä länteen on paikalla käytöstä poistettu sorakuoppa, jolle tulee tie Kostamustieltä. Tien päässä, sorakuopan koilliskulmassa, on kesämökki. Soranottoalue kasvaa tiheää nuorta sekametsää muualla paitsi mökin läheisyydessä. Mökin kohdalla sorakuoppa ulottuu vesirajaan asti, kaakossa kuopan ja rannan välissä on patin metrin levyinen maakannas, jossa kasvaa mäntyjä. Rannan puolella tällä kohdalla on jyrkähkö törmä, josta on löytynyt kvartseja (KM 28502), joita löytyi myös mökin edustan hiekkarannasta sekä rantavedestä mökin ja Hiekkaniemen puolivälistä. Asuinpaikka lienee suureksi osaksi tuhoutunut soranotossa. |
| metsakeskus.290010269 |
290 |
Hiekkasalmi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
633306.92600000 |
7127436.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010269 |
Kohde sijaitsee Lentuanjärven suuren ja hieman tiimalasin muotoisen Kotasaaren kaakkoiskulmassa olevassa niemessä, apean ja ilmeisen matalan Hiekkasalmen pohjoispuolella. Salmen eteläpuolella on Multisaaren Multisärkkä, joka on puheena olevan niemen jatke. Kyseessä on luode-kaakko -suuntainen hiekkaharjanne Kotasaaren eteläosan koillisrannalla. Sen kaakkoispää muodostaa niemen, jossa kasvaa harvaa mäntykangasta sekä puolukkaa ja jäkälää. Idässä harjanteen juurella on kapea, matala suoperäinen kaistale, ranta on kivetöntä hiekkaa. Lännessä ranta on jyrkkä ja kivikkoinen. Harjanne madaltuu tasaisesti kohti kaakkoiskärkeä. Niemen kärjessä pintaturve on kulunut pois, jolloin paikalla on voinut havaita kvartsi-iskoksia (KM 28504), joita on löytnyt myös kärjestä lähtien itärannan rantavedestä.
Niemen itärannalla olevasta pienestä niemekkeestä 30 m etelään on muuatmia pyyntikuoppia sekä muita painanteita ja tervahaudanpohja siihen liittyvine kaivantoineen. |
| metsakeskus.290010269 |
290 |
Hiekkasalmi N |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
633306.92600000 |
7127436.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010269 |
Kohde sijaitsee Lentuanjärven suuren ja hieman tiimalasin muotoisen Kotasaaren kaakkoiskulmassa olevassa niemessä, apean ja ilmeisen matalan Hiekkasalmen pohjoispuolella. Salmen eteläpuolella on Multisaaren Multisärkkä, joka on puheena olevan niemen jatke. Kyseessä on luode-kaakko -suuntainen hiekkaharjanne Kotasaaren eteläosan koillisrannalla. Sen kaakkoispää muodostaa niemen, jossa kasvaa harvaa mäntykangasta sekä puolukkaa ja jäkälää. Idässä harjanteen juurella on kapea, matala suoperäinen kaistale, ranta on kivetöntä hiekkaa. Lännessä ranta on jyrkkä ja kivikkoinen. Harjanne madaltuu tasaisesti kohti kaakkoiskärkeä. Niemen kärjessä pintaturve on kulunut pois, jolloin paikalla on voinut havaita kvartsi-iskoksia (KM 28504), joita on löytnyt myös kärjestä lähtien itärannan rantavedestä.
Niemen itärannalla olevasta pienestä niemekkeestä 30 m etelään on muuatmia pyyntikuoppia sekä muita painanteita ja tervahaudanpohja siihen liittyvine kaivantoineen. |
| metsakeskus.290010269 |
290 |
Hiekkasalmi N |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
633306.92600000 |
7127436.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010269 |
Kohde sijaitsee Lentuanjärven suuren ja hieman tiimalasin muotoisen Kotasaaren kaakkoiskulmassa olevassa niemessä, apean ja ilmeisen matalan Hiekkasalmen pohjoispuolella. Salmen eteläpuolella on Multisaaren Multisärkkä, joka on puheena olevan niemen jatke. Kyseessä on luode-kaakko -suuntainen hiekkaharjanne Kotasaaren eteläosan koillisrannalla. Sen kaakkoispää muodostaa niemen, jossa kasvaa harvaa mäntykangasta sekä puolukkaa ja jäkälää. Idässä harjanteen juurella on kapea, matala suoperäinen kaistale, ranta on kivetöntä hiekkaa. Lännessä ranta on jyrkkä ja kivikkoinen. Harjanne madaltuu tasaisesti kohti kaakkoiskärkeä. Niemen kärjessä pintaturve on kulunut pois, jolloin paikalla on voinut havaita kvartsi-iskoksia (KM 28504), joita on löytnyt myös kärjestä lähtien itärannan rantavedestä.
Niemen itärannalla olevasta pienestä niemekkeestä 30 m etelään on muuatmia pyyntikuoppia sekä muita painanteita ja tervahaudanpohja siihen liittyvine kaivantoineen. |
| metsakeskus.290010269 |
290 |
Hiekkasalmi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
633306.92600000 |
7127436.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010269 |
Kohde sijaitsee Lentuanjärven suuren ja hieman tiimalasin muotoisen Kotasaaren kaakkoiskulmassa olevassa niemessä, apean ja ilmeisen matalan Hiekkasalmen pohjoispuolella. Salmen eteläpuolella on Multisaaren Multisärkkä, joka on puheena olevan niemen jatke. Kyseessä on luode-kaakko -suuntainen hiekkaharjanne Kotasaaren eteläosan koillisrannalla. Sen kaakkoispää muodostaa niemen, jossa kasvaa harvaa mäntykangasta sekä puolukkaa ja jäkälää. Idässä harjanteen juurella on kapea, matala suoperäinen kaistale, ranta on kivetöntä hiekkaa. Lännessä ranta on jyrkkä ja kivikkoinen. Harjanne madaltuu tasaisesti kohti kaakkoiskärkeä. Niemen kärjessä pintaturve on kulunut pois, jolloin paikalla on voinut havaita kvartsi-iskoksia (KM 28504), joita on löytnyt myös kärjestä lähtien itärannan rantavedestä.
Niemen itärannalla olevasta pienestä niemekkeestä 30 m etelään on muuatmia pyyntikuoppia sekä muita painanteita ja tervahaudanpohja siihen liittyvine kaivantoineen. |
| metsakeskus.290010269 |
290 |
Hiekkasalmi N |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
633306.92600000 |
7127436.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010269 |
Kohde sijaitsee Lentuanjärven suuren ja hieman tiimalasin muotoisen Kotasaaren kaakkoiskulmassa olevassa niemessä, apean ja ilmeisen matalan Hiekkasalmen pohjoispuolella. Salmen eteläpuolella on Multisaaren Multisärkkä, joka on puheena olevan niemen jatke. Kyseessä on luode-kaakko -suuntainen hiekkaharjanne Kotasaaren eteläosan koillisrannalla. Sen kaakkoispää muodostaa niemen, jossa kasvaa harvaa mäntykangasta sekä puolukkaa ja jäkälää. Idässä harjanteen juurella on kapea, matala suoperäinen kaistale, ranta on kivetöntä hiekkaa. Lännessä ranta on jyrkkä ja kivikkoinen. Harjanne madaltuu tasaisesti kohti kaakkoiskärkeä. Niemen kärjessä pintaturve on kulunut pois, jolloin paikalla on voinut havaita kvartsi-iskoksia (KM 28504), joita on löytnyt myös kärjestä lähtien itärannan rantavedestä.
Niemen itärannalla olevasta pienestä niemekkeestä 30 m etelään on muuatmia pyyntikuoppia sekä muita painanteita ja tervahaudanpohja siihen liittyvine kaivantoineen. |
| metsakeskus.290010269 |
290 |
Hiekkasalmi N |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
633306.92600000 |
7127436.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010269 |
Kohde sijaitsee Lentuanjärven suuren ja hieman tiimalasin muotoisen Kotasaaren kaakkoiskulmassa olevassa niemessä, apean ja ilmeisen matalan Hiekkasalmen pohjoispuolella. Salmen eteläpuolella on Multisaaren Multisärkkä, joka on puheena olevan niemen jatke. Kyseessä on luode-kaakko -suuntainen hiekkaharjanne Kotasaaren eteläosan koillisrannalla. Sen kaakkoispää muodostaa niemen, jossa kasvaa harvaa mäntykangasta sekä puolukkaa ja jäkälää. Idässä harjanteen juurella on kapea, matala suoperäinen kaistale, ranta on kivetöntä hiekkaa. Lännessä ranta on jyrkkä ja kivikkoinen. Harjanne madaltuu tasaisesti kohti kaakkoiskärkeä. Niemen kärjessä pintaturve on kulunut pois, jolloin paikalla on voinut havaita kvartsi-iskoksia (KM 28504), joita on löytnyt myös kärjestä lähtien itärannan rantavedestä.
Niemen itärannalla olevasta pienestä niemekkeestä 30 m etelään on muuatmia pyyntikuoppia sekä muita painanteita ja tervahaudanpohja siihen liittyvine kaivantoineen. |
| metsakeskus.290010270 |
290 |
Honkisaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
633591.81700000 |
7126489.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010270 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentuanjärven itäosassa olevan Honkisaaressa, etelärannan keskivaiheilla hiekkarannassa, josta on löytynyt muutamia kvartseja (KM 28503). Hiekkarannan pituus on joitain kymmeniä metrejä. Paikalla on Metsähallituksen tekemä tulentekopaikka muutaman kymmenen metrin päässä rannasta. Suon itäreunassa oli rakenteilla hirsirakennuksen kehikko. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.290010271 |
290 |
Salmenniemi SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
642860.07500000 |
7129049.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010271 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalliojärven Salmenniemen etelärannan itäosassa, lähellä kohtaa josta Kalliojoki lähtee laskemaan kohti Lentuanjärveä. Kyseessä on paikka, johon tulee itäisin rantaan vievistä teistä. Tien päässä on kesämökki, ja siitä noin 15 m luoteeseen on sorakuoppa. Maasto on kivikkoista mäntykangasta, aluskasvillisuutena on puolukkaa ja suopursua. Ranta on kivikkoinen. Mökin edusta on tasattu nurmikoksi, ja sen pohjoispuolella on pienehkö kasvimaa. Kvartsilöydöt (KM 28505) ovat tulleet tien päästä hiekasta ja kasvimaasta sekä sorakuopasta. |
| metsakeskus.290010272 |
290 |
Käänneniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653876.62400000 |
7134143.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010272 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Veräisenjärven ja Alanteenjärven välisessä Käänneniemessä, Puistolan talosta itäkoilliseen. Käänneniemen halki kulkee tie, joka metsätienä ulottuu niemen itäkärkeen asti. Asuinpaikkalöydöt (KM 28506) on poimittu tieltä, noin 200 m päässä Veräisen rannasta, metsähakkuiden itäreunan kohdalta. Paikan itäpuolella kasvaa pienehköä ja tiheähköä mäntymetsää, aluskasvillisuutena on varpuja, suopursua ja paksuhkoa sammalta. Ympäristöön tehdyistä kokeuopista ei löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.290010273 |
290 |
Kaunisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
654506.36600000 |
7134353.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010273 |
Kohde sijaitsee Veräisenjärven kaakkoisrannalla olevassa Kaunisniemessä, kohdassa jossa Veräisen vedet lähtevät Alanteenjärven kautta virtaamaan kohti länttä. Kaunisniemi on 400 m pitkä, päästään kapea, luoteeseen pistävä niemi. Niemen kärjessä on hirsimökki. Niemen rannat ovat melko jyrkät ja korkeat, keskiosa on tasainen. Maaperä on kivikkoista hiekkaa. Niemessä kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa ja jäkälää. Hirsimökistä noin 10 m kaakkoon on pysäköintipaikka, jonka kohdalta kasvillisuus on kulunut pois. Hiekasta on löytynyt kvartsia, piitä (KM 28507:1-2) ja palaneelta vaikuttanut kivi. Pysäköintialueen vieressä olevasta sorakasasta on myös kvartseja. Pysäköintipaikan kaakkoispuolella, siitä 14 ja 18 m päässä tasanteen itäreunalla on kaksi NNE-SSW -suuntaista, noin 2 m pitkää ja 20 cm syvää kuoppaa. |
| metsakeskus.290010274 |
290 |
Lämminhiekka S |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
654977.17700000 |
7134455.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010274 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Veräisenjärven itärannalla, Kaunisniemen ja Kallioniemen välisessä lahdessa. Paikalla on hiekkaranta nimeltä Lämminhiekka, jonka takana on suuri Kylmäsuo. Aivan hiekkarannan eteläreunassa, suon ja rannan välissä, on muutaman kymmenen metrin levyinen kuiva kangas. Paikalla on4-5 kuoppaa, jotka mahdollisesti ovat pyyntikuoppia. Kuoppien läpimitta on noin 0,5-1,5 m ja syvyys 0,3 - 0,5 m.
Lisäksi paikalla on matala kivikasa (halk. 1,2 - 1,8 m), jonka merkitys ja ikä ovat epäselviä. Lähiympäristö on kuitenkin kivetöntä hiekkaa, joten kivet on täytynyt tuoda paikalle. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei ole tullut mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.290010275 |
290 |
Salmilampi NE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
656150.71000000 |
7134201.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010275 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Veräisenjärven itäpuolella, Kalliojoen kylästä 8 km itään, Salmilammin ja Kylmäjärven välissä olevalla kannaksella, jonka leveys on noin 100 m. Kannaksen itäosassa on pieni suorantainen lampi, länsiosassa on mäntykangasta kasvava hiekkaharjanne. Harjanteen kaakkoiskärjessä on seitsemän kuoppaa, jotka vaikuttavat pyyntikuopilta. Kuoppien läpimitta vaihtelee 1,5 - 2,8 m ja syvyys 0,3 - 0,9 m. Lähellä sijaitsevasta tervahaudasta itään on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. Myös alueen kaakkoispäätä vastakkaisella laidalla suon toisellapuolella harjun päässä mahdollisesti yksi kuoppa. |
| metsakeskus.290010276 |
290 |
Karankojärvi S |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
646631.00000000 |
7151292.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010276 |
Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä, Karankojärven etelärannalla, Lentiiran kirkosta 13 km koilliseen, Kuuselan talosta 3 km koilliseen. Paikka on melko tasainen, ja se kasvaa havumetsää. Alueen halki kulkee rajamiesten polku. Paikalla on useita kiviraunioita ja talonpohjia. Kahden talonpohjan nurkassa on kiviraunio eli uunin jäännökset; näissä taloissa on myös seinien sisäpuolle kaivettu kuoppa. Seinien pituus on noin 4 m. Lisäksi paikalla on 7 x 7 m kokoinen kivijalkaa muistuttava rakennelma, joka erottuu selvästi.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla havaittiin kolme rakennuksenpohjaa, yksi kuoppa ja kolme kivikasaa. Tiedot rakenteista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.290010277 |
290 |
Jauhoniemi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603460.02300000 |
7106452.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010277 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmesjärven länsirannalla olevan Jauhoniemen itäkärjessä, Tervasalmen sillasta 1,5 km etelään. Jauhoniemi on noin 2 km pituinen ja 300 m levyinen itäkaakkoon pistävä niemi, jonka vedenpinnan säännöstely on syönyt niemen kahteen osaan Kannaksen autiotilan itäpuolelta, 900 m päässä niemen kärjestä. Kärjen yhdistää muuhun niemeen pengerretty tie, joka johtaa kärkiosan luoteiskärjessä sijaitsevalle kesämökille ja koillisrannan venerantaan. Maasto on pääasiassa kuivaa kangasta, paikoin kosteampaakin maastoa. Säännöstelyn kuluttamat rannat ovat hiekkapohjaista kivikkoa, itäkärjessä ja lounaisrannalla on hiekkarantaakin; täältä on löytynyt muutamia kvartsia ja palnutta luuta (KM 28903:1-12). Löytöjen perusteella kyseessä on noin 200 m pituinen asuinpaikka, joka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Etelärannan länsiosassa on myös osaksi säännöstelyn tuhoama rautamalmikasa. |
| metsakeskus.290010279 |
290 |
Pieni Karhusaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603868.85500000 |
7106271.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010279 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmesjärven pohjoisosassa, Tervasalmen sillasta noin 2,5 km etelään, Ison Karhusaaren kaakkoispuolella. Kyseessä on 0,3 x 0,1 km kokoinen saari, jonka lounaisranta on kivikkoa ja hiekkaa, koillisranta ja molemmat päät matalaa lietettä. Kaakkoispään edustalla oleva luoto on alunperin kuulunut saareen. Saaren lounaispuolessa kasvaa mäntymetsää, koillispuoli on tiheämpää sekametsää. Saaren säännöstelyn syömiltä rannoilta on sieltä täältä löytynyt muutama yksittäinen kvartsi-iskos; rannan puolivälin kohdalla on kvartseja löytynyt keskittymänä noin 50 m pituiselta alueelta, jossa on havaittu myös tulisijojen jäännöksiä. Koekuopista ei ole tullut mitään asuinpaikaan viittaavaa. |
| metsakeskus.290010280 |
290 |
Kierinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604476.61200000 |
7106354.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010280 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmesjärven koillisrannalla, Tervasalmen sillasta 2,9 km kaakkoon, Kanteleen talosta noin 200 m lounaaseen. Kyseessä on rannassa oleva kaakko-luode -suuntainen harjanne, jonka luoteiskärki muodostaa noin 50 m pituisen niemen. Harjanne tulee rantaan Pelkolan talon kohdalla, niemen kärjestä 300 m kaakkoon. Rantaan tuleva rinne on melko jyrkkä, ja siellä kasvaa mäntymetsää. Niemen kärki on matalampi, ja siellä on koivikkoa. Ranta on hiekapohjaista kivikkoa (kiviä lienee kerätty rantatörmän suojaksi säännöstelyn vuoksi). Pelkolan talosta lähtien rantakivikosta on muutamia yksittäisiä kvartsi-iskoksia (KM 28906:1-2), mutta enemmän niitä on löytynyt niemen kärjestä. |
| metsakeskus.290010281 |
290 |
Kanteleenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605083.37000000 |
7105768.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010281 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmesjärven koillisrannalla, Tervasalmen sillasta 3,5 km ja Kanteleen talosta noin 1 km kaakkoon. Kanteleenniemi on etelään työntyvä suon mantereesta erottama niemi, jossa maasto on mäntykangasta. Niemen eteläkärkeen on rakennettu kesämökki. Vedenpinnan säännöstelyn syömä ranta on matalaa hiekkapohjaista kivikkoa. Kanteleniemen itäisimmästä kärjestä on löytynyt jonkin verran kvartsia ja palanutta luuta (KM 28907); kvartsi-iskoksia on lisäksi löytynyt niemen lounaisrannalta sekä 100 m päähän mökistä tehdystä koekuopasta. Maaperä oli koekuopan kohdalla hiekkaa. Rannalla on lisäksi havaittu ilmeinen uunin jäännös (kivikasa) sekä vanha talon paikka ja vanha pelto. |
| metsakeskus.290010283 |
290 |
Rönönsaari E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
628366.97500000 |
7111702.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010283 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärvessä, Tönölänsalmen sillasta 3 km kaakkoon. Rönönsaari on järvestä nouseva hiekka- ja moreeniharju, joka muodostaa noin 1,5 km pituisen ja vain muutaman kymmenen metrin levyisen, itä-länsi -suuntaisen, korkean saaren. Samaan harjumuodostelmaan kuulunevat itäkaakossa Multisaari ja länsiluoteessa Harakkasaari. Rönönsaaressa kasvaa mäntyä. Varsinkin harjun korkeimmilla kohdilla pintaturve on ohut tai puuttuu kokonaan. Rannat ovat hietikkoa, monin paikoin pikkukivikkoa. Saaren kummassakin päässä on kesämökki ja muita niihin liittyviä rakennuksia. Itäpäässä on vanhoja, käytöstä pois jääneitä sorakuoppia. Itäisen mökin itäpuolelta, polulta, on löytynyt muutama kvartsi (KM 28909) sekä palaneita kiviä. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Rönönsaaren länsipäässä on toinen asuinpaikka [282] Rönönsaari W. |
| metsakeskus.290010284 |
290 |
Multisaari E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
628948.74000000 |
7111407.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010284 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Lammasjärvessä, Tönölänsalmen sillasta 3,5 km kaakkoon. Multisaari on järvestä nouseva hiekka- ja moreeniharju, joka muodostaa noin 0,5 km pituisen ja vain muutaman kymmenen metrin levyisen, itäkaakko-länsiluode -suuntaisen, korkean saaren. Samaan harjumuodostelmaan kuulunevat länsiluoteessa olevat Rönönsaari ja Harakkasaari. Multisaaressa kasvaa mäntyä. Varsinkin harjun korkeimmilla kohdilla pintaturve on ohut tai puuttuu kokonaan. Rannat ovat hietikkoa, monin paikoin pikkukivikkoa. Idässä saaren kärki kääntyy etelään, ja eteläkärkenä on veden liikuttelema hietikko. Saaren itäpäässä on vanhoja, käytöstä pois jääneitä sorakuoppia. Itäpäässä olevan sorakuopan reunasta 5 m länteen ja etelässä olevasta kaivannosta 13 m pohjoiseen on länteen tai lounaaseen laskevassa rinteessä kuoppa; toinen kuoppa on saaren pohjoisrannalla, harjun päällä olevan polun kohdalla, 400 m länsikärjestä. Kolmas kuoppa on em. kuopasta 19 m länteen. Kuoppien läpimitta on 2,1 - 3 m ja syvyys 0,3 - 0,4 m. Kuopat saattavat olla pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.290010285 |
290 |
Huuskonsaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
628305.99900000 |
7110826.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010285 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärvessä, Tönölänsalmen sillasta 3,5 km kaakkoon. Huuskonsaari on 200 x 700 m kokoinen länsi-itä -suuntainen saari, etelästä Huuskonsuolta laskevan Huuskonpuron suun edustalla. Saari on suurimmillaan noin 10 m järven pintaa korkeampi, ja siellä kasvaa pääasiassa mäntymetsää. Rannat ovat kivikkoiset; vain etelärannan puolivälissä on pienen niemen muodostava alue, jossa on täysin kivetöntä hiekkaa. Hiekkarannan länsiosasta on löytynyt kvartsia (KM 28910) keskittyneenä noin 20 m matkalla, mutat asuinpaikka lienee täysin tuhoutunut. Saarelle tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt asuinpaikkaan viittaavia merkkejä.
Vuoden 2011 inventoinnissa saaren etelärannalta poimittiin muutama kvartsi-iskos. Rantavedessä havaittiin tulisijan jäänteet. Kohde palautettiin poistettu muinaisjäännös -luokasta takaisin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.290010286 |
290 |
Honkinen E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
632175.44600000 |
7109407.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010286 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven keskivaiheilla, Tönölänsalmen sillasta 7 km kaakkoon olevassa Honkinen-nimisessä saaressa. Kyseessä on kilometrin pituinen ja 100 m leveä länsiluode-itäkaakko -suuntainen saari, joka on noin 15 m järven pintaa korkeampi. Saaressa kasvaa havumetsää; saaren länsiosassa on Metsähallituksen nuotiopaikka. Itäkärjessä on kolmiomainen (15 x 15 m) tasanne, joka on 2-3 m järven pintaa korkeammalla, ranta on kivikkoinen, maaperä on moreenia. Tasanteelle tehdystä koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia (KM 28911). Muualle saareen tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010287 |
290 |
Kuikkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
632812.19300000 |
7109662.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010287 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven keskivaiheilla, Tönölänsalmen sillasta 8 km itäkaakkoon olevassa Kuikkasaaressa. Kyseessä on 100 m pitkä ja 40 m leveä saari Honkisensaaren ja Pärtösaaren pohjoispuolella. Kuikkasaaren rannat ovat matalaa hiekkapohjaista kivikkoa. Rannassa on jyrkkä, parin metrin korkuinen törmä, mutta itse saari on melko tasainen. Saaressa kasvaa mäntyä, maaperä on hiekkaa. Saaren länsipäässä on Metsähallituksen nuotiopaikka, ja sen läheisyydessä pintaturve on pahoin kulunut. Nuotiopaikan lähettyviltä, etelätörmän läheltä, on maanpinnasta löytynyt kvartsia (KM 28912). Lisäksi yhdestä koekuopasta on tullut kvartsi-iskos. Saaressa on havaittu lisäksi viisi kuoppaa, joiden läpimitta on 2-3 m ja syvyys 0,3 - 0,4 m.
Kohde oli muutoin vuoden 2011 inventoinnin aikana ennallaan, paitsi että eteläiseen törmään oli kaivettu tuore suorakaiteen muotoinen kuoppa (pituus 0,7 m). |
| metsakeskus.290010288 |
290 |
Pärtösaari W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
632913.15200000 |
7109051.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010288 |
Asuinpaikka sijaitsee Lammasjärven keskiosassa, Tönölänsalmen sillasta 8,5 km kaakkoon olevassa Pärtösaaressa. Kyseessä on 100 x 400 m kokoinen, länsiluode-itäkaakko -suuntainen saari, joka on 10 m järven pintaa korkeammalla. Saaressa kasvaa pääasiassa mäntymetsää, maaperä on moreenia, rannat kivikkoa. Pärtösaaren länsikärjessä on melko jyrkät törmät, joiden takana on 15 m pituinen, asuinpaikaksi hyvin sopiva alue. Tälle alueelle tehdyistä koekuopista on löytynyt pari kvartsi-iskosta (KM 28913).
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.290010289 |
290 |
Tuhkasaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
635034.29600000 |
7108573.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010289 |
Kohde sijaitsee Lammasjärven keskiosassa, Tönölänsalmen sillasta 10,5 km kaakkoon olevassa Tuhkasaaressa, Tuhkaniemen ja Kiteenniemen välissä. Tuhkasaari on 100 x 400 m kokoinen, länsi-itä -suuntainen saari, joka on 10 m järven pintaa korkeammalla. Saaressa kasvaa havumetsää, maaperä on moreenia, rannat pääasiassa kivikkoiset, mutta etelärannalla on hiekkaakin. Tuhkasaaren lounaisrannalla on kaksi kuoppaa 20 m etäisyydellä toisistaan. Kuopat sijaitsevat melko jyrkässä rinteessä. Läntisempi kuopista on jyrkkäseinäinen, 1,5 - 1,8 m läpimitaltaan ja 0,5 m syvyydeltään. Kaakossa oleva kuoppa on pitkulainen, 1 x 2 m kokoinen ja 0,5 m syvyinen. Kumpikaan kuopista ei vaikuta pyyntikuopalta. Saaren pohjosirannalla, noin 180 m länsikärjestä, kohdassa missä rinne muuttuu tasaiseksi, on kuoppa, joka muotonsa puolesta voisi olla pyyntikuoppa. Sen läpimitta on 2 m ja syvyys 0,5 m. Kyse lienee kuitenkin luontaisesta painanteesta. |
| metsakeskus.290010291 |
290 |
Ruotinsaari SE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
639021.00000000 |
7106646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010291 |
Kohde sijaitsee Lammasjärven kaakkoisosassa, Tönölänsalmen sillasta 14,5 km kaakkoon olevassa Ruotinsaaressa, Pääkkölänniemen edustalla. Ruotinsaari on 400 x 800 m kokoinen saari, jossa kasvaa pääasiassa mäntymetsää, maaperä on suurimmaksi osaksi kivetöntä hiekkaa, joka on kerääntynyt useiksi korkeahkoiksi harjanteiksi; matalimmat kohdat saaresta ovat soistuneet. Ruotinsaaren kaakkoisosana on 200 m leveä niemi, jonka kärki on kaksihaarainen.
Pohjoisemmassa haarassa on korkea, mäntyä kasvava, hiekkaharjanne, jonka länsiosassa on kaksi kuoppaa 2 m etäisyydellä toisistaan. Niemen pohjoisen ja eteläisen haaran välisessä notkelmassa, sähkölinjasta 4 m pohjoiseen, on kolmas kuoppa. Kuoppien läpimitta on 1,2 - 2,5 m ja syvyys 0,4 - 0,6 m. Kuopat saattavat olla pyyntikuoppia.
Tiainen & Sepänmaa 2016:
Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaisesta paikasta hieman pohjois-koilliseen
havaittiin rekisterissäkin mainitut kolme epämääräistä kuoppaa. Kuopat sijaitsevat
pikemminkin harjanteen laella ja pohjoislaidalla. |
| metsakeskus.290010292 |
290 |
Naukkari E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
639169.63600000 |
7106494.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010292 |
Kohde sijaitsee Lammasjärven kaakkoisosassa, Tönölänsalmen sillasta 15 km kaakkoon, Pääkkölänniemen pohjoispuolella olevan Ruotinsaaren kaakkoiskärjen edustalla. Naukkari-saaren erottaa Ruotinsaaresta matala salmi, josta pääsee kävellen yli. Saari on noin 100 m pitkä ja muutaman kymmenen metrin levyinen, länsilounas-itäkoillinen -suuntainen. Se muodostuu korkeahkosta hiekkaharjanteesta, jonka etelärinne on jyrkkä. Saaressa kasvaa mäntyä, maaperä on hiekkaa. Rannat ovat hienoa hiekkaa ja hyvin matalat. Saaren itäosassa harjanteen päässä, aivan jyrkän törmän reunassa, on epämääräinen, läpimitaltaan 2,5 m ja syvyydeltään 0,2 m oleva kuoppa, joka mahdollisesti on pyyntikuopan jäännös. |
| metsakeskus.290010293 |
290 |
Vattuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598787.82900000 |
7129750.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010293 |
Asuinpaikka sijaitsee Kellojärven itärannalla vastapäätä Huuhilonkylää, Huuhilon talosta 900 m itään, Vattuniemessä. Niemi on harvaa männikköä kasvavaa kuivaa mäntykangasta, maa on tasaista ja hieman etelään viettävää. Pohjoisranta on kivinen, muuten rannat ovat kivetöntä hiekkaa. Niemen kärjen edustalla on pitkä särkkä veden kuljettamaa hiekkaa. Täällä on nuotiopaikka, jonka ympäriltä pintakasvillisuus on kulunut pois. Esiin tulleesta hiekasta on löytynyt kvartsia (KM 29427); eniten löytöjä on tullut etelärannalta. Niemenkärjestä noin 50 m etelään on tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.290010294 |
290 |
Huuhilon Pöytäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598443.96700000 |
7129834.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010294 |
Asuinpaikka sijaitsee Kellojärvessä, Huuhilonkylän edustalla olevassa Pöytäsaaressa, Huuhilon talosta 500 m itään. Saaressa (70 x 100 m) kasvaa havumetsää, rannat ovat matalat ja kivikkoiset. Itäosa ja erityisesti kaakkoisosa saaresta on korkeampaa ja tasaista, maaperä on hiekkaa. Pöytäsaaren kaakkoisosan hiekkatasanteelle tehdystä koekuopasta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 29428). Paikalla on myös pitkänomaisia kuoppia, joiden tarkoitus on epävarma. |
| metsakeskus.290010295 |
290 |
Lapinhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598399.00100000 |
7122857.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010295 |
Asuinpaikka sijaitsee Kellojärven eteläpään itärannalla, Konapinkoskesta 600 m pohjoiseen, Konapin talosta 800 m itään. Paikalla on matala 100 m pituinen hiekkarantainen lahdelma. Maaperä paikalla on täysin kivetöntä, kummassakin päässä hiekkaranta päättyy kivikkoon. Hiekkarannan eteläosassa kvartsi-iskoksia (KM 29431) on löytytnyt noin 50 m matkalta. Noin 10 m päähän kivikosta etelään, rantatörmän päälle tehdystä koekuopasta on löytynyt myös iskos. |
| metsakeskus.290010296 |
290 |
Konapinkoski NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598109.12200000 |
7122511.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010296 |
1995:Asuinpaikka sijaitsee Kellojärven eteläpään itärannalla, Konapinkosken pohjoispuolella, Konapin talosta 600 m itäkaakkoon. Maasto on rannassa hieman suoperäistä ja kasvaa sekametsää, paikoin on näkyvissä avokalliota. Vesirajassa on pikkukivikkoa, muutamassa kohdassa on hiekkarantaa sekä kalliota. Vesirajan tuntumasta on sieltä täältä löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 29432) 200 m matkalta.
2017 Tarkastettiin asuinpaikaksi rajatun alueen eteläosa. Tarkastushetkellä vesi oli melko korkealla, mutta kapealla vyöhykkeellä rantavedessä saattoi kulkea ja kosken pohjaa oli havaittavissa. Asuinpaikaksi rajatun alueen eteläosa on kivikkoista, ja se ei vaikuta todennäköiseltä paikalta asuinpaikan sijainnille. Asuinpaikan merkkejä ei havaittu asuinpaikan eteläreunalla ja kohteen rajausta ehdotetaan hieman supistettavaksi. Kohteen rajaus pohjoisempana kesämökkien piha-alueilla on hyvin epävarma, koska sieltä ei löydetty tai havaittu asuinpaikkaan viittaavaa vuoden 1995 inventoinnissa. Tätä aluetta ei nyt varmennettu, koska kunnostustoimenpiteet eivät koskisi sitä aluetta. |
| metsakeskus.290010298 |
290 |
Vimparinkangas SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597116.53000000 |
7120175.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010298 |
Asuinpaikka sijaitsee Aittojärven ja Kuurtajanjärven välisen Nuottisalmen koillisrannalla, Vimparinkankaan lounaisreunassa, Kuurtajan talosta 1,5 km pohjoisluoteeseen. Vimparinkankaan lounaiskärjessä on kalankasvatusallas, jonka ympäristöä on muokattu melkoisesti. Paikalla on mäntymetsää kasvavaa maastoa. Asuinpaikkalöydöt (KM 29434:1-2) ovat vesirajasta, kala-altaan kaakkoisreunasta lähtien noin 400 m matkalta. Vesiraja on matalaa hietikkoa, jossa on paikoin pikkukiveä. |
| metsakeskus.290010299 |
290 |
Nuottisalmi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597517.37100000 |
7120002.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010299 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuurtajanjärven pohjoispäässä olevan Nuottisalmen itärannalla, Kuurtajan talosta 1,2 km pohjoiseen ja parikymmentä metriä luoteeseen kohdasta, jossa ranta kääntyy jyrkemmin luoteeseen. Ranta on tällä kohdalla vesirajassa matala, ja se muuttuu tässä pikkukivikosta hietikoksi. Rannalta, vesirajasta, on 10 m läpimittaiselta alueelta poimittu kvartsi-iskoksia (KM 29436). Rantatörmän päällä olevalle tasanteelle tehdystä koekuopasta ei ole löytynyt asuinpaikkaan viittavia merkkejä. |
| metsakeskus.290010300 |
290 |
Jäppisenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597898.21600000 |
7119350.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010300 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuurtajanjärven itäpuolella olevan Jäppisenkankaan itärannassa, Kuurtajan talosta 700 m koilliseen. Ranta vesirajassa on matalaa hietikkoa, paikoin pikkukivikkoa. Rannassa kasvaa mäntymetsää, paikoin kasvillisuus on suoperäistä. Rantahiekasta on sieltä täältä poimittu talteen yksittäisiä kvartsi-iskoksia (KM 29437:1-2) noin 350 m matkalta. Koekuopista ei ole löytynyt muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.290010302 |
290 |
Kusavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
644148.60200000 |
7115957.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010302 |
Kohde sijaitsee Niemiskylän ja Hirvelän välisen tien länsipuolella, Niemiskylän tienhaarasta ja Riihivaaran talosta 300 m luoteeseen. Kusavaara on Riihivaaran pohjoinen osa. Muinaisjäännös sijaitsee pohjoisimman kumpareen laella. Vaaralla kasvaa pääasiassa nuorta mäntymetsää. Paikalla on 4,5 m läpimittainen, muodoltaan epämääräinen, sammalpeitteinen kivilatomus; enimmillään latomuksen korkeus on ollut noin 30 cm. Paikalla on myös kuoppia (3 kpl), joiden pituus on 2 - 2,5 m ja syvyys 0,6 - 1,2 m. Perimätiedon mukaan vaaralla on asunut lappalaisia. |
| metsakeskus.290010303 |
290 |
Hautalahti N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
651820.44600000 |
7135598.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010303 |
Mahdollinen pyyntikuoppakohde sijaitsee Veräinen-järven länsipäässä, Hautalahden pohjoisrannalla, Alanteen talosta 2 km luoteeseen, lahden pohjukasta 200 m itään. Paikalla on korkea, tylppä ja pyöreälakinen niemi. Maasto on kuivaa hiekkakangasta, maaperä kivetöntä hiekkaa. Niemen laella on kaksi selvää ja yksi epämääräinen painanne, jotka saattavat olla pyyntikuoppia. Kuoppien läpimitta on 2,9 - 3,5 m ja syvyys 0,4 m. Alueella on myös sodanaikaisiin varustuksiin liittyviä kuoppia, mutta em. kuopat vaikuttavat vanhemmilta. Rannassa kulkevan harjun ja sen kaakkoispäässä olevan korkean mäen yhtymäkohdassa on vielä yksi mahdollinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.290010304 |
290 |
Hiekkalahti SW |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
651937.40100000 |
7135864.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010304 |
Kohde sijaitsee Veräinen-järven luoteiskulman muodostavan Hiekkalahden lounaispuolisen niemen rantaa pitkin kulkevalla hiekkasärkällä, Alanteen talosta 2 - 2,3 km luoteeseen. Särkkä päättyy kaakossa Saunaniemeen, jossa on toinen muinaisjäännöskohde [23] Saunaniemi. Särkkä on kapeahko, vaihtelevan korkuinen, ja sitä pitkin kulkee polku Saunaniemen nuotio- ja laavupaikalle. Maasto on kuivaa kangasta, särkän molemmin puolin on suota. Saunaniemestä 200 m päässä on notkelma, josta 40 m luoteeseen on hieman epämääräinen E-W -suuntainen kuoppa (2 x 3 m). Tästä luoteeseen mentäessä, polun varressa, on epämääräisiä painateita tai kuoppia sekä ilmeinen sodanaikainen pesäke. Yhden kuopan kohdalta polulta on löytynyt kvartsi-iskos (KM 29441). Kuopat saattavat olla pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.290010305 |
290 |
Vasikkaniemi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598005.20700000 |
7110278.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290010305 |
Asuinpaikka sijaitsee Katerman voimalaitoksesta noin 2 km itäkoilliseen, Ontojärven länsiosassa, Vasikkaniemen talosta noin 200 m koilliseen. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt (KM 29137:1-8) on poimittu metsäaurausvaoista; poikkeuksellisesti löydöt ovat korkeammalla kuin alueen muilla asuinpaikoilla (Vasikkaniemi N, SW, W). Löytöjä on kerätty laajalta alueelta pohjoiseen ja länteen loivasti viettävillä rinteillä. |
| metsakeskus.290500002 |
290 |
Kellojärvi Korpisaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
597527.34500000 |
7126229.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290500002 |
Kohde on tilapäinen hautasaari Kelloniemen ja Näätäniemen välissä. Osa vainajista on jäänyt saareen, koska sieltä on löydetty luita ja hautapainanteita. Hautoja on arveltu Rappasodan (1570-1595) aikaisiksi. |
| metsakeskus.290500004 |
290 |
Lentua Kalliojärvi |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
641560.60200000 |
7129514.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290500004 |
Kalliojärven tilan maalla, 50-60 m Kalliojärven rannasta, pellolla on ollut 2 x 1,2 x 1,4 m kokoinen kivi, jossa lukee: "U 1864 (?) kesäkuun 10 päivänä ajettiin hevosella jäätä". Kertojan mukaan vuosiluku saattoi olla -67 tai -68. Tila on ollut vuosikymmeniä autiona. |
| metsakeskus.290500006 |
290 |
Vieksi Saarivaara |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
592149.43900000 |
7148215.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290500006 |
Kuuselan/Saarivaaran talon pellon reunasta löytyi 1950-luvulla hyvin säilynyt luuranko 0,5 m syvyydestä. Löytöhetkellä ei ollut tietoa paikalle tehdyistä hautauksista. Kuuselan talo (Saarivaara) on Hyrynsalmen ja Ristijärven rajan lähellä, 10 km Kuhmo-Hyrynsalmi maantietä. |
| metsakeskus.290500007 |
290 |
Kellojärvi Leinosenniemi |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
598058.14000000 |
7124357.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.290500007 |
Kellojärven rannalla, Leinosenniemen itärannalla on 2 rautarengasta.
|
| metsakeskus.291010001 |
291 |
Viltsyrjä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393260.71900000 |
6821346.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010001 |
Paikka on kapea Lummenne-järveen pistävä niemi, ja asuinpaikka sijaitsee kaakko-luode -suuntaisessa harjumuodostelmassa. Löydöt ovat pääasiassa pellosta, hiekkamaasta niemen lounaislaidalta, jossa on jyrkkä törmä.
Alue on vuoden 1970 inventoinnin mukaan ollut varsin ehyt. Vuoden 2002 inventoinnissa todettiin niemellä kesämökkejä, mutta paikka on kuitenkin pääosin hyvin säilynyt. Noin 250 m luoteeseen asuinpaikasta on löydetty poikkikirveen terä (KM 10875).
Vuoden 2009 tarkastuksessa todettiin, ettei asuinpaikka ulotu niemen kiviseen eteläosaan saakka. Asuinpaikan laajuuden selvittäminen vaatii koekaivauksia. |
| metsakeskus.291010002 |
291 |
Simola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401145.56100000 |
6817841.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Jämsästä Lahteen vievän valtatie n:o 24 varrella, noin 300 m länteen tiestä Harmoisten Myllylahdesta luoteeseen pistävän notkon koillisreunalla, lounaaseen viettävällä hiekkaisella peltorinteellä. Vuoden 2002 inventoinnissa todettiin ettei paikalla ole tapahtunut näkyviä muutoksia vuoden 1970 jälkeen.
peltorinteessä |
| metsakeskus.291010003 |
291 |
Lorikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402624.93400000 |
6824547.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010003 |
Kuhmalahden pohjoisrannalla Kuhmaniemen tyvessä, Jämsästä Lahteen vievästä valtatie 24:stä 500 m itään. Löytöjä pienestä pellosta noin 50 m talosta eteläkaakkoon, samoin talosta luoteeseen olevan suuren ladon päässä olevasta vanhasta hiekkakuopasta. Maa on karkeaa hiekkaa.
Laajempi muinaisjäännösalue Vuorikontien eteläpuolella oli 2022 inventoinnin aikana täysin umpeenkasvanutta nuorta metsikköä ja havaintomahdollisuudet olivat täysin olemattomat. Pienempi muinaisjäännösalue Talasniemen kärkeen menevän tien länsipuolella oli myös metsittynyttä, mutta ei yhtä umpeenkasvanutta. Alueelta ei kuitenkaan tehty mitään lisähavaintoja. Vuorikon peltoalue oli avoinna, joten sitä pintapoimittiin ja vuoden 1985 kartan osoittama kivikautisen asuinpaikan sijainti (nykyisestä muinaisjäännöspisteestä noin 300 metriä itäkaakkoon) tarkastettiin. Pellon pinta oli kuiva ja tasaisen harmaa, joten havainnointiolosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset. Mitään kivikauteen viittaavaa havaittu. |
| metsakeskus.291010004 |
291 |
Ala-Rantala |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
403215.69300000 |
6826081.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010004 |
Vanhalla Päijänteen rantaäyräällä vastapäätä Papinsaarta. Löydöt ovat tulleet esille kellaria tehtäessä.Paikka on ilmeisesti hävinnyt kokonaan rakennusten alle. Vuoden 2002 inventoinnissa todettiin kellarin olevan edelleen paikallaan, sen sijaan kellarin päällä ja takana Appelgren-Kivalon kertomuksessa kuvatut rakennukset ovat hävinneet ja kellarin viereen, sen lounaispuolelle on rakennettu omakotitalo. Vuoden 2022 inventoinnissa pihapiirin todettiin pysyneen muuttumattomana ja paikalle 1800-luvulla tehdyn kellarin olevan edelleen paikallaan. |
| metsakeskus.291010007 |
291 |
Päijälän Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27018 |
404350.20300000 |
6834415.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010007 |
Muinaislinna sijaitsee erämaamaisemassa, Linnajärven ja Saaresjärven välisellä kannaksella. Se on jyrkkäseinäinen kallio, jonka lakitasanne on noin 100 m halkaisijaltaan. Loivemmalla länsirinteellä on kylmämuurattu kivivallin perustus 25 - 30 m matkalla (leveys on 1,5 - 2 m). Kivivallin päällä on ilmeisesti ollut puinen varustus. Useita liesiä ja rakennusten pohjia on havaittu tutkimuksissa. Laella on lisäksi 11 erillistä kivikasaa (läpim. 1,5 - 2 m), joiden tarkoitus on selvittämättä.
Esinelöydöt ajoittuvat ristiretkiajalle ja varhaiselle keskiajalle (n.1050 - 1300 jKr.). Linna lienee palanut 1100-luvun alussa, mutta on silti ollut vielä 1200-luvulla käytössä.
Linnavuori on luonnonsuojelualuetta. Alatasanteella polun alussa sekä ylhäällä laella on informaatiotaulut. |
| metsakeskus.291010007 |
291 |
Päijälän Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
404350.20300000 |
6834415.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010007 |
Muinaislinna sijaitsee erämaamaisemassa, Linnajärven ja Saaresjärven välisellä kannaksella. Se on jyrkkäseinäinen kallio, jonka lakitasanne on noin 100 m halkaisijaltaan. Loivemmalla länsirinteellä on kylmämuurattu kivivallin perustus 25 - 30 m matkalla (leveys on 1,5 - 2 m). Kivivallin päällä on ilmeisesti ollut puinen varustus. Useita liesiä ja rakennusten pohjia on havaittu tutkimuksissa. Laella on lisäksi 11 erillistä kivikasaa (läpim. 1,5 - 2 m), joiden tarkoitus on selvittämättä.
Esinelöydöt ajoittuvat ristiretkiajalle ja varhaiselle keskiajalle (n.1050 - 1300 jKr.). Linna lienee palanut 1100-luvun alussa, mutta on silti ollut vielä 1200-luvulla käytössä.
Linnavuori on luonnonsuojelualuetta. Alatasanteella polun alussa sekä ylhäällä laella on informaatiotaulut. |
| metsakeskus.291010007 |
291 |
Päijälän Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27019 |
404350.20300000 |
6834415.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010007 |
Muinaislinna sijaitsee erämaamaisemassa, Linnajärven ja Saaresjärven välisellä kannaksella. Se on jyrkkäseinäinen kallio, jonka lakitasanne on noin 100 m halkaisijaltaan. Loivemmalla länsirinteellä on kylmämuurattu kivivallin perustus 25 - 30 m matkalla (leveys on 1,5 - 2 m). Kivivallin päällä on ilmeisesti ollut puinen varustus. Useita liesiä ja rakennusten pohjia on havaittu tutkimuksissa. Laella on lisäksi 11 erillistä kivikasaa (läpim. 1,5 - 2 m), joiden tarkoitus on selvittämättä.
Esinelöydöt ajoittuvat ristiretkiajalle ja varhaiselle keskiajalle (n.1050 - 1300 jKr.). Linna lienee palanut 1100-luvun alussa, mutta on silti ollut vielä 1200-luvulla käytössä.
Linnavuori on luonnonsuojelualuetta. Alatasanteella polun alussa sekä ylhäällä laella on informaatiotaulut. |
| metsakeskus.291010008 |
291 |
Suo-Kauppila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407487.89100000 |
6844718.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010008 |
Kuhmoisten pohjoisosassa, Jämsän ja Kuhmoisten rajalta noin 400 m kaakkoon, Jämsän–Lahden valtatieltä 9 länteen 600 m, ja Arvajankosken maantiesillalta noin 1,7 km lounaaseen. Hiekkainen peltorinne talosta noin 250 m länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.291010009 |
291 |
Hiijenkiuas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
418591.47100000 |
6834869.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010009 |
Pyhänpään Pyhävuoren lounaispuolella, kahden pikkusuon välisellä kivikkoisella harjanteella. Harjanteen länsireunalla on metsätie, jonka itälaidassa sijaitsee läpimitaltaan noin kaksimetrinen kivikasa. Lähellä on muita epämääräisempiä kasoja.
Vanha tieto mainitsee "hiijenkiukaita" Pyhänpään lähellä; on epävarmaa, onko näitä kivikasoja nimitetty siten.
Alueella kasvaa lehmusta. Paikka on Suippulan palstalla.
Pyhänpäästä löydettiin vuonna 1997 kalliomaalaus (mj. rek nro 291 01 0014). Vuoden 2002 inventoinnissa havaittiin neljä halkaisijaltaan parimetristä röykkiötä. Ne ovat todennäköisesti viljelyröykkiöitä. |
| metsakeskus.291010010 |
291 |
Hietamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
414084.26500000 |
6839330.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010010 |
Hiekkainen lounaaseen viettävä jyrkähkö peltorinne Pihlajakosken–Ruolahden maantien eteläpuolella. Löydöt pellon yläosasta.
Vuonna 1966 paikalla tehtiin koekaivaus. Löytöjen perusteella asuinpaikka voidaan ajoittaa tyypillisen kampakeramiikan ja nuorakeramiikan aikaan. |
| metsakeskus.291010011 |
291 |
Ruokoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414168.23100000 |
6839416.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010011 |
Pihlajakoskelta Ruolahdelle vievän tien varrella, Hietamäen pohjoislaidalla. Löydöt suurehkon hiekkakuopan reunalta. Vuoden 2002 inventoinnissa todettiin kohteen suureksi osaksi tuhoutuneen 1994 venesatamaan johtavaa tietä rakennettaessa. Metsittyneen hekkakuopan jäänteitä on vielä havaittavissa tien itälaidalla.
Kohde sijaitsee Hietamäen asuinpaikan pohjoisreunasta vain noin 20 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.291010012 |
291 |
Papinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
403508.57100000 |
6825908.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010012 |
a) Papinsaaren pohjoispäästä hautausmaalta löytyi vuonna 1921 joukko rautakautisia esineitä, jotka on tulkittu kätkölöydöksi; ajalta noin 800 jKr. (KM 7854:1-16, 7903:1-2)
b) hevosenkenkäsolki, hajalöytö (KM 16846)
c) saaren keskeltä, eteläosaan johtavan tien länsipuolella, tieojan leikkauksessa hautausmaan eteläreunasta noin 100 m etelään; paikalla tummaa maata ja kiveystä sekä rautakautista keramiikkaa. Löytökerroksen suurin vahvuus on noin 30 cm 10–20 metrin matkalla. Palanutta luuta ei näkyvissä. Paikalla on myös savitiivistettä.
d) 2002 inventoinnissa löytyi palanutta ihmisen luuta, keramiikkaa ja hioimen katkelma kohteiden b) ja c) välistä.
Vuonna 2022 valvottiin kappelin huoltorakennuksen ja vanhan siunauskappelin väliselle pihalle kaivettuja maalämpökaapeliojia. Valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Muutaman metrin jaksoa lukuun ottamatta kaapelioja sijoittui jo kertaalleen kaivetulle maalle, eikä kaikilta osin tämän vuoksi ulottunut koskemattomaan pohjamaahan. Paikalla oli aiemmin räjäytetty peruskalliota sekä kaivettu sähkö- ja vesijohtoverkkoa |
| metsakeskus.291010012 |
291 |
Papinsaari |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27000 |
403508.57100000 |
6825908.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010012 |
a) Papinsaaren pohjoispäästä hautausmaalta löytyi vuonna 1921 joukko rautakautisia esineitä, jotka on tulkittu kätkölöydöksi; ajalta noin 800 jKr. (KM 7854:1-16, 7903:1-2)
b) hevosenkenkäsolki, hajalöytö (KM 16846)
c) saaren keskeltä, eteläosaan johtavan tien länsipuolella, tieojan leikkauksessa hautausmaan eteläreunasta noin 100 m etelään; paikalla tummaa maata ja kiveystä sekä rautakautista keramiikkaa. Löytökerroksen suurin vahvuus on noin 30 cm 10–20 metrin matkalla. Palanutta luuta ei näkyvissä. Paikalla on myös savitiivistettä.
d) 2002 inventoinnissa löytyi palanutta ihmisen luuta, keramiikkaa ja hioimen katkelma kohteiden b) ja c) välistä.
Vuonna 2022 valvottiin kappelin huoltorakennuksen ja vanhan siunauskappelin väliselle pihalle kaivettuja maalämpökaapeliojia. Valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Muutaman metrin jaksoa lukuun ottamatta kaapelioja sijoittui jo kertaalleen kaivetulle maalle, eikä kaikilta osin tämän vuoksi ulottunut koskemattomaan pohjamaahan. Paikalla oli aiemmin räjäytetty peruskalliota sekä kaivettu sähkö- ja vesijohtoverkkoa |
| metsakeskus.291010012 |
291 |
Papinsaari |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
403508.57100000 |
6825908.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010012 |
a) Papinsaaren pohjoispäästä hautausmaalta löytyi vuonna 1921 joukko rautakautisia esineitä, jotka on tulkittu kätkölöydöksi; ajalta noin 800 jKr. (KM 7854:1-16, 7903:1-2)
b) hevosenkenkäsolki, hajalöytö (KM 16846)
c) saaren keskeltä, eteläosaan johtavan tien länsipuolella, tieojan leikkauksessa hautausmaan eteläreunasta noin 100 m etelään; paikalla tummaa maata ja kiveystä sekä rautakautista keramiikkaa. Löytökerroksen suurin vahvuus on noin 30 cm 10–20 metrin matkalla. Palanutta luuta ei näkyvissä. Paikalla on myös savitiivistettä.
d) 2002 inventoinnissa löytyi palanutta ihmisen luuta, keramiikkaa ja hioimen katkelma kohteiden b) ja c) välistä.
Vuonna 2022 valvottiin kappelin huoltorakennuksen ja vanhan siunauskappelin väliselle pihalle kaivettuja maalämpökaapeliojia. Valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Muutaman metrin jaksoa lukuun ottamatta kaapelioja sijoittui jo kertaalleen kaivetulle maalle, eikä kaikilta osin tämän vuoksi ulottunut koskemattomaan pohjamaahan. Paikalla oli aiemmin räjäytetty peruskalliota sekä kaivettu sähkö- ja vesijohtoverkkoa |
| metsakeskus.291010013 |
291 |
Rautsaarenkärki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
404008.37700000 |
6825244.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010013 |
Kuhmoisten kirkolle johtavan vesiväylän varrella, Uotilansalon eli Vasikkasalon pohjoisimmassa niemessä, ns. Rautsaaren kärjessä. Kummelin eteläpuolella on kaksi röykkiötä.
Eteläisempi on suorakaiteen muotoinen (noin 3 x 4,5 m), ja siinä on suuret kulmakivet, pohjoisempi rajoiltaan epämääräinen (läpimitta noin 6 m), röykkiöiden sijainti ja ulkonäkö muistuttavat lapinraunioita. Röykkiöitä ei ole tutkittu.
Kummelin pohjoispuolisesta rinteestä löytyneiden esineiden löytöalueella on tehty koekaivaus, jossa löytyi viikinkiaikaisia esineitä: miekka, keihäänkärki, ketjunkannatin, spiraaleja, tasavartinen solki ym., lisäksi palanutta luuta. Löydöt ovat kalmistolöytöjä, mutta niiden löytöpaikka on tuskin alkuperäinen, sillä se on ollut viikinkiajalla veden alla. Näin ollen esineet lienevät peräisin hautaröykkiöstä, joka on tuhoutunut kummelia tehtäessä; esineet olisivat siis joutuneet hajalleen maastoon.
Vuonna 2023 tehtiin haudasta löytyneistä osteologinen analyysi, minkä perusteella röykkiöön on haudattu polttohautauksena vähintäin yksi ihminen, todennäköisesti nuori aikuinen. |
| metsakeskus.291010014 |
291 |
Pyhänpää |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
419177.23300000 |
6835212.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010014 |
Kuhmoisten Pyhänpään niemessä, Päijänteen länsirannalla, louhikkoisessa rantakalliossa, pystyissä kalliopinnoissa on kaksi noin 10 m päässä toisistaan olevaa kohtaa, joissa on punaväriä. Pohjoisempi, varsin rosoisessa kalliopinnassa oleva kohta on lähes tuhoutunut. Jäljellä on vain epäselviä kuvioita.
Eteläisempi punavärikohta on suunnilleen samalla korkeudella vedenpinnasta kuin edellinen. Vaaleahkossa pystyssä kalliopinnassa erottuu muutaman neliön alalla hyvin haaleita, sopivassa valaistuksessa selvemmin erottuvia kuvioita (hirvi, sarvia tai veneitä, ihmishahmoja).
Paikka on erityisen komea korkean kallioisen niemen kärjessä aavan Päijänteen rannalla. |
| metsakeskus.291010015 |
291 |
Rannanharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414049.32000000 |
6830115.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010015 |
Ruolahden lounaisrannalla, Rannanharjun kaakkoispäässä olevan pienen hiekkakuopan kohdalla. Hiekkakuopan koillislaidalta kuoritulta alueelta ja leikkauksesta on löytynyt kvartsia, samoin toiselta puolen kuopan reunalta.
Ehjää asuinpaikkaa saattaisi olla muutama kymmenen neliötä kuopan itäpuolella. Muualla ympäristö tienteon ja hiekanoton rikkoma tai maastoltaan ja maaperältään on asuinpaikaksi sopimaton.
Paikasta noin 300 m etelälounaaseen on havaittu kuoppalieden jäännökset; liettä ei voi ajoittaa. |
| metsakeskus.291010016 |
291 |
Leveänpaijanmäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
404535.14900000 |
6829302.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010016 |
Metsäinen korkeahko mäki Ylä-Karkjärven etelärannalla. Maasto on paikoitellen vaikeakulkuista ja louhikkoista. Pieni, halkaisijaltaan kaksi -metrinen raunio sijaitsee aivan mäen laella olevalle linkkimastolle johtavan tien vieressä. Röykkiö on länsireunaltaan vaurioitunut. Alueella on ollut aiempien tietojen mukaan 6 muuta röykkiötä; ne ovat todennäköisesti tuhoutuneet.
Leveänpaijanmäen aluetta tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Pietiläisen mainitsema tien vieressä oleva pieni kivikasa tai maakivi (halk. n. 1,3 m) havaittiin, mutta se vaikutti luontaiselta tai tien teossa syrjään työnnetyltä kiviltä. Linkkimaston kopin takana havaittiin kivikkoa, joka vaikutti osin luontaiselta, osin maston ja kopin kohdalta pois työnnetyltä. Linkkimaston alueella tai Leveänpaijanmäen lakialueella ei ole havaittavissa minkäänlaisia röykkiöitä. Hirviluoto on tarkastanut kohteen F. Lindenin ilmoituksen perusteella. Linden mainitsee havainneensa röykkiöitä kahdessa eri kohdassa Ylä-Karkjärven etelärannalla, Peonniemessä ja Hoalahdella, Hoalahden rannasta 200 metriä itään viettävällä tasanteella. Hirviluoto löysi Lindenin mainitsemista röykkiöalueista vain toisen, ilmeisesti Hoalahden. Hän mainitsee havaitsemiensa röykkiöiden etäisyydeksi 3,3 kilometriä Kuhmoisten kirkolta. Sijainnin epäselvyyden vuoksi maastossa tarkastettiin myös Haalahden aluetta. Metsäisessä notkelmassa havaittiin kuusi selkeää, osittain sammaleen peittämää röykkiötä (kohde Leveänpaijanmäki 2). |
| metsakeskus.291010017 |
291 |
Pirttijärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
393593.56300000 |
6825964.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010017 |
Pirttijärven pohjoisrannalla koivua ja kuusta kasvavalla rehevällä rantaniityllä on 23 erikokoista ja -näköistä röykkiötä. Alue on nykyään kesämökkipalstoina. Perimätiedon mukaan alueella sijaitsee "munkkilaisen muuri", johon peltoa raivatessa on ajettu lisää kiviä.
Röykkiöt sijaitsevat kapeana nauhamaisena vyöhykkeenä Anttulan ja Tapialan kylänrajalla Anttulan puolella. Pari röykkiötä on hajonnut ja niistä on jäljellä vain alimmat kivikerrokset. |
| metsakeskus.291010018 |
291 |
Kunta-Pörvälä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
402763.87300000 |
6826702.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010018 |
Ala-Karkjärven etelärannalla, kuusimetsää kasvavan rakentamattoman tontin lounaisosassa on kolme röykkiötä, joista kaksi soikeahkoa, läpimitaltaan 4,5–5 m, kolmas epämääräisen kolmikulmion muotoinen, maantasainen, isommat kivet kärjissä. Alue on 1900-luvun alussa ollut peltoa. Alueelta on tietoja myös mahdollisesta kuppikivestä, vuoden 2002 inventoinnissa sellaista ei kuitenkaan löytynyt. Kohde on vain 600–800 metrin päässä Papinsaaren, Ala-Rantalan ja Marttilan rautakautisista kohteista.
Inventoinnissa 2022 kaksi suurempaa röykkiötä näkyivät kohoumina hakkuujätteen alta ja vain muutama kivi pilkotti oksien alta. Pietiläisen mainitsema maantasainen röykkiö oli ilmeisesti raivausjätteen alla, eikä sitä havaittu. |
| metsakeskus.291010019 |
291 |
Syväniitty |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
402887.81800000 |
6826776.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010019 |
Kohde on kallioiden halkomalla, osin pensaikkoa kasvavalla niityllä, jossa on ainakin neljä tyypillisiltä peltoraunioilta vaikuttavaa läpimitaltaan 2–3-metristä röykkiötä. Lähettyvillä on useita rautakautisia muinaisjäännöksiä.
Kohde tarkastettiin 2022 inventoinnissa havaintomahdollisuuksien ollessa melko huonot. Kohde on heinittynyttä vanhaa peltoaluetta ja pääosin ennallaan aiempiin
havaintoihin nähden. Aikaisemmassa inventoinnissa havaitut röykkiöt paikannettiin ja alueen koilliskulmassa havaittiin lisäksi yksi mahdollinen kellari- tai nauriskuopan raunio. Alue on peltona vuoden 1955 ilmakuvassa ja myös vuoden 1965 painetulla kartalla. Röykkiöt vaikuttavat viljelyröykkiöiltä. |
| metsakeskus.291010020 |
291 |
Tehinkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415104.91100000 |
6826535.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Tehinniemessä, pitkässä pohjois-eteläsuuntaisessa harjumuodostelmassa. Uimarannan itäpuolella on noin 200 m pitkä ja 10–20 m leveä lounais-koillissuuntainen terassi, jonka korkeus on noin 85 m mpy., ja joka laskeutuu jyrkkänä törmänä Päijänteeseen. Maaperä on hiekkaa. Terassin reunalla olevasta hiekkakuopasta ja terassin päällä kulkevan tilustien reunasta on löytöjä noin 200 m matkalta.
Asuinpaikan laajuuden selvittämisen yhteydessä vuonna 2005 kivikautisen asuinpaikan eteläosassa havaittiin ajoittamaton pyöreä kivirakenne, mahdollinen kivikellari tai puolustusvarustus, ks. alakohteet. Asuinpaikan eteläosassa sijaitsevat kaksi laakeaa kuoppaa todettiin asuinpaikkaa selvästi nuoremmiksi, koska niissä ei ole lainkaan podsolimaannosta vaan resenttiä sekoittunutta irtonaista harmaata täytemaata. |
| metsakeskus.291010020 |
291 |
Tehinkärki |
10002 |
12004 |
13043 |
11019 |
27000 |
415104.91100000 |
6826535.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Tehinniemessä, pitkässä pohjois-eteläsuuntaisessa harjumuodostelmassa. Uimarannan itäpuolella on noin 200 m pitkä ja 10–20 m leveä lounais-koillissuuntainen terassi, jonka korkeus on noin 85 m mpy., ja joka laskeutuu jyrkkänä törmänä Päijänteeseen. Maaperä on hiekkaa. Terassin reunalla olevasta hiekkakuopasta ja terassin päällä kulkevan tilustien reunasta on löytöjä noin 200 m matkalta.
Asuinpaikan laajuuden selvittämisen yhteydessä vuonna 2005 kivikautisen asuinpaikan eteläosassa havaittiin ajoittamaton pyöreä kivirakenne, mahdollinen kivikellari tai puolustusvarustus, ks. alakohteet. Asuinpaikan eteläosassa sijaitsevat kaksi laakeaa kuoppaa todettiin asuinpaikkaa selvästi nuoremmiksi, koska niissä ei ole lainkaan podsolimaannosta vaan resenttiä sekoittunutta irtonaista harmaata täytemaata. |
| metsakeskus.291010020 |
291 |
Tehinkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
415104.91100000 |
6826535.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Tehinniemessä, pitkässä pohjois-eteläsuuntaisessa harjumuodostelmassa. Uimarannan itäpuolella on noin 200 m pitkä ja 10–20 m leveä lounais-koillissuuntainen terassi, jonka korkeus on noin 85 m mpy., ja joka laskeutuu jyrkkänä törmänä Päijänteeseen. Maaperä on hiekkaa. Terassin reunalla olevasta hiekkakuopasta ja terassin päällä kulkevan tilustien reunasta on löytöjä noin 200 m matkalta.
Asuinpaikan laajuuden selvittämisen yhteydessä vuonna 2005 kivikautisen asuinpaikan eteläosassa havaittiin ajoittamaton pyöreä kivirakenne, mahdollinen kivikellari tai puolustusvarustus, ks. alakohteet. Asuinpaikan eteläosassa sijaitsevat kaksi laakeaa kuoppaa todettiin asuinpaikkaa selvästi nuoremmiksi, koska niissä ei ole lainkaan podsolimaannosta vaan resenttiä sekoittunutta irtonaista harmaata täytemaata. |
| metsakeskus.291010020 |
291 |
Tehinkärki |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
415104.91100000 |
6826535.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Tehinniemessä, pitkässä pohjois-eteläsuuntaisessa harjumuodostelmassa. Uimarannan itäpuolella on noin 200 m pitkä ja 10–20 m leveä lounais-koillissuuntainen terassi, jonka korkeus on noin 85 m mpy., ja joka laskeutuu jyrkkänä törmänä Päijänteeseen. Maaperä on hiekkaa. Terassin reunalla olevasta hiekkakuopasta ja terassin päällä kulkevan tilustien reunasta on löytöjä noin 200 m matkalta.
Asuinpaikan laajuuden selvittämisen yhteydessä vuonna 2005 kivikautisen asuinpaikan eteläosassa havaittiin ajoittamaton pyöreä kivirakenne, mahdollinen kivikellari tai puolustusvarustus, ks. alakohteet. Asuinpaikan eteläosassa sijaitsevat kaksi laakeaa kuoppaa todettiin asuinpaikkaa selvästi nuoremmiksi, koska niissä ei ole lainkaan podsolimaannosta vaan resenttiä sekoittunutta irtonaista harmaata täytemaata. |
| metsakeskus.291010021 |
291 |
Likolahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
414975.96500000 |
6826330.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010021 |
Paikka on louhikkoinen metsikkö Likolahden pohjukassa Tehinniemessä. Alueella sijaitsee 6 röykkiötä, joista kookkain on läpimitaltaan noin 7 x 6 m ja muodoltaan soikeahko, sen korkeus on noin 1,5 m. Se lienee osittain maansekainen eikä vaikuta tyypilliseltä peltorauniolta. Kaksi muuta ovat pyöreitä, läpimitoiltaan 5 m, ja loput röykkiöt ovat kooltaan 2–3 m. Röykkiöiden lähellä sijaitsevasta kuopasta löytyi pieniä palaneen saven ja kuonan hippuja. Perimätiedon mukaan Tehinniemellä on ollut "jättiläisten muuri" tai "viikinkihauta" ja Likolahdessa "rivi tulisijan paikkoja".
Paikalla todettiin vuoden 2005 muinaisjäännöksen laajuuden selvittämisen yhteydessä vahva ja tumma peltomultakerroksen kanssa sekoittunut nokimaakerros, joka sisälsi palanutta savea ja palamatonta luuta. |
| metsakeskus.291010022 |
291 |
Huhtasenapaja |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
414859.00600000 |
6827055.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010022 |
Hiekkarannalla, lehti- ja sekametsää kasvavalla kesämökkitontilla on yksi pieni, läpimitaltaan alle metrin kokoinen röykkiö, todennäköisesti viljely- tai rajaröykkiö. Röykkiön vieressä on pystypaasi. Paikalle kaivetuissa koekuopissa havaittiin turpeen alla 10–15 cm kerros tummaa nokista maata, joka vaikutti kaskikerrostumalta. Ei löytöjä. |
| metsakeskus.291010023 |
291 |
Päivärinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412564.87300000 |
6839810.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010023 |
Hiekkainen etelään viettävä peltorinne Pihlajakosken kylässä, Ison Pihlajajärven ja Päijänteen välisen kosken rannalla. Paikasta 1,5 km kaakkoon sijaitsee Hietamäen kivikautinen asuinpaikka. Kosken pohjois- ja etelärannalta tunnetaan kivikautisia irtolöytöjä, kivikirves, taltta ja liuskelevy (KM 2157:1-3). Pihlajakosken seuraintalon itä- ja länsipuolisilta pelloilta löytyi inventoinnin yhteydessä viisi kvartsi-iskosta ja historiallisen ajan kivisavikeramiikan kappale. |
| metsakeskus.291010024 |
291 |
Horn |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
405061.95400000 |
6825746.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010024 |
Ansiolahden pohjukasta on löytynyt M-tyypin keihäänkärki ja rautaesineen, mahdollisesti padan, katkelma. Löytöpaikalle kaivetussa koekuopassa maa oli hyvin tummaa ja nokista. Talon lähiympäristössä kallioisella peltojen ympäröimällä joutomaalla on lisäksi 12 erikokoista kiviröykkiöitä, jotka enimmäkseen vaikuttavat tyypillisiltä viljelyröykkiöiltä. Kohteesta 600 m etelään on löydetty K-tyypin keihäänkärki ja 400 m eteläkaakkoon kaarevaselkäinen suomalainen kirves. Päijänteen rannalla, Ansiolahden länsipuolella näyttää olevan laaja rautakautisten löytöjen vyöhyke.
Inventoinnin 2022 aikana paikalla kasvoi korkeaa heinää ja tarkastusmahdollisuudet olivat melko huonot. Röykkiöt sijaitsevat talon eteläpuolisessa rinteessä, koivuja kasvavalla heinikkoisella saarekkeella. Ne vaikuttivat lähinnä raivausröykkiöiltä. |
| metsakeskus.291010024 |
291 |
Horn |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
405061.95400000 |
6825746.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010024 |
Ansiolahden pohjukasta on löytynyt M-tyypin keihäänkärki ja rautaesineen, mahdollisesti padan, katkelma. Löytöpaikalle kaivetussa koekuopassa maa oli hyvin tummaa ja nokista. Talon lähiympäristössä kallioisella peltojen ympäröimällä joutomaalla on lisäksi 12 erikokoista kiviröykkiöitä, jotka enimmäkseen vaikuttavat tyypillisiltä viljelyröykkiöiltä. Kohteesta 600 m etelään on löydetty K-tyypin keihäänkärki ja 400 m eteläkaakkoon kaarevaselkäinen suomalainen kirves. Päijänteen rannalla, Ansiolahden länsipuolella näyttää olevan laaja rautakautisten löytöjen vyöhyke.
Inventoinnin 2022 aikana paikalla kasvoi korkeaa heinää ja tarkastusmahdollisuudet olivat melko huonot. Röykkiöt sijaitsevat talon eteläpuolisessa rinteessä, koivuja kasvavalla heinikkoisella saarekkeella. Ne vaikuttivat lähinnä raivausröykkiöiltä. |
| metsakeskus.291010025 |
291 |
Ukonsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
402302.05100000 |
6827304.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010025 |
Ukonsaari on kallioinen, rannoiltaan lehtomainen, noin 180 x 50 metrin laajuinen saari Ala-Karkjärvessä. Kalliopohjalla on 8 röykkiötä. Röykkiöt ovat läpimitaltaan 1,5–5 m ja suurinta röykkiötä lukuun ottamatta soikeita. Suurin, saaren länsipuolella sijaitseva röykkiö on neliömäinen ja muistuttaa Rautasaarenkärjen röykkiöitä. Pienimmät röykkiöt vaikuttavat enemmän viljelyröykkiöiltä. Saari on kuitenkin pieni ja kallioinen.
Inventoinnin 2022 havaintojen mukaan suurin osa röykkiöistä sijaitsee saaren pohjoispuolella, tasaisen alueen reunalla, pari röykkiötä länsipuolella. Vuoden 1791 isojaon käyttökopiokartassa Ukonsaaressa on kaksi pientä peltolaikkua, kuten myös vuoden 1842 pitäjänkartassa. Röykkiöt sijoittuvat melko hyvin peltolaikkujen läheisyyteen ja ainakin pohjoispuolen röykkiöt vaikuttavat vahvasti raivausröykkiöiltä. |
| metsakeskus.291010026 |
291 |
Metsäkurssikeskus |
10002 |
12002 |
13027 |
11002 |
27000 |
403468.57800000 |
6829161.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010026 |
Korkealla kalliolla, kuntopolun vieressä, noin 300 m päässä Ylä-Karkjärvestä on kookkain Kuhmoisista tunnettu lapinrauniota muistuttava röykkiö. Se on halkaisijaltaan noin 10-metrinen ja soikeahko. Lähistöllä ei ole viljelykelpoista maata. Lähistöllä on rautakautisia irtolöytöpaikkoja ja noin 3 km etelään on Papinsaaren rautakautinen muinaisjäännösryhmä.
Röykkiö tarkastettiin 2022 inventoinnissa. Kohde oli ennallaan. Röykkiöstä pohjoiseen ja pohjoisluoteeseen, pohjoiseen viettävän loivan rinteen yläosassa havaittiin ainakin kolme pienempää röykkiötä. Metsään oli tehty hakkuu ja röykkiöt olivat paljastuneet sammaleen alta metsäkoneen ajettua niiden ohi tai yli. Selkeimmin maastossa erottui röykkiö 1 (N 6829182 E 403459 z 124–125 mpy), joka sijaitsi Metsäkurssikeskuksen röykkiöstä noin 20 metriä pohjoiseen. Röykkiön eteläpuolelta oli ajettu metsäkoneella ja sammale oli osittain irronnut kivien päältä. Röykkiön kivet olivat sekä lohkareisia että pyöristyneitä ja niiden koko vaihteli 20–40 cm:n välillä. Röykkiön koko oli noin 2,5 x 4,5 metriä, korkeus 0,8–1,1 metriä. Röykkiö ei ollut lainkaan maansekainen. Ympäröivää maastoa pintapoimittiin niiltä osin, joissa metsäkone oli rikkonut maan pintaa, mutta mitään ei havaittu.
Röykkiö 2 (N 6829183, E 403441, z 126–127 mpy) havaittiin noin 18 metriä röykkiöstä 1 länteen. Matala, maansekainen röykkiö sijaitsi loivan kallioisen rinteen päällä ja sen yli oli ajettu metsäkoneella. Rakenne oli hieman hajonnut, mutta koko oli suurin piirtein 1,5 x 2,3 metriä ja korkeus noin 0,3–0,4 m. Röykkiö oli kasattu pienehköistä (10–30 cm) kivistä. Röykkiö 3 (N 6829184, E 403433, z 127 mpy) sijaitsi noin 8 metriä röykkiöstä 2 länteen. Mahdollinen röykkiö sijaitsi paksun sammalpeitteen alla, eikä se ollut selkeä. Röykkiön yli oli ajettu koneella, mutta maanpinta ei ollut rikki. Sen koko oli noin 1,5 x 2 metriä ja korkeus noin 0,2–0,3 m. Röykkiöt olivat selkeästi pienempiä Metsäkurssikeskuksen tunnettuun röykkiöön nähden ja vaikuttivat lähinnä raivaus- tai kaskiröykkiöiltä. Vanhojen karttojen mukaan alueella ei ole ollut peltoja eikä maaperä ole peltoviljelyyn sopivaa. |
| metsakeskus.291010027 |
291 |
Pussi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
402733.87300000 |
6828435.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010027 |
Vekkailan tilan maalta on löydetty kapea, teränsuulta jyrkästi levenevä kirves (C-tyyppi) KM 2089:26. Vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä isäntä näytti hiekanoton yhteydessä pellosta noin 50 cm syvyydestä paljastuneen rakenteen. Paikalla on hiiltynyt hirsi kivikerrosten välissä, mahdollisesti rakennuksen nurkkaus. Rakenne sijaitsee noin 250 m päässä kirveen löytöpaikasta. Koska löytöjä ei rakenteen läheisyydestä tavattu, rakenne on toistaiseksi ajoittamaton. Vanhaisäntä Pekka Vekkaila kertoi, että tilasta on mainintoja historiallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. Hän näytti myös merkkitulen paikaksi tulkitsemansa kalliolla olevan painauman, jossa oli turpeen seassa palanutta kiveä ja tiiltä.
Vekkailan tilan alueella on sijainnut myös historiallisen ajan kylätontti, Valkiala. Ensimmäinen kirjallinen maininta Valkialan kylästä lienee verokäräjiltä 1471. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Valkialan kylässä on ollut kolme taloa. Tila on tunnettu myös Pussin kruununtilana, myöhemmin nimellä Väkkärlä ja nykyisin nimellä Vekkaila. Nykyisin Valkialan kylätontin alueella sijaitsee Vekkailan tilan vanha päärakennus (isännän mukaan osittain 1700-luvulta) ja vanhoja puisia ulkorakennuksia. Alue on säästynyt laajemmalta maankäytöltä ja modernilta rakentamiselta. Kylätontin alueella voi olla säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.291010027 |
291 |
Pussi |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
402733.87300000 |
6828435.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010027 |
Vekkailan tilan maalta on löydetty kapea, teränsuulta jyrkästi levenevä kirves (C-tyyppi) KM 2089:26. Vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä isäntä näytti hiekanoton yhteydessä pellosta noin 50 cm syvyydestä paljastuneen rakenteen. Paikalla on hiiltynyt hirsi kivikerrosten välissä, mahdollisesti rakennuksen nurkkaus. Rakenne sijaitsee noin 250 m päässä kirveen löytöpaikasta. Koska löytöjä ei rakenteen läheisyydestä tavattu, rakenne on toistaiseksi ajoittamaton. Vanhaisäntä Pekka Vekkaila kertoi, että tilasta on mainintoja historiallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. Hän näytti myös merkkitulen paikaksi tulkitsemansa kalliolla olevan painauman, jossa oli turpeen seassa palanutta kiveä ja tiiltä.
Vekkailan tilan alueella on sijainnut myös historiallisen ajan kylätontti, Valkiala. Ensimmäinen kirjallinen maininta Valkialan kylästä lienee verokäräjiltä 1471. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Valkialan kylässä on ollut kolme taloa. Tila on tunnettu myös Pussin kruununtilana, myöhemmin nimellä Väkkärlä ja nykyisin nimellä Vekkaila. Nykyisin Valkialan kylätontin alueella sijaitsee Vekkailan tilan vanha päärakennus (isännän mukaan osittain 1700-luvulta) ja vanhoja puisia ulkorakennuksia. Alue on säästynyt laajemmalta maankäytöltä ja modernilta rakentamiselta. Kylätontin alueella voi olla säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.291010027 |
291 |
Pussi |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
402733.87300000 |
6828435.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010027 |
Vekkailan tilan maalta on löydetty kapea, teränsuulta jyrkästi levenevä kirves (C-tyyppi) KM 2089:26. Vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä isäntä näytti hiekanoton yhteydessä pellosta noin 50 cm syvyydestä paljastuneen rakenteen. Paikalla on hiiltynyt hirsi kivikerrosten välissä, mahdollisesti rakennuksen nurkkaus. Rakenne sijaitsee noin 250 m päässä kirveen löytöpaikasta. Koska löytöjä ei rakenteen läheisyydestä tavattu, rakenne on toistaiseksi ajoittamaton. Vanhaisäntä Pekka Vekkaila kertoi, että tilasta on mainintoja historiallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. Hän näytti myös merkkitulen paikaksi tulkitsemansa kalliolla olevan painauman, jossa oli turpeen seassa palanutta kiveä ja tiiltä.
Vekkailan tilan alueella on sijainnut myös historiallisen ajan kylätontti, Valkiala. Ensimmäinen kirjallinen maininta Valkialan kylästä lienee verokäräjiltä 1471. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Valkialan kylässä on ollut kolme taloa. Tila on tunnettu myös Pussin kruununtilana, myöhemmin nimellä Väkkärlä ja nykyisin nimellä Vekkaila. Nykyisin Valkialan kylätontin alueella sijaitsee Vekkailan tilan vanha päärakennus (isännän mukaan osittain 1700-luvulta) ja vanhoja puisia ulkorakennuksia. Alue on säästynyt laajemmalta maankäytöltä ja modernilta rakentamiselta. Kylätontin alueella voi olla säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.291010027 |
291 |
Pussi |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
402733.87300000 |
6828435.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010027 |
Vekkailan tilan maalta on löydetty kapea, teränsuulta jyrkästi levenevä kirves (C-tyyppi) KM 2089:26. Vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä isäntä näytti hiekanoton yhteydessä pellosta noin 50 cm syvyydestä paljastuneen rakenteen. Paikalla on hiiltynyt hirsi kivikerrosten välissä, mahdollisesti rakennuksen nurkkaus. Rakenne sijaitsee noin 250 m päässä kirveen löytöpaikasta. Koska löytöjä ei rakenteen läheisyydestä tavattu, rakenne on toistaiseksi ajoittamaton. Vanhaisäntä Pekka Vekkaila kertoi, että tilasta on mainintoja historiallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. Hän näytti myös merkkitulen paikaksi tulkitsemansa kalliolla olevan painauman, jossa oli turpeen seassa palanutta kiveä ja tiiltä.
Vekkailan tilan alueella on sijainnut myös historiallisen ajan kylätontti, Valkiala. Ensimmäinen kirjallinen maininta Valkialan kylästä lienee verokäräjiltä 1471. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Valkialan kylässä on ollut kolme taloa. Tila on tunnettu myös Pussin kruununtilana, myöhemmin nimellä Väkkärlä ja nykyisin nimellä Vekkaila. Nykyisin Valkialan kylätontin alueella sijaitsee Vekkailan tilan vanha päärakennus (isännän mukaan osittain 1700-luvulta) ja vanhoja puisia ulkorakennuksia. Alue on säästynyt laajemmalta maankäytöltä ja modernilta rakentamiselta. Kylätontin alueella voi olla säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.291010027 |
291 |
Pussi |
10002 |
12008 |
13000 |
11010 |
27000 |
402733.87300000 |
6828435.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010027 |
Vekkailan tilan maalta on löydetty kapea, teränsuulta jyrkästi levenevä kirves (C-tyyppi) KM 2089:26. Vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä isäntä näytti hiekanoton yhteydessä pellosta noin 50 cm syvyydestä paljastuneen rakenteen. Paikalla on hiiltynyt hirsi kivikerrosten välissä, mahdollisesti rakennuksen nurkkaus. Rakenne sijaitsee noin 250 m päässä kirveen löytöpaikasta. Koska löytöjä ei rakenteen läheisyydestä tavattu, rakenne on toistaiseksi ajoittamaton. Vanhaisäntä Pekka Vekkaila kertoi, että tilasta on mainintoja historiallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. Hän näytti myös merkkitulen paikaksi tulkitsemansa kalliolla olevan painauman, jossa oli turpeen seassa palanutta kiveä ja tiiltä.
Vekkailan tilan alueella on sijainnut myös historiallisen ajan kylätontti, Valkiala. Ensimmäinen kirjallinen maininta Valkialan kylästä lienee verokäräjiltä 1471. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Valkialan kylässä on ollut kolme taloa. Tila on tunnettu myös Pussin kruununtilana, myöhemmin nimellä Väkkärlä ja nykyisin nimellä Vekkaila. Nykyisin Valkialan kylätontin alueella sijaitsee Vekkailan tilan vanha päärakennus (isännän mukaan osittain 1700-luvulta) ja vanhoja puisia ulkorakennuksia. Alue on säästynyt laajemmalta maankäytöltä ja modernilta rakentamiselta. Kylätontin alueella voi olla säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.291010027 |
291 |
Pussi |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
402733.87300000 |
6828435.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010027 |
Vekkailan tilan maalta on löydetty kapea, teränsuulta jyrkästi levenevä kirves (C-tyyppi) KM 2089:26. Vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä isäntä näytti hiekanoton yhteydessä pellosta noin 50 cm syvyydestä paljastuneen rakenteen. Paikalla on hiiltynyt hirsi kivikerrosten välissä, mahdollisesti rakennuksen nurkkaus. Rakenne sijaitsee noin 250 m päässä kirveen löytöpaikasta. Koska löytöjä ei rakenteen läheisyydestä tavattu, rakenne on toistaiseksi ajoittamaton. Vanhaisäntä Pekka Vekkaila kertoi, että tilasta on mainintoja historiallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. Hän näytti myös merkkitulen paikaksi tulkitsemansa kalliolla olevan painauman, jossa oli turpeen seassa palanutta kiveä ja tiiltä.
Vekkailan tilan alueella on sijainnut myös historiallisen ajan kylätontti, Valkiala. Ensimmäinen kirjallinen maininta Valkialan kylästä lienee verokäräjiltä 1471. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Valkialan kylässä on ollut kolme taloa. Tila on tunnettu myös Pussin kruununtilana, myöhemmin nimellä Väkkärlä ja nykyisin nimellä Vekkaila. Nykyisin Valkialan kylätontin alueella sijaitsee Vekkailan tilan vanha päärakennus (isännän mukaan osittain 1700-luvulta) ja vanhoja puisia ulkorakennuksia. Alue on säästynyt laajemmalta maankäytöltä ja modernilta rakentamiselta. Kylätontin alueella voi olla säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.291010027 |
291 |
Pussi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
402733.87300000 |
6828435.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010027 |
Vekkailan tilan maalta on löydetty kapea, teränsuulta jyrkästi levenevä kirves (C-tyyppi) KM 2089:26. Vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä isäntä näytti hiekanoton yhteydessä pellosta noin 50 cm syvyydestä paljastuneen rakenteen. Paikalla on hiiltynyt hirsi kivikerrosten välissä, mahdollisesti rakennuksen nurkkaus. Rakenne sijaitsee noin 250 m päässä kirveen löytöpaikasta. Koska löytöjä ei rakenteen läheisyydestä tavattu, rakenne on toistaiseksi ajoittamaton. Vanhaisäntä Pekka Vekkaila kertoi, että tilasta on mainintoja historiallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. Hän näytti myös merkkitulen paikaksi tulkitsemansa kalliolla olevan painauman, jossa oli turpeen seassa palanutta kiveä ja tiiltä.
Vekkailan tilan alueella on sijainnut myös historiallisen ajan kylätontti, Valkiala. Ensimmäinen kirjallinen maininta Valkialan kylästä lienee verokäräjiltä 1471. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Valkialan kylässä on ollut kolme taloa. Tila on tunnettu myös Pussin kruununtilana, myöhemmin nimellä Väkkärlä ja nykyisin nimellä Vekkaila. Nykyisin Valkialan kylätontin alueella sijaitsee Vekkailan tilan vanha päärakennus (isännän mukaan osittain 1700-luvulta) ja vanhoja puisia ulkorakennuksia. Alue on säästynyt laajemmalta maankäytöltä ja modernilta rakentamiselta. Kylätontin alueella voi olla säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.291010027 |
291 |
Pussi |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
402733.87300000 |
6828435.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010027 |
Vekkailan tilan maalta on löydetty kapea, teränsuulta jyrkästi levenevä kirves (C-tyyppi) KM 2089:26. Vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä isäntä näytti hiekanoton yhteydessä pellosta noin 50 cm syvyydestä paljastuneen rakenteen. Paikalla on hiiltynyt hirsi kivikerrosten välissä, mahdollisesti rakennuksen nurkkaus. Rakenne sijaitsee noin 250 m päässä kirveen löytöpaikasta. Koska löytöjä ei rakenteen läheisyydestä tavattu, rakenne on toistaiseksi ajoittamaton. Vanhaisäntä Pekka Vekkaila kertoi, että tilasta on mainintoja historiallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. Hän näytti myös merkkitulen paikaksi tulkitsemansa kalliolla olevan painauman, jossa oli turpeen seassa palanutta kiveä ja tiiltä.
Vekkailan tilan alueella on sijainnut myös historiallisen ajan kylätontti, Valkiala. Ensimmäinen kirjallinen maininta Valkialan kylästä lienee verokäräjiltä 1471. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Valkialan kylässä on ollut kolme taloa. Tila on tunnettu myös Pussin kruununtilana, myöhemmin nimellä Väkkärlä ja nykyisin nimellä Vekkaila. Nykyisin Valkialan kylätontin alueella sijaitsee Vekkailan tilan vanha päärakennus (isännän mukaan osittain 1700-luvulta) ja vanhoja puisia ulkorakennuksia. Alue on säästynyt laajemmalta maankäytöltä ja modernilta rakentamiselta. Kylätontin alueella voi olla säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.291010027 |
291 |
Pussi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
402733.87300000 |
6828435.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291010027 |
Vekkailan tilan maalta on löydetty kapea, teränsuulta jyrkästi levenevä kirves (C-tyyppi) KM 2089:26. Vuoden 2002 inventoinnin yhteydessä isäntä näytti hiekanoton yhteydessä pellosta noin 50 cm syvyydestä paljastuneen rakenteen. Paikalla on hiiltynyt hirsi kivikerrosten välissä, mahdollisesti rakennuksen nurkkaus. Rakenne sijaitsee noin 250 m päässä kirveen löytöpaikasta. Koska löytöjä ei rakenteen läheisyydestä tavattu, rakenne on toistaiseksi ajoittamaton. Vanhaisäntä Pekka Vekkaila kertoi, että tilasta on mainintoja historiallisissa lähteissä jo 1400-luvulla. Hän näytti myös merkkitulen paikaksi tulkitsemansa kalliolla olevan painauman, jossa oli turpeen seassa palanutta kiveä ja tiiltä.
Vekkailan tilan alueella on sijainnut myös historiallisen ajan kylätontti, Valkiala. Ensimmäinen kirjallinen maininta Valkialan kylästä lienee verokäräjiltä 1471. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Valkialan kylässä on ollut kolme taloa. Tila on tunnettu myös Pussin kruununtilana, myöhemmin nimellä Väkkärlä ja nykyisin nimellä Vekkaila. Nykyisin Valkialan kylätontin alueella sijaitsee Vekkailan tilan vanha päärakennus (isännän mukaan osittain 1700-luvulta) ja vanhoja puisia ulkorakennuksia. Alue on säästynyt laajemmalta maankäytöltä ja modernilta rakentamiselta. Kylätontin alueella voi olla säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerroksia vanhemmasta asutuksesta. |
| metsakeskus.291500006 |
291 |
Kissakulma Hautaniittu |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
403270.68800000 |
6821434.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.291500006 |
Tarinan mukaan isonvihan aikaan paikalle on haudattu venäläisiä sotilaita. Toisen tarinan mukaan Hautaniitulla on suuri kuoppa, "hauta", josta Kissakulman tien varrella sijaitseva alue on voinut saada nimensä. |
| metsakeskus.292010040 |
139 |
Kuivaniemi Isokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
421566.68600000 |
7274867.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.292010040 |
Kohde sijaitsee Isokangas -nimisen männikkökankaan lounaisrinteen alaosassa.
Kohteen ilmoittivat GTK:n tutkijat Pohjois-Pohjanmaan museoon 2. 11. 1992. Kohde tarkastettiin syksyllä 2008. Ilmoitetusta ja peruskartalle muinaisjäännösmerkillä osoitetusta kohdasta röykkiötä ei löydetty. Sen sijaan siitä 100 m länteen paikallistettiin loivassa sammalpeitteisessä tuoreessa kivikkopohjaisessa metsärinteessä viisi pyöreähköä tai soikeaa kivilatomusta. Ne muodostuvat kehämäisestä vallista, jotka sammalpeite poistettuina muistuttaisivat lähinnä rakkakuoppia. Myös pohjalla on kiviä. Luoteisimman kooksi mitattiin noin 6 - 7 x 3,5 - 4 m. Muut neljä havaittua rakennetta olivat tiiviissä muodostelmassa. Ladelmat ovat rinteen suuntaisessa rivissä noin 40 m matkalla, sammalpeitteisiä ja melko vaikeasti havaittavia. |
| metsakeskus.292010040 |
139 |
Kuivaniemi Isokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
421566.68600000 |
7274867.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.292010040 |
Kohde sijaitsee Isokangas -nimisen männikkökankaan lounaisrinteen alaosassa.
Kohteen ilmoittivat GTK:n tutkijat Pohjois-Pohjanmaan museoon 2. 11. 1992. Kohde tarkastettiin syksyllä 2008. Ilmoitetusta ja peruskartalle muinaisjäännösmerkillä osoitetusta kohdasta röykkiötä ei löydetty. Sen sijaan siitä 100 m länteen paikallistettiin loivassa sammalpeitteisessä tuoreessa kivikkopohjaisessa metsärinteessä viisi pyöreähköä tai soikeaa kivilatomusta. Ne muodostuvat kehämäisestä vallista, jotka sammalpeite poistettuina muistuttaisivat lähinnä rakkakuoppia. Myös pohjalla on kiviä. Luoteisimman kooksi mitattiin noin 6 - 7 x 3,5 - 4 m. Muut neljä havaittua rakennetta olivat tiiviissä muodostelmassa. Ladelmat ovat rinteen suuntaisessa rivissä noin 40 m matkalla, sammalpeitteisiä ja melko vaikeasti havaittavia. |
| metsakeskus.293010001 |
886 |
Kerokoski |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
239187.62000000 |
6823295.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Joutsijoen eli Harjunpäänjoen pohjoisrannalla, Kerokosken talosta 200 m länsiluoteeseen, metsässä.
Paras röykkiöistä on Kerokosken talosta länteen vievän peltotien pohjoispuolella. Se on pyöreä ja ja halkaisijaltaan 6 m. Edellisestä 20 m pohjoisluoteeseen on epäsäännöllistä kivikkoa, joka voi olla peräisin läheisestä pellosta. Ensin mainitusta röykkiöstä 20 m länteen on pieni röykkiö sekä 30 m etelälounaaseen on myös röykkiö.
Alueen laajuus on 140 x 80 m. |
| metsakeskus.293010002 |
886 |
Hiitteenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
240363.11200000 |
6831234.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Kullaan-Ruosniemen tiestä eroavan Järventaustan tien varrella kivikkoisella mäellä. Paikka on kilometrin itään Palusjärven pohjoisosasta.
Solakiven tontin länsinurkassa, noin 60 m länteen rakennuksesta, rajapyykin luona lähellä sähkölinjaa on halkaisijaltaan noin 3 m hiidenkiuas, jossa on keskellä kuoppa. Röykkiö on erittäin hyvin säilynyt.
Toinen röykkiö sijaitsee edellä mainitusta rakennuksesta noin 100 m luoteeseen. Se on suuri, näyttävä hiidenkiuas kooltaan 12,9 x 12,6 m ja korkeudeltaan noin metrin. Sen keskustaa on kaiveltu. Se on isohkoista sammaloituneista ja jäkälöityneistä kivistä kasattu. Maasto ympärillä on erittäin kivistä. Suuren röykkiön lähistöllä on kuopanteita. Röykkiö ei sijaitse aivan mäen korkeimmalla kohdalla. |
| metsakeskus.293010003 |
886 |
Palomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
242944.11600000 |
6821974.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010003 |
Hautapaikka ? (perimätieto) sijaitsee Levaojan lounaisrannalla, Levanpellon koulusta kilometrin länteen. Mäki on laidunmaata ja kivikoinen ja peltojen ympäröimä.
Paikalla on kivikasa/-kasoja, jotka saattavat olla myös peltoraunioita.
Röykkiön koko on 7,4 x 5,6 m. |
| metsakeskus.293010004 |
886 |
Juuskoskenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
240774.98900000 |
6822746.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Joutsijoen eli Harjunpäänjoen itärannalla, Eskolan talosta 300 m etelään metsämäellä, jonka itäosassa kulkee peltotie.
Tiestä noin 60 m länteen on kiviröykkiö, jonka koko on 4,7 x 4 m. Edellisestä 40 m itään on pienempi kaiveltu ja heinittynyt kiveys. Sen koko on 3,2 x 2,1 m. |
| metsakeskus.293010005 |
886 |
Eskola-Kaltevo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
240620.04900000 |
6822921.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010005 |
Röykkiöt sijaitsevat luode-kaakko-suuntaisen moreeniharjanteen kaakkoispäässä Joutsijoesta 100 m länteen.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 2,2 - 7,4 m. Alueen laajuus on 100 x 100 m.
Vuonna 2001 tutkittiin yksi röykkiö. Kiviröykkiö, kooltaan 4 x 4 m oli löydötön. Se oli koottu muutaman suuren maakiven ympärille ja keskelle. Mahdollisesti kysymyksessä on viljelyyn liittyvä röykkiö.
Alueella suoritettiin myös kartoitus. Kiviröykkiöitä on 31 yhteensä. Osa on muutamista suurista kivistä kasattuja ja osa taas on kiuasmaisia. Muutama kiveys vaikutti kiven- ja maansekaiselta röykkiöltä. |
| metsakeskus.293010006 |
886 |
Hämäläinen I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
240654.03200000 |
6823041.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Kullaalta Kaasmarkkuun johtavan tien eteläpuolella, moreenimäen rinteessä.
Paikalla on alunperin ollut kaksi röykkiötä, joista toinen on tutkittu vuonna 1969. Tutkittu röykkiö sijaitsi Hämäläisen talon pihassa, talon kaakkoiskulmalla. Se oli matala turpeen peittämä maasekainen kumpu, halkaisijaltaan 6,5 m. Röykkiöstä löydettiin mm. palanutta ihmisluuta. Röykkiön ja ympäristön löytöjen, mm. keramiikkaa, hoittujen kiviesineiden katkelmia, perusteella voidaan sanoa, että kysymyksessä on Kiukaisten kulttuurin asuinpaikka, jonka päälle on kasattu hautaröykkiö.
Toinen röykkiö on talosta 30 m länteen, Kaasmarkun tieltä tulevan tien itäpuolella. Röykkiön koko on 6 x 5,5 m. |
| metsakeskus.293010006 |
886 |
Hämäläinen I |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
240654.03200000 |
6823041.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Kullaalta Kaasmarkkuun johtavan tien eteläpuolella, moreenimäen rinteessä.
Paikalla on alunperin ollut kaksi röykkiötä, joista toinen on tutkittu vuonna 1969. Tutkittu röykkiö sijaitsi Hämäläisen talon pihassa, talon kaakkoiskulmalla. Se oli matala turpeen peittämä maasekainen kumpu, halkaisijaltaan 6,5 m. Röykkiöstä löydettiin mm. palanutta ihmisluuta. Röykkiön ja ympäristön löytöjen, mm. keramiikkaa, hoittujen kiviesineiden katkelmia, perusteella voidaan sanoa, että kysymyksessä on Kiukaisten kulttuurin asuinpaikka, jonka päälle on kasattu hautaröykkiö.
Toinen röykkiö on talosta 30 m länteen, Kaasmarkun tieltä tulevan tien itäpuolella. Röykkiön koko on 6 x 5,5 m. |
| metsakeskus.293010006 |
886 |
Hämäläinen I |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
240654.03200000 |
6823041.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Kullaalta Kaasmarkkuun johtavan tien eteläpuolella, moreenimäen rinteessä.
Paikalla on alunperin ollut kaksi röykkiötä, joista toinen on tutkittu vuonna 1969. Tutkittu röykkiö sijaitsi Hämäläisen talon pihassa, talon kaakkoiskulmalla. Se oli matala turpeen peittämä maasekainen kumpu, halkaisijaltaan 6,5 m. Röykkiöstä löydettiin mm. palanutta ihmisluuta. Röykkiön ja ympäristön löytöjen, mm. keramiikkaa, hoittujen kiviesineiden katkelmia, perusteella voidaan sanoa, että kysymyksessä on Kiukaisten kulttuurin asuinpaikka, jonka päälle on kasattu hautaröykkiö.
Toinen röykkiö on talosta 30 m länteen, Kaasmarkun tieltä tulevan tien itäpuolella. Röykkiön koko on 6 x 5,5 m. |
| metsakeskus.293010006 |
886 |
Hämäläinen I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
240654.03200000 |
6823041.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Kullaalta Kaasmarkkuun johtavan tien eteläpuolella, moreenimäen rinteessä.
Paikalla on alunperin ollut kaksi röykkiötä, joista toinen on tutkittu vuonna 1969. Tutkittu röykkiö sijaitsi Hämäläisen talon pihassa, talon kaakkoiskulmalla. Se oli matala turpeen peittämä maasekainen kumpu, halkaisijaltaan 6,5 m. Röykkiöstä löydettiin mm. palanutta ihmisluuta. Röykkiön ja ympäristön löytöjen, mm. keramiikkaa, hoittujen kiviesineiden katkelmia, perusteella voidaan sanoa, että kysymyksessä on Kiukaisten kulttuurin asuinpaikka, jonka päälle on kasattu hautaröykkiö.
Toinen röykkiö on talosta 30 m länteen, Kaasmarkun tieltä tulevan tien itäpuolella. Röykkiön koko on 6 x 5,5 m. |
| metsakeskus.293010007 |
886 |
Eskola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
240740.00000000 |
6822957.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010007 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, saviastianpaloja, hiottujen kiviesineiden katkelmia, kvartsia ja hioimien kappaleita on löydetty pihasta mäen päältä ja mäen etelärinteestä pellon yläosasta sekä navetan takana olevasta pellosta. Talon eteläpuolella, sen ja pellon välissä on raivaamatonta metsikkörinnettä, jossa voi olla koskematonta asuinpaikkaa jäljellä. Tilan alueella on myös kiviröykkiöitä, ks. 293010005 Eskola-Kaltevo. |
| metsakeskus.293010009 |
886 |
Lehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241826.55300000 |
6825332.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kullaankankaalla, Kullaan-Ruosniemen tien varressa. Lehdon talo on harjun laella tien itäpuolella. Asuinpaikkalöydökset ovat talon puutarhasta asuinrakennuksen kaakkoispuolelta sekä talon ja tien välistä.
Löydöt paikalta ovat hioimen katkelma, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.293010010 |
886 |
Kullaankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242199.41000000 |
6824266.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010010 |
Asuinpaikka sijaitsee kirkon eteläpuolella, matalalla mäenkumpareella Joutsijokeen viettävän harjun rinteellä. Alueen laajuus on 80 x 80 m.
Tältä paikalta on vuoden 1967 inventoinnissa löydetty hiekkamaasta kvartsi-iskoksia ja palaneen luun kappale.
Kirkon ja siitä 200 m pohjoisluoteeseen sijaitsevan pappilan lähettyviltä on löydetty useita kiviesineitä, kourutaltta, kaksi tasatalttaa sekä teikäkivi. |
| metsakeskus.293010011 |
886 |
Lauri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244281.00000000 |
6825624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Joutsijoen länsirannalla, 1,2 km Kosken kylän keskustassa olevalta sillalta pohjoiseen Laurin asuinrakennuksen vieressä, jokeen vietävällä pellolla ja pihamaalla. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.293010012 |
886 |
Hyssy |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244066.64900000 |
6825436.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Kosken kylän sillasta kilometrin pohjoiskoilliseen, Laurin talosta 300 m lounaaseen, Joutsijoen länsipuolella kulkevan tien varressa.
Tien ylittävän harjun kaakkoislaidassa on pelto, josta on löydetty kvartsia.
|
| metsakeskus.293010013 |
886 |
Tokeenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243193.01500000 |
6821951.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Kullaalta Kokemäelle vievän tien länsipuolella, Mäen talosta 100 m etelään.
Paikka on Levaojaan viettävää kivikkoista rinnettä. Maaperä on soraa. Löydöt paikalta ovat kvartsia. |
| metsakeskus.293010014 |
886 |
Kalliovainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243848.75000000 |
6822202.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Kullaalta-Kokemäelle johtavan maantien itäpuolella, Santa-Nokin talosta 200 m koilliseen. Paikalla on kallioiden välissä pelto, Kalliovainio. |
| metsakeskus.293010015 |
886 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244796.37100000 |
6822234.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Santa-Nokin talosta runsaan kilometrin itäkoilliseen, mm. Salmijärvelle vievän tien eteläpuolella. Paikka on kahden peltoalueen välissä, sen eteläpuolella virtaa pieni oja. Mäki on sorainen kivikkomäki, sen länsipuolella olevalta pellolta, soramaasta on löydetty kvartsia ja palanutta luuta. Alueen laajuus on 120 x 120 m. |
| metsakeskus.293010016 |
886 |
Tammi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244375.51600000 |
6827477.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010016 |
Asuinpaikka sijaitsee, Kullaan-Lavian tiestä erkanevan tien varrella, Joutsijärven Tammenlahden rantapellolla, Joutsijoen niskassa.
Paikalla olevan rakennuksen alapuolella jokeen viettävässä rinteessa olevasta peltotilkusta ja joen länsirannalta taloa vastapäätä on löynyt kivikautisia asuinpaikkalöydöksiä, tasataltta, kvartsiesine ja kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.293010017 |
886 |
Tunfors |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241879.52500000 |
6826884.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Kullaan-Ruosnimen tiestä itään, kohti Joutsijärveä lähtevän tien varrella, kangasmetsässä.
Asuinpaikka on vuoden 1908 tutkimusten mukaan Kuhimonsuon ja sen eteläpuolisen Pikku-Kuhimon niityn välisellä kangasmaisella nyppylällä. Paikalla on ollut Storforsin torppa, mutta rakennuksesta ei ole enää mitään jäljellä. Se on sijainnut kiviaidalla ympäröidyllä tasanteella. Löydöt paikalta ovat hioinkiven kappaleita ja kvartsi. Kiviaidan viereltä on vuonna 1964 löydetty pieni reiällinen liuske-esine.
|
| metsakeskus.293010018 |
886 |
Suomalainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241188.00000000 |
6826291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Kullaan-Ruosniemen tien varressa, Kullaankankaan etelärinteellä lähellä harjun luoteispäätä.
Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsiesine ja -iskokset on löydetty asuinrakennuksen itäpuolelle karkeaan soramaahan tehdystä perunamaasta.
Alueen laajuus on 240 x 50 m. |
| metsakeskus.293010019 |
886 |
Rauhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
244242.00000000 |
6826069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Joutsijärvestä laskevan Jousijoen Sahalahden suvannon länsirannalla.
Asuinpaikka rajoittuu etelässä Sahalahden aliseen koskeen, josta se jatkuu noin 200 m pohjoiseen päin. Pohjoisessa kohde rajoittuu Joutsijoen uomaan ja suohon, lännessä 200 m Sahalahden rannasta sijaitsevva rämeeseen. Idässä alue rajoittuu Sahalahden rantaan.
Asuinpaikkaa ovat mm. tuhonneet Rauhalan asuinrakennuksen kunnostustöiden yhteydessä tehdyt maansiirrrot. Paikalta kaivaustutkimuksissa talteen saatu keramiikka on Uskelan tyylin keramiikkaa ja nuorakeramiikkaa.
Asuinpaikkaa on jäljellä ainakin Sahalahden rannassa. Osa alueista on tuhoutunut, kun niille on tuotu savensekaista multaa, joka on sotkeutunut paikalla aikaisemmin olleen peltomullan kanssa. Näilläkin alueilla peltomullan alla voi olla koskematonta asuinpaikkaa vielä jäljellä mineraalimaassa. |
| metsakeskus.293010021 |
886 |
Kylä-Nokki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
241529.67100000 |
6824506.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010021 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kullaa-Noormarkku -tien länsipuolella, Kylä-Nokin talosta luoteeseen, Joutsijoen länsirannalla, pellolla.
Paikalta on löydetty nelisivuinen taltta ja kvartsi-iskos. Kylä-Nokin maalta on myös Satak.M. 1138, kourutaltta. Maasto kohoaa hieman pohjoiseen ja muuttuu hiekkaiseksi kaakkoon laskevaksi rinteeksi. Paikka olisi sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi. Vuoden 1979 inventoinnin aikaan alue oli nurmella, eikä siitä voitu havaita mitään asuinoaikkamerkkejä.
|
| metsakeskus.293010022 |
886 |
Hautausmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242003.47500000 |
6825828.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Kullaa-Noormarkku -tien länsipuolella, hautasmaan eteläpuolella olevan sorakuopan reunassa.
Kvartsi-iskoksa on löydetty sorakuopan koillisrenalta 70 m:n matkalla. Paikka on jyrkkä harjun rinne, jossa maaperä on karkeaa soraa. |
| metsakeskus.293010023 |
886 |
Kotiranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
241537.00000000 |
6824619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010023 |
(Röykkiö sijaitsee Kullaa-Noormarkku -tien ja Joutsijoen länsipuolella, viljelysaukeiden ympäröimällä metsäpalstalla.
Röykkiö on palstan keskivaiheilla, loivasti länteen ja luoteeseen viettävässä rinteessä. Se on pitkänomainen, korkeahko ja koottu sekakokoisista kivistä. Sen koko on 2,5 x 1,9 x 1 m.)
Kohteella tehty tarkastus 14.6.2024, jonka johdosta kohteen muinaisjäännösaluerajausta muutettu.
Kohteen ympäristö: Peltoalueen ympäröimä kalliopaljastuma, joka kasvaa sekaista puustoa. Kalliopaljastumalla kasvaa suuri määrä kieloja sekä ympäristö on täynnä vanhoja maanottokuoppia ja kiviä. Kallio on täysin sammaleen peitossa. Kohteesta kaakkoon oleva peltoalue on laiduntaa varten käytössä, loput kohdetta ympäröivät pellot on viljelty.
Röykkiön koko; pituus (P-E): 1,47 m ja leveys (I-L): 2,25 m. Kohde on noin 1,08 m korkea ympäröivästä maastosta mitattuna. Kivi-kerroksia voi olla noin 2–3 kerrosta, varsinkin korkeimmassa kohtaa.
Röykkiö hyvin epäilyttävä ja voi mahdollisesti olla ympäristönsä ja kokonsa puolesta vain peltoröykkiö. Ei siis välttämättä ole muinaisjäännös. |
| metsakeskus.293010024 |
886 |
Erkkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242017.47400000 |
6824672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Kullaa-Noormarkku -tien länsipuolella sorakuopan koillisreunalla Erkkilän tilan maalla.
Paikalla rinne viettää jyrkästi lounaaseen. Maaperä on karkeaa ja kivistä soraa. Löytöjä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on kuopan koillisreunalla tilan rakennuksista luoteeseen. Kohteen laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.293010025 |
886 |
Huhdanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241681.60800000 |
6825496.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Kullaankankaan urheilukentän kaakkoispuolella olevan sorakuopan kaakkoispäässä. Löytöjä, kvartsi-iskoksia on myös Kullaa-Noormarkku -tien koillisrenasta maantien ojan leikkauksesta. Maaperä on karkeaa harjusoraa.
Asuinpaikka on todennäköisesti suurelta osin tuhoutnut soranajossa ja tietä rakennettaessa. Ainoastaan Huhdanmäen tilan rakennusten ympärisllä ja pihamaalla saattaa olla paikkaa jäljellä. Alue on harjun lajea ja lounaisrinnettä.
|
| metsakeskus.293010026 |
886 |
Mäkinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
237795.14800000 |
6830194.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Palusjärven länsipuolella, Mäkisen tilan kanalarakennuksen luoteispuolella pienehkön hiekkakuopan itäreunassa. Alue on ulkorakennusten pihamaata ja viljelysmaata. Rinne viettää etelään kohti Palusjokea. Maaperä on hiekkaa, alempana savea.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja taltta.
Asuinpaikkaa saattaa olla vielä jäljellä hiekkakuopan länsi-ja lounaispuolella. Kohteen laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.293010027 |
886 |
Kanttorila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241748.58200000 |
6825349.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Kullaalta Noormarkkuun johtavan tien länsipuolella Kanttorilan ulkorakennuksen luoteispuolella olevalla pellolla, josta on löydetty kvartsi-iskoksia.
Maaperä on hiekkaa ja hiekkamultaa. Rinne viettää lounaaseen. Paikka lienee sama kuin Satak.M:n 8724-25 löytötiedoissa mainittu Lukkarin Kotopelto. Kvartsi-iskoksia on todettu myös edellä mainitun pellon koillispuolelle tasatulta urheilukentältä. Lisäksi tien viereltä Kanttorilan palstan kohdalta, on ojan siistimisen yhteydessä löydetty kivilajiesine, ja kvartsi-ja kivilaji-iskoksia sekä nuotion paikka. Kohteen laajuus on tuntematon.
Kohde kuuluu luultavasti yhteen Lehdon (9) asuinpaikan kanssa, jotka maantie erottaa toisistaan. |
| metsakeskus.293010028 |
886 |
Kolimaansuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244352.53000000 |
6827312.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Joutsijärvestä etelään, Joutsijoen itärannalla.
Kohde on Tamme talosta etelään, Vasonniemen leirintäalueelle johtavan tien eteläpuolella ja sen alla. Paikka on vesijättömaata. Kohteen laajuus on tuntematon.
"Tammen töllin" maalta on löydetty useita kiviesineitä, jotka ovat jouneet hukkaan. Lisäksi vuoden 1989 tarkastuksen yhteydessä Vilho Meritaival kertoi keränneensä maisteri Luhon kanssa alueelta muinaisesineitä ja havainneensa alueella myös nuotionpaikkoja. |
| metsakeskus.293010029 |
886 |
Pyhäjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
238256.97900000 |
6826005.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010029 |
Röykkiö sijaitsee Tampereelta-Poriin johtavan tiestä 2,2 km pohjoiseen, Pyhäjärven rannassa kesämökeille johtavan tien varressa, rannasta kohoavassa kuusimetsässä.
Röykkiön halkaisija on 5 m ja korkeus 70 cm.
Paikalla käyty tarkastamassa 27.6.2023. Tarkastuksen syynä muinaisjäännösalueen ja pisteen suuri eriäväisyys. Tarkastuksen yhteydessä todettu alueen olleen väärässä paikassa ja se poistettiin. Tarkastuksen yhteydessä ei kylläkään saatu röykkiöstä havaintoa, mutta syy siihen lienee alkuperäisen kuusimetsän hakkautus ja sen tilalle kasvaneen pahasti rehevöityneen rämeikön tiheys . |
| metsakeskus.293010030 |
886 |
Pyhäjärvenjoki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
240331.15800000 |
6823822.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010030 |
Pori-Tampere tien vieressä, levähdyspaikan kohdalla, Pyhäjoen länsirannalla on neljä röykkiön pohjaa. Niistä on jäljellä alin kivikerros ja silmäkivi.
Alueen eteläpuolella on omakotiasutusta. Aluetta käytetään hevoshakana. Kohteen laajuus on 140 x 40 m. |
| metsakeskus.293010031 |
886 |
Alhonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
241701.60900000 |
6822882.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010031 |
Röykkiö sijaitsee Tampere-Pori tiestä noin kilometrin etelään, peltoaukean ympäröimällä mäellä, sen etelärinteellä.
Röykkiön kivet ovat hieman levinneet rinnettä myöten. Sen korkeus on noin 0,5 m. |
| metsakeskus.293010032 |
886 |
Vihdankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
237135.40600000 |
6831523.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010032 |
Röykkiö sijaitsee Palusjärvestä luoteeseen, korkealla kallioharjanteella Korvenrannan ja Varsannan tilojen peltoaukeiden länsipuolella.
Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 30 m. Korkeus on noin 50 cm. Latomuksessa on noin 10 yhden-kahden metrin pituista syvännettä. |
| metsakeskus.293010033 |
886 |
Hämäläinen II |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
240558.06800000 |
6822907.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010033 |
Uuni sijaitsee Kullaalta Kaasmarkkuun johtavan tien eteläpuolella, kivisellä, kuusia kasvavalla mäenrinteellä, joka laskee Kullaanjokeen.
Uunin koko on 1,5 x 1,5 x 0,5 m. |
| metsakeskus.293010034 |
886 |
Kirkkomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
240066.23100000 |
6832045.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010034 |
Röykkiöt sijaitsevat Palusjärvestä noin 1,3 km itään ja Kullaan kirkolta Järventaustaan johtavasta tiestä noin 70 m länteen, korkealla, kivikkoisella mäellä.
Röykkiöt ovat matalia halkaisijaltaan noin 2 - 3 m ja sammaleen peitossa. Molempien keskustaa on kaiveltu. Erottuvat ympäristöstään, koska röykkiöt on koottu pienemmistä kivistä. |
| metsakeskus.293010034 |
886 |
Kirkkomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
240066.23100000 |
6832045.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010034 |
Röykkiöt sijaitsevat Palusjärvestä noin 1,3 km itään ja Kullaan kirkolta Järventaustaan johtavasta tiestä noin 70 m länteen, korkealla, kivikkoisella mäellä.
Röykkiöt ovat matalia halkaisijaltaan noin 2 - 3 m ja sammaleen peitossa. Molempien keskustaa on kaiveltu. Erottuvat ympäristöstään, koska röykkiöt on koottu pienemmistä kivistä. |
| metsakeskus.293010035 |
886 |
Vettenranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
240658.00000000 |
6830559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010035 |
Röykkiö sijaitsee Palusjärven itärannasta 1,2 km itään ja Kullaan kirkolta Järventaustaan johtavasta tiestä 70 m itään erittäin kivikkoisella loivalla rinteellä.
Röykkiön läpimitta on 3 - 4 m. Se on matala, pienehköistä kivistä rakennettu. Röykkiö on pengottu kuopalle. |
| metsakeskus.293010035 |
886 |
Vettenranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
240658.00000000 |
6830559.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010035 |
Röykkiö sijaitsee Palusjärven itärannasta 1,2 km itään ja Kullaan kirkolta Järventaustaan johtavasta tiestä 70 m itään erittäin kivikkoisella loivalla rinteellä.
Röykkiön läpimitta on 3 - 4 m. Se on matala, pienehköistä kivistä rakennettu. Röykkiö on pengottu kuopalle. |
| metsakeskus.293010036 |
886 |
Jokipelto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
238953.71700000 |
6823156.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.293010036 |
Röykkiö sijaitsee Pori - Tampere -tien ja Kullaanjoen eteläpuolella Setälän talosta lähtevän kärrytien päästä muutamia kymmeniä metrejä pohjoiseen.
Itä-länsisuuntaisella pienellä harjanteella on samansuuntainen noin 20 m pitkä ja noin 4 - 5 m leveä röykkiö. Se on kokonaan vahvan sammaleen peittämä, mutta sisältää suhteellisen pientä kiveä. Mahdollista on, että kyseessä on useampi vierekkäinen rakennelma. |
| metsakeskus.297010001 |
297 |
Luukonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
543631.62100000 |
6965620.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010001 |
Luukonsaari sijaitsee Kallavedessä, aivan Kuopion ja Vehmersalmen kuntien välisellä rajalla, Papinsalon ja Iivarinsalo -nimisten saarien välissä. Luukonsaari on pohjois-etelä -suuntainen, noin 200 x 100 m kooltaan oleva kallioinen saari. Nykyisin saaren nimenä on kartoissa Luukkonen.
|
| metsakeskus.297010002 |
297 |
Honkasaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
527118.19800000 |
6983033.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010002 |
Lapinrauniot sijaitsevat Kallavedessä, Kehvonsalon edustalla olevassa Honkasaaressa. Saari on kallioinen, luode-kaakko -suuntainen, kilometrin pituinen ja leveimmillään noin 300 m leveä saari. Lapinrauniot on tehty kalliotasanteille saaren pohjoisosaan 50-70 m rannasta. Yksi raunioista on tutkittu vuonna 1978. Se oli kooltaan 9 x 5 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Raunio oli ennen tutkimusten aloittamista paksun sammalen peitossa, joskin kivet näkyivät selvästi. Se oli löydötön. |
| metsakeskus.297010004 |
297 |
Leppäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561724.30100000 |
6973827.36700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Viianveden pohjoisrannalla, Leppätaipaleenjoen molemmin puolin, noin 800 m pitkällä ranta-alueella. Alavilta savipelloilta, Poikalan talon ympäristöstä on löytynyt useita pii- ja kivilaji-iskoksia sekä esineitä. |
| metsakeskus.297010005 |
297 |
Holoppalan vaaru |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562144.12700000 |
6974567.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010005 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatie 17 ja Piiroonmäelle menevän paikallistien risteyksessä, entisen hiekkakuoppa-alueen reunamilla.
Tästä risteyksestä n. 20 m Kuopioon (lounaaseen) päin löytyi tien ulkoleikkauksesta saviastianpaloja. Niitä löytyi edelleen niin, että äärimmäiset olivat n. 120 m:n päässä lounaaseen em. tienristeyksestä. Paikka on lounaaseen, Viianveteen (n. 1 km päässä) viettävää hiekkaista rinnettä. Löytöalueen koillis- eli metsänpuolella maata on kuorittu n. 15 m:n leveydeltä ja sen jälkeen on suurehko soranottopaikka. Tien leikkauksessa erottuu verrattain selvästi likaisenharmaata kulttuurimaata ja on mahdollista, että se on koillispuolella maanpinnan kuorimisesta huolimatta jäänyt koskemattomaksi. Lounaispuolella kulttuurikerroksen katkaisee em. valtatie. |
| metsakeskus.297010006 |
297 |
Välisalmen vaaru |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562803.86300000 |
6974317.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010006 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatie 17:n pohjoispuolella, Ylimmäinen -järven länsipuolella, rannasta noin 60 m, harjun etelälaidalla olevan hiekkakuopan ympäristössä. Asuinpaikka lienee samaa asuinpaikkaa kuin Kuopio 7 Välisalmi. |
| metsakeskus.297010007 |
297 |
Välisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562913.82200000 |
6974087.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010007 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien molemmin puolin, Keskimmäinen ja Ylimmäinen -järvien väliin jäävällä kannaksella. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille noin 400 m pitkältä alueelta, sekä talon tonttimaalta että pellosta, talon luoteis- ja kaakkoispuolelta. Alue on lounaaseen viettävää hiekkaista peltorinnettä. Välisalmen pihamaalle kerrotaan ajetun hiekkaa Välisalmen Vaarun (Kuopio 6) asuinpaikalta. Asuinpaikat lienevät samaa asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.297010008 |
297 |
Hiekka-aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516242.55700000 |
6987391.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010008 |
Asuinpaikka sijaitsee maantie nro 555 molemmin puolin pohjoiseen, Laajalahteen menevän tienhaaran länsipuolella. Asuinpaikka-alue on peltoa. |
| metsakeskus.297010009 |
297 |
Kirkkoniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
540692.74900000 |
6978115.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010009 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Toivalan kylän Kirkkoniemessä olevalla kalliolla, vastapäätä Vaajasalon pohjoisrantaa, Kirkkoniemen eteläkärjestä noin 330 m luoteeseen ja rannasta noin 20-30 m. Röykkiöt 1-3 ovat pohjois-etelä -suuntaisessa rivissä. Röykkiö 4 sijaitsee hieman ylempänä rinteessä, röykkiöstä 2 noin 10 m itään. Röykkiö 5 sijaitsee em. röykkiöistä noin 75 m etelään, alemmalla kalliotasanteella. Röykkiöistä on heitelty kiviä ympäriinsä. |
| metsakeskus.297010010 |
297 |
Kuusikkolahdenniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
541272.51300000 |
6979395.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010010 |
Lapinrauniot sijaitsevat Jännevirrasta noin 3,4 km etelälounaaseen, Kotkatniemen länsirannalla ja Kotkatveden rannalla. Niemen kaakkoisosaa kutsutaan Kurkiharjuksi, mutta luoteisosa ja lapinraunioiden alue tunnetaan Kuusikkolahdenniemenä.
Lapinrauniot sijaitsevat niemen harjumaisella laella, lähes itä-länsi -suuntaisessa rivissä, vieri vieressä, rannasta noin 10-20 m päässä. Lapinraunio ovat muodoltaan lähinnä pyörehtäviä ja halkaisijaltaan 5-8 m. Raunioiden korkeus on noin 0,5-1,0 m.
Kuusikkolahdenniemen lapinrauniot ovat olleet alueella vanhastaan tunnettuja. Ne mainitaan 1927 painetussa Suomenmaa VIII -teoksessa (s. 101) , joskin niiden sijainti kuvataan virheellisesti "Jättiläisten raunioiksi kutsuttuja isohkoja kivikasoja on Kurkiharjun kylään kuuluvassa, Toivalan puolelta ulkonevassa Kurkiniemessä Metelinlahden rannalla". Lapinraunioiden sijainti onnistuttiin selvittämään Kuopion muinaisjäännösten inventoinnin yhteydessä vuonna 1974. Kaksi vuotta myöhemmin tutkittiin kohteen läntisin raunio. Se oli muodoltaan lähes viisikulmainen, halkaisijaltaan noin 7 m ja korkeudeltaan lähes 1 m. Maaperä oli paikalla hyvin kivikkoinen ja raunion hiukan epämääräinen muoto johtui ilmeisesti siitä, että luontaisen kivikon kohdalle oli kasattu lisää kiviä hautauksen yhteydessä. Kivien lomassa oli myös jonkin verran maata ja sen joukosta löydettiin palaneita luunsiruja, jotka olivat peräisin ainakin yhdestä hentorakenteisesta nuoresta aikuisesta.
Rauniosta tuli esille muutamia paloja Luukonsaaren tyypin keramiikkaa, jonka käyttö ajoittuu 800 calBC- 300 AD väliselle ajanjaksolle. Lapinrauniosta löydettiin myös pronssilevyn katkelma ja pyöreä nappimainen esine, joka on koristettu sisäkkäisillä uurteilla. Esineen toinen pää on murtunut pois, minkä vuoksi on jonkin verran epäselvää , mistä esineestä se on peräisin.
|
| metsakeskus.297010012 |
297 |
Peltosalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563703.50500000 |
6974037.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylimmäinen-järven itäpuolella, Koivumäen tilalle johtavan tien varressa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien parannuksen yhteydessä. |
| metsakeskus.297010013 |
297 |
Pahnionniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11002 |
27000 |
543061.78900000 |
6980614.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010013 |
Kiviröykkiö sijaitsee Pahnionniemen eteläreunalla, noin 50 m Kotkatveden rannasta pohjoiseen, kallionyppylällä, muttei sen korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 7 m, ja sen keskusta on kaivettu pohjaan asti. |
| metsakeskus.297010014 |
297 |
Honganoksa |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
552457.98100000 |
6988421.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010014 |
Halkaisijaltaan noin 5 m oleva röykkiö sijaitsee kalliolla. Se on melko pahasti rikottu. |
| metsakeskus.297010016 |
297 |
Mänty |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
537314.17900000 |
6959822.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010016 |
Röykkiöt sijaitsevat Kallavedellä, Mäntysaarella, Puutossalmen eteläpäässä, Haukiniemen edustalla. Saaren luoteispäässä on vesiliikenteen väylämerkkejä, joiden läheisyydessä röykkiöt sijaitsevat. Röykkiöistä pohjoisempi (halkaisijaltaan noin 2 m) sijaitsee peruskartalle merkitystä väylämerkistä 15 m itäkaakkoon. Siitä on levitelty kiviä ympäriinsä. Toinen röykkiö (halk. 4 m) sijaitsee em. röykkiöstä 8 m eteläkaakkoon ja on hieman paremmin säilynyt. |
| metsakeskus.297010017 |
297 |
Vanha-Koski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
557615.97600000 |
6968199.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Saraveden ja Roikanveden välisen kuivuneen uoman pohjoispuolella, noin 170 m päässä Vehmersalmi-Rötikkö -tiestä. Löydöt (keramiikka, kvartsi) ovat peräisin Koskiniemen tilan päärakennuksen lounaispuolella sijaitsevasta kasvimaasta. Maapohja paikalla on hiekkaa. |
| metsakeskus.297010018 |
297 |
Särkilahti |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
532096.00000000 |
6971758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010018 |
Kuppikivi sijaitsee Kuopion Särkilahdessa, Särkilahden pohjoisrannalla olevassa metsäsaarekkeessa, kalliotasanteella. Irtolohkare, jonka yläpintaan on hakattu yksi kuppi, sijaitsee betonista valetusta sähköpylvään perustuksesta 6,4 m luoteeseen. Sen vierestä kulkee rantaa seuraava polku. |
| metsakeskus.297010020 |
297 |
Hukkanen |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
544751.16900000 |
6964061.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010020 |
Hukkanen-saari sijaitsee Kallavedellä, aivan Vehmersalmen rajan tuntumassa, Papinsalon ja Ritoniemen välissä. Se on kooltaan noin 160 x 200 m. Kallioisen saaren luoteisosassa on noin 8 m halkaisijaltaan ja noin 0,4 m korkea raunio. Saari on erittäin kaunis ja lapinrauniolta avautuu hieno järvimaisema. |
| metsakeskus.297010021 |
297 |
Hölökkälä |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
549179.30700000 |
6985542.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010021 |
Lapinraunio sijaitsee Juurusveden itärannalla olevan Pelonniemen Hölökkälässä, loivasti kohti länttä viettävällä kalliolla. Lapinraunio on kooltaan 8,5 (länsi-itäsuunnassa) x 6,5 m. Raunion korkeus on noin 30 cm. Raunion länsi- ja itäpäässä on isot maakivet. Lapinrauniolta avautuu avara ja kaunis näköala Juurusvedelle. |
| metsakeskus.297010022 |
297 |
Laatanlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558985.39700000 |
6976116.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Riistavedellä, valtatie 17 pohjoispuolella, Laatanlammen länsipuolella, lammen ja Kaavintien välisellä itään ja koilliseen laskevalla peltokumpareella. Asuinpaikkalöydöt on ovat tulleet esille kynnöspellon pinnasta. Paikalla on tehty koekaivaus v. 2002 alueelle suunnitellun uuden tielinjauksen vuoksi.
|
| metsakeskus.297010023 |
297 |
Hätilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
557905.83400000 |
6976196.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Riistavedellä, Hätilänsalmen itäpuolella, Hovinmäentien varrella olevasta muuntamosta noin 35 m lounaaseen, muinaisen rantaterassin päällä. Maaperä alueella on hiekkaa. Asuinpaikka-alueella on heikosti erottuva painauma (asumuspainanne?). Asuinpaikkalöydöt (kampakeramiikka) ovat tulleet esille koekuopista. Paikalla on tehty koekaivaus v. 2002 alueelle suunnitellun uuden tielinjauksen vuoksi.
|
| metsakeskus.297010024 |
297 |
Riihilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544461.24300000 |
6976036.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Vehmersalmelle johtavan maantien itäpuolella sijaitsevan Kurkiharjun Riihilahden pohjukassa, hiekkaisen törmän päällä, metsämaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä.
Juha Hirvilammi, inventointi 2002. |
| metsakeskus.297010025 |
297 |
Ylimmäinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563523.57400000 |
6974307.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Riistaveden Ylimmäinen -järven pohjoispuolella, länteen ja luoteeseen viettävällä, kivisellä rinteellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.297010026 |
297 |
Halmejoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537544.00900000 |
6980984.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Ranta-Toivalassa, Kelloselän Virtasalmen koillispuolella, Toivolan Pökösenmäen länsipuolella olevan Halmejoen länteen viettävällä rinteellä. Maaperä alueella on kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alueella olevan hiekkakuopan yläosasta, kuopan etelä- ja itäreunalta. Asuinpaikka-alue on pahasti tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.297010027 |
297 |
Kotkatniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
541472.43000000 |
6980054.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010027 |
Lapinraunio Kotkatveden rannalla, rantakalliolla, hirsimökin ja rannan välissä, melko jyrkästi rantaa kohden laskevalla avokalliolla. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 7-8 m. Muutamia kiviä röykkiöstä on siirretty pois. |
| metsakeskus.297010028 |
297 |
Heteharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
547909.83100000 |
6982233.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaittilansaarentien pohjoisreunalla, Juurusveden rantaan johtavan tien haarassa. Paikalla on muinoin ollut kapea, itään pistävä niemeke. Paikalta löytyneet kvartsit ja saviastian palat (Kierikki?) on poimittu mökkitien pinnasta. |
| metsakeskus.297010029 |
297 |
Vaarunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556796.27600000 |
6976726.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Riistavedellä, Tomperinniemeen vievän tilustien koillispuolella olevalla hiesupellolla. Paikalla on tehty koekaivaus v. 2002 alueelle suunnitellun uuden tielinjauksen vuoksi. |
| metsakeskus.297010030 |
297 |
Hätilä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557825.86000000 |
6976016.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Hätilän tilan päärakennuksesta 350 m kaakkoon, metsäalueen lounaisosassa. Kohde on pari metriä korkean, itä-länsi -suuntaisen rantatörmän päällä. Maasto viettää alueella etelään ja maaperä on hienoa hiekkaa / hietaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. |
| metsakeskus.297500003 |
297 |
Väinölänniemi hautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27007 |
535578.00000000 |
6972671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297500003 |
Kuningas Kustaa III käski kirjeessään vuonna 1775 siirtää hautaukset kaupungin ulkopuolelle kirkon ympäristöstä. Maaherra Boije ilmoittikin vuonna 1776 Porvoon tuomiokapitulille, että hautaaminen on siirretty Kuopionniemeen kirkon kaakkoispuolelle. Väinölänniemen (aik. myös Kinnulanniemi) hautausmaan korvasi vuonna 1811 käyttöön otettu Hatsalan hautausmaa (nykyinen Sankaripuisto). Syynä siirtoon oli hautausmaan käyminen ahtaaksi ja toisaalta kova ja kivinen maaperä. Tarkkaa tietoa ei ole olemassa siitä, koska Väinölänniemelle on tehty ensimmäiset ja toisaalta viimeiset hautaukset.
Väinölänniemeä alettiin kehittää puistomaiseksi 1860-luvulta alkaen. Entisen hautausmaan kohdelle tehtiin juhlakenttä, jossa tiedetään järjestetyn kansanjuhlia ainakin vuodesta 1875 alkaen. Vuonna 1906 kentälle tehtiin urheilupaikkoja ja vuodesta 1916 alkaen juhlakenttä muutettiin urheilustadioniksi.
Vuonna 1977 laajaa viemärikaivantoa tehtäessä löydettiin noin 1-1,5 metrin syvyydestä itä-länsisuuntaisia hautauksia, 11 pääkalloa, sääri- ja lonkkaluita sekä rautaisia takonauloja.
Myös vuonna 1979 stadionin suuria valaisintoppia perustettaessa on tehty ihmisluuhavaintoja. |
| metsakeskus.297500003 |
297 |
Väinölänniemi hautausmaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
535578.00000000 |
6972671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297500003 |
Kuningas Kustaa III käski kirjeessään vuonna 1775 siirtää hautaukset kaupungin ulkopuolelle kirkon ympäristöstä. Maaherra Boije ilmoittikin vuonna 1776 Porvoon tuomiokapitulille, että hautaaminen on siirretty Kuopionniemeen kirkon kaakkoispuolelle. Väinölänniemen (aik. myös Kinnulanniemi) hautausmaan korvasi vuonna 1811 käyttöön otettu Hatsalan hautausmaa (nykyinen Sankaripuisto). Syynä siirtoon oli hautausmaan käyminen ahtaaksi ja toisaalta kova ja kivinen maaperä. Tarkkaa tietoa ei ole olemassa siitä, koska Väinölänniemelle on tehty ensimmäiset ja toisaalta viimeiset hautaukset.
Väinölänniemeä alettiin kehittää puistomaiseksi 1860-luvulta alkaen. Entisen hautausmaan kohdelle tehtiin juhlakenttä, jossa tiedetään järjestetyn kansanjuhlia ainakin vuodesta 1875 alkaen. Vuonna 1906 kentälle tehtiin urheilupaikkoja ja vuodesta 1916 alkaen juhlakenttä muutettiin urheilustadioniksi.
Vuonna 1977 laajaa viemärikaivantoa tehtäessä löydettiin noin 1-1,5 metrin syvyydestä itä-länsisuuntaisia hautauksia, 11 pääkalloa, sääri- ja lonkkaluita sekä rautaisia takonauloja.
Myös vuonna 1979 stadionin suuria valaisintoppia perustettaessa on tehty ihmisluuhavaintoja. |
| metsakeskus.297500004 |
297 |
Jännevirta Jännesaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
542160.13700000 |
6984609.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.297500004 |
Saaren epävirallinen nimi on Hautasaari/Ryssänsaari. Kertojan mukaan saarelle on haudattu isonvihan aikaan venäläisiä ja Sandelsin taisteluissa 1808 kaatuneita. Saaren viereisestä Jänneniemestä venäläiset polttivat 5 taloa. Tarinan mukaan venäläiset piilottivat saareen myös ryöstöaarteitaan. Saaren rannoilta on joskus löytynyt pääkalloja, ja saarella näkyy painanteita, joita mm. kertoja on tasannut turpeella. |
| metsakeskus.299010001 |
182 |
Parvela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381607.20900000 |
6866087.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.299010001 |
Paikka sijaitsee Kuoreveden länsirannalla Parvelan tilalla koilliseen viettävällä viljelmättömällä niityllä ja koivumetsässä, jotka olivat peltona vuonna 1972. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä on kahdessa eri kohdassa. 1950-luvulla pellosta oli löytynyt reikäkivi ja kivikirveen katkelma sekä nokinen lieden paikka.
Inventoinnissa 1972 havaitut löytöalueet (katso myös alakohteet), joista kvartsia ja palanutta savea, hietamaalla:
a) Koilliseen viettävällä niityllä (entinen rantapelto) jyrkähkön vanhan rantatörmän päällä, koordinaatit p = 6868962, i = 3381734 (x = 6867 14, y = 2539 39), z = 103
b) Koivumetsässä (entinen pelto) loivemman rinteen alaosassa p = 6868841, i = 3381759 (x = 6867 02, y = 2539 42), z = 103–104. |
| metsakeskus.299010002 |
182 |
Heikkilä |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
388488.46500000 |
6860006.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.299010002 |
Latomus sijaitsee Kekälejärven länsipuolella olevan Kekälemäen luoteisrinteellä. Sen sijoittaminen kartalle metsäisessä maastossa on ollut vaikeaa. Rakenne sijaitsee halkaisijaltaan noin 60 metrin suuruisella alueella, jonka keskipisteen peruskoordinaatit ovat x = 6861 38, y = 2546 54, z = 155.
Matalan, kehämäisen latomuksen halkaisija on noin 5 metriä, ja sitä on purettu hiukan yhdeltä syrjältä. Latomuksen keskusta on ymröivän maan tasalla, ja kehän kivet ovat verrattain suuria, niiden joukossa on myös lohkokiviä. Kehän korkeus on noin 50 cm. |
| metsakeskus.299010002 |
182 |
Heikkilä |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
388488.46500000 |
6860006.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.299010002 |
Latomus sijaitsee Kekälejärven länsipuolella olevan Kekälemäen luoteisrinteellä. Sen sijoittaminen kartalle metsäisessä maastossa on ollut vaikeaa. Rakenne sijaitsee halkaisijaltaan noin 60 metrin suuruisella alueella, jonka keskipisteen peruskoordinaatit ovat x = 6861 38, y = 2546 54, z = 155.
Matalan, kehämäisen latomuksen halkaisija on noin 5 metriä, ja sitä on purettu hiukan yhdeltä syrjältä. Latomuksen keskusta on ymröivän maan tasalla, ja kehän kivet ovat verrattain suuria, niiden joukossa on myös lohkokiviä. Kehän korkeus on noin 50 cm. |
| metsakeskus.299010003 |
182 |
Manninen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388742.32000000 |
6870683.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.299010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Kerteselän ja Palsinajärven välisellä kannaksella Palsinan koulun koillispuolella maantien varressa hiesuisella peltotörmällä. |
| metsakeskus.299010004 |
182 |
Aittapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380169.74600000 |
6874149.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.299010004 |
Paikka sijaitsee Evälahden itärannalla, Korpelan talon maalla, loivasti rantaan laskevalla hiesupellolla.
Vuoden 1972 inventoinnin yhteydessä pellon keskiosasta, rantaan vievän tien pohjoispuolelta löytyi kvartsia. 1800-luvun lopulla Korpelan talon maalta löytynyt reikäkivi (KM 2125:227) saattaa olla samalta pellolta. Paikka on sijainniltaan asuinpaikaksi sopiva.
Vuoden 2005 inventoinnissa pellolla havaittiin muutamia kvartseja. |
| metsakeskus.299010005 |
182 |
Poukanniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
388138.55900000 |
6871524.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.299010005 |
Poukanniemen pohjoiskärjessä viljelysmaan laidassa, törmän päällä on kiven- ja maansekainen matala röykkiö, jonka halkaisija on noin 1 metri, ks. alakohde röykkiö 1. Muutama kymmenen metriä edellisestä etelälounaaseen on heikosti erottuva kivikko (alakohde röykkiö 2). Röykkiö 3 on ensimmäisestä noin 70 metriä kaakkoon.
Salmon tarkastuksen (1957) mukaan paikalla on kaksi röykkiötä, joista toinen on säännöllisen pyöreä ja toinen silmäkivellä varustettu ja epämääräisen muotoinen. Röykkiöistä kerrotaan löydetyn hiiltä ja luuta. Vuonna 1957 on maanomistajalle lähetetty rauhoitustaulu, jonka hän lupasi kiinnittää silmäkiveen.
Vuoden 2005 inventoinnin mukaan röykkiö 1 sijaitsee vajaat pari metriä pellon laidasta koilliseen. Se on koottu pyöreistä mukulakivistä ja on inventoijan mukaan selvästi peräisin pellonraivauksesta.
Röykkiötä 2 ei vuonna 2005 löydetty. Joko se on paikalla oleva rantatörmä, tuhoutunut tai peittynyt. Samassa yhteydessä löytyi kaksi noin 1,5 metriä leveää ja noin 0,3 metriä korkeaa röykkiötä (erilliskohde röykkiö 3) pellon itäpuolisen kesämökin pihamaalta. Nekin näyttävät mukulakivistä tehdyiltä raivausröykkiöiltä.
Poukanniemen pohjoiskärjestä 200 metriä luoteeseen on Pukkisaari, jonka etelärannan lähellä sijaitsee samanniminen kiinteä muinaisjäännös, röykkiö. Aikaisemmin Poukanniemen ja Pukkisaaren röykkiöt katsottiin samaksi muinaisjäännökseksi (esim. Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset 1996), mutta topografisista syistä (kohteiden välissä vesistö) niitä on pidettävä erillisinä kohteina. |
| metsakeskus.300010001 |
300 |
Haavistonharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
322368.59700000 |
6966590.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010001 |
Paikka sijaitsee Kuortaneen Mäyryssä, Kuortaneenjärven eteläpään itäpuolella, järvestä ja Lapuanjokisuusta 1 km kaakkoon ja Lapuanjoen itärannasta 400 metriä koilliseen. Pohjois-eteläsuuntainen harju on noin kilometrin mittainen ja leveimmillään noin 200 metriä.
Nykyisin lähes koko harju on hiekanottoaluetta, ja asuinpaikka on pääosaksi tuhoutunut. Asuinpaikasta on tutkittu vain osa (370 m2). Löytöjen perusteella koko harju näyttää olleen asuinpaikka- ja muinaisjäännösaluetta; vuodelta 1894 on maininta, jonka mukaan harjulla olisi ollut parikymmentä peurahautaa. Asuinpaikka-alueelta on myös tutkittu punamultahauta.
Vuoden 2007 osayleiskaavatyöhön liittyneessä inventoinnissa asuinpaikasta ei saatu mitään uutta tietoa. Inventoinnissa alueella ei tehty koekuoppia, eikä avoimista maastonkohdista tullut esiin mitään, mikä muuttaisi entistä kuvaa paikan rajauksesta. |
| metsakeskus.300010001 |
300 |
Haavistonharju 1 |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27011 |
322368.59700000 |
6966590.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010001 |
Paikka sijaitsee Kuortaneen Mäyryssä, Kuortaneenjärven eteläpään itäpuolella, järvestä ja Lapuanjokisuusta 1 km kaakkoon ja Lapuanjoen itärannasta 400 metriä koilliseen. Pohjois-eteläsuuntainen harju on noin kilometrin mittainen ja leveimmillään noin 200 metriä.
Nykyisin lähes koko harju on hiekanottoaluetta, ja asuinpaikka on pääosaksi tuhoutunut. Asuinpaikasta on tutkittu vain osa (370 m2). Löytöjen perusteella koko harju näyttää olleen asuinpaikka- ja muinaisjäännösaluetta; vuodelta 1894 on maininta, jonka mukaan harjulla olisi ollut parikymmentä peurahautaa. Asuinpaikka-alueelta on myös tutkittu punamultahauta.
Vuoden 2007 osayleiskaavatyöhön liittyneessä inventoinnissa asuinpaikasta ei saatu mitään uutta tietoa. Inventoinnissa alueella ei tehty koekuoppia, eikä avoimista maastonkohdista tullut esiin mitään, mikä muuttaisi entistä kuvaa paikan rajauksesta. |
| metsakeskus.300010002 |
300 |
Matkailumaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321091.09900000 |
6969032.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010002 |
Paikka sijaitsee Kuortaneenjärven itärannan rantahietikolla ja vajaan metrin korkuisen rantatörmän taitteessa. Paikalta on kerätty löytöjä rantahietikolta 1960-luvulta lähtien. Alueella ei ole tehty kaivaustutkimuksia. Paikka on tulvavesien vaivaamaa ja rikkomaa sekä entistä matkailumajan aluetta.
Koordinaattien kohdalta on inventoinnin yhteydessä vuonna 1982 tehty runsaasti havaintoja asuinpaikasta. Vuoden 2007 osayleiskaavatyöhön liittyneessä inventoinnissa paikalta ei kuitenkaan saatu lisähavaintoja. Tällöin tehty asuinpaikan rajaus on arvio, eikä kohteen säilyneisyydestä ole tarkkaa tietoa. Periaatteessa on mahdollista, että löydöt ovat peräisin aikojen kuluessa sortuneen jyrkemmän törmän päältä. |
| metsakeskus.300010003 |
300 |
Urheiluopisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321639.00000000 |
6970240.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010003 |
Paikka sijaitsee Kuortaneenjärven itärannalla, Aholankankaalla, hiekkaisella mäntykankaalla. Sen erottaa järvestä kapea rantahietikko ja 3-5 metriä korkea jyrkkä törmä.
Ensimmäiset löydöt on tehty urheiluopiston saunan ja sen eteläpuolella olevan leirintäalueen väliltä. Löytöjä on myös uimahallin kohdalta törmän taitteelta. Alueella olleet painanteet, joista on löytynyt keramiikkaa, on tasattu nurmikoksi. Paikka on kovan kulutuksen kohteena ja törmä sortuu itsekseen veteen. Kohteen laajuus on tuntematon, ja on epäselvää mitä, missä ja missä määrin asuinpaikkaa on vielä jäljellä. Paikalta ei saatu lisätietoja myöskään osayleiskaavatyöhön liittyneessä inventoinnissa vuonna 2007. Paikalla olisikin syytä tehdä tutkimus, jolla selvitetään kohteen säilyneet osat, sijainti ja muinaisjäännöksen rajaus. |
| metsakeskus.300010004 |
300 |
Lahdenkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
322998.00000000 |
6957956.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010004 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ylijoen kylässä Lapuanjoen itäpuolella, Lahdenkankaan etelärinteellä, Kärpäntien ja kantatien 66 risteyksestä noin 150 m länteen. Ville Luho on tutkinut kohdetta vuonna 1965. Rannansiirtymiskronologian ja löytöaineiston perusteella Luho ajoitti asuinpaikan mesoliittiseen kivikauteen. Luhon arvioi sen pinta-alaksi noin 75 x 10 m. Kaivauksessa on kerätty runsas löytöaineisto, joka sisältää kiviesineitä (mm. talttoja, nuolenkärkiä, kaapimia), iskoksia, ytimiä ja palanutta luuta. Kaivauksessa tutkittiin myös kahden tulisijan jäännös, mahdollinen kodanpohja ja kuivuneen lähteen paikka.
Vuonna 2011 julkaistun, vuoden 1965 kaivauksen löytöaineistoon kuuluneesta palaneesta hirvenluusta teetetyn 14C-ajoituksen mukaan asuinpaikka on ollut käytössä 6230–6060 calBC.
Vuonna 2021 kohde tarkastettiin suunnitellun maakaapelihankkeen vuoksi. Muinaisjäännöksen eteläpuolitse kulkevan soratien eli Kärpäntien ojat on perattu koneellisesti kolme vuotta aiemmin (paikallisen asukkaan tieto). Tien pohjoispuolisen ojan pohjoisseinämässä havaittiin noin 150-200 m Kärpäntien ja kt 66:n risteyksestä länteen kvartsi-iskoksia, palaneiden luiden fragmentteja, mahdollinen hioin ja yksi voimakkaan punaiseksi palaneen hiekan kohta. Löytöjä erottui ojanleikkauksessa noin 50 metrin matkalla. Yksi iskos löytyi samalta kohtaa tien eteläpuoleisesta ojanleikkauksesta. Tarkastushavaintojen perusteella muinaisjäännös on paikannettu vuoden 1982 inventoinnissa noin 85 m liikaa länteen. Muinaisjäännöksen laajuuden tarkempi selvittäminen edellyttää arkeologista koekaivausta. |
| metsakeskus.300010005 |
300 |
Haavistonharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322436.57400000 |
6966327.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010005 |
Paikka sijaitsee Kuortaneen Mäyryssä, Kuortaneenjärvestä ja Lapuanjokisuusta runsaan kilometrin kaakkoon ja Lapuanjoesta noin 350 m itään, Haavistonharjun kaakkoisosassa, laajan harjunsuuntaisen sorakuopan itäreunassa ja kuopan itäreunalla kulkevalla tilustiellä.
Löytöjä, kvartseja ja palanutta luuta, on havaittu sorakuopan itäreunan yläosassa noin 15 metrin matkalla, metsätiellä ja tienhaarasta noin 15 m itään. Mäntykankaalla tien eteläpuolella on kaksi läpimitaltaan noin 3 m olevaa laakeaa kuoppaa. Ehjää löytöaluetta on eniten tällä osalla kangasta. Vuonna 2007 inventoinnissa ei löytöjä, mutta todettiin koko harjun olevan potentiaalista maastoa. Rajaus on arvio. |
| metsakeskus.300010006 |
300 |
Haavistonharju 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322320.00000000 |
6966995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010006 |
Paikka sijaitsee Kuortaneen Mäyryssä, Kuortaneenjärvestä ja Lapuanjokisuusta reilut 800 metriä itään, Haavistonharjun pohjoispään itäreunassa, noin 400 metrin päässä kohteesta Haavistonharju 1.
Löydöt on tehty tieleikkauksesta, jonka molemmin puolin harju on ajettu lähes kokonaan pois. Leikkauksen luoteispenkassa oli kvartseja, samoin paikan eteläpuolisella viljelysmaalla. Kohde on suureksi osaksi tuhoutunut.
Rakennusinventoinnin yhteydessä vuonna 2005 löytyi edellisestä löytöpaikasta noin 50 metriä pohjoiseen, vanhan maisemoidun soramontun itäreunalta, noin 50-60 m kylätiestä pohjoiseen iskoksia ja 7 kpl pieniä keramiikan murusia. Löytöalueen koordinaatit ovat: x=6965270, y=2475470, z=80.
Vuoden 2007 osayleiskaavatyöhön liittyneessä inventoinnissa paikalta ei saatu lisätietoja. |
| metsakeskus.300010007 |
300 |
Majanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321351.00000000 |
6968378.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010007 |
Paikka sijaitsee Kuortaneenjärven itärannalla pappilan, entisen kanttorilan maalla. Ennen Majaksi kutsutulta pellolta, Majaniemestä, järven rannasta on löytynyt kiviesineitä (KM 2343:44, 4764:2, 5316:6 ja PHm 648, 649). Nykyisin löytöalue on pihamaata. Entisen Majanpellon erottaa järvestä rantahietikko ja 3-4 metriä korkea törmä. Inventoinnissa vuonna 1982 löytyi rantahietikolta törmän juurelta, pappilan rantasaunalta noin 200 metriä etelään kvartsikaavin ja iskoksia.
Kosken (1894) maininnan mukaan Majaniemessä on ollut lapinkenttä, josta paikan nimikin johtuu. Kesällä 2018 alueella tehtiin tarkkuusinventointia, jonka yhteydessä aluerajausta tarkennettiin. Kolmesta koekuopasta saatiin löytöjä - palanutta luuta ja mahdollinen liesikiveys.
Vuoden 2007 osayleiskaavatyöhön liittyneessä inventoinnissa paikalta ei saatu lisähavaintoja; koekuoppia ei tehty. Inventoija epäilee, että hietikolta tehdyt löydöt saattavat olla kuluneesta ja sortuneesta törmästä sinne valuneita. |
| metsakeskus.300010011 |
300 |
Vilposenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321717.00000000 |
6970650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010011 |
Paikka sijaitsee Kuortaneenjärven ja Sysilammen välisen Aholankankaan pohjoisimmassa kärjessä. Niemen kärjessä on pieni viljelysmaa, josta on mahdollisesti löydetty kolme kiviesinettä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Maaperä paikalla on hiekkaa, niemen kärki on tasainen ja maasto on varsin sopiva kivikautiselle asuinpaikalle. Vuoden 1982 inventoinnissa pellosta löytyi pari kvartsia, mutta ei muuta asuinpaikkaan viittaavaa. Myöskään vuoden 2007 osayleiskaavatyöhön liittyneessä inventoinnissa paikalla ei tehty lisähavaintoja.
Mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.300010039 |
300 |
Kohtamäki Saunapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316837.78900000 |
6975110.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010039 |
Paikka sijaitsee Kuortaneenjärven pohjoisosan länsirannalla, Salmen sillasta noin 400 m lounaaseen ja Kohtamäen päärakennuksesta noin 50 m lounaaseen. Kohtamäen tilan maalta on löydetty kiviesineitä, joiden löytöpaikka on mahdollisesti Saunapelto. Se on hiekkainen pelto, joka viettää itään järvelle päin.
Paikalla on mahdollisesti asuinpaikka, vaikkei vuoden 1982 inventoinnissa havaittu mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.300010040 |
300 |
Maja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317164.65800000 |
6975201.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010040 |
Paikka sijaitsee Kuortaneenkylän Salmen kylänosassa, Kuortaneenjärven ja Seurusjärven välisen kapeikon lounaisrannalla, Salmen sillasta 100 - 300 m lounaaseen. Löytöalue on viljelysmaalla, pohjois-eteläsuuntaisen, noin 500 m pitkän metsäharjanteen koillisosassa. Maasto viettää itään ja kaakkoon. Maaperä on hiekkamultaa, ylempänä rinteessä on kivikkoa. Kohteen itäpuolella salmen rannassa on huviloita, joiden yläpuolisesta pellosta vuoden 1982 inventoinnissa tehtiin löytöjä noin 5 x 20 m:n alalta.
Majan pelloista on eri aikoina löytynyt ainakin viisi kiviesinettä, jotka eivät ole Kansallismuseon kokoelmissa (Kuurtanes-seura, Keski-Kohtamäen perikunta).
Kosken (1894) merkintöjen mukaan kuuluu paikalla olleen noin 10 lapinrauniota, jotka on ajettu silta-arkkuihin.
Vuoden 2017 inventoinnissa ei kertynyt uusia havaintoja. |
| metsakeskus.300010041 |
300 |
Hautakangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316355.98200000 |
6974399.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010041 |
Paikka sijaitsee Haudanmäki-nimisen hiekkaharjun lounaisrinteessä hiekkakuopalle vievän tien pohjoisreunassa tilojen 5:14 ja 5:16 rajalla. Hautakankaan soranottoalue sijaitsee Salmen sillasta 1300 m lounaaseen, Lapualle vievän tien pohjoispuolella.
Löytöjä ja palaneita kiviä on sorakuopan koillisosan reunalta. Sorakuopan koillispuolella on mäntykangasta, jonne asuinpaikka luultavasti jatkuu. Tieltä, noin 60 m sorakuopan reunan löytökohdasta kaakkoon, tehtiin vuoden 1982 inventoinnissa myös löytöjä. |
| metsakeskus.300010042 |
300 |
Hautakangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316241.03100000 |
6974284.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010042 |
Paikka sijaitsee Kuortaneenkylän Salmen kylänosassa, Vasusta Lapualle vievältä tieltä noin 20 m etelään. Löytöpaikka on männikkökangasta, etelään, kohti viljelysmaata, viettävää rinnettä. Maaperä on hienoa, punertavaa hiekkaa. Löydöt on tehty rinteen törmälle tehdystä kotitarvekuopasta. Inventoinnin yhteydessä kuopan sortuneilta reunoilta poimittiin kvartsia, paikalla oli myös palaneita kiviä. Paikalta oli jo aiemmin löytynyt poikkikirves. |
| metsakeskus.300010046 |
300 |
Uimaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321333.00200000 |
6968841.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010046 |
Paikka sijaitsee Kirkkorannassa, Kuortaneenjärven itärannalla, uimarannan rantahietikolla. Maanpinta on paikoin pahasti kulunut. Rannalta on löytöjä usean kymmenen metrin matkalta.
Kohteen rajaus ja säilyneisyys ovat varsin epäselviä. Uimarannan asuinpaikka ja Matkailumaja (kohde 300 01 0002) ovat mahdollisesti samaa asuinpaikkaa, jolloin ne yhdessä muodostaisivat noin 300 metriä pitkän asuinpaikka-alueen. Asuinpaikasta on kuitenkin todennäköisesti suuri osa huuhtoutunut järveen. |
| metsakeskus.300010048 |
300 |
Lahdenkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323098.00000000 |
6957990.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010048 |
Paikka sijaitsee Ylijoen kylässä, Lapuanjoen itäpuolella, Lahdenkankaan kaakkoisrinteellä olevan sorakuopan eteläreunan ja tilustien tuntumassa, samoin Kuortane - Alavus tien molemmin puolin. Maaperä on löytökohdassa harjusoraa ja alempana rinteessä hienompaa hiekkaa.
Soranotto on tuhonnut asuinpaikan suureksi osaksi, ehjää asuinpaikkaa on mahdollisesti jäljellä kuopan kaakkoisreunan ja viljelysmaan välissä.
Tarkastuksessa 19.5.2010 sorankuopan reunoilla, tien itäpuolella ei havaittu minkäänlaisia merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Tämä puoli voidaan katsoa soranotossa kokonaan tuhoutuneeksi. Tien länsipuolella, mäen korkeimmalla kohdalla havaittiin 6 painannetta, joista 4 oli pitkänomaista (8-20 metriä) ja kaksi pyöreähköä (halkaisija noin 5-6 metriä). Kahteen painanteeseen ja painanteiden välimaastoon kaivettiin koepistot. Niissä huuhtoutumiskerros oli huomattavan paksu, mikä viittaa siihen, että painanteet ovat vanhoja, mutta ovatko ne luontaisia vaiko ihmisen tekemiä jää avoimeksi. Mäeltä alaspäin tulevalta hiekkaiselta ajouralta löytyi muutamia kvartsin siruja, mahdollisia iskoksia. Kohteessa hienot rantavallimuodostumat.
Ks. kohde 300 01 0004 Lahdenkangas 1 |
| metsakeskus.300010051 |
300 |
Kullas-Aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319712.60800000 |
6980458.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010051 |
Paikka sijaitsee Kuortaneen ja Lapuan rajan tuntumassa, rajasta noin 100 m etelään, Lakajoen rannalla. Kullas-Ahon maalta on löytynyt kaksi kiviesinettä, kourutaltta ja poikkitaltta (Kuurtanes-seuran kokoelmat). Löytöpaikka on peltoa sijaiten noin 30 - 40 m itään tilan asuinrakennuksesta. Mahdollinen asuinpaikka.
Ei inventointilöytöjä. |
| metsakeskus.300010058 |
300 |
Mertala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327128.69400000 |
6964106.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010058 |
Paikka sijaitsee Kuortaneen Ylijoen kylässä, Leppälän kylänosan eteläosassa, Pastonperältä noin 800 m luoteeseen. Loivasti itään viettävältä hiesupellolta on löytöjä. Paikka on noin 105 metrin korkeudella maastossa erottuva terassi, jonka päältä ja taitteesta asuinpaikkalöydöt ovat (taltan katkelma ja teelmä, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia). Asuinpaikan koko on löytöjen perusteella (pohjoiseteläsuunnassa) noin 200 x 50 m. Inventoinnin 1982 aikana alueen eteläosa oli ketona, eikä löytöjen jatkumista sinne voitu todeta.
Mertalan maalta, Mertajärven eteläpäästä, on löytynyt vuonna 1949 ristinuija pellosta. |
| metsakeskus.300010065 |
300 |
Virtala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331815.81700000 |
6962656.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010065 |
Paikka sijaitsee Kuortaneen Ylijoen kylässä, Virtalan kylänosassa, Kätkänjoesta noin 150 metriä länteen. Tienristeyksen pohjoispuolella, yhteismaalla, josta on otettu kotitarvehiekkaa, on maantien lounaisreunassa, tienleikkauksessa kvartsia. Muita asuinpaikkaan viittavia merkkejä ei paikalla vuoden 1982 inventoinnissa havaittu. Maasto viettää itään ja kaakkoon. |
| metsakeskus.300010066 |
300 |
Uitonnurkka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328501.14100000 |
6965003.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010066 |
Paikka sijaitsee Kuortaneen Ylijoen kylässä, Seinäjoki-Lehtimäki -tien ja Leppälänkylästä Virtalaan vievän tien risteyksessä, soraharjanteen kaakkoispäässä. Löytöpaikka on tien ojanleikkauksissa, noin 100 m risteyksestä Leppälänkylään päin. Kvartsia löytyi ojan leikkauksista noin 25 m:n matkalla. Tien molemmin puolin kasvaa männikkömetsää. Lähellä risteystä tien molemmin puolin olevien sorakuoppien reunamilta ei vuoden 1983 inventoinnissa asuinpaikkalöytöjä havaittu. |
| metsakeskus.300010078 |
300 |
Luikunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323848.04500000 |
6955369.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010078 |
Paikka sijaitsee Ylijoen kylässä Lapuanjoen itäpuolella, joesta noin 350 m:n päässä. Asuinpaikka on kooltaan noin 600 x 100 m, ja se sijaitsee hiekkaharjun luoteispäässä olevan suurimman sorakuopan (1983) pohjois- ja luoteisreunalla, josta löytyi kvartsi-iskoksia noin 30 m:n matkalla. Kuopan eteläpuolella harjun poikki johtaa metsätie, jolta löytyi myös kvartsia, harjun laella ja länsirinteellä olevan pienen terassin päältä. Maa oli punaiseksi värjäytynyttä tässä löytökohdassa.
Suuri osa asuinpaikkaa on soranoton tuhoamaa. |
| metsakeskus.300010082 |
300 |
Viitasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322044.74200000 |
6964353.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010082 |
Paikka sijaitsee Lapuanjoen varressa, joesta noin 400 metriä itään, joen laajentumina olevien Kuhalammen ja Porkkuslammen välisellä kannaksella.
Löydöt ovat Viitasaaren talon hiekkaiselta ja lounaaseen viettävältä pellolta. Löytöjä on tehty alueen koillisreunassa rakennuksista alkaen noin 150 metriä metsäiselle yhteismaalle saakka. Myös pohjoispuolisen sorakuopan reunassa oli asuinpaikkalöytöjä.
Vuoden 2007 osayleiskaavatyöhön liittyneessä inventoinnissa havaittiin, että Viitasaaren asuinpaikan kaakkoisosassa tai kaakkoispuolella on uusi omakotitalo pihamaineen ja sinne vievä uusi tie. |
| metsakeskus.300010083 |
300 |
Kallioniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322273.65000000 |
6962664.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010083 |
Paikka sijaitsee Lapuanjokivarressa, Kuhalammen itärannalla, Kuortaneelta Alavudelle johtavan vanhan tien länsipuolella, pellolla.
Kallioniemen tilan mailta on löydetty useita kiviesineitä, joista vain yksi on tallessa (?). Kvartsia löytyi vuoden 1983 inventoinnissa talon länsi- ja lounaispuolisilta hiekka- ja hiesupelloilta laajalta alueelta, joka on noin 300 metriä pitkä ja noin 50-100 metriä leveä (suunta kaakosta luoteeseen).
Vuoden 2007 inventoinnissa havaittiin kaksi erillistä löytökeskittymää, joista läntinen, Kallioniemi 1, sijaitsee tien länsipuolella, 80-85 metrin korkeuskäyrillä. Kohde Kallioniemi 2 sijaitsee tien itäpuolella, 85-90 metrin korkeuskäyrillä. |
| metsakeskus.300010087 |
300 |
Ala-Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321612.92700000 |
6961099.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010087 |
Paikka sijaitsee Lapuanjoen länsirannalla, Rantalanmäen koillispäässä ja vastarannan Heikkilän koulusta noin 700 m luoteeseen. Rantalanmäki on noin 800 m pitkä ja pohjois-eteläsuuntainen hiekkaharju, jonka kautta tie Mäyrystä Alavudelle kulkee seuraten joen länsirantaa. Ala-Rantalan tilan asuinrakennuksen pohjoispuolisella pellolta, pohjoiseen ja itään kohti jokea viettävältä pellolta noin 150 m:n matkalta tehtiin vuoden 1983 inventoinnissa löytöjä. Aiemmat alueelta tehdyt löydöt ovat mahdollisesti samalta pellolta. Kansallismuseon kokoelmissa olevien löytöjen lisäksi paikalta on ainakin yksi tasataltta, joka on Kuurtanes-Seuran hallussa. |
| metsakeskus.300010088 |
300 |
Soukkakangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321907.73700000 |
6979446.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010088 |
Kohde sijaitsee Kuortaneenjärven pohjoispäästä noin 6,5 km pohjoiseen, Kuortaneen kunnan pohjoisosassa. Paikka on hiekkaista, tasaista mäntykangasta.
Asuinpaikkalöydöt:
Paikka sijaitsee Kuortane-Alajärvi -tien varrella, noin 200 m maantieltä länteen ja pumppuasemalle johtavalta tieltä noin 20 m etelään. Paikka on laaja pohjois-eteläsuuntainen harjumuodostuma. Löytöpaikka on pohjoiseen pistävän harjanteen, muinaisen niemen, pohjoiskärjessä. Alue on äskettäin kaadettua männikköä. Maaperä on soransekaista hiekkaa, jossa on lisäksi runsaasti suurempiakin kiviä.
Löydöt ovat puunkaadosta (1), jossa löydöt tulivat noin 15 cm paksusta, tummanruskeasta pintakerroksesta, mahdollisesta kulttuurimaasta. Tästä paikasta noin 5 m etelään oli toinen juurakko, ja siitä löytyi kiviesineen siru (2). Löytöpaikoista noin 10 m säteellä tehdyissä pienissä koepistoissa ei kuitenkaan näkynyt löytöjä tai kulttuurikerrosta. Löytöpaikka (harjanne) on noin 2 - 3 m kankaan ja suon sekä peltojen laitoja korkeammalla.
Pyyntikuopat:
Edellisestä löytöpaikasta noin 300 m pohjoiseen ja vajaat 100 metriä etelään olevalla kankaalla on kartoitettu yhteensä 42 pyyntikuoppaa Kuortaneelta Alajärvelle johtavan tien kummaltakin puolelta, pääosan sijoittuessa tien itäpuolelle (Pentti Rislan tarkastus 1999, Kaisa Lehtosen tarkastus 2008). Kuopista 6 sijaitsee pumppuamon eteläpuolella, tien länsipuolella. Painanteet muodostavat selvän pyyntikuopparivin. Osa painanteista on varsin laakeita, joten täysin mahdotonta ei ole, etteikö joukossa voisi olla myös asumuspainanteita. Ilmeisesti Kuortaneelta Alajärvelle johtavan tien rakennustyöt ovat aikoinaan osittain tuhonneet yhtenäistä kuoppaketjua. |
| metsakeskus.300010088 |
300 |
Soukkakangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
321907.73700000 |
6979446.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010088 |
Kohde sijaitsee Kuortaneenjärven pohjoispäästä noin 6,5 km pohjoiseen, Kuortaneen kunnan pohjoisosassa. Paikka on hiekkaista, tasaista mäntykangasta.
Asuinpaikkalöydöt:
Paikka sijaitsee Kuortane-Alajärvi -tien varrella, noin 200 m maantieltä länteen ja pumppuasemalle johtavalta tieltä noin 20 m etelään. Paikka on laaja pohjois-eteläsuuntainen harjumuodostuma. Löytöpaikka on pohjoiseen pistävän harjanteen, muinaisen niemen, pohjoiskärjessä. Alue on äskettäin kaadettua männikköä. Maaperä on soransekaista hiekkaa, jossa on lisäksi runsaasti suurempiakin kiviä.
Löydöt ovat puunkaadosta (1), jossa löydöt tulivat noin 15 cm paksusta, tummanruskeasta pintakerroksesta, mahdollisesta kulttuurimaasta. Tästä paikasta noin 5 m etelään oli toinen juurakko, ja siitä löytyi kiviesineen siru (2). Löytöpaikoista noin 10 m säteellä tehdyissä pienissä koepistoissa ei kuitenkaan näkynyt löytöjä tai kulttuurikerrosta. Löytöpaikka (harjanne) on noin 2 - 3 m kankaan ja suon sekä peltojen laitoja korkeammalla.
Pyyntikuopat:
Edellisestä löytöpaikasta noin 300 m pohjoiseen ja vajaat 100 metriä etelään olevalla kankaalla on kartoitettu yhteensä 42 pyyntikuoppaa Kuortaneelta Alajärvelle johtavan tien kummaltakin puolelta, pääosan sijoittuessa tien itäpuolelle (Pentti Rislan tarkastus 1999, Kaisa Lehtosen tarkastus 2008). Kuopista 6 sijaitsee pumppuamon eteläpuolella, tien länsipuolella. Painanteet muodostavat selvän pyyntikuopparivin. Osa painanteista on varsin laakeita, joten täysin mahdotonta ei ole, etteikö joukossa voisi olla myös asumuspainanteita. Ilmeisesti Kuortaneelta Alajärvelle johtavan tien rakennustyöt ovat aikoinaan osittain tuhonneet yhtenäistä kuoppaketjua. |
| metsakeskus.300010089 |
300 |
Soukkakangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321932.72200000 |
6978703.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.300010089 |
Paikka sijaitsee Alajärvi- Kuortane -tien itäpuolella, tiestä noin 200-350 m itään ja Vähälammesta 350-500 m länsilounaaseen.
Kankaalla on kaksi löytökohtaa noin 150 metrin päässä toisistaan:
a) pienen, äskettäin käytöstä jääneen hiekkakuopan eteläpuolella, josta löytyi iskoksia kuopan länsilaidalta noin 50 m:n matkalta, polusta pohjoiseen.
b) itäsempi löytökohta on äskettäin raivatun pellon eteläpuolella. Matalan ja loivan muinaisterassin päältä tien pinnalta poimittiin iskoksia, palanutta luuta ja mahdollinen hiomakivi. Löydöt tehtiin noin 300 m:n matkalta.
Em. löytökohtien puolivälissä, noin 20 m ylärinteeseen ja samalla etelään on soikea ja matala painanne (n. 10 x 6 m), joka muistuttaa suuresti asumuspainannetta. Koepistoista ei kuitenkaan tullut löytöjä.
Inventointi 2023:
Inventoinnissa tutkittiin koekuoppia tekemällä ja silmämääräisesti havainnoimalla ulottuuko kivikautinen asuinpaikka-alue sadan metrin säteelle maantiestä. Havaintojen perusteella asuinpaikka-alue ei ulotu suunnitellun tielinjan läheisyyteen (ainakaan 100 m etäisyydelle). Muinaisjäännösrajauksen sisällä olevaa aluetta ei tutkittu. |
| metsakeskus.301010001 |
301 |
Kaistila ja Keski-Jyrä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
262984.51700000 |
6950320.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kurikan keskustasta lounaaseen, Kyrönjoen ja Kaskinen-
Seinäjoki -radan länsipuolella, joesta noin 1 km ja rautatiestä noin 150 m länteen, loivasti Hiekkatieltä itään viettävällä pellolla ja mahdollisesti pieneltä osin Jyräntien pohjoispuolella talojen välisessä metsikössä. Löytöalue on paikoin jatkunut myös Hiekkatieltä länteen nousevalle rinteelle, missä nykyisin sijaitsee rivi- ja omakotitaloja. Maaperä on hiekkaa, ylempänä rinteessä moreenia. Alempana peltoalueella maaperä muuttuu hienoksi hiesuksi.
Löytöjä on saatu eri aikoina noin 500 metrin matkalta. Kohdetta on tutkittu kahtena erillisenä kohteena, Kaistilan ja Keski-Jyrän kohteina, jotka on myöhemmin yhdistetty. Kaivauksia on tehty Kaistilan mailla vuosina 1964-65 ja Keski-Jyrän mailla vuonna 1959. Löytönä on mm. Ka I:1 -keramiikkaa Keski-Jyrän kohteesta. Keski-Jyrän vuoden 1959 kaivausalue on sijainnut pellolla, oletettavasti peruskarttaan merkityn muinaisjäännösmerkin paikkeilla. Vuoden 2001 inventoinnissa selvisi, että tältä alueelta on hiekkaa ajettu pois. Vuoden 1965 Kaistilan kaivausalue on sijainnut Hiekkatien ja Jyräntien risteyksessä kohdalla, johon on merkitty muinaisjäännösmerkki peruskarttaan. Vuoden 1964 Kaistilan kaksi kaivausaluetta ovat vuoden 2001 inventointiraportin mukaan sijainneet vielä tuolloin pystyssä olevan riihen tuntumassa ja Kaistilan talosta noin 100 metriä länteen.
Vuoden 2001 inventoinnin aikana kohteen eteläosassa (Keski-Jyrä) pellot olivat olleet kynnöksellä, mutta niiltä ei ollut löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Kohteen pohjoisosassa (Kaistila) pellot olivat olleet kesannolla ja pintahavaintoja ei tuolloin saatu.
Vuonna 2010 suoritetun inventoinnin aikana alueen pellot kasvoivat heinää ja pintahavainnointi ei ollut mahdollista. Avonaisina olleita Jyräntien penkkojen kohtia tarkastettiin, mutta merkkejä asuinpaikasta ei havaittu. Havaintojen perusteella asuinpaikka on kokonaan tuhoutunut Jyräntien eteläpuolella länteen nousevalla rinteellä rivi- ja omakotitalojen alueella. Jyräntien pohjoispuolella omakotitalon
ja rivitalojen välissä metsikössä on pieni rakentamaton alue, minne topografian perusteella asuinpaikan alue on voinut yltää. Peltoalueella asuinpaikka on tuhoutunut noin 30-35 cm:n syvyyteen ja ehkä kokonaan siellä, mistä hiekkaa on ajettu pois vuoden 1959 Keski-Jyrän kaivausalueen lähistöllä. Avoimeksi kysymykseksi jäi, onko peltoalueella jossakin kohtaa säilyneitä rakenteita kyntökerroksen alapuolella. Alueen pohjoisosaan pellolle tehtiin muutamia koepisto, joissa ei havaittu ainakaan kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.301010002 |
301 |
Mäki-Saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265469.51400000 |
6951715.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010002 |
Kohde sijaitsee vastapäätä Kurikan keskustaa, Kyrönjoen ja kantatie 67:n itäpuolella, peltoalueen yläosassa, noin 200 metriä Mäki-Saaren taloryhmästä etelään. Maasto laskee kohteesta länteen Kyrönjoelle päin, etelään maasto laskee loivemmin. Itäpuolella on laajahko mäki, jonka korkein kohta on 72,5 m mpy. Asuinpaikka sijaitsee kohteen halki kulkevan Postitien pohjois- ja eteläpuolella, metsässä ja piha-alueilla.
Luhon vuoden 1968 kaivauksesta ei ole kertomusta, joten tiedot kaivauksen tuloksista ja sijaintipaikasta eivät ole selvinneet. Inventoinnissa 2001 vaikutti siltä, että asuinpaikka käsittäisi 65 ja 70 metrin korkeuskäyrien muodostaman länteen päin ulottuvan niemen etelä- ja länsiosan. Vuoden 2001 inventointiraportissa arvellaan, että kaivausalue olisi sijainnut peruskartan muinaisjäännösmerkkien paikkeilla. Tällöin kohteen pellon itäpuoliselta alueelta ei löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa.
Vuonna 2009 tehdyssä inventoinnissa kaivettiin Postitien pohjois- ja eteläpuolelle peltoalueelle yhteensä 21 koekuoppaa, joissa neljästä saatiin merkkejä asuinpaikasta, värjäytynyttä ruskeanharmaata maata. Koekuopissa todettiin peltokerroksen vahvuudeksi 25-35 cm, maalaji hiesuksi ja peltokerroksen alla hienoksi hiesuksi.
Aikaisempien inventointilöytöjen ja vuonna 2009 tehtyjen inventointihavaintojen perusteella asuinpaikka on sijainnut pääosin Postitien pohjoispuolella. Asuinpaikan eteläosasta on osa jäänyt Postitien ja Mäkisaaren taloryhmälle päin johtavan tien alle. Asuinpaikan pohjois- ja keskiosa ei jatku Mäki-Saaren taloryhmälle päin johtavan tien itäpuolelle metsäiselle rinteelle. Sen sijaan on mahdollista, että asuinpaikka on yltänyt jonkin verran idemmäs viljelemättömälle kaistalle, vaikka alue on kivikkoista. Jos näin on ollutkin, on asuinpaikka siellä hävinnyt myöhemmän toiminnan seurauksena. |
| metsakeskus.301010003 |
301 |
Jokienhaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263956.12800000 |
6949905.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010003 |
Jalasjoen ja Kyrönjoen haarasta noin 200 metriä pohjois-luoteeseen, Kyrönjoen länsipuolella välittömästi jyrkän rantatörmän länsipuolella. Asuinpaikka sijaitsee jokitörmän ja kohteen länsipuolisen talon välisellä jokea kohti viettävällä peltoalueella. Kohteen läheisyydessä sijaitsee rantatörmän päälle rakennettu kellari. Viljelypeltoalue jatkuu kohteen pohjois- ja eteläpuolella, eteläpuolella oli tarkastushetkellä puutarhaviljelmä, joka on merkitty myös peruskartalle.
Vuoden 2001 inventointiraportissa arvellaan, että kohde on melko pahoin tuhoutunut. Aiemmat löydöt ovat tulleet talon ja rantatörmän päällä sijaitsevan kellarin väliseltä alueelta perunapellosta pieneltä alueelta, missä maaperä on hiekkaa. Rinta-Jyllilän isäntä oli tuolloin kertonut, että paikalta on otettu hiekkaa ja muistellut, että paikalta olisi löytynyt esineitä, jotka oli luovutettu Kurikan museoon. Lisäksi oli löytynyt saviastianpaloja, jotka olivat kuitenkin joutuneet hukkaan.
Kesällä 2010 suoritetussa inventoinnissa pelto oli tarkastushetkellä edellisen syksyn puinnin jäljiltä. Maanpintaa oli paikkapaikoin avoinna ja pintahavaintojen teko osin mahdollista. Hiekkainen alue, mistä löytöjen kerrotaan tulleen, oli selvästi havaittavissa. Puinnin jäljiltä oleva peltoalue tarkastettiin pohjoiseen Kyrönjokeen laskevaan Jouttiojaan ja etelään puutarhaviljelmille saakka, mutta havaintoja
asuinpaikasta ei tehty. Asuinpaikka rajattiin vuoden 2001 inventointitietojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.301010005 |
301 |
Jäniskallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
264974.72300000 |
6949082.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrönjoen ja Jalasjoen itäpuolella, Kauhajoki-Kurikka tien itäpuolella, Jalasjoesta noin 500 m pohjoiseen, Pihamäki-nimisen mäen ja kallioalueen lounaisreunalla, lounaaseen viettävällä rinteellä. Löytöjä laajalta alueelta pelloilta 75 m korkeudelta ja ylempää metsästä 80-82 metrien tasolta.
Asuinpaikka sijaitsee Kyrönjoen ja Jalasjoen sekä valtatie 67:n itäpuolella, lähempänä virtaavasta Jalasjoesta noin 600 m itään, lounaaseen viettävällä mäellä tien varrella metsässä ja mahdollisesti omakotitalojen tonteilla. Kohteen koillispuolella ovat Jäniskallion ja Pihamäen kallioalueet, joista Pihamäki kohoaa 100 m mpy. Kohteen halki kulkee valtatie 67:ltä erkaneva Kytöharjuntie. Asuinpaikan alueella ja sen läheisyydessä olevat omakotitalot piha- ja talousrakennuksineen sijaitsevat molemmin puolin Kytöharjuntietä. Alueen puusto on mäntyä, maalaji on hiekkaa, Kytöharjuntien pohjois-koillispuolella mäki nousee omakotitalojen tonteille ja maasto muuttuu kivikkoiseksi.
Paikalla sijaitsee varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, joka löytyi kesällä 1964, kun nykyisen Kytöharjun tien linjaa avattiin. Ville Luho mainitsee kaivausraportissaan kaivausalueen sijainneen tien koillislaidalla loivasti kaakkoon viettävällä rinteellä. Kaivausalue on sijainnut nykyiseen peruskarttaan merkityn muinaisjäännösmerkin paikkeilla, vuoden 2001 inventointiraportin mukaan Heikkilän talon tontin lounaiskulmassa. Heikkilän talo on rakennettu 1970-luvun vaihteessa ja samoihin aikoihin on rakennettu Heikkilän talon länsipuolella sijaitseva talo. Vuonna 2001 olivat Heikkilän talon omistajat kertoneet, että taloa rakentaessa ei ollut löytynyt mitään, mutta myöhemmin vesijohtolinjaa kaivettaessa oli löytynyt nokea ja hiiltä. Vuoden 2001 inventointiraportissa arvellaan, että asuinpaikkaa olisi säilynyt kaivausalueen koillispuolella Heikkilän talon takapihalla sekä myös Heikkilän talon länsipuolella sijaitsevan talon tontilla sekä asuinpaikan jatkuvan kaakkoon sen perusteella, että kvartsilöytöjä on tältä suunnalta Kytöharjun tien varrelta.
Inventoinnissa 2010 havaittiin heikosti palanutta maata Kytöharjun tien eteläpuolelta omakotitalolle johtavan ajotien leikkauksessa, mutta tätä ei voi varmuudella liittää esihistorialliseen toimintaan. Kytöharjuntien ojien penkat olivat kasvillisuuden peitossa ja tien varrelta ei tehty havaintoja asuinpaikasta. Kohteen lounais-eteläpuoliset pellot olivat oraalla ja pintahavainnointi oli mahdollista. Topografian perusteella asuinpaikan alue olisi voinut yltää myös näille alueille. Peltojen yläosasta ei kuitenkaan tehty havaintoja esihistoriallisesta toiminnasta.
Asuinpaikka on rajattu vuoden 2001 inventointitietojen ja inventoinnissa 2010 tehtyjen havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.301010006 |
301 |
Topee |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
266246.22200000 |
6947543.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010006 |
Myöhäismesoliittinen ja nuorakeraaminen asuinpaikka.
Asuinpaikka sijaitsee Jalasjoen pohjoisrannalla jyrkän törmän päällä Myllykylässä. Löydöt tulleet pellolta, jossa on tehty kaivaus vuonna 1967 (kaivettu ala 228 m2 on vain osa laajempaa löytöaluetta).
Löytöjä on runsaan 400 metrin matkalta jokitörmältä luoteeseen pelloilta ja tienvieriltä: alueeseen on luettu myös Rinta-Paavolan kartan löytöpaikat no 26 Käräjävuoren tienhaara, 27 Topee Yläpelto ja 28 Salomon Kurikka, Myllykylä.
Vuonna 2019 asuinpaikan luoteispäätä tutkittiin rakennushankkeen vuoksi. |
| metsakeskus.301010006 |
301 |
Topee |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
266246.22200000 |
6947543.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010006 |
Myöhäismesoliittinen ja nuorakeraaminen asuinpaikka.
Asuinpaikka sijaitsee Jalasjoen pohjoisrannalla jyrkän törmän päällä Myllykylässä. Löydöt tulleet pellolta, jossa on tehty kaivaus vuonna 1967 (kaivettu ala 228 m2 on vain osa laajempaa löytöaluetta).
Löytöjä on runsaan 400 metrin matkalta jokitörmältä luoteeseen pelloilta ja tienvieriltä: alueeseen on luettu myös Rinta-Paavolan kartan löytöpaikat no 26 Käräjävuoren tienhaara, 27 Topee Yläpelto ja 28 Salomon Kurikka, Myllykylä.
Vuonna 2019 asuinpaikan luoteispäätä tutkittiin rakennushankkeen vuoksi. |
| metsakeskus.301010007 |
301 |
Vierikko/Pihlajaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
265030.70600000 |
6947436.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Jalasjoen pohjoisrannalla, jyrkän jokitörmän päällä Pitkäkosken mutkan kohdalla, Pitkämön tekoaltaasta noin 500 m itään. Alue on peltoa, joka viettää jonkin verran kohden jokitörmää. Peltoalueen länsiosassa, vuoden 1963 kaivausalueen koillispuolella on melko laaja ja syvä notkelma. Maalaji on hiekkaa ja hiesua.
Löytöjä pelloista on saatu lähes 400 metrin matkalta Pihlajaniemen länsipuolelta
Majaniemen tilan alueelle saakka, tarkat löytökohdat eivät ole tiedossa. Kaivauksen pinta-ala vuonna 1963 oli 496 m². Tuolloin todettiin, että peltokerroksen alla oli paikoin säilynyt kulttuurimaata 5-25 cm. Kohteesta on löytynyt varhaiskampakeramiikkaa. Vuoden 2001 inventoinnissa löytyi kvartsia vuoden 1963 kaivausalueesta hieman Pihlajaniemen tilalle päin.
Inventoinnissa 2010 pellolla oli vasta suoritettu kylvö, ja koko aluetta ei kävelty systemaattisesti läpi, mutta jokitörmän reuna-alueet inventoitiin noin 40-50 m leveällä kaistalla Pihlajaniemen tilalta tiedossa olleen löytöalueen luoteisosaan. Asuinpaikkahavaintoja tehtiin muutamia Pihlajaniemen tilan lounaispuolelta ja vuoden 1963 kaivausalueen tuntumasta. Alueelle kaivettiin viisi koekuoppaa. Koekuoppa 1 kaivettiin Pihlajaniemen tilan itäpuolelle. Kuopassa todettiin 25 cm paksu peltokerros ja sen alla harmaa siltti. Koekuopat 2-3 kaivettiin n. 50 ja 100 m Pihlajaniemen tilasta länsilounaaseen jokitörmälle. Kuopissa oli n. 30 cm paksun peltokerroksen alla harmaa siltti, jossa esiintyi hieman ruskeaa hiekkaa. Koekuopat 4-5 tehtiin vuoden 1963 kaivausalueen tuntumaan. Niissä todettiin 30 cm vahva peltokerros ja sen alla 15 cm paksu kulttuurikerros, joka erottui värjääntyneenä punaisena ja ruskeanharmaana hiekkakerroksena, koekuopassa 5 värjääntynyt maa erottui selvästi. Aikaisempien ja nyt tehtyjen havaintojen perusteella asuinpaikka rajoittunee vuoden 1963 kaivausalueen lähiympäristöön. Etäämmältä tulleet löydöt ovat tulkittavissa hajalöydöiksi.
Asuinpaikan kaakkoispuolella sijaitsee kohde Jalasjoki Pitkäkoski (kohde 25), mistä paikannettiin kaksi kellarinpohjaa jyrkän jokitörmän reunalta. |
| metsakeskus.301010008 |
301 |
Niileskallionpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265178.64900000 |
6947058.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010008 |
Kohde sijaitsee Jalasjoen eteläpuolella Pitkämön tekoaltaasta noin 800 m itään Niileskylässä, Pitkäkosken kohdalla Niileskallion pohjoispuolella, jokitörmällä sijaitsevalla pellolla. Peltoalue jatkuu pohjoisessa jyrkkään jokitörmään saakka. Kohteen eteläpuolella kulkee Myllykyläntie. Maalaji on hiekkaa ja hiesua, tien eteläpuolella ja peltoalueen länsipuolella metsikössä maasto muuttuu kivisemmäksi.
Aikaisemmat löydöt ovat pelloista. Löydöt Rinta-Paavolan Koskipää ja Koskipään
tienhaara (n:ot 32 ja 33) tarkoittavat ehkä tätä aluetta. Vuoden 2001 inventoinnissa kvartseja oli löytynyt läheltä pellon länsipäätä (ns. Koskipään tienhaaran tienoilta).
Tarkastushetkellä 2010 alueen pelto oli kesannolla, mutta paikka paikoin oli avonaista maanpintaa näkyvissä ja pintahavaintoja mahdollista tehdä. Pellon alueelta tehtiin kaksi kvartsilöytöä. Noin 80 metrin korkeuskäyrän tuntumaan kaivettiin viisi koekuoppaa, joissa todettiin 20-35 cm paksu peltokerros. Peltokerroksen alla oli sekoittunut hiekkakerros, jossa oli hieman ruskeaa tai ruskeanharmahtavaa likamaata. Kulttuurikerrosta ei esiintynyt. Sekoittuneen kerroksen alla tuli vastaan puhdas harmaa hiesu. Pellon länsipuolisessa metsikössä oli metsäkoneen urissa avonaisia maanpinnan kohtia, joista ei löytynyt merkkejä asuinpaikasta. Itään jatkuvalla peltoalueella oras oli jo melko rehevää, mutta pintahavainnointi vielä mahdollista. Alueelta ei havaittu kvartsia tai muuta esihistorialliseen toimintaan viittaavaa. Tien eteläpuolelle metsän reunaan tehtiin muutamia koekairauksia ja ei havaittu merkkejä asuinpaikan jatkumisesta sinne. |
| metsakeskus.301010009 |
301 |
Kuivamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264483.93000000 |
6946744.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kurikan Syväojankylässä, Pitkämön tekojärven itäpuolella, Niileskallion loivasti länteen viettävällä terassilla.
Kaksi löytöaluetta: A) maantien luoteispuolella, pellolla; paikalla Luho suorittanut kaivauksen vuonna 1966 ja B) inventoinnissa todettu paikka maantien kaakkoispuolella pellolla. Löydöistä ks. lisätiedot. |
| metsakeskus.301010010 |
301 |
Puska/Rajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
262882.56300000 |
6948098.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010010 |
Kohde sijaitsee Kurikan Miedon kylässä Pitkämön tekoaltaan ja Kyröjoen yhdistävän kanavan länsipäässä, kanavan eteläpuolella. Asuinpaikka sijaitsee kesämökkinä olevan Rajalan tilan pihapiirissä ja pelloilla sekä mahdollisesti osittain talon eteläpuolisessa havumetsässä. Osia asuinpaikasta voi olla säilyneenä pihapiirissä ja viereisessä metsikössä.
Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 1965 ja 1969. Jälkimmäiset kaivaukset liittyivät Pitkämön tekoaltaan rakentamiseen, koska Kyrönjoen ja altaanvälinen yhdyskanava tuli kulkemaan Rajalan/Puskan maiden läpi (ks. peruskartta vuodelta 1984). |
| metsakeskus.301010011 |
301 |
Mäki-Venna/Mäkinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
268471.32500000 |
6946844.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010011 |
Kohde sijaitsee Jalasjoen (Luopajoen) eteläpuolella hiekkaisella mäntymetsää kasvavalla kumpareella, jota ympäröivät pellot. Maasto viettää loivasti koilliseen. Asuinpaikka on Mäki-Vennan pihapiirissä, päärakennuksen ja sen koillispuolella olevan kasvimaan ja pihan kohdalla. Kyseessä on pienialainen asuinpaikka, joka lienee sijainnut juuri kasvimaan ja päärakennuksen kohdalla ja on todennäköisesti suureksi osaksi tuhoutunut.
Asuinpaikka on sijainnut pienessä matalassa saaressa ja on Kurikan asuinpaikoista korkeimmalla. |
| metsakeskus.301010013 |
301 |
Mertamäki/Palomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263643.28000000 |
6944411.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010013 |
Kohde sijaitsee noin 240 m Pitkämön altaan itäpuolella. Löytöjä viljelysmaalla laajalla alueella, jossa suoritettu kaivauksia vuosina 1964 ja 1965. Paikalta on löytöjä jo 1956 ja 1959. Paikan nimenä esiintyy Palomäki ja Mertamäki.
Rinteellä erottuu kaksi terassia 78,75 m:n ja 80,38 m:n korkeuksilla. Asuinpaikka on ylimmän terassin päällä noin 80 metriä merenpinnan yläpuolella.
Paikasta on käytetty myös nimeä Pitkämön Palomäki. |
| metsakeskus.301010014 |
301 |
Kampin koulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259561.88300000 |
6952245.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010014 |
Kohde sijaitsee Kampinkylän Kuusistonloukossa, Kampin koulun itä- ja länsipuolella, itään viettävällä hiekka- ja moreenimaalla, joka muuttuu Mattilan talon alapuolella savikoksi. Löydöt ovat koulun länsipuolella olevan sorakuopan reunoilta, metsiköstä ja koulun piha-alueelta sekä koulusta hieman itään olevan Mattilan tilan kohdalta. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut, osia siitä voi olla säilynyt koulua ympäröivissä metsiköissä. |
| metsakeskus.301010015 |
301 |
Jyrä-Palomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
261696.03300000 |
6950576.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010015 |
Kohde sijaitsee lounaaseen viettävällä peltoalueella Syväojan, Palomäen ja
Pohtolan tilojen tuntumassa. Asuinpaikan halki kulkee Häjynluoman kylään johtava Ollikkalantie sekä Ollikkalantieltä etelään tie (kartalla nimeämätön), jonka itäpuolella maasto on kivikkoista rinnettä, etelämpänä hyvin loivasti länteen ja etelään viettävää peltoa ja pienellä alueella tasaista mäntymetsää, jossa maaperä on hiekkaa. Noin 800 metriä länteen peltojen halki virtaa oja, Paloluoma, jonka kohdalla on sijainnut kapea merenlahti vielä 80 metrin muinaisrantavaiheessa n. 5000 eKr. Topografian perusteella kohde on ajoitettavissa varhaiseen mesoliittiseen aikaan, 85-82,5 metrin muinaisrantavaiheiseen, jolloin kohteen länsipuolella oli laajempi merenlahti.
Aiemmat löydöt ovat tulleet lähinnä Ollikkalantien eteläpuolelta, vain yksi asuinpaikkalöytö tien pohjoispuolelta. Vuoden 2009 syksyn tarkastuksessa Ollikkalantien eteläpuolella todettiin kvartsikaavin, hiotun kiviesineen katkelma sekä runsaasti kvartsi-iskoksia. Tuolloinen tarkastus suoritettiin, koska paikalle oli suunnitteilla omakotitalon rakentaminen.
Inventoinnissa 2010 todettiin kvartseja samalta alueelta kuin syksyllä 2009 sekä myös kyseisen löytöalueen pohjois- ja eteläpuolelta, ei kuitenkaan Ollikkalantien pohjoispuolisella peltoalueella. Runsaslöytöiselle alueelle tehtiin kaksi koekuoppaa sekä yksi koekuoppa hieman alemmas rinteeseen. Koekuopassa 1 esiintyi 25 cm paksu peltokerros, tämän alla 25 cm ruskeanpunertavaa sekoittunutta hiekkaa, jonka alla tuli vastaan harmaa hienojakoinen hiesu. Koekuopassa 2 peltokerroksen vahvuus oli 35 cm, sen alla esiintyi noin 15 cm vahva ruskeanpunertava hiekkakerros ja sen alla harmaa hienojakoinen hiesu. Molempien kuoppien ruskeanpunertavassa hiekkakerroksessa esiintyi hieman likamaata, mutta ei merkkejä säilyneestä kulttuurikerroksesta. Koekuopassa 3 peltokerroksen vahvuus oli 30 cm ja sen alla tuli vastaan harmaa puhdas hiesu.
Kohde on suurelta osin tuhoutunut peltoalueella viljelyn seurauksena, mihin myös koekuopista tehdyt havainnot viittaavat. Topografian perusteella asuinpaikka on pieniltä osin voinut yltää teiden varsilla sijaitsevien talojen tonttien alueille ja säilynyt pesäkkeinä, siellä, missä ei ole rakennuskantaa, mahdollisesti myös Ollikkalantieltä etelään taloille johtavan tien itäpuolella tasaisella mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Metsäalueen länsipuolinen pelto oli osin puutarhaviljelmänä. Metsän eteläpuolisella peltoalueella ei havaittu kvartseja tai muuta esihistorialliseen toimintaan viittaavaa. Metsäalueelle ei tehty koekuoppia. |
| metsakeskus.301010016 |
301 |
Koukkari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
258244.44400000 |
6945336.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010016 |
Kyrönjoen varressa, Miedon Hakunissa, joen länsipuolella, Kreininmäen ja joen välisellä peltorinteellä, löytöjä runsaan 400 metrin matkalta. Ainakin Koukkarin tilan kohdalla asuinpaikka luultavasti tuhoutunut rakentamisen takia.
Toukokuussa 2011 tehdyssä tarkastuksessa käytiin läpi Koukkarin tilalle rakennetun suuren hallirakennuksen pohjoispuolista peltoa (ks. Seuranta -välilehti). Todennäköisesti asuinpaikka on suurelta osin tuhoutunut.
Löydöistä ks. Lisätiedot -välilehti. |
| metsakeskus.301010017 |
301 |
Oja-Kurikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264683.83600000 |
6949869.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010017 |
Kohde sijaitsee Kyrön- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta noin 550 metriä itään kantatie
67:n länsipuolella, Kankaanpään ja Oja-Kurikan taloja ympäröivällä pellolla ja ehkä myös talojen välisessä metsässä. Maasto viettää loivasti länteen kohti jokea. Maaperä on pellon yläosassa kapealla vyöhykkeellä hiekkaa, alempana pelloilla maalaji on hiesua. Pellon yläosassa maaperä on kivisempää kuin alempana.
Vuoden 2001 inventoinnissa pellot olivat jo pitkällä oraalla ja tarkempi tutkimus ei tuolloin ollut mahdollista. Kankaanpään talon kohdalta pellon reunasta oli kuitenkin löytynyt kvartsia. Kohteesta ennen vuotta 2001 tehtyjen löytöjen löytökohdat eivät ole tiedossa.
Vuonna 2010 tarkastuksen aikana alueen pellot olivat oraalla ja havaintomahdollisuudet olivat hyvät. Pellot Oja-Kurikan ja Kankaapään tilojen ympäristössä käytiin läpi, myös Oja-Kurikan länsipuolella Saukkotien länsipuolella. Merkkejä asuinpaikasta esiintyi hyvin niukasti, vain yksi kvartsilöytö Oja-Kurikan talon lounaispuolella pellon ja tien reunasta. Pellon yläosassa Oja-Kurikan pää- ja piharakennusten eteläpuolella esiintyi joitakin palaneita kiviä alueella, missä on hiekkavyöhyke. Talojen välissä on pienialainen metsikkö, jonka alueen tarkastuksessa ei havaittu ainakaan maanpinnan yläpuolella olevia rakenteita, jotka olisi voinut tulkita muinaisjäännöksiksi. Topografian perusteella asuinpaikan keskeinen osa on hyvinkin voinut sijaita osin Oja-Kurikan päärakennuksen, talousrakennusten sekä pihan alueella. Ko. alueet tarkastettiin toukokuussa 2015, koska alueelta on kaadettu puut ja osittain kannot nostettu. Hiekkaisesta maaperästä ei löydetty asuinpaikkaan liittyviä merkkejä. |
| metsakeskus.301010018 |
301 |
Lehtivuori |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
256161.00000000 |
6954699.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010018 |
Röykkiö sijaitsee Lehtivuoren länsirinteessä, kosteahkossa sekametsässä, koko noin 2,8 x 2 m, korkeus noin 70 cm. Siinä on keskellä soikeahko 70 cm pitkä kuopanne. Kohde on ainoa tunnettu röykkiö Kurikasta. Sen luonteesta ei kuitenkaan ole varmuutta.
Vuoden 2001 inventoinnin mukaan kyseessä voi olla hautarauniokin. Alueen varhaisesta
asutuksesta ei ole mitään tietoa, mutta vieressä olevia soita on kuivattu ja
paikalla on aikoinaan todennäköisesti sijainnut järvi (nyk. peruskartassa suon
kohdalla nimi Lehtijärvi), joten esim. rautakautinen asutus ei liene
mahdottomuus.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan vieressä on tervahaudan jäännös. Paikalla on metsäautotien länsipuolisen ojan läntisessä leikkauksessa puolikas tervahaudasta. Läpimitta ojan leikkauksen kohdalla on 13 m, halssi on länteen, alarinteen suuntaan. Tervahaudan jäännös on erittäin tiheässä kuusivaltaisessa sekametsässä, jossa on tiheä aluskasvillisuus, joten sen hahmottaminen on melko vaikeaa.
Tervapirtin kiukaan jäännökset edellisestä noin 20 m etelälounaaseen. Paikalla on suorakaiteen muotoisen, n. 250 x 250 cm laajuisen ja runsaat puoli metriä korkean kiukaan jäännös. Aivan ilmeisesti kyseessä on tervapirtin kiukaan jäännökset, muita rakenteita pirtistä ei paikalla voinut erottaa.
Maasto on länteen viettävää rinnettä, hiekkamoreenia. Puusto paikalla on kuusta ja lehtipuita, aluskasvillisuus on rehevää - lehtomaista. |
| metsakeskus.301010019 |
301 |
Salonmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
260842.38700000 |
6947987.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010019 |
Kohde sijaitsee Miedon kylässä, Kyrönjoen pohjoispuolella, Salonmäen itärinteeltä. Löytöalue on noin 300 m mittainen pohjois-eteläsuunnassa, radasta pohjoiseen, pellon reunassa ja metsätien suunnassa. Vuoden 2002 inventoinnissa käytiin läpi tien seutu ja ojaleikkaukset 200 metrin säteellä koordinaattipisteestä, mutta löytöjä eikä muuta muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Mahdollisen asuinpaikan sijainti ja laajuus jäi määrittämättä. |
| metsakeskus.301010020 |
301 |
Sillanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264375.94300000 |
6954066.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010020 |
Kohde sijaitsee 700 metriä Kyrönjoesta länteen, Kaskinen-Seinäjoki -radan länsipuolella ja Levulantien eteläpuolella, Mäki-Levulan ja Plosilanmäen kohdalla, pellon yläosassa metsän reunassa ja osin todennäköisesti metsässä. Maasto laskee loivasti itäpuoliselle peltoaukealle. Pellon yläosan maaperä on kapealla pohjois-eteläsuuntaisella vyöhykkeellä hiekkaa, alempana maalaji muuttuu hienoksi hiesuksi. Pellon länsipuolella talojen ympäristössä kasvaa tiheää sekametsää.
Vuoden 1964 inventoinnissa talteen otetut kvartsit ovat löytyneet Mäki-Levulan talon
kohdalta itään laskevalta peltorinteeltä. Vuoden 2001 inventoinnin tarkastushetkellä löytökohta oli ollut perunapeltona.
Vuonna 2010 suoritetun inventoinnin tarkastushetkellä löytöpaikan pellot olivat muokattuina ja havaintomahdollisuudet olivat hyvät. Kvartsihavaintoja tehtiin yksi Mäki-Levulan talon pohjoispuolelta ja muut etelään jatkuvan peltoalueen yläosasta, aivan metsän reunasta suppealta alueelta. Tästä löytökohdasta etelään peltoalueet olivat heinällä, joten niitä alueita ei ollut mahdollista inventoida. Kohteen pohjoispuoliset pellot Levulantien pohjoispuolella olivat myös heinällä, mutta pintahavainnointi oli mahdollista aivan pellon yläreunassa, missä oli paikoitellen avonaista maanpintaa. Tarkastuksessa ei löytynyt merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta, mutta havaittiin, että myös tällä alueella maaperä ja topografia olisivat sopivia kivikautiselle asutukselle. Mäki-Levulan talosta noin 70 m luoteeseen ja 40 m koilliseen rekisteröitiin pellolta kaksi kuonan (mahdollisesti rautakuonaa) kappaletta, joita ei otettu talteen.
Havaintojen ja topografian perusteella asuinpaikka on sijainnut Mäki-Levulan tontin alueella ja tuntumassa, talon pohjois- ja itäpuolisella matalalla rinteellä sekä talosta etelälounaaseen jatkuvalla kapeahkolla vyöhykkeellä pellon reunassa ja osin metsän puolella. Mahdollisesti asuinpaikka on voinut myös yltää Mäki-Levulan lounaispuolella sijaitsevan omakotitalon tontille. Talon nurmialue yltää pellon reunaan asti, joten jos asuinpaikka on tuolle alueelle yltänyt, on se siellä tuhoutunut. Asuinpaikkaa on voinut säilyä jonkin verran pellon länsipuolella metsän reunassa. Mäki-Levulan ja sen lounaispuolisen talon väliselle metsäkaistalle tehtiin koekairauksia, mutta ei todettu kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.301010021 |
301 |
Tuomiharju Majavainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
260873.33200000 |
6958111.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010021 |
Kohde sijaitsee Levinnevan laidassa, noin 300 m Nenättömänluoman länsipuolella pellolla ja metsässä. Maasto viettää itään. Kohde erottuu metsäisenä kohoumana peltojen keskellä, muinoin se on muodostanut pienen itään päin pistävän niemekkeen. Asuinpaikka sijaitsee luultavasti muinaisen niemekkeen kohdalla 77,5 - 80 metrin tasolla olevalla alueella. |
| metsakeskus.301010022 |
301 |
Vieru |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265078.68300000 |
6948646.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010022 |
Kantatie 67:n itäpuolella, Kytöharjun tien päässä sijaitsevan Vierun tilan tuntumassa
länteen ja lounaaseen viettävillä pelloilla noin 300 metriä Jalasjoesta koilliseen. Maalaji on hienoa hiesua hiekkaa, pohjois-koillispuolella maalaji pelloilla muuttuu karkeammaksi, paikoin turvemaiseksi.
Vuoden 2001 inventoinnissa kvartsia oli löytynyt Vierun tilan luoteispuolelta korkeudelta noin 70 m mpy ja Vierunrämäkän lounaispuolelta noin 76 mpy sekä Vierun tilan pohjoispuolelta pellolta läheltä metsän laidassa kulkevaa ajouraa. Pelto oli tuolloin oraalla ja sitä ei ollut voinut tarkemmin tutkia. Vuoden 2001 inventointiraportissa mainitaan, että aikaisemmat (Rinta-Paavolan tekemät)
kvartsilöydöt ovat Vierun tilalle johtavan tien ojaleikkauksesta ja samoilta kohdilta oli havaittu palomaata.
Vuonna 2010 suoritetun inventoinnin aikana pellot olivat muokattuina ja osin oraalla. Löydöt tulivat alueelta, joka erottui selvänä noin 50-70 m leveänä pohjoisluoteis-eteläkaakkoissuuntaisena vyöhykkeenä, missä maalaji on myös hiekkaa. Löytöjen sijoittumisen perusteella asuinpaikasta on pieni osa jäänyt Vierun tilan alle. Vierun tilan pohjois- ja länsipuoliset peltoalueet metsän reunaan asti sekä
Kytöharjuntien itäpuoliset peltoalueet tarkastettiin. Myös Vierun eteläpuolella noin 150-200 m etelään ja kaakkoon sijaitseva kapean metsäsaarekkeen erottama peltoalue tarkastettiin. Havaintoja asuinpaikasta ei näiltä alueilta tehty. Noin 150 metriä Vierun tilasta luoteeseen korkeudella 70 m mpy esiintyi joidenkin metrin alueella selvästi erottuvaa likamaata, mutta sitä ei voi varmuudella liittää esihistorialliseen toimintaan. |
| metsakeskus.301010024 |
301 |
Salmenmäki 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
262385.78000000 |
6944608.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010024 |
Kohde sijaitsee 700-800 m länteen Pitkämön tekojärvestä pellon ja metsän rajassa Pitkämönkylästä Sänttiin menevän tien itäpuolella. Kyseessä on mesoliittinen asuinpaikka noin 80 m:n korkeudella. Havainnot perustuvat inventointiin ja maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.301010025 |
301 |
Kettumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
262238.84200000 |
6944211.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010025 |
Kohde sijaitsee Pitkämön tekojärven eteläpäässä, noin 600 m järvestä länteen Kettumäen itälaidalla. Paikka on itään laskevalla rinteellä pitkän kapean peltokaistaleen luoteisosassa ja sitä ympäröivässä metsässä. Inventointilöydöt tulivat pintapoiminnassa pellolta heti tien kaakkoispuolelta ja siitä noin 30 m alaspäin. Pellon syrjässä oli ilmeisesti traktorin pois tieltään nostama hiekkakivinen hioinlaaka. |
| metsakeskus.301010026 |
301 |
Lusanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263996.11900000 |
6948306.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010026 |
Löytöpaikka sijaitsee Jalas- ja Kyrönjokien välisellä kannaksella kantatie 67:n länsipuolella Lusanmäentien ja Lusantien risteyksen kaakkoispuolella. Etäisyys Jalas- ja Kyrönjokiin on molempiin noin 500 metriä. Löytökohta sijaitsee koilliseen ja itään loivasti viettävän pellon yläosassa hieman ympäristöstään kohoavan Lusanmäen itäpuolella. Paikka sijaitsee varhaiskampakeramiikkaan ajoittuvalla muinaisrantatasolla - kohteesta ei kuitenkaan ole löytynyt keramiikkaa. Maalaji on pellon yläosassa kapealla vyöhykkeellä hiekkaa ja alempana pellolla hiesua. Mäen alueella maasto on kivikkoista ja kasvaa nuorta puustoa.
Vuoden 2001 inventointilöydöt (kvartsiydin, kvartsi-iskokset) ovat pellosta Lusanmäen itäpuolelta läheltä metsänreunaa muutaman metrin päästä toisistaan.
Vuonna 2010 suoritetun inventoinnin tarkastushetkellä löytöalueella pelto oli juuri kylvetty. Löytökohdan ympäristö ja lähipeltojen yläosa tarkastettiin löytöpaikasta sekä koilliseen ja lounaaseen noin 200 metrin matkalla. Länsipuolisessa metsikössä Lusanmäen alueella oli hiljattain suoritettu pienimuotoinen hakkuu ja mäen alaosassa oli metsäkoneen rikkomaa maanpintaa. Myös nämä kohdat ja mäen alue tarkastettiin. Alueen inventoinnissa ei löytynyt mitään esihistorialliseen toimintaan viittaavaa peltojen tai mäen alueelta metsiköstä. |
| metsakeskus.301010027 |
301 |
Pokelonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263369.37900000 |
6946967.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010027 |
Kohde sijaitsee Pitkämön tekojärvestä noin 400 m länteen, Pokelonmäen itäpuolella aivan tien 67 tuntumassa, hakkuualueen länsilaidassa. Tien itäpuoleinen metsä oli hakattu palstan 11:127 kohdalta ja metsäkoneen rikkomasta maasta löytyi kvartseja sekä parissa kohtaa oli hieman punertavaksi palanutta hiekkaa ja hiiltä. Tien 67 vieressä kulkevan kevyen liikenteen väylän länsipuolisesta leikkauksesta löytyi myös kvartseja. Kohde on selvästi osittain tuhoutunut tietä tehtäessä. |
| metsakeskus.301010029 |
301 |
Hakavainio Ranta-Koivisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259310.96000000 |
6959141.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301010029 |
Kohde sijaitsee Nimettömänluomaan laskevan Viitaluoman länsipuoleisilla pelloilla jotka viettävät itään kohti luomaa. Pellot ovat viljelyksessä ja pääosin savipohjaisia. Paikalle tehdyistä koepistoissa oli ollut nokea ja hiiltä ja taltan ja kiviesineen katkelman löytäjän mukaan kynnöstöissä on havaittu merkkejä noesta ja hiilestä. Myös kvartseja oli löytynyt. Kohteen tarkkaa laajuutta oli kuitenkin mahdoton määrittää. |
| metsakeskus.301500002 |
301 |
Rinta-Paavola Kenraalikivi |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
264064.07500000 |
6953203.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301500002 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella Kurikantieltä länteen johtavan Paavolantien varrella sijaitsevan Rinta-Paavolan talon pihassa.
Kiveä ei tarkastettu paikanpäällä inventoinnissa 2010. Talon isäntä kertoi, että talon lounaispuolisella peltoalueella on sijainnut paja. Alueen pikaisessa tarkastuksessa ei havaittu merkkejä pajasta.
Historiallinen tausta: Paavolan Rinta-Paavolan pihassa on kivi, jonka juureen on perimätiedon mukaan haudattu sotapäällikkö M. Karppalainen nuijasodan aikaan. Kivi on ollut välillä talon perustuskivenä. Kurikan historiasta löytyy tarina, jonka mukaan kiven alle oli haudattu Paavolan mailla Nuijasodan taisteluissa menehtynyt puolalainen kenraali. |
| metsakeskus.301500003 |
301 |
Mieto Paloluoma |
10001 |
12014 |
13148 |
11006 |
27000 |
261395.16200000 |
6947896.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301500003 |
Kurikka-Kauhajoki tien varrella, Paloluoma-joen pohjoistöyräällä kulkevan tien vieressä, "kolmannella pellolla" on mestauspaikka, jossa viimeinen mestaus on tapahtunut v. 1785. Kertoja viittaa Paulaharjun Kurikka-kirjaan ja väittää siinä olevan tiedon mestauspaikasta Kusikiven luona olevan väärä. |
| metsakeskus.301500004 |
301 |
Kuparikallio |
10001 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
267515.70600000 |
6948881.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301500004 |
Isonkyrön-Kurikan-Karkun vanhan kirkkotien paikka on Kurikan Kuparikalliolla n. 3 km kirkosta itään. Tien linjaus kulkee suunnilleen seuraavasti: Isokyrö-Koskenkorva (harjuja pitkin)-Pukarankoski-Piirtolankangas-Kuparikallio-Jalasjoen Pitkäkoski-Solanharju-Ahvenlampi- jne. kohti Karkkua.
Tien varrella jää Kurikassa Ahvenlammen pronnsikautisia ja Tuiskulan kylän rautakautisia löytöjä. Tie on suorin tie Ylistaron Kaukolasta Pansiojärven (?) seuduille, jossa Luukko mainitsee olevan Kaukolan erämaita. Tien varressa on myös kalkkikivialue (Halumanmäki ?). Ilmajoella tie on kulkenut Huissin Lampiskylän laitaa.
Kurikan-Karkun kirkkotien varrella on ns. Pirttikivi, jossa jalkamatkasta rasittunut äiti joutui perimätiedon mukaan synnyttämään, kun lähimpään pirttiin oli matkaa. |
| metsakeskus.301500005 |
301 |
Käräjävuori |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
266480.12200000 |
6948378.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301500005 |
Kohde sijaitsee Jalasjoen itä-pohjoispuolella ja Käräjävuorentien itäpuolella. Paikka on laajahko kallioalue, jonka korkein kohta on 117 m mpy.
Tiedon mukaan paikalla on ollut käräjäkiviä, jotka on kuljetettu pois. Vuoren juurella
mainitaan olevan myös kiviröykkiöitä.
Inventoinnissa 2010 mäen alue tarkastettiin niiltä osin kuin se sijoittuu kaavan suunnittelualueelle. Tarkastuksessa havaittiin, että mäellä on suoritettu kivien louhintaa laajalla alueella eri puolella mäkeä. Mäen korkeimmilla alueilla havaittiin useita louhintapaikkoja ja louhinnassa syntyneitä kivenlohkareita. Mäen pohjoisrinteellä mäelle johtavan tien varrella havaittiin myös louhinnassa syntyneitä kiviröykkiöitä. Muinaisjäännöksiä alueelta ei löytynyt. |
| metsakeskus.301500006 |
301 |
Jalasjoki Pitkäkoski |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
265128.66800000 |
6947322.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.301500006 |
Jalasjoen pohjoispuolella Pitkäkosken kohdalla jyrkän rantatörmän ja pellon
reunalla. Saman pellon reunassa kohteen luoteispuolella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka Vierikko/Pihlajaniemi.
Kellarit/kuopanteet sijaitsevat noin 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Kellari 1 on noin 5 metriä ja kellari 2 noin 7 metriä halkaisijaltaan, pohja-ala on lähinnä suorakaiteen muotoinen. Molemmissa on reunoilla kiveystä pintakasvillisuuden alla.
Inventoinnissa 2010 ei selvinnyt kellareiden käyttötarkoitus tai tarkempi ajoitus. |
| metsakeskus.303010001 |
980 |
Ainesjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309967.94400000 |
6878470.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010001 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ainesjärven pohjoisrannalla olevalla loivalla nykyisin pusikoituneella ja metsittyneellä peltorinteellä talon länsipuolella.
Maaperä on hienoa hiekkaa. Löydöt paikalta ovat kiviesineitä, kouru- ja tasatalttoja. |
| metsakeskus.303010002 |
980 |
Toltaansalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
328105.77600000 |
6851374.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010002 |
Röykkiö sijaitsee Näsijärven Koljonselän Toltaansalon saaren pohjoiskärjen länsirannalla.
Röykkiö on matala, pyöreä kiviröykkiö kesämökkitontilla, kallioisessa mäntymetsässä. Sen koko on 3,5 x 3,5 x 0,2 m. Muodoltaan pyöreässä röykkiössä on kaksi kivikerrosta. |
| metsakeskus.303010003 |
980 |
Kömmelinkangas W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323169.77800000 |
6847017.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Pengonpohjanlahden pohjoisrannalla Kotkanlahden itäpuolella, Länsi-Teiskon tiestä etelään 220 m pellon eteläosassa. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsi-iskokset olivat 20 x 10 m alalla. |
| metsakeskus.303010004 |
980 |
Isohieta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
322964.72900000 |
6876377.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Kallion kylän länsipuolella olevan Kalliojärven itäosan etelärannalla oleva niemen länsityvessä ja siitä pohjoiseen koko kapean niemen alueella. Niemen itäpuolella on soistunut järvi.
Paikalta on koekuopasta löydetty tulisija ja muutama kvartsi. Niemen kärkeen noin 3 m halkaksijaltaan olevaan matalaan syvennykseen tehdystä koekuopasta on löydetty likamaasta palanutta luuta ja kvartseja. Kohde on ehjä. |
| metsakeskus.303010005 |
980 |
Keihäsjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325751.65200000 |
6867360.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Keihäsjärven länsirannalla, Papinniementien varrella, hiekkakuopan ja sen eteläpuolella olevan talolle vievän tien välissä, Pitkäkosken sillasta 140 m pohjoiseen. Asuinpaikan ja järven välissä kulkee tie, joka on leikannut pois suuren osan rantatörmällä olevaa kohdetta. Löydöt paikalta ovat pari palaa keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohde on suurimmaksi osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.303010007 |
980 |
Toikko-Miesperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329253.29200000 |
6856937.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Toikon kylän peltoaukean pohjoispäässä, Orasalmen eteläpuolella olevan pienen lahdekkeen pohjoisrannalla, pellolla. Paikan itäpuolella on kalliokumpare.
Asuinpaikkaan liittyvät kvartsi-iskokset ovat noin 50 x 30 m alalta "muinaiselta rantaviivalta". Asuinpaikkaa on mahdollisesti ehjänä pellon itäreunan ja kallion juuren välisellä kapealla metsäkaistaleella. |
| metsakeskus.303010008 |
980 |
Toikonlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329332.26100000 |
6855812.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Toikonlahden luoteisrannalla, rantaan menevästä Toikontiestä 20-40 m etelään, Toikon talosta noin 170 m itään jyrkän rantatörmän itään viettävällä pellolla.
Löytöjä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on 20 x 10 m:n alalta. |
| metsakeskus.303010009 |
980 |
Säynävänniemi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329535.18200000 |
6855012.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Toikon kylän eteläosassa, Huhtisenojan pohjoispuolisella peltoaukealla, Huhtisenlahdesta 230 m pohjoiseen peltorinteellä olevan tasanteen reunalla. Paikka on eteläosaltaan pelloksi raivatun hiekkakuopan reunalla. Kvartseja on löydetty 60 m matkalta muinaisen rantatörmän reunalta. Pari kvartsia on löydetty edelleä mainitusta paikasta 110 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.303010010 |
980 |
Huhtisenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329629.15100000 |
6854878.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Toikon kylän kaakkoispuolella olevan Säynävänniemen eteläosassa, Huhtisenojan suusta 140 m pohjoiskoilliseen, partiolaisten leirikeskuksen alueella. Ydinalue asuinpaikasta Kortteentoen länsipuolella, kohdassa missä tie leikkaa muinaisen rantatörmän ja laskee rantaan. Osa asuinpaikasta on tien itäpuolella mäen laella olevan kallion juurella ja eteläpuolella rantatörmän laella hiekkakuopan pohjoispuolella. Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.303010011 |
980 |
Toikonlahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329410.23300000 |
6855548.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Toikonlahden länsirannasta 50 m, Kortteentien länsipuolella, mäennyppylän laen itäreunalla olevalla pellolla. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.303010012 |
980 |
Romunokka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
329219.31500000 |
6853374.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven kapeikon itärannalla, Vuolteenniemen itäkärjessä olevan niemekkeen eteläreunalla kallioiden välisellä tasanteella.
Niemen laki on itä-länsisuunnassa noin 60 m leveä ja etelärannaltaan vähäkivinen. Tältä alueelta on löydetty koekuopista saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.303010013 |
980 |
Romunokka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329328.27200000 |
6853359.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven kapeikon itärannalla Vuolteenniemen itäkärjessä, niemekkeen pohjoisosassa, kesämökin pohjoispuolella, suppealla alalla kallioiden välissä.
Mökistä 30 m pohjoiseen tehdystä koekuopasta on löydetty kvartis-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.303010014 |
980 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327688.95200000 |
6849932.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Toltaanlahden eteläpuolella olevasta Niemen talosta 130 m kaakkoon, pellolla, jyrkän törmän alapuolella, Vuohilahden pohjukasta 140 m luoteeseen.
Löytöjä, kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja palanutta luuta on pellosta noin 40x20 m alalta. |
| metsakeskus.303010015 |
980 |
Niemi 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
327704.94100000 |
6850052.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010015 |
Kivirakenne sijaitsee Toltaanlahden eteläpuolella olevasta Niemen talosta 60 länteen, jyrkän mäen juurella, Mäntyniemeen menevän tien rannan puolella.
Röykkiö on nelisivuinen, matala latomus, jonka koko on 3,5 x 3,5 m. Perimätieto kertoo raunion olevan "Mottilan kiukaansija" ja "Pirkkalalaisten kiuas". Kivet ovat mustia ja palaneita. |
| metsakeskus.303010016 |
980 |
Ikosenlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331931.18900000 |
6861798.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Petäjäniemen pohjoispuolella, Ikosenlahden itäpuolella olevan niemen länsirannalla.
Vähäkivinen alue on noin 15 x 15 m laajuinen harjanteen laen länsireunalla. Siihen kaivetuista koekuopista on kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.303010017 |
980 |
Ikosenlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331798.24300000 |
6861955.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Petäjäniemen pohjoispuolella olevan Ikosenlahden pohjoispuolella, rannasta 50 m ja mökkitiestä 12 m pohjoiseen.
Asuinpaikan kohdalla on kivetön ja tasattu noin 15 m halkaisijaltaan oleva alue loivasti etelään laskevalla rinteellä. Kaivetusta koekuopasta löytyi kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.303010018 |
980 |
Pitkäkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
323127.68900000 |
6871455.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Pitkäkankaan harjun eteläpäässä, Talvisillan talosta 360 m koilliseen, vanhan hiekkakuopan reunoilla ja kuopan eteläpuolella, paikan pohjoispää on vedenottamosta 100 m etelään.
Löydöt paikalta ovat kvartsikaavin, -iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.303500003 |
980 |
Puntaskylä Puntasjärvi |
10001 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
320136.82300000 |
6886126.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.303500003 |
Puntasjärven rannalla on perimätiedon mukaan kesäkalmisto, josta ruumiit kuljetettiin talvella Pirkkalaan. |
| metsakeskus.304000001 |
304 |
Petekari |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
190220.78200000 |
6718593.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.304000001 |
Kaksi kivijonoa laakealla avokalliolla, Petekarin l. Petäjäkarin korkeimmalla kohdalla. Selvempi pituudeltaan n. 75 m ja n. 2,5 m leveä ja kaaren muotoinen. Kivirivejä on 3 vierekkäin. Kiveyksessä on lounaispäässä n. 14-metrinen aukko, josta kulkee mökkitie. Samantapainen mutta epämääräisempi kivijono on kallion eteläpuolella. Kivijonojen funktioon epäselvä, mutta sijaintikorkeutensa perusteella ne eivät ole ainakaan historiallista aikaa vanhempia. Paikalta noin 2,5 km länteen Suulinniemessä on niin ikään latomuksia, mm. kivikehä sekä ilmeisesti rakennuksen pohjakiveyksiä. |
| metsakeskus.304010001 |
304 |
Kaasvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
184177.18600000 |
6723346.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.304010001 |
Osittain hajotettu ja ehkä uudelleen ladottu mahdollinen pronssikautinen hautaröykkiö. Se sijaitsee Pohjois-Vartsalan kylän Kaasvuorella, Vuosnaisten niemen länsirannalla. Röykkiö on noin 100 m merenrannasta ja 20 m lounaaseen laajan kallioalueen korkeimmasta kohdasta, jossa 1970-luvulla on ollut kolmiomittaustorni. Paikalta on edelleen laaja näkymä merelle. Kallio laskeutuu paikalta porrasmaisesti kohti merta. Röykkiö on kooltaan noin 3,5x4,5x0,6 m. Sen keskellä on kuoppa. Sen länsipuoilella alemmalla kalliotasanteella on ilmeisesti röykkiöstä peräisin olevia kiviä. Röykkiö on kuitenkin nykymuodosssaan osittain suhteellisen tuore rakennelma, jyrkkäprofiilinen ja pintakivet vailla sammal- tai jäkäläpeitettä.
Sijainti, heitetyt kivet sekä noin 1,4 km koilliseen sijaitseva Krunninvuoren hautaröykkiö huomioon ottaen röykkiön ydin lienee pronssikautinen hautaröykkiö. Myöhemmässä mittauksessa röykkiön kooksi on saatu 7x4,7x0,7 m. N. 100 m kaakkoon röykkiöstä on kalliosyvänteessä "pirunpeltoa", joka jatkuu lounaaseen Pähkinärinteen tilan tielle saakka. Sen suohon suohon päättyyvässä koillispäässä on n. 0,4 m levyinen pyöreähkö ja aivana matala kivikehä. Inventoija epäili sen arkeologista arvoa, mutta kehä on hänen mukaansa voinut syntyä kiviä röykkiöön vietäessä. |
| metsakeskus.304010002 |
304 |
Krunninvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
185456.66700000 |
6723896.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.304010002 |
Jo muinoin keskiosaltaan purettu röykkiö sijaitsee Pohjois-Vartsalan kylän Krunninvuorella, joka sijoittuu Vuosnaisten niemen koillisreunalle Finholmin ja Eerkiilinniemen välillä. Röykkiö on noin 600 m pitkän kaakko-luode -suuntaisen kallioselänteen luoteispäässä noin 10 m levyisellä "korokkeella", josta kallioalue alkaa laskeutua kohti pohjoispuoleista merta, joka on noin 140 m päässä röykkiöstä. Kalliomaasto on jäkäläpeitteinen ja harvakseltaan mäntyä kasvavaa. Röykkiöltä on komea merinäköala. Röykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 4 m ja noin 0,3 m korkea. Se on ehjin koillisreunalla, mutta sen länsipuoliskosta kiviä on heitelty alemmalla tasolle, johon suuntaan kalliopohjakin viettää. Kivet ovat pienehköjä ja keskimäärin päänkokoisia ja röykkiö on jäkälän, sammaleen ja heinän peitossa. |
| metsakeskus.304010003 |
304 |
Loukeenkari |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
177233.91200000 |
6735258.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.304010003 |
Hyvin säilynyt jatulintarha lounais-koillis -suuntaisen Loukeenkarin saaren koillisosassa, noin ½ km Ahvenanmaan Brändön rajasta itään. Tarha on loivasti itää viettävällä kalliopohjlalla, joka päättyy pieneen kiviä sisältävään notkelmaan. Ranta on noin 60 m päässä. Jatulintarha on halkaisijaltaan noin 8,5 m ja siinä on 7 kehää. Suuaukko on luoteeseen. Keskellä olevat kivet ovat reunimmaisia suurempia. Tarha on läpikuljettavaa tyyppiä. Mahdollisesti Loukeenkarin jatulintarhaan viittaavat tiedot Lypyrtin jatulintarhasta, jotka Tallgren mainitsee Varsinais-Suomen esihistoriassaan viitaten edelleen Killiseen (1885), joka puhuu "viime vuosina" rakennetusta tarhasta. Mikäli näin on, tarha on vasta 1800-luvulta. |
| metsakeskus.304010004 |
304 |
Karpakanlahti |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
183370.46700000 |
6732023.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.304010004 |
Kivilatomus, todennäköisimmin ryssänuuni, sijaitsee Lyrpyrtin kylän ja saaren Alaskartanon maalla Karpakanlahden etelärannalla, noin 30 m rannasta ja 160 m lahdenpohjasta lounaaseen, talosta noin 750 m lounaaseen. Paikka on loivahkosti koilliseen viettävää männikköistä kalliorinnettä, jonka jyrkähkön reunan lähellä uuni on. Se on osittain hajotetu, ja vain eteläreuna on ehjä. Halkaisija hajotettuna on noin 4 m ja korkeus noin 0,4 m. Sen keskellä on kivetön alue, jossa on noin 10 cm vahvuinen hiilensekainen multa- ja hiekkakerros. Tämä sekä etelä- ja lounaisreunan selvästi ladottu seinämä osoittavat, että kyseessä on ryssänuunin jäännös. Myös sen sijainti kalliorinteellä eikä laella viittaa ryssänuuniin. Uuni on ollut melko kookas ja suhteellisen suurista kivistä tehty. Vastaavanlaisia on entisen Lokalahden Lehmämaalla. Myös perimätiedon mukaan kyseessä olisi ryssänuuni. Ei kuitenkaan ole täysin poissuljettua, että kyseessä olisikin hautaröykkiö ja siinä ladottu keskusarkku. |
| metsakeskus.305000061 |
305 |
Melapuro |
10007 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
618254.36000000 |
7343660.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305000061 |
Kohde, kvartsilouhos ja kiviesineen löytöpaikka siajaitsee Kuusamon kirkolta n. 31 km koilliseen, Kuusinkijoen Mela-lammesta n. 800 m itäkaakkoon. Melasuosta laskevan Kiviojan keskiosan länsi-puolisilla kalliokumpareilla on runsaasti lohkottua kiviainesta jäkälän peittäminä kasoina. Jäänteet ovat 1800-luvun kultalouhoksen ajoilta. Paikalta on keskentekoinen reikäkivi.
Löydöt: KM 697
Inv. 1975 A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010001 |
305 |
Likoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607442.83300000 |
7298552.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010001 |
Kohde sijaitsee Poussunjärveen idästä pistävän pitkän niemen luoteispäässä. Talosta n. 100 - 150 m pohjoiseen olevalta pellolta on tavattu asuinpaikkaan viittavia kvartsi-iskoksia. Alueelta on löydetty myös kaksi kiviesinettä, toinen niistä kourutaltta.
2021: Niemen rantametsikköön tehtiin tarkastus myrskytuhojen vuoksi alueelle suunnitellun metsän uudistamisen vuoksi. Niemen rannalla on paikoin havaittavissa terassimaisuutta. Niemen länsiosasta metsiköstä löydettiin neljästä tuulenkaadosta kvartsia, joissa ei ollut juurikaan työstön jälkiä. Tarkastuksen perusteella asuinpaikan ei voida sanoa ulottuneen niemen rantametsikön alueelle. |
| metsakeskus.305010002 |
305 |
Lehtoniemi (Laiskala) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602355.91500000 |
7285828.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010002 |
Kohde sijaitsee Keski-Keron lounaisrannalla, Paasovaaran linkkimastosta n. 3 km länteen. Talosta vajaat 100 m länsilounaaseen olevalta rantapellolta on tavattu asuinpaikan merkkeinä kvartsia. |
| metsakeskus.305010005 |
305 |
Kokkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
589426.95800000 |
7348733.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010005 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka/kvartsilouhos(?) sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 33 km pohjoisluoteeseen, Ala-Kitkan etelärannan Kotilahden itärannalla. Kokko-niemen länsirannan kallioiden luona on runsaasti lohkottua(?) kvartsia, lisäksi rantavedestä kohti lahden pohjaa on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. lahdenpohjan niemenpuoleiselta pellolta on löydetty skandinaavinen vasarakirves.
Löydöt: KM 5220 ja 8337 (vasarakirves), 31697:1-3 |
| metsakeskus.305010005 |
305 |
Kokkoniemi |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
589426.95800000 |
7348733.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010005 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka/kvartsilouhos(?) sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 33 km pohjoisluoteeseen, Ala-Kitkan etelärannan Kotilahden itärannalla. Kokko-niemen länsirannan kallioiden luona on runsaasti lohkottua(?) kvartsia, lisäksi rantavedestä kohti lahden pohjaa on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. lahdenpohjan niemenpuoleiselta pellolta on löydetty skandinaavinen vasarakirves.
Löydöt: KM 5220 ja 8337 (vasarakirves), 31697:1-3 |
| metsakeskus.305010006 |
305 |
Aikkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599834.79800000 |
7336631.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010006 |
Kohde sijaitsee Rukajärven lounaisrannalla olevalla mäellä sijaitsevan Aikkilan tilan maalla, Aikkilanniemellä. Aikkilan talon itäpuolisilta loivasti kaakkoon laskevilta pelloilta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsikappaleita, joita ei ole otettu talteen. Alueelta on löydetty myös kivikautinen tuura (KM 5409:1). |
| metsakeskus.305010007 |
305 |
Vänrikinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
599730.89000000 |
7318331.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010007 |
Kohde, esihistoriallinen asuin-/löytöpaikka sijaitsee Kuusamojärven luoteisimman lahden pohjoisrannalla Nilonjoen suusta 200 - 300 m itään olevalla niemekkeellä. Alue on vanhaa viljelysmaata, joka sittemmin on suurelta osin rakennettu ja varustettu tiestöllä. Koekaivauksin tutkitulta alueelta on lähinnä rautakautisia löytöjä. Alue vaikuttaa suurimmaksi osasksi tuhoutuneelta. |
| metsakeskus.305010007 |
305 |
Vänrikinniemi |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
599730.89000000 |
7318331.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010007 |
Kohde, esihistoriallinen asuin-/löytöpaikka sijaitsee Kuusamojärven luoteisimman lahden pohjoisrannalla Nilonjoen suusta 200 - 300 m itään olevalla niemekkeellä. Alue on vanhaa viljelysmaata, joka sittemmin on suurelta osin rakennettu ja varustettu tiestöllä. Koekaivauksin tutkitulta alueelta on lähinnä rautakautisia löytöjä. Alue vaikuttaa suurimmaksi osasksi tuhoutuneelta. |
| metsakeskus.305010009 |
305 |
Leskelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597322.85500000 |
7318876.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010009 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 3 km luoteeseen, Nilonjärveen laskevan Meskusjoen suun etelä-puolisella kankaalla. Paikalla olleen sahan luota on löydetty ilmeisesti useampia kiviesineitä, joita ei kuitenkaan ole saatu kokoelmiin. Sahajätteet peittävät laajan alueen oletetulla löytöpaikalla.
Löydöt: (kiviesineitä?)
Tark. 1985 K. Laitinen ja P. Kovalainen
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010011 |
305 |
Manalanniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
592878.53500000 |
7361941.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010011 |
Kohde, röykkiö/raunio, painumia/hautoja(?), sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 45 km pohjoiseen Ollilanjärven itärannalla Rysäjoen suusta 500 m pohjoiseen. Niemen kärjen mökistä vajaat 100 m itään on kiukaan-raunio, jonka koko on n. 2 x 2,5 m ja korkeus n. 60 cm. Kiukaan ja mökin välillä kulkeva polku ylittää on kaksi painumaa, joiden koko on n. 1 x 2 m ja syvyys n. 10 cm ja joita perinne pitää lappalaisten hautoina.
Inv. 1975 A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010012 |
305 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
601171.49500000 |
7327208.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010012 |
Kohde sijaitsee Nissinjärven ja sen itäpuolisen Mustalammen välisen puron pohjoispuolella. Tien varrella, kohti puroa laskevalla talon eteläpuolisella rinteellä, entisellä pellolla olevalla asuinpaikalla on tehty kaivaustutkimuksia vuonna 1978. Asuinpaikka-alueelta paikallistettiin ja tutkittiin punamultahauta. Alue on metsittynyt. |
| metsakeskus.305010012 |
305 |
Jokela |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27011 |
601171.49500000 |
7327208.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010012 |
Kohde sijaitsee Nissinjärven ja sen itäpuolisen Mustalammen välisen puron pohjoispuolella. Tien varrella, kohti puroa laskevalla talon eteläpuolisella rinteellä, entisellä pellolla olevalla asuinpaikalla on tehty kaivaustutkimuksia vuonna 1978. Asuinpaikka-alueelta paikallistettiin ja tutkittiin punamultahauta. Alue on metsittynyt. |
| metsakeskus.305010013 |
305 |
Nilojärvi, Rajavartiosto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598383.00000000 |
7319098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010013 |
Kohde sijaitsee Nilonjärven kaakkoispään koillisrannalla Nilonjoen niskasta 400 - 500 m pohjoiseen. Alueella on vuonna 1956 todettu kivikautinen asuinpaikka, johon liittyviä löytöjä tavattiin noin 300 metrin matkalla. Asuinpaikka on sittemmin suurelta osin tuhoutunut esikuntaa ja sen pohjoispuolisia asuintaloja rakennettaessa, mutta osia asuinpaikasta on todennäköisesti säilynyt.
Virheellisiä 2002 merkittujä kordinaatteja (7322983/598227) on korjattu likimääräisen arvion muk. 30.9.2011 (7319100/598385). Näitä tarkennettu alkuperäisen, kohteen arvioitua keskikohtaan soittavien koordinaattien mukaiseksi ja saman mukaan lisätty aluerajaus 23.10.2018. Rajausta tarkennettu inventoinnissa 2019. |
| metsakeskus.305010014 |
305 |
Ketola (Taivalharju) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
613525.27200000 |
7340420.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010014 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 27 km koilliseen, Ala-Vuotungin pohjoisrannalla, Kalliojoen suusta n. 300 m länteen olevalla pienellä mäellä. Talon pihapiiristä sen etelä- ja itäpuoliselta rantapelloilta on tavattu kiviesineitä (mm. piinuolenkärki ja pieni reikäkivi) sekä kvartsiesineitä ja -iskoksia yli 50 m matkalla.
Löydöt: KM 14051:1-6, 18422:1-5
Inv. 1975 (1956, -71) A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010015 |
305 |
Korpela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613449.30900000 |
7339095.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010015 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 25 km koilliseen Ala-Vuotungin lounaisrannalla, Välijoen niskasta n. 700 m luoteeseen. Talon ja rannan väliseltä tasaiselta vanhalta rantapellolta on tavattu mm. tasataltta, kivikirves ja kvartsiesineitä sekä -iskoksia. Rannan-suuntaisella asuinpaikalla on pituutta n. 100 m.
Löydöt: KM 14052:1-8, 18423:1-3
Inv. 1975 (1956, -71) A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010016 |
305 |
Taival |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606485.20200000 |
7304762.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010016 |
Kohde sijaitsee Iijärven länsiosan Maaselänlahden ja Puukkolahden välissä: Talon eteläpuolella on loivasti järveen viettävä pelto. Talosta suoraan etelään liki rantaa pellon alaosassa on havaittu asuinpaikkaan viittavia kvartseja. |
| metsakeskus.305010017 |
305 |
Mustaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605550.56900000 |
7310072.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010017 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka (?) ja talonpohjia, sijaitsee Kuusamojärven Mustanselän etelärannalla Mustaniemen itäosassa. Palon eteläpuoliselta pellolta on löydetty asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. Talojen luota kaakkoon kohti rantaa vievän tilustien varrella olevalla vanhalla hakamaalla on useita matalia maan ja kivensekaisia raunioita, jotka liittynevät historiallisen ajan talonpitoon tai viljelysmaan raivaamiseen. |
| metsakeskus.305010017 |
305 |
Mustaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
605550.56900000 |
7310072.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010017 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka (?) ja talonpohjia, sijaitsee Kuusamojärven Mustanselän etelärannalla Mustaniemen itäosassa. Palon eteläpuoliselta pellolta on löydetty asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. Talojen luota kaakkoon kohti rantaa vievän tilustien varrella olevalla vanhalla hakamaalla on useita matalia maan ja kivensekaisia raunioita, jotka liittynevät historiallisen ajan talonpitoon tai viljelysmaan raivaamiseen. |
| metsakeskus.305010017 |
305 |
Mustaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
605550.56900000 |
7310072.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010017 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka (?) ja talonpohjia, sijaitsee Kuusamojärven Mustanselän etelärannalla Mustaniemen itäosassa. Palon eteläpuoliselta pellolta on löydetty asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. Talojen luota kaakkoon kohti rantaa vievän tilustien varrella olevalla vanhalla hakamaalla on useita matalia maan ja kivensekaisia raunioita, jotka liittynevät historiallisen ajan talonpitoon tai viljelysmaan raivaamiseen. |
| metsakeskus.305010017 |
305 |
Mustaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
605550.56900000 |
7310072.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010017 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka (?) ja talonpohjia, sijaitsee Kuusamojärven Mustanselän etelärannalla Mustaniemen itäosassa. Palon eteläpuoliselta pellolta on löydetty asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. Talojen luota kaakkoon kohti rantaa vievän tilustien varrella olevalla vanhalla hakamaalla on useita matalia maan ja kivensekaisia raunioita, jotka liittynevät historiallisen ajan talonpitoon tai viljelysmaan raivaamiseen. |
| metsakeskus.305010018 |
305 |
Laherma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615479.48600000 |
7340594.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010018 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 28 km koilliseen, Kuusinkijoen Myllykosken voimalasta n. 950 m pohjoiskoilliseen, Kuusinkijoen länsirannalla. Talosta n. 40 - 80 m koilliseen olevalta pellolta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia. Nykyään pelto kasvamassa umpeen.
Löydöt: KM 14056:1 - 5
Inv. 1971(1956) A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010019 |
305 |
Sammaloja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
590575.54300000 |
7328531.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010019 |
Kohde sijaitsee Singerinjärven länsiosan pohjoisrannalla Sammalpuron länsipuolella.
Sammalpuron rantatörmästä on löydetty liuskekeihäänkärki. Tieurien välistä puron länsipuolelta on tavattu kvartsi-iskos ja itäpuolelta tulen rapauttamia kiviä. Tältä suurelta osin tuhoutuneelta alueelta ei asuinpaikkaa kuitenkaan ole voitu määrittää tarkasti.
Löydöt: Pohjois-Pohjanmaan museo 4518 liuskekärki; KM 14057.
Kohteen laajuuden ja luonteen määrittäminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekoa maastossa. |
| metsakeskus.305010020 |
305 |
Tiermaksen Niemipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601054.24900000 |
7357968.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010020 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 40 km pohjoiseen Kallunki-järven itärannalla, Kallunki- ja Tiermasjärvien välisellä kannaksella, jonka halki kulkee Liikasenvaaraan johtava tie. Taipaleen ja Tiermaksen taloista vajaat 100 m länsiluoteeseen, läheltä pellosta niemen kärkeä on tavattu kvartsi-iskoksia.
Löydöt: KM 14058:1-2
Inv. 1975 (1956, -71) A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010021 |
305 |
Tiermaksen Tervapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601083.23900000 |
7358179.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010021 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 40 km pohjoiseen Kallunki-järven itärannalla, Kallunki- ja Tiermasjärvien välisellä kannaksella, jonka halki kulkee Liikasenvaaraan johtava tie. Taipaleen talosta n. 250 m pohjoiseen on vanhalta pellolta tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Löydöt: KM 14059:1-2
Inv. 1975 (1956, -71) A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010022 |
305 |
Käylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596486.09400000 |
7355126.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010022 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 37 km pohjoiseen, kalanviljely-laitoksesta runsaat 100 m itään Kitkajoen etelärannalla. Alue on jokseenkin tasaisella rantakaistalla olevan pellon reunaa. Rannassa olevan saunan luota on tavattu asuinpaikkaan viittaava kvartsiesine.
Löydöt: KM 14060
Inv. 1971(1956) A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010024 |
305 |
Pohjaslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601732.07800000 |
7318977.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010024 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kuusamojärven Pohjaslahden pohjukasta n. 700 m pohjoisluoteeseen hietikkokankaalla. Paikalla olevasta talosta kaakkoon, kankaan reunalta on löydetty kivikirves, esineen katkelmia ja kvartsia. |
| metsakeskus.305010025 |
305 |
Somostenperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
599384.02100000 |
7318895.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010025 |
Kohde, Kivi- ja rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Kuusamojärven Somostenperän Perälahden pohjoisrannalla. Suurelta osin tuhoutuneelta asuinpaikalta on löydetty mm. kiviesineitä, keramiikkaa (KA I:1, II:1-2, asb.) ja rautakirves.
Paikalta on KM -numeroitujen löytöjen lisäksi reikäkivi Jyväskylän seminaarin kokoelmissa. |
| metsakeskus.305010025 |
305 |
Somostenperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
599384.02100000 |
7318895.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010025 |
Kohde, Kivi- ja rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Kuusamojärven Somostenperän Perälahden pohjoisrannalla. Suurelta osin tuhoutuneelta asuinpaikalta on löydetty mm. kiviesineitä, keramiikkaa (KA I:1, II:1-2, asb.) ja rautakirves.
Paikalta on KM -numeroitujen löytöjen lisäksi reikäkivi Jyväskylän seminaarin kokoelmissa. |
| metsakeskus.305010027 |
305 |
Arola |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
589852.76400000 |
7355919.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010027 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka, maakuoppia. sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 39 km pohjoisluoteeseen Räväjärven ja Pikku-Rävän välisellä kannaksella. Talosta koilliseen ja pohjoiseen on tavattu kvartsi-iskoksia ja reikäkivi. Peltojen koillisreunalla törmän päällä olevassa metsikössä on 5 - 6 kuoppaa (halkaisija n. 2,5 - 4 m, syvyys 50 - 80 cm).
Löydöt: KM 18416, Hämeenlinnan museo 3247
Inv. 1975 (1956, -71) A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010028 |
305 |
Lotvola (Huuhtaniemi) |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
591495.15900000 |
7334180.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010028 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 19 km pohjoisluoteeseen Kangerjärven ja Sikuanlammen erottavalla itärannan niemellä. Alueelta on löydetty kolme soikeaa tuluskiveä, joista yksi on saatu kokoelmiin. Paikalta on tavattu kaksi kiviröykkiötä. Niiden koko on 3 x 2 ja 3,5 x 3 x 0,3 m.
Vuoden 2010 inventoinnissa Huuhtaniemeltä paikallistettiin nuoresta sekametsästä, noin kymmenen metriä niemellä kulkevan polun pohjoispuolelta röykkiö, joka lienee sama, jonka Mika Sarkkinen paikallisti tarkastuskäynnillään vuonna 1999. Röykkiö on ilmeisesti kookkaampi Oulun yliopiston inventointiryhmän havaitsemista kahdesta röykkiöstä. Röykkiö löytyi parikymmentä metriä muinaisjäännösrekisterissä ilmoitetusta koordinaattipisteestä itään. Röykkiöön käytettyjen kivien läpimitta vaihtelee 10 cm – 30 cm välillä. Erityisesti reunaosiltaan röykkiö todettiin hyvin sammaloituneeksi. Röykkiön lähiympäristöä havainnoitiin noin sadan metrin säteellä, mutta toista röykkiötä ei onnistuttu paikallistamaan.
Löydöt: KM 3141 |
| metsakeskus.305010033 |
305 |
Hautalampi 1 |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
638631.00000000 |
7306938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010033 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkosta n. 40 km itäkaakkoon, Joukamo-järven ja Kuurnajärven välisellä kannaksella olevan Hautalammen luona on todettu yksittäiset kuopat neljässä erillisessä kohdassa. Hautalammen koillispuolella on pyöreä kuoppa (33a1), jonka halkaisija on n. 4 m ja syvyys 60 - 70 cm. Hautalammen kaakkoispuolella on yksittäinen kookas kuoppa (33a2), jonka halkaisija noin 5 metriä. Lammen lounaispuolella on yksi selvä maakuoppa (33a3), jonka halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys 50-60 cm. Tämän läheisyydessä aiemmin mainittua paria epämääräistä kuopannetta ei v. 2018 todettu. Sen sijaan todettiin kuoppa lammen luoteisrannan tuntumassa (kuoppa 33a4), Ks. erilliskohteet. Kohteiden numerointi mukailee vuoden 1999 inventointikertomusta. Aiemmin tähän yhdistetty kohde 33b/1999 on erotettu erillisiksi kohteiksi (hautalampi 2-4).
Inv. 1975 (1971) A. Erä-Esko, Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010039 |
305 |
Teeriranta, Hautaniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
617515.86500000 |
7267859.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010039 |
Suomussalmen rajan lähellä, Iijärven Teeriniemellä on kolme läheisesti toisiinsa liittyvää muinaisjäännösaluetta, joista Hautaniemi niemen itärannalla on pohjoisin. Siihen liittyy perimätietoa vanhasta lappalaishautausmaasta, ajalta ennen Kuusamon kirkon rakentamista (1686). Rantaan vyöryneeltä alueelta on kerrottu löytyneen pääkalloja. Alueeseen liittyy myös perinne kesähaudoista, joista myöhäisin olisi vielä 1900-luvun alusta, joka perimätiedon mukaan on enemmän niemen kärjestä (kohde Teeriniemen kärki). Hautaniemen harjanteella, runsas 100 m Teeriniemen Hamppulammen pohjoispuolella on havaittu 5-6 maakuoppaa. Ne poikkeavat ns. kesähautakuopista, ja muistuttavat lähinnä pyyntikuoppia, joista osassa todettiin huuhtoutumiskerrosta. Ne vaihtelevat kooltaan 2-4 x 1-3 m välillä ja ovat syvyydeltään 0,4-0,7 m. Tarkastushavaintojen mukaan ainakaan kaikki havaitut kuopat eivät ole kesähautoja, vaan ennemmin pyynti- tai keittokuoppia. Mahdollisesti yhdestä kuopasta on myös löytynyt kiviesineitä 1960-luvulla. Rantavyöhykkeellä kasvillisuus on rehevää, eikä mahdollisia hautapainanteita ole havaittu. Metsätieltä alueen länsireunasta on havaittu mahdollisesti varhaiseen asuinpaikkaan viittaava palanut kivi (havaintokohdista ks. erilliskohteet). |
| metsakeskus.305010039 |
305 |
Teeriranta, Hautaniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
617515.86500000 |
7267859.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010039 |
Suomussalmen rajan lähellä, Iijärven Teeriniemellä on kolme läheisesti toisiinsa liittyvää muinaisjäännösaluetta, joista Hautaniemi niemen itärannalla on pohjoisin. Siihen liittyy perimätietoa vanhasta lappalaishautausmaasta, ajalta ennen Kuusamon kirkon rakentamista (1686). Rantaan vyöryneeltä alueelta on kerrottu löytyneen pääkalloja. Alueeseen liittyy myös perinne kesähaudoista, joista myöhäisin olisi vielä 1900-luvun alusta, joka perimätiedon mukaan on enemmän niemen kärjestä (kohde Teeriniemen kärki). Hautaniemen harjanteella, runsas 100 m Teeriniemen Hamppulammen pohjoispuolella on havaittu 5-6 maakuoppaa. Ne poikkeavat ns. kesähautakuopista, ja muistuttavat lähinnä pyyntikuoppia, joista osassa todettiin huuhtoutumiskerrosta. Ne vaihtelevat kooltaan 2-4 x 1-3 m välillä ja ovat syvyydeltään 0,4-0,7 m. Tarkastushavaintojen mukaan ainakaan kaikki havaitut kuopat eivät ole kesähautoja, vaan ennemmin pyynti- tai keittokuoppia. Mahdollisesti yhdestä kuopasta on myös löytynyt kiviesineitä 1960-luvulla. Rantavyöhykkeellä kasvillisuus on rehevää, eikä mahdollisia hautapainanteita ole havaittu. Metsätieltä alueen länsireunasta on havaittu mahdollisesti varhaiseen asuinpaikkaan viittaava palanut kivi (havaintokohdista ks. erilliskohteet). |
| metsakeskus.305010040 |
305 |
Autioniemi, Yli-Kuolio |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
584471.08000000 |
7301317.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010040 |
Kohde sijaitsee Yli-Kuoliojärven pohjoisrannalla. Niemen länsiosassa, harjanteen laen päässä on kiuasraunio, alaltaan 2-3 x 2-3 m ja korkeudeltaan 50 cm. Vieressä erottuu pari pientä epämääräisenmuotoista kiveystä. Alueella mainitaa olleen kesähautapaikka, mutta sen sijainti ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.305010040 |
305 |
Autioniemi, Yli-Kuolio |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
584471.08000000 |
7301317.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010040 |
Kohde sijaitsee Yli-Kuoliojärven pohjoisrannalla. Niemen länsiosassa, harjanteen laen päässä on kiuasraunio, alaltaan 2-3 x 2-3 m ja korkeudeltaan 50 cm. Vieressä erottuu pari pientä epämääräisenmuotoista kiveystä. Alueella mainitaa olleen kesähautapaikka, mutta sen sijainti ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.305010046 |
305 |
Savilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
614851.93500000 |
7267679.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010046 |
Kohde sijaitsee Iijärven läntisen Ison Ahvenlahden pohjukan etelärannalla. Varsin jyrkästi nousevan rinteen alapuoliselta kapealta rantahietikkokaistaleelta n. 150 m Karsikkojoen suusta kaakkoon on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Löydöt KM 14846: 1 -14 |
| metsakeskus.305010048 |
305 |
Teeriniemi länsiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617230.97800000 |
7267909.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010048 |
Kohde sijaitsee Iijärven pohjoisrannalla Teeriniemen Takarannalla. Paikalla on havaittu pesäkkeelisesti kvartsia sekä rannalla että törmän päällä. Alueella on kolme kesämökkiä. Löytöalue ulottuu kaakosta kohdasta, jossa Hamppulammen länsipuolitse niemen eteläkärkeen vievä tie leikkaa vanhan rantatörmän, aina keskimmäisen mökin luoteispuolelle, lähes 200 m matkalle. Täältä on eri aikoina havaittu kvartseja sekä palaneita kiviä. Yksittäinen palanut luunpala on lisäksi havaittu v. 2006 enemmän luoteesta tieleikkauksesta, noin 250 m kaakkoisosasta. Luoteisen löytöpaikan ympäristössä harjanteilla on ainakin viisi maakuoppaa, joista yksi on resentti. Niiden koko vaihtelee välillä 2,5 - 3 x 2,5 - 3,5 m ja syvyys 40 - 60 cm. Yksi tervahauta sijaitsee kaakossa mainitulla muinaisella rantatörmällä, niemeen vievän tien itäpuolella (ks. erilliskohteet). |
| metsakeskus.305010049 |
305 |
Kopatintaival |
10002 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
633053.00000000 |
7308535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010049 |
Kohde, veneenvetopaikka ja telatie sijaitsee Joukamojärven ja sen pohjoispuolisen Iso-Kopatin välisen kannaksen kapeimmalla kohdalla. Paikalla on halki kannaksen johtava matalana painanteena erottuva polkumainen ura. Leveyttä vetouralla on. n. 2 m. Uran kosteimmissa kohdissa on säilynyt telapuita. |
| metsakeskus.305010050 |
305 |
Kiutaköngäs, luonnonpuisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604272.94600000 |
7362846.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010050 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 45 km pohjoiseen, Oulankajoen Kiutakönkään kaakkoisrannalla. Paikalla ennen olleen retkeilymajan alueelta ja siitä noin 100 m lounaaseen todettiin 1970-luvulla kivikautisen asuinpaikan merkkeinä kvartsi-esineitä ja -iskoksia. Vuoden 2008 kansallispuiston inventoinnissa voitiin todeta, että alue muodostaa lähes yhtenäisen asuinpaikka-alueen ulottuen vielä kauemmas itään. Löytöjä on lähes 300 m matkalla karhunkierroksen polulla. Aiemmin erillisinä pidetyt kohteet kohtet 305010050 ja 305010051 yhdistetty yhdeksi muinaisjäännöskohteeksi. |
| metsakeskus.305010051 |
305 |
Kiutaköngäs, luonnonpuisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604145.99500000 |
7362780.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010051 |
Kohde (158. KIUTAKÖNGAS 51) yhdistetty kohteen 50 kanssa yhdeksi muinaisjäännösalueeksi, jonka löytöalue on lähes 300 m pituinen.
Kuusamon kirkolta n. 45 km pohjoiseen, Oulankajoen Kiutakönkään kaakkoisrannalla. Paikalla ennen olleen retkeilymajan alueelta (a, Kuusamo 50) ja polulta tästä n. 100 m lounaaseen (b, Kuusamo 51) on tavattu asuinpaikan merkkeinä kvartsi-esineitä ja -iskoksia.
a) x = 7364 14, y = 4470 25, z = 160 - 165
b) x = 7364 08, y = 4470 12, z = n. 160 - 165 |
| metsakeskus.305010052 |
305 |
Halosen uuni |
10002 |
12007 |
13000 |
11019 |
27000 |
602994.49200000 |
7348813.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010052 |
Kohde, kallioluola ja kivikautinen löytöpaikka sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 31 km pohjoiseen, Lukkolaisesta n. 900 m etelälounaaseen, Halosenvaaran korkeimmalta kohdalta n. 450 m itään. Luolan suu sijaitsee vaaran kallioisen pohjoisrinteen syvennyksessä, länsiluoteeseen olevan seinämän alaosassa. Paikalla on kolmesta kammiosta koostuva lähes 20 m pitkä luola, josta on löydetty kivitaltta.
Luolaan liittyen on tarinaa, että se olisi ollut Ahma-Halonen nimisen henkilön asuinpaikka. |
| metsakeskus.305010052 |
305 |
Halosen uuni |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
602994.49200000 |
7348813.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010052 |
Kohde, kallioluola ja kivikautinen löytöpaikka sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 31 km pohjoiseen, Lukkolaisesta n. 900 m etelälounaaseen, Halosenvaaran korkeimmalta kohdalta n. 450 m itään. Luolan suu sijaitsee vaaran kallioisen pohjoisrinteen syvennyksessä, länsiluoteeseen olevan seinämän alaosassa. Paikalla on kolmesta kammiosta koostuva lähes 20 m pitkä luola, josta on löydetty kivitaltta.
Luolaan liittyen on tarinaa, että se olisi ollut Ahma-Halonen nimisen henkilön asuinpaikka. |
| metsakeskus.305010053 |
305 |
Hartikanaho |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
625477.00000000 |
7266299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010053 |
Kohde sijaitsee Sarvijärven pohjoisrannalla. Rannalla on kaksi neliön muotoista kivilatomusta, joista toinen on osittain hajoitettu. Latomuksilla on väliä noin 6 metriä. Ehjän laaoista kootun latomuksen sivujen pituus on 1 - 1,2 m ja korkeus n. 30 - 50 cm. Latomusten vieressä on männyn kylkeen veistetty X -kuvio. Näistä 40 m koilliseen on n. 20 cm korkea kiveys, alaltaan 1 - 1,2 x 3 m (alakohde). |
| metsakeskus.305010054 |
305 |
Juuma, Yli-Juumajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606734.98000000 |
7352216.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010054 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 35 km pohjoiseen, Yli- ja Ala-Juumajärvien välisen salmen sillasta n. 200 m luoteeseen olevan pienen saaren rannassa on havaittu kvartsi-iskoksia. Saaren ja sen pohjoispuolisen niemen välissä on puinen, ilmeisesti osin tuhoutunut, patorakenne.
Inv. 1975 (1971) A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010055 |
305 |
Yläjuumajärvi, Kotalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605443.49500000 |
7353665.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010055 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 36 km pohjoiseen, Juumajärvien välisen salmen sillasta n. 2,2 km luoteeseen, Kotalahden etäpuolisen lahden rannalla. Paikalta on tavattu runsaasti veden hiomia kvartsi-iskoksia, kivilajilohelmia, esineen teelmä? sekä palanutta kiveä. Havainnot ovat lahden rantavedestä n. 200 m matkalta, keskittyen alueen keski- ja itäosaan. Havaintoja on noin välillä P:7353712 I:605353 - P:7353598 I:605549.
Löydöt: KM 18418, 31700:1-5
Inv. 1975 (1971) A. Erä-Esko, Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010056 |
305 |
Ala-Juumajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607206.78600000 |
7351978.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010056 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 35 km pohjoiseen, Yli- ja Ala-Juumajärvien välisen salmen sillasta n. 400 m itään, Ala-Juumajärven pohjoisrannalla. Vanhan kansakoulun, nykyisen leirikeskuksen koillispuoliselta rannalta sekä myös niemen kärjen länsipuolelta vesirajasta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia ja jokunen palanut kivi.
Inv. 1975 (1971) A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010057 |
305 |
Turula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617329.93800000 |
7268387.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010057 |
Kohde sijaitsee Teerirannan Turusenjärven kaakkoisrannalla, Turulan päärakennuksesta n. 100 m luoteeseen. Paikalta, Teerirannantien ja järven väliseltä pellolta on tavattu asuinpaikkaan viittavia löytöjä: kvartsia, piitä ja tulen rapauttamia kiviä. |
| metsakeskus.305010058 |
305 |
Teeriniemen lampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617565.84700000 |
7267744.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010058 |
Teeriniemen Hamppulammen koillispuolisella tasaisella hiekkakankaalla olevalta polulta on tavattu kavartsiesineitä ja -iskoksia: Alueella on lisäksi ainakin puolenkymmentä pohjois - etelä - suuntaista hauta- ym. painaumaa, joiden pituus on 2,5 - 3 m ja leveys n. 50 cm. Syvyyttä painaumilla on 10 - 20 cm. Koekaivauksessa vuonna 2006 yksi painauma tulkittiin 3,5 x 0,6-0,7 m laajuiseksi ja ½ m syväksi tasapohjaiseksi ja kivitäytteiseksi kuoppaliedeksi (keittokuopaksi). Lieden hiilinäyte ajoittui nuorempaan roomalaisaikaan, mutta löytöjen, palaneen luun ja kvartsi-iskosten samanaikaisus sen kanssa ei ole selvä. Yksi samanlainen kuoppaliesi paljastui alueelta pinnan sondeerauksessa. Koekaivauksen yhteydessä tehdyssä alueen tarkastuksessa pesäkkeisen asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin noin 100 x 20-30 m. |
| metsakeskus.305010058 |
305 |
Teeriniemen lampi |
10002 |
12016 |
13155 |
11019 |
27000 |
617565.84700000 |
7267744.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010058 |
Teeriniemen Hamppulammen koillispuolisella tasaisella hiekkakankaalla olevalta polulta on tavattu kavartsiesineitä ja -iskoksia: Alueella on lisäksi ainakin puolenkymmentä pohjois - etelä - suuntaista hauta- ym. painaumaa, joiden pituus on 2,5 - 3 m ja leveys n. 50 cm. Syvyyttä painaumilla on 10 - 20 cm. Koekaivauksessa vuonna 2006 yksi painauma tulkittiin 3,5 x 0,6-0,7 m laajuiseksi ja ½ m syväksi tasapohjaiseksi ja kivitäytteiseksi kuoppaliedeksi (keittokuopaksi). Lieden hiilinäyte ajoittui nuorempaan roomalaisaikaan, mutta löytöjen, palaneen luun ja kvartsi-iskosten samanaikaisus sen kanssa ei ole selvä. Yksi samanlainen kuoppaliesi paljastui alueelta pinnan sondeerauksessa. Koekaivauksen yhteydessä tehdyssä alueen tarkastuksessa pesäkkeisen asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin noin 100 x 20-30 m. |
| metsakeskus.305010058 |
305 |
Teeriniemen lampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
617565.84700000 |
7267744.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010058 |
Teeriniemen Hamppulammen koillispuolisella tasaisella hiekkakankaalla olevalta polulta on tavattu kavartsiesineitä ja -iskoksia: Alueella on lisäksi ainakin puolenkymmentä pohjois - etelä - suuntaista hauta- ym. painaumaa, joiden pituus on 2,5 - 3 m ja leveys n. 50 cm. Syvyyttä painaumilla on 10 - 20 cm. Koekaivauksessa vuonna 2006 yksi painauma tulkittiin 3,5 x 0,6-0,7 m laajuiseksi ja ½ m syväksi tasapohjaiseksi ja kivitäytteiseksi kuoppaliedeksi (keittokuopaksi). Lieden hiilinäyte ajoittui nuorempaan roomalaisaikaan, mutta löytöjen, palaneen luun ja kvartsi-iskosten samanaikaisus sen kanssa ei ole selvä. Yksi samanlainen kuoppaliesi paljastui alueelta pinnan sondeerauksessa. Koekaivauksen yhteydessä tehdyssä alueen tarkastuksessa pesäkkeisen asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin noin 100 x 20-30 m. |
| metsakeskus.305010058 |
305 |
Teeriniemen lampi |
10002 |
12016 |
13155 |
11033 |
27015 |
617565.84700000 |
7267744.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010058 |
Teeriniemen Hamppulammen koillispuolisella tasaisella hiekkakankaalla olevalta polulta on tavattu kavartsiesineitä ja -iskoksia: Alueella on lisäksi ainakin puolenkymmentä pohjois - etelä - suuntaista hauta- ym. painaumaa, joiden pituus on 2,5 - 3 m ja leveys n. 50 cm. Syvyyttä painaumilla on 10 - 20 cm. Koekaivauksessa vuonna 2006 yksi painauma tulkittiin 3,5 x 0,6-0,7 m laajuiseksi ja ½ m syväksi tasapohjaiseksi ja kivitäytteiseksi kuoppaliedeksi (keittokuopaksi). Lieden hiilinäyte ajoittui nuorempaan roomalaisaikaan, mutta löytöjen, palaneen luun ja kvartsi-iskosten samanaikaisus sen kanssa ei ole selvä. Yksi samanlainen kuoppaliesi paljastui alueelta pinnan sondeerauksessa. Koekaivauksen yhteydessä tehdyssä alueen tarkastuksessa pesäkkeisen asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin noin 100 x 20-30 m. |
| metsakeskus.305010058 |
305 |
Teeriniemen lampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
617565.84700000 |
7267744.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010058 |
Teeriniemen Hamppulammen koillispuolisella tasaisella hiekkakankaalla olevalta polulta on tavattu kavartsiesineitä ja -iskoksia: Alueella on lisäksi ainakin puolenkymmentä pohjois - etelä - suuntaista hauta- ym. painaumaa, joiden pituus on 2,5 - 3 m ja leveys n. 50 cm. Syvyyttä painaumilla on 10 - 20 cm. Koekaivauksessa vuonna 2006 yksi painauma tulkittiin 3,5 x 0,6-0,7 m laajuiseksi ja ½ m syväksi tasapohjaiseksi ja kivitäytteiseksi kuoppaliedeksi (keittokuopaksi). Lieden hiilinäyte ajoittui nuorempaan roomalaisaikaan, mutta löytöjen, palaneen luun ja kvartsi-iskosten samanaikaisus sen kanssa ei ole selvä. Yksi samanlainen kuoppaliesi paljastui alueelta pinnan sondeerauksessa. Koekaivauksen yhteydessä tehdyssä alueen tarkastuksessa pesäkkeisen asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin noin 100 x 20-30 m. |
| metsakeskus.305010058 |
305 |
Teeriniemen lampi |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
617565.84700000 |
7267744.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010058 |
Teeriniemen Hamppulammen koillispuolisella tasaisella hiekkakankaalla olevalta polulta on tavattu kavartsiesineitä ja -iskoksia: Alueella on lisäksi ainakin puolenkymmentä pohjois - etelä - suuntaista hauta- ym. painaumaa, joiden pituus on 2,5 - 3 m ja leveys n. 50 cm. Syvyyttä painaumilla on 10 - 20 cm. Koekaivauksessa vuonna 2006 yksi painauma tulkittiin 3,5 x 0,6-0,7 m laajuiseksi ja ½ m syväksi tasapohjaiseksi ja kivitäytteiseksi kuoppaliedeksi (keittokuopaksi). Lieden hiilinäyte ajoittui nuorempaan roomalaisaikaan, mutta löytöjen, palaneen luun ja kvartsi-iskosten samanaikaisus sen kanssa ei ole selvä. Yksi samanlainen kuoppaliesi paljastui alueelta pinnan sondeerauksessa. Koekaivauksen yhteydessä tehdyssä alueen tarkastuksessa pesäkkeisen asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin noin 100 x 20-30 m. |
| metsakeskus.305010059 |
305 |
Olkiaho |
10007 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
602323.82400000 |
7324170.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010059 |
Kohde sijaitsee Ikkunusjärven eteläpäästä n. 800 m lounaaseen. Alueella on ollut ainakin viitisentoista matalaa kivirauniota, joista vain yksi on säilynyt. Lisäksi paikalla on tavattu talonpoikainen pelto, joten kyseessä ei ole esihistoriallinen muinaisjäännös. Kohde on merkitty peruskartalle virheellisesti lapinrauniona. |
| metsakeskus.305010063 |
305 |
Mursunniemi |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
601166.38800000 |
7287894.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010063 |
Kohde, historiallisen ajan palaneista kivistä koostuva ja suureksi osaksi hajoitettu kiuas sijaitsee Ison-Keron pohjoisrannalla, järven laskevan Suujoen itäpuolisen niemen eteläkärjessä. Alun perin pohjaltaan neliön muotoisen kiukaan koko on 2x2 m ja nykyinen korkeus n. 40 cm. |
| metsakeskus.305010073 |
305 |
Lehtoniemi |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
588035.52400000 |
7344353.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010073 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 29 km pohjoisluoteeseen. Yli-Kitkan Lehtoniemen länsipuolisessa Palosaaressa olevan kesämökin pohjoispuolelta on löydetty todennäköisesti 1600-luvun alkuun ajoittuva ruumishautaus. Tämä saamelaisena ns. noidanhautana tunnettu löytö on tutkittu vuonna 1970. Tarkastuksessa 2020 haudan sijaintitietoja tarkennettiin. Paikka on mökistä noin 7 metriä pohjoiseen kapean harjanteen päällä. Harjanteen reunat, samoin kuin koko saari, on kivikkoinen, mutta aivan harjanteen päällä kiviä ei juuri ole. Saari on ollut huomattavasti pienempi ennen Kitkan vedenpinnan laskua. Jokseenkin ylävässä saaren itäosassa on useita nuoria mökkiaikaisia kuopanteita. Hautauksen lisäksi ei saarelta ole todettu muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Löydöt: PPM 7133:1-13 |
| metsakeskus.305010074 |
305 |
Talliskotakenttä |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
581268.24700000 |
7347941.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010074 |
Kohde, röykkiö/raunio, kiveyksiä sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 36 km luoteeseen, Yli-Kitkan Kivilahdesta pohjoiseen olevan Talliskotalammen pohjoisrannalla. Paikalla on tavattu kiukaanraunio. Sen alaksi on ilmoitettu n. 4 x 5 m ja korkeudeksi n. 80 cm. Lisäksi on tietoja kahdesta majanpohjasta, jotka sijainnevat rauniosta länteen rannan keskiosassa. Paikalla arvellaan olleen saamelaisten talvikylän.
Inv. 1963 Carpelan, Inv. 1975 A. Erä-Esko,
Tark. 1994 M. Torvinen, Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010075 |
305 |
Iso-Pöyliö |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27006 |
608853.21800000 |
7316135.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010075 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 9 km itään, Muovaarasta n. 3 km länteen. Ison-Pöyliölammen keskellä olevasta saaresta on 1920-luvun alussa tavattu 1600-luvulle ajoittuva saamelainen ruumishauta, ns. noidanhauta, josta on löydetty mm. päristimiä, vaskisormuksia, vaskiketjun kappaleita, pronssirenkaita ja -riipuksia, pronssiristi sekä raha 1600-luvulta.
Vuoden 1925 tarkastuksessa löytöjen todettiin liittyvän ruumishautaukseen, joka oli sijainnut aivan saaren itärannassa. Hautauksen viereltä havattiin liesi. Vuoden 2009 Muojärven inventoinnissa paikka tarkastettiin. Saaren korkeimmalla kohdalla havaittin noin 2 x 1 m laajuinen ja 0,6 m syvyinen kuoppa. Muuta muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Saari on pääosin hienoa hiekkaa. Inventoinnissa talletettiin noidanhaudan löytämiseen liittyvää muistitietoa 1920-luvulta. |
| metsakeskus.305010077 |
305 |
Rytiniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
612603.67000000 |
7331048.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010077 |
Kohde sijaitsee Suiningin länsipuolisella kankaalla, Rytilammen ja Kurikkajoen välissä, Kenttäsuon itäpuolella olevan harjanteen korkeimman kohdan eteläpäässä. Harjanteen halkaisee korkeimman kohdan yli kaartuva Multasniementie. Maasto on kuivaa mäntykangasta, maaperä kivikkoista hiekkamoreenia. Paikalla on neljä maakuoppaa, joiden halkaisija on 1,6-3,1 m ja syvyys 0,4-0,6 m. Kuopissa on havaittu huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.305010078 |
305 |
Huruniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
632809.54700000 |
7325260.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010078 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 33 km itään, Eksymäjärven länsipäässä olevalla niemellä Hurujoen niskan eteläpuolella. Niemen kärjestä, sen kaakkoisrannan vesirajasta, on tavattu kvartsi-iskoksia ja -esineitä n. 50 m matkalta.
Löydöt: KM 31701:1-4
Inv. 1975 A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010080 |
305 |
Mouruniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
624116.05300000 |
7323061.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010080 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 24 km itään, Kiitämän pohjoisrannalla Mourusalmen länsipuolisella niemellä. Paikalla on ainakin neljä pyöreää maakuoppaa, joiden halkaisija on n. 2 - 2,5 m ja syvyys n. 40 - 60 cm. Niemen kärjen törmistä on tavattu muutamia asuinpaikkaan viittaavia iskoksia. Alueella on laaja pesäkkeinen kivikautinen asuinpaikka, jonka kattaa noin 400 m matkan niemen itärantaa ja jossa niemen länsirannalla löytöjä on havaittu paikoitellen noin 250 m matkalla (vrt. kohde Mouruhieta E).
Oulun yliopisto teki koekaivauksen Mouruniemessä sekä Mouruhieta E:ssä vuonna 2009 asuinpaikan laajuuden ja luonteen selvittämiseksi. Koko Mouruniemi näyttää muodostavan yhtenäisen pesäkkeisen asuinpaikan, joka on osittain tuhoutunut soranoton ja järvenrantaeroosion takia. |
| metsakeskus.305010080 |
305 |
Mouruniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
624116.05300000 |
7323061.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010080 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 24 km itään, Kiitämän pohjoisrannalla Mourusalmen länsipuolisella niemellä. Paikalla on ainakin neljä pyöreää maakuoppaa, joiden halkaisija on n. 2 - 2,5 m ja syvyys n. 40 - 60 cm. Niemen kärjen törmistä on tavattu muutamia asuinpaikkaan viittaavia iskoksia. Alueella on laaja pesäkkeinen kivikautinen asuinpaikka, jonka kattaa noin 400 m matkan niemen itärantaa ja jossa niemen länsirannalla löytöjä on havaittu paikoitellen noin 250 m matkalla (vrt. kohde Mouruhieta E).
Oulun yliopisto teki koekaivauksen Mouruniemessä sekä Mouruhieta E:ssä vuonna 2009 asuinpaikan laajuuden ja luonteen selvittämiseksi. Koko Mouruniemi näyttää muodostavan yhtenäisen pesäkkeisen asuinpaikan, joka on osittain tuhoutunut soranoton ja järvenrantaeroosion takia. |
| metsakeskus.305010082 |
305 |
Kajavasalmi, Salmiaho |
10001 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
617424.76300000 |
7318777.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010082 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 17 km itään, Kajavanjärven ja Kirpistön yhdistävän Kajavansalmen länsipuolisella kankaalla. Alueelta on tietoja rautakirveestä ja pronssiesineestä, joita ei ole saatu kokoelmiin. Lisäksi paikalla on kerrottu olevan kiuasraunioita, joiden perusteella alueella on arveltu olevan vanha asuinpaikka. Kärpänkylään johtavan tien eteläpuolelta, mökistä n. 50 m länteen, on tavattu ainakin 2 - 3 hyvin epämääräistä maan ja kiven sekaista matalaa rauniota /latomusta, jotka ilmeisesti ovat luontaisia, sillä inventoinnissa vuonna 2009 paikkalla ei havaittu selkeästi raunioksi tai latomukseksi tulkittavaa.
Vanhat tiedot alueesta viittaavat siihen, että alueelta olisi tarkemmissa tutkimuksissa löydettävissä merkkejä rautakauden lopun tai historiallisen ajan aktiviteetista. |
| metsakeskus.305010083 |
305 |
Penikkajoki |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
628797.00000000 |
7313818.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010083 |
Kohde sijaitsee Muojärven Rahko- ja Piiksiselkien välisen Penikkasalmen pohjoispuolella olevan Kenttäahon itäpäässä. Harjanteen etelärinteen reunalla on kuoppa, joka on kooltaan n. 2,75x3,75 m ja syvyydeltään n. 0,7 m. Kuopan ympärillä on matala, n. 17 cm korkea valli, joka on leveydeltään n. 1,5 m.
Vuoden 2009 Muojärven inventoinnin tarkastuksessa todettiin metsäkoneen ajouran menneen tämän alueella ainoan kuopan halki. |
| metsakeskus.305010084 |
305 |
Kirpistö, Kenttäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
618849.18700000 |
7319767.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010084 |
Kohde sijaitsee Kusamon kirkolta n. 19 km itään Kirpistön pohjoisrannan Kenttäahon eteläkärjessä. Niemen kärkeen johtavalta tieltä, laavun ja rannan välisen tasatun alueen reunoilta ja itärantaan johtavan tien reunalta on tavattu kiviesineitä ja kvartsia. Itärannan tien pohjoispuolella harjanteen päässä on kaksi kuoppaa (halkaisija on 2 - 2,5 m, syvyys 60 cm).
Lydöt: KM 19932, 31703:1-8 (mm. hioin, iskukivi)
nv. 1975 A. Erä-Esko, Tark. 1976 A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010086 |
305 |
Multikoski, N-ranta |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
638113.46700000 |
7303998.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010086 |
Kohde, talonpaikka ja raunioita, sijatsee Kuusamon kirkolta n. 40 km itäkaakkoon, Vuola-järven ja Multijärven välisessä salmessa olevan Multikosken pohjoisrannalla. Paikalla on yksi talonsija kiukaineen, pieni peltoraivio ja peltokivikasoja. Jäänteet sijaitsevat Multikosken saarten pohjoispuolisella yhteismaalla.
Inv. 1975 A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010089 |
305 |
Patolampi, Karhuaho |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
629547.91500000 |
7305565.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010089 |
Kohde, maa-/pyyntikuoppa siajitsee Joukamojärvestä etelään olevan Patolammen lounaispuolisella kankaalla. Sen laen luoteisosassa on pyöreä kuoppa, halkaisijaltaan n. 4 m ja syvyydeltään 100 - 120 cm. |
| metsakeskus.305010091 |
305 |
Keinässaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
624724.83800000 |
7313071.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010091 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 25 km itäkaakkoon, Koskenkylän koulusta n. 2,5 km luoteeseen, Muojärven etelärannan tuntumassa olevalla saarella. Saaren keskiharjanteen länsipäässä on jokseenkin epämääräisiä maakuoppia, joista ilmeisesti suurin osa tuulenkaatojen aiheuttamia. Vuoden 2009 inventoinnissa paikannettiin yksi maakuoppa (halkaisija on n. 1,5 - 2 m ja syvyys n. 50 cm). |
| metsakeskus.305010092 |
305 |
Muosalmi itä |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
615463.00000000 |
7312815.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010092 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 16 km itäkaakkoon. Paikalla on itäisempi Muosalmen pohjoispuolisen kannaksen poikki kulkeva kaivanto. Se on noin 2 m syvä, pohjalla noin metrin ja yläreunassa noin 2 m leveä. Molemmin puolin on selkeä puolimetrinen valli. Selkeää huuhtoutumiskerrosta ei tässä ole tavattu, joten se ei liene ainakaan esihistoriallinen. Venetaipaleeksi kaivanto on tulkittu ahtaaksi ja sijainniltaan kyseenalaiseksi. Jo Karvonen on todennut näihin "Lapin ojiin" liittyvän tiedon ja iän jo niissä kasvaneiden suurten mäntyjen takia ja esittänyt, että ne olisivat puolustusrakenteita. Muistitiedon mukaan kannas on aiemmin sulkenut vesiyhteyden Välijärven ja Kylmäjärven väliltä ennen Honkasalmen yhteyden syntyä, mikä puhuu venetaipaleen puolesta. Niemen länsipäässä sijaitseva Honkasalmi olisi puhjennut pääsiäisyönä 1800-luvun lopulla, kun ensin Muojärven pintaa oli laskettu. Kylmäjärven pinta olisi pudonnut noin 1,8 m. Näin selitys veneenvetokaivannosta olisi uskottava. Läntinen kaivanto on noin 850 m länteen niemen kapeikossa (kohde Muosalmi länsi 305010099), jossa on myös Taivallahden kivikautinen asuinpaikka (kohdetunnus 305010163).
Karvonen mainitsee kertomuksessaan (v. 1900) "porohaudan", joka sijaitsee lähellä kaivantoa. Aivan tien vieressä liki rantaa sähkölinjan itäreunalla vuoden 1999 inventoinnissa todettiin yksi osin tuhoutuneeksi katsottu maakuoppa, jonka halkaisijaksi ilmoitettiin n. 3 m ja syvyydeksi 60 - 80 cm (ETRS-TM35FIN 7312800/615500). Koepistossa sen reunassa oltiin havaitsevinaan huuhtoutumiskerrosta osoittaen sen korkeaa ikää. Vuonna 2016 kuoppa todettiin epämääräiseksi ja aiemmasta käsityksestä poiketen jokseenkin nuoreksi. Pohjoisen puolella niemen juuressa sijaitsevalta Kenttärannan alueelta ei ole paikannettu muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.305010093 |
305 |
Petäjäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
607802.66100000 |
7310280.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010093 |
Kohde siajitsee Kuusamon kirkolta n. 11 km kaakkoon Kuusamo-järven saarella. Saaren kaakkoispään törmästä (a) on tavattu asuinpaikan merkkeinä kvartsia ja palanutta kiveä. Törmän päällä on useita painanteita (n. 0,5 - 1 x 2 m, syvyys n. 15 - 20 cm) ja jokunen epämääräinen laajempi kuopanne. Saaren koillisrinteellä n. 50 m rannasta on ainakin kolme matalaa kivirauniota (b).
a) x = 7311 34, y = 4471 36, z = n. 255
b) x = 7311 56, y = 4471 17, z = n. 255 - 260 |
| metsakeskus.305010093 |
305 |
Petäjäsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
607802.66100000 |
7310280.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010093 |
Kohde siajitsee Kuusamon kirkolta n. 11 km kaakkoon Kuusamo-järven saarella. Saaren kaakkoispään törmästä (a) on tavattu asuinpaikan merkkeinä kvartsia ja palanutta kiveä. Törmän päällä on useita painanteita (n. 0,5 - 1 x 2 m, syvyys n. 15 - 20 cm) ja jokunen epämääräinen laajempi kuopanne. Saaren koillisrinteellä n. 50 m rannasta on ainakin kolme matalaa kivirauniota (b).
a) x = 7311 34, y = 4471 36, z = n. 255
b) x = 7311 56, y = 4471 17, z = n. 255 - 260 |
| metsakeskus.305010093 |
305 |
Petäjäsaari |
10002 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
607802.66100000 |
7310280.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010093 |
Kohde siajitsee Kuusamon kirkolta n. 11 km kaakkoon Kuusamo-järven saarella. Saaren kaakkoispään törmästä (a) on tavattu asuinpaikan merkkeinä kvartsia ja palanutta kiveä. Törmän päällä on useita painanteita (n. 0,5 - 1 x 2 m, syvyys n. 15 - 20 cm) ja jokunen epämääräinen laajempi kuopanne. Saaren koillisrinteellä n. 50 m rannasta on ainakin kolme matalaa kivirauniota (b).
a) x = 7311 34, y = 4471 36, z = n. 255
b) x = 7311 56, y = 4471 17, z = n. 255 - 260 |
| metsakeskus.305010096 |
305 |
Pyhälahti, NE -ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
605685.00000000 |
7316405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010096 |
Kohteet, kivikautinen asuinpaikka ja maakuoppia, sijaitsevat Pyhälahden koillisrannalla. Paikalla on tavattu 1999 kvartsi-iskoksia (x = 7317 56, y = 4469 64, z = 257,5) ja tulen rapauttamia kiviä n. 50 m:n matkalla ajouralla sekä tästä luoteeseen (x = 7317 73, y = 4469 37, z = 257,5). Kohteen kaakkoispään kohdalla polun eteläpuolella on kaksi maakuoppaa (kuopat 1 -2). Toinen kuopista osoittautui vuonna 2006 keittokuopaksi, jonka hiilinäyte ajoittui 1975 +- 40 BP (Hela-1312). Kuoppien lähialueen koekuopituksessa 2006 löydettiin kvartsi-iskoksia. Kuopista 1-2 noin 30 metriä koilliseen on yksi kuoppa (kuoppa 5) ja noin 100 metriä luoteeseen on tieuran pohjoispuolella yksi kuoppa (3). Kuopan 3 kohdalla polulla ja tästä luoteeseen on asuinpaikkahavaintoja noin 100 metrin matkalta. Vuonna 2009 pienen saaren kohdalta, saaresta pohjoiseen paikannettu kuoppa (Kuoppa 4) sijaitsee runsaat 200 metriä kuopasta 3 luoteeseen. Kuopan 4 kaakkoispuolelta on kvartsihavaintoja (2016) ajouralta. Asuinpaikka jatkunee pesäkkeellisenä tänne saakka. Vuoden 2009 Muojärven inventoinnin havaintojen perusteella muinaisjäännösalue on varsin yhtenäinen.
Kohteen kaakkoisosassa kannaksen pohjoisreuna Pyhälammesta laskevan ojan pohjoispuolella on ollut myöhemmän ajan toiminta-aluetta. Vajaa 100 m itäkoillisen on Pyhälahden (Ristikankaan) raha-aarteen löytöpaikka (mj-rekisterin kohde 305 04 0029).
Kivikautistyyppisen rannassa olevan asuinpaikan yläpuolella mäen päällä on ainakin viisi maakuoppaa joiden yhteydestä on rautakauden lopulle ja/tai keskiaikaan ajoittuvia metallinilmaisinlöytöjä. |
| metsakeskus.305010096 |
305 |
Pyhälahti, NE -ranta |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
605685.00000000 |
7316405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010096 |
Kohteet, kivikautinen asuinpaikka ja maakuoppia, sijaitsevat Pyhälahden koillisrannalla. Paikalla on tavattu 1999 kvartsi-iskoksia (x = 7317 56, y = 4469 64, z = 257,5) ja tulen rapauttamia kiviä n. 50 m:n matkalla ajouralla sekä tästä luoteeseen (x = 7317 73, y = 4469 37, z = 257,5). Kohteen kaakkoispään kohdalla polun eteläpuolella on kaksi maakuoppaa (kuopat 1 -2). Toinen kuopista osoittautui vuonna 2006 keittokuopaksi, jonka hiilinäyte ajoittui 1975 +- 40 BP (Hela-1312). Kuoppien lähialueen koekuopituksessa 2006 löydettiin kvartsi-iskoksia. Kuopista 1-2 noin 30 metriä koilliseen on yksi kuoppa (kuoppa 5) ja noin 100 metriä luoteeseen on tieuran pohjoispuolella yksi kuoppa (3). Kuopan 3 kohdalla polulla ja tästä luoteeseen on asuinpaikkahavaintoja noin 100 metrin matkalta. Vuonna 2009 pienen saaren kohdalta, saaresta pohjoiseen paikannettu kuoppa (Kuoppa 4) sijaitsee runsaat 200 metriä kuopasta 3 luoteeseen. Kuopan 4 kaakkoispuolelta on kvartsihavaintoja (2016) ajouralta. Asuinpaikka jatkunee pesäkkeellisenä tänne saakka. Vuoden 2009 Muojärven inventoinnin havaintojen perusteella muinaisjäännösalue on varsin yhtenäinen.
Kohteen kaakkoisosassa kannaksen pohjoisreuna Pyhälammesta laskevan ojan pohjoispuolella on ollut myöhemmän ajan toiminta-aluetta. Vajaa 100 m itäkoillisen on Pyhälahden (Ristikankaan) raha-aarteen löytöpaikka (mj-rekisterin kohde 305 04 0029).
Kivikautistyyppisen rannassa olevan asuinpaikan yläpuolella mäen päällä on ainakin viisi maakuoppaa joiden yhteydestä on rautakauden lopulle ja/tai keskiaikaan ajoittuvia metallinilmaisinlöytöjä. |
| metsakeskus.305010096 |
305 |
Pyhälahti, NE -ranta |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
605685.00000000 |
7316405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010096 |
Kohteet, kivikautinen asuinpaikka ja maakuoppia, sijaitsevat Pyhälahden koillisrannalla. Paikalla on tavattu 1999 kvartsi-iskoksia (x = 7317 56, y = 4469 64, z = 257,5) ja tulen rapauttamia kiviä n. 50 m:n matkalla ajouralla sekä tästä luoteeseen (x = 7317 73, y = 4469 37, z = 257,5). Kohteen kaakkoispään kohdalla polun eteläpuolella on kaksi maakuoppaa (kuopat 1 -2). Toinen kuopista osoittautui vuonna 2006 keittokuopaksi, jonka hiilinäyte ajoittui 1975 +- 40 BP (Hela-1312). Kuoppien lähialueen koekuopituksessa 2006 löydettiin kvartsi-iskoksia. Kuopista 1-2 noin 30 metriä koilliseen on yksi kuoppa (kuoppa 5) ja noin 100 metriä luoteeseen on tieuran pohjoispuolella yksi kuoppa (3). Kuopan 3 kohdalla polulla ja tästä luoteeseen on asuinpaikkahavaintoja noin 100 metrin matkalta. Vuonna 2009 pienen saaren kohdalta, saaresta pohjoiseen paikannettu kuoppa (Kuoppa 4) sijaitsee runsaat 200 metriä kuopasta 3 luoteeseen. Kuopan 4 kaakkoispuolelta on kvartsihavaintoja (2016) ajouralta. Asuinpaikka jatkunee pesäkkeellisenä tänne saakka. Vuoden 2009 Muojärven inventoinnin havaintojen perusteella muinaisjäännösalue on varsin yhtenäinen.
Kohteen kaakkoisosassa kannaksen pohjoisreuna Pyhälammesta laskevan ojan pohjoispuolella on ollut myöhemmän ajan toiminta-aluetta. Vajaa 100 m itäkoillisen on Pyhälahden (Ristikankaan) raha-aarteen löytöpaikka (mj-rekisterin kohde 305 04 0029).
Kivikautistyyppisen rannassa olevan asuinpaikan yläpuolella mäen päällä on ainakin viisi maakuoppaa joiden yhteydestä on rautakauden lopulle ja/tai keskiaikaan ajoittuvia metallinilmaisinlöytöjä. |
| metsakeskus.305010097 |
305 |
Viitasaari |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
603492.38500000 |
7312506.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010097 |
Kohde, maakuoppia ja historiallisen ajan kiuas, sijaitsee Kuusamojärven Viitasaaressa. Saaren keskiosassa on ainakin yksi maakuoppa, kooltaan 2 x 2,5 m ja syvyydeltään 60 - 70 cm. Kuoppaa reunustaa matala valli. Saaren itärannalle johtavan polun eteläpuolella, n. 100 m rannasta on tulen rapauttamista kivistä koostuva kiuasraunio, kooltaan 2,5 x 2,5 m ja korkeudeltaan 60 cm.
Kohde KUUSAMO 98 sisältyy tähän kohteeseen. |
| metsakeskus.305010097 |
305 |
Viitasaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
603492.38500000 |
7312506.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010097 |
Kohde, maakuoppia ja historiallisen ajan kiuas, sijaitsee Kuusamojärven Viitasaaressa. Saaren keskiosassa on ainakin yksi maakuoppa, kooltaan 2 x 2,5 m ja syvyydeltään 60 - 70 cm. Kuoppaa reunustaa matala valli. Saaren itärannalle johtavan polun eteläpuolella, n. 100 m rannasta on tulen rapauttamista kivistä koostuva kiuasraunio, kooltaan 2,5 x 2,5 m ja korkeudeltaan 60 cm.
Kohde KUUSAMO 98 sisältyy tähän kohteeseen. |
| metsakeskus.305010099 |
305 |
Muosalmi länsi |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
614637.89800000 |
7312666.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010099 |
Muosalmen ja Välijärven Taivallahden pohjoisrannalla sijaitsevan kannaksen kapeimpien kohtien poikki on kaivettu kaksi ojamaista kaivantoa n. 850 m päässä toisistaan (itäisempi, ks. kohde Muosalmi itä). Läntinen on Taivallahden kohdalta etelässä Kylmäjärvelle ulottuva.
Läntisen kaivannon syvyys on 1 - 1,5 m, poikkileikkaus matalan U:n muotoinen ja leveys 2,5 - 3,5 m, pohjallakin 1 - 1,5 m. Vallissa on havaittu vuoden 1999 inventoinnissa alkava heikko huuhtoutumiskerros, joten se ei liene esihistoriallinen.
Taivallahti viittaa venetaipaleeseen, mutta kaivannon sijainti ei J.H.Karvosen (vuosi 1900) mukaan vaikuta kovin tarkoituksenmukaiselta, kun kyse on saman järven noin 1 km niemenkärjen oikomisesta. Karvonen mainitsee kaivantojen korkean iän ja epäilee niiden tehdyn puolustustarkoitukseen.
Vuoden 2009 inventoinnissa saadun muistitiedon mukaan Välijärven ja Kylmäjärven välinen Honkasalmi on ollut aiemmin kannaksena. Salmi olisi puhjennut vasta 1800-luvun lopulla, jolloin erillisen ylemmän Kylmäjärven altaan pinta olisi pudonnut 1,8 m Muojärven tasolle. Tämän ja myös muun muistitiedon perusteella kaivannot ovat veneenvetouria.
Kohde on vaurioitunut vuonna 2023 reitinrakennustyön yhteydessä.
Samalla alueella on myös erillinen kohde nimeltä Taivallahti, joka on kivikautinen asuinpaikka ja jolla on asumus- ym. painanteita. |
| metsakeskus.305010100 |
305 |
Ahvenvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616406.31000000 |
7267413.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010100 |
Kohde sijaitsee Iijärven länsirannan Niskamutkan rannalla.Tasaiselta kankaalta on tavattu kvartsiesineitä ja -iskoksia n. 200 m:n matkalla ja n. 20 - 30 m leveältä vyöhykkeeltä. Paikalla erottuu myös kaksi painannetta. |
| metsakeskus.305010101 |
305 |
Kalmaniemi, Välijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611930.99000000 |
7313109.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010101 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 13 km itäkaakkoon, Välijärven länsirannalla. Korkean rantatörmän päältä tasaisella hiekkakankaalla kulkevalla tiellä, kankaan yli kulkevan sähkölinjan kohdalla ja siitä etelään, on havaittu kvartsi-iskoksia. Vanhojen kertomusten mukaan niemi on vanha saamelaisten hautapaikka.
Vuoden 2009 Muojärven inventoinnissa alueella havaittiin vain yksittäinen kvartsi-iskos sähkölinjan alla tien länsipuolella, muttei enempiä viitteitä muinaisjäännöksestä. Lisäksi todettiin, että kankaan poikki oli kaivettu vesijohtokaivanto Kalmaniemen kärjessä olevalle mökille. Kaivanto oli peitetty ja rikkoutunutta maanpintaa oli varsin runsaasti. |
| metsakeskus.305010103 |
305 |
Tynnyriniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
637364.79300000 |
7296579.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010103 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 47 km itäkaakkoon, Tammelan Peurajärven luoteisrannan niemellä. Niemiharjanteen keskiosassa on kooltaan 2 x 3,5 m oleva kuoppa, jonka syvyys on 60 - 80 cm. Sen ympärillä on heikko valli. Lisäksi alueella on neljä pienempää kuoppaa. (halkaisija 1 - 1,5 m, syvyys 20 - 40 cm). Paikalla on tavattu myös asuinpaikkaan viittaavia palaneita kiviä
Inv. 1975 A. Erä-Esko, Inf. 1976 S. Ervasti
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010108 |
305 |
Paloniva N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594502.89900000 |
7354952.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010108 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 37 km pohjoiseen, Kitkanjoen ja sen pohjoispuolisen Jukasjärven välisellä kannaksella. Suuri osa kannaksesta on maanoton ym. tuhoamaa. Sorakuopan reunalta on löydetty asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia.
Löydöt: KM 19933
Tark. 1976 A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010109 |
305 |
Isosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617420.75700000 |
7321159.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010109 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 18 km itään Kirpistön Heikkilän Kotilahden Isosaaressa. Saaren länsirannalla olevan mökin eteläpuolella on pieni kallioinen lahdelma, jonka rantavedestä on löydetty keramiikkaa (Ka II:1) ja kvartsi-iskoksia. Löytöpaikka on mökistä n. 5 m etelään.
Löydöt: KM 19937, 19938
Tark. 1976 A. Erä-Esko
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010110 |
305 |
Einola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617805.59900000 |
7321698.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010110 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 18 km itään, Kirpistön Kotilahden ja Pikku-Kiitämän välisellä kannaksella, loivasti etelään viettävällä pellolla. Talon pihamaan länsipuolelta on tavattu kvartsiesineitä ja -iskoksia. Paikalta on löydetty lisäksi yksi reikäkivi.
Löydöt: KM 19939 (reikäkivi), 31705
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010111 |
305 |
Pikku-Muojärvi/Tervalampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
612280.83700000 |
7316890.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010111 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 12 km itään, Tervalammen pohjoispuolisella kankaalla on ainakin yksi maakuoppa. Se sijaitsee n. 50 m lammen rannasta ja 150 m paikalla olevasta mökistä itään. Kuopan halkaisija on n. 4 m ja syvyys n. 60 - 80 cm.
Inf. 1976 S. Ervasti
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010113 |
305 |
Arskan mökki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
616795.15500000 |
7266600.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010113 |
Arskan mökiksi nimetty varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Iijärven länsirannalla. Suomussalmen rajalla olevan joenniskan pohjoispuolisella harjanteella olevasta mökistä koilliseen. Eroosion vaivaamalta rantatörmälyä ja vesijätöltä on löydetty mm. Sär 2 -keramiikkaa, pronssilevyä, kvartsia ja piitä. Myöskin mökin pihalta on löydetty kvartsia.
Löydöt: KM19884:1-10 |
| metsakeskus.305010114 |
305 |
Iijärvi W, Teeriranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616452.29400000 |
7267074.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010114 |
Kohde sijaitsee Iijärven länsirannalla Paloniemestä 600 - 700 m etelään. Paikalla olevan mökin luota ja siitä n. 200 m pohjoiseen pitkin rantaa n. 30 - 40 m:n leveydeltä on tavattu asuinapiakkamerkkejä: mm. piitä, liusketta ja runsaasti kvartsia. Paikalla erottuu myös kolme maakuoppaa tai -painannetta.
Löydöt: KM 19885:1-4; 31706:1-4 |
| metsakeskus.305010115 |
305 |
Koskirinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
619029.07900000 |
7331265.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010115 |
Kohde sijaitsee Suininki-järven pohjoisrannalla, Variskosken sillasta noin 150 m itään. Alue on loivasti jokea kohti laskevaa hiekkamoreenirinnettä. Talosta n. 50 m länteen olevalta pellolta on tavattu piiveitsi ja asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. Löytöjä ei ole kokoelmissa. |
| metsakeskus.305010116 |
305 |
Julma-Ölkky |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
607457.00000000 |
7271047.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010116 |
Julma-Ölkyn kalliomaalaus on Suomen pohjoisin. Maalaus sijaitsee n. 3,5 km pohjoiskoilliseen Suomussalmen Värikallion maalauksesta ja n. 47 km Kuusamon kirkosta etelään Kuusamon ja Suomussalmen kuntien rajalla. Maalaukset 4 hahmoa, ihmisiä ja hirvi, ovat pystysuorassa kallioseinässä. Seinämä on pohjois - etelä -suuntainen ja sijaitsee n. 3,5 km pitkän rotkojärven itärannalla. Seinämä on etelästä katsottaessa ensimmäinen, jyrkästi veteen viettävä ja kohdassa, jossa jyrkänne kääntyy itään. Maalaus on veden pinnasta n. 1,5 m:n korkeudella. Maalausta ei voida ajoittaa vesistöhistoriallisesti.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohde oli ennallaan. Kuvakentän kaikki neljä hahmoa pystyi erottamaan. |
| metsakeskus.305010117 |
305 |
Taliskotalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
611718.05900000 |
7317344.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010117 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 12 km itään, Taliskotalammen eteläpuolella. Taliskotakankaan pohjoisreunaa kulkevan metsätien vierellä on kiukaanraunio, jonka ala on n. 4 x 4 m ja korkeus 30 - 40 cm. Tästä n. 200 m luoteeseen on maakuoppa (halkaisija 2 - 2,5 m, syvyys 40 - 50 cm, alakohde). Historiallisten lähteiden perusteella aluetta pidetään saamelaisten talvikylän paikkana.
2024: Kohde koostuu pesäkkeisistä oleskelualueita, joihin liittyy halkaisijaltaan noin 0,5-1 metrin kokoisia ja noin 5-10 cm korkeita maakumpuja. Yhteen maakumpuun tehtiin pieni pisto, josta löytyi likaista maata ja palanutta luuta. Kumpu lienee liesirakenne. Muutoinkin koko muinaisjäännösalueella havaittiin maaperässä kulttuurikerroksia.
Samalla tarkastettiin tunnetun kiukaan paikkaa. Havaittiin, että se sijaitsee noin 6 x 6 metrin kokoisen maapenkkaisen rakennuksen lounaisosassa, ja kiukaan itäpuolella on mahdollinen kellarikaivanto. Maapenkka koostuu sekoittuneesta hiekasta. Kellarikuoppa on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja syvyys noin 40 cm. Sen pohjalle on sortunut kiviä.
Löydöt: PPM ? raha (v. 1667), puukko, piilukkoaseen iskuri, piitä ja palanutta luuta.
Inf. 1976 S. Ervasti
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010117 |
305 |
Taliskotalampi |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
611718.05900000 |
7317344.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010117 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 12 km itään, Taliskotalammen eteläpuolella. Taliskotakankaan pohjoisreunaa kulkevan metsätien vierellä on kiukaanraunio, jonka ala on n. 4 x 4 m ja korkeus 30 - 40 cm. Tästä n. 200 m luoteeseen on maakuoppa (halkaisija 2 - 2,5 m, syvyys 40 - 50 cm, alakohde). Historiallisten lähteiden perusteella aluetta pidetään saamelaisten talvikylän paikkana.
2024: Kohde koostuu pesäkkeisistä oleskelualueita, joihin liittyy halkaisijaltaan noin 0,5-1 metrin kokoisia ja noin 5-10 cm korkeita maakumpuja. Yhteen maakumpuun tehtiin pieni pisto, josta löytyi likaista maata ja palanutta luuta. Kumpu lienee liesirakenne. Muutoinkin koko muinaisjäännösalueella havaittiin maaperässä kulttuurikerroksia.
Samalla tarkastettiin tunnetun kiukaan paikkaa. Havaittiin, että se sijaitsee noin 6 x 6 metrin kokoisen maapenkkaisen rakennuksen lounaisosassa, ja kiukaan itäpuolella on mahdollinen kellarikaivanto. Maapenkka koostuu sekoittuneesta hiekasta. Kellarikuoppa on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja syvyys noin 40 cm. Sen pohjalle on sortunut kiviä.
Löydöt: PPM ? raha (v. 1667), puukko, piilukkoaseen iskuri, piitä ja palanutta luuta.
Inf. 1976 S. Ervasti
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010118 |
305 |
Myllysaari, Saavanautio |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
614576.85600000 |
7340001.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010118 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 27 km koilliseen, Myllykosken voimalasta runsaat 500 m länsiluoteeseen, Kuusinkijoen pohjoispuolisella kankaalla. Paikalla on useita maakuoppia, joista osa ilmeisen nuoria. Lisäksi näistä länteen harjanteen reunalla on ainakin kaksi iältään tuntematonta kuoppaa.
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010120 |
305 |
Soivionaho |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
606176.37700000 |
7286091.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010120 |
Kohde sijaitsee Paasovaaran radiomastosta 800 m itään Soivionahon koilliseen viettävän rinteen alaosassa Kotisuon reunalla. Paikalla on kaksi kivirakennetta, kookas röykkiö, n. 5x6 m ja korkeudeltaan 120-140 cm ja tästä noin 20 m luoteeseen on pitkänomainen latomus, kooltaan 2x7 m ja korkeudeltaan 30 cm. |
| metsakeskus.305010121 |
305 |
Teerikangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
616390.00000000 |
7320703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010121 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 17 km itään, Heikkilän Onnelasta n. 400 m länsilounaaseen. Pohjoisimpana on selvästi erottuva n. 2 x 3 m yli metrin korkuinen ja toista metriä korkea raunio. Sen vieressä on kuoppa (sysimiilu?), joka on 2,5 - 3 metrinen ja 60 - 80 cm syvä. Näistä 25 m etelään on n. 2 x 2 m oleva alle metrin korkuinen kiukaanraunio. Tämän länsipuolella on useita matalia kiviraunioita, joiden välissä on tavattu peltokerros.
2024: Kohde sijaitsi noin 70 metriä liikaa itään, tarkastuksen jälkeen kohteen sijainti on korjattu ja rakenteille on annettu koordinaatit. Kohde on v. 1999 raportin kuvauksen mukaisessa kunnossa. Alueella on tasatun oloista maata, jonka alueella on nokinen ja likainen hiekka, liittyen mahdollisesti kaskeamiseen ja viljelyyn. |
| metsakeskus.305010121 |
305 |
Teerikangas |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
616390.00000000 |
7320703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010121 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 17 km itään, Heikkilän Onnelasta n. 400 m länsilounaaseen. Pohjoisimpana on selvästi erottuva n. 2 x 3 m yli metrin korkuinen ja toista metriä korkea raunio. Sen vieressä on kuoppa (sysimiilu?), joka on 2,5 - 3 metrinen ja 60 - 80 cm syvä. Näistä 25 m etelään on n. 2 x 2 m oleva alle metrin korkuinen kiukaanraunio. Tämän länsipuolella on useita matalia kiviraunioita, joiden välissä on tavattu peltokerros.
2024: Kohde sijaitsi noin 70 metriä liikaa itään, tarkastuksen jälkeen kohteen sijainti on korjattu ja rakenteille on annettu koordinaatit. Kohde on v. 1999 raportin kuvauksen mukaisessa kunnossa. Alueella on tasatun oloista maata, jonka alueella on nokinen ja likainen hiekka, liittyen mahdollisesti kaskeamiseen ja viljelyyn. |
| metsakeskus.305010126 |
305 |
Mouruvaara NW-rinne |
10002 |
12006 |
13082 |
11006 |
27000 |
621588.07100000 |
7324066.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010126 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 22 km itään, Mouruvaaran luoteisrinteellä, Vaaralammesta n. 200 m itään. Paikalla on suuri siirtolohkare, jonka kylkeen on kaiverrettu kreikkalaisista kirjaimista koostuva yksinkertaistettu Kristus-monogrammi.
Julk. 1987 K. Julku
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.305010128 |
305 |
Tärkkämönkankaat |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
614946.00000000 |
7317296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010128 |
Kohde, röykkiö/raunio, rautakirveen löytöpaikka sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 15 km itään, Tärkkämöjoen eteläpuolella n. 900 m joen suusta länteen. Metsätien risteyksestä itäkoilliseen on n. 3,5 x 4 m oleva multapenkka, jonka pohjoiskulmassa n. 60 cm korkea kiuas. Sen koko on n. 2 x 2 m. Rakenteen lähellä on neljä pientä kuoppaa. Lisäksi paikalta on rautakirves.
Löydöt: KM 27742
Tark. 1985 K. Laitinen ja P. Kovalainen
Tark. 1992 M. Torvinen, Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010129 |
305 |
Pehkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595970.52300000 |
7274915.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010129 |
Kohde sijaitsee Irnijärven etelärannalla Hietaojan suun koillispuolella kankaan koillispäässä. Talosta itäkoilliseen olevalta pohjoiseen loivasti viettävältä pellolta on löydetty reikäkivi. Talosta itäkaakkoon pellolta on löydetty kvartsia ja "kivikiila".
Löydöt: Reikäkivi ja "kiilakivi" löytöjän hallussa |
| metsakeskus.305010130 |
305 |
Palokangas SW |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
596443.33300000 |
7273826.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010130 |
Kohde, kaksi röykkiötä ja niihin liittyvänä kolme ilmeisen resenttiä kuoppaa sijaitsevat Irnijärveen kaakosta laskevan Hietajoen suusta runsas km itäkaakkoon Palokankaan länsirinteessä ja palstan länsikulmasta n. 300 m kaakkoon. Röykkiöt ovat kooltaan 2 x 5 ja 2 x 3 m, korkeutta molemmilla on n. 70 cm. |
| metsakeskus.305010131 |
305 |
Suolampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
564549.04600000 |
7321265.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010131 |
Kohde, maa-/pyyntikuoppa sijaitsee Livijärven itäosan Pyörreselän lounaisrannan Pirttiperänrimpien itäisimmän suopolvekkeen hietatörmällä Suolammen pohjoispuolella. Paikalla olevan hiekkasaarekkeen pohjoispäässä on maakuoppa, kooltaan 2 x 2,5 m ja syvyydeltään 50 cm. Kuoppa sijaitsee n. 20 m saarekkeen pohjoispäästä. |
| metsakeskus.305010132 |
305 |
Lokkilampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
578918.23700000 |
7328063.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010132 |
Kohde, ainakin seitsemän maa-/Pyyntikuopan muodostama ryhmä siajitsee Yli-Kitkan Vasaralahden eteläpuolisen Lokkilammen pohjois- ja luoteispuolella molemmin puolin tietä. Alueen harjanteilla olevien kuoppien koko on 1,5 - 2.5 x 2 - 3,5 m ja syvyys 40 - 100 cm. |
| metsakeskus.305010134 |
305 |
Takkisenharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
579664.94100000 |
7328779.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010134 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuopparyhmä sijaitsee Haatajan kylänosan Takkisenharhun itäpäässä. Kohteen alapuolella on Hallasuolta Yli-Kitkan Vasaralaheen laskevan puron haara. Asuinpaikkalöytöjä on poimittu 5-6 m korkean törmän (Takkisenharjun) päältä, tasanteelta metsäautotieltä n. 30 m:n matkalla, uudesta Lohirannan tiestä n. 50-60 m itään.
Edellisestä n. 100 m pohjoiseen on kaksi ja n. 50 m lounaaseen yksi maa-/ pyyntikuoppa.
Löydöt KM 28919: 1-2, kvartsikaavin ja -iskoksia 10 kpl |
| metsakeskus.305010136 |
305 |
Korkeaniemi, Yli-Kitka |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
583242.00000000 |
7341019.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010136 |
Kohde, röykkiö/raunio, maakuoppa siajitsee Kuusamon kirkolta n. 29 km luoteeseen, Yli-Kitkan Tolvanselän itärannan Holtinniemen Autiolammen pohjoispuolella. Korkeaniemen länsipään etelärinteen puolimaissa on sammalen peittämä kiukaanraunio. Alkuaan neliömäisen kiukaan ala on n. 2 x 2 m ja korkeus n. 50 cm. Kiukaasta länteen n. 40 - 50 m on mahdollinen pelto.
Vuoden 2010 inventoinnissa todettiin, että Yli-Kitkan Korkeaniemen kiukaan raunio lähiympäristöineen on pääosin tuhoutunut Sarkkisen suorittaman inventoinnin jälkeen. Korkeaniemen etelärinteen männikkö on kaadettu ja rinne kauttaaltaan äestetty noin kuusi vuotta sitten. Raunio paikallistettiin Sarkkisen kuvausta vastaavasta paikasta, rinteen puolivälin terassimaiselta tasanteelta, parikymmentä metriä ilmoitetusta koordinaattipisteestä itään. Raunion läpi kulkee äestysura, ja kiuas on äestyksessä pahoin vaurioitunut. Myös alue, jossa Sarkkinen oli maininnut havainneensa mahdollisen pellon, on äestetty. Palaneita kiviä tavattiin äestysurasta kiukaan raunion kohdalta runsaasti, mutta rautakuonaa, jota A. H. Snellman mainitsi paikalta tavatuksi, ei havaittu. Myöskään muita löytöjä ei äestysurista kiukaan raunion kohdalta tai sen lähiympäristöstä tavattu, mutta kiukaan rauniosta noin viisi metriä etelään todettiin äestysurassa toinen keskittymä palaneita kiviä muutaman metrin matkalla. |
| metsakeskus.305010137 |
305 |
Korkeaniemi, Nissinjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
600556.52700000 |
7328058.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010137 |
Kohde, röykkiö ja kuopparyhmä, sijaitsee Nissinjärven itärannalla Korkeaniemellä. Harjanteen länsipäässä on kiviröykkiö, alaltaan 2,5 x 2,5 - 3 m ja korkeudeltaan 60 - 70 cm. Tästä n. 220 m kaakkoon, pienen pienen kumpareen länsireunalla on maakuoppa, jonka halkaisija on 2 - 2,5 m ja syvyys 1 m.
Vuoden 2010 inventoinnissa todettiin, että männikköisellä moreeniharjanteella sijaitseva kiviröykkiö oli pääpiirteissään Sarkkisen laatimaa kohdekuvausta vastaavassa tilassa. Sarkkisen suorittaman inventoinnin jälkeen röykkiön keskelle on kuitenkin ilmeisesti kohotettu pystyasentoon litteä laakakivi, jonka
paksuus on noin 7 cm ja pituus noin 70 cm. Mahdollisesti kivi on pystytetty ”viisarikiveksi”, samaan tapaan kuin monissa vanhoissa rajamerkeissä. Sarkkisen mainitsemat kookkaat reunakivet ovat halkaisijaltaan pienimmilläänkin yli puolimetrisiä, ja mahdollisesti ne ovat paikalla luonnostaan sijainneita maakiviä, joiden sijoittumista on hyödynnetty röykkiötä kasattaessa. Röykkiön läheltä mainittuja maakuoppia ei tarkastuskäynnin yhteydessä lähemmin havainnoitu, koska Sarkkinen oli jo aiemmin todennut ne iältään varsin moderneiksi. |
| metsakeskus.305010137 |
305 |
Korkeaniemi, Nissinjärvi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
600556.52700000 |
7328058.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010137 |
Kohde, röykkiö ja kuopparyhmä, sijaitsee Nissinjärven itärannalla Korkeaniemellä. Harjanteen länsipäässä on kiviröykkiö, alaltaan 2,5 x 2,5 - 3 m ja korkeudeltaan 60 - 70 cm. Tästä n. 220 m kaakkoon, pienen pienen kumpareen länsireunalla on maakuoppa, jonka halkaisija on 2 - 2,5 m ja syvyys 1 m.
Vuoden 2010 inventoinnissa todettiin, että männikköisellä moreeniharjanteella sijaitseva kiviröykkiö oli pääpiirteissään Sarkkisen laatimaa kohdekuvausta vastaavassa tilassa. Sarkkisen suorittaman inventoinnin jälkeen röykkiön keskelle on kuitenkin ilmeisesti kohotettu pystyasentoon litteä laakakivi, jonka
paksuus on noin 7 cm ja pituus noin 70 cm. Mahdollisesti kivi on pystytetty ”viisarikiveksi”, samaan tapaan kuin monissa vanhoissa rajamerkeissä. Sarkkisen mainitsemat kookkaat reunakivet ovat halkaisijaltaan pienimmilläänkin yli puolimetrisiä, ja mahdollisesti ne ovat paikalla luonnostaan sijainneita maakiviä, joiden sijoittumista on hyödynnetty röykkiötä kasattaessa. Röykkiön läheltä mainittuja maakuoppia ei tarkastuskäynnin yhteydessä lähemmin havainnoitu, koska Sarkkinen oli jo aiemmin todennut ne iältään varsin moderneiksi. |
| metsakeskus.305010138 |
305 |
Hevoskorpi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
605798.39900000 |
7335846.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010138 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 19 km pohjoiskoilliseen Suolavaarojen länsipuolella, Isosta Leppilammesta n. kilometri pohjoiseen. Pienen kumpareen eteläreunalla olevasta rajamerkistä n. 80 m kaakkoon on röykkiö, jonka ala on n. 1,5 x 1,5 m ja korkeus n. 1,5 m. Kekomaisen kasan alimmat kivet ovat varsin isoja (suurin n. 50 x 50 x 80 cm) ja ylimmät nyrkin kokoa. |
| metsakeskus.305010139 |
305 |
Teerikankaan SE-harju |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
616763.01900000 |
7320687.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010139 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 47 km itään, Heikkilän Onnelasta n. 400 m etelään olevan harjanteen laella. Sen luoteispäässä on kaksi maakuoppaa, joiden väli on n. 30 m. Näistä n. 100 m kaakkoon on kolmas kuoppa. Kuoppien koko on n. 2 - 2,5 x 4 - 4,5 m ja syvyys 60 - 80 cm. Niiden ympärillä on matala valli. Alueella on lisäksi useita pieniä kuoppia, joista enimmät nuoria.
Tark. 1982 P. Purhonen
Inv. 1999 M. Sarkkinen
2024: Kohteen tarkastuksessa mitattiin kolmen kuopan koordinaatit. |
| metsakeskus.305010140 |
305 |
Kopatinkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
632910.00000000 |
7308615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010140 |
Kohde, parisenkymmentä maa-/pyyntikuoppaa, sijaitsee Joukamojärven ja Ison-Kopatin välisellä kannaksella kahdella alueella. Mäkimäisen harjanteen laella ja rinteiden tasanteilla on laajalla alueella vähintään 15 maakuoppaa (a-alue). Näistä länteen olevien pohjois-etelä -suuntaisten kapeiden harjanteiden päällä on lisäksi puolenkymmentä kuoppaa (b-alue, alakohde). Kuoppien halkaisija on 2,5 - 4,5 m ja syvyys 50 - 80 cm. |
| metsakeskus.305010143 |
305 |
Käsmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599142.21800000 |
7282273.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010143 |
Kohde sijaitsee Irnijärven ja Ison-Keron yhdistävän Heikkisennivan itäpuolisen niemen pohjoisrannalla. Talosta n. 150 m luoteeseen, joivastipohjoiseen viettävällä pellolta on löydetty asuinpaikaan viittaava kvartsikaavin ja tuuran katkelma. |
| metsakeskus.305010145 |
305 |
Hannonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596315.21500000 |
7335522.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010145 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla, Hannonniemen kärjessä, Pyhävaarasta lounaaseen. Niemen kärjessä olleen mökin kohdalta, rantatörmän alta kivikkoisesta vesirajasta, on tavattu pesäkkeellisesti kiviesineen teelmä sekä kvartsiesineitä ja -iskoksia. Törmän päältä ei ole asuinpaikan merkkejä tavattu, havaintomahdollisuudet kvartsin tms. osalta tosin olivat huonot. |
| metsakeskus.305010146 |
305 |
Pökkelöniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
607913.60900000 |
7311937.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010146 |
ohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 10 km kaakkoon, Kuusamo-järven pohjoispuolisella Kulasrannalla. Pökkelö-salmen pohjoisrannalla on niukkalöytöinen asuinpaikka, jolta on löydetty tasa- ja kynsitaltat, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohdetta on tutkittu pienimuotoisin koekaivauksin kesällä 1999. Vanhan päärakennuksen eteläöpuolelta tutkittiin tulisija. Paikalta on sittemmin pellonmuokkauksessa löytynyt kauttaaltaan kuoppaleimoin koristettua keramiikkaa (itäistä kuoppakeramiikkaa), jonka vuoksi Oulun yliopisto toteutti pienen koekaivauksen vuonna 2009. Kaivauksessa löytyi kvartsi-iskos, palanutta luuta sekä resenttejä löytöjä, muttei keramiikkaa. Viljelyn ja rakentamisen muokkaama asuinpaikka vaikuttaa pesäkkeiseltä ja niukkalöytöiseltä. |
| metsakeskus.305010149 |
305 |
Taival, Niemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
606757.09700000 |
7304735.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010149 |
Kohde, kuopparyhmä sijaitsee Iijärven Maaselänlahden ja Puukkolahden välissä olevalla kapealla niemellä. Niemellä olevan pellon tasalta kohti niemen kärkeä n. 100 m:n matkalla on ainakin neljä matalaa kuoppaa, joista kolmen halkaisija on 1,5 - 2 m. Yksi kuoppa on kooltaan 1 x 2-2,5 m. Alueella erottuu lisäksi useita epämääräisiä pieniä kuoppia. |
| metsakeskus.305010150 |
305 |
Isonhiekanmutka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
579860.82100000 |
7344521.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010150 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 33 km luoteeseen, Yli-Kitkan Tolvanselän pohjoisrannalla. Paikalla on n. 400 m pitkä hietikko. Pesäkkeellisesti hietikon koko leveydeltä rantavedestä ja vesirajasta on tavattu kvartsia ja paikoin palanutta kiveä. Ylempää kankaalta ei asuinpaikkaan viittaavia löytöjä tehty.
Löydöt: KM 31710:1-4
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010151 |
305 |
Äystöjoen niska, N-ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596790.97100000 |
7358163.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010151 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 40 km pohjoiseen, Kallunkijärven länsirannalta, järvestä länteen laskevan Äystönjoen niskan pohjoispuolella. Rantatörmän alapuolelta vesirajasta on tavattu n. 50 m matkalla veden hiomia kvartsi-iskoksia, kvartsikaavin sekä jokunen palanut kivi.
Löydöt: KM C:1-2
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010152 |
305 |
Suopalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606503.07000000 |
7352864.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010152 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 36 km pohjoiseen, Yli-Juumajärven koillispuolisen Suopalammen pohjois-rannalla. Kahden syvän lahden rajaaman niemekkeen etelärannalta, sen vesirajasta n. 40 m matkalla on havaittu kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Ylempää peitteisen rantatörmän päältä ei kuitenkaan tavattu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Havaintoja on noin välillä 7352901/606473 - 7352853/606576.
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010153 |
305 |
Juuman levähdyspaikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606861.93000000 |
7352062.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010153 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 35 km pohjoiseen, Juumajärvien välisen salmen koillisrannalla Levähdyspaikan luota, veneiden laskupaikasta pohjoiseen olevalta rannalta, vesirajan molemmin puolin n. 40 - 50 m matkalla, on havaittu runsaasti veden hiomia kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Rannan yläpuolinen alue on tuhoutunut eriaikaisen rakentamisen seurauksena. Havaintoja on noin välillä 7352095/606883 - 7352061/606873.
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010154 |
305 |
Lukkolainen NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603092.44800000 |
7350319.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010154 |
Kohde sijaitseecKuusamon kirkolta n. 33 km pohjoiseen, Juumaan johtavan tien eteläpuolisen Lukkolaisen koillis-rannalla. Metsäteiden väliin jäävän kumpareen tieleikkauksen törmässä on havaittu runsaasti kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta ja kiveä. Kumpareen laella on 2 - 3 epämääräistä painannetta ja sen reunoilla kolme maakuoppaa.
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010155 |
305 |
Mättäisenlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
600614.47900000 |
7339186.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010155 |
Kohde sijaitsee Rukajärven pohjoisrannalta pohjoiseen avautuvan Mättäisenlahden ja sen pohjoispuolisen Rokovan välisellä kannaksella, jonka halki kulkee metsätie. Paikalla on ainakin kolme kuoppaa, joiden halkaisija on 2,5 - 3,0 m ja syvyys noin 0,5 m tai hieman vähemmän (ks. erilliskohteet). Kyseessä lienevät pyyntikuopat.
Lisäksi alueella on kolme pienempää ja epämääräistä kuopannetta, yksi kohdassa p= 7342 244, i= 3600 860 ja kaksi lähekkäin kohdassa p= 7342 241, i= 3600 745.
|
| metsakeskus.305010156 |
305 |
Hietaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
619383.00000000 |
7326820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010156 |
Kohde sijaitsee Suininki-järven eteläosassa Hietalahden eteläpuolisen Hietaniemen pohjoisrannalla, Ylä-Suiningin kouluista noin 0,8 km koilliseen, lähellä Suininkijoen suuta. Hietalahden ja Hietasuon välisen kannaksen lounaispäässä on ainakin viisi maakuoppaa. Kolme kuopista (1-3) sijaitsee rannan taitteessa olevasta vanhasta mökistä kaakkoon. Kordinaattien osoittama kuoppa 1 sijaitsee mökistä noin 7 m SSE. Mökistä länsilounaaseen on yksi (tai kaksi) kuoppaa (4) ja yksi pohjoiseen (5). Kuoppien halkaisija on noin 1,5-2,5 m ja syvyys 0,3-0,5 m, kookkain kuoppa (4) on soikea ja alaltaan noin 2 x 4 metriä. (Ks. alakohteet, kuoppien numerointi vuoden 2006 mukainen). Kuoppien läheisyydestä ei ole asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. |
| metsakeskus.305010157 |
305 |
Mourutieva W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
623800.17900000 |
7323176.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010157 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 24 km itään, Kiitämän pohjois-rannalla Mouruniemen länsipuolisen hiekkarannan länsiosassa. Paikalla olevan mökin kohdalta loivan lahdelman rannasta rantatörmän alapuolelta vesirajasta on tavattu kvartsiesine ja useita kvartsi-iskoksia. Rannansuunnassa havainnot rajoittuivat molemmin puolin rantakivikkoon.
Löydöt: KM 31712
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.305010158 |
305 |
Mouruhieta E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
624035.08500000 |
7323077.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010158 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 24 km itään, Kiitämän pohjoisrannan Mouruniemen lounaisrannalla. Vesirajasta on tavattu kvartsiesineitä ja -iskoksia. Harjanteen laen sorakuopasta lounaaseen, liki rantaa, on maakuoppa (halkaisija 2 m, syvyys n. 50 cm), tästä kaakkoon (ranta?)kiveys (n. 2 x 12 - 15 m) ja länsilounaaseen asuinpainauma (n. 4 x 4 m, syvyys 10 - 20 cm). Kohde on osa laajempaa pesäkkeistä asuinpaikkaa (vrt. kohde Mouruniemi niemen kärjessä).
Oulun yliopisto teki koekaivauksen Mouruniemessä sekä Mouruhieta E:ssä vuonna 2009 asuinpaikan laajuuden ja luonteen selvittämiseksi. Koko Mouruniemi näyttää muodostavan yhtenäisen pesäkkeisen asuinpaikan, joka on osittain tuhoutunut soranoton ja järvenrantaeroosion takia. |
| metsakeskus.305010159 |
305 |
Rahkonniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
628099.00000000 |
7312768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010159 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 28 km itään, Muojärven Rahkoselän itärannalla. Toinen kuoppa on Rahkoniemen kärjessä olevasta mökistä n. 50 m itään, mökkitien eteläpuolella (a), toinen taas tästä n. 180 m kaakkoon, kylänrajan eteläpuolisen harjanteen päällä, tienmutkan ja sen itäpuolisen suppakuopan reunalla (b). Kuoppien koko on 3 x 3,5 ja 3,5 x 4,5 m, syvyys 70 - 80 cm. Itäisempi kuoppa todettiin risuilla täytetyksi 2009. |
| metsakeskus.305010160 |
305 |
Leveäkangas NW |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
630455.00000000 |
7311273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010160 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 31 km itään, Pikku-Kopatin ja Muojärven Piiksiselän välisen kannaksen kaakkoispäässä. Kapean harjanteen tasaisella laella, kannakselle johtavan polun koillispuolella on pyöreä suppilomainen kuoppa a, jonka halkaisija on n. 4 - 4,5 m ja syvyys n. 120 cm. Tästä länteen olevat kuopat b ja c ovat yleisilmeeltään kuten kuoppa a. Itäisimmän kuopan d halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 30 cm. Kuopat b-d todettu 2009. Kuoppien keskinäinen etäisyys on noin 120 - 150 metriä |
| metsakeskus.305010161 |
305 |
Haaponiemi |
10002 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
577433.90700000 |
7303243.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010161 |
Kohde siajitsee Ala-Kuoliojärven pohjoisrannalla. Niemen rantakankaaln korkeimmalla kohdalla on maakuoppa, kooltaan 2 x 4 m ja syvyydeltään 60 cm. Kuopan ympärillä on matala valli, jonka leveys noin 1-1,5 metrriä jakorkus noin 20 cm . Tästä n. 50 m länteen liki rantaa on kaksi epämääräistä kuopannetta, joiden koko on n. 1 - 1,5 x 3 - 4 m, leveys n. 1 - 1,5 m ja syvyys alle 50 cm. Toiseen tehty koepisto paljasti kiveyksen, jonka perusteella kyseessä voi olla pitkänomainen keittokuoppa. Alueella oli myös kolmas pitkä kuopanne, joka tulkittiin luontaiseksi. |
| metsakeskus.305010162 |
305 |
Luikonperä |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
611673.08800000 |
7313487.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010162 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 12 km itäkaakkoon, Välijärven luoteisen Luikonperän lounaisrannalla. Itäkoilliseen terassimaisesti laskevan kankaan tasaisen korkeimman laen reunalla rinteen partaalla on 5 - 6 matalaa painaumaa. Painanteista pohjoisin sijaitsee Sossonniemen tiestä 10 - 15 m itään. Se muodostuu ilmeisesti kahdesta toisissaan kiinni olevasta hieman erisuuntaisesta painanteesta. Tien puoleinen ensimmäinen painanne on kooltaan noin 4 x 5 m. Sen länsipuoleinen on muodoltaan epämääräinen ja alaltaan noin 4 -5 x 6-7 m. Syvyyttä molemmilla on 30-40 cm. Jälkimmäisessä oli hieman likamaata ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Näistä noin 10 m kaakkoon olevan painanteen ala on noin 3 x 4 m ja syvyys 30-40 cm. Tästä noin 8 m kaakkoon on neljäs painanne ja viides tästä 4-5 m edelleen kaakkoon. Kuudes painanne on edellisestä edelleen 10 m kaakkoon. Näiden kolmen painanteen halkaisija on noin 3 m ja syvyys 20-40 cm. Viimeiseen tehdyssä koepistossa havaittiin likamaata. Kvartsia tai palanutta kiveä ei havaittu. Painanteiden sijainti, tyyppi ja niistä tehdyt vähäiset havainnot viittaavat siihen, että kyse voi olla kivikautisista asumuspainanteista.
Vuoden 2009 Muojärven inventoinnissa aiemmin havaittuja painanteita pidettiin varsin epämääräisinä ja vaikeasti hahmotettavina ja mahdollisena, että kyse voisi myös olla luontaisista painanteista. Paikalle ei kuitenkaan tehty koepistoja ja paikan luonteen selvittäminen edellyttää joka tapauksessa koekaivausta. |
| metsakeskus.305010163 |
305 |
Taivallahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
614666.88900000 |
7312667.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010163 |
Taivallahden kivikautinen asuinpaikka sekä mahdolliset asumuspainanteet sijaitsevat Välijärven Taivallahden pohjoisrannalla. Kannaksen katkaisevan kaivannon, "Lapin haudan" (kohde Muosalmi länsi 305010099) itäpuolella tasaisella kankaalla on ainakin 3 asumuspainannetta sekä ainakin 6 epämääräisempää mahdollista asumuspainannetta n. 60(100?) m matkalla. Vaatimattomien painanteiden ala on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 10- 30 cm. Aivan rantatörmän vieressä on yksi painanne, siitä on tavattu kvartsia ja palanutta luuta. Kaivannon länsipuolella tällaisia painanteita ei ole havaittu, mutta yksi suhteellisen tuore hiiltä sisältävä kuoppa siitä noin 20 m länteen. |
| metsakeskus.305010164 |
305 |
Noivionharjut |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
587601.70500000 |
7343181.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010164 |
Kohde, maa-/pyyntikuoppia sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 28 km pohjoisluoteeseen, Yli-Kitkan itärannan Kesäniemen Noivionharjujen keski-osassa. Harjujen kapeimmalla kohdalla on hajallaan ainakin kahdeksan pyöreää suppilomaista kuoppaa, joiden halkaisija on n. 3 - 4 m ja syvyys 40 - 60 cm. Kuopat sijoittuvat harjujen pohjois- ja eteläpuolella olevien soiden väliselle reilun sadan metrin levyiselle mäntyjä kasvavalle hiekkapohjaiselle kannakselle, harjuilla kulkevan itälänsi-suuntaisen metsätien molemmin puolin. |
| metsakeskus.305010165 |
305 |
Saunapuron suu, W-ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604877.00000000 |
7287672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010165 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta noin 30 km etelään, Keskikeron itäosan pohjoisrannalla, järveen pohjoisesta laskevan Saunapuron suun länsipuolella olevan sorakuopan eteläpään reunoilla. Alue on kuivaa loivasti aaltoilevaa mäntyä kasvavaa hiekkakankaan reunaa, jonka länsipuolella on ojitettu suo ja eteläpuolella Keski-Keron rantakosteikko. Kankaan laidalla on noin 400 x 60 metriä oleva kankaanreunan suuntainen hiekkakuoppa, jonka lounais- ja eteläpuolella on säilynyt pieniä kankaan reunaosia.
Paikalta on todettu maakuoppia sekä asuinpaikan merkkeinä kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Hiekkakuopan eteläkärjen kaakkoispuolella on säilynyt pieni kapean harjanteen kärki.. Täältä tavattiin harjanteen suuntaan nähden poikittain oleva pitkänomainen maakuoppa. Sen ala on noin 3 - 3,5 x 2 - 2,5 metriä ja syvyys 40 - 50 cm. Reunoilla on paikoin havaittavissa epämääräistä vallia. Kuopanteen reunalla oli huuhtoutumiskerros. Kuopan ympärillä on moderneja kuoppia (maaperäntarkastus? tms.) Näiden lomaan lähelle harjanteen kärkeä tehty koekuoppa paljasti palaneita kiviä noin 15 cm syvyydessä. Hiekkakuopan reunalle on matkaa maakuopasta matkaa vähän yli 10 metriä. Sorakuopan reunan vyörymästä tavattiin yksi lohkojälkinen kvartsi.
Kuvatusta harjanteen kärjestä 100 metriä länteen olevalta säilyneeitä kankaanosalta tavattiin yhteensä kahdeksan pyöreätä maakuoppaa. Niiden halkaisija on 2 - 4 metriä ja syvyys 40 - 80 cm. Pariin tehtiin koepisto, joka paljasti selvän huuhtoutumiskerroksen. Pohjoisimmat kuopat tavattiin hiekkakuopan länsireunan eteläosan tasalta. Kuoppien pohjoispuoliselta hiekkakuopan länsireunalta tavattiin muutama kvartsi-iskos. Havainnot asuinpaikasta ja maakuopista tehtiin oin 100 metrin matkalta läntisen harjanteen kärjestä pohjoiseen.
Pohjoisempaa koordinaattien osoittamalta kohdalta (alakohde b) hiekkakuopan itälaidalta tavattiin yksittäinen pyoreä suppilomainen maakuoppa, jonka halkaisija oli 3 - 4 ja syvyys 40 -50 cm. Kuoppa osoittanee, että muinaisjäännösalue on alkuaan ollut säilynyttä selvästi suurempi. |
| metsakeskus.305010165 |
305 |
Saunapuron suu, W-ranta |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
604877.00000000 |
7287672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010165 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta noin 30 km etelään, Keskikeron itäosan pohjoisrannalla, järveen pohjoisesta laskevan Saunapuron suun länsipuolella olevan sorakuopan eteläpään reunoilla. Alue on kuivaa loivasti aaltoilevaa mäntyä kasvavaa hiekkakankaan reunaa, jonka länsipuolella on ojitettu suo ja eteläpuolella Keski-Keron rantakosteikko. Kankaan laidalla on noin 400 x 60 metriä oleva kankaanreunan suuntainen hiekkakuoppa, jonka lounais- ja eteläpuolella on säilynyt pieniä kankaan reunaosia.
Paikalta on todettu maakuoppia sekä asuinpaikan merkkeinä kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Hiekkakuopan eteläkärjen kaakkoispuolella on säilynyt pieni kapean harjanteen kärki.. Täältä tavattiin harjanteen suuntaan nähden poikittain oleva pitkänomainen maakuoppa. Sen ala on noin 3 - 3,5 x 2 - 2,5 metriä ja syvyys 40 - 50 cm. Reunoilla on paikoin havaittavissa epämääräistä vallia. Kuopanteen reunalla oli huuhtoutumiskerros. Kuopan ympärillä on moderneja kuoppia (maaperäntarkastus? tms.) Näiden lomaan lähelle harjanteen kärkeä tehty koekuoppa paljasti palaneita kiviä noin 15 cm syvyydessä. Hiekkakuopan reunalle on matkaa maakuopasta matkaa vähän yli 10 metriä. Sorakuopan reunan vyörymästä tavattiin yksi lohkojälkinen kvartsi.
Kuvatusta harjanteen kärjestä 100 metriä länteen olevalta säilyneeitä kankaanosalta tavattiin yhteensä kahdeksan pyöreätä maakuoppaa. Niiden halkaisija on 2 - 4 metriä ja syvyys 40 - 80 cm. Pariin tehtiin koepisto, joka paljasti selvän huuhtoutumiskerroksen. Pohjoisimmat kuopat tavattiin hiekkakuopan länsireunan eteläosan tasalta. Kuoppien pohjoispuoliselta hiekkakuopan länsireunalta tavattiin muutama kvartsi-iskos. Havainnot asuinpaikasta ja maakuopista tehtiin oin 100 metrin matkalta läntisen harjanteen kärjestä pohjoiseen.
Pohjoisempaa koordinaattien osoittamalta kohdalta (alakohde b) hiekkakuopan itälaidalta tavattiin yksittäinen pyoreä suppilomainen maakuoppa, jonka halkaisija oli 3 - 4 ja syvyys 40 -50 cm. Kuoppa osoittanee, että muinaisjäännösalue on alkuaan ollut säilynyttä selvästi suurempi. |
| metsakeskus.305010166 |
305 |
Hautalampi E |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
639108.00000000 |
7306801.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010166 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 40 km itäkaakkoon, Joukamo-järven ja sen itäpuolisen Kuurnajärven välisellä kannaksella. Hautalammen itäpuolisella kumpuilevalla kankaalla on kymmenkunta pyöreää maakuoppaa, joiden halkaisija on n. 2 - 4 m ja syvyys 40 - 60 cm. Kuopat sijaitsevat osin harjanteiden päällä, muutamat alempana kankaalla.
Inv. 1999 M. Sarkkinen
2021: Alueella sijaitsee ainakin 16 kuoppaa, joiden halkaisijat ovat 1-4,5 metriä ja syvyys noin 30-100 cm. Niitä voi olla useampia vielä alueen pohjoisosassa, mutta myrskytuhojen vuoksi kaatuneiden puiden latvukset estivät painanteiden havainnointia. Vinovalovarjosteen perusteella ainakin koordinaateissa P:7306855 I:639042 ja P:7306849 I:639077 on kaksi kuoppaa, joita ei havaittu tarkastuksena aikana.
Painanteet sijaitsevat pääosin äestetyllä alueella, ja ne on merkitty avohakkuuta ja äestystä varten maastoon jättämällä kuoppien viereen pitempiä kantoja. Tarkastuksen jälkeen aluerajausta pienennettiin siten, että miltei kaikki kuoppien välialueet jätettiin rajauksen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.305010167 |
305 |
Pyhälampi, N -ranta |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
606230.00000000 |
7316196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010167 |
Kohde, kolme maakuoppaa sijaitsee Puuttenkylän Pyhälammen pohjoisrannalla, lammen ja lahden välisellä kannakselta 250 - 300 m itään. Palstojen rajalla tiestä noin 30 m etelään on kolme rannansuuntaista kuoppaa, kooltaan 1,5 - 2 x 3,5 - 4 m ja syvyydeltään 50 - 60 cm. Kuoppien etäisyys rantatörmän taitteesta on n. 10 m, ja uloimpien kuoppien välimatka on 30 - 35 m. Kuopista itäisimpään tehtiin vuoden 2006 tutkimuksissa koekuoppa: Kuopan vallista paljastui kaksoismaannosta sekä sen alta hiiltä, jonka ajoitustulos (Hel.1313) oli 3830 +- 45 BP. Kyse lienee pyyntikuopista. |
| metsakeskus.305010168 |
305 |
Pyhälammen niemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
606040.35200000 |
7316151.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010168 |
Kohde, yksittäinen maakuoppa, sijaitsee Puutteenkylän Pyhälammen länsirannalla, Pyhäniemen itäosassa, lammen ja lahden välisellä kannakselta n. 150 m itäkaakkoon. Paikalla on yksittäinen maakuoppa, n. 20 - 30 m:n päässä rannasta. Kuopan koko on 2 x 4 m ja syvyys 60 -70 cm. |
| metsakeskus.305010169 |
305 |
Pyhäniemi, N-ranta |
10002 |
12009 |
13000 |
11004 |
27000 |
605563.54500000 |
7316182.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010169 |
Kohde, asuinpainanteita ja maakuoppia, sijaitsee Pyhäniemen pohjoisrannalla keskimmäisestä kesämökistä 150 m länteen sijaitsevat toisiinsa liittyvät painanteet ja kuoppa ovat n. 5 x 10 m alalla. Alueella on koekuopassa havaittu hiiltä, likamaata sekä kvartsi-iskoksia. Vuonna 2006 tehtiin painanteeseen koekuoppia, joista löytyi mm. kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä sekä palaneita luunpaloja. Eläimenluut ajoittuivat (Hela-1305) 3780 +- 55 BP. Mökistä n. 60 m itään on polulla asuinpainanne, kooltaan 4 x 5,5 m ja syvyydeltään 30 cm. Siinä on havaittu voimakasta likamaata ja palaneita kiviä. Tästä 10 m kaakkoon on kuoppa. Kuoppien koko on 1,5 - 2 x 3 - 3,5 m ja syvyys n. 60 cm. Järvenrannan epämääräisten painanteiden perusteella muinaisjäännös voi olla alueeltaan laajempikin. |
| metsakeskus.305010170 |
305 |
Vasapuron latva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607171.00000000 |
7336340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010170 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 21 km pohjoiskoilliseen Suolavaarojen pohjoispuolisilla kankailla, Liippalammista n. 450 m itään. Etelään laskevalta kankaanreunalta, Liippasuolle johtavalta ajouralta on tavattu kaksi työstettyä kvartsia, toinen ajouran ulkopuolelta rikkoutuneesta maankohdasta. Paikalta ei kvartsien lisäksi tavattu mitään muuta asuinpaikkaan viittaavaa.
Löydöt: KM 31716:1-3 |
| metsakeskus.305010171 |
305 |
Mademurto NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
628302.32400000 |
7340558.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010171 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 36 km koilliseen, Vuotungista n. 11 km itään, rajavyöhykkeen länsireunalla Lohilammesta 500 - 600 m itään. Äestetyn kivikkoisen rinteen alaosassa on tavattu muutamia kymmeniä kvartsi-iskoksia.
Inv. 1998 Okkonen, Zubrow, Rajala, Mittchell ja Majoinen |
| metsakeskus.305010172 |
305 |
Angerjärvi S |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
638148.42600000 |
7314094.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010172 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 38 km itään, Angerjärven ja sen eteläpuolisen Palovaaran välissä, rajavyöhykkeen länsilaidalla. Paikalla on kalliopohjalle koottu itä-länsi-suuntainen soikea röykkiö, jonka ala on n. 4 x 5,5 m ja korkeus n. 50 cm. |
| metsakeskus.305010173 |
305 |
Laakkiainen S |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
639144.02900000 |
7311699.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010173 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 39 km itään, Koppelonperän Laakkiaisen etelärannalla olevan moreeniharjanteen järveen laskevalla pohjoisrinteellä. Äestetyltä rinteeltä n. 50 m järven rannasta, on tavattu runsaasti palaneita liesikiviä n. 50 x 100 m alalla. Selvästi esihistorialliseen aikaan tai muuten ajoittavia löytöjä ei paikalta ole tehty.
Inv. 1998 Okkonen, Zubrow, Rajala, Mittchell ja Majoinen |
| metsakeskus.305010174 |
305 |
Peltojärvenkangas N |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
641362.00000000 |
7294014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010174 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 48 km kaakkoon, Tammelan Suurijärven eteläpuolisen Peltojärven eteläpuolisen kankaan pohjoisosassa. Paikalla on 9 maakuoppaa. Kyseessä ovat ilmeisesti pyyntikuopat. Kuopat sijaitsevat metsäautotien pohjoispuolella, ainakin osin rajavyöhykkeellä. Tien eteläpuolella todettiin 2024 hakkuukuviolla kaksi kuoppaa, joiden ikä ja tarkoitus jäivät avoimeksi (alakohde). |
| metsakeskus.305010175 |
305 |
Siikaniemi E, Karhuranta |
10002 |
12004 |
13051 |
11004 |
27000 |
634684.79600000 |
7325400.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010175 |
Kohde siajitsee Kuusamon kirkolta n. 35 km itään, Eksymäjärven ja sen pohjoispuolisen Särkilammen välisellä kallioisella kankaalla. Rajavyöhykkeen reunasta n. 150 m länteen ja n. 50 m järven rannasta on kallion lounaisreunalla matala, halkaisijaltaan n. 20 - 40 cm olevista kivistä koottu rakenne, jonka ala on n. 2,5 x 2,5 m ja korkeus n. 50 cm. Rakenteen keskiosa on kaiveltu ja kivetön.
Inv. 1998 Alakärppä, Daly, Hyttinen ja Kieser |
| metsakeskus.305010176 |
305 |
Leiliharju N |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
633219.36800000 |
7330284.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010176 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 35 km itäkoilliseen, Suiningin Särkiluomasta n. 3,5 km kaakkoon Leiliharjun pohjoispuolisella pienellä kankaalla. Leilipuron länsipuolella, rajavyöhykkeen reunasta n. 40 m länteen on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on n. 3,5 m ja syvyys n. 80 cm. Kuoppien keskinäinen etäisyys on n. 30 m.
Inv. 1998 Alakärppä, Daly, Hyttinen, Oikarinen, Trella ja Quinn |
| metsakeskus.305010177 |
305 |
Junganjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
590476.59400000 |
7326615.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010177 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 13 km luoteeseen Junganjärven Hiisiperän lahden pohjoisrannalla lahden suulle itään työntyvässä niemekkeessä niemekkeen etelärannalla.
Mökkitieltä etelään viettävältä kankaalta on tavattu vuoden 1998 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, jotka viittaavat paikalla olevan kivikautisen asuinpaikan.
Kohteen laajuuden ja luonteen määrittäminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekoa maastossa. |
| metsakeskus.305010178 |
305 |
Singerijärvi S, Niemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
591547.15300000 |
7327965.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010178 |
Kohde sijaitsee Singerjärven etelärannalla, Junganjoen ja Kotijoen välillä olevan niemen tyvessä, sen itärannalla. Paikalla on kuoppa, joka on kooltaan n. 1,5x3 m ja syvyydeltään n. 55 cm. Kuoppa sijaitsee n. 10 m etäisyydellä rannasta. Rannalta on löytynyt muutamia palaneita kiviä. Vuoden 2019 inventoinnissa ei havaittu arkeologista materiaalia sortuneessa rantatörmässä tai rantavedessä. |
| metsakeskus.305010179 |
305 |
Mutkalammen harju SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591504.18000000 |
7326484.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010179 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 12 km luoteeseen, Kylmäperänlammen länsirannalla.
Paikalta on tavattu vuoden 1998 inventooinnissa kvartsi-iskoksia läheltä järven rantaa. Näiden lisäksi on harjanteen laella havaittu kvartsi- ja kvartsiitti-iskos. Niiden pohjalta on arvioitu, että paikalla voi olla kivikautinen asuinpaikka.
Kohteen laajuuden ja luonteen määrittäminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekoa maastossa. |
| metsakeskus.305010180 |
305 |
Peuraperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597532.00000000 |
7347073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010180 |
Kohde sijaitsee Kantojärven keskiosan luoteisrannalla, etelään avautuvan Peuraperä -nimisen lahden pohjoisrannalla olevan kääntöpaikan kohdalla on ympäröivää aluetta korkeampi maastonkohta, pohjoisesta pistävän harjanteen pää, jonka alueelta asuinpaikkahavainnot ovat. Kääntöpaikan itäpuoliselta rannalta on tavattu joitakin iskoksia läheltä vesirajaa alueelta jossa asuinpaikkakerrokset eivät ole säilyneet. Vastaavia huuhtoutuneeseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartsi-iskoksia ja -kaavin, on myös Peuraperän kaakkoispuolella olevan saarekkeen koillispuolelta rantavedestä. Asuinpaikan ja venevalkaman kääntöpaikan pohjoispuolella olevan kumpareen järvenpuoleisella sivulla on ajoittamaton maakuoppa. |
| metsakeskus.305010180 |
305 |
Peuraperä |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
597532.00000000 |
7347073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010180 |
Kohde sijaitsee Kantojärven keskiosan luoteisrannalla, etelään avautuvan Peuraperä -nimisen lahden pohjoisrannalla olevan kääntöpaikan kohdalla on ympäröivää aluetta korkeampi maastonkohta, pohjoisesta pistävän harjanteen pää, jonka alueelta asuinpaikkahavainnot ovat. Kääntöpaikan itäpuoliselta rannalta on tavattu joitakin iskoksia läheltä vesirajaa alueelta jossa asuinpaikkakerrokset eivät ole säilyneet. Vastaavia huuhtoutuneeseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartsi-iskoksia ja -kaavin, on myös Peuraperän kaakkoispuolella olevan saarekkeen koillispuolelta rantavedestä. Asuinpaikan ja venevalkaman kääntöpaikan pohjoispuolella olevan kumpareen järvenpuoleisella sivulla on ajoittamaton maakuoppa. |
| metsakeskus.305010180 |
305 |
Peuraperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
597532.00000000 |
7347073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010180 |
Kohde sijaitsee Kantojärven keskiosan luoteisrannalla, etelään avautuvan Peuraperä -nimisen lahden pohjoisrannalla olevan kääntöpaikan kohdalla on ympäröivää aluetta korkeampi maastonkohta, pohjoisesta pistävän harjanteen pää, jonka alueelta asuinpaikkahavainnot ovat. Kääntöpaikan itäpuoliselta rannalta on tavattu joitakin iskoksia läheltä vesirajaa alueelta jossa asuinpaikkakerrokset eivät ole säilyneet. Vastaavia huuhtoutuneeseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartsi-iskoksia ja -kaavin, on myös Peuraperän kaakkoispuolella olevan saarekkeen koillispuolelta rantavedestä. Asuinpaikan ja venevalkaman kääntöpaikan pohjoispuolella olevan kumpareen järvenpuoleisella sivulla on ajoittamaton maakuoppa. |
| metsakeskus.305010180 |
305 |
Peuraperä |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
597532.00000000 |
7347073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010180 |
Kohde sijaitsee Kantojärven keskiosan luoteisrannalla, etelään avautuvan Peuraperä -nimisen lahden pohjoisrannalla olevan kääntöpaikan kohdalla on ympäröivää aluetta korkeampi maastonkohta, pohjoisesta pistävän harjanteen pää, jonka alueelta asuinpaikkahavainnot ovat. Kääntöpaikan itäpuoliselta rannalta on tavattu joitakin iskoksia läheltä vesirajaa alueelta jossa asuinpaikkakerrokset eivät ole säilyneet. Vastaavia huuhtoutuneeseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kvartsi-iskoksia ja -kaavin, on myös Peuraperän kaakkoispuolella olevan saarekkeen koillispuolelta rantavedestä. Asuinpaikan ja venevalkaman kääntöpaikan pohjoispuolella olevan kumpareen järvenpuoleisella sivulla on ajoittamaton maakuoppa. |
| metsakeskus.305010181 |
305 |
Paskalampi |
10002 |
12016 |
13000 |
11033 |
27000 |
593803.25000000 |
7326334.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010181 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 11 km luoteeseen, Oivanginjärven lounaisrannalla Paskaniemen ja Murhisalmen puolimaissa, n. 250 m Paskalammesta itään.
Paikalla on havaittu inventoinnissa vuonna 1998 matala painuma, jonka halkaisija on n. 2,3 metriä ja syvyys noin 30 cm. Kyseessä on ilmeisesti esihistoriallinen liesi, joka on tyypiltään rautakautinen.
Kohteen laajuuden ja luonteen määrittäminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekoa maastossa. |
| metsakeskus.305010182 |
305 |
Paskaniemi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593510.37100000 |
7326600.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010182 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta noin 11 km luoteeseen, Oivanginjärven lounaisrannalla Paskaniemen pohjoisrannan itäosassa noin 120 m niemen koilliskärjestä länteen.
Paikalla on tavattu vuoden 1998 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä, jotka viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. Havainnot on tehty rantavedestä noin 20 cm syvyydeltä.
Kohteen laajuuden ja luonteen määrittäminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekoa maastossa. |
| metsakeskus.305010183 |
305 |
Autioniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
593136.51700000 |
7326662.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010183 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 11 km luoteeseen, Oivanginjärven ja sen lounaispuolisen Kylmäperän välisen salmen luoteispuolisella niemellä. Alueella on seitsemän joko pyöreätä tai nelikulmaista kuoppaa, joiden ala on 1 - 1,5 x 1,5 - 2 m ja syvyys 30 - 40 cm.
Inv. 1998 Ylimaunu |
| metsakeskus.305010184 |
305 |
Kylmäperänlammen harju WSW |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
591222.00000000 |
7326439.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010184 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 12 km luoteeseen, Junganjärven eteläpuolella olevien Kylmäperänlammen ja Mutkalammen välisellä korkealla harjanteella. Harjanteen kapeimmalla kohdalla on kaksi maakuoppaa. Läntisemmän tien vieressä olevan kuopan halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys 50 cm, kairattaessa todettu noin 5 cm huuhtoutumiskerros. Tästä noin 20 metriä itään on osin tien alle jäänyt kuoppa, näkyvän osan halkaisija noin 1 m ja syvyys noin 20 cm. |
| metsakeskus.305010185 |
305 |
Autiovaara N |
10002 |
12016 |
13000 |
11004 |
27000 |
592300.00000000 |
7327188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010185 |
Kohde sijaitsee Oivangin- ja Junganjärvien välisen Autiovaaran pohjoislaidalla lähellä suon reunaa. Paikalla on matala nelikulmainen painuma/kuopanne, jonka pohjalta on tavattu palanutta kiveä ja hiiltä. Mahdollisen keittokuopan ala on 1 x 1,6 m ja syvyys n. 30 cm. Tästä noin 20 metriä luoteeseen on taoinen samantyyppinen kuoppa (alakohde), jonka kairauksessa 2019 on todettu hieman hiiltä. Hiiltä havaittiin myös kohteen pohjois- ja itäpuolella, missä oli kivikkoisesta rinteestä kuorittu turvetta laajalta alueelta. |
| metsakeskus.305010185 |
305 |
Autiovaara N |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
592300.00000000 |
7327188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010185 |
Kohde sijaitsee Oivangin- ja Junganjärvien välisen Autiovaaran pohjoislaidalla lähellä suon reunaa. Paikalla on matala nelikulmainen painuma/kuopanne, jonka pohjalta on tavattu palanutta kiveä ja hiiltä. Mahdollisen keittokuopan ala on 1 x 1,6 m ja syvyys n. 30 cm. Tästä noin 20 metriä luoteeseen on taoinen samantyyppinen kuoppa (alakohde), jonka kairauksessa 2019 on todettu hieman hiiltä. Hiiltä havaittiin myös kohteen pohjois- ja itäpuolella, missä oli kivikkoisesta rinteestä kuorittu turvetta laajalta alueelta. |
| metsakeskus.305010186 |
305 |
Junganharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
591664.11200000 |
7326702.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010186 |
Kohde sijaitse Kuusamon kirkolta n. 12 km luoteeseen, Junganjärven Ukonlahden ja sen itäpuolisen Kylmäperän välisellä kannaksella. Paikalla on kaksi kuoppaa, joista toisen halkaisija on n. 2 m ja toisen ala n. 2,5 x 3 m. Jälkimmäisen syvyys on n. 50 cm.
Inv. 1998 Ylimaunu
(186) |
| metsakeskus.305010188 |
305 |
Välivaaran rinne |
10001 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
587075.00000000 |
7330373.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010188 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 18 km luoteeseen, Iso- ja Pikku-Hyypiön välisellä vaaralla. Välivaaran länsiosan kallioilla on useita kvartsijuonia, joista mahdollisesti on louhittu kvartsia.
Vuoden 2010 inventoinnissa tavattiin kalliossa olevan kvartsijuonen viereltä halkaisijaltaan noin 60 cm kokoinen kvartsikimpale, josta vaikutti lohjenneen tai lohkotun pienempiä kvartsipaloja; muutamia lohkopintaisia kappaleita oli suurimman kimpaleen välittömässä läheisyydessä. Kvartsi oli hyvälaatuista, mutta selvästi isketyiltä vaikuttavia kappaleita tavattiin vain muutamia. Kvartsin lohkoutuminen on voinut tapahtua myös historialliseen aikaan sijoittuneen toiminnan seurauksena. Lähialueen kallioilta tavattiin muitakin kvartsijuonia, mutta niiden yhteydessä ei havaittu mitään merkkejä kvartsin louhimisesta. |
| metsakeskus.305010189 |
305 |
Välivaara |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
587378.00000000 |
7330525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010189 |
Kohde siajitsee Kuusamon kirkolta n. 18 km luoteeseen, Iso- ja Pikku-Hyypiön välisellä vaaralla, vaaran laen pohjoispuolella. Paikalla on litteistä kivilaaoista koottu latomus. jonka pituus on n. 2 m, leveys n. 1 m ja korkeus n. 20 cm.
Vuoden 2010 inventoinnissa latomus löytyi Välivaaran pohjoisrinteeltä. Latomus on itäkaakko-länsilounas-suuntainen, ja se sijaitsee noin kahden metrin korkuisen pohjoista kohti putoavan jyrkänteen alla, pienellä tasanteella, jyrkästi pohjoiseen
laskevan rinteen partaalla. Latomukseen käytetyt kivilaaat ovat ilmeisesti peräisin
latomuksen viereisen jyrkänteen kallioista; vaaran laen kallioperä lohkoutuu luontaisesti laattamaisiksi kappaleiksi. Latomuksen kivilaakojen halkaisija on noin 20 cm – 60 cm, kookkaimmat laaat ovat pisimmillään noin 80 cm mittaisia. Kivien paksuus on pääosin 5 cm – 10 cm, ja kivikertoja on ainakin kolme. Latomuksen kivet ovat jäkälöityneet ja alimmat kivikerrat ovat sammalen peittämät. |
| metsakeskus.305010190 |
305 |
Taivallahti SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586988.98600000 |
7330891.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010190 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 19 km luoteeseen Iso-Hyypiön lounaisrannalla. Järven ja sen lounaispuolisen Lampareen välistä harjannetta kulkevalta metsätieltä ja tehdystä koekuopasta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia n. 5 m järven rannasta.
Kohteelle vuonna 2010 suoritetun tarkastuskäynnin yhteydessä havaittiin runsaasti hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia metsätiellä Iso-Hyypiön ja Lampareen välisen puron eteläpuolella. Lähimpänä puroa tavatut yksittäiset iskokset olivat purosta noin 15 m etäisyydellä. Merkittävin keskittymä havaittiin purosta noin 30 m kaakkoon, jossa tavattiin parin neliömetrin alalta kolmisenkymmentä kvartsi-iskosta. Pienempiä keskittymiä ja yksittäisiä iskoksia havaittiin harvakseltaan Iso-Hyypiön lounaiskulmaan etelälounaan suunnalta johtavan tien tasalle saakka. Tavattuja iskoksia ei kohteesta poimittu talteen.
Löytöjen levinnän sekä kohteen topografian tarkastelun perusteella vaikuttaa, että
kyseessä on kohtalaisen laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen asuinpaikka-alue. Kohteen tarkempi laajuuden määrittely vaatii koetutkimuksia. |
| metsakeskus.305010191 |
305 |
Koiraharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
601044.34700000 |
7321827.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010191 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 4 km pohjoiskoilliseen Saapunkijärven länsiosan lounaisrannalla läntisestä Huutoniemestä n. 300 m länsiluoteeseen. Rannasta 40 - 50 m päässä on kaksi maakuoppaa, joista toisen ala on n. 1,5 x 2,5 m ja syvyys n. 50 cm ja toisen ala n. 2 x 2 m ja syvyys n. 60 cm.
Inv. 1998 Decker ja Maijanen |
| metsakeskus.305010192 |
305 |
Kivilahti NE |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
581531.14200000 |
7347264.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010192 |
Kohde, maa-/keittokuoppa sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 35 km luoteeseen , Yli-Kitkan pohjoispuolella olevan Kivilahden pohjoispuolisella kankaalla, n. 100 m rannasta. Paikalla on maakuoppa, jonka ala on n. 2 x 2 m ja syvyys n. 60 cm. Kuopan pohjalta on tavattu palanutta kiveä.
Inv. 1998 Alakärppä ja Okkonen |
| metsakeskus.305010193 |
305 |
Kivilahti N |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
581291.23600000 |
7347242.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010193 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 35 km luoteeseen, Yli-Kitkan pohjoispuolella olevan Kivilahden pohjoispuolisella kankaalla n. 75 m rannasta. Paikalla on moreenimaahan kaivettu maakuoppa, jonka ala on n. 3 x 3 m ja syvyys n. 40 cm. Kuopasta on tavattu hiiltä.
Inv. 1998 Alakärppä ja Okkonen |
| metsakeskus.305010194 |
305 |
Kivilahti W |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
580867.40800000 |
7347088.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010194 |
Kohde, maa-/pyyntikuoppia sekä piikärjen löytöpaikka sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 35 km luoteeseen Yli-Kitkan pohjoispuolella. Kivilahden länsi- ja eteläpuolisilla kankailla on viisi maakuoppaa (a-e). Paikalta on löydetty myös piistä valmistettu nuolenkärki (f). Kuoppa a sijaitsee Tolvantien eteläpuolella, muut kohteet lähekkäin tien pohjoispuolella Kivilahden länsipäässä.
Kivilahti E -kohteeseen kuuluvaksi on luettu myös kaksi kuoppaa (g-h), jotka havaittiin tarkastuksessa 2009 Kivilammen itäpään kankaan niemekkeessä. Mahdollisesti kyse on pyyntikuopista. Asuinpaikkalöytöjä ei havaittu, eikä kohteen aiempia muita havaintopaikkoja tarkastettu. Kohteiden sijainti, ks. erilliskohteet. Aiempi kuoppa a on noin 300 m itään, muut kohteet vähintään 250 m pohjoiseen. On varsin todennäköistä, että välialueilla on vielä useampia samaan ryhmään kuuluvia kuoppia. Kivilahden pohjoispuolella on myös kaksi erillisenä kohteena pidettyä yksittäistä kuoppakohdetta, Kivilammen länsipäässä ainakin yksi vuonna 2009 havaittu kuoppa (Kivilampi länsi).
Inv. 1998 Alakärppä ja Okkonen |
| metsakeskus.305010194 |
305 |
Kivilahti W |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
580867.40800000 |
7347088.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010194 |
Kohde, maa-/pyyntikuoppia sekä piikärjen löytöpaikka sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 35 km luoteeseen Yli-Kitkan pohjoispuolella. Kivilahden länsi- ja eteläpuolisilla kankailla on viisi maakuoppaa (a-e). Paikalta on löydetty myös piistä valmistettu nuolenkärki (f). Kuoppa a sijaitsee Tolvantien eteläpuolella, muut kohteet lähekkäin tien pohjoispuolella Kivilahden länsipäässä.
Kivilahti E -kohteeseen kuuluvaksi on luettu myös kaksi kuoppaa (g-h), jotka havaittiin tarkastuksessa 2009 Kivilammen itäpään kankaan niemekkeessä. Mahdollisesti kyse on pyyntikuopista. Asuinpaikkalöytöjä ei havaittu, eikä kohteen aiempia muita havaintopaikkoja tarkastettu. Kohteiden sijainti, ks. erilliskohteet. Aiempi kuoppa a on noin 300 m itään, muut kohteet vähintään 250 m pohjoiseen. On varsin todennäköistä, että välialueilla on vielä useampia samaan ryhmään kuuluvia kuoppia. Kivilahden pohjoispuolella on myös kaksi erillisenä kohteena pidettyä yksittäistä kuoppakohdetta, Kivilammen länsipäässä ainakin yksi vuonna 2009 havaittu kuoppa (Kivilampi länsi).
Inv. 1998 Alakärppä ja Okkonen |
| metsakeskus.305010195 |
305 |
Nilonjärvi N |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
597525.76900000 |
7320067.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010195 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 4 km luoteeseen, Nilonjärven Rytiperän länsiosan pohjoispuolisella kankaalla. Rannasta n. 100 m pohjoiseen on maakuoppa, jonka ala on 3,8 x 2,4 m.
Inv. 1998 Alakärppä ja Quinn |
| metsakeskus.305010196 |
305 |
Järvenpää |
10002 |
12009 |
13000 |
11004 |
27000 |
597022.96900000 |
7319913.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010196 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 4 km luoteeseen, Nilonjärven luoteispuolisella kankaalla, Matkajoen suusta n. 450 m pohjoisluoteeseen. Paikalla on maakuoppa, johon tehdystä koepistosta on tavattu kvartsi-iskos. Tämän lounaispuolella on toinen hieman pienempi kuoppa.
Inv. 1998 Alakärppä ja Quinn |
| metsakeskus.305010197 |
305 |
Sammalniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591280.25900000 |
7328225.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010197 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta noin 14 km luoteeseen Singerjärven pohjoisrannan keskiosassa järveen koilliseen työntyvän pitkän niemen kärjessä.
Vuoden 1998 inventoinnissa paikalta on tavattu asuinpaikan merkkeinä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä.
Kohteen laajuuden ja luonteen määrittäminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekoa maastossa. |
| metsakeskus.305010198 |
305 |
Kaivolampi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591113.32900000 |
7328624.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010198 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta noin 14 km luoteeseen Singerjärven pohjoispuolisen Kaivolammen etelärannalla Kaivolampeen koilliseen työntyvän niemen tyvessä.
Paikalta on tavattu vuoden 1998 inventoinnissa asuinpaikan merkkeinä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Alueella on myös pieni kuoppa.
Kohteen laajuuden ja luonteen määrittäminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekoa maastossa. |
| metsakeskus.305010199 |
305 |
Singerijärvi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
592369.82500000 |
7328267.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010199 |
Kohder sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 13 km luoteeseen Singerjärven itärannalla Kotijoen suusta n. 500 m itäkoilliseen itään työntyvän lahden pohjukassa.
Paikalta on vuoden 1998 inventoinnissa tavattu esihistoriallisen asuinpaikkaan viittaavia palaneita kiviä. Kvartsia tms. ei paikalta kuitenkaan ole löydetty.
Muinaisjäännösrekisterin sijaintimerkintä on järvessä, joten sijaintia osoittava tieto lienee hieman virheellinen. Koordinaatin olisi ilmeisesti tarkoitus olla lahden pohjukkaan merkityn hiekkarannan kohdalla mantereella.
Kohteen sijainnin, laajuuden ja luonteen määrittäminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekoa maastossa. |
| metsakeskus.305010201 |
305 |
Kotaniemi E |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
593494.37000000 |
7327760.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010201 |
Kohde sijaitsee Oivanginjärven pohjoisrannalla Kotaniemen kärjestä n. 500 m suoraan itään. Paikalla erottuu asuinpainanne, kooltaan n. 4 x 7 m ja syvyydeltään n. 70 cm. Painanteesta on koekuopasta löydetty palaneita kiviä ja luuta.
Jatkotutkimuksissa paikalla havaittiin kaksi asuinpainannetta lisää rannalla erottuvalla kahdella terassilla.Koetutkimuksissa löydetty keramiikka ajoittaa asuinpaikan osaltaan tyypillisen kampakeramiikan ajan lopulle, n. 6000 - 5500 cal BP.
Löydöt KM 32936: 1 - 229,
KM 32178: 1-41 |
| metsakeskus.305010203 |
305 |
Rytipuro |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
594974.00000000 |
7326922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010203 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 11 km pohjoisluoteeseen, Rytipuron eteläpuolella, Posiontien lounaispuolisen polun länsipuolisella kankaalla. Paikalla on asuinpainanne, jonka ala on n. 2 x 3 m ja syvyys n. 30 cm. Asumuspainanteen ympäristöstä ei ole havaittu muuta asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.305010204 |
305 |
Rytilampi N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
594340.00000000 |
7327254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010204 |
Kohde sijaitsee Oivanginjärven Rytilammen luoteispuolisella kankaalla olevan mökin luona. Paikalle johtaa metsätie pohjoisesta Posiontieltä. Alue on mäntyä kasvavaa, aluskasvillisuudeltaan niukkaa tasaista ja lähes kivetöntä hiekkakangasta. Kankaan reunat laskevat varsin jyrkästi kohti lampea ja ympäröiviä soistuneita vanhoja järvenlahtia.
Aiemmin on mökille johtavalta metsätieltä (polkutie) on tavattu runsaasti kvartsi-iskoksia. Vuoden 2012 tarkastuksen yhteydessä alueelta löytyi myös asumuspainanne sekä mahdollinen kuoppaliesi. Havaintojen perusteella paikalla on laajahko asuinpaikka, joka ulottuu mökistä noin 80 metriä koilliseen ja noin 140 metriä länteen. Asuinpaikka vaikuttaa noudattelevan tasaisen kankaan reunaa kapeana vyöhykkeen ä ulottuen ainakin noin 15 metrin päähän kankaan reunasta. |
| metsakeskus.305010205 |
305 |
Nirkonniemi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594166.10500000 |
7327102.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010205 |
Kohde sijaitsee Kuusamon kirkolta n. 11 km pohjoisluoteeseen, Nirkonniemen pohjoisosassa niemen kärjestä noin 400 m pohjoiseen.
Paikalta on tavattu vuoden 1998 inventoinnissa asuinpaikan merkkeinä kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Paikka sijaitsee etelään kohti rantaa viettävällä terassilla noin 40 m rannasta.
Kohteen laajuuden ja luonteen määrittäminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekoa maastossa. |
| metsakeskus.305010206 |
305 |
Nirkonniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
593994.17400000 |
7327144.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010206 |
Kohde sijaitsee Nirkonniemen kärjestä n. 450 m pohjoisluoteeseen. Paikalla on vallin ympäröimä asuinpainanne, jonka kokonaisala on n. 5 x 8 m. Keskuspainanteen ala on n. 3 x 5 ja syvyys n. 50 cm. Painanteen suunta on itäkaakko-länsiluode. Sen luoteispäädyn vallissa on aukko. Koekuopasta on tavattu hiiltä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Inv. 1998 Alakärppä ja Okkonen |
| metsakeskus.305010217 |
305 |
Haaralamminkangas, tutkimusasema SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603867.10700000 |
7362815.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010217 |
Kivikautinen asuinpaikka Oulankajoen pohjoisrannalla, biologisesta tutkimusasemasta n. 500 kaakkoon. Asuinpaikan merkkinä on polulla havaittu kvartsi-iskoksia vuonna 2008, jolloin aiemmin (1998) havaittua maakuoppaa ei paikannettu. Asuinpaikka on pohjoisrantaa kulkevan polun vaiheilla, rannasta n. 10 m päässä hiekkaisella tasanteella muinaisrannan päällä. Asuinpaikka on ehjä ja kajoamaton. Siitä noin 100 m länsiluoteeseen aiemmin paikannettua kivipatoa ei havaittu inventoinnissa 2008 veden ollessa korkealla. |
| metsakeskus.305010223 |
305 |
Kourulammenkangas |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
603277.34800000 |
7362939.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010223 |
Oulankajoen tutkimusaseman luona ylittävästä sillasta n. 100 m länteen on joen pohjoispuolisella kankaalla kaksi vuonden 1998 inventoinnissa maa-/pyyntikuopaksi luokiteltua kuoppaa. Niiden halkaisijaksi mitattiin n. 4 ja ja n. 2 m. Syvyyttä kuopilla on n. 1,2 - 1,5 m. Vuoden 2008 inventoinnin mukaan kuopat ovat vallillisia. Kuopista isompi on pohjaltaan neliömäinen, mutta sen kairauksessa ei todettu podsolimaannosta eikä hiiltä tai kulttuurikerrosta. Kyse on nuoresta kuopasta, mahdollisesta kellarikuopasta tai kämpän pohjasta. Pienempi kuopista on kiinni edellisessä. Kumpaakaan kuopista ei enää pidetty pyyntikuoppana. |
| metsakeskus.305010224 |
305 |
Kouruniitty E |
10007 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
603296.33600000 |
7362749.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010224 |
Oulankajoen tutkimusaseman luona ylittävästä sillasta n. 250 m lounaaseen joen pohjoispuolisella kankaalla on kaksi maa-/pyyntikuoppaa, jotka paikannettiin vuoden 1998 inventoinnissa. Neliömäisen kuopan halkaisija on n. 3,5 m ja syvyys n. 100 cm. Soikean kuopan halkaisija on n. 1 - 2 m ja syvyys n. 60 cm. Kuoppien välinen etäisyys on n. 10 m.
Vuoden 2008 Oulangan kansallispuiston inventoinnissa isompaan kuoppiin tehtiin koepisto, minkä perusteella se on hyvin myöhäinen historiallisen ajan maarakenne, mahdollisesti rakennuksen pohja. Pienempi kuopista tulkittiin tuulenkadon luontaiseksi muodostumaksi. |
| metsakeskus.305010235 |
305 |
Tatanginjoki W |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
599477.98200000 |
7321902.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305010235 |
Kohde sijaitsee Tatanginjoen länsipuolella n. 10 m rannasta ja n. 90 m Niskalammesta etelään. Tatanginjoen jyrkän törmän päällä olevalla tasaisella mäntykankaalta löytyi moottorikelkkauraa raivatessa kvartsia, palaneita kiviä ja palanutta luuta sekä saviastian pala. Paikalla tehtiin koekaivaus 2002, jonka tuloksena asuinpaikka todettiin pienialaiseksi ja rakenteettomaksi. |
| metsakeskus.305040230 |
305 |
Patoniva N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
600824.32800000 |
7365253.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305040230 |
Inventoinnissa 1998 todettu kohde sijaitsee Oulankajoen koillispuolella, Patonivasta n. 400 m pohjoiseen. Joen vartta noudattavalta polulta tavattiin tuolloin kaksi kvartsi-iskosta n. 50 m päässä toisistaan.Vuoden 2008 inventoinnissa polulla noin 115 m matkalla havaittiin runsaasti iskoksia. Löytöalueen eteläpäähän tehdyssä koepistossa oli runsaasti palanutta luuta ja vahva kulttuurikerros. Kyseessä on joenpintaa runsas 10 m korkeammalla sijaitseva asuinpaikka, joka ajoittunee varhaismesoliittiseksi. |
| metsakeskus.305040230 |
305 |
Patoniva N |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
600824.32800000 |
7365253.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.305040230 |
Inventoinnissa 1998 todettu kohde sijaitsee Oulankajoen koillispuolella, Patonivasta n. 400 m pohjoiseen. Joen vartta noudattavalta polulta tavattiin tuolloin kaksi kvartsi-iskosta n. 50 m päässä toisistaan.Vuoden 2008 inventoinnissa polulla noin 115 m matkalla havaittiin runsaasti iskoksia. Löytöalueen eteläpäähän tehdyssä koepistossa oli runsaasti palanutta luuta ja vahva kulttuurikerros. Kyseessä on joenpintaa runsas 10 m korkeammalla sijaitseva asuinpaikka, joka ajoittunee varhaismesoliittiseksi. |
| metsakeskus.306010001 |
286 |
Pakanavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
478018.91700000 |
6756784.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.306010001 |
Kuusankosken pohjoisosassa, Voikkaan kohdalla on Kymijoen itärannalla länsi-lounaaseen katsova kalliomaalaus. Punavärillä tehty maalaus sijaitsee noin 30 metriä rannasta ja noin 10 metrin korkeudella joen pinnasta; rapautuneen rantapenkan päällä hiukan ulospäin kaltevan rapakivikallion seinämässä, noin 4 metrin levyisellä sileällä pinnalla. Seinämän tunnistettavin hahmo on sen oikeassa laidassa oleva koukkupolvinen ihmiskuvio (korkeus noin 31 cm); lisäksi voidaan hahmottaa myös muutamia eläinkuviota.
Maalauksessa on erotettavissa neljä värialuetta (A-D):
Alue A vasemmassa laidassa: punavärin jäänteitä.
Alue B kalliohalkeamien muodostamassa kolmiossa: voimakkaasti värjäytynyt kohta,
tunnistamattomia värjäytymiä (ihmisvartalon katkelma?).
Alue C keskellä: pystysuoria punavärikaistoja, yksi poikittainen värjäytymä.
Alue D oikeassa laidassa: 1. koukkupolvinen ihmishahmo, 2. ihmishahmon vieressä katkelmallinen eläin- tai ihmishahmo, 3. edellisen yläpuolella viistosti vasemmalla mahdollinen hirvieläinkuvio.
4. tunnistamattomia värjäytymiä. (Kivikäs 1995.)
Seinämän alaosaa on töhritty vuonna 1977 nimikirjaimilla ja vuosiluvuilla; maalaus puhdistettiin vuonna 1980.
Vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa havaittiin, että maalauksen alapuolella olevassa halkeamassa ja sen edustalla on poltettu nuotiota. Maalaus on alaosastaan nokeentunut, myös kalliopintaa on lohkeillut irti nuotiopaikkana käytetyn halkeaman yläpuolelta.
Maakuntamuseon kautta Museovirastoon 5.8.2010 saapuneen ilmoituksen mukaan Pakanavuoren kalliomaalausta on tärvelty (havainto: Pekka Tiihonen 31.7.2010). Sinistä maalia on maalattu suoraan ihmishahmon päälle jäljitellen sen muotoja. Konservaattori selvittää maalauksen puhdistusmenetelmän.
Kohde käytiin tarkastamassa inventoinnin 2014 yhteydessä jolloin havaittiin, että maalausta on tärvelty lisää jo aiemmin raportoitujen tuhotöiden jälkeen. Maalauksen päälle on piirretty tikku-ukkoja ilmeisesti hiilellä. Kallio myös jatkaa rapautumistaan nuotiopaikkana käytetyn kohdan yläpuolelta.
Muinaisjäännöksen eteen on rakennettu keväällä 2020 katselulava |
| metsakeskus.306010001 |
286 |
Pakanavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
478018.91700000 |
6756784.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.306010001 |
Kuusankosken pohjoisosassa, Voikkaan kohdalla on Kymijoen itärannalla länsi-lounaaseen katsova kalliomaalaus. Punavärillä tehty maalaus sijaitsee noin 30 metriä rannasta ja noin 10 metrin korkeudella joen pinnasta; rapautuneen rantapenkan päällä hiukan ulospäin kaltevan rapakivikallion seinämässä, noin 4 metrin levyisellä sileällä pinnalla. Seinämän tunnistettavin hahmo on sen oikeassa laidassa oleva koukkupolvinen ihmiskuvio (korkeus noin 31 cm); lisäksi voidaan hahmottaa myös muutamia eläinkuviota.
Maalauksessa on erotettavissa neljä värialuetta (A-D):
Alue A vasemmassa laidassa: punavärin jäänteitä.
Alue B kalliohalkeamien muodostamassa kolmiossa: voimakkaasti värjäytynyt kohta,
tunnistamattomia värjäytymiä (ihmisvartalon katkelma?).
Alue C keskellä: pystysuoria punavärikaistoja, yksi poikittainen värjäytymä.
Alue D oikeassa laidassa: 1. koukkupolvinen ihmishahmo, 2. ihmishahmon vieressä katkelmallinen eläin- tai ihmishahmo, 3. edellisen yläpuolella viistosti vasemmalla mahdollinen hirvieläinkuvio.
4. tunnistamattomia värjäytymiä. (Kivikäs 1995.)
Seinämän alaosaa on töhritty vuonna 1977 nimikirjaimilla ja vuosiluvuilla; maalaus puhdistettiin vuonna 1980.
Vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa havaittiin, että maalauksen alapuolella olevassa halkeamassa ja sen edustalla on poltettu nuotiota. Maalaus on alaosastaan nokeentunut, myös kalliopintaa on lohkeillut irti nuotiopaikkana käytetyn halkeaman yläpuolelta.
Maakuntamuseon kautta Museovirastoon 5.8.2010 saapuneen ilmoituksen mukaan Pakanavuoren kalliomaalausta on tärvelty (havainto: Pekka Tiihonen 31.7.2010). Sinistä maalia on maalattu suoraan ihmishahmon päälle jäljitellen sen muotoja. Konservaattori selvittää maalauksen puhdistusmenetelmän.
Kohde käytiin tarkastamassa inventoinnin 2014 yhteydessä jolloin havaittiin, että maalausta on tärvelty lisää jo aiemmin raportoitujen tuhotöiden jälkeen. Maalauksen päälle on piirretty tikku-ukkoja ilmeisesti hiilellä. Kallio myös jatkaa rapautumistaan nuotiopaikkana käytetyn kohdan yläpuolelta.
Muinaisjäännöksen eteen on rakennettu keväällä 2020 katselulava |
| metsakeskus.306010003 |
286 |
Kirkkokallio |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
480427.93800000 |
6758293.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.306010003 |
Kuusankosken pohjoisosassa Sompasen ja Laukassuon välisellä kannaksella, Kirkkokallio-nimisen silokallion lakialueella on suorakaiteen muotoinen kivirakenne. Latomuksen koko on 10 x 15 metriä ja se koostuu kallion pinnalle riveihin ladotuista luonnonkivistä. Rakenteen ajoitus ja funktio ovat epäselviä. Muistitiedon mukaan kyseessä on paimenpoikien tekemä Valkealan kirkon pohjapiirros. |
| metsakeskus.308000002 |
734 |
Kivimäki |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
293033.50800000 |
6714304.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308000002 |
Röykkiö sijaitsee länteen laskevan kalliorinteen yläosassa, kallion matalassa syvennyksessä kalliopohjalla. Sen koko on 5 x 4 x 0,5 m. Röykkiön päällä kivien välissä oli näkyvissä rautaromua ja lasijätettä. Em. röykkiön länsipuolella on kaksi n. 2 x 2 m:n kokoista melko korkeaa kivikasaa, joiden kivien välistä pilkisti rautaromua. Koska kalliolla on suoritettu kivenlouhintaa, inventoinnissa on katsottu röykkiöitten olevan kallion louhintajätteestä kasattu jätekätkö.
Röykkiöistä alle 100 m pohjoisluoteeseen kallion länsirinteellä ja kallion päällä on useampia epämääräisiä kivikasoja. Myös kallionkoloissa näkyy kiviä. Kyse lienee osittain luonnonmuovaamista kivikoista, osin lähistöllä tapahtuneen kivenoton jälkiä. |
| metsakeskus.308000003 |
734 |
Syrjälä |
10001 |
12013 |
13128 |
11042 |
27000 |
289690.81500000 |
6722005.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308000003 |
Kohde sijaitsee metsässä n. 450 m Syrjälän talosta pohjoiseen. Kyseessä on jyrkkäreunainen pieni kallio tai suuri siirtolohkare, jonka länsiosan pystysuorassa kallioseinämässä on punavärillä maalattuja eläin- ja muita kuvioita. Eläimistä erottuvat hirvi, kettu, jänis ja kaksi lintua sekä kolme abstraktimpaa kuviota. Osa maalauksista on tehty seinämässä kasvavan jäkälän päälle.
Maalaukset varmistuivat moderneiksi jäljennöksiksi, kun maalista teetettiin 1980-luvulla analyysi, jonka mukaan maalaukset eivät voi olla sataa vuotta vanhempia. |
| metsakeskus.308010001 |
734 |
Nummila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287922.56300000 |
6714197.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010001 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Nummilan talon maalla, päärakenuksesta n. 200 m pohjoiseen Kuusjokea kohti viettävässä metsärinteessä niemekkeellä, jonka molemmilla puolilla laskevat pienet purot luoteeseen kohti Kuusjokea. Maasto on kauniisti kumpuilevaa ja maa hiekkamultaa. Entisellä pellolla kasvaa istutettu männyntaimikko. Löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.308010002 |
734 |
Kulmala |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
290790.39300000 |
6716929.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010002 |
Röykkiö sijaitsee Kulmalan talosta n. 100 m lounaaseen pienen kalliokumpareen kupeessa, sen koillispuolella. Röykkiö on maan- ja kivensekainen ja 4,5 x 3 x 0,7-0,8 m:n kokoinen. Röykkiön päällä on erittäin paksu sammalpeite.
Kohde saattaa olla riihen kiuas, sen lähiympäristössä kalliolla muutamia isompia kiviä, jotka voisivat olla rakennuksen nurkkakiviä. |
| metsakeskus.308010003 |
734 |
Kuusjoen Kirkonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
292466.72600000 |
6715492.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010003 |
Röykkiö sijaitsee Kuusjoen keskustassa Kirkonmäellä Pappilankylään päin vievän tien itäpuolella hautausmaan kohdalla Kirkonmäen itärinteessä olevan tasanteen reunalla, kalliopohjalla. Röykkiö on 4 x 2,5 x 0,5 m:n kokoinen ja sen koillispään kiviä on liikuteltu, ei tosin aivan hiljattain. Röykkiön lounainen pää on vahvan sammalpeitteen alla, koillispää paljas. Kivet ovat osin pyöreitä, osin särmikkäitä ja niiden koko vaihtelee nyrkinkokoisista miehennostannaisiin. Röykkiön päällä katajia sekä kuusen- ja männyntaimia. |
| metsakeskus.308010004 |
734 |
Katinhännänoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
289014.12200000 |
6715078.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010004 |
Asuinpaikka sijaitsee etelään laskevan terassin päällä 400 m pohjoisluoteeseen Katinhännänojan ja Kuusjoen yhtymäkohdasta ja 300 m länteen Mikkolan talosta. Kohde on pellolla jonka maaperä on hiekansekaista savea. Kvarti-iskoksia löytyi runsaimmin pellon pohjoisreunasta ja asuinpaikka jatkunee pellon pohjoispuolella olevan lahoavan hirsirakennuksen paikalle ja sen ympäristöön entiselle puutarhamaalle, missä maa on hiekkaisempaa. |
| metsakeskus.308010005 |
734 |
Kauriala |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
296039.28800000 |
6716549.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010005 |
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee Kaurialan talon pihamaalla, päärakennuksesta n. 10 m itään. Röykkiö on 30 x 30 m:n laajuisella ja pari metriä ympäristöstään kohoavalla kumpareella, jonka reunoja on piharakennuksen rakentamisen yhteydessä kivetty. Röykiön kokoa ja muotoa ei enää voi varmuudella sanoa. Keskellä kumparetta erottuu kuitenkin muutamia isoja kiviä sekä n. 3 x 4 m:n kokoinen ympäristöään kivisempi alue, jonka voi tulkita voimakkaasti maansekaiseksi ja matalaksi röykkiöksi.
ks. lisätiedot |
| metsakeskus.308010006 |
734 |
Matasvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
300050.67300000 |
6716266.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010006 |
Röykkiö sijaitsee pitkällä koillis-lounais -suuntaisella kalliomuodostumalla, kallionyppylän kaakkoisrinteessä, Salon-Someron valtatie sekä Kuusjoen-Perttelin rajan välissä. Se on nykykunnossaan epämääräisen muotoinen ja kokoinen, keskeltä n. 0,5 m korkea, reunoista hyvinkin epämääräinen ja paikoin paksun sammalpeitteen alla. Läpimittä on tulkinnasta riippuen 10 m. Röykkiö on kasattu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Röykkiö on osittain tuhoutunut. |
| metsakeskus.308010007 |
734 |
Linnamäki Kuusjoki |
10002 |
12011 |
13106 |
11002 |
27000 |
288592.28500000 |
6715918.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010007 |
Kohde sijaitsee Kuusjoesta 1,3 km pohjoiseen ja n. 300 m Nummirannan talosta pohjoiskoilliseen. Linnavuoren mäki on kallioinen mäki, erittäin laaja, hyvin loivapiirteinen, eikä se ole vaikeapääsyinen miltään suunnalta ja sen rinteillä on suuria irtolohkareita. Vallinjäännöksiä tai muitakaan selvästi ihmisen tekemiä kivirakennelmia ei ole havaittu. Kohteeseen liittyy myös jonkinlaista perimätietoa käytöstä muinaislinnana, mutta kovin vahvalta perinne ei inventointien mukaan vaikuttanut. |
| metsakeskus.308010008 |
734 |
Kaupinlinna |
10002 |
12011 |
13107 |
11010 |
27000 |
287684.63100000 |
6720165.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010008 |
Kaupinlinnan keskiaikaisen asuinpaikan tai linnoituksen paikka sijaitsee Viepjoen länsirannalla, n. 200 m Lehtolan talosta itäkoilliseen. Se on hieman ympäristöään korkeampi peltoalue. Kaupinlinnna mainitaan Topeliuksen kuvateokseen Finland framtäldt i teckningar (1845-52) ja 1800-luvun muinaistieteellisissä tutkimuksissa (Killinen 1878 ja Björck 1882). Vasta Aulis Oja (1961) on määritellyt sen sijainnin Viepjoen länsipuolen törmälle. Sen on myös arveltu olevan pohjoisempana Tuomarojan varrella (Tuomarvuorella, Salon ja Varsinais-Suomen seutukaavan suojelukohde 101 EM5 ja SU:2-alue 441). Pellolla ei ole arkeologisissa inventoinneissa havaittu merkkejä rakenteista, mutta Oia tulkitsi paikalla olleen tulisijan perua ja tiilenmurua. Noin 150 m jokivartta ylös on vanha kivisilta. Kohdetta on arveltu myös asuinpaikaksi. Kaupinlinnan tiedot ovat siten ristiriitaiset ja epämääräiset ja niiden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.308010008 |
734 |
Kaupinlinna |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
287684.63100000 |
6720165.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010008 |
Kaupinlinnan keskiaikaisen asuinpaikan tai linnoituksen paikka sijaitsee Viepjoen länsirannalla, n. 200 m Lehtolan talosta itäkoilliseen. Se on hieman ympäristöään korkeampi peltoalue. Kaupinlinnna mainitaan Topeliuksen kuvateokseen Finland framtäldt i teckningar (1845-52) ja 1800-luvun muinaistieteellisissä tutkimuksissa (Killinen 1878 ja Björck 1882). Vasta Aulis Oja (1961) on määritellyt sen sijainnin Viepjoen länsipuolen törmälle. Sen on myös arveltu olevan pohjoisempana Tuomarojan varrella (Tuomarvuorella, Salon ja Varsinais-Suomen seutukaavan suojelukohde 101 EM5 ja SU:2-alue 441). Pellolla ei ole arkeologisissa inventoinneissa havaittu merkkejä rakenteista, mutta Oia tulkitsi paikalla olleen tulisijan perua ja tiilenmurua. Noin 150 m jokivartta ylös on vanha kivisilta. Kohdetta on arveltu myös asuinpaikaksi. Kaupinlinnan tiedot ovat siten ristiriitaiset ja epämääräiset ja niiden selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.308010009 |
734 |
Rauharanta |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
294171.03700000 |
6717736.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010009 |
Historiallisen ajan sudenkuoppa sijaitsee loivalla kumpareella kylmillään olevan talon päärakennuksen ja ulkorakennuksen välissä keskellä pihaa. Sen koko läpimitta on n. 2,5 m ja syvyys nykykunnossa 0,5 m. Pohjalla oli vuoden 1997 inventoinnin aikana jonkin verran romua. |
| metsakeskus.308010010 |
734 |
Ojaranta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
292775.58000000 |
6720053.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010010 |
Kohde on loivassa hiekkarinteessä. N. 50 x 100 m:n alueella on yli 50 ihmisen tekemää kuoppaa. Suurin osa kuopista on pohjois-etelä -suuntaisia ja pitkänomaisia, pituudeltaa 3-3,5 m, leveydeltään n. 1,5 m syvyyden ollessa n. 0,5 m. Osa kuopista on pyöreitä, läpimitaltaan 2 m syvyyden ollessa n. 0,7 m. Kuoppien reunoilla on matalat vallit, joihin maa on siirretty. Kuopat ovat hyvin säilyneitä. Noin 150 m kaakkkoon sijainnut Korpivaan sudenkuoppa on 1970-luvun alussa jäänyt uudisrakennusten alle. |
| metsakeskus.308010011 |
734 |
Korvenoja |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
296741.00100000 |
6717669.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010011 |
Osittain tuhoutunut lähde sijaitsee pellolla, Sievonmäki-nimisen kallion pohjoispuolella, n. 1 km Kuusjoesta kaakkoon. Lähteen koko on 6 x 4 m ja vedenpinta on 0,7 m alempana kuin pellon pinta. Peltomaa ulottui aivan lähteen partaalle. |
| metsakeskus.308010012 |
734 |
Ali-Härri |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
294143.05200000 |
6716896.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010012 |
Lähde sijaitsee Kuusjoen ja Järvenojan yhtymäkohdassa, Kuusjoen etelärannalla, aivan joen rannassa. Se on halkaisijaltaan noin metrin ja siitä laskee noin neljän metrin pituinen laskuoja Kuusjokeen. Lähteestä on otettu terveysvettä mm. silmien parantamiseen. |
| metsakeskus.308010013 |
734 |
Puromäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
292309.77900000 |
6717962.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010013 |
Tervahauta sijaitsee puroa kohti itään viettävässä rinteessä. Sen koko on 5 x 4 x 1,5 m. Haudasta johtaa puroa kohti n. 3 m pitkä kourumainen syvennys. Pohjalle tehdystä koepistosta tuli vähän hiiltä. |
| metsakeskus.308010014 |
734 |
Rajakankare |
10007 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
286192.22100000 |
6721464.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010014 |
Osittain tuhoutunut hiilimiilun jäännös sijaitsee aivan tien vieressä, sen pohjoispuolella. Hiilestä ja hiilensekaisesta maasta muodostunut pyöreä, tasalakinen kumpare, jonka halkaisija on, n. 16 m ja korkeus 0,7 m. Ison miilun kohdalla, välittömästi tien eteläpuolella, on kolme läpimitaltaan 2 m olevaa kuoppaa, jotka ovat todennäköisesti nekin hiilimiilujen jäännöksiä. Koekuopassa hiilikerroksen paksuus on todettu aina 70 cm vahvuiseksi. Paikalta on löytynyt punasavikeramiikkaa sekä rautaromua. |
| metsakeskus.308010015 |
734 |
Kylänpää |
10007 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
292003.91000000 |
6715862.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.308010015 |
Hyvin säilynyt sudenkuoppa sijaitsee Kuusjoesta 15 m ja 10 m siihen laskevasta purosta. Sen läpimitta on 2,5 m ja syvyys n. 2 m. Kuopan keskellä on pystyssä poikkileikkaukseltaan pyöreä ja noin 20 cm paksu lahonnut ns. kukkopuu ja kuopan reunat on syvimmästä kohdasta vuorattu puutolpilla. Kuoppa on koskematon ja puuosista päätellen melko nuori. |
| metsakeskus.309000001 |
309 |
Killinkuiva |
10001 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
609140.26800000 |
6958978.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309000001 |
Painanteet sijaitsevat Porolan-Lappalan tien varressa, sen itäpuolella kankaan reunan törmällä. Paikalla on kolme epämääräistä painannetta, halkaisijaltaan noin 5 metriä, hienolla, hienohiekkaisella, tasaisella ja kuivalla rantatörmällä. Todennäköisesti painanteet eivät ole esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.309000002 |
309 |
Tervashako 2 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
609097.28200000 |
6959247.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309000002 |
Tervahauta sijaitsee Porolan-Lappalan tieltä Polvijärventielle erkanevan pikkutien risteyksen pohjoispuolella, Porolan tien länsipuolella. Kuoppa on kooltaan noin 5 x 4 metriä ja se sijaitsee melkein tien penkassa. |
| metsakeskus.309000003 |
309 |
Kirkkosärkkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
607015.08400000 |
6967637.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309000003 |
Tervahauta sijaitsee pitkällä harjualueella, Karsikkolammenkankaan ja Kirkkosärkän välissä, Karsikkolamminkangasta kiertävän metsäautotien "lenkin" pohjoispäässä, aivan tien vieressä, Kirkkosärkälle johtavan tien risteyksestä 50 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.309000004 |
309 |
Honkaniemi |
10001 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
598637.52600000 |
6951974.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309000004 |
Kvartsikivi sijaitsee Kuusjärven etelärannalla, Honkaniemessä, suuren siirtolohkareen pohjoispuolella mäennyppylällä. Koko järven eteläranta on hyvin kivikkoista maastoa ja kvartsilohkare on näkyvissä maan pinnalla noin 60 x 70 cm kokoisena. Kivi on aivan puhdasta valkeaa kvartsia. Siinä eiä näy ainakaan selviä louhinnan merkkejä. |
| metsakeskus.309000005 |
309 |
Päivärinne |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
608912.37800000 |
6954194.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309000005 |
Mahdollinen hiilimiilu sijaitsee soistuneen Laavuslammen itärannalla, Päivärinteen talosta 300 metriä koilliseen. |
| metsakeskus.309000006 |
309 |
Somerikkoranta |
10001 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
590707.72500000 |
6949484.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309000006 |
Painanne sijaitsee Juojärven rannalla, Maljasalmen kylässä, Jäätsalon saarta vastapäätä olevassa Somerikkoranta -nimisessä paikassa, kesämökin vieressä, Sammakkoniemen talosta 500 metriä suoraan länteen. Painanne on kooltaan noin 4 x 5 metriä ja muistuttaa jonkin verran asumuspainannetta. |
| metsakeskus.309000008 |
309 |
Luotoniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
596502.39600000 |
6947961.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309000008 |
Kohde sijaitsee Maljasalmessa Luotoniemen lomakylään vievän tien risteyksessä aivan lomakylän tuntumassa. Alueella on nähtävissä noin 55 viljelyröykkiötä, jotka vaihtelevat pienistä kivikasoista suuriin ladottuihin röykkiöihin. Valtaosa röykkiöistä sijaitsee Luotoniementien pohjoispuolella olevalla kuusivaltaisella metsäalueella. |
| metsakeskus.309000009 |
309 |
Käärmesärkkä |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
606222.45500000 |
6954149.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309000009 |
Miilu sijaitsee aivan rautatien länsipuolella, jyrkän harjun alla, Väärälammen länsipäästä lounaaseen. Hiilimiiluksi tulkittu kuoppa on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja se on suhteellisen matala. Ympärillä on vallit. |
| metsakeskus.309000010 |
309 |
Palojärvenkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
593436.60200000 |
6955554.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309000010 |
Tervahauta löytyi Outokummun inventoinnin yhteydessä 11.9.2002. Tervahauta sijaitsee Palojärven pohjoisrannalla olevalla Palojärvenkankaalla, järven itäpäässä, rantatörmällä, Konttilanmäen koulusta 400 metriä pohjoiseen. Haudan halkaisija on noin 8 metriä ja siinä on vallit ympärillä. Rannan puolella on heikosti erottuva juoksutusaukko. |
| metsakeskus.309010001 |
309 |
Laitasaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
593843.47100000 |
6946817.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Juojärven Laitasaaressa, joka on noin kilometrin pituinen ja 200 m leveä harjusaari, sen keskivaiheilla. Kohde on ollut tunnettu vuodesta 1932. Ensimmäiset löydöt ovat tulleet esille pienen sorakuopan reunamilta (soraa kuljetettu 1930-luvulla saaresta proomuilla). Julius Ailio kaivoi saaren keskivaiheilla, loivalla hiekkarinteellä. Paikalla on todettu ainakin kaksi asumuspainannetta, joista toinen on varsin suuri (18 x 6 m) kaksoispainanne, sekä kaksi pienempää mahdollista asumuspainannetta. |
| metsakeskus.309010002 |
309 |
Sätös |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
607046.12100000 |
6956604.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Outokumpu-Puromäki -välisen tien molemmin puolin sijaitsevalla Tuomaan- eli Laamaankankaalla, Isäntälän talosta noin 1 km luoteeseen. Laaja ja runsaslöytöinen asuinpaikka on kankaan itä- ja eteläreunalla. Asuinpaikka-aluetta on noin 1,3 km pituisella ja 50 m levyisellä vyöhykkeellä.
Sätöksen alueella on 10 asuinpainannetta, joiden halkaisija on 4-10 m. Maaperä on hiekkamaata. Muinaiset rantatörmät ovat selviä ja tasaisella kankaalla on myös dyynimuodostumia. Vain osan asumuspainanteiden sijainti on mitattu tarkemmin (GPS).
Sätöksen asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1950 lähtien, jolloin hiekanoton yhteydessä tuli esille ensimmäiset saviastianpalat. Arkeologisia tutkimuksia Sätöksessä on tehty vuosina 1952, 1965-66, 1970, 1992-1994. Saviastianpalat edustavat varhaiskampakeramiikkaa, varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Sätöksen alueelta on tutkittu vuonna 1966 kaksi asumuksenpohjaa sekä vuosina 1993-94 noin 5x 8 m kooltaan olleen talon pohja, jossa oli tuohi- ja puurakennelmia havaittavissa. Vähäisestä hiekanotosta, teistä ja sähkölinjasta huolimatta asuinpaikka-alue on hyvin säilynyttä. |
| metsakeskus.309010002 |
309 |
Sätös |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
607046.12100000 |
6956604.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Outokumpu-Puromäki -välisen tien molemmin puolin sijaitsevalla Tuomaan- eli Laamaankankaalla, Isäntälän talosta noin 1 km luoteeseen. Laaja ja runsaslöytöinen asuinpaikka on kankaan itä- ja eteläreunalla. Asuinpaikka-aluetta on noin 1,3 km pituisella ja 50 m levyisellä vyöhykkeellä.
Sätöksen alueella on 10 asuinpainannetta, joiden halkaisija on 4-10 m. Maaperä on hiekkamaata. Muinaiset rantatörmät ovat selviä ja tasaisella kankaalla on myös dyynimuodostumia. Vain osan asumuspainanteiden sijainti on mitattu tarkemmin (GPS).
Sätöksen asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1950 lähtien, jolloin hiekanoton yhteydessä tuli esille ensimmäiset saviastianpalat. Arkeologisia tutkimuksia Sätöksessä on tehty vuosina 1952, 1965-66, 1970, 1992-1994. Saviastianpalat edustavat varhaiskampakeramiikkaa, varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Sätöksen alueelta on tutkittu vuonna 1966 kaksi asumuksenpohjaa sekä vuosina 1993-94 noin 5x 8 m kooltaan olleen talon pohja, jossa oli tuohi- ja puurakennelmia havaittavissa. Vähäisestä hiekanotosta, teistä ja sähkölinjasta huolimatta asuinpaikka-alue on hyvin säilynyttä. |
| metsakeskus.309010003 |
309 |
Antinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603417.59900000 |
6951416.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Sysmäjärven lounaiskulmalla, Kuusjoen pohjoispuolella. Asuinpaikka-alue on hiekkaista, etelään viettävää peltoa ja pihamaata sekä länteen viettävää soraista peltoa. |
| metsakeskus.309010004 |
309 |
Majoonsuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
607096.09900000 |
6955285.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Majoonsuon eteläosassa, Majoonlammen koillispuolella, Isäntälän talosta noin 1 km luoteeseen. Alueella on korkeahko, hiekkainen mäenkumpare, jonka länsipäätä sivuaa sähkölinja. Kumpareen alueella on todettu useita löytöalueita mäen laella, pohjoislaidalla, länsipäässä, etelä- ja lounaislaidalla sekä erillisenä pesäkkeenä idässä (ks. erilliskohteet). Tien leikkauksessa on punamultahauta. Asuinpaikan eteläosassa on yksi asumuspainanne.
Tienteossa vaurioituneesta punamultahaudasta löydettiin vuonna 2018 kaivaustutkimuksissa seitsemän hammasta sekä muutamia kvartsiesineitä ja kvartsi-iskoksia. Esineistä kaksi on tunnistettu poikkiteräisiksi nuolenkärjiksi, joiden perusteella hauta ajoittuu myöhäismesoliittiseksi. Kaivauksessa tutkittiin lisäksi haudan vieressä oleva ja niin ikään tienteossa vaurioitunut likamaa-alue, josta löytyi pääosin kvartsia ja palanutta luuta ja joka radiohiiliajoituksen 8354±37 BP (Ua-64385) perusteella ajoittuu myös mesoliittiselle kivikaudelle. |
| metsakeskus.309010004 |
309 |
Majoonsuo |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27011 |
607096.09900000 |
6955285.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Majoonsuon eteläosassa, Majoonlammen koillispuolella, Isäntälän talosta noin 1 km luoteeseen. Alueella on korkeahko, hiekkainen mäenkumpare, jonka länsipäätä sivuaa sähkölinja. Kumpareen alueella on todettu useita löytöalueita mäen laella, pohjoislaidalla, länsipäässä, etelä- ja lounaislaidalla sekä erillisenä pesäkkeenä idässä (ks. erilliskohteet). Tien leikkauksessa on punamultahauta. Asuinpaikan eteläosassa on yksi asumuspainanne.
Tienteossa vaurioituneesta punamultahaudasta löydettiin vuonna 2018 kaivaustutkimuksissa seitsemän hammasta sekä muutamia kvartsiesineitä ja kvartsi-iskoksia. Esineistä kaksi on tunnistettu poikkiteräisiksi nuolenkärjiksi, joiden perusteella hauta ajoittuu myöhäismesoliittiseksi. Kaivauksessa tutkittiin lisäksi haudan vieressä oleva ja niin ikään tienteossa vaurioitunut likamaa-alue, josta löytyi pääosin kvartsia ja palanutta luuta ja joka radiohiiliajoituksen 8354±37 BP (Ua-64385) perusteella ajoittuu myös mesoliittiselle kivikaudelle. |
| metsakeskus.309010004 |
309 |
Majoonsuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
607096.09900000 |
6955285.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Majoonsuon eteläosassa, Majoonlammen koillispuolella, Isäntälän talosta noin 1 km luoteeseen. Alueella on korkeahko, hiekkainen mäenkumpare, jonka länsipäätä sivuaa sähkölinja. Kumpareen alueella on todettu useita löytöalueita mäen laella, pohjoislaidalla, länsipäässä, etelä- ja lounaislaidalla sekä erillisenä pesäkkeenä idässä (ks. erilliskohteet). Tien leikkauksessa on punamultahauta. Asuinpaikan eteläosassa on yksi asumuspainanne.
Tienteossa vaurioituneesta punamultahaudasta löydettiin vuonna 2018 kaivaustutkimuksissa seitsemän hammasta sekä muutamia kvartsiesineitä ja kvartsi-iskoksia. Esineistä kaksi on tunnistettu poikkiteräisiksi nuolenkärjiksi, joiden perusteella hauta ajoittuu myöhäismesoliittiseksi. Kaivauksessa tutkittiin lisäksi haudan vieressä oleva ja niin ikään tienteossa vaurioitunut likamaa-alue, josta löytyi pääosin kvartsia ja palanutta luuta ja joka radiohiiliajoituksen 8354±37 BP (Ua-64385) perusteella ajoittuu myös mesoliittiselle kivikaudelle. |
| metsakeskus.309010004 |
309 |
Majoonsuo |
10002 |
12002 |
13216 |
11028 |
27000 |
607096.09900000 |
6955285.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Majoonsuon eteläosassa, Majoonlammen koillispuolella, Isäntälän talosta noin 1 km luoteeseen. Alueella on korkeahko, hiekkainen mäenkumpare, jonka länsipäätä sivuaa sähkölinja. Kumpareen alueella on todettu useita löytöalueita mäen laella, pohjoislaidalla, länsipäässä, etelä- ja lounaislaidalla sekä erillisenä pesäkkeenä idässä (ks. erilliskohteet). Tien leikkauksessa on punamultahauta. Asuinpaikan eteläosassa on yksi asumuspainanne.
Tienteossa vaurioituneesta punamultahaudasta löydettiin vuonna 2018 kaivaustutkimuksissa seitsemän hammasta sekä muutamia kvartsiesineitä ja kvartsi-iskoksia. Esineistä kaksi on tunnistettu poikkiteräisiksi nuolenkärjiksi, joiden perusteella hauta ajoittuu myöhäismesoliittiseksi. Kaivauksessa tutkittiin lisäksi haudan vieressä oleva ja niin ikään tienteossa vaurioitunut likamaa-alue, josta löytyi pääosin kvartsia ja palanutta luuta ja joka radiohiiliajoituksen 8354±37 BP (Ua-64385) perusteella ajoittuu myös mesoliittiselle kivikaudelle. |
| metsakeskus.309010004 |
309 |
Majoonsuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
607096.09900000 |
6955285.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Majoonsuon eteläosassa, Majoonlammen koillispuolella, Isäntälän talosta noin 1 km luoteeseen. Alueella on korkeahko, hiekkainen mäenkumpare, jonka länsipäätä sivuaa sähkölinja. Kumpareen alueella on todettu useita löytöalueita mäen laella, pohjoislaidalla, länsipäässä, etelä- ja lounaislaidalla sekä erillisenä pesäkkeenä idässä (ks. erilliskohteet). Tien leikkauksessa on punamultahauta. Asuinpaikan eteläosassa on yksi asumuspainanne.
Tienteossa vaurioituneesta punamultahaudasta löydettiin vuonna 2018 kaivaustutkimuksissa seitsemän hammasta sekä muutamia kvartsiesineitä ja kvartsi-iskoksia. Esineistä kaksi on tunnistettu poikkiteräisiksi nuolenkärjiksi, joiden perusteella hauta ajoittuu myöhäismesoliittiseksi. Kaivauksessa tutkittiin lisäksi haudan vieressä oleva ja niin ikään tienteossa vaurioitunut likamaa-alue, josta löytyi pääosin kvartsia ja palanutta luuta ja joka radiohiiliajoituksen 8354±37 BP (Ua-64385) perusteella ajoittuu myös mesoliittiselle kivikaudelle. |
| metsakeskus.309010004 |
309 |
Majoonsuo |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
607096.09900000 |
6955285.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Majoonsuon eteläosassa, Majoonlammen koillispuolella, Isäntälän talosta noin 1 km luoteeseen. Alueella on korkeahko, hiekkainen mäenkumpare, jonka länsipäätä sivuaa sähkölinja. Kumpareen alueella on todettu useita löytöalueita mäen laella, pohjoislaidalla, länsipäässä, etelä- ja lounaislaidalla sekä erillisenä pesäkkeenä idässä (ks. erilliskohteet). Tien leikkauksessa on punamultahauta. Asuinpaikan eteläosassa on yksi asumuspainanne.
Tienteossa vaurioituneesta punamultahaudasta löydettiin vuonna 2018 kaivaustutkimuksissa seitsemän hammasta sekä muutamia kvartsiesineitä ja kvartsi-iskoksia. Esineistä kaksi on tunnistettu poikkiteräisiksi nuolenkärjiksi, joiden perusteella hauta ajoittuu myöhäismesoliittiseksi. Kaivauksessa tutkittiin lisäksi haudan vieressä oleva ja niin ikään tienteossa vaurioitunut likamaa-alue, josta löytyi pääosin kvartsia ja palanutta luuta ja joka radiohiiliajoituksen 8354±37 BP (Ua-64385) perusteella ajoittuu myös mesoliittiselle kivikaudelle. |
| metsakeskus.309010005 |
309 |
Väärälampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606896.18300000 |
6954645.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Isäntälän talosta noin 1,3 km lounaaseen. Asuinpaikalla on kaksi löytöaluetta: Väärälammen koillispuolella, sen ja pienen suon välillä olevan heikkaharjun päästä on löytöjä poimittu taloihin vievän tien pinnalta sekä Väärälammen pohjoispuolelta (läntinen löytöalue), pellolle ja taloihin johtavan tien risteyksen leikkauksesta sekä siitä edelleen länteen tien pinnalta. |
| metsakeskus.309010006 |
309 |
Laavussuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
607655.88100000 |
6954742.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Isäntälänkankaan itälaidalla, käsittäen ainakin kolme eri suuntiin suuntautuvaa vyöhykettä. Pohjoisin on Antinsuon etelärannalla, suuntautuen kolliseen, keskimmäinen vyöhyke suuntautuu itään ja eteläisin kaakkoon. Jälkimmäiset vyöhykkeet ovat Laavussuon rannalla.
Alue on hiekkakangasta ja siellä on selvästi havaittavissa muinaisrantaterassit. Laavussuo on laaja asuinpaikka-alue ja sieltä on kartoitettu erilaisia painaumia yhteensä 16 kpl, joista 12 on luettavissa asumuspainanteiksi. Asumuspainanteista 10 on suuria, soikeita ja kooltaan noin 10 x 7 m. Kaksi painannetta on pyöreitä, halkaisijaltaan noin 2,5-3 m. Lisäksi asuinpaikka-alueelta on kartoitettu yksi neliskulmainen, ilmeisen myöhäinen kuoppa.
Vuonna 1996 on tutkittu yksi suorakaiteenmuotoinen talonpohja. Talon ulkomitat olivat noin 6 x 9-10. Sen alueelta tuli esille ainoastaan Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Talon kohdalta löydettiin lisäksi ihmiskuvioinen meripihkariipus (KM 29556:1581). Radiohiiliajoitus talolle on 4010 +/- 60 BP. |
| metsakeskus.309010007 |
309 |
Majoonlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
607133.09000000 |
6955002.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Isäntälän talosta noin 1 km etelälounaaseen, Majoonlammen itärannalla. Alue on hiekkaista länteen viettävää mäntykangasta, törmä on lampeenpäin jyrkkä ja korkea. Löytöjä on poimittu törmän päältä metsätien pinnasta, sähkölinjan luota ja sen molemminpuolin sekä länteen päin myös tuulenkaadosta lammen rannalla. |
| metsakeskus.309010008 |
309 |
Isäntälänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607232.05300000 |
6954807.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Isäntälän talosta noin 1,2 km etelälounaaseen, Majoonlammen ja Väärälammen väliltä itään pistävän pienen suon pohjoislaidalla. Alue on hiekkakangasta, jonka rinne on jyrkkä. Löydöt on poimittu alueella kulkevan sähkölinjan kohdalta. |
| metsakeskus.309010009 |
309 |
Puromäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607759.83400000 |
6955302.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Puromäen talosta noin 100 m lounaaseen, Puromäen tien ja Sätöksen tien risteyksessä. Alue on mäntykangasta, löydöt on poimittu Sätöksen tien leikkauksesta. |
| metsakeskus.309010010 |
309 |
Aittosärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606536.33100000 |
6954725.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Pitkälammen ja Liukkulammen välillä, Aittosärkän kaakkoisrinteellä. Löytöjä on saatu hiekkakuopalle johtavan tien leikkauksesta sekä koekuopista. Asuinpaikan laajuus on ainakin 50 x 50 metriä. |
| metsakeskus.309010011 |
309 |
Kaalainsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598494.54900000 |
6959343.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010011 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pieni-Muikku ja Särkiselkä -nimisten järvien välillä olevan Kaalainsalmen pohjoisrannalla olevassa niemessä; salmen yli kulkee Outokummusta Rikkarantaan vievä tie. Tien itäpuolella on leirintäalue, jonka kohdalta on löydetty kvartsinuolenkärki. Rautakirves on tullut esille tien länsipuolelta rantatörmästä. |
| metsakeskus.309010011 |
309 |
Kaalainsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
598494.54900000 |
6959343.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010011 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pieni-Muikku ja Särkiselkä -nimisten järvien välillä olevan Kaalainsalmen pohjoisrannalla olevassa niemessä; salmen yli kulkee Outokummusta Rikkarantaan vievä tie. Tien itäpuolella on leirintäalue, jonka kohdalta on löydetty kvartsinuolenkärki. Rautakirves on tullut esille tien länsipuolelta rantatörmästä. |
| metsakeskus.309010012 |
309 |
Kaunisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598559.52800000 |
6959143.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010012 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Muikkulampien ja Särkiselän välisellä kannaksella, Kaalainsalmen sillasta noin 200 m kaakkoon. Asuinpaikka on alavalla hiekkarannalla ulkoilumajan kaakkoispuolella, Rikkarannan tien ja Särkiselän välillä. |
| metsakeskus.309010013 |
309 |
Konstinhiekka |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
596644.35400000 |
6944926.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Juojärveen pistävän Pitkäniemen lounaisrannalla, Konstinhiekan kohdalla. Alue on alavaa, sorapohjaista metsärantaa. Löydöt ovat tulleet esille matalan törmän päältä. Kohteessa on useita kesämökkejä, joiden perustus- tai pihatöissä löytäjä on tullut esille. Lisäksi paikalla on yksi asumuspainanne.
Museoviraston vuonna 2020 suorittamassa pienialaisessa koekuopistuksessa asuinpaikan pohjoisosan katsottiin kärsineen mittavia vaurioita viimeaikaisesta kesämökkirakentamisesta. |
| metsakeskus.309010014 |
309 |
Kortesuo S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607375.99400000 |
6955135.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Isäntälänkankaan pohjoislaidalla, Majoonsuon, Majoonlammen, Laavussuon ja Puromäen asuinpaikkojen välissä. Löydöt ovat Sätöksen tien leikkauksesta ja tältä tieltä Majoonlammelle erkanevan metsäautotien pinnalta. |
| metsakeskus.309010015 |
309 |
Pyttylampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609381.18600000 |
6954226.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010015 |
Asuinpaikka sijaitsee jo osittain soistuneen Pyttylammen itä- ja pohjoisrannalla, Lappalan-Sätöksen tieltä erkanevan metsätien eteläpuolella. Kohdassa risteävät tiet Pasilanniemeen ja Nauvunkankaalle. Asuinpaikka-alue on mäntykangasta. Kohteessa on useita asumuspainanteita ja se on varsin ehjä muutamista hiekkakuopista ja metsätiestä huolimatta. |
| metsakeskus.309010016 |
309 |
Iso-Juurikka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608820.41600000 |
6953589.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010016 |
Kohde sijaitsee Iso-Juurikka -nimisen lammen rannalla. Löydöt (KM 27964, kvartsia) on tehty tien leikkauksesta, kohdasta jossa tie kääntyy lammen rannalla jyrkästi pohjoiseen ja risteää kesämökille. |
| metsakeskus.309010017 |
309 |
Lintutorni |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
606772.24700000 |
6952443.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Sysmäjärven itärannalla, pitkällä luode-kaakkoissuuntaisella rantakaistalla, alkaen Tuomiahon talolta aina Mustikkasuolle asti. Asuinpaikka-alue on loivasti Sysmäjärveen laskevaa, mäntyä kasvavaa hiekkakangasta, jossa on näkyvissä Suur-Saimaan rantaterasseja 88 ja 90 m mpy korkeuksilla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa, jossa ei juurikaan esiinnyt kiviä. Lintutornin alue on ainoita laajempia pelloksi raivaamattomia kankaita koko Sysmäjärven rannalla. Asuinpaikka-aluetta on 60-100 m leveänä luode-kaakko-suuntaisena vyöhykkeenä Sysmäjärven rantaa myötäillen noin 550 m:n pituudelta.
Lintutornin asuinpaikkalla on 19 asumuspainannetta, jotka kaikki sijaitsevat samalla rantaterassilla, n. 90 m mpy korkeudella. Painaumista 8 on muodoltaan soikeita ja kooltaan noin 10 x 7 m. Näistä yksi on luonteeltaan epävarma. 11 painannetta on pienempiä, kooltaan noin 4 x 4 m ja muodoltaan pyöreitä. Myös näistä painanteista yksi on epävarma. Vuonna 1997 alueelta tutkittiin yksi asumuspainanne. Kaivauksissa paljastuneiden likamaiden perusteella talon koko on ollut 5-6 x 8-9 m. Outokummun Sätöksen ja Laavussuon talojen tapaisia puu- ja tuohirakenteita ei tästä Lintutornin talosta ollut havaittavissa.
Alueelta on dokumentoitu 38 pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 1,5-2,5 m ja joiden ympärillä on pieni valli. Lisäksi on dokumentoitu myös 6 kpl pienempiä noin 1 m halkaisijaltaan olevia kuoppia, joiden ympärillä ei ole ollut havaittavissa vallia.
Lintutornin asuinpaikka on yksi Pohjois-Karjalan merkittävimmistä kivikautisista asuinpaikoista. Kohteen isompien ja selkeämpien asumuspainanteiden sijainti on mitattu tarkasti (GPS). |
| metsakeskus.309010017 |
309 |
Lintutorni |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
606772.24700000 |
6952443.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Sysmäjärven itärannalla, pitkällä luode-kaakkoissuuntaisella rantakaistalla, alkaen Tuomiahon talolta aina Mustikkasuolle asti. Asuinpaikka-alue on loivasti Sysmäjärveen laskevaa, mäntyä kasvavaa hiekkakangasta, jossa on näkyvissä Suur-Saimaan rantaterasseja 88 ja 90 m mpy korkeuksilla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa, jossa ei juurikaan esiinnyt kiviä. Lintutornin alue on ainoita laajempia pelloksi raivaamattomia kankaita koko Sysmäjärven rannalla. Asuinpaikka-aluetta on 60-100 m leveänä luode-kaakko-suuntaisena vyöhykkeenä Sysmäjärven rantaa myötäillen noin 550 m:n pituudelta.
Lintutornin asuinpaikkalla on 19 asumuspainannetta, jotka kaikki sijaitsevat samalla rantaterassilla, n. 90 m mpy korkeudella. Painaumista 8 on muodoltaan soikeita ja kooltaan noin 10 x 7 m. Näistä yksi on luonteeltaan epävarma. 11 painannetta on pienempiä, kooltaan noin 4 x 4 m ja muodoltaan pyöreitä. Myös näistä painanteista yksi on epävarma. Vuonna 1997 alueelta tutkittiin yksi asumuspainanne. Kaivauksissa paljastuneiden likamaiden perusteella talon koko on ollut 5-6 x 8-9 m. Outokummun Sätöksen ja Laavussuon talojen tapaisia puu- ja tuohirakenteita ei tästä Lintutornin talosta ollut havaittavissa.
Alueelta on dokumentoitu 38 pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 1,5-2,5 m ja joiden ympärillä on pieni valli. Lisäksi on dokumentoitu myös 6 kpl pienempiä noin 1 m halkaisijaltaan olevia kuoppia, joiden ympärillä ei ole ollut havaittavissa vallia.
Lintutornin asuinpaikka on yksi Pohjois-Karjalan merkittävimmistä kivikautisista asuinpaikoista. Kohteen isompien ja selkeämpien asumuspainanteiden sijainti on mitattu tarkasti (GPS). |
| metsakeskus.309010018 |
309 |
Pitkälampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606351.40600000 |
6955256.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010018 |
Pitkälampi on soiden ja harjujen harjujen ympäröimä. Asuinpaikka sijaitsee Pitkälammen pohjoisrannalla,jyrkästi lammesta nousevalla tasanteella.
Löydöt on poimittu rantaan johtavan tien pinnalta ja leikkauksista tien ylittävän sähkölinjan kohdalta. |
| metsakeskus.309010019 |
309 |
Majalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597758.84900000 |
6958808.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkiselän länsirannalla, Kolmikannan leirialueelle johtavan tien varrella, Jaakonkiveä vastapäätä olevalla rannalla. Löydöt on poimittu rantaan johtavan metsätien pinnalta. |
| metsakeskus.309010020 |
309 |
Kirkkosuo |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
608940.36300000 |
6955106.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010020 |
Kvartsilouhospaikka sijaitsee Pasilanniemeen johtavan tien varrella, noin 50 m Sätöksen tien risteyksestä, hiekkakuopan reunalla. Paikalla on joitakin iskettyjä kvartsilohkareita. |
| metsakeskus.309010021 |
309 |
Sätöskoski |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
608849.39200000 |
6957484.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010021 |
Mahdollinen kvartsilouhospaikka sijaitsee Harmaansalon tien varrella, Polvijärven tieltä noin 150 m päässä erkanevan Sakarilan pellolle johtavan tien itäpuolella. Paikalla on tien leikkauksessa kvartsi-iskoksia ja kvartsilohkareita. |
| metsakeskus.309010022 |
309 |
Lahdensuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
605756.64200000 |
6954945.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaavintien (nro 573) molemmin puolin noin 350 m:n matkalla, Lahdensuon koillisrannalla. Löydöt on poimittu metsäautotien kohdalta, tuulenkaadoista ja alueelle kaivetuista koekuopista sekä metsänäestysvaoista. Maasto on kuitenkin pääosin ehjää mäntykangasta. Asuinpaikka-alueelta on todettu kaksi asumuspainannetta. Toinen näistä on noin 60 m luoteeseen Kaavintiestä ja se on osittain metsäautotien halkaisemana. Toinen painanne on soikea, hieman epäselvä ja halkaisijaltaan noin 7 m. Se on noin 300 m Kaavintiestä pohjoisluoteeseen, kosteikon pohjoispuolella. Lisäksi Lahdensuon alueeseen liittyy ainakin kuusi mahdollista pyyntikuoppaa, joista neljä sijaitsee asuinpaikan ja kollispuolisen harjun välissä, harjun juurella. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kaksi kuopista on asuinpaikan pohjois- ja koillispuolella, lähellä teollisuusaluetta. Tarkastuksessa 2008 on todettu, että pohjoisempi kuopista on tuhoutunut teollisalueen pihaa laajennettaessa. Alueen itäosasta on 2008 todettu ainakin yksi kuoppa lisää. Kuopat muodostavat harjanteen reunaa noudattelevan ketjun ja niitä voi olla enemmänkin. Sysmäjärventien itäpuoliselta rakentamiselta säästyneeltä metsäalueelta ei ole todettu muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.309010023 |
309 |
Laavuspuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607849.79300000 |
6955735.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Isäntälän talosta noin 200 m kaakkoon, peltoalueella, Puromäen itäpuolella. Löytöjä peltokumpareen laelta ja rinteiltä, varsinkin hiekkaisilta kohdilta. |
| metsakeskus.309010024 |
309 |
Pasilanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609676.00000000 |
6954376.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010024 |
Asuinpaikka sijaitsee soistuneen Jyrinlahden pohjoisrannalla, Pasilanniemeen johtavan tien pohjoispuolisella peltoalueella. Löytöjä on poimittu pellon pinnalta, hiekkaiselta alueelta aivan metsänreunasta, pellon länsireunasta. Löytöjä on tullut noin 25 x 50 m:n alalta, mutta asuinpaikka jatkunee metsäalueelle. Paikalla on myös useita mahdollisesti esihistoriallisia hiilimiiluja (läntinen aluerajaus, kertomuksessa 2002 kuoppien koordinaatit). |
| metsakeskus.309010025 |
309 |
Lösmänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602586.92900000 |
6953138.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Lösmänpuron pohjoispuolella, purosta noin 60 m pohjoiseen, mäntykankaalla, koilliseen kääntyvän kankaanreunan kohdalla. Asuinpaikka-alueella on myös kolme pyyntikuoppaa. Yksi kuopista sijaitsee koilliseen kääntyvän törmän käännekohdasta noin 60 m koilliseen, polun länsipuolella. Se on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 3 m. Toinen kuoppa on polun itäpuolella edellä kuvatusta kuopasta noin 30 m itään. Se on mudoltaan soikeahko ja halkaisijaltaan 3-4 m. Syvyydeltään se on noin 50 cm ja osittain tuhoutunut kankaanreunan äestyksessä. Kolmas kuoppa sijaitsee noin 25 m toisena kuvastusta kuopasta luoteeseen, polun länsipuolella. Se on muodoltaan pyöreä, syvyydeltään noin 40 cm ja halkaisijaltaan noin 3 m. Alueelta tulleet palaneen luun sirut on poimittu metsäautotien kohdalta.
Outokummun inventoinnin yhteydessä 2002 kankaan itäreuna oli laikutettu ja aiemmin havaituista pyyntikuopista löydettiin vain kaksi. Mahdollisesti maanmuokkaus on vaikuttanut jo ennestäänkin heikosti erottuvien kuoppien näkyvyyteen. Ensimmäinen kuopista on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja sen sijainniksi mitattiin GPS x= 6954 913, y= 4449 281, toinen on samanlainen kuin ensimmäinenkin paitsi hieman epäselvempi, GPS x= 6954 897, y= 4449 258. "Hävinnyt" pyyntikuoppa on luultavasti vuoden 1998 kolmas kuoppa. |
| metsakeskus.309010026 |
309 |
Rikkajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591165.49600000 |
6962004.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Rikkaveden kaakkoisrannalla, loivasti länteen, kohti Rikkajokea viettävällä mäntykankaalla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Löydöt on poimittu Tuusniemeltä Rikkarannan kautta Outokumpuun vievän hiekkatien levennyksestä ja tieltä etelään risteävän uuden mökkitien varrelta noin 20 m matkalta. Mainittujen teiden risteyksen kaakkoispuolelle jäävällä pientareella löytöalueen kohdalla myös voimakkaasti punertavaa likamaata. Pientareen jyrkemmissä kohdissa likamaata on ollut havaittavissa noin 20 cm paksuna juovana. |
| metsakeskus.309010027 |
309 |
Rikkavesi Kalmasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
588348.64000000 |
6959731.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010027 |
Kalmasaari on pieni, noin 15 m halkaisijaltaan oleva saari, joka sijaitsee Rikkaveden Usinmäen itäpuolella olevassa lahdessa, Talassaaren eteläpuolella. Saaressa on ollut havaittavissa seitsemän mahdollista hautasyvennystä. Perimätiedon mukaan saareen on haudattu Isonvihan aikana. |
| metsakeskus.309010028 |
309 |
Varislahti Aurinkokallio |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
587932.81800000 |
6955769.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010028 |
Aurinkokallion hakkaukset sijaitsevat Varislahden alueella, Aurinkokallio-nimisellä kalliolla. Kalliossa on havaittavissa yksi heikko kuoppa ja selvä ympyrän kehä. Noin 50 cm päässä ympyräkehästä koilliseen on hakattuna vuosiluku 1810. Tästä edelleen noin 50 cm itään on hakattuna pohjois-etelä -suuntainen ura.
Vuoden 2002 inventoinnissa hakkauksia ei löydetty koordinaattien osoittamasta kohdasta. |
| metsakeskus.309010029 |
309 |
Sysmä Antinkankaanmetsä |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
603766.45400000 |
6951442.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010029 |
Kuopat, joista toinen on kokonaan kivetty ja toinen kiveämätön sijaitsevat Sysmäjärven lounaiskulmalla, Kuusjoen pohjoispuolella olevalla Antinkankaalla. Kuopat ovat metsässä rinnakkain ja niiden pituus on noin 4 m ja syvyys noin 1,5 m. Kivetty kuoppa on vahvan nokimaan peittämä. Vuoden 2002 inventoinnissa kohdetta ei pystytty paikantamaan. |
| metsakeskus.309010030 |
309 |
Perttilahti Sukkulanniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
613162.62300000 |
6964570.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010030 |
Rakennuksen ja kellarin pohjat sijaitsevat Viinijärven luoteisosassa, Sukkulanniemen etelärannalla. Rakennuksen pohja on noin 50 m:n päässä rannasta ja sen kohdalla on havaittavissa myös muurin paikka. Noin 20 m päässä rakennuksen pohjasta on kellarin pohja. Perimätiedon mukaan täällä on asuttu Isonvihan aikaan. Kohde on mainittu "lapinrauniona" J. Maukosen vuodelta 1877 olevassa "Muinaisjäännöksiä Liperin kihlakunnasta" -teoksessa ( SMYA IV, s. 123-125). |
| metsakeskus.309010031 |
309 |
Kokinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591198.47700000 |
6962366.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Rikkaveden Kylänlahdessa sijaitsevan Kokinsaaren etelärannalla, sillasta noin 50 m pohjoiseen olevan pienen pellon kohdalla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt (nro 1) on poimittu pellon pinnasta. Sillasta noin 200 m luoteeseen olevan saunamökin laiturirannasta on lisäksi tullut esille yksi kvartsi-iskos (nro 2) |
| metsakeskus.309010032 |
309 |
Saari-Oskamo 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
606447.35800000 |
6956201.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010032 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Saari-Oskamon lammen ja sen eteläpuolella olevan soistuneen Pahalammen välisellä kannaksella, "salmen" eteläpuolella, Sätöksen kivikautisen asuinpaikan länsipuolella. Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.309010033 |
309 |
Kumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607115.09200000 |
6956252.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Sätöksen asuinpaikan itäpuolella, osittain viljelyksellä olevalla kumpareella, Vehkapertin talosta 400 metriä länteen. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.309010034 |
309 |
Pitkälampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606286.42800000 |
6955143.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaavintien itäpuolella olevan Pitkälammen hieman soistuneella länsirannalla, Aittosärkän pohjoispäässä. Maasto on kumpuilevaa hiekkaperäistä mäntykangasta. Löydöt ovat Pitkälammen rantaan johtavan metsäautotien varrelta kolmesta eri löytökohdasta. |
| metsakeskus.309010035 |
309 |
Heinä-Oskamo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605569.71000000 |
6956130.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieni-Oskamon lammen ja soistuneen Heinä-Oskamon välillä olevan pienen, soistuneen entisen lammen lounaisrannalla, vanhalla rantatörmällä, Sysmäjärven tieltä tulevan polun varrella, tiestä noin 140 metriä luoteeseen.
Alueella on yksityishenkilön antamien tietojen mukaan nähtävissä myös pyyntikuoppia, joita ei kuitenkaan ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.309010036 |
309 |
Väärälammen länsipää |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
606364.40200000 |
6954115.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010036 |
Kuoppa sijaitsee Väärälammen soistuneen länsipään lounaisrannalla, korkean harjunkohdan eteläpuolella rinteellä. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 metriä. |
| metsakeskus.309010037 |
309 |
Somerhiekka |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
585259.91900000 |
6949570.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Juojärven Jäätsalon saaressa, saaren länsikärjessä olevan Pitkäniemen etelärannalla, Somerhiekalla. Asuinpaikka on pari metriä korkean rantatörmän päällä pitkällä pohjoisesta harjun suojaamalla tasanteella mäntykankaalla. Paikka on varsin klassinen kivikautisen asuinpaikan perustyyppi. Alueella havaittiin neljä asumuspainannetta, löytöjä saatiin koekuopista ja tuulenkaadoista. |
| metsakeskus.309010038 |
309 |
Tiprusniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
588605.57000000 |
6949285.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Juojärven Jäätsalossa, saaren itäkärjessä olevan Salonpäänlahden eteläpuolella, pienen Tiprusniemen tyvessä olevan kesähuvilan pihamaalla. Mökin ja rannan välissä on asumuspainanne, halkaisijaltaan noin 7 metriä. Lisäksi pihatantereelta on löytöjä. |
| metsakeskus.309010039 |
309 |
Pitkähiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591189.53600000 |
6948805.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Juojärven Maljasalmen kylässä, Viuruniemestä Jäätsalon-Laitasaaren kautta kulkevalla harjujaksolla, joka Suoniemessä tulee esiin myös mantereen puolella. Suoniemen länsilaidalla on Pitkähiekka-niminen rantakaistale, jolla asuinpaikka on. |
| metsakeskus.309010040 |
309 |
Vanhamaja |
10002 |
12016 |
13151 |
11004 |
27000 |
609549.11600000 |
6954694.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010040 |
Todennäköinen hiilimiilu sijaitsee Viinijärven Sätöslahden perukassa, Vanhamaja -nimisen paikan lounaispuolella, Pasilanniemen talosta noin 540 metriä luoteeseen. Yksittäinen kuoppa sijaitsee vanhalla rantatörmällä. Halkaisijaltaan se on noin 3,5 metriä ja syvyydeltään metrin. |
| metsakeskus.309010041 |
309 |
Iso-Juurikka 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
608876.39300000 |
6953682.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010041 |
Kuopat sijaitsevat Iso-Juurikka -nimisen lammen länsirannalla, lammelta Laavussuolle johtavan ojan/salmen pohjoispuolella harjun rinteellä. Paikalla on kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.309010042 |
309 |
Karhukangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609464.12900000 |
6959754.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven länsipuolella, Porolasta Lappalaan johtavan tien itäpuolella, Karhukankaan länsireunalla. Asuinpaikkalöytöjä on kahdesta kohdasta, joihin kaivetuissa koekuopissa on todettu runsaasti kvartsi-iskoksia sekä likamaata. Asuinpaikan laajuus on noin 120x35 metriä, mutta todennäköisesti muinaisjäännöstä on säilynyt ehjänä tätä laajemmalla alueella. |
| metsakeskus.309010043 |
309 |
Mustakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608986.33100000 |
6959041.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Porolassa, Porolan-Lappalan -tien länsipuolella, hiekkakuopalle johtavan tien päässä, hiekkakuopasta hieman etelään, Killinkuivan talosta noin 430 metriä länsilounaaseen. Asuinpaikka on hiekkakuopan eteläpuolella olevassa kattilalaaksossa, jota idässä suojaa korkea harju. Paikalta on löytynyt koekuopasta kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.309010044 |
309 |
Poroinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
608625.46100000 |
6961172.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Porolassa, Poroinkankaan ja Peräkankaan länsireunalla, Heinäsuon ja Heinälammin itärannalla. Asuinpaikkalöytöjä on vajaan kilometrin matkalla kankaan reunaa kulkevan metsätien pinnalta. Maasto on hiekkaista mäntykangasta, asuinpaikka on 1-3 metrin korkuisen muinaisrantatörmän terassilla. Pääasiallisesti löytöjä tuli kolmesta kohdasta (A-C), joista kahdessa oli vielä useampia löytökohtia. Kyseessä on arvokas muinaisjäännös, joka ajoittunee kokonaisuudessaan varhaisen asbestikeramiikan aikaan. |
| metsakeskus.309010045 |
309 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
603136.71400000 |
6950898.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010045 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Anttilan talon länsi- ja lounaispuolella. Löytöinä kvartsia ja historiallisen ajan keramiikkaa. Paikalta on aiempana löytönä taltta, KM 12442: 2. |
| metsakeskus.309010046 |
309 |
Kolmikannan itäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597661.89200000 |
6958734.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkiselän virkistysalueella, Kolmikanta-järven lahden itärannalla, Aittoniemestä koilliseen. Paikalla on venevalkama. Löytöjä on kerätty sekä tienteossa levitetystä hiekasta että rantatörmästä. |
| metsakeskus.309010047 |
309 |
Aittoniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597545.93800000 |
6958658.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkiselän virkistysalueella, Kolmikanta -järven itärannalla, Aittoniemen kärjessä, Lepolan talosta 380 metriä etelään. Aittoniemi on pitkä mäntyä kasvava niemi, jonka kärjessä olevalla pienellä tasanteella asuinpaikka on. Löydöt tulivat aivan törmän reunalta, jossa yhdessä ainoassa kohdassa maan pinta on kulunut hiekalle kuljettaessa järven rantaan. |
| metsakeskus.309010048 |
309 |
Aittoniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597650.89600000 |
6958543.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkiselän virkistysalueella, Kolmikanta -järven itärannalla, Aittoniemen keskivaiheilla, Lepolan talosta noin 500 metriä eteläkaakkoon. Paikalta on löydetty kvartsia polun pinnalta. |
| metsakeskus.309010049 |
309 |
Mustalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596767.25000000 |
6959253.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkiselän virkistysalueella, Kolmikanta -järven Mustalahden pohjoisrannalla, Rikkarannan tien eteläpuolella, niemitasanteella. Venevalkaman autopysäköintialueelta on kerätty kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.309010050 |
309 |
Kuminlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595874.61200000 |
6957580.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkiselän järvialueella, Kolmikantaan Ruokosesta laskevan vesireitin varrella, Kuminlammen pohjoisrannalla. Paikka on lammen paras venevalkama hieman yli 100 metriä Pirttijärvelle johtavalta purolta itään, matala hiekkaniemeke, jonka itäpuolella maasto kohoaa hiekkamäeksi. Paikalta on löytynyt yksi kvartsi-iskos ja yksi kvartsiitti-iskos. |
| metsakeskus.309010051 |
309 |
Leväniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27000 |
595837.63200000 |
6957298.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkiselän järvialueella, Kolmikantaan Ruokosesta laskevan vesireitin varrella, Kuminlammen itärannalla, soisen Leväniemen itäpuolella ja Kurimuksensuon pohjoispuolella kuivalla hiekkaisella mäntykankaalla. Paikalla on asumuspainanne rantatasanteella "poikittain" rantaan nähden, lyhyt sivu rantaan päin siten että rannan puoleisessa päässä on nähtävissä kapeampi "ovipainanne". Mitoiltaan painanne on noin 6 x 4 metriä. Painanteen ympärillä on selvät vallit. Painanteeseen tehdyistä koekuopista löytyi likamaata ja kvartsi-iskoksia. Painanteen ajoitus saattaa olla rautakautinen tai varhaishistoriallinen. |
| metsakeskus.309010051 |
309 |
Leväniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11010 |
27000 |
595837.63200000 |
6957298.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkiselän järvialueella, Kolmikantaan Ruokosesta laskevan vesireitin varrella, Kuminlammen itärannalla, soisen Leväniemen itäpuolella ja Kurimuksensuon pohjoispuolella kuivalla hiekkaisella mäntykankaalla. Paikalla on asumuspainanne rantatasanteella "poikittain" rantaan nähden, lyhyt sivu rantaan päin siten että rannan puoleisessa päässä on nähtävissä kapeampi "ovipainanne". Mitoiltaan painanne on noin 6 x 4 metriä. Painanteen ympärillä on selvät vallit. Painanteeseen tehdyistä koekuopista löytyi likamaata ja kvartsi-iskoksia. Painanteen ajoitus saattaa olla rautakautinen tai varhaishistoriallinen. |
| metsakeskus.309010052 |
309 |
Kurimuksensuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
595766.66000000 |
6956884.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010052 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kuminvaaran tieltä Konttilanmäkeen erkanevan tien (Kurimuksentie) varressa, Kurimuksensuon keskellä olevalla hiekkaperäisellä mäntykankaalla, tien itäpuolella. Kuoppa on yksittäinen, halkaisijaltaan 2-metrinen kuoppa suolle pistävällä niemekkeellä. |
| metsakeskus.309010053 |
309 |
Mustantammen laavu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599323.21300000 |
6960252.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkiselän virkistysalueella, Musta- ja Valkeinen -järvien välisellä kannaksella, järvien eteläpäässä, jossa pieni puro virtaa Mustasta Valkeiseen. Puron pohjoislaidalla on laavu (Mustantammen laavu) tasaisella harjanteen kohdalla ja tällä tasanteella asuinpaikka sijaitsee. Paikalta on löytynyt kvartsia. Asuinpaikan laajuus lienee noin 30 x 10 metriä. |
| metsakeskus.309010054 |
309 |
Uittosalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597749.85800000 |
6958357.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.309010054 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkiselän virkistysalueella, Kolmikanta -järven Uittosalmen itärannalla, Aittoniemen eteläpuolella, Kolmikannan leirikeskuksen päärakennuksesta 380 metriä länsiluoteeseen. Paikalta on löytynyt kvartsia maan pinnalta ja koekuopasta. Lisäksi alueella on mahdollinen asumuspainanne. |
| metsakeskus.310010004 |
20 |
Eskolanvuori |
10002 |
12011 |
13106 |
11006 |
27000 |
324531.51600000 |
6784380.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010004 |
Kohde sijaitsee Jalantijärven etelärannalla olevalla noin 120 m korkealla metsäisellä mäellä. Kohde on vuoden 1943 inventoinnissa tulkittu linnamäeksi, koska kallion rinteillä on kaksi kivivallia, joista itäinen on 40 - 50 m pitkä ja noin 1,5 m korkea, läntinen noin 50 m pitkä. Vuoden 1996 inventoinnissa valleja pidettiin sijaintikorkeutensa ja kokonsa perusteella luontaisena Ancylus-järven rantamuodostelmina. Paikkaan liittyy runsaasti perimätietoa. Sen mukaan vuorta on pidetty isonvihan aikana pakopaikkana ja varustuksena, jolla aarnivalkeat palavat. Topografiansa puolesta paikka on solveltunut hyvin pakopaikaksi. |
| metsakeskus.310010005 |
20 |
Riipanniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
324504.52000000 |
6786403.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Riipanniemessä , joka sijaitsee Jalantijärven pohjoisrannalla lähellä Toijalaan vievää Sontulan tietä. Röykkiö ovat järveen työntyvän niemen itä-länsi -suuntaisella metsäisellä moreeniharjanteella. Riipanniemen etelärannalla sijaitsee kaksi kesämökkiä. Jalantijärvi on osa Vanajan vesistöä. Niemessä havaittiin kahdeksan selvästi erottuvaa lapinraunio-tyyppistä kiviröykkiötä ilman maatäytettä. Röykkiöt ovat sammalpeitteisiä. Lähellä on kaksi matalaa vajoamaa. Niemessä on aikoinaan ollut lanttukellareita, joten kuopat voivat olla sellaisia. Vuoden 2024 tarkastuksessa muinaisjäännösalueen luoteispuolella havaittiin yksi uusi röykkiö. |
| metsakeskus.310010006 |
20 |
Sitonkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323158.06000000 |
6785004.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Jalantijärven rannalla ja Tarpianjoen välisellä kapealla Sitonkärjen niemellä, noin 140 m Kalpekinharjun länsipäässä sijaitsevasta taiteilija Antti Favenin 1900 -luvun alussa rakennuttamasta huvilasta. Asuinpaikka todettiin harjun alueelle tehdyistä koekuopista. Löydöt, kvartsikaavin, -iskokset ja jaspisiskos tulivat itä-länsi -suuntaisen harjun lakialueelta hiekan ja soran sekaisesta maasta. Asuinpaikka sijaitsee 90 metrin korkeuskäyrän rajaamalla alueella harjun laella, Kalpekinharjun itäosassa. |
| metsakeskus.310010007 |
20 |
Tarpia |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324336.57400000 |
6787542.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Jalantijärven pohjoispuolella noin 60 m järvestä pohjoiseen Tarpianjokivarressa pellolla. Tarpianjoki ja Jalantijärvi ovat osa Vanajan vesistöä. Noin 500 m asuinpaikasta etelään kulkee Toijalan ja Kylmäkosken välinen Sontulan tie. Asuinpaikkaan liittyvät löydökset, kvartsikaapimet ja -iskokset tulivat länteen laskevasta rinteestä. Selvä keskittymä löytöjä oli pellon lounaispäässä mäen laella sähkölinjan alla. |
| metsakeskus.310010008 |
20 |
Koulun pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327022.51200000 |
6784997.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Jalantijärven itäpäässä järveen rajautuvalla peltoalueella, noin 80 m Sontulan koulusta luoteeseen. Asuinpaikkaan liittyvät löydökset, kvartsikaavin ja -iskokset kerättiin talteen Sontulan koulun pohjoispuolella sijaitsevalta, pohjoiseen loivasti laskevalta peltoterassilta.
Samalta peltoalueelta, Sontulan tien läheisyydestä löytyi metallikuonaa, jota ei otettu talteen. |
| metsakeskus.310010009 |
20 |
Siniänmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330468.14100000 |
6782446.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010009 |
Kurisjärven laaja peltoaukea sijaitsee noin 2,5 km Jalantijärven kaakkoispuolella. Jalantijärvestä on kulkenut vesireitti muinaiseen Kurisjärveen. Asuinpaikka on sijainnut Kurisjärven pohjoisrannan etelärinteessä. Kurisjärven peltoaukean pohjoisreunasta, Siniänmäen etelärinteen alaosasta saatiin pellolta asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsi-iskokset. |
| metsakeskus.310010010 |
20 |
Hevossaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330937.95200000 |
6782443.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010010 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kurisjärven peltoaukealla, noin 3 km Jalantijärven kaakkoispuolella.
Jalantijärvestä on kulkenut uoma kivikaudella muinaiseen Kurisjärveen ja asuinpaikka on sijainnut tämän altaan pohjoisreunalla. Asuinpaikkaan liittyvät löydökset, kvartsi-iskokset saatiin metsäharjanteen etelärinteeltä pellon reunasta. Metsänreunaan tehdyissä koekuopissa ei ollut merkkejä asuinpaikasta. |
| metsakeskus.310010011 |
20 |
Soininmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325646.00000000 |
6783530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010011 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 500 m Jalantijärven eteläpuolella, Soininmäki -nimisen havumetsää kasvavan mäen eteläpuolella, pellolla. Pellon ja metsän välissä kulkee Sotkian tie. Löydöt, kvartsi-iskokset ovat tien eteläpuolelta. Löytöpaikasta noin 100 m lounaaseen on Jalantijärveen laskeva matala Äijänoja. Tältä samalta pellolta on 1900 -luvun alussa löydetty kaksi kourutalttaa. Löydöt ovat maastossa erottuvalta, loivasti lounaaseen laskevalta peltoterassilta.
Vuoden 2022 sähkön maakaapelointihankkeeseen liittyvässä tarkkuusinventoinnissa
pellon pinnalta tai koekuopista ei saatu minkäänlaisia merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Lähtötietojen ja tarkkuusinventointihavaintojen perusteella Soininmäki on hyvin vähälöytöinen kivikauteen ajoittuva asuin- tai leiripaikka, jonka muinaisjäännösalue on verrattain laaja |
| metsakeskus.310010012 |
20 |
Storey |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
322315.40700000 |
6784742.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010012 |
Röykkiö sijaitsee noin 300 m Tarpianjoen pohjoispuolella, peltojen keskellä metsäsaarekkeessa, noin 40 m Storeyn talosta itään. Röykkiöstä noin 140 m länteen kulkee valtatie 9.
Röykkiö on kiven- ja maansekainen, kooltaan noin 3,5 x 3,5 x 0,5 m. Röykkiössä on reunalatomus, jossa on palaneita kiviä. Röykkiön päällä on iso kivilaaka. Röykkiöön kaivetusta koekuopassa oli nokea, hiiltä, savitiivistettä ja palaneita kiviä. Röykkiön ympärillä on kuusimetsä. |
| metsakeskus.310010013 |
20 |
Mustamäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
320860.01500000 |
6778112.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010013 |
Röykkiö sijaitsee Kylmäkosken aseman taajaman kaakkoispuolella metsäalueen reunassa olevalla Mustamäellä. Mustamäki kohoaa 100 - 115 m korkeuteen mpy. Mäki on suureksi osaksi kuusimetsän peittämää aluetta. Mustamäen länsiosassa harjanteen laella on moreenimaalla matala kiviröykkiö. Röykkiöön ei kaivettu koekuoppaa. |
| metsakeskus.310010014 |
20 |
Mustamäki 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
321362.00000000 |
6777972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010014 |
Röykkiö sijaitsee Kylmäkosken aseman taajaman kaakkoispuolella metsäalueen reunassa olevalla Mustamäellä. Mustamäen korkeus on 100 - 115 m mpy. Mäki on suurimmaksi osaksi kuusimetsän peittämää. Röykkiön ympäristössä kasvoi syksyllä 1996 nuorta metsää. Röykkiö on Mustamäen koillisosassa mäen harjanteen reunassa moreenimaalla. Röykkiön koko on 3 x 4 m. Röykkiössä on kaksi suppilomaista syvennystä. Kohteeseen ei kaivettu koekuoppaa. |
| metsakeskus.310010015 |
20 |
Mustamäki 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
321342.82800000 |
6777775.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010015 |
Röykkiö sijaitsee Kylmäkosken aseman taajaman eteläpuolella olevalla Mustamäellä, joka kohoaa noin 100 - 115 m mpy. Matala kiviröykkiö on kivikkoisella moreenikumpareella, Mustamäen kaakkoisosassa mäenharjanteen laella.
Röykkiön koko on 3 x 3 m. Röykkiö on sammalpeitteinen. Ympärillä on nuorta mäntymetsää. Kohteeseen ei ole kaivettu koekuoppaa. |
| metsakeskus.310010017 |
20 |
Eevettulanmäki |
10002 |
12011 |
13102 |
11006 |
27009 |
329062.68800000 |
6785173.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.310010017 |
80 m Toijalan ja Kylmäkosken rajalta länteen, Toijalan ja Kylmäkosken välisen tien pohjoispuolella, lähellä tien reunaa on kivirakenne. Aitamaisen kivirakennelman pituus on 30-40 m, leveys n. 1 m ja korkeus paikoin 2 m. Valli on länteen laskevan, kuusimetsää kasvavan loivan mäen rinteessä. Vallin kivet ovat sammaleen peittämiä, ja kiveys on harvahkoa. Perimätiedon mukaan kyseessä ovat "vapaussodan aikaiset vallit Sontulan kankaalla", joiden luona "piti punaisten ottaa vastaan valkoisten joukot". |
| metsakeskus.312010001 |
312 |
Noposenaho-Koivumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375532.08900000 |
7003306.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.312010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyyjärven-Perhon rajalta noin 2,2 km etelään, valtatien länsipuolella, Koivumäen talon länsi- ja luoteispuolisilla pelloilla.
Löydöt ovat hiekkapohjaiselta harjanteelta, muinaisen joen suulta/muinaisjärven rannalta.
Paikalta on löydetty kaksi reikäkiveä, pienoiskourutaltta sekä liuskekärjen kantakatkelma (säilytetty Noposenahon kansakoulussa sen lakkauttamiseen asti) sekä vuoden 1969 tarkastuksessa kvartseja. |
| metsakeskus.312010002 |
312 |
Haarapuronkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
375936.92800000 |
7003828.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.312010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Noposenahon kylässä, Kortejoen itärannalla, valtatieltä noin 100 m itään.
Muinaisella rantaterassilla, metsämaalla, 155 m korkeudella mpy on ainakin kolme asumuspainannetta rivissä. Maaperä paikalla on hienoaineksista moreenimaata.
Löydöt ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia koekuopasta sekä luusiruja.
Kohde on hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.312010003 |
312 |
Koriakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375259.20700000 |
7001625.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.312010003 |
Paikka sijaitsee Kyyjärven pohjoisrannasta 1,8 km pohjoisluoteeseen, Kortejoen itäpuolella ja valtatiellä 13 olevalta sillalta noin 900 m pohjoiseen.
Paikka on sijainnut muinaisen "Suur-Kyyjärven" niemen etelärannalla. Löytöjä (kvartsia ja luuta) tehtiin koekuopista alemmalta rantaterassilta sekä ylempää törmän loivalta ylärinteeltä. Paikka on säilynyt ehjänä metsässä. |
| metsakeskus.312010004 |
312 |
Jussinsuonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375784.00000000 |
7004797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.312010004 |
Paikka sijaitsee Kyyjärven kirkosta 11,8 km pohjoiseen. Koordinaattia muutettu vuoden 2024 inventoinnissa tarkennetun tiedon mukaisesti.
Vuoden 2024 inventoinnissa huomattiin, että kohteen aikaisempi koordinaatti on muutaman kymmenen metriä liian koillisessa. Vuonna 1991 koordinaatti mitattiin peruskartalta silmänvaraisesti arvioiden n. 20 m tarkkuudella. Tuolloin annetun koordinaatin maastonkohta ei vastaa kuvausta ja on mahdoton paikka kivikautiselle asuinpaikalle - kivikkoa ja kalliota. Siitä 30 m lounaaseen on v. 1991 kuvausta vastaava vähäkivinen, hiekkamoreenimaaperäinen tasanne ja törmä etelään ja lounaaseen. Sinne nyt tehdystä koekuopasta löytyi muutama kvartsi-iskos.
Paikka rajattiin löytökohdan ympärille maaperän ja topografian perusteella arvioiden. Rajaus saattaa olla asuinpaikkaa laajempi. Paikka ajoittuu rannansiirtymiskronologian perusteella n. ajalle 8000 eKr.
Aikaisempi kuvaus oli seuraavanlainen:
Asuinpaikka sijaitsee Kortejoen latvan koillispuolella noin 100 m, Perhon rajalta noin 600 m etelään, valtatieltä itään 150 m ja Mäkelän talosta 200 m etelälounaaseen.
Paikka on muinaisella rantatörmällä ja terassilla. Hiekkamaalle tehdyissä koekuopissa oli likamaata ja luuta sekä kvartsia. Törmän juuri on noin 155 m ja terassi 2-3 m ylempänä. Asuinpaikan laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.312010005 |
312 |
Palokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375795.98000000 |
7004656.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.312010005 |
Kohde on tarkistettu inventoinnissa 2024 ja sen tietoja on tarkennettu koordinaattien ja sijaintikuvauksen osalta. Vanha kuvaus löytyy lopusta.
Paikka sijaitsee muinaisen Ancylusjärven kaakkoon kurottuvan vuonon itärannalla harjanteella. Paikka on harjanteen luoteispään lounaisrinteellä jossa muinaisrantatörmä tekee pienen niemimäisen nipukan länteen ja lounaaseen ja sitten häviää sen lounaispuolella rinteeksi. Maaperä on hiekkamoreenia - paikoin kivistä, paikoin vähäkivisempää. Paikalla on joitain kaatuneiden puiden juurakoita ja metsäkoneen pyörien esille avaamaa maata. Avoimessa maalaikussa havaittiin 4 kpl kvartseja, sieviä iskoksia, hyvää kvartsia. Löytökohta sijaitsee kymmenisen metriä matalasta törmästä koilliseen tasanteella. Löytökohdan koillispuolella maasto nousee, länsipuolella laskee ja lounaispuolella on matala törmä. Tasanne jatkuu hiekkaisena löytökohdasta pari kymmentä metriä kaakkoon. Maaperä on hiekkamoreenia, melko kivistä. Aikaisemmassa tutkimuksessa alueelta löytyi kvartsia ja palanutta luuta.
Paikan rajausta on tarkennettu topografian ja maaperän perusteella kvartsien löytökohdan ympärille. Rajaus on kaakon-idän suuntaan epätarkempi arvio kuin muihin suuntiin, jossa topografia rajaa paikan hyvin. Päijänteen vesistön rannansiirtymiskronologian perusteella paikka on ollut veden äärellä n. 8000 eKr. muinaisen Itämeren Ancylusjärvivaiheen aikana.
Vanha kuvaus:
Asuinpaikka sijaitsee Kortejoen latvan koillispuolella, Perhon rajalta 650 m etelään, joen mutkasta 120 m, valtatieltä 440 m itään, kylätiestä 260 m itään, harjun lounaislaidalla.
Hiekkaharju on muinaisen Kyyjärven pohjoisosan itärannalla. Muinaisella rantatöyräällä harjun pohjoiskärjessä on suppea-alainen asuinpaikka. Paikka on ehjä. Löydöt, kvartsi-iskokset ja palaneet luut saatiin koekuopista. |
| metsakeskus.312010006 |
312 |
Haarapuronpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376106.85300000 |
7004304.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.312010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kortejoen itäpuolella 120 m, Rauhalan talosta 40 m kaakkoon.
Paikka on peltorinteessä, hiekkaisella kohdalla. Kysymyksessä on muinainen rantakerrostumahiekka.
Löydöt, kvartsi-iskokset saatiin noin 10 x 20 m alueelta. |
| metsakeskus.315000054 |
272 |
Leviäkangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
331976.28700000 |
7086227.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315000054 |
Paikka sijaitsee Pohjanmaan radasta noin 1 km etelään. Maasto on metsäistä moreenikangasta, jonka laella on luonnonkivikkoa. Tämän pirunpellon itäosassa on neljä rakkakuoppaa, joista kaksi on pyöreää (läpimitta 1,5 - 2 m, syvyys 30 - 40 cm). Kaksi muuta kuoppaa ovat soikeita (noin 2 x 3 m, syvyys 40 - 50 cm). Viimeksi mainittuja on kaiveltu. |
| metsakeskus.315000076 |
272 |
Kivijärvenharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
336174.63900000 |
7077159.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315000076 |
Paikka sijaitsee Välikylässä, Kälviänjoesta noin 1,5 km pohjoiseen, Kivijärvenharjulla. Paikka on metsäaluetta, ja siellä on useita asumuspainanteita muistuttavia laakeita painanteita (vähintään 4), jotka on tarkastettu päällisin puolin vuonna 1994.
Äestetyltä maalta Antti Saari on lähettänyt vuonna 1998 löytämiään kvartseja. |
| metsakeskus.315000077 |
272 |
Hietasaarenkatkelma |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
343394.70800000 |
7083828.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315000077 |
Paikka sijaitsee Kälviän, Lohtajan ja Kannuksen rajoilla, hiekkaisella "kaaralla" nimeltä Hietasaarenkatkelma, Viirrejoesta vajaat 2 km länteen, soiden keskellä.
Äestetyltä metsämaalta on Antti Saari löytänyt kvartsia syksyllä 1996.
Kvartsit ovat osaksi epävarmoja, ja paikka vaatii tarkastuksen.
Inventoinnissa 2014 ei tehty havaintoja metsätieltä, muut alueet olivat kasvillisuuden peitossa. Maaperä ei vaikuta otolliselta asuinpaikalle, mutta sen mahdollisuutta ei kuitenkaan voi sulkea pois. |
| metsakeskus.315000078 |
272 |
Hautakangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
338737.58900000 |
7081865.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315000078 |
Paikka sijaitsee Kälviän Honkiperän asutuksesta noin 2 km itäkoilliseen, koillisesta Lehdonjärveltä (Lohtajan puolella) tuovan metsätien länsipuolella, Lehdonnevan eteläreunalla. Kohde on matalahkon 25 x 200 m suuruisen, verraten kivisen mäenkumpareen (60 m korkeuskäyrän yläpuolella) etelälounaisosassa, vesakkoisessa sekametsässä.
Harjanteella on noin 20 x 30 m laaja kivivallin ympäröimä alue. Valli on korkeudeltaan ja leveydeltään vaihtelevan kokoinen, ja se koostuu osaksi hyvin suurista kiintokivistä, osaksi pienemmistä, ilmeisesti keskeltä raivatuista kivistä. Epäilemättä muodostelma on ihmisen kokoama, ainakin osaksi. Vallin ympäröimän alueen keskellä on kiintokiviä ja puustoa. Mäkiharjanteen kivikko on alkujaan luontainen, mutta sitä on jostain syystä raivattu. |
| metsakeskus.315000079 |
272 |
Poroluoto 1 |
10001 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
314254.37400000 |
7095950.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315000079 |
Kohde sijaitsee Kälviään kuuluvalla Poroluodon saarella, saaren kaakkoisen osan keskivaiheilla, noin 500-600 m rannasta. Korkeimman kohdan eteläreunassa erottuu kivikossa kaksi kivistä ladottua "tontitusta", tomtning-tyyppistä tilapäisasumuksen pohjaa, kooltaan noin 250 x 290 cm. |
| metsakeskus.315000080 |
272 |
Poroluoto 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
313746.57900000 |
7096235.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315000080 |
Paikka sijaitsee Poroluodon saarella, saaren keskivaiheilla olevan Kinnarinharjun kaakkoispäässä. "Tontitus", tomtning-tyyppinen tilapäisasumuksen kivistä rakennettu pohja, kooltaan n. 350 x 250 cm. |
| metsakeskus.315000081 |
272 |
Poroluoto 3 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
313672.60700000 |
7096358.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315000081 |
Poroluodon saarella, sen keskikohdan kapeimmalla kohdalla, Kinnarinharjun pohjoispäässä vajaat 100 m toisistaan on kaksi "tontitusta", tomtning-tyyppistä tilapäisasumuksen pohjaa. Numero 3, rakenteista kaakkoisempi, on kolmen ison kiven välissä, nron 4 yksi kulma on täytetty pikkukivillä. |
| metsakeskus.315000082 |
272 |
Poroluoto 4 |
10001 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
313607.62800000 |
7096682.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315000082 |
Paikka sijaitsee Poroluodon saarella, saaren pohjoisosassa, sen keskivaiheilla, korkeimman kohdan lounaispuolella, lähellä karttaan merkittyä pitkää jyrkännettä, sen länsipuolella. Ilmoituksen mukaan maastossa on seitsemän mahdollista kodanpohjaa (pyöreitä painanteita?). |
| metsakeskus.315000084 |
272 |
Marinkaistorpankangas |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
334634.22100000 |
7087403.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315000084 |
Paikka sijaitsee Riipan asemasta noin 1 km luoteeseen ja Kokkola-Kajaani valtatiestä noin 1 km pohjoiseen. Matalalla kuusikkoisella moreenikankaalla, sen eteläreunalla, on itä-länsi -suuntainen noin 25 m pitkä ja 2 m leveä kiviaita, jonka korkeus on noin 30-100 cm. Itäpäässä se muodostaa 8 m pitkän kulmauksen, länsipäässä siihen liittyy kiinteän rakennuksen pohja, jossa on ollut kolme "huonetta" (3x4, 3x4 ja 4x4 m). Rakennuksen pohjarakenteet ovat aitaa kapeammat ja matalammat. Kiviaitauksen eteläpuolella on kivetöntä vanhaa peltoalaa. Aidan kaakkoispäästä noin 5 m etelään on noin 5x6 m suuruisen vanhan maakellarin jäänteet. Lisäksi kivirakenteiden ja nykyisen niityn välialueella on kaksi noin 4 m läpimittaista peltorauniota. |
| metsakeskus.315000084 |
272 |
Marinkaistorpankangas |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
334634.22100000 |
7087403.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315000084 |
Paikka sijaitsee Riipan asemasta noin 1 km luoteeseen ja Kokkola-Kajaani valtatiestä noin 1 km pohjoiseen. Matalalla kuusikkoisella moreenikankaalla, sen eteläreunalla, on itä-länsi -suuntainen noin 25 m pitkä ja 2 m leveä kiviaita, jonka korkeus on noin 30-100 cm. Itäpäässä se muodostaa 8 m pitkän kulmauksen, länsipäässä siihen liittyy kiinteän rakennuksen pohja, jossa on ollut kolme "huonetta" (3x4, 3x4 ja 4x4 m). Rakennuksen pohjarakenteet ovat aitaa kapeammat ja matalammat. Kiviaitauksen eteläpuolella on kivetöntä vanhaa peltoalaa. Aidan kaakkoispäästä noin 5 m etelään on noin 5x6 m suuruisen vanhan maakellarin jäänteet. Lisäksi kivirakenteiden ja nykyisen niityn välialueella on kaksi noin 4 m läpimittaista peltorauniota. |
| metsakeskus.315000084 |
272 |
Marinkaistorpankangas |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
334634.22100000 |
7087403.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315000084 |
Paikka sijaitsee Riipan asemasta noin 1 km luoteeseen ja Kokkola-Kajaani valtatiestä noin 1 km pohjoiseen. Matalalla kuusikkoisella moreenikankaalla, sen eteläreunalla, on itä-länsi -suuntainen noin 25 m pitkä ja 2 m leveä kiviaita, jonka korkeus on noin 30-100 cm. Itäpäässä se muodostaa 8 m pitkän kulmauksen, länsipäässä siihen liittyy kiinteän rakennuksen pohja, jossa on ollut kolme "huonetta" (3x4, 3x4 ja 4x4 m). Rakennuksen pohjarakenteet ovat aitaa kapeammat ja matalammat. Kiviaitauksen eteläpuolella on kivetöntä vanhaa peltoalaa. Aidan kaakkoispäästä noin 5 m etelään on noin 5x6 m suuruisen vanhan maakellarin jäänteet. Lisäksi kivirakenteiden ja nykyisen niityn välialueella on kaksi noin 4 m läpimittaista peltorauniota. |
| metsakeskus.315010001 |
272 |
Leppäsenkallio 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
328380.00000000 |
7082291.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010001 |
Paikka sijaitsee noin 250 metriä Kälviä-Ullava -tien eteläpuolella ja noin 50 metriä Kettuharjun metsäautotien itäpuolella. Paikka on laakea kalliomuodostuma, jossa on pieni ja matala, osin hajoitettu röykkiö. Latomuksen koko on noin 3 x 3 metriä.
Koordinaatti korjattu vuoden 2015 GPS-mittauksen mukaiseksi. Röykkiö on ennallaan vuoden 2015 inventoinnin mukaan. |
| metsakeskus.315010002 |
272 |
Leppäsenkallio 2-4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
328205.00000000 |
7082180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010002 |
Paikka sijaitsee noin 450 metriä Kälviä-Ullava -tien eteläpuolella ja noin 25 metriä Kettuharjun metsäautotien länsipuolella. Kalliopohjalla on kolme matalaa röykkiötä, joiden mitat ovat noin 6 x 6 m ja 4 x 4 m. Näistä suurin, lähinnä tietä oleva röykkiö on osittain tuhoutunut lasten rakennelmien vuoksi.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan paikalla on kaksi aivan vierekkäistä röykkiötä kallioharjanteen laen itäreunalla ja kolmas niistä 20 lounaaseen. Vierekkäisistä pohjoisemmassa on lasten leikin jälkiä, kasattu kiviseinää -majaa - röykkiön kivistä sen kupeeseen. |
| metsakeskus.315010003 |
272 |
Honkisuonharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
328530.00000000 |
7082000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010003 |
Paikka sijaitsee noin 500 metriä Kälviä-Ullava -tien eteläpuolella ja noin 300 metriä Kettuharjun metsäautotien itäpuolella. Röykkiö sijaitsee kalliopohjaisella töyräällä, jonka editse laskee pieni puro Kälviänjokeen. Latomuksen laajuus on noin 6x6 metriä ja korkeus noin 50 cm. Röykkiön keskellä on laakea painanne.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan koordinaatti korjattu vuoden 2015 GPS-mittauksen mukaiseksi. Röykkiö ennallaan - nyt arvioitiin kooksi Ø n. 5 m. |
| metsakeskus.315010004 |
272 |
Kalliojärvenkalliot 1-2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
326974.31400000 |
7081627.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010004 |
Laajalla kallioalueella sijaitsee yhteensä kolme röykkiötä. Röykkiöt 1-2 sijaitsevat alueen pohjoisosassa kiinni toisissaan. Röykkiö 3 (315 01 0066) on näistä noin 150 m etelä-lounaaseen. Latomus 1:n koko on noin 7 x 7 m ja sen keskelle on kaivettu pohjaan asti ulottuva kuoppa. Latomus 2 on kooltaan noin 6 x 6 m ja korkeudeltaan 1 metri.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan 1) Kalliojärven itäosan eteläpuolella, kalliomäellä on isohko röykkiö ja sen koilliskupeessa pieni ja sen länsipuolella neliömäinen kivilatomus kooltaan 1,8 x 1,8 m -vain seinät ja yksi kivikerros. 2) edellisestä 170 m lounaaseen on kallion reunalla röykkiö kooltaan 5 x 3 m. |
| metsakeskus.315010006 |
272 |
Isoräme |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
327832.00000000 |
7080624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010006 |
Paikalla on kaksi kivivallia, jotka sijaitsevat noin 400 x 300 m laajan etelä-pohjoissuuntaisen harjanteen kaakkoisosassa, Isoräme-nimisen suon kaakkoispuolella. Vallit ovat peräkkäin suunnassa luode-kaakko niin, että niiden pituusakselit ovat noin metrin päässä toisistaan. Vallien pituus on 9-10 m, leveys 2,5-3 m ja korkeus 70-80 cm. Valleista kaakkoispuoleinen on hieman kaareva, luoteispuoleinen valli on suora.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan kivivallin luoteis-länsipuolella on maanottopaikka, joka ulottuu liki vallille. Maanotto on selvästikin lopetettu ennen kivivallia eikä maanotto näytä sitä uhkaavan. Kivivalli on entisellään.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.315010007 |
272 |
Maijankorpi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
328221.82300000 |
7080257.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010007 |
Latomukset sijaitsevat laajahkon kallion lähes länsi-itäsuuntaisen harjanteen eteläosassa. Paikalla on kaksi pitkää vallimaista röykkiötä ja pyöreä röykkiö. Vallimaisten latomusten koot ovat 7 x 2,5 x 0,5 m ja 12 x 2,5 x 0,6 m. Erillisen pyöreähkön röykkiön koko on 3 x 3 x 0,5 m. Se sijaitsee kivivallien itäpäiden välillä.
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan paikalla on kaksi kivivallia. Eteläisempi on itä-länsi -suuntainen ja noin 12 m pitkä. Sen itäpäässä on pieni röykkiö kooltaan noin 2 m ja 50 cm korkea. Sen pohjoispuolella on koillinen-luode suuntainen kivivalli noin 8 m pitkä.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Kivivalleille tehtiin omat alakohteet, varsinaiset kohdekoordinaatit jätettiin ennalleen suunnilleen eteläisen vallin itäpäädyn röykkiön paikalle. |
| metsakeskus.315010008 |
272 |
Kettuharju 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
327626.00000000 |
7080234.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010008 |
Pienellä mäellä sijaitseva, soikionmuotoinen, laajuudeltaan 4 x 5 metrin suuruinen röykkiö, jossa ei ole kaivelun merkkejä. Vuoden 2024 tarkastuksessa röykkiön sijainti tarkastettiin ja korjattiin. Röykkiön läpimitta on 6 x 4,5 metriä ja se on poikkileikkaukseltaan kumpumainen. Röykkiö on lounas-koillissuuntainen ja hyvin säilynyt. Se on jäkälän ja sammaleen peitossa. Röykkiö sijaitsee 37,5 metrin korkeuskäyrällä kapeahkon mäenharjanteen itäreunassa noin 75 metriä Korvelan metsätiestä kaakkoon. |
| metsakeskus.315010010 |
272 |
Kettuharju 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327583.00000000 |
7079317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010010 |
Kivivalli sijaitsee luode-kaakkosuuntaisen harjanteen kaakkoisreunalla ja se jatkuu kaakkoispäästään luontaisena kivikkona (yhtyy pirunpeltoon). Valli on kaareva, noin 40 m pitkä ja 3 m leveä rakennelma, jonka tarkoitus ja ikä ovat tuntemattomia. Mäelle tehdyistä koekuopista on saatu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Niiden ja vallirakenteiden yhteys on mahdollinen, mutta ei kaivauksissa (1995) todettu.
Vuoden 2023 tarkastuksessa todettiin, että tämä kaareva kivivalli onkin itse asiassa osa suurehkon jätinkirkon pohjoista/luoteista ympärysvallia. Kohde on mainittu Esa Eetu Takalan kirjassa Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlakunnan suomenkielisestä osasta. Luetteloja Suomen muinaisjäännöksistä. Kyseessä on Takalan mukaan ”soikea ymmyrkäinen kivikehä, 45 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Kehä on pienistä miehen pään kokoisista kivimulkkeroista ja onpa siinä joskus suurempiakin” (Takala 1897, 99–100) Kirjassa on myös yksityiskohtainen piirros kohteesta.
Nykyään jätinkirkosta on jäljellä enää kaareva kivivalli. Jätinkirkon loput vallirakenteet ja sisäosat ovat tuhoutuneet soranotossa. Valli kulkee koillis-lounaissuunnassa noin 43 metriä ja kaartuu sitten koillispäästään kohti itää noin 22 metrin matkan. Vallin leveys on noin 3 metriä ja se on noin 30-60 cm korkea. Lounaispäädyn länsipuolella on aivan sorakuopan leikkauksessa on näkyvissä kivirakennetta, joka on mahdollisesti jäänne jätinkirkon sisäpuolella olevasta vallista. Kohteesta on seuraava maininta vuoden 1981 Kälviän kunnan inventointi raportissa (Kotivuori & Saukkonen 1981), jossa mainitaan kivivalli, mutta ei puhuta kehästä. Jätinkirkko oli siis suurimmaksi osaksi tuhoutunut jo ennen vuotta 1981.
Kohteissa Kettuharju 3 ja 4 suoritettiin soranottopaineiden takia koekaivaukset vuonna 1995 (Laulumaa 1995). Kettuharju 3:een kivivallin sisäpuolelle kaivettiin koekuoppia ja koeoja. Maaperä oli hyvin kivikkoista eikä minkäänlaista likamaata ei voitu havaita. Löydöt olivat pelkästään kvartsi-iskoksia (71 kpl). Edellä mainituissa raporteissa ei kuitenkaan mainita mitään jätinkirkosta, mutta jäljellä olevan kivivallin vertaaminen Takalan piirtämään karttaan osoittaa sen olevan melko varmasti sama kohde.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. Myös tämän inventoinnin havaintojen perusteella kyse on osittain tuhoutuneen jätinkirkon reunavallista. |
| metsakeskus.315010010 |
272 |
Kettuharju 3 |
10002 |
12004 |
13048 |
11019 |
27000 |
327583.00000000 |
7079317.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010010 |
Kivivalli sijaitsee luode-kaakkosuuntaisen harjanteen kaakkoisreunalla ja se jatkuu kaakkoispäästään luontaisena kivikkona (yhtyy pirunpeltoon). Valli on kaareva, noin 40 m pitkä ja 3 m leveä rakennelma, jonka tarkoitus ja ikä ovat tuntemattomia. Mäelle tehdyistä koekuopista on saatu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Niiden ja vallirakenteiden yhteys on mahdollinen, mutta ei kaivauksissa (1995) todettu.
Vuoden 2023 tarkastuksessa todettiin, että tämä kaareva kivivalli onkin itse asiassa osa suurehkon jätinkirkon pohjoista/luoteista ympärysvallia. Kohde on mainittu Esa Eetu Takalan kirjassa Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlakunnan suomenkielisestä osasta. Luetteloja Suomen muinaisjäännöksistä. Kyseessä on Takalan mukaan ”soikea ymmyrkäinen kivikehä, 45 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Kehä on pienistä miehen pään kokoisista kivimulkkeroista ja onpa siinä joskus suurempiakin” (Takala 1897, 99–100) Kirjassa on myös yksityiskohtainen piirros kohteesta.
Nykyään jätinkirkosta on jäljellä enää kaareva kivivalli. Jätinkirkon loput vallirakenteet ja sisäosat ovat tuhoutuneet soranotossa. Valli kulkee koillis-lounaissuunnassa noin 43 metriä ja kaartuu sitten koillispäästään kohti itää noin 22 metrin matkan. Vallin leveys on noin 3 metriä ja se on noin 30-60 cm korkea. Lounaispäädyn länsipuolella on aivan sorakuopan leikkauksessa on näkyvissä kivirakennetta, joka on mahdollisesti jäänne jätinkirkon sisäpuolella olevasta vallista. Kohteesta on seuraava maininta vuoden 1981 Kälviän kunnan inventointi raportissa (Kotivuori & Saukkonen 1981), jossa mainitaan kivivalli, mutta ei puhuta kehästä. Jätinkirkko oli siis suurimmaksi osaksi tuhoutunut jo ennen vuotta 1981.
Kohteissa Kettuharju 3 ja 4 suoritettiin soranottopaineiden takia koekaivaukset vuonna 1995 (Laulumaa 1995). Kettuharju 3:een kivivallin sisäpuolelle kaivettiin koekuoppia ja koeoja. Maaperä oli hyvin kivikkoista eikä minkäänlaista likamaata ei voitu havaita. Löydöt olivat pelkästään kvartsi-iskoksia (71 kpl). Edellä mainituissa raporteissa ei kuitenkaan mainita mitään jätinkirkosta, mutta jäljellä olevan kivivallin vertaaminen Takalan piirtämään karttaan osoittaa sen olevan melko varmasti sama kohde.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. Myös tämän inventoinnin havaintojen perusteella kyse on osittain tuhoutuneen jätinkirkon reunavallista. |
| metsakeskus.315010011 |
272 |
Veneharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
327446.13700000 |
7078547.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010011 |
Kohde sijaitsee noin 4,2 km Kälviänjoesta lounaaseen, kivikkoisella kankaalla. Alueella on 4 suurehkoa painannetta, läpimitaltaan 8-12 metriä (ks. alakohteet). Kuopanteet sijaitsevat kivikkoisessa kangasmaastossa, ja ainakin kolmessa on kehävallia. Lisäksi niiden välittömään läheisyyteen on raivattu "piha-alueita" sekä uria ja polkuja, mahdollisia veneenvetouria.
Painanteiden koko, muoto ja "oviaukot" muistuttavat kivikautisia kodanpohjia, mutta sijainti kivikkomaastossa on erikoinen. Topografiansa perusteella asuinpaikat ovat aikoinaan olleet saarissa, ja ne kuulunevat todennäköisesti samaan Kierikin-Pöljän keraamiseen traditioon kuin jätinkirkotkin.
Lisäksi laajan pirunpellon päällä, sen luoteispäässä on röykkiö, jonka koko on noin 10 x 10 x 8 metriä. |
| metsakeskus.315010011 |
272 |
Veneharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
327446.13700000 |
7078547.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010011 |
Kohde sijaitsee noin 4,2 km Kälviänjoesta lounaaseen, kivikkoisella kankaalla. Alueella on 4 suurehkoa painannetta, läpimitaltaan 8-12 metriä (ks. alakohteet). Kuopanteet sijaitsevat kivikkoisessa kangasmaastossa, ja ainakin kolmessa on kehävallia. Lisäksi niiden välittömään läheisyyteen on raivattu "piha-alueita" sekä uria ja polkuja, mahdollisia veneenvetouria.
Painanteiden koko, muoto ja "oviaukot" muistuttavat kivikautisia kodanpohjia, mutta sijainti kivikkomaastossa on erikoinen. Topografiansa perusteella asuinpaikat ovat aikoinaan olleet saarissa, ja ne kuulunevat todennäköisesti samaan Kierikin-Pöljän keraamiseen traditioon kuin jätinkirkotkin.
Lisäksi laajan pirunpellon päällä, sen luoteispäässä on röykkiö, jonka koko on noin 10 x 10 x 8 metriä. |
| metsakeskus.315010012 |
272 |
Ristineva |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
328609.00000000 |
7075708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010012 |
Pyöreällä suosaarekkeella on vierekkäin kaksi soikionmuotoista kehävallia, joiden toinen pitkä sivu on yhteinen. Kehävallit ovat 28 metriä pitkiä ja 6 metriä leveitä. Ne ovat lähes itä-länsisuuntaiset. Koko rakennelman läpimitta on noin 28x15 metriä. Kivivallien leveys on noin 1,5-2 m ja korkeus noin 40 cm. Eteläisemmän kehävallin pitkässä etelävallissa on noin 3x4 metrin läpimittainen kraateriröykkiö. Kehävallien yhteinen reunavalli on muita valleja leveämpi ja sen länsipäähän on raivattu noin 4x2 metrin läpimittainen painanne. |
| metsakeskus.315010013 |
272 |
Palokangas/Taskukallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
330310.00000000 |
7081983.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010013 |
Palokankaan luoteispäässä, kalliolla sijaitseva röykkiö, jonka koko on noin 3,5 x 4 m. Röykkiö ei sijaitse aivan kallioalueen korkeimmalla kohdalla, vaan tämän pohjoispuolella. Röykkiötä on kaiveltu.
Tarkastuksessa 2002 löytyi edellisen eteläpuolelta pitkänsoikea, selkeästi ihmisen tekemä kivilatomus, jonka pituus koillis-lounaissuunnassa on noin 7 m. Latomus on päihin kapeneva "veneen muotoinen" ja sen lounaispään vieressä on pyöreä kuopanne kivikossa, josta latomuksen kivet ovat osin peräisin. Ulkoisesti muinaishaudan näköinen, mutta mahdollisesti viereisen kaivelun johdosta syntynyt raivausröykkiö?
Vuoden 2015 inventoinnin mukaan kalliolla havaittiin yksi kiviröykkiö, pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 3 m. Tyypillinen pieni pronssikautinen hautaraunio. Alue röykkiön ympärillä noin 100 m säteellä tarkastettiin perusteellisesti, mutta mitään toista röykkiötä tai kivilatomusta ei havaittu. Ei myöskään havaittu mitään senkaltaista kivirakennetta joka vastaisi muinaisjäännösrekisterissä mainittua ja vuoden 2002 tarkastuksessa havaittua "veneen muotoista" latomusta. Havaitun röykkiön pohjoispuolella kallio on "tyhjä" ja sen takana moreenimaaperäisessä metsässä ei havaittu mitään latomuksen tapaista, kuten ei muuallakaan alueella. |
| metsakeskus.315010014 |
272 |
Pirttisalo 1 |
10002 |
12004 |
13048 |
11019 |
27012 |
331925.32300000 |
7083016.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010014 |
Kaksi kivivallia Pirttisalo -nimisen luoteis-kaakkosuuntaisen harjanteen laen kaakkoisosassa. Vallit sijaitsevat noin 20 m päässä toisistaan. Valli 1 on kaakkois-luode -suuntainen ja valli 2 luoteis-koillis -suuntainen. Niiden pituus on 14 m ja leveys 3 m.
Tarkastus 2002: Kivivallit ovat hyvin säilyneet eikä niiden lähiympäristössä ole muita merkkejä muinaisjäännöksistä. Itäisimmän kivivallin itäpäästä on noin 30 m soranoton reunaan. Kivivallit ovat ehdottomasti ihmisen tekemiä ja kasattu ympäröivän rakan kivistä. Poissuljettuja vaihtoehtoja ovat palokivivalli, viljelysröykkiö ja jätinkirkko, joten on mahdollista, että kyseessä on kaksi pitkää hautaröykkiötä.
Tarkastus 2020: Kivivallit ovat säilyneet ennallaan. vuoden 1981 inventointitiedoista poiketen vallien etäisyys toisistaan on noin 10 metriä. Vallin 1 pituus on noin 18 metriä, vallin 2 pituus noin 20 metriä ja molempien leveys noin
kolme metriä. Vallin 2 koillispuolella todettiin pitkänomainen matalien vallien ympäröimä asumuspainanne, läpimitta 14x5 metriä. Painanne jäljittelee siis samaa muotoa kuin kivivallit ja on saman suuntainen kuin valli 2. Mahdollisesti paikalla on siis kalmiston lisäksi myös asuinpaikka. |
| metsakeskus.315010014 |
272 |
Pirttisalo 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
331925.32300000 |
7083016.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010014 |
Kaksi kivivallia Pirttisalo -nimisen luoteis-kaakkosuuntaisen harjanteen laen kaakkoisosassa. Vallit sijaitsevat noin 20 m päässä toisistaan. Valli 1 on kaakkois-luode -suuntainen ja valli 2 luoteis-koillis -suuntainen. Niiden pituus on 14 m ja leveys 3 m.
Tarkastus 2002: Kivivallit ovat hyvin säilyneet eikä niiden lähiympäristössä ole muita merkkejä muinaisjäännöksistä. Itäisimmän kivivallin itäpäästä on noin 30 m soranoton reunaan. Kivivallit ovat ehdottomasti ihmisen tekemiä ja kasattu ympäröivän rakan kivistä. Poissuljettuja vaihtoehtoja ovat palokivivalli, viljelysröykkiö ja jätinkirkko, joten on mahdollista, että kyseessä on kaksi pitkää hautaröykkiötä.
Tarkastus 2020: Kivivallit ovat säilyneet ennallaan. vuoden 1981 inventointitiedoista poiketen vallien etäisyys toisistaan on noin 10 metriä. Vallin 1 pituus on noin 18 metriä, vallin 2 pituus noin 20 metriä ja molempien leveys noin
kolme metriä. Vallin 2 koillispuolella todettiin pitkänomainen matalien vallien ympäröimä asumuspainanne, läpimitta 14x5 metriä. Painanne jäljittelee siis samaa muotoa kuin kivivallit ja on saman suuntainen kuin valli 2. Mahdollisesti paikalla on siis kalmiston lisäksi myös asuinpaikka. |
| metsakeskus.315010015 |
272 |
Harjunmäki/Hillinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331372.55200000 |
7079788.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010015 |
Löytöpaikka on kohti etelää loivasti viettävää peltorinnettä. Paikalta on eri aikoina löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.315010016 |
272 |
Kirkkokangas/Kirkkoharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
331720.41400000 |
7079522.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010016 |
Kivikkoisella, osaksi jyrkkäreunaisella mäenkumpareen laella on kolme röykkiötä ja neljä kivivallia mäen reunoilla. Vallin sisäpuolelta on asuinpaikkalöytöjä. Röykkiöiden läpimitat ovat 3-7 metriä. Vallien pituudet vaihtelevat 8-18 metrin välillä ja leveydeltään ne ovat noin 2-3 metriä. Jätinkirkko?
Osin tuhoutunut äestyksessä! |
| metsakeskus.315010016 |
272 |
Kirkkokangas/Kirkkoharju |
10002 |
12004 |
13048 |
11019 |
27000 |
331720.41400000 |
7079522.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010016 |
Kivikkoisella, osaksi jyrkkäreunaisella mäenkumpareen laella on kolme röykkiötä ja neljä kivivallia mäen reunoilla. Vallin sisäpuolelta on asuinpaikkalöytöjä. Röykkiöiden läpimitat ovat 3-7 metriä. Vallien pituudet vaihtelevat 8-18 metrin välillä ja leveydeltään ne ovat noin 2-3 metriä. Jätinkirkko?
Osin tuhoutunut äestyksessä! |
| metsakeskus.315010016 |
272 |
Kirkkokangas/Kirkkoharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
331720.41400000 |
7079522.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010016 |
Kivikkoisella, osaksi jyrkkäreunaisella mäenkumpareen laella on kolme röykkiötä ja neljä kivivallia mäen reunoilla. Vallin sisäpuolelta on asuinpaikkalöytöjä. Röykkiöiden läpimitat ovat 3-7 metriä. Vallien pituudet vaihtelevat 8-18 metrin välillä ja leveydeltään ne ovat noin 2-3 metriä. Jätinkirkko?
Osin tuhoutunut äestyksessä! |
| metsakeskus.315010016 |
272 |
Kirkkokangas/Kirkkoharju |
10002 |
12004 |
13048 |
11028 |
27000 |
331720.41400000 |
7079522.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010016 |
Kivikkoisella, osaksi jyrkkäreunaisella mäenkumpareen laella on kolme röykkiötä ja neljä kivivallia mäen reunoilla. Vallin sisäpuolelta on asuinpaikkalöytöjä. Röykkiöiden läpimitat ovat 3-7 metriä. Vallien pituudet vaihtelevat 8-18 metrin välillä ja leveydeltään ne ovat noin 2-3 metriä. Jätinkirkko?
Osin tuhoutunut äestyksessä! |
| metsakeskus.315010017 |
272 |
Kiimakaari 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
332951.00000000 |
7073320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010017 |
Röykkiö sijaitsee Kiimakaari -nimisen harjanteen itäosassa. Se on rakennettu pirunpellon keskelle. Sen laajuus on 7,5 x 5 m ja korkeus 50-60 cm. Röykkiön keskellä on 3 x 1,5 m laaja kuoppa.
Vuoden 2021 tarkastuksessa röykkiön todettiin olevan ennallaan.
Noin 200 metriä etelään sijaitsee Kiimakaari 2 (315 01 0067). |
| metsakeskus.315010018 |
272 |
Runtele |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
334274.00000000 |
7072756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010018 |
Runtele on kivikkoinen, osittain kallioinen suosaareke Välikylän eteläosassa. Saarekkeen luoteiskärjessä on useampia röykkiöitä sekä asumuspainanteita muistuttavia raivanteita. Niistä muutamasta asuinpaikkalöytöjä (kvartsia).
Vuonna 2021 tarkastettiin 1996 tarkastuksessa todetut asumuspainanteet eli ryhmä B. Siihen kuuluu hyvin iso ja soikea asumuspainanne (pääkohde), jota ympäröi vahvat kivistä koostuvat ympärysvallit (Runtele B, asumuspainanne 1) Se sijaitsee kivikkoisella kankaalla. Sisämitat ovat n. 16x9 metriä. Vuoden 2023 inventoinnissa ulkomitoiksi määriteltiin n. 25x15 metriä. Asumuspainanteen vallissa tai välittömästi sen ulkopuolella todettiin myös joitakin röykkiömäisiä ja kuoppamaisia rakenteita. Noin 10m asumuspainanteen länsipuolella kulkee uudelta vaikuttava metsätie. Asumuspainanteesta noin 80 metriä luoteeseen suppakuopan pohjoispuolella sijaitsee asumuspainanne. (Runtele B, asumuspainanne 2). Painanne on hyvin matala, mutta siinä on selkeä kehävalli. Painanteen läpimitta on noin 10x8 metriä.
Tarkastuksessa löydettiin ennestään tuntematon röykkiö (Runtele c, röykkiö), joka sijaitsee em. isosta asumuspainanteesta noin 150 metriä lounaaseen pienellä kivikkoisella mäenkumpareella. Röykkiö on pyöreä, korkeus 30-40 cm ja läpimitta n. 4x4 m. Röykkiön keskellä on kuoppa.
Vuoden 2023 inventoinnissa varsinaisista kohdekoordinaateista eikä ympäröivältä alueelta havaittu minkäänlaista röykkiötä saati raivanteita, eikä näiden koordinaattien osoittamaa, vuoden 1981 inventoinnissa ja vuoden 1996 tarkastuksessa mainittua alakohdetta Runtele A pystytty paikantamaan inventoinnissa kartoitetulta alueelta. On todennäköistä, että kyseinen alakohde sijaitsee useita kymmeniä, jopa muutaman sata metriä pohjoisempana ja/tai idempänä kuin ilmoitettu, tämän inventoinnin puitteissa kartoitetun suunniteltua
tuulivoimalapaikkaa ympäröivän 200 m vyöhykkeen ulkopuolella. Muuten aiemmin havaitut kohteet pystyttiin paikallistamaan, ja niiden todettiin olevan entisellään. Lisäksi kartoitettiin muutama uusi alakohde – yksi mahdollinen metsätöissä vaurioitunut asumuspainanne n. 25 m itään aiemmin tunnetusta asumuspainanteesta Runtele B, asumuspainanne 2, sekä kolmen mahdollisen rakkakuopan ryhmä rakka-alueella 50–100 koilliseen aiemmin
tunnetuista asumuspainanteista. |
| metsakeskus.315010018 |
272 |
Runtele |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
334274.00000000 |
7072756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010018 |
Runtele on kivikkoinen, osittain kallioinen suosaareke Välikylän eteläosassa. Saarekkeen luoteiskärjessä on useampia röykkiöitä sekä asumuspainanteita muistuttavia raivanteita. Niistä muutamasta asuinpaikkalöytöjä (kvartsia).
Vuonna 2021 tarkastettiin 1996 tarkastuksessa todetut asumuspainanteet eli ryhmä B. Siihen kuuluu hyvin iso ja soikea asumuspainanne (pääkohde), jota ympäröi vahvat kivistä koostuvat ympärysvallit (Runtele B, asumuspainanne 1) Se sijaitsee kivikkoisella kankaalla. Sisämitat ovat n. 16x9 metriä. Vuoden 2023 inventoinnissa ulkomitoiksi määriteltiin n. 25x15 metriä. Asumuspainanteen vallissa tai välittömästi sen ulkopuolella todettiin myös joitakin röykkiömäisiä ja kuoppamaisia rakenteita. Noin 10m asumuspainanteen länsipuolella kulkee uudelta vaikuttava metsätie. Asumuspainanteesta noin 80 metriä luoteeseen suppakuopan pohjoispuolella sijaitsee asumuspainanne. (Runtele B, asumuspainanne 2). Painanne on hyvin matala, mutta siinä on selkeä kehävalli. Painanteen läpimitta on noin 10x8 metriä.
Tarkastuksessa löydettiin ennestään tuntematon röykkiö (Runtele c, röykkiö), joka sijaitsee em. isosta asumuspainanteesta noin 150 metriä lounaaseen pienellä kivikkoisella mäenkumpareella. Röykkiö on pyöreä, korkeus 30-40 cm ja läpimitta n. 4x4 m. Röykkiön keskellä on kuoppa.
Vuoden 2023 inventoinnissa varsinaisista kohdekoordinaateista eikä ympäröivältä alueelta havaittu minkäänlaista röykkiötä saati raivanteita, eikä näiden koordinaattien osoittamaa, vuoden 1981 inventoinnissa ja vuoden 1996 tarkastuksessa mainittua alakohdetta Runtele A pystytty paikantamaan inventoinnissa kartoitetulta alueelta. On todennäköistä, että kyseinen alakohde sijaitsee useita kymmeniä, jopa muutaman sata metriä pohjoisempana ja/tai idempänä kuin ilmoitettu, tämän inventoinnin puitteissa kartoitetun suunniteltua
tuulivoimalapaikkaa ympäröivän 200 m vyöhykkeen ulkopuolella. Muuten aiemmin havaitut kohteet pystyttiin paikallistamaan, ja niiden todettiin olevan entisellään. Lisäksi kartoitettiin muutama uusi alakohde – yksi mahdollinen metsätöissä vaurioitunut asumuspainanne n. 25 m itään aiemmin tunnetusta asumuspainanteesta Runtele B, asumuspainanne 2, sekä kolmen mahdollisen rakkakuopan ryhmä rakka-alueella 50–100 koilliseen aiemmin
tunnetuista asumuspainanteista. |
| metsakeskus.315010018 |
272 |
Runtele |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
334274.00000000 |
7072756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010018 |
Runtele on kivikkoinen, osittain kallioinen suosaareke Välikylän eteläosassa. Saarekkeen luoteiskärjessä on useampia röykkiöitä sekä asumuspainanteita muistuttavia raivanteita. Niistä muutamasta asuinpaikkalöytöjä (kvartsia).
Vuonna 2021 tarkastettiin 1996 tarkastuksessa todetut asumuspainanteet eli ryhmä B. Siihen kuuluu hyvin iso ja soikea asumuspainanne (pääkohde), jota ympäröi vahvat kivistä koostuvat ympärysvallit (Runtele B, asumuspainanne 1) Se sijaitsee kivikkoisella kankaalla. Sisämitat ovat n. 16x9 metriä. Vuoden 2023 inventoinnissa ulkomitoiksi määriteltiin n. 25x15 metriä. Asumuspainanteen vallissa tai välittömästi sen ulkopuolella todettiin myös joitakin röykkiömäisiä ja kuoppamaisia rakenteita. Noin 10m asumuspainanteen länsipuolella kulkee uudelta vaikuttava metsätie. Asumuspainanteesta noin 80 metriä luoteeseen suppakuopan pohjoispuolella sijaitsee asumuspainanne. (Runtele B, asumuspainanne 2). Painanne on hyvin matala, mutta siinä on selkeä kehävalli. Painanteen läpimitta on noin 10x8 metriä.
Tarkastuksessa löydettiin ennestään tuntematon röykkiö (Runtele c, röykkiö), joka sijaitsee em. isosta asumuspainanteesta noin 150 metriä lounaaseen pienellä kivikkoisella mäenkumpareella. Röykkiö on pyöreä, korkeus 30-40 cm ja läpimitta n. 4x4 m. Röykkiön keskellä on kuoppa.
Vuoden 2023 inventoinnissa varsinaisista kohdekoordinaateista eikä ympäröivältä alueelta havaittu minkäänlaista röykkiötä saati raivanteita, eikä näiden koordinaattien osoittamaa, vuoden 1981 inventoinnissa ja vuoden 1996 tarkastuksessa mainittua alakohdetta Runtele A pystytty paikantamaan inventoinnissa kartoitetulta alueelta. On todennäköistä, että kyseinen alakohde sijaitsee useita kymmeniä, jopa muutaman sata metriä pohjoisempana ja/tai idempänä kuin ilmoitettu, tämän inventoinnin puitteissa kartoitetun suunniteltua
tuulivoimalapaikkaa ympäröivän 200 m vyöhykkeen ulkopuolella. Muuten aiemmin havaitut kohteet pystyttiin paikallistamaan, ja niiden todettiin olevan entisellään. Lisäksi kartoitettiin muutama uusi alakohde – yksi mahdollinen metsätöissä vaurioitunut asumuspainanne n. 25 m itään aiemmin tunnetusta asumuspainanteesta Runtele B, asumuspainanne 2, sekä kolmen mahdollisen rakkakuopan ryhmä rakka-alueella 50–100 koilliseen aiemmin
tunnetuista asumuspainanteista. |
| metsakeskus.315010018 |
272 |
Runtele |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
334274.00000000 |
7072756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010018 |
Runtele on kivikkoinen, osittain kallioinen suosaareke Välikylän eteläosassa. Saarekkeen luoteiskärjessä on useampia röykkiöitä sekä asumuspainanteita muistuttavia raivanteita. Niistä muutamasta asuinpaikkalöytöjä (kvartsia).
Vuonna 2021 tarkastettiin 1996 tarkastuksessa todetut asumuspainanteet eli ryhmä B. Siihen kuuluu hyvin iso ja soikea asumuspainanne (pääkohde), jota ympäröi vahvat kivistä koostuvat ympärysvallit (Runtele B, asumuspainanne 1) Se sijaitsee kivikkoisella kankaalla. Sisämitat ovat n. 16x9 metriä. Vuoden 2023 inventoinnissa ulkomitoiksi määriteltiin n. 25x15 metriä. Asumuspainanteen vallissa tai välittömästi sen ulkopuolella todettiin myös joitakin röykkiömäisiä ja kuoppamaisia rakenteita. Noin 10m asumuspainanteen länsipuolella kulkee uudelta vaikuttava metsätie. Asumuspainanteesta noin 80 metriä luoteeseen suppakuopan pohjoispuolella sijaitsee asumuspainanne. (Runtele B, asumuspainanne 2). Painanne on hyvin matala, mutta siinä on selkeä kehävalli. Painanteen läpimitta on noin 10x8 metriä.
Tarkastuksessa löydettiin ennestään tuntematon röykkiö (Runtele c, röykkiö), joka sijaitsee em. isosta asumuspainanteesta noin 150 metriä lounaaseen pienellä kivikkoisella mäenkumpareella. Röykkiö on pyöreä, korkeus 30-40 cm ja läpimitta n. 4x4 m. Röykkiön keskellä on kuoppa.
Vuoden 2023 inventoinnissa varsinaisista kohdekoordinaateista eikä ympäröivältä alueelta havaittu minkäänlaista röykkiötä saati raivanteita, eikä näiden koordinaattien osoittamaa, vuoden 1981 inventoinnissa ja vuoden 1996 tarkastuksessa mainittua alakohdetta Runtele A pystytty paikantamaan inventoinnissa kartoitetulta alueelta. On todennäköistä, että kyseinen alakohde sijaitsee useita kymmeniä, jopa muutaman sata metriä pohjoisempana ja/tai idempänä kuin ilmoitettu, tämän inventoinnin puitteissa kartoitetun suunniteltua
tuulivoimalapaikkaa ympäröivän 200 m vyöhykkeen ulkopuolella. Muuten aiemmin havaitut kohteet pystyttiin paikallistamaan, ja niiden todettiin olevan entisellään. Lisäksi kartoitettiin muutama uusi alakohde – yksi mahdollinen metsätöissä vaurioitunut asumuspainanne n. 25 m itään aiemmin tunnetusta asumuspainanteesta Runtele B, asumuspainanne 2, sekä kolmen mahdollisen rakkakuopan ryhmä rakka-alueella 50–100 koilliseen aiemmin
tunnetuista asumuspainanteista. |
| metsakeskus.315010018 |
272 |
Runtele |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
334274.00000000 |
7072756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010018 |
Runtele on kivikkoinen, osittain kallioinen suosaareke Välikylän eteläosassa. Saarekkeen luoteiskärjessä on useampia röykkiöitä sekä asumuspainanteita muistuttavia raivanteita. Niistä muutamasta asuinpaikkalöytöjä (kvartsia).
Vuonna 2021 tarkastettiin 1996 tarkastuksessa todetut asumuspainanteet eli ryhmä B. Siihen kuuluu hyvin iso ja soikea asumuspainanne (pääkohde), jota ympäröi vahvat kivistä koostuvat ympärysvallit (Runtele B, asumuspainanne 1) Se sijaitsee kivikkoisella kankaalla. Sisämitat ovat n. 16x9 metriä. Vuoden 2023 inventoinnissa ulkomitoiksi määriteltiin n. 25x15 metriä. Asumuspainanteen vallissa tai välittömästi sen ulkopuolella todettiin myös joitakin röykkiömäisiä ja kuoppamaisia rakenteita. Noin 10m asumuspainanteen länsipuolella kulkee uudelta vaikuttava metsätie. Asumuspainanteesta noin 80 metriä luoteeseen suppakuopan pohjoispuolella sijaitsee asumuspainanne. (Runtele B, asumuspainanne 2). Painanne on hyvin matala, mutta siinä on selkeä kehävalli. Painanteen läpimitta on noin 10x8 metriä.
Tarkastuksessa löydettiin ennestään tuntematon röykkiö (Runtele c, röykkiö), joka sijaitsee em. isosta asumuspainanteesta noin 150 metriä lounaaseen pienellä kivikkoisella mäenkumpareella. Röykkiö on pyöreä, korkeus 30-40 cm ja läpimitta n. 4x4 m. Röykkiön keskellä on kuoppa.
Vuoden 2023 inventoinnissa varsinaisista kohdekoordinaateista eikä ympäröivältä alueelta havaittu minkäänlaista röykkiötä saati raivanteita, eikä näiden koordinaattien osoittamaa, vuoden 1981 inventoinnissa ja vuoden 1996 tarkastuksessa mainittua alakohdetta Runtele A pystytty paikantamaan inventoinnissa kartoitetulta alueelta. On todennäköistä, että kyseinen alakohde sijaitsee useita kymmeniä, jopa muutaman sata metriä pohjoisempana ja/tai idempänä kuin ilmoitettu, tämän inventoinnin puitteissa kartoitetun suunniteltua
tuulivoimalapaikkaa ympäröivän 200 m vyöhykkeen ulkopuolella. Muuten aiemmin havaitut kohteet pystyttiin paikallistamaan, ja niiden todettiin olevan entisellään. Lisäksi kartoitettiin muutama uusi alakohde – yksi mahdollinen metsätöissä vaurioitunut asumuspainanne n. 25 m itään aiemmin tunnetusta asumuspainanteesta Runtele B, asumuspainanne 2, sekä kolmen mahdollisen rakkakuopan ryhmä rakka-alueella 50–100 koilliseen aiemmin
tunnetuista asumuspainanteista. |
| metsakeskus.315010018 |
272 |
Runtele |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
334274.00000000 |
7072756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010018 |
Runtele on kivikkoinen, osittain kallioinen suosaareke Välikylän eteläosassa. Saarekkeen luoteiskärjessä on useampia röykkiöitä sekä asumuspainanteita muistuttavia raivanteita. Niistä muutamasta asuinpaikkalöytöjä (kvartsia).
Vuonna 2021 tarkastettiin 1996 tarkastuksessa todetut asumuspainanteet eli ryhmä B. Siihen kuuluu hyvin iso ja soikea asumuspainanne (pääkohde), jota ympäröi vahvat kivistä koostuvat ympärysvallit (Runtele B, asumuspainanne 1) Se sijaitsee kivikkoisella kankaalla. Sisämitat ovat n. 16x9 metriä. Vuoden 2023 inventoinnissa ulkomitoiksi määriteltiin n. 25x15 metriä. Asumuspainanteen vallissa tai välittömästi sen ulkopuolella todettiin myös joitakin röykkiömäisiä ja kuoppamaisia rakenteita. Noin 10m asumuspainanteen länsipuolella kulkee uudelta vaikuttava metsätie. Asumuspainanteesta noin 80 metriä luoteeseen suppakuopan pohjoispuolella sijaitsee asumuspainanne. (Runtele B, asumuspainanne 2). Painanne on hyvin matala, mutta siinä on selkeä kehävalli. Painanteen läpimitta on noin 10x8 metriä.
Tarkastuksessa löydettiin ennestään tuntematon röykkiö (Runtele c, röykkiö), joka sijaitsee em. isosta asumuspainanteesta noin 150 metriä lounaaseen pienellä kivikkoisella mäenkumpareella. Röykkiö on pyöreä, korkeus 30-40 cm ja läpimitta n. 4x4 m. Röykkiön keskellä on kuoppa.
Vuoden 2023 inventoinnissa varsinaisista kohdekoordinaateista eikä ympäröivältä alueelta havaittu minkäänlaista röykkiötä saati raivanteita, eikä näiden koordinaattien osoittamaa, vuoden 1981 inventoinnissa ja vuoden 1996 tarkastuksessa mainittua alakohdetta Runtele A pystytty paikantamaan inventoinnissa kartoitetulta alueelta. On todennäköistä, että kyseinen alakohde sijaitsee useita kymmeniä, jopa muutaman sata metriä pohjoisempana ja/tai idempänä kuin ilmoitettu, tämän inventoinnin puitteissa kartoitetun suunniteltua
tuulivoimalapaikkaa ympäröivän 200 m vyöhykkeen ulkopuolella. Muuten aiemmin havaitut kohteet pystyttiin paikallistamaan, ja niiden todettiin olevan entisellään. Lisäksi kartoitettiin muutama uusi alakohde – yksi mahdollinen metsätöissä vaurioitunut asumuspainanne n. 25 m itään aiemmin tunnetusta asumuspainanteesta Runtele B, asumuspainanne 2, sekä kolmen mahdollisen rakkakuopan ryhmä rakka-alueella 50–100 koilliseen aiemmin
tunnetuista asumuspainanteista. |
| metsakeskus.315010020 |
272 |
Järvelänkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336329.57800000 |
7074920.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010020 |
Paikka sijaitsee Järvelänkankaalla, itään laskevassa kangasmaastossa. Paikalla on 2 löytökohtaa noin 100 metrin päässä toisistaan. Iskokset löytyivät poluilta, joissa pohjamaa oli paikoitellen näkyvissä.
Vuoden 2023 inventointi: Kohteen alue on harvaa varttunutta mäntykangasta. Rikkoutuneita maanpinnan kohtia ei havaittu, eikä kohdetta pystytty tarkemmin rajaamaan. |
| metsakeskus.315010022 |
272 |
Järvelänkangas 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336129.65800000 |
7075140.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010022 |
Paikka sijaitsee Järvelänkankaan länsireunalla, kangasmaastossa. Paikalta löytyi vuoden 1981 inventoinnissa kvartsi-iskoksia (7 kpl) tien penkalta.
Tarkastuksessa toukokuussa 2010 voitiin havaita, että lähes koko tien länsipuoli, peruskartan sanojen Pasila-Järvelänkangas välinen alue oli vanhaa maa-ainesottoaluetta.
Vuoden 2023 inventointi: Alueella on nuorehkoa, äestettyä mäntyvaltaista metsää. Rikkoutuneita maanpinnankohtia ei havaittu, eikä kohdetta pystytty tarkemmin rajaamaan. |
| metsakeskus.315010024 |
272 |
Jättiläisluola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
336689.00000000 |
7077418.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010024 |
Suosaarekkeella sijaitseva keskeltä painunut latomus, kooltaan noin 5 x 4 metriä. Paikalla ei käyty vuoden 1981 inventoinnissa; tiedot perustuvat ilmoittajan havaintoihin.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohde ja sen sijainti tarkastettiin. Osasta röykkiön kiviä on lähtenyt jäkälä- ai sammalpeite päältä ja jotkut röykkiön pinnan kivet ovat poissa paikoiltaan. |
| metsakeskus.315010025 |
272 |
Kuurnakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
336515.48200000 |
7080798.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010025 |
Paikka sijaitsee Kuurnakankaan kaakkoisosassa, harjanteen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on 7 röykkiötä. Niistä neljä on isompia keskuskuopallisia röykkiöitä ja kolme pienempiä ja matalampia röykkiöitä ilman keskuskuoppaa.
Röykkiöt sijaitsevat kivikkoisen havumetsää kasvavan sorakankaan laella n. 60-62,5 m
merenpinnan yläpuolella . Lisäksi kankaalla on useita pienehköjä toistaiseksi kartoittamattomia painanteita.
Vuoden 2013 tutkimuskohteeksi valittiin yksi 3m läpimittainen matala ja sammaloitunut röykkiö. Sen itäpäädystä tutkittiin noin 3 neliömetrin alue. Röykkiöalueen pohjoispuolella on heikosti maastossa erottuva matala noin 7m läpimittainen painanne, jonka läpi kaivettiin puolenmetrin levyinen ja 10m pitkä koeoja.
Röykkiöstä ei löytynyt mitään ihmisen toimintaan viittaavaa, joskin se vaikuttaa
rakennetulta. Röykkiön pohjoispuolelta löytyi pintamaasta kvartsi-kaavin ja -iskoksia.
Vuoden 2015 kaivauksen tarkoituksena oli jatkaa vuoden 2013 kaivausta laajentamalla kaivausaluetta länteen siten, että röykkiön keskusalueet saataisiin tutkittua. Röykkiön alta noin puolen metrin syvyydeltä maanpinnasta tason 2 alaosasta tuli esiin hyvin tiheästi ladottu nyrkinkokoisista kivistä koostuva kiveys. Kivien väleissä ja päällä oli voimakkaan punaruskeaksi värjäytynyttä maata, kulttuurikerrosta. Tästä kerroksesta tuli esiin myös kaksi kvartsiesinettä ja 20 iskosta. Ajoituksen suhteen sekä löydöt että kohteen sijainti viittaavat mieluummin neoliittiselle kivikaudelle kuin pronssikaudelle.
Kuurnakankaan kaakkoispäädyssä on hiekkakuoppa, jonka alueelta löytyi 19 kpl kvartsi-iskoksia vuoden 1981 inventoinnissa |
| metsakeskus.315010025 |
272 |
Kuurnakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
336515.48200000 |
7080798.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010025 |
Paikka sijaitsee Kuurnakankaan kaakkoisosassa, harjanteen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on 7 röykkiötä. Niistä neljä on isompia keskuskuopallisia röykkiöitä ja kolme pienempiä ja matalampia röykkiöitä ilman keskuskuoppaa.
Röykkiöt sijaitsevat kivikkoisen havumetsää kasvavan sorakankaan laella n. 60-62,5 m
merenpinnan yläpuolella . Lisäksi kankaalla on useita pienehköjä toistaiseksi kartoittamattomia painanteita.
Vuoden 2013 tutkimuskohteeksi valittiin yksi 3m läpimittainen matala ja sammaloitunut röykkiö. Sen itäpäädystä tutkittiin noin 3 neliömetrin alue. Röykkiöalueen pohjoispuolella on heikosti maastossa erottuva matala noin 7m läpimittainen painanne, jonka läpi kaivettiin puolenmetrin levyinen ja 10m pitkä koeoja.
Röykkiöstä ei löytynyt mitään ihmisen toimintaan viittaavaa, joskin se vaikuttaa
rakennetulta. Röykkiön pohjoispuolelta löytyi pintamaasta kvartsi-kaavin ja -iskoksia.
Vuoden 2015 kaivauksen tarkoituksena oli jatkaa vuoden 2013 kaivausta laajentamalla kaivausaluetta länteen siten, että röykkiön keskusalueet saataisiin tutkittua. Röykkiön alta noin puolen metrin syvyydeltä maanpinnasta tason 2 alaosasta tuli esiin hyvin tiheästi ladottu nyrkinkokoisista kivistä koostuva kiveys. Kivien väleissä ja päällä oli voimakkaan punaruskeaksi värjäytynyttä maata, kulttuurikerrosta. Tästä kerroksesta tuli esiin myös kaksi kvartsiesinettä ja 20 iskosta. Ajoituksen suhteen sekä löydöt että kohteen sijainti viittaavat mieluummin neoliittiselle kivikaudelle kuin pronssikaudelle.
Kuurnakankaan kaakkoispäädyssä on hiekkakuoppa, jonka alueelta löytyi 19 kpl kvartsi-iskoksia vuoden 1981 inventoinnissa |
| metsakeskus.315010027 |
272 |
Vehvermaankangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
333777.00000000 |
7083080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010027 |
Röykkiö sijaitsee Vehvermaankangas -nimisen harjanteen eteläosassa. Röykkiö on kehämäinen, sammaloitunut ja kooltaan 4 x 5 x 0,5 m.
Vuonna 2023 röykkiön kunto ja sijaintitieto tarkastettiin. Röykkiö vastaa vuoden 1981 inventointiraportin kuvausta. Se sijaitsee luode-kaakko suuntaisen moreeniharjanteen eteläosassa lähellä soranottokuopan reunaa. Röykkiö on sammaloitunut ja sen länsireunassa kulkee vanha metsäkoneen ajoura. Tästä noin 15 metriä etelään aivan sorakuopan reunalla sijaitsee toinen suurin piirtein samankokoinen röykkiö, joka on kaatuneiden puiden peitossa. Molemmat röykkiöt ovat osittain vahingoittuneita.
Esa Eetu Takala on maininnut kohteen teoksessaan Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlakunnan suuomalaisesta osasta vuodelta 1896. Takala mainitsee "kaksi kivikasaa, joita yhdistää pitkin harjun selkä kulkeva noin 16 metriä pitkä kiviaidan jäännös". Röykkiöiden välimaastossa erottuu epäselvää vallimaista kivirakennetta, joka on osittain hajonnut metsäkoneen jäljiltä. Mahdollisesti kyseessä on Takalan mainitsema kiviaita. |
| metsakeskus.315010028 |
272 |
Jokikylänharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
334684.21500000 |
7081665.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010028 |
Röykkiö sijaitsee kivisen harjanteen laella. Röykkiön koko on 5,5 x 4 x 0,4 m ja sen keskellä on 1 x 1 metrin laajuinen kuoppa. |
| metsakeskus.315010029 |
272 |
Vanhakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
323665.00000000 |
7075531.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010029 |
Röykkiö sijaitsee kivisen, 400 x 250 metrin suuruisen harjanteen laella. Röykkiö on koottu ison maakiven ympärille. Sen koko on 8 x 7 x 0,5 m.
Vuoden 2024 tarkastuksessa sijainti tarkastettiin ja todettiin röykkiön sijaitsevan em. harjanteen reunassa pienellä kumpareella. Röykkiö on rakennettu suuren, reilut 2 metriä korkean keskuskiven ympärille ja sen leveys vaihtelee noin 1,5 - 2,5 metrin välillä. Röykkiön koko läpimitta on noin 8 x 8 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiö on sammaloitunut ja hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.315010030 |
272 |
Kangasniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
324249.00000000 |
7075025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010030 |
Röykkiö sijaitsee kivisen mäen korkeimmalla kohdalla. Sen koko on noin 7 x 7 m ja korkeus noin 80 cm. Röykkiötä rajoittavat koillis- ja kaakkoispuolelta isot maakivet. Keskellä röykkiötä on suorakaiteenmuotoinen 4x1 m läpimittainen kuoppa, jonka seinämä on ladottu suoriksi. Kuoppa on vahvasti sammaloitunut. On vaikea sanoa onko kyseessä hautaan alunperin kuulunut rakenne vai myöhempi, esim. kellarikuoppa. |
| metsakeskus.315010031 |
272 |
Kytökangas 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
324475.00000000 |
7074419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010031 |
Röykkiö sijaitsee mäenkielekkeellä, joka viettää jyrkästi etelään ja kaakkoon. Latomuksen koko on 5,5 x 5,5 m ja korkeus noin 70 cm. Sen keskellä on laaja, pohjaan asti ulottuva kuoppa. |
| metsakeskus.315010032 |
272 |
Kytökangas 2-3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
324949.15100000 |
7074315.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010032 |
Röykkiöt sijaitsevat luode-kaakko -suuntaisen harjun kaakkoisosassa. Röykkiöt ovat kooltaan 7 x 6 m ja 3 x 3 m ja molempia on kaiveltu pohjaan asti. |
| metsakeskus.315010033 |
272 |
Jyrkänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334023.50800000 |
7075279.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010033 |
Kohde sijaitsee Kälviänjoen latvoilla, joen eteläpuolella olevan Jyrkänkankaan kaakkoislaidalla, kangasmaalla.
Paikalla on metsäinen pienehkö kumpare, jonka kupeella, metsätien vieressä on pienehkö sorakuoppa. Paikka on itärinnettä. Asuinpaikkalöydöt ovat kuopan reunoilta ja niitä kerätty useaan eri otteeseen. Asuinpaikka on löytynyt vuonna 1987. |
| metsakeskus.315010034 |
272 |
Peräkorvenharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340989.72000000 |
7071849.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010034 |
Hiekanottoaluetta, Pitkämäen itäpää, osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.315010035 |
272 |
Mäkelä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338734.62200000 |
7073276.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010035 |
Hiekanottoaluetta Isokankaalla, tien eteläpuolella. Ehjällä kankaalla, hiekkakuoppien länsipuolella on havaittu kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.315010036 |
272 |
Päivärinta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339111.46800000 |
7072777.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010036 |
Viljelysmaalla, metsässä, kakkoisrinnettä; jatkuu Ullavan puolelle (Ullava 3). |
| metsakeskus.315010037 |
272 |
Mäkelä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338908.55000000 |
7072937.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010037 |
Viljelysmaalla, pienialainen? |
| metsakeskus.315010038 |
272 |
Pikkuharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
338753.61100000 |
7072834.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010038 |
Pikkuharjusta noin 200 metriä etelään on etelä-kaakkoisrinteessä, erillisen mäenkumpareen reunalla laakea selvä painanne, jonka läpimitta on runsaat 10 metriä. Sen ympärillä on matalaa vallia. Tarkastuksessa aukea oli äestetty ja äestysurissa voitiin havaita kvartsia. Kvartsia löytyi suhteellisen pieneltä alalta painanteen tuntumasta; muutamia myös pohjoiseen Pikkuharjulle vievältä traktoriuralta.
Lisäksi Pikkuharjulla, hyvin kivisessä kangasmaastossa on useita Antti Saaren osoittamia kuopanteita/kuopanneryhmiä ja epämääräisiä kiviröykkiöitä. Kuopanteisiin tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä tai hiiltä.
|
| metsakeskus.315010038 |
272 |
Pikkuharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
338753.61100000 |
7072834.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010038 |
Pikkuharjusta noin 200 metriä etelään on etelä-kaakkoisrinteessä, erillisen mäenkumpareen reunalla laakea selvä painanne, jonka läpimitta on runsaat 10 metriä. Sen ympärillä on matalaa vallia. Tarkastuksessa aukea oli äestetty ja äestysurissa voitiin havaita kvartsia. Kvartsia löytyi suhteellisen pieneltä alalta painanteen tuntumasta; muutamia myös pohjoiseen Pikkuharjulle vievältä traktoriuralta.
Lisäksi Pikkuharjulla, hyvin kivisessä kangasmaastossa on useita Antti Saaren osoittamia kuopanteita/kuopanneryhmiä ja epämääräisiä kiviröykkiöitä. Kuopanteisiin tehdyistä koepistoista ei tullut löytöjä tai hiiltä.
|
| metsakeskus.315010039 |
272 |
Pahkurinkangas A-C |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334861.16700000 |
7076114.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010039 |
Kohde sijaitsee Ullava-Kälviä maantien pohjoispuolella olevalla laajahkolla kivisellä mäkialueella. Mäen etelä-kaakkoisrinteeltä on tarkastuksessa 1989 saatu asuinpaikkalöytöjä kolmesta eri kohdasta (A, B, C). Osa löydöistä on tehty äestetyltä metsämaalta, osa viljelysmaalta. Kvartsilöytöpaikasta A noin 80 metrin päässä metsässä on läpimitaltaan 4-5 metrin suuruinen, matala ja pyöreä röykkiö, jonka keskellä on kuoppa (kehämäinen kokonaisuus).
Kartan "kaivon" paikalla on edelleen luonnonlähde. |
| metsakeskus.315010039 |
272 |
Pahkurinkangas A-C |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
334861.16700000 |
7076114.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010039 |
Kohde sijaitsee Ullava-Kälviä maantien pohjoispuolella olevalla laajahkolla kivisellä mäkialueella. Mäen etelä-kaakkoisrinteeltä on tarkastuksessa 1989 saatu asuinpaikkalöytöjä kolmesta eri kohdasta (A, B, C). Osa löydöistä on tehty äestetyltä metsämaalta, osa viljelysmaalta. Kvartsilöytöpaikasta A noin 80 metrin päässä metsässä on läpimitaltaan 4-5 metrin suuruinen, matala ja pyöreä röykkiö, jonka keskellä on kuoppa (kehämäinen kokonaisuus).
Kartan "kaivon" paikalla on edelleen luonnonlähde. |
| metsakeskus.315010039 |
272 |
Pahkurinkangas A-C |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
334861.16700000 |
7076114.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010039 |
Kohde sijaitsee Ullava-Kälviä maantien pohjoispuolella olevalla laajahkolla kivisellä mäkialueella. Mäen etelä-kaakkoisrinteeltä on tarkastuksessa 1989 saatu asuinpaikkalöytöjä kolmesta eri kohdasta (A, B, C). Osa löydöistä on tehty äestetyltä metsämaalta, osa viljelysmaalta. Kvartsilöytöpaikasta A noin 80 metrin päässä metsässä on läpimitaltaan 4-5 metrin suuruinen, matala ja pyöreä röykkiö, jonka keskellä on kuoppa (kehämäinen kokonaisuus).
Kartan "kaivon" paikalla on edelleen luonnonlähde. |
| metsakeskus.315010039 |
272 |
Pahkurinkangas A-C |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
334861.16700000 |
7076114.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010039 |
Kohde sijaitsee Ullava-Kälviä maantien pohjoispuolella olevalla laajahkolla kivisellä mäkialueella. Mäen etelä-kaakkoisrinteeltä on tarkastuksessa 1989 saatu asuinpaikkalöytöjä kolmesta eri kohdasta (A, B, C). Osa löydöistä on tehty äestetyltä metsämaalta, osa viljelysmaalta. Kvartsilöytöpaikasta A noin 80 metrin päässä metsässä on läpimitaltaan 4-5 metrin suuruinen, matala ja pyöreä röykkiö, jonka keskellä on kuoppa (kehämäinen kokonaisuus).
Kartan "kaivon" paikalla on edelleen luonnonlähde. |
| metsakeskus.315010040 |
272 |
Yritys a-b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337834.97500000 |
7074580.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010040 |
Viljelysmaalla on kaksi löytökohtaa noin 200 m päässä toisistaan:
a) Yrityksen entisen torpan eteläpuolella, hiekkapeltoa, laakeaa etelä-kaakkoisrinnettä. Kvartsit pellon yläosasta 60 metrin käyrän vaiheilta.
b) Hienohiekkaista etelään ja lounaaseen viettävää rinnepeltoa maantien eteläpuolella. Löydöt pääosaksi rinteen yläosasta noin 65 metrin käyrän yläpuolelta.
Vuonna 1998 on löytöjä saatu Antti Saaren lähettämänä noin 300 m eteläkaakkoon kohdasta b. Alue on metsämaata, hakattu ja äestetty vuonna 1998. Löytöpaikan korkeus on noin 65 m; kuulunee samaan kokonaisuuteen kuin a ja b.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. |
| metsakeskus.315010041 |
272 |
Pirttisalo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333600.66000000 |
7079063.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010041 |
Kohde sijaitsee Pirttisalon talosta noin 100 metriä eteläkaakkoon, viljelysmaalla, kaakkoisrinteessä, hiekansekaisella maalla. Rinteen kaakkoiskärjestä on poimittu kvartseja.
Talon pellolta kerrotaan 1800-luvulla löytyneen reikäkiven, mutta sellaisesta ei KM:ssa ole tietoa.
Ympäristönsä puolesta soveltuu hyvin asuinpaikaksi; muinaisen saaren kaakkoiskärkeä (?). |
| metsakeskus.315010042 |
272 |
Köösti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333536.68900000 |
7077704.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010042 |
Paikka sijaitsee Leppäharjunkankaan kaakkoispuolella. Jyrkähköllä kaakkois-etelärinteellä viljelysmaalla on vyöhyke, jolta on poimittu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Löydöt ovat pääasiassa rinteen yläosasta, metsän reunasta, noin 45 metrin korkeudelta. Maaperä on hiekka-hiesumaata.
|
| metsakeskus.315010043 |
272 |
Leppäharjunkangas/Sammalsalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333476.72200000 |
7077266.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010043 |
Paikka sijaitsee Leppäharjunkankaan kaakkoispäässä. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu sekä viljelysmaasta (a) että äestetyltä mäkirinteeltä (b).
|
| metsakeskus.315010044 |
272 |
Pikku Hautakangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
336395.00000000 |
7076394.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010044 |
Kohde sijaitsee luoteis-kaakkoissuuntaisen mäen laella, suunnilleen sen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on matala noin 28 x 12 metrin suuruinen soikea kehävalli, jossa on muutamia matalia paikkoja (katkeamiskohtia, valli ei siis ole yhtenäinen ja yhtä korkea kaikkialta). Vallin leveys vaihtelee ja muodoltaan se on harjava ts. keskeltä korkein. Paikoin etelä- ja itäpäässä on valliin kaiveltu kuoppia. Kehän sisäpuoli on verrattain tasakivistä ja vähäkivistä; vallin ympäristö on selvästi kivisempää. Rakennelma on ainakin osaksi ihmisen muovaama, ehkä alkujaan ollut luonnon tekemä muodostelma. |
| metsakeskus.315010045 |
272 |
Ryönänkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
334719.21900000 |
7076448.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010045 |
Röykkiö sijaitsee mäenharjanteen laella, suuren sorakuopan pohjoisreunan lähellä, vain muutamia metrejä sen reunalta. Röykkiö on matala, kivistä tehty, läpimitaltaan noin 4 metriä ja sen keskellä on iso kivi (silmäkivi). Röykkiössä on kaksi isoa pengottua kuoppaa, jotka ovat ilmeisesti melko äskettäin aikaansaatuja. Muita röykkiöitä mäellä ei havaittu.
Kuopanteita pohjois-koillisrinteessä. |
| metsakeskus.315010046 |
272 |
Pajala/Palo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330489.91600000 |
7078048.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010046 |
Viljelysmaalla, loivaa itärinnettä. |
| metsakeskus.315010047 |
272 |
Isosalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338144.86100000 |
7072662.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010047 |
Paikka sijaitsee Kälviän-Ullavan rajalta noin vajaat 400 metriä länteen, Kälviän puolella, Haapasalon-Salokankaan viljelyaukean eteläreunalla. Pohjoiskoilliseen viettävältä rinnepellolta, Isosalon rakennusten alapuolelta on löytynyt kvartseja verrattain laajalta alueelta. Maaperä on hiesumultaa/hiekkaa.
|
| metsakeskus.315010048 |
272 |
Ruokasalonharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334626.25600000 |
7077873.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010048 |
Ruokasalonharju sijaitsee Kälviän Välikylässä, Hannijärvenojan eteläpuolella, ojasta noin 300 m. Kohde sijaitsee moreenimäen kivikkoisella itärinteellä ja sen äestetyllä laella. Paikalla on kaksi kiviröykkiötä, toinen mäen itäsivulla, toinen mäen laella. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 6-8 metrin välillä. Mäen laella sijaitseva röykkiö on äestyksessä pahoin tuhoutunut.
Mäen kivikkoisella laella voitiin tarkastuksessa 1991 poimia runsaasti kvartsia noin 50 x 50 metrin suuruiselta alueelta. Mahdollisesti laella on ollut painanteita, kodanpohjia tai soikeita valleja, jotka ovat olleet asunnonpohjia.
|
| metsakeskus.315010048 |
272 |
Ruokasalonharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
334626.25600000 |
7077873.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010048 |
Ruokasalonharju sijaitsee Kälviän Välikylässä, Hannijärvenojan eteläpuolella, ojasta noin 300 m. Kohde sijaitsee moreenimäen kivikkoisella itärinteellä ja sen äestetyllä laella. Paikalla on kaksi kiviröykkiötä, toinen mäen itäsivulla, toinen mäen laella. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 6-8 metrin välillä. Mäen laella sijaitseva röykkiö on äestyksessä pahoin tuhoutunut.
Mäen kivikkoisella laella voitiin tarkastuksessa 1991 poimia runsaasti kvartsia noin 50 x 50 metrin suuruiselta alueelta. Mahdollisesti laella on ollut painanteita, kodanpohjia tai soikeita valleja, jotka ovat olleet asunnonpohjia.
|
| metsakeskus.315010048 |
272 |
Ruokasalonharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
334626.25600000 |
7077873.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010048 |
Ruokasalonharju sijaitsee Kälviän Välikylässä, Hannijärvenojan eteläpuolella, ojasta noin 300 m. Kohde sijaitsee moreenimäen kivikkoisella itärinteellä ja sen äestetyllä laella. Paikalla on kaksi kiviröykkiötä, toinen mäen itäsivulla, toinen mäen laella. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 6-8 metrin välillä. Mäen laella sijaitseva röykkiö on äestyksessä pahoin tuhoutunut.
Mäen kivikkoisella laella voitiin tarkastuksessa 1991 poimia runsaasti kvartsia noin 50 x 50 metrin suuruiselta alueelta. Mahdollisesti laella on ollut painanteita, kodanpohjia tai soikeita valleja, jotka ovat olleet asunnonpohjia.
|
| metsakeskus.315010048 |
272 |
Ruokasalonharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
334626.25600000 |
7077873.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010048 |
Ruokasalonharju sijaitsee Kälviän Välikylässä, Hannijärvenojan eteläpuolella, ojasta noin 300 m. Kohde sijaitsee moreenimäen kivikkoisella itärinteellä ja sen äestetyllä laella. Paikalla on kaksi kiviröykkiötä, toinen mäen itäsivulla, toinen mäen laella. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 6-8 metrin välillä. Mäen laella sijaitseva röykkiö on äestyksessä pahoin tuhoutunut.
Mäen kivikkoisella laella voitiin tarkastuksessa 1991 poimia runsaasti kvartsia noin 50 x 50 metrin suuruiselta alueelta. Mahdollisesti laella on ollut painanteita, kodanpohjia tai soikeita valleja, jotka ovat olleet asunnonpohjia.
|
| metsakeskus.315010049 |
272 |
Ulvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337948.94000000 |
7072752.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010049 |
Löytöpaikka on peltorinnettä Ulvin entisen talon ympäristössä. Paikalta on 60 metrin käyrän päältä löytynyt kvartsia, joista yksi on varma iskos. Maaperä on hienoa hiekkaa ja hiesua.
Paikka on asuinpaikaksi sopiva, idempänä Isosalon 47 asuinpaikka.
|
| metsakeskus.315010050 |
272 |
Rimpinevanharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
339067.48100000 |
7075242.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010050 |
Kivikkoinen mäki, koillisrinne, äestetty maan pinta, mahdollisesti jatkuu tien alle?
Ei tarkastuskertomusta v.1991.
V. 2021 tarkastus: Rimpinevanharjun itä- ja koillisosassa oli tehty koneellista maanmuokkausta, jolloin maanpinta oli rikkoontunut. Alueella oli siellä täällä näkyvissä merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Kokkolan seudun opiston arkeologian kurssilaisten kanssa selvitettiin asuinpaikka-alueen laajuutta syksyllä 2021 kulkemalla läpi laikutusjäljet ja merkitsemällä kepeillä havainto- ja löytöpaikat maastoon, joista otettiin koordinaatit (kts. alakohteet). Pääosin havainnot tehtiin vuonna 1991 tehtyjen asuinpaikkalöytöjen etelä- ja lounaispuoleiselta loivalta itään ja kaakkoon viettävältä rinteeltä. Löydöt koostuivat kvartsi-iskoksista sekä muutamasta kvartsiesineestä ja -ytimestä. Paikoin oli havaittavissa myös kulttuurikerrosta.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. |
| metsakeskus.315010051 |
272 |
Kämppäkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
327245.22200000 |
7077599.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010051 |
Kohde sijaitsee soiden ympäröimällä moreeniharjanteella, Mustalammen ja Kämppärämeen välillä. Paikalla on asuinpainanne, sen vierellä raivattua "piha-aluetta" sekä pari mahdollista veneenvetouraa ja yksi venevalkama. Asuinpainanne on kooltaan 14 x 8 m ja noin 1,5 m syvä. Reunaa kiertää noin 2 m leveä valli, joka on ainakin osaksi ihmisen kasaama. Mahdollisesti kysymyksessä on alkujaan luonnon muovaama painanne, jota ihminen on parannellut tarkoituksiinsa. Kuopan pohjalle tehdystä koepistosta löytyi kvartsia (ei otettu talteen). Asuinkuopan länsipäässä on neliskanttinen kivipaasi, koko noin 90 x 50 x 50 cm, joka vaikuttaa kaatuneen pystyasennosta kyljelleen.
Kuopan länsipuolella on tasainen, raivattu alue, kooltaan noin 6 x 16 m. Tämän "piha-alueen" pohjoisreunasta lähtee kivikkoon raivattu noin 13 m pitkä polku, joka päättyy muinaiseen rantaan. Noin 30 m asuinpainanteen eteläpuolella on kolme matalaa 5-7 m pitkää ja noin 2 m leveää uraa, jotka ovat mahdollisia veneenvetouria. Asuinpainanteen pohjoispuolella on kaksi kivistä raivattua aluetta harjanteen laidassa, mahdollisia venevalkamia.
Kohteessa on tehty pienimuotoiset kaivaukset vuonna 2005 (ks. Tukimukset -välilehti). |
| metsakeskus.315010052 |
272 |
Björkbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
349565.27500000 |
7070725.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010052 |
Kohde sijaitsee viljelysmaalla, pohjoisrinteellä, Norpanjärven eteläpuolella. |
| metsakeskus.315010053 |
272 |
Poroluodonkrunni |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
311462.00000000 |
7100327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010053 |
Poroluodonkari eli Krunni on Kälviän edustalla sijaitseva noin 700 metriä pitkä kalliosaari. Se on ikivanha kalastustukikohta, joka mainittiin kälviäläisten silakanpyyntipaikkana jo 1550-luvulla.
Vuoden 2022 tarkastuksessa korjattiin saaren jatulintarhojen sijaintitiedot. Kohteessa on kaksi jatulintarhaa melkein saaren keskellä sijaitsevalla kallioharjanteella. Isompi jatulintarha (pääkohde) sijaitsee kallioharjanteen länsireunassa. Jatulintarhan läpimitta on noin 15 metriä ja sen kehät ovat suhteellisen hyvin säilyneet. Pienempi jatulintarha sijaitsee isommasta parikymmentä metriä itään aivan polun vieressä. Jatulintarhan läpimitta on noin 5 metriä ja se vaikuttaa uudemmalta rakenteelta. |
| metsakeskus.315010055 |
272 |
Naurishuhtakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332262.22300000 |
7073159.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010055 |
Naurishuhtakangas sijaitsee Välikylässä, runsaat 3 km etelään Kälviänjoesta ja Välikylän koululta. Paikalla on kaksi löytökohtaa noin 100 m päässä toisistaan. Harjanteen kaakkoispäästä tieleikkauksesta ja sen takaa olevalta äestetyltä alueelta löytyi tarkastuksessa 1993 runsaasti kvartseja (löytökohta a). Iskoksia oli myös metsätien vieressä olevien hiekkakuoppien luoteispuolisessa reunassa. Maa on hiekkaista ja punertavaa. Vuoden 2022 tarkastuksessa hiekkakuopan reunat olivat kasvaneet umpeen, joten havaintoja löydöistä eikä maakerroksista voitu tehdä.
Löytökohta b sijaitsee edellisestä noin 100 m luoteeseen, saman harjanteen rinteellä, ylempänä. Kvartseja oli suhteellisen pienellä alalla. Tällä kohdalla on maastossa jonkinlainen tasanne. Punertavaa hiekkaa ei näkynyt. Vuoden 2022 tarkastuksessa tasanne paikannettiin, mutta vanhat äestysurat olivat kasvaneet umpeen eikä löytöjä havaittu. Tasanne on noin 5x4 metrin kokoinen matala painanne ylärinteessä kohdassa, josta kivikkoinen mäenlaki alkaa. Painanne erottuu heikosti maastossa.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään, alakohteessa ei käyty. |
| metsakeskus.315010056 |
272 |
Hanijärvenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335142.04700000 |
7078410.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010056 |
Paikka sijaitsee Kälviän Välikylän pohjoisosassa, Iso ja Pikku Hannijärven eteläpuolella, noin 230 m lounaaseen Pikku Hannijärven eteläpäästä. Paikalla on pitkä luode-kaakko -suuntainen moreeniharjanne.
Tarkastuksessa 1993 oli metsäautotien pohjoispuolisessa ojaleikkauksessa näkyvissä muuhun maastoon verrattuna vähäkivistä, vahvasti ruskeaa, ruosteen (?) värjäämää hiekkaa, jossa oli runsaasti kvartsi-iskoksia. Löytöjen pääasiallinen keräilyalue oli noin 40 m pituudelta tien suuntaisesti ja noin 20 m leveydeltä tieltä pohjoiseen päin. Ympäristö oli tarkastushetkellä äskettäin äestetty. Tien eteläpuolella ojassa löytöjä ei näkynyt.
Todennäköisesti tie on tuhonnut osan asuinpaikasta. |
| metsakeskus.315010057 |
272 |
Hevosmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336333.55300000 |
7081818.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010057 |
Paikka on pieni kumpare Vähäjoen mutkassa maantien pohjoispuolella, noin 50 m tieltä. Kumpareelta, sähkölinjan alta on löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia. Korkeimman kohdan eteläpuolella on havaittu myös palaneita kiviä.
|
| metsakeskus.315010058 |
272 |
Hyötkorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336789.36800000 |
7082156.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010058 |
Paikka on hienohiekkainen pellon luoteiskulma, joka on muuta peltoa hiukan ylempänä. Kynnöspellolta, suunnilleen ladon ja luoteessa pellonkulmauksessa olevan tienpään väliltä on kerätty kvartseja noin 10-15 m leveältä ja 20 m pitkältä alalta. Tarkastuksessa 1993 pelto oli kyntämättä, eikä havaintoja voitu tehdä.
Asuinpaikaksi sopiva suojainen muinainen rantapaikka, ehkä verrattain pienialainen. |
| metsakeskus.315010059 |
272 |
Hautamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336797.36900000 |
7081676.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010059 |
Paikka on peltokumpare maantien ja Vähäjoen pohjoispuolella isomman peltoalueen kaakkoispäässä. Paikalta on kerätty kvartseja. Tarkastuksessa 1993 pelto oli heinällä, eikä havaintoja voitu tehdä. Paikka soveltuu kivikautiseksi asuinpaikaksi.
|
| metsakeskus.315010060 |
272 |
Myllykangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336440.51400000 |
7081973.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010060 |
Paikka on Vähäjokeen loivasti laskevaa rinnepeltoa, jonka yläosasta on kerätty kvartsia. Sijainniltaan sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.315010061 |
272 |
Pikku Hanijärvi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335447.92400000 |
7078956.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010061 |
Kohde sijaitsee Pikku Hanijärven pohjoispuolella kivikkoisella mäenkumpareella. Kumpareen etelärinteeltä kerättiin tarkastuksessa 1993 pieneltä alueelta - ehkä joitain kymmeniä neliömetrejä- kvartsi-iskoksia hiekansekaisesta moreenimaasta. Paikka oli tarkastushetkellä äestetty äskettäin. Kohde verrattain pienialainen.
Lähistöllä kohde 56 Hanhijärvenoja.
|
| metsakeskus.315010062 |
272 |
Roskikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
335550.00000000 |
7077947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010062 |
Kohde sijaitsee Välikylässä, Hannijärven eteläpuolisessa metsämaastossa, metsäautotien eteläpuolella, tieltä noin 100-150 metriä. Harjanteen kärjen itäreunalla on laakea verrattain vähäkivinen usean kymmenen neliön suuruinen alue, jossa erottuu suurehko, selvärajainen kodanpohjapainanne. Maan pinta on rikottu äestyksessä ja rikkonaisissa urissa oli tarkastuskäynnillä 1993 mahdollista poimia runsaasti kvartseja. Kvartseja on löytynyt paikalta myös jonkin matkaa etelään.
Tarkastus 2019: Asumuspainanne on muodoltaan soikea/suorakaide, läpimitaltaan 13x7 m ja suunnaltaan pohjois-etelä. Painanne on melko laakea, mutta sen ympärysvallit ovat pitkillä sivuilla varsin korkeat ja leveät (leveys n.4-5 m). Sen sijaan päädyissä vallit ovat matalat ja vaatimattomat. Rakenne muistuttaa pientä päädyistä avointa jätinkirkkoa, mutta todennäköisesti kyseessä on kuitenkin isohkon asumuksen jäänteet. Tarkastuksessa tehtiin pieni koekuoppa painanteen keskelle. Siinä näytti olevan normaali podsolimaannos, jossa huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin 7cm. Rikastumiskerroksesta löytyi hyvin pientä luusilppua ja pari kvartsi-iskosta, joita ei otettu talteen. Painanteen lounaispuolella on tasainen matalan vallin ympäröimä alue, joka ei ole kuitenkaan kovin selkeä. Alueen koko on noin 7x10 metriä ja suunta lounas-koillinen. Syntyy vaikutelma, että asumuspainanteesta on ollut kulkuväylä tälle ”piha-alueelle”. Kummatkin rakenteet erottuvat hyvin lidar kartassa. |
| metsakeskus.315010062 |
272 |
Roskikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
335550.00000000 |
7077947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010062 |
Kohde sijaitsee Välikylässä, Hannijärven eteläpuolisessa metsämaastossa, metsäautotien eteläpuolella, tieltä noin 100-150 metriä. Harjanteen kärjen itäreunalla on laakea verrattain vähäkivinen usean kymmenen neliön suuruinen alue, jossa erottuu suurehko, selvärajainen kodanpohjapainanne. Maan pinta on rikottu äestyksessä ja rikkonaisissa urissa oli tarkastuskäynnillä 1993 mahdollista poimia runsaasti kvartseja. Kvartseja on löytynyt paikalta myös jonkin matkaa etelään.
Tarkastus 2019: Asumuspainanne on muodoltaan soikea/suorakaide, läpimitaltaan 13x7 m ja suunnaltaan pohjois-etelä. Painanne on melko laakea, mutta sen ympärysvallit ovat pitkillä sivuilla varsin korkeat ja leveät (leveys n.4-5 m). Sen sijaan päädyissä vallit ovat matalat ja vaatimattomat. Rakenne muistuttaa pientä päädyistä avointa jätinkirkkoa, mutta todennäköisesti kyseessä on kuitenkin isohkon asumuksen jäänteet. Tarkastuksessa tehtiin pieni koekuoppa painanteen keskelle. Siinä näytti olevan normaali podsolimaannos, jossa huuhtoutumiskerroksen paksuus oli noin 7cm. Rikastumiskerroksesta löytyi hyvin pientä luusilppua ja pari kvartsi-iskosta, joita ei otettu talteen. Painanteen lounaispuolella on tasainen matalan vallin ympäröimä alue, joka ei ole kuitenkaan kovin selkeä. Alueen koko on noin 7x10 metriä ja suunta lounas-koillinen. Syntyy vaikutelma, että asumuspainanteesta on ollut kulkuväylä tälle ”piha-alueelle”. Kummatkin rakenteet erottuvat hyvin lidar kartassa. |
| metsakeskus.315010063 |
272 |
Kettuharju 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327610.06900000 |
7079385.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010063 |
Kohde sijaitsee Kettuharjun eteläosassa, hiekkaisella kaakkoisrinteellä, soranottoalueella.
Asuinpaikka on pääosin tuhoutunut soranotossa. Paikalla suoritettiin koekaivaukset vuonna 1995, joiden perusteella paikalla ei ole aihetta enää jatkotutkimuksiin. |
| metsakeskus.315010065 |
272 |
Kiiskilampinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338097.00000000 |
7067656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010065 |
Äestetty metsämaa, harjanteella, lammen itäpuolella.
Inventointi 2024: Kohde sijaitsee ojitettujen soiden ympäröimällä kivikkoisella metsäsaarekkeella, metsäsaarekkeen kaakkoispäässä tasaisella terassilla. Tällä kohtaa kiviä on muuta ympäristöä vähemmän. Alue kasvaa nuorta mäntymetsää ja alue on aikoinaan äestetty. Eteläosassa kulkee metsäkoneen ajoura. Koillispuolella noin 140 metrin päässä virtaa Ullavanjoki ja noin 400 metriä lounaaseen sijaitsee Kiiskilampi.
Paikalta havaittiin metsäkoneen ajourasta kaksi kvartsi-iskosta. Ajouran pohjoispuolelle kaivettiin neljä ja luoteispuolelle yksi koekuoppa. Näistä neljästä saatiin useita kivikaudelle ajoittuvia asuin- taikka leiripaikkaan liittyviä löytöjä. Löytöinä oli esimerkiksi yksi kvartsikaavin, mahdollinen kvartsista valmistettu veitsi, sekä useita kvartsi-iskoksia. Kolmesta koekuopasta talletettiin neljä löytöä Kansallismuseon kokoelmiin (KM47043, diar. 31.7.2024). Kaikkia alueelta löytyneitä löytöjä ei talletettu. Kaikista pohjoisimmasta koekuopasta ei tullut löytöjä. Kivettömämpi ja tasaisempi alue, johon löydöt painottuvat laskee länteen, itään ja etelään ja myös maaston kivisyys lisääntyy näihin suuntiin. Kuoppien koko oli noin 30-40 x 30-40 cm. Alueella on noin 2 cm paksu kuntta kerros, jonka alla on noin 5 cm paksu huuhtoutumiskerros. Kaikki löydöt tulivat huuhtoutumiskerroksesta ja kaivaminen lopetettiin löytöjen tullessa vastaan. Kohteelle laadittiin aluerajaus koekuoppien sekä ympäristön silmämääräisen havainnoinnin perusteella. Näiden perusteella vaikuttaisi, että paikalla on pienialainen, noin 10-15 metrin pituinen ja levyinen kivikaudelle ajoittuva asuin- taikka leiripaikka. |
| metsakeskus.315010066 |
272 |
Kalliojärvenkalliot 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
326888.00000000 |
7081483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010066 |
Laajalla kallioalueella sijaitsee yhteensä kolme röykkiötä. Röykkiö 3 sijaitsee noin 170 m etelä-lounaaseen röykkiöistä 1-2 (315 01 0004), jotka sijaitsevat kallioalueen pohjoisosassa. Röykkiö 3:n koko on noin 5,5 x 4 metriä ja sen korkeus on noin 50 cm. Keskellä röykkiötä on kuoppa. |
| metsakeskus.315010067 |
272 |
Kiimakaari 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
332933.00000000 |
7073105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010067 |
Röykkiö sijaitsee Kiimakari -nimisen harjanteen itäosassa. Se sijaitsee harjun laella olevan pirunpellon itäpuolelle, noin 4 m sen reunasta. Latomuksen koko on 3,5 x 3,5 m ja korkeus noin 40 cm. Paikalta vievä traktoritie kulkee painanteineen yli latomuksen. Tuhoutunut?
V. 2021 tarkastuksessa todettiin, että röykkiö on suhteellisen hyvin säilynyt, vaikka sen yli on ajettu. Röykkiö on läpimitaltaan 4 m, 30-40 cm korkea ja sammaloitunut. Tarkastuksessa havaittiin myös toinen samanlainen röykkiö edellisestä n. 10 m länsi-lounaaseen. Röykkiön keskellä on matala kuopanne. Näiden kahden röykkiön väliin on rakennettu moderni hyvin näkyvä kivirakenne, jonkinlainen maamerkki. Sen korkeus on reilu metrin ja läpimitta pari metriä. Todennäköisesti molemmista röykkiöistä on otettu siihen kiviä.
Noin 200 metriä pohjoiseen sijaitsee Kiimakaari 1 (315 01 0017). |
| metsakeskus.315010068 |
272 |
Järvelänkangas E/Kerisalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336635.45600000 |
7075056.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010068 |
Paikka sijaitsee hienohiekkaisella viljelysmaalla Järvelänkankaan itäpuolella, maantien etelä-länsipuolella. Löytöjä on saatu Kerisalon rakennuksista noin 100 m länsiluoteeseen, aina metsän reunaan saakka, sekä metsän reunaa seuraavana vyöhykkeenä muutaman metrin matkalla. Lisäksi noin 50 metrin päässä lounaaseen pellolla on toinen löytöalue.
Kerisalon kankaalta on löytynyt 1800-luvun lopulla myös tasataltta (KM 3724).
Kohde kuuluu ilmeisesti samaan asuinpaikkakompleksiin kuin Järvelänkankaan asuinpaikat 1-4. |
| metsakeskus.315010069 |
272 |
Miekkakaarat |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
339503.28500000 |
7081582.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010069 |
Miekkakaarat (kaarat=hiekkaharjanteet) on laaja hiekkadyynialue suoalueiden keskellä Kälviän Honkiperällä, Lohtajan rajan tuntumassa, Miekkajärven pohjoispuolella. Alue on kumpuilevaa hiekkaista kangasmaastoa.
Kuluneelta maanpinnalta on vuonna 1993 löydetty kvartsia (KM 28611). Kankaalla on laajalla alueella näkyvissä pyöreitä, säännöllisenkokoisia ja muotoisia painanteita, kivikautisia kodanpohjia. Monessa on yksi tai kaksi matalampaa "oviaukkoa". Kaikkiaan painanteita on ainakin 60 kpl.
Lisäksi alueella on kaksi hyvin säilynyttä suurehkoa tervahautaa, joista toinen on tehty asumuspainanteen päälle.
Inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Laaja hiekkadyynialue suoalueen keskellä ja Miekkajärven luoteispuolella. Kumpuileva kuiva mäntykangas, aluskasvillisuus pääosin jäkälää, lisäksi sammalta kanervaa ja puolukkaa. Alueen eteläosassa on 2,5 ha avohakkuualue.
Kohteen kuvaus
Laajan hiekkadyynin eteläosassa kartoitettiin 12 ha:n alueella yht. 109 asumuspainannetta. Painanteet sijaitsevat hieman aaltoilevalla loivasti etelään viettävällä hiekka-alueella korkeusvyöhykkeellä 61 - 63 m, joka muodosti merenrantavaiheessa kolmiomaisen niemekkeen. Painanteet sijaitsevat sekä lounais-koillissuuntaisissa (alueen kaakkoisreunassa) että kaakko-luodesuuntaisissa jonoissa (lounaisreunalla). Osassa jonoissa on 5 – 8 painannetta, monesti painanteet ovat niin tiheässä rykelmässä, että jonojen erottaminen on vaikeaa. Enimmäkseen soikeiden painanteiden koko vaihtelee n. 7 x 5 metristä 12 x 16 metriin. Alueen keskiosassa korkeimmalla nyppylällä on melkein suorakaiteen muotoinen kaksiosainen painanne, jonka mitat ovat 22 x 12 m.
Suuri osa painanteista kyettiin kartoittamaan melko tarkasti lidaraineiston avulla (77 kpl), muiden sijainnista on GPS-pistetieto 32 kpl). Lisäksi löytyi lidaraineiston avulla kaksi painannetta, joita maastoinventoinnissa ei havaittu.
Vuonna 2016 tarkastettiin asuinpaikan reuna-alueita ja havaittiin kaksi aluetta, joilla on lisää asumuspainanteita: 1) pohjoisessa vanhan hiekkakuopan eteläreunalla ja 2) luoteessa jatkona painannerivistölle siinä suunnassa. Nämä ennestään rekisteröimättömät painanteet on dokumentoitu alakohteina.
Kohteessa on toteutettu vuosina 2016-20 yleisökaivauksia, joissa on tutkittu asumuspainanteita ja niiden ympäristtöä. Löytöaineistona on saatu mm. Pöljän keramiikkaa ja tyypillistä/myöhäistä kampakeramiikkaa. Kohteesta on saatu kaksi radiohiiliajoitusta, kampekeramiikan karstasta 4926±38 BP (Ua-61742) ja Pöljän keramiikan yhteydestä löytyneestä palaneesta hylkeenluusta 4155±29 BP (Ua-58287). Jälkimmäisen ajoituksen perusteella kohde on ollut käytössä vielä 2850-2650 eaa. aikoihin, jolloin ranta oli siirtynyt jo noin parin kilometrin päähän, |
| metsakeskus.315010070 |
272 |
Pahanportaanräme |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
340224.99200000 |
7081975.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010070 |
Pahanportaanräme sijaitsee Kälviän Honkiperällä, noin 700 m Lohtajan-Kälviän rajasta etelään, Lehdonjärven ja Miekkajärven välisessä maastossa. Pahanportaanräme on varsin tasainen nevojen ympäröimä hiekkaharjanne.
Kohteesta tunnetaan useita kivikautisia asuinpainanteita, joskin joukossa on myös luontaisia painanteita ja tervahautoja. Painanteet sijaitsevat muinaisrantojen suuntaisissa riveissä. Asumuspainanteiden läpimitta on noin 7-10 metriä ja muoto on pyöreä tai soikea. Muutamissa painanteissa erottuu ympärysvallissa syvennyksiä, jotka saattavat olla jäänteitä kulkuaukoista.
Lisäksi asuinpaikkalöytöjä on saatu metsäautotien leikkauksesta, jossa on havaittu myös punaista maata noin 10-14 cm turpeen alapuolella.
Kohteessa on tehty koekaivauksia vuosina 2002 ja 2003. Keramiikkalöydöt vahvistavat oletusta, että asuinpaikka ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan ja myöhäiskampakeramiikan vaihteeseen.
Vuoden 2012 kulttuuriperintöinventoinnissa (KMO) tarkasteltiin vain asuinpaikan valtion mailla olevaa osaa.
Kohde tarkastettiin vuonna 2016, jolloin havaittiin ennestään tuntemattomia asumuspainanteita sekä kohteen etelä- että pohjoispäässä. Ennestään tuntemattomia painanteita on dokumentoitu kahdeksan kappaletta. |
| metsakeskus.315010071 |
272 |
Tressunharju |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
332758.00000000 |
7071043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010071 |
Jätinkirkko sijaitsee kangassaarekkeen laella Köyrisenharjun pohjoiskärjen tuntumassa lähellä Kruunupyyn rajaa. Köyrisenharju jatkuu tästä muutaman kilometrin etelään Ullavanjoen eteläpuolelle ja siitä Bläckisåsen/Pläkkisenharjun nimisenä Kaustiselle saakka yhteensä noin 7 km pitkänä harjujaksona. Harjulta tunnetaan runsaasti kivikautisia asumuspainannekohteita.
Jätinkirkko on soikea ja pitkänomainen, kulmistaan pyöristynyt vallimuodostelma, joka sijaitsee luode-kaakko suunnassa mäenharjanteen eteläosassa. Jätinkirkon koko on noin 40x18 m. Rakennelman etelä-kaakkoisosassa on mahdollisesti toinen pieni jätinkirkko tai painanne erillisenä "osastona".
Vallimuodostelma on paksun sammalkerroksen peitossa. Ympärysvallien sisäpuolella maa vaikuttaa tasaiselta, ja mahdollisesti sitä on raivattu. Vallissa on useampia matalampia aukkokohtia.
Välittömästi jätinkirkon eteläpuolella rinteessä on tervahauta (kts. alakohde 1).
Jätinkirkosta n. 200m luoteeseen alempana niemen kärjessä sijaitsee vierekkäin kaksi mahdollista asumuspainannetta. (kts. alakohde 2) |
| metsakeskus.315010071 |
272 |
Tressunharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
332758.00000000 |
7071043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010071 |
Jätinkirkko sijaitsee kangassaarekkeen laella Köyrisenharjun pohjoiskärjen tuntumassa lähellä Kruunupyyn rajaa. Köyrisenharju jatkuu tästä muutaman kilometrin etelään Ullavanjoen eteläpuolelle ja siitä Bläckisåsen/Pläkkisenharjun nimisenä Kaustiselle saakka yhteensä noin 7 km pitkänä harjujaksona. Harjulta tunnetaan runsaasti kivikautisia asumuspainannekohteita.
Jätinkirkko on soikea ja pitkänomainen, kulmistaan pyöristynyt vallimuodostelma, joka sijaitsee luode-kaakko suunnassa mäenharjanteen eteläosassa. Jätinkirkon koko on noin 40x18 m. Rakennelman etelä-kaakkoisosassa on mahdollisesti toinen pieni jätinkirkko tai painanne erillisenä "osastona".
Vallimuodostelma on paksun sammalkerroksen peitossa. Ympärysvallien sisäpuolella maa vaikuttaa tasaiselta, ja mahdollisesti sitä on raivattu. Vallissa on useampia matalampia aukkokohtia.
Välittömästi jätinkirkon eteläpuolella rinteessä on tervahauta (kts. alakohde 1).
Jätinkirkosta n. 200m luoteeseen alempana niemen kärjessä sijaitsee vierekkäin kaksi mahdollista asumuspainannetta. (kts. alakohde 2) |
| metsakeskus.315010071 |
272 |
Tressunharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
332758.00000000 |
7071043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010071 |
Jätinkirkko sijaitsee kangassaarekkeen laella Köyrisenharjun pohjoiskärjen tuntumassa lähellä Kruunupyyn rajaa. Köyrisenharju jatkuu tästä muutaman kilometrin etelään Ullavanjoen eteläpuolelle ja siitä Bläckisåsen/Pläkkisenharjun nimisenä Kaustiselle saakka yhteensä noin 7 km pitkänä harjujaksona. Harjulta tunnetaan runsaasti kivikautisia asumuspainannekohteita.
Jätinkirkko on soikea ja pitkänomainen, kulmistaan pyöristynyt vallimuodostelma, joka sijaitsee luode-kaakko suunnassa mäenharjanteen eteläosassa. Jätinkirkon koko on noin 40x18 m. Rakennelman etelä-kaakkoisosassa on mahdollisesti toinen pieni jätinkirkko tai painanne erillisenä "osastona".
Vallimuodostelma on paksun sammalkerroksen peitossa. Ympärysvallien sisäpuolella maa vaikuttaa tasaiselta, ja mahdollisesti sitä on raivattu. Vallissa on useampia matalampia aukkokohtia.
Välittömästi jätinkirkon eteläpuolella rinteessä on tervahauta (kts. alakohde 1).
Jätinkirkosta n. 200m luoteeseen alempana niemen kärjessä sijaitsee vierekkäin kaksi mahdollista asumuspainannetta. (kts. alakohde 2) |
| metsakeskus.315010071 |
272 |
Tressunharju |
10002 |
12004 |
13041 |
11006 |
27000 |
332758.00000000 |
7071043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010071 |
Jätinkirkko sijaitsee kangassaarekkeen laella Köyrisenharjun pohjoiskärjen tuntumassa lähellä Kruunupyyn rajaa. Köyrisenharju jatkuu tästä muutaman kilometrin etelään Ullavanjoen eteläpuolelle ja siitä Bläckisåsen/Pläkkisenharjun nimisenä Kaustiselle saakka yhteensä noin 7 km pitkänä harjujaksona. Harjulta tunnetaan runsaasti kivikautisia asumuspainannekohteita.
Jätinkirkko on soikea ja pitkänomainen, kulmistaan pyöristynyt vallimuodostelma, joka sijaitsee luode-kaakko suunnassa mäenharjanteen eteläosassa. Jätinkirkon koko on noin 40x18 m. Rakennelman etelä-kaakkoisosassa on mahdollisesti toinen pieni jätinkirkko tai painanne erillisenä "osastona".
Vallimuodostelma on paksun sammalkerroksen peitossa. Ympärysvallien sisäpuolella maa vaikuttaa tasaiselta, ja mahdollisesti sitä on raivattu. Vallissa on useampia matalampia aukkokohtia.
Välittömästi jätinkirkon eteläpuolella rinteessä on tervahauta (kts. alakohde 1).
Jätinkirkosta n. 200m luoteeseen alempana niemen kärjessä sijaitsee vierekkäin kaksi mahdollista asumuspainannetta. (kts. alakohde 2) |
| metsakeskus.315010071 |
272 |
Tressunharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
332758.00000000 |
7071043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010071 |
Jätinkirkko sijaitsee kangassaarekkeen laella Köyrisenharjun pohjoiskärjen tuntumassa lähellä Kruunupyyn rajaa. Köyrisenharju jatkuu tästä muutaman kilometrin etelään Ullavanjoen eteläpuolelle ja siitä Bläckisåsen/Pläkkisenharjun nimisenä Kaustiselle saakka yhteensä noin 7 km pitkänä harjujaksona. Harjulta tunnetaan runsaasti kivikautisia asumuspainannekohteita.
Jätinkirkko on soikea ja pitkänomainen, kulmistaan pyöristynyt vallimuodostelma, joka sijaitsee luode-kaakko suunnassa mäenharjanteen eteläosassa. Jätinkirkon koko on noin 40x18 m. Rakennelman etelä-kaakkoisosassa on mahdollisesti toinen pieni jätinkirkko tai painanne erillisenä "osastona".
Vallimuodostelma on paksun sammalkerroksen peitossa. Ympärysvallien sisäpuolella maa vaikuttaa tasaiselta, ja mahdollisesti sitä on raivattu. Vallissa on useampia matalampia aukkokohtia.
Välittömästi jätinkirkon eteläpuolella rinteessä on tervahauta (kts. alakohde 1).
Jätinkirkosta n. 200m luoteeseen alempana niemen kärjessä sijaitsee vierekkäin kaksi mahdollista asumuspainannetta. (kts. alakohde 2) |
| metsakeskus.315010071 |
272 |
Tressunharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
332758.00000000 |
7071043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010071 |
Jätinkirkko sijaitsee kangassaarekkeen laella Köyrisenharjun pohjoiskärjen tuntumassa lähellä Kruunupyyn rajaa. Köyrisenharju jatkuu tästä muutaman kilometrin etelään Ullavanjoen eteläpuolelle ja siitä Bläckisåsen/Pläkkisenharjun nimisenä Kaustiselle saakka yhteensä noin 7 km pitkänä harjujaksona. Harjulta tunnetaan runsaasti kivikautisia asumuspainannekohteita.
Jätinkirkko on soikea ja pitkänomainen, kulmistaan pyöristynyt vallimuodostelma, joka sijaitsee luode-kaakko suunnassa mäenharjanteen eteläosassa. Jätinkirkon koko on noin 40x18 m. Rakennelman etelä-kaakkoisosassa on mahdollisesti toinen pieni jätinkirkko tai painanne erillisenä "osastona".
Vallimuodostelma on paksun sammalkerroksen peitossa. Ympärysvallien sisäpuolella maa vaikuttaa tasaiselta, ja mahdollisesti sitä on raivattu. Vallissa on useampia matalampia aukkokohtia.
Välittömästi jätinkirkon eteläpuolella rinteessä on tervahauta (kts. alakohde 1).
Jätinkirkosta n. 200m luoteeseen alempana niemen kärjessä sijaitsee vierekkäin kaksi mahdollista asumuspainannetta. (kts. alakohde 2) |
| metsakeskus.315010072 |
272 |
Kämppäkangas 2 |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
327266.00000000 |
7077867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010072 |
Kohde sijaitsee Mustalammesta noin 300 m eteläkaakkoon, soiden keskellä olevalla moreeniharjanteella, metsäautotiestä noin 350 m kaakkoon.
Kohde on soikea kivivalli, ns. jätinkirkko, jonka koko on noin 9,5 x 5,5 m (sisämitat). Vallin leveys on 1-2 m. Valli koostuu osaksi isoista maakivistä ja osaksi kasatuista pienemmistä kivistä. Mäellä kasvaa pienikasvuista männikköä.
Vuoden 2020 tarkastuksen mukaan kyseessä todennäköisemmin laakea asumuspainanne, ei jätinkirkko.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteen todettiin olevan entisellään. Myös tämän inventoinnin havaintojen perusteella kyseessä on ennemmin asumuspainanne kuin jätinkirkko. Painanteen luoteispuolella havaittiin jäänteitä kivivallien reunustamasta raivatusta piha-alueesta, joka on tyypillinen alueen muille kivivallien ympäröimille asumuspainanteille, mitoiltaan ehkä 6 m x 5 m. Kohteen koordinaatteja on korjattu paremmin sen sijaintia vastaaviksi, ja sille on laadittu ehdotus aluerajauksesta. |
| metsakeskus.315010073 |
272 |
Rahkalampinkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
327410.00000000 |
7077030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010073 |
Kohde sijaitsee Ruotsalan takamailla, Mustalammen lounaispuolelle päättyvän metsätien päästä noin 1,1 km eteläkaakkoon.
Suomaaston lounaiskulmassa, jossa maasto muuttuu kuivaksi on soikea asumuspainanne, jonka ympärillä on kivivalli. Asumuspainanteen koko on 9 x 6 m ja syvyys 80-100 cm. Valli on kasattu vaihtelevan kokoisista kivistä ja sen leveys on 1-2 m. |
| metsakeskus.315010074 |
272 |
Rahkalampinkangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
327600.00000000 |
7076925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010074 |
Kohde sijaitsee Ruotsalan takamailla, Mustalammin lounaispuolelle päättyvän metsäautotien päästä noin 1,4 km eteläkaakkoon.
Moreeniharjanteella lähellä suon reunaa on soikeapohjainen painanne, jonka ympärillä on matala kivivalli. Se koostuu isoista maakivistä ja ilmeisesti painanteesta nostetuista erikokoisista kivistä. Painanteen mitat keskellä ovat 10 x 7 m ja syvyys noin 1 metri. Vallin leveys on 1,5-2 m. Soikean pohjan lounaispäässä on kivipaasi kooltaan 120 x 70 x 40 cm. |
| metsakeskus.315010075 |
272 |
Pikkuniitunharju |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
329949.14100000 |
7075490.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010075 |
Kohde sijaitsee Kälviän kaakkoisosassa, Kokkolan/Kaarlelan rajalta noin 1,4 km koilliseen. Pikkuniitunharju on Pikku Ristinevan kaakkoispuolella oleva pohjoisluode-eteläkaakko -suuntainen, pitkänomainen niemeke, jonka länsireunalla kivikkoisen moreeniharjanteen alaosassa on kivettömämpää tasannetta ja sillä 1-2 säännöllisen näköistä painannetta.
Tarkastusajankohtana 1998 mäeltä oli hakattu puusto ja maanpinta oli äestetty, jolloin näkyviin oli tullut sekä kvartseja että muutamassa kohdassa mustaa maata ja kuonaa.
Kvartsit voivat liittyä painanteisiin; kuona ja hiili/musta maa ehkä yhteen painanteista.
Kysymys voi olla kivikautisesta asuinpaikasta, jolla on mahdollisesti myöhemmin pelkistetty rautaa suomalmista.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohteesta voitiin todeta yksi selkeä painanne, joka oli muodoltaan säännöllisen pyöreä ja läpimitaltaan noin 4 metriä. Painanteen sijaintitiedot pitävät paikkaansa. |
| metsakeskus.315010076 |
272 |
Kylmänperänharju 1 |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
330816.79600000 |
7075209.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010076 |
Paikka sijaitsee Kälviän kaakkoisosassa, metsäalueella, Hillin Pajalan taloista noin 2,4 km etelään, Kälviänjoelta noin 5 km etelään.
Kallioisella metsäalueella, jonka ympärillä on laajoja soita, on kalliopohjalle rakennettu, osaksi isojen maakivien väliin selvä uuni tai kiuas. Suuaukko on osaksi romahtanut, mutta muuten varsin hyväkuntoisen näköinen. Sammaloitunut ja jäkälän peittämä. Mitään rakennukseen tms. viittaavaa ei lähistöllä ole havaittavissa.
Uunia ei paikkakunnalla tunnettu. Rakennelmasta ilmoitti Antti Saari Ullavalta. |
| metsakeskus.315010086 |
272 |
Lintukangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
335527.00000000 |
7072036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010086 |
Asumuspainanne sijaitsee kivikkoisessa etelään ja kaakkoon viettävässä mäenrinteessä noin 500 m Lintukankaan metsäautotien pohjoispuolella. Asumuspainanne on pyöreä ja läpimitaltaan noin 9x9 m. Asumuspainanteen ympärillä on vahva kivivalli, jossa erottuu kaksi kulkuaukkoa koillisessa ja etelässä. Vuonna 1999 tehdyn inventoinnin yhteydessä asumuspainanteen keskelle tehdystä koekuopasta löytyi kvartsiesine ja -iskoksia.
Välittömästi asumuspainanteen lounaispuolella on matala, hyvin laakea painanne, jota ympäröi kivivallit. Rakenne on soikea ja läpimitaltaan noin 10x14 metriä. Asumuspainanteen eteläinen kulkuaukko näyttää johtavan suoraan tähän painanteeseen. Mahdollisesti kyseessä on "paritalo" tai jonkinlainen raivattu "piha-alue" asumuspainanteen vieressä. Tämäntyyppisiä raivattuja vallien ympäröimiä alueita on löytynyt myös Kokkolan Veneharjun mj rek 31501001 ja Kämppäkankaan mj rek 315010051 asumuspainanteiden yhteydestä. |
| metsakeskus.315010087 |
272 |
Jättiläiskangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
336509.52600000 |
7069816.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010087 |
Kohde sijaitsee Kälviän kaakkoisosassa, noin 500 m koilliseen Kannusjärvestä ja 200 m lounaaseen Lintukankaan metsäautotiestä. Kivikkoisen kankaan laella on luode-kaakko -suuntainen luonnonkivikko, ns. pirunpelto. Kivikossa on kymmenen selvärajaista, lähes tasakokoista kuoppaa, sekä muutamia epäselvempiä ja pienempiä kuoppia. Kuoppien koko vaihtelee 2-4 m läpimittaisten välillä, muoto on pyöreä tai hiukan soikea ja syvyys 0,3-1 m.
Kuopat ovat ns. rakkakuoppia, ihmisen tekemiä ja käytetty mahdollisesti säilytyskuoppina. Niiden ikä on tuntematon. |
| metsakeskus.315010088 |
272 |
Iivari |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
338698.64500000 |
7070384.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010088 |
Kohde sijaitsee Haapasalon metsäautotien kaakkoispuolella, Korpijärvestä noin 500 m koilliseen ja Iivarin talosta noin 60 m kaakkoon. Kivikkoisen kangassaarekkeen eteläreunassa on kaksi kiviröykkiötä, joista molemmat ovat lautasäkeen rikkomia. Ne sijaitsevat 30 metrin päässä toisistaan. Röykkiöiden läpimitta on 2-2,5 m; kivet ovat suhteellisen isoja. Ikä ja tarkoitus tuntemattomia. |
| metsakeskus.315010089 |
272 |
Kannusjärvi |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
335844.79700000 |
7070148.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010089 |
Kohde sijaitsee kivikkoisella kankaalla Kannusjärvestä noin 400 m pohjoiseen ja noin 300 m Lintukankaan metsäautotieltä etelään. Mäntykankaalla itä-koilliseen pistävässä niemekkeessä olevassa pirunpellossa on rivissä kuoppia, joista kuusi on lähes tasakokoista. Niiden läpimitta on 2,5-3 m ja syvyys 30-50 cm. Muodoltaan ne ovat pyöreitä. Lisäksi kivikossa on muutamia pienempiä kuopanteita. |
| metsakeskus.315010090 |
272 |
Pikku-Köyrisensaaret |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
334933.15800000 |
7069491.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010090 |
Kohde sijaitsee pienellä kivikkoisella kangassaarekkeella Kiimanevan keskellä, Iso-Köyrisenjärvestä noin 1400 m itään ja Kannusjärvestä noin 800 m länteen. Saarekkeen koillisosassa on noin 50 m läpimittainen pirunpelto, jonka keskellä on kaksi noin 3 m läpimittaista kuoppaa vierekkäin. Mahdollisesti kysymyksessä saattaa olla myös yksi iso, väliseinällinen kuoppa(?). Kuoppien syvyys on lähes 1 m. Kuopista noin 10 m itään on kaksi noin 0,5 m läpimittaista kuoppaa, jotka koostuvat huomattavasti pienemmistä kivistä kuin edelliset. Niiden reunat vaikuttavat paikoin ladotuilta. |
| metsakeskus.315010091 |
272 |
Kangaskoski |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
337115.28600000 |
7068207.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010091 |
Kohde sijaitsee Ullavanjoen pohjoispuolella, noin 400 m Haapasalon metsäautotien päästä länsiluoteeseen. Metsäisen kankaan kaakkoisrinteellä on kolme asumuspainanteeksi määritettyä muodostumaa:
1) 6 x 5 m, soikea, syvyys noin 20 cm, heikosti erottuva
2) 4 x 2,5 m, suorakaiteen muotoinen, syvyys 50-60 cm
3) 5 x 4 m, soikea, syvyys 40-50 cm, painanteessa kasvaa kaksi kuusta.
Painanteeseen 1 tehdyssä koepistossa havaittiin punaruskeaa maata/kulttuurimaata ja löytöjä. Painanteessa 2 hiekka oli edellistä hienompaa, ruskeaa maata oli samoin näkyvissä, mutta ei löytöjä. |
| metsakeskus.315010092 |
272 |
Jokikorpi |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
336739.44400000 |
7068304.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010092 |
Kohde sijaitsee Haapasalon metsäautotien päästä 800 m luoteeseen, Ullavanjoesta noin 100 m pohjoiseen. Metsäisen kankaan lounaisrinteessä on kaksi pystykiveä. Toinen on noin 1 m korkea, alhaalta noin 1 m leveä, ylös kapeneva ja paksuudeltaan noin 40 cm. Kivi on tuettu sammalen alla olevilla pienemmillä kivillä. Noin 40 m lounaaseen alempana rinteessä on toinen mahdollinen pystykivi. Kyseessä on sammalen sisässä oleva liuskelohkare, jonka tylppä pää törröttää sammalmättään päällä. Kivi on osaksi rapautunut; mahdollisesti luonnonmuodostuma.
Kivet voivat olla jonkinlaisia raja- tms. merkkejä, tai sitten molemmatkin voivat olla luonnonmuodostumia(?). |
| metsakeskus.315010093 |
272 |
Kiimanevan Hautakangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
334720.00000000 |
7071150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010093 |
Kohde sijaitsee Lintukankaalta Köyriselle vievän metsätien lähellä, Iso-Köyrisenjärvestä noin 1700 m koilliseen ja metsäautotieltä itään noin 700 m. Paikka sijaitsee kangassaarekkeella, jossa maa on kivikkoista. Sen korkeimmalla kohdalla on päänkokoisista kivistä tehty kehävalli, jonka leveys on noin 1,5-2,5 m. Vallin sisäpuolinen alue on varsin tasainen, kooltaan 6 x 3 m. Vallin suunta on luode-kaakko. Sen itäreunassa on noin 2 m läpimittainen kuoppa ja kaakkoispäädyssä laakea noin 1 m läpimittainen kuoppa. Ulkopuolella vallia myös kuoppia.
Vuoden 2023 inventoinnissa todettiin, että kohteen ympärillä on nykyään laaja hakkuuaukea, mutta kangassaarekkeen laen rakka-alue, jolla jätinkirkko sijaitsee, on säästetty hakkuilta ja kohde on entisellään. |
| metsakeskus.315010094 |
272 |
Tuohikorvenharju |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
340705.84700000 |
7068358.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010094 |
Kohde sijaitsee Ullavanjoen eteläpuolella, Ullavan ja Kälviän rajan tuntumassa, Ruhkalammesta noin 1 km itäkaakkoon, noin 1600 m Vähälän taloista etelä-lounaaseen. Kapealla luode-kaakko -suuntaisella harjulla, sen kaakkoispäässä on pirunpeltoa, jonka kaakkoispuolella, loivassa kivikkorinteessä on pyöreä, sammaloitunut röykkiö. Sen läpimitta on noin 4 m ja korkeus noin 0,5 m. Röykkiön keskellä on kraatterimainen painanne. Pirunpellossa, röykkiöstä noin 30 m luoteeseen on noin 10 x 3 m kokoinen laakea painanne ja muutamia epämääräisiä kuoppia.
Inventointi 2024: Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Röykkiön päällä kasvaa nuoria puita. Röykkiön kivet ovat osaksi sammaleen ja jäkälän peitossa. Röykkiön reunakivet erottuvat selkeästi koillisenpuoleiselta alarinteeltä. Itäpuolelta on ajettu metsäkoneella, joka on jättänyt pirunpeltoon jälkiä. Röykkiön keskeltä ei havaittu kraatterimaista painannetta.
Röykkiön luoteispuolella on muutamia epämääräisä kuoppia (alakohde). Röykkiöstä noin 30 metriä luoteeseen paikannettiin 10 x 3 metrin kokoinen laakea painanne (alakohde). Painanne on myös melko epämääräinen ja voi hyvinkin olla luontainen. Painanne ja kuopat voivat liittyä myös mahdollisesti moderniin maankäyttöön. |
| metsakeskus.315010095 |
272 |
Kettuharju 6 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
339342.00000000 |
7068005.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010095 |
Kohde sijaitsee Ullavanjoesta kaakkoon noin 600 m ja Ruhkalammesta noin 400 m etelään. Kangassaarekkeen laella on pirunpelto, jossa on seitsemän kuoppaa. Kuoppien koot vaihtelevat 1 x 1 m ja 7 x 4 m välillä. Osa on soikeita, muutamat pyöreitä. Niiden syvyys on noin 50-80 cm. Kuoppa 1 (koko 6 x 4 m) on säännöllisen muotoinen ja muistuttaa asumuspainannetta. Kuopan eteläpuolella on muutamia nyrkinkokoisia kvartsikimpaleita, hyvälaatuista kvartsia. Kuoppa 7 sijaitsee pirunpellon ulkopuolella; se on suurin (koko 7 x 4 m) ja saattaa olla myös asumuspainanne (?).
Inventointi 2024: Pirunpelto sijaitsee Kettuharjun korkeimman saarekkeen päällä luode–kaakko-suuntaisesti. Kivien koko vaihtelee nyrkin kokoisista hevosen pään kokoisiin. Kohteen inventoinnissa havaittiin pirunpellon korkeimmasta saarekkeesta noin 18 metriä luoteeseen aikaisemmin tuntematon rakkakuoppa. Kuoppa on pyöreä ja sen halkaisija on noin 1,5 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,4 metriä. Kuoppa on lähes täysin sammalen peitossa. Rakkakuopan koordinaatit ovat N 7068008, E 339319 Z 81.
Kettuharjun korkeimmassa saarekkeessa tavattiin seitsemän rakkakuoppaa. Saarekkeen suurin rakkakuoppa (kuoppa 1). Kuoppa on muodoltaan soikea ja sen pohja on kooltaan noin 5 x 3 metriä. Kuopan syvyys on noin 1,2 metriä. Kuoppa on lähes täysin varvikon peittämä ja havaintoja kvartsikimpaleista ei tehty. Kuopasta 1 noin neljä metriä itään sijaitsee saarekkeen toiseksi suurin rakkakuoppa. Kuoppa on soikea ja sen pohja on kooltaan noin 4 x 3 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,6 metriä. Rakkakuopan pohjalla kasvaa mänty ja kuusi. Toiseksi suurinta rakkakuoppaa ympäröi neljä kuoppaa. Kaksi kuopista, jotka sijaitsevat lähinnä kuoppaa 1, ovat pyöreitä. Toisen halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys noin 0,4 metriä, toinen on halkaisijaltaan noin 1 metriä ja syvyydeltään 0,3 metriä. Kaksi koillisinta kuoppaa ovat muodoltaan soikeita. Toisen pohjan koko on noin 1,5 x 1, 2 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,5 metriä. Toinen on pohjan kooltaan noin 1 x 0,8 metriä. Rakkakuopan syvyys vaihtelee 0,4–0,2 metrin välillä sillä rakkakuopalta puuttuu valli kuopan kaakkoispuolelta. Kaakkoispään rakkakuoppa (kuoppa 7) on harjanteen suuntaisesti kooltaan 7 x 4 metriä, pohjan koko on noin 4 x 1,2 metriä. Kuopan syvyys on noin 0,6 metriä. Kuopan pohjalla kasvaa kuusia. Kuoppa on lähes täysin sammalen peitossa.
Pirunpellon koillispuolella alarinteessä havaittiin inventoinnin yhteydessä lisäksi neljä mahdollista uutta rakkakuoppaa. Kuoppien koot vaihtelevat 1 x 1 m ja 4 x 3 metrin välillä. Syvyyttä kuopilla on 0,6–0,4 metriä. Kuopat ovat lähes täysin sammalen peitossa. |
| metsakeskus.315010096 |
272 |
Vionharju |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
345205.00000000 |
7065031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010096 |
Kohde sijaitsee Kälviän ja Ullavan kuntien rajasta ja Rautajalan-Vionharjun metsäautoteiden risteyksestä noin 1 km länteen, luode kaakko-suuntaisen Vionharjun pohjoisosassa. Suurin osa harjua on kivikkoista pirunpeltoa, jossa jäkäläpeite. Kapealla harjulla soranottopaikan eteläpuolella on kaksi kivilatomusta:
1) kartion muotoinen, korkeus noin 1,5 m, koko noin 3 x 2 m
2) edellisestä noin 12 m kaakkoon, pohjamitta noin 3 x 3 m, keskellä kuoppa; muoto muistuttaa katkaistua kartiota.
Molempien latomusten kivet on kerätty lähiympäristöstä. Harjun kaakkoispäässä, noin 200 m latomuksista kaakkoon on muutamia epämääräisiä kuoppia.
Inventointi 2024: Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Kohde on ennallaan, lukuun ottamatta latomuksen 2 keskeltä ei havaittu enää kuoppaa. On mahdollista, että se on täytetty pirunpellosta löytyneillä kivillä. Latomuksien pohjoispuolella sijaitsee rakennus sekä huussi. Inventoinnin yhteydessä kohteen paikkatietoja tarkennettiin ja kohteelle laadittiin aluerajaus. Latomus 2 koordinaatit: N 7065032 E 345218
Latomuksista noin 200 metriä kaakkoon Vionharjun kaakkoispäästä tavattiin aikaisempien tutkimuksien tapaan epämääräisiä kuoppia. Ne eivät kuitenkaan vaikuta rakkakuopilta tms. ihmisen tekemiltä rakenteilta. |
| metsakeskus.315010097 |
272 |
Hautakangas 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
337763.02000000 |
7071360.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.315010097 |
Kohde sijaitsee Haapasalon taloista noin 1,5 km itään, Ullavantiestä 2 km kaakkoon. Paikalta noin 50 m länteen on metsäautotie, idässä noin 100 m päässä on Kälviän ja Ullavan kunnanraja. Kivikkoisessa kangasmaastossa on pohjoisrinteessä kuoppa, jonka seinämät on tiiviisti ladottu kivistä. Kiveys on U:n muotoinen ja aukeaa rinteeseen eli pohjoiseen. Kuopan pohjan maa on hiekkaa. Kuopan itäisen reunakiveyksen päällä on kaksi kookasta pystykiveä. Kuopasta noin 30 m kaakkoon on noin 0,5 m korkea pystykivi, joka on tuettu paikalleen.
Latomuksen/asumuksenpohjan ja pystykivien tarkoitus ja ikä ovat tuntemattomat. Paikkaan ei tiedetä liittyvän perimätietoa. Kysymys voisi olla esim. terva- tai hiilihaudan polttamiseen liittyvä asumus(?), vrt. paikannimi Hautakangas. |
| metsakeskus.316010001 |
316 |
Joentausta Koskipää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399154.68600000 |
6747861.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.316010001 |
Kivikautinen asuinpaikka Viljelysmaalla Teurojoen pohjoisrannalla. |
| metsakeskus.316040001 |
316 |
Matinladonpellon lähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11002 |
27000 |
405022.26500000 |
6760191.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.316040001 |
Lähde ja samalla löytöpaikka sijaitsee Iso-Sattialan kylässä, noin 600 m Räksyrjän nykyisestä päärakennuksesta, tilustien päässä olevalla peltoaukealla. Lähdettä on ruopattu, ja se on nykyisellään pieni lampi.
Lähdettä kaivamalla laajennettaessa on löydetty oikoteräinen tasataltta. Lähteestä ruopatun, ja kauemmaksi siirretyn maan seasta on löytynyt myös soikea kupurasolki, joka on suurella todennäköisyydellä peräisin lähteestä. |
| metsakeskus.316500003 |
316 |
Järvelä Radanrakentajien kalmisto |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
406095.89100000 |
6747890.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.316500003 |
Järvelän taajaman ja Hähkäjärven eteläpuolella, Santamäki -nimisen sorharjanteen länsireunassa on aidattu ja informaatiotaululla merkitty alue, ns. Radanrakentajien kalmisto. Hautausmaalle on haudattu rautatien rakennustyömaalle v. 1869-73 nälänhädän seurauksena muilta paikkakunnilta hakeutuneita työläisiä. Kulkutaudit aiheuttivat joukkokuolemia, joiden uhrit haudattiin nimettöminä ja kirkonkirjoihin merkitsemättöminä tähän kalmistoon. |
| metsakeskus.317010022 |
317 |
Tölli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439832.93900000 |
7086791.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.317010022 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen länsipuolella jokea kohti loivasti viettävän viljelysalueen länsireunassa joesta noin 300 m:n päässä. Asuinpaikka on pienellä terassilla Rannankylään johtavan tien varressa. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä: talttoja, reikäkivi, lehdenmuotoinen liuskekärki.
|
| metsakeskus.319010001 |
783 |
Nummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
245820.11400000 |
6788427.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Köyliönjoen rannassa, kohdassa, jossa uoma on länsi-itä-suuntaisena, joen pohjoisella rantapenkereellä. Löytöjen perusteella asuinpaikan itäisin reuna on Salattimentie kohdalla. Kohteen läpimitta on itä-länsi-suunnassa 200 m. Joentöyräät ovat jyrkät ja maasto viettää muutenkin joelle päin. Salattimentiellä olevasta sillasta kymmenisen metriä yläjuoksulle päin on pieni koski. Maaperä on hiekkaa. Asuinpaikka sijaitsee osittain pihamaalla ja rakentamisen vuoksi todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.319010001 |
783 |
Nummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
245820.11400000 |
6788427.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Köyliönjoen rannassa, kohdassa, jossa uoma on länsi-itä-suuntaisena, joen pohjoisella rantapenkereellä. Löytöjen perusteella asuinpaikan itäisin reuna on Salattimentie kohdalla. Kohteen läpimitta on itä-länsi-suunnassa 200 m. Joentöyräät ovat jyrkät ja maasto viettää muutenkin joelle päin. Salattimentiellä olevasta sillasta kymmenisen metriä yläjuoksulle päin on pieni koski. Maaperä on hiekkaa. Asuinpaikka sijaitsee osittain pihamaalla ja rakentamisen vuoksi todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.319010002 |
783 |
Arpo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
245424.27400000 |
6788393.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010002 |
Asuinpaikka sijaitsee tasaisella peltomaalla Köyliönjärven etelärannalla jokitörmässä ja pihamaalla. Maaperä on hiesua.Vuoden 1996 inventoinnissa ei paikalta havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Paikalta aiemmin havaittuja kuopanteita ei ollut enää nähtävissä. Kohteen laajuus on noin 100 x 100 m. |
| metsakeskus.319010003 |
783 |
Uusi-Härkälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243403.07000000 |
6791643.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuiskulassa Köyliönjoen lounaisrannalla loivalla rinnepellolla. Maaperä paikalla hiekkaa. Kohteen laajuudeksi on arvioitu 80 x 80 m. |
| metsakeskus.319010004 |
783 |
Eskonkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243065.21000000 |
6791895.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuiskulassa Köyliönjoen eteläpuolella jokeeen viettävällä rinteellä. Kohteen laajuus on 70 x 70 m. |
| metsakeskus.319010005 |
783 |
Halminen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242929.26600000 |
6791948.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuiskulassa Köyliönjoen etelärannalla mäenrinteessä ja juurella. Asuinpaikka on aikanaan ollut muinaislahden rannassa. Kohteen laajuus on 40 x 40 m. |
| metsakeskus.319010006 |
783 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242258.53100000 |
6792521.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuiskulassa Myllykyläntien molemmin puolin ja sen sekä Köyliönjoen etelärannan välillä Myllymäen rinteillä. Kohteen laajuus 75 x 25 m. Jokirannat ovat tällä kohtaa jyrkkiä, pellot ovat tasamaalla. Vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä havaitut löydökset ovat peltovainiolta. Koski on melko voimakkaasti virtaava. Myllymäki on korkea ja hyvin jyrkkärinteinen. |
| metsakeskus.319010007 |
783 |
Paimenenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
242309.50400000 |
6793079.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuiskulasta Harjavaltaan johtavan tien itäpuolella, Köyliönjoesta noin 300 m itään. Paikka on mäenharjanne peltojen keskellä. Mäki on loivarinteinen, lähinnä pihamaana ja paikoin kasvimaana. Sarininmäen Pikkumäkeä on madallettu aikoinaan soranajossa. Suunnilleen Sarinin torpan päärakennuksen paikalla on nykyisin Heinimaan päärakennus. Vuoden 1996 inventoinnissa ei voitu havaita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä alueelta.Kohteen laajuus on 300 x 70 m. Paikalta ei ole keramiikkaa, mutta runsaasti kiviesineitä, mm. kynsitaltta, Jäkärlän kirves ja pohjalainen taltta. Paikka tunnetaan myös nimellä Sariininmäki. |
| metsakeskus.319010008 |
783 |
Lehtimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243078.19000000 |
6794408.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalmeenkulmalta johtavan tien itäpuolella, pellolla loivassa etelärinteessä. Maaperä paikalla on hiekkaa. Kohteen laajuus on 60 x 60 m. |
| metsakeskus.319010009 |
783 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241625.77400000 |
6794359.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010009 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee rinnemaalla Köyliönjoen pohjoisrannalla. Paikka, jossa kulttuurikerrosta ja liesikuoppa on havaittu on joelle menevän tien reunaleikkauksesta. Vuoden 1996 inventoinnin aikaan tienleikkaukset ja joen törmä olivat kasvillisuuden peitossa. Kohteen arvioitu laajuus on 40 x 40 m. |
| metsakeskus.319010010 |
783 |
Kantakourun sorakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243541.00500000 |
6794232.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuiskulassa Kalmeenkulmalla, Erkkilän talosta 420 m koilliseen matalalla ja kapealla harjulla. Paikalla on vanhoja sorakuoppia, jotka ovat kasvaneet umpeen. Niiden tarkastaminen oli hankalaa vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä. Vanhojen kuoppien etelälaidalla olleesta uudesta kuopasta ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.319010011 |
783 |
Parkkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
243107.19200000 |
6792133.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuiskulassa, Harjavaltaan johtavan Voitoistentien molemmin puolin, osaksi pihamaalla ja osaksi pellolla. Paikka on Köyliönjoen pohjoispuolella ja etelään viettävällä rinteellä. Sen laajuus on 100 x 100 m. Aikanaan asuinpaikka on sijainnut muinaislahden rannassa. Sen pohjoispuolella oleva kallio on tarjonnut hyvän suojan. Paikaalla on kaivettu vähäisiä aloja kahteen kertaan. Löytöjä, varsinkin kiviesineitä on runsaasti. Jäkärlän keramiikan palaset ovat kolmesta astiasta. |
| metsakeskus.319010012 |
783 |
Kylä-Marttila, Osuuskauppa, Akun tontti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243499.03300000 |
6791815.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010012 |
Kylä-Marttilan päärakennus sijaitsee Vähäjärventien länsipuolella ja Köyliönjoen pohjoisrannalla. Osuuskauppa on sijainnut nykyisen Voitoistentien ja Vähäjärventien risteyksen länsipuolella. Akun tontti on edellä mainitusta risteyksestä noin 140 m:n päässä ja tontti on rajoittunut Voitoistentien etelälaitaan. Asuinpaikan länsilaita on mahdollisesti kohdalla, jossa Kolisoja alittaa Voitoistentien. Itälaita olisi linjalla entisen Osuuskaupan sijaintipaikalta Marttilaan. Paikka on rinnepeltoa Köyliönjoen pohjoisrannalla. Kohteen laajuus on 400 x 150 m. |
| metsakeskus.319010013 |
783 |
Sorakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244344.68500000 |
6793796.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010013 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kalmeenkulmalla Perkolan talosta 400 m koilliseen soraharjualueella. Paikka on metsäautotien varrella oleva, reunoiltaan lähes täydellisesti umpeen sammaloitunut hiekkakuoppa. Kohteesta on aikanaan löydetty kaksi iskosta ja hioin. Vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä ei ollut havaintomahdollisuuksia ko. hiekkakuopassa. Ympäristöstä ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Kohteen laajuus on aikaisemman inventoinnin yhteydessä arvioitu 30 x 30 m:n suuruiseksi. |
| metsakeskus.319010014 |
783 |
Satimäen sorakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
242363.47800000 |
6794753.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalmeenkulmalta Voitoisiin johtavan tien länsipuolella, hiekanottoalueella ja Köyliönjokeen viettävällä kankaalla. Paikka on nurmettunut vanha hiekkakuoppa. Kohteen laajuudeksi on aikaisempien tietojen perusteella arvioitu 50 x 50 m. Vuoden 1996 inventoinnissa alueelle tehtiin muutama koekuoppa, mutta mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei löydetty. Löytöinä paikalta on mm. Uskelan keramiikkaa, kynsitalltta ja piinuolen pala.
V. 2011 inventoinnissa tarkastettiin vanhan sorakuopan reunat sekä läheinen kynnetty pelto. Ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä, ilmeisesti kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.319010015 |
783 |
Yttilänotta |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
250106.42300000 |
6783371.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010015 |
Ruumiskalmisto sijaitsee Yttilässä Köyliönjärven itärannalla Yttilänotta -nimisessä niemessä. Paikka on järveen pistävä niemennokka, joka on maastoltaan korkea ja sen rantatörmät ovat jyrkät. Maaperä on hiekkaa. Niemen päässä on suurehko saunarakennus. Maan pinnassa niemen rantatöyräällä erottuu matalia pitkänomaisisa kuopanteita, joista jotkut ovat rivissä rinnakkain. Kuopanteiden pituuden ja pohjan muodon perusteella ne on tulkittu ruumishautojen vajoamiksi. Kaivaustutkimuksessa vuonna 1973 todettiin alueelta mahdollisia ruumishautakuvioita. Paikalta on myös sanottu löydetyn 1880-luvulla hauraita pronssiesineitä.
Kesällä 2005 suoritetuissa kaivauksissa löydettiin hautakuuvioita muistuttavia läiskiä lisää. Niiden luonneta ei pystytty selvittämään.
Paikalla on myös sudenkuoppa. Kuopan suu on pyöreä, halkaisija on noin 5,6 m. Kuoppa on nykytilassaan suppilomainen ja arviolta runsaan metrin syvyinen. Alueen laajuus on 100x50 m. Paikasta on myös käytetty nimeä Hiisniemi. |
| metsakeskus.319010016 |
783 |
Tuhkanummi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
247481.44200000 |
6790443.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010016 |
Polttokalmisto sijaitsee Peipohjaan johtavan tien eteläpuolella ja noin 450 m päässä Köyliönjärven pohjoispäästä ja Lauttakylästä Euraan johtavasta tiestä. Ensimmäiset löydöt alueelta tulivat 1870-luvulla. Vuonna 1898 paikalla suoritettiin arkeologisia kaivaustutkimuksia. Vuonna 1901 metsänvartija Herman Väisänen pystytti kohteeseen "Tuhatvuotinen kalmisto" muistokiven. Paikalta talteen saadut löydöt ajoittavat kohteen 550 - 1050 jKr. Tuhkanummi on polttokalmisto, jossa mataliin kuoppiin kätkettiin polttorovion jäännökset. Ei tiedetä, onko kohde saanut nimensä paikalta löytyneistä polttohaudoista vai siitä, että alueelta on runsaasti tuhkaa ja hiiltä metsäpalojen jäljiltä. Kalmisto on ollut mäntynummella, josta osa raivattu pelloksi.
Kohteessa on informaatiotaulu. |
| metsakeskus.319010016 |
783 |
Tuhkanummi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
247481.44200000 |
6790443.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010016 |
Polttokalmisto sijaitsee Peipohjaan johtavan tien eteläpuolella ja noin 450 m päässä Köyliönjärven pohjoispäästä ja Lauttakylästä Euraan johtavasta tiestä. Ensimmäiset löydöt alueelta tulivat 1870-luvulla. Vuonna 1898 paikalla suoritettiin arkeologisia kaivaustutkimuksia. Vuonna 1901 metsänvartija Herman Väisänen pystytti kohteeseen "Tuhatvuotinen kalmisto" muistokiven. Paikalta talteen saadut löydöt ajoittavat kohteen 550 - 1050 jKr. Tuhkanummi on polttokalmisto, jossa mataliin kuoppiin kätkettiin polttorovion jäännökset. Ei tiedetä, onko kohde saanut nimensä paikalta löytyneistä polttohaudoista vai siitä, että alueelta on runsaasti tuhkaa ja hiiltä metsäpalojen jäljiltä. Kalmisto on ollut mäntynummella, josta osa raivattu pelloksi.
Kohteessa on informaatiotaulu. |
| metsakeskus.319010017 |
783 |
Vanhakartano (Luodonpää A-kalmisto) |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27016 |
249130.80100000 |
6786204.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010017 |
Ruumiskalmisto sijaitsee Köyliönsaaressa eli Kirkkosaaressa Vanhastakartanosta 700 m pohjoisluoteeseen pellolla. Paikalla ei ole havaittavissa mitään viitettä kalmiston paikasta, mutta kohde on paikallistettu koordinaattien osoittamaan kohtaan Nils Cleven kaivauskuvien perusteella. Pelto on hienoa hiekkaa, ehkä osaksi saven sekaista maata. Maasto on hyvin tasaista.Kohteen laajuus on 70 x 70 m. Paikalta talteen saadut löydöt ajoittavat kohteen 500-luvun lopulta 700 -luvun lopulle jKr. Cleve tutki paikalla 21 ruumishautaa, yhden polttohaudan ja yhden palokuopan. Haudoista 11 on miehenhautaa ja kuusi naisenhautaa. Kuudesta haudasta esineet puuttuivat ja yksi on mahdollisesti lapsen hauta. Joissakin haudoissa oli merkkejä puuarkun käytöstä. |
| metsakeskus.319010017 |
783 |
Vanhakartano (Luodonpää A-kalmisto) |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
249130.80100000 |
6786204.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010017 |
Ruumiskalmisto sijaitsee Köyliönsaaressa eli Kirkkosaaressa Vanhastakartanosta 700 m pohjoisluoteeseen pellolla. Paikalla ei ole havaittavissa mitään viitettä kalmiston paikasta, mutta kohde on paikallistettu koordinaattien osoittamaan kohtaan Nils Cleven kaivauskuvien perusteella. Pelto on hienoa hiekkaa, ehkä osaksi saven sekaista maata. Maasto on hyvin tasaista.Kohteen laajuus on 70 x 70 m. Paikalta talteen saadut löydöt ajoittavat kohteen 500-luvun lopulta 700 -luvun lopulle jKr. Cleve tutki paikalla 21 ruumishautaa, yhden polttohaudan ja yhden palokuopan. Haudoista 11 on miehenhautaa ja kuusi naisenhautaa. Kuudesta haudasta esineet puuttuivat ja yksi on mahdollisesti lapsen hauta. Joissakin haudoissa oli merkkejä puuarkun käytöstä. |
| metsakeskus.319010018 |
783 |
Vanhakartano ( Meijeri eli B-kalmisto ja Lallin kalmisto eli C-kalmisto ) |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
249423.68200000 |
6785564.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010018 |
Ruumiskalmistot sijaitsevat Köyliönsaaressa eli Kirkkosaaressa Vanhankartanon ulkorakennusten ympärillä. B-kalmisto on kartanon konttoria vastapäätä, ajotien takana olevan vanhan tiilisen meijerin luona. Meijerin rakennusten ympärillä on suoritettu kaivaus vuonna 1938. Maasto on pihamaata. Löytöjen perusteella B-kalmiston haudat on ajoitettu 600-luvun jälkipuoliskolle. Haudoissa, joita tutkittiin yhteensä 16 oli merkkejä arkuista ja neljää hautaa peitti kivilatomus. Haudoista kuusi oli miesten ja kuusi naisten hautaa, neljä oli tyhjää.
C-kalmisto sijaitsee navetan vieressä. Lantalaa laajennettaessa 1925 hävitettiin 16 - 17 ruumishautaa. Hautojen esineistöt kuitenkin pystyttiin pitämään erillään. Kaivauksissa samana vuonna todettin paikalta vielä yksi naisen ja pari miehenhautaa. Vuonna 1926 tutkittiin loput lantalaa varten tarvittavasta maa-alasta. Tällöin tutkittiin 43 hautaa. Maanpinnalle ei näkynyt mitään merkkejä itse haudoista. vainajat makasivat puuarkuissa. Ruumiit oli kääritty eläimennahkaan. Peitteenä saattoi olla myös lehtiä ja heiniä. Arkun katteena oli toisinaan tuohta. Minkäälnaista kiveystä ei näissä haudoissa ollut. Hautoja saattoi olla kolmekin päällekkäin. Rikkaita hautoja oli pari päällekkäin, mutta ei koskaan rikasta ja köyhää. Kahdessa haudassa oli luultavasti koiran luurangon jäännöksiä. Monet haudat olivat erittäin runsaasti varustettuja. Miesten haudoista on mm. hopeakoristeisia miekkoja, tapparoita, keihäänkärkiä ja sormuksia. Naisten haudoista on helminauhoja hopearahoineen, pronssisolkia, -sormuksia jne. Vuonna 1934 tutkittiin aluetta vielä. Löydetyt haudat olivat aikaisimpiin verrattuna vaatimattomia. Löytöjen perusteella tämä kalmisto on ajoitettu 900-luvun lopulta ristiretkiajan alkuun.
Lähellä kalmistoaluetta on sijainnut kappeli ainakin jo vuonna 1688.
Köyliönjärvi saarineen on yksi kansallismaisemistamme. Alueella onkin merkittävä asema maamme kulttuurimaisemien joukossa. Siihen liittyy piispa Henrikin marttyyrikuolema Köyliönjärven jäällä vuonna 1156. Kirkkosaari on ollut huomattava rautakauden keskus ja Lalli seudun mahtitalonpoika. Piispa Henrikin kulttiin liittyvä pyhiinvaelluspolku kulki myös Köyliönjärven pienelle Kirkkoluodolle, jossa on jäännöksiä muistokappelista (kohde 19).
Vanhankartanon rakennukset ovat peräisin 1700- ja 1800 -luvuilta. Kartanopihassa on 1500 -luvulta oleva ns. Lallin kellari. |
| metsakeskus.319010018 |
783 |
Vanhakartano ( Meijeri eli B-kalmisto ja Lallin kalmisto eli C-kalmisto ) |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
249423.68200000 |
6785564.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010018 |
Ruumiskalmistot sijaitsevat Köyliönsaaressa eli Kirkkosaaressa Vanhankartanon ulkorakennusten ympärillä. B-kalmisto on kartanon konttoria vastapäätä, ajotien takana olevan vanhan tiilisen meijerin luona. Meijerin rakennusten ympärillä on suoritettu kaivaus vuonna 1938. Maasto on pihamaata. Löytöjen perusteella B-kalmiston haudat on ajoitettu 600-luvun jälkipuoliskolle. Haudoissa, joita tutkittiin yhteensä 16 oli merkkejä arkuista ja neljää hautaa peitti kivilatomus. Haudoista kuusi oli miesten ja kuusi naisten hautaa, neljä oli tyhjää.
C-kalmisto sijaitsee navetan vieressä. Lantalaa laajennettaessa 1925 hävitettiin 16 - 17 ruumishautaa. Hautojen esineistöt kuitenkin pystyttiin pitämään erillään. Kaivauksissa samana vuonna todettin paikalta vielä yksi naisen ja pari miehenhautaa. Vuonna 1926 tutkittiin loput lantalaa varten tarvittavasta maa-alasta. Tällöin tutkittiin 43 hautaa. Maanpinnalle ei näkynyt mitään merkkejä itse haudoista. vainajat makasivat puuarkuissa. Ruumiit oli kääritty eläimennahkaan. Peitteenä saattoi olla myös lehtiä ja heiniä. Arkun katteena oli toisinaan tuohta. Minkäälnaista kiveystä ei näissä haudoissa ollut. Hautoja saattoi olla kolmekin päällekkäin. Rikkaita hautoja oli pari päällekkäin, mutta ei koskaan rikasta ja köyhää. Kahdessa haudassa oli luultavasti koiran luurangon jäännöksiä. Monet haudat olivat erittäin runsaasti varustettuja. Miesten haudoista on mm. hopeakoristeisia miekkoja, tapparoita, keihäänkärkiä ja sormuksia. Naisten haudoista on helminauhoja hopearahoineen, pronssisolkia, -sormuksia jne. Vuonna 1934 tutkittiin aluetta vielä. Löydetyt haudat olivat aikaisimpiin verrattuna vaatimattomia. Löytöjen perusteella tämä kalmisto on ajoitettu 900-luvun lopulta ristiretkiajan alkuun.
Lähellä kalmistoaluetta on sijainnut kappeli ainakin jo vuonna 1688.
Köyliönjärvi saarineen on yksi kansallismaisemistamme. Alueella onkin merkittävä asema maamme kulttuurimaisemien joukossa. Siihen liittyy piispa Henrikin marttyyrikuolema Köyliönjärven jäällä vuonna 1156. Kirkkosaari on ollut huomattava rautakauden keskus ja Lalli seudun mahtitalonpoika. Piispa Henrikin kulttiin liittyvä pyhiinvaelluspolku kulki myös Köyliönjärven pienelle Kirkkoluodolle, jossa on jäännöksiä muistokappelista (kohde 19).
Vanhankartanon rakennukset ovat peräisin 1700- ja 1800 -luvuilta. Kartanopihassa on 1500 -luvulta oleva ns. Lallin kellari. |
| metsakeskus.319010019 |
783 |
Kirkkokari |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
248501.04000000 |
6788200.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010019 |
Kirkonpaikka sijaitsee pienessä luodossa Köyliönjärvessä, Köyliönsaaresta 1,3 km pohjoisluoteeseen. Paikkaa nimitetään Kirkkosaareksi tai -kariksi ja vanhoissa kartoissa myös "Pyhän Henrikin saareksi" ( Suomen Museo Finskt Museum 1905 s. 73). Vuosina 1904-1905 suoritetuissa kaivauksissa todettin merkkejä noin 11 m pitkästä ja 7 m leveästä rakennuksesta, joka ainakin osittain on ollut kiveä. Löytöinä saatiin mm. rahoja, joista vanhimmat Albrekt Meklenburgilaisen (1364-1389) ajalta. Lisäksi löydettiin mm. helmiä, tinaesineiden kappaleita ja hopeinen sormus. Lasiruutujen kappaleita oli suuri määrä. Palaset ovat väriltään himmeitä, keltaiseen, vihreään ja siniseen vivahtavia. Kansantarun mukaan paikalla on ollut Köyliön ensimmäinen kirkko, joka olisi jäänyt käytöstä joskus 1700-luvulla.
Paikalla on vuonna 1955 pystytetty Pyhän Henrikin muistomerkki. Paikalle on pystytetty vuonna 1999 kahdesta kivipaadesta koostuva alttari. |
| metsakeskus.319010020 |
783 |
Kirkkoniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
248571.01000000 |
6788636.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010020 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Kirkkokarista 400 m pohjoiseen Köyliönjärven itärannalla, järveen loivasti viettävällä pellolla. Perimätiedon mukaan ( Suomen Museo/Finskt Museum 1905 s.74) "Saaren kohdalla, järven itärannalla, kerrotaan ennen olleen hautausmaan, ja tätä rantaa nimitetään vielä "kirkkoniemeksi". Mainittu ranta on ensin matalaa niittyä, joka sitten kohoaa, ja tällä penkereellä pitäisi hautausmaan olla. Vuoden 1953 inventointikertomuksen mukaan hautoja olisi ollut pellon reunassa ennen kasvaneen viiden pihjalan alla. Vuoden 1996 inventoinnissa ei havaittu merkkejä haudoista. Paikan sijainti todennettiin vuoden 1953 valokuvan perusteella. Kohteen laajuus on noin 70 x 70 m. |
| metsakeskus.319010021 |
783 |
Ketunoja |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
243019.22800000 |
6791839.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010021 |
Röykkiö sijaitsee Tuiskulassa, Köyliönjoesta 200 m lounaaseen kallionnyppylällä asuinrakennuksen vieressä kuistin kulmalla. Röykkiö on pyöreä, voimakkaasti sammaloitunut matala latomus, jonka halkaisija on 2,7 m. Röykkiön kivet ovat pyöristymättömiä, suurimmalta läpimitaltaan 20 - 50 cm. Röykkiön koillispuolella jokeen viettävässä rinteessä on kivikautinen asuinpaikka Eskonkallio (no 4). |
| metsakeskus.319010022 |
783 |
Alantila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
247718.34300000 |
6790502.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Köyliönjärvestä ja Huittinen - Rauma tiestä 500 m pohjoiseen peltorinteellä ja pihamailla puron länsirannalla. Paikka on osittain Peipohjaan johtavan Pyhän Henrikintien pohjois- ja osittain eteläpuolella. Kohteen laajuus on tuntematon. Löydöksiä ovat kivikirveet ja-taltat, iskokset. |
| metsakeskus.319010023 |
783 |
Parkkila II |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243107.19100000 |
6792353.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010023 |
Röykkiöt sijaitsevat Tuiskulassa Kalmeentien alkupäästä noin 140 m koilliseen kuusimetsässä Parkkilan talon pohjoispuolella. Röykkiöt ovat länteen viettävässä mäen rinteessä, lähempänä mäen juurta kuin lakea. Vuoden 1996 invneotinnin mukaan röykkiöitä on kuusi (vuoden 1979 tarkastuskertomusken mukaan pari-kolme enemmän). Röykkiöt olivat 10 x 30 m laajalla alueella, maapohjalla. Kiveykset olivat kaikki sammaleen peitossa ja ne kaikki oli koottu isoita kivistä. Röykkiöistä osa on muodoltaan pyöreitä ja kekomaisia, osa pitkänomaisia. Röykkiöt sijaitsevat hautaröykkiöille epätyypillisessä paikassa. |
| metsakeskus.319010024 |
783 |
Kirkkopolunvainii |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242550.41700000 |
6792204.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.319010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuiskulassa Köyliönjoen länsipuolella olevalla pellolla 100 m joesta. Paikka on Vainio-Marttilan tilan maalla, peltolohkolla, jota kutsutaan Kirkkopolunvainiiksi. Maasto on tasaista jokirantaa, paikoin hiekkaa ja hiesua ja savea. Vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä todettiin paikalta kivitaltta ja kvartsi-iskoksia ja -ydin ja aikaisemmin on löydetty piitä. Läheltä, mahdollisesti tähän paikkaan liittyen on kivilaji- ja kvartsi-iskoksia ja reikäkiven teelmä. |
| metsakeskus.320010001 |
320 |
Lapaliojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
495789.48200000 |
7413170.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010001 |
Kohde on soiden ympäröimä erämaajärvi. Sen kahdesta saaresta eteläisempi on yhä käytössä oleva kalakenttä, Kenttäsaari (kartassa Kämppäsaari). Perimätiedon mukaan paikalla on ollut n. 70 kalapatsasta. Saarella ollut kämppä on poltettu. Sen jäännösten länsipuolelle on tehty lautarakenteinen maja. Saaren keskiosassa on useita eri-ikäisiä ja -kokoisia kuoppia, joista osa on täyetty jätteillä. Paikalla ei ole havaittu merkkejä aiemmista mahdollisista rakennuksista tai kiukaista. |
| metsakeskus.320010002 |
320 |
Suopankijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499997.77600000 |
7420697.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010002 |
Kohde sijaitsee Javaruksessa olevan Suopankijärven alavalla hietikoisella etelärannalla. Laitalammen laskuoja vaiheilla on huuhtoutunutta kvartsia ja hajonneita liesikiveyksiä. |
| metsakeskus.320010003 |
320 |
Vuostimovaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522198.82300000 |
7428574.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010003 |
Vuostimon asutustaajaman luoteispuoleinen Hietikkokangas on vanha peuranpyyntialue. Yksi pyyntikuopista on sähkölinjan vieressä. Samoilta seutuvilta on löydetty liuskeveitsi (KM 1906:3). |
| metsakeskus.320010005 |
320 |
Kalmanniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
523268.39500000 |
7427274.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010005 |
Kemijoen itärannalta pistävä niemi on perimätiedon mukaan vanha lappalaisten kalmistopaikka. Niemen lounaispuolella on virran keskellä ns. lapinkallio ja Vuostimosaaren rannassa Piispan pöytä -niminen kieleke. |
| metsakeskus.320010006 |
320 |
Jounila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520199.64700000 |
7420637.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010006 |
Jounilan vanhan tilan alavalla rannalla on kivikon lomassa hienoa hiekkaa. Löydöksiä on huuhtoutuneella rannalla ja ilmeisesti siihen liittyvän niittynurmen alla. |
| metsakeskus.320010018 |
320 |
Termuslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
522068.95700000 |
7393458.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010018 |
Perimätiedon mukaan Termuslahdessa oli muinoin suuri lappalaisten talvikylä. Lisäksi Termusvaaralta kerrotaan löytyneen metalliesinekätkön. Tarkkoja löytöpaikkoja ei tunneta. Koordinaatit osoittavat "Keiteri"-nimisen saareen. |
| metsakeskus.320010019 |
320 |
Kelloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
523818.25300000 |
7392258.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010019 |
Termusniemen kaakkoispuolella oleva Kelloniemi mainitaan vanhana asuinpaikkana, jossa on todettu 1800-luvulla mm. kolme kiukaan sijaa ja puuhun pistetty pääkallo. Paikalla on ollut myös pajoja ja merkkejä kivikautisesta oleskelusta. |
| metsakeskus.320010022 |
320 |
Kyröjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
527596.70700000 |
7403384.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010022 |
Perimätiedon mukaan järven pohjoisrannalla on ollut lappalaisten asuinpaikka. Tarkkaa paikkaa ei tunneta. Maastollisesti ainoa sovelias kohta lienee Kyrönselän länsipuolella. |
| metsakeskus.320010023 |
320 |
Erkkunen |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
536063.30000000 |
7405183.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010023 |
Kummunjärven luoteiskulmassa olevan kalamajan tuntumassa on ainakin yksi kiuas ja pyyntikuopiksi tulkittavia kuopanteita. Paikka on soiden ympäröimä metsäinen töyräs. Vanha lähde kertoo paikalla olevista "huoneensijoista". Noin 40 metriä etelään muinaisjäännösalueen rajasta on metallinetsinnässä vuonna 2016 löytynyt historiallinen avain (Lapin maakuntamuseon kokoelmissa; löytöpaikan läheisyydessä "suuria maakuoppia"). |
| metsakeskus.320010023 |
320 |
Erkkunen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536063.30000000 |
7405183.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010023 |
Kummunjärven luoteiskulmassa olevan kalamajan tuntumassa on ainakin yksi kiuas ja pyyntikuopiksi tulkittavia kuopanteita. Paikka on soiden ympäröimä metsäinen töyräs. Vanha lähde kertoo paikalla olevista "huoneensijoista". Noin 40 metriä etelään muinaisjäännösalueen rajasta on metallinetsinnässä vuonna 2016 löytynyt historiallinen avain (Lapin maakuntamuseon kokoelmissa; löytöpaikan läheisyydessä "suuria maakuoppia"). |
| metsakeskus.320010024 |
320 |
Outovaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
539341.98300000 |
7403034.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010024 |
Kangaslamminvaaran ja Outovaaran välisessä kurussa on ollut runsaasti pyyntikuoppia. Kapea järvien välinen moreenikangas on nimeltään "Kankaanlammintaipale". Metsätiet ja soranotto ovat tuhonneet osan kohteesta. Todennäköisesti pyyntikuoppia on alun perin ollut yli 30. Vuonna 2010 paikan tarkastuksen yhteydessä havaittiin 22 kooltaan ja syvyydeltään vaihtelevaa kuoppaa, osa niistä varsin maatuneita. Kuopista 5 sijaitsee kurun pohjoisosassa, hiekkakuoppien luoteispuolella ja tien länsipuolella. Pääosa (16 kuoppaa) on hiekkakuoppien eteläpuoleisella alueella ja yksittäinen kuoppa on erillään läntisessä laaksossa, hylätyn poroerotuspaikan pohjoispuolella.
Appelgren (1881) mainitsee Outovaaran isonvihan aikaiset pakopirtit, joita ei ole paikallistettu, mutta viime aikaisen tiedon mukaan vaaran eteläsivulta (?) laskevan purouoman läheisyydessä olisi havaintoja asumuksen sijasta. |
| metsakeskus.320010034 |
320 |
Joutsijärvi, Kenttäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
544559.90500000 |
7395387.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010034 |
Joutsijärven länsirannalla oleva Kenttäniemi mainitaan "kemiläisten kalakenttänä" Paikalla on myös kivikautinen asuinpaikka. Nykyisin osa löytöpaikasta on tuhoutunut uuden omakotitalon rakentamisen vuoksi. |
| metsakeskus.320010038 |
320 |
Jatulinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
536992.98400000 |
7380793.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010038 |
Kohde sijaitsee Jumiskonselän koillisosassa olevalla pyöreähköllä pikkusaarella. Saaren harjalla oleva pyöreä kodansijakiveys ja kuopanteet todettiin vuoden 1962 kaivauksessa ajanlaskun vaihteen asuinpaikan jäännöksiksi. Löydöt: mm. hopeasormus, rautainen putkikirves, Sär 2 -keramiikkaa, reikäkiven katkelma. |
| metsakeskus.320010038 |
320 |
Jatulinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
536992.98400000 |
7380793.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010038 |
Kohde sijaitsee Jumiskonselän koillisosassa olevalla pyöreähköllä pikkusaarella. Saaren harjalla oleva pyöreä kodansijakiveys ja kuopanteet todettiin vuoden 1962 kaivauksessa ajanlaskun vaihteen asuinpaikan jäännöksiksi. Löydöt: mm. hopeasormus, rautainen putkikirves, Sär 2 -keramiikkaa, reikäkiven katkelma. |
| metsakeskus.320010041 |
320 |
Honkasenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536962.99400000 |
7379763.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010041 |
Jumiskonselän eteläpuolella olevan Honkasenniemen koillisrannalla on osittain huuhtoutunut kivikautinen asuinpaikka. Kivikkoisella ja matalalla niemellä olleen tilan rakennukset on purettu. Kertoman mukaan paikalta on löytynyt kiviesineitä. |
| metsakeskus.320010043 |
320 |
Ämmänvaara 1 |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27007 |
525967.40400000 |
7387910.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010043 |
Ämmänvaara sijaitsee Kemijärven Luuksinsalmen itäpuolella, Ämmäselän eteläosassa ja Ämmälänkylän länsipuolella. Vaara on perimätiedon mukainen saamelainen uhripaikka. Perimätiedon mukaan uhripaikkana olisi käytetty laen eteläpuolista tasannetta. Vaaran vaikuttava topografia ja maisemallinen merkitys vahvistaa perimätiedon antamaa kuvaa.
Kemijärven kappalainen Nils Fellman kertoo 1751 paikan saamelaisten käyttäneen vaarasta nimeä "Bessousing" eli "pyhä asuntopaikka". Vaaran laella olevista männyistä on löydetty kaiverruksia ja vuosilukuja, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Hjalmar Appelgren löysi 1879 vaaran laelta nimikirjaimet N.F. ja vuosiluvun ..74.., joita on pidetty Fellmanin itsensä tekeminä. Myöhemmin 1956 tehdyssä tarkastuksessa näin vanhoja merkintöjä ei laelta enää löytynyt, mutta yhdestä kaatuneesta männystä löydettiin vuosilukumerkinnät 1866 ja 1916. Vuonna 2007 tehdyssä tarkastuksessa vaaran laelta ei löydetty merkintöjä. 2019 tarkastuksessa löydettiin laen eteläpuoliselta alueelta ison kelon kyljestä kaksi Metsähallituksen kruunuleimaa merkkinä alueen vanhoista hakkuista. Vaaran lakea ja sen eteläpuolista aluetta tutkittiin laajalti, mutta mitään muita havaintoja ei tullut.
Lakea ei ole tarkemmin tutkittu. Vaaran pohjoispuolelta on 1990 inventoinnissa todettu kivikautisen asuinpaikan merkkejä (Ämmänniemi pohjoinen, nro 320010302) ja laen eteläpuolisesta rinteestä kvartsilouhos (Ämmänvaara 2, nro 320010303). Ämmänvaara kuuluu Maisema muisti -julkaisussa mainittuihin, valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin. |
| metsakeskus.320010046 |
320 |
Matkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513172.57000000 |
7379613.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010046 |
Kohde sijaitsee Oilunganniemen pohjoispuolella olevan Matkalahden pohjoisrannalla olevan autiotilan kohdalla. Löytöjä on todettu viettävältä niittyrinteeltä. |
| metsakeskus.320010047 |
320 |
Oilunka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515308.00000000 |
7377543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010047 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Oilunganniemen kärjessä olevilla peltoalueilla. Pääosin nykyisin viljelemättömiltä pelloilta on löydetty runsaasti kiviesineitä eri kohdista. |
| metsakeskus.320010048 |
320 |
Hietalahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514472.05500000 |
7377514.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010048 |
Kohde sijaitsee Oilunganniemen eteläsivulla, Lapinselän rannalla olevan Hietalahden autiotalon vaiheilla. Vuoden 1962 kaivausalue oli talon eteläpuolella. |
| metsakeskus.320010051 |
320 |
Ulkuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511523.23700000 |
7377394.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010051 |
Kemijärven kirkosta noin 24 kilometriä etelälounaaseen. Lapinselän länsi-puolella olevan Ulkuniemen koilliskulmassa on vanha Uutelan loma-asuntona oleva tila rakennuksineen. Rantaan on tehty uusi saunarakennus. Alueelta on tavattu joitakin asuinpaikkaan viittaavia löytöjä; kourutaltta, "pyöreä kivi", taltta ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.320010053 |
320 |
Tyvitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510550.00000000 |
7376480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010053 |
Lapinselän länsi-puolella olevan lahden, Karsimusperän eteläisellä rannalla olevan Tyvitalon itä- ja länsipuolisilla pelloilla on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Paikalla on kolme erillistä löytökohtaa. |
| metsakeskus.320010056 |
320 |
Maununiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516321.31400000 |
7373616.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010056 |
Nykyisin vesakkona olevan Maununiemen eteläkärjestä löytyneet esineet kuuluvat ilmeisesti muinaisasuinpaikkaan. Lähempiä tutkimuksia ei ole tehty. |
| metsakeskus.320010057 |
320 |
Kuppurainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516421.27900000 |
7373316.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010057 |
Luusuan itärannalla, Muuskon alueella, oleva korkea törmä tilakokonaisuuksineen on tehty runsaslöytöisen esihistoriallisen asuinpaikan päälle. Puutarhojen kasvimaissa on etenkin kvartsia. |
| metsakeskus.320010058 |
320 |
Lähtelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516541.23200000 |
7373066.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010058 |
Luusuansaaren halki johtavan tien itäpää kulkee Muuskon alueelle, Luusuan itärannalle noustessaan pienen niemen yli. Tällä paikalla on todennäköisesti esihistoriallinen asuinpaikka alavaa niittyä. Kerrotaan löydetyn myös "rautavitjat". |
| metsakeskus.320010059 |
320 |
Luusuansaari 1-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515901.48700000 |
7373016.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010059 |
Luusuansaaren ylittävän tien pohjoispuolisella pelloilla on kolme erillistä löytöalaa. Niittyinä olevat vanhat pellot ovat pääosin entisellään. Alue on Yli-Luusuan vanhan tilan aluetta. Kohteeseen on yhdistetty Luusuansaari 2 (kohde 121) ja Luusuansaari 3 (kohde 122). |
| metsakeskus.320010066 |
320 |
Yli-Juujärvi/Heimola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513842.34100000 |
7362770.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010066 |
Juujärven kylän koillispuolen rantapellolla oleva löytöala Yli-Juujärven ja Heimolan tilojen maalla. Esinelöydöt ovat ehkä tältä paikalta. Kohteeseen on yhdistetty kohde 67. |
| metsakeskus.320010068 |
320 |
Niemi/Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513992.28300000 |
7362140.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010068 |
Kohde sijaitsee Niemen tilan päärakennuksesta runsas 100 m itään/itäkoilliseen olevalla peltotörmällä. Erä-Eskon kartan (1956) perusteella kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartseja) havaittu peltoäestyksessä etelään viettävän rinteen kohdalla/törmällä vajaan 100 m matkalla. |
| metsakeskus.320010069 |
320 |
Anttila 1 ja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512672.81000000 |
7362240.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010069 |
Kohde sijaitsee Kemijoen pohjoisella törmällä, entisen Anttilan (nyk. autio Tuomela-niminen talo) alueella. Paikalla on kaksi löytöalaa (kohteeseen on yhdistetty Anttila 2 -kohde nro 126). Anttila 1 on vesikkoa ja niittyä, Anttila 2 pihanurmikkoa. |
| metsakeskus.320010069 |
320 |
Anttila 1 ja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
512672.81000000 |
7362240.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010069 |
Kohde sijaitsee Kemijoen pohjoisella törmällä, entisen Anttilan (nyk. autio Tuomela-niminen talo) alueella. Paikalla on kaksi löytöalaa (kohteeseen on yhdistetty Anttila 2 -kohde nro 126). Anttila 1 on vesikkoa ja niittyä, Anttila 2 pihanurmikkoa. |
| metsakeskus.320010071 |
320 |
Puistola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509474.09900000 |
7361711.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010071 |
Kemijoen pohjoisella rantatörmällä olevan Puistolan tilan vanhan päärakennuksen lounaiskulmalla, kasvimaalla on muinainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.320010072 |
320 |
Juuvaara |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27007 |
515321.74300000 |
7362720.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010072 |
Juujärven kylää Kemijoen itärannalla maisemallisesti hallitseva Juuvaara on perimätiedon mukaan muinainen uhripaikka. Vaaran laella mainitaan olleen useita vuosilukumäntyjä. Vanhin tietoon tullut vuosilukumerkintä on ollut 1783, jonka alla kirjaimet S M. Inventoinnissa 1989 vaaran laelta löydettiin merkintä A...898, mikä saattaa olla Kemijärvellä vuonna 1898 kaivauksia Hjalmar Appelgrenin tekemä. Vuoden 2007 tarkastuksessa vuosilukumäntyjä ei löydetty. Vuonna 2019 tehdyn tarkastuksen perusteella vuosilukumänty on edelleen laella tynkänä jäljellä (korkeus 2,3 m, leveys 0,80 m).
Inventointi 2014: Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa olevan Juuvaaran laella. Juuvaaran länsipuolella virtaa Kemijoki ja vastarannalla on Juujärven kylä. Juujärven alue aina Juuvaaran lounaisrinteelle kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Juuvaaran rinteet ja laki ovat hyvin kivikkoisia. Helpoin reitti, jota paikalliset ovat myös käyttäneet on rinteen eteläpuolelta, missä on edelleen näkyvissä heikosti erottuva polku. Paikalliset tarinat kertovat Juuvaaralla olleesta "rahapuusta". Tarkastimme sekä laen että rinteitä katselemalla vanhoja keloja sekä pystyssä olevien petäjien kylkiä. Myös maassa olevien kelojen kylkiä tutkittiin. Juuvaaran laelta löytyi vanhin alueen säilyneistä merkkipuista. Tähän on veistetty vuosiluku 1783. Tämän lisäksi havaitsimme yhden mahdollisesti 1800-luvulta olevan kaiverruksen ja yhden 1900 luvun alusta. Loput havaitut vuosiluvut ovat 1960-lukua nuorempi. Laelta dokumentoitiin myös purnuja muistuttavia kuoppia, joiden ikä on kuitenkin epäselvä. Juuvaaran laelta löydettiin kaksi purnua. Purnu 1 P= 7365825 I= 3515507 KKJ. Toinen purnu sijaitsee tässä mainitun purnun luoteispuolella, noin kahden metrin päässä. Purnu on tehty poistamalla isojen lohkareiden välistä pienempiä kiviä ja asettelemalla ne purnun itäreunalle. Molemmat purnut sijaitsevat aivan vaaran laella. Purnujen pohjat eivät ole tasaisia, ja niissä on poltettuja puukappaleita. Purnut ovat luultavasti melko tuoretta tekoa, ja ovat vähintäänkin nykyään käytössä. Gps-mittaukset kohteista. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. |
| metsakeskus.320010072 |
320 |
Juuvaara |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27008 |
515321.74300000 |
7362720.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010072 |
Juujärven kylää Kemijoen itärannalla maisemallisesti hallitseva Juuvaara on perimätiedon mukaan muinainen uhripaikka. Vaaran laella mainitaan olleen useita vuosilukumäntyjä. Vanhin tietoon tullut vuosilukumerkintä on ollut 1783, jonka alla kirjaimet S M. Inventoinnissa 1989 vaaran laelta löydettiin merkintä A...898, mikä saattaa olla Kemijärvellä vuonna 1898 kaivauksia Hjalmar Appelgrenin tekemä. Vuoden 2007 tarkastuksessa vuosilukumäntyjä ei löydetty. Vuonna 2019 tehdyn tarkastuksen perusteella vuosilukumänty on edelleen laella tynkänä jäljellä (korkeus 2,3 m, leveys 0,80 m).
Inventointi 2014: Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa olevan Juuvaaran laella. Juuvaaran länsipuolella virtaa Kemijoki ja vastarannalla on Juujärven kylä. Juujärven alue aina Juuvaaran lounaisrinteelle kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Juuvaaran rinteet ja laki ovat hyvin kivikkoisia. Helpoin reitti, jota paikalliset ovat myös käyttäneet on rinteen eteläpuolelta, missä on edelleen näkyvissä heikosti erottuva polku. Paikalliset tarinat kertovat Juuvaaralla olleesta "rahapuusta". Tarkastimme sekä laen että rinteitä katselemalla vanhoja keloja sekä pystyssä olevien petäjien kylkiä. Myös maassa olevien kelojen kylkiä tutkittiin. Juuvaaran laelta löytyi vanhin alueen säilyneistä merkkipuista. Tähän on veistetty vuosiluku 1783. Tämän lisäksi havaitsimme yhden mahdollisesti 1800-luvulta olevan kaiverruksen ja yhden 1900 luvun alusta. Loput havaitut vuosiluvut ovat 1960-lukua nuorempi. Laelta dokumentoitiin myös purnuja muistuttavia kuoppia, joiden ikä on kuitenkin epäselvä. Juuvaaran laelta löydettiin kaksi purnua. Purnu 1 P= 7365825 I= 3515507 KKJ. Toinen purnu sijaitsee tässä mainitun purnun luoteispuolella, noin kahden metrin päässä. Purnu on tehty poistamalla isojen lohkareiden välistä pienempiä kiviä ja asettelemalla ne purnun itäreunalle. Molemmat purnut sijaitsevat aivan vaaran laella. Purnujen pohjat eivät ole tasaisia, ja niissä on poltettuja puukappaleita. Purnut ovat luultavasti melko tuoretta tekoa, ja ovat vähintäänkin nykyään käytössä. Gps-mittaukset kohteista. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. |
| metsakeskus.320010072 |
320 |
Juuvaara |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27009 |
515321.74300000 |
7362720.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010072 |
Juujärven kylää Kemijoen itärannalla maisemallisesti hallitseva Juuvaara on perimätiedon mukaan muinainen uhripaikka. Vaaran laella mainitaan olleen useita vuosilukumäntyjä. Vanhin tietoon tullut vuosilukumerkintä on ollut 1783, jonka alla kirjaimet S M. Inventoinnissa 1989 vaaran laelta löydettiin merkintä A...898, mikä saattaa olla Kemijärvellä vuonna 1898 kaivauksia Hjalmar Appelgrenin tekemä. Vuoden 2007 tarkastuksessa vuosilukumäntyjä ei löydetty. Vuonna 2019 tehdyn tarkastuksen perusteella vuosilukumänty on edelleen laella tynkänä jäljellä (korkeus 2,3 m, leveys 0,80 m).
Inventointi 2014: Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa olevan Juuvaaran laella. Juuvaaran länsipuolella virtaa Kemijoki ja vastarannalla on Juujärven kylä. Juujärven alue aina Juuvaaran lounaisrinteelle kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Juuvaaran rinteet ja laki ovat hyvin kivikkoisia. Helpoin reitti, jota paikalliset ovat myös käyttäneet on rinteen eteläpuolelta, missä on edelleen näkyvissä heikosti erottuva polku. Paikalliset tarinat kertovat Juuvaaralla olleesta "rahapuusta". Tarkastimme sekä laen että rinteitä katselemalla vanhoja keloja sekä pystyssä olevien petäjien kylkiä. Myös maassa olevien kelojen kylkiä tutkittiin. Juuvaaran laelta löytyi vanhin alueen säilyneistä merkkipuista. Tähän on veistetty vuosiluku 1783. Tämän lisäksi havaitsimme yhden mahdollisesti 1800-luvulta olevan kaiverruksen ja yhden 1900 luvun alusta. Loput havaitut vuosiluvut ovat 1960-lukua nuorempi. Laelta dokumentoitiin myös purnuja muistuttavia kuoppia, joiden ikä on kuitenkin epäselvä. Juuvaaran laelta löydettiin kaksi purnua. Purnu 1 P= 7365825 I= 3515507 KKJ. Toinen purnu sijaitsee tässä mainitun purnun luoteispuolella, noin kahden metrin päässä. Purnu on tehty poistamalla isojen lohkareiden välistä pienempiä kiviä ja asettelemalla ne purnun itäreunalle. Molemmat purnut sijaitsevat aivan vaaran laella. Purnujen pohjat eivät ole tasaisia, ja niissä on poltettuja puukappaleita. Purnut ovat luultavasti melko tuoretta tekoa, ja ovat vähintäänkin nykyään käytössä. Gps-mittaukset kohteista. Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. |
| metsakeskus.320010074 |
320 |
Juuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514592.03800000 |
7362180.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010074 |
Kohde sijaitsee Juujärven taajaman itäpuolella, Kemojoen itärannalla. Juuniemi on kapeimmalta kärjeltään veden runtelema muinaisasuinpaikka. |
| metsakeskus.320010076 |
320 |
Rajaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507454.92100000 |
7359342.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010076 |
Pirttikosken voimalan yläpuolella, Pikkukylän kohdalla on ns. Petäjäveden mutka. Sen itäpuolella oleva tietön ja asumaton niittyalue on muinaista asuinpaikkaa. Kohde on säilynyt entisellään. Tutkittu alue rajoittui Rovaniemen mlk:n rajaan. Paikalla on kaksi erillistä asuinpaikkakohtaa. |
| metsakeskus.320010081 |
320 |
Ailunki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
512442.86500000 |
7378994.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010081 |
Kohde sijaitsee Oilunganniemen kannassa, länsipään hietikkokankaan ja suon yhtymäkohdassa. Paikalla on muutamia pyyntikuoppia.
Tähän kohteeseen liittyy mahdollisesti myös tuura KM9904:2, jonka Aapo Kelloniemi löysi noin 1930 Hietalahden talon kotopellosta läheltä taloa. Aarni Erä-Eskon kohdenumero 81 sijoittuu tähän paikkaan, p=7382050, i=3512960. |
| metsakeskus.320010082 |
320 |
Ollila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516421.27700000 |
7373866.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010082 |
Kuppuraisen- ja Ollilanlahdeksi kutsutun Tuulanniemen eteläpuolen poukaman rantapellolla, Ollilan tilan maalla on todettu kvartsiainesta muinaisen asutuksen merkkinä. |
| metsakeskus.320010083 |
320 |
Kälkäjä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535753.47400000 |
7383632.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010083 |
Kälkäjänsalmen itärannalla, Kälkäjänvaaran voimakkaasti huuhtoutuneella itärannalla ollut kivikautinen asuinpaikka. Hienohiekkainen ranta on paikoin sortunut. |
| metsakeskus.320010084 |
320 |
Askankenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
533564.36500000 |
7379234.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010084 |
Vanha asuinkenttä sijaitsee Askanselän eteläpuolella. Törmällä olevat Lehtolan talot on tehty Ruostinvallan aikaisen rakennuksen päälle. Historiallisen ajan löydösten ohella paikalta on löydetty pari kiviesinettä ja venepoukaman hietikolta kvartsia. |
| metsakeskus.320010090 |
320 |
Saarensärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511323.31500000 |
7378614.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010090 |
Kohde sijaitsee Reiningansaaren koillisnurkassa, alavalla hietikkoniemellä, joka on huuhtoutunut lähes täydellisesti. Sen jatkeena oleva harjanne on saaren itärantana tuettu kivillä Lapinselän aallokolta. Muinaisjäännös on käytännössä tuhoutunut. |
| metsakeskus.320010091 |
320 |
Lautasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511063.41900000 |
7378534.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010091 |
Kohde sijaitsee Reiningansaaren koillisosassa olleen entisen lossirannan länsipuolella. Asuinpaikka on osittain tutkittu ja osittain tuhoutunut. Osa kohteen yläpuolen kerrostumasta saattaa olla säilynyt. |
| metsakeskus.320010095 |
320 |
Ahvensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509823.92200000 |
7378874.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010095 |
Reiningansaaren länsikulmassa oleva kapea salmi on molemmilta rannoiltaan ollut asuttu kivikaudella. Nyt pohjapato ja huuhtoutuminen ovat tuhonneet asuinpaikan jäljet. Saarenpuoleisella rannalla on yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.320010095 |
320 |
Ahvensalmi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
509823.92200000 |
7378874.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010095 |
Reiningansaaren länsikulmassa oleva kapea salmi on molemmilta rannoiltaan ollut asuttu kivikaudella. Nyt pohjapato ja huuhtoutuminen ovat tuhonneet asuinpaikan jäljet. Saarenpuoleisella rannalla on yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.320010097 |
320 |
Kivijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509743.94200000 |
7381133.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010097 |
Kohde sijaitsee Ala-Kivijärvestä länteen kulkevan lasku-uoman törmällä. Paikalla on pienialainen asuinpaikka, joka on osittain sortunut. |
| metsakeskus.320010098 |
320 |
Mäntykentänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512172.97500000 |
7378314.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010098 |
Oilunganniemen lounaisrannalla olevan pienen niemen huuhtoutuneilla kaakkois- ja lounais-sivustoilta löytyy jälkiä kivikautisesta asuinpaikasta. Alue on kivikkoista rantaa. |
| metsakeskus.320010100 |
320 |
Isokylä Kenttäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523248.50100000 |
7386661.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010100 |
Kohde sijaitsee muinoin keskeisen Kemijärven vesiväylän vartiopaikan, Luuksinsalmen, eteläpuolella. Säännöstely, hiekanotto ja paikalle tehty lanssipaikka ovat tuhonneet kohteessa sijainneen kivikautisen asuinpaikan. Isot liesikivet länsirannan niemiharjalla saattavat olla peräisin lappalaisten liesistä.
Metsähallituksen tarkastuksessa vuonna 2008 myynnissä olleelle niemen pohjois- ja koillispäähän mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Pohjoistörmän mantereen puolella havaittiin ainoastaan vanha kellarikuoppa, kooltaan noin 3 x 3 m ja syvyydeltään noin 1,5 m. Sen reunalla oli muutamia pitkälle lahonneita hirsiä. Arvion mukaan kellari olisi vasta 1900-luvulta. Niemeen johtavan tien päässä oleva aluetta on käytetty maa-ainesten läjitysalueena. |
| metsakeskus.320010100 |
320 |
Isokylä Kenttäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
523248.50100000 |
7386661.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010100 |
Kohde sijaitsee muinoin keskeisen Kemijärven vesiväylän vartiopaikan, Luuksinsalmen, eteläpuolella. Säännöstely, hiekanotto ja paikalle tehty lanssipaikka ovat tuhonneet kohteessa sijainneen kivikautisen asuinpaikan. Isot liesikivet länsirannan niemiharjalla saattavat olla peräisin lappalaisten liesistä.
Metsähallituksen tarkastuksessa vuonna 2008 myynnissä olleelle niemen pohjois- ja koillispäähän mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Pohjoistörmän mantereen puolella havaittiin ainoastaan vanha kellarikuoppa, kooltaan noin 3 x 3 m ja syvyydeltään noin 1,5 m. Sen reunalla oli muutamia pitkälle lahonneita hirsiä. Arvion mukaan kellari olisi vasta 1900-luvulta. Niemeen johtavan tien päässä oleva aluetta on käytetty maa-ainesten läjitysalueena. |
| metsakeskus.320010101 |
320 |
Neitilä 1 a/b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
516651.18700000 |
7371147.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010101 |
Neitilän tilan kohdalta, törmän alisella rantakaistalla ollut kohde A, joka pääosin tuhoutunut säännöstelyn vuoksi. Ylätörmän pellolta löytöjä = kohde B. Löydöt muun muassa Sär 1-keramiikkaa, asbestikeramiikkaa?, piinuolenkärjen katkelma, kvartsia, liusketta. KM 15668:6-17, 15669:319-348, 16489:1-199 |
| metsakeskus.320010101 |
320 |
Neitilä 1 a/b |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
516651.18700000 |
7371147.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010101 |
Neitilän tilan kohdalta, törmän alisella rantakaistalla ollut kohde A, joka pääosin tuhoutunut säännöstelyn vuoksi. Ylätörmän pellolta löytöjä = kohde B. Löydöt muun muassa Sär 1-keramiikkaa, asbestikeramiikkaa?, piinuolenkärjen katkelma, kvartsia, liusketta. KM 15668:6-17, 15669:319-348, 16489:1-199 |
| metsakeskus.320010101 |
320 |
Neitilä 1 a/b |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
516651.18700000 |
7371147.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010101 |
Neitilän tilan kohdalta, törmän alisella rantakaistalla ollut kohde A, joka pääosin tuhoutunut säännöstelyn vuoksi. Ylätörmän pellolta löytöjä = kohde B. Löydöt muun muassa Sär 1-keramiikkaa, asbestikeramiikkaa?, piinuolenkärjen katkelma, kvartsia, liusketta. KM 15668:6-17, 15669:319-348, 16489:1-199 |
| metsakeskus.320010103 |
320 |
Neitilä 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
516671.18600000 |
7370947.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010103 |
Kohde sijaitsee Neitiharjun läntisellä, veden huuhtomalla rantakaistalla. Paikalla on rippeitä pienialaisesta, 15 m leveästä asuinpaikasta. Paikalla on tehty kaivauksia 1962 ja 1964, jolloin on saatu talteen muun muassa taltta, kirves, Sär 2-keramiikkaa, kvartsia, liusketta ym. Löydöt KM 15670:1-32, 16490:1-608. |
| metsakeskus.320010103 |
320 |
Neitilä 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
516671.18600000 |
7370947.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010103 |
Kohde sijaitsee Neitiharjun läntisellä, veden huuhtomalla rantakaistalla. Paikalla on rippeitä pienialaisesta, 15 m leveästä asuinpaikasta. Paikalla on tehty kaivauksia 1962 ja 1964, jolloin on saatu talteen muun muassa taltta, kirves, Sär 2-keramiikkaa, kvartsia, liusketta ym. Löydöt KM 15670:1-32, 16490:1-608. |
| metsakeskus.320010103 |
320 |
Neitilä 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
516671.18600000 |
7370947.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010103 |
Kohde sijaitsee Neitiharjun läntisellä, veden huuhtomalla rantakaistalla. Paikalla on rippeitä pienialaisesta, 15 m leveästä asuinpaikasta. Paikalla on tehty kaivauksia 1962 ja 1964, jolloin on saatu talteen muun muassa taltta, kirves, Sär 2-keramiikkaa, kvartsia, liusketta ym. Löydöt KM 15670:1-32, 16490:1-608. |
| metsakeskus.320010104 |
320 |
Neitilä 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
516636.19700000 |
7370707.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010104 |
Kohde kuuluu Neitilän asuinpaikkakokonaisuuteen, joka on pahoin Kemijoen säännöstelyn tuhoama. Kyseessä on erittäin runsaslöytöinen asuinpaikka, jossa on todettu noin 1,5 m vahva punaruskea tulvaliete- ja löytökerrostuma. Löydöt ovat peräisin noin 7000 vuoden ajalta. Paikalta on 1962-1964 tehdyissä kaivauksissa saatu talteen muun muassa keramiikkaa (Sär 1, Kjelmøy- ja L-ker.) rautaesineitä, kuparipaloja, valinmuotti, meripihkaa, runsaasti liuske-esineitä ja katkelmia, piiesineitä, kvartsia, liusketta, hohkakiveä, rautakuonaa, asbestia ym. Alueelta on todettu myös raudanvalmistuspaikka, joka on ajoitettu ajanlaskun vaihteen tienoille. Asuinpaikkaa ei ehditty tutkia kokonaan ennen säännöstelyä. Tutkimaton osa on lähes täysin säännöstelyn tuhoama ja siitä on vain rippeitä jäljelä. Tulvalietteestä on paljastunut säännöstelyn jälkeen löytöjä ja rakenteita, muun muassa mahdollisen toisen raudanvalmistusuunin jäännökset. |
| metsakeskus.320010104 |
320 |
Neitilä 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
516636.19700000 |
7370707.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010104 |
Kohde kuuluu Neitilän asuinpaikkakokonaisuuteen, joka on pahoin Kemijoen säännöstelyn tuhoama. Kyseessä on erittäin runsaslöytöinen asuinpaikka, jossa on todettu noin 1,5 m vahva punaruskea tulvaliete- ja löytökerrostuma. Löydöt ovat peräisin noin 7000 vuoden ajalta. Paikalta on 1962-1964 tehdyissä kaivauksissa saatu talteen muun muassa keramiikkaa (Sär 1, Kjelmøy- ja L-ker.) rautaesineitä, kuparipaloja, valinmuotti, meripihkaa, runsaasti liuske-esineitä ja katkelmia, piiesineitä, kvartsia, liusketta, hohkakiveä, rautakuonaa, asbestia ym. Alueelta on todettu myös raudanvalmistuspaikka, joka on ajoitettu ajanlaskun vaihteen tienoille. Asuinpaikkaa ei ehditty tutkia kokonaan ennen säännöstelyä. Tutkimaton osa on lähes täysin säännöstelyn tuhoama ja siitä on vain rippeitä jäljelä. Tulvalietteestä on paljastunut säännöstelyn jälkeen löytöjä ja rakenteita, muun muassa mahdollisen toisen raudanvalmistusuunin jäännökset. |
| metsakeskus.320010104 |
320 |
Neitilä 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
516636.19700000 |
7370707.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010104 |
Kohde kuuluu Neitilän asuinpaikkakokonaisuuteen, joka on pahoin Kemijoen säännöstelyn tuhoama. Kyseessä on erittäin runsaslöytöinen asuinpaikka, jossa on todettu noin 1,5 m vahva punaruskea tulvaliete- ja löytökerrostuma. Löydöt ovat peräisin noin 7000 vuoden ajalta. Paikalta on 1962-1964 tehdyissä kaivauksissa saatu talteen muun muassa keramiikkaa (Sär 1, Kjelmøy- ja L-ker.) rautaesineitä, kuparipaloja, valinmuotti, meripihkaa, runsaasti liuske-esineitä ja katkelmia, piiesineitä, kvartsia, liusketta, hohkakiveä, rautakuonaa, asbestia ym. Alueelta on todettu myös raudanvalmistuspaikka, joka on ajoitettu ajanlaskun vaihteen tienoille. Asuinpaikkaa ei ehditty tutkia kokonaan ennen säännöstelyä. Tutkimaton osa on lähes täysin säännöstelyn tuhoama ja siitä on vain rippeitä jäljelä. Tulvalietteestä on paljastunut säännöstelyn jälkeen löytöjä ja rakenteita, muun muassa mahdollisen toisen raudanvalmistusuunin jäännökset. |
| metsakeskus.320010105 |
320 |
Neitilä 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
516631.20000000 |
7370632.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010105 |
Kohde kuuluu Neitilän asuinpaikkakokonaisuuteen, joka on pahoin Kemijoen säännöstelyn tuhoama. Neitilä 5 sijaitsee kohteesta Neitilä 4 noin 70 m etelään olevan kivikkoisen niemen kärjessä. Paikalle on tehty 1962 ennen säännöstelyä muutamia koekuoppia, mutta tutkimuksia ei ehditty sen enempää suorittaa. Paikka on pääosan vuodesta veden alla ja siitä on rippeet jäljellä. Rantavyöhykkeen tulvalietteestä paljastuu rakenteita ja runsaasti löytöjä, joita on kerätty varsinkin 1990- ja 2000-luvuilla. Paikalta on saatu talteen erittäin paljon kvartsia, uurrepäinen painokivi, taltta, SÄR1-keramiikkaa, varhaismetallikautista keramiikkaa sekä kappaleita kahdesta saviastiasta, jotka on tulkittu varhaismetallikautisiksi rasvalampuiksi. |
| metsakeskus.320010105 |
320 |
Neitilä 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
516631.20000000 |
7370632.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010105 |
Kohde kuuluu Neitilän asuinpaikkakokonaisuuteen, joka on pahoin Kemijoen säännöstelyn tuhoama. Neitilä 5 sijaitsee kohteesta Neitilä 4 noin 70 m etelään olevan kivikkoisen niemen kärjessä. Paikalle on tehty 1962 ennen säännöstelyä muutamia koekuoppia, mutta tutkimuksia ei ehditty sen enempää suorittaa. Paikka on pääosan vuodesta veden alla ja siitä on rippeet jäljellä. Rantavyöhykkeen tulvalietteestä paljastuu rakenteita ja runsaasti löytöjä, joita on kerätty varsinkin 1990- ja 2000-luvuilla. Paikalta on saatu talteen erittäin paljon kvartsia, uurrepäinen painokivi, taltta, SÄR1-keramiikkaa, varhaismetallikautista keramiikkaa sekä kappaleita kahdesta saviastiasta, jotka on tulkittu varhaismetallikautisiksi rasvalampuiksi. |
| metsakeskus.320010105 |
320 |
Neitilä 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
516631.20000000 |
7370632.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010105 |
Kohde kuuluu Neitilän asuinpaikkakokonaisuuteen, joka on pahoin Kemijoen säännöstelyn tuhoama. Neitilä 5 sijaitsee kohteesta Neitilä 4 noin 70 m etelään olevan kivikkoisen niemen kärjessä. Paikalle on tehty 1962 ennen säännöstelyä muutamia koekuoppia, mutta tutkimuksia ei ehditty sen enempää suorittaa. Paikka on pääosan vuodesta veden alla ja siitä on rippeet jäljellä. Rantavyöhykkeen tulvalietteestä paljastuu rakenteita ja runsaasti löytöjä, joita on kerätty varsinkin 1990- ja 2000-luvuilla. Paikalta on saatu talteen erittäin paljon kvartsia, uurrepäinen painokivi, taltta, SÄR1-keramiikkaa, varhaismetallikautista keramiikkaa sekä kappaleita kahdesta saviastiasta, jotka on tulkittu varhaismetallikautisiksi rasvalampuiksi. |
| metsakeskus.320010110 |
320 |
Rovajärvi |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
492090.99900000 |
7399205.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010110 |
Rovaselän eteläpuolella, n. 800 m Rovajärvestä itään olevalla kohdalla hetejänkää on ollut K. M. Walleniuksen tietojen mukaan uhrilähde. |
| metsakeskus.320010112 |
320 |
Sikkiönlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531095.34900000 |
7383682.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010112 |
Kohde sijaitsee Lehtosalmen louteispuolella olleen Sinkkiönlampi länsipuolella. Lampi on nykyisin osa ympäröivää vesialuetta. Äpräänniemen luoteispuolen Hietikkokangas on kapeana saarena, jonka harjalla kulkee 10 pyyntikuopan ketju. Lounais- ja luoteisrannalla on lisäksi huuhtoutunut, kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.320010112 |
320 |
Sikkiönlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
531095.34900000 |
7383682.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010112 |
Kohde sijaitsee Lehtosalmen louteispuolella olleen Sinkkiönlampi länsipuolella. Lampi on nykyisin osa ympäröivää vesialuetta. Äpräänniemen luoteispuolen Hietikkokangas on kapeana saarena, jonka harjalla kulkee 10 pyyntikuopan ketju. Lounais- ja luoteisrannalla on lisäksi huuhtoutunut, kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.320010113 |
320 |
Hanhiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527016.96300000 |
7392928.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010113 |
Hanhiniemen länsiosa on korkea hietikkotörmä, josta on otettu runsaasti soraa ja alueelle on rakennettu omakotitaloja. Lounaisrannalla on vanhoja lomamökkejä. Törmän länsikulmassa jäänteitä kivikautisesta asuinpaikasta. Paikalla on lisäksi useita, halkaisijaltaan noin 1 m kokoisia kuoppia, joiden syvyys on vajaa 1 m. |
| metsakeskus.320010114 |
320 |
Termussaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
521919.01700000 |
7394387.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010114 |
Termuslahdessa oleva, nykyisin Peltosaarena tunnettu kohde, on perimätiedon mukaan vanha hautausmaa. Keskiosassa saarta on vanha, tasainen peltoala. Saaressa olevan mökin ja saunan pohjoisrannan tuntumassa on matalaa, ladotulta vaikuttavaa kiveystä. |
| metsakeskus.320010117 |
320 |
Hietalahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513972.25300000 |
7377464.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010117 |
Kohde sijaitsee Oilunganiemen etelärannalla, Hietalahden talosta noin 400 metriä länteen olevalla huuhtoutuneella törmällä. Asuinpaikasta on kulunut säännöstelyn vuoksi noin 10 metrin kaistale. |
| metsakeskus.320010127 |
320 |
Porkkaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
510193.76900000 |
7378784.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010127 |
Pyyntikuoppa sijaitsee nykyisin saarena olevassa Porkkaniemessä huvilan lähettyvillä. Kuoppa on täytetty roskilla. Samaan pyydysjärjestelmään on kuulunut kaksi muutakin mökin alla sijaitsevaa kuoppaa. |
| metsakeskus.320010128 |
320 |
Honkakangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
516601.14700000 |
7398686.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010128 |
Honkakankaan hautausmaan itäpuolella olevan niemekkeen poikki on asetettu muinoin parin pyyntikuopan sulku. Alue on rämettynyttä metsää.
Vuoden 2015 inventointihavainnot:
Pöyliöntien itäpuolella hautausmaan kohdalla on vanha hiekanottopaikka. Hiekkakuopan itäpuolella harjanteella Pöyliönjärveen laskevan rinteen päällä on pyyntikuoppa, jonka koko on 4 m x 2 m ja syvyys noin 1 m. Kohde on melko selkeäpiirteinen. Paikalla kasvaa sekametsää.
Hiekkaharjanteen eteläreunalla on itä-länsi suuntaisessa jonossa kolme tai neljä selkeäpiirteistä kuoppaa, joiden funktio ei inventoinnin yhteydessä selvinnyt. Kuopat saattavat liittyä soranottoon. Näitä kuoppia ei ole huomioitu muinaisjäännösrajauksessa.
Lähistöllä sijaitsevalta Honkakankaan hautausmaalta on löydetty liuskekärjen katkelma (KM 25497).
Inventoinnin(2015) yhteydessä tarkastettiin myös liuskekärjen löytöpaikka hautausmaalla. Uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.320010130 |
320 |
Jupuralampi, pohjoissaari |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
523258.50100000 |
7384112.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010130 |
Raudankankaan eteläpuolella oleva Jupuralampi on lähes erämaaympäristössä. Kahdesta saaresta pohjoisimman harjalla on nelinurkkaisen, kulmaan tehdyllä uunilla varustettu tuvanpohja. Eteläpäässä oli vielä vastikään puinen kalapatsas. |
| metsakeskus.320010131 |
320 |
Reininkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
510943.46600000 |
7378394.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010131 |
Reiningansaaren lossituvan eteläpuolisella soraharjanteella on ainakin 3 pyyntikuoppaa pitkin harjun lakea. Sen eteläpuolella olevan sorakuopan länsipuolella on merkkejä tilapäisestä kivikautisesta oleskelusta. Paikalta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta.
Vuonna 2010 tien kaakkoispuoleisella kapealla harjunlaella todettiin kuusi pientä tai pienehköä pyyntikuoppaa ja koillisimpien kahden vöälillä yksi suhteellisen myöhäiseltä vaikuttava kuoppa (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.320010131 |
320 |
Reininkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
510943.46600000 |
7378394.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010131 |
Reiningansaaren lossituvan eteläpuolisella soraharjanteella on ainakin 3 pyyntikuoppaa pitkin harjun lakea. Sen eteläpuolella olevan sorakuopan länsipuolella on merkkejä tilapäisestä kivikautisesta oleskelusta. Paikalta on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta.
Vuonna 2010 tien kaakkoispuoleisella kapealla harjunlaella todettiin kuusi pientä tai pienehköä pyyntikuoppaa ja koillisimpien kahden vöälillä yksi suhteellisen myöhäiseltä vaikuttava kuoppa (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.320010132 |
320 |
Kukonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513042.62200000 |
7379334.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010132 |
Kohde sijaitsee Matkalahden etelärannalla, Oilunganiemessä olevalla pienellä niemekkeellä, joka on pahoin säännöstelyn turmelema, rämettynyt ja hiekanoton kuopittama. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.320010132 |
320 |
Kukonniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
513042.62200000 |
7379334.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010132 |
Kohde sijaitsee Matkalahden etelärannalla, Oilunganiemessä olevalla pienellä niemekkeellä, joka on pahoin säännöstelyn turmelema, rämettynyt ja hiekanoton kuopittama. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.320010133 |
320 |
Hietalahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513802.31700000 |
7377594.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010133 |
Kohde sijaitsee kivikkoisella ja huuhtoutuneella Oilunganiemen etelärannalla. Rantatörmä on rämeikköinen ja rantakaista on kulunut noin 10-15 m leveältä alata. |
| metsakeskus.320010134 |
320 |
Hietalahti N |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
514601.99300000 |
7378384.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010134 |
Mahdollinen lapinraunio sijaitsee Oilunganiemen pohjoisrannalla, Halvanniemen kainalossa olevan Hietalahden suulla, kivikkoisella rantatörmällä. Röykkiöstä on vain pohjakiveystä jäljellä. Paikalla on myös kivikautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.320010137 |
320 |
Karsimusperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510503.65100000 |
7377054.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010137 |
Kohde sijaitsee Ulkuniemen eteläosassa olevan uimarannan kohdalla. Suuri osa kohteesta on tuhoutunut soranotossa. Kapea kaistale uimakoppien vaiheilla on säilynyt alkuperäisenä.
Lentopallokentän rakentaminen alueelle on tuhonnut kohdetta lisää. Kohdetta kuitenkin on todennäköisesti kuitenkin edelleen jäljellä pukukoppien ja kentän välisellä alueella. |
| metsakeskus.320010138 |
320 |
Morkkasaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
498528.36600000 |
7417998.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010138 |
Javarusjärven eteläosassa olevan vesakkokasvuisen Morkkasaaren maperään on kaivettu noin 14 vaihtelevan kokoista kesähautaa. Paikan käyttö näyttää päättyneen viimeistään 1800-luvun lopulla. |
| metsakeskus.320010139 |
320 |
Morkkakangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500067.75600000 |
7417048.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010139 |
Javarusjärven kaakkoiskolkassa, Morkkaperällä, on tien pohjoisreunan hietikkoharjanteella säilynyt 5 pyyntikuoppaa. Törmästä on otettu paikoitellen soraa. |
| metsakeskus.320010141 |
320 |
Liittokumpu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
497378.82200000 |
7421746.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010141 |
Osittain tietyössä tuhoutunut pyyntikuoppa Javaruksen kylän luoteispuolella, Liittolammen lounaisrannan lähellä. Kuoppa on tien lounaisreunssa. |
| metsakeskus.320010143 |
320 |
Kummunjärvi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538712.23900000 |
7403454.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010143 |
Kummunjärven itäpäässä, sen etelärannalla oleva vähälöytöinen kivikautinen asuinpaikka muutamine liesineen korkeahkolla hiekkatörmällä. Traktoritie on murrettu töyrään yli. Pyyntikuopiksi arvioidut 2 kuopannetta sijaitsevat törmän reunassa. |
| metsakeskus.320010143 |
320 |
Kummunjärvi SW |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
538712.23900000 |
7403454.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010143 |
Kummunjärven itäpäässä, sen etelärannalla oleva vähälöytöinen kivikautinen asuinpaikka muutamine liesineen korkeahkolla hiekkatörmällä. Traktoritie on murrettu töyrään yli. Pyyntikuopiksi arvioidut 2 kuopannetta sijaitsevat törmän reunassa. |
| metsakeskus.320010145 |
320 |
Ala-Raudanlampi NE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
524418.02700000 |
7385761.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010145 |
Raudankankaalla olevan lammen hiekkaperäiseen koilliskulmaan on tehty kesämökki, jonka lähellä on kolme pyyntikuoppaa ja vähäisiä muinaiseen asutukseen viittavia merkkejä kuten liesikiveyksen rippeitä. |
| metsakeskus.320010146 |
320 |
Heralampi N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
525167.73100000 |
7385961.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010146 |
Kohde sijaitsee Raudankankaan Heralammen pohjosipuolella. Paikalla on kahdeksan pyyntikuopan järjestelmä, joka ylittää Kemijärven ja Heralammen välisen kannaksen etelä-pohjois -suunnassa. Kuopat ovat matalia ja pitkänomaisia. |
| metsakeskus.320010147 |
320 |
Heralampi E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
525397.63500000 |
7385761.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010147 |
Raudankankaalla olevan Heralammen itäpuolella on viitisen kuoppaa hiekkakankaalla. Kyseessä on lammen ja pienen suon välinen pyyntisulku. |
| metsakeskus.320010148 |
320 |
Hiekkaniemi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
525717.50700000 |
7385931.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010148 |
Kohde sijaitsee Raudankankaan itäpäässä, Hiekkaniemen lounaispuolella. Paikalla on etelä-pohjois -suuntainen matalien ja pitkänomaisten pyyntikuoppien ketju. Ketjussa on 7-9 kuoppaa ja ne on kaivettu pienen suon ja korkean Kauhaselän törmän välille. |
| metsakeskus.320010149 |
320 |
Hiekkaniemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
525857.45000000 |
7385991.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010149 |
Kohde sijaitsee Raudankankaan Hiekkaniemen länsiosssa. Korkean törmän reunalla on kaksi pyyntikuoppaa noin 100 m järven rannasta etelään. |
| metsakeskus.320010150 |
320 |
Iso-Raudanlampi N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
525117.75200000 |
7384711.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010150 |
Kuusivaaran länsipuolella olevan Raudanlammen laskuojan läntisellä töyräällä on yksi ilmeinen pyyntikuoppa. Alue on kivikkoista. |
| metsakeskus.320010151 |
320 |
Jupuralampi E |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
523278.49200000 |
7383712.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010151 |
Jupuralammen itärannan puolivälissä, Jupuravaaran luoteissivulla, on yksi harvoista Kemijärvellä säilyneistä puisista kalapatsaista.
Inventointi 2014: Kohde sijaitsee Kemijärven Ailanganlahden kaakkoispuolella sijaitsevan Jupuralammen itärannalla, Jupuravaaran reunalla. Jukuralammen tämä ranta on kivikkoista ja kosteaa. Alueella kasvaa mäntyä ja erilaisia varpukasveja. Lähes koko itäranta Jukuravaaran juurelta käveltiin, mutta kalapatsasta ei enää havaittu. Todennäköisesti se on kaatunut ja maatunut. Kohteesta on kuva Kemijärven kulttuuriympäristöohjelmassa ja sen perusteella kohde olisi ollut helposti löydettävissä, mikäli kalapatsas edelleen olisi pystyssä. |
| metsakeskus.320010152 |
320 |
Jupuralahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522918.64100000 |
7383462.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010152 |
Jupuralammen ja Jupuralahden välissä olevan korkean kivikkokankaan kapeimmalla kohdalla on kahden syvän, pitkänomaisen kuopan sulku.
Inventointi 2014: Kohde sijaitsee Jupuralahden ja Jukuralammen välisellä kankaalla. Alue on kuivaa mäntykangasta. Ympäristön paikannimien kirjoitusasu vaihtelee eri kartoissa, ja ne voivat esiintyä myös muodoissa Jukuralahti, Jukuralampi, Jukuravaara jne. Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa, jotka on havaittu vuoden 1989 inventoinnissa. Pyyntikuopat sijaitsevat 100 metrin päässä toisistaan kankaan molemmilla laidoilla. Nykyisin pyyntikuoppien välissä kulkee tie. |
| metsakeskus.320010153 |
320 |
Jupuralampi, eteläsaari |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
523218.51500000 |
7383912.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010153 |
Raudankankaan eteläpuolella olevan Jupuralammen eteläisen saaren lakeen on kaivettu muinoin suurehko kotapainanne. Sijainnista päätellen kuoppa on kivikautta nuoremmalta ajalta. Sen keskellä on tulenpidon jälkiä. |
| metsakeskus.320010154 |
320 |
Ailanka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521719.11900000 |
7385431.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010154 |
Kohde sijaitsee Ailanganniemen eteläisen hiekkarannan itäpäässä. Paikalla on kivikautisen asutuksen vähäisiä jälkiä. Rinteen puolivälissä, seurakunnan leirikeskuksen itäpuolella on yksi mahdolinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.320010154 |
320 |
Ailanka 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
521719.11900000 |
7385431.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010154 |
Kohde sijaitsee Ailanganniemen eteläisen hiekkarannan itäpäässä. Paikalla on kivikautisen asutuksen vähäisiä jälkiä. Rinteen puolivälissä, seurakunnan leirikeskuksen itäpuolella on yksi mahdolinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.320010160 |
320 |
Lautalahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509703.96800000 |
7379034.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010160 |
Ahvensalmen luoteispuolella on säännöstelyn syömä hietikkorantainen poukama. Veteen on saostunut kivikautisen asuinpaikan aineistoa. Pääosa kohteesta lienee veden alla. |
| metsakeskus.320010161 |
320 |
Lautalahti 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
509594.01000000 |
7378964.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010161 |
Ahvensalmen länsipuolella, säännöstelyn saaristoksi pirstoman niemen eräällä törmällä on kaksi pitkänomaista pyyntikuoppaa. Kohde on noin 100 m kivikautisesta asuinpaikasta etelälounaaseen. |
| metsakeskus.320010162 |
320 |
Niloksenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507205.01800000 |
7359821.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010162 |
Pirttikosken voimalan säännöstelyaltaan kuluttama Niloksenniemen kivikautinen asuinpaikka Pikkukylän itäpuolella olevassa joenmutkassa on pääosin tuhoutunut. Liesikiviä on valunut hietikolle. Kohteessa on on kaksi erillistä asuinpaikkakohtaa. |
| metsakeskus.320010163 |
320 |
Juukangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
512542.86100000 |
7362470.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010163 |
Juujärven urheilukentän länsipuolella olevan hiekkakankaan keskivaiheilla, korkean jokitörmän ja suon välissä on ainakin neljä pyyntikuoppaa. Alueen puusto on hakattu. |
| metsakeskus.320010164 |
320 |
Mäkikukkola |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
513392.52100000 |
7362170.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010164 |
Kohde sijaitsee Männistön tilan kaakkoispuolella olevan hietikkomäen niskalla. Paikalla on kahdeksan pyyntikuoppaa. Pari kuoppaa on jäänyt uuden omakotitalon alle. |
| metsakeskus.320010165 |
320 |
Saviharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
513652.41800000 |
7362190.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010165 |
Juujärven koulun kaakkoispuolella on heikkakankaan törmällä ainakin seitsemän pyyntikuoppaa ja alueen itäosassa myös jälkiä muinaisasutuksesta. |
| metsakeskus.320010166 |
320 |
Mäkiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
513722.39000000 |
7361791.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010166 |
Kohde sijaitsee Juujärven niemen eteläisellä peltotörmällä, Mäkiniemen tilan alueella. Tulvalietteen kuljettaman hiekan seassa on palaneita kiviä kasvimaana ja nurmena olevalla alalla. Paikalta on saatu talteen SÄR 2 -keramiikkaa, kiviesineitä, piitä, kvartsia ja palanutta luuta. Koekaivauksessa 2001 paikalta on saatu talteen väkäsellinen liuskeinen ruotokärki ja palanutta luuta. Asuinpaikka rajautuu rinteessä erottuvan taitteen (130 m mpy) alapuolella ja lännessä olevaan notkelmaan. |
| metsakeskus.320010166 |
320 |
Mäkiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
513722.39000000 |
7361791.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010166 |
Kohde sijaitsee Juujärven niemen eteläisellä peltotörmällä, Mäkiniemen tilan alueella. Tulvalietteen kuljettaman hiekan seassa on palaneita kiviä kasvimaana ja nurmena olevalla alalla. Paikalta on saatu talteen SÄR 2 -keramiikkaa, kiviesineitä, piitä, kvartsia ja palanutta luuta. Koekaivauksessa 2001 paikalta on saatu talteen väkäsellinen liuskeinen ruotokärki ja palanutta luuta. Asuinpaikka rajautuu rinteessä erottuvan taitteen (130 m mpy) alapuolella ja lännessä olevaan notkelmaan. |
| metsakeskus.320010167 |
320 |
Reininka |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
509803.92600000 |
7378334.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010167 |
Reininginsaaren luonaiskulmassa olevan Reiningan tilan vanhan päärakennuksen eteläpuolella ja mahdollisesti uuden asuinrakennuksen luoteispuolella on jälkiä kivikautisesta asutuksesta. Talon lounaispuolella lienee ollut pari pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.320010169 |
320 |
Lautalahti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509444.07200000 |
7379264.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010169 |
Lautalahden säännöstelyn syövyttämällä etelärannalla olevia vähäisiä muinaisasutuksen merkkejä. Kivikkoisen löytökohdan länsipuolella on mittauslaituri. |
| metsakeskus.320010171 |
320 |
Kiviperä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508874.29600000 |
7379893.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010171 |
Kohde sijaitsee Lautalahden pohjukassa, säännöstelyn sokkeloiseksi saaristoksi huuhtoman alueen erään saaren töyräällä. Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa. Kyseessä on pieni soiden ja veden saartama kivikkokumpare. |
| metsakeskus.320010172 |
320 |
Kiviperä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508924.27800000 |
7379993.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010172 |
Suuri pyyntikuoppa sijaitsee Lautalahden pohjukan saaristosokkelossa olevan saaren luoteiskulman kivikkoisella töyräällä. Kyseessä on soiden ja veden ympäröimä mäki. |
| metsakeskus.320010174 |
320 |
Perälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509074.21900000 |
7378254.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010174 |
Kohde sijaitsee Reinikanperällä olevan Perälän talon hienohiekkaisella rantapellolla. Vanhojen rakennusten eteläpuolella on jälkiä myös tilan ensimmäisen tuvan paikasta. Palaneita liesikiviä on paikalla havaittu runsaasti. |
| metsakeskus.320010175 |
320 |
Lautalahti 5 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
509374.09900000 |
7379713.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010175 |
Kohde sijaitsee Lautalahden pohjukassa olevan suuren ja pitkänomaisen saaren lounais-sivustalla. Paikalla on suurehko kotapainanne, jonka keskellä on merkkejä tulenpidosta. Kuoppa ei liene kivikautinen, vaan ehkä metallikautinen muinaisjäännös. |
| metsakeskus.320010176 |
320 |
Kiviperä 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508784.33500000 |
7380013.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010176 |
Kohde sijaitsee Lautalahden pohjukassa, säännöstelyn aikaansaaman saaristosokkelon eräässä niemenharjassa. Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa. Maaperä on kivikkoinen. |
| metsakeskus.320010177 |
320 |
Kiviperä 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508374.50200000 |
7379603.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010177 |
Kemijärvi 176, 178, 179 kanssa samaan pyyntikuoppajärjestelmään kuuluva kuoppa Lautalahden ja Kiviperän välisellä metsäalueella. Ketju ylittää suon pienen saarekkeen kautta. |
| metsakeskus.320010178 |
320 |
Kiviperä 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508524.43900000 |
7379733.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010178 |
Kemijärvi 176, 177, 179 kanssa samaan pyyntikuoppajärjestelmään kuuluva kuoppa Lautalahden ja Kiviperän välisellä metsäalueella. Ketju ylittää suon pienen saarekkeen kautta. |
| metsakeskus.320010179 |
320 |
Kiviperä 6 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508424.47600000 |
7379613.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010179 |
Kemijärvi 176, 177, 178 kanssa samaan pyyntikuoppajärjestelmään kuuluva kuoppa Lautalahden ja Kiviperän välisellä metsäalueella. Ketju ylittää suon pienen saarekkeen kautta. |
| metsakeskus.320010180 |
320 |
Kiviperä 7 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
507974.66100000 |
7380563.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010180 |
Yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee Kiviperäksi kutsutun karikkoisen järvenselän eteläosassa olevalla niemekkeellä. |
| metsakeskus.320010181 |
320 |
Kiviperä 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508644.39200000 |
7380023.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010181 |
Kohde sijaitsee Lautalahden ja Kiviperän välisen, säännöstelyn tuhoaman saaristosokkelon puolivälissä. Vähäinen muinaisen leiripaikan jäännös erään pienen saaren länsireunassa. |
| metsakeskus.320010184 |
320 |
Neitijoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516721.16300000 |
7369418.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010184 |
Kohde sijaitsee Neitijärvestä laskevan Neitjoen pohjoispuolella olevalla kankaalla. Asuinpaikka on koilliseen kulkevan tieuran ja sähkölinjan alla, kivensekaisen soraperäisen rinteen lounaisosassa. |
| metsakeskus.320010185 |
320 |
Neitijoki 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
517021.04700000 |
7369418.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010185 |
Neitijoen pohjoispuolisen kankaan törmää seuraa pitkä ja harva kuuden kuopan pyyntikuoppaketju. Kuoppien välit ovat jopa 100 m. |
| metsakeskus.320010186 |
320 |
Neitijoki 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
517350.91400000 |
7369348.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010186 |
Kohde sijaitsee Neitijärven eteläpuolella, Neitijoen mutkassa olevan kapean niemen harjalla, kivikkoisella niemellä. Paikalla on neljä pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.320010187 |
320 |
Neitivaara SE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
518040.63300000 |
7369398.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010187 |
Kohde sijaitsee Neitivaaran eteläisen sivustan puolivälissä, eräällä soraperäisellä ulkonemalla. Paikalla on isohko pyyntikuoppa. Alue on pääosin hyvin kivikkoista. |
| metsakeskus.320010191 |
320 |
Aittalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
511493.28800000 |
7363170.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010191 |
Juukankaan ja Koppelolammen välissä olevan hienohiekkaisen pienemmän kankaan itäreunaa pitkin kulkee ainakin 14 kuoppaa käsittävä pyydysjono. |
| metsakeskus.320010192 |
320 |
Kaurala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512942.69800000 |
7363370.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010192 |
Juujärven kylän pohjoisosassa, Kemijärven maantien itäreunassa oleva Kauralan tila on ilmeisesti pääosin tuhoutuneen kivikautisen asuinpaikan aluetta. |
| metsakeskus.320010193 |
320 |
Tetterilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522048.97200000 |
7391409.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010193 |
Kattilavaaran lounaispuolella, aivan Kattilajängän reunassa on kahdeksan kuopan sulku. Luoteispuolella oleva Kattilalampi tunnetaan paikallisesti nimellä Tetterilampi. |
| metsakeskus.320010194 |
320 |
Kattilapudas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523718.30200000 |
7390579.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010194 |
Kohde sijaitsee Ämmänselän länsirannalla, Sasserolahden ja Kattilaputaan välissä olevan poukaman hietikolla. Paikalla on ilmeisiä huuhtoutuneen muinaisasuinpaikan merkkejä. Rannalla on mökkikäyttöön otettu vanha tila. |
| metsakeskus.320010195 |
320 |
Lammasniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
524070.00000000 |
7388640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010195 |
Kohde sijaitsee Ämmänselän länsirannalla olevan Lammasniemen eteläisellä, säännöstelyn huuhtomalla rannalla. Löytöjä on vesirajassa myös itärannalla. Niemi on pääosin alavaa, mökkitonteiksi jaettua aluetta. Tarkastuksessa vuonna 2009 niemen länsiosaan suunnitellun lomarakentamisen takia löytöjä havaittiin paikoittain vesirajan kivikossa etelärannalla sekä myös itärannalla, aina tilanrajan vaiheille pohjoisessa. Vaikuttaa siltä, että asuinpaikka ei ulotu etelärannasta 10 m kauemmas sisämaahan. Pieni epämääräinen kiviladelma havaittiin lisäksi sisämaassa eteläisen tontin pohjoisosan läheisyydessä (ks. erilliskohteen koordinaatit). |
| metsakeskus.320010197 |
320 |
Kattilasaari 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
524268.08100000 |
7389389.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010197 |
Ämmänselän länsirannalla, Lammasniemen pohjoispuolella oleva Kattilasaari on säännöstelyn vuoksi jakautunut kolmeksi saareksi. Kaakossa oleva saari on kivetyistä liesikehistä, rakennuksen kiviperustasta ja kellarikuopasta päätellen vanha kenttäpaikka. Liedet saattavat olla esihistoriallisiakin. |
| metsakeskus.320010198 |
320 |
Tikkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522748.69700000 |
7387030.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010198 |
Luuksinsalmen pohjoisrannalla, vastapäätä Kenttäniemeä (kohde 100) on lähes täysin säännöstelyn tuhoama kohde. Vähäisiä löytöjä on tehty hiekkaiselta rannalta. Alue on vesakoitunutta. |
| metsakeskus.320010199 |
320 |
Ruopsanniemi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
515221.73000000 |
7386411.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010199 |
Kohde sijaitsee Kiimavaaran itäpuolella, soiden reunustaman hietikkokankaan kapeimmalla kohdalla. Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa. Uusi metsäautotie kulkee kuoppien välistä. |
| metsakeskus.320010200 |
320 |
Ruopsanniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515561.59200000 |
7386491.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010200 |
Kohde sijaitsee Rupsanniemen pitkän koillisrannan puolivälissä, vanhan kenttäpaikan itäisellä sivustalla. Paikalla on huuhtoutuneen asuinpaikan löytöjä. |
| metsakeskus.320010209 |
320 |
Vähäjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
506125.40400000 |
7380133.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010209 |
Luusuan Reinikanperän länsipuolella olevan Kiviperään laskevan järven länsirannalla on vanhoja metsäkämppien raunioita. Erään harjanteen niskalla on peurahauta. |
| metsakeskus.320010214 |
320 |
Kotaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
540911.39500000 |
7385881.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010214 |
Nykyisin säännöstelyn vaikutuksesta saareksi muuttuneen Kotaniemen eteläinen hietikkoranta on muinaista asuinpaikkaa. Paikallistiedon mukaan kohde on vanha lappalaisten kenttä. |
| metsakeskus.320010217 |
320 |
Kirppakangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547509.00000000 |
7383277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010217 |
Vuoden 1989 havaintojen mukaan: Suomutunturin koillispuolella, Herajärvestä noin kilometrin itään olevan Kirppakankaan luoteiskulmalla on yksi suuri pyöreä pyyntikuoppa (halkaisija noin 5 m ja 0,9 m syvä) sekä joitakin pieniä pyyntikuoppia suohon rajautuvan hietikkotörmän reunassa. Alueella on myös useita historiallisen ajan rakennuksenpohjia, mahdollisia metsätyökämpän pohjia tai sota-ajan rakenteita, sekä tervahauta.
Inventoinnissa 2022 tarkastettiin suuri pyyntikuoppa, jonka paikkatiedot päivitettiin. Tämä nimetty pyyntikuopaksi 1 ja kohdepiste osoittaa tähän kuoppaan. LiDAR-aineistoja ja vuoden 1989 inventoinnin käsin tehtyjä muistiinpanoja tarkastelemalla paikallistettiin jälkitöiden aikana myös mainitut 3 pienempää kuoppaa ja mahdollinen tervahauta, jotka alakohteina. |
| metsakeskus.320010218 |
320 |
Tonkopuro 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548388.38700000 |
7383292.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010218 |
Kirppakankaan koilliskulmassa, hakkuuaukealla, on vuonna 1989 todettu neljä pyyntikuopaksi arvioitua painannetta rivimäisessä muodostelmassa. Ne ovat laakeita ja vain nopin 40 cm syviä. Suurin on noin 6-metrinen, kaksi muuta noin 3,5 m laajoja ja pienin vain noin 2 m. Paikalla on myös tervahauta sekä poteroita. |
| metsakeskus.320010219 |
320 |
Hiltula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542430.78700000 |
7385111.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010219 |
Räisälän Suomulahden pohjoisrannalla olevan entisen Hiltulan tilan eteläisen törmän alla, aivan vesirajassa on jälkiä esihistoriallisesta asutuksesta. Kohde lienee pääosin huuhtoutunut. |
| metsakeskus.320010220 |
320 |
Suomulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543010.54800000 |
7384761.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010220 |
Räisälän Suomulahden itäpuolella on säännöstelyn vaivaama, suurehko ja alava saari. Rämettyneellä lounaisrannalla on runsaslöytöisen muinaisasutuksen merkkejä. |
| metsakeskus.320010221 |
320 |
Kajavalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
528866.22300000 |
7391659.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010221 |
Soppelan kylän itäosassa, Kajavalammesta noin 200 m lounaaseen, on kankaan kielekkeellä neljä osittain säilynyttä pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.320010222 |
320 |
Takala |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27019 |
528416.41000000 |
7391958.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010222 |
Kyläpaikka on keskellä Soppelan kylää Takalan tilan lampolan alueella. Tasaisella hiekkakangastörmällä on uunikiveyksiä, kotavalleja ja matalia kuopanteita. Nils Fellmanin kuvaus ns. Vihtalan "lapinkylästä" vuodelta 1748 saattaa tarkoittaa tätä paikkaa. Läheiseltä suopellolta löydetyt botniset sukset on hukattu. |
| metsakeskus.320010222 |
320 |
Takala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
528416.41000000 |
7391958.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010222 |
Kyläpaikka on keskellä Soppelan kylää Takalan tilan lampolan alueella. Tasaisella hiekkakangastörmällä on uunikiveyksiä, kotavalleja ja matalia kuopanteita. Nils Fellmanin kuvaus ns. Vihtalan "lapinkylästä" vuodelta 1748 saattaa tarkoittaa tätä paikkaa. Läheiseltä suopellolta löydetyt botniset sukset on hukattu. |
| metsakeskus.320010224 |
320 |
Ala-Kivijärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509384.09200000 |
7380443.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010224 |
Vähäinen ja pääosin huuhtoutunut muinainen oleskelusija sijaitsee Lutalahden pohjoiskolkassa olevan kivikkoisen niemen etelärannalla. |
| metsakeskus.320010225 |
320 |
Ala-Kivijärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509643.98700000 |
7380913.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010225 |
Kohde sijaitsee Ala-Kivijärvelle vievän väylän itärannalla. Tilapäisluontoinen muinainen oleskelusija on pääosin huuhtoutunut. Rantatörmä on noin 1,5 m korkea. |
| metsakeskus.320010228 |
320 |
Hanhikanta 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
527466.78400000 |
7392948.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010228 |
Kohde sijaitsee Kaisanlahden suulla olevan hiekkaperäisen saaren itäosassa, omakotitalon pohjoispuolella. Paikalla on lappalaisperäiseltä tuvalta vaikuttavan rakennuksen valli. Kaksi mahdollista pyyntikuoppaa on talon kaakkoispuolen rantatörmällä. |
| metsakeskus.320010228 |
320 |
Hanhikanta 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
527466.78400000 |
7392948.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010228 |
Kohde sijaitsee Kaisanlahden suulla olevan hiekkaperäisen saaren itäosassa, omakotitalon pohjoispuolella. Paikalla on lappalaisperäiseltä tuvalta vaikuttavan rakennuksen valli. Kaksi mahdollista pyyntikuoppaa on talon kaakkoispuolen rantatörmällä. |
| metsakeskus.320010231 |
320 |
Kalkonniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524997.77600000 |
7394138.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010231 |
Kohde sijaitsee nykyisin saarena olevan Kalkonniemen etelärannassa, mökkiasutuksen pirstomalla rannalla. Säännöstelyn huuhtoma hiekkaranta on alava. |
| metsakeskus.320010232 |
320 |
Ollilanniemi NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524667.90600000 |
7395307.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010232 |
Kohde sijaitsee nykyisin saarena olevan Ollilanniemen luoteisnurkassa, huvilan rannan vaiheilla. Paikalla on pahoin säännöstelyn turmelema muinainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.320010233 |
320 |
Jaakkolanlahti |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
525067.74500000 |
7395207.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010233 |
Kohde sijaitsee Ollilanniemen nykyisin saarena olevan alueen kaakkoiskulmauksessa, mökkiyhdyskunnan huuhtoutuneella rannalla. Paikalla on havaittu merkkejä muinaisesta raudanvalmistuksesta. Törmällä on mahdollinen kiuaskiveys sekä vähäisiä kivikautisen toiminnan jälkiä. |
| metsakeskus.320010234 |
320 |
Ollilanniemi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524817.84400000 |
7395027.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010234 |
Kohde sijaitsee Ollilanniemen saareksi säännöstellyn alueen eteläisellä rannalla. Paikalla on kivikautisen asutuksen jälkiä kivikkoisella rannalla. Alue on suurelta osin tiheän vesaikon vallassa olevaa vanhaa peltoa. |
| metsakeskus.320010235 |
320 |
Takaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525267.66700000 |
7394158.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010235 |
Kalkonniemen huuhtoutuneella kannalla, pengertien eteläpuolen rannoilla on paikoin runsaita kivikautisen asutuksen jälkiä. Asuinpaikkaa lienee säilynyt ainakin itäpuolen rannassa. |
| metsakeskus.320010238 |
320 |
Kaappelanlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511523.24200000 |
7375535.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010238 |
Lapinselän etelärannalla olevan Kaappelanlahden luoteispuolen säännöstelyn huuhtomalla, alavalla niemellä on muinaisoleskelun jälkiä. Ilmeisesti paikalla on yksittäisiä liesikohtia. |
| metsakeskus.320010239 |
320 |
Kaappelanlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511303.33200000 |
7375795.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010239 |
Kaappelanlahden luoteispuolen huuhtoutuneella, suohon yhtyvällä rannalla on kivikautisen asuinpaikan vähäisiä jälkiä. Löydökset ovat pahoin hankautuneita. Läheisessä niemessä on vanha kalakellari. |
| metsakeskus.320010242 |
320 |
Revässaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
525317.65100000 |
7393168.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010242 |
Kohde sijaitsee Noidanselän pohjoisosassa olevalla dyynimäisellä Revässaari-nimisellä hietakangassaarella, joka on säännöstelyn vuoksi rannoiltaan tuettu ja turmeltunut. Saaren etelärannalla on ollut varhaismetallikautinen asuinpaikka. Toinen löytökohta on saaren länsirannalla. |
| metsakeskus.320010243 |
320 |
Kosteensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524847.84400000 |
7391709.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010243 |
Kohde sijaitsee Noidanselän ja Ämmänselän välissä olevalla pyöreällä saarella, joka on rannoiltaan huuhtoutunut. Vähäisiä kivikautisen oleskelun merkkejä on etenkin luoteisrannan vaiheilla. |
| metsakeskus.320010245 |
320 |
Sorsaniemi |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
530930.40800000 |
7386895.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010245 |
Ämmälän itäpuolella olevan solakan Hirvasjärven luoteiskolkassa on yhden mökkitontin rannassa kaksi puista kalapatsasta. Idänpuoleinen puupaalu on 70 cm korkea ja lännenpuoleinen 80 cm. Kalapatsaat ovat lahoamassa. Vuoden 2019 tarkastuksessa kalapatsaat ovat edelleen rannassa. Niiden välistä menee mökiltä rantaan johtava terassilaudoitettu kulkureitti. |
| metsakeskus.320010246 |
320 |
Kälkäjänsalmi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535463.59300000 |
7383562.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010246 |
Salmen länsipuolen huuhtoutuneella rantatörmällä on vähäisiä kivikautisen asutuksen jälkiä. Alueella oli aikoinaan Kokkovaaran talo peltoineen. Maaperä on pääosin hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.320010247 |
320 |
Kälkäjä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
536223.28500000 |
7383222.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010247 |
Kälkäjänvaaran etelälounaaseen avautuva hiekkaranta on asutettu kivikaudella kilometrin matkalta. Nykyisin säännöstely on muokannut tämän asumattoman saaren rantaa. Länsipään törmällä on kolme pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.320010247 |
320 |
Kälkäjä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536223.28500000 |
7383222.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010247 |
Kälkäjänvaaran etelälounaaseen avautuva hiekkaranta on asutettu kivikaudella kilometrin matkalta. Nykyisin säännöstely on muokannut tämän asumattoman saaren rantaa. Länsipään törmällä on kolme pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.320010249 |
320 |
Kaisanlahti SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530385.61200000 |
7391829.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010249 |
Kaisanlahden kaakkoisen pohjukan hiekkaperäisellä rannalla on vähäisiä muinaisasutuksen jälkiä. Ranta on säännöstelyn huuhtoma. |
| metsakeskus.320010250 |
320 |
Kaisankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
531769.00000000 |
7391276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010250 |
Yksi Suomen suurimmista pyyntikuoppakohteista sijaitsee Kaisankankaalla. Alueella on useita eri-ikäisiä kuoppaketjuja noin 2,6 km pitkällä matkalla. Soranotto ja tietyöt ovat tuhonneet osan kuopista, jotka liittynevät Soppelasta löydettyyn lappalaisasuinpaikkaan. Kalliolampi (aiemmin mjrek. 320010216/Museovirasto-tunnus (vanha) 216 on vuonna 2021 yhdistetty Kaisankankaaseen.
Inventointi 2014: Pyyntikuoppaketju sijaitsee Soppelan kylässä Kaisankangas nimisellä alueella. Ketju päättyy kaakossa Kalliolampeen. Ketjun pituus on kaikkiaan lähes kolme kilometriä. Pyyntikuoppaketjun halki kulkee itä-länsisuunnassa tie 19788 Räisälä-Soppela. Tien pohjoispuolella Kaisankankaalla, Välitalon ja Urpolan itäpuolella on laaja hiekanottoalue. Verrattuna vuoden 1989 yleiskarttaan, on näistä hiekkakuopista itäisempi laajentunut huomattavasti pohjoiseen, tuhoten ainakin osan tuon alueen pyyntikuopista.
Kaisankankaan kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 30 ja 31) on rajattu muusta muinaisjäännösalueesta erilliseksi kokonaisuudeksi. Tässä inventointiraportissa tämä alue on nimetty kohteeksi Kaisankangas pohjoisosa ja se sijaitsee Välitalo nimisestä tilasta 130 metriä luoteeseen. Inventoinnissa pyyntikuoppia dokumentoitiin tältä alueelta 117 (lukuun sisältyy myös Kaisankangas pohjoinen -alueen kaksi pyyntikuoppaa). Kalliojärven alueelta Kotivuori puolestaan on dokumentoinut 30 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa niitä havaittiin 22. Osin ero selittyy Kaisankankaan itäisemmän hiekkakuopan laajenemisella pohjoiseen, mikä on tuhonnut ainakin joitain pyyntikuoppia. Ero selittynee myös sillä, että Kotivuori on dokumentoinut myös kuoppia, joiden kuvauksessa lukee vain "epämääräinen". Tällaisia kuoppia vuoden 2014 inventoinnissa ei otettu pyyntikuopiksi, mutta näiden olemassaolo mainittiin silloin kuin tällainen epämääräinen kuoppa havaittiin jonkin pyyntikuopaksi tulkitun kuopan läheltä. Pyyntikuoppien lisäksi Kaisankankaalta havaittiin kahdesta kohtaa kvartsi-iskoksia ja kvartsi-esine. Löytöjä ei otettu talteen, sillä ne havaittiin alueella kulkevien teiden pinnoilta. Alueelta havaittiin myös yksi hiilimiilu. Pyyntikuopista on gps-mittaukset.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alue laajeni hieman pohjoiseen sieltä löydettyjen pyyntikuoppien johdosta. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien mukaan (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.320010250 |
320 |
Kaisankangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11004 |
27000 |
531769.00000000 |
7391276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010250 |
Yksi Suomen suurimmista pyyntikuoppakohteista sijaitsee Kaisankankaalla. Alueella on useita eri-ikäisiä kuoppaketjuja noin 2,6 km pitkällä matkalla. Soranotto ja tietyöt ovat tuhonneet osan kuopista, jotka liittynevät Soppelasta löydettyyn lappalaisasuinpaikkaan. Kalliolampi (aiemmin mjrek. 320010216/Museovirasto-tunnus (vanha) 216 on vuonna 2021 yhdistetty Kaisankankaaseen.
Inventointi 2014: Pyyntikuoppaketju sijaitsee Soppelan kylässä Kaisankangas nimisellä alueella. Ketju päättyy kaakossa Kalliolampeen. Ketjun pituus on kaikkiaan lähes kolme kilometriä. Pyyntikuoppaketjun halki kulkee itä-länsisuunnassa tie 19788 Räisälä-Soppela. Tien pohjoispuolella Kaisankankaalla, Välitalon ja Urpolan itäpuolella on laaja hiekanottoalue. Verrattuna vuoden 1989 yleiskarttaan, on näistä hiekkakuopista itäisempi laajentunut huomattavasti pohjoiseen, tuhoten ainakin osan tuon alueen pyyntikuopista.
Kaisankankaan kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 30 ja 31) on rajattu muusta muinaisjäännösalueesta erilliseksi kokonaisuudeksi. Tässä inventointiraportissa tämä alue on nimetty kohteeksi Kaisankangas pohjoisosa ja se sijaitsee Välitalo nimisestä tilasta 130 metriä luoteeseen. Inventoinnissa pyyntikuoppia dokumentoitiin tältä alueelta 117 (lukuun sisältyy myös Kaisankangas pohjoinen -alueen kaksi pyyntikuoppaa). Kalliojärven alueelta Kotivuori puolestaan on dokumentoinut 30 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa niitä havaittiin 22. Osin ero selittyy Kaisankankaan itäisemmän hiekkakuopan laajenemisella pohjoiseen, mikä on tuhonnut ainakin joitain pyyntikuoppia. Ero selittynee myös sillä, että Kotivuori on dokumentoinut myös kuoppia, joiden kuvauksessa lukee vain "epämääräinen". Tällaisia kuoppia vuoden 2014 inventoinnissa ei otettu pyyntikuopiksi, mutta näiden olemassaolo mainittiin silloin kuin tällainen epämääräinen kuoppa havaittiin jonkin pyyntikuopaksi tulkitun kuopan läheltä. Pyyntikuoppien lisäksi Kaisankankaalta havaittiin kahdesta kohtaa kvartsi-iskoksia ja kvartsi-esine. Löytöjä ei otettu talteen, sillä ne havaittiin alueella kulkevien teiden pinnoilta. Alueelta havaittiin myös yksi hiilimiilu. Pyyntikuopista on gps-mittaukset.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alue laajeni hieman pohjoiseen sieltä löydettyjen pyyntikuoppien johdosta. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien mukaan (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.320010250 |
320 |
Kaisankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
531769.00000000 |
7391276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010250 |
Yksi Suomen suurimmista pyyntikuoppakohteista sijaitsee Kaisankankaalla. Alueella on useita eri-ikäisiä kuoppaketjuja noin 2,6 km pitkällä matkalla. Soranotto ja tietyöt ovat tuhonneet osan kuopista, jotka liittynevät Soppelasta löydettyyn lappalaisasuinpaikkaan. Kalliolampi (aiemmin mjrek. 320010216/Museovirasto-tunnus (vanha) 216 on vuonna 2021 yhdistetty Kaisankankaaseen.
Inventointi 2014: Pyyntikuoppaketju sijaitsee Soppelan kylässä Kaisankangas nimisellä alueella. Ketju päättyy kaakossa Kalliolampeen. Ketjun pituus on kaikkiaan lähes kolme kilometriä. Pyyntikuoppaketjun halki kulkee itä-länsisuunnassa tie 19788 Räisälä-Soppela. Tien pohjoispuolella Kaisankankaalla, Välitalon ja Urpolan itäpuolella on laaja hiekanottoalue. Verrattuna vuoden 1989 yleiskarttaan, on näistä hiekkakuopista itäisempi laajentunut huomattavasti pohjoiseen, tuhoten ainakin osan tuon alueen pyyntikuopista.
Kaisankankaan kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 30 ja 31) on rajattu muusta muinaisjäännösalueesta erilliseksi kokonaisuudeksi. Tässä inventointiraportissa tämä alue on nimetty kohteeksi Kaisankangas pohjoisosa ja se sijaitsee Välitalo nimisestä tilasta 130 metriä luoteeseen. Inventoinnissa pyyntikuoppia dokumentoitiin tältä alueelta 117 (lukuun sisältyy myös Kaisankangas pohjoinen -alueen kaksi pyyntikuoppaa). Kalliojärven alueelta Kotivuori puolestaan on dokumentoinut 30 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa niitä havaittiin 22. Osin ero selittyy Kaisankankaan itäisemmän hiekkakuopan laajenemisella pohjoiseen, mikä on tuhonnut ainakin joitain pyyntikuoppia. Ero selittynee myös sillä, että Kotivuori on dokumentoinut myös kuoppia, joiden kuvauksessa lukee vain "epämääräinen". Tällaisia kuoppia vuoden 2014 inventoinnissa ei otettu pyyntikuopiksi, mutta näiden olemassaolo mainittiin silloin kuin tällainen epämääräinen kuoppa havaittiin jonkin pyyntikuopaksi tulkitun kuopan läheltä. Pyyntikuoppien lisäksi Kaisankankaalta havaittiin kahdesta kohtaa kvartsi-iskoksia ja kvartsi-esine. Löytöjä ei otettu talteen, sillä ne havaittiin alueella kulkevien teiden pinnoilta. Alueelta havaittiin myös yksi hiilimiilu. Pyyntikuopista on gps-mittaukset.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alue laajeni hieman pohjoiseen sieltä löydettyjen pyyntikuoppien johdosta. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien mukaan (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.320010250 |
320 |
Kaisankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
531769.00000000 |
7391276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010250 |
Yksi Suomen suurimmista pyyntikuoppakohteista sijaitsee Kaisankankaalla. Alueella on useita eri-ikäisiä kuoppaketjuja noin 2,6 km pitkällä matkalla. Soranotto ja tietyöt ovat tuhonneet osan kuopista, jotka liittynevät Soppelasta löydettyyn lappalaisasuinpaikkaan. Kalliolampi (aiemmin mjrek. 320010216/Museovirasto-tunnus (vanha) 216 on vuonna 2021 yhdistetty Kaisankankaaseen.
Inventointi 2014: Pyyntikuoppaketju sijaitsee Soppelan kylässä Kaisankangas nimisellä alueella. Ketju päättyy kaakossa Kalliolampeen. Ketjun pituus on kaikkiaan lähes kolme kilometriä. Pyyntikuoppaketjun halki kulkee itä-länsisuunnassa tie 19788 Räisälä-Soppela. Tien pohjoispuolella Kaisankankaalla, Välitalon ja Urpolan itäpuolella on laaja hiekanottoalue. Verrattuna vuoden 1989 yleiskarttaan, on näistä hiekkakuopista itäisempi laajentunut huomattavasti pohjoiseen, tuhoten ainakin osan tuon alueen pyyntikuopista.
Kaisankankaan kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 30 ja 31) on rajattu muusta muinaisjäännösalueesta erilliseksi kokonaisuudeksi. Tässä inventointiraportissa tämä alue on nimetty kohteeksi Kaisankangas pohjoisosa ja se sijaitsee Välitalo nimisestä tilasta 130 metriä luoteeseen. Inventoinnissa pyyntikuoppia dokumentoitiin tältä alueelta 117 (lukuun sisältyy myös Kaisankangas pohjoinen -alueen kaksi pyyntikuoppaa). Kalliojärven alueelta Kotivuori puolestaan on dokumentoinut 30 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa niitä havaittiin 22. Osin ero selittyy Kaisankankaan itäisemmän hiekkakuopan laajenemisella pohjoiseen, mikä on tuhonnut ainakin joitain pyyntikuoppia. Ero selittynee myös sillä, että Kotivuori on dokumentoinut myös kuoppia, joiden kuvauksessa lukee vain "epämääräinen". Tällaisia kuoppia vuoden 2014 inventoinnissa ei otettu pyyntikuopiksi, mutta näiden olemassaolo mainittiin silloin kuin tällainen epämääräinen kuoppa havaittiin jonkin pyyntikuopaksi tulkitun kuopan läheltä. Pyyntikuoppien lisäksi Kaisankankaalta havaittiin kahdesta kohtaa kvartsi-iskoksia ja kvartsi-esine. Löytöjä ei otettu talteen, sillä ne havaittiin alueella kulkevien teiden pinnoilta. Alueelta havaittiin myös yksi hiilimiilu. Pyyntikuopista on gps-mittaukset.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alue laajeni hieman pohjoiseen sieltä löydettyjen pyyntikuoppien johdosta. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien mukaan (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.320010250 |
320 |
Kaisankangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
531769.00000000 |
7391276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010250 |
Yksi Suomen suurimmista pyyntikuoppakohteista sijaitsee Kaisankankaalla. Alueella on useita eri-ikäisiä kuoppaketjuja noin 2,6 km pitkällä matkalla. Soranotto ja tietyöt ovat tuhonneet osan kuopista, jotka liittynevät Soppelasta löydettyyn lappalaisasuinpaikkaan. Kalliolampi (aiemmin mjrek. 320010216/Museovirasto-tunnus (vanha) 216 on vuonna 2021 yhdistetty Kaisankankaaseen.
Inventointi 2014: Pyyntikuoppaketju sijaitsee Soppelan kylässä Kaisankangas nimisellä alueella. Ketju päättyy kaakossa Kalliolampeen. Ketjun pituus on kaikkiaan lähes kolme kilometriä. Pyyntikuoppaketjun halki kulkee itä-länsisuunnassa tie 19788 Räisälä-Soppela. Tien pohjoispuolella Kaisankankaalla, Välitalon ja Urpolan itäpuolella on laaja hiekanottoalue. Verrattuna vuoden 1989 yleiskarttaan, on näistä hiekkakuopista itäisempi laajentunut huomattavasti pohjoiseen, tuhoten ainakin osan tuon alueen pyyntikuopista.
Kaisankankaan kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 30 ja 31) on rajattu muusta muinaisjäännösalueesta erilliseksi kokonaisuudeksi. Tässä inventointiraportissa tämä alue on nimetty kohteeksi Kaisankangas pohjoisosa ja se sijaitsee Välitalo nimisestä tilasta 130 metriä luoteeseen. Inventoinnissa pyyntikuoppia dokumentoitiin tältä alueelta 117 (lukuun sisältyy myös Kaisankangas pohjoinen -alueen kaksi pyyntikuoppaa). Kalliojärven alueelta Kotivuori puolestaan on dokumentoinut 30 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa niitä havaittiin 22. Osin ero selittyy Kaisankankaan itäisemmän hiekkakuopan laajenemisella pohjoiseen, mikä on tuhonnut ainakin joitain pyyntikuoppia. Ero selittynee myös sillä, että Kotivuori on dokumentoinut myös kuoppia, joiden kuvauksessa lukee vain "epämääräinen". Tällaisia kuoppia vuoden 2014 inventoinnissa ei otettu pyyntikuopiksi, mutta näiden olemassaolo mainittiin silloin kuin tällainen epämääräinen kuoppa havaittiin jonkin pyyntikuopaksi tulkitun kuopan läheltä. Pyyntikuoppien lisäksi Kaisankankaalta havaittiin kahdesta kohtaa kvartsi-iskoksia ja kvartsi-esine. Löytöjä ei otettu talteen, sillä ne havaittiin alueella kulkevien teiden pinnoilta. Alueelta havaittiin myös yksi hiilimiilu. Pyyntikuopista on gps-mittaukset.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alue laajeni hieman pohjoiseen sieltä löydettyjen pyyntikuoppien johdosta. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien mukaan (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.320010250 |
320 |
Kaisankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
531769.00000000 |
7391276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010250 |
Yksi Suomen suurimmista pyyntikuoppakohteista sijaitsee Kaisankankaalla. Alueella on useita eri-ikäisiä kuoppaketjuja noin 2,6 km pitkällä matkalla. Soranotto ja tietyöt ovat tuhonneet osan kuopista, jotka liittynevät Soppelasta löydettyyn lappalaisasuinpaikkaan. Kalliolampi (aiemmin mjrek. 320010216/Museovirasto-tunnus (vanha) 216 on vuonna 2021 yhdistetty Kaisankankaaseen.
Inventointi 2014: Pyyntikuoppaketju sijaitsee Soppelan kylässä Kaisankangas nimisellä alueella. Ketju päättyy kaakossa Kalliolampeen. Ketjun pituus on kaikkiaan lähes kolme kilometriä. Pyyntikuoppaketjun halki kulkee itä-länsisuunnassa tie 19788 Räisälä-Soppela. Tien pohjoispuolella Kaisankankaalla, Välitalon ja Urpolan itäpuolella on laaja hiekanottoalue. Verrattuna vuoden 1989 yleiskarttaan, on näistä hiekkakuopista itäisempi laajentunut huomattavasti pohjoiseen, tuhoten ainakin osan tuon alueen pyyntikuopista.
Kaisankankaan kaksi pyyntikuoppaa (kuopat 30 ja 31) on rajattu muusta muinaisjäännösalueesta erilliseksi kokonaisuudeksi. Tässä inventointiraportissa tämä alue on nimetty kohteeksi Kaisankangas pohjoisosa ja se sijaitsee Välitalo nimisestä tilasta 130 metriä luoteeseen. Inventoinnissa pyyntikuoppia dokumentoitiin tältä alueelta 117 (lukuun sisältyy myös Kaisankangas pohjoinen -alueen kaksi pyyntikuoppaa). Kalliojärven alueelta Kotivuori puolestaan on dokumentoinut 30 pyyntikuoppaa kun tässä inventoinnissa niitä havaittiin 22. Osin ero selittyy Kaisankankaan itäisemmän hiekkakuopan laajenemisella pohjoiseen, mikä on tuhonnut ainakin joitain pyyntikuoppia. Ero selittynee myös sillä, että Kotivuori on dokumentoinut myös kuoppia, joiden kuvauksessa lukee vain "epämääräinen". Tällaisia kuoppia vuoden 2014 inventoinnissa ei otettu pyyntikuopiksi, mutta näiden olemassaolo mainittiin silloin kuin tällainen epämääräinen kuoppa havaittiin jonkin pyyntikuopaksi tulkitun kuopan läheltä. Pyyntikuoppien lisäksi Kaisankankaalta havaittiin kahdesta kohtaa kvartsi-iskoksia ja kvartsi-esine. Löytöjä ei otettu talteen, sillä ne havaittiin alueella kulkevien teiden pinnoilta. Alueelta havaittiin myös yksi hiilimiilu. Pyyntikuopista on gps-mittaukset.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alue laajeni hieman pohjoiseen sieltä löydettyjen pyyntikuoppien johdosta. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien mukaan (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.320010251 |
320 |
Parvasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
529715.88100000 |
7392658.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010251 |
Uuniemen länsipuolella Kaisanlahdessa oleva pieni saari on vanha kalakenttäpaikka. Sen itäosassa on joukko kuopanteita, joista osa voi olla pyyntikuoppia, kesähautoja tai vain kalapurnuja. |
| metsakeskus.320010252 |
320 |
Uuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530075.74100000 |
7392628.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010252 |
Kaisanlahden itäosassa olevan Uuniemen huuhtoutuneessa kärjessä on muinainen asuinpaikka. Vesirajassa on runsaasti eritoten palanutta peuranluuta. |
| metsakeskus.320010255 |
320 |
Vuostimovaara 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
521818.97400000 |
7428544.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010255 |
Vuostimosta luoteeseen vievän tien koillispuolella, kumpuilevan hietikkomaaston harjanteilla on kolme selvää ja pari epämääräistä pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.320010265 |
320 |
Kalliojärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516951.10700000 |
7356573.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010265 |
Kohde sijaitsee Erämaajärven länsirannan törmällä. Paikalla on pieni muinainen tulentekopaikka löydöksineen. Alue on soraperäistä männikkökangasta. |
| metsakeskus.320010266 |
320 |
Kalliojärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517374.00000000 |
7357134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010266 |
Kohde sijaitsee Erämaajärven pohjoisrannalla. Kyseessä on inventoinnissa 1990 löytynyt vähälöytöinen kivikautinen asuinpaikka. Inventoinnissa 2010 paikalta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta, palaneita kiviä ja niiden seassa palanutta maata. Löytöjä tavattiin noin 4 x 4 metrin alueelta. Kumpuilevan soramaaston törmällä on myös pyyntikuopaksi tulkittava painauma.
Inventointi 2014: Paikalla todettiin on pyöreä ja maljamainen pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 3 m. Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa Kalliojärven pohjoisrannalla pienen rantaan johtavan ajouran länsipuolella. Kalliojärven esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee järven rannassa pyyntikuopan eteläpuolella. Maasto on varsin tasaista, ja aluskasvillisuus on vähäistä. Puusto on lähinnä mäntyä. Rannassa asuinpaikan alueella on kalastajien käyttämä leiripaikka. |
| metsakeskus.320010266 |
320 |
Kalliojärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
517374.00000000 |
7357134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010266 |
Kohde sijaitsee Erämaajärven pohjoisrannalla. Kyseessä on inventoinnissa 1990 löytynyt vähälöytöinen kivikautinen asuinpaikka. Inventoinnissa 2010 paikalta löytyi kvartsi-iskoksia, palanutta luuta, palaneita kiviä ja niiden seassa palanutta maata. Löytöjä tavattiin noin 4 x 4 metrin alueelta. Kumpuilevan soramaaston törmällä on myös pyyntikuopaksi tulkittava painauma.
Inventointi 2014: Paikalla todettiin on pyöreä ja maljamainen pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 3 m. Kohde sijaitsee Kemijärven lounaisosassa Kalliojärven pohjoisrannalla pienen rantaan johtavan ajouran länsipuolella. Kalliojärven esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee järven rannassa pyyntikuopan eteläpuolella. Maasto on varsin tasaista, ja aluskasvillisuus on vähäistä. Puusto on lähinnä mäntyä. Rannassa asuinpaikan alueella on kalastajien käyttämä leiripaikka. |
| metsakeskus.320010267 |
320 |
Sipola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524624.00000000 |
7396409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010267 |
Sipolan vanhan tilan eteläpuolella olevalla pellolla, Isokylän rantatöyräällä on merkkejä kivikautisesta ja myöhemmästä asutuksesta. |
| metsakeskus.320010268 |
320 |
Kyrövaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
529236.05600000 |
7401025.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010268 |
Vähäinen pyyntikuoppa sijaitsee Kyrövaaran pohjoisrinteellä, itään vievän metsäautotien reunassa. Alue on ympäristöstään aurattua moreenimaastoa. |
| metsakeskus.320010272 |
320 |
Suorokumpu 1 |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
516741.00000000 |
7423876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010272 |
Javarusjoen eteläpuolella, umpimetsäisen Suorokummun pohjoislaidalla on uunikiveyksellä varustetun tuvan perustus. |
| metsakeskus.320010272 |
320 |
Suorokumpu 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
516741.00000000 |
7423876.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010272 |
Javarusjoen eteläpuolella, umpimetsäisen Suorokummun pohjoislaidalla on uunikiveyksellä varustetun tuvan perustus. |
| metsakeskus.320010273 |
320 |
Tapionniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
519419.95800000 |
7420597.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010273 |
Tapionniemen kylässä, Airasvaaraan vievän tien eteläreunassa on vähäisiä muinaisasuinpaikan merkkejä ja selkeitä pyyntikuoppia. Suksilöydöt ovat läheiseltä, pelloksi kuivatulta suolta (kohde 278).
Tapionniemestä Kiimanenä -nimisestä paikasta Jaakkolan tilalta on syyskesällä 1950 löytynyt tuuran teelmä, joka on toimitettu Kemijärven kotiseutuyhdistys Kotikiekerö ry:n kokoelmiin. Esine löytyi kaivon kaivamisen yhteydessä noin 1,5 metrin syvyydestä. Samasta paikasta on löytynyt myös reikänuija, joka on lasten leikeissä hävinnyt. |
| metsakeskus.320010273 |
320 |
Tapionniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
519419.95800000 |
7420597.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010273 |
Tapionniemen kylässä, Airasvaaraan vievän tien eteläreunassa on vähäisiä muinaisasuinpaikan merkkejä ja selkeitä pyyntikuoppia. Suksilöydöt ovat läheiseltä, pelloksi kuivatulta suolta (kohde 278).
Tapionniemestä Kiimanenä -nimisestä paikasta Jaakkolan tilalta on syyskesällä 1950 löytynyt tuuran teelmä, joka on toimitettu Kemijärven kotiseutuyhdistys Kotikiekerö ry:n kokoelmiin. Esine löytyi kaivon kaivamisen yhteydessä noin 1,5 metrin syvyydestä. Samasta paikasta on löytynyt myös reikänuija, joka on lasten leikeissä hävinnyt. |
| metsakeskus.320010275 |
320 |
Niemelä/Kerkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519999.72700000 |
7420517.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010275 |
Kemijoen länsireunalla olevien Niemelän ja Kerkelän tilojen huuhtoutuneella rannalla on kivikautisia löydöksiä. Pellolta on löytynyt kehrättimen kivinen pyörä lienee muisto lappalaisasutuksesta. |
| metsakeskus.320010276 |
320 |
Lokkilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
517820.60300000 |
7420547.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010276 |
Kohde sijaitsee Airasvaaran länsipuolella, aivan suon reunassa olevalla ulokkeella. Paikalla on kolme pyyntikuoppaa. Ylärinne on kaivettu sorakuopalle. |
| metsakeskus.320010277 |
320 |
Tervajänkä 1 N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
519140.07300000 |
7420577.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010277 |
Tapionniemen kylän lounaispuolella olevan Tervajängän pohjoisreunalla on soranotolta säästynyt töyräs. Sen laella on yksi pyyntikuoppa saksalaisten kaivamien juoksuhautojen keskellä. |
| metsakeskus.320010279 |
320 |
Airosvaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
518550.30900000 |
7420647.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010279 |
Kohde sijaitsee Airosvaaran itäisen rinteen yläosassa, lähellä laajaa sorakuoppaa. Kivikkoisella mäntykankaalla on yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.320010280 |
320 |
Airosvaara 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
518290.41300000 |
7420697.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010280 |
Ylikylän Tapionniemen Airosvaaran koillisrinteellä on korkealla törmällä lapinraunion tapainen kivilatomus. Raunion merkitys ei ole selvä. Sitä on pidetty 1600-luvun puolivälissä alueella eläneen Paavali Pelkosen tuvansijana. Kivet eivät kuitenkaan vaikuta palaneilta eikä raunio muistuta selvästi tunnettuja kiuasraunioita. Kyseessä voisi olla myös viljelykseen liittyvä röykkiö, mutta selvää peltokerrosta ei sen luota löytynyt. |
| metsakeskus.320010281 |
320 |
Kiimanenä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
519399.96800000 |
7420977.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010281 |
Tapionniemen koulun pohjoispuolisella kankaalla, sähkölinjan itäpuolella, on muutamia pyyntikuoppia monien satunnaisten kaivanteiden lomassa. Lähistöltä on löytynyt kivituuran ja reikänuijan teelmät, jotka ovat Kemijärven yhteiskoulun kokoelmissa. |
| metsakeskus.320010282 |
320 |
Kiimanenä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
519270.01900000 |
7421217.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010282 |
Tapionniemen koulun pohjoispuolisella kankaalla, sähkölinjan länsipuolella, on kaksi maatunutta pyyntikuoppaa alavan metsärinteen nokalla. |
| metsakeskus.320010283 |
320 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521219.24000000 |
7417798.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010283 |
Kemijoen itäpuolen törmällä olevan Niemelän talon rannassa on jälkiä muinaisasutuksesta. Kvartsia on huuhtoutunut aivan kivikkoiseen rantaveteen. |
| metsakeskus.320010284 |
320 |
Kenttäkumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520369.58200000 |
7416998.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010284 |
Kenttäkummun vakinaista asukasta vailla olevan talon saunarannassa on esiinhuuhtoutunutta esihistoriallisen, kivikautisen, asuinpaikan löydöstöä. Nurmettuneen kentän alla lienee säilynyttä kerrostumaa. Paikka on ollut myös kalakenttä. |
| metsakeskus.320010284 |
320 |
Kenttäkumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
520369.58200000 |
7416998.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010284 |
Kenttäkummun vakinaista asukasta vailla olevan talon saunarannassa on esiinhuuhtoutunutta esihistoriallisen, kivikautisen, asuinpaikan löydöstöä. Nurmettuneen kentän alla lienee säilynyttä kerrostumaa. Paikka on ollut myös kalakenttä. |
| metsakeskus.320010286 |
320 |
Matalavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
520594.00000000 |
7392671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010286 |
Termuslahdesta Narkiperään vievän tien ja Matalavaaran luoteispuolella on kahden lammen tuntumassa isokokoinen pyyntikuoppa ja pari matalaa painaumaa. Alue on soramaata ja kivikkoa.
Vuonna 2018 alueelta tehtiin metallinilmaisinta käyttäen useita rautakautiseen/keskiaikaiseen asuinpaikkaan vittaavia metallilöytöjä - mm. veitsenkärkiä ja kuparipellin (tod. näk. astian) kappaleita.
H. Kotivuoren käsin tehdyissä muistiinpanoissa mainitaan, että kohteen kuoppa/painauma voi olla myös asuinpainanne.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2020. Kotivuoren löytämän suuren painanteen sijaintia tarkennettiin, minkä lisäksi metallinilmaisinlöytökohdat tarkastetiin. Painanne sijaitsee pohjoisempana kuin alun perin rekisteriin on merkitty. Se on aivan hakatun ja käsitellyn metsäalueen, ja hakkaamatta jätetyn alueen rajalla jääden hakatulle ja äestetylle puolelle. Tämän johdosta se on äestyksessä vahingoittunut minkä lisäksi sen päältä on ajettu metsäkoneella. Painanteessa todettiin kairatessa huuhtoumiskerros.
Löytöpaikkojen läheisyydestä todettiin ihmisen aiheuttamaa maakerrosten häiriintymistä, erityisesti pohjoisemman löytöpaikka 1:n ympärillä. Tämän löytöpaikan ympäriltä todettiin kairatessa ja koepistossa nokista ja likaista maata.
Myös eteläisten löytöpaikkojen alueella todettiin häiriintyneitä kerroksia. Ottaen löydöt huomioon, on kohde tulkittavissa asuinpaikaksi. Kohteen rajauksia ja koordinaatteja on muokattu tarkastuskäynnin havaintojen mukaisesti. |
| metsakeskus.320010287 |
320 |
Äpräänniemi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
531565.16000000 |
7383362.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010287 |
Hiekkakankaalla, saareksi säännöstelyn vuoksi muovautuneen Äpräänniemen luoteisosassa on maatuneiden pyyntikuoppien heikosti erottuva järjestelmä. |
| metsakeskus.320010288 |
320 |
Äpräänniemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
531855.04000000 |
7383382.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010288 |
Saareksi säännöstelyn vuoksi muovautuneen Äpräänniemen pohjoisosassa, tien länsireunassa on muutaman maatuneen pyyntikuopan sikermä. Luoteeseen viettävää kangasta. |
| metsakeskus.320010291 |
320 |
Kivisalmenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535413.61600000 |
7381813.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010291 |
Voimakkaasti huuhtoutunut, pieni kivikautisen toiminnan keskittymä entisen Kivisalmenniemen itäosasta erkaantuneen saaren rannassa. |
| metsakeskus.320010292 |
320 |
Kälkäjäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537512.76200000 |
7383492.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010292 |
Kälkäjävaaran itäpuolella oleva hiekkaperäinen saari on eteläpuoliskoltaan huuhtoutunutta kivikautista asuinpaikkaa. Löydöt kaksi liuske-esineen katkelmaa, liusketta, kvartsia, palanutta luuta, kvartsiittia. Sisempänä kaakkoisosassa on pari pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.320010292 |
320 |
Kälkäjäsaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
537512.76200000 |
7383492.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010292 |
Kälkäjävaaran itäpuolella oleva hiekkaperäinen saari on eteläpuoliskoltaan huuhtoutunutta kivikautista asuinpaikkaa. Löydöt kaksi liuske-esineen katkelmaa, liusketta, kvartsia, palanutta luuta, kvartsiittia. Sisempänä kaakkoisosassa on pari pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.320010293 |
320 |
Kälkäjä 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536913.00400000 |
7383212.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010293 |
Kälkäjävaaran kaakkoiskulman törmällä on yksi suurikokoinen ja pari pientä pyyntikuoppaa. Niemekkeen eteläsivulla on säännöstelyn tuhoamaa, runsaslöytöistä muinaisasuinpaikkaa, kuten itärannallakin paikotellen. |
| metsakeskus.320010293 |
320 |
Kälkäjä 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
536913.00400000 |
7383212.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010293 |
Kälkäjävaaran kaakkoiskulman törmällä on yksi suurikokoinen ja pari pientä pyyntikuoppaa. Niemekkeen eteläsivulla on säännöstelyn tuhoamaa, runsaslöytöistä muinaisasuinpaikkaa, kuten itärannallakin paikotellen. |
| metsakeskus.320010295 |
320 |
Antinsaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
518140.56000000 |
7384501.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010295 |
Kohde sijaitsee säännöstelyn muovaamalla Antinsaarella, keskellä Kemijärven suurinta selkää. Saaren etelärannalla on huuhtoutunut kivikautinen asuinpaikka. Alue on pääosin hiekkaperäistä rantaa. |
| metsakeskus.320010296 |
320 |
Antinsaari 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
518070.58800000 |
7384931.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010296 |
Kohde sijaitsee Kemijärven laajimman selän keskellä olevalla Antinsaarella, saaren pohjoiskärjessä. Paikalla on metsän lähes umpeuttama suurehko kuopanne, jota on syytä epäillä lappalaisperäiseksi asuinpainanteeksi. |
| metsakeskus.320010297 |
320 |
Morkankangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
500627.52800000 |
7416429.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010297 |
Javarusjärven kaakkoispuolella olevan Morkankankaan harjalla on säilynyt laajasta soranotosta huolimatta ainakin 11 pyyntikuoppaa.
Inventointi 2014: Kohde sijaitsee Kemijärven pohjoisosassa, Javaruksen kylän eteläpuolella, Javarusjärven ja Hauta-Morkan väliin jäävällä hiekkakankaalla. Kuopat sijoittuvat jonomaiseen muodostelmaan kankaan päälle, ja ne ovat osittain jääneet kankaalle rakennetun tien alle tai ovat aivan sen laidoilla. Pyyntikuoppajärjestelmä rajautuu pohjoisessa hiekanottokuoppaan ja etelässä Hauta-Morkan järveen. Maasto on kohteen alueella melko kuivaa sekametsää, jossa näkyvyys on kuitenkin suhteellisen hyvä. Pääosin kuopat erottuvat maastossa hyvin. Vuoden 2014 inventoinnissa alueelta dokumentoitiin vain 8 pyyntikuoppaa, jotka myös ovat sijoittuneet kankaan itäreunalle. |
| metsakeskus.320010298 |
320 |
Hauta-Morkka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500727.49300000 |
7416139.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010298 |
Morkankankaan eteläkärjessä, lähellä Hauta-Morkka -nimisen lammen rantaa on mökkitiellä muinaisasuinpaikan merkkejä hiekkamaassa. Kohde sijaitsee Kemijärven luoteisosassa, Javaruksen kylän kaakkoispuolella olevan Hauta-Morkka -nimisen järven luoteisrannalla. Kohteen luoteispuolella on Morkankanggas, jolta tunnetaan 8 pyyntikuopan ketju. Asuinpaikka sijaitsee harjun alapuolella, lähellä järven rantaa, jossa on kesämökkejä. Alue on hiekkapohjainen, mutta sen eteläpuolella on pieni kosteikko.
Vuoden 2014 inventoinneissa rannassa olevalle mökille johtavalta hiekkatieltä havaittiin kaikkiaan kymmenkunta kvartsi-iskosta. Iskokset löytyivät kohdasta, joka ilmeisesti toimii mökkiläisten autojen kääntöpaikkana ja pysäköintialueena. Tältä alueelta kasvillisuus on kulunut kokonaan pois jättäen paljaan hiekan esille. Kaikkiaan löytöjä tuli arviolta 40-50 neliön alueelta. Havaittujen löytöjen joukosta ei havaittu yhtään selkeää esinettä. Löytöjä ei otettu talteen. Koska löytöjä tuli vain tieltä, jossa maanpinta on rikkoontunut, ei kohteen todellinen laajuus ole tiedossa. Tässä inventoinnissa kohteen laajuus on määritelty topografian perusteella tiealuetta laajemmaksi. |
| metsakeskus.320010300 |
320 |
Isojärvi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550417.60800000 |
7369388.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010300 |
Kemijärven ja Sallan rajalla, Isojärven rannassa, on säilynyt vähäinen tien leikkaama kivikautisen asuinpaikan kaistale. Löydökset ovat huuhtoutuneet hienosta hiekkamaasta rannalle. |
| metsakeskus.320010301 |
320 |
Suuköngäs 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540051.76400000 |
7376135.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010301 |
Jumiskonjokeen laskevan puron töyräällä, asumattomalla metsäalueella on vähäinen pyyntikuopan jäännös.
Vuoden 2020 tarkastuksessa pyyntikuopan jäännöstä ei havaittu. Paikalla oli laavuleirin jäännös. |
| metsakeskus.320010302 |
320 |
Ämmänniemi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526247.28800000 |
7388410.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010302 |
Kohde sijaitsee Ämmänniemen pohjoisrannalla, kivikkojen väliin jäävässä hietikkolahdelmassa. Paikalla on huuhtoutunut muinainen asuinpaikka ja niemekkeellä vanhan rakennuksen perustus. |
| metsakeskus.320010303 |
320 |
Ämmänvaara 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
526117.34200000 |
7387810.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010303 |
Vaaran eteläisellä kielekkeellä on useita eri korkeuksilla olevia kvartsijuonteita. Niitä on muinoin sirpaloitu pienten kvartsiterien raaka-aineeksi. |
| metsakeskus.320010304 |
320 |
Lantinki 1 SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522818.64300000 |
7397406.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010304 |
Kallanvaaran eteläpuolella oleva Lantinki on pyöreä ja alavahko saari, jonka rannat ovat pahoin säännöstelyn turmelemia. Kaakkoiskulmassa saarta on rannassa huuhtoutunut muinainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.320010305 |
320 |
Lantinki 2 N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522568.74200000 |
7397606.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010305 |
Kallanvaaran eteläpuolella olevan ulapan suurin saari on Lantinki. Sen huuhtoutuneella pohjoisrannalla on vähäisiä kivikautisen asutuksen jälkiä ja törmällä maatuneita pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.320010306 |
320 |
Lantinki 3 SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522468.78600000 |
7397456.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010306 |
Lantingin saaren lounaisrannalla on paikoin huuhtoutuneen kivikautisen asuinpaikan merkkejä. Rannalla on Ingerön huvila. |
| metsakeskus.320010307 |
320 |
Unnansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523498.37000000 |
7396457.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010307 |
Kohde sijaitsee Isokylän länsipuolen ulapalla olevalla säännöstelyn turmelemalla Unnansaaren kaakkoisrannalla. Paikalla on havaittu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. |
| metsakeskus.320010308 |
320 |
Narkilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519619.95000000 |
7389859.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010308 |
Kohde sijaitsee Narkiperän lahden suulla, itärannalla olleen Narkilahden talon luoteisella rannalla. Rantaa on muokattu ja se on paljolti huuhtoutunut. |
| metsakeskus.320010315 |
320 |
Narkiperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
519769.88200000 |
7391948.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010315 |
Pääosan vuodesta veden alla oleva huuhtoutunut töyräs. Noin 50 x 20 m laajalla alalla on tilapäiseen asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä. |
| metsakeskus.320010325 |
320 |
Neitijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517121.00100000 |
7369717.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.320010325 |
Kohde sijaitse Neitijärven luusuan länsirannalla, lentohiekkaisella törmällä, järven rannasta noin kymmenen metrin päässä. Ajouralla on havaittu tarkastuksen yhteydessä "lasikvartsia", liusketta ja tulen rapauttamia kiviä. Alueella kasvaa männikköä, joten asuinpaikka saattaa jatkua ainakin pohjoisen suuntaan. Asuinpaikan eteläpuolella, pienen joen pohjoisrannalla on pyyntikuoppia (kohde 185 Neitijoki 2) ja kivikautinen asuinpaikka (kohde 184 Neitijoki 1). |
| metsakeskus.398010001 |
398 |
Uusitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429098.61000000 |
6754335.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010001 |
Löydöt on saatu mäntyä kasvavan, koilliseen Renkojoen laaksoon suuntautuvan hiekkaniemekkeen reunatörmältä ja sen alapuolelta pellon pinnasta, niemekkeen kaakkois-, koillis- ja luoteispäästä. Löytöjä on luultavasti myös niemekkeen itäreunalla, jonka peittää metsä. Asuinpaikka jatkuu Orimattilan puolelle (ks. Orimattila Alestalo). Vuoden 2001 koekaivauksen löydöt keskittyvät hiekkaniemekkeen koillis- ja kaakkoisreunoille. |
| metsakeskus.398010002 |
398 |
Kangasmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425260.14400000 |
6756044.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010002 |
Renkomäen liittymän länsipuolella, Porvoonjoen länsirannalla, Kangasmäen talon itäpuolisella pellolla, loivasti jokeen laskevalla rinteellä; paikka on Jokimaan raviradasta kaakkoon n. 80 m. |
| metsakeskus.398010003 |
398 |
Ristola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
425084.86900000 |
6756799.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itärannalla vastapäätä joen toisella puolella olevaa Jokimaan ravikeskusta. Asuinpaikka-alue on jokeen viettävällä hiekka- ja savihiesupohjaisella rinteellä Uuden Orimattilantien molemmin puolin.
Ristolan asuinpaikka on yksi vanhimmista Suomessa, ja siellä on asuttu heti viimeisen jääkauden jälkeen varhaismesoliittisella ajalla yli 10 000 vuotta sitten. Tien ja kevyenliikenteen väylän alle jääneitä asuinpaikan osia sekä eteläpuolista peltorinnettä on tutkittu usein ja monesta kohdasta. Asuinpaikan pohjoispuolisessa kalliossa on ilmeisesti kvartsilouhosta merkitsevä kuoppa. Kuoppa on tyhjennetty ja suojattu verkkoaidalla.
Tien eteläpuolella on nykyisin laiduntamalla hoidettu muinaisjäännösalue ja luontopolku Porvoonjoki-varressa. Paikalla on opasteita ja polkuja. Asuinpaikalta on myös nuorakeraamisen kulttuurin löytöjä. |
| metsakeskus.398010003 |
398 |
Ristola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
425084.86900000 |
6756799.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itärannalla vastapäätä joen toisella puolella olevaa Jokimaan ravikeskusta. Asuinpaikka-alue on jokeen viettävällä hiekka- ja savihiesupohjaisella rinteellä Uuden Orimattilantien molemmin puolin.
Ristolan asuinpaikka on yksi vanhimmista Suomessa, ja siellä on asuttu heti viimeisen jääkauden jälkeen varhaismesoliittisella ajalla yli 10 000 vuotta sitten. Tien ja kevyenliikenteen väylän alle jääneitä asuinpaikan osia sekä eteläpuolista peltorinnettä on tutkittu usein ja monesta kohdasta. Asuinpaikan pohjoispuolisessa kalliossa on ilmeisesti kvartsilouhosta merkitsevä kuoppa. Kuoppa on tyhjennetty ja suojattu verkkoaidalla.
Tien eteläpuolella on nykyisin laiduntamalla hoidettu muinaisjäännösalue ja luontopolku Porvoonjoki-varressa. Paikalla on opasteita ja polkuja. Asuinpaikalta on myös nuorakeraamisen kulttuurin löytöjä. |
| metsakeskus.398010006 |
398 |
Myllysaari |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
425090.17600000 |
6763031.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010006 |
Myllysaari sijaitsee Vesijärven eteläosassa. Rannasta matkaa Myllysaareen on ainoastaan 320 m. Saari on 200 m pitkä ja n. 85 m leveä ja kohoaa vain vähän vedenpinnan yläpuolelle. Sen korkeimmalle kohdalle on rakennettu Lahden Purjehdusseuran paviljonki ja sen rakentamisen yhteydessä löytyivät mm. keihäänkärjet. Paviljongin vieressä on kalmistolöydöistö kertova opastaulu. |
| metsakeskus.398010007 |
398 |
Linnaistenmäki |
10001 |
12011 |
13106 |
11002 |
27000 |
433176.95400000 |
6756914.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010007 |
Linnaistenmäki on jyrkkäreunainen, luodepohjois-eteläkaakkosuuntainen sora- ja hiekkamäki. Mäen korkeus on 124 m ja tasaisen laen laajuus on noin 120 x 85 m. Luoteispää on loiva ja siinä on kaksi pengertä, länsipuolella on suo ja eteläsyrjällä hiekkakuoppa. Rinteiden alaosassa ja laella on runsaasti kivikkoa, mutta sorassa, joka näkyy hiekkakuopan reunassa, ei ole lainkaan suuria kiviä. Mäen länsireunalla, jossa rinne on loivin, on kivikkoa, joka saattaa olla keskeneräiseksi jäänyttä muinaista vallitusta. Koekaivauksessa ei todettu mäellä merkkejä muinaisjäännöksestä, eikä linnan olemassaolosta paikannimen lisäksi ole varsinaisia todisteita. |
| metsakeskus.398010009 |
398 |
Ylä-Kokkola 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
434126.54100000 |
6764680.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010009 |
Röykkiö sijaitsee Ahtialan historiallisen ajan kylämäellä kivikkoisella poltolohkolla. Peltolohkon näkyvimmällä töyräällä todettiin 1976 kiven- ja maansekainen hautaröykkiö. Röykkiö on koottu peruskallion esiinpistävän kielekkeen ympärille. Röykkiöön on tehty ainoastaan koepistoja.
Hautaröykkiö kuuluu laajaan esihistorialliseen muinaisjäännöskompleksiin. |
| metsakeskus.398010009 |
398 |
Ylä-Kokkola 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
434126.54100000 |
6764680.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010009 |
Röykkiö sijaitsee Ahtialan historiallisen ajan kylämäellä kivikkoisella poltolohkolla. Peltolohkon näkyvimmällä töyräällä todettiin 1976 kiven- ja maansekainen hautaröykkiö. Röykkiö on koottu peruskallion esiinpistävän kielekkeen ympärille. Röykkiöön on tehty ainoastaan koepistoja.
Hautaröykkiö kuuluu laajaan esihistorialliseen muinaisjäännöskompleksiin. |
| metsakeskus.398010010 |
398 |
Alasenjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431507.58300000 |
6766190.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010010 |
Löydöt ovat etelälounaaseen, Alasenjärveen, viettävältä hiekkapohjaiselta peltorinteeltä maantien eteläpuolelta. Rikkain löytöalue on asuinpaikka-alueen länsipäässä törmän keskellä, edempää pellon kääntyessä koilliseen on vielä löydetty muutama kvartsi. |
| metsakeskus.398010011 |
398 |
Yli-Sippala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423540.82200000 |
6758763.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010011 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen lounaisäyräässä, Yli-Sippalan talon päärakennuksesta n. 320 m länsilounaaseen, vain 3-4 m:n päässä joen rannasta vanhan sillan kohdalla. Tulisija (hiiltä ja tuhkaa) tuli näkyviin 3 m:n syvyydestä kaivettaessa perustusta tälle vanhalle sillalle, josta 1962 oli enää jäljelä muutamia kiviä uuden sillan vieressä. |
| metsakeskus.398010012 |
398 |
Herrasmanni |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
432487.20300000 |
6763741.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010012 |
Kuppikivi sijaitsee Alasenjärven etelärannasta noin 400 m Ahtialan Selkätiestä haarautuvan Roopenkadun varrella olevan parkkipaikan koillispuolella. Kivi erottuu helposti alueen muista maakivistä suuren kokonsa takia.
Kuppikivi on suuri maakivi, jonka kaikki reunamat ovat erittäin jyrkät. Kiven koko on noin 6 x 4 x 2,5 m. Kiven päällä on suunnilleen metrin levyinen tasainen alue, jossa on 8 varmaa ja 3 epävarmaa uhrikuoppaa. Inventoinnissa 2002 todettiin, että kivi sijaitsee nykyään metsän reunassa, sen lähiympäristöön on rakennettu asuintaloja ja päiväkoti. Kivelle on myös tehty ilkivaltaa - sen lakea on hakattu useasta kohtaa kivellä ja mm. kahden uhrikupin reunat on rikottu. |
| metsakeskus.398010013 |
398 |
Renkomäki W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425540.03000000 |
6755924.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010013 |
Kohde sijaitsee Renkomäen liittymän länsipuolella, Shell-Majakan lounaispuolisella hiesupellolla, Porvoonjoen itärannallam noin 40-100 m joesta. |
| metsakeskus.398010014 |
398 |
Lintutorni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
422271.34100000 |
6757233.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010014 |
Asuinpaikka on hiesupitoinen pienehkö peltoalue Porvoonjoen itäpuolella. Jokirantaan on matkaa 200 - 450 m. Löydöt tulivat peltoterassilta noin 35 x 30 m alalta, metsän ja tulvaniityn rajalta ja niityn puolelta. Kohteen ajoitus on mesoliittinen-nuorakeraaminen. Tunnistettava keramiikka oli nuorakeramiikkaa.
Koekaivauksessa todettiin, että löydöt ovat kyntökerroksessa. Tulvaniityn puolella oli runsaan metrin syvyydellä suoturvekerros, jonka alla olevasta liejukerroksesta löytyi paljon fosiilisia vesipähkinöitä. Ne liittynevät paikan järvivaiheeseen ja kuulunevat luontaiseen esiintymään matalassa rantavedessä. |
| metsakeskus.398010014 |
398 |
Lintutorni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
422271.34100000 |
6757233.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010014 |
Asuinpaikka on hiesupitoinen pienehkö peltoalue Porvoonjoen itäpuolella. Jokirantaan on matkaa 200 - 450 m. Löydöt tulivat peltoterassilta noin 35 x 30 m alalta, metsän ja tulvaniityn rajalta ja niityn puolelta. Kohteen ajoitus on mesoliittinen-nuorakeraaminen. Tunnistettava keramiikka oli nuorakeramiikkaa.
Koekaivauksessa todettiin, että löydöt ovat kyntökerroksessa. Tulvaniityn puolella oli runsaan metrin syvyydellä suoturvekerros, jonka alla olevasta liejukerroksesta löytyi paljon fosiilisia vesipähkinöitä. Ne liittynevät paikan järvivaiheeseen ja kuulunevat luontaiseen esiintymään matalassa rantavedessä. |
| metsakeskus.398010015 |
398 |
Hölmänmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422251.35400000 |
6756774.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010015 |
Asuinpaikka sijaitsee hiesupitoisella peltoalueella Porvoonjoen eli Luhdanjoen itäpuolella, kahden puolen 75 m:n korkeuskäyrää. Runsaslöytöinen ja laaja asuinpaikka. |
| metsakeskus.398010016 |
398 |
Myllyoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
429198.56300000 |
6754874.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010016 |
Asuinpaikka on Myllyojan varrella, 100 m Mattilan talosta etelään hietapellon itälaidalla. Sen itäpuolella on Myllymäki-niminen kalliomuodostelma. Etelä-kaakkoispuolella olevaan Rengonjokeen on matkaa 300 m. Asuinpaikka sijaitsee terassilla ja on suppea-alainen mutta runsaslöytöinen. Vuonna 2001 Koekaivauksissa määritettiin sen alaksi noin 40 x 50 m. Myöhempi maankäyttö on rikkonut asuinpaikan pintakerroksia, mutta merkittävä osa paikasta on säilynyt.
Löytöaineiston pääosa on kivikauden lopulle ajoittuvaa keramiikkaa (nuorakeramiikka, ns. välivyöhykkeen keramiikka, Kiukaisten-tyypin keram.iikkaa), mahdollisesti myös varhaista kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.398010017 |
398 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429078.61700000 |
6755084.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010017 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla, Mattilan tilan talousrakennuksista pohjoiseen. Kvartsiesineitä ja -iskoksia on kerätty loivasti länteen viettävältä rinteeltä metsän reunasta alkaen noin 30 m matkalta. Maaperä on hietamultaa. Asuinpaikka-alue sijaitsee hiukan ympäristöä korkeammalla. Paikalta on matkaa Porvoonjokeen laskevaan Rengonjokeen noin 500 m. |
| metsakeskus.398010018 |
398 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429294.00000000 |
6754612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoesta noin 2,5 km koilliseen. Rengonjoki virtaa paikan lounaispuolella Pennalan muinaisjärven pohjalla. Paikan itäpuolella on kuusivaltainen metsäalue, joka koillisessa kohoaa jyrkästi Myllymäki -nimiseksi kallioalueeksi. Maaperä asuinpaikalla on hiesua, joka maaston kohotessa idässä muuttuu hiekaksi.
Vuoden 2001 löytöalue on Rengonjoen itäpuolisella peltoalueella metsänreunassa. Silloiset löydöt poimittiin metsän ja pellon reunasta rinteeltä noin 50 m matkalta. Vuoden 2007 koekaivauksessa paikalta ei löydetty mitään muuta kuin metsästä epävarmoja kvartsi-iskoksia. Vuoden 2011 koekaivauksen perusteella voidaan todeta asuinpaikan olevan vähälöytöinen ja pienialainen, ja se rajautuu vain pellolle. |
| metsakeskus.398010019 |
398 |
Paakkolanmäki 2 ja 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
433746.00000000 |
6765031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010019 |
Kohde sijaitsee Ahtialan Paakkolanmäen peltoaukean ylätasanteella. Kyseessä on Paakkolanmäen rautakautinen ns. pääasuinpaikka, jossa on todettu laaja kulttuurikerros ja siellä on tutkittu useita rakennusjäännöksiä. Suurempi rakennuksista, Paakkolanmäki 2 (kaivausraporteissa kohde II:1), oli keskusliedellä varustettu hirsirakennus. Siitä n. 40-50 m luoteeseen, sijaitsee Paakkolanmäki 3 (raporteissa kohde III), jossa tutkittiin ilmeisesti keittokodan ja jonkin toisen ulkorakennuksen jäänteitä. Alue on merkitty asemakaavaan muinaisjäännösalueena ja se on aidattu ja hoidettu mm. lammaslaidunnuksella.
Asuinpaikka kuuluu laajaan esihistorialliseen muinaisjäännöskompleksiin. |
| metsakeskus.398010021 |
398 |
Paakkolanmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
433926.62100000 |
6764900.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010021 |
Paakkolanmäen kaakkoislaidalla Sepänojaan viettävässä entisessä peltomaassa sijaitsee rautakautinen asuinpaikka, jossa on tutkittu mm. oksapunosseinämäisen rakennuksen jäännöksiä. Tästä noin 30-50 m luoteeseen sijaitsee avokalliolla moreenikivikko, josta löydettiin rautakautista keramiikkaa ja maansekainen kumpare (Paakkolanmäki Mäyrämäki). Kumpareen funktio ei selvinnyt tutkimuksissa. Kaivausraporteissa kohteesta käytetään nimeä Paakkolanmäki I:1. Inventoinnissa 2002 todettin, että paikalla kasvaa jonkin verran koivikkoa, pajua ja heinää, ja että alue on säilynyt täysin.
Asuinpaikka kuuluu laajaan esihistorialliseen muinaisjäännösalueeseen. |
| metsakeskus.398010022 |
398 |
Purolehto |
10002 |
12016 |
13154 |
11010 |
27000 |
434066.56300000 |
6764960.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010022 |
Paakkolanmäen kaakkoiskulmassa on Sepänojaan rajautuva entinen kaskilehto peltoaukean itäpuolella. Lehdossa on kahdessa ryhmässä yhteensä toistasataa sammalen peittämää kiviröykkiötä. Kookkain niistä tutkittiin vuonna 1985. Se osoittautui löydöttömäksi viljelyröykkiöksi, ja tämän perusteella on luultavaa, että muutkin röykkiöt ovat kaskeamisen muistoja. Röykkiöstä otettu radiohiiliajoitus (Hel-2265) oli 560+-120 BP, joten Purolehdon kaskirauniot liittyvät läheisesti alueen rautakautiseen asutukseen ja ovat Suomen oloissa merkittävä keskiaikaisen kaskikulttuurin muistomerkki. Inventoinnissa 2002 todettiin, että Sepänojan puoleinen osa lehdosta on tiheää, umpeen kasvavaa ryteikköä. Paakkolankadun tuntumassa (sen molemmin puolin) metsä on avoimempaa. Joitain röykkiöitä oli melko tuoreeltaan pengottu, mutta pääosin kohde on hyvin säilynyt.
Röykkiöt kuuluvat laajaan esihistorialliseen muinaisjäännöskompleksiin. |
| metsakeskus.398010023 |
398 |
Ahtiala Ristimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
434116.54100000 |
6764081.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010023 |
Ristimäki sijaitsee Ahtialan rautakautisella muinaisjäännösalueella, Paakkolanmäen kohteista etelään. Mäki on ollut pitkään nimensä ja siihen liittyvän perimätiedon takia mielenkiinnon kohteena. Paikan ensimmäinen löytö tehtiin vuonna 1985 ja siellä suoritettiin pelastuskaivaukset samana vuonna. Kaivauksissa löytyi kaksi rautakautiseksi ajoitettua liettä, rautakautista keramiikkaa ja runsaasti savitiivistettä. Myöhemmissä koekuopissa löytyi mm. palanutta savea ja rautakuonaa muttei selviä merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta. Mäen laella kasvoi 1980-luvulla tummaa tulikukkaa. Kaivausalueille on rakennettu, mutta ympäristössä on vielä potentiaalista muinaisjäännösaluetta jäljellä. |
| metsakeskus.398010024 |
398 |
Sipurantie |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
433876.64000000 |
6764571.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010024 |
Rautakautinen tai historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Ahtialassa Sipuran Papinkiven alueella, Arvonkadun ja Sipurantien tonteilla. Paikalta on löytynyt yhteensä 30-31 tulisijaa tai muuta hiilikuoppaa, joista löytyi mm. palamattomia luita, keramiikkaa ja liitupiipun katkelmia. Osa tulisijoista oli tuhoutunut ennen tutkimuksia. Keramiikka on osittain rautakautista. Tutkittujen kohtien päälle Arvonkadun puolella on rakennettu taloja. Arvonkadun ja Sipurankadun välissä on joutomaata sekä nykyisen Sipurantien eteläpuolella on enimmäkseen rakentamatonta ja tutkimatonta maata, joten on mahdollista, että muinaisjäännöstä olisi jäljellä em. kohdissa. |
| metsakeskus.398010024 |
398 |
Sipurantie |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
433876.64000000 |
6764571.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010024 |
Rautakautinen tai historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Ahtialassa Sipuran Papinkiven alueella, Arvonkadun ja Sipurantien tonteilla. Paikalta on löytynyt yhteensä 30-31 tulisijaa tai muuta hiilikuoppaa, joista löytyi mm. palamattomia luita, keramiikkaa ja liitupiipun katkelmia. Osa tulisijoista oli tuhoutunut ennen tutkimuksia. Keramiikka on osittain rautakautista. Tutkittujen kohtien päälle Arvonkadun puolella on rakennettu taloja. Arvonkadun ja Sipurankadun välissä on joutomaata sekä nykyisen Sipurantien eteläpuolella on enimmäkseen rakentamatonta ja tutkimatonta maata, joten on mahdollista, että muinaisjäännöstä olisi jäljellä em. kohdissa. |
| metsakeskus.398010025 |
398 |
Ronninlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11002 |
27000 |
433776.67700000 |
6764361.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010025 |
Pakanallinen uhrilähde sijaitsee perimätiedon mukaan Sipurantien eteläpuolelle rakennetun vuokra-asuntoalueen kaakkoiskulmassa, märässä hetteikössä, jossa kasvaa pajua ja kosteikkokasveja. Kohteen eteläpuoleiselle pellolle on istutettu koivikkoa. |
| metsakeskus.398010026 |
398 |
Kuhalankärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433536.79300000 |
6761382.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Kymijärven Myllypohjan koillisrannalla, Kuhalankärjen koillispuolella pienellä, tasaisella savipellolla. Kvartseja kerättiin 20 m leveältä alueelta n. 120 m:n matkalta pellon eteläreunaa pitkin, niemen kärjessä olevan talon itäpuolella.
Vuoden 2021–2022 inventoinnin tutkimusajankohtana pelto kasvoi heinää, eikä pintapoimintaa voinut tehdä. Viljelyksessä olevalla alueelle ei tehty koekuoppia, vaan aluetta tutkittiin jonkin verran kairaamalla mahdollisen kulttuurikerroksen havaitsemiseksi. Mitään viiteitä siitä ei kuitenkaan todettu.
Alueella ei tehty uusia havaintoja. Muinaisjäännösrajausehdotus perustuu vuoden 2002
inventoinnin havaintoihin. |
| metsakeskus.398010027 |
398 |
Oksasenalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425090.20300000 |
6757403.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010027 |
Kohde sijaitsee Oksasenalueella, Porvoonjoen itärannalla, laajan ja tasaisen peltoalueen eteläpäässä. Kaksoistaltan löytöpaikka on pellon itäpäässä, sähkölinjan vieressä. Vuoden 2001 inventoinnissa poimittiin taltan löytöpaikan länsipuolelta kvartsia noin 140 m itälänsi-suunnassa pitkältä ja 30 - 40 m leveält alueelta. |
| metsakeskus.398010028 |
398 |
Ali-Komola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422561.21200000 |
6759283.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398010028 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen luoteisrannalla, jokeen lännestä laskevan Vähäjoen luoteispuolella hiesupellon terassilla. Asuinpaikkaa rajaa lounaassa Vähäjoen notko, koillisessa toinen vetinen notko, kaakkoispuolella on rantaniitty. Asuinpaikan keskiosa sijaitsee kumpareella, jonka kaakkoisrinne laskee melko jyrkästi joen suuntaan. Löydöt poimittiin n. 20 m leveältä ja lounais-koillis -suunnassa 80 m pitkältä alueelta. Löytöinä kvartsi- ja pii-iskoksia, kivilaji-iskos, palanutta savea ja palaneita luunkappaleita. |
| metsakeskus.398500002 |
398 |
Koiskalan kartano |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
434680.32800000 |
6762332.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.398500002 |
Koiskalan kartano mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1478. Entisen Koiskalan kartanon tienoilla on keskiaikaisen kyläasutuksen jäänteitä. Alueella on myös kulttuurimaisemallista arvoa ja lukuisia arkeofyyttejä.
Vuoden 2021-2 inventoinnissa kohde paikannettiin vanhojen karttojen perusteella (1692 Forssel) johon merkitty rakennus sijoittunee nykyisen päärakennuksen itäpuolelle, nykyisin rakennetulle ja asutulle kartanon piha-alueelle. Kartanon tonttimaa on merkittynä myös vuoden 1846 kartalle (Stjernvall 1846), vuoden 1842 pitäjänkartalle ja Senaatin kartalle (1875). Alue on rakennettu ja edelleen asuttu, eikä maastotyössä menty kartanon piha-alueelle tai aivan sen lähettyville.
Kartanon paikka on merkitty 1600- ja 1700-lukujen kartoille. Sen ympäristöstä tunnetaan
useita rautakaudelle ajoittuvia löytöjä ja on perusteltua olettaa, että niitä on löydettävissä
myös kartanon alueelta. Tiedossa ei ole syitä, joiden nojalla voisi olettaa kartanon pihapiirin
siirtyneen ensimmäisten keskiaikaisten kirjallisten mainintojen ja 1600-luvun kartta-aineiston välisenä aikana.
Kohteen aluerajaus on tehty vuoden 1846 kartan (Stjernvall), vuoden 1842
pitäjänkartan sekä nykyisen piha-alueen rajautumisen sekä lähialueen metallinetsinlöytöjen (Koiskala 3) perusteella. |
| metsakeskus.399010001 |
399 |
Tyllijoki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
240083.00000000 |
6989420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010001 |
Kohde sijaitsee Kotanevan länsipuolella, Hämäläisen talon luoteispuolella. Kohteen koillispuolella virtaa Tyllijoki. Kohteen itäpuolella kulkee tie 17597 Ruto-Tyllijoki. Aikaisemman tiedon mukaan paikalla on 54 röykkiötä kolmessa eri ryhmässä (katso seuranta -välilehti). Vuoden 2011 inventoinnissa ryhmästä A havaittiin kolme röykkiötä ja ryhmästä B viisi röykkiötä. Ryhmän C alueelta ei röykkiöitä löydetty lainkaan, maastoltaan se on hyvin kivikkoista.
Alueen A maasto on puustoltaan harvaa ja helppokulkuista. Aluskasvillisuus on rahkasammalta. Alueen reunat ja pellonpuoleinen osuus on kivikkoa ja louhikkoa. Kaksi ryhmän röykkiöistä on koottu isojen kivien viereen. Röykkiö 1 sen sijaan on pyöreä, halkaisijaltaan kaksi metriä oleva matala röykkiö, jota on kaiveltu keskeltä. Lisäksi röykkiössä kasvaa nuori koivu.
Alueen B röykkiöt ovat nykyisin nuoressa tiheässä koivikossa, joka muistuttaa kovin kesannolle laitettua peltoa. Pellonrajassa havaittiin kolme uudempaa raivausröykkiötä, ne eivät ole mukana alakohteissa.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010002 |
399 |
Tyllijoki 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
240761.28400000 |
6989275.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010002 |
Tyllijoen talosta noin 300 m itäkoilliseen, metsässä maantien molemmin puolin on yhdeksän pientä, matalaa röykkiöitä ja röykköistä n. 200 m itäkoilliseen suuri siirtolohkare, jonka eteläpuolella ladottua kiveystä ja mahdollinen keittokuoppa. Alueella on tehty 2009 valvotusti laikkumätästystä.
Kohde sijaitsee Santaloukontien ja Tyllijoentien risteyksen läheisyydessä, Santaloukontien pohjoisreunalla. Paikalla olevilla metsäpalstoilla on tehty hakkuut ja metsänpohjan uudistus vuonna 2009. Maasto on hyvin kivistä ja paikoin soistuvaa. Aluskasvillisuutena on sammalta, varpuja ja heinää.
Kohteen läntisessä osassa on lounais-koillisuuntainen moreeniharjanne, jonka laella ja reunoilla on röykkiöitä ja pienempiä latomuksia. Rakenteet ovat erittäin vaikeasti havaittavia. Röykkiöistä n. 200 m itäkoilliseen on suuri siirtolohkare, jonka eteläreunalla kalliolippa muodostaa luontaisen syvennyksen. Syvennyksen eteläreunalla on ladottua kiveystä. Kiveyksen kaakkoispuolella on loivapiirteinen painanne, josta Esko Luoma on ilmoittanut kairatessa löytyneen keittokuoppaan liittyviä havaintoja. Siirtolohkareen suojaa kerrotaan käytetyn Ison Vihan aikana suojapaikkana. On mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisena aikana. Länsiosan röykköt liittynevät kuitenkin historiallisen ajan maankäyttöön. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010002 |
399 |
Tyllijoki 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
240761.28400000 |
6989275.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010002 |
Tyllijoen talosta noin 300 m itäkoilliseen, metsässä maantien molemmin puolin on yhdeksän pientä, matalaa röykkiöitä ja röykköistä n. 200 m itäkoilliseen suuri siirtolohkare, jonka eteläpuolella ladottua kiveystä ja mahdollinen keittokuoppa. Alueella on tehty 2009 valvotusti laikkumätästystä.
Kohde sijaitsee Santaloukontien ja Tyllijoentien risteyksen läheisyydessä, Santaloukontien pohjoisreunalla. Paikalla olevilla metsäpalstoilla on tehty hakkuut ja metsänpohjan uudistus vuonna 2009. Maasto on hyvin kivistä ja paikoin soistuvaa. Aluskasvillisuutena on sammalta, varpuja ja heinää.
Kohteen läntisessä osassa on lounais-koillisuuntainen moreeniharjanne, jonka laella ja reunoilla on röykkiöitä ja pienempiä latomuksia. Rakenteet ovat erittäin vaikeasti havaittavia. Röykkiöistä n. 200 m itäkoilliseen on suuri siirtolohkare, jonka eteläreunalla kalliolippa muodostaa luontaisen syvennyksen. Syvennyksen eteläreunalla on ladottua kiveystä. Kiveyksen kaakkoispuolella on loivapiirteinen painanne, josta Esko Luoma on ilmoittanut kairatessa löytyneen keittokuoppaan liittyviä havaintoja. Siirtolohkareen suojaa kerrotaan käytetyn Ison Vihan aikana suojapaikkana. On mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisena aikana. Länsiosan röykköt liittynevät kuitenkin historiallisen ajan maankäyttöön. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010002 |
399 |
Tyllijoki 2 |
10002 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
240761.28400000 |
6989275.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010002 |
Tyllijoen talosta noin 300 m itäkoilliseen, metsässä maantien molemmin puolin on yhdeksän pientä, matalaa röykkiöitä ja röykköistä n. 200 m itäkoilliseen suuri siirtolohkare, jonka eteläpuolella ladottua kiveystä ja mahdollinen keittokuoppa. Alueella on tehty 2009 valvotusti laikkumätästystä.
Kohde sijaitsee Santaloukontien ja Tyllijoentien risteyksen läheisyydessä, Santaloukontien pohjoisreunalla. Paikalla olevilla metsäpalstoilla on tehty hakkuut ja metsänpohjan uudistus vuonna 2009. Maasto on hyvin kivistä ja paikoin soistuvaa. Aluskasvillisuutena on sammalta, varpuja ja heinää.
Kohteen läntisessä osassa on lounais-koillisuuntainen moreeniharjanne, jonka laella ja reunoilla on röykkiöitä ja pienempiä latomuksia. Rakenteet ovat erittäin vaikeasti havaittavia. Röykkiöistä n. 200 m itäkoilliseen on suuri siirtolohkare, jonka eteläreunalla kalliolippa muodostaa luontaisen syvennyksen. Syvennyksen eteläreunalla on ladottua kiveystä. Kiveyksen kaakkoispuolella on loivapiirteinen painanne, josta Esko Luoma on ilmoittanut kairatessa löytyneen keittokuoppaan liittyviä havaintoja. Siirtolohkareen suojaa kerrotaan käytetyn Ison Vihan aikana suojapaikkana. On mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisena aikana. Länsiosan röykköt liittynevät kuitenkin historiallisen ajan maankäyttöön. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010003 |
399 |
Liekoluoma |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
241206.00000000 |
6990460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010003 |
Kohde sijaitsee Laihian Tyllijoella Valioontien pohjoispuolella olevalla mäellä, noin kilometri Valioontien ja Tyllijoentien risteyksestä Laihian suuntaan. Peruskarttaan ei ole merkitty mäen nimeä eikä Liekoluoma nimeä näy nykyisessä kartassa.
Vuoden 2011 inventoinnissa havaintoja verrattiin Jernin vuonna 1952 tekemään piirrokseen alueesta. Jernin mainitsemat röykkiöt löytyivät pienen etsiskelyn jälkeen. Jernin röykkiöluettelossa numero 407 (röykkiö 1) on mainittu seuraavasti: ”Roukkion keskusta on kokonaan kaivettu niin että on tullut näkyviin selvä isojen kivien muodostama arkku n. 2 x 1 m. Arkunkivien sisäpinnat ovat sileät. Roukkion koillispäässä on valtava siirtolohkare”.Röykkiön päässä oleva lohkare ei kylläkään ole poikkeuksellisen iso alueen muihin lohkareisiin verrattuna, mutta vertaamalla muiden röykkiöiden sijaintia Jernin kartalla tähän isoon ja helpoimmin havaittavaan röykkiöön, saatiin muidenkin röykkiöiden sijainnit paikannettua, paitsi Jernin röykkiötä numero 410, josta hän mainitsee, että se on kokonaan hävitetty ja sen pohjassa on punaisia hiekkakivilaakoja. Lisäksi Jernin mainitsema kiven levyinen kivirivi, jonka pitäisi lähteä Jernin röykkiön numero 406 länsipäästä, ei erottunut kunnolla maastossa. Alue on melko lohkareista ja kivikkoista ja kasvaa yli 50 vuotiasta sekametsää.
Röykkiöiden sijaintikorkeus viittaa rautakauteen ja aiemman kuvauksen perusteella joukossa voi olla hautoja, mutta osa röykkiöistä voi olla myös myöhempiä raivausröykkiöitä.
Kohteen länsiosassa ei havaittu yhtään selkeää röykkiötä. Peruskartan osoittamasta muinaishautamerkistä noin 20 metriä itään on matala sammalen peittämä kiveys, joka vaikuttaa luontaiselta.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010003 |
399 |
Liekoluoma |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
241206.00000000 |
6990460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010003 |
Kohde sijaitsee Laihian Tyllijoella Valioontien pohjoispuolella olevalla mäellä, noin kilometri Valioontien ja Tyllijoentien risteyksestä Laihian suuntaan. Peruskarttaan ei ole merkitty mäen nimeä eikä Liekoluoma nimeä näy nykyisessä kartassa.
Vuoden 2011 inventoinnissa havaintoja verrattiin Jernin vuonna 1952 tekemään piirrokseen alueesta. Jernin mainitsemat röykkiöt löytyivät pienen etsiskelyn jälkeen. Jernin röykkiöluettelossa numero 407 (röykkiö 1) on mainittu seuraavasti: ”Roukkion keskusta on kokonaan kaivettu niin että on tullut näkyviin selvä isojen kivien muodostama arkku n. 2 x 1 m. Arkunkivien sisäpinnat ovat sileät. Roukkion koillispäässä on valtava siirtolohkare”.Röykkiön päässä oleva lohkare ei kylläkään ole poikkeuksellisen iso alueen muihin lohkareisiin verrattuna, mutta vertaamalla muiden röykkiöiden sijaintia Jernin kartalla tähän isoon ja helpoimmin havaittavaan röykkiöön, saatiin muidenkin röykkiöiden sijainnit paikannettua, paitsi Jernin röykkiötä numero 410, josta hän mainitsee, että se on kokonaan hävitetty ja sen pohjassa on punaisia hiekkakivilaakoja. Lisäksi Jernin mainitsema kiven levyinen kivirivi, jonka pitäisi lähteä Jernin röykkiön numero 406 länsipäästä, ei erottunut kunnolla maastossa. Alue on melko lohkareista ja kivikkoista ja kasvaa yli 50 vuotiasta sekametsää.
Röykkiöiden sijaintikorkeus viittaa rautakauteen ja aiemman kuvauksen perusteella joukossa voi olla hautoja, mutta osa röykkiöistä voi olla myös myöhempiä raivausröykkiöitä.
Kohteen länsiosassa ei havaittu yhtään selkeää röykkiötä. Peruskartan osoittamasta muinaishautamerkistä noin 20 metriä itään on matala sammalen peittämä kiveys, joka vaikuttaa luontaiselta.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010004 |
399 |
Riitasaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
241248.00000000 |
6987988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010004 |
Kohde sijaitsee keskellä Kotanevaa sijaitsevassa Riitasaari – nimisessä niemekkeessä, jolla on pituutta kilometri ja leveyttä noin puoli kilometriä. Riitasaaressa ja sen eteläpuoleisessa saarekkeessa sijaitsee useita erillisiä röykkiöryhmittymiä (Miettisen ryhmät a-g), jotka on vuoden 2011 inventoinnissa erotettu omiksi kohteiksi. Riitasaari (399010004) on aiempi ryhmä A (katso seuranta -välilehti). Riitasaari 2 on ryhmä C, Riitasaari 3 on ryhmä E, Riitasaari 4 on ryhmä F, Riitasaari 5 on ryhmä G, Riitasaari 6 on ryhmä B. Ryhmään D kuuluvia röykkiöitä ei havaittu inventoinnissa vuonna 2011.
Aiemman tiedon mukaan Riitasaari koostuu 44 röykkiöstä, joista neljä on tutkittu C. F. Meinanderin johdolla. Vuoden 2011 inventoinnissa alueelta havaittiin kymmenen röykkiötä. Peruskarttaan on merkitty neljä muinaisjäännösmerkkiä, joista itäisimmän kohdalta ei röykkiötä tai röykkiöitä ei havaittu. Alueen röykkiöistä eteläisimmät, suon reunassa olevat röykkiöt ovat isoja ja selvästi havaittavia. Kaksi pohjoisemmassa olevaa röykkiötä (1 ja 2) ovat selvästi pienempiä. |
| metsakeskus.399010004 |
399 |
Riitasaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
241248.00000000 |
6987988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010004 |
Kohde sijaitsee keskellä Kotanevaa sijaitsevassa Riitasaari – nimisessä niemekkeessä, jolla on pituutta kilometri ja leveyttä noin puoli kilometriä. Riitasaaressa ja sen eteläpuoleisessa saarekkeessa sijaitsee useita erillisiä röykkiöryhmittymiä (Miettisen ryhmät a-g), jotka on vuoden 2011 inventoinnissa erotettu omiksi kohteiksi. Riitasaari (399010004) on aiempi ryhmä A (katso seuranta -välilehti). Riitasaari 2 on ryhmä C, Riitasaari 3 on ryhmä E, Riitasaari 4 on ryhmä F, Riitasaari 5 on ryhmä G, Riitasaari 6 on ryhmä B. Ryhmään D kuuluvia röykkiöitä ei havaittu inventoinnissa vuonna 2011.
Aiemman tiedon mukaan Riitasaari koostuu 44 röykkiöstä, joista neljä on tutkittu C. F. Meinanderin johdolla. Vuoden 2011 inventoinnissa alueelta havaittiin kymmenen röykkiötä. Peruskarttaan on merkitty neljä muinaisjäännösmerkkiä, joista itäisimmän kohdalta ei röykkiötä tai röykkiöitä ei havaittu. Alueen röykkiöistä eteläisimmät, suon reunassa olevat röykkiöt ovat isoja ja selvästi havaittavia. Kaksi pohjoisemmassa olevaa röykkiötä (1 ja 2) ovat selvästi pienempiä. |
| metsakeskus.399010005 |
399 |
Transteeni |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
241947.00000000 |
6989115.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010005 |
Kohde sijaitsee Laihian Päkissä, Riitasaaren pohjoispuolella, Santaloukontiestä noin 500 metriä etelään. Röykkiöt sijaitsevat ovat moreenimäellä peltoaukean länsipuolella. Alueen läpi kulkee metsäautotie ja tien tuntumassa on useita maa-aineksenottokuoppia, jotka ovat jo metsittymässä. Ennen vuoden 2011 inventointia kohde oli tarkastettu vuonna 1984 edellä mainitun tien rakentamiseen ja maa-aineksenottoon liittyen. Tällöin osa röykkiöistä oli todettu tuhoutuneiksi.
Vuoden 2011 inventoinnissa löytyi kuusi röykkiötä. Ne ovat pieniä, halkaisija 3-4 metriä ja sammaloituneita. Kaikki havaitut röykkiöt sijaitsevat tieuran länsipuolella, itäpuoleinen osa on melko lailla soranoton tuhoama.
Röykkiöt vaikuttavat lähinnä raivausröykkiöiltä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010006 |
399 |
Mohko 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
242207.00000000 |
6990685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010006 |
Kohde sijaitsee Laihian Päkissä, noin 150 metriä Valioontiestä etelään ja Mohkon tilasta noin 450 metriä pohjoiseen.
Vuoden 2011 inventoinnissa röykkiöitä löytyi kuusi. Ne ovat yleensä ison kiven viereen tai kahden kiven väliin kasattuja, halkaisijaltaan noin 3-4 metriä. Röykkiöistä tulee lähinnä mieleen raivausröykkiöt. Kohde sijaitsee pienellä lohkareisella moreeniharjanteella, joka on muutamia vuosia sitten hakattu paljaaksi ja kasvaa nyt vesakkoa ja heinää. Kohde on Jernin kartoittama vuoden 1952 inventoinnissa, mutta hänen tekemiään havaintoja ei saatu täysin täsmäämään vuoden 2011 inventoinnin havaintojen kanssa. Lisäksi löytyi kaksi pientä röykkiötä edellä mainitun itäpuolella sijaitsevalta harjanteelta. 1930-luvun ilmakuvissa röykkiöiden eteläpuolinen alue on peltoa, nyt se kasvaa metsää.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010007 |
399 |
Mohko 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
242459.00000000 |
6990330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010007 |
Kohde sijaitsee moreeniharjanteella Långåminnen tiestä noin 300 metriä pohjoiseen ja Mohkon tilasta 270 metriä itään.
Peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla on selvästi erottuva röykkiö, halkaisijaltaan noin kolme metriä. Muista röykkiöistä osa on tehty suuren kiven viereen, osa on muuten kasattuja. Vaikuttaisi, että alueen maapohjaa on mahdollisesti käsitelty metsänuudistamisen yhteydessä. Nykyisin alue kasvaa sekametsää ja sen iästä päätellen alue on voitu äestää noin 25-30 vuotta sitten. Yksi alueen röykkiöistä on selvästi muita isompi. Se koostuu pääosin suurista kivistä, läpimitta on noin kuusi metriä.
Miettinen mainitsee, että peruskartan muinaisjäännöksestä noin 100-150 metriä etelään on myös pieniä röykkiöitä. Tämä alue on nykyisin tuhoutunut maa-ainesten otossa. Sorakuopan reunan leikkauksia tarkastettiin, mutta niissä ei havaittu merkkejä asuinpaikasta.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010007 |
399 |
Mohko 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
242459.00000000 |
6990330.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010007 |
Kohde sijaitsee moreeniharjanteella Långåminnen tiestä noin 300 metriä pohjoiseen ja Mohkon tilasta 270 metriä itään.
Peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla on selvästi erottuva röykkiö, halkaisijaltaan noin kolme metriä. Muista röykkiöistä osa on tehty suuren kiven viereen, osa on muuten kasattuja. Vaikuttaisi, että alueen maapohjaa on mahdollisesti käsitelty metsänuudistamisen yhteydessä. Nykyisin alue kasvaa sekametsää ja sen iästä päätellen alue on voitu äestää noin 25-30 vuotta sitten. Yksi alueen röykkiöistä on selvästi muita isompi. Se koostuu pääosin suurista kivistä, läpimitta on noin kuusi metriä.
Miettinen mainitsee, että peruskartan muinaisjäännöksestä noin 100-150 metriä etelään on myös pieniä röykkiöitä. Tämä alue on nykyisin tuhoutunut maa-ainesten otossa. Sorakuopan reunan leikkauksia tarkastettiin, mutta niissä ei havaittu merkkejä asuinpaikasta.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010008 |
399 |
Keffu |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243401.00000000 |
6990469.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010008 |
Kohde sijaitsee Laihian Päkissä, Santaloukontiestä 200 metriä pohjoisee, Keffunluhta nimisen peltoaukean pohjoispuolella olevan mäen rinteessä. Alueen maaperä on melko lohkareista moreenia. Metsäkuvio, jolla röykkiö sijaitsee on hakattu muutama vuosi sitten ja kasvaa nyt vesakkoa.
Röykkiö on sammaloitunut ja se on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja sen keskellä on kuoppa. Vesakkoisessa maastossa röykkiö erottuu melko huonosti. Röykkiöstä noin 20 metriä koilliseen on kivistä kasattu rajamerkki, kolmen tilan rajojen kulmassa.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
Aiemmissa tiedoissa (Miettinen 1996) on mainittu, että peruskartan muinaisjäännösmerkki on väärässä paikassa ja röykkiö sijaitsee noin 70 etelään. Näin ei kuitenkaan ole. Vuoden 2011 inventoinnissa röykkiö löytyi peruskartan osoittamasta paikasta. Noin 70 metriä etelään on iso raivausröykkiö peltosarkojen välissä, tätä on erehdyksessä kuviteltu muinaishaudaksi, mutta kyseessän on myöhempi raivausröykkiö. |
| metsakeskus.399010008 |
399 |
Keffu |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
243401.00000000 |
6990469.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010008 |
Kohde sijaitsee Laihian Päkissä, Santaloukontiestä 200 metriä pohjoisee, Keffunluhta nimisen peltoaukean pohjoispuolella olevan mäen rinteessä. Alueen maaperä on melko lohkareista moreenia. Metsäkuvio, jolla röykkiö sijaitsee on hakattu muutama vuosi sitten ja kasvaa nyt vesakkoa.
Röykkiö on sammaloitunut ja se on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja sen keskellä on kuoppa. Vesakkoisessa maastossa röykkiö erottuu melko huonosti. Röykkiöstä noin 20 metriä koilliseen on kivistä kasattu rajamerkki, kolmen tilan rajojen kulmassa.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
Aiemmissa tiedoissa (Miettinen 1996) on mainittu, että peruskartan muinaisjäännösmerkki on väärässä paikassa ja röykkiö sijaitsee noin 70 etelään. Näin ei kuitenkaan ole. Vuoden 2011 inventoinnissa röykkiö löytyi peruskartan osoittamasta paikasta. Noin 70 metriä etelään on iso raivausröykkiö peltosarkojen välissä, tätä on erehdyksessä kuviteltu muinaishaudaksi, mutta kyseessän on myöhempi raivausröykkiö. |
| metsakeskus.399010009 |
399 |
Päkinsaari |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
243535.17100000 |
6990172.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010009 |
Aiempien tietojen mukaan metsässä, louhikkomäen etelärinteessä, maantien eteläpuolella pieni röykkiö, jonka koko v 1952 kertomuksen mukaan 2 x 2 x 0,7 m. Röykkiö on säännöllisen kekomainen ja koskematon, sammaloitunut.
Kohdetta etsittiin vuoden 2011 ja 2012 inventoinneissa, mutta sitä ei havaittu/löydetty. |
| metsakeskus.399010010 |
399 |
Riitapäkinmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243685.00000000 |
6989941.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010010 |
Kohde sijaitsee Laihian Päkissä, noin 400 metriä Santaloukontieltä etelään Riitapäkki -nimisen viljelyaukean itäpuolella. Alueelta tunnetaan aiempien tietojen mukaan pieniä röykkiöitä yli 30 kappaletta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Peruskartan muinaisjäännösmerkin osoittamalla kohdalla havaittiin halkaisijaltaan noin 12 metriä oleva röykkiö, joka on jyrkän ja lohkareisen moreenikumpareen päällä. Röykkiön kivet ovat suuria ja röykkiö on kasattu siirtolohkareiden väliin ja ympärille. Röykkiö tunnistettiin Kurt Jernin vuoden 1952 inventoinnin röykkiöksi numero 275. Jernin kartan mukaan tästä röykkiöstä noin 50 metriä lounaaseen on pienempien röykkiöiden ryhmä, yhteensä seitsemän röykkiötä. Näitä röykkiöitä ei vuonna 2012 havaittu vaikka aluetta käytiin läpi muiltakin suunnilta. Alueen puusto vaihteli alempana kosteikolla olevasta varttuneesta kuusikosta mäellä ja sen rinteillä olevaan taimikkoon ja vesakkoon. Aluetta läpikäytäessä löytyi pieni röykkiöryhmä, yhteensä viisi röykkiötä, edellä mainitusta isosta röykkiöstä noin 100 metriä etelään olevan mäen päältä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 3-4 metriä, tehty yleensä ison kiven viereen. Röykkiöt vaikuttavat raivausröykkiöiltä. |
| metsakeskus.399010011 |
399 |
Pitkäaro länsi |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
243759.00000000 |
6989625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010011 |
Kohde sijaitsee Laihian Aronkylässä, Päkinluomasta noin kilometri itään. Paikalle johtaa metsäautotie. Alueen maaperä on moreenia ja se kasvaa pääasiassa varttunutta kuusikkoa (vuonna 2011).
Kurt Jernin vuoden 1952 inventoinnin mukaan alueella on kuusi pientä röykkiötä. Vuoden 2011 inventoinnissa löytyi kolme pientä röykkiötä. On mahdollista, että osa niistä on tuhoutunut metsäautotietä tehtäessä. Läntisin röykkiöistä on aivan tien reunassa, sen pohjoispuolella. Kaksi muuta röykkiötä ovat tästä noin 100 metriä itään. Näistä noin 50 metriä itään on peruskarttassa muinaisjäännösmerkki, mutta sen tuntumassa ei havaittu merkkejä röykkiöistä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin kahdella erillisellä alueella. |
| metsakeskus.399010012 |
399 |
Kalliolaakso 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
244861.62900000 |
6990712.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010012 |
Santaloukontien ja Aronkyläntien välisellä metsäalueella, Laihian viljelyslakean länsipuolella, metsässä, kahtena ryhmänä röykkiöitä.
Kohde sijaitsee Aronkylässä, Santaloukontien kaakkoispuolella, tieltä n. 350 m kaakkoon. Alueen läheisyyteen kulkee vanha, paikoin lähes umpeenkasvanut ajoura. Paikalla on loivasti lounaaseen, kohti notkelman pohjalla kulkevaa Häjynluhtaa laskeutuva rinne. Alueen metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Maasto on alueella erittäin kivistä ja äestyksestä johtuen epätasaista. Aluskasvillisuutena on sammalta ja varpuja, raivatuilta vaikuttavilla alueilla heinää, oravanmarjaa ja lillukkaa.
Aikaisempien arkistotietojen perusteella Häjynluhdan kaakkoispuolella on ryhmässä 37 röykkiötä metsässä. Kohde on merkitty peruskartalle. Inventoinnissa 2009 röykkiöitä paikannettiin tarkkuus-GPS:llä. Kartoitustietoa käytettiin hyväksi MML:n LiDar-aineiston analysoinnissa (Nina Heiska/TKK 2009). Yhden päivän aikana alueella dokumentoitiin 18 röykkiötä tai matalampaa latomusta. Rinteessä oli myös merkkejä raivauksesta. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon. |
| metsakeskus.399010013 |
399 |
Häjyluhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244733.00000000 |
6990577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010013 |
Kohde sijaitsee Laihian keskustasta noin 3,5 km lounaasee, Santaloukontien eteläpuolella, Häijyluhta -nimesellä alueella. Aiempien tietojen mukaan kohteessa on ollut pieniä röykkiöitä kahdessa ryhmässä (a ja b) Häijyluhdan ja Liukunlakson alueella.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Ryhmästä a havaittiin kolme pientä ison kiven viereen kasattua röykkiötä. Ne ovat varttuneessa kuusikossa ja vaikeasti havaittavissa. Röykkiöt vaikuttavat raivausröykkiöiltä.
Ryhmästä b ei vuoden 2012 inventoinnissa havaittu yhtään röykkiötä. Alue, jolla niiden olisi pitänyt sijaita, on äestetty ja kasvaa parikymmenvuotiasta männikköä. |
| metsakeskus.399010014 |
399 |
Eikinaro |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244736.00000000 |
6989974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010014 |
Kohde sijaitsee Laihian Aronkylän Eikinarossa, Aronkyläntiestä noin 300 metriä länteen. Kurt Jern dokumentoi inventoinnissa vuonna 1952 alueella neljä röykkiötä. Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin, maanomistajan otettua yhteyttä kohteeseen suunnitellusta harvennushakkuusta. Alue kasvaa Tarkastuksessa havaittiin, että kohteen röykkiöt ovat melko lailla Jernin kuvauksen mukaisia, yhden röykkiön tulkinta on tosin epävarmaa (Jernin röykkiö nro 239). Röykkiöiden halkaisija on noin neljä metriä ja ja ne ovat sammaleen ja varvikon peitossa ja erottuvat maastosta kohoumina.
Alue on ollut vielä Jernin inventoinnin aikaan aivan pellon reunassa ja vaikuttaisi, että röykkiöt, jotka on kasattu kivisille harjanteille, ovat mahdollisesti raivausröykkiöitä. Röykkiöiden ja harjanteiden välinen alue on tasainen ja vaikuttaa raivatulta, peltona se ei kuitenkaan ollut vuonna 1952. Nykyisin viereiset pellot ovat metsittyneet.
Inventoinnissa tarkastettiin myös aiemmat havainnot edellä mainituista röykkiöistä länsilounaaseen noin 250 metriä. Aiempien tietojen mukaan alueella on kymmenen röykkiötä laajalla alueella hajallaan. Röykkiöitä etsittiin aiempien karttamerkintöjen perusteella ja niitä löytyi kaksi. Osassa karttamerkinnöistä ei havaittu röykkiöitä tai kiveykset olivat liian epämääräisiä eikä niitä voitu näin ollen todeta ihmisen tekemiksi vaan ne vaikuttivat ennemminkin luontaisilta. Kohde erotettiin Eikinaron kohteesta omakseen, Eikinaro 2 -nimiseksi kohteeksi.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010015 |
399 |
Laitalantönkkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243637.00000000 |
6988827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010015 |
Kohde sijaitsee Laihian Päkissä, Laitalantönkkä nimisellä mäellä. Mäki on lohkareinen moreenimäki, jolla kasvaa varttunutta kuusimetsää tai tiheähköä sekametsää, palstasta riippuen. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa.
Aiempien tietojen mukaan alueella on "useita ryhmiä pieniä ja pienehköjä, matalia röykkiöitä. Osa röykkiöistä isojen maakivien vierillä. Yhdessä alueen eteläosan röykkiössä näkyvissä punaisia hiekkakivilaakoja. Alueen itäreunalla myös maastossa erottuva mah. kuoppaliesi. Röykkiöitä ei tutkittu."
Peruskartassa olevan muinaisjäännösmerkin kohdalla on maastossa heikosti näkyvä kiveys, jonka tulkinta muinaisjäännökseksi on kyseenalaista. Viereiset mäen nyppylät ovat hyvin kivikkoisia ja on mahdollista, että kyseessä on ennemminkin luonnonmuodostuma. Kiveys on parimetriä korkean lohkareen eteläpuolella sen muoto on vaikea määritellä mahdollisesti pitkänomainen noin 7x3 metriä ja matala.
Kohteeseen littyvät Esko Luoman karttamerkinnät tarkastettiin, mutta ainoataan röykkiöksi tulkittavaa rakennetta ei havaittu. Isojen kivien vieressä olevat kivikot ovat luontaisia.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010016 |
399 |
Päkinmäki/Franssi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
244130.00000000 |
6988936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010016 |
Päkinluoman itäpuolella, Päkki-Kumarla tien eteläpuolella, Franssin talon ja tien välillä, metsässä matalalla mäellä on parikymmentä röykkiötä. Röykkiöiden koko vaihtelee siten, että osa on n. 3-7 m läpimitaltaan, osa 1-2 m läpimittaisia. Isommista röykkiöissä useissa keskellä silmäkivi, muutamat on kasattu ison kiven viereen. Useita isompia röykkiöitä kaiveltu. Ei tutkittuja. Metsänhakkuussa osa röykkiöistä vaurioitunut 2000-luvun alussa.
Röykkiöt koordinaatit mitattiin gps-laitteella vuoden 2012 inventoinnissa, mutta havaintomahdollisuudet olivat huonot tiheän taimikon ja aluskasvillisuuden takia. Röykkiöitä paikannettiin 15 kpl. |
| metsakeskus.399010017 |
399 |
Pimiäkorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244870.00000000 |
6988098.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010017 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Aiempien havaintojen (ks. seuranta) a ja b alueet kasvoivat erittäin tiheää vesakkoa ja havaintojen teko oli hyvin vaikeaa. B-alueella havaittiin kaksi epämääräistä kiveystä, mahdollisesti raivausröykkiöitä. Alueen a röykkiöitä ei löydetty. Tähän alueeseen kuuluu myös peruskartan muinaisjäännösmerkki, jonka kohta tarkastettiin, mutta karttaan merkittyä muinaishautaa ei havaittu. Kyseiset röykkiöt on mainittu Kurt Jernin inventointikertomuksessa vuodelta 1952, joissa ne kuvaillaan mataliksi, halkaisijaltaan 3-4 metriä.
Molempien alueiden röykkiöt ovat aiempien tietojen mukaan olleet pieniä. Alueen maapohja on luultavasti äestetty ja röykkiöt ovat ehkä vaurioituneet ja sen jälkeen sammaloituneet ja niitä on sankan vesakon takia mahdoton löytää. |
| metsakeskus.399010018 |
399 |
Ruuhomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
245086.00000000 |
6987755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010018 |
Kohde sijaitsee Tojalantien varressa Ruuhomäen etelälaidalla. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa (aiemmat kohdetiedot ks. seuranta). Röykkiöt ovat pääasiassa tien pohjoispuoleisessa vanhassa kuusikossa, kaksi röykkiöistä on tien eteläpuoleisessa rinteessä, joka on hakattu ja kasvaa heinää ja vesakkoa. Kurt Jernin inventoinnissa vuodelta 1952 röykkiötä on 14 kpl, osa vuonna 2011 kiveyksistä oli kuitenkin siinä määrin tulkinnanvaraisia, ettei niitä otettu mukaan. Röykkiöiden sijainti ei ollut aivan Jernin karttaluonnoksen mukainen. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 2-5 metriä ja melko matalia. Yksi röykkiöstä on hieman neliskanttinen, latomusta muistuttava kiveys, joka voisi olla myös rakennuksen kivijalka. Osa röykkiöistä on koottu ison kiven viereen. Aiemmin röykkiöt on ajoitettu pronssikautisiksi, mutta niiden luonne ja ajoitus vaatii tarkempia tutkimuksia. Todennäköisesti joukossa on raivausröykkiöitä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
17.1.2022 saadun yleisöilmoituksen mukaan kyseessä on isojaossa Lehtimäen tilaan liitetyn Pohdon eli Hakon Ruuhomäen torpan paikka, joka on sittemmin myllätty. Näin ollessa on kohde paremminkin muuta kulttuuriperintöä kuin kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.399010019 |
399 |
Vakkurinmetsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
245995.00000000 |
6987684.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010019 |
Noin 500 metriä Tojalantieltä etelään, Ternan koisto -nimisen peltoaukean pohjoispuolisessa metsässä on kolme röykkiöryhmää. Osa röykkiöistä on mainittu jo Kurt Jernin vuoden 1952 inventointikertomuksessa ja osa on löytynyt sen jälkeen harrastajien toimesta. Röykkiöryhmistä käytettiin aiemmin kirjaimia a-c. Vuoden 2012 inventoinnissa löytyi 24 röykkiötä ja pari muuta rakennetta kyseiseltä alueelta. Kohde jaettiin uudelleen siten, että ryhmät a ja b muodostavat kohteen Vakkurinmetsä ja ryhmä c muodostaa nyt uuden kohteen nimeltä Vakkurinmetsä 2.
Vakkurinmetsän röykkiöt sijaitsevat kuusimetsässä noin 80x350 metrin kokoisella alueella. Röykkiöitä on usein vaikea havaita, ne ovat usein matalia ja siirtolohkareiden viereen kasattuja. Röykkiöiden sijaintitiedot ovat alakohteissa. |
| metsakeskus.399010020 |
399 |
Vanattari-Tenkkuluhta |
10002 |
12004 |
13000 |
11040 |
27000 |
245566.00000000 |
6989073.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010020 |
Kohde sijaitsee Laihian Aronkylässä Päkintie eteläpuolella. Peruskartassa on kohteen kohdalla muinaisjäännösmerkki. Kohteeseen kuuluu kolme röykkiöaluetta (a-c). Vuoden 2012 inventoinnissa alue b ja c erotettiin omaksi muinaisjäännöskohteekseen Vanattari-Tenkkuluhta 2:ksi, koska se sijaitsee noin 300 metriä kaakkoon.
Vanattari-Tenkkuluhdasta on merkintöjä jo Kurt Jernin inventointiraportissa vuodelta 1952. Vuoden 2012 inventoinnissa Jernin karttaa ja havaintoja verrattiin nykytilanteeseen. Jernin havaitsemia röykkiöitä ei enää maastossa erottunut. Ainoa rakenne, jonka saattoi melko varmasti tunnistaa myös Jernin kuvauksesta oli noin 18 metriä pitkä kivivalli, joka oli kasattu isompien lohkareiden väliin. Jernin kivivallin tuntumaan merkitsemiä pieniä röykkiöitä ei maastossa erottunut, lukuunottamatta hieman epämääräistä röykkiötä noin 10 metriä sen kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.399010021 |
399 |
Kalliolaakso/Kiimakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
248467.17800000 |
6993167.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010021 |
Laihian kirkonkylän kaava-alueella, valtatie 3:n pohjoispuolella, piha-alueilla ja metsäsaarekkeissa laajalla alalla on 12 hautaröykkiötä. Niistä 4 on tutkittu tutkittu vuosina 1935-1939, lisäksi yhdellä omakotitontilla tehty vuonna 1990 koekaivaus. Röykkiöistä osa on huomioitu kaavoituksessa, muutama on tuhoutunut pihoilla ja rakennustöissä.
Röykkiöistä osa on suuria, läpimitaltaan 8-15 m ja muutamissa on keskellä silmäkivenä suuri siirtolohkare. Tutkituista röykkiöistä kolme oli pieniä ja matalia, yksi suuri ja silmäkivellinen. Kaikki tutkitut olivat hautaröykkiöitä ja löydöt ovat kansainvaellus- ja merovinkiajalta.
Vuoden 2012 inventointi: Röykkiöt sijaitsevat Laihian kirkonkylän ja Laihianjoen sekä valtatien no. 3 itäpuolella noin 6 hehtaarin laajuisella alueella. Omakotitalo- ja ulkoilualueella sijaitsee 7 röykkiötä kallioisilla mäillä kuntopolun varrella sekä aivan omakotitalojen läheisyydessä. Kaksi röykkiötä sijaitsee Lappalaisentien pohjoispuolella Rintamäen tilarakennusten eteläpuolella peltojen keskellä matalalla mäellä. Alueilla kasvaa lähinnä kuusimetsää. Kts. alakohteet
Vuonna 2013 tehdyssä tarkkuusinventoinnissa alueella havaittiin ennestään tuntematon rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.399010021 |
399 |
Kalliolaakso/Kiimakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
248467.17800000 |
6993167.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010021 |
Laihian kirkonkylän kaava-alueella, valtatie 3:n pohjoispuolella, piha-alueilla ja metsäsaarekkeissa laajalla alalla on 12 hautaröykkiötä. Niistä 4 on tutkittu tutkittu vuosina 1935-1939, lisäksi yhdellä omakotitontilla tehty vuonna 1990 koekaivaus. Röykkiöistä osa on huomioitu kaavoituksessa, muutama on tuhoutunut pihoilla ja rakennustöissä.
Röykkiöistä osa on suuria, läpimitaltaan 8-15 m ja muutamissa on keskellä silmäkivenä suuri siirtolohkare. Tutkituista röykkiöistä kolme oli pieniä ja matalia, yksi suuri ja silmäkivellinen. Kaikki tutkitut olivat hautaröykkiöitä ja löydöt ovat kansainvaellus- ja merovinkiajalta.
Vuoden 2012 inventointi: Röykkiöt sijaitsevat Laihian kirkonkylän ja Laihianjoen sekä valtatien no. 3 itäpuolella noin 6 hehtaarin laajuisella alueella. Omakotitalo- ja ulkoilualueella sijaitsee 7 röykkiötä kallioisilla mäillä kuntopolun varrella sekä aivan omakotitalojen läheisyydessä. Kaksi röykkiötä sijaitsee Lappalaisentien pohjoispuolella Rintamäen tilarakennusten eteläpuolella peltojen keskellä matalalla mäellä. Alueilla kasvaa lähinnä kuusimetsää. Kts. alakohteet
Vuonna 2013 tehdyssä tarkkuusinventoinnissa alueella havaittiin ennestään tuntematon rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.399010021 |
399 |
Kalliolaakso/Kiimakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
248467.17800000 |
6993167.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010021 |
Laihian kirkonkylän kaava-alueella, valtatie 3:n pohjoispuolella, piha-alueilla ja metsäsaarekkeissa laajalla alalla on 12 hautaröykkiötä. Niistä 4 on tutkittu tutkittu vuosina 1935-1939, lisäksi yhdellä omakotitontilla tehty vuonna 1990 koekaivaus. Röykkiöistä osa on huomioitu kaavoituksessa, muutama on tuhoutunut pihoilla ja rakennustöissä.
Röykkiöistä osa on suuria, läpimitaltaan 8-15 m ja muutamissa on keskellä silmäkivenä suuri siirtolohkare. Tutkituista röykkiöistä kolme oli pieniä ja matalia, yksi suuri ja silmäkivellinen. Kaikki tutkitut olivat hautaröykkiöitä ja löydöt ovat kansainvaellus- ja merovinkiajalta.
Vuoden 2012 inventointi: Röykkiöt sijaitsevat Laihian kirkonkylän ja Laihianjoen sekä valtatien no. 3 itäpuolella noin 6 hehtaarin laajuisella alueella. Omakotitalo- ja ulkoilualueella sijaitsee 7 röykkiötä kallioisilla mäillä kuntopolun varrella sekä aivan omakotitalojen läheisyydessä. Kaksi röykkiötä sijaitsee Lappalaisentien pohjoispuolella Rintamäen tilarakennusten eteläpuolella peltojen keskellä matalalla mäellä. Alueilla kasvaa lähinnä kuusimetsää. Kts. alakohteet
Vuonna 2013 tehdyssä tarkkuusinventoinnissa alueella havaittiin ennestään tuntematon rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.399010021 |
399 |
Kalliolaakso/Kiimakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
248467.17800000 |
6993167.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010021 |
Laihian kirkonkylän kaava-alueella, valtatie 3:n pohjoispuolella, piha-alueilla ja metsäsaarekkeissa laajalla alalla on 12 hautaröykkiötä. Niistä 4 on tutkittu tutkittu vuosina 1935-1939, lisäksi yhdellä omakotitontilla tehty vuonna 1990 koekaivaus. Röykkiöistä osa on huomioitu kaavoituksessa, muutama on tuhoutunut pihoilla ja rakennustöissä.
Röykkiöistä osa on suuria, läpimitaltaan 8-15 m ja muutamissa on keskellä silmäkivenä suuri siirtolohkare. Tutkituista röykkiöistä kolme oli pieniä ja matalia, yksi suuri ja silmäkivellinen. Kaikki tutkitut olivat hautaröykkiöitä ja löydöt ovat kansainvaellus- ja merovinkiajalta.
Vuoden 2012 inventointi: Röykkiöt sijaitsevat Laihian kirkonkylän ja Laihianjoen sekä valtatien no. 3 itäpuolella noin 6 hehtaarin laajuisella alueella. Omakotitalo- ja ulkoilualueella sijaitsee 7 röykkiötä kallioisilla mäillä kuntopolun varrella sekä aivan omakotitalojen läheisyydessä. Kaksi röykkiötä sijaitsee Lappalaisentien pohjoispuolella Rintamäen tilarakennusten eteläpuolella peltojen keskellä matalalla mäellä. Alueilla kasvaa lähinnä kuusimetsää. Kts. alakohteet
Vuonna 2013 tehdyssä tarkkuusinventoinnissa alueella havaittiin ennestään tuntematon rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.399010022 |
399 |
Luomansuunniitty |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
247684.00000000 |
6988030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010022 |
Kohde sijaitsee Laihian Isokylän länsipuolella, Sahaluoman uomasta runsaat 600 metriä itään ja noin 500 metriä pohjoiseen Isokylä-Sarvijoki maantieltäpellolla metsitetyn entisen pellon reunassa. Kuppikivi on matala, halkaisijaltaan noin metrin ja se on merkitty rauhoituspaalulla. Kiven vieressä kasvoi vuonna 2011 kaksi kuusta. Kivessä on yksi selvä kuppimainen syvennys, halkaisija noin viisi cm.
Aiempien havaintojen mukaan (Miettinen 1985) "kuppikivestä itäkoilliseen noin 300 metriä on vuoden 1952 inventointikertomuksen mukaan muutamia pieniä, matalia röykkiöitä, joita peruskartan merkki tarkoittanee. Niitä ei kuitenkaan löydetty tarkastuksessa v. 1985. Sensijaan merkistä etelään on metsässä neljä suppilomaista kuoppaa harvassa rivissä, mahdollisia pyyntikuoppia?"
Vuoden 2011 inventoinnissa ei myöskään havaittu röykkiöitä, mutta ei myöskään Miettisen mainitsemia suppilomaisia kuoppia. Sen sijaan peruskartassa olevan muinaisjäännösmerkin kohdalta löytyi neliskanttinen kaivanto, joka voi olla mahdollisesti rakennuksen pohja. Kyseessä on mahdollisesti joku Jernin vuoden 1952 inventoinnin rakenteista. Jern käytti kohteesta nimeä Hangaslakso. |
| metsakeskus.399010023 |
399 |
Vuoruusenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
248765.00000000 |
6988345.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010023 |
Kohde sijaitsee noin 300 metriä Laihianjoen länsipuolella. Kohteen läheltä, sen itäpuolitse, kulkee Länsitie. Röykkiöt ovat metsäisellä mäellä aivan pihapiirien tuntumassa. C.F. Meinander on tutkinut yhden röykkiön vuonna 1939. Hautalöydöt ovat kansainvaellus- ja merovinkiaikaa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Melko tiheää eri-ikäistä puustoa, enimmäkseen kuusta, kasvavalta mäeltä erottui helposti kaksi röykkiötä noin 10 metrin päässä toisistaan. Meinanderin kartan mukaan kolmas röykkiö on näiden välissä, kartassa röykkiö on merkitty puoliympyrän muotoisena kivikehänä. Kaikesta päätellen kohde on saanut olla melko lailla rauhassa vuoden 1939 jälkeen. |
| metsakeskus.399010023 |
399 |
Vuoruusenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
248765.00000000 |
6988345.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010023 |
Kohde sijaitsee noin 300 metriä Laihianjoen länsipuolella. Kohteen läheltä, sen itäpuolitse, kulkee Länsitie. Röykkiöt ovat metsäisellä mäellä aivan pihapiirien tuntumassa. C.F. Meinander on tutkinut yhden röykkiön vuonna 1939. Hautalöydöt ovat kansainvaellus- ja merovinkiaikaa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Melko tiheää eri-ikäistä puustoa, enimmäkseen kuusta, kasvavalta mäeltä erottui helposti kaksi röykkiötä noin 10 metrin päässä toisistaan. Meinanderin kartan mukaan kolmas röykkiö on näiden välissä, kartassa röykkiö on merkitty puoliympyrän muotoisena kivikehänä. Kaikesta päätellen kohde on saanut olla melko lailla rauhassa vuoden 1939 jälkeen. |
| metsakeskus.399010023 |
399 |
Vuoruusenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
248765.00000000 |
6988345.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010023 |
Kohde sijaitsee noin 300 metriä Laihianjoen länsipuolella. Kohteen läheltä, sen itäpuolitse, kulkee Länsitie. Röykkiöt ovat metsäisellä mäellä aivan pihapiirien tuntumassa. C.F. Meinander on tutkinut yhden röykkiön vuonna 1939. Hautalöydöt ovat kansainvaellus- ja merovinkiaikaa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Melko tiheää eri-ikäistä puustoa, enimmäkseen kuusta, kasvavalta mäeltä erottui helposti kaksi röykkiötä noin 10 metrin päässä toisistaan. Meinanderin kartan mukaan kolmas röykkiö on näiden välissä, kartassa röykkiö on merkitty puoliympyrän muotoisena kivikehänä. Kaikesta päätellen kohde on saanut olla melko lailla rauhassa vuoden 1939 jälkeen. |
| metsakeskus.399010024 |
399 |
Käyppälän Palomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
249211.89100000 |
6988677.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010024 |
Kohde sijaitsee Laihianjoen rannalla, joen ja valtatie 3:n välillä. Nykyisin vanhaa kuusikkoa kasvavalla lohkareisella mäellä on yhdeksän hautaröykkiötä, joista neljä on tutkittu vuonna 1926. Röykkiöitä tiedetään pengotun 1900-luvun alussa ja niistä on luultavasti viety kiviä muihin tarkoituksiin. Alue ollut pitkään laidunmaana, mutta 1980 ja 1990-luvulla vahvasti metsittynyt. Tutkitut röykkiöt ovat suuria, läpimitta n. 9-13 m ja kahdessa oli keskellä silmäkivi. Löydöt kansainvaellusajalta.
Röykkiöiden ympäristöjä ei tutkittu, mutta maastosta päätellen alueella saattaa olla myös rautakautisia asuinpaikkajäänteitä. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa, jolloin todettiin, että lohkareisella alueella olevien röykkiöiden tunnistus oli hankalaa. Röykkiöt koostuvat enää isoista kivistä, koska pienemmät kivet on kuljetettu muihin tarkoituksiin. Kokonaisuutena alue on nykyisin varttuneen puustonsa ja melko vähäisen aluskasvillisuutensa puolesta edustava muinaisjäännöskohde. |
| metsakeskus.399010025 |
399 |
Kiviniemenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
249495.77500000 |
6988912.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010025 |
Paikka on piha-alueella. Kyseessä on iso röykkiö, joka on tutkittu vuonna 1907. Röykkiö on tutkimusten jälkeen entistetty. Röykkiöstä oli tutkittaessa jäljellä pohjakivet ja suuri silmäkivi. Löydöt kansainvaellusaikaa.
Kesäkuussa 2005 tehdyn tarkastuksen perusteella röykkiö on peitetty ensin hiekalla ja soralla, sen jälkeen sen päälle on kasattu rojua. |
| metsakeskus.399010026 |
399 |
Mujanvainion-Hietaanmetsän alue |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
249414.00000000 |
6987017.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010026 |
Mujanvainion-Hietaanmetsän alue sijaitsee Laihan Isossakylässä, Laihianjoen molemmin puolin. Kohteeseen on kuulunut kolme rautakautista kalmistoa noin 500 x 700 metrin alueella (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta). Vuoden 2012 yhteydessä alue tarkastettiin ja se jaettiin suojelun helpottamiseksi seitsemään eri muinaisjäännöskohteeseen, joihin kuuluu yhteensä 19 röykkiötä. Mujanvainion-Hietaanmetsä -kohteen nimeä ei kuitenkaan muutettu, vaan tähän kohteeseen kuuluu nyt vain alueen Laihianjoen itäpuolella oleva pohjoisin röykkiöryhmä. Muut kohteet ovat nyt nimeltään: Mujanvainio 2, Hietaanmetsä 1, Hietaanmetsä 2, Hietaanmetsä 3, Leinoonkoski ja Huumuksenmäki.
Mujanvainion-Hietaanmetsän alueen röykkiöt sijaitsevat piha-alueiden tuntumassa olevilla mäenkumpareilla. Röykkiöt eivät yhtä lukuunottamatta erotu kovinkaan selvästi. Pääkoordinaattipisteen kohdalla oleva röykkiö on omakotitalon eteläpuolella mäenkumpareella, se on Meinanderin vuonna 1937 kartoittama röykkiö nro IX ja sitä ei ole tutkittu. Röykkiö on kasvillisuuden peitossa ja sen tarkkaa kokoa on vaikea hahmottaa. Kumpareen päällä näkyy useita isoja kiviä. Talon asukkaan mukaan röykkiön kiviä on viety joskus myllyn patokiviksi.
Muiden röykkiöiden tarkemmat kuvaukset löytyvät alakohteista. Röykkiöitä on Meinanderin kartoituksen mukaan ollut yhteensä 11, joista kahdeksan on sijainnut tässä kohteessa ja kolme etelämpänä, jotka on nyt erotettu Mujanvainio 2 -nimiseksi kohteeksi. Osa röykkiöistä on ilmeisesti tuhoutunut alueelle rakentamisen yhteydessä tai niitä ei muusta syystä havaittu inventoinnissa, jossa niitä löytyi vain neljä. |
| metsakeskus.399010027 |
399 |
Kyllikeensarka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
251376.00000000 |
6988550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010027 |
Kohde sijaitsee tien 17603 Allinen-Jakkula tien eteläpuolella, Haarinkytö nimisen pellon länsipuolella. Paikalla on mäenkumpareella yksi iso röykkiö (röykkiö 1) ja sen itäpuolella alavammalla maalla 18 pienempää röykkiötä. Puusto alueella on nuorta koivua, lisäksi alue on melko heinittynyt.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan 10-12 metriä ja se on rakenteeltaan kennomainen ilmeisesti johtuen paljosta tonkimisesta. Röykkiö erottuu selvästi eikä sen päällä kasva juurikaan sammalta johtuen alueella 1990-luvun lopussa olleesta metsäpalosta. Röykkiö 1 on merkity myös peruskarttaan. Alueen pienemmät röykkiöt sijaitsevat tiiviissä rykelmässä röykkiön 1, tien ja Haarinkytö nimisen pellon välissä. Myös nämä röykkiöt erottuvat selvästi, vaikka inventointiajankohtana heinä oli jo kasvanut melko pitkäksi. Kaikki havaitut röykkiöt olivat matalia, melkein maantasaisia ja suurin osa niistä oli rakennettu isojen kivien viereen tai päälle. Röykkiöiden halkaisija on keskimäärin 2 metriä. Osa röykkiöistä saattaa olla eriaikaisia viljely- tai raivausröykkiöitä.
Kurt Jernin inventointikertomuksessaan mainitsemaa kiviriviä ei havaittu, mutta mäen länsirinne on hyvin kivikkoista ja sieltä voi hahmottaa monia erilaisia kivirivejä, jotka kuitenkin suurimmaksi osaksi ovat luonnollisia tai ovat syntyneet mahdollisesti hiekanoton yhteydessä. |
| metsakeskus.399010028 |
399 |
Luhtastensarka 3 ryhmä A |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
252805.00000000 |
6988275.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010028 |
Kaksi röykkiöryhmää Rajanevan ja Allisen viljelysaukean eteläpuolella metsässä, noin 100-170 metriä viljelysten reunasta. Röykkiöt ovat pieniä ja matalia.
Ryhmä A: pieniä röykkiöitä 16 kpl, niistä yksi merkitty peruskartalle.
Ryhmä B: edellisistä länteen noin 500 metriä, röykkiöitä 13 kpl. Ei tutkittu.
Tarkastuksessa 2010 todettiin, että ryhmän A röykkiöt ovat mitä ilmeisimmin raivausröykkiöitä. Ks. Tutkimus -välilehti.
Ryhmät A ja B on erotettu omiksi kohteikseen v. 2022, koska ryhmien välinen etäisyys oli yli 200 metriä, joka oli suurempi kuin metsänkäytön automaattisen valvonnan suojavyöhyke, joka johti siihen, että ryhmän A hakkuusta ei tullut automaattista varoilmoitusta. Alkuperäiset rekisterikuvaukset ovat ryhmän A tiedoissa. Ryhmän B uusi mj-tunnus on 1000044420. 75 metriä ryhmän A länsipuolella tilanrajojen risteämiskohdassa olevan muinaisjäännösmerkin kohdalla ei ole hautaröykkiötä tai muunkaan tyyppistä suojeltavaksi katsottavaa kohdetta. |
| metsakeskus.399010029 |
399 |
Luhtastensarka 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
253648.00000000 |
6987989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010029 |
Kohde sijaitsee Laihian Allisissa, Allistentien eteläpuolisessa metsässä osin louhikkoisella moreenikumpareella. Aiemmin kohteeseen kuului neljä eri ryhmää a-d, jotka perustuivat Mirja Miettisen tekemään jakoon (ks. seuranta), mutta vuoden 2011 inventoinnissa näistä muodostettiin erilliset muinaisjäännöskohteet Luhtastensarka 4, 5 ja 6. Luhtastensarka 2 muodostuu nyt vain Miettisen ryhmään d kuuluvista röykkiöistä.
Kohteen suurin röykkiö on selvästi hautaröykkiöltä vaikuttava. Se on kasattu kumpareen päälle, sen halkaisija on noin seitsemän metriä ja korkeus noin metri. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiö ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Se on tilan rajojen tuntumassa. Tiloista läntisempi on muutama vuosi sitten hakattu ja kasvaa tiheää vesakkoa, toinen kasvaa varttunutta kuusikkoa.
Tästä röykkiöstä noin 70 metriä koilliseen on ympäristöstään selvästi erottuva matala kumpare, jossa vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin ainakin 13 pienen pientä matalaa röykkiötä, joista osa oli koottu ison maakiven ympärille. Nämä eivät ole hautaröykkiöitä, vaan ne ovat ilmeisiä raivausröykkiöitä. Todennäköisesti paikalla on jossain vaiheessa ollut metsälaidunnusta ja röykkiöt liittyvät laidunmaiden raivaamiseen.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.Röykkiöt on rajattu kahtena erillisenä alueena. |
| metsakeskus.399010029 |
399 |
Luhtastensarka 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
253648.00000000 |
6987989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010029 |
Kohde sijaitsee Laihian Allisissa, Allistentien eteläpuolisessa metsässä osin louhikkoisella moreenikumpareella. Aiemmin kohteeseen kuului neljä eri ryhmää a-d, jotka perustuivat Mirja Miettisen tekemään jakoon (ks. seuranta), mutta vuoden 2011 inventoinnissa näistä muodostettiin erilliset muinaisjäännöskohteet Luhtastensarka 4, 5 ja 6. Luhtastensarka 2 muodostuu nyt vain Miettisen ryhmään d kuuluvista röykkiöistä.
Kohteen suurin röykkiö on selvästi hautaröykkiöltä vaikuttava. Se on kasattu kumpareen päälle, sen halkaisija on noin seitsemän metriä ja korkeus noin metri. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiö ajoittuu rautakauden alkupuolelle. Se on tilan rajojen tuntumassa. Tiloista läntisempi on muutama vuosi sitten hakattu ja kasvaa tiheää vesakkoa, toinen kasvaa varttunutta kuusikkoa.
Tästä röykkiöstä noin 70 metriä koilliseen on ympäristöstään selvästi erottuva matala kumpare, jossa vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin ainakin 13 pienen pientä matalaa röykkiötä, joista osa oli koottu ison maakiven ympärille. Nämä eivät ole hautaröykkiöitä, vaan ne ovat ilmeisiä raivausröykkiöitä. Todennäköisesti paikalla on jossain vaiheessa ollut metsälaidunnusta ja röykkiöt liittyvät laidunmaiden raivaamiseen.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.Röykkiöt on rajattu kahtena erillisenä alueena. |
| metsakeskus.399010030 |
399 |
Karjatarhanmäki itä/Lähdesmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
254156.00000000 |
6988539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010030 |
Kohde sijaitsee Laihian Allisissa, Allisen ja Lähdesmäen talojen välillä. Eteläisin röykkiö on noin 15 metriä Allisentien pohjoispuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Jernin vuoden 1952 inventoinnissa on kartoitettu 16 röykkiötä. Esko Luoman havaintojen mukaan röykkiöitä on 46. Vuonna 2011 röykkiöitä löytyi 26 kpl. Röykkiöalueella on tehty hakkuut muutamia vuosia sitten ja vuonna 2011 alue kasvoi tiheää vesakkoa. Havaintomahdollisuudet olivat heikot ja röykkiöitä voi alueella olla enemmänkin. Röykkiöiden koko vaihtelee halkaisijaltaan pari metrisestä noin viisi metriseen. Useimmat röykkiöt on koottu isojen kivien viereen ja jotkut osittain myös niiden päälle. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiöt ajoittuvat rautakauteen, mutta on todennäköistä, että joukossa on myös historiallisen ajan raivauksen johdosta syntyneitä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010031 |
399 |
Karjatarhanmäki länsi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
253946.00000000 |
6988604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010031 |
Kohde sijaitsee Jakkulan kylästä noin 4 km itäkoilliseen, Allisenlakean pohjoisreunalla, Karjamäen talosta noin 230 metriä itään. Louhikkoisella mäellä on aiempien tietojen mukaan yhdeksän röykkiötä, joista on vuonna 1908 tutkittu yksi. Kyseessä oli hauta, kooltaan noin 6,5 x 7,5 m. Löytöinä oli pronssinen rannerengas, spiraalisormus ja samanlaisen katkelmia. Löydöt ajoittuvat nuorempaan roomalaiseen rautakauteen n. 200-400 AD.
Tarkastuksessa 1982 löytyi röykkiöalueelta rikkoutuneen maan pinnasta palanutta savea, mahdollisesti rautakautiseen asuinpaikkaan liittyvää savitiivistettä(KM 21771).
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja tutkittu röykkiö näkyi maastossa hyvin. Muita aiemmin havaittuja pieniä röykkiöitä, halkaisijaltaan 2-3 metriä, ison röykkiön tuntumassa ja siitä noin 50 metriä itään ei nähty. Havaintojen tekoa vaikeutti aluskasvillisuus ja vesakko. Peruskartan muinaisjäännösmerkki on tutkitusta röykkiöstä noin 70 metriä luoteeseen. Alue on lohkareista mäkeä, jolla on jonkin verran maa-aineksenottoa, muinaisjäännöstä ei alueella havaittu. Mitkään aiemmatkaan tiedot eivät mainitse röykkiöistä tällä alueella, kyseessä lienee virheellinen merkintä. |
| metsakeskus.399010032 |
399 |
Syyninmaanloukko |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
254313.00000000 |
6989157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010032 |
Kohde sijaitsee Laihian Allisissa, Korpi –nimisen peltopalstan eteläpuolisella metsäisellä mäellä.
Röykkiöt sijaitsevat tiiviissä ryhmässä metsässä ja avoimeksi hakatulla alueella maastossa, joka on suhteellisen helppokulkuista. Hakatulla alueella kasvaa nuorta mäntyä ja koivua, jotka kasvaessaan vaikeuttavat sekä kulkemista että röykkiöiden havaitsemista.
Röykkiöt rajautuvat maastossa selkeästi näkyvälle korkeammalle alueelle, jota kuitenkin peruskartalta ei ole hahmotettavissa. Tämä korkeampi alue noudattelee korkeuskäyrää 22,5 ja 25 m mpy välissä. Röykkiöt sijaitsevat sekä nyppylän laella että sen rinteessä. Nyppylän pohjoisosa on louhikkoa, jossa röykkiöitä ei ole.
Metsässä olevat röykkiöt ovat melko isoja, 3-4 metriä halkaisijaltaan, ja näkyvät suhteellisen hyvin huolimatta paksusta sammalikosta. Osa röykkiöistä on pyöreitä ja osa on rakennettu isojen kivien tai siirtolohkareiden väliin tai viereen.
Hakatulla alueella sijaitsevat röykkiöt ovat suurimmaksi osaksi vaurioituneet metsätöissä. Näiden koko vaihtelee pienistä kasoista jopa 4 metrisiin kekomaisiin röykkiöihin. Nämä isommatkin ovat melko matalia. Rikkoutuneet kiveykset erottuvat selvästi. Syyninmaanloukko on vaikuttava röykkiökohde.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010033 |
399 |
Allinen Kalkkivuori 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
253741.00000000 |
6989741.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010033 |
Kohde sijaitsee Laihian Allisissa, Käyppäläntien ja Uitohaarantien risteyksessä. Röykkiöt ovat lohkareisella moreenimäellä. Inventoinnissa vuonna 2011 todettiin, että alue kasvaa tiheää vesakkoa ja havaintomahdollisuudet olivat huonot. Alueelta löydettiin viisi pientä röykkiötä, jotka on kasattu isomman kiven viereen. Röykkiöiden läpimittaa oli vaikea tarkkaan arvioida, mahdollisesti ne ovat noin 3-5 metriä halkaisijaltaan, matalia ja vaikeasti havaittavissa. Röykkiöt vaikuttavat ensisijaisesti viljelyröykkiöiltä, mutta ei ole pois suljettua, että joukossa voi olla hautojakin, koska ne sijaitsevat rautakauden alun rantakorkeudella.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010034 |
399 |
Roukkionkangas 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236866.87900000 |
6980326.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010034 |
Poolantien pohjoispuolella, soiden ympäröimällä kannaksella, todellinen monumentaaliröykkiö ja toinen pienempi röykkiö hienossa kalliomaastossa.
Kohde sijaitsee Poolantien pohjoispuolella, laajojen suoalueiden ympäröimällä kannaksella. Roukkionkankaan korkeimmilla alueilla on laajoja avokallioita. Paikalla olevillä metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheessa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluskasvillisuutena kallioalueilla on jäkälää ja puolukkaa, muualla sammalta ja varpukasveja, alueen eteläosan äestetyllä alueella horsmaa ja heinää.
Kallioalueen eteläosassa on todellinen "isoo roukkio", jonka läpimitta on yli 20 m ja korkeus nykyisellään runsaat 3 m. Röykkiössä on keskellä ainakin kaksi laajaa ja syvää, sammaloitunutta kuoppaa, ja se lienee pengottu aika perinpohjaisesti ehkä jo 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa. Tästä huolimatta röykkiö on suurin ja komein Laihian röykkiöistä ja yksi Pohjanmaan todellisia monumentaaliröykkiöitä. Röykkiön eteläpuolella avautuu tasanne, jota on paikoin raivattu kivistä. Alue on äestetty 1990-luvulla ja siinä on kitukasvuinen mäntytaimikko. On hyvin todennäköistä, että tällä alueella on asuinpaikka. Muutamassa koepistossa havaittiin, että maalaji alueella on hiekkaa ja äestys on sekoittanut pintakerrokset melko perusteellisesti. Yhdessä koepistoista havaittiin vaaleaa likamaata.
Toinen röykkiöistä sijaitsee hienon kallioalueen pohjoisreunalla, "isoosta roukkiosta" n. 330 m pohjoiskoilliseen. Tiedot toisesta röykkiöstä on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Röykkiöitä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.399010035 |
399 |
Riihimaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235787.00000000 |
6981121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010035 |
Kohde sijaitsee Laihian eteläosassa, noin kilometri Kurikan rajasta pohjoiseen, Kairainnevan länsipuolella. Parikymmentä metriä kohteen itäpuolella kulkee metsäautotie.
Röykkiö on kasattu loivalle moreenimäelle, jolla kasvaa melko tiheä kuusikko. Sammaloituneen röykkiön halkaisija on noin seitsemän metriä ja korkeus vajaa metri, se erottuu maastossa selvästi. Röykkiön keskellä on kuoppa, jossa kasvaa kuusia. Sijaintikorkeutensa ja kokonsa perusteella röykkiö vaikuttaa pronssikauden hautaröykkiöltä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010036 |
399 |
Nikkarinloukko 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
235261.51300000 |
6984004.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010036 |
Kohde sijaitsee Laihian lounaisosassa, Madesjoen pohjoispuolella olevalla laajan metsäalueen lounaisosassa sijaitsevan Nikkarinloukon talojen pihapiirissä. Maasto on hiekkamoreenia, jossa on useita ympäröivistä suomaista kohovia harjanteita ja selänteitä.
Alue on kuulunut 1700-luvun kartan mukaan Kumarlan tiluksiin ja sinne on perustettu useita torppia. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan (Luhtala - Greinman). Chydenius tarkoittaa 1883 kertomuksessaan mainituilla Kumaran Rautakallion Madesjoen puoleisessa mäessä sijainneilla röykkiöillä todennäköisesti juuri näitä jäännöksiä. Kuvauksessa kerrotaan, että röykkiöitä on ollut toistaa sataa ellei satoja, mutta niitä olisi purettu tiluksia raivattaessa ja käytetty rakennusten perustuksiin. Kuvauksen mukaan yhdestä röykkiöstä olisi löydetty posliinia, luita, hiiltä ja kuparia (pronssia?). Röykkiöitä on arveltu olleen jopa satoja. Suurin osa niistä on todennäköisesti tuhoutunut 1900-luvun alkuun mennessä. Vuoden 1952 inventoinnin mukaan Pihlajamäen torpan kaakkoispuolella on ollut 21 röykkiötä, asutuksen seassa ja ainakin yksi myllynpohjaksi raivattuna. Alue on talojen pihapiiriä ja useimmat jäännökset on todennäköisesti hävitetty. |
| metsakeskus.399010037 |
399 |
Rautakallio 3 |
10002 |
12004 |
13000 |
11040 |
27000 |
237444.63700000 |
6983912.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010037 |
Nikkarin itäpuolella ja Madesjoen pohjoispuolella olevalla Rautakallion alueella useita röykkiöryhmiä metsässä, mäenkumpareilla ja pienillä suosaarekkeilla.
Kohde sijaitsee Rautakallion alueella, Välikyläntien ja Rautakalliontien risteysalueella ja sen luoteispuolella. Paikalla kasvaa eri ikäistä metsää; Välikyläntien länsireunan metsäpalsta on aukkohakattu ja siellä suoritettiin kannonnostoa vuonna 2007. Alueen länsiosassa on 30 m mpy korkeuteen nouseva harjanne, jonka päällä ja rinteillä on useita kivirakenteita. Välikyläntien reunoilla olevat röykkiöt sijaitsevat melko tasaisessa maastossa. Maasto on melko kivikkoista, suurimmassa osaa aluetta sammapeitteistä, mutta kannonnostoalueella maanpinta on rikkoutunut.
Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 38 röykkiötä tai latomusta. Inventoinnissa 2009 alueella dokumentoitiin 11 röykkiötä, 15 matalampaa latomusta sekä raivattu tasanne. Välikyläntien itäpuolella metsänuudistuksesta on jo niin pitkä aika, että äestyksessä hajonneet latomukset ovat nykyään erittäin vaikeasti löydettävissä. Sen sijaan tien länsipuolen kannonnostoalueella havainnointi oli helppoa maanpinnan rikkoutumisen takia. Tällä alueella röykkiöt ovat melko suuria, pyöreitä ja niiden pinnalla on punaista hiekkakiveä ja joskus kvartsikappaleita. Röykkiöt ovat pahoin tuhoutuneet kannonnostossa ja niitä tulisi tutkia arkeologisin kaivauksin. Kannonnostoalueella tehtiin pintapoimintaa, mutta siellä ei havaittu löytöjä tai likamaata. Alueen läntisimmässä osassa on matala latomus, joka sijaitsee hieman erilaisessa ympäristössä ja vaikuttaa muodoltaan esihistorialliselta. Tähän latomukseen liittyy tarina 1930-luvulla löytyneestä ruostuneesta, käyrähköstä esineestä, joka on kadonnut. Tämän latomuksen alapuolella olevalle tasanteelle kaivettiin useita koepistoja, mutta niistä ei saatu havaintoja asuinpaikasta. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Suorttilan (luoteisin pää) ja Käyppälän tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa isonjaon järjestelyissä siirretty Yrjäälään ja Kumarlaan. Schvindtin 1899 inventoinnissa mainitaan Käyppälän Matti Mäkelän sarasta kaksi röykkiötä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010039 |
399 |
Tönkkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
238257.00000000 |
6983381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010039 |
Kohde sijaitsee Laihian Tönkässä. Aivan kohteen eteläpuolella kulkee tie 17537 Madesjoki. Lisäksi kohteen eteläpuolella virtaa Irunluoma. Vuoden 2011 inventoinnissa tarkastettiin vain alue tien pohjoispuolelta, josta havaittiin kymmenen pientä ja maantasaista röykkiötä (katso seuranta -välilehti). Osa röykkiöistä oli hajonnut metsätöiden aikana. Alue kasvaa nyt parimetristä tiheää koivikkoa, josta röykkiöitä oli vaikea havaita.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010041 |
399 |
Tanelinperkoo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
239855.00000000 |
6982197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010041 |
Kohde sijaitsee Laihian Poolassa, noin 400 metriä Poolantien itäpuolella, Tanelinperkoo -nimisellä alueella. Aiemmin tähän kohteeseen luettiin kuuluvaksi ryhmät A-C (vanha kohdekuvaus ks. seuranta), jotka kaikki ovat kuivatun Irunjärven ympäristössä. Nämä on kuitenkin erotettu erillisiksi muinaisjäännöskohteiksi niin, että Tanelinperkoo on aiempi ryhmä C, Irunjärvi 1 on ryhmä A ja Irunjärvi 2 on ryhmä C.
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Alueelta löytyi kuusi röykkiötä, joista osa on isoja kooltaan. Suurin röykkiöistä on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja metrin korkea. Muut ovat pienempiä, mutta erottuvat selvästi. Pari pienempää, halkaisijaltaan noin 4-5 metri ovat melko pitkän heinikon keskellä. Kumpareen laki, jolla viisi röykkiöstä sijaitsee on hakattu ja kasvaa heinää, sen ulkopuolella on melko tiheä kuusitaimikko. Alueella on Kurt Jernin inventoinnin mukaan (v. 1952) 16 röykkiötä noin 500 metrin matkalla, niistä suurin osa melko pieniä. Hankalien havainolosuhteiden vuoksi pieniä röykkiöitä ei löydetty.
Röykkiöistä viisi on noin 150 metrin matkalla ketjussa, näistä noin 100 metriä itään on vielä yksi röykkiö hieman erillään. Kaikki ovat tieuran tuntumassa.
Röykkiöt voivat olla pronssikautisia, mihin viittaa niiden sijaintikorkeus ja koko. Toisaalta röykkiöiden synnyn suhteen aiheuttaa epäilyksiä tieto siitä, että alue on ollut hakamaata ja peltoa vielä 1950-luvulla ja on mahdollista, että ainakin osa niistä on raivausröykkiöitä.
Kohde on rajattu kahteen erilliseen alueeseen näkyvien rakenteiden perusteella. |
| metsakeskus.399010042 |
399 |
Alatalo/Jätinhaudanmaa |
10002 |
12016 |
13178 |
11028 |
27000 |
244342.00000000 |
6983897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010042 |
A) Röykkiöt
Hautaröykkiöryhmä sijaitsee maantien molemmin puolin, Peltomaan viljelysaukean pohjoisreunalla, metsäisellä rinteellä. Nykyisin paikalla on seitsemän suurta tai suurehkoa röykkiötä yhdessä ryhmässä, niiden lisäksi pienempiä matalia röykkiöitä tai latomuksia. Röykkiöistä on tutkittu 1800-luvulla kolme, jotka ovat ryhmän suurimpia (läpimitta noin 7-12 metriä). Wareliuksen vuonna 1846 tutkimasta röykkiöstä löytyi pronssinen, spiraalipäinen partaveitsi (pronssikauden V-periodilta). Aspelinin vuonna 1869 tutkimista röykkiöistä suuremmassa/eteläisemmässä oli keskellä ladotuista kivistä tehty "tornirakennelma". Löytöinä röykkiöstä saatiin pronssikatkelmia ja palanutta luuta. Alueen muita röykkiöitä ei ole tutkittu. Laihian kulttuurilautakunta on 1990-luvulla pystyttänyt paikalle informaatiotaulun.
B) Röykkiöiden pohjois- ja luoteispuolella on vähintään 10 kuopannetta (suppilomaisia, läpimitta 1-4 metriä). Koekairausten perusteella kuopanteet ovat ilmeisiä kuoppaliesiä. Kuopanteista kaksi on koekaivettu vuonna 1986 (toisesta C14-ajoitus 940-800 BC).
C) Röykkiöiden ja Peltomaan entisen kansakoulun luoteispuolella, rinteessä on havaittavissa pitkänomainen kivireunusteinen terassi, jossa on koekaivauksessa vuonna 1986 todettu tulisijanjäännös (C14-ajoitus 800-200 BC). |
| metsakeskus.399010042 |
399 |
Alatalo/Jätinhaudanmaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
244342.00000000 |
6983897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010042 |
A) Röykkiöt
Hautaröykkiöryhmä sijaitsee maantien molemmin puolin, Peltomaan viljelysaukean pohjoisreunalla, metsäisellä rinteellä. Nykyisin paikalla on seitsemän suurta tai suurehkoa röykkiötä yhdessä ryhmässä, niiden lisäksi pienempiä matalia röykkiöitä tai latomuksia. Röykkiöistä on tutkittu 1800-luvulla kolme, jotka ovat ryhmän suurimpia (läpimitta noin 7-12 metriä). Wareliuksen vuonna 1846 tutkimasta röykkiöstä löytyi pronssinen, spiraalipäinen partaveitsi (pronssikauden V-periodilta). Aspelinin vuonna 1869 tutkimista röykkiöistä suuremmassa/eteläisemmässä oli keskellä ladotuista kivistä tehty "tornirakennelma". Löytöinä röykkiöstä saatiin pronssikatkelmia ja palanutta luuta. Alueen muita röykkiöitä ei ole tutkittu. Laihian kulttuurilautakunta on 1990-luvulla pystyttänyt paikalle informaatiotaulun.
B) Röykkiöiden pohjois- ja luoteispuolella on vähintään 10 kuopannetta (suppilomaisia, läpimitta 1-4 metriä). Koekairausten perusteella kuopanteet ovat ilmeisiä kuoppaliesiä. Kuopanteista kaksi on koekaivettu vuonna 1986 (toisesta C14-ajoitus 940-800 BC).
C) Röykkiöiden ja Peltomaan entisen kansakoulun luoteispuolella, rinteessä on havaittavissa pitkänomainen kivireunusteinen terassi, jossa on koekaivauksessa vuonna 1986 todettu tulisijanjäännös (C14-ajoitus 800-200 BC). |
| metsakeskus.399010042 |
399 |
Alatalo/Jätinhaudanmaa |
10002 |
12016 |
13155 |
11028 |
27000 |
244342.00000000 |
6983897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010042 |
A) Röykkiöt
Hautaröykkiöryhmä sijaitsee maantien molemmin puolin, Peltomaan viljelysaukean pohjoisreunalla, metsäisellä rinteellä. Nykyisin paikalla on seitsemän suurta tai suurehkoa röykkiötä yhdessä ryhmässä, niiden lisäksi pienempiä matalia röykkiöitä tai latomuksia. Röykkiöistä on tutkittu 1800-luvulla kolme, jotka ovat ryhmän suurimpia (läpimitta noin 7-12 metriä). Wareliuksen vuonna 1846 tutkimasta röykkiöstä löytyi pronssinen, spiraalipäinen partaveitsi (pronssikauden V-periodilta). Aspelinin vuonna 1869 tutkimista röykkiöistä suuremmassa/eteläisemmässä oli keskellä ladotuista kivistä tehty "tornirakennelma". Löytöinä röykkiöstä saatiin pronssikatkelmia ja palanutta luuta. Alueen muita röykkiöitä ei ole tutkittu. Laihian kulttuurilautakunta on 1990-luvulla pystyttänyt paikalle informaatiotaulun.
B) Röykkiöiden pohjois- ja luoteispuolella on vähintään 10 kuopannetta (suppilomaisia, läpimitta 1-4 metriä). Koekairausten perusteella kuopanteet ovat ilmeisiä kuoppaliesiä. Kuopanteista kaksi on koekaivettu vuonna 1986 (toisesta C14-ajoitus 940-800 BC).
C) Röykkiöiden ja Peltomaan entisen kansakoulun luoteispuolella, rinteessä on havaittavissa pitkänomainen kivireunusteinen terassi, jossa on koekaivauksessa vuonna 1986 todettu tulisijanjäännös (C14-ajoitus 800-200 BC). |
| metsakeskus.399010042 |
399 |
Alatalo/Jätinhaudanmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
244342.00000000 |
6983897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010042 |
A) Röykkiöt
Hautaröykkiöryhmä sijaitsee maantien molemmin puolin, Peltomaan viljelysaukean pohjoisreunalla, metsäisellä rinteellä. Nykyisin paikalla on seitsemän suurta tai suurehkoa röykkiötä yhdessä ryhmässä, niiden lisäksi pienempiä matalia röykkiöitä tai latomuksia. Röykkiöistä on tutkittu 1800-luvulla kolme, jotka ovat ryhmän suurimpia (läpimitta noin 7-12 metriä). Wareliuksen vuonna 1846 tutkimasta röykkiöstä löytyi pronssinen, spiraalipäinen partaveitsi (pronssikauden V-periodilta). Aspelinin vuonna 1869 tutkimista röykkiöistä suuremmassa/eteläisemmässä oli keskellä ladotuista kivistä tehty "tornirakennelma". Löytöinä röykkiöstä saatiin pronssikatkelmia ja palanutta luuta. Alueen muita röykkiöitä ei ole tutkittu. Laihian kulttuurilautakunta on 1990-luvulla pystyttänyt paikalle informaatiotaulun.
B) Röykkiöiden pohjois- ja luoteispuolella on vähintään 10 kuopannetta (suppilomaisia, läpimitta 1-4 metriä). Koekairausten perusteella kuopanteet ovat ilmeisiä kuoppaliesiä. Kuopanteista kaksi on koekaivettu vuonna 1986 (toisesta C14-ajoitus 940-800 BC).
C) Röykkiöiden ja Peltomaan entisen kansakoulun luoteispuolella, rinteessä on havaittavissa pitkänomainen kivireunusteinen terassi, jossa on koekaivauksessa vuonna 1986 todettu tulisijanjäännös (C14-ajoitus 800-200 BC). |
| metsakeskus.399010043 |
399 |
Isokorpi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
239647.00000000 |
6985066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010043 |
Kohteen aiempi kuvaus vuodelta 1996 seurantatiedoissa. Nykyinen kuvaus perustuu vuoden 2011 inventointiin, jossa kohteesta irrotettiin itäisin röykkiö omaksi muinaisjäännöskohteekseen nimeltä Isokorpi 3.
Kohde sijaitsee Laihian Isokorven alueella, Sammakkanevan pohjoispuolella Isokorventiestä noin 650 metriä pohjoiseen. Kohteen tuntumaan johtaa metsäautotie. Alueen maaperä on moreenia ja melko lohkareista ja se kasvaa pääosin noin noin 30-vuotiasta männikköä.
Aiempien havaintojen mukaan alueella on neljä röykkiötä. Näistä kolme kuuluu Isokorpi 1:een ja yksi Isokorpi 3:een. Kurt Jernin inventoinnin mukaan Isokorpi 1:n röykkiöistä kaksi on isoa ja yksi matala pahasti hajoitettu. Vuoden 2011 inventoinnissa isot röykkiöt löydettiin, mutta hajoitettua röykkiötä ei havaittu. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 9 metriä ja korkeudeltaan metrin, ne erottuvat selvästi maastossa ja ne ovat noin 60 metrin päässä toisistaan. Molemmissa röykkiöissä on kuoppia ja kaivelun merkkejä.
Aiemmin röykkiöt on ajoitettu pronssikautisiksi ja muistuttavat kooltaan pronssikautisia hautaröykkiöitä, mutta korkeuden perusteella ne ajoittuvat rautakauden alkupuolelle. Röykkiöt on merkitty peruskartaan ja niiden sijainti on merkinnän mukainen.
Röykkiö 1, kohteen pääkoordinaatit, vastaa Jernin inventoinnin röykkiötä nro 480 ja röykkiö 2 (alakohde) on Jernin nro 479.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010044 |
399 |
Isokorpi 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
240716.00000000 |
6984877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010044 |
Röykkiöt sijaitsevat Laihian Karrunmaan koillispuolella sijaitsevalla kallioniemekkeellä. Aivan kohteen itäpuolella sijaitsee Huutavanlähde. Kohteen eteläpuolella kulkee tie 17503 Isokylä – Poola.
Mäennyppylän laella olevan kalliopaljastuman reunoilla sijaitsee viisi röykkiötä. Osa röykkiöistä näkyy hyvin ja kaikki röykkiöt ovat helposti löydettäviä. Alueen puusto on iältään noin 30 -vuotiasta mäntyä ja kuusta. Aluskasvillisuutena on varpukasveja, sammalta ja jäkälää.
Röykkiö 1 on kalliopohjalle rakennettu, muodoltaan pyöreä ja kumpumainen röykkiö, jonka halkaisija on 5 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiön keskiosaa on kaiveltu. Röykkiön 1 itäpuolella sijaitsee röykkiö 2, loput röykkiöt sijaitsevat kalliopaljastuman luoteispäässä, missä kallionreuna laskee jyrkästi alaspäin. Myös muut röykkiöt on rakennettu kalliopohjalle ja ne ovat muodoltaan pyöreitä tai pitkänomaisia. Röykkiöiden koko vaihtelee 5-7 metrin välillä. Röykkiö 4 on osin hajonnut ja sen päälle on myös kasattu hakkuujätettä. Sijaintinsa perusteella röykkiöt voivat ajoittua aivan pronssikauden loppuun tai varhaiseen rautakauteen.
Tarkemmat tiedot röykkiöistä 2-5 alakohteet välilehdellä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010044 |
399 |
Isokorpi 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
240716.00000000 |
6984877.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010044 |
Röykkiöt sijaitsevat Laihian Karrunmaan koillispuolella sijaitsevalla kallioniemekkeellä. Aivan kohteen itäpuolella sijaitsee Huutavanlähde. Kohteen eteläpuolella kulkee tie 17503 Isokylä – Poola.
Mäennyppylän laella olevan kalliopaljastuman reunoilla sijaitsee viisi röykkiötä. Osa röykkiöistä näkyy hyvin ja kaikki röykkiöt ovat helposti löydettäviä. Alueen puusto on iältään noin 30 -vuotiasta mäntyä ja kuusta. Aluskasvillisuutena on varpukasveja, sammalta ja jäkälää.
Röykkiö 1 on kalliopohjalle rakennettu, muodoltaan pyöreä ja kumpumainen röykkiö, jonka halkaisija on 5 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiön keskiosaa on kaiveltu. Röykkiön 1 itäpuolella sijaitsee röykkiö 2, loput röykkiöt sijaitsevat kalliopaljastuman luoteispäässä, missä kallionreuna laskee jyrkästi alaspäin. Myös muut röykkiöt on rakennettu kalliopohjalle ja ne ovat muodoltaan pyöreitä tai pitkänomaisia. Röykkiöiden koko vaihtelee 5-7 metrin välillä. Röykkiö 4 on osin hajonnut ja sen päälle on myös kasattu hakkuujätettä. Sijaintinsa perusteella röykkiöt voivat ajoittua aivan pronssikauden loppuun tai varhaiseen rautakauteen.
Tarkemmat tiedot röykkiöistä 2-5 alakohteet välilehdellä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010045 |
399 |
Pihlajasaari ja Harjusaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
241235.00000000 |
6985059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010045 |
Kohde sijaitsee Monnansuon länsipuolella olevalla pitkällä Harjusaari –nimisellä harjanteella. Kohteen kaakkoispuolella sijaitsee Nurmio niminen tila. Aiemman tiedon mukaan paikalla pitäisi olla neljä röykkiötä.
Vuoden 2011 inventoinnissa paikalta havaittiin kolme suhteellisen isoa ja helposti havaittavaa pyöreää röykkiötä, jotka kaikki sijaitseva pohjois-eteläsuuntaisen harjanteen päällä rivissä tasaisin välimatkoin. Löytämättä jäänyt, Kurt Jernin mainitsema neljäs röykkiö sijaitsee ilmeisesti röykkiön 1 luoteispuolella. Röykkiöitä yhdistää hirvien tms. käyttämä polku. Röykkiöiden koko vaihtelee 5-10 metrin välillä ja avoimemmassa maastossa ne ovat näkyneet kauas. Nykyisin maasto on nuorta ja tiheää koivikkoa, ja vain röykkiöiden välittömässä läheisyydessä maasto on avoimempaa.
Röykkiö 1 (Jernin röykkiö 464) on hieno, selvästi erottuva kumpumainen pyöreä röykkiö, jonka leveys noin 10 metriä. Röykkiötä on pengottu ja sen keskellä kasvaa nuoria puita, jotka olisi ehdottomasti poistettava. Röykkiö sijaitsee kapean harjumaisen muodostelman päässä, lännessä ja idässä jyrkät reunat.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
Kohteeseen on aiemmin kuulunut myös länsipuolisen Pihlajasaaren röykkiö ja kivirakenteet, mutta vuoden 2011 inventoinnissa ne on erotettu omaksi kohteekseen Pihlajasaari. |
| metsakeskus.399010046 |
399 |
Salonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
242295.00000000 |
6984619.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010046 |
Kohde sijaitsee Laihian Mieltylän kylässä, Monnansuon eteläpuolella, Salonmäellä. Kohteeseen kuului aiemmin neljässä eri ryhmässä (A-D, ks. seuranta) olevia röykkiöitä, mutta vuoden 2011 inventoinnissa ne erotettiin neljäksi eri muinaisjäännöskohteeksi: Salonmäki, Salonmäki 2-4) länsiosassa. Kohteet erotettiin, koska ne sijoittuvat topografisesti eri maastonkohdille noin 100 x 400 metrin kokoisella alueella.
Tähän kohteeseen kuuluu aiemmin B-ryhmään kuulunut röykkiö. Se on suuri ja selvästi erottuva. Röykkiö on kasattu pienen kumpareen päälle. Sen läpimitta on noin 12 metriä ja korkeus lähes kaksi metriä. Keskellä röykkiötä on kuoppa. Alue koasvaa varttunutta sekametsää. Sijaintikorkeutensa ja kokonsa perusteella kyseessä on pronssikautinen hautaröykkiö.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010047 |
399 |
Soukannevankalliot 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
242872.45200000 |
6984211.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010047 |
Kalliolla, Poolantien pohjoispuolella, kapean Soukannevan etelärannalla, komeita röykkiöitä, joissa myöhäisemmän kaivelun jälkiä.
Kohde sijaitsee Nikkariin johtavan Poolantien pohjoispuolella, Soukannevan pronssikaudella kapean salmen muodostaneen suoalueen etelärannalla. Paikalla on useita kalliopaljastumia ja siellä kasvaa harvahkoa, havupuuvaltaista metsää. Paikalta on hyvä näkyvyys Soukannevalle ja sen vastakkaiselle puolelle kohteelle Soukannevankalliot 2.
Paikalla olevan kallioalueen pohjoisreunalla, yhteensä n. 180 m leveällä vyöhykkeellä, on yhteensä viisi suurta röykkiötä. Ne sijaitsevat pronssikaudelle tyypillisellä paikalla ja ovat huomattavan suurikokoisia ja melko suurista kivistä rakennettuja. Lähes kaikissa röykkiöissä on myöhemmän kaivelun jälkiä. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010048 |
399 |
Karrunmaa 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
240650.00000000 |
6983908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010048 |
Kohde sijaitsee Laihian Perälän kylässä, Karrunmaan alueella, Poolantiestä noin 250 metriä pohjoiseen. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Röykkiö erottuu selvästi maastossa. Se on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja kasattu kallionnyppylälle. Röykkiön kiviä on hieman levitelty. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiö ajoittuu pronssikauteen, mutta se voi olla myöhempikin, esim. historiallisen ajan raivausröykkiö.
Alueen maaperä on moreenia, maasto on melko tasaista, hieman lounaaseen viettävää kangasta, joka vuonna 2011 kasvoi muutaman vuoden ikäistä mäntytaimikkoa.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010049 |
399 |
Karrunmaa 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
240197.00000000 |
6984239.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010049 |
Kohde sijaitsee Laihian Karrunmaassa. Röykkiö on kahden tilan rajalla, pienellä kumpareella. Se on matala, kooltaan noin 3x6 metriä ja sen keskelle on nostettu pystyyn kivi rajapyykin merkiksi. Aiemmissa tarkastuksissa röykkiössä oli havaittu punaisia hiekkakivilaakoja, jotka voivat viitata siihen, että röykkiö olisi hauta. Vuoden 2012 tarkastuksessa röykkiö oli niin sammaloitunut, että hiekkakiveä ei näkynyt.
Röykkiön länsipuoleinen palsta kasvaa varttunutta kuusikkoa ja itäpuolinen on taimikkoa. |
| metsakeskus.399010050 |
399 |
Tyyvinperkoo A |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
238355.00000000 |
6985912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010050 |
Äestetyllä lounaiseen laskevalla rinteellä, kivikkoisessa maastossa ainakin kaksi kiviröykkiötä. Aikaisempien tietojen perusteella paikalla olisi yhteensä neljä kivirakennetta. Inventoinnissa 2012 voimakkaasti äestetyllä ja umpeen kasvaneella, kivikkoisella rinteellä havaittiin vain kaksi selvästi kasattua kivirakennetta. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdellä. |
| metsakeskus.399010051 |
399 |
Teerivuori 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
247976.43800000 |
6976414.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010051 |
Teerinvuorentien ja Juhannuksentien välisessä metsässä, kallioalueen eteläreunalla, kaksi röykkiötä.
Kohde sijaitsee Teerivuorella, Teerivuorentien ja Juhannuksentien välisessä maastossa. Alueelle johtaa Juhannuksentieltä tilarajaa pitkin vanha tieura, joka päättyy äestetylle hakkuaukealle. Aukealta itään maasto on soistuvaa, havupuuvaltaista kasvatusmetsää, joka muuttuu paikoin kallioiseksi.
Kallioalueen eteläreunalla on kaksi röykkiötä. yksi röykkiöistä on huomattavan suuri ja sijaitsee maisemallisesti vaikuttavalla paikalla. Toinen röykkiöistä on vaikeammin havaittava ja sijaitsee rinteessä. Molempia röykkiöitä on kaiveltu. Tiedot röykköistä on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010052 |
399 |
Teerivuori 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
247300.70700000 |
6977124.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010052 |
Jurvantien läheisyydessä röykkiö ja latomus, tilarajalla metsämaastossa.
Kohde sijaitsee Jurvantien varressa, Jurvantien ja Juhannuksentien risteyksestä n. 420 m itäkaakkoon. Paikalla on melko iäkästä, havupuuvaltaista kasvatusmetsää kasvava harjanne, jonka laki on monin paikoin kallioinen. Alueelta n. 350 m pohjoiseen on valtava kivilouhos, jonka alueelta kallio on murskattu.
Paikalta on tiedot kolmesta röykkiöstä. Inventoinnissa 2009 alueelta dokumentoitiin yksi suuri röykkiö ja epämääräinen latomus. Suurempi röykkiö sijaitsee täsmälleen tilarajalla. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010053 |
399 |
Kallioistenmaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
245708.00000000 |
6981310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010053 |
Kohde sijaitsee Laihian Murhaastossa, Kallioistenmaan pohjoisosassa. Röykkiö on kasattu kallioalueen laidalle, lähelle nykyisiä peltoja. Röykkiö pitkulainen, sen pituus on noin 10 metriä ja halkaisija noin 2-3 metriä. Röykkiö on matala ja sammaloitunut, mutta erottuu selvästi. Kurt Jernin inventointikuvauksessa vuodelta 1952 röykkiön korkeudeksi on arvioitu yksi metri, mutta läheskään niin korkea se ei ole, paikoin korkeus voi olla puolisen metriä, mutta yleensä ei sitäkään.
Röykkiö on hakkuualueen laidalla ja sen itäpään ylitse on ajettu metsäkoneella. Röykkiö ei ole juuri vahingoittunut, muutamat kivet ovat paljastuneet sammalen alta. Röykkiön laitaosat ovat matalat ja vaikeasti havaittavissa ja jäljistä päätellen röykkiö on ollut tarkoitus kiertää.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010054 |
399 |
Annikkalankangas ja Pikkusaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
245444.00000000 |
6982014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010054 |
Kohde sijaitsee Laihian Murhaastossa, Annikkalankankaan itäosassa. Alue on moreenipohjaista tuoretta kangasmaastoa, joka kasvaa varttunutta kuusimetsää sekä jonkin verran mäntyä ja koivua.
C.F. Meinander on tutkinut kohteen röykkiön vuonna 1938. Röykkiö on pitkänomainen, kahden kiven väliin kasattu. Sen pituus on noin 14 metriä ja leveys noin neljä metriä. Röykkiö oli löydötön. Meinander tulkitsi, että röykkiössä saattoi olla ns. tarhoja eli väliseinällä erotettuja hautauksia. Tosin hänen mukaansa rakenteet eivät olleet kiistattoman selviä. Vuoden 2011 tarkastuksessa todettiin Meinanderin rekonstruoiman röykkiön olevan kauniisti sammaltunut ja hyväkuntoinen.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
Tähän kohteeseen on aiemmin sisältynyt myös Pikkusaari niminen kohde, joka sijaitsee noin 350 metriä etelään. Vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä se erotettiin omaksi kohteekseen nimeltä Pikkusaari. |
| metsakeskus.399010055 |
399 |
Murhaastonkangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
245779.29800000 |
6982266.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010055 |
Tuhoutuneita röykkiöitä hiekanottoalueella Murhaastonharjulla. Joitain röykkiöitä vielä säilyneenä hiekkakuoppien reunoilla.
Murhaastonkangas on Keskikylän takamaalla, Murhaastontien varrella oleva länsiluode-itäkaakkosuuntainen moreeniharjanne, joka on ollut jo pitkään kylien soranottoalueena.
Kankaalla on ollut ainakin toistakymmentä röykkiötä, joista osa kuitenkin on tuhoutunut soranotossa jo ennen 1930-luvun loppua. V. 1938 jäljellä olleista seitsemästä röykkiöstä tutkittiin kaivauksin kolme. Niistä yksi oli maantien eteläpuolella oleva laivanmuotoinen röykkiö, joka ennallistettiin. Tämä röykkiö on nykyisellä peruskartalla. V. 1975 tutkittiin soranottoalueen reunalla vielä yksi sortumisvaarassa oleva röykkiö. Tutkituista röykkiöistä kolmessa oli palaneita ihmisenluita polttohautauksen jäänteinä, mutta ei esinelöytöjä. Sorakuopan pohjoisreunalta on todettu liedenjäännös. Systemaattinen selvitys mahdollisista kulttuurikerroksista ja asuinpaikkajäänteistä alueella kuitenkin puuttuu.
Röykkiötyypin ja paikan korkeuden/rannasiirtymisen perusteella muinaisjäännökset ajoittuvat pronssikauden lopulle. Ks. Laihian historia I, esihistoria (1998), s 74-78. |
| metsakeskus.399010056 |
399 |
Taka-Alho |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
247058.00000000 |
6981927.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010056 |
Kohde sijaitsee Laihian Murhaastossa, Taka-alho -nimisen alueen pohjois-osassa. Kohteeseen johtaa pohjoisesta Keskikyläntieltä metsäautotie.
Aiempien tietojen (Esko Luoma) mukaan alueella on kolme röykkiötä, mutta vuoden 2011 inventoinnissa niitä havaittiin kaksi. Ne sijaitsevat noin 100 metrin päässä toisistaan, välissä on peltokaistale. Isompi röykkiöistä on merkitty peruskarttaan. Se on kasattu kalliopohjalle, kapealle harjanteelle. Röykkiö on noin 10 metriä pitkä, kuutisen metriä leveä, sen korkeus on vajaa metri. Röykkiössä kasvaa jonkin verran nuorta puustoa ja lähiympäristössä on tehty hakkuut muutamia vuosia sitten. Osa röykkiön kivistä on sammalen peitossa, osa ei ole ja röykkiöstä saa vaikutelman, että sitä on pengottu äskettäin tai siihen on tuotu lisää kiviä.
Edellä mainitusta röykkiöstä noin 100 metriä koilliseen on toinen röykkiö noin 10 metriä pellon laidasta. Röykkiön kooltaan hieman epämääräinen, mutta sen halkaisija on vähintään viisi metriä, vaikuttaa, että se jatkuu hieman vallimaisena itäosastaan. Nykyinen pelto, joka erottaa röykkiöt toisistaan ei näy vielä 1980-luvun peruskartoissa, joten se on raivattu viimeisen 30-vuoden aikana. Tämä selittää ehkä osan "tuoreista" kivistä röykkiöissä.
Sijaintikorkeutensa perusteella molemmat röykkiöt voivat olla pronssikaudelta, mutta niihin myöhemmin ilmeisesti lisätyt kivet vääristävät niiden alkuperäistä muotoa. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010057 |
399 |
Vaaranmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
246847.00000000 |
6984509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010057 |
Kohde sijaitsee Laihian Keskikylässä. Vaaranmäen kaakkoisosassa, sen korkeimmalla kohdalla. Alue kasvaa kuusimetsää, maapohja on moreenia. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 13 metriä ja korkeudeltaan noin metrin ja sitä on jonkin verran kaiveltu. Aiempien havaintojen (Miettinen 1985) mukaan röykkiössä on runsaasti hiekkakivilaakoja, mutta inventoinnissa vuonna 2011 röykkiö oli hyvin sammaloitunut ja havaintoa oli vaikea vahvistaa.
Kokonsa ja sijaintinsa puolesta kyseessä on todennäköisesti pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010057 |
399 |
Vaaranmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
246847.00000000 |
6984509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010057 |
Kohde sijaitsee Laihian Keskikylässä. Vaaranmäen kaakkoisosassa, sen korkeimmalla kohdalla. Alue kasvaa kuusimetsää, maapohja on moreenia. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 13 metriä ja korkeudeltaan noin metrin ja sitä on jonkin verran kaiveltu. Aiempien havaintojen (Miettinen 1985) mukaan röykkiössä on runsaasti hiekkakivilaakoja, mutta inventoinnissa vuonna 2011 röykkiö oli hyvin sammaloitunut ja havaintoa oli vaikea vahvistaa.
Kokonsa ja sijaintinsa puolesta kyseessä on todennäköisesti pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010058 |
399 |
Perkoo Rompsonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
248261.00000000 |
6982296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010058 |
Kohde sijaitsee Laihian Kyläinpäässä, Jurvantien länsipuolella olevan Rompsonmäen pohjoispuolella olevalla mäellä sen eteläpuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Alue on kosteaa kangasta ja kasvaa harvennuksen tarpeessa olevaa varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Maaperä on moreenia ja mäen laella on lohkareikkoa.
Röykkiöistä kaksi suurinta sijaitsee mäen päällä noin 60 metrin etäisyydellä toisistaan. Pääkoordinaattien kohdalla oleva röykkiö on halkaisijaltaan 6-7 metriä ja lähes metrin korkea. Röykkiön keskellä on kuoppa, jossa kasvaa pari puuta. Tästä röykkiöstä noin 60 metriä itäkoilliseen on toinen, jotakuinkin vastaava, röykkiö. Molemmat röykkiöt ovat sammaleen peitossa. Sijaintikorkeutensa ja kokonsa puolesta ne vaikuttavat olevan pronssikauden hautaröykkiöitä.
Pääröykkiöstä noin 70 metriä etelään, alempana tasaisella maalla, on rivissä kolme pienempää röykkiötä. Kaksi niistä aivan vierekkäin ja yksi noin 10 metriä etelään. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 3-4 metriä ja ne ovat melko matalia, yhdessä on kuoppa keskellä, eteläisin röykkiöistä on hieman epämääräisen muotoinen. Röykkiöt erottuvat maastossa, mutta eivät kovin hyvin.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan kahdella erillisellä alueella. |
| metsakeskus.399010059 |
399 |
Järvinevankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
248927.00000000 |
6982008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010059 |
Kohde sijaitsee Laihia-Jurva maantien varressa, Järvinevankangas-nimiellä harjanteella, Laihian vapaahautausmaan etelä- ja pohjoispuolella ja siihen kuuluu kolme röykkiötä. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Vuoden 1952 inventoinnissa röykkiöitä oli vielä kuusi (Jern nrot 155-160). 1980-ja -90 luvulla röykkiöitä oli enää kolme. Näistä pohjoisin (inv 1952, nro 160) on erillisellä kumpareella, vapaahautausmaalta vajaat 200 metriä pohjoiseen. Röykkiön halkaisija on noin 12 metriä, sen keskiosa on kasvillisuudesta vapaa, mutta laidat ja ympäristö pusikoituneet niin, että röykkiön havaitseminen muutaman metrin päässä kulkevalta tieltä on vaikeaa.
Vapaahautausmaan pohjoispuolella, aidan ulkopuolella on pieni, matala, hieman epämääräinen röykkiö (inv 1952 nro 159). Tämä ja iso röykkiö on merkitty peruskarttaan.
Lisäksi vapaahautausmaan eteläreunassa on männikössä suorakulmainen,matala latomus (ilmeisesti inv. 1952 nro 158), noin 4 metriä kantiltaan. Sen eteläpuolella 1952 inventoinnissa todetut röykkiöt ovat tuhoutuneet hiekanotossa. Jurvan tien oikaisun yhteydessä tielinjalla tehtiin koekaivauksia 1991 ja yksi jäljellä ollut mahdollisen röykkiön pohja sorakuoppa-alueella tutkittiin.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. Kukin röykkiöistä on rajattu erikseen. |
| metsakeskus.399010060 |
399 |
Nikonkallio ja Hepomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
249027.00000000 |
6983242.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010060 |
Kohde sijaitsee Laihian Kyläinpäässä, noin 60 metriä Jurvantien länsipuolella, moreenimäellä. Alun perin kohteessa on ollut neljä röykkiötä, mutta niistä on tutkittu kaksi, yksi on ilmeisesti tuhoutunut ja yksi on jäljellä. Tutkimusten perusteella röykkiöihin on haudattu nuoremmalla pronssikaudella.
Jäljellä oleva röykkiö on pihapiirin tuntumassa, rakennusten vierestä kulkevan tien pohjoispuolella noin 10 metriä tiestä. Röykkiön koko on noin 6x7 metriä ja se on puolisen metriä korkea. Röykkiö on sammaloitunut ja kasvaa katajaa, mutta erottuu kuitenkin selvästi. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
Kohde on aiemmin koostunut kahdesta ryhmästä, joista toinen sijaitsee eri mäellä noin 210 metriä lounaaseen. Vuoden 2011 inventoinnissa nämä kohteet erotettiin toisistaan ja lounaassa olevasta kohteesta muodostettiiin erillinen muinaisjäännöskohde nimeltä Nikonkallio ja Hepomäki 2. |
| metsakeskus.399010061 |
399 |
Haudanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
249469.00000000 |
6983265.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010061 |
Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä Tampereentien ja Jurvantien väliin jäävällä Haudanmäellä, jonka itäpuolitse, noin 500 metrin päässä, virtaa Laihianjoki. Mäki on lohkareinen ja paikoin kallioinen moreenimäki, joka kasvaa varttunutta metsää.
Mäen päällä, sen etelälaidalla, Elorannan talosta noin 50 metriä luoteeseen, on hieman epämääräinen röykkiö, joka kuitenkin erottuu selvästi maastossa. Sen kokoa on vaikea määritellä tarkasti, leveydeltään se on ehkä noin 10 metriä. Vaikuttaa, että röykkiön kiviä on levitelty ympäristöön.
Röykkiö on merkitty peruskarttaan. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010062 |
399 |
Uusiluhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
251953.00000000 |
6983994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010062 |
Kohde sijaitsee Laihian Torstilan ja Kylänpään kylien rajalla, Jurvantien ja valtatie 3:n tienhaarasta noin 2,2 km itäkoilliseen.
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Röykkiö on hakkuuaukealla olevalla kumpareella. Alueen maaperä on paikoin lohkareista moreenia. Röykkiö on halkaisijaltaan noin viisi metriä ja erottuu maastossa selvästi. Röykkiötä on ilmeisesti kaivettu keskeltä niin, että kiveys on nykyisin kehämäinen. vallin korkeus on puolisen metriä. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiö on pronssikautinen. Toisaalta röykkiö sijaitsee näkyvällä paikalla kahden kylän rajalla, joten on mahdollista, että se on rajamerkki.
vuoden 2014 inventointi: Rakenne on kehäröykkiö, joka on rakennettu n. 10 – 30 cm kokoisista kivistä, lähiympäristössä oleva luontainen kivikko on selvästi karkeampaa. Röykkiön halkaisija on 5 m, kuopan halkaisija 2,5 m ja syvyys 0,4 m. Vallin korkeus on 0,5 m. Röykkiö sijaitsee kumpareen laen kaakkoisreunalla rinteen yläreunalla. Kohdetta ei ole inventoijien mielestä kaiveltu. Kehän sisäreuna on yhtä huollollisesti ladottu kuin ulkoreuna, ja kaivelemisen seurauksena syntyneitä kivikasoja röykkiön ulkopuolella ei näy.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010064 |
399 |
Koskelanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
252519.00000000 |
6979881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010064 |
Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla metsäsaarekkeella Laihian Jokikylässä, Tampereen tien länsipuolella, Laihianjoesta noin 100 metriä etelään. Nykyisessä peruskartassa metsäsaarekkeen nimi on Talvitienmäki. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla todettiin olevan vielä jonkin verran maantasaista kiveystä, joka oli heinän ja sammalen peitossa.
Lisäksi mäen itälaidassa havaittiin merkit historiallisen ajan kohteesta. Alueella on kuoppia ja rakennusten kivijalkoja sekä kivikasa ja näiden vieressä tasattu, noin 30 metriä pitkä ja 15 metriä leveä, alue. Havainnointia vaikeutti paikoin hyvin tiheä nuori kuusikko. Kohteen rauhoitusluokka ennen vuoden 2011 inventointia oli 3, mutta se muutettiin luokkaan 2.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon. |
| metsakeskus.399010064 |
399 |
Koskelanmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
252519.00000000 |
6979881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010064 |
Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla metsäsaarekkeella Laihian Jokikylässä, Tampereen tien länsipuolella, Laihianjoesta noin 100 metriä etelään. Nykyisessä peruskartassa metsäsaarekkeen nimi on Talvitienmäki. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla todettiin olevan vielä jonkin verran maantasaista kiveystä, joka oli heinän ja sammalen peitossa.
Lisäksi mäen itälaidassa havaittiin merkit historiallisen ajan kohteesta. Alueella on kuoppia ja rakennusten kivijalkoja sekä kivikasa ja näiden vieressä tasattu, noin 30 metriä pitkä ja 15 metriä leveä, alue. Havainnointia vaikeutti paikoin hyvin tiheä nuori kuusikko. Kohteen rauhoitusluokka ennen vuoden 2011 inventointia oli 3, mutta se muutettiin luokkaan 2.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon. |
| metsakeskus.399010065 |
399 |
Paulanevanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
253218.00000000 |
6979111.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010065 |
Kohde sijaitsee Laihian Jokisalon ja Jokikylän välissä, noin 400 metriä Jokisalonkyläntien pohjoispuolella ja Tuurinluomasta 150 metriä itään. Paulanevan peltoaukean länsipuolella on moreenimäki, jolla röykkiöt on kasattu.
Vuoden 1953 inventointikertomuksen mukaan mäellä on neljä röykkiötä (1953:629-632). Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja siellä havaittiin neljä röykkiötä, joista kolme voitiin tunnistaa samoiksi kuin vuoden 1953 Kopiston tekemässä inventoinnissa mainitut, mutta yksi röykkiö ei sopinut aiempiin kuvauksiin.
Röykkiöt ovat sammalen peitossa, eivät erityisen korkeita, mutta erottuvat selvästi maastosta. Sijaintikorkeutensa perusteella ne ajoittuvat pronssikaudelle ja on mahdollista, että ne ovat hautaröykkiöitä. Alue kasvaa varttunutta kuusikkoa, johon on ilmeisesti tulossa harvennushakkuu sillä röykkiöt oli merkitty nauhoin. |
| metsakeskus.399010066 |
399 |
Rintamaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
250864.00000000 |
6981356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010066 |
Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, Laihianjoen ja Tampereentien välissä, Rintamaa nimisellä, paikoin lohkareisella, moreenimäellä. Laihianjoki virtaa välittömästi mäen länsipuolella. Mäellä on Kopiston vuoden 1953 inventoinnissa todettu kuusi röykkiötä, jotka sijaitsevat laajalla alueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja kuudesta eri röykkiökohteesta muodostettiin kustakin oma muinaisjäännöskohteensa Rintamaa ja Rintamaa 2-6. Aiemmin kaikki olivat kuuluneet Rintamaan kohteeseen, mutta niiden paikkatiedot olivat olleet puutteelliset.
Rintamaan röykkiö on alueen röykkiöistä suurin, sen halkaisija on noin kahdeksan metsiä ja se erottuu selvästi maastossa. Röykkiön on kasattu mäentönkälle noin 50 metriä Laihianjoen itäpuolelle. Röykkiö ei erotu kovin kaukaa, koska ainakin vuonna 2011 se oli tiheän nuoren kuusikon ympäröimä.
Sijaintikorkeutensa, paikkansa ja kokonsa perusteella röykkiö voi olla hautaröykkiö.
Kohteesta on rajattu kumpare, jolla röykkiö sijaitsee. |
| metsakeskus.399010067 |
399 |
Kallionmaa 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
251375.08200000 |
6974850.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010067 |
Kaksi pyöreää, suurehkoa, selvästi maastossa erottuvaa röykkiöitä harvahkossa metsässä, Kaupinjuoksuntien pohjoispuolella. Röykkiöiden viereen on pystytetty rauhoituskyltti.
Kohde sijaitsee Levanevan luonnonsuojelualueen koillispuolella, Kallionmaan ylänköalueella, Kaupinjuoksuntien pohjoisreunalla. Paikalla kasvaa havupuuvaltaista istutusmetsää, aluskasvillisuutena on varpuja ja sammalta.
Paikalla on kaksi suurta röykkiötä, jotka näkyvät tieltä. Röykkiöt sijaitsevat korkealla, n. 73-74 m mpy, mutta muistuttavat kooltaan ja muodoltaan pronssikauden röykkiöitä. Röykiöiden pohjoispuolella olevalle tasanteelle kaivettiin useita koepistoja, mutta niistä ei saatu havaintoja. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010068 |
399 |
Rotkonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243417.00000000 |
6989580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010068 |
Kohde sijaitse Laihian Päkissä Päkinluoman itäpuolella, kohteeseen johtaa metsätie Aronkyläntieltä. Röykkiöt sijaitsevat paikoin lohkareisella moreenimäellä, jonka keskiosassa on kosteikko. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta).
Alue kasvaa suurimmaksi osaksi tiheää vesakkoa ja taimikkoa, mutta myös jonkin verran vanhaa kuusikkoa. Vesakon vuoksi havaintomahdollisuudet inventoinnissa olivat huonot. Inventoinnissa löytyi seitsemän röykkiötä, joista kaksi isointa on peruskartan muinaisjäännösmerkkien kohdalla. Nämäkin röykkiöt ovat melko matalia, mutta niiden halkaisija on 7-8 metriä. Muut röykkiöt ovat pieniä, halkaisijaltaan 2-3 metriä ja yleensä kasattu ison kiven viereen.
Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiöt ajoittuvat rautakauden alkuun ja on mahdollista, että osa röykköistä on hautoja, mutta joukossa on todennäköisesti myös myöhempiä historiallisen ajan raivausröykkiöitä. Alue vaatii systemaattisen kartoituksen, kun puusto on varttunut ja havaintomahdollisuudet ovat paremmat.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon. |
| metsakeskus.399010069 |
399 |
Sirkki 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
239873.66400000 |
6983342.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010069 |
Röykkiöitä Poolantien molemmin puolin, metsäisessä maastossa, kuivatetun Irunjärven pohjoispuolella.
Kohde sijaitsee Poolantien ja Välikyläntien risteyksen läheisyydessä, kuivatetun Irunjärven koillisrannalla, Poolantien eteläreunalla. Paikalla on loivasti lounaaseen, kohti Irunjärveä laskeutuva metsäinen rinne. Alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheessa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Metsässä on paikoin havaittavissa vanhoja, umpeenkasvaneita peltotilkkuja ja niihin liittyviä ojia. Näillä alueilla kasvaa vanhaa kuusikkoa, aluskasvillisuutena on sammalta, saniaista ja ketunleipää.
Aikaisempien arkistotietojen perusteella tien eteläpuolella on neljä röykkiötä ja tien pohjoispuolella, kalliolla yksi. Inventoinnissa 2009 Irunjärven rantoja dokumentoitiin pikaisesti ja alueen röykkiöistä saatiin hyvä yleiskäsitys. Tämän osan kivirakenteista jotkut sijoittuvat nykyisille tilarajoille ja todennäköisesti kaikki liittyvät Irunjärven rantojen historiallisen ajan asutukseen. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon. |
| metsakeskus.399010071 |
399 |
Klipinneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
255715.35200000 |
6970990.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010071 |
Klipinnevan kaakkoispuolella suosaarella pieni röykkiö. Merkitty peruskarttaan.
Kohde sijaitsee Laihian ja Ilmajoen rajalla, Levanevan luonnonsuojelualueen itäpuolella, Jurvaan johtavan Havintien varressa. Paikalla on suosaarekkeille johtava metsäautotie, jonka päässä oleva metsäpalsta on hiljattain aukkohakattu ja äestetty. Tien päässä on pieni mökki ja siihen liittyvä pihapiiri.
Paikalla olevalla raiskiolla, tasaisessa maastossa, suolle pistävän saarekkeen pohjoiskärjessä, on pieni itäkaakko-länsiluodesuuntainen röykkiö, joka on laajuudeltaan n. 2,5x1,5 m ja korkeudeltaan n. 40 cm. Röykkiö on osin tuhoutunut metsänpohjan uudistuksessa. Tarkastusajankohtana röykkiö oli merkitty kepillä ja Metsäliiton kuitunauhalla.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010074 |
399 |
Perälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259585.79500000 |
6971597.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010074 |
Kohde sijaitsee Jokiperällä, Laihianjoen yläjuoksulla, valtatien ja Laihianjoen välillä, tien itäpuolella. Paikalla olevan Perälän talon (vanhoissa tiedoissa Nikolai Perälä) pellosta on 1920- ja 1930-luvuilla löytynyt iso hioinkivi, lohkottu hiekkakivikappale, litteä reikäkivi ja tasataltta (Laihian museo ja KM 10559). Näiden perusteella on paikalla arveltu olevan kivikautisen asuinpaikan (Meinander 1950: 171).
Maaperä on hienoa hiekkaa tai hietaa ja maastoltaan sekä korkeusasemaltaan paikka sopisi kivikautiseksi asuinpaikaksi. Tarkastuksen aikana 1978 pelto oli kesantona, eikä havaintoja voitu tehdä.
Inventoinnissa 2011 pelto oli edelleen kesantona. Asuinpaikka on kivikaudella sijainnut suojaisan, matalan merenlahden lounaisrannalla. Paikalla oleva peltorinne laskee loivasti eteläkoilliseen. Inventoinnissa kohteesta 440 m lounaaseen, kivikautisen lahdenpohjukan etelärannalta löytyi uusi, laajahko kivikautinen asuinpaikka, Sahala, joka sijoittuu Isonkyrön ja Ilmajoen kuntarajan molemmin puolin. |
| metsakeskus.399010076 |
399 |
Paslinna |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
251123.00000000 |
6989205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010076 |
Käyppälän ja Jakkulan kylien rajalla, runsaat 800 m valtatie 3:lta itään, Viitaisenmäen metsärinteessä on arviolta muutamia kymmenioä metrejä pitkä, komea kiviaita. Karttojen perusteella Kyrön ja Mustasaaren kirkkopitäjien 1500-luvulta tunnettu raja kulkee tätä kylien rajaa pitkin. Kiviaita saattaa olla jonkinlainen rajamerkki ; toinen mahdollisuus on osa karja-aitaa kylien rajalla. Kiviaidan tarkempi ikä on tuntematon, mutta se liittyy selvästi alueen historiallisen ajan ihmistoimintaan.
Joskus esitetylle tulkinnalle puolustusvarustuksesta ei löydy perusteita. Paslinna-nimelle ei ole tiedossa selitystä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Kiviaita/muuri on kasattu mäen rinteeseen. Se alkaa itäpäässä suuren siirtolohkareen kohdalta ja jatkuu noin 40 metriä siitä länteen. Kivet on kasattu melko löyhästi paikoin noin metrin korkeaksi aidaksi. Päällisin puolin vaikuttaa siltä, että aita on tehty historiallisella ajalla, siinä ei ole sammalta ja se ei ole mitenkään peittynyt. Alue kasvoi vuonna 2011 noin 10-vuotiasta istutusmännikköä, heinää ja vesakkoa. Rakenteet olivat jonkin verran kasvillisuuden peitossa. Aita näyttäisi kulkevan melko lailla nykyisen tilanrajan mukaan, mikä viittaisi siihen, että se on isonjaon jälkeinen. |
| metsakeskus.399010077 |
399 |
Pikkumäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
241185.00000000 |
6988790.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010077 |
Kohde sijaitsee Laihian Tyllijoella, Korkiamäen ja Riitasaaren välisellä Pikkumäellä. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan kohteesta tunnettiin 12 pientä ja matalaa kiviröykkiötä, jotka kuitenkin erottuvat selvästi. Vuonna 2012 röykkiöitä löytyi 13 noin 30x60 metrin alueelta. Ne ovat turpeen peittämiä, halkaisijaltaan 2-4 metriä ja erottuvat maastossa matalina kumpuina. Parissa röykkiössa oli kuoppa keskellä. Röykkiöt vaikuttavat raivausröykkiöiltä. Alue on lohkareista, moreenipohjaista mäntykangasta, puusto on varttunutta. Röykkiöalue rajoittuu pohjoisessa lohkareiseen rinteeseen ja muualla soistuneeseen metsään. |
| metsakeskus.399010078 |
399 |
Ervinginmäki/Loukasmäki |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
245765.00000000 |
6992457.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010078 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Kopiston vuoden 1953 inventoinnissa havaitsemia röykkiöitä ei havaittu. Kopisto itsekin toteaa raportissaan "Koko Ervingin mäki on kivikkoista, ja on hyvin vaikeata todeta mitään selviä roukkioita, ne ovat niin pahasti hävitettyjä."
Alueella on kuitenkin kaksi kiviaitaa, jotka on syytä pitää suojelukohteina. Eteläisempi aidoista on Tuomiston tilan rakennusten länsipuolella. Aita kulkee rinteen reunaa itä-länsi -suuntaisesti, parikymmentä metriä pellosta ja 2-3- metriä sitä ylempänä. Aita on kasattu louhikkoiseen maastoon, se on noin 100 metriä pitkä ja yleensä vain parin kiven korkuinen ja levyinen, mutta käytetyt kivet ovat suurehkoja, halkaisijaltaan 50-100 cm. Aitaa on kasattu yleensä isojen siirtolohkareiden väliin täyttämään niiden väliset aukot.
Noin 150 metriä koilliseen on toinen aita, joka on tehty vielä massiivisemmista kivistä kuin edellinen, noudattaen samaa periaatetta. Aita kulkee Muurimäen ja sen lounaispuolella olevalla kumpareella, niiden länsiosassa rinteessä, noin 240 metrin matkan. Sen katkovat vain kaksi peltotietä, joiden kohdalta lohkareet on siirretty sivuun.
Molempien aitojen kohdalla niiden yläpuolinen maasto on kivikkoista ja lohkareista eikä siellä näy raivattuja alueita. Aidat ovat myös ylhäällä rinteessä, joten niiden kivet eivät ole peräisin alempana olevien peltojen raivauksesta. Ikä on myös tuntematon, Tuomiston tilan isännän mukaan niiden tekijästä, tekoajasta tai käyttötarkoituksesta ei ollut tietoa hänen isälläänkään, mikä viittaa siihen, että ne ovat peräisin aikaisintaan 1800-luvulta ja ne voivat olla huomattavasti vanhempiakin rakenteita. Käyttötarkoituksen suhteen tulee ensimmäisenä mieleen karja-aita, joka on rakennettu rinteen yläosaan eristämään tasaisempi yläalue hakamaaksi. Todennäköisesti kyse on historiallisen ajan kohteesta.
Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella.
Aiempi kohdekuvaus ks. seuranta. |
| metsakeskus.399010079 |
399 |
Korvenkallio |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
245941.23300000 |
6982713.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010079 |
Korvenkalliolla, verrattain avoimessa kalliomaastossa röykkiöitä ja ns. kivipöytä.
Kohde sijaitsee Keskikyläntien varressa, Sahaluoman itäpuolella. Tien länsireunalla kohoaa laaja kallioalue, jonka eteläisin metsäpalsta on hiljattain aukkohakattu ja metsänpohja on äestetty. Muilla palstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa kasvatusmetsää. Maasto muualla kuin avokallioalueilla on kivistä ja sammapeitteistä. Kallioiden reunoilla aluskasvillisuutena on mustikkaa ja heinää.
Aikaisempien arkistotietojen perusteella kalliolla on seuraavia rakenteita:
A) suurehko röykkiö, läpimitta n 5-6 m, metsässä alueen kaakkoisosassa;
B) alueen koillisosassa kolme tai neljä pientä, matalaa, hajotettua röykkiötä kalliolla, läpimitta n, 2-3 m. Näistä n. 60-70 länteen on "kivipöytä kolmella jalalla". Kivipöydän viereen on pystytetty metallinen muinaisjäännöskyltti;
C) alueen luoteisosassa kalliolla kaksi röykkiötä, joista toinen suurehko, läpimitta n 6-8 m.
D) erillisellä mäenkumpareella kallioalueelta lounaaseen yksi röykkiö.
Kohteista viisi on merkitty peruskartalle.
Inventoinnissa 2009 paikalla dokumentoitiin yksi selkeä röykkiö ja ns. kivipöytä. Kallion pohjoisosa oli erittäin kivikkoista ja mitään selkeästi röykkiötä muistuttavaa ei paikalla havaittu. On mahdollista, että osa kivirakenteista on tuhoutunut metsänpohjan uudistuksessa. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon. |
| metsakeskus.399010080 |
399 |
Vesikonkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
248959.00000000 |
6982616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010080 |
Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, parisataa metriä Jurvantien länsipuolella, Vesikonkallion laella. Aiempien tietojen mukaan alueella on kaksi hautaröykkiötä, läpimitaltaan noin yhdeksän metriä (vanha kohdekuvaus ks. seuranta). Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja sieltä löytyi vain yksi röykkiö, jonka halkaisija on noin yhdeksän metriä ja korkeus puolisen metriä. Röykkiö erottuu maastossa selvästi, se on kasattu jyrkästi pohjoiseen ja koilliseen laskevan rinteen päälle. Röykkiötä on kaiveltu ja siihen on ilmeisesti vuoden 1984 tarkastuksen jälkeen tehty kivillä reunustettu potero. Ympäristön puusto on tiheää sekametsää, osa puista on ainakin yli 50-vuotta vanhoja. Röykkiön sijainti on noin 50 metriä peruskarttan muinaisjäännösmerkistä koilliseeen.
Muita röykkiöitä alueella ei havaittu, vaikka sitä käytiin tarkasti läpi. Peruskartan toisen muinaisjäännösmerkin kohdalla, joka sijaitsee noin 70 metriä löydetystä röykkiöstä itäkaakkoon, ei havaittu mitään merkkejä röykkiöstä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010080 |
399 |
Vesikonkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
248959.00000000 |
6982616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010080 |
Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, parisataa metriä Jurvantien länsipuolella, Vesikonkallion laella. Aiempien tietojen mukaan alueella on kaksi hautaröykkiötä, läpimitaltaan noin yhdeksän metriä (vanha kohdekuvaus ks. seuranta). Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja sieltä löytyi vain yksi röykkiö, jonka halkaisija on noin yhdeksän metriä ja korkeus puolisen metriä. Röykkiö erottuu maastossa selvästi, se on kasattu jyrkästi pohjoiseen ja koilliseen laskevan rinteen päälle. Röykkiötä on kaiveltu ja siihen on ilmeisesti vuoden 1984 tarkastuksen jälkeen tehty kivillä reunustettu potero. Ympäristön puusto on tiheää sekametsää, osa puista on ainakin yli 50-vuotta vanhoja. Röykkiön sijainti on noin 50 metriä peruskarttan muinaisjäännösmerkistä koilliseeen.
Muita röykkiöitä alueella ei havaittu, vaikka sitä käytiin tarkasti läpi. Peruskartan toisen muinaisjäännösmerkin kohdalla, joka sijaitsee noin 70 metriä löydetystä röykkiöstä itäkaakkoon, ei havaittu mitään merkkejä röykkiöstä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010081 |
399 |
Sirkki 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11028 |
27000 |
238981.02300000 |
6983706.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010081 |
Röykkiöt sijaitsevat metsässä, metsäautotien pohjoispuolella, Välikyläntien ja Isokorventien risteyksen länsipuolella. Röykkiöistä kolme on huomattavan isoa (läpimitta 14-16 m, korkeus 1,3-1,5 m) ja ne sijaitsevat rivissä peräkkäin, kaikissa on vanhoja kaivelujen jälkiä. Viisi pientä, matalaa röykkiötä (läpimitta 2-3 m) on metsässä noin 100 m isoista röykkiöistä koilliseen.
7.9.2006 alueen röykkiöt merkittiin maastoon hakkuita varten. Tällöin pystyttiin paikallistamaan vain kolme suurta röykkiötä sekä yksi mahdollinen pieni röykkiö (Lehtonen).
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010082 |
399 |
Saranevanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
249046.01400000 |
6975838.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010082 |
Teerivuorentien itäpuolella, kivikkoisen niemekkeen laella ja pohjoisreunalla, röykkiöitä, latomuksia ja kivistä raivattu alue, josta saatiin koekaivauksissa merkkejä säilyneestä kivikautisesta asuinpaikasta.
Kohde sijaitsee Teerivuorella, Teerivuorentieltä n. 330 m rajalinjaa pitkin itäkaakkoon. Paikalla on metsäinen tasanne ja sen alapuolella loivasti koilliseen laskeutuva rinne. Suurimmaksi osaksi kangastyypin maasto on paikoin kallioista ja kivikkoista. Alue on muodostanut kivikaudella juurestaan kapean, pohjoiseen pistävän niemen, jonka pohjoisosan leveys on ollut n. 300 m.
Muinaisen niemen loivalla pohjois-koillisrinteellä ja sen yläpuolisella kalliolla on yhteensä 31 röykkiöitä, joista suurin on laajuudeltaan n. 4x5 m ja suhteellisen suurista kivistä ladottu, kaiveltu. Röykkiö tutkittiin kaivauksin v. 2000, mutta se oli löydötön. Muut röykkiöt ovat n. 2x2-4x4 m kokoisia, matalia, osa tasakokoisista kivistä rakennettuja, osassa kivikoko vaihtelee. Röykkiöt ovat sammaloituneita ja joissain on vanhoja kaivelujälkiä. Pienimmät sijaitsevat yleensä alempana rinteessä. Muutamat niistä on koottu isojen maakivien reunalle.
Alarinteessä on lisäksi epämääräinen, äestyksen rikkoma matala, soikea, vallin rajaama alue, jonka laajuus on n. 11,5x10 m, ja vallin leveys n. 1-2 m; vallin sisäpuolista alaa on mahdollisesti raivattu kivistä. Koekaivaus v. 2002 osoitti alueella olevan pienialaisen kivikauden lopulle ajoittuvan asuinpaikan; löytöjä tuli sekä vallin sisä- että ulkopuolelta (keramiikkaa, kvartsia, kiviesineiden katkelmia, palanutta luuta). |
| metsakeskus.399010082 |
399 |
Saranevanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
249046.01400000 |
6975838.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010082 |
Teerivuorentien itäpuolella, kivikkoisen niemekkeen laella ja pohjoisreunalla, röykkiöitä, latomuksia ja kivistä raivattu alue, josta saatiin koekaivauksissa merkkejä säilyneestä kivikautisesta asuinpaikasta.
Kohde sijaitsee Teerivuorella, Teerivuorentieltä n. 330 m rajalinjaa pitkin itäkaakkoon. Paikalla on metsäinen tasanne ja sen alapuolella loivasti koilliseen laskeutuva rinne. Suurimmaksi osaksi kangastyypin maasto on paikoin kallioista ja kivikkoista. Alue on muodostanut kivikaudella juurestaan kapean, pohjoiseen pistävän niemen, jonka pohjoisosan leveys on ollut n. 300 m.
Muinaisen niemen loivalla pohjois-koillisrinteellä ja sen yläpuolisella kalliolla on yhteensä 31 röykkiöitä, joista suurin on laajuudeltaan n. 4x5 m ja suhteellisen suurista kivistä ladottu, kaiveltu. Röykkiö tutkittiin kaivauksin v. 2000, mutta se oli löydötön. Muut röykkiöt ovat n. 2x2-4x4 m kokoisia, matalia, osa tasakokoisista kivistä rakennettuja, osassa kivikoko vaihtelee. Röykkiöt ovat sammaloituneita ja joissain on vanhoja kaivelujälkiä. Pienimmät sijaitsevat yleensä alempana rinteessä. Muutamat niistä on koottu isojen maakivien reunalle.
Alarinteessä on lisäksi epämääräinen, äestyksen rikkoma matala, soikea, vallin rajaama alue, jonka laajuus on n. 11,5x10 m, ja vallin leveys n. 1-2 m; vallin sisäpuolista alaa on mahdollisesti raivattu kivistä. Koekaivaus v. 2002 osoitti alueella olevan pienialaisen kivikauden lopulle ajoittuvan asuinpaikan; löytöjä tuli sekä vallin sisä- että ulkopuolelta (keramiikkaa, kvartsia, kiviesineiden katkelmia, palanutta luuta). |
| metsakeskus.399010084 |
399 |
Välmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
241684.00000000 |
6990934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010084 |
Kohde sijaitsee Laihian Yrjälän kylässä, Valioontien pohjoispuolella Välimän ja Renginloukon välisellä metsäalueella. Alueen maasto koostuu moreeniharjanteista, joiden väliset alueet ovat suota tai kosteikkoa.
Kohde koostui aiemmin kahdesta ryhmästä (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta), jotka sijaitsevat noin 230 metrin päässä toisistaan, vuoden 2011 inventoinnissa näistä ryhmistä muodostettiin erilliset muinaisjäännöskohteet: Välmä ja Välmä 2.
Välmässä on yksi röykkiö ja se sijaitsee noin 40 metriä lounaaseen aiemmin ilmoitetusta koordinaattipisteestä, koordinaatit korjattiin vuonna 2011. Röykkiö on matala ja sammalen peittämä eikä erotu kovin helposti maastosta. Se sijaitsee lohkareisella moreenikumpareella, jolla kasvaa varttunutta sekametsää. Röykkiö ajoittuu sijaintikorkeutensa mukaan aikaisintaan rautakauden alkuun, mutta se voi olla myös myöhempi. Vaikuttaa, että kyseessä ei ole raivausröykkiö vaan ennemminkin hauta.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010085 |
399 |
Tyllijoki 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
239321.00000000 |
6990066.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010085 |
Laihian Tyllijoella, noin kilometri Tyllijoentiestä länteen, metsäautotien läheisyydessä on aiempien tietojen mukaan röykkiöitä neljässä ryhmässä (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta). Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja sinne palattiin vielä vuonna 2012. Aiemmin selvästi näkynyt punaisilla hiekkakivillä peitetty latomus, josta on kuva seutukaavaliiton julkaisussa (ks. tutkimukset Miettinen 1984) ei enää erottunut maastossa lainkaan. Alueelle noussut uusi puusto ja turve/sammalpeite peittävät 1980-luvun alussa selvästi näkyneen röykkiön täysin, niin että sen sijaintia joutuu arvailemaan. Latomus kuitenkin paikannettiin pienelle kumpareelle, jossa näkyi epämääräistä kivikkoa. Muita aiemmin havaittuja röykkiöryhmiä ei löydetty. |
| metsakeskus.399010086 |
399 |
Korpimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
238861.00000000 |
6991013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010086 |
Kohde sijaitsee Laihian Tyllijoella, noin 250 metriä Mustasaaren rajasta. Tyllijoen laakson ja viljelyaukean koillisreunalla on jyrkähkössä rinteessa, kalliolla kaksi pienehköä, hajoitettua röykkiötä parinkymmenen metrin etäisyydelle toisistaan. Sammaloituneiden kivien joukossa on näkyvissä hiekkakiviä. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Sijaintikorkeutensa perusteella kohde ajoittuu rautakauteen.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010087 |
399 |
Rajavuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
241473.06000000 |
6973615.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010087 |
Laihian eteläosassa, Kurikan rajan läheisyydessä, on Rajavuoren laella tilarajalla suuri röykkiö.
Kohde sijaitsee Laihian eteläosassa, lähellä Jurvan rajaa, Rajavuoren lakialueen tuntumassa, kallioalueen koillisreunalla. Paikalla on luoteeseen, kohti Kaijannevaa laskeutuva, paikoin kallioinen rinne. Rinne on melko puuton ja sen pohjakasvillisuutena on sammal ja varpukasvit. Alueella on useita hakkuaukeita, joissa on tehty äestystä.
Paikalla olevalla kallioisella rinteellä on melko suuri röykkiö, joka sijaitsee täsmälleen tilarajalla. Röykkiö on halkaisijaltaan n. 8 m ja korkeudeltaan 50-60 cm. Sen pinnalta on monin paikoin poistettu turpeet ja keskellä on tuoreen näköinen koekuoppa. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010089 |
399 |
Roukkionkangas 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
237514.62200000 |
6980933.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010089 |
Paikka on Poola-Jurva maantien pohjoispuolella, Lautasaari-nimisen asutusryhmän luoteispuolella, runsaat 200 metriä maantieltä pohjoisee. Viljelysaukean reunasta n. 40-60 m on metsässä ainakin kaksi pientä. matalaa röykkiötä, joiden läpimitta n. 2-4 m. Myöhempien tietojen mukaan röykkiöitä olisi useampia.
V. 1952 inventoinnin tietojen mukaan röykkiöitä olisi etelämpänä, vain n. 40-50 m maantieltä pohjoiseen, saman viljelysaukean reunassa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa, mutta röykkiöitä ei löydetty. |
| metsakeskus.399010090 |
399 |
Miinankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
242403.00000000 |
6978231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010090 |
Kohde sijaitsee Laihian Lounaalassa, Koivuniementien länsipuolella Miinankallion ja Riihikydön alueella. Aiempien tietojen mukaan kohteessa on kolme erillistä röykkiöaluetta:
a) Miinankallio,kalliolla yksi hajoitettu röykkiö (peruskartalla)
b) Riihikytö,mäellä 5 röykkiötä
c) Hyyriönkallio, 1 röykkiö (peruskartalla)
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Kohteessa a havaittiin pienen kalliokumpareen päällä matala, sammaloitunut röykkiö, jonka halkaisija on noin 3-4 metriä. Röykkiö voi olla pronssikautinen sijaintikorkeutensa puolesta. Kumpareen itäpuolella, sen tyvessä, on noin 5 metriä pitkä ja 3-4 metriä leveä suorakaiteenmuotoisista kivistä tehty kivijalka. Rakennuksen pohjakiveys voi läheisen tervahaudan polttajien tuvan pohja. Alue on kuusivaltaista sekametsää.
Ryhmissä b ja c ei havaittu muinaisjäännöstä. Ryhmässä b oli joitakin irtolohkarekeskittymiä, luonnollisia kivikoita. Ryhmässä c, peruskartan muinaisjäännösmerkin luona, oli ruohottunut hakkuuaukea kalliokumpareella. Alue on erittäin kivikkoista ja siellä oli äestyksen jälkiä. Jos kohteessa on joskus ollut röykkiö, se lienee tuhoutunut.
Kohteeseen rajattu röykkiö rakennuksen pohjakiveys ja tervahauta. |
| metsakeskus.399010090 |
399 |
Miinankallio |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
242403.00000000 |
6978231.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010090 |
Kohde sijaitsee Laihian Lounaalassa, Koivuniementien länsipuolella Miinankallion ja Riihikydön alueella. Aiempien tietojen mukaan kohteessa on kolme erillistä röykkiöaluetta:
a) Miinankallio,kalliolla yksi hajoitettu röykkiö (peruskartalla)
b) Riihikytö,mäellä 5 röykkiötä
c) Hyyriönkallio, 1 röykkiö (peruskartalla)
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Kohteessa a havaittiin pienen kalliokumpareen päällä matala, sammaloitunut röykkiö, jonka halkaisija on noin 3-4 metriä. Röykkiö voi olla pronssikautinen sijaintikorkeutensa puolesta. Kumpareen itäpuolella, sen tyvessä, on noin 5 metriä pitkä ja 3-4 metriä leveä suorakaiteenmuotoisista kivistä tehty kivijalka. Rakennuksen pohjakiveys voi läheisen tervahaudan polttajien tuvan pohja. Alue on kuusivaltaista sekametsää.
Ryhmissä b ja c ei havaittu muinaisjäännöstä. Ryhmässä b oli joitakin irtolohkarekeskittymiä, luonnollisia kivikoita. Ryhmässä c, peruskartan muinaisjäännösmerkin luona, oli ruohottunut hakkuuaukea kalliokumpareella. Alue on erittäin kivikkoista ja siellä oli äestyksen jälkiä. Jos kohteessa on joskus ollut röykkiö, se lienee tuhoutunut.
Kohteeseen rajattu röykkiö rakennuksen pohjakiveys ja tervahauta. |
| metsakeskus.399010091 |
399 |
Härkäsaari |
10007 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
256668.00000000 |
6969235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010091 |
Kohde sijaitsee Laihian Jokiperällä, Ilmajoen rajalta n. 300 m, laajojen suoalueiden ympäröimällä saarekkeella. Härkäsaaren eteläreunalla on pitkänomainen kivilatomus, jota on tutkittu koekaivauksin vuonna 1988. Tutkimusten perusteella kivirakenteen rakentaminen vaikutti keskenjääneeltä ja se tulkittiin lähinnä historiallisen ajan asutukseen ja pitäjän takamaiden pienen viljelyalueen raivaukseen liittyväksi rakennelmaksi.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2011. Saarekkeen eteläreunalta, mineraalimaalta tavattiin suorakulmainen, matala kivilatomus, jonka keskiosaa oli voimakkaasti kaiveltu. Kiviä oli kasattu latomuksen päälle. Latomuksesta n. 70 m koilliseen oli noi metrin halkaisijaltaan oleva ja 40-50 cm syvä kuoppa. Molemmat jäännökset liittynevät historialliseen toimintaan suosaarekkeella. |
| metsakeskus.399010093 |
399 |
Kurunsaari 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11028 |
27000 |
246506.01200000 |
6981335.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010093 |
Murhaastontien eteläpuolella, Sahaluoman pohjoisrannalla, sijaitsee röykkiöitä metsäisillä kumpareilla sekä merkkejä säilyneestä asuinpaikasta.
Kohde sijaitsee Keskikylässä, Murhaastonkankaan etelärinteellä, Sahaluoman pohjoisrannalla. Paikalle johtaa Murhaastontieltä etelään johtava tieura, joka on lähes umpeenkasvanut. Alueella kasvaa melko iäkästä havupuuvaltaista metsää. Maasto on kivistä, korkeammilla paikoilla kallioista ja aluskasvillisuutena on sammalta ja varpuja.
Paikalla on aikaisempien arkistolähteiden mukaan 11 röykkiötä. Osa röykkiöistä on selkeitä ja poikkeuksellisen hyvin säilyneitä, useissa on hiekkakivilaakoja näkyvissä kiveyksessä. Suurimmat ja selvimmät on merkitty peruskartalle. Alueella on tiedot seuraavista rakenteista: 7 kpl pieniä ja pienehköjä röykkiöitä Sahaluoman pohjoispuolella metsäsaarekkeen länsipäässä. Laaja, matala röykkiö kumpareella, läpimitta n. 10 m, sammaloitunut, lähellä tilustietä. Mäenkumpareella iso röykkiö, läpimitta n. 9 m, matala, hyväkuntoinen. Lähellä lisäksi pienempiä röykkiöitä. Edellisistä etelään, erillisessä metsäsaarekkeessa, mäenkumpareella röykkiö, jonka on läpimitta n. 5 m.
Osa alueen röykkiöistä on kookkaita ja hyvin säilyneitä ja niissä on lähes kylmämuurattua reunakiveystä. Alueen länsiosan röykkiöiden alapuolella olevaa terassia kairattiin inventoinnissa 2009 ja siitä saatiin havaintoja säilyneestä asuinpaikkakerroksesta. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010094 |
399 |
Tallisaari |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
238584.16600000 |
6987550.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010094 |
Kohde sijaitsee Laihia-Nikkari-Långåminne tien länsipuolella Tyllijoelta pari kilometriä lounaaseen. Aiempien tietojen mukaan (Esko Luoma) kohteessa on kahdessa ei ryhmässä röykkiöitä ja keittokuoppia (aiempi kohdekuvaus ks. seuranta).
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Luoman merkitsemistä koordinaattipisteistä eikä niiden läheisyydestä havaittu merkkejä röykkiöistä tai kuopanteista. Alue, jolla em. rakenteiden pitäisi sijaita on lohkareista ja kivikkoista. Mahdollisesti kyse on ollut luonnollisista kivikoista. Kuopanteiden likamaa ja hiiliesiintymät eivät ole vahvistettuja arkeologisesti, joten on hyvin epävarmaa onko aluella muinaisjäännöstä, ainakaan sitä ei voitu osoittaa vuoden 2011 inventoinnin perusteella. Alue kasvaa kuusimetsää, aluskasvillisuus on varvukkoa. |
| metsakeskus.399010095 |
399 |
Lähdeskorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
246778.00000000 |
6982663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010095 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Aiemman vuodelta 1996 olevan kohdekuvauksen mukaan: "Keskikylän ylämailla, Murhaastolle vievän maantien varrella olevan Isokorpi-nimisen viljelyaukean eteläreunalla, vajaa kilometri maantieltä itään pohjoisrinteessä, viljelysmaan reunasta muutamia kymmeniä metriä on vesaikossa kaksi röykkiötä, jotka on joskus perusteellisesti pengottu ja levitelty. Näistä jonkinverran itään pellon reunan tuntumassa on tiheässä metsikössä kaareva maan- ja kivensekaista vallimuodostuma, jonka tarkoitus tuntematon. Valli on ihmistoiminnan tulosta,mahdollisesti varsin myöhäiseltä ajalta."
Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin, että aiemmassa kuvauksessa mainittu vallin muotoinen muodostelma osoittautui halkaisijaltaan noin nelimetriseksi rinkelin muotoiseksi röykkiöksi. Se sijaitsee rinteessä, tiheässä kuusikossa.
Noin 400 metriä tästä länteen, noin 30 metriä pellon eteläpuolella, kallion päällä on hajanaista kiveystä noin 20 metriä leveällä alueella. Aiemmassa kuvauksessa mainittua toista erillistä kiveystä ei näkynyt. Alue kasvaa tiheää vesakkoa, kallion päällä oleva kiveys on sammaloitunut. Etäisyys Lähdeskorven kohteeseen on niin pitkä, että kiveyksestä muodostettiin oma muinaisjäännöskohtensa, Lähdeskorpi 2. |
| metsakeskus.399010096 |
399 |
Järvineva itä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
249010.00000000 |
6981703.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010096 |
Kohde sijaitsee Laihian kylänpäässä, Jurvantien ja Vanhan Jurvantien risteyksestä 170 metriä itään. Vapaa-ajattelijoiden hautausmaa on noin 100 metriä kohteen luoteispuolella. Röykkiö on viljelysmaan pohjoisreunalla moreenimäellä. Röykkiön koko on noin 6 x 8 metriä ja se on kasattu ison kiven ympärille. Kiveys on matala, turpeen peittämä. Kohde ei ole kiistaton muinaishauta.
Paikalla on suoritettu syksyllä 2006 hakkuut, joiden yhteydessä kohde tarkastettu 15.9.2006. Kohde tarkastettiin myös vuoden 2011 inventoinnissa, jolloin alue kasvoi ruohoa ja nuorta vesakkoa.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010097 |
399 |
Haudanmäki 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
249502.00000000 |
6983237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010097 |
Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, Jurvantien ja Tampereentien välissä olevan Haudanmäen etelälaidalla. Elorannan tilan pihapiirissä, ulkorakennuksen takaseinän vieressä, on matala noin puolitoista metriä leveä kivi, jossa on kaksi selvää pyöreää kuppia noin 5 cm päässä toisistaan. Kuppien läpimitta on 5-7 cm.
Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin, että kohteen koordinaateissa oli noin 30 metrin virhe, joiden mukaan kivi oli mäellä eikä pihapiirissä, vaikka kuvauksessa niin oli jo aiemmin todettu.
Kohteen yläpuolella mäen päällä sijaitsee röykkiö, kohdenumero 399 01 0061 (Haudanmäki).
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010098 |
399 |
Tyyvinperkoo A-B |
10002 |
12004 |
13000 |
11000 |
27000 |
237166.74300000 |
6985363.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010098 |
Aiempien tietojen mukaan Nikkarin Pahaluoman pohjoispuolella olevalla Koriamäellä on Laihia-Nikkari maantien molemilla puolilla röykkiöitä:
A) seitsemän pientä,matalaa röykkiötä ,metsässä, maantien itäpuolella ( inv 1952:508-514). Ei tutkittu. Osa mahdollisesti esihistoriallisia? viljelysröykkiöitä.(koordinaatit A:sta)
B) viisi pientä,matalaa röykkiötä maantieltä n. 400 m länteen Koriamäen länsikärjessä Ei tutkittu.
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 ja 2012 inventoinnissa. Noin kymmenen metriä tiestä itään havaittiin hieman epämääräistä kivikkoa, mutta selkeitä röykkiörakenteita ei löytynyt. Kohde lienee osittain tuhoutunut tietä uusittaessa. Ryhmän B röykkiöitä ei löydetty, sen sijaan Korianmäen länsiosassa hieman peltojen pohjoispuolella havaittiin muutamia tuoreita raivausröykkiöitä. |
| metsakeskus.399010099 |
399 |
Kivoonsaaret |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
248570.00000000 |
6980890.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010099 |
Ilmoitus Rokamaannevalla kahdella suosaarella olevista röykkiöistä: Kivoonsaarella yksi ja Puntarinsaarella yksi röykkiö (1985/Esko Luoma ).
Kohde sijaitsee Rokamaannevaan pistävällä Kivoonsaaret nimisellä kallioniemekkeellä. Kohteen itäpuolella kulkee tie 687 Kylänpää – Pyörni. Maasto on harvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus on pääasiassa sammalia ja jäkäliä. Alueella on paikoin luonnollisia kivikoita.
Kohteessa on yksi suorakaiteenmuotoinen, 12x2 metrin kokoinen röykkiö. Sen korkeus on noin 0,5 metriä, mutta se on rakennettu melko suurikokoisista kivistä, joten se erottuu maastosta hyvin. Röykkiön suunta on luoteis-kaakko, ja se on rakennettu kalliopohjalle. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
Vuoden 2011 inventoinnissa Puntarinsaarella ei havaittu selvää röykkiötä. Ainoa rakenne, joka voisi olla ihmisen tekemä on kuoppa, jossa on mahdollisesti matala kivivalli. Kuopan halkaisija on noin metri ja syvyys alle puoli metriä. Alue on hyvin kivikkoinen. Kohde erotettiin omaksi muinaisjäännöskohteekseen, koska se sijaitsee selvästi erillään. |
| metsakeskus.399010101 |
399 |
Kullerinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
245435.40800000 |
6989331.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010101 |
Aronkylässä, Päkintien varressa, pieni tasapohjainen kivikkorinteiden ympäröimä kattilalaakso, jonka reunoilla asuinpaikka ja röykkiöitä kolmessa ryhmässä.
Kohde sijaitsee Aronkylässä, Päkintien molemmin puolin, peltojen ympäröimällä metsäisellä mäellä. Melko polveilevassa maastossa sijaitsevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta ja varpuja. Tien pohjoispuolella olevilla palstoilla on tehty äestys 1980-90-luvuilla ja alueet ovat monin paikoin heinittyneet. Harjanteen lakialueilla on monin paikoin kalliopaljastumia.
Varhaisempien arkistotietojen perusteella alueella on:
A) laakson pohjoispuolella, varhaismetallikautinen asuinpaikka ja 19 röykkiötä;
B) laakson eteläpuolella, metsämaalla, 18:n röykkiön laajahko ryhmä sekä
C) Päkintien eteläpuolella, vastapäätä ryhmää B, on 8 röykkiötä.
Kohde tarkastettiin pikaisesti inventoinnissa 2009 ja siellä dokumentoitiin kolme röykkiötä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Ryhmän A asuinpaikalla on tehty koekaivaus ja sen röykkiöistä on tutkittu kaksi, muut ryhmät ovat tutkimatta. Asuinpaikalta löytyi Morbyn keramiikkaa, hiukan kvartsia ja palanutta luuta. Toisen tutkitun röykkiön alla olevasta hiilikerroksesta on saatu ajoitus cal 1120-1270 AD, eli se sijoittuu varhaiseen keskiaikaan. |
| metsakeskus.399010101 |
399 |
Kullerinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
245435.40800000 |
6989331.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010101 |
Aronkylässä, Päkintien varressa, pieni tasapohjainen kivikkorinteiden ympäröimä kattilalaakso, jonka reunoilla asuinpaikka ja röykkiöitä kolmessa ryhmässä.
Kohde sijaitsee Aronkylässä, Päkintien molemmin puolin, peltojen ympäröimällä metsäisellä mäellä. Melko polveilevassa maastossa sijaitsevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta ja varpuja. Tien pohjoispuolella olevilla palstoilla on tehty äestys 1980-90-luvuilla ja alueet ovat monin paikoin heinittyneet. Harjanteen lakialueilla on monin paikoin kalliopaljastumia.
Varhaisempien arkistotietojen perusteella alueella on:
A) laakson pohjoispuolella, varhaismetallikautinen asuinpaikka ja 19 röykkiötä;
B) laakson eteläpuolella, metsämaalla, 18:n röykkiön laajahko ryhmä sekä
C) Päkintien eteläpuolella, vastapäätä ryhmää B, on 8 röykkiötä.
Kohde tarkastettiin pikaisesti inventoinnissa 2009 ja siellä dokumentoitiin kolme röykkiötä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Ryhmän A asuinpaikalla on tehty koekaivaus ja sen röykkiöistä on tutkittu kaksi, muut ryhmät ovat tutkimatta. Asuinpaikalta löytyi Morbyn keramiikkaa, hiukan kvartsia ja palanutta luuta. Toisen tutkitun röykkiön alla olevasta hiilikerroksesta on saatu ajoitus cal 1120-1270 AD, eli se sijoittuu varhaiseen keskiaikaan. |
| metsakeskus.399010101 |
399 |
Kullerinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
245435.40800000 |
6989331.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010101 |
Aronkylässä, Päkintien varressa, pieni tasapohjainen kivikkorinteiden ympäröimä kattilalaakso, jonka reunoilla asuinpaikka ja röykkiöitä kolmessa ryhmässä.
Kohde sijaitsee Aronkylässä, Päkintien molemmin puolin, peltojen ympäröimällä metsäisellä mäellä. Melko polveilevassa maastossa sijaitsevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta ja varpuja. Tien pohjoispuolella olevilla palstoilla on tehty äestys 1980-90-luvuilla ja alueet ovat monin paikoin heinittyneet. Harjanteen lakialueilla on monin paikoin kalliopaljastumia.
Varhaisempien arkistotietojen perusteella alueella on:
A) laakson pohjoispuolella, varhaismetallikautinen asuinpaikka ja 19 röykkiötä;
B) laakson eteläpuolella, metsämaalla, 18:n röykkiön laajahko ryhmä sekä
C) Päkintien eteläpuolella, vastapäätä ryhmää B, on 8 röykkiötä.
Kohde tarkastettiin pikaisesti inventoinnissa 2009 ja siellä dokumentoitiin kolme röykkiötä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Ryhmän A asuinpaikalla on tehty koekaivaus ja sen röykkiöistä on tutkittu kaksi, muut ryhmät ovat tutkimatta. Asuinpaikalta löytyi Morbyn keramiikkaa, hiukan kvartsia ja palanutta luuta. Toisen tutkitun röykkiön alla olevasta hiilikerroksesta on saatu ajoitus cal 1120-1270 AD, eli se sijoittuu varhaiseen keskiaikaan. |
| metsakeskus.399010101 |
399 |
Kullerinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
245435.40800000 |
6989331.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010101 |
Aronkylässä, Päkintien varressa, pieni tasapohjainen kivikkorinteiden ympäröimä kattilalaakso, jonka reunoilla asuinpaikka ja röykkiöitä kolmessa ryhmässä.
Kohde sijaitsee Aronkylässä, Päkintien molemmin puolin, peltojen ympäröimällä metsäisellä mäellä. Melko polveilevassa maastossa sijaitsevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta ja varpuja. Tien pohjoispuolella olevilla palstoilla on tehty äestys 1980-90-luvuilla ja alueet ovat monin paikoin heinittyneet. Harjanteen lakialueilla on monin paikoin kalliopaljastumia.
Varhaisempien arkistotietojen perusteella alueella on:
A) laakson pohjoispuolella, varhaismetallikautinen asuinpaikka ja 19 röykkiötä;
B) laakson eteläpuolella, metsämaalla, 18:n röykkiön laajahko ryhmä sekä
C) Päkintien eteläpuolella, vastapäätä ryhmää B, on 8 röykkiötä.
Kohde tarkastettiin pikaisesti inventoinnissa 2009 ja siellä dokumentoitiin kolme röykkiötä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Ryhmän A asuinpaikalla on tehty koekaivaus ja sen röykkiöistä on tutkittu kaksi, muut ryhmät ovat tutkimatta. Asuinpaikalta löytyi Morbyn keramiikkaa, hiukan kvartsia ja palanutta luuta. Toisen tutkitun röykkiön alla olevasta hiilikerroksesta on saatu ajoitus cal 1120-1270 AD, eli se sijoittuu varhaiseen keskiaikaan. |
| metsakeskus.399010102 |
399 |
Peltomaan Palomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
244661.00000000 |
6983670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010102 |
Kohde sijaitsee Laihian Peltomaassa , Keskikyläntien pohjoispuolisella mäkialueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa, jolloin sen röykkiöitä ja keittokuoppia paikannettiin Peter Holmbladin vuoden 2007 kartoituksen perusteella (ks. tutkimukset välilehti).
Välittömästi tien viereisellä kumpareella on kaksi röykkiötä ja niistä pohjoiseen noin 100 metriä olevalla mäellä yksi lisää. Röykkiöiden lisäksi kohteessa on epämääräisempiä kiveyksiä, joiden muoto ja koko eivät kovin hyvin hahmotu. Kivirakenteiden ohella kohteessa on myös kuoppia, joista monet on todettu keittokuopiksi. Vuoden 2012 inventoinnissa havaitut rakenteet on listattu alakohteisiin.
Kohde liittyy välittömästi sen länsipuolella oleviin Peltomaan Palomäki 2 ja Alatalo/Jätinhaudanmaan pronssikautisiin kohteisiin. |
| metsakeskus.399010102 |
399 |
Peltomaan Palomäki |
10002 |
12016 |
13155 |
11028 |
27000 |
244661.00000000 |
6983670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010102 |
Kohde sijaitsee Laihian Peltomaassa , Keskikyläntien pohjoispuolisella mäkialueella. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa, jolloin sen röykkiöitä ja keittokuoppia paikannettiin Peter Holmbladin vuoden 2007 kartoituksen perusteella (ks. tutkimukset välilehti).
Välittömästi tien viereisellä kumpareella on kaksi röykkiötä ja niistä pohjoiseen noin 100 metriä olevalla mäellä yksi lisää. Röykkiöiden lisäksi kohteessa on epämääräisempiä kiveyksiä, joiden muoto ja koko eivät kovin hyvin hahmotu. Kivirakenteiden ohella kohteessa on myös kuoppia, joista monet on todettu keittokuopiksi. Vuoden 2012 inventoinnissa havaitut rakenteet on listattu alakohteisiin.
Kohde liittyy välittömästi sen länsipuolella oleviin Peltomaan Palomäki 2 ja Alatalo/Jätinhaudanmaan pronssikautisiin kohteisiin. |
| metsakeskus.399010103 |
399 |
Värkkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
243493.20300000 |
6986399.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010103 |
Riitanevan kaakkoispuolella, peltomaa-Mietylä maantien itäpuolella, mäenkumpareeella Hietasen talosta itään on hakkuuaukealla suurehko röykkiö, läpimitta n 6-8 m, sammaloitunut, keskeltä kuopalla, hakkuujätteiden peitossa. Lähistöllä ainakin kolme pienempää, läpimitta 2-4 m. Röykkiöt ovat n. 50 x 100 m alalla. Röykkiöitä saattaa mäellä olla enemmän kuin tarkastuksen yhteydessä voitiin todeta. Mäen koillisreunalla on yksi keittokuoppa/palokivikuoppa, joka todennettu kairaamalla.
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa, mutta alueelta ei havaittu yhtään röykkiötä. |
| metsakeskus.399010104 |
399 |
Kärmesnevanmäki 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
242332.66300000 |
6985931.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010104 |
Isonkorventien varressa, kivikkoisilla mäillä, pieniä röykkiöitä.
Kohde sijaitsee Laihian keskustasta länteen johtavan Isonkorventien varressa, Kotanevalle pistävän metsäautotien risteyksen tuntumassa. Paikalla olevien laajojen suoalueiden välissä on erittäin kivisiä saarekkeita, joilta tunnetaan useita kymmeniä röykkiöitä. Eri metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa istutusmetsää ja osa palstoista on hiljattain äestetty. Maasto on erittäin vaikeakulkuista kivisyyden ja kasvillisuuden takia.
Isonkorventien varressa on aikaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 23 röykkiötä tai latomusta, joista Mirja Miettinen on tutkinut kolme kaivauksin vuonna 1985. Inventoinnissa 2009 pikaisen käynnin yhteydessä paikalla dokumentoitiin kolme latomusta ja yksi kuoppa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Vuoden 2011 inventoinnissa kohteeseen lisättiin uusia alakohteita. |
| metsakeskus.399010105 |
399 |
Torstilan Palometsä 1 |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
239087.00200000 |
6978501.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010105 |
Kohde sijaitsee Laihian lounaisosassa, Poolasta Lounaalaan vievän paikallistien varrella, tieltä runsaat 1100 m lounaaseen. Aiempien tietojen (Esko Luoma 1985) mukaan "Torstilan kylän metsämaalla ns. Palometsässä on Isonevan eteläpuolella Torstilan-Kylänpään kylien rajalla pienehkö,matala kiviröykkiö." Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa, mutta röykkiötä ei havaittu. |
| metsakeskus.399010107 |
399 |
Leppäkoskenhakkoos |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
235173.00000000 |
6983873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010107 |
Kohde sijaitsee Laihian Nikkarissa Madesjoen eteläpuolella. Aiemmin kohteeseen kuuluivat laajalla yli kilometrin mittaisella alueella havaitut röykkiöt, mutta vuoden 2011 inventoinnissa kohteesta on muodostettu useita erillisiä muinaisjäännöskohteita. Leppäkoskenhakkoos käsittää nyt vain Korpelan tilan luoteispuolella olevat rakenteet, joihin kuuluu mm. useita röykkiöitä, joista suurin osa vaikuttaa selvästi viljelyröykköiltä, ja rakennuksen pohjakiveyksiä. Muutamia kohteita on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä, mutta kyseessä on historiallisen ajan jäännöksistä. Alue kasvaa tiheääa vesakkoa ja on selvästi vanhaa peltoa. Rakennuksen pohjakiveykset ovat mäentönkällä lähellä jokea.
Alue on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. Mikäli alueelle kohdistuu maankäyttöä, on syytä harkita kohteen suojelutarvetta ja arvioida yksittäisten rakenteiden ikää ja tarkoitusta vielä tarkemmin. On luultavaa, että yksittäisiä viljelyröykkiöitä on vielä laajemmalla alueella kuin vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin, koska tiheä kasvillisuus vaikeuttaa niiden kartoitusta. |
| metsakeskus.399010108 |
399 |
Viirikallio 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
236754.90200000 |
6986091.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010108 |
Viirikallio sijaitsee Laihian ja Mustasaaren/Sulvan rajan lähellä, Tyllijoentien länsipuolella, kunnanrajan ja maantien välillä. Alueen läpi kulkee Helinevan metsäautotie. Aluella on useita kymmeniä röykkiöitä ja latomuksia, pronssi-/rautakautinen asuinpaikka ja keittokuoppia.
Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen keskiosassa, alueen läpi kulkevan Helinevan tien eteläpuolella, tiestä n. 230 m lounaaseen. Paikalla on loivasti kaakkoon, kohti suota laskeutuva rinne, jossa olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluetta on äestetty 1980-1990-luvuilla. Inventoinnin 2009 aikana rinteessä kasvoi tiheä mäntytaimikko. Aluskasvillisuutena on sammal, varvut, heinät; soistuvissa kohdissa suokasvit.
Viirikallio on seudun korkeimpia kohtia (39,4 m). Sen etelä- ja kaakkoisrinteellä on yhteensä viisi röykkiöryhmää (a-f), joista yhteen (a) liittyy varhaismetallikautinen asuinpaikka keittokuoppineen. Asuinpaikan alapuolella rinteellä olevista röykkiöistä on tutkittu vuosina 1987-1989 kaksi. Niistä toinen oli matala, (suorakulmainen) ja peitetty punaisilla hiekkakivilaatoilla. Toinen röykkiö oli pitkänomainen, päihin kapeneva (laivan/veneen muotoinen) ja siinä oli ladotut seinämät. Kumpikin röykkiö oli löydötön. Pääosa Viirikallion ryhmien röykkiöistä on matalia ja pieniä, läpimitta noin 2-6 metriä. Joukkoon mahtuu kuitenkin muutamia suurempiakin röykkiöitä.
Asuinpaikalta löytyi kaivauksissa epineoliittista/varhaismetallikautista keramiikkaa sekä runsaasti hyvälaatuisia kvartsiesineitä. Kahdesta kuoppaliedestä on varhaismetallikautinen ajoitus/kalibroituina 600-360 BC ja 800-250 BC. |
| metsakeskus.399010108 |
399 |
Viirikallio 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
236754.90200000 |
6986091.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010108 |
Viirikallio sijaitsee Laihian ja Mustasaaren/Sulvan rajan lähellä, Tyllijoentien länsipuolella, kunnanrajan ja maantien välillä. Alueen läpi kulkee Helinevan metsäautotie. Aluella on useita kymmeniä röykkiöitä ja latomuksia, pronssi-/rautakautinen asuinpaikka ja keittokuoppia.
Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen keskiosassa, alueen läpi kulkevan Helinevan tien eteläpuolella, tiestä n. 230 m lounaaseen. Paikalla on loivasti kaakkoon, kohti suota laskeutuva rinne, jossa olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluetta on äestetty 1980-1990-luvuilla. Inventoinnin 2009 aikana rinteessä kasvoi tiheä mäntytaimikko. Aluskasvillisuutena on sammal, varvut, heinät; soistuvissa kohdissa suokasvit.
Viirikallio on seudun korkeimpia kohtia (39,4 m). Sen etelä- ja kaakkoisrinteellä on yhteensä viisi röykkiöryhmää (a-f), joista yhteen (a) liittyy varhaismetallikautinen asuinpaikka keittokuoppineen. Asuinpaikan alapuolella rinteellä olevista röykkiöistä on tutkittu vuosina 1987-1989 kaksi. Niistä toinen oli matala, (suorakulmainen) ja peitetty punaisilla hiekkakivilaatoilla. Toinen röykkiö oli pitkänomainen, päihin kapeneva (laivan/veneen muotoinen) ja siinä oli ladotut seinämät. Kumpikin röykkiö oli löydötön. Pääosa Viirikallion ryhmien röykkiöistä on matalia ja pieniä, läpimitta noin 2-6 metriä. Joukkoon mahtuu kuitenkin muutamia suurempiakin röykkiöitä.
Asuinpaikalta löytyi kaivauksissa epineoliittista/varhaismetallikautista keramiikkaa sekä runsaasti hyvälaatuisia kvartsiesineitä. Kahdesta kuoppaliedestä on varhaismetallikautinen ajoitus/kalibroituina 600-360 BC ja 800-250 BC. |
| metsakeskus.399010108 |
399 |
Viirikallio 1 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
236754.90200000 |
6986091.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010108 |
Viirikallio sijaitsee Laihian ja Mustasaaren/Sulvan rajan lähellä, Tyllijoentien länsipuolella, kunnanrajan ja maantien välillä. Alueen läpi kulkee Helinevan metsäautotie. Aluella on useita kymmeniä röykkiöitä ja latomuksia, pronssi-/rautakautinen asuinpaikka ja keittokuoppia.
Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen keskiosassa, alueen läpi kulkevan Helinevan tien eteläpuolella, tiestä n. 230 m lounaaseen. Paikalla on loivasti kaakkoon, kohti suota laskeutuva rinne, jossa olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluetta on äestetty 1980-1990-luvuilla. Inventoinnin 2009 aikana rinteessä kasvoi tiheä mäntytaimikko. Aluskasvillisuutena on sammal, varvut, heinät; soistuvissa kohdissa suokasvit.
Viirikallio on seudun korkeimpia kohtia (39,4 m). Sen etelä- ja kaakkoisrinteellä on yhteensä viisi röykkiöryhmää (a-f), joista yhteen (a) liittyy varhaismetallikautinen asuinpaikka keittokuoppineen. Asuinpaikan alapuolella rinteellä olevista röykkiöistä on tutkittu vuosina 1987-1989 kaksi. Niistä toinen oli matala, (suorakulmainen) ja peitetty punaisilla hiekkakivilaatoilla. Toinen röykkiö oli pitkänomainen, päihin kapeneva (laivan/veneen muotoinen) ja siinä oli ladotut seinämät. Kumpikin röykkiö oli löydötön. Pääosa Viirikallion ryhmien röykkiöistä on matalia ja pieniä, läpimitta noin 2-6 metriä. Joukkoon mahtuu kuitenkin muutamia suurempiakin röykkiöitä.
Asuinpaikalta löytyi kaivauksissa epineoliittista/varhaismetallikautista keramiikkaa sekä runsaasti hyvälaatuisia kvartsiesineitä. Kahdesta kuoppaliedestä on varhaismetallikautinen ajoitus/kalibroituina 600-360 BC ja 800-250 BC. |
| metsakeskus.399010108 |
399 |
Viirikallio 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
236754.90200000 |
6986091.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010108 |
Viirikallio sijaitsee Laihian ja Mustasaaren/Sulvan rajan lähellä, Tyllijoentien länsipuolella, kunnanrajan ja maantien välillä. Alueen läpi kulkee Helinevan metsäautotie. Aluella on useita kymmeniä röykkiöitä ja latomuksia, pronssi-/rautakautinen asuinpaikka ja keittokuoppia.
Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen keskiosassa, alueen läpi kulkevan Helinevan tien eteläpuolella, tiestä n. 230 m lounaaseen. Paikalla on loivasti kaakkoon, kohti suota laskeutuva rinne, jossa olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluetta on äestetty 1980-1990-luvuilla. Inventoinnin 2009 aikana rinteessä kasvoi tiheä mäntytaimikko. Aluskasvillisuutena on sammal, varvut, heinät; soistuvissa kohdissa suokasvit.
Viirikallio on seudun korkeimpia kohtia (39,4 m). Sen etelä- ja kaakkoisrinteellä on yhteensä viisi röykkiöryhmää (a-f), joista yhteen (a) liittyy varhaismetallikautinen asuinpaikka keittokuoppineen. Asuinpaikan alapuolella rinteellä olevista röykkiöistä on tutkittu vuosina 1987-1989 kaksi. Niistä toinen oli matala, (suorakulmainen) ja peitetty punaisilla hiekkakivilaatoilla. Toinen röykkiö oli pitkänomainen, päihin kapeneva (laivan/veneen muotoinen) ja siinä oli ladotut seinämät. Kumpikin röykkiö oli löydötön. Pääosa Viirikallion ryhmien röykkiöistä on matalia ja pieniä, läpimitta noin 2-6 metriä. Joukkoon mahtuu kuitenkin muutamia suurempiakin röykkiöitä.
Asuinpaikalta löytyi kaivauksissa epineoliittista/varhaismetallikautista keramiikkaa sekä runsaasti hyvälaatuisia kvartsiesineitä. Kahdesta kuoppaliedestä on varhaismetallikautinen ajoitus/kalibroituina 600-360 BC ja 800-250 BC. |
| metsakeskus.399010108 |
399 |
Viirikallio 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
236754.90200000 |
6986091.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010108 |
Viirikallio sijaitsee Laihian ja Mustasaaren/Sulvan rajan lähellä, Tyllijoentien länsipuolella, kunnanrajan ja maantien välillä. Alueen läpi kulkee Helinevan metsäautotie. Aluella on useita kymmeniä röykkiöitä ja latomuksia, pronssi-/rautakautinen asuinpaikka ja keittokuoppia.
Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen keskiosassa, alueen läpi kulkevan Helinevan tien eteläpuolella, tiestä n. 230 m lounaaseen. Paikalla on loivasti kaakkoon, kohti suota laskeutuva rinne, jossa olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluetta on äestetty 1980-1990-luvuilla. Inventoinnin 2009 aikana rinteessä kasvoi tiheä mäntytaimikko. Aluskasvillisuutena on sammal, varvut, heinät; soistuvissa kohdissa suokasvit.
Viirikallio on seudun korkeimpia kohtia (39,4 m). Sen etelä- ja kaakkoisrinteellä on yhteensä viisi röykkiöryhmää (a-f), joista yhteen (a) liittyy varhaismetallikautinen asuinpaikka keittokuoppineen. Asuinpaikan alapuolella rinteellä olevista röykkiöistä on tutkittu vuosina 1987-1989 kaksi. Niistä toinen oli matala, (suorakulmainen) ja peitetty punaisilla hiekkakivilaatoilla. Toinen röykkiö oli pitkänomainen, päihin kapeneva (laivan/veneen muotoinen) ja siinä oli ladotut seinämät. Kumpikin röykkiö oli löydötön. Pääosa Viirikallion ryhmien röykkiöistä on matalia ja pieniä, läpimitta noin 2-6 metriä. Joukkoon mahtuu kuitenkin muutamia suurempiakin röykkiöitä.
Asuinpaikalta löytyi kaivauksissa epineoliittista/varhaismetallikautista keramiikkaa sekä runsaasti hyvälaatuisia kvartsiesineitä. Kahdesta kuoppaliedestä on varhaismetallikautinen ajoitus/kalibroituina 600-360 BC ja 800-250 BC. |
| metsakeskus.399010108 |
399 |
Viirikallio 1 |
10002 |
12016 |
13155 |
11028 |
27000 |
236754.90200000 |
6986091.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010108 |
Viirikallio sijaitsee Laihian ja Mustasaaren/Sulvan rajan lähellä, Tyllijoentien länsipuolella, kunnanrajan ja maantien välillä. Alueen läpi kulkee Helinevan metsäautotie. Aluella on useita kymmeniä röykkiöitä ja latomuksia, pronssi-/rautakautinen asuinpaikka ja keittokuoppia.
Kohde sijaitsee Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen keskiosassa, alueen läpi kulkevan Helinevan tien eteläpuolella, tiestä n. 230 m lounaaseen. Paikalla on loivasti kaakkoon, kohti suota laskeutuva rinne, jossa olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluetta on äestetty 1980-1990-luvuilla. Inventoinnin 2009 aikana rinteessä kasvoi tiheä mäntytaimikko. Aluskasvillisuutena on sammal, varvut, heinät; soistuvissa kohdissa suokasvit.
Viirikallio on seudun korkeimpia kohtia (39,4 m). Sen etelä- ja kaakkoisrinteellä on yhteensä viisi röykkiöryhmää (a-f), joista yhteen (a) liittyy varhaismetallikautinen asuinpaikka keittokuoppineen. Asuinpaikan alapuolella rinteellä olevista röykkiöistä on tutkittu vuosina 1987-1989 kaksi. Niistä toinen oli matala, (suorakulmainen) ja peitetty punaisilla hiekkakivilaatoilla. Toinen röykkiö oli pitkänomainen, päihin kapeneva (laivan/veneen muotoinen) ja siinä oli ladotut seinämät. Kumpikin röykkiö oli löydötön. Pääosa Viirikallion ryhmien röykkiöistä on matalia ja pieniä, läpimitta noin 2-6 metriä. Joukkoon mahtuu kuitenkin muutamia suurempiakin röykkiöitä.
Asuinpaikalta löytyi kaivauksissa epineoliittista/varhaismetallikautista keramiikkaa sekä runsaasti hyvälaatuisia kvartsiesineitä. Kahdesta kuoppaliedestä on varhaismetallikautinen ajoitus/kalibroituina 600-360 BC ja 800-250 BC. |
| metsakeskus.399010109 |
399 |
Rautakallio 5 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
236284.09800000 |
6984921.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010109 |
Laihian Nikkarilla, Rautakallion metsäalueeseen kuuluvan mäenkumpareen pohjoisrinteessä maantien ja Pahaluoman eteläpuolella olevassa metsässä kaksi röykkiöryhmää.
Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella, Tyllijoentien ja Pahaluoman eteläpuolella, metsäisessä rinteessä. Alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista ja paikoin metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja vaikeakulkuista.
Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 33 röykkiötä tai latomusta. Inventoinnissa 2009 alueella dokumentoitiin 13 latomusta ja viisi röykkiötä, jotka sijaitseva 27,5 m mpy korkeuskäyrän yläpuolelle nousevalle harjanteelle ja sen rinteille kahtena ryhmänä. Röykkiöryhmien läheisyydessä on raivattuja alueita, joilla kasvillisuus muuttuu lehtomaiseksi. Peruskartan muinaisjäännösmerkki on rajakiveyksen kohdalla eikä muinaisjäännösalueella. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän kylän tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä länsipäästään Torstilaan. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010110 |
399 |
Kirkonmetsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
234910.00000000 |
6981078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010110 |
Kohde sijaitsee Laihian lounaiskulmassa Maalahden rajan tuntumassa. Kohde tarkistettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Aiemmin kohteeseen on kuulunut kolme eri ryhmää, jotka sijaitsevat laajalla alueella (ks. seuranta välilehti). Kohteet ovat A. Yhteisenmäki, B. Tuppirämäkkä ja C. Ketunkivenmäki. Vuoden 2011 inventoinnin tuloksena kohde on nyt jaettu kahteen eri muinaisjäännöskohteeseen: Kirkonmetsä (entinen Yhteisenmäki) ja Tuppirämäkkä. Ketunkivenmäestä ei löydetty muinaisjäännöksiä vuoden 2011 inventoinnissa, vaan siellä olleet kasat ja röykkiöt olivat myöhempien kaiveluiden tulosta.
Kirkonmetsän alueella röykkiöitä havaittiin varttuneessa kuusikossa ja sen pohjoispuolisella hakkuuaukealla. Röykkiöitä löytyi yhteensä 14 kpl. Suurin röykkiöistä on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä ja erottuu selvästi maastossa. Muut röykkiöt ovat selvästi pienempiä ja ne on usein kasattu ison kiven viereen. Hakkuualueella olevia röykkiöitä yritettiin kartoittaa lennokkikuvauksella toukokuussa 2011, mutta osoittautui, että röykkiöitä ei pysty kuvausaineistosta erottamaan. Aluetta inventoitiin myös jalkaisin, mutta sitä ei ole käyty läpi kokonaan. Luultavasti Kirkonmetsän ja Tuppirämäkän väliltä löytyy lisää röykkiöitä.
Alue on ollut pitkään yhteismaana, joten monet röykkiöistä ovat todennäköisemmin historiallisen ajan maankäyttöön liittyviä kuin muinaishautoja.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon. |
| metsakeskus.399010110 |
399 |
Kirkonmetsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
234910.00000000 |
6981078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010110 |
Kohde sijaitsee Laihian lounaiskulmassa Maalahden rajan tuntumassa. Kohde tarkistettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Aiemmin kohteeseen on kuulunut kolme eri ryhmää, jotka sijaitsevat laajalla alueella (ks. seuranta välilehti). Kohteet ovat A. Yhteisenmäki, B. Tuppirämäkkä ja C. Ketunkivenmäki. Vuoden 2011 inventoinnin tuloksena kohde on nyt jaettu kahteen eri muinaisjäännöskohteeseen: Kirkonmetsä (entinen Yhteisenmäki) ja Tuppirämäkkä. Ketunkivenmäestä ei löydetty muinaisjäännöksiä vuoden 2011 inventoinnissa, vaan siellä olleet kasat ja röykkiöt olivat myöhempien kaiveluiden tulosta.
Kirkonmetsän alueella röykkiöitä havaittiin varttuneessa kuusikossa ja sen pohjoispuolisella hakkuuaukealla. Röykkiöitä löytyi yhteensä 14 kpl. Suurin röykkiöistä on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä ja erottuu selvästi maastossa. Muut röykkiöt ovat selvästi pienempiä ja ne on usein kasattu ison kiven viereen. Hakkuualueella olevia röykkiöitä yritettiin kartoittaa lennokkikuvauksella toukokuussa 2011, mutta osoittautui, että röykkiöitä ei pysty kuvausaineistosta erottamaan. Aluetta inventoitiin myös jalkaisin, mutta sitä ei ole käyty läpi kokonaan. Luultavasti Kirkonmetsän ja Tuppirämäkän väliltä löytyy lisää röykkiöitä.
Alue on ollut pitkään yhteismaana, joten monet röykkiöistä ovat todennäköisemmin historiallisen ajan maankäyttöön liittyviä kuin muinaishautoja.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon. |
| metsakeskus.399010111 |
399 |
Uusikytö |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
236093.00000000 |
6982819.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010111 |
Kohde sijaitsee Laihian lounaiskulmassa Nikkarin kylässä, lähellä Maalahden rajaa. Kohteen itäpuolella ovat Suomelanmaa –niminen peltopalsta ja koillispuolella sijaitsee Helaalanneva. Kohteeseen on aiemmin kuulunut kolme erillistä ryhmää A-C, jotka vuoden 2011 inventoinnissa on erotettu omiksi kohteiksi (katso seuranta -välilehti). Ryhmä A on Uudenkydönmäki ja ryhmä C kohde Heliö.
Alue on tiheää, nuorta mänty- ja kuusimetsää, jossa on paljon kiviä. Alueella on suoritettu puuston harvennusta joitain vuosia sitten, jonka seurauksena maastossa on paikoin nähtävissä hyvin syviä metsäkoneen tai traktorin aiheuttamia uria. Kaikki löydetyt röykkiöt sijaitsevat rinteessä tai harjanteella melko lähellä tietä.
Alueen röykkiöt ovat muodoltaan hyvin erilaisia, mukana on pitkiä ja matalia röykkiöitä sekä siirtolohkareiden ja isojen kivien viereen kasattuja pieniä röykkiöitä. Joidenkin röykkiöiden viereen on pystytetty puupaalu, jossa lukee ”muinaismuisto”. Röykkiö 1 on ison kiven viereen koottu röykkiö, jonka halkaisija on kolme metriä ja jonka korkeus on 0,5-0,7 metriä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010112 |
399 |
Haisuneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
234899.00000000 |
6983474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010112 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Se sijaitsee aivan Maalahden rajan tuntumassa, noin 600 metriä Nikkarista etelää. Kallioisella kumpareella sijaitsee kolme röykkiötä, niiden länsipuolella kulkee kunnan rajaa pitkin leveä voimajohtokäytävä.
Röykkiöt ovat matalia ja niiden halkaisija on 2-3 metriä. Alue kasvaa heinää ja harvaa nuorta koivikkoa. Röykkiöt ovat todennäköisesti historiallisen ajan raivausröykkiöitä. Röykkiöt sijaitsevat noin 30 metriä peruskartan muinaisjäännösmerkistä etelään tilan rajojen tuntumassa. |
| metsakeskus.399010113 |
399 |
Palssinmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
234624.00000000 |
6981137.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010113 |
Kohde sijaitsee Laihian lounaiskulmassa, Maalahden rajan tuntumassa. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Aikaisemman tarkastuksen perusteella kohde oli jaettu neljään eri ryhmään A-D, joissa piti olla yhteensä 37 röykkiötä, joista ilmeisesti osa pronssikaudelle tyypillisiä isoja röykkiöitä (ks seuranta välilehti). Vuoden 2011 inventoinnissa löydettiin vain 3 röykkiötä, joista 2 alueelta B (röykkiöt 2 ja 3) ja röykkiö 1 alueelta D.
Havaituista röykkiöistä röykkiö 3 sijaitsee voimajohtolinjalla. Se on matala, halkaisijaltaan 2 metriä. Röykkiö 1 on havumetsässä, suuren siirtolohkareen viereen rakennettu halkaisijaltaan 4 metriä oleva röykkiö. Röykkiö 2 sijaitsee pienellä harjanteella ja se on rakennettu isojen kivien väliin. Tämän alueen puusto on melko vanhaa sekametsää, jossa on suoritettu harvennusta viimeisen 2-5 vuoden sisällä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010114 |
399 |
Kairainneva länsi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235723.00000000 |
6980200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010114 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa, jonka yhteydessä kohteesta erotettiin uudeksi muinaisjäännöskohteeksi Kairainneva länsi 2 kohde, noin 130 metriä pohjoisluoteeseen.
Kairainneva länsi sijaitsee noin 20 metriä metsäautotiestä länteen kalliokumpareella. Röykkiö on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä ja sen keskellä on kuoppa, jossa kasvaa puita. Röykkiö erottuu selvästi maastossa. Ympäröivä metsä on varttunutta havumetsää. Röykkiön ja tien välissä on ollut matala sorakuoppa, mutta röykkiö vaikuttaisi kuitenkin olevan esihistoriallinen eikä soranoton ohessa syntynyt. |
| metsakeskus.399010114 |
399 |
Kairainneva länsi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
235723.00000000 |
6980200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010114 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa, jonka yhteydessä kohteesta erotettiin uudeksi muinaisjäännöskohteeksi Kairainneva länsi 2 kohde, noin 130 metriä pohjoisluoteeseen.
Kairainneva länsi sijaitsee noin 20 metriä metsäautotiestä länteen kalliokumpareella. Röykkiö on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä ja sen keskellä on kuoppa, jossa kasvaa puita. Röykkiö erottuu selvästi maastossa. Ympäröivä metsä on varttunutta havumetsää. Röykkiön ja tien välissä on ollut matala sorakuoppa, mutta röykkiö vaikuttaisi kuitenkin olevan esihistoriallinen eikä soranoton ohessa syntynyt. |
| metsakeskus.399010115 |
301 |
Lattunen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
234904.00000000 |
6980488.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010115 |
Kohde sijaitsee Jurvan puolella! Noin 80 metriä Sarvijoesta pohjoiseen lohkareisella moreenikumpareella. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattipisteen osoittamassa kohdassa on iso siirtolohkare eikä sen lähiympäristössä havaittu röykkiöitä. Esko Luoman aiempien havaintojenmukaan alueella on 18 matalaa pientä röykkiötä.
Jurvan puolella olevalla kumpareella havaittiin muutama pieni kiviröykkiö, osa pitkulaisia ja kapeita. Tässä kohtaa on myös peruskartan muinaisjäännösmerkki. Röykkiöt reunustavat noin 10x20 metrin kokoista aluetta, joka vaikuttaa kivistä raivatulta. Vaikuttaa, että kyseessä on historiallisen ajan raivaus eikä rautakautiseen toimintaan liittyvä kohde. Hautaröykkiöitä kivikasat eivät vaikuta ainakaan olevan.
Aiempi kohdekuvaus ks. seuranta. |
| metsakeskus.399010116 |
399 |
Vuoto |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
238251.34600000 |
6975897.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010116 |
Vuodonnevan pohjoisranalla, lähellä Kurikan rajaa, epämääräisiä kiveyksiä.
Kohde sijaitsee Vuodonnevan pohjoisrannalla, lähellä Kurikan rajaa. Paikalla on ympäröivästä soistuvasta maastosta hieman korkeammalle kohoava harjanne. Paikalla kasvaa kookasta, havupuuvaltaista istutusmetsää. Sammapeitteinen pohja on kivistä ja vaikeakulkuista.
Varhaisempien arkistotietojen perusteella paikalla sijaitsee muutamia piniä, kekomaisia röykkiöitä, joitsa yksi on "uunimainen", luultavasti kiuasröykkiö. Lähellä on myös sijainnut verrattain myöhäiseltä ajalta oleva rakennuksenperusta. Inventoinnissa 2009 paikalla havaittiin epämääräinen kiveys ja matala painanne. Kyseessä ei liene muinaisjäännös. |
| metsakeskus.399010117 |
399 |
Pyyrintie 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
242594.00000000 |
6986207.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010117 |
Mirja Miettinen on vuoden 1987 tarkastuksessa jakanut kohteen alueisiin A ja B (katso seuranta välilehti). Vuoden 2011 inventoinnissa alueesta B muodostettiin oma kohteensa Pyyrintie 3. Kohde Pyyrintie 1 käsittää nyt vain Miettisen alueen A.
Kohde sijaitsee Kärmesnevan itäpuolella, Pyyrintien vieressä ja siitä sata metriä pohjoiseen. Aikaisemman tiedon mukaan kohteessa pitäisi olla röykkiöiden lisäksi kaksi palokuoppaa, joista 2011 inventoinnissa löydettiin yksi. Se sijaitsee aivan pyyrintien vieressä ja se on merkitty paalulla, jossa lukee muinaisjäännös. Röykkiöt sijaitsevat palokuopasta sata metriä lounaaseen.
Havaitut kuusi röykkiötä sijaitsevat avoimessa maastossa, jossa kasvaa hieman nuorta puustoa sekä kesän mittaan korkeaa heinää, keväällä röykkiöt erottuvat maastossa hyvin. Röykkiöiden päällä ei kasva juurikaan sammalta tms, mikä voi olla seurausta alueella tehdystä hakkuusta. Alue, jossa röykkiöt ovat, on ympäröivää maastoa matalammalla. Röykkiöalueen ympäristö on osin louhikkoa sekä tiheää nuorta vesaikkoa, josta röykkiöiden näkeminen on mahdotonta. Röykkiöitä voi siis olla enemmänkin. Osa röykkiöistä on kohtalaisen isoja, jopa kolmisen metriä halkaisijaltaan, ja suurin osa niistä on rakennettu ison kiven tai siirtolohkareen viereen. Kohde muistuttaa hyvin paljon läheistä kohdetta Pyyrintie 4.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010118 |
399 |
Karrunmaa 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
239559.00000000 |
6984413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010118 |
Kohde sijaitsee Laihian Karrunmaassa. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee Sammakkanevat ja noin kilometri etelään kulkee tie 17503 Isokylä – Poola.
Röykkiöt 1 ja 2 sijaitsevat helppokulkuisessa mäntymetsässä, jossa puuston ikä on noin 35 vuotta. Röykkiö 1 on kooltaan 6x5 m ja 0,7 m korkea. Röykkiö on reunustettu isoilla kivillä, keskiosa puolestaan on koottu pienemmistä kivistä. Osa keskiosan kivistä on heitelty eri puolille röykkiön viereen. Röykkiö erottuu maastossa hyvin. Röykkiö 2 sijaitsee röykkiöstä 1 noin 50 metriä koilliseen olevalla kallioalueella. Tämä röykkiö on pahoin hajotettu eikä sen koosta voi juuri sanoa mitään.
Kahden ison röykkiön lisäksi alueella piti olla kymmenkunta pienempää röykkiötä. Näistä löydettiin vain neljä ja ne kaikki sijaitsevat hakkuuaukealla, joka kasvaa nyt nuorta koivua ja korkeaa heinää. Havaitut röykkiöt olivat hyvin pieniä, vaikeasti havaittavia ja muodoltaan epämääräisi. Näiden funktiosta ja ajoituksesta ei voi sanoa mitään varmaa.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon. |
| metsakeskus.399010119 |
399 |
Tipuli |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
241764.00000000 |
6984929.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010119 |
Kohde sijaitsee Monnansuon lounaispuolella, Nurmion tilan ja Tipulin peltolohkon pohjoispuolella. Aiemman tiedon mukaan paikalla pitäisi olla pronssikautistyyppinen suurehko röykkiö (katso seuranta välilehti).
Vuoden 2011 inventoinnissa havaittu röykkiö sijaitsee pienellä kumpareella tiheän kuusikon keskellä. Röykkiö on pyöreä ja kekomainen ja se on rakennettu yllättävän pienikokoisista kivistä. Sen halkaisija 3 metriä ja korkeus reilu puoli metriä. Röykkiön keskellä on kaksi painaumaa; ilmeisesti röykkiötä on tongittu. Kyseessä on kuitenkin oikein sievä röykkiö.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010120 |
399 |
Karahisto-Navittasaari a+b |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
243663.00000000 |
6986169.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010120 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Lisäksi kohteen on tarkastanut Pentti Risla Vaasan museosta, liittyen alueen hakkuusuunnitelmiin vuonna 2012.
Aiempien tietojen mukaan alueella on useita ryhmiä pieniä röykkiöitä ja peruskartalla on neljä muinaisjäännösmerkkiä. Kolme merkeistä on Karahisto -nimisen viljelyaukean eteläpuolisessa metsässä noin 400 metrin matkalla ja yksi näistä noin 400 metriä lounaaseen Pruukinrämäkän eteläpuolella mäellä.
Peruskarttamerkkien kohdalta tavattiin vain yksi mahdollisesti muinaishaudaksi tulkittava latomus (nykyinen koordinaatti), muiden merkkien kohdalla ei havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa. Alueella on luontaisia kivikoita ja umpeen kasvaneita pieniä maa-aineksenottokuoppia siellä täällä. Mahdollisesti osa näistä on aiemmin tulkittu muinaisjäännöksiksi.
Aiempi kohdekuvaus ks. seuranta. |
| metsakeskus.399010121 |
399 |
Juonenkorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243528.00000000 |
6983541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010121 |
Kohde sijaitsee Laihian Peltomaassa, Palonmäen etelärinteellä. Aiempien tietojen mukaan kohteessa piti olla suuri kiviröykkiö ja siitä 270 metriä itään neliskanttinen röykkiö ja palokuoppia (vanha kohdekuvaus ks. seuranta).
Vuoden 2011 inventoinnissa todettiin, että röykkiö on itse asiassa rakkakivikko, jossa on pari kuoppaa. Tämä kohde irrotettiin omaksi muinaisjäännöskohteekseen nimeltä Juonenkorpi 2.
Täysin aiemman kuvauksen mukaista röykkiötä rakkakivikosta noin 260 metriä itään ei varmuudella voitu tunnistaa. Alueelta löytyi kuitenkin sammaloitunut matala kiveys, jonka halkaisija on noin kahdeksan metriä, kyseessä on todennäköisesti sama kiveys. Kiveyksestä noin 25 metriä länteen havaittiin kuoppa, jonka halkaisija on noin metri. Se lienee yksi aiemmissa tiedoissa mainituista palokuopista. Alue on kangasmaastoa, maapohja on hiekkaista moreenia. Puuston ikä vaihtelee, kiveyksen ja kuopan kohdalla se on varttunutta havupuustoa. Osassa aluetta kasvoi tiheää metsää ja kuoppien löytäminen oli vaikeaa. Alue on syytä inventoida vielä tarkemmin, jos sinne kohdistuu maankäyttösuunnitelmia.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010122 |
399 |
Karoonpalli |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
236067.00000000 |
6987558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010122 |
Kohde sijaitsee Laihian länsiosassa, Laihian ja Mustasaaren rajalla, voimalinja-aukealla ja sen itäpuoleisessa taimikossa. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Aiemmin kohde oli jaettu neljään eri ryhmään (a-d):
a) voimalinjalla ja sen tuntumassa 40 röykkiötä, joista arviolta 32 äestetty metsänuudistuksessa kokonaan tai osaksi rikki v. 1991. Muutamassa suurimmassa näkyvissä hiekkakivilaakoja.
b) edellisestä pohjoiseen n 130 m,osaksi voimalinjalla,osaksi sen länsipuolella 14 röykkiötä.
c) edellisestä n 260 m itäkoilliseen 10 röykkiötä ja kaksi isoa kuopannetta/kuoppaliettä, joissa palenita kiviä ja hiiltä keskellä
d) edellisestä n. 220 m itäkoilliseen, 10 röykkiötä ja iso kuopanne/kuoppaliesi, jossa palaneita kiviä ja hiiltä keskellä.
Vuoden 2011 inventoinnissa löydettiin ryhmästä a 21 röykkiötä. Ne sijaitsevat voimalinjalla ja sen itäpuolisessa nuoressa metsässä. Röykkiöt on yleensä kasattu isojen kivien ympärille tai kallion koloihin ja ne ovat melko matalia. Joukossa on muutaman isompi, joiden leveys on noin kuusi metriä. Osa röykkiöistä on selvästi näkyviä, mutta osa melko pieniä ja huomaamattomia. Muutamissa oli nähtävissä punertavia hiekkakivilaakoja. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan.
B ryhmän kohdalta ei löytynyt yhtään röykkiötä. Ryhmästä c havaittiin vain yksi palokuoppa, mutta ei röykkiöitä, samoin ryhmästä d löytyi vain iso kuoppaliesi, muttei röykkiöitä.
Ryhmistä c ja d muodostettiin vuoden 2011 inventoinnissa erilliset muinaisjäännöskohteet: Karoonpalli 2 ja Karoonpalli 3.
Inv. 2023: Uusi sähkölinja on suunniteltu kohteen sekä olevan voimajohtolinjan länsipuolelle, joten kohdetta ei kokonaisuudessaan tarkastettu maastossa. Alue on vahvasti pusikoitunut, joten röykkiöiden havaitseminen alueella on erittäin hankalaa. Muinaisjäännösalueen pohjoisosassa havaittiin muutama röykkiö, jotka olivat osaksi rikki. |
| metsakeskus.399010124 |
399 |
Isosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
242847.00000000 |
6987947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010124 |
Kohde sijaitsee Laihian Päkissä, Isosaaressa. Alue on kivikkoista ja kasvaa paikoin tiheää vesakkoa, paikoin varttunutta kuusikkoa. Aiempien tietojen mukaan alueella on 34 pientä röykkiötä 100x300 metrin alueella.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja röykkiöitä löytyi kahdeksan, ne vaikuttavat lähinnä raivausröykkiöiltä. Kuusi röykkiötä on ryppäänä Isosaaren keskellä hakkuuaukean laidassa. Yksi röykkiö on pellonlaidassa noin 50 metriä Karhun tilasta itään ja yksi noin 210 metriä itäkaakkoon pellolta johtavan kivistä raivatun ajouran varressa.
Kohde on rajattu näkyvien rakenteiden perusteella. |
| metsakeskus.399010125 |
399 |
Saarela A-B |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
239738.00000000 |
6989906.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010125 |
Kohde sijaitsee Laihian Tyllijoella, Saarelan tilan rakennuksista ja Tyllijoen tiestä noin 600 metriä länteen. Aiemman kuvauksen mukaan (ks. seuranta) alueella on röykkiöitä kahdessa ryhmässä (a ja b).
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Ryhmän a röykkiöitä ei havaittu. Alueella on lohkareisia harjanteita ja maasto on muutenkin kivinen. Alue oli vuonna 2011 hakkuuaukeana. On mahdollista, että osa aiemmin havaituista röykkiöistä on luontaisia. Ryhmän b röykkiöitä löydettiin kolme. Selvästi muinaisjäännökseksi tulkittava röykkiö sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla. Röykkiön halkaisija on noin viisi metriä ja korkeus puolisen metriä. Kaksi muuta havaittua röykkiötä eivät ole niin selviä vaan hieman tulkinnanvaraisia. Alue on kivikkoinen ja lohkareinen, joten siellä on myös luontaisia kivikoita. Alue kasvaa varttunutta sekametsää, enimmäkseen kuusta.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010126 |
399 |
Aronkylä-Luhtalanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
244256.00000000 |
6989413.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010126 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Röykkiö ja asuinpaikka alue sijaitsee peltojen keskellä olevalla laakealla moreenipohjaisella mäellä, joka kasvaa varttunutta kuusikkoa, seassa nuorempaa sekametsää. Alueen itäpäässä oleva vanha hiekkakuoppa, jonka tuntumassa vuosien 1993-1994 koekaivaukset oli tehty, on metsittynyt. Koekaivauksissa tutkittiin jäljellä ollut osa pääosin soranoton tuhoamasta asuinpaikasta. Asuinpaikka ajoittui Morby-keramiikan perusteella varhaiseen rautakauteen n. 500-0 eaa.
Alueen röykkiöitä etsittiin käyttäen apuna Esko Luoman karttamerkintöjä. Selviä röykkiörakenteita löytyi vain viisi ja muutamat luultavasti röykkiöiksi aiemmin tulkitut rakenteet vaikuttivat lähinnä luonnonkivikoilta. Röykkiöt ovat matalahkoja yleensä ison kiven viereen tai parin kiven väliin kasattuja, halkaisijaltaan 2-3 metriä. On mahdollista, että matalia röykkiöitä on ollut näkyvissä aiemmin enemmänkin, mutta ne ovat nyt kasvillisuuden peittämiä ja eivät erotu maastossa. Röykkiöt löytyivät alueelta, joka on merkitty aiemmin Aronkylä-Luhtalanmäki b -alueeksi. C-alue on edellä mainittu asuinpaikka ja a-alue on noin 200 metriä edellisistä lounaaseen sijaitseva mäki, josta ei vuonna 2012 havaittu röykkiöitä, yhtä epämääräistä kiveystä lukuunottamatta. Kyseistä kiveystä ei luokiteltu muinaisjäännökseksi.
Vanha kohdekuvaus ks. seuranta. |
| metsakeskus.399010127 |
399 |
Nikonhuhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
242587.00000000 |
6987266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010127 |
Kohde sijaitsee Laihian länsiosassa, Päkinluoman ja Riitanevan välillä Nikonhuhta-nimisen viljelyksen eteläpuolella (pellon nimi 1970 peruskartassa -huhta ja sen jälkeen painetuissa -luhta). Aiempien tietojen mukaan kahdella kivikkoisella metsäsaarekkeella on röykkiöitä kahdessa ryhmässä (Esko Luoman tieto).
A) koillinen ryhmä käsittää neljä pientä matalaa röykkiötä mäen etelärinteellä.
B) lounainen ryhmä käsittää 15 röykkiötä mäen etelä- ja loinausrinteellä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Alueen todettiin olevan kivikkoista ja lohkareista. Kasvillisuus oli nuorta metsää ja paikoin harvennusjätteiden peitossa, mikä vaikeutti havainnointia. Alueelta löytyi yksi ihmisen tekemäksi luettava röykkiö, muutama röykkiöksi luokiteltu kiveys vaikutti luonnonkivikolta. Löytynyt röykkiö sijaitsee ryhmässä a. Se on selväpiirteinen, matala röykkiö, halkaisija noin kolme metriä. Inventoinnin tuloksen perusteella muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste siirtyi noin 350 metriä koilliseen em. röykkiön kohdalle. |
| metsakeskus.399010128 |
399 |
Nauriskydönsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
249804.00000000 |
6979989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010128 |
Kohde sijaitsee Laihian Kyläinpäässä, Säivänkankaan eteläosassa ja Puurtinkorvennenvan pohjoispuolella. Syväojantie kulkeen noin 120 metriä kohteen länsipuolella.
Nauriskydönsaari -nimisellä lohkareisella moreenikumpareella on ihmisen kasaama matalahko kivikko, jossa on selkeä pyöreä kuopanne. Kivikko seuraa saarekkeen reunaa ja on laajempi kuin kuopan kohdalta paljastuva aluksi pyöreähköltä haudalta vaikuttanut osa. Ladotun kivikon kiviaines oli halkeillutta kuten saarekkeen reunoilla olevat siirtolohkareetkin ja puunkaatojen ylösnostamat kivet. Alue on joskus palanut voimakkaasti. Vaikuttaa siltä, että kyseessä ei ole kaksi erillistä röykkiötä vaan yksi pitkänomainen matala latomus. Kivikerran alainen maapohja oli tummahko, mutta kairaan jäänyt noki voi olla peräisin myös em. metsäpalosta.
Vanhan soranoton reunoilta ei löytynyt viitteitä asuinpaikasta ja turvettuneet kuopanteet sorarinteessä olivat aikaisempia maa-aineksen koeottoja eivätkä muinaisaikaisia. Todennäköisesti vanhat otot ovat jo vieneet asuinpaikalle otollisimmat osat Säivänkankaasta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa, jolloin kohde oli em. Pentti Rislan kuvauksen mukainen. Alue tosin kasvoi jo paikoin tiheää vesakkoa. |
| metsakeskus.399010129 |
399 |
Syrjälänkytö |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
252413.00000000 |
6983218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010129 |
Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, valtatie 3:n pohjoispuolella, Kuusistonmäeltä noin 1,7 km itäkoilliseen. Röykkiö on Sorrontien pohjoispuolella olevan peltoaukean itäpuolisella moreenimäellä, sen tuntumaan kulkee peltotie.
Röykkiön halkaisija on noin kuusi metriä ja korkeus arviolta 0,8 metriä. Se on kaivettu kehälle ja keskeltä pohjaan asti. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja alue kasvoi silloin pääosin yli 50-vuotiasta sekametsää.
Inventointi 2014: Rakenne on kehäröykkiö, joka on rakennettu n. 10 – 40 cm kokoisista kivistä, rakenne on pääosin sammalen peitossa, vallin päällä kasvaa n. 50 v. vanha kuusi. Röykkiön halkaisija on 6 m, kuopan halkaisija 3 m ja syvyys 0,6 m. Vallin korkeus on 0,7 m. Röykkiö sijaitsee harjanteen laen länsilaidalla n. 6 m korkean rinteen yläreunalla. Kohde ei ole inventoijien mielestä kaiveltu. Röykkiötyypin funktio on epäselvä, ei ole viitteitä, että se liittyisi hautaukseen.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010130 |
399 |
Seiminneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243040.38700000 |
6985537.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010130 |
Tojalan takamaailla, Karahistonpolun metsätien varrella, ojitetun ja osaksi metsittyneen Seiminnevan pohjoispuolella ns. Tuoresmetsän alueella on metsässä röykkiöitä ja kuoppia.
Kohde sijaitsee Peltomaalle johtavan Läntisentien länsipuolella, vanhan Karahistonpolun varressa, Seiminnevan pohjoisreunalla. Paikalla olevilla metsäpalstoilla on eri vaiheissa olevaa kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista.
Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 31 röykkiötä tai latomusta, yksi mahdollinen keittokuoppa ja viisi mahdollista pyyntikuoppaa. Inventoinnissa 2009 pikaisen käynnin yhteydessä paikalla dokumentoitiin kaksi röykkiötä, jonka perusteella niistä saatiin yleiskäsitys. Röykkiötä ja kuoppia etsittiin hyvän aikaa, mutta niitä löytyi vain kaksi. Alue on aikoinaan äestetty ja metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa röykkiöistä ja kuopista on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Röykkiöt on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Alue rajaus perustuu vielä aiempien tarkastusten pohjalta tehtyyn arvioon. Tarkennetaan vuoden 2012 kenttäkauden aikana. |
| metsakeskus.399010130 |
399 |
Seiminneva |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
243040.38700000 |
6985537.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010130 |
Tojalan takamaailla, Karahistonpolun metsätien varrella, ojitetun ja osaksi metsittyneen Seiminnevan pohjoispuolella ns. Tuoresmetsän alueella on metsässä röykkiöitä ja kuoppia.
Kohde sijaitsee Peltomaalle johtavan Läntisentien länsipuolella, vanhan Karahistonpolun varressa, Seiminnevan pohjoisreunalla. Paikalla olevilla metsäpalstoilla on eri vaiheissa olevaa kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista.
Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 31 röykkiötä tai latomusta, yksi mahdollinen keittokuoppa ja viisi mahdollista pyyntikuoppaa. Inventoinnissa 2009 pikaisen käynnin yhteydessä paikalla dokumentoitiin kaksi röykkiötä, jonka perusteella niistä saatiin yleiskäsitys. Röykkiötä ja kuoppia etsittiin hyvän aikaa, mutta niitä löytyi vain kaksi. Alue on aikoinaan äestetty ja metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On mahdollista, että osa röykkiöistä ja kuopista on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Röykkiöt on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Alue rajaus perustuu vielä aiempien tarkastusten pohjalta tehtyyn arvioon. Tarkennetaan vuoden 2012 kenttäkauden aikana. |
| metsakeskus.399010131 |
399 |
Pyyrintie 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
242819.47400000 |
6985959.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010131 |
Kohde sijaitsee Kärmesnevan kaakkoispuolella, Pyyrintien eteläpuolella. Hietasen tila on kohteesta puoli kilometriä koilliseen. Aikaisemman tiedon mukaan paikalla pitäisi olla 21 pientä ja matalaa röykkiötä, joiden halkaisija on 2-4 metriä (katso seuranta välilehti).
Vuoden 2011 inventoinnissa todettiin alueen maaston olevan toivotonta matalien röykkiöiden löytymisen kannalta. Paikalla kasvaa vanhaa mänty- ja kuusimetsää ja maata peittää paksu sammalikko. Paikoittain kasvaa myös nuorta kuusta tiheinä ryhminä, joiden keskeltä mahdollisia röykkiöitä on mahdotonta havaita. Lisäksi alue on paikoittain hyvin kivikkoista. Inventoinnissa ei havaittu yhtään sellaista kivikkoa, joka voisi olla ihmisen tekemä.
Kohteeseen aiemmin kuulunut röykkiöalue Hietasen talon eteläpuolisen pellon laidassa erotettiin vuoden 2011 inventoinnissa omaksi kohteekseen. |
| metsakeskus.399010132 |
399 |
Pötsänsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
235858.00000000 |
6985893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010132 |
Kohde sijaitsee Laihian Pahaluomassa, 300-400 metriä Mustasaaren rajasta. Suoalueiden ja peltoaukeiden välissä olevassa Pötsänsaaressa havaittiin vuonna 1985 tarkastuksessa kymmeniä pieniä röykkiöitä ja muutamia keittokuoppia (vanha kohdekuvaus ks. seuranta).
Vuoden 2011 inventoinnissa todettiin, että alue kasvaa tiheää, noin 15-vuotiasta, mäntytaimikkoa, jota oli harvennettu todennäköisesti vuonna 2010. Harvennuksessa kaadetut rangat lojuivat maastossa ja tekivät alueella kulkemisen ja havainnoitsemisen lähes mahdottomaksi. Alue käytiin pintapuolisesti läpi kahden 25 metrin korkeudella sijaitsevan kumpareen osalta, jotka ovat noin 100 metrin etäisyydellä toisistaan. Pieniä röykkiöitä oli mahdoton havaita olosuhteiden vuoksi, vain kolme röykkiötä ja yksi kuoppa löydettiin. Alue on tarkastettava uudelleen kun puusto on varttunut. Kohteesta on rajattu kaksi 30 metrin korkeuskäyrälle ja hieman sen alapuolelle sijoittuvaa kumparetta, joilla havaitut rakenteet sijaitsevat. |
| metsakeskus.399010133 |
399 |
Rautakallio 4 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
236415.04700000 |
6984701.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010133 |
Nikkarilla, Pahaluoman ja maantien eteläpuolisella Rautakallion metsäalueella, metsäisillä saarekkeilla, soiden reunoilla ja pienillä kalliopaljastumilla röykkiöitä.
Kohde sijaitsee Tyllijoentien ja Rautakalliontien välisellä alueella. Paikalle johtaa Hevosvallinrämäkältä rajalinjaa pohjoiseen johatva polku. Muuten soistuvasta maastosta kohoaa ympäristöään hieman korkeammalle harjanne, joka on laeltaan osin kallioinen. Muuten alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on kivikkoista, pusikoitunutta ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista ja vaikeakulkuista.
Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 20 röykkiötä tai latomusta. Inventoinnissa 2009 harjanteen laella ja reunoilla havaittiin pieniä latomuksia, joista suuri osa on selvästi äestyksessä tuhoutunut. Harjanteen laella olevalla kalliopaljastumalla on selvemmin erottuva latomus, jonka pinnalla on punaista hiekkakivilaakaa. Aluella ja sen läheisyydessä on myös useita rajakiveyksiä. Alue on paikoin voimakkaasti äestetty ja maasto on epätasaista ja vaikeakulkuista. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Perälän kylän tiluksiin, mutta on 1900-luvun alussa isonjaon järjestelyissä jäänyt Perälän ja Maunulan rajalle. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010134 |
399 |
Kalliolaakso Hemmingintontti |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
248647.00000000 |
6993048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010134 |
Kirkonkylän Kalliolaakson kaava-alueella, Hemmingin tontilla, kalliolla, aikaiseemmin osaksi tuhoutuneen röykkiön pohja (röykkiö ei ole ollut aikaisemmin tiedossa) ja rautakautisen ? asuinpaikan ja/tai polttokalmiston ? jäänteitä. Koekaivauksen löytöinä 1,6 kg kuonaa, hiukan kvartsia ja palanutta luuta.
Kohdetta ei ole inventoitu Skogens kulturarv i Kvarkenregionen –projektin inventoinissa 2011-2013, koska se on inventoitu Laihian kirkonkylän asemakaavan selvitystyönä.
2012: Osittain tuhoutunut röykkiö sijaitsee pururadan koillispuolella tontin rajalla. Ympärillä kasvaa tiheästi puustoa, röykkiön pinnalla mm. katajaa. Tutkittu latomus on sijainnut röykkiön ja omakotitalon välissä. Pururadan ja omakotitalojen välissä kasvoi tarkastushetkellä nuorta tiheää puustoa. |
| metsakeskus.399010134 |
399 |
Kalliolaakso Hemmingintontti |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
248647.00000000 |
6993048.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010134 |
Kirkonkylän Kalliolaakson kaava-alueella, Hemmingin tontilla, kalliolla, aikaiseemmin osaksi tuhoutuneen röykkiön pohja (röykkiö ei ole ollut aikaisemmin tiedossa) ja rautakautisen ? asuinpaikan ja/tai polttokalmiston ? jäänteitä. Koekaivauksen löytöinä 1,6 kg kuonaa, hiukan kvartsia ja palanutta luuta.
Kohdetta ei ole inventoitu Skogens kulturarv i Kvarkenregionen –projektin inventoinissa 2011-2013, koska se on inventoitu Laihian kirkonkylän asemakaavan selvitystyönä.
2012: Osittain tuhoutunut röykkiö sijaitsee pururadan koillispuolella tontin rajalla. Ympärillä kasvaa tiheästi puustoa, röykkiön pinnalla mm. katajaa. Tutkittu latomus on sijainnut röykkiön ja omakotitalon välissä. Pururadan ja omakotitalojen välissä kasvoi tarkastushetkellä nuorta tiheää puustoa. |
| metsakeskus.399010135 |
399 |
Kurunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
247306.68500000 |
6981089.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010135 |
Murhaastontien eteläpuolella, laajan hiekanottoalueen eteläreunalla, myöhäiskivikautinen ja/tai pronssikautinen asuinpaikka.
Kohde sijaitsee Murhaastontien eteläpuolella, laajan hiekanottoalueen eteläreunalla, Rokamaannevan luoteisrannalla. Paikalla on pääosin luode-kaakkosuuntainen moreeniharju, joka on lähes täysin hiekanotossa tuhoutunut. Alueen reuna laskee loivasti etelä-lounaaseen, kohti Rokamaannevan rantaa. Alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Tällä kohtaa on melko tuore hakkuuaukko, joka on laikutettu hiljattain. Paikalla kasvaa nuorta mäntytaimikkoa, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää ja varpukasveja.
Paikalla olevan laajan hiekanottoalueen eteläreunalla on kivikautinen asuinpaikka. Osia asuinpaikasta oli tuhoutunut hiekanotossa jo ennen löytymistään, osassa on tehty koekaivaus vuonna 1992. Löytöinä talteen saatiin kvartsia ja keramiikkaa, joka ajoittunee kivikauden lopulle (Kiukaisten keramiikka) tai pronssikauden alkuun. Asuinpaikasta on osia edelleen jäljellä rinteessä.
Kohteen rajaus perustuu koekaivaus- ja inventointihavaintoihin. |
| metsakeskus.399010135 |
399 |
Kurunkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
247306.68500000 |
6981089.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010135 |
Murhaastontien eteläpuolella, laajan hiekanottoalueen eteläreunalla, myöhäiskivikautinen ja/tai pronssikautinen asuinpaikka.
Kohde sijaitsee Murhaastontien eteläpuolella, laajan hiekanottoalueen eteläreunalla, Rokamaannevan luoteisrannalla. Paikalla on pääosin luode-kaakkosuuntainen moreeniharju, joka on lähes täysin hiekanotossa tuhoutunut. Alueen reuna laskee loivasti etelä-lounaaseen, kohti Rokamaannevan rantaa. Alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Tällä kohtaa on melko tuore hakkuuaukko, joka on laikutettu hiljattain. Paikalla kasvaa nuorta mäntytaimikkoa, aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää ja varpukasveja.
Paikalla olevan laajan hiekanottoalueen eteläreunalla on kivikautinen asuinpaikka. Osia asuinpaikasta oli tuhoutunut hiekanotossa jo ennen löytymistään, osassa on tehty koekaivaus vuonna 1992. Löytöinä talteen saatiin kvartsia ja keramiikkaa, joka ajoittunee kivikauden lopulle (Kiukaisten keramiikka) tai pronssikauden alkuun. Asuinpaikasta on osia edelleen jäljellä rinteessä.
Kohteen rajaus perustuu koekaivaus- ja inventointihavaintoihin. |
| metsakeskus.399010136 |
399 |
Annikkalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
244346.00000000 |
6983227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010136 |
Kivikkorinteiden rajaama, luode-kaakko suuntainen, pitkänomainen notkelma Peltomaan viljelysaukean, muinaisen merenlahden eteläpuolella. Kivikkoisten rinteiden rajoittaman solan pohjan n. 230 x 20-50 m alalla, metsämaastossa, erottuu maan pinnalla pyöreitä kuopanteita (kuoppaliesiä), joita on kartoituksessa laskettu yhteensä 25 kpl. Koekaivauksissa maa oli monin paikoin vahvasti noensekaista ja melkein kaikkialta alueelta löytyi koekuopista saviastianpaloja,hiukan myös kuonaa ja kvartsia.
Kohde on ilmeisen ehjä ja hyvin säilynyt. Vuoden 2012 inventoinnissa kuoppaliedet/keittokuopat gps-paikannettiin. Apuna käytettiin Esko Luoman piirtämää yleiskarttaa vuoden 1986 tutkimusalueesta.
Kohde ajoittuu pronssikauden lopulle. Kahdesta kuoppaliedestä saatu kalibroimattomat C14-ajoitukset: 2630+-60 BP (Su-2430) ja 2500+-40 BP (Su-2431).
V. 2006 alueella tehtiin pienimuotoinen koekaivaus makrofossiili- ja ajoitusnäytteiden ottamiseksi. |
| metsakeskus.399010137 |
399 |
Pitkäaro 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244399.00000000 |
6989649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010137 |
Kohde sijaitsee Laihian Aronkylässä, Pitkäaron viljelysaukean eteläpuolisella moreeniharjanteella. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Aiempien tietojen perusteella kohteessa on "ainakin seitsemän pientä röykkiötä rinteessä".
Inventoinnissa alueelta löytyi viisi pientä röykkiötä, joista neljä on ryppäänä mäen rinteessä ja yksi noin 100 metriä näistä länteen. Alue kasvaa tiheää nuorta puustoa ja havaintojen teko oli vaikeaa, joten alueella voi olla röykkiöitä enemmänkin. Röykkiöt vaikuttavat lähinnä raivausröykkiöiltä, ne ovat pieniä, halkaisijaltaan pari metriä, matalia ja erottuvat maatossa huonosti. Neljä röykkiöistä oli tilojen rajalla, joten ne voivat olla myös osittain rajamerkkejä. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiöt ajoittuvat rautakauden alkuun, mutta edellä mainittujen havaintojen perusteella kyse on luultavimmin historiallisen ajan merkki- tai raivausröykkiöistä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon. |
| metsakeskus.399010138 |
399 |
Vesalahti |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
245332.46200000 |
6985443.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010138 |
Keskikylän takamalla,Vesalahden talon koillispuolella olevassa karjahaassa, kivikkoisella maalla on kuusi pientä röykkiötä, jotka luultavasti ovat myöhäisiä raivausröykkiöitä. Röykkiöiden lisäksi haassa oli myös rakennustenperustuksia ja muita historiallisen ajan asutuksen merkkejä.
Vesalahden talon lounaispuolella on tarkistamattoman tiedon mukaan myös yksi kuoppaliesi.
Kohde sijaitsee Isonkyläntien eteläpuolella, siitä kaakkoon risteävän Rajamäentien itäpuolella, Latanevan länsirannalla. Paikalla olevan Vesalahden tilan koillispuolella on vanha karjahaka, jossa maaperä on kivikkoinen ja paikoin savensekainen. Paikalla kasvaa heinää ja muita ketokasveja. Alueen ympärillä on laajoja peltoaukeita.
Hakamaalla on kuusi pientä röykkiötä ja niiden läheisyydessä on merkkejä historiallisen ajan rakennuksista. Alueen itäreunaa oli kesällä 2009 kaivettu ja kaivannon profiilista oli paljastunut punertavaksi palanut savikerros. Aluetta on isännän mukaan ennen kutsuttu kydöksi. Tilan päärakennuksen luota on myös tieto mahdollisesta keittokuopasta. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010139 |
399 |
Kalkkivuori 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
253898.00000000 |
6989082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010139 |
Kohde sijaitsee Laihian Allisissa, Kalliovuori -nimisellä osittain hyvin lohkareisella moreenimäellä. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Alueelta löytyi 40 röykkiötä, joista osa on itäosan kuusikossa, osa hakkuuaukealla. Röykkiöitä voi olla myös länsiosan tiheässä taimikossa, mutta havaintomahdollisuudet alueella olivat olemattomat ja sitä ei käyty läpi.
Röykkiöistä kolme on tutkittu vuosina 1993 ja 1994. Suurin tutkituista oli pengottu perusteellisesti vuosikymmeniä aikaisemmin. Röykkiö on ollut komea, hiekkakivipintainen ja koottu isojen siirtolohkareiden väliin. Pohjalla kulttuurimaata ja hiiltä,ei löytöjä. Lähellä olevasta pienemmästä röykkiöstä löytyi keskeltä polttohautauksen jäänteinä palanutta luuta (mm. poskihammas). Kolmas röykkiö oli pieni, löydötön ja rakenteeton. Laajalla alueella on lisäksi useita kuopanteita, joista osa on kairaamalla todettu isoiksi kuoppaliesiksi. Alueen röykkiöt ovat pääosaksi pieniä, matalia, usein isojen kivien viereen koottuja; joukkoon mahtuu kuitenkin joitain isompiakin röykkiöitä. Ajoittavia esinelöytöjä ei ole, mutta paikan korkeusasema ja röykkiötyypit ovat varhaismetallikaudelta tai aivan rautakauden alusta. Pienistä röykkiöistä useat ovat kuitenkin todennäköisemmin myöhempiä raivausröykkiöitä. Kaksi pientä röykkiötä sijaitsee hieman erillään noin 150 metriä itään, kosteikon keskellä olevalla pienellä kumpareella.
Kohteeseen aiemmin kuuluneet palokuopat noin 300 metriä pääkoordinaatista etelään on erotettu omaksi kohteekseen Kalkkivuori 3 vuoden 2011 inventoinnissa.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010140 |
399 |
Välikorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
235276.50600000 |
6984705.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010140 |
Laihian luoteisosassa, Nikkarin alueella, Maalahden rajalta 50-100 m itään, metsäisellä mäenkumpareella 22 pientä, matalaa röykkiötä, joitain keittokuoppia sekä kulttuurikerrosta asuinpaikkalöytöineen röykkiöiden vieressä mäen lounaiskärjessä.
Kohde sijaitsee Laihian länsirajalla vasten Maalahden rajaa, Tyllijoentieltä n. 120 m länteen. Paikalla on peltojen ympäröimä harjanne, jossa olevillä palstoilla on tehty eri aikoina metsänuudistusta. Maasto on kivikkoista ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista.
Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 27 röykkiötä ja yksi mahdollinen keittokuoppa. Paikalla tehtiin pieni koekaivaus 1996. Löytöinä talteen saatiin keramiikkaa ja palanutta luuta. Asuinpaikka on ilmeisesti pienialainen, tarkempi rajaus on tekemättä. Ajoittuu varhaismetallikauteen.
2002 tarkastuksessa todettu alueelta metsä hakatuksi ja pintamaa äestetyksi, jolloin osa röykkiöistä ja kulttuurikerroksesta rikkoutunut.Inventoinnissa 2009 pikaisen käynnin yhteydessä paikalla dokumentoitiin kuusi röykkiötä, jonka perusteella niistä saatiin yleiskäsitys. Alue on joitain vuosia sitten äestetty ja metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On todennäköistä, että osa röykkiöistä ja asuinpaikasta on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Kumarlan tiluksiin, joiden kautta on kuljettu Madesjoelta pohjoiseen Pahaluoman suuntaan. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Röykkiöt on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010140 |
399 |
Välikorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
235276.50600000 |
6984705.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010140 |
Laihian luoteisosassa, Nikkarin alueella, Maalahden rajalta 50-100 m itään, metsäisellä mäenkumpareella 22 pientä, matalaa röykkiötä, joitain keittokuoppia sekä kulttuurikerrosta asuinpaikkalöytöineen röykkiöiden vieressä mäen lounaiskärjessä.
Kohde sijaitsee Laihian länsirajalla vasten Maalahden rajaa, Tyllijoentieltä n. 120 m länteen. Paikalla on peltojen ympäröimä harjanne, jossa olevillä palstoilla on tehty eri aikoina metsänuudistusta. Maasto on kivikkoista ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista.
Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 27 röykkiötä ja yksi mahdollinen keittokuoppa. Paikalla tehtiin pieni koekaivaus 1996. Löytöinä talteen saatiin keramiikkaa ja palanutta luuta. Asuinpaikka on ilmeisesti pienialainen, tarkempi rajaus on tekemättä. Ajoittuu varhaismetallikauteen.
2002 tarkastuksessa todettu alueelta metsä hakatuksi ja pintamaa äestetyksi, jolloin osa röykkiöistä ja kulttuurikerroksesta rikkoutunut.Inventoinnissa 2009 pikaisen käynnin yhteydessä paikalla dokumentoitiin kuusi röykkiötä, jonka perusteella niistä saatiin yleiskäsitys. Alue on joitain vuosia sitten äestetty ja metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On todennäköistä, että osa röykkiöistä ja asuinpaikasta on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Kumarlan tiluksiin, joiden kautta on kuljettu Madesjoelta pohjoiseen Pahaluoman suuntaan. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Röykkiöt on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010140 |
399 |
Välikorpi |
10002 |
12016 |
13155 |
11028 |
27000 |
235276.50600000 |
6984705.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010140 |
Laihian luoteisosassa, Nikkarin alueella, Maalahden rajalta 50-100 m itään, metsäisellä mäenkumpareella 22 pientä, matalaa röykkiötä, joitain keittokuoppia sekä kulttuurikerrosta asuinpaikkalöytöineen röykkiöiden vieressä mäen lounaiskärjessä.
Kohde sijaitsee Laihian länsirajalla vasten Maalahden rajaa, Tyllijoentieltä n. 120 m länteen. Paikalla on peltojen ympäröimä harjanne, jossa olevillä palstoilla on tehty eri aikoina metsänuudistusta. Maasto on kivikkoista ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista.
Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 27 röykkiötä ja yksi mahdollinen keittokuoppa. Paikalla tehtiin pieni koekaivaus 1996. Löytöinä talteen saatiin keramiikkaa ja palanutta luuta. Asuinpaikka on ilmeisesti pienialainen, tarkempi rajaus on tekemättä. Ajoittuu varhaismetallikauteen.
2002 tarkastuksessa todettu alueelta metsä hakatuksi ja pintamaa äestetyksi, jolloin osa röykkiöistä ja kulttuurikerroksesta rikkoutunut.Inventoinnissa 2009 pikaisen käynnin yhteydessä paikalla dokumentoitiin kuusi röykkiötä, jonka perusteella niistä saatiin yleiskäsitys. Alue on joitain vuosia sitten äestetty ja metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On todennäköistä, että osa röykkiöistä ja asuinpaikasta on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Kumarlan tiluksiin, joiden kautta on kuljettu Madesjoelta pohjoiseen Pahaluoman suuntaan. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Röykkiöt on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010140 |
399 |
Välikorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
235276.50600000 |
6984705.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010140 |
Laihian luoteisosassa, Nikkarin alueella, Maalahden rajalta 50-100 m itään, metsäisellä mäenkumpareella 22 pientä, matalaa röykkiötä, joitain keittokuoppia sekä kulttuurikerrosta asuinpaikkalöytöineen röykkiöiden vieressä mäen lounaiskärjessä.
Kohde sijaitsee Laihian länsirajalla vasten Maalahden rajaa, Tyllijoentieltä n. 120 m länteen. Paikalla on peltojen ympäröimä harjanne, jossa olevillä palstoilla on tehty eri aikoina metsänuudistusta. Maasto on kivikkoista ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista.
Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 27 röykkiötä ja yksi mahdollinen keittokuoppa. Paikalla tehtiin pieni koekaivaus 1996. Löytöinä talteen saatiin keramiikkaa ja palanutta luuta. Asuinpaikka on ilmeisesti pienialainen, tarkempi rajaus on tekemättä. Ajoittuu varhaismetallikauteen.
2002 tarkastuksessa todettu alueelta metsä hakatuksi ja pintamaa äestetyksi, jolloin osa röykkiöistä ja kulttuurikerroksesta rikkoutunut.Inventoinnissa 2009 pikaisen käynnin yhteydessä paikalla dokumentoitiin kuusi röykkiötä, jonka perusteella niistä saatiin yleiskäsitys. Alue on joitain vuosia sitten äestetty ja metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On todennäköistä, että osa röykkiöistä ja asuinpaikasta on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Kumarlan tiluksiin, joiden kautta on kuljettu Madesjoelta pohjoiseen Pahaluoman suuntaan. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Röykkiöt on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010140 |
399 |
Välikorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
235276.50600000 |
6984705.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010140 |
Laihian luoteisosassa, Nikkarin alueella, Maalahden rajalta 50-100 m itään, metsäisellä mäenkumpareella 22 pientä, matalaa röykkiötä, joitain keittokuoppia sekä kulttuurikerrosta asuinpaikkalöytöineen röykkiöiden vieressä mäen lounaiskärjessä.
Kohde sijaitsee Laihian länsirajalla vasten Maalahden rajaa, Tyllijoentieltä n. 120 m länteen. Paikalla on peltojen ympäröimä harjanne, jossa olevillä palstoilla on tehty eri aikoina metsänuudistusta. Maasto on kivikkoista ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista.
Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 27 röykkiötä ja yksi mahdollinen keittokuoppa. Paikalla tehtiin pieni koekaivaus 1996. Löytöinä talteen saatiin keramiikkaa ja palanutta luuta. Asuinpaikka on ilmeisesti pienialainen, tarkempi rajaus on tekemättä. Ajoittuu varhaismetallikauteen.
2002 tarkastuksessa todettu alueelta metsä hakatuksi ja pintamaa äestetyksi, jolloin osa röykkiöistä ja kulttuurikerroksesta rikkoutunut.Inventoinnissa 2009 pikaisen käynnin yhteydessä paikalla dokumentoitiin kuusi röykkiötä, jonka perusteella niistä saatiin yleiskäsitys. Alue on joitain vuosia sitten äestetty ja metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On todennäköistä, että osa röykkiöistä ja asuinpaikasta on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Kumarlan tiluksiin, joiden kautta on kuljettu Madesjoelta pohjoiseen Pahaluoman suuntaan. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Röykkiöt on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010140 |
399 |
Välikorpi |
10002 |
12016 |
13155 |
11033 |
27000 |
235276.50600000 |
6984705.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010140 |
Laihian luoteisosassa, Nikkarin alueella, Maalahden rajalta 50-100 m itään, metsäisellä mäenkumpareella 22 pientä, matalaa röykkiötä, joitain keittokuoppia sekä kulttuurikerrosta asuinpaikkalöytöineen röykkiöiden vieressä mäen lounaiskärjessä.
Kohde sijaitsee Laihian länsirajalla vasten Maalahden rajaa, Tyllijoentieltä n. 120 m länteen. Paikalla on peltojen ympäröimä harjanne, jossa olevillä palstoilla on tehty eri aikoina metsänuudistusta. Maasto on kivikkoista ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista.
Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 27 röykkiötä ja yksi mahdollinen keittokuoppa. Paikalla tehtiin pieni koekaivaus 1996. Löytöinä talteen saatiin keramiikkaa ja palanutta luuta. Asuinpaikka on ilmeisesti pienialainen, tarkempi rajaus on tekemättä. Ajoittuu varhaismetallikauteen.
2002 tarkastuksessa todettu alueelta metsä hakatuksi ja pintamaa äestetyksi, jolloin osa röykkiöistä ja kulttuurikerroksesta rikkoutunut.Inventoinnissa 2009 pikaisen käynnin yhteydessä paikalla dokumentoitiin kuusi röykkiötä, jonka perusteella niistä saatiin yleiskäsitys. Alue on joitain vuosia sitten äestetty ja metsänpohja on epätasainen ja vaikeakulkuinen. On todennäköistä, että osa röykkiöistä ja asuinpaikasta on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Kumarlan tiluksiin, joiden kautta on kuljettu Madesjoelta pohjoiseen Pahaluoman suuntaan. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Maunulaan. Röykkiöt on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010141 |
399 |
Helinevankalliot 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
236205.12100000 |
6987110.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010141 |
Tyllijoentien luoteispuolella, Helinevantien varressa, tien molemmin puolin, röykkiöitä ja rajalatomuksia. Osa kivirakenteista on tuhoutunut tienraivauksessa, metsäojituksessa ja äestyksessä.
Kohde sijaitsee Tyllijoentien luoteispuolella, Viirikallion laajan muinaisjäännösalueen luoteisosassa, alueen halki kulkevan Helinevantien reunalla, tien päätelenkistä n. 240 m kaakkoon. Paikalla olevilla metsäpalstoilla kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Korkeilla paikoilla on avokallioalueita ja harvempaa kasvullisuutta. Aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta, varpuja ja heinää.
Aikaisempien arkistotietojen perusteella paikalla on:
a) kalliopohjalla n. 8x8 m kokoinen ja n. 0,3 m korkea, sammalen ja ruohoturpeen, sekä jonkin verran hakkuujätteiden peittämä röykkiö. Pinta on muutamasta kohtaa rikki ja näkyvissä on punaisia hiekkakivilaakoja. Röykkiön pinta lienee kokonaan hiekkakivien peittämä. Hyväkuntoinen röykkiö ja selkeä sijainti.
b) samalla hakkuuaukealla, tien etelä- ja pohjoispuolella on Esko Luoman ilmoituksen mukaan useita pieniä, matalia röykkiöitä (ainakin 16 laskettu), joista vain muutamia pystyttiin tarkastettaessa -99 toteamaan, koska aukko kasvoi vesaikkoa ja korkeaa ruohoa hakkuujätteiden seassa.
Inventoinnissa 2009 tien länsipuolella dokumentoitiin kaksi latomusta. Rinteessä havaittiin useita epämääräisiä kiveyksiä. Alueen pohjoisreunalla on hyvin säilynyt rajalatomus. Tien itäpuolelta ei löytynyt enää kivirakenteita. Alueella on tehty hiljattain metsänpohjan uudistusta ja ojitusta. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010142 |
399 |
Orrenmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
240302.00000000 |
6991061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010142 |
Kohde sijaitsee Laihian Kupparlan kylässä Orrenmaan eteläpuolella, Tyllijoentieltä noin 30 metriä länteen olevalla kallionyppylällä. Alue kasvaa melko tiheää, varttunutta sekametsää.
Aiempien tietojen mukaan (Esko Luoma) alueella on "kaksi pientä, matalaa röykkiötä". Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja alueelta löytyi yksi kallion päälle kasattu ja hajoitettu röykkiö. Kiviä on vielä näkyvissä matalana kerroksena jäkälää kasvavan kallion päällä ja osa kivistä on sen vieressä. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010143 |
399 |
Aronkylä 1 |
10002 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
244567.75300000 |
6989513.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010143 |
Metsäsaarekkeessa Aronkylän länsiosassa on kuopanne, jossa on selvästi erottuva ympäröivä maavalli. Kuopanteen keskellä on kairattaessa todettu hiiltä ja palaneita kiviä noin 60-80 cm syvällä. Kysymyksessä on ilmeinen iso kuoppaliesi.
Luhtalanmäen asuinpaikka (MJR 399 01 0126) on paikalta noin 200 metriä lounaaseen. Lähiympäristössä on runsaasti varhaismetallikautisia röykkiöryhmiä.
Kohteesta rajattu kuoppa suoja-alueineen. |
| metsakeskus.399010144 |
399 |
Aronkylä 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244560.00000000 |
6989301.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010144 |
Kohde sijaitsee Laihian Aronkylässä, parisataa metriä Päkintiestä pohjoiseen ja parisataa metriä Aron tilasta länteen. Aiemman kuvauksen perusteella alueella on 42 röykkiötä kahdessa eri ryhmässä (aiempi kuvaus ks. seuranta tiedot). Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa, mutta röykkiöitä löytyi yhteensä vain neljä. Röykkiöitä etsittiin aiempien karttamerkintöjen perusteella, mutta ainakin osa niistä vaikutti luonnonmuodostumilta.
Löytyneistä röykkiöistä eteläisin sijaitsee kohteeseen johtavan traktoriuran itäpuolella, välittömästi uran vieressä. Sen kivet on kasattu ison kiven viereen, röykkiö erottuu melko selvästi. Tästä röykkiöstä noin 120 metriä pohjoiseen, pienen peltokaistaleen toisella puolella olevalla metsäsaarekkeella on kolme röykkiötä, joista yksi on kasattu osittain ison kiven päälle, noin 10 metriä tämän röykkiön koillispuolella on yksi pieni röykkiö ja näistä noin 70 metriä itään vielä yksi pieni halkaisijaltaan noin kolme metrinen röykkiö. Aiempien tietojen mukaisia 42 röykkiötä ei etsiskelyistä huolimatta havaittu. Todennäköisesti kyseessä on joko röykkiöiksi tulkitut luonnonkivikot tai röykkiöt ovat niin matalia, että ne ovat moreenipohjaisella kostealla kuusta kasvavalla kankaalla täysin turpeen ja varvikon peittämiä eikä niitä voi päälle päin havaita.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan alueen pohjoiselta osalta. Etelässä rajattu erilliskohteena oleva röykkiö. |
| metsakeskus.399010145 |
399 |
Lähdeloukko |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
243198.00000000 |
6990853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010145 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan (ks. seuranta) alueella on kahdeksan pientä röykkiötä ja kaksi kuopannetta.
Alue kasvaa mäntytaimikkoa ja paikoin tiheää vesakkoa, maapohja on paikoin lohkareista moreenia. Esko Luoman ja Mirja Miettisen karttamerkintöjen perusteella röykkiöitä etsittiin, mutta niitä ei havaittu. Sen sijaan kaksi kuopannetta, mahdollisesti samat kuin aiempien tietojen perusteella oli havaittu, löytyivät. Ne ovat vierekkäin hieman kaakkoon viettävässä rinteessä. |
| metsakeskus.399010146 |
399 |
Leine |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
238361.24000000 |
6990295.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010146 |
Laihian ja Mustasaaren rajalla, suoalueiden ympäröimällä harjanteella, useita kymmeniä röykkiöitä ja raivattuja alueita.
Kohde sijaitsee Laihian ja Mustasaaren rajalla, Tyllijoen lounaispuolella, Tyllijoen metsäautotieltä pohjoiseen pistävän tieuran päässä. Paikalla olevalla kivikkoisella metsämaalla on muutamia mäenkumpareita, joiden välillä on ojitettuja suoalueita. Alueen metsäpalstoilla kasvaa ei vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta ja varpukasveja. Alue on erityisen hyvää mustikkamaastoa.
Leinen tillalta n. 400-800 m lounaaseen ja etelään on varhaisempien arkistotietojen perusteella kolme röykkiöryhmää. Röykkiöt ovat pääosin pieniä, matalia ja suuri osa sijoittuu nykyisille tilarajoille. Itäisessä ryhmässä on yht. 23, lounaisessa 11 ja kaakkoisessa 20 röykkiötä. Inventoinnissa 2009 alueella dokumentoitiin neljä latomusta ja niistä saatiin yleiskäsitys. Röykkiöt tai latomukset ovat halkaisijaltaan 1-3 m ja korkeudeltaan 20-30 cm. Suuri osa sijaitsee nykyisillä tilarajoilla. Useat olivat suuren maakiven viereen ladottuja. Röykkiöiden läheisyydessä oli myös merkkejä raivauksesta. |
| metsakeskus.399010148 |
399 |
Poola 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
238791.00000000 |
6982533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010148 |
Kohde sijaitsee Laihian Poolassa, Poolantien ja Madesjoentien välisessä metsässä, Madesjoentiestä noin 300 metriä itään. Alue on melko tasaista moreenipohjaista kangasmaastoa, joka kasvoi tarkastushetkellä vuonna 2011 tiheää taimikkoa ja vesakkoa. Havaintomahdollisuudet olivat huonot. Aiempien tietojen mukaan alueella on 21 pientä ja matalaa röykkiötä noin 100 x 150 metrin alueella.
Vuoden 2011 inventoinnissa löydettiin vain viisi pientä röykkiötä, mutta niitä voi olla alueella enemmänkin. Todennäköisimmin kyse on raivausröykkiöistä. Näistä röykkiöistä noin 200 metriä eteläkaakkoon on peruskartassa muinaisjäännösmerkki, jonka kohdalla eikä aivan lähituntumassa havaittu merkkejä röykkiöistä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010149 |
399 |
Luomaastonkorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244001.99600000 |
6984971.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010149 |
Isokylä-Poola tien länsipuolella, Tojalanlakealta etelään, metsässä Luomastoonkorven viljelysten itäpuolella on kaksi pientä ja matalaa röykkiötä, sekä niistä n 150 m etelään samalla metsärinteellä kuopanne, jossa kairahavaintojen mukaan palaneita kiviä ja hiiltä.
Kohde on tarkastettu 1.10.2008, koska alueelle oli suunnitteilla metsänuudistukseen liittyvä maanmuokkaus (=äestys). Mukana maastossa oli Hannu Miskala Kyrönmaan metsänhoitoyhdistyksestä. Tarkastuksessa rajattiin äestyksen ulkopuolelle 30 metrin korkeuskäyrän muodostaman harjanteen lakialue, jolla havaittiin yksi röykkiö. Kohteen toista röykkiötä ei löydetty, mutta se saattoi olla esim. hakkuujätteen alla. Lisäksi äestyksen ulkopuolelle rajattiin tästä mäennyppylästä noin 150 etelään oleva pieni kumpare, jossa havaittiin kuopanne
(mahdollinen palokuoppa?).
Aluerajaus tehty vuoden 2008 tarkastuksen havaintojen perusteella ja siihen kuuluu 30 metrin korkeuskäyrän rajaamat alueet röykkiöiden ja kuopan kohdalta. |
| metsakeskus.399010150 |
399 |
Seiminneva 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
243341.00000000 |
6984897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010150 |
Kohde sijaitsee Laihian Mieltylän kylässä Seiminnevan itäpuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan alueella on neljä pientä röykkiötä.
Inventoinnissa 2011 alueelta löydettiin yksi pieni isomman kiven viereen kasattu matala röykkiö. Alue on kosteahkoa kangasta, maaperä kivikkoista moreenia, joka kasvaa mäntyä ja kuusta. Alueella on paikoin harvennusjätettä, joka vaikeutti havaintojen tekoa.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010151 |
399 |
Pikkuvärkkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
242951.00000000 |
6986647.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010151 |
Kohde sijaitsee Laihian Hietasessa, 300 metriä Pyyrintien pohjoispuolella. Röykkiöt ovat suoalueiden keskelle pistävällä moreenipohjaisella niemekkeellä, jonka korkeimmilla kohdilla on myös kallion paljastumia.
Aiempien tietojen (Mirja Miettinen ja Esko Luoma) alueella on kaksi röykkiöryhmää, joista ryhmä a on itäisempi ja siinä on 16 röykkiötä ja ryhmässä b, edellisestä noin 200 metriä länteen on 13 röykkiötä. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Itäisemmän ryhmän röykkiöitä ei havaittua. Aiempien karttamerkkien osoittamalla paikalla oli muutamia epämääräisiä kivikoita, jotka eivät inventoijan mielestä täyttäneet muinaisjäännöksen tunnusmerkkejä. Ryhmästä b löytyi neljä röykkiöta, joista suurin on halkaisijaltaan noin viisi metriä ja puolisen metriä korkea (röykkiö 1, pääkoordinaattien osoittama). Röykkiö erottuu maastossa selvästi. Tästä röykkiöstä noin 60 metriä länteen on kolme muuta pienempää röykkiötä kasattuina isojen kivien viereen.
Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiöt ajoittuvat rautakauden alkuun, mutta niiden ajoitus ja luonne ovat selvittämättä. Kyseessä voivat olla myös myohemmän maankäytön aikaansaannokset.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin kahdella erillisellä alueella. |
| metsakeskus.399010152 |
399 |
Alkinsaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
240477.00000000 |
6986451.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010152 |
Kohde sijaitsee Kotanevan eteläpuolella olevan Alkinsaari -nimisen mäen itälaidalla. Alueen maaperä on moreenia.
Kohteen on löytänyt Esko Luoma vuonna 1995, jolloin hän havaitsi alueella kaksi palokuoppaa ja röykkiön. Inventoinnissa vuonna 2011 havaittiin, että kohteessa on tehty päätehakkuu ja maapohja on äestetty. Luoman mainitsemat palokuopat löytyivät, mutta röykkiötä ei. Eteläisemmässä kuopassa (nro 1) on vielä palokuoppaa osoittava puupaalu jäljellä. Kuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan noin kolme metriä. Kuoppa 2 sijaitsee edellisestä noin 180 metriä koilliseen. Sen pituus on noin kaksi metriä ja halkaisija noin metri, Kuoppa on muodoltaan soikea. Molemmat kuopat ovat syvyydeltään noin 30–40 cm ja niissä on matalat vallit.
Kohteessa on rajattu kuopat suoja-alueineen. |
| metsakeskus.399010153 |
399 |
Iljananmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
243331.00000000 |
6978356.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010153 |
Aiempien Esko Luoman ilmoittamien tietojen mukaan kohde oli seuraavan kuvauksen mukainen: "Lounaalan itäpuolisella laajalla kallioalueella,Kaakimonnevan ja Lounaalan talojen välillä on kolmessa kohdassa Iljaanankallioilla röykkiöitä. A)(kaakkoiset) kaksi röykkiötä, B (koillisessa) 13 röykkiötä ja c) erikseen alueen luoteiskärjessä on kalliolla yksi röykkiö (peruskartalla).
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Kohteessa a, Iljananmäen eteläpuolella, havaittiin yksi kallion päälle tehty kivilatomus, jossa on ilmeisesti vain yksi kivikerros. Ympäristö on kuivaa kangasta, jossa paikoin kallionpaljastumia. Latomuksen luonne ja ajoitus ovat epäselviä.
Kohteen b osassa, Iljananmäen päällä, olevat röykkiöt tai röykkiöntapaiset kiveykset ovat osittain luontaisia kallionlohkeilun seurauksena syntyneitä ja ilmeisesti pienimuotoisen louhinnan seurauksena syntyneitä kasoja. Röykkiöiden syntyajankohta on avoin, mutta vaikuttaisi lähinnä olevan kyse historiallisen ajan toiminnasta. Kohteen ja röykkiöiden epäselvän luonteen vuoksi niitä ei ole merkitty muinaisjäännösrekisteriin. Muinaisjäännöspisteen koordinaatit muuttuivat kohten kohdalla noin 200 metriä etelään aiemmasta pisteestä.
Kohde c erottettiin omaksi muinaisjäännöskohteekseen Koivuharju. |
| metsakeskus.399010154 |
399 |
Kotaneva-kaakko |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
241337.00000000 |
6986493.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010154 |
Kohde sijaitsee Kotanevan kaakkoispuolella, Pyyrintiestä erkanevan metsäautotien varressa. Noin 300 metrin matkalla on röykkiöitä kolmella eri moreeniharjanteella, kaikki röykkiöt ovat muutaman kymmenen metrin matkalla tiestä. Röykkiöt on löytänyt 1979 Maanmittaushallituksen kartoittaja Jaakko Lammila. Saman tien varressa ovat Kärmesnevanmäen vastaavanlaiset kohteet.
Kohteessa on tehty vuonna 1991 kaivaus, jossa löytyi mm. Morbyn keramiikkaa, jonka perusteella alueella on ollut varhaisrautakautinen asuinpaikka. Kaivauksissa tutkittiin myös kaksi röykkiötä, jotka osoittautuivat löydöttömiksi. Laihian kotiseutuyhdistys on merkinnyt aluetta puisin rauhoituspaaluin. Tien vieressä olevassa kivessä on myös metallilaatta, jossa merkintä vuoden 1991 kaivauksesta.
Suurin osa röykkiöistä on kohteen kaakkoisosan harjanteella, josta vuoden 2011 inventoinnissa löydettiin 11 röykkiötä, niistä muutama on selvästi erottuva halkaisijaltaan 4-5 metriä, osa on taas pienempiä kiveyksiä, usein ison kiven viereen kasattuja. Kohteessa on muutaman kymmenen vuoden ikäinen puusto ja sille suunniteltiin harvennushakkuuta syksyllä 2011. Timo Nieminen Laihian metsänhoitoyhdistyksestä ja tutkija Vesa Laulumaa Museovirastosta merkitsivät röykkiöt maastoon.
Näistä noin 140 metriä luoteeseen, seuraavalla harjanteella, havaittiin kolme röykkiötä ja näistä noin 100 metriä luoteeseen löytyi vielä yksi röykkiö.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. Röykkiöt on rajattu kolmena erillisenä alueena.
Röykkiöiden tarkoitusta ja ikää on vaikea määrittää, ne voivat kuulua jo varhaisrautakautisen asuinpaikan toimintaan, mutta ne voivat olla myös myöhemmin tehtyjä. Röykkiöistä ei tullut niitä kaivettaessa löytöjä, jotka olisivat valaisseet asiaa. |
| metsakeskus.399010155 |
399 |
Vahvasalo 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
238938.02900000 |
6985820.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010155 |
Tyllijoentien itäpuolella, Vahvasalontien päässä, tervahauta ja raivattuja kivikoita.
Kohde sijaitsee Tyllijoentien itäpuolella, Vahvasalontien päässä, tien päästä n. 65 m itään. Paikalla on etelään, kohti Isokorpea laskeutuva metsäinen rinne. Rinne on hyvin kivinen, paikoin lohkareinen. Paikalla kasvaa tiheää, havupuuvaltaista metsää. Aluskasvillisuutena on sammal ja varvut.
Aikaisempien arkistotietojen perusteella alueella on ainakin 36 ja ne ovat pääasiassa matalia, pieniä ja pienehköjä. Inventoinnissa 2009 alueella havaittiin kaksi röykkiötä, luontaisia kiveyksiä, raivattuja kivikasoja sekä tervahauta. Rakenteet liittynevät historiallisen ajan toimintaan. Kohteelle johti myös vanha, raivattu tieura, mahdollisesti tervahautaan liittyen. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010155 |
399 |
Vahvasalo 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
238938.02900000 |
6985820.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010155 |
Tyllijoentien itäpuolella, Vahvasalontien päässä, tervahauta ja raivattuja kivikoita.
Kohde sijaitsee Tyllijoentien itäpuolella, Vahvasalontien päässä, tien päästä n. 65 m itään. Paikalla on etelään, kohti Isokorpea laskeutuva metsäinen rinne. Rinne on hyvin kivinen, paikoin lohkareinen. Paikalla kasvaa tiheää, havupuuvaltaista metsää. Aluskasvillisuutena on sammal ja varvut.
Aikaisempien arkistotietojen perusteella alueella on ainakin 36 ja ne ovat pääasiassa matalia, pieniä ja pienehköjä. Inventoinnissa 2009 alueella havaittiin kaksi röykkiötä, luontaisia kiveyksiä, raivattuja kivikasoja sekä tervahauta. Rakenteet liittynevät historiallisen ajan toimintaan. Kohteelle johti myös vanha, raivattu tieura, mahdollisesti tervahautaan liittyen. Tiedot dokumentoiduista rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010157 |
399 |
Luhtakallio |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
255216.48900000 |
6987773.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010157 |
Jakkulan Allisilla, Isonkyrön ja laihian rajan tuntumassa, viljelysaukealla, Leppinevanluoman varressa olevassa metsäsaarekkeessa, Luhtakallion talon länsipuolella on kalliopohjalla röykkiö. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Kallion nyppylällä, parikymmentä metriä talon ulkorakennuksista pohjoiseen on matala ruohon ja katajien peittämä kiveys. Sen halkaisija on noin neljä metriä. Sijaintikorkeutensa perusteella se ajoittuu rautakauteen, mutta ajoitus on kuitenkin hyvin epävarma. Kivikerroksen paksuus jäi kasvillisuuden takia selvittämättä. |
| metsakeskus.399010158 |
399 |
Saloniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
254126.00000000 |
6989599.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010158 |
Kohde sijaitsee Laihian Allisissa, Korpi –nimisen peltolohkon länsipuolella. Saman peltolohkon ympärillä sijaitsee runsaasti muitakin röykkiökohteita. Alue on peltoon pistävä eteläsuuntainen niemeke, jonka kärjessä on pieni kohouma, jossa röykkiöt sijaitsevat. puusto on melko nuorta ja osin tiheää. Puulajeina on kuusta, leppää ja katajaa. Aiemman tiedon mukaan paikalla pitäisi olla kymmenen röykkiötä, mutta vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin vain viisi röykkiötä. Kohteen röykkiöt ovat hyvin pieniä ja maantasaisia, ja siksi niitä on vaikea huomata sammaleen ja tiheän nuoren puuston seasta. Röykkiöiden kokoa ja muotoa on vaikea arvioida.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja arvioon. |
| metsakeskus.399010159 |
399 |
Haapasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
255091.00000000 |
6989540.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010159 |
Kohde sijaitsee Jakkulan Allisilla, Laihian-Isonkyrön rajalla molempien kuntien alueella. Rajalinja muodostaa itään suuntautuvan mutkan Haapasaari- nimisen mäen kohdalla, jonka luoteisosassa röykkiöt sijaitsevat. Mäen maaperä on lohkareista moreenia. Vuoden 2011 inventoinnin aikana Isonkyrön puoleinen osa kohteesta oli pääosin hakkuuaukeana ja sieltä havaittiin 14 matalaa röykkiötä, joista osa oli kasattu isojen kivien viereen. Laihian osa kohteesta kasvoi hyvin tiheää nuorta puustoa ja vesaikkoa ja havaintojen tekeminen oli erittäin vaikeaa eikä röykkiöitä löydetty kuin kaksi.
Röykkiöiden muinaisjäännöstyypistä ei ole varmuutta. Ne voivat olla rautakaudelta peräisin olevia hautaröykkiöitä, mutta vaikuttaisi todennäköisemmältä, että ne ovat myöhempiä raivausröykkiöitä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010160 |
399 |
Piruntönkkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
246527.00000000 |
6988395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010160 |
Kohde sijaitsee Laihian Miettylästä pari kilometriä länteen, Tojalantien pohjoispuolella, Piruntönkkä -nimisellä alueella.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin Esko Luoman karttamerkintöjen perusteella. Ajouran molemmille puolin merkittyjen pisteiden kohdalta löytyi kaksi pientä kiviröykkiötä, jotka lienevät kuitenkin peräisin uran raivaamisesta. Näistä noin 50 metriä itäkoilliseen havaittiin yksi epämääräinen kiveys ison kiven vieressä. Kiveyksen kohdalla kasvoi runsaasti vadelmapensaita ja heinää, joten röykkiön koko ja muoto ei hahmoittunut. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattitiedon kohdalta ja sen lähiympäristöstä ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Lisäksi tarkastettiin myös edellisestä noin 150 metriä luoteeseen oleva kohta, johon Luoman karttamerkintä osoitti. Alueella ei havaittu röykkiöitä. On kuitenkin huomattava, että koko alue kasvoi vuonna 2011 noin kymmenvuotiasta tiheää mäntytaimikkoa, joten havaintomahdollisuudet olivat heikot.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010161 |
399 |
Korvenranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
250616.00000000 |
6986405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010161 |
Kohde sijaitsee Jakkulan kaakkoispuolella, 150 metriä Torstilasta Allisille vievän Torstilantien pohjoispuolella, Korpi-nimisestä talosta vajaat 200 m pohjoiseen.
Alue on kosteahkoa moreenipohjaista kangasta, joka kasvaa varttunutta sekametsää, pääasiassa kuusta. Kivikkoisella mäellä on epämääräinen, matala, turpeen peittämä kiveys, jonka kivet vaikuttavat liian isoilta röykkiökiviksi. Varsinainen kasattu kiveys näyttää puuttuvan. Mahdollisesti kyseessä voi olla vain luonnonmuodostuma, mutta sen toteaminen vaatii ainakin kiveyksen paljastamisen kasvillisuudesta ja turpeesta. Kohde ei erotu kovin hyvin maastossa, röykkiössä kasvaa myös muutamia puita. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010163 |
399 |
Hietikontönkkä |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
252117.00000000 |
6985136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010163 |
Kohde sijaitsee Laihian itäosassa,2,5 km Tampereentiestä itään. Torstilan metsämailla, Hietikontönkän eteläreunalla. Kohteen eteläpuolitse noin 100 metrin päässä kulkee Suorsanevantie.
Aiempien tietojen mukaan (Miettinen v. 1997) "vajaat 100 m tieltä on kolme röykkiötä ylärinteessä; keskikokoisia". Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin, että mäen laella on lohkareikkoa ja kivikkoa, jota on paikoin raivattu mataliksi valleiksi tai kasoiksi, jotka ovat jäkälän peitossa. Päällisin puolin on vaikea sanoa, ovatko ne historiallista vai esihistoriallista alkuperää. Korkeutensa perusteella kohde ajoittuu pronssikaudelle, mutta rakenteet voivat olla myöhempiäkin ja niiden ajoituksen selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. Valleja ja röykkiöitä havaittiin useissa kohdin mäellä. Alueen puusto on pääosin 15-20 vuotiasta sekametsää
Kohteen rajaus on tehty havaittujen rakenteiden mukaan.
Muinaisjäännösrekisterissä olleen, inventointia edeltäneen, koordinaattipisteen kohdalta ei löydetty mitään, lähimmät rakenteet olivat siitä noin 30 metriä pohjoiseen.
Rinteen alaosassa, lähempänä tietä, on näkyvissä pienimuotoisen hiekanoton synnyttämiä kaivantoja ja niihin liittyviä raivaus/seulontakiveyksiä.
Inventointi 2014: Muinaisjäännösrekisterin koordinaattipisteen läheltä dokumentoitiin kolme epäsäännöllistä kiviröykkiötä, jotka sijaitsevat 10 x 10 m alueella. Ks. alakohteet
Alueen sijaintikorkeus (muinaisrantavaihe) ajoittuu neoliittisen kivikauden loppuvaiheeseen, mutta röykkiöissä ei kuitenkaan ole sellaisia piirteitä, joiden avulla ne voisi ajoittaa, funktiokin on epäselvä. Alueella ei havaittu selkeitä valleja tai kivikasoja muinaisjäännösrekisterin rajatulla alueella, mahdollisesti aluskasvillisuus esti havainnoinnin. |
| metsakeskus.399010164 |
399 |
Koivula |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
251513.00000000 |
6980717.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010164 |
Kohde sijaitse Laihian Kylänpäässä, valtatie 3:n länsipuolella ja noin 250 metriä Laihianjoesta pohjoiseen. Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin, että aiemmin (ks. aiempi kohdekuvaus seuranta-välilehdellä) kahtena röykkiönä pidetyt eteläiset röykkiöt ovat todennäköisesti samaa kiveystä. Sen pituus on noin 13 metriä ja leveys noin kolme metriä ja keskellä kiveystä on noin neliömetrin kokoinen kuoppa. Pohjoispäässä röykkiö näyttäisi loppuvan isoon kiveen, etelässä röykkiön pää on epäselvempi. Alueella kasvaa harvaa kuusikkoa, röykkiö on sammaleen peitossa.
Tästä röykkiöstä noin 60 metriä pohjoiseen on toinen röykkiö, se on kooltaan noin 7x3 metriä ja se on merkitty muinaisjäännöskyltillä. Röykkiön molemmissa päissä on isot kivet, joiden väliin röykkiö on kasattu. Röykkiössä ei ole varsinaista silmäkiveä, kuten aiemman kuvauksen mukaan on mainittu. Muodoltaan röykkiöt ovat siis samantyyppisiä, pitkiä ja kapeita, joiden päässä on isompi kivi.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010165 |
399 |
Riihirannanmäki 2 |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
252598.00000000 |
6980673.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010165 |
Kohde sijaitsee Laihian Kyläinpäässä, valtatie 3:n ja Laihianjoen välillä olevan Riihirannanmäen eteläosassa, hieman peltoaukean pohjoispuolella. Alueella on tehty hakkuut muutama vuosi sitten ja vuonna 2011 se kasvoi tiheähköä vesakkoa ja taimikkoa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Aiemmissa tutkimuksissa röykkiöksi kutsuttu rakenne on pikemmin kivivalli, jonka korkeus on puolisen metriä ja pituus parikymmentä metriä. Vallin leveys on 3-4 metriä, mutta paikoin sen leveyttä on vaikea määrittää, koska kiviä on levinnyt laajemmalle alueella. Valli on kasattu erikokoisista kivistä, osa on särmikkäitä, lohkotun näköisiä. Vallin sijaintikorkeus viittaa pronssikauteen, mutta sen rakenne ja koko tuovat ennemminkin mieleen historiallisen ajan raivausvallin. Nykyisen pellon vieressä on myös kookkaampi raivausvalli, joka muodostuu siihen koneella kasatusta materiaalista.
Ei ole täysin poissuljettua, että kohteen kivivalli on esihistoriallinen, mutta sen ajoittaminen ja käyttötarkoituksen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010166 |
399 |
Hammila 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
254054.00000000 |
6980130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010166 |
Kohde sijaitsee Laihian Jokikylässä, Hammilan tilan rakennuksista noin 100 metriä luoteeseen. Laihiajoki virtaa noin 150 metriä kohteesta etelään ja Tampereen tie kulkee noin 400 metriä kohteen pohjoispuolella.
Vuoden 2011 inventointia edeltäneessä kohdekuvauksessa oli vain maininta, että alueella on kiviröykkiö. Inventoinnissa kohteessa havaittiin hieman neliskanttiselta vaikuttava kiveys, jossa on kuoppa keskellä. Kiveyksen koko on noin 4x6 metriä ja se on matala ja sammalen peittämä. Kiveystä on vaikea erottaa maastossa. Irrallisia kiviä lojuu rakenteen tuntumassa. Alue kasvaa hakkuukypsää männikköä. On vaikea sanoa, onko kyseessä hautaröykkiö, kyseessä voisi olla myös myöhempi kivirakenne. Mikäli kyseessä on hauta, niin sijaintikorkeutensa (40 m mpy) perusteella se voidaan ajoittaa pronssikaudelle, jolloin röykkiö on sijainnut Laihian joen suistossa olleessa saaressa.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010167 |
399 |
Hammila 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
254150.00000000 |
6979655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010167 |
Kohde sijaitsee Laihian Jokikylässä Tampereentien länsipuolella, Jokikyläntiestä noin 170 metriä pohjoiseen ja Laihianjoesta noin 230 metriä etelään. Kohde on merkitty peruskartalle.
Vuoden 2011 inventoinnissa paikalta löytyi matala, heikosti maastosta erottuva ja kooltaan vaikeasti hahmotettava kiveys, joka kuitenkin vaikuttaa kasatulta. Kiveys on maantasainen, ja sitä on noin 3x5 metriä laajalla alueella. Sen keskellä on pieni kuoppa, halkaisijaltaan puolisen metriä. Kiveyksessä on käännetty yksi kivi pystyyn merkiksi, ilmeisesti kyseessä on Esko Luoman laittama merkkikivi. Kiveyksestä noin viisi metriä etelään on puoli metriä korkea pystykivi, joka vaikuttaa rajamerkiltä. Nykyisin tällä kohtaa ei ole tilan rajaa. Alue on hakkuukypsää kuivahkoa mäntykangasta, maaperä on lohkareista moreenia.
Korkeutensa (45 mpy) perusteella kohde ajoittuu pronssikauteen, mutta se ei muistuta pronssikautista röykkiötä. Kohteen ajoitus ja luonne ovat epäselviä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010168 |
399 |
Talsola |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
250971.00000000 |
6980551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010168 |
Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, Jokisalontien ja Laihianjoen välissä, Talsolan tilan rakennusten pohjoispuolisella moreeniharjanteella.
Alue kasvaa hakkuukypsää kuusikkoa ja sinne oli suunniteltu hakkuita, kun kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Kohteessa on neljä röykkiötä kumpareen huipulla, melko jyrkän rinteen päällä. Niistä suurimman (röykkiö 1) halkaisija on noin seitsemän metriä ja korkeus noin metri. Röykkiö on sammaloitunut ja sen kivet ovat melko isoja. Röykkiöstä 1 noin 10 itään on röykkiö 2, halkaisija noin 6 metriä ja korkeus puolisen metriä ja tästä noin 10 metriä länteen on röykkiö 3, jotakuinkin samankokoinen kuin röykkiö 2. Tästä noin viisi metri luoteeseen on pienehkö kiveys, joka vaikuttaa osittain luontaiselta (röykkiö 4).
Sijaintikorkeutensa ja -paikkansa perusteella röykkiöt vaikuttavat pronssikautisilta hautaröykkiöiltä. Röykkiöt merkittiin kuitunauhoin tarkastuksen yhteydessä hakkuita varten. Aluerajaus käsittää kumpareen, jolla röykkiöt ovat.
Röykkiöiden länsipuoliselle tasanteelle tehtiin lisäksi neljä pientä koekuoppaa, maaperä oli hiekkaista moreenia. Kuopat olivat löydöttömiä. |
| metsakeskus.399010169 |
399 |
Kalmarinkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
249461.00000000 |
6980630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010169 |
Kohde sijaitsee Laihian Kylänpäässä, Jokisalontien pohjoispuolella olevalla Kalmarinkalliolla. Alue on on kallioista kuivaa kangasta, jolla kasvaa varttunut männikkö ja sille on suunniteltu harvennushakkuuta syksyllä 2011 (Pentti Rislan yhteydenotto lokakuussa 2011). Röykkiöitä on neljä kappaletta. Röykkiö 1 (pääkoordinaatti) on kooltaan noin 2x2 metriä, matala ja neliskanttinen. Röykkiö 2 on hajotetun näköinen ja kiveystä on noi 3x6 metrin alueella. Röykkiö 3 on kapea ja pitkä kooltaan noin 2,5x9 metriä, myös tämä röykkiö on matala. Röykkiö 4 muistuttaa epämääräistä hajotettua röykkiötä, mutta voi olla myös luontainen kivikko.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010170 |
399 |
Untamo |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
250021.61000000 |
6979176.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010170 |
Tuurinkankaan ja Puurtinkorvennevan eteläpuolella olevan Untamon talon pihapiirissä, rakennuksista luoteeseen, tien lähellä ona matala, kivien ja maan sekainen ja kasvillisuuden peittämä röykkiö. Esko Luoman mukaan paikalla ollut mahdollisesti useampia kumpuja, jotka kuitenkin tasoitettu ?
Röykkiön tarkempi luonne ja ikä tuntemattomat,mutta se saattaa liittyä apaikan aikaisempaan viljelyhistoriaan. |
| metsakeskus.399010172 |
399 |
Teerivuori 4 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
248660.15700000 |
6978144.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010172 |
Teerivuoren luoteispuolella, metsässä kalliolla, kaksi röykkiötä.
Kohde sijaitsee Teerivuorentien itäpuolella, tiestä n. 250 m itäkoilliseen, kallioalueella. Paikalla olevillä metsäpalstoilla kasvaa harvahkoa, havupuuvaltaista metsää. Metsäinen rinne laskee loivasti itään.
Paikalla olevan kalliopaljastuman itäpuolella on kaksi röykkiötä, joista yksi on metsässä loivassa rinteessä ja toinen tasaisella maapohjalla. Röykkiöt sijaitsevat melko lähellä nykyistä tilarajaa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erillikohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010173 |
399 |
Soiluhdanneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
248959.00000000 |
6979393.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010173 |
Kohde sijaitsee Laihian Kyläinpäässä Soiluhdannevan eteläpuoleisessa metsässä. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Röykkiö on soisella maaperällä olevan moreenikumpareen korkeimmalla kohdalla. Täysin sammalen peittämä röykkiö on halkaisijaltaan noin viisi metriä ja matala, mutta erottuu kuitenkin kohoumana maastossa. Alue kasvaa hakkuukypsää kuusikkoa.
Kohteeseen kuului aiemmin myös noin 300 metriä pohjoisempana oleva röykkiö, mutta vuoden 2011 inventoinnissa se erotettiin omaksi muinaisjäännöskohteeksi nimeltä Soiluhdanneva 2.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010174 |
399 |
Tapola |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
247959.00000000 |
6979334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010174 |
Kohde sijaitsee Rokamaannevan eteläpuolella, Tapolan talon pohjoispuolella olevalla metsäsaarekkeella. Röykkiö on pyöreä ja sen halkaisija on 4 metriä. Röykkiö on matala, mutta se on rakennettu osin melko isoista kivistä. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä ja siinä kasvaa polvenkorkuista haapaa ja siksi sitä on melko vaikea havaita. Alueella on tehty harvennushakkuuta, joten ympäristö on muutenkin risukkoinen ja pusikoitunut.
Kohteeseen aiemmin kuulunut ryhmä B Jurvan maantien länsipuolella erotettiin vuoden 2011 inventoinnissa omaksi kohteekseen Juustosaari. |
| metsakeskus.399010175 |
399 |
Kusineva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
251014.00000000 |
6976757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010175 |
Kohde sijaitsee Laihian Jokisalon Untamonloukon eteläpuolisella metsäalueella, Kusinevan pohjoispuolella. Halkaisijaltaan noin neljämetrinen ja matala röykkiö on kasattu louhikkoisen mäen etelärinteeseen. Röykkiö on melko huomaamaton. Alueen maaperä on moreenia ja vuoden 2011 inventoinnissa palsta kasvoi parikymmenvuotiasta harvennushakkuuta kaipaavan nuorta männikköä.
Yksittäisen röykkiön funktiota on vaikea määrittää. Sijaintikorkeuden perusteella röykkiö ajoittuisi kivikauteen, mutta on todennäköisempää, että se on nuorempi. Röykkiön sijainti ei satu ainakaan nykyisten tilarajojen kohdalle, mutta se voi olla tietenkin vanhempi merkkikiveys. Röykkiö ei liene raivausröykkiö, koska muita röykkiöitä ei mäellä ole ja poikkeuksetta raivaus, kuten kaskiröykkiöt, esiintyvät ryhmissä.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin.
Harvennushakkuu 2015, nauhoitettu. Metsänkäyttöilmoituksen 1-2015-222174 tekijän mielestä rekisterin sekä peruskartan osoittamassa paikassa on yksi selvä ja yksi vaikeammin havaittava röykkiö. |
| metsakeskus.399010176 |
399 |
Susisaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
258411.00000000 |
6972500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010176 |
Kohde sijaitsee Laihian Jokiperän Sutikassa, 670 metriä Tampereentieltä länteen, suosaarekkeella. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Saarekkeella on yksi röykkiö, jonka halkaisija on noin viisi metriä. Se on melko matala, mutta erottuu kuitenkin selvästi. Röykkiön ikää on vaikea määrittää, se sijaitsee kivikautisella rannankorkeudella, mutta tuskin on sen aikainen. Luultavimmin kyseessä on historiallisen ajan raivausröykkiö.
Saareke on moreenipohjaista mäntykangasta, puusto on varttunutta. Saarekkeella on myös luonnonkivikkoa. |
| metsakeskus.399010177 |
399 |
Kailasmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
255566.00000000 |
6978282.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010177 |
Kohde sijaitsee Laihian Jokikylässä, Laihianjokivarressa olevalta sahalta ja valtatie 3:lta runsas kilometri etelälounaaseen. Esko Luomalta vuonna 1996 saadun tiedon mukaan Kailasmaan metsässä on mäellä kaksi röykkiötä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa. Noin 30-vuotiasta männikköä kasvavalta moreenipohjaiselta alueelta löytyi kaksi röykkiötä, molemmat erottuvat selvästi maastossa. Röykkiön 1 läpimitta on noin seitsemän metriä ja siinä näyttää olevan ainakin osittain reunuskiveystä. Röykkiö on sammaloitunut. Tästä noin 20 metriä pohjoiseen on kooltaan noin 4x8 metrin kokoinen kiveys, jonka keskellä on metrin leveä ja noin neljä metri pitkä kaivanto. Röykkiö on pääosin sammaloitunut, mutta osa kivistä on paljaita, joten ilmeisesti röykkiötä on pengottu viime vuosikymmenten aikana.
Noin 30 metriä röykkiön 1 kaakkoispuolella on hahmotettavissa lisäksi noin 20 metriä pitkä, matala vallimainen rakenne, joka näyttäisi ainakin osittain kasatulta.
Sijaintikorkeutensa perusteella rakenteet olisivat kivikautisia, mutta niiden ajoittaminen ja funktion selvittäminen vaatii kaivaustutkimuksia.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.399010178 |
399 |
Hakomäenneva 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
255494.42000000 |
6976230.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010178 |
Kasinkylän-Jokikylän takamailla, Tampereentien eteläpuolella, muinaisen saaren eteläreunalla komea röykkiö.
Kohde sijaitsee Sutikanharjun hiekanottoalueen pohjoispuolella, Jokikylän metsätien varressa, tieltä etelään johtavan metsäautotien päässä. Paikalla on soiden ympäröimä kivikkoinen harjanne, joka on kivikaudella muodostanut saaren 65 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa.
Paikalla olevan muinaissaaren eteläreunalla on suuri röykkiö, joka on halkaisijaltaan 8-9 m ja korkeudeltaan n. 1,5 m. Monumentaalinen röykkiö on muodoltaan kranssimainen ja sen keskellä on syvä kuoppa. Röykkiön eteläpuolella on tasanne, joka vaikuttaa raivatun kivettömäksi. Röykkiön ympäristöön kaivettiin useita koepistoja, mutta niistä ei saatu asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. Saaren pohjoisreunalta löytyi matala latomus (Hakomäeneva 2), joka sijaitsee kalliopinnalla. Aluetta tarkasteltiin melko laajasti ja saaren eri osiin kaivettiin useita koepistoja. Saaren itäreunalla havaittiin muuten karkean maalajin muuttuvan hiekkaisemmaksi, mutta sieltäkään ei saatu asuinpaikkahavaintoja.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010179 |
399 |
Möllinkorvenneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
256626.96700000 |
6975813.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010179 |
Tampereentien lounaispuolella, Jokikylän metsätien pohjoispuolella, vanhalta talvitieltä n. 400 m itään, kivikkoisella harjanteella röykkiö.
Kohde sijaitsee Tampereentien lounaispuolella, Jokikylän metsätien pohjoispuolella, tieltä rajalinjaa pitkin kulkevaa uutta metsäautotietä n. 930 m pohjoiseen. Paikalla olevalla tuoreella hakkuaukealla on matala harjanne, jossa maaperä on hyvin kivistä. Alueella on tehty perusteellista maanmuokkausta, joten entisestäänkin kivinen maasto on muuttunut epätasaiseksi ja vaikeakulkuiseksi. Paikalla kasvaa muutamia säästöpuita, aluskasvillisuutena on horsmaa ja heinää.
Harjanteen keskiosassa on röykkiö, joka on halkaisijaltaan 7-8 m ja korkeudeltaan 40-50 cm. Röykkiön pinta on äestetty monin paikoin rikki ja sen keskiosa on melko perusteellisesti kaiveltu. Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010180 |
399 |
Kryytimaankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
241453.06800000 |
6973756.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010180 |
Laihian eteläosassa, Rajavuoren länsirinteellä, puronotkon eteläpuolella, metsässä tien molemmin puolin pyyntikuoppia.
Kohde sijaitsee Laihian eteläosassa, lähellä Jurvan rajaa, Rajavuoren lakialueen tuntumassa. Paikalla on luoteeseen, kohti Kaijannevaa laskeutuva, paikoin kallioinen, rinne, jonka alaosassa kulkee metsäautotielenkki. Rinne on perusteellisesti hakattu ja sen pohja on äestetty.
Paikalla olevan tielenkin eteläosassa, sen molemmin puolin, on aikaisempien arkistotietojen perusteella 12 pyyntikuoppaa. Inventoinnissa 2009 paikalla dokumentoitiin yhdeksän kuoppaa. Kohde oli jossain määrin otettu huomioon alueen metsänpohjanuudistuksessa, mutta erityisesti tien pohjoispuolen vanhemmalla taimikkoalueella kasvillisuus oli peittänyt kuopat lähes täydellisesti. On mahdollista, että osa kuopista on tuhoutunut äestyksessä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010181 |
399 |
Ahdaskallio/Porraskorvenrämäkkä |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
242762.54300000 |
6973536.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010181 |
Rajavuorella, suon erottamilla harjanteilla, kuoppia.
Kohde sijaitsee Rajavuoren laen kaakoispuolella, loivasti itään, kohti Porraskorvenrämäkän suoaluetta laskeutuvalla rinteellä. Paikalla kasvaa nuorta havupuuvaltaista istutusmetsää. Pohjakasvillisuutena ovat varpukasvit ja sammal.
Aikaisempien arkistotietojen perusteella alueella ovat seuraavat rakenteet:
A) Rajavuoren itäpuolella, Ahdaskallion itärinteellä, Porraskorpi-nimiseen suonotkoon laskevassa rinteessä seitsemän kuoppaa rivissä, suon kapeimman kohdan vaiheilla.
B) Porraskorvenrämäkkä, Rajavuoren itäpuolella, edellisistä kuopista n 300 m itäkoilliseen, melkein niitä vastapäätä suon itäpuolella on metsässä näkyvissä neljä kuoppaa. Inventoinnissa 2009 Ahdaskallion puolella dokumentoitiin yhteensä neljä kuoppaa, joista yksi on tervahauta. Osa kuopista on loivapiirteisiä, jotkut huomattavan resentin näköisiä. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.
Suon itäpuolella olevalta harjanteelta (Porraskorvenrämäkkä) ei yrityksistä huolimatta löytynyt yhtään kuoppaa. Mirja Miettisen tarkastaessa kohteen 1993 hän kertoo, että metsä äsken hakattu ja äestetty ja luultavaa on että kuoppia on alkujaan ollut enemmän. Alue on erittäin voimakkaasti äestetty ja on mahdollista, että kuopat ovat peittyneet tai kokonaan tuhoutuneet. |
| metsakeskus.399010182 |
399 |
Kuusisaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
249255.92900000 |
6975136.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010182 |
Teerivuorentien itäpuolella, pitkänomaisella koillis-lounaissuuntaisella kapealla mäenharjanteella, soiden keskellä, kuusi asumuspainannetta rivissä.
Kohde sijaitsee Teerivuorella, tieltä rajalinjaa pitkin n. 800 m itäkaakkoon. Paikalla on kapea, metsäinen saareke, jolla kasvaa havupuuvaltaista, suhteellisen kookasta kasvatusmetsää. Maasto on melko kivistä, aluskasvillisuutena on sammalta, heinää, kanervaa ja puolukkaa. Harjanteen kaakkoon laskeutuvan rinteen alapuolella on ojitettu suoalue.
Aikaisempien arkistotietojen perusteella paikalla on kuusi pyyntikuoppaa rivissä. Inventoinnissa 2009 havaittiin, että saarekkeen kaakkoisreunalla, suon läheisyydessä, on rivissä kuusi asumuspainannetta ja kaksi pienempää kuoppaa. Painanteet sijaitsevat melko kivisessä maastossa ja niiden valleissa on hyödynnetty luontaista kivikkoa. Jotkut painanteista ovat myös melko suurikokoisia ja syviä ja ne muistuttavat jossain määrin kohteen Kallionmaa 2 painanteita. Osia asuinpaikasta lienee tuhoutunut metsänuudistuksessa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.399010183 |
399 |
Jussinluhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
253331.00000000 |
6975598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010183 |
Kohde sijaitsee Laihian Jokisalossa Jussinluhta nimisellä alueella. Aiempien vuoden 1993 tietojen mukaan alueella on rivissä seitsemän pronssikautistyyppistä röykkiötö (Esko Luoman tarkastus, ei kertomusta ks. tutkimukset).
Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa ja todettiin, että alue, jolle Luoma on kartassa merkinnyt röykkiöt kasvaa tiheää noin 10-15 -vuotiasta mäntytaimikkoa, joten havaintojen teko oli vaikeaa. Alueen maaperä on hiekkaista moreenia.
Röykkiöitä löytyi vain yksi. Se on halkaisijaltaan noin viisi metriä ja kasattu ison kiven ympärille. Röykkiö on melko matala, mutta kuitenkin selvästi nähtävissä. Röykkiö on harjanteen kaakkoispäässä, parikymmentä metriä sen eteläpuolella kulkee metsäautotie. Sijaintikorkeutensa puolesta röykkiö ajoittuu kivikauteen, todennäköisemmältä vaihtoehdolta vaikuttaa, että röykkiön on historiallisen ajan raivausröykkiö.
Alue käytiin läpi noin 40x120 metrin alalta, mutta muita röykkiöitä ei havaittu. Todennäköisesti maapohja on muokattu ennen kuin nykyinen nuori metsä on istutettu, joten mahdollisesti joitakin röykkiöitä on hävinnyt siinä vaiheessa. Arkeologi ei tosin ole aiemmin tarkastanut kohdetta, joten muinaisjäännöksiksi määriteltävien röykkiöiden olemassa oloa ei ollut varmennettu ennen vuotta 2011.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.399010184 |
399 |
Kallionmaa 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
251469.04300000 |
6974671.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.399010184 |
Levanevan luonnosuojelualueen pohjoispuolella, Kaupinjuoksuntien eteläpuolella, mäntykankaan eteläreunalla, laaja-alainen asumuspainannekohde.
Kohde sijaitsee Levanevan luonnonsuojelualueen pohjoispuolella olevalla ylänköalueella, Kaupinjuoksuntien eteläpuolella, josta paikalle johtaa polku. Alueella on Kallionmaa-niminen tasainen kangasalue, joka on kivikaudella ollut n. 0,65 x 1,4 km laaja, pohjoiseen pistävä niemi. Alueella kasvaa eri vaiheissa olevaa, havupuuvaltaista istutusmetsää, aluskasvillisuutena on sammalta ja varpukasveja. Alueen itäosa on pahoin äestyksessä vaurioitunut.
1990-luvulla äestetyltä alueelta oli löytynyt hioin ja kvartsiaineistoa, joissa on esinekatkelmia. Mirja Miettinen oli tarkastuksen yhteydessä kiinnittänyt huomiota alueen reunalla oleviin painanteisiin, mutta piti mahdollisena, että ne ovat luonnonmuodostumia tai resenttejä kaivantoja. Inventoinnissa 2009 havaittiin, että muinaisen niemen kärjen länsireunalla, loivasti lounaaseen laskevalla rinteellä, on yhteensä kymmenen painannetta. Painanteet sijaitsevat 77,50 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Kahteen painanteeseen ja niiden pohjoispuolella olevalle tasanteelle kaivettiin koepistoja, joista löytyi kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä ja punertavaa likamaata. Alueen itäosan äestetyllä alueella saattaa olla lisää painanteita, jotka lienenevät melko pahoin tuhoutuneet metsänuudistuksessa. Läheisyydestä löytyi resentti hiekkakuoppa ja muutamassa painanteessa oli merkkejä myöhemmästä hiekanotosta. Kaupinjuoksuntieltä paikalle johtavalla polulla oli runsaasti kvartsi-iskoksia ja -ydin, joita ei otettu talteen.
Inventoinnissa 2012 alueen länsiosasta löytyi ilmalaserkeilausaineiston (LiDAR) analyysin avulla uusia painanteita ja kävi ilmi, että kohde on kokonaisuudessaan jopa 250 m pitkä länsi-itä -suuntainen vyöhyke muinaisen saaren rannassa, jossa on yhteensä noin 40 asumuspainannetta. Erityisesti vyöhykkeen länsiosa on metsänäestyksessä pahoin turmeltunut ja osa painanteista on vaikeasti määritettävissä. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu mesoliittiselle kivikaudelle. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Kohteen rajaus perustuu näkyviin rakenteisiin. |
| metsakeskus.400000001 |
400 |
Rantapotkio 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
204543.79300000 |
6767525.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400000001 |
Kohde sijaitsee Seppälän kylässä, 300 m Potkiontieltä lounaaseen ja 300 m Iso-Potkionjärvestä luoteeseen. Maasto on entistä peltoaluetta, jossa kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Röykkiö on rakennettu kivistä ison, tasaisen maakiven (halk. 2,7 m) päälle ja ympärille. Kiviä on enimmäkseen yhdessä kerroksessa. Paikka on tarkastettu 1997, jolloin maanomistajat olivat poistaneet röykkiötä peittäneen sammalen. Kyseessä saattaa olla viljelyyn liittyvä jäännös. |
| metsakeskus.400000002 |
400 |
Lännistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
219017.06400000 |
6749939.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400000002 |
Kohde sijaitsee Nästin alueella, maantieltä 300 m lounaaseen, Lännistön tilalla, päärakennuksen eteläpuolisella pellolla. Maasto on lounaaseen viettävää rinnettä, hiekkapohjaista mäkeä, jonka alapuolella virtaa vähäinen oja Isosta Pehtjärvestä. Hiekkakerroksen alla on savimaata. Kyseessä on mahdollinen asuinpaikka. Pellosta on tullut esiin kyntötöissä kaksi reikäkiveä, sekä lisäksi on maanomistaja havainnut paikalla nokea viilloksen syvyydellä. Paikalta on havaittu 1955 inventoinnissa nokea peltosarkojen välissä. Saman talon maalta, päärakennuksesta 500 m etelään, on löydetty vasarakirveen katkelma KM 8917. |
| metsakeskus.400000003 |
400 |
Jyväsmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216441.03100000 |
6763479.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400000003 |
Kohde sijaitsee Malkon alueella, Malkonjoen pohjoispuolella olevan Jyväsmäen keskellä, maantieltä 150 m luoteeseen. Maasto on peltojen ympäröimää mäkeä. Mäen keskellä on talo. Talon koillispuoliselta mäeltä on todettu inventoinnissa 1955 röykkiö (halk. 4 m), joka on saattanut olla hautaraunio. Röykkiön keskellä on syvennys. |
| metsakeskus.400000003 |
400 |
Jyväsmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
216441.03100000 |
6763479.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400000003 |
Kohde sijaitsee Malkon alueella, Malkonjoen pohjoispuolella olevan Jyväsmäen keskellä, maantieltä 150 m luoteeseen. Maasto on peltojen ympäröimää mäkeä. Mäen keskellä on talo. Talon koillispuoliselta mäeltä on todettu inventoinnissa 1955 röykkiö (halk. 4 m), joka on saattanut olla hautaraunio. Röykkiön keskellä on syvennys. |
| metsakeskus.400010001 |
400 |
Kirkkokoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
220142.53800000 |
6765149.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010001 |
Kohde sijaitsee Leinmäen Siltamäessä, Leinmäentien eteläpuolella, Malvonjoen Kirkkokosken itärannalla, Siltamäen asuinrakennuksesta 100 m länsilounaaseen, vesimyllystä itään ja kaakkoon. Maasto on länteen viettävää peltoa, maaperä on hienoa hietaa. Paikka nouee 4-5 m joenpinnasta korkeammalle. Paikka on todettu 1952 ja inventoinnissa 1955 pellon kaakkoisosasta on löytynyt kvartsi-ja kivilaji-iskoksia. Inventoinnin 1994 mukaan asuinpaikkalöydöt keskittyvät pellon lounaisosaan muutaman aarin alueelle. Pellosta on otettu 1980-luvulla talteen kaksi talttaa ja kaapimen muotoinen diabaasi-iskos. Asuinpaikka on ajoitettu Kiukaisten kulttuurin vaiheeseen. |
| metsakeskus.400010002 |
400 |
Uusikartano |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
222351.71600000 |
6751035.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010002 |
Kohde sijaitsee Nästin alueella, Nästintieltä 230 m kaakkoon, Pehtjärvestä 2,6 km itään, Mynämäen, Mietoisten rajalta 350 m luoteeseen ja tilan päärakennuksen itäpuolisella pellolla, jonka maaperä on savensekaista. Maasto on heikosti viettävää vanhaa rantatörmää, 500 m entisestä Lemminjärvestä pohjoiseen. Tilalta on löydetty useita kiviesineitä ja kvartsi-iskoksia. Osa esineistä on mahdollisesti päärakennuksen luoteispuolelta. Riihen länsipuolelta tasaisen kallion rinteestä on löydetty hevosenkenkäsolki (KM 10965:4) nokisen kiveyksen seasta, mikä viittaa polttohautaukseen. Inventoinnin 1955 mukaan isäntä oli havainnut auranviilloksessa punaisia läiskiä ja valkoisia kivensiruja. |
| metsakeskus.400010002 |
400 |
Uusikartano |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27000 |
222351.71600000 |
6751035.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010002 |
Kohde sijaitsee Nästin alueella, Nästintieltä 230 m kaakkoon, Pehtjärvestä 2,6 km itään, Mynämäen, Mietoisten rajalta 350 m luoteeseen ja tilan päärakennuksen itäpuolisella pellolla, jonka maaperä on savensekaista. Maasto on heikosti viettävää vanhaa rantatörmää, 500 m entisestä Lemminjärvestä pohjoiseen. Tilalta on löydetty useita kiviesineitä ja kvartsi-iskoksia. Osa esineistä on mahdollisesti päärakennuksen luoteispuolelta. Riihen länsipuolelta tasaisen kallion rinteestä on löydetty hevosenkenkäsolki (KM 10965:4) nokisen kiveyksen seasta, mikä viittaa polttohautaukseen. Inventoinnin 1955 mukaan isäntä oli havainnut auranviilloksessa punaisia läiskiä ja valkoisia kivensiruja. |
| metsakeskus.400010002 |
400 |
Uusikartano |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
222351.71600000 |
6751035.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010002 |
Kohde sijaitsee Nästin alueella, Nästintieltä 230 m kaakkoon, Pehtjärvestä 2,6 km itään, Mynämäen, Mietoisten rajalta 350 m luoteeseen ja tilan päärakennuksen itäpuolisella pellolla, jonka maaperä on savensekaista. Maasto on heikosti viettävää vanhaa rantatörmää, 500 m entisestä Lemminjärvestä pohjoiseen. Tilalta on löydetty useita kiviesineitä ja kvartsi-iskoksia. Osa esineistä on mahdollisesti päärakennuksen luoteispuolelta. Riihen länsipuolelta tasaisen kallion rinteestä on löydetty hevosenkenkäsolki (KM 10965:4) nokisen kiveyksen seasta, mikä viittaa polttohautaukseen. Inventoinnin 1955 mukaan isäntä oli havainnut auranviilloksessa punaisia läiskiä ja valkoisia kivensiruja. |
| metsakeskus.400010002 |
400 |
Uusikartano |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
222351.71600000 |
6751035.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010002 |
Kohde sijaitsee Nästin alueella, Nästintieltä 230 m kaakkoon, Pehtjärvestä 2,6 km itään, Mynämäen, Mietoisten rajalta 350 m luoteeseen ja tilan päärakennuksen itäpuolisella pellolla, jonka maaperä on savensekaista. Maasto on heikosti viettävää vanhaa rantatörmää, 500 m entisestä Lemminjärvestä pohjoiseen. Tilalta on löydetty useita kiviesineitä ja kvartsi-iskoksia. Osa esineistä on mahdollisesti päärakennuksen luoteispuolelta. Riihen länsipuolelta tasaisen kallion rinteestä on löydetty hevosenkenkäsolki (KM 10965:4) nokisen kiveyksen seasta, mikä viittaa polttohautaukseen. Inventoinnin 1955 mukaan isäntä oli havainnut auranviilloksessa punaisia läiskiä ja valkoisia kivensiruja. |
| metsakeskus.400010003 |
400 |
Ruotinvare |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212132.74100000 |
6767230.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010003 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa Vaimarontien länsireunassa, osittain vanhan ja uuden Vaimarontien välissä. Maasto on havumetsää kasvavaa kallio- ja moreenimäkeä, jonka pohjois- ja kaakkoispuolella avautuvat soiset peltoaukeat. Mäeltä on todettu jo 1800-luvun lopulla röykkiöitä, joista yksi tutkittu 1888. Inventoinnissa 1955 alueelta mainitaan neljä röykkiötä, nrot 6-9.
Ilmeisesti röykkiö 6:lla tarkoitetaan aivan nykyisen maantien varressa sijaitsevaa varsin hyvinsäilynyttä röykkiötä, jonka sanotaan olevan reunakehällinen (11 x 8,5 x 1,5 m), ja jonka keskellä on syvennys. Tästä noin 100 m lounaaseen on röykkiö 7. Se on tutkittu vuonna 1888 ja siitä on vain pohja (halk. 8 m) jäljellä. Rakennelma on ollut reunakehällinen ja siinä on ollut osin kaksi sisäkkäistä kivikehää ja paasiarkku. Arkun sisältä on kaivauksissa löytynyt poltettujen luiden siruja ja nokea (KM 2549:1-7). Paikalla kerrotaan olleen komean röykkiön, mutta 1940-luvulla siitä on ajettu kiviä navetan perustukseen. Röykkiö 8 (9.8 m x 5.9 x 0.4 m; 1987 tietojen mukaan 10,5 x 9,3 x 0,3 m) sijaitsee noin 24 m länteen nrosta 6. Se on pitkänomainen, ladottu isoista irtonaisista kivistä ja muistuttaa jonkin verran laivanmuotoista latomusta. Sen keskellä on kaksi pitkulaista arkunsijaa. Röykkiö 9 (7 x 7 x 0,7 m; 1987 tietojen mukaan 7,5 x 4,5 x 0,5 m) sijaitsee 20 m pohjoiseen nrosta 8. Sen toinen puoli on tuhoutunut tienteossa. |
| metsakeskus.400010004 |
400 |
Penkavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211616.95300000 |
6766313.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010004 |
Kohde sijaitsee Soukaisten Vahantakana, Vaimarontieltä 550 m länteen ja Vahantaantieltä 500 m pohjoiseen Perkaanvuorella. Maasto on peltojen ympäröimä korkea ja jyrkkärinteinen kalliomäen laen länsireunaa. Paikalta on tunnettu jo 1800-luvun lopulta röykkiö (1987 tietojen mukaan 13,9 x 10,4 x 1,6 m). Tuhotussa röykkiössä on kolme isoa kuoppaa. Röykkiön keskellä erottuu paasiarkku (2,3 x 0,8 m). Pohjoissivulla on iso kivi (1,3 x 0,77 m). Röykkiön ympärillä kasvaa Tapion pöytäkuusta. Kohde kuuluu Museoviraston hoitokohteisiin.
|
| metsakeskus.400010005 |
400 |
Vähäniityntaustan nummi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212702.48700000 |
6773428.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010005 |
Kohde sijaitsee Vaimarossa, Otajärven koillispäässä avautuvan matalikon kaakkoisrannalla, 1,2 km kaakkoon Pyhärannan ja Kodisjoen rajasta, 950 m Vaimarontieltä länteen ja 300 m Salorannan tilalta pohjoiseen. Maasto on pohjois-eteläsuuntaista kallioharjannetta, jonka länsirinne laskeutuu melko jyrkkänä Otajärven suuntaan. Laakealla kalliolla kasvaa siellä täällä havupuita. Kalliolta on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu neljä röykkiötä. Pahasti tuhoutuneet röykkiöt on dokumentoitu 1955 (nrot 10-13) ja mitat tarkistettu 1987 inventoinnissa. Samalla kalliomäellä sijaitsee myös edellisistä 185 m itään ja Salorannan tilalta 350 m koilliseen oleva kohde nro 14.
Röykkiö 10 (9,1 x 8,5 m). Suureksi osaksi hajotettu ja uudelleen koottu. Itäreunalla luultavasti alkuperäistä reunakehää. Paikalla on runsaasti hiekkakivilaakojen palasia.
Röykkiö 11 (7,1 x 5,5 x 0,8 m) edellisestä 20 pohjoiseen. Keskustassa on pyöreistä vierinkivistä ladottu röykkiötä, jonka sisin keskus on avattu. Syvennyksessä erottuu maakivien reunustama arkunpohja. Keskustassa on runsaasti hiekkakivilaakojen palasia.
Röykkiö 12 (9,9 x 8,5 m) edellisestä 10 m pohjoiseen. Jäännös on täysin hajotettu. Pohjois-ja eteläreunalla on kiviä epämääräisessä kasassa. Pohjoissivussa olevan maakiven juurelta maan pinnasta on löytynyt 215 g poltettua luuta. Paikalta on ajettu suuri määrä kiviä pois.
Röykkiö 13 (9,8 x 5,3 m), edellisestä 30 m länteen. Röykkiö on hajotettu ja myöhemmin kasattu uudelleen.
Röykkiö 14 edellisestä 185 m itään, tilustien itäpuolella olevan laakean kalliopaljastuman huippuosan pohjoisreunassa. Inventoinnin 1955 mukaan laivanmuotoinen latomus (17 x 4 m), 1987 inventoinnin mukaan kaksi erillistä (9,2 x 5,3 x 0,3 m ja 7,4 x 3,9 x 0,4 m), mutta voinut olla alun perin yksi, joka pengottu.
Vuoden 2025 tarkastuksessa kohteella neljä hajotettua ja uudelleen kasattua röykkiötä. Sijainnit eivät täysin vastaa 1987 inventoinnin tietoja. Röykkiö nro 14 ei havaittu, on mahdollista, että se on tuhoutunut metsäautoteiden rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.400010006 |
400 |
Lällä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212891.40800000 |
6773823.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010006 |
Kohde sijaitsee Vaimarossa, Otajärven koillispäässä avautuvan matalikon kaakkoisrannalla, 1,2 km Pyhärannan ja Kodisjoen rajasta itäkaakkoon ja 800 m Vaimarontieltä länteen. Maasto on kallioisen moreenirinteen lakea, jossa on kalliopaljastumia. Kalliomäen koillisosasta on todettu röykkiö jo 1800-luvun lopulla. Röykkiö (mukaan 12,2 x 11,2 x 1,6 m) on jo tuolloin ollut suureksi osaksi hajotettu. Hajotetusta jäännösksestä on saatu talteen palanutta luuta (KM 13863). Inventoinnin 1955 mukaan keskellä on iso syvennys, jossa näkyy paasiarkku, 1987 tietojen mukaan maakivi.
|
| metsakeskus.400010007 |
400 |
Kivisillanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213310.25000000 |
6772366.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010007 |
Kohde sijaitsee Vaimarossa, 150 m Vaimarontieltä länteen, kyläkeskuksesta 1,4 km pohjoiseen. Maasto on loivarinteistä kalliomäkeä, jonka eteläpuolella avautuu laaja peltoaukea.
Mäen kaakkoisreunasta on tunnettu sittain tuhottu röykkiö 1800-luvun lopulta saakka. Inventoinnin 1955 mukaan reunakehällisestä röykkiöstä (6.9 x 6.2 m, korkeus 0.5 m) on ollut jäljellä vain pohja. Inventoinnin 1987 mukaan paikalta 60 m lounaaseen on kiviä, jotka ovat mahdollisesti peräisin (toisesta?) röykkiöstä. |
| metsakeskus.400010008 |
400 |
Vehmaansaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213078.34100000 |
6772489.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010008 |
Kohde sijaitsee Vaimarossa, 460 m Vaimarontieltä länteen, kyläkeskuksesta 1,4 km pohjoiseen, Salorannantien koillisreunassa. Maasto on kalliomäkeä, jonka koillispuolella avautuu pieni peltoaukea.
Mäen laelta on tunnettu kaksi hajotettua röykkiötä 1800-luvun lopulta lähtien. Röykkiöistä on jäljellä vain pohjat ja paasiarkun jäännöksiä keskiosassa. Röykkiöstä 1 on jäljellä vain pohja ja reunakiveys (3,6 x 3,4 x 0,4 m; 1987 inventoinnin mukaan 6 x 3,2 x 0,3 m). Vieressä sijaitsevaa röykkiötä 2 (5,7 x 8 x 0,4 m). |
| metsakeskus.400010009 |
400 |
Palonummen vuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213382.20800000 |
6774150.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010009 |
Kohde sijaitsee Vaimarossa, 330 m Vaimarontieltä länteen, 400 m Otajärven koillispään kaakkoisosassa olevasta matalikosta itään. Maasto on metsäisten soiden ympäröimää kallioista mäkeä, joka viettää jyrkästi Otajärven suuntaan. Mäen laelta on todettu röykkiöitä jo 1800-luvun lopulla. Inventoinnissa 1955 kohteelta on kartoitettu kaksi rauniota. Röykkiössä 1 (12,2 x 11,7 x 1,8 m) on 1-1,5 m leveä lieriosa ja keskellä syvennys. Röykkiön päällä kasvoi v. 2021 isohko kuusi. Röykkiö 2 (16,9 x 9,9 x 1,3 m) sijaitsee edellisestä noin 70 m luoteeseen ja on pitkänomainen kaksoisröykkiö, jonka laajemmassa länsipäässä on kaksi syvennystä.
Vuoden 1994 inventointiraportti mainitsee 4,0 x 2,8 x 0,25 m kokoisen, 20-30 kiven ryhmän, jonka lounaisreunassa isompia kiviä (röykkiö 3) sekä 2,9 x 2,0 x 0,2 m kokoisen, 25-40 kivestä koostuvan lähes suorakaiteisen sellimäisen latomuksen (röykkiö 4). Näiden kahden raunion tarkkoja sijaintitietoja ei ole annettu, mutta vuonna 2021 alueella kulkeva polku on hiljattain lävistänyt ja vaurioittanut noin parikymmentä metriä röykkiöstä 1 länteen sijaitsevaa maantasaista kiveystä, joka todennäköisimmin on röykkiö 4. Kalliojyrkänteen reunalla, noin 40 m röykkiöstä 2 lounaaseen on matala jäkälän ja katajien peittämä, halkaisijaltaan muutaman metrin kokoinen kiveys, joka nyt rekisteröity röykkiöksi 3. Molemmissa pienissä röykkiöissä 3 ja 4 on punaisten hiekkakivilaakojen katkelmia. |
| metsakeskus.400010010 |
400 |
Petesaarenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214947.58200000 |
6774026.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010010 |
Kehäkivellisen röykkiön jäännös (9,7 x 8,6 x 0,8 m) laajalle viljelyaukealle viettävän kallioalueen terassimaisella länsireunalla noin 35 m Padontieltä pohjoiseen. E ja N -reunoilla ollut vielä 1990-luvulla selvä ulkokehä sekä NW-osassa kahden paasiarkun jäännökset. |
| metsakeskus.400010011 |
400 |
Amerikanmaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215197.48500000 |
6773902.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010011 |
Kohde sijaitsee Vaimarossa, Kodisjoelta Patoon vievältä tieltä 130 m koilliseen, Amerikanmaa -nimisellä nummella. Maasto on matalaa kallionlakea, jonka halki kulkee tilustie. Tien itäpuoliselta kalliolta on tunnettu röykkiöitä jo 1800-luvun lopulla. Röykkiö 1. Läntinen, koillis- ja lounaislaidat lähes suorat, pienikivinen (halk. 10-30 cm), kaksi kivikertaa (7,1 x 6,9 x 0,3 m; 1987 inventoinnin mukaan 7,8 x 5,8 x 0,3 m). Keskellä on suorakaiteinen arkkurakenne (3 x 1,2 m). Länsireunaa vahingoitettu.
Röykkiö 2. Itäinen, samaa tyyppiä kuin edellinen (6,5 x 5,7 x 0,4 m). Keskellä on neliömäinen arkunpohja (3 x 1,5 m). |
| metsakeskus.400010012 |
400 |
Mäki-Uotila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211971.78700000 |
6771486.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010012 |
Kohde sijaitsee Vaimarosta Otajärvelle johtavalta Pihamäentaustantieltä noin 35 m etelään. Kallioniemeke, jonka keskellä kulkee tilustie. Paikka on mahdollisesti tunnettu jo 1800-luvulla. Mäen korkeimmalta kohdalta on inventoinnissa 1955 paikalta on todettu melko hyvin säilynyt, reunakehällinen röykkiö (11 x 10,5 x 1,5 m), jonka keskellä on ollut paasiarkun jäännökset. Tarkastuksen 1968 mukaan mäen ylitse kulkee tie, jonka pohjoispuolella on hajotettua kiveystä ja eteläpuolella neliönmuotoinen ladelma (halk. 3 m). Jäännös on ilmeisesti ainakin osittain tuhoutunut tienteon yhteydessä.
Vuonna 2024 paikalta havaittu vain yksi matala röykkiö kallioalueen koillispäästä tien reunassa, sen länsipuolella. Mäen korkeimmalla kohdalla näkyy koneella pusketun kiviä kasaan traktorin ajouran tieltä. |
| metsakeskus.400010013 |
400 |
Sunikedonmäki/Sinikeronmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211656.91400000 |
6771693.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010013 |
Kohde sijaitsee pohjoisreunastaan jyrkkää kalliomäen korkeimmalla kohdalla. Eteläpuolella avautuvat Sinikeron pellot.
Mäeltä on todettu 1800-luvun lopulla kaksi röykkiötä. Röykkiö 1 (8,5 x 8,0 x 0,7 m; 1987 inventoinnin mukaan 11,3 x 6,4 x 1,7 m) on kehäkivellinen ja sen keskustassa on epäselvä paasiarkun sija. Jäännöstä on pengottu. Röykkiö 2 (13,7 x 3,3 m) on tulkittu etelä-pohjoissuuntaiseksi laivanmuotoiseksi latomukseksi. Jäännöstä ei ole tunnistettu 1987 inventoinnissa. |
| metsakeskus.400010014 |
400 |
Ranta-Pere |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210735.28400000 |
6772141.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010014 |
Kohde sijaitsee Vaimarossa, Taipaleentien ja Jyrkitien risteyksen pohjoispuolella, Otajärven eteläpään itärannalla, 250 m rannasta. Maasto on melko loivarinteistä kalliomäkeä, jossa kasvaa harvaa mäntymetsää.
Mäen etelärinteestä on todettu 1955 inventoinnissa pahasti tuhoutunut röykkiön jäännös(5,3 x 3,8 x 0,4 m; 1987 inventoinnin mukaan 4,2 x 3,3 x 0,5 m), josta oli parhaiten säilynyt paasiarkun reunakiveys. Inventoinnissa 1987 reunakiveystä ei ole havaittu. |
| metsakeskus.400010014 |
400 |
Ranta-Pere |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210735.28400000 |
6772141.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010014 |
Kohde sijaitsee Vaimarossa, Taipaleentien ja Jyrkitien risteyksen pohjoispuolella, Otajärven eteläpään itärannalla, 250 m rannasta. Maasto on melko loivarinteistä kalliomäkeä, jossa kasvaa harvaa mäntymetsää.
Mäen etelärinteestä on todettu 1955 inventoinnissa pahasti tuhoutunut röykkiön jäännös(5,3 x 3,8 x 0,4 m; 1987 inventoinnin mukaan 4,2 x 3,3 x 0,5 m), josta oli parhaiten säilynyt paasiarkun reunakiveys. Inventoinnissa 1987 reunakiveystä ei ole havaittu. |
| metsakeskus.400010015 |
400 |
Perhonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211834.84100000 |
6771639.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010015 |
Maasto on kalliomäkeä, jonka rinteet ovat melko loivat ja jolla kasvaa mäntyvaltaista metsää. Paikalta on ilmeisesti tunnettu röykkiöitä 1800-luvulta lähtien. Inventoinnissa 1955 mäen rinteestä on todettu kaksi röykkiötä. Röykkiö 1 (8,5 x 7,3 x 1 m; 1987 inventoinnin mukaan 8,1 x 7,9 x 0,7 m) on keskiosastaan pengottu, mutta muuten ilmeisesti säilynyt.
Röykkiö 2 (4,4 x 3,5 x 0,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 5,0 x 3,5 x 0,5 m) on sijainnut edellisestä 60 m etelään, aivan tien pinnassa. Inventoinnin 1987 perusteella kyseessä jäännös on voinut syntyä otettaessa rapakiveä viereistä tietä varten. Tarkastuksessa 1995 on löydetty vain röykkiö 1. Tarkastuksen mukaan jäännöksen ympäristöä oli samana vuonna muokattu voimakkaasti ilmeisesti kotitarvesoran oton yhteydessä.
Vuonna 2024 röykkiö 1 edelleen kohtuullisessa kunnossa ympäristön muokkauksesta huolimatta, kivet kauttaaltaan sammaloituneita, mutta röykkiö erottuu selvästi. Tien vieressä edellisten tarkastusten osoittamassa kohdassa mahdollinen röykkiö 2, joka suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Paikka olisi hautaröykkiölle sopiva. |
| metsakeskus.400010015 |
400 |
Perhonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211834.84100000 |
6771639.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010015 |
Maasto on kalliomäkeä, jonka rinteet ovat melko loivat ja jolla kasvaa mäntyvaltaista metsää. Paikalta on ilmeisesti tunnettu röykkiöitä 1800-luvulta lähtien. Inventoinnissa 1955 mäen rinteestä on todettu kaksi röykkiötä. Röykkiö 1 (8,5 x 7,3 x 1 m; 1987 inventoinnin mukaan 8,1 x 7,9 x 0,7 m) on keskiosastaan pengottu, mutta muuten ilmeisesti säilynyt.
Röykkiö 2 (4,4 x 3,5 x 0,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 5,0 x 3,5 x 0,5 m) on sijainnut edellisestä 60 m etelään, aivan tien pinnassa. Inventoinnin 1987 perusteella kyseessä jäännös on voinut syntyä otettaessa rapakiveä viereistä tietä varten. Tarkastuksessa 1995 on löydetty vain röykkiö 1. Tarkastuksen mukaan jäännöksen ympäristöä oli samana vuonna muokattu voimakkaasti ilmeisesti kotitarvesoran oton yhteydessä.
Vuonna 2024 röykkiö 1 edelleen kohtuullisessa kunnossa ympäristön muokkauksesta huolimatta, kivet kauttaaltaan sammaloituneita, mutta röykkiö erottuu selvästi. Tien vieressä edellisten tarkastusten osoittamassa kohdassa mahdollinen röykkiö 2, joka suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Paikka olisi hautaröykkiölle sopiva. |
| metsakeskus.400010016 |
400 |
Vuorlevonkallio 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211945.80800000 |
6770342.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010016 |
Kohde sijaitsee Vaimaron kylässä, 750 m Vaimarontieltä ja 540 m Saarelan talosta luoteeseen, Sarkojärven itärannalla. Maasto on laakean kalliomäen lounaista lakea. Paikalta on tunettu 1800-luvun lopulta röykkiö. Inventoinnissa 1955 on kartoitettu röykkiö (8,4 x 3,0 x 1 m), jossa on ollut suuri paasiarkku. Inventoinnin 1987 mukaan mäen lounaisreunassa on kolme röykkiötä, joista suurimmassa (8,9 x 8,7 x 1,3 m) on mahdollisesti paasiarkun jäännökset. Toinen röykkiö on suorakaiteinen (8,4 x 7,4 x 1 m), kolmas (5 x 2,1 x 0,3 m) epämääräisempi. Inventointitietojen perusteella muinaisjäännös sijaitsee 290 m lounaaseen aiemmin ilmoitetusta ja peruskarttaan merkitystä paikasta (p = 6773 415, i = 3212 200, z = 21 m). Tällä paikalla on todettu viljelyröykkiö.
|
| metsakeskus.400010017 |
400 |
Vuorlevonkallio 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211226.09700000 |
6769967.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010017 |
Kohde sijaitsee Vahantaan ja Vaimaron kylien rajalla, Hilttiönjärven koillispuolella kohoavalla Vuorlevonkalliolla, Hilttiöntieltä 350 m länteen. Maasto on korkean mäenlaen länsirinnettä. Mäki viettää jyrkästi järven suuntaan. Paikalta on tunnettu kaksi röykkiötä 1800-luvun lopulta lähtien. Suuremmassa (12,3 x 10,5 x 1,8 m) on Vahnataan ja Vaimaron kylien rajapyykki. Toisessa (9,2 x 8,5 x 0,7 m; 1987 inventoinnin mukaan 7,9 x 6,5 x 1 m) on kehäkiveys ja ja keskellä näkyy paasiarkun reunaa. Jäännöstä on purettu. |
| metsakeskus.400010018 |
400 |
Yli-Kailan metsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213565.13500000 |
6774466.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010018 |
Kohde sijaitsee Vaimaron kylässä, runsaat 200 m Vaimarontien länsipuolella, Otajärven koillispuolella kallioisella metsäalueella, jonka ympärillä alavaa soistunutta metsää. Kohteen pohjoispuolisessa peltolaaksossa virtaa Orioja. Kallioalueen korkeimmalla kohdalla, sen pohjoislaidalla on silmäkivellinen röykkiö joka kooltaan 7,3 x 6,4 x 1,3 m. Tästä n. 120 m luoteeseen sijaitsee 7 x 5,8 x 0,6 m kokoinen pyöreä röykkiö, jonka keskellä pienessä painanteessa kasvaa mänty. |
| metsakeskus.400010020 |
400 |
Yli-Sunila 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215518.38000000 |
6767874.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010020 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontieltä 150 m koilliseen, Yli-Sunilan talon pihapiirin luoteispuolella. Maasto on loivasti kaakkoon viettävää moreenirinnettä. Paikalta on tunnettu 1800-luvun loplta saakka kaksi röykkiötä. Toisessa (9 x 10 x 1,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 10,9 x 10,1 x 1,5 m) on mahdollisesti reunakehä. Jäännöstä on pengottu. Toinen (13,7 x 13, 8 x 2 m; 1987 inventoinnin mukaan 17 x 14,2 x 1,8 m) on suureksi osaksi hävitetty, poistamalla pohjoispuolinen osa. Röykkiössä on suuri syvennys (7 x 4 m). |
| metsakeskus.400010021 |
400 |
Ihakkalannummi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215329.45800000 |
6767778.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010021 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontieltä 80 m länteen. Maasto laakeaa, ympäristöstään selvästi kalliomäkeä. Länsipuolella on pieni pirunpelto. Kallion itäreunasta on 1965 todettu röykkiö (12,2 x 10,3 x 1,7 m). Jäännöstä on pengottu. |
| metsakeskus.400010022 |
400 |
Kuottenluhta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215900.22900000 |
6767198.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010022 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontieltä Kuottenluhtaan johtavan tien risteyksestä 900 m koilliseen ja Hinnasjoesta 140 m länsiluoteeseen. Maasto on itään viettävää kallio- ja moreenimäkeä. Pieneltä avokalliolta on todettu 1965 kaksi röykkiöta (11,0 x 6,9 m x 1,1 m ja 7,0 x 5,9 x 1,1 m). Molempia on pengottu. |
| metsakeskus.400010022 |
400 |
Kuottenluhta |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
215900.22900000 |
6767198.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010022 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontieltä Kuottenluhtaan johtavan tien risteyksestä 900 m koilliseen ja Hinnasjoesta 140 m länsiluoteeseen. Maasto on itään viettävää kallio- ja moreenimäkeä. Pieneltä avokalliolta on todettu 1965 kaksi röykkiöta (11,0 x 6,9 m x 1,1 m ja 7,0 x 5,9 x 1,1 m). Molempia on pengottu. |
| metsakeskus.400010023 |
400 |
Yli-Äijälä 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215754.28800000 |
6767738.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010023 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontien ja Niityvainioon johtavan tien risteyksestä 350 m itään, Rurjan peltoaukean itäpuolella. Maasto on moreenimäen pohjoisreunassa kohoavaa kallionyppylä, joka viettää jyrkästi pohjoiseen peltoaukean suuntaan. Kallion reunasta on 1800-lopulta lähtien tunnettu suuri kehäkivellinen röykkiö (13,7 x 12,2 x 2,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 12,2 x 11,4 x 2,4 m). Keskellä on kraaterimainen syvennys (2,5 x 2,5 x 0,8 m). |
| metsakeskus.400010024 |
400 |
Pietilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213295.27000000 |
6768918.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010024 |
Kohde sijaitsee Vaimarossa, Vaimarontieltä 600 m itään ja vajaat 300 m Lankjärvestä koilliseen, Langjärventaustatien pohjoisreunassa. Maasto on loivarinteistä matalaa kalliota, joka viettää melko jyrkästi etelään. Paikalta on tunnettu röykkiö 1800-luvun lopulta lähtien. Röykkiössä (13,7 x 12, 7 x 2,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 12,6 x 12,2 x 1,7 m) on epäselvä reunakehä. Keskellä on suuri kraaterimainen syvennys (6 x 4,5 x 0,6 m), jota on pengottu.
|
| metsakeskus.400010026 |
400 |
Yli-Äijälä 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215484.40400000 |
6766279.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010026 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontien ja Kaulioon johtavan tien risteyksestä 290 m länsiluoteeseen, Hinnasjoesta 190 m länteen, tieltä 50 m pohjoiseen. Maasto on loivasti etelään ja itään viettävää moreeniharjannetta, jonka itäpuolella on Hinnasjoen kapea peltolaakso. Harjanteen itäpäästä on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu röykkiö (11 x 10 x 0,3 m; inventoinnin 1987 mukaan 14,6 x 12,9 x 0,6 m). Jäännöksessä on kolme kuoppaa. |
| metsakeskus.400010027 |
400 |
Yli-Sunila 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215939.21000000 |
6767993.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010027 |
Kohde sijaitsee Valkon kylän alueella. Maasto on loivasti etelään viettävää kallio- ja moreenimäkeä n. 30 m mpy. Kalliopaljastumalta on tunnettu 1800-luvun lopulta lähtien reunakehällinen halkaisijaltaan n. 8 m röykkiö, jonka keskellä painauma. Noin 5 m päässä toinen, vuonna 1987 rekisteröity röykkiö, joka on osittain hajotettu. |
| metsakeskus.400010028 |
400 |
Miilunoja |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214894.64100000 |
6766039.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010028 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontieltä 50 m luoteeseen, Nutintaustasta kilometri koilliseen. Maasto on kallioista, loivasti lounaaseen viettävää moreenimäkeä, jonka lounaispuolella virtaa oja kohti etelässä avautuvaa Malvonjoen peltoaukeaa. Kallion kaakkoisosassa erottuvan pienen jyrkänteen päältä on tunnettu 1800-luvun lopulta lähtien röykkiö (10 x 9 x 0,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 22,6 x 15,4 x 0,6 m). rajoiltaan epämääärinen röykkiö on mahdollisesti muokattu rantamuodostumasta. Jäännöstä on pengottu. |
| metsakeskus.400010029 |
400 |
Vainio-Puhju 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216259.07900000 |
6768831.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010029 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontien molemmin puolin, 1,7 km Sipontien risteyksestä lounaaseen, Tynnyrkorven kohdalla. Maasto on loivasti kaakkoon viettävää rinnettä, jonka kaakkoispuolella on suota ja peltoaukea. Paikalta on tunnettu kaksi röykkiötä jo 1800-luvun lopulta lähtien. Eteläinen (p = 6771 610, i = 3216 280), reunakehällinen röykkiö (11 x 11,3 x 1,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 10,9 x 8,8, x 1,1 m) sijaitsee tien kaakkoisreunassa, rapautuneella kallionyppylällä. Jäännöksen keskellä on kraaterimainen syvennys. Edellisestä 110 m koilliseen (p = 6771 705, i = 3216 350), maantien toisella puolella, tien reunassa olevalla moreenikumpareella sijaitsee toinen röykkiö (7,8 x 7,2 x 0,8 m), joka on mahdollisesti reunakehällinen. Sen keskustassa on syvennys. |
| metsakeskus.400010030 |
400 |
Niittyvainio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216574.95400000 |
6768661.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010030 |
Kohde sijaitsee Soukaisten kylän alueella. Maasto on peltojen ympäröimän mäntymetsää. Metsäsaarekkeessa olevan kalliokohouman itäreunasta on 1800-luvulta lähtien tunnettu röykkiöitä. Inventoinnissa 1955 paikalta on todettu kaksi röykkiötä. Röykkiö 1 (11,3 x 11 x 1,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 13,4 x 12,4 x 2 m) on reunakehällinen, röykkiö 2 tasalakinen (6 x 6 x 0,6 m). Niistä 170 m itään sijaitsee kolmas, 1987 inventoinnissa todettu kupera röykkiö (7 x 6,1 x 0,35 m).
Vuonna 2024 röykkiö 1 on edelleen hyvässä kunnossa ja selvästi maisemassa erottuva, röykkiö 2 epämääräisempi, paikalle on tuotu kasa autonrenkaita ja röykkiöiden ympäristöstä on otettu maata ja puskettu isoja, ilmeisesti pellolta tuotuja kiviä kiviä kasoihin. Röykkiö 3 on osin vaurioitunut, aivan sen ulkoreunan vierestä on ajettu työkoneilla, kaivettu maa-ainesta ja sen päälle on kasattu oksia.
Niittyvainion röykkiöiden pohjoispuoliselta pellolta, Takalan talosta 50 m kaakkoon, on 1998 löydetty pronssikirves (KM 30867). |
| metsakeskus.400010031 |
400 |
Kylä-Puhju |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216473.99400000 |
6769048.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010031 |
Kohde sijaitsee Valkon kylässä, Valkontien ja Vähäsoukkaistentien risteyksestä 140 m länteen. Maasto on itäkaakkoon viettävää loivaa mäkeä. Laakean kallion kaakkoisreunasta on 1955 todettu matala röykkiö (6,4 x 6,0 x 0,4 m). |
| metsakeskus.400010032 |
400 |
Kivelä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216184.11000000 |
6769717.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010032 |
Kohde sijaitsee Soukaisten kylässä, Vähäsoukkaistentien lounaispuolella, Sipontien risteyksestä 640 m kaakkoon. Maasto on suurehkon kalliomäen lounaiskärkeä, jonka tie katkaisee. Lounaispuolella on pieni peltolohko. Paikalta on tunnettu jo 1800-luvun lopulla röykkiö (12 x 11 x 1,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 11,5 x 10,5 x 1,8 m). Inventoinnissa 1987 todettiin myös toinen, edellistä pienempi (4,2 x 3,8 x 0,4 m). Jäännökset kuuluvat samaan kokonaisuuteen kuin Isovuori (mjreki 400010038). |
| metsakeskus.400010033 |
400 |
Härjänmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215984.19000000 |
6769887.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010033 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Sipontien risteyksestä 330-400 m kaakkoon, Vähäsoukkastentien molemmin puolin, Härjänmäen talon luoteispuolella. Maasto on peltojen ympäröimää kallioista mäkeä talon pihapiirissä. Härjänmäen talosta n. 20 m luoteeseen sijaitseva röykkiö on tunnettu jo 1800-luvun lopulla. Röykkiö on kookas (16,0 x 14,2 x 2 m; 1987 inventoinnin mukaan 16,7 x 15,3 x 2,1 m) ja melko hyväkuntoinen. Röykkiöstä 80 m länteen, Vähäsoukkastentien eteläpuoliselta kalliolta on 1955 inventoinnissa todettu reunakehällisen hajotetun röykkiön pohjakiveys (7,0 x 6,8 x 0,4 m; 1987 inventoinnin mukaan 6,3 x 3,8 x 0,4 m). Vuonna 2023 Vähäsoukaistentien varressa, tien eteläpuolella röykkiö, jonka kivet täysyin sammaleen peitossa, tämän vieressä, kaakkoispuolella kivikasa, jota käytetty jossain vaiheessa kaatopaikkana, ja joka voi olla osaltaan hajotetun röykkiön jäännettä. |
| metsakeskus.400010034 |
400 |
Kotiranta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217030.76800000 |
6769031.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010034 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, Valkontieltä 300 m kaakkoon ja Kotirannan talosta 180 m luoteeseen. Maasto on matalaa kallio- ja moreenimäkeä, jossa poikki kulkee tilustie talosta pelloille. Mäen laelta, tilustien varresta on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu kaksi röykkiötä. Toinen (9 x 8,3 x 1,5 m; inventoinnin 1987 mukaan 10,7 x 10 x 1,3 m). Haudan avatussa keskustassa on vielä 1955 näkynyt paasiarkku (2,4 x 0,6 m). Läheisen talon isäntä on kertonut penkoneensa jäännöstä ja löytäneensä luuta ja nokea. Edellisestä 70 m kaakkoon on kokonaan hajotetun raunion pohja, josta on 1987 ollut jäljellä matala kuoppa (15 x 8 m). |
| metsakeskus.400010035 |
400 |
Pihala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217643.52700000 |
6769193.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010035 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, Valkontieltä 160 m kaakkoon ja Pihalan talosta 100 m koilliseen. Maasto on loivaa kallio- ja moreenimäkeä, jota reunustaa alava viljelymaisema. Mäen itäpuoella virtaa Kauljärvenoja. Mäen itäreunan peltosaarekkeesta on tunnettu 1800-luvun lopulta lähtien matala röykkiö (10,2 x 8,2 x 1 m). Jäännös on pahasti hajotettu. |
| metsakeskus.400010035 |
400 |
Pihala |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
217643.52700000 |
6769193.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010035 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, Valkontieltä 160 m kaakkoon ja Pihalan talosta 100 m koilliseen. Maasto on loivaa kallio- ja moreenimäkeä, jota reunustaa alava viljelymaisema. Mäen itäpuoella virtaa Kauljärvenoja. Mäen itäreunan peltosaarekkeesta on tunnettu 1800-luvun lopulta lähtien matala röykkiö (10,2 x 8,2 x 1 m). Jäännös on pahasti hajotettu. |
| metsakeskus.400010036 |
400 |
Ridankallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217101.73900000 |
6769687.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010036 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, runsaat 300 m Valkontieltä pohjoiseen, Ridankalliolla. Maasto on peltojen ja soisen metsäalueen ympäröimää kalliomäkeä. Ridankallion eteläreunasta on tunnettu röykkiö 1800-luvun lopulta lähtien. Röykkiö on pahasti hajotettu ja lapset ovat rakentaneet sen viereen kehälatomuksia. Mäen lounaisreunassa on mahdollisesti ollut toinen röykkiö, jonka kivet on vieritetty kalliolta alas. |
| metsakeskus.400010037 |
400 |
Haka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216793.86300000 |
6770007.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010037 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, maantieltä 70 m lounaaseen, Uusi-Mikkolan talosta 3330 m länteen. Maasto on kalliopohjaista mäkeä, jonka rinteet laskevat jyrkähköinä pohjoiseen ja luoteeseen. Paikalta on 1800-luvun lopulta lähtien tunnettu kehäkivellinen röykkiö (10,2 x 10 x 1 m; inventoinnin 1987 mukaan 11,2 x 9,3 x 1,4 m). Padon kylässä on kerottu raunion syntyneen siten, että vainajan hautajaisissa kukin vieras olisi asettanut kiven hautapaikalle. |
| metsakeskus.400010038 |
400 |
Isovuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216319.05100000 |
6769810.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010038 |
Isovuoren kallioalueella sijaitsee seitsemän röykkiötä hajanaisena ryhmänä. Kallioalue sijaitsee laajahkon metsäisen alueen luoteislaidalla ja sieltä on hyvä näköala länteen. Röykkiöistä osa on aivan kallion laidalla terassimaisella muodostelmalla ja osa siitä itään päin kallionyppylöillä.
Ainakin yhdessä röykkiössä on ollut paasiarkku, Laakakiviä edelleen näkyvissä. |
| metsakeskus.400010039 |
400 |
Hiittenvuori 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218123.32900000 |
6769937.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010039 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, Hiittenvuorella, Padontien ja Kaitontien risteyksestä 470 m pohjoiskoilliseen. Maasto on jyrkänteistä kallioharjannetta, jonka länsipuolella avautuu Padon kyläkeskusta. Kallion juuressa virtaa Kauljärvenoja lounaan suuntaan. Kohdasta on laaja näköala länteen. Paikalta on todettu röykkiö 1800-luvun lopulla. Jäännös (9,5 x 9 x 0,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 9,1 x 7,7 x 0,6 m) on pahasti hajotettu pitkin kalliota ja rinnettä alas. HUOM! Kohteen sijainti on epäselvä. Paikalta 140 m pohjoiskoilliseeen on 1987 todettu kohde Vähätalo (mjreki 1000004721), joka vastaa tämän kohteen kuvausta. On mahdollista, että Hiittenvuori 1 on merkitty Hiittenvuori 2:n kohdalle, koska jälkimmäisen ilmoitetulta sijaintipaikalta ei ole 1987 tavattu mitään merkkiä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.400010040 |
400 |
Vuorenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218623.12500000 |
6769797.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010040 |
Kohde sijaitsee padon kylässä, Hiittenvuoren laella Padontien ja Kaidantien risteyksestä 680 m koilliseen, Vähätalosta 400 m itäkaakkoon. Maasto on pinnaltaan tiivistä pirunpeltoa kalliomäen laella. Paikalta on todettu 1965 kupera, laattamaisista kivistä koottu röykkiö (8,9 x 8,7 x 1,2 m), jonka keskellä maahan yltävä kuoppa (1,2 x 2 m). Ympäröivä pirunpelto on samaa kivilajia. |
| metsakeskus.400010041 |
400 |
Hiittenvuori 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218089.33800000 |
6769617.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010041 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, Hiittenvuorella, Padontien ja Kaitontien risteyksestä 130 m pohjoiskoilliseen. Maasto on jyrkänteistä kallioharjannetta, jonka länsipuolella avautuu Padon kyläkeskusta. Kallion juuressa virtaa Kauljärvenoja lounaan suuntaan. Kohdalta on laaja näköala länteen. Paikalta on todettu röykkiö 1800-luvun lopulla. Isoista irtokivistä ladottu, reunakehällinen röykkiö (9 x 9 0,8 m) on pahasti hajotettu. Inventoinnissa 1987 jäännöstä ei löydetty. Mahdollisesti jäännös onkin sijainnut paikalla, johon on nyt merkitty Hiittenvuori 1, joka taas saattaa olla sama kohde kuin 140 m pohjoiskoilliseen sijaitseva Vähätalo (mjreki 1000004721). |
| metsakeskus.400010042 |
400 |
Lakkiomäki 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217852.44100000 |
6768896.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010042 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, 530 m Valkontieltä kaakkoon, Lakkiosaaren luoteispuolella. Maasto on peltojen ympäröimää laajahkoa moreenisaareketta, jonka luoteispuolella virtaa Kauljärvenoja. Peltosaarekeen keskeltä on todettu 1955 inventoinnin jälkeen röykkiö. Inventoinnin 1987 mukaan jäännös (halk. 3,7 m) rakenteeton ja ehjä.
|
| metsakeskus.400010043 |
400 |
Paavola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217893.41900000 |
6769478.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010043 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, Paavolan talosta 180 m kaakkoon. Maasto on peltojen ympäröimää saareketta, jossa on maatilan ulkorakennuksia. Paikalta on tunnettu röykkiö 1800-luvun lopulta lähtien. Inventoinnin 1955 perusteella röykkiö (9 x 9 x 1 m) on ollut pahasti hajotettu. Inventoinnin 1987 mukaan kyseessä saattaa olla peltoraunio, joka on täysin peittynyt paikalle tuotujen kivien ja maan alle. Luoteisosassa on sähkötolppa. Sijaintitieto on epävarma, nykyinen paikannus perustuu 1987 inventointiin. |
| metsakeskus.400010044 |
400 |
Vähämetsän lohko |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217713.48300000 |
6772386.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010044 |
Kohde sijaitsee padon kylän metsälohkolla, Padontiestä 930 m pohjoiskoilliseen, metsätien itäpuolella. Maasto on kalliokohouman päälle muodostunutta pirunpeltoa. Pirunpellon laidasta on todettu 1955 reunakehällinen röykkiö (8,5 x 8,3 x 1,1 m), jonka keskellä on syvennys. |
| metsakeskus.400010045 |
400 |
Käresaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217940.40900000 |
6768315.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010045 |
Kohde sijaitsee Padon kylässä, Valkontieltä 1,1 km kaakkoon ja Lakkion talosta 180 m länsiluoteeseen. Maasto on peltojen ympäröimää laajahkoa moreenisaareketta, jonka länsipuolella virtaa Kauljärvenoja. Kalliopaljastuman huipulta on todettu 1955 inventoinnissa monikulmainen röykkiö (10,6 x 10,1 x 0,5 m; 1987 inventoinnin mukaan 12,9 x 11,4 x 1,1 m). Sen pohjoispuolella on toinen, reunakehällinen röykkiö (4,0 x 3,2 x 0,3 m), jonka keskellä on kraaterimainen syvennys (4 x 3,2 0,35 m). |
| metsakeskus.400010046 |
400 |
Kielenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218946.00900000 |
6766896.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010046 |
Kohde sijaitsee Suontaan kylässä, Eurantien ja Padontien risteyksestä 360 m luoteeseen, Padontieltä 200 m länteen, Kielenmäessä tai Kiekinmäessä. Maasto on loivarinteisen kalliomäkeä, jonka eteläpuolelta kulkee polku maantieltä pelloille. Mäen laen luoteisreunasta on todettu 1955 röykkiö, josta on ollut vain pohjakiveys (halk. 10 m) jäljellä. Inventoinnin 1987 mukaan jäännöksestä (5 x 3,3 x 0,4 m) on ollut vain vähän jäljellä. |
| metsakeskus.400010047 |
400 |
Varemäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220170.49300000 |
6772138.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010047 |
Kohde sijaitsee Malvon kylän metsäpalstalla, 720 m Kaitontieltä itään. Maasto on etelään viettävää mäenrinnettä, jonka eteläpuolella on peltoaukea. Inventoinnin 1955 paikalta on todettu kaksi huonokuntoista röykkiötä (6,5 x 7 x 0,8 m ja 4,3 x 4,3 m). Inventoinnin 1987 mukaan kohdetta ei ole löydetty. |
| metsakeskus.400010049 |
400 |
Tala 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215054.59600000 |
6763120.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010049 |
Kohde sijaitsee Kaukolassa, Malvontieltä 170 m länteen. Maasto on kallioista, länsireunastaan jyrkkärinteistä moreenimäkeä, jonka länsipuolella avautuu laaja ja soinen Kaukolan peltoaukea. Paikalla on todettu 1955 inventoinnissa röykkiö (10 x 9,6 m; 1987 inventoinnin mukaan 11,0 x 8,7 x 1,7 m).
|
| metsakeskus.400010050 |
400 |
Ylöjenmetsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215218.52500000 |
6763610.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010050 |
Kohde sijaitsee Malvon kylässä, Malvontieltä 200 m luoteeseen ja Rauhalan talosta 230 m lounaaseen. Maasto on kallioista, jyrkästi pohjoiseen ja luoteeseen viettävää mäkeä, jonka luoteispuolella avautuu Luodessuo eli Kaukolansuo. Kallion luoteisreunasta on tunnettu 1800-luvun lopulta lähtien kaksi kehäkivellistä röykkiötä, joista läntinen (11,4 x 7,9 x 1,1 m) on pengottu, itäinen (11,7 x 9,6 x 1,4 m) paremmin säilynyt. |
| metsakeskus.400010051 |
400 |
Sälläsvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216174.13200000 |
6764649.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010051 |
Kohde sijaitsee Malvon kylässä, Marttilan talosta 350 m luoteeseen, Malvontieltä 750 m pohjoisluoteeseen. Maasto on suuren kalliomäen jyrkänteistä lounaisreunaa, jonka länsipuolella avautuu peltoaukea ja Luodesuo eli Kaukolansuo. Jyrkänne on mahdolliseti vanhan rapakivikaivannon seinämää. Kalliojyrkänteen päältä on tunnettu röykkiö 1800-luvun lopulta lähtien. Röykkiötä (9,3 x 7,9 x 0,5 m) hajotettu ja sen reunassa erottuu reunakehää. |
| metsakeskus.400010052 |
400 |
Riihivainionmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217133.75600000 |
6763650.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010052 |
Kohde sijaitsee Malvon kylässä, Perävainion talosta 200 m länteen, Riihivainionmäen laella, Eurantien ja Haarontien risteyksestä 220 m kaakkoon. Maasto on melko jyrkkärinteistä mäkeä. Paikalta on tunnettu röykkiöitä jo 1800-luvun lopulla. Inventointien 1955 ja 1987 mukaan kallion läntisellä laella on neljä epämääräistä ja hajotettua röykkiötä. Yhdestä röykkiöstä (halk. 3-9 m) on 1890-luvulla löydetty palaneita luita ja hiiliä. |
| metsakeskus.400010128 |
400 |
Savemäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
212030.80100000 |
6764900.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010128 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Soukaistentieltä 420 m lounaaseen, kylämäen lounaisosassa. Maasto lounaaseen pistävää, peltojen ympäröimää rikkonaista moreeniharjannetta, jossa kasvaa katajikkoa ja havupuita. Lounaispuolella on kuivatun Valkojärven peltoaukea. Kalmistoon kuuluu muun muassa hautaröykkiö, nelisivuinen latomus, pieniä tarhoja, reunakehällinen röykkiö, maantasaista kalmistokiveystä, palokuoppia ja bautakivi.
Löytöjen perusteella Savemäen kalmisto ajoittuu vanhemman roomalaisen rautakauden loppupuolelle (100-200 jKr.) Kalmistosta 150 m länsilounaaseen toisella peltojen ympäröimällä mäellä on matalia maansekaisia kiveyksiä. Savemäki on ollut Museoviraston hoitokohde. |
| metsakeskus.400010128 |
400 |
Savemäki |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27014 |
212030.80100000 |
6764900.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010128 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Soukaistentieltä 420 m lounaaseen, kylämäen lounaisosassa. Maasto lounaaseen pistävää, peltojen ympäröimää rikkonaista moreeniharjannetta, jossa kasvaa katajikkoa ja havupuita. Lounaispuolella on kuivatun Valkojärven peltoaukea. Kalmistoon kuuluu muun muassa hautaröykkiö, nelisivuinen latomus, pieniä tarhoja, reunakehällinen röykkiö, maantasaista kalmistokiveystä, palokuoppia ja bautakivi.
Löytöjen perusteella Savemäen kalmisto ajoittuu vanhemman roomalaisen rautakauden loppupuolelle (100-200 jKr.) Kalmistosta 150 m länsilounaaseen toisella peltojen ympäröimällä mäellä on matalia maansekaisia kiveyksiä. Savemäki on ollut Museoviraston hoitokohde. |
| metsakeskus.400010128 |
400 |
Savemäki |
10002 |
12002 |
13033 |
11033 |
27014 |
212030.80100000 |
6764900.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010128 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Soukaistentieltä 420 m lounaaseen, kylämäen lounaisosassa. Maasto lounaaseen pistävää, peltojen ympäröimää rikkonaista moreeniharjannetta, jossa kasvaa katajikkoa ja havupuita. Lounaispuolella on kuivatun Valkojärven peltoaukea. Kalmistoon kuuluu muun muassa hautaröykkiö, nelisivuinen latomus, pieniä tarhoja, reunakehällinen röykkiö, maantasaista kalmistokiveystä, palokuoppia ja bautakivi.
Löytöjen perusteella Savemäen kalmisto ajoittuu vanhemman roomalaisen rautakauden loppupuolelle (100-200 jKr.) Kalmistosta 150 m länsilounaaseen toisella peltojen ympäröimällä mäellä on matalia maansekaisia kiveyksiä. Savemäki on ollut Museoviraston hoitokohde. |
| metsakeskus.400010128 |
400 |
Savemäki |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27014 |
212030.80100000 |
6764900.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010128 |
Kohde sijaitsee Soukaisissa, Soukaistentieltä 420 m lounaaseen, kylämäen lounaisosassa. Maasto lounaaseen pistävää, peltojen ympäröimää rikkonaista moreeniharjannetta, jossa kasvaa katajikkoa ja havupuita. Lounaispuolella on kuivatun Valkojärven peltoaukea. Kalmistoon kuuluu muun muassa hautaröykkiö, nelisivuinen latomus, pieniä tarhoja, reunakehällinen röykkiö, maantasaista kalmistokiveystä, palokuoppia ja bautakivi.
Löytöjen perusteella Savemäen kalmisto ajoittuu vanhemman roomalaisen rautakauden loppupuolelle (100-200 jKr.) Kalmistosta 150 m länsilounaaseen toisella peltojen ympäröimällä mäellä on matalia maansekaisia kiveyksiä. Savemäki on ollut Museoviraston hoitokohde. |
| metsakeskus.400010150 |
400 |
Vainionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
211141.18800000 |
6757802.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010150 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä, Kodjalan peruskoulun pihapiirin tuntumassa. Maasto on peltojen ympäröimää moreenisaareketta. Vainionmäen alueen muinaisjäännöksistä on tietoja jo 1800-luvun lopulta (Schvindt ja Forsström 1896). Paikalta paljastui 1985 runsaslöytöinen polttokalmisto A, jossa on tehty kaivauksia 1986-1994. Kohteeseen kuuluvat tutkittu polttokalmisto (A), polttokalmisto (B) sen eteläpuoleisella metsäsaarekkeella, asuinpaikka (C) viereisellä pellolla sekä mahdollinen polttokalmisto, hautakumpu tai röykkiö (D) Kodjalan koulun itäpuolella. Kalmisto A sisälsi ainakin 25 yksilön hautauksen, miehiä ja naisia sekä pari lasta. Se on ollut käytössä ainakin koko merovingiajan (600 - 800 jKr). Röykkiön reunassa on todettu kuppikivi.
Tutkimuksia on jatkettu vuodesta 2004 lähtien, jolloin polttokalmisto B sekä asuinpaikka C ovat olleet Museoviraston yleisökaivauskohteena. Tiheäkiveyksinen kalmisto B näyttää ajoittuvan viikinkiajalle ja sen arvioitu laajuus on likimain 500 neliömetriä. Sen löydöt koostuvat erityisesti saviastianpaloista ja palaneesta luusta, mutta joukossa on myös erilaista korustoa. Aseita on löydetty vain muutama. Selvästi erottuvia rakenteita ja erillisiä hautauksia ei ole havaittu. Asuinpaikan koekaivauksessa löytyi palanutta savea ja savitiivistettä sekä rautakauden tyypin keramiikkaa. Asuinpaikalta todettiin myös kiviriviä, joka mahdollisesti liittyy rakennuksenpohjaan. Vainionmäen alue on vuodesta 2005 alkaen ollut Museoviraston omistuksessa hoidettuna muinaisjäännöksenä ja siirtynyt Metsähallituksen hallintaan 2014. Vuonna 2007 löydettiin esihistoriallista keramiikkaa tieleikkauksesta B-kalmistosta arviolta 120-140 m länsilounaaseen. |
| metsakeskus.400010150 |
400 |
Vainionmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
211141.18800000 |
6757802.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010150 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä, Kodjalan peruskoulun pihapiirin tuntumassa. Maasto on peltojen ympäröimää moreenisaareketta. Vainionmäen alueen muinaisjäännöksistä on tietoja jo 1800-luvun lopulta (Schvindt ja Forsström 1896). Paikalta paljastui 1985 runsaslöytöinen polttokalmisto A, jossa on tehty kaivauksia 1986-1994. Kohteeseen kuuluvat tutkittu polttokalmisto (A), polttokalmisto (B) sen eteläpuoleisella metsäsaarekkeella, asuinpaikka (C) viereisellä pellolla sekä mahdollinen polttokalmisto, hautakumpu tai röykkiö (D) Kodjalan koulun itäpuolella. Kalmisto A sisälsi ainakin 25 yksilön hautauksen, miehiä ja naisia sekä pari lasta. Se on ollut käytössä ainakin koko merovingiajan (600 - 800 jKr). Röykkiön reunassa on todettu kuppikivi.
Tutkimuksia on jatkettu vuodesta 2004 lähtien, jolloin polttokalmisto B sekä asuinpaikka C ovat olleet Museoviraston yleisökaivauskohteena. Tiheäkiveyksinen kalmisto B näyttää ajoittuvan viikinkiajalle ja sen arvioitu laajuus on likimain 500 neliömetriä. Sen löydöt koostuvat erityisesti saviastianpaloista ja palaneesta luusta, mutta joukossa on myös erilaista korustoa. Aseita on löydetty vain muutama. Selvästi erottuvia rakenteita ja erillisiä hautauksia ei ole havaittu. Asuinpaikan koekaivauksessa löytyi palanutta savea ja savitiivistettä sekä rautakauden tyypin keramiikkaa. Asuinpaikalta todettiin myös kiviriviä, joka mahdollisesti liittyy rakennuksenpohjaan. Vainionmäen alue on vuodesta 2005 alkaen ollut Museoviraston omistuksessa hoidettuna muinaisjäännöksenä ja siirtynyt Metsähallituksen hallintaan 2014. Vuonna 2007 löydettiin esihistoriallista keramiikkaa tieleikkauksesta B-kalmistosta arviolta 120-140 m länsilounaaseen. |
| metsakeskus.400010150 |
400 |
Vainionmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
211141.18800000 |
6757802.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010150 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä, Kodjalan peruskoulun pihapiirin tuntumassa. Maasto on peltojen ympäröimää moreenisaareketta. Vainionmäen alueen muinaisjäännöksistä on tietoja jo 1800-luvun lopulta (Schvindt ja Forsström 1896). Paikalta paljastui 1985 runsaslöytöinen polttokalmisto A, jossa on tehty kaivauksia 1986-1994. Kohteeseen kuuluvat tutkittu polttokalmisto (A), polttokalmisto (B) sen eteläpuoleisella metsäsaarekkeella, asuinpaikka (C) viereisellä pellolla sekä mahdollinen polttokalmisto, hautakumpu tai röykkiö (D) Kodjalan koulun itäpuolella. Kalmisto A sisälsi ainakin 25 yksilön hautauksen, miehiä ja naisia sekä pari lasta. Se on ollut käytössä ainakin koko merovingiajan (600 - 800 jKr). Röykkiön reunassa on todettu kuppikivi.
Tutkimuksia on jatkettu vuodesta 2004 lähtien, jolloin polttokalmisto B sekä asuinpaikka C ovat olleet Museoviraston yleisökaivauskohteena. Tiheäkiveyksinen kalmisto B näyttää ajoittuvan viikinkiajalle ja sen arvioitu laajuus on likimain 500 neliömetriä. Sen löydöt koostuvat erityisesti saviastianpaloista ja palaneesta luusta, mutta joukossa on myös erilaista korustoa. Aseita on löydetty vain muutama. Selvästi erottuvia rakenteita ja erillisiä hautauksia ei ole havaittu. Asuinpaikan koekaivauksessa löytyi palanutta savea ja savitiivistettä sekä rautakauden tyypin keramiikkaa. Asuinpaikalta todettiin myös kiviriviä, joka mahdollisesti liittyy rakennuksenpohjaan. Vainionmäen alue on vuodesta 2005 alkaen ollut Museoviraston omistuksessa hoidettuna muinaisjäännöksenä ja siirtynyt Metsähallituksen hallintaan 2014. Vuonna 2007 löydettiin esihistoriallista keramiikkaa tieleikkauksesta B-kalmistosta arviolta 120-140 m länsilounaaseen. |
| metsakeskus.400010150 |
400 |
Vainionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
211141.18800000 |
6757802.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010150 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä, Kodjalan peruskoulun pihapiirin tuntumassa. Maasto on peltojen ympäröimää moreenisaareketta. Vainionmäen alueen muinaisjäännöksistä on tietoja jo 1800-luvun lopulta (Schvindt ja Forsström 1896). Paikalta paljastui 1985 runsaslöytöinen polttokalmisto A, jossa on tehty kaivauksia 1986-1994. Kohteeseen kuuluvat tutkittu polttokalmisto (A), polttokalmisto (B) sen eteläpuoleisella metsäsaarekkeella, asuinpaikka (C) viereisellä pellolla sekä mahdollinen polttokalmisto, hautakumpu tai röykkiö (D) Kodjalan koulun itäpuolella. Kalmisto A sisälsi ainakin 25 yksilön hautauksen, miehiä ja naisia sekä pari lasta. Se on ollut käytössä ainakin koko merovingiajan (600 - 800 jKr). Röykkiön reunassa on todettu kuppikivi.
Tutkimuksia on jatkettu vuodesta 2004 lähtien, jolloin polttokalmisto B sekä asuinpaikka C ovat olleet Museoviraston yleisökaivauskohteena. Tiheäkiveyksinen kalmisto B näyttää ajoittuvan viikinkiajalle ja sen arvioitu laajuus on likimain 500 neliömetriä. Sen löydöt koostuvat erityisesti saviastianpaloista ja palaneesta luusta, mutta joukossa on myös erilaista korustoa. Aseita on löydetty vain muutama. Selvästi erottuvia rakenteita ja erillisiä hautauksia ei ole havaittu. Asuinpaikan koekaivauksessa löytyi palanutta savea ja savitiivistettä sekä rautakauden tyypin keramiikkaa. Asuinpaikalta todettiin myös kiviriviä, joka mahdollisesti liittyy rakennuksenpohjaan. Vainionmäen alue on vuodesta 2005 alkaen ollut Museoviraston omistuksessa hoidettuna muinaisjäännöksenä ja siirtynyt Metsähallituksen hallintaan 2014. Vuonna 2007 löydettiin esihistoriallista keramiikkaa tieleikkauksesta B-kalmistosta arviolta 120-140 m länsilounaaseen. |
| metsakeskus.400010150 |
400 |
Vainionmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
211141.18800000 |
6757802.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010150 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä, Kodjalan peruskoulun pihapiirin tuntumassa. Maasto on peltojen ympäröimää moreenisaareketta. Vainionmäen alueen muinaisjäännöksistä on tietoja jo 1800-luvun lopulta (Schvindt ja Forsström 1896). Paikalta paljastui 1985 runsaslöytöinen polttokalmisto A, jossa on tehty kaivauksia 1986-1994. Kohteeseen kuuluvat tutkittu polttokalmisto (A), polttokalmisto (B) sen eteläpuoleisella metsäsaarekkeella, asuinpaikka (C) viereisellä pellolla sekä mahdollinen polttokalmisto, hautakumpu tai röykkiö (D) Kodjalan koulun itäpuolella. Kalmisto A sisälsi ainakin 25 yksilön hautauksen, miehiä ja naisia sekä pari lasta. Se on ollut käytössä ainakin koko merovingiajan (600 - 800 jKr). Röykkiön reunassa on todettu kuppikivi.
Tutkimuksia on jatkettu vuodesta 2004 lähtien, jolloin polttokalmisto B sekä asuinpaikka C ovat olleet Museoviraston yleisökaivauskohteena. Tiheäkiveyksinen kalmisto B näyttää ajoittuvan viikinkiajalle ja sen arvioitu laajuus on likimain 500 neliömetriä. Sen löydöt koostuvat erityisesti saviastianpaloista ja palaneesta luusta, mutta joukossa on myös erilaista korustoa. Aseita on löydetty vain muutama. Selvästi erottuvia rakenteita ja erillisiä hautauksia ei ole havaittu. Asuinpaikan koekaivauksessa löytyi palanutta savea ja savitiivistettä sekä rautakauden tyypin keramiikkaa. Asuinpaikalta todettiin myös kiviriviä, joka mahdollisesti liittyy rakennuksenpohjaan. Vainionmäen alue on vuodesta 2005 alkaen ollut Museoviraston omistuksessa hoidettuna muinaisjäännöksenä ja siirtynyt Metsähallituksen hallintaan 2014. Vuonna 2007 löydettiin esihistoriallista keramiikkaa tieleikkauksesta B-kalmistosta arviolta 120-140 m länsilounaaseen. |
| metsakeskus.400010150 |
400 |
Vainionmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
211141.18800000 |
6757802.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010150 |
Kohde sijaitsee Kodjalan kylässä, Kodjalan peruskoulun pihapiirin tuntumassa. Maasto on peltojen ympäröimää moreenisaareketta. Vainionmäen alueen muinaisjäännöksistä on tietoja jo 1800-luvun lopulta (Schvindt ja Forsström 1896). Paikalta paljastui 1985 runsaslöytöinen polttokalmisto A, jossa on tehty kaivauksia 1986-1994. Kohteeseen kuuluvat tutkittu polttokalmisto (A), polttokalmisto (B) sen eteläpuoleisella metsäsaarekkeella, asuinpaikka (C) viereisellä pellolla sekä mahdollinen polttokalmisto, hautakumpu tai röykkiö (D) Kodjalan koulun itäpuolella. Kalmisto A sisälsi ainakin 25 yksilön hautauksen, miehiä ja naisia sekä pari lasta. Se on ollut käytössä ainakin koko merovingiajan (600 - 800 jKr). Röykkiön reunassa on todettu kuppikivi.
Tutkimuksia on jatkettu vuodesta 2004 lähtien, jolloin polttokalmisto B sekä asuinpaikka C ovat olleet Museoviraston yleisökaivauskohteena. Tiheäkiveyksinen kalmisto B näyttää ajoittuvan viikinkiajalle ja sen arvioitu laajuus on likimain 500 neliömetriä. Sen löydöt koostuvat erityisesti saviastianpaloista ja palaneesta luusta, mutta joukossa on myös erilaista korustoa. Aseita on löydetty vain muutama. Selvästi erottuvia rakenteita ja erillisiä hautauksia ei ole havaittu. Asuinpaikan koekaivauksessa löytyi palanutta savea ja savitiivistettä sekä rautakauden tyypin keramiikkaa. Asuinpaikalta todettiin myös kiviriviä, joka mahdollisesti liittyy rakennuksenpohjaan. Vainionmäen alue on vuodesta 2005 alkaen ollut Museoviraston omistuksessa hoidettuna muinaisjäännöksenä ja siirtynyt Metsähallituksen hallintaan 2014. Vuonna 2007 löydettiin esihistoriallista keramiikkaa tieleikkauksesta B-kalmistosta arviolta 120-140 m länsilounaaseen. |
| metsakeskus.400010250 |
400 |
Untamalan Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27014 |
209416.85300000 |
6764240.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010250 |
Muinaisjäännös sijaitsee Untamalan kylän kaakkoisosassa, valtatien 8 lounaispuolella. Alueeseen (600 x 70 m) sisältyy Myllymäen ja Vuorenpään/Vuorenmäen harjumuodostuma, kylätien varsi sekä harjua ympäröivät peltorinteet. Soraharjulla kasvaa nykyisin katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa se on ollut paljasta laidunta, jossa on ollut useita myllyjä. Harjunrinteissä erottuu runsaasti vanhoja sorakuoppia. Museovirasto on hoitanut muinaisjäännöstä 1990-2011. Nykyisin se on Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa.
Muinaisjäännökseen sisältyy useita eri aikoina todettu kohteita. Merkittävin ja laajin on Myllymäen-Vuorenpään roomalaisaikainen kumpukalmisto, josta on todettu lähes neljäkymmentä matalaa hautakumpua, joihin on haudattu sekä poltettuja että polttamattomia vainajia. Kalmistoa on käytetty vielä kansainvaellusajalla. Suuri osa on tutkittu 1900-luvun alussa tai tuhoutunut myöhemmin soranotossa. Kalmisto ympäristöstä on todettu myöhemmän maankäytön sekoittamia merkkejä rautakautisen ja historiallisen ajan toiminnasta.
Kylätien lounaispuoliselta tontilta on todettu kaksi röykkiötä, joita ei ole tutkittu tarkemmin. Vuorenmäen lounaisesta peltorinteestä on löydetty rautakautisesta asutukseen viittaavia löytöjä, mutta asuinpaikkaa ei ole varmuudella paikannettu.
Vuorenmäen kohdalta kylätien varrelta tunnetaan myös kymmenen pystykiven rivi. Pohjoisimpana kylätien itäpuolella on kolme pystykiveä, joista kaksi on siirretty. Kivien tarkoitusta tai niiden käyttöön liittyvää ajoitusta ei tiedetä. |
| metsakeskus.400010250 |
400 |
Untamalan Myllymäki |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27014 |
209416.85300000 |
6764240.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010250 |
Muinaisjäännös sijaitsee Untamalan kylän kaakkoisosassa, valtatien 8 lounaispuolella. Alueeseen (600 x 70 m) sisältyy Myllymäen ja Vuorenpään/Vuorenmäen harjumuodostuma, kylätien varsi sekä harjua ympäröivät peltorinteet. Soraharjulla kasvaa nykyisin katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa se on ollut paljasta laidunta, jossa on ollut useita myllyjä. Harjunrinteissä erottuu runsaasti vanhoja sorakuoppia. Museovirasto on hoitanut muinaisjäännöstä 1990-2011. Nykyisin se on Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa.
Muinaisjäännökseen sisältyy useita eri aikoina todettu kohteita. Merkittävin ja laajin on Myllymäen-Vuorenpään roomalaisaikainen kumpukalmisto, josta on todettu lähes neljäkymmentä matalaa hautakumpua, joihin on haudattu sekä poltettuja että polttamattomia vainajia. Kalmistoa on käytetty vielä kansainvaellusajalla. Suuri osa on tutkittu 1900-luvun alussa tai tuhoutunut myöhemmin soranotossa. Kalmisto ympäristöstä on todettu myöhemmän maankäytön sekoittamia merkkejä rautakautisen ja historiallisen ajan toiminnasta.
Kylätien lounaispuoliselta tontilta on todettu kaksi röykkiötä, joita ei ole tutkittu tarkemmin. Vuorenmäen lounaisesta peltorinteestä on löydetty rautakautisesta asutukseen viittaavia löytöjä, mutta asuinpaikkaa ei ole varmuudella paikannettu.
Vuorenmäen kohdalta kylätien varrelta tunnetaan myös kymmenen pystykiven rivi. Pohjoisimpana kylätien itäpuolella on kolme pystykiveä, joista kaksi on siirretty. Kivien tarkoitusta tai niiden käyttöön liittyvää ajoitusta ei tiedetä. |
| metsakeskus.400010250 |
400 |
Untamalan Myllymäki |
10002 |
12016 |
13181 |
11033 |
27014 |
209416.85300000 |
6764240.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010250 |
Muinaisjäännös sijaitsee Untamalan kylän kaakkoisosassa, valtatien 8 lounaispuolella. Alueeseen (600 x 70 m) sisältyy Myllymäen ja Vuorenpään/Vuorenmäen harjumuodostuma, kylätien varsi sekä harjua ympäröivät peltorinteet. Soraharjulla kasvaa nykyisin katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa se on ollut paljasta laidunta, jossa on ollut useita myllyjä. Harjunrinteissä erottuu runsaasti vanhoja sorakuoppia. Museovirasto on hoitanut muinaisjäännöstä 1990-2011. Nykyisin se on Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa.
Muinaisjäännökseen sisältyy useita eri aikoina todettu kohteita. Merkittävin ja laajin on Myllymäen-Vuorenpään roomalaisaikainen kumpukalmisto, josta on todettu lähes neljäkymmentä matalaa hautakumpua, joihin on haudattu sekä poltettuja että polttamattomia vainajia. Kalmistoa on käytetty vielä kansainvaellusajalla. Suuri osa on tutkittu 1900-luvun alussa tai tuhoutunut myöhemmin soranotossa. Kalmisto ympäristöstä on todettu myöhemmän maankäytön sekoittamia merkkejä rautakautisen ja historiallisen ajan toiminnasta.
Kylätien lounaispuoliselta tontilta on todettu kaksi röykkiötä, joita ei ole tutkittu tarkemmin. Vuorenmäen lounaisesta peltorinteestä on löydetty rautakautisesta asutukseen viittaavia löytöjä, mutta asuinpaikkaa ei ole varmuudella paikannettu.
Vuorenmäen kohdalta kylätien varrelta tunnetaan myös kymmenen pystykiven rivi. Pohjoisimpana kylätien itäpuolella on kolme pystykiveä, joista kaksi on siirretty. Kivien tarkoitusta tai niiden käyttöön liittyvää ajoitusta ei tiedetä. |
| metsakeskus.400010250 |
400 |
Untamalan Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
209416.85300000 |
6764240.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010250 |
Muinaisjäännös sijaitsee Untamalan kylän kaakkoisosassa, valtatien 8 lounaispuolella. Alueeseen (600 x 70 m) sisältyy Myllymäen ja Vuorenpään/Vuorenmäen harjumuodostuma, kylätien varsi sekä harjua ympäröivät peltorinteet. Soraharjulla kasvaa nykyisin katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa se on ollut paljasta laidunta, jossa on ollut useita myllyjä. Harjunrinteissä erottuu runsaasti vanhoja sorakuoppia. Museovirasto on hoitanut muinaisjäännöstä 1990-2011. Nykyisin se on Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa.
Muinaisjäännökseen sisältyy useita eri aikoina todettu kohteita. Merkittävin ja laajin on Myllymäen-Vuorenpään roomalaisaikainen kumpukalmisto, josta on todettu lähes neljäkymmentä matalaa hautakumpua, joihin on haudattu sekä poltettuja että polttamattomia vainajia. Kalmistoa on käytetty vielä kansainvaellusajalla. Suuri osa on tutkittu 1900-luvun alussa tai tuhoutunut myöhemmin soranotossa. Kalmisto ympäristöstä on todettu myöhemmän maankäytön sekoittamia merkkejä rautakautisen ja historiallisen ajan toiminnasta.
Kylätien lounaispuoliselta tontilta on todettu kaksi röykkiötä, joita ei ole tutkittu tarkemmin. Vuorenmäen lounaisesta peltorinteestä on löydetty rautakautisesta asutukseen viittaavia löytöjä, mutta asuinpaikkaa ei ole varmuudella paikannettu.
Vuorenmäen kohdalta kylätien varrelta tunnetaan myös kymmenen pystykiven rivi. Pohjoisimpana kylätien itäpuolella on kolme pystykiveä, joista kaksi on siirretty. Kivien tarkoitusta tai niiden käyttöön liittyvää ajoitusta ei tiedetä. |
| metsakeskus.400010250 |
400 |
Untamalan Myllymäki |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27015 |
209416.85300000 |
6764240.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010250 |
Muinaisjäännös sijaitsee Untamalan kylän kaakkoisosassa, valtatien 8 lounaispuolella. Alueeseen (600 x 70 m) sisältyy Myllymäen ja Vuorenpään/Vuorenmäen harjumuodostuma, kylätien varsi sekä harjua ympäröivät peltorinteet. Soraharjulla kasvaa nykyisin katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa se on ollut paljasta laidunta, jossa on ollut useita myllyjä. Harjunrinteissä erottuu runsaasti vanhoja sorakuoppia. Museovirasto on hoitanut muinaisjäännöstä 1990-2011. Nykyisin se on Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa.
Muinaisjäännökseen sisältyy useita eri aikoina todettu kohteita. Merkittävin ja laajin on Myllymäen-Vuorenpään roomalaisaikainen kumpukalmisto, josta on todettu lähes neljäkymmentä matalaa hautakumpua, joihin on haudattu sekä poltettuja että polttamattomia vainajia. Kalmistoa on käytetty vielä kansainvaellusajalla. Suuri osa on tutkittu 1900-luvun alussa tai tuhoutunut myöhemmin soranotossa. Kalmisto ympäristöstä on todettu myöhemmän maankäytön sekoittamia merkkejä rautakautisen ja historiallisen ajan toiminnasta.
Kylätien lounaispuoliselta tontilta on todettu kaksi röykkiötä, joita ei ole tutkittu tarkemmin. Vuorenmäen lounaisesta peltorinteestä on löydetty rautakautisesta asutukseen viittaavia löytöjä, mutta asuinpaikkaa ei ole varmuudella paikannettu.
Vuorenmäen kohdalta kylätien varrelta tunnetaan myös kymmenen pystykiven rivi. Pohjoisimpana kylätien itäpuolella on kolme pystykiveä, joista kaksi on siirretty. Kivien tarkoitusta tai niiden käyttöön liittyvää ajoitusta ei tiedetä. |
| metsakeskus.400010250 |
400 |
Untamalan Myllymäki |
10002 |
12016 |
13181 |
11033 |
27015 |
209416.85300000 |
6764240.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010250 |
Muinaisjäännös sijaitsee Untamalan kylän kaakkoisosassa, valtatien 8 lounaispuolella. Alueeseen (600 x 70 m) sisältyy Myllymäen ja Vuorenpään/Vuorenmäen harjumuodostuma, kylätien varsi sekä harjua ympäröivät peltorinteet. Soraharjulla kasvaa nykyisin katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa se on ollut paljasta laidunta, jossa on ollut useita myllyjä. Harjunrinteissä erottuu runsaasti vanhoja sorakuoppia. Museovirasto on hoitanut muinaisjäännöstä 1990-2011. Nykyisin se on Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa.
Muinaisjäännökseen sisältyy useita eri aikoina todettu kohteita. Merkittävin ja laajin on Myllymäen-Vuorenpään roomalaisaikainen kumpukalmisto, josta on todettu lähes neljäkymmentä matalaa hautakumpua, joihin on haudattu sekä poltettuja että polttamattomia vainajia. Kalmistoa on käytetty vielä kansainvaellusajalla. Suuri osa on tutkittu 1900-luvun alussa tai tuhoutunut myöhemmin soranotossa. Kalmisto ympäristöstä on todettu myöhemmän maankäytön sekoittamia merkkejä rautakautisen ja historiallisen ajan toiminnasta.
Kylätien lounaispuoliselta tontilta on todettu kaksi röykkiötä, joita ei ole tutkittu tarkemmin. Vuorenmäen lounaisesta peltorinteestä on löydetty rautakautisesta asutukseen viittaavia löytöjä, mutta asuinpaikkaa ei ole varmuudella paikannettu.
Vuorenmäen kohdalta kylätien varrelta tunnetaan myös kymmenen pystykiven rivi. Pohjoisimpana kylätien itäpuolella on kolme pystykiveä, joista kaksi on siirretty. Kivien tarkoitusta tai niiden käyttöön liittyvää ajoitusta ei tiedetä. |
| metsakeskus.400010250 |
400 |
Untamalan Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
209416.85300000 |
6764240.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010250 |
Muinaisjäännös sijaitsee Untamalan kylän kaakkoisosassa, valtatien 8 lounaispuolella. Alueeseen (600 x 70 m) sisältyy Myllymäen ja Vuorenpään/Vuorenmäen harjumuodostuma, kylätien varsi sekä harjua ympäröivät peltorinteet. Soraharjulla kasvaa nykyisin katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa se on ollut paljasta laidunta, jossa on ollut useita myllyjä. Harjunrinteissä erottuu runsaasti vanhoja sorakuoppia. Museovirasto on hoitanut muinaisjäännöstä 1990-2011. Nykyisin se on Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa.
Muinaisjäännökseen sisältyy useita eri aikoina todettu kohteita. Merkittävin ja laajin on Myllymäen-Vuorenpään roomalaisaikainen kumpukalmisto, josta on todettu lähes neljäkymmentä matalaa hautakumpua, joihin on haudattu sekä poltettuja että polttamattomia vainajia. Kalmistoa on käytetty vielä kansainvaellusajalla. Suuri osa on tutkittu 1900-luvun alussa tai tuhoutunut myöhemmin soranotossa. Kalmisto ympäristöstä on todettu myöhemmän maankäytön sekoittamia merkkejä rautakautisen ja historiallisen ajan toiminnasta.
Kylätien lounaispuoliselta tontilta on todettu kaksi röykkiötä, joita ei ole tutkittu tarkemmin. Vuorenmäen lounaisesta peltorinteestä on löydetty rautakautisesta asutukseen viittaavia löytöjä, mutta asuinpaikkaa ei ole varmuudella paikannettu.
Vuorenmäen kohdalta kylätien varrelta tunnetaan myös kymmenen pystykiven rivi. Pohjoisimpana kylätien itäpuolella on kolme pystykiveä, joista kaksi on siirretty. Kivien tarkoitusta tai niiden käyttöön liittyvää ajoitusta ei tiedetä. |
| metsakeskus.400010250 |
400 |
Untamalan Myllymäki |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27016 |
209416.85300000 |
6764240.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010250 |
Muinaisjäännös sijaitsee Untamalan kylän kaakkoisosassa, valtatien 8 lounaispuolella. Alueeseen (600 x 70 m) sisältyy Myllymäen ja Vuorenpään/Vuorenmäen harjumuodostuma, kylätien varsi sekä harjua ympäröivät peltorinteet. Soraharjulla kasvaa nykyisin katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa se on ollut paljasta laidunta, jossa on ollut useita myllyjä. Harjunrinteissä erottuu runsaasti vanhoja sorakuoppia. Museovirasto on hoitanut muinaisjäännöstä 1990-2011. Nykyisin se on Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa.
Muinaisjäännökseen sisältyy useita eri aikoina todettu kohteita. Merkittävin ja laajin on Myllymäen-Vuorenpään roomalaisaikainen kumpukalmisto, josta on todettu lähes neljäkymmentä matalaa hautakumpua, joihin on haudattu sekä poltettuja että polttamattomia vainajia. Kalmistoa on käytetty vielä kansainvaellusajalla. Suuri osa on tutkittu 1900-luvun alussa tai tuhoutunut myöhemmin soranotossa. Kalmisto ympäristöstä on todettu myöhemmän maankäytön sekoittamia merkkejä rautakautisen ja historiallisen ajan toiminnasta.
Kylätien lounaispuoliselta tontilta on todettu kaksi röykkiötä, joita ei ole tutkittu tarkemmin. Vuorenmäen lounaisesta peltorinteestä on löydetty rautakautisesta asutukseen viittaavia löytöjä, mutta asuinpaikkaa ei ole varmuudella paikannettu.
Vuorenmäen kohdalta kylätien varrelta tunnetaan myös kymmenen pystykiven rivi. Pohjoisimpana kylätien itäpuolella on kolme pystykiveä, joista kaksi on siirretty. Kivien tarkoitusta tai niiden käyttöön liittyvää ajoitusta ei tiedetä. |
| metsakeskus.400010250 |
400 |
Untamalan Myllymäki |
10002 |
12016 |
13181 |
11033 |
27016 |
209416.85300000 |
6764240.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010250 |
Muinaisjäännös sijaitsee Untamalan kylän kaakkoisosassa, valtatien 8 lounaispuolella. Alueeseen (600 x 70 m) sisältyy Myllymäen ja Vuorenpään/Vuorenmäen harjumuodostuma, kylätien varsi sekä harjua ympäröivät peltorinteet. Soraharjulla kasvaa nykyisin katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa se on ollut paljasta laidunta, jossa on ollut useita myllyjä. Harjunrinteissä erottuu runsaasti vanhoja sorakuoppia. Museovirasto on hoitanut muinaisjäännöstä 1990-2011. Nykyisin se on Metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa.
Muinaisjäännökseen sisältyy useita eri aikoina todettu kohteita. Merkittävin ja laajin on Myllymäen-Vuorenpään roomalaisaikainen kumpukalmisto, josta on todettu lähes neljäkymmentä matalaa hautakumpua, joihin on haudattu sekä poltettuja että polttamattomia vainajia. Kalmistoa on käytetty vielä kansainvaellusajalla. Suuri osa on tutkittu 1900-luvun alussa tai tuhoutunut myöhemmin soranotossa. Kalmisto ympäristöstä on todettu myöhemmän maankäytön sekoittamia merkkejä rautakautisen ja historiallisen ajan toiminnasta.
Kylätien lounaispuoliselta tontilta on todettu kaksi röykkiötä, joita ei ole tutkittu tarkemmin. Vuorenmäen lounaisesta peltorinteestä on löydetty rautakautisesta asutukseen viittaavia löytöjä, mutta asuinpaikkaa ei ole varmuudella paikannettu.
Vuorenmäen kohdalta kylätien varrelta tunnetaan myös kymmenen pystykiven rivi. Pohjoisimpana kylätien itäpuolella on kolme pystykiveä, joista kaksi on siirretty. Kivien tarkoitusta tai niiden käyttöön liittyvää ajoitusta ei tiedetä. |
| metsakeskus.400010251 |
400 |
Seiko |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
208997.01500000 |
6764360.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010251 |
Seikon asuinpaikka ja mahdollinen kalmisto sijaitsevat Untamalan kyläkeskuksesta Niemispäähän johtavan tien kaakkois- ja itäpuolella olevassa saarekkeessa ja sen itäpuolisessa pellossa. Metsäisessä saarekkeessa on isoja rapakiviä ja talousrakennuksia. Sen reunassa kasvaa tummaatulikukkaa. Kohteeseen kuuluu myös kuppikivi, joka sijaitsee saarekkeesta 160 m lounaaseen, tien itäreunassa olevan tasaisen kalliopaljastuman pohjoisosassa.
Saarekkeesta on todettu röykkiöitä jo 1955, mutta muinaisjäännökseksi paikka on varmistunut vasta 1992. Tien reunasta on 1950-luvun lopulla löydetty roomalaisaikainen keihäänkärki, joka on todennäköisesti peräisin sittemmin tuhoutuneesta hautaröykkiöstä. Saarekkeen itäpuolisesta pellosta on inventoinnissa 1992 ja vesijohtolinjan takia tehdyssä koekaivauksessa 2005 todettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Löytöihin sisältyy kangaspuiden painoja, keramiikkaa, palanutta savea ja luunpaloja, sekä 1500-luvun hopearaha.
|
| metsakeskus.400010251 |
400 |
Seiko |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
208997.01500000 |
6764360.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010251 |
Seikon asuinpaikka ja mahdollinen kalmisto sijaitsevat Untamalan kyläkeskuksesta Niemispäähän johtavan tien kaakkois- ja itäpuolella olevassa saarekkeessa ja sen itäpuolisessa pellossa. Metsäisessä saarekkeessa on isoja rapakiviä ja talousrakennuksia. Sen reunassa kasvaa tummaatulikukkaa. Kohteeseen kuuluu myös kuppikivi, joka sijaitsee saarekkeesta 160 m lounaaseen, tien itäreunassa olevan tasaisen kalliopaljastuman pohjoisosassa.
Saarekkeesta on todettu röykkiöitä jo 1955, mutta muinaisjäännökseksi paikka on varmistunut vasta 1992. Tien reunasta on 1950-luvun lopulla löydetty roomalaisaikainen keihäänkärki, joka on todennäköisesti peräisin sittemmin tuhoutuneesta hautaröykkiöstä. Saarekkeen itäpuolisesta pellosta on inventoinnissa 1992 ja vesijohtolinjan takia tehdyssä koekaivauksessa 2005 todettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Löytöihin sisältyy kangaspuiden painoja, keramiikkaa, palanutta savea ja luunpaloja, sekä 1500-luvun hopearaha.
|
| metsakeskus.400010251 |
400 |
Seiko |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27015 |
208997.01500000 |
6764360.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010251 |
Seikon asuinpaikka ja mahdollinen kalmisto sijaitsevat Untamalan kyläkeskuksesta Niemispäähän johtavan tien kaakkois- ja itäpuolella olevassa saarekkeessa ja sen itäpuolisessa pellossa. Metsäisessä saarekkeessa on isoja rapakiviä ja talousrakennuksia. Sen reunassa kasvaa tummaatulikukkaa. Kohteeseen kuuluu myös kuppikivi, joka sijaitsee saarekkeesta 160 m lounaaseen, tien itäreunassa olevan tasaisen kalliopaljastuman pohjoisosassa.
Saarekkeesta on todettu röykkiöitä jo 1955, mutta muinaisjäännökseksi paikka on varmistunut vasta 1992. Tien reunasta on 1950-luvun lopulla löydetty roomalaisaikainen keihäänkärki, joka on todennäköisesti peräisin sittemmin tuhoutuneesta hautaröykkiöstä. Saarekkeen itäpuolisesta pellosta on inventoinnissa 1992 ja vesijohtolinjan takia tehdyssä koekaivauksessa 2005 todettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Löytöihin sisältyy kangaspuiden painoja, keramiikkaa, palanutta savea ja luunpaloja, sekä 1500-luvun hopearaha.
|
| metsakeskus.400010251 |
400 |
Seiko |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27005 |
208997.01500000 |
6764360.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010251 |
Seikon asuinpaikka ja mahdollinen kalmisto sijaitsevat Untamalan kyläkeskuksesta Niemispäähän johtavan tien kaakkois- ja itäpuolella olevassa saarekkeessa ja sen itäpuolisessa pellossa. Metsäisessä saarekkeessa on isoja rapakiviä ja talousrakennuksia. Sen reunassa kasvaa tummaatulikukkaa. Kohteeseen kuuluu myös kuppikivi, joka sijaitsee saarekkeesta 160 m lounaaseen, tien itäreunassa olevan tasaisen kalliopaljastuman pohjoisosassa.
Saarekkeesta on todettu röykkiöitä jo 1955, mutta muinaisjäännökseksi paikka on varmistunut vasta 1992. Tien reunasta on 1950-luvun lopulla löydetty roomalaisaikainen keihäänkärki, joka on todennäköisesti peräisin sittemmin tuhoutuneesta hautaröykkiöstä. Saarekkeen itäpuolisesta pellosta on inventoinnissa 1992 ja vesijohtolinjan takia tehdyssä koekaivauksessa 2005 todettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Löytöihin sisältyy kangaspuiden painoja, keramiikkaa, palanutta savea ja luunpaloja, sekä 1500-luvun hopearaha.
|
| metsakeskus.400010251 |
400 |
Seiko |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27005 |
208997.01500000 |
6764360.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010251 |
Seikon asuinpaikka ja mahdollinen kalmisto sijaitsevat Untamalan kyläkeskuksesta Niemispäähän johtavan tien kaakkois- ja itäpuolella olevassa saarekkeessa ja sen itäpuolisessa pellossa. Metsäisessä saarekkeessa on isoja rapakiviä ja talousrakennuksia. Sen reunassa kasvaa tummaatulikukkaa. Kohteeseen kuuluu myös kuppikivi, joka sijaitsee saarekkeesta 160 m lounaaseen, tien itäreunassa olevan tasaisen kalliopaljastuman pohjoisosassa.
Saarekkeesta on todettu röykkiöitä jo 1955, mutta muinaisjäännökseksi paikka on varmistunut vasta 1992. Tien reunasta on 1950-luvun lopulla löydetty roomalaisaikainen keihäänkärki, joka on todennäköisesti peräisin sittemmin tuhoutuneesta hautaröykkiöstä. Saarekkeen itäpuolisesta pellosta on inventoinnissa 1992 ja vesijohtolinjan takia tehdyssä koekaivauksessa 2005 todettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Löytöihin sisältyy kangaspuiden painoja, keramiikkaa, palanutta savea ja luunpaloja, sekä 1500-luvun hopearaha.
|
| metsakeskus.400010251 |
400 |
Seiko |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27005 |
208997.01500000 |
6764360.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010251 |
Seikon asuinpaikka ja mahdollinen kalmisto sijaitsevat Untamalan kyläkeskuksesta Niemispäähän johtavan tien kaakkois- ja itäpuolella olevassa saarekkeessa ja sen itäpuolisessa pellossa. Metsäisessä saarekkeessa on isoja rapakiviä ja talousrakennuksia. Sen reunassa kasvaa tummaatulikukkaa. Kohteeseen kuuluu myös kuppikivi, joka sijaitsee saarekkeesta 160 m lounaaseen, tien itäreunassa olevan tasaisen kalliopaljastuman pohjoisosassa.
Saarekkeesta on todettu röykkiöitä jo 1955, mutta muinaisjäännökseksi paikka on varmistunut vasta 1992. Tien reunasta on 1950-luvun lopulla löydetty roomalaisaikainen keihäänkärki, joka on todennäköisesti peräisin sittemmin tuhoutuneesta hautaröykkiöstä. Saarekkeen itäpuolisesta pellosta on inventoinnissa 1992 ja vesijohtolinjan takia tehdyssä koekaivauksessa 2005 todettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta. Löytöihin sisältyy kangaspuiden painoja, keramiikkaa, palanutta savea ja luunpaloja, sekä 1500-luvun hopearaha.
|
| metsakeskus.400010252 |
400 |
Untamalan kirkko |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
209158.00000000 |
6764503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010252 |
Kohde sijaitsee Untamalan kirkon lähiympäristössä. Maasto on luode-kaakkosuuntaisen sora- ja hiekkaharjun lakea ja lounaisrinnettä, joka on nykyisin suureksi osaksi kirkkomaata ja sen kaakkoispuolella olevan talon pihapiiriä. Kohteeseen kuuluu myös kirkon pohjoispuolinen alue ja valtatien 8 lounaisreunassa kohoava saareke. Kirkon eteläpuolelta tunnetaan nelisivuinen, ylöspäin kapeneva pystykivi, Kalevanpojan viikatteentikku. Kookkaan kiven (275 x 148 x 96 cm) juuresta on 1952 tutkittu kaksi ruumishautaa, jotka on ajoitettu varhaiskeskiajalle, 1100-1200-luvuille. Muualta kirkkomaalta ei ole koekaivauksissa havaittu muinaisjäännöksiä. Paikalta 50 m itäkaakkoon sijaitsevan Heinikkalan päärakennuksen kivijalan alta on todettu 1961 ristiretkiaikainen runsaslöytöinen ruumishauta, joka saattaa liittyä laajempaan myöhäisrautakautiseen kalmistoon. Paikka on suureksi osaksi tuhoutunut pihamaata tasoitettaessa, mutta muinaisjäännöstä saattaa olla jäljellä päärakennuksen etelä- ja kaakkoispuolella. Kaakkoispuoliselta Elsilän pellolta on koekuopituksessa todettu merkkejä rautakautisesta toiminnasta muttei mitään kalmistoon viittaavaa. Kirkosta 160 m pohjoiskoilliseen olevasta saarekkeesta (Elsilä, kohdetunnus 1000044548) on todettu maansekaisia röykkiöitä ja kuppikivi, jonka pinnassa on 12 kuppia. Kirkosta 100 m luoteeseen on Tontti-Ventolan maalla on tutkittu historiallisen ajan asutuksen merkkejä. |
| metsakeskus.400010252 |
400 |
Untamalan kirkko |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27019 |
209158.00000000 |
6764503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010252 |
Kohde sijaitsee Untamalan kirkon lähiympäristössä. Maasto on luode-kaakkosuuntaisen sora- ja hiekkaharjun lakea ja lounaisrinnettä, joka on nykyisin suureksi osaksi kirkkomaata ja sen kaakkoispuolella olevan talon pihapiiriä. Kohteeseen kuuluu myös kirkon pohjoispuolinen alue ja valtatien 8 lounaisreunassa kohoava saareke. Kirkon eteläpuolelta tunnetaan nelisivuinen, ylöspäin kapeneva pystykivi, Kalevanpojan viikatteentikku. Kookkaan kiven (275 x 148 x 96 cm) juuresta on 1952 tutkittu kaksi ruumishautaa, jotka on ajoitettu varhaiskeskiajalle, 1100-1200-luvuille. Muualta kirkkomaalta ei ole koekaivauksissa havaittu muinaisjäännöksiä. Paikalta 50 m itäkaakkoon sijaitsevan Heinikkalan päärakennuksen kivijalan alta on todettu 1961 ristiretkiaikainen runsaslöytöinen ruumishauta, joka saattaa liittyä laajempaan myöhäisrautakautiseen kalmistoon. Paikka on suureksi osaksi tuhoutunut pihamaata tasoitettaessa, mutta muinaisjäännöstä saattaa olla jäljellä päärakennuksen etelä- ja kaakkoispuolella. Kaakkoispuoliselta Elsilän pellolta on koekuopituksessa todettu merkkejä rautakautisesta toiminnasta muttei mitään kalmistoon viittaavaa. Kirkosta 160 m pohjoiskoilliseen olevasta saarekkeesta (Elsilä, kohdetunnus 1000044548) on todettu maansekaisia röykkiöitä ja kuppikivi, jonka pinnassa on 12 kuppia. Kirkosta 100 m luoteeseen on Tontti-Ventolan maalla on tutkittu historiallisen ajan asutuksen merkkejä. |
| metsakeskus.400010252 |
400 |
Untamalan kirkko |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27019 |
209158.00000000 |
6764503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010252 |
Kohde sijaitsee Untamalan kirkon lähiympäristössä. Maasto on luode-kaakkosuuntaisen sora- ja hiekkaharjun lakea ja lounaisrinnettä, joka on nykyisin suureksi osaksi kirkkomaata ja sen kaakkoispuolella olevan talon pihapiiriä. Kohteeseen kuuluu myös kirkon pohjoispuolinen alue ja valtatien 8 lounaisreunassa kohoava saareke. Kirkon eteläpuolelta tunnetaan nelisivuinen, ylöspäin kapeneva pystykivi, Kalevanpojan viikatteentikku. Kookkaan kiven (275 x 148 x 96 cm) juuresta on 1952 tutkittu kaksi ruumishautaa, jotka on ajoitettu varhaiskeskiajalle, 1100-1200-luvuille. Muualta kirkkomaalta ei ole koekaivauksissa havaittu muinaisjäännöksiä. Paikalta 50 m itäkaakkoon sijaitsevan Heinikkalan päärakennuksen kivijalan alta on todettu 1961 ristiretkiaikainen runsaslöytöinen ruumishauta, joka saattaa liittyä laajempaan myöhäisrautakautiseen kalmistoon. Paikka on suureksi osaksi tuhoutunut pihamaata tasoitettaessa, mutta muinaisjäännöstä saattaa olla jäljellä päärakennuksen etelä- ja kaakkoispuolella. Kaakkoispuoliselta Elsilän pellolta on koekuopituksessa todettu merkkejä rautakautisesta toiminnasta muttei mitään kalmistoon viittaavaa. Kirkosta 160 m pohjoiskoilliseen olevasta saarekkeesta (Elsilä, kohdetunnus 1000044548) on todettu maansekaisia röykkiöitä ja kuppikivi, jonka pinnassa on 12 kuppia. Kirkosta 100 m luoteeseen on Tontti-Ventolan maalla on tutkittu historiallisen ajan asutuksen merkkejä. |
| metsakeskus.400010252 |
400 |
Untamalan kirkko |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
209158.00000000 |
6764503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010252 |
Kohde sijaitsee Untamalan kirkon lähiympäristössä. Maasto on luode-kaakkosuuntaisen sora- ja hiekkaharjun lakea ja lounaisrinnettä, joka on nykyisin suureksi osaksi kirkkomaata ja sen kaakkoispuolella olevan talon pihapiiriä. Kohteeseen kuuluu myös kirkon pohjoispuolinen alue ja valtatien 8 lounaisreunassa kohoava saareke. Kirkon eteläpuolelta tunnetaan nelisivuinen, ylöspäin kapeneva pystykivi, Kalevanpojan viikatteentikku. Kookkaan kiven (275 x 148 x 96 cm) juuresta on 1952 tutkittu kaksi ruumishautaa, jotka on ajoitettu varhaiskeskiajalle, 1100-1200-luvuille. Muualta kirkkomaalta ei ole koekaivauksissa havaittu muinaisjäännöksiä. Paikalta 50 m itäkaakkoon sijaitsevan Heinikkalan päärakennuksen kivijalan alta on todettu 1961 ristiretkiaikainen runsaslöytöinen ruumishauta, joka saattaa liittyä laajempaan myöhäisrautakautiseen kalmistoon. Paikka on suureksi osaksi tuhoutunut pihamaata tasoitettaessa, mutta muinaisjäännöstä saattaa olla jäljellä päärakennuksen etelä- ja kaakkoispuolella. Kaakkoispuoliselta Elsilän pellolta on koekuopituksessa todettu merkkejä rautakautisesta toiminnasta muttei mitään kalmistoon viittaavaa. Kirkosta 160 m pohjoiskoilliseen olevasta saarekkeesta (Elsilä, kohdetunnus 1000044548) on todettu maansekaisia röykkiöitä ja kuppikivi, jonka pinnassa on 12 kuppia. Kirkosta 100 m luoteeseen on Tontti-Ventolan maalla on tutkittu historiallisen ajan asutuksen merkkejä. |
| metsakeskus.400010252 |
400 |
Untamalan kirkko |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
209158.00000000 |
6764503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010252 |
Kohde sijaitsee Untamalan kirkon lähiympäristössä. Maasto on luode-kaakkosuuntaisen sora- ja hiekkaharjun lakea ja lounaisrinnettä, joka on nykyisin suureksi osaksi kirkkomaata ja sen kaakkoispuolella olevan talon pihapiiriä. Kohteeseen kuuluu myös kirkon pohjoispuolinen alue ja valtatien 8 lounaisreunassa kohoava saareke. Kirkon eteläpuolelta tunnetaan nelisivuinen, ylöspäin kapeneva pystykivi, Kalevanpojan viikatteentikku. Kookkaan kiven (275 x 148 x 96 cm) juuresta on 1952 tutkittu kaksi ruumishautaa, jotka on ajoitettu varhaiskeskiajalle, 1100-1200-luvuille. Muualta kirkkomaalta ei ole koekaivauksissa havaittu muinaisjäännöksiä. Paikalta 50 m itäkaakkoon sijaitsevan Heinikkalan päärakennuksen kivijalan alta on todettu 1961 ristiretkiaikainen runsaslöytöinen ruumishauta, joka saattaa liittyä laajempaan myöhäisrautakautiseen kalmistoon. Paikka on suureksi osaksi tuhoutunut pihamaata tasoitettaessa, mutta muinaisjäännöstä saattaa olla jäljellä päärakennuksen etelä- ja kaakkoispuolella. Kaakkoispuoliselta Elsilän pellolta on koekuopituksessa todettu merkkejä rautakautisesta toiminnasta muttei mitään kalmistoon viittaavaa. Kirkosta 160 m pohjoiskoilliseen olevasta saarekkeesta (Elsilä, kohdetunnus 1000044548) on todettu maansekaisia röykkiöitä ja kuppikivi, jonka pinnassa on 12 kuppia. Kirkosta 100 m luoteeseen on Tontti-Ventolan maalla on tutkittu historiallisen ajan asutuksen merkkejä. |
| metsakeskus.400010252 |
400 |
Untamalan kirkko |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
209158.00000000 |
6764503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.400010252 |
Kohde sijaitsee Untamalan kirkon lähiympäristössä. Maasto on luode-kaakkosuuntaisen sora- ja hiekkaharjun lakea ja lounaisrinnettä, joka on nykyisin suureksi osaksi kirkkomaata ja sen kaakkoispuolella olevan talon pihapiiriä. Kohteeseen kuuluu myös kirkon pohjoispuolinen alue ja valtatien 8 lounaisreunassa kohoava saareke. Kirkon eteläpuolelta tunnetaan nelisivuinen, ylöspäin kapeneva pystykivi, Kalevanpojan viikatteentikku. Kookkaan kiven (275 x 148 x 96 cm) juuresta on 1952 tutkittu kaksi ruumishautaa, jotka on ajoitettu varhaiskeskiajalle, 1100-1200-luvuille. Muualta kirkkomaalta ei ole koekaivauksissa havaittu muinaisjäännöksiä. Paikalta 50 m itäkaakkoon sijaitsevan Heinikkalan päärakennuksen kivijalan alta on todettu 1961 ristiretkiaikainen runsaslöytöinen ruumishauta, joka saattaa liittyä laajempaan myöhäisrautakautiseen kalmistoon. Paikka on suureksi osaksi tuhoutunut pihamaata tasoitettaessa, mutta muinaisjäännöstä saattaa olla jäljellä päärakennuksen etelä- ja kaakkoispuolella. Kaakkoispuoliselta Elsilän pellolta on koekuopituksessa todettu merkkejä rautakautisesta toiminnasta muttei mitään kalmistoon viittaavaa. Kirkosta 160 m pohjoiskoilliseen olevasta saarekkeesta (Elsilä, kohdetunnus 1000044548) on todettu maansekaisia röykkiöitä ja kuppikivi, jonka pinnassa on 12 kuppia. Kirkosta 100 m luoteeseen on Tontti-Ventolan maalla on tutkittu historiallisen ajan asutuksen merkkejä. |
| metsakeskus.401000001 |
109 |
Luttulanmäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
389392.40500000 |
6792732.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401000001 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuohijoelle menevästä tiestä 600 m pohjoiseen, Porraskosken padosta 400 m pohjoisluoteeseen, Yläjoen itärannalla.
Röykkiöt, ovat törmän päälle mahdollisesti vartavasten raivattujen tasanteiden reunalla. Kiviröykkiöt ovat samaloituneita ja erikokoisia. Yksi niistä on kasattu ison maakiven päälle. Niitä on yhteensä kuusi. Kasvillisuus on paikalla pääasiassa kuusia, joitain koivuja ja mäntyjä on joukossa. Hyvin säilynyt alue. |
| metsakeskus.401010001 |
86 |
Teuronlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394177.67400000 |
6749319.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010001 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Mommilanjärven itärannalla olevan Teuronlahden koillispuolella, pellolla. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkaan viittaavat löydöt, kvartsikaavin ja -iskokset, löytyivät loivan muinaisen rantatörmän päältä.
Vuonna 2024 tehdyssä maakaapelilinjan ja puistomuuntamon kaivuun valvonnassa asuinpaikan itäpuolelta, Mommilantien läheisyydestä, löydettiin kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.401010002 |
109 |
Nisula (Hannula) |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
389808.00000000 |
6772611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010002 |
Ruumiskalmisto, joka löytyi tienteossa, sijaitsee Ormajärvestä 2 km etelään, Nisulan (kartalla Hannula) tilan päärakennuksesta 80 m itäkoilliseen, valtatielle 12 johtavan tieliittymän penkassa. Löydöt (pronssisolki, pronssispiraalin paloja, helmiä, luuta) olivat noin 80 cm syvyydessä ja noin 120 cm pituisella alueella. Maaperä paikalla on hiekkaa. Paikan päällä tehtyjen havaintojen mukaan ruumiskalmistoa on jäljellä noin 30 metriä länteen löytökohdasta, mahdollisesti enenmmänkin. Vuosien 1983 ja 2005 inventoinneissa ei kuitenkaan tehty uusia havaintoja, mutta keväällä 2005 oli muinaisjäännöksen viereen kaivettu vesijohto. |
| metsakeskus.401010003 |
109 |
Sarkakuja 13 (Soveri) |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
392997.04500000 |
6772370.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010003 |
Kuppikivi sijaitsee kirkonkylässä Jahkolaan vievältä tieltä noin 160 m itään pientaloalueen rakentamattomalla tontilla, jonka osoite on Sarkakuja 13. Kiven koko on 1-1,5 x 2 x 1 m, ja siinä on kuusi kuppia, osa peräkkäin rivissä.
Vuoden 2005 inventoinnissa todettiin, että kiven pinnassa oli useita iskunjälkiä. Kupit olivat kuitenkin vahingoittumattomat. |
| metsakeskus.401010004 |
109 |
Linnamäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
392975.04600000 |
6773753.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010004 |
Linnamäki, jonka sanotaan myös ennen toimineen kyläläisten kokoontumispaikkana juhlapäinä, sijaitsee hiukan Lammin kirkonkylän keskustasta pohjoiseen. Se on osa luodekaakko -suuntaista harjumuodostelmaa. Linnan lakialueen koko on noin 160 x 100 m. Vuoden 2005 maastotarkastuksessa havaittiin etelä-, itä- ja pohjoispäässä reunakivikkoa, muuten selviä rakenteita ei ole näkyvissä, paitsi eteläpäässä pystyyn asetetuin laakakivin reunustettu, 0,5 x 0,5 m kokoinen kuoppa. Se voi olla pienen tulisijan tai kaivon paikka, mutta myös verraten nuori rakenne. Linnavuoren laella havaittiin myös useita muutaman metrin laajuisia laakeita kuopanteita, todennäköisesti vuoden 1949 kaivausten jäljiltä. On myös esitetty, että laelta olisi luotu soraa reunoille ja näin rinne olisi saatu jyrkemmäksi.
Nykyään linnamäki on luonnonsuojelualuetta. |
| metsakeskus.401010005 |
109 |
Ali-Halila |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
395043.22100000 |
6773238.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010005 |
Röykkiöistä toinen sijaitsee Ali-Halilan talosta 200 m etelään. Sen koko on 9 x 6 m. Sen päälle on raivattu pellolta kiviä, mikä tekee röykkiöstä epämääräisen. Kiveys on turpeen peittämä. Toinen röykkiö sijaitsee edellisestä 80 lounaaseen. Se on tiheä, kolme metriä halkaisijaltaan oleva kiveys. Kysymyksessä voi olla myös rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.401010006 |
109 |
Halila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
395196.15600000 |
6773301.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010006 |
Kuppikallio sijaitsee Asikkalaan vievältä tieltä noin 100 etelään, Lamminjärven suoalueen itäosan pohjoispuolella. Kuppikallio on peltoaukean koillisreunassa. Kalliossa on 14 kuppia. Paikasta on tieto jo C. A. Gottlundin Antiqvariska Samlingar I:ssä 1800-luvulta, mutta se löydettiin uudestaan vasta 1960-luvulla. Gottlund käyttää paikasta nimeä Kaijakkakallio. Paikasta on myös käytetty nimeä Hoikonkallio. |
| metsakeskus.401010007 |
109 |
Linnamäki (Biologinen asema) |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
394472.45700000 |
6770548.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010007 |
Mahdollinen muinaislinna sijaitsee Pääjärven Pappilanlahdesta 400 m pohjoiseen ja Biologiselta asemalta, joka on entinen pappila, 300 m itäkoilliseen. Linnamäki on jyrkähkörinteisen, symmetrisen mäen laella oleva jyrkkärinteinen kallio. Kallion koko on 20 x 30 m ja korkeus 10 - 15 m. Suurin osa sen seinämistä on pystysuoraa ja louhikkoista. Kaakon puolella on loivempaa ja sieltä menee polku laelle. Muilta suunnilta kallio on "kiipeämätön". Jälkiä kivivalleista tai muista varustuksista ei ole havaittavissa.
HJ, Appelgrenilla maininta (1891) "Eräs korkea Linnamäki mainitaan v. 1435 ja 1462 olleen yhtenä Pappilan tiluksien rajapaikkana". |
| metsakeskus.401010008 |
109 |
Linnoinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399451.44400000 |
6773356.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010008 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Linnoisten talosta noin 400 m lounaaseen pellolla. Pelto on noin 200 m pitkä ja 40 - 110 m leveä, löydöt, iskokset tulivat läheltä pellon länsikulmaa, noin 2 - 5 m:n päästä jyrkästä rantatörmästä. Samalta pellolta on myös kaksi kivikirvestä. Maaperä on siltin- ja savensekaista maata. |
| metsakeskus.401010009 |
109 |
Honkaliini 1 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
392102.39200000 |
6775245.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010009 |
Honkaliinin kalmisto, joka käsittää polttokenttä- ja ruumishautakalmiston, sijaitsee Gammelgårdin kartanon päärakennuksesta 400 m kaakkoon ja Ormajärvestä 200 m itään. Paikka on 60 x 50 m suuri ja noin 1,5 m korkea soramäki, jonka halki menee pohjoiseteläsuuntaisesti maantie 3191. Kaivauksia on suoritettu kalmiston länsipuoliskolla. Koekuopituksen perusteella kalmisto jatkuu tien itä- ja länsipuolelle käsittäen lähes koko mäen, lukuunottamatta kaakkoisosaa. Kohde ajoittuu ainakin viikinkiaikaan.
Vuonna 2019 tehdyssä sähkökaapelointityössä kaapelioja sijoitettiin niin, että kalmistoalue kierrettiin. Kaivun arkeologisen valvonnan yhteydessä kaapeliojassa havaittiin max. 25 cm paksuinen kivensekainen palokerros. Kaapeliojassa havaittiin myös viisi erillistä lika-/nokimaaläikkää ja kuumentunutta savea. Havaitut kerrostumat olivat muuten löydöttömiä eikä niitä voitu todeta varmasti kalmistoon kuuluviksi. Kulttuurikerrokset saattavat olla myös asutukseen liittyviä. |
| metsakeskus.401010010 |
109 |
Honkaliini 2 |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
392070.40400000 |
6775195.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010010 |
Uhrilähde sijaitsee Gammelgårdin kartanosta 400 m kaakkoon, aivan Honkaliinin kalmiston lounaispuolella. Se on useita metrejä syvä (2,5-3 m), lähes pyöreä suppa, josta pohjavesi on tehnyt lähteen. Sen halkaisija on 15 - 20 m. Esim. keväällä 2004 siinä oli vain vähän vettä, ja tuolloin sen reunat olivat myös pensoittuneet, eikä lähde näkynyt tielle.
Paikkaa on pidetty uhrilähteenä, koska se on aivan kalmiston vieressä. |
| metsakeskus.401010011 |
109 |
Gammelgård 2 |
10002 |
12006 |
13080 |
11004 |
27000 |
391703.55400000 |
6775493.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010011 |
Miekanhiontakivi sijaitsee Gammelgårdin kartanon päärakennuksesta noin 170 m lounaaseen,lähellä Ormajärven itärantaa. Kivi on enintään pari metriä Ormajärven pintaa ylempänä, vedensyömän rantatörmän juuressa. Sen kohdalla kasvaa kolme käkkärämäntyä. Rinne laskee hiekkarannalla. Kivi on matala, lähes maanpinnan tasossa jasiksi vaikea erottaa aluskasvillisuudesta. Pinta oli kuitenkin puhdas ja hiontaurat erottuivat selvästi. Kivessä on seitsemän uraa eri suuntiin: keskellä kaksi parittaista uraa ja reunoilla yksittäiset. Urat ovat pari senttiä leveitä ja pyöreäpohjaisia. |
| metsakeskus.401010012 |
109 |
Katinsilta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
391136.76500000 |
6777960.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010012 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Katinsillanalueella, Porkkalan koulusta 140 m lounaaseen. Kvartsi-iskoksien löytöpaikka sijaitsee hiekkaperäisellä pellolla Ormajärven pohjoispäässä, noin 130 m rannasta. Löytöpaikan eteläpuolella on loivahko rantatörmä. Asuinpaikka on epävarma, koska paikalta on vain kolme kvartsi-iskosta.
Vuonna 2004 inventoitiin samaa Ormajärven rantapeltoa ja Katinsillan ympäristöä muutenkin. Pellot olivat hyvin kuivia. Lisää kvartsia löytyi hieman eri kohdasta, mutta kuitenkin samalta korkeuskäyräitä (97,5), maantien 3191 itäpuolelta.
Löytöpaikka on pienellä pellolla koulun kaakkoispuolella Kyynäröjärvestä laskevan joen pohjoisrannalla. Pellon korkeimmasta osasta löytyi kvartsikaapimen katkelma ja mahdollinen kvartsiydin. Pellossa oli myös uudempia löytöjä, kuten tiiltä ja kuonaa. Kvartsilöydöt liittyvät varmaankin samaan aiemmin havaittuun Katinsillan asuinpaikkaan. Löytöpaikat sijaitsevat noin 100 m etäisyydellä toisistaan.
Tarkempi rajaus on kuitenkin löytöjen vähyydestä johtuen mahdoton. Näyttää siltä, että Katinsillan asuinpaikka on sijainnut Katinsillanlahden pohjoispäässä Kukkuramäkenä jatkuvan harjun eteläreunassa. |
| metsakeskus.401010013 |
109 |
Lähdeoja |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
388725.72300000 |
6781914.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010013 |
Röykkiöt sijaitsevat Kouhijärven Tollikonlahdesta noin 1,2 km etelään, Lähdeoja -nimisen puron latvasta 120 m lounaaseen, jyrkkärinteisen harjun alarinteellä. Paikalla on 5 - 7 kiviröykkiötä, joiden halkaisijat ovat noin 1 - 2 m ja korkeudet 40 - 50 cm. Jotkut röykkiöt ovat kekomaisia, ja ne ovat sammaleen peitossa. Röykkiöt ovat kaskiröykkiöitä todennäköisimmin.
Ilmakuvan perusteella paikka on avohakkuualuetta ja röykkiöt voivat olla tuhoutuneita osittain tai kokonaan. |
| metsakeskus.401010014 |
109 |
Lahdenpohja |
10002 |
12006 |
13080 |
11033 |
27000 |
388798.68600000 |
6783062.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010014 |
Miekanhiontakivi sijaitsee Kuohijärven Tollikonlahden eteläperukassa, Lahdenpohjan rannassa, aivan tien reunassa, mahdollisesti jopa tiealueella. Ranta on noin 20 m:n päässä paikasta. Vuonna 1933 kivi räjäytettiin tietä tehtäessä. Kiven on sanottu alunperin olleen 1,3 m korkean ja siinä olisi ollut 15 kpl 27 - 90 cm pituisia uurteita, jotka olivat suoria. Lieson nuorisoseuran toimesta tien alle joutuneita kivenkappaleita kaivettiin esille vuonna 1972. Löytyneet kaksi kappaletta pystytettiin alkuperäiselle paikalleen sementtialustalle. Pienemmässä kappaleessa on jäljellä osat kolmesta uurteesta ja isommassa kappaleessa on yksi uure. |
| metsakeskus.401010015 |
109 |
Kankkainen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
390089.00000000 |
6790840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010015 |
Röykkiö sijaitsee Kouhijärven Kankkalahdesta 110 m itään ja pienestä Kankkajärvestä noin 430 m pohjoisluoteeseen, maantiestä noin 35 m itään. Röykkiön halkaisija on noin 3 - 4 m ja korkeus on noin 60 cm. Keskellä röykkiötä on syvä kuoppa, sen muoto on kraaterimainen. Röykkiö on kasattu kivilohkareista, joiden halkaisija on enemmillään 40 - 50 cm. Paikka on kivisen moreeniharjanteen pohjoisosassa, hyvin loivalla rinteellä. Kasvillisuus on havupuita. Paikan luonteen perusteella röykkiö ei vaikuta kaskirauniolta. |
| metsakeskus.401010016 |
109 |
Ojamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385418.99200000 |
6794025.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010016 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kouhijärven itärannalla, Ojamäen päärakennuksesta noin 500 m länsilounaaseen. Asuinpaikasta kertovat kvartsi-iskokset on löydetty pellosta, järven rannasta. Löytöpaikka on rannan ja maantien välisellä alueella.
Läheisen Hietavalkaman tilan mailta on löydetty poikkikirves KM 2622:16, jonka tarkempi löytöpaikka ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.401010017 |
109 |
Möläkkä |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27008 |
403583.73300000 |
6784024.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Evon valtionpuistossa (retkeilyalueella) aivan Möläkkälammen pohjoispuolella. Paikka on metsien keskellä. Röykkiöt ovat pienikokoisia (halk. 2,5 - 5, kork. 0,3 - 0,6 m), eikä niissä ole maatäytettä, mutta ne ovat turvekerroksen peittämiä. Ne sijoittuvat maastoon rivimäisesti tien suuntaisesti ja kolme röykkiötä on tien laidassa, kahden rivin välissä lienee ollut pelto. Kaskiröykkiöt ovat luultavasti peräisin 1800-luvulta. Joitakin röykkiöitä on vahingoitettu Metsähallituksen metsän mätästyksen yhteydessä syksyllä 2006.
Röykkiöalueen länsipuolella on rinteeseen kaivettu tervahauta, ja siitä itään jonkinlainen varastokuoppa. Alueella on myös kaksi hiilimiilua. |
| metsakeskus.401010017 |
109 |
Möläkkä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27008 |
403583.73300000 |
6784024.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Evon valtionpuistossa (retkeilyalueella) aivan Möläkkälammen pohjoispuolella. Paikka on metsien keskellä. Röykkiöt ovat pienikokoisia (halk. 2,5 - 5, kork. 0,3 - 0,6 m), eikä niissä ole maatäytettä, mutta ne ovat turvekerroksen peittämiä. Ne sijoittuvat maastoon rivimäisesti tien suuntaisesti ja kolme röykkiötä on tien laidassa, kahden rivin välissä lienee ollut pelto. Kaskiröykkiöt ovat luultavasti peräisin 1800-luvulta. Joitakin röykkiöitä on vahingoitettu Metsähallituksen metsän mätästyksen yhteydessä syksyllä 2006.
Röykkiöalueen länsipuolella on rinteeseen kaivettu tervahauta, ja siitä itään jonkinlainen varastokuoppa. Alueella on myös kaksi hiilimiilua. |
| metsakeskus.401010017 |
109 |
Möläkkä |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27008 |
403583.73300000 |
6784024.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Evon valtionpuistossa (retkeilyalueella) aivan Möläkkälammen pohjoispuolella. Paikka on metsien keskellä. Röykkiöt ovat pienikokoisia (halk. 2,5 - 5, kork. 0,3 - 0,6 m), eikä niissä ole maatäytettä, mutta ne ovat turvekerroksen peittämiä. Ne sijoittuvat maastoon rivimäisesti tien suuntaisesti ja kolme röykkiötä on tien laidassa, kahden rivin välissä lienee ollut pelto. Kaskiröykkiöt ovat luultavasti peräisin 1800-luvulta. Joitakin röykkiöitä on vahingoitettu Metsähallituksen metsän mätästyksen yhteydessä syksyllä 2006.
Röykkiöalueen länsipuolella on rinteeseen kaivettu tervahauta, ja siitä itään jonkinlainen varastokuoppa. Alueella on myös kaksi hiilimiilua. |
| metsakeskus.401010017 |
109 |
Möläkkä |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27008 |
403583.73300000 |
6784024.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Evon valtionpuistossa (retkeilyalueella) aivan Möläkkälammen pohjoispuolella. Paikka on metsien keskellä. Röykkiöt ovat pienikokoisia (halk. 2,5 - 5, kork. 0,3 - 0,6 m), eikä niissä ole maatäytettä, mutta ne ovat turvekerroksen peittämiä. Ne sijoittuvat maastoon rivimäisesti tien suuntaisesti ja kolme röykkiötä on tien laidassa, kahden rivin välissä lienee ollut pelto. Kaskiröykkiöt ovat luultavasti peräisin 1800-luvulta. Joitakin röykkiöitä on vahingoitettu Metsähallituksen metsän mätästyksen yhteydessä syksyllä 2006.
Röykkiöalueen länsipuolella on rinteeseen kaivettu tervahauta, ja siitä itään jonkinlainen varastokuoppa. Alueella on myös kaksi hiilimiilua. |
| metsakeskus.401010018 |
109 |
Yläjoki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
389083.53000000 |
6792546.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.401010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuohijoelle menevästä tiestä 300 m pohjoiseen, Porraskosken padosta 350 m luoteeseen, Yläjoen länsirannalla olevan pienen niemen kärjessä kangasmaalla.
Röykkiöt ovat vanhan rantatörmän päällä noin 10 m rannasta. Ne ovat erikokoisista kivestä kasattuja. Toinen röykkiöistä on suuren kuusen alla. Siinä on näkyvissä isompia kiviä, joiden varaan on rakennettu kekomainen röykkiö. Toinen, noin 4 merin päässä edellisestä on matala ja pienempi. |
| metsakeskus.402000001 |
402 |
Vihtaniemi B |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
517801.83800000 |
7012921.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402000001 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Karvaselän itärannalla olevan Vihtaniemen alueella, tilan päärakennuksesta noin 340 m länteen, kesämökeille johtavan tien pohjoispuolella, eri mökeille haarautuvien teiden risteyksestä noin 20 m koilliseen. Kiviröykkiöistä toinen on noin 8 m halkaisijaltaan, muodoltaan pyöreä ja korkeudeltaan noin 50 cm. Toinen röykkiöistä on muodoltaan enemmän pitkänomainen, halkaisijaltaan noin 4-5 m. Röykkiöt on koottu melko suurista kivistä. |
| metsakeskus.402010001 |
402 |
Jokiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
518151.71000000 |
7008883.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010001 |
Kohde sijaitsee Tölvän Jokiniemessä, Onkiveden rannasta noin 0,1 km itään, asuinrakennuksesta noin 50 m itään, taloon johtavan tien mutkassa. Hiekkapenkasta on löytynyt Maaningan tyypin pronssinen putkikirves (KM 18351), mutta paikalla ei ole havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Alue on tasaista hiekkamaata. Löytökohdan pohjoispuolella olevassa metsikössä on havaittu perunakuoppien jäännöksiä. |
| metsakeskus.402010002 |
402 |
Kärkkäinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520300.77700000 |
7026506.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010002 |
Kohde sijaitsee entisen hiekkakuopan alueella, tasatulla maantieristeyksen reuna-alueella. |
| metsakeskus.402010003 |
402 |
Nykälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523959.31700000 |
7022737.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010003 |
Kohde sijaitsee Ollikkalan kylässä, Nykälän talosta noin 150 m koilliseen, pellon kulmauksessa olevan sorakuopan kohdalla. Pellon pinnalla on havaittu palaneita kiviä. |
| metsakeskus.402010004 |
402 |
Riita-aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525788.58600000 |
7022357.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010004 |
Kohde sijaitsee Ollikalan kylässä, asuinrakennuksesta noin 10-20 m säteellä koilliseen ja kaakkoon. Asuinpaikkalöydöt (KM 19505:2-5 ja :7) ovat löytyneet Riita-ahon talon pihapiiristä. Maaperä paikalla on hiekkaa. Tilan pihapiiri lienee aikanaan ollut saarena tai luotona. |
| metsakeskus.402010005 |
402 |
Martikainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522800.00000000 |
7025646.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010005 |
Kohde sijaitsee Jouhteno-järven (Joutseninen) eteläpäässä, noin 60 m päässä rannasta, savipellolla. Paikalta on löytynyt poikkirves ja kvartsi (KM 19504). |
| metsakeskus.402010006 |
402 |
Honkaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519361.14900000 |
7028435.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010006 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatie 5:stä erkanevan Lamminkäyrän tienristeyksestä noin 60 m pohjoisluoteeseen, etelään viettävällä rinteellä, aivan valtatien vieressä. Alueella erottuu selvästi Muinais-Saimaan rantamuodostumia. Maaperä alueella on hiekkaa. |
| metsakeskus.402010007 |
402 |
Ulpas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523130.00000000 |
7016217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010007 |
Ulpas lampi (n. 108 m tasolla) sijaitsee syvän suppakuopan pohjalla. Rinteet lammen ympärillä ovat jyrkät ja korkeat. Lammen luoteispää on soistunut umpeen. Suppa kapenee luoteispäässä ja siellä suorannan yläpuolella on luoteeseen kurottuva ja kapeneva tasanne n. 111 m tasolla, josta nousee pohjoiseen luontainen jyrkkä rinne ja tasanteen lounais-itäpuolella on valtatie 5:n korkea tiepenger.
Tasanteella on neljä kuoppaa luoteis-koillinen suuntaisessa rivissä. Kuoppien halkaisija on 1,6 - 2,5 metriä.
Kuoppien maannoksien – podsolmaannoksen A-kerroksen eli huuhtoutumiskerroksien paksuuden perusteella kuopat ovat vanhoja, vähintäänkin yli 100 vuotiaita todennäköisimmin useita satoja ellei tuhansia vuotta sitten kaivettuja. Pyyntikuopiksi niiden sijainti on varsin outo – supan pohjalla - mutta ei mahdoton. Niiden sijoittumisen arviointia vaikeuttaa vt5, joka on muuttanut alkuperäistä topografiaa, eikä ole tietoa mitä sen alle on jäänyt. |
| metsakeskus.402010008 |
402 |
Kinttukoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522519.90400000 |
7022337.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010008 |
Kohde sijaitsee Kinttukosken talosta noin 80-100 m koilliseen ja luoteeseen, itään tai itäkaakkoon viettävällä peltorinteellä. |
| metsakeskus.402010009 |
402 |
Kivimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
526088.46300000 |
7021757.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010009 |
Kohde sijaitsee Ollikkalan kylässä, Kivimäen talosta noin 250 m pohjoiskoilliseen, koilliseen viettävällä peltorinteellä. Paikalta on löytynyt kourutaltta (KM 13873) sekä alkeellinen kirves ja hioin (KM 19507:1-2). Paikalla kerrotaan havaitun myös tulenpidon merkkejä. |
| metsakeskus.402010010 |
402 |
Ylä-Pitkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528817.41300000 |
7010962.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010010 |
Kohde sijaitsee Ylä-Pitkän talosta noin 0,3 km koilliseen, Ylä-Pitkä -järven länsirannan vesijättöpellolla. Maaperä paikalla on savista, paikoitellen hiekkaperäistä.
Pellosta on löydetty 1970- luvulla kolme kiviesinettä. Näiden löytöpaikkojen tienoilta on kynnettäessä tehty havaintoja hiilestä. Lisäksi alueen raivauksen yhteydessä on tiettävästi löydetty joitakin reikäkiviä, jotka on lahjoitettu Siilinjärven koululle. |
| metsakeskus.402010011 |
402 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
523859.41800000 |
7007613.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010011 |
Kohde sijaitsee Naarvanlahden Rantalan talon maalla, päärakennuksesta noin 60 m itään ja Naarvajärven rannasta noin 70 m päässä. Maasto viettää lounaaseen, kohti Naarvajärveä. Maaperä on hiekkaa. Paikalta on löytynyt saviastanpaloja (kampakeramiikkaa). |
| metsakeskus.402010012 |
402 |
Pyylampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
522719.79900000 |
7028805.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010012 |
Kohde sijaitsee Pyylammen itäpuolella olevalla peltoalueella, lammesta noin 220 m Pyylammesta itään, pellon pohjoisreunassa olevalla, kärrytiehen rajoittuvalla kumpareella. Löytökohta on perunapeltoa, josta on poimittu talteen saviastianpaloja, kvartsia, kivilaji-iskoksia ja reikäkivi. |
| metsakeskus.402010013 |
402 |
Hemminki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522016.00000000 |
7023553.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.402010013 |
Kohde sijaitsee valtatieltä 5 kaakkoon, Humpille, erkanevan tien varressa, soraharjun kaakkoispäässä, kahden hiekkakuopan välisellä kaistaleella. Hiekkakuopan reunoilla on havaittu värjääntynyttä ja paikalta on poimittu talteen kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka lienee suurelta osin tuhoutunut hiekanoton myötä.
Muinaisjäännöksen etelä-kaakkoispuolella on hiekkakuoppa, joka on tuhonnut muinaisjäännöstä. Hiekkakuopan sortuneilta (eroosion vuoksi) reunoilta ei tehty uusia havaintoja asuinpaikasta. Metsäautotien länsireunan leikkauksesta havaittiin kolme palaa palanutta luuta kahdesta eri kohtaa. |
| metsakeskus.403010002 |
403 |
Seitaharju |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
331558.70400000 |
7017798.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.403010002 |
Kohde sijaitsee Nykälänniemen itäreunalla, metsäisen huvilatontin mökin ja rannan välisellä kaistaleella. Kohde sijaitsee Leirintäalueen 403 01 0001 kivikautisen asuinpaikan löytövyöhykkeen kaakkoisreunalla sekä Lomakeskuksen 403 01 0010 kivirakennekohteen koillispuolella. Paikalla kasvaa kangasmetsää ja varpukasvillisuutta; lähellä huvilaa heinikkoa. Maaperä alueella on hiekkaa, paikoin Lappajärven vanhaa rantakivikkoa.
Kohde on erittäin huomaamaton ja vaikeaselkoinen. Vanhat, virheelliset koordinaattitiedot osuivat huvilan kohdalle. Torvisen inventointikertomuksen 1977 kuvan perusteella kyettiin paikantamaan kohde lähemmäksi rantaa ja paikalla havaittiin matala kiveys. Kiveys oli kauttaaltaan varpukasvullisuuden peitossa ja karkeasti arvioiden kooltaan n. 10 x 10 m. Itkonen ja Torvinen mainitsevat latomuksen reunoja kiertävän n. 1-2 m leveän kivivyön ja sen keskellä sijaitsevan kolme pientä kivikumpua. Inventoinnissa 2006 ei saatu havaintoja "kranssista", saatikka kummuista. Latomuksen eteläkaakkoisreunalla oli halkaisijaltaan n. 1 m laajuinen matala kuoppa.
Huvilatontilla havaittiin kuitenkin useita matalia, pyöreitä tai soikeita kuopanteita. Niistä selkein sijaitsee huvilan läheisyydessä, siitä n. 5 m pohjoisluoteeseen pisteessä pkoo: 7020768, ikoo: 3331627, Z/m.mpy alin n. 75. Se oli n. 5 x 6 m laajuinen, kaakko - luode -suuntainen matala painanne. Kuoppa oli täysin varpukasvullisuuden peitossa ja kairatessa sen pohja oli vielä roudassa. Kuopan kohdalta rinne viettää loivasti itäkoilliseen kohti rantaa ja tällä rinteellä havaittiin yhteensä 8 - 10 matalaa kuopannetta, joiden halkaisija vaihteli kahdesta viiteen metriin. Muutamassa kuopassa havaittiin kairatessa ehjä podsolimaannos ja viitteitä ohuesta likamaakerroksesta. On epävarmaa, liittyvätkö kuopanteet ja latomus yhteen. Myös niiden ajoittaminen vaatisi tarkempia tutkimuksia. On kuitenkin otettava huomioon, että alueelta tunnetaan kivikautisia löytöjä.
Seitaharjusta ei ole saatu talteen löytöjä. Kohde mainitaan jo Hj. Appelgren-Kivalon tutkielmassa "Suomen muinaislinnat", jossa kummastellaan kansan "lapinkirkoksi" kutsumaa rappiolla olevaa kivimuuria. Kerttu Itkonen on tarkastanut kohteen 1968 ja Markku Torvinen 1977. Torvinen mainitsee raportissaan rauniota jonkin tiedon mukaan joskus tutkitun. Ehkä kuoppa latomuksessa on peräisin tällaisesta toiminnasta.
Torvisen Nykälännniemessä 1977 suorittaman koekaivauksen yhetydessä tutkittiin läheiset kaksi Lomakeskuksen 403 01 0010 kumpua. Koekaivauksen yhteydessä ne todettiin kiukaan jäännöksiksi. 2006 inventoinnin yhteydessä kerrottiin paikalla sijainneen joskus tuulimyllyjä ja latomukset olisivat jäännöksiä niiden perustusrakenteista. Nykyisen hotellin kohdalle on vuoden 1709 Pietarsaaren pitäjänkarttaan merkitty talo.
Muinaisjäännöksen kuntoa, luonnetta ja laajuutta on selvitetty arkeologisella koekaivauksella vuonna 2022. Tutkimuksen perusteella röykkiö on mahdollisesti esihistoriallinen lapinraunio. |
| metsakeskus.403010003 |
403 |
Puusti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330786.01900000 |
7018245.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.403010003 |
Kohde sijaitsee Lappajärven pohjoispään länsirannalla, Nykälänniemen pohjoiskärkeä vastapäätä, itää kohti viettävällä peltorinteellä ja sen eteläpuolella jatkuvalla metsäalueella. Paikalla on havaittavissa kaksi selvää rantaterassia. Maaperä alueella on hiekkaista viljelysmaata sekä hiekkapohjaista kangasmetsää. Muinaisjäännösryhmä koostuu pellolla sijaitsevasta kivikautisesta asuinpaikasta, joka jatkuu etelään metsän puolelle, jossa on kivikautisia asumuspainanteita.
Puustin ja Maision talon rantapellosta on tehty löytöjä (kvartsiesineitä ja -iskoksia, KM 13254, 13255, 15847, 17666, 20076) runsaasti eri aikoina, mm. vuoden 1968 inventoinnin aikaan pellossa oli runsaasti kvartseja. Löytövyöhyke jatkuu alemmalla terassilla Puustin rakennuksista kaakkoon jopa 300 m päähän. Inventointikertomuksen (1977) mukaiset eteläpään koordinatit ovat pkoo: 7020900, ikoo: 3330922. Syksyllä 2005 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon amanuenssi Risto Känsälä havaitsi Puustin asuinpaikalla, Maisiosta lounaaseen olevalla pellolla runsaasti kvartseja, joita ei otettu talteen.
2006 inventoinnin yhteydessä havaittiin vastakynnetyssä pellossa löytöjä hyvin laajalla alueella ja todettiin kivikautisen asuinpaikan jatkuvan etelään metsän puolelle todennäköisesti Torvisen 1977 arvioiman eteläreunan tuntumaan. Metsäalueella havaittiin neljä, mahdollisesti viisi kivikautista asumuspainannetta. Asumuspainanteiden dokumentointiin liittyvät tiedot on kirjattu muinaisjäännösrekisterin erilliskohteet-välilehdelle. Inventointiajankohtana Lappajärven kaupungin viemäröintityöt Puustin kivikautisella asuinpaikalla oli juuri saatu päätökseen. Muinaisjäännösalueen pohjoisreunalla, myös viemärikaivantoon liittyvissä maakasoissa, havaittiin paikoin punertavaa kulttuurikerrosta hietaisessa peltorinteessä. Löytöjä saatiin talteen myös Puustin tilan koillisreunalta, pkoo: 7021278, ikoo: 3330948. Paikalla oli havaittavissa selvä rantaterassi 75 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Puustin tilan rantapellolla, peltoalueen eteläreunalla, kvartsi-iskoksia ja esineitä saatiin talteen runsaasti. Pellolta löytyi myös palaneen luun katkelma. Pellon länsireunalla, Puustin tilan piha-alueen reunalla on sijainnut historiallisella ajalla tervahauta tai sysimiilu. Sen läheisyydessä maaperä oli hyvin nokista ja paikalta löytyi koksia, palaneita kiviä ja tiiltä.
Kivikautisen asuinpaikan kokonaislaajuus on siis lähes 400 x 75 m pohjois-eteläsuuntaisena vyöhykkeenä 75 m mpy korkeuskäyrän molemmin puolin. Asuinpaikka on Lappajärven mittakaavassa alueen rikkaimpia. Asumuspainanteiden löytyminen metsän puolelta lisää kohteen arvoa entisestään. |
| metsakeskus.403010004 |
403 |
Kyrönsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330999.93200000 |
7018492.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.403010004 |
Kohde sijaitsee Lappajärven luoteisosassa, Nykälänniemen ja Halkosaaren välillä olevalla pienellä, kivikkoisella, tasalakisella saarella. Kivikautiset asuinpaikkalöydöt on saatu talteen saaressa viimeksi 1960-luvulla viljellyn pellon pinnalta ja ojista. Sittemmin n. 270x100 m laajuinen saari on metsittynyt eikä havaintoja ole voitu tehdä. Saaresta on hyvä näköyhteys Puustin kivikautiselle asuinpaikalle, joka sijaitsee n. 300 m Kyrönsaaren länsirannalta lounaaseen. Saari sijaitsee strategisella paikalla pohjoisessa Ähtävänjokeen yhtyvän Välijoen suulla.
2006 inventoinnin yhteydessä havaittiin saarella vanhoja pelto-ojia, joiden perusteella pellot ovat sijainneet itäkoillis-länsilounaissuuntaisina. Kivikautiset asuinpaikkalöydöt on Kerttu Itkosen 1968 tietojen perusteella saatu saaren länsipuolen rantapelloista. Alue on tiheän aluskasvillisuuden peitossa. Maaperä alueella on peltomultaa, jonka pohjalla on vaalea hiekka. Lähellä saaren rantoja maasto muuttuu hyvin kivikkoiseksi.
Saaren koillisreunalla havaittiin viidestä kuuteen kappaletta pyöreitä, halkaisijaltaan n. 1,5-2 m laajoja kuoppia ketjumaisena muodostelmana. Näistä itäisimmän kuopan koordinaatit ovat pkoo: 7021489, ikoo: 3331151, z: n. 72,50 m mpy. Vastapäätä tätä rantaa sijaitsee pohjoisessa Halkosaaren uloin niemi. Kairatessa kuopan keskeltä havaittiin ehjä podsolimaannos, jonka huuhtoutumiskerroksen alapuolella oli mahdollisesti n. 5 cm vahva ruskehtava likamaakerros. On mahdollista, että ruskehtava väri johtuu rannan soistuvasta maaperästä. Paikalla kasvoi suopursua, puolukkaa, katajaa ja mäntyä. Kuopat sijaitsivat kahdesta kolmeen metrin etäisyydellä toisistaan loivassa koilliseen laskevassa rinteessä. Kuopat lienevät säilytyskuoppia, mutta niiden ajoitus jää vielä avoimeksi. Niiden liittyminen kivikautiseen asuinpaikkaan on epävarmaa. |
| metsakeskus.403010005 |
403 |
Ahopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329155.64300000 |
7024854.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.403010005 |
Kohde sijaitsee Lappajärven luoteisosassa, Välijoen itärannalla, länsilounaaseen laskevalla hiekkaisella peltorinteellä. Matkaa Välijoen rantaan on n. 280 m. Löytöjä on saatu talteen jo 1800-luvulta lähtien nykyisten Ahopellon ja Koskelan tilojen mailta. Rinteessä erottuu kaksi löytökeskittymää; toinen yläpellolla olevan terassin päällä, toinen edellisestä etelälounaaseen, päärakennuksesta n. 40 m lounaaseen. Peltorinteessä on havaittavissa kaksi muinaista rantaterassia 75 m ja 72,5 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa.
2006 inventoinnin yhteydessä peltorinne oli juuri muokattu, joten havainnointimahdollisuudet olevat erinomaiset. Kvartsi-iskoksia, -esineitä ja palaneita kiviä oli koko peltorinteen pituudelta n. 270x60 m leveällä vyöhykkeellä 72,50 m mpy korkeuskäyrän yläpuolella. Löytöjen keskittymistä kahdelle alueelle ei havaittu. Jonkin verran löytöjä oli valunut myös tämän korkeustason alapuolelle, ilmeisesti peltoviljelyn vaikutuksesta. 72,50 m mpy alapuolella rinne muuttuu suopelloksi. Asuinpaikka jatkunee pellon pohjoispuolella sijaitsevan metsän puolelle. Ryteikköisessä metsässä oli havaittavissa vanhoja umpeenkasvaneita peltoja, viljelyraunioita ja kiviaidanpätkiä. Metsässä ei havaittu merkkejä kivikautisista asumuspainanteista. Kairatessa maaperä oli vanhaa viljelymaata, jonka alapuolella vastaan tuli karkea hiekka tai sora. Alue on yleisesti ottaen hyvin kivistä.
Ahopellon maanomistaja esitteli 2006 inventoinnin yhteydessä kolme kiviesinettä, jotka olivat löytyneet mainitulta peltorinteeltä. Pohjalaiseen liuske-esineistöön lukeutuvat kaksi tasatalttaa ja kirveen katkelma jätettiin vielä maanomistajan haltuun, mutta hän lupasi harkita esineiden luovuttamista Kansallismuseon kokoelmiin. Markku Torviselle 1977 inventoinnin yhteydessä hän ei kuulemma ollut halunnut esineitä näyttää.
|
| metsakeskus.403010006 |
403 |
Keskinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329856.38200000 |
7021218.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.403010006 |
Kohde sijaitsee Lappajärvi-Evijärvi maantien länsipuolella, Lappajärven luoteiskulmassa, Kumpulan talosta 230 m länsiluoteeseen. Paikalla sijaitsee Käyriäisjärven vedenottamolle johtava soratie. Alue on pitkään ollut soranotossa, josta on merkkinä laajoja, eriaikaisia sorakuoppia. Maasto laskee loivasti etelälounaaseen. Maaperä alueella on hiekansekaista kivikkoa ja kasvaa nuorta kangasmetsää.
Torvisen 1977 inventoinnissa todettu muinaisjäännös sijaitsee soratien eteläpuolella olevan vanhan sorakuopan koillis- ja itäreunalla. Paikalta oli löytynyt 1963 soranoton yhteydessä kourutaltta. Lamminkylän kansakoululla säilytetty tasataltta on myös mahdollisesti löytynyt tältä alueelta. Torvinen löysi saman sorakuopan seinämistä muutamia kvartsi-iskoksia.
2006 inventoinnin yhteydessä havaittiin, että vanha soranottokuoppa oli lähes kauttaaltaan umpeenkasvanut. Kairatessa hiekkakuopan läheisyydessä, maaperä oli niin kivistä, että ehjän kairanäytteen saaminen ei onnistunut. Paikalla ei havaittu mitään erityisempää.
Inventoinnin päätyttyä sain tietoja Pekka Lammilta, jolla on kesämökki läheisen Kumpulan tilan mailla, n. 350 m sorakuopalta kaakkoon, että joka vuosi puutarhatöissä paljastuu hiekkaisesta maasta kvartsi-iskoksia ja mahdollisesti palaneita kiviä. KM 2442:126 kehdonjalaksen muotoinen hakku on löytynyt 1800-luvulla Lamminkylän Lammin tilan pellosta. Ehkäpä kyseessä on laajempi asuinpaikka, joka sijoittuu 80 m mpy korkeuskäyrän tuntumaan Yli-Lammin alueella. Valitettavasti kohdetta ei enää ehditty tarkastamaan. |
| metsakeskus.403010007 |
403 |
Kuoppalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337753.22200000 |
7017775.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.403010007 |
Kohde sijaitsee Lappajärven koillispuolella, Itäkylän Kuoppalankankaan itäreunalla. Paikalla sijaitsee loivasti itäkoilliseen, kohti Markinpuroa, viettävä hiekkainen peltorinne.
Löytöjä on tehty Itäkylästä 1880-luvulta alkaen. Löytöjä on saatu talteen n. 500x100 m leveältä vyöhykkeeltä usean tilan maalta. Asuinpaikan keskus näyttäisi olevan Saarasen tilan maalla, rakennusten kohdalla ja siitä luoteeseen hiekkaisella viljelysmaalla ja tienristeysalueella. Kuoppalankankaan ympäristöstä tunnetaan myös useita kivikautisia irtolöytökohteita.
2006 inventoinnin yhteydessä pelto oli juuri kylvetty ja osittain lannoitettu, mikä hieman haittasi havainnointia. Torvisen 1977 inventointikertomuksessa määrittelemä asuinpaikan eteläreuna oli osittain heinällä. Paikalla oli havaittavissa kolme muinaista rantaterassia n. 90 m, 85 m ja 80 m mpy. Näistä 90 m mpy terassin kohdalla maalaji vaihtui kivisemmäksi, hiekansekaiseksi viljelymaaksi. 85 m mpy terassi oli paikoin epämääräisempi, maalajiltaan hiekansekaista ja osittain tasoittunut viljelyn yhteydessä. Tästä alaspäin maalaji vaihtui savensekaiseksi laskien alas kohti Markinpuroa. Löytöjä saatiin talteen erityisesti nykyään kesämökkikäytössä olevan Saarasen asuinrakennuksen pohjoispuoleiselta peltorinteeltä sekä Purolantien pohjoispuolelta. Kyseessa on hyvin laaja-alainen muinaisjäännöskohde, joka liittynee Kuoppalankankaan luoteisreunalla sijaitsevaan Mäkelän kivikautiseen asuinpaikkaan.
Maanomistaja Kari Saaranen otti yhteyttä inventoinnin johdosta ja kertoi kiviesineitä löydetyn erityisesti Saarasen talon navetan ympäristöstä. Muinaisjäännösrekisterin keskikoordinaatit osuvat juuri tähän pisteeseen. |
| metsakeskus.403010008 |
403 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337440.34600000 |
7018047.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.403010008 |
Kohde sijaitsee Lappajärven Itäkylässä, Kuoppalankankaan luoteisreunalla. Paikalla sijaitsee Mäkelän tilan päärakennuksen länsipuolella hiekkainen, paikoin jyrkähkö länsiluoteeseen viettävä peltorinne. Peltorinteen alareunalla, 85 m mpy korkeustasolta alaspäin, maalaji vaihtuu ensin savensekaiseksi viljelymaaksi ja alempana suopelloksi.
2006 inventoinnin yhteydessä havaittiin, että asuinpaikan sijaintitiedossa on mahdollisesti virhe. Torvisen 1977 inventoinnin yhteydessä löytöalueen ilmoitettiin sijaitsevan Mäkelän päärakennuksesta n. 100 m länsilounaaseen ja länteen. Tämän tiedon perusteella löydöt olisi tehty savensekaisesta viljelymaasta läheltä suopeltoa. Torvinen kuitenkin mainitsee, ettei etsiskelyistä huolimatta löytänyt alueelta ainoatakaan asuinpaikkamerkkiä, vaikka pelto oli hiljattain kynnetty. Maanomistaja Esko Orava kuitenkin kertoi 2006 löytöjä tehdyn erityisesti talon lounaisreunalla sijaitsevalta hiekkaiselta perunamaalta. Maanomistajan kanssa hetken etsittyämme noukimme pussillisen kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Hiekansekaisessa peltomullassa oli myös runsaasti palaneita kiviä. Samasta pellosta on myös löytynyt suurikokoisia kvartsiraaka-ainekappaleita.
Mäkelän tilalla on aiemmin sijainnut vanha päärakennus nykyisen 1980-rakennetun tiilirakennuksen koillispuolella. Siitä on vielä merkkejä näkyvissä talon puutarhassa.
Heikki Oravan tiedonanto 29.12.2008: Torvisen ilmoittama löytöpaikan sijainti on oikea, löytöjä (iskoksia, palaneita kiviä ja nokimaata) on tullut nimenomaan savimaalta alapuolisen metsän kulmasta. Iskoksia on löytynyt myös tästä etelänsuuntaan kahdesta paikasta. Perunapellolta, josta inventoinnissa 2006 mainitaan tulleen löytöjä, Heikki Orava ei itse ole havainnut iskoksia. Alueelle on joskus ajettu ojamaita maantien remontin aikaan. |
| metsakeskus.403010009 |
403 |
Sillanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330814.03000000 |
7012437.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.403010009 |
Kohde sijaitsee Kärnänsaaren pohjois- ja Kärnänsalmen etälärannalla, molemmin puolin maantietä. Maasto alueella on luoteeseen ja pohjoiseen viettävää peltorinnettä, maaperä on savensekaista viljelymaata, korkeammilla kohdilla hietamoreenia.
Saaren pohjoisrannalta on tehty runsaasti esinelöytöjä. Muinaisjäännöksen toteamisen yhteydessä Markku Torvisen inventoinnissa 1977 havaittiin löytökeskittymä Sillanpään tilan koillispuoleisella peltoalueella, n. 20-80 m etäisyydellä ulkorakennuksesta. Alueelta on löytynyt 1930-luvulla myös kolme kiviesinettä. Torvinen arveli asuinpaikan jatkuvan tien lounaispuolelle, josta Rinteen tilan rantapellosta on löytynyt kiviesineitä ja alempaa rannasta nevasuksi.
Sillanpään kivikautisella asuinpaikalla on valvottu kahden huvilan sekä viemärikaivannon rakentamista. Huviloiden rakentamisen yhteydessä ei saatu havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta. Viemäröintityön rakentamisen valvonnan yhteydessä saatiin talteen kivikautisia asuinpaikkalöytöjä ja tien koillispuolella havaittiin historiallisen ajan rakenteita. Kivikautisen asuinpaikan säilymisestä peltokerroksen alapuolella ei saatu viitteitä.
2006 inventoinnin aikana tien koillispuoliset pellot olivat laitumena, mikä haittasi havainnointia. Alueella on havaittavissa muinainen rantaterassi 72,50 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Tämän alapuolella rinne on hyvin alavaa ja vettyvää ranta-aluetta. 2005 valvonnan yhteydessä alueelta löytyi muutama kvartsi-iskos ja kvartsiraaka-ainekappale Ketoniemen huvila-asutuksen läheisyydestä, läheltä Torvisen inventointiraportissaan mainitsemaan löytökeskittymää.
Tien toisella puolella huviloiden lounaispuolella pellot olivat juuri kynnettyjä ja havainnointi helppoa. Huviloiden läheisyydessä ei havaittu mitään erityistä, mutta peltoalueelta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia, -esineitä ja palaneita kiviä. Pintahavainnot olivat selvästi runsaampia kuin edellisenä syksynä viemäröintityön rakentamisen valvonnan yhteydessä. Löydöt keskittyivät Kivikankaan talon läheisyyteen; myös vanhan päärakennuksen ympäristöön. Hiekkaisessa peltorinteessä oli havaittavissa muinainen rantaterassi n. 75 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Löytöjä tuli erityisesti tämän terassin päältä ja hieman sen alapuolelta. Eniten löytöjä tuli ehkä juuri terassin taitteen kohdalta. Kivikankaan lounaispuolella Rinteen pellot olivat heinällä. Rannan huvila-asutukselle johtavien teiden kohdalla ei havaittu löytöjä.
Kohteen kokonaislaajuus on n. 450x60 m. Paikalla on havaittavissa kaksi löytökeskittymää, Sillanpään tilan itäkoillispuolella tien koillispuolella sekä Kivikankaan talon läheisyydessä tien lounaispuolella. Kohde lienee lähes tuhoutunut peltoviljelyn ja myöhemmän asutuksen vaikutuksesta. |
| metsakeskus.403010009 |
403 |
Sillanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
330814.03000000 |
7012437.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.403010009 |
Kohde sijaitsee Kärnänsaaren pohjois- ja Kärnänsalmen etälärannalla, molemmin puolin maantietä. Maasto alueella on luoteeseen ja pohjoiseen viettävää peltorinnettä, maaperä on savensekaista viljelymaata, korkeammilla kohdilla hietamoreenia.
Saaren pohjoisrannalta on tehty runsaasti esinelöytöjä. Muinaisjäännöksen toteamisen yhteydessä Markku Torvisen inventoinnissa 1977 havaittiin löytökeskittymä Sillanpään tilan koillispuoleisella peltoalueella, n. 20-80 m etäisyydellä ulkorakennuksesta. Alueelta on löytynyt 1930-luvulla myös kolme kiviesinettä. Torvinen arveli asuinpaikan jatkuvan tien lounaispuolelle, josta Rinteen tilan rantapellosta on löytynyt kiviesineitä ja alempaa rannasta nevasuksi.
Sillanpään kivikautisella asuinpaikalla on valvottu kahden huvilan sekä viemärikaivannon rakentamista. Huviloiden rakentamisen yhteydessä ei saatu havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta. Viemäröintityön rakentamisen valvonnan yhteydessä saatiin talteen kivikautisia asuinpaikkalöytöjä ja tien koillispuolella havaittiin historiallisen ajan rakenteita. Kivikautisen asuinpaikan säilymisestä peltokerroksen alapuolella ei saatu viitteitä.
2006 inventoinnin aikana tien koillispuoliset pellot olivat laitumena, mikä haittasi havainnointia. Alueella on havaittavissa muinainen rantaterassi 72,50 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Tämän alapuolella rinne on hyvin alavaa ja vettyvää ranta-aluetta. 2005 valvonnan yhteydessä alueelta löytyi muutama kvartsi-iskos ja kvartsiraaka-ainekappale Ketoniemen huvila-asutuksen läheisyydestä, läheltä Torvisen inventointiraportissaan mainitsemaan löytökeskittymää.
Tien toisella puolella huviloiden lounaispuolella pellot olivat juuri kynnettyjä ja havainnointi helppoa. Huviloiden läheisyydessä ei havaittu mitään erityistä, mutta peltoalueelta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia, -esineitä ja palaneita kiviä. Pintahavainnot olivat selvästi runsaampia kuin edellisenä syksynä viemäröintityön rakentamisen valvonnan yhteydessä. Löydöt keskittyivät Kivikankaan talon läheisyyteen; myös vanhan päärakennuksen ympäristöön. Hiekkaisessa peltorinteessä oli havaittavissa muinainen rantaterassi n. 75 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Löytöjä tuli erityisesti tämän terassin päältä ja hieman sen alapuolelta. Eniten löytöjä tuli ehkä juuri terassin taitteen kohdalta. Kivikankaan lounaispuolella Rinteen pellot olivat heinällä. Rannan huvila-asutukselle johtavien teiden kohdalla ei havaittu löytöjä.
Kohteen kokonaislaajuus on n. 450x60 m. Paikalla on havaittavissa kaksi löytökeskittymää, Sillanpään tilan itäkoillispuolella tien koillispuolella sekä Kivikankaan talon läheisyydessä tien lounaispuolella. Kohde lienee lähes tuhoutunut peltoviljelyn ja myöhemmän asutuksen vaikutuksesta. |
| metsakeskus.403010010 |
403 |
Lomakeskus |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27007 |
331494.00000000 |
7017663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.403010010 |
Kohde sijaitsee Nykälänniemellä, kylpylähotelli Kivitipun alueella, parkkipaikalla sekä hotellin sisäänkäynnin läheisyydessä. Paikalla on sijainnut yhteensä kolme pientä, matalaa kumpua. Kaksi kummuista on ollut kivien ja maan sekaisia ja ne on tutkittu syksyllä 1977 ja todettu kiukaiksi. Kolmas kivirakenne on tuhoutunut kylpylähotellin laajennuksen yhteydessä ja siitä on tehty ennallistus hotellin sisäänkäynnin yhteyteen. 1977 koekaivauksen perusteella kyseessä oli kooltaan n. 6 x 7 m laaja, n. 40 cm korkea röykkiö, jonka reunus oli koottu suurehkoista kivistä ja sisusta peitetty pienemmillä kivillä. Vastaava kivirakenne tunnetaan Seitaharjusta 403 01 0002, tästä 130 m koilliseen.
Inventoinnin 2006 yhteydessä saatiin suullinen tiedonanto, että Nykälänniemellä olisi ollut joskus tuulimyllyjä ja kummut olisivat niiden perustusten jäännöksiä. Torvisen koekaivauksissa kummuista löytyi palaneita kiviä ja tiiltä. On mahdollista, että kummut ja kivivallit liittyvät toisiinsa ja ovat jäännöksiä Nykälänniemen historiallisen ajan asutuksesta.
Huomautus 2023:
Paikallisten informanttien mukaan hotellin sisäänkäynnin edustalla oleva röykkiö on säilynyt hotellin rakentamiselta, toisin kuin vuoden 2006 inventointiraportissa annetaan ymmärtää. Röykkiö on mahdollisesti tuulimyllyn perustus, sillä tälle kohtaa on merkitty tuulimylly 1880-luvun kartassa. Hotellin kohdalle on merkitty talo vuoden 1709 kartassa. Kivistä, maasta ja tiilistä koostuvat kummut, joita 1977 koekaivauksessa tutkittiin, ovat luultavasti olleet tämän autioituneen talonpaikan jäännöksiä, uuninraunioita tms. |
| metsakeskus.403010010 |
403 |
Lomakeskus |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27008 |
331494.00000000 |
7017663.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.403010010 |
Kohde sijaitsee Nykälänniemellä, kylpylähotelli Kivitipun alueella, parkkipaikalla sekä hotellin sisäänkäynnin läheisyydessä. Paikalla on sijainnut yhteensä kolme pientä, matalaa kumpua. Kaksi kummuista on ollut kivien ja maan sekaisia ja ne on tutkittu syksyllä 1977 ja todettu kiukaiksi. Kolmas kivirakenne on tuhoutunut kylpylähotellin laajennuksen yhteydessä ja siitä on tehty ennallistus hotellin sisäänkäynnin yhteyteen. 1977 koekaivauksen perusteella kyseessä oli kooltaan n. 6 x 7 m laaja, n. 40 cm korkea röykkiö, jonka reunus oli koottu suurehkoista kivistä ja sisusta peitetty pienemmillä kivillä. Vastaava kivirakenne tunnetaan Seitaharjusta 403 01 0002, tästä 130 m koilliseen.
Inventoinnin 2006 yhteydessä saatiin suullinen tiedonanto, että Nykälänniemellä olisi ollut joskus tuulimyllyjä ja kummut olisivat niiden perustusten jäännöksiä. Torvisen koekaivauksissa kummuista löytyi palaneita kiviä ja tiiltä. On mahdollista, että kummut ja kivivallit liittyvät toisiinsa ja ovat jäännöksiä Nykälänniemen historiallisen ajan asutuksesta.
Huomautus 2023:
Paikallisten informanttien mukaan hotellin sisäänkäynnin edustalla oleva röykkiö on säilynyt hotellin rakentamiselta, toisin kuin vuoden 2006 inventointiraportissa annetaan ymmärtää. Röykkiö on mahdollisesti tuulimyllyn perustus, sillä tälle kohtaa on merkitty tuulimylly 1880-luvun kartassa. Hotellin kohdalle on merkitty talo vuoden 1709 kartassa. Kivistä, maasta ja tiilistä koostuvat kummut, joita 1977 koekaivauksessa tutkittiin, ovat luultavasti olleet tämän autioituneen talonpaikan jäännöksiä, uuninraunioita tms. |
| metsakeskus.405010002 |
405 |
Etu- ja Taka-Muntero |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
556827.12900000 |
6768510.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruoholammen pohjoispuolella, hiekkaisen harjun länsipäässä ja etelälaidalla. Neljä löytöpaikoista (Etu-Muntero) sijaitsee talojen pihapiirissä ja yksi on metsärinteessä (Taka-Muntero). Asuinpaikka lienee kuitenkin yhtenäistä aluetta. Munterontie kulkee asuinpaikan halki. Paikalta on löytynyt mm. tyypillistä kampakeramiikkaa (Ka II), nuorempaa varhaiskampakeramiikkaa ja varhaista asbestikeramiikkaa (ns. Kaunissaaren keramiikkaa). Asuinpaikalla on todettu ja tutkittu useita tulisijoja.
Vuoden 2006 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikka jatkuu Järviniitynsuon rannalle ja käsittää ilmeisesti koko hiekkakankaan alueen 79 ja 82 m mpy korkeustasojen välillä. Asuinpaikka on sijoittunut kankaalle pesäkkeisesti. Asuinpaikan itäosasta on löydetty runsaasti keramiikkaa mm. Sarenin tontilta (2009) rakennuksen ympäristötöiden yhteydessä. Asuinpaikan itäosa on kuitenkin melko vähälöytöinen. Asuinpaikan tarkka rajaaminen alueen rakentamattomassa itäosassa edellyttää koekaivauksia.
Alueella sijaitsee lisäksi toisen maailmansodan aikaisia linnoitteita, jotka kuuluvat 1940 aloitettuun Salpalinjan puolustusketjuun. Munterontien poikki on rakennettu panssarivaunun kaivantoeste, joka on suora V-profiilin muotoinen 2,5 m syvä kaivanto, jonka yläosan leveys on noin 5 m. Kenttälinnoitteet jatkuvat alueelta pohjoiseen, Munteronsuon itälaitaa, Tenhamonlahteen asti. Kenttälinnoitteita ei ole tutkittu maastossa kauttaaltaan.
Munteron länsiosan linnoitteita on kartoitettu keväällä 2012.
Asuinpaikan länsiosa kartoitettiin vuonna 2012. Tutkimusten perusteella asuinpaikan rajusta muutettiin niin, että suurin osa Munterontien eteläpuolisesta pellosta rajattiin muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.405010003 |
405 |
Ahvensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
558066.62000000 |
6771218.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Ahvensaaren länsirannalla, hiekkaisen törmän päällä olevalla tasanteella. Löydöt kampakeramiikkaa (ka II), asbestikeramiikkaa. |
| metsakeskus.405010004 |
405 |
Huhtiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
561235.35400000 |
6769519.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Huhtiniemen länsirannalla, rantatörmällä. Paikalla on todettu kaksi löytöaluetta. Alunperin ehkä laaja yhtenäinen asuinpaikka, jonka rannan luontainen kuluminen on kuitenkin suureksi osaksi tuhonnut. Kampakeramiikkaa, asbestikeramiikkaa, ehkä myös nuorakeramiikkaa. On mahdollista, että löytöalueiden välissä on paikoin vielä säilynyttä muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.405010005 |
405 |
Honkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561815.09300000 |
6774257.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010005 |
Asuinpaikka sijaitsee saaren etelä- ja länsireunan törmässä, mutta saattaa peittää koko saaren laenkin. Löydöt kvartsia, keramiikkaa (asbestikeramiikkaa). |
| metsakeskus.405010006 |
405 |
Kaislaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562684.75800000 |
6772538.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Suolahden pohjoisrannalla, etelään viettävällä, aikaisemmin peltona olleella hiekkaisella rantatörmällä. Nykyisin alue on nurmella ja puutarha talojen pihamaan tuntumassa. Löytöalue noin 20 x 40 m. Löydöt keramiikkaa. |
| metsakeskus.405010007 |
405 |
Mikonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
563714.33400000 |
6773757.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Mikonsaaren keskiosan etelärannalla. Asuinpaikan järvenpuoleinen osa on sortunut rantaveteen aikojen kuluessa ja asuinpaikasta lienee jäljellä vain sen takaosa rinteen juurella.
Vuoden 1931 kaivauksessa ja vuoden 2006 koekuopituksessa paikalta on löytynyt kampakeramiikkaa (Ka II, III), asbestikeramiikkaa, sekä kiviesineitä, piitä ja kvartsia. |
| metsakeskus.405010008 |
405 |
Ahola Niemisenkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
565774.00000000 |
6774522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Niemisenkärjen niemen kapeimmalla kohdalla. Löydöt (saviastianpaloja, mm. asbestikeramiikkaa) on poimittu hiekkakuopan itäreunasta. Asuinpaikkaa on säilynyt vanhan hiekanottoalueen itäpuolella arviolta noin 30 x 20 m laajuisella alueella. |
| metsakeskus.405010010 |
405 |
Utransaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
570055.00000000 |
6774245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Utransaaren eteläosassa, etelään viettävällä hiekkaisella rantatörmällä, jonka yli kulkee tie. Löydöt - keramiikkaa (mm. ka III, asbestikeramiikkaa), kiviesineitä, iskoksia, luuta - on saatu tien pohjoispuolisesta ojasta. |
| metsakeskus.405010011 |
405 |
Murheistenranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
570561.58100000 |
6772558.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Laihianselän etelärannalla, tasanteella, mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Löydöt kampakeramiikkaa (Ka II), kvartsia, palanutta luuta. Koekaivauksessa 2009 löytyi kampakeramiikkaa (Ka II), kuopin koristettua keramiikkaa ja jopa yksi pala nuorakoristeista keramiikkaa sekä kvartsia. Alueella on myös asumuspainanne (halkaisija noin 10 m, syvyys 0,1 m). |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27019 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27019 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27003 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27003 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13218 |
11010 |
27003 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27004 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27004 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13218 |
11010 |
27004 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27005 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010012 |
405 |
Kappelinmäki |
10002 |
12002 |
13218 |
11006 |
27005 |
562744.78000000 |
6760803.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010012 |
Kappelinmäen kalmisto sijaitsee Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolella, keskiaikaisen Viipurin-tien varrella. Kalmisto on ollut käytössä ristiretkiajalta 1600-luvulle.
Perimätiedon mukaan paikalla olleen kappelikirkon kivijalka on löydetty alueen kaivauksissa. Löytöjen perusteella paikalla on ollut kaksi rakennusvaihetta: ensimmäinen 1300-luvulla ja toinen 1400-luvulla.
Tutkimuksissa on paikallistettu myös kalmistoa kiertävä neliömäinen ojanne, ilmeisesti kirkkomaan aidan paikka. Kappelinmäeltä on dokumentoitu 143 hautaa ja hautauksia on havaittu yhteensä noin 300. Haudoissa on sekä esineellisiä, pakanallisia hautauksia ristiretkiajalta, että myöhempiä esineettömiä, kristilliseen perinteeseen kuuluvia hautauksia. Kaksi vuonna 1573 lyötyä ruotsalaista hopearahaa viittaa siihen, että kalmisto oli käytössä ainakin vielä 1500-luvun lopulla.
Kappelinmäki on paitsi Etelä-Karjalan myös koko Itä-Suomen suurin ristiretkiajan-keskiajan ruumiskalmisto. Kohteella on tieteellistä merkitystä selvitettäessä kristinuskon omaksumista Itä-Suomessa ja alueen liittymistä läntiseen kulttuuripiiriin. Kalmiston löytöaineistossa heijastuu myös yhteys Karjalankannaksen ristiretkiaikaiseen kulttuuriin. Kohde on merkittävä Etelä-Karjalan asutushistorian tutkimuksen kannalta ja myös huomattava nähtävyys.
Alueella on 1950-luvulla pystytetty muistomerkki, 2009 pystytetty informaatiotaulu ja 2010 pystytetty risti alttareineen. |
| metsakeskus.405010013 |
405 |
Suuri-Pyhäkala 1 |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
559256.21000000 |
6756204.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010013 |
Pieni jyrkkäseinäinen vuori, jonka laki on kolmiomainen, kapea ja epätasainen. Loivalla sivustalla, sen korkeimmalla kohdalla, on kivistä tehty 4 m leveä ja 0,5-1 m korkea valli, joka on tulkittu kivivallin jäännökseksi. Toinen mahdollisuus on, että kyseessä on lapinraunion kaltainen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.405010014 |
405 |
Heposalo |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
558666.36800000 |
6773518.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010014 |
Röykkiö sijaitsee Heposalon saaren etelärannalla pienessä niemekkeessä kalliolla. Röykkiön halkkaisija on 2 m. Se on sammaleinen ja harvakivinen, hajotettu hauta (joko yksi rauennut lapinraunio tai kaksi erillistä lapinrauniota) tai merimerkin pohja? |
| metsakeskus.405010015 |
405 |
Keltavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
556207.43400000 |
6757004.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010015 |
Kalliomaalaus sijaitsee Humaljärven etelärannalla Keltavuoren jyrkässä, suoraan vedestä nousevassa itäseinämässä. Seinämässä on kolme tunnistettavaa kuviota: sarvekas ihmisahahmo, siksakviiva ja sen vieressä ihmiskuvio. Maalaukset ovat noin 1-2 m korkeudella vedenpinnasta. Maalausalueen pituus on noin 10 m.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.405010015 |
405 |
Keltavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
556207.43400000 |
6757004.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010015 |
Kalliomaalaus sijaitsee Humaljärven etelärannalla Keltavuoren jyrkässä, suoraan vedestä nousevassa itäseinämässä. Seinämässä on kolme tunnistettavaa kuviota: sarvekas ihmisahahmo, siksakviiva ja sen vieressä ihmiskuvio. Maalaukset ovat noin 1-2 m korkeudella vedenpinnasta. Maalausalueen pituus on noin 10 m.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.405010016 |
405 |
Salmenvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
548470.50700000 |
6765431.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010016 |
Salmenvuori sijaitsee kaupungin länsipuolella Jängynjärven rannalla, pohjois-eteläsuuntaisen Lavosensalmen länsirannalla. Maalaukset ovat Salmenvuoren jyrkässä vedestä kohoavassa seinämässä. Maalauksia on seinämässä eri kohdissa ja eri tasoilla. Kuviot ovat suureksi osaksi katkelmallisia ja vaikeasti tunnistettavia. Parhaiten kuvioista ovat säilyneet hirvi ja yksi vene. Maalaus katsoo itä-koilliseen.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.405010017 |
405 |
Hietaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
555434.68800000 |
6769003.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Rutolassa, Pikku-Saimaan Rovonlahden länsirannalla rantatörmän päällä noin 100 metrin matkalla. Paikalla on todettu viisi asumuspainannetta, jotka ovat sijainneet Muinaisen Suur-Saimaan Rutolan Kärenlammen lasku-uoman suussa. Hyvin säilynyt, laaja kohde.
Löydöt saviastianpaloja (kampakeramiikkaa, asbestisekoitteista keramiikkaa), palanutta savea, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.405010019 |
405 |
Kohusaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
570881.44200000 |
6775017.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010019 |
Kohusaari sijaitsee Hirvisaaren ja Kotaniemen välissä, Lamposaaren pohjoispuolella. Asuinpaikka on Kohusaaren eteläkärjen itärannalla, rantakallioiden pohjoispuolisella hiekkaisella pienellä tasanteella noin 20 m itärannasta alkaen. Asuinpaikka on täysin ehjä. Löydöt keramiikkaa (Ka III, Pöljä/Kierikki), kvartsia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.405010020 |
405 |
Hyötiönsaari 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
566583.18100000 |
6772958.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyötiönsaaren luoteisrannan pohjoisosassa olevan kannaksen itärannalla, uimarannalle vievän polun ja pohjoiseen, niemen kärkeen vievän polun välisellä rantakaistalla, korkeahkon törmän päällä. Maaperä on hiekkaa. Törmän reunan ja kalliopaljastuman välisellä tasanteella, polun kohdalla on mahdollinen asumuspainanne. Löydöt kvartsiitti-iskos, palanutta luuta.
Paikka on ulkoilualuetta, uimarantaa, ja siten kulutukselle altis. Kohde lienee ehjä, joskin pintaeroosio polkujen kohdalla saattaa vaurioittaa muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.405010021 |
405 |
Ruohosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
560205.75600000 |
6771438.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Sunisenselän luoteispuolella olevan ison Ruohosaaren itäosan lounaisrannalla harjun suojaamassa tasaisessa laaksossa, kesämökin takana. Löydöt kampakeramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta.
Asuinpaikkaa ympäröi Salpalinjan varustukset. Itäpuoleisessa kalliossa on bunkkeri, jonka kivillä vuorattu ampuma-aukko aukeaa etelään. Bunkkerista louhitut kivet on levitetty tasaiseksi kerrokseksi kallion edustalle. On mahdollista, että asuinpaikkaa on jäänyt kivikerroksen alle. Harjanteella asuinpaikan länsi-puolella on juoksuhautoja. Asuinpaikka vaikuttaa suurimmalta osin koskemattomalta, mutta on todennäköistä, että Salpalinjan rakennustyöt ovat sitä vaurioittaneet.
Asuinpaikka sijaitsee Suur-Saimaan korkeimman rannan tason tuntumassa ja on siten tyypillisen kampakeramiikan aikainen (n. 6000-5600 eKr.), mikäli löydöt ovat alkuperäisellä paikalla. |
| metsakeskus.405010022 |
405 |
Rutola-Sahalahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556307.33600000 |
6768799.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Rovonlahden kaakkoisosassa olevan Sahalahden koillisrannalla, pienen kalliopaljastuman koillispuolella metsässä olevalla hiekkaisella tasanteella. Asuinpaikka on koskematon ja ehjä. Löydöt tyypillistä kampakeramiikkaa, varhaista asbestikeramiikkaa, palanutta luuta. |
| metsakeskus.405010023 |
405 |
Rutola-Sahalahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556367.31300000 |
6768729.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Rovonlahden kaakkoisosassa olevan Sahalahden koillisrannalla, suon reunalla olevalla pienellä mäennyppylällä. Mäki on muinainen pieni saari. Korkeuden perusteella asuinpaikka on vanhemmalta metallikaudelta. Löydöt palanutta luuta. Asuinpaikka on koskematon ja ehjä. |
| metsakeskus.405010023 |
405 |
Rutola-Sahalahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
556367.31300000 |
6768729.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Rovonlahden kaakkoisosassa olevan Sahalahden koillisrannalla, suon reunalla olevalla pienellä mäennyppylällä. Mäki on muinainen pieni saari. Korkeuden perusteella asuinpaikka on vanhemmalta metallikaudelta. Löydöt palanutta luuta. Asuinpaikka on koskematon ja ehjä. |
| metsakeskus.405010024 |
405 |
Rutola-Hietaranta 2-3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
555557.63800000 |
6769279.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Rovonlahden länsirannalla Halkosaaren tasalla. Paikalla on loiva rinne, joka tasaantuu asuinpaikan kohdalla. Asuinpaikka on ollut muinaisessa niemekkeessä. Paikalla on todettu kaksi eri korkeustasolla olevaa löytöpesäkettä (Hietaranta 2 ja 3), joiden välinen etäisyys on noin 50 m. Löydöt keramiikkaa (Ka I:2, Ka II:1, Ka III, asbestisekoitteista keramiikkaa), hiotun kiviesineen kappale kvartsia, palanutta luuta. - Asuinpaikan ylempi löytöpesäke ajoittuu noin 4000 eKr. ja alempi noin 3000-2500 eKr. |
| metsakeskus.405010025 |
405 |
Uirinniemi-Kärjenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553648.41600000 |
6766740.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkolanselän ja Kärjenlahden välisen Uirinniemen itärinteellä, loivalla rinteellä vanhan hiekkakuopan itäpuolella. Asuinpaikka sijaitsee Saimaan muinaisen lasku-uoman Kärjenlammen länsipäässä. Löydöt keramiikkaa (asbestisekoite), kvartsia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.405010026 |
405 |
Uirinniemi-Kukkolanselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
553508.47300000 |
6766730.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkolanselän itärannalla, Uirinniemen länsirannalla, kumpareen alaosan loivalla länsi- ja etelärinteellä. Asuinpaikka on mökin ja tien/hiekkakuopan välisellä rakentamattomalla kaistaleella. Löydöt kvartsia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.405010027 |
405 |
Jängynjärvi-Lavosensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
548650.43600000 |
6765651.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Jängynjärven länsiosassa, Lavosensalmen itärannalla, lähes Salmenvuoren kalliomaalausta (405-01-0016) vastapäätä olevan suon ympäröimän muinaisen niemen luoteiskärjessä. Asuinpaikka on koskematon ja ehjä. Löydöt palanutta luuta. |
| metsakeskus.405010028 |
405 |
Jängynjärvi-Vuossaarentie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549050.28200000 |
6764011.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Jängynjärven länsiosan itärannalla, muinaisen rantatörmän päällä. Paikka on ehjä ja koskematon. Löydöt keramiikkaa (asbestisekoitteista), kvartsia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.405010029 |
405 |
Jängynjärvi-Leinniemenkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
548520.49900000 |
6763242.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Jängynjärven länsipäässä, sen pohjoisrannalla, Leinniemen kärjessä olevalla tasanteella, kesämökin luoteis- ja länsipuolella. Paikka on osin Salpalinjan runtelema. Löydöt palanutta luuta, palanutta savea (keramiikkaa?), kvartsia.
Kohteen aluerajaus korjattu 11.12.2023 vastamaan vuoden 1998 inventointiraporttia. |
| metsakeskus.405010030 |
405 |
Hanhijärvi-Muurniemenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
563630.00000000 |
6762357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Hanhijärven keskiosan länsirannalla, Vuorisaaren kohdalla pienen niemekkeen kaakkoisrannalla. Löydöt keramiikkaa, savukvartsiesine, kvartsia, piitä, kivi-iskos, palanutta luuta.
Asuinpaikkatasanne erottuu muusta ympäristöstä, paitsi tasaisuudellaan niin myös vähempikivisenä alueena. Asuinpaikka ei liene kovin laaja. Sen länsiraja jäi epäselväksi, mutta oletettavaa on että se ei ulotu monta kymmentä metriä nykyrannasta länteen päin. |
| metsakeskus.405010031 |
405 |
Hanhijärvi-Hanhisillanjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
563571.00000000 |
6762134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Hanhijärven keskiosan länsirannalla, pellon reunassa olevassa metsässä, muinaisen niemen kärjessä olevalla rantatörmän tasanteella. Osa asuinpaikasta saattaa olla Salpalinjan tuhoama. Löydöt kampakeramiikkaa (Ka II:2, III), palanutta luuta. |
| metsakeskus.405010032 |
405 |
Kaislanen-Jokiniemensuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
562768.00000000 |
6762616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaislanen-järven koillisrannasta 200 metriä, muinaisen niemekkeen kärjessä, metsäisen törmän päällä kapealla loivasti viettävällä tasanteella. Harjanteella on Salpalinjan varustuksia, jotka lienevät tuhonneet suuren osan paikasta. Löydöt palanutta luuta, kvartsia. |
| metsakeskus.405010033 |
405 |
Ylä-Kyynelmys |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
560345.75300000 |
6759593.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyynelmysjärven luoteisrannalla pienen kallioisen niemekkeen, muinaisen niemen, kärjessä olevan törmän päällä. Paikka on lähes koskematon ja ehjä. Löydöt kvartsia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.405010034 |
405 |
Kesälampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
555067.89300000 |
6757114.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Humaljärven lounaispuolella olevan Kesälammen koillisrannalla, aivan rantaviivan tuntumassa Parkonmäen alapuolella rantatörmän päällä. Paikka on lähes koskematon ja ehjä. Löydöt keramiikkaa (myöhäiskivikautista), palanutta luuta, kvartsia. |
| metsakeskus.405010036 |
405 |
Kaislanen-Himalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
561245.00000000 |
6762490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaislajärven luoteisrannasta noin 250 metriä luoteeseen, peltojen välisessä metsäniemekkeessä, muinaisen rantatöyrään päällä. Paikka on koskematon ja ehjä. Koekuopasta löytyi lika- ja nokimaata sekä palaneita kiviä. Löydöt palanutta luuta, kvartsia. |
| metsakeskus.405010037 |
405 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
567992.00000000 |
6773379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuosa-nimisen saaren kaakkoispäässä, Hiekkaniemen lounaisrannalla olevalla tasanteella. Löydöt vanhan hiekkakuopan koillisseinämästä: keramiikkaa (asbestisekoite), kvartsia. Löytökohdasta noin 10 metriä itään on pyöreähkö painanne, mahdollinen asumuspainanne, jonka halkaisija on noin 7 metriä. Tasanne lienee paljastunut veden alta Vuoksen puhkeamisen jälkeen. |
| metsakeskus.405010037 |
405 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
567992.00000000 |
6773379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuosa-nimisen saaren kaakkoispäässä, Hiekkaniemen lounaisrannalla olevalla tasanteella. Löydöt vanhan hiekkakuopan koillisseinämästä: keramiikkaa (asbestisekoite), kvartsia. Löytökohdasta noin 10 metriä itään on pyöreähkö painanne, mahdollinen asumuspainanne, jonka halkaisija on noin 7 metriä. Tasanne lienee paljastunut veden alta Vuoksen puhkeamisen jälkeen. |
| metsakeskus.405010038 |
405 |
Matinnurmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
561975.10100000 |
6759353.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010038 |
Asuinpaikka sijaitsee loivasti luoteeseen viettävällä peltorinteellä Matinnurmen talosta noin 100 m etelä-lounaaseen. Löydöt (savitiiviste, keramiikka, palaneet luut, palaneet kivet) viittaavat asuinpaikkaan. Alueelta on löytynyt myös rautakautinen pronssinen ketjunkantaja. Suuri osa löydetyistä esineistä kuuluu kuitenkin historialliseen aikaan.
Muinaisjäännökselle määritetty rajaus vuoden 2022 inventoinnissa. |
| metsakeskus.405010038 |
405 |
Matinnurmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
561975.10100000 |
6759353.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010038 |
Asuinpaikka sijaitsee loivasti luoteeseen viettävällä peltorinteellä Matinnurmen talosta noin 100 m etelä-lounaaseen. Löydöt (savitiiviste, keramiikka, palaneet luut, palaneet kivet) viittaavat asuinpaikkaan. Alueelta on löytynyt myös rautakautinen pronssinen ketjunkantaja. Suuri osa löydetyistä esineistä kuuluu kuitenkin historialliseen aikaan.
Muinaisjäännökselle määritetty rajaus vuoden 2022 inventoinnissa. |
| metsakeskus.405010039 |
405 |
Hurja |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
564574.04800000 |
6760513.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010039 |
Kohde sijaitsee pohjoiseen laskevalla pellolla. Löytöihin kuuluu rautakauden tyyppistä tai ns. karjalaista keramiikkaa. Suurin osa löydöistä on historialliselta ajalta. Lähistöllä on runsaasti tummaa tulikukkaa. Pellon itäpuolisella laidunmaalla on 3-5 kiviröykkiötä, mahdollisia peltoröykkiöitä. |
| metsakeskus.405010039 |
405 |
Hurja |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
564574.04800000 |
6760513.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010039 |
Kohde sijaitsee pohjoiseen laskevalla pellolla. Löytöihin kuuluu rautakauden tyyppistä tai ns. karjalaista keramiikkaa. Suurin osa löydöistä on historialliselta ajalta. Lähistöllä on runsaasti tummaa tulikukkaa. Pellon itäpuolisella laidunmaalla on 3-5 kiviröykkiötä, mahdollisia peltoröykkiöitä. |
| metsakeskus.405010040 |
405 |
Kalliokoski |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
567862.70300000 |
6765971.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010040 |
Kuppikallio sijaitsee Kalliokosken talon pihapiirissä. Kallio on melko laakea, ja sen eteläosassa tasaisessa yläpinnassa on yksi kuppi. |
| metsakeskus.405010040 |
405 |
Kalliokoski |
10002 |
12006 |
13221 |
11010 |
27000 |
567862.70300000 |
6765971.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010040 |
Kuppikallio sijaitsee Kalliokosken talon pihapiirissä. Kallio on melko laakea, ja sen eteläosassa tasaisessa yläpinnassa on yksi kuppi. |
| metsakeskus.405010041 |
405 |
Rikkilänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
564284.15200000 |
6763961.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Hanhijärven pohjoisrannalla olevan Rikkilänniemen lounaisrannalla, noin 200 m niemen eteläkärjestä luoteeseen. Maasto on loivasti lounaaseen laskevaa hietarinnettä, joka on peltona. Loivan rinteen alla on jyrkkä (2-3 m) rantatörmä. Löydöt kampakeramiikkaa (ehkä myös jotain myöhempää keramiikkaa) ja kvartsi-iskoksia. Maanmuokkauksen osin tuhoama kohde. |
| metsakeskus.405010042 |
405 |
Kauskila Herrointuvanpelto |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
562494.88500000 |
6761262.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010042 |
Asuinpaikka sijaitsee ns. Karhunkylässä, 500 m Kappelinmäestä luoteeseen. Kaakkoon laskevalta loivalta peltorinteeltä on löydetty keramiikkaa, savitiivistettä ja palanutta savea. Osa löydöistä on selvästi historialliselta ajalta. Alueella on havaittavissa kyntökerroksesta poikkeavaa mustaa kulttuurikerrosta, joka on ilmeisen sekoittunut. Paikalla lienee ollut Kauskilan keskiaikainen kylätontti, jonka juuret ovat rautakaudessa vuosien 2007 ja 2008 inventointilöytöjen perusteella.
Muinaisjäännöspisteestä noin 70 metriä itään on löytynyt keväällä 2014 metallinetsinnän yhteydessä klippinki (KM 40515), joka ajoittuu 1500-luvun ensi kymmenille. |
| metsakeskus.405010042 |
405 |
Kauskila Herrointuvanpelto |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
562494.88500000 |
6761262.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.405010042 |
Asuinpaikka sijaitsee ns. Karhunkylässä, 500 m Kappelinmäestä luoteeseen. Kaakkoon laskevalta loivalta peltorinteeltä on löydetty keramiikkaa, savitiivistettä ja palanutta savea. Osa löydöistä on selvästi historialliselta ajalta. Alueella on havaittavissa kyntökerroksesta poikkeavaa mustaa kulttuurikerrosta, joka on ilmeisen sekoittunut. Paikalla lienee ollut Kauskilan keskiaikainen kylätontti, jonka juuret ovat rautakaudessa vuosien 2007 ja 2008 inventointilöytöjen perusteella.
Muinaisjäännöspisteestä noin 70 metriä itään on löytynyt keväällä 2014 metallinetsinnän yhteydessä klippinki (KM 40515), joka ajoittuu 1500-luvun ensi kymmenille. |
| metsakeskus.406010001 |
684 |
Kailasuon kallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214082.87400000 |
6786695.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010001 |
Röykkiöt sijaitsevat noin 250 m Rauman rajasta itään ja Eura-Rauma -tien eteläpuolella.
Röykkiö 1 on metsän ympäröimällä kalliolla joka viettää jyrkästi länteen kohti Isosuota. Röykkiö 2 on matalalla kalliolla hakkuuaukean reunassa.
Röykkiö 1 on tehty 1-3 pään kokoisista kivistä ja se on pyöreä, halkaisijaltaan noin 7 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Röykkiö on osittain vahvan sammalen peitossa. Se on melko pahasti hajotettu, röykkiön keskellä on kaksi syvää kuoppaa. Keskellä kasvaa kuusi.
Röykkiö 2 on edellisestä noin 190 metriä pohjoiskaakkoon. Se on osittain hajonnut, kokonaan sammalen peittämä ja noin pään kokoisista kivistä rakennettu. Kiveys on vahvempi luoteen puolella. Röykkiön halkaisija on 3 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä.
Tarkastuksen 2002 jälkeen tuli ilmi, että röykkiön 1 länsipuolella Isosuon laidassa saattaa olla vielä kolmas röykkiö. Paikkaa ei kuitenkaan ehditty tarkastaa uudestaan.
Röykkiö 2:sta noin 400 metriä kaakkoon korkean kallion päällä on kivistä kasattu rajamerkki. Vuonna 1998 painetussa peruskartassa paikalle ei kuitenkaan ole merkitty tilusrajaa.
Inventointi 2011: Röykkiöt 1 ja 2 todettiin aiempien kuvausten mukaisiksi. Näiden välistä kuitekin paikallistettiin röykkiö 3, joka sijaitsee korkean ja länsirinteeltään jyrkän kalliopaljastuman huipulta. Röykkiö on pienialainen , halkaisijaltaan 2 - 2,5 m. ja sen päällä kasvaa tiheässä kuusen taimia, joten sen havaitseminen on vaikeaa.
Röykkiöiden lisäksi tarkastettiin näiden länsipuolista maastoa suon laitaan asti. Röykkiöiden 1 ja 3 välissä on länsiluoteeseen ulkoneva harjanne, joka on useita metrejä suon pinnan yläpuolella. Maaperä on hiekkaista ja vähäkivistä. Harjanteella havaittiin kolmessa kohtaa pyöreitä, 2-3 m. halkaisijaltaan olevia ja 0,3 - 0,5 m syviä heikosti kehävallillisia kuoppia. Harjannetta ei tutkittu tarkemmin, mutta se vaikuttaa sopivaksi asuinpaikalle.
Paikkatiedot kts. alakohteet. |
| metsakeskus.406010001 |
684 |
Kailasuon kallio |
10002 |
12009 |
13094 |
11028 |
27000 |
214082.87400000 |
6786695.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010001 |
Röykkiöt sijaitsevat noin 250 m Rauman rajasta itään ja Eura-Rauma -tien eteläpuolella.
Röykkiö 1 on metsän ympäröimällä kalliolla joka viettää jyrkästi länteen kohti Isosuota. Röykkiö 2 on matalalla kalliolla hakkuuaukean reunassa.
Röykkiö 1 on tehty 1-3 pään kokoisista kivistä ja se on pyöreä, halkaisijaltaan noin 7 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Röykkiö on osittain vahvan sammalen peitossa. Se on melko pahasti hajotettu, röykkiön keskellä on kaksi syvää kuoppaa. Keskellä kasvaa kuusi.
Röykkiö 2 on edellisestä noin 190 metriä pohjoiskaakkoon. Se on osittain hajonnut, kokonaan sammalen peittämä ja noin pään kokoisista kivistä rakennettu. Kiveys on vahvempi luoteen puolella. Röykkiön halkaisija on 3 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä.
Tarkastuksen 2002 jälkeen tuli ilmi, että röykkiön 1 länsipuolella Isosuon laidassa saattaa olla vielä kolmas röykkiö. Paikkaa ei kuitenkaan ehditty tarkastaa uudestaan.
Röykkiö 2:sta noin 400 metriä kaakkoon korkean kallion päällä on kivistä kasattu rajamerkki. Vuonna 1998 painetussa peruskartassa paikalle ei kuitenkaan ole merkitty tilusrajaa.
Inventointi 2011: Röykkiöt 1 ja 2 todettiin aiempien kuvausten mukaisiksi. Näiden välistä kuitekin paikallistettiin röykkiö 3, joka sijaitsee korkean ja länsirinteeltään jyrkän kalliopaljastuman huipulta. Röykkiö on pienialainen , halkaisijaltaan 2 - 2,5 m. ja sen päällä kasvaa tiheässä kuusen taimia, joten sen havaitseminen on vaikeaa.
Röykkiöiden lisäksi tarkastettiin näiden länsipuolista maastoa suon laitaan asti. Röykkiöiden 1 ja 3 välissä on länsiluoteeseen ulkoneva harjanne, joka on useita metrejä suon pinnan yläpuolella. Maaperä on hiekkaista ja vähäkivistä. Harjanteella havaittiin kolmessa kohtaa pyöreitä, 2-3 m. halkaisijaltaan olevia ja 0,3 - 0,5 m syviä heikosti kehävallillisia kuoppia. Harjannetta ei tutkittu tarkemmin, mutta se vaikuttaa sopivaksi asuinpaikalle.
Paikkatiedot kts. alakohteet. |
| metsakeskus.406010002 |
684 |
Ollila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212907.32600000 |
6790843.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Eurajoen kunnan ja Lapin kunnan rajalla.
Röykkiö 1 on kallioisella ympäristöstä kohoavalla kuivalla kankaalla, noin 20 m Eurajoen rajasta. Kaksi muuta röykkiötä ovat pienillä kalliopaljastumilla taimikossa.
Röykkiö 1 on kallion päällä, sen korkeimman kohdan itälaidalla. Röykkiöstä on jäljellä noin pään kokoisista kivistä tehty kehä, jonka halkaisija on noin 3 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Röykkiön ympärillä kasvaa kolme mäntyä ja kehän keskellä on kolmihaaraisen koivun kanto. Kehän ympärillä on hajallaan kiviä.
Röykkiö 2 on edellisestä noin 100 metriä etelään matalan kallion päällä. Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 metriä, korkeudeltaan noin 0,5 metriä ja se on koottu kaakkoislaidassa olevan ison maakiven ympärille 1-3 pään kokoisista kivistä. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä ja sitä peittää jäkälä, varvut sekä muutama mänty.
Röykkiö? 3 on edellisestä 90 metriä länteen kallion päällä oleva matala kasa hiekkakivilaakoja ja parin nyrkin kokoisia kiviä. Röykkiö on epämääräisen muotoinen halkaisijaltaan noin 3 metriä ja korkeudeltaan noin 0,3 metriä. Irtokiviä on myös ympäristössä. On vaikea sanoa onko paikalla pahasti hajonnut hautaröykkiö vai ovatko kivet paikalla jonkin muun toiminnan seurauksena.
Röykkiö 1, x:6782214, y:1535961, p:6793752, i:3213029 z:25
Röykkiö 2, x:6782110, y:1535942, p:6793650, i:3213000 z:20
Röykkiö? 3, x:6782105, y:1535857, p:6793653, i:3212915 z:20 |
| metsakeskus.406010003 |
684 |
Takavainion vare |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214154.82700000 |
6789662.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Murtamolta Saarelle johtavasta tiestä 200 m länteen olevilla kalliolla.
Röykkiöt ovat peltojen ja ojitetun suon ympäröimällä kallioisella metsäalueella, jonka sisään jää muutama pelto.
Röykkiö 1 on ympäristöstä useita metrejä kohoavan kallion itäreunalla. Röykkiö on matala ja hajonnut. Se koostuu kahdesta suuresta maakivestä, joiden ympärillä on pään kokoisia kiviä pyöreähkönä latomuksena. Kiviä peittää sammal ja jäkälä, päällä kasvaa myös katajaa ja mänty. Osa kivistä on valunut alas kallion rinnettä. Röykkiön halkaisija on noin 4 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä.
Röykkiö 2 on noin 120 metriä edellisestä pohjoisluoteeseen. Se on kuusimetsässä ja kokonaan sammalen peittämä. Muodoltaan röykkiö on pyöreähkö ja ilmeisesti tehty noin pään kokoisista kivistä. Röykkiö on noin metrin korkuinen ja sen halkaisija 3 metriä.
Röykkiö 3 on mäntymetsässä olevan kallion päälllä 240 metriä etelään röykkiöstä 1. Se on soikeahko kaakko-luode suuntainen ja kooltaan noin 2,5 x 4 metriä. Korkeus vaihtelee 0,5-1 metrin välillä. Röykkiö on suurelta osin sammalen peittämä ja katajien peitossa. Luoteispuolella on näkyvissä pään kokoisia kiviä, joiden joukossa on myös suurempia.
Samalla alueella on vielä kallion korkeimmalla kohdalla hajanaisia kiviä noin 300 metriä edellisestä luoteeseen. Nyrkinkokoisista kahden pään kokoisiin olevia kiviä on 1 kerroksessa halkaisijaltaan noin 2,5 metrin alueella. Paikalla voi olla hajonnut röykkiön pohja tai hajotettu rajamerkki. |
| metsakeskus.406010004 |
684 |
Häävänvuori ja Aronvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215200.40800000 |
6789556.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Lapin kirkolta Murtamolle johtavasta tiestä 100 m pohjoiseen.
Häävänvuori on korkea kallio, jolla kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Aronvuori on edellisen vieressä oleva kallioinen alue.
Häävänvuori: Röykkiö 1 on kallion korkeimmalla kohdalla oleva soikeahko röykkiö, jonka reunat ovat hajonneet. Röykkiö on kooltaan noin 8 x 7 metriä ja noin 1,5 mertiä korkea. Röykkiön alaosa on sammalen peittämä ja siinä kasvaa mansikkaa. Yläosa on paljas ja näyttää jälkikäteen kasatulta. Röykkiön kivet ovat pääosin 1-3 pään kokoisia. Luoteisrinteessä on ilmeisesti tästä röykkiöstä vierineitä kiviä.
Röykkiö 2 on edellisestä noin 4 metriä kaakkoon oleva hajotettu pyöreähkö röykkiö. Sen halkaisija on noin 6 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiö on kasattu samankokoisista kivistä kuin ensimmäinen.
Linkolan mukaan näiden kahden röykkiön välissä on kolmas. Paikalla olevat hajanaiset kivet vaikuttavat kuitenkin olevan peräisin toisista röykkiöistä. Perimätiedon mukaan vuoren päällä on poltettu helavalkeitta, mikä on todennäköisesti vaurioittanut röykkiöitä.
Röykkiöistä noin 90 metriä eteläluoteeseen on alempana kalliolla lähellä Murtamon tietä katajien peittämä kivikasa. Se on pyöreähkö, osittain hajonnut, halkaisijaltaan noin 4 metriä ja korkeudeltaan noin 0,3 metriä. On epäselvää onko kyseessä oikea hautaröykkiö vai liittyykö kasa jollain tavoin tien rakentamiseen.
Röykkiöistä itäkaakkoon noin 80 metriä on alemmalla kalliolla useita kymmeniä metrejä pitkä etelä-pohjoissuuntainen kivirivi. Paikalla kulkee edelleen tilusraja.
Aronvuori: Röykkiö on kallion kaakkoisreunalla noin 4 metriä viereistä peltoa korkeammalla. Röykkiö on pohjoiskoillinen-eteläluonas suuntainen, pitkulainen ja matala. Sen koko on noin 3 x 6 metriä. Jäljellä on vain yksi kivikerta pään kokoisia ja miehennostannaisia kiviä. Röykkiöstä parikymmentä metriä luoteeseen kostean painanteen toisella puolella on kalliolla jäänteitä kiviaidasta. |
| metsakeskus.406010005 |
684 |
Piihvulkarinvainionmetsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214919.52200000 |
6789120.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Lapin kirkolta Murtamolle johtavasta tiestä 300 m etelään pienen kallion laella. Paikka on kallioinen peltojen ympäröimä sekametsää kasvava saareke. Maasto on ryteikköistä ja paksun sammalen peitossa.
Röykkiö 1 on miltei kokonaan paksun sammalen peittämä ja sen päällä kasvaa mäntyjä ja katajaa. Esiin pistää vain muutama miehennostannainen kivi. Röykkiö on epämääräisen pyöreä, halkaisijaltaan noin 2,5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,4 metriä.
Röykkiö 2 on edellisestä noin 15 metriä itäkoilliseen kallion korkeimmalla kohdalla. Sekin on paksun sammalen ja kasvillisuuden peittämä. Röykkiö on epämääräisen pyöreä, halkaisijaltaan noin 5 metriä ja noin metrin korkuinen. Noin 70 metriä luoteeseen on uusi omakotitalo.
Röykkiö 3 on edellisistä noin 65 metriä lounaaseen sähkölinjan vieressä. Röykkiö on kokonaan sammalen peittämä, sen päällä kasvaa katajaa ja päälle on kaatunut puunrankoja. Röykkiö on pohjois-eteläsuuntainen, kooltaan 3,5 x 6 metriä, korkeudeltaan noin 0,8 m alarinteen puolella.
Röykkiö 4 on talon kuistilta noin 15 metriä länteen lähellä pellon reunaa noin 4 metriä korkean kallion päällä. Röykkiön keskellä on silmäkiven tapainen, muuten kivet ovat sammalen peitossa. Röykkiö on epämääräisen muotoinen, halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä.
|
| metsakeskus.406010006 |
684 |
Posimetsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214704.60800000 |
6788859.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Lapin kirkosta Murtamolle johtavasta tiestä 600 m etelään, kallioisella metsämäellä, eri tasoilla. Paikka on peltojen ympäröimä metsäsaareke, jonka kuusta kasvava pohjoisosa on matala ja kostea. Keskiosassa nousevat kalliot, jotka jatkuvat saarekkeen eteläpäähän asti. Eteläosa on hakattu. Kallion päältä on ilmeisesti kaivettu moroa ja irrotettu kiveä rakennustarpeiksi.
Röykkiö 1 on kallion päällä harvassa metsässä. Itäpuolella on hakattu aukea. Röykkiö on pyöreähkö halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,8 metriä. Sen päällä kasvaa sammalta ja kanervaa. Kivien koko vaihtelee pään kokoisista miehennostannaisiin.
Röykkiö 2 on kalliolla metsäsaarekkeen korkeimmalla kohdalla. Se on keskeltä selvästi kaiveltu. Röykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Kivet ovat pääosin miehennostannaisia. Niiden päällä kasvaa mäntyjä.
Röykkiö 3 on edellisestä noin 100 metriä luoteeseen. Se on pieni pahoin hajonnut pyöreähkö röykkiö, jonka kivet ovat levällään kalliolla noin 5 metrin alalla. Korkeutta kiveyksellä on 1-2 kivikertaa noin 0,3 metriä. Kivien koko vaihtelee nyrkinkokoisista miehennostannaisiin.
Turun yliopiston inventoinnissa on merkitty röykkiö kalliolle noin 120 metriä röykkiö 1:stä länteen. Paikalla ei kuitenkaan ole kuin joitain hajanaisia kiviä, jotka vaikuttavat olevan paikallaan luontaisesti.
|
| metsakeskus.406010007 |
684 |
Isoniitynmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215751.19000000 |
6788883.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010007 |
Röykkiö sijaitsee Lapin kirkolta Eurajoelle johtavasta tiestä 500 m etelään ja Leppäjärvenojasta 220 m itään. Paikka on mäntymetsän ympäröimä korkea kallio, jonka laella kasvaa harvassa mäntyjä.
Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Sitä on kaiveltu melko pahasti. Röykkiön päällystä on tasainen, mutta päällyskivet on osin levitelty ympäristöön. Kivet vaihtelevat pään kokoisista miehennostannaisiin ja niiden päällä kasvaa hieman jäkälää.
Noin 50 metriä röykkiöstä eteläkaakkoon on ilmeisesti moderni kivikasa ja kivilaakoja. |
| metsakeskus.406010008 |
684 |
Vuorenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216806.77100000 |
6787680.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010008 |
Röykkiö sijaitsee Saarnijärvestä 1,4 km luoteeseen. Paikka on peltojen ympäröimässä havusekametsää kasvavassa saarekkeessa oleva korkea kallio. Kalliolla kasvaa harvakseltaan mäntyjä.
Röykkiö on pyöreähkö halkaisijaltaan noin 5 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Kivet vaihtelevat nyrkinkokoisista miehennostannaisiin. Röykkiön keskellä on pyöreä tasapohjainen noin 30 cm syvä siisti kaivanto. Kivet ovat osittain jäkälän peittämiä ja päällä kasvaa mänty.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.406010009 |
684 |
Vähäalhon vuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217502.49500000 |
6787606.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010009 |
Röykkiö sijaitsee Saarnijärvestä noin kilometrin pohjoisluoteeseen, Kariniemen tilasta 300 m luoteeseen korkean kallioselänteen lounaislaidalla, miltei huipulla. Paikka on sankkaa kuusimetsää kasvava peltojen ympäröimä saareka, jonka keskellä on korkea kallio. Kallion laki on joskus ollut ympäröity piikkilanka-aidalla, josta on jäänteet jäljellä.
Röykkiö on ladottu paikoin jäkälän peittämistä kivistä, joiden koko vaihtelee pään kokoisista miehennostannaisiin. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 7 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Sen keskellä on noin 1 x 2 metrin kokoinen kraateri.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.406010010 |
684 |
Sammallahdenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218665.02500000 |
6787137.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010010 |
Kohde sijaitsee Huittinen–Rauma-tieltä 1,5 km pohjoiseen. Sammallahdenmäen muinaisjäännöskokonaisuus käsittää 36 pronssi- ja varhaismetallikautista hautaröykkiötä 700 metrin matkalla kallioharjanteella ja kangasmaastossa. Röykkiöalue kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Kohteessa on useita erilaisia pronssikautisia röykkiötyyppejä – matalia, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita ja pyöreitä kehäröykkiöitä sekä esiroomalaiselle rautakaudelle ajoittuvia matalia paasiarkullisia röykkiöitä. Lisäksi paikalla on neliskulmainen hautaröykkiö, ns. Kirkonlaattia. Latomus on epäsäännöllinen kivistä koottu nelikulmio, vastakkaiset sivut pareittain 19,2 m ja 16,8 m ja 15 m ja 18,8 m, vailla varsinaista reunakehää. Latomuksen korkeus reunoilta on 0,5 m, keskeltä kivikerros on ohuempi. Tutkimuksissa latomuksesta todettu rakenne oli 10–40 cm korkea, 3,5 m pitkä paasiseinä. Kaivaustulokset eivät anna selvää viitettä siitä, että kysymyksessä olisi hauta. Paikan toinen erikoisuus on soikea, pitkänomainen ja vallimainen röykkiö ns. "Huilun pitkä raunio". Röykkiön muoto on peräkkäisten laajennusten tulosta: sisäseinät, pohjakivien erilainen sijoittelu, kivimateriaalin erot sekä pohjamaan erilaisuus eri osissa selittyvät parhaiten otaksumalla, että kyseessä on kolme rakennusvaihetta.
Arkeologisia kaivaustutkimuksia tehtiin paikalla ensimmäisen kerran vuonna 1891, jolloin tutkittiin kolme röykkiötä. Esineitä röykkiöistä ei ole löydetty. Seuraavan kerran Sammallahdenmäen röykkiöitä tutkittiin kesällä 2002. Tutkittavaksi valittiin kahdeksan röykkiötä eripuolilta kallioaluetta. Kuudesta röykkiöistä löytyi palanutta ihmisen luuta, joten niihin on tehty polttohautauksia. Yhden röykkiön sisällä oli kaksi kivipaasista tehtyä arkkua, joista toisesta löytyi palaneiden luiden lisäksi pronssisen sarjarannerenkaan katkelma.
Haudoista löytyneistä palaneista luista on tehty radiohiiliajoitukset. Niiden perusteella vanhimmat Sammallahdenmäen hautaröykkiöistä ajoittuvat pronssikauden alkuun ja keskivaiheille, noin kolmen ja puolen tuhannen vuoden taakse. Nuorin hautaus on tehty vasta rautakauden alussa yli tuhat vuotta myöhemmin. Aikaisemmin puhtaasti pronssikautisena kalmistona pidetty Sammallahdenmäki on siis ollut hautapaikana vielä rautakaudella. Tämä on todiste alueen katkeamattomasta asutuksesta pronssikaudelta rautakauteen.
Röykkiöiltä avautuu hieno näköala Saarnijärvelle, joka vielä pronssikaudella oli merenlahtena.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.406010010 |
684 |
Sammallahdenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
218665.02500000 |
6787137.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010010 |
Kohde sijaitsee Huittinen–Rauma-tieltä 1,5 km pohjoiseen. Sammallahdenmäen muinaisjäännöskokonaisuus käsittää 36 pronssi- ja varhaismetallikautista hautaröykkiötä 700 metrin matkalla kallioharjanteella ja kangasmaastossa. Röykkiöalue kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Kohteessa on useita erilaisia pronssikautisia röykkiötyyppejä – matalia, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita ja pyöreitä kehäröykkiöitä sekä esiroomalaiselle rautakaudelle ajoittuvia matalia paasiarkullisia röykkiöitä. Lisäksi paikalla on neliskulmainen hautaröykkiö, ns. Kirkonlaattia. Latomus on epäsäännöllinen kivistä koottu nelikulmio, vastakkaiset sivut pareittain 19,2 m ja 16,8 m ja 15 m ja 18,8 m, vailla varsinaista reunakehää. Latomuksen korkeus reunoilta on 0,5 m, keskeltä kivikerros on ohuempi. Tutkimuksissa latomuksesta todettu rakenne oli 10–40 cm korkea, 3,5 m pitkä paasiseinä. Kaivaustulokset eivät anna selvää viitettä siitä, että kysymyksessä olisi hauta. Paikan toinen erikoisuus on soikea, pitkänomainen ja vallimainen röykkiö ns. "Huilun pitkä raunio". Röykkiön muoto on peräkkäisten laajennusten tulosta: sisäseinät, pohjakivien erilainen sijoittelu, kivimateriaalin erot sekä pohjamaan erilaisuus eri osissa selittyvät parhaiten otaksumalla, että kyseessä on kolme rakennusvaihetta.
Arkeologisia kaivaustutkimuksia tehtiin paikalla ensimmäisen kerran vuonna 1891, jolloin tutkittiin kolme röykkiötä. Esineitä röykkiöistä ei ole löydetty. Seuraavan kerran Sammallahdenmäen röykkiöitä tutkittiin kesällä 2002. Tutkittavaksi valittiin kahdeksan röykkiötä eripuolilta kallioaluetta. Kuudesta röykkiöistä löytyi palanutta ihmisen luuta, joten niihin on tehty polttohautauksia. Yhden röykkiön sisällä oli kaksi kivipaasista tehtyä arkkua, joista toisesta löytyi palaneiden luiden lisäksi pronssisen sarjarannerenkaan katkelma.
Haudoista löytyneistä palaneista luista on tehty radiohiiliajoitukset. Niiden perusteella vanhimmat Sammallahdenmäen hautaröykkiöistä ajoittuvat pronssikauden alkuun ja keskivaiheille, noin kolmen ja puolen tuhannen vuoden taakse. Nuorin hautaus on tehty vasta rautakauden alussa yli tuhat vuotta myöhemmin. Aikaisemmin puhtaasti pronssikautisena kalmistona pidetty Sammallahdenmäki on siis ollut hautapaikana vielä rautakaudella. Tämä on todiste alueen katkeamattomasta asutuksesta pronssikaudelta rautakauteen.
Röykkiöiltä avautuu hieno näköala Saarnijärvelle, joka vielä pronssikaudella oli merenlahtena.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.406010011 |
684 |
Mustanluitonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217622.46400000 |
6784210.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010011 |
Röykkiö sijaitsee Lapin kirkolta Kodisjoelle johtavan läntisemmän tien itäpuolella ja Kakkulaisen järven luoteispuolella jyrkän kallion koillislaidalla huipun vieressä. Paikka on Uuden-Kerttulan talosta Vähäpahnan pellolle vievän tien oikealla puolella, noin 30 m tiestä. Ympäritö on sekametsän ympäröimä kallio, jonka päällä kasvaa männikköä. Kallio on voimakkaasti rapautunut ja paikalta on ilmeisesti kaivettu moroa.
Röykkiö on kallion päällä osittain rinteessä. Alarinteen puolella röykkiön korkeus on noin 2 metriä ja ylärinteen puolella noin metrin. Röykkiön halkaisija on noin 10 metriä. Keskelle on pengottu noin 2 x 3 metrin kokoinen aukko, josta näkyy ilmeisesti arkusta peräisin olevia kivilaakoja. Keskellä olevan oletetun arkun pituus on noin 1/2 m. Arkun koillispäässä on päätynä kookas siirtolohkare ja luoteislaidassa on kaksi siirtolohkaretta, joiden sivu on voinut olla arkun kylkenä. Kaakkoislaidalla on kaksi paasilaakaa vinossa, muut laa´at on heitetty röykkiön päälle.
Röykkiön kivet vaihtelevat kooltaan pään kokoisista miehennostannaisiin ja ne ovat muodoltaan pyöreähköjä. Etelän puolella kiviä peittää paksu sammal. Röykkiön itäpuoli on jyrkkä, se voi olla kylmämuurattu tai sitten kivien tukena on jyrkkä kallion reuna. |
| metsakeskus.406010012 |
684 |
Vähäpahnamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217654.44600000 |
6783905.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010012 |
Röykkiö sijaitsee Lapin kirkolta Kodisjoelle johtavan tien itäpuolella ja Kauklaisen järven luoteispuolella pienellä, matalalla kallionnyppylällä. Paikka on Vähäpahnan pellon luoteispäässä ja 300 m eteläkaakkoon kohteesta 11.
Ympäristö on sekametsän ympäröimä kallio. Metsän korkeimmalla kohdalla kallion päällä on suurelta osin sammalen peittämä röykkiö. Se on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 8 metriä. Röykkiön korkeus vaihtelee puolestatoista kahteen metriin. Kivet ovat kooltaan pään kokoisista parin pään kokoisiin. Röykkiön keskellä opn noin 2 x 1 metrin kokoinen kraateri, josta kasvaa koivuja. Röykkiöltä noin 80 metriä kaakkoon on suuren siirtolohkareen kupeessa kivikkoa, joka todennäköisesti on luontaisella paikallaan. |
| metsakeskus.406010013 |
684 |
Näärästenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216497.93200000 |
6779740.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010013 |
Paikka on Kodisjoen rajan lähellä oleva laaja kallio, jonka pohjois ja luoteiskulmalla on jyrkänne. Kalliolla kasvaa harvaa männikköä ja koivuja. Kalliolta ja sen ympäristöstä on louhittu kiveä ja kaivettu moroa.
Aiemmissa kuvauksissa mainitaan kaksi vierekkäistä röykkiötä jotka muodostavat pikulaisen kivikon. Tarkastushetkellä kivikko näytti kokonaiselta pitkältä röykkiöltä, jota on kaiveltu molemmista päistä. Tutkimushistoria huomioon ottaen on kuitenkin syytä lähteä oletuksesta, että paikalla on ollut kaksi erillistä röykkiötä. (vrt. lisätiedot-osa)
Röykkiöt ovat kallion tasaisen laen luoteiskulmalla. Kiveys on luode kaakko suuntainen, pituudeltaan noin 20 metriä ja leveydeltään noin 8 metriä. Korkeutta on noin metri. Röykkiöiden kivet ovat kooltaan pään kokoisista parin pään kokoisiin. Kiveyksen molemmissa päissä on kraateri. Kaakkois päässä on näkyvissä hyvin säilynyt paasiarkku. Kivikossa olevista kivilaaoista päätellen myös luoteispäässä on ollut paasiarkku. |
| metsakeskus.406010014 |
684 |
Luhdanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218669.04600000 |
6782696.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010014 |
Röykkiö sijaitsee pihamaalla Kauklaistenjärven koilliskulman itärannalla ja kalliomäen länsilaidalla olevalla pienellä tasanteella, ei kuitenkaan mäen korkeimmalla kohdalla. Kalliolla kasvaa mäntyjä. Röykkiöstä noin 20 metriä etelään on asuinrakennus. Röykkiö on suureksi osaksi tuhoutunut. Se on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 8 metriä. Korkeutta sillä on pari kivikertaa eli 30-50 cm. Kivien koko vaihtelee pään kokoisista miehennostannaisiin. Se on varustettu muinaisjäännöskyltillä. |
| metsakeskus.406010015 |
684 |
Kaivolan vuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219830.56700000 |
6785493.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010015 |
Paikka on korkealla mäntyvaltaisen sekametsän ympäröimällä kalliolla noin 500 metriä Saarnijärven kaakkoisrannasta.
Röykkiö on kallion korkeimmalla kohdalla. Se on soikeahko itä-länsi suuntainen, kooltaan noin 6 x 9 metriä ja korkeudeltaan 1-1,5 metriä. Röykkiön kivet vaihtelevat pään kokoisista miehennostannaisiin.
Röykkiötä on pengottu keskeltä ja siinä on pitkulainen syvä kuoppa sekä pienempi matala kuoppa. Kivet ovat levinneet röykkiön ympärille ja eteläpuolen rinteeseen. Pohjoispuolen jyrkän rinteen alla on paljon kiviä, nekin lienee vieritetty röykkiöstä.
Noin 50 metriä röykkiöstä luoteeseen on kallion reunalla kivistä kasattu rajamerkki.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.406010016 |
684 |
Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
221488.90200000 |
6784958.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010016 |
Paikka on Lapin keskustassa, Rauman tiestä 200 m pohjoiseen ja Pyörnin talosta 150 m koilliseen Lapinjoen etelärannassa oleva korkea kallio. Kallion päällä kasvaa mäntyjä ja kallion itäpuolella olevassa notkelmassa lehtimetsää. Kallion pohjois- ja länsireuna on jyrkkä, mutta etelä- ja itäreuna laskeutuvat loivas portaittaisina.
Kalliolla ei ole merkkejä puolustusvarustuksista tai asutuksesta. Paikkaa on pidetty lähinnä nimen perusteella muinaislinnana.
Kallion korkeimmalla kohdalla on lipputanko ja useita rautaisia mittauskiintopisteitä. Kallion etelälaidalla on asuinrakennus. |
| metsakeskus.406010017 |
684 |
Vainriihenpönkkä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222011.69100000 |
6785172.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010017 |
Röykkiöt sijaitsevat kirkonkylän keskustassa Lapinjoen varressa Patolammen kohdalla. Paikka on ympäristöstään kohoava pieni mäki, jonka korkein kohta on noin 3 metriä ympäröivää puistoaluetta korkeammalla. Mäellä kasvaa harvakseltaan ryhmissä suuria katajia, tummaa tulikukkaa ja pölkkyruohoa.
Paikalta on todettu 5-6 röykkiötä/kiveystä. Vuosina 2006-2007 paikalla suoritettiin tutkimuksia. Kohdetta tutkittiin koeojilla ja niitä laajennettiin tarvittaessa tasakaivausalueiksi. Osa mäen röykkiöistä voidaan löytöjen, palaneen ihmisluun ja rakenteen perusteella tulkita haudoiksi, kaksi röykkiöistä on myöhemmän ajan rakennetta.
Paikalta on tehty radiohiiliajoituksia, joiden perusteella paikkaa on käytetty pitkään pronssikaudelta rautakauden lopulle.
Löydöt ovat saviastianpaloja, kiekkokiviä ja palanutta luuta.
Mäen eteläpuolella on pyöreä kivinen rakennelma, mahdollisesti riihen kiukaan rakenteita. Sen halkaisija on noin 4 m ja se on noin metrin korkuinen. Keskellä on kolme suurempaa kiveä. Rakennus on piirretty vuoden 1898 isojaon täydennyskarttaan. Mahdollista on, että riihen kiuas on aikoinaan rakennettu pronnssi/rautakautisen röykkiön päälle. |
| metsakeskus.406010018 |
684 |
Huhdanniska (Vahala) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222329.56900000 |
6785121.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010018 |
Alue on hoidettua pihamaata kirkonkylän keskustassa etelään viettävällä mäentöyräällä Kievarinkujan ja Lapinjoen välissä.
Paikalla on ollut neljä röykkiötä, jotka Högman kaivoi 1891. Nykyisin pihamaalla on kaksi selvästi erottuvaa kiven ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiö 1 on talon ovelta noin 10 metriä koilliseen. Röykkiö on sammalen ja nurmen peittämä pyöreä kumpare. Sen halkaisija on noin 8 metriä ja korkeus noin metri. Röykkiön päällä kasvaa koivuja ja sen kaakkoislaidassa on kasattuna pikkukiviä.
Röykkiö 2 on noin 5 metriä edellisestä pohjoiseen aivan Kievarinkujan eteläreunassa. Röykkiön päällä on sähkötolppa ja koivuja, mutta kivet näkyvät selvemmin kuin röykkiössä 1. Röykkiö on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin 6 metriä ja korkeus noin metri.
Talon itäpäädystä noin 8 metriä itään on pellon laidassa pieni peltoraunio.
Havaintojen liittäminen Högmanin kaivauskertomukseen on vaikeaa, koska ympäristö on muuttunut paljon. Ei myöskään ole selvää mitkä raunioista ovat jäljellä ja mitkä tuhoutuneet. On jopa mahdollista, että röykkiö 2 ei ole röykkiö ollenkaan vaan se on voinut syntyä tietä rakennettaessa.
Röykkiö 2, x:6777348, y:1545801, p:6788000, i:3222390 z:32,5 |
| metsakeskus.406010019 |
684 |
Vahala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222360.55500000 |
6785091.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Lapinjoen töyräällä pellolla ja puutarhassa, noin 50 m kohteesta 18 kaakkoon.
Alue on etelään viettävää hoidettua puutarhaa ja käytössä olevaa peltoa Lapinjoen pohjoisrannalla. Paikalla ei ole havaittavissa mitään maanpälle näkyviä rakenteita. Löydöt: kivikirveitä, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Kohteen laajuus on tuntematon. Paikalla tehtiin kesällä 2007 pieni koekaivaus grillikatoksen rakentamisen liittyen. Paikalta löydettiin kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Kulttuurikerrosta ei todettu. |
| metsakeskus.406010020 |
684 |
Kaukolan sorakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
225612.26500000 |
6781716.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010020 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Hinnerjoelle vievän tien reunassa pohjoiseen ja itään viettävän hiekkakuopan rinteellä.
Paikka on osin peltoa, osin matalan soraharjanteella olevan Hinnerjoelle vievän tien alla. Vuoden 1960 inventoinnissa on löydetty kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Asuinpaikka lienee sijainnut matalalla harjulla, joka on käytetty tienpohjaksi. Asuinpaikan laajuus on tuntematon.
Suurin osa kohteesta lienee jäänyt tien alle. Leena Koivisto löysi paikalta noin 250 metriä kaakkoon Lapinjoen toisella puolella olevalta pienelta rantakumpareelta kivilaji-iskoksia keväällä 2002. Löytöjä ei ole otettu talteen.
Ilmeisesti paikalla on ollut laajempi asuinpaikka-alue. |
| metsakeskus.406010021 |
684 |
Ylinen hauta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218546.06700000 |
6788676.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010021 |
Röykkiöt sijaitsevat Lapista Eurajoelle johtavan tien itäpuolella, tien reunassa olevalla jyrkkärinteisellä kalliolla noin 400 m:n matkalla.
Pohjoisin röykkiö (1) on komea, pyöreä, kookas hiidenkiuas, jonka keskusta on kaiveltu. Kuopassa on näkyvissä jokunen lakea kivipaasi, jotka voisivat olla arkun osia. Röykkiön korkeus on 2 m ja koko 9,5 x 9,5 m. Edellisestä 150 m eteläkaakkoon on kolmen röykkiön ryhmä. Ne sijaitsevat saman kallion etelään viettävällä pengermällä hiukan alempana kuin pohjoisin röykkiö.
Röykkiö 2 on kookas, pyöreä ja korkea hiidenkiuas, joka on keskeltä kaiveltu niin, että arkku näkyy hyvin. Kaksi kookasta kansipaatta on poissa paikoiltaan ja yksi on paikoillaan. Arkun pituus on 2 m. Röykkiön koko on 11 x 10 m ja korkeus on 2 m.
Röykkiö 3 on ison, noin metrin korkuisen siirtolohkareen ympärille kasattu. Kivikerroksia on kaksi jäljellä. Röykkiön koko on 5 x 7 m.
Röykkiö 4 pieni matala, epämääräinen, enimmäkseen kulmikkaista kivistä tehty röykkiö, jota on pahoin kaiveltu. Röykkiön koko on 3 x 3 m ja korkeus 0,5 m.
Edellisistä röykkiöistä noin 50 m eteläkaakkoon on vielä alempana saman kallion rinteellä viides röykkiö. Se on muodoltaan soikea ja kooltaan 10 x 5 m. Korkeutta sillä on 1,2 m ja se on melko jyrkkäseinäinen.
Röykkiö 1, x:6780605, y:1541702, p:6791621, i:3218603 z:40
Röykkiö 2, x:6780493, y:1541812, p:6791500, i:3218703 z:35
Röykkiö 3, x:6780483, y:1541786, p:6791492, i:3218676 z:30
Röykkiö 4, x:6780480, y:1541808, p:6791487, i:3218698 z:30
Röykkiö 5, x:6780425, y:1541842, p:6791429, i:3218726 z:27,5 |
| metsakeskus.406010022 |
684 |
Alinen hauta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218398.12600000 |
6788277.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010022 |
Tasainen kalliopohjainen mäntymetsä, jossa on suopursua kasvavia kosteita painanteita. Metsän länsipuolella on peltoja muutama metri alempana.
Röykkiö 1 on metsätien ja traktorilla ajettavan tieuran risteyksen luoteispuolella. Röykkiöstä on jäljellä kivikehä, jonka sisällä on matala pienistä kivistä muodostuva jäkälän peittämä kiveyksen jäänne. Kehä muodostuu paristakymmenestä kivestä, joiden halkaisija on noin 60 cm. Kehän halkaisija on noin 5 metriä.
Kivikehän keskellä on ilmeisesti hirvimiesten käyttämä nuotiopaikka.
Röykkiöstä noin 20 metriä luoteeseen on kivikasa, joka lienee peräisin tien raivamisesta.
Röykkiö 2 on noin 85 metriä luoteeseen röykkiöstä 1. Se on kallion reunalla ja kasattu noin pään kokoisita kivistä, joista osa on levinnyt ympäristöön. Muodoltaan röykkiö on pyöreähkö, sen halkaisija on noin 3 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä.
Röykkiö 1, x:6780089, y:1541613, p:6791115, i:3218467 z:25
Röykkiö 2, x:6780136, y:1541541, p:6791169, i:3218400 z:22,5
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.406010023 |
684 |
Myllymaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227268.59800000 |
6782357.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010023 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kuljusta Neittamolle johtavan tien eteläpuolella, pellolla. Alueen keskellä virtaa Halhonoja, jota kohti pellot molemmin puolin viettävät melko jyrkästi. Maaperä mullan alla on hiekkaa.
Pellolta on löytynyt poikkikirves (KM 15027) ja vuoden 1960 inventoinnin yhteydessä kaksi iskosta (KM 15026). Linkola kertoo myös havainneensa löytöpaikasta noin 100 itäkaakkoon olevalla pellolla mullan ja hiekan välissä nokimaata ja palaneita kiviä. Hän arvelee, että paikalla saattaisi olla liesi. Paikalta noin 100 metriä itäkaakkoon on 1932 löytynyt myös poikkikirves. |
| metsakeskus.406010024 |
684 |
Lukkaristo I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
228118.26100000 |
6781878.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuljusta Neittamolle johtavan tien eteläpuolella vanhojen hiekkakuoppien alueella mäntykankaalla.
Vuoden 1960 inventoinnin yhteydessä löytyi hiekkakuoppien seinämistä merkkejä likamaasta sekä joitakin kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Aikaisemmin paikalta on kivitaltta ja hiekkakivilaaka. Kohteen laajuus on tuntematon.
Vuoden 2002 inventoinnissa todettiin hiekkakuopan kasvaneen umpeen. Asuinpaikkaa on mahdollisesti jäljellä hiekkakuoppia ympäröivässä tasaisessa laaksossa. |
| metsakeskus.406010025 |
684 |
Lukkaristo II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
228914.93400000 |
6781694.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuljuntien varrella ennen Salajärvestä tulevaa puroa kuusikkokankaalla. Paikalla olevasta hiekkakuopasta on löydetty kivikirves, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Vuoden 2002 inventoinnissa todettiin hiekkakuoppien kasvaneen umpeen. Tien ojanpenkoissa ei todettu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.406010026 |
684 |
Neittamojärvi (ent. Mäkelän torppa) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
231336.96000000 |
6782787.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Neittamonjärvestä 400 m länteen, itään viettävällä pellolla. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä, lähinnä talttoja.
Vuoden 2002 inventoinnin aikaan paikka oli hakana ja heinällä, joten havaintojen teko oli vaikeaa.
Kohde on myös Eura 61, koska vuoden 1961 inventoinnin aikaan pelto oli Euraan kuuluneella tilalla.
Inventoinnissa 2016 kohteen tilanne todettiin muuttumattomaksi. |
| metsakeskus.406010027 |
684 |
Ristesampas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
211390.93600000 |
6789740.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010027 |
Röykkiöt sijaitsevat Murtamolta Raumalle johtavan tien pohjoispuolella kalliolla ja sen etelä- ja kaakkoispuolella olevalla tasanteella.
Paikalla on useita röykkiöitä ja kiveyksiä.
Avokallioalueen etelälaidassa kallion päällä on matala kiviröykkiö, jonka halkaisija on 5 m ja siinä on muutama kivikerros. Edellä mainitun röykkiön eteläpuolella on kahden kallion välissä matalalla harjanteella, maapohjalla halkaisijaltaan 5 m oleva röykkiö. Korkeutta sillä on puolisen metriä. Röykkiön kaakkoispuolella samalla harjanteella on kivikko. Lisäksi kallion kupeessa, osin moreenipohjalla ja osin kalliopohjalla on noin 5 m halkaisiltaan oleva kiveys. Metsäkone on ruhjonut sitä. Edellä mainitun kiveyksen ja ensin kuvatun röykkiön välillä on halkaisijaltaan parimetrinen kiviröykkiö maapohjalla. Röykkiöistä läntisin sijaitsee loivassa rinteessä maapohjalla. Sen halkaisija on 5 m ja sen korkeus vaihtelee rinteen eri osissa. Edellä mainittujen röykkiöiden lähellä on lisäksi kivikoita, jotka voivat liittyä esihistorialliseen toimintaan.
Lisäksi alempana ja lähempänä nykypeltoja on peltoraunioita. Joukossa on halkaisijaltaan 7 metrinen ja 1,5 m korkea historiallisen ajan kiviröykkiö, jonka kiviaines poikeaa alueen muista kiveyksistä.
Rekisteriin on merkitty erillinen muinaisjäännösrajaus röykkiöalueesta etelään entisen Lapin kunnan ja Rauman kaupungin rajalle. Inventoinneissa 2002, 2009 tai 2016 tällä alueella ei kuitenkaan ole havaittu ihmisen tekemiä rakenteita. |
| metsakeskus.406010028 |
684 |
Huilu 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219655.63400000 |
6786434.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010028 |
Röykkiöt sijaitsevat Saarnijärvestä noin 600 m ja Huilun talosta 300 m pohjoiskoilliseen ja koilliseen kalliolla kahdessa ryhmässä.
Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreähköjä ja osittain pahoin hajotettuja kiveyksiä. Halkaisijat ovat 4-2 m ja korkeus 0,7-0,3 m.
Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.406010029 |
684 |
Sammallahdenmäki E |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
219001.89100000 |
6787076.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010029 |
Röykkiö sijaitsee Sammallahdenmäen muinaisjäännösalueen suoja-alueella noin 700 m Saarnijärvestä koilliseen.
Röykkiö on silmäkivellinen. Pienemmät kivet muodostavat kehiä. Tutkimuksissa vuonna 1891 pohjalta todettiin hiiltä. Röykkiöstä on puolet viety pois. |
| metsakeskus.406010030 |
684 |
Kuminanpää |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223028.30600000 |
6781728.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010030 |
Röykkiöt sijaitsevat Närvijärveen pistävän laajahkon niemen keskiosassa pienellä kalliolla, joka kohoaa hieman muuta ympäristöään korkeammalle. Närvijärven ranta on röykkiöiden itäpuolella noin 200 m päässä.
Röykkiöt ovat noin 20 m:n etäisyydellä toisistaan. Molemmat ovat muodoltaan pyöreähköjä ja hyvin säännöllisiä. Niiden halkaisija on 3 - 4 m ja korkeus noin 0,6 m. Kiveys on tiivistä ja molemmissa on näkyvissä hiekkakiviä. Röykkiöt ovat osittain sammaleen peitossa.
Alueella on tehty kesällä 1998 harvennushakkuu.
Vuoden 2002 inventoinnissa röykkiöitä ei löytynyt. |
| metsakeskus.406010030 |
684 |
Kuminanpää |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
223028.30600000 |
6781728.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010030 |
Röykkiöt sijaitsevat Närvijärveen pistävän laajahkon niemen keskiosassa pienellä kalliolla, joka kohoaa hieman muuta ympäristöään korkeammalle. Närvijärven ranta on röykkiöiden itäpuolella noin 200 m päässä.
Röykkiöt ovat noin 20 m:n etäisyydellä toisistaan. Molemmat ovat muodoltaan pyöreähköjä ja hyvin säännöllisiä. Niiden halkaisija on 3 - 4 m ja korkeus noin 0,6 m. Kiveys on tiivistä ja molemmissa on näkyvissä hiekkakiviä. Röykkiöt ovat osittain sammaleen peitossa.
Alueella on tehty kesällä 1998 harvennushakkuu.
Vuoden 2002 inventoinnissa röykkiöitä ei löytynyt. |
| metsakeskus.406010031 |
684 |
Kaukolan koulu |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
225723.22300000 |
6780520.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.406010031 |
Kuppikallio sijaitsee Kaukolan vanhan kansakoulun, joka nyt on asuntokäytössä, pihan länsireunassa. Sen keskelle on pystytetty lipputanko.
Kallio on pienialainen ja vain 1-1,5 m muuta pihamaata korkeammalla. Kallion eteläreunalla noin 25 cm korkean portaan päällä ja reunassa on yhteensä 8-10 kuppia. Kuppien halkaisijat ovat 5-8 cm. Ne ovat pyöreäpohjaisia ja 2-3 cm syviä. Muutamien kuppien reunasta osa on rapautunut ja lohjennut. Ne saattavat olla luontaisia, mutta joukossa on ainakin neljä selvästi ihmisen tekemää.
Koulun pihapiiristä on myös löydetty kupillinen irtokivi.
Vuoden 2002 inventoinnin yhdessä kerrottiin, että koulupojat olisivat tehneet kupit kallioon kuutisenkymmentä vuotta sitten. |
| metsakeskus.407010001 |
407 |
Kaunisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
443902.78800000 |
6725996.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010001 |
Asuinpaikka sijaitsee kunnan luoteisosassa, muinaisen merenlahden rannalla, loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä kalliomäen ja radan välillä. Korkeuden ja löytöjen (keihäänkärkiä, kivikirveitä ja -talttoja, hioin, kvartsiesineitä ja -iskoksia) perusteella asuinpaikka on esikeraaminen. |
| metsakeskus.407010002 |
407 |
Strandas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
453329.01300000 |
6722278.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Lapinjärven pohjoisrannalla metsänreunassa, loivasti kohti järveä viettävässä etelärinteessä. Löytöinä saatu nuorakeramiikkaa, kvartsia, kivikirves, piitä, reikäkivi, palanutta luuta. |
| metsakeskus.407010003 |
407 |
Ratlandet-Stormossen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
454234.00000000 |
6722939.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Lapinjärven pohjoisrannalla Ratlandetin nimellä tunnetussa pellonnurkkauksessa sekä sen alapuolella olevassa pellossa. Maasto viettää paikalla loivasti kaakkoon. Kyseessä saattaa olla esikeraaminen asuinpaikka.
Löytöjä on poimittu pellosta ja metsän puolelle kaivetuista koekuopista melko runsaasti. Kohteella on aluerajaus, mutta kyseessä on arvio. Paikalle on kaivettu oja 1982 ja arkeologi oli paikalla valvomassa kaivutyötä. Maa oli savipitoista, eikä asuinpaikasta havaittu merkkejä. Pohjakallion inventointiraportissa on maininta, että myös Cleve olisi käynyt paikalla. Kohdetta tulisi tutkia tarkemmin, jotta se voitaisiin rajata luotettavasti. |
| metsakeskus.407010004 |
407 |
Nybacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
459616.49800000 |
6717959.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Lusibäckenin ja Svartbäckenin välisen mäen lounaisrinteessä. Löydöt nuorakeramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta, hioin. Ilmeisesti vasarakirveskulttuurin asuinpaikka. |
| metsakeskus.407010005 |
407 |
Långängsbacka |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
457147.48700000 |
6719079.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010005 |
Ryssänuuni sijaitsee Kirkonkylästä Pekinkylään vievältä tieltä koilliseen, pienen mäen itärinteellä. Luonnonkivistä rakennetun uunin pesä on n. 50 x 50 x 50 cm. |
| metsakeskus.407010006 |
407 |
Snyggsgärdan |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
459436.56000000 |
6721348.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Storbackenin lounaisrinteellä Lindkosken tasangon itälaidalla. Löydöt varhaiskampakeramiikkaa, yksi pala myöhäiskampakeramiikkaa, palanutta savea, iskoksia, kvartsiesine. |
| metsakeskus.407010007 |
407 |
Hannusbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
459166.66900000 |
6721398.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Taasianjoen itärannalla, Hannusbackenin länsirinteessä puutarhassa. Paikalla on ollut asutusta sekä merivaiheessa varhaiskampakeraamisena aikana että tasangon syntymisen jälkeen vasarakirveskulttuurin aikana. Löydöt iskoksia, saviastianpaloja, palanutta luuta, tasataltta, palanutta savea, savi-idolin katkelma, hioin, iskukivi yms. |
| metsakeskus.407010008 |
407 |
Hemängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
457127.48400000 |
6722078.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010008 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 500 m Lapinjärven itärannasta. Paikka on Högbergetin eteläpuolella pellon ja metsän rajassa erottuvan muinaisrantavallin päällä. Löytöaineiston perusteella alueella on asuttu esikeraamisessa ja varhaiskampakeraamisessa vaiheessa, jolloin paikka on ollut merenrantaa, sekä vasarakirveskulttuurin aikana tasangon syntymisen jälkeen. |
| metsakeskus.407010008 |
407 |
Hemängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
457127.48400000 |
6722078.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010008 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 500 m Lapinjärven itärannasta. Paikka on Högbergetin eteläpuolella pellon ja metsän rajassa erottuvan muinaisrantavallin päällä. Löytöaineiston perusteella alueella on asuttu esikeraamisessa ja varhaiskampakeraamisessa vaiheessa, jolloin paikka on ollut merenrantaa, sekä vasarakirveskulttuurin aikana tasangon syntymisen jälkeen. |
| metsakeskus.407010009 |
407 |
Heimåsa (Katajala/Heimåsberget) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
459696.45100000 |
6722428.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Lindkosken peltotasangon eteläpäässä Högbergetin pohjoispuolella. Alue on pienen kalliokohouman länsireunalla loivasti viettävässä rinteessä, talon pihapiirissä ja puutarhassa. Löydöt viittaavat sekä varhaiskampakeraamiseen merenranta-asutukseen että vasarakirveskulttuurin aikaan tasangon syntymisen jälkeen. |
| metsakeskus.407010010 |
407 |
Liden |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
457787.21700000 |
6722478.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010010 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien 6 ja Lapinjärveltä Ruotsinpyhtäälle vievän tien risteyksen eteläpuolella, valtatien molemmilla puolilla. Maasto viettää loivasti etelään ja paikalla on havaittavissa heikko rantavalli. Löytöjen joukossa on sekä varhaiskampakeramiikkaa että nuorakeramiikkaa.
Asuinpaikkaa tutkittiin vuonna 2000 valtatien 6 parantamisalueella. |
| metsakeskus.407010011 |
407 |
Gammelby |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
455588.10100000 |
6722777.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Lapinjärven pohjoisrannan tuntumassa paikallistien ja järven välisessä tiheää kuusimetsää kasvavassa rinteessä, jossa erottuu selvä muinainen rantatörmä. Runsaslöytöinen varhaiskampakeraamisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.407010012 |
407 |
Malm (Malmbacken/Malms) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
457847.19100000 |
6722957.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Lindkosken peltoaukeiden eteläreunassa olevan rikkonaisen soramäen kaakkoisreunassa. Paikalta on vuosikymmeniä ajettu soraa ja alue on pahasti tuhoutunut. Kaivauksissa on paljastunut yksi kodanpohjaksi tulkittu kiveys, kaksi asuinkuoppaa ja tulisija. Varhaiskampakeramiikan ja vasarakirveskulttuurin asuinpaikka. Muinaisjäännöksen halkaisee valtatie 6. Vuonna 2000 suoritettiin kaivaus (140 m2) tienlinjan uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Saviastia-aineisto käsitti nuorakeramiikkaa ja varhaiskampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.407010012 |
407 |
Malm (Malmbacken/Malms) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
457847.19100000 |
6722957.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Lindkosken peltoaukeiden eteläreunassa olevan rikkonaisen soramäen kaakkoisreunassa. Paikalta on vuosikymmeniä ajettu soraa ja alue on pahasti tuhoutunut. Kaivauksissa on paljastunut yksi kodanpohjaksi tulkittu kiveys, kaksi asuinkuoppaa ja tulisija. Varhaiskampakeramiikan ja vasarakirveskulttuurin asuinpaikka. Muinaisjäännöksen halkaisee valtatie 6. Vuonna 2000 suoritettiin kaivaus (140 m2) tienlinjan uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Saviastia-aineisto käsitti nuorakeramiikkaa ja varhaiskampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.407010014 |
407 |
Backmansbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
457287.39300000 |
6726996.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Lindkosken tasangon pohjoispäässä sijaitsevan kallioisen kumpareen länsi- ja pohjoislaidoilla. Kumpareen ympärillä on alavaa peltoa. Saviastianpalat ovat nuorakeramiikkaa, mutta muiden löytöjen ja korkeuden perusteella alueella on voitu asua myös esikeraamisena aikana, jolloin se on ollut matalan ja pitkän lahden länsirannalla. |
| metsakeskus.407010015 |
407 |
Fällismalm |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
463424.95900000 |
6720478.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Lapinjärven kunnan itäosassa Djupesliden-nimisen ison mäen kaakkoisrinteessä, soistuvan alueen keskellä olevan hiekkakuopan reunamilla. Löytöjen perusteella paikalla on sekä varhaiskampakeramiikan että vasarakirveskulttuurin asuinpaikka. Varhaiskampakeraamisena aikana paikka mäki on ollut matalahko saari meressä, vasarakirveskulttuurin aikana sisämaassa. |
| metsakeskus.407010016 |
407 |
Antasbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460116.28400000 |
6721488.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Lindkosken tasangon eteläpäässä Hannusbackenin itäpuolella kohoavan mäen länsireunalla. Paikka on pellon ja metsän rajalla länteen viettävässä rinteessä. Asuinpaikka jatkunee lounaaseen viettävässä rinteessä. Löytöjen ja korkeuden perusteella kyseessä saattaa olla esikeraamisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.407010017 |
407 |
Kronhaga |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
460456.00000000 |
6723178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Lindkosken tasangon itäreunamilla loivasti lounaaseen viettävällä rinteellä, lähellä pellon rajaa. Kaivauksissa on löytynyt tulensäilytyskuopaksi tulkittu jäännös. Varhaiskampakeramiikan sekä vasarakirveskulttuurin asuinpaikka.
Pihapiirin pohjoispuolelta on tutkittu ns. ylempää asuinpaikkaa ja alempaa asuinpaikkaa. Niiden sijainnit on arvioitu alakohteina. |
| metsakeskus.407010018 |
407 |
Storholmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
454598.50300000 |
6721838.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010018 |
Storholmenin saari on 1980-luvulla tehdyn vedenpinnan keinotekoisen noston vuoksi huuhtoutunut reunoiltaan osaksi järveen. Storholmenin saaren lounaispäästä, veden kuluttamasta sortuneesta törmästä, on löytynyt kokonainen rautakautinen saviastia. Löytöjä (keramiikkkaa, kvartsia, palanutta luuta) on tehty myös eri puolilta saarta. Suojakiveyksestä huolimatta saaren reunat ovat jatkuvasti sortumisvaarassa. |
| metsakeskus.407010019 |
407 |
Kattilaoja |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
458976.69100000 |
6732594.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407010019 |
Röykkiö sijaitsee kunnan pohjoisosassa Kimonkylästä Artjärvelle vievän paikallistien (11919) koillispuolella, Pekkolan ja Kalliorinteen talojen väliltä koilliseen lähtevän metsäautotien vieressä olevalla matalalla kallionyppylällä, tien länsiluoteispuolella. Röykkiö on kooltaan noin 6 x 5 m, ja maansekainen. Tarkastuksessa siinä havaittiin mahdollista reunakehää. Röykkiö on merkitty peruskarttaan muinaishautana. |
| metsakeskus.407500001 |
407 |
Hindersby Brännskogen Nybackaväjin |
10001 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
460147.28400000 |
6718531.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407500001 |
KT:n keruuarkiston tietojen mukaan kohteeseen liittyy tarinoita, ja paikalla on sijainnut terveyslähde. |
| metsakeskus.407500002 |
407 |
Kirkonkylä Självspillingsgrop |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
456034.92300000 |
6721293.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407500002 |
Lapinjärven kirkonkylän vanhan hautausmaan ulkopuolella kerrotaan olevan "självspillingsgrop", johon on haudattu mm. itsemurhan tehneitä ym. ainakin 1700-luvulta 1800-luvun alkupuolelle. |
| metsakeskus.407500005 |
407 |
Hindersby Mörktrappåna |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
459128.70900000 |
6714774.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.407500005 |
Kohde on kertojan mukaan "n. 3 km Hindersbystä Labbyhyn päin sijaitseva vuori", jossa on osittain kivien peitossa oleva portaikkomainen suuri halkeama. Omituisen metsämiehen "Snickar-Gustan" kerrotaan asuneen siellä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Hänen huhuttiin myös tappaneen erään laukkuryssän. Kertojan isoisä majoitti Gustan myöhemmin pieneen mökkiin Hindersbyn Käldbyn Karabackenille n. vuoteen 1910 asti.
"Mörktrappåna":n yläpuolella kerrotaan lisäksi olevan 2 keskeneräistä 0,7-1 m korkeaa ja leveää kivimuuria n. 20 m päässä toisistaan ("Gustas muran/Steinmuran"), jotka "Snickar-Gusta" olisi rakentanut. Kertojan mukaan kivet ovat kuitenkin liian suuria miehen liikuteltaviksi. "Den ena muren leder direkt ut mot det branta bergsstapet och har en längd över den ganska jämna bergsplatån på ca 10-12 meter. Den andra är något kortare och verkar som någonslags förpost fristående på berget".
|
| metsakeskus.408010001 |
408 |
Mäki-Niemi/Paavolan kansakoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307563.49800000 |
6979904.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010001 |
Kohde sijaitsee välittömästi Paavolan kansakoulun eteläpuolella, Lapuanjoen ja Lapua-Kuortane -tien lounaispuolella. Tasaiselta piha-, puutarha- ja viljelysmaalta on saatu kivikautisia esinelöytöjä. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.408010002 |
408 |
Hiipakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308116.26800000 |
6980809.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010002 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen pohjoisrannalla. Paikka on jokirantaniittyä, joka viettää kaakkoon ja etelään. Paikalta on eri aikoina saatu kivikautisia esinelöytöjä. Mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.408010003 |
408 |
Yli-Ulvinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308102.28000000 |
6979449.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010003 |
Kohde sijaitsee Keski-Ulvisen tilan päärakennuksen länsipuolella noin 60 m, Lapua - Kuortane -tien varrella, tien koillispuolella. Paikka on hieman ympäristöään ylempänä olevaa niitty- ja viljelysmaata. Maasto viettää loivasti pohjoiseen. Alueelta on eri aikoina saatu kivikautisia esinelöytöjä, mutta mitään asuinpaikkamerkkejä ei inventoinnissa 1974 havaittu.
|
| metsakeskus.408010004 |
408 |
Topparinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309147.85500000 |
6980821.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010004 |
Kohde sijaitsee Topparinmäellä, Tiistenjoen kirkon länsipuolella, Lapuanjoen luoteispuolella. Paikka on loivasti etelään viettävää piha- ja viljelysmaata. Rinne on heikosti terassimainen. Paikalta on eri aikoina saatu kivikautisia esinelöytöjä. Mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.408010005 |
408 |
Kotosaarenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309214.82500000 |
6981619.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010005 |
Kohde sijaitsee Topparinmäen pohjoispuolella olevan metsäsaarekkeen kaakkoiskärjessä. Saareke on viljelysalueen ympäröimä. Peltoalueen ja metsän rajalta on saatu kvartsi-iskoksia. Kvartseja on löytynyt myös alueella olevista pienistä ja matalista hiekkakuopista.
Paikalla on suoritettu koekaivaus 1995. Kohde on lähes täysin tuhoutunut hiekanoton ja viljelyn seurauksena. |
| metsakeskus.408010006 |
408 |
Rintamäki/Ämmälänmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309850.57900000 |
6979787.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010006 |
Kohde sijaitsee viljelysmaiden ympäröimän Ämmälänmäen etelä- ja lounaispäässä, kylätien länsi- ja luoteispuolella. Paikka loivaa laidun- ja tienvarsimaata. Paikalta on tieleikkauksista ja ojasta löytynyt kvartsi-iskoksia. Alueelta on eri aikoina saatu myös kivikautisia esinelöytöjä. |
| metsakeskus.408010007 |
408 |
Hämeenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
310201.43500000 |
6980672.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010007 |
Hämeenniemen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lapuanjoen pohjoisrannassa. A. Äyräpää on tehnyt paikalla kaivauksia 1930-luvulla. Paikalta tunnetaan mm. skandinaavinen monisärmäinen reikäkirves eli nuppivasarakirves.
Kesällä 1990 Museoviraston koekaivausryhmä teki paikalla tutkimuksia asuinpaikan läheisyyteen rakennettavan kesäasunnon vuoksi. Kesämökin kohdalta löytyi historialliselta ajalta oleva tulenpitopaikan pohja, josta löytyi tiilen ja liitupiipun kappaleita. Kivikautiset saviastia-, pii- ja kvartsilöydöt tulivat ruokamultakerroksen alta. Löytöpaikalla ei ollut ehjää kulttuurikerrosta. Alueen esihistorialliset kerrostumat ovat ilmeisesti tuhoutuneet jo ensimmäisissä kyntötöissä.
Saviastianpalojen kuoppa- ja kampaleimakoristeiden mukaan kohteen esihistoriallinen vaihe ajoittunee keskineoliittiseen aikaan. Vuoden 1990 asuinpaikkalöydöt olivat niukkoja, joten varsinainen kivikautinen asuinpaikka on sijainnut Äyräpään kaivausalueen kohdalla. |
| metsakeskus.408010008 |
408 |
Riihimännikkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310841.17200000 |
6980862.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010008 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen eteläpuolella, Riihimännikön voimalalaitoksen alueella. Kohde on tutkittu osaksi voimalan rakennustöiden aikana; koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.408010009 |
408 |
Yli-Aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313982.91200000 |
6981457.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010009 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen lounaisrannalla, vastapäätä joen toisella puolella olevaa myllyä. Paikka on itä-koilliseen viettävää rinnettä. Maaperä on hiekkaa. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja keramiikkaa (?) sekä särkynyt liesi. Kaikki ovat tien ja perunamaan välisestä ojaleikkauksesta. |
| metsakeskus.408010010 |
408 |
Sippolanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
301488.90200000 |
6987686.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010010 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen eteläpuolella, joen ja Lapua-Kuortane -tien välissä. Paikka on piha- ja metsämaata. Paikalta on eri aikoina löytynyt kivikautisia esineitä ja kvartsi-iskoksia.
Paikalla on hiekkamaaperäinen pohjoiseen, jokilaaksoon, laskeutuva rinne ja törmä. Rinteen alaosassa on vanha tieura tms. pusikkoisessa maastossa. Pelto rinteen alapuolella on tasainen. Maasto nousee paikan länsipuolella taloa kohden. Paikka on topografialtaan ja maaperältään oiva kivikautiselle asuinpaikalle. Inventoinnissa 2009 pelto oli nurmella, eikä vähäisissä avoimissa maastolaikuissa pellon reunalla havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. On epäselvää, ovatko vuoden 1974 havainnot rinteestä vaiko rinteen päällä, pellon laidalla olevalta metsäiseltä tasanteelta. Länsiosa on joka tapauksessa tuhoutunut puutarhan alle. Paikan rajaus jäi vuoden 2009 inventoinnissa avoimeksi. |
| metsakeskus.408010011 |
408 |
Latva-Erkkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
302622.45400000 |
6986232.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010011 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen eteläpuolella, Haapakosken Vuorenkallion koillispuolella olevalla viljelysmaalla. Paikka on loivaa itään ja koilliseen viettävää rinnettä. Paikalta on viljelystien kaakkoispuolisesta puutarhamaasta saatu löytöinä kvartsi-iskoksia.
Kivikautisia esinelöytöjä vajaat 200 m edellisestä lounaaseen. |
| metsakeskus.408010012 |
408 |
Korkiamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
302940.00000000 |
6984093.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010012 |
Kohde sijaitsee Telskonluomasta 260 m etelään, viljelysten ympäröimällä hiekkamäellä. Paikka on yhteistä hiekanottoaluetta ja ilmeisesti suureksi osaksi tuhoutunut. Hiekkakuopan pohjoisreunalta löytyi inventoinnissa 1974 kvartsi-iskoksia. Kuopan pohjoispuolella olevassa katajikkoa kasvavassa kankaassa saattaa olla vielä asuinpaikkaa jäljellä.
Tarkastus 2024:
Avohakkuiden ja suunnitellun maanmuokkauksen vuoksi tehty tarkastus ja koekuopitus. Korkiamäen pohjoisosassa vanhan aluerajauksen itäpuolella olevalle hiekkaiselle terassille kaivettiin viisi koekuoppaa, joista kahdesta löytyi kvartsi-iskoksia ja yhdestä palanutta luuta. Koekuopissa todettiin podsolimaannos, kahdessa koekuopassa luontaisessa rikastumiskerroksessa myös likamaana tai hiilensekaisena hiekkana erottuvaa kulttuurikerrosta. Tarkastuksen perusteella asuinpaikkaa on säilynyt koskemattomana Korkiamäen itäisellä lohkolla. |
| metsakeskus.408010013 |
408 |
Helmikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
303551.08800000 |
6983596.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010013 |
Kohde sijaitsee Karjannevanojan lounaispuolella, Helmikankaan tilan rakennusten eteläpuolella, piha-, puutarha- ja viljelysmaalla. Inventoinnissa 1974 löytyi kvartsi-iskoksia asuinrakennuksen etelä- ja kaakkoispuolisesta rinnemaasta. Epävarma asuinpaikka.
|
| metsakeskus.408010014 |
408 |
Puolijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306070.08000000 |
6982887.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010014 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen lounaispuolella, maantien ja Lapuanjoen välissä, Puolijoen tilan asuinrakennuksen kaakkoispuolella, siitä noin 10 metriä. Paikka on tontti- ja peltomaata. Alue viettää loivasti koilliseen. Paikalla on tehty koekaivauksia 1914. Inventoinnissa 1974 löytyi asuinrakennuksen kaakkoispuolella olevalta viljelysmaalta muutama kvartsi-iskos. Asuinpaikan laajuus ei ole selvillä. |
| metsakeskus.408010015 |
408 |
Välimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306105.06700000 |
6982609.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010015 |
Paikka sijaitsee Lapuanjoen lounaispuolella, joen ja Lapua-Kuortane -tien välissä, Välimäen tilan etelä- ja länsipuolella. Alue on piha- ja laidunmaata. Alueen peltomailta on eri aikoina löytynyt useita kivikautisia esineitä. Taltta KM 11494 on löytynyt Välimäen tilasta noin 130 m länteen.
Inventoinnissa 1974 paikalta ei löytynyt asuinpaikkamerkkejä. Epävarma asuinpaikka. |
| metsakeskus.408010016 |
408 |
Pitkämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
303071.25900000 |
6989834.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010016 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoesta noin 2,2 km koilliseen, Vaasa-Kyyjärvi -tielle vievän paikallistien itäpuolella, tiestä noin 300 metriä, hiekkakuoppa-alueella. Asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1945-46 ja 1953-54 ja se on erittäin runsaslöytöinen. Keramiikan koristelu liittyy tyypillisen kampakeramiikan loppuvaiheeseen ja Uskelan tyyliin.
Kampakeraamisten saviastianpalojen lisäksi kaivauksissa on löytynyt nuorakeramiikkaa, runsaasti hiottuja kiviesineitä, kvartsinuolenkärkiä, meripihkaesineitä ja luuta. Myös rakennejäännöksiä on kaivettu esiin, mm. liesikiveyksiä, mahdollinen hauta ja kevytrakenteisen rakennuksen jäännös.
Asuinpaikan säilyneet osat on tutkittu kaivauksissa suurelta osin, mutta vuoden 1954 kaivauksen perusteella rippeitä on vielä jäljellä kapeana kaistaleena vanhan hiekkakuopan eteläreunalla. Asuinpaikan tutkitun alueen eteläpuolella, Konikorpeen johtavan peltotien pohjoispuolella, on myös hiekanotolta ja muulta maankäytöltä säilynyttä, hiekkaista maaperää. Asuinpaikan eteläpuolisen kiinteistön 408-405-6-74 aluetta ei Aarne Kopiston yleiskartan (v. 1954/1958) mukaan ole tutkittu koekuopin, asuinpaikan rippeitä saattaa jatkua myös sen puolelle. Asuinpaikan kohdalla, peltotien eteläpuolella, on valtava siirtolohkare. Kun merenpinta on ollut 55 metrin korkeuskäyrällä (N2000), on asuinpaikan itäpuolelle työntynyt etelästä kapea ja matala merenlahti. |
| metsakeskus.408010016 |
408 |
Pitkämäki |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
303071.25900000 |
6989834.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010016 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoesta noin 2,2 km koilliseen, Vaasa-Kyyjärvi -tielle vievän paikallistien itäpuolella, tiestä noin 300 metriä, hiekkakuoppa-alueella. Asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1945-46 ja 1953-54 ja se on erittäin runsaslöytöinen. Keramiikan koristelu liittyy tyypillisen kampakeramiikan loppuvaiheeseen ja Uskelan tyyliin.
Kampakeraamisten saviastianpalojen lisäksi kaivauksissa on löytynyt nuorakeramiikkaa, runsaasti hiottuja kiviesineitä, kvartsinuolenkärkiä, meripihkaesineitä ja luuta. Myös rakennejäännöksiä on kaivettu esiin, mm. liesikiveyksiä, mahdollinen hauta ja kevytrakenteisen rakennuksen jäännös.
Asuinpaikan säilyneet osat on tutkittu kaivauksissa suurelta osin, mutta vuoden 1954 kaivauksen perusteella rippeitä on vielä jäljellä kapeana kaistaleena vanhan hiekkakuopan eteläreunalla. Asuinpaikan tutkitun alueen eteläpuolella, Konikorpeen johtavan peltotien pohjoispuolella, on myös hiekanotolta ja muulta maankäytöltä säilynyttä, hiekkaista maaperää. Asuinpaikan eteläpuolisen kiinteistön 408-405-6-74 aluetta ei Aarne Kopiston yleiskartan (v. 1954/1958) mukaan ole tutkittu koekuopin, asuinpaikan rippeitä saattaa jatkua myös sen puolelle. Asuinpaikan kohdalla, peltotien eteläpuolella, on valtava siirtolohkare. Kun merenpinta on ollut 55 metrin korkeuskäyrällä (N2000), on asuinpaikan itäpuolelle työntynyt etelästä kapea ja matala merenlahti. |
| metsakeskus.408010019 |
408 |
Ylitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313357.15700000 |
6982417.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010019 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen koillisrannalla, Lakaluoman kansakoulun luoteispuolisessa niemessä, Lakajoen ja Lapuanjoen yhtymäkohdassa luoteisrannalla. Paikka on piha- ja puutarhamaata; maaperä on hiekkaista. Paikalta on löytöinä kaksi kiviesinettä, joista toinen on joutunut hukkaan. Maanomistajan mukaan paikalta on löytynyt myös hiotun kiviesineen siruja. Epävarma asuinpaikka. |
| metsakeskus.408010020 |
408 |
Hautaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315860.12700000 |
6987586.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010020 |
Kohde sijaitsee Hirvijoen pohjoisrannalla, vastapäätä Kotalan tilan asuinrakennusta, 20-30 metriä jokirannasta pohjoiseen. Paikka on loivasti kaakkoon ja etelään, jokeen viettävää viljelysmaata. Paikalta on löytöinä muutama kiviesine ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.408010021 |
408 |
Myllyaho |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
322261.58100000 |
6982752.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010021 |
Kohde sijaitsee Lapuan ja Alajärven rajan lounaispuolella, rajasta 150 metriä, paikallistien kaakkoispuolella. Paikalla on tuhottu, todennäköisesti pirunpeltoon rakennettu röykkiö. Sen keskustasta on poistettu kiviä noin 2 metrin läpimittaiselta alueelta ja 85 cm:n syvyyteen. Pohjamaata on myös kaivettu. |
| metsakeskus.408010022 |
408 |
Jussila |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
287869.34400000 |
6996172.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010022 |
Kohde sijaitsee Ylihärmän, Lapuan ja Ylistaron kuntien yhteisestä rajakohdasta, Rajarististä, 1,2 km kaakkoon. Paikalla on kalliopohjalle rakennettu hautaröykkiö. Sen halkaisija on noin 6-7 metriä ja korkeus 1,5 metriä. Röykkiötä on kaiveltu ainakin kolmesta eri kohdasta ja röykkiön kiviä on hajallaan laajahkolla alueella. |
| metsakeskus.408010023 |
408 |
Kujanpää/Hatunluoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308380.10700000 |
6995473.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010023 |
Kohde sijaitsee Hatunluoman länsi- ja luoteispuolella, luomasta noin 200 metriä, viljelys- ja laidunmaalla. Tilan asuinrakennus on paikasta noin 60 metriä luoteeseen. Paikka on loivasti kaakkoon viettävää terassirinnettä. Maaperä on hiekkaa. Paikalta on löydetty inventoinnissa 1974 keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia perunapellosta.
Kohde kuuluu osana laajempaa Hatunluoman kivikautista asuinpaikka-aluetta, joka kokonaisuudessaan on jopa yli 1 km pitkä, ks. kohteet 408 01 0024 ja 408 01 0025. |
| metsakeskus.408010024 |
408 |
Vuorenmaa/Hatunluoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308356.12000000 |
6994964.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010024 |
Kohde sijaitsee Hatunluoman länsipuolella, luomasta 200 metriä, Vuorenmaan pihatien eteläpuolella, asuinrakennuksesta 20 metriä itään. Hatunluoma on Hirvijoen kautta Kauhavanjokeen etelästä laskeva sivujoki, joka saa alkunsa Lapuan pohjoisosan soista.
Paikka on terassimaista itään viettävää rinnettä, viljelysmaata. Asuinpaikka on erittäin laaja-alainen ja runsaslöytöinen. Hatunluoman löytöalue on kokonaisuudessaan jopa yli 1 km pitkä ja 200 metriä leveä. Eniten löytöjä on saatu alueen keskellä sijaitsevan Vuorenmaan tilan pelloista. Paikalla on tehty koekaivaukset vuonna 1903.
Asuinpaikka jatkuu Kauhavan puolelle, ks. kohde 233 00 0001.
|
| metsakeskus.408010025 |
408 |
Peltola/Hatunluoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308404.09900000 |
6994691.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010025 |
Kohde sijaitsee Hatunluoman ja Mustamaa-Kauhava -tien välissä, viljelys- ja laidunmaalla. Paikka on hieman terassimainen itään viettävä rinne. Maaperä on hiekkaa. Paikalta on eri aikoina löytynyt useita kiviesineitä. Inventoinnisa 1974 ei löydetty mitään asuinpaikkaan viittaavaa.
Kohde kuuluu osana laajempaa Hatunluoman kivikautista asuinpaikka-aluetta, joka kokonaisuudessaan on jopa yli 1 km pitkä, ks. kohteet 408 01 0023 ja 408 01 0024.
|
| metsakeskus.408010026 |
408 |
Luomala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320491.24000000 |
6994568.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010026 |
Kohde sijaitsee Kauhajärven pohjoispäässä, rannasta noin 200 metriä, viljelysmaalla. Paikka on melko jyrkästi lounaaseen viettävää rinnettä; maaperä on hiekkamultaa. Paikalta on inventoinnissa 1974 löydetty kvartsi-iskoksia perunapellosta. |
| metsakeskus.408010027 |
408 |
Alapiha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319167.77300000 |
6995810.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010027 |
Kohde sijaitsee Lapuan ja Kauhavan rajan läheisyydessä, Kauhajärven rannasta 1,7 km luoteeseen. Kivikautinen asuinpaikka soranottoalueella. |
| metsakeskus.408010028 |
408 |
Koivumäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293533.00000000 |
6979031.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010028 |
Nurmo-Lapua -tiestä haarautuvan Takalan tienhaaran lounaispuolelta, noin 10 m risteyksestä sekä Nurmo-Lapua -tien itäpuolelta samalta kohdalta on viljelysmaasta saatu vuoden 1982 inventoinnissa kvartsia. Hiesuinen maa viettää kaakkoon kohti Nurmonjokea.
Paikalla on hiekkamaaperäinen pelto ja loivan rinteen lakialue. Inventoinnissa 2009 kynnetty pelto oli kuurainen, eikä paikalta saatu havaintoja. Kevään 2010 tarkastuksessa paikalla havaittiin muutama yksittäinen kvartsi-iskos, joita ei poimittu talteen. Kohdetta ei saatu inventoinneissa 2009 ja 2010 luotettavasti rajattua, vaan rajaus jäi epävarmaksi.
Mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.408010029 |
408 |
Koivumäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293295.23000000 |
6979018.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010029 |
Kohde sijaitsee Lapuan Ruhan Ojalankylässä, Nurmonjoesta noin 1200 m luoteeseen, Koivumäen asuinrakennuksesta 80 metriä länsilounaaseen. Loivasti lounaaseen viettävältä rinteeltä, viljelysmaalta on löytönä kvartsikaavin KM 21704. Maa on savensekaista hiesua.
Paikka on hiekkamaaperäistä peltoa ja loivan rinteen lakialuetta. Inventoinnissa 2009 kynnetty pelto oli kuurainen, eikä mitään havaintoja voitu tehdä. Tarkastuksessa 2010 kynnöspellossa havaittiin muutama kvartsi ilmoitetun koordinaatin tienoilla. Kohteen rajaus on arvio.
Mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.408010030 |
408 |
Järviluomanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
294208.85400000 |
6980137.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010030 |
Kohde sijaitsee Lapuan Ruhan kylässä, Nurmonjoesta noin 1 km luoteeseen, Nurmo-Lapua maantiestä noin 30 metriä luoteeseen. Järviluomanmäen kaakkoisrinteestä, viljelysmaalta saatiin vuoden 1981 inventoinnissa löytönä kvartsia. Useista aikaisemmista löydöistä osa saattaa olla kyseessä olevalta alueelta tai metsittyneestä hiekkakuopasta, löytöpaikalta noin 140 metriä pohjoiseen.
Sekä syksyllä 2009 että keväällä 2010 tehdyissä inventoinneissa pelto oli nurmella, eikä havaintoja voitu tehdä. Kohteen rajaus on arvio. |
| metsakeskus.408010031 |
408 |
Marjokallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
298730.98100000 |
6994662.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010031 |
Kohde sijaitsee Seinäjoki-Uusikaarlepyy valtatien länsipuolella, Lapuan ja Kauhavan kuntien rajasta noin 1,2 km lounaaseen, metsämaastossa laakealla kalliolla, kallion lounaisreunalla. Paikalla on hajotettu röykkiön jäännös, jonka läpimitta on noin 10 metriä. Kiviä on jonkin verran vieritetty kalliolta alas eteläpuolisen suon reunaan. Kivet ovat verrattain tasakokoisia; jonkinlaista kehän jäännöstä on nähtävissä jäljellä olevien kivien sijainnissa. |
| metsakeskus.408010032 |
408 |
Vihollisranta |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
295422.37300000 |
6980400.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010032 |
Nurmonjoen itärannalla, ns. Vihollisrannalla on kynnettäessä tullut esiin kiviä ja luita "kuin ihmisen kylkiluita" sekä hukkaan joutunut keihäänkärki. Näiden perusteella paikalla on arveltu olleen polttokalmisto. Lisäksi Yli-Muilun maalta (Yli-Muilun talo sijaitsee Vihollisrannasta noin 1 km koilliseen) on 1800-luvulla löytynyt kaksi keihäänkärkeä ja pronssinen rannerengas.
Inventoinnissa 2010 todettiin, että nykyään löytöpaikan kohdalla on uudehko omakotitalo sekä siihen liittyvä tasattu pihapiiri. Ympäröivät pellot oli kynnetty ja ne käytiin läpi havaitsematta mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Topografisesti paikka on ympäristöstään poikkeava sikäli, että siinä joen rantatörmä on loivempi kuin yleensä ympäristössään. Löytöpaikasta vajaan kilometrin verran pohjoiseen on löytynyt rautainen kirves.
Yli-Muilun pellolta läheltä jokipenkkaa on löytynyt peltotöiden yhteydessä kaksi rautaista keihäänkärkeä sekä pronssinen rannerengas. Yli-Muilun ja Keski-Muilun pellot oli kynnetty ja ne tarkastettiin inventoinnin yhteydessä havaitsematta merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä. Havainto-olosuhteet olivat hyvät, Keski-Muilun pellossa oli mm. selkeästi havaittavissa vanhat rakennuksen jäänteet tummempana läikkänä, jossa oli kuonaantunutta tiiltä (Yli-Muilun isäntä kertoi, että paikalla oli talo vielä hänen lapsuudessaan). Metallinpaljastimella käytiin läpi Yli-Muilun talon peltoja topografisesti parhailta paikoilta lähellä jokipenkkaa havaitsematta jälkiä muinaisjäännöksistä.
Ilmeisesti Vihollisrannan esineiden löytöpaikka on joenrantapellossa; mahdollisen kalmiston olemassaolon ja säilymisasteen todentaminen edellyttävät kuitenkin koekaivausta. |
| metsakeskus.408010033 |
408 |
Viertola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297003.00000000 |
6983758.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.408010033 |
Kohde sijaitsee Lapuan Alanurmossa, Nurmo-Lapua maantien varressa, tieltä noin 20 metriä ja Viertolan asuinrakennuksesta noin 180 metriä pohjoiseen. Viljelysmaalta ns. Kolmiopellosta löytyi inventoinnissa 1982 kvartsi-iskoksia noin 20 x 10 metrin alueelta. Maaperä on hiesua ja hiekkaa, ja rinne viettää koilliseen. Lisäksi paikalta kerrotaan löytyneen hukkaantuneen reikäkiven teelmän.
Paikka on hiekkamaaperäistä peltoa ja loivan rinteen lakialuetta. Inventoinnissa 2009 kynnetty pelto oli kuurainen, eikä mitään havaintoja voitu tehdä. Keväällä 2010 suoritettu uusintatarkastus ei tuottanut lisähavaintoja. Paikan rajaus on arvio.
Huom. 2024: v. 1982 inventoinnin ja sen johdosta myös 2009-10 inventoinnin raporteissa on virheelliset koordinaatit, jotka osoittavat n. 200 m liikaa länteen. Sijaintia korjattu v. 1982 inventoinnin kohdekuvauksen ja karttaotteen mukaisesti. |
| metsakeskus.409000053 |
287 |
Lappfjärd-Lillsjö/Lindbäck |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
223185.66300000 |
6909135.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409000053 |
Kohde sijaitsee Lillsjössä Lillån itäpuoleisilla pelloilla joen yli vievän pienen sillan pohjoispuolella ja Dalrosin tilan rakennusten alueella.
Arkeologian harrastaja Bertil Huhtala on poiminut löytöjä em. alueelta. Asuinpaikka kuuluu laajaan myöhäiskivikautiseen asuinpaikkaketjuun, joka jatkuu kohteesta etelään ja pohjoiseen. |
| metsakeskus.409000055 |
287 |
Lappfjärd-Lilljsö-Henberg |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222715.85200000 |
6909151.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409000055 |
Kohde sijaitsee n. 800 Lillsjön lounaispuolella, Lillån uomasta reilut sata metriä luoteeseen, 40 metrin korkeuskäyrän tuntumassa. Alue on hiekkapohjaista peltoa, joka viettää itään kohti joenuomaa. Kohteen poikki kulkee tie.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia, hioimen katkelma ja palanutta luuta) on löytynyt em. pellolta sekä tien länsipuoleisesta metsästä.
|
| metsakeskus.409010001 |
287 |
Lappfjärd-Åbackberget 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218365.57100000 |
6917577.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010001 |
Kohde sijaitsee Kristiinankaupunki-Karijoki tieltä pohjoiseen erkanevan ampumaradan tien länsipuolella noin 100 m. Maasto on kallioista mäntykangasta, aluskasvillisuus on kanervaa ja jäkälää.
Röykkiö 1 on kooltaan noin 7x7 metriä, korkeus on noin 1 m. Röykkiö on säännöllisen muotoinen ja sen keskellä on pystyssä kivipaasi, ilmeisesti käytetty rajamerkkinä (täysin kuin kummeli). Röykkiöstä 1 noin 8 m etelään on pieni halkaisijaltaan noin 2 metrinen röykkiö. Röykkiön 3 koko on noin 13x13x1,5 metriä. Torvisen inventointikertomuksen mukaan röykkiö on tasalakinen, vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä havaittiin, että röykkiötä on kaiveltu keskeltä mahdollisesti aivan viime vuosina ja siinä on nyt kuoppa. Röykkiön 4 on jotakuinkin samankokoinen kuin röykkiö 3 ja myös sitä on kaiveltu keskeltä. Kummassakaan röykkiössä ei ollut enää paikallaan Torvisen mainitsemia pystykiviä, röykkiön 3 pystykivi, jossa oli jotain kaiverruksia, makasi röykkiön vieressä. Röykkiö 5 on kooltaan noin 5x5x1 metriä, se on kasattu kallionyppylälle ja siinä on edelleen pystyssä kapea kivi. Röykkiö 6 on hajotettu täysin muutaman metrin säteelle. |
| metsakeskus.409010002 |
287 |
Lappfjärd-Lindåsen S |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218100.66600000 |
6919073.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010002 |
Kohde sijaitsee noin 1,2 km etelään Tiukan kylän rajasta, Kakusjön järvi on noin 1,3 km kaakkoon. Paikka on kallioinen ja kasvaa kituliasta männikköä ja harvaa koivikkoa, maasto viettää lounaaseen ja länteen. Aluskasvillisuus on kanervaa ja jäkälää.
Röykkiöitä on 10 kpl ja ne on ladottu kallionpohjalla. Suurin röykkiö on kooltaan 10x10x1,8 m, röykkiöiden keskimääräinen halkaisija on noin 4 m. |
| metsakeskus.409010003 |
287 |
Lappfjärd-Lindåsen N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218158.63600000 |
6919691.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010003 |
Kaksi röykkiöryhmää mäkiharjanteilla. Eteläisemmässä ryhmässä 2 röykkiötä Lillträsklidarna nimisen N-E suuntaisen 250 m pitkän harjanteen päissä. Pohjoisemmassa ryhmässä kolme röykkiötä. Pohjoisemman ryhmän röykkiöt 1 ja 2 kooltaan noin 5x6x1 m, röykkiö 3 on koottu kallionkoloon. Eteläisemmän ryhmän molemmat röykkiöt on kasattu kallionkoloon. |
| metsakeskus.409010004 |
287 |
Lappfjärd-Rusmossen I-II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218252.60400000 |
6920107.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010004 |
Rusmossen I:n röykkiö on koottu kalliopohjalle pienehköistä kivistä, koko on n. 6x6x1 m. Rusmossen II:ssa on kaksi röykkiötä. Osittain hajotettu röykkiö 1 on kallionpohjalla, koko on n. 6x6x0,5 m. Röykkiö 2 on em. kaltainen, vaikuttaa hieman ehyemmältä. |
| metsakeskus.409010005 |
287 |
Lappfjärd-Kakursjön |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217452.92600000 |
6919867.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010005 |
Röykkiöt sijaitsevat etelä – pohjois –suuntaisella kallioisella harjanteella Lapväärtin ja Tiukan kylien rajalla.
Röykkiö 1 on koottu maapohjalle, se on kooltaan n. 5x5x1 m. Röykkiö 2 on em. 42 pohjoiseen. Se on koottu vierinkivistä ja muodoltaan kranssimainen. Koko on 9x8x1,3 m. Röykkiön keskusta on pengottu 2x1,5 m suuruiselta alalta.
HUOM! Samaan kohteeseen liittyy myös Tiukan puolella oleva yksi röykkiö, joka on kuitenkin Tiukan inventoinnin perusteella omana kohteena muinaisjäännösrekisterissä, kohde 847010018 Tjöck-Rajavuori. Kyseisen röykkiö on mainittu Torvisen inventointikertomuksessa röykkiönä nro 3.
|
| metsakeskus.409010006 |
287 |
Lappfjärd-Storåsen W |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
219108.30400000 |
6909535.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010006 |
Kohde sijaitsee Storåsenin länsipuolella kostealla metsäalueella kahden metsäpalstan rajalla. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekametsää, aluskasvillisuus on heinää. Röykkiö 1 on läpimitaltaan n. 12 m ja korkeus on n. 1m. Röykkiössä on muutamia kuoppia. Röykkiö 2 on em. kymmenkunta metriä länteen. Halkaisijaltaan se on n. 7 m ja korkeutta röykkiöllä on n. 0,5. Molemmat röykkiöt ovat sammalen peitossa. |
| metsakeskus.409010007 |
287 |
Lappfjärd-Österåsen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218847.38000000 |
6915705.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010007 |
Kohde sijaitsee Österåsarna harjun eteläosassa, noin 1 km Lapväärtti-Karijoki tiestä etelään. Alue on kallioista mäntymetsää, aluskasvillisuus on kanervaa ja varvikkoa.
Kohteessa on kaksi röykkiötä. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin 13 metriä ja korkeudeltaan puolitoista metriä. Röykkiön keskellä on noin metrin syvyinen ja halkaisijaltaan nelimetrinen kuoppa, joka saa aikaan kranssimaisen ulkomuodon röykkiölle. Muutaman metrin päässä on toinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 7 metriä ja korkeus vajaa puolitoista metriä. Röykkiötä on hieman kaiveltu.
|
| metsakeskus.409010008 |
287 |
Lappfjärd-Spagmossa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220052.90100000 |
6915667.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010008 |
Kohde sijaitsee n. kilometrin länteen Söderbergetistä, Dagsmarkiin johtavan metsäautotien molemmin puolin. Röykkiöt ovat kangasmaastossa, pienellä, paikoin kallioisella harjanteella.
Kohteessa on kaikkiaan 7 röykkiötä. Aiemmin on mainittu vain 5 röykkiötä, mutta inventoinnin yhteydessä v. 2006 paikallinen arkeologian harrastaja Bertil Huhtala osoitti kaksi muuta röykkiötä tien eteläpuolella, n. 20 metriä aiemmin tunnetuista länteen. Röykkiöistä neljä on välittömästi tien eteläpuolella ja kolme n. 60 m tien pohjoispuolella olevalla kalliolla.
Röykkiö 1 sijaitsee n. 30 metriä tien eteläpuolella röykkiö 2 siitä hieman lounaaseen. Röykkiö 1 on kooltaan n. 9x9x1 m ja siinä on useita kuoppia kaivelun jäljiltä. Röykkiö 2 on ”kranssimainen” halkaisijaltaan n. 10 m, korkeutta sillä on 1 – 1,5 m.
Röykkiöt 3-5 muodostavat oman ryhmänsä tien pohjoispuolisella kalliolla. Röykkiö 3 on kooltaan 12x7 m ja matala. Se on ladottu kallionpäälle, mutta osittain hajotettu. Röykkiö 4 on kasattu kallionkolon päälle, sen koko on 3x2,5x0,4 m. Röykkiö 5 on halkaisijaltaan n. 8 m ja korkeudeltaan 1,5 m. Se on muodoltaan hieman hevosenkenkää muistuttava, ollen avoin länteen päin.
Röykkiöt 6 ja 7 ovat parikymmentä metriä tiestä etelään, röykkiön 1 länsipuolella. Röykkiö 6 on n. 20 m pitkä, leveys on 3 – 4 m ja korkeus on n. 0,5 m. Röykkiö on sammalen peitossa. Röykkiö vaikuttaa ihmisen kasaamalta, vaikka vallimainen kiveys voi olla myös luonnon muokkaama. Röykkiö 7 on edellisestä 3 m etelään, se on pieni halkaisijaltaan n. 3 m, korkeus on n. 0,5 m. Tämäkin röykkiö on sammalen peitossa.
|
| metsakeskus.409010009 |
287 |
Lappfjärd-Back 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
214992.99000000 |
6901214.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010009 |
Kohde sijaitsee n. 2 km Pakankylästä pohjoiseen n. 200 m valtatie 8:n itäpuolella. Valtatieltä erkanee metsäautotie, jota seuraamalla pääsee kohteen viereen. Röykkiö on kasattu kallioharjanteelle, sen korkeimmalle kohdalle. Kalliolla kasvaa kituliasta männikköä, aluskasvillisuus on jäkälää. Alempana oleva ympäristö on sekametsää.
Röykkiö on hajoitettu, ilmeisesti pohjiaan myöten, halkaisijaltaan n. 20 metrin alalle. |
| metsakeskus.409010010 |
287 |
Lappfjärd-Back 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215149.92300000 |
6901639.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010010 |
Kohde sijaitsee pari kilometriä Pakankylästä pohjoiseen n. 400 metriä valtatie 8:n itäpuolella. Maasto on kallionyppylöiden täplittämää kosteaa, paikoin soista, sekametsää.
Röykkiö 1 sijaitsee kallioisella rinteellä. Kooltaan se on 7x6x1,2 m, keskelle on kaivettu kuoppa. Röykkiö on sammalen peitossa. Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä n. 400 metriä kaakkoon, myöskin kalliokumpareella. Röykkiötä on hajotettu muutaman metrin alalle, sen keskellä kasvaa kuusi.
|
| metsakeskus.409010011 |
287 |
Lappfjärd-Back 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215124.92900000 |
6902378.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010011 |
Kohde sijaitsee n. 4 km Träsvikistä etelään, kallioisella mäellä 400 m valtatie 8 itäpuolella. Kallioilla kasvaa kituliasta männikköä, aluskasvillisuus on jäkälää ja kanervaa. Ympäröivät alueet ovat kosteata sekametsää.
Kohteessa on kolme röykkiötä ja ne sijaitsevat aivan kahden palstan rajalla. Röykkiö 1 on kooltaan n. 10x10x1 m ja vaikuttaa melko ehjältä. Röykkiö 2 on pitkulainen, kooltaan n. 10x5x0,5 m. Röykkiön päät on kasattu laajemmiksi. Röykkiö on sammalen peittämä. Myös röykkiö 3 on pitkänomainen, itä-länsi –suuntainen ja kooltaan n. 12x4x0,5 m. Röykkiön itäpäätä on pengottu.
|
| metsakeskus.409010012 |
287 |
Lappfjärd-Back 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215393.82500000 |
6902853.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010012 |
Kohde koostuu kahdesta röykkiöryhmästä n. 3 km Träsvikistä etelään. Ryhmät sijaitsevat n. 400 m ja n. 700 m valtatie 8:n itäpuolella. Maasto on kosteaa, paikoin soista sekametsää, jota täplittävät kuivemmat kalliokumpareet. Röykkiöryhmät sijaitsevat erillisillä kumpareilla. Kasvillisuus kalliokumpareilla vaihtelee kanervapohjaisesta sekametsästä kitukasvuista männikkö kasvavaan kuivaan jäkälikköön.
Itäisemmässä ryhmässä on neljä röykkiötä. Ne on koottu kalliopohjalle. Röykkiö 1 on suurin, sen koko on n. 12x10x1,5 m ja sitä on jonkin verran kaiveltu. Röykkiössä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä ja koivuja. N. 30 metrin säteellä röykkiöstä 1 on kolme muuta röykkiötä (2-4). Ne ovat kaikki pieniä halkaisijaltaan n. 3 m ja ainakin osittain purettuja.
Läntisemmässä ryhmässä on kolme röykkiötä, ne on koottu kalliolle kuten em. ryhmässä. Röykkiö 5 on melko lailla hajotettu muutaman metrin alalle, mutta sen vieressä oleva röykkiö 6 vaikuttaa kohtalaisen hyvin säilyneeltä, halkaisijaltaan se on n. 7 m ja korkeutta röykkiöllä on n. 1,2 m. Röykkiö 7 on ollut melko pieni ja se on hajotettu muutaman metrin alalle.
|
| metsakeskus.409010013 |
287 |
Lappfjärd-Syndersjön 1-2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214487.17800000 |
6904360.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010013 |
Kohde koostuu kahdesta röykkiöryhmästä (yhteensä 7 röykkiötä), jotka sijaitsevat Träsvikistä n. 2 km etelään, valtatie 8 molemmin puolin. Ryhmä 1 on n. 200 metriä tien länsipuolella ja ryhmä 2 n. 50-150 m tiestä itään. Röykkiöt on kasattu kallioharjanteille, jotka kasvavat mäntyä ja jäkälää. Kalliokumpareiden välissä maasto on kosteampaa, paikoin soista ja kasvaa paikoin tiheää sekametsää.
Ryhmässä 1 on kaksi röykkiötä n. 50 m etäisyydellä toisistaan, molemmat on kasattu kallion päälle. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 7 m, korkeutta sillä on n. 0,7 m. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä ja kivet on heitetty kasaksi kallion länsipuolelle. Röykkiöstä 1 pohjoiskoilliseen on toinen röykkiö. Se on halkaisijaltaan n. 5 m ja korkeus on 0,5 m. Röykkiö on jäkälän peittämä, mutta vaikuttaa että myös sitä on hajotettu.
Ryhmässä 2 tien itäpuolella on 5 röykkiötä. Röykkiö 3 on lounaisin ja eri kalliokumpareella kuin muut. Röykkiö on pengottu ja hajotettu 5x8 m alalle. Em. röykkiöstä n. 120 m koilliseen on vielä neljä röykkiötä n. 100 metrin matkalla lounas-koillis –suuntaisella kallioharjanteella. Röykkiöt 4 ja 5 on hajotettu n. 5 x 10 m alueille, röykkiö 6 ja 7 on myös hajotettu, molemmat n. 5x5 m alueelle.
|
| metsakeskus.409010013 |
287 |
Lappfjärd-Syndersjön 1-2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
214487.17800000 |
6904360.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010013 |
Kohde koostuu kahdesta röykkiöryhmästä (yhteensä 7 röykkiötä), jotka sijaitsevat Träsvikistä n. 2 km etelään, valtatie 8 molemmin puolin. Ryhmä 1 on n. 200 metriä tien länsipuolella ja ryhmä 2 n. 50-150 m tiestä itään. Röykkiöt on kasattu kallioharjanteille, jotka kasvavat mäntyä ja jäkälää. Kalliokumpareiden välissä maasto on kosteampaa, paikoin soista ja kasvaa paikoin tiheää sekametsää.
Ryhmässä 1 on kaksi röykkiötä n. 50 m etäisyydellä toisistaan, molemmat on kasattu kallion päälle. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 7 m, korkeutta sillä on n. 0,7 m. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä ja kivet on heitetty kasaksi kallion länsipuolelle. Röykkiöstä 1 pohjoiskoilliseen on toinen röykkiö. Se on halkaisijaltaan n. 5 m ja korkeus on 0,5 m. Röykkiö on jäkälän peittämä, mutta vaikuttaa että myös sitä on hajotettu.
Ryhmässä 2 tien itäpuolella on 5 röykkiötä. Röykkiö 3 on lounaisin ja eri kalliokumpareella kuin muut. Röykkiö on pengottu ja hajotettu 5x8 m alalle. Em. röykkiöstä n. 120 m koilliseen on vielä neljä röykkiötä n. 100 metrin matkalla lounas-koillis –suuntaisella kallioharjanteella. Röykkiöt 4 ja 5 on hajotettu n. 5 x 10 m alueille, röykkiö 6 ja 7 on myös hajotettu, molemmat n. 5x5 m alueelle.
|
| metsakeskus.409010014 |
287 |
Lappfjärd-Överstträsket A-C |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215773.00000000 |
6904813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010014 |
Kohteet sijaitsevat n. 2 km Träsvikin kaakkoispuolella, 800-1400 m valtatie 8:sta itään. Röykkiöt sijaitsevat Överträsketin suoaluetta ympäröivillä kallioharjanteilla, jokaisessa kohteessa sijaitsee yksi röykkiö. Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin vain Överträsket C. Överträsket A sijaitsee 500 m lounaaseen ja Överträsket B 650 m kaakkoon Överträsket C:stä. Överträsket B taas sijaitsee A:sta n. 700 m itäkaakkoon. Överträsket C sijaitsee suoalueen pohjoispuolella olevan kallioalueen itäreunassa. Alue on mäntykangasta, aluskasvillisuus on jäkälää/varvikkoa.
Röykkiö on halkaisijaltaan n. 13 m ja korkeudeltaan n. 1,7 m. Keskellä röykkiötä on n. 2x5 m kokoinen kuoppa. Röykkiö on aikalailla sammalen ja jäkälän peitossa ja sen keskellä kasvaa kolme mäntyä. |
| metsakeskus.409010014 |
287 |
Lappfjärd-Överstträsket A-C |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
215773.00000000 |
6904813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010014 |
Kohteet sijaitsevat n. 2 km Träsvikin kaakkoispuolella, 800-1400 m valtatie 8:sta itään. Röykkiöt sijaitsevat Överträsketin suoaluetta ympäröivillä kallioharjanteilla, jokaisessa kohteessa sijaitsee yksi röykkiö. Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin vain Överträsket C. Överträsket A sijaitsee 500 m lounaaseen ja Överträsket B 650 m kaakkoon Överträsket C:stä. Överträsket B taas sijaitsee A:sta n. 700 m itäkaakkoon. Överträsket C sijaitsee suoalueen pohjoispuolella olevan kallioalueen itäreunassa. Alue on mäntykangasta, aluskasvillisuus on jäkälää/varvikkoa.
Röykkiö on halkaisijaltaan n. 13 m ja korkeudeltaan n. 1,7 m. Keskellä röykkiötä on n. 2x5 m kokoinen kuoppa. Röykkiö on aikalailla sammalen ja jäkälän peitossa ja sen keskellä kasvaa kolme mäntyä. |
| metsakeskus.409010015 |
287 |
Lappfjärd-Ruda |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215696.00000000 |
6905299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010015 |
Kohde sijaitsee n. 1,4 km Träsvikistä kaakkoon, n. 1,1 km valtatie 8 itäpuolella. Noin 300 metriä kohteen itäpuolitse kulkee valtatie 8:lta erkaneva hiekkatie, joka päättyy Kanttikoskelle, n. kilometrin kohteesta kaakkoon. Röykkiö sijaitsee Mellanträsketin suoalueen itäpuolisella kallioalueella, sen eteläpäässä. Alue on kallioista, kuusivaltaista sekametsää.
Kalliopohjalle koottu sammaloitunut röykkiö on halkaisijaltaan n. 11 m, korkeus on n. 1,5 m. Röykkiön keskellä on halkaisijaltaan n. 3 metrinen kuoppa.
|
| metsakeskus.409010016 |
287 |
Lappfjärd-Starrängen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216583.33700000 |
6905513.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010016 |
Starrängen A sijaitsee n. 2 km valtatie 8:sta itään Lunnmossenin ja Mellanträsketin välisessä maastossa kallioisella metsäharjanteella. Starrängen B sijaitsee A:sta n. 450 koilliseen olevalla metsäharjanteella.
Starrängen A:n röykkiö on pienehköistä vierinkivistä ladottu ja pitkänomainen, kooltaan n. 12x7x0,5 m. Röykkiössä on neljä ryöstökuoppaa päällä. Starrängen B on koottu sekakokoisista vierin- ja laakamaisista kivistä. Röykkiön koko on n. 7x7x0,7 m. Röykkiötä on pengottu keskeltä.
|
| metsakeskus.409010016 |
287 |
Lappfjärd-Starrängen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
216583.33700000 |
6905513.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010016 |
Starrängen A sijaitsee n. 2 km valtatie 8:sta itään Lunnmossenin ja Mellanträsketin välisessä maastossa kallioisella metsäharjanteella. Starrängen B sijaitsee A:sta n. 450 koilliseen olevalla metsäharjanteella.
Starrängen A:n röykkiö on pienehköistä vierinkivistä ladottu ja pitkänomainen, kooltaan n. 12x7x0,5 m. Röykkiössä on neljä ryöstökuoppaa päällä. Starrängen B on koottu sekakokoisista vierin- ja laakamaisista kivistä. Röykkiön koko on n. 7x7x0,7 m. Röykkiötä on pengottu keskeltä.
|
| metsakeskus.409010017 |
287 |
Lappfjärd-Lunnmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217436.98500000 |
6906374.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010017 |
Kohde sijaitsee Träsvikistä ja valtatie 8:sta 2,9 km itään. Röykkiöt on kasattu Lunnmossen -nimisen suoalueen itäpuolella olevalle koillis-lounas –suuntaiselle kallioharjanteelle, sen lounaispäähän. Kallioalueen kasvillisuus on jäkälää ja kituliasta männikköä.
Röykkiö 1 on kooltaan 9x6x0,8 m. Röykkiö keskellä on kuoppa ja siinä kasvaa kaksi mäntyä. Röykkiö 2 on em. n. 15 länteen. Sen halkaisija on n. 7 m ja korkeus noin puoli metriä. Röykkiö on hieman hajoitettu.
|
| metsakeskus.409010018 |
287 |
Lappfjärd-Bergkrok |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214651.10600000 |
6905352.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010018 |
Kohde sijaitsee Träsvikistä n. 800 m etelään, 8-tien varressa, sen molemmin puolin. Syndersjön järvi lainehtii n. 400 m kohteen länsipuolella. Kohteessa on viisi röykkiötä, joista yksi on n. 60 m tien itäpuolella ja loput neljä n. 50 m tien länsipuolella. Alue on kallioista, mäntyä kasvavaa kangasmaastoa, aluskasvillisuutena on jäkälää.
Röykkiö 1 on tien itäpuolella, kallioharjanteen kaakkois-osassa. Se on hajotettu n. 12x6 m alalle, osa kivistä on vieritetty kallionyppylän ulkopuolelle. Röykkiöt 2-5 ovat tien länsipuolella. Röykkiö 2 sijaitsee em. röykkiöstä n. 130 m länsiluoteeseen. Se on hajotettu n. 6 metrin alalle. N. 10 metriä röykkiön 2 eteläpuolella on todennäköisesti ollut pieni röykkiö (nro 3), joka on myös hajotettu. Röykkiöstä 2 n. 40 metriä pohjoiseen on röykkiö 4. Se on hajotettu n. 8 metrin alalle. Myös röykkiö 5, edellisestä reilut 10 metriä pohjoiseen on hajotettu muutaman metrin alalle.
|
| metsakeskus.409010018 |
287 |
Lappfjärd-Bergkrok |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
214651.10600000 |
6905352.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010018 |
Kohde sijaitsee Träsvikistä n. 800 m etelään, 8-tien varressa, sen molemmin puolin. Syndersjön järvi lainehtii n. 400 m kohteen länsipuolella. Kohteessa on viisi röykkiötä, joista yksi on n. 60 m tien itäpuolella ja loput neljä n. 50 m tien länsipuolella. Alue on kallioista, mäntyä kasvavaa kangasmaastoa, aluskasvillisuutena on jäkälää.
Röykkiö 1 on tien itäpuolella, kallioharjanteen kaakkois-osassa. Se on hajotettu n. 12x6 m alalle, osa kivistä on vieritetty kallionyppylän ulkopuolelle. Röykkiöt 2-5 ovat tien länsipuolella. Röykkiö 2 sijaitsee em. röykkiöstä n. 130 m länsiluoteeseen. Se on hajotettu n. 6 metrin alalle. N. 10 metriä röykkiön 2 eteläpuolella on todennäköisesti ollut pieni röykkiö (nro 3), joka on myös hajotettu. Röykkiöstä 2 n. 40 metriä pohjoiseen on röykkiö 4. Se on hajotettu n. 8 metrin alalle. Myös röykkiö 5, edellisestä reilut 10 metriä pohjoiseen on hajotettu muutaman metrin alalle.
|
| metsakeskus.409010019 |
287 |
Lappfjärd-Tornberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
215650.69700000 |
6907087.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010019 |
Kohde sijaitsee 300-800 metriä valtatie 8:sta itään kallioisen Tornbergetin laella ja sen viereisillä kallioharjanteilla, Tornbergetin läpi kulkee ajoura, joka ei kuitenkaan ole henkilöautolle ajokelpoinen. Kohde koostuu kolmesta eri röykkiöstä tai röykkiöryhmästä. Tornberget A:ssa ja C:ssa on vain yksi röykkiö, kun taas Tornberget B:ssa on neljä röykkiötä. Tornberget B:n kallioalueella esiintyy myös pirunpeltoja, joiden kivistä röykkiöt on todennäköisesti kasattu. Tornberget on kosteikkojen ympäröimä, kallioalueet kasvavat mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuus on jäkälää ja varpua.
Tornberget A röykkiö on kasattu kallionyppylälle, Tornbergetin länsipuoliselle kallioharjanteelle. Röykkiön koko on n. 5x8 x0,5 m ja sitä on jonkin verran hajotettu. Röykkiön itäpuolella n. 10 m on pieni kivikasa, luultavasti rajamerkki, koska kohdalla on kahden palstan raja. Rajamerkin takana on vielä epämääräinen 1x2 metrin kokoinen kivikasa, joka ei liene muinaisjäännös.
Tornberget B:n röykkiön 1 halkaisija on n. 15 m ja korkeus n. 2 m. Röykkiö on yksi Kristiinankaupungin suurimpia. Röykkiössä on kaksi ryöstökuoppaa. Röykkiö 2 on heti em. eteläpuolella, sen koko on n. 5x5x0,7 m. Röykkiö 3 on röykkiöstä 1 luoteeseen, se on kooltaan n. 2x1,5x0,5 m. Röykkiön 1 pohjoispuolella on kraaterimainen röykkiö 4, joka on halkaisijaltaan n. 10 m, korkeus on n. 1,5 m.
Tornberget C vaikuttaa melko ehjältä, se halkaisijaltaan n. 12 m, korkeus on n. 1,7 m. Röykkiön keskelle on kasattu pieni kivikasa, joka on mahdollisesti rajamerkki, sillä röykkiön on aivan kahden palstan rajalla.
|
| metsakeskus.409010020 |
287 |
Lappfjärd-Holmmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217103.10900000 |
6908437.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010020 |
Kohde sijaitsee Holmmossenin suoalueen pohjoispuoleisella kallioalueella. Parisataa metriä kohteen eteläpuolella kulkee Tornbergetille menevä metsäautotie, valtatie 8 on kohteesta pari kilometriä länteen. Röykkiöt sijaitsevat kallioharjanteilla, joiden puusto on pääasiassa mäntyä ja aluskasvillisuus jäkälää/varvikkoa.
Holmmossen A:n röykkiö on laakea, kooltaan n. 7x9x0,5 m. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä ja siinä on kuoppa, jossa kasvaa mänty. Holmmossen B on kooltaann. 10x9x1 m. Röykkiön keskellä on kuoppa, halkaisijaltaan n. 3 m.
|
| metsakeskus.409010022 |
287 |
Lappfjärd-Högberget/Paulakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220023.97100000 |
6901435.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010022 |
Kohde sijaitsee Högberget Paulakangas -nimisen kallioalueen keskivaiheilla, sen itäreunassa. Kohteen itäpuolitse, n. 100 metrin päässä, kulkee metsäautotie. Alue kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuus on jäkälä, varpuja ja kanervaa.
Röykkiön halkaisija on n. 12 m ja korkeus n. 1 m. Röykkiöön on kaiveltu useita kuoppia, yhdessä niistä kasvaa mänty. Huom! Torvisen mukaan röykkiö on halkaisijaltaan vain 6 m, joten tieto on ristiriidassa röykkiön todellisen koon kanssa. Torvisen karttaote viittaa kuitenkin juuri tähän kohteeseen kun taas kuvaliitteissä oleva röykkiö ei näytä samalta.
|
| metsakeskus.409010023 |
287 |
Lappfjärd-Högberget W |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217818.84700000 |
6902544.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010023 |
Kohde sijaitsee n. 3 km valtatie 8 itäpuolella, Uttermossan kylän tuntumassa, sen pohjoispuolella. Röykkiö on kasattu korkealle kallionharjanteelle, aivan sen länsireunalle. Harjanteen kallioseinä laskee jyrkästi länteen Uttermossabäckenin uoman varrelle oleville pelloille.
Röykkiö on pahoin hajotettu, kiviä on levällään n. 15x8 m alueella. Osa kivistä on luultavasti vieritetty jyrkänteeltä alas. Röykkiön pohjoispäähän on kivistä kyhätty U-kirjaimen muotoinen tila, jossa on n. metrin korkuisilla kiviseinät.
Röykkiöstä löytynyt v. 1960 tasavartinen rautakautinen solki (KM 16261). |
| metsakeskus.409010024 |
287 |
Lappfjärd-Sandheden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219674.10900000 |
6902577.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010024 |
Kohde sijaitsee Uttermossan kylästä n. 2,5 km itäkoilliseen, Sandhedenin pohjois-etelä –suuntaisen kallioharjanteen itälaidassa. Alue on sammalen peittämää kivikkoa, ”pirunpeltoa” ja moreenia sekä kalliota. Puusto on mäntyvaltaista sekametsää, aluskasvillisuus on jäkälää ja varvikkoa.
Röykkiöt ovat ketjussa harjanteen itälaidassa, röykkiöltä 1 röykkiölle 7 on matkaa 430 metriä. Osa röykkiöistä on selvästi erottuvia halkaisijaltaan 6-7 m ja noin puolen metrin korkuisia, osa taas on hyvin matalia halkaisijaltaan pari kolme metriä ja sammaleen peittämiä. Inventoinnissa havaittuja röykkiöitä ei varmuudella voi liittää Torvisen röykkiöiden numerointiin.
|
| metsakeskus.409010025 |
287 |
Lappfjärd-Stugmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218304.63600000 |
6907192.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010025 |
Kohde sijaitsee Stugmossenin suoalueen pohjoislaidassa, n. 5 km Träsvikistä ja valtatie 8:sta itään ja vajaa kilometri Flaggbergetistä etelälounaaseen. Kohteen itäpuolitse n. 300 metrin päässä kulkee metsäautotie. Röykkiöt 1 ja 2 sijaitsevat melko sankassa kuusivaltaisessa sekametsässä ja ovat aika vaikeasti löydettävissä. Röykkiö 3 on edellisistä 200 m pohjoiseen hakkuualueen laidassa. Alue on kosteaa sekametsää, maapohja on osin kalliota osin moreenia tai kivikkoa.
Röykkiöt 1 ja 2 ovat vierekkäin n. 2 metrin etäisyydellä toisistaan. Röykkiöt on kasattu maapohjalle ja ne ovat aika lailla kasvillisuuden peittämiä. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 7 m ja puolisen metriä korkea. Röykkiö 2 on halkaisijaltaan n. 6 m ja kehämäinen.
|
| metsakeskus.409010026 |
287 |
Lappfjärd-Norrviken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
220876.60100000 |
6908073.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010026 |
Kohde sijaitsee n. 1,5 km Korsbäckin kylän luoteispuolella Norrvikenissä. Alue on Lillån jokilaaksoa, joka muodostui Merijärven kuivattamisesta. Kohde sijaitsee n. 1,4 km Lillästa länteen.
Löytöalue noudattelee 40 m korkeuskäyrää ja on n. 300 m pitkä ja 50-100 m leveä. Keramiikkalöytöjen ja rannankorkeuden perusteella kyseessä on Kiukaisten kulttuurin aikainen asuinpaikka
|
| metsakeskus.409010027 |
287 |
Lappfjärd-Norrviken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
221169.48000000 |
6907765.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010027 |
Storsjö-viljelysaukean pohjoispäässä, metsäniemekkeesä, Norrbackin talosta 55 m kaakkoon. Röykkiö matala, maapohjalla, kuoppa keskellä. Koko n 5 x 5 m, korkeus 0,3 - 1 m. Kasvillisuuden peittossa, tyyppi lähinnä varhaismetallikautinen. |
| metsakeskus.409010028 |
287 |
Lappfjärd-Langäng |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
222637.89500000 |
6908000.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010028 |
Asuinpaikka sijaitsee n. 1,5 km Korsbäckistä pohjoiseen, parisataa metriä Lillåsta itään. Kohde on pellolla ja mahdollisesti osittain myös peltojen itäpuoleisessa metsässä. Maaperä on hiekkaa. Asuinpaikan läpi kulkee Dagsmarkiin vievä tie.
Asuinpaikka on loivalla länteen päin viettävällä rinteellä. Löydöt ovat n. 35-40 metrin korkeudelta. Keramiikan perusteella kohde on Kiukaisten kulttuuriin kuuluva. Löytöalue on laaja ja on mahdollista, asuinpaikkavyöhyke jatkuu sekä etelään että pohjoiseen. Toistaiseksi lähialueen kohteet ovat omina muinaisjäännöksinään, asuinpaikkavyöhykkeen laajuuden ja luonteen toteaminen vaatisi laajoja koekaivauksia. Kohteen eteläpuolella n. 500 m päässä, samalla rinteellä on alue, josta on myös löytöjä (Kärråkern) ja yhtä kaukana pohjoisessa on vastaavasti Lillsjön asuinpaikka.
|
| metsakeskus.409010029 |
287 |
Lappfjärd-Riihiluoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
227377.97700000 |
6909911.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010029 |
Kohde sijaitsee n. 400 m Lapväärtinjoesta länteen/lounaaseen, Riihiluoman luoteispuolella. Riihiluoma on kuivatun Riihijärven lasku-uoma. Isojoen tie kulkee parisataa metriä kohteen länsipuolella. Asuinpaikka on nykyisin peltoa ja Rinteen tilan rakennukset on rakennettu aikoinaan kohteen päälle. Maaperä hiekkapohjaista, pelloilla päällimmäisenä multakerros.
Löytöjä on n. 300 metrin matkalta 55 m korkeuskäyrän tuntumasta. Kyseessä on laaja myöhäiskivikautinen asuinpaikkavyöhyke, joka jatkuu luoteeseen ja pohjoiseen ja vaihtuu Mössåsen/Kornback –nimiseksi kohteeksi. Lisäksi n. 500 Riihiluomasta länsiluoteeseen on n. 62 metrin korkeudella Kivelän kivikautinen asuinpaikka, joka kuuluu Karijoen enklaaviin. Kivelän kohde kuuluu tyypillisen kampakeramiikan aikaan. |
| metsakeskus.409010030 |
287 |
Lappfjärd-Bergåsen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
222123.09200000 |
6908732.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010030 |
Kohde sijaitsee Korsbäck-Dagsmark maantien tuntumassa Bergåsenin kaakkoislaidalla. Maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta. Kohdetta halkoo sekä em. tie että alas kohti Lillåta vievä hiekkatie
Asuinpaikka on suureksi osaksi teiden ja maanoton tuhoama. Bergströmin kaivauksen mukaan paras alue olisi risteyksen länsipuolella. Löytöjä on myös jonkin verran sorakuopan laidalta risteyksen itäpuolelta. Lisäksi alempana on nähtävissä terassimuodostelmia, joilla mahdollisesti on myös muinaisjäännös. Mirja Miettinen on jakanut alueen kolmeen osaan, joista A on tien länsipuolinen alue, korkeus n. 55-60m. B-alue on risteyksen itäpuolella n. 45-50 m korkeudella ja C on rinteen alapuolinen hiekkapelto, jossa erottuu terassimuodostuma, korkeus n. 35-40 m. Kohteesta C on löytynyt mm. kivitaltta, saviastianpala ja kvartsi-iskoksia.
|
| metsakeskus.409010031 |
287 |
Lappfjärd-Santamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
222970.73500000 |
6913958.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010031 |
Kohde sijaitsee n. kilometrin Karijoen ja Lapväärtinjoen yhtymäkohdasta luoteeseen, Byåsenin itälaidalla. Maantie Dagsmarkista Karijoella kulkee n. 700 m kohteen itäpuolella. Asuinpaikka on pellon ja metsän rajassa, maaperä on hiekkaa, maasto viettää hieman itään päin kohti Karijoen uomaa. Maaperä muuttuu saveksi itään päin mentäessä.
V. 1977 inventoinnissa löytöjä oli n. 100 metrin matkalla ojanreunassa metsän ja pellon, mutta v. 2006 pellot olivat kesannolla ja ojanpientareet kasvaneet umpeen, joten löytöjä ei tehty. Aiemmin tunnetusta löytöpaikasta n. 130 etelään löytyi kaksi mahdollista hioimen katkelmaa sekä sekä yhdeksän kvartsi-iskosta merkkeinä mahdollisesta asuinpaikasta. Uusi löytöpaikka on hieman ylempänä kuin aiempi ja on muodostanut pienen niemekkeen merenlahteen. Asuinpaikka on 40 metrin korkeutensa puolesta ajoitettavissa kivikauden loppuun, mahdollisesti Kiukaisten kulttuuriin. Vastaavalla korkeudella olevia asuinpaikkoja on muutamia pari kilometriä Santamäestä pohjoiseen ulottuvalla alueella.
|
| metsakeskus.409010032 |
287 |
Lappfjärd-Berg |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
220681.67700000 |
6907599.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010032 |
Kohde sijaitsee Norrvikenissä, Korsbäckistä pari kilometriä luoteeseen ja Lillåsta n. 1,5 km länteen. Asuinpaikka on hiekkapohjaisella pellolla, joka viettää itään kohti Lillån uomaa.
Markku Torvinen poimi v. 1977 muutamia kvartsi-iskoksia tilan asuinrakennusten kaakkoispuolelta. Torvisen mukaan asuinpaikka vaikuttaa pieneltä.
|
| metsakeskus.409010033 |
287 |
Lappfjärd-Hemstranden |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
220624.70500000 |
6907745.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010033 |
Kohde sijaitsee pari kilometriä Korsbäckin luoteispuolella Norrvikenissä. Lillån virtaa kaksi kilometriä kohteen itäpuolella. Alue on moreenipohjainen itään päin viettävä rinne.
Kaitataltta on löytynyt Viktor Öistin asunnon läheltä perunapellosta v. 1910. Torvinen ei havainnut inventoinnissaan v. 1977 merkkejä asuinpaikasta, mutta piti mahdollisena esinelöydöstä ja sijainnista johtuen että paikalla voi olla kivikautinen asuinpaikka. Torvinen onkin luultavasti oikeassa, koska heti Hemstrandin pohjoispuoleisilta pelloilta on löytöjä sekä eteläpuolella on Bergin asuinpaikka.
|
| metsakeskus.409010034 |
287 |
Lappfjärd-Pyhävuori/Bötombergen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
222245.01200000 |
6917603.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010034 |
Kohde sijaitsee Pyhävuoren laella Digita Oy:n radiomaston tuntumassa. Alueella on laaja pirunpelto.
Radiomaston kaakkoispuolella on kiviröykkiö, joka on Torvisen saamien tietojen mukaan entisen radiomaston juureen kasattu eikä hautaröykkiö. Laajassa pirunpellossa on nähtävissä joitakin kuoppia, mutta ei ole mitään varmuutta siitä milloin ja mitä tarkoitusta varten kuoppia on tehty. Jatulintarhasta ei inventoinnissa nähty mitään merkkejä. Kohde on komea ja Pyhävuorella on voinut vuosituhansien aikana olla monenlaista toimintaa, valitettavasti kiistämättömiä merkkejä muinaisjäännöksestä ei ole.
|
| metsakeskus.409010035 |
287 |
Lappfjärd-Granliden |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
219963.99000000 |
6902360.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010035 |
Kohteessa on kaksi erillistä muinaisjäännöstä: hautaröykkiö ja kivikautinen asuinpaikka. Röykkiö sijaitsee Högberget Paulakangas kallioharjanteen pohjoisosassa ja asuinpaikka heti sen pohjoispuoleisella hiekkaisella kankaalla, joka kasvaa tiheäköä mäntytaimikkoa. Kohteen itäpuolitse kulkee metsäautotie.
Röykkiö on kooltaan hajotettu n. 10x5 m alalle, sen pohjoispäässä on vielä röykkiömäinen kasa kiviä, halkaisija n. 3 m ja korkeus n. puoli metriä. Röykkiössä kasvaa pari mäntyä ja se on osittain jäkälän peittämä. Asuinpaikka on kallionkärjen pohjoispuoleisella hiekkamaalla, joka on kivikaudella ollut hiekkainen rantakaista pohjoiseen aukeavan merenlahden perukassa. Mirja Miettisen tekemän koekaivauksen perusteella kyseessä on pienialainen myöhäiskampakeraaminen asuinpaikka. Inventoinnin yhteydessä havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia n. 100 metrin matkalla hiekkakuopan tienhaarasta kaakkoon. Löytöjä ei poimittu talteen.
|
| metsakeskus.409010035 |
287 |
Lappfjärd-Granliden |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
219963.99000000 |
6902360.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010035 |
Kohteessa on kaksi erillistä muinaisjäännöstä: hautaröykkiö ja kivikautinen asuinpaikka. Röykkiö sijaitsee Högberget Paulakangas kallioharjanteen pohjoisosassa ja asuinpaikka heti sen pohjoispuoleisella hiekkaisella kankaalla, joka kasvaa tiheäköä mäntytaimikkoa. Kohteen itäpuolitse kulkee metsäautotie.
Röykkiö on kooltaan hajotettu n. 10x5 m alalle, sen pohjoispäässä on vielä röykkiömäinen kasa kiviä, halkaisija n. 3 m ja korkeus n. puoli metriä. Röykkiössä kasvaa pari mäntyä ja se on osittain jäkälän peittämä. Asuinpaikka on kallionkärjen pohjoispuoleisella hiekkamaalla, joka on kivikaudella ollut hiekkainen rantakaista pohjoiseen aukeavan merenlahden perukassa. Mirja Miettisen tekemän koekaivauksen perusteella kyseessä on pienialainen myöhäiskampakeraaminen asuinpaikka. Inventoinnin yhteydessä havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia n. 100 metrin matkalla hiekkakuopan tienhaarasta kaakkoon. Löytöjä ei poimittu talteen.
|
| metsakeskus.409010035 |
287 |
Lappfjärd-Granliden |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
219963.99000000 |
6902360.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010035 |
Kohteessa on kaksi erillistä muinaisjäännöstä: hautaröykkiö ja kivikautinen asuinpaikka. Röykkiö sijaitsee Högberget Paulakangas kallioharjanteen pohjoisosassa ja asuinpaikka heti sen pohjoispuoleisella hiekkaisella kankaalla, joka kasvaa tiheäköä mäntytaimikkoa. Kohteen itäpuolitse kulkee metsäautotie.
Röykkiö on kooltaan hajotettu n. 10x5 m alalle, sen pohjoispäässä on vielä röykkiömäinen kasa kiviä, halkaisija n. 3 m ja korkeus n. puoli metriä. Röykkiössä kasvaa pari mäntyä ja se on osittain jäkälän peittämä. Asuinpaikka on kallionkärjen pohjoispuoleisella hiekkamaalla, joka on kivikaudella ollut hiekkainen rantakaista pohjoiseen aukeavan merenlahden perukassa. Mirja Miettisen tekemän koekaivauksen perusteella kyseessä on pienialainen myöhäiskampakeraaminen asuinpaikka. Inventoinnin yhteydessä havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia n. 100 metrin matkalla hiekkakuopan tienhaarasta kaakkoon. Löytöjä ei poimittu talteen.
|
| metsakeskus.409010035 |
287 |
Lappfjärd-Granliden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219963.99000000 |
6902360.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010035 |
Kohteessa on kaksi erillistä muinaisjäännöstä: hautaröykkiö ja kivikautinen asuinpaikka. Röykkiö sijaitsee Högberget Paulakangas kallioharjanteen pohjoisosassa ja asuinpaikka heti sen pohjoispuoleisella hiekkaisella kankaalla, joka kasvaa tiheäköä mäntytaimikkoa. Kohteen itäpuolitse kulkee metsäautotie.
Röykkiö on kooltaan hajotettu n. 10x5 m alalle, sen pohjoispäässä on vielä röykkiömäinen kasa kiviä, halkaisija n. 3 m ja korkeus n. puoli metriä. Röykkiössä kasvaa pari mäntyä ja se on osittain jäkälän peittämä. Asuinpaikka on kallionkärjen pohjoispuoleisella hiekkamaalla, joka on kivikaudella ollut hiekkainen rantakaista pohjoiseen aukeavan merenlahden perukassa. Mirja Miettisen tekemän koekaivauksen perusteella kyseessä on pienialainen myöhäiskampakeraaminen asuinpaikka. Inventoinnin yhteydessä havaittiin muutamia kvartsi-iskoksia n. 100 metrin matkalla hiekkakuopan tienhaarasta kaakkoon. Löytöjä ei poimittu talteen.
|
| metsakeskus.409010036 |
287 |
Lappfjärd-Björnåsen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
222031.16300000 |
6902444.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010036 |
Kohde sijaitsee n. 500 m Kärjenjoen länsipuolella, Maunulankankaan itäreunalla. Maasto on enimmäkseen hiekkapohjaista mäntykangasta, joka muuttuu hieman ylempänä kohteen länsipuolella kallioiseksi ja lohkareiseksi sekä itää päin mentäessä alempana kosteammaksi. Inventoinnissa kohteen pohjoispäässä hakkuuaukean kohdalla erottui kolme selvää rantaterassia. Kohteen länsireunan tuntumassa kulkee hiekkatie Dagsmarkista Kärjenkoskelle. Kyseessä on laaja-alainen asuinpaikka, joka ulottuu n. kilometrin pitkänä ja 100-200 metriä leveänä vyöhykkeenä pitkin muinaisen merenlahden länsireunaa. Kohteen pohjoisosassa kasvaa paikoin tiheää mäntytaimikkoa, etelään mentäessä puusto muuttuu kuusikoksi.
Kaivaus- ja irtolöytöjen joukossa mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, Jäkärlän keramiikkaa ja myöhäiskampakeramiikkaa. Punamultahaudoista löytyi mm. meripihkanappi. Vuosien 1980-81 koekaivauksissa paljastui myös punamultahautakalmisto, josta vain kolme hautaa on tutkittu. Kohteen tarkka rajaaminen vaatisi koekaivauksia. Kohde on siinä määrin hyvin säilynyt, että sitä voi pitää tutkimuksellisesti ehkä tärkeimpänä Kristiinankaupungin kivikautisista kohteista. |
| metsakeskus.409010036 |
287 |
Lappfjärd-Björnåsen |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
222031.16300000 |
6902444.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010036 |
Kohde sijaitsee n. 500 m Kärjenjoen länsipuolella, Maunulankankaan itäreunalla. Maasto on enimmäkseen hiekkapohjaista mäntykangasta, joka muuttuu hieman ylempänä kohteen länsipuolella kallioiseksi ja lohkareiseksi sekä itää päin mentäessä alempana kosteammaksi. Inventoinnissa kohteen pohjoispäässä hakkuuaukean kohdalla erottui kolme selvää rantaterassia. Kohteen länsireunan tuntumassa kulkee hiekkatie Dagsmarkista Kärjenkoskelle. Kyseessä on laaja-alainen asuinpaikka, joka ulottuu n. kilometrin pitkänä ja 100-200 metriä leveänä vyöhykkeenä pitkin muinaisen merenlahden länsireunaa. Kohteen pohjoisosassa kasvaa paikoin tiheää mäntytaimikkoa, etelään mentäessä puusto muuttuu kuusikoksi.
Kaivaus- ja irtolöytöjen joukossa mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, Jäkärlän keramiikkaa ja myöhäiskampakeramiikkaa. Punamultahaudoista löytyi mm. meripihkanappi. Vuosien 1980-81 koekaivauksissa paljastui myös punamultahautakalmisto, josta vain kolme hautaa on tutkittu. Kohteen tarkka rajaaminen vaatisi koekaivauksia. Kohde on siinä määrin hyvin säilynyt, että sitä voi pitää tutkimuksellisesti ehkä tärkeimpänä Kristiinankaupungin kivikautisista kohteista. |
| metsakeskus.409010037 |
287 |
Lappfjärd-Eskola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
221868.20100000 |
6907880.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010037 |
Kohde sijaitsee Sandvikenissä noin kilometrin Korsbäckin pohjoispuolella, pari sataa metriä Lillån uomasta länteen. Röykkiöt ovat Störsjön eli Merijärven viljelyaukean jakavalla hiekka- ja moreeniharjanteella, joka kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Kohteen vieritse kulkee maantie.
Röykkiöt ovat aivan tien tuntumassa, sen itäpuolella (v.2006 inv. sijainti virheellisesti tien länsipuolella). Tien viereen kaivettu oja ja puhelinpylväitten pystytys on ilmeisesti hieman vaurioittanut röykkiöitä. Röykkiö 1 on läpimitaltaan n. 4 m ja se on heinikon peitossa. Röykkiöstä 1 n. 220 metriä tietä etelään on röykkiö 2, muistuttaa edellistä röykkiötä. Molemmat röykkiöt ovat Meinanderin tutkimia v. 1950. Meinander tutki kaikkiaan viisi röykkiötä, lisäksi yksi röykkiö oli purettu Eskolan taloa tehtäessä hieman aiemmin. Kyseisestä röykkiöstä oli löytynyt kuutiokivi. |
| metsakeskus.409010038 |
287 |
Lappfjärd-Storåsen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
220333.80500000 |
6909854.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010038 |
Kohde sijaitsee Storåsenin pohjoispäässä ja sen itärinteellä, Lapväärtinjoesta n. 1,5 km etelään. Harju on paikoin lohkareinen ja maaperä on moreenia. Osa kohteesta on hakkuuaukealla, osa hakkuuaukean eteläpuolisessa tiheässä mäntytaimikossa. Kohteen itäpuolitse kulkee metsäautotie.
Miettisen mukaan alueella on 18 painannetta, mutta inventoinnissa löytyi vain 15, joiden lisäksi yksi on länsirinteessä (nro 12). Osa pienemmistä painanteista on tiheässä taimikossa, joten niiden havaitseminen ja hahmottaminen on vaikeaa. Hakkuun yhteydessä osa painanteista on hieman vaurioitunut, kun niiden läpi on ajettu metsäkoneella ja maa on rikkoutunut, tätä raporttia tehdessä asiaa vielä selvitetään. Seuraavassa lyhyt kuvaus painanteista.
Painanne nro 1: halkaisija 2 m, syvyys 0,5; 2. halk. 10 m, vallit, syv. n .1 m.; 3. halk. 8 m, ei selviä valleja, syv. n. 1 m.; 4. halk. 8 m, hieman valleja etelä- ja länsireunalla, syv. 1 m; 5. halk. 8 m, vallit, syv. 1 m; 6. halk. 8 m, vallit osittain, syv. 1,2 m, ajettu läpi metsäkoneella; 7. kuten edellinen; 8. halk 8 m, syv. 1 m, puusto jätetty painanteeseen, keskellä yksi tuulenkaato; 9. halk. 8 m, syv. 1 m, painanteessa tuulenkaato ja sen läpi on ajettu metsäkoneella; 10. halk. 10 m, syv. 1 m, puusto jätetty; 11. halk. 8 m, syv. 0,8 m, puusto jätetty; 12. halk. 3 m, n. 0,4 m syvä kuopanne länsirinteessä; 13-16 edellisiä pienempiä painanteita tiheässä mäntytaimikossa, halkaisija n. 5-6 m. HUOM! v. 1979 karttaan merkitty yksi painanne tien itäpuolelle, sitä ei nyt löytynyt. On mahdollista, että painanne on tuhoutunut uutta tietä tehdessä.
Kohde ajoittuu korkeutensa perusteella tyypillisen kampakeramiikan loppupuolelle ja myöhäiskampakeramiikan aikaan. Keramiikkaa ei kuitenkaan ole löytynyt.
Asumuspainanteita on vahingoitettu metsänhoitotöissä 2002 ja 2003. Tarkastuksessa 2006 ainakin viiden asumuspainanteen yli oli ajettu metsätyökoneilla. Painanteissa oli näkyvissä selvät ajourat ja painanteiden reunamat olivat vahingoittuneet yliajettaessa. |
| metsakeskus.409010039 |
287 |
Lappfjärd-Risåsen N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
220991.54600000 |
6909761.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010039 |
Kohde sisältää alakohteet kivi- tai pronssikautinen asuinpaikka (Risåsen N 1) ja 2 tai 3 kiviröykkiötä (Risåsen N 2). Kohde sijaitsee Bergåsenin ja Storåsenin välissä, Risåsenin suuren soranottoalueen luoteispuolella ja aivan Dagsmarkin ja Lapväärtin kylien rajalla. Hiekkakuopan länsipuolella kulkee voimajohtolinja ja maasto on suurelta osin kaiveltua ja rikkonaista. Hiekkakuopan pohjoispuolella on pohjoiseen laskeva kangasmetsätasanne. Hiekkakuopan pohjois- ja itäreuna näyttää olevan pois käytöstä ja reunat kasvavat nuorta puustoa.
Hiekkakuopan kuoritusta osasta on löydetty tarkastuksen yhteydessä v. 1979 todennäköisesti Kiukaisten kulttuurin keramiikkaa. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut, mutta laajuuden ja kunnon toteaminen vaatii koekaivauksen.
Vuoden 2008 inventoinnissa koekuopitettiin hiekkakuopan länsi- ja pohjoispuolella. Länsipuolella on peruskartassa muinaisjäännösmerkki, mutta tältä osalta ei saatu mitään havaintoja muinaisjäännöksestä. Sähkölinjan länsipuolelta se on mahdollisesti kokonaan tuhoutunut. Voimajohtolinjan itäpuolella maasto on ilmeisesti ehjempää eikä hiekanotto ole vielä kokonaan tuhonnut sitä. Rinne laskee pohjoiseen ja hiekkakuopan reunalla on tasanne, jonka jälkeen maasto laskee jyrkemmin. Asuinpaikka näyttäisi rajautuvan tasanteelle nykyiselle hiekkakuopan reunalle eikä ulottuisi alas pohjoiseen suon reunaan. Asuinpaikan kooksi arvioitiin 150 x 100 m. Hiekkakuopan pohjoisreunassa on näkyvissä löytöjä. Asuinpaikan koko laajutta ei ole määrietty koekuopin, ainostaan sähkölinjan vaikutusalueella. |
| metsakeskus.409010039 |
287 |
Lappfjärd-Risåsen N |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
220991.54600000 |
6909761.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010039 |
Kohde sisältää alakohteet kivi- tai pronssikautinen asuinpaikka (Risåsen N 1) ja 2 tai 3 kiviröykkiötä (Risåsen N 2). Kohde sijaitsee Bergåsenin ja Storåsenin välissä, Risåsenin suuren soranottoalueen luoteispuolella ja aivan Dagsmarkin ja Lapväärtin kylien rajalla. Hiekkakuopan länsipuolella kulkee voimajohtolinja ja maasto on suurelta osin kaiveltua ja rikkonaista. Hiekkakuopan pohjoispuolella on pohjoiseen laskeva kangasmetsätasanne. Hiekkakuopan pohjois- ja itäreuna näyttää olevan pois käytöstä ja reunat kasvavat nuorta puustoa.
Hiekkakuopan kuoritusta osasta on löydetty tarkastuksen yhteydessä v. 1979 todennäköisesti Kiukaisten kulttuurin keramiikkaa. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut, mutta laajuuden ja kunnon toteaminen vaatii koekaivauksen.
Vuoden 2008 inventoinnissa koekuopitettiin hiekkakuopan länsi- ja pohjoispuolella. Länsipuolella on peruskartassa muinaisjäännösmerkki, mutta tältä osalta ei saatu mitään havaintoja muinaisjäännöksestä. Sähkölinjan länsipuolelta se on mahdollisesti kokonaan tuhoutunut. Voimajohtolinjan itäpuolella maasto on ilmeisesti ehjempää eikä hiekanotto ole vielä kokonaan tuhonnut sitä. Rinne laskee pohjoiseen ja hiekkakuopan reunalla on tasanne, jonka jälkeen maasto laskee jyrkemmin. Asuinpaikka näyttäisi rajautuvan tasanteelle nykyiselle hiekkakuopan reunalle eikä ulottuisi alas pohjoiseen suon reunaan. Asuinpaikan kooksi arvioitiin 150 x 100 m. Hiekkakuopan pohjoisreunassa on näkyvissä löytöjä. Asuinpaikan koko laajutta ei ole määrietty koekuopin, ainostaan sähkölinjan vaikutusalueella. |
| metsakeskus.409010039 |
287 |
Lappfjärd-Risåsen N |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
220991.54600000 |
6909761.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010039 |
Kohde sisältää alakohteet kivi- tai pronssikautinen asuinpaikka (Risåsen N 1) ja 2 tai 3 kiviröykkiötä (Risåsen N 2). Kohde sijaitsee Bergåsenin ja Storåsenin välissä, Risåsenin suuren soranottoalueen luoteispuolella ja aivan Dagsmarkin ja Lapväärtin kylien rajalla. Hiekkakuopan länsipuolella kulkee voimajohtolinja ja maasto on suurelta osin kaiveltua ja rikkonaista. Hiekkakuopan pohjoispuolella on pohjoiseen laskeva kangasmetsätasanne. Hiekkakuopan pohjois- ja itäreuna näyttää olevan pois käytöstä ja reunat kasvavat nuorta puustoa.
Hiekkakuopan kuoritusta osasta on löydetty tarkastuksen yhteydessä v. 1979 todennäköisesti Kiukaisten kulttuurin keramiikkaa. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut, mutta laajuuden ja kunnon toteaminen vaatii koekaivauksen.
Vuoden 2008 inventoinnissa koekuopitettiin hiekkakuopan länsi- ja pohjoispuolella. Länsipuolella on peruskartassa muinaisjäännösmerkki, mutta tältä osalta ei saatu mitään havaintoja muinaisjäännöksestä. Sähkölinjan länsipuolelta se on mahdollisesti kokonaan tuhoutunut. Voimajohtolinjan itäpuolella maasto on ilmeisesti ehjempää eikä hiekanotto ole vielä kokonaan tuhonnut sitä. Rinne laskee pohjoiseen ja hiekkakuopan reunalla on tasanne, jonka jälkeen maasto laskee jyrkemmin. Asuinpaikka näyttäisi rajautuvan tasanteelle nykyiselle hiekkakuopan reunalle eikä ulottuisi alas pohjoiseen suon reunaan. Asuinpaikan kooksi arvioitiin 150 x 100 m. Hiekkakuopan pohjoisreunassa on näkyvissä löytöjä. Asuinpaikan koko laajutta ei ole määrietty koekuopin, ainostaan sähkölinjan vaikutusalueella. |
| metsakeskus.409010039 |
287 |
Lappfjärd-Risåsen N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220991.54600000 |
6909761.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010039 |
Kohde sisältää alakohteet kivi- tai pronssikautinen asuinpaikka (Risåsen N 1) ja 2 tai 3 kiviröykkiötä (Risåsen N 2). Kohde sijaitsee Bergåsenin ja Storåsenin välissä, Risåsenin suuren soranottoalueen luoteispuolella ja aivan Dagsmarkin ja Lapväärtin kylien rajalla. Hiekkakuopan länsipuolella kulkee voimajohtolinja ja maasto on suurelta osin kaiveltua ja rikkonaista. Hiekkakuopan pohjoispuolella on pohjoiseen laskeva kangasmetsätasanne. Hiekkakuopan pohjois- ja itäreuna näyttää olevan pois käytöstä ja reunat kasvavat nuorta puustoa.
Hiekkakuopan kuoritusta osasta on löydetty tarkastuksen yhteydessä v. 1979 todennäköisesti Kiukaisten kulttuurin keramiikkaa. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut, mutta laajuuden ja kunnon toteaminen vaatii koekaivauksen.
Vuoden 2008 inventoinnissa koekuopitettiin hiekkakuopan länsi- ja pohjoispuolella. Länsipuolella on peruskartassa muinaisjäännösmerkki, mutta tältä osalta ei saatu mitään havaintoja muinaisjäännöksestä. Sähkölinjan länsipuolelta se on mahdollisesti kokonaan tuhoutunut. Voimajohtolinjan itäpuolella maasto on ilmeisesti ehjempää eikä hiekanotto ole vielä kokonaan tuhonnut sitä. Rinne laskee pohjoiseen ja hiekkakuopan reunalla on tasanne, jonka jälkeen maasto laskee jyrkemmin. Asuinpaikka näyttäisi rajautuvan tasanteelle nykyiselle hiekkakuopan reunalle eikä ulottuisi alas pohjoiseen suon reunaan. Asuinpaikan kooksi arvioitiin 150 x 100 m. Hiekkakuopan pohjoisreunassa on näkyvissä löytöjä. Asuinpaikan koko laajutta ei ole määrietty koekuopin, ainostaan sähkölinjan vaikutusalueella. |
| metsakeskus.409010040 |
287 |
Lappfjärd-Kyttåkersbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
221615.29900000 |
6908457.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010040 |
Kohde sijaitsee Risåsenin laajan soranottoalueen kaakkoispuolella, T-risteyksen ja soranottoalueen välisellä mäntykankaalla, kaakkoon viettävällä rinteellä. Maaperä on hiekkaa.
Asuinpaikasta ei liene paljoa jäljellä, sillä risteysalue ja sen tuntumassa olevat lukuisat rakennukset on tehty luultavasti juuri asuinpaikan päälle. Osa kohdetta on mahdollisesti säilynyt risteyksen ja sorakuopan välisellä alueella. Kohteen etelä- ja lounaispuoleiselta peltoalueelta on kuitenkin löytöjä, jotka viittaavat siihen, että mahdollisesti melko yhtenäinen asuinpaikkavyöhyke jatkuu siihen suuntaan.
|
| metsakeskus.409010041 |
287 |
Lappfjärd-Byåsen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222640.86700000 |
6914120.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010041 |
Kohde sijaitsee Byåsenin pohjoispäässä, sen koillis- ja itäreunalla, noin 3 km Dagsmarkista pohjoiseen. Lapväärtinjoen ja Karijoen yhtymäkohta on n. 1,5 km lounaaseen. Maasto viettää itään kohti Karijoen uomaa ja sitä ympäröivää melko tasaista peltoaluetta. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, harjanteen laki on paikoin kallioinen ja lohkareinen. Kohteen halki kulkee metsäautotie.
Kyseessä on laaja asuinpaikka, joka ulottuu myös eri korkeuksille. Löytöjä on n. 60 metrin korkeudelta 40 metriin asti, ajallisesti kysymyksessä on jakso tyypillisestä kampakeramiikasta Kiukaisten kulttuuriin. Asuinpaikka-alue on pituudeltaan n. 700 m ja leveydeltään pari sataa metriä. Löytöjen joukossa on mm. asbestikeramiikkaa - löytöpaikka on rannikkoalueen eteläisin.
Asuinpaikan eteläsosassa havaittiin havaittiin pirunpeltoon tehtyjä kuoppia ja rakennelmia.
Vuoden 2024 tarkastuksessa kohteessa havaittiin metsätalouden aiheuttamia vaurioita. Ks. seurantavälilehti. |
| metsakeskus.409010042 |
287 |
Lappfjärd-Sottåsen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224561.10700000 |
6910247.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010042 |
Kohde sijaitsee Sottåsenin pohjoisosassa n. 3 km itään Dagsmarkista, Ämmänkankaalle vievän metsäautotien vieressä, sen pohjoispuolella. Maasto röykkiön ympäristössä on melko tasaista mäntyvaltaista sekametsää. Maaperä on moreenia.
Ison silmäkiven (siirtolohkare) ympärille kasattu, koko n. 12x8x0,5 m. Röykkiön itä- ja pohjoissivuilla on kehämäinen kiveys. Röykkiötä on ilmeisesti hieman kaiveltu. Miettinen mainitsee toisen röykkiön jäänteet tienlaidassa muutaman metrin päässä ojanleikkauksessa, mutta nyt tien vierusta kasvoi nuorta kuusikkoa eikä kiveystä erottunut.
|
| metsakeskus.409010043 |
287 |
Lappfjärd-Bergåsen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222945.75900000 |
6910364.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010043 |
Kohde sijaitsee Bergåsenin koilliskärjessä kallioisella harjanteella. Lillån virtaa n. 600 m kohteen itäpuolitse, vajaan sadan metrin päässä pohjoiseen kulkee metsäautotie. Maasto on kivistä, moreeni/kalliopohjaista. Alue kasvaa mäntyä ja kuusta, aluskasvillisuus koostuu varvuista, kanervasta ja paikoin jäkälästä.
Kohteen neljä röykkiötä sijaitsevat parinkymmenen metrin säteellä toisistaan. Röykkiöt ovat kehämäisiä, halkaisija on n. 4 metriä ja korkeus n. 0,4 m. Röykkiöt ovat melko lailla turpeen peitossa ja vaikeahkoja havaita.
|
| metsakeskus.409010044 |
287 |
Lappfjärd-Rävåsen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
226024.51100000 |
6912649.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010044 |
Kohde sijaitsee puolisen kilometriä Lapväärtinjoen etelä/länsipuolella, Dagsmarkista n. 4 kilometriä itäkoilliseen. Rävåsen (suom. Kettukangas) on hiekka/moreenipohjaista mäntykangasta. Suurehko osa asuinpaikasta on tuhoutunut soranotossa. Kohteeseen johtaa soranotossa käytettävä metsätie.
Vuosien 1994-2001 pelastuskaivauksissa on tutkittu n. 1000 m2. Soranoton yhteydessä on tuhoutunut useita asumuspainanteita, mutta niitä on jäljellä vielä 33 kpl ja niiden sekä löytöjen perusteella asutus on keskittynyt harjun itärinteille ja kaakkoispäähän. Kokonaisuudessaan asuinpaikkavyöhyke on n. 800 metriä pitkä ja leveys vaihtelee 50-500 m Löytömateriaalin, rannankorkeuden ja radiohiiliajoitusten perusteella Rävåsenilla on ollut asutusta tyypillisen kampakeramiikan ajasta Kiukaisten kulttuurin alkupuolelle. Esineistössä on mm. useiden eri kulttuurivaiheiden keramiikkaa, nuolenkärkiä, kiviesineitä ja meripihkakorujen katkelmia. Harvinaisimpia löytöjä edustavat itäruotsalainen kuoppakeramiikka sekä savinappi. Osteologisten analyysien perusteella hylkeenpyynti on ollut tärkeä elinkeino, mutta hiiltyneet pähkinänkuoret todistavat myös kasvisravinnosta.
Tarkastus 2007: Alueella on tehty metsänhakkuu ja äestys keväällä 2007. Äestyksessä on vaurioitettu ainakin kahta asumuspainannetta. Lisäksi äestysurista saatiin runsaasti kivikautista asuinpaikkamateriaalia, jotka myös osoittavat asuinpaikka-alueen huomattavasti laajemmaksi kuin aikaisemmin on tunnettu. Eteläisemmän äestetyn asumuspainanteen koordinaatit: p=6915734, i=3225710, z=52,5. |
| metsakeskus.409010044 |
287 |
Lappfjärd-Rävåsen |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
226024.51100000 |
6912649.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010044 |
Kohde sijaitsee puolisen kilometriä Lapväärtinjoen etelä/länsipuolella, Dagsmarkista n. 4 kilometriä itäkoilliseen. Rävåsen (suom. Kettukangas) on hiekka/moreenipohjaista mäntykangasta. Suurehko osa asuinpaikasta on tuhoutunut soranotossa. Kohteeseen johtaa soranotossa käytettävä metsätie.
Vuosien 1994-2001 pelastuskaivauksissa on tutkittu n. 1000 m2. Soranoton yhteydessä on tuhoutunut useita asumuspainanteita, mutta niitä on jäljellä vielä 33 kpl ja niiden sekä löytöjen perusteella asutus on keskittynyt harjun itärinteille ja kaakkoispäähän. Kokonaisuudessaan asuinpaikkavyöhyke on n. 800 metriä pitkä ja leveys vaihtelee 50-500 m Löytömateriaalin, rannankorkeuden ja radiohiiliajoitusten perusteella Rävåsenilla on ollut asutusta tyypillisen kampakeramiikan ajasta Kiukaisten kulttuurin alkupuolelle. Esineistössä on mm. useiden eri kulttuurivaiheiden keramiikkaa, nuolenkärkiä, kiviesineitä ja meripihkakorujen katkelmia. Harvinaisimpia löytöjä edustavat itäruotsalainen kuoppakeramiikka sekä savinappi. Osteologisten analyysien perusteella hylkeenpyynti on ollut tärkeä elinkeino, mutta hiiltyneet pähkinänkuoret todistavat myös kasvisravinnosta.
Tarkastus 2007: Alueella on tehty metsänhakkuu ja äestys keväällä 2007. Äestyksessä on vaurioitettu ainakin kahta asumuspainannetta. Lisäksi äestysurista saatiin runsaasti kivikautista asuinpaikkamateriaalia, jotka myös osoittavat asuinpaikka-alueen huomattavasti laajemmaksi kuin aikaisemmin on tunnettu. Eteläisemmän äestetyn asumuspainanteen koordinaatit: p=6915734, i=3225710, z=52,5. |
| metsakeskus.409010045 |
287 |
Lappfjärd-Mössåsen/Kornbäcken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
226966.14200000 |
6911326.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010045 |
Paikka sijaitsee Lapväärtin Dagsmarkissa, Kristiinankaupungin ja Karijoen rajalla, Lappväärtinjoen länsipuolella, Ohrikylästä reilut 0,5 km länteen.
Maasto on hiekkaista, itään joelle laskeva peltorinnettä.
Löytöjä on tehty perunamaalta ja kynnöspellolta vuodesta 1995 alkaen. Löytöalue ulottuu maantien molemille puolille, mutta pääosa löydöistä on sen pohjoispuolelta. Pellon reunasta noin 100 m länteen, voimalinjan alta (kohta B) on kvartsia ja rikkoutuneelta maanpinnalta keramiikkaa. Löytöjä on myös maantien eteläpuolella olevalta, myöhemmin pelloksi raivatulta alueelta. Hiekkamaalla viljellään perunaa, jonka koneellisessa nostossa kerääntyy hihnalle ja ritilälle suuri määrä kiviä, joita on kasattu peltojen päissä. Osa löydöistä on näistä kasoista, osa pellon pinnalta. Lisäksi löytöjä on länsipuolisesta metsästä voimalinjalle saakka, mm. hiukan nuorakeramiikkaa.
Alueen laajuus ainakin 800 x 200-400 m, ja koillisessa se ulottuu jokeen saakka. Koordinaatit: eteläisin piste p=6913923, i=3226955, läntisin piste p=6914291, i=3226929, pohjoisin piste p=6914501, i=3227049, itäisin piste p=6914385, i=3227339. |
| metsakeskus.409010046 |
287 |
Lappfjärd-Rävåsen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
225306.80400000 |
6912335.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010046 |
Kohde sijaitsee Dagsmarkin koillispuolella, Lappväärtinjoesta n. 1,3 km kaakkoon. Rävåsenin asuinpaikkavyöhyke alkaa kohteesta n. 600 m koilliseen. Kohteen läpi kulkee metsäautotie. Maasto on hieman pohjoiseen viettävää mäntykangasta. Maaperä on hiekkaista moreenia.
Asuinpaikalta on kerätty irtolöytöjä metsäautotien molemmin puolin. Tien länsipuolelta on löydetty kvartsi-iskoksia ja iso kiertäen hangattu hioinkivi. Tien itäpuoleiselta hakkuuaukealta löydettiin v. 2000 laikutuksen jälkeen mm. nuorakeramiikkaa ja kvartsiaineistoa, myös kulttuurimaata oli näkyvissä muutamissa laikutetuissa kohdissa. Inventointiajankohtana laikutusläikät olivat jo kasvaneet umpeen ja alueelle oli nousemassa mäntytaimikkoa.
Rauhoitusalueen sisällä tien lähellä sen itäpuolella metsätilalla 287-405-4-140 Lång oli toistakymmentä tuulenkaatoa 10.9.2012. Rikkoutuneesta maanpinnasta ei tehty muinaislöytöjä. Metsätila Lång päätehakkuu.
Inv. 2022: Löydöttömäksi todettu osa rauhoitusalueen itäreunasta poistettu inventoinnissa esitetyn mukaisesti. |
| metsakeskus.409010047 |
287 |
Lappfjärd-Lillsjö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
222882.79100000 |
6908902.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010047 |
Kohde sijaitsee n. 100 m Lillån itäpuolella, länteen päin viettävässä rinteessä. Peruskarttaan merkitty Lillsjö on kohteesta n. 800 m koilliseen. Maastossa on näkyvissä selvä n. 35 m korkeuskäyrän kohdalla oleva terassi. Maaperä on hiekkaa, pelloilla päällimmäisenä on multakerros.
Löytöjä tehtiin ensivaiheessa tien länsipuolisesta kynnöspellosta ja sen pohjoisreunalla kulkevan peltotien leikkauksesta. Korkeuden perusteella Kiukaisten kulttuurin aikaa. Myös tien itäpuolisesta pellosta (kynnetty 1998) on löytöjä (tasakantainen kvartsinuoli, saviastianpala), joiden perusteella asuinpaikka jatkuu 40 m korkeuskäyrän yläpuolelle.
|
| metsakeskus.409010047 |
287 |
Lappfjärd-Lillsjö |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
222882.79100000 |
6908902.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010047 |
Kohde sijaitsee n. 100 m Lillån itäpuolella, länteen päin viettävässä rinteessä. Peruskarttaan merkitty Lillsjö on kohteesta n. 800 m koilliseen. Maastossa on näkyvissä selvä n. 35 m korkeuskäyrän kohdalla oleva terassi. Maaperä on hiekkaa, pelloilla päällimmäisenä on multakerros.
Löytöjä tehtiin ensivaiheessa tien länsipuolisesta kynnöspellosta ja sen pohjoisreunalla kulkevan peltotien leikkauksesta. Korkeuden perusteella Kiukaisten kulttuurin aikaa. Myös tien itäpuolisesta pellosta (kynnetty 1998) on löytöjä (tasakantainen kvartsinuoli, saviastianpala), joiden perusteella asuinpaikka jatkuu 40 m korkeuskäyrän yläpuolelle.
|
| metsakeskus.409010048 |
287 |
Lappfjärd-Mossatået |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
221420.37600000 |
6909600.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010048 |
Kohde sijaitsee Bergåsenin pohjoisreunalla, Dagsmarkista ja Lapväärtinjoesta n. 2 km etelään. Maasto viettää hyvin loivasti pohjoiseen. Maaperä on hiekkaista moreenia ja kasvillisuus on tiheää kuusivaltaista sekametsää. Röykkiöt sijaitsevat asuinpaikan itäpuolisella kalliolla Bymossenin lounaisreunassa. Asuinpaikan arvellaan ulottuvan kallion ja Risåsenin hiekkakuoppien väliselle alueelle. Alueen laajuus on noin 400 x 300 metriä.
Kohdetta n. luoteis-kaakko suunnassa halkovalta metsäautotieltä ja sen ojanleikkauksista on tehty löytöjä parinkymmenen metrin matkalta. Kohteen leveys on luultavasti jopa parisataa metriä sillä n. 150 metrin päässä länteen olevasta hiekanoton koekuopasta on myös löytöjä. Röykkiöt sijaitsevat viereisen kallioharjanteen länsireunassa ketjussa. Röykkiöitä on yhteensä 6 kpl ja ne ovat 3-4 metriä pitkiä ja pari metriä leveitä. Röykköt ovat matalia, sammalen ja jäkälän peittämiä.
Vuoden 2008 tarkastuksessa Risåsenin hiekkakuopan itäreunalta löytyi maanpinnalta kivitaltta KM 37395 ja paikalla oli näkyvissä paljon kvartsia. Hiekakkuopan reunalla, osin jo hajonneena oli myös samantapainen pitkänomainen kivikasa kuin viereisessä Lappfjärd-Risåsen N muinaisjäännöskohteessa. Taltan löytöpaikan koordinaatit ovat p=6912472, i=3221195 ja kiviröykkiön päädyt p=6912506, i= 3221198 ja p= 6912516, i= 3221188. Röykkiöstä ei voi varmuudella sanoa onko se esihistoriallinen rakennelma vai hiekkakuopasta raivattuja kiviä. Kivet ovat sammalen peittämiä. |
| metsakeskus.409010048 |
287 |
Lappfjärd-Mossatået |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
221420.37600000 |
6909600.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010048 |
Kohde sijaitsee Bergåsenin pohjoisreunalla, Dagsmarkista ja Lapväärtinjoesta n. 2 km etelään. Maasto viettää hyvin loivasti pohjoiseen. Maaperä on hiekkaista moreenia ja kasvillisuus on tiheää kuusivaltaista sekametsää. Röykkiöt sijaitsevat asuinpaikan itäpuolisella kalliolla Bymossenin lounaisreunassa. Asuinpaikan arvellaan ulottuvan kallion ja Risåsenin hiekkakuoppien väliselle alueelle. Alueen laajuus on noin 400 x 300 metriä.
Kohdetta n. luoteis-kaakko suunnassa halkovalta metsäautotieltä ja sen ojanleikkauksista on tehty löytöjä parinkymmenen metrin matkalta. Kohteen leveys on luultavasti jopa parisataa metriä sillä n. 150 metrin päässä länteen olevasta hiekanoton koekuopasta on myös löytöjä. Röykkiöt sijaitsevat viereisen kallioharjanteen länsireunassa ketjussa. Röykkiöitä on yhteensä 6 kpl ja ne ovat 3-4 metriä pitkiä ja pari metriä leveitä. Röykköt ovat matalia, sammalen ja jäkälän peittämiä.
Vuoden 2008 tarkastuksessa Risåsenin hiekkakuopan itäreunalta löytyi maanpinnalta kivitaltta KM 37395 ja paikalla oli näkyvissä paljon kvartsia. Hiekakkuopan reunalla, osin jo hajonneena oli myös samantapainen pitkänomainen kivikasa kuin viereisessä Lappfjärd-Risåsen N muinaisjäännöskohteessa. Taltan löytöpaikan koordinaatit ovat p=6912472, i=3221195 ja kiviröykkiön päädyt p=6912506, i= 3221198 ja p= 6912516, i= 3221188. Röykkiöstä ei voi varmuudella sanoa onko se esihistoriallinen rakennelma vai hiekkakuopasta raivattuja kiviä. Kivet ovat sammalen peittämiä. |
| metsakeskus.409010048 |
287 |
Lappfjärd-Mossatået |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
221420.37600000 |
6909600.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010048 |
Kohde sijaitsee Bergåsenin pohjoisreunalla, Dagsmarkista ja Lapväärtinjoesta n. 2 km etelään. Maasto viettää hyvin loivasti pohjoiseen. Maaperä on hiekkaista moreenia ja kasvillisuus on tiheää kuusivaltaista sekametsää. Röykkiöt sijaitsevat asuinpaikan itäpuolisella kalliolla Bymossenin lounaisreunassa. Asuinpaikan arvellaan ulottuvan kallion ja Risåsenin hiekkakuoppien väliselle alueelle. Alueen laajuus on noin 400 x 300 metriä.
Kohdetta n. luoteis-kaakko suunnassa halkovalta metsäautotieltä ja sen ojanleikkauksista on tehty löytöjä parinkymmenen metrin matkalta. Kohteen leveys on luultavasti jopa parisataa metriä sillä n. 150 metrin päässä länteen olevasta hiekanoton koekuopasta on myös löytöjä. Röykkiöt sijaitsevat viereisen kallioharjanteen länsireunassa ketjussa. Röykkiöitä on yhteensä 6 kpl ja ne ovat 3-4 metriä pitkiä ja pari metriä leveitä. Röykköt ovat matalia, sammalen ja jäkälän peittämiä.
Vuoden 2008 tarkastuksessa Risåsenin hiekkakuopan itäreunalta löytyi maanpinnalta kivitaltta KM 37395 ja paikalla oli näkyvissä paljon kvartsia. Hiekakkuopan reunalla, osin jo hajonneena oli myös samantapainen pitkänomainen kivikasa kuin viereisessä Lappfjärd-Risåsen N muinaisjäännöskohteessa. Taltan löytöpaikan koordinaatit ovat p=6912472, i=3221195 ja kiviröykkiön päädyt p=6912506, i= 3221198 ja p= 6912516, i= 3221188. Röykkiöstä ei voi varmuudella sanoa onko se esihistoriallinen rakennelma vai hiekkakuopasta raivattuja kiviä. Kivet ovat sammalen peittämiä. |
| metsakeskus.409010048 |
287 |
Lappfjärd-Mossatået |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221420.37600000 |
6909600.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010048 |
Kohde sijaitsee Bergåsenin pohjoisreunalla, Dagsmarkista ja Lapväärtinjoesta n. 2 km etelään. Maasto viettää hyvin loivasti pohjoiseen. Maaperä on hiekkaista moreenia ja kasvillisuus on tiheää kuusivaltaista sekametsää. Röykkiöt sijaitsevat asuinpaikan itäpuolisella kalliolla Bymossenin lounaisreunassa. Asuinpaikan arvellaan ulottuvan kallion ja Risåsenin hiekkakuoppien väliselle alueelle. Alueen laajuus on noin 400 x 300 metriä.
Kohdetta n. luoteis-kaakko suunnassa halkovalta metsäautotieltä ja sen ojanleikkauksista on tehty löytöjä parinkymmenen metrin matkalta. Kohteen leveys on luultavasti jopa parisataa metriä sillä n. 150 metrin päässä länteen olevasta hiekanoton koekuopasta on myös löytöjä. Röykkiöt sijaitsevat viereisen kallioharjanteen länsireunassa ketjussa. Röykkiöitä on yhteensä 6 kpl ja ne ovat 3-4 metriä pitkiä ja pari metriä leveitä. Röykköt ovat matalia, sammalen ja jäkälän peittämiä.
Vuoden 2008 tarkastuksessa Risåsenin hiekkakuopan itäreunalta löytyi maanpinnalta kivitaltta KM 37395 ja paikalla oli näkyvissä paljon kvartsia. Hiekakkuopan reunalla, osin jo hajonneena oli myös samantapainen pitkänomainen kivikasa kuin viereisessä Lappfjärd-Risåsen N muinaisjäännöskohteessa. Taltan löytöpaikan koordinaatit ovat p=6912472, i=3221195 ja kiviröykkiön päädyt p=6912506, i= 3221198 ja p= 6912516, i= 3221188. Röykkiöstä ei voi varmuudella sanoa onko se esihistoriallinen rakennelma vai hiekkakuopasta raivattuja kiviä. Kivet ovat sammalen peittämiä. |
| metsakeskus.409010049 |
287 |
Lappfjärd-Träskända |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
221796.25100000 |
6903919.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010049 |
Kohde sijaitsee Korsbäckin Kärjenkosken kosken kylien välissä Kärjenjoesta n. 250 metriä itään, länteen päin viettävällä pellolla ja mahdollisesti sen itäpuoleisessa metsässä. Maaperä on hiekkaa. Joki tekee paikalla jyrkän mutkan. Joen ja pellon välissä kulkee tie. Asuinpaikka on tien itäpuolisessa pellossa tien ja metsän välissä.
Kohde on laaja kivikautinen asuinpaikka. Löytöjä on n. 600 metrin matkalla 40 metrin korkeuskäyrän tuntumassa. On mahdollista että osa asuinpaikkaa on säilynyt pellon itäpuoleisessa metsässä. Korkeutensa puolesta asuinpaikka kuuluu Kiukaisten kulttuurin aikaan. Vuoden 2006 inventoinnissa kvartseja havaittiin erityisesti kohteen eteläpäässä olevan ladon tuntumassa.
Vuonna 2008 koekuopitettiin asuinpaikan itäpäässä metsässä voimajohtolinjan molemmin puolin. Asuinpaikka ei näytä ulottuvan metsään johtolinjalle, mutta kylläkin hyvin lähelle sitä lännessä, ainakin ladolle asti. Näyttää siltä, että parhain tasaisin hiekka-alue on raivattu pelloksi ja asuinpaikka osuu suurin piirtein samalle alueelle. Metsän puolella maaperä oli hyvin kivistä. |
| metsakeskus.409010050 |
287 |
Karijoen Susiluola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
223471.50900000 |
6919337.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010050 |
Kristiinankaupungin Susivuoren pohjoisosassa sijaitsevassa Susiluolassa on merkkejä ihmisen oleskelusta alueella jo ennen viimeisintä jääkautta, todennäköisesti ns. Eem-interglasiaalin ajalta noin 115 - 130 000 vuotta sitten. Susiluola on vaakarako peruskalliossa ja se on täyttynyt maa-aineksella. Susiluolan tutkimuksissa on saatu selville, että luolan maakerroksista osa on peräisin viime jääkautta edeltävältä ajalta ja niihin liittyy jäänteitä ihmisen toiminnasta. Kyseessä ovat ensimmäiset Pohjoismaiden alueelta löydetyt todisteet em. ikäisestä asutuksesta. Luolasta on löydetty kiviesineistöä, joka on sijoitettu keski-paleoliittiseen Mousterien-teknokompleksiin kuuluvaksi. Ihmisen jäänteitä luolasta ei ole löydetty, mutta tuohon aikaan Eurooppaa asuttivat Neandertalin ihmiset, joihin myös Susiluolan väestön on täytynyt kuulua.
Susiluolassa on tehty tutkimuksia vuosina 1997-2000 ja 2003-2006. |
| metsakeskus.409010051 |
287 |
Lappfjärd-Lillsjö 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
223640.48400000 |
6909705.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010051 |
Kohde sijaitsee Lillsjössä, Dagsmarkista n. 2,5 km kaakkoon. Asuinpaikka on länteen päin, n. 100 metrin päässä virtaavaa Lillåta kohti viettävällä pellolla. Kohteen itäpuolitse kulkee Dagsmarkiin johtava tie, on mahdollista, että osa asuinpaikkaa jatkuu vielä tien itäpuoleiseen metsään.
Löytöjä on pellolta tien molemmin puolin. Asuinpaikalta alkaa pitkä etelään päin ulottuva ketju löytö- ja asuinpaikkoja Lillån itäpuolella. Merijärven eli Storsjön kuivattu järvi, entinen merenlahti, on aikoinaan merkittävä kivikauden lopun ja pronssikauden vaihteen asutuskeskittymä. Erityisesti alueella on Kiukaisten kulttuuriin kuuluvia asuinpaikkoja johon tämäkin kohde kuuluu.
|
| metsakeskus.409010052 |
287 |
Lappfjärd-Storliden/Isokorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222927.74100000 |
6916092.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010052 |
Kohde sijaitsee n. 4 km Dagsmarkista pohjoiseen, Pyhävuoren kaakkoispuolella, Isokorvessa. Asuinpaikka on itään päin, kohti n. 2 km päässä olevaa Karijoen uomaa, viettävällä rinteellä. Osa asuinpaikasta on pellolla, suurin osa on metsässä. Kohteen alueella ovat Pirhosen ja Korpelan tilojen rakennukset. Kohteen länsireunassa kulkee metsäautotie. Maaperä sekametsässä on moreenia, mutta se muuttuu alempana hiekkaisemmaksi ja savisemmaksi.
Arkeologian harrastaja Bertil Huhtala on poiminut kvartsia yllä mainitun metsätien uralta ja sen viereen tehdystä koepistosta n. 60 m mpy tuntumasta. Löytöjä on myös alempaa n. 48 metrin korkeudelta Pirhosen ja Korpelan tilojen viereisiltä pelloilta.
|
| metsakeskus.409010055 |
287 |
Lappfjärd-Sandviken-Eskola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
221985.15800000 |
6907679.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010055 |
Kohde sijaitsee Lapväärtin Korsbäckissä, kuivattujen järvien Lillsjön ja Storsjön/Merijärvi muodostamien viljelysaukeiden välisellä Sandviken-nimisellä moreeniharjanteella, Lillån joesta n 500 m pohjoisluoteeseen, Sågkvarnsbackenin pohjoispuolella.
Maantien ja siihen rajautuvien tonttimaiden itäpuolella , rakennusten itä/alapuolisen peltorinteen yläosassa, hienohiekkaisella peltomaalla on kvartsia pellon pinnalla runsaasti. Paikalta lisäksi kaksi taltan katkelmaa. Runsaat 600 m itökoilliseen , Lillån ja viljelysaukean muodostaman laakson vastarannalla on Langängenin asuinpaikka (Kristiinankaupunki/Lapväärtti 28).
|
| metsakeskus.409010056 |
287 |
Lappfjärd-Stugmossen B |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218895.39800000 |
6906218.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010056 |
Kohde sijaitsee Stugmossenin suoalueen itälaidalla kulkevasta metsäautotiestä n. 300 metriä itään. Röykkiöt on kasattu kallioharjanteelle. Aluskasvillisuus on jäkälää ja varpua, metsä on harvaa männikköä.
Röykkiö 1 on kooltaan n. 3x4x0,5 m. Se on koottu kallionyppylälle, kallionkolon päälle. Röykkiötä on pengottu. Röykkiö 2 on edellisestä 120 metriä koilliseen. Se on myös kasattu kallionyppylän päälle ja hajotettu n. 3 metrin alalle. Röykkiö 3 on röykkiöstä 1 n. 30 m etelään. Röykkiö on hakkuualueen laidassa. Se on halkaisijaltaan n. 4 metriä ja korkeus on puolisen metriä. Ilmeisesti hakkuutöiden yhteydessä röykkiön läpi on ajettu koneella ja se on hieman vaurioitunut laidoistaan.
|
| metsakeskus.409010057 |
287 |
Lappfjärd-Stugmossen 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217796.84600000 |
6906207.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010057 |
Kohde sijaitsee Stugmossenin lounaispuolella olevan Sarabergenin kallioharjanteen
pohjoisreunassa.
Röykkiö on ladottu kallionpäälle, se on kooltaan n. 3x5x0,4 m ja sammalen peittämä.
|
| metsakeskus.409010062 |
287 |
Lappfjärd-Åbackberget 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218176.63500000 |
6918590.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.409010062 |
Kohde sijaitsee Åbackbergetin kallioalueella Lapväärtti-Karijoki tien pohjoispuolella. Maasto on moreenipohjaista mäntykangasta, jota täplittävät kallioharjanteet.
Kohteessa on kaikkiaan kahdeksan röykkiötä ketjussa kallioharjanteen länsilaidalla. Röykkiöitten halkaisija on yleensä 6-12 metriin, korkeutta on parhaimmillaan pari metriä Kyseessä on siis varsin edustava röykkiöryhmä. Tarkemmat röykkiöiden kuvaukset löytyvät inventointikertomuksista (ks. 1977 ja 2014). |
| metsakeskus.410010001 |
410 |
Torikka Uusipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442552.42500000 |
6930654.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010001 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vatianjärven itärannalla, Sammalislahden pohjoispuolella olevan kuivuneen lahdenpoukaman länsirinteellä, Torikan talon ja Rimpilän talon välisellä peltoaukealla. Maaperä paikalla on osittain hiekkaa, osittain hiesua. Paikka on vesireitin itäranta. Paikalta ei ole varmasti todettu asuinpaikkaa, joten kyseessä voi olla myös kätkölöytö.
Paikalta on löydetty useita kiviesinetä, tuura, useita kourutalttoja ja niiden teelmiä, tasataltta sekä reikäkivi. |
| metsakeskus.410010002 |
410 |
Pedonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
441992.64900000 |
6931973.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010002 |
Kohde sijaitsee Haapavatian kylässä Laukaa - Suolahti tiestä noin 100 itään.
Maasto on harjun tasaista kohtaa harjusupan lounaispuolella. Paikalla on ainakin yksi sammaloitunut röykkiö, jonka halkaisija on 3 - 4 m. Kyseessä on mahdollisesti metallikautinen lapinraunio. |
| metsakeskus.410010003 |
410 |
Oitinlampi |
10002 |
12013 |
13126 |
11002 |
27000 |
445171.39900000 |
6925116.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010003 |
Kivi sijaitsee Oitinlammen pohjoisrannalla, kesämökin piha-puutarha-alueella.
Paikalla on pieni maakivi, jossa on kalaa muistuttava hakkaus sekä muitakin uurteita, jotka ovat todennäköisesti luonnonmuodostumia. |
| metsakeskus.410010004 |
410 |
Saraakallio I ja II |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
448190.19700000 |
6921098.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010004 |
Paikka on louhikkoinen, pysty kallioseinä Saraaveden itärannalla, Laukaan kirkonkylää vastapäätä. Saraakallion edessä yhtyvät kaakosta tulevan Rautalammin reitin ja pohjoisesta tulevan Viitasaaren ja Saarijärven reittien vedet.
Saraakallio I pääseinämässä on runsaasti eri korkeuksilla punavärillä tehtyjä kuvioita, kuten eri tyyppisiä veneitä, hirviä, tikku-ukkoja, kämmenen kuvia ja määrittelemättömiä eläinkuvioita, pystyjä ja vaakasuoria siksak -viivoja. Kuvioissa punavärin sävyt ja kuvaamistavat vaihtelevat. Kuvioita on laajalla alueella, ja niistä alimmat ovat noin 5 m ja ylimmät noin 16,8 m vedenpinnasta. Eri tyyleistä ja kuvien sijainnista päätellen maalauksia on tehty pitkän ajan kuluessa.
Saraakallio II sijaitsee noin 230 m kaakkoon I seinämästä, metsän sisällä, ja siinä on vain muutamia kuvia pienellä alueella.
Seinämä II on noin 230 m seinämästä I kaakkoon ja noin 40 m rannasta. Siinä on vain muutamia vaikeasti tulkittavia kuvioita pienellä alueella.
Alueen kallioseinämissä on lisäksi runsaasti veden huuhtomia kohtia ja rapautuneita pintoja, joista kuviot ovat ilmeisesti tuhoutuneet. |
| metsakeskus.410010004 |
410 |
Saraakallio I ja II |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
448190.19700000 |
6921098.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010004 |
Paikka on louhikkoinen, pysty kallioseinä Saraaveden itärannalla, Laukaan kirkonkylää vastapäätä. Saraakallion edessä yhtyvät kaakosta tulevan Rautalammin reitin ja pohjoisesta tulevan Viitasaaren ja Saarijärven reittien vedet.
Saraakallio I pääseinämässä on runsaasti eri korkeuksilla punavärillä tehtyjä kuvioita, kuten eri tyyppisiä veneitä, hirviä, tikku-ukkoja, kämmenen kuvia ja määrittelemättömiä eläinkuvioita, pystyjä ja vaakasuoria siksak -viivoja. Kuvioissa punavärin sävyt ja kuvaamistavat vaihtelevat. Kuvioita on laajalla alueella, ja niistä alimmat ovat noin 5 m ja ylimmät noin 16,8 m vedenpinnasta. Eri tyyleistä ja kuvien sijainnista päätellen maalauksia on tehty pitkän ajan kuluessa.
Saraakallio II sijaitsee noin 230 m kaakkoon I seinämästä, metsän sisällä, ja siinä on vain muutamia kuvia pienellä alueella.
Seinämä II on noin 230 m seinämästä I kaakkoon ja noin 40 m rannasta. Siinä on vain muutamia vaikeasti tulkittavia kuvioita pienellä alueella.
Alueen kallioseinämissä on lisäksi runsaasti veden huuhtomia kohtia ja rapautuneita pintoja, joista kuviot ovat ilmeisesti tuhoutuneet. |
| metsakeskus.410010005 |
410 |
Kuusaa Oitinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
445036.52000000 |
6925325.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Laukaasta Kuusankoskelle vievästä tiestä 100 m länteen ja 400 m lounaaseen Kuusaankoskesta.
Paikka on rinteessä, kivikkoisella laidun- ja puutarhamaalla. Asuinpiakan laajuus ei ole tiedossa. Osa mahdollisesti tuhoutunut?
Paikalta on löydetty saviastianpala, kvartsi-iskos ja palaneen luunsiru.
Alkuperäinen koordinaattien mukainen paikka tuhoutunut maankäytön seurauksena. Koordinaattipiste siirretty 16.11.2010 muinaisjäännöksen pellolle rajattuun toiseen alueeseen. Alkuperäinen löytöpaikka siirretty luokkaan 3. Pellolla oleva alue pysyy edelleen luokassa 2. |
| metsakeskus.410010006 |
410 |
Kirkkoranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
446597.00000000 |
6920754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010006 |
Paikka sijaitsee Kirkonmäen kaakkoisrinteellä, Saraaveteen viettävän pitkän hiekka-, hiesupitoisen peltorinteen yläosassa, osin kanttorilan ja vanhan pappilan vieressä, osin niiden välissä.
Pellosta on löytynyt kiviesine ja inventoinnissa kvartsia. Paikalla suoritettiin
koekaivaus vuonna 1999 asuntomessuhankeen vuoksi, jatkokaivaus vuonna 2000.
Asuinpaikan pääosa on tuhoutunut viljelyssa ja rakennustöissä jo ennen sen löytymistä, ja tutkimuksissa siitä todettiin vain rippeitä. Löytöinä saatiin talteen vain hiukan kampakeramiikkaa, kvartsia ja kiviesineiden paloja. Tutkimukset pellon osalta ovat riittävät.
Aluerajausta muutettu 21.3.2012 supistamalla rajausta. Alueesta poistettu putki- ja johtokaivantojen sekä parkkialueen ja kulkuväylien täysin tuhoamaa aluetta. |
| metsakeskus.410010007 |
410 |
Riikola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439203.79200000 |
6926665.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010007 |
Kolme kiviesinettä, kaksi kaksoistalttaa ja tasataltta on löydetty Riikolan talon alueelta.
Talo sijaitsee Peurunkajärven pohjoisrannalla. Yhden esineen löytötiedoissa on löytöpaikkana läheltä Peurungan järveä. Noin 100 m järvestä on rantatöyräs. Sen alapuolelta on peltotöissä noussut pintaan palaneita kiviä ja maaperä on tummenpaa kuin muualla pellolla. Tätä aluetta on pidetty mahdollisena asuinpaikkana. |
| metsakeskus.410010008 |
410 |
Ranila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438733.97500000 |
6928305.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010008 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Valkeisenjärven läntisimmän poukaman eteläpuolella, noin 100 m Laukaan kirkolta Vatiaan vievän tien luoteispuolella.
Paikalla on rantatöyräitä. Poikkikirveen löytöpaikka on pellon halki kulkevan kärrytien pohjoisreunassa. Samassa paikassa oli ollut myös palaneita ja nokeentuneita. |
| metsakeskus.410010009 |
410 |
Simuna 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457776.36100000 |
6917399.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010009 |
Paikka sijaitsee Leivonveden Pohjoislahteen työntyvän Simunanniemen länsirannalla, Simunankoskesta koilliseen ja Simunan talosta noin 120 m länsilounaaseen.
Paikka on etelään viettävää rinnepeltoa. Asuinpaikan laajuus on selvittämättä. Niemen länsi- ja etelärannat saattavat kokonaisuudessaan olla kivikautista asuinpaikkaa, sillä tästä asuinpaikasta kaakkoon sijaitsee toinen asuinpaikka. Simunanniemeltä on myös jo varhain löydetty reikäkiven puolikas (KM 2029:58). |
| metsakeskus.410010010 |
410 |
Simuna 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457986.27600000 |
6917239.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Leivonveden Pohjoislahteen työntyvän Simunanniemen länsirannalla, Simunankoskesta koilliseen ja Simunan talosta noin 210 m eteläkaakkoon.
Paikka on länteen viettävää rinnepeltoa. Asuinpaikan laajuus on selvittämättä. Niemen länsi- ja etelärannat saattavat kokonaisuudessaan olla kivikautista asuinpaikkaa, sillä tästä asuinpaikasta luoteeseen sijaitsee toinen asuinpaikka. Simunanniemeltä on myös jo varhain löydetty reikäkiven puolikas (KM 2029:58). |
| metsakeskus.410010011 |
410 |
Simuna 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
458116.22500000 |
6917159.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010011 |
Röykkiö sijaitsee Leivonveden Pohjoislahteen työntyvän Simunanniemen eteläkärjessä.
Aivan pellon vieressä, noin 20 m pellonreunasta, loivalla rinteellä, on rivissä kolme siistiä ja pyöreätä röykkiötä. Ne on kasattu suurten maakivien ympärille, ja niiden halkaisijat ovat 2 ja 4 m sekä korkeudet 0,5 - 0,6 m. Niitä peittää sammal ja ruoho. Kyseessä lienevät peltorauniot, vaikka metallikautisten hautojen mahdollisuukin on olemassa, sillä lähistöltä, jostain Simunankosken koillispuolelta, on löydetty Seiman tyypin pronssikirves (KM 10551). |
| metsakeskus.410010012 |
410 |
Äijälä/Saarela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452148.55700000 |
6933653.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Äijälänlahden pohjukassa, niemen tyvessä, kaakkoon viettävällä jyrkähköllä pellolla.
Paikalta on löydetty vuonna 1887 kaksoistaltta. Vuoden 1985 inventoinnissa on Saarelan talon kaakkoispuoliselta pellolta löydetty kvartsia ja palaneen luun siru. |
| metsakeskus.410010013 |
410 |
Lankaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
459125.80300000 |
6920408.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Kynsiveden länsirannalla, Lankaniemen talosta 200 m etelälounaaseen, Pirttilahteen viettävällä rinteellä, viljelysmaalla.
Paikka on muinainen vuonon suu.
Talon maalta on aikoinaan löydetty tasataltta, jonka tarkempi löytöpaikka on tuntematon. Vuoden 1985 inventoinnissa edellä mainitulta pellolta löydettiin kvartsi-iskoksia. Yksi kvartsi-iskos löytyi edellä mainitusta paikasta 100 m pohjoiseen, Lankavuonon lahdekkeen törmältä ja kaksi kvartsia ensin mainitusta paikasta 100 m kaakkoon. |
| metsakeskus.410010014 |
410 |
Uusi-Hovila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432176.60900000 |
6928635.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010014 |
Paikka sijaitsee lähellä Laukkaan ja Äänekosken välistä rajaa, 200 - 500 m Vt:ltä 4 itään, Iso-Hirvanen-nimisen järven pohjoispäässä, Hovilanjoesta länteen ja pohjoiseen, Hovilan ja Uusi-Hovilan tilojen mailla.
Löytöjä alueelta on ainakin 300 m:n matkalta, kolmesta kohdasta pitkin järven pohjoispään järveä kohti viettäviltä pelloilta (suurimmaksi osaksi Uusi-Hovilan maita) ja Hovilan talon etelä- ja kaakkoispuolelta, pihapiiristä ja kohti Hovilanjokea viettävältä pellolta.
Lännessä löydöt ulottuvat ainakin koordinaatteihin p=6931680, i=3432150 saakka. |
| metsakeskus.410010015 |
410 |
Vierula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431866.76600000 |
6921837.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Alasenjärven eli Vehniänjärven etelärannalla, vanhalla rantatörmällä, Vierulan talosta 100 m pohjoiseen.
Paikka on pohjoiseen viettävällä pellolla. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Tarkka laajuus ja säilymisaste ovat tuntemattomat.
Vehniän puulusikan KM 6321 löytöpaikka Kurkisuolla on noin 500 m paikalta lounaaseen. |
| metsakeskus.410010016 |
410 |
Markkula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463594.06300000 |
6905904.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso-Kaihlasen länsirannalla, itärinteellä olevalla hiekkapellolla.
Löydöt, kvartsi-iskokset, mahdollinen -esine sekä palaneet luut on poimittu kahdesta paikasta. Toinen löytöpaikka on Markkulan talosta 340 m pohjoiskoilliseen ja toinen päärakennuksen koillispuolella. |
| metsakeskus.410010017 |
410 |
Vanhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452348.57700000 |
6908953.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Lievestuoreenjärven länsirannalla olevan Puttolanlahden ja Puttolanlammen välisellä kannaksella, Vanhalan talosta 150 - 190 m etelään.
Vanhalan tilan maalta, kynnöspellosta, on löydetty 1980-luvun inventoinnissa kvartsia kahdesta löytökohdasta, jotka ovat noin 40 m päässä toisistaan. Vuoden 2010 inventoinnissa paikalta ei tehty uusia muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja, koska paikka metsittynyt eikä sinne tehty koekuoppia. |
| metsakeskus.410010018 |
410 |
Lummelahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453198.24700000 |
6906603.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Lievestuoreenjärven länsirannalla olevasta Puttolanlahdesta etelään pistävän Lummelahden eteläpohjukasta noin 500 m länteen, Haukilammesta noin 200 m luoteeseen ja Lummalahden talosta noin 450 m etelään. Löytöpaikka on etelään viettävällä pellolla, pienen hiekkakuopan vieressä.
Inventointilöydöt 1980-luvulla paikalta olivat kvartsi-iskoksia, mutta aikaisemmin sieltä oli löydetty kivikirves. Vuoden 2010 inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja muinaisjäännöksestä, koska alue oli umpeen kasvanutta. |
| metsakeskus.410010019 |
410 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450799.16500000 |
6918279.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010019 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Heikkilän talosta 420 m etelälounaaseen, hiekkakuopan vieressä, itään, kohti Tarvaalanvirtaa viettävällä pellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskos ja toisaalta alueelta on kivikirves. |
| metsakeskus.410010020 |
410 |
Hartikka |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
451748.78300000 |
6917729.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010020 |
Asuinpaikka ja kalmisto sijaitsee Tarvaalanvirran eteläpuolella, Kuusveden lasku-uoman rannalla, Kuusveden ja Lievestuoreenjärvestä tulevan Sahijoen yhtymäkohdassa, moreeniharjun keskikohdalla olevalla niemekkeellä, sen pohjois-, itä- ja etelä-lounaisrinteillä.
Harjanteen itäpäässä, mäntyvaltaisessa kangasmetsässä on laaja asuinpaikka ja punamultahautakalmisto (vähintään 15 hautaa todettu, niistä on tutkittu seitsemän kokonaan tai osaksi, vuosina 1987-1991). Keskellä aluetta oleva hiekkakuoppa on tuhonnut sekä asuinpaikkaa että kalmistoa. Niemekkeen kaakkoiskärjessä erottuu ainakin kaksi selvää laakeaa asumuspainannetta, kolmas on niemekkeen eteläreunalla, kalmistoalueen alapuolella.
Asuinpaikan laajuuden määrittämiseksi tehty koekaivauksia 1987-1993.
Asuinpaikan ja kalmiston ja niiden suoja-alueen rajat on 1996/17.6. vahvistettu Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä.
Paikalle pystytetty vuonna 2000 Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.410010020 |
410 |
Hartikka |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
451748.78300000 |
6917729.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010020 |
Asuinpaikka ja kalmisto sijaitsee Tarvaalanvirran eteläpuolella, Kuusveden lasku-uoman rannalla, Kuusveden ja Lievestuoreenjärvestä tulevan Sahijoen yhtymäkohdassa, moreeniharjun keskikohdalla olevalla niemekkeellä, sen pohjois-, itä- ja etelä-lounaisrinteillä.
Harjanteen itäpäässä, mäntyvaltaisessa kangasmetsässä on laaja asuinpaikka ja punamultahautakalmisto (vähintään 15 hautaa todettu, niistä on tutkittu seitsemän kokonaan tai osaksi, vuosina 1987-1991). Keskellä aluetta oleva hiekkakuoppa on tuhonnut sekä asuinpaikkaa että kalmistoa. Niemekkeen kaakkoiskärjessä erottuu ainakin kaksi selvää laakeaa asumuspainannetta, kolmas on niemekkeen eteläreunalla, kalmistoalueen alapuolella.
Asuinpaikan laajuuden määrittämiseksi tehty koekaivauksia 1987-1993.
Asuinpaikan ja kalmiston ja niiden suoja-alueen rajat on 1996/17.6. vahvistettu Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä.
Paikalle pystytetty vuonna 2000 Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.410010021 |
410 |
Savola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450809.16200000 |
6917739.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Tarvaalanvirran pohjoisrannalla, Tarvaalankoskea kohti pistävän Koskenniemen pellolla, Savolan talosta 320 m eteläkaakkoon. Paikka on kalliopaljastuman lounaispuolella.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Läheltä myös historialliseen asutukseen viittaavia metallinetsintälöytöjä. |
| metsakeskus.410010021 |
410 |
Savola |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
450809.16200000 |
6917739.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Tarvaalanvirran pohjoisrannalla, Tarvaalankoskea kohti pistävän Koskenniemen pellolla, Savolan talosta 320 m eteläkaakkoon. Paikka on kalliopaljastuman lounaispuolella.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Läheltä myös historialliseen asutukseen viittaavia metallinetsintälöytöjä. |
| metsakeskus.410010024 |
410 |
Harjukangas A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
449169.86400000 |
6906583.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Laukaa-Lievestuore tien varressa molemmin puolin, Vt:n 9 risteyksestä noin 6 km luoteeseen, Mattilan kesäsiirtolan risteyksestä 300 m pohjoiseen, suurten hiekkakuoppien kohdalla Savion Harjunkankaalla.
Vuoden 1986 inventointilöydöt ja havainnot ovat pohjoisimpien kuoppien reunoista, ja vuonna 1995 tien länsipuolella olevan kuopan itäreunasta oli löytynyt saviastianpaloja. Kun hiekkaakuoppaa on maisemoitu ja loivennettu, on löytöjä tullut esiin. Paikalla on ollut myös liesien jäännöksiä, ja sieltä on löydetty myös reikäkiven katkelma. Laajoista hiekkakuopista huolimatta ehjääkin asuinpaikka-aluetta on jäljellä. Vuoden 2010 inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja asuinpaikalta tai sen lähiympäristöstä. |
| metsakeskus.410010025 |
410 |
Kapeenharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440693.16300000 |
6933063.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010025 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee vesistöjen, Kapeenlahden ja Kapeenlammen väliin jäävän, lounaaseen pistävän harjun kaakkoisrinteessä, kangasmaastossa.
Paikalta on kvartsiesine. |
| metsakeskus.410010026 |
410 |
Finninniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442032.66900000 |
6923856.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Peurunkajärven ranalla, Jaavanlahteen laskevalla peltorinteellä, Finninniemen koillisrannalla.
Kvartsi-iskoksia on löydetty Finnin ja Rantafinnin tilojen rajamailta.
Lähistöltä löydetty kivitaltta KM 10395:2.
Peurankajärveä on laskettu historiallisena aikana noin 2 m. |
| metsakeskus.410010027 |
410 |
Kovikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444671.60900000 |
6921947.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Laukaan asemalta 450 m pohjoiskoilliseen, radasta 200 m itään, Kovikon talosta 300 m länteen, viljelysmaalla, lounaaseen viettävällä pellolla.
Paikka on muinaisen salmen rannalla. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Mahdollisesti asuinpaikka jatkuu kvartsien löytöpaikasta luoteeseen. |
| metsakeskus.410010028 |
410 |
Tervaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458705.98900000 |
6917099.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Leivonveden itärannalla, Tervaniemen talon lounaispuolella etelään viettävällä viljelysmaalla. Paikalla on muinainen ranta.
Löydöt paikalta ovat kvartsikärki ja -iskoksia. Asuinpaikka jatkunee talon puutarhaan, kvartsien löytöpaikan länsipuolelle. |
| metsakeskus.410010029 |
410 |
Saunalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454597.62700000 |
6920218.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuusveden itärannalla, Aittokankaan kupeessa, Sääskiniemen kartanosta 220 m pohjoiseen, lounaisrinteellä olevalla viljelysmaalla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.410010030 |
410 |
Vehniä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
432206.62600000 |
6922447.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010030 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee viljelysmaalla, Alasenjärven koillisrannalla, valtatien 4 länsipuolella. Löytöjä on kahdesta kohdasta: ovat taltan katkelma ja kvartsi-iskoksia. On mahdollista, että asuinpaikkakerrokset ovat sekoittuneet peltotöissä.
Vehniän kartanon mailta on useampia vanhoja kiviesinelöytöjä: piitikari, kaksoistaltta, tasataltta, joiden löytötiedot eivät mahdollista tarkkaa paikallistusta.
Vuoden 2014 koekaivauksissa Vehniän itäiseltä osa-alueelta ei löydetty mitään
kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Vuoden 1987 tarkastuksessa alueelta löydetty taltan katkelma näyttäisi olevan irtolöytö ja itse kivikautinen asuinpaikka sijaitsee lännempänä Alasenjärven rantapellolla. Tutkimusten aikana havainnointiolosuhteet olivat hyvät. |
| metsakeskus.410010031 |
410 |
Ahonlaita |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451189.01300000 |
6917319.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Tarvaalankosken alapuolella, Tarvaalanvirran etelärannalla, kesämökin piha- ja puutarhamaalla.
Paikka on luoteis-länsirinne, ja maaperä on hiekkamultaa.
Mökin erillistä maakellaria rakennettaessa on löytynyt tulisija. Löydöt paikalta ovat kiviesineen teelmän katkelma ja kvartsi-iskoksia.
|
| metsakeskus.410010032 |
410 |
Kynsivesi Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
460905.08100000 |
6922397.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010032 |
Kohde on Kynsiveden pieni saari lähellä Hankasalmen rajaa. Saaren hiekkamoreenimaassa on useita pitkänomaisia hautapainanteita. Paikallisilla on perimätietoa niihin haudatuista vainajista ja luista. |
| metsakeskus.410010033 |
410 |
Himma |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
431706.81400000 |
6924806.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010033 |
Paikka sijaitsee välittömästi valtatiestä 4 länteen ja Iso-Hirvanen -nimisestä järvestä 150 - 500 m länsilounaaseen, Jokihaaraan johtavan tien varressa harjulla, joka on osittain teiden ja hiekkakuoppien rikkomaa.
Paikalla on noin parisataa metriä pitkällä ja 30 m leveällä alueella on ainakin 27 hyvin säilynyttä ja selvää pyyntikuoppaa. Lisäksi ympäristössä on joukko epämääräisempiä kuoppia, joita ei ole kartoitettu. Paikalla on vuonna 1997 kaadettu metsää. Kuopat eivät ole vahingoittuneet, mutta ovat osin risujen ja oksien peitossa.
Harju on Vehniän reitin vedenjakaja, mutta välittömästi vt:n 4 itäpuolelta, samalta harjulta ei ole löydetty lisää pyyntikuoppia. Niitä on lisää vasta harjanteen itäpäässä Nuottimäessä, jossa on myös kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.410010034 |
410 |
Kirkkoniemi A |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
451270.00000000 |
6918500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010034 |
Tarvaalanvirran niskassa on vesistöön pistävän pohjois-eteläsuuntainen harju (pääosaksi luonnonhoitometsää). Noin 600 m matkalla Kirkkoniemen pohjoiskärjestä Hartikan kirkonpaikalle sijaitsee 16 kuoppaa/kuopannetta joiden koko vaihtelee 1,5 -2 mertin välillä ja joiden ympärillä on havaiitavissa kehävalli. Paikkakunnalla ne yhdistetään kirkon paikkaan ja niitä pidetään hautoina mutta arkeologisissa inventoinnissa ne on koepistoin todettu ilmeisesti pyyntikuopiksi, jotka muodostavat pyyntikuoppaketjun harjun laella. Rakenne liittynee läheiseen Hartikan kivikautiseen asuinpaikkaan. Vuoden 2019 inventoinnissa kuopat paikannettiin.
Kohteeseen kuuluu myös pyyntikuoppaa muistuttava matala ja laakea hiilimiilu, joka sijaitsee hiekkatien välittömässä läheisyydessä sen itäpuolella ja kirkkomaan eteläpuolella. Kuopan pohjoispuolella kulkee metsäautotie. Kuoppa on halkaisijaltaan 7,5 metriä, josta 1,5 – 2 metriä vallia. Kuoppa todettiin hiilimiiluksi sen pohjaan tehdyn koekuopan perusteella. |
| metsakeskus.410010035 |
410 |
Kirkkoniemi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
451248.97500000 |
6918819.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuusveden eteläosassa, Kirkkoniemen kärjessä, Metsähallituksen ylläpitämän retkeilypaikan alapuolella rantatörmässä.
Alue on hiekkakangasta, jossa kiviä. Löydöt (luuta, likamaata) törmästä, polun kuluttamalta maanpinnalta.
Paikalla on ilmeisesti esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.410010036 |
410 |
Kapeenharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440643.18900000 |
6933153.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010036 |
Paikka on Vatianjärven pohjoispäässä, Kapeenharjun länsiosassa, Suomen sodan muistomerkistä n. 80 m pohjoiseen, Äänekosken rajalta n. 102 m itään.
Kapeenharjun länsirinteessä, kangasmaatossa muinaisella niemekkeellä, jonka suuruus n 20 x 40 m, nykyään pieni tasanne. Löydöt koekuopista, joissa myös likamaata (n 20 cm vahva kerros) ja palaneita kiviä. Mahdollisesti samaa asuinpaikkaa kuin Kapeenharju 410010025. |
| metsakeskus.410010037 |
410 |
Siilokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
451828.75600000 |
6915980.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Lievestuoreenjärven pohjoispäässä, Tarvaalan koulusta noin 400 m eteläkaakkoon, hiekkakankaalla, joka viettää loivasti koilliseen ja itään, entisen pienkonekiitoradan ? länsipäässä.
Maaleikkauksesta on löydetty keramiikkaa (Ka I). Keramiikan löytöpaikasta 150 m itään, tien leikkauksesta on löytynyt yksi kvartsi-iskos.
Alueella ehjässä kangasmaastossa on useita selviä muinaisterasseja eri korkeuksilla. |
| metsakeskus.410010038 |
410 |
Vanhan kylämäen pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
449439.76000000 |
6905324.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010038 |
Paikka sijaitsee Leppäveden itäosassa, Mattilan kesäsiirtolasta noin 600 m eteläkaakkoon, välittömästi Savion vanhan kylätontin (Vanhapaikka) eteläpuolella pellolla.
Entisen kylämäen eteläpuolelta pellolta on löydetty 1990-luvulla kvartsia koordinaattien ilmoittamasta paikasta harjanteen kärjessä. Siitä noin 80 m pohjoiseen kylämäen kaakkoiskulmasta pellolta on löydetty myös asbestikeramiikkaa. Kyseessä on kivikautinen ja varhaismetallikautinen asuinpaikka historiallisen kylätontin kupeessa. |
| metsakeskus.410010039 |
410 |
Harjukangas B |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27000 |
449399.77500000 |
6906843.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010039 |
Paikka sijaitsee Savion Harjukankaan hiekkakuoppa-alueen koillisosassa, maatiestä hiekkakuopan poikki mökkitiietä noin 300 m koilliseen, raviharjoituspolun kohdalla ja laidoilla.
Kivikautinen löydötön punamultahauta on sijainnut hiekanottoalueen reunalla. Se tutkittiin vuonna 1996. Vuoden 2010 inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja paikalta tai sen lähiympäristöstä. Aluetta tutkittiin vain silmävaraisesti. |
| metsakeskus.410010040 |
410 |
Harjukangas C |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449339.79800000 |
6906903.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Lievestuore-Laukaa tien itäpuolella, Savion Harjukankaan hiekkakuoppa-alueen pohjoispuolella, raviharjoituspolun kohdalla ja ympärillä.
Paikka on hiekkarinnettä, jossa on selvä muinaistörmä noin 90 m korkeudella. Löydöt ovat radan pinnasta ja pientareilta törmän tuntumasta. Radan kaakkoisreunassa on jäännöksiä liedestä. Liedestä ylärinteeseen on harvakseltaan löytöjä noin 20 m matkalla, ja polun pohjoispuolella on pyöreä painanne (mahd. asumuspainanne). Muinaistörmän päällä on muitakin painanteita, joista ainakin osa lienee asumuspainanteita. Ravipolun molemmin puolin paikka on hyvin säilynyttä, mutta siitä noin 100 m lounaaseen on laaja pintaosastaan kuorittu hiekanottoalue (Harjukangas E). |
| metsakeskus.410010041 |
410 |
Harjukangas D |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
449355.00000000 |
6906414.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Saviolla, Lievestuore-Laukaa tietä 9-tien risteyksestä pohjoiseen noin 6 m, Mattilan kesäsiirtolan tienristeystä vastapäätä, noin 100-200 m risteyksestä. Paikka on hiekkakankaan kaakkoisreunaa ja törmän reuna.
Suuren hiekkakuopan reunat on maisemoitu ja loivennettu. Kuopan reunoilla on usean metrin kaistat, joilta käytännössä vain pintaturve on poistettu. Kuoritulta alueelta on kerätty löytöjä, mm. saviastianpaloja, ja havaittu liesiä. Tonttirajan tienoilla on tihein löytökohta (noin 10 x 20 m), mutta löytöjä on vielä noin 150 m luoteeseen paikalta, joka on maantieltä noin 30 m koilliseen.
Mahdollisesti suuret osat keskeistä asuinpaikkaa on vielä ehjinä, koska peltojen ja hiekkakuopan välillä on koskematonta aluetta. |
| metsakeskus.410010042 |
410 |
Majakaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448849.99300000 |
6906294.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Leppäveden itärannalla, länteen pistävän soraisen Majaniemen tyvellä, kangasmaalla, jossa on pyyntikuoppamaisia mahdollisia asumuspainanteita hiekkakankaalla. Koekuopista on löydetty selvää kulttuurikerrosta. Alueella on rantavalleja. Vuoden 2010 inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja muinaisjäännöksistä, ja paikka on entisellään. |
| metsakeskus.410010043 |
410 |
Vuontee Juntula |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
447082.00000000 |
6909626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010043 |
Paikka sijaitsee Laukaalta Lievestuoreelle johtavan tien 640 eteläpuolella, Vuonteensalmesta vajaa puolikilometriä ja Pernasaaren vankilasta noin 400 m kaakkoon, Juntuslammen pohjoisrannan niemessä, loivalla lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Maaperä pellossa on soransekaista hiekkaa, alempana hiesua.
Juntulan talonväen arvelun mukaan reikäkivi (KM 3354:55) on luultavasti löydetty toisesta pellosta vajaat 400 m talosta lounaaseen (p=6912340, i=3446940), Juntuslahteen työntyvältä niemeltä. Myöhemmät löydöt ovat muutaman aarin alalta pellosta, Juntulan talosta 100 - 150 m kaakkoon. Vain saviastianpalat otettiin talteen vuonna 1997. Saviastianpalat, paikan sijaintikorkeus sekä viereisen Antinlammen siitepölytukimusten mukaan asuinpaikka on lähinnä pronssikautinen. |
| metsakeskus.410010045 |
410 |
Majaniemi B |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
448730.04000000 |
6906154.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010045 |
Asuinpaikka sijaitsee loivassa kangasmaastossa lähellä Leppäveden rantaa, Savion Majakaarteen itärannalla, Majaniemen tyvestä noin 100 m koilliseen. Paikka on länteen viettäävää hiekkarinnettä, ja siellä on noin 7 x 4 m laaja suorakulmainen painanne, johon tehdystä koekuopasta on löydetty saviastian muruja. Painanne on matala, selvien vallien (leveys 0,5 - 1 m) reunustama ja tasapohjainen.
Paikkaa ei kuulunut vuoden 2010 inventointialueeseen, mutta se vaikutti olevan ennallaan. |
| metsakeskus.410010046 |
410 |
Varsankorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450949.15300000 |
6905904.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Saviolta Puttolaan vievän tien kaakkoispuolella, risteyksestä noin 1 km itäkoilliseen.
Löydöt (kvartsia) on vuonna 1997 talletettu hakkuuaukion laikutusvaoista länsirinteeltä (noin 103 - 104 m korkeudelta). Paikalla on suurten kivien ohella lajittunutta hiekkaa sekä jonkin verran palaneita kiviä. Paikka vaikuttaa suppea-alaiselta, laikutuksesta huolimatta ehjää kulttuurikerrosta on myös jäljellä.
Vuoden 2010 inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja paikalta, koska hakkuuaukio on umpeen kasvanutta. |
| metsakeskus.410010047 |
410 |
Nuottimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432116.64800000 |
6924636.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010047 |
Paikka sijaitsee Iso-Hirvanen-nimisen järven eteläpuolella, valtatieltä 4 200 - 400 m itään, ns. Himmanharjun kaakkoistyvellä, Nuottimäen talon pihapiirissä ja pellolla sekä talosta pohjoiseen sijatsevan hiekkakuopan itäreunalla. Talon pihapiirissä ja pellolla on kivikautinen asuinpaikka, hiekkakuopan itäpuolella pyyntikuoppia. Ne ovat joko esihistorialliselta tai historialliselta ajalta.
Asuinpaikkalöytöjä on eniten talon länsiseinustalla olevasta kasvimaasta ja sen länsipuolisella olevasta kapeasta peltosarasta. Päälöytöalue on matalan, mutta selvän muinaistörmän päällä, etelään päin on harvakseltaan löydetty kvartsia. Törmälla ja yläpuolella maaperä on hiekkaa, alempana hienojakoisempaa ainesta ja kaakossa moreenia. Asuinpaikka sijainnut luultavasti Ancylusjärven rannalla. Asuinpaikka jatkuu todennäköisesti pohjoiseen Nuottimäkeen johtavan tien varsilla.
Pyyntikuoppa-alueen keskikoordinaatit ovat p=6927580, i=3431630, z=n. 137. Paikalla on muutamia pyyntikuoppia, joita mitä ilmeisimmin on tuhoutunut hiekan otossa. |
| metsakeskus.410010047 |
410 |
Nuottimäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
432116.64800000 |
6924636.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010047 |
Paikka sijaitsee Iso-Hirvanen-nimisen järven eteläpuolella, valtatieltä 4 200 - 400 m itään, ns. Himmanharjun kaakkoistyvellä, Nuottimäen talon pihapiirissä ja pellolla sekä talosta pohjoiseen sijatsevan hiekkakuopan itäreunalla. Talon pihapiirissä ja pellolla on kivikautinen asuinpaikka, hiekkakuopan itäpuolella pyyntikuoppia. Ne ovat joko esihistorialliselta tai historialliselta ajalta.
Asuinpaikkalöytöjä on eniten talon länsiseinustalla olevasta kasvimaasta ja sen länsipuolisella olevasta kapeasta peltosarasta. Päälöytöalue on matalan, mutta selvän muinaistörmän päällä, etelään päin on harvakseltaan löydetty kvartsia. Törmälla ja yläpuolella maaperä on hiekkaa, alempana hienojakoisempaa ainesta ja kaakossa moreenia. Asuinpaikka sijainnut luultavasti Ancylusjärven rannalla. Asuinpaikka jatkuu todennäköisesti pohjoiseen Nuottimäkeen johtavan tien varsilla.
Pyyntikuoppa-alueen keskikoordinaatit ovat p=6927580, i=3431630, z=n. 137. Paikalla on muutamia pyyntikuoppia, joita mitä ilmeisimmin on tuhoutunut hiekan otossa. |
| metsakeskus.410010048 |
410 |
Tarvaalankoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451288.96700000 |
6917749.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Tarvaalankosken itäpuolella olevan pellon pohjoislaidalla, Hartikan talon eteläpuolella. Paikka on luoteeseen viettävä pelto, jonka yläosasta, hiekkaisesta reunasta metsän läheltä on löydetty saviastianpaloja.
Vuoden 2019 inventoinnissa alueelle tehtiin 14 koekuoppaa ja kuusi pienempää lapionpistoa asuinpaikan rajauksen täsmentämiseksi. Tärkeimpiä havaintoja oli noin 5 metriä halkaisijaltaan oleva mahdollinen asuinpainananne. johon tehdystä koekuopasta löydettiin löydettiin hiiltä ja rapautuneita kiviä noin 50 cm syvyydestä. Kyseessä on todennäköisesti keittokuoppa. Koekuopista ei tehty löytöjä, mutta asuinpaikalle sopivan maaperän ja topografian perusteella asuinpaikan rajausta voitiin tarkentaa. |
| metsakeskus.410010048 |
410 |
Tarvaalankoski |
10002 |
12016 |
13155 |
11019 |
27000 |
451288.96700000 |
6917749.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Tarvaalankosken itäpuolella olevan pellon pohjoislaidalla, Hartikan talon eteläpuolella. Paikka on luoteeseen viettävä pelto, jonka yläosasta, hiekkaisesta reunasta metsän läheltä on löydetty saviastianpaloja.
Vuoden 2019 inventoinnissa alueelle tehtiin 14 koekuoppaa ja kuusi pienempää lapionpistoa asuinpaikan rajauksen täsmentämiseksi. Tärkeimpiä havaintoja oli noin 5 metriä halkaisijaltaan oleva mahdollinen asuinpainananne. johon tehdystä koekuopasta löydettiin löydettiin hiiltä ja rapautuneita kiviä noin 50 cm syvyydestä. Kyseessä on todennäköisesti keittokuoppa. Koekuopista ei tehty löytöjä, mutta asuinpaikalle sopivan maaperän ja topografian perusteella asuinpaikan rajausta voitiin tarkentaa. |
| metsakeskus.410010048 |
410 |
Tarvaalankoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
451288.96700000 |
6917749.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Tarvaalankosken itäpuolella olevan pellon pohjoislaidalla, Hartikan talon eteläpuolella. Paikka on luoteeseen viettävä pelto, jonka yläosasta, hiekkaisesta reunasta metsän läheltä on löydetty saviastianpaloja.
Vuoden 2019 inventoinnissa alueelle tehtiin 14 koekuoppaa ja kuusi pienempää lapionpistoa asuinpaikan rajauksen täsmentämiseksi. Tärkeimpiä havaintoja oli noin 5 metriä halkaisijaltaan oleva mahdollinen asuinpainananne. johon tehdystä koekuopasta löydettiin löydettiin hiiltä ja rapautuneita kiviä noin 50 cm syvyydestä. Kyseessä on todennäköisesti keittokuoppa. Koekuopista ei tehty löytöjä, mutta asuinpaikalle sopivan maaperän ja topografian perusteella asuinpaikan rajausta voitiin tarkentaa. |
| metsakeskus.410010048 |
410 |
Tarvaalankoski |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
451288.96700000 |
6917749.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Tarvaalankosken itäpuolella olevan pellon pohjoislaidalla, Hartikan talon eteläpuolella. Paikka on luoteeseen viettävä pelto, jonka yläosasta, hiekkaisesta reunasta metsän läheltä on löydetty saviastianpaloja.
Vuoden 2019 inventoinnissa alueelle tehtiin 14 koekuoppaa ja kuusi pienempää lapionpistoa asuinpaikan rajauksen täsmentämiseksi. Tärkeimpiä havaintoja oli noin 5 metriä halkaisijaltaan oleva mahdollinen asuinpainananne. johon tehdystä koekuopasta löydettiin löydettiin hiiltä ja rapautuneita kiviä noin 50 cm syvyydestä. Kyseessä on todennäköisesti keittokuoppa. Koekuopista ei tehty löytöjä, mutta asuinpaikalle sopivan maaperän ja topografian perusteella asuinpaikan rajausta voitiin tarkentaa. |
| metsakeskus.410010049 |
410 |
Leväslampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
451148.96400000 |
6932543.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010049 |
Äijälässä, Laukaa-Sumiainen tien länsipuolella, Äijälänvuoren luoteisrinteellä,hiekkaharjun länsirinteellä mahdollinen asumuspainanne, tieltä n 30 m. Painanteen läpim n 4 m, aivan matala, sijaitsee muinaisen törmän päällä.
Löytöinä kvartsia, reunavalliin tehdystä koepistosta. |
| metsakeskus.410010050 |
410 |
Häkinlampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
437744.37300000 |
6928005.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Laukaa-Valkola-Koivisto paikallistien (16754) länsipuolella, Hitonhaudantien rieteyksestä 700 m länteen, Häkinharjulla olevien suurten hiekkakuoppien lounaispuolella, Häkinlammen kaakkoispuolella.
Paikalla olevalla törmällä on ehjä asumuspainanne, kooltaan 4 x 5 m. Koekuopasta on palanutta luuta.
Lähiympäristö on ehjää, noin 100 m päässä alkavat isot soramontut. |
| metsakeskus.410010051 |
410 |
Uittovuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11004 |
27000 |
461234.97100000 |
6916879.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010051 |
Kynsiveden ja Leivonveden välisen Paanalansaaren luoteisosassa,Kaivannon kanavasta 900 m koilliseen ja Hankasalmen rajasta n 1,75 km luoteeseen.
Uitonvuoren länsiseinämässä, n 10-11 m veden pinnan yläpuolella olevalla kallioterassilla pienellä alalla ( n 36 x 60 cm) pystyssä kallioseinämässä jälkiä punavärillä tehdyistä kuvioista; kolmena lähekkäisenä "ryhmänä"; selviä kuvioita ei erotettavissa (talvella 1999) .
KS Lisätiedot |
| metsakeskus.410010052 |
410 |
Kapeenkoski |
10002 |
12002 |
13023 |
11033 |
27018 |
440486.00000000 |
6933582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010052 |
Kohde sijaitsee Kapeenharjun eteläpuolisen harjuselänteen länsirannalla, noin 13,9 km pohjoisluoteeseen Laukaan kirkosta ja 800 metriä eteläkaakkoon Kapeenkosken kanavasta. Kapeenkoski esiintyy jo 1700-luvyn kartoissa ja on ollut tärkeä Keski-Suomen kulkureitin osa. Kapeenharju on mäntyä kasvava, korkeahko jääkauden muodostama kaakko-luode-suuntainen moreeniharju. Länsirannalta on löytynyt metallinilmaisimella löytöjä 1990-luvun lopulla, mm. viikinkiaikaisia koruja ja rautaesineitä (KM31011:1-31).
Löytöaluetta tutkittiin koekaivauksella vuonna 2002. Löytöaineisto oli moniaikainen, kivi- varhaismetalli- ja rautakautinen. Rajaus perustuu koekaivauksen havaintoihin, mutta koko laajuutta ei ole selvitetty. |
| metsakeskus.410010052 |
410 |
Kapeenkoski |
10002 |
12002 |
13023 |
11019 |
27012 |
440486.00000000 |
6933582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010052 |
Kohde sijaitsee Kapeenharjun eteläpuolisen harjuselänteen länsirannalla, noin 13,9 km pohjoisluoteeseen Laukaan kirkosta ja 800 metriä eteläkaakkoon Kapeenkosken kanavasta. Kapeenkoski esiintyy jo 1700-luvyn kartoissa ja on ollut tärkeä Keski-Suomen kulkureitin osa. Kapeenharju on mäntyä kasvava, korkeahko jääkauden muodostama kaakko-luode-suuntainen moreeniharju. Länsirannalta on löytynyt metallinilmaisimella löytöjä 1990-luvun lopulla, mm. viikinkiaikaisia koruja ja rautaesineitä (KM31011:1-31).
Löytöaluetta tutkittiin koekaivauksella vuonna 2002. Löytöaineisto oli moniaikainen, kivi- varhaismetalli- ja rautakautinen. Rajaus perustuu koekaivauksen havaintoihin, mutta koko laajuutta ei ole selvitetty. |
| metsakeskus.410010052 |
410 |
Kapeenkoski |
10002 |
12002 |
13023 |
11040 |
27000 |
440486.00000000 |
6933582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010052 |
Kohde sijaitsee Kapeenharjun eteläpuolisen harjuselänteen länsirannalla, noin 13,9 km pohjoisluoteeseen Laukaan kirkosta ja 800 metriä eteläkaakkoon Kapeenkosken kanavasta. Kapeenkoski esiintyy jo 1700-luvyn kartoissa ja on ollut tärkeä Keski-Suomen kulkureitin osa. Kapeenharju on mäntyä kasvava, korkeahko jääkauden muodostama kaakko-luode-suuntainen moreeniharju. Länsirannalta on löytynyt metallinilmaisimella löytöjä 1990-luvun lopulla, mm. viikinkiaikaisia koruja ja rautaesineitä (KM31011:1-31).
Löytöaluetta tutkittiin koekaivauksella vuonna 2002. Löytöaineisto oli moniaikainen, kivi- varhaismetalli- ja rautakautinen. Rajaus perustuu koekaivauksen havaintoihin, mutta koko laajuutta ei ole selvitetty. |
| metsakeskus.410010053 |
410 |
Leivonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
459845.53200000 |
6916380.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Leivonveden ja Kynsiveden välisellä kannaksella, Leivonkankaan kaakkoisosassa, Paanalansaareen vievän tien varrella.
Paikka on kaakkoon viettävää hiekkarinnettä, jolla on suunnilleen 103 m korkeudella vanha rantatörmä näkyvissä. Löydöt (kvartsia, kivilaji-iskos, palanutta luuta) on tehty tieleikkauksista molemmin puolin tietä. |
| metsakeskus.410010054 |
410 |
Sikoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
455087.48900000 |
6905224.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010054 |
Asuinpaikka sijaitsee Lievestuoreenjärven lounaisrannalla, Hännyslahden etelärannalla Sikoniemen kohdalla olevan hiekkakuopan itäleikkauksessa. Leikkauksessa näkyi kivetty likamaakuopanne. Em. kohdasta noin 10 - 15 m itään tieleikkauksessa, hiekkakuopan reunasta 3 m itään, havaittiin saviastianpaloja noin 50 cm matkalla. Saviastianpalojen kohdalla oli likamaata, mutta muita löytöjä ei havaittu.
Paikka on osaksi hiekanoton tuhoama. |
| metsakeskus.410010056 |
410 |
Keitaanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
453508.07800000 |
6916050.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010056 |
Kohde sijaitsee Lievestuoreenjärven pohjoispäässä Keitaanniemen kaakkoistyvellä, niemen kärkeen johtavan tien kohdalla ja ympäristössä. Tien pinnalta ja läheisestä juurakosta löytyi epämääräisiä kvartsi-iskoksia.
Vastaavalta kohdalta tien koillislaidalta n. 10 m koilliseen havaittiin sammaloitunut röykkiö, halkaisija 3 m ja korkeus 0,5 m,. Röykkiö koostui 30 cm ja pienemmistä kivistä. Röykkiö voi olla rautakauden lopulle-keskiaikaan ajoittuva kiuas, toisaalta paljon myöhäisempikin rantasaunan/kalasaunan kiuas on tietysti mahdollinen. |
| metsakeskus.410010058 |
410 |
Hännysniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
455877.17300000 |
6904994.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410010058 |
Painanne sijaitsee Lievestuoreenjärven lounaisosassa, Hännysniemen eteläosassa, etelään pistävän niemen kärjestä noin 400 m pohjoiseen. Em. kohdassa on melko tasalakinen kumpare ja laen länsi-lounaisreunalla törmän päällä on halkaisijaltaan noin 3,5 m ja syvyydeltään alle 0,5 m oleva pyöreä painanne, jossa on kehävalli. Koekuopissa oli likamaata, mutta ei löytöjä. |
| metsakeskus.410500001 |
410 |
Hartikka kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
451414.91400000 |
6918028.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410500001 |
Laukaan ensimmäinen kirkko, ns. Hartikan hirsisalvottu kirkko on oletettu rakennetuksi v. 1593 tienoilla. Uusi kirkko rakennettiin v. 1685, jolloin vanha kirkkorakennus hylättiin. Vanha kirkko oli kuitenkin pystyssä vielä v. 1750. Nykyisin ensimmäisestä kirkosta on jäljellä enää yksi nurkkasalvos, joka on dendrokronologisen ajoituksen perusteella Keski-Suomen vanhin puurakennuksen jäännös. Ajoituksen perusteella rakennukseen käytetyt puut on kaadettu välillä v. 1589-1591, mikä tukee aikaisempaa olettamusta kirkon rakennusvuodesta.
Kirkon jäännöksiä kiertää puinen aita, jonka sisään jää noin 1900m2 laajuinen kirkkomaa.
Adolf Leonhard Nyman (1882: 232) mainitsee kirkon raunioiden sijaitsevan kirkkomaan keskellä, kun nykyiset jäännökset ovat aidatun alueen pohjoisosassa. Vuonna 1950 suoritti Väinö Voionmaa suoritti muinaistieteellisen toimikunnan toimeksiannosta tutkimuksia, joissa kirkkorakennuksen kooksi todettiin 9,5 x 12,5 metriä, sakariston kooksi 3 x 2,5 metriä ja asehuoneen 3,5 x 4 metriä. Tutkimuksessa Voionmaa toteaa, että kirkon alla on useita hautoja ja kirrkon ulkopuolella olevat kiviladelmat ovat hänen mukaansa portin ja kirkkoaidan jäännöksiä. Myös Voionmaa toteaa, että kirkkoon kuuluva hautausmaa ulottuu aidattua aluetta kauemmaksi.
Vuoden 2019 arkeologisessa inventoinnissa havaittiin useita hautauksiin viittaavia painanteita sekä kirkkomaalla että aidan luoteis- ja pohjoispuolella. Hautausmaan tarkempi rajaaminen vaatii laajempia arkeologisia koetutkimuksia. |
| metsakeskus.410500002 |
410 |
Lievestuore Lapinsalmi |
10001 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
458995.91700000 |
6905384.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410500002 |
Lievestuoreen järvessä Montolan/Lapinsalmen etelärannalla on paikallisen kertojan mukaan lapinraunioita (v. 1956). |
| metsakeskus.410500002 |
410 |
Lievestuore Lapinsalmi |
10001 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
458995.91700000 |
6905384.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.410500002 |
Lievestuoreen järvessä Montolan/Lapinsalmen etelärannalla on paikallisen kertojan mukaan lapinraunioita (v. 1956). |
| metsakeskus.413010001 |
609 |
Tuomola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259743.31500000 |
6833542.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010001 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhijärven eteläpuolellla olevan Tuomolan tilan pelloilla, talon länsipuolella. Tuomolan tilan alueelta on löydetty 1895 oikokirves, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä todettiin Tuomolaan johtavan pihatien ja kylätien risteyksestä pellolta iskoksia. Pellot ovat kahden pohjois-etelä -suuntaisen metsäisen harjanteen välisessä notkossa. Vuoden 1995 inventoinnin aikaan asuinpaikka-alue oli nurmella, joten alueen tarkastaminen jäi pintapuoliseksi. |
| metsakeskus.413010002 |
609 |
Kuusiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259588.38300000 |
6833828.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010002 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhijärven eteläpuolella Niemen tilan ( ent. Kuusiranta) alueella, talon itäpuolella olevilla pelloilla. Asuinpaikkaan liittyvä oikokirves löytyi vuonna 1961 noin 15 m päärakennuksesta itään. Jonkin matkaa löytöpaikasta etelään havaittiin vuoden 1963 inventoinnissa kvartsi-iskoksia. Paikka on noin 400 m kohteesta no 1 luoteeseen, saman metsäharjanteen juurella. Vuoden 1995 inventoinnissa paikkaa ei voitu tarkastaa, koska alue oli kyntämättä ja osaksi nurmella. |
| metsakeskus.413010003 |
609 |
Savilevonpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
258046.99900000 |
6833877.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010003 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhijärven eteläpuolella ja Savilevon talosta etelään, järveen viettävällä pellolla. Veneenmuotoisen vasarakirveen teräosa on löytynyt Savilevo -nimisestä pellosta. Tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta. Samalta peltoaukelta, noin 200 m päästä on tasataltta ja Varsamäen-Mustakankaan metsäharjanteen juurelta, peltojen länsireunalta on löydetty iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnin aikaan pellot olivat kyntämättä, joten niiden tarkastamista ei voitu tehdä. |
| metsakeskus.413010004 |
609 |
Lemmetty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
255637.96400000 |
6834886.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010004 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhijärven etelälounaispuolella Mustajoelta Lassilaan johtavan tien länsipuolella Lemmetyn talon maalla. Paikalta on useita kiviesineitä. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä vain yhden esineen löytöpaikka saatiin tarkennettua. Se oli löytynyt talon pihamaalta. Samassa kohtaa maa oli ollut nokista ja palanutta. Myös mäen törmällä oli havaittu merkkejä asuinpaikasta. Sieltä löydettiin kvartsi-iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnissa alueet tarkastettiin ja paikalle kaivettiin koekuoppia, mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Maaperä paikalla oli hiekkaa. |
| metsakeskus.413010005 |
609 |
Karhula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263048.99300000 |
6832880.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010005 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee noin kilometrin verran eteläkaakkoon Karhijärven rannasta, Kiikoisten tien itäpuolella olevan Karhulan talon maalla. Talon maalta on löytynyt tasataltta. Mäen päällä olevalta savipellolta, noin 100 m talosta iltään löydettiin vuoden 1963 inventoinnissa kvartsi-iskoksia. Vuoden1995 inventoinnin aikaan pellot olivat nurmella ja niiden tarkastaminen ei ollut mahdollista.
Kohde tarkastetaan keväällä 2024. Mahdollisesti salaojitus tulossa. |
| metsakeskus.413010006 |
609 |
Setälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
261913.45200000 |
6832793.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010006 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhijärven etelälounaispuolella, noin 800 m rannasta Setälän talon maalla, Lavialta Kullaalle johtavan tien pohjoispuolella. Alueelta on löytynyt aikanaan kaksi kiviesinettä. Setälän talon ympäristö on loivasti Karhijärveen viettävää peltotilkkujen rikkomaa metsää. Toisen kiviesineen sanotaan löytyneen talon kohdalta, tien vastakkaiselta puolelta rinteestä. Toinen esine on noin 50 m edellisestä länteen pellolta, noin 90 cm syvyydestä. Vuoden 1963 inventoinnissa pellon ojan peintareelta löytyi iskoksia, kuten myös Setälän talon pihalta, mansikkamaalta. Vuoden 1995 inventoinnin aikaan peltotilkut olivat nurmella. |
| metsakeskus.413010007 |
609 |
Uusi-Karhiniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
262255.30600000 |
6833698.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010007 |
Röykkiöt sijaitsevat Karhijärven niemessä, Pajusennokassa. Niemessä on useita kesämökkejä. Rannat ovat loivahkot, maasto on kumpuilevaa. Osaksi niemi on sekametsää, osaksi hakkuuaukeata.
Röykkiö 1 sijaitsee noin 40 m rannasta, Saineen tontille vievältä tieltä noin viisi metriä itään. Se on ladottu kehämäisesti keskuskiven ympärille. Sen halkaisija on 6 - 7 m, korkeus 70 cm. Se on sammaloitunut. Röykkiö on huolellisesti rakennettu. Röykkiö 2 sijaitsee noin 60 m rannasta ja noin 8 m itään Saineen tontille johtavasta tiestä, keskellä hakkuuaukiota. Tiheä vadelmapensaikko kasvoi päällä. Röykkiö on muodoltaan soikeanpyöreä. Sen koko on 2 x 2,5 m. Se on matala, vain 30 cm korkea. Röykkiön päältä on ajettu metsäkoneella. Kolmas röykkiö on sijaitsee 30 m rannasta, kesämökin pihalla ja noin kahdeksan metrin päässä rakennuksesta. Nykyisellään röykkiö on soikea ja noin 2 m pitkä ja 1,5 m leveä. Korkeus on noin 80 cm. Röykkiön pohjalla on suuri maakivi, jonka päälle on kasattu kiviainesta. Röykkiötä on siistitty ja kasattu kokoon vuoden 1963 tilanteesta.
Kohteelle tehtiin tarkastus v. 2023 metsänkäsittelyn vuoksi. Röykkiöt 1 ja 2 todettiin edellä kuvaillun kaltaisiksi. Kesämökin pihassa sijaitsevan röykkiön 3 päällä ja ympärillä on kukkamaa. Todennäköisesti röykkiöt ovat raivausröykkiöitä. |
| metsakeskus.413010008 |
609 |
Kusiaismäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266442.63000000 |
6833726.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010008 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhijärveen virtaavan pienen Heinijoen pohjoisrannalla, noin 200 m päässä jokiuomasta. Kivikirveen kappale on löytynyt joen pohjoispuoliselta rantapellolta. Kusiaismäen länsipuoliselta pellolta on myös löydetty vuoden 1964 inventoinnissa iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä ei alueen tarkastuksessa huomattu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.413010009 |
790 |
Pirttilahti ja Peltomaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
267815.07800000 |
6832450.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010009 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Lavian ja Suodenniemen rajalla, todennäköisesti kokonaan Suodenniemen puolella. Pirttilahden talon maalla, joka sijaitsee Heinijärven luoteispuolella olevan kuivuneen poukaman länsipuolella, on löytynyt vuonna 1958 tasataltta (Lavian museo 478). Esineen tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta, mutta se on mahdollisesti löytynyt talon eteläpuoliselta rinteeltä. Esine saattaa liittyä yhteen löydösten kanssa, jotka ovat tasataltan löytöpaikasta noin 150 m Heinijärvelle päin. Vuonna 1960 Jouko Peltomaa löysi rantakivikosta vasarakirveen ja vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä havaittiin Peltomaan pellolta, noin 150 m päästä rannasta kvartsi-iskoksia (ks. kohta palautteet). Järven rannalla on hiekkakuoppia. Paikkaa ei tarkastettu vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä. Muinaisjäännöksen luonne on epävarma. |
| metsakeskus.413010010 |
609 |
Huida |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
261425.61700000 |
6839603.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010010 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Huidan talosta noin 200 m luoteeseen. Huidan talo sijaitsee Karhijärven Riihonlahden länsirannalla, noin 100 m rannasta. Talo sijaitsee rannan suuntaisella, kapealla ja metsäisellä harjanteella, joka jatkuu luoteeseen.
Tältä hiekkaharjulta on useita kiviesineitä, mm. noin pari sataa metriä talosta luoteeseen, hiekkakuopasta on todennäköisesti löytynyt onsitaltan kappale (KM 2456:15). Tien toiselta puolelta on löytynyt vasarakirveen katkelma ja joitakin kvartsi-iskoksia. Oikokirven on harjanteen juurelta. Lisäksi alueelta on hioimia.
Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä ei peltoalueita voitu tarkastaa, koska ne olivat kyntämättä. Talosta noin 200 m luoteeseen olevalle harjanteelle tulleet hiekkakuopan reunat tarkastettiin ja pellon ja harjanteen rajalla kulkevat ojat, mutta mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. |
| metsakeskus.413010011 |
609 |
Manninen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
262703.10900000 |
6838844.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010011 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhijärven Riihonlahden itärannalla, talosta (Yli-Manninen) 200 m pohjoiskoilliseen. Järveen viettävältä pellolta ojan kummallakin puolen todettiin vuoden 1963 inventoinnissa kvartsi-iskoksia. Alueelta on myös kiviesineitä, mutta niiden tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä tarkastettiin alueet, mutta havaintojen tekoa haittasi se, ettei peltoja ollut kynnetty. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. |
| metsakeskus.413010012 |
609 |
Yli-Putto, Putto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
262369.23600000 |
6840071.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010012 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhijärven Riihinlahden itärannalla, Yli-Puton ja Puton kohdalla kylästiestä itään erkanevan tilustien molemmin puolin, aivan kylätien tuntumassa, mäenharjanteella. Paikka on nykyisin täyteen rakennettu ja on mahdollista , että kohde on kokonaan tuhoutunut. Vuoden 1963 inventoinnissa havaittiin Yli-Puton ulkorakennusten kohdalta, perunapellosta kvartsi-iskoksia. Alueelta on myös aikaisemmin löydetty kiviesineitä, mutta niiden tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta. |
| metsakeskus.413010013 |
609 |
Susiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263923.61900000 |
6838608.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010013 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhijärven koillispuolella, järveen loivasti laskevalla pellolla. Asuinpaikkaan liittyvät löydökset, kvartsi-iskokset on havaittu Susiniemen talosta itään ja koilliseen olevilta pelloilta, mäkirinteen juurelta. Aikaisemmin on löydetty kiviesineitä pelloilta, jotka sijaitsevat noin 400 m talosta itään. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä peltoja ei tarkastettu, koska ne olivat kyntämättä. |
| metsakeskus.413010014 |
609 |
Luoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263463.80000000 |
6839220.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010014 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee noin 900 m Karhijärvestä pohjoiseen olevalla peltoalueella ja mäenharjanteessa. Vuoden 1995 inventoinnin mukaan muinaisjäännös käsittää ns. Holman harjanteen. Alueelta on aikaisemmin löydetty oikokirves pellonmuokkauksessa 40 m Luoman navetasta ja tasataltta Luoman mäkirinteestä. Rinteen juurelta havaittiin vuoden 1963 inventoinnissa iskoksia. |
| metsakeskus.413010015 |
609 |
Kukkula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265154.10400000 |
6842878.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010015 |
Kukkulan talo sijaitsee suojaisessa paikassa lounaaseen viettävän rinteen yläpäässä. Pohjoisen puolella paikkaa suojaavat Siltavuoren rinteet. Peltorinteen alla parinsadan metrin päässä talosta virtaa Sampasjoki. Joentöyräspellolta on löydetty asuinpaikkaan liittyviä kiviesineitä (talttoja) ja kvartsi-iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä pellot olivat laitumena, joten niiden tarkastaminen ei ollut mahdollista. |
| metsakeskus.413010016 |
609 |
Holma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265659.90500000 |
6842372.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010016 |
Holman talo sijaitsee noin 100 m:n päässä Ruojärven reitin rannasta, loivasti nousevan mäen päällä. Asuinpaikkaan liittyvät kiviesineet ovat Holman pelloista. Talosta etelään männikköisen harjanteen juurelta, pellolta on kvartsi-iskoksia. Pellot olivat vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä kyntämättä, joten niitä ei voitu tarkastaa. |
| metsakeskus.413010017 |
609 |
Aittolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265874.82600000 |
6841181.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010017 |
Aittolahden talo sijaitsee noin 300 m:n päässä Susijärvestä, kumpuilevalla peltoaukealla, rinteen päällä. Asuinpaikkaan liittyvät löydökset, kvartsi-iskokset on saatu loivasti järveen laskevalta pellolta. Tilan alueelta on myös kivesine, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä alue oli kyntämättä, joten sen tarkastamista ei voitu tehdä. |
| metsakeskus.413010018 |
609 |
Härkäsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265723.89000000 |
6840423.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010018 |
Härkäsalmen talo on noin 200 m Susijärven kapeasta osasta itään kumpuilevassa peltomaisemassa, mäen harjalla. Asuinpaikkaan liittyvät merkit, kiviesineet ja kvartsi-iskokset on saatu 100 m talosta länsiluoteeseen olevalta rantapellolta. Vuoden 1995 inventoinnissa alue oli laitumena, joten sen tarkempi tarkastaminen ei ollut mahdollista. |
| metsakeskus.413010020 |
609 |
Vuorela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
267092.35300000 |
6835878.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010020 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Lavajärven rannalla, pitkän rantarinteen päällä, kumpareella. Paikka on pellolla, metsän reunassa. Rinne viettää etelään ja pohjoiseen Lavajärvelle päin. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä löydettiin Vuorelan talon pihan läheisyydestä kvartsi-iskoksia. Aikaisemmin alueelta " ylhäältä mäenrinteestä" on löydetty vasarakirveen teräpuoli ja taltta. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä paikkan tarkastusta haittasi se, etteivät pellot olleet kynnetty. |
| metsakeskus.413010021 |
609 |
Korhonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
253604.76000000 |
6838318.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010021 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Noormarkku-Lavia -tien eteläpuolella, tasaisella rantapellolla Korhosenlahden rannalla, noin 50 m rannasta. Osa paikalta löytyneistä kiviesineistä on lahden itäpuolella olevasta Tahostenniemestä. Kaikkien esineiden tarkkoja löytöpaikkoja ei tiedetä, mutta ne ovat "Korhosen mailta". Kirveen teräkappale (KM 16636) on mäkitöyrään juurelta, pellosta, noin 150 m talosta kaakkoon. Vuoden 1963 inventoinnissa löydettiin kirveen löytöpaikan yläpuolella olevalta pellolta iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnissa peltoja ei voitu tarkastaa, koska ne olivat nurmella ja kyntämättä. |
| metsakeskus.413010022 |
609 |
Haapanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
258142.94700000 |
6837537.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010022 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Haapasen talon alueella. Paikka on Karhijärveen laskevan Suodenjoen pohjoisrannalla, noin 50 m etäisyydellä joesta. Vasarakirveen katkelma löydettiin parisataa metriä talosta koilliseen, metsärinteen hiekkakuopasta. Oikokirves löydettiin talon piha-alueelta, hiekkakuopasta. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä havaittiin navetan ja talon välisestä pellosta iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnissa ei kaikkia alueita voitu tarkastaa, koska ne olivat nurmella. |
| metsakeskus.413010023 |
609 |
Kallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259385.44700000 |
6836086.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010023 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhijärven pohjoispuolella, Nokkamaantie eteläpuolella, Kallion talon puutarhassa ja pellolla. Alueelta on useita kiviesineitä, joiden tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä havaittiin puutarhasta myös kvartsi-iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä peltoja ei tarkastettu, koska ne olivat kyntämättä. |
| metsakeskus.413010024 |
609 |
Ruisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
260658.93500000 |
6836280.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010024 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhijärven pohjoispuolella, Nokkamaantien eteläpuolella hiekkapohjaisella pellolla järven rantatöyräällä. Talon Karhijärven väliseltä peltoaukealta on löydetty kourutaltta, noin 180 m talosta etelään. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä havaittiin järven rannasta olevasta hiekkakuopasta kvartsi-iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnissa peltoja ei tarkastettu, koska ne olivat kyntämättä. |
| metsakeskus.413010025 |
609 |
Luojukoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
257626.00000000 |
6839181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010025 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee alueella, joka käsittää kaistaleen Luojukosken talon ympäriltä, kylätieltä Suodenjoen jokirantaan saakka. Muinaisjäännösalueeseen kuuluu joen luoteispuolella talon vieruspeltoa ja metsäinen mäkikaistale, jolla talon rakennukset sijaitsevat. Alueelta on löydetty kaksi kiviesinettä, joiden tarkkaa löytöpaikkaa ei kuitenkaan tiedetä. Vuoden 1963 inventoinnissa havaittiin talon puutarhasta iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnissa pellot olivat kyntämättä, joten niitä ei tarkastettu.
Hakkuusuunnitelmien vuoksi asuinpaikka tarkastettiin kesällä 2016. Mäen itäpuoli, jota hakkuu koskee, todettiin jo osittain tuhoutuneeksi maa-aineksen ottamisen vuoksi. Hiekkakuoppa on jo maisemoitunut ja kasvanut umpeen. Merkkejä muinaisjäännöksestä ei mäeltä havaittu. Pellot olivat tarkastuksen aikaan viljelyksessä, mutta pellon reunasta mäen itäpuolelta löytyi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.413010026 |
609 |
Matola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
258510.79000000 |
6839231.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010026 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Suodenjoen itäpuolella, jokeen loivasti viettävällä hiekkapellolla, metsän ja pellon rajalla talon länsipuolella. Matomäen alueelta on kivesine, mutta sen tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä havaittiin talon edessä olevasta perunapellosta kvartsi-iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnissa pellot olivat kyntämättä, jtoen tarkempi tutkimus ei ollut mahdollista. |
| metsakeskus.413010027 |
609 |
Haapaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
258297.86800000 |
6839753.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010027 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Haapaniemen talon pelloilla. Haapaniemen talo sijaitsee metsäisessä, lounaaseen viettävässä rinteessä. Talon lounaispuolitse kulkee Hauniasta Peräkylään vievä tie ja tien lounaispuolella ovat talon pellot. Ne laskevat loivasti lounaaseen ja rinteen alla virtaa pieni Suodenjoen sivupuro. Kirveenterä on löytynyt peltotöiden yhteydessä Ojansillanmäestä "tien toiselta puolen". Toinen kiviesine (taltta) on löytynyt tielle ajetusta hiekkakuormasta. Alueelta olevan kolmannen kiviesineen löytöpaikasta ei ole tarkkaa tietoa. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä talon kohdalla olevassa rinnepellossa havaittiin kvartsi-iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnissa peltoja ei voitu tarkemmin tarkastaa, koska ne olivat kyntämättä. |
| metsakeskus.413010028 |
609 |
Huidanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
254727.29100000 |
6842423.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010028 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee lähellä Kullaan kunnan koillisrajaa Huidanlahden talon alueella. Talo sijaitsee korkealla rinteellä Painonjärven itäpään kuivuneen lahden rannalla. Vanhimpia löytöjä ei voinut paikallistaa. Vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä havaittiin talosta etelään olevassa rinteessä sijaitsevassa perunapellossa iskoksia. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä ei paikkaa voitu tarkastaa, koska pellot olivat nurmella. |
| metsakeskus.413010029 |
609 |
Ruohomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259728.28200000 |
6843599.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010029 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ruohomäen talon alueella. Talo on Riihonlahden pohjaan laskevan Kuivajoen rannalla, sen lounaispuolella, mäen rinteessä noin 150 m:n päässä joen uomasta. Talon ja joen välisestä peltorinteestä on löydetty asuinpaikkaan viittaavia merkkejä vuoden 1910 tarkastuksen ja vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.413010030 |
609 |
Myllymäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259126.51600000 |
6844291.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010030 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Myllymäen talon alueella. Paikka on Kuivajoen lounaisrannalla noin 300 m:n päässä joesta. Kiviesine on löytynyt talosta noin 60 m pohjoiseen, pellosta mäen juurelta. Tältä kohdalta havaittiin vuoden 1963 inventoinnissa kvartseja. Vuoden 1995 inventoinnin aikaan pellot olivat kyntämättä, joten niiden tarkempi tutkiminen ei ollut mahdollista. |
| metsakeskus.413010031 |
609 |
Myllymäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264824.22900000 |
6844413.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010031 |
Myllymäen talo sijaitsee Sampasjoen itärannalla rantatörmällä. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä havaitut kvartsi-iskokset ovat jokeen viettävältä pellolta. Aikaisemmin on tilan alueelta saatu kolme tasatalttaa ja kourutaltta. Vuoden 1995 inventoinnin aikana alue oli laitumena, joten sen tarkempi tutkiminen ei ollut mahdollista. |
| metsakeskus.413010032 |
609 |
Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265380.99800000 |
6845669.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010032 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Hakalan talon pihamaalla Vuorijärveen viettävällä mäenrinteellä. Rantaan on matkaa noin 60 m. Pellot olivat vuoden 1995 inventoinnin aikana laitumena, joten niiden tarkempi tutkiminen ei ollut mahdollista. Paikalta on löydetty aikaisemmin kaksoistaltta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.413010033 |
609 |
Laurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264476.35800000 |
6846452.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Sampasjoen läntisellä jokeen viettävällä mäenrinteellä, noin 300 m Ruojärvestä lähtevästä Sampasjoen lasku-uoman suusta lounaaseen. Kohteesta on löydetty tasataltta ja kvartsia. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä pellot olivat kyntämättä, joten paikkaa ei tutkittu tarkemmin. |
| metsakeskus.413010034 |
609 |
Niemistö |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
265183.11500000 |
6838329.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010034 |
Kohde sijaitsee noin 100 m päässä Karhijärven rannasta, pienessä peltojen ympäröimässä metsikössä, kalliopohjalla. Maasto laskee Karhijärveen. Kivirakenne on puoliympyrän muotoinen. Rakenteen eteläseinä on ladottu pystysuoraksi, tasaiseksi seinämäksi, jonka korkeus keskeltä on 1,50 m ja joka mataloituu röykkiön reunoja kohti. Röykkiön pituus itä-länsi -suunnassa on 10 m ja leveys 3,5 m. Muurimaisen seinämän kivet ovat lohkonaisia ja latteitä luonnonkiviä. Muu röykkiön kiviaines on pyöreämpää ja kooltaan pienempää. Kivirakenteeseen on kavettu kaksi kuopannetta. Ympäristö on vanhaa peltoa ja laidunta. Kivirakenne ei vaikuta muotonsa ja huolellisen rakentamisen perusteella peltoröykkiöltä. |
| metsakeskus.413010035 |
609 |
Munamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
255277.08200000 |
6841197.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010035 |
Röykkiö sijaitsee Länsi-Lavian korkeimmalla vuorella, Munamäellä eli Pakotallinkankaalla, matalalla kukkulalla. Mäen laki on erittäin kivistä. Kivialue on halkaisijaltaan noin 15 m. Siihen on kaiveltu kuoppia. Huipun lähelle on kivistä ladottu kivikasa. Kiviaines on pyöristynyttä. Kysymyksessä saattaa olla pirunpelto. |
| metsakeskus.413010036 |
609 |
Vasku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
258877.68800000 |
6828519.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010036 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee hiekkapohjaisella Kalman- ja Vaskunneva-nimisten soiden ympäröimän harjun kaakkoisrinteellä. Asuinpaikan kohdalla kulkee Vaskun talosta alkava tie. Kvartsi-iskokset löydettiin metsäautotien ojan seinämästä. Alueelta on aikaisemmin löydetty hammasrattaan muotoinen liuskeriipus. Löytöpaikka on 200 m asuinpaikasta lounaaseen. Löytöpaikalla oli aikaisemmin ollut kumpare, jota purettaessa riipus oli löytynyt. Unto Salo suoritti paikalla tutkimuksen, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. |
| metsakeskus.413010037 |
609 |
Sillanpäänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265092.11700000 |
6846133.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010037 |
Asuinpaikka sijaitsee matalalla peltorinteellä Ruojärven rannalla. Löydöt, kvartsi-iskokset havaittiin kahtena keskittymänä pellolta noin 40 m etäisyydellä toisistaan. Toinen keskittymä oli Sillanpäälahden itärannalla, matalalla rantakumpareella. Sen keskittymän laajuus oli 80 x 100 m. Toinen keskittymä sijaitsi ensin mainitusta noin 40 m kaakkoon, Sillanpäälahden itärannalla, jyrkähkön rantarinteen ala- ja keskiosassa. Sen laajuus oli noin 50 x 60 m. |
| metsakeskus.413010038 |
609 |
Myllykoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264574.32600000 |
6844795.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruojärvestä Susijärveen virtaavan Sampasjoen länsirannalla, noin 350 m Myllykosken sillasta pohjoiseen. Asuinpaikka on terassimaisella rantakaistaleella Sampasjoen länsirannalla, joentöyräällä. Asuinpaikka alkaa jokitörmän reunalta ja ulottuu lähelle kalliorinnettä. Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kvartsi-iskoksia havaittiin noin 20 x 30 m:n laajuiselta alueelta. Inventoinnin yhteydessä paikalle kaivettiin koekuoppia, mutta kulttuurikerrosta ei havaittu. |
| metsakeskus.413010039 |
609 |
Tuomisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264897.20200000 |
6843598.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Sampasjoen länsirannalla noin 80 m joesta, vanhalla rantatöyräällä. Asuinpaikan kohdalla maa alkaa nousta ja muodostaa jyrkähkön töyrään, joka viettää itään joelle sekä etelään pienelle jokeen laskevalle purolle. Asuinpaikkaan liittyviä löydöksiä, kvartsi-iskoksia havaittiin peltotöyrään juurelta ja rinteiltä. Aikaisemmin talon pelloilta on löydetty kolme tasatalttaa. |
| metsakeskus.413010040 |
609 |
Seppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265408.99900000 |
6842804.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010040 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 200 m pohjoiseen kohdasta, jossa Sampasjoki laskee Susijärven järviketjun pohjoispäähän. Maasto on jyrkähkö kaakonpuoleinen peltorinne koskeen laskevan puron varrella. Alue, jolta asuinpaikkaan liittyvät löydöt,kvartsi-iskokset tulivat on 15 x 20 m:n laajuinen. Asuinpaikka jatkuu pohjoiseen metsään, sillä pellon ja metsän rajasta löytyi kvartsia. |
| metsakeskus.413010041 |
609 |
Härkälä I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265442.99900000 |
6841141.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Susijärven länsirannalla olevalla idänpuoleisella jyrkähköllä peltorinteellä, Härkälän talosta 250 m kaakkoon. Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia havaittiin rinteeltä ja sen alaosasta. Asuinpaikka jatkunee pohjoiseen pitkin lahden rantaa. Asian varmistaminen ei ollut mahdollista, koska alue oli nurmella inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.413010042 |
609 |
Härkälä II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265498.97700000 |
6840848.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Susijärven ja Härkäjärven välisellä kannaksella, sen pohjoislaidassa Härkälän talosta 200 m koilliseen. Kannaksen harjaa pitkin kulkee tie rantamökille, jonka eteläpuolella, pellolta löydettiin asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. Aikaisemmin on Härkälän tilan alueelta löydetty kaksi kivikirvestä ja reikäkivi. Asuinpaikka on jyrkähkö idänpuoleinen peltorinne. Maaperä on savensekaista multaa. |
| metsakeskus.413010043 |
609 |
Kivijärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
257804.11900000 |
6828427.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413010043 |
Röykkiö on aikoinaan rakennettu kuivatun Kivijärven kaakkoisrannalle, matalalle niemekkeelle. Järvi on myöhemmin kuivattu ja röykkiö sijaitsee nyt noin 10 m korkean kallioisen harjanteen laella, jota reunustavat etelässä ja pohjoisessa pienet peltokaistaleet. Röykkiö on sammaleen peitossa, mutta tullut osittain näkyviin, kun sen päältä on ajettu metsätöiden yhteydessä. Röykkiö on ihmisen tekemä, pyöreähkö, halkaisijaltaan 2 m ja korkeus on noin 60 cm. Kiviaines on lohkonaista. |
| metsakeskus.413500001 |
609 |
Riuttala Kalliomäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
262996.02300000 |
6830860.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413500001 |
Hauta on mäntykankaalla, itään viettävässä rinteessä, n. 10 m metsäautotiestä pohjoiseen. Haudan läpimitta on 8 m ja suppilon syvyys metrin; ympärillä on kiven ja maan sekainen 0.25-0.7 m korkuinen valli. Itäsivulla on kylmämuurattu kivimuuri juoksutusaukolla, joka on hajonnut. Muurin alla on 2.5 m pitkä kaivanto. |
| metsakeskus.413500002 |
609 |
Pihlavistonkorpi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
262212.34200000 |
6831017.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413500002 |
Koivutaimikkoa kasvavalla tasamaalla on lähes tuhoutunut hiilimiilun jäännös. Miilusta on jäljellä pyöreähkö, 3 m laajuinen ja 40 cm korkea kumpare, jonka poikki kulkee kaivanto. Kummun reunoilla on koloja; maassa on runsaasti hiiltä ja nokea. |
| metsakeskus.413500003 |
609 |
Saarijärvi Mäkelä |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
253911.67200000 |
6831529.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413500003 |
A) Mäkelän talon pihapiiristä koilliseen olevalla metsäisessä rinteessä, tien koillispuolella 20 m lähimmästä rakennuksesta on tervahauta, joka on 4-5 m halkaisijaltaan ja metrin syvä. Haudan koillispäässä on 7 m pitkä kivimuuri juoksutusaukon kohdalla. Haudan päällä olevat puut ovat n. 100 vuotiaita (v. 1995).
B) Saman tien lounaispuolella, aivan Mäkelän ulkorakennusten eteläpuolella olevalla heinikkoisella tasamaalla on hiilenpolttopaikka. Maaperässä on runsaasti nokea ja hiiltä n. 15 m laajuisella alalla. Talossa ei ole muistitietoa hiilenpoltosta. |
| metsakeskus.413500004 |
609 |
Jokela |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
256396.67400000 |
6830265.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413500004 |
Kivijärventien pientareella, n. 250 m itään Jokelan talosta, pienen metsäisen mäen rinteessä on 9 m halkaisijaltaan oleva tervahauta. Suppilomaisen haudan syvyys on n. 1.5 m ja sen reunoilla on maavalli. Kuopan eteläreunassa, juoksutusaukon kohdalla on 8 m pitkä ja keskeltä 2 m korkea kivimuuri. Hyvin säilyneessä muurissa on 1.5 x 1.9 m kokoinen ja 2.5 m syvyinen komero, jonka katto on tehty puusta. Seinässä on juoksutustorvi. |
| metsakeskus.413500005 |
609 |
Riuttala Nirkkola |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
257114.39400000 |
6829667.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413500005 |
Kivijärventien pientareella (Mustajoen Jokelan tervahaudasta ½ km kaakkoon), metsäisen mäen pohjoisrinteessä on pyöreä, halkaisijaltaan 7 m oleva, suppilomainen tervahauta. Keskuskuoppa on n. 1.5 m syvä, ja haudan pohjoissivulla on 5 m pitkä ja 1.6 m korkea, ladottu kivimuuri juoksutusaukossa. Muurissa on komero ja kourun jäänteet. Haudan päällä kasvaa puita. |
| metsakeskus.413500006 |
609 |
Haunia Pirjonlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
254641.33500000 |
6841276.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413500006 |
Tiheää kuusikkoa kasvavalla etelärinteellä, pellon pohjoislaidasta 7 m, Huidanlahden talolta Munakankaalle johtavan metsäautotien lounaispuolella on suppilomainen tervahauta, jonka halkaisija on 8-9 m ja syvyys 1.5 m. Haudan eteläreunassa on 7 m pitkä kivimuuri, jonka komerossa on juoksutuskouru. Metsätie on tuhonnut koilliskulmaa. Haudan päällä kasvaa puita. |
| metsakeskus.413500007 |
609 |
Riuttala Kivijärvi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
257792.13000000 |
6828187.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.413500007 |
Kuivatun Kivijärven kaakkoisrannalla, tiheässä havumetsässä Kivijärventien tuntumassa on osittain ko. tien parannuksessa tuhoutunut tervahauta. Jäljellä on haudan etelälaita sortuneine kivimuureineen. Haudan halkaisija on ollut arviolta 8-9 m, kivimuuria on jäljellä 5 m ja juoksutuskouru on säilynyt. |
| metsakeskus.414010002 |
5 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336708.81100000 |
6972269.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.414010002 |
Alueelta on eri aikoina löytynyt reikäkivi (KM 9986) ja tasataltta (KM 17021). Inventoinnissa 1992 Jokirinteen tilalle ja sen ohi vastarannalle johtavan tien kaakkoispuoleisesta hiekkaperäisestä kynnöspellosta löytyi melko runsaasti kvartseja. Kvartseja oli ainakin 40 metrin matkalla tien suunnassa ja noin 20 metrin leveydellä tieltä pois päin. Tilustien luoteispuoleinen pelto muodostaa terassimaisen maastokohdan, jolle asuinpaikka todennäköisesti jatkuu kohti entistä loivahkoa jokitörmää. |
| metsakeskus.414010004 |
5 |
Autionsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347297.57400000 |
6968811.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.414010004 |
Inventoinnissa 1992 löytyi Ähtärinjärven pohjoisrannasta noin 20-40 m, Ruokosesta Ähtärinjärveen virtaavan Autionsalmen länsirannalta kvartseja pellolta. Kvartsit olivat pellon alareunassa noin 80 metrin matkalla järvenrannan suunnassa ja noin 30 metrin leveydellä. Pelto on hiekkaperäistä loivasti rantaa kohti laskevaa rinnettä. Muuta muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Sijainniltaan kohde vaikuttaa sopivalta kivikautiseksi asuinpaikaksi.
Koetutkimukset tehty keväällä 2017. |
| metsakeskus.414010005 |
5 |
Suninniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348224.22100000 |
6964258.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.414010005 |
Paikka sijaitsee Ähtärinjärven etelään pistävän Suninniemen lounaisrannalla. Inventoinnissa 1992 löytyi Suninniemen lounaisimmalta ranta-alueelta laajalta alueelta, noin 200 metrin matkalta rannan suunnassa asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Löytöaineisto koostui lähinnä kvartseista, mutta myös mahdollinen liuske-esineen katkelma, palaneita luunpaloja sekä tuluspiitä löytyi. Löydöt liittyvät nykyiseen parimetriseen rantaterassiin ja löytöalueen leveys rannasta oli enimmillään ainoastaan noin 20-25 m. |
| metsakeskus.414010006 |
5 |
Latojoki/Kukkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
346590.00000000 |
6977155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.414010006 |
Paikka sijaitsee Latojoen länsirannalla, Hernesmaalta Kukkokankaalle vievän paikallistien koillispuolella. Kangasmaastossa on ainakin 6 kuopannetta, ilmeisiä pyyntikuoppia. Ne sijaitsevat lähellä joenrannan törmää noin 90 metrin matkalla etelä-pohjoissuunnassa. Maaperä on hiekkaa. Muodoltaan kuopanteet ovat pyöreähköjä tai soikeahkoja, halkaisijan ollessa noin 3-5 metriä ja syvyyden noin 0,5 m.
Kuopanteet lännen puolelta sivuuttavalta tieuralta löytyi noin 60 m pohjoisimmasta kuopasta pohjoiseen kahdelta kohdalta kvartsi-iskoksia. Löytökohdat ovat lähellä joenvarren törmänreunaa. |
| metsakeskus.414010006 |
5 |
Latojoki/Kukkoniemi |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
346590.00000000 |
6977155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.414010006 |
Paikka sijaitsee Latojoen länsirannalla, Hernesmaalta Kukkokankaalle vievän paikallistien koillispuolella. Kangasmaastossa on ainakin 6 kuopannetta, ilmeisiä pyyntikuoppia. Ne sijaitsevat lähellä joenrannan törmää noin 90 metrin matkalla etelä-pohjoissuunnassa. Maaperä on hiekkaa. Muodoltaan kuopanteet ovat pyöreähköjä tai soikeahkoja, halkaisijan ollessa noin 3-5 metriä ja syvyyden noin 0,5 m.
Kuopanteet lännen puolelta sivuuttavalta tieuralta löytyi noin 60 m pohjoisimmasta kuopasta pohjoiseen kahdelta kohdalta kvartsi-iskoksia. Löytökohdat ovat lähellä joenvarren törmänreunaa. |
| metsakeskus.414010006 |
5 |
Latojoki/Kukkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346590.00000000 |
6977155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.414010006 |
Paikka sijaitsee Latojoen länsirannalla, Hernesmaalta Kukkokankaalle vievän paikallistien koillispuolella. Kangasmaastossa on ainakin 6 kuopannetta, ilmeisiä pyyntikuoppia. Ne sijaitsevat lähellä joenrannan törmää noin 90 metrin matkalla etelä-pohjoissuunnassa. Maaperä on hiekkaa. Muodoltaan kuopanteet ovat pyöreähköjä tai soikeahkoja, halkaisijan ollessa noin 3-5 metriä ja syvyyden noin 0,5 m.
Kuopanteet lännen puolelta sivuuttavalta tieuralta löytyi noin 60 m pohjoisimmasta kuopasta pohjoiseen kahdelta kohdalta kvartsi-iskoksia. Löytökohdat ovat lähellä joenvarren törmänreunaa. |
| metsakeskus.414010006 |
5 |
Latojoki/Kukkoniemi |
10002 |
12016 |
13000 |
11019 |
27000 |
346590.00000000 |
6977155.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.414010006 |
Paikka sijaitsee Latojoen länsirannalla, Hernesmaalta Kukkokankaalle vievän paikallistien koillispuolella. Kangasmaastossa on ainakin 6 kuopannetta, ilmeisiä pyyntikuoppia. Ne sijaitsevat lähellä joenrannan törmää noin 90 metrin matkalla etelä-pohjoissuunnassa. Maaperä on hiekkaa. Muodoltaan kuopanteet ovat pyöreähköjä tai soikeahkoja, halkaisijan ollessa noin 3-5 metriä ja syvyyden noin 0,5 m.
Kuopanteet lännen puolelta sivuuttavalta tieuralta löytyi noin 60 m pohjoisimmasta kuopasta pohjoiseen kahdelta kohdalta kvartsi-iskoksia. Löytökohdat ovat lähellä joenvarren törmänreunaa. |
| metsakeskus.414010007 |
5 |
Hirviharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
347343.54400000 |
6971933.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.414010007 |
Paikka sijaitsee noin 200 m Lehtimäeltä Laasalaan vievästä paikallistiestä pohjoiseen ja Poikkijoesta noin 100-150 m itään. Kohde sijaitsee noin 180 m Poikkijoen yli vievän sillan jälkeen pohjoiseen joen itäpuolta johtavan metsäautotien länsipuolella.
Mäntyä ja katajikkoa kasvavalla, osin kivisellä kankaalla on ainakin 4 kuopannetta noin 60 metrin matkalla suunnassa itäkoillinen-länsilounas. Näistä kuopanne 2 muodostuu ilmeisesti kahdesta vierekkäisestä kuopasta. Kuopanteet ovat pyöreähköjä ja halkaisijaltaan noin 3,5-5 m. Kuoppiin tehdyissä koepistoissa oli havaittavissa podsoliprofiili kehittyneine huuhtoutumiskerroksineen. Näistä kuopanteista edelleen lounaaseen on lisäksi vielä isompi kuoppa sekä joukko epämääräisiä pienempiä kuoppia, joista osa lienee melko tuoreita.
Mahdollisesti Hirviharjun toisintonimi on Hirvenkuoppakangas, joka mainitaan olevan Poikkijoen takana. Poikkijokea on 1870-luvulta 1930-luvulle saakka käytetty myös uittoreittinä, jonka jäljiltä osa kuopista sattaa myös olla.
Vuonna 2020 Maanmittauslaitoksen lidar-korkeusmallista tunnistettiin yhteensä 13 kuoppaa itäkoillinen-länsilounas -suuntaisessa linjassa.
Paikallisen informantin mukaan (palaute muinaisjäännösrekisterissä v. 2017) mahdollisia pyyntikuoppia on myös metsätien itäpuolella Hirviharjussa. Samoin Lehmisaarenkallion eteläpuolella, Saukonsalmennevan yli menevän penkkatien päässä, sen länsipuolella, sekä Pataman ohi menevän vanhan tien itäpuolella. |
| metsakeskus.414010008 |
5 |
Tirisevänneva |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
337080.66500000 |
6971460.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.414010008 |
Paikka sijaitsee Alajärveltä Lehtimäen kirkolle jotavan maantien länsipuolella noin 50 m ja Länsikylän risteyksestä noin 1 km etelään. Inventoinnissa 1992 löytyi Länsikylän alueella olevan etelä-pohjoissuuntaisen hiekkaharjun länsirinteestä säännöllisen pyöreä kuopanne. Se on halkaisijaltaan noin 4 m. Kuopanteeseen ei tehty koekuoppaa. Lähialueella ei havaittu muita kuopanteita.
Lidar 5p -korkeusmallissa hiekkaharjussa näkyy kuitenkin yhteensä ainakin 11 kuoppaa etelä-pohjoissuuntaisena ketjuna n. 300 metrin matkalla. Maastossa havaittu kuoppa on näistä toiseksi pohjoisin. |
| metsakeskus.414500001 |
5 |
Länsikylä Pinniäinen |
10001 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
336269.99700000 |
6969836.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.414500001 |
Urho Karin tilalla on kerrottu olleen ennen kesähautapaikkoja. Kyseessä on korkea paikka pienen joen rannalla.
|
| metsakeskus.414500002 |
5 |
Kilpakangas |
10001 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
339377.76700000 |
6966767.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.414500002 |
Tarinan mukaan Kilpakankaalla olisi ollut kesähautapaikka, jossa pitäisi olla painaumia. Alueelle olisi haudattu 200-400 vuotta sitten. Kertoja ei ole käynyt paikalla. Peruskartan mukaan alueella on isoja hiekkakuoppia, joten mahdollinen kohde on saattanut tuhoutua hiekanotossa. |
| metsakeskus.415010001 |
172 |
Harjunlahden uimaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448630.25900000 |
6864590.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.415010001 |
Paikka sijaitsee Rutajärven Harjunlahden itärannalla, heti maantien länsipuolella. Maasto on hieno hiekkainen rantatörmä, jonka alaosan uimarantaan on vesirajaan siirretty hiekkaa ylempää. Vuonna 1992 uimarannan pukukopin ympärillä ollut vielä muutama neliö ehjähköä asuinpaikkaa jäljellä.
Vuonna 2004 uimarannalla tehtiin parannuksia juuri inventoinnin aikana, jolloin poistetun uimakopin alta koekuopista tuli löytöjä. Vaikka asuinpaikka sanottiin huomioidun uimarannan kunnostustöissä vuonna 2005 tarkastuksen yhteydessä asuinpaikka näytti pahoin niissä tuhoutuneen. |
| metsakeskus.415010002 |
172 |
Selänpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446441.12900000 |
6866939.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.415010002 |
Paikka sijaitsee Rutalahden eteläosan luoteisrannalla, virkistyskeskuksen uimarannalla ja uimarannan yläpuolisella kankaalla. Vuonna 1992 paikka on ollut muutoin ehjä, mutta kärrytien kohdalta hiukan rikkoutunut. Löydöt tulivat esiin avoimen hiekkarannan takaa, loivan rantatörmän päältä kärrytieltä ja koekuopista.
Vuonna 2004 asuinpaikasta ei ollut havaittavissa maanpäällisiä merkkejä. Rantaan on paikan viereen maan päälle rakennettu puuvarasto. |
| metsakeskus.415010003 |
172 |
Muskanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449509.89600000 |
6866200.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.415010003 |
Paikka sijaitsee Rutajärven itäosassa, Muskanlahden itärannalla olevan niemen länsiosassa. Vuonna 1992 löytöjä ja likamaahavaintoja noin 80 metrin matkalta jyrkähkön rantatörmän päältä noin 20 metriä rantaviivasta.
Paikka edelleen vuonna 2004 täysin ehjä ja koskematon, ei uusia löytöjä. Välittömästi sen pohjoispuolella, alempana rannassa on kesämökki.
|
| metsakeskus.415010004 |
172 |
Harjunlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448770.20400000 |
6864011.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.415010004 |
Paikka sijaitsee Rutajärven Harjunlahden kaakkoispuolella, kapean salmen ja maantien erottaman lahdenpohjukan itärannalla ja Harjunlahden uimarannan asuinpaikalta noin 600 m eteläkaakkoon olevan törmän päällä. Löydöt vuonna 1992 tehtiin tasaiselta terassilta suon ja metsätien välistä. Koekuopissa oli likamaata ja pari kvartsisälettä, joita ei otettu talteen.
Vuonna 2004 paikka oli ennallaan, eikä uusia löytöjä tehty. |
| metsakeskus.415010005 |
172 |
Kulopalonkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
449110.05400000 |
6866799.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.415010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Rutajärven Muskanlahdesta noin 300 m pohjoisluoteeseen, metsätien ja rantaan vievän polun risteyksen lounaispuolella metsässä. Röykkiöt ovat ihmisen tekemiä, eikä lähistöllä ole mitään merkkejä resentistä asutuksesta. Röykkiöt saattavat olla vanhoja kaski- tai peltoröykkiöitä.
Vuonna 2004 röykkiöt olivat eheät vaikka ympäriltä oli kaadettu metsää. Röykkiöiden koordinaatit: pohjoisempi p=6869700, i=3449254, eteläisempi p=6869665, i=3449262. |
| metsakeskus.415010006 |
172 |
Joutsniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
447640.65000000 |
6866040.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.415010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Rutajärven Pirttilahden ja Sorsanselän välisessä Joutsniemessä. Röykkiöitä, joista osa nelikulmaisia, on rantatörmän päällä ja juurella. Vuonna 1992 niitä havittiin viisi kappaletta, niiden koordinaatit: 1. (Lintuniemen ja Joutsniemen välisen lahdenpohjukan länsiranta) x=686910, y=344747, 2. Saman lahdenpohjukan itäranta, edellisestä 100 m itään, 3. (Joutsniemen itärannalla) kohteen koordinaatit yllä, 4. x=686877, y=344786, 5. x=686875, y=344800. Viisi ensimmäistä on merkitty erilliskohteina, muista ei ole sijaintitietoja.
Vuonna 2004 röykkiöitä havaittiin 30 kappaletta, ja ne sijoittuvat koko Joutsniemen pituudelle noin 100 - 200 m:n välein. Ne ovat neliskulmaisia, pelkistä kivistä rakennettuja ja niiden keskellä on pystykivi. Röykkiöiden koot vaihtelevat 1,3-2 x 1,25-1,85 m välillä. Ne sijaitsevat rantatörmän päällä tai heti sen juurella. Joutsniemen eteläkärki: p=6867780, i=3448255.
Paikallistiedon mukaan ne ovat vedenkorkeusmerkkejä 1800-luvun lopulta, jolloin Rutajärven pintaa laskettiin pari metriä. |
| metsakeskus.416010001 |
416 |
Pölniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
535535.69900000 |
6770409.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven Ronkaanselän luoteisrannalla, Pölniemen (Pönniemen) lounaiskärjessä, hiekkaisella mäntyrinteellä olevan huvilan kasvitarhan vaiheilla. Kampakeraamisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.416010002 |
416 |
Tuhkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539374.17300000 |
6764801.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven Naskinselän ja Sarkalahdenselän välisen Perämäensalmen koillisrannalla olevassa Tuhkaniemessä. Löydöt huvilan alapuoliselta tasanteelta. Löydöt: kvartsia. |
| metsakeskus.416010003 |
416 |
Kotakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
543812.38400000 |
6765361.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven Kakonselän kaakkoisrannalla, mäntyä kasvavan Kotakankaan lounaisreunalla. Löydöt (kampakeramiikkaa, kirves ym.) rantapenkan päältä. Asuinpaikka on varmasti laajempi kuin tämänhetkiset löydöt osoittavat ja jatkunee Suonian maalta pohjoiseen. Kampakeraamisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.416010004 |
416 |
Ruominkapia |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
542472.91700000 |
6767050.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010004 |
Etelä-Karjalan laajin kalliomaalauskenttä sijaitsee Kivijärven Kakonselän ja Kuuksenenselän välisen Ruominkapiansalmen koillisrannalla, Haikkaanvuoren pystysuorassa seinämässä. Maalauksen juurella on kapea terassi.
Seinämässä erottuu kuvioita kolmena ryhmänä noin seitsemän metrin matkalla: hirvi-, ihmis- ja venekuvioita, haravamainen kuvio ja mahdollinen lintukuvio. Kaksi alinta kuvaryhmää ovat metrin ja 2,8 metrin korkeudella Kivijärven pinnasta. Maalaus katsoo lounaaseen. |
| metsakeskus.416010004 |
416 |
Ruominkapia |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
542472.91700000 |
6767050.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010004 |
Etelä-Karjalan laajin kalliomaalauskenttä sijaitsee Kivijärven Kakonselän ja Kuuksenenselän välisen Ruominkapiansalmen koillisrannalla, Haikkaanvuoren pystysuorassa seinämässä. Maalauksen juurella on kapea terassi.
Seinämässä erottuu kuvioita kolmena ryhmänä noin seitsemän metrin matkalla: hirvi-, ihmis- ja venekuvioita, haravamainen kuvio ja mahdollinen lintukuvio. Kaksi alinta kuvaryhmää ovat metrin ja 2,8 metrin korkeudella Kivijärven pinnasta. Maalaus katsoo lounaaseen. |
| metsakeskus.416010005 |
416 |
Venäjänniemi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
539983.93900000 |
6763701.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010005 |
Kalliomaalaus sijaitsee Suursaaren Uiminniemen itäisimmässä kärjessä, Venäjänniemessä, matalahkossa pystysuorassa rantakalliossa. Kämmenkuvia, ihmis- ja venekuvioita.
Ks. Lisätiedot.
Kalliomaalauksen edustalta on löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.416010005 |
416 |
Venäjänniemi |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
539983.93900000 |
6763701.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010005 |
Kalliomaalaus sijaitsee Suursaaren Uiminniemen itäisimmässä kärjessä, Venäjänniemessä, matalahkossa pystysuorassa rantakalliossa. Kämmenkuvia, ihmis- ja venekuvioita.
Ks. Lisätiedot.
Kalliomaalauksen edustalta on löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.416010006 |
416 |
Keskitalo |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
538784.38000000 |
6773058.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010006 |
Kuppikivi sijaitsee kylätien varressa. Kohde on viitoitettu. Kyseessä on suuri rapakivilohkare (koko 1,5 x 4,3 x 2 m), jonka tasaisessa yläpinnassa on vähintään 15 sileäksi hiottua kuppia. |
| metsakeskus.416010007 |
416 |
Ilmuksenvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
537484.93800000 |
6764561.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010007 |
Kalliomaalaus sijaitsee Kivijärvellä. Erilaisia etupäässä tunnistamattomia värijälkiä: eläin, katkelmallinen ihmiskuvio, kämmen?. Pohjoispuolella "seitakivi", jossa yksi värjäytymä. Maalaus katsoo ilmeisesti länsilounaaseen. |
| metsakeskus.416010008 |
416 |
Haukkasaari |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
537045.11000000 |
6764981.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010008 |
Kalliomaalauksen jäänteeksi tulkittavat kaksi väriläiskää sijaitsevat Kivijärvellä. Tunnistamattomia kuvioita. Maalauskohta katsoo länsilounaaseen. |
| metsakeskus.416010009 |
416 |
Linnasaari |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
540033.91600000 |
6763042.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010009 |
Kalliomaalaus (sen jäänne) sijaitsee Kivijärvellä olevan saaren länsirannalla (itärannalla?). Saaren laki on luonnonlinnake ja saari lähisaaria korkeampi. Saaren länsisivulla, jonka itäpuolta vaatimattomampi kallioseinämä jää rantalepikon varjoon, on punainen värijuova, jossa voi erottaa pystyasentoisen ihmiskuvion (tai sen puolikkaan). Maalaus katsoo länsi-lounaaseen. |
| metsakeskus.416010010 |
416 |
Nuorajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544681.97000000 |
6779275.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416010010 |
Asuinpaikka on sijaitsee Lemin pohjoisosassa Muinais-Saimaaseen kuuluneen kuivatun Nuorajärven länsirannalla Enkelinmäen itäpuolella. Asuinpaikka on muinaisen rantatörmän päällä harjun itärinteen tasanteella, muinaisella niemekkeellä kapeassa ja matalassa lahdessa. Paikka on suurelta osin ehjä ja osin peltoetien leikkaama. Löytöinä v. 2000 inventoinnissa saatiin kvartseja ja palanutta luuta. Todennäköisesti ympäristössä Nuorajärven länsirannoilla on useampiakin kivikautisia asuinpaikkoja nykyisillä pelloilla Jokelan, Saven ja Mäkelän talon mailla. |
| metsakeskus.416500001 |
416 |
Huttula Myllymäki |
10002 |
12016 |
13179 |
11006 |
27000 |
540354.75400000 |
6770909.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.416500001 |
Kivijärven pohjoisosassa, eteläpuolella Kärmeniemen Myllymäki -nimisellä korkeimmalla kohdalla. Paikalla pystyyn nostettu myllynkivi, johon kiinnitetty muistolaatta. Muita tuulimyllyyn liittyviä rakenteita ei havaittu.
Kansatieteellisen keruuarkiston tieto: Kalliolla on ollut pyöreitä autonrenkaan kaltaisia kiviä (myllynkiviä), isompia ja pienempiä. |
| metsakeskus.418010001 |
418 |
Päivääniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
323280.94400000 |
6800256.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010001 |
Rautakautinen röykkiökalmisto sijaitsee Pyhäjärven Toutosenselän eteläpuolella. Alue on metsittynyttä entistä kaski- ja hakamaata sekä peltoa. Aikaisemmin muinaisjäännöksen läpi kulki Lempäälä-Vesilahti maantie. Nykyisin tie on siirretty muinaisjäännösalueen eteläpuolelle. Kalmistossa on noin 130 kiven- ja maansekaista röykkiötä/matalaa kiveystä, joiden läpimitta on noin 3-10 m. Huomattava rakenteellinen piirre röykkiöissä on silmäkivi: ainakin 52 röykkiössä se on. Epämääräinen kehärakenne havaittiin kahdessa kaivetussa rauniossa. Röykkiöt on tiedetty jo 1700-luvulta lähtien, ja niitä on kaivettu vuodesta 1864 alkaen. Vuoden 1896 jälkeen varsinaisella kalmistoalueella on kaivettu vain yhden röykkiön (nro 37) puolikas vuonna 1987. Kaikkiaan on alueella tutkittu kokonaan tai osaksi 16 röykkiötä. Kalmisto on ollut käytössä pitkän aikaa, eniten löytöjä on 600 - 800 jKr. väliseltä ajalta. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2013 alueella valvottiin konekaivua uuden muuntamon paikalla, jossa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Syksyllä 2016 tehtiin koekaivauksia yksityisen rakennushankkeen kahdella vaihtoehtoisella paikalla, joille kaivettiin yhteensä 30 koekuoppaa. vain kolmesta koekuopasta tehtiin vähäinen määrä esihistoriallisia löytöjä: saviastian paloja ja kvartsi-iskos.
Vuonna 2021 kaava-alueen inventoinnissa tarkistettiin kalmistoalueen luoteisosassa sijaitsevan erillisen alueen (7 röykkiötä) aluerajausta.
Valtio omistaa osan kalmistoalueesta, ja sitä hallinnoi Metsähallitus. Paikalla on informaatiotaulu. |
| metsakeskus.418010001 |
418 |
Päivääniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
323280.94400000 |
6800256.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010001 |
Rautakautinen röykkiökalmisto sijaitsee Pyhäjärven Toutosenselän eteläpuolella. Alue on metsittynyttä entistä kaski- ja hakamaata sekä peltoa. Aikaisemmin muinaisjäännöksen läpi kulki Lempäälä-Vesilahti maantie. Nykyisin tie on siirretty muinaisjäännösalueen eteläpuolelle. Kalmistossa on noin 130 kiven- ja maansekaista röykkiötä/matalaa kiveystä, joiden läpimitta on noin 3-10 m. Huomattava rakenteellinen piirre röykkiöissä on silmäkivi: ainakin 52 röykkiössä se on. Epämääräinen kehärakenne havaittiin kahdessa kaivetussa rauniossa. Röykkiöt on tiedetty jo 1700-luvulta lähtien, ja niitä on kaivettu vuodesta 1864 alkaen. Vuoden 1896 jälkeen varsinaisella kalmistoalueella on kaivettu vain yhden röykkiön (nro 37) puolikas vuonna 1987. Kaikkiaan on alueella tutkittu kokonaan tai osaksi 16 röykkiötä. Kalmisto on ollut käytössä pitkän aikaa, eniten löytöjä on 600 - 800 jKr. väliseltä ajalta. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2013 alueella valvottiin konekaivua uuden muuntamon paikalla, jossa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Syksyllä 2016 tehtiin koekaivauksia yksityisen rakennushankkeen kahdella vaihtoehtoisella paikalla, joille kaivettiin yhteensä 30 koekuoppaa. vain kolmesta koekuopasta tehtiin vähäinen määrä esihistoriallisia löytöjä: saviastian paloja ja kvartsi-iskos.
Vuonna 2021 kaava-alueen inventoinnissa tarkistettiin kalmistoalueen luoteisosassa sijaitsevan erillisen alueen (7 röykkiötä) aluerajausta.
Valtio omistaa osan kalmistoalueesta, ja sitä hallinnoi Metsähallitus. Paikalla on informaatiotaulu. |
| metsakeskus.418010001 |
418 |
Päivääniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
323280.94400000 |
6800256.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010001 |
Rautakautinen röykkiökalmisto sijaitsee Pyhäjärven Toutosenselän eteläpuolella. Alue on metsittynyttä entistä kaski- ja hakamaata sekä peltoa. Aikaisemmin muinaisjäännöksen läpi kulki Lempäälä-Vesilahti maantie. Nykyisin tie on siirretty muinaisjäännösalueen eteläpuolelle. Kalmistossa on noin 130 kiven- ja maansekaista röykkiötä/matalaa kiveystä, joiden läpimitta on noin 3-10 m. Huomattava rakenteellinen piirre röykkiöissä on silmäkivi: ainakin 52 röykkiössä se on. Epämääräinen kehärakenne havaittiin kahdessa kaivetussa rauniossa. Röykkiöt on tiedetty jo 1700-luvulta lähtien, ja niitä on kaivettu vuodesta 1864 alkaen. Vuoden 1896 jälkeen varsinaisella kalmistoalueella on kaivettu vain yhden röykkiön (nro 37) puolikas vuonna 1987. Kaikkiaan on alueella tutkittu kokonaan tai osaksi 16 röykkiötä. Kalmisto on ollut käytössä pitkän aikaa, eniten löytöjä on 600 - 800 jKr. väliseltä ajalta. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2013 alueella valvottiin konekaivua uuden muuntamon paikalla, jossa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Syksyllä 2016 tehtiin koekaivauksia yksityisen rakennushankkeen kahdella vaihtoehtoisella paikalla, joille kaivettiin yhteensä 30 koekuoppaa. vain kolmesta koekuopasta tehtiin vähäinen määrä esihistoriallisia löytöjä: saviastian paloja ja kvartsi-iskos.
Vuonna 2021 kaava-alueen inventoinnissa tarkistettiin kalmistoalueen luoteisosassa sijaitsevan erillisen alueen (7 röykkiötä) aluerajausta.
Valtio omistaa osan kalmistoalueesta, ja sitä hallinnoi Metsähallitus. Paikalla on informaatiotaulu. |
| metsakeskus.418010001 |
418 |
Päivääniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27019 |
323280.94400000 |
6800256.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010001 |
Rautakautinen röykkiökalmisto sijaitsee Pyhäjärven Toutosenselän eteläpuolella. Alue on metsittynyttä entistä kaski- ja hakamaata sekä peltoa. Aikaisemmin muinaisjäännöksen läpi kulki Lempäälä-Vesilahti maantie. Nykyisin tie on siirretty muinaisjäännösalueen eteläpuolelle. Kalmistossa on noin 130 kiven- ja maansekaista röykkiötä/matalaa kiveystä, joiden läpimitta on noin 3-10 m. Huomattava rakenteellinen piirre röykkiöissä on silmäkivi: ainakin 52 röykkiössä se on. Epämääräinen kehärakenne havaittiin kahdessa kaivetussa rauniossa. Röykkiöt on tiedetty jo 1700-luvulta lähtien, ja niitä on kaivettu vuodesta 1864 alkaen. Vuoden 1896 jälkeen varsinaisella kalmistoalueella on kaivettu vain yhden röykkiön (nro 37) puolikas vuonna 1987. Kaikkiaan on alueella tutkittu kokonaan tai osaksi 16 röykkiötä. Kalmisto on ollut käytössä pitkän aikaa, eniten löytöjä on 600 - 800 jKr. väliseltä ajalta. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Vuonna 2013 alueella valvottiin konekaivua uuden muuntamon paikalla, jossa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Syksyllä 2016 tehtiin koekaivauksia yksityisen rakennushankkeen kahdella vaihtoehtoisella paikalla, joille kaivettiin yhteensä 30 koekuoppaa. vain kolmesta koekuopasta tehtiin vähäinen määrä esihistoriallisia löytöjä: saviastian paloja ja kvartsi-iskos.
Vuonna 2021 kaava-alueen inventoinnissa tarkistettiin kalmistoalueen luoteisosassa sijaitsevan erillisen alueen (7 röykkiötä) aluerajausta.
Valtio omistaa osan kalmistoalueesta, ja sitä hallinnoi Metsähallitus. Paikalla on informaatiotaulu. |
| metsakeskus.418010002 |
418 |
Näppilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
324059.62800000 |
6800258.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Näppilän talosta noin 750 m länsilounaaseen kallioisella mäellä, etelään viettävällä rinteellä. Kaksi röykkiötä sijaitsee vierekkäin. Näistä läntisempi on silmäkiven ympärille koottu röykkiö, idempi on rakennettu kahden maakiven varaan. Röykkiöiden halkaisijat ovat 4 m. Kolmas sijaitsee edellä mainituista 10 m kaakkoon. Sen halkaisija on 6 m. Se on pinnaltaan kupera, muodoltaan säännöllinen ja keskeltä kuopalla. |
| metsakeskus.418010003 |
418 |
Kirjakka I |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
325483.05300000 |
6802255.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010003 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöit sijaitsevat Kirkkojärven Kirkkolahden länsirannalla, loivasti etelään viettävällä entisellä rantatöyräällä. Alueella on piha-aluetta, marjapensaikkoa ja sekametsäsaarekkeita. Paikalle on tuotu muualta hiekkaa ja savea.
Röykkiöt ovat ryhmittäin alueella; röykkiöt 13-15 (ryhmä B) ovat mäennyppylällä ja ehjiä, röykkiöt 7-12 (ryhmä A) ovat osittain tuhoutuneet tienteossa. Röykkiön 7 reunan päälle on rakennettu maakellari, röykkiön 10 reunaan sähköpylväs ja röykkiön 12 päälle vaja. Osa röykkiöistä on hautoja. Talteen saadut löydöt ajoittavat kohteen ainakin 500 -luvulle jKr. Alueen laajuus on 0,5 ha.
Vuoden 2021 rakennushankkeen vuoksi tehdyssä koekuopituksessa hankealueelta ei todettu kiinteää muinaisjäännöstä, samalla kartoitettiin alueen röykkiöitä.
Vuonna 2022 maasähkökaapelilinjan koekuopituiksessa ja 2023 kaapelilinjan kaivun valvonnassa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.418010004 |
418 |
Kirjakka II |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
325311.12200000 |
6802223.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010004 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Kirkkojärven Kirkkolahden länsipuolella, noin 200 m päässä rannasta, kohteen Kirjakka I länsipuolella. Röykkiöt 1-6 sijaitsevat piha-alueella, röykkiöt 16-19 tien itäpuolella savisella laidunmaalla, röykkiöt 20-23 tien eteläpuolella soraisella rinteellä ja röykkiöt 28-31 tien länsipuolella soraisella kumpareella. Röykkiöt 16-18 on tuhottu peltotöissä täysin.
Vuonna 2022 maasähkökaapelin linjalle tehdyistä koekuopissa havaittiin merkkejä nuoremmasta maatalouteen liittyvästä toiminnasta mutta ei muinaisjäännöksestä. Kohteen aluerajausta tarkennettiin pohjoisemmaksi. |
| metsakeskus.418010005 |
418 |
Henneri I |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
325340.10300000 |
6802412.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010005 |
Alunperin kolmetoista kiven- ja maansekaista röykkiötä ovat sijainneet Hauralantien itäpuolella, kohteiden Kirjakka I - III pohjoispuolella. Röykkiöt 3 - 11 ovat muodostaneet yhtenäisen rykelmän alueen eteläosassa ja röykkiöt 1, 2 ja 12 etäämpänä pohjoisessa, erillään pääalueesta. Röykkiöt ovat 1, 2, 7, 8, 9 ja 12 ovat täysin tuhoutuneet. Röykkiöitä 11, 13 ja 14 ei voida pitää muinaisjäännöksinä. Röykkiöt 3, 6 ja 10 sijaitsevat niityllä. Ne ovat osittain myöhemmän maankäytön turmelemia maansekaisia raunioita, joissa on myös melko suuria kiviä. Alueelta on löytöjä (mm. 3 miekkaa, 5 keihäänkärkeä, kirves), jotka on tehty 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun allussa etupäässä Hennerin talosta lounaaseen sijaitsevalta pellolta. |
| metsakeskus.418010007 |
418 |
Henneri II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324982.24600000 |
6802699.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010007 |
Asuinpaikka sijaitsee tasaisella, kuivuneeseen joenuomaan viettävällä pellolla, Kirkkojärven eteläpuolella. Alue ulottuu viimeisimmän inventoinnin mukaan lähelle jokiuoman terassia.
Paikalta on löydetty vähän keramiikkaa, piitä, palanutta savea ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.418010009 |
418 |
Lempoinen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
326746.00000000 |
6801664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010009 |
Kalmisto, josta on todettu sekä ruumis- että polttohautoja sijaitsee Turun - Tampereen -tien ja Valkeakoskentien liittymässä, niemen eteläosassa pihamaalla ja puutarhassa. Kalmistoa on ollut koko alueella koordinaattipisteiden välillä. Vuonna 1917 Valkeakoskelle johtavaa tietä tehtäessä havaittiin ruumiskalmistoon viittaavia löytöjä. Vuoden 1971 kaivausten yhteydessä alueelta todettiin myös polttokalmisto. Liittymän alueella on suoritettu massiivisia maansiirtotöitä, eikä alkuperäistä maanpintaa ole enää jäljellä. Kalmiston jatkuminen itään Lempäälä - Valkeakoski -tien suuntaisesti on mahdollista. Kalmistosta saattaa olla koskematonta aluetta jäljellä itäpäässä tonteilla RN:ot 4:10, 1:229 ja erityisesti pienellä kummulla tontilla 3:15. |
| metsakeskus.418010010 |
418 |
Vaihmalanharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
327250.34500000 |
6801455.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010010 |
Kalmisto ja asuinpaikkaa sijaitsee Vaihmalanharjun laella, Ahtialanjärven lounaisrannalla. Paikka on nykyään maantien vierustaa ja pihamaata. Harjulla todettiin polttokalmisto ja rautakautinen asuinpaikka vuosisadan alussa. Merovingiaikaisesta polttokenttäkalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Harjunlakea on tasoitettu ja madallettu erityisesti maantieliittymien kohdalta. Vuonna 1996 harjualuetta tutkittiin Tukkitien risteyksestä Lipontien risteykseen. Koekuopituksessa saatiin löytöjä kahdesta kuopasta. Rautakautista keramiikkaa tuli harjun etelärinteeltä Terästön talon vierestä. Paikalta on vuonna 1902 löytynyt keihäänkärki. Lähistöltä on myös palanutta luuta ja kirveen terä. Tällä kohdalla muinaisjäännöstä on siis jonkin verran jäljellä. Toinen löytökohta on Terästöä vastapäätä, harjun pohjoisrinteellä. Jyrkkään rinteeseen tehdystä koekuopasta saatiin saviastianpaloja sekä todettiin tumma nokinen kiveys. Muualla Vaihmalanharjulla ei ole enää säilynyt muinaisjäännöstä.
Kesällä 2009 harjulla kaivettiin autotallirakentamisen vuoksi. Paikalla oli kiveystä, jossa oli tummaa nokista maata ja rautakauteen ajoittuvia löytöjä. |
| metsakeskus.418010010 |
418 |
Vaihmalanharju |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
327250.34500000 |
6801455.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010010 |
Kalmisto ja asuinpaikkaa sijaitsee Vaihmalanharjun laella, Ahtialanjärven lounaisrannalla. Paikka on nykyään maantien vierustaa ja pihamaata. Harjulla todettiin polttokalmisto ja rautakautinen asuinpaikka vuosisadan alussa. Merovingiaikaisesta polttokenttäkalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Harjunlakea on tasoitettu ja madallettu erityisesti maantieliittymien kohdalta. Vuonna 1996 harjualuetta tutkittiin Tukkitien risteyksestä Lipontien risteykseen. Koekuopituksessa saatiin löytöjä kahdesta kuopasta. Rautakautista keramiikkaa tuli harjun etelärinteeltä Terästön talon vierestä. Paikalta on vuonna 1902 löytynyt keihäänkärki. Lähistöltä on myös palanutta luuta ja kirveen terä. Tällä kohdalla muinaisjäännöstä on siis jonkin verran jäljellä. Toinen löytökohta on Terästöä vastapäätä, harjun pohjoisrinteellä. Jyrkkään rinteeseen tehdystä koekuopasta saatiin saviastianpaloja sekä todettiin tumma nokinen kiveys. Muualla Vaihmalanharjulla ei ole enää säilynyt muinaisjäännöstä.
Kesällä 2009 harjulla kaivettiin autotallirakentamisen vuoksi. Paikalla oli kiveystä, jossa oli tummaa nokista maata ja rautakauteen ajoittuvia löytöjä. |
| metsakeskus.418010011 |
418 |
Sarapistonmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
325802.90900000 |
6804232.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010011 |
Kohde, joka käsittää viikinkiaikaisen polttokalmiston ja asuinpaikan sijaitsee Pirkkalantien pohjoispuolella, noin 150 m Jaranlahden pohjukasta pohjoiskoilliseen kohoavalla avokallioisella mäellä. Lähinnä tietä oleva alue on nykyisin niittynä. Kaivauksia on tehty laelta etelään viettävän rinteen yläosassa sekä tien reunassa.Tien reunassa on matala kumpare, jota kivikkoinen "härkätie" leikkaa, ja jatkuu metsikköön. Rakennelma kuulunee asuinpaikkaan.
Vuoden 2019 suoritettiin koekaivaukset alueen itäosassa, niiden perusteella Sarapiston muinaisjäännösalue rajautunee mäen ketomaiseen etelärinteeseen. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27012 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12002 |
13032 |
11019 |
27012 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12002 |
13030 |
11040 |
27000 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12002 |
13032 |
11040 |
27000 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27003 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27003 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27003 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27004 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27004 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010012 |
418 |
Aimalankangas |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27004 |
323347.89900000 |
6803724.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010012 |
Kivikautinen/varhaismetallikautinen asuinpaikka ja kalmisto sekä rautakautinen/varhaiskeskiaikainen asuinpaikka sijaitsevat Kirkkojärven länsirannalla loivasti järveen viettävällä pellolla ja tienpientareella.
Noin 200 m Littusten talosta Tappuraan vievän tien järven puolelta löydettiin hiekanotossa vuonna 1935 vasarakirves, oikokirves ja keramiikkaa. Löytöpaikkaan liittyi jonkinlainen kehämäinen kivirakennelma. Luoteessa asuinpaikkaa rajaa harju, josta on ajettu runsaasti soraa eri aikoina.
Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä tehtiin pintapoimintalöytöjä (keramiikkaa, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kuonaa) erityisesti Littusten tilan rakennusten koillis- ja itäpuolelta. Pelto on savea ja paikoin kivistä.
Vuonna 2006 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin kylän yhteismaan alueella sijaitsevan sorakuopan länsiprofiilista merkkejä rautakautisesta polttokalmistosta. Löydöt ovat rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea.
Vuonna 2007 siirtoviemärilinjan kaivauksen valvonnassa löytyi kylätien alta varhaismetallikautinen kuoppaliesi ja palaneen hiekan alue. Sen jälkeen paikalla suoritetuissa pelastuskaivauksissa löytyi myöhäisrautakauden/varhaiskeskiajan rakenteita, kulttuurikerrosta ja esinelöytöjä, mm. kuparilevyn palasia, joista yksi on peräisin astian suusta, ja ns. rautakauden tyypin keramiikkaa.
(Muinaisjäännösalueen läheltä on "Laatiskan talon maalta, Toutosen rannan kivikkoäyräältä" löytynyt viikinkiaikainen E-tyypin keihäänkärki ja miekka, KM 7509: 4 - 5).
Vuonna 2017 Littusen tilan piha-alueelle avattiin kolme koeojaa ja kaivettiin viisi
koekuoppaa. Koeojista ja niihin tehdyistä laajennuksista tuli esille runsaasti hautoja, joista kokonaan tutkittiin kaikkiaan kymmenen. Täysin esineettömien ruumishautojen yksityiskohdat viittaavat keskiaikaiseen kirkkomaahan. Ajoitus lähinnä 1300-luvulle varmistettiin radiohiiliajoituksilla. Lisäksi samalta alueelta saatiin havaintoja viikinkiaikaisesta toiminnasta. Varsinaisia kirkkorakennuksen jäännöksiä ei löydetty, mutta tutkitut alueet olivat varsin suppeita ja sijaitsivat lähellä toisiaan.
Tutkimusten aikana myös Littusen talon ja Kirkkojärven välistä aluetta prospektoitiin
metallinilmaisimilla. Peltoalueelta löytyi runsaasti erilaista esineistöä viikinkiajalta 1900-luvulle. |
| metsakeskus.418010013 |
418 |
Torisevankulma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
328834.71100000 |
6800320.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkeakoskentien pohjoispuolella peltoterassilla. Luhon inventoima alue muodostaa alemman terassin, joka on hevoslaitumena. Alue jatkuu länteen, ja asuinpaikkakerrosta on talon uuden perunamaan alueella. Asuinpaikan itäpuolella on notko, jossa kulkee pohjoiseen laskeva oja.
Omakotitalon rakennushankkeen vuoksi kaivettiin vuonna 2009 asuinpaikan pohjoisosaa. Paikalta löydettiin yhdestä koekuopasta nuorakeramiikkaa. |
| metsakeskus.418010013 |
418 |
Torisevankulma |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
328834.71100000 |
6800320.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkeakoskentien pohjoispuolella peltoterassilla. Luhon inventoima alue muodostaa alemman terassin, joka on hevoslaitumena. Alue jatkuu länteen, ja asuinpaikkakerrosta on talon uuden perunamaan alueella. Asuinpaikan itäpuolella on notko, jossa kulkee pohjoiseen laskeva oja.
Omakotitalon rakennushankkeen vuoksi kaivettiin vuonna 2009 asuinpaikan pohjoisosaa. Paikalta löydettiin yhdestä koekuopasta nuorakeramiikkaa. |
| metsakeskus.418010014 |
418 |
Pirunlinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
330763.89300000 |
6809359.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010014 |
Kohde sijaitsee Linnajärvestä noin 600 m Luontainen muusta ympäristöstä nouseva kallioinen kohouma, jonka rinteillä ja päällä massiivista louhikkoa. Laen kaakkois-koillisreunoille on kerätty vallimaista rakennelmaa. Laen alapuolella on mäen pohjoisreunalla siirtolohkareiden muodostama, 5 x 5 m kokoinen luolamainen syvennys, jonka aukon itäpuolella on n. 5 x 8 m suuruinen tasanne, jota suojaa ulospäin kallistunut kallio. Luolasta on saatu löytöinä kaikkiaan 8 kivikautista piinuolenkärkeä - kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen asuinpaikka (Cleve 1929). Laella, sen etelälounaisosassa, on ilmeisen kulkuaukon sisäpuolella kivettömämpi n. 6 x 10 m kokoinen alue, jossa on halkaisijaltaan 1,5 m:n ja korkeudeltaan n. 35 cm:n kokoinen, pyöreä, liesimäinen rakennelma, joka mahdollisesti on moderni. Se on tehty särmikkäistä, halkaisijaltaan 30-60 cm:n kokoisista kivistä. Siinä on tuoreita merkkejä tulenpidosta. Noin 1 m koilliseen tästä tehtiin 50 x 50 cm:n kokoinen koekuoppa, jossa karikkeen alla oli 5 - 10 cm:n kerros nokea, hiiltä ja moderneja löytöjä. Maaperä oli punaista hiekkaa, jossa oli halkaisijaltaan 10-20 cm:n kokoisia särmikkäitä kiviä. Löytöinä tuli yksi mahdollinen kvartsi-iskos n. 10 cm syvältä, nokikerroksen alta. Luolan seiniin on töhritty maalilla erilaisia merkkejä. |
| metsakeskus.418010014 |
418 |
Pirunlinna |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
330763.89300000 |
6809359.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010014 |
Kohde sijaitsee Linnajärvestä noin 600 m Luontainen muusta ympäristöstä nouseva kallioinen kohouma, jonka rinteillä ja päällä massiivista louhikkoa. Laen kaakkois-koillisreunoille on kerätty vallimaista rakennelmaa. Laen alapuolella on mäen pohjoisreunalla siirtolohkareiden muodostama, 5 x 5 m kokoinen luolamainen syvennys, jonka aukon itäpuolella on n. 5 x 8 m suuruinen tasanne, jota suojaa ulospäin kallistunut kallio. Luolasta on saatu löytöinä kaikkiaan 8 kivikautista piinuolenkärkeä - kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen asuinpaikka (Cleve 1929). Laella, sen etelälounaisosassa, on ilmeisen kulkuaukon sisäpuolella kivettömämpi n. 6 x 10 m kokoinen alue, jossa on halkaisijaltaan 1,5 m:n ja korkeudeltaan n. 35 cm:n kokoinen, pyöreä, liesimäinen rakennelma, joka mahdollisesti on moderni. Se on tehty särmikkäistä, halkaisijaltaan 30-60 cm:n kokoisista kivistä. Siinä on tuoreita merkkejä tulenpidosta. Noin 1 m koilliseen tästä tehtiin 50 x 50 cm:n kokoinen koekuoppa, jossa karikkeen alla oli 5 - 10 cm:n kerros nokea, hiiltä ja moderneja löytöjä. Maaperä oli punaista hiekkaa, jossa oli halkaisijaltaan 10-20 cm:n kokoisia särmikkäitä kiviä. Löytöinä tuli yksi mahdollinen kvartsi-iskos n. 10 cm syvältä, nokikerroksen alta. Luolan seiniin on töhritty maalilla erilaisia merkkejä. |
| metsakeskus.418010014 |
418 |
Pirunlinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11019 |
27012 |
330763.89300000 |
6809359.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010014 |
Kohde sijaitsee Linnajärvestä noin 600 m Luontainen muusta ympäristöstä nouseva kallioinen kohouma, jonka rinteillä ja päällä massiivista louhikkoa. Laen kaakkois-koillisreunoille on kerätty vallimaista rakennelmaa. Laen alapuolella on mäen pohjoisreunalla siirtolohkareiden muodostama, 5 x 5 m kokoinen luolamainen syvennys, jonka aukon itäpuolella on n. 5 x 8 m suuruinen tasanne, jota suojaa ulospäin kallistunut kallio. Luolasta on saatu löytöinä kaikkiaan 8 kivikautista piinuolenkärkeä - kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen asuinpaikka (Cleve 1929). Laella, sen etelälounaisosassa, on ilmeisen kulkuaukon sisäpuolella kivettömämpi n. 6 x 10 m kokoinen alue, jossa on halkaisijaltaan 1,5 m:n ja korkeudeltaan n. 35 cm:n kokoinen, pyöreä, liesimäinen rakennelma, joka mahdollisesti on moderni. Se on tehty särmikkäistä, halkaisijaltaan 30-60 cm:n kokoisista kivistä. Siinä on tuoreita merkkejä tulenpidosta. Noin 1 m koilliseen tästä tehtiin 50 x 50 cm:n kokoinen koekuoppa, jossa karikkeen alla oli 5 - 10 cm:n kerros nokea, hiiltä ja moderneja löytöjä. Maaperä oli punaista hiekkaa, jossa oli halkaisijaltaan 10-20 cm:n kokoisia särmikkäitä kiviä. Löytöinä tuli yksi mahdollinen kvartsi-iskos n. 10 cm syvältä, nokikerroksen alta. Luolan seiniin on töhritty maalilla erilaisia merkkejä. |
| metsakeskus.418010014 |
418 |
Pirunlinna |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27012 |
330763.89300000 |
6809359.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010014 |
Kohde sijaitsee Linnajärvestä noin 600 m Luontainen muusta ympäristöstä nouseva kallioinen kohouma, jonka rinteillä ja päällä massiivista louhikkoa. Laen kaakkois-koillisreunoille on kerätty vallimaista rakennelmaa. Laen alapuolella on mäen pohjoisreunalla siirtolohkareiden muodostama, 5 x 5 m kokoinen luolamainen syvennys, jonka aukon itäpuolella on n. 5 x 8 m suuruinen tasanne, jota suojaa ulospäin kallistunut kallio. Luolasta on saatu löytöinä kaikkiaan 8 kivikautista piinuolenkärkeä - kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen asuinpaikka (Cleve 1929). Laella, sen etelälounaisosassa, on ilmeisen kulkuaukon sisäpuolella kivettömämpi n. 6 x 10 m kokoinen alue, jossa on halkaisijaltaan 1,5 m:n ja korkeudeltaan n. 35 cm:n kokoinen, pyöreä, liesimäinen rakennelma, joka mahdollisesti on moderni. Se on tehty särmikkäistä, halkaisijaltaan 30-60 cm:n kokoisista kivistä. Siinä on tuoreita merkkejä tulenpidosta. Noin 1 m koilliseen tästä tehtiin 50 x 50 cm:n kokoinen koekuoppa, jossa karikkeen alla oli 5 - 10 cm:n kerros nokea, hiiltä ja moderneja löytöjä. Maaperä oli punaista hiekkaa, jossa oli halkaisijaltaan 10-20 cm:n kokoisia särmikkäitä kiviä. Löytöinä tuli yksi mahdollinen kvartsi-iskos n. 10 cm syvältä, nokikerroksen alta. Luolan seiniin on töhritty maalilla erilaisia merkkejä. |
| metsakeskus.418010015 |
418 |
Kirjakka III |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
325325.11600000 |
6802322.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010015 |
Kohde sijaitsee Kirkkojärven Kirkkolahden länsipuolella. Paikka on röykkiöiden 21-23 (Kirjakka II) länsipuolella maantien leikkauksessa ja pienehköllä kumpareella. Tien leikkauksesta on löytynyt keramiikan palan. Paikka on ilmeisesti osittain tuhoutunut tietä levennettäessä. Paikalla on aiemmin ollut talo, joka on palanut. Alueella on myös ollut kaivo. Koekaivauksen (1984) tuloksena ei alueelta kuitenkaan löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Ohuen nokikerroksen alla oli puhdas soramaa. Alue haravoitiin myös metallinetsimellä. Keramiikan pala on saattanut myös joutua paikalle läheisestä röykkiöstä (nro 22/Kirjakka II), jota on jonkin verran tuhottu tietöiden yhteydessä. Vuoden 1994 inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.418010016 |
418 |
Säijoki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
316904.47100000 |
6807925.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010016 |
Kohde sijaitsee Säijoen länsipuolella, joenpolven muodostamassa niemekkeessä lähellä Säijänselkää. Paikka on metsäistä harjannetta ja peltojen saartamaa kivikkoa.
Kohde käsittää kaksi röykkiöryhmää. Röykkiöiden koko on keskimäärin 5 - 7 m. Röykkiöryhmien välissä on viitteitä rautakautisesta asuinpaikasta. Säijoen ylempi kalmisto (röykkiöt I - IV) sijaitsee matalahkon, metsäisen, idästä länteen kulkevan harjanteen itäpäässä. Pohjoisen ja etelän puolelta sitä rajoittavat pellot, idässä Säijoki. Alempi kalmisto (röykkiöt V - XIII) sijaitsee ylemmästä kalmistosta noin 150 m etelään, pienen notkelman takana, matalalla kivikkoisella harjanteella, peltojen keskellä Säijoen polvekkeessa.
(Muinaisjäännösalueesta pohjoiskoilliseen on Säijoen länsipuolella, läheltä Hakalan ja Kiukaisten tilakeskuksia löytynyt väkipuukko ja keihäänkärki, KM 11166:1 - 2). |
| metsakeskus.418010017 |
418 |
Tervamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
317107.38600000 |
6808415.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010017 |
Vuoden 1939 inventointikertomuksen mukaan Säijän Kiukaisten tilan maalla Tervamäellä, joka sijaitsee Lempäälän - Pirkkalan maantien pohjoispuolella, Säijoesta 100 m itään, on joukko vähäisiä maansekaisia kiviröykkiöitä. Ne ovat kaikki suppealla alalla loivalla länteen päin viettävällä rinteellä. Niiden läpimitta on 3 - 4 m ja korkeus noin 0,5 m. Käytettyjen kivien läpimitta vaihtelee 10 ja 40 cm:n välillä. Röykkiöt muistuttavat kaskiraunioita. Eräästä on löydetty kuonanpala (KM 11173). Paikkakuntalaiset kutsuvat Tervamäen röykkiöitä "lapinkiukaiksi". Vuoden 1939 inventointikertomuksen karttaan (XII) on merkitty yhteensä 14 röykkiötä.
Vuoden1994 inventointikertomusken mukaan alueen länsireunalle, tontille RN:o 15:22 on rakennettu asuintalo ja vaja, joista on matkaa lähimmälle röykkiölle noin 20 m. Alueen lounaispuolista tietä on levennetty. Tontilta 15:22 lähtee metsätie/polku, joka kulkee yhden röykkiön yli. Inventoinnissa todettiin 2 mahdollista, ennestään tuntematonta röykkiötä Lempäälän - Pirkkalan maantien vierestä, hiekkakuopan läheisyydestä. Hiekkakuopan reunasta, maantien leikkauksesta löydettiin palaneen luun pala. |
| metsakeskus.418010018 |
418 |
Sukkila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
324323.51300000 |
6802508.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010018 |
Kuppikivi sijaitsee niemenkärkeen vievän tien eteläpuolella pellon viljelemättömällä saarekkeella, jonka pohjoispuolella on Kirkkojärvi ja lännessä Toutonen. Kuppikivi on 1,5 x 2,5 m kokoinen ja siinä on 12 kuppia. Sen ympärillä on toisia, pienempiä lohkottuja kiviä. Kuppikiven ympäristöä on koekuopitettu vuonna 1994. Ainakin osa kupeista on uudempaa tekoa.
Uuden vesijohtolinjan vuoksi kuppikivisaarekkeen ympäristössä suoritettiin vuonna 2021 tarkkuusinventointi. Kuppikiven eteläpuoleiselta pellolta havaittiin merkkejä muinaispellosta. |
| metsakeskus.418010019 |
418 |
Hääkivi I |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
326861.49600000 |
6802862.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Liuhan vuolteen ja Ahtialanjärven yhtymäkohdan itäpuolella, niemekkeessä valtatien 9 länsipuolella. Muinaisjäännös sijaitsee paikan korkeimmalla kohdalla olevalla terassilla, entisellä pellolla ja sen pohjoispuolella paikassa, jossa on isoja kiviä näkyvissä. Osan alueesta on koekuoppien perusteella todettu säilyneen koskemattomana. Löydöt ovat rautakautisia saviastianpaloja, savitiivistettä ja kuonaa.
Vuonna 2014 tehtiin muutaman kymmenen metrin päässä arkeologinen valvonta, jonka yhteydessä havaittiin mahdollisesti merkkejä muinaisjäännöksestä. Peltokerroksen alta paljastui hiekkapitoinen maa, jossa oli kahdessa kohdassa tummaa maata. Palanutta savea, tiilen palanen ja pahasti korrodoitunut hevosenkenkänaula löydettiin ensimmäisen tumman maan kohdasta, jossa palanutta savea oli enemmänkin, mutta niin pieninä kappaleina, että niitä voinut ottaa talteen. Maaperässä oli myös havaittavissa hiukan hiilen kappaleita, mutta myös resentin rakenteen jäännökset. Toisen tumman maan kohtaan tehty koekuoppa oli täysin löydötön. |
| metsakeskus.418010020 |
418 |
Hääkivi II |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
327043.42100000 |
6802884.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010020 |
Kalmisto sijaitsee valtatiestä 9 itään 20 m, tasaisen savipellon keskellä, 30 x 30 m kokoisella, ympäristöstään kohoavalla peltosaarekkeella.
Kohde on koekuopin todettu polttokenttäkalmistoksi. Alueella kasvaa runsaasti pensaita. Löydöt ovat rautakautisia saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.418010021 |
418 |
Mustonen |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
328209.94800000 |
6803001.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010021 |
Kuppikivi sijaitsee Ahtialan kylämäellä melko jyrkästi etelään viettävällä rinteellä, 50 m kaakkoon Ahtialantien jyrkästä mutkasta. Koko rinne on tiheästi rakennettu ja raivattu pihamaaksi. Kuppikivi on särmikäs, sen pinnassa on 1 varma, ja 1 mahdollinen kuppi. Paikalla on (ollut) viitteitä myös kalmistosta, mutta se lienee täysin tuhoutunut. Vuoden 2010 tarkastuksen perusteella paikalla havaittiin vähäisiä merkkejä mahdollisesta rautakautisesta hautapaikasta (palanutta luuta ja rautaesineen katkelma. |
| metsakeskus.418010022 |
418 |
Jutila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
328086.99800000 |
6802736.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010022 |
Löytöalue sijaitsee Ahtialan tien eteläpuolisella matalalla harjanteella sekä tien ja Ahtialanjärven rantaterassin välisellä pellolla. Alueen lounaisosan halki kulkee jyrkkäreunainen uoma, jonka pohjalla virtaa Ahtialanjärveen laskeva oja. Eteläosassa on kaksi vajaa, joiden ympäristöä on raivattu rajusti. Löydöt paikalta ovat rautakautisia saviastian paloja, kuonaa, palanutta luuta, savitiivistettä ja kvartsi-iskoksia. Kyseessä lienee rautakautinen asuinpaikka.
Tarkastuksessa (2021) paikalla todettiin mahdollinen kivirakenne. Muutamissa kairanäytteissä erottui selvästi tumma maa pellon alla, mutta tarkastuksen löydöt tehtiin sekoittuneesta peltomultakerroksesta. |
| metsakeskus.418010023 |
418 |
Mottinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
326771.53100000 |
6801864.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010023 |
Paikka sijaitsee Ahtialanjärven länsirannalla. Lännessä aluetta rajaa valtatie 9 ja etelässä Valkeakoskelle johtava tie.
Alueella on koekaivauksin todettu kaksi rautakautista polttokalmistoa ja läntisimmän kalmiston yhteydestä ajoittamattomia asuinpaikkajäännöksiä päärakennuksen ympäristöstä. Löydöt ovat rautakautistyyppistä keramiikkaa, palanutta luuta, upokkaan kappaleita, kuonaa, liitupiipun paloja, kvartsia ja piitä sekä joitaikin metalliesineen kappaleita.
Päärakennuksen ympäristössä vuosina 2007 ja 2008 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin historialliseen aikaan liittyviä rakenteita: liesien jäännöksiä, kivillä täytetty rakenne ja rakennuksen kivijalkaa. Ne ajoittunevat 1700- ja 1800-lukujen taitteeseen. Suurin osa löydöistä ajoittuu historialliseen aikaan, mutta paikalta on myös muutama rautakautinen saviastianpala.
Vuonna 2020 tutkitulta sähkön maakaapelilinjalta havaitytiin hajoinneita rakenteita sekä rautakautiseksi tai keskiaikaiseksi arvioitua kulttuurikerrosta |
| metsakeskus.418010023 |
418 |
Mottinen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
326771.53100000 |
6801864.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010023 |
Paikka sijaitsee Ahtialanjärven länsirannalla. Lännessä aluetta rajaa valtatie 9 ja etelässä Valkeakoskelle johtava tie.
Alueella on koekaivauksin todettu kaksi rautakautista polttokalmistoa ja läntisimmän kalmiston yhteydestä ajoittamattomia asuinpaikkajäännöksiä päärakennuksen ympäristöstä. Löydöt ovat rautakautistyyppistä keramiikkaa, palanutta luuta, upokkaan kappaleita, kuonaa, liitupiipun paloja, kvartsia ja piitä sekä joitaikin metalliesineen kappaleita.
Päärakennuksen ympäristössä vuosina 2007 ja 2008 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin historialliseen aikaan liittyviä rakenteita: liesien jäännöksiä, kivillä täytetty rakenne ja rakennuksen kivijalkaa. Ne ajoittunevat 1700- ja 1800-lukujen taitteeseen. Suurin osa löydöistä ajoittuu historialliseen aikaan, mutta paikalta on myös muutama rautakautinen saviastianpala.
Vuonna 2020 tutkitulta sähkön maakaapelilinjalta havaitytiin hajoinneita rakenteita sekä rautakautiseksi tai keskiaikaiseksi arvioitua kulttuurikerrosta |
| metsakeskus.418010023 |
418 |
Mottinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
326771.53100000 |
6801864.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010023 |
Paikka sijaitsee Ahtialanjärven länsirannalla. Lännessä aluetta rajaa valtatie 9 ja etelässä Valkeakoskelle johtava tie.
Alueella on koekaivauksin todettu kaksi rautakautista polttokalmistoa ja läntisimmän kalmiston yhteydestä ajoittamattomia asuinpaikkajäännöksiä päärakennuksen ympäristöstä. Löydöt ovat rautakautistyyppistä keramiikkaa, palanutta luuta, upokkaan kappaleita, kuonaa, liitupiipun paloja, kvartsia ja piitä sekä joitaikin metalliesineen kappaleita.
Päärakennuksen ympäristössä vuosina 2007 ja 2008 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin historialliseen aikaan liittyviä rakenteita: liesien jäännöksiä, kivillä täytetty rakenne ja rakennuksen kivijalkaa. Ne ajoittunevat 1700- ja 1800-lukujen taitteeseen. Suurin osa löydöistä ajoittuu historialliseen aikaan, mutta paikalta on myös muutama rautakautinen saviastianpala.
Vuonna 2020 tutkitulta sähkön maakaapelilinjalta havaitytiin hajoinneita rakenteita sekä rautakautiseksi tai keskiaikaiseksi arvioitua kulttuurikerrosta |
| metsakeskus.418010023 |
418 |
Mottinen |
10002 |
12002 |
13030 |
11006 |
27000 |
326771.53100000 |
6801864.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010023 |
Paikka sijaitsee Ahtialanjärven länsirannalla. Lännessä aluetta rajaa valtatie 9 ja etelässä Valkeakoskelle johtava tie.
Alueella on koekaivauksin todettu kaksi rautakautista polttokalmistoa ja läntisimmän kalmiston yhteydestä ajoittamattomia asuinpaikkajäännöksiä päärakennuksen ympäristöstä. Löydöt ovat rautakautistyyppistä keramiikkaa, palanutta luuta, upokkaan kappaleita, kuonaa, liitupiipun paloja, kvartsia ja piitä sekä joitaikin metalliesineen kappaleita.
Päärakennuksen ympäristössä vuosina 2007 ja 2008 tehdyissä koekaivauksissa löydettiin historialliseen aikaan liittyviä rakenteita: liesien jäännöksiä, kivillä täytetty rakenne ja rakennuksen kivijalkaa. Ne ajoittunevat 1700- ja 1800-lukujen taitteeseen. Suurin osa löydöistä ajoittuu historialliseen aikaan, mutta paikalta on myös muutama rautakautinen saviastianpala.
Vuonna 2020 tutkitulta sähkön maakaapelilinjalta havaitytiin hajoinneita rakenteita sekä rautakautiseksi tai keskiaikaiseksi arvioitua kulttuurikerrosta |
| metsakeskus.418010024 |
418 |
Vuollesaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
323529.82700000 |
6803116.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010024 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Sikkisen tilasta ja Sukkilan kuppikivestä 1 km luoteeseen, kapealla luoteis-kaakko -suuntaisella niemellä. Asuinpaikka on pienen lahden eteläpuolella tasanteella, jota lännessä rajaa siirtolohkarealue, ja kaakossa kivikko. Maanpinnassa näkyy joitakin maakiviä.
Alueelle on kaivettu vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä muutama koekuoppa. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa ja kvartsi-iskos. Kohteen laajuus on noin 20 x 30 m. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27013 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27014 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010025 |
418 |
Naarankalmanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
328288.00000000 |
6805359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010025 |
Muinaisjäännös sijaitsee valtatie 9 itäpuolella peltojen ja viljelysmaiden ympäröimässä pienessä mäkisaarekkeessa, entisen Sarvikasjärven koillispuolella. Järvi on nykyisin lähes kuivana, mutta on ennen Vanajaveden säännöstelyä ulottunut 30 - 50 m päähän mäestä. Vanha rantatörmä ja vesijättömaa erottuvat selvästi maastossa. Kylien raja kulkee mäen kaakkoisosan halki. Luode - kaakko -suuntainen saareke ( 100 x 60 m) on melko isokivistä moreenimäkeä. Mäellä erottuu useita suuria maakiviä. Tutkimuksissa on alueelta todettu 11 röykkiötä. Muinaisjäännös sisältää useita erilaisia rakenteita, joissa on ainakin hautauksiin (neljästä röykkiöstä on palanutta ihmisluuta) ja myös asuinpaikkaan liittyviä jäännöksiä. Asuinpaikkamerkit voidaan rakennehavaintojen ja löytöjen perusteella tulkita yhden tai useamman rakennuksen jäännöksiksi.
Radiohiiliajoitukset viittaavat ainakin kolmeen eri käyttövaiheeseen. Vanhin vaihe ajoittuu nuoremmalle pronssikaudelle. Alueelta on tosin löytöjä, jotka kuuluvat jo vasarakirveskulttuurin aikaan. Rakennusjäännökset ajoittuvat vanhempaan ja keskiseen rautakauteen. Samoin myös osa röykkiöistä. Osa röykkiöistä taas ajoittuu nuoremmalle rautakaudelle, myös löytöjen perusteella. Kaivauslöydöt ovat pääasiassa keramiikkaa, kuonaa, palanutta luuta ja pronssi- ja rautaesineitä.
Naarankalmanmäen itäpuolella olevan siirtolohkareen juuresta todettu kiveys on löytöjensä (rautakauden keramiikan ja palaneen luun) perusteella kiinteä muinaisjäännös. Siitä ehdittiin tutkia vain osa. Se jää jäljelle Naarankalmanmäen kohteesta. |
| metsakeskus.418010026 |
418 |
Ryödi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
328393.86700000 |
6805485.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010026 |
Ahtialan paikallistien itäpuolella ja Ryödin päärakennuksesta noin 300 m lounaaseen on pienen kallioisen mäen eteläpuolella röykkiö. Röykkiön koko on noin 5 x 3 m. Siinä on suuri silmäkivi. Kohde sijaitsee Naarankalmanmäestä noin 150 m koilliseen.
Röykkiöstä lounaaseen ja länteen, moottoritien, Rantoistentien ja Kuivaspääntien välisellä alueella (n. 100 x 40 m) tehtiin vuonna 2011 koekaivaus. Mitään merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei löydetty. |
| metsakeskus.418010027 |
418 |
Ryödin vanha tontti |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
328240.92200000 |
6805642.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010027 |
Hautaröykkiö sijaitsee valtien 9 itäreunassa, Ryödin päärakennuksesta noin 280 m länsilounaaseen ja kohteesta no 25 Naarankalmanmäki 300 m pohjoiseen. Paikka on viljelemätön peltosaareke. Sen länsireunalla on kiven- ja maasekainen noin 10 m x 5 m kooltaan oleva röykkiö. Röykkiöön tehdystä koekuopasta saatiin saviastianpaloja ja palanutta luuta. Luuanalyysin perusteella röykkiöstä saatu palanut luu on ihmisluuta.
Röykkiö jäi moottoritien (vt 3) ja valtatien 9 (Turku-Tampere) väliin, ja nykyään se näkyy ja hahmottuu huonosti, sillä sen päälle ja viereen on kasattu kiviä ja lykitty maata. |
| metsakeskus.418010028 |
418 |
Vanhantalonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331233.75400000 |
6798227.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.418010028 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Mäyhäjärven lounaisrannalla. Paikka on loivasti lounaaseen laskeva noin 50 x 50 m laaja peltoalue. Koillisessa on Vanhantalonmäki. Kohde on kynnettyä peltoa. Siitä on löydetty kvartsi-iskoksia. Niiden löytöalueelta noin 100 m luoteeseen on löydetty kourutaltta. Paikalle on kaivettu koekuoppia, mutta mitään selvää kulttuurikerrosta ei todettu. Maaperä paikalla on hietaa ja savea. |
| metsakeskus.420000001 |
420 |
Hietasaari |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
552168.36200000 |
6919179.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000001 |
Mahdollinen pyyntikuoppa löytyi 6.8.1998 Leppävirran inventoinnin yhteydessä Unnukan Hietasaaresta, joka on hiekkainen, pitkä saari Unnukan koillisrannan tuntumassa. Kuoppa sijaitsee saaren itäisemmässä, kapeassa osassa, n. 800 m saaren kaakkoiskärjestä luoteeseen. Kuoppa on halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään n. 80 cm. |
| metsakeskus.420000002 |
420 |
Vetotaipale 3 |
10001 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
555676.93700000 |
6922737.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000002 |
Vetotaipaleen mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Sileäkankaalla, Moninmäen tien ja Vetotaipaleen peltojen välisellä alueella, Vetotaipaleen talosta länteen johtavan pelto/metsäautotien tuntumassa, toinen kuoppa aivan tien eteläpuolella, lähellä etelään lähtevän peltotien risteystä ja toinen tästä n. 50 m pohjoiseen, lähellä pienen kuusikkometsän reunaa, joka on mäntykankaan ja pellon mainitun pelto/metsäautotien pohjoispuolella. Molemmat kuopat ovat halkaisijaltaan n. 3 m. |
| metsakeskus.420000003 |
420 |
Karvonkangas S |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
548609.74700000 |
6932513.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000003 |
Karvonkankaan etelälaidalla, hiekkakuopan ja tien välisellä metsäalueella sijaitsee kaksi suppilomaista, suhteellisen syvää, halkaisijaltaan 3-metristä kuoppaa. Ne eivät vaikuta vanhoilta, mutta saattavat siltikin olla esim. pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.420000004 |
420 |
Martinlampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554207.56300000 |
6914441.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000004 |
Tervahauta sijaitsee korkealla törmällä joka laskee jyrkähkösti Hiisimäen kaakkoispuolella olevaan Martinlampeen, aivan mäen kaakkoiskärjessä. Tervahauta on halkaisijaltaan 7 m ja se on n. 1,5 m syvä. Tervahaudasta joitakin kymmeniä metrejä pohjoiseen, myöskin harjun törmällä on kaksi pientä hieman suorakaiteen muotoista kuoppaa, toinen kooltaan 3 x 2,5 m ja syvyydeltään 50 cm, toinen samansyvyinen, mutta pienempi, 2 x 1 m. Kuopat saattavat olla hiilimiilujen jäännöksiä. |
| metsakeskus.420000005 |
420 |
Hiisimäki NW |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
553407.88200000 |
6915320.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000005 |
Tervahauta sijaitsee Unnukan kaakkoisrannalla, Hiisimäen hiekkaharjun luoteisrinteellä, n. 100 m järven rannasta. Hauta on halkaisijaltaan n. 10 m. |
| metsakeskus.420000006 |
420 |
Hiisimäki NE |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
554017.63600000 |
6914981.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000006 |
Tervahauta sijaitsee Hiisimäki -nimisen hiekkaharjun koilliseen suuntautuvalla rinteellä, Hämälän talosta Hiisimäen hiekkakuopalle johtavan metsäautotien pohjoispuolella, hiekkakuopalta n. 50 m talolle päin. |
| metsakeskus.420000007 |
420 |
Tervalampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
555716.92500000 |
6922607.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000007 |
Kohde sijaitsee metsässä Tervalammen pohjoisrannalla, Vetotaipaleen talosta 200 m lounaaseen. Tervahauta on tehty rinteeseen, halkaisija on n. 7 m ja syvyys n. 2 m. |
| metsakeskus.420000008 |
420 |
Tomperlahdensuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
537954.06700000 |
6923717.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000008 |
Kohde sijaitsee Osmajärven Tomperlahden pohjukassa olevan Tomperlahdensuon eli nykyisen pellon itäreunalla hiekkamaalla, joka kasvaa lähinnä kuusikkoa. Tervahauta on joitakin metrejä Sorsakoskentieltä tulevan metsäautotien itäpuolella. Haudan halkaisija on n. 7 m valleineen. Se sijaitsee rinteessä, ja alarinteessä on syvä, n. 3 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, mahdollisesti tervasäiliön paikka. |
| metsakeskus.420000009 |
420 |
Kalmosaaret |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
539569.00000000 |
6940099.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000009 |
Kohde sijaitsee Koiruksen Yytönselän Kalmosaaressa. Kyseessä on nelisivuinen latomus n. 40 m saaren länsikärjestä ja 15 m pohjoisrannasta. Latomus on ilmeisesti rajamerkki, vaikkei paikalla nykyään rajoja olekaan. |
| metsakeskus.420000010 |
420 |
Riihilahti E |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
562474.18700000 |
6925196.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000010 |
Tervahauta sijaitsee Paljakkaveden Riihilahden pohjukassa, n. 200 m rannasta itään, peltotien vieressä. Tervahaudan halkaisija on n. 7 m ja sen ympärillä on selvät vallit. Lähellä tervahautaa on vielä mahdollinen hiilihauta, halkaisijaltaan n. 3 m. |
| metsakeskus.420000011 |
420 |
Laajalahti SW |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
524899.30700000 |
6928735.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000011 |
Tervahautoja on Sorsaveden Laajalahden etelärannalla ainakin kolme kappaletta. Tervahaudat ovat suuria ja hyvin säilyneitä, ainakin yhdessä erottuu vielä selvästi tervanjuoksutusränni rannan puolella. |
| metsakeskus.420000012 |
420 |
Lamminmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
534065.61900000 |
6928345.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000012 |
Tervahauta sijaitsee Rengontien varressa, tien pohjoispuolella olevan pienen hiekkaleikkauksen reunalla, Lamminmäen talosta n. 300 m luoteeseen. Suurin osa tervahaudasta on tuhoutunut, leikkauksessa näkyy runsaasti hiiliä ja vallit erottuvat selvästi. Haudan halkaisija lienee ollut n. 8 m. |
| metsakeskus.420000016 |
420 |
Mäntyharju 2 |
10007 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
559165.52000000 |
6926726.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420000016 |
Soinilansalmen Mäntyharjun tilalla, Pöljänsalmen länsirannalla tien pohjoispuolella on Lauri Niemelän mukaan ollut kaksi hautaa. Haudoista on ollut jäljellä pääkallo, suuria luita, arkunjäänteitä, nauloja ja 2,5 cm paksuja lautoja. |
| metsakeskus.420010001 |
420 |
Turpeensalmi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
560804.85800000 |
6925746.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuorinen - Tahvolanmäki -maantien pohjoispuolella, Turpeensalmen sillasta noin 150 m itään, hiekkaisella metsämaalla. Alueella on pieni, umpeenkasvanut hiekkakuoppa. Aivan hiekkakuopan vieressä, osin sen tuhoamana on noin 10 m halkaisijaltaan oleva asumuspainanne. Toinen asumuspainanne on tästä painanteesta noin 20 m luoteeseen. Se on kooltaan noin 9 x 7 m . Tämän painanteen eteläpuolella on kolme kuopannetta, joiden halkaisija on 2,5-3 m ja joista yhden ympärillä on havaittavissa vallit. Yksi pieni kuoppa on myös hiekkakuopan kaakkoispuolella.
Pienestä hiekkakuopasta huolimatta asuinpaikka-alue on varsin ehjä. |
| metsakeskus.420010002 |
420 |
Voutilainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555247.11300000 |
6922917.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinimäestä Lylymäkeen johtavan paikallistien (nro 16405 ) eteläpuolella, Litmamäen kaakkoispuolella ja Litmalammesta pohjoiseen. Asuinpaikka-alue on hiekkaista,loivasti lounaaseen viettävää harjurinnettä. Laajahkolla ja rikaslöytöisellä asuinpaikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia vuosina 1955 ja 1989. Asuinpaikka-aluetta on tutkittu yhteensä 454 m². |
| metsakeskus.420010003 |
420 |
Holopainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
556046.79200000 |
6922717.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinimäestä Lylymäkeen johtavan paikallistien (nro 16405 ) pohjoispuolella, Tyynelän talosta noin 150 m lounaaseen, tasaisen hiekkaharjun lakitasanteella, metsämaalla. Alueella on umpeenkasvanut hiekkakuoppa. Alueella vuonna 1966 suoritetuissa tutkimuksissa on havaittu punamultahautoja. |
| metsakeskus.420010003 |
420 |
Holopainen |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
556046.79200000 |
6922717.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinimäestä Lylymäkeen johtavan paikallistien (nro 16405 ) pohjoispuolella, Tyynelän talosta noin 150 m lounaaseen, tasaisen hiekkaharjun lakitasanteella, metsämaalla. Alueella on umpeenkasvanut hiekkakuoppa. Alueella vuonna 1966 suoritetuissa tutkimuksissa on havaittu punamultahautoja. |
| metsakeskus.420010004 |
420 |
Valkama |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556106.76000000 |
6922627.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinimäestä Lylymäkeen johtavan paikallistien (nro 16405 ) eteläpuolella, Vetotaipaleen talosta noin 100 m itään, hiekkaisen riiheneduspellon kohdalla. Runsaslöytöinen asuinpaikka-alue on viljelysmaata. |
| metsakeskus.420010005 |
420 |
Kiesinkivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555347.07700000 |
6920738.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiesimäjärven kaakkoisosassa olevan Jokilahden kaakkoisrannalla, Kiesinkiven motellista noin 200 m lounaaseen, motelliin vievän tien varressa, mäen lakitasanteella, hiekkakankaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille paikalla olevasta hyvin pienestä ja nykyisin umpeenkasvaneesta hiekkakuopasta. |
| metsakeskus.420010006 |
420 |
Lahdenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537934.07800000 |
6923497.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Osmajärven Tomperlahden pohjoispuolella, Lahdenrannan talosta noin 300 m pohjoiseen, kylätien ja tilustien risteyksen pohjoispuolella olevan viljelyspellon alueella. Maaperä alueella on hiekkaa. Asuinpaikka jatkunee viljelyspellon alueelta sekä etelään että pohjoiseen. |
| metsakeskus.420010007 |
420 |
Harjula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561457.59700000 |
6925396.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Riihilahden luoteispuolella, löydöt on saatu tienleikkauksesta. |
| metsakeskus.420010008 |
420 |
Tervajoentie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555407.04600000 |
6922737.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010008 |
Tervajoentien asuinpaikka sijaitsee Litmajoelle ja edelleen Ranta-ahoon tievän varrella. Alemman asuinpaikan löydöt on kerätty hiekkakuopan ja tien leikkauksista läheltä Litmajoen rannan peltoa ja ylemmän asuinpaikan löydöt n. 100 m tästä pohjoiskoilliseen niinikään tien leikkauksesta. |
| metsakeskus.420010009 |
420 |
Vetotaipale 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555606.96600000 |
6922697.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010009 |
Runsaslöytöinen asuinpaikka hiekkapellolla. |
| metsakeskus.420010010 |
420 |
Tyynelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556186.73500000 |
6922637.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010010 |
Asuinpaikka metsässä Moninmäen tien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.420010011 |
420 |
Vetotaipale 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555776.90100000 |
6922657.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010011 |
Loivasti etelään ja kaakkoon, Tervalampeen viettävää hiekkaista peltorinnettä. |
| metsakeskus.420010012 |
420 |
Kuoppaniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
560564.92300000 |
6935052.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010012 |
Raunio sijaitsee aivan Kuoppaniemen pohjoiskärjessä kalliopohjalla, rannasta n. 10 m ja yli 5 m vedenpinnan yläpuolella. Raunion halkaisija on n. 7 m, kivikerroksia on 2-3. Perusmuoto pyöreä. Rauniota levitetty ja kaivettu aikoja sitten. |
| metsakeskus.420010013 |
420 |
Sammalniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
540451.00000000 |
6944056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010013 |
Raunio sijaitsee n. 50 m Sammalniemen lounaiskärjestä koilliseen tasaisella kivikkoisella kankaalla. Raunion perusmuoto on pyöreä, halkaisija n. 6 x 6 m ja korkeus n. 1 m, vaikuttaa koskemattomalta, keskusta hieman painunut, päällys sammaleiden peitossa.
Inventoinnissa 2022 raunion todettiin olevan osa historiallisen ajan asuinpaikkakokonaisuutta, johon kuuluu raivausröykkiöitä, rakennusten perustuksia sekä kuoppa. Vanhoihin karttoihin (vuosilta 1777 ja 1964) paikalle ei ole merkitty rakennuksia tai peltoja. Paikalla ollut torppa ajoittunee karttojen väliselle ajanjaksolle. Paikka on arkeologisesti hyvin säilynyt ja ehjä kokonaisuus. |
| metsakeskus.420010013 |
420 |
Sammalniemi |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
540451.00000000 |
6944056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010013 |
Raunio sijaitsee n. 50 m Sammalniemen lounaiskärjestä koilliseen tasaisella kivikkoisella kankaalla. Raunion perusmuoto on pyöreä, halkaisija n. 6 x 6 m ja korkeus n. 1 m, vaikuttaa koskemattomalta, keskusta hieman painunut, päällys sammaleiden peitossa.
Inventoinnissa 2022 raunion todettiin olevan osa historiallisen ajan asuinpaikkakokonaisuutta, johon kuuluu raivausröykkiöitä, rakennusten perustuksia sekä kuoppa. Vanhoihin karttoihin (vuosilta 1777 ja 1964) paikalle ei ole merkitty rakennuksia tai peltoja. Paikalla ollut torppa ajoittunee karttojen väliselle ajanjaksolle. Paikka on arkeologisesti hyvin säilynyt ja ehjä kokonaisuus. |
| metsakeskus.420010014 |
420 |
Syrjälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563083.92800000 |
6930224.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Suvasveden Syrjälahteen lounaaseen laskevalla hiekkakankaalla, jolla kasvaa pääosin kuusikkoa. Löydöt on poimittu tienleikkauksesta n. 200 m Näädänmaan hautausmaalta kaakkoon. Paikka lienee laajempi kuin pintalöytöjen perusteella voi arvioida. |
| metsakeskus.420010015 |
420 |
Hietaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
562484.16600000 |
6931304.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010015 |
Kaksi kiviröykkiötä Suvasveden Hietaniemen rannalla. |
| metsakeskus.420010016 |
420 |
Riihilahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
562374.23200000 |
6925196.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Paljakkaveden Riihilahden pohjukassa mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Paikalla on 17 erilaista painannetta, joista 11 asumuspainanteita ja loput muita, pienempiä painanteita, mahdollisesti kivikautisia keitto- tai varastokuoppia. Painanteita on lähes koko ehjällä kankaalla, jota on jäljellä hiekkakuopan (luoteessa ja pohjoisessa), tien (lounaassa) ja peltojen (kaakkossa ja lounaassa) välisellä alueella. Ensimmäinen painanne on vain n. 20 m päässä hiekkakuopan luoteisreunasta ja viimeinen n.60 m päässä kankaan kaakkoispäässä olevasta vajasta. Painanteet ovat n. 100 m:n matkalla. Suurin osa painanteista on rantatörmällä, jonka korkeus on n. 93 mmpy, yksi painanteista on tässä törmässä (painanne 1) ja yksi alemmalla rantatörmällä, n. 89 mmpy korkeudella aivan tien vierellä (painanne 15). Painanteiden lisäksi paikalla on havaittu asbestikeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia tien leikkauksessa asuinpaikan kohdalla (89 mmpy korkeudella) sekä nykyisen hiekkakuopan kohdalla painanteista pohjoiseen.
Asuinpaikan tekee merkittäväksi muinaisjäännökseksi, paitsi asumuspainanteet, myös se, että löytöjä on eri rantakorkeuksilla, varsinkin kun ottaa huomioon vielä läheiseltä pellolta löydetyn Riihilahti 2 -asuinpaikan, joka on nykyisen järven rannalla. Luultavasti osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanoton yhteydessä - siitä huolimatta asuinpaikka kuuluu rauhoitusluokkaan 1. |
| metsakeskus.420010017 |
420 |
Naistenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570021.09000000 |
6940690.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010017 |
Paikka sijaitsee Turpeensalmen sillasta 17.7 km NE, Suvasveden koillisosan saaristossa, Naistenlahden ja Kuolemanlahden välisessä niemessä, sen länsikärjessä olevan kallioisen mäen laen kaakkoiskulmassa, laella olevasta isosta kivestä 40-50 m itäkaakkoon, metsätien päästä 180 m luoteeseen, pienen lahdenpoukaman rannasta 80 m pohjoiseen. Asumuspainanne. |
| metsakeskus.420010018 |
420 |
Kolarinsaari-Soukanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
560864.81300000 |
6931304.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010018 |
Kohde sijaitsee Turpeensalmen sillasta 5,4 km pohjoiseen, Kolarinsaaren pohjoisosassa, Paloniemen lounaisrannalla, Soukanlahden pohjoisrannalla, läntisen kallioisen niemennipukan kaakkoispuolella, rannasta 15-25 m päässä.
Asuinpaikka on valtaosin koskematon ja ehjä ja sijaitsee loivalla etelään viettävällä rinteellä (osin tasannetta rinteen yläosassa). Maaperä on hiekkainen moreeni, paikoin savinen ja kivinen. Paikan länsipäässä on vanha hiekanottopaikka osin tuhonnut asuinpaikkaa, mutta asuinpaikkahavaintoja on aivan kallion kupeessa, jyrkässä rinteessä olevan hiekanottopaikan yläpuolelta koekuopasta, sekä tästä 100 m kaakkoon tehdystä koekuopasta. Asuinpaikan itäraja on epäselvä. |
| metsakeskus.420010019 |
420 |
Kolarinsaari-Uitonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
562004.35700000 |
6930124.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010019 |
Paikka sijaitsee Turpeensalmen sillasta 4.6 km N, Kolarinsaaren itäisimmässä kärjessä, pitkän ja kapean Uitonniemen kärjessä matalien kallioiden välisellä hiekkaisella tasanteella. |
| metsakeskus.420010020 |
420 |
Kolarinsaari-Uitonniemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
561924.39100000 |
6930194.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010020 |
Paikka sijaitsee Turpeensalmen sillasta 4.6 km N, Kolarinsaaren itäisimmässä kärjessä, pitkän ja kapean Uitonniemen itäkärjestä 140 m luoteeseen, niemen kaventumassa matalalla hiekkaisella harjanteella. Kaksi kuoppaa. |
| metsakeskus.420010021 |
420 |
Vintilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561124.71600000 |
6929435.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010021 |
Paikka sijaitsee Turpeensalmen sillasta 3.7 km N, Vaahtoavanselän länsiosassa olevan Vintilänsaaren etelärannan keskiosassa, pienen lahdenpoukaman pohjoisrannalla, rannasta n.10-20 m, loivahkon törmän laella. |
| metsakeskus.420010022 |
420 |
Mieskallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
560584.93700000 |
6928755.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010022 |
Paikka sijaitsee Turpeensalmen sillasta 2.9 km N, Valkeistenniemen luoteiskulmassa, Nyhermänselän pohjoispuolella, Kolarinsaaren eteläpuolella olevan kapean alavan kannaksen Valkeistenniemestä erottavan kallioniemen laella, sen lounaisreunalla. |
| metsakeskus.420010023 |
420 |
Varisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
560464.98800000 |
6927765.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010023 |
Paikka sijaitsee Turpeensalmen sillasta 1.9 km N, Nyhermänselän kaakkoisrannalla, Ollikonlahden eteläpuolella olevan pienen laakean niemekkeen alavalla luoteisrannalla. |
| metsakeskus.420010024 |
420 |
Pykäläsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
562034.33500000 |
6933943.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010024 |
Lapinraunio sijaitsee Turpeensalmen sillasta 8.3 km N, Kumpuselän itälaidalla olevan Pykäläsaaren länsikärjen kalliolla. Asuinpaikka sijaitsee Pykäläsaaren keskiosan etelärannalla. |
| metsakeskus.420010024 |
420 |
Pykäläsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
562034.33500000 |
6933943.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010024 |
Lapinraunio sijaitsee Turpeensalmen sillasta 8.3 km N, Kumpuselän itälaidalla olevan Pykäläsaaren länsikärjen kalliolla. Asuinpaikka sijaitsee Pykäläsaaren keskiosan etelärannalla. |
| metsakeskus.420010025 |
420 |
Pohjoinen Likosaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
562863.98400000 |
6937132.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010025 |
Paikka sijaitsee Turpeensalmen sillasta 11.5 km N, Suvasveden Haapaselän eteläpuolella, Pohjoisemman Likosaaren pohjoiskärjessä.
Matala kiviraunio avoimella laakealla rantakalliolla. |
| metsakeskus.420010026 |
420 |
Parkkolansaari-Marjoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558825.65200000 |
6926116.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010026 |
Paikka sijaitsee Turpeensalmen sillasta 1.6 km W, Pöljänsalmesta 700 m SW, Paljakan NW osassa, Parkkolansaaren itäisimmässä kärjessä, Marjoniemen itäkärjessä olevan kumpareen itärannalla, vastapäätä Marjosaarta. |
| metsakeskus.420010027 |
420 |
Kaivonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
562377.19900000 |
6932881.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010027 |
Paikka sijaitsee Turpeensalmen sillasta 7.2 km N, Suvasveden Kumpuselän kaakkoislaidalla olevan Kaivonsaaren SW-rannalla, kallion eteläpuolella olevan länteen aukevan hiekkarannan rantaviivalla. |
| metsakeskus.420010028 |
420 |
Turpeensalmi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
560604.93900000 |
6925696.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010028 |
Paikka sijaitsee Turpeensalmen sillasta 0.3 km SE, heti sillan kaakkoispuolisessa mäntymetsässä tiestä n. 30-50 m S, muinaisten rantatörmien päällä, loivassa rinteessä. |
| metsakeskus.420010029 |
420 |
Kumpusaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
561644.49200000 |
6933613.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010029 |
Paikka sijaitsee Turpeensalmen sillasta 7.9 km N, Kumpuselän Kumpusaaren länsipään kallion eteläreunalla. Mahdollinen lapinraunion pohja. |
| metsakeskus.420010030 |
420 |
Hiisimäki 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
553587.81400000 |
6914841.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010030 |
Hiisimäki 1 -asuinpaikka sijaitsee Hiisimäen hiekkaharjun lounaaseen suuntautuvalla rinteellä. Asuinpaikan indikaattoreita on 500 metrin matkalla, n. 50-60 metriä leveällä kaistalla. Paikalla on 14 asumuspainannetta, joista kolme tosin epävarmoja. Asuinpaikan äärirajat määräytyvät reunimmaisten asumuspainanteiden mukaan, joista kaakkoisimman koordinaatit ovat x= 6917 61, y= 3553 98 ja luoteisimman x= 6917 96, y= 3553 64. Painanteita on ainakin kahdella eri korkeudella, heikosti erottuvilla muinaisrantaterasseilla. Osa luoteisimmista painanteista on louhikon keskellä olevilla kivettömillä kohdilla. Asuinpaikka saattaa jatkua kaakkoon. Luoteisimmista painanteista n. 200 m pohjoiseen on kaksi suurta asumuspainannetta, kohde Hiisimäki 2 ja näistä edelleen 400 m kaakkoon neljä asumuspainannetta, Hiisimäki 3. Mahdollisesti välialueilla on myös asuinpaikkakerrosta. |
| metsakeskus.420010031 |
420 |
Hiisimäki 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
553487.84800000 |
6915310.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010031 |
Hiisimäki 2 -asuinpaikka sijaitsee Hiisimäen hiekkaharjun luoteisrinteellä. Paikalla on kaksi suurikokoista asumuspainannetta muutamia metrejä Ristisalmeen johtavalta mökkitieltä, sen itäpuolella. Painanteet ovat sorapohjaisella tasanteella, niiden pohjoispuolella on ilmeinen raviini. Suuremman (pohjoisemman) painanteen halkaisija on n. 13 m ja sen itäpuolella on havaittavissa matala valli. Pienempi painanne on halkaisijaltaan n. 9 m. Molemmat painanteet ovat muodoltaan pyöreitä. Asuinpaikka saattaa jatkua sekä koilliseen että lounaaseen - topografian perusteella sille ei ole esteitä. |
| metsakeskus.420010032 |
420 |
Hiisimäki 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
554037.62500000 |
6915041.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010032 |
Hiisimäki 3 -asuinpaikka sijaitsee Hiisimäen hiekkaharjun koillisrinteellä. Paikalla on neljä suurta asumuspainannetta Unnukan Saahkarlahden ja Hiisimäen hiekkakuopan välisellä, pääasiassa mäntyä kasvavalla hiekkatasangolla. Korkealle nouseva Hiisimäki hiekkakuoppineen on n. 30 m painanteista lounaaseen, Saahkarlahteen on matkaa yli 200 m. Luoteisin painanteista on halkaisijaltaan n. 7 m ja muodoltaan pyöreä. Seuraavat, vierekkäin sijaitsevat painanteet ovat 40 m kaakkoon tästä painanteesta, ne ovat muodoltaan pyöreitä, luoteisempi halkaisijaltaan peräti 13 m ja toinenkin 7 m. Suuren painanteen ympärillä on havaittavissa jonkinlaiset vallit. Tähän painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi tyypillistä kampakeramiikkaa. Neljäs painanne on kauempana edellisistä, lähes 100 m edelleen kaakkoon. Se on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 10 m. Ko. painanteesta 10 m Saahkarlahden rantaan johtavalle tielle päin on pieni (3 x 3 m) hiekanottokuoppa, jossa havaitsin palanutta luuta ja palanutta kiveä. Asuinpaikan laajuuden määrittävät asumuspainanteet, koekuoppia ei tehty kuin em. yksi kappale suureen painanteeseen - ei myöskään ympäröivälle kankaalle. Asuinpaikka saattaa topografian puolesta jatkua sekä luoteeseen että kaakkoon. Alueella on myös tervahauta. |
| metsakeskus.420010033 |
420 |
Riihijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563033.96600000 |
6925256.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010033 |
Riihijärven asuinpaikka sijaitsee järven lounaispäässä, rannasta n. 100 m, löydöt on kerätty mökille johtavan, tuoreen tien leikkauksesta. Riihijärven asuinpaikka sijaitsee ilmeisesti korkeimmalla Suursaimaan rantatörmällä, se on joka tapauksessa selvästi ylempänä kuin muut lähiseudun asuinpaikat. Löytöjä oli tömällä tien leikkauksessa molemmin puolin tietä, n. 25-30 m:n matkalla. Asuinpaikka on jonkin verran laajempi, mm. luoteessa sijaitseva painanne saattaa liittyä asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.420010034 |
420 |
Raivio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538553.83100000 |
6922258.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010034 |
Raivion asuinpaikka sijaitsee Osmajärven koillispuolella, n. 400 m nykyisestä rannasta. Paikalta on vuonna 1965 löytynyt pellonraivauksen yhteydessä reikäkivi (KM 17680). Vuoden 1998 inventoinnissa samalta paikalta, pellon ojaleikkauksissa havaittiin pari kvartsi-iskosta. Maaperä paikalla on hiekkaa, kvartsit löytyivät hiekkapenkasta n. 30 m metsätiestä etelään. |
| metsakeskus.420010035 |
420 |
Ritokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539873.22000000 |
6942569.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010035 |
Koimsjärven itärannalla, laajan Valkeisenmäen itäsyrjällä, muinaisen salmen rannalla. Maasto on hiekkapohjaista mäntykangasta, joka on osin louhikkoistakin. Löydöt on kerätty Puutossalmen tieltä lähtevän metsäautotien leikkauksesta muutaman metrin matkalta. Tie nousee laaksosta ylös Valkeisenmäen suuntaan ja rinteessä on mutka, josta n. 35 m eteenpäin on löytökohta. Löytöinä kvartsia ja palanutta luuta (KM 31182). |
| metsakeskus.420010036 |
420 |
Tienpolvi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
544911.21900000 |
6936172.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Vehmersalmen-Leppävirran maantien itäpuolella, Konnuslahden kylässä, Suurijärven ja Palokin luoteispuolella. Lähimpään järveen, Palokkiin on matkaa n. kilometri. Asuinpaikalla on 5-6 asumuspainannetta, useita pieniä kuopanteita sekä historiallisen ajan tervanpolttoon liittyviä painanteita ja kuoppia. Painanteet ovat mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla, Suurisuon eteläpuolella, jossa topografia muodostaa muinaisen itään työntyvän niemekkeen. Rantatörmä on selvempi juuri pohjoisessa, Suurisuon reunalla, etelässä maasto laskee tasaisemmin peltoalueelle. Painanteiden kohdalla maperä on hienoa hiekkaa, niemekkeen kärkeä kohden maasto muuttuu lohkareiseksi, silti pohjana on hienoa hiekkaa. Painanteet eivät ole aivan törmällä, vaan törmältä maasto nousee vielä loivasti ja painanteet ovat n. 30 m:n päässä törmästä. Tervanpolttoon liittyvät painanteet ovat lähempänä peltoa, muita kuoppia on varsinkin idempänä, niemekkeellä päin, lähellä törmään tehtyä hiekkakuoppaa. Kohde on mielenkiintoinen, paitsi poikkeuksellisen ehjänä säilyneen kivikautisen asuinpaikan vuoksi, myös tervanpolttoon liittyvien rakenteidensa takia. Alue on suojeltava 1. luokan muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.420010037 |
420 |
Ukkokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530287.11200000 |
6934892.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010037 |
Ukkokangas on Voivakka-järven itärannalla oleva hiekkaharju, joka alkanee etelästä Särkijärven rannalta ja jatkuu Voivakan jälkeen Ylä-Koiruksen ja Petäjäjärven rannoilla. Asuinpaikka sijaitsee aivan Voivakka-järven etelärannalla, soistuneen rantametsän ja hiekkakuopan välisellä alueella, järven rantaa kulkevan metsäautotien tuntumassa. Löydöt on kerätty tien penkoista hiekkakuopan pohjoisreunan kohdalta lähtien n. 50-100 m etelään. Hiekkakuopan ja tien välissä on kaksi hieman epämääräisen muotoista painannetta, molemmat halkaisijaltaan n. 4 m, jotka saattavat liittyä asuinpaikkaan. Näistä vielä 100 m etelään, Sikalanharjun tielle johtavan polun laidassa on yksi, kaksi metriä halkaisijaltaan oleva painanne, joka saattaa olla pyyntikuoppa. Ukkokankaan asuinpaikka on sikäli mielenkiintoinen, että se sijaitsee pienen järven rannalla, joka ei koskaan ole kuulunut Suursaimaan altaaseen. Asuinpaikka saattaa olla jopa mesoliittinen. |
| metsakeskus.420010038 |
420 |
Riihilahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
562214.29200000 |
6924837.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010038 |
Paikka sijaitsee uudispellolla Riihilahden kaakkoisrannalla. Löydöt kerättiin aivan hekkaisen pellon lounaiskulmasta, n. 20 x 20 m:n alalta, pellon reuna on n. 5-10 m päässä Riihilahden rannasta. Yksittäinen kvartsi-iskos löytyi myös uuden peltoalueen pohjoispäästä (x= 6927 80, y= 3562 46), palaneen luun kappale vanhalta pellolta lähempää taloa (x= 6927 85, y= 3562 45). Korkeuden perusteella asuinpaikka on todennäköisimmin varhaismetallikautinen. Paikka saattaa jatkua vielä lounaaseen, rantakaistalle. |
| metsakeskus.420010039 |
420 |
Laajalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524999.26300000 |
6928665.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Sorsaveden Laajalahden etelärannan hiekkakankaalla. Löytö on koekuopasta. Alueella on useita tervahautoja. |
| metsakeskus.420010040 |
420 |
Hietaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
560185.08000000 |
6933553.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Suvasveden Ihaviljanlammen pohjoisrannalla, Hietarantaan johtavan vanhemman tien eteläpuolella, metsänäestysalueella, joka on maaperältään osin hiekkaa, osin moreenia. Ympäristössä kasvaa sekametsää, enimmäkseen kuitenkin kuusia, järven rantaan on matkaa n. 200 metriä. Maasto viettää järvelle päin, selviä muinaisrantatörmiä ei juuri ole havaittavissa. |
| metsakeskus.420010041 |
420 |
Kihlakivi |
10002 |
12006 |
13085 |
11006 |
27000 |
525818.89000000 |
6938561.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010041 |
Kihlakivi on peruskarttaan merkitty suuri siirtolohkare, joka sijaitsee Kotajärven Pohjoislahden pohjoisrannalla, tien pohjoispuolella. Osin sammaloituneen kiven päällä on n. 15-20 "kuppia" tai syvennystä. Muutama kupeista on hakattu, suurin osa on kuitenkin luonnonmuovaamia, ilmeisesti rapautumisessa syntyneitä. Näistäkin osaa on kuitenkin syvennetty tarkoituksella. Kiven länsipuolella on ison kiven päälle kasatuista pienistä kivistä muodostuva kaskiraunio.
Kiveen on kiinnitetty pronssitaulu, jossa on seuraava teksti: "Tämä kivi on ollut aikanaan noin vuoden 1556 tienoilla Itkosten uhrikivenä. Laatan kiinnitti Itkosten sukukunta ry. vuonna 1988. Lain suojaama muinaisjäännös." Fil.maist. Jussi Itkosen mukaan hänen löytämänsä kivi yhdistyy Leppävirran v. 1664 talvikäräjiltä säilyneeseen mainintaan rajakivenä olleesta maakivestä (Valkiakivi), jolla oli vannottu ja jolle oli uhrattu. (Ks. Tutkimukset: Taavitsainen 1984). |
| metsakeskus.420010042 |
420 |
Osmankivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
538173.98900000 |
6920468.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010042 |
Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä pidetty Osmankivi sijaitsee keskellä Osmajärveä, josta se kohoaa näkyen kauas eri suuntiin. Kivellä on korkeutta veden pinnan yläpuolella noin 2,5 metriä. Kiven itäreunalla noin metrin korkeudella vedestä on penkkimäinen tasanne, jossa aikojen kuluessa on pidetty tulta. Kivessä kerrotaan olleen myös hakkauksia ja jonkinlaisia merkkejä. Sittemmin merkit ovat rapautuneet irti.
Paikallisen Mika Hiltusen mukaan 1990-luvun alussa salama halkaisi kiven ja osa siitä sortui veteen. Kustaa Vilkunan mukaan varsinaiset rajamerkit Osmankiveen on mahdollisesti hakattu vasta vuonna 1500, jolloin venäläiset suorittivat rajan tarkastusta. Vilkuna päättelee myös, että merkkien poistaminen oli luonnollista ainakin heti Täyssinän rauhan jälkeen. |
| metsakeskus.420010043 |
420 |
Patakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
540403.11100000 |
6916540.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.420010043 |
Kohde on Osmajoen länsirannalla oleva suuri maakivi, jota on kutsuttu Patakiveksi, mutta myös Rajakiveksi. Kiveä on pidetty mahdollisena Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä, koska se sijaitsee Siitinselältä Osmajärveen kulkevan reitin varrella, jota on yleisesti pidetty juuri Pähkinäsaaren rauhan rajana. Kivessä ei näy hakkauksia tai merkkejä. |
| metsakeskus.421010001 |
421 |
Yli-Lesti/Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
389146.47700000 |
7040561.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010001 |
Kohde sijaitsee Lestijärven etelä-kaakkoisrannalla, järveen etelästä laskevan Lehtosenjoen mutkan etelärannalla, sillan korvassa ja viljelystien molemmin puolin. Maasto viettää jyrkästi pohjoiseen kohti jokea. Löytöpaikat ovat tien molemmin puolin olevien pienten hiekkakuoppien alueilla.
Paikalta on löytynyt vuonna 1966 pronssinen keihäänkärki (KM 17032). Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 1966 ja 1967, jolloin löytöinä on saatu kvartsia ja asuinpaikkalöytöjä. Asuinpaikan tarkempi laajuus on tuntematon.
Vuoden 1966 tarkastuksessa todettiin hiekkakuopan reunassa kaksi kuoppaliesirakennetta. Niitä on ollut kaikkiaan neljä, mutta kaksi on tuhoutunut soranotossa. Kuopan reunoilta löydettiin myös kvartsi-iskoksia. Vuoden 2020 tarkastuksessa vanha sorakuoppa ja liesien ja kvartsi-iskosten löytöpaikat pystyttiin paikantamaan vanhan tutkimusraportin avulla. |
| metsakeskus.421010002 |
421 |
Mustikankylä/Valkeinen W |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
393479.75500000 |
7035634.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010002 |
Röykkiö sijaitsee Valkeisenjärven länsirannalla, luode-kaakko suuntaisen harjanteen kaakkoispäässä, polun varrella, sen itäpuolella, noin 30 metrin päässä vanhasta tervahaudasta. Röykkön koko on noin 1,5 -2 metriä läpimitattuna.
Lisäksi Pauli Salonen on ilmoittanut tämän kiukaan lähimaastossa sijaitsevista epämääräisistä kivikasoista (4-6 kpl), joista osan laikkuri on hajoittanut.
Vuoden 2023 tarkastuksessa em. kiuasta ja kivikasoja ei voitu paikallistaa paksun lumipeitteen takia. Sen sijaan iso tervahauta erottui maastossa (alakohde). Tervahaudan koko läpimitta on noin 20 metriä ja käytävämäinen halssi suuntautuu koilliseen kohti järveä. Tervahaudan päältä läheltä halssia on kaatunut myrskyssä kolme jykevää puuta, joiden juuret ovat vahingoittaneet tervahaudan rakenteita. Tervahaudasta noin 20 metriä kaakkoon on noin 8x5 metrin läpimittainen soikea painanne, mikä näkyy myös lidarkartassa. Lumipeitteen vuoksi painanteen funktio jäi arvoitukseksi.
Kohde vaatii uuden maastotarkastuksen lumettomaan aikaan. |
| metsakeskus.421010011 |
421 |
Kirkonkylä/Siltala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383424.75400000 |
7046594.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010011 |
Siltalan tila sijaitsee Lestijärven kirkon ja pappilan välillä virtaavan Pappilanpuron luoteisrannalla. Tilan mailta on löytynyt reiällinen kiviesine sekä terästä hiottu taltta/kirves (esineet Lestijärven museossa). Löytöpaikat ovat jossakin rakennusten lähellä. Vuoden 1982 inventoinnissa ulkorakennusten lounaispuolisesta perunamaasta, noin 15-20 metriä rakennuksista, löytyi kvartsi-iskoksia (KM 21607). Löytöpaikka on loivasti länteen ja lounaaseen viettävää hiekkamultapeltoa. |
| metsakeskus.421010012 |
421 |
Kirkonkylä/Kusiaisneva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381316.59500000 |
7048605.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010012 |
Kohde sijaitsee Lestijärvi-Toholampi ja Halsua-Reisjärvi -teiden risteyksestä 1250 metriä luoteeseen. Hiekkakuopan koillispuolella olevalta metsätieltä on löydetty huonolaatuisia kvartsi-iskoksia. Hiekkakuopan leikkauksissa ei näkynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Maaperä on hiekkaa. Kohteen luonne on epävarma. |
| metsakeskus.421010016 |
421 |
Jääskänniemi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
383691.70600000 |
7030728.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010016 |
Kohde sijaitsee Vähä-Valvatti-järven kaakkoisrannalla; matalilla ja soisilla rannoilla Jääskänniemi erottuu ympäristöään korkeampana. Koko niemen alueella, noin 350 x 200 metrin laajuudella on aitausmaisia kivilatomuksia ja röykkiöitä; röykkiöt ovat yleensä yhteydessä latomuksiin. Kaiken kaikkiaan kiviaitalatomukset muodostavat niemessä neljä selvää aluetta. Ainakin kahden kiviaita-alueen sisällä on havaittavissa selvä rakennuksen pohja, joista toisessa on myös selvä kiuasrakennelma.
Latomukset on kartoitettu vuonna 1896 julkaistussa Pietarsaaren kihlakunnan suomenkielisen osan muinaismuistoja koskevassa kihlakuntakertomuksessa (E. Takala 1896, 105-106). Vuoden 1987 inventointiraportissa on tarkka selostus alueesta ja kivirakennelmien nykytilasta sekä uudempi karttaversio.
Paikalla ei ole tehty kaivaustutkimuksia, eivätkä rakennelmien ikä tai paikan luonne ole tarkemmin tunnettuja. Jääskänniemi on mainittu myös kirkkomaana ja kirkon paikkana. |
| metsakeskus.421010020 |
421 |
Kirkonkylä/Pikku-Kannus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384777.22100000 |
7044963.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010020 |
Kohde sijaitsee Lestijärven rannalla, rannasta noin 25 metriä lounaaseen, Pikku-Kannus -nimisen huvilakylän kohdalla, männikkökankaalla. Muinaisjäännösalue sijaitsee korkean muinaisen rantatörmän yläpuolella. Maaperä on hiekkaa. Vuoden 1982 inventoinnissa löytyi vanhan viljelysmaan alueelta, aukealta noin 15 x 15 metrin alalta muutamia kvartseja ja palanutta luuta. Löytökohdan maasto oli hiekkapohjaista männikkökangasta, jossa rinne viettää koilliseen.
Vuoden 2007 inventoinnissa todettiin, että alueella oleva vanha pelto (mitat n. 30 x 10 m), on pintakasvillisuuden perusteella jäänyt pois käytöstä vähintään useita vuosikymmeniä sitten. Koepistoista löytyi noin 80 m pitkältä ja 15-20 m leveältä alueelta 5–15 cm vahvuinen nokinen tummanharmaa kulttuurikerros, jossa oli palaneita kiviä, hiiltä ja kivimurskaa. Pellon kohdalla kulttuurikerros peltokerroksen alla oli ohuempi. Kulttuurikerros ulottui aivan törmän reunalle saakka. Sen väri ja koostumus viittaavat enemmän varhaismetallikautiseen kuin kivikautiseen asuinpaikkaan.
Lähistöllä Jokitalo/Sammalisniemi A ja B kivikautiset löytöpaikat.
|
| metsakeskus.421010022 |
421 |
Mustikankylä/Valkeinen NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394070.51800000 |
7036507.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010022 |
Kohde sijaitsee Valkeisenjärven luoteisrannalla, Lestijärvi-Kinnula maantien lounaispuolella. Vuoden 1982 inventoinnissa löytyi järven luoteispohjukasta, rantaviivasta noin 25 metriä, hiekkakumpareen lounaispäästä sädekiviliuskeinen pieni taltta sekä kvartsi-iskoksia. Löydöt ovat noin 10 metrin alalta. Löytöpaikalla oli näkyvissä myös rapautuneita kiviä hajallaan. Maaperä on lähes lentohiekkaa.
Vuoden 1987 inventoinnissa käytiin läpi noin 60 metriä ranta-aluetta. Tutkitun alueen länsipää muodosti selvän terassimuodostuman, jossa löytömateriaali oli hajallaan. Löytöinä saatiin kvartsi-iskoksia.
Inventoinnissa 2013 havaittiin harjanteen korkeimmassa jaksossa 50 m:n matkalla neljä keskittymää palaneita kiviä, ja hajallaan palaneita kiviä sekä kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan pinta-ala on noin 500 m2. |
| metsakeskus.421010027 |
421 |
Yli-Lesti/Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
388971.54800000 |
7040669.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010027 |
Kohde sijaitsee Lehtosenjoen luoteisrannalla, Yli-lestin koululta noin 800 m itään. Paikalta on 1950-luvulla löytynyt kourutaltta (KM 21730) Jokelan tilan rakennuksista 200 metriä koilliseen. Taltan löytöpaikan lähelä viljelysmaan ylä-/lounaisreunasta ojaleikkauksesta havaittiin vuoden 1982 inventoinnissa noin 40 metrin matkalla palanutta luuta, palaneita kiviä ja useita kuoppalieden "hahmoja" sekä punaiseksi palanutta hiekkaa. Ojaleikkauksen lounaispuolella on viljelysmaan ja Anttilan tilalle vievän tien välillä maakaista, jossa männikössä näkyi kaksi laakeaa painannetta, läpimitaltaan noin 2-3 metriä.
Tarkastus 2021: Kohteet Jokela ja Anttila W kuuluvat todennäköisesti samaa asuinpaikkaan. Vuoden 1982 inventoinnissa löydetyt painanteet näkyvät edelleen maastossa ja on lisätty tähän alakohteina. Vuoden 1987 inventoinnissa kohde Jokela on merkitty tästä n. 300 m lounaaseen peltoalueelle (kts. alakohde). Tuolloin tutkittiin 50x30 kokoista kynnettyä peltosarkaa, jolta tehtiin asuinpaikkalöytöjä.
Anttilan pronssikautinen asuinpaikka (421 01 0001) sijaitsee vain noin 200 metrin päässä kaakossa, joen vastakkaisella rannalla, samalla korkeudella. |
| metsakeskus.421010028 |
421 |
Yli-Lesti/Välivainio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
393206.00000000 |
7041023.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010028 |
Kohde sijaitsee Lestijärven kaakkoisrannalla, Välivainionlahden pohjukan ja Lestijärvi-Reisjärvi -maantien välillä, luode-kaakko suuntaisen harjun lounaisrinteellä. Paikalla on noin 30-40 pyöreää, pitkänomaista tai kolmion muotoista kiviröykkiötä. Ne on koottu sekakokoisista vierinkivistä. Pienimmät röykkiöt ovat noin 1 metrin läpimittaisia, suurimpien ollessa 8 metriä. Pitkänomaiset ovat kooltaan 2-3 x 5-8 metriä. Röykkiöt ovat enimmäkseen sammaloituneita, muutamia on kaiveltu. Maaperä on kivikkoista ja runsaan aluskasvillisuuden peittämää. Vuonna 1982 paikalla kasvoi tiheä vanha havumetsä.
Kohde tarkastettiin vuonna 2023 ja röykkiöt kartoitettiin. Niitä paikannettiin kaiken kaikkiaan 33 kpl. Osa röykkiöistä on hyvin pieniä ja vaikeasti havaittavissa, joten niitä voi olla enemmänkin. Alueella kasvaa paikoin hyvin tiheästi kuusivaltaista puustoa ja pensaikkoa, mikä vaikeutti havaintojen tekoa. Röykkiöiden ajoitus ja funktio on tuntematon, mutta ne lienevät historialliselta ajalta. Paikannetut röykkiöt on merkitty alakohteiksi. |
| metsakeskus.421010029 |
421 |
Yli-Lesti/Linjakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
393066.00000000 |
7040883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010029 |
Kohde sijaitsee Lestijärven kaakkoispuolella, Lestijärvi-Reisjärvi-maantieltä etelään noin 100 metriä, laakealla hiekkakankaalla. Röykkiöt sijaitsevat noin 50 x 100 metrin suuruisella hiekkakumpareella. Röykkiöt ovat varsin tiheässä; niitä on kohteessa noin 50-60 kpl. Ne ovat suurimmaksi osaksi pieniä, halkaisijaltaan 1-3 metriä, pohja-alaltaan pyöreitä ja laakeita. Joukossa on muutamia pitkänomaisia, kooltaan noin 1-2 x 3-5 metriä. Kookkain röykkiö sijaitsee kumpareen luoteispäässä. Se on suorakulmainen, kooltaan 4 x 5 metriä ja vajaat 1 metriä korkea. Röykkiöiden ajoitus ja funktio ovat tuntemattomat. Mahdollisia kaskiröykkiöitä?
Vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä kohteeseen tehtiin pikainen tarkastuskäynti ja aluetta ei kartoitettu kokonaan. Paikalla kasva harvaa mäntymetsää, alueella on useita tuulenkaatoja. Etelään päin maasto pusikoituu ja rämettyy, ja ainakaan selvästi havaittavia röykkiöitä ei sijaitse niin etelässä. |
| metsakeskus.421010031 |
421 |
Niemenkylä/Heinosenkangas |
10002 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
387179.22900000 |
7051543.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010031 |
Niemenkylässä, Hirvisen tilan maalla Lohiniemen tyvessä on hajoitettu röykkiö. Mahdollisesti Takala mainitsee röykkiön jo vuonna 1896; hänen mukaansa Heinosenlahti-nimisessä paikassa, noin 10 metriä rannasta on hajoitettu röykkiö, jonka läpimitta oli tuolloin noin 3 metriä. |
| metsakeskus.421010032 |
421 |
Niemenkylä/Vasikkasaari |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
389157.43800000 |
7050232.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010032 |
Lestijärven pohjoisosan Kiiskilänlahdessa on Vasikkasaari, jossa mahdollisesti sijaitsee "kaksi syltää korkea ja kolme syltää paksu lapinraunio" O. E. Petterssonin (matkakertomus runonkeräysmatkalta, SKS:n arkistossa), samoin Eetu Takalan kertomuksen (1896 sivut 70 - 71) mukaan. Inventoinneissa 1982 ja 1987 saarta ei tarkastettu.
Lestijärvessä, aivan Lestijärven kirkonkylän edustalla on toinen Vasikkasaari-niminen saari, jonka topografiaan röykkiö näyttäisi myös sopivan. Saaren koordinaatit ovat p=7049868, i=3384999, z=140-145. Lisäksi Lestijärven Niemenkylän eteläkärjen lounaisrannalla on Vasikkasaari-niminen niemi, jonka koordinaatit ovat p=7049398, i=3391058, z=140-142,5. |
| metsakeskus.421010033 |
421 |
Kirkonkylä/Änäkkälä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
384826.20300000 |
7044467.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010033 |
Kohde sijaitsee Lestijärvi-Kinnula -maantien lounaispuolella, tiestä 120 metriä lounaaseen. Vastakkaisella puolella tietä on Änäkkkälän kirkon muistomerkki, jolta röykkiölle on 150 metriä länsilounaaseen. Röykkiö sijaitsee viljelysmaahan pistävän metsäniemekkeen tyvessä, tasaisella hiekkakankaalla. Röykkiön läpimitta on noin 3-4 metriä, korkeus 0,5 metriä. |
| metsakeskus.421010038 |
421 |
Niemenkylä/Itäniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
389219.42200000 |
7049415.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010038 |
Eetu Takalan kertomuksessa (1896) mainitaan Kiiskilänlahden Muholan talosta luoteeseen, Urpisenkankaalla olevan röykkiön. Se sijaitsee noin 10 m päässä rannasta, ja sen läpimitta on noin 3 m.
Urpisenkangas-nimistä paikkaa ei kartalta löydy, mutta Urpisenlahti sijaitsee Muholan talosta noin 2,5 km kaakkoon vastarannalla, Kiiskilänlahden etelärannalla. Ja Urpisenlahden kaakkoispuolella on Urpinen-niminen kumpare. Muholan talosta 300 m luoteeseen ei näyttäisi edes sijaitsevan sopivaa maastokohtaa röykkiölle.
Kohdetta ei ole paikallistettu vuoden 1982 eikä vuoden 1987 inventoinnissa, koska paikalla ei ole kummallakaan kerralla käyty. |
| metsakeskus.421010039 |
421 |
Järventausta/Keskitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388559.67900000 |
7051528.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010039 |
Keskitalon tila sijaitsee Lestijärven Kiiskilänlahden koillisrannalla, loivan harjun rinteellä järven ja metsän välillä. Pellosta on 1960-luvulla löytynyt reikäkivi, joka on maanomistajan hallussa. Reikäkivi on suppiloreikäinen ja halkaisijaltaan 13 cm. Vuoden 1987 inventoinnissa pellosta löytyi kvartsia, mm. muutama kaavin. Pääosa löydöistä tuli pellon yläosasta.
Asuinpaikka liittynee Kiiskisen tilan asuinpaikkaan (421 01 0040). |
| metsakeskus.421010040 |
421 |
Järventausta/Kiiskinen A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388771.58900000 |
7051348.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiiskilänlahden koillisrannalla, Järventaustassa. Tilan rakennusten ympäriltä on löytynyt eri aikoina kaksi "kokonaan hiottua reikäkiveä", joista toinen on tilan omistajan hallussa, toinen on lahjoitettu pois. Vuoden 1987 inventoinnissa tilan pelloilta saatiin löytöinä mm. kvartsikaapimia ja -iskoksia, liipan katkelma ja tuluspii. Lisäksi pellon ja metsän reunaan kaivetun ojan profiilissa oli havaittavissa palaneita kiviä ja tummaa maata; mahdollinen tulisija.
Asuinpaikka liittynee Keskisen tilan löytöalueeseen (421 01 0039). |
| metsakeskus.421010041 |
421 |
Järventausta/Kiiskinen B |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
388967.51000000 |
7051258.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010041 |
Kohde sijaitsee Lestijärven Kiiskilänlahden koillisrannalla, Järventaustassa. Kiiskisen tilan itäosassa, asuinrakennuksesta 140 metrin päässä, metsän reunassa on neljä matalaa, turpeen peittämää kiviröykkiötä. Ne sijaitsevat toisiinsa nähden lounais-koillislinjassa vierekkäin. Kooltaan röykkiöt ovat noin 1-2 metrin läpimittaisia, osa rajoiltaan epäselviä, osa pengottuja. Röykkiöiden ikä ja tarkoitus ovat tuntemattomia; mahdollisesti ne liittyvät viljelyyn/raivaukseen. |
| metsakeskus.421010042 |
421 |
Niemelä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
384646.26000000 |
7047898.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010042 |
Kohde sijaitsee Niemelän tilan maalla, Lestijärven rannasta noin 150 metriä, metsämaalla. Maasto viettää loivasti järveen röykkiöalueen ollessa lähes niemen korkeimmalla selänteellä. Röykkiöt sijoittuvat mökkiteiden risteysalueelle ja mökkitien varteen, noin 40 x 30 metrin alueelle. Kaikkiaan paikalla on 12 röykkiötä, joista osa on tuhoutuneita. Säilyneiden röykkiöiden läpimitta on noin 2-8 metrin välillä, muutamissa on reunalla tai keskellä maakivi, silmäkivi, jonka ympärille kivet on koottu.
Inventointikertomuksessa on alueesta tarkempi kartta. |
| metsakeskus.421010043 |
421 |
Jokitalo/Sammalisniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384687.25100000 |
7045187.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010043 |
Paikka sijaitsee Lestijärven Sammalisniemessä, viljelysmaalla, noin 200 metriä järven rannasta lounaaseen. paikalta on vuoden 1987 inventoinnissa löytynyt hiekkaisen pellon yläreunasta, läheltä metsän reunaa, noin 10 x 10 metrin alalta tuluspiitä, iskoksia sekä palanutta luuta. Inventoinnin yhteydessä oli siellä täällä näkyvissä myös hiiltä ja palaneita kiviä.
Inventoinnissa 2007 koko pelto oli sängellä, eikä pintahavaintojen teko ollut mahdollista. Koepistoissa havaittiin noin 20 cm vahva multakerros ja sen alla puhdasta mineraalimaata. Muinaisjäännöksen rajoittaminen pelto-alueella ei ollut mahdollista. Pellon ympäristössä tehdyt koekuopat osoittivat, ettei muinaisjäännösalue ulotu peltoalueen ulkopuolelle. Pellon etelä- ja pohjoispuolella on säilynyt muinaistörmä, peltoalueella se on tuhoutunut. Törmä on todennäköisesti muodostanut asuinpaikan koillisrajan. |
| metsakeskus.421010045 |
421 |
Yli-Lesti/Harjula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388841.60100000 |
7040455.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010045 |
Kohde sijaitsee Lestijärven etelärannalla, Yli-Lestin kylässä, Lehtosenjoen tuntumassa, harjun alaosassa. Löydöt (hiotun kiviesineen katkelma, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä myöhäisen ajan tiiltä?) ovat viljelysmaalta. Kohteen laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.421010046 |
421 |
Yli-Lesti/Uusipaikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388847.60500000 |
7040155.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010046 |
Paikka sijaitsee Lehtosenjokeen laskevan puron varrella. Maanomistaja on löytänyt pellolta, päärakennuksen luoteispuolelta kiviä, joita ei kuitenkaan voitu luetella esihistoriallisina esineinä. KM 23962:1 on taltan teelmä; se on löytynyt pellosta, kosken yläpuolelta. Kohteen asuinpaikkaluonne on epävarma. |
| metsakeskus.421010047 |
421 |
Yli-Lesti/Puroaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388877.59000000 |
7039954.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010047 |
Paikka sijaitsee Lestijärven etelärannalla, Lehtosenjokeen laskevan puron varrella, Puroahon tilan maalla. Vuoden 1987 inventoinnissa saatiin kynnöspellosta löytöjä, muutamia kvartseja. Alue sijaitsee loivasti puroon viettävässä rinteessä. Paikka on epävarma. |
| metsakeskus.421010048 |
421 |
Yli-Lesti/Kasalankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
390391.98300000 |
7038775.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010048 |
Paikka sijaitsee Kasalankankaalla, Lestijärveltä Kinnulaan menevän maantien molemmin puolin, järvestä noin 2,5 km eteläkaakkoon. Kangasmaastossa, noin 170 ha suuruisella alueella on Oulun yliopisto kartoittanut toistaiseksi yli 320 painannetta. Suurin osa kuopista on 300-500 metriä pitkissä jonoissa, joiden päissä on lyhyempi poikittaisjono. Pintahavaintojen mukaan (maanpinta rikkoutunut) kuoppien sisällä ja valleissa on yhtä paksu huuhtoutumiskerros kuin ympäristössä; tämä viittaisi esihistorialliseen ikään. Alueesta osa on vielä kartoittamatta.
Pyyntikuoppa-alue on kartoitettu vuonna 2007 (Hans-Peter Schulz/Osuuskunta Paunet). Sen mukaan Kasalankankaan kuopat voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ryhmä A:n kuopat ovat läpimitaltaan 3-4,5 metriä ja matalahkoja, niissä on paksu huuhtoutumiskerros. Ryhmä B:n kuopat ovat hieman pienempiä ja profiililtaan jyrkempiä ja niissä huuhtoutumiskerros on selvästi ohuempi. Ryhmän C kuopat ovat eri muotoisia ja jyrkkäreunaisia, ei huuhtoutumiskerrosta. Kohteen A ja B kuopat on tulkittu pyyntikuopiksi ja ne muodostavat pääosin pitkiä jonoja. Ryhmän A kuoppajonot ovat todennäköisesti esihistoriallisia. On mahdollista, että ne liittyvät Yli-Lestin Anttilan pronssikautiseen asuinpaikkaan. Ryhmän B pyyntikuopat ovat mahdollisesti historialliselta ajalta. Kuoppia kartoitettiin yhteensä 396 kpl, joista 147 luokiteltiin ryhmään A ja 234 ryhmään B kuuluviksi. Pyyntikuopiksi tulkittuja kuoppia on siis yhteensä 381 noin 2 km pitkällä harjuosuudella.
Vuoden 2020 maastokatselmuksen havainnot tukevat edellä esitettyjä vuoden 2007 kartoituksen tuloksia. Paikallisten henkilöiden tietojen mukaan Kasalankankaalla on nostettu tervaskantoja joskus 1900-luvun alkupuoliskolla, joten ryhmän C kuopat liittyvät todennäköisesti tähän toimintaan. |
| metsakeskus.421010049 |
421 |
Yli-Lesti/Anttila W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388958.55600000 |
7040663.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421010049 |
Paikka sijaitsee Lehtosenjoen länsipuolella, joesta noin 100 m päässä, Lestijärvi-Kinnula tiestä noin 500 m pohjoiseen, Lestijärven eteläpuolella. Paikka on hiekkamaata pellon ja kangasmetsän reunassa. Ojanleikkauksesta löytö (kvartsia) ja palaneita kiviä noin 40 metrin matkalta.
Kohde Lestijärvi 412 01 0027 sijaitsee noin 300 metriä länteen. |
| metsakeskus.421500002 |
421 |
Änäkkälän kirkonpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
384968.14100000 |
7044514.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.421500002 |
Paikalla on sijainnut hirsinen saarnahuone, myöhemmin kappelikirkko ja sen ympärillä aidattu hautausmaa sekä mahdollisesti myös puinen kellotapuli. Vuoden 1684 Lohtajan papiston tulotutkimuksessa todettiin kirkon olevan satavuotinen. Lestijärvi oli saarnahuonekunta 1500-luvun lopulta 1700-luvulle. Kappelikirkko lienee purettu huonokuntoisena 1820-luvulla, kun nykyinen kirkko valmistui Lapinjärvenkankaalle 1827. Paikalla on nyt 1860 tehdyn kiviaidan ympäröimä hautausmaa (alunperin aita on ollut hirsinen).
Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelun viesti 20.9.2016: Vuoden 1818-1819 uudistetun isojakokartan mukaan kirkko on sijainnut ainakin kartan laatimisvaiheessa nyt kyseessä olevan vuonna 1860 aidatun hautausmaan pohjoispuolella järven rannalla (taitaa olla nykyisin mökki- ja omakotialuetta) eikä sen sisäpuolella. Aitauksen sisällä ruostuneita ristejä. |
| metsakeskus.422000001 |
422 |
Temmes |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651461.04700000 |
7004866.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422000001 |
Kohde sijaitsee Jauhiainen-nimisen järven rannassa, Vuonislahden hautausmaan eteläpuolella. Rekiniemen tilalla olevan aitan ja päärakennuksen välistä, ison kiven vierestä, noin 30 cm syvyydeltä maanpinnasta, on löytynyt kivitaltta ja kvartsi-iskos (KM 31490). Taltan löytökohta on perunapeltoa, kvartsi-iskos on löytynyt päärakennuksen ja saunan välissä olevan parkkipaikan kohdalta. Lisäksi paikalta on löytynyt pii-iskos ja palanutta luuta (KM 32761:1-2). Maaperä alueella on hiekkaa.
Asuinpaikka ulottuu ilmeisesti hautausmaalle ja sen eteläpuolella olevalle mökkitontille. Mökin takana peltomaassa on havaittu myös rautakuonaa, mikä viitannee raudanvalmistuspaikkaan. Laaja asuinpaikka-alue on mahdollisesti ulottunut koko Rekiniemen itärannalle. Rippeinä tästä ovat lisäksi kohteet Rekiniemi 1 (422010027), Rekiniemi 2 (kohde 1000002559) ja Rekiniemi hautausmaa (kohde 1000002560).
|
| metsakeskus.422010001 |
422 |
Kinnulanvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656365.10100000 |
6996691.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kelvänjärven itärannalla, Kinnulanvaaran luoteisrinteellä. Kohteen länsipuolella on suomaastoa.
Asuinpaikkalöydöt on poimittu rantaan vievältä polulta. |
| metsakeskus.422010002 |
422 |
Syvälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
635811.28000000 |
7024399.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Syvälahden talosta noin 150 m kaakkoon, hiekkaisella itään ja koilliseen viettävällä pellolla. |
| metsakeskus.422010003 |
422 |
Tervola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
635841.25500000 |
7026723.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010003 |
Asuinpaikka sijaitsee pienen Aluslammen koillispuolella, korkean mäen rinteessä Tervolan (Rauhalan) talon puutarhassa ja pellon yläosassa. Asuinpaikka-alue on hiekkamaata. |
| metsakeskus.422010004 |
422 |
Märäjälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
653197.29100000 |
7020308.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven Märäjälahden itärannalla.
Löydöt on poimittu viljelyspellolta, ei aivan rannasta. |
| metsakeskus.422010005 |
422 |
Mustola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629512.75600000 |
7040423.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustolan talosta noin 2 km pohjoiskoilliseen, Suojalan talosta noin 250 m etelään. Asuinpaikka-alue on hiekkakangasta, jossa on kaksi hiekkakuoppaa. Löydöt on poimittu suuremman hiekkakuopan eteläreunasta. Asuinpaikka-alue on osittain hiekanoton tuhoamaa. |
| metsakeskus.422010006 |
422 |
Nurmijärven hautausmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
649568.65500000 |
7046774.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmijärven länsirannalla, lähellä Jongunjoen suuta. Asuinpaikk-alue on hiekkaista mäntykangasta.
Löydöt on poimittu siunauskappelin kaakkoispuolelta hautausmaa-alueelta. |
| metsakeskus.422010007 |
422 |
Nurmijärven leirintäalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651209.99000000 |
7047493.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010007 |
Asuinpaikka sijaitsee leirintäalueen kaakkoislaidalla, tien ja järven välillä. Assuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta. Löydöt on poimittu rantahietikolta.
Alue tarkastettiin elokuussa 2013. Rantahiekka on runsasta ja irtonaista, se on mahdollisesti tuotu paikalle hiljattain. Rannalla ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Rantaan tulevan hiekkatiepiston puolivälissä, koordinaattipisteessä X=3651451 Y=7050441 havaittiin tieuralla noin metrin alalla kiviä, joista osa oli selkeästi rapautuneita. Kyseessä on mahdollisesti kivikautinen tulisija. |
| metsakeskus.422010008 |
422 |
Puuruunaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
649634.62100000 |
7048489.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Jongunjoen itärannalla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa.
Löydöt on poimittu talon länsipuolelta puutarhamaasta.
Asuinpaikalta on tullut esille uurrenuija, tasataltta, keramiikkaa, rautakuonaa jne. |
| metsakeskus.422010009 |
422 |
Tuhkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
648663.01500000 |
7047863.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kattilanlammen etelärannalla, Tuhkalan talon itäpuolella olevalla peltorinteellä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.422010010 |
422 |
Metelinsaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657368.56400000 |
7033394.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Pankajärven pohjoisosassa olevassa Metelinsaaressa. Saari on mäntyä kasvavaa hiekkaharjua.
Löydöt on poimittu saaren pohjoiskärjestä, vesirajasta, mutta myös kankaalla kulkevan polun kohdalta.
Saaressa on ollut tukkienerottelupaikka, joka on osittain tuhonnut asuinpaikka-aluetta.
Saaressa on myös ortodoksikalmisto (Ks. Lieksa nro 44). |
| metsakeskus.422010011 |
422 |
Honkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650929.19100000 |
7022975.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Lieksanjoen suun ja Pielisen välisellä Timitranniemellä.
Inventoinnissa löytyneet kvartsi-iskokset on poimittu rantahietikolta ja -kivikosta. Vuoden 1991 koekaivausalue oli Aataminlahden pohjoispuolinen alue, joka on loivasti etelään viettävää niittyä ja vesakoitunutta entistä peltoaluetta. |
| metsakeskus.422010011 |
422 |
Honkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
650929.19100000 |
7022975.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Lieksanjoen suun ja Pielisen välisellä Timitranniemellä.
Inventoinnissa löytyneet kvartsi-iskokset on poimittu rantahietikolta ja -kivikosta. Vuoden 1991 koekaivausalue oli Aataminlahden pohjoispuolinen alue, joka on loivasti etelään viettävää niittyä ja vesakoitunutta entistä peltoaluetta. |
| metsakeskus.422010012 |
422 |
Sertti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
631284.05700000 |
7036178.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Sertin talon etelä- ja lounaispuolella olevilla pelloilla, talosta noin 100-150 m. Asuinpaikka-alueella maaperä on hiekkaa ja savea. Paikalta on löytynyt mm. kaksi tasatalttaa (KM 3352:2-3, KM 18674). |
| metsakeskus.422010013 |
422 |
Kelovaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
638109.34800000 |
7026168.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Syvälahden tien itärinteellä, Kelovaaran talosta noin 200 m itään. Asuinpaikka-alueella maasto on loivasti itään viettävää peltorinnettä, maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.422010014 |
422 |
Kuusenjuuri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
640812.26900000 |
7022404.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Halinjoen suulla Lontsinniemen etelä- ja länsiosassa. Asuinpaikka-alue on ollut laidunkäytössä. |
| metsakeskus.422010016 |
422 |
Lahtela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651485.04200000 |
7003412.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen itärannalla, Kattilanniemen tyvessä, talosta lounaaseen. Asuinpaikka-alue on hiekkaista peltorinnettä ja rantahietikkoa. Asuinpaikan löydöt ovat peräisin tasaisesta rantapellosta törmän päältä ja alhaalta rannasta. Rantatörmä on selkeä ja jyrkkä. Asuinpaikan rajaus perustunee pintalöytöjen levintään. Paikalla ei ole tehty kaivauksia. Vuonna 2011 koekuopitettiin suunnitellulla vesihuoltolinjalla aivan löytöalueen eteläreunalla, pellolla rantatörmän päällä. Koekuopissa ei havaittu esihistoriallisia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.422010017 |
422 |
Paateri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
653085.38900000 |
7006009.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Sammallammen ja Jauhiaisen yhdistävän Sammaljoen koillisrannalla. Paaterin talo on korkeahkolla hiekkakumpareella. Löytöjä on poimittu piha-alueelta sekä lounais- ja etelärinteen pelloilta. Asuinpaikalta on tullut esille kiviesineitä, keramiikkaa (kampa- ja asbestikeramiikkaa) ym. Esineitä on löytynyt pihaa tasattaessa kantojen alta. Alempana rinteellä on ollut puutarhaa ja perunamaata, joissa on ollut näkyvillä kvartsia ja keramiikkaa (Lönnberg 1971). Asuinpaikan rajaus perustunee pintalöytöhin ja topografiaan. Asuinpaikalla ei ole suoritettu kaivauksia. Vuoden 2011 inventoinnin aikaan koekuopitettiin suunnitelulla putkilinjalla. Piha-alueella maaperä oli voimakkaasti muokattua, ei havaintoja esihistoriallisista kulttuurikerroksista. |
| metsakeskus.422010019 |
422 |
Hannola |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
634904.59400000 |
7037521.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010019 |
Röykkiö sijaitsee Viekinjärven itärannalla, Hannolan talosta noin 250 m kaakkoon, laidunalueella. Röykkiö on matala, pyöreä ja halkaisijaltaan noin 5 m. |
| metsakeskus.422010020 |
422 |
Suuriniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
643759.09400000 |
7018933.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010020 |
Röykkiö sijiatsee Ison Mahosaaren pohjoispäässä kalliolla. Röykkiö on soikeahko, kooltaan noin 6 x 7,5 m. |
| metsakeskus.422010021 |
422 |
Iso Mahosaari |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
643936.02900000 |
7018434.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010021 |
Kivilatomukset sijaitsevat Ison Mahosaaren eteläosassa kivikkoisella harjanteella peräkkäin.
Latomus 1 sijaitsee saaren eteläkärjestä noin 30 m päässä. Se on pyöreä kivikehä, jonka halkaisija on noin 3,5 m.
Latomus 2 sijaitsee edellisestä pohjoiseen. Se on pyöreä kivikehä, jonka halkaisija on noin 3 m ja sen keskellä on kuoppa.
Latomus 3 on suuri nelikulmainen kivikehä, jonka koko on 16 x 22 m ja vallin leveys noin 2 m.
Latomus 4 on pyöreä kivikehä, jonka halkaisija on noin 4 m.
Latomus 5 on pyöreä kivikehä, jonka halkaisija on noin 6 m. Keskellä on noin 1,2 m halkaisijaltaan oleva kivikasa.
Perimätiedon mukaan saarella on ollut uhripaikka. |
| metsakeskus.422010022 |
422 |
Pieni Mahosaari |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
643012.39700000 |
7018931.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010022 |
Kivilatomukset sijaitsevat Sipolansaaren ja Ison Mahosaaren välillä olevassa Pienessä Mahosaaressa. Kivilatomukset ovat kalliopohjalla, kohdassa missä saari kapenee. |
| metsakeskus.422010024 |
422 |
Pokronlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
653049.34200000 |
7022184.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen muinaisen lahden ja siitä nykyään matalan liettyneen ja soistuneen vesialueen erottaman Pokronlammen itärannalla. Asuinpaikka-alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Alueella oleva korkea törmä on sortunut, jolloin asuinpaikka on ainakin osaksi tuhoutunut. Alueella on myös historiallisen ajan (?) kuoppia.
Asuinpaikan paikoin rikaslöytöinen ydinalue näyttää sijoittuvan ylemmälle kahdesta "terassista", noin 100-103 m merenpinnasta (alempi terassi noin 96,5-99,5 m mpy). Vain asuinpaikan "yläterassi" on ollut asuttu neoliittisena aikana. Myöhempi asutusvaihe kattaa molemmat terassit.
Runsaslöytöisestä luuaineistosta toistasataa kappaletta on määritetty pääosin hirven (Alces alces) tai tarkemmin määrittelemättömän nisäkkään (Mammalia sp.) luuksi. Lisäksi on tunnistettu kalanluita (Teleostei sp), joista ainakin osa oli haukea (Esox lucius). Luulöytöjen puuttuminen "alaterassilta"viittaa luuaineiston ajoittumiseen ainakin pääosin neolittiiseen vaiheeseeen. Samaan vaiheeseen kuulunee "yläterassin" purupihkalöytö (KM 27122:157). Asuinpaikalta on tullut esille myös noin 2 m pitkä punamultaläikkä (mahdollinen hauta), jonka itäpäässä oli pyöreä, niin ikään runsaasti punamultaa sisältänyt liesikiveys, jonka C14-ajoitus (Hel-3184), 4640+120 B.P.) osoittaa rakenteen kuuluvan asuinpaikan varhaisvaiheeseen.
Lähinnä terassien välissä olleiden resenttien kaivantojen ympäriltä on löytynyt pääasiassa historiallisen ajan keramiikan lisäksi palanutta savea, metallisesineiden katkelmia ja kuonaa, tuluspiitä ja kvartsia.
Löydöt: tyypillistä kampakeramiikkaa, enimmäkseen koristelemattomia pieniä asbesti-, kiille- ja heikkasekoitteisia saviastianpaloja, jotka ajoittuvat lähinnä kivikauden loppupuolelle ja varhaismetallikautiseen vaiheeseen, Sär 2 keramiikkaryhmän ns. L-keramiikkaa, rautakautistyyppistä keramiikkaa (KM 27122:7,375 ja 400) sekä palanutta luuta ja kvartsia |
| metsakeskus.422010024 |
422 |
Pokronlampi |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
653049.34200000 |
7022184.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen muinaisen lahden ja siitä nykyään matalan liettyneen ja soistuneen vesialueen erottaman Pokronlammen itärannalla. Asuinpaikka-alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Alueella oleva korkea törmä on sortunut, jolloin asuinpaikka on ainakin osaksi tuhoutunut. Alueella on myös historiallisen ajan (?) kuoppia.
Asuinpaikan paikoin rikaslöytöinen ydinalue näyttää sijoittuvan ylemmälle kahdesta "terassista", noin 100-103 m merenpinnasta (alempi terassi noin 96,5-99,5 m mpy). Vain asuinpaikan "yläterassi" on ollut asuttu neoliittisena aikana. Myöhempi asutusvaihe kattaa molemmat terassit.
Runsaslöytöisestä luuaineistosta toistasataa kappaletta on määritetty pääosin hirven (Alces alces) tai tarkemmin määrittelemättömän nisäkkään (Mammalia sp.) luuksi. Lisäksi on tunnistettu kalanluita (Teleostei sp), joista ainakin osa oli haukea (Esox lucius). Luulöytöjen puuttuminen "alaterassilta"viittaa luuaineiston ajoittumiseen ainakin pääosin neolittiiseen vaiheeseeen. Samaan vaiheeseen kuulunee "yläterassin" purupihkalöytö (KM 27122:157). Asuinpaikalta on tullut esille myös noin 2 m pitkä punamultaläikkä (mahdollinen hauta), jonka itäpäässä oli pyöreä, niin ikään runsaasti punamultaa sisältänyt liesikiveys, jonka C14-ajoitus (Hel-3184), 4640+120 B.P.) osoittaa rakenteen kuuluvan asuinpaikan varhaisvaiheeseen.
Lähinnä terassien välissä olleiden resenttien kaivantojen ympäriltä on löytynyt pääasiassa historiallisen ajan keramiikan lisäksi palanutta savea, metallisesineiden katkelmia ja kuonaa, tuluspiitä ja kvartsia.
Löydöt: tyypillistä kampakeramiikkaa, enimmäkseen koristelemattomia pieniä asbesti-, kiille- ja heikkasekoitteisia saviastianpaloja, jotka ajoittuvat lähinnä kivikauden loppupuolelle ja varhaismetallikautiseen vaiheeseen, Sär 2 keramiikkaryhmän ns. L-keramiikkaa, rautakautistyyppistä keramiikkaa (KM 27122:7,375 ja 400) sekä palanutta luuta ja kvartsia |
| metsakeskus.422010024 |
422 |
Pokronlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
653049.34200000 |
7022184.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen muinaisen lahden ja siitä nykyään matalan liettyneen ja soistuneen vesialueen erottaman Pokronlammen itärannalla. Asuinpaikka-alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Alueella oleva korkea törmä on sortunut, jolloin asuinpaikka on ainakin osaksi tuhoutunut. Alueella on myös historiallisen ajan (?) kuoppia.
Asuinpaikan paikoin rikaslöytöinen ydinalue näyttää sijoittuvan ylemmälle kahdesta "terassista", noin 100-103 m merenpinnasta (alempi terassi noin 96,5-99,5 m mpy). Vain asuinpaikan "yläterassi" on ollut asuttu neoliittisena aikana. Myöhempi asutusvaihe kattaa molemmat terassit.
Runsaslöytöisestä luuaineistosta toistasataa kappaletta on määritetty pääosin hirven (Alces alces) tai tarkemmin määrittelemättömän nisäkkään (Mammalia sp.) luuksi. Lisäksi on tunnistettu kalanluita (Teleostei sp), joista ainakin osa oli haukea (Esox lucius). Luulöytöjen puuttuminen "alaterassilta"viittaa luuaineiston ajoittumiseen ainakin pääosin neolittiiseen vaiheeseeen. Samaan vaiheeseen kuulunee "yläterassin" purupihkalöytö (KM 27122:157). Asuinpaikalta on tullut esille myös noin 2 m pitkä punamultaläikkä (mahdollinen hauta), jonka itäpäässä oli pyöreä, niin ikään runsaasti punamultaa sisältänyt liesikiveys, jonka C14-ajoitus (Hel-3184), 4640+120 B.P.) osoittaa rakenteen kuuluvan asuinpaikan varhaisvaiheeseen.
Lähinnä terassien välissä olleiden resenttien kaivantojen ympäriltä on löytynyt pääasiassa historiallisen ajan keramiikan lisäksi palanutta savea, metallisesineiden katkelmia ja kuonaa, tuluspiitä ja kvartsia.
Löydöt: tyypillistä kampakeramiikkaa, enimmäkseen koristelemattomia pieniä asbesti-, kiille- ja heikkasekoitteisia saviastianpaloja, jotka ajoittuvat lähinnä kivikauden loppupuolelle ja varhaismetallikautiseen vaiheeseen, Sär 2 keramiikkaryhmän ns. L-keramiikkaa, rautakautistyyppistä keramiikkaa (KM 27122:7,375 ja 400) sekä palanutta luuta ja kvartsia |
| metsakeskus.422010024 |
422 |
Pokronlampi |
10002 |
12002 |
13216 |
11028 |
27000 |
653049.34200000 |
7022184.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen muinaisen lahden ja siitä nykyään matalan liettyneen ja soistuneen vesialueen erottaman Pokronlammen itärannalla. Asuinpaikka-alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Alueella oleva korkea törmä on sortunut, jolloin asuinpaikka on ainakin osaksi tuhoutunut. Alueella on myös historiallisen ajan (?) kuoppia.
Asuinpaikan paikoin rikaslöytöinen ydinalue näyttää sijoittuvan ylemmälle kahdesta "terassista", noin 100-103 m merenpinnasta (alempi terassi noin 96,5-99,5 m mpy). Vain asuinpaikan "yläterassi" on ollut asuttu neoliittisena aikana. Myöhempi asutusvaihe kattaa molemmat terassit.
Runsaslöytöisestä luuaineistosta toistasataa kappaletta on määritetty pääosin hirven (Alces alces) tai tarkemmin määrittelemättömän nisäkkään (Mammalia sp.) luuksi. Lisäksi on tunnistettu kalanluita (Teleostei sp), joista ainakin osa oli haukea (Esox lucius). Luulöytöjen puuttuminen "alaterassilta"viittaa luuaineiston ajoittumiseen ainakin pääosin neolittiiseen vaiheeseeen. Samaan vaiheeseen kuulunee "yläterassin" purupihkalöytö (KM 27122:157). Asuinpaikalta on tullut esille myös noin 2 m pitkä punamultaläikkä (mahdollinen hauta), jonka itäpäässä oli pyöreä, niin ikään runsaasti punamultaa sisältänyt liesikiveys, jonka C14-ajoitus (Hel-3184), 4640+120 B.P.) osoittaa rakenteen kuuluvan asuinpaikan varhaisvaiheeseen.
Lähinnä terassien välissä olleiden resenttien kaivantojen ympäriltä on löytynyt pääasiassa historiallisen ajan keramiikan lisäksi palanutta savea, metallisesineiden katkelmia ja kuonaa, tuluspiitä ja kvartsia.
Löydöt: tyypillistä kampakeramiikkaa, enimmäkseen koristelemattomia pieniä asbesti-, kiille- ja heikkasekoitteisia saviastianpaloja, jotka ajoittuvat lähinnä kivikauden loppupuolelle ja varhaismetallikautiseen vaiheeseen, Sär 2 keramiikkaryhmän ns. L-keramiikkaa, rautakautistyyppistä keramiikkaa (KM 27122:7,375 ja 400) sekä palanutta luuta ja kvartsia |
| metsakeskus.422010024 |
422 |
Pokronlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
653049.34200000 |
7022184.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen muinaisen lahden ja siitä nykyään matalan liettyneen ja soistuneen vesialueen erottaman Pokronlammen itärannalla. Asuinpaikka-alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Alueella oleva korkea törmä on sortunut, jolloin asuinpaikka on ainakin osaksi tuhoutunut. Alueella on myös historiallisen ajan (?) kuoppia.
Asuinpaikan paikoin rikaslöytöinen ydinalue näyttää sijoittuvan ylemmälle kahdesta "terassista", noin 100-103 m merenpinnasta (alempi terassi noin 96,5-99,5 m mpy). Vain asuinpaikan "yläterassi" on ollut asuttu neoliittisena aikana. Myöhempi asutusvaihe kattaa molemmat terassit.
Runsaslöytöisestä luuaineistosta toistasataa kappaletta on määritetty pääosin hirven (Alces alces) tai tarkemmin määrittelemättömän nisäkkään (Mammalia sp.) luuksi. Lisäksi on tunnistettu kalanluita (Teleostei sp), joista ainakin osa oli haukea (Esox lucius). Luulöytöjen puuttuminen "alaterassilta"viittaa luuaineiston ajoittumiseen ainakin pääosin neolittiiseen vaiheeseeen. Samaan vaiheeseen kuulunee "yläterassin" purupihkalöytö (KM 27122:157). Asuinpaikalta on tullut esille myös noin 2 m pitkä punamultaläikkä (mahdollinen hauta), jonka itäpäässä oli pyöreä, niin ikään runsaasti punamultaa sisältänyt liesikiveys, jonka C14-ajoitus (Hel-3184), 4640+120 B.P.) osoittaa rakenteen kuuluvan asuinpaikan varhaisvaiheeseen.
Lähinnä terassien välissä olleiden resenttien kaivantojen ympäriltä on löytynyt pääasiassa historiallisen ajan keramiikan lisäksi palanutta savea, metallisesineiden katkelmia ja kuonaa, tuluspiitä ja kvartsia.
Löydöt: tyypillistä kampakeramiikkaa, enimmäkseen koristelemattomia pieniä asbesti-, kiille- ja heikkasekoitteisia saviastianpaloja, jotka ajoittuvat lähinnä kivikauden loppupuolelle ja varhaismetallikautiseen vaiheeseen, Sär 2 keramiikkaryhmän ns. L-keramiikkaa, rautakautistyyppistä keramiikkaa (KM 27122:7,375 ja 400) sekä palanutta luuta ja kvartsia |
| metsakeskus.422010024 |
422 |
Pokronlampi |
10002 |
12002 |
13216 |
11040 |
27000 |
653049.34200000 |
7022184.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen muinaisen lahden ja siitä nykyään matalan liettyneen ja soistuneen vesialueen erottaman Pokronlammen itärannalla. Asuinpaikka-alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Alueella oleva korkea törmä on sortunut, jolloin asuinpaikka on ainakin osaksi tuhoutunut. Alueella on myös historiallisen ajan (?) kuoppia.
Asuinpaikan paikoin rikaslöytöinen ydinalue näyttää sijoittuvan ylemmälle kahdesta "terassista", noin 100-103 m merenpinnasta (alempi terassi noin 96,5-99,5 m mpy). Vain asuinpaikan "yläterassi" on ollut asuttu neoliittisena aikana. Myöhempi asutusvaihe kattaa molemmat terassit.
Runsaslöytöisestä luuaineistosta toistasataa kappaletta on määritetty pääosin hirven (Alces alces) tai tarkemmin määrittelemättömän nisäkkään (Mammalia sp.) luuksi. Lisäksi on tunnistettu kalanluita (Teleostei sp), joista ainakin osa oli haukea (Esox lucius). Luulöytöjen puuttuminen "alaterassilta"viittaa luuaineiston ajoittumiseen ainakin pääosin neolittiiseen vaiheeseeen. Samaan vaiheeseen kuulunee "yläterassin" purupihkalöytö (KM 27122:157). Asuinpaikalta on tullut esille myös noin 2 m pitkä punamultaläikkä (mahdollinen hauta), jonka itäpäässä oli pyöreä, niin ikään runsaasti punamultaa sisältänyt liesikiveys, jonka C14-ajoitus (Hel-3184), 4640+120 B.P.) osoittaa rakenteen kuuluvan asuinpaikan varhaisvaiheeseen.
Lähinnä terassien välissä olleiden resenttien kaivantojen ympäriltä on löytynyt pääasiassa historiallisen ajan keramiikan lisäksi palanutta savea, metallisesineiden katkelmia ja kuonaa, tuluspiitä ja kvartsia.
Löydöt: tyypillistä kampakeramiikkaa, enimmäkseen koristelemattomia pieniä asbesti-, kiille- ja heikkasekoitteisia saviastianpaloja, jotka ajoittuvat lähinnä kivikauden loppupuolelle ja varhaismetallikautiseen vaiheeseen, Sär 2 keramiikkaryhmän ns. L-keramiikkaa, rautakautistyyppistä keramiikkaa (KM 27122:7,375 ja 400) sekä palanutta luuta ja kvartsia |
| metsakeskus.422010025 |
422 |
Lontsinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
640538.37800000 |
7022623.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Lontsinniemessä alueella, josta pintamaata on kuorittu pois. Toimenpide on tuhonnut muinaisjäännöstä. Lontsinniemessä on myös ortodoksikalmisto (ks. Lieksa nro 40). |
| metsakeskus.422010026 |
422 |
Haasiinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
651360.09100000 |
7002349.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven itärannan etelään pistävän lahden ja Kelvänjärven välisellä pääosin mäntyä kasvavalla hiekkakannaksella. Asuinpaikan keskellä on selvästi havaittavissa lounais-koillis-suuntainen muinainen eroosiotörmä noin 100 m etäisyydellä ja lähes 6 m ylempänä (noin 99,5 m mpy) Pielisen nykyrannasta. Törmän alapuolella maasto viettää loivahkosti ja epätasaisesti kohti nykyisen rantahiekan yläpuolista jyrkkää rantavallia, jonka päällinen on noin 2,5 m järvenpinnan yläpuolella. Sen sijaaan eroosiotörmän päällä on paikoin lähes tasainen terassimainen, osin vain jäkälän peittämä kangas (noin 101-102 m mpy), jonka yläosan laaja hiekkakuoppa leikkaa etelässä. Kankaan yläosan maastomuotojen rekonstruktio on nykytilanteessa vaikeaa, mutta hiekkakuoppaan jäänyt maapatsas, aivan vuosien 1992-93 tutkimusalueen eteläreunassa havaittu heikko eroosiotörmäksi tulkittava maastokohta (noin 102,5 m mpy) sekä alueen itäpuoliset selvät korkeammat törmä- ja terassimuodostumat puoltavat ajatusta asuinpaikan kohdalla sijainneesta ylemmästä törmärannasta.
Laajan asuinpaikan asutus ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen ja neoliittisen kivikauden alkuun. Pyyntikuoppa ajoittuu varhaismetallikaudelle ja yksi rannan läheltä löydetty liesi keskiselle rautakaudelle. Osa kohteen kulttuurikerroksista on tulvahiekkojen alle hautautuneena. |
| metsakeskus.422010026 |
422 |
Haasiinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
651360.09100000 |
7002349.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven itärannan etelään pistävän lahden ja Kelvänjärven välisellä pääosin mäntyä kasvavalla hiekkakannaksella. Asuinpaikan keskellä on selvästi havaittavissa lounais-koillis-suuntainen muinainen eroosiotörmä noin 100 m etäisyydellä ja lähes 6 m ylempänä (noin 99,5 m mpy) Pielisen nykyrannasta. Törmän alapuolella maasto viettää loivahkosti ja epätasaisesti kohti nykyisen rantahiekan yläpuolista jyrkkää rantavallia, jonka päällinen on noin 2,5 m järvenpinnan yläpuolella. Sen sijaaan eroosiotörmän päällä on paikoin lähes tasainen terassimainen, osin vain jäkälän peittämä kangas (noin 101-102 m mpy), jonka yläosan laaja hiekkakuoppa leikkaa etelässä. Kankaan yläosan maastomuotojen rekonstruktio on nykytilanteessa vaikeaa, mutta hiekkakuoppaan jäänyt maapatsas, aivan vuosien 1992-93 tutkimusalueen eteläreunassa havaittu heikko eroosiotörmäksi tulkittava maastokohta (noin 102,5 m mpy) sekä alueen itäpuoliset selvät korkeammat törmä- ja terassimuodostumat puoltavat ajatusta asuinpaikan kohdalla sijainneesta ylemmästä törmärannasta.
Laajan asuinpaikan asutus ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen ja neoliittisen kivikauden alkuun. Pyyntikuoppa ajoittuu varhaismetallikaudelle ja yksi rannan läheltä löydetty liesi keskiselle rautakaudelle. Osa kohteen kulttuurikerroksista on tulvahiekkojen alle hautautuneena. |
| metsakeskus.422010026 |
422 |
Haasiinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
651360.09100000 |
7002349.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven itärannan etelään pistävän lahden ja Kelvänjärven välisellä pääosin mäntyä kasvavalla hiekkakannaksella. Asuinpaikan keskellä on selvästi havaittavissa lounais-koillis-suuntainen muinainen eroosiotörmä noin 100 m etäisyydellä ja lähes 6 m ylempänä (noin 99,5 m mpy) Pielisen nykyrannasta. Törmän alapuolella maasto viettää loivahkosti ja epätasaisesti kohti nykyisen rantahiekan yläpuolista jyrkkää rantavallia, jonka päällinen on noin 2,5 m järvenpinnan yläpuolella. Sen sijaaan eroosiotörmän päällä on paikoin lähes tasainen terassimainen, osin vain jäkälän peittämä kangas (noin 101-102 m mpy), jonka yläosan laaja hiekkakuoppa leikkaa etelässä. Kankaan yläosan maastomuotojen rekonstruktio on nykytilanteessa vaikeaa, mutta hiekkakuoppaan jäänyt maapatsas, aivan vuosien 1992-93 tutkimusalueen eteläreunassa havaittu heikko eroosiotörmäksi tulkittava maastokohta (noin 102,5 m mpy) sekä alueen itäpuoliset selvät korkeammat törmä- ja terassimuodostumat puoltavat ajatusta asuinpaikan kohdalla sijainneesta ylemmästä törmärannasta.
Laajan asuinpaikan asutus ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen ja neoliittisen kivikauden alkuun. Pyyntikuoppa ajoittuu varhaismetallikaudelle ja yksi rannan läheltä löydetty liesi keskiselle rautakaudelle. Osa kohteen kulttuurikerroksista on tulvahiekkojen alle hautautuneena. |
| metsakeskus.422010026 |
422 |
Haasiinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
651360.09100000 |
7002349.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven itärannan etelään pistävän lahden ja Kelvänjärven välisellä pääosin mäntyä kasvavalla hiekkakannaksella. Asuinpaikan keskellä on selvästi havaittavissa lounais-koillis-suuntainen muinainen eroosiotörmä noin 100 m etäisyydellä ja lähes 6 m ylempänä (noin 99,5 m mpy) Pielisen nykyrannasta. Törmän alapuolella maasto viettää loivahkosti ja epätasaisesti kohti nykyisen rantahiekan yläpuolista jyrkkää rantavallia, jonka päällinen on noin 2,5 m järvenpinnan yläpuolella. Sen sijaaan eroosiotörmän päällä on paikoin lähes tasainen terassimainen, osin vain jäkälän peittämä kangas (noin 101-102 m mpy), jonka yläosan laaja hiekkakuoppa leikkaa etelässä. Kankaan yläosan maastomuotojen rekonstruktio on nykytilanteessa vaikeaa, mutta hiekkakuoppaan jäänyt maapatsas, aivan vuosien 1992-93 tutkimusalueen eteläreunassa havaittu heikko eroosiotörmäksi tulkittava maastokohta (noin 102,5 m mpy) sekä alueen itäpuoliset selvät korkeammat törmä- ja terassimuodostumat puoltavat ajatusta asuinpaikan kohdalla sijainneesta ylemmästä törmärannasta.
Laajan asuinpaikan asutus ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen ja neoliittisen kivikauden alkuun. Pyyntikuoppa ajoittuu varhaismetallikaudelle ja yksi rannan läheltä löydetty liesi keskiselle rautakaudelle. Osa kohteen kulttuurikerroksista on tulvahiekkojen alle hautautuneena. |
| metsakeskus.422010026 |
422 |
Haasiinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
651360.09100000 |
7002349.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven itärannan etelään pistävän lahden ja Kelvänjärven välisellä pääosin mäntyä kasvavalla hiekkakannaksella. Asuinpaikan keskellä on selvästi havaittavissa lounais-koillis-suuntainen muinainen eroosiotörmä noin 100 m etäisyydellä ja lähes 6 m ylempänä (noin 99,5 m mpy) Pielisen nykyrannasta. Törmän alapuolella maasto viettää loivahkosti ja epätasaisesti kohti nykyisen rantahiekan yläpuolista jyrkkää rantavallia, jonka päällinen on noin 2,5 m järvenpinnan yläpuolella. Sen sijaaan eroosiotörmän päällä on paikoin lähes tasainen terassimainen, osin vain jäkälän peittämä kangas (noin 101-102 m mpy), jonka yläosan laaja hiekkakuoppa leikkaa etelässä. Kankaan yläosan maastomuotojen rekonstruktio on nykytilanteessa vaikeaa, mutta hiekkakuoppaan jäänyt maapatsas, aivan vuosien 1992-93 tutkimusalueen eteläreunassa havaittu heikko eroosiotörmäksi tulkittava maastokohta (noin 102,5 m mpy) sekä alueen itäpuoliset selvät korkeammat törmä- ja terassimuodostumat puoltavat ajatusta asuinpaikan kohdalla sijainneesta ylemmästä törmärannasta.
Laajan asuinpaikan asutus ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen ja neoliittisen kivikauden alkuun. Pyyntikuoppa ajoittuu varhaismetallikaudelle ja yksi rannan läheltä löydetty liesi keskiselle rautakaudelle. Osa kohteen kulttuurikerroksista on tulvahiekkojen alle hautautuneena. |
| metsakeskus.422010026 |
422 |
Haasiinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
651360.09100000 |
7002349.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven itärannan etelään pistävän lahden ja Kelvänjärven välisellä pääosin mäntyä kasvavalla hiekkakannaksella. Asuinpaikan keskellä on selvästi havaittavissa lounais-koillis-suuntainen muinainen eroosiotörmä noin 100 m etäisyydellä ja lähes 6 m ylempänä (noin 99,5 m mpy) Pielisen nykyrannasta. Törmän alapuolella maasto viettää loivahkosti ja epätasaisesti kohti nykyisen rantahiekan yläpuolista jyrkkää rantavallia, jonka päällinen on noin 2,5 m järvenpinnan yläpuolella. Sen sijaaan eroosiotörmän päällä on paikoin lähes tasainen terassimainen, osin vain jäkälän peittämä kangas (noin 101-102 m mpy), jonka yläosan laaja hiekkakuoppa leikkaa etelässä. Kankaan yläosan maastomuotojen rekonstruktio on nykytilanteessa vaikeaa, mutta hiekkakuoppaan jäänyt maapatsas, aivan vuosien 1992-93 tutkimusalueen eteläreunassa havaittu heikko eroosiotörmäksi tulkittava maastokohta (noin 102,5 m mpy) sekä alueen itäpuoliset selvät korkeammat törmä- ja terassimuodostumat puoltavat ajatusta asuinpaikan kohdalla sijainneesta ylemmästä törmärannasta.
Laajan asuinpaikan asutus ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen ja neoliittisen kivikauden alkuun. Pyyntikuoppa ajoittuu varhaismetallikaudelle ja yksi rannan läheltä löydetty liesi keskiselle rautakaudelle. Osa kohteen kulttuurikerroksista on tulvahiekkojen alle hautautuneena. |
| metsakeskus.422010026 |
422 |
Haasiinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
651360.09100000 |
7002349.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven itärannan etelään pistävän lahden ja Kelvänjärven välisellä pääosin mäntyä kasvavalla hiekkakannaksella. Asuinpaikan keskellä on selvästi havaittavissa lounais-koillis-suuntainen muinainen eroosiotörmä noin 100 m etäisyydellä ja lähes 6 m ylempänä (noin 99,5 m mpy) Pielisen nykyrannasta. Törmän alapuolella maasto viettää loivahkosti ja epätasaisesti kohti nykyisen rantahiekan yläpuolista jyrkkää rantavallia, jonka päällinen on noin 2,5 m järvenpinnan yläpuolella. Sen sijaaan eroosiotörmän päällä on paikoin lähes tasainen terassimainen, osin vain jäkälän peittämä kangas (noin 101-102 m mpy), jonka yläosan laaja hiekkakuoppa leikkaa etelässä. Kankaan yläosan maastomuotojen rekonstruktio on nykytilanteessa vaikeaa, mutta hiekkakuoppaan jäänyt maapatsas, aivan vuosien 1992-93 tutkimusalueen eteläreunassa havaittu heikko eroosiotörmäksi tulkittava maastokohta (noin 102,5 m mpy) sekä alueen itäpuoliset selvät korkeammat törmä- ja terassimuodostumat puoltavat ajatusta asuinpaikan kohdalla sijainneesta ylemmästä törmärannasta.
Laajan asuinpaikan asutus ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen ja neoliittisen kivikauden alkuun. Pyyntikuoppa ajoittuu varhaismetallikaudelle ja yksi rannan läheltä löydetty liesi keskiselle rautakaudelle. Osa kohteen kulttuurikerroksista on tulvahiekkojen alle hautautuneena. |
| metsakeskus.422010026 |
422 |
Haasiinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
651360.09100000 |
7002349.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisjärven itärannan etelään pistävän lahden ja Kelvänjärven välisellä pääosin mäntyä kasvavalla hiekkakannaksella. Asuinpaikan keskellä on selvästi havaittavissa lounais-koillis-suuntainen muinainen eroosiotörmä noin 100 m etäisyydellä ja lähes 6 m ylempänä (noin 99,5 m mpy) Pielisen nykyrannasta. Törmän alapuolella maasto viettää loivahkosti ja epätasaisesti kohti nykyisen rantahiekan yläpuolista jyrkkää rantavallia, jonka päällinen on noin 2,5 m järvenpinnan yläpuolella. Sen sijaaan eroosiotörmän päällä on paikoin lähes tasainen terassimainen, osin vain jäkälän peittämä kangas (noin 101-102 m mpy), jonka yläosan laaja hiekkakuoppa leikkaa etelässä. Kankaan yläosan maastomuotojen rekonstruktio on nykytilanteessa vaikeaa, mutta hiekkakuoppaan jäänyt maapatsas, aivan vuosien 1992-93 tutkimusalueen eteläreunassa havaittu heikko eroosiotörmäksi tulkittava maastokohta (noin 102,5 m mpy) sekä alueen itäpuoliset selvät korkeammat törmä- ja terassimuodostumat puoltavat ajatusta asuinpaikan kohdalla sijainneesta ylemmästä törmärannasta.
Laajan asuinpaikan asutus ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen ja neoliittisen kivikauden alkuun. Pyyntikuoppa ajoittuu varhaismetallikaudelle ja yksi rannan läheltä löydetty liesi keskiselle rautakaudelle. Osa kohteen kulttuurikerroksista on tulvahiekkojen alle hautautuneena. |
| metsakeskus.422010027 |
422 |
Rekiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651244.00000000 |
7005453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuonislahden kylän kaakkoispuolella olevassa Rekiniemessä, Pielisen ja Jauhiaisen väliin jäävällä pohjoiseen pistävällä hiekkaisella niemellä. Rekiniemen länsirantaa kulkee maantie (Vuonislahdentie 5071) ja rautatie. Rekiniemen maaperä on hiekkaa ja suuri osa niemen keskivaiheista kaivettu hiekkakuopaksi rautatien rakentamisen yhteydessä. Niemen luoteisrannalla on pieniä kesämökkejä ja niemen pohjoiskärkeen kulkeva hiekkatie. Tie vie Helmikotiin (tila Pappila) ja taiteilijatalo Hupeliin. Löytöjä on kahdesta eri kohdasta, mahdollisesti kahdesta erillisestä pesäkkeestä. Toinen löytökohta on niemen luoteisrannalla, Helmikodin länsipuolella ja toiset löydöt ovat niemen itärannalla olevan hiekkakuopan reunamilta (alakohde). Löytökohdilla on väliä 30 – 50 metriä. Runsain löytöalue on Helmikotiin ja taiteilijataloon vievien teiden risteyksen välissä. Maasto on kangasmetsää. |
| metsakeskus.422010028 |
422 |
Piitilänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
636445.01200000 |
7027057.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Piitilänkankaalla. Löytöjä on poimittu pieneltä alalta hiekkakuoppien väliseltä ajouralta. |
| metsakeskus.422010029 |
422 |
Raatokallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651783.85700000 |
7021424.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielisen rannalla, korkean Pärnävaaran etelärinteellä, rantaterassilla. Asuinpaikka-alue sijaitsee noin 20 m rannasta, suojaisassa poukamassa korkeampien maastokohtien välissä. |
| metsakeskus.422010031 |
422 |
Matkalahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
642523.58500000 |
7020599.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010031 |
Röykkiö sijaitsee Metelinniemessä, Matkalahden ja Honkalahden välillä, noin 40-50 m länsirannasta. Röykkiö on loma-asunnon piha-alueella, sille johtavan mökkitien kääntöpaikan kohdalla. Röykkiön halkaisija on noin 3 m ja korkeus noin 30 cm. |
| metsakeskus.422010032 |
422 |
Pajujärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
640558.36400000 |
7023567.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajujärven eteläosassa, järven länsipuolella. Löydöt on poimittu hiesupitoiselta, itään järvelle päin viettävältä peltolohkolta. Järven rantaan paikalta on noin 50 m. Kohteessa on myös historiallisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.422010032 |
422 |
Pajujärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
640558.36400000 |
7023567.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajujärven eteläosassa, järven länsipuolella. Löydöt on poimittu hiesupitoiselta, itään järvelle päin viettävältä peltolohkolta. Järven rantaan paikalta on noin 50 m. Kohteessa on myös historiallisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.422010032 |
422 |
Pajujärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
640558.36400000 |
7023567.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Pajujärven eteläosassa, järven länsipuolella. Löydöt on poimittu hiesupitoiselta, itään järvelle päin viettävältä peltolohkolta. Järven rantaan paikalta on noin 50 m. Kohteessa on myös historiallisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.422010033 |
422 |
Virsulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
641007.19700000 |
7022000.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010033 |
Virsulahden asuinpaikka sijaitsee Pajulahden ja ja Pielisen yhdistävän Viensuunjoen mutkassa olevassa pohjukassa. Löydöt on poimittu järven itärannan pellolta, noin 50 m järven rannasta. Kohteessa on ollut myös historiallisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.422010033 |
422 |
Virsulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
641007.19700000 |
7022000.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010033 |
Virsulahden asuinpaikka sijaitsee Pajulahden ja ja Pielisen yhdistävän Viensuunjoen mutkassa olevassa pohjukassa. Löydöt on poimittu järven itärannan pellolta, noin 50 m järven rannasta. Kohteessa on ollut myös historiallisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.422010033 |
422 |
Virsulahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
641007.19700000 |
7022000.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010033 |
Virsulahden asuinpaikka sijaitsee Pajulahden ja ja Pielisen yhdistävän Viensuunjoen mutkassa olevassa pohjukassa. Löydöt on poimittu järven itärannan pellolta, noin 50 m järven rannasta. Kohteessa on ollut myös historiallisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.422010034 |
422 |
Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
640853.24700000 |
7023134.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Viensuunjoen itärannalla, livasti länteen viettävällä pellolla. Joen rantaan on löytöpaikalta matkaa 100-150 metriä. Paikalta on löytynyt muun muassa kvartsi-iskoksia, kuonaa ja palaneita luita. |
| metsakeskus.422010034 |
422 |
Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
640853.24700000 |
7023134.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Viensuunjoen itärannalla, livasti länteen viettävällä pellolla. Joen rantaan on löytöpaikalta matkaa 100-150 metriä. Paikalta on löytynyt muun muassa kvartsi-iskoksia, kuonaa ja palaneita luita. |
| metsakeskus.422010035 |
422 |
Metelinniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
657227.61800000 |
7033630.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010035 |
Asuinpaikka sijiaitsee Pankajärven Virtasalmen rannalla, pitkän kaakko-luode -suuntaisen Metelinniemen päässä. Löydöt on poimittu kuluneelta tieuralta ja pihamaalta, metsätyömaan tukikohtarakennusten kaakkoispuolelta.
Kohde tarkastettiin heinäkuussa 2013 ja sen todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kohdekuvausta vastaavassa kunnossa. Kvartsi-iskoksia havaittiin tien pinnassa noin 2.5 metriä nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Havaitut iskokset olivat niemenkärjen eteläpuolella olevan varastorakennuksen edustalla, koordinaattipisteen 3657451, 7036611 ympärillä. |
| metsakeskus.422010036 |
422 |
Kokkokangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652885.34500000 |
7038091.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Toivaanjärven itärannalla Kokkokankaan suuren sorakuopan länsipuolella. Löytöjä on poimittu järven rannalta kahdesta paikasta. |
| metsakeskus.422010037 |
422 |
Paimenensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652701.42200000 |
7038653.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Toivaanjärven Paimenniemen länteen pistävällä niemellä. Löydöt on poimittu tieuran kohdalta.
Löydöt: kvartsia ja palanutta luuta |
| metsakeskus.422010038 |
422 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
674915.48200000 |
7036628.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruunaanjärven koillisrannan hiekkaisella niemellä ja siitä luoteeseen olevalla mäntykankaalla. Löytöjä on asuinpaikalta poimittu sekä hiekkarannalta että kankaalla kulkevien polkujen pinnoilta. Myös alueella olevan nuotiopaikan luona, lähes 40 metriä rannasta, on havaittu löytöjä. Tällä perusteella asuinpaikkaa on hyvin todennäköisesti ehjänä varsin laajalla alueella. Asuinpaikan laajuus on pintalöytöjen perusteella ainakin 500 x 40 m. |
| metsakeskus.422010039 |
422 |
Hietaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
678253.13500000 |
7035875.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruunaanjärven koillisrannan Hietaniemellä. Löydöt on poimittu niemen länsi- ja kaakkoisrannalta, rantahietikolta ja -kivikosta noin 250 metrin pituiselta matkalta. Asuinpaikka lienee osittain tuhoutunut, mutta nuotiopaikan ympäristössä saattaa ehjääkin asuinpaikkaa olla jäljellä. |
| metsakeskus.422010040 |
422 |
Lontsinniemen kalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
640641.33900000 |
7022544.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010040 |
Ortodoksikalmisto sijaitsee Lontsinniemellä, Pielisen lahden länsipuolella. Kalmiston ympärillä on kiviaitaa. Kohteessa on kalmisto ja tsasounan paikka.
Kalmistoalue on todennäköisesti laajempi, kuin muinaisjäännösalueeksi rajattu tai kiviaidan ympäröimä alue. Ihmisluita ja pääkalloja löytyi Lontsinniemen itäpuolen pellolta vuonna 1982. Nämä luut haudattiin uudelleen. |
| metsakeskus.422010041 |
422 |
Kitsin tsasounanpaikka |
10002 |
12003 |
13040 |
11006 |
27000 |
689466.68200000 |
7018573.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010041 |
Tsasouna on sijainnut korkealla kannaksella Palkinjärven länsipuolella ja Kitsinlammen itäpuolella. Paikka on nykyisin viljelyspeltona. Vuonna 1928 raivattiin viimeiset tsasounan rakennelmat pois. Vuonna 1963 pystytettiin tsasounan muistokivi tien varteen, noin 80 m etelään varsinaisesta tsasounan paikasta. |
| metsakeskus.422010042 |
422 |
Kolin uhrihalkeama |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
641558.05700000 |
6999515.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010042 |
Uhrihalkeamana tunnettu kohde sijaitsee Hotelli Kolin seinämästä muutamia metrejä pohjoiseen. Se on syvä, kapea halkeama kalliossa. Uhrihalkeamaan liittyvää perimätietoa on kirjoitettu muistiin eri aikoina ja julkaistukin jo 1880-luvulla. Juhani Ahon kerrotaan Panu -teoksessaan käyttäneen esikuvana Kolin uhrihalkeamaa. |
| metsakeskus.422010043 |
422 |
Kitsinkylän Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
689150.80700000 |
7019042.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422010043 |
Ortodoksikalmisto sijaitsee Palkinjärven pohjoisosassa olevassa Kalmosaaressa. Saari on pieni ja matala. Eteläosa saarta on kosteaa, mutta pohjoisosa on hiukan korkeampaa. Kalmisto sijaitsee saaren pohjoisosassa, jossa on mäntymetsää ja kangaskasvillisuutta. Hautapainanteita paikalla on erotettavissa ainakin kymmenen. Kalmistoalueelle on pystytetty kaksi muistoristiä, joista toinen jo vuonna 1968. |
| metsakeskus.422500002 |
422 |
Polvijärvi Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
671211.95900000 |
7039136.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500002 |
Havumetsäinen saari Lieksan Polvijärvellä, Keloniemen kaakkoispuolella.
Tarkastuskäynnillä 2014 saaren pohjois- ja länsiosissa havaittiin hautapainanteita/-kuoppia.
Yhteen hautapainanteeseen tehtiin koekuoppa, joka oli löydötön. |
| metsakeskus.422500003 |
422 |
Savolanvaara Paavola (Miihkenlampi) |
10001 |
12005 |
13063 |
11006 |
27000 |
634441.75800000 |
7043962.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500003 |
Paavolan talon itäpuolisen Savolanvaaranlammen rannassa, osittain vedessä ja osittain kostean turpeen alla, on hirsirakenteita, jotka perimätiedon mukaan kuuluvat karjalaisväestön ennen Stolbovan rauhaa (?) rakentamaan laituriin. Paikan vanha nimi on Miihkenlampi. |
| metsakeskus.422500006 |
422 |
Kontiovaara Vaskikallio |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
671625.89200000 |
7011304.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500006 |
Pienestä Ritojärvestä pari km "päivän puolelle", Vaskikalliolla on "luola-asunto". Luola muodostuu kallion halkeamista ja luolan suun kivilatomuksesta. |
| metsakeskus.422500007 |
422 |
Pankajärvi Kääntämönniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
660684.23600000 |
7029156.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500007 |
Pankajärven Kääntämösaaressa on perimätiedon mukaan kivipanoksia. |
| metsakeskus.422500009 |
422 |
Kitsinvaara Honkavaara |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
696000.00000000 |
7027318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500009 |
Noin 2.5 km Inarin rajavartioasemalta luoteeseen, Honkavaaran metsäautotien länsipuolella, keskellä erämaata on hongikko. Yhdessä hongassa on vuosiluku 1805, puumerkki ja vinoristi. Lisäksi vuosiluvulliseen ja erääseen toiseen puuhun on runkoon pistelty tappeja.
Inventointi 2014: Kohteena on paksu kelo, jonka latva on katkennut. Puuhun on isketty puutappeja noin kahden metrin korkeuteen. Pilkkaan on kaiverrettu merkinnät 1805 ja mahdollisesti SL. Katso myös alakohde. |
| metsakeskus.422500010 |
422 |
Savijärvi Lievola |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
637420.51600000 |
7056182.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500010 |
Perimätiedon mukaan Pienen Savijärven eteläpuolisen lammen (Havukkalampi?) lähistöllä on ortodoksikalmisto.
Tällä tarkoitetaan kohdetta Saarelainen (tunnus 1000026033) |
| metsakeskus.422500011 |
422 |
Kylänlahti Tattari |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
636316.05900000 |
7029005.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500011 |
Tattarin talosta virsta (n. 1 km) luoteeseen on kivipanos kaltevalla rinteellä. Puoliympyrän muotoinen latomus on tarun mukaan pakanallinen uhripaikka. |
| metsakeskus.422500013 |
422 |
Vieki Koivuranta |
10002 |
12003 |
13040 |
11006 |
27000 |
630486.36300000 |
7041791.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500013 |
Viekin kylän keskustassa, Viekijoen länsirannassa, nykyisen työväentalon ja tanssilavan paikalla on ollut perimätiedon mukaan kalmisto ja tsasouna. Paikalta on löytynyt ihmisluita ainakin vanhaa työväentaloa rakennettaessa, mahdollisesti myöhempienkin maankäyttöhankkeiden yhteydessä. Luiden sijainti ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.422500013 |
422 |
Vieki Koivuranta |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
630486.36300000 |
7041791.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500013 |
Viekin kylän keskustassa, Viekijoen länsirannassa, nykyisen työväentalon ja tanssilavan paikalla on ollut perimätiedon mukaan kalmisto ja tsasouna. Paikalta on löytynyt ihmisluita ainakin vanhaa työväentaloa rakennettaessa, mahdollisesti myöhempienkin maankäyttöhankkeiden yhteydessä. Luiden sijainti ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.422500014 |
422 |
Viekinjärvi Raatosaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
634285.85500000 |
7033338.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500014 |
Peruskartalla olevan nimen perusteella Raatosaari saattaa olla kalmistosaari.
Saareen tehty tarkastuskäynti vuonna 2014. Pienen metsikköisen saaren koillisreunalla havaittiin noin kaksi metriä pitkä, noin metrin leveä ja puoli metriä syvä kuoppa. Mitään muuta hautauksiin viittaavaa saarella ei havaittu. |
| metsakeskus.422500015 |
422 |
Ruunaa Alaniemi |
10001 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
671759.74300000 |
7038051.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500015 |
Ruunaanjärven luoteisrannalla, aution Alaniemen talon mailla on perimätiedon mukaan ollut karjalaiskylä, jonka vieressä on ollut kalmisto. |
| metsakeskus.422500016 |
422 |
Lieksanjoki Reponiemi |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
655260.39400000 |
7036619.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500016 |
Lieksanjokeen Pankasaaresta työntyvällä Reponiemellä on kalmisto n. 100 m niemenkärjestä. |
| metsakeskus.422500017 |
422 |
Pankajärvi Metelinsaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
657603.47000000 |
7033145.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500017 |
Pankajärven pohjoisosassa, lähellä länsirantaa on Metelinsaari, joka on nykyisin kaksiosainen. Molemmilla puoliskoilla sijaitsee perimätiedon mukaan ortodoksikalmisto. Kalmistot on merkitty myös peruskarttaan.
Eteläosan kalmiston koordinaatit: pkoo: 7035647, ikoo: 3658760
Kohde tarkastettiin elokuussa 2013. Saarilla olevan kuopat ovat kooltaan ja muodoltaan epämääräisiä ja ovat todennäköisesti vanhoja tuulenkaatoja. Läntisemmän saaren lounaisimmassa niemenkärjessä lähellä kuikkasaarta olivat selkeimmät kuopat, mutta nekään eivät vaikuttaneet hautapainanteilta. Saaria käveltiin läpi metallinpaljastimen kanssa. Ainoastaan läntisemmän saaren korkeimmalla kohdalla, johon piste on merkitty ja jossa tuntui kuntan alla kiviä, antoi paljastin ilmoituksia metallista. Alueella on kuitenkin paljon kalastukseen liittyvää välineistöä ja todennäköisesti piippaukset johtuivat niistä.
Alueella ei havaittu merkkejä hautauksista. Saarten korkeimmalla kohdalla, johon kalmisto on peruskarttaan merkitty, tuntui kuntan alla kiviä. Kivet saattavat olla paikalla luontaisesti. Aluetta käveltiin läpi metallinpaljastimen kanssa. kivien kohdalla metallinpaljastin ilmaisi metallia, mutta kyseessä saattaa olla kalastukseen liittyvät välineet, joita alueella on maassa jonkin verran. |
| metsakeskus.422500018 |
422 |
Nurmijärvi Kalmonniemi |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
649922.51200000 |
7046735.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500018 |
Kohde sijaitsee Nurmijärven lounaisrannalla. Perimätiedon mukaan paikalla on hautausmaan lisäksi ollut myös tsasouna.
Vuoden 2014 inventoinnissa käytiin läpi niemen kärki, mutta ei havaittu maanpinnalla mitään hautauksiin viittaavaa. Perimätietojen mukaan Kalmoniemessä sijainneet hautapainanteet ovat aikanaan tulleet peitetyiksi. Kalmiston tarkan sijainnin ja kunnon määritteleminen vaatii kaivaustutkimuksia. |
| metsakeskus.422500021 |
422 |
Kitsinvaara Rajavyöhyke |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
698094.17600000 |
7025100.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500021 |
Inarin rajavartioaseman pohjoispuolella, Honkavaaran metsäauton itäpuolella on suuressa punahongassa vuosiluku 1805 ja vinoristi. |
| metsakeskus.422500022 |
422 |
Viensuu Junnula |
10001 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
639382.84800000 |
7022787.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.422500022 |
Junnulan talosta 200 m lounaaseen on suuri mänty, jonka kyljessä on vuosiluku 1849 sekä ilmeisesti puumerkkejä. Vuonna 1932 siihen on ollut kiinnitettynä myös kaksi metallilevyä. Alkuperäinen merkintä on tehty Junnu Oinosen muistoksi. |
| metsakeskus.423000001 |
423 |
Riihikallio |
10001 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
246169.33500000 |
6714261.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423000001 |
10-15 m leveä kallionvälinen notkelma, joka muodostaa terassin kohteen eteläreunalla. Kuusimetsää, pihlajia, koivikkoa. Notkelma laskeutuu lounaissuuntaisesti pellolle. Löytynyt keramiikkaa kaatuneen kuusen juurrakosta ja koekuopista nokilaikkuja. Keramiikka on raputunutta ja peräisin tasapohjaisesta astiasta. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27016 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27016 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27016 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11028 |
27000 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12001 |
13013 |
11028 |
27000 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12002 |
13215 |
11028 |
27000 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12001 |
13013 |
11010 |
27000 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12002 |
13215 |
11010 |
27000 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11019 |
27012 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12001 |
13013 |
11019 |
27012 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12002 |
13215 |
11019 |
27012 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27017 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27017 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27017 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27018 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27018 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27018 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27019 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27019 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010001 |
423 |
Vanhalinna |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27019 |
246073.36900000 |
6714531.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010001 |
Vanhalinnan linnamäki sijaitsee Aurajoen etelärannalla. Se on sijainnut strategisesti kahden merkittävän rautakautisenkulkuväylän Aurajoen ja Härkätien välissä. Kalliomäki kohoaa n. 55 m merenpinnan yläpuolelle. Sillä on hallitseva asema ympäristön tiheänä levittyvän rautakautisten muinaisjäännösten keskellä.
Vanhalinnan laelta on löydetty pari Kiukaisten kulttuuriin kuuluvaa keramiikanpalaa ja myös sen rinteillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä kivikautisesta toiminnasta. Linnavuoren varsinainen käyttöhistoria alkaa pronssikaudella ja jatkuu todennäköisesti katkeamattomana koko rautakauden keskiajalle saakka.
Linnavuoren ensimmäinen rautakautinen aktiivinen käyttöaika ajoittuu vuosien 500-800 jKr. välille. Tuolloin linnavuoren lakea on tasoitettu ja loivimmalle itäiselle rinteelle on perustettu paaluvarustus. Linnoituksen aktiivinen käyttö alkoi uudelleen 900-luvulla ja tämän vaiheen oletetaan liittyneen viikinkien idänreitin käyttöönottoon. Linnavuoren funktio ja sen alueella tapahtuneet toiminnot ovat vuosisatojen kuluessa vaihdelleet, mutta rautakaudella se on ollut merkittävä lähikyliä yhdistävä puolustuksellinen keskus.
Linnavuoren laelta on löydetty ainakin 11 rakennuksen jäännökset. Nuorimmat talot ovat olleet hirsirakenteisia, mutta vanhimmat on ilmeisesti tehty oksapunostekniikalla päätellen runsaista savitiiviste-esiintymistä. Linnavuoren laella on myös kaivoksi oletettu luontainen kalliosyvänne, johon kertyy sateisina aikoina vettä.
Sen käyttö puolustusvarustuksena päättyy viimeistään 1300-luvun aikana. Maatila linnavuoren juurella kuitenkin jatkaa toimintaansa 1900-luvun lopulle saakka, jolloin se siirtyy Turun yliopistosäätiön omistukseen. |
| metsakeskus.423010002 |
423 |
Vanhalinnan Aittamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27014 |
246325.27400000 |
6714649.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010002 |
Aittamäki on melko jyrkkä nousuinen kallioinen hiekka- ja moreenikumpare Aurajoen eteläpuolella ja Vanhalinnan linnavuoren itäpuolella samassa pihapiirissä. Kalmistoalue sijaitsee lähellä mäen huippua, sen eteläsivulla.
Aittamäen vanhimmat hautaukset ajoittuvat vanhemmalle roomalaisajalle. Paikalta on tutkittu viisi palokuoppahautaa, jotka edustavat nk. kärsämäentyypin uurnahautoja. Ainakin yhdestä on löydetty hartsitiivisteen jäämiä. Vanhempaan rautakauteen on myös tulkittu ajoittuvaksi mahdolliset kolme ruumishautaa, jotka on todettu värjäytymien perusteella, mutta yhdestäkään ei ole löytöjä. Lisäksi kalmiston roomalaisaikaiseen osaan liittynee latomus, jota ei ole tutkittu.
Vanhemman roomalaisajan kalmiston päälle tehty polttokenttäkalmisto. Sen ajoitus on löytöjen perusteella viikinkiaika. Löydöt ajoittuvat enimmäkseen 900 luvulle ja aivan 1000 luvun alkuun. Löytöinä on saatu koruja, työkaluja ja aseita. Suurin osa on koruja ja puvun osana käytettyjä koristeita. Lisäksi runsaasti on keramiikkaa ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.423010002 |
423 |
Vanhalinnan Aittamäki |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27014 |
246325.27400000 |
6714649.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010002 |
Aittamäki on melko jyrkkä nousuinen kallioinen hiekka- ja moreenikumpare Aurajoen eteläpuolella ja Vanhalinnan linnavuoren itäpuolella samassa pihapiirissä. Kalmistoalue sijaitsee lähellä mäen huippua, sen eteläsivulla.
Aittamäen vanhimmat hautaukset ajoittuvat vanhemmalle roomalaisajalle. Paikalta on tutkittu viisi palokuoppahautaa, jotka edustavat nk. kärsämäentyypin uurnahautoja. Ainakin yhdestä on löydetty hartsitiivisteen jäämiä. Vanhempaan rautakauteen on myös tulkittu ajoittuvaksi mahdolliset kolme ruumishautaa, jotka on todettu värjäytymien perusteella, mutta yhdestäkään ei ole löytöjä. Lisäksi kalmiston roomalaisaikaiseen osaan liittynee latomus, jota ei ole tutkittu.
Vanhemman roomalaisajan kalmiston päälle tehty polttokenttäkalmisto. Sen ajoitus on löytöjen perusteella viikinkiaika. Löydöt ajoittuvat enimmäkseen 900 luvulle ja aivan 1000 luvun alkuun. Löytöinä on saatu koruja, työkaluja ja aseita. Suurin osa on koruja ja puvun osana käytettyjä koristeita. Lisäksi runsaasti on keramiikkaa ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.423010002 |
423 |
Vanhalinnan Aittamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
246325.27400000 |
6714649.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010002 |
Aittamäki on melko jyrkkä nousuinen kallioinen hiekka- ja moreenikumpare Aurajoen eteläpuolella ja Vanhalinnan linnavuoren itäpuolella samassa pihapiirissä. Kalmistoalue sijaitsee lähellä mäen huippua, sen eteläsivulla.
Aittamäen vanhimmat hautaukset ajoittuvat vanhemmalle roomalaisajalle. Paikalta on tutkittu viisi palokuoppahautaa, jotka edustavat nk. kärsämäentyypin uurnahautoja. Ainakin yhdestä on löydetty hartsitiivisteen jäämiä. Vanhempaan rautakauteen on myös tulkittu ajoittuvaksi mahdolliset kolme ruumishautaa, jotka on todettu värjäytymien perusteella, mutta yhdestäkään ei ole löytöjä. Lisäksi kalmiston roomalaisaikaiseen osaan liittynee latomus, jota ei ole tutkittu.
Vanhemman roomalaisajan kalmiston päälle tehty polttokenttäkalmisto. Sen ajoitus on löytöjen perusteella viikinkiaika. Löydöt ajoittuvat enimmäkseen 900 luvulle ja aivan 1000 luvun alkuun. Löytöinä on saatu koruja, työkaluja ja aseita. Suurin osa on koruja ja puvun osana käytettyjä koristeita. Lisäksi runsaasti on keramiikkaa ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.423010002 |
423 |
Vanhalinnan Aittamäki |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27018 |
246325.27400000 |
6714649.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010002 |
Aittamäki on melko jyrkkä nousuinen kallioinen hiekka- ja moreenikumpare Aurajoen eteläpuolella ja Vanhalinnan linnavuoren itäpuolella samassa pihapiirissä. Kalmistoalue sijaitsee lähellä mäen huippua, sen eteläsivulla.
Aittamäen vanhimmat hautaukset ajoittuvat vanhemmalle roomalaisajalle. Paikalta on tutkittu viisi palokuoppahautaa, jotka edustavat nk. kärsämäentyypin uurnahautoja. Ainakin yhdestä on löydetty hartsitiivisteen jäämiä. Vanhempaan rautakauteen on myös tulkittu ajoittuvaksi mahdolliset kolme ruumishautaa, jotka on todettu värjäytymien perusteella, mutta yhdestäkään ei ole löytöjä. Lisäksi kalmiston roomalaisaikaiseen osaan liittynee latomus, jota ei ole tutkittu.
Vanhemman roomalaisajan kalmiston päälle tehty polttokenttäkalmisto. Sen ajoitus on löytöjen perusteella viikinkiaika. Löydöt ajoittuvat enimmäkseen 900 luvulle ja aivan 1000 luvun alkuun. Löytöinä on saatu koruja, työkaluja ja aseita. Suurin osa on koruja ja puvun osana käytettyjä koristeita. Lisäksi runsaasti on keramiikkaa ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.423010003 |
423 |
Pitkäsmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
245562.57400000 |
6715310.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010003 |
Pitkäsmäki on metsäinen mäki peltojen keskellä Aurajoen pohjoispuolella. Kalmistoa on tutkittu ja se ajoittuu asehautojen perusteella 650-800 jKr. Kohteeseen on yhdistetty Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nrot 630 ja 638 Pitkäsmäki. Kohde sijoittuu kahden peruskarttalehden alueelle. Se on merkitty peruskarttaan.
Mäen itäpuolisella pellolla on matalan kalliopaljastuman EW-laidalla kuppeja kalliossa (Brusila 1991 nro 2). Kupit, yhteensä 5 kappaletta, sijaitsevat kalliopaljastuman lounaislaidalla. Kupit ovat ryhmässä ja niiden halkaisija on noin 6 senttimetriä. Näiden pohjoispuolella on kolme suurempaa kuoppaa, jotka luultavasti ovat luonnollisia. |
| metsakeskus.423010003 |
423 |
Pitkäsmäki |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27017 |
245562.57400000 |
6715310.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010003 |
Pitkäsmäki on metsäinen mäki peltojen keskellä Aurajoen pohjoispuolella. Kalmistoa on tutkittu ja se ajoittuu asehautojen perusteella 650-800 jKr. Kohteeseen on yhdistetty Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nrot 630 ja 638 Pitkäsmäki. Kohde sijoittuu kahden peruskarttalehden alueelle. Se on merkitty peruskarttaan.
Mäen itäpuolisella pellolla on matalan kalliopaljastuman EW-laidalla kuppeja kalliossa (Brusila 1991 nro 2). Kupit, yhteensä 5 kappaletta, sijaitsevat kalliopaljastuman lounaislaidalla. Kupit ovat ryhmässä ja niiden halkaisija on noin 6 senttimetriä. Näiden pohjoispuolella on kolme suurempaa kuoppaa, jotka luultavasti ovat luonnollisia. |
| metsakeskus.423010004 |
423 |
Ylipää |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
246522.18500000 |
6715229.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010004 |
Ylipään kalmisto sijaitsee peltojen ympäröimällä kallioisella mäennyppylällä, sen etelälaidalla, Aurajoen töyräästä nousevassa rinteessä. Aivan kalmiston tuntumassa on ollut heinälato, jonka kohtaa on tutkittu kaivauksin. Kalmisto on lähes kokonaan tutkittu. Se ajoittuu merovingi- ja viikinkiajalle ja on osa laajempaa rautakautista kompleksia.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 631. |
| metsakeskus.423010004 |
423 |
Ylipää |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
246522.18500000 |
6715229.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010004 |
Ylipään kalmisto sijaitsee peltojen ympäröimällä kallioisella mäennyppylällä, sen etelälaidalla, Aurajoen töyräästä nousevassa rinteessä. Aivan kalmiston tuntumassa on ollut heinälato, jonka kohtaa on tutkittu kaivauksin. Kalmisto on lähes kokonaan tutkittu. Se ajoittuu merovingi- ja viikinkiajalle ja on osa laajempaa rautakautista kompleksia.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 631. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27014 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27014 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27014 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27013 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010005 |
423 |
Pahamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27013 |
245733.50400000 |
6714984.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010005 |
Pahamäki on mäntyä kasvava kallioinen mäennyppylä Pahkan kylässä. Se sijaitsee Sauvalan ja Pahkan kylien rajana olevan Vähä- l. Pikkujoen l. Lausteenojan rannalla. Mäen lounaiskulmalla on havaittu merkkejä asuinpaikasta kuivurin rakennustöissä. Turun yliopisto on tehnyt kaivauksia mäen keskiosassa, jossa on merovingi- ja viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto. Asuinpaikkalöydöt (keramiikka) ajoittuvat esiroomalaisellta ajalta keskiaikaan asti.
Mäen etelärinteellä olevan matalan kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla uhrikuoppia, joista 5 varmaa ja 1 epävarma (Brusila 1991 nro 1). Kupit sijaitsevat kalliolla paririvissä ja niiden halkaisija on noin 4-6 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010006 |
423 |
Laurila |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
246246.29900000 |
6715098.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010006 |
Kohteeseen kuuluu kalmisto ja kaksi kuppikiveä sekä kivikautinen ja rautakautinen asuinpaikka. Kalmisto sijaitee Vanhalinnaa vastapäätä Aurajoelle laskevassa rinteessä, avokallion itäpuolella pienen mäennyppylän päällä, Ristinpellon ruumiskalmistosta noin 200 m etelään. Samalla alueella myös kaksi kuppikiveä.
Edellisten ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on edelleen pellolta ja kallioisilla metsäkumpareilla noin 100 m edellisestä koilliseen.
Alempana pellolla voimajohdon alla on myös kivikautista (nuorakeraamista) asuinpaikkaa sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä useilta kohdin. Ristinpellosta noin 100 m etelään metsäisellä mäellä on kätkölöydön (hopea-aarteen) todennäköinen sijaintipaikka (v:lta 1898).
Kesällä 2008 tehtiin koekuopitusta voimajohdon suunnitellulla pylväspaikalla. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei todettu.
Esineet KM 40636:1-3 ovat löytyneet metallinetsinnässä 20.10.2014 Aurajoen pohjoispuolelta noin 60 metriä rannasta. Esineet ovat pronssinen ketjunkantaja tai riipus, koristelematon rannerengas ja massiivisen rannerenkaan katkelma. Löytäjän ilmoittama koordinaatti osuu muinaisjäännösrajauksen alueeseen. Kartalle on merkitty toinen löytökohta tästä 130 metriä etelään. Katso alakohteet.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 633. |
| metsakeskus.423010006 |
423 |
Laurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
246246.29900000 |
6715098.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010006 |
Kohteeseen kuuluu kalmisto ja kaksi kuppikiveä sekä kivikautinen ja rautakautinen asuinpaikka. Kalmisto sijaitee Vanhalinnaa vastapäätä Aurajoelle laskevassa rinteessä, avokallion itäpuolella pienen mäennyppylän päällä, Ristinpellon ruumiskalmistosta noin 200 m etelään. Samalla alueella myös kaksi kuppikiveä.
Edellisten ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on edelleen pellolta ja kallioisilla metsäkumpareilla noin 100 m edellisestä koilliseen.
Alempana pellolla voimajohdon alla on myös kivikautista (nuorakeraamista) asuinpaikkaa sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä useilta kohdin. Ristinpellosta noin 100 m etelään metsäisellä mäellä on kätkölöydön (hopea-aarteen) todennäköinen sijaintipaikka (v:lta 1898).
Kesällä 2008 tehtiin koekuopitusta voimajohdon suunnitellulla pylväspaikalla. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei todettu.
Esineet KM 40636:1-3 ovat löytyneet metallinetsinnässä 20.10.2014 Aurajoen pohjoispuolelta noin 60 metriä rannasta. Esineet ovat pronssinen ketjunkantaja tai riipus, koristelematon rannerengas ja massiivisen rannerenkaan katkelma. Löytäjän ilmoittama koordinaatti osuu muinaisjäännösrajauksen alueeseen. Kartalle on merkitty toinen löytökohta tästä 130 metriä etelään. Katso alakohteet.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 633. |
| metsakeskus.423010006 |
423 |
Laurila |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27012 |
246246.29900000 |
6715098.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010006 |
Kohteeseen kuuluu kalmisto ja kaksi kuppikiveä sekä kivikautinen ja rautakautinen asuinpaikka. Kalmisto sijaitee Vanhalinnaa vastapäätä Aurajoelle laskevassa rinteessä, avokallion itäpuolella pienen mäennyppylän päällä, Ristinpellon ruumiskalmistosta noin 200 m etelään. Samalla alueella myös kaksi kuppikiveä.
Edellisten ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on edelleen pellolta ja kallioisilla metsäkumpareilla noin 100 m edellisestä koilliseen.
Alempana pellolla voimajohdon alla on myös kivikautista (nuorakeraamista) asuinpaikkaa sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä useilta kohdin. Ristinpellosta noin 100 m etelään metsäisellä mäellä on kätkölöydön (hopea-aarteen) todennäköinen sijaintipaikka (v:lta 1898).
Kesällä 2008 tehtiin koekuopitusta voimajohdon suunnitellulla pylväspaikalla. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei todettu.
Esineet KM 40636:1-3 ovat löytyneet metallinetsinnässä 20.10.2014 Aurajoen pohjoispuolelta noin 60 metriä rannasta. Esineet ovat pronssinen ketjunkantaja tai riipus, koristelematon rannerengas ja massiivisen rannerenkaan katkelma. Löytäjän ilmoittama koordinaatti osuu muinaisjäännösrajauksen alueeseen. Kartalle on merkitty toinen löytökohta tästä 130 metriä etelään. Katso alakohteet.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 633. |
| metsakeskus.423010006 |
423 |
Laurila |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
246246.29900000 |
6715098.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010006 |
Kohteeseen kuuluu kalmisto ja kaksi kuppikiveä sekä kivikautinen ja rautakautinen asuinpaikka. Kalmisto sijaitee Vanhalinnaa vastapäätä Aurajoelle laskevassa rinteessä, avokallion itäpuolella pienen mäennyppylän päällä, Ristinpellon ruumiskalmistosta noin 200 m etelään. Samalla alueella myös kaksi kuppikiveä.
Edellisten ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on edelleen pellolta ja kallioisilla metsäkumpareilla noin 100 m edellisestä koilliseen.
Alempana pellolla voimajohdon alla on myös kivikautista (nuorakeraamista) asuinpaikkaa sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä useilta kohdin. Ristinpellosta noin 100 m etelään metsäisellä mäellä on kätkölöydön (hopea-aarteen) todennäköinen sijaintipaikka (v:lta 1898).
Kesällä 2008 tehtiin koekuopitusta voimajohdon suunnitellulla pylväspaikalla. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei todettu.
Esineet KM 40636:1-3 ovat löytyneet metallinetsinnässä 20.10.2014 Aurajoen pohjoispuolelta noin 60 metriä rannasta. Esineet ovat pronssinen ketjunkantaja tai riipus, koristelematon rannerengas ja massiivisen rannerenkaan katkelma. Löytäjän ilmoittama koordinaatti osuu muinaisjäännösrajauksen alueeseen. Kartalle on merkitty toinen löytökohta tästä 130 metriä etelään. Katso alakohteet.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 633. |
| metsakeskus.423010006 |
423 |
Laurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
246246.29900000 |
6715098.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010006 |
Kohteeseen kuuluu kalmisto ja kaksi kuppikiveä sekä kivikautinen ja rautakautinen asuinpaikka. Kalmisto sijaitee Vanhalinnaa vastapäätä Aurajoelle laskevassa rinteessä, avokallion itäpuolella pienen mäennyppylän päällä, Ristinpellon ruumiskalmistosta noin 200 m etelään. Samalla alueella myös kaksi kuppikiveä.
Edellisten ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on edelleen pellolta ja kallioisilla metsäkumpareilla noin 100 m edellisestä koilliseen.
Alempana pellolla voimajohdon alla on myös kivikautista (nuorakeraamista) asuinpaikkaa sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä useilta kohdin. Ristinpellosta noin 100 m etelään metsäisellä mäellä on kätkölöydön (hopea-aarteen) todennäköinen sijaintipaikka (v:lta 1898).
Kesällä 2008 tehtiin koekuopitusta voimajohdon suunnitellulla pylväspaikalla. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei todettu.
Esineet KM 40636:1-3 ovat löytyneet metallinetsinnässä 20.10.2014 Aurajoen pohjoispuolelta noin 60 metriä rannasta. Esineet ovat pronssinen ketjunkantaja tai riipus, koristelematon rannerengas ja massiivisen rannerenkaan katkelma. Löytäjän ilmoittama koordinaatti osuu muinaisjäännösrajauksen alueeseen. Kartalle on merkitty toinen löytökohta tästä 130 metriä etelään. Katso alakohteet.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 633. |
| metsakeskus.423010006 |
423 |
Laurila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
246246.29900000 |
6715098.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010006 |
Kohteeseen kuuluu kalmisto ja kaksi kuppikiveä sekä kivikautinen ja rautakautinen asuinpaikka. Kalmisto sijaitee Vanhalinnaa vastapäätä Aurajoelle laskevassa rinteessä, avokallion itäpuolella pienen mäennyppylän päällä, Ristinpellon ruumiskalmistosta noin 200 m etelään. Samalla alueella myös kaksi kuppikiveä.
Edellisten ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on edelleen pellolta ja kallioisilla metsäkumpareilla noin 100 m edellisestä koilliseen.
Alempana pellolla voimajohdon alla on myös kivikautista (nuorakeraamista) asuinpaikkaa sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä useilta kohdin. Ristinpellosta noin 100 m etelään metsäisellä mäellä on kätkölöydön (hopea-aarteen) todennäköinen sijaintipaikka (v:lta 1898).
Kesällä 2008 tehtiin koekuopitusta voimajohdon suunnitellulla pylväspaikalla. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei todettu.
Esineet KM 40636:1-3 ovat löytyneet metallinetsinnässä 20.10.2014 Aurajoen pohjoispuolelta noin 60 metriä rannasta. Esineet ovat pronssinen ketjunkantaja tai riipus, koristelematon rannerengas ja massiivisen rannerenkaan katkelma. Löytäjän ilmoittama koordinaatti osuu muinaisjäännösrajauksen alueeseen. Kartalle on merkitty toinen löytökohta tästä 130 metriä etelään. Katso alakohteet.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 633. |
| metsakeskus.423010006 |
423 |
Laurila |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
246246.29900000 |
6715098.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010006 |
Kohteeseen kuuluu kalmisto ja kaksi kuppikiveä sekä kivikautinen ja rautakautinen asuinpaikka. Kalmisto sijaitee Vanhalinnaa vastapäätä Aurajoelle laskevassa rinteessä, avokallion itäpuolella pienen mäennyppylän päällä, Ristinpellon ruumiskalmistosta noin 200 m etelään. Samalla alueella myös kaksi kuppikiveä.
Edellisten ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on edelleen pellolta ja kallioisilla metsäkumpareilla noin 100 m edellisestä koilliseen.
Alempana pellolla voimajohdon alla on myös kivikautista (nuorakeraamista) asuinpaikkaa sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä useilta kohdin. Ristinpellosta noin 100 m etelään metsäisellä mäellä on kätkölöydön (hopea-aarteen) todennäköinen sijaintipaikka (v:lta 1898).
Kesällä 2008 tehtiin koekuopitusta voimajohdon suunnitellulla pylväspaikalla. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei todettu.
Esineet KM 40636:1-3 ovat löytyneet metallinetsinnässä 20.10.2014 Aurajoen pohjoispuolelta noin 60 metriä rannasta. Esineet ovat pronssinen ketjunkantaja tai riipus, koristelematon rannerengas ja massiivisen rannerenkaan katkelma. Löytäjän ilmoittama koordinaatti osuu muinaisjäännösrajauksen alueeseen. Kartalle on merkitty toinen löytökohta tästä 130 metriä etelään. Katso alakohteet.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 633. |
| metsakeskus.423010006 |
423 |
Laurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
246246.29900000 |
6715098.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010006 |
Kohteeseen kuuluu kalmisto ja kaksi kuppikiveä sekä kivikautinen ja rautakautinen asuinpaikka. Kalmisto sijaitee Vanhalinnaa vastapäätä Aurajoelle laskevassa rinteessä, avokallion itäpuolella pienen mäennyppylän päällä, Ristinpellon ruumiskalmistosta noin 200 m etelään. Samalla alueella myös kaksi kuppikiveä.
Edellisten ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on edelleen pellolta ja kallioisilla metsäkumpareilla noin 100 m edellisestä koilliseen.
Alempana pellolla voimajohdon alla on myös kivikautista (nuorakeraamista) asuinpaikkaa sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä useilta kohdin. Ristinpellosta noin 100 m etelään metsäisellä mäellä on kätkölöydön (hopea-aarteen) todennäköinen sijaintipaikka (v:lta 1898).
Kesällä 2008 tehtiin koekuopitusta voimajohdon suunnitellulla pylväspaikalla. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei todettu.
Esineet KM 40636:1-3 ovat löytyneet metallinetsinnässä 20.10.2014 Aurajoen pohjoispuolelta noin 60 metriä rannasta. Esineet ovat pronssinen ketjunkantaja tai riipus, koristelematon rannerengas ja massiivisen rannerenkaan katkelma. Löytäjän ilmoittama koordinaatti osuu muinaisjäännösrajauksen alueeseen. Kartalle on merkitty toinen löytökohta tästä 130 metriä etelään. Katso alakohteet.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 633. |
| metsakeskus.423010006 |
423 |
Laurila |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
246246.29900000 |
6715098.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010006 |
Kohteeseen kuuluu kalmisto ja kaksi kuppikiveä sekä kivikautinen ja rautakautinen asuinpaikka. Kalmisto sijaitee Vanhalinnaa vastapäätä Aurajoelle laskevassa rinteessä, avokallion itäpuolella pienen mäennyppylän päällä, Ristinpellon ruumiskalmistosta noin 200 m etelään. Samalla alueella myös kaksi kuppikiveä.
Edellisten ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka. Rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on edelleen pellolta ja kallioisilla metsäkumpareilla noin 100 m edellisestä koilliseen.
Alempana pellolla voimajohdon alla on myös kivikautista (nuorakeraamista) asuinpaikkaa sekä historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä useilta kohdin. Ristinpellosta noin 100 m etelään metsäisellä mäellä on kätkölöydön (hopea-aarteen) todennäköinen sijaintipaikka (v:lta 1898).
Kesällä 2008 tehtiin koekuopitusta voimajohdon suunnitellulla pylväspaikalla. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei todettu.
Esineet KM 40636:1-3 ovat löytyneet metallinetsinnässä 20.10.2014 Aurajoen pohjoispuolelta noin 60 metriä rannasta. Esineet ovat pronssinen ketjunkantaja tai riipus, koristelematon rannerengas ja massiivisen rannerenkaan katkelma. Löytäjän ilmoittama koordinaatti osuu muinaisjäännösrajauksen alueeseen. Kartalle on merkitty toinen löytökohta tästä 130 metriä etelään. Katso alakohteet.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 633. |
| metsakeskus.423010007 |
423 |
Sauvala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
246608.15500000 |
6715215.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella Vanhalinnasta 700 m koilliseen, loivasti jokeen viettävän peltoalueen pohjoisosassa metsikön edustalla. Maaperä paikalla on savea.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 634 |
| metsakeskus.423010008 |
423 |
Haimionmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
247821.66900000 |
6714753.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010008 |
Haimionmäki on n. 200 m pitkä ja 60 - 70 m leveä enimmäkseen kallioinen mäki peltojen keskellä. Sitä rajoittavat kaakossa Hämeenlinnan maantie sekä lännessä ja pohjoisessa pienet kallionnyppylät, koillisessa kalmisto viettää loivasti pellon tasoon saakka. Hämeentien oikaisutöissä paikalta löytyi polttokalmisto ajalta 700 - 1000 jKr. Haimionmäen luoteispää lunastettiin 26.1.1955 valtiolle. |
| metsakeskus.423010009 |
423 |
Mikola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
247456.81600000 |
6714606.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010009 |
Tunnetaan myös nimellä Loukinainen sijaintikylänsä mukaan. Aurajoen ja Hämeentien väliin jäävän peltoaukean keskellä olevan kalliosaarekkeen luoteispuolella on kivikautinen asuinpaikka. Kalliosaarekkeen päältä on koekuopista löytynyt rautakautiseen asuinpaikkaan ja/tai kalmistoon viittavia löytöjä. V. 2004 tutkittiin valtatien 10 parantamisen takia tien pohjoispuoleista mäen leikkausta, josta löytyi runsaasti palanutta savea, selviä kolmiomaisia savitiivisteen kappaleita ja pienempiä oksapunospainanteisia paloja sekä rautakautistyyppistä keramiikkaa, joukossa kaksi nuorakoristeista palaa. Rakenteista mainittakoon nokiläikät sekä kivetty mahdollinen paalunsija. Ydinosa asuinpaikasta lienee tuhoutunut jo aiemmassa tienrakentamisessa. Makrofossiilinäytteiden analyysi ei paljastanut kasvijäänteitä. Suurin osa Mikolan mäkeä on edelleen koskematonta.
Myös n. 140 m koilliseen olevalta toiselta kalliokumpareelta löydettiin tienparannuslinjalta runsaasti (1 kg) keramiikkaa sisältävä savesta (tiilestä?) tehty voimakkaasti palanut hajotettu rakenne, mahdollinen keramiikan polttouunin jäännös (Mikola 2). Yksi palanut karstaa sisältävä savenpala toimitettiin ajoitettavaksi (1410+-35 BP).
Asuinpaikoista koilliseen matalassa kalliosaarekkeessa on uhrikuoppia (Brusila 1991 nro 5). Uhrikuoppien lisäksi kallioon on hakattu rengaskuvio. |
| metsakeskus.423010009 |
423 |
Mikola |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27000 |
247456.81600000 |
6714606.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010009 |
Tunnetaan myös nimellä Loukinainen sijaintikylänsä mukaan. Aurajoen ja Hämeentien väliin jäävän peltoaukean keskellä olevan kalliosaarekkeen luoteispuolella on kivikautinen asuinpaikka. Kalliosaarekkeen päältä on koekuopista löytynyt rautakautiseen asuinpaikkaan ja/tai kalmistoon viittavia löytöjä. V. 2004 tutkittiin valtatien 10 parantamisen takia tien pohjoispuoleista mäen leikkausta, josta löytyi runsaasti palanutta savea, selviä kolmiomaisia savitiivisteen kappaleita ja pienempiä oksapunospainanteisia paloja sekä rautakautistyyppistä keramiikkaa, joukossa kaksi nuorakoristeista palaa. Rakenteista mainittakoon nokiläikät sekä kivetty mahdollinen paalunsija. Ydinosa asuinpaikasta lienee tuhoutunut jo aiemmassa tienrakentamisessa. Makrofossiilinäytteiden analyysi ei paljastanut kasvijäänteitä. Suurin osa Mikolan mäkeä on edelleen koskematonta.
Myös n. 140 m koilliseen olevalta toiselta kalliokumpareelta löydettiin tienparannuslinjalta runsaasti (1 kg) keramiikkaa sisältävä savesta (tiilestä?) tehty voimakkaasti palanut hajotettu rakenne, mahdollinen keramiikan polttouunin jäännös (Mikola 2). Yksi palanut karstaa sisältävä savenpala toimitettiin ajoitettavaksi (1410+-35 BP).
Asuinpaikoista koilliseen matalassa kalliosaarekkeessa on uhrikuoppia (Brusila 1991 nro 5). Uhrikuoppien lisäksi kallioon on hakattu rengaskuvio. |
| metsakeskus.423010009 |
423 |
Mikola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
247456.81600000 |
6714606.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010009 |
Tunnetaan myös nimellä Loukinainen sijaintikylänsä mukaan. Aurajoen ja Hämeentien väliin jäävän peltoaukean keskellä olevan kalliosaarekkeen luoteispuolella on kivikautinen asuinpaikka. Kalliosaarekkeen päältä on koekuopista löytynyt rautakautiseen asuinpaikkaan ja/tai kalmistoon viittavia löytöjä. V. 2004 tutkittiin valtatien 10 parantamisen takia tien pohjoispuoleista mäen leikkausta, josta löytyi runsaasti palanutta savea, selviä kolmiomaisia savitiivisteen kappaleita ja pienempiä oksapunospainanteisia paloja sekä rautakautistyyppistä keramiikkaa, joukossa kaksi nuorakoristeista palaa. Rakenteista mainittakoon nokiläikät sekä kivetty mahdollinen paalunsija. Ydinosa asuinpaikasta lienee tuhoutunut jo aiemmassa tienrakentamisessa. Makrofossiilinäytteiden analyysi ei paljastanut kasvijäänteitä. Suurin osa Mikolan mäkeä on edelleen koskematonta.
Myös n. 140 m koilliseen olevalta toiselta kalliokumpareelta löydettiin tienparannuslinjalta runsaasti (1 kg) keramiikkaa sisältävä savesta (tiilestä?) tehty voimakkaasti palanut hajotettu rakenne, mahdollinen keramiikan polttouunin jäännös (Mikola 2). Yksi palanut karstaa sisältävä savenpala toimitettiin ajoitettavaksi (1410+-35 BP).
Asuinpaikoista koilliseen matalassa kalliosaarekkeessa on uhrikuoppia (Brusila 1991 nro 5). Uhrikuoppien lisäksi kallioon on hakattu rengaskuvio. |
| metsakeskus.423010009 |
423 |
Mikola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
247456.81600000 |
6714606.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010009 |
Tunnetaan myös nimellä Loukinainen sijaintikylänsä mukaan. Aurajoen ja Hämeentien väliin jäävän peltoaukean keskellä olevan kalliosaarekkeen luoteispuolella on kivikautinen asuinpaikka. Kalliosaarekkeen päältä on koekuopista löytynyt rautakautiseen asuinpaikkaan ja/tai kalmistoon viittavia löytöjä. V. 2004 tutkittiin valtatien 10 parantamisen takia tien pohjoispuoleista mäen leikkausta, josta löytyi runsaasti palanutta savea, selviä kolmiomaisia savitiivisteen kappaleita ja pienempiä oksapunospainanteisia paloja sekä rautakautistyyppistä keramiikkaa, joukossa kaksi nuorakoristeista palaa. Rakenteista mainittakoon nokiläikät sekä kivetty mahdollinen paalunsija. Ydinosa asuinpaikasta lienee tuhoutunut jo aiemmassa tienrakentamisessa. Makrofossiilinäytteiden analyysi ei paljastanut kasvijäänteitä. Suurin osa Mikolan mäkeä on edelleen koskematonta.
Myös n. 140 m koilliseen olevalta toiselta kalliokumpareelta löydettiin tienparannuslinjalta runsaasti (1 kg) keramiikkaa sisältävä savesta (tiilestä?) tehty voimakkaasti palanut hajotettu rakenne, mahdollinen keramiikan polttouunin jäännös (Mikola 2). Yksi palanut karstaa sisältävä savenpala toimitettiin ajoitettavaksi (1410+-35 BP).
Asuinpaikoista koilliseen matalassa kalliosaarekkeessa on uhrikuoppia (Brusila 1991 nro 5). Uhrikuoppien lisäksi kallioon on hakattu rengaskuvio. |
| metsakeskus.423010010 |
423 |
Ristinpelto |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
246316.27000000 |
6715312.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010010 |
Ristinpellon kalmisto löytyi hiekanoton yhteydessä vuonna 1905, jolloin myös tehtiin ensimmäiset kaivaukset. Tutkimuksia jatkettiin vuosina 1949 - 1950 sekä 1973. Ristinpellon kalmiston alueelta on tutkittu yhteensä 154 ruumishautaa. Hautausten kokonaismäärä on kuitenkin ollut suurempi, sillä hautoja on tuhoutunut hiekanoton yhteydessä ja kalmisto jatkuu vielä tutkimattomalle alueelle etelään.
Ristinpellon haudoilla on kristillinen leima: vainajat on haudattu polttamatta itä-länsisuuntaisiin hautoihin, osa arkuissa, osa ilman arkkua. Hautaukset ovat lähes löydöttömiä, joskin muutama vainaja on saanut mukaansa yksittäisen esineen: yhdestä haudasta on löytynyt heittokeihäs, yhdestä kirves. Erilaisia vaatteiden jäännöksiä sekä pukuun kiinteästi kuuluneita koruja ja esineitä, esimerkiksi veitsiä tuppineen, on löytynyt muutamasta haudasta.
Hautojen esineettömyyden lisäksi kristillisyyteen viittaavia piirteitä ovat kalmistoalueen ympäriltä havaittu hajanainen kiviaidan pohja sekä alueen keskeltä löydetty neliömäinen rakennuksen jäännös. Keskellä kalmistoa sijainnut rakennus on ilmeisesti ollut kellotapuli. Rakennuksen oletetun itäseinän kohdalla nykyään näkyvä pöytämäinen alttarikivi on tuotu paikalle vasta kaivausten jälkeen.
Niukat esinelöydöt haudoista ovat ristiretkiaikaisia (1050-1150 jKr), mutta kalmisto lienee ollut käytössä vielä tämän jälkeenkin. |
| metsakeskus.423010010 |
423 |
Ristinpelto |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
246316.27000000 |
6715312.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010010 |
Ristinpellon kalmisto löytyi hiekanoton yhteydessä vuonna 1905, jolloin myös tehtiin ensimmäiset kaivaukset. Tutkimuksia jatkettiin vuosina 1949 - 1950 sekä 1973. Ristinpellon kalmiston alueelta on tutkittu yhteensä 154 ruumishautaa. Hautausten kokonaismäärä on kuitenkin ollut suurempi, sillä hautoja on tuhoutunut hiekanoton yhteydessä ja kalmisto jatkuu vielä tutkimattomalle alueelle etelään.
Ristinpellon haudoilla on kristillinen leima: vainajat on haudattu polttamatta itä-länsisuuntaisiin hautoihin, osa arkuissa, osa ilman arkkua. Hautaukset ovat lähes löydöttömiä, joskin muutama vainaja on saanut mukaansa yksittäisen esineen: yhdestä haudasta on löytynyt heittokeihäs, yhdestä kirves. Erilaisia vaatteiden jäännöksiä sekä pukuun kiinteästi kuuluneita koruja ja esineitä, esimerkiksi veitsiä tuppineen, on löytynyt muutamasta haudasta.
Hautojen esineettömyyden lisäksi kristillisyyteen viittaavia piirteitä ovat kalmistoalueen ympäriltä havaittu hajanainen kiviaidan pohja sekä alueen keskeltä löydetty neliömäinen rakennuksen jäännös. Keskellä kalmistoa sijainnut rakennus on ilmeisesti ollut kellotapuli. Rakennuksen oletetun itäseinän kohdalla nykyään näkyvä pöytämäinen alttarikivi on tuotu paikalle vasta kaivausten jälkeen.
Niukat esinelöydöt haudoista ovat ristiretkiaikaisia (1050-1150 jKr), mutta kalmisto lienee ollut käytössä vielä tämän jälkeenkin. |
| metsakeskus.423010011 |
423 |
Kotokallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
245620.00000000 |
6713412.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010011 |
Kotokallio sijaitsee Turun - Hämeenlinnan tien varrella n. 6 km päässä Turusta. Hiidenkiuas on koottu kallion korkeimmalle kohdalle. Siitä on aikoinaan viety päällimmäiset kivikerrokset lähiseudun talojen perustuksiin. Jäljelle jäänyt pohjaosa on tutkittu. Hiidenkiukaan koko oli ennen tutkimuksia 15,20x11,90 m. |
| metsakeskus.423010012 |
423 |
Koskela |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
248503.00000000 |
6715642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010012 |
Röykkiö sijaitsee metsäisellä kumpareella Aurajoen ja Hämeentien välissä. Se on muodoltaan epämääräinen rautakaudentyyppinen matala kiven- ja maansekainen raunio. Sen halkaisija on n. 10 m. Keskustaa on jonkin verran pengottu. Tarkastuksessa 1956 oli näkyvissä palanutta luuta ja punaisia laakakiviä. Röykkiön koillisreunassa on rauhoituskilpi.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 640. |
| metsakeskus.423010013 |
423 |
Koskenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
249081.15700000 |
6716004.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010013 |
Röykkiö sijaitsee Vierunkosken pohjoispuolella laajahkolla kallioalueella, sen kaakkoisreunalla. Inventoinnissa 2000 jyrkkärinteisen Koskenmäen laella havaittiin vain vaatimaton, matala ja epämääräinen kivikko. Aikaisemmin röykkiön mitoiksi on ilmoitettu 5,60x5,50 m.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 641.
Koskenmäen itäpuoliselta pellolta on löytynyt kivilaji-iskos, joten kohteeseen saattaa liittyä asuinpaikka. |
| metsakeskus.423010014 |
423 |
Ilmarinen |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
246464.20600000 |
6716384.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010014 |
Lounaisemmalla Valksvuoren korkeimmista kohdista on matala kivilatomus pienen kallionyppylän päällä. Röykkiön koko on 1,3x1,5 m. Korkeutta on 20-20 cm. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 642.
Mäen eteläpuolelta on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.423010014 |
423 |
Ilmarinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
246464.20600000 |
6716384.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010014 |
Lounaisemmalla Valksvuoren korkeimmista kohdista on matala kivilatomus pienen kallionyppylän päällä. Röykkiön koko on 1,3x1,5 m. Korkeutta on 20-20 cm. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 642.
Mäen eteläpuolelta on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.423010014 |
423 |
Ilmarinen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
246464.20600000 |
6716384.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010014 |
Lounaisemmalla Valksvuoren korkeimmista kohdista on matala kivilatomus pienen kallionyppylän päällä. Röykkiön koko on 1,3x1,5 m. Korkeutta on 20-20 cm. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 642.
Mäen eteläpuolelta on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.423010014 |
423 |
Ilmarinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
246464.20600000 |
6716384.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010014 |
Lounaisemmalla Valksvuoren korkeimmista kohdista on matala kivilatomus pienen kallionyppylän päällä. Röykkiön koko on 1,3x1,5 m. Korkeutta on 20-20 cm. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 642.
Mäen eteläpuolelta on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.423010015 |
423 |
Kukkarkoski I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
251038.33900000 |
6722437.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010015 |
Kivikautinen asuinpaikka- ja kalmistoalue, joka esineistön perusteella ajoittuu tyypillisen kampakeramiikka aikaan (n. 3500–2800 eaa.). Haudoista on tehty havaintoja myös nuorakeraamisen kulttuurin vaikutuksesta (n. 2500–2000 eaa) – ainakin yksi alueen kahdestatoista haudasta on tehty nuorakeraamisen kulttuurin traditiota noudattaen. Asuinpaikka sijaitsee melko jyrkästi länteen viettävällä rantamäellä, osittain pellolla ja osittain niityllä.
Kalmistosta suurin osa on tutkittu muinaisjäännösalueen ohi kulkeva tien rakentamisen vuoksi, mutta sen länsiosa on edelleen säilyneenä. Kalmisto sijaitsi hiukan asuinpaikka korkeammalla kallion kupeessa. Haudoista on löytynyt runsaasti piiesineitä, meripihkariipuksia ja liuskerenkaita. Huomattavimman esineryhmän muodostavat meripihkakorut ja niiden katkelmat, joita kaikkiaan on saatu talteen 143 kpl. Keramiikanpaloista on kyetty rekonstruoimaan kolme kampakeraamista astiaa, joista suurimman vetoisuus on 72 litraa |
| metsakeskus.423010015 |
423 |
Kukkarkoski I |
10002 |
12002 |
13032 |
11019 |
27012 |
251038.33900000 |
6722437.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010015 |
Kivikautinen asuinpaikka- ja kalmistoalue, joka esineistön perusteella ajoittuu tyypillisen kampakeramiikka aikaan (n. 3500–2800 eaa.). Haudoista on tehty havaintoja myös nuorakeraamisen kulttuurin vaikutuksesta (n. 2500–2000 eaa) – ainakin yksi alueen kahdestatoista haudasta on tehty nuorakeraamisen kulttuurin traditiota noudattaen. Asuinpaikka sijaitsee melko jyrkästi länteen viettävällä rantamäellä, osittain pellolla ja osittain niityllä.
Kalmistosta suurin osa on tutkittu muinaisjäännösalueen ohi kulkeva tien rakentamisen vuoksi, mutta sen länsiosa on edelleen säilyneenä. Kalmisto sijaitsi hiukan asuinpaikka korkeammalla kallion kupeessa. Haudoista on löytynyt runsaasti piiesineitä, meripihkariipuksia ja liuskerenkaita. Huomattavimman esineryhmän muodostavat meripihkakorut ja niiden katkelmat, joita kaikkiaan on saatu talteen 143 kpl. Keramiikanpaloista on kyetty rekonstruoimaan kolme kampakeraamista astiaa, joista suurimman vetoisuus on 72 litraa |
| metsakeskus.423010015 |
423 |
Kukkarkoski I |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
251038.33900000 |
6722437.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010015 |
Kivikautinen asuinpaikka- ja kalmistoalue, joka esineistön perusteella ajoittuu tyypillisen kampakeramiikka aikaan (n. 3500–2800 eaa.). Haudoista on tehty havaintoja myös nuorakeraamisen kulttuurin vaikutuksesta (n. 2500–2000 eaa) – ainakin yksi alueen kahdestatoista haudasta on tehty nuorakeraamisen kulttuurin traditiota noudattaen. Asuinpaikka sijaitsee melko jyrkästi länteen viettävällä rantamäellä, osittain pellolla ja osittain niityllä.
Kalmistosta suurin osa on tutkittu muinaisjäännösalueen ohi kulkeva tien rakentamisen vuoksi, mutta sen länsiosa on edelleen säilyneenä. Kalmisto sijaitsi hiukan asuinpaikka korkeammalla kallion kupeessa. Haudoista on löytynyt runsaasti piiesineitä, meripihkariipuksia ja liuskerenkaita. Huomattavimman esineryhmän muodostavat meripihkakorut ja niiden katkelmat, joita kaikkiaan on saatu talteen 143 kpl. Keramiikanpaloista on kyetty rekonstruoimaan kolme kampakeraamista astiaa, joista suurimman vetoisuus on 72 litraa |
| metsakeskus.423010016 |
423 |
Kukkarkoski II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251230.26200000 |
6722297.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010016 |
Asuinpaikka sijaitsee n. 300 m Aurajoen rannasta itään metsäisen ja kallioisen mäen loivilla eteläisillä ja kaakkoisilla alarinteillä ja näiden viereisillä peltoalueilla. Kukkarkoski I sijaitsee saman mäen länsipuolella. Kohdetta on tutkittu koekaivauksin. |
| metsakeskus.423010017 |
423 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250023.76900000 |
6717415.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010017 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Aurajoen länsirannalla, suuren voimalinjan alla. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 643. |
| metsakeskus.423010018 |
423 |
Haapa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250125.73100000 |
6716993.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010018 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä Aurajokeen laskevalta peltoterassilta. |
| metsakeskus.423010019 |
423 |
Viikka |
10002 |
12011 |
13106 |
11004 |
27000 |
251326.25900000 |
6715186.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010019 |
Havupuuta kasvava kalliokukkula, Savijoen ja Saukonojan risteyksessä. Mahdollinen esihistoriallinen linnavuori, josta ei ole löytynyt ehdottoman selviä linnoittaumiseen viittaavia rakenteita. Mäen laelta on koetutkimuksissa löydetty pieni määrä hiiltä. Mäen lakialueen itä-kaakkoisreunalla on terassi, jossa on suuria kivenlohkareita; voivat olla myös luonnonkiviä. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 645. |
| metsakeskus.423010020 |
423 |
Kuivurinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
250731.46600000 |
6721685.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010020 |
Kuivurinmäki sijaitsee n. 200 m Nautelan kartanon päärakennuksesta pohjoiseen. Mäeltä on löytynyt vahva palomaakerros sekä rautakautiseen kalmistoon ja asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Nautelan mäen itärinteellä on pellon reunassa kalliopaljastuman pinnalla uhrikuppeja. Irrallinen ilmeisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan joutunut uhrikivi sijaitsee joen rantapenkalla heinikossa. Asuinpaikka ja uhrikallio on merkitty peruskarttaan.
Kartanon alueelta on löytynyt rautakautisia löytöjä myös työväen asunnon luota sekä saunan paikkeilta. Näiden löytöpaikoilla ei havaittu muinaisjäännösmerkkejä v:n 1954 inventoinnissa. Lauri Nautela on toimittanut alueelta myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä, kvartsia, kivilajiesinetä ja -iskoksia kartanosta pohjoiseen sijaitsevasta Heikkilänhaasta sekä Syrjälä-nimisestä paikasta.
Vuonna 2018 saatu kokoelmiin rautakautisia metallinetsintälöytöjä Kuivurinmäen läheisiltä pelloilta (kaikkia ei vielä ole luetteloitu; ks. alakohteet Kuivurinmäki 2 - 4).
Mäellä sijaitsee useita rakennustusten perustuksia, jotka liittyvät kartanon toimintaan. Muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja tarkemman aluerajauksen määrittäminen vaatii koetutkimuksia. |
| metsakeskus.423010020 |
423 |
Kuivurinmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
250731.46600000 |
6721685.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010020 |
Kuivurinmäki sijaitsee n. 200 m Nautelan kartanon päärakennuksesta pohjoiseen. Mäeltä on löytynyt vahva palomaakerros sekä rautakautiseen kalmistoon ja asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Nautelan mäen itärinteellä on pellon reunassa kalliopaljastuman pinnalla uhrikuppeja. Irrallinen ilmeisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan joutunut uhrikivi sijaitsee joen rantapenkalla heinikossa. Asuinpaikka ja uhrikallio on merkitty peruskarttaan.
Kartanon alueelta on löytynyt rautakautisia löytöjä myös työväen asunnon luota sekä saunan paikkeilta. Näiden löytöpaikoilla ei havaittu muinaisjäännösmerkkejä v:n 1954 inventoinnissa. Lauri Nautela on toimittanut alueelta myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä, kvartsia, kivilajiesinetä ja -iskoksia kartanosta pohjoiseen sijaitsevasta Heikkilänhaasta sekä Syrjälä-nimisestä paikasta.
Vuonna 2018 saatu kokoelmiin rautakautisia metallinetsintälöytöjä Kuivurinmäen läheisiltä pelloilta (kaikkia ei vielä ole luetteloitu; ks. alakohteet Kuivurinmäki 2 - 4).
Mäellä sijaitsee useita rakennustusten perustuksia, jotka liittyvät kartanon toimintaan. Muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja tarkemman aluerajauksen määrittäminen vaatii koetutkimuksia. |
| metsakeskus.423010020 |
423 |
Kuivurinmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27012 |
250731.46600000 |
6721685.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010020 |
Kuivurinmäki sijaitsee n. 200 m Nautelan kartanon päärakennuksesta pohjoiseen. Mäeltä on löytynyt vahva palomaakerros sekä rautakautiseen kalmistoon ja asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Nautelan mäen itärinteellä on pellon reunassa kalliopaljastuman pinnalla uhrikuppeja. Irrallinen ilmeisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan joutunut uhrikivi sijaitsee joen rantapenkalla heinikossa. Asuinpaikka ja uhrikallio on merkitty peruskarttaan.
Kartanon alueelta on löytynyt rautakautisia löytöjä myös työväen asunnon luota sekä saunan paikkeilta. Näiden löytöpaikoilla ei havaittu muinaisjäännösmerkkejä v:n 1954 inventoinnissa. Lauri Nautela on toimittanut alueelta myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä, kvartsia, kivilajiesinetä ja -iskoksia kartanosta pohjoiseen sijaitsevasta Heikkilänhaasta sekä Syrjälä-nimisestä paikasta.
Vuonna 2018 saatu kokoelmiin rautakautisia metallinetsintälöytöjä Kuivurinmäen läheisiltä pelloilta (kaikkia ei vielä ole luetteloitu; ks. alakohteet Kuivurinmäki 2 - 4).
Mäellä sijaitsee useita rakennustusten perustuksia, jotka liittyvät kartanon toimintaan. Muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja tarkemman aluerajauksen määrittäminen vaatii koetutkimuksia. |
| metsakeskus.423010020 |
423 |
Kuivurinmäki |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27012 |
250731.46600000 |
6721685.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010020 |
Kuivurinmäki sijaitsee n. 200 m Nautelan kartanon päärakennuksesta pohjoiseen. Mäeltä on löytynyt vahva palomaakerros sekä rautakautiseen kalmistoon ja asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Nautelan mäen itärinteellä on pellon reunassa kalliopaljastuman pinnalla uhrikuppeja. Irrallinen ilmeisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan joutunut uhrikivi sijaitsee joen rantapenkalla heinikossa. Asuinpaikka ja uhrikallio on merkitty peruskarttaan.
Kartanon alueelta on löytynyt rautakautisia löytöjä myös työväen asunnon luota sekä saunan paikkeilta. Näiden löytöpaikoilla ei havaittu muinaisjäännösmerkkejä v:n 1954 inventoinnissa. Lauri Nautela on toimittanut alueelta myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä, kvartsia, kivilajiesinetä ja -iskoksia kartanosta pohjoiseen sijaitsevasta Heikkilänhaasta sekä Syrjälä-nimisestä paikasta.
Vuonna 2018 saatu kokoelmiin rautakautisia metallinetsintälöytöjä Kuivurinmäen läheisiltä pelloilta (kaikkia ei vielä ole luetteloitu; ks. alakohteet Kuivurinmäki 2 - 4).
Mäellä sijaitsee useita rakennustusten perustuksia, jotka liittyvät kartanon toimintaan. Muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja tarkemman aluerajauksen määrittäminen vaatii koetutkimuksia. |
| metsakeskus.423010020 |
423 |
Kuivurinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
250731.46600000 |
6721685.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010020 |
Kuivurinmäki sijaitsee n. 200 m Nautelan kartanon päärakennuksesta pohjoiseen. Mäeltä on löytynyt vahva palomaakerros sekä rautakautiseen kalmistoon ja asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Nautelan mäen itärinteellä on pellon reunassa kalliopaljastuman pinnalla uhrikuppeja. Irrallinen ilmeisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan joutunut uhrikivi sijaitsee joen rantapenkalla heinikossa. Asuinpaikka ja uhrikallio on merkitty peruskarttaan.
Kartanon alueelta on löytynyt rautakautisia löytöjä myös työväen asunnon luota sekä saunan paikkeilta. Näiden löytöpaikoilla ei havaittu muinaisjäännösmerkkejä v:n 1954 inventoinnissa. Lauri Nautela on toimittanut alueelta myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä, kvartsia, kivilajiesinetä ja -iskoksia kartanosta pohjoiseen sijaitsevasta Heikkilänhaasta sekä Syrjälä-nimisestä paikasta.
Vuonna 2018 saatu kokoelmiin rautakautisia metallinetsintälöytöjä Kuivurinmäen läheisiltä pelloilta (kaikkia ei vielä ole luetteloitu; ks. alakohteet Kuivurinmäki 2 - 4).
Mäellä sijaitsee useita rakennustusten perustuksia, jotka liittyvät kartanon toimintaan. Muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja tarkemman aluerajauksen määrittäminen vaatii koetutkimuksia. |
| metsakeskus.423010020 |
423 |
Kuivurinmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
250731.46600000 |
6721685.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010020 |
Kuivurinmäki sijaitsee n. 200 m Nautelan kartanon päärakennuksesta pohjoiseen. Mäeltä on löytynyt vahva palomaakerros sekä rautakautiseen kalmistoon ja asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Nautelan mäen itärinteellä on pellon reunassa kalliopaljastuman pinnalla uhrikuppeja. Irrallinen ilmeisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan joutunut uhrikivi sijaitsee joen rantapenkalla heinikossa. Asuinpaikka ja uhrikallio on merkitty peruskarttaan.
Kartanon alueelta on löytynyt rautakautisia löytöjä myös työväen asunnon luota sekä saunan paikkeilta. Näiden löytöpaikoilla ei havaittu muinaisjäännösmerkkejä v:n 1954 inventoinnissa. Lauri Nautela on toimittanut alueelta myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä, kvartsia, kivilajiesinetä ja -iskoksia kartanosta pohjoiseen sijaitsevasta Heikkilänhaasta sekä Syrjälä-nimisestä paikasta.
Vuonna 2018 saatu kokoelmiin rautakautisia metallinetsintälöytöjä Kuivurinmäen läheisiltä pelloilta (kaikkia ei vielä ole luetteloitu; ks. alakohteet Kuivurinmäki 2 - 4).
Mäellä sijaitsee useita rakennustusten perustuksia, jotka liittyvät kartanon toimintaan. Muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja tarkemman aluerajauksen määrittäminen vaatii koetutkimuksia. |
| metsakeskus.423010020 |
423 |
Kuivurinmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
250731.46600000 |
6721685.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010020 |
Kuivurinmäki sijaitsee n. 200 m Nautelan kartanon päärakennuksesta pohjoiseen. Mäeltä on löytynyt vahva palomaakerros sekä rautakautiseen kalmistoon ja asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Nautelan mäen itärinteellä on pellon reunassa kalliopaljastuman pinnalla uhrikuppeja. Irrallinen ilmeisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan joutunut uhrikivi sijaitsee joen rantapenkalla heinikossa. Asuinpaikka ja uhrikallio on merkitty peruskarttaan.
Kartanon alueelta on löytynyt rautakautisia löytöjä myös työväen asunnon luota sekä saunan paikkeilta. Näiden löytöpaikoilla ei havaittu muinaisjäännösmerkkejä v:n 1954 inventoinnissa. Lauri Nautela on toimittanut alueelta myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä, kvartsia, kivilajiesinetä ja -iskoksia kartanosta pohjoiseen sijaitsevasta Heikkilänhaasta sekä Syrjälä-nimisestä paikasta.
Vuonna 2018 saatu kokoelmiin rautakautisia metallinetsintälöytöjä Kuivurinmäen läheisiltä pelloilta (kaikkia ei vielä ole luetteloitu; ks. alakohteet Kuivurinmäki 2 - 4).
Mäellä sijaitsee useita rakennustusten perustuksia, jotka liittyvät kartanon toimintaan. Muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja tarkemman aluerajauksen määrittäminen vaatii koetutkimuksia. |
| metsakeskus.423010020 |
423 |
Kuivurinmäki |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
250731.46600000 |
6721685.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010020 |
Kuivurinmäki sijaitsee n. 200 m Nautelan kartanon päärakennuksesta pohjoiseen. Mäeltä on löytynyt vahva palomaakerros sekä rautakautiseen kalmistoon ja asuinpaikkaan viittavia löytöjä. Nautelan mäen itärinteellä on pellon reunassa kalliopaljastuman pinnalla uhrikuppeja. Irrallinen ilmeisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan joutunut uhrikivi sijaitsee joen rantapenkalla heinikossa. Asuinpaikka ja uhrikallio on merkitty peruskarttaan.
Kartanon alueelta on löytynyt rautakautisia löytöjä myös työväen asunnon luota sekä saunan paikkeilta. Näiden löytöpaikoilla ei havaittu muinaisjäännösmerkkejä v:n 1954 inventoinnissa. Lauri Nautela on toimittanut alueelta myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä, kvartsia, kivilajiesinetä ja -iskoksia kartanosta pohjoiseen sijaitsevasta Heikkilänhaasta sekä Syrjälä-nimisestä paikasta.
Vuonna 2018 saatu kokoelmiin rautakautisia metallinetsintälöytöjä Kuivurinmäen läheisiltä pelloilta (kaikkia ei vielä ole luetteloitu; ks. alakohteet Kuivurinmäki 2 - 4).
Mäellä sijaitsee useita rakennustusten perustuksia, jotka liittyvät kartanon toimintaan. Muinaisjäännöksen säilyneisyyden ja tarkemman aluerajauksen määrittäminen vaatii koetutkimuksia. |
| metsakeskus.423010021 |
423 |
Kärkkänä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249113.12200000 |
6720742.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010021 |
Kivikautisen asuinpaikan löytöalue on itään viettävää hiesurinnettä n. 35 m mpy, ja ulottuu Kärkkänästä Uusi Mattilan puolelle. Ennen tutkimuksia paikka oli käännetty puutarhaksi. Läheisen kallion pinnasta löytyi uhrikuoppia (merkitty peruskarttaan).
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 647.
Bilund 2011: Inventoinnissa tarkastettiin aiemmin tunnettu löytöalue muinaisjäännösrekisterissä ilmoitetun koordinaattipisteen ympäristössä. Asuinpaikan säilynyt osa Kärkkänään idästä tulevan tilustien pohjoispuolella on ehjää metsämaastoa. Tilustien eteläpuolella omakotitalon tontilla on rakennettua pihamaata, ja siltä osin asuinpaikkajäännökset on tutkittu tai ne ovat tuhoutuneet jo 1960-luvulla. Talon pihalla on jäljellä kuppikallio. |
| metsakeskus.423010021 |
423 |
Kärkkänä |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27000 |
249113.12200000 |
6720742.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010021 |
Kivikautisen asuinpaikan löytöalue on itään viettävää hiesurinnettä n. 35 m mpy, ja ulottuu Kärkkänästä Uusi Mattilan puolelle. Ennen tutkimuksia paikka oli käännetty puutarhaksi. Läheisen kallion pinnasta löytyi uhrikuoppia (merkitty peruskarttaan).
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 647.
Bilund 2011: Inventoinnissa tarkastettiin aiemmin tunnettu löytöalue muinaisjäännösrekisterissä ilmoitetun koordinaattipisteen ympäristössä. Asuinpaikan säilynyt osa Kärkkänään idästä tulevan tilustien pohjoispuolella on ehjää metsämaastoa. Tilustien eteläpuolella omakotitalon tontilla on rakennettua pihamaata, ja siltä osin asuinpaikkajäännökset on tutkittu tai ne ovat tuhoutuneet jo 1960-luvulla. Talon pihalla on jäljellä kuppikallio. |
| metsakeskus.423010021 |
423 |
Kärkkänä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
249113.12200000 |
6720742.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010021 |
Kivikautisen asuinpaikan löytöalue on itään viettävää hiesurinnettä n. 35 m mpy, ja ulottuu Kärkkänästä Uusi Mattilan puolelle. Ennen tutkimuksia paikka oli käännetty puutarhaksi. Läheisen kallion pinnasta löytyi uhrikuoppia (merkitty peruskarttaan).
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 647.
Bilund 2011: Inventoinnissa tarkastettiin aiemmin tunnettu löytöalue muinaisjäännösrekisterissä ilmoitetun koordinaattipisteen ympäristössä. Asuinpaikan säilynyt osa Kärkkänään idästä tulevan tilustien pohjoispuolella on ehjää metsämaastoa. Tilustien eteläpuolella omakotitalon tontilla on rakennettua pihamaata, ja siltä osin asuinpaikkajäännökset on tutkittu tai ne ovat tuhoutuneet jo 1960-luvulla. Talon pihalla on jäljellä kuppikallio. |
| metsakeskus.423010021 |
423 |
Kärkkänä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
249113.12200000 |
6720742.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010021 |
Kivikautisen asuinpaikan löytöalue on itään viettävää hiesurinnettä n. 35 m mpy, ja ulottuu Kärkkänästä Uusi Mattilan puolelle. Ennen tutkimuksia paikka oli käännetty puutarhaksi. Läheisen kallion pinnasta löytyi uhrikuoppia (merkitty peruskarttaan).
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 647.
Bilund 2011: Inventoinnissa tarkastettiin aiemmin tunnettu löytöalue muinaisjäännösrekisterissä ilmoitetun koordinaattipisteen ympäristössä. Asuinpaikan säilynyt osa Kärkkänään idästä tulevan tilustien pohjoispuolella on ehjää metsämaastoa. Tilustien eteläpuolella omakotitalon tontilla on rakennettua pihamaata, ja siltä osin asuinpaikkajäännökset on tutkittu tai ne ovat tuhoutuneet jo 1960-luvulla. Talon pihalla on jäljellä kuppikallio. |
| metsakeskus.423010022 |
423 |
Pahkamäen kansakoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250626.50100000 |
6722352.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010022 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja kuppikivi.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pahkamäen kansakoulun itäpuolisella pellolla. Löydöt on poimittu pellon pinnasta.
Kuppikivi sijaitsee koulun eteläpuolisella pellolla kalliopaljastumassa Auraan johtavan tien itäpuolella.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 649. |
| metsakeskus.423010022 |
423 |
Pahkamäen kansakoulu |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27000 |
250626.50100000 |
6722352.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010022 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja kuppikivi.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pahkamäen kansakoulun itäpuolisella pellolla. Löydöt on poimittu pellon pinnasta.
Kuppikivi sijaitsee koulun eteläpuolisella pellolla kalliopaljastumassa Auraan johtavan tien itäpuolella.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 649. |
| metsakeskus.423010022 |
423 |
Pahkamäen kansakoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
250626.50100000 |
6722352.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010022 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja kuppikivi.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pahkamäen kansakoulun itäpuolisella pellolla. Löydöt on poimittu pellon pinnasta.
Kuppikivi sijaitsee koulun eteläpuolisella pellolla kalliopaljastumassa Auraan johtavan tien itäpuolella.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 649. |
| metsakeskus.423010022 |
423 |
Pahkamäen kansakoulu |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
250626.50100000 |
6722352.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010022 |
Kohteeseen kuuluu kivikautinen asuinpaikka ja kuppikivi.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pahkamäen kansakoulun itäpuolisella pellolla. Löydöt on poimittu pellon pinnasta.
Kuppikivi sijaitsee koulun eteläpuolisella pellolla kalliopaljastumassa Auraan johtavan tien itäpuolella.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 649. |
| metsakeskus.423010023 |
423 |
Haapala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250535.53900000 |
6722694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010023 |
Kohde on pesäkkeinen pintapoiminnassa ja koekaivauksin havaittu asuinpaikka. Sen tiiviimmät löytöalueet sijaitsevat entisen terveystalon eteläpuolella sekä kaakkoispuolella Kivilän tontilla. Alueen halki on rakennettu tie (Riihitie).
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 650. |
| metsakeskus.423010024 |
423 |
Tammentaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
251245.24900000 |
6723630.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010024 |
Kivikautisia löytöjä Nummiston, Mäkilän ja Hiiskun pelloilta. Myös rautakautista? keramiikkaa ja lasihelmi.
2021 osalla kohdetta sekä sen läheisyydessä tehtiin kaapelikaivun valvontaa. Valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä |
| metsakeskus.423010025 |
423 |
Saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251592.11000000 |
6723736.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010025 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä talon pellosta. Laajuus ei ole tiedossa. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 651.
Kuppikivi Auraan johtavan tien varressa, kaakkoispuolella olevassa latosaarekkeessa on kuppikallio saarekkeen keskipaikkeilla ladon päädystä koilliseen. |
| metsakeskus.423010025 |
423 |
Saari |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27000 |
251592.11000000 |
6723736.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010025 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä talon pellosta. Laajuus ei ole tiedossa. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 651.
Kuppikivi Auraan johtavan tien varressa, kaakkoispuolella olevassa latosaarekkeessa on kuppikallio saarekkeen keskipaikkeilla ladon päädystä koilliseen. |
| metsakeskus.423010025 |
423 |
Saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
251592.11000000 |
6723736.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010025 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä talon pellosta. Laajuus ei ole tiedossa. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 651.
Kuppikivi Auraan johtavan tien varressa, kaakkoispuolella olevassa latosaarekkeessa on kuppikallio saarekkeen keskipaikkeilla ladon päädystä koilliseen. |
| metsakeskus.423010025 |
423 |
Saari |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
251592.11000000 |
6723736.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010025 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä talon pellosta. Laajuus ei ole tiedossa. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 651.
Kuppikivi Auraan johtavan tien varressa, kaakkoispuolella olevassa latosaarekkeessa on kuppikallio saarekkeen keskipaikkeilla ladon päädystä koilliseen. |
| metsakeskus.423010026 |
423 |
Merola |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
251209.27200000 |
6721595.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010026 |
Muinaisjäännökseen sisältyy useita kohteita: Merolan polttokenttäkalmisto ja kivikautiset asuinpaikat Merolanmaa, Täperä I, Täperä II, Merolan osuuskauppa. Ne sijaitsevat Vintalan kylässä Aurajoen itäpuolella Kukkarkoskesta noin 800 m kaakkoon. Merolan talon ympäristöstä on useita löytöpaikkoja, jotka liittyvät ilmeisesti samaan kompleksiin. Kaikkia löytöpaikkoja ei ole eroteltu omiksi alakohteikseen (ks. Torvisen tarkastuskertomus 1980).
Vuonna 2002 uudisrakennuksen ja sen viemäröinnin takia tehdyssä koekaivauksessa ei havaittu selviä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Tutkittu alue sijoittui 1930-luvulla kaivetun alueen itäpuolelle ja osittain vuonna 1980 tutkitulle alueelle.
Vuonna 2023 kohteen länsiosassa tehtiin jätevesijärjestelmään liittyvä koetutkimus, jossa havaittiin esihistoriallisia löytökerroksia ja rakenteita, löytöjen perusteella myöhäiskivikaudelta ja mahdollisesti myös varhaismetallikaudelta. |
| metsakeskus.423010026 |
423 |
Merola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
251209.27200000 |
6721595.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010026 |
Muinaisjäännökseen sisältyy useita kohteita: Merolan polttokenttäkalmisto ja kivikautiset asuinpaikat Merolanmaa, Täperä I, Täperä II, Merolan osuuskauppa. Ne sijaitsevat Vintalan kylässä Aurajoen itäpuolella Kukkarkoskesta noin 800 m kaakkoon. Merolan talon ympäristöstä on useita löytöpaikkoja, jotka liittyvät ilmeisesti samaan kompleksiin. Kaikkia löytöpaikkoja ei ole eroteltu omiksi alakohteikseen (ks. Torvisen tarkastuskertomus 1980).
Vuonna 2002 uudisrakennuksen ja sen viemäröinnin takia tehdyssä koekaivauksessa ei havaittu selviä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Tutkittu alue sijoittui 1930-luvulla kaivetun alueen itäpuolelle ja osittain vuonna 1980 tutkitulle alueelle.
Vuonna 2023 kohteen länsiosassa tehtiin jätevesijärjestelmään liittyvä koetutkimus, jossa havaittiin esihistoriallisia löytökerroksia ja rakenteita, löytöjen perusteella myöhäiskivikaudelta ja mahdollisesti myös varhaismetallikaudelta. |
| metsakeskus.423010026 |
423 |
Merola |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27000 |
251209.27200000 |
6721595.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010026 |
Muinaisjäännökseen sisältyy useita kohteita: Merolan polttokenttäkalmisto ja kivikautiset asuinpaikat Merolanmaa, Täperä I, Täperä II, Merolan osuuskauppa. Ne sijaitsevat Vintalan kylässä Aurajoen itäpuolella Kukkarkoskesta noin 800 m kaakkoon. Merolan talon ympäristöstä on useita löytöpaikkoja, jotka liittyvät ilmeisesti samaan kompleksiin. Kaikkia löytöpaikkoja ei ole eroteltu omiksi alakohteikseen (ks. Torvisen tarkastuskertomus 1980).
Vuonna 2002 uudisrakennuksen ja sen viemäröinnin takia tehdyssä koekaivauksessa ei havaittu selviä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Tutkittu alue sijoittui 1930-luvulla kaivetun alueen itäpuolelle ja osittain vuonna 1980 tutkitulle alueelle.
Vuonna 2023 kohteen länsiosassa tehtiin jätevesijärjestelmään liittyvä koetutkimus, jossa havaittiin esihistoriallisia löytökerroksia ja rakenteita, löytöjen perusteella myöhäiskivikaudelta ja mahdollisesti myös varhaismetallikaudelta. |
| metsakeskus.423010026 |
423 |
Merola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251209.27200000 |
6721595.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010026 |
Muinaisjäännökseen sisältyy useita kohteita: Merolan polttokenttäkalmisto ja kivikautiset asuinpaikat Merolanmaa, Täperä I, Täperä II, Merolan osuuskauppa. Ne sijaitsevat Vintalan kylässä Aurajoen itäpuolella Kukkarkoskesta noin 800 m kaakkoon. Merolan talon ympäristöstä on useita löytöpaikkoja, jotka liittyvät ilmeisesti samaan kompleksiin. Kaikkia löytöpaikkoja ei ole eroteltu omiksi alakohteikseen (ks. Torvisen tarkastuskertomus 1980).
Vuonna 2002 uudisrakennuksen ja sen viemäröinnin takia tehdyssä koekaivauksessa ei havaittu selviä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Tutkittu alue sijoittui 1930-luvulla kaivetun alueen itäpuolelle ja osittain vuonna 1980 tutkitulle alueelle.
Vuonna 2023 kohteen länsiosassa tehtiin jätevesijärjestelmään liittyvä koetutkimus, jossa havaittiin esihistoriallisia löytökerroksia ja rakenteita, löytöjen perusteella myöhäiskivikaudelta ja mahdollisesti myös varhaismetallikaudelta. |
| metsakeskus.423010027 |
423 |
Ala-Punittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
251490.15600000 |
6722621.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010027 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kampakeramiikkaa, kiviesineiden katkelmia, piitä, kvartsia, porfyriittiä on löydetty pellosta läheltä metsän rajaa.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 653. |
| metsakeskus.423010028 |
423 |
Könkkämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249742.86800000 |
6720509.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen länsipuolella, Mäkkylän kylässä Könkkämäen etelärinteellä. Alueelta on eri puolilta kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Pelastuskaivauksia on suoritettu mäen pohjois- ja eteläpuolella tien oikaisun takia.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 654. |
| metsakeskus.423010029 |
423 |
Hulkkunanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11019 |
27000 |
250225.67400000 |
6720697.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010029 |
Hulkkunanmäki sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Mäkkylän kylän talojen ja joen välillä peltojen keskellä. Hulkkunanmäessä on ruumiskalmisto 1000-luvulta. Kaivauksia suoritettu 1930-luvulla. Maanomistaja peittänyt 1981. Kalmiston länsi- ja pohjoispuolella pellossa kivikautista asuinpaikkaa, jossa suoritettu kaivaus vuonna 1972 (aiemmin tunnettu nimellä Tuomola). Kaksi uhrikiveä kalmiston länsipuolella.
Kalmisto merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 655.
Läntisempi uhrikivi merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 669. |
| metsakeskus.423010029 |
423 |
Hulkkunanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250225.67400000 |
6720697.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010029 |
Hulkkunanmäki sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Mäkkylän kylän talojen ja joen välillä peltojen keskellä. Hulkkunanmäessä on ruumiskalmisto 1000-luvulta. Kaivauksia suoritettu 1930-luvulla. Maanomistaja peittänyt 1981. Kalmiston länsi- ja pohjoispuolella pellossa kivikautista asuinpaikkaa, jossa suoritettu kaivaus vuonna 1972 (aiemmin tunnettu nimellä Tuomola). Kaksi uhrikiveä kalmiston länsipuolella.
Kalmisto merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 655.
Läntisempi uhrikivi merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 669. |
| metsakeskus.423010029 |
423 |
Hulkkunanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27000 |
250225.67400000 |
6720697.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010029 |
Hulkkunanmäki sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Mäkkylän kylän talojen ja joen välillä peltojen keskellä. Hulkkunanmäessä on ruumiskalmisto 1000-luvulta. Kaivauksia suoritettu 1930-luvulla. Maanomistaja peittänyt 1981. Kalmiston länsi- ja pohjoispuolella pellossa kivikautista asuinpaikkaa, jossa suoritettu kaivaus vuonna 1972 (aiemmin tunnettu nimellä Tuomola). Kaksi uhrikiveä kalmiston länsipuolella.
Kalmisto merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 655.
Läntisempi uhrikivi merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 669. |
| metsakeskus.423010029 |
423 |
Hulkkunanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
250225.67400000 |
6720697.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010029 |
Hulkkunanmäki sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Mäkkylän kylän talojen ja joen välillä peltojen keskellä. Hulkkunanmäessä on ruumiskalmisto 1000-luvulta. Kaivauksia suoritettu 1930-luvulla. Maanomistaja peittänyt 1981. Kalmiston länsi- ja pohjoispuolella pellossa kivikautista asuinpaikkaa, jossa suoritettu kaivaus vuonna 1972 (aiemmin tunnettu nimellä Tuomola). Kaksi uhrikiveä kalmiston länsipuolella.
Kalmisto merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 655.
Läntisempi uhrikivi merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 669. |
| metsakeskus.423010029 |
423 |
Hulkkunanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
250225.67400000 |
6720697.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010029 |
Hulkkunanmäki sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Mäkkylän kylän talojen ja joen välillä peltojen keskellä. Hulkkunanmäessä on ruumiskalmisto 1000-luvulta. Kaivauksia suoritettu 1930-luvulla. Maanomistaja peittänyt 1981. Kalmiston länsi- ja pohjoispuolella pellossa kivikautista asuinpaikkaa, jossa suoritettu kaivaus vuonna 1972 (aiemmin tunnettu nimellä Tuomola). Kaksi uhrikiveä kalmiston länsipuolella.
Kalmisto merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 655.
Läntisempi uhrikivi merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 669. |
| metsakeskus.423010029 |
423 |
Hulkkunanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
250225.67400000 |
6720697.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010029 |
Hulkkunanmäki sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Mäkkylän kylän talojen ja joen välillä peltojen keskellä. Hulkkunanmäessä on ruumiskalmisto 1000-luvulta. Kaivauksia suoritettu 1930-luvulla. Maanomistaja peittänyt 1981. Kalmiston länsi- ja pohjoispuolella pellossa kivikautista asuinpaikkaa, jossa suoritettu kaivaus vuonna 1972 (aiemmin tunnettu nimellä Tuomola). Kaksi uhrikiveä kalmiston länsipuolella.
Kalmisto merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 655.
Läntisempi uhrikivi merkitty peruskarttaan, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 669. |
| metsakeskus.423010030 |
423 |
Tuulimyllynmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
250242.66600000 |
6720910.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010030 |
Rautakautinen kalmisto sijaitsee Tuomolan talosta noin 150 m kaakkoon. Mäen reunassa on silmäkivellinen hautakumpu. Inventointihavaintoina nokimaata ja rautakautisia keramiikanmuruja. Kohdetta ei ole merkitty Varsinais-Suomen seutukaavaliiton julkaisuun. Maanomistaja on peittänyt täytemaalla 1981. Mäkkylän kylämäellä sijaitsee myös kaksi kuppikiveä. |
| metsakeskus.423010030 |
423 |
Tuulimyllynmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
250242.66600000 |
6720910.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010030 |
Rautakautinen kalmisto sijaitsee Tuomolan talosta noin 150 m kaakkoon. Mäen reunassa on silmäkivellinen hautakumpu. Inventointihavaintoina nokimaata ja rautakautisia keramiikanmuruja. Kohdetta ei ole merkitty Varsinais-Suomen seutukaavaliiton julkaisuun. Maanomistaja on peittänyt täytemaalla 1981. Mäkkylän kylämäellä sijaitsee myös kaksi kuppikiveä. |
| metsakeskus.423010031 |
423 |
Veijula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250256.65800000 |
6721297.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010031 |
Useita asuinpaikkapesäkkeitä Mäkkylän kylämäen ja Nautelan kartanon välisellä alueella. Yhdistetty kohteet Veijula I, Veijula II ja Kappelinmäki. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nrot 656 ja 657. Kohteita on tutkittu 1972 tielinjan oikaisun takia ja vuonna 2007 kevyen liikenteen väylän vuoksi. |
| metsakeskus.423010032 |
423 |
Liukas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250645.50900000 |
6719829.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010032 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä pellosta Liukkaan talon länsi- ja lounaispuolella, joku löytö myös talosta n 200 m itään.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 659. |
| metsakeskus.423010033 |
423 |
Ryökäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
250644.50500000 |
6720360.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010033 |
Kivikautisia, myöhäisrautakautisia ja historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä Rähälän Ryökkään vanhan kylämäen tontilta. Kaivaustutkimuksia tehty tielinjan oikaisun takia. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 660. Vuonna 2018 muinaisjäännösaluerajauksen läheltä tehty myöhäisrautakauden metallinetsintälöytöjä (KM 41882; merkitty alakohteiksi).
Muinaisjäännösalue kattaa myös historiallisen ajan Rähälän kylänpaikan, joka periytyy oletettavasti jo keskiajalta. |
| metsakeskus.423010033 |
423 |
Ryökäs |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27018 |
250644.50500000 |
6720360.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010033 |
Kivikautisia, myöhäisrautakautisia ja historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä Rähälän Ryökkään vanhan kylämäen tontilta. Kaivaustutkimuksia tehty tielinjan oikaisun takia. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 660. Vuonna 2018 muinaisjäännösaluerajauksen läheltä tehty myöhäisrautakauden metallinetsintälöytöjä (KM 41882; merkitty alakohteiksi).
Muinaisjäännösalue kattaa myös historiallisen ajan Rähälän kylänpaikan, joka periytyy oletettavasti jo keskiajalta. |
| metsakeskus.423010033 |
423 |
Ryökäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
250644.50500000 |
6720360.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010033 |
Kivikautisia, myöhäisrautakautisia ja historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä Rähälän Ryökkään vanhan kylämäen tontilta. Kaivaustutkimuksia tehty tielinjan oikaisun takia. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 660. Vuonna 2018 muinaisjäännösaluerajauksen läheltä tehty myöhäisrautakauden metallinetsintälöytöjä (KM 41882; merkitty alakohteiksi).
Muinaisjäännösalue kattaa myös historiallisen ajan Rähälän kylänpaikan, joka periytyy oletettavasti jo keskiajalta. |
| metsakeskus.423010033 |
423 |
Ryökäs |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
250644.50500000 |
6720360.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010033 |
Kivikautisia, myöhäisrautakautisia ja historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä Rähälän Ryökkään vanhan kylämäen tontilta. Kaivaustutkimuksia tehty tielinjan oikaisun takia. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 660. Vuonna 2018 muinaisjäännösaluerajauksen läheltä tehty myöhäisrautakauden metallinetsintälöytöjä (KM 41882; merkitty alakohteiksi).
Muinaisjäännösalue kattaa myös historiallisen ajan Rähälän kylänpaikan, joka periytyy oletettavasti jo keskiajalta. |
| metsakeskus.423010034 |
423 |
Kylätalo |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
251330.23000000 |
6721041.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010034 |
Liedon Vintalan kylätalo sijaitsee Aurajoesta itään, 400 metriä Vintalan kylästä etelään, peltojen keskellä, pienellä kumpareella. Talon paikalta on löytynyt runsaasti esineistöä 1000-luvulta, mahdollisesti ruumishautauksista. Erityisesti mainitaan merkillinen "kultakruunu", joka alun perin piti toimittaa Kansallismuseon kokoelmiin, mutta joka myytiin Turkuun kultasepälle. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 661. |
| metsakeskus.423010035 |
423 |
Valassalvo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
251480.17000000 |
6720589.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010035 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä Valassalvo-nimisestä pellosta Kankareen talon luoteispuolelta. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 662. |
| metsakeskus.423010036 |
423 |
Kaskala |
10002 |
12011 |
13110 |
11004 |
27000 |
251325.23600000 |
6719455.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010036 |
Kaskalan linnavuorta on käynyt tutkimassa jo Appelgren 1886. Se jakaantuu kahteen mäkeen, joista pohjoisemmalla kalliomäellä on kivivalli mäen keskikohdan poikki. Valli muodostuu suurista kivistä ja on parin metrin levyinen. Pohjoispäässään se tekee jyrkän mutkan. Kallion eteläpuoleisella penkereellä on paljon irtonaisia kiviä. Linnavuoren rajoja on määritelty sopimuksessa 1973. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 663. |
| metsakeskus.423010038 |
423 |
Papinnummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
254751.84200000 |
6722740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010038 |
Papinnummi on laaja hiekkanummi, josta kerrotaan hiekanotossa löytyneen useita kiviesineitä ja nokisia kiveyksiä. Ilmeisesti laaja hiekanotto on ehtinyt tuhota aluetta. Hiekkakuopan eteläreunasta on löytöjä. Samaan alueeseen kuuluvat myös löytöpaikat Nummelan ja Pietilän hiekkakuopat, erityisesti jälkimmäisestä on selvästi havaittu kulttuurikerrosta. Pietilän hiekkakuoppa on nykyään (v. 2002) kesäasunnon pihapiiriä ja kuoppa toimii kesäasunnon virkistyslampena. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 666. V. 1979 löytyi Pietilän kuopasta runsas 400 m NNW Uuhiniitun peltoalueen yläosasta kivitaltta. Jukka Sipilän mukaan löytöjä on 150-250 m pohjoiseen - pohjoiskoilliseen Pietilän kuopasta, josta olisi löytynyt mm. suuri rikkoutunut astianpala isänsä Jaakko Sipilän lapsuudessa 1930-luvulla Ella Kivikosken käydessä paikalla (Papinnummi). V:n 2002 löytöjä ovat edelleen Pietilän kuopasta n. 550 m NNE ns. Nummelan tienvarren pienestä sorakuopasta löytyneet kvartsi-iskokset, liusketataltan katkelma sekä siitä peräisin olevasta hiekasta löytynyt taltan teräkappale (ks. kohde 64 Nummela). Eri löydöt osoittavat alueen kivikautisen asutuksen vahvuutta, minkä sijainti ja säilymisaste edellyttäisivät tarkempaa selvitystä. Vuonna 2015 laikutetun metsäalueen tarkastus ja löytöalueiden kartoitus (löytöalueet A-D). |
| metsakeskus.423010039 |
423 |
Kärmeorvonmäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11004 |
27000 |
256122.31800000 |
6718551.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010039 |
Kärmeorvonmäki on pitkänomainen harju, jonka itäsivulla kulkee kivivallitus. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 667. |
| metsakeskus.423010040 |
423 |
Nummenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
254897.77900000 |
6724616.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010040 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kaksi pohjalaista tasatalttaa, saviastian muruja, kvartsia on löydetty Nummenpään talon ja Aurajoen välisestä pellosta.
Varsinais-Suomen seutukaavaliiton nro 668. |
| metsakeskus.423010041 |
423 |
Jyrkänkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
252105.95600000 |
6713698.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010041 |
Hiekanotossa 1930-luvulla paljastunut nuorakeraaminen hauta ja asuinpaikka metsässä nk. Jyrkänkallion luoteispuolella. Haudan ympäristössä suoritettu kaivaus v. 1936.
Kohteen sijaintitiedot korjattu Ella Kivikosken v. 1936 kaivauskertomuksen koordinaatteja vastaavaksi. |
| metsakeskus.423010041 |
423 |
Jyrkänkallio |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
252105.95600000 |
6713698.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010041 |
Hiekanotossa 1930-luvulla paljastunut nuorakeraaminen hauta ja asuinpaikka metsässä nk. Jyrkänkallion luoteispuolella. Haudan ympäristössä suoritettu kaivaus v. 1936.
Kohteen sijaintitiedot korjattu Ella Kivikosken v. 1936 kaivauskertomuksen koordinaatteja vastaavaksi. |
| metsakeskus.423010042 |
423 |
Kukonharju |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27016 |
248014.00000000 |
6715033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010042 |
Loukinaisten vanhan kansakoulun alle jäänyt polttokenttäkalmisto, joka ajoittuu kansainvaellusajalle, on tuhoutunut. Kuppikivi sijaitsee koulun pihamaan eteläreunalla sadekatoksen vieressä. |
| metsakeskus.423010043 |
423 |
Knuutila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250327.65200000 |
6717437.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010043 |
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä pellosta Aurajoen ja maantien välistä. |
| metsakeskus.423010044 |
423 |
Nakolinna |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
246978.00500000 |
6714529.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010044 |
Pohjoiseen laskeva matala kalliopaljastuma, joka sijaitsee entisen pellon, nykyisen lasten leikkipuiston ja uuden omakotialueen keskellä. Kalliopaljastuman laella on kolmessa ryhmässä kuppeja. Ryhmä 1: ryhmistä pohjoisin, yhteensä 5 kuppia, osa heikkoja, kupit sijaitsevat n. 45 cm laajalla alueella, kuppien halkaisja n. 7 cm. Ryhmä 2: edellisestä n. 6 m etelään, korkeimmalla kohdalla, ainakin 2 kuppia, n. 30 cm laajalla alueella. Ryhmä 3: edellisestä 13 m länsiluoteeseen, korkealla kalliotöyräällä, 2-3 heikkoa kuppia, n. 65 cm laajalla alueella. |
| metsakeskus.423010045 |
423 |
Isoheikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
248245.49800000 |
6714554.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010045 |
Kohteeseen kuuluu rautakautinen asuinpaikka ja/tai kalmisto sekä kaksi kuppikiveä sen ympäristössä. Isoheikkilä sijaitsee Savijoen ja sen sivuojan välisessä maastossa. Löytöalue sijaitsee kahden peltosaarekkeen välissä peltoalueella. Läntisen kalliosaarekkeen laella on uhrikuoppia. N. 100 m luoteeseen Sormuskujalla omakotitontilla on myös uhrikuoppia kalliopaljastumassa. |
| metsakeskus.423010045 |
423 |
Isoheikkilä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
248245.49800000 |
6714554.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010045 |
Kohteeseen kuuluu rautakautinen asuinpaikka ja/tai kalmisto sekä kaksi kuppikiveä sen ympäristössä. Isoheikkilä sijaitsee Savijoen ja sen sivuojan välisessä maastossa. Löytöalue sijaitsee kahden peltosaarekkeen välissä peltoalueella. Läntisen kalliosaarekkeen laella on uhrikuoppia. N. 100 m luoteeseen Sormuskujalla omakotitontilla on myös uhrikuoppia kalliopaljastumassa. |
| metsakeskus.423010046 |
423 |
Myllykylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250450.00000000 |
6713910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010046 |
Kohde sisältää kivikautisen asuinpaikan pellolla ja kaksi kuppikalliota sen länsipuolella olevissa kalliopaljastumissa. Katso alakohteet. Maasto on itään viettävää peltoterassia. |
| metsakeskus.423010046 |
423 |
Myllykylä |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27000 |
250450.00000000 |
6713910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010046 |
Kohde sisältää kivikautisen asuinpaikan pellolla ja kaksi kuppikalliota sen länsipuolella olevissa kalliopaljastumissa. Katso alakohteet. Maasto on itään viettävää peltoterassia. |
| metsakeskus.423010046 |
423 |
Myllykylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
250450.00000000 |
6713910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010046 |
Kohde sisältää kivikautisen asuinpaikan pellolla ja kaksi kuppikalliota sen länsipuolella olevissa kalliopaljastumissa. Katso alakohteet. Maasto on itään viettävää peltoterassia. |
| metsakeskus.423010046 |
423 |
Myllykylä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
250450.00000000 |
6713910.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010046 |
Kohde sisältää kivikautisen asuinpaikan pellolla ja kaksi kuppikalliota sen länsipuolella olevissa kalliopaljastumissa. Katso alakohteet. Maasto on itään viettävää peltoterassia. |
| metsakeskus.423010047 |
423 |
Pieronmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
250640.00000000 |
6714375.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010047 |
Länteen viettävää peltorinnettä Savijoen itäpuolella Pieronmäen juurella. Kohteen itäpuolella kulkee hiekkatie. Runsaasti kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kivilaji- ja kvartsi-iskoksia) terassimaiselta peltorinteeltä. Löytöjen ydinalue on Salonrannan talon kohdalla. |
| metsakeskus.423010048 |
423 |
Jokila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
248642.00000000 |
6714895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010048 |
Savijoesta 150 m koilliseen oleva kalliosaareke peltoalueen keskellä. Saarekkeessa on sähkötolppa ja sillä kasvaa lehtipuustoa ja katajaa. Kalliopaljastuman harjalla, luode-kaakkosuuntaisena ryhmänä 30 kuppia, joista 24 varmoja. Kuppien halkaisija 5-7,5 cm. |
| metsakeskus.423010049 |
423 |
Vieru |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249302.06900000 |
6715782.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010049 |
Aurajokeen viettävää peltorinnettä, Vierunkoski kohteesta n. 150 m luoteeseen. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä pellon yläreunasta, aivan Hämeentien vierestä 40 - 50 m matkalta. Osaksi tuhoutunut, jäänyt Hämeentien alle. |
| metsakeskus.423010050 |
423 |
Alitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249461.99900000 |
6716210.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010050 |
Alitalon navettarakennuksen lounais- ja eteläpuolella, loivasti kaakkoon laskevalla peltorinteellä asuinpaikkalöytöjä.
Lisäksi kivikautisen asuinpaikan pohjoispuolelle jäävä mäki on vanha Moision kylämäki. Alueella on rakennusten kivijalkoja ja epämääräisiä kivikasoja, kuopanteita, kellarinjäännökset jne.
2020 toteutetussa tarkkuusinventoinnissa alueella todettiin myös rautakautinen asuinpaikka. Kohteesta on syksyllä 2017 tehty rautakautisia metallinetsintälöytöjä. |
| metsakeskus.423010050 |
423 |
Alitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
249461.99900000 |
6716210.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010050 |
Alitalon navettarakennuksen lounais- ja eteläpuolella, loivasti kaakkoon laskevalla peltorinteellä asuinpaikkalöytöjä.
Lisäksi kivikautisen asuinpaikan pohjoispuolelle jäävä mäki on vanha Moision kylämäki. Alueella on rakennusten kivijalkoja ja epämääräisiä kivikasoja, kuopanteita, kellarinjäännökset jne.
2020 toteutetussa tarkkuusinventoinnissa alueella todettiin myös rautakautinen asuinpaikka. Kohteesta on syksyllä 2017 tehty rautakautisia metallinetsintälöytöjä. |
| metsakeskus.423010051 |
423 |
Ylitalo |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
249779.87200000 |
6717276.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010051 |
Kuppikivi sijaitsee Aurajoesta 400 m länteen laajahkon mäkialueen kaakkoisreunalla, kahden sähkölinjan välissä. Kupit ovat alemmasta sähkölinjasta noin 10 m luoteeseen kalliojyrkänteen reunaa pitkin. Kohteen itä- ja kaakkoispuolella on paikallistie. Itäreunaltaan jyrkän, länsilounaaseen viettävän kallion päällä on kaksi kuppia, joista toinen on syvä ja toinen matala. Kupit sijaitsevat 15 cm laajalla alueella. |
| metsakeskus.423010052 |
423 |
Karvala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
251115.34000000 |
6715889.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010052 |
Kohteeseen sisältyy kalmisto, kuppikivi ja kaksi asuinpaikkaa. Kalmisto ajoittuu rautakauden puoliväliin ja viikinkiajalle. Kohde sijaitsee Viikan linnavuorta vastapäätä Alitalon maalla. Kalmisto sijaitsee pienellä mäntyä kasvavalla kallioisella mäellä vanhan viljelysalueen keskellä ja sitä on tutkittu 1992. Kalmistomäen pohjoisosasta löytyi vuonna 2021 ruumishautaan viittaavia löytöjä (Ilppari ILM18912).
Kuppikallio sijaitsee päärakennuksesta 20 m etelään, asuinpaikat pelloilla päärakennuksesta 250 m etelään ja 100-150 m kaakkoon. |
| metsakeskus.423010052 |
423 |
Karvala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
251115.34000000 |
6715889.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010052 |
Kohteeseen sisältyy kalmisto, kuppikivi ja kaksi asuinpaikkaa. Kalmisto ajoittuu rautakauden puoliväliin ja viikinkiajalle. Kohde sijaitsee Viikan linnavuorta vastapäätä Alitalon maalla. Kalmisto sijaitsee pienellä mäntyä kasvavalla kallioisella mäellä vanhan viljelysalueen keskellä ja sitä on tutkittu 1992. Kalmistomäen pohjoisosasta löytyi vuonna 2021 ruumishautaan viittaavia löytöjä (Ilppari ILM18912).
Kuppikallio sijaitsee päärakennuksesta 20 m etelään, asuinpaikat pelloilla päärakennuksesta 250 m etelään ja 100-150 m kaakkoon. |
| metsakeskus.423010052 |
423 |
Karvala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
251115.34000000 |
6715889.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010052 |
Kohteeseen sisältyy kalmisto, kuppikivi ja kaksi asuinpaikkaa. Kalmisto ajoittuu rautakauden puoliväliin ja viikinkiajalle. Kohde sijaitsee Viikan linnavuorta vastapäätä Alitalon maalla. Kalmisto sijaitsee pienellä mäntyä kasvavalla kallioisella mäellä vanhan viljelysalueen keskellä ja sitä on tutkittu 1992. Kalmistomäen pohjoisosasta löytyi vuonna 2021 ruumishautaan viittaavia löytöjä (Ilppari ILM18912).
Kuppikallio sijaitsee päärakennuksesta 20 m etelään, asuinpaikat pelloilla päärakennuksesta 250 m etelään ja 100-150 m kaakkoon. |
| metsakeskus.423010052 |
423 |
Karvala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
251115.34000000 |
6715889.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010052 |
Kohteeseen sisältyy kalmisto, kuppikivi ja kaksi asuinpaikkaa. Kalmisto ajoittuu rautakauden puoliväliin ja viikinkiajalle. Kohde sijaitsee Viikan linnavuorta vastapäätä Alitalon maalla. Kalmisto sijaitsee pienellä mäntyä kasvavalla kallioisella mäellä vanhan viljelysalueen keskellä ja sitä on tutkittu 1992. Kalmistomäen pohjoisosasta löytyi vuonna 2021 ruumishautaan viittaavia löytöjä (Ilppari ILM18912).
Kuppikallio sijaitsee päärakennuksesta 20 m etelään, asuinpaikat pelloilla päärakennuksesta 250 m etelään ja 100-150 m kaakkoon. |
| metsakeskus.423010052 |
423 |
Karvala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
251115.34000000 |
6715889.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010052 |
Kohteeseen sisältyy kalmisto, kuppikivi ja kaksi asuinpaikkaa. Kalmisto ajoittuu rautakauden puoliväliin ja viikinkiajalle. Kohde sijaitsee Viikan linnavuorta vastapäätä Alitalon maalla. Kalmisto sijaitsee pienellä mäntyä kasvavalla kallioisella mäellä vanhan viljelysalueen keskellä ja sitä on tutkittu 1992. Kalmistomäen pohjoisosasta löytyi vuonna 2021 ruumishautaan viittaavia löytöjä (Ilppari ILM18912).
Kuppikallio sijaitsee päärakennuksesta 20 m etelään, asuinpaikat pelloilla päärakennuksesta 250 m etelään ja 100-150 m kaakkoon. |
| metsakeskus.423010052 |
423 |
Karvala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
251115.34000000 |
6715889.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010052 |
Kohteeseen sisältyy kalmisto, kuppikivi ja kaksi asuinpaikkaa. Kalmisto ajoittuu rautakauden puoliväliin ja viikinkiajalle. Kohde sijaitsee Viikan linnavuorta vastapäätä Alitalon maalla. Kalmisto sijaitsee pienellä mäntyä kasvavalla kallioisella mäellä vanhan viljelysalueen keskellä ja sitä on tutkittu 1992. Kalmistomäen pohjoisosasta löytyi vuonna 2021 ruumishautaan viittaavia löytöjä (Ilppari ILM18912).
Kuppikallio sijaitsee päärakennuksesta 20 m etelään, asuinpaikat pelloilla päärakennuksesta 250 m etelään ja 100-150 m kaakkoon. |
| metsakeskus.423010053 |
423 |
Hanhioja |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
251610.14100000 |
6715973.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010053 |
Savijoen töyräällä, Saukonojalle vievän tien eteläpuolella, aivan tien vieressä, Penttilän talon kohdalla. Terassimaisella peltotasanteella heikosti likaisenharmaa alue, josta löytöinä rautakautisia asuinpaikkalöytöjä (keramiikkaa, palanutta savea ja kuonaa). Löydöt n. 50x30 m suuruisella alueella.
2021 paikalla tehtiin tarkkuusinventonti, jossa asuinpaikan todettiin jatkuvan paikalle rakennetun pyörätien eteläpuoliselle alueelle. Inventonnissa pellolta kerätiin asuinpaikkaan viittaavia löytöjä kuten keramiikkaa, palanutta savea, rautakuonaa, sulanutta pronssia sekä erilaisia metalliesineitä. Tarkkuusinventoinnissa ei käyty läpi aluetta, joka oli vuoden 2000 inventoinnin perusteella määritelty kiinteäksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.423010053 |
423 |
Hanhioja |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
251610.14100000 |
6715973.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010053 |
Savijoen töyräällä, Saukonojalle vievän tien eteläpuolella, aivan tien vieressä, Penttilän talon kohdalla. Terassimaisella peltotasanteella heikosti likaisenharmaa alue, josta löytöinä rautakautisia asuinpaikkalöytöjä (keramiikkaa, palanutta savea ja kuonaa). Löydöt n. 50x30 m suuruisella alueella.
2021 paikalla tehtiin tarkkuusinventonti, jossa asuinpaikan todettiin jatkuvan paikalle rakennetun pyörätien eteläpuoliselle alueelle. Inventonnissa pellolta kerätiin asuinpaikkaan viittaavia löytöjä kuten keramiikkaa, palanutta savea, rautakuonaa, sulanutta pronssia sekä erilaisia metalliesineitä. Tarkkuusinventoinnissa ei käyty läpi aluetta, joka oli vuoden 2000 inventoinnin perusteella määritelty kiinteäksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.423010055 |
423 |
Äyräs |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
252423.80900000 |
6716853.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010055 |
Äyräksen talosta 150 m lounaaseen, Maismäen kaakkoisreunalla. Metsäisen mäen kaakkoon ja itään laskevalla rinteellä koekuopista löytynyt runsaasti rautakautista mustaa keramiikkaa ja palanutta savea. Myös kalmiston mahdollisuus olemassa. Alue on laitumena. |
| metsakeskus.423010056 |
423 |
Riikilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252416.81000000 |
6717226.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010056 |
Hämeentien eteläpuolella olevalla laajalla, tasaisella peltoalueella kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Lauri Nautelan kokoelmissa on kivikautisia löytöjä Aurajokeen laskevalta tasaiselta peltoalueelta. Inventointi 2000: pelto oli oraalla eikä uusia havaintoja tehty. Tarkka löytöpaikka tai laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.423010057 |
423 |
Keisvuori |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
252919.61200000 |
6716939.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010057 |
Luode-kaakkosuuntainen erittäin vaikuttavan näköinen jokirannasta silmiinpistävä kalliotöyräs. Kallio on erittäin jyrkkärinteinen, pääsy ainoastaan kaakon puolelta. Kalliomäen lakialueella on 6 kuppia ryhmässä paririvissä lounais-koillissuuntaisesti, 32x15 cm laajalla alueella. Kuppien halkaisija on 6 cm. Lakialue on epätasainen, kupit sijaitsevat sen luoteisosassa, eivät kuitenkaan aivan korkeimmalla kohdalla.
Uhrikupeista 20 m kaakkoon terassin korkeimmalla kohdalla on mahdollinen röykkiökalmisto. Kumpuun kaivetuissa koekuopissa oli erittäin voimakas palomaa, mutta ei esinelöytöjä.
x- ja y-koordinaatit po. 6712 225/2417 680 |
| metsakeskus.423010057 |
423 |
Keisvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
252919.61200000 |
6716939.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010057 |
Luode-kaakkosuuntainen erittäin vaikuttavan näköinen jokirannasta silmiinpistävä kalliotöyräs. Kallio on erittäin jyrkkärinteinen, pääsy ainoastaan kaakon puolelta. Kalliomäen lakialueella on 6 kuppia ryhmässä paririvissä lounais-koillissuuntaisesti, 32x15 cm laajalla alueella. Kuppien halkaisija on 6 cm. Lakialue on epätasainen, kupit sijaitsevat sen luoteisosassa, eivät kuitenkaan aivan korkeimmalla kohdalla.
Uhrikupeista 20 m kaakkoon terassin korkeimmalla kohdalla on mahdollinen röykkiökalmisto. Kumpuun kaivetuissa koekuopissa oli erittäin voimakas palomaa, mutta ei esinelöytöjä.
x- ja y-koordinaatit po. 6712 225/2417 680 |
| metsakeskus.423010058 |
423 |
Uotila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
247441.81800000 |
6714989.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010058 |
Kohteessa on laajahkolla alueella Aurajoen rantatörmän päällä pellolla keramiikkaa, savitiivistettä ja luuta. Paikka erottuu muusta ympäristöstään tummemman maan alueena pienenä kumpareena, jonka alueella on saven joukossa myös karkeampaa maa-ainesta.
Asuinpaikasta koilliseen matalassa kalliopaljastumassa uhrikuppeja. Kuppeja on kalliossa mahdollisesti jopa 75, näistä varmoja kuitenkin 57 kappaletta. Osa kupeista on tiheänä rykelmänä ja osa rivissä. Kuppien halkaisija on 4-8 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010058 |
423 |
Uotila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
247441.81800000 |
6714989.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010058 |
Kohteessa on laajahkolla alueella Aurajoen rantatörmän päällä pellolla keramiikkaa, savitiivistettä ja luuta. Paikka erottuu muusta ympäristöstään tummemman maan alueena pienenä kumpareena, jonka alueella on saven joukossa myös karkeampaa maa-ainesta.
Asuinpaikasta koilliseen matalassa kalliopaljastumassa uhrikuppeja. Kuppeja on kalliossa mahdollisesti jopa 75, näistä varmoja kuitenkin 57 kappaletta. Osa kupeista on tiheänä rykelmänä ja osa rivissä. Kuppien halkaisija on 4-8 senttimetriä. |
| metsakeskus.423010059 |
423 |
Siniskankare |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
246242.29400000 |
6716153.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010059 |
Vanhan Tampereentien ja Lausteenojan välissä oleva metsä- ja kalliosaareke. Ympärillä peltoja. Kuppikivi sijaitsee saarekkeen lounaisosassa. Kiven etelälounaaseen viettävällä pinnalla 2 kuppia noin 14 cm pituisella alueella. Kupit varsin heikkoja, kiven pinta ilmeisesti kuumuudessa lohkeillut. Lisäksi kaksi epävarmaa kuppia. (Brusila 1991 nro 9)
Saarekkeessa on nykyisin omakotitalo piharakennuksineen. Piha on osittain säilynyt koskemattomana. |
| metsakeskus.423010060 |
423 |
Nautelanmylly |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
250883.00000000 |
6722419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010060 |
Kuppikivet liittyvät Nautelan museoalueeseen. Kallliokumpare Aurajoen länsirannalla, Kukkarkosken partaalla, Nautelanmyllyn pohjoispuolella. Kalliokumpareen keskipaikkeilla heikot kupit itä-länsisuuntaisessa parijonossa. Kalliopaljastuman pohjoispäässä, pellon reunassa vaikeasti havaittavia kuppeja. Museotontilla tehdyissä koekaivauksissa ei havaittu varmoja merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Joen itäpuolella sijaitsee kuitenkin Kukkarkosken kivikautinen asuinpaikkavyöhyke. |
| metsakeskus.423010061 |
423 |
Vanhalinnan röykkiöt |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
246131.35200000 |
6714064.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010061 |
Vanhanlinnan peltoaukean itäpuoleisessa reunametsässä sijaitsevan kallion päällä kaksi röykkiötä. Toinen sen korkeimmalla kohdalla, toinen 24,5 m pohjoiseen jyrkänteen päällä. |
| metsakeskus.423010061 |
423 |
Vanhalinnan röykkiöt |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
246131.35200000 |
6714064.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010061 |
Vanhanlinnan peltoaukean itäpuoleisessa reunametsässä sijaitsevan kallion päällä kaksi röykkiötä. Toinen sen korkeimmalla kohdalla, toinen 24,5 m pohjoiseen jyrkänteen päällä. |
| metsakeskus.423010062 |
423 |
Yli-Poro |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
250480.00000000 |
6718547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010062 |
Yli-Poron päärakennuksen länsipuolella olevan pellon eteläreunalla, Yli-Poron ja Peuran maiden rajalla, Yli-Poron puolella on pieni kivikkoinen peltosaareke. Saarekkeen länsipäässä on matala uhrikivi, jossa on kolme kuoppaa. Talon pihamaalta on koekaivauksissa löytynyt sekoittuneena eri-ikäisiä asuinpaikkalöytöjä, myös rautakautisia (keramiikkaa, kuonaa).
Kuppikiveä ympäröivältä pellolta on vuonna 2022 ilmoitettu muutamia myöhäisrautakautisia metallinetsintälöytöjä. |
| metsakeskus.423010062 |
423 |
Yli-Poro |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
250480.00000000 |
6718547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010062 |
Yli-Poron päärakennuksen länsipuolella olevan pellon eteläreunalla, Yli-Poron ja Peuran maiden rajalla, Yli-Poron puolella on pieni kivikkoinen peltosaareke. Saarekkeen länsipäässä on matala uhrikivi, jossa on kolme kuoppaa. Talon pihamaalta on koekaivauksissa löytynyt sekoittuneena eri-ikäisiä asuinpaikkalöytöjä, myös rautakautisia (keramiikkaa, kuonaa).
Kuppikiveä ympäröivältä pellolta on vuonna 2022 ilmoitettu muutamia myöhäisrautakautisia metallinetsintälöytöjä. |
| metsakeskus.423010063 |
423 |
Knaapin hiekkakuoppa |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27011 |
257093.90900000 |
6722282.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010063 |
Kohde sijaitsee Kiuasvuoren korkeimmasta kohdasta 700 m kaakkoon, hiekkaisella mäntykankaalla hiekkakuopan pohjoisreunassa. Aluella on useita laajahkoja hiekkakuoppia. Kysymyksessä on 90-100 cm leveä ja 25 cm paksu muodoltaan hieman kaareva punamultaläiskä, joka erottuu selvästi ympärillä olevasta hiekkamaasta. Punamultajuova sijaitsee n. 130 cm nykyisestä maanpinnasta. Löytönä punamultaläiskästä tuli pii-iskos. Kaivinkoneen kuljettajan kertoman mukaan paikalla on ollut kymmenkunta tuhoutunutta punaväriläiskää. Ilmeisesti paikalla on ollut punamultakalmisto. Hiekkakuoppa haudan löytökohdalla maisemoitiin pari päivää ennen koekaivausta, jossa kuviosta ei löytynyt artefakteja. Hautakuopan rajat olivat.punamultaläikän lisäksi erittäin selvästi erotettavissa.
Heinäkuussa 2002 paikalla havaittiin uusi hautakuvio hiekkakuopan reunassa, n. ½ m leveä juova n. 75 cm syvyydessä. Tämän vieressä havaittiin tarkastuksessa n. 1,1 m syvyyteen ulottuva maaperän luontaiset hiekkasedimentit leikkaava ilmeinen hautakuoppa, kuitenkin ainakin leikkauskohdassa ilman punamultaa. Löytöinä havaittiin hautojen eteläpuolella sijaitsevassa siirretyssä hiekkakasassa kivilajiesineen (taltan ?) teelmä, sekä maisemoidussa kohdassa v. 2000 tutkitun haudan vaiheilla kivilaji-iskos. Paikan löytäjän Jukka Sipilän mukaan v. 2002 löydetyn hautakuvion vaiheilla kuopan reunalla olisi ollut pieni palanut luunpala ja siitä muutamia metrejä etelään kvartsi-iskos. V. 2002 löytyneen haudan mitatut gps-(yhtenäis)koordinaatit olivat 6725 072 / 3257 205, 4,4 m tarkkuudella.
V. 2003 hiekkakuopan laidalla tehtiin 2 viikon koekaivaus koeojin, jossa ei enää havaittu hautakuvioita, mutta kuitenkin luontaisiksi tulkittuja värjäymiä. Myös kuopan profiilissa olleet haudat olivat sortuneet. Sen sijaan paljastui muutamia kvartsi-iskoksia, yksi pyöristynyt piinkappale jo maisemoidun kohdan yhteydestä sekä hieman palanutta luuta. Palaneesta luusta saatiin AMS-ajoitus 8120+-80 BP osaltaan vahvistaen kohteen mesoliittisuutta. |
| metsakeskus.423010064 |
423 |
Nummela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
255075.71200000 |
6723255.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.423010064 |
Löydökset ovat pienen kotitarvesorakuopan reunasta valuneesta hiekasta. Löydöt osoittavat kivikautista asuinpaikkaa. Se sijaitsee Liedon Rähälän kylässä Nummelan tilalla, Aurajoen Leinakkalankoskesta n. 1500 m kaakkoon. Hiekkakuoppa on merkitty v:n 1983 peruskartalle, muttei 1963 tai 1999 painetuille kartoille. Hiekkakuoppa sijoittuu maastokohtaan, jossa muinaisen rantalinjan merkkinä maaperä kohoaa melko nopeasti 2-3 m. Kaikkiaan laskua lienee lähes 5 m kuopan yläosasta sen kaakkoispuolella sijaitsevalle melko tasaiselle peltolohkolle, joiden välillä kulkee pieni paikallistie kohti koillista. Törmän reuna osoittanee asuinpaikan alarajaa. Asuinpaikan rajautuminen on epäselvä, mutta lähialueelta muutamien satojen metrien päässä (n. 300-600 m) etelälounaassa on useita löytökohtia, jotka osoittavat Liedon Papinnummen (kohde 38) ja Pietilän hiekkakuopan alueella olevia useampia ja laajoja asuinpaikkoja, joiden tarkempi rajaaminen edellyttäisi vähintäänkin inventointia. Lisäksi n. 300 m WSW on löytynyt kivikautinen irtolöytö Uuhiniitun perunapellosta (KM 21146). Asuinpaikan rajojen määritystä varten tehdyssä takastuksessa v. 2005 tehtiin hiekkakuopan koillis- ja lounaispuolelle kaikkiaan viisi koepistoa. Vain lounaisissa kuopissa havaittiin löytöjä, mutta harvoja löytöjä ja palaneita kiviä on myös tieleikkauksessa kuopan koillispuolella, mahdollisesti aina 40-80 m koilliseen kuopasta. Koekaivauksessa vuonna 2006 löytöjä ja kulttuurimerkkejä saatiin melko runsaasti runsaan 1000 neliönmetrin laajuudella tutkittu 14 neliömetrin ala huomioon ottaen. Asuinpaikan rajoja ei tutkimuksessa saatu selville.
Vuonna 2008 koekaivauksia paikalla jatkettiin. Paikalta saatu löytöaineisto koostui kiviesineiden katkelmista, kvartsiesineistä ja -iskoksista sekä kvartsiittiesineestä. |
| metsakeskus.424010002 |
434 |
Lindbacka (Heikantas) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
447831.25100000 |
6716520.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.424010002 |
Asuinpaikka sijaitsee kaakkoon viettävällä päivänpuoleisella rinteellä, jonka alapuolella noin 500 m asuinpaikasta itään on Koskenkylän joki. Löydöt saviastianpaloja, kvartsia. |
| metsakeskus.424010003 |
434 |
Tallbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448401.02300000 |
6717080.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.424010003 |
Asuinpaikka sijaitsee lounaaseen viettävällä päivänpuoleisella rinteellä, jonka alapuolella virtaa Koskenkylän joki. Löydöt on tehty Tallbackan pihalla v. 1955 sitä tasoitettaessa. Paikalla on runsaasti täytemaata alkuperäisen maanpinnan peitteenä. Löydöt kaksi länsisuomalaista oikokirvestä ja kolmannen teräkatkelma. |
| metsakeskus.424010004 |
434 |
Bomåkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
447911.21400000 |
6717240.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.424010004 |
Asuinpaikka sijaitsee n. 100 m Koskenkylän joesta länteen, metsän reunassa, pellolla, joka loivasti viettää jokeen. Löydöt saviastianpaloja, kvartseja, piitä, kivilaji-iskoksia, savi-idolin katkelma, pyöreä kiviesine. |
| metsakeskus.424010005 |
434 |
Palasbackan |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
448470.99300000 |
6717350.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.424010005 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 100 m Koskenkylän joesta itään, metsän reunassa, peltoaukeaman laidalla olevan tontin puutarhamaan kohdalla, josta rinne viettää loivasti lounaaseen. Löydöt saviastianpaloja, kiviesineen katkelmia. |
| metsakeskus.424010006 |
434 |
Andersby Kvarnbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
453828.84300000 |
6714901.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.424010006 |
Asuinpaikka sijaitsee soraharjulla Hommansbyn tasangon luoteislaidalla, Rutuminjoen eteläpuolella. Alueella on todettu ja tutkittu asuinpainanteen tapaisia syvennyksiä sekä lukuisia tulisijoja. Löydöt saviastianpaloja, kvartseja, kivilaji-iskoksia, hioimia, kiviesineitä, savi-idoleja, meripihkakoruja, luuta ym.
Paikalta on toimitettu uusia löytöjä vuonna 2010 ja 2012. Tämä löytökohta sijaitsee noin 100 metriä luoteeseen muinaisjäännösrekisteriin merkitystä asuinpaikan sijaintipisteestä. löydöt ovat peräisin uuden tien pinnasta ja tien reunasta, pääosin 30 metrin mutta myös 100 metrin matkalta vanhan tilustien ja uuden yksityistien risteyksestä etelään. Uusi tilustie on rakennettu mahdollisesti joskus 2000-luvulla Trollmossan-suon itä- ja etelälaitaan siirtämällä pintamaa syrjään. Tien risteyksen koordinaatit p=6715004, i=453764 ETRS-TM35FIN. |
| metsakeskus.424010007 |
434 |
Hommansby Kvarnbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
453908.80800000 |
6715091.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.424010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Hommansbyn tasangon lounaisreunassa, Rutumin joen pohjoisepuolella, jossa sorakuoppa. Löydöt saviastianpaloja, kvartsia, piitä ym. |
| metsakeskus.424010008 |
434 |
Sandkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
454858.42600000 |
6716300.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.424010008 |
Asuinpaikka sijaitsee metsäisellä hiekkamaalla Hommansbyn tasangon pohjoispäässä. Löydöt saviastianpaloja, kiviesineitä.
Pohjakallion raportin mukaan löytöjä on tullut traktoritallia rakennettaessa ja traktoritallin sekä maitotonkkatelineen (tien varressa) välimaastossa sekä muualla pihamaalla. Näiden tietojen perusteella asuinpaikalle on luotu aluerajaus pihapiiriin. Rajaus on kuitenkin ohjeellinen ja sitä tulisi tarkentaa tutkimuksin. |
| metsakeskus.424010008 |
434 |
Sandkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
454858.42600000 |
6716300.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.424010008 |
Asuinpaikka sijaitsee metsäisellä hiekkamaalla Hommansbyn tasangon pohjoispäässä. Löydöt saviastianpaloja, kiviesineitä.
Pohjakallion raportin mukaan löytöjä on tullut traktoritallia rakennettaessa ja traktoritallin sekä maitotonkkatelineen (tien varressa) välimaastossa sekä muualla pihamaalla. Näiden tietojen perusteella asuinpaikalle on luotu aluerajaus pihapiiriin. Rajaus on kuitenkin ohjeellinen ja sitä tulisi tarkentaa tutkimuksin. |
| metsakeskus.425010002 |
425 |
Linnamaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
439572.76700000 |
7169318.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010002 |
Ängeslevän- ja Tyrnävänjoen välisellä metsäaluella ja Tyrnävän (ent. Temmeksen) kunnanrajasta noin 900 m kaakkoon on Linnamaan kaakko-luode -suuntainen moreeniharjanne. Sen korkeimmalla kohdalla on kaakkoispäästään jo vuonna 1961 soranoton tuhoama jätinkirkko. Suorakaiteen muotoisen kivivallin säilyneen osan pituus on noin 26 m ja leveys 21-24 m. Sen alkuperäinen pituus on Appelgrenin arvion mukaan (1891) ollut noin 31 m ja Erä-Eskon kartan mukaan (1961) noin 36-37 m. Vallin leveys on 2-3 m ja korkeus 20-40 cm. Sen luoteispäässä on aukko, jollainen on ollut myös tuhotussa kaakkoispäässä. Vuonna 1997 havaittiin sorakuopan reunassa rakennelman sisälllä palanutta kiveä ja kaksi kvartsi-iskoksta. Alue oli tuolloin havaintoja vaikeuttavaa mäntymetsää. Jätinkirkon vallin koillispuolella on n. 8 m päässä pyöreähkö röykkiö ja sen koillispuolella kaakko-luode -suuntainen asumuspainanne, kooltaan noin 7x10 m, jonka reunoilla on heikot vallit. Siinä on havaittu kulttuurimaata sekä kvartsi-iskos. Arviolta 100 m jätinkirkon pohjoispuolella lähellä suon reunaa havaittiin 1997 inventoinnissa samantyyppinen asumuspainanne, jossa havaittiin likamaata. Jätinkirkosta n. 50-60 m luoteeseen on kiviröykkiö Pirttimaan tilalla. Sen halkaisija on n. 5 m ja korkeus n. 30-40 cm. Se on vanhastaan tunnettu nimellä sakasti ja sen kerrotaan olleen aiemmin nelikulmainen. Syksyllä 2011 Jari Okkonen havaitsi jätinkirkon valleista noin 100 metriä itään sijaitsevan talokuoppa 3:n. Asumuspainanteella on pituutta noin 20 metriä ja leveyttä noin kuusi metriä. Kohde näkyy Lidar-aineistossa.
Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.425010002 |
425 |
Linnamaa |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
439572.76700000 |
7169318.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010002 |
Ängeslevän- ja Tyrnävänjoen välisellä metsäaluella ja Tyrnävän (ent. Temmeksen) kunnanrajasta noin 900 m kaakkoon on Linnamaan kaakko-luode -suuntainen moreeniharjanne. Sen korkeimmalla kohdalla on kaakkoispäästään jo vuonna 1961 soranoton tuhoama jätinkirkko. Suorakaiteen muotoisen kivivallin säilyneen osan pituus on noin 26 m ja leveys 21-24 m. Sen alkuperäinen pituus on Appelgrenin arvion mukaan (1891) ollut noin 31 m ja Erä-Eskon kartan mukaan (1961) noin 36-37 m. Vallin leveys on 2-3 m ja korkeus 20-40 cm. Sen luoteispäässä on aukko, jollainen on ollut myös tuhotussa kaakkoispäässä. Vuonna 1997 havaittiin sorakuopan reunassa rakennelman sisälllä palanutta kiveä ja kaksi kvartsi-iskoksta. Alue oli tuolloin havaintoja vaikeuttavaa mäntymetsää. Jätinkirkon vallin koillispuolella on n. 8 m päässä pyöreähkö röykkiö ja sen koillispuolella kaakko-luode -suuntainen asumuspainanne, kooltaan noin 7x10 m, jonka reunoilla on heikot vallit. Siinä on havaittu kulttuurimaata sekä kvartsi-iskos. Arviolta 100 m jätinkirkon pohjoispuolella lähellä suon reunaa havaittiin 1997 inventoinnissa samantyyppinen asumuspainanne, jossa havaittiin likamaata. Jätinkirkosta n. 50-60 m luoteeseen on kiviröykkiö Pirttimaan tilalla. Sen halkaisija on n. 5 m ja korkeus n. 30-40 cm. Se on vanhastaan tunnettu nimellä sakasti ja sen kerrotaan olleen aiemmin nelikulmainen. Syksyllä 2011 Jari Okkonen havaitsi jätinkirkon valleista noin 100 metriä itään sijaitsevan talokuoppa 3:n. Asumuspainanteella on pituutta noin 20 metriä ja leveyttä noin kuusi metriä. Kohde näkyy Lidar-aineistossa.
Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.425010003 |
425 |
Mustosenkangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
415354.46100000 |
7181249.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010003 |
Niilonkankaan korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Paikalla on 15 x 27 m laajuinen suorakaiteen muotoinen jätinkirkko, jonka kaikilla sivuilla on porttimainen aukko. Tästä runsaat 30 m luoteeseen on kaksi matalaa, ehkä n. 20 cm korkeaa pyöreähköä kiveystä, joiden halkaisija on n. 3 m. Röykkiöistä toinen on osin jäänyt soran tarkastuskuopasta nostetun soran alle. |
| metsakeskus.425010003 |
425 |
Mustosenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
415354.46100000 |
7181249.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010003 |
Niilonkankaan korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Paikalla on 15 x 27 m laajuinen suorakaiteen muotoinen jätinkirkko, jonka kaikilla sivuilla on porttimainen aukko. Tästä runsaat 30 m luoteeseen on kaksi matalaa, ehkä n. 20 cm korkeaa pyöreähköä kiveystä, joiden halkaisija on n. 3 m. Röykkiöistä toinen on osin jäänyt soran tarkastuskuopasta nostetun soran alle. |
| metsakeskus.425010003 |
425 |
Mustosenkangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
415354.46100000 |
7181249.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010003 |
Niilonkankaan korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Paikalla on 15 x 27 m laajuinen suorakaiteen muotoinen jätinkirkko, jonka kaikilla sivuilla on porttimainen aukko. Tästä runsaat 30 m luoteeseen on kaksi matalaa, ehkä n. 20 cm korkeaa pyöreähköä kiveystä, joiden halkaisija on n. 3 m. Röykkiöistä toinen on osin jäänyt soran tarkastuskuopasta nostetun soran alle. |
| metsakeskus.425010003 |
425 |
Mustosenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
415354.46100000 |
7181249.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010003 |
Niilonkankaan korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Paikalla on 15 x 27 m laajuinen suorakaiteen muotoinen jätinkirkko, jonka kaikilla sivuilla on porttimainen aukko. Tästä runsaat 30 m luoteeseen on kaksi matalaa, ehkä n. 20 cm korkeaa pyöreähköä kiveystä, joiden halkaisija on n. 3 m. Röykkiöistä toinen on osin jäänyt soran tarkastuskuopasta nostetun soran alle. |
| metsakeskus.425010007 |
859 |
Heikinkangas E |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
435534.38200000 |
7171627.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010007 |
Temmeksen kirkosta n. 2,8 km itäkaakkoon. Heikinkankaan itä- ja länsiosien korkeimmilla kohdilla on yksittäiset kiviröykkiöt, joista itäinen on kohde Heikinkangas E. Tämän keskuskuopallisen röykkiön halkaisija on n. 5 m ja korkeus 50 cm. Alue on aiempaa Limingan enklaavia. Noin 230-550 m länteen sijaitsee Heikinkankaan nimellä kivikautinen asuinpaikka painanteineen sekä puolikkaana säilynyt röykkiö sorakuopan reunassa.
Inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kangassaareke suoalueen keskellä, korkeimmat kohteet ovat kivikkoisia, paikoitellen karkeaa soraa, paikoitellen huuhtoutunutta kivikkoa. Alarinteissä maaperä on enimmäkseen hiekkaa. Kuivaa mäntykangasta, nuorta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Saarekkeen itäpään korkeimmassa kohdassa on kehäröykkiö, läpimitta 5 m ja korkeus 0,5 m, keskellä olevan kuopan mitat ovat 2 x 1,4 m ja syvyys 0,4 m. Kivien koko on 10 - 30 cm. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä. |
| metsakeskus.425010008 |
859 |
Heikinkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
435194.52000000 |
7171607.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010008 |
Temmeksen kirkosta n. 2,8 km itäkaakkoon, Heikinkankaan länsiosan korkeimmalla kohdalla on sorakuopan kaakkoispäässä kiviröykkiö, joka on puolittain soranotossa tuhoutunut. Sen alkuperäinen halkaisija on ilmeisesti ollut n. 3-4 m ja korkeus on 30-40 cm. Röykkiönpuolikas oli vuoden 1997 inventoinnissa kutakuinkin samassa tilassa, kuin tarkastuksessa 1960. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee röykkiöstä etelään. Paikalta on metsäpohjan äestysurissa 1993 ja 1997 tavattu kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Myös kankaan painaumat voivat liittyä asuinpaikkaan. Näistä lähin on metsätien pohjoispuolelta röykkiöstä lounaaseen ja noin 4 x 10 m laajuinen. Kymmenkunta painannetta sijaitsee noin 150 m länteen röykkiöstä. Ainakin osa lienee kivikautisia asumuspainanteita, joista osasta on likamaata ja palaneita kiviä, muttei artefakteja. Vuoden 2008 tarkastuksen perusteella painanteita on ainakin 13 ja niiden alue ulottuu aiempaa lännemmäs, soiden välisen kannaksen länsipuolelle. Osa on kaksoispainanteita (painanne 4) tai rivejä (painanne 9) ja epävarmoja. Lisäksi havaittiin yksi pienempi kuoppa (ks. erilliskohteet).
Muinaisjäännösalue on kokonaisuudessaan noin 300 m idästä länteen, leveydeltään 50-150 m ja länsiosassa leveimmillään. Heikinkankaan kohde sijaitsee entisellä Limingan enklaavilla.
Inventoinnissa 2012 tarkastettiin vain valtion maalla sijaitsevan osan asuinpaikasta, jossa on viisi asumuspainannetta:
Painanne a: pitkä, melkein suorakulmainen, mitat 12 x 6 m, syvyys 0,4 m, valli.
Painanne b: pyöreä, läpimitta 4 m, syvyys 0,5 m.
Painanne c: soikea, mitat 10 x 5 m, syvyys 0,4 m
Painanne d, soikea, 9 x 5 m, syvyys 0,6 m, valli
Painanne e: kaksoispainanne, jolla on yhteinen valli, toisen painanteen sivulla on kulkuaukko. mitat 12 x 5,5 m, syvyys 0,5 m
Asuinpaikan itäosassa, kankaan korkeimmassa kohdassa sorakuopan reunassa on matala kiviröykkiö, joka on soranotossa osittain tuhoutunut, alkuperäinen halkaisija on ollut n. 4 m ja korkeus 0,4 m. Kivien koko on 10-40 cm. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä. |
| metsakeskus.425010008 |
859 |
Heikinkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
435194.52000000 |
7171607.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010008 |
Temmeksen kirkosta n. 2,8 km itäkaakkoon, Heikinkankaan länsiosan korkeimmalla kohdalla on sorakuopan kaakkoispäässä kiviröykkiö, joka on puolittain soranotossa tuhoutunut. Sen alkuperäinen halkaisija on ilmeisesti ollut n. 3-4 m ja korkeus on 30-40 cm. Röykkiönpuolikas oli vuoden 1997 inventoinnissa kutakuinkin samassa tilassa, kuin tarkastuksessa 1960. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee röykkiöstä etelään. Paikalta on metsäpohjan äestysurissa 1993 ja 1997 tavattu kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Myös kankaan painaumat voivat liittyä asuinpaikkaan. Näistä lähin on metsätien pohjoispuolelta röykkiöstä lounaaseen ja noin 4 x 10 m laajuinen. Kymmenkunta painannetta sijaitsee noin 150 m länteen röykkiöstä. Ainakin osa lienee kivikautisia asumuspainanteita, joista osasta on likamaata ja palaneita kiviä, muttei artefakteja. Vuoden 2008 tarkastuksen perusteella painanteita on ainakin 13 ja niiden alue ulottuu aiempaa lännemmäs, soiden välisen kannaksen länsipuolelle. Osa on kaksoispainanteita (painanne 4) tai rivejä (painanne 9) ja epävarmoja. Lisäksi havaittiin yksi pienempi kuoppa (ks. erilliskohteet).
Muinaisjäännösalue on kokonaisuudessaan noin 300 m idästä länteen, leveydeltään 50-150 m ja länsiosassa leveimmillään. Heikinkankaan kohde sijaitsee entisellä Limingan enklaavilla.
Inventoinnissa 2012 tarkastettiin vain valtion maalla sijaitsevan osan asuinpaikasta, jossa on viisi asumuspainannetta:
Painanne a: pitkä, melkein suorakulmainen, mitat 12 x 6 m, syvyys 0,4 m, valli.
Painanne b: pyöreä, läpimitta 4 m, syvyys 0,5 m.
Painanne c: soikea, mitat 10 x 5 m, syvyys 0,4 m
Painanne d, soikea, 9 x 5 m, syvyys 0,6 m, valli
Painanne e: kaksoispainanne, jolla on yhteinen valli, toisen painanteen sivulla on kulkuaukko. mitat 12 x 5,5 m, syvyys 0,5 m
Asuinpaikan itäosassa, kankaan korkeimmassa kohdassa sorakuopan reunassa on matala kiviröykkiö, joka on soranotossa osittain tuhoutunut, alkuperäinen halkaisija on ollut n. 4 m ja korkeus 0,4 m. Kivien koko on 10-40 cm. Rakenne on aluskasvillisuuden peittämä. |
| metsakeskus.425010011 |
425 |
Linnamaa 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
440129.00000000 |
7168716.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010011 |
Kohde sijaitsee Linnamaan jätinkirkosta n. 700 m kaakkoon. Paikalla on kaksi rajakiveä n. 60 m etäisyydellä toisistaan. Kivet on merkitty risti- ja kruunu-hakkauksin. Peruskartalle (1980) merkityt rajakivet sijaitsevat aivan nykyisen metsäautotien vieressä. |
| metsakeskus.425010012 |
859 |
Käyräkangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
443950.98400000 |
7176585.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010012 |
Merkittävä muinaisjäännöskokonaisuus noin 9,5 km kaakkoon Tyrnävän kirkosta. Se on runsaat 800 m Ängeslevänjoen länsipuolella Käyräkankaan luoteisosassa. Alueella on kaksi jätinkirkkoa, kuusi röykkiötä, kivikautinen asuinpaikka sekä lukuisia asumuspainanteita. Röykkiöistä neljä sijaitsee kankaan korkeimmalla kohdalla, jätinkirkot ovat näiden pohjoispuolella. Etelämpänä, noin 100–400 m röykkiöistä kaakkoon, on havaittu kvartsi-iskoksia ja palaneiden kivien keskittymiä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. Kankaan länsiluoteisella laidalla jätinkirkkojen ja röykkiöiden länsi- ja luoteispuolella olevat painaumat voivat liittyä asuinpaikkaan, mutta niistä ei ole tavattu löytöjä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueella havaittiin isokokoisia ja näyttäviä asumuspainanteita varsinkin jätinkirkkojen pohjoispuolella, ja yksittäinen painanne myös röykkiöiden ja metsätien välisellä alueella (lähellä tietä). Pohjoisosan asumuspainanteiden alueen metsäharvennus on tehty mallikelpoisesti ja kohdetta vahingoittamatta. |
| metsakeskus.425010012 |
859 |
Käyräkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
443950.98400000 |
7176585.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010012 |
Merkittävä muinaisjäännöskokonaisuus noin 9,5 km kaakkoon Tyrnävän kirkosta. Se on runsaat 800 m Ängeslevänjoen länsipuolella Käyräkankaan luoteisosassa. Alueella on kaksi jätinkirkkoa, kuusi röykkiötä, kivikautinen asuinpaikka sekä lukuisia asumuspainanteita. Röykkiöistä neljä sijaitsee kankaan korkeimmalla kohdalla, jätinkirkot ovat näiden pohjoispuolella. Etelämpänä, noin 100–400 m röykkiöistä kaakkoon, on havaittu kvartsi-iskoksia ja palaneiden kivien keskittymiä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. Kankaan länsiluoteisella laidalla jätinkirkkojen ja röykkiöiden länsi- ja luoteispuolella olevat painaumat voivat liittyä asuinpaikkaan, mutta niistä ei ole tavattu löytöjä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueella havaittiin isokokoisia ja näyttäviä asumuspainanteita varsinkin jätinkirkkojen pohjoispuolella, ja yksittäinen painanne myös röykkiöiden ja metsätien välisellä alueella (lähellä tietä). Pohjoisosan asumuspainanteiden alueen metsäharvennus on tehty mallikelpoisesti ja kohdetta vahingoittamatta. |
| metsakeskus.425010012 |
859 |
Käyräkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
443950.98400000 |
7176585.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010012 |
Merkittävä muinaisjäännöskokonaisuus noin 9,5 km kaakkoon Tyrnävän kirkosta. Se on runsaat 800 m Ängeslevänjoen länsipuolella Käyräkankaan luoteisosassa. Alueella on kaksi jätinkirkkoa, kuusi röykkiötä, kivikautinen asuinpaikka sekä lukuisia asumuspainanteita. Röykkiöistä neljä sijaitsee kankaan korkeimmalla kohdalla, jätinkirkot ovat näiden pohjoispuolella. Etelämpänä, noin 100–400 m röykkiöistä kaakkoon, on havaittu kvartsi-iskoksia ja palaneiden kivien keskittymiä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. Kankaan länsiluoteisella laidalla jätinkirkkojen ja röykkiöiden länsi- ja luoteispuolella olevat painaumat voivat liittyä asuinpaikkaan, mutta niistä ei ole tavattu löytöjä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueella havaittiin isokokoisia ja näyttäviä asumuspainanteita varsinkin jätinkirkkojen pohjoispuolella, ja yksittäinen painanne myös röykkiöiden ja metsätien välisellä alueella (lähellä tietä). Pohjoisosan asumuspainanteiden alueen metsäharvennus on tehty mallikelpoisesti ja kohdetta vahingoittamatta. |
| metsakeskus.425010012 |
859 |
Käyräkangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
443950.98400000 |
7176585.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010012 |
Merkittävä muinaisjäännöskokonaisuus noin 9,5 km kaakkoon Tyrnävän kirkosta. Se on runsaat 800 m Ängeslevänjoen länsipuolella Käyräkankaan luoteisosassa. Alueella on kaksi jätinkirkkoa, kuusi röykkiötä, kivikautinen asuinpaikka sekä lukuisia asumuspainanteita. Röykkiöistä neljä sijaitsee kankaan korkeimmalla kohdalla, jätinkirkot ovat näiden pohjoispuolella. Etelämpänä, noin 100–400 m röykkiöistä kaakkoon, on havaittu kvartsi-iskoksia ja palaneiden kivien keskittymiä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. Kankaan länsiluoteisella laidalla jätinkirkkojen ja röykkiöiden länsi- ja luoteispuolella olevat painaumat voivat liittyä asuinpaikkaan, mutta niistä ei ole tavattu löytöjä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueella havaittiin isokokoisia ja näyttäviä asumuspainanteita varsinkin jätinkirkkojen pohjoispuolella, ja yksittäinen painanne myös röykkiöiden ja metsätien välisellä alueella (lähellä tietä). Pohjoisosan asumuspainanteiden alueen metsäharvennus on tehty mallikelpoisesti ja kohdetta vahingoittamatta. |
| metsakeskus.425010012 |
859 |
Käyräkangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
443950.98400000 |
7176585.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010012 |
Merkittävä muinaisjäännöskokonaisuus noin 9,5 km kaakkoon Tyrnävän kirkosta. Se on runsaat 800 m Ängeslevänjoen länsipuolella Käyräkankaan luoteisosassa. Alueella on kaksi jätinkirkkoa, kuusi röykkiötä, kivikautinen asuinpaikka sekä lukuisia asumuspainanteita. Röykkiöistä neljä sijaitsee kankaan korkeimmalla kohdalla, jätinkirkot ovat näiden pohjoispuolella. Etelämpänä, noin 100–400 m röykkiöistä kaakkoon, on havaittu kvartsi-iskoksia ja palaneiden kivien keskittymiä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. Kankaan länsiluoteisella laidalla jätinkirkkojen ja röykkiöiden länsi- ja luoteispuolella olevat painaumat voivat liittyä asuinpaikkaan, mutta niistä ei ole tavattu löytöjä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueella havaittiin isokokoisia ja näyttäviä asumuspainanteita varsinkin jätinkirkkojen pohjoispuolella, ja yksittäinen painanne myös röykkiöiden ja metsätien välisellä alueella (lähellä tietä). Pohjoisosan asumuspainanteiden alueen metsäharvennus on tehty mallikelpoisesti ja kohdetta vahingoittamatta. |
| metsakeskus.425010012 |
859 |
Käyräkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
443950.98400000 |
7176585.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010012 |
Merkittävä muinaisjäännöskokonaisuus noin 9,5 km kaakkoon Tyrnävän kirkosta. Se on runsaat 800 m Ängeslevänjoen länsipuolella Käyräkankaan luoteisosassa. Alueella on kaksi jätinkirkkoa, kuusi röykkiötä, kivikautinen asuinpaikka sekä lukuisia asumuspainanteita. Röykkiöistä neljä sijaitsee kankaan korkeimmalla kohdalla, jätinkirkot ovat näiden pohjoispuolella. Etelämpänä, noin 100–400 m röykkiöistä kaakkoon, on havaittu kvartsi-iskoksia ja palaneiden kivien keskittymiä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. Kankaan länsiluoteisella laidalla jätinkirkkojen ja röykkiöiden länsi- ja luoteispuolella olevat painaumat voivat liittyä asuinpaikkaan, mutta niistä ei ole tavattu löytöjä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueella havaittiin isokokoisia ja näyttäviä asumuspainanteita varsinkin jätinkirkkojen pohjoispuolella, ja yksittäinen painanne myös röykkiöiden ja metsätien välisellä alueella (lähellä tietä). Pohjoisosan asumuspainanteiden alueen metsäharvennus on tehty mallikelpoisesti ja kohdetta vahingoittamatta. |
| metsakeskus.425010012 |
859 |
Käyräkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
443950.98400000 |
7176585.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010012 |
Merkittävä muinaisjäännöskokonaisuus noin 9,5 km kaakkoon Tyrnävän kirkosta. Se on runsaat 800 m Ängeslevänjoen länsipuolella Käyräkankaan luoteisosassa. Alueella on kaksi jätinkirkkoa, kuusi röykkiötä, kivikautinen asuinpaikka sekä lukuisia asumuspainanteita. Röykkiöistä neljä sijaitsee kankaan korkeimmalla kohdalla, jätinkirkot ovat näiden pohjoispuolella. Etelämpänä, noin 100–400 m röykkiöistä kaakkoon, on havaittu kvartsi-iskoksia ja palaneiden kivien keskittymiä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. Kankaan länsiluoteisella laidalla jätinkirkkojen ja röykkiöiden länsi- ja luoteispuolella olevat painaumat voivat liittyä asuinpaikkaan, mutta niistä ei ole tavattu löytöjä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueella havaittiin isokokoisia ja näyttäviä asumuspainanteita varsinkin jätinkirkkojen pohjoispuolella, ja yksittäinen painanne myös röykkiöiden ja metsätien välisellä alueella (lähellä tietä). Pohjoisosan asumuspainanteiden alueen metsäharvennus on tehty mallikelpoisesti ja kohdetta vahingoittamatta. |
| metsakeskus.425010012 |
859 |
Käyräkangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11019 |
27012 |
443950.98400000 |
7176585.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010012 |
Merkittävä muinaisjäännöskokonaisuus noin 9,5 km kaakkoon Tyrnävän kirkosta. Se on runsaat 800 m Ängeslevänjoen länsipuolella Käyräkankaan luoteisosassa. Alueella on kaksi jätinkirkkoa, kuusi röykkiötä, kivikautinen asuinpaikka sekä lukuisia asumuspainanteita. Röykkiöistä neljä sijaitsee kankaan korkeimmalla kohdalla, jätinkirkot ovat näiden pohjoispuolella. Etelämpänä, noin 100–400 m röykkiöistä kaakkoon, on havaittu kvartsi-iskoksia ja palaneiden kivien keskittymiä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta. Kankaan länsiluoteisella laidalla jätinkirkkojen ja röykkiöiden länsi- ja luoteispuolella olevat painaumat voivat liittyä asuinpaikkaan, mutta niistä ei ole tavattu löytöjä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueella havaittiin isokokoisia ja näyttäviä asumuspainanteita varsinkin jätinkirkkojen pohjoispuolella, ja yksittäinen painanne myös röykkiöiden ja metsätien välisellä alueella (lähellä tietä). Pohjoisosan asumuspainanteiden alueen metsäharvennus on tehty mallikelpoisesti ja kohdetta vahingoittamatta. |
| metsakeskus.425010013 |
859 |
Linnakangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
442657.00000000 |
7177000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010013 |
Tyrnävän kirkosta n. 8,5 km kaakkoon Ängeslevänjoen länsipuolella. Paikalla olevan harjanteen kaakkoispäässä on alaltaan n. 14 x 23 metrinen, lähinnä suorakaiteen muotoinen jätinkirkko, jonka valleissa on porttimaiset katkokset muissa paitsi lounaisvallissa. Valleissa porttien kohdalla on myös röykkiömäisiä laajentumia, joiden keskellä on kuoppa (halkaisija 2,5–4 m). Jätinkirkon vierestä kaakkoispuolelta on havaittu matala kehäröykkiö.
Kaivaustutkimuksissa alueelta on löydetty kivikautista asuinpaikkamateriaalia, liusketta ja kvartseja. |
| metsakeskus.425010014 |
859 |
Kotakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
443441.18500000 |
7176965.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010014 |
Jätinkirkkomainen kivikehä, joka on raivattu suurista lohkareista. Lohkareet muodostavat paikoin selkeän vallin (paikoin kaksinkertaisen), mutta paikoin vallin tilalla on vain muutamia lohkareita. Sisäosa on selkeästi raivattu. Raivatun alueen koko on noin 10 x 22–25 m.
Aiemmissa raporteissa harkanteen eteläpään kuoppa (halkaisija 4 m, syvyys 60 cm) on katsottu sijaitsevan jätinkirkon sisällä. Kyseinen pyöreä painanne on kuitenkin selkeästi raivatun alueen eteläpuolella. Painauman ympärillä on selkeä matala valli, joten tyypiltään se muistuttaa rakkakuoppaa tai matalaa kehäröykkiötä.
Jätinkirkon länsipuolella on kaksi asumuspainannetta alemmalla korkeustasolla. Pohjoisempi (Asumuspainanne 1) on sisäosaltaan 3 x 4 meriä (syvyys 60 cm), eteläisempi 3 x 10 m (syvyys 60–80 cm). Molemmissa on ympärysvalli, ja painanteiden välillä on todennäköinen yhdyskäytävä.
Kankaan luoteiskulmalta, noin 150 m jätinkirkosta luotseeseen, on löydetty kvartsi ja- kvartsiitti- iskoksia ja palanutta kiveä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta (muinaisjäännöskohde 425 01 0023 Kotakangas pohjoinen).
Huom! Europaeus (1914) käyttää Tyrnävä Kotakangas nimeä viereisestä Käyräkankaan kohteesta. |
| metsakeskus.425010014 |
859 |
Kotakangas |
10002 |
12004 |
13048 |
11004 |
27000 |
443441.18500000 |
7176965.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010014 |
Jätinkirkkomainen kivikehä, joka on raivattu suurista lohkareista. Lohkareet muodostavat paikoin selkeän vallin (paikoin kaksinkertaisen), mutta paikoin vallin tilalla on vain muutamia lohkareita. Sisäosa on selkeästi raivattu. Raivatun alueen koko on noin 10 x 22–25 m.
Aiemmissa raporteissa harkanteen eteläpään kuoppa (halkaisija 4 m, syvyys 60 cm) on katsottu sijaitsevan jätinkirkon sisällä. Kyseinen pyöreä painanne on kuitenkin selkeästi raivatun alueen eteläpuolella. Painauman ympärillä on selkeä matala valli, joten tyypiltään se muistuttaa rakkakuoppaa tai matalaa kehäröykkiötä.
Jätinkirkon länsipuolella on kaksi asumuspainannetta alemmalla korkeustasolla. Pohjoisempi (Asumuspainanne 1) on sisäosaltaan 3 x 4 meriä (syvyys 60 cm), eteläisempi 3 x 10 m (syvyys 60–80 cm). Molemmissa on ympärysvalli, ja painanteiden välillä on todennäköinen yhdyskäytävä.
Kankaan luoteiskulmalta, noin 150 m jätinkirkosta luotseeseen, on löydetty kvartsi ja- kvartsiitti- iskoksia ja palanutta kiveä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta (muinaisjäännöskohde 425 01 0023 Kotakangas pohjoinen).
Huom! Europaeus (1914) käyttää Tyrnävä Kotakangas nimeä viereisestä Käyräkankaan kohteesta. |
| metsakeskus.425010014 |
859 |
Kotakangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
443441.18500000 |
7176965.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010014 |
Jätinkirkkomainen kivikehä, joka on raivattu suurista lohkareista. Lohkareet muodostavat paikoin selkeän vallin (paikoin kaksinkertaisen), mutta paikoin vallin tilalla on vain muutamia lohkareita. Sisäosa on selkeästi raivattu. Raivatun alueen koko on noin 10 x 22–25 m.
Aiemmissa raporteissa harkanteen eteläpään kuoppa (halkaisija 4 m, syvyys 60 cm) on katsottu sijaitsevan jätinkirkon sisällä. Kyseinen pyöreä painanne on kuitenkin selkeästi raivatun alueen eteläpuolella. Painauman ympärillä on selkeä matala valli, joten tyypiltään se muistuttaa rakkakuoppaa tai matalaa kehäröykkiötä.
Jätinkirkon länsipuolella on kaksi asumuspainannetta alemmalla korkeustasolla. Pohjoisempi (Asumuspainanne 1) on sisäosaltaan 3 x 4 meriä (syvyys 60 cm), eteläisempi 3 x 10 m (syvyys 60–80 cm). Molemmissa on ympärysvalli, ja painanteiden välillä on todennäköinen yhdyskäytävä.
Kankaan luoteiskulmalta, noin 150 m jätinkirkosta luotseeseen, on löydetty kvartsi ja- kvartsiitti- iskoksia ja palanutta kiveä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta (muinaisjäännöskohde 425 01 0023 Kotakangas pohjoinen).
Huom! Europaeus (1914) käyttää Tyrnävä Kotakangas nimeä viereisestä Käyräkankaan kohteesta. |
| metsakeskus.425010014 |
859 |
Kotakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
443441.18500000 |
7176965.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010014 |
Jätinkirkkomainen kivikehä, joka on raivattu suurista lohkareista. Lohkareet muodostavat paikoin selkeän vallin (paikoin kaksinkertaisen), mutta paikoin vallin tilalla on vain muutamia lohkareita. Sisäosa on selkeästi raivattu. Raivatun alueen koko on noin 10 x 22–25 m.
Aiemmissa raporteissa harkanteen eteläpään kuoppa (halkaisija 4 m, syvyys 60 cm) on katsottu sijaitsevan jätinkirkon sisällä. Kyseinen pyöreä painanne on kuitenkin selkeästi raivatun alueen eteläpuolella. Painauman ympärillä on selkeä matala valli, joten tyypiltään se muistuttaa rakkakuoppaa tai matalaa kehäröykkiötä.
Jätinkirkon länsipuolella on kaksi asumuspainannetta alemmalla korkeustasolla. Pohjoisempi (Asumuspainanne 1) on sisäosaltaan 3 x 4 meriä (syvyys 60 cm), eteläisempi 3 x 10 m (syvyys 60–80 cm). Molemmissa on ympärysvalli, ja painanteiden välillä on todennäköinen yhdyskäytävä.
Kankaan luoteiskulmalta, noin 150 m jätinkirkosta luotseeseen, on löydetty kvartsi ja- kvartsiitti- iskoksia ja palanutta kiveä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta (muinaisjäännöskohde 425 01 0023 Kotakangas pohjoinen).
Huom! Europaeus (1914) käyttää Tyrnävä Kotakangas nimeä viereisestä Käyräkankaan kohteesta. |
| metsakeskus.425010014 |
859 |
Kotakangas |
10002 |
12004 |
13048 |
11019 |
27012 |
443441.18500000 |
7176965.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010014 |
Jätinkirkkomainen kivikehä, joka on raivattu suurista lohkareista. Lohkareet muodostavat paikoin selkeän vallin (paikoin kaksinkertaisen), mutta paikoin vallin tilalla on vain muutamia lohkareita. Sisäosa on selkeästi raivattu. Raivatun alueen koko on noin 10 x 22–25 m.
Aiemmissa raporteissa harkanteen eteläpään kuoppa (halkaisija 4 m, syvyys 60 cm) on katsottu sijaitsevan jätinkirkon sisällä. Kyseinen pyöreä painanne on kuitenkin selkeästi raivatun alueen eteläpuolella. Painauman ympärillä on selkeä matala valli, joten tyypiltään se muistuttaa rakkakuoppaa tai matalaa kehäröykkiötä.
Jätinkirkon länsipuolella on kaksi asumuspainannetta alemmalla korkeustasolla. Pohjoisempi (Asumuspainanne 1) on sisäosaltaan 3 x 4 meriä (syvyys 60 cm), eteläisempi 3 x 10 m (syvyys 60–80 cm). Molemmissa on ympärysvalli, ja painanteiden välillä on todennäköinen yhdyskäytävä.
Kankaan luoteiskulmalta, noin 150 m jätinkirkosta luotseeseen, on löydetty kvartsi ja- kvartsiitti- iskoksia ja palanutta kiveä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta (muinaisjäännöskohde 425 01 0023 Kotakangas pohjoinen).
Huom! Europaeus (1914) käyttää Tyrnävä Kotakangas nimeä viereisestä Käyräkankaan kohteesta. |
| metsakeskus.425010014 |
859 |
Kotakangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
443441.18500000 |
7176965.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010014 |
Jätinkirkkomainen kivikehä, joka on raivattu suurista lohkareista. Lohkareet muodostavat paikoin selkeän vallin (paikoin kaksinkertaisen), mutta paikoin vallin tilalla on vain muutamia lohkareita. Sisäosa on selkeästi raivattu. Raivatun alueen koko on noin 10 x 22–25 m.
Aiemmissa raporteissa harkanteen eteläpään kuoppa (halkaisija 4 m, syvyys 60 cm) on katsottu sijaitsevan jätinkirkon sisällä. Kyseinen pyöreä painanne on kuitenkin selkeästi raivatun alueen eteläpuolella. Painauman ympärillä on selkeä matala valli, joten tyypiltään se muistuttaa rakkakuoppaa tai matalaa kehäröykkiötä.
Jätinkirkon länsipuolella on kaksi asumuspainannetta alemmalla korkeustasolla. Pohjoisempi (Asumuspainanne 1) on sisäosaltaan 3 x 4 meriä (syvyys 60 cm), eteläisempi 3 x 10 m (syvyys 60–80 cm). Molemmissa on ympärysvalli, ja painanteiden välillä on todennäköinen yhdyskäytävä.
Kankaan luoteiskulmalta, noin 150 m jätinkirkosta luotseeseen, on löydetty kvartsi ja- kvartsiitti- iskoksia ja palanutta kiveä merkkinä kivikautisesta asuinpaikasta (muinaisjäännöskohde 425 01 0023 Kotakangas pohjoinen).
Huom! Europaeus (1914) käyttää Tyrnävä Kotakangas nimeä viereisestä Käyräkankaan kohteesta. |
| metsakeskus.425010015 |
425 |
Tuhkasenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
421292.08700000 |
7178786.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010015 |
Rosinjärvestä n. 1,4 km länteen sijaitsevan Tuhkasenkankaan eteläreunalla on kaksi kiviröykkiötä. Toinen on koottu maakiviä hyväksi käyttäen ja sen koko on n. 3,5-4 x 2,5. Toinen on pyöreähkö ja halkaisijaltaan n. 3-3,5 m. Korkeutta niillä on n. 30-40 cm. Röykkiöt sijaitsevat 4 metrin etäisyydellä toisistaan pohjois-eteläsuunnassa. Näiden alapuolella on vielä kolmas mahdollinen kiveys.
2022: Kohde oli ennallaan. Alueella kasvaa nuorta melko tiheää männikköä, maaperä on kivikkoista. Eteläpuolella Heinijärven ympäristössä on sijainnut niittyjä, jotka ovat tätä nykyä metsittyneet. Kohteen jäänteet eivät liene historiallisen ajan viljely- tai muita röykkiöitä, sillä vanhat kartat eivät viittaa siihen. Röykkiöt eivät myöskään sijaitse esim. vanhalla tai nykyisellä rajalinjalla. |
| metsakeskus.425010016 |
859 |
Tuomela (Jäärälä) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439292.88700000 |
7164930.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010016 |
Temmesjoen ja Keskiläntien välisellä pellolla joen etelärannalla Tuomelan taloa vastapäätä. Alue on matalaa ja tasaista hiekkamultaista jokivarren peltoa. Paikalta on kaksi kivitalttaa, jotka molemman on löydetty Tuomelan pellosta joen eteläpuolelta. Paikalta ei ole löydetty muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.425010018 |
425 |
Marjokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
441591.96000000 |
7166799.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010018 |
Kiviröykkiö Temmeksen kirkosta noin 8 km kaakkoon ja Limingan Linnamaan jätinkirkolta noin 3 km kaakkoon Ritonevan pohjoispuolisella kankaalla. Kankaan korkeimman kohdan luoteisosan kivikossa on pyöreä ja noin 70 cm korkea keskuskuopallinen kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin 7 m. |
| metsakeskus.425010019 |
425 |
Kiviselkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
424938.62600000 |
7175711.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010019 |
Hyrynkankaan radiomastosta n. 1,5 km kaakkoon, Paavolantien itäpuolisella kankaalla. Kiviselkä on laeltaan kivikkoinen harjanne, jonka kaakkoispään korkeimmalla kohdalla on neljä röykkiötä. Niiden halkaisija on n. 4-5 m ja korkeus 20-50 cm. Kolmea röykkiötä on kaiveltu, näistä yhden keskellä on noin metrin syvyinen kuoppa.
Harjanteen eteläpuolella pääosin ajouran pohjoispuolella on toistakymmentä asumuspainannetta. Tästä alueesta noin 120 metriä länteen on yksittäinen mahdollinen painanne (erillisalue). |
| metsakeskus.425010021 |
859 |
Pitkäkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
435785.00000000 |
7174012.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010021 |
Temmeksen kirkosta n. 2,7 km koilliseen, soiden ympäröimällä kapealla Pitkäkankaalla on erotettu 8 selkeästi erottuvaa laakeaa painannetta tai kuoppaa. Sen lisäksi alueella on heikommin erottuvia painanteita. Kaikkiaan kuoppia voi olla parikymmentä. Niiden koko on n. 2,5 -3 m ja syvyys n. 40 cm. Kuopanteet sijaitsevat kankaan lakea kulkevan tien pohjoispuolella noin 600 m matkalla ja ne muodostavat selkeän kokonaisuuden. Mahdollisesti osa kuopista ei ole pyyntikuoppia. Metsätien rakentaminen on tuhonnut ainakin yhden kuopan ja äestysaukea katkaisee osan kuoppaketjua.
Suunnitellun metsätien parantamisen takia alue tarkastettiin 2010, jolloin paikannettiin kaikkiaan 11 pyyntikuoppaa noin 900 m matkalla. Ne ovat pääosin pienehköjä, halkaisijaltaan noin 2,5 metriä ja 40-50 cm syviä. Pyyntikuopista kolme läntisintä sijoittuu harjunlaen pohjoispuoleiseen tuoreeseen kangasmetsään. Muut sijaitsevat harjun laella kulkeneen vanhan metsätien molemmin puolin, pääosin kuitenkin pohjoispuolella. Kolme kuoppaa on metsätien osin tai pääosin peittämiä ja kaksi kuoppaa on aivan tien eteläreunan vaiheilla. Kaikki kuopat sijaitsevat nykyisen parannetun metsätien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.425010022 |
859 |
Vuovakoski N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
446597.92000000 |
7175294.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Ängäslevänjoen koillisrannalla, noin 1,3 km Honkakosken talosta kaakkoon. Joen mutkan pihjoispuoleisen kivikkoisen kankaan eteläpuoliselta hiekkaiselta tasanteelta, joen ja metsätien välistä, on löydetty kvartsia, tuuran kärkikatkelma ja asbestisekoitteista keramiikkaa.
Vuoden 2009 inventoinnissa havaittiin myös asumuspainanne, kooltaan 6x4 metriä ja muutamia kvartsi-iskoksoia vanhassa laikussa painanteen reunalla. Painanne sijaitsee loivasti jokilaaksoon laskevan törmän reunalla. Paikalla on tasanne joen uomalaakson ja sen pohjoispuolella olevan kivikkoisen mäen välillä. Asuinpaikka on rajattu maaston topografian mukaan. |
| metsakeskus.425010023 |
859 |
Kotakangas pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443351.22400000 |
7177015.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010023 |
Kivikautinen asuinpaikka noin 9 km Tyrnävän kirkosta kaakkoon, Ängeslevänjoen länsipuolella, Kotakankaan jätinkirkosta noin 150 m luoteeseen. Kankaan luoteiskulmalta on löydetty kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia sekä palanutta luuta. Katso myös kohde Kotakangas (425 01 0014). |
| metsakeskus.425010024 |
859 |
Paarmakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
444770.00000000 |
7176730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010024 |
Tyrnävän kirkolta n. 10 km kaakkoon, Ängeslevänjoen itärannalla. Paarmakankaan laella on kaksi epämääräistä kiveystä. Toinen on pyöreähkö, halkaisijaltaan n. 5-6 m ja toinen kaakko-luode- suuntainen n. 9 m pitkä ja 6 m leveä, sen toiseen päähän on kaivettu kuoppa. Tämän kaakkoispuolella on samankokoinen epämääräinen kivikko. Alue on aiemmin kuulunut Limingan kuntaan. |
| metsakeskus.425010025 |
859 |
Linnakangas S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442681.48700000 |
7176855.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010025 |
Tyrnävän kirkosta n. 8,5 km kaakkoon Ängeslevänjoen länsipuolella. Linnakankaan eteläpuoliselta äestetyltä hakkuuaukealta on tavattu pienialainen asuinpaikka. Kohteesta on löydetty pienoistaltta, jonka lisäksi paikalla havaittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Alue on aiemmin kuulunut Liminkaan. |
| metsakeskus.425010027 |
425 |
Myllyaro |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
441084.00000000 |
7167831.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010027 |
Limingan Linnamaan jätinkirkolta noin 2 km kaakkoon olevan kangassaarekkeen laella on ainakin kolme röykkiötä, joista kaksi on halkaisijaltaan noin 3-4,5 metriä. Muodoltaan molemmat ovat hieman soikeita, toisen keskellä on kraaterimainen keskuskuopanne. Kolmas röykkiöistä on halkaisijaltaan noin 1,5 m. Röykkiöiden korkeus vaihtelee 30-40 cm välillä.
Inventoinnissa 2012 havaittiin vain pieni röykkiö, läpimitta n. 1,3 m, ja sen vieressä mahdollisen röykkiön jäänteet. Äestysurien välit olivat 2 m, ja niiden välissä oli noin 1,5 m leveä kaistale ehjää maanpintaa. Merkkejä isommista röykkiöstä ei kuitenkaan havaittu.
Kohde sijaitsee Linnamaan jätinkirkosta 2,1 km kaakkoon. |
| metsakeskus.425010028 |
425 |
Kantoselkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
419684.72700000 |
7180133.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010028 |
Kohde sijaitsee Liminganjärvestä n. 3 km etelään Yliojan ja Hirvilammenojan välissä Kantoselän keskiosan eteläreunassa. Kaakko-luode suuntaisella harjanteella n. 100 m:n matkalla sijaitsee neljä röykkiötä. Röykkiöiden halkaisija on 3 - 6 m ja korkeutta niillä on 30 - 40 cm. Kantoselkä W, yksittäinen matala röykkiö, sijaitsee noin 400 m länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.425010029 |
425 |
Kantoselkä W |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
419343.86200000 |
7180329.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010029 |
Kohde, kiviröykkiö/latomus sijaitsee Liminganjärvestä n. 3 km etelään Yliojan ja Hirvilammenojan välisessä maastossa Kantoselän länsiosan kivikoisella mäntykankaalla. Röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeutta sillä on 20 - 30 cm. Röykkiö on sammalen ja jäkälän peitossa, hyvässä kunnossa ja keskuskuopaton. |
| metsakeskus.425010030 |
425 |
Pampinkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
422880.44800000 |
7178100.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010030 |
Pampinkankaan kiviröykkiöt sijaitsevat Rosinjärvestä 600 - 700 m etelään. Pampinkangas on kapea hiekkamoreeniharjanne, jonka laki on paikoin varsin kivinen. Harjanteen laella on kaakko - luode -suunnan mukaisessa rivissä ainakin kuusi, ilmeisesti jopa 11 röykkiötä sekä kaksi myöhemmästä asumisesta kertovaa kellaria. Röykkiöt ovat matalia, 1 - 2 kivikerroksesta koostuvia, joten pikemminkin niitä voisi kutsua latomuksiksi. Niiden halkaisijat vaihtelevat noin 2-5 metrin välillä ja ne ovat noin 20-40 cm korkeita. Osassa röykkiöitä on keskuskuoppa. |
| metsakeskus.425010031 |
425 |
Linnamaa N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
439542.77300000 |
7169868.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010031 |
Asuinpaikka on Limingan Linnamaan jätinkirkosta noin 550 m pohjoiseen soiden saartaman pienen kumpareen korkeimmalla kohdalla Tyrnävänsuon länsiosassa. Paikalla erottuu äestyksen vaurioittama asuinpainanne, kooltaan 12 x 4-5 m. Löytöjä on painanteen välittömästä läheisyydestä, kvartsia, palanutta luuta ja tulen rapauttamia kiviä. Uuden peruskartan mukaan laen länsireunaa leikkaa uusi metsäautotie, joka on saattanut vaurioittaa muinaisjäännöstä.
Vuoden 2009 inventoinnissa havaittiin kvartsi-iskoksia koko kumpareen alalla metsätien itäpuolella, ojassa noin 90 metrin matkalla. Mäen laen kohdalla, levikkeen ja tien itäpuolella on ilmeisesti Sarkkisen mainitsema asuinpainanne. Toinen painanne (Asumuspainanne 2) havaittiin noin 50 metriä etelään ensimmäisestä painanteesta. Sen koko on 9x5 metriä, se on matala ja soikiomainen tai nelisivuinen (p=7172808, i=3439687). Se sijaitsee aivan kumpareen eteläkärjessä, suon reunalla olevassa niemekkeessä.
Vuoden 2012 inventoinnissa alue oli jo melkein tiheän taimikon peitossa; ensimmäinen asumuspainanne harjanteen laella paikallistettiin, se näytti olevan hieman lyhyempi kuin inventoinnissa 1997 ilmoitettu (pituus 9 - 10 m), tieojasta havaittiin palaneita kiviä ja muutama kvartsi v. 2009 inventointiraportissa ilmoitetulta alueelta, toisen painanteen sijainti jäi epävarmaksi, havaintomahdollisuudet olivat puuston takia huonot.
Kohde sijaitsee Linnamaan jätinkirkosta n. 500 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.425010034 |
425 |
Röhmönsaari 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
445950.00000000 |
7164216.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010034 |
Maasto on itäkaakko-länsiluodesuuntainen soraharjanne, lakialueella huuhtoutunutta kivikkoa, joka on enimmäkseen kasvillisuuden peitossa, muinainen rakka-alue. Lounaisrinteellä on LiDAR- vinovalovarjosteessa useita rantatörmiä havaittavissa. Rehevähkö mäntykangas. Kehäröykkiön läpimitta on 3,5 m, kuopan läpimitta 1,8 m ja syvyys 0,3 m. Rakenne on kokonaan aluskasvillisuuden peitossa. Kohteet Röhmönsaari 2 ja 3 (Reiska 146269 ja 146272) sijaitsevat 230 m ja 330 m länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.425010035 |
859 |
Läättimaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
448439.18300000 |
7173776.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010035 |
Röykkiö sijaitsee Kilpasuon koillispuolella n. 100 m entisen Limingan enklaavin Tyrnävän vastaisesta rajasta. Alue kuuluu vuodesta 2005 Tyrnävään. Läättimaa on soiden ympäröimä kivikkoinen kangassaareke. Kankaan keskiosassa, laesta n. 100 m etelään tasanteen koillisreunalla on keskuskuopallinen röykkiö, kooltaan n. 3,5 x 4,5 m ja korkeudeltaan n. 70 cm. Röykkiön päissä on muita kiviä kookkaammat maakivet. |
| metsakeskus.425010035 |
859 |
Läättimaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
448439.18300000 |
7173776.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010035 |
Röykkiö sijaitsee Kilpasuon koillispuolella n. 100 m entisen Limingan enklaavin Tyrnävän vastaisesta rajasta. Alue kuuluu vuodesta 2005 Tyrnävään. Läättimaa on soiden ympäröimä kivikkoinen kangassaareke. Kankaan keskiosassa, laesta n. 100 m etelään tasanteen koillisreunalla on keskuskuopallinen röykkiö, kooltaan n. 3,5 x 4,5 m ja korkeudeltaan n. 70 cm. Röykkiön päissä on muita kiviä kookkaammat maakivet. |
| metsakeskus.425010036 |
859 |
Sarvikangas |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
448049.34000000 |
7174006.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010036 |
Kohde sijaitsee Ängäslevänjoen itäpuolella ja Kilpasuon koillispuolella, n. 300 - 800 m Tyrnävän rajasta. Sarvikankaalla mainitaan (Snellman 1887) olevan "luontaisen louheikon, jossa on muutamia epäselviä hauturoita". Inventoinnissa tarkastettiin vain Pienen Sarvikankaan pohjoisosa. Idästä Isolle Sarvikankaalle tultaessa havaittiin polun varressa n. 1 m halkaisjaltaan oleva kivikasa, jonka kivet vaikuttivat tulen rapauttamilta. Inventoinnissa 1997 ei mainittuja hauturoita tavattu.
Uudelle peruskartalla sekä Isolle että Pienellä Sarvikankaalla on röykkiöitä osoittavat muinaisjäännösmerkit. Isolla Sarvikankaalla on myös 2009 havaittu laaja kivikautinen asuinpaikka ja asumuspainanteita. |
| metsakeskus.425010037 |
859 |
Kilanperämaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
447649.49700000 |
7174846.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010037 |
Kohde sijaitsee Ängäslevänjoen itäpuolella, entisessä Limingan enklaavissa nykyään Tyrnävän alueella. Kilanperämaa on soiden ympäröimä kivikkoinen kangassaareka, jonka kaakkoiskärjessä suon reunassa hiekkamaassa erottuu kaksi asuinpainannetta, halkaisijaltaan n. 7 m ja syvyydeltään n. 40 cm. Painanteet ovat vierekkäin ja molemmissa on havaittu likmaata. Löytöinä paikalta on kvartsia. |
| metsakeskus.425010038 |
859 |
Pukansuo W |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
442901.40200000 |
7177295.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010038 |
Kohde, 2 (?) röykkiötä sijaitsee Linnakankaan jätinkirkosta vajaat 400 m koilliseen alueella, joka eaiemmin oli Limingan kuntaa, mutta joka nykyään kuuluu Tyrnävään. Kohde on Pukansuon länsireunalla olevan pienen moreenikankaan korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Paikalla on 5 - 6 m halkaisijaltaan oleva keskuskuopallinen kiveys, joka vaikuttaa jo aikoja sitten hajoitetulta röykkiöltä. Tästä n. 30 m länteen on n. 2,5 - 3 x 3,5 -4 m halkasijaltaan oleva ja n. 30 - 40 cm:n korkuinen matala röykkiö/latomus (alakohde), joka on koottu suhteellisen kookkaista kivistä. Se on hieman epämääräinen mutta selvästi rajautuva. Röykkiö on mahdollisesti Calamniuksen (1868) tarkoittama Pukanmaan röykkiö ja Europaeuksen kuvaama (1914) Pikkupukanmaan Pyöreänkirkon raunio. |
| metsakeskus.425010040 |
859 |
Kiviuuninkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441372.02700000 |
7173436.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010040 |
Tyrnävän- ja Ängeslevänjoen välisellä metsäalueella on Hakokylästä 1,5-2,5 km koilliseen loivasti kohoava laaja Kiviuuninkankaan alue, josta äestetyltä hakkuuaukealta on löydetty kaksi kivikirvestä (KM 28131:1-2). Tarkemmat löytötiedot puuttuvat eikä löytöpaikkaa, mahdollista asuinpaikkaa, paikallistettu voimalinjainventoinnissa vuonna 1993. Löytöpaikan arvioidut koordinaatit ovat 7176500/3441500. Alue, entisen Limingan kunnan enklaavi, kuuluu nykyään Tyrnävään. Kiviuuninkankaalle on 2000-luvulla rakennettu metsäautotietä.
Vuoden 2009 inventoinnissa paikallistettu asuinpaikka sijaitsee Tyrnävän Meijerikylästä 7,7 km koilliseen, Tyrnävänjoen itäpuolisella Kiviuuninkankaalla, noin 2,6 km joesta itään. Paikka on kankaalla kulkevan metsätien luode-kaakkosuuntaisen osan keskivaiheilla olevalla pienellä ja matalalla soisen korpimetsän ympäröimällä hiekkaisella kumpareella. Kumpareen länsilaidalla, tien eteläpuolisesta ojasta ja eteläpuolella olevista matalista kaivannoista on löytynyt kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan rajaus on arvio, maaston mukaan rajattu kumpareen ala. Edellämainitu löydöt kuuluvat todennäköisesti tähän asuinpaikaan, sillä lähialueilta ei havattu muita löytöalueita. |
| metsakeskus.425010041 |
425 |
Jauholaarinkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
421037.15700000 |
7187354.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010041 |
Kohde sijaitsee Rantakylän koulusta n. 1,2 km etelään Jauholaarinkankaan halki vedetystä sähkölinjasta n. 100 kaakkoon kumpuilevalla männikkökankaalla. Paikalla on vanha hiekkakuoppa. Sen ympärillä erottuu kymmenkunta pyöreää kuopannetta, halkaisijaltaan 1 - 3 m ja syvyyttä niillä on n. 50 cm. Kuoppia on myös keskeisimmästä alueesta pohjoiseen ja itäkaakkoon. Alueelta on myös asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Kohde ulottuu myös karttalehden 2444 07:n alueelle.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa vain itäpään osalta 25 metriä voimajohtolinjan molemmin puolin. Nykyisten voimajohtojen kohdalla sijaitsevat kuopat 15 ja 16, kuoppa 17 sijaitsee johtoaukean itäpuolella olevan männikön laidassa, kuopat ovat pari metriä leveitä ja puolisen metriä syviä. Kuoppa 18 sijaitsee vielä noin 30 metriä kuopasta 17 itään. Alueen maaperä on hiekkaa ja kohteen läpi menee pari metriä leveä tieura, joka on kulunut paljaaksi. Noin 50 metriä linjan itäpuolella on melko tuoreen näköinen hiekkakuoppa. Maaperässä näkyy melko paljon hiekkakiven kappaleita. |
| metsakeskus.425010043 |
425 |
Mustosenkangas luode |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
414085.97400000 |
7180919.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010043 |
Hirvinevan seisakkeesta n. 1.8 km luoteeseen olevalla mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Mustosenkangas (toisintonimi Niilonkangas) on runsaat 2 km pitkä kaakko-luode- suuntainen kapea kangasselänne Hirvinevan ja Mustosennevan välissä. Kohde sijaitsee kankaan luoteisosassa, kankaan poikki kulkevasta voimalinjasta n. 500 m luoteeseen. Kankaan etelälaidalla on yksi mahdollinen vallin ympäröimä asuinpainanne (painanne 1), jonka ala on n. 5 x 8 m ja syvyys n. 30 cm. Noin 1 km kaakkoon samalta kankaalta löytyi kuluneelta uralta mahdollinen kvartsi-iskos, joka voi osoittaa asuinpaikan sijaintia (ks. Liminka Mustosenkangas itä).
Vuonna 2010 asumuspainanne todettiin noin 40 m tieuran lounaispuolella, aiemmin ilmoitetusta koordinaattipisteestä noin 40 m etelään. |
| metsakeskus.425010044 |
425 |
Korkiakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
413343.27900000 |
7180213.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010044 |
Hirvinevan seisakkeesta n. 2 km länteen, kaakko-luode- suuntaisella kapealla mäntykankaalla Lumijoen rajasta 100-800 m kaakkoon ja Ruukin (sittemmin Siikajoen) rajasta n. 400-500 m koilliseen. Alue rajautuu Lumijoen kunnanrajan ja lounaasta koilliseen kulkevan sähkölinjan väliin n. 700 m matkalle. Alueella on ainakin 11 vallin ympäröimää asuinpainannetta, joiden ala on n. 2-6 x 4-8 m ja syvyys 30-50 cm. Lisäksi alueen rikkoutuneista maankohdista on tavattu kvartsiesineitä ja- iskoksia, liusketta ja keramiikan(?) muru. Paikalle johtaa metsäautotie koillisesta. Tien rakentaminen on tuhonnut osan kohteesta.
Asumuspainanteiden 2-10 sijaintikoordinaatit saatiin alakohteisiin lidarin ja inventointiraportin 1999 karttapiirroksen avulla. Asumuspainanteiden 1 ja 11 sijainnit tulee tarkastaa maastossa, mutta todennäköistä on, että asumuspainanne 1 on tuhoutunut maankäytössä. Lidarin perusteella asumuspainanteen 9 itäpuolella on mahdollisesti 2-3 ennestään tuntematonta asumuspainannetta. |
| metsakeskus.425010045 |
425 |
Nähinmaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
424787.68400000 |
7176319.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010045 |
Hyrynkankaan radiomastosta n. 1,2 km itään, itä-kaakko - länsi-luode- suuntaisen laeltaan kivikkoisen moreeniharjanteen etelärinteellä ja korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Kankaan eteläreunalla on ilmeisesti yhdeksän asuinpainannetta, 2-3 kuoppaa ja 1-2 tervahautaa (alakohteet). Vallillisten painanteiden ulkomitat ovat n. 5 x 8 - 17 m ja syvyys n. 50-100 cm. Yksi painanteista on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 7 m. Lisäksi kankaan laidalla lähellä myöhempää tervahautaa on kaksi maakuoppaa. Keskimmäisen painanteen pohjoispuolella kankaan laen kaakkoispäässä on kahden maakiven väliin koottu röykkiö, jonka halkaisija on n. 4 m ja korkeus n. 30 cm (erillisalue). |
| metsakeskus.425010045 |
425 |
Nähinmaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27012 |
424787.68400000 |
7176319.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010045 |
Hyrynkankaan radiomastosta n. 1,2 km itään, itä-kaakko - länsi-luode- suuntaisen laeltaan kivikkoisen moreeniharjanteen etelärinteellä ja korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Kankaan eteläreunalla on ilmeisesti yhdeksän asuinpainannetta, 2-3 kuoppaa ja 1-2 tervahautaa (alakohteet). Vallillisten painanteiden ulkomitat ovat n. 5 x 8 - 17 m ja syvyys n. 50-100 cm. Yksi painanteista on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 7 m. Lisäksi kankaan laidalla lähellä myöhempää tervahautaa on kaksi maakuoppaa. Keskimmäisen painanteen pohjoispuolella kankaan laen kaakkoispäässä on kahden maakiven väliin koottu röykkiö, jonka halkaisija on n. 4 m ja korkeus n. 30 cm (erillisalue). |
| metsakeskus.425010045 |
425 |
Nähinmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
424787.68400000 |
7176319.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010045 |
Hyrynkankaan radiomastosta n. 1,2 km itään, itä-kaakko - länsi-luode- suuntaisen laeltaan kivikkoisen moreeniharjanteen etelärinteellä ja korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Kankaan eteläreunalla on ilmeisesti yhdeksän asuinpainannetta, 2-3 kuoppaa ja 1-2 tervahautaa (alakohteet). Vallillisten painanteiden ulkomitat ovat n. 5 x 8 - 17 m ja syvyys n. 50-100 cm. Yksi painanteista on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 7 m. Lisäksi kankaan laidalla lähellä myöhempää tervahautaa on kaksi maakuoppaa. Keskimmäisen painanteen pohjoispuolella kankaan laen kaakkoispäässä on kahden maakiven väliin koottu röykkiö, jonka halkaisija on n. 4 m ja korkeus n. 30 cm (erillisalue). |
| metsakeskus.425010045 |
425 |
Nähinmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
424787.68400000 |
7176319.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010045 |
Hyrynkankaan radiomastosta n. 1,2 km itään, itä-kaakko - länsi-luode- suuntaisen laeltaan kivikkoisen moreeniharjanteen etelärinteellä ja korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Kankaan eteläreunalla on ilmeisesti yhdeksän asuinpainannetta, 2-3 kuoppaa ja 1-2 tervahautaa (alakohteet). Vallillisten painanteiden ulkomitat ovat n. 5 x 8 - 17 m ja syvyys n. 50-100 cm. Yksi painanteista on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 7 m. Lisäksi kankaan laidalla lähellä myöhempää tervahautaa on kaksi maakuoppaa. Keskimmäisen painanteen pohjoispuolella kankaan laen kaakkoispäässä on kahden maakiven väliin koottu röykkiö, jonka halkaisija on n. 4 m ja korkeus n. 30 cm (erillisalue). |
| metsakeskus.425010045 |
425 |
Nähinmaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
424787.68400000 |
7176319.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010045 |
Hyrynkankaan radiomastosta n. 1,2 km itään, itä-kaakko - länsi-luode- suuntaisen laeltaan kivikkoisen moreeniharjanteen etelärinteellä ja korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Kankaan eteläreunalla on ilmeisesti yhdeksän asuinpainannetta, 2-3 kuoppaa ja 1-2 tervahautaa (alakohteet). Vallillisten painanteiden ulkomitat ovat n. 5 x 8 - 17 m ja syvyys n. 50-100 cm. Yksi painanteista on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 7 m. Lisäksi kankaan laidalla lähellä myöhempää tervahautaa on kaksi maakuoppaa. Keskimmäisen painanteen pohjoispuolella kankaan laen kaakkoispäässä on kahden maakiven väliin koottu röykkiö, jonka halkaisija on n. 4 m ja korkeus n. 30 cm (erillisalue). |
| metsakeskus.425010045 |
425 |
Nähinmaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
424787.68400000 |
7176319.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010045 |
Hyrynkankaan radiomastosta n. 1,2 km itään, itä-kaakko - länsi-luode- suuntaisen laeltaan kivikkoisen moreeniharjanteen etelärinteellä ja korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Kankaan eteläreunalla on ilmeisesti yhdeksän asuinpainannetta, 2-3 kuoppaa ja 1-2 tervahautaa (alakohteet). Vallillisten painanteiden ulkomitat ovat n. 5 x 8 - 17 m ja syvyys n. 50-100 cm. Yksi painanteista on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 7 m. Lisäksi kankaan laidalla lähellä myöhempää tervahautaa on kaksi maakuoppaa. Keskimmäisen painanteen pohjoispuolella kankaan laen kaakkoispäässä on kahden maakiven väliin koottu röykkiö, jonka halkaisija on n. 4 m ja korkeus n. 30 cm (erillisalue). |
| metsakeskus.425010045 |
425 |
Nähinmaa |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
424787.68400000 |
7176319.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010045 |
Hyrynkankaan radiomastosta n. 1,2 km itään, itä-kaakko - länsi-luode- suuntaisen laeltaan kivikkoisen moreeniharjanteen etelärinteellä ja korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Kankaan eteläreunalla on ilmeisesti yhdeksän asuinpainannetta, 2-3 kuoppaa ja 1-2 tervahautaa (alakohteet). Vallillisten painanteiden ulkomitat ovat n. 5 x 8 - 17 m ja syvyys n. 50-100 cm. Yksi painanteista on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 7 m. Lisäksi kankaan laidalla lähellä myöhempää tervahautaa on kaksi maakuoppaa. Keskimmäisen painanteen pohjoispuolella kankaan laen kaakkoispäässä on kahden maakiven väliin koottu röykkiö, jonka halkaisija on n. 4 m ja korkeus n. 30 cm (erillisalue). |
| metsakeskus.425010045 |
425 |
Nähinmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
424787.68400000 |
7176319.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.425010045 |
Hyrynkankaan radiomastosta n. 1,2 km itään, itä-kaakko - länsi-luode- suuntaisen laeltaan kivikkoisen moreeniharjanteen etelärinteellä ja korkeimman kohdan kaakkoispäässä. Kankaan eteläreunalla on ilmeisesti yhdeksän asuinpainannetta, 2-3 kuoppaa ja 1-2 tervahautaa (alakohteet). Vallillisten painanteiden ulkomitat ovat n. 5 x 8 - 17 m ja syvyys n. 50-100 cm. Yksi painanteista on pyöreä ja halkaisijaltaan n. 7 m. Lisäksi kankaan laidalla lähellä myöhempää tervahautaa on kaksi maakuoppaa. Keskimmäisen painanteen pohjoispuolella kankaan laen kaakkoispäässä on kahden maakiven väliin koottu röykkiö, jonka halkaisija on n. 4 m ja korkeus n. 30 cm (erillisalue). |
| metsakeskus.426000001 |
426 |
Kaivanto |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624168.25700000 |
6947889.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000001 |
Tervahauta Sirnihtäniemeen johtavan tien itäpuolella, Pahakalan ja Viinijärven välisellä kannaksella. |
| metsakeskus.426000002 |
426 |
Tikansaari |
10001 |
12004 |
13054 |
11000 |
27000 |
623661.56100000 |
6921342.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000002 |
Noin 2 x 1,30 metrin kokoinen kivimuodostelma, joka sijaitsee Tikansaaren länsirannalla poukamassa, pitkittäin länteen viettävällä rinteellä. |
| metsakeskus.426000003 |
426 |
Tuomaala |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626605.25300000 |
6952937.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000003 |
Tervahauta Vaivion kylän pohjoispuolella olevalla kankaalla, Kuisma-nimisen lammen rantaan johtavan tien varrella. |
| metsakeskus.426000004 |
426 |
Luikunlampi 4 |
10001 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
623403.56800000 |
6947122.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000004 |
Mahdollinen asumuspainanne Luikunlammen länsirannalla, rantatörmän päällä. |
| metsakeskus.426000005 |
426 |
Luikunlampi 5 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
623265.62100000 |
6947076.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000005 |
Kaksi tervahautaa Luikunlammin ja Kuorinkajärven välisellä kannaksella. |
| metsakeskus.426000006 |
426 |
Rieponkallio |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
626309.35900000 |
6955644.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000006 |
Vaivion Kaarreniemeen johtavan tien varrella on maastossa nähtävissä kaksi tervahautaa sekä yksi hiilimiilu. Tervahaudoista suurempi on halkaisijaltaan noin viiden metrin laajuinen ja toinen, tien pielessä sijaitseva osittain maankäytön vaurioittama. Hiilimiilu sijaitsee noin 27 metrin päässä tervahautojen itäpuolella. Rakenteessa on selvät maavallit ja ilma-aukot reunoilla. Miilun halkaisija on noin 13 metriä ja se sijaitsee sähkölinjan alla. |
| metsakeskus.426000007 |
426 |
Kuisma |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
626817.16700000 |
6953987.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000007 |
Tervahauta sijaitsee Kuisma-nimisen lammen luoteisrannalla, lammen rannasta noin 200 m päässä, metsäautoteiden risteyksessä.
Sijaintitiedot tarkistettu Lidar-aineiston perusteella. |
| metsakeskus.426000008 |
426 |
Mieronjuoksu |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
627214.99800000 |
6954886.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000008 |
Tervahauta sijaitsee Viinijärven Myhkyränselän etelärannalla, Mieronjuoksu-nimisen lahden länsirannalla, vajaa 100 metriä rannasta. |
| metsakeskus.426000009 |
426 |
Mäntykangas |
10001 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
618058.71500000 |
6947134.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000009 |
Mahdollinen asumuspainanne Viinijärven-Käsämän tien varrella, hiekkakuoppien sotkemassa ympäristössä. |
| metsakeskus.426000010 |
426 |
Mäntylä |
10001 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
618736.44400000 |
6947175.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000010 |
Kaksi mahdollista asumuspainannetta Viinijärven-Käsämän tien pohjoispuolella, lähellä Mäntylän taloa, korkea harjun juurella. |
| metsakeskus.426000011 |
426 |
Sorsamäki |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
609712.07200000 |
6950138.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000011 |
Kolme painannetta Kuopion ja Joensuun välisen maantien pohjoispuolella, Sorsamäen talon lounaispuolella kuusikossa. Todennäköisesti historialliselta ajalta peräisin olevia säilytyskuoppia tms. |
| metsakeskus.426000012 |
426 |
Likolampi 2 |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
611236.45500000 |
6949849.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000012 |
Tervahauta sijaitsee Viinirannan kylässä, Rannanpään talosta 180 m kaakkoon, Likolammen etelärannalla. Tervahauta on koverrettu rinteeseen siten, että tervatynnyrin kolo on vielä nähtävissä alarinteessä. Tervahaudan halkaisija on noin 8 metriä. |
| metsakeskus.426000013 |
426 |
Särkkälänmäki |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
613363.60600000 |
6948666.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000013 |
Raunioitunut rakennuksen pihapiiri sijaitsee Viinirannan kylässä, Viinirannantien varressa, Särkkälänmäen länsiosassa, vastapäätä hautausmaata. Paikalla on kiviröykkiöitä ja kellari. |
| metsakeskus.426000014 |
426 |
Nauvunkangas |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
609688.06300000 |
6953019.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000014 |
Tervahauta sijaitsee Viinijärven Likolahden rannasta 300 m lounaaseen ja Nauvunkankaantiestä 100 m länteen muinaisella rantatörmällä, törmän rinteessä. Hauta on ollut rännillinen ja sen halkaisija on noin 8 metriä. |
| metsakeskus.426000015 |
426 |
Niva |
10001 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
625163.89700000 |
6936825.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000015 |
Kuoppa sijaitsee Nivassa, Riihilampeen koillisesta laskevan ojan itärannalla, jyrkän törmän päällä tasaisella mäntykankaalla, Jokelan talosta 200 m itäkoilliseen. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja sen syvyys on noin 40 cm. |
| metsakeskus.426000017 |
426 |
Lamminkangas 2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
625696.68500000 |
6935899.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000017 |
Mahdollinen hiilimiilu sijaitsee Lamminkankaalla, joka on Riihilammen koillispuolella oleva laajahko mäntykangasalue Mattisenlahteen vievän tien eteläpuolella. Kohde on Jokelan talosta 1,1 km kaakkoon ja Riihilammen rannasta 240 m. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja se on 1,5 metriä syvä. Sen ympärillä on vallit. |
| metsakeskus.426000018 |
426 |
Moisionniitty |
10001 |
12013 |
13131 |
11006 |
27000 |
630974.56100000 |
6936485.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000018 |
Muistokivi sijaitsee Roukalahteen johtavan tien itäpuolella olevan Pyhäselän Pietinlahden pohjoispuolella, peltoaukean reunassa. Paikalle on opastus Roukalahden tieltä. Muistokivessä lukee seuraavat sanat: "Näillä Moision niityillä saarnasi 1630-luvulla kirkkoherra Georgius Georgii Jumalan sanaa luterilaisen tunnustuksen mukaan." |
| metsakeskus.426000019 |
426 |
Rajakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
628078.73600000 |
6933317.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000019 |
Tervahauta sijaitsee Roukalahden ja Lamminniemen välillä, Liperi-Rääkkylä -maantien pohjoispuolella, Rajakankaalla, kahden suuren hiekkakuopan välisellä alueella, mäntykankaalla. Hauta on halkaisijaltaan noin 8 metriä ja se sijaitsee kankaan pohjoisreunalla. Peruskarttaan on merkitty toinenkin tervahauta alueella. |
| metsakeskus.426000020 |
426 |
Hirvola 2 |
10001 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
612244.08900000 |
6940018.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000020 |
Talon kivijalka on Mustalammen koillispuolella, Hirvolan päärakennuksesta 140 metriä pohjoiseen kalliokumpareella peltojen välissä. Kivijalan koko on noin 6 x 6 metriä ja sen yhdellä nurkalla on noin 1,5 x 1 metrin kokoinen liesikumpu. |
| metsakeskus.426000021 |
426 |
Ruumenlampi |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
624795.00200000 |
6947758.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000021 |
Tervahauta on merkitty peruskarttaan. Se sijaitsee Ruumenlammen eteläpuolella, välittömästi Pahakalan rantaan kulkevan tien vieressä, noin 250 m em. tien risteyksestä. |
| metsakeskus.426000022 |
426 |
Tyrälahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
625425.00000000 |
6946344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000022 |
Tervahauta sijaitsee Kuoringasta Pahakalan eteläpään Tyrälahden suuntaan kulkevan tien eteläpuolella, noin 90 m päässä Tyrälahden länsipuolelle vievän tien risteyksestä. Pieni osa tervahaudasta on leikkautunut tietä tehdessä. Halkaisija on noin 11 metriä. Kuopan keski-osa on jyrkästi suppilomainen, mutta reunaosa loivarinteinen, ja kuopan läpimitta on ainakin aiemmissa tiedoissa mainittu 11 m. Lisäksi ympärillä on tasalakinen valli siten, että koko rakenteen läpimitta on 21–22 m. Tie leikkaa läpimitasta arviolta 2 m reunavallin pohjoisreunasta.
Toinen tervahauta on edellisestä 20 m länsilounaaseen. Kuopan keskellä on noin 3 m läpimittainen, jyrkän suppilomainen, noin 90 cm syvä osa. Kuopan reunat ovat loivat, ja kokonaishalkaisija reunavallin korkeimmalle kohdalle on 5-6 m. Reunavalli on noin 20 cm korkea. Rakenteen kokonaisläpimitta on noin 9 m. Kuopan jyrkkäseinäisen keskiosan itäreunalle tehdyssä koekuopassa todettiin noin 10 cm kerros vahvasti noen- ja hiilensekaista hiekkaa. Kyseessä lienee pieni, pohjasäiliöllinen tervahauta. |
| metsakeskus.426000023 |
426 |
Pieni Möykky |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
623011.71700000 |
6947785.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000023 |
Mahdollinen miilu sijaitsee noin 200 metriä Viinijärven rannasta, Ison ja Pienen Möykyn pohjoispuolelta kulkevan tien eteläpuolella välittömästi tien vieressä. Miilu on halkaisijaltaan noin 2 metriä ja syvyydeltään noin metrin. |
| metsakeskus.426000024 |
426 |
Siikasalmi |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
621612.33700000 |
6933557.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000024 |
Mahdollinen hautapaikka Siikasaaren Siikasalmen etelärannalla. Paikalta on myös liitupiipun paloja (KM 7678).
Kohteella elokuussa 2023 tehdyssä maakaapeloinnin kaivutyön valvonnassa ei havaittu merkkejä ruumishaudoista. Mikäli paikalla on ruumiskalmisto, se saattaa valvontahavaintojen ja topografian perusteella rajautua tien itäpuoleiseen pihapiiriin. Varmoja päätelmiä sen olemassaolosta ja laajuudesta ei voi tehdä ilman arkeologista koekaivausta. |
| metsakeskus.426000025 |
426 |
Itraniemi |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
621280.44600000 |
6940698.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000025 |
Ortodoksikalmisto ja tsasounan paikka sijaitsee Itranniemen kärjen tuntumassa. Paikalta on kertomaperinteen mukaan löytynyt pääkallo ja muita ihmisluita. Lisäksi pellosta tiedetään löytyneen historiallisen ajan kuparirahoja. Tsasounan kerrotaan sijainneen Kopolan tilan edustalla sijaitsevassa lehtomaisessa metsikössä. |
| metsakeskus.426000025 |
426 |
Itraniemi |
10002 |
12003 |
13040 |
11006 |
27000 |
621280.44600000 |
6940698.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000025 |
Ortodoksikalmisto ja tsasounan paikka sijaitsee Itranniemen kärjen tuntumassa. Paikalta on kertomaperinteen mukaan löytynyt pääkallo ja muita ihmisluita. Lisäksi pellosta tiedetään löytyneen historiallisen ajan kuparirahoja. Tsasounan kerrotaan sijainneen Kopolan tilan edustalla sijaitsevassa lehtomaisessa metsikössä. |
| metsakeskus.426000025 |
426 |
Itraniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
621280.44600000 |
6940698.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000025 |
Ortodoksikalmisto ja tsasounan paikka sijaitsee Itranniemen kärjen tuntumassa. Paikalta on kertomaperinteen mukaan löytynyt pääkallo ja muita ihmisluita. Lisäksi pellosta tiedetään löytyneen historiallisen ajan kuparirahoja. Tsasounan kerrotaan sijainneen Kopolan tilan edustalla sijaitsevassa lehtomaisessa metsikössä. |
| metsakeskus.426000026 |
426 |
Lappilanniemi |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
631335.43700000 |
6930647.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426000026 |
Mahdollinen ortodoksikalmisto sijaitsee Pyhäselkään kuuluvan Pieniselän Roukalahden länsipuoleisella niemellä. Kohteeseen liittyvät tiedot ovat epämääräisiä ja mahdollisesti kalmistoalue on tuhoutunut kokonaisuudessaan modernin maan käytön seurauksena. Vuoden 2024 inventoinnissa ei tehty kohteen luonnetta valottavia havaintoja. |
| metsakeskus.426010001 |
426 |
Kyläsärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
624203.00000000 |
6934448.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylään vievän tien eteläpuolella, Kyläsärkän laidassa. Kyläsärkkä on ollut pieni, matalahko harjumuodostelma, josta hiekanotto on tuhonnut suurimman osan. Paikalla olevan vanhan hiekkakuopan itä- ja eteläreunasta on tullut esille asuinpaikkalöytöjä. Lännessä hiekkakuoppa rajoittuu kallioon. Itäpuolella oleva peltoalue laskee loivasti etäämpänä olevaa Riihilampea kohti ja asuinpaikka-alue ulottunee myös pellon puolelle. Asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1963 lähtien, jolloin siitä hiekanoton yhteydessä tuli esille ensimmäiset löydöt. |
| metsakeskus.426010002 |
426 |
Juvonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
613692.00000000 |
6948078.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven ortodoksisesta kirkosta noin 0.5 km lounaaseen, rautatiesillasta noin 100 m etelään, Taipaleenjoen länsirannalla. Alue on tasaista, hiekkaista tonttimaata, Viinijärvestä Heposelkään laskevan "Taipaleen eli Viinijoen" muinaista rantatörmää, maasto laskee terasseina (kolme terassia) jokeen päin. Löydöt ovat ylimmältä tasanteelta. |
| metsakeskus.426010003 |
426 |
Karpalosuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
612877.80000000 |
6947904.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven ortodoksikirkosta noin 1.5 km länsilounaaseen, Joensuu-Kuopio -tien pohjoispuolella, rautatien ja Jokirannan tilan välisellä alueella. Asuinpaikka-alue on hiekkaista, etelään viettävää metsärinnettä. Löytöjä on Karpalosuon ja Harjulan talojen luota ja niistä itään metsäautotien pinnasta sekä laikutusjäljistä ja koekuopista. Asuinpaikalla on kaksi selvää, suurta asumuspainannetta sekä joitakin epäselviä painaumia. Pääasiassa maasto on ehjää mäntykangasta. Löytökorkeus viittaa myöhäiskivikauteen. |
| metsakeskus.426010004 |
426 |
Rinteelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615405.79200000 |
6946720.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven ortodoksisesta kirkosta noin 2 km kaakkoon, maantien eteläpuolella. Asuinpaikka-alue on hiekkaista länteen ja etelään viettävää peltorinnettä talosta etelään. Löytöjä on poimittu noin 300 m:n matkalta. |
| metsakeskus.426010005 |
426 |
Kuoppala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613837.41800000 |
6947927.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven ortodoksisesta kirkosta noin 500 m etelälounaaseen, rautatien eteläpuolella, Taipaleenjoen itärannalla. Asuinpaikka-alue sijoittuu joen rannassa olevalle hiekkatasanteelle. Tasanteen itälaidassa on korkea törmä. Löytöjä on poimittu viljelyspellolta törmän päältä sekä sen juurelta.
Kaivaustutkimuksissa vuonna 2012 selvitettiin asuinpaikka-alueen laajuus itään päin. Tutkimuksissa havaittiin kaksi likamaa-aluetta. Näistä toinen oli kooltaan noin 3x7 m. Likamaa-alueen etelä- ja länsireuna hahmottui suorakulmaiseksi, toinen puoli jätettiin phuen peltomultakerroksen suojaamaksi. Kyseessä on todennäköisesti rakennuksen jäännös. Löytöinä mm. tasolasia ja palanutta savea. Tämä rakenne päätettiin dokumentoinnin jälkeen suojata ja peittää.
Toinen likamaa-alue tutkittiin ja todettiin joko jätekuopan tai tulisijan jäännökseksi. Rakenne oli muodoltaan soikea ja säilyneeltä osaltaan noin 20 cm paksu. Löytönä tästä tuli kivikirveen kappale, harmaasavikeramiikkaa, astia- ja tasolasia, fajanssia, liitupiipun koppa ja - katkelmia, palanutta savea, lukkopiitä ja palamatonta ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.426010005 |
426 |
Kuoppala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
613837.41800000 |
6947927.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven ortodoksisesta kirkosta noin 500 m etelälounaaseen, rautatien eteläpuolella, Taipaleenjoen itärannalla. Asuinpaikka-alue sijoittuu joen rannassa olevalle hiekkatasanteelle. Tasanteen itälaidassa on korkea törmä. Löytöjä on poimittu viljelyspellolta törmän päältä sekä sen juurelta.
Kaivaustutkimuksissa vuonna 2012 selvitettiin asuinpaikka-alueen laajuus itään päin. Tutkimuksissa havaittiin kaksi likamaa-aluetta. Näistä toinen oli kooltaan noin 3x7 m. Likamaa-alueen etelä- ja länsireuna hahmottui suorakulmaiseksi, toinen puoli jätettiin phuen peltomultakerroksen suojaamaksi. Kyseessä on todennäköisesti rakennuksen jäännös. Löytöinä mm. tasolasia ja palanutta savea. Tämä rakenne päätettiin dokumentoinnin jälkeen suojata ja peittää.
Toinen likamaa-alue tutkittiin ja todettiin joko jätekuopan tai tulisijan jäännökseksi. Rakenne oli muodoltaan soikea ja säilyneeltä osaltaan noin 20 cm paksu. Löytönä tästä tuli kivikirveen kappale, harmaasavikeramiikkaa, astia- ja tasolasia, fajanssia, liitupiipun koppa ja - katkelmia, palanutta savea, lukkopiitä ja palamatonta ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.426010006 |
426 |
Kangasranta 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
611505.35000000 |
6948159.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven ortodoksisesta kirkosta noin 2,5 km länsilounaaseen, noin 100 m Kuopio-Joensuu -tiestä etelään ja noin 300 m Ristonkankaan tien risteyksestä länteen. Asuinpaikka-alue on Sysmäjokeen viettävää hiesuista peltoa.
Pekka Sarvaan mukaan löydöt KM 16421 (lintukuvioista Kierikin keramiikkaa) löytyivät peltoaukean pohjoisreunaan raivatulta uutispellolta, ojankaivuussa, noin lapionpiston syvyydestä. Löytöpaikan tarkastuksesta ja paikan pohjoispuolella olevalle kankaalle tehdyistä koekuopista huolimatta Sarvas ei havainnut paikalla muuta asuinpaikkaan viittaavaa. V. 1998 tarkastuksessa pellolta löydettiin kvartsia. Asuinpaikka liittyy lähes välittömästi muihin Kangasrannan asuinpaikkoihin (Liperi 7, 13-14). Vuonna 2002 peltoasuinpaikan koillispuolen kankaalta löydettiin neljä asumuspainannetta. |
| metsakeskus.426010007 |
426 |
Kangasranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611704.27600000 |
6948067.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Joensuu-Kuopio -maantien eteläpuolella. Asuinpaikka-alue sijoittuu pitkälle, loivalle rannalle. Asuinpaikkalöydöt on poimittu rikkoutuneen maanpinnan kohdalta. |
| metsakeskus.426010008 |
426 |
Jakaranniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
607445.97800000 |
6951976.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Sysmäjärven koillisrannalla, aivan Liperin ja Outokummun kuntien rajalla, Jakaranniemen tyvessä olevan pellon koillispuolella. Asuinpaikka-alue on lounaaseen suuntautuvalla hiekkapohjaisella mäntykankaalla, joka löytöjen havaitsemispaikalla on erittäin kosteapohjainen.
Ensimmäiset löydöt (KM 28401:1-8) ovat tulleet esille em. pellolle johtavan metsäautotien ja sen risteävien polkujen risteyksen kaakkoispuolelle tehdystä noin 1 x 2 m kokoisesta traktorin "kauhaisusta". Keramiikkaa on löytynyt sekä kuopan pohjalta että syrjään työnnetyn turpeikon joukosta , lisää löytöjä on tullut esille kuopan pohjalle tehdystä koekuopasta. "Kauhaisun" syvyys on ollut noin 50 cm ja kaivettu koekuoppa noin 30 cm syvä. Keramiikkalöydöt ovat tulleet esille lähinnä 60-70 cm syvältä. Keramiikkalöytöjä syvemmältä tuli esille palanutta luuta ja punaista likamaata, joka jatkui vielä kuopan pohjaa syvemmällekin.
Kvartsia (KM 28401:9) on löytynyt edellä mainitusta koekuopasta noin 50 m kaakkoon, polun lounaispuolen märälle tasanteelle tehdystä koekuopasta. Kuopassa oli kauttaaltaan harmaata maata, kvartsi-iskoslöydöt tulivat esille noin 20-30 cm syvyydeltä.
Maasto on asuinpaikaksi sopivaa molempiin suuntiin tästä kohteesta. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu Outokummun Lintutornin asuinpaikalle saakka eli noin 500 m luoteeseen. |
| metsakeskus.426010009 |
426 |
Jyrinlahti 1-4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
609610.09800000 |
6953826.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010009 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla (ks. alakohteet). Jyrinlahti 1 -asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1994, jolloin löytöjä kerättiin alueella olevan peltoaukeaman kohdalta. Kesällä 1996 peltoalueen yläpuolella oleva hiekkakangas oli metsäaurattu ja aurausvaoista saatiin runsaasti löytöjä. Löytöjä asuinpaikalta on kerätty noin 100 x 200 metrin suuruiselta alueelta. Asuinpaikalla on kaivettu vuosina 1998 ja 2000. Aurattu mäntykangas on asuinpaikan kohdalla tasaista, n. 84-85 mmpy korkeudella olevaa hiekkaperäistä maata, joka sitten etelämpänä ja lännempänä nousee terasseina harjanteeksi. Vuonna 1998 kaivauksen rakenteista saatiin varhaismetallikautisia radiohiiliajoituksia, samoin vuonna 2000 kaivetusta kuoppajäänteestä, joka on mahdollisesti keittokuoppa (Jyrinlahti 2).
Ylemmillä terasseilla on tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka (Jyrinlahti 3). Rantaterasseilla on myös 25 pyynti- ja muuta kuoppaa (Jyrinlahti 2). Lisäksi alueella on kvartsilouhos (Jyrinlahti 4), joka sijaitsee Nauvankankaan pohjoispäässä, kankaan poikki kulkevan tien länsipuolella, nousevalla hiekka-/kivikkoharjanteella, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on kaksi isoa kvartsilohkaretta. Ympäristössä on hyvin runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.426010009 |
426 |
Jyrinlahti 1-4 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
609610.09800000 |
6953826.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010009 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla (ks. alakohteet). Jyrinlahti 1 -asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1994, jolloin löytöjä kerättiin alueella olevan peltoaukeaman kohdalta. Kesällä 1996 peltoalueen yläpuolella oleva hiekkakangas oli metsäaurattu ja aurausvaoista saatiin runsaasti löytöjä. Löytöjä asuinpaikalta on kerätty noin 100 x 200 metrin suuruiselta alueelta. Asuinpaikalla on kaivettu vuosina 1998 ja 2000. Aurattu mäntykangas on asuinpaikan kohdalla tasaista, n. 84-85 mmpy korkeudella olevaa hiekkaperäistä maata, joka sitten etelämpänä ja lännempänä nousee terasseina harjanteeksi. Vuonna 1998 kaivauksen rakenteista saatiin varhaismetallikautisia radiohiiliajoituksia, samoin vuonna 2000 kaivetusta kuoppajäänteestä, joka on mahdollisesti keittokuoppa (Jyrinlahti 2).
Ylemmillä terasseilla on tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka (Jyrinlahti 3). Rantaterasseilla on myös 25 pyynti- ja muuta kuoppaa (Jyrinlahti 2). Lisäksi alueella on kvartsilouhos (Jyrinlahti 4), joka sijaitsee Nauvankankaan pohjoispäässä, kankaan poikki kulkevan tien länsipuolella, nousevalla hiekka-/kivikkoharjanteella, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on kaksi isoa kvartsilohkaretta. Ympäristössä on hyvin runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.426010009 |
426 |
Jyrinlahti 1-4 |
10002 |
12016 |
13155 |
11019 |
27012 |
609610.09800000 |
6953826.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010009 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla (ks. alakohteet). Jyrinlahti 1 -asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1994, jolloin löytöjä kerättiin alueella olevan peltoaukeaman kohdalta. Kesällä 1996 peltoalueen yläpuolella oleva hiekkakangas oli metsäaurattu ja aurausvaoista saatiin runsaasti löytöjä. Löytöjä asuinpaikalta on kerätty noin 100 x 200 metrin suuruiselta alueelta. Asuinpaikalla on kaivettu vuosina 1998 ja 2000. Aurattu mäntykangas on asuinpaikan kohdalla tasaista, n. 84-85 mmpy korkeudella olevaa hiekkaperäistä maata, joka sitten etelämpänä ja lännempänä nousee terasseina harjanteeksi. Vuonna 1998 kaivauksen rakenteista saatiin varhaismetallikautisia radiohiiliajoituksia, samoin vuonna 2000 kaivetusta kuoppajäänteestä, joka on mahdollisesti keittokuoppa (Jyrinlahti 2).
Ylemmillä terasseilla on tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka (Jyrinlahti 3). Rantaterasseilla on myös 25 pyynti- ja muuta kuoppaa (Jyrinlahti 2). Lisäksi alueella on kvartsilouhos (Jyrinlahti 4), joka sijaitsee Nauvankankaan pohjoispäässä, kankaan poikki kulkevan tien länsipuolella, nousevalla hiekka-/kivikkoharjanteella, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on kaksi isoa kvartsilohkaretta. Ympäristössä on hyvin runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.426010009 |
426 |
Jyrinlahti 1-4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
609610.09800000 |
6953826.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010009 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla (ks. alakohteet). Jyrinlahti 1 -asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1994, jolloin löytöjä kerättiin alueella olevan peltoaukeaman kohdalta. Kesällä 1996 peltoalueen yläpuolella oleva hiekkakangas oli metsäaurattu ja aurausvaoista saatiin runsaasti löytöjä. Löytöjä asuinpaikalta on kerätty noin 100 x 200 metrin suuruiselta alueelta. Asuinpaikalla on kaivettu vuosina 1998 ja 2000. Aurattu mäntykangas on asuinpaikan kohdalla tasaista, n. 84-85 mmpy korkeudella olevaa hiekkaperäistä maata, joka sitten etelämpänä ja lännempänä nousee terasseina harjanteeksi. Vuonna 1998 kaivauksen rakenteista saatiin varhaismetallikautisia radiohiiliajoituksia, samoin vuonna 2000 kaivetusta kuoppajäänteestä, joka on mahdollisesti keittokuoppa (Jyrinlahti 2).
Ylemmillä terasseilla on tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka (Jyrinlahti 3). Rantaterasseilla on myös 25 pyynti- ja muuta kuoppaa (Jyrinlahti 2). Lisäksi alueella on kvartsilouhos (Jyrinlahti 4), joka sijaitsee Nauvankankaan pohjoispäässä, kankaan poikki kulkevan tien länsipuolella, nousevalla hiekka-/kivikkoharjanteella, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on kaksi isoa kvartsilohkaretta. Ympäristössä on hyvin runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.426010009 |
426 |
Jyrinlahti 1-4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
609610.09800000 |
6953826.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010009 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla (ks. alakohteet). Jyrinlahti 1 -asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1994, jolloin löytöjä kerättiin alueella olevan peltoaukeaman kohdalta. Kesällä 1996 peltoalueen yläpuolella oleva hiekkakangas oli metsäaurattu ja aurausvaoista saatiin runsaasti löytöjä. Löytöjä asuinpaikalta on kerätty noin 100 x 200 metrin suuruiselta alueelta. Asuinpaikalla on kaivettu vuosina 1998 ja 2000. Aurattu mäntykangas on asuinpaikan kohdalla tasaista, n. 84-85 mmpy korkeudella olevaa hiekkaperäistä maata, joka sitten etelämpänä ja lännempänä nousee terasseina harjanteeksi. Vuonna 1998 kaivauksen rakenteista saatiin varhaismetallikautisia radiohiiliajoituksia, samoin vuonna 2000 kaivetusta kuoppajäänteestä, joka on mahdollisesti keittokuoppa (Jyrinlahti 2).
Ylemmillä terasseilla on tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka (Jyrinlahti 3). Rantaterasseilla on myös 25 pyynti- ja muuta kuoppaa (Jyrinlahti 2). Lisäksi alueella on kvartsilouhos (Jyrinlahti 4), joka sijaitsee Nauvankankaan pohjoispäässä, kankaan poikki kulkevan tien länsipuolella, nousevalla hiekka-/kivikkoharjanteella, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on kaksi isoa kvartsilohkaretta. Ympäristössä on hyvin runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.426010009 |
426 |
Jyrinlahti 1-4 |
10002 |
12012 |
13124 |
11040 |
27000 |
609610.09800000 |
6953826.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010009 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla (ks. alakohteet). Jyrinlahti 1 -asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1994, jolloin löytöjä kerättiin alueella olevan peltoaukeaman kohdalta. Kesällä 1996 peltoalueen yläpuolella oleva hiekkakangas oli metsäaurattu ja aurausvaoista saatiin runsaasti löytöjä. Löytöjä asuinpaikalta on kerätty noin 100 x 200 metrin suuruiselta alueelta. Asuinpaikalla on kaivettu vuosina 1998 ja 2000. Aurattu mäntykangas on asuinpaikan kohdalla tasaista, n. 84-85 mmpy korkeudella olevaa hiekkaperäistä maata, joka sitten etelämpänä ja lännempänä nousee terasseina harjanteeksi. Vuonna 1998 kaivauksen rakenteista saatiin varhaismetallikautisia radiohiiliajoituksia, samoin vuonna 2000 kaivetusta kuoppajäänteestä, joka on mahdollisesti keittokuoppa (Jyrinlahti 2).
Ylemmillä terasseilla on tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka (Jyrinlahti 3). Rantaterasseilla on myös 25 pyynti- ja muuta kuoppaa (Jyrinlahti 2). Lisäksi alueella on kvartsilouhos (Jyrinlahti 4), joka sijaitsee Nauvankankaan pohjoispäässä, kankaan poikki kulkevan tien länsipuolella, nousevalla hiekka-/kivikkoharjanteella, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on kaksi isoa kvartsilohkaretta. Ympäristössä on hyvin runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.426010009 |
426 |
Jyrinlahti 1-4 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
609610.09800000 |
6953826.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010009 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla (ks. alakohteet). Jyrinlahti 1 -asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1994, jolloin löytöjä kerättiin alueella olevan peltoaukeaman kohdalta. Kesällä 1996 peltoalueen yläpuolella oleva hiekkakangas oli metsäaurattu ja aurausvaoista saatiin runsaasti löytöjä. Löytöjä asuinpaikalta on kerätty noin 100 x 200 metrin suuruiselta alueelta. Asuinpaikalla on kaivettu vuosina 1998 ja 2000. Aurattu mäntykangas on asuinpaikan kohdalla tasaista, n. 84-85 mmpy korkeudella olevaa hiekkaperäistä maata, joka sitten etelämpänä ja lännempänä nousee terasseina harjanteeksi. Vuonna 1998 kaivauksen rakenteista saatiin varhaismetallikautisia radiohiiliajoituksia, samoin vuonna 2000 kaivetusta kuoppajäänteestä, joka on mahdollisesti keittokuoppa (Jyrinlahti 2).
Ylemmillä terasseilla on tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka (Jyrinlahti 3). Rantaterasseilla on myös 25 pyynti- ja muuta kuoppaa (Jyrinlahti 2). Lisäksi alueella on kvartsilouhos (Jyrinlahti 4), joka sijaitsee Nauvankankaan pohjoispäässä, kankaan poikki kulkevan tien länsipuolella, nousevalla hiekka-/kivikkoharjanteella, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on kaksi isoa kvartsilohkaretta. Ympäristössä on hyvin runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.426010009 |
426 |
Jyrinlahti 1-4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
609610.09800000 |
6953826.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010009 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Viinijärven Jyrinlahden länsirannalla (ks. alakohteet). Jyrinlahti 1 -asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1994, jolloin löytöjä kerättiin alueella olevan peltoaukeaman kohdalta. Kesällä 1996 peltoalueen yläpuolella oleva hiekkakangas oli metsäaurattu ja aurausvaoista saatiin runsaasti löytöjä. Löytöjä asuinpaikalta on kerätty noin 100 x 200 metrin suuruiselta alueelta. Asuinpaikalla on kaivettu vuosina 1998 ja 2000. Aurattu mäntykangas on asuinpaikan kohdalla tasaista, n. 84-85 mmpy korkeudella olevaa hiekkaperäistä maata, joka sitten etelämpänä ja lännempänä nousee terasseina harjanteeksi. Vuonna 1998 kaivauksen rakenteista saatiin varhaismetallikautisia radiohiiliajoituksia, samoin vuonna 2000 kaivetusta kuoppajäänteestä, joka on mahdollisesti keittokuoppa (Jyrinlahti 2).
Ylemmillä terasseilla on tyypillisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka (Jyrinlahti 3). Rantaterasseilla on myös 25 pyynti- ja muuta kuoppaa (Jyrinlahti 2). Lisäksi alueella on kvartsilouhos (Jyrinlahti 4), joka sijaitsee Nauvankankaan pohjoispäässä, kankaan poikki kulkevan tien länsipuolella, nousevalla hiekka-/kivikkoharjanteella, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on kaksi isoa kvartsilohkaretta. Ympäristössä on hyvin runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.426010012 |
426 |
Kangasranta 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
611611.30900000 |
6948254.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Joensuu-Kuopio -maantien pohjoispuolella, radasta noin 800 m länteen, ampumaradalle johtavan tien molemmilla puolilla. Paikalla on todettu yhdeksän asumuspainannetta ja yksi muu painanne. |
| metsakeskus.426010013 |
426 |
Kangasranta 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611313.43000000 |
6948190.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010013 |
Kohde sijaitsee Joensuu-Kuopio -tien eteläpuolella, rautatien ylikulkusillasta 1 km länsiluoteeseen, Mäntylän talosta noin 300 m kaakkoon, hiekkaisen pellon yläreunassa. Löydöt on poimittu vajaan 100 m:n matkalta pellon ja kangasmetsän väliseltä hiekkaiselta alueelta. Löytövyöhykkeen leveys on noin 10-20 m. Alueella on myös palaneita kiviä. Asuinpaikka on mahdollisesti samaa asuinpaikkaa kuin Kangasranta 1 -asuinpaikka. |
| metsakeskus.426010014 |
426 |
Kangasranta 5 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
611316.42700000 |
6948341.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Joensuu-Kuopio -maantien molemmilla puolilla, rautatien ylikulkusillasta noin 1,1 km länsiluoteeseen ja Mäntylän talosta noin 150 m kaakkoon. Irtaimia löytöjä on poimittu noin 80 m:n matkalta metsäautotien kohdalta, maantien eteläpuolella. Metsäautotie on noin 86 m mpy korkeudella olevan rantaterassin harjalla ja löytökohdalla se leikkaa alemmaksi, noin 85 m mpy korkeudelle. Löytökorkeus viittaa samaan aikaan kuin Kangasranta 2 ja 6 -kohteet, joilta on löydetty asbestikeramiikkaa. Lähempänä maantietä, hieman ylemmällä korkeudella on kaksi asumuspainannetta, yksi mahdollinen asumuspainanne ja yksi muu painanne. Tien pohjoispuolella on vielä 4 asumuspainannetta. |
| metsakeskus.426010015 |
426 |
Kangasranta 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611067.52700000 |
6948529.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Joensuu-Kuopio -maantien eteläpuolella, rautatien ylikulkusillasta noin 1,4 km luoteeseen, Mäntylän talosta noin 200 m luoteeseen. Löydöt (KM 29552:1-2) on poimittu noin 50 m:n matkalta pellon yläreunasta, kangasmetsän rajalta. Löydöt ja löytökorkeus viittaavat myöhäiskivikauteen. Korkeus on sama kuin Kangasranta 5 -kohteessa. |
| metsakeskus.426010016 |
426 |
Kangasranta 7 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
610999.55900000 |
6948696.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Joensuu-Kuopio -maantien eteläpuolella, rautatien ylikulkusillasta noin 1,5 km luoteeseen, Mäntylän talosta noin 300 m luoteeseen. Löydöistä suurin osa on poimittu noin 50 m:n matkalta pellon yläreunasta, kangasmetsän rajalta. Asuinpaikka-alue on kuitenkin laaja, ulottuen pellolle johtavan tien varressa olevalta ladolta metsänkulmaan. Käytännössä asuinpaikka yhdistyy suoraan kohteisiin Kangasranta 6 ja 8. Asuinpaikalla on havaittu kolme asumuspainannetta pellon yläpuolisella metsäkaistalla. |
| metsakeskus.426010017 |
426 |
Kangasranta 8 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
610983.56000000 |
6948826.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Joensuu-Kuopio -maantien eteläpuolella, rautatien ylikulkusillasta noin 1,7 km luoteeseen, Suorannan talosta noin 400 m eteläkaakkoon. Löydöistä (KM 29554:1-4) nrot 1-2 (keramiikka ja luuta) on löydetty pellon ja laitumena olevan alueen rajalta, Sysmäjoen rantapelloille vievältä traktoritieltä noin 60 m luoteeseen. Löytönumerot 3-4 (keramiikkaa ja piitä) on poimittu edellisen löytökohdan ja Joensuu-Kuopio -tien välistä, laitumella erottuvan asumuspainanteen pohjoisreunalta, kannon juuresta. Asuinpaikalla on ainakin 2 selkeää ja yksi epävarmempi asumuspainanne. Lisäksi kohteesta edelleen länteen, samalla muinaisella rantaterassilla on useita epämääräisiä painanteita, joista osa saattaa olla asumuspainanteita. Osa näistä painanteista on laidunmaalla, osa metsämaalla. |
| metsakeskus.426010018 |
426 |
Kaatamo Täyssinän rauhan rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
609983.00000000 |
6937881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010018 |
Kaatamon Täysinnän rauhan rajakivi on Joensuu -Varkaus - maantien länsipuolella, aivan maantien vieressä. Rajakivestä kuva esim: Maija-Liisa Tuomen Suur-Liperin historiassa (s. 65, teos painettu vuonna 1984) ja Eino Salokkaan teoksessa Liperin pitäjän historia vuosina 1809-1930. (s. 108, teos painettu vuonna 1930). |
| metsakeskus.426010018 |
426 |
Kaatamo Täyssinän rauhan rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
609983.00000000 |
6937881.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010018 |
Kaatamon Täysinnän rauhan rajakivi on Joensuu -Varkaus - maantien länsipuolella, aivan maantien vieressä. Rajakivestä kuva esim: Maija-Liisa Tuomen Suur-Liperin historiassa (s. 65, teos painettu vuonna 1984) ja Eino Salokkaan teoksessa Liperin pitäjän historia vuosina 1809-1930. (s. 108, teos painettu vuonna 1930). |
| metsakeskus.426010019 |
426 |
Väinölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
609437.17900000 |
6950236.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Suvisrannantien risteyksessä (paikalta on Joensuuhun 36 km ja Kuopioon 100 km), etelään suuntautuvalla hiekkapohjaisella kankaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkakuopan leikkauksesta. Hiekkakuopasta on otettu hiekkaa Väinölään johtavaa tietä varten. Kuopan reunassa on ollut joissakin kohdissa näkyvissä punertavanruskea likamaakerros kuopan koillisreunassa. Lisäksi yksi keramiikan pala on löytynyt tien viereisestä ojasta, käännetystä maasta. |
| metsakeskus.426010020 |
426 |
Juurikkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607913.78500000 |
6951565.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Sysmäjärven rannasta n. 600 m länteen ja Joensuun-Kuopion maantiestä noin 300 m lounaaseen. Outokummun rajalle on matkaa 700 m. Löytöpaikka on pellon itäisen kulman tienoilla, jossa kolme kvartsia löydettiin pellon kulmasta 5-10 m länteen, ojituksessa nostetuista hiekkakasoista. Yksi kvartsi löytyi aivan ko. pellon itäisestä kulmasta, pellon pinnalta. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa, ojan profiilissa oli nähtävissä paksu harmaa hiekkakerros, josta löydöt luultavasti ovat. Maa on alueella kosteaa. Löytöalue on matalan rantatörmän yläpuolella. Asuinpaikka saattaa olla laajempikin, tosin pellon pinnalla ei em. kvartsia lukuun ottamatta havaittu muita löytöjä, koska pelto ei ollut kynnetty. |
| metsakeskus.426010021 |
426 |
Kangasranta 9 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610468.76800000 |
6949353.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuopion-Joensuun maantien eteläpuolella olevasta Moision talosta n. 200 m kaakkoon, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Alueen halki kulkee loivia rantatörmiä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille noin 88-89 mmpy olevan törmän kohdalle kaivetun kuopan kohdalta. Asuinpaikka liittynee kaakkossa oleviin Suorannan ja Kangasrannan asuinpaikkoihin. |
| metsakeskus.426010022 |
426 |
Kangasranta 10 (Suoranta) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610624.70100000 |
6949019.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Suorannan talon ympäristössä, Joensuun ja Kuopion välisen maantien eteläpuolella. Löytöalue 1 on noin 100 m pitkä peltoalue talon lounaispuolella, hiekkaisen rantatörmän päällä. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille täältä aivan luoteisesta metsänreunasta saakka koko alueelta, jossa törmä on pellolla näkyvissä. Lisäksi on tullut esille yksi kvartsi-iskoks pellosta, talosta noin 60 m koilliseen. Asuinpaikka liittynee Kangasrannan muihin asuinpaikkoihin. |
| metsakeskus.426010023 |
426 |
Riihilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
618955.34400000 |
6951078.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven Riihiselän Riihilahden pohjukassa, aivan lahdenpohjukan läntisellä rannalla, jossa rantatörmä nousee n. 83-84 mmpy korkeudelle. Asuinpaikkalöydöt on poimittu Kalmoniemeen johtavan tien leikkauksesta, Riihiniemen tienristeyksestä joitakin metrejä pohjoiseen. Keramiikanpalaset olivat tien itäisessä leikkauksessa, hiekkaisessa maassa vain muutaman metrin matkalla. Maasto on asuinpaikaksi sopivaa, ehjää mäntykangasta tien molemmin puolin satojen metrien matkalla. Alueella on useita tervahautoja. |
| metsakeskus.426010023 |
426 |
Riihilahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11040 |
27000 |
618955.34400000 |
6951078.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven Riihiselän Riihilahden pohjukassa, aivan lahdenpohjukan läntisellä rannalla, jossa rantatörmä nousee n. 83-84 mmpy korkeudelle. Asuinpaikkalöydöt on poimittu Kalmoniemeen johtavan tien leikkauksesta, Riihiniemen tienristeyksestä joitakin metrejä pohjoiseen. Keramiikanpalaset olivat tien itäisessä leikkauksessa, hiekkaisessa maassa vain muutaman metrin matkalla. Maasto on asuinpaikaksi sopivaa, ehjää mäntykangasta tien molemmin puolin satojen metrien matkalla. Alueella on useita tervahautoja. |
| metsakeskus.426010023 |
426 |
Riihilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
618955.34400000 |
6951078.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven Riihiselän Riihilahden pohjukassa, aivan lahdenpohjukan läntisellä rannalla, jossa rantatörmä nousee n. 83-84 mmpy korkeudelle. Asuinpaikkalöydöt on poimittu Kalmoniemeen johtavan tien leikkauksesta, Riihiniemen tienristeyksestä joitakin metrejä pohjoiseen. Keramiikanpalaset olivat tien itäisessä leikkauksessa, hiekkaisessa maassa vain muutaman metrin matkalla. Maasto on asuinpaikaksi sopivaa, ehjää mäntykangasta tien molemmin puolin satojen metrien matkalla. Alueella on useita tervahautoja. |
| metsakeskus.426010023 |
426 |
Riihilahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
618955.34400000 |
6951078.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven Riihiselän Riihilahden pohjukassa, aivan lahdenpohjukan läntisellä rannalla, jossa rantatörmä nousee n. 83-84 mmpy korkeudelle. Asuinpaikkalöydöt on poimittu Kalmoniemeen johtavan tien leikkauksesta, Riihiniemen tienristeyksestä joitakin metrejä pohjoiseen. Keramiikanpalaset olivat tien itäisessä leikkauksessa, hiekkaisessa maassa vain muutaman metrin matkalla. Maasto on asuinpaikaksi sopivaa, ehjää mäntykangasta tien molemmin puolin satojen metrien matkalla. Alueella on useita tervahautoja. |
| metsakeskus.426010024 |
426 |
Kangasranta 11 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
612136.10300000 |
6948149.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärveltä Ristonkankaalle johtavan tien eteläpuolella, ko. tien ja eteläisemmän metsätien välisellä kapealla kiilamaisella alueella, mäntykankaalla, matalalla terassilla. Asuinpaikka-alueella on havaittavissa neljä matalana painaumina maastossa havaittavissa olevia asumuspainanteita. Ensimmäinen painanteista on puoliksi tuhoutunut em. metsätien leikkauksessa. Seuraava painanteista on epäselvä ja matala. Kaksi läntisintä painannetta ovat hyvin säilyneitä ja maastossa selkeästi erottuvia. Viimeksi mainitut ovat kooltaan n. 8 x 6 m ja epäselvä n. 6 x 5 m. Painanteet ovat toisistaan n. 10 metrin etäisyydellä ja ne sijaitsevat samalla terassilla kuin Kangasranta 3-asuinpaikan painanteet. Läntisimpään painanteeseen, sen edustalle ja puolikkaaseen painanteeseen on inventoinnin yhteydessä tehty koekuoppia, joista ei kuitenkaan ole tullut esille asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.426010025 |
426 |
Ruunanselkonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617927.77200000 |
6947578.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven ja Oriveden välisellä 5-10 km leveällä kankaalla, pienen Särkijärven eteläpuolella olevalla Ruunanselkosella, järven rannasta noin 200 m päässä. Paikka on pohjoisluoteeseen laskevaa hiekkaperäistä mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alueella olevasta hiekkakasasta ja tienleikkaukseen tehdyistä sadevesikuopista. Paikalla on myös kaksi pyyntikuopaksi tulkittavaa kuoppajäännettä. |
| metsakeskus.426010025 |
426 |
Ruunanselkonen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
617927.77200000 |
6947578.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven ja Oriveden välisellä 5-10 km leveällä kankaalla, pienen Särkijärven eteläpuolella olevalla Ruunanselkosella, järven rannasta noin 200 m päässä. Paikka on pohjoisluoteeseen laskevaa hiekkaperäistä mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alueella olevasta hiekkakasasta ja tienleikkaukseen tehdyistä sadevesikuopista. Paikalla on myös kaksi pyyntikuopaksi tulkittavaa kuoppajäännettä. |
| metsakeskus.426010026 |
426 |
Rinteelänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615768.64100000 |
6946877.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven ja Oriveden välisellä kankaalla, Kuopio-Joensuu -maantien etelään johtavan Turulan tilalle vievän tien länsipuolella, pienen hiekkakuopan tietämillä, maantiestä noin 120 m etelään. Maasto on loivasti eteläkaakkoon viettävää hiekkakangasta. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille rikkoutuneista maanpinnan kohdista. Paikalla on myös kaksi mahdollista pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.426010028 |
426 |
Liukunlampi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
623129.67700000 |
6947200.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010028 |
Ainakin 10 pyyntikuoppaa, jotka katkaisevat Jaamankankaan Liukunlammen ja Kuoringan välillä. Kuopat ovat hyvin säilyneitä, mutta harjulla on runsaasti myös toiseen maailmansotaan liittyviä juoksuhautoja, jotka ovat saattaneet tuhota osan kuopista. |
| metsakeskus.426010029 |
426 |
Luikunlampi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
623576.49300000 |
6946840.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010029 |
Mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee Luikunlammen ja Kuoringan välissä harjujen keskellä, laaksossa, sen syvimmällä kohdalla. Kuopan halkaisija on valleineen noin 5,5 m. Syvyys on noin 1,2 metriä. |
| metsakeskus.426010030 |
426 |
Liukunlampi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
623158.66600000 |
6947642.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010030 |
Yksittäinen pyyntikuoppa ja mahdollinen asumuspainanne Liukunlammen pohjoisrannalla. |
| metsakeskus.426010030 |
426 |
Liukunlampi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
623158.66600000 |
6947642.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010030 |
Yksittäinen pyyntikuoppa ja mahdollinen asumuspainanne Liukunlammen pohjoisrannalla. |
| metsakeskus.426010031 |
426 |
Kaunisniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
619014.32100000 |
6950451.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010031 |
Kolme pyyntikuoppaa ja tervahauta Viinijärven Riihilahden itärannalla olevalla harjulla. |
| metsakeskus.426010032 |
426 |
Kalmoniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11004 |
27000 |
618863.37800000 |
6951334.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010032 |
Kolme mahdollisesti esihistoriallista hiilimiilua Riihilahden pohjoispuolella olevan harjun länsireunalla. |
| metsakeskus.426010033 |
426 |
Kangasranta 12 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
612617.90400000 |
6948111.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010033 |
Neljä asumuspainannetta Varkauden-Joensuun radan pohjoispuolella mäntykankaalla. Painanteista hyvin runsaasti kampa- ja asbestikeramiikkaa. |
| metsakeskus.426010034 |
426 |
Kangasranta 13 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
612056.12900000 |
6947935.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010034 |
Kaksi suorakaiteen muotoista matalaa asumuspainannetta, jotka sijaitsevat Sysmänjoen varren suolle laskevan kangasmaaston rantaterassilla, törmän reunalla kulkevan metsäautotien pohjoispuolella. Löytöinä painanteista asbestikeramiikkaa. |
| metsakeskus.426010035 |
426 |
Kangasranta 14 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610584.72100000 |
6949438.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuopion-Joensuun välisen valtatien molemmilla puolilla ja ilmeisesti myös sen alla, Ahonkylän risteyksen kohdalla. Paikalla on useita löytöalueita, joista ensimmäinen on metsälaikutettu alue valtatien eteläpuolella Ahonkylän risteyskohdasta luoteeseen.Toinen löytöalue on korkealla muinaisrantatörmällä valtatien pohjoispuolella, Ahonkylän risteyksestä kaakkoon. Kolmas löytöalue on edellisen törmän alapuolisella tasanteella, Ahonkylän risteyksessä, sen eteläpuolella valtatien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.426010036 |
426 |
Kangasranta 15 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
611205.47400000 |
6948576.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuopion-Joensuun välisen maantien pohjoispuolella, matalalla rantatörmällä, Mäntylän talosta noin 140 metriä pohjoiseen, maantiestä 30-40 metriä koilliseen mäntykankaalla. Paikalla on kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.426010037 |
426 |
Kangasranta 16 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
610206.87500000 |
6949601.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuopion ja Joensuun välisen maantien eteläpuolella, Leppilammille johtavan tien itäpuolella ja Moision talon länsipuolella. Muinaisjäännöksen pääosa muodostuu suurten asumuspainanteiden ryhmästä ehjällä mäntykankaalla. Asuinpaikalla on yhdeksän asumuspainannetta ja yksi pienempi asuinpaikkakuoppa. |
| metsakeskus.426010038 |
426 |
Puromäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
613900.40900000 |
6943787.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Komperosta Kaarnalammelle johtavan tien varressa, sen pohjoispuolella, jyrkän törmän päällä, Putaanjoen sivuhaaran itäpuolella. Paikalta on aiemmin irtolöytönä tien leikkauksesta rombimainen reikäkivi (KM 13239). Asuinpaikkalöydöt (asbestikeramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta) ovat törmän päällä olevasta laikutuksesta, hiekkamoreenimaasta. Mahdollisesti asuinpaikka jatkuu ehjällä tasanteella tien eteläpuolellakin. |
| metsakeskus.426010039 |
426 |
Kiukoonkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608077.73100000 |
6950202.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Suvisrannantieltä pohjoiseen erkanevan Piiloniementien varrella, tien eteläpuolella. Asuinpaikka on selvästi erottuvan kumpareen etelään laskevalla töyräällä, pellolla. Löytöjä oli selvästi erottuvan törmän päältä lähtien 20-30 metrin vyöhykkeellä Piiloniementielle saakka. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.426010040 |
426 |
Juurikkalahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607774.84400000 |
6951759.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Juurikkalahden ja Jakaranniemen asuinpaikkojen välisellä metsäalueella, Kuopion-Joensuun maantieltä 300 m lounaaseen, Jakaranniemen asuinpaikalta 400 m kaakkoon ja Juurikkalahden asuinpaikalta 200 m luoteeseen. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ojitetun suon reunasta ja kankaalla on mahdollinen asumuspainanne. |
| metsakeskus.426010041 |
426 |
Papinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617065.13000000 |
6945256.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010041 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella luoteeseen laskevalla pellolla Taipaleenjoen varrella, vajaa kilometri joen suusta Hepolahdessa. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja pala asbestia. |
| metsakeskus.426010042 |
426 |
Topinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613669.51200000 |
6941645.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010042 |
Asuinpaikka sijaitsee peltokumpareella Topinmäen etelälaidalla, Joensuun-Varkauden maantiestä noin 120 m luoteeseen omakotitalon vieressä. Peltoa on tässä kynnetty (poikkeuksellisesti) moreenimäen päälle asti ja kyntö on paljastanut hiekkaisen, kivettömän tasanteen kumpareen päällä. Löydöt kerättiin tasanteen päältä suhteellisen pieneltä alueelta, talosta noin 20 m kaakkoon. |
| metsakeskus.426010043 |
426 |
Sepänsärkkä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
612923.82500000 |
6937237.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaatamon kylässä, Sepänsärkän harjun hiekkaisina terasseina laskevalla etelärinteellä, Sepänsärkän ja Rinteelän talojen välisellä pellolla. Löytöjä on kahdesta kohdasta pellon reunoilta, mutta todennäköisesti myös välialueella ja laidoilla on kivikautista asuinpaikkaa. Löydöt ovat asbestikeramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.426010044 |
426 |
Likolampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
611152.48900000 |
6949925.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinirannan kylässä, Rannanpään talosta 230 m länsilounaaseen, Likolammen soistuneella kaakkoisrannalla, korkeahkon rantatörmän päällä, tasaisella kankaalla, jossa kasvaa nuorta, tiheää mäntymetsää. Paikalla on yksi pyöreähkö asumuspainanne, halkaisijaltaan noin 6 metriä. |
| metsakeskus.426010045 |
426 |
Rannanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611189.46900000 |
6950217.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinirannan kylässä, muinaisella Viinijärven rannalla, Rannanpään talosta 300 m luoteeseen ja Juvolan talosta 200 m kaakkoon, Viinirannantien itäpuolella, laikutetulla metsäalueella. Paikalla on asuinpaikan lisäksi myös kvartsiniskentäpaikka tai raaka-aineen hankintapaikka. Löydöt ovat kvartsia. |
| metsakeskus.426010046 |
426 |
Suursaari Kiukoonniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
640037.95000000 |
6925376.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010046 |
Lapinraunio sijaitsee Pyhäselän Suursaaren eteläisimmässä niemessä, Kiukoonniemessä, kallioisen niemenkärjen länsirannalla. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 4 metriä, muodoltaan pyöreähkö, hyvin matala ja se on rakennettu kalliolle. |
| metsakeskus.426010047 |
426 |
Ruostesärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
624310.26300000 |
6930420.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinikkosaaressa, Liperinsaloon johtavan tien varrella, Ruostesärkän talosta 400 m koilliseen ja Ojalan talosta 350 m itäkoilliseen, pellon reunassa. Asuinpaikka sijaitsee osittain pellolla, osittain moreeniharjanteella pellon yläpuolella. Paikalta on löydetty asbestikeramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.426010048 |
426 |
Käpylä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
613168.67900000 |
6948767.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinirannan kylässä, Viinirannantien varrella, tien eteläpuolella, Käpylän talon takana mäntykankaalla. Paikalla on yksi selvä asumuspainanne lähes talon pihapiirissä, noin 30 metriä muinaisen rantatörmän reunasta sisämaahan päin. Painanteen koko on noin 10 x 7 metriä. Painanteeseen tehdyistä koekuopista löytyi keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.426010049 |
426 |
Likolahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
609819.01200000 |
6953205.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Viinijärven Likolahden länsirannalla, lahden ja Nauvunkankaantien välisellä laikutetulla alueella, muinaisilla rantatörmillä. Laikutusjäljistä on löydetty kuonaantunutta Luukonsaaren keramiikkaa, kvartsia ja pii-iskos sekä palaneita kiviä. Lisäksi laikutetun alueen pohjoispuolella on kaksi kuoppajäännöstä, mahdollisesti keittokuoppia. |
| metsakeskus.426010050 |
426 |
Likolahti 2 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
609940.96200000 |
6952960.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010050 |
Kuopat sijaitsevat Viinijärven Likolahden etelärannalla, rannasta 150-200 metriä etelään, Likoniemen talosta 400 metriä länsilounaaseen. Kuopat ovat kahdessa ryhmässä, joista läntisemmässä on 5 kuoppaa ja itäisemmässä 11 kuoppaa. Kuopat lienevät keitto- tai miilukuoppia. Yhdestä kuopasta löytyi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.426010051 |
426 |
Härkinlampi |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
624275.24700000 |
6938065.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010051 |
Kuoppajäännös sijaitsee osin soistuneen Härkinlammen koillisrannalla, Koivulan talosta 140 m lounaaseen. Kuoppa on hiekkaisella mäntykankaalla, Härkinlammen kiertävän tien itäpuolella, muinaisrantatörmällä, jonka alapuolella on suo ja sitten Härkinlampi. Kuopan halkaisija on noin 3,5 metriä. |
| metsakeskus.426010052 |
426 |
Nivankangas 1 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
625046.94300000 |
6936319.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010052 |
Kuopat sijaitsevat Nivankankaalla, Riihilammen koillisrannalla, aivan rantatörmän päällä, Jokelan talosta noin 350 m eteläkaakkoon. Ne ovat pienellä, hiekanotolta säästyneellä kaistaleella noin 5 metriä korkealla törmällä; törmän ja lammen välissä on vain rantakaislikkoa. Paikalla on kolme kuoppaa, ne lienevät hiilimiiluja tai keittokuoppia. Ensimmäinen kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 m. Toinen tästä 3 m luoteeseen, tämän halkaisija noin 2,5 m. Kolmannen kuopan halkaisija on noin 3 m ja sijaitsee edellisestä 3 metriä luoteeseen. Tämä kolmas kuoppa on hieman kärsinyt koska on törmässä. |
| metsakeskus.426010053 |
426 |
Nivankangas 2 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
625173.89400000 |
6936165.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010053 |
Hiilimiilu/keittokuoppa sijaitsee Nivankankaalla, Riihilammen koillisrannalla, Jokelan talosta 620 metriä eteläkaakkoon, kesämökistä 20 metriä luoteeseen. Kesämökin pihavajan tantereelta on löytynyt myös asuinpaikkaan viittaava kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.426010055 |
426 |
Nivankangas 4 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
625512.75600000 |
6935780.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010055 |
Kuoppa sijaitsee Riihilammen koillisrannalla, rantatörmällä noin 3-4 metriä lammen pintaa ylempänä, Jokelan talosta 1,1 km kaakkoon. Lähin kesämökki on kuopasta 40 metriä luoteeseen, lammen rantaan matkaa on 20 metriä. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja sen syvyys on 40 cm. |
| metsakeskus.426010056 |
426 |
Juoppola |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
611354.44900000 |
6938284.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Ristinkylässä, Ristinlammen pohjoisrannalla, Juoppolan tilan ympäristössä. Paikalta on löytynyt piisirppi, liuskekeihäänkärki ja kvartsia. |
| metsakeskus.426010057 |
426 |
Louhiaho 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611279.47100000 |
6941834.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylimmäinen Sulkama -järven eteläpään itärannalla, Louhiahon talosta noin 300 metriä luoteeseen, järveen viettävällä savipellolla. Pellolta löytyi vuoden 2003 inventoinnissa kvartsi-iskoksia noin 30 x 30 metrin kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.426010058 |
426 |
Tuulensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611340.43200000 |
6944179.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Sulkamantien varrella, 200 m Komperon-Kaarnalammintien ja Sulkamantien risteyksestä kaakkoon metsäkumpareen länsilaidalla, pellolla. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.426010059 |
426 |
Aholampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609375.20600000 |
6950357.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuopion ja Joensuun välisen maantien pohjoispuolella, Aholammin talon ympäristössä. Käyräselkäinen kourutaltta on löytynyt puuta istutettaessa talon läheltä, kvartsi-iskokset pellolta talon etelä- ja kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.426010060 |
426 |
Linnonkallio |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
637956.78600000 |
6925329.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010060 |
Pyyntikuopat sijaitsevat pohjoisemman Tikansaaren pohjoisosassa, Tikansalmen kohdalla, Linnonkallio-nimisen kallion takana hiekkakankaalla. Kahden pyyntikuopan lisäksi kankaalla on kolme tervahautaa. |
| metsakeskus.426010061 |
426 |
Akankannas |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
640313.84200000 |
6923757.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010061 |
Talvitie sijaitsee eteläisemmän Tikansaaren Murtolahden ja Syvälahden välisellä Akankannaksella. Maastossa talvitie näkyy polkuna kannaksen halki, pituudeltaan se on noin 60 metriä. Talvitie risteää Tikansaaren harjun päällä kulkevan vanhan ratsutien kanssa, joka tulee Rääkkylän Kirkkovuoren suunnasta. Talvitiestä on kerrottu lisää Aira Kurosen kirjassa "tohmajärveläisten ja kiteeläisten kauppamatkoja". Sitä ovat käyttäneet mm. aunukselaiset rinkelikauppiaat. Talvitie jatkui Suursaareen ja edelleen Pyhäsaareen. |
| metsakeskus.426010062 |
426 |
Sompalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
629774.99900000 |
6945907.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010062 |
Paikka sijaitsee Ylämyllyllä, Sompalammen ja Nuottilammen välisellä kannaksella, Sompalammen itärannalla, rannasta noin 60 metrin päässä, vanhalla rantatörmällä. Paikalla on havaittu kolme pyyntikuoppaa Sompalammen rantaan menevän polun eteläpuolella. Kuoppien halkaisija on noin 2,5 metriä. |
| metsakeskus.426010063 |
426 |
Suolampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
630487.00000000 |
6945581.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010063 |
Maasto on hiekkakangasta, joka laskee hyvin loivasti etelään tai lounaaseen. Etelässä maasto alkaa muuttua soistuneeksi muutaman kymmenen metrin päässä. Lännessä n. 50 m päässä on jyrkemmin Suolammen notkoon laskeva kankaan reuna. Myös pohjoisessa kankaan katkaisee Nuottilammen notkoon laskeutuva jyrkkä, törmämäinen rinne. Luoteessa maasto sen sijaan nousee korkeammaksi harjukumpareeksi. Koko alueella kasvaa harvaa männikköä ja pientä männyn-taimikkoa. Maan pinta on muokattu ja taimikon väleissä kasvaa monin paikoin heinikkoa. Alueen läpi kulkee ulkoilureittinä oleva hiekkatie.
Pyyntikuopat sijaitsevat noin 200 metriä Joensuu - Outokumpu maantien (nro 17) ja sen suuntaisesti kulkevan rautatien pohjoispuolella, pienen Suolammen kaakkoispuolelta rautatielle kulkevan tien molemmin puolin. Kuoppia on kolme kappaletta. |
| metsakeskus.426010064 |
426 |
Ristimäki |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
617419.97800000 |
6945572.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010064 |
Ortodoksikalmiston kerrotaan olevan Mikko Parviaisen talon (n:o 2 Komperon kylää) pellossa yksi. Peltoa nimitetään Ristimäeksi; se on Viinijärvestä Heposelkään laskevan Siikajoen itärannalla. Tästä pellosta ovat vanhempaan aikaan siat kortteiden juuria kaivaessaan vääntäneet ylös ihmisten pääkalloja. Asukkaat kertovat siinä olevan Venäläisten kalmiston ja että samalla olisi siinä ollut kirkko. Paikkaan liittyy vielä erinäisiä tarinoita.
Tarkastuksissa todettiin, että kalmisto sijaitsee peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa, hiekkamaalla. Alueella on hiekkakuoppa, joka lienee tuhonnut osan kalmistosta. Metsän reunassa on ortodoksinen matkamiehen risti. Yhdellä sivulla kulkee kiviaita, joka kuulunee kalmistoon. Pellon ja metsikän rajalle kaivetusta koekuopasta todettiin hautaus. |
| metsakeskus.426010064 |
426 |
Ristimäki |
10002 |
12002 |
13028 |
11040 |
27000 |
617419.97800000 |
6945572.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426010064 |
Ortodoksikalmiston kerrotaan olevan Mikko Parviaisen talon (n:o 2 Komperon kylää) pellossa yksi. Peltoa nimitetään Ristimäeksi; se on Viinijärvestä Heposelkään laskevan Siikajoen itärannalla. Tästä pellosta ovat vanhempaan aikaan siat kortteiden juuria kaivaessaan vääntäneet ylös ihmisten pääkalloja. Asukkaat kertovat siinä olevan Venäläisten kalmiston ja että samalla olisi siinä ollut kirkko. Paikkaan liittyy vielä erinäisiä tarinoita.
Tarkastuksissa todettiin, että kalmisto sijaitsee peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa, hiekkamaalla. Alueella on hiekkakuoppa, joka lienee tuhonnut osan kalmistosta. Metsän reunassa on ortodoksinen matkamiehen risti. Yhdellä sivulla kulkee kiviaita, joka kuulunee kalmistoon. Pellon ja metsikän rajalle kaivetusta koekuopasta todettiin hautaus. |
| metsakeskus.426040044 |
426 |
Hiekkaranta |
10001 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
633662.43100000 |
6946909.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426040044 |
KM 29461:1-2 kvartsi-iskos, palanutta luuta 12 kpl, löydetty pellolta. |
| metsakeskus.426500001 |
426 |
Lammunjärvi Kalmasaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
603176.76000000 |
6935969.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.426500001 |
Heinäveden ja Liperin rajalla, Liperin puolella on mahdollinen hautasaari. Saareen liittyvä perimätieto ei kerro keitä sinne olisi haudattu. Kalmasaaresta 800 m etelään, Heinäveden puolella samassa järvessä on Kalmosaari. |
| metsakeskus.429000001 |
272 |
Niemennokka SE |
10007 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
329626.00000000 |
7107467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429000001 |
Rannalla, Niemennokassa olevalla niemikalliolla, äestyksessä ja kaivelussa tuhoutuneen rautahytin jäänteet. Kysymyksessä on noin 2 x 2 metrin kokoinen hytti, joka on kasattu maasta ja kivestä. Liuskakiviä alinna, joukossa myös hiukan tiiltä. Kuonaa suppealla alueella, samoin hiiltä. Kohde liittyy mahdollisesti vaiheeseen, jolloin Lohtajalla 1600-luvun lopulla ja 1700-luvulla valmistettiin rautaa. |
| metsakeskus.429010001 |
272 |
Rajakallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
328501.00000000 |
7100666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010001 |
Kaikkiaan kalliolla on ollut viisi pientä, noin 1,5-2 metrin läpimittaista kiviröykkiötä kalliorotkojen päälle kasattuina. Tarkastuksessa vuonna 1947 kaikissa röykkiönjäännöksissä todettiin runsaasti pientä palanutta luusilppua. Talteen saatiin rautakautista esineistöä, pronssinen rannerengas sekä pronssisormus ja palanutta luuta. Röykkiöt entistettiin mahdollisuuksien mukaan vuonna 1947. Vuoden 1984 inventoinnissa röykkiöistä kolme oli havaittavissa.
Vuoden 2020 tarkastuksessa Rajakalliolla todettiin neljä röykkiöitä. Röykkiö 1 (pääkohde) sijaitsee kallioalueen pohjoisosassa. Se on läpimitaltaan noin 3 metriä ja matala. Röykkiöt 2-4 on merkitty alakohteiksi. Röykkiöt sijaitsevat kalliolla Houraatinmäen ulkoilualueella kuntoilureittien läheisyydessä. Ulkoilualueen alkupäässä on Aikamatka-hankkeen pystyttämä opastaulu. |
| metsakeskus.429010002 |
272 |
Ohtakari |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
324572.17400000 |
7112242.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010002 |
Perämeren rannikolla, Vattajanniemen luoteispuolella olevalla Ohtakarin saarella on kaksi jatulintarhaa. Jatulintarha A) sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla, somerikolla, saarella olevan merimerkin kaakkoispuolella. Sen läpimitta on noin 9,5 metriä ja se on hyväkuntoinen ja merkitty peruskarttaan. Jatulintarha B) ks. alakohde Ohtakari 2.
Inventoinnissa 1984 löytyi kolmaskin "jatulintarha", joka on noin 50-60 metriä itäkoilliseen A:sta. Se on nykyaikainen, lomailijoiden tekemä. |
| metsakeskus.429010003 |
272 |
Karjajärvi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
340016.01600000 |
7097540.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010003 |
Kohde sijaitsee kallioharjanteen laella, Karjajärven ja Järvinevan itäpuolella. Kalliolla on yhteensä neljä kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat matalia ja niitä on pengottu. Röykkiöt 2-3 ovat muita isompia (läpimitta n. 8 m) ja ne sijaitsevat vierekkäin. Röykkiöistä parikymmentä metriä itä-kaakkoon sijaitsee röykkiö 1 (läpimitta n. 5 m) ja saman verran pohjoiseen röykkiö 4 (läpimitta n. 4 m). Röykkiöryhmän itäpuolelta on tehty asuinpaikkalöytöjä (kvartsia) KM 26275. |
| metsakeskus.429010004 |
272 |
Pihtikaarankangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
341831.29700000 |
7095693.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010004 |
Kivikkoisen mäen laen laella on kaksi keskuskuopallista röykkiötä, läpimitat n. 7 m ja 5 m sekä vähän alempana pitkäröykkiö, läpimitta n. 11 x 4 m. Isommassa keskuskuopallisessa röykkiössä kuoppa on niin iso, että kyse saattaa olla myös kivikkoon raivatun tilapäisasumuksen pohjasta.
Kohteessa on myös viisarikiviä. |
| metsakeskus.429010005 |
208 |
Hevoskari |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27007 |
333023.74300000 |
7123346.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010005 |
Hevoskari on Himangan ulkopuolella, entisen lääninrajan tuntumassa oleva saari, joka aiemmin kuului Lohtajan Alaviirteen kylään (muutos vuonna 2003). Saaren keskiosassa jatulintarha. Paikka sijaitsee Hevoskarin keskikohdalla etelärannasta (Aumanlahti) n. 155 m ja pohjoisrannasta n. 170 m.
Somerikolla keskellä saarta oleva jatulintarha. Sen läpimitta on noin 9-9,5 metriä. Rakenne on osaksi maatunut ja katajien ja varvukon peittämä.
Jatulintarha. Sijainti:
Huomiot: historiallinen, melko hyvin säilynyt; kivikossa, joka on varpujen ja katajan peitossa. Kivikehät ovat puolukkavarpujen peitossa, niiden välissä on matala kasvillisuus. Yhteensä 11 kivikehää muodostavat labyrintin, jonka lähtökohtana on ristikko (mikä on yleisin jatulintarhan muoto). Kivet ovat 10-20 cm kokoisia ja kivikehien välit 20-40 cm, kokonaismitat ovat n. 9 x 8,3 m. Aukko on lännessä ja ristikko länsi-itä suuntainen.
Tulkinta: jatulintarhojen funktio on edelleen epävarmaa; Pohjanlahden rannikkoalueella niitä on ajoitettu korkeuden (m mpy) perusteella 1500-luvulta 1700-luvulle. Hevoskarin jatulintarha 4 m:n korkeudella, ja voisi näin olla 1700-luvulta. |
| metsakeskus.429010006 |
272 |
Nutturankangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
328385.68100000 |
7101392.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010006 |
Luode-kaakkosuuntaisella soraharjanteella alkujaan olleista viidestä kivilatomuksesta jäljellä on kolme. Latomukset ovat olleet kahdessa rivissä; luoteispään 2 latomusta on kokonaan tuhottu (kaivettu koneella), kaakkoisin on pengottu keskeltä auki. Myös sen vieressä oleva latomus on keskustaltaan pengottu, mutta lienee reunoiltaan penkomaton. Latomuksen koko on noin 3,7 x 2,8 metriä. Edellisen itäpuolella on halkaisijaltaan noin 4 metrin suuruinen latomus, joka saattaa olla penkomaton. Latomuksen keskellä on vajoama. Latomuksista on otettu talteen poltettua luuta (KM 17643), mutta niitä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.429010007 |
272 |
Käräjäluoto 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
330359.85300000 |
7110788.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010007 |
Käräjäluodon saaren keskellä, somerikolla, on lähekkäin neljä kiviröykkiötä tai -latomusta:
A) muodoltaan pyöreä kiviröykkiö, jonka läpimitta noin 7 metriä, keskellä soikea vajoama B) pitkänomainen kivilatomus, jonka koko noin 4 x 1,8 metriä, pohjoispäässä pieni kuopanne C) kivilatomus, jonka koko noin 4,5 x 3,5 metriä, keskellä pieni kuopanne D) kivilatomus, jonka läpimitta noin 2 metriä, keskellä vajoama.
Lisäksi saaren etelään viettävällä rinteellä ahdinpaikoiksi tulkittavia kivilatomuksia (E)kolmessa kerroksessa rinteellä. Saareen liittyy perimätietoa käräjien käymisestä (Suur-Lohtajan historia I, s. 558).
Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin, että röykkiö A on enemmänkin tomtning-tyyppinen rakenne, eli todennäköisesti tilapäisasumuksen pohja. Röykkiön keskellä olevan painanteen sisämitat ovat noin 3x2 metriä. |
| metsakeskus.429010008 |
272 |
Käräjäluoto 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
330051.00000000 |
7110551.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010008 |
Käräjäluodon lounaisosassa, 1980-luvulla hakatulla metsämaalla, on matala kivilatomus, jonka pituus on noin 2,5 metriä ja leveys noin 1,5 metriä. Kivilatomus on säännöllisen muotoinen ja se on tehty suuren maakiven länsipuolelle.
Vuoden 2022 tarkastuksessa todettiin että kivilatomus oli ennallaan, mutta koordinaattitietoja korjattiin. Myös vastakkaiselta puolelta kiveä löytyi rakentelun jälkiä. Tästä kymmenisen metriä lounaaseen sijaitsee toinenkin röykkiö. Se on läpimitaltaan noin 4x3 metriä, korkeudeltan noin puoli metriä ja sammaloitunut. Röykkiöiden luoteispuolella erottuu kivikkoisessa maastossa suhteellisen tasainen alue, läpimitta noin 8x5 metriä. |
| metsakeskus.429010009 |
272 |
Vanhankartanonmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
332098.20300000 |
7098193.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010009 |
Vanhankartanonmäki on luode-kaakkoisuuntainen harju, Lohtajanjoen länsipuolella, runsaat 4 km valtatie 8:sta itään. Harjun etelälounaisrinteessä on latomus B, joka on kooltaan noin 4 x 3 metriä. Korkeudeltaan sen on noin 20 cm ja siinä on isoista kivistä tehty reunakehä. Mäen luoteisosassa on noin 7 x 6 m kokoinen matala latomus, jossa on suuremmista kivistä tehty reunakehä. Latomus on runsaan aluskasvillisuuden peittämä.
Mäen laella on viiden latomuksen ryhmä, kohde 429 01 0010 (Tuomela).
Oulun yliopiston tarkastushavaintojen (2000) mukaan kyseessä on historiallisen ajan autiotila/rakennuksenperustuksia. Hans-Peter Schulzin mukaan alueella on noin 7 x 5 metrin suuruinen rakennuksen kivijalka, kellarikuoppa, kaivo, peltoaitoja laajalla alueella sekä viljelyraunioita. |
| metsakeskus.429010010 |
272 |
Tuomela |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
332142.18100000 |
7098271.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010010 |
Vanhakartanonmäellä, Tuomelan tilan maalla, on mäen laella viiden matalan latomuksen ryhmä. Vanhankartanonmäki on luode-kaakkoissuuntainen harju, Lohtajanjoen länsipuolella, runsaat 4 km valtatie 8:lta itään. Harjun päällä, sen korkeimmalla kohdalla on viisi kivilatomusta ryhmässä A (latomukset no I-V). Ne ovat läpimitaltaan 4-7 metriä ja useat ovat ison maakiven viereen koottuja. Kahdessa on selvät reunakivet. Kaikki latomukset ovat matalia ja heikosti aluskasvillisuuden joukosta erottuvia. Mahdollisesti viljelyraunioita.
Samalla mäellä sijaitsee kohde 429 01 0009 (Vanhankartanonmäki). |
| metsakeskus.429010011 |
272 |
Kiviharju 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
337253.00000000 |
7088545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010011 |
Kohde sijaitsee luode-kaakkoissuntaisella moreeniharjulla, soiden keskellä. Harjua pitkin kulkee metsäautotie; harjun laki on pahasti tuhoutunut soranotossa. Harjun korkeimmalla kohdalla röykkiöt ovat tien lähellä säilyneet soranotolta. Ympärillä on sorakuoppia ja koneella tehtyjä kivikasoja. Röykkiöt on tehty luonnonkivikkoon. Niiden koko on 6 x 7 m ja korkeus noin 0,5 m. Näistä noin 5 m itäkoilliseen on matala epämääräinen röykkiö, jonka keskusta on kaiveltu. Läpimitaltaan se on noin 6 m ja korkeudeltaan 30-40 cm.
Vuoden 2024 tarkastuksessa röykkiöiden todettiin olevan ennallaan Läntisempi röykkiöistä on muodoltaan soikea ja läpimitaltaan 6 x 7 metriä. Röykkiön länsireunassa on vanhoja kaivelun jälkiä. Itäisempi röykkiö (alakohde) on saman kokoinen ja sijaitsee edellisestä noin viisi metriä itä-koilliseen. Röykkiön keskellä on noin 2 x 4 metrin läpimittainen kuoppa. Molemmat röykkiöt ovat sammaloituneita. Röykkiöiden väliin jää noin 16 x 5 metrin kokoinen pitkänomainen painanne, josta on tosin vaikea sanoa onko kyseessä muinaisjäännös vai luonnonmuodostuma. Edellisessä tapauksessa kyseiset röykkiöt saattaisivat liittyä pitkänomaisen asumuspainanteen ympärysvallirakenteisiin.
Ylioppilas Esa Eetu Takala mainitsee Kiviharjun teoksessaan "Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlakunnan suomenkielisestä osasta". Kirjassa sivuilla 93-94 on kuvaus ja piirros kahdesta soikeasta vierekkäisestä vallien ympäröimästä kuopasta sekä 15 metriä pitkästä kiviaidasta, joka päätyy noin 8 metrin läpimittaiseen roukkioon. On mahdollista että kyseiset rakenteet liittyvät näihin havaintoihin, mutta sitä on vaikea todentaa. Harjulla on runsaasti jälkiä vanhasta maa- ja kiviaineksen otosta, mikä vaikeuttaa havaintojen tekoa. |
| metsakeskus.429010012 |
272 |
Kiviharju 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
337056.00000000 |
7088826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010012 |
Kohde sijaitsee Lohtajan Kiviharjun luoteispäässä, noin 300 metriä harjun laella olevista röykkiöistä (Kiviharju 1, 429 01 0011) luoteeseen. Harjun luoteispäässä on dyynimäisesti aaltoilevaa hiekkakangasta, jonka koillispuolella olevan Peurarämeen laidalla, tien ja siitä haarautuvan tien pohjoispuolella on pyyntikuoppia noin 300 metrin matkalla ketjussa. Selviä kuoppia on ainakin 12; niiden läpimitta on 2-4 m ja syvyys 30-60 cm. Osa alueen epämääräisistä painanteista voi myös olla pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.429010013 |
272 |
Morruttajankallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
336570.00000000 |
7089587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010013 |
Kohde sijaitsee Kokkola-Kajaani valtatieltä noin 2,3 km pohjoiseen, Lohtajan Marinkaisten takamaalla, Luikuunjärvestä noin 1,4 km kaakkoon. Soiden ympäröimällä harjanteella, joka on Kiviharjun luoteista jatkoa, kalliolla noin 280 m metsäautotieltä koilliseen on 18 m pitkä ja noin 2,5 m leveä, pahasti hajotettu kiviröykkiö. Kaakkoispäässä on muita isompi kivi; keskellä miehennostannaisen kokoisia kiviä, noin 1-2 kerrosta. Kalliolla kivien alla on myös kvartsia (todettu 1992 inventoinnissa), samoin kalliolla noin 3 m länteen röykkiöstä. Mahdollisesti pronssikautinen pitkä röykkiö. |
| metsakeskus.429010014 |
272 |
Isolampi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352497.97800000 |
7104550.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010014 |
Paikka sijaitsee Mutkalammen keskustasta 1,5 km eteläkaakkoon, paikallistien eteläpuolella, Isolammen itäpuolisen suon koillisreunalla, Kannuksen ja entisen Lohtajan ulkopalstan rajalla, molemmin puolin palstojen välistä rajaa.
Maasto on hiekkaista mäntykangasta. Palstojen rajalla on yhteismaalla hiekkakuoppa, jonka reunoilla on löytöjä. Lisäksi metsätien tai ladun pohjan pinnassa on kvartsia ja palaneita kiviä noin 150 m matkalla. Asuinpaikka jatkuu hiekkakuopasta ainakin 100 m kaakkoon.
Kohde myös Kannuksen tiedoissa nimellä ja numerolla KANNUS Isolampi NE 217 01 0031. |
| metsakeskus.429010015 |
272 |
Lehdonpalo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
339961.09200000 |
7082968.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010015 |
Kohde sijaitsee aivan Lohtajan ja Kälviän rajalla, osittain Kälviän puolella. Kysymyksessä on hiekkainen kangasharjanne laajojen soiden välillä, ns. kaara, jolle syntyneeltä tieltä ja sen reunoista, pienistä kaivelluista kuopanteista on saatu löytöinä jonkin verran kvartsia. Viidellä hiekkadyynillä (pituus 560 m etelä - pohjois-suunnassa, leveys 110 – 340 m itä – länsisuunnassa) sijaitsee 37 asumuspainannetta, joiden koko vaihtelee 4 x 5 m – 8 x 20 m; lisäksi on muutama pienempi kuoppa.
Kulttuurimaata tai värjäytymiä ei hienossa hiekassa tien pinnalla ole näkyvissä.
Suurin osa alueesta on mäntyvaltaista talousmetsää, osittain hakattu ja äestetty; itä- ja pohjoisosassa on luonnonsuojelualuetta.
Kohde kuuluu laajempaan asuinpaikkavyöhykkeeseen, joka alkaa Lehdonjärveltä ja jatkuu Kälviän Miekkakaaralle (315 010 069).
Inventoinnissa 2014 havaittiin 16 uutta asumuspainannetta muinaisjäännösrekisterin rajauksen ulkopuolella. Ne käytiin tarkistamassa maastossa. Tarkempaa kartoitusta tai koekuopitusta ei tehty.
Vuoden 2016 tarkastuksessa käytiin tarkastamassa aiemmin rajaamaton läntinen osa asuinpaikkaa. Täällä havaittiin 14 asumuspainannetta ja havaittiin kvartsia kahdessa paikassa. |
| metsakeskus.429010016 |
272 |
Jouhteneenneva |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
340954.67700000 |
7088126.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010016 |
Kohde sijaitsee Lohtajan-Kannuksen rajoilla, valtatien Kokkola-Kajaani ja rautatien pohjoispuolella, Riipasta noin runsaat 5 km itään, Jouhteneennevan itäpuolella olevilla hiekkaisilla kankailla. Antti Saari on löytänyt kankaalta painanteita 5 kpl (kirje 4.12.1996) ja tieltä hiukan kvartsia kahdesta kohdasta noin 200 m toisistaan. Painanteet saattavat olla asumuspainanteita. Löydöt ovat niukkoja (kankaalle syntyneen tien vieriltä), koska maasto on ehjää. |
| metsakeskus.429010017 |
272 |
Jouhteneenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
337954.88100000 |
7087987.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010017 |
Kohde sijaitsee valtatie Kokkola-Kajaani pohjoispuolella, tiestä noin 500 metriä pohjoiseen, Lohtajan ja Kannuksen rajalta noin 1 km lounaaseen. Hiekkakangas, joka hakattu siemenpuuasentoon ja äestetty (vuonna 1994?). Matalalta harjanteelta löytöinä iskoksia noin 2-3 aarin alalla. Asumuspainanteita ei havaittavissa? Yksi iskos kaakossa olevan sorakuopan reunalta. Paikka on hienohiekkaista kangasta, jossa luontaisia dyynejä. Äestys ja kaakossa hiekanotto ovat rikkoneet maisemaa. Löydöt äestysvaoista, länsi-luoteisrinteen alaosasta. |
| metsakeskus.429010018 |
272 |
Morruttajankangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
336747.00000000 |
7089869.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010018 |
Lohtajan Marinkaisen takamailla, Liukkuunjärvestä noin 1,3 km kaakkoon, Kokkola-Kajaani valtatieltä noin 2,8 km pohjoiseen, kangasmaastossa, matalalla hiekkaharjanteella, joka on Morruttajankallion koilliseen pistävä jatke. Ympärillä laajat suot.
Kankaalla on näkyvissä komeita, matalia dyynejä/kaaroja, joilla useita säännöllisenmuotoisia ja kokoisia painanteita, joissa lisäksi erottuu ympärillä matalaa vallia ja oviaukkojen paikkoja. Löytöjä ei ole mahdollista havaita ehjän/lähes ehjän maanpinnan takia.
Vuoden 2021 tarkastus: Morruttajankankaalla on runsaasti luontaisia painanteita ja harjanteiden väliin jääviä syvänteitä, mikä vaikeuttaa asumuspainanteiden tunnistamista maastossa. Kankaalta paikallistettiin kuitenkin kuusi todennäköistä asumuspainannetta. Asumuspainanteet sijaitsevat lounais-koillissuuntaisten kaarojen eli hiekkaharjanteiden päällä. Asumuspainanne 1 (pääkohde) on selkeä, kooltaan noin 10x10 m ja sitä ympäröi vahvat hiekkavallit. Välittömästi asumuspainanteen itä-kaakkoispuolella on laakea noin 15x10 m läpimitaltaan oleva painanne, jolla on yhteinen reunavalli asumuspainanteen 1 kanssa. Mahdollisesti kyseessä on jonkinlainen raivattu "piha-alue" tai paritalotyyppinen rakenne, jossa tämä painanne muodostaa toisen huoneen. Asumuspainanteet 2-6 on mainittu alakohteina. |
| metsakeskus.429010019 |
272 |
Somerolaaka |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
315994.66500000 |
7098912.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010019 |
Kohde sijaitsee Lohtajan ulkosaaristossa, Kälviän ja Lohtajan rajalta noin 200 m pohjoiseen olevassa Somerolaaka-nimisessä kivikkosaaressa, joka on noin 3 km luoteeseen Pirskerin niemestä Kälviän puolella. Kartoittaja Jaakko Tialan, Seinäjoki, tiedustelu kartalla olevasta muinaisjäännösmerkistä johti tarkastukseen. Kokkolan museosta saadun tiedon mukaan paikalla on jatulintarha (ks. tutkimukset).
|
| metsakeskus.429010020 |
272 |
Pirttikaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340004.06500000 |
7086430.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Lohtajan ja Kannuksen rajan lähellä, kunnan kaakkoisosassa, Kokkola-Kajaani -tien ja rautatien eteläpuolella, Pirttikaaran suoalueen länsipuolella, hiekkakankaalla, metsämaalla. Rikkoutuneelta maan pinnalta löytöinä kvartsia. Kohteen laajuuus ei ole määritettävissä ilman koekaivauksia. |
| metsakeskus.429010021 |
272 |
Kakkurinharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
338617.61600000 |
7087385.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429010021 |
Kohde sijaitsee Kokkola-Kajaani -tien eteläpuolella, rautatien ja valtatien välillä, mäenkumpareella Kaakkurinharjusta koilliseen, metsäautotien/Karhinkankaan tien haarasta länteen noin 110 metriä. Moreeinmäellä harvassa metsässä selvärajainen röykkiö, jonka läpimitta on noin 6-8 metriä. Röykkiön keskellä pengottu kuoppa, jossa kasvaa muutama koivu.
Hans-Peter Schulzin mukaan paikalla on soikea röykkiö, jonka mitat ovat 12 x 11 x 1,2 metriä. Röykkiöön johtaa noin 0,6 m syvä "kulku-ura" röykkiön luoteispäästä.
Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin röykkiön kaakkoispuolella n. 7 metrin päässä toinenkin röykkiö. Röykkiö on läpimitaltaan noin 3x4 m, matala ja sammaloitunut. Röykkiön keskellä on pieni kuoppa. |
| metsakeskus.429500005 |
272 |
Alaviirre Polehenkallio |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
336245.51300000 |
7103047.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429500005 |
Polehenkalliolla on perimätiedon mukaan kiviröykkiöhautoja. |
| metsakeskus.429500007 |
272 |
Lohtajan Mestauskivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
328543.00000000 |
7103352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.429500007 |
Mestauskivi on suuri maakivi, joka erottuu selvästi ympäröivässä maastossa. Perimätiedon mukaan paikkaa olisi käytetty viimeksi 1796. Mestauskiven lähiympäristössä tehtiin maisemaharvennus talvella 2017 (Kokkolan kaupunki). |
| metsakeskus.431000001 |
430 |
Kojonperän Mansikkamäki |
10001 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
285653.22400000 |
6766592.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.431000001 |
Kojonjoen lounaispuolella noin 150 metrin päässä joesta, metsäsaarekkeen kyljessä, pari metriä leveän kärrytien koillispuolella olevan kallion ja kärrytien välissä, noin 250 m Kivimaan tilasta pohjoiskoilliseen kivi, jonka yläpinnalla on kaksi pyöreää, melko laakeaa kuppia, joista toisen halkaisija on 13 cm ja toisen 10 cm, molempien syvyys noin 4 cm. |
| metsakeskus.431000002 |
430 |
Päkämäki |
10001 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
282008.68200000 |
6767900.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.431000002 |
Kohde sijaitsee Euran ja Inkilän kylän rajlla, Päkämäki-nimisellä melko laakealla kalliokumpareella n. 3 km Kojonjoesta luoteeseen ja noin 300 m Hangassuo-nimistestä tilasta pohjoisluoteseen.
Kalliopohjalla on kaksi teräväsärmäistä kivistä kasattua röykkiötä sekä kivirivejä. Röykkiö 1 sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla, sen halkaisija on n. 2 m ja korkeus n. 0,5 m. Röykkiön keskellä on syvennys. röykkiö 2 sijaitsee edellisestä katsoen hieman alarinteessä, n. 15 m länteen äin. Myös sen halkaisija on n. 2 m ja korkeus n. 0,5 m. Molemmat röykkiöt on kasattu melko harvoiksi ja pelkistä kivistä.
Röykkiöiden tuntumassa sijaitsee vaatimattomia, muttakuitenkin selvästi ihmistekoisia ladottuja kivirivejä, yhteensä ainakin kolme. rivien pituus viahtelee ynhdestä kolmeen metriin ja ne ovat yhden - kolmen kivikerroksen korkuisia.
Kohde sijitsee kahden kylän rajalla ja kyseessä saattaa olla jonkinlainen rajamerkkiryhmä. Kivirivit ovat jotakuinkin nykyisen rajan suuntaisia, mutta koska niitä on vierekkäin, eivätkä röykkiöt ole linjassa rajan kanssa, saattaa kohteella olla joku muukin merkitys. Tarkastuksen aikana lumipeite haittasi havainnointia ja röykkiöitä voi ympäristössä olla enemmänkin. aivan kohteen lähituntumassa on tehty hiljattain koneellisia metästöitä, mutta rakenteet eivät näyttäneet vahingoittuneen. |
| metsakeskus.431010001 |
430 |
Tuomola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
291815.72000000 |
6771900.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.431010001 |
Röykkiö sijaitsee Tuomolan tilan alueella kivikkoisen viljelysalueiden välissä olevan kannaksen laella, kannaksen yli vievän tien varressa. Tuomolan rakennuksista on paikalle matkaa n. 400 m pohjoisluoteeseen.
Kannaksella kasvaa kuusimetsää, aluskasvillisuutena on heinikkoa ja mustikkaa.
Röykkiö on pitkänomainen, n. pohjois-etelä-suuntainen, kooltaan n. 4 x 2 m; 0,3 - 0,6 m korkea. Röykkiö on osittain heinikon peitossa, koottu sekakokoisista, yleensä pienehköistä kivistä. röykkiö vaikuttaa kasatulta, ei luonnon muodostamalta ja on todennäköisesti hautaröykkiö. Inventoinnin (1999-2000) havaintojen mukaan röykkiö on sammalpeitteinen. Sen eteläpuolisessa rinteessä on myös ilmeisesti kiviaidan jäännöksiä. On mahdollista, että röykkiö liittyy aitarakennelmaan, ja siten olisi vasta historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.431010002 |
430 |
Hakala |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
287796.45800000 |
6746480.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.431010002 |
hiekkainen, nurmettunut mäkiaho, jota metsä ympäröi pohjoisen ja lännen puolelta, mutta joka itää kohti laskeutui loivahkona rinteenä, jonka alta alkoivat laajanpuoleiset viljelysaukeat. kuopat ovat matalahkoja painanteita maanpinnassa. Ne näkyvät selvästi ohuehkon sammalkerroksen alta. Vuonna 1937 kaivettiin yksi kuoppa. Länsipäässä oli kiveys maahan kaivetun, hiekalla täytetyn kuopan seinäminä. Seinämät supistuivat hieman pohjaa kohti, joka niinikään oli kivetty sekä epätasainen. Kuopasta ei löytynyt minkäänlaista esinettä, ei myöskään tulenpidon jälkiä ollut havaittavissa. |
| metsakeskus.431010003 |
430 |
Uusitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292365.54400000 |
6761869.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.431010003 |
Metsän länsirinteellä sijaitsevan pienen hiekkakuopan reunoilta kivikautista keramiikkaa. Lisäksi läheiseltä pellolta havaittu kvartsi-iskoksia. Kohteen eteläpuolella on puro. Asuinpaikka sijaitsee terassilla, jonka yläpuolella maasto on epätasaista.
Vuonna 2007 asuinpaikan kaakkoispuolella kulkevan voimalinjan uusimisen takia tarkastettiin peltoaluetta ja hiekkakuopan reunoja sekä koekuopitettiin metsärinnettä, mutta näillä alueilla ei todettu merkkejä asuinpaikasta.
Syksyn 2023 inventoinnin aikaan hiekkakuopassa kasvoi kuusia. Maastoa tarkastettiin laajalti muinaisjäännöksen ja voimalinjan välissä ja voimalinjan molemmilla reunoilla siitä kaakkoon, itään ja koilliseen, mutta uusia havaintoja kivikautisesta toiminnasta ei saatu. Muinaisjäännös näyttää sijaitsevan asuinpaikaksi sopivan hiekkamaa-alueen itäkulmassa. Muissa suunnissa maasto ei ole asuinpaikaksi erityisen sopivaa. |
| metsakeskus.431010004 |
430 |
Mikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
291609.84700000 |
6763085.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.431010004 |
Länteen viettävä peltorinne, maaperä hienoa hiekkaa. Ulottuu viereisen metsikön alueelle. Kojonjoki on noin 100 m lännessä. |
| metsakeskus.431010005 |
430 |
Ala-Tuomola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
291832.75500000 |
6762695.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.431010005 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella peltorinteellä, noin 200 m Kojonjoesta. Asuinpaikka ulottuu myös metsään, jossa maaperä on hiekkaa. Kvartsi-iskosten perusteella asuinpaikka ulottuu ainakin 250 m matkalle metsänreunan suuntaisesti. Koillispuolella metsässä lienee koskematonta asuinpaikkaosaa. |
| metsakeskus.431010006 |
430 |
Ala-Lähde |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285242.39200000 |
6765699.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.431010006 |
Asuinpaikka sijaitsee metsien ympäröimällä peltolohkolla noin 650 m Kojonjoesta itään ja noin 700 m Ala-Lähteen päärakennuksesta itäkaakkoon.
Luoteeseen viettävästä peltorinteestä ja heti sen päältä löytyi noin 20 x 30 metrin alalta pintapoiminnassa kvartsi- ja pii-iskoksia. Maa hiekansekaista savea.
koska löytöjä tuli suhteellisen runsaasti aivan pellon eunasta sen eteläpuolisen metsän kohdalta, jatkunee asuinpiakka myös metsän puolelle, mutta tusin kovin pitkällle, sillä maasto kauempana on kivikkoista ja epätasaista. Metsä oli kuusivoittoista, aivan pellon reunassa versoi nuoria lehtipuita. Aluskasvillisuus oli sammalta, varpuja ja ruohoja. |
| metsakeskus.431010007 |
430 |
Pirttikallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
290497.28000000 |
6765283.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.431010007 |
Asuinpaikka sjiaitsee Kojonjoen pohjoispuolella kolmessa erillisessä löytöalueessa, etelään kohti joen laaksoa viettävässä peltorinteessä, joka rajoittuu pohjoisessa metsään.
Maa pellolla oli savea, joka muuttui metsän reunaa kohden hiesuksi. Metsä oli nuorta sekametsää, jossa aluskasvillisuus oli niukkaa, lähinnä sammalta ja ruohoa.
Muokatulta pellon pinnalta löytyi pintapoiminnassa iskoksia kolmessa eri keskittymässä, n. 450-500 m matkalla Kojonjoen koillispuolella (inv. 1996 kohteet 2 - 4, Pirttikallio A - C). Pirttikallio A:ssa iskoksia löytyi runsaimmin aivan metsän reunasta, joten asuinpaikka näyttää jatkuvan pellon pohjois- ja koillispuoleiseen metsään. Paikka on topografisesti sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi ja kyntökerroksen alla saattaa olla jäljellä ehjää asuinpaikkakerrosta. Keskimmäiseltä löytöalueelta (Pirttikallio B) on raivaustöissä löytynyt vasarakirves, joka on edelleen löytäjän hallussa. Keskimmäisen löytöalueen laajuus on 40 x 40 metriä.
Vuonna 2019 tutkittiin koeojin ja -kuopin pohjoisinta löytöaluetta (A). Kyntökerroksesta tavattiin löytöjä 65 x 25 metrin laajuiselta alueelta. Runsaimpien kyntökerroksen löytöjen ja kyntökerroksen alaisten havaintojen perusteella, alue voitiin rajata aikaisempaa enemmän itään ja pienemmäksi. |
| metsakeskus.431010008 |
430 |
Majanojansuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290921.11400000 |
6764438.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.431010008 |
Asuinpaikka sijaitsee n. 150 m Kojonjoesta itään ja noin 300 m Majanoja-nimisen puron suusta etelä-kaakkoon.
Pintapoiminnassa löytyi kvartsi-iskoksia varsinkin matalalta, noin 50 x 30 metrin kokoiselta loivapiirteiseltä kumpareelta, mutta harentuen myös lähiympäristöstä, etenkin kumpareen luoteispuolelta. Kaikkiaan iskoksia löytyi noin 50 x 120 metrin alalta. Maanperä pellolla oli melko tummaa multaa, mutta kumpareella seassa oli myös hiesua ja savea.
Jukka Luodon mukaan Kojonjoen pohjasta noin 150 metrin päästä aiemmin löytynyt keramikkaa liittynee kiinteään asutukseen. Keramiikka voitaneen yhdistää lähinnä tähän kohteeseen, sillä lähempää jokea ei minkäänlaisia asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ollut havaittavissa.
Kyntökerroksen alla saattaa olla jäljellä ehjää asuinpaikkakerrosta. |
| metsakeskus.433010001 |
433 |
Hautahuhta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
357473.56900000 |
6720993.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010001 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaperäisellä peltokumpareella 500 m Hautahuhdan talosta etelään. Löydöt, nuorakeramiikka ja kvartsi-iskokset ovat kumpareen laelta. Kumpare laskee jyrkähkösti muualle paitsi pohjoiseen. Ko. paikalta noin 150 metriä etelään on kivikirveen (KM 9975) löytöpaikka. Esine on löytynyt 1934 ojankaivuun yhteydessä hiekkamaasta ja noin 40 cm:n syvyydestä. Kivikirves liittynee asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.433010002 |
433 |
Levonnokka |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
361610.87700000 |
6727650.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010002 |
Röykkiö sijaitsee Levonnokka -nimisen pienen niemen korkeimmalla kohdalla Loppijärven itärannalla. Sen halkaisija on 4 m ja korkeus 20 - 30 cm. Röykkiö koostuu pienistä kivistä ja hiekasta. Röykkiötä on pidetty mahdollisena rautakautisena hautana, mutta siihen vuoden 1950 inventoinnissa tehty koekuoppa ei tuonut lisävalaistusta röykkiön luonteesta tai ajoituksesta. Paikkakunnalla röykkiötä on pidetty "pakanuuden aikaisena" uhri- tai hautapaikkana. |
| metsakeskus.433010003 |
433 |
Kavettula |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
362242.61100000 |
6730294.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010003 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Loppijärven itärannalla, Kavettulan mäen ja rannan välillä. Paikka on hiekkaperäinen, laakea peltokumpare tai -niemeke, jonka rinteet laskevat kohti järveä sekä lounaaseen että luoteeseen. Paikalta on varhaismetallikautinen saviastianpala. |
| metsakeskus.433010004 |
433 |
Pälsi 1 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
361881.75400000 |
6730941.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010004 |
Mahdolliseen kalmistoon tai asuinpaikkaan viittaavat löydöt tehtiin noin 20 x 20 m:n suuruiselta mäennyppylältä Pälsin päärakennuksesta 350 m itään ja Loppijärvestä 300 m pohjoiseen.
Paikalla on hiekkakuoppa, ja mäestä on jäljellä vain reunaosat. Saviastianpalat löytyivät mäen länsiosasta, toinen koekuopasta. Koekuopassa näkyi myös nokimaata. Maaperä paikalla on moreenia. |
| metsakeskus.433010005 |
433 |
Pälsi 3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
361563.87700000 |
6730995.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010005 |
Kuppikivi sijaitsee Pälsin päärakennuksesta 100 m pohjoiskoilliseen aivan tien vieressä. Se on matala ja harjava, siinä on 14 pientä ja syvää kuppia. Kivi on merkitty kyltillä. Tästä kivestä 100 m luoteeseen on sijainnut toinen kuppikivi, Pälsi 4.
Lisäksi kylän yhteismaalla Pälsin sahan lähellä on ollut kuppi- ja meikanhiontakivi, joka on hävitetty. Se on ollut 1,5 m korkea ja sen yläpinnassa on ollut useita kuppeja. Lisäksi järvenpuolen syrjässä on ollut matala, kämmenenlevyinen uurre (miekanhiontauurre). Kivestä on Sakari Pälsin ilmoitus arkeologian osaston arkistossa. |
| metsakeskus.433010007 |
433 |
Rauhanranta 1 (Kolehmainen) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
363945.89400000 |
6736251.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Kesijärven etelärannalla, Rauhanranta -nimisen huvilan rannassa.
Löydöt piinuolenkärki, piikaavin ja -iskos ja kiviesineen teelmä ovat kaikki samasta paikasta. Paikka oli keväällä 1982 pysynyt muuttumattomana 1930-luvulta. Maaperä on ruohikon peittämää. Rantavedessä on hiekkapohja. Löytöjen perusteella vaikuttaa siltä, että paikalla olleesta kivikautisesta asuinpaikasta ainakin osa on sortunut aikojen kuluessa rantatörmältä veteen.
Kaksi kvartsi-iskosta on löytynyt pellolta noin 100 m Kesijärvestä etelään ja Oja- eli Pikkujoesta 100 m länteen. Nämä kaksi löytöaluetta voivat muodostaa yhtenäisen kohteen. |
| metsakeskus.433010008 |
433 |
Oinaala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
367104.62400000 |
6737047.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Launosten kartanosta 800 m luoteeseen olevalla pellolla. Paikka on hiekkaperäinen peltokumpare, joka laskee jyrkähkösti etelään ja lounaaseen. Paikalla on ollut muinoin torppa.
Löydöt, saviastianpala, kvartsi-iskos ja pii-iskos ovat pellon tasaiselta laelta, koekuopista 1 - 30 cm:n syvyydestä. Hioimiksi merkityt esineet ovat mahdollisesti historiallisen ajan viikatteen liippoja. Muut löydöt viittaavat nuorakeraamiseen asuinpaikkaan. Asuinpaikan laajuutta ei tunneta. |
| metsakeskus.433010009 |
433 |
Ilomäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
368798.94500000 |
6736440.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010009 |
Mahdollinen rautakautinen polttokalmisto on sijainnut Forssa-Riihimäki valtatien pohjoispuolella, Santamäen kartanosta noin 350 m pohjoiskoilliseen Ilomäessä.
Ilomäki on noin 300 x 150 m laaja mäki, jolla on aikaisemmin sijainnut torppa. Mäen pohjoispuolella on Santamäen peltoja. Ilomäen torpasta on jäljellä vain rauniot. Viime vuosisadan lopulla Ilomäen torpan koillispuolelta on löytynyt rautakautisia, mm. viikinkiaikaisia aseita. Löytöjen arveltiin olevan peräisin hautaröykkiöstä.
Vuoden 1989 tutkimuksissa ei paikalta voitu kuitenkaan havaita mitään merkkejä hauta- tai asuinpaikasta. Kumpareen maa oli hyvin sekoittunutta, ja sen seassa oli romua ja jätettä. Paikalta tehtiin kuitenkin löytöjä (KM 21721:1-6), ja paikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut. |
| metsakeskus.433010010 |
433 |
Anttila |
10001 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
357501.47800000 |
6737586.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010010 |
Mahdollinen kuppikivi sijaitsee noin 200 m luoteeseen Anttilan tilan päärakennuksesta metsätien itälaidassa. Paikka on hieman kostean notkelman laidassa. Kiven keskikohdalla on pyöreäpohjainen syvennys, jonka läpimitta on 4 cm ja syvyys 2,5 cm. Kiven päällä, aivan kupin lähellä on vajaan 10 cm pituinen vinoneliö, joka on vajaan sentin levyisen uurreviivan muodostama. Kiven luonne on epämääräinen. Erä-Eskon tarkastuskertomuksen mukaan "Kuopan sijainti kiven korkeimmalla kohdalla ja välittömästi tien poskessa voisivat ehkä saada selityksen vaikkapa siitä, että paikalla on ollut aikoinaan portti, jonka saranan tapin alustana ko. kivi reikineen olisi toiminut". |
| metsakeskus.433010011 |
433 |
Hyrry 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351356.01600000 |
6723795.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuuslammin koillisrannalla, noin 400 m länsilounaaseen Hyrryn talosta. Paikka on melko tasaista hiekkaperäistä peltoa. Löytöalueen keskellä on noin 20 m leveä painanne. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja -kaapimia, pii-iskos ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.433010012 |
433 |
Huisulinna |
10001 |
12011 |
13110 |
11002 |
27000 |
349745.64700000 |
6727111.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010012 |
Mahdollinen muinaislinna sijaitsee Laihua -nimisen pikkujärven ja Sakarajärven Urolanlahden välisellä 300 m leveällä kannaksella. Huisulinnalla ei ole näkyvissä merkkejä varustuksista. Hyvän sijaintinsa ja jyrkkien rinteidensä vuoksi paikkaa kuitenkin pidetään mahdollisena linnavuorena. |
| metsakeskus.433010014 |
433 |
Kuitikas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
346374.95600000 |
6737024.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaartjärven itärannalla olevan Kuitikkaanlahden perukassa Salon l. Riihisalon kartanosta 400 - 450 m eteläkaakkoon oleva entinen pelto, josta on löydetty runsaasti mm. saviastian paloja, kvartsiesineitä ja -iskoksia, palanutta luuta, mutta löytöjen joukossa on myös piitä, rautakuonaa ja palanutta savea sekä kiviesineiden paloja.
Vuoden 1982 inventoinnissa löytöjä kerättiin silloisen pellon eteläosasta, noin 40 x 70 mn kokoiselta alueelta. Löydöt keskittyivät pellon kaakkoiskulmaan. Tällä alueella maaperä on hiekkaa. Maasto laskee hyvin loivasti kohti Kuitikkaanlahtea. Löytöjen perusteella asuinpaikka on pronssikautinen ja/tai mahdollisesti varhaisrautakautinen. Vuosien 1984 ja 1985 tarkemmat löytöalueet eivät ole tiedossa.
Vanha pelto on täysin metsittynyt, paikalla kasvaa kookkaita puita ja aluskasvillisuus on rehevää ja tiheää, silmämääräinen havainnointi paikalla on mahdotonta. Rautakoskentieltä laskeutuu alas "Poropolun" portaat ja itse polku suuntaa kulkunsa muiniaisjäännösalueen poikki kohti rantaa. |
| metsakeskus.433010014 |
433 |
Kuitikas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
346374.95600000 |
6737024.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaartjärven itärannalla olevan Kuitikkaanlahden perukassa Salon l. Riihisalon kartanosta 400 - 450 m eteläkaakkoon oleva entinen pelto, josta on löydetty runsaasti mm. saviastian paloja, kvartsiesineitä ja -iskoksia, palanutta luuta, mutta löytöjen joukossa on myös piitä, rautakuonaa ja palanutta savea sekä kiviesineiden paloja.
Vuoden 1982 inventoinnissa löytöjä kerättiin silloisen pellon eteläosasta, noin 40 x 70 mn kokoiselta alueelta. Löydöt keskittyivät pellon kaakkoiskulmaan. Tällä alueella maaperä on hiekkaa. Maasto laskee hyvin loivasti kohti Kuitikkaanlahtea. Löytöjen perusteella asuinpaikka on pronssikautinen ja/tai mahdollisesti varhaisrautakautinen. Vuosien 1984 ja 1985 tarkemmat löytöalueet eivät ole tiedossa.
Vanha pelto on täysin metsittynyt, paikalla kasvaa kookkaita puita ja aluskasvillisuus on rehevää ja tiheää, silmämääräinen havainnointi paikalla on mahdotonta. Rautakoskentieltä laskeutuu alas "Poropolun" portaat ja itse polku suuntaa kulkunsa muiniaisjäännösalueen poikki kohti rantaa. |
| metsakeskus.433010015 |
433 |
Salon kartano 1 (Makasiininmäki) |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
346590.87200000 |
6737364.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010015 |
Kohde sijaitsee Salon eli Riihisalon kartanon päärakennuksesta noin 200 m itäkaakkoon ns. Makasiinimäellä Kaartjärven ja Kaartlammen väliin jäävällä kannaksella.
Muinaisjäännösalue käsittää yli 20 kiven- ja maansekaista röykkiötä, asuinpaikan, kuppikiven sekä viljelysröykkiöitä. Suurin osa röykkiöistä on pyöreähköjä, maakiven varaan rakennettuja. Joukossa on myös joitakin pitkänomaisia latomuksia. Suurin osa röykkiöistä on mahdollisesti historiallisen ajan viljelysröykkiöitä, mutta joukossa on myös ilmeisesti esihistoriallisia hautaröykkiöitä. Suurin osa löydöistä on rautakauden keramiikkaa. |
| metsakeskus.433010015 |
433 |
Salon kartano 1 (Makasiininmäki) |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27000 |
346590.87200000 |
6737364.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010015 |
Kohde sijaitsee Salon eli Riihisalon kartanon päärakennuksesta noin 200 m itäkaakkoon ns. Makasiinimäellä Kaartjärven ja Kaartlammen väliin jäävällä kannaksella.
Muinaisjäännösalue käsittää yli 20 kiven- ja maansekaista röykkiötä, asuinpaikan, kuppikiven sekä viljelysröykkiöitä. Suurin osa röykkiöistä on pyöreähköjä, maakiven varaan rakennettuja. Joukossa on myös joitakin pitkänomaisia latomuksia. Suurin osa röykkiöistä on mahdollisesti historiallisen ajan viljelysröykkiöitä, mutta joukossa on myös ilmeisesti esihistoriallisia hautaröykkiöitä. Suurin osa löydöistä on rautakauden keramiikkaa. |
| metsakeskus.433010015 |
433 |
Salon kartano 1 (Makasiininmäki) |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
346590.87200000 |
6737364.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010015 |
Kohde sijaitsee Salon eli Riihisalon kartanon päärakennuksesta noin 200 m itäkaakkoon ns. Makasiinimäellä Kaartjärven ja Kaartlammen väliin jäävällä kannaksella.
Muinaisjäännösalue käsittää yli 20 kiven- ja maansekaista röykkiötä, asuinpaikan, kuppikiven sekä viljelysröykkiöitä. Suurin osa röykkiöistä on pyöreähköjä, maakiven varaan rakennettuja. Joukossa on myös joitakin pitkänomaisia latomuksia. Suurin osa röykkiöistä on mahdollisesti historiallisen ajan viljelysröykkiöitä, mutta joukossa on myös ilmeisesti esihistoriallisia hautaröykkiöitä. Suurin osa löydöistä on rautakauden keramiikkaa. |
| metsakeskus.433010015 |
433 |
Salon kartano 1 (Makasiininmäki) |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
346590.87200000 |
6737364.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010015 |
Kohde sijaitsee Salon eli Riihisalon kartanon päärakennuksesta noin 200 m itäkaakkoon ns. Makasiinimäellä Kaartjärven ja Kaartlammen väliin jäävällä kannaksella.
Muinaisjäännösalue käsittää yli 20 kiven- ja maansekaista röykkiötä, asuinpaikan, kuppikiven sekä viljelysröykkiöitä. Suurin osa röykkiöistä on pyöreähköjä, maakiven varaan rakennettuja. Joukossa on myös joitakin pitkänomaisia latomuksia. Suurin osa röykkiöistä on mahdollisesti historiallisen ajan viljelysröykkiöitä, mutta joukossa on myös ilmeisesti esihistoriallisia hautaröykkiöitä. Suurin osa löydöistä on rautakauden keramiikkaa. |
| metsakeskus.433010015 |
433 |
Salon kartano 1 (Makasiininmäki) |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
346590.87200000 |
6737364.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010015 |
Kohde sijaitsee Salon eli Riihisalon kartanon päärakennuksesta noin 200 m itäkaakkoon ns. Makasiinimäellä Kaartjärven ja Kaartlammen väliin jäävällä kannaksella.
Muinaisjäännösalue käsittää yli 20 kiven- ja maansekaista röykkiötä, asuinpaikan, kuppikiven sekä viljelysröykkiöitä. Suurin osa röykkiöistä on pyöreähköjä, maakiven varaan rakennettuja. Joukossa on myös joitakin pitkänomaisia latomuksia. Suurin osa röykkiöistä on mahdollisesti historiallisen ajan viljelysröykkiöitä, mutta joukossa on myös ilmeisesti esihistoriallisia hautaröykkiöitä. Suurin osa löydöistä on rautakauden keramiikkaa. |
| metsakeskus.433010015 |
433 |
Salon kartano 1 (Makasiininmäki) |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
346590.87200000 |
6737364.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010015 |
Kohde sijaitsee Salon eli Riihisalon kartanon päärakennuksesta noin 200 m itäkaakkoon ns. Makasiinimäellä Kaartjärven ja Kaartlammen väliin jäävällä kannaksella.
Muinaisjäännösalue käsittää yli 20 kiven- ja maansekaista röykkiötä, asuinpaikan, kuppikiven sekä viljelysröykkiöitä. Suurin osa röykkiöistä on pyöreähköjä, maakiven varaan rakennettuja. Joukossa on myös joitakin pitkänomaisia latomuksia. Suurin osa röykkiöistä on mahdollisesti historiallisen ajan viljelysröykkiöitä, mutta joukossa on myös ilmeisesti esihistoriallisia hautaröykkiöitä. Suurin osa löydöistä on rautakauden keramiikkaa. |
| metsakeskus.433010015 |
433 |
Salon kartano 1 (Makasiininmäki) |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
346590.87200000 |
6737364.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010015 |
Kohde sijaitsee Salon eli Riihisalon kartanon päärakennuksesta noin 200 m itäkaakkoon ns. Makasiinimäellä Kaartjärven ja Kaartlammen väliin jäävällä kannaksella.
Muinaisjäännösalue käsittää yli 20 kiven- ja maansekaista röykkiötä, asuinpaikan, kuppikiven sekä viljelysröykkiöitä. Suurin osa röykkiöistä on pyöreähköjä, maakiven varaan rakennettuja. Joukossa on myös joitakin pitkänomaisia latomuksia. Suurin osa röykkiöistä on mahdollisesti historiallisen ajan viljelysröykkiöitä, mutta joukossa on myös ilmeisesti esihistoriallisia hautaröykkiöitä. Suurin osa löydöistä on rautakauden keramiikkaa. |
| metsakeskus.433010015 |
433 |
Salon kartano 1 (Makasiininmäki) |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
346590.87200000 |
6737364.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010015 |
Kohde sijaitsee Salon eli Riihisalon kartanon päärakennuksesta noin 200 m itäkaakkoon ns. Makasiinimäellä Kaartjärven ja Kaartlammen väliin jäävällä kannaksella.
Muinaisjäännösalue käsittää yli 20 kiven- ja maansekaista röykkiötä, asuinpaikan, kuppikiven sekä viljelysröykkiöitä. Suurin osa röykkiöistä on pyöreähköjä, maakiven varaan rakennettuja. Joukossa on myös joitakin pitkänomaisia latomuksia. Suurin osa röykkiöistä on mahdollisesti historiallisen ajan viljelysröykkiöitä, mutta joukossa on myös ilmeisesti esihistoriallisia hautaröykkiöitä. Suurin osa löydöistä on rautakauden keramiikkaa. |
| metsakeskus.433010016 |
433 |
Salon kartano 2 |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
346275.99300000 |
6737249.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010016 |
Röykkiöt sijaitsevat kartanon rakennusryhmän eteläpuolella olevalla metsäisellä mäellä noin 200 - 400 m lounaaseen kohteesta Salon kartano 1, Kaartjärven itärannalla. Röykkiöt ovat mäen kallioisessa ja jyrkkäreunaisessa pohjoisosassa. Röykkiöt ovat enimmäkseen hävitettyjä, niistä on vain pohjat jäljellä, ja se vaikeuttaa niiden havaitsemista. Osa röykkiöistä on kiven- ja maansekaisia, osa pelkistä kivistä kasattuja. Osa röykkiöistä on kasattu ison maakiven ympärille. Röykkiöistä ei ole löytöjä, joten niiden ajoittaminen on vaikeaa, mutta ne lienevät viljelyröykkiöitä. |
| metsakeskus.433010017 |
433 |
Salonkallio (Laukkakallio) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346173.04000000 |
6737203.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010017 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kaartjärven itärannalla, Salon kartanon päärakennuksesta 300 m lounaaseen Laukkakallion huvilan pihalla, joka on entistä peltoa. Vuonna 1956 löytyi huvilan itäseinän vieressä olevan ruusupenkin kaivuutyössä kiviesineen katkelma 30 - 35 cm:n syvyydestä moreenista. Löytöpaikalla oli myös hiiltä. Inventoinnin yhteydessä 1982 löytyi samalta alueelta kvartsi-iskoksia ja saviastianpala. Asuinpaikan laajuudesta ei voi sanoa mitään varmaa, koska alue on pihanurmikkona. Rannassa on noin 2 - 3 m korkea, jyrkkä töyräs veteen. |
| metsakeskus.433010018 |
433 |
Antinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
345982.10600000 |
6738671.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010018 |
Ajoittamaton röykkiöalue ja mahdollinen rautakautinen asuinpaikka sijaitsevat Salon kartanosta 1,5 km luoteeseen ja Kaartjärven itärannasta 300-400 m itään. Alueeseen kuuluu myös rakennusten perustuksia sekä muita rakenteita ilmeisesti Antinniemen torpasta, joka on peräisin 1700-luvulta.
Vuoden 2007 inventoinnin jälkeen alueelta tunnetaan 62 röykkiötä. Lisäksi alueella on kaksi hautaa. Röykkiöiden koko vaihtelee, ja joukossa on suuria, korkeita, jyrkkäseinämäistä ja huolellisesti ladottuja röykkiötä, osa on kekomaisia. Toiset röykkiöt ovat matalia ja tuskin havaittavissa, jotkut ovat suuren kiven ympärillä. Röykkiöt vaikuttavat viljelyröykkiöiltä. Antinniemen torppa on purettu "kauan sitten". Röykkiöalueen luoteisosassa, lähellä tien risteystä oleva niitty viittaa vanhaan peltoon.
Röykkialue:
pohjoisin röykkiö GPS pkoo 6741642, ikoo 3345923.
itäisin röykkiö GPS pkoo 6741429, ikoo 3346187.
eteläisin röykkiö GPS pkoo 6741299, ikoo 3346208.
läntisin röykkiö GPS pkoo 6741621, ikoo 3345881.
Vuonna 1984 tehdyistä koekuopista löydettiin rautakautisia saviastianpaloja, mutta koekuopat olivat röykkiöalueen ulkopuolella. Keramiikka voi liittyä röykkiöihin, mutta todennäköisimmin se kuuluu röykkiöiden lähellä olevaan vanhempaan kerrostumaan, mahdolliseen rautakautiseen asuinpaikkaan. Vuoden 2000 inventointiraportin mukaan saviastianpalat ovat löytyneet 110 m lounaaseen Antinniementien ja Peltoniementien risteyksestä. |
| metsakeskus.433010018 |
433 |
Antinniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
345982.10600000 |
6738671.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010018 |
Ajoittamaton röykkiöalue ja mahdollinen rautakautinen asuinpaikka sijaitsevat Salon kartanosta 1,5 km luoteeseen ja Kaartjärven itärannasta 300-400 m itään. Alueeseen kuuluu myös rakennusten perustuksia sekä muita rakenteita ilmeisesti Antinniemen torpasta, joka on peräisin 1700-luvulta.
Vuoden 2007 inventoinnin jälkeen alueelta tunnetaan 62 röykkiötä. Lisäksi alueella on kaksi hautaa. Röykkiöiden koko vaihtelee, ja joukossa on suuria, korkeita, jyrkkäseinämäistä ja huolellisesti ladottuja röykkiötä, osa on kekomaisia. Toiset röykkiöt ovat matalia ja tuskin havaittavissa, jotkut ovat suuren kiven ympärillä. Röykkiöt vaikuttavat viljelyröykkiöiltä. Antinniemen torppa on purettu "kauan sitten". Röykkiöalueen luoteisosassa, lähellä tien risteystä oleva niitty viittaa vanhaan peltoon.
Röykkialue:
pohjoisin röykkiö GPS pkoo 6741642, ikoo 3345923.
itäisin röykkiö GPS pkoo 6741429, ikoo 3346187.
eteläisin röykkiö GPS pkoo 6741299, ikoo 3346208.
läntisin röykkiö GPS pkoo 6741621, ikoo 3345881.
Vuonna 1984 tehdyistä koekuopista löydettiin rautakautisia saviastianpaloja, mutta koekuopat olivat röykkiöalueen ulkopuolella. Keramiikka voi liittyä röykkiöihin, mutta todennäköisimmin se kuuluu röykkiöiden lähellä olevaan vanhempaan kerrostumaan, mahdolliseen rautakautiseen asuinpaikkaan. Vuoden 2000 inventointiraportin mukaan saviastianpalat ovat löytyneet 110 m lounaaseen Antinniementien ja Peltoniementien risteyksestä. |
| metsakeskus.433010019 |
433 |
Himaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
345905.13400000 |
6739438.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010019 |
Röykkiö sijaitsee Kaartjärven itärannalla, Peltoniemen talosta 60 m etelään tien varressa, sen eteläpuolella. Röykkiön halkaisja on 3 metriä ja korkeus 80 cm. Röykkiö on turpeen peittämä, näkyvillä on muutamia 30 - 40 cm halkaisijaltaan olevia kiviä. Paikka on aikaisemmin ollut peltona, mutta nyt paikalla on puustoa. Röykkiön päällä on tunkio. |
| metsakeskus.433010020 |
433 |
Antinnokka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
345556.28300000 |
6738593.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaartjärven itärannalla Antinniemen lounaispuolella noin 300 m lounaaseen Antinniemen röykkiöalueesta (kohde 18). Paikka on noin hehtaarin laajuinen tasainen niemeke, jonka erottaa mantereesta kapea kosteikkovyöhyke. Niemekettä kiertää kaksi kivikkoista rantavallia, jotka ovat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Alue on ollut joskus niittynä tai laitumena. Kohde liittyy yhteen Antinnokka 2 kanssa.
Alueelle on kivikautisia asuinpaikkoja myöhäismesoliittiselta ajalta, kampakeraamiselta ajalta sekä nuorakeraamiselta ajalta ja mahdollisesti myös varhaismetallikautinen asuinpaikka, johon viittaavat sarsankeramiikaksi tulkitut palat. Kivikautiseen asutukseen liittynee maakivessä oleva kvartsilouhos.
Paikalla on myös jälkiä historiallisesta ajasta, mm. 16 kiviröykkiöitä. Niistä tutkittiin vuonna 2001 kaksi ja ne osoittautuivat viljelysraunioiksi, jotka saattavat liittyä rautakautiseen asutukseen. Alueella on talon kivijalka, joka saattaa olla 1700-luvun kartoissa oleva torpan paikka. Vuoden 2024 tarkastuksessa luoteisosan piha-alueen ja mökin 2000-luvun alussa tehtyjen maanmuokkausten yhteydessä tuhoutuneet osat rajattiin muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.433010020 |
433 |
Antinnokka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
345556.28300000 |
6738593.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaartjärven itärannalla Antinniemen lounaispuolella noin 300 m lounaaseen Antinniemen röykkiöalueesta (kohde 18). Paikka on noin hehtaarin laajuinen tasainen niemeke, jonka erottaa mantereesta kapea kosteikkovyöhyke. Niemekettä kiertää kaksi kivikkoista rantavallia, jotka ovat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Alue on ollut joskus niittynä tai laitumena. Kohde liittyy yhteen Antinnokka 2 kanssa.
Alueelle on kivikautisia asuinpaikkoja myöhäismesoliittiselta ajalta, kampakeraamiselta ajalta sekä nuorakeraamiselta ajalta ja mahdollisesti myös varhaismetallikautinen asuinpaikka, johon viittaavat sarsankeramiikaksi tulkitut palat. Kivikautiseen asutukseen liittynee maakivessä oleva kvartsilouhos.
Paikalla on myös jälkiä historiallisesta ajasta, mm. 16 kiviröykkiöitä. Niistä tutkittiin vuonna 2001 kaksi ja ne osoittautuivat viljelysraunioiksi, jotka saattavat liittyä rautakautiseen asutukseen. Alueella on talon kivijalka, joka saattaa olla 1700-luvun kartoissa oleva torpan paikka. Vuoden 2024 tarkastuksessa luoteisosan piha-alueen ja mökin 2000-luvun alussa tehtyjen maanmuokkausten yhteydessä tuhoutuneet osat rajattiin muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.433010020 |
433 |
Antinnokka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
345556.28300000 |
6738593.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaartjärven itärannalla Antinniemen lounaispuolella noin 300 m lounaaseen Antinniemen röykkiöalueesta (kohde 18). Paikka on noin hehtaarin laajuinen tasainen niemeke, jonka erottaa mantereesta kapea kosteikkovyöhyke. Niemekettä kiertää kaksi kivikkoista rantavallia, jotka ovat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Alue on ollut joskus niittynä tai laitumena. Kohde liittyy yhteen Antinnokka 2 kanssa.
Alueelle on kivikautisia asuinpaikkoja myöhäismesoliittiselta ajalta, kampakeraamiselta ajalta sekä nuorakeraamiselta ajalta ja mahdollisesti myös varhaismetallikautinen asuinpaikka, johon viittaavat sarsankeramiikaksi tulkitut palat. Kivikautiseen asutukseen liittynee maakivessä oleva kvartsilouhos.
Paikalla on myös jälkiä historiallisesta ajasta, mm. 16 kiviröykkiöitä. Niistä tutkittiin vuonna 2001 kaksi ja ne osoittautuivat viljelysraunioiksi, jotka saattavat liittyä rautakautiseen asutukseen. Alueella on talon kivijalka, joka saattaa olla 1700-luvun kartoissa oleva torpan paikka. Vuoden 2024 tarkastuksessa luoteisosan piha-alueen ja mökin 2000-luvun alussa tehtyjen maanmuokkausten yhteydessä tuhoutuneet osat rajattiin muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.433010020 |
433 |
Antinnokka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
345556.28300000 |
6738593.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaartjärven itärannalla Antinniemen lounaispuolella noin 300 m lounaaseen Antinniemen röykkiöalueesta (kohde 18). Paikka on noin hehtaarin laajuinen tasainen niemeke, jonka erottaa mantereesta kapea kosteikkovyöhyke. Niemekettä kiertää kaksi kivikkoista rantavallia, jotka ovat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Alue on ollut joskus niittynä tai laitumena. Kohde liittyy yhteen Antinnokka 2 kanssa.
Alueelle on kivikautisia asuinpaikkoja myöhäismesoliittiselta ajalta, kampakeraamiselta ajalta sekä nuorakeraamiselta ajalta ja mahdollisesti myös varhaismetallikautinen asuinpaikka, johon viittaavat sarsankeramiikaksi tulkitut palat. Kivikautiseen asutukseen liittynee maakivessä oleva kvartsilouhos.
Paikalla on myös jälkiä historiallisesta ajasta, mm. 16 kiviröykkiöitä. Niistä tutkittiin vuonna 2001 kaksi ja ne osoittautuivat viljelysraunioiksi, jotka saattavat liittyä rautakautiseen asutukseen. Alueella on talon kivijalka, joka saattaa olla 1700-luvun kartoissa oleva torpan paikka. Vuoden 2024 tarkastuksessa luoteisosan piha-alueen ja mökin 2000-luvun alussa tehtyjen maanmuokkausten yhteydessä tuhoutuneet osat rajattiin muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.433010020 |
433 |
Antinnokka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
345556.28300000 |
6738593.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaartjärven itärannalla Antinniemen lounaispuolella noin 300 m lounaaseen Antinniemen röykkiöalueesta (kohde 18). Paikka on noin hehtaarin laajuinen tasainen niemeke, jonka erottaa mantereesta kapea kosteikkovyöhyke. Niemekettä kiertää kaksi kivikkoista rantavallia, jotka ovat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Alue on ollut joskus niittynä tai laitumena. Kohde liittyy yhteen Antinnokka 2 kanssa.
Alueelle on kivikautisia asuinpaikkoja myöhäismesoliittiselta ajalta, kampakeraamiselta ajalta sekä nuorakeraamiselta ajalta ja mahdollisesti myös varhaismetallikautinen asuinpaikka, johon viittaavat sarsankeramiikaksi tulkitut palat. Kivikautiseen asutukseen liittynee maakivessä oleva kvartsilouhos.
Paikalla on myös jälkiä historiallisesta ajasta, mm. 16 kiviröykkiöitä. Niistä tutkittiin vuonna 2001 kaksi ja ne osoittautuivat viljelysraunioiksi, jotka saattavat liittyä rautakautiseen asutukseen. Alueella on talon kivijalka, joka saattaa olla 1700-luvun kartoissa oleva torpan paikka. Vuoden 2024 tarkastuksessa luoteisosan piha-alueen ja mökin 2000-luvun alussa tehtyjen maanmuokkausten yhteydessä tuhoutuneet osat rajattiin muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.433010021 |
433 |
Antinnokka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
345629.25200000 |
6738650.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaartjärven itärannalla ja Antinniemen lounaispuolella, rannansuuntaisen kapean harjanteen etelä- kaakkoispään alapuolisella loivalla rinteellä. Kohde liittyy samaan kokonaisuuteen Antinnokka 1 kanssa. Paikka on noin hehtaarin laajuinen tasainen niemeke, jonka erottaa mantereesta kapea kosteikkovyöhyke. Niemekettä kiertää kaksi kivikkoista rantavallia, jotka ovat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Alue on ollut joskus niittynä tai laitumena.
Alueelle on kivikautisia asuinpaikkoja myöhäismesoliittiselta ajalta, kampakeraamiselta ajalta sekä nuorakeraamiselta ajalta ja mahdollisesti myös varhaismetallikautinen asuinpaikka, johon viittaavat sarsankeramiikaksi tulkitut palat. Kivikautiseen asutukseen liittynee maakivessä oleva kvartsilouhos.
Paikalla on myös jälkiä historiallisesta ajasta, mm. 16 kiviröykkiöitä. Niistä tutkittiin vuonna 2001 kaksi ja ne osoittautuivat viljelysraunioiksi, jotka saattavat liittyä rautakautiseen asutukseen. Alueella on talon kivijalka, joka saattaa olla 1700-luvun kartoissa oleva torpan paikka. |
| metsakeskus.433010021 |
433 |
Antinnokka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
345629.25200000 |
6738650.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaartjärven itärannalla ja Antinniemen lounaispuolella, rannansuuntaisen kapean harjanteen etelä- kaakkoispään alapuolisella loivalla rinteellä. Kohde liittyy samaan kokonaisuuteen Antinnokka 1 kanssa. Paikka on noin hehtaarin laajuinen tasainen niemeke, jonka erottaa mantereesta kapea kosteikkovyöhyke. Niemekettä kiertää kaksi kivikkoista rantavallia, jotka ovat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Alue on ollut joskus niittynä tai laitumena.
Alueelle on kivikautisia asuinpaikkoja myöhäismesoliittiselta ajalta, kampakeraamiselta ajalta sekä nuorakeraamiselta ajalta ja mahdollisesti myös varhaismetallikautinen asuinpaikka, johon viittaavat sarsankeramiikaksi tulkitut palat. Kivikautiseen asutukseen liittynee maakivessä oleva kvartsilouhos.
Paikalla on myös jälkiä historiallisesta ajasta, mm. 16 kiviröykkiöitä. Niistä tutkittiin vuonna 2001 kaksi ja ne osoittautuivat viljelysraunioiksi, jotka saattavat liittyä rautakautiseen asutukseen. Alueella on talon kivijalka, joka saattaa olla 1700-luvun kartoissa oleva torpan paikka. |
| metsakeskus.433010021 |
433 |
Antinnokka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
345629.25200000 |
6738650.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaartjärven itärannalla ja Antinniemen lounaispuolella, rannansuuntaisen kapean harjanteen etelä- kaakkoispään alapuolisella loivalla rinteellä. Kohde liittyy samaan kokonaisuuteen Antinnokka 1 kanssa. Paikka on noin hehtaarin laajuinen tasainen niemeke, jonka erottaa mantereesta kapea kosteikkovyöhyke. Niemekettä kiertää kaksi kivikkoista rantavallia, jotka ovat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Alue on ollut joskus niittynä tai laitumena.
Alueelle on kivikautisia asuinpaikkoja myöhäismesoliittiselta ajalta, kampakeraamiselta ajalta sekä nuorakeraamiselta ajalta ja mahdollisesti myös varhaismetallikautinen asuinpaikka, johon viittaavat sarsankeramiikaksi tulkitut palat. Kivikautiseen asutukseen liittynee maakivessä oleva kvartsilouhos.
Paikalla on myös jälkiä historiallisesta ajasta, mm. 16 kiviröykkiöitä. Niistä tutkittiin vuonna 2001 kaksi ja ne osoittautuivat viljelysraunioiksi, jotka saattavat liittyä rautakautiseen asutukseen. Alueella on talon kivijalka, joka saattaa olla 1700-luvun kartoissa oleva torpan paikka. |
| metsakeskus.433010022 |
433 |
Karhusaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348153.26000000 |
6732999.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Punelian koillisrannalla, Pirttiniemestä etelään erkanevalla pyöreällä saarella, jonka erottaa mantereesta muutaman metrin levyinen salmi. Saaren keskusta on 120 m korkea "sokeritoppamainen vuori", jota reunustaa 110 m korkeudella oleva rantaterassi. Maasto saaressa on mäntykangasta. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsikaavin ja -iskos saatiin saaressa olevan huvilan pihasta rantaterassilta. |
| metsakeskus.433010023 |
433 |
Kaatia |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
345878.17800000 |
6732943.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010023 |
Röykkiöt sijaitsevat Rautakoskentieltä (tie ) itäkaakkoon erkanevan Salmiontien varressa, teiden risteyksestä noin 300 m päässä ja Kaatian rannasta vajaat 200m koilliseen. Alueella on tien molemmin puolin yhteensä noin 26 röykkiötä 150 x 60 m alalla. Röykkiöt ovat tien eteläpuolella kahdessa linjassa 10 m välein. Linjat ovat luodekaakkosuuntaiset, loivasti etelään viettävässä rinteessä. Tien pohjoispuolella on kuusi röykkiötä. Kummallakaan puolella röykkiöt eivät ulotu tielle asti. Metsä ja aluskasivillisuus on rehevää ja melko tiheää.
Röykkiöt ovat säännöllisen pyöreitä, halkaisijaltaan 2 - 4 m ja noin 30 - 60 cm korkeita. Ne ovat "päänkokoisista" kivistä ladottuja ja sammalpeitteisiä, todennäköisiä kaskiröykkiöitä. Koekuopasta löydettiin sirpin terä ja hevosenkenkä. Paikalla on ollut myös metsänvartijan mökki. |
| metsakeskus.433010024 |
433 |
Joensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346340.00500000 |
6729689.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Punelian länsirannalla, korkeahkolla moreenikumpareella Rautajoen suussa. Kumpareella sijaitsevat tilan rakennukset. Asuinpaikkaan liityvät löydöt, kvartsi-iskokset ja esineet löytyivät kummun itärinteen päältä, vanhan päärakennuksen koillispuolelta, jossa nyt on uudisrakennus. Löytöjä on myös mäen eteläpuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.433010025 |
433 |
Posti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351236.07000000 |
6724010.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuuslammen pohjoisrannalla, rannasta noin 200 m, tien varressa entistä postia vastapäätä. Alue on peltoa, jossa on laakea kumpare. Maasto viettää etelään kohti Kuuslampea. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt (keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja -esine sekä palanutta luuta) on kerätty pellon pientareelta. Tarkastushetkellä pelto oli vielä viljalla. Maaperä paikalla on hiekkaa. Paikasta noin 200 m kaakkoon on Hyrry 1 -niminen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.433010027 |
433 |
Lehtimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
346258.00400000 |
6737950.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Lehtimäen päärakennuksesta 400 m lounaaseen, Kaartjärven itärannalla.
Kohteessa suoritettiin vuonna 2001 kaivauksia, joiden perusteella paikalta todettiin useita esihistoriallisia asuinpaikkoja. Alueen luoteisosassa on rantatasanteella myöhäisneoliittinen asuinpaikka ja kaakkoisosassa kalliolla ja rantatasanteella eri-ikäisiä löytöjä sisältävä asuinpaikka ja kolme mahdollisesti esihistorillista röykkiötä.
Lehtimäessä on lisäksi kivikautista asutusta eri vaiheista. Keramiikka on tyypillistä kampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa sekä mahdollisesti Sarsan keramiikkaa, Paimion keramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa. Kiviröykkiöt liittynevät myöhäisrautakautiseen asuinpaikkaan.
Kalliolla on lisäksi useiden historiallisen ajan talojen kivijalkoja ja kiukaita. |
| metsakeskus.433010027 |
433 |
Lehtimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
346258.00400000 |
6737950.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Lehtimäen päärakennuksesta 400 m lounaaseen, Kaartjärven itärannalla.
Kohteessa suoritettiin vuonna 2001 kaivauksia, joiden perusteella paikalta todettiin useita esihistoriallisia asuinpaikkoja. Alueen luoteisosassa on rantatasanteella myöhäisneoliittinen asuinpaikka ja kaakkoisosassa kalliolla ja rantatasanteella eri-ikäisiä löytöjä sisältävä asuinpaikka ja kolme mahdollisesti esihistorillista röykkiötä.
Lehtimäessä on lisäksi kivikautista asutusta eri vaiheista. Keramiikka on tyypillistä kampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa sekä mahdollisesti Sarsan keramiikkaa, Paimion keramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa. Kiviröykkiöt liittynevät myöhäisrautakautiseen asuinpaikkaan.
Kalliolla on lisäksi useiden historiallisen ajan talojen kivijalkoja ja kiukaita. |
| metsakeskus.433010027 |
433 |
Lehtimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
346258.00400000 |
6737950.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Lehtimäen päärakennuksesta 400 m lounaaseen, Kaartjärven itärannalla.
Kohteessa suoritettiin vuonna 2001 kaivauksia, joiden perusteella paikalta todettiin useita esihistoriallisia asuinpaikkoja. Alueen luoteisosassa on rantatasanteella myöhäisneoliittinen asuinpaikka ja kaakkoisosassa kalliolla ja rantatasanteella eri-ikäisiä löytöjä sisältävä asuinpaikka ja kolme mahdollisesti esihistorillista röykkiötä.
Lehtimäessä on lisäksi kivikautista asutusta eri vaiheista. Keramiikka on tyypillistä kampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa sekä mahdollisesti Sarsan keramiikkaa, Paimion keramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa. Kiviröykkiöt liittynevät myöhäisrautakautiseen asuinpaikkaan.
Kalliolla on lisäksi useiden historiallisen ajan talojen kivijalkoja ja kiukaita. |
| metsakeskus.433010027 |
433 |
Lehtimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
346258.00400000 |
6737950.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Lehtimäen päärakennuksesta 400 m lounaaseen, Kaartjärven itärannalla.
Kohteessa suoritettiin vuonna 2001 kaivauksia, joiden perusteella paikalta todettiin useita esihistoriallisia asuinpaikkoja. Alueen luoteisosassa on rantatasanteella myöhäisneoliittinen asuinpaikka ja kaakkoisosassa kalliolla ja rantatasanteella eri-ikäisiä löytöjä sisältävä asuinpaikka ja kolme mahdollisesti esihistorillista röykkiötä.
Lehtimäessä on lisäksi kivikautista asutusta eri vaiheista. Keramiikka on tyypillistä kampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa sekä mahdollisesti Sarsan keramiikkaa, Paimion keramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa. Kiviröykkiöt liittynevät myöhäisrautakautiseen asuinpaikkaan.
Kalliolla on lisäksi useiden historiallisen ajan talojen kivijalkoja ja kiukaita. |
| metsakeskus.433010027 |
433 |
Lehtimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
346258.00400000 |
6737950.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Lehtimäen päärakennuksesta 400 m lounaaseen, Kaartjärven itärannalla.
Kohteessa suoritettiin vuonna 2001 kaivauksia, joiden perusteella paikalta todettiin useita esihistoriallisia asuinpaikkoja. Alueen luoteisosassa on rantatasanteella myöhäisneoliittinen asuinpaikka ja kaakkoisosassa kalliolla ja rantatasanteella eri-ikäisiä löytöjä sisältävä asuinpaikka ja kolme mahdollisesti esihistorillista röykkiötä.
Lehtimäessä on lisäksi kivikautista asutusta eri vaiheista. Keramiikka on tyypillistä kampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa sekä mahdollisesti Sarsan keramiikkaa, Paimion keramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa. Kiviröykkiöt liittynevät myöhäisrautakautiseen asuinpaikkaan.
Kalliolla on lisäksi useiden historiallisen ajan talojen kivijalkoja ja kiukaita. |
| metsakeskus.433010027 |
433 |
Lehtimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
346258.00400000 |
6737950.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Lehtimäen päärakennuksesta 400 m lounaaseen, Kaartjärven itärannalla.
Kohteessa suoritettiin vuonna 2001 kaivauksia, joiden perusteella paikalta todettiin useita esihistoriallisia asuinpaikkoja. Alueen luoteisosassa on rantatasanteella myöhäisneoliittinen asuinpaikka ja kaakkoisosassa kalliolla ja rantatasanteella eri-ikäisiä löytöjä sisältävä asuinpaikka ja kolme mahdollisesti esihistorillista röykkiötä.
Lehtimäessä on lisäksi kivikautista asutusta eri vaiheista. Keramiikka on tyypillistä kampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa sekä mahdollisesti Sarsan keramiikkaa, Paimion keramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa. Kiviröykkiöt liittynevät myöhäisrautakautiseen asuinpaikkaan.
Kalliolla on lisäksi useiden historiallisen ajan talojen kivijalkoja ja kiukaita. |
| metsakeskus.433010028 |
433 |
Salon kartano 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
346238.00800000 |
6737571.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010028 |
Röykkiöt sijaitsevat Salon kartanon päärakennuksesta noin 80 m luoteeseen, Kaartjärven itärannalla. Röykkiöt, joita on enintään viisi, ovat kalliopohjalla. Ne ovat matalia, rakenteettomia ilman maatäytettä. |
| metsakeskus.433010029 |
433 |
Kruuna |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
347763.44400000 |
6727805.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010029 |
Kaksi röykkiötä sijaitsee Sakarajärven länsirannalla, Pilpala-Räyskälä tien itäpuolella.
Röykkiö 1 sijaitsee noin 50 Kruunan talosta kaakkoon, aivan taloon vievän tien itäpuolella niityn laidassa. Röykkiön koko on 3 x 2,5 m ja korkeus noin 40 cm. Se on turpeen ja heinän peitossa. Sen viereen ja päälle on kasattu pellosta kiviä. Röykkiö saattaa olla vanha peltoraunio.
Röykkiö 2 sijaitsee Kruunan talosta 100 m itäkaakkoon, metsäisen mäen laella, tilojen Niemi ja Riksi rajan tuntumassa. Röykkiön muoto on kolmiomainen. Sen koko on 2 x 2 x 1,5 m ja korkeus noin 40 cm. Röykkiö on osittain sammaleen peitossa. Sitä on kaiveltu toisesta päästä, jossa kivet ovat selvästi näkyvissä.
Lisäksi röykkiöstä 1 reilut 60 m eteläkaakkoon ja röykkiöstä 2 noin 50 m etelälounaaseen sijatsee pienehkön rakennuksen perustus miltei vanhan riihen kivijalassa kiinni.
Molemmat röykkiöt, mutta rakennuksen perustus ainakin, saattavat liittyä 1790-luvulla muodostetun Ruotsinkylän uudistilan varhaiseen viljelyhistoriaan. Toisaalta mäen laella sijaitseva röykkiö 2 voi sijaintinsa ja muotonsa perusteella olla myös esihistoriallinen hauta, ilman kaivaustutkimuksia röykkiön luonne ei selviä.
Peruskartalla oleva muinaisjäännösmerkki on väärässä paikassa, eikä osoita kummankaan röykkiön sijaintia. |
| metsakeskus.433010029 |
433 |
Kruuna |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
347763.44400000 |
6727805.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010029 |
Kaksi röykkiötä sijaitsee Sakarajärven länsirannalla, Pilpala-Räyskälä tien itäpuolella.
Röykkiö 1 sijaitsee noin 50 Kruunan talosta kaakkoon, aivan taloon vievän tien itäpuolella niityn laidassa. Röykkiön koko on 3 x 2,5 m ja korkeus noin 40 cm. Se on turpeen ja heinän peitossa. Sen viereen ja päälle on kasattu pellosta kiviä. Röykkiö saattaa olla vanha peltoraunio.
Röykkiö 2 sijaitsee Kruunan talosta 100 m itäkaakkoon, metsäisen mäen laella, tilojen Niemi ja Riksi rajan tuntumassa. Röykkiön muoto on kolmiomainen. Sen koko on 2 x 2 x 1,5 m ja korkeus noin 40 cm. Röykkiö on osittain sammaleen peitossa. Sitä on kaiveltu toisesta päästä, jossa kivet ovat selvästi näkyvissä.
Lisäksi röykkiöstä 1 reilut 60 m eteläkaakkoon ja röykkiöstä 2 noin 50 m etelälounaaseen sijatsee pienehkön rakennuksen perustus miltei vanhan riihen kivijalassa kiinni.
Molemmat röykkiöt, mutta rakennuksen perustus ainakin, saattavat liittyä 1790-luvulla muodostetun Ruotsinkylän uudistilan varhaiseen viljelyhistoriaan. Toisaalta mäen laella sijaitseva röykkiö 2 voi sijaintinsa ja muotonsa perusteella olla myös esihistoriallinen hauta, ilman kaivaustutkimuksia röykkiön luonne ei selviä.
Peruskartalla oleva muinaisjäännösmerkki on väärässä paikassa, eikä osoita kummankaan röykkiön sijaintia. |
| metsakeskus.433010029 |
433 |
Kruuna |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
347763.44400000 |
6727805.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010029 |
Kaksi röykkiötä sijaitsee Sakarajärven länsirannalla, Pilpala-Räyskälä tien itäpuolella.
Röykkiö 1 sijaitsee noin 50 Kruunan talosta kaakkoon, aivan taloon vievän tien itäpuolella niityn laidassa. Röykkiön koko on 3 x 2,5 m ja korkeus noin 40 cm. Se on turpeen ja heinän peitossa. Sen viereen ja päälle on kasattu pellosta kiviä. Röykkiö saattaa olla vanha peltoraunio.
Röykkiö 2 sijaitsee Kruunan talosta 100 m itäkaakkoon, metsäisen mäen laella, tilojen Niemi ja Riksi rajan tuntumassa. Röykkiön muoto on kolmiomainen. Sen koko on 2 x 2 x 1,5 m ja korkeus noin 40 cm. Röykkiö on osittain sammaleen peitossa. Sitä on kaiveltu toisesta päästä, jossa kivet ovat selvästi näkyvissä.
Lisäksi röykkiöstä 1 reilut 60 m eteläkaakkoon ja röykkiöstä 2 noin 50 m etelälounaaseen sijatsee pienehkön rakennuksen perustus miltei vanhan riihen kivijalassa kiinni.
Molemmat röykkiöt, mutta rakennuksen perustus ainakin, saattavat liittyä 1790-luvulla muodostetun Ruotsinkylän uudistilan varhaiseen viljelyhistoriaan. Toisaalta mäen laella sijaitseva röykkiö 2 voi sijaintinsa ja muotonsa perusteella olla myös esihistoriallinen hauta, ilman kaivaustutkimuksia röykkiön luonne ei selviä.
Peruskartalla oleva muinaisjäännösmerkki on väärässä paikassa, eikä osoita kummankaan röykkiön sijaintia. |
| metsakeskus.433010029 |
433 |
Kruuna |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
347763.44400000 |
6727805.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010029 |
Kaksi röykkiötä sijaitsee Sakarajärven länsirannalla, Pilpala-Räyskälä tien itäpuolella.
Röykkiö 1 sijaitsee noin 50 Kruunan talosta kaakkoon, aivan taloon vievän tien itäpuolella niityn laidassa. Röykkiön koko on 3 x 2,5 m ja korkeus noin 40 cm. Se on turpeen ja heinän peitossa. Sen viereen ja päälle on kasattu pellosta kiviä. Röykkiö saattaa olla vanha peltoraunio.
Röykkiö 2 sijaitsee Kruunan talosta 100 m itäkaakkoon, metsäisen mäen laella, tilojen Niemi ja Riksi rajan tuntumassa. Röykkiön muoto on kolmiomainen. Sen koko on 2 x 2 x 1,5 m ja korkeus noin 40 cm. Röykkiö on osittain sammaleen peitossa. Sitä on kaiveltu toisesta päästä, jossa kivet ovat selvästi näkyvissä.
Lisäksi röykkiöstä 1 reilut 60 m eteläkaakkoon ja röykkiöstä 2 noin 50 m etelälounaaseen sijatsee pienehkön rakennuksen perustus miltei vanhan riihen kivijalassa kiinni.
Molemmat röykkiöt, mutta rakennuksen perustus ainakin, saattavat liittyä 1790-luvulla muodostetun Ruotsinkylän uudistilan varhaiseen viljelyhistoriaan. Toisaalta mäen laella sijaitseva röykkiö 2 voi sijaintinsa ja muotonsa perusteella olla myös esihistoriallinen hauta, ilman kaivaustutkimuksia röykkiön luonne ei selviä.
Peruskartalla oleva muinaisjäännösmerkki on väärässä paikassa, eikä osoita kummankaan röykkiön sijaintia. |
| metsakeskus.433010030 |
433 |
Pernunnummi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
339144.85200000 |
6739550.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010030 |
Rajamerkki sijaitsee Vojakkalasta Portaaseen johtavan maantien 2824 eli Hämeen härkätien varressa Lopen ja Tammelan rajalla. Sama kuin Tammela 834010014.
Rajamerkki on pienehkö, tien vieressä pystyssä oleva siirtolohkare, jossa ei ole kaiverruksia tai hakkauksia, mutta kenties hieman antropomorfisia muotoja. |
| metsakeskus.433010032 |
433 |
Teväntö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
350167.49100000 |
6724729.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Teväntöjärven etelärannalla, Saarenmaalle johtavan tien vieressä, sen eteläpuolella, Saarenmaan sillasta 60 - 70 m lounaaseen. Paikka on kapealla tasanteella tien ja rinteen välissä.
Asuinpaikkahavaintoja on korkean ja jyrkkärinteisen harjanteen juurella olevalta noin 20 m leveältä tasanteelta. Muinaisjäännös on ehjä mökkitien kohtaa lukuunottamatta. Vuoden 2001 kaivauksessa paikalta löydettiin neljä kiveystä, jotka todennäköisesti kaikki ovat ihmisen tekemiä, mutta joista ainoastaan yksi on tulisija. Asuinpaikka on pienialainen, ja sieltä tehdyt löydöt, mm. viistoteräinen kvartsinuolenkärki, ajoittavat paikan mesoliitiseen aikaan. |
| metsakeskus.433010033 |
433 |
Valkeavesi (-Saarijärvi) kannas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348773.01400000 |
6733422.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Pikku-Punelian itäpuolella olevien Valkeaveden ja Saarijärven välisellä kannaksella, sekä kannaksen itäpuolella olevan Saarijärven luoteisrannalla.
Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, palaneet luut ovat kannaksen päihin tehdyistä koekuopista että kannaksen läpi kulkevalta polulta sekä Saarijärven luoteisrannalta. Maaperä paikalla on hiekkaa.
Kesällä 2001 suoritetuissa kaivaustutkimuksissa löydettiin keramiikan murusia, palanutta luuta ja kvartsinkappaleita. |